<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

155 Käyttäjää paikalla! 0.0072691440582275

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1986_1 | A_1986_2 | A_1986_3 | A_1986_4 | A_1986_5 | B_1986_1 | B_1986_2 | C_1986_1 | C_1986_2 | D_1986 | E_1986_1 | E_1986_2 | E_1986_3 | E_1986_4 | E_1986_5 | F_1986_1 | F_1986_2 | F_1986_3 | Hak_1986 | PTK_1986_1 | PTK_1986_2 | PTK_1986_3 | PTK_1986_4 | PTK_1986_5 | PTK_1986_6 | 
1: Vuoden 1986
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: E1
10: Lakialoitteet 1-185
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: Helsinki 1987. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19: 
20: 
21: 
22: 
23: Lakialoitteet 1-185
24: 
25:   1 ]. Mikkola ym.: Ehdotus laiksi neuvoa-antavan        15 Vihriälä ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjän
26:   kansanäänestyksen toimittamisesta ydinenergian         lomituspalveluista annetun lain 3 §:n muuttami-
27:   käytöstä Suomen tulevassa energiahuollossa             sesta
28: 
29:   2 Ala-Kapee ym.: Ehdotus laiksi tekijänoikeuslain      16 Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi eräiden vakinai-
30:   20 §:n muuttamisesta                                   sesta palveluksesta kieltäytyvien asevelvollisten ran-
31:                                                          kaisemisesta annetun lain ja sen soveltamatta jättä-
32:   3 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja        misestä annetun lain kumoamisesta
33:   varallisuusverolain 2 a §:n muuttamisesta
34:                                                          17 Viljanen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottori-
35:   4 Skinnari: Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta         pyöräverosta annetun lain muuttamisesta
36:   annetun lain 2 §:n muuttamisesta
37:                                                          18 Raudaskoski ym.: Ehdotus laiksi kansaneläke-
38:   5 Pokka ym. : Ehdotus laiksi kalastuslain 6 §: n       lain 25 §:n 2 momentin kumoamisesta
39:   muuttamisesta
40:                                                          19 Roos ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-
41:   6 Hilpelä: Ehdotukset laeiksi peruskoululain           verolain muuttamisesta
42:   31 §:n ja lukiolain 21 §:n muuttamisesta
43:                                                          20 Alho ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain muut-
44:                                                          tamisesta
45:   7 Paasilinna ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain
46:   muuttamisesta
47:                                                          21 Pietikäinen ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain
48:                                                          muuttamisesta
49:   8 Aaltonen: Ehdotus laiksi       erorahalain   3 §:n
50:   muuttamisesta
51:                                                          22 Peltola ym.: Ehdotukset siviilipalveluksen ke-
52:                                                          hittämistä tarkoittaviksi laeiksi
53:   9 Paasio ym.: Ehdotus laiksi kunnan työttömyys-
54:   turvamaksusta                                          23 Aaltonen: Ehdotukset valtiontalouden tarkas-
55:                                                          tustoiminnan kehittämistä tarkoittaviksi laeiksi
56:   10 Alho ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain
57:   muuttamisesta                                          24 Löyttyjärvi ym.: Ehdotus laiksi torjunta-aine-
58:                                                          lain 5 a ja 5 b §:n muuttamisesta
59:   11 Arranz: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain
60:   9 §:n muuttamisesta                                    25 Kuoppa ym.: Ehdotukset laeiksi valtion virka-
61:                                                          ehtosopimuslain, kunnallisen virkaehtosopimus-
62:   12 Rosnell ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-   lain, yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopi-
63:   verolain 14 §:n muuttamisesta                          muslain sekä työehtosopimuslain hyvityssakkosään-
64:                                                          nösten muuttamisesta
65:   13 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
66:   varallisuusverolain 60 §:n muuttamisesta               26 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muut-
67:                                                          tamisesta
68:   14 Alppi ym.: Ehdotukset työllisyyslaiksi ja eräiksi
69:   siihen liittyviksi laeiksi                             27 Söderström ym.: Ehdotus koskiensuojelulaiksi
70: 
71: 570126C
72: 4                                                   Sisällysluettelo
73: 
74:     28 Peltola ym.:     Ehdotus laiksi opintotukilain             43 Lehtinen ym.: Ehdotus laiksi lukiolain 21 §:n
75:     muuttamisesta                                                 muuttamisesta
76: 
77:     29 lsohookana-Asunmaa ym.: Ehdotus laiksi las-                44 H. Kemppainen ym.: Ehdotus laiksi kansan-
78:     ten kotihoidon tuesta annetun lain 5 §:n muutta-              eläkelain 26 §:n muuttamisesta
79:     misesta
80:                                                                   45 Kettunen ym.: Ehdotus laiksi rintamalisän ja
81:     30 Komsi ym.: Ehdotukset laiksi puolustuksesta                ylimääräisen rintamalisän maksamisesta Suomen
82:     rikosasioissa ja laiksi valtion varoista maksettavista        kansalaisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta
83:     todistelukustannuksista
84:                                                                   46 Skön: Ehdotus       laiksi   kansalaisten   perus-
85:                                                                   toimeentulotuevasta
86:     31 Tuomaala ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain
87:     muuttamisesta
88:                                                                   47 Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain
89:                                                                   muuttamisesta
90:     32 Nousiainen ym.: Ehdotus          laiksi   lukiolain
91:     21 §:n muuttamisesta                                          48 Riihijärvi ym.: Ehdotus laiksi kiinteistöjen kau-
92:                                                                   pan, kiinteistönvälityksen ja kiinteistöhuoltotoi-
93:     33 Alaranta ym.: Ehdotus laiksi yksityisestä kehi-            minnan kieltämisestä pankeilta, rahalaitoksilta ja
94:     tysvammalaitoksen erityiskoulusta                             niiden omistamilta yrityksiltä
95: 
96:     34 Rosnell ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon käy-              49 V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi Loviisan ja
97:     tön rajoittamisesta annetun lain 2 §:n muuttami-              Olkiluodon ydinvoimaloiden käytön lopettamisesta
98:     sesta                                                         ja uusien ydinvoimaloiden rakentamisen kieltämi-
99:                                                                   sestä
100:     35 Ikonen ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 3 §:n
101:     muuttamisesta                                                 50 Turpeinen ym.: Ehdotus laiksi elokuvien tar-
102:                                                                   kastuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
103:     36 Kettunen ym.: Ehdotus laiksi metsähallituksen
104:     hajasijoittamisesta Kajaaniin ja Ouluun                       51 Hetemäki-Olander: Ehdotus laiksi tulo- Ja va-
105:                                                                   rallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
106:     37 Jyrkilä ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja varalli-
107:     suusverolain 29 §:n muuttamisesta sekä velkojen               52 Martikainen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtove-
108:     korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta vero-               rolain muuttamisesta
109:     tuksessa annetun lain kumoamisesta
110:                                                                   53 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi maidon ja sianli-
111:                                                                   han vientikustannusmaksusta annetun lain muut-
112:     38 Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-
113:                                                                   tamisesta
114:     verolain 29 §:n muuttamisesta
115:                                                                   54 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi yksityismetsälain
116:     39 Tuovinen ym.: Ehdotukset laeiksi työsopimus-               väliaikaisesta muuttamisesta
117:     lain 28 §:n ja sairausvakuutuslain 19 §:n muutta-
118:     misesta                                                       55 Tykkyläinen ym.: Ehdotukset laeiksi työsopi-
119:                                                                   muslain, työaikalain 5 ja 6 §:n sekä kauppaliikkei-
120:     40 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laiksi työn-              den ja toimistojen työaikalain 3 §:n muuttamisesta
121:     tekijäin eläkelain 4 c §:n muuttamisesta ja eräiksi
122:     muiksi työttömyyseläkkeeseen oikeuttavan ikärajan             56 Kulhia: Ehdotus laiksi        sairausvakuutuslain
123:     alentamista tarkoittaviksi laeiksi                            19 §:n muuttamisesta
124: 
125:     41 Peltola ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-          57 Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain
126:     verolain muuttamisesta                                        muuttamisesta
127: 
128:     42 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilas-               58 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi työsulun kieltämi-
129:     eläkelain muuttamisesta                                       sestä työtaistelukeinona
130:                                               Sisällysluettelo                                               5
131: 
132: 59 Jansson: Förslaget till lag angående ändring av         73 Hietala ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suoritetta-
133: 1 a § lagen om avträdelsepension                           vasta katumaksusta annetun lain muuttamisesta
134: 
135: 59 Jansson: Ehdotus laiksi      luopumiseläkelain          74 Nousiainen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain
136: 1 a §:n muuttamisesta                                      10 §:n muuttamisesta
137: 
138: 60 Mustonen ym.: Ehdotukset laeiksi maidon                 75 Eklund ym.: Ehdotus laiksi jakolain muuttami-
139: kaksihintajärjestelmää koskevan lainsäädännön voi-         sesta
140: massaolaajan jatkamisesta
141:                                                            76 Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturva-
142:                                                            lain muuttamisesta
143: 61 Mustonen ym.: Ehdotus laiksi pellonraivauksen
144: väliaikaisesta rajoittamisesta
145:                                                            77 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1987
146:                                                            toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista
147: 62 Mustonen ym.: Ehdotus laiksi maataloustulo-
148:                                                            veroasteikosta ja veroprosenteista
149: lain muuttamisesta
150:                                                            78 Linna ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusve-
151: 63 P. Leppänen ym.: Ehdotukset laiksi tyotto-              rolain 20 §:n muuttamisesta
152: myysturvalain muuttamisesta ja työttömyyseläk-
153: keen ikärajan alentamista tarkoittaviksi laeiksi           79 Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi Hirosiman uh-
154:                                                            rien muistopäivän säätämisestä vapaapäiväksi
155: 64 Eenilä ym.: Ehdotus laiksi yhteiselämästä Ja
156: yhteisvastuusta                                            80 von Bell ym. : Ehdotus laiksi rintamasotilas-
157:                                                            eläkelain 1 §:n muuttamisesta
158: 6 5 Paasilinna ym. : Ehdotus laiksi erarsta painos-
159: tustoimista Yhdistyneiden Kansakuntien tuomitse-           81 Ahonen ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain
160: man rotusorron lopettamiseksi Etelä-Afrikan tasa-          37 §:n muuttamisesta
161: vallassa
162:                                                            82 ]. Mikkola ym.: Ehdotus laiksi palvelukuntako-
163: 66 Eklund ym.: Ehdotus laiksi asuntosäästöpalk-            keilusta
164: kiolain 5 §:n muuttamisesta
165:                                                            83 Paasilinna ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin elä-
166: 67 Vainio ym.: Ehdotus laiksi eräiden palkkasaata-         kelain 7 §:n muuttamisesta
167: viin rionastettavien saamisten turvaamisesta
168: palkkaturvana                                              84 Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi Suomen Halli-
169:                                                            tusmuodon 3 §:n muuttamisesta
170: 68 Lehtinen ym.: Ehdotus laiksi Steiner-koulusta
171: annetun lain 3 §:n muuttamisesta                           84 Könkkölä m.fl.: Förslag till lag om ändring av
172:                                                            3 § Regeringsformen för Finland
173: 69 Rajamäki ym.: Ehdotus laiksi Itäkosken suoje-
174:                                                            85 Lehtinen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutus-
175: lusta                                                      lain 5 §:n muuttamisesta
176: 
177: 70 Aaltonen ym.: Ehdotus laiksi Suomen osallistu-          86 Alaranta ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varalli-
178: misesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhantur-              suusverolain muuttamisesta
179: vaamistoimintaan annetun lain 21 §:n muuttami-
180: sesta                                                      87 Hirvelä ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 5 §:n
181:                                                            muuttamisesta
182: 71 Mattila ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien
183: eläkelain 6 c ja 6 d §:n muuttamisesta annetun             88 Jaakonsaari: Ehdotus laiksi kansanedustajain
184: lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta                   vaaleista annetun lain muuttamisesta
185: 
186: 72 Piipari ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muutta-         89 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi vapaakuntakokei-
187: misesta                                                    lusta
188: 6                                                        Sisällysluettelo
189: 
190:     90 Männistö ymo: Ehdotus lääkelaiksi                               106 Stenius-Kaukonen ymo: Ehdotukset laeiksi
191:                                                                        työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien la-
192:     91 Puolanne ymo: Ehdotus laiksi Ounasjoen erityis-                 kien muuttamisesta
193:     suojelusta annetun lain (703/83) 2 §:ssä tarkoite-
194:     tusta korvausvelvollisuudesta                                      107 Rosnell ymo: Ehdotus laiksi vuodelta 1987
195:                                                                        toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista
196:     92 Tennilä ymo: Ehdotukset työllisyyslaiksi ja eräik-              veroasteikoista ja veroprosenteista
197:     si siihen liittyviksi laeiksi
198:                                                                        108 Rosnell ymo: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-
199:     93 Eenilä ymo: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen              verolain 14 ja 29 §:n muuttamisesta
200:     muuttamisesta
201:                                                                        109 Kuoppa ymo: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
202:                                                                        suusverolain 37 §:n muuttamisesta
203:     94 Bärlund ymo: Ehdotus laiksi velkojen korkojen
204:     vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa an-
205:                                                                        110 Valli ymo: Ehdotus laiksi lainhuudatuksesta ja
206:     netun lain 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta                      kiinteistönsaannon moittimisajasta annetun lain
207:                                                                        2 §:n muuttamisesta
208:     95 La~ui-Nuuttila ymo: Ehdotus laiksi ulkomailla
209:     toimivasta peruskoulua vastaavasta yksityiskoulusta                111 Helminen ymo: Ehdotus laiksi leimaverolain
210:     annetun lain 5 §:n muuttamisesta                                   31 §:n muuttamisesta
211: 
212:     96 Almgren ymo: Ehdotus päihdehuoltolain 5 §:n                     112 Mattila: Ehdotus laiksi valtiontalouden tarkas-
213:     muuttamisesta                                                      tuksesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
214: 
215:     97 Pokka ymo: Ehdotukset laeiksi alkoholilain ja                   113 Pekkarinen ymo: Ehdotus laiksi kehitys-
216:     keskioluesta annetun lain muuttamisesta sekä päih-                 alueiden veronhuojennuksista annetun lain 5 §:n
217:     deolojen kehitystä koskevan kertomuksen antami-                    muuttamisesta
218:     sesta eduskunnalle
219:                                                                        114 Puolanne ymo: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
220:     98 Halonen ym 0: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien                suusverolain muuttamisesta
221:     tapaturmavakuutuslain 22 §:n muuttamisesta
222:                                                                        115 Puolanne ymo: Ehdotus laiksi asuntotulon
223:     99 Puolanne ymo: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-                  verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain ku-
224:     suusverolain 29 §:n muuttamisesta                                  moamisesta
225: 
226:                                                                        116 Puolanne ymo: Ehdotus laiksi velkojen korko-
227:     100 Juhantalo ymo: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
228:                                                                        jen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa
229:     suusverolain 57 §:n muuttamisesta
230:                                                                        annetun lain 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
231:     101 Stenius-Kaukonen ym     0   :   Ehdotus laiksi lapsili-
232:                                                                        117 Puolanne ymo: Ehdotus laiksi leimaverolain
233:     sälain muuttamisesta
234:                                                                        26 §:n kumoamisesta
235:     102 Muroma ymo: Ehdotus laiksi lapsilisälain                       118 Rantanen: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain
236:     muuttamisesta                                                      1 ja 5 §:n muuttamisesta
237: 
238:     103 Perho ymo: Ehdotus laiksi maatalouden inves-                   119 Karkinen: Ehdotus laiksi merimieseläkelain
239:     tointivarauslain 2 §:n 2 momentin kumoamisesta                     15 e §:n muuttamisesta
240: 
241:     104 Almgren ymo: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-                  120 Puolanne ymo: Ehdotus laiksi vähittäiskaupan
242:     suusverolain muuttamisesta                                         ja eräiden työliikkeiden liikeajasta annetun lain
243:                                                                        kumoamisesta
244:     105 Almgren ymo: Ehdotus laiksi velkojen korko-
245:     jen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa                  121 Peltola ymo: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 Ja
246:     annetun lain 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta                    1 a §:n muuttamisesta
247:                                                Sisällysluettelo                                                 7
248: 
249: 122 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laiksi kan-             13 7 Miettinen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain
250: saneläkelain 3 ja 5 §:n väliaikaisesta muuttamisesta         26 a §:n muuttamisesta
251: ja laiksi vuodelta 1987 suoritettavasta sairausvakuu-
252: tusmaksusta                                                  138 E. Laine ym.: Ehdotus laiksi toimenpiteistä
253:                                                              diplomaattisten suhteiden katkaisemiseksi Etelä-
254: 123 Turunen ym.: Ehdotus laiksi valtion eläkelain            Afrikan tasavaltaan
255: voimaanpanolain 5 §:n muuttamisesta
256:                                                              139 Ahonen ym.: Ehdotus laiksi lyhytaikaisissa
257: 124 Helle ym.: Ehdotus laiksi asevelvollisuuslain            työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 1 §:n
258: 3 §:n muuttamisesta                                          muuttamisesta
259: 
260: 125 Löyttyjärvi ym.: Ehdotus laiksi lapsen elatuk-           140 Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain
261: sen turvaamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta           47 §:n muuttamisesta
262: 
263: 126 Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain          141 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi
264: 35 §:n muuttamisesta                                         kansaneläkelain 25 §:n 2 momentin, 27 §:n 2
265:                                                              momentin, 28 §:n ja 42 b §:n kumoamisesta sekä
266: 127 Vepsäläinen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1987            tulo- ja varallisuusverolain 36 a §:n muuttamisesta
267: toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista
268: veroasteikoista ja veroprosenteista                          142 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi
269:                                                              kansaneläkelain 25 §:n ja perhe-eläkelain 15 a §:n
270:                                                              muuttamisesta
271: 128 Valtonen ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturva-
272: lain 5 §:n muuttamisesta
273:                                                              143 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi eläk-
274:                                                              keensaajien asumistukilain muuttamisesta annetun
275: 129 Ratu: Ehdotus laiksi seutukaavaliittojen lak-
276:                                                              lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
277: kauttamisesta
278:                                                              144 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laiksi kan-
279: 130 Peltola ym.: Ehdotus laiksi velkojen korkojen
280:                                                              saneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten
281: vähennysoikeuden raJOittamisesta verotuksessa
282:                                                              sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain muutta-
283: annetun lain 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
284:                                                              misesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
285: 131 Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon                 145 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
286: verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 4 ja         varallisuusverolain muuttamisesta
287: 9 §:n muuttamisesta
288:                                                              146 A. Kemppainen ym.: Ehdotus laiksi sosiaali- ja
289: 132 Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi Suomen Halli-               terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudes-
290: tusmuodon 14 ja 50 §:n muuttamisesta                         ta annetun lain muuttamisesta
291: 
292: 133 Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi saamen kielen               147 Elo: Ehdotus laiksi maakuntakorkeakouluko-
293: asemasta                                                     keilusta
294: 
295: 134 Wasz-Höckert: Förslaget tilllag om ändring av            148 Puolanne ym.: Ehdotus laiksi jäsenäänestykses-
296: 22 § lagen om skatt på inkomst och förmögenhet               tä presidentinvaaleissa
297: 
298: 134 Wasz-Höckert: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-           149 Tennilä: Ehdotus laiksi Kemijoen vesistössä
299: suusverolain 22 §:n muuttamisesta                            olevan koskiomaisuuden luovuttamisesta ja vaih-
300:                                                              dosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
301: 135 Vepsäläinen ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja
302: varallisuusverolain ja tappiontasauksesta tulovero-          150 Paasilinna ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain
303: tuksessa annetun lain muuttamisesta                          muuttamisesta
304: 
305: 136 Miettinen ym.: Ehdotus laiksi asuntosäästö-              151 Sasi: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
306: palkkiolain 5 §:n muuttamisesta                              26 §:n muuttamisesta
307: 8                                                 Sisällysluettelo
308: 
309:     152 Halonen ym.: Ehdotus laiksi työllisyyskoulu-            169 Eenilä: Ehdotus laiksi vähimmäis- ja emm-
310:     tuksesta annetun lain muuttamisesta                         mäispalkasta ja enimmäiseläkkeestä
311: 
312:     15 3 Martikainen: Ehdotus laiksi tieliikennelain            170 Rantanen ym.: Ehdotus laiksi vähimmäispal-
313:     25 §:n muuttamisesta                                        kasta
314: 
315:     154 von Bell ym.: Ehdotus laiksi läänijaosta                171 Holvitie ym.: Ehdotus laiksi teatterikorkeakou-
316:                                                                 lun opetus- ja muun toiminnan tilapäisestä kes-
317:     155 Söderström ym.: Ehdotus laiksi Kyrönjoen                keyttämisestä eräiltä osin
318:     erityissuojelusta
319:                                                                 172 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi kansa-
320:     15 6 Valli ym. : Ehdotukset laeiksi rikoslain 2 3           laisten perusturvasta
321:     luvun 1 ja 2 §:n sekä tieliikennelain muuttamisesta
322:                                                                 173 Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintä-
323:     15 7 Paavilainen ym.: Ehdotus laiksi vajaakuntois-          lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta
324:     ten työ llistämisestä
325:                                                                 174 Viljanen: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyö-
326:     158 Turpeinen ym.: Ehdotus laiksi asuntojen tyh-            räverosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
327:     jillään pidon kieltämisestä
328:                                                                 175 Paasio ym.: Ehdotukset laeiksi työaikalain sekä
329:                                                                 kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain muut-
330:     15 9 Vepsäläinen ym. : Ehdotus laiksi kunnalle
331:     suoritettavasta katumaksusta annetun lain muutta-           tamisesta
332:     misesta
333:                                                                 176 Paasio ym.: Ehdotus laiksi kuorma- ja linja-
334:                                                                 autoliikenteen ajo- ja lepoajoista
335:     160 Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi eläinsuojelulain
336:     muuttamisesta
337:                                                                 177 Puolanne ym.: Ehdotus työllisyyslaiksi
338:     161 Halonen ym.: Ehdotus laiksi tapaturmakor-
339:                                                                 178 Ratu ym.: Ehdotus laiksi rintamaveteraanijär-
340:     vausta saavien invaliidihuollosta annetun lain
341:                                                                 jestöjen oikeudesta järjestää vedonlyöntejä
342:     muuttamisesta
343:                                                                 179 Tennilä ym.: Ehdotus laiksi Suomen Yhdys-
344:     162 Kautto ym.: Ehdotus laiksi maakaasun vapaut-            pankin ja Kansallis-Osake-Pankin osake-enemmis-
345:     tamisesta liikevaihtoverosta                                tön siirtämisestä valtion omistukseen
346: 
347:     163 E. Laine ym.: Ehdotus laiksi Suomen ja                  180 Ratu: Ehdotus laiksi pankkien maksettavista
348:     Neuvostoliiton kaupallis-taloudellisen, tuotannolli-        talletuskoroista
349:     sen ja tieteellis-teknisen yhteistyön kehittämisestä
350:                                                                 181 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi irtisanomisten
351:     164 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi asunto-osakeyhti-            kieltämisestä suuryrityksissä
352:     öistä annetun lain 8 §:n muuttamisesta
353:                                                                 182 Urpilainen: Ehdotus laiksi maakuntakorkea-
354:     165 Laurila ym.: Ehdotus laiksi yleisradiolähetysten        koulukokeilusta
355:     vastaanottoon tarvittavan luvan tarkastusmaksusta
356:                                                                 183 Valli ym.: Ehdotus laiksi puoluelain 1 §:n
357:     166 Vihriälä ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutus-           muuttamisesta
358:     lain 16 §:n muuttamisesta
359:                                                                 184 Paasilinna ym.: Ehdotukset laiksi häätösulusta
360:     167 Vihriälä ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutus-           ja laiksi asuntojen tyhjilläänpidon kieltämisestä
361:     lain muuttamisesta
362:                                                                 185 Eskelinen: Ehdotukset Raha-automaattiyhdis-
363:     168 Paasio ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyk-        tyksen hallintolaiksi ja laiksi valtiopäiväjärjestyksen
364:     sen muuttamisesta                                           muuttamisesta
365:                                                   1986 vp.
366: 
367: Lakialoite n:o 1
368: 
369: 
370: 
371: 
372:                                     ). Mikkola ym.: Ehdotus laiksi neuvoa-antavan kansanäänestyksen
373:                                         toimittamisesta ydinenergian käytöstä Suomen tulevassa energia-
374:                                         huollossa
375: 
376: 
377:                                              Eduskunnalle
378: 
379:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
380: 
381:    Aloite sisältää ehdotuksen laiksi neuvoa-anta-       "KYLLÄ" tai "EI" taikka äänestämällä tyhjää
382: van kansanäänestyksen toimittamisesta ydinener-         ilmaista, ettei hän hyväksy (kannata) kumpaa-
383: gian käytöstä Suomen tulevassa energiahuollossa.        kaan esitettyä vaihtoehtoa tai ettei hänellä ole
384: Lakialoitteen tarkoituksena on neuvoa-antavalla         mielipidettä asiassa.
385: kansanäänestyksellä selvittää, hyväksyvätkö kan-           Lakialaitteessa esitetään, että valtioneuvosto
386: salaiset ydinenergian käytön sähkön tuotannossa         hyväksyisi tiedotteen, jossa lyhyesti selostettaisiin
387: tulevassa energiahuollossamme.                          ydinenergian käyttömahdollisuutta Suomen tule-
388:    Aloitteen tarkoittama neuvoa-antava kansan-          vassa energiahuollossa ja siihen läheisesti liittyviä
389: äänestys toimitettaisiin ensi kansanedustajain          kysymyksiä. Tiedotteessa todettaisiin myös, mistä
390: vaalien yhteydessä 15 ja 16 päivänä maaliskuuta         neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä on kysymys
391: 1987. Äänioikeudesta, vaaliviranomaisista ja vaa-       sekä äänestyksen ajankohta. Tiedote toimitettai-
392: liluetteloista olisi voimassa, mitä kansanedusta-       siin jokaiselle äänioikeutetulle.
393: jain vaaleista annetussa laissa on säädetty. Muu-          Tasapuolisen      tiedottamisen    turvaamiseksi
394: toinkin neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä            varattaisiin valtion varoja 6 miljoonaa markkaa
395: noudatettaisiin menettelytavan suhteen soveltu-         puoliksi kummankin vaihtoehdon puolesta toi-
396: vin osin kansanedustajain vaaleista annettua la-        mivien ryhmittymien tiedotustoimintaa ja kam-
397: kia, mikäli siitä ei olisi nimenomaisesti säädetty      panjointia varten. Avustukset myöntäisi valtio-
398: poikkeusta.                                             neuvosto.
399:    Neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimitta-              Neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämi-
400: minen edistäisi energiahuoltomme eri vaihtoeh-          nen kansanedustajain vaalien yhteydessä lisäisi
401: tojen tutkimista ja tiedottamista. Sillä voisi olla     normaalien vaalien eräitä eriä, kuten henkilöstö-,
402: myös poliittista elämää selkiyttävä vaikutus, kun       painatus- ja tarvikemenoja. Lisäys olisi 3-4 mil-
403: ristiriitaisia käsityksiä ja poliittista hajaannusta    joonan markan suuruusluokkaa. Valtion oman
404: aiheuttavassa asiassa voitaisiin selvittää kansalais-   tiedotuksen kustannukset olisivat noin yhden
405: ten näkemykset. Se merkitsisi kansalaisten ja           miljoonan markan suuruiset.
406: päätöksentekijöiden välisen vuorovaikutuksen li-           Laki olisi tarkoitus saattaa voimaan noin puoli
407: sääntymistä ja tehtävien päätösten yleistä hyväk-       vuotta ennen kansanäänestyksen toimittamista,
408: syttävyyttä.                                            jotta asian valmistelutoimenpiteille ja asialliselle
409:    Lakialoitteen mukaan äänestäjien vastattavaksi       tiedotustoiminnalle jäisi riittävästi aikaa. Joka
410: esitettäisiin yksi, seuraava kysymys: "Onko ydin-       tapauksessa lain olisi tultava voimaan viimeistään
411: energian (atomivoiman) käyttö hyväksyttävä tapa         1.1.1987, jotta kansanäänestys voitaisiin toimit-
412: tuottaa sähköä Suomen tulevassa energiahuollos-         taa 15 ja 16 päivänä maaliskuuta 1987 pidettä-
413: sa?" Äänestäjän tulisi vastata kysymykseen joko         vien kansanedustajain vaalien yhteydessä.
414: 
415: 
416: 
417: 
418: 260084A
419: 2                                        1986 vp. -    LA n:o 1
420: 
421: 
422: 
423: 
424:                                           YLEISPERUSTELUT
425: 
426: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                         teen se~ville saamiseksi yksittäisessä ongelmalli-
427:     merkitys                                           sessa as1assa.
428:                                                            Kansalaisten sivistyksellisen ja koulutuksellisen
429: 1.1. Tavoitteet                                        tason nousun myötä on heillä aikaisempaa pa-
430:                                                        remmat edellytykset arvioida monimutkaistenkin
431:    Suomen valtiojärjestelmä rakentuu edustuksel-       asioiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kun tä-
432: liselle periaatteelle. Hallitusmuodon 2 §:n 1 mo-      hän liitetään asiaa valaiseva tiedotustoiminta, voi
433: mentin mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu              kansanäänestys antaa arvokkaan lisän kansalaisten
434: kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut      vaikutusmahdollisuuteen.
435: eduskunta.                                                 Suuren luokan yksittäisen yhteiskunnallisen
436:    Edustuksellinen järjestelmä merkitsee sitä, että    kysymyksen muodostavat ydinenergiahankkeet.
437: kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon lähinnä       Niiden yhteiskunnalliset vaikutukset eivät ole
438: siten, että he valitsevat määräajoin toimitettavissa   vain yritys- ja kansantaloudellisia. Turvallisuusky-
439: vaaleissa edustajat. Päätöksenteko kuuluu näille       symysten ohella on ydinenergiahankkeesta pää-
440: äänestäjien valitsemille kansanedustajille.            tettäessä otettava huomioon sen merkitys nouda-
441:    Käytännössä edustuksellista eli välillistä de-      tettavan energiapolitiikan, aluepoliittisten näkö-
442: mokratiaa on kehitetty hajauttamaHa päätöksen-         kohtien, työllisyyden ja kilpailukykymme sekä
443: tekojärjestelmää, edustajien ja kansalaisten yh-       ympäristökysymysten kannalta. Ydinaseiden le-
444: teydenpidolla, asioiden käsittelyn julkisuudella,      viämisen estäminen liittyy ydinenergian käyt-
445: tiedotustoiminnalla ja kansalaisten kuulemisella.      töön. Siksi ydinenergian käytössä on keskeinen
446: Puoluejärjestelmä tarjoaa kansalaisille merkittä-      sija myös ulko- ja kauppapoliittisilla näkökulmil-
447: vän vaikuttamiskanavan.                                la.
448:    Edustuksellista demokratiaa voidaan täydentää           Atomivoiman käyttöä energiantuotannossa on
449: myös välittömän demokratian keinoilla. Kansa-          perusteltu lähinnä taloudellisilla, teknisillä ja
450: laisille annetaan mahdollisuus vaikuttaa suoraan       ympäristöllisillä näkökohdilla.
451: sellaisiin päätöksiin, jotka välillisessä demokrati-       Ydinenergian käyttöön liittyy olennaisena osa-
452: assa kuuluvat heidän valitsemiensa edustajien          na radioaktiivisten aineiden säteily. Säteilyllä on
453: ratkaisu valtaan.                                      haitallisia vaikutuksia elävään solukkoon, ja suu-
454:    Viime aikoina meillä on herännyt yhteiskun-         ret säteilymäärät voivat aiheuttaa ihmisen tai
455: nan eri lohkoilla ja tasoilla vaatimus toteuttaa       muun elävän orgasnismin kuoleman. Toisaalta
456: välittömän demokratian periaatetta. Suoran de-         haitalliset vaikutukset saattavat ilmetä vasta vuo-
457: mokratian avulla kansalaiset voivat välittömästi       sien jälkeen tai myöhemmissä sukupolvissa.
458: vaikuttaa tärkeisiin päätöksiin. Tämä voi vahvis-          Suurimmat säteilyongelmat liittyvät käytettyyn
459: taa valtiojärjestelmää ja sen päätösten hyväksyttä-    ydinpolttoaineeseen. Se sisältää suuren määrän
460: vyyttä eli legimiteettiä.                              radioaktiivisia aineita, joista monien aktiivisuus
461:    Välilliseen demokratiaan kuuluvissa vaaleissa       säilyy hyvin pitkään, jopa tuhansia vuosia. Näin
462: on kysymys yhteiskuntapolitiikan yleisistä suun-       ollen nyt tehty ydinenergiahankkeen rakentamis-
463: taviivoista. Tärkeiksikin koetut kansalaisten näke-    päätös vaikuttaa oleellisella tavalla vielä vuositu-
464: mykset yksittäisissä kysymyksissä saattavat jäädä      hansien kuluttua.
465: vaille riittävää huomiota. Välitöntä demokratiaa           Edellä olevastakin ilmenee, että ydinenergian
466: toteuttavissa kansanäänestyksissä vaikutetaan juu-     käyttöön liittyy monia, luonteeltaan erilaisia ja
467: ri näitä yksittäisiä kysymyksiä koskevaan päätök-      vaikeaselkoisia tekijöitä. Tästä syystä on esitetty
468: sentekoon. Kansanedustajille kansanäänestys tar-       myös epäilyjä, ettei kansanäänestys ydinvoiman
469: joaa käyttökelpoisen tavan äänestäjien mielipi-        käytöstä olisi perusteltua. Kun ydinenergian
470:                                          1986 vp. -    LA n:o 1                                           3
471: 
472: käyttöön liittyy hyvinkin pitkävaikutteisia riskite-   ta menettelystä. Neuvoa-antava kansanäänestys
473: kijöitä, edellyttää ydinenergian käyttö kansalais-     toimitettiin muista vaaleista erillisenä. Äänestys-
474: ten hyväksymistä. Sen selvittämiseksi ja kansalais-    prosentti oli 44,5. Kieltolain kumoamista kan-
475: ten tietoisuuden lisäämiseksi ydinvoimasta tar-        natti 70,5 prosenttia äänestäneistä. Neuvoa-anta-
476: joaa kansanäänestys käyttökelpoisen menettelyta-       van kansanäänestyksen tulos johti nopeasti sa-
477: van.                                                   mansuuntaisen lainsäädännön toteutumiseen.
478: 
479: 
480: 1.2. Keinot                                            2.2. Äänestyksen menettelytapa
481: 
482:    Kansalaismielipiteen selvittämiseksi toimitet-         Neuvoa-antava kansanäänestys toimitettatsun
483: taisiin neuvoa-antava kansanäänestys ydinener-         ensi kansanedustajain vaalien yhteydessä 15 ja 16
484: gian käytöstä. Neuvoa-antava kansanäänestys so-        päivänä maaliskuuta 1987. Aänestys tapahtuisi
485: veltuu meidän edustukselliseen valtiojärjestel-        kansanedustajain vaalien yhteydessä siksi, että
486: määmme paremmin kuin oikeusvaikutuksiltaan             äänestystulos kuvastaisi ilmeisesti näin paremmin
487: sitova kansanäänestys. Jotta neuvoa-antava kan-        kansalaisten mielipidettä kuin erillisesti toimitet-
488: sanäänestys toimisi edustuksellista järjestelmää       tu kansanäänestys. Osallistumisprosentti olisi to-
489: täydentävänä keinona, tulee eduskunnalla olla          dennäköisesti korkeampi kuin erikseen suorite-
490: keskeinen rooli kansanäänestyksestä päätettäessä.      tussa kansanäänestyksessä. Toisaalta kansanedus-
491: Tämä korostaa eduskunnan asemaa ylimpänä               tajain vaalien yhteydessä suoritettuna kansan-
492: valtioelimenä.                                         äänestyksestä aiheutuisi yhteiskunnalle kustan-
493:    Tästä syystä neuvoa-antavan kansanäänestyksen       nuksia huomattavasti vähemmän kuin erikseen
494: toimittamisesta ydinenergian käytöstä tulisi päät-     suoritetusta kansanäänestyksestä.
495: tää lain muodossa. Lain sisältöön kuuluu menet-           Jossain määrin kansanäänestyksen suorittami-
496: telytapasäännösten ohella oleellisena osana kysy-      nen kansanedustajain vaalien yhteydessä niiden
497: myksenasettelu, eli säännökset siitä, millaiset        erilaisesta luonteesta johtuen saattaa vaikuttaa
498: vaihtoehdot äänestäjille asetetaan. Oleellista         sekoittavasti edustajain vaaliin. Ongelmaa ei
499: myös on, miten valtio tiedottaa näistä vaihtoeh-       meidän poliittisesti rauhallisessa ja vakaassa tilan-
500: doista ja miten se tukee niitä koskevaa tiedotus-      teessamme ole nähty kovin suurena.
501: ta.                                                        Äänioikeudesta, vaaliviranomaisista ja vaalilu-
502:     Ero neuvoa-antavan ja sitovan kansanäänes-         etteloista olisi voimassa, mitä kansanedustajain
503:  tyksen välillä ei käytännössä ole kovin suuri.        vaalista annetussa laissa on säädetty. Muutoinkin
504: Vaikka neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulos          neuvoa -antavassa kansanäänestyksessä noudatet-
505: ei ole oikeudellisesti velvoittava, merkitsee se       taisiin menettelytavan suhteen soveltuvin osin
506:  yleensä huomattavaa tosiasiallista sitovuutta. Jos    kansanedustajain vaalista annettua lakia, mikäli
507:  neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulos on kiis-       siitä ei olisi nimenomaisesti säädetty poikkeusta.
508:  taton, lähenee sen vaikutus sitovaa kansanäänes-
509:  tystä.
510:                                                        2.3. Äänestäjille esitettävät vaihtoehdot
511: 
512: 2. Neuvoa-antava kansanäänestys                           Tavoitteena neuvoa-antavassa kansanäänes-
513:     ydinenergian käytöstä                              tyksessä on, että äänestäjien valittavana olisi vain
514:                                                        kaksi vaihtoehtoa. Yksinkertaisinta on asettaa
515: 2.1. Nykyinen tilanne                                  kysymys siten, että siihen vastataan joko "kyllä"
516:                                                        tai "ei". Tällöin on mahdollista saavuttaa yksise-
517:    Voimassa olevassa lainsäädännössämme ei ole         litteinen äänestystulos. Joka tapauksessa on ko-
518: säädöksiä kansanäänestyksestä. Suomessa on toi-        rostettava selkeän kysymyksenasettelun merkitys-
519: mitettu vain yksi kansanäänestys. Se tapahtui          tä, jotta kansanäänestys ylipäänsä olisi mielekäs.
520: vuonna 1931 ja koski väkijuomalainsäädännön               Lakialaitteessa esitetään äänestäjien vastatta-
521: perusteita. Tämä neuvoa-antava kansanäänestys          vaksi vain yksi kysymys, ja se kuuluu seuraavasti:
522: perustui erikseen säädettyyn lakiin.                   "Onko ydinenergian (atomivoiman) käyttö hy-
523:    Laissa säädettiin äänioikeudesta, äänestyslipus-    väksyttävä tapa tuottaa sähköä Suomen tulevassa
524: sa vastattavaksi esitetyistä kysymyksistä, äänestys-   energiahuollossa?'' Äänestäjän tulisi vastata kysy-
525: menettelystä, äänten laskemisesta ja rangaistavas-     mykseen joko "kyllä" tai "ei" taikka äänestä-
526: 4                                          1986 vp. -     LA n:o 1
527: 
528: mällä tyhjää ilmaista, ettei hän hyväksy (kannata)       vaaleja koskevan ilmoituskortin yhteydessä kaikil-
529: kumpaakaan esitettyä vaihtoehtoa tai ettei hänel-        le äänioikeutetuille. Tiedote voitaisiin julkaista
530: lä ole mielipidettä asiassa.                             sanomalehdissä ja muissa joukkotiedotusvälineis-
531:                                                          sä, ja sitä olisi saatavilla äänestyspaikoilla. Tämän
532:                                                          yleisen tiedottamisen kustannukset olisivat yhden
533: 2.4. Aloitteen organisatoriset Ja henkilövaiku-          miljoonan markan suuruusluokkaa.
534:      tukset                                                 Valtio tukisi myös kansanäänestyksen kohteena
535:                                                          olevien vaihtoehtojen puolesta toimivien ryhmit-
536:    Kun neuvoa-antava kansanäänestys toimitettai-         tymien tiedotusta ja kampanjointia. Aloitteessa
537: siin kansanedustajain vaalien yhteydessä, käytet-        tähän toimintaan esitetään varattavaksi kaikkiaan
538: täisiin näiden vaalien organisaatiota. Uusia toi-        6 miljoonaa markkaa, eli noin 1, 50 markkaa
539: mielimiä ei siis tarvittaisi.                            äänioikeutettua kohti.
540:                                                             Kaikkiaan neuvoa-antavan kansanäänestyksen
541:                                                          kustannukset olisivat siten noin 10-11 miljoo-
542: 2.5. Tiedotustoiminta                                    naa markkaa.
543: 
544:    Kansalaisten riittävän tiedon takaaminen on
545: kansanäänestyksen keskeisimpiä kysymyksiä. Täs-          2. 7. Valmisteluaineisto
546: tä syystä aloitteessa esitetään, toisaalta valtion
547: tiedotustoimintaa kansanäänestyksen kohteena                Valtiosääntökomitea otti välimietinnössään
548: olevista vaihtoehdoista, toisaalta valtion tukitoi-      kantaa kansanäänestykseen (Komiteanmietintö
549: mia muulle tiedotustoiminnalle.                          1974:27). Enemmistö katsoi, että perustuslakiin
550:    Valtio voisi lähettää jokaiselle äänioikeutetulle     olisi otettava säännös neuvoa-antavasta kansan-
551: tiedotteen, jossa selostettaisiin neuvoa-antavaa         äänestyksestä.
552: kansanäänestystä ydinenergian käytöstä sähkön               Valtioneuvosto asetti vuonna 1982 komitean,
553: tuotannossa ja siinä äänestäjille esitettyjä vaihto-     jonka tehtävänä oli laatia ehdotukset hallitus-
554: ehtoja.                                                  muodon täydentämiseksi neuvoa-antavalla kan-
555:    Tiedotustoiminnan tukemisella edistettäisiin          sanäänestyksellä sekä säännöksiksi kansanäänes-
556: lähinnä eri kampanjaryhmien toimintaa. Tarkoi-           tyksessä noudatettavasta menettelystä (Komi-
557: tuksena olisi, että äänestäjät saisivat vaihtoeh-        teanmietintö 1983:25).
558: doista tietoja riittävästi ja tasapuolisesti. Rahalli-      Ns. valtiosääntöpakettin yhteydessä hallitus
559: sen tuen lisäksi olisi mahdollista painattaa esittei-    antoi esityksen eduskunnalle neuvoa-antavaa
560: tä valtion kustannuksella ja varata ohjelma-aikaa        kansanäänestystä koskevaksi lainsäädännöksi (HE
561: yleisradiosta.                                           n:o 25111984 vp. ). Esitykseen sisältyvät lakieh-
562:                                                          dotukset ovat eduskunnan perustuslakivalio-
563:                                                          kunnan käsittelyssä.
564: 2.6. Kustannukset                                           Toisaalta hallitus on antanut esityksen edus-
565:                                                          kunnalle ydinenergialaiksi ja eräiksi siihen liitty-
566:    Vuonna 1983 pidettyjen kansanedustajain vaa-          viksi laeiksi (HE n:o 16/1985 vp.). Esitys on
567: lien kokonaiskustannukset olivat n. 30 miljoonaa         eduskunnan valtiovarainvaliokunnan käsiteltävä-
568: markkaa, josta valtio maksoi runsaat 8 miljoonaa         nä.
569: markkaa ja kunnat loput. Vuoden 1987 edusta-
570: jain vaalien kokonaiskustannukset ovat arviolta
571: noin 35 miljoonaa markkaa. Kun neuvoa-antava             2.8. Esimerkkejä muista maista
572: kansanäänestys suoritetaan edustajain vaalien yh-
573: teydessä, lisää se joitakin eriä, kuten henkilöstö-,        Ruotsissa järjestettiin neuvoa-antava kansan-
574: painatus- ja tarvikemenoja. Lisäyksen arvioidaan         äänestys ydinvoiman asemasta tulevaisuuden
575: olevan 3-4 miljoonan markan luokkaa.                     energiahuollossa 23.3.1980 (lag om folkomröst-
576:    Aloitteessa esitetään myös valtion toimesta           ning i kärnkraftsfrågan, 1980:7). Äänestettävänä
577: suoritettavaa tiedotustoimintaa, mikä tapahtuisi         oli kolme eri vaihtoehtoa. Kuhunkin vaihtoeh-
578: lähinnä valtioneuvoston hyväksymän tiedotteen            toon sisältyi pitkähkö lausuma energiahuollon
579: muodossa. Tässä selostettaisiin neuvoa-antavaa           kehittämisestä. Vaihtoehdot 1 ja 2 perustuivat
580: kansanäänestystä ja siinä äänestäjille esitettäviä       tuona ajankohtana käytössä, valmiina tai raken-
581: vaihtoehtoja. Tiedote voitaisiin jakaa esimerkiksi       teilla olleiden ydinvoimaloiden käyttämiseen.
582:                                           1986 vp. -     LA n:o 1                                           5
583: 
584: Vaihtoehto 2 sisälsi lisäksi kannanottoja energia-       ottamisesta. Äänestäjien mielipidettä tiedustel-
585: huollon painopisteistä sekä energiahuollon tuo-          tiin siitä, saisiko parlamentti valtuudet käynnis-
586: tanto- ja jakelumuotojen omistuksesta. Vaihtoeh-         tää Zwentendorfin ydinvoimalan. Toimitetussa
587: to 3 tähtäsi ydinvoimasta luopumiseen energian-          kansanäänestyksessä äänestysprosentti oli 64.
588: tuotannossa.                                             Ydinvoimalan käyttöönottoa vastusti äänestäneis-
589:    Äänestysprosentti oli 75,6 %. Vaihtoehtoa 1           tä enemmistö, 50,5 % annetuista äänistä. Zwen-
590: kannatti 18,9 %, vaihtoehtoa 2 kannatti 39,1 %           tendorfin ydinvoimalaa ei ole otettu käyttöön
591: ja vaihtoehtoa 3 kannatti 38,7 %. Tyhjää äänes-          tähän päivään mennessä, mutta sitä ei ole myös-
592: täneitä oli 3,3 %.                                       kään purettu.
593:    Itävallassa järjestettiin 10.11.1978 kansan-
594: äänestys Zwentendorfin ydinvoimalan käyttöön-
595: 
596: 
597: 
598: 
599:                                   YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
600: 
601: 
602: 1. Lainperustelut                                        jien vastattavaksi on asetettu vain yksi kysymys,
603:                                                          johon voi vastata "kyllä" tai "ei". Kysymyksellä
604:     1 §. Pykälästä ilmenisi kansanäänestyksen            on tarkoitus saada selville äänestäjien periaatteel-
605: luonne; että kysymys on neuvoa-antavasta kan-            linen suhtautuminen ydinvoiman käyttöön säh-
606: sanäänestyksestä, äänestyksen asiakohde, äänes-          kön tuotannossa Suomen tulevassa energiahuol-
607: tyksen ajankohta ja se, että äänestys toimitetaan        lossa.
608: kansanedustajain vaalien yhteydessä.                        Äänestyksen tarkoituksena ei olisi suoranaisesti
609:     2 §. Äänestysoikeus neuvoa-antavassa kansan-         puuttua nyt käynnissä olevien atomivoimaloiden
610: äänestyksessä vastaisi kansanedustajain vaalien          toimintaan, vaan lähinnä selvittää energiahuol-
611: vaalioikeutta. Tämä oikeus on valtiopäiväjärjes-         tomme tulevaisuutta ja nimenomaan sitä, hyväk-
612: tyksen 6 §:n mukaan eräin poikkeuksin jokaisella         syvätkö kansalaiset sähkön tuottamiseksi uuden
613: Suomen kansalaisella, joka on ennen vaalivuotta          tai uusien ydinvoimaloiden rakentamisen.
614: täyttänyt 18 vuotta.                                        Äänestäjällä olisi mahdollisuus äänestyslipulla
615:     3 §. Pykälän 1 momentin mukaan kansanedus-           ilmaista, ettei hän hyväksy (kannata) kumpaa-
616: tajain vaalien vaaliviranomaiset ovat vaaliviran-        kaan esitettyä vaihtoehtoa tai ettei hänellä ole
617: omaisina neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä.           mielipidettä asiassa, mikä voisi ilmentyä ''ei osaa
618: Tämä on luonnollista, koska kansanäänestys suo-          sanoa" tai "ei ota kantaa" näkemyksinä. Täh-
619: ritetaan kansanedustajain vaalien yhteydessä ja          löin äänestäjä voisi osallistua äänestykseen, mutta
620: myös siksi, että näin säästetään kustannuksia.           äänestämällä tyhjää ilmaista näkemyksensä.
621: Äänestys tapahtuisi, kuten kansanedustajain vaa-
622:                                                             5 §. Pykälässä olisi säännökset neuvoa-antavas-
623: leissakin, säädettyä vaalipiirijakoa noudattaen
624:                                                          sa kansanäänestyksessä käytettävistä äänestysli-
625: kunnissa äänestysalueittain sekä ennakkoäänes-
626:                                                          puista. Oikeusministeriö painattaisi äänestyksessä
627: tyksenä.                                                 käytettävät äänestysliput.
628:     Pykälän 2 momentin mukaan neuvoa-antavas-
629: sa kansanäänestyksessä käytettäisiin kansanedus-            Äänestyslipuissa olisi otsake, jossa lyhyesti ker-
630:  tajain vaaleja varten laadittuja vaaliluetteloita.      rottaisiin neuvoa-antavan kansanäänestyksen asia-
631:  Oikeusministeriö vahvistaisi luetteloita varten         kohde ja äänestysajankohta. Muutoin äänestyslip-
632:  tarvittavat lomakkeet.                                  pu olisi jaettu kahteen yhtä suureen osaan,
633:     4 §. Pykälä sisältäisi neuvoa-antavassa kansan-      joiden välistä äänestyslippu taitettaisiin äänestys-
634:  äänestyksessä äänestäjille esitettävät vaihtoehdot.     salaisuuden säilyttämiseksi.
635:  Eduskunta päättäisi kysymyksen tarkasta sana-              Äänestyslipun vasemmalla puolella olisi lyhyt
636:  muodosta. Kysymyksen asettelussa on pyritty             selostus äänestyksen tarkoituksesta.
637:  siihen, että sillä voitaisiin ilmentää äänestäjien         Pykälän 3 momentissa olisi selostettuna 4 §:ssä
638:  käsitystä ydinvoiman käyttämisen hyväksymisestä         tarkoitettu varsinainen kysymys sekä äänestysoh-
639:  tai kielteisyydestä yksiselitteisesti. Siksi äänestä-   jeet.
640: 6                                        1986 vp. -     LA n:o 1
641: 
642:    Äänestyslipun koosta ja siinä käytettävästä pa-      nille aiheuttamat kustannukset olisivat siinä mää-
643: perista noudatettaisiin samoja määräyksiä kuin          rin vähäisiä, että tällöin voitaisiin noudattaa
644: kansanedustajain vaaleista on säädetty.                 valtiollisissa vaaleissa käytettyä kustannusten ja-
645:    6 §. Äänestäjä saisi äänestyslippunsa äänestys-      koa valtion ja kuntien kesken. Näin siitä huoli-
646: paikalla. Jokaisen äänestäjän tulisi siten tehdä        matta, vaikka neuvoa-antava kansanäänestys liit-
647: äänestysmerkintä äänestyspaikalla. Etukäteen jae-       tyy valtiolliseen päätöksentekoon ja kustannukset
648: tut ja valmiiksi täytetyt äänestysliput eivät kelpai-   siten kuuluisivat periaatteessa yksin valtion mak-
649: si. Menettelyn tarkoituksena olisi estää kampan-        settaviin.
650: jaryhmien vaikuttaminen äänestysmerkintöjen te-            Kansanedustajain vaaleista annetun lain
651: kemiseen. Mahdollista olisi myös merkinnän te-          102 §:n mukaan lain 13 §:n 2 momentissa tar-
652: kemättä jättäminen eli tyhjää äänestäminen.             koitetut ilmoituskortit ja 2 5 d §: n 1 momentissa
653:    7 §. Pykälässä viitataan kansanedustajain vaa-       tarkoitetut ilmoitukset, äänestysliput ja sinetöi-
654: lien 83 §:n 1 momentin 1-4 ja 6 kohtaan, joissa         misvälineet kustannetaan sekä kaikki vaalitoimit-
655: on selostettu kansanedustajain vaalien äänestysli-      sijain ja vaalipiirien keskuslautakuntien menot
656: pun mitättömyyttä. Kohdat sisältävät määräyksiä         suoritetaan valtion varoista. Kuntien suoritetta-
657: sekä ennakkoäänestykses~.ä että varsinaisina vaali-     vaksi jäävät kuntien keskusvaalilautakuntien,
658: päivinä äänestämisestä. Aänestyslippu olisi luon-       vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien menot.
659: nollisesti mitätön, jos rasti olisi molemmissa              11 §. Ydinenergian käyttö ja siihen liittyvät
660: ympyröissä. Mitättömyyden aiheuttaisi myös se,          ongelmat sähkön tuotannossa ovat niin moni-
661: jos merkintä olisi niin epäselvä, ettei voitaisi        mutkainen asia, että kansalaisille tuottanee vai-
662: Iuotettavasri selvittää, kumpaa vaihtoehtoa ää-         keuksia päästä pelkästään kysymystekstin ja ää-
663: nestäjä on tarkoittanut.                                nestyslipussa olevan neuvoa-antavan kansan-
664:    8 §. Pykälä koskee kansanäänestyksen tuloksen        äänestyksen tarkoitusta kuvaavan selostuksen pe-
665: vahvistamista ja ilmoittamista. Vaalipiirien kes-       rusteella selville sen olennaisesta sisällöstä. Tästä
666: kuslautakunnat vahvistaisivat kansanäänestyksen         syystä valtion tiedotustoiminnalla tässä neuvoa-
667: tuloksen samaan tapaan kuin ne vahvistavat vaa-         antavassa kansanäänestyksessä olisi oleellinen
668: lien tuloksen. Vaalipiirikohtaiset tulokset olisi       merkitys. Tämän johdosta 11 §:n 1 momentissa
669: ilmoitettava muun muassa Helsingin kaupungin            on säädetty valtion tiedotustoiminnan perusteis-
670: vaalipiirin keskuslautakunnalle, joka vahvistaisi       ta.
671: kansanäänestyksen valtakunnallisen tuloksen.
672:                                                            Valtioneuvoston tulisi hyväksyä tiedote, jossa
673: Näin äänestyksen toimittamisesta huolehtisivat
674:                                                         lyhyesti selostetaan ydinenergian käyttömahdolli-
675: loppuun saakka sitä varten asetetut elimet. Kan-
676: sanäänestyksen tulos ilmoitettaisiin oikeusminis-       suutta Suomen tulevassa energiahuollossa ja sii-
677:                                                         hen läheisesti liittyviä kysymyksiä. Tiedotteesta
678: teriölle, jonka asiana olisi huolehtia sen julkaise-
679:                                                         tulisi ilmetä neuvoa-antavan kansanäänestyksen
680: misesta Suomen säädöskokoelmassa.
681:                                                         toimittamisen ajankohta ja se, mistä siinä on
682:    Pykälän 3 momentti sisältäisi valituskiellon
683:                                                         kysymys, sekä muita äänestyksen kannalta tar-
684: vaalipiirin keskuslautakunnan päätökseen, jolla
685:                                                         peellisia tietoja ja ohjeita.
686: äänestystulos on vahvistettu. Tämä koskee sekä
687: vaalipiirikohtaista päätöstä että Helsingin kau-           Tiedote toimitettaisiin mahdollisuuksien mu-
688: pungin vaalipiirin keskuslautakunnan päätöstä,          kaan kaikille äänioikeutetuille sekä saatettaisiin
689: jolla koko maan äänestystulos on vahvistettu.           muillakin tavoin, kuten joukkotiedotusvälinei-
690: Tällainen kielto on perusteltu neuvoa-antavan           den kautta, äänestäjien tietoon.
691: kansanäänestyksen luonteen huomioon ottaen.                 Vaikka valtion toimesta tapahtuvan tiedotta-
692: Vastaava säännös sisältyy tasavallan presidentin        misen tulisikin olla tehokasta, olisi pitäydyttävä
693: valitsijamiesten vaaleista annettuun lakiin.            vain perustiedotukseen, jotta ei vaikutettaisi ää-
694:    9 §. Lääninhallituksen, jolle äänestysliput kan-     nestyspäätöksen sisältöön.
695: sanedustajain vaaleista annetun lain 98 §:n 3               Pykälän 2 momentti sisältäisi määräykset val-
696: momentin mukaan toimitetaan, olisi säilytettävä         tion tukitoimista tasapuolisen tiedotustoiminnan
697: ne 5 vuoden ajan kansanäänestyksen toimittami-          turvaamiseksi. Asian laadun vuoksi on katsottu
698: sesta. Vaaleissa annetut äänestysliput lääninhalli-     välttämättömäksi, että valtio tukisi kummankin
699: tuksen on mainitun pykälän nojalla säilytettävä,        vaihtoehdon puolesta kampanjoivia ryhmittymiä.
700: kunnes lähinnä seuraavat vaalit on toimitettu.          Ne voivat olla olemassa olevia järjestöjä tai uusia
701:     10 §. Kansanedustajain vaalien yhteydessä pi-       yhteenliittymiä. Kampanjaorganisaatioita tulisi
702: dettävän neuvoa-antavan kansanäänestyksen kun-          vaatia yleensä tietty järjestäytyneisyys. Avustusta
703:                                         1986 vp. -    LA n:o 1                                           7
704: 
705: vo1tats11n antaa sekä ennakkona että jälkikäteen      panjaryhmille varaamien avustusten hakemista,
706: tietyistä hyväksytyistä menoista.                     maksamista ja käyttöä koskevia tilityksiä.
707:    Kampanjointiin ehdotetaan varattavaksi kaik-
708: kiaan 6 miljoonaa markkaa. Se varattaisiin puo-
709: liksi "kyllä" ja "ei" vaihtoehtoa kannattaville       3. Voimaan tulo
710: ryhmittymille. Lisäksi kampanjointiin olisi sallit-
711: tua käyttää yksityisiä varoja. Tämä saattaa jossain      Laki olisi tarkoituksenmukaista saattaa voi-
712: määrin vaarantaa tasapuolista tiedotusta, mutta       maan noin puoli vuotta ennen neuvoa-antavan
713: sen estämiseen ei ole katsottu olevan riittäviä       kansanäänestyksen toimittamista, jotta valmiste-
714: perusteita mm. valvontaongelmien johdosta sekä        lutoimenpiteille ja asialliselle tiedotustoiminnalle
715: siksi, että rajoitus loukkaisi hallitusmuodon sään-   jäisi riittävästi aikaa.
716: nöksiä kansalaisten ilmaisuvapaudesta.                   Joka tapauksessa lain olisi tultava voimaan
717:    Avustusten myöntämisestä päättäisi valtioneu-      viimeistään 1.1.1987, jotta kansanäänestys voitai-
718: vosto. Oikeusministeriö antaisi tarpeelliset ohjeet   siin toimittaa 15 ja 16 päivänä maaliskuuta 1987
719: avustusten hakemisesta, maksamisesta ja avustus-      pidettävien kansanedustajain vaalien yhteydessä.
720: ten käytön tiliselvityksestä.
721:    12 §. Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä
722: noudatettaisiin sen lisäksi, mitä tässä laissa on     4. Säätäruisjärjestys
723: säädetty tai sen nojalla määrätty, soveltuvin osin
724: kansanedustajain vaaleista annettua lakia. Näin          Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi
725: ollen tulisi kansanedustajain vaalien osalta nou-     mietinnössään n:o 1111931 vp., että lakiehdotus
726: datettavaksi mm. vaalipiirin keskuslautakunnan        neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimeenpane-
727: valmisteltavat toimenpiteet (32 ja 42 §), aanes-      misesta väkijuomalainsäädännön perusteiden sel-
728: tystoimitus ja ennakkoäänestys (46-53 ja 55           vittämiseksi voitiin hyväksyä tavallisen lain säätä-
729: -79 §), äänten laskeminen (81 ja 82 §), äänes-        misessä noudatettavassa järjestyksessä.
730: tyksen tuloksen vahvistaminen (90, 92-94, 97 ja          Perustuslakivaliokunnassa esitettiin jo tuolloin,
731: 98 §) sekä rangaistussäännös (101 §). Kansan-         että laki olisi ollut säädettävä siinä järjestyksessä
732: edustajain vaalista annetun lain noudattaminen        kuin perustuslain säätäruisestä on voimassa. Sa-
733: merkitsisi myös sitä, että neuvoa-antava kansan-      mansuuntaisia mielipiteitä on esitetty myöhem-
734: äänestys olisi kaksipäiväinen ja että ennakkoää-      minkin.
735: nestäminen kotimaassa ja ulkomailla olisi mah-           Perustuslakivaliokunnan edellä mainitun kan-
736:  dollista.                                            nan mukaan, ja kun asiasta ei ole muita arvoval-
737:     13 §. Oikeusministeriö voisi antaa tarkempia      taisia ennakkotapauksia, on katsottava, että laki
738: määräyksiä ja ohjeita tämän lain soveltamisesta.      neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimittami-
739:     14 §. Pykälä sisältäisi voimaantulosäännöksen.    sesta ydinenergian käytöstä Suomen tulevassa
740:                                                       energiahuollossa on säädettävä tavallisen lain sää-
741:                                                       tämisessä noudatettavassa järjestyksessä.
742: 2. Tarkemmat säännökset ja mää-                          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
743:    räykset                                            nioittavasti,
744: 
745:    Tätä neuvoa-antavaa kansanäänestyslakia kos-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
746: kevat tarkemmat säännökset antaisi oikeusminis-               kiehdotuksen:
747: teriö. Tämä koskisi muun muassa valtion kam-
748: 8                                       1986 vp. -    LA n:o 1
749: 
750: 
751: 
752:                                                 Laki
753:      neuvoa-antavan kansanäänestyksen totmtttamisesta ydinenergian käytöstä Suomen tulevassa
754:                                          energiahuollossa
755: 
756:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
757: 
758:                        1§
759:    Ydinenergian käytöstä Suomen tulevassa ener-          Äänestyslipun oikealla puolella on 4 §:ssä ~?-i­
760: giahuollossa toimitetaan neuvoa-antava kansan-        nittu kysymys ja sen alapuolella sanat "KYLLA"
761: äänestys 15 ja 16 päivänä maaliskuuta 1987            ja ''EI'', joiden kummankin alapuolella on tyh-
762: pidettävien kansanedustajain vaalien yhteydessä.      jä, halkaisijaltaan 20 mm oleva ympyrä. Äänes-
763:                                                       tyslipun oikealla puolella on vielä ohjeet äänes-
764:                        2§                             tysmerkin tekemisestä.
765:   Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä on ääni-          Äänestyslipun koon ja äänestyslipussa käytettä-
766: oikeus jokaisella, jolla on valtiopäiväjärjestyksen   vän paperin osalta noudatetaan, mitä kansan-
767: mukaan vaalioikeus kansanedustajain vaaleissa.        edustajain vaalista annetun lain 42 §:ssä on sää-
768:                                                       detty.
769:                       3 §
770:   Kansanedustajain vaalien vaaliviranomaiset            ..                   6§
771: ovat äänestysviranomaisia neuvoa-antavassa kan-          Aänestäjä saa äänestyslipun äänestyspaikalla.
772: sanäänestyksessä.                                     Äänestys tapahtuu merkitsemällä rasti (x) jom-
773:   Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä käyte-         paan kumpaan 5 §:n 3 momentissa tarkoitetuista
774: tään kansanedustajain vaaleja varten laadittavia      ympyröistä. Äänestys voi tapahtua myös merkin-
775: vaaliluetteloita.                                     tää tekemättä (tyhjää äänestäminen).
776: 
777:                         4§                                                    7§
778:    Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä esite-           Sen lisäksi, mitä kansanedustajain vaalista an-
779: tään äänestäjien vastattavaksi seuraava kysymys:      netun lain 83 §:n 1 momentin 1-4 ja 6 kohdas-
780: "Onko ydinenergian (atomivoiman) käyttö hy-           sa on säädetty, on äänestyslippu mitätön, jos
781: väksyttävä tapa tuottaa sähköä Suomen tulevassa       äänestysmerkintä on tehty kumpaankin äänestys-
782: energiahuollossa?" Äänestäjän tulee vastata kysy-     lipussa olevaan ympyrään tai jos äänestysmerkin-
783: mykseen joko "KYLLÄ" tai "EI" taikka äänes-           tä on niin epäselvä, ettei voida tietää, kumpaa
784: tämällä tyhjää ilmaista, ettei hän hyväksy (kanna-    vaihtoehtoa on tarkoitettu.
785: ta) kumpaakaan esitettyä vaihtoehtoa tai ettei
786: hänellä ole mielipidettä asiassa.                                             8§
787:                                                          Vaalipiirin keskuslautakunnan tulee heti ää-
788:                         5§                            nestyksen tuloksen vahvistettuaan antaa tulokses-
789:    Äänestyslipuissa, jotka oikeusministeriö pai-      ta tieto Helsingin kaupungin vaalipiirin keskus-
790: nattaa, on otsake, jossa todetaan, että äänestys-     lautakunnalle, lääninhallitukselle ja vaalipiirin
791: lippua käytetään ydinenergian käytöstä Suomen         kuntien keskusvaalilautakunnille.
792: tulevassa energiahuollossa 15 ja 16 päivänä maa-         Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslauta-
793: liskuuta 1987 toimitettavassa neuvoa-antavassa        kunta vahvistaa äänestyksen tuloksen koko maas-
794: kansanäänestyksessä. Äänestyslippu on jaettu          sa ja ilmoittaa sen oikeusministeriölle, jonka
795: kahteen yhtä suureen alueeseen (vasen puoli ja        tulee julkaista äänestyksen tulos Suomen säädös-
796: oikea puoli), joiden välistä äänestyslippu taite-     kokoelmassa.
797: taan.                                                    Vaalipiirin keskuslautakunnan tässä pykälässä
798:    Äänestyslipun vasemmalla puolella on seuraa-       tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta
799: va selostus äänestyksen tarkoituksesta: ''Neuvoa-     valittamalla.
800: antavan kansanäänestyksen tarkoituksena on sel-
801: vittää, hyväksyvätkö kansalaiset ydinenergian                                 9§
802: (atomivoiman) käytön sähkön tuotannossa tule-           Äänestysliput on säilytettävä viisi vuotta äänes-
803: vassa energiahuollossamme.''                          tyksen toimittamisesta.
804:                                         1986 vp. -    LA n:o 1                                            9
805: 
806:                       10 §                            henkilöiden, jotka kannattavat vaihtoehtoa
807:   Tässä laissa tarkoitetuista neuvoa-antavasta        ''EI'', käytettäväksi yhteensä 3 miljoonaa mark-
808: kansanäänestyksestä aiheutuneista kustannuksista      kaa. Avustukset myöntää valtioneuvosto. Oikeus-
809: on voimassa, mitä kansanedustajain vaaleista an-      ministeriö antaa tarkemmat määräykset avustus-
810: netun lain 102 §:ssä on säädetty.                     ten hakemisesta, maksamisesta ja käyttöä koske-
811:                                                       vasta tiliselvityksestä.
812:                        11§
813:    Valtioneuvosto hyväksyy tiedotteen, jossa se-                              12 §
814: lostetaan ydinenergian käyttömahdollisuutta              Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty tai sen
815: Suomen tulevassa energiahuollossa ja todetaan,        nojalla määrätty, noudatetaan neuvoa-antavassa
816: mistä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä on         kansanäänestyksessä soveltuvin osin kansanedus-
817: kysymys. Tiedote toimitetaan kaikille, joille lähe-   tajain vaaleista annettua lakia.
818: tetään äänioikeutta koskeva ilmoituskortti, sekä
819: saatetaan muulla tavoin kansalaisten tiedoksi ja                            13 §
820: saataville.                                             Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia
821:    Tasapuolisen    tiedottamisen    turvaamiseksi     määräyksiä ja ohjeita tämän lain soveltamisesta.
822: varataan valtion varoja 6 miljoonaa markkaa.
823: Määrärahasta varataan niiden yhteisöjen ja yksi-                          ~4 §
824: tyisten henkilöiden, jotka kannattavat vaihtoeh-        Tämä laki tulee vOimaan          päivänä
825: toa "KYLLÄ", käytettäväksi yhteensä 3 miljoo-         kuuta 198 .
826: naa markkaa ja niiden yhteisöjen ja yksityisten
827: 
828: 
829:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
830: 
831:          Jukka Mikkola                     Paula Eenilä                     Reino Paasilinna
832:          Lea Savolainen                    Pekka Starast                    Kari Urpilainen
833:          Pirjo Ala-Kapee                   Aimo Ajo                         Pentti Lahti-Nuuttila
834:          Jorma Rantanen                    Liisa Jaakonsaari                Tarja Halonen
835:          Martti Lähdesmäki                 Aarno von Bell                   Tuula Paavilainen
836:          Sinikka Hurskainen-Leppänen       Risto Ahonen                     Arja Alho
837:          Kari Rajamäki                     Jouko Skinnari                   Saara-Maria Paakkinen
838:          Kerttu Törnqvist                  Maija Rajantie                   Marja-Liisa Tykkyläinen
839:          Pirkko Valtonen                   Riitta Järvisalo-Kanerva         Reijo Lindroos
840:          Olavi Ronkainen                   Håkan Nordman                    Gunnar Jansson
841:          Martti Tiuri                      Heikki Riihijärvi                Pentti Kettunen
842:          Helvi Koskinen                    Martti Ratu                      Esko Helle
843:          Timo Laaksonen                    Lea Kärhä                        Ville Komsi
844:          Kalle Könkkölä                    Inger Hirvelä                    Sirkka-Liisa Anttila
845:                                            Liisa Kulhia
846: 
847: 
848: 
849: 
850: 2   260084A
851:                                                    1986 vp.
852: 
853: Lakialoite n:o 2
854: 
855: 
856: 
857: 
858:                                      Ala-Kapee ym.: Ehdotus laiksi tekijänoikeuslain 20 §:n muuttami-
859:                                         sesta
860: 
861: 
862:                                               Eduskunnalle
863: 
864:    Viime vuosina tekijänoikeuslakia (404161) on           dyllisia tilaisuuksia, joihin on vapaa pääsy, eikä
865: jouduttu muuttamaan useaan otteeseen viestintä-           myöskään jumalanpalveluksia. Kun yleishyödyl-
866: tekniikan kehityksen johdosta. Jo tehtyjen ja             listen järjestöjen tilaisuudet usein toimeenpan-
867: vireillä olevien muutosten tavoitteena on turvata         naan talkoovoimin eikä esiintyjille makseta kor-
868: se, että tekijöille maksetaan riittävä korvaus myös       vauksia, on kohtuullista, ettei myöskään tekijöil-
869: heidän teostensa uusista käyttötavoista. Muutok-          le tarvitse maksaa. Suunniteltu lähiradiotoiminta
870: set ovat koskeneet mm. valokopiointia, ääni- ja           ja paikalliset, ei-kaupalliset kaapelilähetykset
871: kuvanauhoitusta, kaapelitelevisiota sekä satelliit-       ovat tällaisten tilaisuuksien nykyaikainen muoto.
872: tilähetyksiä.                                             Myös tällaiset lähetykset tulisi vapauttaa koko-
873:     Näiden oikeuksien valvontaa ja korvausten             naan tekijänoikeudellisista korvauksista silloin,
874: jakamista varten on syntynyt järjestöjä, jotka            kun lähetykset tuotetaan harrastajavoimin eikä
875: edustavat suurinta osaa teosten oikeudenomista-           niihin sisälly mainontaa.
876: jia. Näillä järjestöillä on eräitä kartellin piirteitä.      Yleishyödyllisiä tilaisuuksia koskevat säännök-
877: Teosten käyttäjillä ei ole mahdollisuutta neuvo-          set sisältyvät tekijänoikeuslain 20 §:ään. Tämän
878: tella teosten käytöstä ohi näiden järjestöjen eikä        pykälän 3 momentin mukaan nämä tekijänoi-
879: kaikilla käyttäjillä ole käytännössä mahdollisuut-        keuden rajoitukset eivät kuitenkaan koske näy-
880: ta vaikuttaa sovittaviin ehtoihin.                        telmä- tai elokuvateoksia. Tämä säädös on van-
881:     Silloin kun neuvotteluja teosten käytöstä käy-        hentunut ja nykyoloissa tarpeeton, sillä sketsi-
882: dään kulttuuriteollisuuden suurten yritysten              muotoiset näytelmät tai videolle talletetut eloku-
883:  kanssa, onkin välttämätöntä, että tekijöitä edus-        vat eivät mitenkään poikkea periaatteessa lauluis-
884:  tavat vahvat järjestöt. Uusi viestintätekniikka te-      ta tai runoista. Sen tilalle olisi otettava uusi
885:  kee kuitenkin myös mahdolliseksi pienimuotoi-            säännös siitä, että kyseisen pykälän 2 momentissa
886: sen, harrastuspohjalta lähtevän viestinnän. Ra-           mainittu tilaisuus saadaan myös vapaasti ottaa
887:  dio- ja televisiokomitea on mietinnössään vuonna         paikallisradion tai kaapelitelevision lähetykseen
888:  1984 ehdottanut, että Suomessa olisi aloitettava         sekä taltioida tällaista lähetystä varten.
889:  ei-kaupallinen lähiradiotoiminta. Vaikka tällaista          Ehdotettu muutos on sopusoinnussa tekijänoi-
890:  ei vielä sisälly käynnissä olevaan paikallisradioko-     keutta koskevien kansainvälisten sopimusten
891:  keiluun, toiminta epäilemättä käynnistetään lä-          kanssa, koska tällainen käyttö ei millään tavoin
892:  hiaikoina. Kaapelitelevisiossa lähetetään jo mo-         kilpaile teosten muiden käyttötarkoitusten kanssa
893:  nin paikoin harrastajavoimin tehtyjä paikallisoh-        eikä kohtuuttomasti vahingoita teosten tekijöi-
894:  jelmia. Tällaisissa ohjelmissa tullaan tarvitsemaan      den etuja.
895:  myös tekijänoikeuslain suojaamia teoksia. On                Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
896:  kuitenkin syytä pelätä, etteivät tällaisia ohjelmia      nioittavasti ,
897:  tuottavat pienet yhteisöt ole tasavertaisia neuvot-
898:  telukumppaneita tekijäjärjestöjen kanssa.                          että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
899:     Suomen tekijänoikeuslaissa on vanhastaan                     kiehdotuksen:
900:  omaksuttu se periaate, että laki ei koske yleishyö-
901: 
902: 
903: 
904: 
905: 260085B
906: 2                                       1986 vp. -     LA n:o 2
907: 
908: 
909:                                                 Laki
910:                                tekijänoikeuslain 20 §:n muuttamisesta
911: 
912:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun tekijänoikeus-
913: lain (404/61) 20 § näin kuuluvaksi:
914: 
915:                         20 §                          koituksessa, jos teoksen esittäjä tai, milloin heitä
916:    Teos, joka on julkaistu, on lupa esittää julki-    on useampia, kaikki esittäjät tekevät sen kor-
917: sesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydes-       vauksetta.
918: sä.                                                     1 ja 2 momentissa mainittu esitys saadaan
919:    Julkaistun teoksen saa myös esittää julkisesti     myös sisällyttää paikallisradiolähetykseen ja kaa-
920: tilaisuudessa, jossa sellaisten teosten esittäminen   pelitelevisiolähetykseen sekä taltioida tällaista lä-
921: ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä        hetystä varten.
922: jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoitukses-
923: sa, niin myös kansanvalistustoiminnassa sekä hy-        Tämä laki tulee voimaan           päivänä
924: väntekeväisyys- tai muussa yleishyödyllisessä tar-    kuuta 198 .
925: 
926: 
927:        Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
928: 
929:            Pirjo Ala-Kapee                 Timo Roos                        Kari Urpilainen
930:            Jukka Mikkola                   Aarno von Bell                   Saara-Maria Paakkinen
931:                                                  1986 vp.
932: 
933: Lakialoite n:o 3
934: 
935: 
936:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
937:                                       2 a §:n muuttamisesta
938: 
939: 
940:                                             Eduskunnalle
941: 
942:    Tulo- ja varallisuusverolain 2 a §:n mukaan         tuksessa olisi perusteltua erityisesti siksi, että
943: sovelletaan avoliitossa eläviin samoja säännöksiä      nykyisin sosiaalilainsäädännössä rinnastetaan avo-
944: kuin puolisoibio vain, jos nämä ovat aikaisem-         puolisot aviopuolisoihin sillä perusteella, että
945: min olleet avioliitossa tai heillä on ollut tai on     henkilöt elävät avioliittoa solmimatta jatkuvasti
946: yhteinen lapsi. Näin ollen avopareja, joilla ei ole    yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuh-
947: yhteistä lasta, verotetaan kuten yksinäisiä henki-     teissa. Heillä ei siis edellytetä olevan yhteistä
948: löitä. Nykyisin nuoret elävät usein avioliittoa        lasta. Avoparit rinnastetaan aviopuolisoihin niin
949: solmimatta ainakin siihen saakka kunnes syntyy         etujen saannin kuin myös niiden epäämisen
950: lapsia. On tavallista ja jopa välttämätöntä, että      suhteen. Esimerkiksi työttömyysturvalain mu-
951: ennen lasten hankkimista halutaan luoda talou-         kaan avopuoliso voi menettää tarveharkinnan
952: delliset edellytykset, esimerkiksi saattamalla         vuoksi kokonaan työttömyyspäivärahan.
953: opinnot päätökseen ja hankkimalla asunto.                 Kun avopuolisoiden rinnastaminen aviopuoli-
954:    Kun avopuolisoista toinen opiskelee ja on           soihin voi merkitä etujen menettämistä, pitäisi
955: hankkinut asunnon, ei toinen, jo työssä käyvä          heidät kaikissa tapauksissa myös etujen saannissa
956: avopuoliso voi vähentää verotuksessa toisen opin-      rinnastaa aviopuolisoihin.
957: tovelan eikä myöskään asuntovelan korkoja. Tä-            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
958: män mahdollistaminen nuorille, jotka muuten-
959: kin elävät taloudellisesti ahtaalla, olisi perustel-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
960: tua.                                                          kiehdotuksen:
961:    Avoparien rinnastaminen aviopuolisoihin vero-
962: 
963: 
964:                                                  Laki
965:                           tulo- ja varallisuusverolain 2 a §:n muuttamisesta
966: 
967:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
968: varallisuusverolain 2 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa
969: laissa (608/75), näin kuuluvaksi:
970: 
971:                        2a§
972:                                                          Tämä laki tulee voimaan        päivänä
973:    Mitä tässä laissa säädetään puolisoista, sovelle-   kuuta 198 .
974: taan myös avioliitonomaisissa olosuhteissa vero-
975: vuonna yhteisessä taloudessa avioliittoa solmi-
976: matta jatkuvasti eläneisiin henkilöihin.
977: 
978: 
979: 
980:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
981: 
982:           Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi        Mikko Kuoppa
983:           Ulla-Leena Alppi              Kati Peltola               Niilo Koskenniemi
984:           Pekka Leppänen                Matti Kautto              Reijo Lindroos
985:           Pentti Lahti-Nuuttila         Mikko Elo                 Timo Laaksonen
986:                      Anna-Liisa Jokinen                Ensio Laine
987: 260086C
988:                                                 1986 vp.
989: 
990: Lakialoite n:o 4
991: 
992: 
993: 
994: 
995:                                    Skinnari: Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain 2 §:n
996:                                       muuttamisesta
997: 
998: 
999:                                            Eduskunnalle
1000: 
1001: Yleistä                                               Kansanedustajien ns. kaksoispalkkausta
1002:                                                       koskevat säännökset ja määräykset
1003:    Eräiden arvioiden mukaan nykyisessä eduskun-
1004: nassa on noin 100 kansanedustajaa, jotka saavat         Valtio
1005: kansanedustajan toimen palkkion ohella osan             Valtion       yleisen      virkaehtosopimuksen
1006: palkkaa valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön       (1.3.1981-28.2.1983) 22 §:n 1 momentin mu-
1007: sekä vieraan tai oman yrityksen taholta: professo-    kaan:
1008: rin, lääkärin, johtajan, osastopäällikön, insinöö-       "Virkamiehelle, joka on estynyt hoitamasta
1009: rin, opettajan, tuomarin, papin, sairaanhoitajan      virkaansa tai tointaan, ylimääräistä tointaan tahi
1010: yms. vastaavasta tehtävästä.                          tilapäistä tehtäväänsä kansanedustajan tai muun
1011:    Helpoimmin kontrolloitavan julkishallinnon         julkisen tehtävän vuoksi, josta ei ole lupa kieltäy-
1012: osalta ns. kaksoispalkkauksen sääntely juontaa        tyä, maksetaan 70 % kiinteästä palkkauksesta
1013: juurensa vuodelta 1923. Vuodesta 1974 tämä            sanotulta keskeytysajalta. - - - - -''
1014: perustuu erilaisiin virkaehtosopimuksiin, koska          Sanottu 70 % lasketaan kiinteästä palkkauk-
1015: tällöin kumottiin vuodelta 1942 ollut kansan-         sesta, johon yleisen virkaehtosopimuksen 8 §:n
1016: edustajan virkavapautta koskeva laki. Osana kan-      2 momentin mukaan luetaan:
1017: sanedustajien palkkauksen kokonaisjärjestelyjä           '' 1. varsinainen palkkaus
1018: ns. kaksoispalkkaus tulee poistaa. Yksinkenai-           - perus- tai sopimuspalkka tahi vuosipalkkio
1019: simmin tämä tapahtuisi virkaehtosopimuksia               - ikälisä, mukaan lukien ikälisän täyden-
1020: muuttamalla. Koska nykyisen hallituksen piirissä      nysosa
1021: ei ole syntynyt tähän tarvittavaa toimeliaisuutta        2. yleiset lisät
1022: esityksistä puhumattakaan, on asiaa yritettävä           - kalliinpaikanlisä
1023: ratkaista eduskunnassa lakialoitteen pohjalta.           - syrjäseutulisä
1024:    Eduskunnan kansliatoimikunta selvitytti asian         3. liitteessä 1 luetellut palkkausluokkien eroi-
1025: pari vuotta sitten. Selvityksen ulkopuolelle jäivät   na määräytyvät sekä säännöllisesti toistuvina tie-
1026: kuitenkin yksittäisissä työsopimuksissa tai työn-     tyn suuruisina kuukausittaisina markkamääräisi-
1027: antajan muutoin kansanedustajalle eduskunnan          nä erinä maksettavat palkanlisät ja lisäpalkkiot.
1028: maksaman kansanedustajanpalkkion lisäksi anta-           C-asteikon osalta kiinteään palkkaukseen lue-
1029: mat edut. Onhan kansanedustajana Helsingissä          taan edellä 2 momentin 1 ja 2 kohdassa mainit-
1030: toimivasta yrityksen toimihenkilöstä yritykselle      tujen lisäksi ylituntipalkkiota lukuun ottamatta
1031: myös etuja. Oman ryhmänsä muodostavat myös            kaikki kuukausittain säännöllisesti toistuvat palk-
1032: selvityksen ulkopuolelle jääneet oman ammatin         kausluokkien eroina tai tietyn suuruisina markka-
1033: harjoittajat ja muut itsenäiset yrittäjät, jotka      määräisinä erinä maksettavat palkanlisät ja lisä-
1034: voivat määritellä itselleen tuloja myös kansan-       palkkiot, jotka suoritetaan erilliseen korvaukseen
1035: edustajan toimen palkkion lisäksi. Aloitteessa on     oikeuttavista tai opetusvelvollisuuteen luettavista
1036: turvauduttu em. selvitystyöhön.                       tehtävistä.''
1037: 
1038: 2600870
1039: 2                                        1986 vp. -    LA n:o 4
1040: 
1041:   Jos s1ta vastoin kansanedustaja on samalla              Vastaavasti edellä mainittu virkaehtosopimuk-
1042: ministerinä, hän ei saa edellä mainittua 70 %          sen määräys syrjäytti tältä osin valtion ylimääräi-
1043: kiinteästä palkkauksestaan, vaan ainoastaan sen        sistä toimenhaitijoista ja tilapäisistä toimihenki-
1044: osan siitä, mikä mahdollisesti ylittää ministerin-     löistä 8.12.1949 annetun asetuksen (755/49)
1045: palkkion. Sen sijaan edustajanpalkkiolain 1 §:n 3      8 §:n 1 momentin, mikä kuului seuraavasti:
1046: momentin nojalla ministeri saa puolet kansan-             ''Ylimääräisen toimenhaltijan palkkauksesta
1047: edustajan palkkiosta ministerinpalkkansa lisäksi       virantoimituksen keskeytyksen aikana on vastaa-
1048: ja autoedun.                                           vasti voimassa, mitä peruspalkkaisten virkain ja
1049:    Erikseen on sovittu edellä mainittujen sopi-        tointen haltijain osalta on säädetty.''
1050: musmääräysten ulottamisesta koskemaan postin              Nyt tarkoitetulla ns. kaksoispalkkauksella on
1051: ns. erillisryhmiin kuuluvia sekä värvättyjä ja raja-   kuitenkin vielä pitemmät perinteet. Jo
1052: vartioita. Sen sijaan työsopimussuhteessa valtioon     29.12.1923 valtion viroista ja toimista suoritetta-
1053: olevilla työntekijöillä ei ole vastaavia sopimus-      van palkkauksen perusteista annetun lain (299/
1054: määräyksiä, joten heillä kansanedustajina olles-       23) 11 §:n 1 momentissa säädettiin asiasta seu-
1055: saan ei ole oikeutta osapalkkaukseen aikaisem-         raavasti:
1056: man työsopimussuhteensa perusteella.                      "Milloin sellaisen viran tai toimen haltijalle,
1057:    Siitä menettelystä, jolla virastot ja laitokset     josta 2 §:n 1 momentissa säädetään, sairauden tai
1058: virkavapautta myöntämättä toteavat virkamiehen         muun pakottavan syyn tähden on myönnetty
1059: kansanedustajan tehtävien vuoksi estyneeksi hoi-       virkavapautta, pidätetään virkavapauden ajalta
1060: tamasta virkaansa tms., on annettu ohjeet valtio-      kolmannes hänen peruspalkastaan sekä 10 §:ssä
1061: varainministeriön       kirjeessä    n:o      1360,    mainitut palkkaedut sijaisen palkkaamiseen.''
1062: (27 .2.1952).                                             Sanotun lainkohdan viittauksella 2 §:n 1 mo-
1063:    Valtion yleisen virkaehtosopimuksen 22 §:n          menttiin tarkoitettiin lähinnä sitä, että säännös
1064: 1 momentti on ollut edellä sanotussa muodos-
1065:                                                        koskee vain päätoimisia, ja viittauksena 10 §:ään
1066: saan 1.1.1980 alkaen. Sitä ennen yleisen virkaeh-      sitä, että sijaisen palkkaamiseen pidätettiin myös
1067: tosopimuksen vastaava 16 §:n 1 momentti kuului         ao. virkaan tai toimeen mahdollisesti kuuluvat
1068: seuraavasti:                                           toimituspalkkiot, toimituskirjain lunastukset, vi-
1069:                                                        rantoimitusrahat ym.
1070:    "Vakinaiselta viran tai toimen haltijalta tahi         Kansanedustajan tehtävä katsottiin lainsään-
1071: ylimääräiseltä toimenhaltijalta, joka on estynyt       nöksessä mainituksi pakottavaksi syyksi, ja vaikka
1072: hoitamasta virkaansa tai tointaosa kansanedusta-       kansanedustajalle ei virkavapautta tarvinnutkaan
1073: jan tai muun julkisen tehtävän vuoksi, josta ei        myöntää, lainsäännöstä sovellettiin kansanedus-
1074: ole lupa kieltäytyä, pidätetään kolmannes hänen        tajaan. Täysin riidaton ei asia kuitenkaan ollut,
1075: perus- tai sopimuspalkastaan tahi vuosipalkkios-       ennen kuin oikeuskansleri Axel Charpentier an-
1076: taan.''                                                toi tätä koskevan lausunnon kirjeessään opetus-
1077:    Ennen 1.1. 1980 osapalkkaus oli näin ollen 2/3      ministeriölle 31.12.1925 n:o 1451 (Oikeuskansle-
1078: nykyisen 70 % :n sijasta, eikä se toisaalta koske-     rin kertomus vuodelta 1925, Helsinki 1927).
1079: nut ollenkaan tilapäistä toimihenkilöä eikä yleen-        Ennen uuden eli vuoden 1942 palkkauslain
1080: sä muita virkasuhteessa tai siihen verrattavassa       säätämistä asiaan palattiin kuitenkin vielä edusta-
1081: julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon       ja Vilho H. Kiviojan tehtyä lakialoitteen n:o
1082: olevia henkilöitä.                                     11/1934 vp. edellä mainitun 11 §:n muuttami-
1083:    Edellä mainitussa muodossa yleisen virkaehto-       seksi. Hän ehdotti säädettäväksi 11 §:n 2 mo-
1084: sopimuksen vastaava sopimusmääräys oli ensi            mentissa seuraavasti:
1085: kerran 1.4.1974 voimaan tulleessa virkaehtosopi-          ''Komiteain ja eduskunnan jäsenyyden sekä
1086: muksessa, jolla syrjäytettiin valtion viran tai toi-   muun edustustehtäviin tai näihin verrattavan
1087: men haltijain palkkauksesta 22.12.1942 annetun         hyvinpalkatun tehtävän ajalta pidätetään viran
1088: lain (1030/42) 10 §:n 1 momentti, sellaisena           tai toimen haltijalta kokonaan sijaisen vaatima
1089: kuin se oli 14.12.1951 annetussa laissa (596/51).      palkkio."
1090: Sanottu lainkohta kuului seuraavasti:                     Lakialoitteen johdosta valtiovarainvaliokunta
1091:    ''Viran tai toimen haltijalta, joka on estynyt      vuoden 1935 valtiopäivillä mietinnössään n:o 37
1092: virkaansa tai tointaosa hoitamasta kansanedusta-       ehdotti lakialoitteen hylkäämistä todeten muun
1093: jan tai muun julkisen tehtävän vuoksi, josta ei        muassa seuraavaa:
1094: ole lupa kieltäytyä, pidätetään kolmannes hänen           ''Mitä tulee eduskunnan jäseniin, on niiden
1095: peruspalkastaan.''                                     edustajain luku, joita ehdotettu lainmuutos tulisi
1096:                                          1986 vp. -    LA n:o 4                                            3
1097: 
1098: koskemaan, varsin vähäinen. Kun eräät heistä           perinteet kuin valtion virkamiehen vastaavalla
1099: voivat vaikeudetta hoitaa virkaansa edustajantoi-      oikeudella.
1100: mensa ohella, ei valiokunnan mielestä ole aihetta         Kuntaan tai kuntainliittoon työsopimussuh-
1101: lailla velvoittaa heitä ottamaan viransijaista. ''     teessa olevan henkilön osalta ei ole vastaavia
1102:    Myös suuri valiokunta ehdotti mietinnössään         säännöksiä tai sopimusmääräyksiä.
1103: n:o 41/1935 vp. lakialoitteen hylkäämistä, kuten
1104: myös käytännössä tapahtui.
1105:                                                        Seurakunnat, seurakuntayhtymät ja muut
1106:                                                        kirkon elimet
1107: Kunnat ja kuntainliitot
1108:                                                           Kirkon        yleisen       virkaehtosopimuksen
1109:    Kunnallisen      yleisen  virkaehtosopimuksen       (1.4.1981-28.2.1983) 56 §:n mukaan:
1110: (1.3.1981-28.2.1983) 71 §:n 1 momentin mu-                ''Milloin viranhaltijalle myönnetään virkava-
1111: kaan:                                                  pautta julkisen tehtävän vuoksi, josta ei voi
1112:     ''Jos virkavapautta myönnetään muun syyn           kieltäytyä, tai kirkon muun viran hoitamista
1113: kuin edellä tarkoitetun sairauden, tapaturman,         varten, suoritetaan hänelle se osa varsinaisesta
1114: raskauden tai synnytyksen vuoksi, kunnan tai           palkasta, joka ylittää hänelle kyseessä olevasta
1115: kuntainliiton asianomaisen viranomaisen harkin-        julkisesta tehtävästä tai toisesta virasta suoritetta-
1116: nasta riippuu, maksetaanko viranhaltijalle palk-       van palkkauksen.''
1117: kaa ja minkä verran, jollei tästä virkaehtosopi-          Kun kansanedustajan tehtävä ei ole sellainen
1118: muksesta muuta johdu. - - - - "                        julkinen tehtävä, josta ei voi kieltäytyä, ei tämä
1119:    Vaikka kunnan tai kuntainliiton viranhaltijal-      sopimusmääräys ole kuitenkaan sovellettavissa.
1120: le, joka valitaan kansanedustajaksi, ei muodolli-      Kansanedustajana toimivalla kirkon ym. viran-
1121: sesti tarvitse myöntää virkavapautta, sovelletaan      haltijalla ei näin ollen ole oikeutta palkkaukseen
1122: ns. kaksoispalkkauksessa edellä mainittua sopi-        edes osittain varsinaisesta virastaan hänen olles-
1123: musmääräystä. Se on pääsääntö ja sen oleellinen        saan estynyt sitä hoitamasta kansanedustajan teh-
1124: sisältö on siinä, että kunkin kunnan tai kuntain-      tävän vuoksi. Jos hän sitä vastoin suorittaa edes
1125: liiton omassa vapaassa harkinnassa on päättää,         joitain tehtäviä kansanedustajanakio ollessaan,
1126: maksetaanko ja missä määrin palkkaa esim. kan-         voidaan hänelle tällä perusteella luonnollisesti
1127: sanedustajana olevalle viranhaltijalle.                maksaa palkkaakin.
1128:    Poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostavat             Kirkon työehtosopimuksissa ei asiasta ole mi-
1129: peruskoulun rehtorit ja opettajat, joita koskeva       tään sopimusmääräyksiä, joten palkanmaksukaan
1130: sopimusmääräys on kunnallisen yleisen virkaeh-         ei ole mahdollista ko. aikana.
1131: tosopimuksen liitteen n:o 17 I osan 33 §:n
1132: 1 momentissa, mikä kuuluu seuraavasti:
1133:     "Viranhaltijalta, joka on estynyt hoitamasta       Valtionapua nauttivat järjestöt ja yhteisöt
1134: virkaansa kansanedustajan tai sellaisen julkisen
1135: tehtävän vuoksi, josta ei ole lupa kieltäytyä,            Valtionapua nauttivilla järjestöillä ja yhteisöillä
1136: pidätetään kolmannes hänen peruspalkastaan ja          tarkoitetaan tässä julkisen rahoituksen piirissä
1137: syrjäseutulisästään.''                                 olevia lakisääteistä tai harkinnanvaraista valtion-
1138:     Sopimusmääräystä sovelletaan peruskoulun va-       apua saavia yksityisiä yleishyödyllisiä yhteisöjä ja
1139: kinaisiin, koeaikaa palveleviin ja väliaikaisiin vi-   laitoksia.
1140: ranhaltijoihin sekä viransijaisiin ja tuntiopetta-        Näitä yhteisöjä ja laitoksia koskee ns. toimieh-
1141: jiin.                                                  tosopimuslainsäädäntö (238-245 179), jonka
1142:     Edellä mainittua sopimusmääräystä vastaava         keskeisin säädös on yksityisten valtionapulaitos-
1143: lainsäännös on edelleen peruskoulun viranhalti-        ten toimiehtosopimuslaki (238/ 79). Tämä lain-
1144: jain palkkauksesta, eläkkeestä ja perhe-eläkkeestä     säädäntö tuli voimaan 1.1.1980, ja 1. 3. 1980
1145:  14.1.1972 annetun lain (9/72) 11 §:n 1 momen-         lukien on yksityisten valtionapulaitosten toimieh-
1146: tissa ja se on sanamuodoltaan identtinen ko.           tosopimuslain piiriin kuuluvien valtionapulaitos-
1147: sopimusmääräyksen kanssa.                              ten henkilöstön palvelussuhteen ehdoista tehty
1148:     Peruskoulun ja sitä edeltäneen kansakoulun         toimiehtosopimukset.
1149: viranhaltijan oikeudella saada osapalkkausta sinä         Yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopi-
1150:  aikana, jona hän on estynyt hoitamasta virkaansa      muslain 2 §:n 1 momentin mukaan laissa tarkoi-
1151:  kansanedustajan tehtävän vuoksi, on yhtä pitkät       tettuja valtionapulaitoksia ovat ne yksityiset yh-
1152: 4                                         1986 vp. -     LA n:o 4
1153: 
1154: teisöt ja laitokset, jotka lain nojalla ovat oikeutet-   misen ehtona, ettei osapalkkaus ylitä sitä, mitä
1155: tuja saamaan palkkausmenoihinsa valtionapua,             valtion virkamiehelle vastaavasti suoritetaan.
1156: sekä ne harkinnanvaraista valtionapua saavat yk-         Maksimina on näin ollen edellä mainittu 70 %
1157: sityiset yhteisöt ja laitokset, joiden saama valti-      kiinteästä palkkauksesta.
1158: onapu on vähintään puolet niiden palkkaus- ja               Ennen toimiehtosopimuslainsäädännön säätä-
1159: eläkemenojen yhteismäärästä ja joiden palveluk-          mistä olivat kaikki yksityiset valtionapua saavat
1160: sessa on vähintään viisikymmentä päätoimista             yhteisöt ja laitokset tässä asemassa, ja osapalk-
1161: toimihenkilöä. Lakia ei kuitenkaan sovelleta             kauksen suorittaminen oli kunkin yhteisön ja
1162: 2 §:n 3 momentin mukaan rekisteröityihin puo-            laitoksen harkinnassa edellä mainituin rajoituk-
1163: lueisiin ja niiden jäsenyhdistyksiin eikä niihin         sm.
1164: yksityisiin yhteisöihin ja laitoksiin, jotka saavat
1165: valtiolta avustusta yksinomaan veikkausvoittova-
1166: roista, raha-arpajaisvaroista tai raha-automaatti-       Muut
1167: yhdistyksen tuotosta.
1168:    Vaikka yksityinen valtionapulaitos ei edellä             Yksityisen työnantajan palveluksessa olevien
1169: olevan mukaisesti kuuluisikaan lain piiriin, sovel-      osalta, milloin ei ole kysymys yksityisestä valti-
1170: letaan 2 §:n 4 momentin mukaisesti lakia niihin          onapua saavasta yhteisöstä tai laitoksesta, ei ole
1171: yksityisiin valtionapulaitoksiin, jotka yksityisten      vastaavia säännöksiä tai kollektiivisopimusten
1172: valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunnan suos-           määräyksiä. Eri asia on, että yksittäisissä työsopi-
1173: tumuksella liittyvät laissa tarkoitettuun neuvotte-      muksissa voi olla vastaavia etuja tai työnantaja
1174: lujärjestelmään.                                         muutoin voi antaa vastaavia etuja. Tämä on
1175:    Yksityistä valtionapua saavia yhteisöjä ja lai-       selvittämättä tarkemmin. Sama koskee myös val-
1176: toksia on näin ollen kahdenlaisia, ja niistä valta-      tion yhtiöitä. Onhan kansanedustajana Helsingis-
1177: osa kuuluu yksityisten valtionapulaitosten toi-          sä toimivasta yrityksen toimihenkilöstä etuja.
1178: miehtosopimuslain piiriin.                                  Oman ryhmänsä muodostavat sellaiset kansan-
1179:    Nyt selvityksen alaisessa asiassa yksityisten val-    edustajat, jotka ovat ammatin harjoittajia tai
1180: tionapulaitosten toimiehtosopimuslain piiriin            itsenäisiä yrittäjiä. He saattavat, ammatti- tai
1181: kuuluvien valtionapulaitosten henkilöstöä koskee         yritystoiminnan mahdollisesti jatkuessa edusta-
1182: yleinen          toimiehtosopimus         ( 1. 3.1981-   jantoimenkin aikana, saada tuosta toiminnasta
1183: 28.2.1983), jonka 20 §:n 1 momentti kuuluu               tänäkin aikana tuloja. Tämäkin asia olisi selvitet-
1184: seuraavasti:                                             tävä. Onhan kansanedustajan tehtävä nykyisin
1185:     "Toimihenkilölle, joka on poissa työstä kan-         päätoimi ehkä kesäaikaa lukuun ottamatta.
1186: sanedustajan tai muun julkisen tehtävän vuoksi,
1187: josta ei ole lupa kieltäytyä, maksetaan 70 %
1188: kiinteästä palkkauksesta sanotulta poissaoloajalta.      Lakialoite
1189:                "
1190:    Sopimusmääräys on asiallisesti sama kuin val-            Lakialoitteen laatiminen kaikki tapaukset kat-
1191: tion yleisessä virkaehtosopimuksessa. Yksityisten        tavaksi on hankala tehtävä, koska kansliatoimi-
1192: valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain piiriin         kunnan suorittamassa selvityksessä tällaista ehdo-
1193: kuuluvan valtionapulaitoksen palveluksessa oleva         tusta lain tai virkaehtosopimuksen muuttamiseksi
1194: toimihenkilö on näin ollen samassa asemassa              ei ole. Myöskään 30.8.1983 jätetyssä ns. Rihdon
1195: kuin valtion virkamies toimiessaan kansanedusta-         toimikunnan mietinnössä ei ollut kuin sivuttu
1196: jana.                                                    ns. kaksoispalkkaongelmaa. Toimikunta ei katso-
1197:    Jos sitä vastoin kansanedustajana on yksityisten      nut tehtäväänsä kuuluvan esityksen tekemistä ns.
1198: valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain piiriin         kaksoispalkkauksen poistamiseksi. Lakialaitteessa
1199: kuulumattoman yksityisen valtionapua saavan              lähdetään siitä, että kansanedustajalle ei edus-
1200: yhteisön tai laitoksen toimihenkilö, ei hän auto-        kunnan taholta makseta kansanedustajan palk-
1201: maattisesti ole oikeutettu mihinkään osapalk-            kiota, jos kansanedustaja saa julkishallinnosta tai
1202: kaukseen kansanedustajan tehtävää hoitaessaan,           vastaavan tehtävän virkavapauden ajalta palkkaa,
1203: vaan asia on ao. valtionapua saavan yhteisön tai         tai edustajanpalkkiosta maksetaan vain se osa,
1204: laitoksen vapaassa harkinnassa. Jos tällainen yksi-      jonka kansanedustajan palkkio ylittää muun kuin
1205: tyinen valtionapua saava yhteisö tai laitos sitten       julkishallinnosta tai vastaavasta saadun palkan tai
1206: suorittaa ko. osapalkkausta, on valtionavun saa-         sen osan.
1207:                                         1986 vp. -    LA n:o 4                                      5
1208: 
1209:    Yksityinen sektorikin voi antaa toimihenkilö-        Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voimaan
1210: kansanedustajalle virkavapausajalta osan palkkaa,     heti, kun eduskunta on sen hyväksynyt.
1211: on yritys oma tai vieraan. Muilta osin esitetään-
1212: kin, että eduskunnan valiokunta lakialoitetta           Edellä olevan perusteella ehdotan,
1213: käsitellessään selvityttäisi, miten muiden kuin
1214: julkishallinnon palveluksessa olevien tulot yh-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1215: teensovitetaan kansanedustajan palkkion kanssa.              lakiehdotuksen:
1216: 
1217: 
1218:                                                 Laki
1219:                        edustajanpalkkiosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
1220: 
1221:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä määrätyllä tavalla,
1222: lisätään edustajanpalkkiosta 30 päivänä huhtikuuta.1947 annetun lain (328/47) 2 §:ään uusi näin
1223: kuuluva 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi:
1224: 
1225:                        2 §
1226:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuu-
1227:    Mikäli edustajaksi valitulle maksetaan viran,      ta 1986.
1228: toimen tai muun vastaavan tehtävän virkavapau-
1229: den ajalta palkkaa, hänelle suoritetaan edustajan-
1230: palkkiota vain se osa, joka ylittää virkavapausajan
1231: palkan.
1232: 
1233: 
1234: 
1235:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 198~
1236: 
1237: 
1238:                                             Jouko Skinnari
1239:                                                  1986 vp.
1240: 
1241: Lakialoite n:o 5
1242: 
1243: 
1244:                                    Pokka ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 6 §:n muuttamisesta
1245: 
1246: 
1247:                                             Eduskunnalle
1248: 
1249:    Vuoden 1983 alusta voimaan tulleen uuden            laa voidaan parantaa merkittävästi myös Suomen
1250: kalastuslain täytäntöönpano on sujunut erittäin        valtion sisäisillä toimenpiteillä.
1251: bitaasti. Vasta nyt ollaan maassa muodostamassa           Suomen kalastusvyöhykkeellä ja yleisellä vesi-
1252: lain edellyttämiä kalastusalueita. Jo tässä vaihees-   alueella meressä tapahtuvaa kalastamista tulee
1253: ;a voidaan todeta, että kalastuslain sisältämät        voida säädellä kalakantojen ja pyyntitehon vaih-
1254: ;äännökset eivät riitä lohikannan suojelemiseen.       telujen mukaisesti. Tämän vuoksi on tarpeen
1255:    Luonnonvarainen         lohikanta     Tornion-      muuttaa kalastuslain 6 §:ää siten, että asetuksella
1256: VIuonionjoesta samoin kuin Simojoesta on häviä-        voitaisiin säätää Suomen kansalaisille näillä vesi-
1257: nässä. Lohen kalastus olisi kyettävä järjestämään      alueilla kuuluvan laajan yleiskalastusoikeuden ra-
1258: 1iin, että luonnonvarainen lohikanta pääsee nou-       joittamisesta. Rajoitus kohdistuisi muihin kuin
1259: ;emaan kutupaikoilleen ja lohikannat pystyvät          ammatikseen kalastaviin siten, että ammattimai-
1260: ;iten luontaisesti uudistumaan.                        sesti kalastusta harjoittavilla henkilöillä olisi yk-
1261:    Mikäli lohen avomeripyynnin sallitaan jatku-        sinomainen oikeus käyttää ammattimaisia pyy-
1262:  ran nykyisessä laajuudessa ilman rajoituksia,         dyksiä ja pyyntitapoja yleisellä vesialueelia meres-
1263:  uonnonlohikantaa ei kyetä pelastamaan. Avo-           sä sekä Suomen kalastusvyöhykkeellä.
1264:  neripyynnin jatkuva lisääntyminen on erittäin            Merilohen ja meritaimenen ammattimainen
1265:  mgelmallista. Ammattimaisia pyydyksiä käyttä-         pyynti tulee voida saattaa kokonaan luvanvarai-
1266:  rät nykyään muutkin kuin ammattikalastajat.           seksi.
1267:    Lohenpyynnin säätely Itämeren alueella on              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1268:  ~aikkia Itämeren valtioita koskeva asia. Kansain-     nioittavasti,
1269:  rälinen Itämeren Kalastuskomissio ei ole toistai-
1270:  eksi päässyt yhteiseen suositukseen lohen saalis-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1271:  ~iintiöistä. Toisaalta luonnonlohikantojemme ti-              kiehdotuksen:
1272: 
1273: 
1274:                                                  Laki
1275:                                     kalastuslain 6 §:n muuttamisesta
1276: 
1277:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain
1278: 286/82). 6.§:ään uusi näin kuuluva 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4
1279: nomenuks1:
1280:                         6 §
1281:                                                        eilla. Merilohen ja meritaimenen ammattimainen
1282:    Edellä 1 momentissa mainittua kalastusoikeut-       pyynti voidaan asetuksella säätää luvanvaraiseksi.
1283:  a voidaan rajoittaa asetuksella siten, että vain
1284:  :alastusta ammattimaisesti harjoittavilla henki-
1285:  öillä on oikeus käyttää ammattimaisia pyydyksiä         Tämä laki tulee voimaan          päivänä
1286:  a pyyntitapoja 1 momentissa mainituilla vesialu-      kuuta 198 .
1287: 
1288:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
1289: 
1290:           Hannele Pokka                  Mikko Jokela                     Esko:Juhani Tennilä
1291:           Seppo Pelttari                 Lauri Impiö                      Niilo Koskenniemi
1292:                                          Aimo Ajo
1293:  i0088E
1294:                                                  1986 vp.
1295: 
1296: Lakialoite n:o 6
1297: 
1298: 
1299: 
1300: 
1301:                                     Hilpelä: Ehdotukset laeiksi peruskoululain 31 §:n Ja lukiolain
1302:                                        21 §:n muuttamisesta
1303: 
1304: 
1305:                                              Eduskunnalle
1306: 
1307:    Uusia koululakeja säädettäessä sivistysvaliokun-        Peruskoululakia ja -asetusta olisikin kiireesti
1308: ta korosti kansalaisten hyvän kielitaidon merki-        muutettava siten, että edellä mainitut puutteet
1309: tystä ja edellytti vieraiden kielten opetuksen          voidaan poistaa. Kielilisäresurssit tulee säätää
1310: monipuolistamista peruskoulussa. Valiokunta ko-         koulukohtaisiksi. Kielilisäresurssin suuruus tulee
1311: rosti myös sitä, että tuntikehyksen tulee olla          lisäksi mitoittaa siten, että se on sama tuntimäärä
1312: koulun työn kannalta riittävä.                          vuosiluokkaa kohti kuin mikä valtioneuvoston
1313:    Peruskoululain 31 §:n 4 momentin mukaan              päättämässä tuntijaossa on määrätty. Tämä on
1314: kunnan kouluhallinnosta annetun lain (479/83)           monipuolisen kielenopetuksen toteutumisen pe-
1315: mukaisen kieliohjelman perusteella yhteisenä ai-        rusedellytys.
1316: neena kahta tai useampaa vierasta kieltä taikka            Laajan ja monipuolisen kieliohjelman toteutu-
1317: vastaavasti toista kotimaista kieltä ja yhtä tai        minen on lähinnä suurten asutuskeskusten
1318: useampaa vierasta kieltä opetettaessa saadaan           varassa. Nämä ovat tuntikehysresurssien suhteen
1319: oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimää-         jo kuitenkin muutenkin vaikeuksissa, joten nii-
1320: rää korottaa kunnassa sen mukaan kuin asetuk-           den haneille ei voi sälyttää enää monipuolisen
1321: sella säädetään.                                        kielenopetuksen toteuttamisesta aiheutuvaa lisä-
1322:    Peruskouluasetuksen 45 §:n 3 momentin mu-            rasitusta.
1323: kaan kunnan peruskoulujen oppiaineiden opetta-             Lukiolain 21 §:n 4 momentin mukaan kunnan
1324: miseen käytettävää tuntimäärää saadaan korottaa         kouluhallinnosta annetun lain (479/83) mukai-
1325: enintään kaksi tuntia viikossa kutakin edellä           sen kieliohjelman perusteella ensimmäisenä vie-
1326: mainittua kieltä kohti kullakin vuosiluokalla,          raana kielenä kahta tai useampaa kieltä taikka
1327: jolla asianomaisen kielen opetusta annetaan, yhtä       vastaavasti toista kotimaista kieltä ja yhtä tai
1328: kieltä lukuun ottamatta. Kaksikielisessä kunnassa       useampaa vierasta kieltä opetettaessa saadaan
1329: tuntimäärä lasketaan erikseen kumpaakin kieli-          oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimää-
1330: ryhmää varten.                                          rää korottaa kunnassa sen mukaan kuin asetuk-
1331:    Lainsäädännön kielilisäresurssi määritellään         sella säädetään.
1332: kuntakohtaisena eikä koulukohtaisena. Näin                 Lukioasetuksen 39 §:n 2 momentin mukaan
1333:  määriteltynä lisätuntikehys ei ota huomioon kun-       kunnassa sijaitsevien lukioiden oppiaineiden
1334:  takohtaisia eroja ja tarpeita, mikä puolestaan on      opettamiseen käytettävää tuntimäärää saadaan
1335: esteenä monipuolisen kieliohjelman toteuttami-          korottaa enintään kahdella tunnilla viikossa kuta-
1336: selle. Yläasteella alkavaa kieltä ja valinnaisainee-    kin lukiolain 21 §:n 4 momentissa tarkoitettua
1337:  na opetettavaa vierasta kieltä varten ei ole lain-     kieltä kohti kullakin vuosiluokalla, jolla asian-
1338:  kaan erillistä lisäkehystä. Näiden kielten opetta-     omaisen kielen opetusta annetaan, yhtä kieltä
1339:  miseen ala-asteen laajemman kieliohjelman              lukuun ottamatta. Kaksikielisessä kunnassa edel-
1340:  vuoksi tarvittava lisäkehys on otettava varsinaises-   lä mainittu tuntimäärä lasketaan erikseen kum-
1341:  ta kehyksestä sekä koululautakunnan käytettävis-       paakin kieliryhmää varten. Jos kunnassa, jossa on
1342:  sä olevista tunneista.                                 vähintään 30 000 samankielistä asukasta, on use-
1343:     Valtioneuvosto on hyväksynyt peruskoulun ja         ampi kuin yksi lukioasetuksen 47 §:ssä tarkoitet-
1344:  lukion kielenopetuksen yleissuunnitelman vuosil-       tu tämänkielinen oppilasalue, edellä mainitut
1345:  le 1985-1991. Tältä pohjalta on laadittu lääni-        korotukset lasketaan kutakin tällaista oppilas-
1346:  ja kuntakohtaiset kieliohjelmat. Näiden ohjel-         aluetta kohti. Tuntimäärän sijoittamisesta lukioi-
1347:  mien toteutuminen jää kuitenkin puolitiehen            hin päättää koululautakunta.
1348:  resurssien riittämättömyyden vuoksi.                      Ennen siirtymistä lukiossa uuden lainsäädän-
1349: 260089F
1350: 2                                          1986 vp. -       LA n:o 6
1351: 
1352: nön mukaiseen tuntikehysjärjestelmään uutta jär-              Jo nyt, jolloin tuntikehysjärjestelmä ja sen
1353: jestelmää kokeiltiin useassa lukiossa. Kokeilupa-           mukaiset resurssit ovat olleet käytössä vajaan
1354: laute oli melko myönteistä. Tämä johtui siitä,              lukuvuoden, on käynyt täysin selväksi, että var-
1355: että tuntikehysjärjestelmäkokeilussa käytettävissä          sinkin C- ja D-kielten opetusta on jouduttu
1356: olevat resurssit olivat nykyistä paremmat. Esimer-          supistamaan rajusti resurssien riittämättömyyden
1357: kiksi lukion kieltenopetukseen panostettiin re-             vuoksi. Tilanne on erittäin huolestuttava sekä
1358: sursseja nykyistä melkoisesti enemmän. Perustun-            oppilaiden opiskelumahdollisuuksien kaventumi-
1359: tikehykseen sisällytettiin kokeilussa kieliä seuraa-        sen että opettajien työllisyystilanteen heikkene-
1360: vasti:                                                      misen vuoksi. Ilman kielilisäresurssien lisäämistä
1361:                                                             eduskunnan ja valtioneuvoston kielen opetuksel-
1362: Luokkien lukumäärä        A-kieli B-kieli C-kieli D-kieli   le asettamat tavoitteet jäävät toteutumatta. Myös
1363: 1-4 lukioluokkaa              1     1       1        1      lukion kielilisäresurssit tulee määritellä koulu-
1364: 5-7 lukioluokkaa              1     1       1        2      kohtaisiksi. Kielilisäresurssit tulee mitoittaa lu-
1365: 8- lukioluokkaa               1     1       2        2      kion osalta lukion tuntikehysjärjestelmäkokeilus-
1366:                                                             sa käytettyjen resurssien suuruisiksi. Tämä edel-
1367:   Kutakin edellä mainitun lukumäärän ylittävää              lyttää sekä lukiolain että -asetuksen muuttamista.
1368: kieltä kohti oli oma erillinen lisäresurssi.                   Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1369:   Edellä mainitulla kokeiluresurssilla lukion kie-          taen,
1370: lenopetus kyettiin hoitamaan siten, ettei kokeilu-
1371: lukioiden kielenopetusta tarvinnut supistaa mui-                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
1372: hin lukioihin verrattuna.                                           kiehdotukset:
1373: 
1374: 
1375: 
1376: 1.
1377:                                                       Laki
1378:                                   peruskoululain 31 §:n muuttamisesta
1379: 
1380:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain
1381: 31 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa (132/84), näin
1382: kuuluvaksi:
1383: 
1384:                        31 §                                 kieltä, saadaan oppiaineiden opettamiseen käy-
1385:                                                             tettävää tuntimäärää korottaa koulussa sen mu-
1386:   Jos koulussa opetetaan kunnan kouluhallinnos-             kaan kuin asetuksella säädetään.
1387: ta annetun lain (479/83) 15 §:n mukaisen kieli-
1388: ohjelman perusteella yhteisenä aineena kahta tai
1389: useampaa vierasta kieltä taikka vastaavasti toista            Tämä laki tulee voimaan         päivänä
1390: kotimaista kieltä ja yhtä tai useampaa vierasta             kuuta 198 .
1391:                                         1986 vp. -    LA n:o 6                                    3
1392: 
1393: 2.
1394:                                                 Laki
1395:                                    lukiolain 21 §:n muuttamisesta
1396: 
1397:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain
1398: 21 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä helmikuuta 1984 (133/84) annetussa laissa, näin
1399: kuuluvaksi:
1400: 
1401:                        21 §
1402:                                                       saadaan oppiaineiden opettamiseen käytettävää
1403:   Jos koulussa opetetaan kunnan kouluhallinnos-       tuntimäärää korottaa koulussa sen mukaan kuin
1404: ta annetun lain (479/83) 15 §:n mukaisen kun-         asetuksella säädetään.
1405: nan kieliohjelman perusteella ensimmäisenä, toi-
1406: sena tai kolmantena vieraana kielenä kahta tai
1407: useampaa kieltä taikka vastaavasti toista koti-         Tämä laki tulee voimaan     päivänä
1408: maista kieltä ja yhtä tai useampaa vierasta kieltä,   kuuta 198 .
1409: 
1410:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
1411: 
1412:                                               Liisa Hilpelä
1413:                     1
1414: 
1415: 
1416: 
1417: 
1418:                 1
1419:                 1
1420: 
1421: 
1422: 
1423: 
1424:             1
1425:             1
1426: 
1427: 
1428: 
1429: 
1430:         1
1431:         1
1432: 
1433: 
1434: 
1435: 
1436:     1
1437:     1
1438: 
1439: 
1440: 
1441: 
1442: 1
1443: 1
1444:                                                 1986 vp.
1445: 
1446: Lakialoite n:o 7
1447: 
1448: 
1449: 
1450: 
1451:                                    Paasilinna ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain muuttamisesta
1452: 
1453: 
1454:                                            Eduskunnalle
1455: 
1456:    Työntekijän ja työnantajan välisen työsuhteen         Työntekijän suojeluperiaatteen vastaisesti työn-
1457: ehdot määräytyvät lainsäädännön, työehtosopi-         tekijät ovat käytännössä tulleet sopimussuhteessa
1458: musten sekä suullisesti tai kirjallisesti tehdyn      selvästi heikommaksi osapuoleksi. Tilanteen kor-
1459: työsopimuksen perusteella. Työnantajan noudat-        jaamiseksi tulisi työsopimuslakiin kirjata vähim-
1460: tama vakiintunut käytäntö voi myös muodostua          mäissuoja, joka estäisi työnantajan yksipuolisia
1461: sitovaksi sopimuksen osaksi.                          sopimusmuutoksia. Tämän suojan rakentaminen
1462:    Työsuhteen ehtojen muuttamista ei ole säädel-      oikeuskäytännön kautta on sekä hidasta että
1463: ty lainsäädännössä. Oikeuskäytännössä on katsot-      sattumanvaraista.
1464: tu, ettei työnantaja voi yksipuolisesti työnteki-        Työsuhteen ehtojen yksipuolisen muuttamisen
1465: jän vahingoksi heikentää esimerkiksi palkkaa ja       rajoittaminen tapahtuisi selvimmin työsopimus-
1466: erinäisiä muita työsopimuksen ehtoja. Työnanta-       lakiin lisättävällä määräyksellä. Säännöksen nou-
1467: ja ei voi myöskään yksin työnjohto-oikeutensa         dattamisen tehosteeksi tarvitaan lisäksi joko sopi-
1468: nojalla siirtää työntekijää olennaisesti toisenlai-   mussakon tyyppinen sanktiojärjestelmä tai ran-
1469: siin tehtäviin.                                       gaistusmääräys säännöksen rikkomisen varalta.
1470:    Suomessa työelämässä tapahtuu muutoksia yhä           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1471: kiihtyvällä vauhdilla. Teknologinen kehitys ai-
1472: heuttaa tuotantolaitosten ja työtehtävien uudel-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1473: leenjärjestelyjä. Näissä järjestelyissä työntekijät          kiehdotuksen:
1474: joutuvat useimmiten pakon eteen voimatta vai-
1475: kuttaa omaan työhönsä ja työsuhteen ehtoihin.
1476: 
1477:                                                 Laki
1478:                                     työsopimuslain muuttamisesta
1479: 
1480:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1481:   muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 54 § Ja
1482:   lisätään lakiin uusi 4 a § seuraavasti:
1483: 
1484:                       4a§                                                  54§
1485:        Työsuhteen ehtojen muuttaminen                              Rangaistusmääräykset
1486:   Työnantaja ei saa yksipuolisesti muuttaa sovit-        Työnantaja, joka rikkoo 4 a §:ssä, 17 §:n 3
1487: tua tai vakiintunutta työsopimuksen ehtoa. Siinä      momentissa, 26 §:n 1 momentissa, 47 ja 51 §:ssä
1488: tapauksessa, että työnantaja ja työntekijä eivät      tai 53 §:n 2 momentissa olevia säännöksiä, tuo-
1489: sovi asiasta, työnantaja voi toteuttaa muutoksen      mittakoon sakkoon.
1490: vain työnantajalle määrättyä irtisanomisaikaa
1491: noudattaen, jos lain 37 §:ssä tarkoitettu erityisen     Tämä laki tulee votmaan         päivänä
1492: painava syy on olemassa.                              kuuta 198
1493: 
1494: 
1495:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
1496: 
1497:                      Reino Paasilinna                         Aimo Ajo
1498:                      Paula Eenilä                             Jorma Rantanen
1499: 260090G
1500:                                                   1986 vp.
1501: 
1502: Lakialoite n:o 8
1503: 
1504: 
1505: 
1506: 
1507:                                      Aaltonen: Ehdotus laiksi erorahalain 3 §:n muuttamisesta
1508: 
1509: 
1510:                                              Eduskunnalle
1511: 
1512:    Nykyisen erorahalain (947/78) 3 §:n mukaan               Nykyistä asiantilaa voidaan luonnollisesti pe-
1513: edunsaajalle, joka on menettänyt työpaikkansa            rustella sillä, että laittomasta irtisanomisesta
1514: sen vuoksi, että työnantaja on taloudellisista tai       työntekijälle tuleva vahingonkorvaus ja eroraha-
1515: tuotannollisista syistä joutunut supistamaan työ-        lain mukainen tuotannollisista syistä suoritettu
1516: voimaa tai lopettanut toimintansa, maksetaan             eroraha ovat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.
1517: erorahaa, mikäli edunsaajan uudelleen työhön             Näin ei kuitenkaan pitäisi olla, koska erorahan
1518: sijoittuminen on iän tai muun syyn vuoksi ilmei-         tarkoitus on nimenomaan työttömäksi joutuneen
1519: sen vaikeata.                                            työntekijän toimeentuloturvan säilyttäminen, ja
1520:    Käytännössä on viime vuosien aikana alkanut           laittomasta irtisanomisesta tuleva korvaus on taas
1521: esiintyä tapauksia, joissa lain 3 §:n sanamuodon         nimenomaan puhdas vahingonkorvaus, joka suo-
1522: vuoksi työntekijä on joutunut kohtuuttomasti             ritetaan työntekijälle irtisanomisesta aiheutuneis-
1523: kohdelluksi esim. silloin, kun työnantaja irtisa-        ta vahingoista. Niin ollen nykyinen tilanne, jossa
1524: noo työntekijän tuotannollisista ja taloudellisista      nämä kaksi erilaista suoritusta katsotaan toisensa
1525: syistä. Työntekijäpuoli ja liitto pitävät työnanta-      poissulkeviksi vaihtoehdoiksi, on paitsi täysin
1526: jan menettelyä lainvastaisena. Työntekijä saa joka       kohtuuton myös virheellinen.
1527: tapauksessa erorahan, kun hän on säädetyllä                 On myös huomattava, että hallituksen esityk-
1528: tavalla työttömänä. Liiton ja työntekijän toimesta       seen n:o 238/1969 vp. laiksi työntekijän erora-
1529: asia viedään oikeuteen sen johdosta, ettei katsota       hasta sisältyy maininta, jonka mukaan erorahan
1530: yrityksellä olevan tuotannollisia ja taloudellisia       tarkoituksena on täydentää irtisanomissuojaa.
1531: syitä työntekijän irtisanomiseksi. Oikeus tuomit-        Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että eroraha
1532: see työnantajan esim. 10 000 markan vahingon-            tulisi suorittaa työntekijälle aina riippumatta sii-
1533: korvaukseen sen johdosta, ettei työnantajalla ole        tä, minkälainen seuraus on siitä, että irtisanomi-
1534: ollut tuotannollisia ja taloudellisia syitä. Jos työn-   sen peruste riitautetaan.
1535: tekijä on saanut esim. 20 000 markkaa erorahaa,             Nykyisen tilanteen ei siten voida katsoa vastaa-
1536: niin erorahastolla on oikeus pyytää työntekijäitä        van sitä, mitä lain lähtökohdaksi erorahajärjestel-
1537: takaisin maksettu 20 000 markan avustus, joksi           mää perustettaessa ajateltiin. Sen vuoksi lakia
1538: se tässä tapauksessa on katsottava, koska oikeus         olisi muutettava siten, että lain 3 §:stä poistettai-
1539: on todennut, ettei työnantajalla ollut laillista         siin ne syyt, joiden vuoksi työnantaja on joutu-
1540: perustetta irtisanoa työntekijää tuotannollisista ja     nut supistamaan työvoimaa. Näin muutettu sa-
1541: taloudellisista syistä, joka on erorahan maksami-        namuoto vastaisi silloin niitä tarkoitusperiä, jois-
1542: sen edellytys. Työntekijä joutuu näin kärsimään          ta vuoden 1970 vakauttamisratkaisussa sovittiin.
1543: siitä, että hän hakee oikeutta työnantajan laitto-          Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
1544: man menettelyn johdosta.
1545:                                                                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1546:                                                                  kiehdotuksen:
1547: 
1548: 
1549: 
1550: 
1551: 260091H
1552: 2                                     1986 vp. -   LA n:o 8
1553: 
1554:                                              Laki
1555:                                  erorahalain 3 §:n muuttamisesta
1556: 
1557:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1978 annetun erorahalain
1558: (947/78) 3 § näin kuuluvaksi:
1559: 
1560:                         3 §                        määrätään tarkemmin rahaston säännöissä. Täl-
1561:    Työntekijälle, joka on menettänyt työpaikkan-   löin on otettava huomioon myös työsuhteen
1562: sa, maksetaan erorahaa, mikäli työntekijän uu-     jatkumisaika taikka alallaoloaika.
1563: delleen työhön sijoittuminen on iän tai muun
1564: syyn vuoksi ilmeisen vaikeata. Erorahan myöntä-      Tämä laki tulee voimaan     päivänä
1565: misen muista edellytyksistä ja sen suuruudesta     kuuta 198
1566: 
1567: 
1568:     Helsingissä S päivänä helmikuuta 1986
1569: 
1570:                                         Markus Aaltonen
1571:                                                 1986 vp.
1572: 
1573: Lakialoite n:o 9
1574: 
1575: 
1576: 
1577: 
1578:                                    Paasio ym.: Ehdotus laiksi kunnan työttömyysturvamaksusta
1579: 
1580: 
1581:                                             Eduskunnalle
1582: 
1583:    Tasavallan presidentti vahvisti 24 päivänä elo-     mukaan työttömyysturvaetuuksien ja työllisyys-
1584: kuuta 1984 työttömyysturvalain (602/84). Lain          koulutuksen koulutustuen veronalaistamisesta
1585: mukaan työttömän työnhakijan toimeentulon              kunnille vuositasolla tulevia lisätuloveroja.
1586: turvaamiseksi ja työttömyydestä aiheutuvien ta-           Eduskunnassa pidettiin sanottujen lakiesitysten
1587: loudellisten menetysten korvaamiseksi tai lieven-      käsittelyssä hyväksyttävänä sitä, että työttömyys-
1588: tämiseksi maksetaan työttömyyspäivärahaa perus-        turvan rahoitus varmistetaan palauttamaila uu-
1589: päivärahana tai ansioon suhteutettuna päiväraha-       distuksesta kunnille ja seurakunnille tuleva lisä-
1590: na. Laki tuli voimaan 1.1.198 5. Samana päivänä        tulo. Asian käsittelyssä tuli myös esille, ettei
1591: vahvistetulla tulo- ja varallisuusverolain muutok-     hallituksen tarkoituksena ole tässä yhteydessä
1592: sella (604/84) työttömyysturvalain nojalla mak-        harjoittaa aluepolitiikkaa eikä puuttua siihen,
1593: settavat etuudet, samoin kuin työllisyyskoulutuk-      missä määrin kunnat itse tuottavat palveluita tai
1594: sesta annetussa laissa (31/76) tarkoitettu koulu-      ostavat niitä kaupallisilta yrityksiltä.
1595: tustuki, säädettiin vuoden 1985 alusta lukien             Suoritettujen laskelmien mukaan hallituksen
1596: veronalaiseksi ansiotuloksi.                           esitykseen n:o 113/1984 vp. liittyi kuitenkin
1597:     Hallituksen esityksessä työttömyysturvalaiksi ja   sellainen vaikutus, että 10. kantokykyluokan
1598: eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE n:o 38/1984     kunnilta kerätään sosiaaliturvamaksuja 77 miljoo-
1599: vp.) esitettiin, että kuntien verotulot lisääntyisi-   naa markkaa enemmän kuin mitä ne saavat lisää
1600: vät työttömyysturvauudistuksen johdosta 6 pro-         verotuloja. Kantokykyluokkien 5-10 kuntien
1601: sentin keskimääräisen työttömyysasteen mukaan          tappio olisi yhteensä 91 miljoonaa markkaa.
1602: laskettuna 405 miljoonalla markalla vuodessa ja        Vastaavasti 1. kantokykyluokan kunnat voittaisi-
1603: kirkon 30 miljoonalla markalla. Hallituksen esi-       vat 74 miljoonaa markkaa ja kantokykyluokkien
1604: tyksen mukaan kirkon ja kuntien saama verotulo-        1-4 voitto olisi yhteensä 98 miljoonaa markkaa.
1605: jen lisäys palautetaan etuuksien rahoitukseen          Näin ollen hallituksen esitys merkitsi huomatta-
1606: korottamalla julkisen sektorin ja kirkon työnanta-     via tulonsiirtoja eräiltä kunnilta toisille kunnille,
1607: jina maksama sosiaaliturvamaksu noin 3 prosent-        eli äyrihinnan kautta toisten kuntien asukkaille.
1608: tiyksiköllä.                                              Hallituksen lakiesitys hyväksyttiin eduskunnas-
1609:     Tämän mukaisesti hallitus antoi 15 pa1vana         sa 21.12.1984. Vastauksessaan hallituksen lakiesi-
1610:  kesäkuuta 1984 eduskunnalle esityksen laiksi          tykseen eduskunta hyväksyi ponnen ''Eduskunta
1611: vuodelta 1985 suoritettavasta julkisoikeudellisen      edellyttää hallituksen antavan kevätistuntokau-
1612:  työnantajan kansaneläke- ja sairausvakuutusmak-       den 1985 kuluessa eduskunnalle esityksen työttö-
1613: susta (HE n:o 113/1984 vp.). Esityksessä ehdo-         myysturvan rahoittamisen pysyväksi järjestämi-
1614:  tettiin, että julkisoikeudellisen työnantajan sosi-   seksi. Järjestelmän tulee kohdella kuntia tasapuo-
1615:  aaliturvamaksuun tulisi 3,05 prosenttiyksikön ko-     lisesti ja siten, että menettelyyn ei sisälly kunnal-
1616:  rotus vuonna 198 5. Esityksessä viitattiin puheena    listen palvelujen kehittämisen kannalta haitallisia
1617:  olevaan hallituksen esitykseen n:o 38/1984 vp. ja     vaikutuksia.''
1618:  todettiin, että tarkoituksena on palauttaa kun-          Valtiovarainministeriö asetti 15.6.1984 työryh-
1619:  tien ja kirkon työttömyysturvan kokonaisuudis-        män, jonka tehtäväksi annettiin valmistella esitys
1620:  tuksesta saarnat ylimääräiset verotulot työttö-       menettelyksi palauttaa työttömyysturvaetuuksista
1621:  myysturvan rahoitukseen korottamalla näiltä ta-       maksettava kunnallisvero ja kirkollisvero kyseis-
1622:  hoilta perittävää työnantajan sosiaaliturvamaksua     ten etuuksien rahoittamiseen 1.1.1986 lähtien.
1623:  väliaikaisesti vuodeksi 1985. Maksujen korottami-     Työryhmä jätti välimuistionsa valtiovarainminis-
1624:  nen lisäisi kuntien menoja vuositasolla noin 450      teriölle 18. 3. 198 5. Välimuistiossa tarkasteltiin
1625:  milj. markkaa, mikä vastaisi hallituksen esityksen    kolmea eri takaisinperintämallia: korotettuun so-
1626:  260092]
1627: 2                                        1986 vp. -    LA n:o 9
1628: 
1629: siaaliturvamaksuun, veroäyrien jakautumaan ja          elokuuta etujen maksamisvuonna. Silloin se joh-
1630: kuntakohtaiseen etujen ja kerryvien verotulojen        taa samaan lopputulokseen kuin laskemalla vuo-
1631: vastaavuuteen perustuvia malleja. Näistä viimeksi      sikorko tasaisesti kasvavalle velkamäärälle.
1632: mainitun todettiin parhaiten vastaavan eduskun-           Koska keskimääräiset äyrihinnat vuosittain
1633: nan lausumaa kuntien tasapuolisesta kohtelusta.        muuttuvat, olisi tarkoituksenmukaista, että laissa
1634: Hallitus esitti vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesi-     säädeltäisiin vain laskuperusteet ja asetuksessa
1635: tyksen yhteydessä korotetun sosiaaliturvamaksun        määrättäisiin vuosittain, ensimmäisenä vuonna
1636: perimisen jatkamista vuonna 1986 siten, että           mahdollisesti vasta koeverotuksen jälkeen, sovel-
1637: korotus 3,05 % :n sijasta olisi 2,0 % (HE n:o          lettava prosenttiluku. Veronsaajien neuvottelu-
1638: 178/1985 vp. ), mikä eräiden säätämisjärjestyson-      kunnalle tulisi varata tilaisuus tulla kuulluksi
1639: gelmien jälkeen hyväksyttiinkin ja vahvistettiin       ennen asetuksen antamista.
1640: 31.12.1985 (1095/85 ja 1096/85).                          Kuntien yleisistä rahoitusavustuksista annetun
1641:    Toimivan ja riittävän täsmällisen sekä kuntien      lain (1077 /77) mukaan kunnille myönnetään
1642: kannalta tasapuolisen perintäjärjestelmän aikaan-      yleisinä rahoitusavustuksina verotulojen täyden-
1643: saamiseen tulee edelleen pyrkiä. Lisääntyvät vero-     nystä sekä harkinnanvaraista rahoitusavustusta.
1644: tulot tulee kerätä niiltä kunnilta, jotka lisätuloja   Verotulojen täydennystä myönnetään kunnalle,
1645: saavat. Vaikka veronalaisia etuuksia on maksettu       kun veroäyrimäärä asukasta kohti alittaa kunnan
1646: vuoden 1985 alusta lukien, tulisi vuotta 1987          asukastiheyden mukaan määräytyvän tasoitusra-
1647: varten ja siitä eteenpäin säätää uusi ja tasapuoli-    jan, joka on 60-75 prosenttia kaikkien kuntien
1648: nen perintäjärjestelmä. Järjestelmän luomiseksi        asukasta kohti laskettujen veroäyrimäärien keski-
1649: on käytettävissä aineistoa vuoden 1985 etuuksien       arvosta. Kun työttömyyspäivärahojen ja koulu-
1650: maksatuksista.                                         tustuen verotus nostaa keinotekoisesti kunnan
1651:    Kunnan suoritettava oikea määrä saadaan las-        veroäyrimäärää ja saattaa aiheuttaa kunnalle pe-
1652: kemalla kuntakohtaisesti ne bruttotulot, joita         rusteettoman menetyksen yleisissä rahoitusavus-
1653: kuntaan on maksettu työttömyysetuuksina ja             tuksissa, on asianmukaista, että nämä veroäyrit
1654: koulutustukena. Kunnan velvollisuus on suorit-         hyvitetään järjestelmässä, jonka perusteella ylei-
1655: taa tästä määrästä nettohyöty takaisin valtiolle.      set rahoitusavustukset myönnetään.
1656: Kuntien keskimääräisen äyrihinnan, joka vuodel-           Kirkkolain 529 §:n (607/73) mukaan kirkollis-
1657: ta 1983 toimitetussa verotuksessa oli 15,98 pen-       kokouksen asiana on muun ohella lausunnon
1658: niä, mukaan laskettuna ja ottaen huomioon              antaminen kysymyksistä, jotka koskevat kirkon
1659: keskimääräiset verovähennykset kuntien tulisi          suhdetta valtioon sekä kirkollisverotusta ja muita
1660: suorittaa 13,26 prosenttia kuntaan maksetuista         taloudellisia etuja koskevia kysymyksiä. Korotet-
1661: työttömyyskorvauksista valtiolle. Esimerkiksi v.       tuja sosiaaliturvamaksuja koskevat lait on kuiten-
1662: 1985 tällä laskuperusteella ja soveltaen hallituk-     kin säädetty verolain säätämisjärjestyksessä, eikä
1663: sen olettamaa työttömyystilannetta kunnilta ker-       kirkolliskokousta ole asiassa kuultu. Laki kuntien
1664: tyisi 450 miljoonaa markkaa tilitettäväksi valtiolle   velvollisuudesta osallistua työttömyysturvan ja
1665: työttömyysturvajärjestelmän ja koulutustuen ra-        koulutustuen rahoitukseen olisi myös verolaki.
1666: hoitukseen. Selkeän laskutavan saamiseksi olisi        Seurakunnat on kuitenkin jätetty tämän laki-
1667: tarkoituksenmukaista käyttää etujen maksuvuo-          aloitteen ulkopuolelle, koska niiden väliset tu-
1668: den veroäyrin hintoja ja ottaa verovähennykset         lonsiirto-ongelmat ovat varsin vähäiset verrattuna
1669: huomioon kaavamaisesti 2,5 pennin suuruisena.          kuntien välisiin vaikutuksiin riippuen verotulojen
1670:    Kuntien tilitykseen tulee liittää korotus, joka     takaisinperintäjärjestelmästä.
1671: vastaa kohtuullista vuosikorkoa. Veronkantoase-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1672: tuksen (903/78) mukainen vuotuinen korko vas-          nioittavasti,
1673: taavissa valtion ja kuntien välisissä suorituksissa
1674: on 12 prosenttia. Mikäli korotus lasketaan 12                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1675: prosentin vuosikoron mukaan, korkoaika on tar-                kiehdotuksen:
1676: koituksenmukaista määrätä alkamaan 15 päivänä
1677:                                        1986 vp. -    LA n:o 9                                          3
1678: 
1679:                                                Laki
1680:                                   kunnan työttömyysturvamaksusta
1681: 
1682:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1683: 
1684:                         1§                                                  3 §
1685:    Työttömyysturvalain (6021 84) nojalla makset-        Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 §:ssä on säädetty
1686: tavien työttömyyspäivärahojen ja työllisyyskoulu-    kunnan suorituksen maksamisesta, maksuun pa-
1687: tuksesta annetussa laissa (31176) tarkoitetun kou-   nosta, liikaa tai aiheettomasti maksetun suorituk-
1688: lutustuen, jäljempänä etuuksien, rahoittamiseksi     sen palauttamisesta, suorituksen korottamisesta,
1689: kunta suorittaa vuosittain valtiolle maksun (työt-   viivästysseuraamuksista, kannosta, perinnästä, ti-
1690: tömyysturvamaksu), joka lasketaan kunnassa asu-      littämisestä ja muutoksenhausta, on soveltuvin
1691: ville edellisen vuoden aikana suoritettujen etuuk-   osin voimassa, mitä työnantajan sosiaaliturva-
1692: sien määrästä.                                       maksusta annetussa laissa (366/63) ja veronkan-
1693:    Laskentaperuste on etuuksien maksuvuoden          tolaissa (611/78) on säädetty työnantajan sosiaali-
1694: veroäyrin asukasluvulla painotettu keskimääräi-      turvamaksusta, lukuun ottamatta työnantajan so-
1695: nen hinta, josta vähennetään verovähennysten         siaaliturvamaksusta annetun lain 5 §:n 1 mo-
1696: osuutena 2, 5 penniä. Laskentaperuste vahviste-      mentissa säädettyä ilmoitus- ja vähennysmenette-
1697: taan vuosittain asetuksella. Ennen asetuksen an-     lyä.
1698: tamista on veronsaajien neuvottelukunnalle
1699: varattava tilaisuus antaa lausunto laskentaperus-                          4§
1700: teesta ja kuntakohtaisista etuuksien kokonais-         Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-
1701: määristä.                                            panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
1702: 
1703:                      2 §                                                   5§
1704:   Työttömyysturvamaksu suoritetaan siten koro-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
1705: tettuna, että maksulle peritään 12 prosentin         ta 1987.
1706: vuotuinen korko etuuksien maksuvuoden elo-
1707: kuun 15 päivästä alkaen.
1708: 
1709: 
1710:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
1711: 
1712:          Pertti Paasio                     Markus Aaltonen              Risto Ahonen
1713:          Aimo Ajo                          Pirjo Ala-Kapee              Arja Alho
1714:          Aarno von Bell                    Kaj Bärlund                  Paula Eenilä
1715:          Mikko Elo                         Olli Helminen                Pertti Hietala
1716:          Sinikka Hurskainen-Leppänen       Tuulikki Hämäläinen          Riitta Järvisalo-Kanerva
1717:          Antti Kalliomäki                  Sakari Knuuttila             Matti Kuusio
1718:          Pentti Lahti-Nuuttila             Reijo Lindroos               Paavo Lipponen
1719:          Martti Lähdesmäki                 Jukka Mikkola                Pekka Myllyniemi
1720:          Peter Muurman                     Mats Nyby                    Saara-Maria Paakkinen
1721:          Reino Paasilinna                  Tuula Paavilainen            Anna-Liisa Piipari
1722:          Kari Rajamäki                     Maija Rajantie               Jussi Ranta
1723:          Jorma Rantanen                    Timo Roos                    Mikko Rönnholm
1724:          Lea Savolainen                    Jouko Skinnari               Juhani Surakka
1725:          Jouko Tuovinen                    Marja-Liisa Tykkyläinen      Kerttu Törnqvist
1726:                       Kari Urpilainen                        Pirkko Valtonen
1727:                                                  1986 vp.
1728: 
1729: Lakialoite n:o 10
1730: 
1731: 
1732: 
1733: 
1734:                                     Alho ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
1735: 
1736: 
1737:                                              Eduskunnalle
1738: 
1739:    Suomen Merimies-Unioni r.y. ja muut meren-           menmtesammateissa on jatkuvasti kasvanut ja
1740: kulkualan työmarkkinajärjestöt ovat esittäneet,         heidän ikärakenteensa nuorentunut.
1741: että sosiaali- ja terveysministeriö selvittäisi, mitä      Merenkulkualan työmarkkinajärjestöt ovat kii-
1742: edellytyksiä on sairausvakuutuslain muuttamisek-        rehtineet sairausvakuutuslain muutosta useaan
1743: si siten, että työntekijä voisi jäädä vaikeissa         otteeseen. Sosiaali- ja terveysministeriön piirissä
1744: liikenneolosuhteissa äitiyslomalle jo neljännellä       lieneekin käsitys, että muutos on tarpeellinen ja
1745: raskauskuukaudella laivasta. Muutoksella halu-          perusteltu. Muutos tukisi myös äitiyshuollon ta-
1746: taan varmistaa odottavan äidin ja kehittyvän            voitteita äitiyshuollon palvelujen ja terveystarkas-
1747: lapsen turvallisuus raskauden aikana. Muutos            tusten järjestämisessä. Konkreettista muutosesi-
1748: koskisi pientä työntekijäryhmää, mutta olisi yksi-      tystä sosiaali- ja terveysministeriöstä ei ole kuiten-
1749: lötasolla sitäkin tärkeämpi.                            kaan tullut ja tämän vuoksi näemme perusteltu-
1750:    Osa suomalaisista kauppalaivoista on pysyvästi       na esittää sairausvakuutuslakiin muutosta, jolla
1751: kolmansien maiden välisessä liikenteessä tai käy        tämä välttämätön uudistus toteutetaan. Lakitek-
1752: niin harvoin kotimaassa, että työntekijöiden äi-        nisesti asia on järjestettävissä ottamalla sairausva-
1753: tiyshuollon ja raskauteen liittyvän muun tervey-        kuutuslakiin uusi 23 b §.
1754: denhuollon palvelusten saanti on epävarmaa.                Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti ehdo-
1755: Epäsäännöllisesti kotimaahan liikennöivissä aluk-       tamme,
1756: sissa työskentelee n. 400 alle 45-vuotiasta naista.
1757: Vuonna 1981 jäi ko. liikenteessä olevista aluksista                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1758: n. 30 työntekijää äitiyslomalle. Naisten osuus                  kiehdotuksen:
1759: 
1760: 
1761: 
1762:                                                   Laki
1763:                                    sairausvakuutuslain muuttamisesta
1764: 
1765:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 4 päivänä heinäkuuta 1963 annettuun sairausvakuutus-
1766: lakiin (364/63) uusi näin kuuluva 23 b §:
1767: 
1768:                       23 b §                            arkipäivän kuluessa synnytyksestä, tai lapsen äiti
1769:    Poiketen suta, mitä 23 §:ssä on säädetty,            tänä aikana luovuttaa pois lapsensa tarkoitukse-
1770: suoritetaan äitiysrahaa merimiesäidille erityista-      naan antaa hänet ottolapseksi, lapsen äidillä on
1771: pauksissa yhteensä 333 arkipäivältä siten, että         oikeus saada äitiysrahaa vain sadalta ensimmäisel-
1772: 100 arkipäivää siitä kohdistuu laskettua synnytys-      tä arkipäivältä, jos lapsi kuolee tai lapsi luovute-
1773: aikaa välittömästi edeltäneeseen ja 233 arkipäivää      taan pois myöhemmin äitiysrahan suorittamisai-
1774: sitä välittömästi seuraavaan aikaan äidille, joka       kana. Lapsen äidillä ei ole tämän jälkeen oikeutta
1775: työskentelee merimiestoimessa sellaisessa liiken-       saada äitiysrahaa.
1776: teessä, jossa äitiyshuollon saanti ei ole turvattu.        Äitiysraha suoritetaan 233 päivältä lapsen äi-
1777: Jos raskaus on keskeytynyt aikaisemmin kuin 100         dille ja 100 arkipäivältä joko äidille tai aikaisin-
1778: arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, äitiys-       taan sadan arkipäivän kuluttua äitiysrahaoikeu-
1779: rahan katsotaan kohdistuvan raskauden keskeyty-         den alkamisesta äidin suostumuksella lapsen isäl-
1780: mispäivää välittömästi seuraavaan 258 arkipäi-          le, joka on avioliitossa lapsen äidin kanssa ja joka
1781: vään. Jos lapsi syntyy kuolleena tai kuolee 75          ei asu hänestä erillään välien rikkoutumisen
1782: 260093K
1783: 2                                       1986 vp. -     LA n:o 10
1784: 
1785: vuoksi, kun isä on lapsen hoidon takia poissa          äitiysrahan suorittamiseksi isälle, samoin kuin
1786: ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuolella suori-       ilmoitus työnantajalle isän jäämisestä pois ansio-
1787: tettavasta työstä. Samoin edellytyksin voidaan         työstä edellä olevasta syystä sekä ilmoitus äitiysra-
1788: äitiysrahaa suorittaa lapsen isälle myös lapsen        han suorittamiseen vaikuttavista muutoksista on
1789: syntymän yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12         tehtävä siten kuin asetuksella tarkemmin sääde-
1790: arkipäivältä, jolloin äitiysrahan suorittamisaika      tään.
1791: lyhenee vastaavasti. Isälle suoritetaan äitiysrahaa
1792: siten kuin asetuksella säädetään. Isälle suoritetta-     Tämä laki tulee voimaan          päivänä
1793: van äitiysrahan määrä päivää kohti on yhtä suuri       kuuta 198 .
1794: kuin 16 §:ssä tarkoitettu päiväraha. Ilmoitus
1795: 
1796: 
1797:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
1798: 
1799:            Arja Alho                       Risto Ahonen                     Liisa Jaakonsaari
1800:            Tuulikki Hämäläinen             Anna-Liisa Piipari               Timo Roos
1801:                                                 1986 vp.
1802: 
1803: Lakialoite n:o 11
1804: 
1805: 
1806: 
1807: 
1808:                                    Arranz: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n muuttamisesta
1809: 
1810: 
1811:                                             Eduskunnalle
1812: 
1813:    Koska kaikki rintamalisään oikeutetut eivät         Suomen kansalaisena on osallistunut vuoden
1814: kuitenkaan hae kansaneläkettä, jäävät he voimas-       1918 sotaan ja saanut siitä veteraanitunnuksen.
1815: sa olevan lain mukaan ilman rintamalisää, koska          Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
1816: rintamalisä suoritetaan rintamasotilaseläkelain        vasti,
1817: 9 §:n 1 momentin mukaan vain kansaneläkettä
1818: saavalle rintamasotilaalle. Rintamalisä on katsot-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1819: tava henkilökohtaiseksi lisäksi rintamasotilaalle ja          kiehdotuksen:
1820: samoin edellytyksin sellaiselle henkilölle, joka
1821: 
1822: 
1823:                                                  Laki
1824:                              rintamasotilaseläkelain 9 §:n muuttamisesta
1825: 
1826:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasoti-
1827: laseläkelain 9 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa
1828: (1085/80), näin kuuluvaksi:
1829: 
1830:                       9 §
1831:    Kansaneläkkeeseen oikeutetulle rintamasoti-           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
1832: laalle maksetaan rintamalisää 852 markkaa vuo-         kuuta 198
1833: dessa.
1834: 
1835: 
1836: 
1837: 
1838:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
1839: 
1840:                                               Liisa Arranz
1841: 
1842: 
1843: 
1844: 
1845: 2600941
1846:                                                 1986 vp.
1847: 
1848: Lakialoite n:o 12
1849: 
1850: 
1851: 
1852: 
1853:                                    Rosnell ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 14 §: n
1854:                                      muuttamisesta
1855: 
1856: 
1857: 
1858:                                            Eduskunnalle
1859: 
1860:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1861: 
1862:    Aloitteessa ehdotetaan, että kotimainen osa-         Aloitteen tarkoituksena on osoittaa rahoitus-
1863: keyhtiö, osuuskunta ja muu yhteisö, jonka osak-       lähde SKDL:n eduskuntaryhmän tämän aloitteen
1864: kaan tai jäsenen veronalaisia varoja ovat hänen       yhteydessä tekemälle työllisyyslakialoitteelle.
1865: osuutensa yhtiössä, eivät vuodesta 1987 alkaen        Varallisuusveroprosentti määritellään vuosittain
1866: enää olisi vapaita varallisuutensa perusteella suo-   säädettävässä veroasteikkoja ja -prosentteja koske-
1867: ritettavasta verosta. Asunto-osakeyhtiöitä ja         vassa laissa.
1868: -osuuskuntia tai asumista palvelevia kiinteistö-
1869: huoltoyhtiöitä ei kuitenkaan ehdoteta varallisuu-
1870: tensa perusteella verotettaviksi.
1871: 
1872: 
1873: 
1874: 
1875:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
1876: 
1877:    Vuosikymmenen lopun ongelmina voidaan pi-          yksittäisistä toimenpideohjelmista aiheutuvia me-
1878: tää yrityspääomien kohdentumista, teknologian         nolisäyksiä ei sinänsä rahoitetakaan erillisillä ve-
1879: ja työllisyyden välistä yhteyttä ja kansantalouden    roilla, olemme katsoneet aiheelliseksi työllisyysla-
1880: kasvun jakautumista. Osakeyhtiöiden ja osuus-         kialoitteemme yhteydessä tällä aloitteella osoit-
1881: kuntien ym. tähänastinen vapaus varallisuuden         taa, mistä lisärahoitusta sen toteuttamiseen olisi
1882: perusteella suoritettavasta verosta, sosiaaliturva-   hankittava.
1883: maksujen periminen maksettujen palkkojen pe-             Tulo- ja varallisuusverolain 14 §: n 3 kohdassa
1884: rusteella ja hallinnollisesti säänneltyjen korkojen   on säädetty, että kotimainen osakeyhtiö, osuus-
1885: jääminen pitkiksi ajoiksi selvästi inflaatiota pie-   kunta ja muu yhteisö, jonka osakkaan tai jäsenen
1886: nemmiksi ynnä alun perin suhdannesyillä perus-        veronalaisia varoja ovat hänen osuutensa yhteisös-
1887: tellut, mutta sittemmin pysyviksi muuttuneet          sä, on vapautettu varallisuuden perusteella suori-
1888: teollisuusinvestointien liikevaihtoverohelpotukset    tettavasta verosta. Saman lain 14 §:n 2 kohdan
1889: ovat osaltaan suosineet koneistusta ja automaa-       mukaisesti varallisuuden perusteella suoritetta-
1890: tiota ihmistyön kustannuksella. Korkojen sangen       vasta verosta on puolestaan vapaa säästöpankki
1891: nopea irtautuminen hallinnollisesta sääntelystä       sekä säästöpankkien, liikepankkien ja osuuspank-
1892: on tosin tilannetta hieman muuttanut.                 kien vakuutusrahasto samoin kuin hypoteekkiyh-
1893:    Julkisen talouden rahoitustarvetta ei ole syytä    distys ja asuntohypoteekkiyhdistys. Edellä mai-
1894: tyydyttää palkkaverotusta lisäämällä tai välillisen   nittu kotimaisen osakeyhtiön, osuuskunnan ja
1895: verotuksen avulla. Onkin kyettävä siirtämään          muun yhteisön vapauttaminen omaisuusverotuk-
1896:  yksityisen sektorin nopeasti kehittyvän teknolo-     sesta otettiin tulo- ja varallisuusverolakiin omai-
1897:  ~ian hyödystä osa palvelemaan julkisen sektorin      suusverotusta uudistettaessa 29.12.1967 annetul-
1898: :yöllistämistä, varsinkin kun tehdasteollisuus ei     la lailla (6131 67). Uudistettuja omaisuusvero-
1899:  ~nää ole kasvattamassa työvoimaansa. Vaikka          säännöksiä sovellettiin ensi kerran vuodelta 1968
1900:  !60098Q
1901: 2                                      1986 vp. -     LA n:o 12
1902: 
1903: toimitetussa verotuksessa. Valtiontaloudellisista     keyhtiöt ja -osuuskunnat, mikäli sellaisen koko-
1904: syistä on sittemmin tästä periaatteesta poikettu      naisvaroista vähintään 75 prosenttia muodostuu
1905: vuodelta      1976     toimitetussa    verotuksessa   pääasiallisesti asumiskäytössä olevasta varallisuu-
1906: 31.12.1975 annetulla lailla eräiden yhteisöjen        desta tai sellaiseen käyttöön tarkoitetuista kes-
1907: velvollisuudesta suorittaa varallisuusveroa vuodel-   keneräisistä rakennuksista ja niiden tonteista tai
1908: ta 1976.                                              rakennuspaikoista. Samoin vapaaksi jäisivät sel-
1909:    Laissa eräiden yhteisöjen velvollisuudesta suo-    laiset osakeyhtiöt ja osuuskunnat, joiden toimin-
1910: rittaa varallisuusveroa vuodelta 1976 (1001/75)       nasta suurin osa muodostuu lämmön tai muun
1911: varallisuuden perusteella suoritettavasta verosta     kiinteistöhuollon toimittamisesta omakustannus-
1912: olivat vapaat osuuspankit ja säästöpankit sekä        hintaan pääasiallisesti asuntotarkoituksiin käytet-
1913: eräät muut vastaavat yhteisöt. Koska ei ole perus-    täville rakennuksille. Asumisen kalleuden huo-
1914: tetta asettaa eri pankkiryhmiä erilaiseen asemaan,    mioon ottaen asumisen ja sitä tukevien em.
1915: tässä aloitteessa niitä ei ehdoteta jätettäväksi      toimintojen säätäminen varallisuuden perusteella
1916: vapaiksi varallisuuden perusteella suoritettavasta    verolliseksi ei olekaan mitenkään perusteltua.
1917: verosta.                                                 Ehdotammekin,
1918:    Varallisuuden perusteella suoritettavasta veros-
1919: ta ehdotetaan kuitenkin asuntopoliittisista syistä             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1920: vapautettavaksi asunto-osakeyhtiöt, kiinteistöosa-           kiehdotuksen:
1921: 
1922: 
1923: 
1924:                                                 Laki
1925:                           tulo- ja varallisuusverolain 14 §:n muuttamisesta
1926: 
1927:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- J<l
1928: varallisuusverolain (1043174) 14 § näin kuuluvaksi:
1929: 
1930:                        14 §                           ta tai rakennuspaikoista sekä sellainen osakeyhtiö
1931:   Varallisuuden perusteella suoritettavasta veros-    tai osuuskunta, jonka toiminnasta suurin osa
1932: ta ovat vapaat:                                       muodostuu lämmön tai muun kiinteistöhuollon
1933:    1) edellä 12 ja 13 §:ssä mainitut yhteisöt sekä    toimittamisesta omakustannushintaan pääasial-
1934:    2)   asunto-osakeyhtiö,     asunto-osuuskunta,     lisesti asuntotarkoituksiin käytettäville rakennuk-
1935: asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 25 §:ssä tar-      sille.
1936: koitettu osakeyhtiö ja kiinteistöosakeyhtiö, jonka
1937: kokonaisvaroista vähintään 7 5 prosenttia muo-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
1938: dostuu pääasiallisesti asumiskäytössä verovuoden      ta 1987. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
1939: lopussa olleista rakennuksista sekä niiden tonteis-   vuodelta 1987 toimiteltavassa verotuksessa.
1940: 
1941: 
1942:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1986
1943: 
1944:          Irma Rosnell                  Ulla-Leena Alppi                Heli Astala
1945:          Kati Peltola                  Niilo Koskenniemi               Pekka Leppänen
1946:          Timo Laaksonen                Osmo Vepsäläinen                Heikki Mustonen
1947:          Esko-Juhani Tennilä           Arvo Kemppainen                 Marjatta Stenius-Kaukonen
1948:          Sten Söderström               Matti Kautto                    Ensio Laine
1949:          Juhani Vähäkangas             Veikko Saarto                   Lauha Männistö
1950:          Anna-Liisa Jokinen            Vappu Säilynoja                 Mikko Kuoppa
1951:                             Esko Helle         Marja-Liisa Löyttyjärvi
1952:                                                 1986 vp.
1953: 
1954: Lakialoite n:o 13
1955: 
1956: 
1957:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
1958:                                      60 §:n muuttamisesta
1959: 
1960: 
1961:                                            Eduskunnalle
1962: 
1963:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1964: 
1965:    Useammalta vuodelta takautuvasti myönnettyä        tuloturvaa saanut odottaa eläkettä vuosia, joutuu
1966: työkyvyttömyyseläkettä verotetaan kokonaisuute-       eläkkeen vihdoin saatuaan maksamaan siitä vielä
1967: naan sen vuoden tulona, jona se on maksettu.          normaalia korkeamman veron. Siksi aloitteessa
1968: Tämä johtaa normaalia kireämpään verotukseen.         ehdotetaan, että takautuvasti maksettua elä-
1969: Pelkän kansaneläkkeen suuruisestakin eläkkeestä       ketuloa verotettaisiin siten, että kultakin kalente-
1970: joutuu maksamaan veroa, vaikka se olisi ollut         rivuodelta maksetusta eläkkeestä määrättäisiin
1971: täysin veroton, jos se olisi maksettu aikanaan.       vero kyseisen vuoden veroperusteiden mukaisesti.
1972: Verontasaus ei tuo apua, sillä tasauksessa joutuu     Tämä takaisi sen, että pelkän kansaneläkkeen
1973: maksamaan vähintään 15 prosentin suuruisen            suuruinen eläketulo säilyisi verottomana myös
1974: valtionveron. On kohtuutonta, että eläkkeenha-        takautuvasti maksettuna.
1975: kija, joka on usein vailla minkäänlaista toimeen-
1976: 
1977: 
1978: 
1979:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
1980: 
1981:    Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittely elä-       netty eläke lasketaan kokonaisuudessaan sen vuo-
1982: kelaitoksissa kestää useita kuukausia. Eläkejärjes-   den tuloksi, jona se on maksettu, saattaa vero-
1983: telmästä riippuen hylkäysprosentit vaihtelevat tä-    prosentti nousta lopullisessa verotuksessa kor-
1984: tä nykyä runsaasta 10 % :sta runsaaseen               keaksi.
1985: 20 % :iin. Valitusten keskimääräinen käsittelyai-        Tulo- ja varallisuusverolain ( 104 3/7 4) 60 §: n
1986: ka on esimerkiksi eläkelautakunnassa 4-6 kuu-         mukaan voidaan toimittaa tulontasaus, jos henki-
1987: kautta ja tarkastuslautakunnassa samaa luokkaa.       lö on saanut vähintään 6 000 markan tulon,
1988: Vakuutusoikeus korkeimpana valitusasteena il-         jonka on katsottava etu- tai jälkikäteen kertyneen
1989: moittaa valituksen käsittelyajaksi keskimäärin 10     kahdelta tai useammalta vuodelta ja se on vähin-
1990: kuukautta. Vakuutusoikeudessa on kuitenkin            tään neljännes verovelvollisen verovuonna saa-
1991: vielä ratkaisematta jo vuoden 1984 alkupuolella       mien tulojen yhteismäärästä. Kahdelta tai use-
1992: tehtyjä valituksia.                                   ammalta vuodelta kertyneenä tulona voidaan
1993:   Joutuessaan valittamaan eläkepäätöksestä kor-       mainitun pykälän 2 momentin 4 kohdan mukaan
1994: keimpaan valitusasteeseen saakka eläkkeenhakija       pitää mm. verovuodelta ja sitä edeltäneeltä vuo-
1995: saa odottaa päätöstä ainakin 1,5-2 vuotta. Pää-       delta saatua eläkettä.
1996: tösten muutosprosentti on vakuutusoikeudessa             Tasaus saattaisi kuitenkin johtaa eläkeläisten
1997: noin 20 ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa pe-       kohdalla jopa vielä kireämpään verotukseen kuin
1998: räti noin 50. Eläkkeen myöntäminen takautuvasti       koko eläkesummaa yhden vuoden tulona verotet-
1999: parin vuoden ajalta ei siis ole harvinaista. Kun      taessa, sillä tasauksessa joutuu maksamaan vähin-
2000: valituskierre korkeinta valitusastetta myöten ei      tään 15 % :n tuloveron tulonosista. Tällöin ei
2001: tuota myönteistä tulosta, joutuu eläkkeenhakija       tasausta toimitetakaan, vaikka sitä olisi vaadittu,
2002: aloittamaan hakuprosessin alusta ja aikaa kuluu       koska se johtaa verovelvollisen kannalta epäedul-
2003: vastaavalla tavalla.                                  liseen lopputulokseen. Tasauksesta ei siis ole
2004:    Kun eläkehakemuksen tueksi on esittää lisäsel-     useinkaan eläkeläisille apua tuloveron lieventä-
2005: vityksiä, saatetaan eläke lopulta myöntää takau-      miseksi.
2006: tuvasti useilta vuosilta. Kun takautuvasti myön-         Eläkeläinen voi joutua maksamaan veroa sellai-
2007: 
2008: 260097P
2009: 2                                      1986 vp. -     LA n:o 13
2010: 
2011: sestakin tulosta, jonka hän olisi saanut kokonaan     suudessaan maksuunpanovuoden tuloksi, johtaa
2012: verovapaana, jos olisi saanut sen aikanaan. Kan-      se vuosieläkkeestä eläketulovähennykseen oikeu-
2013: saneläkkeiden osalta verotusongelmat ovat synty-      tetuilla normaalia kireämpään verotukseen niin
2014: neet vasta 1.1.1983 jälkeen, josta alkaen kansan-     valtionveron kuin kunnallisveronkin osalta, sillä
2015: eläkkeet ovat olleet veronalaista tuloa. Myös         esimerkiksi kolmen vuoden takautuvista eläkkeis-
2016: työeläkkeiden osalta eriarvoisuus on kasvanut,        tä eläketulovähennyksen saa tehdä vain kerran ja
2017: sillä samanaikaisesti otettiin käyttöön verotukses-   sekin saattaa jäädä kokonaan saamatta verovuo-
2018: sa eläketulovähennykset, jotka vapauttavat vähin-     den tulon noustessa.
2019: tään täyden kansaneläkkeen suuruiset eläketulot          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2020: eläkelajista riippumatta kokonaan niin valtionve-
2021: rosta kuin kunnallisverosta.                                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2022:    Kun takautuvat eläkkeet lasketaan kokonai-                kiehdotuksen:
2023: 
2024: 
2025:                                                 Laki
2026:                           tulo- ja varallisuusverolain 60 §:n muuttamisesta
2027: 
2028:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2029:  muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 60 §:n 2
2030: momentin 4 ja 5 kohta sekä
2031:  lisätään 60 §:n 2 momenttiin uusi 6 kohta seuraavasti:
2032: 
2033:                        60 §
2034:                                                       sesta tulosta, ja jolloin vero määrätään 1 mo-
2035:   Kahdelta tai useammalta vuodelta kertyneenä         mentissa säädetystä poiketen ja siinä mammua
2036: tulona voidaan pitää muun muassa:                     15 prosentin rajaa soveltamatta sen suuruiseksi
2037:                                                       kuin se kunakin vuonna olisi muodostunut mikä-
2038:    4) aikaisemmilta vuosilta saatua palkkaa,          li eläke olisi tuolloin maksettu; sekä
2039:    5) verovuodelta ja sitä aikaisemmilta vuosilta        6) verovelvollisen työstä erotessaan saamaa ker-
2040: saatua eläkettä, jolloin kuitenkin 1 momentin         tasuoritusta.
2041: säännöksestä poiketen tulontasaus on verovelvol-
2042: lisen vaatimuksesta toimitettava, vaikka aiemmil-
2043: ta vuosilta saatava eläketulo olisi alle 6 000          Tämä laki tulee vo1maan         päivänä
2044: markkaa ja alle neljännes verovuoden veronalai-       kuuta 198
2045: 
2046:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1986
2047: 
2048:           Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi           Mikko Kuoppa
2049:          Ulla-Leena Alppi             Niilo Koskenniemi               Martti Ratu
2050:          Pekka Leppänen               Esko-Juhani Tennilä             Matti Kautto
2051:          Reijo Lindroos               Pentti Lahti-Nuuttila           Mikko Elo
2052:          Pirkko Ikonen                Helvi Koskinen                  Sinikka Hurskainen-Leppänen
2053:          Ulla Lehtinen                Pirkko Valtonen                 Saara Mikkola
2054:          Helena Pesola                Eeva Turunen                    Sirpa Pietikäinen
2055:          Jukka Vihriälä               Riitta Jouppila                 Aimo Ajo
2056:          Impi Muroma                  Pentti Skön                    Timo Laaksonen
2057:          Anna-Liisa Jokinen           Ensio Laine                     Sten Söderström
2058:          Pirkko Turpeinen             Heikki Mustonen               Juhani Vähäkangas
2059:          Vieno Eklund                 Paula Eenilä                    Erkki Moisander
2060:          Kati Peltola                 Maija Rajantie                  Riitta Uosukainen
2061:          Risto Ahonen                 Anssi Joutsenlahti              Saara-Maria Paakkinen
2062:           Liisa Kulhia                Heikki Kokko                    Tarja Halonen
2063:          Arja Alho                    Jouko Skinnari                  Heli Astala
2064:                             Urho Pohto              Heikki Riihijärvi
2065:                                                 1986 vp.
2066: 
2067: Lakialoite n:o 14
2068: 
2069: 
2070: 
2071: 
2072:                                    Alppi ym.: Ehdotukset työllisyyslaiksi Ja eräiksi siihen liittyviksi
2073:                                       laeiksi
2074: 
2075: 
2076:                                             Eduskunnalle
2077: 
2078: 
2079: 
2080: 
2081:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2082: 
2083:    SKDL:n eduskuntaryhmä ehdottaa säädettä-            lee yhteiskunnan varautua myös entytsHn toi-
2084: väksi uuden työllisyyslain, jonka tarkoituksena on     menpiteisiin työtilaisuuksien järjestämiseksi. Pää-
2085: järjestää Suomen kansalaiselle mahdollisuus teh-       vastuu näistä erityistoimenpiteistä on valtiolla.
2086: dä työtä. Lakialoitteen lähtökohtana on, että          Valtion työllisyysmäärärahoista voidaan myöntää
2087: täystyöllisyyteen pyritään ensi sijassa yleisin ta-    määrärahoja myös kunnille ja kuntainliitoille
2088: louspoliittisin sekä työvoima- ja koulutuspoliitti-    sekä yksityisille ja yhteisöille työtilaisuuksien jär-
2089: sin toimenpitein. Erityisen tärkeää on kehittää        jestämiseen.
2090: runsaasti työtilaisuuksia tarjoavaa kauppaa Neu-         Julkiselle vallalle ehdotetaan säädettäväksi vel-
2091: vostoliiton ja muiden sosialististen maiden kans-      vollisuus järjestää mahdollisuus työntekoon vä-
2092: sa.                                                    hintään kolme kuukautta työttömänä työnhakija-
2093:     SKDL:n eduskuntaryhmä katsoo, että työtä           na olleelle. Tämä velvollisuus olisi valtion ja
2094: tulee jakaa tasaisemmin työaikaa voimakkaasti          kunnan yhteinen siten, että työtöntä ei voitaisi
2095: lyhentämällä. Työllisyyslakialoitteeseen liittyy       osoittaa kunnan työllistettäväksi ilman kunnan
2096: SKDL:n eduskuntaryhmän aloite sukupolven-              suostumusta, jos kunta jo työllistää vähintään
2097: vaihdoseläkkeen ja työttömyyseläkkeen alaikära-        puolet työhönosoitukseen oikeutetuista henki-
2098: jan säätämisestä pysyvästi 55 vuodeksi. Kansalai-      löistä tai vähintään 5 % ammatissa toimivasta
2099: sille tärkeiden julkisten palvelujen kehittäminen      väestöstään. Valtio vastaisi pääosin myös kunnan
2100: luo myös uusia työtilaisuuksia. Aloitteessa koros-     työllistämiskustannuksista. Työn tulisi olla koko-
2101: tetaan työllisyystavoitteen keskeistä asemaa yh-       aikaista ja vastata työnhakijan työkykyä. Työstä
2102: teiskuntapolitiikan eri lohkoja koskevassa päätök-     maksettaisiin työehtosopimuksen mukaista palk-
2103: senteossa. Työvoimapolitiikan suunnitelmalli-          kaa. Työsuhteen kesto olisi 12 kuukautta kerral-
2104: suutta tulee lisätä ja työvoimapalveluja parantaa.     laan, jonka jälkeen työnhakijalla olisi kolmen
2105:     Vaikka talouspoliittiset toimenpiteet ovatkin      kuukauden kuluttua oikeus uuteen työhönosoi-
2106:  ensisijaisia keinoja työnsaannin turvaamiseksi, tu-   tukseen.
2107: 
2108: 
2109: 
2110: 
2111: 260099R
2112: 2                                       1986 vp. -     LA n:o 14
2113: 
2114:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
2115: Työ perusoikeutena                                     kiirehtinyt uuden työllisyyslain säätämistä (PeVL
2116:                                                        4/1984 vp.). Samalla valiokunta on lausunut,
2117:    Hallitusmuodon 6 §:n 2 momentin mukaan              että työllisyysturva tulee työnteolla järjestettävän
2118: kansalaisten työvoima on valtakunnan erikoisessa       toimeentulon tilalle silloin, kun valtiovalta ei
2119: suojelussa. Vuonna 1972 hallitusmuotoon lisät-         kykene järjestämään mahdollisuutta tehdä työtä.
2120: tiin säännös, jonka mukaan valtiovallan asiana on      Työnteon järjestäminen säilyy kuitenkin valtio-
2121: järjestää Suomen kansalaiselle mahdollisuus teh-       vallan ensisijaisena velvoitteena.
2122: dä työtä, mikäli laissa ei ole toisin säädetty.           Eduskunnan sosiaalivaliokunta on käsitelles-
2123: Nämä hallitusmuodon säännökset ilmaisevat              sään työllisyyskertomuksia vuosilta 1982 ja 1983
2124: kansalaisten keskeisen perusoikeuden, joka mui-        ottanut kantaa työllisyyslain uudistamiseen. So-
2125: den perusoikeuksien tavoin omaa erityisen pysy-        siaalivaliokunta toteaa mietinnössään vuonna
2126: vyyden ja velvoittavuuden. Säännökset edellyttä-       1984 (SoVM 1/1984 vp.), että uuden työllisyys-
2127: vät laintasoista yksilöintiä niistä tavoitteista ja    lain keskeisenä lähtökohtana tulee olla pyrkimys
2128: keinoista, joilla velvoitteet toteutetaan.             täystyöllisyyteen. Näin voidaan myös käytännössä
2129:    Voimassa olevan työllisyyslain tavoitteet ja kei-   toteuttaa hallitusmuodon takaama oikeus työ-
2130: not eivät ole sopusoinnussa hallitusmuodon             hön. Sosiaalivaliokunnan mielestä työllisyystavoi-
2131: 6 §:n 2 momentin kanssa. Uuden työllisyyslain          te ei ole saanut riittävän keskeistä asemaa eri
2132: tulee täystyöllisyyspäämäärän lisäksi sisältää kei-    yhteiskuntapolitiikan lohkoja koskevassa päätök-
2133: not, joilla täystyöllisyyteen päästään ja työtä        senteossa. Tämän vuoksi olisi uutta työllisyyslakia
2134: järjestetään sitä tarvitseville.                       valmisteltaessa tutkittava mahdollisuudet sisällyt-
2135:    Työllä on edelleen suomalaisessa yhteiskunnas-      tää työllisyystavoitteita myös muiden hallinnon-
2136: sa keskeisen elämänsisällön merkitys useimmille        alojen toimintaa ohjaaviin säännöksiin. Niin
2137: ihmisille. Työyhteisöllä on myös tärkeä sosiaali-      ikään olisi lainsäädännöllä pyrittävä lisäämään
2138: nen merkitys. Työttömät kokevat itsensä turhau-        työvoimahallinnon mahdollisuuksia vaikuttaa
2139: tuneiksi ja yhteiskunr,an ulkopuolelle joutuneik-      työllisyystavoitteen toteutumiseen myös muilla
2140: si. Pitkäaikainen työttömyys aiheuttaa monille         hallinnonaloilla.
2141: psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, vaikka toi-
2142:                                                           Vuonna 1985 sosiaalivaliokunta on mietinnös-
2143: meentulo pystyttäisiinkin jotenkin järjestämään.       sään (SoVM 7/1985 vp.) painottanut työllisyy-
2144: Näiden ongelmien välttämiseksi katsomme, että
2145:                                                        den hoidossa yleisen talouspolitiikan keinoja sekä
2146: yhteiskunnan tulee järjestää työtä kaikille sitä
2147:                                                        lähinnä elinkeino-, alue-, koulutus-, verotus-,
2148: tarvitseville.
2149:                                                        työmarkkina- ja sosiaalipolitiikalla aikaansaatavia
2150:                                                        työllisyysvaikutuksia. Valiokunta kiirehtii työlli-
2151: Eduskunnan aiemmat kannanotot                          syyslain valmistelua. Lain lähtökohdaksi olisi
2152:                                                        otettava täystyöllisyyden saavuttaminen ja ylläpi-
2153:    Eduskunnan perustuslakivaliokunta on mietin-        täminen. Samalla valiokunta kiinnittää huomiota
2154: nössään (PeVM 10/1980 vp.) katsonut, että halli-       työllisyyskertomuksen ja työllisyyspoliittisen ta-
2155: tusmuodon 6 §:n 2 momentin säännös on sen              voiteohjelman käsittelyn kehittämiseen siten, et-
2156: erityisluonteen huomioon ottaen velvoittavuudel-       tä eduskunta voisi arvioida myös työttömyyden
2157: taan verrattavissa muihin hallitusmuodon perus-        torjunnan toteutumista ja edistymistä.
2158: oikeuksiin. Valiokunta totesi, että valtiovalta on
2159: velvollinen yhteiskunnallisessa toiminnassa ja
2160: lainsäädännön kehittämisessä edistämään täys-          Työllisyystzlanne
2161: työllisyyden saavuttamista ja ylläpitämistä. Valio-
2162: kunta ilmoitti, että nykyisen työllisyyslain tavoit-      Työttömyys on kasvanut nykyisen hallituksen
2163: teet ja keinot eivät ole sopusoinnussa hallitus-       valtakaudella. Vuoden 1983 kesäkuussa hallituk-
2164: muodon säännösten kanssa. Valiokunta piti kii-         sen aloittaessa toimikautensa oli työnvälityksissä
2165: reellisenä tehtävänä uuden työllisyyslain säätä-       131 200 työtöntä työnhakijaa. Työttömyyseläk-
2166: mistä. Uuden työllisyyslain lähtökohdaksi olisi        keen saajia oli lisäksi 29 700. Yhteensä työttömiä
2167: otettava hallitusmuodon säännösten valtiovallalle      oli siten 160 900. Vuoden 1983 lopussa työttö-
2168: asettama velvollisuus täystyöllisyyden saavuttami-     miä työnhakijoita oli 155 500 ja työttömyyseläke-
2169: sesta ja ylläpitämisestä.                              läisiä 34 000, eli yhteensä työttömiä oli noin
2170:    Perustuslakivaliokunta on vuonna 1984 toista-       190 000. Vuoden 1985 lopussa työttömiä työnha-
2171: nut vuonna 1980 esittämänsä näkemykset ja              kijoita oli 161 700 ja työttömyyseläkkeen saajia
2172:                                         1986 vp. -    LA n:o 14                                         3
2173: 
2174: 53 800, joten työttömien kokonaismäärä oli noin       julkisten palvelujen parantaminen
2175: 216 000.
2176:    Ennusteiden mukaan työttömyys tulee jatkossa          Useissa kapitalismin maissa on viime aikoina
2177: lisääntymään entistä nopeammin, ja vuosien            rajoitettu kansantalouden julkisen sektorin kas-
2178: 1986-1987 vaihteessa työttömyysluvut uhkaavat         vua. Kasvun on väitetty johtavan liian korkeisiin
2179: nousta sodanjälkeisen kauden ennätyslukemiin.         veroihin ja siten itse asiassa heikentävän työlli-
2180: Erityisen voimakkaasti kasvaa pitkäaikaistyöttö-      syyttä. Huomattavaa kuitenkin on, että peruste-
2181: myys.                                                 lut ja suunnitelmat julkisten palvelujen rajoitta-
2182:                                                       misesta ovat hyvin samanlaiset riippumatta julki-
2183:                                                       sen sektorin bruttokansantuoteosuudesta. Kysees-
2184:                                                       sä onkin talous- ja sisäpolitiikan suuntavalinta,
2185: Työn jakaminen työaikaa lyhentämällä                  oikeistokäänne.
2186:                                                          Suomen hallitus pyrkii rajoittamaan valtion
2187:    Tieteen ja tekniikan kehitys antaa mahdolli-       työvirastojen kehitystä ja asteittain siirtämään
2188: suuden ihmistyön säästämiseen. Ellei tätä mah-        niiden tehtäviä yksityisille. Samalla rajoitetaan
2189: dollisuutta käytetä hyväksi lyhentämällä vastaa-      kuntien ja kuntainliittojen palvelujen kasvua
2190: vasti työaikaa, työvoiman kysynnän väheneminen        mm. valtionapuja säätelemällä. Viime aikoina on
2191: ilmenee joukkotyöttömyytenä. Työaikaa tulee           valtion ja kuntien tehtäviä siirretty yksityisille
2192: SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä lyhentää              muun muassa puhtaanapidon, kunnossapidon,
2193: mm. lyhentämällä keskimääräinen viikkotyöaika         puistotöiden, julkisten tilojen siivouksen, raken-
2194: ensi vaiheessa 35 tuntiin, pidentämällä vanhem-       tamisen, kuljetusten, julkisen liikenteen sekä
2195: painlomia ja vuosilomia, alentamalla yleistä elä-     posti- ja telepalvelujen aloilla.
2196: keikää, helpottarualla työkyvyttömyyseläkkeelle          SKDL:n eduskuntaryhmä ei voi hyväksyä täl-
2197: pääsyä sekä rajoittamalla ylitöiden tekemistä.        laista kehitystä. Yksityistäruistoimenpiteet mer-
2198: Erityistä huomiota tulee kiinnittää raskaita ja       kitsevät yhteiskunnalle vain lisäkustannuksia sa-
2199: kuluttavia sekä yksitoikkoisia tehtäviä tekevien      malla, kun palvelujen taso heikkenee. Julkisia
2200: työntekijöiden työajan lyhentämiseen.                 palveluja parantamalla luodaan työpaikkoja koko
2201:                                                       yhteiskunnan kannalta tärkeissä ja hyödyllisissä
2202:                                                       tehtävissä. Katsommekin, että julkisia palveluja
2203: Työttömyyseläkkeen ikärajan alentaminen 55            tulee kehittää siten, että ne vastaavat kansalaisten
2204: vuoteen                                               tarpeita esimerkiksi päivähoidon, terveydenhuol-
2205:                                                       lon ja liikenteen osalta. Kuntien ja valtion tulee
2206:                                                       perustaa tarpeelliset virat ja toimet näiden palve-
2207:    Viime vuosina on vuosittain säädetyillä tila-      lujen kunnollista hoitamista varten. Tähän aloit-
2208: päislaeilla muutettu työeläkelakeja ja maatalous-     teeseen sisältyvät ehdotukset eivät ole tarkoitetut
2209: yrittäjien eläkelakia siten, että työttömyys- ja      julkisten palvelujen kehittämisen korvikkeiksi.
2210: sukupolvenvaihdoseläkkeelle on voinut päästä
2211: 55-vuotiaana pysyvän lain edellyttämän 60 vuo-
2212: den sijasta. Huolimatta jatkuvasti pahenevasta        Aloitteen organisatoriset ja henkilöstö-
2213: työttömyystilanteesta hallitus ajoi vuoden 1985       vaikutukset
2214: lopulla läpi lakiesityksen, jolla vain maatalous-
2215: yrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeen ikäraja säi-        Aloitteen lähtökohtana on, että työllisyyttä
2216: lytettiin 55 vuotena, sen sijaan työttömyyseläk-      hoidetaan ensisijaisesti yleisin talouspoliittisin
2217: keen ikäraja nousi vuonna 1931 ja sen jälkeen         toimenpitein. Aloitteessa korostetaan työllisyys-
2218: syntyneillä 60 vuoteen.                               politiikan suunnitelmallisuuden lisäämistä ja
2219:    SKDL:n eduskuntaryhmä katsoo, että ikäänty-        työllisyystavoitteen huomioon ottamista yhteis-
2220: ville pitkäaikaistyöttömille tulee taata mahdolli-    kuntapolitiikan eri lohkoja koskevassa päätöksen-
2221: suus halutessaan siirtyä työttömyyseläkkeelle jo      teossa. Aloite merkitsee kuitenkin myös työvoi-
2222: 55 vuoden iässä. Tämän johdosta SKDL:n edus-          mahallinnon tehtävien lisääntymistä ja voi siten
2223: kuntaryhmän työllisyyslakialoitteeseen liittyy        vaatia työvoimahallinnon henkilöstön lisäämistä.
2224: aloite myös eläkelakien muuttamiseksi siten, että     Toisaalta aloitteen tavoitteena on yksinkertaistaa
2225: sukupolvenvaihdoseläkkeen ja työttömyyseläk-          ja yhtenäistää eri työllistämismuotoja, jonka tu-
2226: k_een alaikäraja säädettäisiin pysyvästi 55 vuodek-   loksena myös työvoimaviranomaisten ja kuntien
2227: st.                                                   työllistämistoimenpiteet helpottuvat. Kunnan
2228: 4                                     1986 vp. -    LA n:o 14
2229: 
2230: työllistämisvelvoite aiheuttaa tarvetta palkata     lisäyksestä johtuva arvo, joka näkyy työllistettyjen
2231: kuntiin erityistä henkilöstöä hoitamaan mm. työ-    tekemän työn tuloksena. Lisäksi on otettava huo-
2232: hön sijoittamista.                                  mioon julkisen sektorin saamien verojen ja veron-
2233:                                                     luonteisten maksujen lisäys sekä sosiaalimenojen
2234:                                                     säästö.
2235: Aloitteen taloudelliset vaikutukset
2236: 
2237:    Aloitteen tavoitteena on yleisen talous- ja      Täytäntöönpano ja voimaantulo
2238: yhteiskuntapolitiikan keinojen mahdollisimman
2239: tehokas käyttäminen työllisyyden hoitamisessa.         Lakialoitteeseen sisältyvät lait esitetaan tule-
2240: Myös työllisyysmäärärahojen käyttöä pyritään te-    maan voimaan mahdollisimman pian. Koska ky-
2241: hostamaan. Aloite merkitsee erityisesti valtion     seessä on varsin laaja-alainen uusi työllistämisjär-
2242: velvoitteiden lisääntymistä työttömyyden torjun-    jestelmä, toteuttamisen edellyttämien tarkem-
2243: nassa ja työllisyyden hoidossa. Kulloisestakin      pien säännösten ja määräysten valmistelua varten
2244: työllisyystilanteesta riippuu, kuinka paljon val-   tulee kuitenkin varata riittävä aika. Järjestelmän
2245: tion menot aloitteen sisältämien velvoitteiden      toimivuutta tulee myös jatkossa tarkkaan seurata,
2246: johdosta kasvaisivat. Työhönosoituspyyntöjä ra-     ja sen kehittämistä tulee edistää järjestämällä
2247: joittanee mahdollisuus jäädä ansioperusteisen       laajaa kokeilutoimintaa. Työllistämisaika olisi
2248: työttömyysturvan varaan etsimään omaa ammat-        aloitteen mukaan 12 kuukautta kaikilla työhön-
2249: tia paremmin vastaavaa työtä ja mahdollisuus        osoituksen nojalla työllistetyillä. Siirtymävaiheen
2250: siirtyä 55-vuotiaana työttömyyseläkkeelle.          helpottamiseksi tähän kuitenkin mentäisiin vasta
2251:    Työllistämisvelvoitteesta aiheutuvia kustan-     noin vuoden kuluttua lain voimaantulosta, ja
2252: nuksia laskettaessa on otettava huomioon, että      työllistämisaika olisi aluksi 6 kuukautta. Siirty-
2253: myös työttömyydestä aiheutuu yhteiskunnalle         mäkausi ei kuitenkaan koskisi nuoria, alle 25-
2254: huomattavia välillisiä kustannuksia mm. sosiaali-   vuotiaita, jotka nykyisinkin voidaan useimmiten
2255: ja terveydenhuollon puolella. Kustannuksia ei       työllistää 12 kuukaudeksi.
2256: muutenkaan voida laskea bruttokustannusten             Ehdotammekin SKDL:n eduskuntaryhmän
2257: mukaisina, vaan kustannuksia laskettaessa tulee     kantana,
2258: ottaa huomioon myös kaikki työllistämisestä syn-
2259: tyvät tuotot ja säästöt. Tällaisena on ensinnäkin              että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
2260: otettava huomioon se tuotannon tai palvelujen               kiehdotukset:
2261:                                         1986 vp. -     LA n:o 14                                       5
2262: 
2263: 
2264: 
2265: 
2266: 1.
2267:                                            Työllisyyslaki
2268:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2269: 
2270:                       1 luku                                                2 luku
2271:                 Yleisiä säännöksiä                                       Suunnittelu
2272:                         1§                                                    3§
2273:                   Lain tarkoitus                              Tutkimukset, ennusteet ja ttlastot
2274: 
2275:                                                           Työvoimapolitiikkaa varten tulee laatia suun-
2276:   Tämän lain tarkoituksena on järjestää Suomen         nitelmia sekä selvittää tuotantotoiminnan, työ-
2277: kansalaiselle mahdollisuus tehdä työtä.                voiman ja työmarkkinoiden muutoksia sekä näi-
2278:                                                        den ja eri toimenpiteiden vaikutuksia työllisyy-
2279:                                                        teen ja työttömyyteen. Tässä tarkoituksessa on
2280:                         2§                             tehtävä tutkimuksia, tilastoja ja ennusteita.
2281:  Työllisyystavoite ja sen vaatimat toimenpiteet
2282:                                                                               4§
2283:    Kansalaisten toimeentulon turvaavan, työpai-                          Suunnitelmat
2284: kan vapaaseen valintaan ja tuottavan työn teke-
2285: miseen petustuvan täystyöllisyyden saavuttami-            Valtion työvirastojen sekä kuntien ja kuntain-
2286: seksi valtion tulee edistää vakaata ja alueellisesti   liittojen on ennakolta laadittava seuraavaa vuotta
2287: tasapainoista talous-, työllisyys- ja muuta yhteis-    varten suunnitelmat työmäärärahoin toimeen-
2288: kunnallista kehitystä.                                 pantavien töittensä järjestämisesta.
2289: 
2290:   Täystyöllisyyden toteuttamiseksi valtion tulee          Valtion virastojen ja laitosten sekä kuntien ja
2291: edistää korkeaa ja tasaista työvoiman kysyntää         kuntainliittojen on vuosittain laadittava 1 mo-
2292: yleisin talouspoliittisin sekä muin työllisyyteen      mentissa säädettyjen suunnitelmien lisäksi työlli-
2293: vaikuttavin toimenpitein.                              syysmäärärahoilla kokonaan tai osaksi rahoitetta-
2294:                                                        vien töiden suunnitelma.
2295:    Työttömyyden ja työvoiman puutteen torjumi-            Valtion virastojen ja laitosten sekä kuntien ja
2296: seksi valtion tulee työvoima- ja koulutuspoliitti-     kuntainliittojen on toimitettava 1 ja 2 momen-
2297: sin sekä muin kehittävin ja ohjaavin toimenpi-         teissa tarkoitetut suunnitelmat työvoimaviran-
2298: tein edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan           omaisille työvoimaministeriön antamien ohjeiden
2299: ammatillista ja alueellista sopeutumista.              mukaisesti.
2300: 6                                      1986 vp. -     LA n:o 14
2301: 
2302:                         5§                                                   9§
2303:                 Työllisyyskertomus                                        Hankinnat
2304:    Valtiopäiväjärjestyksen 29 §:ssä tarkoitetussa       Valtion virastojen ja laitosten sekä kuntien ja
2305: hallituksen kertomuksessa on vuosittain selostet-     kuntainliittojen on, mikäli ulkomaankauppaa
2306: tava hallituksen toimenpiteet tämän lain toi-         koskevista sopimuksista ei muuta johdu, hankin-
2307: meenpanossa.                                          noissa otettava huomioon tämän lain 1, 2, 8 ja
2308:    Valtioneuvosto hyväksyy vuosittain työvirasto-     15 §:ssä tarkoitetut työllisyysnäkökohdat.
2309: jen työmäärärahojen ja työvoiman käyttösuunni-
2310: telman, työllisyysmäärärahoilla kokonaan tai                                 10 §
2311: osaksi rahoitettavien töiden suunnitelman sekä           Työhönotto työ- ja työllisyysmäärärahatila
2312: ohjelman lähivuosien toimenpiteiksi.                               rahoitettuihin töihin
2313:                                                         Valtion virastojen ja laitosten sekä kuntien ja
2314:                      3 luku                           kuntainliittojen on ottaessaan uutta työvoimaa
2315:                Työllisyyden hoito                     4 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin töihin
2316:                                                       tehtävä se paikallisten työvoimaviranomaisten
2317:                       6§                              osoituksesta. Työvoimaviranomaisten on osoitta-
2318:                 Työvoimapalvelut                      essaan työvoimaa 4 §:n 2 momentissa tarkoitet-
2319:                                                       tuihin töihin annettava etusija niille, joiden
2320:    Kansalaisten työhön sijoittumisen turvaamisek-     työnsaannin tarve on suurin.
2321: si ja työnantajien työvoiman saannin edistämisek-
2322: si valtion tulee järjestää työvoimapalveluja, niin                            11§
2323: kuin niistä tässä laissa ja erikseen säädetään.
2324:                                                                    Työllisyys ja valtionatJUt
2325:    Työvoimapalveluja ovat erityisesti työnväli-
2326: tys, ammatinvalinnanohjaus, työllisyyskoulutus,          Ennen kuin valtion tulo- ja menoarviossa ole-
2327: muuttoturvan järjestäminen, sijaintineuvonta,         vasta määrärahasta myönnetään lainoja, avustuk-
2328: ohjaaminen omatoimiseen työllistymiseen, kan-         sia tai korkotukea investointeihin, on asiasta
2329: sainvälinen harjoittelijanvaihto, tietopalvelu ja     hankittava työvoimaministeriön lausunto, jollei
2330: työrajoitteisten erityispalvelut.                     kysymys ole tulo- ja menoarvion käyttösuunnitel-
2331:    Työvoimapalvelut tulee järjestää siten, että       maan sisältyvästä hankkeesta tai jollei asetuksella
2332: niillä varaudutaan työvoiman tarpeen sekä työ-        ole toisin säädetty. Jos lausunnosta halutaan
2333: voimavarojen määrän ja rakenteen muutoksiin ja        poiketa, on asia saatettava valtioneuvoston raha-
2334: että ne edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon      asiainvaliokunnan käsiteltäväksi.
2335: toteutumista työmarkkinoilla.                            Myönnettäessä 1 momentissa tarkoitettuja lai-
2336:                                                       noja, avustuksia tai korkotukea, on niiden käy-
2337:                        7§                             tölle asetettava työvoiman käyttöä koskevat eh-
2338:                                                       dot, joiden perusteet valtioneuvosto vahvistaa.
2339:                Ilmoitusvelvollisuus
2340:    Työnantajan on ilmoitettava yli 10 työntekijän                            12 §
2341: irtisanomisista ja lomautuksista sekä uusien toi-                    Työllisyysmäärärahat
2342: mipisteiden perustamisesta ja avoimiksi tulevista
2343: työpaikoista työvoimaviranomaiselle, niin kuin           Valtion tulo- ja menoarvion työllisyysmäärära-
2344: siitä asetuksella erikseen säädetään.                 hoista voidaan osoittaa tai myöntää tulo- ja
2345:                                                       menoarvion perustelujen mukaisesti määrärahoja
2346:                      8§                               valtion virastoille ja laitoksille, kunnille ja kun-
2347:           Suhdanne- ja kausivaihtelut                 tainliitoille sekä yksityisille ja yhteisöille.
2348:                                                          Työllisyysmäärärahoja ovat tulo- ja menoarvi-
2349:    Valtion. kuntien ja kuntainliittojen on huoleh-    ossa työvoimaministeriön hallinnonalan pääluok-
2350: dittava siitä, että niiden rahoittamat investoinnit   kaan osoitetut määrärahat, jotka on tarkoitettu
2351: sekä niiden edellyttämä työvoiman käyttö ajoite-      työllisyyden edistämiseen ja työttömyyden tor-
2352: taan suhdanne- ja kausivaihteluita tasoittavasti.     juntaan.
2353:                                        1986 vp. -     LA n:o 14                                          7
2354: 
2355:                       13 §                            mapalvelujen avulla ja jolle ei ole voitu osoittaa
2356:                Valtionavun måärä                      työnsaantia edistävää koulutusta, on hänen niin
2357:                                                       halutessaan valtion tai sen kunnan, jossa henki-
2358:    Työllisyysmäärärahoista myönnettävä valtion-       löllä on väestökirjalain (141169) 9 §:n mukainen
2359: apu rakentamista, kunnossapitoa, perusparan-          kotipaikka, järjestettävä mahdollisuus hänen työ-
2360: nusta, laajentamista, rakenteellisesti uudelleen      kykyään vastaavan, toimeentulon turvaavan työn
2361: järjestämistä tai muuta investoioria koskevaan        tekemiseen kolmen kuukauden kuluessa hänen
2362: hankkeeseen ei saa yhdessä samaan kohteeseen          ilmoittautumisestaan työvoimatoimistoon työttö-
2363: suoritettavan muun valtionavun kanssa ylittää         mäksi työnhakijaksi.
2364: asianomaista valtionapuhanketta koskevissa eri-
2365: tyissäännöksissä tai -määräyksissä säädettyä tai
2366: määrättyä taikka muutoin vahvistettua hanketta                             16 §
2367: koskevan valtionavun enimmäismäärää. Valtion-                   Työhönosoituksen antaminen
2368: apu ei kuitenkaan saa ylittää 90 prosenttia hyväk-
2369: syttävistä kustannuksista. Työllisyysmäärärahoista
2370: myönnetty valtionapu otetaan huomioon erityis-           Työvoimaviranomainen antaa 15 §:ssä tarkoi-
2371: säännösten perusteella myönnettävän valtionavun       tetulle työttömälle työnhakijalle työhönosoituk-
2372: vähennyksenä.                                         sen kunnan tai valtion töihin. Työhönosoituksen
2373:    Hankkeisiin, jotka toteutetaan vaikeimmilla        antaa se työvoimatoimisto, jonka toimialueen
2374: työttömyysalueilla, voidaan sen lisäksi, mitä 1       kunnassa työnhakijalla on väestökirjalain 9 §:n
2375: momentissa on säädetty, osoittaa ylimääräistä         mukainen kotipaikka.
2376: valtionapua enintään 20 prosenttia valtionavun
2377: perusteeksi hyväksyttävistä kustannuksista. Hank-        Työvoimaviranomainen ei voi ilman kunnan
2378: keeseen tulevan valtion rahoituksen yhteismäärä       suostumusta osoittaa työtöntä kunnan työllistet-
2379: ei kuitenkaan saa ylittää 90 prosenttia hyväksyttä-   täväksi, jos kunta jo tämän lain mukaisesti työl-
2380: vistä kustannuksista. Ylimääräistä valtionapua ei     listää vähintään puolet 15 §:n 1 momentin nojal-
2381: oteta huomioon mahdollisesti myönnettävän             la työhönosoitukseen oikeutetuista henkilöistä tai
2382: muun valtionavun vähennyksenä.                        vähintään viisi prosenttia kunnan alueen amma-
2383:    Jos valtionavun enimmäismäärästä ei ole an-        tissa toimivasta väestöstä. Kunnan työllistämiksi
2384: nettu 1 momentissa tarkoitettuja erityissäännök-      luetaan myös ne työvoimaviranomaisen osoitta-
2385: siä tai -määräyksiä, työllisyysmäärärahoista myön-    mat henkilöt, jotka on työllistetty 17 §:n mukai-
2386: nettävä valtionapu yhdessä muun valtionavun           sesti sellaisen kuntainliiton palveluksessa, jonka
2387: kanssa ei saa ylittää 75 prosenttia hankkeen          jäsen kunta on, tai sellaisen yrityksen palveluk-
2388: hyväksyttävistä kustannuksista.                       sessa, jossa kunnalla on omistuksen perusteella
2389:                                                       määräysvalta, taikka sellaisen yhteisön palveluk-
2390:                       14 §                            sessa, jonka tarkoituksena on toimia kuntalaisten
2391:    Työllisyysmäärärahojen käytön edellytykset         yhteiseksi hyväksi.
2392: 
2393:    Työllisyysmäärärahojen käyttämisen edellytyk-         Valtion virastojen ja laitosten on työllistettävä
2394: senä 13 §:ssä tarkoitettuihin hankkeisiin on, että    työvoimaviranomaisten osoituksesta muut kuin 2
2395: valtionapuhankkeen suunnittelussa, toteuttami-        momentissa tarkoitetut työhönosoitukseen oikeu-
2396: sessa ja valtionaputoiminnassa noudatetaan, mitä      tetut henkilöt heidän kotikunnassaan. Valtion
2397: kunkin hankkeen osalta mahdollisesti on erikseen      virastojen ja laitosten työllistämiksi luetaan myös
2398: säädetty ja määrätty.                                 ne valtion yhtiöiden tai yksityisten taikka muiden
2399:                                                       kuin 2 momentissa tarkoitettujen yhteisöjen työl-
2400:                                                       listämät henkilöt, joiden palkkaukseen on myön-
2401:                      4 luku                           netty valtion työllisyysmäärärahoja.
2402:                   Työhönosoitus
2403:                                                          Valtion virastojen ja laitosten 3 momentissa
2404:                       15 §                            tarkoitetuiksi työllistämiksi luetaan henkilöt, jot-
2405:             Oikeus työhönosoitukseen                  ka työllistävät itsensä 12 §:ssä tarkoitetun yrittä-
2406:                                                       jäksi ryhtyvälle työttömälle myönnettävän kor-
2407:   Työkykyiselle 17-64-vuotiaalle henkilölle, jo-      vauksen avulla. Korvauksen myöntämisestä sää-
2408: ka ei ole työllistynyt omatoimisesti eikä työvoi-     detään tarkemmin asetuksella.
2409: 8                                      1986 vp. -    LA n:o 14
2410: 
2411:                       17§                                                 21 §
2412:                      Työaika                                  Työsuhteen alkaminen ja kesto
2413:   Työhönosoituksen saaneelle on Jaqestettava            Kunta ottaa palvelukseensa työvoimatoimiston
2414: mahdollisuus tehdä työkykyään vastaavaa kokoai-      osoittaman henkilön tai täyttää työllistämisvel-
2415: kaista työtä.                                        vollisuutensa 16 §:n 2 momentin mukaisesti siitä
2416:                                                      päivästä lukien, jona kunta on saanut ilmoituk-
2417:                      18 §                            sen 16 §:ssä tarkoitetusta työvoimatoimiston
2418:            Työhönosoituksen peruutus                 osoituksesta. Jos työtä ei ole voitu aloittaa sinä
2419:                                                      päivänä työhönosoituksen saaneesta henkilöstä
2420:    Työvoimatoimiston on petuutettava työhön-         johtuneesta syystä, työsuhde alkaa työn aloitta-
2421: osoitus, jos henkilö tekee samanaikaisesti toista    mispäivänä.
2422: ansiotyötä, joka ei ole tilapäistä tai vähäistä,        Työllistettävän kanssa on tehtävä työsopimus-
2423: taikka jos henkilö kieltäytyy hänelle tarjotusta     laissa (320/70) tarkoitettu määräaikainen työso-
2424: sellaisesta työstä, josta hän ei voi kieltäytyä      pimus, joka on voimassa vähintään 12 kuukautta
2425: menettämättä työttömyysturvalain (602184) mu-        kerrallaan.
2426: kaista työttömyyspäivärahaa.
2427:    Työhönosoituksen peruutus päättää työsuhteen                              22 §
2428: välittömästi sen estämättä, mitä palvelussuhteen                     Työsuhteen ehdot
2429: lakkaamisesta on erikseen säädetty.
2430:                                                        Työnantaja on velvollinen noudattamaan alan
2431:                       19 §                           työehtosopimuksen määräyksiä ja maksamaan vä-
2432:                Uusi työhönosoitus                    hintään sen mukaisen palkan tai, jollei sanottua
2433:                                                      sopimusta ole, kyseessä olevista työtehtävistä työ-
2434:    Henkilöllä on oikeus saada uusi työhönosoitus,    paikkakunnalla sellaisessa työssä maksettavan
2435: kun kolme kuukautta on kulunut työsuhteen            käyvän palkan.
2436: päättymisestä, jos tämän lain mukaiset edellytyk-
2437: set muuten ovat olemassa.                                               23 §
2438:    Ennen kuin henkilölle annetaan 1 momentin             Omatoiminen työn etsiminen työaikana
2439: mukainen uusi työhönosoitus, on opetus-, työ-
2440: voima- ja sosiaaliviranomaisten yhdessä hänen           Henkilöllä on oikeus, jos se muuten ei ole
2441: kanssaan yritettävä löytää hänelle ratkaisu, joka    vaikeuksitta mahdollista, palkkaa menettämättä
2442: johtaa pysyvään työllistämiseen tai muutoin edis-    työaikana asioida työvoimatoimistossa tai muulla
2443: tää työllistymistä tahi ainakin turvaa henkilön ja   tavoin etsiä työtä tai koulutusmahdollisuutta.
2444: hänen huollettaviensa toimeentulon.
2445:                                                                            24 §
2446:                                                                      Työstä eroaminen
2447:                      5 luku
2448:     Kunnan työllistämisvastuun toteuttaminen           Jos henkilö on saanut muuta työtä tai hyväksy-
2449:                                                      nyt koulutustarjouksen, johon ei voi osallistua
2450:                      20 §                            työn ohessa, taikka jos hän jostakin muusta syystä
2451:     Kunnan töihin osoitettujen työllistäminen        haluaa erota työstä, tulee hänen ilmoittaa tästä
2452:                                                      työnantajalle, jolloin työsuhde päättyy ilman irti-
2453:    Kunnan on järjestettävä sen töihin osoitetulle    sanomisaikaa.
2454: työttömälle työnhakijalle mahdollisuus tehdä
2455: työkykyään vastaavaa työtä.                                                 25 §
2456:    Työttömät on työllistettävä ensisijaisesti kun-                      Valtionosuus
2457: nan lakisääteisiä tehtäviä täydentävissä sosiaali-
2458: palvelujen tai ympäristönhoidon ja metsien hoi-        Jos kunta on työllistänyt työttömän 20 §:n
2459: don taikka sivistystoimen, liikuntatoimen ja pe-     nojalla sellaisiin tehtäviin, joista aiheutuviin kus-
2460: lastuspalvelun tehtävissä siten, että niissä saatu   tannuksiin se voisi saada erityissäännösten perus-
2461: työkokemus mahdollisuuksien mukaan edistää           teella valtionosuutta, sillä on oikeus saada tämän
2462: ammattitaidon kehittymistä ja pysyvää työllisty-     lain mukaisesta työllistämisestä aiheutuviin palk-
2463: mistä.                                               kakustannuksiin valtionosuutta sama määrä.
2464:                                         1986 vp. -    LA n:o 14                                          9
2465: 
2466:    Jos työtön on työllistetty sellaisiin tehtäviin,   kään 18 §:n nojalla tehdyn työhönosoituksen
2467: joista aiheutuviin kustannuksiin kunnalla ei ole      peruutuksen täytäntöönpanoon.
2468: oikeutta saada erityissäännösten perusteella val-
2469: tionosuutta, kunnalla on oikeus saada valtion-                                28 §
2470: osuutta 85 prosenttia työllistämisestä aiheutuviin
2471: kustannuksiin siten kuin kuntien ja kuntainliitto-                     Työttömyysturva
2472: jen valtionosuuksista ja -avustuksista annetussa
2473: laissa (35/73) säädetään käyttökustannuksiin suo-        Edellä 15 §: ssä tarkoitetun työttömänä olevan
2474: ritettavasta valtionosuudesta.                        henkilön toimeentulo turvataan siten kuin laissa
2475:    Jos kunnan 16 §:n mukaisesta työllistämisestä      erikseen säädetään.
2476: aiheutuva rasitus on suurempi kuin 0,5 penniä
2477: veroäyriä kohden, kunnalla on oikeus lisävaltion-                            29 §
2478: osuuteen siinä määrin, ettei kunnalle aiheutuva                          Tiedonsaanti
2479: rasitus muodostu mainittua pennimäärää veroäy-
2480: riä kohden suuremmaksi.                                  Työvoimaviranomaisilla on oikeus korvauksetta
2481:     Kunnalla on oikeus saada 1-3 momentin             saada muilta valtion viranomaisilta sekä kunnilta
2482: mukaista valtionosuutta enintään 12 kuukautta         ja kuntainliitoilta työllisyysasiain hoidossa tarvit-
2483: kerrallaan kutakin työllistettyä kohti.               semiaan tietoja.
2484: 
2485:                      26 §
2486:                                                                               30 §
2487:     Valtionosuuden myöntäminen ja maksatus
2488:                                                                    Viranomaisten tehtävät
2489:   Valtionosuuden myöntämisestä päättää työvoi-
2490: matoimisto.                                              Työvoimaviranomaisten tehtävänä on huoleh-
2491:   Työvoimapiirin toimisto maksaa valtionosuu-         tia esitysten tekemisestä muiden valtion viran-
2492: den ennakon ja loppuerän siten kuin kuntien ja        omaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteen-
2493: kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista   sovittamisesta 2 §:n 1 momentissa säädetyn täys-
2494: annetun lain 18-21 a §:ssä on säädetty valtion-       työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.
2495: osuudesta käyttökustannuksiin.                           Lain täytäntöönpanossa työvoimaviranomaisten
2496:                                                       tulee toimia yhteistyössä myös työnantajia ja
2497:                                                       työntekijöitä sekä kuntia edustavien ja muiden
2498:                      6 luku                           asianomaisten järjestöjen kanssa.
2499:               Erinäiset säännökset
2500:                                                                             31 §
2501:                        27 §
2502:                                                          Lain soveltaminen Suomen kansalaisuutta
2503:                  Muutoksenhaku                                   vatlla olevaan henktlöön
2504:    Jos työntekijä on tyytymätön 18 §:n nojalla
2505:                                                          Myös sellaiselle Suomessa asuvalle henkilölle,
2506: tehtyyn työhönosoituksen petuutukseen, hän voi
2507:                                                       joka ei ole Suomen kansalainen, on järjestettävä
2508: hakea siihen muutosta valittamalla siten kuin
2509:                                                       mahdollisuus tehdä työtä siten kuin tässä laissa
2510: työttömyysturvalaissa on säädetty muutoksen-
2511: hausta sosiaalivakuutustoimikunnan ja työttö-         säädetään, ottaen kuitenkin huomioon hänen
2512:                                                       työntekoaan koskevat erikseen annetut säännök-
2513: myyskassan päätökseen.
2514:                                                       set.
2515:    Jos kunta on tyytymätön sen töihin 16 §:n
2516: nojalla annettuun työhönosoitukseen tai työvoi-
2517: matoimiston 26 §:n mukaiseen valtionosuuden                                 32 §
2518: myöntämistä koskevaan päätökseen, se voi hakea                       Työvoimatoimikunta
2519: siihen muutosta valittamalla lääninoikeuteen si-
2520: ten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa anne-           Työvoimatoimiston yhteydessä toimivassa työ-
2521: tussa laissa (154/50) on säädetty.                    voimatoimikunnassa, josta on säädetty erikseen
2522:    Kunnan on pantava 16 §:n nojalla annettu           työvoimatoimikunnasta annetulla asetuksella
2523: työhönosoitus täytäntöön valituksesta huolimat-       (689184), käsitellään tämän lain toimeen panoon
2524: ta. Valituksella ei ole siirtävää vaikutusta myös-    liittyviä asioita.
2525: 2   260099R
2526: 10                                     1986 vp. -    LA n:o 14
2527: 
2528:                        33 §                             Tämän lain 21 §:n 2 momentissa ja 24 §:n 4
2529:                Asetuksenantovaltuus                  momentissa säädetty 12 kuukautta on kuitenkin
2530:                                                      kuusi kuukautta, kun työllistettävä on täyttänyt
2531:   Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-        2 5 vuotta ja työsopimus on solmittu ennen 1
2532: panosta annetaan asetuksella.                        päivää tammikuuta 1988.
2533:                                                         Tällä lailla kumotaan 23 päivänä joulukuuta
2534:                                                      1971 annettu työllisyyslaki (946/71) siihen myö-
2535:                      7 luku                          hemmin tehtyine muutoksineen.
2536:                    Voimaantulo
2537:                       34 §
2538:                    Voimaantulo
2539:   Tämä laki tulee voimaan        päivänä
2540: kuuta 198 .
2541: 
2542: 
2543: 2.
2544:                                                Laki
2545:                              työntekijäin eläkelain 4 c §:n muuttamisesta
2546: 
2547:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin
2548: eläkelain 4 c §:n 1 momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti,
2549:    sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (50/85), näin kuuluviksi:
2550: 
2551:                       4c §                           keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 1 §: n
2552:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-    1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun markkamää-
2553: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt   rän kolminkertaisena kuukaudessa; eikä
2554: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55
2555: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-         Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
2556: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-    kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
2557: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida      kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
2558: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta   vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
2559: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan        eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
2560: työttömyysturvalain (602184) mukaiseen työttö-       Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
2561: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen         maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
2562: edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä esittää    kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
2563: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-      takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
2564: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-   myös kuittaamaila se vastaisista eläke-eristä.
2565: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-
2566: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on
2567: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-
2568: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa           Tämä laki tulee votmaan        päivänä
2569: yhteensä vähintään 200 päivältä taikka ettei hä-     kuuta 198 .
2570: nellä työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momen-          Laskettaessa 4 c §:n 1 momentissa tarkoitettua
2571: tin mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutet-      200 päivää otetaan huomioon myös ennen tämän
2572: tuun päivärahaan.                                    lain voimaantuloa suoritetut työttömyysavustus-
2573:                                                      tai työttömyyskorvauspäivät ja laskettaessa an-
2574:   Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi.           sioon suhteutetun päivärahan enimmäisaikaa ote-
2575: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:            taan vastaavasti huomioon lain voimaantuloa
2576:                                                      edeltäneeltä ajalta suoritetut työttömyysavustus-
2577:      2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-     päivät.
2578:                                        1986 vp. -     LA n:o 14                                       11
2579: 
2580: 
2581: 3.
2582:                                                 Laki
2583:                               merimieseläkelain 15 e §:n muuttamisesta
2584: 
2585:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieselä-
2586: kelain 15 e §:n 1 momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti,
2587:   sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (52 185 ), näin kuuluviksi:
2588: 
2589:                        15 e §
2590:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-     tekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa
2591: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt    tarkoitetun markkamäärän kolminkertaisena
2592: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55      kuukaudessa; eikä
2593: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-
2594: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-        Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
2595: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida       kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
2596: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta    kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
2597: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan         vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
2598: työttömyysturvalain mukaiseen työttömyyspäivä-        eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
2599: rahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyk-        Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
2600: senä on lisäksi, että työntekijä esittää kansanelä-   maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
2601: kelaitoksen tai työttömyyskassan antaman todis-       kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
2602: tuksen siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on   takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
2603: aikaisintaan kuukautta ennen työvoimaviran-           myös kuittaamaila se vastaisista eläke-eristä.
2604: omaisen todistuksen antamispäivää, on 60 vii-
2605: meksi kuluneen viikon aikana saanut työttömyys-
2606: turvalain mukaista työttömyyspäivärahaa yhteen-
2607: sä vähintään 200 päivältä taikka ettei hänellä           Tämä laki tulee vOimaan       päivänä
2608: työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momentin            kuuta 198 .
2609: mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutettuun           Laskettaessa 15 e §:n 1 momentissa tarkoitet-
2610: päivärahaan.                                          tua 200 päivää otetaan huomioon myös ennen
2611:                                                       tämän lain voimaantuloa suoritetut työttömyys-
2612:   Työttömyyseläke myönnetaan toistaiseksi.            avustus- tai työttömyyskorvauspäivät ja lasket-
2613: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:             taessa ansioon suhteutetun päivärahan enimmäis-
2614:                                                       aikaa otetaan vastaavasti huomioon lain voi-
2615:   2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-         maantuloa edeltäneeltä ajalta suoritetut työttö-
2616: keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään työn-     myysavustuspäivät.
2617: 
2618: 
2619: 
2620: 4.                                              Laki
2621:                                     kansaneläkelain muuttamisesta
2622: 
2623:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain
2624: 20 §:n 1 momentin 3 kohta, 22 c §:n 2 momentin 2 kohta ja 31 a §:n 2 momentti,
2625:   sellaisina kuin ne ovat, 20 §:n 1 momentin 3 kohta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa
2626: (670/85) sekä 22 c §:n 2 momentin 2 kohta ja 31 a §:n 2 momentti 18 päivänä tammikuuta 1985
2627: annetussa laissa (53 18 5), näin kuuluviksi:
2628: 
2629:                    20 §                               mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai varhennet-
2630:   Kansaneläkkeenä maksetaan:                          tua vanhuuseläkettä ja joka on täyttänyt tai
2631:                                                       kulumassa olevana kalenterivuotena täyttää 55
2632:    3) työttömyyseläkettä 22 c §:ssä tarkoitetuissa    vuotta eikä ole vielä täyttänyt 65 vuotta.
2633: tapauksissa vakuutetulle, joka ei saa tämän lain
2634: 12                                     1986 vp. -     LA n:o 14
2635: 
2636:                       22 c §                          erityisestä syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke
2637:                                                       voidaan periä takaisin myös kuittaamaila se vas-
2638:   Työttömyyseläke myönnetaan toistaiseksi.            taisista eläke-eristä.
2639: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
2640: 
2641:   2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
2642: keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään              Tämä laki tulee vOimaan       päivänä
2643: 1 912,83 markkaa kuukaudessa; eikä                    kuuta 198 .
2644:                                                          Laskettaessa 22 c §:n 1 momentissa tarkoitet-
2645:                                                       tua 200 päivää otetaan huomioon myös ennen
2646:                      31 a §                           tämän lain voimaantuloa suoritetut työttömyys-
2647:                                                       avustus- tai työttömyyskorvauspäivät tai lasket-
2648:    Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-   taessa ansioon suhteutetun päivärahan enimmäis-
2649: kettä ei 22 c §:n 2 momentin mukaan saisi             aikaa otetaan vastaavasti huomioon lain voimaan-
2650: maksaa, eläkelaitos keskeyttää eläkkeen maksa-        tuloa edeltäneeltä ajalta suoritetut työttömyys-
2651: misen seuraavasta mahdollisesta maksujaksosta         avustuspäivät.
2652: alkaen, jos syy eläkkeen keskeyttämiseen on edel-        Tämän lain 22 c §:n 2 momentissa tarkoitettu
2653: leen olemassa. Jos eläkettä ei 22 c §:n 2 momen-      markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 9 §:n
2654: tin perusteella olisi saatu maksaa, eläkelaitos       mukaan vuodelle 1984 vahvistettua palkkaindek-
2655: perii maksetun eläkkeen takaisin. Eläkelaitos voi     silukua.
2656: 
2657: 
2658: 
2659: 5.
2660:                                                 Laki
2661:                            valtion eläkelain 9 a ja 18 §:n muuttamisesta
2662: 
2663:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
2664: eläkelain 9 a §:n 1 momentti sekä 18 a §:n 1 momentin 2 kohta ja 3 momentti,
2665:    sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (91185), näin kuuluviksi:
2666: 
2667:                        9a§                                                18 a §
2668:    Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä            Työttömyyseläke myönnetaan toistaiseksi.
2669: on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään         Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
2670: kuukausi, että hän on täyttänyt tai kulumassa
2671: olevana kalenterivuotena täyttää 55 vuotta ja että      2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
2672: hän esittää työvoimaviranomaisen todistuksen sii-     keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 2 §:n
2673: tä, että hän on työttömänä työnhakijana työvoi-       1 momentissa tarkoitetun markkamäärän kolmin-
2674: matoimistossa ja ettei hänelle voida osoittaa sel-    kertaisena kuukaudessa; eikä
2675: laista työtä, jonka vastaanottamisesta hän ei voi
2676: kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttömyys-           Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
2677: turvalain (602 184) mukaiseen työttömyyspäivära-      kettä ei 1 momentin mukaan saisi maksaa, valtio-
2678: haan. Työttömyyseläkkeen saamisen edellytykse-        konttori keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
2679: nä on lisäksi, että edunsaaja esittää kansaneläke-    vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
2680: laitoksen tai työttömyyskassan antaman todistuk-      eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
2681: sen siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on      Jos eläkettä ei 1 momentin perusteella olisi saatu
2682: aikaisintaan kuukautta ennen edellä sanotun to-       maksaa, peritään maksettu eläke takaisin. Jos
2683: distuksen antamispäivää, on 60 viimeksi kulu-         eläkettä ei ole perittävä takaisin kolmea kuukaut-
2684: neen viikon aikana saanut työttömyysturvalain         ta pitemmältä ajalta, valtiokonttori voi erityisestä
2685: mukaista työttömyyspäivärahaa yhteensä vähin-         syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke voidaan
2686: tään 200 päivältä taikka ettei hänellä työttömyys-    periä takaisin myös kuittaamaila se vastaisista
2687: turvalain 26 §:n 1 ja 3 momentin mukaan enää          eläke-eristä.
2688: ole oikeutta ansioon suhteutettuun päivärahaan.
2689:                                        1986 vp.      LA n:o 14                                      13
2690: 
2691:    Tämä laki tulee v01maan         päivänä           soista annetun lain (125 134) mukaista päiväavus-
2692: kuuta 198 .                                          tusta tai työllisyyslain (946/71) mukaista työttö-
2693:    Laskettaessa 9 a §:ssä tarkoitettuja 200 pa1vaa   myyskorvausta ajalta ennen 1 päivää tammikuuta
2694: otetaan huomioon myös päivät, joilta edunsaajal-     1985.
2695: le on suoritettu valtakunnallisista työttömyyskas-
2696: 
2697: 
2698: 
2699: 
2700: 6.
2701:                                                Laki
2702:                         maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta
2703: 
2704:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrit-
2705: täjien eläkelain 6 a §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä maaliskuuta 1974
2706: annetussa laissa (219/74), näin kuuluvaksi:
2707: 
2708:                        6 a §
2709:   Jos maatalousyrittäjä luovuttaa jatkamiskelpoi-       2) että hän luovutuksen tapahtuessa on täyttä-
2710: seksi katsottavan, kokonaan tai osaksi, kuitenkin    nyt tai kulumassa olevana kalenterivuotena täyt-
2711: vähintään neljäsosalta, omistamansa viljelmän,       tää 55 vuotta eikä ole täyttänyt 65 vuotta.
2712: joka ei ole olennaisesti suurempi kuin maatila-
2713: laissa   ( 188/ 77)   tarkoitettu  perheviljelmä,
2714: 6 b §:ssä tarkoitetulle luovutuksensaajalle ja py-
2715: syvästi lopettaa maatalouden harjoittamisen, on        Tämä laki tulee v01maan        päivänä
2716: hänellä oikeus saada sukupolvenvaihdoseläkettä       kuuta 198 .
2717: edellyttäen:
2718: 
2719: 
2720:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1986
2721: 
2722:          Ulla-Leena Alppi               Irma Rosnell                   Heli Astala
2723:          Kati Peltola                   Niilo Koskenniemi              Pekka Leppänen
2724:          Timo Laaksonen                 Osmo Vepsäläinen               Heikki Mustonen
2725:          Esko-Juhani Tennilä            Arvo Kemppainen                Marjatta Stenius-Kaukonen
2726:          Sten Söderström                Matti Kautto                   Ensio Laine
2727:          Juhani Vähäkangas              Veikko Saarto                  Lauha Männistö
2728:          Anna-Liisa Jokinen             Vappu Säilynoja                Mikko Kuoppa
2729:                       Esko Helle                              Marja-Liisa Löyttyjärvi
2730:                                                  1986 vp.
2731: 
2732: Lakialoite n:o 15
2733: 
2734: 
2735: 
2736:                                     Vihriälä ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjän lomituspalveluista
2737:                                        annetun lain 3 §:n muuttamisesta
2738: 
2739: 
2740:                                             Eduskunnalle
2741: 
2742:    Maatiloista osa on sellaisia, joiden toiminta on     miteanmietintö 1981:1) todennut, että varus-
2743: riippuvainen sellaisen henkilön työpanoksesta,          miesten palveluolosuhteita sekä sosiaalista ja ta-
2744: joka ei vielä ole suorittanut asevelvollisuuttaan.      loudellista asemaa on parannettava siten, että
2745: Erityisen ongelmallinen tilanne on karjataloutta        ottaen huomioon varusmiespalvelusta suoritta-
2746: harjoittavissa yrityksissä, joissa karjanhoito vaatii   vien yleinen toimeentulo- ja elämäntilanne kan-
2747: päivittäistä työpanosta. Karjatalouden piirissä eri-    salaisvelvollisuuden suorittamisesta heille ja hei-
2748: tyisen korostuneita ongelmatilanteet ovat yksin         dän omaisilleen aiheutuvat rasitteet jäisivät vä-
2749: tilaa hoitavien yrittäjien kohdalla, koska maata-       häisiksi.
2750: lousyrityksen tuotto ei aina riitä sijaisen palkkaa-       Nykyistä sijaisavussa noudatettavaa maksujär-
2751: miseen asevelvollisuuden suorittamisen ajaksi.          jestelmää ei sellaisenaan voitane soveltaa varus-
2752:    Asevelvollisuuden suorittaminen ei voimassa          miesajalta myönnettävän sijaisavun maksuun.
2753: olevan lomituspalvelulain (2/85) mukaan ole             Tasoltaan maksun tulisi olla lähellä yrittäjän
2754: sellainen peruste, jonka nojalla yrittäjä olisi oi-     työpanosta maatilalla. Tarkemmat säännökset va-
2755: keutettu saamaan sijaisapua. Sijaisapua on maa-         rusmiesajalta perittävästä sijaisapumaksusta an-
2756: talousyrittäjä oikeutettu saamaan nykyisin sairau-      nettaisiin asetuksella.
2757: den, tapaturman tai muun näihin verrattavan                Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2758: tilapäisen syyn vuoksi. Synnytyksen johdosta            nioittavasti,
2759: maatalousyrittäjä on oikeutettu saamaan yhteen-
2760: sä 120 päivää sijaisapua.                                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2761:    Kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea                    kiehdotuksen:
2762: on vuonna 1981 jättämässään mietinnössä (Ko-
2763: 
2764: 
2765:                                                   Laki
2766:               maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun lain 3 §:n muuttamisesta
2767: 
2768:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maatalousyrittäjän lomituspalveluista 4 päivänä tammi-
2769: kuuta 1985 annetun lain (2/85) 3 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
2770: 
2771:                         3 §                             miespalvelun suorittamisen johdosta ei ole mah-
2772:                                                         dollisuutta huolehtia maatalousyritykseen kuulu-
2773:    Tätä lakia sovelletaan sijaisapua järjestettäessä    vista välttämättämistä tehtävistä ilman tässä laissa
2774: myös maatalousyrittäjään, joka itse työhön osal-        säädettyä sijaisapua.
2775: Iistuen omaan lukuunsa, yhteiseen lukuun tai
2776: perheenjäsenenä harjoittaa maataloutta saaden             Tämä laki tulee voimaan          päivänä
2777: siitä pääasiallisen toimeentulonsa ja jolla varus-      kuuta 198 .
2778: 
2779:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1986
2780: 
2781:             Jukka Vihriälä               Pirkko Ikonen            Heikki Kokko
2782:             Tellervo Nousiainen          Aapo Saari               Seppo Pelttari
2783:             Timo Kietäväinen             Matti Maijala             Kalevi Mattila
2784:                            Hannele Pokka          Hannu Kemppainen
2785: 260103V
2786:                                                 1986 vp.
2787: 
2788: Lakialoite n:o 16
2789: 
2790: 
2791: 
2792: 
2793:                                    Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi eräiden vakinaisesta palveluksesta
2794:                                      kieltäytyvien asevelvollisten rankaisemisesta annetun lain ja sen
2795:                                      soveltamatta jättämisestä annetun lain kumoamisesta
2796: 
2797: 
2798:                                             Eduskunnalle
2799: 
2800:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2801:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki, jolla    väkivallan vastaisen vakaumuksen vuoksi. Kun
2802: käytännössä armahdetaan ne aseistakieltäytyjät,        kyseiset mielipidevangit ovat ryhtyneet kiinnittä-
2803: jotka on niin sanotun rankaisulain nojalla tuo-        mään huomiota epäkohtaan muun muassa nälkä-
2804: mittu pitkiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.       lakkojen avulla, tilanteesta tulee häpeällinen sekä
2805: Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty In-         kansallisesti että kansainvälisesti kaikille suoma-
2806: ternational on luokitellut kyseiset aseistakieltäy-    laisille, jotka eivät tee voitavaansa mielipidevan-
2807: tyjät mielipidevangeiksi. Aloitteen allekirjoittajat   kien vapauttamiseksi. Aloitteessa ehdotettu ar-
2808: eivät voi hyväksyä ihmisten panemista vankilaan        mahduslaki tulisi voimaan 1.3.1986.
2809: 
2810: 
2811: 
2812: 
2813:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
2814: 
2815:    Nykyinen aseistakieltäytyjien vakaumuksen           rikos, jotta yhtä ankara tuomio olisi mahdolli-
2816: tutkimusmenettely on johtanut suuriin epäkoh-          nen. Edes ensikenalainen raiskaaja tai pahoinpi-
2817: tiin. Hakemuksia on hylätty entistä enemmän.           telijä ei joudu istumaan vankilassa yhdeksää
2818: Yhä useammat nuoret miehet kaikista vaikeuksis-        kuukautta. Rikollisuustilastojen mukaan vain
2819: ta huolimatta päättävät pitää kiinni vakaumuk-         murha ja tappo yrityksineen ovat rikoksia, joista
2820: sestaan ja kieltäytyvät pitkän vankeusrangaistuk-      ensikenalainen joutuu olemaan vankilassa kau-
2821: sen uhallakin heille tarjotusta puolustusvoimien       emmin kuin nuori mies, jonka ainoa "rikos" on
2822: sisällä suoritettavasta aseettomasta palveluksesta,    ettei hän suostu kantamaan asetta eikä alistu-
2823: joka yhtä lailla kuin aseellinen palvelus sitoo        maan aseisiin nojaavan, ehdottoman käskyvallan
2824: asianomaisen vaikutusvallan ulkopuolella olevan        ohjaaman organisaation osaksi.
2825: sotilaallisen koneiston osaksi.                           Rankaisulain nojalla vankeuteen tuomittu Lassi
2826:    Aseistakieltäytyjät tuomitaan niin sanotun ran-     Kurittu on vankilaan jouduttuaan aloittanut näl-
2827: gaistuslain (Laki eräiden vakinaisesta palvelukses-    kälakon, joka on tämän aloitteen jättöpäivänä
2828: ta kieltäytyvien asevelvollisten rankaisemisesta,      kestänyt jo 14 vuorokautta. Viimeistään tämän
2829: 23/ 72) nojalla. Laki kohtelee kieltäytyjiä erittäin   tapauksen pitäisi osoittaa jokaiselle, ettei eettistä
2830: ankarasti. Vähimmäisrangaistuksena on kahdek-          vakaumusta voi yhteiskunnan päätöksillä ja
2831: san kuukauden ehdoton vankeusrangaistus, josta         kurinpitotoimilla muuttaa. Tapaus osoittaa myös
2832: ei voi edes päästä ehdonalaiseen vapauteen kes-        nykyisen vakaumuksentutkimismenettelyn irvok-
2833: ken rangaistusajan. Käytännössä rangaistukset          kuuden: valtioneuvoston asettama asevelvollisten
2834: ovat olleet tätäkin ankarampia, useimmiten yh-         tutkijalautakunta on valtion arvovallalla "päättä-
2835: deksän kuukauden mittaisia.                            nyt", ettei Lassi Kuritulla ole siviilipalveluslain
2836:    Yleensä tuomitut ovat olleet yleisen mitta-         (132/69) edellyttämää vakaumusta.
2837: puun mukaan täysin kunnollisia nuoria miehiä.             Vuoden 1987 alusta tulee voimaan uusi väliai-
2838: Aikaisempiin rikoksiin syyllistymättöminä heidän       kaislainsäädäntö siviilipalveluksesta (667185 ). Sa-
2839: olisi tehtävä erittäin vakava mikä tahansa muu         malla luovutaan väliaikaisesti myös vakaumusten
2840:  260128Y*
2841: 2                                       1986 vp. -     LA n:o 16
2842: 
2843: tutkimismenettelystä. Uudistus näyttää kuitenkin       voton väliaikaislainsäädäntö tulee voimaan. En-
2844: vievän ojasta allikkoon: siviilipalvelua lähenne-      simmäinen toimenpide on kuitenkin nyt vanki-
2845: tään aseelliseen maanpuolustusjärjestelmään, ja        lassa olevien aseistakieltäytyjien pikainen vapaut-
2846: vastaisuudessa väkivallanvastaisesta vakaumukses-      taminen ja uusien vangitsemisten estäminen.
2847: taan kiinni pitävät tuomitaan nykyistäkin pitem-       Siksi ehdotamme hallituksen vastuuta nykyisestä
2848: piin vankeusrangaistuksiin, tosin toisen lain no-      tilanteesta korostaen,
2849: jalla.
2850:    Mielestämme siviilipalvelua tulee kehittää to-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2851: dellisena rauhaa rakentavana vaihtoehtona. Laki               kiehdotuksen:
2852: olisi uudistettava jo ennen kuin toteuttamiskel-
2853: 
2854: 
2855: 
2856:                                                  Laki
2857:      eräiden vakinaisesta palveluksesta kieltäytyvien asevelvollisten rankaisemisesta annetun lain
2858:                      ja sen soveltamatta jättämisestä annetun lain kumoamisesta
2859: 
2860:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2861: 
2862:                         1 §
2863:    Täten kumotaan eräiden vakinaisesta palveluk-          Mikäli 2 momentissa tarkoitetussa asiassa on
2864: sesta kieltäytyvien asevelvollisten rankaisemisesta    annettu alioikeuden tai hovioikeuden päätös,
2865: 14 päivänä tammikuuta 1972 annettu laki (23/           jolla asevelvollinen on tuomittu rangaistukseen,
2866: 72) sekä 12 päivänä heinäkuuta 1985 annettu            mutta päätös ei ole tämän lain voimaan tullessa
2867: laki eräiden vakinaisesta palveluksesta kieltäyty-     lainvoimainen, keskeytyy asian käsittely ylem-
2868: vien asevelvollisten rankaisemisesta annetun lain      mässä oikeusasteessa, mikäli asevelvollinen tekee
2869: soveltamatta jättämisestä (6481 8 5).                  asiaa käsittelevälle tai viimeksi käsitelleelle tuo-
2870:                                                        mioistuimelle edellä 2 momentissa tarkoitetun
2871:                         2 §                            ilmoituksen. Vastaavasti keskeytyy myös määräai-
2872:     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuu-       ka valituksen tai valituslupahakemuksen tekemi-
2873: ta 1986.                                               selle.
2874:    Mikäli tässä laissa tarkoitetun lain nojalla on        Kun asevelvollinen on suorittanut asevelvolli-
2875: ennen tämän lain voimaantuloa langetettu ran-          suutensa loppuun, raukeaa 2 momentissa tarkoi-
2876: gaistuksia, lykkäytyy tai keskeytyy niiden täytän-     tettu rangaistus tai 3 momentissa tarkoitettu
2877: töönpano, mikäli asevelvollinen ilmoittaa asuin-       käsittely.
2878: paikkakuntansa poliisille tai rangaistuslaitoksen         Riippumatta siitä, mitä muutoin on säädetty,
2879: johtajalle haluavansa suorittaa asevelvollisuutensa    tämän pykälän 2 tai 3 momentissa tarkoitettu
2880: aseettomassa palveluksessa tai siviilipalveluksessa.   asevelvollinen voidaan kutsua palvelukseen, vaik-
2881: Mikäli asianomainen on jo aloittanut rangaistuk-       ka tämä olisi täyttänyt 30 vuotta.
2882: sen suorittamisen, vähennetään kärsitty rangais-
2883: tusaika hänen palvelusajastaan.
2884: 
2885: 
2886:       Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1986
2887: 
2888:           Kalle Könkkölä                 Ville Komsi                      Marjatta Stenius-Kaukonen
2889:           Esko Helle                     Liisa Jaakonsaari                Arja Alho
2890:                                                1986 vp.
2891: 
2892: Lakialoite n:o 17
2893: 
2894: 
2895: 
2896: 
2897:                                   Viljanen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun
2898:                                      lain muuttamisesta
2899: 
2900: 
2901:                                           Eduskunnalle
2902: 
2903: 
2904: 
2905:    Henkilöautoihin kohdistuva tuonnin yhteydes-         Mielestämme ei autoveroa tulisi periä sellaisista
2906: sä kannettava vero on sen koko Voimassaoloajan       ajoneuvoista, joita ei käytetä autoiluun yleisillä
2907: pysynyt rakenteeltaan lähes muuttumattomana.         teillä, vaan jotka ovat erikoisvalmisteisia, ainoas-
2908: Suuren kertoimen osuus tullaus- ja verotusarvoon     taan suljetulla alueella kilpailukäyttöön soveltu-
2909: on ollut määräävänä. Sen vuoksi autojen vähit-       via autoja ja moottoripyöriä. Tämän laatuisia
2910: täishinnat ovat nousseet sekä kansainvälisen että    ovat esimerkiksi formula-autot, kaikki rata-autoi-
2911: kotimaisen hintatason nousua huomattavasti no-       luun tarkoitetut kilpa-autot, rallicrossiautot,
2912: peammin. Verotuksen vuoksi auton hinta nousee        drag-raisingautot sekä motocross-pyörät. Kaikki
2913: nykyään tuotantokustannusten nousuun verrattu-       edellä mainitut tuotteet on tarkoitettu vain sulje-
2914: na noin 2,5-kertaiseksi.                             tuilla alueilla pidettäviin moottoriurheilutapah-
2915:    Keskinkertaiseen autoon tyytyvä suomalainen       tumiin. Edellä esitettyjen tuotteiden vapauttami-
2916: joutuu tällä hetkellä maksamaan kulkuneuvos-         sen autoverosta tulisi tapahtua muuttamalla
2917: taan huomattavasti enemmän kuin hänen Ruot-          auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 6 §:n
2918: siin siirtolaiseksi muuttanut veljensä. Hinnoista    1 momenttia.
2919: voidaan mm. todeta, että Lada 2105:n kohdalla           Ehdotamme myös, että autokoulun kouluau-
2920: ero on jo lähemmäs 9 000 markkaa, Toyota             toina käytettävät autot rinnastettaisiin auto- ja
2921: Corollassa se kohoaa yli 10 000 markkaan ja MB       moottoripyöräverolain 7 §:ssä ammattimaiseen
2922: 200 D:n ostosta ruotsalainen selviää peräti yli      liikenteeseen käytettäviin autoihin. Autokoulu-
2923: 70 000 markkaa suomalaista halvemmalla.              autoja käytetään pääasiallisesti opetuskäyttöön, ja
2924:    Vuonna 1984 viimeksi tehdyn kotitaloustie-        ne ovat myös varustetut tätä tarkoitusta varten.
2925: dustelun mukaan suomalaisten kolmanneksi suu-        Auto on autokoululle työkaluihin verrattava in-
2926: rin menoerä olivat juuri liikennemenot. Suurin       vestointi, jota ei tulisi kohtuuttomasti verottaa.
2927: menoerä tämän viisivuosittain tehtävän tieduste-     Ehdotammekin, että kouluautoista maksettava
2928: lun perusteella olivat elintarvikkeet, joihin meni   vero palautettaisiin auto- ja moottoripyörävero-
2929: jokaisesta käytössä olevasta 100 markasta n. 25      lain 7 §:ssä säädetyllä tavalla, samoin kuin taksi-
2930: markkaa. Toiseksi suurin erä oli asuminen, johon     autojen kohdalla on asianlaita. Näin saataisiin
2931: käytettiin tuosta samasta satasesta n. 20 markkaa.   autokoulujen opetusmaksutkin alennetuiksi n.
2932:    Olemme usein korostaneet, että henkilöauto-       15 prosentilla, mikä aiheuttaisi säästöä ajokortin
2933: jen verotus olisi pikaisesti saatettava nykyistä     suorittajille.
2934: huomattavasti kohtuullisemmalle tasolle. Auto-          Lain 17 §:ssä on korotettu aivan riittämättö-
2935: verotus kaipaakin kokonaisuudistusta.                mästi vaikeasti näkö- ja liikuntavammaiselle sekä
2936:    Lakiehdotuksella tähdätään myös liikennetur-      työssä käyvälle taikka ammattiopintoja harjoitta-
2937: vallisuuden parantamiseen. Tästä syystä esitetään    valle vammaiselle palautettavan auton hintaan
2938: lain 5 § muutettavaksi siten, että ns. lukkiutu-     sisältyvän autoveron määrää. Jo aikaisempina
2939: mattoman jarrujärjestelmän käyttöä lisätään va-      vuosina ovat invalidien autoveronpalautukset jää-
2940: pauttamalla jarrujärjestelmä auto- ja moottori-      neet jälkeen taksiliikenteelle myönnetyistä veron-
2941: pyöräverosta.                                        palautuksista. Veronpalautuksia on taksiliiken-
2942: 
2943: 
2944: 
2945: 260118M
2946: 2                                        1986 vp. -    LA n:o 17
2947: 
2948: teelle korotettu vuodesta 1977 vuoteen 198 5             Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
2949: saakka yli 150 prosentilla ja invalideille vain noin   kunnioittaen,
2950: 70 prosentilla.                        ,
2951:    Edellä olevaan viitaten katsomme, että invali-
2952: dien autoveronpalautusten jälkeenjääneisyys on                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2953: korjattava, ja ehdotammekin tarvittavia korotuk-              kiehdotuksen:
2954: sia lain 17 §:ään.
2955: 
2956: 
2957: 
2958:                                                  Laki
2959:                       auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta
2960: 
2961:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2962:    kumotaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain (4821 67) 4 a §,
2963: sellaisena kuin se on 4 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (822/81), sekä
2964:    muute~aan lain 3 §, 5 §:n 3 momentti, 6 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 momentti sekä 17 §:n 1 ja 2
2965: momentu,
2966:    sellaisina kuin ne ovat, 3 § 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (591185), 5 §:n 3
2967: momentti 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (983/79), 6 §:n 1 momentti 28 päivänä
2968: lokakuuta 1983 annetussa laissa (807 /83) sekä 7 §:n 1 momentti ja 17 §:n 1 ja 2 momentti 22 päivänä
2969: marraskuuta 1985 annetussa laissa (881185), seuraavasti:
2970: 
2971:                       3 §                                                     6 §
2972:   Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon                Autoverosta on vapaa paloauto, sairasauto,
2973: määrä korotettuna 25 prosentilla ja vähennettynä       invataksi, kuorma-auto ja ruumisauto, sellainen
2974: 5 000 markalla, kuitenkin niin, että veron määrä       nelipyörävetoinen auto, jonka vaihteistoon on
2975: aina on vähintään 50 prosenttia verotusarvosta.        koneiden ja työvälineiden käyttöä varten liitetty
2976: Käytettynä maahan tuodun ja käytettyinä maa-           kytkimin varustettu voimansiirtolaite sekä eri-
2977: han tuoduista osista valmistetun auton vero on         koisvalmisteinen, yksinomaan suljetuilla alueilla
2978: 90 prosenttia vastaavan uuden auton verosta.           kilpailukäyttöön soveltuva auto tai moottoripyö-
2979:                                                        rä. Yksinomaan tavaran kuljetukseen tarkoitettu
2980:                         5 §                            pakettiauto on verosta vapaa, jos sen tavaratilan
2981:                                                        tilavuus on vähintään 3 kuutiometriä ja sisäkor-
2982:    Ajoneuvon verotusarvoa maarattaessä katso-          keus vähintään 1, 30 metriä tai jos sen avoimen
2983: taan ajoneuvoon kuuluvan vähintään ne varus-           tavaratilan pituus on vähintään 1,85 metriä.
2984: teet, jotka siinä, sen mukaan kuin erikseen on         Verosta on vapaa myös sellainen pakettiauto,
2985: säädetty, tulee olla, jotta se voitaisiin hyväksyä     jonka umpinaisen tavaratilan sisäkorkeus on vä-
2986: liikenteeseen, sekä sellaiset muut varusteet, jotka    hintään 1,30 metriä ja sisäpituus vähintään 0,80
2987: ajoneuvon valmistusmaassa julkaistun selvityksen       metriä sekä avoimen tavaratilan pituus on vähin-
2988: mukaan kuuluvat ajoneuvon vakiovarusteisiin,           tään 1,50 metriä.
2989: sekä autossa lisäksi lämmityslaite. Ajoneuvon
2990: verotusarvoon ei kuitenkaan lueta valonheitinten
2991: pesulaitetta, takaheijastimia, ulkopuolisia tausta-                           7 §
2992: peilejä, tuulilasin pesulaitteita, takalasin huur-        Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on
2993: teenpoistolaitetta, roiskeläppiä, laitetta ajoneu-     sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekiste-
2994: von luvattoman käytön estämiseksi, etuistuimen         riin ammattimaiseen liikenteeseen tai autokou-
2995: päätukia, suojapuskuria, kerrostuulilasia eikä         lun kouluautona käytettäväksi, on se, joka tällöin
2996: lukkiutumatonta jarrujärjestelmää. Turvavöitä,         on rekisteröity auton omistajaksi tai haltijaksi ja
2997: sisälokasuojia, varoituskolmioita, vararengasta ja     joka käyttää sitä pääasiallisesti ammattimaiseen
2998: auton akkua ei myöskään lueta auton verotusar-         liikenteeseen tai autokoulun kouluautona, oikeu-
2999: voon, jos ne asetetaan autoon vapaavarastossa,         tettu, auton oltua haltijan käytössä kuitenkin
3000: vapaasatamassa tai muualla maassa.                     vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton omista-
3001:                                                        jaksi, hakemuksesta saamaan Helsingin piiritulli-
3002:                                          1986 vp. -    LA n:o 17                                         3
3003: 
3004: kamarilta takaisin maahan tuotaessa suoritetun         mus voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekiste-
3005: autoveron määrän, kuitenkin enintään 55 000            röity auton omistajaksi, mutta se on tehtävä
3006: markkaa. Palautusta on uhalla, että oikeus sen         viimeistään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
3007: saamiseen on menetetty, haettava 6 kuukauden              Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
3008: kuluessa siitä, kun hakija on merkitty autorekis-      ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
3009: teriin auton omistajaksi.                              haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jonka
3010:                                                        liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puuttu-
3011:                                                        misen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi siten
3012:                         17 §                           alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteensa on
3013:    Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa           vähintään 40 prosenttia, Helsingin piiritullika-
3014: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai       marin on hakemuksesta 1 momentissa säädetyillä
3015: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jonka   ehdoilla määrättävä valtion varoista maksettavak-
3016: liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä            si takaisin 60 prosenttia maahantuonnin yhtey-
3017: haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka        dessä suoritetusta tai auton hintaan sisältyvästä
3018: henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai sellai-     verosta, kuitenkin enintään 16 000 markkaa. Pa-
3019: nen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on vähin-       lautusta myönnetään vain autosta, jonka hankin-
3020: tään 60 prosenttia ja jolle auton hankinta on          ta on invalidille hänen toimensa tai työnsä tai
3021: hänen toimensa, työnsä tai ammattiin valmistu-         ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opis-
3022: mista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi         kelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Ha-
3023: olennaisen tarpeellinen, Helsingin piiritullikama-     kemus voidaan tehdä ennen kuin hakija on
3024: rin on hakemuksesta määrättävä asettamillaan           rekisteröity auton omistajaksi, mutta se on tehtä-
3025: ehdoilla valtion varoista maksettavaksi takaisin       vä viimeistään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä
3026: maahantuonnin yhteydessä suoritettu tai auton          ajassa.
3027: hintaan sisältyvä vero, kuitenkin enintään 25 000
3028: markkaa. Milloin hakija ajokortissa olevalla mer-
3029: kinnällä tai muutoin luotettavasti osoittaa, että
3030: hänen on käytettävä automaattivaihteista autoa,           Tämä laki tulee voimaan        patvana
3031: veroa palautetaan edellä mainituin edellytyksin        kuuta 198 ja sitä sovelletaan moottoriajoneuvoi-
3032: enintään 33 000 markkaa. Jos auto on ollut             hin, jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimi-
3033: haltijan käytössä, vero palautetaan vasta, kun         tetaan sanottuna päivänä tai sen jälkeen.
3034: haltija on rekisteröity auton omistajaksi. Hake-
3035: 
3036: 
3037:       Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1986
3038: 
3039:                        Matti Viljanen                            Tauno Valo
3040:                                                 1986 vp.
3041: 
3042: Lakialoite n:o 18
3043: 
3044: 
3045: 
3046: 
3047:                                    Raudaskoski ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 25 §:n 2 momen-
3048:                                      tin kumoamisesta
3049: 
3050: 
3051: 
3052:                                             Eduskunnalle
3053: 
3054:    Vuosina 1980-85 toteutetun kansaneläke-             olleen lisäosa alenee tässä vaiheessa. Puolisoiden
3055: uudistuksen tuloksena on aikaansaatu yksilölli-        lisäosan alentamisen eläkkeensaajat kokevatkin
3056: nen vähimmäiseläkejärjestelmä. Tämä merkitsee          nykyisten eläkejärjestelmien pahimmaksi epäkoh-
3057: sitä, että eläkeläisen kansaneläkkeen määrään          daksi.
3058: eivät enää vaikuta muut tulot kuin henkilökoh-            Eläkkeensaajapuolisoiden lisäosan pienentämi-
3059: taiset, muualta saadut eläkkeet tai niihin verrat-     sestä on päätetty luopua kansaneläkeuudistuksen
3060: tavat korvaukset.                                      IV vaiheessa. Uudistuksen toteuttamisajankoh-
3061:    Yksilöllisestä eläkkeestä huolimatta tarvehar-      dasta ei kuitenkaan ole tehty mitään päätöksiä.
3062: kintaa ei kuitenkaan ole kokonaan purettu kan-         Neljännessä vaiheessa on tarkoitus poistaa myös
3063: saneläkejärjestelmästä. Niinpä puolisoiden kan-        jatkuvassa laitoshoidossa olevien lisäosan pienen-
3064: saneläkkeen lisäosan määrä on vain 81 % yksi-          täminen.
3065: näiselle maksettavasta lisäosasta. Tällaisesta sään-      Koska kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen ko-
3066: nöksestä joutuvat kärsimään yksinomaan pienitu-        konaiskustannukset ovat varsin suuret, voitaisiin
3067: loiset eläkeläiset. Kansaneläkkeen lisäosaahan         tämä vaihe jakaa kahteen osaan siten, että ensin
3068: maksetaan vain niille, joilla ei ole ollenkaan         poistettaisiin puolisoiden lisäosan pienennys.
3069: työeläkettä tai jotka saavat vain pientä työeläket-    Näin voitaisiin tuntuvasti parantaa juuri pienitu-
3070: tä. Kohtuullisen hyvää työeläkettä saavia pienen-      loisten - pelkkää kansaneläkettä tai pientä työ-
3071: nys ei koske, koska työeläkkeissä ei tällaista         eläkettä saavien - eläkeläisten asemaa.
3072: vähennystä tunneta.                                       Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3073:    Puolisot siirtyvät harvoin eläkkeelle samanai-      nioittavasti,
3074: kaisesti. Toisenkin puolison jäädessä eläkkeelle
3075: alenee perheen tulotaso merkittävästi. Lisää se                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3076: alenee siitä syystä, että jo aikaisemmin eläkkeellä           kiehdotuksen:
3077: 
3078: 
3079: 
3080: 
3081:  260119N
3082: 2                                       1986 vp. -   LA n:o 18
3083: 
3084:                                                Laki
3085:                         kansaneläkelain 25 §:n 2 momentin kumoamisesta
3086: 
3087:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3088: 
3089:                        1§                                                  2§
3090:    Täten kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956             Tämä laki tulee voimaan      päivänä
3091: annetun kansaneläkelain 25 §:n 2 momentti,           kuuta 198 .
3092: sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982
3093: annetussa laissa (103/82).
3094: 
3095: 
3096:       Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1986
3097: 
3098:            Väinö Raudaskoski              Matti Maijala                   Riitta Jouppila
3099:            Lea Sutinen                    Heikki Kokko                    Hannu Tenhiälä
3100:            Håkan Malm                     Mauri Pekkarinen                Paavo Vesterinen
3101:            Markus Aaltonen                Pentti Lahti-Nuuttila           Anna-Liisa Piipari
3102:            Reijo Lindroos                 Ensio Laine                     Elisabeth Rehn
3103:            Riitta Uosukainen              Olavi Martikainen               Aarno von Bell
3104:            Katri-Helena Eskelinen         Pentti Poutaneo ·               Aapo Saari
3105:            Timo Kietäväinen               Esko Aho                        Vappu Säilynoja
3106:            Paula Eenilä                   Juhani Surakka                  Saara-Maria Paakkinen
3107:            Irma Rosnell                   Pentti Skön                     Juho Koivisto
3108:            Vieno Eklund                   Heimo Linna                     Juhani Alaranta
3109:            Pirkko Ikonen                  Einari Nieminen                 Marjatta Väänänen
3110:            Tellervo Nousiainen            Mauno Manninen                  Marjatta Stenius-Kaukonen
3111:            Ulla-Leena Alppi               Inger Hirvelä                   Heli Astala
3112:            Pirkko Turpeinen               Antti Kalliomäki                Esko Almgren
3113:            Sakari Valli                   Päivi Varpasuo                  Sirpa Pietikäinen
3114:            Kalle Könkkölä                 Ville Komsi                     Anna-Liisa Jokinen
3115:            Saara Mikkola                  Kaarina Dromberg                Toivo T. Pohjala
3116:            Kalevi Mattila                 Liisa Kulhia                    Pirjo Rusanen
3117:            Impi Muroma                    Hannele Pokka                   Ilkka Kanerva
3118:            Timo Laaksonen                 Pekka Myllyniemi                Pertti Hietala
3119:                         Helena Pesola                             Matti Viljanen
3120:                                               1986 vp.
3121: 
3122: Lakialoite n:o 19
3123: 
3124: 
3125: 
3126: 
3127:                                   Roos ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
3128: 
3129: 
3130:                                           Eduskunnalle
3131: 
3132:    Tuloverotuksessa on johtavana periaatteena ve-    maksamaa eläkemaksua eikä sairaskassamaksua,
3133: ronmaksukyvyn huomioon ottaminen. Vero mää-          vaikka ne ovat luonteeltaan Norjaan maksettuja
3134: rätään nettotulosta, joka saadaan, kun veronalai-    veroja, joita vastaavia veroja palkansaaja ei Suo-
3135: sista tuloista on vähennetty veronmaksukykyä         messa joudu maksamaan.
3136: alentaviksi katsotut ja sen vuoksi vähennyskelpoi-      Kun asiasta laadittu verosopimus on verrattain
3137: siksi säädetyt menot. Vähennysten sosiaalisen        uusi (SopS n:o 74/83) ja kun tätä ongelmaa ei
3138: oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi eräät vähen-        siinä ole saatu ratkaisrua, tulisi näiden erien
3139: nykset tehdään verosta.                              vähennyskelpoisuus ottaa huomioon Suomen
3140:    Suomessa asuva henkilö, joka ansaitsee tulonsa    tulo- ja varallisuusverolaissa. Tämän vuoksi tulo-
3141: muussa pohjoismaassa, verotetaan kotimaassaan        ja varallisuusverolakiin tulisi ottaa säännös, jonka
3142: ja hänen työntekomaassa maksamansa vero ote-         nojalla Suomessa maksuunpannusta verosta hyvi-
3143: taan huomioon hyvittämällä se Suomessa mak-          tetään paitsi verosopimuksen tarkoittama ''Tans-
3144: suunpannussa verossa. Veronmaksukyvyn kannal-        kan vero", "Islannin vero", "Norjan vero" ja
3145: ta oikeudenmukaisuus ei kuitenkaan toteudu,          "Ruotsin vero", niin myös pohjoismaassa palkas-
3146: koska Suomessa ei hyväksytä vähennyskelpoisiksi      ta peritty eläkemaksu ja sairaskassamaksu.
3147: eräitä veronmaksukykyä selvästi heikentäviä me-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3148: noJa.
3149:    Verohyvityksessä ei oteta verona huomioon                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3150: verovelvollisen esimerkiksi Norjassa palkastaan              kiehdotuksen:
3151: 
3152: 
3153:                                                Laki
3154:                              tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
3155: 
3156:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annettuun tulo- Ja
3157: varallisuusverolakiin (1043/74) uusi näin kuuluva 57 a §:
3158: 
3159:                      57 a §
3160:    Verovelvollisen henkilön, jonka muussa poh-         1) työntekomaassa maksettu eläkemaksu, ja
3161: joismaassa saama tulo verotetaan Suomen, Islan-        2) työntekomaassa maksettu sairaskassamaksu.
3162: nin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisen verosopi-
3163: muksen nojalla Suomessa, tuloverosta vähenne-          Tämä laki tulee voimaan          päivänä
3164: tään:                                                kuuta 198 .
3165: 
3166: 
3167:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1986
3168: 
3169:             Timo Roos                      Mikko Elo                       Matti Kuusio
3170: 
3171: 
3172: 
3173: 
3174:  260130A
3175:                                                  1986 vp.
3176: 
3177: Lakialoite n:o 20
3178: 
3179: 
3180: 
3181: 
3182:                                    Alho ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain muuttamisesta
3183: 
3184: 
3185:                                             Eduskunnalle
3186: 
3187:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3188:    Aloitteessa ehdotetaan opintotukilain muutta-       vaksi noin 50 prosenttiin opintotuen minimimää-
3189: mista siten, että laissa säädetään opiskelijan toi-    rästä, mikä vastaa sairauspäivärahan vähimmäis-
3190: meentulon takaavan opintotuen enimmäismää-             määrää. Uudistuksen toteuttaminen alentaa 5
3191: ristä sekä opintotuen enimmäismäärien sitomises-       vuotta opiskelleen opiskelijan opintovelan hoito-
3192: ta elinkustannusten kehittymiseen. Aloitteen hy-       menoja noin 35 prosenttia.
3193: väksyminen merkitsee senlaatuisen kokonaisuu-             Samassa yhteydessä ehdotetaan, että opiskeli-
3194: distuksen toteuttamista, mikä saattaa opiskelijat      joille maksettavaa opintorahan asumislisää myön-
3195: vastaavanlaisen vähimmäistoimeentulojärjestel-         nettäisiin pääsääntöisesti 12 kuukaudelta ja että
3196: män piiriin, joita on jo rakennettu muille väes-       opintolainojen korkotukea maksettaisiin kolmelta
3197: töryhmille.                                            vuodelta valmistumisen jälkeen.
3198:    Opintotuen taso on viime vuosina muodostu-             Aloite ei aiheuta muutoksia opintotuen hallin-
3199: nut sellaiseksi, että se ei vastaa opintotukitoimin-   toon.
3200: nalle asetettuja koulutuspoliittisia ja työvoimapo-       Aloitteen mukainen uudistus saattaa opiskeli-
3201: liittisia tavoitteita. Opintotukeen sisältyy varsin    jat vastaavanlaisen perustoimeentuloturvan pii-
3202: huomattava omavastuuosuus, jonka jatkuvalle            riin, joka on luotu jo lähes kaikille muille
3203: olemassaololle ei ole perusteltuja syitä.              kansalaisryhmille.
3204:     Aloitteen mukaan opintotuen enimmäismäärät            Aloitteen mukainen uudistus lisäisi opiskelijoi-
3205: korotetaan kahdeksasosan korkeammaksi kuin             den etuja 1 486 700 000 markalla.
3206: kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa, mikä vastaa           Uudistus on tarkoitus saattaa voimaan asteit-
3207: opiskelijan kohtuullisia elinkustannuksia opiske-      tain 1 päivästä heinäkuuta 1987 lukien siten, että
3208: luaikana ja tekee mahdolliseksi koulutusresurs-        aloitteen mukaiset opintotuen ja opintorahan
3209: sien täysipainoisen hyväksikäytön.                     enimmäismäärät ovat toteutuneet kaikilla asteilla
3210:     Opintorahan perusosa ehdotetaan korotetta-         opintovuonna 1988-1989.
3211: 
3212: 
3213: 
3214: 
3215:  260134E
3216: 2                                               1986 vp. -        LA n:o 20
3217: 
3218: 
3219: 
3220: 
3221:                                                 SISÄLLYSLUETTELO
3222: 
3223:                                                            Sivu                                                               Sivu
3224:    YLEISPERUSTELUT                                                2. Aloitteen vaikutukset opintomenestyksen arvioin-
3225:                                                                   tiin ............................................... .        7
3226: 1. Opintojen taloudellisen tukemisen yhteiskunnal-
3227:    linen merkitys ................................. .        3    3. Aloitteen organisatoriset ja henkilöstövaikutukset         7
3228:    1.1. Opintotukilain (14.1.1972/28) tavoitteet ja               4. Aloitteen taloudelliset vaikutukset ............. .        7
3229:           nykyinen tilanne ......................... .       3       4.1. Aloitteen taloudellisesti myönteiset vaiku-
3230:    1. 2. Opintotuki verrattuna muihin vähimmäis-                          tukset ........................... · .. · ... ···     8
3231:           toimeenrulojärjestelmiin .................. .      4
3232:    1. 3. Keinot ................................... .        5       YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
3233:    1.3.1. Opintotuen enimmäismäärien kehittämi-
3234:             nen .................................... .               1.1. Opintotukilain muutosehdotusten peruste-
3235:                                                               5           lut ....................................... .
3236:    1. 3. 2. <?Pi.~ke.lijoiden asumislisäjärjestelmän ke-                                                                        9
3237:                                                                      1.2. Voimaantulo ............................. .           9
3238:             htttammen ............................. .        6
3239:    1. 3. 3. Opintolainojen korkoruetJ. kehittäminen ..       7       LAKITEKSTI .................................. .            9
3240:                                          1986 vp. -      LA n:o 20                                        3
3241: 
3242: 
3243:                                             YLEISPERUSTELUT
3244: 
3245: 1. Opintojen taloudellisen tukemisen yhteiskun-          tamalla, jolloin opintorahojen reaaliarvo on alen-
3246:    nallinen merkitys                                     tunut huomattavasti enemmän kuin koko opin-
3247:                                                          totuen reaaliarvo.
3248: 1.1. Opintotukilain (14.1.1972128} tavoitteet ja            Tilastokeskuksen tutkimuksen (KO 1983:7)
3249:      nykyinen tilanne                                    mukaan hankittava koulutustaso riippuu van-
3250:                                                          hempien sosiaalisesta asemasta ja koulutustasos-
3251:     Hallituksen esityksessä eduskunnalle opintotu-       ta. Voidaan siis olettaa, että opiskelemaan ha-
3252: kea koskevan lainsäädännön uudistamisesta (HE            keutumiseen vaikuttaa monia muitakin syitä
3253: n:o 121/71) todetaan seuraavaa:                          kuin opintotuen taso. Kuitenkaan opintotuen
3254:     "Mitä laajemmiksi ja monipuolisemmiksi kou-          taso ei saisi olla esteenä opintielle hakeutumiseen
3255: lutuspalvelut kehittyvät, sitä keskeisemmäksi            eikä tutkinnon valmistumiselle, jos nuori haluaa
3256: muodostuu toiminta koulunkäynnin taloudellis-            hankkia itselleen vanhempiaan paremman koulu-
3257: ten edellytysten turvaamiseksi. Tavoitteena tulee        tuksen. Tärkein sosiaalista liikkuvuutta ylläpitävä
3258: olla opintososiaalisten olosuhteiden kehittäminen        tekijä yhteiskunnassa on edelleen koulutuksen
3259: siten, että kaikilla on mahdollisuus sosiaalisista,      hankkiminen.
3260: taloudellisista ja alueellisista tekijöistä riippumat-      Tutkimusten ja selvitysten mukaan opintotuen
3261: ta kouluttaa itsensä sekä yksilön että yhteiskun-        suurin ongelma on tuen riittämättömyys, opinto-
3262: nan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.             tuen enimmäismäärienkään varassa on miltei
3263:     Esitettyjen tavoitteiden toteuttaminen edellyt-      mahdotonta opiskella täysiä lukuvuosia. Ongel-
3264: tää selkeän lainsäädännöllisen perustan luomista         maa on kärjistänyt opiskelutahdin kiristyminen.
3265: kokonaisvaltaisen opintotukijärjestelmän ja opin-        Velkaantuminen ja lasten elatuksesta aiheutuvat
3266: totuen sisällön asteittaiseksi kehittämiseksi siten,     rasitteet ovat merkittävästi vähentäneet tuen riit-
3267: että opintotuki antaa yksilölle mahdollisuuden           tävyyttä.
3268: ammatinvalintaan eikä saata häntä valitsemaan                Opintotukea myönnetään enintään seitsemäksi
3269: ansiotyöhön menoa ammattitaidottomana. Ko-               vuodeksi yhtä tutkintoa kohden ja erityisesti
3270: konaisvaltainen opintotukijärjestelmä merkitsee          korkeakouluopiskelijoista yhä suurempi osa ylit-
3271:  oppivelvollisuuskoulun jälkeen opintojaan jatka-        tää opintotukinormit; tutkinnon suorittaminen
3272: vien henkilöiden opiskeluaikaisen toimeentulon           kestää yli 7 vuotta yhä useammilla.
3273:  turvaamista mahdollisimman keskitetysti yhden               Valtion opintotukikeskuksen (VOTK) mukaan
3274:  yhtenäisen opintotukilain nojalla.''                    opintotukilain mukaisen tuen keskeiseksi ongel-
3275:     Opintotuen tavoitteina voidaan edelleen pitää:       maksi on muodostunut tuen mitoittaminen opis-
3276:     1. Opiskeluedellytysten parantaminen yhteis-         kelijan olosuhteet huomioon ottaen riittäväksi ja
3277:  kunnan koulutustavoitteiden saavuttamiseksi vä-         kohtuullisen toimeentulon turvaavaksi (KM
3278:  hentämällä alueellisten ja taloudellisten taustate-      1983:7). Edelleen Valtion opintotukikeskuksen
3279:  kijöiden vaikutusta peruskoulun jälkeiseen kou-         mukaan kohtuullisen toimeentulon turvaavan
3280:  lutukseen hakeutumisessa.                               opintotuen tason määrittelyä on vaikeuttanut
3281:     2. Opiskeluajan toimeentulokustannusten kat-         sopivan, yleisesti hyväksytyn vertailutason sekä
3282:  taminen erilaisten opintotukimuotojen avulla.           toisaalta kustannustason kehityksen huomioon
3283:     3. Vanhemmille lasten koulutuksesta aiheutu-         ottavan ja sitovan kehittämisohjelman puuttumi-
3284:  vien kustannusten vähentäminen.                         nen.
3285:     Opintotuen tavoitteiden toteutumista on hai-             Valtion opintotukikeskus on pyrkinyt etsimään
3286:  tannut opintotuen enimmäismäärien reaaliarvon           mitoitusperusteita opiskelijoiden parissa suorite-
3287:  aleneminen. Opintotuen enimmäismäärien reaa-            tuista kulutustutkimuksista, joita ei ole kuiten-
3288:  liarvo on noin 10 prosenttia alhaisempi kuin mitä       kaan pystytty toistaiseksi hyödyntämään.
3289:  tuki oli seitsemänkymmentäluvun alkupuolella                Valtion opintotukikeskuksen johtokunnan laa-
3290:  (keskimääräisen tuen reaaliarvo on alentunut             timassa muistiossa (KM 1983:7) opintotukilain
3291:  noin 16 prosenttia). Tuen enimmäismäärissä ei           mukaisen opintotuen kehittämisestä esitetään
3292:  ole otettu huomioon opiskelun muuttumisen                eräänlainen kehittämisohjelma opintotuelle. Oh-
3293:  aiheuttamia tarpeita. Esimerkiksi korkeakoulujen         jelma tähtää lähinnä vanhempien tulojen perus-
3294:  tutkinnonuudistuksen toteuttaminen ei johtanut           teella tapahtuvan tarveharkinnan asteittaiseen
3295:  opintotuen kehittämiseen. Opintotuen tasoa on           purkamiseen. Ohjelmassa ei oteta kantaa siihen,
3296:  pidetty yllä pääasiassa opintolainaosuutta korot-        mikä opintotuen taso mahdollistaa kokopäiväisen
3297: 4                                          1986 vp. -        LA n:o 20
3298: 
3299: 
3300: opiskelun lukukausien aikana. Esitetyn ohjelman                 Opintotukilain voimassaoloaikana opintotuen
3301: toteuttaminen sellaisenaan ei poistaisi opinto-              saajien lukumäärä on kasvanut voimakkaasti vii-
3302: tuen enimmäismäärien riittämättömyyttä. Ope-                 me vuosiin saakka. Lainansaajien lukumäärä on
3303: tusministeriön hallinnonalan yleissuunnitelmassa             vakiintunut noin 110 000-120 000 opiskelijan
3304: vuosiksi 1986-1990 esitetyn opintotuen kehittä-              tasolle. Opintorahaa myönnettiin lukuvuonna
3305: misohjelman toteuttaminen ei myöskään oleelli-               1984-1985 noin 233 500 opiskelijalle.
3306: sesti parantaisi opintotuen enimmäismäärien riit-
3307: tävyyttä.
3308: 
3309: 
3310:                                    Opintotuki lukuvuonna 1984-1985
3311:                                             opintorahat                                           opintolainat
3312:                                 saajien          %   määrä          keskim.        saajien            %         takausten keskim.
3313:                                lukum.        opisk.   yht.           saajaa       lukum.             opisk.       määrä    saajaa
3314:                                (opisk.)     määrästä milj.          kohden        (opisk.)          määrästä       yht.   kohden
3315:                                                       mk              mk                                           milj.    mk
3316:                                                                                                                     mk
3317: Lukiot ................         57 300           51        52          910         2 800               3           9      3 300
3318: Kansanopistot .........          5 600           82        13        2 220         4 100              60          24      5 900
3319: Ammat. oppii. ........         122 000           90       255        2 110        66 600              50         411      6 200
3320: Korkeakoulut .........          46 800           54       147        3 144        45 700              53         452      9 900
3321: Ulkom. oppii. .........          1 700                      7        3 930         1 900                          20     10 400
3322: Yhteensä ..............        233 500           69       474        2 030 121 100                    36         916      7 560
3323: 
3324: 
3325:     Tarkasteltaessa opintotukilain mukaisten val-                not, takaajana maksetut lainat sekä korkoavus-
3326: tion menojen kehitystä kokonaisuutena huo-                       tukset ja hallintomenot, on kehitys ollut asian-
3327: mioon ottaen opintorahamenojen lisäksi myös                      omaisen vuoden hintatasossa seuraava (milj. mk):
3328: opintolainojen korkohyvitys- ja hoitokorvausme-
3329: 
3330: 
3331:                                           1976            1978           1981                1984              1985         1986
3332:                                            TP              TP             TP                 TP                TMA         TMA
3333: Opintorahat (sisältää asu-
3334: mislisän) ..................               56             150            298                 503               544          644
3335: Opintolainojen valtionta-
3336: kaus ja korkotuki ..........              107             104            162                 198               212          236
3337: Opintotukikeskuksen me-
3338: not .......................                 2               3                 4                6                 7            7
3339: Menot yhteensä ...........                165             257            464                 707               763          887
3340: Menot % valtion menoista                  0,5             0,7            0,8                 0,8               0,8          0,9
3341: 
3342: 
3343: 
3344:    Huomattava osa opintotukimenojen kasvusta                     1.2. Opintotuki verrattuna muihin vähimmäis-
3345: aiheutuu opintorahan saajien lukumäärän kas-                          toimeentulojärjestelmzin
3346: vusta. Opintorahan perusosan sai vuonna 1976
3347: hieman alle 100 000 opiskelijaa, ja vuonna 1981                     Verrattuna muihin vähimmäistoimeentulon
3348: oli opintorahan perusosan saajia jo noin 200 000.                turvaaviksi suunniteltuihin järjestelmiin on koko
3349:                                           1986 vp. -   LA n:o 20                                          5
3350: 
3351: opintotuen ja opintorahojen enimm~ismäär~en            opintotuki ei luo edellytyksiä lukukausien aikai-
3352: taso varsin matala, kun otetaan huomwon opm-           selle opiskelijoiden toimeentulolle.
3353: totukitoiminnan tavoitteet:
3354: 
3355:    Korkeakouluopiskelijan opin-                        1.3. Keinot
3356:    totuki lukuvuonna 1986-
3357:    1987 (sis. opintorahan perus-                       1. 3.1. Opintotuen enimmäismäärien kehittämi-
3358:    osan 270 mk/kk ja lainan                                    nen
3359:    1 410 mk/kk)................          1 680 mk/kk      Opiskelijoilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuk-
3360:    Toimeentulotuen perusosa, I                         sia opiskella täysiä lukukausia pelkän opintotuen
3361:    kuntaryhmä, tarkoitettu ruo-                        varassa. Tilanne edellyttää pikaista korjausta,
3362:    kaan      ja     käyttövaroiksi,                    koska mitkään koulutus- tai työvoimapoliittiset
3363:    1.9.1986.....................          914 mk/kk    syyt eivät edellytä omavastuuosuuksien sisällyttä-
3364:    Minimi sairaus- ja äitiyspäivä-                     mistä opintotukeen opiskelijan itsensä tai hänen
3365:    raha 1. 7.1986................        1 091 mk/kk   vanhempiensa tai perheenjäsentensä kannetta-
3366:    Työttömyysturvan peruspäivä-                        vaksi. Erityisen epäoikeudenmukainen tilanne on
3367:    rahan täysi määrä 1.1.1986                          niiden opiskelijoiden osalta, jotka vanhempien
3368:    (21 x 70 mk) .. .. .. .. .. .. .. .   1 505 mk/kk   vähävaraisuuden takia eivät voi saada muuta
3369:    Kansaneläkkeen pohjaosa ja                          tukea opiskelulleen kuin opintotuen. Koulutus-
3370:    täysi lisäosa, I kuntaryhmä,                        ja työvoimapoliittisten tavoitteiden vuoksi ei ole
3371:     1.1.1986.....................        1 828 mk/kk   mielekästä ylläpitää nykyisentasoista opintotu-
3372:    Alin     valtion    virkapalkka                     kea, joka pakottaa opiskelijat hakeutumaan opis-
3373:    (A1, I)      enoakanpidätyksen                      kelualaa vastaamattomaan työhön lukukausien
3374:    jälkeen (19. 75A) 1.1.1986....        2 747 mk/kk   aikana.
3375:                                                           Hallituksen esityksessä työttömyysturvalaiksi
3376:    Opintorahan perusosan lisäksi vanhempiensa          ym. (HE n:o 38/1984 vp.) luvussa 1.2.3.1.
3377: kodin ulkopuolella asuva opiskelija saa opintora-      Perusturva todetaan seuraavaa: ''Perusturvan ta-
3378: han asumislisää 350 mk/kk pääsääntöisesti yh-          voitteena on taata turvan piiriin kuuluvalle sekä
3379: deksältä kuukaudelta vuodessa. Jos opiskelijan         hänen huollettavinaan oleville riittävä vähim-
3380: maksama vuokra ylittää 530 mk/kk, voidaan              mäistoimeentulo. Perusturvan saaminen ei kui-
3381: asumislisää korottaa enintään 160 mk/ kk vuok-         tenkaan saisi muodostua työhön tai koulutukseen
3382: ran määrän perusteella. Kansaneläkkeen asumis-         hakeutumista rajoittavaksi tekijäksi. Näin ollen
3383: tuki 530 markan kuukausivuokralla on 313 mk/           peruspäivärahan tason tulisi olla työstä saatavan
3384: kk ja asumistuen enimmäismäärä yksinäisellä            ansiotason alapuolella, mikä käytännössä merkit-
3385: eläkkeensaajana on 677 mk/ kk.                         see virka-, toimi- ja työehtosopimusten alimpien
3386:    Opintotuen lapsikorotus on 1. 7.1986 alkaen         palkkojen mukaista tasoa alhaisempaa päivära-
3387: 320 mk/kk: Lapsikorotus on kokonaan opintora-          haa."
3388: haa. Opintotuen lapsikorotus ei ole niin selvästi         Jos työttömyysturvan peruspäivärahan taso ha-
3389: jälkeen jäänyt muista tukimuodoista kuin opin-         lutaan asettaa niin matalaksi, että se ei rajoita
3390: torahan perusosa.                                      hakeutumista koulutukseen, olisi myös opinto-
3391:    Opiskelijan yhteiskunnalta saama varsinainen        tuen taso asetettava niin korkeaksi, että se tekee
3392: tuki muodostuu opintorahan perusosasta ja asu-         lukukausien aikaiset kokopäiväiset opinnot talou-
3393: mislisästä sekä opintolainojen valtiontakauksesta      dellisesti mahdollisiksi. Edellä olevan mukaan
3394: ja korkotuesta. Opintotuesta suurimman osan            opintotuen tason tulisi olla korkeampi kuin työt-
3395: muodostava opintolaina on itse asiassa valtion         tömyysturvan peruspäivärahan taso, mutta sen ei
3396: takaamaa palkkaennakkoa myöhemmin mahdol-              tarvitsisi olla alimpien sopimusten mukaisten
3397: lisesti tulevista ansioista.                           palkkojen tasolla.
3398:    Opintorahan perusosa on edellä esitetyn perus-         Koska pitkäaikainenkaan opiskelu ei välttä-
3399: teella varsin vaatimaton ja sen tasoa kuvaa, että      mättä takaa keskimääräistä paremmin palkattuja
3400: jo neljännen opintovuoden opintolainojen korko-        työtilaisuuksia, on opintotuen mitoituksessa kiin-
3401: menojen omavastuuosuus on sitä suurempi.               nitettävä erityistä huomiota opintorahan ja opin-
3402:    Edellä oleva vertailu osoittaa myös sen, että       tolainan välisen suhteen korjaamiseen, jotta opis-
3403: 6                                       1986 vp. -      LA n:o 20
3404: 
3405: kelijoiden velkaantumiskehitystä voidaan hillitä                              Nykyinen   Aloite    Erotus
3406: ja yleinen mielenkiinto koulutuksen hankkimi-                                  tilanne
3407:                                                                               1.7.1986
3408: seen voidaan säilyttää.
3409:     Opintotuen riittävä enimmäistaso lienee noin        Opintoraha ......          270    1 091    +    821
3410: 10-15 prosenttia korkeampi kuin sellaisen kan-          Laina ............       1410       965         445
3411: saneläkkeen saajan eläkkeen taso, jolla ei ole          Yht ..............       1 680    2 056    +    376
3412: muita eläketuloja. Opiskelijan elämäntilanteen          Lainamäärä 5 vuo-
3413: vertaaminen eläkkeelle siirtyvän henkilön tilan-        denjälkeen ......       69 784   45 193    -24 591
3414: teeseen tekee oikeutetuksi esittää opintotuen
3415: enimmäismäärien tasoa korkeammaksi kuin kan-            Lyhennykset ......       6 978    4 519        2 459
3416: saneläkkeen minimitaso.                                 ja korot ..........      5 138    3 327    -   1 811
3417:     Opintorahan perusosan mitoituksessa on pi-          korkotuen päätty-
3418: dettävä keskeisenä lähtökohtana opiskelijan vel-        misen jälkeen
3419: kaantumiskehityksen pysäyttämistä ja opiskelijoi-       (mk/vuosi)              12 115     7 846   -   4 269
3420: den velkaantumisen asteittaista alentamista.
3421: Opintorahan perusosan taso olisi luontevaa nos-
3422: taa samalle tasolle kuin sairauspäivärahan vähim-          Lainamääriä arvioitaessa on käytetty 2 prosen-
3423: mäismäärä, jolloin opintorahan täyden määrän            tin vuotuista kustannustason nousua ja korkona
3424: osuus täysimääräisestä opintotuesta olisi noin 50       on käytetty 7, 75 prosenttia. Korot ja lyhennykset
3425: prosenttia.                                             on ilmoitettu ensimmäisenä vuotena korkotuen
3426:    Jos opintotuen täysimäärä korotetaan 12,5 pro-       päättymisen jälkeen, jolloin menot ovat suurim-
3427: senttia korkeammaksi kuin kansaneläkkeen mini-          millaan.
3428: mitaso ja opintorahan perusosan täysimäärä koro-          Jos opintotuen enimmäismäärä korotetaan riit-
3429: tetaan sairauspäivärahan minimimäärän tasolle,          tävälle tasolle korottamalla opintolainan osuutta
3430: niin opintolainojen kokonaismäärä 5 vuoden              opintotuesta, niin tämä turvaisi kyllä kokopäivä-
3431: opiskelujen jälkeen olisi noin 35 prosenttia pie-       opinnot, mutta jättäisi opintonsa päättäneet ta-
3432: nempi kuin nykyisellä järjestelmällä.                   loudellisesti vaikeaan asemaan. Opintolainan
3433:     Velkaantuminen on myös erittäin tärkeä tulon-       määrä olisi lähes 20 prosenttia suurempi kuin
3434: jakokysymys, koska velkaantuminen ja velanhoi-          nykyisin.
3435: tokulut jakautuvat epätasaisesti opiskelijoiden            Koska nykyisestä opintotukilaista ovat puuttu-
3436: keskuudessa. Kaikkien opiskelijoiden ei tarvitse        neet säännökset, joiden nojalla opintotuki olisi
3437: ottaa opintolainaa, eikä siis maksaa sitä takaisin.     sidottu elinkustannusten muuttumiseen, minkä
3438: Valmistuneen opiskelijan opintovelkojen määrää          seurauksena opintotuen reaaliarvo on päässyt ale-
3439: tuskin otetaan palkanmaksuperusteeksi, joten            nemaan ja tuki on muuttunut entistä enemmän
3440: velkaantuneisuuden aiheuttamat erot opiskelijoi-        lainapainotteiseksi, aloitteessa ehdotetaan, että
3441: den ja vastavalmistuneiden käytettävissä olevissa       opintotukilakiin otetaan säännökset, joiden no-
3442: tuloissa eivät poistu harjoitettavalla palkkapolitii-   jalla opintotuki, opintorahan perusosa ja opinto-
3443: kalla. Inflaation hidastuminen johtaa opintolai-        rahan huoltajalisä pidetään elinkustannusten ta-
3444: nojen reaalisen takaisinmaksurasitteen kasvuun,         salla.
3445: mikä aiheuttanee vaateen korottaa koulutusta
3446: vaativien alojen suhteellista palkkatasoa.
3447:     Edellä olevan perusteella aloitteessa ehdote-       1.3.2. Opiskelijoiden asumislisäjärjestelmän ke-
3448: taan, että opintotuen enimmäismäärä korotetaan                 hittäminen
3449:  12,5 prosenttia korkeammaksi kuin kansaneläk-
3450: keen pohja- ja lisäosa I kuntaryhmässä, 2 056             Opintotukilain 10 §:n 4 momentin nojalla
3451: markkaan kuukaudessa. Edelleen ehdotetaan, et-          opiskelijalle maksetaan asumislisää useimmiten
3452: tä opintorahan perusosan enimmäismäärä korote-          yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa ·(ajalle
3453: taan 1 091 markkaan kuukaudessa, mikä vastaa            1.9.-31.5.).
3454: vähimmäissairauspäivärahaa ja on 53,1 prosenttia          Yleisenä käytäntönä asumisen tukemisjärjestel-
3455: opintotuen enimmäismäärästä.                            missä on, että tukea myönnetään pääsääntöisesti
3456:     Aloitteen mukainen opintotuki muodostuisi           12 kuukaudeksi kerrallaan (samaan asuntoon) tai
3457: seuraavaksi, mikäli uudistus olisi voimassa             seuraavaan tuen tarkistamiseen asti (AsumistukiL
3458:  1. 7.1986:                                             25.5.1976/421, 15 §).
3459:                                        1986 vp. -    LA n:o 20                                        7
3460: 
3461: 
3462:    Ei ole olemassa perusteita, joiden nojalla voi-   on pidettävä lähtökohtana asianomaisen oppi-
3463: taisiin pitää hyväksyttävänä, että opiskelijoiden    määrän suorittamiseen käytettävää keskimääräistä
3464: asumista kodin ulkopuolella ei tuettaisi ympäri-     aikaa, ja edelleen 3 momentin mukaan opintotu-
3465: vuotisesti. Säilyttääkseen asuntonsa opiskelijat     kea myönnetään saman tutkinnon suorittamiseen
3466: joutuvat maksamaan vuokraa myös kesäajalta.          enintään seitsemäksi vuodeksi.
3467: Useissa tapauksissa opiskelijat hakeutuvat työhön       Opintotuen enimmäismäärien tason korotta-
3468: opiskelupaikkakuntansa ulkopuolella ja joutuvat      minen tarvetta vastaavaksi ei aiheuta muutospai-
3469: hankkimaan kesäaikaisen asunnon työntekemis-         neita opintomenestyksen arviointiperusteisiin.
3470: paikkakunnaltaan. Osa opiskelijoista joutuu          Opintomenestyksen arviointikriteerit on säädetty
3471: maksamaan       vuokraa     kahdesta    asunnosta    aikana, jolloin opintotuki opiskeluolosuhteet
3472: kesäaikana. Useimpien opiskelijoiden palkkataso      huomioon ottaen nykyistä paremmin vastasi tar-
3473: on myös niin matala, että esteitä asumisen tuke-     vetta, joten opintotuen tason korottaminen saat-
3474: miselle kesäaikana ei ole.                           taa opintomenestyksen arviointikriteerit jälleen
3475:                                                      mielekkääseen yhteyteen opintotuen korotetun
3476:                                                      tason kanssa. Ammatillisten oppilaitosten opiske-
3477: 1. 3. 3. Opintolainojen korkotuen kehittäminen
3478:                                                      lurytmi tuskin tulee muuttumaan opintotuen
3479:    Opintotukilain 7 §:n 2 momentin (19.7.1982/       kehittämisen takia, joten opintomenestyksen ar-
3480: 550) mukaan opintolainojen korkotuen maksa-          vioinnissa ei esiintyne muutospaineita. Useiden
3481: minen lopetetaan puolentoista vuoden kuluttua        korkeakoulututkintojen valmistumisajat ovat vii-
3482: ensimmäisestä opintojen päättymiskuukautta           me vuosina voimakkaasti pidentyneet, ja useilla
3483: seuraavasta koronmaksupäivästä, kuitenkin vii-       aloilla keskimääräiset valmistumisajat ylittävät
3484: meistään neljäntoista vuoden kuluttua siitä, kun     seitsemän vuotta; ajan, jolle opintotukea voidaan
3485: lainaerää on ensimmäisen kerran nostettu.            myöntää, joten myöskään korkeakouluopiskeli-
3486:    Pahoin velkaantuneen opiskelijan velanhoito-      joiden opintomenestyksen arviointikriteerejä ei
3487: menot korkotuen päättymisen jälkeen saattavat        ole syytä muuttaa tiukemmiksi.
3488: vastata 15 000-20 000 markan lisäystä brutto-           Korkeakouluopiskelijoiden valmistumisaikoi-
3489: palkkaan vuodessa. Opintolainojen raskaimmat         hin opintotuen korottaminen vaikuttanee lyhen-
3490: hoitomenot ajoittuvat ajanjaksolle, jolloin vasta-   tävästi, koska lukuvuoden aikana opiskelija pys-
3491: valmistuneen nuoren tulot ovat pienimmillään ja      tyy osallistumaan opetukseen useampien kuukau-
3492: menot perheen perustamisen ja asunnonhankin-         sien aikana kuin tätä nykyä. Todennäköisesti osa
3493: nan takia suurimmillaan.                             opiskelijoista käyttää parantuneita taloudellisia
3494:    On luonnollista, että työntekijän velkaantunei-   opiskeluedellytyksiä tutkintojensa syventämiseen,
3495: suutta ei voida ottaa palkanmaksuperusteeksi,        jolloin valmistumisajat eivät välttämättä lyhene,
3496: joten on kohtuullista, että opintotukilakia muut-    mutta opiskelijan ja kansakunnan henkinen pää-
3497: tamalla helpotetaan vastavalmistuneiden talou-       oma kasvaa, mitä ei ole syytä yrittää hillitä
3498: dellista asemaa, millä on myös merkittäviä perhe-    muuttamalla opintotuen saantiperusteita tai
3499: kustannuksia tasaavia vaikutuksia. Takaisinmak-      opintomenestyksen arviointikriteerejä.
3500: samattornia opintolainoja ei oteta huomioon
3501: esim. asumistukilain (4.6.19751 408) mukaista        3. Aloitteen organisatoriset Ja henkilöstövaiku-
3502: asumistukea myönnettäessä, hyväksyttäessä lasta         tukset
3503: kunnalliseen päivähoitopaikkaan sekä määritettä-
3504: essä kunnallisen päivähoidon maksuja.                    Aloite opintotuen enimmäismaanen kehittä-
3505:    Aloitteessa ehdotetaan, että opintolainojen       misestä ei aiheuta muutostarpeita valtion opinto-
3506:  korkotuen maksatusaikaa jatketaan kolmeen vuo-      tukihallinnossa. Opintotuen hakijamäärät ja
3507:  teen opintojen päättymisen jälkeen ja enintään      myöntämisperusteet eivät todennäköisesti tule
3508:  kuuteentoista vuoteen ensimmäisen lainaerän         oleellisesti muuttumaan, joten aloitteen hyväksy-
3509:  nostamisesta.                                       minen ei aiheuta henkilöstön lisäys- tai uudel-
3510:                                                      leensijoittelutarpeita valtion opintotukihallinnol-
3511:                                                      le.
3512: 2. Aloitteen vaikutukset opintomenestyksen ar-
3513: viointiin                                            4. Aloitteen taloudelliset vaikutukset
3514:    Opintotukiasetuksen 4 §:n 2 momentin mu-            Seuraavassa arvioidaan menojen kasvua opinto-
3515:  kaan opiskelijan opintomenestystä harkittaessa      rahan perusosan osalta verrattuna vuoden 1986
3516: 8                                       1986 vp. -      LA n:o 20
3517: 
3518: tulo- ja menoarvioon, jos uudistus olisi voimassa       määristä. Keskimääräiseksi opintorahan perus-
3519: vuonna 1986. Arviossa on käytetty opetusminis-          osaksi on arvioitu 75 prosenttia enimmäismääräs-
3520: teriön hallinnonalan yleissuunnitelmassa vuosiksi       tä.
3521: 1986-1990 esitettyjä arvioita opintorahan saaja-
3522: 
3523:                                                             TMA 86 1)           Aloite 2 )          Saajia
3524:                                                                                                     1986
3525: Lukiot ........................................... .           58 300 000           471 300 000      64 000
3526: Ammatilliset oppilaitokset ........................ .         243 500 000           972 100 000     132 000
3527: Korkeakoulut .................................... .           117 150 000           368 200 000      50 000
3528:                                                         ------------------~-------------------
3529: Yhteensä ......................................... .   419 000 000 1 811 600 000
3530: Huoltajalisä ...................................... .                 19 000 000
3531:                                                                    1 411 600 000
3532: Menojen kasvu .................................... ------------------------'-----------
3533: 1) mukana huoltajalisä, yhteensä 19,0 miljoonaa markkaa.
3534: 2
3535:  ) kaikilla opintoasteilla opintorahan perusosan enimmäismääränä on käytetty 1 091 mk/kk ja keskimääräisenä
3536:    opintorahan perusosan määränä on käytetty 818,25 mk/kk.
3537: 
3538: 
3539:   Jos lukioasteen opintorahan perusosa säilyte-         seksi aiheutuu noin 60 miljoonan markan vuotui-
3540: tään 66 prosenttina opistoasteen opintorahan            nen kustannus.
3541: perusosasta, niin arvioitu meno lukioasteella on           Korkotuen maksatuksen jatkamisesta kolmeen
3542: 345,6 miljoonaa markkaa.                                vuoteen valmistumisen jälkeen aiheutuu noin 16
3543:    Opintorahan asumislisän yhdenmukaistamises-          miljoonan markan vuotuinen kustannus.
3544: ta muiden asumisentukemisjärjestelmien kaltai-
3545: 
3546:     Aloitteen mukaisten lisämenojen ajoittuminen (milj. mk):
3547: Tulo- ja menoarvio                                              1986         1987            1988        1989
3548:    opintorahan perusosa
3549:    korkeakoulut ................................. .    111,6    139,5
3550:    ammatilliset oppilaitokset ..................... .           323,8     404,8
3551:    lukiot ........................................ .                      183,5    229,5
3552:    ympärivuotinen asumislisä......................      60,0
3553:    korkotuen pidennys ............................ _____1..:.6.!.::,0'-----------------
3554: Menojen kasvu vuosittain ......................... .   187,6    463,3     588,3    229,5
3555: Menoj~n ~~svu yhteensä .......................... .             650,9    1239,2   1468,7
3556: HuoltaJahsa ...................................... .                                19,0
3557:                                                                                   1487,7
3558: 
3559: 4.1. Aloitteen taloudellisesti myönteiset vaiku-        va huomioon lisävuodet, jotka korkeasti koulu-
3560:       tukset                                            tettu työvoima on aktiivisena kansantalouden
3561:    Koska koko opintotuen ja erityisesti opintora-       palveluksessa uudistuksen tuloksena.
3562: han perusosan taso on tällä hetkellä niin matala,          Uudistuksen toteuttaminen toisi säästöjä mm.
3563: aiheuttaa opintotuen korottaminen tarvetta vas-         seuraavista lähteistä:
3564: taavaksi vähintäänkin opintotukimenojen kaksin-            - säästöt työttömyyskorvauksissa, kun koulu-
3565: kertaistumisen ilman, että samalla pystyttäisiin        tusta vastaamaton lukukausien aikana tapahtuva
3566: oleellisesti alentamaan opiskelijoiden velkaantu-       opiskelijatyö korvataan työttömänä olevalla varsi-
3567: miskehitystä. On huomattava, että riittävyyson-         naisella työvoimalla;
3568: gelmia ei voida ratkaista maksamalla korkeampaa           - tutkintojen laadun kehittyminen;
3569: opintotukea lyhyemmältä ajalta.                            - lyhentyneestä valmistumisajasta seuraava
3570:    Arvioitaessa kansantalouden mahdollisuuksia          aktiivisen työajan lisääntyminen;
3571: rahoittaa aloitteen mukainen uudistus, on otetta-          - lahjakkuustappioiden väheneminen.
3572:                                        1986 vp. -    LA n:o 20                                         9
3573: 
3574:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
3575: 
3576: 1.1. Opintotukilain muutosehdotusten peruste-          10 § 4 mom. Momentissa säädetään asumisli-
3577:      lut                                             sän myöntämisestä 12 kuukaudelta vuodessa.
3578:                                                      Ympärivuotisen asumislisän toteuttamisesta sää-
3579:    2 a §. Pykälän mukaan opintotuen täysimäärä       detään asetuksella.
3580: on 2 056 mk opiskelukuukautta kohden vastaten
3581: virallisen    elinkustannusindeksin     pistelukua
3582: 1.1.1986. Pykälässä ehdotetaan, että elinkustan-     1.2. Voimaantulo
3583: nusten noustua tai laskettua on valtioneuvoston
3584: korotettava tai alennettava opintotuen enimmäis-        Lakialoite on tarkoitus saattaa voimaan 1 päi-
3585: määrää vuosittain 1 päivästä heinäkuuta lukien.      västä heinäkuuta 1987 alkaen seuraavasti:
3586:    7 § 2 mom. Säännöksellä on tarkoitus helpot-         1. 7.1987 alkaen ovat yliopisto- ja korkeakou-
3587: taa vastavalmistuneiden taloudellista asemaa ja      luopiskelijoiden opintotuen ja opintorahan pe-
3588: keventää perheen perustamisesta tai asuntoinves-     rusosan enimmäismäärät, opintorahan lapsikoro-
3589: toinneista aiheutuvia taloudellisia rasitteita.      tus kaikilla opintoasteilla, opintolainojen korko-
3590:    10 § 2 mom. Momentin mukaan opintorahan           tuen maksatus lain voimaantulon jälkeen erään-
3591: täysimäärä on 1 091 mk opiskelukuukautta koh-        tyville lainoille ja opintotuen asumislisä aloitteen
3592: den ja opintorahan korotus 320 mk opiskelukuu-       mukaisia.
3593: kautta ja kutakin hakijan huollettavana olevaa          1. 7.1988 alkaen ovat kansanopistojen yleissi-
3594: alaikäistä lasta kohden. Edelleen ehdotetaan, että   vistävillä opintolinjoilla ja ammatillisessa koulu-
3595: elinkustannusten noustua tai laskettua on valtio-    tuksessa opiskelevien opiskelijoiden opintotuki ja
3596: neuvoston korotettava tai alennettava opintora-      opintorahan perusosa aloitteen mukaisia.
3597: han perusosan enimmäismäärää ja lapsikorotusta          1. 7.1989 ovat lukioissa ja lukioasteella opiske-
3598: vuosittain 1 päivästä heinäkuuta lukien. Valtio-     levien opiskelijoiden opintotuki ja opintorahan
3599: neuvosto voi päättää, että opintorahan perusosa      perusosa aloitteen mukaisia.
3600: maksetaan koeotettuna korkeiden opiskelukus-
3601: tannusten takia tai opintolainojen opiskeluaikais-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3602: ten korkomenojen kompensoimiseksi, mikä mah-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3603: dollistaa opintotuen mitoittamisen kustannuksia             kiehdotuksen:
3604: vastaavaksi.
3605: 
3606: 
3607: 
3608:                                                Laki
3609:                                     opintotukilain muuttamisesta
3610: 
3611:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3612:   muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotukilain (28/72) 7 §:n 2 momentti sekä
3613: 10 §:n 2 ja 4 momentti,
3614:   sellaisina kuin ne ovat, 7 §:n 2 momentti 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (550/82),
3615: 10 §:n 2 momentti 10 päivänä tammikuuta 1986 annetussa laissa (14/86) ja 10 §:n 4 momentti 14
3616: päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (48/83), sekä
3617:   lisätään lakiin uusi 2 a §, seuraavasti:
3618: 
3619:                       2a§                                                    7§
3620:    Opintotuen kuukausierä on vähintään 2 056
3621: markkaa niin, että tämä rahamäärä vastaa viralli-      Korkotuen maksaminen lopetetaan kolmen
3622: sen elinkustannusindeksin pistelukua 1 päivänä       vuoden kuluttua ensimmäisestä 1 §:ssä tarkoitet-
3623: tammikuuta 1986. Elinkustannusten noustua tai        tujen opintojen päättymiskuukautta seuraavasta
3624: laskettua on valtioneuvoston korotettava tai alen-   koronmaksupäivästä, kuitenkin viimeistään 16
3625: nettava opintotuen enimmäismäärää vuosittain 1       vuoden kuluttua siitä, kun lainaerää on ensim-
3626: päivästä heinäkuuta lukien.                          mäisen kerran nostettu.
3627: 
3628: 260134E
3629: 10                                     1986 vp. -     LA n:o 20
3630: 
3631:                        10 §                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
3632:                                                       1987 siten, että
3633:    Opintorahan perusosan kuukausierä on vähin-           1) heinäkuun 1 päivästä 1987 lukien on yli-
3634: tään 1 091 markkaa, ja opintorahan lapsikorotus       opistoissa ja korkeakouluissa sekä asetuksella erik-
3635: on 320 markkaa jokaista opintorahan saajan            seen säädetyissä oppilaitoksissa opintotuen enim-
3636: huollettavana olevaa alaikäistä lasta ja opiskelu-    mäismäärä 2 a §:n mukainen ja opintorahan pe-
3637: kuukautta kohden niin, että nämä rahamäärät           rusosan enimmäismäärä ja opintorahan lapsikoro-
3638: vastaavat virallisen elinkustannusindeksin pistelu-   tus 10 §:n 2 momentin mukainen;
3639: kua 1 päivänä tammikuuta 1986. Elinkustannus-            2) heinäkuun 1 päivästä 1987 lukien on erään-
3640: ten noustua ·tai laskettua on valtioneuvoston         tyvien lainojen korkotuen maksatusaika opinto-
3641: korotettava tai alennettava opintorahan perus-        jen päättymisen jälkeen 7 §:n 2 momentin mu-
3642: osan ja lapsikorotuksen enimmäismäärää vuosit-        kainen;
3643: tain 1 päivästä heinäkuuta lukien. Valtioneuvos-         3) heinäkuun 1 päivästä 1987 lukien opintora-
3644: to voi päättää opintorahan perusosan maksami-         han asumislisää myönnetään 10 §:n 4 momentin
3645: sesta koeotettuna tavanomaista korkeampien            mukaisesti;
3646: opiskelukustannusten sekä korkeiden opintolai-           4) heinäkuun 1 päivästä 1988 lukien on kan-
3647: nojen korkomenojen takia.                             sanopistojen yleissivistävillä opintolinjoilla ja am-
3648:                                                       matillisessa koulutuksessa opintotuen enimmäis-
3649:   Asumislisän enimmäismäärän ja korotusperus-         määrä 2 a §:n mukainen ja opintorahan perus-
3650: teet vahvistaa valtioneuvosto vuosittain ottaen       osan enimmäismäärä 10 §:n 2 momentin mukai-
3651: huomioon opiskelijoiden asumiskustannuksissa          nen; Ja
3652: tapahtuneet muutokset. Asumislisää myönnetään            5) heinäkuun 1 päivästä 1989 lukien on lukios-
3653: opiskeluajaksi tai 12 kuukaudeksi kerrallaan, mi-     sa ja lukioasteella opintotuen enimmäismäärä
3654: käli opiskeluaika ylittää yhden lukuvuoden, niin      2 a §:n mukainen ja opintorahan perusosan
3655: kuin asetuksella säädetään.                           enimmäismäärä 10 §:n 2 momentin mukainen.
3656: 
3657: 
3658: 
3659: 
3660:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1986
3661: 
3662: 
3663:          Arja Alho                       Pentti Lahti-Nuuttila        Liisa Jaakonsaari
3664:          Tuulikki Hämäläinen             Reino Paasilinna             Pekka Myllyniemi
3665:          Saara-Maria Paakkinen           Anna-Liisa Piipari           Sinikka Hurskainen-Leppänen
3666:          Tuula Paavilainen               Mats Nyby                    Antti Kalliomäki
3667:          Paula Eenilä                    Kaj Bärlund                  Aarno von Bell
3668:                      Pirkko Valtonen                          Tarja Halonen
3669:                                                 1986 vp.
3670: 
3671: Lakialoite n:o 21
3672: 
3673: 
3674: 
3675: 
3676:                                    Pietikäinen ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain muuttamisesta
3677: 
3678: 
3679: 
3680:                                             Eduskunnalle
3681: 
3682:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3683:    Aloitteessa ehdotetaan opintotukilain muutta-       vaksi noin 50 prosenttiin opintotuen minimimää-
3684: mista siten, että laissa säädetään opiskelijan toi-    rästä, mikä vastaa sairauspäivärahan vähimmäis-
3685: meentulon takaavan opintotuen enimmäismää-             määrää. Uudistuksen toteuttaminen alentaa 5
3686: ristä sekä opintotuen enimmäismäärien sitomises-       vuotta opiskelleen opiskelijan opintovelan hoito-
3687: ta elinkustannusten kehittymiseen. Aloitteen hy-       menoja noin 35 prosenttia.
3688: väksyminen merkitsee senlaatuisen kokonaisuu-             Samassa yhteydessä ehdotetaan, että opiskeli-
3689: distuksen toteuttamista, mikä saattaa opiskelijat      joille maksettavaa opintorahan asumislisää myön-
3690: vastaavanlaisen vähimmäistoimeentulojärjestel-         nettäisiin pääsääntöisesti 12 kuukaudelta ja että
3691: män piiriin, joita on jo rakennettu muille väes-       opintolainojen korkotukea maksettaisiin kolmelta
3692: töryhmille.                                            vuodelta valmistumisen jälkeen.
3693:    Opintotuen taso on viime vuosina muodostu-             Aloite ei aiheuta muutoksia opintotuen hallin-
3694: nut sellaiseksi, että se ei vastaa opintotukitoimin-   toon.
3695: nalle asetettuja koulutuspoliittisia ja työvoimapo-       Aloitteen mukainen uudistus saattaa opiskeli-
3696: liittisia tavoitteita. Opintotukeen sisältyy varsin    jat vastaavanlaisen perustoimeentuloturvan pii-
3697: huomattava omavastuuosuus, jonka jatkuvalle            riin, joka on luotu jo lähes kaikille muille
3698: olemassaololle ei ole perusteltuja syitä.              kansalaisryhmille.
3699:     Aloitteen mukaan opintotuen enimmäismäärät            Aloitteen mukainen uudistus lisäisi opiskelijoi-
3700: korotetaan kahdeksasosan korkeammaksi kuin             den etuja 1 486 700 000 markalla.
3701: kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa, mikä vastaa           Uudistus on tarkoitus saattaa voimaan asteit-
3702: opiskelijan kohtuullisia elinkustannuksia opiske-      tain 1 päivästä heinäkuuta 1987 lukien siten, että
3703: luaikana ja tekee mahdolliseksi koulutusresurs-        aloitteen mukaiset opintotuen ja opintorahan
3704: sien täysipainoisen hyväksikäytön.                     enimmäismäärät ovat toteutuneet kaikilla asteilla
3705:     Opintorahan perusosa ehdotetaan korotetta-         opintovuonna 1988-1989.
3706: 
3707: 
3708: 
3709: 
3710:  2601195V
3711: 2                                               1986 vp. -        LA n:o 21
3712: 
3713: 
3714: 
3715: 
3716:                                                  SISÄLLYSLUETTELO
3717: 
3718:                                                            Sivu                                                                         Sivu
3719:     YLEISPERUSTELUT                                               2. Aloitteen vaikutukset opin(omenestyksen arvioin-
3720:                                                                   tiin ............................................... .                  7
3721: 1. Opintojen taloudellisen tukemisen yhteiskunnal-
3722:    linen merkitys ................................ ..         3   3. Aloitteen organisatoriset ja henkilöstövaikutukset                   7
3723:    1.1. Opintotukilain (14.1.1972/28) tavoitteet ja               4. Aloitteen taloudelliset vaikutukset ............. .                  7
3724:           nykyinen tilanne ......................... .        3      4.1. Aloitteen taloudellisesti myönteiset vaiku-
3725:    1.2. Opintotuki verrattuna muihin vähimmäis-                           tukset .................................... .                   8
3726:           toimeentulojärjestelmiin .................. .      4
3727:    1.3. Keinot ................................... .          5      YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
3728:    1.3.1. Opintotuen enimmäismäärien kehittämi-
3729:                                                                      1.1. Opintotukilain muutosehdotusten petuste-
3730:             nen .................................... .       5
3731:    1. 3. 2. <?Pi.ske.lijoiden asumislisäjärjestelmän ke·                   lut .......................... · · · · · · · · · · · · · ·     9
3732:                                                                      1. 2. Voimaantulo ............................. .                    9
3733:             hmåmmen ............................. .          6
3734:    1. 3. 3. Opintolainojen korkotuen kehittäminen ..         7       LAKITEKSTI .................................. .                      9
3735:                                          1986 vp. -      LA n:o 21                                        3
3736: 
3737:                                             YLEISPERUSTELUT
3738: 
3739: 1. Opintojen taloudellisen tukemisen yhteiskun-          tamalla, jolloin opintorahojen reaaliarvo on alen-
3740:    nallinen merkitys                                     tunut huomattavasti enemmän kuin koko opin-
3741:                                                          totuen reaaliarvo.
3742: 1.1. Opintotukzlain (14.1.1972128) tavoitteet ja            Tilastokeskuksen tutkimuksen (KO 1983:7)
3743:      nykyinen tzlanne                                    mukaan hankittava koulutustaso riippuu van-
3744:                                                          hempien sosiaalisesta asemasta ja koulutustasos-
3745:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle opintotu-        ta. Voidaan siis olettaa, että opiskelemaan ha-
3746: kea koskevan lainsäädännön uudistamisesta (HE            keutumiseen vaikuttaa monia muitakin syitä
3747: n:o 121/71) todetaan seuraavaa:                          kuin opintotuen taso. Kuitenkaan opintotuen
3748:    ''Mitä laajemmiksi ja monipuolisemmiksi kou-          taso ei saisi olla esteenä opintielle hakeutumiseen
3749: lutuspalvelut kehittyvät, sitä keskeisemmäksi            eikä tutkinnon valmistumiselle, jos nuori haluaa
3750: muodostuu toiminta koulunkäynnin taloudellis-            hankkia itselleen vanhempiaan paremman koulu-
3751: ten edellytysten turvaamiseksi. Tavoitteena tulee        tuksen. Tärkein sosiaalista liikkuvuutta ylläpitävä
3752: olla opintososiaalisten olosuhteiden kehittäminen        tekijä yhteiskunnassa on edelleen koulutuksen
3753: siten, että kaikilla on mahdollisuus sosiaalisista,      hankkiminen.
3754: taloudellisista ja alueellisista tekijöistä riippumat-      Tutkimusten ja selvitysten mukaan opintotuen
3755: ta kouluttaa itsensä sekä yksilön että yhteiskun-        suurin ongelma on tuen riittämättömyys, opinto-
3756: nan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.             tuen enimmäismäärienkään varassa on miltei
3757:    Esitettyjen tavoitteiden toteuttaminen edellyt-       mahdotonta opiskella täysiä lukuvuosia. Ongel-
3758: tää selkeän lainsäädännöllisen perustan luomista         maa on kärjistänyt opiskelutahdin kiristyminen.
3759: kokonaisvaltaisen opintotukijärjestelmän ja opin-        Velkaantuminen ja lasten elatuksesta aiheutuvat
3760: totuen sisällön asteittaiseksi kehittämiseksi siten,     rasitteet ovat merkittävästi vähentäneet tuen riit-
3761: että opintotuki antaa yksilölle mahdollisuuden           tävyyttä.
3762: ammatinvalintaan eikä saata häntä valitsemaan                Opintotukea myönnetään enintään seitsemäksi
3763: ansiotyöhön menoa ammattitaidottomana. Ko-               vuodeksi yhtä tutkintoa kohden ja erityisesti
3764: konaisvaltainen opintotukijärjestelmä merkitsee          korkeakouluopiskelijoista yhä suurempi osa ylit-
3765: oppivelvollisuuskoulun jälkeen opintojaan jatka-         tää opintotukinormit; tutkinnon suorittaminen
3766: vien henkilöiden opiskeluaikaisen toimeentulon           kestää yli 7 vuotta yhä useammilla.
3767: turvaamista mahdollisimman keskitetysti yhden                Valtion opintotukikeskuksen (VOTK) mukaan
3768: yhtenäisen opintotukilain nojalla.''                     opintotukilain mukaisen tuen keskeiseksi ongel-
3769:    Opintotuen tavoitteina voidaan edelleen pitää:        maksi on muodostunut tuen mitoittaminen opis-
3770:    1. Opiskeluedellytysten parantaminen yhteis-          kelijan olosuhteet huomioon ottaen riittäväksi ja
3771: kunnan koulutustavoitteiden saavuttamiseksi vä-          kohtuullisen toimeentulon turvaavaksi (KM
3772: hentämällä alueellisten ja taloudellisten taustate-       1983:7). Edelleen Valtion opintotukikeskuksen
3773: kijöiden vaikutusta peruskoulun jälkeiseen kou-          mukaan kohtuullisen toimeentulon turvaavan
3774: lutukseen hakeutumisessa.                                opintotuen tason määrittelyä on vaikeuttanut
3775:    2. Opiskeluajan toimeentulokustannusten kat-          sopivan, yleisesti hyväksytyn vertailutason sekä
3776: taminen erilaisten opintotukimuotojen avulla.             toisaalta kustannustason kehityksen huomioon
3777:    3. Vanhemmille lasten koulutuksesta aiheutu-          ottavan ja sitovan kehittämisohjelman puuttumi-
3778: vien kustannusten vähentäminen.                           nen.
3779:    Opintotuen tavoitteiden toteutumista on hai-              Valtion opintotukikeskus on pyrkinyt etsimään
3780: tannut opintotuen enimmäismäärien reaaliarvon            mitoitusperusteita opiskelijoiden parissa suorite-
3781: aleneminen. Opintotuen enimmäismäärien reaa-              tuista kulutustutkimuksista, joita ei ole kuiten-
3782: liarvo on noin 10 prosenttia alhaisempi kuin mitä         kaan pystytty toistaiseksi hyödyntämään.
3783: tuki oli seitsemänkymmentäluvun alkupuolella                 Valtion opintotukikeskuksen johtokunnan laa-
3784: (keskimääräisen tuen reaaliarvo on alentunut              timassa muistiossa (KM 1983:7) opintotukilain
3785:  noin 16 prosenttia). Tuen enimmäismäärissä ei            mukaisen opintotuen kehittämisestä esitetään
3786: ole otettu huomioon opiskelun muuttumisen                 eräänlainen kehittämisohjelma opintotuelle. Oh-
3787:  aiheuttamia tarpeita. Esimerkiksi korkeakoulujen         jelma tähtää lähinnä vanhempien tulojen perus-
3788:  tutkinnonuudistuksen toteuttaminen ei johtanut           teella tapahtuvan tarveharkinnan asteittaiseen
3789: opintotuen kehittämiseen. Opintotuen tasoa on             purkamiseen. Ohjelmassa ei oteta kantaa siihen,
3790:  pidetty yllä pääasiassa opintolainaosuutta korot-        mikä opintotuen taso mahdollistaa kokopäiväisen
3791: 4                                           1986 vp. -       LA n:o 21
3792: 
3793: 
3794: opiskelun lukukausien aikana. Esitetyn ohjelman                     Opintotukilain voimassaoloaikana opintotuen
3795: toteuttaminen sellaisenaan ei poistaisi opinto-                  saajien lukumäärä on kasvanut voimakkaasti vii-
3796: tuen enimmäismäärien riittämättömyyttä. Ope-                     me vuosiin saakka. Lainansaajien lukumäärä on
3797: tusministeriön hallinnonalan yleissuunnitelmassa                 vakiintunut noin 110 000-120 000 opiskelijan
3798: vuosiksi 1986-1990 esitetyn opintotuen kehittä-                  tasolle. Opintorahaa myönnettiin lukuvuonna
3799: misohjelman toteuttaminen ei myöskään oleelli-                   1984-1985 noin 233 500 opiskelijalle.
3800: sesti parantaisi opintotuen enimmäismäärien riit-
3801: tävyyttä.
3802: 
3803: 
3804:                                   Opintotuki lukuvuonna 1984-1985
3805:                                             opintorahat                                         opintolainat
3806:                                 saajien          o/o määrä          keskim.        saajien          %      takausten keskim.
3807:                                lukum.        opisk.  yht.            saajaa       lukum.         opisk.      määrä    saajaa
3808:                                (opisk.)     määrästä milj.          kohden        (opisk.)      määrästä      yht.   kohden
3809:                                                       mk              mk                                     milj.     mk
3810:                                                                                                                mk
3811: Lukiot ................         57 300           51        52          910         2 800             3          9    3 300
3812: Kansanopistot .........          5 600           82        13        2 220         4 100            60       24      5 900
3813: Ammat. oppii. ........         122 000           90       255        2 110        66 600            50      411      6 200
3814: Korkeakoulut .........          46 800           54       147        3 144        45 700            53      452      9 900
3815: Ulkom. oppii. .........          1 700                      7        3 930         1 900                     20     10 400
3816: Yhteensä ..............        233 500           69       474        2 030 121 100                  36      916      7 560
3817: 
3818: 
3819:     Tarkasteltaessa opintotukilain mukaisten val-                not, takaajana maksetut lainat sekä korkoavus-
3820: tion menojen kehitystä kokonaisuutena huo-                       tukset ja hallintomenot, on kehitys ollut asian-
3821: mioon ottaen opintorahamenojen lisäksi myös                      omaisen vuoden hintatasossa seuraava (milj. mk):
3822: opintolainojen korkohyvitys- ja hoitokorvausme-
3823: 
3824: 
3825:                                           1976            1978           1981                1984        1985          1986
3826:                                            TP              TP             TP                  TP         TMA          TMA
3827: Opintorahat (sisältää asu-
3828: mislisän) ..................               56             150            298                 503          544          644
3829: Opintolainojen valtionta-
3830: kaus ja korkotuki ..........              107             104            162                 198          212          236
3831: Opintotukikeskuksen me-
3832: not .......................                 2               3                 4                6            7             7
3833: Menot yhteensä ...........                165             257            464                 707          763          887
3834: Menot % valtion menoista                  0,5             0,7            0,8                 0,8          0,8          0,9
3835: 
3836: 
3837: 
3838:    Huomattava osa opintotukimenojen kasvusta                     1.2. Opintotuki veTTattuna muihin vähimmäis-
3839: aiheutuu opintorahan saajien lukumäärän kas-                          toimeentulojärjestelmiin
3840: vusta. Opintorahan perusosan sai vuonna 1976
3841: hieman alle 100 000 opiskelijaa, ja vuonna 1981                     Verrattuna muihin vähimmäistoimeentulon
3842: oli opintorahan perusosan saajia jo noin 200 000.                turvaaviksi suunniteltuihin järjestelmiin on koko
3843:                                                  1986 vp. -   LA n:o 21                                          5
3844: 
3845: opintotuen ja opintorahojen enimmäismäärien                   opintotuki ei luo edellytyksiä lukukausien aikai-
3846: taso varsin matala, kun otetaan huomioon opin-                selle opiskelijoiden toimeentulolle.
3847: totukitoiminnan tavoitteet:
3848: 
3849:    Korkeakouluopiskelijan opin-                               1.3. Keinot
3850:    totuki lukuvuonna 1986-
3851:    1987 (sis. opintorahan petus-                              1. 3.1. Opintotuen enimmäismäärien kehittämi-
3852:    osan 270 mk/ kk ja lainan                                          nen
3853:    1 410 mk/kk) ................               1 680 mk/kk       Opiskelijoilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuk-
3854:    Toimeentulotuen perusosa, I                                sia opiskella täysiä lukukausia pelkän opintotuen
3855:    kuntaryhmä, tarkoitettu ruo-                               varassa. Tilanne edellyttää pikaista korjausta,
3856:    kaan      ja     käyttövaroiksi,                           koska mitkään koulutus- tai työvoimapoliittiset
3857:    1.9.1986.....................                914 mk/kk     syyt eivät edellytä omavastuuosuuksien sisällyttä-
3858:    Minimi sairaus- ja äitiyspäivä-                            mistä opintotukeen opiskelijan, itsensä tai hänen
3859:    raha 1.7.1986 ................              1 091 mk/kk    vanhempiensa tai perheenjäsentensä kannetta-
3860:    Työttömyysturvan peruspäivä-                               vaksi. Erityisen epäoikeudenmukainen tilanne on
3861:    rahan täysi määrä 1.1.1986                                 niiden opiskelijoiden osalta, jotka vanhempien
3862:    (21 x 70 mk) . . . . . . . . . . . . .. .   1 505 mk/kk    vähävaraisuuden takia eivät voi saada muuta
3863:    Kansaneläkkeen pohjaosa ja                                 tukea opiskelulleen kuin opintotuen. Koulutus-
3864:    täysi lisäosa, I kuntaryhmä,                               ja työvoimapoliittisten tavoitteiden vuoksi ei ole
3865:     1.1.1986 .....................             1 828 mk/kk    mielekästä ylläpitää nykyisentasoista opintotu-
3866:    Alin     valtion    virkapalkka                            kea, joka pakottaa opiskelijat hakeutumaan opis-
3867:    (A1, I)      enoakanpidätyksen                             kelualaa vastaamattomaan työhön lukukausien
3868:    jälkeen (19.75A) 1.1.1986 ....              2 747 mk/kk    aikana.
3869:                                                                  Hallituksen esityksessä työttömyysturvalaiksi
3870:    Opintorahan perusosan lisäksi vanhempiensa                 ym. (HE n:o 38/1984 vp.) luvussa 1.2.3.1.
3871: kodin ulkopuolella asuva opiskelija saa opintora-             Perustueva todetaan seuraavaa: ''Perusturvan ta-
3872: han asumislisää 350 mk/kk pääsääntöisesti yh-                 voitteena on taata turvan piiriin kuuluvalle sekä
3873: deksältä kuukaudelta vuodessa. Jos opiskelijan                hänen huollettavinaan oleville riittävä vähim-
3874: maksama vuokra ylittää 530 mk/kk, voidaan                     mäistoimeentulo. Perustuevan saaminen ei kui-
3875: asumislisää korottaa enintään 160 mk/kk vuok-                 tenkaan saisi muodostua työhön tai koulutukseen
3876: ran määrän perusteella. Kansaneläkkeen asumis-                hakeutumista rajoittavaksi tekijäksi. Näin ollen
3877: tuki 530 markan kuukausivuokralla on 313 mk/                  peruspäivärahan tason tulisi olla työstä saatavan
3878: kk ja asumistuen enimmäismäärä yksinäisellä                   ansiotason alapuolella, mikä käytännössä merkit-
3879: eläkkeensaajalla on 677 mk/kk.                                see virka-, toimi- ja työehtosopimusten alimpien
3880:    Opintotuen lapsikorotus on 1. 7.1986 alkaen                palkkojen mukaista tasoa alhaisempaa päivära-
3881: 320 mk/kk. Lapsikorotus on kokonaan opintora-                 haa.''
3882: haa. Opintotuen lapsikorotus ei ole niin selvästi                Jos työttömyysturvan peruspäivärahan taso ha-
3883: jälkeen jäänyt muista tukimuodoista kuin opin-                lutaan asettaa niin matalaksi, että se ei rajoita
3884: torahan perusosa.                                             hakeutumista koulutukseen, olisi myös opinto-
3885:    Opiskelijan yhteiskunnalta saama varsinainen               tuen taso asetettava niin korkeaksi, että se tekee
3886: tuki muodostuu opintorahan perusosasta ja asu-                lukukausien aikaiset kokopäiväiset opinnot talou-
3887: mislisästä sekä opintolainojen valtiontakauksesta             dellisesti mahdollisiksi. Edellä olevan mukaan
3888: ja korkotuesta. Opintotuesta suurimman osan                   opintotuen tason tulisi olla korkeampi kuin työt-
3889: muodostava opintolaina on itse asiassa valtion                 tömyysturvan peruspäivärahan taso, mutta sen ei
3890: takaamaa palkkaennakkoa myöhemmin mahdol-                     tarvitsisi olla alimpien sopimusten mukaisten
3891: lisesti tulevista ansioista.                                   palkkojen tasolla.
3892:    Opintorahan perusosa on edellä esitetyn perus-                 Koska pitkäaikainenkaan opiskelu ei välttä-
3893: teella varsin vaatimaton ja sen tasoa kuvaa, että              mättä takaa keskimääräistä paremmin palkattuja
3894: jo neljännen opintovuoden opintolainojen korko-                työtilaisuuksia, on opintotuen mitoituksessa kiin-
3895:  menojen omavastuuosuus on sitä suurempi.                      nitettävä erityistä huomiota opintorahan ja opin-
3896:    Edellä oleva vertailu osoittaa myös sen, että               tolainan välisen suhteen korjaamiseen, jotta opis-
3897: 6                                       1986 vp. -      LA n:o 21
3898: 
3899: kelijoiden velkaantumiskehitystä voidaan hillitä                              Nykyinen   Aloite   Erotus
3900: ja yleinen mielenkiinto koulutuksen hankkimi-                                  tilanne
3901:                                                                               1.7.1986
3902: seen voidaan säilyttää.
3903:    Opintotuen riittävä enimmäistaso lienee noin         Opintoraha ......          270    1 091   +    821
3904: 10-15 prosenttia korkeampi kuin sellaisen kan-          Laina ............       1 410      965        445
3905: saneläkkeen saajan eläkkeen taso, jolla ei ole          Yht ..............       1 680    2 056   +    376
3906: muita eläketuloja. Opiskelijan elämäntilanteen          Lainamäärä 5 vuo-
3907: vertaaminen eläkkeelle siirtyvän henkilön tilan-        den jälkeen ......      69 784   45 193   -24 591
3908: teeseen tekee oikeutetuksi esittää opintotuen
3909: enimmäismäärien tasoa korkeammaksi kuin kan-            Lyhennykset ......       6 978    4 519       2 459
3910: saneläkkeen minimitaso.                                 ja korot ..........      5 138    3 327   -   1811
3911:    Opintorahan perusosan mitoituksessa on pi-           korkotuen päätty-
3912: dettävä keskeisenä lähtökohtana opiskelijan vel-        misen jälkeen
3913: kaantumiskehityksen pysäyttämistä ja opiskelijoi-       (mk/vuosi)              12 115    7 846   -   4 269
3914: den velkaantumisen asteittaista alentamista.
3915: Opintorahan perusosan taso olisi luontevaa nos-
3916: taa samalle tasolle kuin sairauspäivärahan vähim-          Lainamääriä arvioitaessa on käytetty 2 prosen-
3917: mäismäärä, jolloin opintorahan täyden määrän            tin vuotuista kustannustason nousua ja korkona
3918: osuus täysimääräisestä opintotuesta olisi noin 50       on käytetty 7, 75 prosenttia. Korot ja lyhennykset
3919: prosenttia.                                             on ilmoitettu ensimmäisenä vuotena korkotuen
3920:    Jos opintotuen täysimäärä korotetaan 12,5 pro-       päättymisen jälkeen, jolloin menot ovat suurim-
3921: senttia korkeammaksi kuin kansaneläkkeen mini-          millaan.
3922: mitaso ja opintorahan perusosan täysimäärä koro-          Jos opintotuen enimmäismäärä korotetaan riit-
3923: tetaan sairauspäivärahan minimimäärän tasolle,          tävälle tasolle korottamalla opintolainan osuutta
3924: niin opintolainojen kokonaismäärä 5 vuoden              opintotuesta, niin tämä turvaisi kyllä kokopäivä-
3925: opiskelujen jälkeen olisi noin 35 prosenttia pie-       opinnot, mutta jättäisi opintonsa päättäneet ta-
3926: nempi kuin nykyisellä järjestelmällä.                   loudellisesti vaikeaan asemaan. Opintolainan
3927:     Velkaantuminen on myös erittäin tärkeä tulon-       määrä olisi lähes 20 prosenttia suurempi kuin
3928: jakokysymys, koska velkaantuminen ja velanhoi-          nykyisin.
3929: tokulut jakautuvat epätasaisesti opiskelijoiden            Koska nykyisestä opintotukilaista ovat puuttu-
3930: keskuudessa. Kaikkien opiskelijoiden ei tarvitse        neet säännökset, joiden nojalla opintotuki olisi
3931: ottaa opintolainaa, eikä siis maksaa sitä takaisin.     sidottu elinkustannusten muuttumiseen, minkä
3932: Valmistuneen opiskelijan opintovelkojen määrää          seurauksena opintotuen reaaliarvo on päässyt ale-
3933:  tuskin otetaan palkanmaksuperusteeksi, joten           nemaan ja tuki on muuttunut entistä enemmän
3934: velkaantuneisuuden aiheuttamat erot opiskelijoi-        lainapainotteiseksi, aloitteessa ehdotetaan, että
3935: den ja vastavalmistuneiden käytettävissä olevissa       opintotukilakiin otetaan säännökset, joiden no-
3936: tuloissa eivät poistu harjoitettavalla palkkapolitii-   jalla opimotuki, opintorahan perusosa ja opinto-
3937:  kalla. Inflaation hidastuminen johtaa opintolai-       rahan huoltajalisä pidetään elinkustannusten ta-
3938:  nojen reaalisen takaisinmaksurasitteen kasvuun,        salla.
3939:  mikä aiheuttanee vaateen korottaa koulutusta
3940: vaativien alojen suhteellista palkkatasoa.
3941:     Edellä olevan perusteella aloitteessa ehdote-       1. 3. 2. Opiskelijoiden asumislisäjärjestelmän ke-
3942: taan, että opintotuen enimmäismäärä korotetaan                 hittäminen
3943:  12,5 prosenttia korkeammaksi kuin kansaneläk-
3944: keen pohja- ja lisäosa I kuntatyhmässä, 2 056             Opintotukilain 10 §:n 4 momentin nojalla
3945: markkaan kuukaudessa. Edelleen ehdotetaan, et-          opiskelijalle maksetaan asumislisää useimmiten
3946:  tä opintorahan perusosan enimmäismäärä korote-         yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa (ajalle
3947: taan 1 091 markkaan kuukaudessa, mikä vastaa            1.9.-31.5.).
3948: vähimmäissairauspäivärahaa ja on 53, 1 prosenttia         Yleisenä käytäntänä asumisen tukemisjärjestel-
3949: opintotuen enimmäismäärästä.                            missä on, että tukea myönnetään pääsääntöisesti
3950:     Aloitteen mukainen opintotuki muodostuisi           12 kuukaudeksi kerrallaan (samaan asuntoon) tai
3951: seuraavaksi, mikäli uudistus olisi voimassa             seuraavaan tuen tarkistamiseen asti (AsumistukiL
3952:  1.7.1986:                                              25.5.1976/421, 15 §).
3953:                                        1986 vp. -- LA n:o 21                                          7
3954: 
3955:    Ei ole olemassa perusteita, joiden nojalla voi-   on pidettävä lähtökohtana asianomaisen oppi-
3956: taisiin pitää hyväksyttävänä, että opiskelijoiden    määrän suorittamiseen käytettävää keskimääräistä
3957: asumista kodin ulkopuolella ei tuettaisi ympäri-     aikaa, ja edelleen 3 momentin mukaan opintotu-
3958: vuotisesti. Säilyttääkseen asuntonsa opiskelijat     kea myönnetään saman tutkinnon suorittamiseen
3959: joutuvat maksamaan vuokraa myös kesäajalta.          enintään seitsemäksi vuodeksi .
3960: Useissa tapauksissa opiskelijat hakeutuvat työhön      .Opintotuen enimmäismäärien tason korotta-
3961: opiskelupaikkakuntansa ulkopuolella ja joutuvat      minen tarvetta vastaavaksi ei aiheuta muutospai-
3962: hankkimaan kesäaikaisen asunnon työntekemis-         neita opintomenestyksen arviointiperusteisiin.
3963: paikkakunnaltaan. Osa opiskelijoista joutuu          Opintomenestyksen arviointikriteerit on säädetty
3964: maksamaan       vuokraa     kahdesta    asunnosta    aikana, jolloin opintotuki opiskeluolosuhteet
3965: kesäaikana. Useimpien opiskelijoiden palkkataso      huomioon ottaen nykyistä paremmin vastasi tar-
3966: on myös niin matala, että esteitä asumisen tuke-     vetta, joten opintotuen tason korottaminen saat-
3967: miselle kesäaikana ei ole.                           taa opintomenestyksen arviointikriteerit jälleen
3968:                                                      mielekkääseen yhteyteen opintotuen koroteron
3969:                                                      tason kanssa. Ammatillisten oppilaitosten opiske-
3970: 1. 3. 3. Opintolainojen korkotuen kehittäminen
3971:                                                      lurytmi tuskin tulee muuttumaan opintotuen
3972:    Opintotukilain 7 §:n 2 momentin (19.7.1982/       kehittämisen takia, joten opintomenestyksen ar-
3973: 550) mukaan opintolainojen korkotuen maksa-          vioinnissa ei esiintyne muutospaineita. Useiden
3974: minen lopetetaan puolentoista vuoden kuluttua        korkeakoulututkintojen valmistumisajat ovat vii-
3975: ensimmäisestä opintojen päättymiskuukautta           me vuosina voimakkaasti pidentyneet, ja useilla
3976: seuraavasta koronmaksupäivästä, kuitenkin vii-       aloilla keskimääräiset valmistumisajat ylittävät
3977: meistään neljäntoista vuoden kuluttua siitä, kun     seitsemän vuotta; ajan, jolle opintotukea voidaan
3978: lainaerää on ensimmäisen kerran nostettu.            myöntää, joten myöskään korkeakouluopiskeli-
3979:    Pahoin velkaantuneen opiskelijan velanhoito-      joiden opintomenestyksen arviointikriteerejä ei
3980: menot korkotuen päättymisen jälkeen saattavat        ole syytä muuttaa tiukemmiksi.
3981: vastata 15 000-20 000 markan lisäystä brutto-           Korkeakouluopiskelijoiden valmistumisaikoi-
3982: palkkaan vuodessa. Opintolainojen raskaimmat         hin opintotuen korottaminen vaikuttanee lyhen-
3983: hoitomenot ajoittuvat ajanjaksolle, jolloin vasta-   tävästi, koska lukuvuoden aikana opiskelija pys-
3984: valmistuneen nuoren tulot ovat pienimmillään ja      tyy osallistumaan opetukseen useampien kuukau-
3985: menot perheen perustamisen ja asunnonhankin-         sien aikana kuin tätä nykyä. Todennäköisesti osa
3986: nan takia suurimmillaan.                             opiskelijoista käyttää parantuneita taloudellisia
3987:    On luonnollista, että työntekijän velkaantunei-   opiskeluedellytyksiä tutkintojensa syventämiseen,
3988: suutta ei voida ottaa palkanmaksuperusteeksi,        jolloin valmistumisajat eivät välttämättä lyhene,
3989: joten on kohtuullista, että opintotukilakia muut-    mutta opiskelijan ja kansakunnan henkinen pää-
3990: tamalla helpotetaan vastavalmistuneiden talou-       oma kasvaa, mitä ei ole syytä yrittää hillitä
3991: dellista asemaa, millä on myös merkittäviä perhe-    muuttamalla opintotuen saantiperusteita tai
3992: kustannuksia tasaavia vaikutuksia. Takaisinmak-      opintomenestyksen arviointikriteerejä.
3993: samattornia opintolainoja ei oteta huomioon
3994: esim. asumistukilain (4.6.1975/408) mukaista         3. Aloitteen organisatoriset Ja henkilöstövaiku-
3995: asumistukea myönnettäessä, hyväksyttäessä lasta         tukset
3996: kunnalliseen päivähoitopaikkaan sekä määritettä-
3997: essä kunnallisen päivähoidon maksuja.                    Aloite opintotuen enimma1smaanen kehittä-
3998:    Aloitteessa ehdotetaan, että opintolainojen       misestä ei aiheuta muutostarpeita valtion opinto-
3999: korkotuen maksatusaikaa jatketaan kolmeen vuo-       tukihallinnossa. Opintotuen hakijamäärät ja
4000:  teen opintojen päättymisen jälkeen ja enintään      myöntämisperusteet eivät todennäköisesti tule
4001: kuuteentoista vuoteen ensimmäisen lainaerän          oleellisesti muuttumaan, joten aloitteen hyväksy-
4002: nostamisesta.                                        minen ei aiheuta henkilöstön lisäys- tai uudel-
4003:                                                      leensijoittelutarpeita valtion opintotukihallinnol-
4004:                                                      le.
4005: 2. Aloitteen vaikutukset opintomenestyksen ar-
4006: viointiin                                            4. Aloitteen taloudelliset vaikutukset
4007:   Opintotukiasetuksen 4 §:n 2 momentin mu-             Seuraavassa arvioidaan menojen kasvua opinto-
4008: kaan opiskelijan opintomenestystä harkittaessa       rahan perusosan osalta verrattuna vuoden 1986
4009: 8                                                          1986 vp. -          LA n:o 21
4010: 
4011: tulo- ja menoarvioon, jos uudistus olisi voimassa                                  määristä. Keskimääräiseksi opintorahan petus-
4012: vuonna 1986. Arviossa on käytetty opetusminis-                                     osaksi on arvioitu 75 prosenttia enimmäismääräs-
4013: teriön hallinnonalan yleissuunnitelmassa vuosiksi                                  tä.
4014: 1986-1990 esitettyjä arvioita opintorahan saaja-
4015: 
4016:                                                                                        TMA 86 1 )          Aloite 2)           Saajia
4017:                                                                                                                                1986
4018: Lukiot ........................................... .        58 300 000        471 300 000                   64 000
4019: Ammatilliset oppilaitokset ........................ .      243 500 000        972 100 000                 132 000
4020: Korkeakoulut ..................................... ---=-='-'----"-~_::___:_
4021:                                                            117 150 000_ _-=:...::_;:_=-.:...~...:....::.--.:::...:.-=-==
4022:                                                                               368 200 000                   50 000
4023: Yhteensä ......................................... .       419 000 000      1 811 600 000
4024: Huoltajatisä ...................................... .                          19 000 000
4025: Menojen kasvu .................................... - - - - - - - - - -      1 411
4026:                                                                               - -600- -000   ------
4027: 1) mukana huoltajalisä, yhteensä 19,0 miljoonaa markkaa.
4028: 2
4029:  ) kaikilla opintoasteilla opintorahan perusosan enimmäismääränä on käytetty 1 091 mk/kk ja keskimääräisenä
4030:    opintorahan perusosan määränä on käytetty 818,25 mk/kk.
4031: 
4032: 
4033:   Jos lukioasteen opintorahan petusosa säilyte-                                    seksi aiheutuu noin 60 miljoonan markan vuotui-
4034: tään 66 prosenttina opistoasteen opintorahan                                       nen kustannus.
4035: petusosasta, niin arvioitu meno lukioasteella on                                     Korkotuen maksatuksen jatkamisesta kolmeen
4036: 345,6 miljoonaa markkaa.                                                           vuoteen valmistumisen jälkeen aiheutuu noin 16
4037:   Opintorahan asumislisän yhdenmukaistamises-                                      miljoonan markan vuotuinen kustannus.
4038: ta muiden asumisentukemisjärjestelmien kaltai-
4039: 
4040:      Aloitteen mukaisten lisämenojen ajoittuminen (milj. mk):
4041: Tulo- ja menoarvio                                                                         1986         1987            1988        1989
4042:       opintorahan perusosa
4043:       korkeakoulut ................................. .                                    111,6       139,5
4044:       ammatilliset oppilaitokset ..................... .                                              323,8            404,8
4045:       lukiot ........................................ .                                                                183,5      229,5
4046:       ympärivuotinen asumislisä......................                                      60,0
4047:       korkotuen pidennys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           16,0
4048:                                                                                    ----~-----------------
4049: Menojen kasvu vuosittain ......................... .                                      187,6       463,3         588,3         229,5
4050: Menoj~n ~~vu yhteensä .......................... .                                                    650,9        1239,2        1468,7
4051: HuoltaJaltsa ...................................... .                                                                              19,0
4052:                                                                                                                                  1487,7
4053: 
4054: 4.1. Aloitteen taloudellisesti myönteiset vaiku-                                   va huomioon lisävuodet, jotka korkeasti koulu-
4055:       tukset                                                                       tettu työvoima on aktiivisena kansantalouden
4056:    Koska koko opintotuen ja erityisesti opintora-                                  palveluksessa uudistuksen tuloksena.
4057: han perusosan taso on tällä hetkellä niin matala,                                     Uudistuksen toteuttaminen toisi säästöjä mm.
4058: aiheuttaa opintotuen korottaminen tarvetta vas-                                    seuraavista lähteistä:
4059: taavaksi vähintäänkin opintotukimenojen kaksin-                                       - säästöt työttömyyskorvauksissa, kun koulu-
4060: kertaistumisen ilman, että samalla pystyttäisiin                                   tusta vastaamaton lukukausien aikana tapahtuva
4061: oleellisesti alentamaan opiskelijoiden velkaantu-                                  opiskelijatyö korvataan työttömänä olevalla varsi-
4062: miskehitystä. On huomattava, että riittävyyson-                                    naisella työvoimalla;
4063: gelmia ei voida ratkaista maksamalla korkeampaa                                       - tutkintojen laadun kehittyminen;
4064: opintotukea lyhyemmältä ajalta.                                                       - lyhentyneestä valmistumisajasta seuraava
4065:    Arvioitaessa kansantalouden mahdollisuuksia                                     aktiivisen työajan lisääntyminen;
4066: rahoittaa aloitteen mukainen uudistus, on otetta-                                     - lahjakkuustappioiden väheneminen.
4067:                                        1986 vp. -    LA n:o 21                                          9
4068: 
4069:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
4070: 
4071: 1.1. Opintotukilain muutosehdotusten peruste-           10 § 4 mom. Momentissa säädetään asumisli-
4072:      lut                                             sän myöntämisestä 12 kuukaudelta vuodessa.
4073:                                                      Ympärivuotisen asumislisän toteuttamisesta sää-
4074:    2 a §. Pykälän mukaan opintotuen täysimäärä       detään asetuksella.
4075: on 2 056 mk opiskelukuukautta kohden vastaten
4076: virallisen     elinkustannusindeksin    pistelukua
4077: 1.1.1986. Pykälässä ehdotetaan, että elinkustan-     1.2. Voimaantulo
4078: nusten noustua tai laskettua on valtioneuvoston
4079: korotettava tai alennettava opintotuen enimmäis-        Lakialoite on tarkoitus saattaa voimaan 1 päi-
4080: määrää vuosittain 1 päivästä heinäkuuta lukien.      västä heinäkuuta 1987 alkaen seuraavasti:
4081:    7 § 2 mom. Säännöksellä on tarkoitus helpot-         1. 7.1987 alkaen ovat yliopisto- ja korkeakou-
4082: taa vastavalmistuneiden taloudellista asemaa ja      luopiskelijoiden opintotuen ja opintorahan pe-
4083: keventää perheen perustamisesta tai asuntoinves-     rusosan enimmäismäärät, opintorahan lapsikoro-
4084: toinneista aiheutuvia taloudellisia rasitteita.      tus kaikilla opintoasteilla, opintolainojen korko-
4085:    JO § 2 mom. Momentin mukaan opintorahan           tuen maksatus lain voimaantulon jälkeen erään-
4086: täysimäärä on 1 091 mk opiskelukuukautta koh-        tyville lainoille ja opintotuen asumislisä aloitteen
4087: den ja opintorahan korotus 320 mk opiskelukuu-       mukaisia.
4088: kautta ja kutakin hakijan huollettavana olevaa          1. 7.1988 alkaen ovat kansanopistojen yleissi-
4089: alaikäistä lasta kohden. Edelleen ehdotetaan, että   vistävillä opintolinjoilla ja ammatillisessa koulu-
4090: elinkustannusten noustua tai laskettua on valtio-    tuksessa opiskelevien opiskelijoiden opintotuki ja
4091: neuvoston korotettava tai alennettava opintora-      opintorahan perusosa aloitteen mukaisia.
4092: han perusosan enimmäismäärää ja lapsikorotusta          1. 7.1989 ovat lukioissa ja lukioasteella opiske-
4093: vuosittain 1 päivästä heinäkuuta lukien. Valtio-     levien opiskelijoiden opintotuki ja opintorahan
4094: neuvosto voi päättää, että opintorahan perusosa      perusosa aloitteen mukaisia.
4095: maksetaan koeotettuna korkeiden opiskelukus-
4096: tannusten takia tai opintolainojen opiskeluaikais-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4097: ten korkomenojen kompensoimiseksi, mikä mah-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4098: dollistaa opintotuen mitoittamisen kustannuksia             kiehdotuksen:
4099: vastaavaksi.
4100: 
4101: 
4102: 
4103:                                                Laki
4104:                                     opintotukilain muuttamisesta
4105: 
4106:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4107:   muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotukilain (28/72) 7 §:n 2 momentti sekä
4108: 10 §:n 2 ja 4 momentti,
4109:   sellaisina kuin ne ovat, 7 §:n 2 momentti 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (550/82),
4110: 10 §:n 2 momentti 10 päivänä tammikuuta 1986 annetussa laissa (14/86) ja 10 §:n 4 momentti 14
4111: päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (48/83), sekä
4112:   lisätään lakiin uusi 2 a §, seuraavasti:
4113: 
4114:                       2a§                                                    7§
4115:    Opintotuen kuukausierä on vähintään 2 056
4116: markkaa niin, että tämä rahamäärä vastaa viralli-       Korkotuen maksaminen lopetetaan kolmen
4117: sen elinkustannusindeksin pistelukua 1 päivänä       vuoden kuluttua ensimmäisestä 1 §:ssä tarkoitet-
4118: tammikuuta 1986. Elinkustannusten noustua tai        tujen opintojen päättymiskuukautta seuraavasta
4119: laskettua on valtioneuvoston korotettava tai alen-   koronmaksupäivästä, kuitenkin viimeistään 16
4120: nettava opintotuen enimmäismäärää vuosittain 1       vuoden kuluttua siitä, kun lainaerää on ensim-
4121: päivästä heinäkuuta lukien.                          mäisen kerran nostettu.
4122: 
4123: 2   260195V
4124: 10                                     1986 vp. -     LA n:o 21
4125: 
4126:                        10 §                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
4127:                                                       1987 siten, että
4128:    Opintorahan perusosan kuukausierä on vähin-           1) heinäkuun 1 päivästä 1987 lukien on yli-
4129: tään 1 091 markkaa, ja opintorahan lapsikorotus       opistoissa ja korkeakouluissa sekä asetuksella erik-
4130: on 320 markkaa jokaista opintorahan saajan            seen säädetyissä oppilaitoksissa opintotuen enim-
4131: huollettavana olevaa alaikäistä lasta ja opiskelu-    mäismäärä 2 a §:n mukainen ja opintorahan pe-
4132: kuukautta kohden niin, että nämä rahamäärät           rusosan enimmäismäärä ja opintorahan lapsikoro-
4133: vastaavat virallisen elinkustannusindeksin pistelu-   tus 10 §:n 2 momentin mukainen;
4134: kua 1 päivänä tammikuuta 1986. Elinkustannus-            2) heinäkuun 1 päivästä 1987 lukien on erään-
4135: ten noustua tai laskettua on valtioneuvoston          tyvien lainojen korkotuen maksatusaika opinto-
4136: korotettava tai alennettava opintorahan perus-        jen päättymisen jälkeen 7 §:n 2 momentin mu-
4137: osan ja lapsikorotuksen enimmäismäärää vuosit-        kainen;
4138: tain 1 päivästä heinäkuuta lukien. Valtioneuvos-         3) heinäkuun 1 päivästä 1987 lukien opintora-
4139: to voi päättää opintorahan perusosan maksami-         han asumislisää myönnetään 10 §:n 4 momentin
4140: sesta koeotettuna tavanomaista korkeampien            mukaisesti;
4141: opiskelukustannusten sekä korkeiden opintolai-           4) heinäkuun 1 päivästä 1988 lukien on kan-
4142: nojen korkomenojen takia.                             sanopistojen yleissivistävillä opintolinjoilla ja am-
4143:                                                       matillisessa koulutuksessa opintotuen enimmäis-
4144:   Asumislisän enimmäismäärän ja korotusperus-         määrä 2 a §:n mukainen ja opintorahan perus-
4145: teet vahvistaa valtioneuvosto vuosittain ottaen       osan enimmäismäärä 10 §:n 2 momentin mukai-
4146: huomioon opiskelijoiden asumiskustannuksissa          nen; Ja
4147: tapahtuneet muutokset. Asumislisää myönnetään            5) heinäkuun 1 päivästä 1989 lukien on lukios-
4148: opiskeluajaksi tai 12 kuukaudeksi kerrallaan, mi-     sa ja lukioasteella opintotuen enimmäismäärä
4149: käli opiskeluaika ylittää yhden lukuvuoden, niin      2 a §:n mukainen ja opintorahan perusosan
4150: kuin asetuksella säädetään.                           enimmäismäärä 10 §:n 2 momentin mukainen.
4151: 
4152: 
4153: 
4154: 
4155:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1986
4156: 
4157: 
4158:          Sirpa Pietikäinen               Jouni J. Särkijärvi             Ulla Puolanne
4159:          Ilkka Kanerva                   Heikki Järvenpää                Kaarina Dromberg
4160:          Tuulikki Petäjäniemi            Erkki Moisander                 Mauri Miettinen
4161:          Ilkka Suominen                  Eeva Turunen                    Iiro Viinanen
4162:          Matti Lahtinen                  Liisa Hilpelä                   Pirjo Rusanen
4163:          Kimmo Sasi                      Helge Saarikoski                Saara Mikkola
4164:          Lea Kärhä                       Helena Pesola                   Eva-Riitta Siitonen
4165:          Päivi Varpasuo                  Sakari Valli                    Riitta Uosukainen
4166:          Tauno Valo                      Ritva Laurila                   Ben Zyskowicz
4167:          Riitta Jouppila                 Lauri Impiö                     Sampsa Aaltio
4168:          Anna-Kaarina Louvo              Elsi Hetemäki-Olander           Heikki Perho
4169:          Toivo T. Pohjala                 Aino Pohjanoksa                Pertti Salolainen
4170:          Matti Viljanen                   Aila Jokinen                   Juho Koivisto
4171:                                                  1986 vp.
4172: 
4173: Lakialoite n:o 22
4174: 
4175: 
4176: 
4177: 
4178:                                    Peltola ym.: Ehdotukset siviilipalveluksen kehittämistä tarkoitta-
4179:                                        viksi laeiksi
4180: 
4181: 
4182:                                             Eduskunnalle
4183: 
4184:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4185:    Aloitteessa ehdotetaan siviilipalveluksen kehit-    olisi 18 kuukautta. Siviilipalvelusmiesten palve-
4186: tämistä maanpuolustuksesta irrallisena ja väkival-     luspaikkoja ehdotetaan lisättäväksi mm. kehitys-
4187: lanvastaista vakaumusta kunnioittavana itsenäise-      yhteistyön ja yleishyödyllisten kansalaisjärjestöjen
4188: nä palvelumuotona. Muutokset ehdotetaan teh-           piiriin. Samalla siviilipalveluun sisällytettäisiin
4189: täviksi pysyvinä, ja samalla kumottaisiin 1.1.1987     rauhankoulutusjakso.
4190: voimaan tulevaksi säädetty väliaikaislainsäädäntö,        Lisäksi aloitteessa ehdotetaan maallemme hä-
4191: joka on jo ennen voimaantuloaan osoittautunut          peällisen mielipidevankiongelman ratkaisemista
4192: epäonnistuneeksi.                                      kumoamaila niin sanottu rankaisulaki. Aloitteen
4193:    Aloitteen mukaan siviilipalveluun pääsisi jo-       hyväksymisen jälkeen kaikki vankeuteen tuomi-
4194: kainen siihen hakeutuva ilman omantunnonva-            tut aseistakieltäytyjät vapautuisivat rangaistukses-
4195: pautta loukkaavaa vakaumuksen tutkimismenet-           ta, mikäli he ilmoittaisivat suorittavaosa siviili-
4196: telyä. Palvelun kesto olisi nykyinen 12 kuukaut-       palvelun. Myös siviilipalvelusmiesten rangaistus-
4197: ta, lukuun ottamatta ulkomailla kehitysyhteis-         säännökseen ja oikeusturvaan ehdotetaan muu-
4198: työtehtävissä suoritettavaa palvelua, jonka kesto      toksia.
4199: 
4200: 
4201: 
4202: 
4203:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
4204: 
4205:    Aloite perustuu pääosin kahdeksan vihreiden,        lustusta, mistä syystä satakunta nuorta miestä on
4206: SDP:n ja SKDL:n eduskuntaryhmän kansanedus-            jo ennakkoon ilmoittanut tulevansa kieltäyty-
4207: tajan noin vuosi sitten jättämään lakialoitteeseen     mään uuden lain mukaisesta siviilipalvelusta va-
4208: (LA n:o 211985 vp. ), joka käsiteltiin siviilipalve-   kaumuksensa vuoksi. Näin ollen uusi lainsäädän-
4209: lun väliaikaista muuttamista tarkoittavan halli-       tö ei merkitsisi mielipidevankiongelman ratkaise-
4210: tuksen esityksen (HE n:o 8/1985 vp.) yhteydessä.       mista, vaan vastaisuudessa aseistakieltäytyjiä tuo-
4211: Tuossa lakialoitteessa on esitetty varsin laajat       mittaisiin vielä nykyistäkin ankarampiin rangais-
4212: perustelut, jotka pääosin ovat edelleen ajankoh-       tuksiin.
4213: taiset ja koskevat myös tätä lakialoitetta.               Väliaikaislainsäädännön epäkohtia ovat myös
4214:    Kevätistuntokaudella 1985 eduskunnassa ko-          siviilipalvelun kohtuuton pidentäminen 16 kuu-
4215: valla kiireellä ja rauhanliikkeen ja monien asian-     kauteen sekä palvelusjärjestelyjen muuttaminen
4216: tuntijoiden vastustuksesta huolimatta käsitelty        kasarmipalvelun suuntaan mm. keskittämällä
4217: siviilipalvelua koskeva väliaikaislainsäädäntö         palvelu suuriin yksiköihin ja saattamalla armeijan
4218: (SäädK 647-648/85) on jo ennen voimaantulo-            sisäiset ohjesäännöt koskemaan siviilipalvelusmie-
4219: aan osoittautunut toteuttamiskelvottomaksi. Se         hiä. Edelleen uuden lainsäädännön toteuttami-
4220: kytkisi siviilipalvelun osaksi kokonaismaanpuo-        seen liittyy lukuisia ratkaisemattomia hallinnolli-
4221: 260149V
4222: 2                                        1986 vp. -     LA n:o 22
4223: 
4224: sia ongelmia, kun koulutuksesta tai itse palvelus-         Mielestämme on kyllin selvästi käynyt ilmi,
4225: ta vastuullisiksi määrätyt viranomaiset pitävät         ettei säädettyä väliaikaislakia tule lainkaan ryhtyä
4226: uutta lakia mahdottomana toteuttaa.                     soveltamaan. Tästä syystä asia on korjattava en-
4227:    Ehdottamamme toinen lakiehdotus on sama              nen väliaikaislainsäädännön 1.1.1987 tapahtuvaa
4228: kuin kuuden vihreiden, SDP:n ja SKDL:n kan-             voimaantuloa. Ehdotammekin,
4229: sanedustajan vastikään jätetyssä lakialoitteessa
4230: (LA n:o 16/1986 vp.) ehdotettu laki, jolla rat-                   että' Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
4231: kaistaisiin mielipidevankiongelma.                              kiehdotukset:
4232: 
4233: 
4234: 
4235: 
4236: 1.
4237:                                                   Laki
4238:             aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun lain muuttamisesta
4239: 
4240:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4241:    kumotaan aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta 21 päivänä helmikuuta 1969 annetun
4242: lain (132/69) 6 ja 17 § sekä 24 §:n 1 ja 2 momentti,
4243:    sellaisina kuin niistä 6 § on osittain muutettuna 14 päivänä tammikuuta 1972 annetulla lailla
4244: (24/72) sekä 24 §:n 1 ja 2 momentti muutettuna 16 päivänä toukokuuta 1975 annetussa laissa
4245: (312/75),
4246:    muutetaan 1 ja 2 §, 3 §:n 1 ja 2 momentti, 5, 7, 8 ja 11 §, 13 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta, 14 §:n
4247: 1 ja 3 momentti ja 25 §,
4248:    sellaisina kuin niistä ovat 2 § osittain muutettuna 26 päivänä toukokuuta 1978 annetulla lailla
4249: (364/78), 14 §:n 1 momentti edellä mainitussa 14 päivänä tammikuuta 1972 annetussa laissa sekä
4250: 25 § edellä mainitussa 16 päivänä toukokuuta 1975 annetussa laissa, sekä
4251:    lisätään 3 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 ja nykyinen 3 momentti siirtyvät 3 ja 4
4252: momentiksi, 10 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 ja 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi
4253: sekä lakiin uusi 11 a, 13 a-13 f sekä 25 a ja 25 b §, seuraavasti:
4254: 
4255:                          1§                             Suomen ortodoksisen kirkkokunnan taikka nii-
4256:    Asevelvollinen, jota vakaumukseen perustuvat         den seurakuntien tehtävissä;
4257: vakavat omantunnonsyyt estävät suorittamasta               4) muun julkisoikeudellisen tai sellaiseen ver-
4258: asevelvollisuuttaan asevelvollisuuslaissa (4 52/50)     rattavan yhteisön tehtävissä, jos sen järjestysmuo-
4259: säädetyssä järjestyksessä, vapautetaan aseellisesta     dosta tai toiminnasta on säädetty laissa tai ase-
4260: palveluksesta. Aseellisesta palveluksesta vapaute-      tuksessa;
4261: tun on suoritettava aseetonta palvelusta puolus-
4262: tusvoimissa tai siviilipalvelusta niin kuin tässä          5) sellaisen yhdistyksen tai säätiön palvelukses-
4263: laissa säädetään.                                       sa, joka harjoittaa yleishyödyllistä toimintaa; sekä
4264:                                                            6) valtion siviilihallinnon tai julkisista varoista
4265:                         2§
4266:                                                         rahoitusta saavien yleishyödyllisten järjestöjen ke-
4267:    Siviilipalvelusta voidaan suorittaa:                 hitysyhteistyötehtävissä ulkomailla, mikäli asevel-
4268:    1) valtion siviilihallinnon ja itsenäisten julkis-   vollinen tähän suostuu.
4269: oikeudellisten laitosten tehtävissä;
4270:                                                            Palvelus edellä 3-5 kohdassa tarkoitetussa
4271:    2) kuntien tai kuntainliittojen tehtävissä taikka    laitoksessa on mahdollista vain, jos valtioneuvos-
4272: yliopistollisessa keskussairaalassa;                    to on hyväksynyt sen siviilipalvelusta järjestäväksi
4273:    3) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tai          laitokseksi.
4274:                                          1986 vp. -     LA n:o 22                                         3
4275: 
4276:                          3§                                                      11§
4277:    Aseettomaan palvelukseen määrättyä sanotaan             Siviilipalvelusmiehen palvelus on järjestettävä
4278: tässä laissa aseettomaksi ja siviilipalvelukseen        siten, etteivät palvelustehtävät ole ristiriidassa
4279: määrättyä siviilipalvelusmieheksi.                      hänen vakaumuksensa kanssa.
4280:    Aseettoman tulee palvella 90 päivää ja siviili-         Siviilipalvelusta suoritetaan siinä laitoksessa
4281: palvelusmiehen 120 päivää yli asevelvollisuuslais-      jonka työvoimaministeriö asianomaisen laitokse~
4282: sa säädetyn yleisen palvelusajan. Ulkomailla ke-        kanssa sovittuaan osoittaa.
4283: hitysyhteistyötehtävissä palvelevan siviilipalvelus-       Jos siviilipalvelusta suoritetaan 2 §:n 1 mo-
4284: miehen tulee kuitenkin palvella 300 päivää yli          mentin 4 tai 5 kohdan tarkoittamassa laitoksessa
4285: asevelvollisuuslain mukaisen yleisen palvelusajan.      työvoimaministeriön on ennen palveluksen aika~
4286: Siviilipalveluksesta voidaan 60 päivää määrätä          mista tehtävä laitoksen kanssa kirjallinen sopimus
4287: suoritettavaksi koulutusjaksona, johon sisältyy         siyiilipalvel~ksen järjestämisestä. Määräykset so-
4288: yhteiskuntatietouden ja rauhanpolitiikan opetus-        pimuksen sisällöstä annetaan asetuksella.
4289: ta, liikuntakasvatusta sekä ihmissuhdekoulutusta.
4290: Koulutusjakson järjestämisestä säädetään asetuk-                                11 a §
4291: sella.                                                     Siviilipalveluksen järjestäminen sekä siviilipal-
4292:    Aseetonta tai siviilipalvelusmiestä, joka ei ole     velusmiehen valvonta ja kurinpito kuuluvat sen
4293: astunut aseelliseen tai aseettomaan palvelukseen        laitoksen päällikölle tai hänen määräämälleen
4294: taikka siviilipalvelukseen ennen kuin hän on            laitoksen virkamiehelle, jossa asianomainen suo-
4295: täyttänyt 30 vuotta, ei sen jälkeen enää siihen         rittaa siviilipalvelusta.
4296: velvoiteta.                                                Jos palvelusta suoritetaan 11 §:ssä tarkoitetun
4297:                                                         sopimuksen perusteella, kuuluvat 1 momentissa
4298:                                                         tarkoitetut tehtävät laitoksen johtajalle tai muul-
4299:                                                         le laitoksessa vakinaisessa toimessa olevalle henki-
4300:                        5§                               lölle, jonka työvoimaministeriö laitoksen esityk-
4301:    Määräyksen aseettomaan palvelukseen tai sivii-       sestä on suostumuksen perusteella siihen tehtä-
4302: lipalvelukseen antaa työvoimaministeriö. Asevel-        vään määrännyt.
4303: vollinen määrätään siihen palvelukseen, johon              Edellä 2 momentissa tarkoitettuun henkilöön
4304: hän on hakenut.                                         on tuossa tehtävässään sovellettava, mitä virka-
4305:                                                         vastuusta on valtion virkamiehen osalta säädetty.
4306:                        7§
4307:   Milloin aseeton palvelusajan kuluessa ilmoittaa                              13§
4308: määräyksen antamisen jälkeen, että hänen vakau-            Palveluksessa tehdystä järjestysrikkomuksesta
4309: muksensa estää häntä suorittamasta aseetonta            voidaan siviilipalvelusmiehelle määrätä kurinpi-
4310: palvelusta puolustusvoimissa, asia on saatettava        torangaistuksena:
4311: työvoimaministeriölle uudestaan käsiteltäväksi.
4312:                                                            2) työtä yli säännönmukaisen työajan enintään
4313:                          8§                             4 tuntia päivässä, kuitenkin enintään 5 päivän
4314:                                                         aikana; tai
4315:   Jos aseeton tai siviilipalvelusmies pyytää saada
4316: palvella aseellisena tai siviilipalvelusmies aseetto-
4317:                                                            ?) kielto poistua hänelle määrätystä oleskelu-
4318:                                                         paikasta enintään 15 vuorokauden ajaksi.
4319: mana, hänen on siitä kirjallisesti ilmoitettava
4320: palveluspaikan asianomaiselle päällikölle, jonka
4321: on toimitettava ilmoitus työvoimaministeriölle.
4322: Työvoimaministeriön on peruutettava aiempi                                   13 a §
4323: määräyksensä ja ilmoitettava siitä pääesikunnalle.         Kurinpitorangaistuksen on oltava oikeuden-
4324:                                                         mukaisessa suhteessa rikokseen sekä tarkoituksen-
4325:                                                         mukainen syyllisen palvelusaseman kannalta.
4326:                         10§
4327:                                                            Kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen lajia ja
4328:    Aseettoman palvelus puolustusvoimissa on jär-        määrää harkittaessa on otettava huomioon teon
4329: jestettävä siten, ettei hänen vakaumuksensa jou-        rangaistavuuteen rikoslain mukaan vaikuttavat
4330: du ristiriitaan palvelustehtävien täyttämisen           perusteet sekä ne olosuhteet, joissa rikos on
4331: kanssa.                                                 tehty, ja syyllisen aikaisempi palvelus ja muu
4332:                                                         käyttäytyminen.
4333: 4                                       1986 vp.   -   LA n:o 22
4334: 
4335: 
4336:                       13 b §                           on tuomittava siviilipalvelusmiehen kuuliaisuus-
4337:    Kurinpitoesimies voi jättää kurinpitoseuraa-        rikoksesta kurinpitorangaistukseen tai vankeu-
4338: muksen määräämättä, jos teko on johtunut olo-          teen edellä sanotuksi ajaksi.
4339: suhteet huomioon ottaen anteeksi annettavasta
4340: huomaamattomuudesta, ajattelemattomuudesta               Jos palvelukseen saapumatta jääneellä siviili-
4341: tai tietämättömyydestä taikka tekoa muutoin on         palvelusmiehellä on ollut laillinen este, mutta
4342: pidettävä vähäisenä.                                   hän on jättänyt sen ilmoittamatta, tuomittakoon
4343:                                                        hänet palvelusesteen ilmoittamatta jättämisestä
4344:                       13 c §                           kurinpitorangaistukseen tai sakkoon.
4345:   Se, jolle on määrätty kurinpitorangaistus, on
4346: oikeutettu saattamaan päätöksen tarkastuspyyn-                                 25 §
4347: tönä työvoimaministeriön tarkastettavaksi, jolla         Jos asevelvollinen aseelliseen tai aseettomaan
4348: on oikeus kumota kurinpitorangaistus.                  palvelukseen tai reservin kertausharjoituksiin saa-
4349:   Tarkastuspyyntö on käsiteltävä viivytyksettä.        vuttuaan taikka palvelusajan kuluessa 4 §:ssä
4350: Päätös asiassa on tehtävä esittelystä.                 mainituin tavoin ilmoittaa, että 1 §:ssä tarkoite-
4351:                                                        tut syyt estävät häntä suorittamasta asevelvolli-
4352:                     13 d §                             suuttaan aseellisessa tai aseettomassa palvelukses-
4353:    Tarkastuspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja toi-    sa, hänet kotiutetaan ja asia saatetaan työvoima-
4354: mitettava työvoimaministeriölle viimeistään seit-      ministeriön käsiteltäväksi. Sen jälkeen hänet on
4355: semäntenä päivänä sen jälkeen, kun kurinpitoesi-       erikseen 5 §:ssä säädetyssä järjestyksessä määrättä-
4356: miehen päätös on annettu asianomaiselle                vä aseettomaan palvelukseen tai siviilipalveluk-
4357: tiedoksi.                                              seen taikka kertausharjoituksia korvaavaan palve-
4358:    Määräajan jälkeen tehty tarkastuspyyntö jäte-       lukseen. Reserviin kuuluva asevelvollinen voi
4359: tään tutkimatta.                                       saattaa edellä mainitun ilmoituksensa työvoima-
4360:                                                        ministeriön käsiteltäväksi myös ennen kuin hän
4361:                      13 e §                            on saanut kutsun kertausharjoituksiin tai ennen
4362:    Kurinpitorangaistusta koskeva päätös on ku-         kuin hänen saamansa kutsun vuoksi olisi saavut-
4363: mottava tai kurinpitorangaistusta lievennettävä,       tava kertausharjoituksiin.
4364: jos menettelyssä on tapahtunut olennainen virhe
4365:                                                          Jos aseellisessa palveluksessa oleva asevelvolli-
4366: tai kurinpitoesimies on ylittänyt toimivaltansa
4367:                                                        nen, joka on tehnyt 1 momentissa tarkoitetun
4368: taikka päätös on lopputulokseltaan virheellinen
4369:                                                        ilmoituksen, haluaa välittömästi jatkaa palvelus-
4370: tai ilmeisesti kohtuuton.
4371:                                                        taan aseettomana puolustusvoimissa, hänet pide-
4372:    Kumotessaan päätöksen voi tarkastuspyynnön
4373:                                                        tään palveluspaikassaan aseettomassa palvelukses-
4374: käsittelevä työvoimaministeriön virkamies määrä-
4375:                                                        sa, kunnes asia on ratkaistu, kuitenkin enintään
4376: tä asian otettavaksi uudelleen käsiteltäväksi tai
4377:                                                        se aika, joka hänen olisi palveltava aseellisessa
4378: ottaa sen välittömästi itse ratkaistavakseen.
4379:                                                        palveluksessa.
4380:                      13 f §                               Edellä 2 momentissa tarkoitetun asevelvollisen
4381:   Työvoimaministeriön on valvottava kurinpito-         osalta on odotusaikana soveltuvin osin voimassa,
4382: esimiesten kurinpitovallan käyttöä.                    mitä aseettomasta palveluksesta on säädetty.
4383:                                                        Odotusaika luetaan hänelle palvelusajaksi siinä
4384:                          14 §                          palveluksessa, johon hänet asian tultua käsitel-
4385:   Jos siviilipalvelusmies laiminlyö velvollisuuten-    lyksi määrätään.
4386: sa saapua palvelukseen saamansa kutsun mukai-
4387: sesti tai hänelle annetun loman päätyttyä taikka                             25 a §
4388: karkaa palveluspaikastaan, hänet on tuomittava            17 vuotta täyttänyt asevelvollinen voi ennen
4389: siviilipalveluksen välttämisestä kurinpitorangais-     sen vuoden elokuun 1 päivää, jona hän täyttää
4390: tukseen tai vankeuteen ajaksi, joka vastaa enin-       19 vuotta, hakeutua vapaaehtoisena siviilipalve-
4391: tään hänen jäljellä olevaa palvelusaikaansa, ei        lukseen. Hänen kohdallaan menetellään muuten
4392: kuitenkaan kauemmaksi kuin yhdeksi vuodeksi.           samoin kuin muiden siviilipalvelukseen hakeutu-
4393: Jos hän rikkoo tai yllyttää toista rikkomaan           vien kohdalla, mutta lisäksi hänen tulee esittää
4394: laitoksen järjestystä taikka niskoittelun tai muun        1) hakemus vapaaehtoiseen palvelukseen;
4395: palveluksesta kieltäytymisen johdosta on suoritta-        2) todistus iästään, todistus holhoojan suostu-
4396: matta hänelle määrättyjä palvelustehtäviä, hänet       muksesta palvelukseen astumiseen ja ilmoitus
4397:                                         1986 vp. -     LA n:o 22                                           5
4398: 
4399: siitä, minkälaiseen palveluspaikkaan hän haluaa;       johonkin määrätyn tyyppiseen palvelukseen, hän
4400: sekä                                                   on sovelias siinä palvelemaan.
4401:    3) lääkärin antama todistus siitä, että hänen         Jos hakemus saada palvella vapaaehtoisena on
4402: ruumiinrakenteensa ja terveydentilansa vastaavat       hylätty, on siitä tehtävä merkintä hakemukseen,
4403: palvelukseen hyväksymisen ehdoksi määrättyjä           joka toimitettakoon hakijalle takaisin.
4404: vaatimuksia.
4405:                                                          Tämä laki tulee voimaan           päivänä
4406:                       25 b ~                           kuuta 1986 ja sillä kumotaan 12 päivänä heinä-
4407:    Vapaaehtoiseksi paasem1sen ehtona on, että          kuuta 1985 annettu laki aseettomasta palveluk-
4408: vapaaehtoisten lukumäärä ei ylitä sille määrättyä      sesta ja siviilipalveluksesta annetun lain väliaikai-
4409: rajaa ja että, milloin pyrkijä on halunnut päästä      sesta muuttamisesta (647 /85).
4410: 
4411: 
4412: 
4413: 
4414: 2.
4415:                                                  Laki
4416: eräiden vakinaisesta palveluksesta kieltäytyvien asevelvollisten rankaisemisesta annetun lain Ja sen
4417:             eräiden säännösten soveltamatta jättämisestä annetun lain kumoamisesta
4418: 
4419:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4420: 
4421:                         1§
4422:    Täten kumotaan eräiden vakinaisesta palveluk-          Mikäli 2 momentissa tarkoitetussa asiassa on
4423: sesta kieltäytyvien asevelvollisten rankaisemisesta    annettu alioikeuden tai hovioikeuden päätös,
4424: 14 päivänä tammikuuta 1972 annettu laki (23/           jolla asevelvollinen on tuomittu rangaistukseen,
4425: 72) sekä 12 päivänä heinäkuuta 1985 annettu            mutta päätös ei ole tämän lain voimaan tullessa
4426: laki eräiden vakinaisesta palveluksesta kieltäyty-     lainvoimainen, keskeytyy asian käsittely ylem-
4427: vien asevelvollisten rankaisemisesta annetun lain      mässä oikeusasteessa, mikäli asevelvollinen tekee
4428: 1-4 §:n soveltamatta jättämisestä (648/85).            asiaa käsittelevälle tai viimeksi käsitelleelle tuo-
4429:                                                        mioistuimelle edellä 2 momentissa tarkoitetun
4430:                         2§                             ilmoituksen. Vastaavasti keskeytyy myös määtäai-
4431:   Tämä laki tulee vo1maan          päivänä             ka valituksen tai valituslupahakemuksen tekemi-
4432: kuuta 1986.                                            selle.
4433:   Mikäli tässä laissa tarkoitetun lain nojalla on         Kun asevelvollinen on suorittanut asevelvolli-
4434: ennen tämän lain voimaantuloa langetettu ran-          suutensa loppuun, raukeaa 2 momentissa tarkoi-
4435: gaistuksia, lykkäytyy tai keskeytyy niiden täytän-     tettu rangaistus tai 3 momentissa tarkoitettu
4436: töönpano, mikäli asevelvollinen ilmoittaa asuin-       käsittely.
4437: paikkakuntansa poliisille tai rangaistuslaitoksen         Riippumatta siitä, mitä muutoin on säädetty,
4438: johtajalle haluavansa suorittaa asevelvollisuutensa    tämän pykälän 2 tai 3 momentissa tarkoitettu
4439: aseettomassa palveluksessa tai siviilipalveluksessa.   asevelvollinen voidaan kutsua palvelukseen, vaik-
4440: Mikäli asianomainen on jo aloittanut rangaistuk-       ka tämä olisi täyttänyt 30 vuotta.
4441: sen suorittamisen, vähennetään kärsitty rangais-
4442: tusaika hänen palvelusajastaan.
4443: 6                                    1986 vp. -     LA n:o 22
4444: 
4445: 3.
4446:                                               Laki
4447:                              asevelvollisuuslain 34 §:n muuttamisesta
4448: 
4449:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuus-
4450: lain 34 §, sellaisena kuin se on muutettuna 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (646/85),
4451: näin kuuluvaksi:
4452: 
4453:                       34 §
4454:   Sellaisten asevelvollisten palvelusvelvollisuu-     Tämä laki tulee voimaan    päivänä
4455: desta, jotka vakaumukseen perustuvien vakavien      kuuta 198 .
4456: omantunnonsyiden vuoksi on vapautettu aseelli-
4457: sesta palveluksesta, on säädetty erikseen.
4458: 
4459: 
4460:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1986
4461: 
4462:         Kati Peltola                  Arja Alho                     Paula Eenilä
4463:         Veikko Saarto                 Ulla-Leena Alppi              Inger Hirvelä
4464:         Vappu Säilynoja               Pekka Leppänen                Osmo Vepsäläinen
4465:         Timo Laaksonen                Juhani Vähäkangas             Heikki Mustonen
4466:         Seppo Toiviainen              Esko-Juhani Tennilä           Mikko Kuoppa
4467:         Matti Kautto                  Irma Rosnell                  Marjatta Stenius-Kaukonen
4468:         Marja-Liisa Löyttyjärvi       Heli Astala                   Kalle Könkkölä
4469:         Liisa Kulhia                  Liisa Jaakonsaati             Tarja Halonen
4470:         Jouko Skinnari                Lauha Männistö                Ensio Laine
4471:         Sakari Knuuttila              Reino Paasilinna              Ville Komsi
4472:                                                1986 vp.
4473: 
4474: Lakialoite n:o 23
4475: 
4476: 
4477: 
4478: 
4479:                                   Aaltonen: Ehdotukset valtiontalouden tarkastustoiminnan kehittä-
4480:                                      mistä tarkoittaviksi laeiksi
4481: 
4482: 
4483:                                           Eduskunnalle
4484: 
4485:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4486: 
4487:    Aloitteessa ehdotetaan lakia valtiopäiväjärjes-   tu laki (967 147) siihen myöhemmin tehtyine
4488: tyksen muuttamiseksi sekä lakia valtiontalouden      muutoksineen. Lisäksi ehdotetaan lakia valtionti-
4489: tarkastuksesta, jolla kumotaan valtiontalouden       lintarkastajain oikeudesta tarkastaa valtion tuki-
4490: tarkastuksesta 23 päivänä joulukuuta 1947 annet-     toimia.
4491: 
4492: 
4493: 
4494: 
4495:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
4496: 
4497:    Valtion tehtävien lisääntyminen ja monipuolis-    louden tarkastusvirasto tulisikin saattaa asemal-
4498: tuminen viime vuosikymmeninä ja siitä aiheutu-       taan riippumattomaksi toimeenpanovallasta siir-
4499: nut valtiontalouden kasvu, kehitys valtion talous-   tämällä se hallinnollisesti eduskunnan yhteyteen.
4500: ja toimintasuunnitelmissa, maksuliike- ja kirjan-    Vuoden 1969 valtiopäivillä eduskunta lausui
4501: pitojärjestelmissä sekä muussa laskentatoimessa,     mm. tätä koskevan toivomuksen hallitukselle.
4502: valtionaputoimintojen laajentuminen, kansainvä-         Tarkastusviraston hallinnollisen aseman muu-
4503: lisen toiminnan ja yhteistoiminnan lisääntymi-       tos ei merkitsisi eduskunnan tekemistä osalliseksi
4504: nen samoin kuin teknologian kehitys synnyttävät      toimeenpanevan vallan käyttämisessä, koska tar-
4505: ja ylläpitävät jatkuvaa tarvetta valtiontalouden     kastustoimintaa ei voida lukea tällaiseksi vallan-
4506: tarkastuksen kehittämiseen ja tehostamiseen. Sa-     käytöksi, vaan eduskunnan valvontatehtävän tu-
4507: manaikaisesti valtionhallinnon laajentuminen         kemista toiminnassaan riippumattomalla tarkas-
4508: sekä sen tehtävien kasvu ja monimutkaistuminen       tusyksiköllä. Tarkastusviraston riippumattomuu-
4509: asettavat eduskunnan suorittamalle parlamentaa-      den takaaminen eduskunnan yhteydessä on näh-
4510: riselle vaivonnalle lisääntyviä vaatimuksia muun     tävä välttämättömäksi edellytykseksi myös edus-
4511: muassa sen selvittämiseksi, etteivät eduskunnalle    kunnan arvovallalle sen valvontatehtävissä.
4512: kuuluvat budjettivalta ja finanssivalvonta kaven-       Eduskunnan budjetti- ja finanssivalvonnan
4513: tuisi.                                               kannalta on välttämätöntä, että valtiontilintar-
4514:    Eduskunnan budjetti- ja lainsäädäntövallan to-    kastajain tarkastusvaltuudet ulotetaan myös val-
4515: siasialliset kaventumispyrkimykset ovat peruste      tion tukitoimiin, kuten tarkastusviraston osalta
4516: eduskunnan valvontavaltaa ja myös valtiontalou-      on jo menetelty. Kun valtion siirtomenojen
4517: den tarkastusta koskeville uudistuksille. Tarkas-    osuus valtion budjetoiduista menoista on jo yli
4518: tuksen kokonaisjärjestelmä tulee tällä perusteella   53 % ja osuus ilmeisesti edelleen kasvaa, ei
4519: rakentaa siten, että se osaltaan tukee eduskunnal-   valtiontilintarkastajain nykyistä pelkästään tarkas-
4520: le valtiosäännön perusteella kuuluvan valvonta-      tusviraston raportointiin perustuvaa seurantaa
4521: vallan käyttöä ja varmistaa täten eduskunnan         voida pitää riittävänä. Muutoinkaan ei voida
4522:  budjetti- ja lainsäädäntövallan toteutumista. Ny-   pitää periaatteessa oikeana, että parlamentaarisen
4523: kyisin valtiovarainministeriön alainen valtionta-    tarkastuksen tarkastusvaltuudet olisivat rajatum-
4524: 420260158f
4525: 2                                        1986 vp. -     LA n:o 23
4526: 
4527: mat kuin hallituksen alaisen tarkastusviraston         A 17) ja Valtiontalouden tarkastuskomitea (KM
4528: vastaavat valtuudet. Hallitusmuodon 71 §:n tul-        1984:30).
4529: kinta on valtiontilintarkastajain osalta muodostu-       Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
4530: nut rajaavaksi, mutta tarkastusviraston osalta sai-    vasti,
4531: livaksi mitä tarkastusvaltuuksiin tulee. Valtionti-
4532: lintarkastajain toimivaltuuksien laajentamista                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
4533: ovat eduskunnan em. lausuman jälkeen esittä-                  kiehdotukset:
4534: neet mm. Valtion revisiotoimikunta (KM 1971:
4535: 
4536: 
4537: 
4538: 1.
4539:                                                  Laki
4540:                                  valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
4541: 
4542:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
4543:     muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 luvun otsikko ja
4544:     lisätään lakiin uusi 83 c § seuraavasti:
4545: 
4546:                    6 luku                                Valtion revisiolaitoksena toimivasta valtionta-
4547: Suomen Pankkia ja kansaneläkelaitosta sekä             louden tarkastusvirastosta, joka on eduskunnan
4548: eduskunnan kirjastoa ja valtiontalouden tarkas-        hoidon alainen ja jolle eduskunta hyväksyy ohje-
4549:          tusta koskevia toimenpiteitä                  säännön, säädetään lailla.
4550: 
4551:                        83 c §                            Tämä laki tulee voimaan        päivänä
4552:    Valtiontilintarkastajain valitsemisesta ja tehtä-   kuuta 198 .
4553: vistä sekä heidän johtosäännöstään säädetään
4554: Suomen Hallitusmuodossa.
4555: 
4556: 
4557: 
4558: 
4559: 2.
4560:                                                  Laki
4561:                                      valtiontalouden tarkastuksesta
4562: 
4563:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4564: 
4565:                          1§                                                   2§
4566:   Valtion revisiolaitoksena toimii eduskunnan             Tarkastusvirasto
4567: hoidossa valtiontalouden tarkastusvirasto, jonka          1) tarkastaa ja valvoo valtion virastojen ja
4568: tehtävänä on tarkastaa ja valvoa valtion talouden-     muiden viranomaisten, laitosten ja liikeyritysten
4569: hoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta         taloudenhoitoa, valtion omaisuuden hoitoa ja
4570: sekä tulo- ja menoarvion noudattamista.                niitä koskevaa tilinpitoa;
4571:   Tämä laki ei koske eduskunnan ja sen vastatta-          2) tarkastaa ja valvoo valtion tulo- ja menoar-
4572: vina olevien rahastojen hallinnon eikä Suomen          vion sekä valtion taloudenhoitoa ja tilinpitoa
4573: Pankin, Postipankin ja kansaneläkelaitoksen toi-       koskevien säädösten ja määräysten noudattamis-
4574: minnan tarkastamista.                                  ta, valtion taloudenhoidon tarkoituksenmukai-
4575:   Valtiontalouden tarkastusvirasto, jota jäljem-       suutta sekä liiketoiminnassa yleisesti hyväksytty-
4576: pänä sanotaan tarkastusvirastoksi, on tarkastus- ja    jen taloudellisten periaatteiden noudattamista
4577: valvontatoiminnassaan riippumaton viranomai-           valtion liikeyritysten toiminnassa;
4578: nen.                                                      3) tarkastaa ja valvoo muille uskottua valtion
4579:   Tarkastusviraston tehtävistä säädetään lailla.       varojen käyttöä ja tilinpitoa;
4580:                                           1986 vp. -      LA n:o 23                                         3
4581: 
4582:    4) tarkastaa viranomaisten hallussa olevia yksi-         Tarkastusviraston pääjohtajan nimittää tasaval-
4583: tyisille kuuluvia varoja, joista valtio voimassa         lan presidentti eduskunnan kansliatoimikunnan
4584: olevan lainsäädännön mukaan on vastuussa;                tehtyä asiasta ehdotuksen ja valtioneuvoston vir-
4585:     5) valvoo, että tarkastuksissa ilmitulleet vir-      kaesityksen. Osastopäällikön nimittää niin ikään
4586: heellisyydet ja puutteellisuudet oikaistaan sekä         tasavallan presidentti kansliatoimikunnan tehtyä
4587: että asianmukaisiin toimenpiteisiin ryhdytään            asiasta ehdotuksen ja valtioneuvoston virkaehdo-
4588: valtiolle aiheutetun vahingon korvaamiseksi;             tuksen.
4589:    6) antaa valtion virastoille ja muille viranomai-        Tarkastusvirastoon voidaan tulo- ja menoar-
4590: sille, laitoksille ja liikeyrityksille yleisiä ohjeita   vion rajoissa ottaa ylimääräisiä toimenhaltijoita ja
4591: sisäisen tarkastuksen järjestämisestä ja osallistuu      tilapäisiä toimihenkilöitä.
4592: tarvittaessa niiden sisäisen tarkastuksen menetel-          Tarkastusvirasto voi käyttää apunaan asiantun-
4593: mien kehittämiseen; sekä                                 tijoita.
4594:     7) seuraa kehitystä toimialallaan, tekee tarvit-
4595: taessa ehdotuksia niiden säädösten ja määräysten                                 5§
4596: muuttamisesta, joiden noudattamisen valvonta                Tarkastusviraston päätösvaltaa käyttävät tarkas-
4597: kuuluu tarkastusvirastolle, ja tekee muita tarpeel-      tusneuvosto ja lisätty tarkastusneuvosto niissä
4598: lisiksi katsomiaan uudistusehdotuksia, sikäli kuin       asioissa, jotka tämän lain mukaan kuuluvat tai
4599: sanotut tehtävät eivät kuulu lisätylle tarkastus-        viraston ohjesäännöllä säädetään niiden päätettä-
4600: neuvostolle.                                             viksi. Muut asiat ratkaisee tarkastusviraston pää-
4601:     Tarkastusvirasto tarkastaa ja valvoo myös valti-     johtaja tai muu virkamies sen mukaan kuin
4602: onapujen myöntämistä sekä valtionapua saavien            viraston ohjesäännöllä säädetään.
4603: julkisoikeudellisten ja yksityisoikeudellisten yh-          Lisätty tarkastusneuvosto
4604: teisöjen varojen käyttöä ja tilinpitoa sen selvittä-        1) hyväksyy ehdotuksen tarkastusviraston tulo-
4605: miseksi, onko valtionapua koskevia säädöksiä ja ·        ja menoarvioksi;
4606: määräyksiä sekä apua myönnettäessä määrättyjä               2) vahvistaa viraston tarkastussuunnitelman
4607:  ehtoja noudatettu ja onko varoja asianmukaisesti        kutakin toimintakautta varten; ja
4608:  käytetty siihen tarkoitukseen, johon ne on annet-          3) hyväksyy kertomuksen tarkastusviraston toi-
4609:  tu, sekä seuraa valtionapujen käytön valvontaa.         minnasta edelliseltä toimintakaudelta.
4610:     Tarkastusvirasto voi, sen mukaan kuin asetuk-           Lisätty tarkastusneuvosto valmistelee lisäksi,
4611: sella tarkemmin säädetään, tarkastaa taloudelli-         sen mukaan kuin viraston ohjesäännöllä tarkem-
4612: sesti merkittävää ja yhteiskunnalliselta kannalta        min säädetään, asiat, jotka koskevat valtiontalou-
4613:  tärkeää toimintaa harjoittavien julkisoikeudellis-      den tarkastuksen kehittämistä, tarkastusviraston
4614:  ten yhdistysten ja niihin verrattavien yhteisöjen       toiminnan ja talouden suunnittelua tai tarkastus-
4615:  varainkäyttöä.                                          toimintaa.
4616:     Tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa valtion-         Tarkastusneuvoston puheenjohtajana on viras-
4617:  enemmistöisten osakeyhtiöiden toimintaa on sää-         ton pääjohtaja ja jäseninä osastojen päälliköt.
4618:  detty erikseen.                                         Pääjohtajan ollessa esteeilinen tai estynyt toimii
4619:                                                          siihen määrätty osastopäällikkö neuvoston pu-
4620:                          3§                              heenjohtajana. Tämän tai sellaisen muun osasto-
4621:    Tarkastusviraston on avustettava valtiontilin-        päällikön sijaan, joka on esteeilinen tai estynyt
4622: tarkastajia näille kuuluvissa tehtävissä. Tarkastus-     istuntoon osallistumasta, kutsukoon puheenjoh-
4623: virastolla on oikeus päättää avustamisen laajuu-         taja asianomaisen toimistopäällikön jäseneksi.
4624: desta ja toteuttamistavasta.                                Tarkastusneuvoston jäsenten lisäksi kuuluvat
4625:    Tarkastusvirasto voi valtioneuvoston ja valtio-       lisättyyn tarkastusneuvostoon valtiontilintarkasta-
4626: varainministeriön pyynnöstä toteuttaa tarkastus-         jat. Lisätyn tarkastusneuvoston puheenjohtajana
4627: tehtäviä.                                                toimii tarkastusviraston pääjohtaja. Lisätty tarkas-
4628:                         4§                               tusneuvosto on päätösvaltainen, kun puheenjoh-
4629:    Tarkastusvirastossa voi olla pääjohtajan, osasto-     taja ja vähintään viisi jäsentä ovat saapuvilla.
4630: päällikön, suunnittelupäällikön, erikoistutkijan,
4631: ylitarkastajan, tarkastajan ja apulaistarkastajan                                6§
4632: toimia sekä muita pysyviä toimia sen mukaan                 Niiden, joiden toimintaa tarkastusvirasto 2 §:n
4633: kuin viraston ohjesäännössä tarkemmin sääde-             1 ja 2 momentin mukaan valvoo tai tarkastaa, on
4634: tään. Osastopäälliköllä on tarkastusneuvoksen ar-        vaadittaessa asianomaiselle tarkastajalle esitettävä
4635: vonimi.                                                  tai tarkastusviraston käytettäviksi toimitettava ne
4636: 4                                          1986 vp. -     LA n:o 23
4637: 
4638: 
4639: tilikirjat, tili-ilmoitukset ja muut asiakirjat, jotka                         10§
4640: tarkastusta tai valvonnan suorittamista varten              Valtion viranomaisen, laitoksen ja liikeyrityk-
4641: ovat tarpeen, sekä viivytyksettä annettava viras-        sen on annettava tarkastusvirastolle tieto toimen-
4642: tolle tai tarkastajalle näiden pyytämät tiedot ja        piteestä, johon 8 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen
4643: selitykset.                                              johdosta on ryhdytty.
4644:     Tarkastukset on, mikäli mahdollista, toimitet-
4645: tava asianomaisen viranomaisen, laitoksen, lii-                                 11§
4646: keyrityksen, valtionavunsaajayhteisön tai julkis-           Jos virheellinen menettely käsittää rikoksen
4647: oikeudellisen tahi siihen verrattavan yhteisön           eikä 8 §:ssä tarkoitettu viranomainen, laitos tai
4648: sijoitus- tai kotipaikkakunnalla ja sen huoneistos-      liikeyritys ryhdy toimenpiteisiin asianomaisen
4649: sa.                                                      saattamiseksi syytteeseen, tarkastusviraston tulee
4650:                                                          ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin.
4651:                        7§                                   Jos rikos on vähäpätöinen, tarkastusvirasto voi
4652:    Sen, joka ei noudata 6 §:n nojalla annettua           olla ryhtymättä 1 momentissa tarkoitettuihin toi-
4653: määräystä tai jättää aikanaan tarkastusvirastolle        menpiteisiin.
4654: toimittamatta sellaisen tili-ilmoituksen tai muun           Palvelussuhteessa valtiolle aiheutetun vahin-
4655: asiakirjan, joka muiden voimassa olevien mää-            gon korvaamisesta on voimassa, mitä siitä on
4656: räysten mukaan on sille annettava, tarkastusneu-         erikseen säädetty.
4657: vosto voi uhkasakolla velvoittaa täyttämään vel-
4658: vollisuutensa. Oikeus uhkasakon määräämiseen                                    12 §
4659: tarkastusneuvostolla on myös tilien tai muiden              Tarkastusviraston on annettava valtiontilintar-
4660: asiakirjojen saattamiseksi tarkastettavaan kun-          kastajille, valtioneuvostolle ja valtiovarainminis-
4661: toon. Ennen uhkasakkoon tuomitsemista on                 teriölle edellä 5 §:n 2 momentin 3 kohdassa
4662: asianomaiselle varattava tilaisuus selityksen anta-      tarkoitettu kertomus ja muitakin tietoja toimin-
4663: miseen asiasta.                                          nastaan sen mukaan kuin viraston ohjesäännöllä
4664:                                                          tarkemmin säädetään.
4665:                          8§
4666:   Jos tarkastusviraston valvontaan 2 §: n 2 mo-                                13 §
4667: mentin 1 ja 2 kohdan mukaan kuuluvassa toi-                Tarkemmat       säännökset    tarkastusviraston
4668: minnassa on virheellisellä menettelyllä aiheutettu       osasto- ja toimistojaosta sekä muusta pqestys-
4669: valtiolle vahinkoa, tarkastusviraston tulee ilmoit-      muodosta, viraston toiminnasta ja henkilökun-
4670: taa siitä asianmukaista toimenpidettä varten sille       nasta annetaan tarkastusviraston ohjesäännöllä.
4671: valtion viranomaiselle, laitokselle tai liikeyrityk-
4672: selle, jonka taloudenhoidossa virheellisyys on                                   14 §
4673: havaittu. Jos virheellinen menettely on todettu             Tarkastusviraston pysyväisen ja ylimääräisen
4674: muussa 2 §:n 1-3 momenteissa tarkoitetussa               toimen haltijain palvelussuhteen ehdoista on vas-
4675: varojen käytössä, ilmoitus on tehtävä tätä toimin-       taavasti voimassa, mitä valtion muiden perus-
4676: taa yleisesti valvovalle valtion viranomaiselle.         palkkaisen ja ylimääräisen toimen haltijain osalta
4677:                                                          on säädetty.
4678:                                                             Tarkastusviraston pääjohtajan ja osastopäälli-
4679:                          9§                              kön palkkauksesta päättää eduskunnan kanslia-
4680:    Jos havaittu virheellisyys koskee niin vähäistä       toimikunta. Muutoin tarkastusneuvosto tulo- ja
4681: rahamäärää, että asian selvittämisestä, sen edel-        menoarvion rajoissa määrää tarkastusviraston toi-
4682: leen käsittelemisestä tarkastusvirastossa tai oikai-     met palkkausluokkiin ja päättää muista pysyväi-
4683: sun toimeenpanosta katsotaan aiheutuvan työtä            sen tai ylimääräisen toimen haltijain palvelussuh-
4684: tai kustannuksia enemmän kuin virheellisyydestä          teen ehtoja koskevista seikoista sekä tilapäisen
4685: on aiheutunut vahinkoa, tarkastusvirasto voi vi-         toimihenkilön palkkiosta ja muista palvelussuh-
4686: raston ohjesäännöllä säädettävissä rajoissa päät-        teen ehdoista, jollei viraston ohjesäännöllä toisin
4687: tää, että asia ei anna aihetta toimenpiteisiin.          säädetä.
4688:    Tehtäessä 1 momentissa tarkoitettua päätöstä
4689: on otettava huomioon, onko virheellinen menet-                                 ~5 §
4690: tely jatkunut tai onko toimenpiteisiin ryhtymi-            Tarkastusviraston tmmen haltijain oikeudesta
4691: nen virheen johdosta tarpeen periaatteellisista          pysyä toimessaan on vastaavasti voimassa, mitä
4692: syistä.                                                  valtion muun pysyväisen tai ylimääräisen toimen
4693:                                          1986 vp. -    LA n:o 23                                          5
4694: 
4695: haltijan osalta on säädetty. Oikeudesta pysyä          tarkastuksesta 23 päivänä joulukuuta 1947 annet-
4696: toimessa säädetyn eroamisiän jälkeen päättää kui-      tu laki (967 /47) siihen myöhemmin tehtyine
4697: tenkin pääjohtajan ja osastopäällikön osalta edus-     muutoksineen.
4698: kunnan kansliatoimikunta ja muiden toimenhal-            Tämän lain voimaan tullessa siirtyvät valtionta-
4699: tijoiden osalta tarkastusneuvosto.                    louden tarkastusvirastossa käsiteltävänä olevat
4700:                                                       asiat tämän lain mukaisen tarkastusviraston käsi-
4701:                       16 §                            teltäviksi.
4702:   Tarkastusviraston toimen haltijain oikeudesta          Tämän lain voimaan tullessa siirtyvät tarkastus-
4703: vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkee-       viraston petuspalkkaiset viran ja toimen haltijat
4704: seen sekä heidän jälkeensä suoritettavasta perhe-     sekä ylimääräiset toimen haltijat tämän lain mu-
4705: eläkkeestä on säädetty erikseen.                      kaisen tarkastusviraston pysyviin ja ylimääräisiin
4706:    Eduskunnan kansliatoimikunta voi myöntää           toimiin. Virka, joka tämän lain voimaan tullessa
4707: ylimääräisen eläkkeen.                                on sopimuspalkkainen, pysyy sopimuspalkkaise-
4708:                                                       na niin kauan kuin lain voimaan tullessa viran
4709:                     17 §                              haltijana oleva on siinä virassa. Valtion edunval-
4710:   Tämä laki tulee voimaan   päivänä                   vonta siirtyy kuitenkin eduskunnan kansliatoimi-
4711: kuuta 198 ja sillä kumotaan valtiontalouden           kunnalle.
4712: 
4713: 
4714: 
4715: 
4716: 3.
4717:                                                 Laki
4718:                    valtiontilintarkastajain oikeudesta tarkastaa valtion tukitoimia
4719: 
4720:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4721: 
4722:                        1 §
4723:    Valtiontilintarkastajilla on sama oikeus kuin      tarkastuksen suorittamiseksi. Sama koskee Suo-
4724: valtiontalouden tarkastusvirastolla valtiontalou-     men Pankkia, kansaneläkelaitosta ja Postipank-
4725: den tarkastuksesta annetun lain mukaan tarkas-        kia, milloin niiden hallussa on yksittäisen tarkas-
4726: taa valtion tulo- ja menoarvion määrärahasta tai      tuksen suorittamisen kannalta tarpeellista asiakir-
4727: tulo- ja menoarvion ulkopuolisesta rahastosta         ja- tai muuta aineistoa.
4728: annettujen lainojen ja valtionapujen samoin kuin
4729: valtion antamien vakuuksien sekä veroihin, mak-                                3 §
4730: suihin ja muihin valtion saamisiin kohdistuvien          Valtiontilintarkastaja ja valtiontilintarkastajain
4731: vapautusten, helpotusten ja lykkäysten myöntä-        kanslian henkilökuntaan kuuluva ei saa luvatta
4732: mistä, käyttöä ja käytön valvontaa.                   ilmaista, mitä hän on saanut tehtävänsä petus-
4733:                                                       teella tietää, valtion tuen tai lainan saajan talou-
4734:                        2 §                            dellisesta asemasta, liike- tai perhesuhteista taik-
4735:    Edellä 1 §:ssä tarkoitetun valtion tuen tai lai-   ka sellaista, mikä on erikseen säädetty tai määrät-
4736: nan saaja sekä asianomaiset valtion viranomaiset,     ty salassa pidettäväksi.
4737: laitokset ja liikeyritykset ovat velvollisia anta-
4738: maan valtiontilintarkastajille näiden pyytämät                                4 §
4739: valtion tuen saajaa koskevat sellaiset selvitykset,     Tämä laki tulee votmaan          päivänä
4740: asiakirjat ja muun aineiston, jotka ovat tarpeen      kuuta 198 .
4741: 
4742: 
4743: 
4744:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1986
4745: 
4746:                                            Markus Aaltonen
4747:                                                   1986 vp.
4748: 
4749: Lakialoite n:o 24
4750: 
4751: 
4752: 
4753: 
4754:                                      Löyttyjärvi ym.: Ehdotus laiksi torjunta-ainelain 5 a ja 5 b §:n
4755:                                         muuttamisesta
4756: 
4757: 
4758:                                               Eduskunnalle
4759: 
4760:    Vesakkomyrkkyjen lentolevitys on pääsääntöi-          sakkomyrkyillä saattaa olla myös haitallinen vai-
4761: sesti kielletty ilman lupaa. Kunnanhallitus voi          kutus havupuun taimien kasvuun sekä maape-
4762: kuitenkin hakemuksesta myöntää luvan torjunta-           rään ja sen pieneliöiden toimintaan.
4763: aineen levittämiseen ilma-aluksesta tietyin edel-           Vaihtoehtoisilla torjuntatoimenpiteillä on alu-
4764: lytyksin. Lupamenettely koskee kuitenkin vain            eellisesti huomattava työllistävä vaikutus. Ve-
4765: lentolevitystä. Kuitenkin haittoja luonnolle ja          sakkomyrkkyjen sijasta tulisi esimerkiksi työlli-
4766: sen virkistyskäytölle sekä metsätyöntekijöille ai-       syysvaroin tukea mekaanisen harvennuksen ja
4767: heutuu myös maasta käsin tapahtuvasta vesakko-           raivauksen suorittamista.
4768: myrkkyjen levityksestä sekä metsiin että tienvar-           Askeleena kohti vesakkomyrkkyjen käytöstä
4769: sille.                                                   kokonaan luopumista on välttämätöntä, että
4770:    Vesakkomyrkkyjen käytön taloudellinen edul-           myös vesakkomyrkkyjen maasta tapahtuva lehväs-
4771: lisuus on käytännössä jättänyt toissijaiseksi ekolo-     tölevitys pääsääntöisesti kielletään ja vain poik-
4772: giset ja terveydelliset riskit. Nykyisen lainsäädän-     keustapauksissa asianomaisen kunnan valtuusto
4773: nön voimassa ollessa vesakontorjunta-aineita käy-        voi antaa siihen luvan. Muutoksenhaussa lupa-
4774: tetään vielä liian runsaasti. Vesakkomyrkkyjen           päätökseen tulee noudattaa kunnallislakia.
4775: käyttö estää metsien moninaiskäytön kehittämis-             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4776: tä ja haittaa marjastusta ja sienestystä. Torjunta-      nioittaen,
4777: aineiden ekologista tasapainoa vaarantava ja lo-
4778: pulta ihmisen terveyttä uhkaava käyttö asettaa                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4779: tavoitteeksi niiden käytöstä luopumisen. Ve-                    kiehdotuksen:
4780: 
4781: 
4782: 
4783: 
4784:                                                    Laki
4785:                             torjunta-ainelain 5 a ja 5 b §:n muuttamisesta
4786: 
4787:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä toukokuuta 1969 annetun torjunta-aine-
4788: lain 5 aja 5 b §, sellaisina kuin ne ovat 9 päivänä elokuuta 1985 annetussa laissa (704/85), näin
4789: kuuluviksi:
4790: 
4791:                          5a §                            sanottavaa haittaa luonnonsuojelulle tai paikalli-
4792:    Vesakontorjunta-aineen levittäminen ilma-             selle väestölle ja vesakon hävittäminen muilla
4793: aluksesta, samoin kuin vesakon hävittäminen              menetelmillä aiheuttaisi maanomistajalle koh-
4794: lehvästöruiskutusta käyttäen, on kielletty.              tuuttomia kustannuksia. Jos edellä tarkoitettua
4795:    Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty,         haittaa tai vahinkoa aiheutuu vain osalle suunni-
4796: voidaan torjunta-aineen levittäminen poikkeusta-         telmassa esitettyä aluetta, voidaan lupa myöntää
4797: pauksessa sallia syrjäisillä ja pahasti vesoittuneilla   vastaavasti vain osaa alueesta koskevaksi.
4798: alueilla kunnanvaltuuston päätöksellä. Luvan                Luvan saamiseksi on maanomistajan tehtävä
4799: myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että suun-         kunnalle lupahakemus, johon on liitetty suunni-
4800: nitelma on asianmukainen eikä torjunta-aineen            telma levittämistoimenpiteistä. Hakemuksen joh-
4801: levittäminen suunnitelman mukaisesti aiheuta             dosta kunnan on pyydettävä lausunto piirimetsä-
4802: 260159G
4803: 2                                    1986 vp. -     LA n:o 24
4804: 
4805: lautakunnalta ja lääninhallitukselta. Jollei lau-                          5b §
4806: suntoa ole annettu kolmen viikon kuluessa pyyn-       Torjunta-aineen lentolevitystä saa 5 a §:n 2
4807: nön lähettämisestä, asia voidaan ratkaista ilman    momentissa tarkoitetun poikkeusluvan nojalla
4808: lausuntoakin. Kunnanvaltuuston tulee ratkaista      suorittaa vain sellainen ilma-aluksen omistaja tai
4809: asia kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lupa-     haltija, jolle maa- ja metsätalousministeriö on
4810: hakemus on kunnalle jätetty.                        antanut toimiluvan.
4811:    Muutoksenhausta ja valituksenalaisen päätök-
4812: sen täytäntöönpanemisesta on voimassa mitä            Tämä laki tulee voimaan      päivänä
4813: kunnallislaissa (953/76) on säädetty.               kuuta 1986.
4814: 
4815: 
4816:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1986
4817: 
4818:            Marja-Liisa Löyttyjärvi        Reino Paasilinna               Sten Söderström
4819:            Liisa Jaakonsaari              Mauno Manninen                 Matti Kautto
4820:            Ville Komsi                    Esko Helle                     Elisabeth Rehn
4821:                                                 1986 vp.
4822: 
4823: Lakialoite .n:o 25
4824: 
4825:                                    Kuoppa ym.: Ehdotukset laeiksi valtion virkaehtosopimuslain,
4826:                                      kunnallisen virkaehtosopimuslain, yksityisten valtionapulaitosten
4827:                                      toimiehtosopimuslain sekä työehtosopimuslain hyvityssakkosään-
4828:                                      nösten muuttamisesta
4829: 
4830: 
4831:                                            Eduskunnalle
4832: 
4833:                               ALOITIEEN PÄÄASIALUNEN SISÄLTÖ
4834: 
4835:    Vuoden 1985 tammikuun 1 päivänä tuli voi-              Aloitteessa ehdotetaan, että työehtosopimusla-
4836: maan laki työehtosopimuslain muuttamisesta             kiin tehty hyvityssakkojen korotus purettaisiin.
4837: (660/84), jolla työehtosopimuslain hyvityssakkoja      Julkisen sektorin hyvityssakkoja alennettaisiin,
4838: korotettiin pääsääntöisesti yhdeksänkertaisiksi.       niin että yksityisen ja julkisen sektorin hyvityssa-
4839: Samalla lakiin otettiin korotusautomaatti, joka        kot tulisivat samansuuruisiksi. Edelleen ehdote-
4840: nostaa hyvityssakkojen määrää kolmivuotiskausit-        taan, että työehtosopimuslakiin sisältyvästä hyvi-
4841: taio rahanarvon muutosta vastaavasti. Hallitus         tyssakkojen korotusmenettelystä luovuttaisiin ei-
4842: esittää nyt saman korotusautomaatio sisällyttä-        kä sellaista liioin säädettäisi vastaaviin julkisen
4843: mistä myös valtion ja kunnalliseen virkaehtosopi-      sektorin lakeihin.
4844: muslakiin sekä yksityisten valtionapulaitosten toi-        Aloite on rinnakkaisesitys hallituksen esityksel-
4845: miehtosopimuslakiin. Näihin lakeihin hallitus ei       le n:o 20/1986 vp.
4846: esitä hyvityssakon korotusta.
4847: 
4848: 
4849: 
4850:                                               PERUSTELUT
4851:    Hallitus perustelee julkisen sektorin hyvityssak-   tamiseksi. Komitea ei kuitenkaan kyennyt esityk-
4852: kojen korotusmenettelyä tarpeella ottaa rahan-         siin, jotka olisivat työntekijäpuolta tyydyttäneet.
4853: arvon muutokset huomioon. Samaa perustetta             Kun työnantajat olivat saaneet hyvityssakkojen
4854: käytettiin myös työehtosopimuslain hyvityssakko-       korotuksessa ja niiden korotusmenettelyssä tah-
4855: ja indeksiin sidottaessa. Ottaen huomioon hyvi-        tonsa läpi, ne eivät luonnollisestikaan enää olleet
4856: tyssakkojen merkityksen työelämän käytännölle          halukkaita myöntymään mihinkään.
4857: katsomme kuitenkin, että mahdolliset korotukset           Hallitus on sittemmin antanut esityksen (HE
4858: tulisi aina käsitellä eduskunnassa lainmuutoksi-       248/1985 vp.), joka on olevinaan korvaus työeh-
4859: na.                                                    tosopimuslain hyvityssakkojen tason nostamisesta
4860:    Työehtosopimuslain hyvityssakkoja koeotet-          ja korotusmenettelystä. Hallituksen esitys on kui-
4861: taessa ja indeksinomaista korotusmenettelyä luo-       tenkin täysin riittämätön eikä täytä työntekijä-
4862: taessa muutosta perusteltiin sillä, että sen jälkeen   puolen asettamia vaatimuksia.
4863: työntekijöiden asemaa vastaavasti parannettaisiin         Edellä kuvatun tapahtumaketjun johdosta eh-
4864: suhteessa työnantajaan, joka menettelyllään            dotamme, että työehtosopimuslakiin tehty hyvi-
4865: useimmiten aiheuttaa riitoja työpaikalla. Tässä        tyssakkojen korotus puretaan, luovutaan hyvitys-
4866: ns. pelisääntökysymyksessä ammattiyhdistysliike        sakkojen sitomisesta indeksiin niin julkisella kuin
4867: on pyrkinyt tulkintaetuoikeuden siirtämiseen           yksityiselläkin sektorilla ja alennetaan hyvityssak-
4868: työnantajalta työntekijöille.                          koja julkisella sektorilla niin, että hyvityssakot
4869:    Vuoden 1984 keväällä työehtosopimuslain ja          tulevat yksityisellä ja julkisella sektorilla saman-
4870:  työriitojen sovittelulain muutostarpeita selvittä-    suuruisiksi.
4871:  mään asetettiin komi:tea. Vastapainoksi hyvitys-         Ehdotammekin,
4872:  sakkojen korotukselle ja indeksisidonnaisuudelle
4873:  työntekijäpuoli edellytti, että komitea olisi teh-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
4874:  nyt ehdotuksia työelämän pelisääntöjen paran-                 kiehdotukset:
4875: 
4876:  260160H
4877: 2                                     1986 vp. -    LA n:o 25
4878: 
4879: 1.
4880:                                               Laki
4881:                     valtion virkaehtosopimuslain 19 ja 20 §:n muuttamisesta
4882: 
4883:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun valtion
4884: virkaehtosopimuslain (664/70) 19 §:n 3 momentti sekä 20 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
4885: 
4886:                       19 §
4887:                                                     vahingon suuruus, syyllisyyden maara, roisen
4888:   Hyvityssakon määrä saa olla valtion tai yhdis-    osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama
4889: tyksen osalta enintään 10 000 markkaa ja virka-     aihe ja yhdistyksen koko. Erityisestä syystä voi-
4890: miehen osalta enintään 100 markkaa.                 daan hyvityssakko jättää tuomitsematta.
4891: 
4892:                     20 §
4893:   Hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huo-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
4894: mioon kaikki esille tulleet asianhaarat, kuten      kuuta 1986.
4895: 
4896: 
4897: 2.
4898:                                               Laki
4899:                   kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 ja 21 §:n muuttamisesta
4900: 
4901:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun kunnallisen
4902: virkaehtosopimuslain (669/70) 20 §:n 4 momentti sekä 21 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
4903: 
4904:                       20 §
4905:                                                     vahingon suuruus, syyllisyyden maara, toisen
4906:    Hyvityssakon määrä saa olla kunnallisen sopi-    osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama
4907: musvaltuuskunnan, kunnan, kuntainliiton tai         aihe ja yhdistyksen tahi kunnan tai kuntainliiton
4908: yhdistyksen osalta enintään 10 000 markkaa ja       koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jät-
4909: viranhaltijan osalta enintään 100 markkaa.          tää tuomitsematta.
4910: 
4911:                     21 §
4912:   Hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huo-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
4913: mioon kaikki esille tulleet asianhaarat, kuten      kuuta 1986.
4914: 
4915: 
4916: 
4917: 3.
4918:                                                Laki
4919:             yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain 16 §:n muuttamisesta
4920: 
4921:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä helmikuuta 1979 annetun yksityisten
4922: valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain (238/79) 16 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
4923: 
4924:                      16 §                           toksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssak-
4925:   Hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huo-      ko jättää tuomitsematta.
4926: mioon kaikki esille tulleet asianhaarat, kuten
4927: vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen
4928: osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
4929: aihe ja yhaistyksen tai yksityisen valtionapulai-   kuuta 1986.
4930:                                       1986 vp. -    LA n:o 25                                     3
4931: 
4932: 
4933: 4.
4934:                                               Laki
4935:                                 työehtosopimuslain muuttamisesta
4936: 
4937:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4938:    kumotaan 7 päivänä kesäkuuta 1946 annetun työehtosopimuslain 8 §:n 2 momentti ja 13 a §,
4939: sellaisina kuin ne ovat 7 päivänä syyskuuta 1984 annetussa laissa (660/84), sekä
4940:    muutetaan 7 §:n 1 momentti ja 9 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat mainitussa 7 päivänä
4941: syyskuuta 1984 annetussa laissa seuraavasti:
4942: 
4943:                         7§
4944:   Työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja         dotun yhdistyksen ja työnantajan, joka ei täytä
4945: työntekijä, joka tietensä rikkoo työehtosopimuk-   sopimuksesta johtuvia, 8 §:ssä mainittuja velvol-
4946: sen määräyksiä, voidaan tuomita siitä maksa-       lisuuksiaan, on, jollei työehtosopimuksessa ole
4947: maan, työnantaja korkeintaan kymmenentuhan-        toisin määrätty, vahingonkorvauksen asemesta
4948: nen markan ja työntekijä korkeintaan sadan mar-    maksettava hyvityssakko. Tämä hyvityssakko ei
4949: kan hyvityssakko.                                  saa olla kymmentätuhatta markkaa suurempi.
4950: 
4951: 
4952:                        9 §                           Tämä laki tulee voimaan      päivänä
4953:   Työehtosopimukseen osallisen tai muutoin si-     kuuta 19
4954: 
4955:      Helsingissä 11 päivänä maliskuuta 1986
4956: 
4957:           Mikko Kuoppa                 Marja-Liisa Löyttyjärvi      Ulla-Leena Alppi
4958:           Marjatta Stenius-Kaukonen    Inger Hirvelä                Juhani Vähäkangas
4959:           Niilo Koskenniemi            Heli Astala                  Irma Rosnell
4960:           Veikko Saarto                Heikki Mustonen              Seppo Toiviainen
4961:           Matti Kautto                 Sten Söderström              Osmo Vepsäläinen
4962:           Esko Helle                   Kati Peltola                 Timo Laaksonen
4963:           Pirkko Turpeinen             Esko-Juhani Tennilä          Ensio Laine
4964:                                        Anna-Liisa Jokinen
4965:                                                 1986 vp.
4966: 
4967: Lakialoite n:o 26
4968: 
4969: 
4970: 
4971: 
4972:                                    Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta
4973: 
4974: 
4975:                                            Ed uskunn alle
4976: 
4977:    Työväenliikkeen toiminnan ja taistelun suuriin         Vuonna 1965, kun työaika lyhennettiin 40
4978: tuloksiin kuuluu työpäivän lyhentäminen. Jouk-         tuntiin, perusteltiin nykyisen työaikalain 5 §:n 2
4979: kovoimaa käyttämällä saatiin toteutettua 8 tun-        momenttiin otettua viikoittaisen työajan joustoa
4980: nin työpäivä vuonna 1917. Nyt työväen- ja              silloisen työajan lyhennyksen tuntuvuudella. Vii-
4981: ammattiyhdistysliike on asettanut tavoitteeksi         koittaiseen tai 5 §:n 3 momentissa säädettyyn
4982: säännöllisen työajan lyhentämisen 35 tuntiin vii-      nykyiseen yhden tunnin joustoon ei ole tarvetta,
4983: kossa.                                                 sillä pakottavien syiden ollessa kysymyksessä voi-
4984:    Suomen Työnantajain Keskusliitto on vastan-         daan tehdä ylitöitä. Joustoista seuraa vain ylityö-
4985: nut työajan lyhentämisvaatimukseen nostamalla          korvausten menetys.
4986: esille ns. työajan joustot. Niillä tavoitellaan mah-      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4987: dollisuutta pidentää työpäivä 10 tuntiin päivässä      nioittavasti,
4988: ilman ylityökorvauksia. STK:n tavoitteen läpime-
4989: no merkitsisi pitkää taka-askelta, työläisten ja                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4990: toimihenkilöiden kamppailun tulosten mitätöi-                 kiehdotuksen:
4991: mistä sekä palaamista vuosisadan alun tasolle.
4992: 
4993: 
4994: 
4995:                                                  Laki
4996:                                        työaikalain muuttamisesta
4997: 
4998:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4999:   kumotaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain 5 §:n 2 ja 3 momenttt Ja 17 §:n 2
5000: momentti, sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (713/65), sekä
5001:   muutetaan 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on mainitussa 30 päivänä joulukuuta 1965
5002: annetussa laissa, seuraavasti:
5003: 
5004:                      5§
5005:   Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia              Tämä laki tulee votmaan         päivänä
5006: vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa.                   kuuta 1986.
5007: 
5008: 
5009: 
5010: 
5011:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1986
5012: 
5013:           Mikko Kuoppa           Seppo Toiviainen                 Irma Rosnell
5014:           Ensio Laine            Marjatta Stenius-Kaukonen        Pirkko Turpeinen
5015:                       Sten Söderström                  Esko-Juhani Tennilä
5016: 
5017: 
5018: 
5019: 
5020: 260I70T
5021:                                                1986 vp.
5022: 
5023: Lakialoite n:o 27
5024: 
5025: 
5026: 
5027: 
5028:                                   Söderström ym.: Ehdotus koskiensuojelulaiksi
5029: 
5030: 
5031:                                            Eduskunnalle
5032: 
5033:    Kyrönjokea on 1700-luvulta lähtien käytetty          Jos nämä toimet toteutuvat, joen virkistyskäyt-
5034: erilaisiin tarkoituksiin, aikaisemmin mm. laivalii-   tö alenee ratkaisevasti, joen vaikutusalueella ole-
5035: kenteeseen, kuljetuksiin ja uittoon, nykyisin säh-    va kalasto pienenee ja Vaasan kaupungin raaka-
5036: köntuotantoon ja tulvasuojeluun.                      veden laatu heikkenee ratkaisevasti sen happa-
5037:    Nykyinen rakentamissuunnitelma vuodelta            muusasteen ja raskasmetallien määrän lisääntyes-
5038: 1968 korostaa ennen kaikkea tulvatorjuntaa,           sä. Kyrönjoen alajuoksun voi vielä pelastaa. Se
5039: mutta vuorokausisäännöstelyyn rakennetut teko-        muodostaa vesihuollollisesti keskeisimmän juok-
5040: altaat tähtäävät ennen kaikkea voimalaitosraken-      sun Pohjanmaalla. Mikäli Kyrönjoki porrastetaan
5041: tamiseen. Tähän mennessä Kyrönjokeen on ra-           voimatalouden ehdoin, se merkitsee joen nykyis-
5042: kennettu neljä tekoallasta ja neljä voimalaitosta     ten käyttömuotojen loppumista.
5043: ja näin tuhottu yläjuoksun huomattavimmat kos-          Joelle voitaisiin laatia vaihtoehtoinen suunni-
5044: ket.                                                  telma, joka ei lähde voimataloudellisista lähtö-
5045:    Vesihallitus on puoltanut vanhaa rakentamis-       kohdista vaan jolla turvattaisiin vain tulvatorjun-
5046: suunnitelmaa, johon sisältyy kahden voimalai-         ta, raakavesi, kalastus ja virkistyskäyttö. Näin
5047: toksen rakentaminen Ylistaroon ja siihen liittyen     ollen Kyrönjoessa on luovuttava uusista voimalai-
5048: voimalaitosten takaisen joen pinnan nosto. Tämä       toshankkeista. Koska vesioikeudelliset toimet Ky-
5049: merkitsee, että koko joen yläjuoksu pengerre-         rönjoen seuraavan vaiheen rakentamisesta ovat
5050:  tään, mikä todennäköisesti johtaa alajuoksun         menossa ja koska niihin vanhan suunnitelman
5051: tulvien kasvamiseen. Ratkaisuilla siirretään vain     mukaan liittyy kahden voimalaitoksen rakenta-
5052:  tulvia alajuoksulle. Vanhaan suunnitelmaan liit-     minen Ylistaroon, esitämme Kyrönjoen sisällyttä-
5053:  tyvät myös koko alajuoksun pengertäminen, laa-       mistä koskiensuojelulakiin.
5054:  jat kuivatustyöt pumppaamaineen sekä lisäksi            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5055:  jokiuoman perkaaminen.
5056:     Vaikka rakentamistyöt Kyrönjoessa on tehty                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
5057:  tulvasuojelun nimissä, merkitsee nykyisen van-              kiehdotuksen:
5058:  han suunnitelman toteuttaminen joen porrasta-
5059:  mista voimalaitoskäyttöön.
5060: 
5061: 
5062: 
5063: 
5064:  260203E
5065: 2                                      1986 vp. -    LA n:o 27
5066: 
5067:                                       Koskiensuojelulaki
5068:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5069: 
5070:                        1 §                             52) Tuulomajoen vesistössä Inarin, Sallan, Sa-
5071:    Uuden voimalaitoksen rakentamisen on katsot-      vukosken ja Sodankylän kunnissa;
5072: tava aiheuttavan vesilain 2 luvun 5 §:n 1 mo-          53) Koutajoen vesistössä Kuusamon, Posion ja
5073: mentissa tarkoitettuja vahingollisia muutoksia       Sallan kunnissa; sekä
5074: ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonn~ssa ~a       54) Kyrönjoessa Ylistaron, Isonkyrön, Vähän-
5075: sen toiminnassa ainakin seuraavissa vesistö1ssä Ja   kyrön ja Mustasaaren kunnissa.
5076: vesistön osissa:
5077:    (Kohdat 1-51 kuten hallituksen esityksessä                            2-7 §
5078: n:o 25)                                                (Kuten hallituksen esityksessä n:o 25)
5079: 
5080: 
5081:        Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1986
5082: 
5083:            Sten Söderström                Mats Nyby                     Ville Komsi
5084:            Urho Pohto                     Marja-Liisa Löyttyjärvi       Kalle Könkkölä
5085:            Liisa Kulhia                   Esko Helle                    Arja Alho
5086:                                           Håkan Nordman
5087:                                                 1986 vp.
5088: 
5089: Lakialoite n:o 28
5090: 
5091: 
5092: 
5093: 
5094:                                    Peltola ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain muuttamisesta
5095: 
5096: 
5097:                                             Eduskunnalle
5098: 
5099:                               ALOIITEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5100:    Aloitteessa ehdotetaan opintotukilain muutta-       vaksi noin 50 prosenttiin opintotuen minimimää-
5101: mista siten, että laissa säädetään opiskelijan toi-    rästä, mikä vastaa sairauspäivärahan vähimmäis-
5102: meentulon takaavan opintotuen enimmäismää-             määrää. Uudistuksen toteuttaminen alentaa 5
5103: ristä sekä opintotuen enimmäismäärien sitomises-       vuotta opiskelleen opiskelijan opintovelan hoito-
5104: ta elinkustannusten kehittymiseen. Aloitteen hy-       menoja noin 3 5 prosenttia.
5105: väksyminen merkitsee senlaatuisen kokonaisuu-             Samassa yhteydessä ehdotetaan, että opiskeli-
5106: distuksen toteuttamista, mikä saattaa opiskelijat      joille maksettavaa opintorahan asumislisää myön-
5107: vastaavanlaisen vähimmäistoimeentulojärjestel-         nettäisiin pääsääntöisesti 12 kuukaudelta ja että
5108: män piiriin, joita on jo rakennettu muille väes-       opintolainojen korkotukea maksettaisiin kolmelta
5109: töryhmille.                                            vuodelta valmistumisen jälkeen.
5110:    Opintotuen taso on viime vuosina muodostu-             Aloite ei aiheuta muutoksia opintotuen hallin-
5111: nut sellaiseksi, että se ei vastaa opintotukitoimin-   toon.
5112: nalle asetettuja koulutuspoliittisia ja työvoimapo-       Aloitteen mukainen uudistus saattaa opiskeli-
5113: liittisia tavoitteita. Opintotukeen sisältyy varsin    jat vastaavanlaisen perustoimeentuloturvan pii-
5114: huomattava omavastuuosuus, jonka jatkuvalle            riin, joka on luotu jo lähes kaikille muille
5115: olemassaololle ei ole perusteltuja syitä.              kansalaisryhmille.
5116:     Aloitteen mukaan opintotuen enimmäismäärät            Aloitteen mukainen uudistus lisäisi opiskelijoi-
5117: korotetaan kahdeksasosan korkeammaksi kuin             den etuja 1 486 700 000 markalla.
5118: kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa, mikä vastaa           Uudistus on tarkoitus saattaa voimaan asteit-
5119: opiskelijan kohtuullisia elinkustannuksia opiske-      tain 1 päivästä heinäkuuta 1987 lukien siten, että
5120: luaikana ja tekee mahdolliseksi koulutusresurs-        aloitteen mukaiset opintotuen ja opintorahan
5121: sien täysipainoisen hyväksikäytön.                     enimmäismäärät ovat toteutuneet kaikilla asteilla
5122:     Opintorahan perusosa ehdotetaan korotetta-         opintovuonna 1988-1989.
5123: 
5124: 
5125: 
5126: 
5127: 260409D*
5128: 2                                              1986 vp. -        LA n:o 28
5129: 
5130: 
5131: 
5132: 
5133:                                                 SISÄLLYSLUETTELO
5134: 
5135:                                                           Sivu                                                             Sivu
5136:    YLEISPERUSTELUT                                               2. Aloitteen vaikutukset opintomenestyksen arvioin-
5137:                                                                  tiin ................................................ .     7
5138: 1. Opintojen taloudellisen tukemisen yhteiskunnal-
5139:    linen merkitys ................................. .       3    3. Aloitteen organisatoriset ja henkilöstövaikutukset       7
5140:    1.1. Opintotukilain (14.1.1972 128) tavoitteet ja             4. Aloitteen taloudelliset vaikutukset ............. .      7
5141:           nykyinen tilanne ......................... .      3       4.1. Aloitteen taloudellisesti myönteiset vaiku-
5142:    1.2. Opintotuki verrattuna muihin vähimmäis-                          tukset .................................... .       8
5143:           toimeentulojärjestelmiin .................. .     4
5144:    1. 3. Keinot ................................... .       5       YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
5145:    1. 3.1. Opintotuen enimmäismäärien kehittämi-
5146:                                                                     1.1. Opintotukilain muutosehdotusten peruste-
5147:             nen ................... ··················      5
5148:    1.3.2. <?P~~ke.lijoiden asumislisäjärjestelmän ke-                    lut ................. ·.··················· ..      9
5149:                                                                     1.2. Voimaantulo ............................. .         9
5150:             hmammen ............................. .         6
5151:    1. 3. 3. Opintolainojen korkotuen kehittäminen ..        7       LAKITEKSTI .................................. .          9
5152:                                          1986 vp. -      LA n:o 28                                        3
5153: 
5154:                                             YLEISPERUSTELUT
5155: 
5156: 1. Opintojen taloudellisen tukemisen yhteiskun-          tamalla, jolloin opintorahojen reaaliarvo on alen-
5157:    nallinen merkitys                                     tunut huomattavasti enemmän kuin koko opin-
5158:                                                          totuen reaaliarvo.
5159: 1.1. Opintotukzlain (14.1.1972/28) tavoitteetja             Tilastokeskuksen tutkimuksen (KO 1983:7)
5160:      nykyinen tilanne                                    mukaan hankittava koulutustaso riippuu van-
5161:                                                          hempien sosiaalisesta asemasta ja koulutustasos-
5162:     Hallituksen esityksessä eduskunnalle opintotu-       ta. Voidaan siis olettaa, että opiskelemaan ha-
5163: kea koskevan lainsäädännön uudistamisesta (HE            keutumiseen vaikuttaa monia muitakin syitä
5164: n:o 121/71) todetaan seuraavaa:                          kuin opintotuen taso. Kuitenkaan opintotuen
5165:     "Mitä laajemmiksi ja monipuolisemmiksi kou-          taso ei saisi olla esteenä opintielle hakeutumiseen
5166: lutuspalvelut kehittyvät, sitä keskeisemmäksi            eikä tutkinnon valmistumiselle, jos nuori haluaa
5167: muodostuu toiminta koulunkäynnin taloudellis-            hankkia itselleen vanhempiaan paremman koulu-
5168: ten edellytysten turvaamiseksi. Tavoitteena tulee        tuksen. Tärkein sosiaalista liikkuvuutta ylläpitävä
5169: olla opintososiaalisten olosuhteiden kehittäminen        tekijä yhteiskunnassa on edelleen koulutuksen
5170: siten, että kaikilla on mahdollisuus sosiaalisista,      hankkiminen.
5171: taloudellisista ja alueellisista tekijöistä riippumat-      Tutkimusten ja selvitysten mukaan opintotuen
5172: ta kouluttaa itsensä sekä yksilön että yhteiskun-        suurin ongelma on tuen riittämättömyys, opinto-
5173: nan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.             tuen enimmäismäärienkään varassa on miltei
5174:     Esitettyjen tavoitteiden toteuttaminen edellyt-      mahdotonta opiskella täysiä lukuvuosia. Ongel-
5175: tää selkeän lainsäädännöllisen perustan luomista         maa on kärjistänyt opiskelutahdin kiristyminen.
5176: kokonaisvaltaisen opintotukijärjestelmän ja opin-        Velkaantuminen ja lasten elatuksesta aiheutuvat
5177: totuen sisällön asteittaiseksi kehittämiseksi siten,     rasitteet ovat merkittävästi vähentäneet tuen riit-
5178: että opintotuki antaa yksilölle mahdollisuuden           tävyyttä.
5179: ammatinvalintaan eikä saata häntä valitsemaan                Opintotukea myönnetään enintään seitsemäksi
5180: ansiotyöhön menoa ammattitaidottomana. Ko-               vuodeksi yhtä tutkintoa kohden ja erityisesti
5181: konaisvaltainen opintotukijärjestelmä merkitsee          korkeakouluopiskelijoista yhä suurempi osa ylit-
5182: oppivelvollisuuskoulun jälkeen opintojaan jatka-         tää opintotukinormit; tutkinnon suorittaminen
5183: vien henkilöiden opiskeluaikaisen toimeentulon           kestää yli 7 vuotta yhä useammilla.
5184: turvaamista mahdollisimman keskitetysti yhden                Valtion opintotukikeskuksen (VOTK) mukaan
5185:  yhtenäisen opintotukilain nojalla.''                    opintotukilain mukaisen tuen keskeiseksi ongel-
5186:     Opintotuen tavoitteina voidaan edelleen pitää:       maksi on muodostunut tuen mitoittaminen opis-
5187:     1. Opiskeluedellytysten parantaminen yhteis-         kelijan olosuhteet huomioon ottaen riittäväksi ja
5188: kunnan koulutustavoitteiden saavuttamiseksi vä-          kohtuullisen toimeentulon turvaavaksi (KM
5189:  hentämällä alueellisten ja taloudellisten taustate-      1983:7). Edelleen Valtion opintotukikeskuksen
5190:  kijöiden vaikutusta peruskoulun jälkeiseen kou-         mukaan kohtuullisen toimeentulon turvaavan
5191:  lutukseen hakeutumisessa.                               opintotuen tason määrittelyä on vaikeuttanut
5192:     2. Opiskeluajan toimeentulokustannusten kat-         sopivan, yleisesti hyväksytyn vertailutason sekä
5193:  taminen erilaisten opintotukimuotojen avulla.            toisaalta kustannustason kehityksen huomioon
5194:     3. Vanhemmille lasten koulutuksesta aiheutu-         ottavan ja sitovan kehittämisohjelman puuttumi-
5195:  vien kustannusten vähentäminen.                          nen.
5196:     Opintotuen tavoitteiden toteutumista on hai-             Valtion opintotukikeskus on pyrkinyt etsimään
5197:  tannut opintotuen enimmäismäärien rcaaliarvon            mitoitusperusteita opiskelijoiden parissa suorite-
5198:  aleneminen. Opintotuen enimmäismäärien reaa-             tuista kulutustutkimuksista, joita ei ole kuiten-
5199:  liarvo on noin 10 prosenttia alhaisempi kuin mitä        kaan pystytty toistaiseksi hyödyntämään.
5200:  tuki oli seitsemänkymmentäluvun alkupuolella                Valtion opintotukikeskuksen johtokunnan laa-
5201:  (keskimääräisen tuen reaaliarvo on alentunut             timassa muistiossa (KM 1983: 7) opintotukilain
5202:  noin 16 prosenttia). Tuen enimmäismäärissä ei            mukaisen opintotuen kehittämisestä esitetään
5203:  ole otettu huomioon opiskelun muuttumisen                eräänlainen kehittämisohjelma opintotuelle. Oh-
5204:  aiheuttamia tarpeita. Esimerkiksi korkeakoulujen         jelma tähtää lähinnä vanhempien tulojen perus-
5205:  tutkinnonuudistuksen toteuttaminen ei johtanut           teella tapahtuvan tarveharkinnan asteittaiseen
5206:  opintotuen kehittämiseen. Opintotuen tasoa on            purkamiseen. Ohjelmassa ei oteta kantaa siihen,
5207:  pidetty yllä pääasiassa opintolainaosuutta korot-        mikä opintotuen taso mahdollistaa kokopäiväisen
5208: 4                                          1986 vp. -         LA n:o 28
5209: 
5210: 
5211: opiskelun lukukausien aikana. Esitetyn ohjelman                  Opintotukilain voimassaoloaikana opintotuen
5212: toteuttaminen sellaisenaan ei poistaisi opinto-               saajien lukumäärä on kasvanut voimakkaasti vii-
5213: tuen enimmäismäärien riittämättömyyttä. Ope-                  me vuosiin saakka. Lainansaajien lukumäärä on
5214: tusministeriön hallinnonalan yleissuunnitelmassa              vakiintunut noin 110 000-120 000 opiskelijan
5215: vuosiksi 1986-1990 esitetyn opintotuen kehittä-               tasolle. Opintorahaa myönnettiin lukuvuonna
5216: misohjelman toteuttaminen ei myöskään oleelli-                1984-1985 noin 233 500 opiskelijalle.
5217: sesti parantaisi opintotuen enimmäismäärien riit-
5218: tävyyttä.
5219: 
5220: 
5221:                                   Opintotuki lukuvuonna 1984-1985
5222:                                            opintorahat                                           opintolainat
5223:                                 saajien          %   määrä         keskim.        saajien             %        takausten keskim.
5224:                                lukum.        opisk.  yht.           saajaa       lukum.             opisk.       määrä    saajaa
5225:                                (opisk.)     määrästä milj.         kohden        (opisk.)          määrästä       yht.   kohden
5226:                                                       mk             mk                                           milj.    mk
5227:                                                                                                                    mk
5228: Lukiot ................         57 300           51       52          910         2 800               3           9      3 300
5229: Kansanopistot .........          5 600           82       13        2 220         4 100              60          24      5 900
5230: Ammat. oppii. ........         122 000           90      255        2 110        66 600              50         411      6 200
5231: Korkeakoulut .........          46 800           54      147        3 144        45 700              53         452      9 900
5232: Ulkom. oppii. .........          1 700                     7        3 930         1 900                          20     10 400
5233: Yhteensä ..............        233 500           69      474        2 030 121 100                    36          916     7 560
5234: 
5235: 
5236:     Tarkasteltaessa opintotukilain mukaisten val-               not, takaajana maksetut lainat sekä korkoavus-
5237: tion menojen kehitystä kokonaisuutena huo-                      tukset ja hallintomenot, on kehitys ollut asian-
5238: mioon ottaen opintorahamenojen lisäksi myös                     omaisen vuoden hintatasossa seuraava (milj. mk):
5239: opintolainojen korkohyvitys- ja hoitokorvausme-
5240: 
5241: 
5242:                                           1976           1978           1981                1984              1985         1986
5243:                                           TP             TP              TP                 TP                TMA         TMA
5244: Opintorahat (sisältää asu-
5245: mislisän) ..................               56            150            298                 503               544          644
5246: Opintolainojen valtionta-
5247: kaus ja korkotuki ..........              107            104            162                 198               212          236
5248: Opintotukikeskuksen me-
5249: not .......................                 2              3                 4                6                 7             7
5250: Menot yhteensä ...........                165            257            464                 707               763          887
5251: Menot % valtion menoista                  0,5            0,7            0,8                 0,8               0,8          0,9
5252: 
5253: 
5254: 
5255:    Huomattava osa opintotukimenojen kasvusta                    1.2. Opintotuki verrattuna muihin vähimmäis-
5256: aiheutuu opintorahan saajien lukumäärän kas-                         toimeentulojärjestelmzin
5257: vusta. Opintorahan perusosan sai vuonna 1976
5258: hieman alle 100 000 opiskelijaa, ja vuonna 1981                    Verrattuna muihin vähimmäistoimeentulon
5259: oli opintorahan perusosan saajia jo noin 200 000.               turvaaviksi suunniteltuihin järjestelmiin on koko
5260:                                         1986 vp. -     LA n:o 28
5261: 
5262: opintotuen ja opintorahojen enimmäismäärien            opintotuki ei luo edellytyksiä lukukausien aikai-
5263: taso varsin matala, kun otetaan huomioon opin-         selle opiskelijoiden toimeentulolle.
5264: totukitoiminnan tavoitteet:
5265: 
5266:    Korkeakouluopiskelijan opin-                        1.3. Keinot
5267:    totuki lukuvuonna 1986-
5268:    1987 (sis. opintorahan perus-                       1. 3 .1. Opintotuen enimmäismäärien kehittämi-
5269:    osan 270 mk/kk ja lainan                                     nen
5270:    1 410 mk/kk)................ 1 680 mk/kk                Opiskelijoilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuk-
5271:    Toimeentulotuen perusosa, 1                         sia opiskella täysiä lukukausia pelkän opintotuen
5272:    kuntaryhmä, tarkoitettu ruo-                        varassa. Tilanne edellyttää pikaista korjausta,
5273:    kaan      ja      käyttövaroiksi,                   koska mitkään koulutus- tai työvoimapoliittiset
5274:    1.9.198600 00 00 00 00 00 00 00 00 00.  914 mk/kk   syyt eivät edellytä omavastuuosuuksien sisällyttä-
5275:    Minimi sairaus- ja äitiyspäivä-                      mistä opintotukeen opiskelijan itsensä tai hänen
5276:    raha 1.7.1986 00 00 00 00 00 00 00 00 1 091 mk/kk   vanhempiensa tai perheenjäsentensä kannetta-
5277:    Työttömyysturvan peruspäivä-                        vaksi. Erityisen epäoikeudenmukainen tilanne on
5278:    rahan täysi määrä 1.1.1986                           niiden opiskelijoiden osalta, jotka vanhempien
5279:    (21 x 70 mk) 00 00 00 00 00 00 00. 1 505 mk/kk      vähävaraisuuden takia eivät voi saada muuta
5280:    Kansaneläkkeen pohjaosa ja                           tukea opiskelulleen kuin opintotuen. Koulutus-
5281:    täysi lisäosa, 1 kuntaryhmä,                         ja työvoimapoliittisten tavoitteiden vuoksi ei ole
5282:    1.1.198600 00 00 00 000000 00 00 00. 1 828 mk/kk     mielekästä ylläpitää nykyisentasoista opintotu-
5283:    Alin     valtion      virkapalkka                    kea, joka pakottaa opiskelijat hakeutumaan opis-
5284:    (A1, 1)      enoakanpidätyksen                       kelualaa vastaamattomaan työhön lukukausien
5285:    jälkeen (19.75A) 1.1.198600 00 2 747 mk/kk           aikana.
5286:                                                            Hallituksen esityksessä työttömyysturvalaiksi
5287:    Opintorahan perusosan lisäksi vanhempiensa           ym. (HE n:o 38/1984 vp.) luvussa 1.2.3.1.
5288: kodin ulkopuolella asuva opiskelija saa opintora-       Perusturva todetaan seuraavaa: "Perusturvan ta-
5289: han asumislisää 350 mk/kk pääsääntöisesti yh-           voitteena on taata turvan piiriin kuuluvalle sekä
5290: deksältä kuukaudelta vuodessa. Jos opiskelijan          hänen huollettavinaan oleville riittävä vähim-
5291: maksama vuokra ylittää 530 mk/kk, voidaan               mäistoimeentulo. Perusturvan saaminen ei kui-
5292: asumislisää korottaa enintään 160 mk/kk vuok-           tenkaan saisi muodostua työhön tai koulutukseen
5293: ran määrän perusteella. Kansaneläkkeen asumis-          hakeutumista rajoittavaksi tekijäksi. Näin ollen
5294: tuki 530 markan kuukausivuokralla on 313 mk/            peruspäivärahan tason tulisi olla työstä saatavan
5295: kk ja asumistuen enimmäismäärä yksinäisellä             ansiotason alapuolella, mikä käytännössä merkit-
5296: eläkkeensaajalla on 677 mk/ kk.                         see virka-, toimi- ja työehtosopimusten alimpien
5297:    Opintotuen lapsikorotus on 1. 7.1986 alkaen          palkkojen mukaista tasoa alhaisempaa päivära-
5298: 320 mk/kk. Lapsikorotus on kokonaan opintora-           haa.''
5299: haa. Opintotuen lapsikorotus ei ole niin selvästi         Jos työttömyysturvan peruspäivärahan taso ha-
5300: jälkeen jäänyt muista tukimuodoista kuin opin-          lutaan asettaa niin matalaksi, että se ei rajoita
5301: torahan perusosa.                                       hakeutumista koulutukseen, olisi myös opinto-
5302:    Opiskelijan yhteiskunnalta saama varsinainen         tuen taso asetettava niin korkeaksi, että se tekee
5303: tuki muodostuu opintorahan perusosasta ja asu-          lukukausien aikaiset kokopäiväiset opinnot talou-
5304: mislisästä sekä opintolainojen valtiontakauksesta       dellisesti mahdollisiksi. Edellä olevan mukaan
5305: ja korkotuesta. Opintotuesta suurimman osan            .opintotuen tason tulisi olla korkeampi kuin työt-
5306: muodostava opintolaina on itse asiassa valtion          tömyysturvan peruspäivärahan taso, mutta sen ei
5307: takaamaa palkkaennakkoa myöhemmin mahdol-               tarvitsisi olla alimpien sopimusten mukaisten
5308: lisesti tulevista ansioista.                            palkkojen tasolla.
5309:    Opintorahan perusosa on edellä esitetyn perus-          Koska pitkäaikainenkaan opiskelu ei välttä-
5310: teella varsin vaatimaton ja sen tasoa kuvaa, että       mättä takaa keskimääräistä paremmin palkattuja
5311: jo neljännen opintovuoden opintolainojen korko-         työtilaisuuksia, on opintotuen mitoituksessa kiin-
5312: menojen omavastuuosuus on sitä suurempi.                nitettävä erityistä huomiota opintorahan ja opin-
5313:    Edellä oleva vertailu osoittaa myös sen, että        tolainan välisen suhteen korjaamiseen, jotta opis-
5314: 6                                        1986 vp. -      LA n:o 28
5315: 
5316: kelijoiden velkaantumiskehitystä voidaan hillitä                               Nykyinen   Aloite    Erotus
5317: ja yleinen mielenkiinto koulutuksen hankkimi-                                   tilanne
5318:                                                                                1.7.1986
5319: seen voidaan säilyttää.
5320:     Opintotuen riittävä enimmäistaso lienee noin         Opintoraha ......          270    1 091    +    821
5321: 10-15 prosenttia korkeampi kuin sellaisen kan-           Laina ............       1410       965         445
5322: saneläkkeen saajan eläkkeen taso, jolla ei ole           Yht ..............       1 680    2 056    +    376
5323: muita eläketuloja. Opiskelijan elämäntilanteen           Lainamäärä 5 vuo-
5324: vertaaminen eläkkeelle siirtyvän henkilön tilan-         den jälkeen ......      69 784   45 193    -24 591
5325: teeseen tekee oikeutetuksi esittää opintotuen
5326: enimmäismäärien tasoa korkeammaksi kuin kan-             Lyhennykset ......       6 978    4 519        2 459
5327: saneläkkeen minimitaso.                                  ja korot ..........      5 138    3 327    -   1811
5328:     Opintorahan perusosan mitoituksessa on pi-           korkotuen päätty-
5329: dettävä keskeisenä lähtökohtana opiskelijan vel-         misen jälkeen
5330: kaantumiskehityksen pysäyttämistä ja opiskelijoi-        (mk/vuosi)              12 115     7 846   -   4 269
5331: den velkaantumisen asteittaista alentamista.
5332: Opintorahan perusosan taso olisi luontevaa nos-
5333: taa samalle tasolle kuin sairauspäivärahan vähim-           Lainamääriä arvioitaessa on käytetty 2 prosen-
5334: mäismäärä, jolloin opintorahan täyden määrän             tin vuotuista kustannustason nousua ja korkona
5335: osuus täysimääräisestä opintotuesta olisi noin 50        on käytetty 7, 75 prosenttia. Korot ja lyhennykset
5336: prosenttia.                                              on ilmoitettu ensimmäisenä vuotena korkotuen
5337:    Jos opintotuen täysimäärä korotetaan 12,5 pro-        päättymisen jälkeen, jolloin menot ovat suurim-
5338: senttia korkeammaksi kuin kansaneläkkeen ruini-          millaan.
5339: mitaso ja opintorahan perusosan täysimäärä koro-           Jos opintotuen enimmäismäärä korotetaan riit-
5340: tetaan sairauspäivärahan ruinimimäärän tasolle,          tävälle tasolle korottamalla opintolainan osuutta
5341: niin opintolainojen kokonaismäärä 5 vuoden               opintotuesta, niin tämä turvaisi kyllä kokopäivä-
5342: opiskelujen jälkeen olisi noin 35 prosenttia pie-        opinnot, mutta jättäisi opintonsa päättäneet ta-
5343: nempi kuin nykyisellä järjestelmällä.                    loudellisesti vaikeaan asemaan. Opintolainan
5344:     Velkaantuminen on myös erittäin tärkeä tulon-        määrä olisi lähes 20 prosenttia suurempi kuin
5345:  jakokysymys, koska velkaantuminen ja velanhoi-          nykyisin.
5346: tokulut jakautuvat epätasaisesti opiskelijoiden             Koska nykyisestä opintotukilaista ovat puuttu-
5347: keskuudessa. Kaikkien opiskelijoiden ei tarvitse         neet säännökset, joiden nojalla opintotuki olisi
5348:  ottaa opintolainaa, eikä siis maksaa sitä takaisin.     sidottu elinkustannusten muuttumiseen, minkä
5349:  Valmistuneen opiskelijan opintovelkojen määrää          seurauksena opintotuen reaaliarvo on päässyt ale-
5350:  tuskin otetaan palkanmaksuperusteeksi, joten            nemaan ja tuki on muuttunut entistä enemmän
5351:  velkaantuneisuuden aiheuttamat erot opiskelijoi-        lainapainotteiseksi, aloitteessa ehdotetaan, että
5352:  den ja vastavalmistuneiden käytettävissä olevissa       opintotukilakiin otetaan säännökset, joiden no-
5353:  tuloissa eivät poistu harjoitettavalla palkkapolitii-   jalla opintotuki, opintorahan perusosa ja opinto-
5354:  kalla. Inflaation hidastuminen johtaa opintolai-        rahan huoltajalisä pidetään elinkustannusten ta-
5355:  nojen reaalisen takaisinmaksurasitteen kasvuun,         salla.
5356:  mikä aiheuttanee vaateen korottaa koulutusta
5357:  vaativien alojen suhteellista palkkatasoa.
5358:     Edellä olevan perusteella aloitteessa ehdote-         1. 3. 2. Opiskelijoiden asumislisäjärjestelmän ke-
5359:  taan, että opintotuen enimmäismäärä korotetaan                    hittäminen
5360:  12,5 prosenttia korkeammaksi kuin kansaneläk-
5361:  keen pohja- ja lisäosa I kuntaryhmässä, 2 056             Opintotukilain 10 §:n 4 momentin nojalla
5362:  markkaan kuukaudessa. Edelleen ehdotetaan, et-          opiskelijalle maksetaan asumislisää useimmiten
5363:  tä opintorahan perusosan enimmäismäärä korote-          yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa (ajalle
5364:  taan 1 091 markkaan kuukaudessa, mikä vastaa            1.9.-31.5.).
5365:  vähimmäissairauspäivärahaa ja on 53, 1 prosenttia         Yleisenä käytäntönä asumisen tukemisjärjestel-
5366:  opintotuen enimmäismäärästä.                            missä on, että tukea myönnetään pääsääntöisesti
5367:     Aloitteen mukainen opintotuki muodostuisi            12 kuukaudeksi kerrallaan (samaan asuntoon) tai
5368:  seuraavaksi, mikäli uudistus olisi voimassa             seuraavaan tuen tarkistamiseen asti (AsumistukiL
5369:  1. 7.1986:                                              25.5.1976/421, 15 §).
5370:                                        1986 vp. -    LA n:o 28                                        7
5371: 
5372:    Ei ole olemassa perusteita, joiden nojalla voi-   on pidettävä lähtökohtana asianomaisen oppi-
5373: taisiin pitää hyväksyttävänä, että opiskelijoiden    määrän suorittamiseen käytettävää keskimääräistä
5374: asumista kodin ulkopuolella ei tuettaisi ympäri-     aikaa, ja edelleen 3 momentin mukaan opintotu-
5375: vuotisesti. Säilyttääkseen asuntonsa opiskelijat     kea myönnetään saman tutkinnon suorittamiseen
5376: joutuvat maksamaan vuokraa myös kesäajalta.          enintään seitsemäksi vuodeksi.
5377: Useissa tapauksissa opiskelijat hakeutuvat työhön      ·opintotuen enimmäismäärien tason korotta-
5378: opiskelupaikkakuntansa ulkopuolella ja joutuvat      minen tarvetta vastaavaksi ei aiheuta muutospai-
5379: hankkimaan kesäaikaisen asunnon työntekemis-         neita opintomenestyksen arviointiperusteisiin.
5380: paikkakunnaltaan. Osa opiskelijoista joutuu          Opintomenestyksen arviointikriteerit on säädetty
5381: maksamaan       vuokraa     kahdesta    asunnosta    aikana, jolloin opintotuki opiskeluolosuhteet
5382: kesäaikana. Useimpien opiskelijoiden palkkataso      huomioon ottaen nykyistä paremmin vastasi tar-
5383: on myös niin matala, että esteitä asumisen tuke-     vetta, joten opintotuen tason korottaminen saat-
5384: miselle kesäaikana ei ole.                           taa opintomenestyksen arviointikriteerit jälleen
5385:                                                      mielekkääseen yhteyteen opintotuen korotetun
5386:                                                      tason kanssa. Ammatillisten oppilaitosten opiske-
5387: 1. 3. 3. Opintolainojen korkotuen kehittäminen
5388:                                                      lurytmi tuskin tulee muuttumaan opintotuen
5389:    Opintotukilain 7 §:n 2 momentin (19.7.1982/       kehittämisen takia, joten opintomenestyksen ar-
5390: 550) mukaan opintolainojen korkotuen maksa-          vioinnissa ei esiintyne muutospaineita. Useiden
5391: minen lopetetaan puolentoista vuoden kuluttua        korkeakoulututkintojen valmistumisajat ovat vii-
5392: ensimmäisestä opintojen päättymiskuukautta           me vuosina voimakkaasti pidentyneet, ja useilla
5393: seuraavasta koronmaksupäivästä, kuitenkin vii-       aloilla keskimääräiset valmistumisajat ylittävät
5394: meistään neljäntoista vuoden kuluttua siitä, kun     seitsemän vuotta; ajan, jolle opintotukea voidaan
5395: lainaerää on ensimmäisen kerran nostettu.            myöntää, joten myöskään korkeakouluopiskeli-
5396:    Pahoin velkaantuneen opiskelijan velanhoito-      joiden opintomenestyksen arviointikriteerejä ei
5397: menot korkotuen päättymisen jälkeen saattavat        ole syytä muuttaa tiukemmiksi.
5398: vastata 15 000-20 000 markan lisäystä btutto-           Korkeakouluopiskelijoiden valmistumisaikoi-
5399: palkkaan vuodessa. Opintolainojen raskaimmat         hin opintotuen korottaminen vaikuttanee lyhen-
5400: hoitomenot ajoittuvat ajanjaksolle, jolloin vasta-   tävästi, koska lukuvuoden aikana opiskelija pys-
5401: valmistuneen nuoren tulot ovat pienimmillään ja      tyy osallistumaan opetukseen useampien kuukau-
5402: menot perheen perustamisen ja asunnonhankin-         sien aikana kuin tätä nykyä. Todennäköisesti osa
5403: nan takia suurimmillaan.                             opiskelijoista käyttää parantuneita taloudellisia
5404:    On luonnollista, että työntekijän velkaantunei-   opiskeluedellytyksiä tutkintojensa syventämiseen,
5405: suutta ei voida ottaa palkanmaksuperusteeksi,        jolloin valmistumisajat eivät välttämättä lyhene,
5406: joten on kohtuullista, että opintotukilakia muut-    mutta opiskelijan ja kansakunnan henkinen pää-
5407: tamalla helpotetaan vastavalmistuneiden talou-       oma kasvaa, mitä ei ole syytä yrittää hillitä
5408: dellista asemaa, millä on myös merkittäviä perhe-    muuttamalla opintotuen saantiperusteita tai
5409: kustannuksia tasaavia vaikutuksia. Takaisinmak-      opintomenestyksen arviointikriteerejä.
5410: samattornia opintolainoja ei oteta huomioon
5411: esim. asumistukilain (4.6.1975 1408) mukaista        3. Aloitteen organisatoriset ja henkilöstövaiku-
5412: asumistukea myönnettäessä, hyväksyttäessä lasta         tukset
5413: kunnalliseen päivähoitopaikkaan sekä määritettä-
5414: essä kunnallisen päivähoidon maksuja.                    Aloite opintotuen enimma1smaanen kehittä-
5415:    Aloitteessa ehdotetaan, että opintolainojen       misestä ei aiheuta muutostarpeita valtion opinto-
5416:  korkotuen maksatusaikaa jatketaan kolmeen vuo-      tukihallinnossa. Opintotuen hakijamäärät ja
5417:  teen opintojen päättymisen jälkeen ja enintään      myöntämisperusteet eivät todennäköisesti tule
5418:  kuuteentoista vuoteen ensimmäisen lainaerän         oleellisesti muuttumaan, joten aloitteen hyväksy-
5419:  nostamisesta.                                       minen ei aiheuta henkilöstön lisäys- tai uudel-
5420:                                                      leensijoittelutarpeita valtion opintotukihallinnol-
5421:                                                      le.
5422: 2. Aloitteen vaikutukset opintomenestyksen ar-
5423: viointiin                                            4. Aloitteen taloudelliset vaikutukset
5424:    Opintotukiasetuksen 4 §:n 2 momentin mu-            Seuraavassa arvioidaan menojen kasvua opinto-
5425:  kaan opiskelijan opintomenestystä harkittaessa      rahan perusosan osalta verrattuna vuoden 1986
5426: 8                                                        1986 vp. -           LA n:o 28
5427: 
5428: 
5429: tulo- ja menoarvioon, jos uudistus olisi voimassa                                 määristä. Keskimääräiseksi opintorahan perus-
5430: vuonna 1986. Arviossa on käytetty opetusminis-                                    osaksi on arvioitu 7 5 prosenttia enimmäismääräs-
5431: teriön hallinnonalan yleissuunnitelmassa vuosiksi                                 tä.
5432: 1986-1990 esitettyjä arvioita opintorahan saaja-
5433: 
5434:                                                                                       TMA 86 1 )          Aloite 2 )           Saajia
5435:                                                                                                                                1986
5436: Lukiot ........................................... .           58 300 000                  471 300 000               64 000
5437: Ammatilliset oppilaitokset ........................ .         243 500 000                  972 100 000              132 000
5438:                                                               117 150 000                  368 200 000               50 000
5439: Korkeakoulut ..................................... -----'---'-__::__"-"--=...::.--__::_:'-"-=-=--=----=-=--=---_.::_:_--=-=:..::
5440: Yhteensä ......................................... .          419 000 000               1 811 600 000
5441: Huoltajalisä ...................................... .                                        19 000 000
5442: Menojen kasvu ................................... .                                     1 411 600 000
5443:                                                                               --------------------
5444: 1) mukana huoltajalisä, yhteensä 19,0 miljoonaa markkaa.
5445: 2
5446:  ) kaikilla opintoasteilla opintorahan perusosan enimmäismääränä on käytetty 1 091 mk/kk ja keskimääräisenä
5447:    opintorahan perusosan määränä on käytetty 818,25 mk/kk.
5448: 
5449: 
5450:   Jos lukioasteen opintorahan perusosa säilyte-                                   seksi aiheutuu noin 60 miljoonan markan vuotui-
5451: tään 66 prosenttina opistoasteen opintorahan                                      nen kustannus.
5452: perusosasta, niin arvioitu meno lukioasteella on                                    Korkotuen maksatuksen jatkamisesta kolmeen
5453: 345,6 miljoonaa markkaa.                                                          vuoteen valmistumisen jälkeen aiheutuu noin 16
5454:   Opintorahan asumislisän yhdenmukaistamises-                                     miljoonan markan vuotuinen kustannus.
5455: ta muiden asumisentukemisjärjestelmien kaltai-
5456: 
5457:     Aloitteen mukaisten lisämenojen ajoittuminen (milj. mk):
5458: Tulo- ja menoarvio                                                                        1986         1987             1988        1989
5459:      opintorahan perusosa
5460:      korkeakoulut ................................. .                                    111,6       139,5
5461:      ammatilliset oppilaitokset ..................... .                                              323,8             404,8
5462:      lukiot ........................................ .                                                                 183,5      229,5
5463:      ympärivuotinen asumislisä...... . . . . . . . . . . . . . . . .                      60,0
5464:      korkotuen pidennys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           16,0
5465:                                                                                   -----~---------------
5466: Menojen kasvu vuosittain ......................... .                                     187,6       463,3          588,3         229,5
5467: Menoje_n ~~vu yhteensä .......................... .                                                  650,9         1239,2        1468,7
5468: HuoltaJahsa ...................................... .                                                                               19,0
5469:                                                                                                                                  1487,7
5470: 
5471: 4.1. Aloitteen taloudellisesti myönteiset vaiku-                                  va huomioon lisävuodet, jotka korkeasti koulu-
5472:      tukset                                                                       tettu työvoima on aktiivisena kansantalouden
5473:    Koska koko opintotuen ja erityisesti opintora-                                 palveluksessa uudistuksen tuloksena.
5474: han pcrusosan taso on tällä hetkellä niin matala,                                    Uudistuksen toteuttaminen toisi säästöjä mm.
5475: aiheuttaa opintotuen korottaminen tarvetta vas-                                   seuraavista lähteistä:
5476: taavaksi vähintäänkin opintotukimenojen kaksin-                                      - säästöt työttömyyskorvauksissa, kun koulu-
5477: kertaistumisen ilman, että samalla pystyttäisiin                                  tusta vastaamaton lukukausien aikana tapahtuva
5478: oleellisesti alentamaan opiskelijoiden velkaantu-                                 opiskelijatyö korvataan työttömänä olevalla varsi-
5479: miskehitystä. On huomattava, että riittävyyson-                                   naisella työvoimalla;
5480: gelmia ei voida ratkaista maksamalla korkeampaa                                      - tutkintojen laadun kehittyminen;
5481: opintotukea lyhyemmältä ajalta.                                                      - lyhentyneestä valmistumisajasta seuraava
5482:    Arvioitaessa kansantalouden mahdollisuuksia                                    aktiivisen työajan lisääntyminen;
5483: rahoittaa aloitteen mukainen uudistus, on otetta-                                    - lahjakkuustappioiden väheneminen.
5484:                                        1986 vp. -    LA n:o 28                                         9
5485: 
5486:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
5487: 
5488: 1.1. Opintotukilain muutosehdotusten peruste-           10 § 4 mom. Momentissa säädetään asumisli-
5489:      lut                                             sän myöntämisestä 12 kuukaudelta vuodessa.
5490:                                                      Ympärivuotisen asumislisän toteuttamisesta sää-
5491:    2 a §. Pykälän mukaan opintotuen täysimäärä       detään asetuksella.
5492: on 2 056 mk opiskelukuukautta kohden vastaten
5493: virallisen    elinkustannusindeksin     pistelukua
5494: 1.1.1986. Pykälässä ehdotetaan, että elinkustan-     1.2. Voimaantulo
5495: nusten noustua tai laskettua on valtioneuvoston
5496: korotettava tai alennettava opintotuen enimmäis-        Lakialoite on tarkoitus saattaa voimaan 1 päi-
5497: määrää vuosittain 1 päivästä heinäkuuta lukien.      västä heinäkuuta 1987 alkaen seuraavasti:
5498:    7 § 2 mom. Säännöksellä on tarkoitus helpot-         1. 7.1987 alkaen ovat yliopisto- ja korkeakou-
5499: taa vastavalmistuneiden taloudellista asemaa ja      luopiskelijoiden opintotuen ja opintorahan pe-
5500: keventää perheen perustamisesta tai asuntoinves-     tusosan enimmäismäärät, opintorahan lapsikoro-
5501: toinneista aiheutuvia taloudellisia rasitteita.      tus kaikilla opintoasteilla, opintolainojen korko-
5502:    10 § 2 mom. Momentin mukaan opintorahan           tuen maksatus lain voimaantulon jälkeen erään-
5503: täysimäärä on 1 091 mk opiskelukuukautta koh-        tyville lainoille ja opintotuen asumislisä aloitteen
5504: den ja opintorahan korotus 320 mk opiskelukuu-       mukaisia.
5505: kautta ja kutakin hakijan huollettavana olevaa          1. 7.1988 alkaen ovat kansanopistojen yleissi-
5506: alaikäistä lasta kohden. Edelleen ehdotetaan, että   vistävillä opintolinjoilla ja ammatillisessa koulu-
5507: elinkustannusten noustua tai laskettua on valtio-    tuksessa opiskelevien opiskelijoiden opintotuki ja
5508: neuvoston korotettava tai alennettava opintora-      opintorahan perusosa aloitteen mukaisia.
5509: han perusosan enimmäismäärää ja lapsikorotusta          1. 7.1989 ovat lukioissa ja lukioasteella opiske-
5510: vuosittain 1 päivästä heinäkuuta lukien. Valtio-     levien opiskelijoiden opintotuki ja opintorahan
5511: neuvosto voi päättää, että opintorahan perusosa      perusosa aloitteen mukaisia.
5512: maksetaan korotettuna korkeiden opiskelukus-
5513: tannusten takia tai opintolainojen opiskeluaikais-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5514: ten korkomenojen kompensoimiseksi, mikä mah-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
5515: dollistaa opintotuen mitoittamisen kustannuksia              kiehdotuksen:
5516: vastaavaksi.
5517: 
5518: 
5519: 
5520:                                                Laki
5521:                                     opintotukilain muuttamisesta
5522: 
5523:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5524:   muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotukilain (28/72) 7 §:n 2 momentti sekä
5525: 10 §:n 2 ja 4 momentti,
5526:   sellaisina kuin ne ovat, 7 §:n 2 momentti 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (550/82),
5527: 10 §:n 2 momentti 10 päivänä tammikuuta 1986 annetussa laissa (14/86) ja 10 §:n 4 momentti 14
5528: päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (48/83), sekä
5529:   lisätään lakiin uusi 2 a §, seuraavasti:
5530: 
5531:                       2a§                                                    7§
5532:    Opintotuen kuukausierä on vähintään 2 056
5533: markkaa niin, että tämä rahamäärä vastaa viralli-       Korkotuen maksaminen lopetetaan kolmen
5534: sen elinkustannusindeksin pistelukua 1 päivänä       vuoden kuluttua ensimmäisestä 1 §:ssä tarkoitet-
5535: tammikuuta 1986. Elinkustannusten noustua tai        tujen opintojen päättymiskuukautta seuraavasta
5536: laskettua on valtioneuvoston korotettava tai alen-   koronmaksupäivästä, kuitenkin viimeistään 16
5537: nettava opintotuen enimmäismäärää vuosittain 1       vuoden kuluttua siitä, kun lainaerää on ensim-
5538: päivästä heinäkuuta lukien.                          mäisen kerran nostettu.
5539: 
5540:  2 260409D*
5541: 10                                     1986 vp. -     LA n:o 28
5542: 
5543:                        10 §                              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
5544:                                                       1987 siten, että
5545:   Opintorahan perusosan kuukausierä on vähin-            1) heinäkuun 1 päivästä 1987 lukien on yli-
5546: tään 1 091 markkaa, ja opintorahan lapsikorotus       opistoissa ja korkeakouluissa sekä asetuksella erik-
5547: on 320 markkaa jokaista opintorahan saajan            seen säädetyissä oppilaitoksissa opintotuen enim-
5548: huollettavana olevaa alaikäistä lasta ja opiskelu-    mäismäärä 2 a §:n mukainen ja opintorahan pe-
5549: kuukautta kohden niin, että nämä rahamäärät           rusosan enimmäismäärä ja opintorahan lapsikoro-
5550: vastaavat virallisen elinkustannusindeksin pistelu-   tus 10 §:n 2 momentin mukainen;
5551: kua 1 päivänä tammikuuta 1986. Elinkustannus-            2) heinäkuun 1 päivästä 1987 lukien on erään-
5552: ten noustua tai laskettua on valtioneuvoston          tyvien lainojen korkotuen maksatusaika opinto-
5553: korotettava tai alennettava opintorahan perus-        jen päättymisen jälkeen 7 §:n 2 momentin mu-
5554: osan ja lapsikorotuksen enimmäismäärää vuosit-        kainen;
5555: tain 1 päivästä heinäkuuta lukien. Valtioneuvos-         3) heinäkuun 1 päivästä 1987 lukien opintora-
5556: to voi päättää opintorahan perusosan maksami-         han asumislisää myönnetään 10 §:n 4 momentin
5557: sesta koeotettuna tavanomaista korkeampien            mukaisesti;
5558: opiskelukustannusten sekä korkeiden opintolai-           4) heinäkuun 1 päivästä 1988 lukien on kan-
5559: nojen korkomenojen takia.                             sanopistojen yleissivistävillä opintolinjoilla ja am-
5560:                                                       matillisessa koulutuksessa opintotuen enimmäis-
5561:   Asumislisän enimmäismäärän ja korotusperus-         määrä 2 a §:n mukainen ja opintorahan perus-
5562: teet vahvistaa valtioneuvosto vuosittain ottaen       osan enimmäismäärä 10 §:n 2 momentin mukai-
5563: huomioon opiskelijoiden asumiskustannuksissa          nen; ja
5564: tapahtuneet muutokset. Asumislisää myönnetään            5) heinäkuun 1 päivästä 1989 lukien on lukios-
5565: opiskeluajaksi tai 12 kuukaudeksi kerrallaan, mi-     sa ja lukioasteella opintotuen enimmäismäärä
5566: käli opiskeluaika ylittää yhden lukuvuoden, niin       2 a §:n mukainen ja opintorahan perusosan
5567: kuin asetuksella säädetään.                           enimmäismäärä 10 §:n 2 momentin mukainen.
5568: 
5569: 
5570: 
5571: 
5572:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1986
5573: 
5574: 
5575:          Kati Peltola                    Timo Laaksonen                  Pekka Leppänen
5576:          Esko Helle                      Osmo Vepsäläinen                Seppo Toiviainen
5577:          Mikko Kuoppa                    Marja-Liisa Löyttyjärvi         Vappu Säilynoja
5578:          Anna-Liisa Jokinen              Arvo Kemppainen                 Inger Hirvelä
5579:          Esko-Juhani Tennilä             Heikki Mustonen                 Ulla-Leena Alppi
5580:          Ensio Laine                     Lauha Männistö                  Irma Rosnell
5581:                                               1986 vp.
5582: 
5583: Lakialoite n:o 29
5584: 
5585: 
5586: 
5587: 
5588:                                   Isohookana-Asunmaa ym.: Ehdotus laiksi lasten kotihoidon tuesta
5589:                                      annetun lain 5 §:n muuttamisesta
5590: 
5591: 
5592:                                           Eduskunnalle
5593: 
5594:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5595: 
5596:    Aloitteessa esitetään, että kotihoidontuen pe-    olisi 1 750 markkaa kuukaudessa. Näin perusosa
5597: rusosan maksaminen ei olisi enää tulevaisuudessa     olisi sama kuin työttömyysturvalain peruspäivära-
5598: riippuvainen sairausvakuutuksen vähimmäispäi-        ha 70 markkaa. Lisäosaa ja sisarkorotusta koske-
5599: värahan markkamäärästä. Lisäksi aloitteessa eh-      vat säännökset säilyisivät samana kuin nykyisessä
5600: dotetaan, että lasten kotihoidon tuen perusosa       kotihoidontukilaissa.
5601: 
5602: 
5603: 
5604: 
5605:                                             PERUSTELUT
5606: 
5607:   Useat selvitykset ovat osoittaneet, että nykyi-    huomattavasti pienempi kuin vanhusten kotihoi-
5608: nen lasten kotihoidon tuki on alimitoitettu. Se ei   don tuki enimmillään voi olla.
5609: tuo riittävää valinnanmahdollisuutta lastenhoito-      Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5610: muotoja valittaessa. Lasten kotihoidon tuen          nioittaen,
5611: markkamäärä pitäisi olla rinnastettavissa myös
5612: vanhusten kotihoidon tukeen. Lasten hoitaminen                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
5613: on yhtä arvokasta kuin vanhusten hoitaminen.                kiehdotuksen:
5614: Lasten kotihoidon tuen perusosa on kuitenkin
5615: 
5616: 
5617: 
5618: 
5619:                                                Laki
5620:                     lasten kotihoidon tuesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
5621: 
5622:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5623:  muutetaan lasten kotihoidon tuesta 11 päivänä tammikuuta 1985 annetun lain (24/85) 5 §:n 2
5624: momentti sekä
5625:  lisätään 5 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
5626: 
5627:                        5 §                           kalenterikuukaudelta, maksetaan tukena 70
5628:                                                      markkaa jokaiselta arkipäivältä, joka sisältyy pe-
5629:                     Perusosa                         rusosaan oikeuttavaan aikaan.
5630:                                                        Tuen markkamäärää tarkistetaan maan yleises-
5631:   Perusosa kalenterikuukaudessa on 1 750 mark-       sä palkkatasossa tapahtuneiden muutosten joh-
5632: kaa. Jos kotihoidon tukea ei suoriteta koko          dosta kalenterivuosittain sen palkkaindeksiluvun
5633: 260205G
5634: 2                                      1986 vp. -    LA n:o 29
5635: 
5636: mukaisesti, joka vuosittain vahvistetaan työnteki-     Tämä laki tulee vo1maan    päivänä
5637: jäin eläkelain (395/61) 9 §:n soveltamista varten.   kuuta 198 .
5638: 
5639: 
5640:     Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1986
5641: 
5642:         Tytti lsohookana-Asunmaa       Hannu Kemppainen             Kalevi Mattila
5643:         Pirkko Ikonen                  Marjatta Väänänen            Tellervo Nousiainen
5644:         Juhani Alaranta                Mauri Pekkarinen             Aapo Saari
5645:         Sirkka-Liisa Anttila           Katri-Helena Eskelinen       Jukka Vihriälä
5646:         Timo Kietäväinen               Lea Sutinen                  Seppo Pelttari
5647:                                                  1986 vp.
5648: 
5649: Lakialoite n:o 30
5650: 
5651: 
5652: 
5653: 
5654:                                    Komsi ym.: Ehdotukset laiksi puolustuksesta rikosasioissa ja laiksi
5655:                                      valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista
5656: 
5657: 
5658:                                             Eduskunnalle
5659: 
5660: 
5661:                                ALOIITEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5662: 
5663:    Paraikaa käsitteillä oleva esitutkintalainsäädän-   kahden kesken olisi varmistettava, jotta avustajan
5664: nön uudistus on jättänyt huomiotta julkisen            työskentely kokonaisuudessaan vastaisi tarkoitus-
5665: puolustuksen sekä epäillyn asianosaisen avustajan      taan ja epäillyn mahdollisuudet tuoda esiin omat
5666: aseman. Oikeuskäytännön tasapuolisuusperiaat-          näkemyksensä turvattaisiin. Esityksen mukainen
5667: teen puolustamiseksi olisi tärkeää taata jokaiselle    avustajan aseman vahvistaminen vähentäisi tut-
5668: epäiliylle oikeus julkiseen puolustukseen ja vas-      kinnanjohtajan harkintavaltaa avustajan toimival-
5669: taavasti avustajalle takuut kustannusten maksa-        taan nähden.
5670: misesta. Myös avustajan oikeus tavata epäilty
5671: 
5672: 
5673: 
5674: 
5675:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
5676:    Rikosasioiden puolustusta koskevan lakiehdo- ·        Aloitteen lait on rakennettu Ruotsin lainsää-
5677: tuksen 1 §:ssä tehdään ero valitun ja määrätyn däntöä vastaavasti. Näiden lainmuutosten myötä
5678: puolustajan välillä. Määrätty puolustaja on täl- Suomi voisi entistä täydellisemmin hyväksyä
5679: löin julkinen puolustaja, jonka valintaan epäilty YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia
5680: itse voi vaikuttaa (5 §). Sekä määrätty että valittu koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka
5681: puolustaja voidaan valita tehtäväänsä oikeuspro- 14 artiklan 3. kappaleen kohta d mahdollisuu-
5682: sessin jokaisessa vaiheessa. Epäillyn siirtyessä desta julkiseen oikeudenkäyntiavustajaan ei ole
5683: käyttämään yksityistä puolustajaa julkisen puo- toistaiseksi vastannut Suomen lainsäädäntöä.
5684: lustajan työ lakkaa.                                     Lakialoitteen allekirjoittajat katsovat, että kä-
5685:     13 ja 14 §:ssä taataan puolustajalle neuvotte- sitteillä oleva esitutkintalain uudistus ei ole riittä-
5686: luoikeus epäillyn kanssa ja mahdollisuus perehtyä vä, vaan että Suomen kehittäminen todelliseksi
5687: tarvittavaan materiaaliin, niin että perehtymisoi- oikeusvaltioksi edellyttää tämän lakialoitteen
5688: keuden rajoittaminen voidaan sallia vain rikoksen mukaisia muutoksia. Aloite on tarkoitettu käsi-
5689: selvittämisen kannalta välttämättömänä.               teltäväksi esitutkintapaketin (HE n:o 14) yhtey-
5690:    Julkisen puolustuksen korvaaminen valtion va- dessä.
5691: roista on lakialoitteen keskeinen lähtökohta, josta      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5692: poiketaan vain, mikäli epäilty tuomitaan rangais-
5693: tukseen. Täydentäväksi osaksi lakialoitetta on                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
5694: liitetty ehdotus laiksi valtion varoista maksettavis-         kiehdotukset:
5695: ta todistelukustannuksista, jonka 13 §:ssä taattai-
5696: siin julkisen puolustuksen edellyttämä korvaus.
5697: 
5698: 260204F
5699: 2                                         1986 vp. -     LA n:o 30
5700: 
5701: 1.                                                 Laki
5702:                                         puolustuksesta rikosasioissa
5703: 
5704:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5705:                           1§                               Jos tuomioistuin ei ole koolla, antaa määräyk-
5706:     Rikoksesta epäiliyllä on oikeus itse huolehtia       sen tuomioistuimen taikka sen osaston tai jaoston
5707: puolustuksestaan esitutkinnassa ja oikeudenkäyn-         puheenjohtaja tahi, milloin asia kuuluu kihla-
5708: nissä. Puolustuksensa valmistelemisessa ja asiansa       kunnanoikeuteen, myös kihlakunnantuomari.
5709: ajamisessa hänellä on oikeus saada apua puolus-
5710:  tajalta, joka voi olla valittu (yksityinen puolusta-                            5§
5711: ja) tai määrätty (julkinen puolustaja).                    Julkiseksi puolustajaksi on määrättävä asianaja-
5712:                                                          ja tai muu oikeustieteen kandidaatin tai sitä
5713:                         2§                               vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut
5714:    Yksityisen puolustajan saa epäilty valita itsel-      henkilö, joka lain mukaan saa olla toisen asia-
5715: leen asian jokaisessa vaiheessa. Vajaavaltaiselle        miehenä. Jollei sellaista ole saatavissa, voidaan
5716: voi puolustajan valita itsenäisesti myös hänen           puolustajaksi määrätä muukin kelpoisuusvaati-
5717: holhoojansa tai laillisesti määrätty muu edusta-         mukset toisen asiamieheksi täyttävä henkilö. En-
5718: jansa. Epäillyn oikeudenkäyntiasiamiehekseen             nen määräyksen antamista on asianomaista kuul-
5719: valtuuttama henkilö katsotaan hänen yksityiseksi         tava tarkoitukseen soveltuvalla tavalla.
5720: puolustajakseen.                                            Milloin epäilty itse on ehdottanut julkiseksi
5721:    Yksityiseksi puolustajaksi saa valita ainoastaan      puolustajakseen kelpoisuusvaatimukset täyttävän
5722: asianajajan tai muun kelpoisuusvaatimukset toi-          henkilön, on tämä määrättävä, jollei siitä aiheu-
5723: sen oikeudenkäyntiasiamieheksi täyttävän henki-          du kustannusten sanottavaa nousua tai jolleivät
5724: lön.                                                     erityiset syyt toisin vaadi.
5725:   Esitutkinnassa ratkaisee yksityisen puolustajan           Ilman suostumustaan voidaan julkiseksi puo-
5726: kelpoisuuden esitutkinnan johtaja. Milloin puo-          lustajaksi määrätä vain asianajaja tai sellainen 1
5727: lustajalta on evätty oikeus esiintymiseen esitut-        momentissa tarkoitetun tutkinnon suorittanut
5728: kinnassa, epäiliylle on varattava tilaisuus hankkia      henkilö, joka siinä tuomioistuimessa yleisesti toi-
5729: kelpoisuusvaatimukset täyttävä puolustaja.               mittaa asianajotehtäviä.
5730: 
5731:                         3§                                                        6§
5732:   Julkinen puolustaja on määrättävä epäillyn                Samassa asiassa ei epäillyillä, joiden edut saat-
5733: pyynnöstä, jos hän nuoruutensa johdosta, asian           tavat olla ristiriidassa keskenään, saa olla sama
5734: laadun vuoksi tai muusta syystä ei ilmeisesti pysty      henkilö puolustajana.
5735: yksin valvomaan oikeuttaan tahi on pidätettynä
5736: tai vangittuna, sekä viranomaisen aloitteesta, jos                                7§
5737: epäilty ei ole valinnut itselleen yksityistä puolus-         Kysymys julkisen puolustajan määräämisestä
5738: tajaa tai hänen valitsemaansa puolustajaa ei voida       on otettava käsiteltäväksi, kun sitä on pyydetty
5739: hyväksyä tehtävään ja edellä mainituista syistä on       taikka siitä on tehty esitys tai tuomioistuin muu-
5740: ilmeistä, ettei hän pysty yksin valvomaan oikeut-        ten katsoo siihen olevan aihetta. Jollei epäilty ole
5741: taan.                                                    pyytänyt puolustajan määräämistä, on häntä en-
5742:   Julkinen puolustaja voidaan määrätä asian jo-          nen määräyksen antamista kuultava tarkoituk-
5743: kaisessa vaiheessa.                                      seen soveltuvalla tavalla.
5744:                                                            Jos epäilty tai hänen edustajansa ei ole saapu-
5745:                          4§                              villa, kun päätös, jolla on hylätty julkisen puo-
5746:   Julkisen puolustajan määrää tuomioistuin, jos-         lustajan määräämistä koskeva pyyntö, ilmoite-
5747: sa asia on vireillä tai jossa se laillisesta tuomiois-   taan, on epäillylle viipymättä annettava päätös
5748: tuimesta annettujen säännösten mukaan olisi              todisteellisesti tiedoksi noudattamalla, mitä kir-
5749: pantava vireille. Jos asian käsittely tuomiois-          jallisen haasteen tiedoksi antamisesta on säädet-
5750: tuimessa on päättynyt eikä muutoksenhakua tai            ty.
5751: vastauksen antamista varten säädetty aika ole                                     8§
5752: kulunut umpeen, antaa määräyksen asiaa käsitel-            Julkiselle puolustajalle annettu maarays on
5753: lyt tuomioistuin.                                        voimassa asian esitutkinnassa, asian ollessa syyt-
5754:                                         1986 vp. -     LA n:o 30                                          3
5755: 
5756: teestä päättämistä varten syyttäjän tutkittavana ja    jat, todistuskappaleet ja muu virallinen tutki-
5757: kaikissa tuomioistuimissa, joissa asiaa käsitellään.   musaineisto. Sama koskee syyttäjä- ja poliisivi-
5758:                                                        ranomaisen hallussa olevaa vastaavaa aineistoa.
5759:                         9§                                Esitutkinnan aikana voi sen johtaja kieltää
5760:    Julkinen puolustaja voi asianmukaisen valtuu-       puolustajalta tutustumisen 1 momentissa tarkoi-
5761: tuksen nojalla toimia myös epäillyn asiamiehenä        tettuun asiakirja- ja muuhun aineistoon, jos se
5762: silloin, kun vastaajan ei ole oltava henkilökohtai-    voisi haitata rikoksen selvittämistä. Kielto voi
5763: sesti saapuvilla.                                      koskea myös vain osaa sanotusta aineistosta. Kiel-
5764:    Julkinen puolustaja saa sen viranomaisen suos-      to on kuruottava viimeistään silloin, kun epäiliyl-
5765: tumuksella, jonka asiana olisi puolustajan mää-        le ja hänen puolustajalleen varataan tilaisuus
5766: rääminen, tilapäisesti panna sijaansa toisen sopi-     esittää lausuntonsa esitutkinnassa pöytäkirjatun
5767: van henkilön.                                          johdosta.
5768:                                                           Esitutkinnassa laadittuun epäillyn kuulustelu-
5769:                          10 §                          kcrtomukseen tutustumista ei hänen puolustajal-
5770:   Julkiselle puolustajalle annettu maarays voi-        taan kuitenkaan saa esitutkinnan missään vai-
5771: daan pätevästä syystä peruuttaa. Milloin epäilty       heessa kieltää.
5772: ottaa itselleen yksityisen puolustajan, on määräys                                15 §
5773: peruutettava, jollei siitä aiheudu huomattavaa            Puolustaja, joka on tuomtoistuimen tiedossa,
5774: haittaa.                                               on tuomioistuimen toimesta kutsuttava asian
5775:    Määräyksen peruuttaa viranomainen, jonka            käsi ttel ytilaisu uksiin.
5776: asiana olisi määrätä julkinen puolustaja. Kuiten-
5777: kin vain tuomioistuin voi peruuttaa määräyksen                                16 §
5778: silloin, kun puolustajan tilalle ei samalla määrätä      Julkisella puolustajalla on oikeus saada valtion
5779: toista puolustajaa.                                    varoista kohtuullinen palkkio työstään ja ajanhu-
5780:                                                        kasta sekä korvaus tarpeellisista kuluistaan.
5781:                        11§                               Julkinen puolustaja ei saa edustaa itselleen
5782:    Puolustaja on velvollinen huolellisesti valvo-      palkkiota eikä korvausta epäillyltä. Toisensisältöi-
5783: maan epäillyn etua ja oikeutta sekä hänen kan-         nen sopimus on mitätön.
5784: naltaan edistämään asian totuudenmukaista sel-
5785: vittämistä.                                                                    17 §
5786:                                                           Julkiselle puolustajalle tulevan palkkion ja kor-
5787:                         12§                            vauksen määrää jokainen tuomioistuin osaltaan
5788:    Esitutkinnan aikana sekä asiaa syyttaJan toi-       tehtävän siinä tuomioistuimessa päättyessä. Jos
5789: mesta ja tuomioistuimessa käsiteltäessä puolusta-      tehtävä päättyy ilman, että asiaa käsitellään tuo-
5790: jan on tehtävä sellaisia esityksiä ja ryhdyttävä       mioistuimessa, määrää palkkion ja korvauksen
5791: sellaisiin toimenpiteisiin, joita epäillyn oikeuden    hakemuksesta se tuomioistuin, joka on puolusta-
5792: valvominen vaatii. Hänen on myös avustettava           jan määrännyt tai jonka toimivaltaan määräyksen
5793: vastaajaa haettaessa muutosta ylemmässä tuomio-        antaminen olisi kuulunut. Milloin puolustaja on
5794: istuimessa.                                            määrätty muutoksenhakua varten asian käsittelyn
5795:                                                        tuomioistuimessa jo päätyttyä, määrää, jos muu-
5796:                        13§                             toksenhakua ei ajeta perille, palkkion ja korvauk-
5797:    Puolustajan tulee niin pian kuin mahdoliista        sen se tuomioistuin, jonka ratkaisuun muutosta
5798: neuvottelemalla epäillyn kanssa ryhtyä valmiste-       olisi ollut haettava.
5799: lemaan hänen puolustustaan.                               Julkisen puolustajan tulee esittää selvitys suo-
5800:   Jos epäilty on pidätetty tai vangittu, hänen         rittamistaan toimista ja kuluistaan, jollei tuomio-
5801: puolustajansa on sallittava sekä tapaamaila että       istuin katso sitä tarpeettomaksi. Jos tehtävä jat-
5802: kirjoittamalla pitää yhteyttä päämiehensä kanssa.      kuu pitkähkön ajan, voidaan palkkio ja korvaus
5803: Julkisen puolustajan päämiehensä kanssa käymää         määrätä puolivuosittain tai erityisestä syystä lyhy-
5804: neuvottelua ei saa kuunnella eikä kirjeenvaihtoa       emmältäkin ajalta. Julkiselle puolustajalle voi-
5805: lukea.                                                 daan määrätä suoritettavaksi ennakkoa tehtävän
5806:                                                        hoitamisesta hänelle aiheutuvista huomattavista
5807:                      14 §                              kuluista, milloin siihen on erityinen syy.
5808:    Puolustajalla on oikeus saada nähtäväkseen             Palkkion ja korvauksen suorittamisesta sekä
5809: asiaa koskevat tuomioistuimelle annetut asiakir-       muutoksen hakemisesta niitä koskevaan päätök-
5810: 4                                     1986 vp. -     LA n:o 30
5811: 
5812: seen on voimassa, mitä tuomioistuimessa kuul-        erikseen valittaa. Valitusvaltansa säilyttämiseksi
5813: lulle todistajalle valtion varoista maksettavista    hänen on ilmoitettava päätökseen tyytymättö-
5814: korvauksista on säädetty.                            myyttä heti, jos päätös on julistettu epäillyn tai
5815:                                                      hänen edustajansa saapuvilla ollessa ja muussa
5816:                         18 §                         tapauksessa kolmen päivän kuluessa päätöksen
5817:    Jos vastaaja tuomitaan rangaistukseen teosta,     tiedoksi saamisesta. Muutoin on noudatettava,
5818: josta hänelle on vaadittu rangaistusta, hänet on     mitä muutoksen hakemisesta alioikeuden päätök-
5819: velvoitettava korvaamaan valtiolle sen varoista      siin on säädetty.
5820: julkiselle puolustajalle maksettu palkkio ja kor-       Jos 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen on
5821: vaus.                                                ilmoitettu tyytymättömyyttä, on, milloin tuo-
5822:    Milloin vastaajan veivoittaminen suorittamaan     mioistuin katsoo syytä olevan, asian käsittely
5823: 1 momentissa tarkoitettu korvaus olisi hänen         lykättävä, kunnes kysymys on lainvoimaisesti rat-
5824: rikoksensa laatuun tai henkilökohtaisiin ja talou-   kaistu.
5825: dellisiin oloihinsa nähden kohtuutonta, korvaus-        Hovioikeuden on käsiteltävä tässä pykälässä
5826: ta on alennettava tai jätettävä se kokonaan tuo-     tarkoitettu valitusasia kiireellisenä.
5827: mitsematta.
5828:    Vastaaja on vapaa korvausvelvollisuudesta, jos                           21 §
5829: hänelle on myönnetty maksuton oikeudenkäynti            Päätökseen, jolla julkinen puolustaja on mää-
5830: eikä hän ole tätä etua menettänyt.                   rätty, ei saa hakea muutosta. Hovioikeuden anta-
5831:                                                      maan päätökseen, jolla julkista puolustajaa kos-
5832:                         19 §                         keva pyyntö tai esitys on hylätty tahi puolustajaa
5833:   Jos asiaa ei ole käsitelty tuom1o1stuimessa,       koskeva määräys on peruutettu, ei myöskään saa
5834: jäävät julkiselle puolustajalle valtion varoista     hakea muutosta.
5835: maksetut palkkio ja korvaus valtion vahingoksi.
5836:    Milloin syyte jätetään tutkimatta, hylätään tai                           22 §
5837: raukeaa, tuomioistuimen on harkittava, jäävätkö         Puolustajasta on lisäksi soveltuvin osin voimas-
5838: 1 momentissa mainitut palkkio ja korvaus valtion     sa, mitä oikeudenkäyntiasiamiehestä ja -avusta-
5839: vahingoksi vai onko asianomistaja velvoitettava      jasta erikseen on säädetty.
5840: korvaamaan ne valtiolle.
5841:                                                                          23 §
5842:                       20 §                             Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöön-
5843:    Alioikeuden ja 4 §:n 2 momentissa mainitun        panosta voidaan antaa asetuksella.
5844: tuomarin päätöksestä, jolla julkisen puolustajan
5845: määräämistä koskeva pyyntö tai esitys on hylätty                          24 §
5846: tahi määräys on peruutettu määräämättä samalla         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
5847: tilalle toista puolustajaa, on epäiliyllä oikeus     kuuta 19
5848: 
5849: 
5850: 
5851: 2.
5852:                                                Laki
5853:                        valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista
5854: 
5855:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5856: 
5857:            Todistelu tuomioistuimessa
5858:                                                                               2 §
5859:                        1 §                              Tuomioistuin voi määrätä syyttaJan ajamassa .
5860:    Syyttäjän kutsusta tai tuomioistuimen muussa      rikosasiassa valtion varoista maksettavaksi kor-
5861: kuin riita-asiassa antamasta määräyksestä tuomio-    vausta tässä laissa säädettyjen perusteiden mukai-
5862: istuimeen saapuneella todistajalla on oikeus saa-    sesti myös muun asianosaisen kutsumalle todista-
5863: da valtion varoista kohtuullinen korvaus tarpeel-    jalle, jos todistaminen asian selvittämisen kannal-
5864: lisista matka- ja toimeentulokustannuksista sekä     ta on ollut tarpeen. Milloin asianosainen on jo
5865: taloudellisesta menetyksestä.                        maksanut todistajalle korvauksen, hänelle on
5866:                                         1986 vp. -    LA n:o 30                                         5
5867: 
5868: määrättävä suoritettavaksi vastaava korvaus val-      tannuksia valtiolle, samalla velvoittaa maksa-
5869: tion varoista. Se ei kuitenkaan saa ylittää tämän     maan kohtuulliseksi harkittu lisäkorvaus.
5870: lain mukaan todistajalle maksettavan korvauksen
5871: määrää.                                                                    10 §
5872:                                                         Muutosta todistelukustannusten korvausta kos-
5873:                        3 §                            kevaan tuomioistuimen päätökseen tai tuomioon
5874:    Asianomistajalla ja hänen laillisella edustajal-   haetaan valittamalla oikeudenkäymiskaaren 17
5875: laan, joka on määrätty tai kutsuttu henkilökoh-       luvun 42 §:ssä säädetyllä tavalla.
5876: taisesti saapuroaan tuomioistuimeen asian selvit-
5877: tämiseksi, on oikeus samaan korvaukseen kuin
5878: todistajalla. Tuomittu korvaus on otettava vähen-                  Todistelu esitutkinnassa
5879: nyksenä huomioon määrättäessä sen saajalle oi-
5880: keudenkäyntikulujen korvausta.                                               11 §
5881:                                                          Esitutkintaviranomaisen kutsusta esitutkintaan
5882:                       4§                              kuultavaksi saapuneella todistajalla ja hänen saat-
5883:   Jos valtion varoista korvausta saava todistaja      tajallaan on oikeus saada korvausta valtion varois-
5884: taikka asianomistaja tai hänen laillinen edusta-      ta samojen perusteiden mukaan kuin tuomiois-
5885: jansa tarvitsee saattajan voidakseen saapua tuo-      tuimessa kuultavalla todistajalla ja hänen saatta-
5886: mioistuimeen, suoritetaan myös saattajalle kor-       jallaan.
5887: vausta tässä laissa säädettyjen perusteiden mukai-
5888:                                                                               12 §
5889: sesti.
5890:                                                           Korvausta ei kuitenkaan ole oikeutettu saa-
5891:                      5 §                              maan todistajana kuultu, joka on yrittänyt vält-
5892:  Matkakustannusten korvauksena suoritetaan            tää esitutkintaa tai muutoin vaikeuttaa asian
5893: matkasta aiheutuneet tarpeelliset menot.              selvittämistä taikka jota on kuultu aiheettomasti
5894:                                                       sen johdosta, että hän on itse tehnyt tai tahallaan
5895:                      6 §                              johdattanut toisen tekemään valheellisen ilmoi-
5896:    Toimeentulokustannusten korvauksena suori-         tuksen siitä, mitä hän tietää asiasta. Korvausta ei
5897: tetaan päivärahaa ja majoittumiskorvausta.            myöskään suoriteta sille todistajana kuullulle,
5898:                                                       jota todennäköisin syin voidaan epäillä syylliseksi
5899:                        7§                             tai osalliseksi rikokseen tai jolle korvauksen suo-
5900:   Taloudellisesta menetyksestä suoritetaan kor-       rittaminen, huomioon ottaen hänen suhteensa
5901: vauksena enintään määrä, minkä siihen oikeutet-       as1aan, ei muutoin olisi perusteltua tai kohtuul-
5902:                                                       lista.
5903: tu osoittaa uskottavasti menettävänsä.
5904:                                                                              13 §
5905:                        8 §                               Esitutkinnassa käytetyllä asiantuntijalla on oi-
5906:    Tuomioistuimen puheenjohtajan on kuuluste-         keus saada valtion varoista kohtuullinen palkkio
5907: lun päätyttyä tiedusteltava, vaatiiko todistaja tai   työstään ja ajanhukasta sekä korvaus tarpeellisista
5908: muu valtion varoista korvaukseen oikeutettu tässä     kuluistaan. Jos lausunnon on antanut viranomai-
5909: laissa tarkoitettuja korvauksia. Asian käsittelyn     nen tahi julkisen viran tai toimen haltija taikka
5910: sillä kenaa tuomioistuimessa päättyessä on pää-       se, joka on määrätty antamaan lausuntoja kysy-
5911: töksessä tai tuomiossa vahvistettava erikseen mat-    myksessä olevalta alalta, suoritetaan palkkio ja
5912: kakustannusten, toimeentulokustannusten ja ta-        korvausta ainoastaan, mikäli siitä on erikseen
5913: loudellisen menetyksen korvaukseksi suoritettavat     määrätty.
5914: määrät. Suoritetut ennakot on otettava vähen-
5915: nyksenä huomioon.                                                            14 §
5916:                                                          Esitutkinnan suorittajan on todistajan kuulus-
5917:                        9 §                            telun tai asiantuntijan kuulemisen päätyttyä tie-
5918:   Jos todistaja tai muu valtion varoista korvauk-     dusteltava, vaatiiko todistaja, asiantuntija tai
5919: seen oikeutettu vaatii matka- ja toimeentulokus-      muu korvaukseen oikeutettu tässä laissa tarkoitet-
5920: tannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä kor-    tuja palkkioita ja korvauksia. Asiantuntijan palk-
5921: vausta enemmän kuin valtion varoista saadaan          kio- ja korvausvaatimus on toimitettava läänin-
5922: myöntää, voidaan se asianosainen, joka tämän          hallitukselle ja muu vaatimus saatettava viivytyk-
5923: lain nojalla tuomitaan korvaamaan todistelukus-       settä esitutkinnan johtajan ratkaistavaksi.
5924: 6                                          1986 vp. -     LA n:o 30
5925: 
5926:                         15 §                              netyn ennakon määrä. Päätöksestä on viivytykset-
5927:    Esitutkinnan johtajan on ratkaistava korvaus-          tä lähetettävä tieto sille tuomioistuimelle, johon
5928: kysymys päätöksellään, jossa on vahvistettava             ennakkoa saaneen on matkustettava. Jollei lähe-
5929: erikseen matka- ja toimeentulokustannusten sekä           tetty tieto päätöksestä todennäköisesti ehdi asian
5930: taloudellisen menetyksen korvaukseksi suoritetta-         käsittelyyn, on ennakon myöntämisestä lisäksi
5931: vat määrät. Päätös on annettava korvauksen saa-           ilmoitettava tuomioistuimelle ajoissa muulla ta-
5932: jalle tiedoksi ja liitettävä esitutkinta-asiakirjoihin.   valla.
5933: Tiedoksiannossa on noudatettava, mitä erityistie-
5934: doksiannosta hallintoasioissa on säädetty.                                       20 §
5935:                                                             Ennakon saamista koskevaan päätökseen ei saa
5936:                                                           hakea muutosta.
5937:                         16 §
5938:    Muutosta todistelukustannusten korvausta kos-
5939: kevaan esitutkinnan johtajan päätökseen haetaan                                  21 §
5940: valittamalla lääninhallitukselta viikon kuluessa            Jos ennakkoa nostanut ei ole täyttänyt sitä
5941: päätöksen tiedoksisaamisesta. Muutoksenhaku ei            tehtävää, jota varten ennakko on myönnetty,
5942: estä korvauksen nostamista. Valituskirja on toi-          tuomioistuimen on määrättävä ennakko perittä-
5943: mitettava esitutkinnan johtajalle, jonka tulee            väksi häneltä takaisin siltä osin kuin sitä ei ole
5944: oman lausuntonsa ohella viivytyksettä toimittaa           käytetty 17 §:ssä tarkoitettuihin kustannuksiin.
5945: se lääninhallitukselle. Muutoin on noudatettava,          Siitä voidaan päättää ennakon saajaa kuulematta.
5946: mitä muutoksenhausta hallintoasioissa on säädet-
5947: ty. Lääninhallituksen on käsiteltävä tässä tarkoi-
5948: tettu valitusasia kiireellisenä.
5949:    Lääninhallituksen päätökseen ei saa hakea                           Täydentäviä säännöksiä
5950: muutosta.
5951:                                                                                   22 §
5952:                                                             Jos vastaaja on tehnyt rikoksen, jonka johdosta
5953:                   Ennakkomaksut                           hänelle on vaadittu rangaistusta tai muuta seu-
5954:                                                           raamusta, on vastaaja velvoitettava suorittamaan
5955:                        17 §                               valtiolle sen varoista esitutkinnassa ja oikeuden-
5956:    Tuomioistuimeen tehtävää matkaa varten on              käynnissä tämän lain nojalla maksettavaksi mää-
5957: todistajaksi kutsutulla ja muulla valtion varoista        rätty korvaus. Vastaajaa ei kuitenkaan saa velvoit-
5958: korvaukseen oikeutetulla oikeus saada sanotuista          taa korvaamaan kustannuksia, jotka eivät ole
5959: varoista ennakolta korvaus 5 §:ssä tarkoitetuista         olleet tarpeen asian selvittämiseksi.
5960: matkakustannuksista. Ennakkoa voidaan suorit-                Milloin vastaajan veivoittaminen suorittamaan
5961: taa myös toimeentulokustannuksia varten, mil-             1 momentissa tarkoitettu korvaus olisi hänen
5962: loin se asian laatuun ja korvaukseen oikeutetun           rikoksensa laatuun tai henkilökohtaisiin ja talou-
5963: olosuhteisiin nähden harkitaan perustelluksi.             dellisiin oloihinsa nähden taikka muusta syystä
5964:    Kutsun yhteydessä on annettava tieto oikeu-            kohtuutonta, korvausta on alennettava tai jätet-
5965: desta ennakkoon ja menettelystä sen saamiseksi.           tävä se kokonaan tuomitsematta.
5966: 
5967:                          18 §                                                     23 §
5968:    Ennakkoa haluavan on pyydettävä sitä oleske-             Jos syytettä tai muuta vaatimusta koskevaa
5969: lupaikkakuntansa poliisipiirin päälliköltä tai siltä      asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa eikä ran-
5970: virkamieheltä, jonka lääninhallitus on määrännyt          gaistusmääräysmenettelyssä, jäävät tämän lain
5971: hänen sijaansa käsittelemään ennakkoa koskevia            nojalla valtion varoista suoritetut palkkiot ja
5972: asioita. Pyynnön yhteydessä on esitettävä selvitys        korvaukset valtion vahingoksi.
5973: siitä, että ennakon pyytäjä on kutsuttu tuomiois-            Milloin syyte tai muu vaatimus jätetään tutki-
5974: tuimeen.                                                  matta, hylätään tai raukeaa, tuomioistuimen on
5975:                                                           harkittava, jäävätkö todistajalle ja muulle kor-
5976:                      19 §                                 vaukseen oikeutetulle valtion varoista maksetta-
5977:   Ennakkoa koskeva pyyntö on heti ratkaistava             viksi tuomitut korvaukset valtion vahingoksi vai
5978: päätöksellä, jossa on vahvistettava erikseen              onko asianomistaja velvoitettava korvaamaan ne
5979: matka- ja toimeentulokustannuksia varten myön-            valtiolle.
5980:                                       1986 vp. -    LA n:o 30                                      7
5981: 
5982:                       24 §                                               26 §
5983:   Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista          Tämä laki tulee voimaan      pa1vana
5984: koskevassa asiassa suoritettu korvaus jää valtion   kuuta 19     ja sillä kumotaan valtion varoista
5985: vahingoksi.                                         maksettavista todistelukustannuksista 15 päivänä
5986:                                                     syyskuuta 1972 annettu laki (666/72).
5987:                     25 §
5988:   Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöön-
5989: panosta annetaan asetuksella.
5990: 
5991:     Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1986
5992: 
5993:                      Ville Komsi                             Kati Peltola
5994:                      Kalle Könkkölä                          Lauha Männistö
5995:                                                 1986 vp.
5996: 
5997: Lakialoite n:o 31
5998: 
5999: 
6000: 
6001: 
6002:                                    Tuomaala ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain muuttamisesta
6003: 
6004: 
6005: 
6006:                                             Eduskunnalle
6007: 
6008:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6009:    Aloitteessa ehdotetaan opintotukilain muutta-       vaksi noin 50 prosenttiin opintotuen minimimää-
6010: mista siten, että laissa säädetään opiskelijan toi-    rästä, mikä vastaa sairauspäivärahan vähimmäis-
6011: meentulon takaavan opintotuen enimmäismää-             määrää. Uudistuksen toteuttaminen alentaa 5
6012: ristä sekä opintotuen enimmäismäärien sitomises-       vuotta opiskelleen opiskelijan opintovelan hoito-
6013: ta elinkustannusten kehittymiseen. Aloitteen hy-       menoja noin 35 prosenttia.
6014: väksyminen merkitsee senlaatuisen kokonaisuu-             Samassa yhteydessä ehdotetaan, että opiskeli-
6015: distuksen toteuttamista, mikä saattaa opiskelijat      joille maksettavaa opintorahan asumislisää myön-
6016: vastaavanlaisen vähimmäistoimeentulojärj estel-        nettäisiin pääsääntöisesti 12 kuukaudelta ja että
6017: män piiriin, joita on jo rakennettu muille väes-       opintolainojen korkotukea maksettaisiin kolmelta
6018: töryhmille.                                            vuodelta valmistumisen jälkeen.
6019:    Opintotuen taso on viime vuosina muodostu-             Aloite ei aiheuta muutoksia opintotuen hallin-
6020: nut sellaiseksi, että se ei vastaa opintotukitoimin-   toon.
6021: nalle asetettuja koulutuspoliittisia ja työvoimapo-       Aloitteen mukainen uudistus saattaa opiskeli-
6022: liittisia tavoitteita. Opintotukeen sisältyy varsin    jat vastaavanlaisen perustoimeentuloturvan pii-
6023: huomattava omavastuuosuus, jonka jatkuvalle            riin, joka on luotu jo lähes kaikille muille
6024: olemassaololle ei ole perusteltuja syitä.              kansalaisryhmille.
6025:     Aloitteen mukaan opintotuen enimmäismäärät            Aloitteen mukainen uudistus lisäisi opiskelijoi-
6026: korotetaan kahdeksasosan korkeammaksi kuin             den etuja 1 486 700 000 markalla.
6027: kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa, mikä vastaa           Uudistus on tarkoitus saattaa voimaan asteit-
6028: opiskelijan kohtuullisia elinkustannuksia opiske-      tain 1 päivästä heinäkuuta 1987 lukien siten, että
6029: luaikana ja tekee mahdolliseksi koulutusresurs-        aloitteen mukaiset opintotuen ja opintorahan
6030: sien täysipainoisen hyväksikäytön.                     enimmäismäärät ovat toteutuneet kaikilla asteilla
6031:     Opintorahan perusosa ehdotetaan korotetta-         opintovuonna 1988-1989.
6032: 
6033: 
6034: 
6035: 
6036:  260212P
6037: 2                                             1986 vp. -        LA n:o 31
6038: 
6039: 
6040: 
6041: 
6042:                                                SISÄLLYSLUETTELO
6043: 
6044:                                                          Sivu                                                            Sivu
6045:    YLEISPERUSTELUT                                              2. Aloitteen vaikutukset opin(omenestyksen arvioin-
6046:                                                                 tiin ............................................... .     7
6047: 1. Opintojen taloudellisen tukemisen yhteiskunnal-
6048:    linen merkitys ................................. .       3   3. Aloitteen organisatoriset ja henkilöstövaikutukset      7
6049:    1.1. Opintotukilain (14.1.1972/28) tavoitteet ja             4. Aloitteen taloudelliset vaikutukset ............. .     7
6050:          nykyinen tilanne ......................... .       3      4.1. Aloitteen taloudellisesti myönteiset vaiku-
6051:    1.2. Opintotuki verrattuna muihin vähimmäis-                         tukset .................................... .      8
6052:          toimeentulojärjestelmiin .................. .     4
6053:    1. 3. Keinot ................................... .      5       YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
6054:    1. 3.1. Opintotuen enimmäismäärien kehittämi-
6055:                                                                    1.1. Opintotukilain muutosehdotusten peruste-
6056:            nen .................................... .                    lut ....................................... .
6057:    1.3.2. <?P~~kelijoiden asumislisäjärjestelmän ke-                                                                       9
6058:                                                                    1. 2. Voimaantulo ............................. .       9
6059:            hmammen ............................. .         6
6060:    1.3.3. Opintolainojen korkotuen kehittäminen ..         7       LAKITEKSTI .................................. .         9
6061:                                          1986 vp. -      LA n:o 31                                        3
6062: 
6063:                                             YLEISPERUSTELUT
6064: 
6065: 1. Opintojen taloudellisen tukemisen yhteiskun-          tamalla, jolloin opintorahojen reaaliarvo on alen-
6066:    nallinen merkitys                                     tunut huomattavasti enemmän kuin koko opin-
6067:                                                          totuen reaaliarvo.
6068: 1.1. Opintotukzlain (14.1.1972/28) tavoitteet ja            Tilastokeskuksen tutkimuksen (KO 1983:7)
6069:      nykyinen tilanne                                    mukaan hankittava koulutustaso riippuu van-
6070:                                                          hempien sosiaalisesta asemasta ja koulutustasos-
6071:     Hallituksen esityksessä eduskunnalle opintotu-       ta. Voidaan siis olettaa, että opiskelemaan ha-
6072: kea koskevan lainsäädännön uudistamisesta (HE            keutumiseen vaikuttaa monia muitakin syitä
6073: n:o 121171) todetaan seuraavaa:                          kuin opintotuen taso. Kuitenkaan opintotuen
6074:     "Mitä laajemmiksi ja monipuolisemmiksi kou-          taso ei saisi olla esteenä opintielle hakeutumiseen
6075: lutuspalvelut kehittyvät, sitä keskeisemmäksi            eikä tutkinnon valmistumiselle, jos nuori haluaa
6076: muodostuu toiminta koulunkäynnin taloudellis-            hankkia itselleen vanhempiaan paremman koulu-
6077: ten edellytysten turvaamiseksi. Tavoitteena tulee        tuksen. Tärkein sosiaalista liikkuvuutta ylläpitävä
6078: olla opintososiaalisten olosuhteiden kehittäminen        tekijä yhteiskunnassa on edelleen koulutuksen
6079: siten, että kaikilla on mahdollisuus sosiaalisista,      hankkiminen.
6080: taloudellisista ja alueellisista tekijöistä riippumat-      Tutkimusten ja selvitysten mukaan opintotuen
6081: ta kouluttaa itsensä sekä yksilön että yhteiskun-        suurin ongelma on tuen riittämättömyys, opinto-
6082: nan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.             tuen enimmäismäärienkään varassa on miltei
6083:     Esitettyjen tavoitteiden toteuttaminen edellyt-      mahdotonta opiskella täysiä lukuvuosia. Ongel-
6084: tää selkeän lainsäädännöllisen perustan luomista         maa on kärjistänyt opiskelutahdin kiristyminen.
6085: kokonaisvaltaisen opintotukijärjestelmän ja opin-        Velkaantuminen ja lasten elatuksesta aiheutuvat
6086: totuen sisällön asteittaiseksi kehittämiseksi siten,     rasitteet ovat merkittävästi vähentäneet tuen riit-
6087: että opintotuki antaa yksilölle mahdollisuuden           tävyyttä.
6088: ammatinvalintaan eikä saata häntä valitsemaan                Opintotukea myönnetään enintään seitsemäksi
6089: ansiotyöhön menoa ammattitaidottomana. Ko-               vuodeksi yhtä tutkintoa kohden ja erityisesti
6090:  konaisvaltainen opintotukijärjestelmä merkitsee          korkeakouluopiskelijoista yhä suurempi osa ylit-
6091: oppivelvollisuuskoulun jälkeen opintojaan jatka-          tää opintotukinormit; tutkinnon suorittaminen
6092:  vien henkilöiden opiskeluaikaisen toimeentulon           kestää yli 7 vuotta yhä useammilla.
6093:  turvaamista mahdollisimman keskitetysti yhden               Valtion opintotukikeskuksen (VOTK) mukaan
6094:  yhtenäisen opintotukilain nojalla.''                     opintotukilain mukaisen tuen keskeiseksi ongel-
6095:     Opintotuen tavoitteina voidaan edelleen pitää:        maksi on muodostunut tuen mitoittaminen opis-
6096:     1. Opiskeluedellytysten parantaminen yhteis-          kelijan olosuhteet huomioon ottaen riittäväksi ja
6097:  kunnan koulutustavoitteiden saavuttamiseksi vä-          kohtuullisen toimeentulon turvaavaksi (KM
6098:  hentämällä alueellisten ja taloudellisten taustate-      1983:7). Edelleen Valtion opintotukikeskuksen
6099:  kijöiden vaikutusta peruskoulun jälkeiseen kou-          mukaan kohtuullisen toimeentulon turvaavan
6100:  lutukseen hakeutumisessa.                                opintotuen tason määrittelyä on vaikeuttanut
6101:     2. Opiskeluajan toimeentulokustannusten kat-          sopivan, yleisesti hyväksytyn vertailutason sekä
6102:  taminen erilaisten opintotukimuotojen avulla.            toisaalta kustannustason kehityksen huomioon
6103:     3. Vanhemmille lasten koulutuksesta aiheutu-          ottavan ja sitovan kehittämisohjelman puuttumi-
6104:  vien kustannusten vähentäminen.                          nen.
6105:     Opintotuen tavoitteiden toteutumista on hai-             Valtion opintotukikeskus on pyrkinyt etsimään
6106:  tannut opintotuen enimmäismäärien reaaliarvon            mitoitusperusteita opiskelijoiden parissa suorite-
6107:  aleneminen. Opintotuen enimmäismäärien reaa-             tuista kulutustutkimuksista, joita ei ole kuiten-
6108:  liarvo on noin 10 prosenttia alhaisempi kuin mitä        kaan pystytty toistaiseksi hyödyntämään.
6109:  tuki oli seitsemänkymmentäluvun alkupuolella                Valtion opintotukikeskuksen johtokunnan laa-
6110:  (keskimääräisen tuen reaaliarvo on alentunut             timassa muistiossa (KM 1983:7) opintotukilain
6111:   noin 16 prosenttia). Tuen enimmäismäärissä ei           mukaisen opintotuen kehittämisestä esitetään
6112:  ole otettu huomioon opiskelun muuttumisen                eräänlainen kehittämisohjelma opintotuelle. Oh-
6113:   aiheuttamia tarpeita. Esimerkiksi korkeakoulujen        jelma tähtää lähinnä vanhempien tulojen perus-
6114:   tutkinnonuudistuksen toteuttaminen ei johtanut          teella tapahtuvan tarveharkinnan asteittaiseen
6115:  opintotuen kehittämiseen. Opintotuen tasoa on            purkamiseen. Ohjelmassa ei oteta kantaa siihen,
6116:   pidetty yllä pääasiassa opintolainaosuutta korot-       mikä opintotuen taso mahdollistaa kokopäiväisen
6117: 4                                          1986 vp. -          LA n:o 31
6118: 
6119: opiskelun lukukausien aikana. Esitetyn ohjelman                     Opintotukilain voimassaoloaikana opintotuen
6120: toteuttaminen sellaisenaan ei poistaisi opinto-                  saajien lukumäärä on kasvanut voimakkaasti vii-
6121: tuen enimmäismäärien riittämättömyyttä. Ope-                     me vuosiin saakka. Lainansaajien lukumäärä on
6122: tusministeriön hallinnonalan yleissuunnitelmassa                 vakiintunut noin 110 000-120 000 opiskelijan
6123: vuosiksi 1986-1990 esitetyn opintotuen kehittä-                  tasolle. Opintorahaa myönnettiin lukuvuonna
6124: misohjelman toteuttaminen ei myöskään oleelli-                   1984-1985 noin 233 500 opiskelijalle.
6125: sesti parantaisi opintotuen enimmäismäärien riit-
6126: tävyyttä.
6127: 
6128: 
6129:                                   Opintotuki lukuvuonna 1984-1985
6130:                                             opintorahat                                             opintolainat
6131:                                 saajien          %   määrä          keskim.        saajien             %        takausten keskim.
6132:                                lukum.        opisk.  yht.            saajaa       lukum.             opisk.       määrä    saajaa
6133:                                (opisk.)     määrästä milj.          kohden        (opisk.)          määrästä       yht.   kohden
6134:                                                       mk              mk                                           milj.    mk
6135:                                                                                                                     mk
6136: Lukiot ................         57 300           51        52          910         2 800                3            9    3 300
6137: Kansanopistot .........          5 600           82        13        2 220         4 100               60           24    5 900
6138: Ammat. oppii. ........         122 000           90       255        2 110        66 600               50          411    6 200
6139: Korkeakoulut .........          46 800           54       147        3 144        45 700               53          452    9 900
6140: Ulkom. oppii. .........          1 700                      7        3 930         1 900                            20   10 400
6141: Yhteensä ..............        233 500           69       474        2 030 121 100                     36          916    7 560
6142: 
6143: 
6144:     Tarkasteltaessa opintotukilain mukaisten val-                not, takaajana maksetut lainat sekä korkoavus-
6145: tion menojen kehitystä kokonaisuutena huo-                       tukset ja hallintomenot, on kehitys ollut asian-
6146: mioon ottaen opintorahamenojen lisäksi myös                      omaisen vuoden hintatasossa seuraava (milj. mk):
6147: opintolainojen korkohyvitys- ja hoitokorvausme-
6148: 
6149: 
6150:                                           1976            1978           1981                1984              1985         1986
6151:                                           TP              TP              TP                 TP                TMA         TMA
6152: Opintorahat (sisältää asu-
6153: mislisän) ..................               56             150             298                503               544          644
6154: Opintolainojen valtion ta-
6155: kaus ja korkotuki ..........              107             104             162                198               212          236
6156: Opintotukikeskuksen me-
6157: not .......................                 2               3                 4                6                   7           7
6158: Menot yhteensä ...........                165             257             464                707               763          887
6159: Menot % valtion menoista                  0,5             0,7             0,8                0,8               0,8          0,9
6160: 
6161: 
6162: 
6163:    Huomattava osa opintotukimenojen kasvusta                     1.2. Opintotuki verrattuna muihin vähimmäis-
6164: aiheutuu opintorahan saajien lukumäärän kas-                          toz.meentulo;ii"rjestelmzin
6165: vusta. Opintorahan perusosan sai vuonna 1976
6166: hieman alle 100 000 opiskelijaa, ja vuonna 1981                     Verrattuna muihin vähimmäistoimeentulon
6167: oli opintorahan perusosan saajia jo noin 200 000.                turvaaviksi suunniteltuihin järjestelmiin on koko
6168:                                                  1986 vp. -   LA n:o 31                                           5
6169: 
6170: opintotuen ja opintorahojen enimmäismäärien                   opintotuki ei luo edellytyksiä lukukausien aikai-
6171: taso varsin matala, kun otetaan huomioon opin-                selle opiskelijoiden toimeentulolle.
6172: totukitoiminnan tavoitteet:
6173: 
6174:    Korkeakouluopiskelijan opin-                               1.3. Keinot
6175:    totuki lukuvuonna 1986-
6176:    1987 (sis. opintorahan perus-                              1. 3.1. Opintotuen enimmäismäärien kehittämi-
6177:    osan 270 mk/kk ja lainan                                           nen
6178:    1 410 mk/kk)................                 1 680 mk/kk       Opiskelijoilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuk-
6179:    Toimeentulotuen perusosa, I                                sia opiskella täysiä lukukausia pelkän opintotuen
6180:    kuntaryhmä, tarkoitettu ruo-                               varassa. Tilanne edellyttää pikaista korjausta,
6181:    kaan      ja     käyttövaroiksi,                           koska mitkään koulutus- tai työvoimapoliittiset
6182:    1.9.1986.....................                 914 mk/kk    syyt eivät edellytä omavastuuosuuksien sisällyttä-
6183:    Minimi sairaus- ja äitiyspäivä-                            mistä opintotukeen opiskelijan itsensä tai hänen
6184:    raha 1.7.1986 ................               1 091 mk/kk   vanhempiensa tai perheenjäsentensä kannetta-
6185:    Työttömyysturvan peruspäivä-                               vaksi. Erityisen epäoikeudenmukainen tilanne on
6186:    rahan täysi määrä 1.1.1986                                 niiden opiskelijoiden osalta, jotka vanhempien
6187:    (21 x 70 mk) . . . . . . . . . . . . . . .   1 505 mk/kk   vähävaraisuuden takia eivät voi saada muuta
6188:    Kansaneläkkeen pohjaosa ja                                 tukea opiskelulleen kuin opintotuen. Koulutus-
6189:    täysi lisäosa, I kuntaryhmä,                               ja työvoimapoliittisten tavoitteiden vuoksi ei ole
6190:     1.1.1986.....................               1 828 mk/kk   mielekästä ylläpitää nykyisentasoista opintotu-
6191:    Alin     valtion    virkapalkka                            kea, joka pakottaa opiskelijat hakeutumaan opis-
6192:    (A1, I)      ennakonpidätyksen                             kelualaa vastaamattomaan työhön lukukausien
6193:    jälkeen (19. 75A) 1.1.1986....               2 747 mk/kk   aikana.
6194:                                                                   Hallituksen esityksessä työttömyysturvalaiksi
6195:    Opintorahan perusosan lisäksi vanhempiensa                 ym. (HE n:o 38/1984 vp.) luvussa 1.2.3.1.
6196: kodin ulkopuolella asuva opiskelija saa opintora-             Perusturva todetaan seuraavaa: ''Perusturvan ta-
6197: han asumislisää 350 mk/kk pääsääntöisesti yh-                 voitteena on taata turvan piiriin kuuluvalle sekä
6198: deksältä kuukaudelta vuodessa. Jos opiskelijan                hänen huollettavinaan oleville riittävä vähim-
6199: maksama vuokra ylittää 530 mk/kk, voidaan                     mäistoimeentulo. Perusturvan saaminen ei kui-
6200: asumislisää korottaa enintään 160 mk/kk vuok-                 tenkaan saisi muodostua työhön tai koulutukseen
6201: ran määrän perusteella. Kansaneläkkeen asumis-                hakeutumista rajoittavaksi tekijäksi. Näin ollen
6202: tuki 530 markan kuukausivuokralla on 313 mk/                  peruspäivärahan tason tulisi olla työstä saatavan
6203: kk ja asumistuen enimmäismäärä yksinäisellä                   ansiotason alapuolella, mikä käytännössä merkit-
6204: eläkkeensaajalla on 677 mk/ kk.                               see virka-, toimi- ja työehtosopimusten alimpien
6205:    Opintotuen lapsikorotus on 1. 7.1986 alkaen                palk~.ojen mukaista tasoa alhaisempaa päivära-
6206: 320 mk/ kk. Lapsikorotus on kokonaan opintora-                haa.
6207: haa. Opintotuen lapsikorotus ei ole niin selvästi                Jos työttömyysturvan peruspäivärahan taso ha-
6208: jälkeen jäänyt muista tukimuodoista kuin opin-                lutaan asettaa niin matalaksi, että se ei rajoita
6209: torahan perusosa.                                             hakeutumista koulutukseen, olisi myös opinto-
6210:    Opiskelijan yhteiskunnalta saama varsinainen               tuen taso asetettava niin korkeaksi, että se tekee
6211: tuki muodostuu opintorahan perusosasta ja asu-                lukukausien aikaiset kokopäiväiset opinnot talou-
6212: mislisästä sekä opintolainojen valtiontakauksesta             dellisesti mahdollisiksi. Edellä olevan mukaan
6213: ja korkotuesta. Opintotuesta suurimman osan                   opintotuen tason tulisi olla korkeampi kuin työt-
6214: muodostava opintolaina on itse asiassa valtion                 tömyysturvan peruspäivärahan taso, mutta sen ei
6215: takaamaa palkkaennakkoa myöhemmin mahdol-                      tarvitsisi olla alimpien sopimusten mukaisten
6216: lisesti tulevista ansioista.                                  palkkojen tasolla.
6217:    Opintorahan perusosa on edellä esitetyn perus-                 Koska pitkäaikainenkaan opiskelu ei välttä-
6218: teella varsin vaatimaton ja sen tasoa kuvaa, että              mättä takaa keskimääräistä paremmin palkattuja
6219: jo neljännen opintovuoden opintolainojen korko-                työtilaisuuksia, on opintotuen mitoituksessa kiin-
6220: menojen omavastuuosuus on sitä suurempi.                       nitettävä erityistä huomiota opintorahan ja opin-
6221:    Edellä oleva vertailu osoittaa myös sen, että               tolainan välisen suhteen korjaamiseen, jotta opis-
6222: 6                                        1986 vp. -      LA n:o 31
6223: 
6224: kelijoiden velkaantumiskehitystä voidaan hillitä                               Nykyinen   Aloite    Erotus
6225: ja yleinen mielenkiinto koulutuksen hankkimi-                                   tilanne
6226:                                                                                1.7.1986
6227: seen voidaan säilyttää.
6228:    Opintotuen riittävä enimmäistaso lienee noin          Opintoraha ......          270    1 091    +    821
6229: 10-15 prosenttia korkeampi kuin sellaisen kan-           Laina ............       1 410      965         445
6230: saneläkkeen saajan eläkkeen taso, jolla ei ole           Yht ..............       1 680    2 056    +    376
6231: muita eläketuloja. Opiskelijan elämäntilanteen           Lainamäärä 5 vuo-
6232: vertaaminen eläkkeelle siirtyvän henkilön tilan-         denjälkeen ......       69 784   45 193    -24 591
6233: teeseen tekee oikeutetuksi esittää opintotuen
6234: enimmäismäärien tasoa korkeammaksi kuin kan-             Lyhennykset ......       6 978    4 519        2 459
6235: saneläkkeen minimitaso.                                  ja korot ..........      5 138    3 327    -   1811
6236:    Opintorahan perusosan mitoituksessa on pi-            korkotuen päätty-
6237: dettävä keskeisenä lähtökohtana opiskelijan vel-         misen jälkeen
6238: kaantumiskehityksen pysäyttämistä ja opiskelijoi-        (mk/vuosi)              12 115     7 846   -   4 269
6239: den velkaantumisen asteittaista alentamista.
6240: Opintorahan perusosan taso olisi luontevaa nos-
6241: taa samalle tasolle kuin sairauspäivärahan vähim-           Lainamääriä arvioitaessa on käytetty 2 prosen-
6242: mäismäärä, jolloin opintorahan täyden määrän             tin vuotuista kustannustason nousua ja korkona
6243: osuus täysimääräisestä opintotuesta olisi noin 50        on käytetty 7, 75 prosenttia. Korot ja lyhennykset
6244: prosenttia.                                              on ilmoitettu ensimmäisenä vuotena korkotuen
6245:    ] os opintotuen täysimäärä korotetaan 12,5 pro-       päättymisen jälkeen, jolloin menot ovat suurim-
6246: senttia korkeammaksi kuin kansaneläkkeen mini-           millaan.
6247: mitaso ja opintorahan perusosan täysimäärä koro-           Jos opintotuen enimmäismäärä korotetaan riit-
6248: tetaan sairauspäivärahan ruinimimäärän tasolle,          tävälle tasolle korottamalla opintolainan osuutta
6249: niin opintolainojen kokonaismäärä 5 vuoden               opintotuesta, niin tämä turvaisi kyllä kokopäivä-
6250: opiskelujen jälkeen olisi noin 35 prosenttia pie-        opinnot, mutta jättäisi opintonsa päättäneet ta-
6251: nempi kuin nykyisellä järjestelmällä.                    loudellisesti vaikeaan asemaan. Opintolainan
6252:     Velkaantuminen on myös erittäin tärkeä tulon-        määrä olisi lähes 20 prosenttia suurempi kuin
6253: jakokysymys, koska velkaantuminen ja velanhoi-           nykyisin.
6254: tokulut jakautuvat epätasaisesti opiskelijoiden             Koska nykyisestä opintotukilaista ovat puuttu-
6255: keskuudessa. Kaikkien opiskelijoiden ei tarvitse         neet säännökset, joiden nojalla opintotuki olisi
6256: ottaa opintolainaa, eikä siis maksaa sitä takaisin.      sidottu elinkustannusten muuttumiseen, minkä
6257: Valmistuneen opiskelijan opintovelkojen määrää           seurauksena opintotuen reaaliarvo on päässyt ale-
6258:  tuskin otetaan palkanmaksuperusteeksi, joten            nemaan ja tuki on muuttunut entistä enemmän
6259: velkaantuneisuuden aiheuttamat erot opiskelijoi-         lainapainotteiseksi, aloitteessa ehdotetaan, että
6260:  den ja vastavalmistuneiden käytettävissä olevissa       opintotukilakiin otetaan säännökset, joiden no-
6261:  tuloissa eivät poistu harjoitettavalla palkkapolitii-   jalla opintotuki, opintorahan perusosa ja opinto-
6262:  kalla. Inflaation hidastuminen johtaa opintolai-        rahan huoltajalisä pidetään elinkustannusten ta-
6263:  nojen reaalisen takaisinmaksurasitteen kasvuun,         salla.
6264:  mikä aiheuttanee vaateen korottaa koulutusta
6265:  vaativien alojen suhteellista palkkatasoa.
6266:     Edellä olevan perusteella aloitteessa ehdote-        1. 3. 2. Opiskelijoiden asumislisäjärjestelmän ke-
6267:  taan, että opintotuen enimmäismäärä korotetaan                   hittäminen
6268:  12,5 prosenttia korkeammaksi kuin kansaneläk-
6269: keen pohja- ja lisäosa I kuntaryhmässä, 2 056              Opintotukilain 10 §:n 4 momentin nojalla
6270: markkaan kuukaudessa. Edelleen ehdotetaan, et-           opiskelijalle maksetaan asumislisää useimmiten
6271:  tä opintorahan perusosan enimmäismäärä korote-          yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa (ajalle
6272:  taan 1 091 markkaan kuukaudessa, mikä vastaa            1.9.-31.5.).
6273: vähimmäissairauspäivärahaa ja on 53, 1 prosenttia          Yleisenä käytäntönä asumisen tukemisjärjestel-
6274:  opintotuen enimmäismäärästä.                            missä on, että tukea myönnetään pääsääntöisesti
6275:     Aloitteen mukainen opintotuki muodostuisi            12 kuukaudeksi kerrallaan (samaan asuntoon) tai
6276:  seuraavaksi, mikäli uudistus olisi voimassa             seuraavaan tuen tarkistamiseen asti (AsumistukiL
6277:  1.7.1986:                                               25.5.1976/421, 15 §).
6278:                                        1986 vp. -    LA n:o 31                                        7
6279: 
6280:    Ei ole olemassa perusteita, joiden nojalla voi-   on pidettävä lähtökohtana asianomaisen oppi-
6281: taisiin pitää hyväksyttävänä, että opiskelijoiden    määrän suorittamiseen käytettävää keskimääräistä
6282: asumista kodin ulkopuolella ei tuettaisi ympäri-     aikaa, ja edelleen 3 momentin mukaan opintotu-
6283: vuotisesti. Säilyttääkseen asuntonsa opiskelijat     kea myönnetään saman tutkinnon suorittamiseen
6284: joutuvat maksamaan vuokraa myös kesäajalta.          enintään seitsemäksi vuodeksi .
6285: Useissa tapauksissa opiskelijat hakeutuvat työhön      .Opintotuen enimmäismäärien tason korotta-
6286: opiskelupaikkakuntansa ulkopuolella ja joutuvat      minen tarvetta vastaavaksi ei aiheuta muutospai-
6287: hankkimaan kesäaikaisen asunnon työntekemis-         neita opintomenestyksen arviointiperusteisiin.
6288: paikkakunnaltaan. Osa opiskelijoista joutuu          Opintomenestyksen arviointikriteerit on säädetty
6289: maksamaan       vuokraa     kahdesta    asunnosta    aikana, jolloin opintotuki opiskeluolosuhteet
6290: kesäaikana. Useimpien opiskelijoiden palkkataso      huomioon ottaen nykyistä paremmin vastasi tar-
6291: on myös niin matala, että esteitä asumisen tuke-     vetta, joten opintotuen tason korottaminen saat-
6292: miselle kesäaikana ei ole.                           taa opintomenestyksen arviointikriteerit jälleen
6293:                                                      mielekkääseen yhteyteen opintotuen korotetun
6294:                                                      tason kanssa. Ammatillisten oppilaitosten opiske-
6295: 1. 3. 3. Opintolainojen korkotuen kehittäminen       lurytmi tuskin tulee muuttumaan opintotuen
6296:    Opintotukilain 7 §: n 2 momentin ( 19.7.1982 1    kehittämisen takia, joten opintomenestyksen ar-
6297: 550) mukaan opintolainojen korkotuen maksa-          vioinnissa ei esiintyne muutospaineita. Useiden
6298: minen lopetetaan puolentoista vuoden kuluttua        korkeakoulututkintojen valmistumisajat ovat vii-
6299: ensimmäisestä opintojen päättymiskuukautta           me vuosina voimakkaasti pidentyneet, ja useilla
6300: seuraavasta koronmaksupäivästä, kuitenkin vii-       aloilla keskimääräiset valmistumisajat ylittävät
6301: meistään neljäntoista vuoden kuluttua siitä, kun     seitsemän vuotta; ajan, jolle opintotukea voidaan
6302: lainaerää on ensimmäisen kerran nostettu.            myöntää, joten myöskään korkeakouluopiskeli-
6303:    Pahoin velkaantuneen opiskelijan velanhoito-      joiden opintomenestyksen arviointikriteerejä ei
6304: menot korkotuen päättymisen jälkeen saattavat        ole syytä muuttaa tiukemmiksi.
6305: vastata 15 000-20 000 markan lisäystä brutto-           Korkeakouluopiskelijoiden valmistumisaikoi-
6306: palkkaan vuodessa. Opintolainojen raskaimmat         hin opintotuen korottaminen vaikuttanee lyhen-
6307: hoitomenot ajoittuvat ajanjaksolle, jolloin vasta-   tävästi, koska lukuvuoden aikana opiskelija pys-
6308: valmistuneen nuoren tulot ovat pienimmillään ja      tyy osallistumaan opetukseen useampien kuukau-
6309: menot perheen perustamisen ja asunnonhankin-         sien aikana kuin tätä nykyä. Todennäköisesti osa
6310: nan takia suurimmillaan.                             opiskelijoista käyttää parantuneita taloudellisia
6311:    On luonnollista, että työntekijän velkaantunei-   opiskeluedellytyksiä tutkintojensa syventämiseen,
6312: suutta ei voida ottaa palkanmaksuperusteeksi,        jolloin valmistumisajat eivät välttämättä lyhene,
6313: joten on kohtuullista, että opintotukilakia muut-    mutta opiskelijan ja kansakunnan henkinen pää-
6314: tamalla helpotetaan vastavalmistuneiden talou-       oma kasvaa, mitä ei ole syytä yrittää hillitä
6315: dellista asemaa, millä on myös merkittäviä perhe-    muuttamalla opintotuen saantiperusteita tai
6316: kustannuksia tasaavia vaikutuksia. Takaisinmak-      opintomenestyksen arviointikriteerejä.
6317: samattornia opintolainoja ei oteta huomioon
6318: esim. asumistukilain (4.6.1975/408) mukaista         3. Aloitteen organisatoriset Ja henkilöstövaiku-
6319: asumistukea myönnettäessä, hyväksyttäessä lasta         tukset
6320: kunnalliseen päivähoitopaikkaan sekä määritettä-
6321: essä kunnallisen päivähoidon maksuja.                    Aloite opintotuen enimmäismaanen kehittä-
6322:    Aloitteessa ehdotetaan, että opintolainojen       misestä ei aiheuta muutostarpeita valtion opinto-
6323: korkotuen maksatusaikaa jatketaan kolmeen vuo-       tukihallinnossa. Opintotuen hakijamäärät ja
6324: teen opintojen päättymisen jälkeen ja enintään       myöntämisperusteet eivät todennäköisesti tule
6325: kuuteentoista vuoteen ensimmäisen lainaerän          oleellisesti muuttumaan, joten aloitteen hyväksy-
6326: nostamisesta.                                        minen ei aiheuta henkilöstön lisäys- tai uudel-
6327:                                                      leensijoittelutarpeita valtion opintotukihallinnol-
6328:                                                      le.
6329: 2. Aloitteen vaikutukset opintomenestyksen ar-
6330: viointiin                                            4. Aloitteen taloudelliset vaikutukset
6331:   Opintotukiasetuksen 4 §:n 2 momentin mu-             Seuraavassa arvioidaan menojen kasvua opinto-
6332: kaan opiskelijan opintomenestystä harkittaessa       rahan perusosan osalta verrattuna vuoden 1986
6333: 8                                                       1986 vp. -             LA n:o 31
6334: 
6335: tulo- ja menoarvioon, jos uudistus olisi voimassa                              määristä. Keskimääräiseksi opintorahan perus-
6336: vuonna 1986. Arviossa on käytetty opetusminis-                                 asaksi on arvioitu 7 5 prosenttia enimmäismääräs-
6337: teriön hallinnonalan yleissuunnitelmassa vuosiksi                              tä.
6338: 1986-1990 esitettyjä arvioita opintorahan saaja-
6339: 
6340:                                                                                    TMA 86 1 )          Aloite 2 )          Saajia
6341:                                                                                                                            1986
6342: Lukiot ........................................... .       58 300 000                         471 300 000       64 000
6343: Ammatilliset oppilaitokset ........................ .   243 500 000                           972 100 000      132 000
6344: Korkeakoulut ..................................... _ _--=.:::..:_.:::.:::...::._::c..::..::   368 200 000_ _~....=..::..::.
6345:                                                          117 150 000_ _....::.c::..::...-=-:...::._::c..::..::  50 000
6346: Yhteensä ......................................... .    419 000 000                         1 811 600 000
6347: Huoltajalisä ...................................... .                                          19 000 000
6348: Menojen kasvu .................................... _ _ _ _ _ _ _ _ _ 1_411                     __ 600
6349:                                                                                                    __ 000 _ _ _ __
6350: 1
6351:     )   mukana huoltajalisä, yhteensä 19,0 miljoonaa markkaa.
6352: 2
6353:     )   kaikilla opintoasteilla opintorahan perusosan enimmäismääränä on käytetty 1 091 mk/kk ja keskimääräisenä
6354:         opintorahan perusosan määränä on käytetty 818,25 mk/kk.
6355: 
6356: 
6357:   Jos lukioasteen opintorahan perusosa säilyte-                                seksi aiheutuu noin 60 miljoonan markan vuotui-
6358: tään 66 prosenttina opistoasteen opintorahan                                   nen kustannus.
6359: perusosasta, niin arvioitu meno lukioasteella on                                  Korkotuen maksatuksen jatkamisesta kolmeen
6360: 345,6 miljoonaa markkaa.                                                       vuoteen valmistumisen jälkeen aiheutuu noin 16
6361:    Opintorahan asumislisän yhdenmukaistamises-                                 miljoonan markan vuotuinen kustannus.
6362: ta muiden asumisentukemisjärjestelmien kaltai-
6363: 
6364:         Aloitteen mukaisten lisämenojen ajoittuminen (milj. mk):
6365: Tulo· ja menoarvio                                                                     1986         1987            1988        1989
6366:          opintorahan perusosa
6367:          korkeakoulut ................................. .                     111,6 139,5
6368:          ammatilliset oppilaitokset ..................... .                         323,8 404,8
6369:          lukiot ........................................ .                                183,5 229,5
6370:          ympärivuotinen asumislisä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  60,0
6371:          korkotuen pidennys ............................ ____1_6:__,0_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __
6372: Menojen kasvu vuosittain . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          187,6       463,3          588,3        229,5
6373: Menoje_n ~~-svu yhteensä .......................... .                                             650,9         1239,2       1468,7
6374: Huoltajallsa ...................................... .                                                                          19,0
6375:                                                                                                                              1487,7
6376: 
6377: 4.1. Aloitteen taloudellisesti myönteiset vaiku-                               va huomioon lisävuodet, jotka korkeasti koulu-
6378:      tukset                                                                    tettu työvoima on aktiivisena kansantalouden
6379:    Koska koko opintotuen ja erityisesti opintora-                              palveluksessa uudistuksen tuloksena.
6380: han perusosan taso on tällä hetkellä niin matala,                                 Uudistuksen toteuttaminen toisi säästöjä mm.
6381: aiheuttaa opintotuen korottaminen tatvetta vas-                                seuraavista lähteistä:
6382: taavaksi vähintäänkin opintotukimenojen kaksin-                                   - säästöt työttömyyskorvauksissa, kun koulu-
6383: kertaistumisen ilman, että samalla pystyttäisiin                               tusta vastaamaton lukukausien aikana tapahtuva
6384: oleellisesti alentamaan opiskelijoiden velkaantu-                              opiskelijatyö korvataan työttömänä olevalla varsi-
6385: miskehitystä. On huomattava, että riittävyyson-                                naisella työvoimalla;
6386: gelmia ei voida ratkaista maksamalla korkeampaa                                   - tutkintojen laadun kehittyminen;
6387: opintotukea lyhyemmältä ajalta.                                                   - lyhentyneestä valmistumisajasta seuraava
6388:    Arvioitaessa kansantalouden mahdollisuuksia                                 aktiivisen työajan lisääntyminen;
6389: rahoittaa aloitteen mukainen uudistus, on otetta-                                 - lahjakkuustappioiden väheneminen.
6390:                                        1986 vp. -    LA n:o 31                                          9
6391: 
6392:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
6393: 
6394: 1.1. Opintotukilain muutosehdotusten peruste-          10 § 4 mom. Momentissa säädetään asumisli-
6395:      lut                                             sän myöntämisestä 12 kuukaudelta vuodessa.
6396:                                                      Ympärivuotisen asumislisän toteuttamisesta sää-
6397:    2 a §. Pykälän mukaan opintotuen täysimäärä       detään asetuksella.
6398: on 2 056 mk opiskelukuukautta kohden vastaten
6399: virallisen     elinkustannusindeksin    pistelukua
6400: 1.1.1986. Pykälässä ehdotetaan, että elinkustan-     1.2. Voimaantulo
6401: nusten noustua tai laskettua on valtioneuvoston
6402: korotettava tai alennettava opintotuen enimmäis-        Lakialoite on tarkoitus saattaa voimaan 1 päi-
6403: määrää vuosittain 1 päivästä heinäkuuta lukien.      västä heinäkuuta 1987 alkaen seuraavasti:
6404:    7 § 2 mom. Säännöksellä on tarkoitus helpot-         1. 7.1987 alkaen ovat yliopisto- ja korkeakou-
6405: taa vastavalmistuneiden taloudellista asemaa ja      luopiskelijoiden opintotuen ja opintorahan pe-
6406: keventää perheen perustamisesta tai asuntoinves-     rusosan enimmäismäärät, opintorahan lapsikoro-
6407: toinneista aiheutuvia taloudellisia rasitteita.      tus kaikilla opintoasteilla, opintolainojen korko-
6408:    10 § 2 mom. Momentin mukaan opintorahan           tuen maksatus lain voimaantulon jälkeen erään-
6409: täysimäärä on 1 091 mk opiskelukuukautta koh-        tyville lainoille ja opintotuen asumislisä aloitteen
6410: den ja opintorahan korotus 320 mk opiskelukuu-       mukaisia.
6411: kautta ja kutakin hakijan huollettavana olevaa          1. 7.1988 alkaen ovat kansanopistojen yleissi-
6412: alaikäistä lasta kohden. Edelleen ehdotetaan, että   vistävillä opintolinjoilla ja ammatillisessa koulu-
6413: elinkustannusten noustua tai laskettua on valtio-    tuksessa opiskelevien opiskelijoiden opintotuki ja
6414: neuvoston korotettava tai alennettava opintora-      opintorahan perusosa aloitteen mukaisia.
6415: han perusosan enimmäismäärää ja lapsikorotusta          1. 7.1989 ovat lukioissa ja lukioasteella opiske-
6416: vuosittain 1 päivästä heinäkuuta lukien. Valtio-     levien opiskelijoiden opintotuki ja opintorahan
6417: neuvosto voi päättää, että opintorahan petusosa      perusosa aloitteen mukaisia.
6418: maksetaan koeotettuna korkeiden opiskelukus-
6419: tannusten takia tai opintolainojen opiskeluaikais-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6420: ten korkomenojen kompensoimiseksi, mikä mah-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6421: dollistaa opintotuen mitoittamisen kustannuksia              kiehdotuksen:
6422: vastaavaksi.
6423: 
6424: 
6425: 
6426:                                                Laki
6427:                                     opintotukilain muuttamisesta
6428: 
6429:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6430:   muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotukilain (28/72) 7 §:n 2 momentti sekä
6431: 10 §:n 2 ja 4 momentti,
6432:   sellaisina kuin ne ovat, 7 §:n 2 momentti 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (550/82),
6433: 10 §:n 2 momentti 10 päivänä tammikuuta 1986 annetussa laissa (14/86) ja 10 §:n 4 momentti 14
6434: päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (48/83), sekä
6435:   lisätään lakiin uusi 2 a §, seuraavasti:
6436: 
6437:                       2 a §                                                  7§
6438:    Opintotuen kuukausierä on vähintään 2 056
6439: markkaa niin, että tämä rahamäärä vastaa viralli-       Korkotuen maksaminen lopetetaan kolmen
6440: sen elinkustannusindeksin pistelukua 1 päivänä       vuoden kuluttua ensimmäisestä 1 §:ssä tarkoitet-
6441: tammikuuta 1986. Elinkustannusten noustua tai        tujen opintojen päättymiskuukautta seuraavasta
6442: laskettua on valtioneuvoston korotettava tai alen-   koronmaksupäivästä, kuitenkin viimeistään 16
6443: nettava opintotuen enimmäismäärää vuosittain 1       vuoden kuluttua siitä, kun lainaerää on ensim-
6444: päivästä heinäkuuta lukien.                          mäisen kerran nostettu.
6445: 
6446: 2   260212P
6447: 10                                     1986 vp.       LA n:o 31
6448: 
6449:                        10 §                              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
6450:                                                       1987 siten, että
6451:    Opintorahan perusosan kuukausierä on vähin-           1) heinäkuun 1 päivästä 1987 lukien on yli-
6452: tään 1 091 markkaa, ja opintorahan lapsikorotus       opistoissa ja korkeakouluissa sekä asetuksella erik-
6453: on 320 markkaa jokaista opintorahan saajan            seen säädetyissä oppilaitoksissa opintotuen enim-
6454: huollettavana olevaa alaikäistä lasta ja opiskelu-    mäismäärä 2 a §:n mukainen ja opintorahan pe-
6455: kuukautta kohden niin, että nämä rahamäärät           rusosan enimmäismäärä ja opintorahan lapsikoro-
6456: vastaavat virallisen elinkustannusindeksin pistelu-   tus 10 §:n 2 momentin mukainen;
6457: kua 1 päivänä tammikuuta 1986. Elinkustannus-            2) heinäkuun 1 päivästä 1987 lukien on erään-
6458: ten noustua tai laskettua on valtioneuvoston          tyvien lainojen korkotuen maksatusaika opinto-
6459: korotettava tai alennettava opintorahan perus-        jen päättymisen jälkeen 7 §:n 2 momentin mu-
6460: osan ja lapsikorotuksen enimmäismäärää vuosit-        kainen;
6461: tain 1 päivästä heinäkuuta lukien. Valtioneuvos-         3) heinäkuun 1 päivästä 1987 lukien opintora-
6462: to voi päättää opintorahan perusosan maksami-         han asumislisää myönnetään 10 §:n 4 momentin
6463: sesta korotettuna tavanomaista korkeampien            mukaisesti;
6464: opiskelukustannusten sekä korkeiden opintolai-           4) heinäkuun 1 päivästä 1988 lukien on kan-
6465: nojen korkomenojen takia.                             sanopistojen yleissivistävillä opintolinjoilla ja am-
6466:                                                       matillisessa koulutuksessa opintotuen enimmäis-
6467:   Asumislisän enimmäismäärän ja korotusperus-         määrä 2 a §:n mukainen ja opintorahan perus-
6468: teet vahvistaa valtioneuvosto vuosittain ottaen       osan enimmäismäärä 10 §:n 2 momentin mukai-
6469: huomioon opiskelijoiden asumiskustannuksissa          nen; Ja
6470: tapahtuneet muutokset. Asumislisää myönnetään            5) heinäkuun 1 päivästä 1989 lukien on lukios-
6471: opiskeluajaksi tai 12 kuukaudeksi kerrallaan, mi-     sa ja lukioasteella opintotuen enimmäismäärä
6472: käli opiskeluaika ylittää yhden lukuvuoden, niin       2 a §:n mukainen ja opintorahan perusosan
6473: kuin asetuksella säädetään.                            enimmäismäärä 10 §:n 2 momentin mukainen.
6474: 
6475: 
6476: 
6477: 
6478:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1986
6479: 
6480: 
6481:                       Juhani Tuomaala                           Hannu Kemppainen
6482:                                                1986 vp.
6483: 
6484: Lakialoite n:o 32
6485: 
6486:                                   Nousiainen ym.: Ehdotus laiksi lukiolain 21 §:n muuttamisesta
6487: 
6488: 
6489:                                            Eduskunnalle
6490: 
6491:    Vuonna 1983 annetun lukiolain täytäntöönpa-           Suurissa lukioissa syntyy tarvetta myös muun
6492: no on sujunut yleisesti ottaen hyvin. Ongelmia        kuin evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen
6493: on ilmennyt suurten ja keskisuurten lukioiden         antamiseen. Lain mukaan ryhmä on perustettava
6494: tuntikehyksen riittämättömyydessä sekä muun           jopa kolmella oppilaalla, mikä entisestään tiu-
6495: kuin evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen         kentaa muiden lukion tuntijaon mukaisten oppi-
6496: järjestämtsessä.                                      aineiden opetukseen käytettävää tuntimäärää
6497:    Tuntikehyksen riittämättömyys on 3-5-sarjai-       sekä lisää ryhmäkoon suuruutta.
6498: sissa lukioissa johtanut ylisuuriin opetusryhmiin,       Lukiolain 21 §:n muutoksella voidaan saada
6499: jolloin normaalihintapäätöksen mukaisesti 36 op-      lukiolaki toimimaan myös suurissa lukioissa tun-
6500: pilaalle mitoitetut opetustilat ovat käyneet pie-     tikehyksen osalta sekä suurten kaupunkien ja
6501: niksi. Opetusryhmäkoon maksimit voivat vaih-          taajamien kouluissa tyydyttämään myös muun
6502: della 37:stä 40:een, jolloin esim. koetilanne ja      kuin evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen
6503: harjoitustyöaine ovat epätarkoituksenmukaisia.        järjestämistarpeita.
6504: Opetusryhmien koon tasaamista vaikeuttaa suu-            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6505: rissa lukioissa käytössä oleva laaja kieliohjelma,    nioittaen,
6506: jolloin valinnaiskielten pienet opetusryhmät ve-
6507: rottavat tuntikehyksen käyttöä pysyvästi. Suuret                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6508: ryhmäkoot ajautuvat käytännössä reaali-, taito- ja           kiehdotuksen:
6509: taideaineisiin, jolloin tilaongelmat ja välineistön
6510: puute vaikeuttavat tarkoituksenmukaista opetus-
6511: ta.
6512:                                                 Laki
6513:                                    lukiolain 21 §:n muuttamisesta
6514: 
6515:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6516:   muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477 /83) 21 §:n 1 momentti, sellaisena
6517: kuin se on 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa (133/84), sekä
6518:   lisätään 21 §:ään uusi 5 momentti, jolloin nykyinen 5 momentti siirtyy 6 momentiksi, seuraavasti:
6519: 
6520:                        21 §                           enintään 1 tunti viikossa kutakin mainitun oppi-
6521:    Lukiossa saadaan lukuvuoden työpäivien aika-       lasmäärän ylittävää oppilasta kohti.
6522: na käyttää opetussuunnitelmassa vahvistettujen
6523: oppiaineiden opettamiseen vuosiluokkaa kohti            Mikäli koulu järjestää lukiolain 19 §:n 2, 3 ja 4
6524: enintään 29 tuntia viikossa sekä kutakin oppilasta    momentin mukaista opetusta, tulisi lukion tunti-
6525: kohti 1,0 tuntia viikossa. Milloin vuosiluokalla      kehystä voida kussakin tapauksessa korottaa 1. ja
6526: on vain yksi perusopetusryhmä, saadaan edellä         2. vuosiluokilla 2 tunnilla ja 3. vuosiluokalla 1
6527: tässä momentissa säädetystä poiketen tällaista        tunnilla.
6528: vuosiluokkaa kohti käyttää kuitenkin kaikkiaan
6529: 49 tuntia viikossa sekä, jos tällaisen perusope-
6530: tusryhmän koko on enemmän kuin 24 oppilasta,            Tämä laki tulee voimaan         päivänä
6531:                                                       kuuta 198 .
6532: 
6533:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1986
6534: 
6535:           Tellervo Nousiainen        Timo Kietäväinen                  Mauno Manninen
6536:           Hannele Pokka              Riitta Uosukainen                 Esko Almgren
6537:           Kalevi Mattila             Eva-Riitta Siitonen               Tapio Holvitie
6538:                      Aino Pohjanoksa                           Sakari Valli
6539: 260217U
6540: 1
6541: 1
6542:  1
6543:   1
6544:   1
6545:    1
6546:     1
6547:     1
6548:      1
6549:       1
6550:       1
6551:        1
6552:         1
6553:         1
6554:          1
6555:           1
6556:           1
6557:            1
6558:             1
6559:             1
6560:              1
6561:               1
6562:               1
6563:                1
6564:                 1
6565:                 1
6566:                  1
6567:                   1
6568:                   1
6569:                    1
6570:                     1
6571:                                                  1986 vp.
6572: 
6573: Lakialoite n:o 33
6574: 
6575: 
6576: 
6577: 
6578:                                     Alaranta ym.: Ehdotus laiksi yksityisestä kehitysvammalaitoksen
6579:                                        erityiskoulusta
6580: 
6581: 
6582:                                             Eduskunnalle
6583: 
6584:    Maamme kehitysvammahuolto on sosiaalihuol-           mista kärsiviä. Heidän opetuksensa peruskoulun
6585: lon yhtenä osa-alueena kokenut 1970-luvulta             yhteydessä ei ole mahdollista eikä tarkoituksen-
6586: lähtien suuren muutoksen ja kehityksen. Laitos-         mukaista.
6587: huolto on kattava. Kehitysvammalaki on kohot-              Muhoksen kunnan ja Nuorten Ystävät ry:n
6588: tanut avohuollon tasavertaiseen asemaan laitos-         yksimielinen ja yhteinen käsitys on, että Toivola-
6589: huollon kanssa. Viimeisimpänä kehitysvammai-            kodin harjaantumiskoulua ei pitäisi liittää osaksi
6590: siin kohdistuvana toimenpiteenä on peruskoulu-          Muhoksen kunnan peruskoulua, vaan että se saisi
6591: lain säätämisellä poistettu oppivelvollisuudesta        jatkaa peruskouluopetusta vastaavaa opetusta an-
6592: vapauttaminen. Tällä tavoin kehitysvammaiset            tavana ja peruskoulujen kanssa samansuuruista
6593: ovat päässeet tasa-arvoiseen asemaan muiden 1~­         valtionosuutta saavana oppilaitoksena. Oulun
6594: ten ja nuorten kanssa. He ovat nyt peruskoululai-       lääninhallitus ja Pohjois-Pohjanmaan erityishuol-
6595: sta.                                                    topiirin kuntainliitto ovat antaneet tukensa Toi-
6596:     Peruskoululain 6 §:n mukaan "kunta on vel-          vola-kodin itsenäisenä säilymiselle.
6597: vollinen järjestämään sen alueella asuville oppi-          Eduskunnan sivistysvaliokunta on käsitellyt tä-
6598: velvollisuusikäisille perusopetusta tai huolehti-       tä asiaa vuoden 1985 kevätistuntokaudella. Pe-
6599:  maan siitä, että oppivelvollisuusikäisillä on tilai-   ruskoululain, lukiolain sekä eräiden niihin liitty-
6600:  suus saada peruskouluopetusta vastaavaa opetus-        vien lakien muuttamisen yhteydessä sivistysvalio-
6601:  ta. Tämän tehtävänsä kunta voi hoitaa yhteistoi-       kunta kiinnitti mietinnössään (SiVM n:o 8/1985
6602:  minnassa muiden kuntien kanssa tai käyttämällä         vp.) huomiota siihen, että eräiden yksityisten
6603:  apunaan muitakin kuin kunnallisia kouluja".            vammaisten lasten erityiskoulujen asema on vielä
6604:     Maassamme on eräitä yksityisellä pohjalla toi-      lainsäädännöllä järjestämättä. Valiokunta kiirehti
6605:  mivia, internaattimuotoisia kehitysvammalaitok-        lain säätämistä ja totesi, että "näiden yksityisten
6606:  sia, joiden yhteydessä toimii harjaantumiskoulu.       erityiskoulujen pitäisi voida niin halutessaan py-
6607:  Tällaisista oppilaitoksista vanhin on Muhoksen         syä itsenäisinä peruskouluopetusta vastaavaa ope-
6608:  kunnassa sijaitseva, Nuorten Ystävät ry:n ylläpi-      tusta antavina, riittävää valtionosuutta saavina
6609:  tämä Toivola-koti, jossa on muun muassa neljä          oppilaitoksina''.
6610:  erityisopettajaa ja 25 oppilasta käsittävä harjaan-       Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6611:  tumiskoulu. Toivola-kodin harjaantumiskoulussa         nioittaen,
6612:  on annettu opetusta jo 60 vuoden ajan. Oppilai-
6613:  ta on keskimäärin 15 eri kunnasta. Oppilaat ovat                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6614:  lähes poikkeuksetta monivammaisia, erityisongel-              kiehdotuksen:
6615: 
6616: 
6617:                                                  Laki
6618:                            yksityisestä kehitysvammalaitoksen erityiskoulusta
6619: 
6620:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6621: 
6622:                         1§                              tusta kehitysvammaisille oppivelvollisuusikäisille
6623:    Yksityisellä erityiskoululla tar~oi.tetaan t.assa    lapsille.
6624: laissa koulua, jossa annetaan yksttytsen kehitys-          Koulu on kymmenvuotinen harjaantumiskou-
6625: vammalaitoksen toimesta kasvatusta ja erityisope-       lu. Siihen voi kuulua yksivuotinen esiluokka.
6626: 260218V
6627: 2                                       1986 vp. -     LA n:o 33
6628: 
6629:                      2§                                kuuluva kunta saa valtionosuutta saman lain
6630:   Harjaantumiskoulun oppimäärän suorittami-            4 §:n 1 momentin mukaan.
6631: nen tuottaa samat edut ja oikeudet kuin kunnan            Oppilaan kotikunta korvaa koululle peruskou-
6632: harjaantumiskoulun oppimäärän suorittaminen.           lulain 88 §:n 2 momentissa säädetyin perustein
6633:                                                        osuutensa niistä valtionapuun oikeuttavista käyt-
6634:                         3§                             tökustannuksista, jotka aiheutuvat kunnan pää-
6635:    Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle          töksellä kouluun lähetettyjen oppilaiden koulun-
6636: suomalaiselle yhdistykselle luvan perustaa tässä       käynnistä.
6637: laissa tarkoitetun erityiskoulun.
6638:    Perustamisluvan myöntämisen edellytyksenä                                 6§
6639: on, että koulu on oppivelvollisuusiässä olevien          Erityisestä syystä valtioneuvosto voi tulo- ja
6640: kehitysvammaisten lasten kasvatuksen ja opetuk-        menoarvioon kulloinkin otettavan määrärahan
6641: sen järjestämiseksi ja kehittämiseksi tarpeellinen.    puitteissa myöntää koululle perustamiskustan-
6642:                                                        nuksiin ylimääräistä valtionapua.
6643:                         4§
6644:   Oikeuden 5 §:ssä säädetyn valtionavun saami-                                7§
6645: seen jatkuvasti tai määräajaksi myöntää opetus-           Koulun hallinnosta, opetuksesta ja muusta
6646: ministeriö.                                            toiminnasta on voimassa mitä niistä asetuksella
6647:   Valtionavun saamisen ehdoista säädetään ase-         säädetään tai sen nojalla määrätään.
6648: tuksella.
6649:                                                                             8§
6650:                          5§                              Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-
6651:    Koulu saa valtionapua kunnan peruskoulun ja         panosta annetaan asetuksella.
6652: yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista
6653: sekä lainoista annetun lain (1112/78) 4 §:n 2                                 9§
6654: momentissa (480183) tarkoitettuihin todellisiin          Tämä laki tulee v01maan        päivänä
6655: tarpeellisiin käyttökustannuksiin saman prosent-       kuuta 198 .
6656: tiluvun perusteella kuin 1 kantokykyluokkaan
6657: 
6658:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1986
6659: 
6660:                       Juhani Alaranta                           Väinö Raudaskoski
6661:                       Tellervo Nousiainen                       Riitta Jouppila
6662:                                              Sakari Valli
6663:                                                1986 vp.
6664: 
6665: Lakialoite n:o 34
6666: 
6667: 
6668: 
6669: 
6670:                                   Rosnell ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta
6671:                                      annetun lain 2 §:n muuttamisesta
6672: 
6673: 
6674:                                           Eduskunnalle
6675: 
6676:    Tämän vuoden alussa jatkettiin lakia indek-       korotetaan tai tarkistetaan enintään sopimuksessa
6677: siehdon käytön rajoittamisesta. Tämä laki kieltää    sovitulla tavalla. Sopimuksessa ja ratkaisussa
6678: myös indeksiehdon käytön palkkasopimuksissa.         sovittujen etuuksien sisällyttäminen alakohtai-
6679: Kun lakia käsiteltiin, SKDL:n ryhmä ehdotti,         seen työ-, toimi- tai virkaehtosopimukseen edel-
6680: että lakia ei sovellettaisi palkkoihin, koska mie-   lyttää, että sopimus kaikilta osin noudattaa näitä
6681: lestämme indeksiehdon kieltäminen rajoittaa          ratkaisu ja. "
6682: työmarkkinajärjestöjen oikeutta toimia työehto-          Hallituksen esitys merkitsee sitä, että sellaisilta
6683: jensa puolesta.                                      liitoilta, jotka neuvottelevat tai taistelevat itsel-
6684:    Nyt hallitus esittää (HE n:o 30), että indek-     leen keskitettyä paremman sopimuksen, kielle-
6685: siehdon ottaminen sallittaisiin 3 päivänä maalis-    tään lailla mahdollisuus sisällyttää sopimukseensa
6686: kuuta solmitun toimihenkilöitä koskevan sopi-        indeksiehto.
6687: muksen ja 15 päivänä maaliskuuta allekirjoitetun         SKDL:n eduskuntaryhmä edellyttää, että in-
6688: tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaisiin työ-,    deksiehdon kieltävää lakia muutetaan siten, että
6689: toimi- tai virkaehtosopimuksiin. Perusteluissaan     indeksiehdon kieltoa ei sovelleta palkkoihin.
6690: hallitus sanoo: " - - ehdotetaan lakia muutet-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6691: tavaksi siten, että se mahdollistaa indeksiehdon
6692: ottamisen sopimuksen ja ratkaisun mukaiseen                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6693: työ-, toimi- tai virkaehtosopimukseen, jonka mu-             kiehdotuksen:
6694: kaan palkkoja, palkkaperusteita tai muita etuja
6695: 
6696: 
6697: 
6698:                                                Laki
6699:               indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
6700: 
6701:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan indeksiehdon käytön rajoittamisesta 31 päivänä
6702: joulukuuta 1985 annetun lain (1135/85) 2 §:n 1 kohta näin kuuluvaksi:
6703: 
6704:                        2 §
6705:   Tätä lakia ei sovelleta:                             Tämä laki tulee voimaan           päivänä
6706:   1) palkkaa, eläkettä, elatusta, elinkorkoa tai     kuuta 1986.
6707: hautausapua koskevaan sitoumukseen tai sopi-
6708: mukseen;
6709: 
6710: 
6711: 
6712:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1986
6713: 
6714:           Irma Rosnell            Marja-Liisa Löyttyjärvi                Heikki Mustonen
6715: 
6716: 
6717: 
6718: 
6719: 260250F
6720:                                                    1986 vp.
6721: 
6722: Lakialoite n:o 35
6723: 
6724: 
6725: 
6726: 
6727:                                      Ikonen ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 3 §:n muuttamisesta
6728: 
6729: 
6730:                                               Eduskunnalle
6731: 
6732:    Vuonna 1983 voimaan tulleen uuden kalastus-               Aivan toisenlaiseen suuntaan johtanutta ja
6733: lain täytäntöönpanon yhteydessä on ilmennyt,              sinänsä toimivaa käytäntöä on myös ajan mittaan
6734: etteivät kaikki kalastuskunnat ole vielä järjestäy-       syntynyt yhteisten alueitten hallinnan kohdalla.
6735: tyneet kalastuslain edellyttämiksi kalastuskunnik-        Tätä käytäntöä uuden kalastuslain tiukka sovelta-
6736: si. Tämä johtuu osaksi siitä, että maanmittauslai-        minen ei hyväksy.
6737: tos ei ole pystynyt toimittamaan järjestäytymisen            Vuoden 1951 kalastuslain täytäntöönpanon
6738: kannalta tarpeellisia selvityksiä yhteisten vesialu-      yhteydessä lääninhallitukset toimittivat kunnille
6739: eitten osakkaista. Toisaalta yhteiset vesialueet          luettelon yhteisistä alueista kalastuskuntien jär-
6740: eivät enää aina ole yhteisiä kyläkohtaisesti. Vesi-       jestäytymistä varten. Yhteisten vesialueitten
6741: aluejakojen yhteydessä on tilojen omien vesialu-          puutteellisten tietojen takia kunnille toimitettiin
6742: eiden lisäksi syntynyt monenlaisia yhteisiä vesi-         tiedot vain jakokunnista. Tästä on seurannut,
6743: alueita. Esimerkkinä voidaan mainita tilanne,             että kalastuskunnat ovat järjestäytyneet jakokun-
6744: missä jotkut kylän talot ovat erottaneet itselleen        nittain eikä kylittäin. Isojaon mukaiset jakokun-
6745: vesialueet tilakohtaisiksi ja vastaavasti jotkut talot    nat eivät aina edusta vain yhtä kylää, joka on
6746: päättäneet edelleen yhdessä omistaa ja hallita            yhteisomistuksen perusyksikkö normaalitilantees-
6747: jäljelle jäävää, kylän koko vesialuetta suppeam-          sa. Jakokunnittain järjestäytynyt kalastuskunta on
6748: paa yhteistä aluetta.                                     järjestäytynyt sille kylien yhteiselle vesialuekoko-
6749:    Jakolainsäädäntömme mahdollistaa myös uu-              naisuudelle, joka isojaossa jätettiin lohkokunnan
6750: sien, alkuperäistä suppeampien yhteisten alueit-          kylien talojen välisen jaon ulkopuolelle.
6751: ten syntymisen tilanteissa, jolloin oman vesialu-            Tällaiset kalastuskunnat ovat toimineet hyvin.
6752: een omistama tila lohkotaan pienempiin osiin.             Uuden kalastuslain täytäntöönpanon yhteydessä
6753: Lohkotiloille on tällöin annettava osuus tilan            ovat valtion piiriviranomaiset kuitenkin vaatineet
6754: vesialueeseen. Tällöin emätilan vesialue erotetaan        tällaisten kalastuskuntien uudelleen järjestäyty-
6755: kaikkien lohkotilojen ja emätilan yhteiseksi vesi-        mistä kyläkohtaisesti. Tällöin on joka vesioikeu-
6756: alueeksi.                                                 delliselle kylälle perustettava oma kalastuskunta.
6757:     Kehitys on johtanut eräillä alueilla esimerkiksi      Tämä on johtamassa toimivien kokonaisuuksien
6758: Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa vesialuei-           hajottamiseen.
6759: den pirstoutumiseen sekä tiloihin kuuluviin ns.              Voimassa olevan kalastuslain mukaan on hyvin
6760: jaettuihin vesialueisiin ja suureen määrään alku-         vaivalloista tai mahdotonta järjestää kalavesiin
6761: peräistä kylää suppeampien yhteisten vesialuei-           perustason hallinto toimivaksi kaikkia vesialueita
6762: den syntymiseen. Näiden yhteisten alueiden                silmällä pitäen. Tämä on omiaan myös vaikeutta-
6763: pinta-alat saattavat vaihdella yhdestä hehtaarista        maan uuden kalastuslain perusteella perustetta-
6764: jopa 500 hehtaariin. Uuden kalastuslain mukaan            vien laaja-alaisten kalastusalueiden toiminnan
6765:  tulee kaikille näille yhteisille vesialueille perustaa   käynnistämistä.
6766: oma kalastuskunta yhden koko alkuperäisen ky-                Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6767: län kattavan kalastuskunnan sijaan. Kalastuskun-          nioittavasti,
6768:  tahallinnon järjestäminen jopa kymmenille
6769: pinta-alaltaan hyvin pienille vesialueille alkupe-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6770: räisen kylän vesialueen sisällä ei tunnu järkevältä,             lakiehdotuksen:
6771:  kun samanaikaisesti kylän muut vesialueet ehkä
6772: on jaettu jopa sadoille tiloille niiden omiksi
6773:  vesialoiksi.
6774: 
6775: 260268A
6776: 2                                      1986 vp. -    LA n:o 35
6777: 
6778:                                                Laki
6779:                                   kalastuslain 3 §:n muuttamisesta
6780: 
6781:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6782:   muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/82) 3 §:n 1 momentti sekä
6783:   lisätään 3 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi,
6784: seuraavasti:
6785: 
6786:                        3 §
6787:    Kalastuskunnan muodostavat yhteisesti kaikki        Kalastuskunnan toimielimiä ovat kalastuskun-
6788: ne, joilla on omistuksessaan vesialuetta tai muul-   nan kokous ja johtokunta. Ne, joilla on kalastus-
6789: la perusteella kalastusoikeutta alkuperäiseen ky-    oikeus koskitilan alueella, muodostavat yhdessä
6790: lään tai yksinäistaloon kuuluneella vesialueella.    koskitilan omistajan kanssa kalastuskunnan, jossa
6791: Kalastuskunnan voisivat kuitenkin muodostaa ne       osakkuudet määräytyvät sen mukaan kuin kulla-
6792: edellä tarkoitetut alkuperäiset vesioikeudelliset    kin on kalastusoikeutta.
6793: kylien vesialueiden omistajat, joiden maat isoja-
6794: ossa ovat kuuluneet samaan jakokuntaan tai
6795: lohkokuntaan, ellei jokin alkuperäisen kylän ka-       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
6796: lastuskuntakokous toisin päätä.                      kuuta 198 .
6797: 
6798:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1986
6799: 
6800:          Pirkko Ikonen                  Hannele Pokka                  Paavo Vesterinen
6801:          Sakari Knuuttila               Matti Maijala                  Mauri Pekkarinen
6802:                                                 1986 vp.
6803: 
6804: Lakialoite n:o 36
6805: 
6806: 
6807: 
6808: 
6809:                                    Kettunen ym.: Ehdotus laiksi metsähallituksen hajasijoittamisesta
6810:                                      Kajaaniin ja Ouluun
6811: 
6812: 
6813:                                             Eduskunnalle
6814: 
6815:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6816: 
6817:    Lakialoitteessa ehdotetaan metsähallituksen         Aloitteen mukaan metsähallituksen pääkonttori
6818: pääkonttorin toimintojen siirtämistä pois Helsin-      sijoitettaisiin Kajaaniin, paitsi että luonnonsuoje-
6819: gistä lähemmäksi todellisia kenttäolosuhteita.         lualuetoimiston uusi sijoituspaikka olisi Oulu.
6820: 
6821: 
6822: 
6823: 
6824:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
6825: 
6826:    Metsähallituksen hoidossa ja valvonnassa olevat     suuret luonnonsuojelualueet ja erilaiset kansallis-
6827: valtion omistamat metsät sijaitsevat 100-prosent-      ja luonnonpuistot pääosin valtion maista, joita
6828: tisesti Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Vain hy-      metsähallitus valvoo ja hoitaa.
6829: vin pieniä maa-alueita on muualla maassa.                 Kun sekä valtion metsät että myös niistä
6830: Yleensä puutavarafirmojen pääkonttorit sijaitse-       muodostetut suojellut alueet sijaitsevat pääosin
6831: vat niillä paikkakunnilla, missä niiden pääasial-      Itä- ja Pohjois-Suomen alueella, on aivan luon-
6832: linen toimintakin tapahtuu. Metsähallitus on           nollista, että myös metsähallituksen hallinnolliset
6833: tästä kuitenkin poikkeus. Vaikka metsähallituk-        toiminnot siirretään mahdollisimman lähelle
6834: sen varsinaiset toiminnot tapahtuvat Pohjois-Kar-      kenttäolosuhteita. Tämä on välttämätöntä jo sen-
6835: jalan, Oulun ja Lapin läänien alueella ja näillä       kin vuoksi, että sekä johtavilla, suunnittelevilla
6836: alueilla sijaitsevat myös valtion metsät, on metsä-    että valvovilla virkamiehillä säilyy läheinen tun-
6837: hallituksen pääkonttori Helsingissä, vaikka siellä     tuma myös käytännössä hoitamiinsa asioihin ja
6838: ei liene nimeksikään valtion omistamaa metsää.         ihmisiin, jotka mm. joutuvat tekemisiin luon-
6839:     Metsähallitus on valtion metsien hoitoon liitty-   nonsuojelun ja siitä aiheutuvien positiivisten ja
6840: viä liike- ym. toimintoja harjoittava keskusviras-     joskus myös ongelmallisten asioiden kanssa.
6841: to. Lisäksi metsähallituksella on myös yksityis-          Metsähallituksessa on henkilöstöä yhteensä
6842: metsien puolelle ulottuvia hallinnollisia toimin-      236; hallinto-osastolla 98, suunnitteluosastolla
6843: toja.                                                  17, metsänhoito-osastolla 12, teknillisellä osastol-
6844:     Metsähallitus perustettiin vuonna 1863 irrotta-    la 21, liikeosastolla 16, järjestelytoimistossa 26,
6845: malla silloisesta maanmittaushallituksen ylihalli-     yksityismetsäin osastolla 30 ja luonnonsuojelualu-
6846: tuksesta metsäasiat uuden ylihallituksen hoidet-       etoimistossa 16.
6847: taviksi.                                                  Tämän lakiehdotuksen mukaan pääosa metsä-
6848:     Alun perin metsähallituksen tehtävät keskittyi-    hallituksen pääkonttorista tultaisiin siis sijoitta-
6849: vät lähinnä puun markkinoinnillisiin ja metsän-        maan Kajaaniin. Kajaani on sijainniltaan keskei-
6850: hoidollisiin asioihin, metsänkorjuun kehittelyyn       nen paikka, kun katsotaan kartalta valtion met-
6851:  ja metsänuudistuksen uusien toimintojen luomi-        sien sijoittumista maamme eri osiin. Lisäksi Ka-
6852: seen. Viimeisten vuosien aikana metsähallituksen       jaanista on hyvät liikenneyhteydet kaikkiin niihin
6853: toiminnot ovat laajentuneet erityisesti luonnon-       suuntiin, joissa myös metsähallituksen kenttätoi-
6854: suojelun alueelle, muodostuvathan maamme               minnot sijaitsevat. Metsähallituksen henkilöstölle
6855: 260269B
6856: 2                                       1986 vp. -     LA n:o 36
6857: 
6858: Kajaani tarjoaa monipuoliset koulutus-, vapaa-         myös se, että Kajaanissa sijaitsee jo nyt metsähal-
6859: ajan- ja virkistysmahdollisuudet. Kaiken kaik-         lituksen varikko.
6860: kiaan, verrattiinpa asiaa miltä kannalta tahansa,         Lakiehdotus tulisi käsitellä eduskunnassa kii-
6861: on Kajaani huomattavasti parempi sijoituspaikka        reellisenä niin, että laki voisi tulla voimaan vielä
6862: tämän tyyppiselle keskusvirastolle kuin Helsinki.      tämän vaalikauden aikana, jolloin voitaisiin aloit-
6863:    Lakiehdotuksen mukaan luonnonsuojelualue-           taa toimitilojen rakentaminen, ja mahdollinen
6864: toimisto tultaisiin sijoittamaan Ouluun. Tätä          siirto voisi ajoittua jo tämän vuosikymmenen
6865: seikkaa puoltaa se, että suurimmat suojelualueet       lopulle. Luonnonsuojelualuetoimiston siirto voisi
6866: sijaitsevat Koillismaalla sekä Lapissa. Oulu olisi     tapahtua jo aikaisemminkin koska tämänkokoi-
6867: tällöin varsin keskeinen paikka. Lakiehdotuksen        selle henkilöstömäärälle sopivia toimitiloja lienee
6868: eduskuntakäsittelyssä voitaisiin kuitenkin vaka-       Oulusta saatavissa varsin lyhyellä varoitusajalla.
6869: vasti harkita luonnonsuojelualuetoimiston sijoit-         Edelliseen viitaten ehdotamme,
6870: tamista vaihtoehtoisesti myös Rovaniemelle.
6871:    Eräs vahva peruste metsähallituksen toiminto-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6872: jen hajasijoittamiseksi pääosiltaan Kajaaniin on               lakiehdotuksen:
6873: 
6874: 
6875: 
6876:                                                  Laki
6877:                       metsähallituksen hajasijoittamisesta Kajaaniin ja Ouluun
6878: 
6879:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6880: 
6881:                          1 §                              Mikäli metsähallitukseen perustetaan ennen
6882:    Tällä lailla metsähallituksen pääkonttorin toi-     tämän lain voimaantuloa uusia osastoja tai sillä
6883: minnot hajasijoitetaan Kajaaniin ja Ouluun. Ka-        on muita tähän hajasijoittamiseen läheisesti liit-
6884: jaaniin siirretään hallinto-osasto, suunnitteluosas-   tyviä toimintoja Helsingissä, ne kaikki siirretään
6885: to, metsänhoito-osasto, teknillinen osasto, liike-     Kajaaniin.
6886: osasto, järjestelytoimisto ja yksityismetsäin osas-                           2 §
6887: to. Ouluun siirretään luonnonsuojelualuetoimis-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta
6888: to.                                                    1987.
6889: 
6890: 
6891:       Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1986
6892: 
6893:          Pentti Kettunen                  Pentti Skön                     J. Juhani Kortesalmi
6894:          Vieno Eklund                     Reino Jyrkilä                   Lea Mäkipää
6895:          Aarno von Bell                   Osmo Vepsäläinen                Martti Ratu
6896:          Juhani Vähäkangas                Anssi Joutsenlahti              Pentti Poutanen
6897:          Lea Sutinen                      Mauno Manninen                  Liisa Jaakonsaari
6898:          Marja-Liisa Tykkyläinen          Pertti Hietala                  Juhani Alaranta
6899:          Timo Roos                        Maija Rajantie                  Ensio Laine
6900:          Urho Pohto                       Heikki Mustonen                 Arvo Kemppainen
6901:                                                  1986 vp.
6902: 
6903: Lakialoite n:o 37
6904: 
6905: 
6906:                                     Jyrkilä ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n
6907:                                        muuttamisesta sekä velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoit-
6908:                                        tamisesta verotuksessa annetun lain kumoamisesta
6909: 
6910: 
6911:                                              Eduskunnalle
6912: 
6913:    Kansalaiset ovat velkojensa korkotason nousun            Näin ollen on välttämätöntä, että tällainen
6914: ja lisääntyneen velkaisuutensa johdosta joutuneet       pienituloisia erityisesti rasittava korkojen omavas-
6915: taloudenpidossaan ahtaalle ja veronmaksukyky            tuuosuus poistetaan ja verovelvollisen korkojen
6916: on tämän vuoksi huomattavasti alentunut.                vähennysoikeus verotuksessa saatetaan ennalleen,
6917:    SMP on koko olemassaolonsa ajan toiminut             kuten se oli ennen omavastuuosuuden sälyttämis-
6918: pienituloisen ja vähävaraisen väestönosan elineh-       tä.
6919: tojen parantamiseksi ja toimeentuloturvan vah-             Koska tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n 1
6920: vistamiseksi sekä pieni- ja keskituloisten vero-        momentin 1 kohdan muuttaminen ja velkojen
6921: kuorman lisäämisen estämiseksi.                         korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta vero-
6922:    SMP:n eduskuntaryhmä vastusti ja joutui alis-        tuksessa annetun lain kumoaminen kuuluvat sau-
6923: tumaan hallituspuolueiden eduskuntaryhmien              mattomasti yhteen, niin tämän vuoksi ne on nyt
6924: välisissä neuvotteluissa vähemmistöön jääneenä,         esitetty samanaikaisesti.
6925: kun marraskuun 30 päivänä 1984 annettiin laki,             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6926: jolla korkojen vähennysoikeutta rajoitettiin säätä-     nioittavasti,
6927: mällä 600 markan suuruinen omavastuuosuus.
6928:    Tällainen omavastuuosuus verotuksessa on ra-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
6929: sittanut erityisesti pienituloisia palkansaajia, elä-          lakiehdotukset:
6930: keläisiä, opiskelijoita ja ammatinharjoittajia, jot-
6931: ka jo muutoinkin ovat velkojensa lyhennysten ja
6932: korkotason nousun takia erittäin ahtaalla.
6933: 
6934: 1.
6935:                                                   Laki
6936:                            tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
6937: 
6938:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
6939: varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1983
6940: annetussa laissa (899/83), näin kuuluvaksi:
6941: 
6942:                        29 §                             sesta ja perusparannuksesta aiheutuneiden velko-
6943:    Verovelvollisella on oikeus vähentää:                jen korkojen lisäksi muita korkoja enintään
6944:    1) elinkeinotoimintaan, maatilatalouden har-         10 000 markkaa, kuitenkin siten, että verovapaan
6945: joittamiseen ja muuhun ansiotoimintaan liitty-          omaisuuden hankkimista varten otettujen velko-
6946: vien velkojen korot, kunnallisverotuksessa kui-         jen korot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoi-
6947: tenkin vain saman tulolähteen tuloista; lisäksi         sia,
6948: verovelvollisella tai, milloin kysymyksessä ovat
6949: puolisot, joihin sovelletaan tämän lain puolisoita
6950: koskevia säännöksiä, puolisoilla yhdessä on oi-           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
6951: keus vähentää velkojen korkoja yhteensä enin-           kuuta 198 .
6952: tään 25 000 markkaa, johon määrään saa sisältyä           Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
6953: oman tai perheen vakituisen asunnon hankkimi-           delta 1986 toimitettavassa verotuksessa.
6954: 
6955: 
6956: 2602902
6957: 2                                   1986 vp. -    LA n:o 37
6958: 
6959: 2.
6960:                                               Laki
6961:     velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain kumoamisesta
6962: 
6963:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6964: 
6965:                       1 §                                              2 §
6966:   Täten kumotaan velkojen korkojen vähennys-        Tämä laki tulee voimaan     päivänä
6967: oikeuden rajoittamisesta verotuksessa joulukuun   kuuta 198 .
6968: 20 päivänä 1974 annettu laki (953/74).
6969: 
6970:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
6971: 
6972:          Reino Jyrkilä               Vieno Eklund                  Pentti Skön
6973:          Urho Pohto                   Anssi Joutsenlahti           Liisa Arranz
6974:          Heikki Riihijärvi            Lea Mäkipää                  Veikko Vennamo
6975:                  J. Juhani Kortesalmi              Pentti Kettunen
6976:                                                   1986 vp.
6977: 
6978: Lakialoite n:o 38
6979: 
6980: 
6981: 
6982: 
6983:                                     Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 29 § :n
6984:                                        muuttamisesta
6985: 
6986: 
6987:                                              Eduskunnalle
6988: 
6989:    Pienituloiset eläkeläiset ja monet muut kärsi-       den säätämistä, mutta joutui alistumaan hallitus-
6990: vät monenlaisista pitkäaikaissairauksista, joiden       puolueiden välisissä neuvotteluissa vähemmis-
6991: hoito vaatii tiheästikin uusiutuvaa sairaalahoitoa,     töön jääneenä. Sairauskulujen omavastuuosuus
6992: ja monista eri lääkkeistä koituu suuria kuluja.         on kuitenkin kiireellisesti saatava poistetuksi,
6993: Myös matkat sekä hammasproteesit ja silmälasit          koska aikuisväestön sairaalahoito, hammashoito
6994: ovat hyvin kalliita.                                    ja hammasproteesit sekä silmälasit eivät vielä
6995:    Verotuksen osalta puolestaan voidaan todeta,         kuulu sairausvakuutuksen piiriin. Tästä syystä
6996: että vuodelta 1984 toimitetussa verotuksessa sai-       olisi välttämätöntä, että sairauskulujen omavas-
6997: rauskulujen omavastuuosuus oli yksinäisellä hen-        tuuosuus verotuksessa poistettaisiin.
6998: kilöllä 200 markkaa ja puolisoilla 400 markkaa.            Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
6999: Vuoden 1985 tuloista toimitettavassa verotukses-        nioittavasti,
7000: sa omavastuuosuus sairauskuluista on yksinäisen
7001: henkilön osalta 300 markkaa ja puolisoiden koh-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7002: dalla 600 markkaa.                                             lakiehdotuksen:
7003:    SMP vastusti sairauskulujen omavastuuosuu-
7004: 
7005: 
7006:                                                   Laki
7007:                            tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
7008: 
7009:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
7010: varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1984
7011: annetussa laissa (972 184), näin kuuluvaksi:
7012: 
7013:                       29 §                              tilapsesta, jota verovelvollinen on verovuonna
7014:   Verovelvollisella on oikeus vähentää:                 elättänyt.
7015: 
7016:   6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja
7017: enintään 1 600 markkaa tai, jos kysymyksessä              Tämä laki tulee voimaan       päivänä
7018: ovat puolisot, yhteensä enintään 3 200 markkaa,         kuuta 198 .
7019: minkä lisäksi enimmäismääriä on korotettava 500           Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
7020: markalla jokaisesta alaikäisestä lapsesta tai kasvat-   delta 1986 toimitettavassa verotuksessa.
7021: 
7022:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
7023: 
7024:           Reino Jyrkilä                 Vieno Eklund                     Pentti Skön
7025:           Urho Pohto                    Anssi Joutsenlahti               Liisa Arranz
7026:           Heikki Riihijärvi             Lea Mäkipää                      Veikko Vennamo
7027:                       J. Juhani Kortesalmi                       Pentti Kettunen
7028: 
7029: 
7030: 
7031: 260291A
7032:                                                   1986 vp.
7033: 
7034: Lakialoite n:o 39
7035: 
7036: 
7037: 
7038: 
7039:                                     Tuovinen ym.: Ehdotukset laeiksi työsopimuslain 28 §:n ja sairaus-
7040:                                       vakuutuslain 19 §:n muuttamisesta
7041: 
7042: 
7043:                                              Eduskunnalle
7044: 
7045:    Työsopimuslain (320/70) 28 §:n 1 momentissa           pienet kuljetus- ja kauppaliikeyritykset erityisesti
7046: on säädetty, että jos työntekijä työsuhteen jatkut-     Itä- ja Pohjois-Suomessa. Työnantajan pelko sai-
7047: tua kuukauden on estynyt tekemästä työtään              rausajan palkan maksaruisvelvollisuudesta voi
7048: sairauden tai tapaturman vuoksi, jota hän ei ole        johtaa siihen, että pienyrittäjä viivyttää ulkopuo-
7049: aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä huolimatto-      lisen työntekijän paikkaamista viimeiseen saakka.
7050: muudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus        Jo pelkästään työllisyyden kannalta on siis aiheel-
7051: saada palkkansa sanotun esteen kestäruisaikana          lista, että yhteiskunta helpottaa työnantajan vel-
7052: enintään sen aikaruispäivää seuranneen seitse-          vollisuutta maksaa työntekijälle sairausajan palk-
7053: männen arkipäivän loppuun saakka. Jos työnteki-         kaa tällaisten pienyritysten kohdalla. Tämä hel-
7054: jälle sairausvakuutuslain ( 364163) mukaan kuu-         potus voitaisiin toteuttaa siten, että tällaisissa
7055: luva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhe-        yrityksissä työskentelevien työntekijöiden oikeus
7056: nee vastaavasti aika, jolta palkkaa on maksettava.      sairausvakuutuksen päivärahaan alkaa aiemmin
7057: - Sairausvakuutuslain (364/63) 19 §:n 1 mo-             kuin suuremmissa yrityksissä. Pienyrityksenä voi-
7058: mentin mukaan päivärahaa suoritetaan jokaiselta         taisiin lakia uudistettaessa pitää yrityksiä, joissa
7059: arkipäivältä, ei kuitenkaan työkyvyttömyyden al-        työskentelee enintään viisi työsopimussuhteessa
7060: kamispäivältä eikä seitsemältä sitä lähinnä seu-        olevaa työntekijää. Niissä työskentelevien työnte-
7061: raavalta arkipäivältä.                                  kijöiden oikeus sairausvakuutuksen päivärahaan
7062:    Työ- ja virkaehtosopimuksissa on yleisesti mää-      voisi alkaa jo työkyvyttömyyden aikaruispäivää
7063: räys, jonka mukaan työntekijä saa sairausvakuu-         seuraavasta neljännestä arkipäivästä lukien, jol-
7064: tuslain kateossiajan jälkeen työnantajaltaan sai-       loin pienyritysten kilpailukyky paranee ja pien-
7065: rausvakuutuslain mukaisen päivärahan ja täyden          yrittäjän on helpompi palkata ulkopuolista työ-
7066: palkan välisen erotuksen sopimuksessa määrät-           voimaa. Koska sairausvakuutuksen päiväraha nor-
7067: tyyn enimmäisaikaan saakka. Tämä enimmäisai-            maalitapauksessa on 80 prosenttia työntekijän
7068: ka vaihtelee huomattavasti eri työehtosopimuk-          palkasta, ei täyden palkan ja päivärahan erotuk-
7069: stssa.                                                  sen maksaminen ole pienyrittäjälle niin raskasta
7070:    Käytännössä on osoittautunut, että lain ja           kuin täyden palkan maksaminen.
7071: työehtosopimusten edellyttämä seitsemän päivän             Muutos voidaan teknisesti toteuttaa muutta-
7072: aika, jona työnantajan on maksettava työntekijäl-       malla työsopimuslain 28 §:n 1 momenttia ja
7073: le täysi palkka sairauden ajalta, on raskas velvolli-   sairausvakuutuslain 19 §:n 1 momenttia.
7074: suus pienille työnantajille. Näiden yritysten kan-         Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7075: nattavuus on usein heikko, ja työnantaja itse
7076: useimmiten osallistuu työntekoon palkattujen                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
7077: työntekijöiden kanssa. Esimerkkinä mainittakoon                 kiehdotukset:
7078: 
7079: 
7080: 
7081: 
7082: 260314A
7083: 2                                       1986 vp. -   LA n:o 39
7084: 
7085: 
7086: 1.
7087:                                                Laki
7088:                                 työsopimuslain 28 §:n muuttamisesta
7089: 
7090:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain
7091: (320/70) 28 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
7092: 
7093:                       28 §                           määrä säännöllisesti on enintään viisi ja työnteki-
7094:                Sairausajan palkka                    jällä asianomaisen alan työehtosopimuksen mu-
7095:                                                      kaan on oikeus saada sairausvakuutuksen päivära-
7096:    Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua kuukauden     han ja täyden palkan erotus sairausvakuutuksen
7097: on estynyt tekemästä työtään sairauden tai tapa-     karenssiajan jälkeiseltä ajalta. Jos työntekijälle
7098: turman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut tahal-    sairausvakuutuslain (364/63) mukaan kuuluva
7099: lisesti tai tärkeällä huolimattomuudella, hänellä    oikeus päivärahaan muissa tapauksissa alkaa ai-
7100: on työsuhteen jatkuessa oikeus saada palkkansa       kaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palk-
7101: sanotun esteen kestämisaikana enintään sen alka-     kaa on maksettava.
7102: mispäivää seuranneen seitsemännen arkipäivän
7103: loppuun saakka. Sanottu aika on kuitenkin vain
7104: kolme arkipäivää, mikäli työntekijä työskentelee       Tämä laki tulee voimaan          päivänä
7105: yrityksessä, jonka työsuhteessa olevan henkilöstön   kuuta 198 .
7106: 
7107: 
7108: 2.
7109:                                                Laki
7110:                              sairausvakuutuslain 19 §:n muuttamisesta
7111: 
7112:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
7113: lain 19 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa (471/81),
7114: näin kuuluvaksi:
7115: 
7116:                        19 §                          sä olevan ajan jälkeiseltä ajalta. Jos vakuutettu
7117:    Päivärahaa suoritetaan jokaiselta arkipäivältä,   työnsä laadun vuoksi joutuu säännönmukaisesti
7118: ei kuitenkaan työkyvyttömyyden alkamispäivältä       olemaan työssä sunnuntai- , pyhä-, itsenäisyys-,
7119: eikä seitsemältä sitä lähinnä seuraavalta arkipäi-   tai vapunpäivänä, rinnastetaan tämä päivä arki-
7120: vältä. Päivärahaa suoritetaan kuitenkin jo työky-    päivään edellä mainittua seitsemän tai kolmen
7121: vyttömyyttä seuranneen kolmannen arkipäivän          päivän aikaa laskettaessa, edellyttäen, että hä-
7122: jälkeen silloin, kun päivärahaan oikeutettu työs-    nen, jollei hän olisi sairastunut, olisi ollut oltava
7123: kentelee yrityksessä, jonka työsuhteessa olevan      työssä mainittunakin päivänä.
7124: henkilöstön määrä on säännöllisesti enintään viisi
7125: ja työntekijällä asianomaisen alan työehtosopi-
7126: muksen mukaan on oikeus saada sairausvakuu-            Tämä laki tulee voimaan          päivänä
7127: tuksen päivärahan ja täyden palkan erotus kysees-    kuuta 198 .
7128: 
7129:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1986
7130: 
7131:         Jouko Tuovinen                 Pirkko Valtonen                 Paula Eenilä
7132:         Pertti Hietala                 Liisa Jaakonsaari               Jouko Skinnari
7133:         Antti Kalliomäki               Kerttu Törnqvist                Mikko Rönnholm
7134:         Pekka Myllyniemi               Sakari Knuuttila                Sinikka Hurskainen-Leppänen
7135:         Kari Urpilainen                Marja-Liisa Tykkyläinen         Risto Ahonen
7136:         Timo Roos                      Seppo Tikka                     Kaj Bärlund
7137:         Reijo Lindroos                 Peter Muurman                   Anna-Liisa Piipari
7138:         Mikko Elo                      Juhani Surakka                  Jussi Ranta
7139:         Kari Rajamäki                   Reino Paasilinna               Pentti Lahti-Nuuttila
7140:         Arja Alho                      Saara-Maria Paakkinen           Paavo Lipponen
7141:         Markus Aaltonen                Aimo Ajo                        Olli Helminen
7142:                                        Martti Lähdesmäki
7143:                                                 1986 vp.
7144: 
7145: Lakialoite n:o 40
7146: 
7147: 
7148: 
7149: 
7150:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laiksi työntekijäin eläkelain
7151:                                       4 c §:n muuttamisesta ja eräiksi muiksi työttömyyseläkkeeseen
7152:                                       oikeuttavan ikärajan alentamista tarkoittaviksi laeiksi
7153: 
7154: 
7155:                                            Eduskunnalle
7156: 
7157:    SKDL:n eduskuntaryhmä on toistuvasti esittä-       hallitus ei aio toteuttaa eduskunnan edellyttämiä
7158: nyt työttömyyseläkkeen ikärajan säätämistä pysy-      toimenpiteitä. SKDL:n eduskuntaryhmä pitää
7159: västi 55 vuoteen.                                     välttämättömänä, että eduskunta ryhtyy toimen-
7160:    Eduskunnan viime joulukuussa tekemä ratkai-        piteisiin työttömyysturvan epäkohtien korjaami-
7161: su merkitsi sitä, että vuonna 1931 syntyneistä        seksi, mutta toteaa, ettei se poista tarvetta pa-
7162: vain ne, jotka olivat jo viime syyskuussa työttö-     lauttaa työttömyyseläkkeen ikäraja 55 vuoteen.
7163: minä, saivat oikeuden työttömyyseläkkeeseen.             Pikäaikaistyöttömien määrä on ollut koko ajan
7164: Muuten vuonna 1931 ja sen jälkeen syntyneet           kasvussa ja ainoa kestävä ratkaisu ongelman vä-
7165: voivat saada työttömyyseläkkeen vasta täytettyään     hentämiseksi on säilyttää työttömyyseläkkeen ikä-
7166: 60 vuotta. Sosiaalivaliokunnan mukaan vuonna          raja 55 vuodessa. Tämän vuoksi eläkelakeihin
7167: 19 31 syntyneitä koskevalla säännöksellä järjeste-    tulee tehdä muutokset, jotka mahdollistavat
7168: tään mainittuna vuonna syntyneiden pitkäaikais-       työttömyyseläkkeen saamisen sinä vuonna, jol-
7169: työttömien asema ennen työttömyysturvan kor-          loin työntekijä täyttää 55 vuotta.
7170: jaamista.                                                Sosiaalivaliokunta on edellyttänyt, että hallitus
7171:    Sosiaalivaliokunnan enemmistö lähti siitä, että    selvitettyään, miten peruspäivärahan ulkopuolel-
7172: työttömyyseläkkeen ikärajan säilyttäminen ei ole      le tarveharkinnan soveltamisen johdosta jäävät
7173: tarpeen työttömyysturvaan tehtävien parannusten       voidaan saattaa työttömyyseläkejärjestelmän pii-
7174: vuoksi. Sosiaalivaliokunta edellytti hallituksen      riin, antaa asiaa koskevan hallituksen esityksen
7175: huolehtivan sekä peruspäivärahaa että ansioon         ensi tilassa. Hallitus ei ole vieläkään ryhtynyt tätä
7176: suhteutettua päivärahaa saavien pitkäaikaistyöt-      tarkoittaviin toimenpiteisiin. Siksi ehdotamme
7177: tömien aseman parantamisesta. Tässä tarkoituk-        tämän epäkohdan korjaamista aloitteessamme.
7178: sessa edellytettiin peruspäivärahan tasoa korotet-       SKDL:n eduskuntaryhmä on myös sitä mieltä,
7179: tavaksi ja puututtavaksi niihin tekijöihin, jotka     että sukupolvenvaihdoseläkkeen ikäraja tulisi sää-
7180: alentavat ansioon suhteutetun päivärahan määrää       tää pysyvästi 55 vuoteen.
7181: varsinkin työttömyyden kestäessä pitkään. Edel-          Tämä aloite on tarkoitettu käsiteltäväksi rin-
7182: leen valiokunnan mielestä osa-aikatyössä olevien      nakkaisaloitteena samassa yhteydessä kuin käsi-
7183: työttömyysturvaa olisi parannettava, päivärahaa       tellään eduskunnan edellyttämät hallituksen esi-
7184: koskevia säännöksiä vääristymien osalta korjattava    tykset pitkäaikaistyöttömien aseman parantami-
7185: ja säännöksiä yksinkertaistettava. Tarvittavat hal-   sesta kevätistuntokaudella 1986.
7186: lituksen esitykset vaadittiin annettavaksi edus-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7187: kunnalle kevätistuntokaudella 1986, mikä ilme-
7188: nee eduskunnan vastauksesta hallitukselle.                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
7189:    Valtioneuvoston      työehtosopimusratkaisujen            kiehdotukset:
7190: yhteydessä tekemä periaatepäätös osoittaa, että
7191: 
7192: 
7193: 
7194: 
7195: 260315B
7196: 2                                       1986 vp. -     LA n:o 40
7197: 
7198: 1.
7199:                                                  Laki
7200:                              työntekijäin eläkelain 4 c §:n muuttamisesta
7201: 
7202:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7203:    kumotaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain 4 c §:n 11 momentti,
7204: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1127/85), sekä
7205:    muutetaan 4 c §:n 1 momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti,
7206:    sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (50/85), seuraavasti:
7207: 
7208:                         4c §
7209:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-        Työttömyyseläke myönnetaan      toistaiseksi.
7210: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt     Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
7211: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55
7212: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-          2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
7213: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-      keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 1 §:n
7214: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida        1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun markkamää-
7215: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta     rän kolminkertaisena kuukaudessa; eikä
7216: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan
7217: työttömyysturvalain (602/84) mukaiseen työttö-            Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
7218: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen           kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
7219: edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä esittää      kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
7220: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-        vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
7221: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-     eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
7222: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-       Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
7223: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on           maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
7224: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-        kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
7225: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa          takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
7226: yhteensä vähintään 200 päivältä taikka ettei hä-       myös kuittaamaHa se vastaisista eläke-eristä.
7227: nellä työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momen-
7228: tin mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutet-
7229: tuun päivärahaan. Laskettaessa 200 päivän mää-
7230: räaikaa rinnastetaan työttömyyspäivärahan saa-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
7231: ruispäiviin päivät, joilta päivärahaa ei ole makset-   kuuta 198 .
7232: tu työttömyysturvalain 14 §:n perusteella.
7233:                                        1986 vp. -     LA n:o 40                                         3
7234: 
7235: 2.                                              Laki
7236:                               merimieseläkelain 15 e §:n muuttamisesta
7237: 
7238:    Eduskunnan päät?~~en mukaisesti
7239:    kumotaan 26 pätvanä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain 15 e §:n 11 momentti,
7240: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1122/85), sekä
7241:    muutetaan 15 e §:n 1 momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti,
7242:    sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (52/85), seuraavasti:
7243: 
7244:                        15 e §
7245:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-       Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi.
7246: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt    Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
7247: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55
7248: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-          2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
7249: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-     keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään työn-
7250: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida       tekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa
7251: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta    tarkoitetun markkamäärän kolminkertaisena
7252: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan         kuukaudessa; eikä
7253: työttömyysturvalain (602/84) mukaiseen työttö-
7254: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen             Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
7255: edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä esittää     kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
7256: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-       kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
7257: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-    vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
7258: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-      eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
7259: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on          Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
7260: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-       maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
7261: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa         kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
7262: yhteensä vähintään 200 päivältä taikka ettei hä-      takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
7263: nellä työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momen-        myös kuittaamaHa se vastaisista eläke-eristä.
7264: tin mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutet-
7265: tuun päivärahaan. Laskettaessa 200 päivän mää-
7266: räaikaa rinnastetaan työttömyyspäivärahan saa-
7267: mispäiviin päivät, joilta päivärahaa ei ole makset-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
7268: tu työttömyysturvalain 14 §:n perusteella.            kuuta 198 .
7269: 
7270: 
7271: 
7272: 3.
7273:                                                 Laki
7274:                                     kansaneläkelain muuttamisesta
7275: 
7276:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7277:   kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain 20 §:n 3 momentti, sellaisena kuin
7278: se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1129/85), sekä
7279:    muutetaan 20 §:n 1 momentin 3 kohta, 22 c §:n 1 momentti ja 2 momentin 2 kohta sekä
7280: 31 a §:n 2 momentti,
7281:   sellaisina kuin ne ovat, 20 §:n 1 momentin 3 kohta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa
7282: (670/85) sekä 22 c §:n 1 momentti, 2 momentin 2 kohta ja 31 a §:n 2 momentti 18 päivänä
7283: tammikuuta 1985 annetussa laissa (53/85), seuraavasti:
7284: 
7285:                     20 §                                 3) työttömyyseläkettä 22 c § :ssä tarkoitetuissa
7286:    Kansaneläkkeenä maksetaan:                         tapauksissa vakuutetulle, joka ei saa tämän lain
7287:                                                       mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai varhennet-
7288: 4                                       1986 vp. -     LA n:o 40
7289: 
7290: tua vanhuuseläkettä ja joka on täyttänyt tai             Työttömyyseläke myönnetaan toistaiseksi.
7291: kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55           Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
7292: vuotta eikä ole vielä täyttänyt 65 vuotta.
7293:                                                          2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
7294:                                                        keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään
7295:                         22 c §                         1 912,83 markkaa kuukaudessa; eikä
7296:    Pitkäaikaisesti työttömänä pidetään tämän lain
7297: 20 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovellettaessa va-
7298: kuutettua, joka esittää työvoimaviranomaisen to-                             31 a §
7299: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-
7300: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida           Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
7301: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta     kettä ei 22 c §:n 2 momentin mukaan saisi
7302: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan          maksaa, eläkelaitos keskeyttää eläkkeen maksa-
7303: työttömyysturvalain (602/ 84) mukaiseen työttö-        misen seuraavasta mahdollisesta maksujaksosta
7304: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen           alkaen, jos syy eläkkeen keskeyttämiseen on edel-
7305: edellytyksenä on lisäksi, että vakuutettu esittää      leen olemassa. Jos eläkettä ei 22 c §:n 2 momen-
7306: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-        tin perusteella olisi saatu maksaa, eläkelaitos
7307: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-     perii maksetun eläkkeen takaisin. Eläkelaitos voi
7308: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-       erityisestä syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke
7309: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on           voidaan periä takaisin myös kuittaamaHa se vas-
7310: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-        taisista eläke-eristä.
7311: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa
7312: yhteensä vähintään 200 päivältä taikka ettei hä-
7313: nellä työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momen-            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
7314: tin mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutet-        kuuta 198 .
7315: tuun päivärahaan. Laskettaessa 200 päivän mää-            Tämän lain 22 c §:n 2 momentissa tarkoitettu
7316: räaikaa rinnastetaan työttömyyspäivärahan saa-         markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 9 §:n
7317: ruispäiviin päivät, joilta päivärahaa ei ole makset-   mukaan vuodelle 1984 vahvistettua palkkaindek-
7318: tu työttömyysturvalain 14 §:n perusteella.             silukua.
7319: 
7320: 
7321: 
7322: 4.
7323:                                                  Laki
7324:                            valtion eläkelain 9 a ja 18 a §:n muuttamisesta
7325: 
7326:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7327:   kumotaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain 9 a §:n 4 momentti, sellaisena
7328: kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1130/85), sekä
7329:   muutetaan 9 a §:n 1 momentti ja 18 a §:n 1 momentin 2 kohta ja 3 momentti,
7330:   sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (91 185 ), seuraavasti:
7331: 
7332:                       9a §                             nä on lisäksi, että edunsaaja esittää kansaneläke-
7333:    Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä           laitoksen tai työttömyyskassan antaman todistuk-
7334: on, että edunsaajana on eläkeaikaa vähintään           sen siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on
7335: kuukausi, että hän on täyttänyt tai kulumassa          aikaisintaan kuukautta ennen edellä sanotun to-
7336: olevana kalenterivuotena täyttää 55 vuotta ja että     distuksen antamispäivää, on 60 viimeksi kulu-
7337: hän esittää työvoimaviranomaisen todistuksen sii-      neen viikon aikana saanut työttömyysturvalain
7338: tä, että hän on työttömänä työnhakijana työvoi-        mukaista työttömyyspäivärahaa yhteensä vähin-
7339: matoimistossa ja ettei hänelle voida osoittaa sel-     tään 200 päivältä taikka ettei hänellä työttömyys-
7340: laista työtä, jonka vastaanottamisesta hän ei voi      turvalain 26 §:n 1 ja 3 momentin mukaan enää
7341: kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttömyys-         ole oikeutta ansioon suhteutettuun päivärahaan.
7342: turvalain (6021 84) mukaiseen työttömyyspäivära-       Laskettaessa 200 päivän määräaikaa rinnastetaan
7343: haan. Työttömyyseläkkeen saamisen edellytykse-         työttömyyspäivärahan saaruispäiviin päivät, joilta
7344:                                       1986 vp. -     LA n:o 40                                          5
7345: 
7346: päivärahaa ei ole maksettu työttömyysturvalain        kettä ei 1 momentin mukaan saisi maksaa, valtio-
7347: 14 §:n perusteella.                                  konttori keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
7348:                                                      vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
7349:                                                       eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
7350:                     18 a §                           Jos eläkettä ei 1 momentin perusteella olisi saatu
7351:   Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi.           maksaa, peritään maksettu eläke takaisin. Jos
7352: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:            eläkettä ei ole perittävä takaisin kolmea kuukaut-
7353:                                                       ta pitemmältä ajalta, valtiokonttori voi erityisestä
7354:   2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-        syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke voidaan
7355: keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 2 §:n    periä takaisin myös kuittaamaila se vastaisista
7356: 1 momentissa tarkoitetun markkamäärän kolmin-        eläke-eristä.
7357: kenaisena kuukaudessa; eikä
7358:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
7359:   Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-   kuuta 198 .
7360: 
7361: 
7362:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1986
7363: 
7364:          Marjatta Stenius-Kaukonen      Pekka Leppänen                   Kari Peltola
7365:          Ensio Laine                    Juhani Vähäkangas                Mikko Kuoppa
7366:          Sten Söderström                Anna-Liisa Jokinen               Irma Rosnell
7367:          Esko-Juhani Tennilä            Matti Kautto                     Heikki Mustonen
7368:                                         Osmo Vepsäläinen
7369:                                                 1986 vp.
7370: 
7371: Lakialoite n:o 41
7372: 
7373: 
7374: 
7375: 
7376:                                    Peltola ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
7377: 
7378: 
7379:                                             Eduskunnalle
7380: 
7381:     Tämä aloite on rinnakkaisehdotus hallituksen       vään tarkoitukseen tehdyt lahjoitukset ovat vero-
7382: esitykselle (HE n:o 36), jossa esitetään, että tulo-   vähennyskelpoisia. Hallitus esittää, että vähennys
7383: ja varallisuusverolakia muutettaisiin siten, että      saadaan tehdä valtionverotuksessa tulosta. Tämä
7384: lahjoitukset kehitysyhteistyöhön ja humanitaari-       merkitsee sitä, että valtio osallistuu suurituloisten
7385: seen avustustoimintaan kotimaassa ja ulkomailla        lahjoituksiin näiden veroprosentin mukaisesti
7386: tulevat valtionverotuksessa vähennyskelpoisiksi.       suuremmalla osuudella kuin pienituloisten lah-
7387: Myös yhteisöjen kulttuuriperinteen säilyttämisek-      joituksiin. Lakiesitystä tulisikin muuttaa niin,
7388: si tekemät vähintään 5 000 markan määräiset            että verovähennyksen osuus on sama riippumatta
7389: rahalahjoitukset ehdotetaan säädettäviksi valtion-     lahjoituksen antajan veronmaksukyvyn perusteel-
7390: verotuksessa vähennyskelpoisiksi. Hallituksen esi-     la määräytyvästä veroprosentista. Vähennys pitäi-
7391: tyksen mukaan vähentää saisi myös Suomen               si tässäkin laskea verosta eikä tulosta ja määritellä
7392: maanpuolustusta edistävään tarkoitukseen tehdyt        esimerkiksi viidesosaksi lahjoituksen määrästä.
7393: lahjoitukset.                                              Katsomme, että valiokunnan pitäisi selvittää,
7394:    SKDL on valtion tulo- ja menoarvioesitysten         minkä vuoksi vähennyskelpoisten avustusten ylä-
7395: käsittelyn yhteydessä joka vuosi vaatinut siihen       ja alarajat vaihtelevat esityksessä mielivaltaisesti.
7396: sisällytettäväksi nykyistä huomattavasti suurem-       Minkä vuoksi esimerkiksi kehitysyhteistyöhön tai
7397: mat määrärahat niin kehitysyhteistyöhön kuin           humanitaariseen avustustoimintaan kotimaassa
7398: kulttuuriperinnön       säil yttämiseenkin.   Nämä     tai ulkomailla annetut avustukset saadaan vähen-
7399: SKDL:n määrärahaesitykset eivät ole kuitenkaan         tää enintään 15 000 markkaan saakka, mutta
7400: eduskunnassa tulleet hyväksytyiksi, vaan näihin        sodasta kärsimään joutuneiden avustusten vero-
7401: tarkoituksiin osoitetut määrärahat ovat valtion        vähennysoikeus ulottuu 150 000 markkaan asti?
7402: tulo- ja menoarviossa edelleen täysin riittämättö-     Eduskunnan pitäisikin mielestämme säätää mah-
7403: mät. Tältä osin hallituksen esitystä voi tukea,        dollisimman yksinkertainen järjestelmä, jossa eri
7404: vaikka verovähennykset suurituloisia suosivina         tarkoituksiin annetut lahjoitukset ovat samassa
7405:  ovat huono tapa huolehtia näistä sinänsä tärkeinä     asemassa.
7406:  pitämistämme kysymyksistä. Verovähennysoikeu-             Lain soveltamisessa on huolehdittava siitä, että
7407:  desta ei kuitenkaan saa tulla veruketta, jolla        verovähennyksin ei suosita suuria avustusjärjestö-
7408:  hallitus perustelee sitä, ettei tulo- ja menoarvion   jä pienten kansalaisjärjestöjen kustannuksella.
7409:  kyseisiä määrärahoja lisätä.                          Lakiin on ehkä vaikeata kirjoittaa tarkkoja mää-
7410:     Sen sijaan maanpuolustukseen valtion tulo- ja      räyksiä siitä, mille järjestöille annetuista avustuk-
7411:  menoarviossa osoitetut määrärahat ovat viime          sista verovähennys myönnetään. Valiokunnan tu-
7412:  vuosina nousseet huomattavasti muita määrä-           lisi kuitenkin kannanotoillaan ohjata lain sovelta-
7413:  rahoja enemmän. Huolimatta tänä vuonna vie-           mista siten, että myös pienten kansalaisjärjestö-
7414:  tettävästä Yhdistyneiden Kansakuntien julista-        jen kautta annettavat avustukset pääsevät verovä-
7415:  masta rauhan vuodesta puolustuslaitoksen ase-         hennysoikeuden piiriin.
7416:  hankinnat ovat vain lisääntyneet. Maanpuolus-            Ehdotammekin,
7417:  tukseen käytetään jo nykyisin liikaa yhteiskunnan
7418:  varoja. Näin ollen emme voi hyväksyä hallituksen                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7419:  esitystä, jonka mukaan maanpuolustusta edistä-                lakiehdotuksen:
7420: 
7421: 
7422: 
7423: 
7424: 260327P
7425: 2                                      1986 vp. -     LA n:o 41
7426: 
7427:                                                 Laki
7428:                               tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
7429: 
7430:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7431:   kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 33 §:n
7432: 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa (432/81), sekä
7433:   lisätään lakiin uusi 33 a § seuraavasti:
7434: 
7435:                       33 a §
7436:    Verovelvollinen saa vähentää valtionverotuk-       korkeakoululle taikka verohallituksen nimeämäl-
7437: sessa verostaan 20 prosenttia rahalahjoituksesta,     le suomalaiselle yhdistykselle, laitokselle tai sää-
7438: joka on tehty Suomen valtiolle käytettäväksi          tiölle, jonka varsinaisena tarkoituksena on suo-
7439: kehitysyhteistyöhön tai humanitaariseen avustus-      malaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen, sekä
7440: toimintaan kotimaassa tai ulkomailla.                    2) vähintään 5 000 markan ja enintään
7441:    Verovelvollinen saa vähentää valtionverotuk-       150 000 markan määräisen rahalahjoituksen, jo-
7442: sessa verostaan 20 prosenttia valtiovarainministe-    ka on tehty tiedettä tai taidetta edistävään tarkoi-
7443: riön nimeämälle yhdistykselle, laitokselle tai sää-   tukseen Suomen valtiolle, suomalaiselle yliopis-
7444: tiölle tehdystä                                       tolle tai korkeakoululle tai verohallituksen ni-
7445:    1) vähintään 300 markan ja enintään 15 000         meämälle suomalaiselle yhdistykselle, laitokselle
7446: markan määräisestä rahalahjoituksesta, joka on        tai säätiölle, jonka varsinaisena tarkoituksena on
7447: tarkoitettu käytettäväksi kehitysyhteistyöhön tai 1   tieteen tai taiteen tukeminen.
7448: momentissa mainittuun avustustoimintaan, sekä
7449:    2) vähintään 1 000 markan ja enintään                 Tämä laki tulee voimaan       patvana
7450: 150 000 markan määräisestä rahalahjoituksesta,        kuuta 198 . Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
7451: joka on tarkoitettu käytettäväksi sodasta kärsi-      vuodelta 1986 toimitettavassa verotuksessa.
7452: mään joutuneiden avustamiseen.                           Yhdistys, laitos tai säätiö, jonka varsinaisena
7453:    Edellä 4 §:ssä tarkoitettu yhteisö saa siten,      tarkoituksena on tieteen tukeminen ja jonka
7454: kuin asetuksella säädetään, vähentää valtionvero-     valtiovarainministeriö ennen tämän lain voi-
7455: tuksessa tulostaan                                    maantuloa on nimennyt oikeutetuksi vastaan-
7456:    1) vähintään 5 000 markan määräisen rahalah-       ottamaan vähennyskelpoisia lahjoituksia, on oi-
7457: joituksen, joka on tehty suomalaisen kulttuuri-       keutettu nimeämispäätöksessä mainitun ajan ja
7458: perinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen      siinä mainituin edellytyksin vastaanottamaan täl-
7459: Suomen valtiolle, suomalaiselle yliopistolle tai      laisia lahjoituksia.
7460: 
7461:     Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1986
7462: 
7463:          Kati Peltola                   Arvo Kemppainen                  Heikki Mustonen
7464:          Osmo Vepsäläinen               Juhani Vähäkangas                Pekka Leppänen
7465:          Sten Söderström                Vappu Säilynoja                  Niilo Koskenniemi
7466:          Ulla-Leena Alppi               Anna-Liisa Jokinen               Matti Kautto
7467:          Pirkko Turpeinen               Inger Hirvelä                    Lauha Männistö
7468:                                         Ensio Laine
7469:                                                 1986 vp.
7470: 
7471: Lakialoite n:o 42
7472: 
7473: 
7474: 
7475: 
7476:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
7477: 
7478: 
7479:                                             Eduskunnalle
7480: 
7481: 
7482:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7483: 
7484:    Aloite on rinnakkaislakiehdotus hallituksen         sotilastunnuksen ja rintamapalvelustunnuksen
7485: esitykselle n:o 42. Aloitteessa ehdotetaan ylimää-     saaneelle henkilölle.
7486: räisen rintamalisän määräksi vähintään 50 mark-           Veteraaniperheiden taloudellisen aseman pa-
7487: kaa. Rintamalisän enimmäismääräksi ehdotetaan          rantamiseksi aloitteessa ehdotetaan puolison tu-
7488: 150 markkaa.                                           lojen eriyttämistä rintamasotilaseläkkeeseen vai-
7489:    Nykyisin rintamalisää maksetaan vain Suomes-        kuttavana.
7490: sa asuvalle veteraanille. Aloitteessa ehdotetaan,         Aloitteessa ehdotetaan ylimääräinen rintamali-
7491: että rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää voi-    säjärjestelmä otettavaksi käyttöön 1 päivänä hei-
7492: taisiin maksaa myös ulkomailla asuvalle, rintama-      näkuuta 1986.
7493: 
7494: 
7495: 
7496: 
7497:                                               PERUSTELUT
7498: 
7499:    Kokoomus on pitkään esittänyt veteraanien           den rintamapalveluksesta ja sotien kärsimyksistä
7500: aseman parantamista. Esitykset ovat koskeneet          on irvokasta. Markalla hallitus aikoo hyvittää
7501: mm. veteraanien varhaiseläkejärjestelyjä, veteraa-     sota-ajalta menetetyn eläketurvan. Tätä emme
7502: nien kuntoutusta sekä rintamasotilaseläkelain          voi missään tapauksessa hyväksyä. Sen vuoksi
7503: muutoksia heikoimmassa asemassa olevien vete-          esitämme seuraavia muutoksia.
7504: raanien eläketason parantamiseksi.                        Osa veteraaneista on joutunut aikanaan siirty-
7505:    Veteraanien asioiden hoitamista on kuitenkin        mään ulkomaille sen vuoksi, että Suomessa ei ole
7506: vaikeuttanut hallituspuolueiden penseä suhtau-         järjestynyt työpaikkaa. Tämän vuoksi emme voi
7507: tuminen veteraanien aseman parantamiseen.              mitenkään ymmärtää sitä, ettei rintamalisää voi-
7508: Varhaiseläkelaki saatiin vihdoin aikaan tämän          da maksaa ulkomailla asuville veteraaneille. On-
7509: vuosikymmenen alussa. Sen puutteellisuuksien           han heidän rintamapalveluosa ollut aivan yhtä
7510: korjaaminen on ollut kivulloista. Nyt se on jopa       arvokasta kuin Suomessa asuvien veteraanien.
7511: myöhäistä. Samoin on ollut hankalaa luoda vete-        Samalla tavoin heilläkin on eläke jäänyt sota-ajan
7512: raanien kuntoutusjärjestelmää ja ohjata siihen         takia vähäisemmäksi. Ehdotammekin rintamali-
7513: tarvittavia määrärahoja.                               sän saajien piiriä laajennettavaksi koskemaan
7514:    Kokoomus pitää myönteisenä, että hallitus           kaikkia rintamasotilastunnuksen ja rintamapalve-
7515: esittää nyt edes joitain korjauksia rintamasotilas-    lustunnuksen saaneita riippumatta siitä asuvatko
7516: eläkelakiin, jolla säädellään kaikkein heikoim-        he Suomessa vai ulkomailla ja ovatko he Suomen
7517: massa taloudellisessa asemassa olevien veteraa-        vai ulkomaan kansalaisia.
7518: nien eläkkeitä. Hallituksen esittämät toimenpi-           Hallitus esittää ylimääräisen rintamalisän mää-
7519: teet eivät kuitenkaan kokoomuksen mielestä rii-        räksi 1-113 markkaa. Tämä olisi tulovähentei-
7520: tä, puhumattakaan siitä, että hallituksen esityk-      nen. Hallituksen esitys tarkoittaa, että alle 15
7521: seen sisältyy häpeällisiä piirteitä veteraaneja koh-   markan ylimääräistä rintamalisää saisi lähes
7522: taan. Hallituksen markka veteraanille viiden vuo-      16 000 veteraania, 16-30 markkaa saisi noin
7523: 
7524: 2603400
7525: 2                                     1986 vp. -     LA n:o 42
7526: 
7527: 13 500 veteraania ja 30-50 markkaa arviolta          Tämä helpottaisi veteraanien perheiden toimeen-
7528: noin 30 000 veteraania. Yhteensä siis n. 60 000      tuloa. Sen vuoksi ehdotamme puolisoa koskevien
7529: veteraania saisi ylimääräistä rintamalisää alle 50   säännösten muuttamista ja eräiden tähän sidon-
7530: mk.                                                  naisuuteen liittyvien säännösten kumoamista tar-
7531:    Lisäksi on huomattava, että 113 markan enim-      peettomina. Samoin ehdotetaan 4 ja 8 §:stä
7532: mäismäärään yltäisivät vain harvat yksinäiset en-    poistettavaksi puolisoa koskevat säännökset.
7533: simmäisessä kuntaryhmässä asuvat veteraanit.            Hallitus esittää, että ylimääräinen rintamalisä-
7534: Maaseudulla asuville enimmäismäärä on yleensä        järjestelmä otettaisiin käyttöön 1. 11. 1986. Koska
7535: utopiaa. Kuten edellä perustelimme pidämme           veteraanien asioiden hoitamisessa ollaan muu-
7536: veteraanien loukkaamisena, että ylimääräistä rin-    toinkin pahasti myöhässä, kokoomuksen mielestä
7537: tamalisää maksettaisiin vain markan suuruisena.      tätäkään uudistusta ei ole mitään syytä viivytellä.
7538: Esitämme ylimääräisen rintamalisän vähimmäis-        Sen vuoksi ehdotamme voimaantulon ajankoh-
7539: määräksi 50 markkaa. Enimmäismäärä olisi 150         daksi 1. 7. 1986. Lisäksi edellytämme, että jatkos-
7540: markkaa.                                             sa taataan riittävät määrärahat veteraanien ja
7541:    Rintamasotilaseläkkeen määrään vaikuttavat        heidän puolisoidensa kuntoutukseen.
7542: voimakkaasti puolison tulot. Eläkkeen tason ko-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7543: rottamiseksi tulisi mielestämme puolison tulot
7544: eriyttää, kuten on ollut päämääränä yleensäkin                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7545: viimeaikaisissa eläkepoliittisissa uudistuksissa.           kiehdotuksen:
7546: 
7547: 
7548: 
7549: 
7550:                                                 Laki
7551:                                 rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
7552: 
7553:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7554:    kumotaan 28 päivänä tammikuuta 1977 apnetun rintamasotilaseläkelain (119/ 77) 2 §:n 2
7555: momentti, 5 §:n 2 ja 3 momentti, 7 §, 8 §:n 3 momentin 12 kohta ja 4 momentti sekä 12 §:n 3
7556: momentti,
7557:    sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 2 momentti ja 5 §:n 2 ja 3 momentti 4 päivänä tammikuuta 1985
7558: annetussa laissa (3/85), 7 §:n 1 momentti 7 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (20/82), 8 §:n
7559: 3 momentin 12 kohta 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (55/85), 8 §:n 4 momentti ja
7560: 12 §:n 3 momentti 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1084/82),
7561:    muutetaan 1 §:n 1 ja 3 momentti, 4 §, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 2 ja 4 momentti sekä 16 §,
7562:    sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti mainitussa 7 päivänä tammikuuta 1982 annetussa
7563: laissa, 1 §:n 3 momentti ja 4 § mainitussa 4 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa, 8 §:n 1
7564: momentti 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (672/85), 9 §:n 2 momentti 30 päivänä
7565: joulukuuta 1980 annetussa laissa (1085/80) ja 9 §:n 4 momentti 26 päivänä heinäkuuta 1985
7566: annetussa laissa (6 72 18 5), sekä
7567:    lisätään lakiin uusi 9 a ja 9 b § seuraavasti:
7568:                        1 §                                                  4 §
7569:     (1 mom. kuten HE:ssä n:o 42)                       Rintamasotilaseläke maksetaan täysimääräise-
7570:                                                      nä, jos henkilön vuositulo ei ylitä 960 markkaa.
7571:    Rintamasotilaseläke, rintamalisä ja ylimääräi-
7572: nen rintamalisä myönnetään Suomen kansalaisel-                             8 §
7573: le. Rintamalisään ja ylimääräiseen rintamalisään       Vuositulolla, jonka perusteella oikeus rintama-
7574: on oikeus myös Suomessa asuvalla ulkomaan sotilaseläkkeeseen vahvistetaan, tarkoitetaan sitä
7575: kansalaisella ja Suomen ulkopuolella asuvalla, tosiasiallista tuloa, jota rintamasotilaan tai rinta-
7576: jolla on rintamasotilastunnus tai rintamapalvelus- . mapalvelukseen osallistuneen naisen voidaan
7577: tunnus, nykyisestä asuinpaikasta tai kansalaisuu- kohtuullisen arvion mukaan edellyttää jatkuvasti
7578: desta riippumatta.                                   vuosittain saavan lisättynä 10 prosentilla siitä
7579:                                                      määrästä, jolla hänen omaisuutensa arvo ylittää
7580:                                     1986 vp. -    LA n:o 42                                       3
7581: 
7582: 98 250 markkaa. Vuosituloa määrättäessä ei kui-   elinkorkoa saavan ylimääräinen rintamalisä mää-
7583: tenkaan oteta huomioon työntekijäin eläkelain     räytyy kuitenkin sen suuruisesta lisäosasta, joka
7584: 5 §:n 4 ja 5 momentissa tarkoitettua tai sitä     maksettaisiin, jos mainittua elinkorkoa ei olisi
7585: vastaavaa vähennystä.                             otettu huomioon lisäosaa määrättäessä.
7586:                                                      (3 mom. kuten HE:ssä n:o 42)
7587: 
7588:                      9 §                                          9 b ja 16 §
7589:   (Kuten HE:ssä n:o 42)                             (Kuten HE:ssä n:o 42)
7590: 
7591:                      9a §                           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
7592:   (1 mom. kuten HE:ssä n:o 42)                    1986.
7593:   Ylimääräinen rintamalisä on 10 prosenttia         (2 mom. kuten voimaantulosäännöksen 2
7594: maksettavan lisäosan määrästä, kuitenkin vähin-   mom. HE:ssä n:o 42)
7595: tään 50 markkaa. Sotilasvammalain mukaista
7596: 
7597:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1986
7598: 
7599:          Ulla Puolanne                 Heikki Perho                  Mauri Miettinen
7600:          Sampsa Aaltio                 Kaarina Dromberg              Elsi Hetemäki-Olander
7601:          Liisa Hilpelä                 Tapio Holvitie                Lauri Impiö
7602:          Aila Jokinen                  Riitta Jouppila               Tuure Junnila
7603:          Heikki Järvenpää              Ilkka Kanerva                 Juho Koivisto
7604:          Lea Kärhä                     Matti Lahtinen                Ritva Laurila
7605:          Anna-Kaarina Louvo            Saara Mikkola                 Erkki Moisander
7606:          Pentti Mäki-Hakola            Helena Pesola                 Tuulikki Petäjäniemi
7607:          Sirpa Pietikäinen             Toivo T. Pohjala              Aino Pohjanoksa
7608:          Pirjo Rusanen                 Helge Saarikoski              Pertti Salolainen
7609:          Kimmo Sasi                    Eva-Riitta Siitonen           Ilkka Suominen
7610:          Jouni J. Särkijärvi           Martti Tiuri                  Eeva Turunen
7611:          Riitta Uosukainen             Sakari Valli                  Tauno Valo
7612:          Päivi Varpasuo                Iiro Viinanen                 Matti Viljanen
7613:                                        Ben Zyskowicz
7614:                                                   1986 vp.
7615: 
7616: Lakialoite n:o 43
7617: 
7618: 
7619: 
7620: 
7621:                                      Lehtinen ym.: Ehdotus laiksi lukiolain 21 §:n muuttamisesta
7622: 
7623: 
7624:                                              Eduskunnalle
7625: 
7626:    Lukiolain (477/83) 21 §:n 1 momentin mu-              kien valmistelun yhteydessä pidettiin tavoitteena,
7627: kaan lukiossa saadaan lukuvuoden työpäivien              että vuodesta 1986 alkaen lukion perusopetusryh-
7628: aikana käyttää opetussuunnitelmassa vahvistettu-         män kokoa alennettaisiin 32 :een. Näin ei kuiten-
7629: jen oppiaineiden opettamiseen sellaista vuosi-           kaan ole käynyt. Lukioikäisten ikäluokan piene-
7630: luokkaa kohti, jolla on vain yksi perusopetusryh-        tessä joudutaan monissa taajamissa joko vähentä-
7631: mä, kaikkiaan 49 tuntia. Tämä tuntikehys riittää,        mään lukioiden sarjaisuutta tai lakkauttamaan
7632: jos kaikki oppilaat lukevat ns. A-kielenä samaa          lukioita. Haja-asutusalueella tällä pienenemisellä
7633: kieltä. Näin on laita haja-asutusalueen lukioissa.       ei ole muuta vaikutusta kuin se, että ainoan
7634: Monissa taajamissa, joissa on yksisarjaisia lukioi-      luokan oppilasmäärä pienenee. Seurauksena on
7635: ta, luetaan kuitenkin kahta tai useampaa A-kiel-         koulutuksellinen epätasa-arvo. Siksi olisi lukion
7636: tä. Tällöin ei edellä mainittu tuntikehys riitä.         perusopetusryhmän kokoa pienennettävä 32:een.
7637: Koska on perusteltua, että kaikki oppilaat eivät         Muutos voidaan toteuttaa asetusteitse. Jollei
7638: lue yhtä ja samaa A-kieltä, ja koska ikäluokan           muuta tehdä, saattaa seurauksena olla sama il-
7639: koon pienenemisen myötä monet lukiot muuttu-             miö, joka koskee yksisarjaisia lukioita, joissa
7640: vat taajamissakin yksisarjaisiksi, on lailla turvatta-   luetaan kahta A-kieltä. Siksi perusopetusryhmän
7641: va jokaiselle lukiokelpoiselle oppilaalle mahdolli-      kokoa pienennettäessä tulee samalla muuttaa
7642: suus lukea oman asuinalueensa lukiossa jo perus-         lukiolain 21 §:ssä mainittua tuntikehyksen las-
7643: koulussa aloittamaansa A-kieltä. Tämä edellyt-           kentakaavaa siten, että oppilasmäärän pienene-
7644: tää, että siinä tapauksessa, että yksisarjaisen lu-      minen neljällä kompensoidaan korottamalla tun-
7645: kion samalla vuosiluokalla olevat lukiolaiset luke-      tikehyksen laskentakaavan perusluku 29 luvuksi
7646: vat kahta eri A-kieltä, tuntikehys on 49 tunnin          33.
7647: sijasta 54.                                                 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7648:    Lukion perusopetusryhmän koko on lukioase-
7649: tuksen (719/84) 37 §:n mukaan 36. Peruskoulun                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7650: perusopetusryhmän koko on taas 32. Koulula-                     kiehdotuksen:
7651: 
7652: 
7653: 
7654: 
7655: 260341E
7656: 2                                     1986 vp. -     LA n:o 43
7657: 
7658:                                                Laki
7659:                                    lukiolain 21 §:n muuttamisesta
7660: 
7661:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain
7662: 21 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa (133/84), näin
7663: kuuluvaksi:
7664: 
7665:                        21 §                          kiaan 49 tuntia. Jos kuitenkin vuosiluokan ai-
7666:    lukiossa saadaan lukuvuoden työpäivien aika-      noassa perusopetusryhmässä on kahta A-kieltä
7667: na käyttää opetussuunnitelmassa vahvistettujen       lukevia oppilaita, saadaan tällaista vuosiluokkaa
7668: oppiaineiden opettamiseen vuosiluokkaa kohti         kohti käyttää kuitenkin kaikkiaan 54 tuntia.
7669: enintään 33 tuntia viikossa sekä kutakin oppilasta
7670: kohti enintään 0,9 tuntia viikossa. Milloin vuosi-
7671: luokalla on vain yksi perusopetusryhmä, saadaan
7672: edellä tässä momentissa säädetystä poiketen täl-       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
7673: laista vuosiluokkaa kohti käyttää kuitenkin kaik-    kuuta 198
7674: 
7675:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1986
7676: 
7677:                       Ulla lehtinen                            Helvi Koskinen
7678:                                                  1986 vp.
7679: 
7680: Lakialoite n:o 44
7681: 
7682: 
7683: 
7684: 
7685:                                     H. Kemppainen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 26 §:n muut-
7686:                                        tamisesta
7687: 
7688: 
7689:                                             Eduskunnalle
7690: 
7691:    Kansaneläkejärjestelmällä pyritään turvaamaan          Vakuutuksen ottaja kustantaa lisävakuutuksen
7692: jokaiselle eläkkeensaajalle vähimmäistoimeentu-        kokonaan itse. Sosiaali- ja terveysministeriö vah-
7693: lo. Kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistuksen        vistaa lisäeläkevakuutuksen ehdot ja maksut.
7694: eräänä tarkoituksena on ollut muodostaa kansan-        Maksuperusteet ovat siis toiset kuin MYEL-petus-
7695: eläkkeestä henkilökohtainen eläke, jonka suuruu-       vakuutuksessa. Maksujen suuruus mitoitetaan it-
7696: teen eivät vaikuttaisi muut kuin eläkkeensaajan        sekustantavaksi siten, että vakuutusmaksut vas-
7697: muut lakisääteiset yleisten eläkejärjestelmien an-     taavat raha-arvoltaan suoritettavia eläkkeitä.
7698: tamat ja kustantamat eläketulot. Kansaneläkkee-        Maksut ovat tuntuvasti korkeammat kuin MYEL-
7699: seen sisältyy aina pohjaosa, joka on kaikille          perusvakuutuksessa, koska valtio ei osallistu lisä-
7700: samansuuruinen. Sen lisäksi eläkkeeseen voi kuu-       eläketurvan kustannuksiin.
7701: lua lisäosa ja muita kansaneläkkeen lisiä. Kansan-        Tällä hetkellä vapaaehtoisen lisävakuutuksen
7702: eläkeuudistuksen ns. kolmannen vaiheen tultua          kansaneläkkeen lisäosaa vähentävä vaikutus ei
7703: voimaan 1.1.1985 lisäosan määrään vaikuttavat          koskene koko maassa kuin korkeintaan muuta-
7704: enää vain eläkkeensaajan työeläketulot tai muut        maa maatalousyrittäjää. Kuitenkin periaatteessa
7705: niihin rinnastettavat jatkuvat eläkeluontoiset suo-    epäkohta on olennainen, koska se muodostuu
7706: ritukset ja korvaukset.                                esteeksi sille, että maatalousyrittäjät vapaaehtoi-
7707:     Kansaneläkelain 26 a §:n 2 momentin 11 koh-        sesti omalla kustannuksellaan voisivat aikaansaa-
7708:  dassa on nimenomaan määrätty, ettei lisäosaa          da itselleen paremman eläketurvan. Maatalous-
7709:  määrättäessä vuosituloksi lueta vapaaehtoisin jär-    yrittäjien eläketurvan kertymisen kannalta epä-
7710:  jestelyin hankittuja eläkkeitä, jotka eläkkeensaaja   kohta on vielä senkin takia suuri, että MYEL:n
7711:  on kokonaan itse rahoittanut. Maatalousyrittäjien     mukaiset eläkekertymät ovat selvästi pienempiä
7712:  eläkelain (MYEL) mukaan järjestetty vapaaehtoi-       kuin muissa eläkejärjestelmissä.
7713:  nen itse kustannettu lisäeläke ei ole kuitenkaan         Kansaneläkelain mukaista lisäosaa määrättäessä
7714:  etuoikeutettu, vaan se vähentää lisäosan määrää.      otetaan tällainen MYEL:n 11 §:n 1 momentin
7715:     Mikäli maatalousyrittäjä haluaa itselleen pa-      nojalla maksettava lisäeläkekin huomioon eläk-
7716:  remman eläketurvan kuin mitä maatalousyrittä-         keen saajan lisäosaa vähentävänä eläketulona,
7717:  jien eläkelain mukainen eläke olisi, hän voi ottaa    vaikka lisäeläke on eläkkeensaajan itsensä koko-
7718:  maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta vapaaehtoi-      naan kustantama etuus. Tämä ei ole kansanelä-
7719:  sen lisävakuutuksen (MYEL 11 §:n 1 mom.).             kejärjestelmän peruseläketurvan turvaavan peri-
7720:  Lisävakuutuksen voi ottaa maatalousyrittäjä, joka     aatteen mukainen.
7721:  kuuluu pakolliseen MYEL-vakuutukseen tai joka           Kansaneläkelain 26 §:ssä tulisikin nimen-
7722:  on ottanut taikka samalla ottaa vapaaehtoisen         omaan todeta, että MYEL:n 11 §:n 1 momentin
7723: perusvakuutuksen. MYEL:n mukaisena lisäeläk-           nojalla maksettavaa lisäeläkettä ei oteta huo-
7724: keenä voi ostaa itselleen vanhuus-, työkyvyttö-        mioon lisäosaa määrättäessä.
7725: myys- ja työttömyyseläkkeen korotuksen siitä,            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7726: mitä eläke on petuseläketurvan mukaan sekä             nioittavasti,
7727: eläkeiän alennuksen 65 vuodesta. Lisäksi voi
7728: ostaa omaisille perhe-eläkkeen korotuksen                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7729:  MYEL-peruseläketurvasta.                                     kiehdotuksen:
7730: 
7731: 
7732: 
7733: 
7734: 260352R
7735: 2                                    1986 vp. -     LA n:o 44
7736: 
7737:                                               Laki
7738:                                kansaneläkelain 26 §:n muuttamisesta
7739: 
7740:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain
7741: 26 §:n 2 T?omentti, sellaisena kuin se on 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (670/85), näin
7742: kuuluvaksi:
7743: 
7744:                       26 §                          tekijäin eläkelain 5 §:n 3 momentissa tarkoitet-
7745:                                                     tua tai sitä vastaavaa korotusta. Saman lain 5 §:n
7746:    Lisäosaa määrättäessä ei kuitenkaan oteta huo-   4 ja 5 momentissa tarkoitettu tai sitä vastaava
7747: mioon työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa     vähennys otetaan kuitenkin tulona huomioon.
7748: mainitun lain, eläkesäännön tai eläkeohjesään-      Tulona ei myöskään oteta huomioon maatalous-
7749: nön, taikka rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä    yrittäjien eläkelain 11 §:n 1 momentissa tarkoi-
7750: annetun lain ( 13/82) mukaiseen eläkkeeseen si-     tettua eläkettä.
7751: sältyvää lapsikorotusta eikä, jos vakuutettu on
7752: täyttänyt 65 vuotta 1 päivänä tammikuuta 1980
7753: tai sen jälkeen, 65 vuoden täyttämisen jälkeiseen     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
7754: aikaan perustuvaa, eläkkeeseen suoritettua työn-    kuuta 1986.
7755: 
7756: 
7757:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1986
7758: 
7759:          Hannu Kemppainen              Timo Kietäväinen                Tellervo Nousiainen
7760:          Väinö Raudaskoski             Heikki Kokko                    Hannele Pokka
7761:          Aapo Saari                    Tytti Isohookana-Asunmaa        Heimo Linna
7762:                                                 1986 vp.
7763: 
7764: Lakialoite n:o 45
7765: 
7766: 
7767: 
7768: 
7769:                                   Kettunen ym.: Ehdotus laiksi rintamalisän ja ylimääräisen rintama-
7770:                                     lisän maksamisesta Suomen kansalaisuudesta ja asuinpaikasta
7771:                                     riippumatta
7772: 
7773: 
7774:                                            Eduskunnalle
7775: 
7776: 
7777:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7778: 
7779: 
7780:   Lakialoitteessa ehdotetaan rintamalisän ja yli-     osallistuneet maamme itsenäisyystaisteluihin ja
7781: määräisen rintamalisän piiriin otettavaksi myös       ovat tästä saaneet rintamasotilas- tai rintamapal-
7782: kaikki ne ulkomailla asuvat ja myös muun kuin         velustunnuksen. Laki koskee myös niitä, jotka
7783: Suomen kansalaisuuden omaavat veteraanimme,           saavat ko. tunnuksen tämän lain voimaantulon
7784: invalidimme ja rintamanaisemme, jotka ovat            jälkeen.
7785: 
7786: 
7787: 
7788: 
7789:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
7790: 
7791: 
7792:    Talvisotaan ja jatkosotaan osallistuneista vete-   myös kansaneläkettä, jäävät ulkomailla asuvat ja
7793: raaneistamme on huomattava osa joutunut koti-         sieltä eläkettä saavat tosiasialliset veteraanimme
7794: maassa harjoitetun huonon politiikan vuoksi           paitsi tätä sinänsä vaatimatonta korvausta kun-
7795: elääkseen ja taatakseen toimeentulon myös per-        niavelasta.
7796: heelleen muuttamaan työn saannin vuoksi ulko-            SMP:n mielestä tämä ei ole oikein. SMP on
7797: maille, mm. Ruotsiin.                                 sitä mieltä, että kaikille asuinpaikastaan ja kansa-
7798:    Vuosien kuluessa he ovat vieraissa maissa saa-     laisuudestaan riippumatta on maksettava rinta-
7799: vuttaneet eläkeiän ja ovat ottaneet hyvin usein       malisää ja mahdollista ylimääräistä rintamalisää,
7800: myös vieraan valtion kansalaisuuden. Näin he          jos veteraani vain täyttää Suomessa vaadittavat
7801: saavat eläkettä muiden kuin Suomen lakien mu-         kulloinkin voimassa olevat vaatimukset näiden
7802: kaan eivätkä näin ollen kuulu Suomen kansan-          !isien saamiseksi.
7803: eläkelainsäädännön piiriin.                              Edellä oleviin perusteisiin viitaten ehdotam-
7804:    Kun nykyisin voimassa oleva rintamalisään          me,
7805: oikeuttava lainsäädäntömme lähtee siitä, että
7806: lisään oikeutetulla on oltava rintamasotilas- tai               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7807: rintamapalvelustunnus ja lisäksi hänen on saatava             kiehdotuksen:
7808: 
7809: 
7810: 
7811: 
7812: 260355U
7813: 2                                        1986 vp. -     LA n:o 45
7814: 
7815:                                                   Laki
7816: rintamalisän Ja ylimääräisen rintamalisän maksamisesta Suomen kansalaisuudesta Ja asuinpaikasta
7817:                                            riippumatta
7818: 
7819:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7820: 
7821:                         1§                                                     3§
7822:    Sellaisilla Suomessa tai ulkomailla asuvilla so-       Rintamalisä maksetaan samojen periaatteiden
7823: tiemme veteraaneilla, invalideilla ja rintamanai-       mukaan ja samansuuruisena kuin se maksettaisiin
7824: silla, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, on           saajan ollessa Suomessa asuva Suomen kansalai-
7825: oikeus saada rintamalisää ja ylimääräistä rintama-      nen.
7826: lisää siten kuin siitä jäljempänä säädetään.              Ylimääräinen rintamalisä maksetaan sen suu-
7827:    Sama oikeus on ulkomailla asuvilla sotiemme          ruisena kuin se maksettaisiin ylimääräiseen rinta-
7828: veteraaneilla, invalideilla ja rintamanaisilla, jotka   malisään oikeutetulle Suomessa asuvalle ja Suo-
7829: ovat Suomen kansalaisia.                                men kansalaisuuden omaavalle sotiemme vete-
7830:                                                         raanille, invalidille ja rintamanaiselle.
7831:                         2§                                                    4§
7832:    Oikeus rintamasotilas- ja rintamapalvelustun-          Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamises-
7833: nukseen on kaikilla 1 §:ssä tarkoitetuilla henki-       ta annetaan asetuksella.
7834: löillä riippumatta siitä, mistä maasta he saav~t
7835: eläkettä, samojen periaatteiden mukaan kllln                                  5§
7836: Suomessa on voimassa.                                     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuu-
7837:                                                         ta 1986.
7838: 
7839: 
7840:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1986
7841: 
7842:           Pentti Kettunen                  Heikki Riihijärvi               Veikko Vennamo
7843:           J. Juhani Kortesalmi             Urho Pohto                      Liisa Arranz
7844:           Pentti Skön                      Ulla Lehtinen                   Martti Ratu
7845:           Mikko Vainio                     Anssi Joutsenlahti              Vieno Eklund
7846:           Reino Jyrkilä                    Helvi Koskinen                  Lea Mäkipää
7847:                                                 1986 vp.
7848: 
7849: Lakialoite n:o 46
7850: 
7851: 
7852: 
7853: 
7854:                                    Skön: Ehdotus laiksi kansalaisten perustoimeentuloturvasta
7855: 
7856: 
7857:                                            Eduskunnalle
7858: 
7859:    Nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan moraa-           Perustoimeentuloturvan luominen poistaa
7860: linen ja inhimillinen velvollisuus on turvata jo-     myös erilaisten väliinputoajien ongelmat, joita
7861: kaiselle kansalaiselle riittävä perustoimeentulo-     tällä hetkellä maassamme on valitettavan run-
7862: turva. Tällä hetkellä näin ei kuitenkaan ole          saasti. On jo aika, että maamme todellisissa
7863: asianlaita. Monet ihmiset joutuvat elämään Suo-       vaikeuksissa olevat ihmiset pääsevät nauttimaan
7864: messa edelleen kohtuuttoman heikoissa olosuh-         taloudellisesta kasvusta, joka tähän saakka on
7865: teissa.                                               koitunut lähinnä liike-elämän ja hyvätuloisten
7866:    Kohtuullisen perustoimeentuloturvan aikaan-        eduksi.
7867: saaminen ei aiheuta yhteiskunnalle liian raskaita        Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
7868: kustannuksia. Rahoitus on helposti järjestettävis-    vasti,
7869: sä siirtämällä sosiaalipolitiikan painopistettä to-
7870: dellisille tarvitsijoille hyvätuloisilta.                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7871:                                                              kiehdotuksen:
7872: 
7873: 
7874:                                                  Laki
7875:                                  kansalaisten perustoimeentulotuevasta
7876: 
7877:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7878: 
7879:                        1§                                                 3§
7880:   Valtiovallan on turvattava jokaiselle 18 vuotta       Tarkempia säännöksiä lain soveltamisesta an-
7881: täyttäneelle kansalaiselle verovapaa vähintään        netaan asetuksella.
7882: 2 600 markan suuruinen perustoimeentuloturva
7883: kuukaudessa.                                                                4§
7884:                        2 §                              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
7885:   Perustoimeentuloturvan markkamäärä on si-           ta 1987.
7886: dottu indeksiin.
7887: 
7888:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1986
7889: 
7890:                                              Pentti Skön
7891: 
7892: 
7893: 
7894: 
7895: 2603765
7896: '
7897:                                                   1986 vp.
7898: 
7899: Lakialoite n:o 47
7900: 
7901: 
7902: 
7903: 
7904:                                     Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain muuttamisesta
7905: 
7906: 
7907:                                              Eduskunnalle
7908: 
7909:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7910: 
7911:    Aloitteessa ehdotetaan opintotukilain muutta-         den muuttamista siten, ettei täysi-ikäisen opiske-
7912: mista siten, että opintotuki eri tukimuodot yh-          lijan vanhempien taloudellinen asema vaikuta
7913: teen laskien vastaisi yleistä vähimmäistoimeentu-        opintotukeen.
7914: lon tasoa ottaen huomioon sekä opiskelusta ai-              Lakialoitteen mukainen uudistus lisää opinto-
7915: heutuvat erityiskustannukset että opintososiaalis-       tukimenoja 915 miljoonalla markalla vuodessa.
7916: ten palvelujen opintokustannuksia alentavat vai-         Kun toteutus jaksotetaan viidelle vuodelle, mer-
7917: kutukset.                                                kitsee uudistuksen toteuttaminen vajaan 200 mil-
7918:    Aloitteessa esitetään opintorahaosuuden nosta-        joonan markan lisäystä vuosittain. Uudistus on
7919: mista noin 50 % :iin opintotuen kokonaismääräs-          tarkoitus saattaa voimaan 1 päivästä heinäkuuta
7920: tä ja valtion korkotuen jatkamista opintojen             1987 alkaen asteittain siten, että säädetty opinto-
7921: päättymisen jälkeen kolmen vuoden ajalle nykyi-          tuen taso saavutetaan viimeistään vuoden 1991
7922: sen puolentoista vuoden sijasta. Niinikään aloit-        tulo- ja menoarviossa.
7923: teessa esitetään opintotuen tarveharkintaperustei-
7924: 
7925: 
7926: 
7927: 
7928:                                                PERUSTELUT
7929: 
7930:    Opintotukijärjestelmän lähtökohtana on ollut          että opintotuki antaa yksilölle mahdollisuuden
7931: sosiaalisen, alueellisen sekä koulutuksellisen tasa-     ammatinvalintaan eikä saata häntä valitsemaan
7932: arvon luominen. Opintotuen avulla on pyritty             ansiotyöhön menoa ammattitaidottomana. ''
7933: turvaamaan kaikille opiskelijoille heidän taustas-          Opintotukilain mukainen opintotuki koostuu
7934: taan riippumatta mahdollisuus täysipäiväiseen            rahalaitoksilta saatavan lainan valtiontakauksesta
7935: opiskeluun lukukausien aikana.                           ja korkotuesta sekä opintorahasta, joka koostuu
7936:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle opintotu-        perusosasta ja asumislisästä.
7937: kea koskevan lainsäädännön uudistamisesta (HE               Opintotuen taso ja sen rakenne tulee saattaa
7938: n:o 12111971 vp.) todetaan mm. seuraavaa:                sellaiseksi, että se tukee yhteiskunnan koulutus-
7939:    ''Mitä laajemmiksi ja monipuolisemmiksi kou-          poliittisia tavoitteita edistämällä koulutukseen
7940: lutuspalvelut kehittyvät, sitä keskeisemmäksi            hakeutumista ja koulutuspaikkojen tehokasta hy-
7941: muodostuu toiminta koulunkäynnin taloudellis-            väksikäyttöä. Opintotuki on osa yleisiä koulutus-
7942: ten edellytysten turvaamiseksi. Tavoitteena tulee        resursseja, joiden turvaaminen koko yhteiskun-
7943: olla opintososiaalisten olosuhteiden kehittäminen        nan kehityksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää.
7944: siten, että kaikilla on mahdollisuus sosiaalisista,      Opintotuki on samalla osa perustoimeentulojär-
7945: taloudellisista ja alueellisista tekijöistä riippumat-   jestelmää, jonka tehtävänä on taata opiskelun
7946: ta kouluttaa itsensä sekä yksilön että yhteiskun-        aiheuttaman tulonmenetyksen takia kohtuulli-
7947: nan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.             nen toimeentuloturva opiskelun aikana samaan
7948:    Esitettyjen tavoitteiden toteuttaminen edellyt-       tapaan kuin perusturva on järjestetty sairauden,
7949: tää selkeän lainsäädännöllisen perustan luomista         työttömyyden, työkyvyttömyyden ja muiden syi-
7950: kokonaisvaltaisen opintotukijärjestelmän ja opin-        den perusteella.
7951: totuen sisällön asteittaiseksi kehittämiseksi siten,       Korkeakoulujen tutkinnonuudistus lisäsi tut-
7952: 260377T
7953: 2                                       1986 vp. -     LA n:o 47
7954: 
7955: kintovaatimuksia mm. yleisopintojen osalta. Täs-       kevennettävä jatkamalla valtion korkotuen mak-
7956: sä yhteydessä ei kuitenkaan tarkistettu opintotu-      suaikaa nykyisestä puolestatoista vuodesta kol-
7957: kijärjestelmää. Korkeakouluneuvoston selvityk-         meen vuoteen, jolloin myös opintolainan takai-
7958: sessä korkeakoulujen perustutkintojen suoritus-        sinmaksuaika alkaisi. Täysi-ikäisyysperiaate tulee
7959: ajoista todetaan, että opetussuunnitelmat ovat         toteuttaa opintotukea myönnettäessä eli 18 vuot-
7960: kuormitettuja ja että opintoviikot, joilla tutkin-     ta täyttäneiden hakijoiden osalta on otettava
7961: tojen laajuutta mitataan ja jotka ovat opintotuen      huomioon vain hakijan omat tulot ja varallisuus.
7962: myöntämisperuste, eivät vastaa todellista työmää-         Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttaminen
7963: rää. Lisäksi korkeakouluopiskelijoilla opetuksen       merkitsee opintotukilain mukaisten menojen
7964: jäykkyys, luentojen suuri määrä ja opinnäytetyön       kaksinkertaistumista. Sen vuoksi uudistus ehdo-
7965: ohjauksen puute pidentävät valmistumisaikoja.          tetaan toteutettavaksi asteittain lukuvuoteen
7966:    Pitempään opiskelleiden, eniten velkaantunei-        1991-1992 mennessä.
7967: den lainamäärät ovatkin kasvaneet eräissä ta-             Opintotuen mitoitusta kehitettäessä on otetta-
7968: pauksissa niin suuriksi, että koron maksusta opis-     va huomioon, että vuoden 1986 valtion tulo- ja
7969: keluaikana on muodostunut näissä tapauksissa           menoarvioon liittyen on opintotukilakia ja lapsi-
7970: kohtuuttoman raskas taakka. Tämän vuoksi val-          lisälakia muutettu siten, että 16-vuotiaiden ikä-
7971: tion vuosittaisissa tulo- ja menoarvioissa onkin       luokka on lapsilisän piirissä ja vastaavasti opinto-
7972: varattava riittävä määräraha korotetun opintora-       rahan perusasaa ei enää makseta 1. 7.1986 lukien
7973: han maksamiseen tässä tarkoitetuille opiskelijoille.   lapsilisän saajille. Tämä muutos merkitsee käy-
7974:    Keskiasteella valmistumisajat ovat opetuksen        tännössä sitä, että lukion ja ammatillisen oppilai-
7975: luonteesta johtuen pysyneet kohtuullisina. Toi-        toksen ensimmäisen luokan oppilaat, mikäli he
7976: saalta opiskeluaikataulu on tiukka, joten opinto-      ovat jatkaneet opintojaan välittömästi peruskou-
7977: tuen riittämättömyyttä ei voida korvata edes           luosa päätettyään, eivät enää ole pääsääntöisesti
7978: lukukausien aikaisella työssäkäynnillä. Tällöin on     opintotukilain mukaisen tuen piirissä.
7979: täysi-ikäistenkin opiskelijoiden turvauduttava            Täytettyään 17 vuotta nuori henkilö on jo
7980: vanhempiensa tai aviopuolison tukeen. Tämä on          oikeutettu työttömyysturvalain mukaisiin etuuk-
7981: kohtuuton rasite ja epätasa-arvoa lisäävä tekijä.      siin. Jotta opiskeluvaihtoehto myös tulevaisuu-
7982:    Opintotuen määrä on nostettava sellaiselle ta-      dessa on taloudellisilta eduiltaan riittävän edulli-
7983: solle, että se vastaa aktiiviväestölle asetettua vä-   nen verrattuna muihin nuorille tarjolla oleviin
7984: himmäistoimeentulotasoa. Tuen on katettava             toimeentulovaihtoehtoihin - ansiotyössä käyn-
7985: opiskelijan keskimääräiset elinkustannukset ja         tiin tai työttömyysturvaan - tulee opintoraha-
7986: määrältään sen on oltava niin suuri, että opiskeli-    muotoisen opintotuen lisääminen kohdistaa opis-
7987: ja voi opiskelukuukausien aikana vuodessa keskit-      kelijoihin 17 ikävuodesta lukien.
7988: tyä päätyöhönsä eli opiskeluun. Opiskelijan vel-          Seuraavasta taulukosta ilmenee oman talouden
7989: kaantumiskehityksen pysäyttämiseksi ja velkaan-        muodostaneen opiskelijan kohdalla lakialoitteen
7990: tumisen asteittaiseksi alentamiseksi on opintora-      mukainen opintotuki ja muutos nykyiseen tilan-
7991: han osuutta opintotuesta tuntuvasti lisättävä.         teeseen vuoden 1986 elinkustannusten mukaan.
7992: Valmistumisen jälkeisen ajan velkarasitusta on
7993: 
7994:                                                                Aloitteen
7995:                                           Nykyinen             mukainen
7996:                                           opintotuki           opintotuki      Muutos
7997:                                           1986-87               1990-91
7998: opintorahan perusosa ............ 152- 270 mk/kk              800 mk/kk        + 530    -   + 648 mk/kk
7999: opintorahan asumislisä ..........       350 mk/kk             350 mk/kk
8000: OQintolaina n .................... 500-1440 mk/kk            1150 mk/kk        -290 -       + 650 mk/kk
8001: yhteensä ........................ 882-2031 mk/kk             2300 mk/kk        ~+ 269   -   + 1418 mk/kk
8002: 
8003:   Tarkoituksena on, että vanhempiensa kotona           määrää alhaisemmaksi. Edellä mainittua tukea
8004: asuvien henkilöiden opintotuki vastaisi noin 60        korottaisivat nykyiseen tapaan korkeat asumisme-
8005: prosenttia edellä mainitusta opintotuen yhteis-        not, opiskelijan huollettavana olevat alaikäiset
8006: määrästä. Valtioneuvosto voisi lisäksi vahvistaa       lapset sekä korkeat opiskeluaikaiset opintolainan
8007: nuorimpien opiskelijaikäluokkien opintolainan          korkomenot.
8008: enimmäismäärän 10-20 prosenttia asetelman
8009:                                       1986 vp. -    LA n:o 47                                          3
8010: 
8011:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
8012: 
8013:    7 § 2 mom. Säännösmuutoksella jatketaan             3) Kohdan mukaan tarveharkintaperusteita
8014: opintolainojen korkotuen maksuaikaa nykyisestä      muutetaan siten, ettei täysi-ikäisen opiskelijan
8015: puolestatoista vuodesta 2, 5 vuoteen ja helpote-    opintotukea myönnettäessä huomioida enää van-
8016: taan näin vastavalmistuneiden velkarasitusta.       hempien varallisuutta, vaan että tarveharkinta
8017:    10 a §. Pykälälisäyksen tarkoituksena on         perustuu vain opiskelijan omiin ja hänen puoli-
8018:    1) Kohdan mukaan opintotuen opintoraha-          sonsa varallisuuteen.
8019: osuutta (opintorahan perusosa ja asumislisä) nos-      Lakialoite on tarkoitus saattaa voimaan 1 päi-
8020: tetaan siten, että opintovuonna 1990-1991 on        västä heinäkuuta 1987. Uudistus on tarkoitus
8021: opintorahaosuus täysi-ikäisen, vanhempien kodin     toteuttaa asteittain siten, että kustannuslisäykset
8022: ulkopuolella asuvan opiskelijan opintotuesta        jaetaan viidelle vuodelle ja asetettu tavoite saavu-
8023: 50 % . Asumislisän ja perusosan keskinäiseen        tetaan vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa. To-
8024: suhteeseen ei puututa, vaan suhde määräytyy         teutuksen yksityiskohdat ehdotetaan hyväksyttä-
8025: edelleen OTL:n 10 §:n mukaisesti.                   väksi vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon sisälly-
8026:    2) Kohdan mukaan nostetaan perheettömän,         tettävän tähän lakialoitteeseen perustuvan ohjel-
8027: muualla kuin vanhempiensa luona asuvan opis-        man yhteydessä. Ohjelmassa tulee lakialoitteen
8028: kelijan opintotuki 2 300 markkaan opiskelukuu-      mukainen opintotuen tavoitetaso saavuttaa niissä
8029: kaudelta 1. 7.1987 alkaen. Tuki sidotaan elinkus-   oppilaitosryhmissä, joissa opiskelijat ovat iältään
8030: tannusindeksiin siten, että tukea muutetaan sen     keskimäärin 20-vuotiaita tai sitä vanhempia opin-
8031: mukaan kuin elinkustannusindeksi on noussut         tovuodesta 1987-88 alkaen.
8032: tai laskenut edellisen vuoden joulukuusta ko.          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8033: vuoden joulukuuhun. Tuen määrää vähennetään
8034: OTL:n 4 ja 10 §:n nojalla huomioiden opiskeli-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8035: jan saarnat muut opintososiaaliset palvelut.               kiehdotuksen:
8036: 
8037: 
8038: 
8039: 
8040:                                               Laki
8041:                                    opintotukilain muuttamisesta
8042: 
8043:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8044:    muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotukilain (28/72) 7 §:n 2 momentti,
8045: sellaisena kuin se on 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (550/82), sekä
8046:   lisätään lakiin uusi 10 a §, seuraavasti:
8047: 
8048:                       7§
8049:                                                      si asteittain siten, että opintovuonna 1990-1991
8050:    Korkotuen maksaminen lopetetaan kolmen           opintorahan perusosa yhdessä opintorahan asu-
8051: vuoden kuluttua ensimmäisestä 1 §:ssä tarkoitet-     mislisän kanssa on vähintään 50 % oman talou-
8052: tujen opintojen päättymiskuukautta seuraavasta      den muodostaneiden opiskelijoiden opintolainan
8053: koronmaksupäivästä, kuitenkin viimeistään nel-      ja opintorahan yhteismäärästä;
8054: jäntoista vuoden kuluttua siitä, kun lainaerä on        2) Opintolainan ja opintorahan yhteismäärän
8055: ensimmäisen kerran nostettu.                        nostamiseksi ennen korotuksia ja opintososiaalis-
8056:                                                     ten palvelujen perusteella tehtäviä vähennyksiä
8057:                                                     asteittain siten, että yhteismäärä on vuoden 1986
8058:                      10 a §                         elinkustannusten mukaan laskettuna oman talou-
8059:   Vuosina 1987-1991 on tulo- ja menoarviossa        den muodostaneilla opiskelijoilla 2 300 markkaa
8060: varattava määräraha opintotuen riittävyyden pa-     opiskelukuukautta kohden. Mikäli elinkustan-
8061: rantamiseksi ja velkaantumisen rajoittamiseksi      nukset nousevat tai laskevat vuoden 1986 elin-
8062: seuraavasti:                                        kustannuksiin verrattuna, korotetaan tai alenne-
8063:    1) Opintorahan perusosan määrän nostamisek-      taan tätä opintotuen yhteismäärää opintovuosit-
8064: 4                                   1986 vp. -   LA n:o 47
8065: 
8066: tain elinkustannusten muutosten osoittamassa     vanhempien tulot ja varallisuus vaikuta opiskeli-
8067: suhteessa ensimmäisen kerran opintovuonna        joilla opintotuen saantiin.
8068: 1987-1988;
8069:    3) Opintotuen saantiperusteiden muuttami-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
8070: seksi siten, etteivät perheettömän opiskelijan   1987.
8071: 
8072: 
8073:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1986
8074: 
8075:        Mauri Pekkarinen             Timo Kietäväinen              Heimo Linna
8076:        Juhani Alaranta              Einari Nieminen               Paavo Vesterinen
8077:        Juhani Tuomaala              Lea Sutinen                   Hannu Tenhiälä
8078:        Matti Maijala                Kalevi Mattila                Tellervo Nousiainen
8079:        Marjatta Väänänen            Hannele Pokka                 Aapo Saari
8080:        Katri-Helena Eskelinen       Reino Karpola                 Hannu Kemppainen
8081:        Pirkko Ikonen                Sirkka-Liisa Anttila          Seppo Pelttari
8082:        Heikki Kokko                 Mikko Jokela                  Mauno Manninen
8083:                                     Tytti Isohookana-Asunmaa
8084:                                                  1986 vp.
8085: 
8086: Lakialoite n:o 48
8087: 
8088: 
8089: 
8090: 
8091:                                     Riihijärvi ym.: Ehdotus laiksi kiinteistöjen kaupan, kiinteistönväli-
8092:                                        tyksen ja kiinteistöhuoltotoiminnan kieltämisestä pankeilta, ra-
8093:                                        halaitoksilta ja niiden omistamilta yrityksiltä
8094: 
8095: 
8096:                                             Eduskunnalle
8097: 
8098:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8099: 
8100:    Tässä lakialaitteessa ehdotetaan lailla kiellettä-     Laki asettaisi esteen myös pankkien suoritta-
8101: väksi oikeus harjoittaa ansiotarkoituksessa kiin-       mille suurille yrityskaupoille.
8102: teistöjen kauppaa, kiinteistönvälitystä ja kiinteis-
8103: töhuoltotoimintaa pankeilta, rahalaitoksilta ja
8104: niiden omistamilta yrityksiltä.
8105: 
8106: 
8107: 
8108: 
8109:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
8110: 
8111:    Pankkien toiminta-ala on viime vuosina rön-          minta ja yrittäminen eivät sisältyneet toiminta-
8112: syillyt aloille, joita ei voida pitää mitenkään         ajatukseen silloin kun maassamme aloitettiin
8113: pankkitoiminnan piiriin kuuluvina.                      pankkitoiminta.
8114:    Kiinteistöjen myynti ja välittäminen mm. on             Nykyisen käytännön vallitessa joutuvat yksityi-
8115: sen laatuista yritystoimintaa, että sitä ei voida       set asunnontarvitsijat hyvin usein pankkien ar-
8116: pitää pankkien toimintaan kuuluvana. Liiketoi-          moille. Yksityisyyden suoja vaaramuu ja samalla
8117: minnan ja pankkitoiminnan yhdistymistä ei voi-          asuntojen hinnat muodostuvat keinotekoisiksi ja
8118: da puolustella yrittämisen vapaudella, sillä myy-       liian korkeiksi. Myös gryndereiden asema vahvis-
8119: jän ja rahoittajan ollessa sama yritys vaaramuu         tuu nykytilanteen vallitessa.
8120: ostajan oikeusturva ja kaupan vapaus. Sama kos-            On myös väärin se, että suurten pankkien
8121: kee myöskin pankkien kiinteistöhuoltotoimintaa,         johtoporras määrää suurten yritysten kaupat ja
8122: joka viime vuosina edullisen rahoituksen turvin         niiden omistuksen. Viime aikoina suurilla yritys-
8123: on päässyt monilla paikkakunnilla lähes monopo-         kaupoilla on horjutettu jopa kokonaisten kuntien
8124: liasemaan. Tämä toiminta on osaltaan ollut myös         talouksia ja aiheutettu yksityisten ihmisten ja
8125: vaikuttamassa työttömyyden lisääntymiseen ta-           perheiden hätää myytyjen yritysten työntekijöi-
8126: lonmiesten ammattikunnan häviämisen kautta ja           den usein joutuessa työttömiksi.
8127: aiheuttanut samalla turvattomuutta esimerkiksi             Eduskunnan korkeimpana valtioelimenä on
8128: vanhusten ja sairaiden parissa.                         mielestämme puututtava kiireellisesti näihin va-
8129:    Kaupan vapauden ja yksityisen ihmisen oi-            kaviin epäkohtiin.
8130: keusturvan tähden on välttämätöntä, että pank-             Edelliseen perustuen ehdotamme,
8131: kitoiminta irrotetaan liiketoiminnasta huolehti-
8132: maan yksinomaan niistä toiminnoista, jotka alun                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8133: perin sisältyivät pankkien toiminta-ajatukseen.                kiehdotuksen:
8134: Kiinteistöjen kauppa, välitys, kiinteistöhuoltotoi-
8135: 
8136: 
8137: 
8138: 
8139: 2603780
8140: 2                                      1986 vp. -     LA n:o 48
8141: 
8142:                                                 Laki
8143:         kiinteistöjen kaupan, kiinteistönvälityksen ja kiinteistöhuoltotoiminnan kieltämisestä
8144:                       pankeilta, rahalaitoksilta ja niiden omistamilta yrityksiltä
8145: 
8146:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8147: 
8148:                         1 §                                                 3§
8149:    Pankit, rahalaitokset ja niiden omistamat yri-       Tarkempia ohjeita lain soveltamisesta annetaan
8150: tykset eivät saa ansiotarkoituksessa harjoittaa       asetuksella.
8151: kiinteistöjen kauppaa, kiinteistöjen välitystä eikä
8152: kiinteistöhuoltotoimintaa.                                                  4§
8153:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta
8154:                        2§                             1987.
8155:    Tällä lailla kumotaan sen kanssa ristiriidassa
8156: olevat säännökset.
8157: 
8158:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1986
8159: 
8160:           Heikki Riihijärvi            Pentti Kettunen              Reino Jyrkilä
8161:           Mikko Vainio                 Arvo Kemppainen              Vieno Eklund
8162:           Ulla Lehtinen                Irma Rosnell                 Reino Paasilinna
8163:           Pentti Skön                  J. Juhani Kortesalmi         Helvi Koskinen
8164:           Veikko Vennamo               Liisa Arranz                 Anssi Joutsenlahti
8165:                       Terho Pursiainen                      Martti Ratu
8166:                                                  1986 vp.
8167: 
8168: Lakialoite n:o 49
8169: 
8170: 
8171: 
8172: 
8173:                                     V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi Loviisan ja Olkiluodon ydinvoima-
8174:                                        loiden käytön lopettamisesta ja uusien ydinvoimaloiden rakenta-
8175:                                        misen kieltämisestä
8176: 
8177: 
8178:                                             Eduskunnalle
8179: 
8180: 
8181:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8182: 
8183:   Lakialaitteessa ehdotetaan, että nyt toiminnas-      voimaan tullessa kiellettäisiin maassamme uusien
8184: sa olevat Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalat          ydinvoimaloiden rakentaminen.
8185: suljetaan vuodesta 2000 alkaen ja samalla lain
8186: 
8187: 
8188: 
8189:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
8190: 
8191:    Ydinvoimaloiden turvallisuudesta ovat myös          tehdyissä mielipidehaastatteluissa huomattava
8192: asiantuntijat olleet kaiken aikaa useampaa eri         osa valituista kansanedustajista ilmoittautuikin
8193: mieltä. Ne asiantuntijat, jotka ovat myötäilleet       ydinvoimaan kielteisesti suhtautuvien joukkoon,
8194: ydinvoiman puolustajia ja suurteollisuutta, ovat        niin viime aikoina tämä joukko oli huvennut jo
8195: lausunnoissaan todenneet ydinvoiman olevan             lähes kouralliseksi. Suuretollisuuden manipuloin-
8196: vaaratoma ja ympäristöystävällistä, kun taas toi-      ti oli tuottanut selvän tuloksen.
8197: set asiantuntijat ovat selvästi tuoneet esille tähän       Viimeistään nyt on kaikille käynyt selväksi,
8198: energiamuotoon liittyvät riskit.                       miten vaarallisten asioiden kanssa olemme teke-
8199:    SMP on koko olemassaolonsa ajan kuulunut            misissä. Tähän saakka moni on uskonut niitä
8200: jälkimmäiseen joukkoon ja vastustanut vaarallista      asiantuntijoita, jotka ovat vakuuttaneet ydin-
8201: ja syöpää aiheuttavaa ydinvoimaa.                      voiman taloudellisuutta, vaarattomuutta ja ym-
8202:    Kun Yhdysvalloissa tapahtuneesta Harrisbur-         päristöystävällisyyttä. Nyt tilanne on toinen. Em-
8203: gin ydinvoimalaturmasta on nyt kulunut seitse-         me enää voi luottaakaan siihen, että me suoma-
8204: män vuotta, on julkisuudessa todettu, että vielä-      laiset olisimme täällä kaukana pohjoisessa turvas-
8205: kään ei voida mennä voimalan sisälle. Nyt Neu-         sa kuin herran kukkarossa, vaan saasteet voivat
8206: vostoliitossa vapun edellä tapahtunut Tshernoby-       kulkeutua tännekin, ja kaikkein suurin riski on
8207: lin ydinvoimalaturma osoittaa, että ne mieli-          silloin, jos meidän omat voimalamme pettävät ja
8208: piteet, jotka ovat olleet kielteisiä ja kriittisiä     levittävät radioaktiivisia laskeumia päällemme.
8209: ydinvoiman suhteen, ovat olleet oikeita. Nämä             Näiden ydinvoiman vaarojen torjumiseen on
8210: kaksi turmaa osoittavat, että olemme tekemisissä       olemassa vain yksi keino. Se keino on olemassa
8211: todella vaarallisten asioiden kanssa. Ja vieläpä       olevien kaikkien ydinvoimaloiden sulkeminen ja
8212: asioiden, joita ihminen ei voi vakavan tilanteen       u~sien ydinvoimaloiden rakentamisen kieltä-
8213: tullen hallita.                                        mmen.
8214:    Viime vuosina on maassamme käyty vilkasta              Ruotsi onkin tehnyt jo päätöksen tällaisesta
8215: keskustelua tulevaisuuden energiapolitiikkamme         menettelystä. Suomi voi seurata esimerkkiä ja
8216: suunnasta. Ennen Neuvostoliitossa tapahtunutta         tehdä samoin. Myös Yhdysvalloissa on ydin-
8217: turmaa yleinen mielipide oli jo vaarallisen myön-      voimalasuunnitelmat jäädytetty.
8218: teinen ydinvoiman lisäämiselle. Poliittisista puo-        Riittävän pitkän siirtymäajan kuluessa voidaan
8219: lueistamme vain SMP enää vastusti yksiselitteisen      nyt ydinvoimalla tuotetun sähköntuotannon tyh-
8220: selvästi ydinvoimaa. Vaikka viime vaalien jälkeen      jiön paikkaamiseksi rauhassa miettiä muita tur-
8221: 2603995
8222: 2                                       1986 vp. -     LA n:o 49
8223: 
8224: vallisempia ja järkeviä vaihtoehtoja. Riittävä siir-   se historiaan käänteentekevän energiapolitiikan
8225: tymäaika on runsaat 13 vuotta, eli nyt Suomessa        eduskuntana.
8226: kaupallisessa käytössä olevat ydinvoimalat voi-          Edelliseen viitaten ehdotamme,
8227: daan sulkea vuonna 2000. Tällöin vuosi 2000
8228: voidaan julistaa vaarauoman energian vuodeksi.                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8229: Kun tämä eduskunta tekee vielä päätöksen, jää                 lakiehdotuksen:
8230: 
8231: 
8232:                                                  Laki
8233:      Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloiden käytön lopettamisesta ja uusten ydinvoimaloiden
8234:                                    rakentamisen kieltämisestä
8235: 
8236:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8237: 
8238:                         1§                                                   3§
8239:   Tällä lailla kielletään ydinvoimalla tuotettavan       Lain soveltamista valvoo valtioneuvosto.
8240: sähkön, lämmön tai muun energian valmistami-
8241: nen niin, että nyt käytössä olevat Loviisan ja
8242: Olkiluodon ydinvoimalaitokset pysäytetään ja                                 4§
8243: suljetaan viimeistään vuonna 2000.                       Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamises-
8244:   Sulkemisen jälkeen voimaloiden omistajien on         ta annetaan asetuksella.
8245: meneteltävä niin kuin laissa säädetään.
8246:                                                                             5§
8247:                      2§                                  Tämä laki tulee voimaan       päivänä
8248:   Uusien ydinpohtoaineella toimivien laitosten         kuuta 1986.
8249: rakentaminen on kielletty.
8250: 
8251:       Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1986
8252: 
8253:           Veikko Vennamo                   Pentti Kettunen               J. Juhani Kortesalmi
8254:           Helvi Koskinen                   Mikko Vainio                  Liisa Arranz
8255:           Lea Mäkipää                      Urpo Leppänen                 Ulla Lehtinen
8256:           Anssi Joutsenlahti               Reino Jyrkilä                 Heikki Riihijärvi
8257:           Urho Pohto                       Pentti Skön                   Vieno Eklund
8258:                                                  1986 vp.
8259: 
8260: Lakialoite n:o 50
8261: 
8262: 
8263: 
8264: 
8265:                                     Turpeinen ym.: Ehdotus laiksi elokuvien tarkastuksesta annetun
8266:                                       lain 3 §:n muuttamisesta
8267: 
8268: 
8269:                                              Eduskunnalle
8270: 
8271:                                ALOITTEEN PÄÄASIAlliNEN SISÄLTÖ
8272: 
8273:   Aloitteen allekirjoittajat esittävät tehtäväksi li-   sena tms. koko rotuun tai kansakuntaan liittyviä
8274: säyksen elokuvien tarkastuksesta annetun lain           kielteisiä piirteitä omaavana ryhmänä. Näillä elo-
8275: kolmanteen pykälään, jossa luetellaan elokuvien         kuvilla ruokitaan ennakkoluuloja ja ne ovat omi-
8276: hyväksymisperusteet. Lisäyksen on tehnyt välttä-        aan viholliskuvia rakentamalla estämään kansojen
8277: mättömäksi sellaisten elokuvien voimakas lisään-        välisen ystävyyden ja yhteisymmärryksen rakenta-
8278: tyminen, joissa valmistusmaahan nähden vieras           mista.
8279: kansakunta esitetään tyhmänä, raakana, alkeelli-
8280: 
8281: 
8282: 
8283:                                               PERUSTELUT
8284: 
8285:    Laissa elokuvien tarkastuksesta hylkäämisperus-      sia kohtaan. Vaikka tällaisten elokuvien esittämi-
8286: teena pidetään kyllä hyvien tapojen vastaisuutta,       nen ei huonontaisikaan Suomen suhteita kysei-
8287: väkivaltaisuutta, mielenterveyden vahingoitta-          siin kansakuntiin ja valtioihin, tulisi elokuvatar-
8288: mista tai esimerkiksi valtakunnan suhteiden huo-        kastamon kieltää tällaisten viholliskuvia aiheutta-
8289: nontamista ulkovaltoihin.                               vien elokuvien esittäminen pelkästään siksi, että
8290:    Aloitteen tarkoituksena on puuttua siihen,           tämäntyyppistä todellisuuden vääristelyä ei voida
8291: että nyt kyseenä olevat elokuvat vahingoittavat         pitää kansakuntamme arvon mukaisena.
8292: ensisijaisesti katsojien arvoa synnyttämällä ennak-        Edellä mainitun perusteella ehdotamme,
8293: koluuloja, vääristämällä oikeustajua (mikä on
8294: mielenterveyden vahingoittamisen hienovarainen                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8295: muoto) ja synnyttämällä viholliskuvia elokuvan                 kiehdotuksen:
8296: valmistusmaahan nähden vieraan maan kansalai-
8297: 
8298: 
8299: 
8300:                                                   Laki
8301:                      elokuvien tarkastuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
8302: 
8303:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elokuvien tarkastuksesta 29 päivänä toukokuuta 1965
8304: annetun lain (299/65) 3 §:n 2 ja 3 momentti näin kuuluviksi:
8305: 
8306:                         3 §                             luomalla tai muulla tavoin vaikuttamaan oikeus-
8307:                                                         tajua tai mielenterveyttä vahingoittavasti, älköön
8308:   Jos elokuva, ottaen huomioon miten sen ta-            elokuvaa myöskään hyväksyttäkö esitettäväksi.
8309: pahtumat on kuvattu tai millaisessa yhteydessä             Elokuvaa älköön niin ikään hyväksyttäkö esi-
8310: ne on esitetty, on epäsiveellinen, raaistava taikka     tettäväksi, milloin sen esittäminen saattaa vaa-
8311: on omiaan kauhua herättämällä, viholliskuvia            rantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tahi
8312: 260396P
8313: 2                                  1986 vp. -   LA n:o 50
8314: 
8315: maanpuolustusta tai on omiaan synnyttämään        Tämä laki tulee v01maan   päivänä
8316: rotuun tai kansakuntaan kohdistuvia ennakko-    kuuta 198 .
8317: luuloja taikka huonontaa valtakunnan suhteita
8318: ulkovaltoihin.
8319: 
8320: 
8321: 
8322:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1986
8323: 
8324:        Pirkko Turpeinen            Mikko Kuoppa                Sten Söderström
8325:        Ensio Laine                 Ulla-Leena Alppi            Reijo Lindroos
8326:        Maija Rajantie              Marjatta Stenius-Kaukonen   Kati Peltola
8327:        Liisa Jaakonsaari           Esko Helle                  Marja-Liisa Löyttyjärvi
8328:        Irma Rosnell                Matti Kautto                Seppo Toiviainen
8329:        Timo Laaksonen              Osmo Vepsäläinen            Pekka Leppänen
8330:        Juhani Vähäkangas           Heli Astala                 Arvo Kemppainen
8331:        Liisa Kulhia                Pentti Skön                 Helvi Koskinen
8332:        Lea Mäkipää                 Ole Wasz-Höckert            Pähr-Einar Hellström
8333:        Martti Lähdesmäki           Sakari Knuuttila            Paula Eenilä
8334:        Jouko Tuovinen              Pentti Kettunen             Tapio Holvitie
8335:        Tytti Isohookana-Asunmaa    Timo Kietäväinen            Hannu Kemppainen
8336:        Kari Rajamäki               Jussi Ranta                 Marja-Liisa Tykkyläinen
8337:        Ulla Lehtinen               Marjatta Väänänen           Lea Sutinen
8338:        Katri-Helena Eskelinen      Jukka Vihriälä              Mikko Vainio
8339:        Erkki Moisander             Sirpa Pietikäinen           Jouni J. Särkijärvi
8340:        Tuula Paavilainen           Esko-Juhani Tennilä         Sinikka Hurskainen-Leppänen
8341:        Arja Alho                   Juhani Surakka              Risto Ahonen
8342:        Inger Hirvelä               Ilkka Kanerva               Helena Pesola
8343:                                                  1986 vp.
8344: 
8345: Lakialoite n:o 51
8346: 
8347: 
8348: 
8349: 
8350:                                     Hetemäki-Olander: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
8351:                                        22 §:n muuttamisesta
8352: 
8353: 
8354: 
8355:                                              Eduskunnalle
8356: 
8357:    Suomen kulttuurielämän kasvu on viime vuo-           lähdevero. Tämän käytännön omaksuminen joh-
8358: sina ollut ennen näkemätön. Suomi on tullut              taa kaksinkertaiseen verotukseen taiteilijan osalta
8359: tunnetuksi maana, jossa on suurenmoinen kan-            ja hallintomenojen kasvuun juhlien järjestäjien
8360: sainvälinen kulttuuritarjonta niin kesällä kuin         osalta. Selvää on, että niin musiikki-, tanssi- kuin
8361: talvellakin. Juhlien korkea taso on saavutettu          näyttämötapahtumienkin taso tulee laskemaan
8362: ensiluokkaisten - niin kotimaisten kuin ulko-           lähdeveron kaavamaisen kannon seurauksena.
8363: maistenkin - esiintyjien avulla. Samalla niistä         Ehdotus valtionapuosuuden lisäämiseksi tuskin
8364: on muodostunut tilaisuuksia, joissa on syntynyt         johtaa tulokseen. Ainoa kestävä tapa ratkaista
8365: mahdollisuus hedelmälliseen vuorovaikutukseen           syntynyt pulma on vapauttaa konserttitoimistolle
8366: kotimaisten ja ulkomaisten taiteilijoiden välillä.      maksettava taiteilijan palkkio lähdeverosta. Val-
8367:    Tähänastisen käytännön mukaan juhlien järjes-        tiovarainministeriön tulisi, opetusministeriötä
8368: täjät ovat maksaneet taiteilijavierailusta aiheutu-     kuultuaan, voida harkita mitä tällaiset tapahtu-
8369: neet kulut ja palkkiot sille konserttitoimistolle tai   mat olisivat. Taidepalkintojen verovapauden
8370: agentille, jonka kautta taiteilijavierailu on järjes-   osalta on vastaavaa menettelyä jo menestyksek-
8371: tetty. Konserttitoimisto tai agentti on vuorostaan      käästi sovellettu.
8372: perinyt veron taiteilijan kotimaan lainsäädännön           Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
8373: edellyttämällä tavalla.                                 tamme,
8374:    Korkeimman hallinto-oikeuden kesäkuussa
8375: 1983 tekemän päätöksen mukaan on myös koti-                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8376: maisen järjestäjän perittävä taiteilijan palkkiosta             lakiehdotuksen:
8377: 
8378:                                                  Laki
8379:                            tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
8380: 
8381:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti                       .      .          .
8382:   muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- Ja varalhsuusverolam (1043/74) 22 §:n
8383: 4 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta 1~81 annetussa laissa (432/81), sekä
8384:   lisätään 22 §:n 1 momenttiin uusi 2 b kohta seuraavasu:
8385: 
8386:                       22 §                              alalla järjestettävät kilpailut ja tapahtumat, joita
8387:   Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:                    on pidettävä edellä 1 momentin 2 a ja 2 b
8388:                                                         kohdissa tarkoitettuina taiteellisesti merkittävinä
8389:    2 b) palkkiota, joka maksetaan Suomessa sä-          valtakunnallisina tai kansainvälisinä kilpailuina ja
8390: vel-, tanssi- ja näyttämötaiteen alalla järjestetys-    tapahtumina.
8391: tä, taiteellisesti merkittävästä valtakunnallisesta
8392: tai kansainvälisestä tapahtumasta ulkomaalaisen            Tämä laki tulee voimaan        päivänä
8393: esiintyjän konserttitoimistolle, mikäli esiintyjä on    kuuta 198 . Lakia sovelletaan vuodelta 1979
8394: muualla kuin Suomessa asuva henkilö,                    toimitettavassa verotuksessa. Lain tultua voimaan
8395:                                                         valtiovarainministeriö nimeää opetusministeriön
8396:   Valtiovarainministeriö nimeää vuosittain etu-         esityksestä vuosilta 1979-198 toimitettavia ve-
8397: käteen opetusministeriön esityksestä ne taiteen         rotuksia varten ne säveltaiteen alalla sanottuina
8398: 260397Q
8399: 2                                      1986 vp. -     LA n:o 51
8400: 
8401: vuosina järjestetyt tai järjestettävät tapahtumat,    valtakunnallisina tai kansainvälisinä tapahtumi-
8402: joita on pidettävä 22 §:n 1 momentin 2 b              na.
8403: kohdassa tarkoitettuina taiteellisesti merkittävinä
8404: 
8405: 
8406: 
8407:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1986
8408: 
8409:                                          Elsi Hetemäki-Olander
8410:                                                1986 vp.
8411: 
8412: Lakialoite n:o 52
8413: 
8414: 
8415: 
8416: 
8417:                                   Martikainen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta
8418: 
8419: 
8420:                                           Eduskunnalle
8421: 
8422:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8423: 
8424:   Hallituksen esityksessä n:o 52 ehdotetaan          topolttoaineille. Tähän asti ne ovat olleet liike-
8425: muutoksia polttoaineiden ja energiantuotannon        vaihtoverosta vapaita. Aloitteessa esitetään, että
8426: verotusta koskevaan verolainsäädäntöön. Lakiesi-     yleisilmailussa käytettävien poltto- ja voiteluai-
8427: tykseen liikevaihtoverolain muuttamisesta sisältyy   neiden myynti ja maahantuonti olisi edelleen
8428: ehdotus liikevaihtoveron säätämisestä myös len-      verotonta.
8429: 
8430: 
8431: 
8432: 
8433:                                             PERUSTELUT
8434: 
8435:    Korkean kustannustason, muun muassa kalus-        metsäpalolento-, kartoitus-, ilmavalokuvaus-, sai-
8436: ton liikevaihtoveron, johdosta yleisilmailumme       raankuljetus- ja harrastuslentotoimintaan. Aika-
8437: toimii suurissa vaikeuksissa. Lentokaluston keski-   taulun mukainen lentoliikenne sekä puolustus-
8438: ikä lähentelee pian pariakymmentä vuotta. Vuo-       voimien ja rajavartiolaitoksen lentotoiminta säi-
8439: tuiset lentotuntimäärät ovat 1960-luvun lopun        lyisivät liikevaihtoverotuksen ulkopuolella.
8440: tasolla, samoin koulutettujen uusien lentäjien          Maassamme on viime vuosina tankattu lento-
8441: määrä.                                               polttoaineita noin 300 000 m 3 . Tästä yleisilmai-
8442:    Hallituksen suunnitelma energiaverotuksen         lun osuus on n. 5 000 m 3 eli alle kaksi prosent-
8443: uudistamiseksi sisältää liikevaihtoveron säätämi-    tia. Tämä 2 % on nyt esitetty verolle pantavaksi.
8444: sen myös lentopolttoaineille. Tähän asti ne ovat     Verokertymä tästä määrästä verrattuna muuhun
8445: olleet liikevaihtoverosta vapaita, mutta niissä on   polttoaineverotukseen on valtiontaloudelle täysin
8446: ollut valmisteveroa lentobensiinissä 8,11 penniä     merkityksetön.
8447: litralta ja lentopetrolissa 3,95 penniä litralta.       Hallituksen esitystä liikevaihtoverolain 3 §: n
8448: Tapahtunut yleinen öljyn hinnan lasku ei ole         muuttamisesta tulisikin muuttaa siten, että myös
8449: näkynyt lentopolttoaineiden hinnoissa, ei varsin-    yleisilmailussa käytettävien pohto- ja voitelu-
8450: kaan lentobensiinissä. Lentobensiinin vähittäis-     aineiden myynti ja maahantuonti olisi verotonta.
8451: hinta Helsingissä maaliskuussa 1986 oli vain            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8452: 10 penniä litralta alhaisempi kuin vuotta aikai-     nioittavasti,
8453: semmin. Lentopeteolin hinta laski samana aikana
8454: 36 penniä litralta.                                            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8455:    Polttoaineen hinnannousu kohdistuu yksin-                lakiehdotuksen:
8456: omaan yleisilmailuun eli koulutus-, taksilento-,
8457: 
8458: 
8459: 
8460: 
8461: 260398R
8462: 2                                       1986 vp. -     LA n:o 52
8463: 
8464:                                                 Laki
8465:                                   liikevaihtoverolain muuttamisesta
8466: 
8467:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8468:    kumotaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain (532/63) 3 §:n 1 momentin
8469: f kohta, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (967 /84),
8470:    muutetaan 2 §:n 1 ja 2 momentti, 3 §:n 1 momentin b kohta, 9 §:n 2 momentti, 14 § ja 18 §:n
8471: 1 momentti, sellaisena kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentin b kohta 25 päivänä marraskuuta 1977
8472: annetussa laissa (841177), 14 § osittain muutettuna 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetulla lailla
8473: (418/78) ja 10 päivänä heinäkuuta 1979 annetulla lailla (613/79) ja 18 §:n 1 momentti osittain
8474: muutettuna 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetulla lailla (608/76) ja 16 päivänä helmikuuta 1979
8475: annetulla lailla (176/ 79) sekä
8476:    lisätään lakiin väliaikaisesti uus1 3 a ja 18 a § seuraavasti:
8477: 
8478:                        2§                             harjoittavan lentoyhtiön sekä puolustusvoimien
8479:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 52)            ja rajavartiolaitoksen lentotoiminnassa sekä yleis-
8480:                                                       ilmailussa käytettävät poltto- ja voiteluaineet
8481:                     3§                                sekä raa' at maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä
8482:  Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti ja         saadut raa' at öljyt;
8483: maahantuonti:
8484: 
8485:    b) pyöreä puutavara, myös kyllästettynä tai                  3 a, 9, 14, 18 ja 18 a §
8486: lahosuojattuna, halot, pilkkeet, polttohake ja          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 52)
8487: -puupuristeet, polttoturve, polttoaineena yleises-
8488: ti käytettävät turvejalasteet ja teollisuuden jäte-
8489: aineet, jätelipeä eli polttoliemi, poronjäkälä sekä                Voimaantulosäännös
8490: kotimaan lentoliikennettä säännöllisin vuoroin          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 52)
8491: 
8492: 
8493:       Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1986
8494: 
8495:           Olavi Martikainen              Erkki Moisander               Kari Rajamäki
8496:           Heikki Riihijärvi              Veikko Vennamo                Katri-Helena Eskelinen
8497:                       Lea Sutinen                              Juhani Vähäkangas
8498:                                                  1986 vp.
8499: 
8500: Lakialoite n:o 53
8501: 
8502: 
8503: 
8504: 
8505:                                     Puolanne ym.: Ehdotus laiksi maidon ja sianlihan vientikustannus-
8506:                                        maksusta annetun lain muuttamisesta
8507: 
8508: 
8509:                                             Eduskunnalle
8510: 
8511: 
8512:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8513: 
8514:    Lakialoitteessa ehdotetaan maidon ja sianlihan       osuutta vientikustannuksista. Meijerit tekevät
8515: vientikustannusmaksusta annettua lakia muutet-          tuottajien kanssa tuotantosopimukset ja maksavat
8516: tavaksi siten, että meijerit maksavat vastaanotta-      niiden määrän ylittävästä maidosta alemman hin-
8517: mastaan ns. perusmaitomääränsä ylittävästä mai-         nan. Tuottajilta ei vientikustannusmaksua perit-
8518: tomäärästä vientikustannusmaksun, joka vastaa           täisi.
8519: suuruudeltaan       maidontuottajilta   perittävää
8520: 
8521: 
8522:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
8523:    Hallitus ehdottaa (HE n: o 57) tilakohtaisiin        kin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei voi hy-
8524: kiintiöihin perustuvaa maidon kaksihintajärjes-         väksyä tilakohtaisten kiintiöiden käyttämistä tä-
8525: telmää jatkettavaksi edelleen ja peräti kolmella        hän tarkoitukseen. Samoin on asian laita maata-
8526: vuodella. Järjestelmän monet epäkohdat eivät            louden luonnollisen rakennekehityksen jarrutta-
8527: siten ole saaneet hallitusta harkitsemaan muutok-       misen suhteen.
8528: sia, jotka olisivat välttämättömät maatalouden             Tilakohtainen kiintiöjärjestelmä voidaan kor-
8529: tulevan kehityksen kannalta.                            vata muuttamalla vientimaksulakia siten, että
8530:    Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että              meijerit maksavat ns. perusmaitomääränsä ylittä-
8531: järjestelmän kielteiset vaikutukset ovat niin suu-      vältä maitomääräitä vientikustannusmaksun, joka
8532: ret, ettei sitä pitäisi jatkaa. Eduskuntaryhmä          vastaa maidontuottajilta perittävää osuutta vien-
8533: ehdottaa hallituksen esityksestä poiketen siirryt-      tikustannuksista. Meijerit tekevät tuottajien kans-
8534: täväksi meijerikohtaiseen kiintiöjärjestelmään,         sa tuotantosopimukset ja maksavat niiden mää-
8535: jolla olisi monia etuja tilakohtaiseen kiintiöön        rän ylittävästä maidosta alemman hinnan. Tuot-
8536: verrattuna.                                             tajilta ei vientikustannusmaksua peritä. Meijerit
8537:    Tilakohtainen järjestelmä tulee ylläpitämään         saadaan näin kantamaan vastuuta ylituotannon
8538: byrokratiaa niin kauan kuin se on voimassa. Aina        pienentämisestä.
8539: tulee olemaan tiloja, jotka putoavat väliin. Pa-           Meijerien yhteinen perustuotantomäärä on
8540: hinta kuitenkin on, että tilakohtaisista kiintiöistä    määritelty siten, että se yhdessä vientikustannus-
8541: on muodostunut paha jarru sukupolvenvaihdos-            maksun pennimäärän kanssa vastaa maatalondel-
8542: ten suorittamiselle. Tilan ostoa harkitsevien           ta maataloustulolain mukaan perittävää vienti-
8543: nuorten olisi ehdottomasti saatava etukäteen tie-       kustannusosuutta. Perustuotantomäärä vuonna
8544: tää tilan tulevat tuotantomahdollisuudet. Näin ei       1987 on 2 695 miljoonaa litraa, ja se muuttuu
8545: nyt ole asian laita, koska mahdollisista uusista        yhdenmukaisesti maataloustulolain sisältämien
8546: kiintiöistä ja kiintiöiden lisäyksistä päätetään vas-   tavoitteiden kanssa. Meijerien osuus lasketaan
8547: ta jälkeenpäin.                                         samassa suhteessa, kuin ne vuonna 1985 ottivat
8548:    Nykyinen kiintiöjärjestelmä siirtää koko ajan        vastaan maitoa.
8549: maidontuotantoa etelästä pohjoiseen päin. Maa-             Perusteista, joiden mukaan meijerikohtaista
8550: ja metsätalousministeri ilmoitti vastauksessaan         kiintiöjärjestelmää sovelletaan, sopivat tuottaja-
8551: kirjalliseen kysymykseen, että tämä on tarkoitus-       järjestöt ja meijerijärjestöt vuosittain. Tällöin on
8552: 
8553:  260432D
8554: 2                                        1986 vp. -    LA n:o 53
8555: 
8556: otettava huomioon, että sukupolvenvaihdosten             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8557: yhteydessä aloinavien ja yleensäkin nuorten tuot-
8558: tajien toimeentulomahdollisuudet turvataan. La-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8559: ki on voimassa kolme vuotta, eli saman ajan kuin              kiehdotuksen:
8560: nykyinen maataloustulolaki.
8561: 
8562:                                                 Laki
8563:             maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta annetun lain muuttamisesta
8564: 
8565:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8566:    kumotaan maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta 30 päivänä joulukuuta 1982 annetun lain
8567: (1101182) 6 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1983 annetussa laissa
8568: (511183 ),
8569:   muutetaan 2 §, 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti,
8570:   näistä 6 §:n 1 momentti sellaisina kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
8571: (1003/85), sekä
8572:   lisätään lakiin uusi 5 a § seuraavasti:
8573:                         2§                                                     5a §
8574:   Tässä laissa tarkoitettua sianlihan vientikustan-       Meijerikohtaisen kiintiöjärjestelmän soveltami-
8575: nusmaksua ei oteta maatalouden kustannuksina           sesta sopivat vuosittain meijerijärjestöt ja tuotta-
8576: huomioon maataloustulon kehittämistä koskevis-         jajärjestöt keskenään. Päätöksiä tehtäessä on etu-
8577: sa neuvotteluissa. Maidon vientikustannusmaksu         sijalle asetettava nuorten viljelijöiden toimeentu-
8578: otetaan huomioon maatalouden saamana tulona.           lon turvaaminen.
8579: 
8580:                         5§                                                     6§
8581:    Maidon vientikustannusmaksua suoritetaan              Maidon vientikustannusmaksun suuruus on
8582: maidontuottajilta vastaanotetun maitolitramää-         120 penniä litralta.
8583: rän perusteella. Maksua on suoritettava kuukau-
8584: sittain siltä litramäärältä, jolla meijerin vastaan-
8585: otto ylittää sille lasketun osuuden perustuotanto-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
8586: määrästä. Perustuotantomäärä vuonna 1987 on            kuuta 1986.
8587: 2 695 miljoonaa litraa ja se muuttuu yhdenmu-            Poiketen siitä, mitä 29 §:ssä on säädetty mai-
8588: kaisesti maataloustulolain sisältämien tavoittei-      dosta, tätä lakia sovelletaan lain voimaantulopäi-
8589: den kanssa. Meijerin osuus perustuotantomääräs-        vänä tai sen jälkeen vuosina 1987-89 vastaan-
8590: tä on se osuus, joka meijerillä oli 1.9.1983-          otettuun maitoon.
8591: 31.8.1985 vastaanotetusta maitomäärästä.
8592: 
8593: 
8594: 
8595:       Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1986
8596: 
8597:           Ulla Puolanne                    Heikki Perho                    Mauri Miettinen
8598:           Kimmo Sasi                       Pirjo Rusanen                   Matti Viljanen
8599:           Juho Koivisto                    Helena Pesola                   Matti Lahtinen
8600:           Aila Jokinen                     Anna-Kaarina Louvo              Liisa Hilpelä
8601:           Aino Pohjanoksa                  Eeva Turunen                    Toivo T. Pohjala
8602:           Pertti Salolainen                Pentti Mäki-Hakola              Jouni J. Särkijärvi
8603:           Heikki Järvenpää                 Ilkka Suominen                  Lauri Impiö
8604:           Sampsa Aaltio                    Tuulikki Petäjäniemi            Saara Mikkola
8605:           Sirpa Pietikäinen                Sakari Valli                    Tauno Valo
8606:           Iiro Viinanen                    Eva-Riitta Siitonen             Riitta Uosukainen
8607:           Erkki Moisander                  Rirva Laurila                   Riitta Jouppila
8608:           Martti Tiuri                     Kaarina Dromberg                Ilkka Kanerva
8609:                                                  1986 vp.
8610: 
8611: Lakialoite n:o 54
8612: 
8613: 
8614: 
8615: 
8616:                                     Puolanne ym.: Ehdotus laiksi yksityismetsälain väliaikaisesta muut-
8617:                                       tamisesta
8618: 
8619: 
8620:                                             Eduskunnalle
8621: 
8622:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8623: 
8624:    Aloite on rinnakkaisesitys hallituksen esityksel-    sityismetsälain mukaista paljaaksi hakkuun jäl-
8625: le laiksi pellonraivauksen väliaikaisesta rajoitta-     keistä metsittämiskustannusta.
8626: misesta (HE n:o 58). Kokoomuksen ehdotuksessa              Kertyneet maksut tulisi ehdotuksen mukaan
8627: lähdetään siitä, ettei pellonraivausta saateta lu-      käyttää peltoalueiden metsittämisen edistämi-
8628: vanvaraiseksi eikä muutoinkaan rajoiteta maan-          seen. Tämä tapahtuisi metsittämispalkkioiden
8629: käyttöä. Aioitteella pyritään pellonraivauksen va-      avulla. Metsittämispalkkioiden suuruus tulisi
8630: paaehtoiseen vähentämiseen. Aloitteessa ehdote-         määritellä käytettävissä olevien varojen puitteissa
8631: taan yksityismetsälakiin otettavaksi säännöstä,         sellaiseksi, että se houkuttelisi metsittämiseen.
8632: jonka mukaan metsän hakkaamisesta pellonrai-            Tavoitteena olisi, että peltopinta-ala valtakunnal-
8633: vausta varten tulisi maksaa metsittämisen edistä-       lisesti pysyisi nykyisellään tai jopa laskisi.
8634: ruismaksu valtiolle. Maksun suuruudeksi ehdote-            Ehdotuksessa esitetään, että laki olisi voimassa
8635: taan 7 000 markkaa hehtaarilta. Maksu vastaa            vuoden 1989 loppuun saakka.
8636: täysin metsänomistajan maksettavaksi tulevaa yk-
8637: 
8638: 
8639: 
8640: 
8641:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
8642: 
8643:    Hallituksen esitys pellonraivauksen määräaikai-      taarista. Käytännössä lakiesitys johtaisi toisenlai-
8644: seksi rajoittamiseksi merkitsee omistusoikeuteen        seen lopputulokseen, sillä tutkimuksissa vain jo-
8645: sisältyvän peltomaan käyttöoikeuden jakamista           ka kolmas viljelijä ei ole halunnut lisätä pelto-
8646: kolmeen eri luokkaan. Raivauslupaa ei tarvitse          alaansa. Vuoden 1983 tilastojen mukaan alle 15
8647: tila, jonka peltoala raivausala mukaan luettuna         peltohehtaarin tiloja oli 156 751 ja näiden keski-
8648: on alle 15 hehtaaria. Raivausluvan tarvitsisi tila,     määräinen peltoala 5, 9 hehtaaria. Metsää tiloilla
8649: jonka peltoala on yli 15 hehtaaria mutta raivaus-       oli keskimäärin 29,6 hehtaaria. Teoriassa näillä
8650: ala mukaan luettuna alle 25 hehtaaria. Tällöin          tiloilla olisi siten mahdollisuus lisätä peltoalaa
8651: luvan saisi peltokuvioiden parantamiseksi enin-         yhteensä 1 426 434 hehtaaria. Hallituksen laki-
8652: tään 1 hehtaarin alalle. Kolmannen luokan muo-          esitys, tiukentuneet rehuomavaraisuusvaatimuk-
8653: dostaisivat yli 25 peltohehtaarin tilat, joiden olisi   set ja tilojen elinkelpoisuuden parantaminen tu-
8654: maksettava raivausmaksua 40 000 mk/ha luvatto-          levat lisäämään pellonraivausta.
8655: masta raivauksesta. Tämänkaltainen omistusoi-              Hallitus on arvioinut esityksensä vuotuisiksi
8656: keuden sisällön muuttaminen on ennakkotapaus,           vaikutuksiksi 16 miljoonaa markkaa säästöä.
8657: joka johtaisi muuhunkin kuin maankäytön rajoit-         Vientituen pieneneminen ei olisi hallituksen ta-
8658: tamiseen.                                               voitteiden toteutuessakaan merkittävä, kun aja-
8659:    Vuosina 1985-1990 ennakoidaan viljellyn              tellaan ylituotannosta aiheutuvia kokonaiskustan-
8660: peltoalan supistuvan 17 000 hehtaaria vuodessa.         nuksia.
8661: Hallitus arvioi lakiesityksensä lisäävän poistumaa         Maatalous rahoittaa itse yhä suurenevan osan
8662: kolmasosalla nykyisestä raivausalasta, 5 000 heh-       ylituotannon kustannuksista. Pitkällä aikavälillä
8663: 260431C
8664: 2                                      1986 vp. -     LA n:o 54
8665: 
8666: maataloudelle ja valtiolle aiheutuvia kustannuk-         Aloitteessa esitetaan lisättäväksi väliaikaisesti
8667: sia voidaan pienentää peltoalaa supistamalla.         yksityismetsälakiin uusi 2 a pykälä. Sen mukaan
8668: Tämän tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Pysy-         pellon raivaamisesta tulisi maksaa metsittämisen
8669: vin ja kansantaloudellisesti paras tapa on peltojen   edistämismaksu, jonka suuruus on 2 momentin
8670: metsittäminen. 80-luvulla peltoa on metsitetty        mukaan 7 000 markkaa hehtaarilta. Tavoitteena
8671: keskimäärin 3 000 hehtaaria vuodessa ja suunta        olisi, että maksuista saatavat varat ohjattaisiin
8672: on ollut laskeva. Eräänä metsittämisen vähenty-       metsittämispalkkioina peltojen metsittämisen
8673: misen syynä on pidettävä nopeasti kohonneita          edistämiseen.
8674: kustannuksia. Toisaalta metsityspalkkio on vain          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8675: 760 mk hehtaarilta ja 1 040 mk/ha, jos tilan
8676: pelloista metsitetään yli puolet. Tämän rinnak-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8677: kaislakialoitteen metsittämisen edistämismaksu               kiehdotuksen:
8678: mahdollistaisi metsittämispalkkion korottamisen
8679: moninkertaiseksi.
8680: 
8681: 
8682:                                                 Laki
8683:                             yksityismetsälain väliaikaisesta muuttamisesta
8684: 
8685:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä syyskuuta 1967 annettuun yksityismetsälakiin
8686: (412/67) uusi näin kuuluva 2 a §:
8687: 
8688:                       2a§
8689:   Jos hakkuualue tehdään edellä 2 §:n 1 mo-           miseen ja uuden kasvun aikaansaamisen edistä-
8690: mentin 1 kohdan mukaisesti pelloksi, tulee siitä      miseen metsittämispalkkioiden avulla.
8691: suorittaa jäljempänä 2 momentissa tarkoitettu
8692: metsittämisen edistämismaksu.                            Tämä laki tulee voimaan        patvana
8693:    Metsittämisen edistämismaksu on 7 000 mark-        kuuta 1986 ja sitä sovelletaan lain voimaantulon
8694: kaa hehtaarilta.                                      jälkeen ja ennen 1 päivää tammikuuta 1990
8695:   Edellä 2 momentissa tarkoitetuista maksuista        aloitettuihin tämän lain 2 a §:ssä tarkoitettuihin
8696: kertyneet varat käytetään peltoalueiden metsittä-     hakkuisiin.
8697: 
8698: 
8699:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1986
8700: 
8701:         Ulla Puolanne                    Heikki Perho                    Kimmo Sasi
8702:         Mauri Miettinen                  Pirjo Rusanen                   Matti Viljanen
8703:         Juho Koivisto                    Pentti Mäki-Hakola              Helena Pesola
8704:         Matti Lahtinen                   Heikki Järvenpää                Aila Jokinen
8705:         Anna-Kaarina Louvo               Liisa Hilpelä                   Riitta Uosukainen
8706:         Erkki Moisander                  Riitta Jouppila                 Eeva Turunen
8707:         Toivo T. Pohjala                 Pertti Salolainen               Jouni J. Särkijärvi
8708:         likka Suominen                   Lauri Impiö                     Sampsa Aaltio
8709:         Tuulikki Petäjäniemi             Saara Mikkola                   Sirpa Pietikäinen
8710:         Aino Pohjanoksa                  Sakari Valli                    Tauno Valo
8711:         Iiro Viinanen                    Eva-Riitta Siitonen             Ritva Laurila
8712:         Martti Tiuri                     Kaarina Dromberg                Ilkka Kanerva
8713:                                                  1986 vp.
8714: 
8715: Lakialoite n:o 55
8716: 
8717: 
8718: 
8719: 
8720:                                    Tykkyläinen ym.: Ehdotukset laeiksi työsopimuslain, työaikalain 5
8721:                                       ja 6 §:n sekä kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain 3 §:n
8722:                                       muuttamisesta
8723: 
8724: 
8725:                                             Eduskunnalle
8726: 
8727:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8728: 
8729:    Aloitteessa ehdotetaan rajattavaksi osa-aika-       siitä, missä menettelyssä selvitetään, voidaanko
8730: työn tekeminen vain sellaisiin tapauksiin, joissa      tarjolla olevaa työtä teettää muuttamalla yrityk-
8731: siihen on riittävä syy. Osa-aikatyösopimukselle        sen osa-aikaisia työntekijöitä kokoaikaisiksi. Edel-
8732: esitetään kirjallista muotoa, jossa määriteltäisiin    leen esitetään työsopimuslaissa määriteltäväksi
8733: osa-aikaisen työntekijän minimityöajat. Lisäksi        menettelytavat ja syyt, joilla kokoaikaisen työnte-
8734: esitetään selvennettäväksi osa-aikaisen työnteki-      kijän työsopimus voidaan muuttaa osa-aikaiseksi.
8735: jän sairausajan palkkaa koskevia laskentasäännök-      Osa-aikatyön käsite esitetään määriteltäväksi työ-
8736: siä. Osa-aikaisen oikeudesta saada yrityksessä tar-    aikalaissa ja kauppaliikkeiden ja toimistojen työ-
8737: jolla olevaa kokoaikatyötä tai lisätyötä ehdotetaan    aikalaissa.
8738: työsopimuslakiin uusia säännöksiä samoin kuin
8739: 
8740: 
8741: 
8742:                          ALOITTEEN YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS
8743: 
8744:    Osa-aikatyön teettäminen on viime vuosina           osa-aikaisia, joista 415 oli naisia. Hollannissa 36
8745: voimakkaasti lisääntynyt. Vuoden 1984 virallisen       prosenttia osa-aikatyöpaikoista oli kaupan palve-
8746: tilaston mukaan vähittäiskaupassa oli osa-aikaisia     lujen piirissä ja vain 9 prosenttia teollisuudessa.
8747: 25 prosenttia työvoimasta. Heistä suurin osa           Euroopan teollisten suhteiden katsaus vuodelta
8748: työskenteli päivittäistavarakaupassa. - Vähittäis-     1985 osoittaa samansuuntaista kehitystä yleisem-
8749: kauppa on kuitenkin vain yksi esimerkki alasta,        minkin. Osa-aikaisten työntekijöiden maara
8750: jossa osa-aikatyötä käytetään runsaasti. Osa-aika-     15:ssä Euroopan maassa vaihteli katsauksen mu-
8751: työn teettäminen on jatkuvasti lisääntyvä ongel-       kaan yhdestä prosentista 36 prosenttiin työvoi-
8752: ma muillakin palvelualoilla, erityisesti majoitus-     masta. Eniten osa-aikaista työvoimaa oli Norjas-
8753: ja ravitsemusliikkeissä ja kiinteistöhuollon sii-      sa. Myös naapurimaassamme Ruotsissa osa-aikais-
8754: voustöissä. Osa-aikatyön teettäminen on leviä-         ten määrä on korkea, noin 25 prosenttia työvoi-
8755: mässä myös pankkeihin ja julkiselle sektorille,        masta.
8756: erityisesti kunnallisiin palveluihin. - Osa-aika-         Suuri osa osa-aikatyötä tekevistä työntekijöistä
8757: työn teettäminen painottuu naisvaltaisille aloille,    haluaisi tehdä kokoaikatyötä. Kokoaikatyötä on
8758: joten osa-aikatyö on nimenomaan työssä käyvien         kuitenkin erityisesti palvelualoilla yhä vähemmän
8759: naisten ongelma.                                       tarjolla, joten erityisesti naispuoliset työnhakijat
8760:    Osa-aikatyön teettäminen Suomessa ei olen-          ovat olleet pakotettuja osa-aikatyöhön vastoin
8761: naisesti poikkea kilpailijamaiden tilanteesta, sillä   omaa tahtoaan. Osa-aikatyön hallitsematon li-
8762: osa-aikatyö on lisääntymässä kaikissa Länsi-           sääntyminen on nopeasti heikentämässä työnteki-
8763: Euroopan teollisuusmaissa. Hollantilaisen tehdyn       jöiden toimeentuloturvaa ja johtamassa pelkäs-
8764: tutkimuksen mukaan osa-aikaisten työpaikkojen          tään työnantajien ehdoilla tapahtuvaan työaiko-
8765: määrä nousi Hollannissa vuosien 1978-1983              jen määrittelyyn. Erityisen huolestuttavaa on se,
8766: aikana 15 prosentista 22 prosenttiin kaikista työ-     että työnantajat ovat eräillä työpaikoilla alkaneet
8767: paikoista. Vuonna 1983 oli 900 000 työntekijää         osa-aikaistaa pitkään palveluksessaan olleita
8768: 260453B
8769: 2                                         1986 vp. -     LA n:o 55
8770: 
8771: ikääntyneitä työntekijöitään. Tällöin osa-aikatyön       toaan tekemään osa-aikatyötä. Työsopimuslaissa
8772: teettäminen vaikuttaa alentavasti työntekijän            on tarkennettava osa-aikaisen työntekijän työso-
8773: vanhuuseläkkeeseen tai yksilölliseen varhaiseläk-        pimuksen tekemisen muotomääräyksiä sekä mää-
8774: keeseen, jolloin osa-aikatyön teettäminen heiken-        rättävä osa-aikatyössä olevalle etuoikeus saada
8775: tää pysyvästi työntekijän toimeentuloturvaa.             kokoaikatyötä silloin, kun yrityksessä on sellaista
8776:    Osa-aikatyöstä ei ole säännöksiä työsopimus-          työtä tarjolla. Osa-aikatyöntekijöille tulee myös
8777: laissa, työaikalaeissa tai keskusjärjestöjen välisissä   varmistaa oikeus yrityksessä olevan lisätyön teke-
8778: sopimuksissa. Eräiden palvelualoja edustavien            miseen. Ulkopuolista työvoimaa ei saa palkata
8779: liittojen solmimissa työehtosopimuksissa on kui-         silloin, kun työsuhteessa olevat osa-aikatyönteki-
8780: tenkin osa-aikatyöntekijöiden työehdoista mää-           jät ovat valmiita lisätyön tekemään. Tämän lisäk-
8781: räyksiä. Tätä ei kuitenkaan ole pidettävä riittävä-      si on määriteltävä osa-aikatyön teettämisen alara-
8782: nä, sillä useissa Länsi-Euroopan maissa osa-aikais-      ja, jotta osa-aikatyöstä saatava ansio edes osittain
8783: ten työntekijöiden asema on määritelty lainsää-          antaa työntekijälle toimeentuloturvan. Kohtuul-
8784: dännössä ja myös heidän heikkoa toimeentulo-             lisena on pidettävä sitä, että osa-aikatyö on
8785: turvaansa on pyritty korjaamaan lainsäädäntöteit-        vähintään neljä tuntia päivässä tai kaksikymmen-
8786: se. Suomi onkin vaarassa jäädä jälkeen yleisestä         tä tuntia viikossa. Vastaava alaraja on määriteltä-
8787: kehityksestä, ja osa-aikatyöntekijöiden aseman           vä laissa myös periodityön osalta. Työsopimus-
8788: parantamiseksi tulisikin osa-aikatyö kiireellisesti      laissa on myös aiheellista nimenomaisesti mainita
8789: kirjata työsopimuslakiin. Myös työaikalakia ja           se oikeuskäytännössä vakiintunut periaate, että
8790: kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalakia, joi-       työnantaja ei saa muuttaa kokoaikaista työnteki-
8791: den piirissä osa-aikatyötä eniten tehdään, on            jää osa-aikaiseksi, ellei muutokseen ole työsopi-
8792: muutettava osa-aikatyön määrittelemiseksi.               muslain 37 §: ssä tarkoitettu erityisen painava syy.
8793:    Osa-aikatyö on käyttökelpoinen työn teettä-           Osa-aikaisten työntekijöiden sairausajan palkan
8794: mismuoto silloin, kun työntekijä vapaaehtoisesti         maksutapaa on myös selvennettävä täydentämällä
8795: perhe- tai muista syistä haluaa tehdä osa-aikatyö-       työsopimuslain 28 §:n 1 momenttia. Tämä muu-
8796: tä. Tällaisiakin työntekijöitä on paljon, joten          tos poistaa käytännössä esiintyneet epäselvyydet
8797: osa-aikatyön teettämistä ei ole aihetta kieltää.         siitä, miten osa-aikaisen työntekijän sairausajan
8798: Sen sijaan on parannettava niiden työntekijöiden         palkka on laskettava.
8799: oikeudellista asemaa, jotka joutuvat vasten tah-
8800: 
8801: 
8802:                                   YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
8803: 
8804:                   Työsopimuslaki                         sopimusta koskevia muotovaatimuksia eikä osa-
8805:                                                          aikatyön määritelmää. Osa-aikatyö ehdotetaan
8806: Työsopimuslain 4 §:n 1 momentin muutos                   määriteltäväksi pysyväksi tai tilapäiseksi työksi,
8807:                                                          jonka tunnusmerkkejä ovat säännöllinen työaika
8808:   Voimassa olevan 4 §:n 1 momentin mukaan                päivässä tai viikossa sekä suhteellinen osapalkka
8809: työsopimuksen tekeminen ei edellytä määrätyn             verrattuna kokopäiväisen työn tekemisen palk-
8810: muodon noudattamista. Esitetyllä muutoksella             kaan. Koska osa-aikaisten työntekijöiden kohdal-
8811: mahdollistetaan uuden 4 a §:n säätäminen.                la työsuhteen ehtojen yksityiskohtainen sisältö
8812:                                                          usein aiheuttaa erimielisyyksiä, on pidettävä tar-
8813:                                                          koituksenmukaisena, että sopimuspuolet määrit-
8814: Uusi työsopimuslain 4 a §                                televät työsuhteen ehdot kirjallisessa työsopimuk-
8815:                                                          sessa. Näin voidaan ennakolta ehkäistä erimieli-
8816:    Uudessa 4 a §:ssä ehdotetaan säädettäväksi            syyksien syntymistä. Kirjallisessa työsopimuksessa
8817: osa-aikatyöntekijöiden työsopimusten tekemises-          on erityisesti sovittava osa-aikatyöntekijän vähim-
8818: tä. Työsopimus voidaan tehdä osa-aikaisena vain,         mäistyöajasta. Työajan tulee olla vähintään 20
8819: jos työn luonne tai jokin muu erityinen syy on           tuntia viikossa ja 4 tuntia päivässä. Sopimuksen
8820: esteenä kokoaikaisen työsopimuksen tekemiselle.          tekeminen alhaisemmasta työajasta tulee kysy-
8821: Osa-aikatyöntekijän työsopimus on tehtävä kirjal-        mykseen vain poikkeustapauksessa silloin, kun
8822: lisesti. Säännöksessä ehdotetaan myös määriteltä-        työsopimuslain 37 §:ssä tarkoitettu erityinen pai-
8823: väksi se, mitä työsopimuslaissa tarkoitetaan osa-        nava syy estää sopimuksen tekemisen lain edellyt-
8824: aikatyöllä. Voimassa olevaan lakiin ei sisälly työ-      tämillä vähimmäistuntimäärillä. Työnantajan on
8825:                                           1986 vp. -      LA n:o 55                                            3
8826: 
8827: tarvittaessa voitava näyttää erityisen painava syy,          Edellä olevia periaatteita tulee soveltaa myös
8828: joka on estänyt lain minimituntimäärien mukai-            silloin, kun työnantajalla on tarjota yrityksessä
8829: sen työsopimuksen solmimisen. Mikäli erityisen            lisätyötä, joka ei kuitenkaan määrältään ole ko-
8830: painavaa syytä ei ole, on työntekijä oikeutettu           koaikatyöhön verrattavaa. Yrityksessä kausivaih-
8831: vaatimaan vahingonkorvausta työsopimuslain                teluista tai joistain muista syistä esiintyviä lisätöi-
8832: 51 §:n 1 momentin nojalla.                                tä on työnantajan esityksen mukaan tarjottava
8833:                                                           ensisijaisesti hänen palveluksessaan oleville osa-
8834:                                                           aikatyöntekijöille.
8835: Työsopimuslain 28 §:n muutos
8836:    Ehdotuksessa esitetään määriteltäväksi osa-
8837: aikaisen työntekijän sairausajan palkan laskemi-          Uusi työsopimuslain 33 b §
8838: nen. Esityksen tavoitteena on se, että palkka
8839: sairausaikana keskimäärin vastaa työssä saatua               Uudessa 33 b §:ssä ehdotetaan säädettäväksi
8840: ansiota. Muutos poistaa osa-aikaisten työntekijöi-        työnantajan ja henkilöstön tai yhteistoimintalais-
8841: den sairausajan palkan laskemisessa tähän asti            sa tarkoitetun henkilöstön edustajan välisestä
8842: esiintyneet epäselvyydet.                                 selvitystyöstä. Työnantaja voi ehdotuksen mu-
8843:                                                           kaan ryhtyä työvoiman hankkimiseen yrityksen
8844:                                                           ulkopuolelta vain sen jälkeen, kun on selvitetty,
8845: Uusi työsopimuslain 33 a §                                ettei uuden työntekijän tarvetta erityisistä syistä
8846:                                                           voi tyydyttää muuttamalla osa-aikatyöntekijän
8847:    Työnantajan muita velvollisuuksia koskevaa             työsuhde kokoaikaiseksi tai teettämällä osa-aikai-
8848: työsopimuslain osaa ehdotetaan täydennettäväksi           sella lisätyötunteja. Osa-aikatyö ei yleensä riitä
8849: uudella 33 a §:llä, jonka mukaan uutta tai va-            turvaamaan riittävää toimeentuloa, joten on tar-
8850: pautuvaa kokoaikaista työtä työnantajan on tar-           koituksenmukaista edistää kokoaikaisten työsuh-
8851: jottava ensisijaisesti osa-aikaisille työntekijöilleen.   teiden syntyä. Siirtyminen kokoaikatyöhön tai
8852: Vasta sen jälkeen kun on selvitetty, että tarjolla        lisätyötuntien tekeminen edellyttää luonnollisesti
8853: olevaan kokoaikaiseen työhön ei saada työsuh-             myös osa-aikaisen työntekijän omaa suostumusta.
8854: teessa olevaa osa-aikaista työntekijää, on osa-aika-      Mikäli osa-aikainen työntekijä siirtyy kokoaikai-
8855: työtä teettävällä työnantajalla oikeus hankkia            seksi, on myös selvitettävä, onko yrityksellä osa-
8856: työvoimaa yrityksen ulkopuolelta. Etuoikeus saa-          aikaisen siirryttyä kokoaikaiseksi työntekijäksi ai-
8857: da kokoaikaista työtä on erityisesti sellaisilla osa-     hetta palkata yrityksen ulkopuolelta uusia osa-
8858: aikaisilla työntekijöillä, jotka ovat joutuneet otta-     aikaisia työntekijöitä vai voidaanko työt suorittaa
8859: maan vastaan osa-aikatyötä, vaikka olisivat ha-           tarjoamalla muille osa-aikaisille työntekijöille li-
8860: lunneet tulla kokoaikatyöhön tai jotka ovat työ-          sätunteja. Työnantajan velvollisuutena on käyn-
8861: suhteen kestäessä joutuneet vastoin omaa tah-             nistää neuvottelu heti uuden työn ilmaannuttua.
8862: toaan siinymään kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön.            Neuvottelussa on myös selvitettävä, onko osa-
8863: Kokoaikaisen työn tarjoamatta jättämisestä seu-           aikatyöntekijälle mahdollisuus järjestää koulutus
8864:  raa työnantajalle vahingonkorvausvelvollisuus            työn suorittamiseksi 33 a §:n mukaisesti, mikäli
8865:  työsopimuslain 51 §:n perusteella. Osa-aikaisella        työntekijän kokemus tai ammattitaito ei riitä
8866:  työntekijällä on oikeus saada työnantajaltaan va-        tarjolla olevan työn suorittamiseen.
8867:  hingonkorvauksena se palkan erotus, jonka hän
8868:  on menettänyt työnantajan 33 a §:n vastaisen
8869:  toiminnan vuoksi. - Vahingonkorvausvelvolli-             Uusi työsopimuslain 37 §:n 5 momentti
8870:  suuden välttämiseksi työnantajan on 33 b §:n
8871:  tarkoittamassa neuvottelumenettelyssä voitava               Uudessa 37 §:n 5 momentissa ehdotetaan kir-
8872:  esittää pätevä syy siihen, miksi osa-aikatyöntekijä      jattavaksi oikeuskäytännössä vakiintunut peri-
8873:  ei saa yrityksessä avoinna olevaa kokoaikatyönte-        aate, jonka mukaan työnantaja ei saa muuttaa
8874:  kijän paikkaa. Joissain tapauksissa osa-aikaisen         kokoaikaista työntekijää osa-aikaiseksi muutoin
8875:  työntekijän koulutus tai ammattitaito voi olla           kuin noudattamalla laissa tai työehtosopimukses-
8876:  riittämätön avoinna olevan paikan täyttämiseen.          sa sovittua irtisanomisaikaa. Edellytyksenä muu-
8877:  Mikäli koulutus avoinna olevaan paikkaan on              tokselle on myös se, että on olemassa työsopi-
8878:  järjestettävissä kohtuullisin kustannuksin ja ly-        muksen irtisanomiseen oikeuttava 37 §:n 2 mo-
8879:  hyessä ajassa, on työnantajan esityksen mukaan           mentin mukainen erityisen painava syy työsopi-
8880:  järjestettävä työntekijälle tarvittava koulutus.         muksen muuttamiseen. Muutos on tarpeen eri-
8881: 4                                       1986 vp. -    LA n:o 55
8882: 
8883: tyisesti sen vuoksi, että kaikki työnantajat eivät    Työaikalain 6 §:n 1 momentin muutos
8884: ole tietoisia korkeimman oikeuden ennakkopää-
8885: töksistä, mistä johtuen he voivat tietämättään          Osa-aikatyön määritelmä on syytä liittää myös
8886: joutua vahingonkorvausvelvollisiksi. Työntekijän      periodityötä sääntelevään työaikalain 6 §:ään.
8887: suojan kannalta on tärkeää, että lakiin kirjataan     Periodityössä osa-aikatyönä on pidettävä ehdo-
8888: oikeuskäytännössä muotoutuneet periaatteet.           tuksen mukaan työtä, joka kolmen viikon pitui-
8889: Kokoaikaisen työntekijän työsuhteen ehtojen           sena ajanjaksona on enintään 90 tuntia tai kah-
8890: muuttaminen osa-aikaiseksi merkitsee syvää            den viikon pituisena ajanjaksona enintään 60
8891: puuttumista työntekijän toimeentuloturvaan.           tuntia.
8892: Mikäli työnantaja- ja työntekijäpuolen välillä on
8893: erimielisyyttä erityisen painavan syyn olemassa-
8894: olosta, on työnantajan voitava näyttää syy toteen.      Kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalaki
8895: Uudet työsopimuksen ehdot osa-aikatyöstä on
8896: sovittava kirjallisesti 4 a §:n säännöksiä noudat-    Kauppatyölain 3 §:n 1 momentin muutos
8897: taen.
8898:                                                          Myös kauppatyölakia esitetään muutettavaksi
8899:                                                       siten, että lain 3 §:n 1 momenttiin lisätään
8900:                                                       osa-aikatyön määrittelevä säännös. Samalla ta-
8901:                    Työaikalaki
8902:                                                       voin kuin työaikalaissa kauppatyölaissa osa-aika-
8903:                                                       työnä pidettäisiin työtä, jossa säännöllinen työai-
8904: Työaikalain 5 §:n 1 momentin muutos                   ka on enintään 30 tuntia viikossa.
8905:    Muutoksessa ehdotetaan säännöllistä työaikaa
8906:                                                         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8907: koskevaan työaikalain 5 §:ään liitettäväksi osa-
8908:                                                       nioittaen,
8909: aikatyötä koskeva määritelmä. Sen mukaan osa-
8910: aikatyönä pidetään työtä, jossa säännöllinen työ-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
8911: aika on enintään 30 tuntia viikossa.                         kiehdotukset:
8912: 
8913: 
8914: 1.
8915:                                                 Laki
8916:                                     työsopimuslain muuttamisesta
8917: 
8918:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8919:   muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 4 §:n 1 momentti ja
8920: 28 §:n 1 momentti sekä
8921:   lisätään lakiin uudet 4 a, 33 aja 33 b §sekä 37 §:ään, sellaisina kuin se on osittain muutettuna 11
8922: päivänä tammikuuta 1985 annetulla lailla (30/85), uusi 5 momentti seuraavasti:
8923: 
8924:                        4§                             sessa on tällöin sovittava ainakin päivittäisestä ja
8925:                   Muotovapaus                         viikoittaisesta säännöllisestä työajasta. Osa-aika-
8926:                                                       työntekijän työajan tulee olla vähintään 20 tuntia
8927:    Työsopimuksen tekeminen ei edellytä määrä-         tai periodityössä keskimäärin 20 tuntia viikossa ja
8928: tyn muodon noudattamista, ellei jäljempänä toi-       4 tuntia päivässä. Tästä säännöksestä voidaan
8929: sin säädetä.                                          poiketa vain työntekijän omasta pyynnöstä tai
8930:                                                       37 §:ssä tarkoitetun erityisen painavan syyn
8931:                                                       vuoksi.
8932:                      4a§                                 Tässä laissa tarkoitettuna osa-aikatyönä pide-
8933:         Osa-aikatyöntekijän työsopimus                tään työtä, jossa säännöllinen viikoittainen työai-
8934:                                                       ka on alle 30 tuntia tai periodityössä alle 90
8935:   Työsopimus osa-aikatyöstä on tehtävä kirjalli-      tuntia kolmessa viikossa tai alle 60 tuntia kahdes-
8936: sesti ja se voidaan tehdä vain, jos työn luonne tai   sa viikossa. Työnantajain ja työntekijäin yhdistyk-
8937: jokin muu erityinen syy estää työsopimuksen           sillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on
8938: solmimisen kokoaikaisesta työstä. Työsopimuk-         oikeus sopia tuntimäärästä toisin.
8939:                                          1986 vp. -     LA n:o 55                                         5
8940: 
8941:                         28 §                            tavalla, on hän velvollinen korvaamaan osa-aika-
8942:                 Sairausajan palkka                      työntekijälle laiminlyönnistä aiheutuneen palkan
8943:                                                         menetyksen työsopimuslain 51 §:n mukaisesti.
8944:    Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua kuukauden
8945: on estynyt tekemästä työtään sairauden tai tapa-                              33 b §
8946: turman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut tahal-                      Työllistämisselvitys
8947: lisesti tai tärkeällä huolimattomuudella, hänellä
8948: on työsuhteen jatkuessa oikeus saada palkkansa            Ennen uuden osa-aikaisen tai kokoaikaisen
8949: sanotun esteen kestämisaikana enintään sen alka-        työntekijän paikkaamista yrityksen ulkopuolelta
8950: mispäivää seuranneen seitsemännen arkipäivän            on työpaikalla selvitettävä henkilöstön tai sen
8951: loppuun saakka. Jos työntekijälle sairausvakuu-         edustajan kanssa käytävässä neuvottelussa, voi-
8952: tuslain (364/63) mukaan kuuluva oikeus päivära-         daanko työ suorittaa kokoaikaistamaila osa-aika-
8953: haan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika,       työntekijän työsuhde tai tarjoamalla osa-aikaiselle
8954: jolta palkkaa on maksettava. Osa-aikatyöntekijän        työntekijälle lisätyötä. Työnantajan velvollisuute-
8955: sairausajan palkka lasketaan hänen sairastumista        na on esittää neuvottelua heti uuden työn il-
8956: edeltäneen kuukauden aikana ansaitsemansa an-           maannuttua. Samassa menettelyssä on myös neu-
8957: sion perusteella.                                       voteltava siitä, onko työnantaja velvollinen järjes-
8958:                                                         tämään työn suorittamiseksi tarvittavan koulu-
8959:                                                         tuksen 33 a §:n mukaisesti.
8960:                    33 a §
8961:   Kokoaikaisen työn ja lisätyön tarjoaminen
8962:                                                                               37 §
8963:   Jos yrityksessä on osa-aikaisia työntekijöitä, on         Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset
8964: työnantajan tarjottava kokoaikaista työtä tai lisä-
8965: työtä ensisijaisesti osa-aikaisille työntekijöilleen.      Mikäli työntekijä on otettu kokoaikaiseen työ-
8966: Mikäli osa-aikaisen työntekijän koulutus tai am-        suhteeseen ei työnantaja saa muuttaa hänen
8967: mattitaito ei ole riittävä tarjolla olevaan työhön,     työsuhdettaan osa-aikaiseksi, ellei muutokseen
8968: työnantajan on myös järjestettävä tarvittava kou-       ole 2 momentissa mainittu erityisen painavaa
8969: lutus, mikäli koulutus on järjestettävissä lyhyessä     syytä. Muutos voidaan toteuttaa vain työsopi-
8970: ajassa ja kohtuullisin kustannuksin. Mikäli 33 b        muksen inisanomisaikaa noudattaen. - Osa-
8971: §:n mukaisessa menettelyssä todetaan, että tarjol-      aikatyön ehdot on sovittava kirjallisesti 4 a §:n
8972: la olevaa työtä ei voida teettää jo työsuhteessa        säännöksiä noudattaen.
8973: olevilla työntekijöillä, voi työnantaja palkata työ-
8974: voimaa yrityksen ulkopu,olelta.
8975:    Mikäli työnantaja laiminlyö kokoaikaisen työn          Tämä laki tulee vOimaan          päivänä
8976: tai lisätyön tarjoamisen 1 momentissa mainitulla        kuuta 198
8977: 
8978: 
8979: 
8980: 
8981: 2.
8982:                                                   Laki
8983:                                  työaikalain 5 ja 6 §:n muuttamisesta
8984: 
8985:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain 5 §:n 1
8986: momentti ja 6 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa
8987: (713/65), näin kuuluviksi:
8988: 
8989:                       5§                                nä pidetään työtä, jossa säännöllinen työaika on
8990:   Säännöllinen työaika on emntaan 8 tuntia              enintään 30 tuntia viikossa.
8991: vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Osa-aikatyö-
8992: 6                                          1986 vp. -      LA n:o 55
8993: 
8994:                           6§                               niin, että osa-aikatyönä pidetään työtä, jossa
8995:    Sen estämättä, mitä 5 §:ssä on säädetty sään-           kolmen viikon jaksona työaika on enintään 90
8996: nöllisestä vuorokautisesta ja viikoittaisesta työ-         tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona
8997: ajasta sekä ennakolta laaditusta työtuntijärjestel-        enintään 60 tuntia.
8998: mästä, voidaan säännöllinen työaika seuraavissa
8999: liikkeissä, laitoksissa, yrityksissä ja töissä järjestää
9000: niin, että se kolmen viikon pituisena ajanjaksona
9001: on enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituise-            Tämä laki tulee voimaan       päivänä
9002: na ajanjaksona enintään 80 tuntia, kuitenkin               kuuta 198
9003: 
9004: 
9005: 
9006: 
9007: 3.
9008:                                                      Laki
9009:                    kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain 3 §:n muuttamisesta
9010: 
9011:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun kauppaliikkei-
9012: den ja toimistojen työaikalain (400/78} 3 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
9013: 
9014:                           3§                               nä pidetään työtä, jossa säännöllinen työaika on
9015:                                                            enintään 30 tuntia viikossa.
9016:                 Sitlinnöllinen työaika
9017:   Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia                  Tämä laki tulee voimaan       päivänä
9018: vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Osa-aikatyö-          kuuta 198
9019: 
9020: 
9021:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1986
9022: 
9023:          Marja-Liisa Tykkyläinen            Jouko Skinnari                      Anna-Liisa Piipari
9024:          Risto Ahonen                       Pekka Starast                      Kaj Bärlund
9025:           Saara-Maria Paakkinen             Sakari Knuuttila                   Peter Muurman
9026:          Sten Söderström                    Pirkko Valtonen                    Paula Eenilä
9027:           Olli Helminen                      Marjatta Stenius-Kaukonen         Riitta Järvisalo-Kanerva
9028:          LeaMäkipää                         Pentti Lahti-Nuuttila              Anna-Liisa Jokinen
9029:          Liisa Jaakonsaari                  Heli Astala                        Pertti Hietala
9030:          Ensio Laine                        Reino Paasilinna                   Heikki Riihijärvi
9031:          Mikko Elo                          Vieno Eklund                       Arja Alho
9032:          Martti Ratu                        Markus Aaltonen                    Erkki Liikanen
9033:          Seppo Tikka                        Liisa Arranz                       Kari Urpilainen ·
9034:          Lea Savolainen                     Kari Rajamäki                      Reijo Lindroos
9035:          Lauha Männistö                     Tellervo Nousiainen                Aimo Ajo
9036:          Kerttu TÖrnqvist                   Juhani Surakka                     Jouko Tuovinen
9037:          Tarja Halonen                      Timo Roos                          Jorma Rantanen
9038:          Jussi Ranta                        Mats Nyby                          Pekka Myllyniemi
9039:          Jukka Mikkola                      Paavo Lipponen                     Tuulikki Hämäläinen
9040:                                             Sinikka Hurskainen-Leppänen
9041:                                                1986 vp.
9042: 
9043: Lakialoite n:o 56
9044: 
9045: 
9046: 
9047: 
9048:                                   Kulhia: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 19 §:n muuttamisesta
9049: 
9050: 
9051:                                            Eduskunnalle
9052: 
9053:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9054: 
9055: 
9056:   Aloitteessa ehdotetaan lyhennettäväksi sairaus-     vuoden pituinen karenssi vaikeuttaa pitkäaikaista
9057: vakuutuslain 19 §:n 4 momenttiin sisältyvä ka-        tai ajoittain oireilevaa tautia Sairastavan henkilön
9058: renssiaika 12 kuukaudesta 3 kuukauteen, koska         toimeentuloa ja sairauden hoitoa.
9059: 
9060: 
9061: 
9062: 
9063:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
9064: 
9065: 
9066:    Sairausvakuutuslain mukaan 16-64-vuotiaalle        vyttömyyseläkettä ja jää pelkän sosiaalivirastosta
9067: henkilölle, joka sairauden vuoksi on kykenemä-        haettavan toimeentulotuen varaan.
9068: tön tekemään työtään, maksetaan päivärahaa               12 kuukauden karenssiaikaa säädettäessä ei ole
9069: enintään 300 päivältä. Enimmäisaikaan lasketaan       otettu huomioon, että monet sairaudet ovat
9070: mukaan ne päivät, joilta päivärahaa on maksettu       pysyväisluontoisia tai ajoittain oireilevia. Tällaiset
9071: kahden työkyvyttömyyttä edeltäneen vuoden ai-         sairaudet - esimerkiksi astma, mielenterveyshäi-
9072: kana. Henkilö, joka on saanut päivärahaa 300          riöt, kuluruisvammat - eivät noudata lainsäätä-
9073: päivältä, voi saman sairauden vuoksi saada päivä-     jän asettamaa 12 kuukauden oireettomuuskarens-
9074: rahaa uudelleen vasta, kun on välillä ollut työky-    sia, vaan käyttäytyvät omien fysiologisten lakien-
9075: kyinen 12 kuukauden ajan (19 §:n 4 momentti).         sa mukaan. Tämän vuoksi karenssi tulisi koko-
9076: Uuden sairauden aiheuttaessa työkyvyttömyyden         naan poistaa. Koska karenssin poistaminen ei
9077: tätä aikarajaa ei ole.                                Kansaneläkelaitoksen asiantuntijoiden mukaan
9078:    Kansaneläkelaitoksen    sosiaalivakuutustoimi-     ole mahdollista ilman, että puututaan järjestel-
9079: kunnissa toimivat luottamushenkilöt ovat toden-       män muihinkin osiin, ehdotetaan karenssi lyhen-
9080: neet, että mainittu 12 kuukauden karenssiaika         nettäväksi kolmeen kuukauteen.
9081: vaikeuttaa pitkäaikaista tai ajoittain oireilevaa        Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
9082: tautia sairastavien henkilöiden toimeentuloa ja       taen,
9083: johtaa hoidon kannalta epäedullisiin tuloksiin.
9084: Mikäli työkyvyttömyysjaksot tallaisissa tapauksissa              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
9085: ovat lyhyitä, vakuutettu ei saa myöskään työky-               kiehdotuksen:
9086: 
9087: 
9088: 
9089: 
9090: 260454C
9091: 2                                    1986 vp. -     LA n:o 56
9092: 
9093: 
9094:                                               Laki
9095:                              sairausvakuutuslain 19 §:n muuttamisesta
9096: 
9097:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
9098: lain (364/63) 19 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa
9099: (471181), näin kuuluvaksi:
9100: 
9101:                       19 §                          ta saatua päivärahaa. Vakuutettua, jolle on
9102:                                                     myönnetty kansaneläkelain 22 §:n 1 momentin
9103:   Jos vakuutettu saatuaan päivärahaa on tämän       nojalla sanotun lain mukainen työkyvyttömyys-
9104: jälkeen ollut kykenevä tekemään työtä, lukuun       eläke tai työntekijäin eläkelain (395/61) 8 §:ssä
9105: ottamatta sellaisia työkyvyttömyysjaksoja, joilta   tarkoitettu täysi työkyvyttömyyseläke, ei tänä
9106: hänellä 1 momentin mukaisesti ei ole ollut          aikana pidetä työhön kykenevänä.
9107: oikeutta saada päivärahaa vähintään 3 kuukau-
9108: den ajan, hänellä on oikeus saada 3 momentin
9109: mukaisesti päivärahaa ottamatta huomioon sa-          Tämä laki tulee voimaan        päivänä
9110: nottua 3 kuukauden ajanjaksoa edeltäneeltä ajal-    kuuta 198 .
9111: 
9112: 
9113: 
9114:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1986
9115: 
9116:                                             Liisa Kulhia
9117:                                                 1986 vp.
9118: 
9119: Lakialoite n:o 57
9120: 
9121: 
9122: 
9123: 
9124:                                    Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain muuttamisesta
9125: 
9126: 
9127:                                            Eduskunnalle
9128: 
9129:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9130: 
9131:    Aloitteessa ehdotetaan opintotukilain muutta-      män piiriin, joita on jo rakennettu muille väes-
9132: mista siten, että laissa säädetään opiskelijan toi-   töryhmille.
9133: meentulon takaavan opintotuen enimmäismää-               Aloitteen mukainen uudistus lisäisi opiskelijoi-
9134: ristä sekä opintotuen enimmäismäärien sitomises-      den etuja 1 486 700 000 markalla.
9135: ta elinkustannusten kehittymiseen. Aloitteen hy-         Uudistus on tarkoitus saattaa voimaan asteit-
9136: väksyminen merkitsee senlaatuisen kokonaisuu-         tain 1 päivästä heinäkuuta 1987 lukien siten, että
9137: distuksen toteuttamista, mikä saattaa opiskelijat     aloitteen mukaiset opintotuen ja opintorahan
9138: vastaavanlaisen vähimmäistoimeen tulojärj estel-      enimmäismäärät ovat toteutuneet kaikilla asteilla
9139:                                                       opintovuonna 1988-1989.
9140: 
9141: 
9142: 
9143: 
9144:                                           YLEISPERUSTELUT
9145: 
9146:    Tämä aloite on samansisältöinen kuin laki-            Kaikkien em. viiden aloitteen allekirjoittanei-
9147: aloitteet n:o 20, 21, 28 ja 31. Niinpä viittaam-      den määrä -vastaa eduskunnan enemmistöä. Tä-
9148: rnekin näiden aloitteiden laskennallisiin peruste-    män aloitteen tarkoituksena on vahvistaa opinto-
9149: luihin opiskelijoiden sosiaalisen aseman kehityk-     tuen kehittämisrintamaa, sivistysvaliokunnan
9150: sestä sekä yhtäläisen sosiaaliturvajärjestelmän ke-   työtä opiskelijoiden lainataakan vähentämiseksi
9151: hittämisestä. Mainittuja ehdotuksia vastaavasti       sekä painostaa valtiovarainministeriötä ja maan
9152: eduskunnalle on jätetty myös toisenlainen laki-       hallitusta oikeudenmukaisemman opintotukipo-
9153: aloite opintotukilain muuttamisesta (LA n:o 47).      litiikan kehittämiseksi.
9154: Näiden kaikkien aloitteiden tarkoituksena on             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9155: kohottaa opintorahan osuutta opintolainaan näh-
9156: den sekä opintotuen kokonaismäärää.                             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9157:                                                              lakiehdotuksen:
9158: 
9159: 
9160: 
9161: 
9162: 260455D
9163: 2                                       1986 vp. -    LA n:o 57
9164: 
9165: 
9166: 
9167:                                                 Laki
9168:                                     opintotukilain muuttamisesta
9169: 
9170:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9171:   muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotukilain (28/72) 7 §:n 2 momentti sekä
9172: 10 §:n 2 ja 4 momentti,
9173:   sellaisina kuin ne ovat 7 §:n 2 momentti 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (550/82),
9174: 10 §:n 2 momentti 10 päivänä tammikuuta 1986 annetussa laissa (14/86) ja 10 §:n 4 momentti
9175: 14 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (48/83), sekä
9176:   liså"tå'än lakiin uusi 2 a §, seuraavasti:
9177: 
9178:                       2a§
9179:    Opintotuen kuukausierä on vähintään 2 056             Asumislisän enimmäismäärän ja korotusperus-
9180: markkaa niin, että tämä rahamäärä vastaa viralli-     teet vahvistaa valtioneuvosto vuosittain ottaen
9181: sen elinkustannusindeksin pistelukua 1 päivänä        huomioon opiskelijoiden asumiskustannuksissa
9182: tammikuuta 1986. Elinkustannusten noustua tai         tapahtuneet muutokset. Asumislisää myönnetään
9183: laskettua on valtioneuvoston korotettava tai alen-    opiskeluajaksi tai 12 kuukaudeksi kerrallaan, mi-
9184: nettava opintotuen enimmäismäärää vuosittain 1        käli opiskeluaika ylittää yhden lukuvuoden, niin
9185: päivästä heinäkuuta lukien.                           kuin asetuksella säädetään.
9186: 
9187:                        7§
9188:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
9189:   Korkotuen maksaminen lopetetaan kolmen              1987 siten, että
9190: vuoden kuluttua ensimmäisestä 1 §:ssä tarkoitet-         1) heinäkuun 1 päivästä 1987 lukien on yli-
9191: tujen opintojen päättymiskuukautta seuraavasta        opistoissa ja korkeakouluissa sekä asetuksella erik-
9192: koronmaksupäivästä, kuitenkin viimeistään 16          seen säädetyissä oppilaitoksissa opintotuen enim-
9193: vuoden kuluttua siitä, kun lainaerää on ensim-        mäismäärä 2 a §:n mukainen ja opintorahan
9194: mäisen kerran nostettu.                               perusosan enimmäismäärä ja opintorahan lapsi-
9195:                                                       korotus 10 §:n 2 momentin mukainen;
9196:                                                          2) heinäkuun 1 päivästä 1987 lukien on erään-
9197:                        10 §                           tyvien lainojen korkotuen maksatusaika opinto-
9198:                                                       jen päättymisen jälkeen 7 §:n 2 momentin mu-
9199:    Opintorahan perusosan kuukausierä on vähin-        kainen;
9200: tään 1 091 markkaa, ja opintorahan lapsikorotus          3) heinäkuun 1 päivästä 1987 lukien opintora-
9201: on 320 markkaa jokaista opintorahan saajan            han asumislisää myönnetään 10 §:n 4 momentin
9202: huollettavana olevaa alaikäistä lasta ja opiskelu-    mukaisesti;
9203: kuukautta kohden niin, että nämä rahamäärät             4) heinäkuun 1 päivästä 1988 lukien on kan-
9204: vastaavat virallisen elinkustannusindeksin pistelu-   sanopistojen yleissivistävillä opintolinjoilla ja am-
9205: kua 1 päivänä tammikuuta 1986. Elinkustannus-         matillisessa koulutuksessa opintotuen enimmäis-
9206: ten noustua tai laskettua on valtioneuvoston          määrä 2 a §:n mukainen ja opintorahan perus-
9207: korotettava tai alennettava opintorahan perus-        osan ~nimmäismäärä 10 §:n 2 momentin mukai-
9208: osan ja lapsikorotuksen enimmäismäärää vuosit-        nen; Ja
9209: tain 1 päivästä heinäkuuta lukien. Valtioneuvos-         5) heinäkuun 1 päivästä 1989lukien on lukios-
9210: to voi päättää opintorahan perusosan maksami-         sa ja lukioasteella opintotuen enimmäismäärä
9211: sesta korotettuna tavanomaista korkeampien            2 a §:n mukainen ja opintorahan perusosan
9212: opiskelukustannusten sekä korkeiden opintolai-        enimmäismäärä 10 §:n 2 momentin mukainen.
9213: nojen korkomenojen takia.
9214: 
9215: 
9216:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1986
9217: 
9218: 
9219:                       Kalle Könkkölä                            Ville Komsi
9220:                                                  1986 vp.
9221: 
9222: Lakialoite n:o 58
9223: 
9224: 
9225: 
9226: 
9227:                                     Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi työsulun kieltämisestä työtaistelukei-
9228:                                       nona
9229: 
9230: 
9231:                                              Eduskunnalle
9232: 
9233:    Työnantajan asema suomalaisessa työmarkki-           työ- tai vastatyötaistelutoimenpiteenä työnanta-
9234: napolitiikassa on niin vahva, että yhteiskunnan         jien toimesta. Niin ikään työnantajien työmark-
9235: taholta on aihetta yleisen edun vuoksi puuttua          kinajärjestöjen ohjaamis- ja vaikutusmahdollisuu-
9236: erinäisten painostustoimien käyttömahdollisuuk-         det jäsenistöönsä ovat pitkälle kehittyneet ja
9237: siin työmarkkinahäiriöiden rajoittamiseksi. Työn-       hyvät, eikä senkään vuoksi tällaisia työtaistelutoi-
9238: antajan työnjohto ja valvontaoikeus sekä työhön-        mia ole tarpeen käyttää.
9239: otto-oikeus samoin kuin käytännössä varsin laaja           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9240: lomautus- ja irtisanomisoikeus antavat työnanta-
9241: jalle niin voimakkaat työmarkkinapoliittiset vai-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
9242: kutuskeinot, ettei voida enää pitää tarpeellisena              kiehdotuksen:
9243: yhteiskunnan kannalta sallia työsulun käyttöä
9244: 
9245: 
9246: 
9247: 
9248:                                                   Laki
9249:                                 työsulun kieltämisestä työtaistelukeinona
9250: 
9251:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9252: 
9253:                          1§                             heutuneen vahingon. Tämän lisäksi työnantaja
9254:   Työnantaja tai sen edustaja ei saa toimeenpan-        tuomittakoon maksamaan työsulun piiriin kuulu-
9255: na eikä sallia jatkettavan työ- tai vastataistelutoi-   neiden työntekijöiden ammattiosastolle tai jos
9256: mena työsulkua, jolla kokonaan tai osittain este-       niitä on useampia, kullekin niistä, hyvityssakkoa
9257: tään työntekijää työtä tekemästä.                       enintään 90 000 markkaa.
9258:                                                            Hyvityssakon määrän tarkistamisesta on voi-
9259:                         2§                              massa mitä työehtosopimuslain 13 a §:ssä (660/
9260:   Jos työnantaja tai sen edustaja rikkoo, mtta          84) on säädetty.
9261: edellä 1 §:ssä on säädetty, tai muutoin laiminlyö
9262: huolehtia työsulun päättämisestä, työnantaja on                               3 §
9263: velvollinen maksamaan työntekijälle kaikki työ-           Tämä laki tulee voimaan   patvana
9264: sulun johdosta menetetyt palkka- ja muut työ-           kuuta 198 ja sillä kumotaan sen kanssa ristirii-
9265: suhde-etuudet sekä korvaamaan työntekijälle ai-         dassa olevat säännökset.
9266: 
9267: 
9268:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1986
9269: 
9270:                 Mikko Kuoppa                                     Seppo Toiviainen
9271:                 Esko-Juhani Tennilä                              Marjatta Stenius-Kaukonen
9272: 
9273: 
9274: 260456E
9275:                                                1986 rd.
9276: 
9277: Lagmotion nr 59
9278: 
9279: 
9280: 
9281: 
9282:                                   Jansson: Förslaget tili lag angående ändring av 1 a § lagen om
9283:                                      avträdelsepension
9284: 
9285: 
9286:                                          Tili Riksdagen
9287: 
9288:    Regeringen har 16. 5. 1986 avlåtit en proposi-       När riksdagen behandlade sistnämnda lag på
9289: tion (RP nr 64) med förslag tili lag om ändring      basen av regeringens proposition nr 223/1985 rd.
9290: av lagen om avträdelsepension med innebörd att       ändrade riksdagen på förslag av socialutskottet
9291: åkrar kan avträdas också så, att avträdaren behål-   6 b § beträffande kravet på brukningsenhets
9292: ler åkrarna för sig själv utan skyldighet att        storlek i vissa kommuner.
9293: beskoga dem.                                            1 lagmotionen föreslås, att lagen om avträdel-
9294:    1 propositionen föreslås inga ändringar beträf-   sepension bringas i överensstämmelse med
9295: fande brukningsenhets fortbeståndsduglighet          nämnda ändring i lagen om pension för lant-
9296: fastän principen bör vara den, att bestämmelser-     bruksföretagare såvitt gäller fortbeståndsduglig-
9297: na om en brukningsenhets fortbeståndsduglighet       heten.
9298: är likadana i lagen om avträdelsepension och i
9299: lagen om pension för lantbruksföretagare.
9300: 
9301: 
9302: 
9303:                                            MOTIVERING
9304: 
9305:    Enligt 1 a § lagen om avträdelsepension be-       fem hektar, såsom det slås fast i den ändrade
9306: traktas brukningsenhet som fortbeståndsduglig        6 b § lagen om pension för lantbruksföretagare.
9307: om den, beroende på den i lagen om gårdsbruks-         Det föreslås därför att tili 1 a § lagen om
9308: enheter avsedda zonen, omfattar 5-8 hektar           avträdelsepension görs ett sådant tillägg, att
9309: åker samt stadgad areal skogsrpark. 1 vissa kom-     kommunerna Brändö, Kumlinge, Kökar och
9310: muner i Lapplands Iän och Abolands skärgård          Karlö omfattas av paragrafens bestämmelser, var-
9311: anses en brukningsenhet dock fortbeståndsduglig      igenom uppnås rättvisa och överensstämmelse
9312: om den omfattar fyra hektar. Förhållandena i         mellan dessa bägge lagar.
9313: vissa kommuner i landskapet Åland samt Karlö           Med stöd av vad ovan anförts föreslås,
9314: kommun motsvarar förhållandena under vilka en
9315: brukningsenhet anses vara fortbeståndsduglig                   att Riksdagen måtte godkänna foljande
9316: även om den omfattar en mindre åkerareal än                 lagförslag:
9317: 
9318: 
9319: 
9320:                                                Lag
9321:                       angående ändring av 1 a § lagen om avträdelsepension
9322: 
9323:  1 enlighet med riksdagens beslut ändras i lagen den 4 januari 1974 om avträdelsepension 1 a § 1
9324: mom. sådant det lyder i lag av den 25 januari 1984 (98/84) som följer:
9325: 
9326:                       1a §                           nämnda första eller andra zonen eller i landska-
9327:   Brukningsenhet betraktas som fortbestånds-         pet Aland, omfattar 5 hektar åker, då den är
9328: duglig om den, i det fall att den är belägen inom    belägen inom den tredje zonen omfattar 6 hektar
9329: den i 67 § lagen om gårdsbruksenheter (188/77)       åker och då den är belägen inom den fjärde
9330: 260464N
9331: 2                                    1986 rd. -    LM nr 59
9332: 
9333: zonen omfattar 8 hektar åker, samt så mycket       Kökars eller Karlö kommuner, betraktas dock
9334: skogsmark, att skogens skatteavkastning vid nor-   som fortbeståndsduglig om den omfattar fyra
9335: mal växt är minst 85 kubikmeter per år. Omfat-     hektar åker.
9336: tar brukningsenhet mindre åker eller skogsmark
9337: än vad ovan är sagt, kan åkern och skogsmarken
9338: ersätta varandra på sätt som närmare stadgas          Denna lag träder i kraft den            198
9339: genom förordning. Brukningsenhet, som är belä-        Denna lag tillämpas om avträdelse sker eller,
9340: gen i Enare, Enontekis, Kittilä, Kolari, Muonio,   då pension grundar sig på villkorligt beslut enligt
9341: Pelkosenniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä,        17 §, om beslutet ges efter det denna lag har
9342: Utsjoki, Houtskärs, Brändö, Iniö, Kumlinge,        trätt i kraft.
9343: 
9344:     Helsingfors den 22 maj 1986
9345: 
9346:                                          Gunnar Jansson
9347:                                                1986 vp.
9348: 
9349: Lakialoite n:o 59
9350:                                                                                             Suomennos
9351: 
9352: 
9353: 
9354: 
9355:                                  Jansson: Ehdotus laiksi luopumiseläkelain 1 a §:n muuttamisesta
9356: 
9357: 
9358:                                           Eduskunnalle
9359: 
9360:    Hallitus on 16.5.1986 antanut eduskunnalle          Kun eduskunta käsitteli viimeksi mainitun lain
9361: esityksen (HE n:o 64) laiksi luopumiseläkelain       muutosta hallituksen esityksen n:o 223/1985 vp.
9362: muuttamisesta. Esityksen mukaan maataloudesta        perusteella, eduskunta muutti sosiaalivalio-
9363: olisi mahdollista luopua myös pidättämällä pellot    kunnan ehdotuksesta lain 6 b §:ää tuotantoyksi-
9364: Iuopujalie itselleen ilman metsitysvelvollisuutta.   kön koolle tietyissä kunnissa asetettavan vaati-
9365:    Esityksessä ei ehdoteta muutoksia tuotantoyk-     muksen osalta.
9366: sikön jatkaruiskelpoisuuden osalta, vaikka peri-        Lakialoitteessa ehdotetaan, että luopumiselä-
9367: aatteena tulee olla, että määräykset tuotantoyksi-   kelaki saatetaan sopusointuun mainitun maata-
9368: kön jatkaruiskelpoisuudesta ovat samanlaiset luo-    lousyrittäjien eläkelain muutoksen kanssa jatka-
9369: pumiseläkelaissa ja maatalousyrittäjien eläkelais-   ruiskelpoisuuden osalta.
9370: sa.
9371: 
9372: 
9373:                                             PERUSTELUT
9374: 
9375:    Luopumiseläkelain 1 a §:n mukaan tuotanto-           Siksi tässä aloitteessa ehdotetaan, että luopu-
9376: yksikköä pidetään jatkamiskelpoisena, jos sillä on   miseläkelain 1 a §:ään tehdään sellainen lisäys,
9377: maatilalain mukaisesta vyöhykkeestä riippuen         että lainkohdan säännökset tulevat koskemaan
9378: 5-8 hehtaaria peltoa ja säädetty määrä metsä-        myös Brändön, Kumlingen, Kökarin ja Hailuo-
9379: maata. Eräissä Lapin läänin ja Turun saariston       don kuntia. Näin toteutettaisiin oikeudenmukai-
9380: kunnissa tuotantoyksikköä pidetään kuitenkin         suutta ja saavutettaisiin mainittujen kahden lain
9381: jatkamiskelpoisena jo neljän hehtaarin peltoalal-    välinen sopusointu.
9382: la. Olosuhteet tietyissä Ahvenanmaan maakun-            Edellä olevan perusteella ehdotan,
9383: nan kunnissa ja Hailuodon kunnassa vastaavat
9384: niitä, joiden osalta tuotantoyksikköä pidetään                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
9385: jatkamiskelpoisena, vaikka sen peltoala olisi alle          kiehdotuksen:
9386: viisi hehtaaria, mikä onkin tunnustettu maata-
9387: lousyrittäjien eläkelain muutetussa 6 b §:ssä.
9388: 
9389: 
9390: 
9391:                                                Laki
9392:                               luopumiseläkelain 1 a §:n muuttamisesta
9393: 
9394:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopumiselä-
9395: kelain 1 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 25 päivänä tammikuuta 1984 annetussa laissa
9396: (98/84), näin kuuluvaksi:
9397: 
9398:                       1a§                            67 §:ssä mainitulla ensimmäisellä tai toisella vyö-
9399:   Maatilaa pidetään jatkamiskelpoisena, jos sillä    hykkeellä taikka Ahvenanmaan maakunnassa 5
9400: on peltoa tilan sijaitessa maatilalain (188/77)      hehtaaria, sen sijaitessa kolmannella vyöhykkeellä
9401:  260464N
9402: 2                                      1986 vp. -    LA n:o 59
9403: 
9404: 6 hehtaaria ja neljännellä 8 hehtaaria sekä metsä-   vaa maatilaa pidetään kuitenkin jatkamiskelpoi-
9405: maata niin paljon, että metsän verotuotto sään-      sena, kun sillä on peltoa 4 hehtaaria.
9406: nöllisessä kasvukunnossa on vähintään 85 kuutio-
9407: metriä vuodessa. Jos maatilalla on peltoa tai
9408: metsämaata edellä mainittua määrää vähemmän,           Tämä laki tulee voimaan         päivänä
9409: pelto ja metsämaa voivat korvata toisiaan siten      kuuta 198
9410: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Enonte-          Tätä lakia sovelletaan, jos luopuminen tapah-
9411: kiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelko-     tuu, tai milloin eläke petustuu 17 §:n mukaiseen
9412: senniemen, Sallan, Savukosken, Sodankylän,           ehdolliseen päätökseen, jos päätös annetaan tä-
9413: Utsjoen, Brändön, Houtskarin, Iniön, Kumlin-         män lain voimaantulon jälkeen.
9414: gen, Kökarin taikka Hailuodon kunnissa sijaitse-
9415: 
9416: 
9417:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1986
9418: 
9419:                                            Gunnar Jansson
9420:                                                    1986 vp.
9421: 
9422: Lakialoite n:o 60
9423: 
9424: 
9425: 
9426: 
9427:                                      Mustonen ym.: Ehdotukset laeiksi maidon kaksihintajärjestelmää
9428:                                        koskevan lainsäädännön voimassaoloajan jatkamisesta
9429: 
9430: 
9431:                                               Edu~kunnalle
9432: 
9433:                                 ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9434: 
9435:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen n:o         ten perheviljelmien lisätä tuotantoaan toimeen-
9436: 57. Sen tarkoituksena on jatkaa maidon kaksihin-          tulonsa parantamiseksi.
9437: tajärjestelmään liittyvien maidon väliaikaisesta             Ehdotamme, että tuotantokiintiö olisi aina
9438: kiintiömaksusta ja maidon väliaikaisista tuotanto-        50 000 litraa, mikä turvaisi pientuottajien toi-
9439: kiintiöistä annettujen lakien voimassaoloaikaa            mintaedellytykset. Tuotannon rajoittamiseksi eh-
9440: kolmella vuodella. Samalla hallitus esittää kiin-         dotamme, että kiintiön ylärajaksi säädettäisiin
9441: tiömaksun korottamista 5 pennillä eli 205 pen-            150 000 litraa, sekä lisäksi, että kiintiötä ei saa
9442: niin litralta. Hallitus sen sijaan haluaisi säilyttää     korottaa 104 000 litraa suuremmaksi. Kiintiöin-
9443: kiintiöjärjestelmän muutoin ennallaan eli siten,          nistä ehdotamme lisäksi vapautettavaksi koko
9444: että se rajoittaa niin vähän kuin paljonkin tuotta-       Lapin läänin sekä eräät Oulun läänin pohjois-
9445: vien tuotantoa yhtä lailla sen sijaan, että suurtuo-      osan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan kunnat.
9446: tantoa leikattaisiin ja vastaavasti sallittaisiin pien-
9447: 
9448: 
9449: 
9450: 
9451:                                                 PERUSTELUT
9452: 
9453:    Maidon kaksihintajärjestelmää ensi kerran              taminen luopumaan ammatistaan osoittautuu
9454: eduskunnassa käsiteltäessä vuoden 1984 valtio-            myös järjettömäksi semminkin, kun noilla alueil-
9455: päivillä ehdotimme järjestelmään lukuisia kor-            la työttömyys muutoinkin on kohtuuttoman
9456: jauksia, joilla olisi helpotettu pientuottajien toi-      suurta. Samaten koko maassa työttömyys on jo
9457: mintamahdollisuuksia. Vastaavasti ehdotimme jo            verraten pitkään ollut niin mittavaa, että maata-
9458: tuolloin tuotannon supistamista suurimpien                louspolitiikan keinoin ei pitäisi ohjata väestöä
9459: tuottajien osalta, mikä olisi tapahtunut määrää-          muihin ammatteihin, jos niitä kerran ei ole
9460: mällä tuotantokiintiön ylärajaksi 150 000 litraa.         tarjolla. Joukkotyöttömyyden jatkuminen tulevi-
9461: Samalla tosin tuolloin totesimme, että samanlai-          nakin vuosina edellyttää maatalouden työllistä-
9462: siin tuloksiin päästäisiin muuttamalla radikaalisti       mismahdollisuuksien hyväksikäyttöä eikä suin-
9463: nykyistä maatalouspolitiikkaa niin, että suurtuot-        kaan tilakuolemien edistämistä.
9464: tajien saamaa tukea ja tuloa pienennettäisiin,               Hallituksen maatalouspolitiikka sivuuttaa sen,
9465: jolloin vastaavasti sitä voitaisiin ohjata pien- ja       että maaseudun asuttuna pitäminen ja eritoten
9466: perheviljelmille. Valtion tukea ei ole tarpeen            syrjäkylien säilyminen edellyttää pien- ja perhe-
9467:  kasvattaa, vaan ennen kaikkea maatalouden si-            viljelmien pitämistä elinkelpoisina. Korvaavia
9468: säistä tulonjakoa on muutettava. Samalla on               toimee~~ul?~ah.dollisuuksia ei näytä hevin löyty-
9469: välttämätöntä puuttua jalostus- ja välitysportaan         vän. Kunttötnntn ulkopuolelle jätettäväksi eh-
9470: suureksi paisuneeseen osuuteen.                           dottamillamme alueilla tuotanto ei näytä sillä
9471:     Vallankin Pohjois- ja Itä-Suomen kannalta             tavoin uhkaavan lisääntyä, että se johtaisi tuotan-
9472:  kiintiöjärjestelmän jatkaminen on hankalaa, kos-         non paisumiseen.
9473:  ka maidontuotannolle ei noilla alueilla ole maa-            Maidosta kannetaan vientikustannusmaksua.
9474:  taloudessa vaihtoehtoa. Maatalousväestön pakot-          Maksusta on vapautettu vain se maito, joka on
9475: 
9476: 2604742
9477: 2                                         1986 vp. -     LA n:o 60
9478: 
9479: tuotettu Lapin läänissä tai eräissä Oulun lääniin        Oulun läänin pohjoisosan, Kainuun eikä Pohjois-
9480: kuuluvissa kunnissa. Nykyisen hallituksen aloit-         karjalan kuntia.
9481: taessa toimintansa maidon vientikustannusmaksu               3 §. Ehdotamme vähimmäiskiintiön nostamis-
9482: oli 1 penni litralta. Hallitus korotutti maksun 7,5      ta 30 000 litrasta 50 000 litraksi vuodessa. Vas-
9483: penniin litralta eduskunnan enemmistön turvin.           taavasti ehdotamme enimmäiskiintiöksi 150 000
9484: SKDL vastusti korotusta ja ehdotti sen sijaan            litraa. Tätä pienempi enimmäistuotantokiintiö
9485: maksun porrastamista niin, että pientuotanto             liittyy 16 §:ssä määriteltyihin tapauksiin. Vastaa-
9486: olisi ollut kokonaan vapaa ja suurimmilta tuotta-        vasti 24 §:ssä ehdotamme, että kiintiö olisi
9487: jilta olisi peritty enemmän. Kun sitten kaksihin-        50 000 litraa.
9488: tajärjestelmästä tuli laki, hallitus alennutti vienti-       5 §. Ehdotamme voimassa olevassa laissa ole-
9489: kustannusmaksun 2, 5 penniin litralta ilmeisesti         van rajauksen, joka edellyttää tuotannon alentu-
9490: turvatakseen lain läpimenon huolimatta siihen            neen ''olennaisessa määrin'', poistamista, koska
9491: sisältyvistä heikkouksista. Kun kaksihintajärjes-        käytäntö on osoittanut tämän johtavan kohtuut-
9492: telmä kuitenkin oli saatu säädetyksi, korotutti          tomuuksiin.
9493: hallitus eduskunnan enemmistön (SDP, Keskus-                 11 §. Muutokset liittyvät 3 §:ään ehdotta-
9494: tapuolue, SMP ja RKP) turvin vientikustannus-            maamme muutokseen.
9495: maksun vuoden 198 5 alusta alkaen 5, 5 penniin               16 §. Katsomme, että voimassa olevan lain
9496: litralta. Sittemmin erillisillä laeilla hallitus on      rehuomavaraisuusedellytys eli kaksi kolmasosaa
9497: hallituspuolueiden tuella jatkanut 5, 5 pennin           on liian korkea. Siksi ehdotamme, että riittäisi,
9498: vientikustannusmaksun voimassaoloaikaa tämän             kun maatilalta on mahdollisuus saada vähintään
9499: vuoden heinäkuun loppuun. Siten kaksihintajär-           puolet niiden tarvitsemasta rehusta. Toisaalta
9500:  jestelmästä huolimatta maidosta on nykyisen hal-        katsomme, että tuotantokiintiötä ei saisi tällöin
9501:  lituksen aikana kannettu osittain yli seitsemän         vahvistaa 20 lypsylehmän lukumäärää suurem-
9502:  kertaa, osittain yli viisi kertaa suurempaa vienti-     maksi, kun voimassa oleva laki puhuu 30 lypsy-
9503:  kustannusmaksua kuin ennen nykyistä hallitusta.         lehmästä.
9504:                                                              19 §. Ehdotamme maatilahallitukselle suurem-
9505:                                                          paa harkintavaltaa, jotta kohtuunäkökohdat voi-
9506: 1. lakiehdotus                                           taisiin paremmin ottaa huomioon.
9507:                                                              24 §. Johdonmukaisuussyistä ehdotamme, että
9508:    1 §. Ehdotamme, että laki ei koskisi Lapin            tuotantokiintiöksi aina tulisi 50 000 litraa vuo-
9509: lääniä eikä asetuksella lähemmin määrättävien            dessa. Tämä vastaa kannanottoamme, että vä-
9510: Oulun läänin pohjoisosan, Kainuun eikä Pohjois-          himmäiskiintiö olisi aina tämänsuuruinen.
9511: Karjalan kuntia.                                             34 §. Ehdotuksemme on sama kuin hallituk-
9512:    4 §. Sama kuin hallituksen esitys n:o 57.             sen esityksessä.
9513:    13 §. Pidämme tarpeettomana periä 100 mark-               Voimaantulo- ja soveltamissäännöksessä olem-
9514: kaa pienempiä kiintiömaksuja. Voimassa olevassa          me ottaneet huomioon, että ehdotamme muu-
9515: laissa tämä määrä on 10 markkaa.                         toksia voimassa olevaan lainsäädäntöön sillä ta-
9516:    27 §. Sama kuin hallituksen esityksessä. Lain         voin, että kaikkien osalta vuoden 1986 tuotanto-
9517: voimassaoloa voidaan jatkaa, kunhan 1. ja 2.             kiintiöitä ei voida tai ei ole tarpeen noudattaa
9518: lakiehdotus hyväksytään keskeisiltä osin ehdotta-        vuosina 1987, 1988 ja 1989. Suurtuottajien kiin-
9519: massamme muodossa.                                       tiötä leikataan tällä esityksellä ja vastaavasti pien-
9520:                                                          tuottajille suodaan mahdollisuus kasvattaa tuo-
9521:                                                          tantoa.
9522: 2. lakiehdotus                                              Ehdotammekin,
9523: 
9524:    1 §. Ehdotamme, että laki ei koskisi Lapin                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
9525: lääniä eikä asetuksella lähemmin määrättävien                    kiehdotukset:
9526:                                        1986 vp. -    LA n:o 60                                         3
9527: 
9528: 1.
9529:                                                 Laki
9530:                  maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta
9531: 
9532:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9533:   muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain
9534: (569/84) 4 §, 13 §ja 27 §:n 1 momentti, näistä 27 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 31 päivänä
9535: joulukuuta 1985 annetussa laissa (1085/85), sekä
9536:   lisätään 1 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
9537: 
9538:                        1§
9539:                                                      markoin jättämällä ylimenevät pennit lukuun
9540:    Tämä laki ei koske Lapin läänin eikä asetuksel-   ottamatta. Jos maksuun pantava kiintiömaksu tai
9541: la lähemmin määrättävien Oulun läänin pohjois-       maksun lisäyksen määrä on 100 markkaa pienem-
9542: osan, Kainuun eikä Pohjois-Karjalan kuntia.          pi, sitä ei peritä.
9543: 
9544:                                                                          27 §
9545:                        4§                              (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 57)
9546:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 57)
9547: 
9548:                      13 §                              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
9549:   Kiintiömaksu suoritetaan ja määrätään täysin       ta 1987.
9550: 
9551: 
9552: 
9553: 2.
9554:                                                 Laki
9555:                maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain muuttamisesta
9556: 
9557:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9558:    muutetaan maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain
9559: (570/84) 3 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 momentti, 11 §:n 4 momentti, 16, 19 ja 24 § sekä 34 §:n 1
9560: momentti,
9561:    sellaisina kuin näistä ovat 16 ja 19 §sekä 34 §:n 1 momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa
9562: laissa (1086/85), ja
9563:    lisätään 1 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
9564: 
9565:                        1§                            taikka lypsylehmien määrän vähentymisestä tuli-
9566:                                                      palon tai tuottajaa tai tämän puolisoa kohdan-
9567:    Tämä laki ei koske Lapin läänin eikä asetuksil-   neen sairauden tahi asianomaisen hyväksyttävästä
9568: la lähemmin määrättyjen Oulun läänin pohjois-        syystä tapahtuneen tilalta poissaolon vuoksi, ko-
9569: osan, Kainuun eikä Pohjois-Karjalan kuntia.          rotetaan maitomäärä sen jakson osalta, jona se on
9570:                                                      alentunut, sellaista tuotantomäärää vastaavaksi,
9571:                        3§                            joka maatilalla olisi ollut, jollei mainittua syytä
9572:                                                      olisi esiintynyt.
9573:   Tuotantokiintiö on vähintään 50 000 ja enin-
9574: tään 150 000 litraa vuodessa.
9575:                                                                             11§
9576:                        5§
9577:   Jos maidontuottajan meijeriin toimittama mai-        Tuotantokiintiöksi vahvistetaan, jollei 2 mo-
9578: tomäärä on peruskauden aikana tilapäisesti alen-     mentissa tarkoitetun hakemuksen johdosta tai
9579: tunut ja aleneminen on johtunut lypsylehmiä          muun selvityksen perusteella toisin päätetä, 1
9580: kohdanneesta eläintaudista tai onnettomuudesta       momentin mukainen meijereiden ilmoittama
9581: 4                                       1986 vp. -    LA n:o 60
9582: 
9583: maitomäärä, kuitenkin vähintään 3 §:n 2 mo-                                   19 §
9584: mentissa mainittu tuotantokiintiön vähimmäis-            Tuotantokiintiön vahvistaa 13 ja 14 §:issä tar-
9585: määrä maitoa ja enintään siinä momentissa mai-        koitetuissa tapauksissa hakemuksesta maatalous-
9586: nittu enimmäismäärä maitoa. Ellei hakemusta           piirin maataloustoimisto. Maatilahallituksella on
9587: ole tehty eikä maataloustoimisto muunkaan selvi-      muissa kuin 14 §:n 1 momentissa tarkoitetussa
9588: tyksen perusteella toisenlaisesta kiintiöstä päätä,   valtioneuvoston päätöksessä nimenomaan maini-
9589: katsotaan edellä mainittu maitomäärä eri päätök-      tuissa tapauksissa oikeus päättää tuotantokiintiön
9590: settä vahvistetuksi tuotantokiintiöksi maatalous-     vahvistamisesta tai korottamisesta silloin, kun
9591: toimiston asiasta meijerille lähettämällä ilmoi-      siihen on erityisen painavia syitä ja sitä on
9592: tuksella. Jos maidon tuottaja on peruskauden          kohtuunäkökohdat huomioon ottaen pidettävä
9593: aikana toimittanut määrätilalta maitoa useam-         tarpeellisena.
9594: paan kuin yhteen meijeriin, vahvistetaan kuiten-
9595:                                                                              24 §
9596: kin tuotantokiintiö maataloustoimiston päätök-
9597:                                                         Mikäli maidontuottajalle ei ole vahvistettu
9598: sellä niiden ilmoittaman yhteenlasketun maito-
9599:                                                       tuotantokiintiötä tai se on määrätty lakanneeksi
9600: määrän perusteella.
9601:                                                       ja hän kuitenkin toimittaa maitoa meijeriin,
9602:                                                       katsotaan kyseisen kiintiön olevan 50 000 litraa.
9603:                         16 §
9604:    Tuotantokiintiö voidaan 13 §:n 3 ja 4 momen-                           34 §
9605: tissa sekä 14 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa vah-     (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 57)
9606: vistaa vastaamaan suuruudeltaan niin monen
9607: lypsylehmän tuotantoa, että maatilalta on mah-
9608: dollisuus saada vähintään puolet niiden tarvitse-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
9609: masta rehusta. Tuotantokiintiötä ei saa tällöin       ta 1987. Vuoden 1986 maidontuotantoon sovel-
9610: vahvistaa 20 lypsylehmän lukumäärää suurempaa         lettuja tuotantokiintiöitä sovelletaan eri toimen-
9611: maitolitramäärää vastaavaksi.                         piteittä myös vuosina 1987, 1988 ja 1989, ellei
9612:    Tuotantokiintiötä ei saa kuitenkaan tällöin        tämän lain säännöksien perusteella ole kiintiötä
9613: vahvistaa 104 000 litraa suuremmaksi.                 alennettava tai korotettava.
9614: 
9615: 
9616: 
9617:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1986
9618: 
9619:          Heikki Mustonen                 Arvo Kemppainen               Juhani Vähäkangas
9620:          Niilo Koskenniemi               Timo Laaksonen                 Marja-Liisa Löyttyjärvi
9621:          Esko-Juhani Tennilä             Pirkko Turpeinen               Anna-Liisa Jokinen
9622:          Matti Kautto                    Sten Söderström                Ensio Laine
9623:          Lauha Männistö                  Vappu Säilynoja                Seppo Toiviainen
9624:                     Esko Helle                                  Pekka Leppänen
9625:                                                 1986 vp.
9626: 
9627: Lakialoite n:o 61
9628: 
9629: 
9630: 
9631: 
9632:                                    Mustonen ym.: Ehdotus laiksi pellonraivauksen väliaikaisesta rajoit-
9633:                                      tamisesta
9634: 
9635: 
9636:                                             Eduskunnalle
9637: 
9638:    Hallituksen esityksessä n:o 58 pyritään väliai-    tyisolosuhteet tulisi kuitenkin Lapin läänin sekä
9639: kaisesti rajoittamaan uuden pellon raivausta saat-    eräät Oulun läänin pohjoisosan, Kainuun ja
9640: tamalla se luvanvaraiseksi. Hallituksen esitykseen    Pohjois-Karjalan kunnat jättää rajoituksen ulko-
9641: sisältyvät maatilan peltoalaa koskevat rajat, joi-    puolelle.
9642: den puitteissa pellonraivaus kuitenkin olisi mah-        Ehdotammekin,
9643: dollista.
9644:    Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan oteta                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
9645: huomioon Pohjois-Suomen tilannetta, vaan rajoi-               kiehdotuksen:
9646: tusta esitetään sovellettavaksi niin etelässä kuin
9647: pohjoisessakin. Ottaen huomioon pohjoisen eri-
9648: 
9649: 
9650: 
9651: 
9652:                                                 Laki
9653:                              pellonraivauksen väliaikaisesta rajoittamisesta
9654: 
9655:   Eduskunnan päätöksen, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä mää '\tyllä tavalla, mukaisesti
9656: säädetään:
9657: 
9658:                        1 §                            rättyjen Oulun läänin pohjoisosan, Kainuun ja
9659:   Ilman viranomaisen lupaa tapahtuva metsän,          Pohjois-Karjalan kunnissa.
9660: turvetuotantoalueen tai muun viljelemättömän             {2-4 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
9661: alueen muuttaminen pelloksi, niityksi tai laitu-      58)
9662: meksi (pellonraivaus) on kielletty muualla maassa
9663: kuin Lapin läänin tai asetuksella lähemmin mää-                          2-11 §
9664:                                                         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 58)
9665: 
9666: 
9667: 
9668:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1986
9669: 
9670:           Heikki Mustonen                Pekka Leppänen                  Mikko Kuoppa
9671:           Vappu Säilynoja                Juhani Vähäkangas               Niilo Koskenniemi
9672:           Ensio Laine                    Anna-Liisa Jokinen              Seppo Toiviainen
9673:           Sten Söderström                Arvo Kemppainen                 Lauha Männistö
9674:           Esko-Juhani Tennilä            Matti Kautto                    Esko Helle
9675: 
9676: 
9677: 
9678: 
9679: 260476B
9680:                                                 1986 vp.
9681: 
9682: Lakialoite n:o 62
9683: 
9684: 
9685: 
9686: 
9687:                                    Mustonen ym.: Ehdotus laiksi maataloustulolain muuttamisesta
9688: 
9689: 
9690:                                            Eduskunnalle
9691: 
9692:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen n:o      mukaan maksettavaa tukea voitaisiin vaikka alen-
9693: 59 laiksi maataloustulolain muuttamisesta. Lain        taa, jos niin neuvotteluissa sovitaan, siitä huoli-
9694: voimassaoloaikaa jatkettaisiin kahdella vuodella       matta, että tavoitehintoja korotetaan. Me emme
9695: eli hinnoitteluvuosiksi 1988/89-1989/90.               pidä hyväksyttävänä sitä, että hallitukselle annet-
9696:    Tässä aloitteessa puututaan hallituksen esityk-     taisiin tällainen mahdollisuus neuvotteluilla hei-
9697: sen 8 §:ään, jossa säädetään alueittaisen ja viljel-   kentää pien- ja perheviljelmien toimeentuloa,
9698: mäkoon mukaan maksettavan hintapoliittisen             vaan pidämme välttämättömänä palata aiempaan
9699: tuen korottamisesta tavoitehintojen muutoksen          käytäntöön, jonka mukaan alueittaista ja viljel-
9700: yhteydessä. Vuoteen 1977 saakka alueittaista tu-       mäkoon mukaan maksettavaa tukea korotettaisiin
9701: kea ja viljelmäkoon mukaan maksettavaa tukea           aina tavoitehintoja enemmän. Katsomme, että
9702: korotettiin samassa suhteessa kuin tavoitehintoja      tällä tavoin on tukea suunnattava ennen kaikkea
9703: keskimäärin muutetaan. Vuoden 1977 laissa näi-         pien- ja perheviljelmille.
9704: tä tukia säädettiin koeotettavaksi vähintään 1 112        Tässä aloitteessa ei muilta osin puututa halli-
9705: kertaa ja vuoden 1982 laissa noin 11/z kertaa          tuksen esityksen muihin kohtiin, vaan niihin on
9706: tavoitehintojen keskimääräinen muutos. Nykyi-          tarkoitus tarpeen mukaan palata valiokuntakäsit-
9707: sen hallituksen ansiota on, että vuoden 1984           telyn yhteydessä.
9708: laissa kerroin pudotettiin takaisin yhdeksi, eli          Ehdotammekin,
9709:  että tukien korotus tapahtuu samassa suhteessa
9710:  kuin tavoitehintojen muutos. Nyt hallitus esittää               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
9711:  (HE n:o 59), että alueittaista ja viljelmäkoon               kiehdotuksen:
9712: 
9713: 
9714: 
9715: 
9716:                                                  Laki
9717:                                     maataloustulolain muuttamisesta
9718: 
9719:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9720:    muutetaan 20 päivänä elokuuta 1982 annetun maataloustulolain (629/82) 1 §, 8 §:n 1 momentti ja
9721:  ja 15 §:n 1-3 momentit,
9722:    sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti sekä 15 §:n 1 ja 2 momentti 8
9723:  päivänä kesäkuuta 1984 annetussa laissa (444/84), sekä
9724:    lisätään lain 6 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 8 päivänä kesäkuuta 1984 annetussa laissa,
9725:  uusi 2 momentti seuraavasti:
9726: 
9727:                    1 ja 6 a §
9728:    (Kuten hallituksen esityksessä n:o 59)              mainittu hintapoliittinen tuki mukaan luettuna,
9729:                                                        keskimäärin muutetaan. Mainittua tukea kehitet-
9730:                           8 §                          täessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tuloero-
9731:     Alueittaisesta ja viljelmäkoon mukaan makset-      jen tasoittamiseen sekä alueellisiin ja tilasuuruus-
9732:  tavasta hintapoliittisesta tuesta päätetään siten,    luokittaisiin eroihin maatalouden tuotantoedelly-
9733:  että tuen yhteismäärää korotetaan vähintään           tyksissä.
9734:  puolitoista kertaa niin paljon kuin tavoitehintoja,
9735:  260477C
9736: 2                                   1986 vp. -   LA n:o 62
9737: 
9738:                   15 §                               Voimaantulo- ja soveltamissäännös
9739:   (1-3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o    (Kuten hallituksen esityksessä n:o 59)
9740: 59)
9741: 
9742: 
9743: 
9744: 
9745:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1986
9746: 
9747:         Heikki Mustonen              Pekka Leppänen              Vappu Säilynoja
9748:         Ensio Laine                  Anna-Liisa Jokinen          Pirkko Turpeinen
9749:         Esko-Juhani Tennilä          Matti Kautto                Arvo Kemppainen
9750:         Juhani Vähäkangas            Niilo Koskenniemi           Lauha Männistö
9751:         Seppo Toiviainen             Sten Söderström             Timo Laaksonen
9752:         Marja-Liisa Löyttyjärvi      Ulla-Leena Alppi            Esko Helle
9753:                                                 1986 vp.
9754: 
9755: Lakialoite n:o 63
9756: 
9757: 
9758: 
9759: 
9760:                                    P. Leppänen ym.: Ehdotukset laiksi työttömyysturvalain muuttami-
9761:                                       sesta ja työttömyyseläkkeen ikärajan alentamista tarkoittaviksi
9762:                                       laeiksi
9763: 
9764: 
9765: 
9766:                                            Eduskunnalle
9767: 
9768:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9769: 
9770:    Aloite tähtää vuoden 1985 alusta voimaan            maaleja karenssiaikasäännöksiä. Myös viimeksi
9771: tulleen työttömyysturvalain (602/84) sisältämien       mainittujen lainkohtien aiheuttamia kohtuutto-
9772: puutteiden ja epäkohtien korjaamiseen ja siten         muuksia esitetaän aloitteessa lievennettäviksi.
9773: työttömien toimeentuloturvan parantamiseen.            Työttömyyspäivärahan maksamisessa ei aloitteen
9774: Siinä ehdotetaan työttömyysturvalain mukaisen          mukaan sovellettaisi omavastuuaikaa. Ammatti-
9775: peruspäivärahan tason korottamista 100 mark-           suojaa koskevat säännökset palautettaisiin lähem-
9776: kaan. Koska petuspäiväraha muodostaa ansioon           mäksi aikaisempaa, valtakunnallisista työttömyys-
9777: suhteutetun päivärahan petusosan, myös ansio-          kassoista annetun lain mukaista käytäntöä. Niin
9778: turva paranisi. Lisäksi ansio-osan laskentasääntöä     sanottua pakkokoulutusta koskevat säännökset
9779: muutettaisiin siten, että pieni- tai enintään keski-   kumottaisiin. Ansioturvan työssäoloehtoa esite-
9780: tuloisten työttömien päiväraha tälläkin tavoin         tään lievennettäväksi. Osa-aikatyötä tai sivutyötä
9781: korottuisi. Myös lapsikorotuksen markkamäärää          tekevien päivärahaan sovellettavia laskentasään-
9782: korotettaisiin ja siihen oikeuttavia lapsia koskeva    nöksiä yhdenmukaistettaisiin ja ehtoja väljennet-
9783: enimmäismäärä poistettaisiin. Etuudet sidottai-        täisiin. Työvoimaviranomaisen työttömyyskassalle
9784: siin voimassa olevaa lakia tehokkaammin ansiotu-       tai sosiaalivakuutustoimikunnalle antama lausun-
9785: lojen yleiseen nousuun.                  ·             to ei aloitteen mukaan olisi sitova.
9786:    Ansioturvassa sovellettavasta 100 päivärahapäi-        Aloite sisältää myös joukon lähinnä teknis-
9787: vän jälkeisestä etuuden alentamisesta luovuttai-       luonteisia muutosehdotuksia. Ne koskisivat
9788: siin kokonaan. Myös ansioon suhteutettua päivä-        muun muassa työttömyyspäivärahan ja eri sosiaa-
9789: rahaa voitaisiin aloitteen mukaan maksaa ajalli-       lietuuksien yhteensovittamista, etuuksien hake-
9790: sesti ilman rajoituksia. Perusturvan tarveharkinta     mista ja maksamista sekä takaisinperintää.
9791: lakkautettaisiin.
9792:    Työttömyysturvalaista poistettaisiin kohtuutto-        Aloite sisältää myös lakiehdotukset työttö-
9793: mia väliinputoamistilanteita aiheuttavia rajoituk-     myyseläkeikärajan säätämisestä pysyvästi 55 vuo-
9794: sia, kuten työmarkkinoiden ei-käytettävissäoloa        teen.
9795: ja toistuvaa työstä kieltäytymistä koskevat sään-         Ehdotetut muutokset on tarkoitus saattaa voi-
9796: nökset. Näissä tilanteissa voidaan käyttää nor-        maan mahdollisimman pian.
9797: 
9798: 
9799: 
9800: 
9801: 260475A
9802: 2                                         1986 vp. -     LA n:o 63
9803: 
9804: 
9805: 
9806: 
9807:                                         ALOITTEEN PERUSTELUT
9808: 
9809: Nykyinen tilanne ja ehdotetu t                              Koska peruspäiväraha muodostaa myös ansi-
9810: muutokset                                                oon suhteutetun päivärahan perusosan, ansiotur-
9811:                                                          va paranisi samalla. Korotuksesta koituva hyöty
9812:      Työttömyysturvan tason korottaminen                 kanavoituisi pieni- tai enintään keskituloisille
9813:                                                          työttömille. Lisäksi 23 §:n 1 momenttia tulisi
9814:    Myös uuden työttömyysturvan peruspäivärahan           muuttaa siten, että päiväpalkan ja perusosan
9815: taso jää asumistuesta riippuen 20-30 % toi-              erotuksesta otettaisiin matalammilla ansiotasoilla
9816: meentulotuen enimmäismäärän alapuolelle, to-             huomioon 50 prosenttia nykyisen 45 prosentin
9817: detaan tammikuussa 1986 mietintönsä jättäneen            asemesta. Tuloraja, josta lähtien prosenttiluku
9818: perustoimeentulotyöryhmän muistiossa (STM                alenee 20:een, voisi säilyä suunnilleen nykyisenä.
9819: 1986:2, s. 159). Työttömyysturvan väliinputoa-           Perusosan korotuksen huomioon ottaen tämä
9820: jien lisäksi merkittävä osa etenkin perusrurvan          edellyttäisi kertoimen 90 alentamista 70:een.
9821: saajista joutuu hakemaan toimeentulotukea, kos-          Lisäksi ansioon suhteutetulle työttömyyspäivära-
9822: ka ensisijaiseksi turvaksi tarkoitettu työttömyys-       halle säädettäisiin aloitteen mukaan noin 250
9823: päiväraha ei riitä vaatimattomaankaan elämiseen.         markan suuruinen ehdoton enimmäisraja.
9824: Tämä ilmenee muun muassa kuntien keskusjär-
9825: jestöjen 22.4.1986 julkaisemasta muistiosta Toi-
9826: meentulotuen kustannuskehitys. Veron jälkeen                  Lapsikorotusjärjestelmän kehittäminen
9827: maksettavaksi jäävä peruspäiväraha on alle 1 200
9828: markkaa kuukaudessa.                                        Työttömyysturvalain mukainen lapsikorotus on
9829:    Työttömyysturvauudistukseen vedoten työttö-           15 markkaa yhdestä lapsesta, kahdesta 22 ja
9830: myysturvaa ei korotettu lainkaan vuonna 1984.            kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 28
9831: Verrattaessa uudistuksen jälkeistä nettotasoa            markkaa. Nämä markkamäärät ovat riittämättö-
9832: edellisen korotuksen jälkeiseen määrään uudis-           mät, etenkin kun otetaan huomioon työttömyys-
9833: tuksen ansiosta vain yksinäisen henkilön perus-          päivärahan taso. Edellä ehdotetun päivärahan
9834: turva korottui reaalisesti. Yksinäisenkin peruspäi-      korotuksen jälkeenkin on välttämätöntä kehittää
9835: väraha jäi silti korotuksen jälkeen reaalisesti vielä    erillistä lapsikorotusjärjestelmää. Korotuksen pie-
9836: alle työllisyyslain säätäruisvuoden 1972 mukaisen        neneminen lasten lukumäärän kasvun myötä sekä
9837: työttömyyskorvauksen markkamäärän. Huolto-               kolmen lapsen rajoitus ovat perhepoliittisesti kes-
9838: velvollisella jälkeenjääneisyys, jota ei siis lainkaan   tämättömiä periaatteita.
9839: korjattu, oli vuonna 1985 miltei 30 %. Valtio-              Aloitteessa ehdotetaan, että lapsikorotus olisi
9840: neuvoston periaatepäätöksellä määritelty 4 % :n          20 markkaa yhdestä alle 18-vuotiaasta lapsesta ja
9841: korotus ei paranna tilannetta lainkaan, vaan             15 markkaa kustakin seuraavasta lapsesta ilman
9842: aiheuttaa jälkeenjääneisyyttä vastaisuudessakin.         lukumäärärajoitusta.
9843:    Peruspäiväraha tulisi välittömästi korottaa 100
9844: markkaan. Eduskunta on jo aikaisemmin edellyt-
9845: tänyt nimenomaan '' tasokorotusta' 'peruspäivära-           Etuuksien sitominen ansiotason yleiseen
9846: haan, mikä ei ole sama asia kuin (vieläpä tuntu-                           nousuun
9847: vasti liian pieni) inflaatiotarkistus. Päivärahan
9848: veronalaisuuden huomioon ottaen tässä ehdotet-              Edellä jo todettiin työttömyysturvan Jaaneen
9849: tu tavoite alittaa perustoimeentulotyöryhmän             viime vuosina tuntuvasti jälkeen yleisestä hinta-
9850: asettaman täysimääräisen kansaneläkkeen tavoite-         kehityksestä. Näin työttömän sosiaaliturvaa on
9851: tason; pelkästä täydestä kansaneläkkeestä ei elä-        heikennetty tarvitsematta puuttua etuuksiin lain-
9852: ketulovähennysten ansiosta yleensä tarvitse mak-         säädäntöä muuttamalla. Tämä on ollut mahdol-
9853: saa veroa lainkaan. Korotusta koskeva muutos             lista, koska valtioneuvostolla oli lain mukaan
9854: olisi tehtävä työttömyysturvalain (602/84) 22 §:n        oikeus mutta ei suoranaista velvollisuutta ("voi-
9855: 1 momenttiin.                                            daan") etuuksien korottamiseen maan yleisen
9856:                                         1986 vp. -     LA n:o 63                                        3
9857: 
9858: palkkatason noustua olennaisesti. Mahdollisuutta      näin ollen pyrkinyt monin ja osittain päällekkäi-
9859: ei joko käytetty lainkaan tai korotukset jatkuvasti   sin keinoin tavoitteeseen estää peruspäivärahan
9860: alimitoitettiin, minkä seurauksena palkkatason        tarpeettoman saamisen.
9861: nousuun verrattuna etuudet ovat jääneet kehityk-         Työttömyysturvakomitea katsoi yksimielisesti
9862: sestä jälkeen vielä hintojen kasvuvauhtia enem-       jo vuonna 1979, ettei tarveharkinnalle ole työvoi-
9863: män.                                                  mapoliittisia edellytyksia (KM 1979:27). Tasa-
9864:    Työttömyysturvalain mukaan tällaista harkin-       arvoasiain neuvottelukunta on toistakymmentä
9865: taoikeutta ei ole valtioneuvostolle annettu.          vuotta ollut samalla kannalla. Muun muassa
9866: Etuuksia ja eräitä tulorajoja ''on tarkistettava''    perustoimeentulotyöryhmä edellytti ainakin puo-
9867: asetuksella. Tulkinnanvaraisuus sen sijaan säilyi     lison tulojen vaikutuksen lakkauttamista. Asiaa
9868: edelleen sen suhteen, mitä tarkoitetaan palkkata-     erityisesti selvittänyt työttömyysturvan tarvehar-
9869: son "olennaisella" nousulla. Valtioneuvoston          kintatoimikunta katsoi sekin, että työhalukkuus
9870: periaatepäätöksen mukainen 4 % :n korotus ei          tulisi ensisijaisesti selvittää työtarjouksena (KM
9871: viimeksi sanotusta huolimatta voi toteuttaa työt-     1985:59). Tarveharkinnan asemesta olisi sen mie-
9872: tömyysturvalain 25 §:n määräystä etenkään sel-        lestä sovellettava päivärahan saamisen yleisiä
9873: laisena, kuin säännös nykyisessä laissa eduskun-      edellytyksiä koskevia säännöksiä. Toimikunta eh-
9874: nan täsmentämänä on.                                  dottikin tarveharkinnan lieventämistä. Lausun-
9875:    Työttömyysturvan edes nykyisen reaalisen ta-       noissaan tarveharkintatoimikunnan mietinnöstä
9876: son säilymiseksi on välttämätöntä muotoilla mai-      työvoimaministeriö vaati koko tarveharkinnan lo-
9877: nittu lainkohta täsmällisemmin. Peruspäiväraha        pettamista. Saman näkemyksen esitti perusturvan
9878: ja sen kautta ansioturvan perusosa sekä lapsikoro-    täytäntöönpanosta huolehtiva Kansaneläkelaitos.
9879: tuksen markkamäärät sidottaisiin suoraan palkan-      Sosiaalipoliittisia syitä työttömän perusturvan tar-
9880: saajien yleiseen ansiotasoindeksiin. Työttömyys-      veharkintaisuudelle ei voida esittää. Esimerkiksi
9881: turvassa on perusteltua ottaa palkkojen nousu         sosiaaliturvan keskusliitto on päinvastoin lausun-
9882: huomioon mahdollisimman täydellisesti. Etuuk-         nossaan katsonut sen haitalliseksi.
9883: sien korotus tehtäisiin ilman harkinnanvaraista          Käytännössä peruspäivärahan tarveharkinta
9884: tarkistuskynnystä kunkin vuoden alusta. Tarkoi-       kohdistuu useimmiten puolison tuloihin ja vai-
9885: tuksena on, että menettely mahdollisimman pit-        keuttaa siten koko perheen toimeentuloa. Perus-
9886: källe vastaisi TEL-indeksitarkistuksen yhteydessä     turvan muilla lohkoilla ja yleensäkin sosiaaliva-
9887: noudatettavaa, jolloin etuuksien korotuksen pe-       kuutuksessa tarveharkinta on jo poistettu tai sitä
9888: rusteeksi vahvistettaisiin mahdollisimman hyvin       ei ole alun perinkään sovellettu. Työttömät on
9889: po. ajankohdan palkkojen nousua kuvaava suh-          tässäkin suhteessa asetettu muita epäedullisem-
9890: deluku. Vain indeksin rakenne poikkeaisi siten,       paan asemaan sosiaaliturvan suhteen.
9891:  että kyseessä olisi puhdas ansioindeksi, jossa ei       Aloitteessa ehdotetaan, että peruspäivärahan
9892: hintojen nousua miltään osin erikseen otettaisi       tarveharkinnasta säätävä 14 § kumottaisiin. Tätä
9893: huomioon.                                             vastaava muutos olisi tehtävä 13 §:n 1 moment-
9894:                                                       tiin.
9895: 
9896:     Perustuevan tarveharkinnan poistaminen
9897:                                                                       Ansioturvan kesto
9898:    Peruspäiväraha on tarveharkintainen. Tarve-
9899: harkinnassa otetaan huomioon mahdollisten                Ansioon suhteutettu päiväraha alenee 20 pro-
9900: omien työttömyysaikaisten tulojen lisäksi puoli-      senttia sen jälkeen, kun sitä on maksettu 100
9901: son tulot. Viimeksi mainitut ovat syynä valtaosas-    päivältä. Tätä työttömyysturvalain 26 §:n 2 mo-
9902: sa tapauksista siihen, että peruspäiväraha tarve-     menttiin sisältyvää aleneroasäännöstä ei ole mil-
9903: harkinnan seurauksena muodostuu määrältään            loinkaan hyväksyttävällä tavalla perusteltu. Esi-
9904: vajaaksi tai sitä ei makseta lainkaan. Tarveharkin-   merkiksi hallituksen esityksessä (HE n:o 38/1984
9905: taa sovelletaan sen lisäksi, että työttömyyspäivä-    vp.) tätä ei edes yritetty. Säännöksen erääksi
9906: rahan saamiselle on asetettu lukuisia yleisiä edel-   selitykseksi jääkin työttömyysturvan kustannusten
9907: lytyksiä, karenssimääräyksiä ja muita maksuestei-     yleisen rajoittamisen tarve, jossa kyseinen säännös
9908: tä voidaan soveltaa. Edelleen omat mahdolliset        - etenkin pitkäaikaistyöttömien vahingoksi -
9909: sosiaalivakuutusetuudet yhteensovitetaan päivä-       muodostaa erään monista keinoista. Ennen kaik-
9910: rahan kanssa eli ne pienentävät peruspäivärahaa       kea on kuitenkin kysymys työnantajien tavoit-
9911: tarveharkinnasta riippumatta. Lainsäätäjä on          teesta saattaa työtön taloudellisesti niin vaikeaan
9912: 4                                        1986 vp. -     LA n:o 63
9913: 
9914: asemaan, että hänen on pakko ottaa vastaan              tusten poistamisen lisäksi olisikin välttämätöntä,
9915: palkkauksellisesti tai koulutuksensa kannalta epä-      että työttömyyseläkkeen ikäehdon ei annettaisi
9916: tyydyttäväkin työ.                                      kiristyä. Eläkkeeseen tulisi oikeuttaa kaikki ne
9917:    Vastaavaa alentamisperiaatetta ei sovelleta mil-     pitkäaikaisesti työttömät, jotka 200 työttömyys-
9918: lään muulla sosiaaliturvan alueella. Ajatuskin          päivärahapäivän täyttymisvuoden loppuun men-
9919: sellaisen säätämisestä esimerkiksi vanhuus- tai         nessä täyttävät vähintään 55 vuotta.
9920: työkyvyttömyysvakuutukseen lienee mahdoton.
9921: Työttömyyden erityiskohtelu sosiaalisten riskien
9922: joukossa ilmenee selvästi tässäkin periaatteessa.            Työttömyyspäivärahan saamisen yleiset
9923: Aloitteessa ehdotetaan, että alenemasta säätävä                          edellytykset
9924: lainkohta kumottaisiin.
9925:     Ansioturvaa voidaan maksaa neljän peräkkäi-            Työttömyyspäivärahan saamiselle on työttö-
9926: sen kalenterivuoden aikana enintään 500 päiväl-         myysturvalain 5 §:ssä säädetty monia esteitä. Asi-
9927: tä. Jos työtön on ehtinyt ennen sitä täyttää 55         alliseksi katsottavien ohella lakiin on sisällytetty
9928: vuotta, maksamista voidaan jatkaa 250 lisäpäiväl-       eräitä varsin tulkinnanvaraisia säännöksiä. Niitä
9929: tä. Näistä rajoituksista säädetään lain 26 §:n 1 ja     on käytännössä sovellettu päivärahan hakijan va-
9930: 3 momentissa. Mahdollisuudesta päästä uudes-            hingoksi sellaisissakin tapauksissa, joissa sosiaali-
9931: taan oikeutetuksi ansioturvaan määräajan jo ker-        turvan epäämiselle ei ole ollut asiallista syytä.
9932: ran täytyttyä säädetään pykälän 3 ja 4 momentis-           Eräs tällainen peruste on säännös, jonka mu-
9933: sa.                                                     kaan työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta hen-
9934:     Aikarajoitus omaksuttiin lainsäädäntöön vuon-       kilöllä, joka ei ole "työmarkkinoiden käytettävis-
9935: na 1974. Valtakunnallisista työttömyyskassoista         sä''. Pykälän 2 momenttiin on tosin sisällytetty
9936: annetun lain mukainen määräaika oli 450 päivää          sinänsä täysin epäselvän kriteerin määrittely. Ky-
9937: ja se koski kolmea kalenterivuotta. Vuosina             seessä on silti säännös, joka käytännössä on
9938: 1978-84 päivien lukumäärää lisättiin 50:llä.            avannut mahdollisuuden työttömyyspäivärahaha-
9939: Sisällöllisesti rajoitus muodostui kireämmäksi          kemusten mielivaltaisille hylkäämisille. Säännök-
9940: työttömyysturvalain säätämisen seurauksena, kun         sen kumoamisen jälkeenkin lakiin jäisi riittävästi
9941: kolmen vuoden aikaraja muutettiin neljäksi.             ja samantyyppisiä tilanteita koskevia epäämispe-
9942:     Tällekään rajoitukselle ei ole esitetty sosiaali-   rusteita. Niiden soveltamiseen ei kuitenkaan liit-
9943: poliittisesti järkeviä tai työvoimapoliittisesti hy-    tyisi aivan yhtä väljää tulkintaa, kuin mistä
9944: väksyttäviä perusteita. Työttömän kannalta rajoi-       kumottavaksi ehdotettavan lainkohdan sovelta-
9945: tus on mielivaltainen. Lisäksi on jälleen kyseessä      miskäytännössä on kysymys. Samalla kun lain
9946: säännöstö, jota ei tunneta muussa sosiaaliturva-        5 §:n 1 momentin 3 kohta esitetään kumottavak-
9947: lainsäädännössä. Kansainvälisesti vastaavia esi-        si, sitä vastaava maininta 4 §:ssä ehdotetaan
9948: merkkejä on osoitettavissa - samaten kuin esi-          poistettavaksi.
9949: merkkejä työttömien pitämisestä sosiaaliturvassa           Aloitteessa ehdotetaan myös työttömyyspäivä-
9950: muita toimeentuloturvaa tarvitsevia alisteisem-         rahan maksamiseen liittyvän omavastuuajan pois-
9951: massa asemassa. Rajoituksen takia tuhannet työt-        tamista. Tämä edellyttäisi lain 12 §:n kumoamis-
9952: tömät ovat menettäneet työttömyyskassaan kuu-           ta. Omavastuuajan olemassaololle ei ole milloin-
9953: lumisesta seuranneet etunsa. Nykyisen lainsää-          kaan esitetty työttömän kannalta hyväksyttäviä
9954: dännön aikana asian taloudellinen merkitys on           perusteluja. Periaatteen soveltamiseen liittyy li-
9955: korostunut sen seurauksena, että tuloerot ansio-        säksi mielivaltaisia lain säännöksiä ja sattumanva-
9956: ja perusturvan välillä ovat kasvaneet kohtuutto-        raista tulkintakäytäntöä.
9957: masti. Tämä on tapahtunut nimenomaan perus-                Velvollisuus ottaa vastaan ammattltattoa vas-
9958: turvan kehittämisen laiminlyönnin takia.                taamatoota työtä on laissa (7 §) säädetty varsin
9959:     Aloitteessa ehdotetaan näidenkin rajoitusten        väljästi. Niin sanottu ammattisuoja poistui työt-
9960: poistamista ja siten koko 26 §:n kumoamista.            tömyysturvalain säätämisen seurauksena myös
9961:    Työttömyysturvan lukuisista saamisrajoituksista      työttömyyskassaan kuuluvilta työttömiltä. Lakia
9962: tämäkin kohdistuu ennen kaikkea pitkäaikais-            olisikin muutettava siten, että säännökset sekä
9963: työttömiin. Työttömyyden keskimääräinen kesto           ansio- että perusturvan osalta palautettaisiin lä-
9964: puolestaan kasvaa iän mukaisesti siten, että vai-       hemmäksi valtakunnallisista työttömyyskassoista
9965: keimmaksi on osoittautunut ikääntyneiden pitkä-         annetun lain mukaisia aikaisempia periaatteita.
9966: aikaistyöttömien työllistäminen. Pitkäaikaistyöt-          Aloitteen mukaan työstä kieltäytyminen olisi-
9967: tömiin kohdistettujen työttömyysturvalain rajoi-        kin ilman työttömyysturvan menettämistä mah-
9968:                                           1986 vp. -     LA n:o 63                                       5
9969: 
9970: dollista, jos tarjottu työ ei olisi työnhakijan         kielteisen sitovan lausunnon perusteella. Nämä
9971: ammattitaidon kannalta sopivaa. Kolmen kuu-             työttömyysturvalain 3 §:n 3 momenttiin perustu-
9972: kauden määräaika poistettaisiin. Työstä kieltäyty-      vat lausunnot eivät aina ole asianmukaisia. Nii-
9973: misen seurauksena määrättäviä niin sanottuja            hin sisältyy monasti kannanottoja, joissa työttö-
9974: karenssiaikoja lyhennettäisiin. Nykyisellään ne         män ihmisen toimeentulokysymykset ovat jää-
9975: ovat kohtuuttoman pitkät ja muun muassa ai-             neet toisarvoiseen asemaan. Epäselvissä tai sellai-
9976: heuttavat työttömien hakeutumista sosiaalitoi-          seksi katsottavissa tilanteissa lausunnot säännön-
9977: mistoihin toimeentulotukea saadakseen. Tämä             mukaisesti päätyvät hakijan kannalta kielteiseen
9978: nimenomaan todettiin edellä mainitussa kuntien          lopputulokseen.
9979: keskusjärjestöjen selvityksessä.                            Aloitteessa ehdotetaan, että työvoimaviran-
9980:    Lain 8 §:ään sisältyvä säännös toistuvasta työstä    omaisen kannanotto muutettaisiin asiantuntija-
9981: kieltäytymisestä aiheutuvasta päivärahan kerta-         lausunnoksi. Se olisi nykyiseen tapaan merkittävä
9982: kaikkisesta menettämisestä ehdotetaan kumotta-          tekijä työttömyyspäivärahahakemusta ratkaistaes-
9983: vaksi. Sama koskee niin sanotusta pakkokoulu-           sa. Työttömyyskassa tai sosiaalivakuutustoimi-
9984: tuksesta säätävää lain 9 §:ää.                          kunta voisi kuitenkin poiketa työvoimaviran-
9985:    Lain 11 §:ää esitetään täsmennettäväksi siten,       omaisen kannanmäärityksestä, jos se sosiaalipo-
9986: ettei sitä voitaisi mielivaltaisesti soveltaa työttö-   liittisesti ja kohtuusnäkökohdat huomioon ottaen
9987: män etujen vastaisesti. Pykälästä ehdotetaan            johtaisi työttömän kannalta kestämättömään ti-
9988: poistettavaksi pitkähkön ajan poissa työmarkki-         lanteeseen.
9989: noilta olleita koskenut karenssisäännös, koska
9990: kyseinen säännös on aiheuttanut paljon turhia
9991: karensseja. Myös työttömällä tulee olla oikeus                  Muut, lähinnä teknisluonteiset
9992: viettää esimerkiksi kesälomaa ilman että tämän                         muutosehdotukset
9993: johdosta hänelle annetaan pitkä karenssi. Karens-          Työttömyysturvalaissa on käytännön soveltami-
9994: siaika ehdotetaan lyhennettäväksi 6 viikosta 3          sen seurauksena ilmennyt olevan monia teknis-
9995: viikkoon.                                               luonteisia muutostarpeita. Tässä aloitteessa ehdo-
9996:    Ansioturvan saaminen edellyttää niin sanotun         tetaan muutoksia muun muassa sosiaalietuuksien
9997: työssäoloehdon täyttymistä. Edellytys on säännel-       ja työttömyyspäivärahan yhteensovittamista,
9998: ty sillä tavoin, että etenkin nuoret työttömät          etuuksien hakemista ja maksamista sekä takaisin-
9999: jäävät monasti pelkän perusturvan varaan, koska         perimää koskeviin säännöksiin.
10000: riittävää ensimmäistäkään työsuhdetta ei pääse
10001: syntymään. Työssäoloehdon määrittelyä olisi jon-
10002: kin verran lievennettävä. Tämä edellyttäisi lain         Työttömyyseläkeikärajan säätäminen pysyvästi
10003:  16 §:n 2 momentin muuttamista.                                          55 vuoteen
10004:    Lyhennettyä työpäivää, osa-aikatyötä tai sivu-
10005: työtä tekevää työttömyyspäivärahan saajaa koske-           Lakialoite sisältää myös ehdotukset työnteki-
10006: vat päivärahan määräytymissäännökset ovat osoit-        jäin eläkelain, merimieseläkelain, kansaneläke-
10007: tautuneet monissa tapauksissa kohtuuttomiksi ja         lain ja valtion eläkelain muuttamisesta siten, että
10008: eriarvoisuutta aiheuttaviksi. Aloitteessa ehdote-       työttömyyseläkkeen ikärajaksi tulisi pysyvästi 55
10009: taankin lain 18-19 §:ien muuttamista siten,             vuotta.
10010:  että säännökset kohtelisivat erilaisia vajaan työ-
10011:  ajan muotoja samanarvoisesti ja että työntekijän
10012:  toimeentulo olisi kohtuullisesti turvattu.                       Lakiehdotusten voimaantulo
10013:                                                          Lakiehdotukset on tarkoitus saattaa votmaan
10014:                                                         mahdollisimman pian.
10015:  Työvoimaviranomaisen lausunnon sitovuuden
10016:                 poistaminen                               Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
10017: 
10018:   Merkittävä osa työttömyyspäivärahaa koskevista                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
10019: hakemuksista hylätään työvoimaviranomaisen                     kiehdotukset:
10020: 6                                         1986 vp. -     LA n:o 63
10021: 
10022: 
10023: 1.
10024:                                                   Laki
10025:                                     työttömyysturvalain muuttamisesta
10026: 
10027:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10028:   kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 5 §:n 1 momentin 3
10029: kohta, 5 §:n 2 momentti, 7 §:n 3 momentti, 8, 9 ja 12 §, 13 §:n 2 momentti, 14 §, 16 §:n 5
10030: momentti, 18 §, 19 §:n 2-5 momentti, 26 ja 30 §,
10031:   näistä 14 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 11 päivänä tammikuuta 1985 annetulla lailla
10032: (34/85),
10033:   muutetaan 3 §:n 3 momentti, 4 §, 5 §:n 1 momentin 2, 4, 7, 9 ja 10 kohta, 7 §:n 1, 2 ja 4
10034: momentti, 11 §, 13 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 ja 2 momentti, 17 §, 19 §:n 1 momentti, 20 §, 21 §:n
10035: 2 momentti, 22 §, 23 §:n 1 momentti, 24 ja 25 §, 27 §:n 1 momentti, 28 §:n 5 momentti, 31 §:n 1
10036: momentti, 32 §:n 2 momentti, 38 §:n 2 momentti ja 44 §:n 1 momentti,
10037:   näistä 27 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on osittain muutettuna edellä mainitulla 11 päivänä
10038: tammikuuta 1985 annetulla lailla, sekä
10039:   lisätään 5 §:ään uusi 1 momentin 11 kohta ja 4 momentti, 28 §:ään uusi 6 momentti, 44 §:ään
10040: uusi 4 momentti, 45 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5
10041: momentiksi, sekä 46 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti:
10042: 
10043:                         3§                              kelakien mukaista varhennettua vanhuuseläkettä
10044:                  Toimeenpanoelimet                      tai yksilöllistä varhaiseläkettä taikka täyteen eläk-
10045:                                                         keeseen oikeuttavien palvelusvuosien perusteella
10046:     Työvoimatoimikunta tai työvoimatoimisto an-         vanhuuseläkettä;
10047: taa työttömyysturvan saamisen työvoimapoliitti-
10048:                                                            7) jolla on oikeus saada sairausvakuutuslain
10049: sista edellytyksistä, joista säädetään 4 §:ssä, 5 §:n
10050: 1 momentin 8 ja 10 kohdassa, 7, 10 ja 11 §:ssä          mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai
10051: sekä 16 §:n 4 momentissa sosiaalivakuutustoimi-         jolle on myönnetty lomaa raskauden ja synnytyk-
10052: kunnalle ja työttömyyskassalle lausunnon siten          sen taikka lapsen hoidon vuoksi;
10053: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Työvoi-
10054: matoimikunnan tai työvoimatoimiston tulee                  9) siltä ajalta, jolta hän saa maatalousyrittäjien
10055: työttömyyskassan tai sosiaalivakuutustoimikun-          eläkelain (467 /69) mukaista sukupolvenvaihdos-
10056: nan pyynnöstä täydentää lausuntoaan viipymät-           eläkettä;
10057: tä.                                                        10) joka on katsottava päätoimiseksi opiskeli-
10058:                                                         jaksi; tai
10059:                                                            11) joka saa lasten kotihoidon tuesta annetun
10060:                          4§
10061:                                                         lain (24/85) mukaista lisäosaa.
10062:            Oikeus työttömyyspäivärahaan
10063:                                                            Sen estämättä, mitä tämän pykälän 1 momen-
10064:   Työttömyyspäivärahaan on oikeus työvoimatoi-
10065: mistoon ilmoittautuneella, työkykyisellä työttö-        tin 6 kohdassa säädetään, työttömyyspäivärahaan
10066: mällä henkilöllä, jolle ei ole voitu osoittaa työtä.    oikeutetulle henkilölle maksetaan päivärahaa
10067:                                                         myös siltä työkyvyttömyysajalta, jolta henkilö ei
10068:                                                         saa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai
10069:                          5§                             muuta vastaavaa lakisääteistä korvausta taikka
10070:      Työttömyyspäivärahaoikeuden rajoitukset            työnantajan maksamaa palkkaa.
10071:    Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta henki-
10072: löllä:                                                                          7§
10073:                                                                  Velvollisuus ottaa vastaan työtä
10074:   2) joka on täyttänyt 65 vuotta sen kalenteri-
10075: kuukauden päätyttyä, jonka aikana hän täyttää              Henkilö, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy
10076: 65 vuotta;                                              vastaanottamasta hänelle tarjona olevaa lakon,
10077:                                                         työsulun tai saarron piiriin kuulumatonta työtä,
10078:     4) joka saa kansaneläkelain (347 156) tai työelä-   jota hänen työkykynsä huomioon ottaen voidaan
10079:                                          1986 vp. -     LA n:o 63                                          7
10080: 
10081: pitää hänelle sopivana ja josta maksetaan työeh-          Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 24 lä-
10082: tosopimuksen mukainen palkka tai, jollei työeh-        hinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujak-
10083: tosopimusta ole, työpaikkakunnalla sellaisesta         so) ollut 13 viikkoa sellaisessa työssä, jossa työaika
10084: työstä maksettava käypä palkka, ei ole oikeutettu      kunakin viikkona on ollut vähintään 18 tuntia tai
10085: työttömyyspäivärahaan ennen kuin hän on ollut          jonka työsopimuksen mukainen säännöllinen
10086: työnhakijana sen pituisen ajan kuin tarjottu työ       työaika on tasoittumisjakson aikana ollut keski-
10087: olisi kestänyt, kuitenkin enintään kolmen viikon       määrin vähintään 18 tuntia viikossa ja palkka
10088: ajalta työstä kieltäytymisestä lukien.                 työehtosopimuksen mukainen tai, jollei työalalla
10089:    Henkilö voi päivärahaoikeuttaan menettämättä        ole työehtosopimusta, paikkakunnalla maksetta-
10090: kieltäytyä työstä, jota ei voida pitää hänen am-       van käyvän palkan mukainen.
10091: mattitaitonsa huomioon ottaen hänelle sopivana.
10092: Ammattitaitoisella henkilöllä tarkoitetaan tässä
10093: laissa työnhakijaa, jolla on joko ammatillinen
10094: koulutus sekä siihen liittyvä välttämätön työkoke-                          17 §
10095: mus tai vastaavasti ammattitaidon saavuttamisek-
10096: si riittävän pitkä työkokemus kyseisellä työalalla.                  Lyhennetty työvitkko
10097:    Jos henkilön työssäkäyntialueella ei työvoima-         Työntekijällä, jonka työaikaa on lyhennetty
10098: viranomaisen arvion mukaan ole osoitettavissa          työnantajan tuotannollisista tai taloudellisista
10099: hänen ammattitaitonsa huomioon ottaen hänelle          syistä suorittaman lomautuksen johdosta yhdellä
10100: sopivaa työtä eikä hän ole halukas ottamaan            tai useammalla päivällä viikossa ja palkkaa vä-
10101: vastaan sellaista työtä muualta eikä myöskään          hennetty vastaavasti, on oikeus työttömyyspäivä-
10102: työkykyynsä nähden sopivaa työtä työssäkäynti-         rahaan näiltä työttömyyspäiviltä.
10103: alueeltaan, katsotaan hänen kieltäytyneen työstä         Jos kokoaikatyötä tehneen henkilön työajan
10104: 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.                    lyhennys toteutetaan 1 momentissa tarkoitetusta
10105:                                                        syystä lyhentämällä päivittäistä työaikaa, on hä-
10106:                                                        nellä oikeus työttömyyspäivärahaan työajan ly-
10107:                     11§                                hennystä vastaaviita täysiitä työttömyyspäiviltä
10108:    Oman menettelynsä johdosta työttömäksi              edellyttäen, että keskimääräinen työaika viikossa
10109:    joutuneen oikeus työttömyyspäivärahaan              lyhentyy vähintään viidenneksellä.
10110: 
10111:    Henkilöllä, joka ilman pätevää syytä on eron-                             19 §
10112: nut työstään tai omalla menettelyllään aiheutta-                Osa-azkatyön vastaanottaminen
10113: nut sen, ettei työsopimusta ole työmarkkinoilla
10114: yleisesti sovellettavin ehdoin syntynyt, tai on itse      Kun työtön henkilö ottaa vastaan osa-aikatyö-
10115: aiheuttanut työsuhteen päättymisen, ei ole oi-         tä, jossa keskimääräinen työaika viikossa on ly-
10116: keutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin hän on         hentynyt vähintään viidenneksellä alalla sovellet-
10117: ollut työssä tai työnhakijana työvoimatoimistossa      tavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyö-
10118: kolme viikkoa.                                         ajasta, on hänellä oikeus työttömyyspäivärahaan
10119:                                                        tämän lain mukaisesti työajan lyhennystä vastaa-
10120:                      13§                               vilta täysiitä työttömyyspäiviltä.
10121:             Oikeus peruspäivärahaan
10122:                                                                                20 §
10123:   Peruspäivärahaan on oikeus henkilöllä, joka
10124:                                                        Lyhennettyä työatkaa ja osa-azkatyötä tekevän
10125: täyttää 2 luvun mukaiset työttömyysturvan saa-               ansioon suhteutetun päivärahan
10126: misen yleiset edellytykset.
10127:                                                                      enzmmäissuuruus
10128:                        16 §                               Ansioon suhteutettua päivärahaa voidaan mak-
10129:    Oikeus ansioon suhteutettuun päivärahaan            saa 17 ja 19 § :ssä tarkoitetuissa tapauksissa niin
10130:                                                        paljon, että se mahdollisine lapsikorotuksineen ja
10131:   Ansioon suhteutettuun päivärahaan on oikeus          työstä saatu palkka yhteensä ovat enintään 95
10132: työttömyyskassan jäsenellä (vakuutettu), joka on       prosenttia ansioon suhteutetun päivärahan perus-
10133: ollut vakuutettuna vähintään kolmetoista lähinnä       teena olevasta palkasta, kuitenkin vähintään niin
10134: edellistä viikkoa ja joka on vakuutettuna olles-       paljon kuin henkilö olisi oikeutettu saamaan
10135: saan täyttänyt työssäoloehdon.                         perusturvana.
10136: 8                                       1986 vp. -    LA n:o 63
10137: 
10138:                       21 §                                                  25 §
10139:                      Sivutyö                                          Etuuksien korotus
10140: 
10141:    Työttömyyspäivärahaa maksettaessa otetaan si-        Peruspäivärahan ja lapsikorotusten markka-
10142: vutyöstä saatu palkka ja muu työtulo huomioon         määriä korotetaan kunkin vuoden alusta lukien
10143: siten, että päiväraha ja 65 prosenttia palkka- tai    palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin pistelu-
10144: muun työtulon siitä osasta, joka ylittää kymmen-      vun muutosten edellyttämässä suhteessa.
10145: kertaisen peruspäivärahan määrän, voivat kuu-
10146: kaudessa yhteensä nousta perusturvassa henkilön                              27 §
10147: täysimääräisen peruspäivärahan määrään tai an-                    Sosiaalietuuksien vaikutus
10148: sioturvassa määrään, joka hänelle ansioon suh-                     työttömyyspäivärahaan
10149: teutettuna päivärahana muutoin olisi voitu mak-
10150: saa.                                                     Jos henkilö saa muuta kuin 5 §:ssä tarkoitettua
10151:                                                       lakisääteistä etuutta tai jos hän saa kansaneläket-
10152:                                                       tä kansaneläkelain 22 §:n 2 momentin perusteel-
10153:                                                       la, hänen täysimääräisen peruspäivärahansa mää-
10154:                                                       rää tai hänelle maksettavaa ansioon suhteutettua
10155:                       22 §                            päivärahaa vähennetään etuuden määrällä. Täl-
10156:             Peruspäivärahan suuruus                   löin ei kuitenkaan seuraavia eläkkeitä ja sosiaalie-
10157:                                                       tuuksia oteta huomioon:
10158:   Peruspäivärahan täysi määrä on 100 markkaa              1) perhe-eläkkeet;
10159: päivältä.                                                2) kansaneläkelain mukainen apu- ja hoitolisä;
10160:   Peruspäivärahan määrä lasketaan ottaen huo-            3) tapaturmavakuutuslain mukainen haittara-
10161: mioon, mitä 17, 19, 21 ja 27 §:ssä on säädetty.       ha;
10162:                                                          4) sotilasvammalain mukainen elinkorko ja
10163:                                                       täydennyskorko;
10164:                      23 §                                5) invaliidirahalain (3 74/51) mukainen invali-
10165:     Ansioon suhteutetun päivärahan suuruus            diraha;
10166:                                                          6) erorahalain (947/78) mukainen eroraha ja
10167:    Ansioon suhteutettu päiväraha muodostuu            valtion virkamiesten erorahasta annetun valtio-
10168: täyden peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja     neuvoston päätöksen (1075/77) mukainen erora-
10169: ansio-osasta. Ansio-osan suuruus on 50 prosenttia     ha;
10170: päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palk-          7) eläkkeensaajien asumistukilain (591/78)
10171: ka kuukaudessa on suurempi kuin 70-kertainen          mukainen asumistuki;
10172: perusosa, on ansio-osa tämän rajan ylittävältä           8) asumistukilain (408/75) mukainen asumis-
10173: päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Kun palkka          tuki;
10174: kuukaudessa on suurempi kuin 90-kertainen pe-            9) lapsilisälain (541/48) mukainen lapsilisä;
10175: rusosa, ei ansio-osa tämän rajan ylittävältä päivä-      10) sosiaalihuoltolain (710/82) mukainen toi-
10176: palkan osalta korotu. Ansioon suhteutetun päivä-      meentulotuki;
10177: rahan suuruus lapsikorotuksineen voi olla enin-          11) ylimääräiset sotaeläkkeet;
10178: tään 90 prosenttia vakuutetun päiväpalkasta, kui-        12) sotilasavustuslain (566/48) mukainen soti-
10179: tenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella      lasavustus;
10180: korotetun perusosan suuruinen.                           13) tapaturmavakuutuslain ja sotilasvammalain
10181:                                                       mukaiset erityisten kustannusten korvaukset;
10182:                                                          14) lasten kotihoidon tuesta annetun lain (24/
10183:                                                       85) mukainen perusosa ja sisaruskorotus; sekä
10184:                       24 §                               15) rintamasotilaseläkelain ( 119/77) mukainen
10185:                                                       rintamasotilaseläke.
10186:                    Lapsikorotus
10187:    Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huol-
10188: lettavanaan 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan                             28 §
10189: päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka                     Päivärahan hakeminen
10190: suuruus ensimmäisestä lapsesta on 20 markkaa ja
10191: jokaisesta seuraavasta lapsesta 15 markkaa.             Työttömyyspäiväraha maksetaan päivärahaoi-
10192:                                         1986 vp. -     LA n:o 63                                      9
10193: 
10194: keuden syntymisestä lukien, ei kuitenkaan ilman                            44 §
10195: erityisen painavaa syytä pitemmältä kuin kolmen              Työttömyyspäivärahan maksaminen
10196: kuukauden ajalta ennen päivärahan hakemista.
10197:   Jos ansioon suhteutettua päivärahaa koskeva            Työttömyyspäivärahat maksetaan jälkikäteen
10198: hakemus on hylätty, katsotaan peruspäivärahaa         vähintään kerran kuukaudessa. Työ- ja korvaus-
10199: koskevan hakemuksen tulleen vireille, kun hake-       päivien lukumäärä kunakin kalenteriviikkona saa
10200: mus työttömyyskassalle on tehty, edellyttäen,         olla yhteensä enintään viisi.
10201: että peruspäivärahaa on haettu kolmen kuukau-
10202: den kuluessa siitä, kun hakija sai tiedon kassan        Jollei myönnettyä työttömyyspäivärahaa ole
10203: hylkäävästä päätöksestä.                              nostettu kuuden kuukauden kuluessa siitä kun se
10204:                                                       on ollut nostettavissa, on työttömyyspäiväraha
10205:                        31 §                           menetetty, mikäli ei erityisen painavasta syystä
10206:                   Takaisinperintä                     katsota kohtuulliseksi toisin päättää.
10207: 
10208:   Jos henkilö on saanut työttömyyspäivärahaa                               45 §
10209: enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus,               Työttömyyspäivärahan periminen eräissä
10210: voidaan aiheettomasti maksettu päiväraha periä                          tapauksissa
10211: takaisin. Perintää ei tule suorittaa, jos henkilö
10212: perinnän johdosta joutuu turvautumaan sosiaali-         Jos henkilö on perusteettomasti saanut perus-
10213: huoltolain (710/82) mukaiseen toimeentulotu-          päivärahaa samalta ajalta, jolta hänelle myönne-
10214: keen.                                                 tään takautuvasti ansioon suhteutettua päivära-
10215:                                                       haa, sosiaalivakuutustoimikunta saa periä tältä
10216:                                                       ajalta maksetun peruspäivärahan ansioon suhteu-
10217:                         32 §                          tetusta päivärahasta. Vastaavasti työttömyyskassa
10218:         Työttömyyspäivärahan maksaminen               saa periä perusteettomasti maksetun ansioon suh-
10219:                sosiaalilautakunnalle                  teutetun päivärahan takautuvasti suoritettavasta
10220:                                                       peruspäivärahasta.
10221:    Työttömyyspäiväraha voidaan joko osittain tai
10222: kokonaan, jos sosiaalilautakunta sitä pyytää, eri-
10223: tyisen painavasta syystä toistaiseksi tai määräajan                        46 §
10224: maksaa sosiaalilautakunnalle käytettäväksi työttö-        Avioliitonomaiset olosuhteet ja eri/liiän
10225: män henkilön, hänen perheensä ja hänen huol-                            asuminen
10226: lettavinaan olevien edellä 24 §:ssä tarkoitettujen
10227: lastensa elatukseen.                                    Aviopuolisoihin, jotka ovat saaneet asumus-
10228:                                                       eron tai jotka muutoin välien rikkoutumisen
10229:                        38 §                           vuoksi asuvat pysyvästi erillään, ei sovelleta tä-
10230:           Sosiaalivakuutustoimikunnan ja              män lain puolisoita koskevia säännöksiä.
10231:     työttömyyskassan piiiitös ja muutoksenhaku
10232:                       siihen                             Tämä laki tulee voimaan        päivänä
10233:                                                       kuuta 198 .
10234:   Työvoimatoimikunnan ja työvoimatoimiston               Tämän lain 22 §:n 1 momentissa ja 24 §:ssä
10235: 3 §:n 3 momentin mukaan antamasta lausunnos-          säädetyt markkamäärät vastaavat vuodelle 1985
10236: ta ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.       vahvistettua palkansaajien yleisen ansiotasoindek-
10237:                                                       sin pistelukua.
10238: 
10239: 
10240: 
10241: 
10242: 2    260475A
10243: 10                                      1986 vp. -     LA n:o 63
10244: 
10245: 
10246: 2.
10247:                                                 Laki
10248:                             työntekijäin eläkelain 4 c §:n muuttamisesta
10249: 
10250:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10251:    kumotaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain 4 c §:n 11 momentti,
10252: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 198 5 annetussa laissa ( 112 7/8 5), sekä
10253:    muutetaan 4 c §:n 1 momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti, sellaisina kuin ne ovat 18
10254: päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (50/85), seuraavasti:
10255: 
10256:                         4c§
10257:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-       Työttömyyseläke myönnetaan toistaiseksi.
10258: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt    Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
10259: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55
10260: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-         2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
10261: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-     keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 1 §:n
10262: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida       1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun markkamää-
10263: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta    rän kolminkertaisena kuukaudessa; eikä
10264: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan
10265: työttömyysturvalain (602/84) mukaiseen työttö-           Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
10266: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen          kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
10267: edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä esittää     kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
10268: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-       vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
10269: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-    eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
10270: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-      Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
10271: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on          maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
10272: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-       kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
10273: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa         takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
10274: yhteensä vähintään 200 päivältä taikka ettei hä-      myös kuittaamaHa se vastaisista eläke-eristä.
10275: nellä työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momen-
10276: tin mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutet-
10277: tuun päivärahaan. Laskettaessa 200 päivän mää-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
10278: räaikaa rinnastetaan työttömyyspäivärahan saa-        kuuta 198 .
10279: mispäiviin päivät, joilta päivärahaa ei ole makset-
10280: tu työttömyysturvalain 14 §:n perusteella.
10281:                                          1986 vp. -    LA n:o 63                                       11
10282: 
10283: 3.
10284:                                                 Laki
10285:                               merimieseläkelain 15 e §:n muuttamisesta
10286: 
10287:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10288:    kumotaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain 15 e §:n 11 momentti,
10289: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa {1122/85), sekä
10290:    muutetaan 15 e §:n 1 momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti,
10291:    sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa {52/85), seuraavasti:
10292: 
10293:                        15 e §
10294:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-       Työttömyyseläke myönnetaan toistaiseksi.
10295: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt    Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
10296: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55
10297: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-          2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
10298: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-     keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään työn-
10299: jana työvoimatoimistoss~ ja ettei hänelle ~oida       tekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa
10300: osoittaa sellaista työtä, Jonka vastaanottamisesta    tarkoitetun markkamäärän kolminkertaisena
10301: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan         kuukaudessa; eikä
10302: työttömyysturvalain (602 184) mukaiseen työ!tö-
10303: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamtsen             Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
10304: edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä esittää      kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
10305: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-       kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
10306: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-    vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
10307: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-      eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
10308: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on          Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
10309: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-       maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
10310: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa         kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
10311: yhteensä vähintääh 200 päivältä taikka ettei hä-      takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
10312: nellä työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momen-        myös kuittaamalla se vastaisista eläke-eristä.
10313: tin mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutet-
10314: tuun päivärahaan. Laskettaessa 200 päivän mää-
10315: räaikaa rinnastetaan työttömyyspäivärahan saa-
10316: mispäiviin päivät, joilta päivärahaa ei ole makset-     Tämä laki tulee votmaan 1 päivänä
10317: tu työttömyysturvalain 14 §:n perusteella.            kuuta 198 .
10318: 12                                     1986 vp. -     LA n:o 63
10319: 
10320: 4.
10321:                                                Laki
10322:                                     kansaneläkelain muuttamisesta
10323: 
10324:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10325:   kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain 20 §:n 3 momentti, sellaisena kuin
10326: se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1129/85), sekä
10327:    muutetaa~ 20 §:n 1 momentin 3 kohta, 22 c §:n 1 momentti ja 2 momentin 2 kohta sekä 31 a §:n
10328: 2 momentti,
10329:   sellaisina kuin ne ovat, 20 §:n 1 momentin 3 kohta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa
10330: (670/85) sekä 22 c §:n 1 momentti, 2 momentin 2 kohta ja 31 a §:n 2 momentti 18 päivänä
10331: tammikuuta 1985 annetussa laissa (53/85), seuraavasti:
10332: 
10333:                       20 §                           räaikaa rinnastetaan työttömyyspäivärahan saa-
10334:      Kansaneläkkeenä maksetaan:                      mispäiviin päivät, joilta päivärahaa ei ole makset-
10335:                                                      tu työttömyysturvalain 14 §:n perusteella.
10336:    3) työttömyyseläkettä 22 c §:ssä tarkoitetuissa     Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi.
10337: tapauksissa vakuutetulle, joka ei saa tämän lain     Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
10338: mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai varhennet-
10339: tua vanhuuseläkettä ja joka on täyttänyt tai           2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
10340: kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55         keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään
10341: vuotta eikä ole vielä täyttänyt 65 vuotta.           1 912,83 markkaa kuukaudessa; eikä
10342: 
10343: 
10344:                         22 c §                                             31 a §
10345:    Pitkäaikaisesti työttömänä pidetään tämän lain
10346: 20 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovellettaessa va-           Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
10347: kuutettua, joka esittää työvoimaviranomaisen to-     kettä ei 22 c §:n 2 momentin mukaan saisi
10348: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-    maksaa, eläkelaitos keskeyttää eläkkeen maksa-
10349: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida      misen seuraavasta mahdollisesta maksujaksosta
10350: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta   alkaen, jos syy eläkkeen keskeyttämiseen on edel-
10351: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan        leen olemassa. Jos eläkettä ei 22 c §:n 2 momen-
10352: työttömyysturvalain (602/84) mukaiseen työttö-       tin perusteella olisi saatu maksaa, eläkelaitos
10353: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen         perii maksetun eläkkeen takaisin. Eläkelaitos voi
10354: edellytyksenä on lisäksi, että vakuutettu esittää    erityisestä syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke
10355: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-      voidaan periä takaisin myös kuittaamaila se vas-
10356: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-   taisista eläke-eristä.
10357: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-
10358: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on
10359: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä      kuuta
10360: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa        198 .
10361: yhteensä vähintään 200 päivältä taikka ettei hä-        Tämän lain 22 c §:n 2 momentissa tarkoitettu
10362: nellä työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momen-       markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 9 §:n
10363: tin mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutet-      mukaan vuodelle 1984 vahvistettua palkkaindek-
10364: tuun päivärahaan. Laskettaessa 200 päivän mää-       silukua.
10365:                                        1986 vp. -     LA n:o 63                                       13
10366: 
10367: 5.
10368:                                                Laki
10369:                           valtion eläkelain 9 a ja 18 a §:n muuttamisesta
10370: 
10371:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10372:   kumotaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain 9 a §:n 4 momentti, sellaisena
10373: kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1130/85), sekä
10374:   muutetaan 9 a §:n 1 momentti ja 18 a §:n 1 momentin 2 kohta ja 3 momentti,
10375:   sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (91185), seuraavasti:
10376: 
10377:                        9a§                                               18 a §
10378:    Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä           Työttömyyseläke myönnetaan toistaiseksi.
10379: on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään        Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
10380: kuukausi, että hän on täyttänyt tai kulumassa
10381: olevana kalenterivuotena täyttää 55 vuotta ja että     2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
10382: hän esittää työvoimaviranomaisen todistuksen sii-    keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 2 §:n
10383: tä, että hän on työttömänä työnhakijana työvoi-      1 momentissa tarkoitetun markkamäärän kolmin-
10384: matoimistossa ja ettei hänelle voida osoittaa sel-   kettaisena kuukaudessa; eikä
10385: laista työtä, jonka vastaanottamisesta hän ei voi
10386: kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttömyys-          Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
10387: turvalain (602/84) mukaiseen työttömyyspäivära-      kettä ei 1 momentin mukaan saisi maksaa, valtio-
10388: haan. Työttömyyseläkkeen saamisen edellytykse-       konttori keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
10389: nä on lisäksi, että edunsaaja esittää kansaneläke-   vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
10390: laitoksen tai työttömyyskassan antaman todistuk-     eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
10391: sen siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on     Jos eläkettä ei 1 momentin perusteella olisi saatu
10392: aikaisintaan kuukautta ennen edellä sanotun to-      maksaa, peritään maksettu eläke takaisin. Jos
10393: distuksen antamispäivää, on 60 viimeksi kulu-        eläkettä ei ole perittävä takaisin kolmea kuukaut-
10394: neen viikon aikana saanut työttömyysturvalain        ta pitemmältä ajalta, valtiokonttori voi erityisestä
10395: mukaista työttömyyspäivärahaa yhteensä vähin-        syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke voidaan
10396: tään 200 päivältä taikka ettei hänellä työttömyys-   periä takaisin myös kuittaamaila se vastaisista
10397: turvalain 26 §:n 1 ja 3 momentin mukaan enää         eläke-eristä.
10398: ole oikeutta ansioon suhteutettuun päivärahaan.
10399: Laskettaessa 200 päivän määräaikaa rinnastetaan
10400: työttömyyspäivärahan saamispäiviin päivät, joilta      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
10401: päivärahaa ei ole maksettu työttömyysturvalain       kuuta 198 .
10402: 14 §:n perusteella.
10403: 
10404: 
10405:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1986
10406: 
10407:          Pekka Leppänen                 Marjatta Stenius-Kaukonen        Mikko Kuoppa
10408:          Esko-Juhani Tennilä            Heikki Mustonen                  Pirkko Turpeinen
10409:          Juhani Vähäkangas              Ulla-Leena Alppi                 Timo Laaksonen
10410:          Vappu Säilynoja                Esko Helle                       Anna-Liisa Jokinen
10411:          Kati Peltola                   Heli Astala                      Inger Hirvelä
10412:          Marja-Liisa Löyttyjärvi        Seppo Toiviainen                 Sten Söderström
10413:          Ensio Laine                    Irma Rosnell                     Arvo Kemppainen
10414:          Matti Kautto                   Lauha Männistö                   Niilo Koskenniemi
10415:                                         Terho Pursiainen
10416:                                                  1986 vp.
10417: 
10418: Lakialoite n:o 64
10419: 
10420: 
10421: 
10422: 
10423:                                     Eenilä ym.: Ehdotus laiksi yhteiselämästä ja yhteisvastuusta
10424: 
10425: 
10426:                                             Eduskunnalle
10427: 
10428:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10429: 
10430:    Aloitteen allekirjoittajat esittävät yhteiselämää    haluavatko he mennä avioliittoon vai elää avolii-
10431: ja yhteisvastuuta koskevan lain säätämistä, jotta       tossa. Mikäli kansalaiset valitsevat avoliittovaihto-
10432: lainsäädännössä oleva aukko avoliittojen säänte-        ehdon, voidaan heidän yhteiselämäänsä ja keski-
10433: lystä voitaisiin poistaa. Aloitteen tekijät ovat sitä   näisiin oikeussuhteisiinsa soveltaa yhteiselämää ja
10434: mieltä, että ihmisten itsensä on ratkaistava se,        yhteisvastuuta koskevaa lakia.
10435: 
10436: 
10437: 
10438: 
10439:                           ALOITTEEN YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS
10440: 
10441:     Avoliitossa elää nykyisin parisataatuhatta suo-     sen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat sään-
10442: malaista. Avoliitto yleistyi viime vuosikymmenel-       nökset. Tämä laki ei aseta erilaiseen asemaan
10443: lä, ja samaan aikaan avioliitot ovat vähentyneet.       avioliitossa olevia vanhempia ja muita vanhem-
10444: Myös perheiden hajoaminen on yleistynyt, mutta          pia. Nyt, kun hallitus on antanut eduskunnalle
10445: samanlaista kehitystä on havaittavissa muuallakin       esityksen laeiksi avioliittolain sekä siihen liitty-
10446: maailmassa. Esimerkiksi Neuvostoliitosta viime          vien lakien muuttamisesta, on aiheellista selven-
10447: aikoina esitetyt tilastotiedot kertovat yli 40 % :n     tää lainsäädännössä myös avioliitonomaisessa
10448: ja Moskovassa jopa yli 50 % :n avioliitoista hajoa-     suhteessa elävien keskinäisiä suhteita.
10449: van.                                                       Yhteiselämästä ja yhteisvastuusta ehdotetun
10450:     Vuonna 1950 meillä tutkimusten mukaan pur-          lain tavoitteena on ennen kaikkea lapsen turva-
10451: kautui avioeroissa hieman alle 3 700 avioliittoa,       tun toimeentulon ja tasapainoisen henkisen kas-
10452: mutta vuonna 1980 luku oli noin 6 000 suurem-           vun ja kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeiden
10453: pi. Nykyään eroon päättyy lähes 10 000 avioliit-        läheisten ihmissuhteiden säilymisen turvaami-
10454: toa vuodessa. Koska avioliittoja solmitaan 26 000       nen. Samalla pyritään vanhempain tai huoltajain
10455: vuodessa, voidaan todeta, että vuosittain purkau-       oikeudenmukaisen, tasa-arvoisen keskinäisen ase-
10456: tuu noin kolmasosa solmituista avioliitoista.           man turvaamiseen ja vastuun yhtäläiseen jakau-
10457:     Perhettä pidetään yhteiskunnan tärkeimpänä          tumiseen, mikä on myös lapsen edun mukaista.
10458: perusyksikkönä. Elivätpä vanhemmat avioliitossa         Tältä osin kuitenkin vuonna 1984 voimaan tullut
10459: tai avoliitossa, perhe on lapsen kannalta yhtä          laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on
10460: merkityksellinen perusyksikkö ja sille on annetta-      riittävä, ja tältä osin nyt tehdyssä lakiehdotukses-
10461: va kaikki mahdollinen yhteiskunnan tuki. Erityi-        sa on voitu viitata kyseiseen lainsäädäntöön.
10462:  sesti perhe ja sen ihmissuhteet ovat lasten turval-       Lakiehdotus sisältää säännöksen omaisuuden-
10463:  liselle ja tasapainoiselle kehitykselle ja kasvulle    jaosta yhteiselämän päättymisen varalta sekä van-
10464:  välttämätön perusta. Avoliitto ja avioliitto anta-     hempien vastuusta ja oikeuksien jakaantumises-
10465:  vat yhtäläiset puitteet lapsen elämälle, kasvulle ja   ta. Lapselle pyritään turvaamaan oikeus molem-
10466:  kasvatukselle. Lapselle on tärkeätä, että hänellä      piin vanhempiinsa.
10467:  on lämpimät suhteet vahempiinsa, elivätpä nämä            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10468:  avio-, avoliitossa tai erossa. Tätä lapsen oikeutta
10469:  ja etua lähtökohtana pitäen erotettiin omaksi                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
10470:  erilliseksi laiksi holhouslakia uudistettaessa lap-            kiehdotuksen:
10471: 260492T
10472: 2                                      1986 vp. -     LA n:o 64
10473: 
10474:                                                 Laki
10475:                                    yhteiselämästä ja yhteisvastuusta
10476: 
10477:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10478: 
10479:                         1 §
10480:    Tätä lakia sovelletaan silloin, jos mies ja nai-   hen päätöksen muuttamista oikeuden päätöksel-
10481: nen avioliittoa solmimatta elävät yhteisessä talou-   lä.
10482: dessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.                                      3 §
10483:    Yhdessä asuessaan kummankin osapuolen tu-             Jos avioliitonomaisessa suhteessa elävillä on
10484: lee kykynsä mukaan ottaa osaa yhteiseen talou-        lapsia, vahvistetaan miehen isyys isyyslain (700/
10485: teen ja elatukseen.                                   75) mukaisessa järjestyksessä. Lapsen huollosta
10486:                                                       määrätään siten kuin laissa lapsen huollosta ja
10487:                         2 §                           tapaamisoikeudesta ( 3681 8 3) on säädetty.
10488:    Avioliitonomaisessa suhteessa elävillä on kum-
10489: mallakin oikeus omaan omaisuuteensa. Yhdessä                                   4 §
10490: asuessaan molemmilla on myös oikeus vapaasti             Mikäli osapuolet ovat asuneet pitkän aikaa
10491: määrätä omaisuudestaan. Kaikkeen sellaiseen           yhdessä ja muuttavat erilleen, voi yleinen alioi-
10492: omaisuuteen, jonka mainitussa suhteessa elävät        keus siinä tapauksessa, että toisen osapuolen
10493: hankkivat yhdessä asuessaan, on molemmilla osa-       katsotaan tarvitsevan elatusapua eikä sopimuk-
10494: puolilla katsottava olevan yhteisomistussuhde ja      seen päästä perheasiain sovittelijan avulla, vel-
10495: heidän erilleen muuttaessaan mainittu omaisuus        voittaa toisen osapuolen maksamaan elatusapua
10496: on jaettava puoliksi. Mikäli toinen osapuoli kui-     sen mukaan kuin hänen kykyynsä ja muihin
10497: tenkin voi näyttää, että jokin osa yhdessä asumi-     seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi. Ela-
10498: sen aikana hankitusta omaisuudesta on hankittu        tusapu voidaan vahvistaa suoritettavaksi joko
10499: yksinomaan hänen varoillaan, ei toinen osapuoli       toistaiseksi tai siten, että elatusavun suorittami-
10500: erilleen muutettaessa saa puolta tästä omaisuu-       nen lakkaa päätöksessä mainitun määräajan ku-
10501: desta. Jos erilleen muutettaessa syntyy erimieli-     luttua. Elatusapu voidaan myös vahvistaa suori-
10502: syyttä siitä, onko jokin omaisuus yhteistä omai-      tettavaksi kertakaikkisena, jos elatusvelvollisen
10503: suutta vai vain toisen yhdessä asuneen omaisuut-      varallisuusolot ja muut seikat antavat siihen ai-
10504: ta, eikä sopimukseen päästä perheasiain sovitteli-    hetta.
10505: jan avulla, voi asianomainen alioikeus jomman-           Määräajoin maksettavaksi vahvistetun elatus-
10506: kumman osapuolen vaatimuksesta määrätä selvi-         avun suorittamisvelvollisuus raukeaa, jos elatus-
10507: tysmiehen omaisuutta jakamaan. Selvitysmiehen         apuun oikeutettu menee avioliittoon tai alkaa
10508: päätöstä on molempien osapuolten noudatettava,        asua avioliitonomaisissa olosuhteissa jonkun toi-
10509: ellei toinen osapuoli kolmenkymmenen päivän           sen kanssa.
10510: kuluessa selvitysmiehen omaisuuden jakamista                                   5 §
10511: koskevan päätöksen tiedoksisaannista nosta kan-          Tämä laki tulee voimaan          päivänä
10512: netta toista osapuolta vastaan vaatien selvitysmie-   kuuta 198
10513: 
10514: 
10515:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1986
10516: 
10517:          Paula Eenilä                    Arja Alho                       Risto Ahonen
10518:                                                   1986 vp.
10519: 
10520: Lakialoite n:o 65
10521: 
10522: 
10523: 
10524: 
10525:                                     Paasilinna ym.: Ehdotus laiksi eräistä painostustoimista Yhdistynei-
10526:                                        den Kansakuntien tuomitseman rotusorron lopettamiseksi Etelä-
10527:                                        Afrikan tasavallassa
10528: 
10529: 
10530:                                              Eduskunnalle
10531: 
10532:    Hallituksen kertomuksesta vuodelta 1977 anta-         kahden ensimmäisen kuukauden lukemiin tuonti
10533: massaan mietinnössä (UaVM n:o 30/1978 vp.)               oli vähentynyt 95 % ja vienti 94 %. Silti tähän-
10534: ulkoasiainvaliokunta katsoi, että Etelä-Afrikan          astiset toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä.
10535: tasavallan asenne Namibian kysymyksessä ja                   Etelä-Afrikan tasavallan asenne apartheid-poli-
10536: yleismaailmallisesti tuomitun apartheid-politii-         tiikkaan ja Namibiaan ei ole muuttunut. Etelä-
10537: kan jatkaminen vaatii vakavasti harkitsemaan             Afrikka pitää miehitysjoukkoja Namibiassa ja
10538: diplomaatti- ja taloussuhteiden ylläpitämisestä          sortaa paitsi omaa mustaa väestöään, niin myös
10539: luopumista Etelä-Afrikan tasavallan kanssa. Ul-          namibialaisia. Voidaan myös todeta, että eriar-
10540: koasiainvaliokunnan mielestä oli välttämätöntä,          voisuus ja sorto, jotka yleensä ovat laitonta toi-
10541: että erityisesti pohjoismainen toimintaohjelma           mintaa, perustuvat Etelä-Afrikan tasavallassa la-
10542: huomioon ottaen Suomen on osaltaan pidättäy-             keihin.
10543: dyttävä kaikista uusista taloudellisista sijoituksista       YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna
10544: tai sitoumuksista Etelä-Afrikan tasavallassa ja          1978 Namibian itsenäistymissuunnitelman, jossa
10545: muusta suorasta taloudellisesta toiminnasta, ku-         Etelä-Afrikan tasavaltaa kehotetaan vetämään
10546: ten vientiluottojen tai muun taloudellisen tuen          joukkonsa Namibiasta ja edellytetään YK:n val-
10547: myöntämisestä viennille Etelä-Afrikan tasaval-           vomien vaalien järjestämistä Namibiassa. Etelä-
10548: taan.                                                    Afrikan tasavallan hallitus on kuitenkin laimin-
10549:     Vuodesta 1978, jolloin ulkoasiainvaliokunta          lyönyt YK:n päätösten noudattamisen ja sen
10550: otti tämän kannan, Suomen ja Etelä-Afrikan               sijaan tehnyt päätöksen väliaikaisen hallituksen
10551: tasavallan välinen kauppavaihto kasvoi 156 milj.         muodostamisesta Namibiaan. YK:n pääsihteeri
10552: markasta 670 milj. markkaan vuoteen 1984.                on tuominnut tämän päätöksen todeten, että
10553: Eduskunta on 17.12.1985 hyväksynyt hallituksen           ainoa kansainvälisesti tunnustettavissa oleva Na-
10554: antaman lakiesityksen, jossa rajoitetaan taloudel-       mibian hallitus voidaan muodostaa YK:n turval-
10555: lisluontoisia suhteita sekä tieto- ja muuta liiken-      lisuusneuvoston sanotun päätöslauselman (N:o
10556:  nettä Suomen ja Etelä-Afrikan tasavallan välillä        435) pohjalta siten, että vapaiden vaalien tulok-
10557:  rotusyrjinnän poistamiseksi Etelä-Afrikan tasaval-      sen mukaisesti valta siirretään Namibian kansal-
10558: lassa sekä Namibian laittoman hallinnon lopetta-         le.
10559:  miseksi. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on                 Etelä-Afrikan tasavallan hallitus on maan mus-
10560:  lausunnossaan 10.12.1985 lausunut mielipitee-           tan väestön vastarinnan voimistuessa ottanut
10561:  nään, että on välttämätöntä, että hallitus aktiivi-     käyttöön yhä väkivaltaisemmat otteet. Tuoreim-
10562: sesti ja aioitteellisesti pyrkii sopimaan uusista        pia esimerkkejä tästä ovat Etelä-Afrikan tasaval-
10563:  yhteispohjoismaisista toimenpiteistä Etelä-Afri-        lan joukkojen äskettäiset hyökkäykset kolmeen
10564:  kan painostuksen lisäämiseksi poliittisella ja ta-      naapurimaahan toukokuussa 1986. Tämän vuo-
10565:  loudellisella alalla.                                   den ensimmäisinä kuukausina on levottomuuk-
10566:     Osittain lain voimaantulon sekä kuljetusalan         sissa saanut surmansa jo yli 300 mustaa.
10567:  boikotin vaikutuksesta kaupan arvo vuonna 1985              Apartheid-politiikka jatkuu Etelä-Afrikan tasa-
10568:  laski 421 miljoonaan markkaan. Vuoden 1986              vallassa ja Namibiassa. Se on saanut kuitenkin
10569:  kahden ensimmäisen kuukauden aikana tuotiin             osakseen entistä voimakkaamman yleismaailmal-
10570:  tavaroita Etelä-Afrikasta Suomeen 1 miljoonan           lisen tuomion. Myös kansainvälinen yhteisö seu-
10571:  markan arvosta, kun viennin arvo oli 3 miljoonaa        raa syvällä ja kasvavalla huolestuneisuudella
10572:  markkaa. Verrattuna edellisen vuoden (1985)             Etelä-Afrikan tilannetta. YK:ssa on Etelä-Afrikan
10573: 260519Y
10574: 2                                       1986 vp. -     LA n:o 65
10575: 
10576: rotuerottelupolitiikkaa käsitelty vuodesta 1946        pidetyssä konferenssissa tuomittiin Etelä-Afrikan
10577: lähtien. Vuonna 1965 yleiskokous hyväksyi ilman        uusi kolmijakoinen parlamenttijärjestelmä yrityk-
10578: äänestystä kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista      senä hajottaa rotuerottelujärjestelmän vastusta-
10579: koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (SopS          jien yhteinen rintama, ja kehotettiin kaikkia
10580: 37 /70), jonka Suomi on ratifioinut. Marraskuus-       maita pidättäytymään poliittisesta, taloudellises-
10581: sa 1977 YK:n turvallisuusneuvosto teki perus-          ta, sotilaallisesta ja teknillisestä yhteistyöstä
10582: kirjan 7 luvun mukaisen jäsenmaita velvoittavan        Etelä-Afrikan kanssa, sekä vaadittiin niitä tarkoin
10583: päätöksen aseidenvientikiellosta (418/ 1977). Pää-     noudattamaan YK:n asettamia aseidenvientikiel-
10584: töksen johdosta annettiin Suomessa asetus Yhdis-       toja.
10585: tyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston               Suomen olisi aika katkaista suhteensa Etelä-
10586: Etelä-Afrikkaa koskevaan päätökseen perustuvien        Afrikan tasavallan kanssa. Tämän vuoksi ehdo-
10587: velvoitusten täyttämisestä (1000/77). Joulukuus-       tamme rotusorron tukemisen kieltävän lain säätä-
10588: sa 1984 turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslau-       mistä. Suomen kansalaisten ja suomalaisten yh-
10589: selman (558/ 1984), jossa jäsenmaita pyydettiin        teisöjen olisi pidättäydyttävä toimista, jotka tuke-
10590: pidättäytymään Etelä-Afrikassa valmistettujen          vat Etelä-Afrikan tasavallan politiikkaa ja sitä
10591: aseiden maahantuonnista. Tämä turvallisuusneu-         kautta maassa harjoitettua rotusortoa.
10592: voston päätöslauselma ei, toisin kuin edellä mai-         Rotusorron tukemiseksi katsottaisiin YK:n
10593: nittu aseidenvientikieltoa koskeva päätöslausel-       päätöslauselmissa tuomitut toimet, jotka on lue-
10594: ma, ole jäsenvaltioita sitova, vaan ainoastaan         teltu lain 3 §:ssä. Mainitut toimet olisivat luvalli-
10595: suositusluontoinen. Suomessa päätettiin kuiten-        sia vain korkealla poliittisella tasolla kussakin
10596: kin vapaaehtoisesti toteuttaa päätöslauselman          yksittäistapauksessa tehdyn päätöksen nojalla.
10597: mukainen eteläafrikkalaisten aseiden, ammusten         Sen vuoksi ehdotetaan, että valtioneuvosto voisi
10598: ja sotilasajoneuvojen tuontikielto valtioneuvoston     erityisistä syistä myöntää luvan poikkeukseen.
10599: asiaa koskevalla päätöksellä, joka annettiin 22        Lupa tulisi myöntää yleensä vain silloin, kun
10600: päivänä elokuuta 1985.                                 toimella voitaisiin tukea ja valvoa rotusorron
10601:    Turvallisuusneuvosto hyväksyi 19 päivänä kesä-      lopettamiseen tähtääviä toimia. Laki tulisi saattaa
10602: kuuta ja 26 päivänä heinäkuuta 1985 kaksi              voimaan 1.1.1987.
10603: päätöslauselmaa (566/1985 ja 569/1985), joissa            Lain voimaan tullessa vireillä olevat toimet
10604: jäsenvaltioita kehotetaan ryhtymään vapaaehtoi-        tulisi saattaa päätökseen tai keskeyttää
10605: siin toimenpiteisiin uusien sijoitusten lopettami-     31.12.1987 mennessä. Erityisen painavista syistä
10606: seksi, eteläafrikkalaisten kultarahojen, Kriiger-      valtioneuvosto voisi myöntää enintään puoleksi
10607: randien, myynnin kieltämiseksi, urheilu- ja kult-      vuodeksi kerrallaan luvan poiketa tästä määrä-
10608: tuurisuhteiden rajoittamiseksi, Etelä-Afrikan          ajasta. Poikkeussäännös on katsottu tarpeelliseksi
10609: kanssa ylläpidettävän meri- ja lentoliikenteen         sen tähden, ettei lailla aiheutettaisi ylivoimaisia
10610: uudelleenarvioimiseksi,        vientitakuulainojen     taloudellisia vaikeuksia Suomen kansalaisille tai
10611: epäämiseksi, uusien ydinalan hankkeiden kieltä-        suomalaisille yhteisöille siirtymäajan lyhyyden
10612: miseksi sekä sotilas- ja poliisikäyttöisen tietoko-    vuoksi. Poikkeuslupien seurannan mahdollista-
10613: nekaluston myynnin kieltämiseksi.                      miseksi ehdotetaan, että hallitus sisällyttäisi luet-
10614:    Eurooppa-parlamentti kehotti 18.4.1985 Eu-          telon poikkeusluvista ja niiden saajista vuosittain
10615: roopan Talousyhteisön EC:n jäsenmaita ryhty-           annettavaan kertomukseensa. Lain noudattami-
10616: mään toimiin kaikkien taloudellisten ja raha-          sen takeeksi ehdotetaan lakiin sisällytettäväksi
10617: asioita koskevien sekä kulttuuri- ja sotilasyhteyk-    rangaistussäännös, joka ankaruudeltaan vastaa ri-
10618: sien katkaisemiseksi Etelä-Afrikkaan. Sitoutu-         koslakiin vuonna 1974 otetussa Rikoksista ihmi-
10619: mattomien maiden liike hyväksyi 21.4.1985 Del-         syyttä vastaan -luvussa säädettyjä rangaistuksia.
10620: hissä Etelä-Afrikkaa koskevan julistuksen. Siinä       Samasta syystä esitetään, että lain rikkomisen
10621: vaaditaan Etelä-Afrikan tasavallan täydellistä eris-   johdosta saatu taloudellinen hyöty julistettaisiin
10622: tämistä. Julistuksen mukaan kaikkien YK:n jä-          valtiolle menetetyksi.
10623: senvaltioiden tulisi vapaaehtoisesti katkaista yh-        Taloudellisten suhteiden katkaisemisesta Suo-
10624: teytensä Etelä-Afrikkaan.                              men työllisyyteen mahdollisesti aiheutuvien vai-
10625:    Myös Parlamenttienvälinen liitto on kokouksis-      kutusten torjumiseksi valtion olisi ryhdyttävä riit-
10626: saan käsitellyt Etelä-Afrikan tilannetta ja hyväk-     täviin toimenpiteisiin vastaavien kauppasuhtei-
10627: synyt päätöslauselmia, joissa tuomitaan Etelä-         den rakentamiseksi esimerkiksi eteläisen Afrikan
10628: Afrikan tasavallan hallituksen toimia mustaa           ns. etulinjamaiden alueellisen yhteistyöjärjestön
10629: väestöä vastaan. Mm. syyskuussa 1984 Genevessä         jäsenmaihin eli SADCC-maihin.
10630:                                          1986 vp. -     LA n:o 65                                        3
10631: 
10632:   Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
10633: nioittavasti,                                                  kiehdotuksen:
10634: 
10635: 
10636: 
10637: 
10638:                                                   Laki
10639: eräistä painostustoimista Yhdistyneiden Kansakuntien tuomitseman rotusorron lopettamiseksi Etelä-
10640:                                         Mrikan tasavallassa
10641: 
10642:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10643: 
10644:                         1 §                                - Etelä-Afrikan tasavallasta kotoisin olevien
10645:    Suomen kansalaisten ja suomalaisten yhteisö-         laivojen tulon salliminen Suomessa sijaitseviin
10646: jen tulee noudattaa suhteissaan Etelä-Afrikan           satamiin;
10647: tasavaltaan, sen rotusortoa kannattaviin asukkai-          5) kaupallisia kysymyksiä käsittelevän valtuus-
10648: siin ja Etelä-Afrikan tasavallassa rekisteröityihin     kunnan lähettäminen Etelä-Afrikan tasavaltaan
10649: yhteisöihin tämän lain säännöksiä.                      tai siellä olevien vastaavien valtuuskuntien vas-
10650:                                                         taanottaminen Suomessa;
10651:                                                            6) Suomen kansalaisen työsopimuksen teko
10652:                         2 §
10653:                                                         Etelä-Afrikan tasavallan, sen rotusortoa kannatta-
10654:   Etelä-Afrikan tasavallassa harjoitetun Yhdisty-
10655:                                                         van asukkaan tai Etelä-Afrikan tasavallassa rekis-
10656: neiden Kansakuntien tuomitseman rotusorron
10657:                                                         teröidyn yhteisön kanssa; sekä
10658: tukeminen on kiellettyä.
10659:                                                            7) urheilua, kulttuuria tai tiedettä koskevan
10660:                                                         yhteistoimintasopimuksen, valtuuskuntavaihdon
10661:                         3 §                             tai muun sellaisen yhteistoiminnan harjoittami-
10662:    Rotusorron tukemiseksi Etelä-Afrikan tasaval-        nen.
10663: lassa katsotaan seuraavat toimet:                                              4 §
10664:    1) tavaroiden ja muiden hyödykkeiden vienti             Valtioneuvosto voi erityisistä syistä myöntää
10665: Etelä-Afrikan tasavaltaan sekä tavaroiden ja mui-       luvan 3 §:ssä mainittuun toimeen.
10666: den hyödykkeiden tuonti Etelä-Afrikan tasaval-
10667: lasta, mihin toimintaan luetaan myös vienti- ja                                5 §
10668: tuontisuhteet muihin valtioihin, milloin on pe-            Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat
10669: rusteltua syytä olettaa tavaroiden ja hyödykkei-        3 §:ssä luetellut toimet on saatettava päätökseen
10670: den joutuvan edelleen viedyiksi Etelä-Afrikan           tai keskeytettävä viimeistään 31 päivänä joulu-
10671: tasavaltaan tai olevan peräisin Etelä-Afrikan tasa-     kuuta 1987.
10672: vallasta;                                                  Valtioneuvosto voi erityisen painavista syistä
10673:    2) lainan, lisenssin, takuun tai vakuutuksen         myöntää enintään puoleksi vuodeksi kerrallaan
10674: antaminen Etelä-Afrikan tasavallalle tai Etelä-         luvan poiketa 1 momentissa mainitusta määrä-
10675: Afrikan tasavallassa tapahtuvaa toimintaa varten;       ajasta.
10676:    3) tuotantovälineen, kiinteistön tai muun                                   6 §
10677: omaisuuden tai osuuden ostaminen ja hallitsemi-            Siinä kertomuksessa, jonka hallitus valtiopäivä-
10678: nen Etelä-Afrikan tasavallassa;                         järjestyksen 29 §:n mukaan antaa eduskunnalle,
10679:    4) liikenneyhteyksien järjestäminen Etelä-Afri-      on lueteltava tämän lain nojalla myönnetyt poik-
10680: kan tasavaltaan, kuten                                  keusluvat ja niiden saajat.
10681:    - lento- ja muiden yhteyksien järjestäminen
10682: Etelä-Afrikan tasavaltaan,                                                      7 §
10683:    - lento- tai muuta liikennettä koskevien yh-           Joka rikkoo tämän lain tai sen nojalla annettu-
10684: teistoimintasopimusten tekeminen Etelä-Afrikan          ja säännöksiä, rangaistakoon osallistumisesta kan-
10685: tasavallan tai Etelä-Afrikan tasavallassa rekisteröi-   sanryhmän syrjintään sakkoon tai vankeuteen
10686: dyn yhteisön kanssa,                                    enintään kahdeksi vuodeksi.
10687: 4                                     1986 vp. -    LA n:o 65
10688: 
10689:   Yritys on rangaistava.                                                 9 §
10690:   Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu teko           Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-
10691: voidaan jättää syytteeseen ilmoittamatta, syyte     panemisesta annetaan tarvittaessa asetuksella.
10692: nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos teko
10693: on ollut vähäinen.                                                        10§
10694:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
10695:                        8 §                          ta 1987.
10696:   Tässä laissa tarkoitetun rikoksen tuottama ta-       Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
10697: loudellinen hyöty on tuomittava menetetyksi.        tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
10698:                                                     piteisiin.
10699: 
10700: 
10701: 
10702:     Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1986
10703: 
10704:         Reino Paasilinna               Arja Alho                     Jouko Skinnari
10705:         Kaj Bärlund                    Pekka Myllyniemi              Reijo Lindroos
10706:         Pekka Starast                  Pentti Lahti-Nuuttila         Riitta Järvisalo-Kanerva
10707:         Liisa Jaakonsaari              Tarja Halonen                 Aarno von Bell
10708:         Risto Ahonen                   Paula Eenilä                  Pirkko Valtonen
10709:         Jussi Ranta                    Kari Rajamäki                 Martti Lähdesmäki
10710:          Antti Kalliomäki              Tuulikki Hämäläinen           Tuula Paavilainen
10711:         Marja-Liisa Tykkyläinen        Kerttu Törnqvist              Mats Nyby
10712:          Anna-Liisa Piipari            Marjatta Stenius-Kaukonen     Ulla-Leena Alppi
10713:         Vappu Säilynoja                Heli Astala                   Ensio Laine
10714:         Matti Kautto                   Irma Rosnell                  Esko-Juhani Tennilä
10715:         Inger Hirvelä                  Kati Peltola                  Osmo Vepsäläinen
10716:         Seppo Toiviainen               Sten Söderström               Pirkko Turpeinen
10717:          Marja-Liisa Löyttyjärvi       Arvo Kemppainen               Heikki Mustonen
10718:          Anna-Liisa Jokinen            Niilo Koskenniemi             Pekka Leppänen
10719:         Timo Laaksonen                 Juhani Vähäkangas             Lauha Männistö
10720:          Mikko Kuoppa                  Kalle Könkkölä                Ville Komsi
10721:         Liisa Kulhia                   Pentti Skön                   Reino Jyrkilä
10722:          Liisa Arranz                  Lea Mäkipää                   Ulla Lehtinen
10723:                                               1986 vp.
10724: 
10725: Lakialoite n:o 66
10726: 
10727: 
10728:                                   Eklund ym.: Ehdotus laiksi asuntosäästöpalkkiolain 5 §:n muutta-
10729:                                     misesta
10730: 
10731: 
10732:                                           Eduskunnalle
10733: 
10734:    Tulo- ja menoarviossa on määräraha oman           asuntosäästöpalkkioiden tuntuva korottaminen,
10735: asunnon hankintaan myönnettyjen lainojen kor-        omarahoitusosuuden alentaminen ja laina-ajan
10736: kotukeen (asp-järjestelmä). Tämän vuoden tulo-       pidentäminen. Tämän vuoksi ehdotammekin,
10737: ja menoarvion laadinnan yhteydessä korkotuen         että asuntosäästöpalkkion määrää koeotettaisiin
10738: saajia arvioitiin olevan vuoden 1986 lopussa noin    nykyisestä 2 500 markasta 10 000 markkaan ja
10739: 30 000. Uusimpien tietojen mukaan korkotuen          alaikäisen lapsen osalta 500 markasta 2 000
10740: saajien määrä tulee olemaan noin 28 500.             markkaan. Asuntosäästösopimusten ehtoja olisi
10741:    Asuntosäästöpalkkion pienuuden ja omarahoi-       muutettava siten, että omarahoitusosuus alennet-
10742: tusosuuden korkeuden johdosta odotettua pie-         taisiin 20 prosentista 10 prosenttiin ja laina-aikaa
10743: nempi määrä asuntosäästötallettajista on pystynyt    olisi pidennettävä viisinkertaiseksi säästöaikaan
10744: hankkimaan asunnon normaalissa 2-3 vuoden            verrattuna. Mikäli valtio on valmis tuntuvasti
10745: säästöajassa. Myös säästöaikana tapahtunut asun-     korottamaan asuntosäästöpalkkioita, myös pank-
10746: tojen hintojen nousu on vaikeuttanut tavoitteen      kien olisi tultava vastaan asuntosäästösopimusten
10747: saavuttamista. Näistä syistä myös odotettua pie-     ehtoja tarkistettaessa. Näillä toimenpiteillä huo-
10748: nempi määrä nuoria on päässyt asp-vastaantulo-       mattavasti helpotettaisiin nuoria ensiasunnon
10749: lainoihin liittyvän korkotukijärjestelmän piiriin.   hankkijoi ta.
10750:    Asuntosäästöpalkkiojärjestelmää olisi kehitet-       Edellä olevan perusteella ehdotammekin,
10751: tävä, jotta entistä enemmän nuoria ensiasunnon
10752: hankkijoita pääsisi korkotukijärjestelmän piiriin.            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
10753: Keskeisiä asioita järjestelmää kehitettäessä ovat           kiehdotuksen:
10754: 
10755: 
10756:                                                Laki
10757:                              asuntosäästöpalkkiolain 5 §:n muuttamisesta
10758: 
10759:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1980 annetun asuntosäästö-
10760: palkkiolain 5 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
10761: (1036/85), näin kuuluvaksi:
10762: 
10763:                         5§                           rakennusvalvontaviranomainen suorittaa asunnon
10764:                                                      loppukatselmuksen.
10765:    Valtio suorittaa asuntosäästötalletukselle raha-
10766: laitoksen     välityksellä  asuntosäästöpalkkiona     Tämä laki tulee voimaan     patvanä
10767: 10 000 markkaa hankittavaa asuntoa kohti. Tätä kuuta 198 . Sitä sovelletaan asuntosäästötalletuk-
10768: palkkiota korotetaan 2 000 markalla kunkin sel- siin, jos asuntoa koskeva kauppakirja on tehty
10769: laisen alaikäisen lapsen osalta, joka asuu samassa taikka rakennusvalvontaviranomainen on suorit-
10770: taloudessa asuntosäästötallettajan kanssa silloin, tanut asunnon loppukatselmuksen tämän lain
10771: kun asuntoa koskeva kauppakirja tehdään taikka voimaan tultua.
10772: 
10773: 
10774: 
10775:     Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1986
10776: 
10777:            Vieno Eklund                Pentti Skön                    Mikko Vainio
10778:            Helvi Koskinen              Heikki Riihijärvi              Ulla Lehtinen
10779:                      J. Juhani Kortesalmi                    Reino Jyrkilä
10780:  2605202
10781:                                                   1986 vp.
10782: 
10783: Lakialoite n:o 67
10784: 
10785: 
10786: 
10787: 
10788:                                     Vainio ym.: Ehdotus laiksi eräiden palkkasaataviin rinnastettavien
10789:                                        saamisten turvaamisesta palkkaturvana
10790: 
10791: 
10792:                                              Eduskunnalle
10793: 
10794: 
10795:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10796: 
10797:    Aloitteessa ehdotetaan, että eräissä tapauksissa     kertynyt riittävästi kokemusta tässä esityksessä
10798: myös aliurakoitsijan ja muun pienyrittäjän urak-        tarkoitetun uudistuksen toteuttamiseksi. Vaikka
10799: kaan perustuvia palkanluontoisia saatavia voitai-       jo toisen lakivaliokunnan mietinnössä n:o 1 halli-
10800: siin maksaa palkkaturvana. Palkkaturvaa voitai-         tuksen esityksen johdosta palkkaturvalaiksi vuo-
10801: siin maksaa sellaiselle yrittäjälle, joka huomioon      den 1973 valtiopäivillä oli esitetty toivomus palk-
10802: ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu         katurvaa vastaavan tuen ulottamiseksi koskemaan
10803: ja muut olosuhteet on rinnastettavissa työnteki-        myös aliurakoitsijoita ja muita pienyrittäjiä, ei
10804: jään. Tässä esityksessä lähdetään siitä, että palk-     järjestelmän laajentamista siltä osin palkkaturva-
10805: katurvajärjestelmän laajentamisen perusteella           lakia muuttamalla voida pitää tarkoituksenmu-
10806: urakoitsijalle tai työnsuorittajalle mahdollisesti      kaisena, vaan tässä esityksessä ehdotetaan, että
10807: palkkaturvana maksettujen määrien ja urakanan-          laajennus tulisi toteuttaa erillisellä lailla. Ehdo-
10808: tajalta tai tilaajalta takaisin perittyjen pääoma-      tettu laki on tarkoitus saattaa voimaan        päivä-
10809: määrien erotuksesta vastaa valtio budjettivaroin.       nä            kuuta 198     siten, että uutta lakia
10810:    Koska palkkaturvalain voimaantulosta on ku-          sovellettaisiin edellä sanotun päivämäärän jäl-
10811: lunut jo runsaat 10 vuotta, on tässä suhteessa          keen jätettyihin palkkaturvahakemuksiin.
10812: 
10813: 
10814: 
10815: 
10816:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
10817: 
10818: 1. Nykyinen tilanne                                     on päättänyt maksaa palkkaturvaa, ja siltä osin
10819:                                                         kuin palkkaturvaa on päätetty maksaa.
10820:     Palkkaturvalain (649/73) 1 §:n mukaan valtio           Työvoimapiirin toimiston päätös on työnanta-
10821: turvaa työntekijäin työsuhteesta johtuneen palkka-      jaan ja - työnantajan ollessa avoin yhtiö tai
10822: tai muun saatavan suorituksen työnantajan kon-          kommandiittiyhtiö - myös yhtiön osakkaaseen
10823: kurssin ja muun maksukyvyttömyyden varalta              tai kommandiittiyhtiön vastuunalaiseen yh-
10824: palkkaturvana. Palkkaturvana maksetaan ne kol-          tiömieheen nähden heti täytäntöönpantavissa
10825: men kuukauden kuluessa ennen palkkaturvaha-             niin kuin lainvoimainen tuomio, jollei tuomiois-
10826: kemuksen jättämistä erääntyneet työsuhteesta            tuin käsitellessään mainittua työsuhteesta johtu-
10827: johtuvat palkka- ja muut saatavat, joilla olisi         vaa saatavaa taikka palkkaturvaa koskevaa riitaa
10828:  etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukainen           määrää, ettei päätöstä ole toistaiseksi pantava
10829:  etuoikeus työnantajan konkurssissa. Päätöksente-       täytäntöön tai täytäntöönpanoa jatkettava.
10830:  ko palkkaturva-asioissa siirtyi työvoimaministeri-        Palkkaturvalain 1 §:n säännöksellä on lain so-
10831: öitä 1.11.1984 voimaan tulleen lain muutoksen           veltaminen rajoitettu vain työntekijöihin. Työn-
10832:  jälkeen työvoimapiirien toimistoille.                  tekijä suorittaa työtä työnantajalle tämän johdon
10833:     Työntekijän työsuhteesta johtuva saatava sekä       ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiket-
10834:  kaikki siihen perustuvat oikeudet siirtyvät valtiol-   ta vastaan. Jos tällainen työsuhde on yksittäista-
10835:  le sinä päivänä, jolloin työvoimapiirin toimisto       pauksessa olemassa, kuuluvat periaatteessa kaikki
10836: 260523C
10837: 2                                       1986 vp. -      LA n:o 67
10838: 
10839: tällaisen työnsuhteen perusteella maksettavat saa-      menettaa Jopa koko omaisuutensa, asuntonsa,
10840: miset työsuhdesaamisiin ja siten palkkaturvajär-        esimerkiksi kuorma-autoilija autonsa ja koneura-
10841: jestelmän piiriin. Tällaisia työsuhdesaatavia ovat      koitsija työkoneensa ja ammattinsa. Lisäksi me-
10842: esimerkiksi aika-, provisio- ja urakkapalkat erilli-    nettävät käytännössä myös heidän työntekijänsä
10843: sine lisineen, vuosilomapalkat ja lomaltapaluura-       työpaikkansa urakoitsijan palveluksessa.
10844: ha, irtisanomisajan palkka, odotusajan palkka              Viime aikoina on muutoinkin erilaisten yrittä-
10845: sekä matka- ja työkalukorvaukset.                       järyhmien sosiaaliturvaa parannettu muun muas-
10846:    Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan lakia            sa maatalousyrittäjien kohdalla esimerkiksi sääde-
10847: ei ole voitu soveltaa minkäänlaisiin perinteisesti      tyllä maatalousyrittäjän tapaturmavakuutuslailla
10848: itsenäisiksi yrittäjiksi katsottaviin ammattiryh-       (1026/81) ja lailla maatalousyrittäjän lomituspal-
10849: miin, kuten erilaisiin aliurakoitsijoihin, esim.        veluista (2/85) sekä työterveyshuoltolailla (743/
10850: urakkasuhteessa        toimintaansa     harjoittaviin   78), joka viimeksi mainittu laki koskee muitakin
10851: kuorma-autoilijoihin, vaikka tällaiset pienyrit-        yrittäjiä kuin varsinaisia maataloudenharjoittajia.
10852: täjät voidaan sosiaaliselta asemaltaan rinnastaa        Maatalousyrittäjien eläketurvaa on parannettu
10853: työntekijöihin.                                         maatalousyrittäjien eläkelailla (4671 69), joka si-
10854:    Toinen lakivaliokunta jo vuoden 1973 valtio-         sältää säännökset myös sukupolvenvaihdoseläk-
10855: päivillä käsitellessään hallituksen esitystä palkka-    keestä, sekä luopumiseläkelailla (16/74). Lailla
10856: turvalaiksi esitti toivomuksen palkkaturvaa vas-        pienyrittäjän vuosilomarahasta (408/77) on ha-
10857: taavan tuen ulottamiseksi koskemaan myös aliu-          luttu varata lain tarkoittamalle pienyrittäjälle
10858: rakoitsijoita ja muita pienyrittäjiä, mitään ei ole     mahdollisuus vuosilomaan.
10859: tapahtunut.                                                Koska tässä lakiesityksessä tarkoitetut aliura-
10860:    Palkkaturvasäännöstön soveltamisalaa sen ny-         koitsijat ja muut pienyrittäjät eivät voi kuulua
10861: kyisessä muodossa ei voida pitää riittävänä. Oi-        työttömyysvakuutuksen piiriin, ei valtio voi saada
10862: keuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu etuoi-       palkkaturvana maksetun ja takaisin perimättä
10863: keusasetuksen 4 §:n 1 momentin perusteella,             jääneen saatavan erotusta työttömyyskassojen kes-
10864: että esimerkiksi yhden kuorma-auton, metsätyöt-         kuskassalta. Näin ollen valtion tulisi vastata tästä
10865: raktorin tai muun työkoneen omistaja tai haltija        erotuksesta budjettivaroilla.
10866: ei ole suorittanut työtään urakanantajalle tai             Vahingonkorvauslain (412/74) 3 luvun 1 §:n 1
10867: tilaajalle työsuhteessa vaan itsenäisenä yrittäjänä.    momentissa tarkoitetuissa tapauksissa on maini-
10868: Tämän vuoksi konkurssitapauksessa tällaisen aliu-       tuntaisen pienyrittäjän aseman tosiasiallinen rin-
10869: rakoitsijan tai työnsuorittajan saatavilla ei ole       nastaminen työntekijään otettu huomioon siten,
10870: edellä mainitun lainkohdan mukaista etuoikeutta         että työnantaja vastaa aiheutetuista vahingoista,
10871: ja tällaisen yrittäjän urakkaan perustuva saami-        vaikka vahingon on aiheuttanut hänen lukuunsa
10872: nen urakanamajan tai tilaajan konkurssissa tulee        toiminut sellainen itsenäinen yrittäjä, joka huo-
10873: tuomituksi konkurssituomiossa ilman työsuhde-           mioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys,
10874: saataville säädettyä etuoikeutta. Konkurssissa täl-     työn laatu ja muut olosuhteet on rinnastettava
10875: laisille saataville ei kerry juuri koskaan jako-        työntekijään. (Tässä esityksessä yrittäjällä tarkoi-
10876: osuutta.                                                tetaan samaa kuin edellä mainitussa vahingon-
10877:    Tällainen pienyrittäjä on kuitenkin voinut           korvauslaissa.)
10878: työskennellä täysin työntekijään verrattavassa ase-        Tässä esityksessä tarkoitetun pienyrittäjän ta-
10879: massa siten, että hän on suorittanut suhteellisen       loudellista asemaa tapauksissa, joissa työnteettä-
10880: kauan aikaa työtään saman urakanamajan tai              jänä tai tilaajana on valtion työvirasto, voitaisiin
10881: tilaajan lukuun ja tämän lisäksi hän on ollut           merkittävästi parantaa tarkistamaila urakkaohjel-
10882: velvollinen noudattamaan urakanamajan tai ti-           mien määräyksiä siten, että rakennuttajalle joko
10883: laajan työaikaa ja muita työjärjestelyjä koskevia       urakkaehtojen mukaan annetusta vakuudesta tai
10884: määräyksiä ja ohjeita. Lisäksi hän on työskennel-       urakanantajalle tai tilaajalle tulevista maksueristä
10885: lyt joko yksin tai yleensä enintään yhden tai           voitaisiin mahdollisesti tapahtuneen pidätyksen
10886: kahden vieraan työntekijän avustamana.                  jälkeen suorittaa maksuhäiriötapauksessa myös
10887:    Työntekijöiden toimeentulo vaikeutuu suuresti        yksiselitteisesti esityksessä tarkoitettujen urakoit-
10888: säännöllisen palkkatulon keskeytyessä. Vastaavas-       sijoiden tai työnsuorittajien riidattomat saatavat.
10889: ti, jos aliurakoitsijalta jää saamatta pääurakoitsi-    Palkkaturvasäännöstön laajentamisella ja valtion
10890: jalta oleva selvä ja riidaton saatava, saattavat        työvirastojen urakkaohjelmien muutoksella pa-
10891: seuraukset olla vieläkin haitallisemmat, vastassa       rannettaisiin pienyrittäjien asemaa heitä kohdan-
10892: on konkurssi. Urakoitsija tai työnsuorittaja voi        neissa urakanamajasta tai työn tilaajasta johtuvis-
10893:                                         1986 vp. -    LA n:o 67                                         3
10894: 
10895: sa maksukyvyttömyystapauksissa, joihin tällaiset katurvana maksettaisiin sellaisen urakoitsijan tai
10896: pienyrittäjät eivät ole itse lainkaan syyllisiä. Tä- työnsuorittajan palkanluontoinen saaminen ura-
10897: män seurauksena tuettaisiin olemassa olevien kanamajan tai tilaajan konkurssin ja muun mak-
10898: työpaikkojen säilymistä ja myös uusien työpaik- sukyvyttömyyden varalta, joka huomioon ottaen
10899: kojen syntymistä.                                      toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja
10900:    Tässä aloitteessa SMP ehdottaa, että säädettäi- muut olosuhteet on rinnastettava tässä suhteessa
10901: siin erillinen laki eräiden palkkasaataviin rinnas- työntekijään. Palkanluontoisella saamisella tar-
10902: tettavien saamisten turvaamisesta palkkaturvana. koitetaan urakoitsijan tai työnsuorittajan urak-
10903:    Eräät tässä esityksessä tarkoitetut yrittäjät ovat kaan perustuvia saamisia. Saamisen ylärajana voi-
10904: perustaneet toimeksiantoja välittämään yrittäjien daan niillä aloilla, joissa viranomaiset vahvistavat
10905: osakkuuteen perustuvia yrityksiä tai yhdistyksiä. noudatettavat taksat, pitää tällaisia taksoja yrittä-
10906: Toisaalta tällainen yritys tai yhdistys saattaa itse jävoitolla vähennettynä. Vastaavaa periaatetta
10907: olla urakkasuhteessa toisena osapuolena ja sen noudattaen tultaisiin määrittelemään saamisen
10908: vuoksi tulisi säätää, että myös tällaisten yrittäjien palkanluontoinen osuus myös muilla aloilla. Kui-
10909: osakkuuteen perustuvien yritysten tai yhdistysten tenkin urakoitsijan tai työnsuorittajan muut saa-
10910: solmimat urakka- tai muut sellaiset työsuorituk- miset jätettäisiin ns. siviilisaamisina palkkaturva-
10911: sen tekemistä tarkoittavat toimeksiannot katsot- na maksettavien saamisten ulkopuolelle. Lain 1
10912: taisiin tässä esityksessä tarkoitettujen yrittäjien §:n 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että
10913: kanssa tehdyiksi sopimuksiksi. Tällaisia yhdistyk- 1 momentissa mainituin edellytyksin sopimusta
10914: siä ovat esimerkiksi autoilijoiden ja koneurakoit- voitaisiin pitää tässä laissa tarkoitettuna yrittäjän
10915: sijoiden perustamat tilauskeskukset.                  kanssa tehtynä sopimuksena, vaikka sen olisi
10916:    Aloitteessa lähdetään siitä, että työvoimapii- tehnyt yrittäjien osakkuuteen perustuva sellainen
10917: rien toimistot hoitaisivat tämän palkkaturvalain yritys tai yhdistys, jonka tarkoituksena on kulje-
10918: laajennuksenkin aiheuttamat käytännön työteh- tusten, palvelujen taikka muiden sellaisten toi-
10919: tävät samaan tapaan kuin nykyisin työntekijäin meksiantojen välittäminen. Lain 2 §:ssä ehdote-
10920: palkkaturvasäännöstön soveltamisessa. Laajen- taan säädettäväksi, että sanotun lain perusteella
10921: nuksen voimaantulo ei periaatteessa aiheuttaisi urakoitsijalle tai työnsuorittajalle palkkaturvana
10922: minkäänlaisia organisatorisia vaikutuksia. Suu- maksettujen palkanluontoisten saamisten ja ura-
10923: rimmissa työvoimapiireissä, joissa jo nyt on palk- kanantajalta tai tilaajalta takaisinperittyjen pää-
10924: katurva-asioiden hoidossa kohtuutonta työpainet- omamäärien erotus suoritetaan viime kädessä
10925: ta, tarvitaan lisätyövoimaa, sekä lakimiehiä että valtion lopullisena menona budjettivaroista. Lain
10926: heitä avustavaa henkilökuntaa.                        3 §:ssä tulisi olla yleisessä muodossa annettu
10927:    Aloitteessa lähdetään siitä, että valtiolle aiheu- lakiviittaus, jolla sanotun lain soveltamisessa
10928: tuisi tästä palkkaturvalain laajentamisesta vuosit- noudatetaan muutoin soveltuvin osin mitä palk-
10929: tain enintään 7 miljoonan markan suuruiset katurvalaissa (649/73) on säädetty. Lain 4 §:ssä
10930: lopullisesti budjettivaroin katettavat kustannuk- ehdotetaan säädettäväksi lain voimaantulosta.
10931: set. Arvio perustuu asianomaisten etujärjestöjen
10932: antamiin selvityksiin.
10933:    Valtion varoista palkkaturvana maksettujen 2. Voimaantulo
10934: määrien takaisin kertymisen turvaamiseksi tulisi
10935: etuoikeusasetukseen tehdä muutos, jolla säädet-          Ehdotettu laki on tarkoitus saattaa voimaan
10936: täisiin työsuhdesaatavia vastaava etuoikeus esityk- patvana              kuuta 198     siten, että uutta
10937: sessä tarkoitettujen urakoitsijain tai työnsuoritta- lakia sovellettaisiin edellä sanotun päivämäärän
10938: jain palkanluontoisille saataville.                   jälkeen jätettyihin palkkaturvahakemuksiin.
10939:    Edellä mainitussa tarkoituksessa ehdotetaan           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10940: säädettäväksi erillinen laki eräiden palkkasaata-
10941: viin rinnastettavien saamisten turvaamisesta palk-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
10942: katurvana. Lain 1 §:n 1 momentin mukaan palk-                  kiehdotuksen:
10943: 4                                       1986 vp. -    LA n:o 67
10944: 
10945:                                                 Laki
10946:             eräiden palkkasaataviin rionastettavien saamisten turvaamisesta palkkaturvana
10947: 
10948:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10949: 
10950:                          1§
10951:    Sen lisäksi, mitä palkkaturvalaissa (649/7 3) on   suorittajalle palkkaturvana maksettujen palkan-
10952: säädetty työntekijän työsuhteesta johtuvien saata-    luontoisten saamisten ja urakananrajalta tai tilaa-
10953: vien suorittamisesta palkkaturvana, valtio turvaa     jalta takaisinperittyjen pääomamäärien erotus
10954: myös sellaisen urakoitsijan tai työnsuorittajan       suoritetaan valtion lopullisena menona.
10955: palkanluontoisen saamisen urakanamajan tai ti-
10956: laajan konkurssin ja muun maksukyvyttömyyden                                3§
10957: varalta, joka huomioon ottaen toimeksiantosuh-           Muutoin tämän lain soveltamisessa noudate-
10958: teen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet on       taan soveltuvin osin palkkaturvalaissa ( 649/7 3)
10959: rinnastettava työntekijään.                           säädettyä menettelyä.
10960:    Sopimusta, johon saatava perustuu, voidaan 1
10961: momentissa mainituin edellytyksin pitää tässä
10962: laissa tarkoitettuna yrittäjän kanssa tehtynä sopi-                          4§
10963: muksena myös siinä tapauksessa, että sen on             Tarkempia määräyksiä ja sovellutuksia anne-
10964: tehnyt kuljetuksia, palveluja tai muita sellaisia     taan asetuksella.
10965: toimeksiantoja välittävä yrittäjien osakkuuteen
10966: perustuva yritys tai yhdistys.                                               5§
10967:                                                          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
10968:                        2§                             kuuta 198 . Sitä sovelletaan sanotun patvan
10969:     Tämän lain perusteella urakoitsijalle tai työn-   jälkeen jätettyihin palkkaturvahakemuksiin.
10970: 
10971: 
10972:        Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1986
10973: 
10974:            Mikko Vainio                   Vieno Eklund                   Helvi Koskinen
10975:            Liisa Arranz                   Heikki Riihijärvi              Reino Jyrkilä
10976:            Tauno Valo                     J. Juhani Kortesalmi           Pentti Skön
10977:            Anssi Joutsenlahti             Pentti Kettunen                Martti Ratu
10978:                        Lea Mäkipää                               Ulla Lehtinen
10979:                                                   1986 vp.
10980: 
10981: Lakialoite n:o 68
10982: 
10983: 
10984: 
10985:                                     Lehtinen ym.: Ehdotus laiksi Steiner-koulusta annetun lain 3 §:n
10986:                                       muuttamisesta
10987: 
10988: 
10989:                                             Eduskunnalle
10990: 
10991: 
10992:                                ALOITI'EEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10993: 
10994:                              Lakialaitteessa ehdotetaan, että vuonna 1977
10995:                            säädettyä Steiner-koululakia muutetaan niin, että
10996:                            Steiner-koulujen lukumäärärajoitus poistetaan.
10997: 
10998: 
10999: 
11000:                                        ALOITI'EEN PERUSTELUT
11001: 
11002:    Steiner-koulut ovat nykyään opetuksen sisällön       lukumäärärajoitus. Nykyään vain kolme koulua
11003: puolesta peruskouluihin verrattavia. Perus-             saa ko. lain mukaista valtionapua. Sen sijaan
11004: koutuista ne poikkeavat kasvatuksellisten mene-         yhdeksän Steiner-koulua jää valtionavun ulko-
11005: telmiensä puolesta. Ne tähtäävät lapsen koko-           puolelle. Näiden koulujen ylläpitäminen on tästä
11006: naispersoonallisuuden tasapainoiseen kehittämi-         syystä vaikeutunut. Valtion varoilla tuettavien
11007: seen. Tällöin tiedollisen opetuksen rinnalla vaali-     Steiner-koulujen lukumäärän rajoittaminen voi-
11008: taan sosiaalisia taitoja ja taiteellis-käytännöllisiä   massa olevassa laissa säädettyyn määrään ei ole
11009: taipumuksia. Näistä syistä Steiner-koulut ovat          tarkoituksenmukaista.
11010: viime vuosina saaneet oppilaiden vanhempien                Edelliseen viitaten ehdotamme,
11011: yhä kasvavan kiinnostuksen ja tuen.
11012:    Nykyisten Steiner-koulujen toimintaa ja uu-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11013: sien Steiner-koulujen perustamista jarruttaa kui-              kiehdotuksen:
11014: tenkin vuonna 1977 säädetyn Steiner-koululain
11015: 
11016: 
11017:                                                  Laki
11018:                          Steiner-koulusta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
11019: 
11020:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Steiner-koulusta 27 päivänä toukokuuta 1977
11021: annetun lain (417/77) 3 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
11022: 
11023:                         3 §
11024:   Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle              Tämä laki tulee vOimaan       päivänä
11025: suomalaiselle yhdistykselle luvan perustaa Stei-        kuuta 1986.
11026: ner-koulun.
11027: 
11028: 
11029: 
11030:       Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1986
11031: 
11032:                          Ulla Lehtinen                             Helvi Koskinen
11033: 260535Q
11034:                                                   1986 vp.
11035: 
11036: Lakialoite n:o 69
11037: 
11038: 
11039: 
11040: 
11041:                                     Rajamäki ym.: Ehdotus laiksi Itäkosken suojelusta
11042: 
11043: 
11044:                                              Eduskunnalle
11045: 
11046:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11047: 
11048:   Aloitteen tarkoituksena on saada koskiensuoje-        seva kaksiosainen Itäkoski. Suojeltavaksi ehdotet-
11049: lun piiriin Varpaisjärvellä Vuoksen vesistöön           tavaan Itäkoskeen kuuluvat Ylä-Itäkoski ja Ala-
11050: kuuluvassa Nilsiän reitin läntisessä haarassa sijait-   ltäkoski.
11051: 
11052: 
11053: 
11054: 
11055:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
11056: 
11057: 1. Nykyinen tilanne                                        Itäkoski on kaksiosainen. Ylä-Itäkoski on kana-
11058:    Maassamme ei ole sääntelyjärjestelmää, jolla         vamaiseksi perattu koski, joka on muodostunut
11059: luonnonsuojelun kannalta arvokkaita virtaavia           nykyisenkalt~iseksi ihmistoimin. Sen pudotuskor-
11060: vesiä voitaisiin pysyvästi suojella vesivoiman käy-     k_eus alapuoltseen Itälampeen on noin neljä met-
11061: töstä aiheutuviita vahingollisilta muutoksilta.         nä. Itälampi on noin kilometrin mittainen su-
11062: Suurin osa huomattavista virtaavista vesistä on         vanto, ja ser: alapääs~ä on Ala-ltäkoski, joka
11063: 1900-luvulla otettu voimatalouden käyttöön.             putoaa kolmtsen metnä Korpijärveen. Ala-Itä-
11064:    Eduskunnassa käsitellään parhaillaan hallituk-       koski on luonnontilainen ja maisemallisesti vie-
11065: sen esitystä koskiensuojelulaiksi (HE n:o 25 ).         hättävä.
11066: Esityksen 1 §:ssä on luettelo niistä koskista, joissa      Itäkosken muodostama koskialue oli ennen
11067: uuden voimalaitoksen rakentamisen on katsotta-          säännöstelyn toteuttamista merkittävä taimenen
11068: va aiheuttavan vesilain 2 luvun 5 §:n 1 momen-          ja siian lisääntymisalue. Nykyisinkin arvioidaan
11069: tissa tarkoitettuja vahingollisia muutoksia ympä-       k~skessa olevan jäljellä luontaisesti lisääntyvää
11070: ristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen        t~menta. Kosken suojelu ja kunnostus olisi erit-
11071: toiminnoissa.                                           täm tärkeää tältä kannalta, sillä luonnonvaraisen
11072:    Koskiensuojelulain luettelossa ei ole mainittu       tai~e~~n. poik~tuotto on korvaamatonta lajin
11073: ltäkoskea, joka sijaitsee Varpaisjärvellä Vuoksen       pennnolltsen ameksen säilyttämiseksi. Samoin
11074: vesistöön kuuluvassa Nilsiän reitin läntisessä haa-     koskessa elää maassamme viime aikoina lisäänty-
11075: rassa. Reitti alkaa Oulun läänin puolelta Kivijär-      nyt, mutta edelleen uhanalaiseksi luettava sauk-
11076: vestä ja sen yläosa on säännöstelty. Siellä sijaitse-   ko.
11077: vat Kiltuan voimalaitos ja Jyrkän säännöstelypa-           ltä~oski on. _suosittu urheilukalastuspaikka, ja
11078: to. Jyrkän padon alaiset kosket Nurmijoessa on          vuotmset saalut ovat säännöstelystä huolimatta
11079: kunnostettu parin viime vuoden aikana virkistys-        olleet useita satoja kiloja taimenta. Koskialueen
11080: käyttöön, ja ne ovat mukana koskiensuojelula-           merkitys matkailulle voisi tulevaisuudessa olla
11081: kiehdotuksen 1 §:n suojeltavien koskien luette-         huoma~ta~~~tikin s~urempi, mikäli sen säilymi-
11082: lossa. Suojeltavaksi ehdotettu jakso päättyy sään-      nen vottatsun varmtstaa. Tärkeää olisi rakentaa
11083: nösteltyyn Sälevän järveen, jonka alapäässä on          säännöstelypadon ohi kalaporras, jolloin kalat
11084: Ylä-Itäkoskeen rakennettu pato.                         pääsisivät vaeltamaan yläpuolisille koskialueille.
11085: 
11086: 260536R
11087: 2                                    1986 vp. -       LA n:o 69
11088: 
11089: 2. Uudistusehdotus                                      aiheutuu rakentamisesta korvaamattomien luon-
11090:                                                         nonarvojen tuhoutumisena. Koskiensuojelutyö-
11091:    Itäkoski on saatava pikaisesti suojeltavien kos-     ryhmä ei aikanaan ottanut Itäkoskea mukaan
11092: kien piiriin, sillä kosken rakentaminen on jo           suojeltavaksi tarkoitettujen koskien luetteloon,
11093: vireillä. Kuntien omistaman Savon Voima Oy:n            koska uskottiin Itäkosken säilyvän muutoinkin.
11094: rakentamislupa-anomuksen käsittely on kesken            Rakentaminen on nyt kuitenkin uhkaamassa,
11095: Itä-Suomen vesioikeudessa. Katselmusmiehet              mistä johtuen on välttämätöntä säätää Itäkosken
11096: ovat puoltaneet rakentamishanketta, mutta mm.           suojelusta erityislaki, koska ehdotettu koskien-
11097: maa- ja metsätalousministeriö, vesihallitus ja lää-     suojelulaki ei sisällä Itäkosken suojelua. Tarkoi-
11098: ninhallitus ovat asettaneet luvan saannin oikeu-        tuksenmukaisinta kuitenkin olisi, että eduskun-
11099: delliset edellytykset kyseenalaisiksi. Nämä viran-      takäsittelyssä Itäkoski liitetään koskiensuojelulain
11100: omaiset ovat lausunnoissaan katsoneet, että ra-         1 §:ssä mainittuihin suojeltaviin koskiin, jolloin
11101: kentamisesta saatu hyöty on erittäin vähäinen           erityislakia ei tarvita.
11102: verrattuna siihen yleisen edun menetykseen, joka
11103: 
11104: 
11105: 
11106: 
11107:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
11108: 
11109: 1. Lakiehdotuksen perustelut                            töön ottamiseksi tarpeellisista suunnittelu- ja
11110:                                                         muista erityisistä toimenpiteistä.
11111:    1 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi suta,          4 §. Korvauksista määrättäisiin lunastuslaissa
11112: että Itäkosken rakentamisen olisi katsottava aina       säädettyä menettelyä noudattaen. Vesivoiman
11113: aiheuttavan vesilain 2 luvun 5 §:n 1 momentissa         omistajan tai käyttöoikeuden haltijan olisi lunas-
11114: tarkoitettuja vahingollisia muutoksia ympäristön        tuslain 97 §:stä ilmenevin tavoin haettava mää-
11115: luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toimin-       räystä toimenpiteen suorittamiseen maanmittaus-
11116: nassa. Itäkoskeen ei siten saisi myöntää vesilaissa     kanttorilta tai, jos korvausvelvollisuuden olemas-
11117: ta~koitettua lupaa uuden voimalaitoksen rakenta-        saolosta on erimielisyyttä, lääninoikeudelta.
11118: miseen.
11119:    2 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi valtion
11120: varoista suoritettavasta korvauksesta vesivoiman        2. Voimaantulo
11121: omistajalle tai käyttöoikeuden haltijalle. Korvaus
11122: suoritettaisiin omistajan tai käyttöoikeuden halti-       Laki on tarkoitus saattaa voimaan mahdolli-
11123: jan sitä vaatiessa, jos omistaja tai käyttöoikeuden     simman pian sen jälkeen, kun eduskunta on sen
11124: haltija ei sen johdosta, mitä 1 §:ssä on säädetty,      hyväksynyt.
11125: voi käyttää hyväksi omistamaansa tai hallitse-
11126: maansa vesivoimaa. Korvaus olisi määrättävä ve-         3. S?..ätämisjärjesrys
11127: sivoiman luonnonmukaisen niroellistehon perus-
11128: teella lasketun käyvän hinnan mukaiseksi täydek-           Katsomme, että lakialoite on käsiteltävä taval-
11129: si korvaukseksi. Korvaus tulisi suoritettavaksi kai-    lisen lain säätäruisestä määrätyssä järjestyksessä,
11130: kille vesivoiman omistajille ja käyttöoikeuden          koska vesivoiman omistajille ehdotetaan Itäkos-
11131: haitijoille riippumatta siitä, minkä suuruinen          ken suojelusta aiheutuneista taloudellisista mene-
11132: heidän omistusyksikkönsä on.                            tyksistä täyttä korvausta. Pidämme kuitenkin
11133:    Korvaus vesivoimasta suoritettaisiin vain sellai-    suotavana, että asiasta hankitaan perustuslakiva-
11134: sesta vesivoiman hyväksikäytön estymisestä, jonka       liokunnan lausunto.
11135: on katsottava aiheutuvan siitä, mitä 1 §:ssä on            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11136: säädetty.
11137:    3 §. Pykälän mukaan korvattaisiin ne kustan-                   että· Eduskunta hyvå·ksyisi seuraavan la-
11138: nukset, jotka ovat aiheutuneet vesivoiman käyt-                 kiehdotuksen:
11139:                                          1986 vp. -    LA n:o 69                                       3
11140: 
11141:                                                 Laki
11142:                                          Itäkosken suojelusta
11143: 
11144:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11145: 
11146:                        1§                                                     3§
11147:    Uuden voimalaitoksen rakentamisen on katsot-         Jos vesivoiman omistajalle tai käyttöoikeuden
11148: tava aiheuttavan vesilain 2 luvun 5 §:n 1 mo-         haltijalle on aiheutunut vesivoiman käyttöön ot-
11149: mentissa tarkoitettuja vahingollisia muutoksia        tamiseksi tarpeellisista suunnittelu- ja muista
11150: ympäristön luonnonolosuhteissa tai vesiluonnossa      erityisistä toimenpiteistä sellaisia kustannuksia,
11151: ja sen toiminnassa ltäkoskessa Varpaisjärven kun-     jotka ovat koskeneet 1 §:n nojalla kiellettyä voi-
11152: nassa Vuoksen vesistöön kuuluvassa Nilsiän reitin     malaitoksen rakentamista, korvataan nämä kus-
11153: läntisessä haarassa.                                  tannukset valtion varoista vesivoiman omistajan
11154:    Itäkoskella tarkoitetaan tässä laissa sekä Ylä-    tai käyttöoikeuden haltijan niin vaatiessa.
11155: Itäkoskea että Ala-Itäkoskea.
11156:                                                                                4§
11157:                                                          Edellä 2 ja 3 §:ssä olevat korvaukset määrätään
11158:                        2§                             siinä järjestyksessä kuin kiinteän omaisuuden ja
11159:    Vesivoiman omistajalle tai käyttöoikeuden hal-     erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa lais-
11160: tijalle, joka sen johdosta, mitä 1 §:ssä on säädet-   sa (603/77) on säädetty. Menettelystä on lisäksi
11161: ty, ei voi käyttää hyväksi omistamaansa tai hallit-   soveltuvin osin voimassa, mitä mainitun lain
11162: semaansa vesivoimaa, suoritetaan omistajan tai        97 §:ssä on säädetty.
11163: käyttöoikeuden haltijan niin vaatiessa valtion
11164: varoista korvaus, joksi on määrättävä vesivoiman                           5§
11165: luonnonmukaisen nimellistehon perusteella las-          Tämä laki tulee voimaan         päivänä
11166: ketun käyvän hinnan mukainen täysi korvaus.           kuuta 198 .
11167: 
11168:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1986
11169: 
11170:          Kari Rajamäki               Aarno von Bell                    Liisa Jaakonsaari
11171:                     Kerttu Törnqvist                            Olavi Martikainen
11172:                                                1986 vp.
11173: 
11174: Lakialoite n:o 70
11175: 
11176: 
11177: 
11178: 
11179:                                   Aaltonen ym.: Ehdotus laiksi Suomen osallistumisesta Yhdistynei-
11180:                                     den Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annetun lain
11181:                                     21 §:n muuttamisesta
11182: 
11183: 
11184: 
11185:                                           Eduskunnalle
11186: 
11187: 
11188: 
11189:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11190: 
11191:    Aloitteessa ehdotetaan Suomen osallistumises-     jan mahdollisuus palata entiseen työpaikkaansa
11192: ta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaa-          turvataan laissa samaan tapaan kuin asevelvollisil-
11193: mistoimintaan annetun lain muuttamista siten,        la.
11194: että yksityisen palveluksessa olleen rauhanturvaa-
11195: 
11196: 
11197: 
11198: 
11199:                         ALOITTEEN YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS
11200: 
11201:    Suomi on aktiivisesti osallistunut Yhdistynei-    nöksen mukaan silloin, jos valtion palveluksessa
11202: den Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan.          oleva henkilö otetaan palvelukseen lain 2 §:ssä
11203: Tällä hetkellä suomalaisia joukkoja on rauhantur-    tarkoitettuun rauhanturvaamisorganisaatioon tai
11204: vaamistehtävissä Etelä-Libanonissa ja Golanilla.     5 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen, hänelle on
11205: Suomen hallitus on valmis myös harkitsemaan          sanotun palveluksen tai koulutuksen ajaksi an-
11206: rauhanturvajoukkojen lähettämistä muille levot-      nettava palkatonta virkavapautta tai vapautusta
11207: tomuusalueille, mikäli Yhdistyneiden Kansakun-       työstään. - Puolustusvoimien palveluksessa ole-
11208: tien pääsihteeri esittää asiaa koskevan pyynnön.     va on 5 §:ssä tarkoitetun koulutuksen ajaksi va-
11209:    Rauhanturvaamistoiminnasta on olemassa laki       pautettava muista palvelutehtävistä.
11210: Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansa-            Lainsäädännössä on siis turvattu valtion palve-
11211: kuntien rauhanturvaamistoimintaan (514/ 84).         luksessa olevan rauhanturvaajan oikeus saada vir-
11212: Lain 7 §:n perusteella rauhanturvaamishenkilös-      kavapaus rauhanturvaamistehtävän aikana. Sen
11213: töllä tarkoitetaan rauhanturvaamisorganisaation      sijaan yksityisen palveluksessa olevan oikeudesta
11214: kokoonpanoihin kuuluvia henkilöitä sekä vaihto-      palata takaisin entiseen työpaikkaansa rauhantur-
11215: henkilöstöä. Rauhanturvaamishenkilöstö on pal-       vaamistehtävän jälkeen ei lainsäädännössä ole
11216: velussuhteessa valtioon, jota työnantajana edus-     määräyksiä. Lainsäädännön aukollisuus on johta-
11217: taa puolustusministeriö. Lain 9-20 §:ssä on          nut siihen, että noin puolet rauhanturvaamisteh-
11218: säännöksiä mm. rauhanturvaamishenkilöstön oi-        tävistä palanneista on ollut työttöminä. Osa rau-
11219: keuksista ja velvollisuuksista, rauhanturvaamis-     hanturvaamistehtävissä olleista on joutunut luo-
11220: henkilöstön kelpoisuusehdoista, palvelussuhteen      pumaan YK-tehtävän vuoksi hyvästä työpaikas-
11221: alkamisesta ja kestosta, palvelussuhteen päätty-     taan ja todennäköisesti palveluksen päättymisen
11222: misestä, vastuukysymyksistä, palvelussuhteen eh-     jälkeen katunut rauhanturvaamistehtävään lähte-
11223: doista, sairaus- ja tapaturmakorvauksista, elä-      mistään. On myös mitä todennäköisintä, että
11224: keoikeudesta ja palvelusajan hyväksi lukemisesta     säännösten puute on estänyt ainakin osaa rau-
11225: palvelussuhteessa.                                   hanturvaamistehtävistä kiinnostuneista hakeutu-
11226:    Lain 21 §:ssä säädetään rauhanturvaamistehtä-     masta näihin tehtäviin pysyvän työpaikan menet-
11227: vässä olevan oikeudesta virkavapauteen. Sään-        tämisen pelossa.
11228: 260556N
11229: 2                                      1986 vp. -     LA n:o 70
11230: 
11231:   Edellä esitetyn epäkohdan korjaamiseksi onkin       nen jätä hakeutumatta YK-tehtäviin työpaikkan-
11232: välttämätöntä muuttaa rauhanturvaamistoimin-          sa menettämisen pelossa. Rauhanturvaamistehtä-
11233: nasta annettua lainsäädäntöä siten, että myös         vä voidaan rinnastaa työhönpaluuoikeuden osalta
11234: yksityisen palveluksessa olleelle rauhanturvaajalle   asevelvollisuuden suorittamiseen. Laissa palveluk-
11235: annetaan mahdollisuus palata entiseen työpaik-        seen kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen
11236: kaansa rauhanturvaamistehtävän päätyttyä. Lain-       jatkumisesta (570/61) on varmistettu yksityisen
11237: muutos varmistaa sen, ettei kukaan pätevä rau-        palveluksessa olleen oikeus palata työpaikkaansa
11238: hanturvaamistehtävistä kiinnostunut suomalai-         asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen.
11239: 
11240: 
11241: 
11242:                                  YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
11243: 
11244:    Rauhanturvaajan oikeus palata entiseen työ-        on jo vuodesta 1961 lähtien ollut olemassa.
11245: paikkaansa on helpoimmin toteutettavissa lisää-       Samalla tavoin kuin asevelvollisen on rauhantur-
11246: mällä lakiin Suomen osallistumisesta Yhdistynei-      vaajan ennen palveluksen päättymistä tai keskey-
11247: den Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan            tymistä joukko-osastonsa välityksellä ilmoitetta-
11248: uusi 21 §:n 3 momentti. Uudessa 3 momentissa          va, minä päivänä hän neljäntoista päivän kulues-
11249: annetaan rauhanturvaamishenkilöstölle sama oi-        sa palveluksen päättymisestä palaa työhön. Myös
11250: keus palata entiseen työpaikkaansa kuin asevel-       muut palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- ja
11251: vollisella on laissa palvelukseen kutsutun asevel-    virkasuhteen jatkumisesta annetussa laissa asevel-
11252: vollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta. Rau-      vollista koskevat suojasäännökset tulevat aloitteen
11253: hanturvaamishenkilöstöä ei ole syytä asettaa tältä    mukaan koskemaan myös rauhanturvaajia.
11254: osin eri asemaan kuin asevelvollista. Tämän              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11255: vuoksi aloitteessa esitetään rauhanturvaamishen-
11256: kilöstön työhönpalaamisoikeudesta täsmälleen sa-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11257: manlaisia säännöksiä kuin asevelvollisten osalta             kiehdotuksen:
11258: 
11259: 
11260: 
11261: 
11262:                                                 Laki
11263: Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annetun lain
11264:                                     21 §:n muuttamisesta
11265: 
11266:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 29 päivänä kesäkuuta 1984 Suomen osallistumisesta
11267: Yhdistyneiden Kansakun tien rauhanturvaamistoimintaan annetun lain (514/84) 21 §: ään uusi näin
11268: kuuluva 3 momentti:
11269: 
11270:                        21 §                           palvelusajan päätyttyä takaisin työhön samalla
11271:                    Virkavapaus                        tavoin ja samoin ehdoin kuin palvelukseen kut-
11272:                                                       sutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatku-
11273:    Rauhanturvaamistehtäviin lähtevän Suomen           misesta annetussa laissa (57 0/61) on säädetty.
11274: kansalaisen virka- tai työsuhdetta älköön työnan-
11275: taja palveluksen takia katkaisko. Työnantajan on        Tämä laki tulee voimaan          päivänä
11276: otettava rauhanturvaamishenkilöstöön kuulunut         kuuta 198 .
11277: 
11278: 
11279:       Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1986
11280: 
11281:          Markus Aaltonen                 Ilkka Kanerva                   Esko Aho
11282:          J. Juhani Kortesalmi            Jotta Zilliacus                 Inger Hirvelä
11283:                                          Juhani Tuomaala
11284:                                                1986 vp.
11285: 
11286: Lakialoite n:o 71
11287: 
11288: 
11289:                                   Mattila ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien eläkelain 6 c ja
11290:                                     6 d §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
11291:                                     muuttamisesta
11292: 
11293: 
11294:                                           Eduskunnalle
11295: 
11296:    Kansaneläkeuudistuksen III vaiheen toteutues-     on tuntunut käsittämättömältä ja epäoikeuden-
11297: sa vuoden 1985 alusta korjaantui myös sukupol-       mukaiselta niistä edunsaajista, joille eläke on jo
11298: venvaihdoseläkkeiden taso varsinkin suhteellisen     myönnetty aikaisemmin. Erityisen korostuneena
11299: pienten tilojen luovuttajien osalta. Viime vuosina   epäoikeudenmukaisuus on koettu niissä tapauk-
11300: sukupolvenvaihdoseläkkeen saajien alaikäraja on      sissa, joissa eläkeratkaisu on tapahtunut vain
11301: ollut 55 vuotta, mikä aikaisempaan verrattuna on     vähän ennen vuodenvaihdetta tai joissa myönnet-
11302: olennaisesti yhdessä nyt toteutuneen sukupolven-     ty eläke on ollut uinuvaa niin, että se todellisuu-
11303: vaihdoseläkkeiden tason korjaantumisen kans-         dessa tulee voimaan kuluvana vuonna tai sen
11304: sa lisännyt sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän       jälkeen huolimatta eläkkeen myöntämishetkestä.
11305: käyttökelpoisuutta joustavien sukupolvenvaih-           Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
11306: dosten edistäjänä.                                   tamme,
11307:    Sukupolvenvaihdoseläkkeiden tason korjaantu-
11308: minen vuoden 1985 alusta koski vain niitä eläk-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11309: keitä, jotka on myönnetty tämän jälkeen. Tämä               kiehdotuksen:
11310: 
11311: 
11312:                                                Laki
11313: maatalousyrittäjien eläkelain 6 c ja 6 d §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
11314:                                           muuttamisesta
11315: 
11316:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalousyrittäjien eläkelain 6 c ja 6 d §:n muutta-
11317: misesta 5 päivänä helmikuuta 1982 annetun lain (110/82) voimaantulosäännöksen 2 momentti näin
11318: kuuluvaksi:
11319:                                                   päivän heinäkuuta 1986 jälkeen. Laskettaessa
11320:    Tätä lakia sovelletaan, jos viljelmän luovutus maksussa oleviin eläkkeisiin täydennysosaa ei
11321: tapahtuu, tai eläkkeen perustuessa maatalousyrit- eläkkeiden yhteensovitusta toimiteta uudelleen.
11322: täjien eläkelain 6 g §:ään, siinä tarkoitettu eh-
11323: dollinen päätös annetaan 1 päivänä tammikuuta
11324: 1985 tai sen jälkeen. Tämän lain 6 c §:n 1           Tämä laki tulee voimaan      päivänä
11325: momenttia sovelletaan myös aikaisemmin myön- kuuta 1986.
11326: nettyyn eläkkeeseen, mikäli eläkettä maksetaan 1
11327: 
11328: 
11329:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1986
11330: 
11331:           Kalevi Mattila              Tellervo Nousiainen        Heikki Kokko
11332:           Hannu Kemppainen            Jukka Vihriälä              Aapo Saari
11333:           Urho Pohto                  Heikki Riihijärvi           Martti Ratu
11334:           Helvi Koskinen              Lea Sutinen                Katri-Helena Eskelinen
11335:           Kari Rajamäki               Matti Maijala               Mauno Manninen
11336:           Juhani Vähäkangas           Henrik Westerlund          Juhani Alaranta
11337:           Hannele Pokka               Pertri Hietala              Markus Aaltonen
11338:                      Toivo T. Pohjala                     Olavi Martikainen
11339: 
11340: 260557P
11341:                                                    1986 vp.
11342: 
11343: Lakialoite n:o 72
11344: 
11345: 
11346: 
11347: 
11348:                                      Piipari ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta
11349: 
11350: 
11351:                                               Eduskunnalle
11352: 
11353:                                 ALOITTEEN PÄÄASIALUNEN SISÄLTÖ
11354: 
11355:    Aloitteessa ehdotetaan työaikalain periodityötä        jolla ei työvuoron alkaessa tai päättyessä ole
11356: koskevia säännöksiä muutettavaksi siten, että             mahdollisuutta käyttää työmatkallaan yleistä kul-
11357: vuorokautinen työaika rajoitetaan kahdeksaan              kuneuvoa. Yksinomaan periodityöntekijöitä kos-
11358: tuntiin. Samalla kuitenkin säilytetään työmarkki-         kevana ehdotetaan työaikalain 15 §:ään kirjatta-
11359: naosapuolilla mahdollisuus sopia valtakunnalli-           vaksi säännös yhdenjaksoisesta 48 tunnin viikko-
11360: sissa työ- ja virkaehtosopimuksissa työajasta toi-        levosta sekä 16 §:ään säännös yhdenjaksoisesta
11361: sin. Ehdotuksessa esitetään myös meijeriliikkei-          VUorokautisesta 12 tunnin lepoajasta. Ylityöstä ja
11362: den poistamista periodityösäännösten piiristä.            hätätyöstä maksettavia korvauksia ehdotetaan yh-
11363: Työaikalakia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi si-         denmukaistettavaksi siten, että myös periodi-
11364: ten, että kaikilla työntekijöillä olisi laissa säännel-   työntekijöille annetaan oikeus ylityökorvaukseen
11365: ty enimmäismäärä varallaololle. Enimmäismää-              Vuorokautisesta ylityöstä. - Periodityöntekijöille
11366: räksi ehdotetaan 480 tuntia. Kaikkia työaikalain          ehdotetaan myös työtuntijärjestelmän laatimista
11367: piirissä työskenteleviä koskevana ehdotetaan la-          vähintään kahden peräkkäisen kolmen tai kah-
11368: kiin uutta 14 a §:ää, jonka mukaan työnantajan            den viikon tasoittumisjakson ajaksi.
11369: on järjestettävä kuljetus sellaiselle työntekijälle,
11370: 
11371: 
11372: 
11373:                                              YLEISPERUSTELUT
11374: 
11375: 1. Aloitteen yhteiskunnallinen merkitys                   ennakkoon saa tietää omia työaikojaan. Nyt eh-
11376:                                                           dotetulla lailla pyritään ehkäisemään periodityös-
11377:    Työaikojen mahdollisimman suuri säännölli-             tä johtuvia haittoja säilyttämällä kuitenkin työai-
11378: syys ja ennalta tiedettävyys edistävät työntekijöi-       kojen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi riit-
11379: den mahdollisuutta käyttää vapaa-aikansa suun-            tävä joustovara.
11380: nitelmallisesti. Kuitenkin on olemassa eräitä alo-           Uudistus ei kovin suuresti muuttaisi nykyistä
11381: ja ja töitä, joilla niiden luonteen vuoksi työajat        tilannetta, koska jo nykyisin työaikoja on rajoitet-
11382: vaihtelevat suurestikin. Työaikalainsäädäntö sallii       tu työ- ja virkaehtosopimuksin. Vuorokautisen
11383: hyvinkin joustavan työajan käytön eräillä aloilla,        ylityön käsitteen tuomisen myös periodityöhön
11384: mm. sairaaloissa, majoitus- ja ravitsemisliikkeissä       toivotaan lyhentävän työpäiviä. Kokonaistyöajan
11385: sekä kuljetusalalla. Aloilla, joilla periodityöaikaa      kannalta sillä tuskin on merkitystä. Työtuntijär-
11386: voidaan soveltaa, työskentelee runsaat 300 000            jestelmää koskevat muutosehdotukset eivät ai-
11387: työntekijää.                                              heuttaisi työn suorittamisen tai työaikojen kan-
11388:    Väljien työaikasäännösten hyvänä puolena on            nalta muutosta nykyiseen tilanteeseen. Sen sijaan
11389: se, että työaika voidaan työn suorittamisen kan-          ne edellyttäisivät työnantajalta eräissä tilanteissa
11390: nalta järjestää mahdollisimman tehokkaasti. Toi-          entistä aiempaa suunnittelua, mikä puolestaan
11391: saalta niihin liittyy eräitä haittapuolia, kuten          antaa työntC'kijöille paremman mahdollisuuden
11392: esimerkiksi työntekijän kannalta toisinaan liian          suunnitella oman aikansa käyttö.
11393: pitkät työpäivät ja liian lyhyet vuorokausilepoajat          Tässä ehdotetuilla uudistuksilla ei ole tarkoitus
11394: sekä se, ettei työntekijä aina riittävän ajoissa          muuttaa niitä säännöksiä, jotka koskevat ainoas-
11395: 260558Q
11396: 2                                        1986 vp. -      LA n:o 72
11397: 
11398: taan moottoriajoneuvon kuljettajien työ- ja lepo-        von kuljettajan yhtämittainen ja VUorokautinen
11399: aikoja.                                                  työaika on rajoitettu. Lisäksi moottoriajoneuvon
11400:                                                          kuljettajille on säädetty vuorokausilevon vähim-
11401:                                                          mäispituus. Muiden työntekijöiden työajat ovat
11402: 2. Nykyinen tilanne                                      vapaasti järjestettävissä periodin kokonaistyöajan
11403:                                                          puitteissa.
11404:    Keskeisimmät työaikoja sääntelevät lait ovat             Työehtosopimuksin on useilla periodityöaloilla
11405: työaikalaki (604/ 46) sekä kauppaliikkeiden ja           rajoitettu työaikojen vapaata järjestelyä. Useissa
11406: toimistojen työaikalaki (400/78).                        työehtosopimuksissa säännöllinen vuorokautinen
11407:    Työaikalaissa sekä kauppaliikkeiden ja toimis-        työaika on rajoitettu 10 tuntiin, mutta erityisesti
11408: tojen työaikalaissa säännöllinen työaika on pää-         ilmailun piirissä sekä vartiointityössä on sovittu
11409: sääntöisesti rajoitettu siten, että se on enintään 8     tätä huomattavasti pitemmistä työajoista. Vuoro-
11410: tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Eräissä      kausilepoajan on useiden työehtosopimusten mu-
11411: laeissa erikseen luetelluissa tehtävissä ja laitoksis-   kaan oltava vähintään 7-12 tunnin pituinen.
11412: sa on kuitenkin mahdollista käyttää työaikajärjes-          Työaikojen nykyistä yksityiskohtaisempi ja tar-
11413: telyjä, joissa säännöllinen työaika on rajoitettu        kempi sääntely myös lain tasaisesti on tarpeellis-
11414: pitemmin ajanjaksoin. Kyse on ns. periodityöstä.         ta. Kun periodityöaloille on luonteenomaista
11415:    Periodityössä säännöllinen työaika on työaika-        tavallista suurempi jouston tarve, tulee työaiko-
11416: lain mukaan rajoitettu siten, että se kolmen             jen järjestelyn tapahtua siten, että riittävä jousto-
11417: viikon pituisena ajanjaksona on enintään 120             vara voidaan säilyttää, mutta toisaalta poistaa
11418: tuntia ja kahden viikon pituisena ajanjaksona            joustavuuden työntekijöille aiheuttamat pahim-
11419: enintään 80 tuntia. Ainoastaan moottoriajoneu-           mat epäkohdat.
11420: 
11421: 
11422: 
11423: 
11424:                                   YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
11425: 
11426:    6 §. Voimassa olevassa työaikalaissa työnteki-        työ on nykyisin hyvin lähellä teollista toimintaa,
11427: jän vuorokautista työaikaa ei ole rajoitettu perio-      koska tilojen maidonsäilytys on olennaisesti pa-
11428: dityöaloilla moottoriajoneuvon kuljettajia lukuun        rantunut eikä maitoa kerätä tiloilta kuin joka
11429: ottamatta. Tämä voi käytännössä johtaa hyvinkin          toinen päivä. Meijereissä on käytössä ns. tilatank-
11430: pitkiin työvuoroihin. Työntekijän kannalta ei            kijärjestelmä, joka mahdollistaa maidon pitempi-
11431: voida pitää riittävänä sitä, että ainoastaan työ- ja     aikaisen säilytyksen. Näin ollen työtä meijereissä
11432: virkaehtosopimuksissa on rajattu vuorokautinen           ei enää tarvitse tehdä joustavasti, vaan alalla on
11433: työaika. Työehtosopimukset eivät sido kaikkia            käytännössä jo siirryttykin normaaliin 8 tunnin
11434: niitä työnantajia, joiden palveluksessa periodityö-      työ aikaan.
11435: tä voidaan tehdä. Aloitteessa esitetty säännöllisen         8 §. Periodityö on luonteeltaan sellaista, että
11436: vuorokautisen työajan rajoittaminen 8 tuntiin            siihen liittyy usein runsaasti varallaoloa. Voimas-
11437: veivoittaisi kaikkia työnantajia. Samalla on kui-        sa oleva työaikalaki ei rajoita varallaoloa lain-
11438: tenkin edelleen tarpeen säilyttää lain 7 §:n mu-         kaan. Ehdotettavan 8 §:n uuden 3 momentin
11439: kainen valtakunnallisten työnantajain ja työnte-         mukaan varallaolon enimmäismäärä rajattaisiin
11440: kijäin yhdistysten oikeus sopia säännöllisestä työ-      samaan kuin erityislupien nojalla tehtävien vuo-
11441: ajasta 6 §:stä poiketen.                                 rokautisen ja viikoittaisen ylityön enimmäismää-
11442:    Aloitteessa esitetään lainsäädännössä otettavak-      rä. Varallaolon enimmäismäärää koskevaa säänte-
11443: si huomioon työajan viime vuosina tapahtunut             lyä ei ole tarkoituksenmukaista rajata vain peri-
11444: lyhentyminen. Tämän vuoksi ehdotetaan kolmen             odityöhön, vaan säännöksen soveltaminen ehdo-
11445: viikon työajaksi 108 tuntia ja kahden viikon             tetaan ulotettavaksi kaikkia työaikalain piirissä
11446: työajaksi 72 tuntia.                                     työskenteleviä koskevaksi.
11447:    Koska periodityö ei käytännössä ole meijeriliik-         14 a §. Voimassa olevassa työaikalaissa ei ole
11448: keissä enää tarpeen, esitetään lisäksi 6 §:n 1           vastaavanlaista säännöstä. Ehdotettu säännös vei-
11449: momentin 6 kohdan poistamista laista. Meijeri-           voittaisi kaikkia työnantajia järjestämään työmat-
11450:                                            1986 vp. -      LA n:o 72                                          3
11451: 
11452: kakuljetuksen niille työntekijöille, joilla työvuo-        sen työajan rajoittamista periodityössä 8 tunniksi.
11453: ron alkaessa tai päättyessä ei ole käytettävissä           Vuorokautisena ylityönä pidettäisiin lakiehdotuk-
11454: reitiltään tai aikataulultaan tyydyttävää yleistä          sen 17 §:n 1 momentin mukaan vuorokautisen
11455: kulkuneuvoa. Säännös koskisi käytännössä erityi-           säännöllisen työajan enimmäisrajan ylittävää työ-
11456: sesti terveydenhuollossa ja majoitus- ja ravitse-          tä. Se korvattaisiin koeotetulla palkalla. Ylityön
11457: misalalla työskenteleviä pääasiassa naispuolisia           teettämisen edellytyksenä on työntekijän suostu-
11458: työntekijöitä, joille poikkeavat työajat ovat tähän        mus.
11459: asti aiheuttaneet kohtuuttomia kustannuksia.                  Vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön syntymi-
11460: Järjestäessään työntekijälle kuljetuksen työnanta-         nen ja korvaaminen määritellään samaan tapaan
11461: ja on oikeutettu perimään työntekijälta saman              kuin normaalissa yksivuorotyössä ja 17 §: n 1
11462: maksun kuin jos työntekijä olisi käyttänyt julkista        momentin muutos yhdenmukaistaa 5 ja 6 §:n
11463:  kulkuneuvoa.                                              mukaisten työaikojen ylityökorvaussäännökset.
11464:     15 §. Ehdotetun 15 §:n 3 momentin tarkoi-              Tämän vuoksi 17 § :n 3 momentti ehdotetaan
11465:  tuksena on yhdenmukaistaa periodityössä ja nor-           poistettavaksi tarpeettomana.
11466:  maalissa päivätyössä olevien viikkolepojärjestely-           20 §. Periodityötä koskevat säännökset sallivat
11467:  jä. Työnantajan olisi silloin, kun se on ilman            työajan hyvin joustavan sijoittelun. Tästä syystä
11468: kohtuuttomia erityisjärjestelyjä mahdollista, an-          on erityisen tärkeää, että työaikajärjestelyt suun-
11469:  nettava ensi sijassa viikonloppuna yhdenjaksoi-           nitellaan mahdollisimman pitkäksi ajaksi ennal-
11470:  neo kahden vuorokauden viikkolepo.                        ta. Ehdotetun säännöksen mukaan työtuntijärjes-
11471:     16 §. Periodityössä työvuorot ovat usein tavan-        telmä olisi laadittava tasoittumisajanjakson mu-
11472:  omaisesta poikkeavia. Riittävän pitkä yhdenjak-           ~aan vähintään joko kuudeksi tai neljäksi viikok-
11473: soineo vuorokautinen lepoaika on tällöin erityi-           SI.
11474:  sen tärkeä. Lakiehdotuksen 16 §:n 3 momentin                    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11475:  mukaan laissa säädettäisiin vähimmäispituus yh-
11476:  denjaksoiselle vuorokautiselle lepoajalle.                            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11477:     17 §. Edellä 6 §:ssä on ehdotettu vuorokauti-                    kiehdotuksen:
11478: 
11479: 
11480:                                                      Laki
11481:                                           työaikalain muuttamisesta
11482: 
11483:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11484:    kumotaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain (604/ 46) 17 §:n 3 momentti sellaisena
11485: kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (713/65),
11486:    muutetaan 6 § ja 17 §:n 1 momentti,
11487:    sellaisina kuin ne ovat edellä mainitussa 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa ja 6 § osittain
11488: muutettuna 21 päivänä kesäkuuta 1973 annetulla lailla (534/73) ja 20 päivänä helmikuuta 1976
11489: annetulla lailla (189/76), sekä
11490:    lisätään lakiin uusi 14 a § sekä lain 8 §:ään, sellaisena kuin se on edellä mainitussa 30 päivänä
11491: joulukuuta 1965 annetussa laissa, uusi 3 momentti, 15 §:ään, sellaisena kuin se on edellä mainitussa
11492: 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa, uusi 6 momentti, 16 §:ään, sellaisena kuin se on osittain
11493: muutettuna edellä mainituilla 30 päivänä joulukuuta 1965 ja 20 päivänä helmikuuta 1976 annetuilla
11494: laeilla, uusi 6 momentti sekä 20 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna edellä mainitulla 20
11495: päivänä helmikuuta 1976 annetulla lailla ja 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetulla lailla (620/76), uusi
11496: 5 momentti, seuraavasti:
11497: 
11498:                           6§                               na ajanjaksona enintään 72 tuntia, ei kuitenkaan
11499:    Sen estämättä, mitä 5 §:ssä on säädetty sään-           vuorokaudessa enempää kuin 8 tuntia:
11500: nöllisesta vuorokautisesta ja viikoittaisesta työ-            1) henkilö- ja tavarankuljetuksissa sekä kana-
11501: ajasta sekä ennakolta laaditusta työtuntijärjestel-        villa, käännössilloilla ja lautoilla, kuitenkin niin,
11502: mästä, voidaan säännöllinen työaika seuraavissa            että moottoriajoneuvon kuljettajan osalta on
11503: liikkeissä, laitoksissa, yrityksissä ja töissä järjestää   noudatettava, mitä 5 a §:ssä on säädetty;
11504: niin, että se kolmen viikon pituisena ajanjaksona             2) tavaran kuormauksessa alukseen tai rautatie-
11505: on enintään 108 tuntia tai kahden viikon pituise-          vaunuun ja purkamisessa niistä;
11506: 4                                         1986 vp. -     LA n:o 72
11507: 
11508:    3) vartiointityössä;                                  yleistä kulkuneuvoa, mutta sellaista ei työvuoron
11509:    4) poliisi-, tulli-, posti-, lennätin-, puhelin- ja   alkaessa tai päättyessä ole käytettävissä, työnanta-
11510: radiolaitoksissa, ei kuitenkaan sanottujen laitok-       jan on järjestettävä kuljetus. Työnantaja voi periä
11511: sien rakennustöissä eikä myöskään niiden kone-           kuljetuksesta työntekijäitä yleisen kulkuneuvon
11512: ja korjauspajoissa;                                      taksan mukaisen maksun.
11513:    5) sairaaloissa, terveyskeskuksissa, huolto- ja
11514: ojennuslaitoksissa sekä vankiloissa;                                            15 §
11515:    6) majoitus- ja ravitsemisliikkeissä, paitsi ravin-
11516: non ja virvokkeiden myyntikojuissa; sekä                   Edellä 6 §:ssä mainituissa töissä työntekijälle
11517:    7) taide- ja huvittelulaitoksissa sekä elokuvien      on pyrittävä järjestämään vähintään 48 tuntia
11518: valmistamaissa ja tarkastamoissa, ei kuitenkaan          kestävä yhdenjaksoineo viikkolepo.
11519: näiden laitosten työpajoissa.
11520:    Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen voi-                                 16 §
11521: daan tässä pykälässä mainittu säännöllinen työai-
11522: ka, milloin työn järjestelyn takia tai työntekijälle       Edellä 6 §:ssä tarkoitetuissa töissä työntekijälle
11523: epätarkoituksenmukaisten työvuorojen estämi-             on annettava vähintään 12 tunnin yhdenjaksoi-
11524: seksi on välttämätöntä, järjestää myös siten, että       neo vuorokautinen lepoaika.
11525: se keskimäärin on 108 tuntia kolmen viikon
11526: pituisena ajanjaksona tai keskimäärin 72 tuntia                                 17 §
11527: kahden viikon pituisena ajanjaksona edellyttäen,            Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään 5 tai 6
11528: ettei säännöllinen työaika kolmen viikon pituise-        §:ssä mainitun vuorokautisen säännöllisen työ-
11529: na ajanjaksona ylitä 114 tuntia tai kahden viikon        ajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta
11530: pituisena ajanjaksona 78 tuntia ja että työtä            maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta
11531: varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä         100 prosentilla korotettu palkka. Muusta 5 ja
11532: vähintään ajaksi, jonka mukaan säännöllinen              6 §:n mukaisten säännöllisten työaikojen lisäksi
11533: työaika kahden toisiaan seuraavan kolmen tai             tehdystä ylityöstä maksetaan 50 prosentilla koro-
11534: kahden viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu            tettu palkka.
11535: sanottuihin keskimääriin. Jos syntyy erimielisyyt-
11536: tä siitä, onko olemassa edellytyksiä tämän mo-
11537: mentin soveltamiseen, voidaan asia alistaa työ-                                 20 §
11538: neuvoston ratkaistavaksi.
11539:                                                             Edellä 6 §:ssä mainituissa töissä on työnanta-
11540:                           8 §                            jan laadittava ennalta työtuntijärjestelmä vähin-
11541:                                                          tään kahden peräkkäisen kolmen tai kahden
11542:   Kalenterivuoden aikana saa 1 momentissa mai-           viikon tasoittumisjakson ajaksi.
11543: nittua varallaoloa kertyä enintään 480 tuntia.
11544: 
11545:                          14 a §                            Tämä laki tulee voimaan          päivänä
11546:     Jos työntekijä tavallisesti käyttää työmatkallaan    kuuta 198 .
11547: 
11548:       Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1986
11549: 
11550:           Anna-Liisa Piipari              Aimo Ajo                        Timo Roos
11551:           Pertti Hietala                  Kerttu Törnqvist                Mats Nyby
11552:           Mikko Rönnholm                   Pirkko Valtonen                Marja-Liisa Tykkyläinen
11553:           Liisa Jaakonsaari               Reino Paasilinna                Pekka Myllyniemi
11554:           Saara-Maria Paakkinen           Jouko Tuovinen                  Pentti Lahti-Nuuttila
11555:           Paula Eenilä                    Aarno von Bell                  Maija Rajantie
11556:           Kaj Bärlund                     Peter Muurman                   Sinikka Hurskainen-Leppänen
11557:           Markus Aaltonen                 Jouko Skinnari                  Olli Helminen
11558:           Kari Rajamäki                   Antti Kalliomäki                Arja Alho
11559:           Risto Ahonen                    Jussi Ranta                     Matti Kuusio
11560:                       Kati Peltola                                Kaarina Suonio
11561:                                                1986 vp.
11562: 
11563: lakialoite n:o 73
11564: 
11565: 
11566: 
11567: 
11568:                                   Hietala ym: Ehdotus laiksi kunnalle suoritettavasta katumaksusta
11569:                                      annetun lain muuttamisesta
11570: 
11571: 
11572:                                           Eduskunnalle
11573: 
11574:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11575: 
11576:    Aloitteessa esitetaan kunnalle suoritettavasta    si vuoden alusta lukien. Kunnille muutoksesta
11577: katumaksusta annettua lakia muutettavaksi siten,     aiheutuva katumaksujen menetys ehdotetaan
11578: että asuinkiinteistöt vapautuvat katumaksusta en-    korvattavaksi valtion varoista.
11579: 
11580: 
11581: 
11582: 
11583:                                  ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
11584: 
11585: 1. Nykyinen tilanne                                     Katumaksulain valtionosuussäännösten suu-
11586:                                                      rimpana epäkohtana on pidetty sitä, ettei val-
11587:    Voimassa oleva laki kunnalle suoritettavasta      tionosuutta suoriteta katujen ja rakennuskaava-
11588: katumaksusta {670/78) tuli voimaan 1.1.1980 ja       teiden rakentamiskustannuksiin. lisäksi kaupun-
11589: ensimmäiset katumaksut perittiin kunnissa vuon-      kien osalta on arvosteltu sitä, että valtionosuuden
11590: na 1981. Kaikki kadunpitomenot olivat vuonna         enimmäismäärä lasketaan katujen ja rakennus-
11591: 1981 yhteensä noin 1 215 miljoonaa markkaa.          kaavateiden keskimääräisten kunnossapitokustan-
11592: Näistä kaupunkien osuus oli noin 986 miljoonaa       nusten perusteella.
11593: markkaa ja muiden kuntien osuus noin 229                Eduskunta on useaan kertaan kiinnittänyt huo-
11594: miljoonaa markkaa. Katumaksulain mukaiset ra-        miota valtionosuuden lisäämiseen katujen raken-
11595: kentamiskustannukset olivat kaupungeissa noin        tamis- ja kunnossapitokustannuksiin. Vuonna
11596: 392 miljoonaa markkaa ja muissa kunnissa noin        1981 hyväksyessään perustuslakivaliokunnan mie-
11597: 122 miljoonaa markkaa, eli yhteensä noin 514         tinnön hallituksen toimenpiteistään antaman
11598: miljoonaa markkaa. Katumaksun perusteena ole-        kertomuksen johdosta eduskunta edellytti, että
11599: vat kunnossapitokustannukset olivat kaupungeis-      erityisvaliokuntien esittämät huomautukset ja
11600: sa noin 159 miljoonaa markkaa ja muissa kunnis-      lausumat otetaan huomioon. Liikennevaliokunta
11601: sa noin 22 miljoonaa markkaa, eli yhteensä 181       totesi katurasituslainsäädäntöesityksistä laki- ja
11602: miljoonaa markkaa.                                   talousvaliokunnalle antamassaan lausunnossa
11603:    Katumaksulainsäädäntöä valmisteltaessa lähtö-     (lausunto n:o 3/1976 vp.) muun muassa, että
11604: kohtana oli, että valtion tulee osallistua katujen   valtion tulisi osallistua yleisten teiden pidon ja
11605: ja rakennuskaavateiden rakentamis- ja kunnossa-      yksityisteiden kustannusten ohella myös katujen
11606: pitokustannuksiin. Katumaksulain 13 §:n nojalla      ja rakennuskaavateiden kustannuksiin. liikenne-
11607: valtionosuutta myönnetään katujen ja rakennus-       valiokunnan mielestä valtion kohtuullinen osuus
11608: kaavateiden kunnossapitokustannuksiin. Valtion-      katujen ja rakennuskaavateiden kustannuksista
11609: osuuteen oikeuttavina kustannuksina pidetään         olisi ensi vaiheessa ollut vähintään 20 prosenttia.
11610: kunnanhallituksen katumaksulain 9 §:n 1 mo-          Hyväksyessään 22.6.1982 lain katumaksulain
11611: mentin mukaisesti vahvistamia kadun kunnossa-        muuttamisesta (570/82) eduskunta edellytti ka-
11612: pitokustannuksia, jotka lasketaan kolmen edelli-     tumaksulainsäädännön pikaista kokonaistarkis-
11613: sen vuoden kustannusten keskiarvon perusteella.      tusta. Annettaviin lakiehdotuksiin eduskunta
11614: 260601M
11615: 2                                        1986 vp. -    LA n:o 73
11616: 
11617: edellytti sisällytettävän myös säännökset valtion-     merkiksi vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa oli
11618: osuuden lisäämisestä.                                  vain 35 miljoonaa markkaa osoitettu tähän tar-
11619:                                                        koitukseen.
11620:                                                           Ehdotettava lainmuutos on perusteltu myös
11621:                                                        siksi, että katumaksulakiin joudutaan joka ta-
11622: 2. Uudistusehdotus                                     pauksessa ottamaan kantaa lähitulevaisuudessa.
11623:                                                        Katumaksulain 25 §:n 3 momentin mukaan ka-
11624:    Aloitteessa esitetään, että katumaksu poiste-       tumaksu on määrätty vuosina 1982-86 vain
11625: taan kokonaan asuinkiinteistöiltä. Ehdotus alen-       kahdeksi kolmasosaksi lain mukaan lasketusta
11626: taisi asumiskustannuksia erityisesti omakotitalos-     katumaksusta. Kun palkansaajat jo muutenkin
11627: sa asuvien palkansaajien ja eläkeläisten kohdalla.     maksavat kunnallisverotuotosta 80 prosenttia ja
11628:    Ajatus katumaksun poistamisesta asuinkiinteis-      määrä on vuosi vuodelta nousemassa yhteisöjen
11629: töiltä ei ole uusi. Jo vuonna 1983 valmistunee-        osuuden vastaavasti pienetessä, on kohtuullista,
11630: seen katumaksukomitean mietintöön (1983:82)            että vuoden 1987 alussa asuinkiinteistöt ovat
11631: sisältyy sosiaalidemokraattien eriävä mielipide,       vapautettuja katumaksuista ja teollisuus, seura-
11632: jossa ehdotetaan asuinkiinteistöjen vapauttamista      kunnat ja valtio maksavat katumaksun vähentä-
11633: katumaksusta. Jotta uudistus ei kohtuuttomasti         mättömänä.
11634: lisäisi kuntien rasituksia, ehdotetaan eriävässä
11635: mielipiteessä samalla valtion kadunpitomenoihin
11636: tulevan osuuden nostamista 250 miljoonaan              3. Esityksen taloudelliset vaikutukset
11637: markkaan vuodessa.
11638:    Tällä hetkellä olisi erittäin sopiva aika toteut-      Katumaksuina peritään kunnille vuosittain
11639: taa vuonna 1983 ehdotettu muutos. Myös koko            noin 300 miljoonaa markkaa, mistä kaupunkien
11640: katumaksulain kumoamista on ehdotettu, mutta           osuus on 200 miljoonaa ja muiden kuntien osuus
11641: sitä ei voida pitää suotavana. Tällöin poistuisivat    on 100 miljoonaa markkaa. Katumaksurasitus
11642: katumaksut eri julkisoikeudellisilta ja yksityis-      jakaantuu siten, että 60 prosenttia maksuista
11643: oikeudellisilta yhteisöiltä, joiden saaminen katu-     peritään asuntokiinteistöiltä, noin 1S prosenttia
11644: maksun piiriin oli eräs keskeisiä lain säätämispe-     teollisuudelta ja loput seurakunnilta ja valtiolta.
11645: rusteita vuonna 1978. Mikäli katumaksulaki ku-         Katumaksun poistaminen asuinkiinteistöiltä mer-
11646: mottaisiin ja kadun rakentamisesta ja kunnossa-        kitsisi siis kuntien tulojen vähenemistä 180 mil-
11647: pidosta aiheutuvat menot katettaisiin kokonaan         joonaa markkaa. Tämä vajaus tulisi esityksen
11648: kunnallisverolla, merkitsisi tämä ainakin 320 mil-     mukaan täytettäväksi ottamalla valtion tulo- ja
11649: joonan markan lisälaskua kunnille. Kun kunnal-         menoarvioon vastaavansuuruinen määräraha val-
11650: lisverosta 80 prosenttia katetaan palkansaajien        tionosuutena katujen ylläpitoon kompensoimaan
11651: ansiotuloverotuksella ja katumaksun tuotosta pal-      kuntien muutoksen johdosta menettämää katu-
11652: kansaajat maksavat 60 prosenttia, merkitsisi           maksua. Kun vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa
11653: muutos 50 miljoonan markan lisälaskua palkan-          valtionosuus oli 35 miljoonaa markkaa, olisi
11654: saajille. Erityisen epäoikeudenmukaista lain ku-       nettolisäys 145 miljoonaa markkaa. Tällöinkään
11655: moaminen olisi haja-asutusalueiden asukkaille,         valtionosuus ei kohoaisi lähellekään 20 prosenttia
11656: jotka tällöin joutuisivat osallistumaan myös taaja-    kokonaismenoista, jota eduskunnan liikenne-
11657: mien kadunpitomenoihin.                                valiokunta edellytti. Jos uudistuksen yhteydessä
11658:    Vapauttamalla asuinkiinteistöt katumaksusta         toteutetaan teollisuuden, seurakuntien ja valtion
11659: tulisi samalla valtionosuutta lisätä eduskunnan        katumaksun saattaminen täysimääräiseksi, mer-
11660: kannanottojen mukaisesti. Kuten edellä on to-          kitsee se näiden yhteisöjen osuuden nousemista
11661: dettu, eduskunnan liikennevaliokunta edellytti         noin 180 miljoonaan markkaan. Tällöin valtion
11662: lausunnossaan valtionosuudeksi 20 % kaikista           tulo- ja menoarviossa tarvittaisiin määrärahan
11663: kadunpitomenoista. Nämä kokonaismenot esi-             nettolisäyksenä vuonna 1987 85 miljoonaa mark-
11664: merkiksi vuonna 1983 olivat 1 300 miljoonaa            kaa.
11665: markkaa. Nykyisten säännösten mukaan valtion-             Uudistus vähentäisi byrokratiaa ja hallintoku-
11666: osuus on kuitenkin erittäin vähäinen, sillä esi-       luja kunnissa.
11667:                                        1986 vp. -     LA n:o 73                                       3
11668: 
11669:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
11670: 
11671: 1. Lakiehdotuksen perustelut                         lee korvatuksi kunnille valtion varoista. Teknises-
11672:                                                      ti tämä korvaamismenettely ehdotetaan järjestet-
11673:    1 §. Kunnalle suoritettavasta katumaksusta an-    täväksi siten, että kukin kunta tekisi vuosittain
11674: netun lain (670/78) 1 §:ää ehdotetaan muutetta-      ympäristöministeriölle laskelman asuinkiinteistö-
11675: vaksi siten, että pykälän ensimmäiseen ja toiseen    jen katumaksuosuudesta. Kuntien katumaksulas-
11676: momenttiin lisätään säännös, jonka mukaan lain       kelmien yhteissumma otettaisiin ehdotuksen mu-
11677: mukainen katumaksu ei koske asuinkiinteistöjä.       kaan ympäristöministeriön budjettiin. Tulo- ja
11678: Tämä muutos on riittävä täyttämään uudistuksen       menoarvion tultua hyväksytyksi ympäristöminis-
11679: tavoite, sillä muutoksen voimaantulon jälkeen        teriö hoitaisi myös asuinkiinteistöjen katumak-
11680: laki koskee vain muita kuin asuinkiinteistöjä.       suosuuden maksatuksen kunnille.
11681: Muutoksen voimaantulon jälkeenkin kunnissa
11682: ehdotuksen mukaan lasketaan asuinkiinteistöjen
11683: katumaksu lain perusteiden mukaisesti, mutta         2. Voimaantulo
11684: sitä ei peritä asuinkiinteistöjen omistajilta tai
11685: haltijoilta, vaan kunnalla on oikeus saada tämä         Esitys on tarkoitettu tulemaan voimaan
11686: rahamäärä valtion varoista ehdotuksen 1 a §:n        1.1.1987. Ajankohta on perusteltu ennen kaik-
11687: mukaisesti.                                          kea sen vuoksi, että esityksessä mainittu valtion-
11688:    1 a §. Valtion ehdotetaan korvaavan kunnille      osuuden lisääminen on tarkoitus ottaa mukaan
11689: se katumaksutulon menetys, joka aiheutuu             ensimmäisen kerran vuoden 1987 valtion tulo- ja
11690: asuinkiinteistöjen vapauttamisesta katumaksusta.     menoarvioon. Myös se seikka, että nykyiset katu-
11691: Muutoksen jälkeeen kuntien katumaksutulo on          maksujen alennukset päättyvät vuoden 1986 lo-
11692: tarkoitus säilyttää samana kuin ennen muutosta.      pussa, puoltaa ehdotettua voimaantuloajankoh-
11693:    Uudistuksen jälkeen valtionosuutta koskevat       taa.
11694: lain 13 §:n säännökset säilyisivät ennallaan. Sen       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11695: lisäksi valtio vuosittain tulo- ja menoarviossa
11696: myöntää kunnille määrärahan, joka jaetaan kun-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11697: nille siten, että asuinkiinteistöjen katumaksu tu-          lakiehdotuksen:
11698: 4                                        1986 vp. -     LA n:o 73
11699: 
11700:                                                   Laki
11701:                  kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain muuttamisesta
11702: 
11703:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11704:   muutetaan kunnalle suoritettavasta katumaksusta 31 päivänä elokuuta 1978 annetun lain (670/78)
11705: 1 §:n 1 ja 2 momentti sekä
11706:   lisätään lakiin uusi 1 a § seuraavasti:
11707: 
11708:                          1§                                                    1a §
11709:    Kadun rakentamisesta ja kunnossapidosta on              Kunnilla on oikeus saada valtion varoista
11710: asemakaava-alueella sijaitsevan kiinteistön omis-       asuinkiinteistöjen katumaksuosuus. Maksun saa-
11711: tajan tai omistajan vertaisen haltijan asuinkiin-       dakseen kunnan tulee kunkin kalenterivuoden
11712: teistöjä lukuun ottamatta suoritettava sille kun-       maaliskuun loppuun mennessä tehdä ympäristö-
11713: nalle, jonka alueella kiinteistö sijaitsee, vuotuista   ministeriölle laskelma kunnan alueella olevien
11714: katumaksua sen mukaan kuin tässä laissa sääde-          asuinkiinteistöjen katumaksusta. Ympäristö-
11715: tään.                                                   ministeriön tehtävänä on tulo- ja menoarvion
11716:    Rakennuskaavatien rakentamisesta ja kunnos-          tultua hyväksytyksi maksaa kunnille asuinkiin-
11717: sapidosta on rakennuskaava-alueella sijaitsevan         teistöjen katumaksuosuus.
11718: kiinteistön omistajan tai omistajan vertaisen hal-
11719: tijan asuinkiinteistöjä lukuun ottamatta suoritet-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
11720: tava rakennuskaavatiemaksua soveltuvin osin sen         ta 1987.
11721: mukaan kuin tässä laissa säädetään katumaksusta.
11722: 
11723: 
11724:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1986
11725: 
11726:         Pertti Hietala                    Markus Aaltonen               Risto Ahonen
11727:         Aimo Ajo                          Arja Alho                     Aarno von Bell
11728:         Paula Eenilä                      Mikko Elo                     Tarja Halonen
11729:         Olli Helminen                     Tuulikki Hämäläinen           Sinikka Hurskainen-Leppänen
11730:         Liisa Jaakonsaari                 Riitta Järvisalo-Kanerva      Sakari Knuuttila
11731:         Matti Kuusio                      Pentti Lahti-Nuuttila         Erkki Liikanen
11732:         Reijo Lindroos                    Paavo Lipponen                Martti Lähdesmäki
11733:         Jukka Mikkola                     Peter Muurman                 Mats Nyby
11734:         Saara-Maria Paakkinen             Reino Paasilinna              Tuula Paavilainen
11735:         Anna-Liisa Piipari                Kari Rajamäki                 Jussi Ranta
11736:         Mikko Rönnholm                    Lea Savolainen                Jouko Skinnari
11737:                      Pekka Starast                              Juhani Surakka
11738:                                                 1986 vp.
11739: 
11740: Lakialoite n:o 74
11741: 
11742: 
11743: 
11744: 
11745:                                    Nousiainen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 10 §:n muuttamisesta
11746: 
11747: 
11748:                                             Eduskunnalle
11749: 
11750:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11751: 
11752: 
11753:    Aloitteen allekirjoittajat esittavat, että leima-   virka- tai työsuhteessa valtioon, kuntaan tai kirk-
11754: vero avoimesta kirjeestä tai muusta asiakirjasta,      koon olevalle 40-60 000 markkaa arvonimestä
11755: jolla arvonimi todellisen viran sitä seuraamatta       riippuen. Sen sijaan päätoimisessa virka- tai työ-
11756: annetaan, on sama henkilöille, jotka ovat päätoi-      suhteessa yksityiseen valtionapulaitokseen tai
11757: misessa virka- tai työsuhteessa valtioon, kuntaan      muuhun vastaavaan yhteisöön oleva joutuu mak-
11758: tai kirkkoon taikka yksityiseen valtionapulaitok-      samaan samasta arvonimestä vähintään 100-
11759: seen tahi muuhun vastaavaan yhteisöön. Nykyi-          210 000 markkaa.
11760: sin alin leimavero arvonimestä on päätoimisessa
11761: 
11762: 
11763: 
11764: 
11765:                                               PERUSTELUT
11766: 
11767: 
11768:    Leimaverolain (662/43) 10 §:n mukaan leima-            Yksityisten valtionapulaitosten ja muiden vas-
11769: vero avoimesta kirjeestä tai muusta asiakirjasta,      taavien yhteisöjen päätoimiset toimihenkilöt ja
11770: jolla arvonimi todellisen viran sitä seuraamatta       työntekijät ovat sikäli heikossa asemassa, että
11771: annetaan, on valtioon, kuntaan tai kirkkoon            kyseiset työnantajat eivät tiukasti säädellyn me-
11772: päätoimisessa työsuhteessa olevalle huomattavasti      notaloutensa takia pysty osallistumaan arvonimen
11773: alhaisempi kuin sellaiselle henkilölle, joka ei ole    leimaveroon yhtä suurella määrällä kuin liikeyri-
11774: tällaisessa työsuhteessa.                              tystyönantajat. Siksi tällaisissa tapauksissa huo-
11775:    Tällainen eriarvoisuus on koettu hankalaksi         mattava osa rahoituksesta on kerättävä lähinnä
11776: etenkin sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka         yhdistyksiltä, jotka haluavat arvonimihanketta
11777: ovat päätoimisessa työsuhteessa yksityiseen val-       tukea. Tämä ei ole kuitenkaan helppoa, sillä
11778: tionapulaitokseen tai muuhun vastaavanlaiseen          yhdistyksetkin voivat käyttää tällaiseen ylimääräi-
11779: suureksi osaksi julkisella rahoituksella toimivaan     seen menoerään, jota yleensä ei katsota julkisilla
11780: yhteisöön.                                             avustusvaroilla rahoitettavaksi, vain suhteellisen
11781:    Tapana nimittäin on ollut, että työnantajan         vaatimattomia rahamääriä sen lisäksi, että ne
11782: panos arvonimen leimaveron rahoituksessa on            allekirjoittavat arvonimianomuksen.
11783: huomattava. Lisäksi siihen osallistuvat sellaiset         Yksityisten valtionapulaitosten ym. mahdolli-
11784:  yhdistykset ja muut yhteisöt, joiden luottamus-       suus osallistua arvonimen leimaveroon onkin sa-
11785: tehtävissä asianomainen on toiminut, ja myös           maa luokkaa kuin valtion, kunnan tai kirkon,
11786:  kyseisen arvonimen saajaehdokas yksityisillä va-      joihin ne tässä suhteessa tulisi rinnastaa. Tällöin
11787:  roillaan. Viimemainittuun rahoitukseen eivät          ei keräys- ja omarahoituksenkaan kokoaminen
11788:  kuitenkaan kaikki kyseeseen tulevat henkilöt          tuottaisi nykyisiä melko yleisiä vaikeuksia, joihin
11789:  suostu katsoen sen olevan arvonimen ostamista         kuuluu varojen hankintayritykset tahoilta, jotka
11790:  valtiolta eikä sen ansaittua saamista.                ovat asianomaiselle arvonimen saajaehdokkaalle
11791: 
11792: 2606001
11793: 2                                      1986 vp. -     LA n:o 74
11794: 
11795: niin etäisiä, että ne syystä voivat pyydetystä        ja työntekijöiden arvonimen leimavetoon liittyvä
11796: avustuksesta kieltäytyä.                              kohtuuttomuus syytä poistaa.
11797:    Arvonimijärjestelmä on osoittautunut Suomen           Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
11798: tasavallassa elinvoimaiseksi perinteeksi. Sen pää-    tamme,
11799: merkitys on yhteiskunnan vahvistamisessa eikä
11800: leimaverotulojen hankinnassa valtiolle. Siksi olisi                ettå. Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11801: edellä todettu yksityisten valtionapulaitosten ja               kiehdotuksen:
11802: muiden vastaavien yhteisöjen toimihenkilöiden
11803: 
11804: 
11805: 
11806: 
11807:                                                 Laki
11808:                                  leimaverolain 10 §:n muuttamisesta
11809: 
11810:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
11811: 10 §:n Avointa kirjettä tai muuta asiakirjaa jolla arvonimi todellisen viran sitä seuraamatta annetaan
11812: koskeva nimike, sellaisena kuin se on 9 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (916/83), näin
11813: kuuluvaksi:
11814: 
11815:                       10§
11816:    Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle esi-   ten mukaan vähintään 40 ja enintään 60 000
11817: tettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistukset, mi-     markkaa;
11818: käli ne eivät ole leimaverosta vapaat, on 6 ja           2) henkilölle, joka ei ole päätoimisessa virka-
11819: 8 §:ssä säädetyn leiman sijasta varustettava lei-     tai työsuhteessa taikka siihen verrattavassa palve-
11820: malla seuraavin määrin:                               lussuhteessa valtioon, kuntaan tai kirkkoon tahi
11821:                                                       yksityiseen valtionapulaitokseen tai muuhun vas-
11822:   Avoin kirje tai muu asiakirja, jolla arvonimi       taavaan yhteisöön, valtioneuvoston määräysten
11823: todellisen viran sitä seuraamatta annetaan:           mukaan vähintään 100 ja enintään 210 000
11824:    1) henkilölle, joka on päätoimisessa virka- tai    markkaa.
11825: työsuhteessa taikka muussa siihen verrattavassa
11826: palvelussuhteessa valtioon, kuntaan tai kirkkoon
11827: tahi yksityiseen valtionapulaitokseen tai muuhun        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
11828: vastaavaan yhteisöön, valtioneuvoston määräys-        kuuta 198 .
11829: 
11830: 
11831:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1986
11832: 
11833:          Tellervo Nousiainen             Sirkka-Liisa Anttila             Tytti Isohookana-Asunmaa
11834:          Pirkko Ikonen                   Kalevi Mattila                   Jutta Zilliacus
11835:          Aino Pohjanoksa                 Aapo Saari                       Jukka Vihriälä
11836:          Seppo Pelttari                  Marjatta Väänänen                Hannele Pokka
11837:                                                 1986 vp.
11838: 
11839: Lakialoite n:o 75
11840: 
11841: 
11842: 
11843: 
11844:                                    Eklund ym.: Ehdotus laiksi jakolain muuttamisesta
11845: 
11846: 
11847:                                            Eduskunnalle
11848: 
11849:    Voimassa olevan jakolain mukaan tilusvaihto           Pakollisten tilusvaihtojen estämiseksi jakolakia
11850: on vapaaehtoinen tai pakollinen sen mukaan,           olisikin muutettava siten, että tilusvaihto on
11851: perustuuko se asianosaisten sopimukseen vai toi-      mahdollinen ainoastaan kaikkien osapuolten
11852: mitusmiesten päätökseen.                              hyväksymän sopimuksen perusteella eli vapaa-
11853:    Mainitun säännöksen nojalla on tehty pakolli-      ehtoisesti.
11854: sia tilusvaihtoja, joista toinen osapuoli on joutu-      Edellä olevan perusteella ehdotammekin,
11855: nut kohtuuttomasti kärsimään. Lakia voidaan
11856: tältä osin kutsua jopa ryöstölaiksi, kun maan-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11857: omistaja joutuu pakolla luovuttamaan arvokasta               lakiehdotuksen:
11858: maata ja itse saa vastikkeeksi käyttökelvotonta,
11859: arvotonta maata.
11860: 
11861:                                                 Laki
11862:                                         jakolain muuttamisesta
11863: 
11864:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11865:   kumotaan 14 päivänä joulukuuta 1951 annetun jakolain (604/51) 213 §:n 1 ja 2 momentti ja
11866: 216 §:n 2 momentti, niistä 213 §:n 1 ja 2 momentti sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä kesäkuuta
11867: 1984 annetussa laissa (509/84), sekä
11868:   muutetaan 204 § näin kuuluvaksi:
11869: 
11870:                       204 §
11871:    Tilusvaihto voidaan toimittaa jaon, lohkomi-         Tämä laki tulee votmaan         päivänä
11872: sen, rajankäynnin tai jaon täydentämisen yhtey-       kuuta 198 .
11873: dessä tai erikseen. Tilusvaihto voi perustua
11874: ainoastaan asianosaisten sopimukseen.
11875: 
11876: 
11877: 
11878: 
11879:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1986
11880: 
11881:           Vieno Eklund               Martti Ratu                       Heikki Riihijärvi
11882:           Sakari Knuuttila           Pentti Skön                       Helvi Koskinen
11883:                      Einari Nieminen                           Pentti Kettunen
11884: 
11885: 
11886: 
11887: 
11888: 260607T
11889:                                                 1986 vp.
11890: 
11891: Lakialoite n:o 76
11892: 
11893: 
11894: 
11895: 
11896:                                    Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta
11897: 
11898: 
11899:                                             Eduskunnalle
11900: 
11901:    Varsinkin pitkäaikaistyöttömien työttömyystur-      voidaan pitää perusteltuna. Sata työttömyyspäi-
11902: vassa on edelleen vakavia puutteita. Puutteita on      vää on myös lähellä keskimääräistä työttömyyden
11903: myös osa-aikaisesti työllistettyjen työttömyystur-     kestoa, joten alenema koskee hyvin suurta osaa
11904: vassa ennen kaikkea tuen tason sekä menettelyjen       työttömistä. Edelleen valiokunta kiinnitti huo-
11905: monimutkaisuuden johdosta. Eduskunta on                miota osa-aikatöissä olevien päivärahojen vääris-
11906: myös kiinnittänyt huomiota näihin seikkoihin           tymiseen, joka koskee sekä päivärahojen saamisen
11907: useissa yhteyksissä. Käsiteltäessä vuoden 1985         edellytyksiä että niiden enimmäismäärää.
11908: lopulla hallituksen esitystä laiksi maatalousyrittä-      Eduskunta hyväksyi mainitun lakialoitteen kä-
11909: jien eläkelain muuttamisesta otti sosiaalivalio-       sittelyn yhteydessä lausuman, jonka mukaan pe-
11910: kunta käsittelyyn myös lakialoitteen, joka koski       ruspäivärahaa ja ansioon suhteutettua päivärahaa
11911: työntekijäin eläkelain ja muiden työeläkelakien        saavien pitkäaikaistyöttömien asemaa on paran-
11912: muuttamista siinä tarkoituksessa, että työttömyy-      nettava. Samalla eduskunta lausumassaan puut-
11913: seläkkeen ikärajan väliaikaista alentamista jatke-     tui päivärahojen tasoon ja ansioon suhteutettujen
11914: taan. Valiokunta alensikin tässä yhteydessä työt-      päivärahojen alenemaan sekä osa-aikatyössä ole-
11915: tömyyseläkkeen ikärajaa siten, että vuonna 1931        vien työttömyysturvan korjaamiseen. Eduskunta
11916: syntyneet, jotka vuosien 1985 ja 1986 vaihteessa       edellytti tarvittavat hallituksen esitykset annetta-
11917: olivat työttömiä, voivat saada työttömyyseläk-         vaksi eduskunnalle kevätistuntokaudella 1986.
11918: keen, jos he täyttävät työttömyyseläkkeen saami-          Eduskunnan lausuman edellytykset eivät ole
11919: sen edellytykset viimeistään 30.6.1986.                täyttyneet, vuonna 1931 syntyneiden työttömyys-
11920:    Edellä mainitussa yhteydessä sosiaalivaliokunta     eläkkeen ikärajan väliaikaisen alentamisen tuoma
11921: painokkaasti kiinnitti huomiota pitkäaikaistyöt-       helpotus poistuu heinäkuun alussa 1986. Tästä
11922: tömyyden katkaisemiseen ja pitkäaikaistyöttö-          syystä pidämme välttämättömänä työttömyystur-
11923: mien aseman parantamiseen. Valiokunnan työt-           van pikaista korjaamista siten, että päivärahan
11924: tömyyseläkettä koskeva ratkaisu perustui siihen,       korjaamisella voidaan helpottaa pitkäaikaistyöttö-
11925: että pitkäaikaistyöttömien asema voidaan näin          mien ja osa-aikatyöntekijöiden asemaa, jotta saa-
11926: väliaikaisesti korjata ennen työttömyysturvan kor-     daan aikaiseksi tilanne, jossa työttömyys ei kohte-
11927: jaamista.                                              le kansalaisia taloudellisesti ja sosiaalisesti ras-
11928:    Valiokunta totesi pitkäaikaistyöttömien ase-        kaasti. Työttömyysturvan uudistaminen liittyy
11929: man heikkouksien liittyvän ennen kaikkea an-           myös vuoden 1986 tulopoliittiseen kokonaisrat-
11930: sioon suhteutetun päivärahan maksukauden pi-           kaisuun.
11931: tuuteen ja tasoon. Ansioon suhteutetun päivära-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11932: han sadan työttömyyspäivän jälkeinen alenema
11933: vaikeuttaa perusteettomasti työttömien asemaa.                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11934: Sadan työttömyyspäivän jälkeen ei voida osoittaa              kiehdotuksen:
11935: sellaista menojen vähenemistä, että alenemaa
11936: 
11937: 
11938: 
11939: 
11940: 2606065
11941: 2                                      1986 vp. -     LA n:o 76
11942: 
11943: 
11944:                                                 Laki
11945:                                   työttömyysturvalain muuttamisesta
11946: 
11947:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11948:   kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 26 §:n 2 momentti,
11949:   muutetaan 12 §:n 4 momentti, 13 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 ja 4 momentti, 18 §:n 1 ja 2
11950: momentti, 19 §:n 1 ja 3 momentti, 20 ja 25 §, 26 §:n 3 momentti ja 28 §:n 5 momentti,
11951:   näistä 14 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa
11952: (34/85), sekä
11953:   Iisätäiin 28 §:ään uusi 6 momentti, seuraavasti:
11954: 
11955:                        12 §                           kea sekä vian, vamman tai haitan perusteella
11956:                  Omavastuuaika                        maksettavaa erityisten kustannusten korvausta.
11957: 
11958:    Omavastuuaika on voimassa sen kalenterivuo-           Huoltovelvollisen 3 momentissa tarkoitettua
11959: den loppuun, jona se on kokonaan hankittu.            tulorajaa korotetaan 400 markalla jokaisen huol-
11960: Alkavan uuden kalenterivuoden aikana uutta            lettavan alle 18-vuotiaan lapsen osalta.
11961: omavastuuaikaa ei edellytetä:
11962:    1) niin kauan kuin henkilö yhdenjaksoisesti on
11963: edelleen työttömänä ja saa työttömyyspäivärahaa;                           18 §
11964:    2) kun omavastuuaika ajoittuu kahdelle kalen-                    Lyhennetty työpäivä
11965: terivuodelle;
11966:    3) kun omavastuuaika on kalenterivuoden              Jos kokoaikatyötä tehneen työntekijän työajan
11967: päättyessä täyttynyt ilman, että työttömyyspäivä-     lyhennys toteutetaan 17 §:ssä tarkoitetuista syistä
11968: rahan maksu vielä on alkanut; eikä                    lyhentämällä päivittäistä työaikaa ja vähentämäl-
11969:    4) kun oikeus työttömyyspäivärahaan alkaa          lä palkkaa vastaavasti, on hänellä oikeus työttö-
11970: uudelleen 14 päivän kuluessa edellisen työttö-        myyspäivärahaan tämän lain mukaisesti työajan
11971: myyspäivärahaoikeuden päättymisestä.                  lyhennystä vastaaviha täysiitä työttömyyspäiviltä
11972:                                                       edellyttäen, että keskimääräinen työaika viikossa
11973:                        13§                            lyhentyy vähintään viidenneksellä ja henkilö on
11974:                                                       ollut yhdenjaksoisesti kokoaikaisessa työsuhteessa
11975:             Oikeus peruspäivärahaan                   samaan työnantajaan vähintään edelliset 12 kuu-
11976:   Peruspäivärahaan on oikeus henkilöllä, joka         kautta.
11977: täyttää 2 luvun mukaiset työttömyysturvan saa-           Työttömyyspäivärahaa maksetaan tämän pykä-
11978: misen yleiset edellytykset ja joka on taloudellisen   län mukaan enintään 200 täyttä työttömyyspäi-
11979: tuen tarpeessa. Taloudellisen tuen tarvetta ei        vää vastaavalta ajalta lomautuskertaa kohti.
11980: kuitenkaan edellytetä sellaiselta 55 vuotta täyttä-
11981: neeltä henkilöltä, joka työttömäksi joutuessaan
11982: on täyttänyt 16 §:n 2-5 momentissa tarkoitetun                              19 §
11983: työssäoloehdon.                                                Osa-aikatyön vastaanottaminen
11984:                                                          Kun työtön henkilö ottaa vastaan osa-aikatyö-
11985:                      14 §                             tä, hänellä on oikeus soviteltuun työttömyyspäi-
11986:          Peruspäivärahan tarveharkinta                värahaan siten, että päiväraha ja 75 prosenttia
11987:                                                       osa-aikatyöstä saadun palkan siitä osasta, joka
11988:    Taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa otetaan   ylittää 400 markkaa, voivat kuukaudessa yhteensä
11989: huomioon henkilön omat tulot kokonaan ja              nousta määrään, joka päivärahana muutoin olisi
11990: hänen puolisonsa tulot 600 markkaa ylittävältä        voitu maksaa.
11991: osalta kuukaudessa lukuun ottamatta lapsilisää,
11992: lasten kotihoidon tuen perusosaa ja sisaruskoro-        Soviteltua työttömyyspäivärahaa maksetaan
11993: tusta, asumistukea, sotilasavustusta, sotilas-        en.intään 200 täyden työttömyyspäivärahan suu-
11994: vammalain (404/ 48) mukaista elinkorkoa ja sosi-      rumen määrä.
11995: aalihuoltolain (710/82) mukaista toimeentulotu-
11996:                                        1986 vp. -    LA n:o 76                                     3
11997: 
11998:                       20 §                           joka on täyttänyt 55 vuotta ennen enimmäisajan
11999: Lyhennettyä työaikaa ja osa-aikatyötä tekevän        täyttymistä, maksaa ansioon suhteutettua päivä-
12000:       ansioon suhteutetun päivärahan                 rahaa lisäksi enintään 400 päivältä.
12001:               enz'mmäissuuruus
12002:    Ansioon suhteutettua päivärahaa voidaan mak-                           28 §
12003: saa 17-19 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa niin                   Päivärahan hakeminen
12004: paljon, että se mahdollisine lapsikorotuksineen ja
12005: työstä saatu palkka yhteensä ovat enintään 90           Työttömyyspäivärahaa maksetaan päivärahaoi-
12006: prosenttia ansioon suhteutetun päivärahan perus-     keuden syntymisestä lukien, ei kuitenkaan ilman
12007: teena olevasta palkasta, kuitenkin vähintään niin    erityisen painavaa syytä pitemmältä kuin kolmen
12008: paljon kuin henkilöllä olisi oikeus saada petus-     kuukauden ajalta ennen päivärahan hakemista.
12009: turvana.                                               Jos ansioon suhteutettu päivärahaa koskeva
12010:                                                      hakemus on hylätty, katsotaan peruspäivärahaa
12011:                      25 §                            koskevan hakemuksen tulleen vireille, kun hake-
12012:                Etuuksien korotus                     mus työttömyyskassalle on tehty, edellyttäen,
12013:                                                      että peruspäivärahaa on haettu kolmen kuukau-
12014:   Jos maan yleinen palkkataso olennaisesti           den kuluessa siitä, kun hakija sai tiedon kassan
12015: muuttuu, asetuksella on tarkistettava tämän lain     hylkäävästä päätöksestä.
12016: 14 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 19 §:n 1 momentis-
12017: sa, 21 §:n 2 momentissa sekä 22 ja 24 §:ssä            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
12018: sanotut markkamäärät palkkatason muutosta vas-       1986.
12019: taavassa suhteessa.                                    Työttömyysturvalain 26 §:n 2 momentin mu-
12020:                                                      kaan alennettua työttömyyspäivärahaa lain voi-
12021:                       26 §                           maan tullessa saavan henkilön päiväraha korote-
12022:              Päivärahakauden kesto                   taan 1 päivästä heinäkuuta 1986 ennen alenta-
12023:                                                      mista olleeseen tasoon.
12024:    Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty        Tämän lain 14 §:n 1 ja 4 momentin ja 19 §:n
12025: neljän peräkkäisen kalenterivuoden aikana mak-       1 momentin mukaiset markkamäärät vastaavat
12026: settavasta enimmäismäärästä, voidaan henkilölle,     vuoden 1985 palkkatasoa.
12027: 
12028: 
12029:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1986
12030: 
12031:                      Kerttu Törnqvist                         Tuula Paavilainen
12032:                      Jorma Rantanen                           Aarno von Bell
12033:                                                   1986 vp.
12034: 
12035: lakialoite n:o 77
12036: 
12037: 
12038: 
12039: 
12040:                                     Puolanne ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1987 toimitettavassa valtion-
12041:                                       verotuksessa sovellettavista veroasteikosta ja veroprosenteista
12042: 
12043: 
12044:                                              Eduskunnalle
12045: 
12046: 
12047:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12048: 
12049:    Aloitteessa ehdotetaan vuodelta 1987 toimitet-       prosentin varallisuusvero ehdotetaan poistetta-
12050: tavassa valtionverotuksessa sovellettavaksi prog-       vaksi. Yritysverotusuudistukseen liittyen ehdo-
12051: ressiivista tuloveroasteikkoa, johon on voimassa        tuksessa esitetään, että varallisuusveroa ei peritä
12052: oleviin taulukoihin verrattuna tehty inflaatiotar-      vuodelta 1987. Tarkoituksena on, että varalli-
12053: kistukset, tuloluokkia on pidennetty ja marginaa-       suusvero poistetaan kokonaan.
12054: liveroprosentteja on alennettu. Yhteisöjen yhden
12055: 
12056: 
12057: 
12058: 
12059:                                               PERUSTELUT
12060: 
12061:    Kokoomuksen eduskuntaryhmä on toistuvasti            lin heikentyminen. lisäksi kansantalouden voi-
12062: kiinnittänyt huomiota verotuksen kiristymiseen          mavaroja käytetään verotuksen ohjaamana epä-
12063: ja erityisesti veronmaksajan tulonlisäyksestään          tarkoituksenmukaisesti.      Valtiovarainministeriö
12064: maksaman veron suuruuteen. Hallitus ei ole edes         on keskipitkän tähtäimen suunnitelmassa kevääl-
12065: aloittanut marginaaliverotuksen uudistamista,           lä 1985 kiinnittänyt vakavaa huomiota edellä
12066: vaan on tyytynyt vain eräiden selvitysten tekoon.       mainittuihin epäkohtiin.
12067:    Kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdotti viime                 Vuodesta 1976 lähtien vuosittain hyväksyttyyn
12068: syksynä eduskunnalle vuoden 1986 verojen mää-           veroasteikkoon on tehty inflaatiotarkistus, joka ei
12069: ristä säädettäessä, että olisi aloitettu maltillinen    kuitenkaan aina ole vastannut toteutunutta in-
12070: marginaaliverouudistus. Eduskunta ei kokoo-             flaatiota. Verotuksen kiristymisen ehkäiseminen
12071: muksen ehdotusta tuolloin hyväksynyt. Nyt halli-        olisi edellyttänyt täysimääräisiä ansiotasoindek-
12072: tus on tulopoliittisen ratkaisun yhteydessä luvan-      siin sidottuja inflaatiotarkistuksia. Myös kunnalli-
12073: nut, että henkilökohtaista tuloverotusta tullaan        nen veroäyri on noussut kirkollisveroäyrin, sai-
12074: keventämään tämänvuotisiin veroperusteisiin ver-        rausvakuutus- ja kansaneläkemaksujen ohella.
12075: rattuna noin 1, 5 miljardilla markalla. Se sisältäisi   Näin valtion tulovero onkin Suomessa OECD-
12076: täysimääräiset inflaatiotarkistukset tuloveroasteik-    maiden progressiivisimpia yhdessä Ruotsin ja
12077: koihin ja keskeisiin vähennyksiin, joihin hallitus      Norjan kanssa.
12078: arvioi kuluvan runsaat puoli miljardia markkaa,            Korkeimmillaan Suomessa voi marginaalivero
12079: sekä muut henkilökohtaisen verotuksen huojen-           kohota 70-75 % :n tasolle, mikä on kansain-
12080: tamistoimenpiteet. Kokoomus katsoo, että mar-           välistä huippuluokkaa. Keskituloluokissa on mar-
12081: ginaaliverouudistus oikein painotettuna pieni- ja       ginaalivero Suomessa verrattuna useimpiin mui-
12082: keskituloisille olisi vihdoinkin aloitettava.           hin OECD-maihin kaksinkertainen. Niinpä meil-
12083:    liian korkean marginaaliveron on havaittu ai-        lä lähes miljoona veronmaksajaa maksaa tulonli-
12084: heuttavan useita epäkohtia. Näitä ovat veropai-         säyksestään 50 % tai enemmän veroja. SAK:lai-
12085: neinflaatio, epätarkoituksenmukainen taloudelli-        sen keskipaikkaisen jäsenen verotus voi johtaa yli
12086: nen toiminta verojen välttämiseksi, lisätyön teke-      40 % :n marginaaliveroon. TVK:n keskipaikkai-
12087: misen kiihokkeiden puuttuminen ja veromoraa-            sen jäsenen marginaaliverojen voidaan arvioida
12088: 260630T
12089: 2                                    1986 vp. -     LA n:o 77
12090: 
12091: olevan 43-48 %. STTK:laisista valtaosan margi-      teikoissa. Tuloluokkien piteneminen merkitsee
12092: naalivero on 48-5 3 % . Valtaosan akavalaisista     sitä, että tulon lisät eivät joudu yhtä todennäköi-
12093: marginaalivero on 48-58 %. Näin ollen margi-        sesti marginaaliveroprosentin nousun kohteeksi
12094: naalivero on Suomessa koko kansan ongelma,          kuin nykymuotoisessa asteikossa. Tämä vähentää
12095: jonka korjaamisen välttämättömyyteen kaikki         ns. köyhyysloukkuilmiön kohteeksi joutumisen
12096: ammattijärjestöt ovat kiinnittäneet vakavaa huo-    todennäköisyyttä. Ehdotuksessa valtion tuloveron
12097: miota.                                              korkein marginaaliveroprosentti on 50.
12098:    Kokoomuksen tavoite on, että marginaalivero-        Varallisuusveron määräämisen perustana ole-
12099: astetta on voitava laskea kauttaaltaan. Painopis-   vaa varallisuuden alarajaa korotettiin tämän vuo-
12100: teen tulee olla keskituloluokissa ja erityisesti    den verotuksessa 800 000 markkaan. Varallisuus-
12101: köyhyysloukkuun putoavien ihmisten tuloluokis-      verotukseen tehdyt muutokset eivät kuitenkaan
12102: sa. Koska varsinkin keskituloluokkiin kohdistu-     juuri helpota eräiden yrittäjäryhmien asemaa,
12103: vien veromuutosten valtiontaloudelliset vaiku-      koska myyntivoittoverotuksen uudistaminen mer-
12104: tukset ovat merkittäviä, tulee kevennyksessä ede-   kitsee uutta veroa juuri samalle varallisuustasolle,
12105: tä asteittain. Kokoomuksen tavoitteena on vero-     joka jää varallisuusverotuksen piiriin. Varallisuus-
12106: tuksen selvä keventäminen ja tuloluokkavälien       verotus vaikuttaa edelleen myös yritysten tulok-
12107: tarkistaminen, marginaaliveroprosenttien alenta-    sen näyttämiseen, koska parempi tulos nostaa
12108: minen sekä vähennysjärjestelmän yksinkertaista-     osakkeiden verotusarvoja. Sen vuoksi kokoomus
12109: minen. Lopullisena tavoitteena on päästä siihen,    esittää, että varallisuusveroa ei perittäisi vuodelta
12110: että mahdollisimman monelle palkansaajalle jää      1987. Varallisuusveron pysyvää poistamista tar-
12111: ansaitusta lisämarkasta käteen vähintään puolet.    koittavat muutokset tulisi tehdä erikseen tulo- ja
12112:    Lakiehdotuksen 2 §:ssä esitetään tuloveron       varallisuusverolakiin.
12113: maksamisen alarajaksi 17 000 markan vuosituloa.        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12114: Vuoden 1986 verotuksessa alaraja on 15 000
12115: markkaa. Kaikki palkansaajat saavat lievemmän                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12116: veroasteikon kuin mitä voimassa olevissa veroas-            lakiehdotuksen:
12117:                                         1986 vp. -     LA n:o 77                                   3
12118: 
12119:                                                   Laki
12120: vuodelta 1987 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikosta p veroprosenteista
12121: 
12122:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12123: 
12124:                         1§
12125:   Vuodelta 1987 toimitettavassa verotuksessa            4 5 000-100 000      4 730           28
12126: määrätään tulo- ja varallisuusverolain perusteella     100 000-160 000      20 130           36
12127: valtiolle suoritettava tulovero tässä laissa olevien   160 000-270 000      41 730           43
12128: veroasteikon ja veroprosenttien mukaan.                270 000-             89 030           50
12129: 
12130:                        2§
12131:   Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:
12132:                                                                             3§
12133:                                       Vero alarajan      Yhteisön tuloveroprosentti on 33.
12134:                      Vero alarajan     ylittävästä
12135: Verotettava tulo       kohdalla       tulon osasta
12136:         mk               mk                %                                4§
12137:  17 000-25 000              10              9            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
12138:  25 000-45 000             730             20          ta 1987.
12139: 
12140: 
12141:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1986
12142: 
12143:           Ulla Puolanne                   Heikki Perho                  Mauri Miettinen
12144:           Sampsa Aaltio                   Kaarina Dromberg              Elsi Hetemäki-Olander
12145:           Liisa Hilpelä                   Tapio Holvitie                Lauri Impiö
12146:           Aila Jokinen                    Riitta Jouppila               Tuure Junnila
12147:           Heikki Järvenpää                Ilkka Kanerva                 Juho Koivisto
12148:           Lea Kärhä                       Matti Lahtinen                Ritva Laurila
12149:           Anna-Kaarina Louvo              Saara Mikkola                 Erkki Moisander
12150:           Pentti Mäki-Hakola              Helena Pesola                 Tuulikki Petäjäniemi
12151:           Sirpa Pietikäinen               Toivo T. Pohjala              Aino Pohjanoksa
12152:           Pirjo Rusanen                   Helge Saarikoski              Pertti Salolainen
12153:           Kimmo Sasi                      Eva-Riitta Siitonen           Ilkka Suominen
12154:           Jouni J. Särkijärvi             Martti Tiuri                  Eeva Turunen
12155:           Riitta Uosukainen               Sakari Valli                  Tauno Valo
12156:           Päivi Varpasuo                  Iiro Viinanen                 Matti Viljanen
12157:                                           Ben Zyskowicz
12158:                                                  1986 vp.
12159: 
12160: Lakialoite n:o 78
12161: 
12162: 
12163: 
12164: 
12165:                                    Linn~ ym: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 20 §:n muutta-
12166:                                        misesta
12167: 
12168: 
12169:                                             Eduskunnalle
12170: 
12171:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12172:   Viime vuosina virka- tai työsuhdeasunnossa           asuntoetuverotus ei muodostuisi kohtuuttomaksi,
12173: asuminen on käynyt yhä epäedullisemmaksi.              ehdotetaan aloitteessa, että vastikkeetonta
12174: Kuitenkin monilla viranhaltijoilla/työntekijöillä      asuntoetua alettaisiin verottaa maan keskimää-
12175: on lakiin perustuva velvollisuus asua virka- tai       räistä yhtiövastiketta vastaavasta verotusarvosta.
12176: työsuhdeasunnossa. Jotta näiden henkilöiden
12177: 
12178: 
12179: 
12180: 
12181:                                               PERUSTELUT
12182: 
12183:    Eräillä henkilöillä on lakiin perustuva velvolli-   pappiloita ja muita virka-asuntoja. Korkean vero-
12184: suus asua virka- tai työsuhdeasunnossa. Korkea         tuksen vuoksi kirkon viranhaltijatyöntekijät eivät
12185: luontoisetuverotus on johtanut kuitenkin siihen,       ole kuitenkaan halukkaita asumaan näissä. Tämä
12186: että yhä useampi viranhaltijat työntekijä on halu-     on johtamassa siihen, että valtiolta ollaan ano-
12187: kas muuttamaan pois virka- tai työsuhdeasunnos-        massa avustuksia käytöstä pois jääneiden pappi-
12188: ta. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että          loiden säilyttämiseen. Tilanne on siis nurinkuri-
12189: esimerkiksi pappilat ovat yhä enenevässä määrin        nen.
12190: siirtyneet muuhun kuin varsinaiseen papin asun-           Ainoa tapa korjata merkittävästi tätä tilannetta
12191: tokäyttöön. Tällä hetkellä kappalaisista enää vain     on se, että siirrytään verottamaan niitä viranhalti-
12192: noin 30 % ja kirkkoherroista noin puolet asuu          joita ja työntekijöitä, jotka saavat asunnon vastik-
12193: virkasuhdeasunnossa. Kanttoreiden, diakonian           keetta ja joilla on lakiin perustuva velvollisuus
12194: viranhaltijoiden ja seurakuntalehtoreiden osalta       asua virka- tai työsuhdeasunnossaan, maan keski-
12195: siirtyminen kokonaispalkkaukseen ja pois virka-        määräistä yhtiövastiketta vastaavasta verotusarvos-
12196: asunnoista lienee tätäkin suurempaa.                   ta. Tiedot maan keskimääräisistä yhtiövastikkeis-
12197:    Muutama vuosi sitten opetusministeriön aset-        ta ovat saatavissa Tilastokeskuksesta.
12198: tama pappilaverotustyöryhmä katsoi juuri kor-             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12199: kean luontoisetuverotuksen ensisijaiseksi syyksi       nioittavasti,
12200: pappien halukkuuteen siirtyä pois luontois-
12201: etuasunnoistaan. Hyvin useissa tapauksissa seura-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12202: kunnat ovat suurin uhrauksin ja kirkon keskus-                lakiehdotuksen:
12203: rahaston tuella rakentaneet ja peruskorjanneet
12204: 
12205: 
12206: 
12207: 
12208: 260637B
12209: 2                                     1986 vp. -     LA n:o 78
12210: 
12211: 
12212:                                                Laki
12213:                          tulo- ja varallisuusverolain 20 §:n muuttamisesta
12214: 
12215:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12216:   muutetaan joulukuun 31 päivänä 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 20 §:n
12217: 6 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (111/82), sekä
12218:   lisätään 20 §:ään uusi 5 a kohta seuraavasti:
12219: 
12220:                        20 §
12221:     Veronalaista tuloa on muun ohessa:               verovelvollinen on saanut vastikkeena tyosta,
12222:                                                      tehtävästä tai palveluksesta arvioituna käypään
12223:    5 a) asuntoetu, jonka verovelvollinen, jolla on   arvoon sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin
12224: lakiin perustuva velvollisuus asua virka- tai työ-   määrää,
12225: suhdeasunnossa, on saanut arvioituna asuntojen
12226: keskimääräisten yhtiövastikkeiden perusteella sen
12227: mukaan kuin verohallitus tarkemmin määrää,             Tämä laki tulee voimaan      päivänä
12228:    6) muu asuntoetu ja muu luontoisetu, jonka        kuuta 198 .
12229: 
12230: 
12231:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1986
12232: 
12233:           Heimo Linna                    Heikki Kokko                  Paavo Vesterinen
12234:           Mauno Manninen                 Pentti Poutaneo               Lea Sutinen
12235:           Taisto Tähkämaa                Katri-Helena Eskelinen        Reino Karpola
12236:                                          Einari Nieminen
12237:                                                1986 vp.
12238: 
12239: Lakialoite n:o 79
12240: 
12241: 
12242: 
12243: 
12244:                                   Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi Hirosiman uhrien muistopäivän
12245:                                      säätämisestä vapaapäiväksi
12246: 
12247: 
12248:                                           Eduskunnalle
12249: 
12250:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12251: 
12252:   Tämän aloitteen tarkoituksena on tehdä Hiro-       maailman rauhanomaisen yhteisymmärryksen
12253: siman uhrien muistopäivästä kaikille sotateolli-     merkkipäivänä korostuisi eikä tuona päivänä teh-
12254: suuden työntekijöille paikallinen vapaapäivä.        täisi ihmistä tietoisesti tuhoavia laitteita.
12255: Aloitteen tarkoitus on, että tuon päivän asema
12256: 
12257: 
12258: 
12259: 
12260:                                             PERUSTELUT
12261: 
12262:    Hirosiman pommitusten tapahtumapäivä,             on keskeinen pyrittäessä rakentamaan maailmaa,
12263: kuudes elokuuta, on muodostunut viime vuosina        jossa sekä rakenteellinen väkivalta että sodan
12264: kansainväliseksi hiljaiseksi rauhan merkkipäiväk-    uhan myötä kireä kansainvälinen tilanne lientyi-
12265: >i. Kaikkialla maailmassa illan tummetessa laske-    sivät yhteisymmärryksen ja solidaarisuuden avul-
12266: taan kynttilälyhtyjä järviin, meriin ja lampiin.     la. Sikäli kansainvälisen rauhanliikkeen toiminta
12267: Tuona päivänä pysähdytään miettimään niitä           tietoisuuden valaisemiseksi ja solidaarisuuden
12268: birvittäviä tekoja, joihin vain ihminen tuhoavim-    luomiseksi juuri Hirosiman muistopäivänä voi
12269: millaan pystyy.                                      raivata perustaa valoisalle huomiselle.
12270:    On paikallaan, että tuon päivän asemaa koros-        Rauhantyöhön tulee olla oikeutettuja erityises-
12271: tetaan ja keskeytetään tuhovälineiden valmistus.     ti niiden, jotka sotateollisuuden palveluksessa
12272: Tästä keskeytyksestä tulisi saada aikaan maail-      toimiessaan joutuvat tekemään rauhantyölle vas-
12273: manlaajuinen sopimus ja on toivottavaa, että         takkaista työtä. Vaikka sotateollisuus on merkit-
12274: Suomen ulkopoliittinen johto ryhtyisi ajamaan        tävä tekijä ihmisten keskinäisessä tuhoamispro-
12275: ~teenpäin tätä ajatusta YK:ssa ja muilla mahdol-     sessissa, ei ole syytä rangaista näiden tehtaiden
12276: lisilla foorumeilla.                                 työläisiä. Siksi lakialoitteessa elokuun kuuden-
12277:    Sota ei ole mahdollinen ilman aseita ja tuho-     nesta tehtäisiin paikallinen vapaapäivä. Aloitteen
12278: ~älineitä. Sotateollisuuden kytkeytyminen krii-      tarkoitus on, että sotateollisuuden johtotehtävis-
12279: ;ien syntymiseen ja sotien syttymiseen on ilmei-     säkään toimivat eivät tekisi työtä tuona päivänä.
12280: len. Koko maailma tuhlaa rajallisia luonnonva-          Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
12281: :oja tähän hyödyttämään tuotantoon.
12282:     Sodan yhteiskunnalliset ja rakenteelliset syyt            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12283:  )n toki tiedostettava. Kansainvälisen rauhanliik-          lakiehdotuksen:
12284:  ceen merkitys yhteisöllisenä kansalaistoimintana
12285: 
12286: 
12287: 
12288: 
12289:  260638C
12290: 2                                        1986 vp. -      LA n:o 79
12291: 
12292: 
12293:                                                    Laki
12294:                       Hirosiman uhrien muistopäivän säätämisestä vapaapäiväksi
12295: 
12296:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12297: 
12298:                         1§                               tätä tuhoamista helpottavia laitteita tai järjestel-
12299:    Työntekijälle, joka työskentelee sota-, ase- ja       miä.
12300: räjähdeteollisuuden palveluksessa, on annettava                                   3 §
12301: paikalliseksi vapaapäiväksi Hirosiman uhrien                Työnantaja, joka kieltäytyy antamasta lain 1 §:ssä
12302: muistopäivä, 6 päivä elokuuta.                           tarkoitetulle työntekijälle Hirosiman uhrien muis-
12303:                                                          topäivää vapaapäiväksi, on tuomittava Hirofiman
12304:                           2 §                            uhrien muistopäivän laiminlyömisestä sakkoon.
12305:    Tämän lain tarkoittamaa sota-, ase- ja räjähde-
12306: teollisuutta on tuotanto, jonka tuloksena syntyy                               4 §
12307: ihmistä tai hänen elinympäristöään tuhoamaan               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
12308: tarkoitettuja laitteita, järjestelmiä tai aineita sekä   ta 1987.
12309: 
12310: 
12311:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1986
12312: 
12313:                        Kalle Könkkölä                             Ville Komsi
12314:                                                  1986 vp.
12315: 
12316: Lakialoite n:o 80
12317: 
12318: 
12319: 
12320: 
12321:                                     von Bell ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 1 §:n muutta-
12322:                                        misesta
12323: 
12324: 
12325:                                             Eduskunnalle
12326: 
12327:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12328: 
12329:   Aloitteessa esitetaan rintamasotilaseläkelakia        joutuivat hengenvaaraan velvollisuuksiaan täyt-
12330: muutettavaksi siten, että myös sellaiset sodan          täessään, saisivat rintamasotilaseläkelain mukaiset
12331: aikana työtä tehneet henkilöt, jotka eivät varsi-       edut. Erityisesti esityksessä halutaan saattaa Val-
12332: naisesti olleet rintamalla, mutta jotka joutuivat       tionrautateiden palveluksessa sekä työvelvollisina
12333: tekemään työtään sotatoimialueelia julkisessa tai       sotatoimialueelia työskennelleet lain piiriin.
12334: yksityisessä palveluksessa ja jotka työnsä vuoksi
12335: 
12336: 
12337: 
12338: 
12339:                          ALOITTEEN YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS
12340: 
12341: 1. Nykyinen tilanne                                      2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu henki-
12342:                                                          lö.
12343:    Rintamasotilaseläkelain (119/77) 1 §:n (20/              Asetuksessa rintamapalvelustunnuksesta ( 5541
12344: 82) mukaan rintamasotilaalla ja rintamapalveluk-         78) määrätään 1 §:ssä, että naiselle, joka Suomen
12345: seen osallistuneella naisella on oikeus rintamaso-       kansalaisena on vuosien 1939-1945 sotien aika-
12346: tilaseläkkeeseen ja rintamalisään siten kuin laissa     na palvellut rintamavastuussa olleen sotatoimiyh-
12347: tarkemmin säädetään. Rintamasotilaalla tarkoite-         tymän joukoissa taikka ilmatorjunta- tai rannik-
12348: taan henkilöä, jolle on annettu rintamasotilas-         kojoukoissa, merivoimien alusyksikössä tai ilma-
12349: tunnus ja rintamapalvelukseen osallistuneella           voimien lentoyksikössä tahi muutoin toiminut
12350: naisella henkilöä, jolle on annettu rintamapalve-       rintamapalvelukseen rinnastettavissa tehtävissä
12351: lustunnus siten kuin niistä on erikseen säädetty.       rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän alu-
12352:    Asetuksessa rintamasotilastunnuksesta (77 21         eella, annetaan rintamapalvelustunnus.
12353: 69) on 1 §:n 2 momentissa määritelmä rintama-              Edellä mainitut kriteerit rintamapalvelustun-
12354: sotilaasta. Sen mukaan rintamasotilaalla tarkoite-      nuksen saamiseksi ovat johtaneet siihen, että
12355: taan henkilöä, joka Suomen kansalaisena on              muun muassa sellaiset naispuoliset henkilöt, jot-
12356: vuosien 1939-1945 sotien aikana osallistunut            ka sodan aikana ovat toimineet lottina kotirinta-
12357: puolustusvoimien joukoissa varsinaisiin sotatoi-        malla, ovat saaneet rintamapalvelustunnuksen ja
12358: miin reserviläisenä, nostomiehenä, vapaaehtoise-        siihen liittyvät rintamasotilaseläkelain mukaiset
12359: na tai vakinaisessa palveluksessa olevana. Varsi-       edut. Tämä on sinänsä aivan oikein, mutta
12360: naisiin sotatoimiin osallistuneeksi katsotaan hen-      samalla on kiinnitettävä huomiota siihen, että
12361: kilö, joka on todistettavasti osallistunut taistelui-   lain ja asetuksen määrittelemän "rintamamies"
12362: hin rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän            käsitteen ulkopuolelle jää suuri joukko ihmisiä,
12363: joukoissa tahi sen alueella taikka ilmatorjunta-        jotka sodan aikana uhrautuvasti työskentelivät
12364: tai rannikkojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä       Sotatoimialueella joko julkisessa tai yksityisessä
12365:  tahi ilmavoimien lentoyksiköissä. Rintamasoti-         tehtävässä useinkin hyvin vaarallisissa olosuhteis-
12366: laaksi katsotaan myös sotilasvammalain sovelta-         sa. Nämä ihmisryhmät ovat joutuneet väliinpu-
12367: misalan laajentamisesta annetun lain (390/56)           toajiksi, sillä huolimatta uhrautuvasta työstään
12368: 
12369:  260685D
12370: 2                                       1986 vp. -    LA n:o 80
12371: 
12372: heillä ei ole oikeutta rintamasotilaseläkelain mu-    eella julkisessa tai yksityisessä toimessa työsken-
12373: kaisiin etuihin. Erityisesti tämä ongelma kosket-     nelleet, jotka työnsä vuoksi joutuivat hengenvaa-
12374: taa niitä Valtionrautateiden virkamiehiä, jotka       raan, tulevat oikeutetuiksi rintamasotilaseläkelain
12375: sodan aikana olivat työssä sotatoimialueelia jou-     mukaisista eduista. Erityisesti aloitteen tavoittee-
12376: tuen usein pommihyökkäysten kohteeksi. Toinen         na on saada etujen piiriin Valtionrautateiden
12377: selvästi väliinputoajaksi jäänyt ryhmä on sodan       palveluksessa sekä työvelvollisina sotatoimialueel-
12378: aikana työpalveluksessa sotatoimialueelia olleet.     Ia työskennelleet, mutta ehdotuksen mukaan
12379: Nämä molemmat ryhmät ovat sodan aikana jou-           veteraanitunnuslautakunta voisi harkintansa mu-
12380: tuneet työnsä vuoksi hengenvaaraan.                   kaan hyväksyä etujen piiriin muitakin sotatoimi-
12381:                                                       alueelia työskennelleitä, jotka työnsä vuoksi jou-
12382:                                                       tuivat hengenvaaraan. Etujen saaminen edellyt-
12383: 2. Uudistusehdotus                                    täisi ehdotuksen mukaan kuitenkin asianomaisen
12384:                                                       itsensä tekemää anomusta veteraanilautakunnal-
12385:   Aloitteessa esitetaan rintamasotilaseläkelain       le.
12386: 1 §:ää muutettavaksi siten, että ne sotatoimialu-
12387: 
12388: 
12389: 
12390: 
12391:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
12392: 
12393:    1 §. Rintamasotilaseläkelain 1 §:n 2 moment-       tunnuslautakunta. Valtionrautateiden palveluk-
12394: tia ehdotetaan täydennettäväksi niin, että rinta-     sessa sekä työvelvollisena olleet katsottaisiin kui-
12395: masotilaseläkelain mukaisiin etuihin oikeutetuksi     tenkin kuuluvan rintamasotilaseläkelain piiriin,
12396: katsotaan myös sotatoimialueelia julkisessa tai       ellei ole erityisen painavia syitä toisenlaiseen
12397: yksityisessä toimessa työskennellyt henkilö, joka     ratkaisuun.
12398: työssään joutui välittömään hengenvaaraan. Tällä         Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
12399: tarkoitetaan erityisesti sotatoimialueelia Valtion-   tamme,
12400: rautateiden palveluksessa sekä työvelvollisina
12401: työskennelleitä, mutta myös muita näihin verrat-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12402: tavia henkilöitä. Päätöksen asiasta tekee asian-              kiehdotuksen:
12403: omaisen henkilön omasta anomuksesta veteraani-
12404: 
12405: 
12406: 
12407: 
12408:                                                 Laki
12409:                              rintamasotilaseläkelain 1 §:n muuttamisesta
12410: 
12411:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilas-
12412: eläkelain 1 §:ään, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1980 ja 7 päivänä tammikuuta 1982
12413: annetuissa laeissa (1085/80 ja 20/82), uusi 4 ja 5 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 6
12414: momentiksi, seuraavasti:
12415: 
12416:                         1§
12417:                                                       tettuna, tekee asianomaisen henkilön omasta
12418:    Sen lisäksi rintamasotilaseläkkeeseen ja rinta-    anomuksesta rintamapalvelustunnuksesta anne-
12419: malisään ovat oikeutettuja ne henkilöt, jotka         tun asetuksen (554/78) 2 §:ssä tarkoitettu vete-
12420: julkisessa tai yksityisessä toimessa vuosien 1939-    raanitunnuslautakunta.
12421: 1945 sotien aikana ovat joutuneet työskentele-           Anomuksen tehneitä valtionrautateiden palve-
12422: mään sotatoimialueelia ja jotka työssään joutui-      luksessa ollutta henkilöä sekä työvelvollista, jotka
12423: vat hengenvaaraan sotatoimien vuoksi. Päätöksen       ovat työskennelleet vuosien 1939-1945 sotatoi-
12424: siitä, ketä on pidettävä jälkimmäisellä perusteella   mialueella, on kuitenkin pidettävä rintamasoti-
12425: rintamasotilaseläkkeeseen ja rintamalisään oikeu-     laseläkkeeseen ja rintamalisään oikeutettuina, el-
12426:                                        1986 vp. - LA n:o 80                                    3
12427: 
12428: !ei ole erityisen painavaa syytä hylätä tällaisessa     Tämä laki tulee votmaan   päivänä
12429: työssä olleen henkilön anomusta.                      kuuta 198 .
12430: 
12431: 
12432: 
12433:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1986
12434: 
12435:         Aarno von Bell                  Pertti Hietala               Pentti Lahti-Nuuttila
12436:         Tuulikki Hämäläinen             Anna-Liisa Piipari           Lea Savolainen
12437:         Paavo Lipponen                  Reino Paasilinna             Pekka Starast
12438:         Jouko Tuovinen                  Maija Rajantie               Olli Helminen
12439:         Kari Rajamäki                   Paula Eenilä                 Jussi Ranta
12440:         Reijo Lindroos                  Saara-Maria Paakkinen        Sinikka Hurskainen-Leppänen
12441:         Kerttu Törnqvist                Marja-Liisa Tykkyläinen      Tuula Paavilainen
12442:         Riitta Järvisalo-Kanerva        Peter Muurman                 Matti Kuusio
12443:         Risto Ahonen                    Reino Jyrkilä                Vieno Eklund
12444:         Martti Ratu                     Pentti Skön                  Helvi Koskinen
12445:         Hannu Kemppainen                Esko Almgren                 Impi Muroma
12446:         Sirkka-Liisa Anttila            Pentti Kettunen              Mikko Vainio
12447:         Heikki Riihijärvi               Liisa Jaakonsaari            Aimo Ajo
12448:         Einari Nieminen                 Ulla Lehtinen                Heikki Mustonen
12449:         Matti Lahtinen                  Pekka Myllyniemi             Jukka Mikkola
12450:                                         Jorma Rantanen
12451:                                                 1986 vp.
12452: 
12453: Lakialoite n:o 81
12454: 
12455: 
12456: 
12457: 
12458:                                    Ahonen ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 37 § :n muuttamisesta
12459: 
12460: 
12461:                                            Eduskunnalle
12462: 
12463:                               ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12464: 
12465:    Aloitteessa ehdotetaan työsopimuslain 37 §:n        sen painavana syynä työsopimuksen irtisanomi-
12466: työsopimuksen irtisanomisperusteita koskevia           seen silloin, kun työaikajärjestelmän muuttami-
12467: säännöksiä muutettavaksi. Työntekijän kieltäyty-       sesta on työehtosopimuksen mukaan sovittava tai
12468: mistä työskentelemästä vakiintuneesta työaikajär-      neuvoteltava, eikä sopimukseen ole päästy tai
12469: jestelmästä poikkeavina työaikoina ei ehdotuksen       neuvotteluja käyty loppuun.
12470: mukaan olisi pidettävä lain tarkoittamana erityi-
12471: 
12472: 
12473: 
12474: 
12475:                          ALOITIEEN YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS
12476: 
12477: 1. Nykyinen tilanne                                    noudattivat edelleen aiempaa vakiintunutta työ-
12478:                                                        aikajärjestelmää. Tällöin työnantaja purki työnte-
12479:    Työsopimuslain (320/70) 43 §:n mukaan työn-         kijöiden työsopimukset sillä perusteella, että
12480: antaja voi tietyin edellytyksin purkaa työntekijän     työntekijät olivat kieltäytyneet uusista työaikajär-
12481: työsopimuksen. Syynä purkamiseen voi olla              jestelyistä. Työtuomioistuin piti työsopimusten
12482: muun muassa se, että työntekijä tahallaan tai          purkamista laillisena toimenpiteena ja hylkäsi
12483: huolimattomuudesta jättää työvelvoitteensa täyt-       työntekijäpuolen kanteet.
12484: tämättä ja varoituksesta huolimatta jatkaa lai-
12485: minlyöntiään. Tällainen oikeus purkaa työsopi-
12486: mus tahallisissa ja toistuvissa laiminlyöntitapauk-    2. Uudistusehdotus
12487: sissa on sinänsä perusteltua, mutta viime aikoina
12488: on oikeuskäytännössä säännöstä tulkittu niin väl-         Edellä kuvattua tilannetta on pidettävä työnte-
12489: jästi, että työntekijöiden oikeusturva on selvästi     kijöiden kannalta täysin kohtuuttomana. Työai-
12490: vaarantunut. Työvelvoitteen laiminlyöntinä on          kajärjestelyjen muutos edellytti työehtosopimuk-
12491: pidetty sellaistakin työntekijöiden menettelyä,        sen mukaan sopimista paikallisesti ja työntekijät
12492: jota he eivät ole mieltäneet eivätkä voineetkaan       olivat kaiken aikaa suorittaneet työtehtävänsä
12493: mieltää työsopimuksensa vastaiseksi.                   moitteettomasti tehden täyttä työpäivää aiem-
12494:    Kuvaavana esimerkkinä työntekijöiden oikeus-        man, vakiintuneen työaikajärjestelmän mukaises-
12495: turvaa vaarantavasta kehityksestä lain soveltami-      ti. Työntekijöillä oli täysi syy uskoa, ettei heidän
12496: sessa voidaan mainita työtuomistuimessa äsket-         menettelynsä ollut mitenkään moitittavaa. Kysy-
12497: täin käsitelty tapaus. Työnantaja oli eräässä auto-    mys ei siis lainkaan ollut työvelvoitteen laimin-
12498: korjaamassa yksipuolisesti muuttanut työntekijöi-      lyönnistä, vaikka työntekijöiden menettely tällai-
12499: den työaikajärjestelyjä, vaikka Metallityöväen Lii-    seksi tuiki ttiinkin.
12500: ton solmiman auto- ja konekorjaamoalan työeh-             Epäkohdan korjaaminen edellyttää työsopi-
12501: tosopimuksen mukaan työajan alkamisesta ja             muslain muuttamista. Työsopimuslakia olisi vas-
12502: päättymisestä sekä tarpeellisista väliajoista työssä   taavankaltaisten tilanteiden välttämiseksi muu-
12503: tuli sopia paikallisesti lain ja työehtosopimuksen     tettava siten, että kieltäytymistä työskentelemästä
12504: rajoissa. Työntekijät eivät hyväksyneet työnanta-      vakiintuneesta työaikajärjestelystä poikkeavina
12505: jan yksipuolisesti määräämiä uusia työaikoja ja        työaikoina ei pidetä työsopimuksen irtisanomis-
12506: 260684C
12507: 2                                      1986 vp. -     LA n:o 81
12508: 
12509: perusteena eikä näin ollen myöskään purkamis-         misesta on sovittava tai neuvoteltava eikä sopi-
12510: perusteena, mikäli asianomaisen alan työehtoso-       mukseen ole päästy tai neuvotteluja ole käyty
12511: pimuksen mukaan työaikajärjestelmän muutta-           loppuun.
12512: 
12513: 
12514: 
12515: 
12516:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
12517: 
12518:    37 §. Uudistusehdotuksen mukainen epäkoh-          sanomisperusteissa estaa myös työsopimuksen
12519: dan korjaaminen on helpoimmin toteutettavissa         purkamisen vastaavanlaisessa tilanteessa, sillä työ-
12520: lisäämällä työsopimuslain 37 §: n 2 momenttiin        sopimuksen purkaminen edellyttää painavampia
12521: uusi kolmas kohta. Siinä todettaisiin erikseen,       syitä kuin irtisanominen. Muutoksen jälkeen
12522: ettei irtisanomiseen oikeuttavana erityisen paina-    työnantaja ei siis voi enää vedota työsopimuslain
12523: vana syynä voida pitää työntekijän kieltäytymistä     43 § :ään purkamisperusteena vastaavanlaisissa ta-
12524: työskentelemästä vakiintuneesta työaikajärjestel-     pauksissa.
12525: mästä poikkeavina työaikoina, mikäli työehtoso-          Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
12526: pimuksessa on sopimista tai neuvottelua edellyt-      tamme,
12527: tävä määräys eikä sopimukseen muutetuista työ-
12528: ajoista ole päästy tai neuvotteluja ole loppuun                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12529: käyty. -Tällainen selvennys työsopimuksen irti-               kiehdotuksen:
12530: 
12531: 
12532: 
12533:                                                 Laki
12534:                                 työsopimuslain 37 §:n muuttamisesta
12535: 
12536:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain
12537: (320/70) 37 §:n 2 momenttiin uusi 3 kohta, jolloin nykyinen 3 ja 4 kohta siirtyvät 4 ja 5 kohdaksi,
12538: seuraavasti:
12539: 
12540:                       37 §
12541:     Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset           työaikoina, mikäli työaikajärjestelmän muuttami-
12542:                                                       sesta on asianomaisen alan työehtosopimuksen
12543:    Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää ilman      mukaan sovittava tai neuvoteltava, eikä sopimuk-
12544: erityisen painavaa syytä. Tällaisena syynä ei voida   seen ole päästy tai neuvotteluja käyty loppuun;
12545: pitää ainakaan:
12546: 
12547:   3) työntekijän kieltäytymistä työskentelemästä        Tämä laki tulee voimaan          päivänä
12548: vakiintuneesta työaikajärjestelmästä poikkeavina      kuuta 198 .
12549: 
12550:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1986
12551: 
12552:         Risto Ahonen                       Pekka Starast                Lea Savolainen
12553:         Reijo Lindroos                     Aarno von Bell               Juhani Surakka
12554:         Tuulikki Hämäläinen                Sakari Knuuttila             Saara-Maria Paakkinen
12555:         Jouko Skinnari                     Liisa Jaakonsaari            Tuula Paavilainen
12556:         Kaj Bärlund                        Kari Urpilainen              Pertti Hietala
12557:         Olli Helminen                      Maija Rajantie               Riitta Järvisalo-Kanerva
12558:         Jukka Mikkola                      Aimo Ajo                     Anna-Liisa Piipari
12559:         Kerttu Törnqvist                   Pentti Lahti-Nuuttila        Mikko Rönnholm
12560:         Sinikka Hurskainen-Leppänen        Tuula Paavilainen            Tarja Halonen
12561:                                                 1986 vp.
12562: 
12563: Lakialoite n:o 82
12564: 
12565: 
12566: 
12567: 
12568:                                    J. Mikkola ym.: Ehdotus laiksi palvelukuntakokeilusta
12569: 
12570: 
12571:                                             Eduskunnalle
12572: 
12573: 
12574: 
12575: 
12576:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12577: 
12578:    Aloite sisältää ehdotuksen laiksi palvelukunta-        1) valtionosuuksien ja -avustusten käyttöä sekä
12579: kokeilusta. Lakiehdotuksen tarkoituksena on ko-        kuntasuunnitelmaa,
12580: keilulailla selvittää, miten kunnallista itsehallin-      2) kunnallisten lauta- ja johtokuntien määrää,
12581: toa ja palvelutoimintaa kunnissa voitaisiin tehos-     kokoonpanoa ja tehtäväjakoa,
12582: taa. Samalla saataisiin kokemuksia kunnallisten
12583:                                                           3) kunnan päätösten alistamista valtion viran-
12584: voimavarojen käytön parantamisesta ja kuntalais-       omaisten vahvistettavaksi tai hyväksyttäväksi, ja
12585: ten tasa-arvon sekä osallistumismahdollisuuksien
12586: lisäämisestä.                                             4) kunnallisten taksojen ja maksujen määritte-
12587:    Lakiehdotuksessa puhutaan palvelukunnasta,          lyä.
12588: koska se kuvaa toiminnan luonnetta paremmin               Palvelukunta saisi valtionapua samassa määrin
12589: kuin vapaakunta, jota käsitettä on myös yleisesti      kuin kantokykyluokitukseltaan vastaava kunta.
12590: käytetty lakiehdotuksessa tarkoitetun toiminnan           Palvelukuntakokeilu ei koskisi koulu-, terveys-
12591: yhteydessä.                                            eikä sosiaalitointa.
12592:    Lakiehdotuksen mukaan valtioneuvosto voisi             Palvelukuntakokeilu kestäisi kolme vuotta. Se
12593: kuntien hakemuksesta hyväksyä kokeilun piiriin         alkaisi 1 päivänä tammikuuta 1987 ja päättyisi 31
12594: enintään 20 kuntaa. Palvelukuntia määrätessään
12595:                                                        päivänä joulukuuta 1989.
12596: valtioneuvoston tulisi ottaa huomioon väestölli-
12597: seen, alueelliseen ja kielelliseen tasapuolisuuteen       Kokeilutoiminnasta aiheutuisi vain vähäisiä
12598: liittyvät näkökohdat.                                  kustannuksia, jotka liittyisivät lähinnä kokeilu-
12599:     Palvelukuntakokeilun tavoitteiden saavuttami-      lain toteutuksen seurantaan.
12600: seksi valtioneuvosto voisi myöntää palvelukun-            Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivä-
12601: nalle luvan poiketa määräyksistä, jotka koskevat:      nä tammikuuta 1987.
12602: 
12603: 
12604: 
12605: 
12606: 260687F
12607: 2                                       1986 vp. -      LA n:o 82
12608: 
12609: 
12610: 
12611: 
12612:                                            YLEISPERUSTELUT
12613: 
12614: 
12615: 1. Aloitteen yhteiskunnallinen merkitys                 tuonut myös valtion viranomaisten hyväksyruis-
12616:                                                         menettely, jotta tietty asia tulisi lopullisesti hy-
12617: 1. 1. Tavoitteet                                        väksytyksi.
12618:                                                            On esitetty näkemyksiä, joiden mukaan riittäi-
12619:    Kunnat huolehtivat huomattavasta osasta jul-         si, että kunnille asetettaisiin vain päämääriä ja
12620: kisia palveluita. Julkisten palveluiden kehittämi-      tulostavoitteita tiettyjen tehtävien hoitamiseksi.
12621: sessä on kyse paitsi taloudellisesta turvallisuudes-    Keinojen valinta ja yksityiskohtainen päätöksen-
12622: ta myös yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden           teko jäisi kunnalle. Menettely sallisi nykyistä
12623: toteutumisesta. Hyvinvointivaltion tavoite on           paremmin ottaa huomioon paikalliset olosuhteet.
12624: taata kaikille kansalaisilleen toimeentuloturva ja      Kunnat voisivat myös itse valita, millä palveluilla
12625: tietty peruspalveluiden taso ja saatavuus heidän        olisi painopiste kulloinkin kunnan toiminnassa.
12626: yhteiskunnallisesta asemastaan riippumatta.                Valtionapujen suhteen on nähty tavoitteena,
12627:    Kuntien tehtävät ovat 1970-luvulla ja 1980-          että kunta saisi valtionavun yhtenä summana, ja
12628: luvun alkupuolella lisääntyneet merkittävästi eri-      kunta itse päättäisi, millä tavoin valtionapu käy-
12629: tyisesti sosiaali-, terveys- ja opetustoimen alueel-    tettäisiin. Valtion tehtäväksi jäisi vain sen valvon-
12630: la. Tehtävät ovat lisääntyneet myös kulttuurin ja       ta, että lakien kunnalle asettamat tehtävät tulisi-
12631: muun vapaa-aikaan liittyvien toimintojen sekä           vat hoidetuiksi. Kunta voisi siten luoda asukkail-
12632: ympäristön huollon osalla.                              leen myös uusia palveluita ilman, että valtion
12633:    Suuri osa palveluista tuotetaan kunnan toimes-       viranomaiset voisivat puuttua kunnan tekemiin
12634: ta ja rahoitetaan valtion varoista. Samalla valtion     päätöksiin.
12635: ohjaus kunnallishallinnon toimintoihin on li-
12636: sääntynyt ja yksityiskohtaistunut. Sen sijaan kun-
12637: nallishallinto ei ole uusiutunut tehtävien lisään-
12638: tymistä ja vaativuutta vastaavalla tavalla.             1.2. Keinot
12639:    Kuntien keskeinen tehtävä on palveluiden
12640: tuottaminen kuntalaisille. Lähtökohtana on olta-           Kuntien itsehallinnon ja palvelutoiminnan te-
12641: va kuntalaisten tarpeiden. Hallintomalli, organi-       hostaminen edistyisi parhaiten kokeilutoiminnas-
12642: saatiorakenne, luottamushenkilöiden tyytyväisyys        ta saatujen kokemusten perusteella. Kokeilutoi-
12643: ja virkamiesten ammattitaito ovat välineitä ta-         minnasta säädettäisiin laissa palvelukuntakokei-
12644: voitteiden saavuttamiseksi, mutta ne eivät ole          lusta.
12645: itseisarvoja.                                              Kokeilutoiminnan keskeisenä tavoitteena olisi,
12646:    Yhteisvastuullisuuden ja tasa-arvon kannalta         että kunnille annettaisiin määrättyjen ehtojen
12647: on tärkeää, että kunnallisia palveluita jatkossakin     sallimissa rajoissa oikeus päättää valtionapujen
12648: tuotetaan kaikille varallisuustasosta riippumatta,      käytöstä ja hallintonsa järjestämisestä. Kokeilua
12649: vaikka taloudellinen niukkuus mahdollisesti li-         ei kuitenkaan tässä vaiheessa ulotettaisi koske-
12650: sääntyisikin. Jotta kunnat selviäisivät niille asete-   maan koulu-, terveys- ja sosiaali tointa. Näiden
12651: tuista tehtävistä, tulisi lainsäädännöllä ja muilla     osalta kokeilukunnissa tehtävät pysyisivät nykyisi-
12652: keinoilla luoda mahdollisimman tarkoituksen-            nä. Näillä toiminta-alueilla on runsaasti kuntien
12653: mukaiset toiminnalliset puitteet.                       tehtäviä hoidettu kuntainliittojen avulla, ja toi-
12654:    Tavoitteena on kuntien itsehallinnon ja palve-       saalta näillä toimintasektoreilla on erityisesti huo-
12655: lutoiminnan tehostaminen. Esteiksi on koettu            lehdittava palveluiden tasovaatimuksista ja tasa-
12656: juuri valtionapujärjestelmän tarpeeton ja yksityis-     arvon toteutumisesta. Kokeilulla voidaan saavut-
12657: kohtainen sitovuus. Myös hallinnon voimakas             taa ilman näitäkin toimintalohkoja riittäviä tu-
12658: sektoroituminen ja sidonnaisuudet kuntasuunnit-         loksia, vaikka koulu-, terveys- ja sosiaalitoimen
12659: telussa ovat perusteettomasti kahlinneet tarkoi-        valtionavut ovatkin keskimäärin noin 70 prosent-
12660: tuksenmukaista toimintaa. Lisäsidonnaisuutta on         tia kuntien valtionavuista.
12661:                                          1986 vp. -      LA n:o 82                                          3
12662: 
12663:    Palvelukunta voisi myös voimassa olevien sään-        taamassa toimintaa. Suuressa ja keskikokoisessa
12664: nösten estämättä luopua valtion viranomaiselle           kunnassa on tehtäviä hoitamassa 30-40 kunnal-
12665: tehtävästä alistamis- ja vahvistamismenettelystä.        lista lautakuntaa.
12666: Tämä koskisi ennen muuta kaavoitus- ja rakenta-             Erityislainsäädäntö ja siihen liittyvä valtion-
12667: misasioita. Kokeilukunnassa luovuttaisiin asema-         apujärjestelmä on supistanut kuntien itsehallin-
12668: ja rantakaavan vahvistamisesta, jotka olisi laadit-      toa. Sosiaalihuoltolaki (710 182), kansanterveysla-
12669: tu valtuuston hyväksymän yleiskaavan tai osa-            ki (66/72) ja peruskoululaki (476/83) ja näihin
12670: yleiskaavan perusteella. Vain poikkeustapauksissa        lakeihin liittyvät monet säädökset ovat olleet
12671: valtion viranomainen voisi vaatia yksityiskohtai-        synnyttämässä tilannetta, jossa kuntien edustajat
12672: sen kaavan alistamista. Sen sijaan yleiskaavan           kokevat toimintansa hyvin sidotuksi.
12673: osalta valtion viranomainen voisi vaatia puuttei-           Kuntien keskeinen tehtävä, palveluiden tuot-
12674: den ja epäkohtien oikaisemista.                          taminen, on jäämässä toisaalta valtion määräys-
12675:     Palvelukunta sallisi kunnan poiketa nykyisestä       ten ja toisaalta korostuneen kunnallisen hallinto·
12676: lakisääteisestä lautakuntajaosta. Kysymykseen tu-        byrokratian jalkoihin. Muissa Pohjoismaissa on jo
12677: lisi ennen muuta nykyistä suurempien kokonai-            aloitettu kunnallisen itsehallinnon ja palvelutoi-
12678: suuksien luominen, mikä tapahtuisi eri lautakun-         minnan tehostaminen. Suomen kunnat ovatko-
12679: tien yhdistämisellä. Toisaalta sallittaisiin tehtä-      keneet myös uudistuksen välttämättömyyden ja
12680: vien delegoimi virkamiehille, jolloin lautakun-          tehneet sisäasiainministeriölle esityksiä kokeilu-
12681: tien päätettäväksi tulisivat periaatteellisesti tär-     kunnaksi pääsemiseksi.
12682: keät ja laajakantoiset asiat, tavoitteiden asettelu
12683: ja valvonta.
12684:     Kokeilukunta voisi nykyistä itsenäisemmin            3. Aloitteen organisatoriset ja henkilöstövaiku-
12685: päättää lopullisesti taksa- ja maksupolitiikastaan.         tukset
12686: Kunta saisi itse päättää, periikö se ja missä
12687: määrin antamistaan palveluista maksuja. Valtion             Palvelukuntakokeilun taytantoonpanossa käy-
12688: viranomainen voisi kuitenkin poikkeuksellisesti          tettäisiin nykyisiä toimielimiä valtionhallinnossa,
12689: puuttua kunnan taksa- ja maksupolitiikkaan,              ja kunnallishallinnon osalla uudet organisaatiot
12690: mikäli se nousisi huomattavasti yli näistä palve-        olisivat entisen kaltaisia, mutta muun muassa
12691: luista perityn yleisen tason.                            kunnallisia lautakuntia olisi kokeilukunnissa ny-
12692:     Palvelukuntakokeilu ehdotetaan toimeenpan-           kyistä vähemmän. Varsinaisia uusia toimielimiä
12693: tavaksi enintään kahdessakymmenessä kunnassa.            ei siten tarvittaisi.
12694: Kokeiluaika olisi kolme vuotta. Kokeilu aloitet-             Kokeilutoiminnan seurannassa käytettäisiin
12695: taisiin vuoden 1987 alusta ja se päättyisi 31            nykyisiä toimielimiä, mutta seurantaryhmässä tu-
12696: päivänä joulukuuta 1989. Kokeilun lopullisessa           lisi olla edustettuna kunnallisten keskusjärjestö-
12697: selvittelyssä olisi käytettävissä vertailutietoja myös   jen edustajia. Seurannan päävastuu olisi valtio-
12698: muiden Pohjoismaiden kokeilusta.                         neuvostolla, mutta sisäasiainministeriön nykyi-
12699:                                                          nen virkamieskunta huolehtisi paljolti käytännön
12700:                                                          seurantatyöstä.
12701: 2. Nykyinen tilanne ja muutoksen syyt
12702: 
12703:    Hallitusmuodon 51 §:ssä on säädetty, että             4. Kustannukset
12704: kuntien hallinnon tulee perustua kansalaisten
12705: itsehallintoon, niin kuin erityisissä laeissa siitä         Kokeilutoiminta on tarkoitus toteuttaa nykyi-
12706: säädetään. Tärkeimmät määräykset on säädetty             sellä henkilöstöllä ja organisaatiolla. Kokeilun
12707: kunnallislaissa (953/76). Kunnallislaki määritte-        seuranta lisäisi kuitenkin jonkin verran kustan-
12708: lee yksityiskohtaisesti kunnallisen päätöksenteon.       nuksia. Näitä aiheutuisi sekä seurantaryhmästä,
12709: Kunnille ei saa asettaa uusia tehtäviä taikka            jossa olisi sisäasiainministeriön edustuksen lisäksi
12710: taloudellisia tai muita velvoitteita eikä kunnilta       kunnallisten keskusjärjestöjen edustajia, että
12711: saa ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muutoin            myös seuranta-aineiston muusta käsittelystä. Lisä-
12712: kuin säätämällä siitä lailla.                            kustannukset olisivat kuitenkin muutamia kym-
12713:    Nykyinen kunnallislaki ja muut kuntien toi-           meniätuhansia markkoja vuodessa.
12714: mintaa säätelevät normit korostavat hallinnon ja            Kokeilutoiminnan päättyessä tehtävä loppura-
12715: muodollisen oikeellisuuden merkitystä. Voima-            portti aiheuttaisi myös lisäkustannuksia, jotka
12716: kas toimintojen sektoroituminen on myös hait-            voivat olla jonkin verran suurempia, mutta koko-
12717: 4                                     1986 vp. -     LA n:o 82
12718: 
12719: naiskustannukset kokeilutoiminnasta olisivat         kautumaa, kansalaisten elämän ja terveyden suo-
12720: muutaman sadantuhannen markan suuruusluok-           jaa, oikeudenmukaisuutta eikä yhteiskuntatalou-
12721: kaa.                                                 den merkitystä.
12722:                                                         Kokeilusta kuntien tulee tehdä hallitukselle
12723:                                                      raportti vuosittain, ja loppuraportin tulee valmis-
12724: 5. Esimerkkejä muista maista                         tua hallitukselle 30.6.1989 mennessä.
12725:    Ruotsissa on säädetty laki kunnallisen itsehal-     Tanskassa kokeilu on käynnistynyt keväällä
12726: linnon lisäämiseksi. Kokeilutoiminta alkoi kesällä   1985 voimaan tulleella lailla. Mukana on 22
12727: 1984 seitsemässä kunnassa ja kolmessa maakärä-
12728:                                                      kuntaa ja 5 maakuntaa. Kokeilun sisältö ja
12729: jäkunnassa. Myöhemmin kokeiluun on lisätty           rajoitukset ovat paljolti samanlaiset kuin Ruotsis-
12730:                                                      sa, mutta kokeilulaki säätää yksityiskohtaisem-
12731: kaksi kuntaa.
12732:    Aloite kokeilutoimintaan ryhtymisestä tuli        min kokeilusta.
12733: kunnilta itseltään, ja kokeilun sisältöehdotuksia       Kokeilun päävastuu on sisäasiainministeriöllä.
12734: odotetaan myös kunnilta.                             Opetus- ja sosiaaliministeriö päättävät niistä sää-
12735:    Kokeilu antaa mahdollisuuden välttää perin-       döksistä, joista kokeilussa poiketaan nykyisestä
12736: teisiä sektorilautakuntia ja hallintokuntajakoja,    menettelystä niiden toimialoilla. Kokeilu kestää
12737:  käyttää valtionapuja tavallista vapaammin, . ko-    vuoteen 1989 asti.
12738: keilla vapaampia muotoja kuntasuunnittelussa ja         Norjassa kokeilulain täytäntöönpano alkaa syk-
12739: välttää valtion viranomaisten hyväksymismenette-     syllä 1986. Laki on yleispiieteinen menemättä
12740: ly tiettyjen asioiden hoidossa.                      yksityiskohtiin. Kokeilukuntien määrä on rajattu
12741:    Kokeilussa ei saa sivuuttaa yhteiskunnallisten    enintään kymmeneksi ja kokeiluaika on neljä
12742: palveluiden tasa-arvoista ja oikeudenmukaista ja-    vuotta.
12743: 
12744: 
12745: 
12746: 
12747:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
12748: 
12749:    Lain nimikkeessä käytetään termiä palvelukun-        2 §. Kokeilu perustuu vapaaehtoisuuteen, ja
12750: ta. Se kuvaa toiminnan luonnetta ja tavoitetta       tästä syystä osallistuminen edellyttää kunnan
12751: paremmin kuin vapaakunta, jota käsitettä on          omaa hakemusta. Päätöksen siitä, mitkä hake-
12752: myös yleisesti käytetty.                             muksen tehneistä kunnista tulevat kokeilun pii-
12753:                                                      riin kuuluviksi palvelukunniksi, tekisi valtioneu-
12754:                                                      vosto, jolle kuuluu myös vastuu kokeilutoimin-
12755: 1. Lain perustelut                                   nan seurannasta.
12756:                                                         Kokeilun kannalta keskeinen säännös sisältyy
12757:                                                      2 §:n 1 momentin toiseen lauseeseen. Mainitun
12758:     1 §. Pykälän 1 momentissa todetaan palvelu-      lainkohdan mukaan valtioneuvosto määrää kun-
12759: kuntakokeilun tavoitteet. Kokeilun tarkoituksena     kin vapaakunnan osalta kokeilun tarkemmasta
12760: on selvittää, parantaako lisääntynyt ja nykyistä     sisällöstä. Tarkoitus kuitenkin on, että tarkem-
12761: itsenäisempi kunnallinen päätöksenteko kunnan        mista ehdoista ja rajoituksista päättäessään valtio-
12762: palvelukykyä sekä kuntalaisten tasa-arvoa ja osal-   neuvosto toimisi niiden suuntaviivojen mukaises-
12763: listumismahdollisuuksia. Tavoitteena on myös         ti, joita edellä yleisperusteluissa on esitetty. Kun-
12764: kunnan omien voimavarojen nykyistä parempi           nan erityisolosuhteista riippuen valtioneuvosto
12765: hyödyntäminen sekä lisääntyneen yhteistyön ja        voisi myöntää vapautuksia myös tätä laajemmin
12766: tehokkuuden aikaansaaminen kunnan toiminnas-         tai suppeammin. Päätöstä tehdessään valtioneu-
12767: sa.                                                  voston on kuitenkin otettava huomioon kokei-
12768:     Koulu-, terveys- ja sosiaalitoimi ehdotetaan     luun osallistuvien kuntien tasapuolinen kohtelu,
12769: pykälän 2 momentissa jätettäväksi vapaakunta-        joten kokeilun ehdot eivät voi olennaisesti poike-
12770: kohtelun ulkopuolelle. Rajauksen tarkoituksena       ta toisistaan.
12771: on varmistaa, että nämä keskeiset peruspalvelut         3 §. Valtioneuvoston tehtävänä olisi asettaa
12772: ovat kaikkien kuntalaisten saatavilla nykyisin ta-   rajat vapaakuntakokeilulle. Pykälässä on määrätty
12773: voin myös kokeilun aikana.                           ne kunnan toimivaltaa rajoittavat säännökset ja
12774:                                            1986 vp. -      LA n:o 82                                        5
12775: 
12776: määräykset, joiden noudattamisesta kunta voitai-           Iisista taksoista ja maksuista paatettäessä. Myös
12777: siin kokeilun ajaksi vapauttaa. Edellytyksenä näi-         tällöin tulisi menetellä yleisperusteluissa mainit-
12778: den poikkeusten myöntämiselle olisi, että ne               tujen suuntaviivojen mukaisesti.
12779: palvelevat vapaakuntakokeilulle 1 § :ssä asetettuja           Valtioneuvosto voisi kuitenkin säännöksen 2
12780: tavoitteita. Lisäksi kunnan tulisi kokeilun aikana         momentin mukaan määrätä vapaakunnan alenta-
12781: hoitaa kaikki sille kuuluvat tehtävät.                     maan perimiään taksoja ja maksuja, mikäli siihen
12782:     Vapaakuntakokeilun aikana on kunnan saarnat            on erityistä syytä. Tällä pyritään estämään sellai-
12783: valtionosuudet ja -avustukset tarkoitus pitää enti-        nen tilanne, että vapaakuntakokeiluun osallistu-
12784: sellä tasolla. Pykälän 1 momentin 1 kohta antaisi          van kunnan asukas joutuisi kokeilun vuoksi mui-
12785: kunnalle valtionosuuksien ja -avustusten koko-             den kuntien asukkaisiin verrattuna olennaisesti
12786: naismäärän puitteissa nykyistä enemmän liikku-             huonompaan asemaan.
12787: mavaraa kunnan päättäessä niiden käytöstä. Val-               4 §. Koska kokeiluun osallistuvalla kunnalla
12788: tionosuuksien ja -avustusten käyttöä koskevien             on valtionavun käytössä laaja harkintavalta, ei
12789: selvitysten ja tilitysten yksityiskohtaisuutta voitai-     vakiintuneita valtionavun laskentaperusteita voi-
12790: siin myös vähentää.                                        da tällöin soveltaa. Kokeilutoiminta ei myöskään
12791:     Kunnat joutuvat nykyisin tekemään monia                saa aiheuttaa kunnan saaman valtionavun vähe-
12792: erillisiä sektorisuunnitelmia. Jotta kuntasuunnit-         nemistä. Tästä johtuen esitetään 5 §:ssä säädettä-
12793: telua voitaisiin tehostaa niin, että siinä voitaisiin      väksi erityinen palvelukuntia koskeva valtionavun
12794: nykyistä paremmin yhteensovittaa eri hallinnon-            laskentaperiaate. Sitä sovellettaessa kokeilun pii-
12795: alojen suunnitelmat, ehdotetaan 1 momentin 1               riin kuuluva kunta saisi valtionapua saman yh-
12796: kohdassa mahdollisuutta poiketa lakisääteisestä            teismäärän kuin silloin, jos se olisi kokeilun
12797: suunnittelusta. Kunnallishallinnon suunnitelmia            ulkopuolella. Tarkemmin valtionavusta päättäisi
12798: ei tarvitsisi myöskään alistaa valtion viranomai-          valtioneuvosto.
12799: selle, jollei se valtion muun suunnittelun tai
12800: seurannan vuoksi ole välttämätöntä.                            5 §. Pykälässä ehdotetaan kokeilu aloitettavak-
12801:     Kunnallislaissa tarkoitetut lautakunnat ja joh-        si vuoden 1987 alusta lukien, ja kokeilun kesto-
12802:  tokunnat ovat harkinnanvaraisia ja erityislaeissa         ajaksi ehdotetaan kolme vuotta.
12803:  tarkoitetut lautakunnat ja johtokunnat pakolli-              6 §. Pykälässä todetaan, että kokeilua seura-
12804:  sia. Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaisesti               taan vuosittain. Säännöksen mukaan vapaakun-
12805:  lautakuntia ja johtokuntia voitaisiin yhdistää tai        nan velvollisuutena on antaa seurantaan tarvitta-
12806:  lakkauttaa ja niiden tehtäviä siirtää niin, että          vat tiedot valtioneuvostolle. Valtioneuvosto mää-
12807:  paikalliset tarpeet voitaisiin nykyistä paremmin          räisi tarkemmin, mitä tietoja kunnan tulee antaa.
12808:  ottaa huomioon. Säännös koskisi kaikkia lauta-            Samalla määrättäisiin, missä muodossa tämä ta-
12809:  kuntia ja johtokuntia, mutta ottaen huomioon              pahtuu.
12810:  harkinnanvaraisten lautakuntien ja johtokuntien               7 §. Kuten 2 §:stä ilmenee, vapaakuntakokei-
12811:  kokoonpanon ja tehtävien joustavuuden sovellet-           luun liittyvät ehdot määritellään pääsääntöisesti
12812:  taisiin sitä ensisijaisesti lakisääteisiin lautakuntiin   sitovasti ja lopullisesti valtioneuvoston lupapää-
12813:  ja johtokuntiin. Lautakuntien ja johtokuntien             töksessä. Tällaista päätöstä tehtäessä ei kuiten-
12814:  tehtäviä olisi mahdollista siirtää myös kunnanhal-        kaan voida ennakoida kaikkia niitä ongelmia,
12815:  litukselle. Säännös ei sen sijaan antaisi mahdolli-       joita kokeilu saattaa aiheuttaa. Tämän vuoksi
12816:  suutta kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen              olisi tarpeen, että kunnalle määrättyjä ehtoja ja
12817:  tehtävien siirtämiselle.                                  rajoituksia voitaisiin muuttaa kokeilun kestäessä.
12818:     Eri laeissa on säännöksiä kunnan päätösten             Toisaalta olisi vapaakunnan voitava luottaa sii-
12819:  alistamisesta valtion viranomaisten vahvistetta-          hen, ettei valtioneuvosto kesken kokeilun tarkista
12820:  vaksi. Tärkeimpiä näistä on rakennuslaissa (3 70/         ehtoja yksipuolisesti. Näin ollen lupaehtojen
12821:   58) mainittujen kaavojen vahvistusmenettely. Py-         muutoksen tulisi perustua kunnan aloitteeseen.
12822:  kälän 1 momentin 3 kohdan mukaan vahvistus-               Tämän mukaisesti ehdotetaan 8 §:n 1 momentis-
12823:  menettelystä voitaisiin luopua. Samoin muusta             sa säädettäväksi, että valtioneuvosto voisi erityi-
12824:  kunnan toimintaa cajaittavasta ja päätösvaltaa            sistä syistä muuttaa määräämiään ehtoja ja rajoi-
12825:   kaventavasta ohjauksesta ja valvonnasta voitaisiin       tuksia edellyttäen, että kunta on tehnyt asiasta
12826:  luopua.                                                   hakemuksen. Kunnan aloiteoikeuden ohella
12827:      Pykälän 1 momentin 4 kohdasta ilmenee                 säännös merkitsee sitä, että valtioneuvostolla on
12828:   myös, että kokeiluun osallistuvilla kunnilla olisi       hakemuksen perusteella mahdollisuus vapaasti
12829:   pitkälle menevä itsenäinen harkintavalta kunnal-         harkita, onko olemassa sellaisia erityisiä syitä,
12830: 6                                       1986 vp. -     LA n:o 82
12831: 
12832: jotka antavat aiheen muuttaa aiempia lupaehto-         2. Tarkemmat säännökset ja määräykset
12833: Ja.
12834:     Koska vapaakuntakokeilussa on paljon sellaisia       Tarkemmat säännökset annettaisiin tarvittaessa
12835: tekijöitä, joiden vaikutus tulee esiin vasta käytän-   asetuksella. Tämä voisi koskea muun muassa
12836: nön kokeilutoiminnassa, tulee kunnalla halutes-        palvelukuntakokeilun seurannan järjestämistä.
12837: saan olla oikeus myös kokonaan luopua kokeilus-
12838: ta ennen määräaikaa. Pykälän 2 momentin mu-
12839: kaan tähän riittäisi kunnan yksipuolinen luopu-        3. Voimaantulo
12840: misilmoitus. Edellytyksenä olisi, että ilmoitus
12841: jätettäisiin yhdeksän kuukautta ennen luopumis-          Laki on      tarkoitettu   tulemaan    vOimaan
12842: vuoden alkua. Tällöin kokeilusta luopumisen            1.1.1987.
12843: aiheuttamat muutokset kunnan saamiin valtion-
12844: apuihin sekä muut luopumiseen liittyvät seikat         4. Säätämisjärjestys
12845: voitaisiin ottaa huomioon valtion vuotuista tulo-
12846: ja menoarviota laadittaessa.                              Laki voidaan säätää tavallisessa säätämisjärjes-
12847:     8 §. Lainkohta sisältää tavanomaisen asetuk-       tyksessä, koska kuntien itsehallintoa koskevat
12848: senantovaltuutta koskevan säännöksen.                  määräykset on säädetty lailla.
12849:     9 §. Pykälä sisältää voimaantulosäännöksen.
12850: Ennen lain voimaantuloa voitaisiin kuitenkin             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12851: ryhtyä tarpeellisiin valmistelutehtäviin, joita oli-   nioittavasti,
12852: sivat muun muassa palvelukuntien valinta ja
12853: muut valmistelevat toimenpiteet, jotta kokeilu-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
12854: toiminta voisi käynnistyä vuoden 1987 alusta.                  kiehdotuksen:
12855: 
12856: 
12857: 
12858: 
12859:                                                  Laki
12860:                                          palvelukuntakokeilusta
12861: 
12862:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12863: 
12864:                         1§                             kielelliseen tasapuolisuuteen liittyvät näkökoh-
12865:    Kunnallisen itsehallinnon ja palvelutoiminnan       dat.
12866: tehostamiseksi, kunnallisten voimavarojen käytön                               3§
12867: parantamiseksi sekä kuntalaisten tasa-arvon ja            Palvelukuntakokeilun tavoitteiden saavuttami-
12868: osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi kunnat       seksi valtioneuvosto voi myöntää palvelukunnalle
12869: voivat osallistua palvelukuntia koskevaan kokei-       luvan poiketa niistä säännöksistä ja määräyksistä,
12870: lutoimintaan siten kuin tässä laissa säädetään.        jotka koskevat:
12871:    Tämä laki ei koske koulu-, terveys- eikä sosiaa-       1) valtionosuuksien ja -avustusten käyttöä sekä
12872: litointa.                                              suunnittelua;
12873:                                                           2) kunnallisten lauta- ja johtokuntien määrää
12874:                                                        ja kokoonpanoa sekä tehtäväjakoa;
12875:                         2§                                3) kunnan päätösten alistamista valtion viran-
12876:   Tätä lakia sovelletaan niihin kuntiin, jotka         omaisten vahvistettavaksi tai hyväksyttäväksi sekä
12877: valtioneuvosto on kunnan hakemuksesta määrän-          valtion kuntiin kohdistamaa valvontaa; ja
12878: nyt kokeilutoiminnan piiriin kuuluviksi palvelu-          4) kunnallisten taksojen ja maksujen suuruu-
12879: kunniksi. Valtioneuvosto määrää samalla kunkin         den määrittelyä ja perimisvelvollisuutta.
12880: palvelukunnan osalta tarkemmat ehdot ja rajoi-            Edellä 1 momentissa tarkoitettu lupa ei saa
12881: tukset, joita kokeilutoiminnassa on noudatettava.      vähentää kansalaisten oikeuksia tai lisätä kansa-
12882:   Kokeilutoimintaan voi osallistua enintään 20         laisten velvollisuuksia eikä vaarantaa oikeus-
12883: kuntaa.                                                turvaa. Valtioneuvosto voi erityisestä syystä mää-
12884:   Palvelukuntia määrätessään valtioneuvoston on        rätä palvelukunnan alentamaan perimiään takso-
12885: otettava huomioon väestölliseen, alueelliseen ja       ja ja maksuja.
12886:                                       1986 vp. -    LA n:o 82                                            7
12887: 
12888:                        4§                           sesta erityisestä syystä muuttaa määräämiään eh-
12889:    Kokeilutoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien-    toja tai rajoituksia.
12890: sä hoitamiseksi palvelukunnalle myönnetään val-        Palvelukunnalla on oikeus luopua kokeilutoi-
12891: tionapua samassa suhteessa kuin kantokykyluoki-     minnasta ennen 6 §:ssä säädettyä päättymisaikaa.
12892: tukseltaan vastaavalle kunnalle. Valtioneuvosto     Luopuminen tulee voimaan kalenterivuoden
12893: vahvistaa tulo- ja menoarvion rajoissa vuosittain   alusta, ja siitä on ilmoitettava kirjallisesti valtio-
12894: kunkin palvelukunnan osalta asukasta kohden         neuvostolle edellisen vuoden maaliskuun lop-
12895: lasketun valtionavun määrän.                        puun mennessä.
12896: 
12897:                      5§                                                  8§
12898:   Kokeilutoiminta alkaa 1 päivänä tammikuuta          Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-
12899: 1987 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 1989.         panosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
12900: 
12901:                       6§                                                  9§
12902:    Palvelukunta on velvollinen antamaan tiedot        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
12903: kokeilun toteutumisesta vuosittain valtioneuvos-    ta 1987.
12904: tolle sen määräämällä tavalla.                        Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
12905:                                                     t~_Ytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpitei-
12906:                      7 §                            sun.
12907:   Valtioneuvosto vo1 palvelukunnan hakemuk-
12908: 
12909:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1986
12910: 
12911:         Jukka Mikkola                 Timo Laaksonen                    Lea Savolainen
12912:         Pekka Leppänen                Jussi Ranta                       Osmo Vepsäläinen
12913:         Arja Alho                     Sten Söderström                   Antti Kalliomäki
12914:         Juhani Vähäkangas             Olli Helminen                     Ulla-Leena Alppi
12915:         Jouko Skinnari                 Niilo Koskenniemi                Pertti Hietala
12916:         Heli Astala                   Jouko Tuovinen                    Ensio Laine
12917:         Saara-Maria Paakkinen          Anna-Liisa Jokinen               Kari Urpilainen
12918:         Mikko Kuoppa                  Juhani Surakka                    Matti Kautto
12919:         Jorma Rantanen                 Marjatta Stenius-Kaukonen        Mats Nyby
12920:         Arvo Kemppainen                Paavo Lipponen                   Lauha Männistö
12921:         Timo Roos                     Kimmo Sasi                        Peter Muurman
12922:         Mauno Manninen                Aarno von Bell                    Matti Maijala
12923:         Aimo Ajo                      Ulla Lehtinen                     Mikko Elo
12924:          Pirkko Ikonen                Erkki Liikanen                    Heikki Perho
12925:          Mikko Vainio                 Liisa Hilpelä                     Martti Tiuri
12926:         Eeva Turunen                   Pentti Poutaneo                  Päivi Varpasuo
12927:          Lea Sutinen                  Esko Almgren                      Anna-Kaarina Louvo
12928:         Ville Komsi                   Olavi Ronkainen                   Martti Lähdesmäki
12929:         Georg C. Ehrnrooth            Kari Rajamäki                     Aino Pohjanoksa
12930:         Tuula Paavilainen             Pirjo Rusanen                     Kerttu Törnqvist
12931:          Håkan Nordman                Anna-Liisa Piipari                Lauri Impiö
12932:         Kaarina Suonio                Jukka Vihriälä                    Liisa Kulhia
12933:          Reino Paasilinna             Timo Kietäväinen                  Sinikka Hurskainen-Leppänen
12934:         Sirkka-Liisa Anttila          Pirkko Valtonen                   Kalevi Mattila
12935:         Kaj Bärlund                   Pentti Skön                       Pekka Myllyniemi
12936:          Reino Jyrkilä                Liisa Jaakonsaari                 Vieno Eklund
12937:         Seppo Tikka                   Seppo Pelttari                    Reijo Lindroos
12938:         Jouni J. Särkijärvi           Mikko Rönnholm                    Martti Ratu
12939:          Maija Rajantie               Liisa Arranz                      Tarja Halonen
12940:          Lea Kärhä                    Sakari Knuuttila                  Helvi Koskinen
12941:          Matti Kuusio                 Tellervo Nousiainen               Pekka Starast
12942: 8                         1986 vp. -   LA n:o 82
12943: 
12944:     Gunnar Jansson              Pähr-Einar Hellström        Sampsa Aaltio
12945:     Heikki Kokko               Juhani Alaranta              Impi Muroma
12946:     Ben Zyskowicz               Ilkka Kanerva               Esko Aho
12947:     Sirpa Pietikäinen           Hannu Kemppainen            Saara Mikkola
12948:     Iiro Viinanen               Urho Pohto                  Aapo Saari
12949:                   Hannu Tenhiälä              Kalle Könkkölä
12950:                                                 1986 vp.
12951: 
12952: Lakialoite n:o 83
12953: 
12954: 
12955: 
12956: 
12957:                                    Paasilinna ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain 7 §:n muutta-
12958:                                       mtsesta
12959: 
12960: 
12961:                                            Eduskunnalle
12962: 
12963: 
12964:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12965: 
12966:    Aloitteessa ehdotetaan työntekijäin eläkelain      raha-ansiota. Nykyisen säännöksen väljyys on
12967: 7 §:n 2 momenttia muutettavaksi siten, että           johtanut siihen, että palvelurahapaikkaiset ovat
12968: palvelurahapaikkaisten työntekijäin palkkaukses-      joutuneet kiinteäpaikkaisia huonompaan ase-
12969: ta johtuva erityisasema otettaisiin nykyistä pa-      maan lain soveltamisessa. Palvelurahapaikkaisia
12970: remmin huomioon eläkkeen perusteena olevaa            koskevien epäedullisten eläkepäätösten korjaami-
12971: palkkaa laskettaessa. Tämä toteutettaisiin lisää-     seksi laki ehdotetaan säädettäväksi taannehtivak-
12972: mällä lainkohtaan määritelmä "keskimääräinen          si. Eläkepalkan korjauksen uuden lain mukaiseksi
12973: palkka''. Aloitteen mukaan palvelurahapalkkai-        saisivat aloitteen mukaan hyväkseen sellaiset pal-
12974: silla pidettäisiin lain tarkoittamana vakiintunee-    velurahapaikkaiset työntekijät, joiden eläkepää-
12975: na palkkana vähintään kolmen kuukauden työ-           tös on tehty 1.1.198 3 jälkeen.
12976: suhteen aikana ansaittua keskimääräistä palvelu-
12977: 
12978: 
12979: 
12980: 
12981:                          ALOITTEEN YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS
12982: 
12983: 1. Nykyinen tilanne                                   soveltamisohjeen. Kirjeen sivulla 4 todetaan lain
12984:                                                       edellyttämästä vakiintuneesta ansiotasosta mm.,
12985: 1.1. Lainsäädäntö ja sen soveltaminen                 että lain sanonta "niin pitkänä aikana" on
12986:                                                       tulkittava tapauskohtaisesti siten, että mm. työ-
12987:    Työeläkelain 7 §:n 2 momentissa määrätään          suhteen kesto ja ammatti- ja toimiala otetaan
12988: muun muassa, että jos työntekijän ilmoituksen         huomioon lakia sovellettaessa.
12989: johdosta tulee selvitetyksi, että eläkkeen perus-
12990: teena oleva palkka työntekijän tai edunjättäjän       1.2. Käytännön tapaus
12991: viimeisessä lain alaisessa työsuhteessa on poik-
12992: keuksellisesta syystä alhaisempi kuin hänen 9 §:n     1. 2 .1. Tapahtumat
12993: mukaisesti tarkistettu palkkansa (indeksitarkistus)      Käytännössä työeläkelain 7 §:n 2 momentin
12994: samassa työsuhteessa ennen tällaisen syyn ilmaan-     soveltaminen ei ole toiminut tyydyttävästi. Tätä
12995: tumista niin pitkänä aikana, että suurempaa           osoittaa vakuutusoikeudesta 24.10.1985 tullut
12996: palkkaa voitiin pitää vakiintuneena, ja jos tällä     päätös, joka koski palvelurahapaikkaisen tarjoili-
12997: seikalla on olennainen vaikutus eläketurvaan,         jan vakiintunutta ansiotasoa. Eläkevakuutusyhtiö
12998: pidetään eläkkeen perusteena olevana palkkana         oli myöntänyt tarjoilijalle täyden työkyvyttömyys-
12999: sitä keskimääräistä työansiota, joka hänellä olisi    eläkkeen, mutta eläkkeen perusteena olevaa vuo-
13000: ollut, jollei mainittua syytä olisi esiintynyt.       sityöansiota laskettaessa ei tarjoilijan pyynnöstä
13001:    Lainkohdan soveltamisesta on Eläketurvakes-        huolimatta sovellettu 7 §:n 2 momentin poik-
13002: kus yleiskirjeessään 21.1.1983 (5/83) antanut         keuksellista laskusääntöä. Tarjoilijan palveluraha-
13003: 260688G
13004: 2                                       1986 vp. -     LA n:o 83
13005: 
13006: na saama ansio oli työkyvyttömyyttä edeltävinä         kiessaan viittasi työeläkelain 7 §:n 2 momentin
13007: vuosina poikkeuksellisista syistä jäänyt alhaiseksi,   säännökseen vaatien säännöksen soveltamista
13008: mutta eläkelaitos ei ottanut näitä syitä (sairaus,     eläkkeen perusteena olevaa palkkaa laskettaessa.
13009: tapaturmat) huomioon. Tämän seurauksena tar-           Tarjoilija katsoi, että hänen vuonna 1980 ansait-
13010: joilijan saama eläke jäi alle puoleen siitä, mitä      semansa palkka oli vakiintunut, koska vuosina
13011: hänen palvelurahalla saamansa ansio olisi edellyt-     1981 ja 1982 keskimääräisenä päiväpalkkana saa-
13012: tänyt. Kysymys on nimenomaisesti palkkaustavan         tu palveluraha-ansio jopa ylitti vuonna 1980
13013: aiheuttamasta ongelmasta, sillä mikäli tarjoilija      ansaitun palvelurahapalkan. Eläkevakuutusyhtiö
13014: olisi ollut kiinteäpaikkainen ei tällaista epäoikeu-   ei kuitenkaan päätöksessään soveltanut 7 §:n 2
13015: denmukaisuutta todennäköisesti olisi päässyt ta-       momentin laskentasäännöstä vaan laski tarjoilijan
13016: pahtumaan.                                             eläkepalkan ikään kuin sairauksia ja tapaturmia
13017:    Edellä mainittu palvelurahapalkalla työsken-        ei olisi ollutkaan. Tämän laskutavan mukaan
13018: nellyt tarjoilija aloitti työsuhteensa helsinkiläi-    tarjoilijan eläkepalkaksi tuli vain 2 819,23 mark-
13019: seen ravintolaan 28.7 .1980. Työpaikan vaihtami-       kaa kuukaudessa, vaikka vuoden 1980 ansiot
13020: seen hän oli pakotettu, koska hänet oli kuusi          olisivat edellyttäneet ainakin kaksinkertaista elä-
13021: vuotta työskenneltyään luottamusmiehenä laitto-        kepalkkaa. Tarjoilija valitti päätöksestä eläkelau-
13022: masti irtisanottu raumalaisesta ravintolasta. Irti-    takunnalle vaatien, että eläkkeen perustana ole-
13023: sanomisen laittomuudesta on olemassa oikeuden          vaa vuosityöansiota laskettessa otetaan huomioon
13024: päätös.                                                palkan alhaisuuteen vuosina 1981 ja 1982 vaikut-
13025:    Työsuhteen alkamisen jälkeen tarjoilija työs-       taneet poikkeukselliset syyt ja että eläkepalkkana
13026: kenteli normaalisti koko loppuvuoden 1980. Tä-         oli pidettävä ennen poikkeuksellisten syiden al-
13027: män viiden kuukauden aikana hän oli sairaslo-          kamista saatua ansiota.
13028: malla vain viitenä työpäivänä. Työpäiviä kertyi           Eläkelautakunta ei kuitenkaan muuttanut va-
13029: vuoden loppuun mennessä 91 ja niiden aikana            kuutusyhtiön päätöstä. Päätöksessä tosin todet-
13030: tarjoilija    ansaitsi    palvelurahana     yhteensä   tiin, että tarjoilijan eläkkeen perusteena oleva
13031: 25 842,86 markkaa, jolloin keskimääräiseksi päi-       palkka oli vuosina 1981 ja 1982 ollut sairauden
13032: väansioksi tuli 284 markkaa. Vuonna 1981 tarjoi-       vuoksi alhaisempi kuin samassa työsuhteessa
13033: lija jatkoi normaalisti työntekoaan, kunnes tapa-      vuonna 1980 saatu palkka, mutta siitä huolimat-
13034: turmainen loukkaantuminen 15. 3. 1981 pakotti          ta valitus hylättiin. Eläkelautakunta katsoi, että
13035: hänet jäämään sairaslomalle koko loppuvuodeksi.        tarjoilijan vuonna 1980 saamaa ansiota ei voitu
13036: Ennen loukkaantumistaan tarjoilija oli ehtinyt         pitää vakiintuneena, koska työsuhde oli silloin
13037: ansaita palvelurahapalkalla vuonna 1981 8 3 työ-       kestänyt vasta viisi kuukautta.
13038: päivänä yhteensä 27 063,51 markkaa, jolloin kes-          Tarjoilija jatkoi valitustaan vakuutusoikeuteen,
13039: kimääräiseksi päiväpalkaksi tuli 326 markkaa.          joka hylkäsi valituksen samalla perusteella kuin
13040: Loukkaantumisen aiheuttama sairasloma jatkui           eläkelautakuntakin. Vakuutusoikeusbao ei kat-
13041: vuoden 1982 puolelle ja tarjoilija palasi työhön       sonut viiden kuukauden työsuhdetta vuonna
13042: 22.3.1982. Tämän jälkeen tarjoilija työskenteli        1980 riittävän pitkäksi, jotta palvelurahana saatu
13043: normaalisti 20.9.1982 saakka, jolloin leikkaus         ansio olisi työeläkelain 7 §: n 2 momentin tarkoit-
13044: pakotti hänet jäämään uudelleen sairaslomalle.         tamalla tavalla vakiintunut. Tähän lopputulok-
13045: Toivuttuaan leikkauksesta tarjoilija loukkaantui       seen vakuutusoikeus siis päätyi huolimatta siitä,
13046: toisen kerran tapaturmaisesti ja tämän seuraukse-      että tarjoilijan vuosina 1981 ja 1982 palveluraha-
13047: na hän joutui hakeutumaan työkyvyttömyyseläk-          na saarnat keskimääräiset päiväansiot samassa
13048: keelle. Vuonna 1982 tarjoilija oli ansainnut pal-      ravintolassa olivat korkeammat kuin vuonna 1980
13049: velurahapalkkana       96    työpäivänä     yhteensä   saatu ansio. Kun vakuutusoikeuden päätöksestä
13050: 29 793,97 markkaa, jolloin keskimääräiseksi päi-       ei enää voinut valittaa, jäi tarjoilijan eläkkeen
13051: väpalkaksi tuli 310 markkaa.                           perusteena oleva palkka määrältään vajaaksi puo-
13052:                                                        leksi siitä, mitä hänen palvelurahana saamansa
13053:                                                        ansio olisi edellyttänyt.
13054: 1. 2. 2. Eläkkeen määrää koskeva erimielisyys
13055: 
13056:   Edellä selostetusta voidaan todeta, että tarjoili-   1. 3. Eduskunnassa tehty kirjallinen kysymys
13057: ja oli suurimman osan vuosista 1981 ja 1982
13058: sairauden tai tapaturman vuoksi poissa työstä.           Vakuutusoikeuden päätöksen jälkeen eduskun-
13059: Tämän vuoksi hän työkyvyttömyyseläkettä ha-            nassa tehtiin kirjallinen kysymys asian johdosta
13060:                                         1986 vp. -     LA n:o 83
13061: 
13062: (KK n:o 458/1985 vp.). Hallitukselta tiedustel-        hyen ajan perusteella, mutta kysymvkscn pnu'-
13063: tiin, oliko se tietoinen siitä, että työeläkelain      teluissa tarkoitetussa tapauksessa tarjoi 1ija n .rnl-
13064: 7 §:n 2 momentin nykyisen tulkinnan mukaan             matti ja palkanmaksutapa, palvelurahap;tlkk.r_
13065: työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvan työntekijän          eivät olleet puoltaneet aikaisemman h-lnch k11t1
13066: eläke voi jäädä kymmeniäkin prosentteja nor-           työsuhdejakson ansiotason vakiintuneisu u t Lt
13067: maalia eläketasoa heikommaksi sellaisessa ta-
13068: pauksessa, että työntekijä on - vaihdettuaan
13069: työpaikkaa joitakin kuukausia sitä ennen - elä-        2. Uudistusehdotus
13070: kepalkan määräytymisvuosina ollut pitempiä jak-
13071: soja poissa työstään esim. sairauden tai tapatur-         Ministerin vastaus osoittaa, että epiikohdan
13072: man johdosta työsuhteen jatkuessa, ja jos on,          korjaamiseksi on ryhdyttävä kiireellisiin lam<i:r-
13073: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä tä-        däntötoimiin. Palvelurahapaikkaiset eiviit ';u
13074: män epäkohdan poistamiseksi.                           joutua kiinteäpaikkaisia huonompaan asemaan
13075:      Helmikuun 10 päivänä 1986 antamassaan vas-        työeläkelain 7 §:n 2 momenttia sovellewrc"a
13076: tauksessa ministeri Matti Puhakka totesi mm:           Lakia olisi muutettava siten, että palvclurah;r-
13077:  '' Eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista        palkkaisiin kohdistuvia epäedullisia ja epäoikeu-
13078: koskeva säännös on sanamuodoltaan väljä eikä           denmukaisia päätöksiä ei tulevaisuudessa en:i:i
13079: sen soveltamisedellytysten täsmällistä sisältöä ole    tehdä. Samalla on huolehdittava siitä, ett:L jo
13080: määritelty. Tämä on kuitenkin tarkoituksenmu-          tehdyt epäoikeudenmukaiset päätökset voidaan
13081: kaista mahdollisimman joustavan soveltamiskäy-         jälkikäteen oikaista.
13082: tännön aikaansaamiseksi. Säännöksen soveltami-            Aloitteessa ehdotetaan työeläkelain 7 §: n 2
13083: nen edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa,         momentin sanamuotoa muutettavaksi siten, euii
13084: jolloin laissa määritellyt edellytykset otetaan huo-   lakiin lisätään sana "keskimääräinen" palvelura-
13085: mioon kokonaisuutena. Myös eläkkeensaajien             hapalkan ottamiseksi lakia sovellettaessa nykyistii
13086: kannalta näin saavutetaan oikeudenmukainen             paremmin huomioon. Vakiintuneena palkkana
13087: lopputulos. Toisaalta ei liene edes mahdollista        pidettäisiin ehdotuksen mukaan palvelurahapaik-
13088:  säännellä tyhjentävästi poikkeuksellisissa tilan-     kaisten kohdalla vähintään kolmen kuukauden
13089:  teissa käytännössä esiintulevia kysymyksiä."          aikana ennen poikkeuksellisen syyn ilmaantumis-
13090:      Vastauksessa todettiin edelleen, että käytän-     ta ansaittua keskimääräistä palveluraha-ansiota_
13091:  nössä lain sanamuotoa ''niin pitkänä aikana'' on      Eräät eläkevakuutusyhtiöt ovat jo nykyisen lain-
13092:  tulkittu ottaen huomioon työsuhteen kesto ja          säädännön aikana tulkinneet työeläkelain 7 §: n 2
13093:  ammatti- tai toimiala. Suuremman palkan va-           momenttia sillä tavoin, joten kysymys on ennen
13094: kiintumisen toteaminen ei ollut tuottanut vai-         kaikkea käytännön yhtenäistämisestä.
13095:  keuksia työsuhteen jatkuttua suhteellisen pitkään        Ennen lain voimaantuloa tehtyjen päätösten
13096:  ja poikkeuksellisen syyn ilmaannuttua lähellä         oikaisemiseksi lain voimaantuloa ehdotetaan
13097:  eläketapahtumaa. Eläkepalkan harkinnanvaraista        taannehtivaksi; 1.1.1983 jälkeen tehdyt elä-
13098:  tarkistamista oli vastauksen mukaan myös sovel-       kepäätökset tulisivat asianomaisen ilmoituksesta
13099:  lettu lyhyisiin työsuhteisiin, jolloin työsuhteen     uudelleen käsittelyyn, mikäli eläkkeensaaja on
13100:  kestolle ei ollut voitu asettaa niin suurta painoa.   ollut palvelurahapaikkainen ja hän tekee oikaisu-
13101:  Kiinteäpaikkaisessa työsuhteessa vakiintunut an-      vaatimuksen eläkelaitokselle puolen vuoden ku-
13102:  siotaso oli mahdollista päätellä jo hyvinkin ly-      luessa lain voimaantulosta.
13103: 
13104: 
13105: 
13106: 
13107:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
13108: 
13109:    7 §. Työeläkelain 7 §:n 2 momenttia ehdote-         vakiintunut ansio voidaan laskea vähintään kol-
13110: taan täydennettäväksi siten, että lainkohdassa         men kuukauden keskimääräisestä palveluraha-
13111: määrätään keskimääräisestä, vakiintuneeksi kat-        ansiosta.
13112: sottavasta palkasta työssäoloajalta samassa työsuh-       Lain voimaantuloa koskeva säännös olisi aloit-
13113: teessa. Tämän lisäksi lainkohtaan lisättäisiin eri-    teen mukaan sellainen, että vuoden 1983 alun
13114: tyisesti palvelurahapaikkaisia työntekijöitä koske-    jälkeen tehdyt palvelurahapalkkaisille työnteki-
13115: va säännös, jonka mukaan palvelurahapaikkaisilla       jöille epäedulliset päätökset voitaisiin korjata uu-
13116: 4                                       1986 vp. -    LA n:o 83
13117: 
13118: den lain mukaisiksi. Eläkkeensaajan tulisi kuiten-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13119: kin puolen vuoden kuluessa lain voimaantulosta               kiehdotuksen:
13120: tehdä oikaisuvaatimus eläkelaitokselle.
13121:    Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13122: nioittavasti,
13123: 
13124:                                                 Laki
13125:                               työntekijäin eläkelain 7 §:n muuttamisesta
13126: 
13127:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin
13128: eläkelain 7 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 24 päivänä elokuuta 1984 annetussa laissa (607 /84),
13129: näin kuuluvaksi:
13130:                         7§
13131:                                                       kijä tai edunjättäjä ei ole saanut työttömyysturva-
13132:     Jos työntekijän tai edunsaajan ilmoituksen joh-   lain (602/84) mukaista ansioon suhteutettua päi-
13133: dosta tulee selvitetyksi, että eläkkeen perusteena    värahaa. Jos tulee selvitetyksi, että eläkkeen pe-
13134: oleva palkka työntekijän tai edunjättäjän viimei-     rusteena oleva palkka poikkeuksellisesta syystä on
13135: sessä tämän lain alaisessa työsuhteessa on poik-      vastaavalla tavalla korkeampi kuin edellä mainit-
13136: keuksellisesta syystä ollut alhaisempi kuin hänen     tu vakiintunut työansio, voidaan eläkkeen perus-
13137: 9 §:n mukaisesti tarkistettu keskimääräinen, va-      teena olevaa palkkaa samalla tavoin alentaa. Sen
13138: kiintuneeksi katsottava palkkansa työssäoloajalta     estämättä, mitä 2 §:n 3 ja 4 momentissa on
13139: samassa työsuhteessa, ja jos tällä seikalla on        säädetty työsuhteen päättymisestä työajassa ta-
13140: olennainen vaikutus eläketurvaan, pidetään eläk-      pahtuneen muutoksen johdosta, katsotaan sano-
13141: keen perusteena olevana palkkana sitä keskimää-       tun työsuhteen jatkuneen yhdenjaksoisena tätä
13142: räistä työansiota, joka hänellä olisi ollut, jollei   momenttia sovellettaessa.
13143: mainittua syytä olisi esiintynyt. Palvelurahapaik-
13144: kaisilla työntekijöillä on vakiintuneeksi katsotta-
13145: vana palkkana pidettävä vähintään kolmen kuu-            Tämä laki tulee voimaan       pä1vana
13146: kauden työsuhteen aikana ennen poikkeukselli-         kuuta 198 . Mikäli työntekijä tai edunjättäjä on
13147: sen syyn ilmaantumista ansaittua keskimääräistä       ollut palvelurahapaikkainen työntekijä, oikais-
13148: palveluraha-ansiota. Sama on laki myös muiden         taan 1.1.1983 jälkeen tehdyt eläkepäätökset uu-
13149: tämän lain alaisten työsuhteiden osalta, jos ne       den lain mukaisiksi, mikäli eläkkeensaaja puolen
13150: ovat päättyneet eläketapahtumaa lähinnä edeltä-       vuoden kuluessa lain voimaantulosta tekee oikai-
13151: neiden 360 sellaisen päivän aikana, joilta työnte-    suvaatimuksen eläkelaitokselle.
13152: 
13153:        Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1986
13154: 
13155:            Reino Paasilinna              Jukka Mikkola                   Liisa Jaakonsaari
13156:            Vieno Eklund                  Tarja Halonen                    Mats Nyby
13157:            Kari Urpilainen               Kaj Bärlund                     Arja Alho
13158:            Pekka Starast                 Inger Hirvelä                   Martti Ratu
13159:            Risto Ahonen                  Juhani Surakka                  Seppo Pelttari
13160:            Esko Almgren                  Kalle Könkkölä                  Kati Peltola
13161:            Pentti Lahti-Nuuttila         Kari Rajamäki                   Jussi Ranta
13162:            Timo Roos                     Jorma Rantanen                  Tapio Holvitie
13163:            Erkki Moisander               Ole Wasz-Höckert                Håkan Nordman
13164:            Liisa Kulhia                  Pentti Skön                      Georg C. Ehrnrooth
13165:            Sirpa Pietikäinen             Marja-Liisa Löyttyjärvi         Osmo Vepsäläinen
13166:            Matti Kautto                  Esko-Juhani Tennilä             Lauha Männistö
13167:            Lea Savolainen                Timo Laaksonen                  Pirkko Turpeinen
13168:            Sakari Knuuttila              Saara-Maria Paakkinen            Niilo Koskenniemi
13169:            Ensio Laine                   Ulla-Leena Alppi                Marjatta Stenius-Kaukonen
13170:            Pekka Leppänen                Kerttu Törnqvist                Antti Kalliomäki
13171:            Tytti lsohookana-Asunmaa      Heikki Kokko                    Toivo T. Pohjala
13172:                                          Olli Helminen
13173:                                                  1986 vp.
13174: 
13175: Lakialoite n:o 84
13176: 
13177: 
13178: 
13179: 
13180:                                     Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 3 §:n
13181:                                        muuttamisesta
13182: 
13183: 
13184:                                             Eduskunnalle
13185: 
13186: 
13187: 
13188: 
13189:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13190: 
13191:   Aloitteessa ehdotetaan kirjattavaksi hallitus-        seen kehitykseen ydinaseettomien vyöhykkeiden
13192: muotoon Suomen pysyminen ydinaseettomana                aikaansaamiseksi.
13193: kaikissa olosuhteissa. Ehdotus liittyy kansainväli-
13194: 
13195: 
13196: 
13197: 
13198:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
13199: 
13200:    Keskustelua ydinaseettomasta Pohjolasta häi-         ettei sillä ole sen kaltaisia sopimuksia, jotka
13201: ritsee taustalla kummitteleva ajatus sotaan varus-      toisivat sen alueelle missään olosuhteissa vieraan
13202: tautumisesta. Vaihtoehtoina nähdään vain joko           valtion ydinaseita.
13203: ydinaseet tai sitten tavalliset ns. konventionaali-        Suomen ja Natoon kuuluvien Pohjoismaiden
13204: set aseet. Pohjolan turvallisuutta ei niinkään          tilanne on sikäli keskenään samanlainen, että
13205: etsitä aseidenriisunnasta ja rauhaan valmistautu-       niiden solmimat sopimukset mahdollistavat peri-
13206: misesta.                                                aatteessa ydinaseiden sijoittamisen kyseisten val-
13207:    Pohjolan kansojen keskuudessa on viime vuosi-        tioiden alueelle kriisin aikana.
13208: na toiminut voimakas rauhanliike. Pohjoismais-
13209: ten kansanedustajien ja ministerien valmius te-            Suomen osalta on kysymys Neuvostoliiton
13210: koihin ei ole ollut samalla tasolla.                    kanssa solmitusta ystävyys-, yhteistyö- ja avunan-
13211:    Yhteinen tahto näyttää olevan: ydinaseeton           tosopimuksesta, joka ei nimenomaisesti sulje pois
13212: Pohjola - kyllä. Mutta erimielisyydet nousevat          vieraiden ydinaseiden sijoittamista Suomen alu-
13213: esiin kysyttäessä: kuinka laajana? Jotkut ovat          eelle. Ydinaseiden sijoittaminen tänne saattaisi
13214: valmiita suppeaan malliin; toiset taas haluavat         tulla kysymykseen 1 artiklassa tarkoitetun Neu-
13215: kytkeä vyöhykkeen laajempiin eurooppalaisiin            vostoliiton Suomelle antaman avun yhtenä muo-
13216: turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin. Tätä taas        tona. Pariisin rauhansopimuskin kieltää vain
13217: eräät vastustavat, koska heidän mielestään se           Suomen omat ydinaseet.
13218: kytkisi Pohjolan suurvaltapoliittisiin kiemuroi-           Suomen ydinaseettomuus perustuu tällä het-
13219: hin.                                                    kellä valtion päämiehen antamaan ilmoitukseen
13220:    Pohjoismaissa ei tällä hetkellä ilmeisesti ole       sekä laajaan poliittisten päättäjien ja kansalaisten
13221: ydinaseita (Islannissa sijaitsevista amerikkalaisista   ilmaisemaan tahtoon. Ei vielä mihinkään muu-
13222: vatustuksista ei ole täyttä varmuutta). Toisaalta ei    hun. Hallituksen antamassa esityksessä ydinener-
13223: ole olemassa sopimuksia, jotka kieltäisivät ydin-       gialaiksi on maininta ydinräjähteiden olemassa-
13224: aseiden sijoittamisen kriisitilanteissa niiden alu-     olokiellosta Suomen alueella. Lain käsittely on
13225: eelle. Ruotsi on siinä suhteessa erikoisasemassa,       kesken.
13226: 260689H
13227: 2                                          1986 vp. -      LA n:o 84
13228: 
13229:    "Ydinaseeton Pohjola" -prosessi vo1s1 nyt jat-          piteillä oman ydinaseettomuutensa vahvistami-
13230: kua kahdella eri suunnalla. Toisaalta yhteisillä           seksi. Tässä aloitteessa ehdotetaankin vuodelta
13231: Pohjoismaiden välisillä keskusteluilla ja valmiste-        1919 olevan Suomen Hallitusmuodon maan alu-
13232: lutyöllä, toisaalta yksittäisillä kansallisilla toimilla   eellista koskemattomuutta säätelevään 3 §:ään
13233: esimerkiksi siten, että eri maissa tehtäisiin perus-       uutta 2 momenttia, jolla valtioelimiä sitovalla
13234: tuslakeihin määräys ydinaseettomuudesta. Nämä              tavalla vahvistettaisiin Suomen pysyminen ydin-
13235: lähestymistavat eivät ole ristiriidassa toistensa          aseettomana niin rauhan kuin sodankin aikana.
13236: kanssa.
13237:    Kuten edellä mainituista perusteluista ilme-              Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13238: nee, on tämän aloitteen lähtökohtana käsitys,
13239: jonka mukaan sopimusjärjestelyjä voidaan edistää                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13240: eri Pohjoismaiden erikseen suorittamilla toimen-                  kiehdotuksen:
13241: 
13242: 
13243: 
13244: 
13245:                                                      Laki
13246:                                Suomen Hallitusmuodon 3 §:n muuttamisesta
13247: 
13248:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä säädetyllä tavalla,
13249: lisätään Suomen Hallitusmuodon 3 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
13250: 
13251:                           3§
13252:                                                              Tämä laki tulee vo1maan        päivänä
13253:    Suomen valtakunnan alueelle ei saa tuoda,               kuuta 198 .
13254: siellä valmistaa tai säilyttää eikä sen kautta kul-
13255: jettaa ydinaseita, ei liioin sotilaslaitteita tai ase-
13256: mia ydinaseita varten.
13257: 
13258: 
13259: 
13260:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1986
13261: 
13262:                        Kalle Könkkölä                              Inger Hirvelä
13263:                        Ville Komsi                                 Kati Peltola
13264:                                                 Ulla Lehtinen
13265:                                          1986 rd. -    LM nr 84                                          3
13266: 
13267: Lagmotion nr 84
13268: 
13269: 
13270: 
13271: 
13272:                                    Könkkölä m.fl.: Förslag tilllag om ändring av 3 § Regeringsformen
13273:                                      för Finland
13274: 
13275: 
13276:                                            Tili Riksdagen
13277: 
13278: 
13279: 
13280:                             MOTIONENS HUVUDSAKLIGA INNEHÅLL
13281: 
13282:   I motionen föreslås ett stadgande i regerings-       tili de internationella strävandena att åstadkom-
13283: formen om att Finland under alla förhållanden          ma kärnvapenfria zoner.
13284: skall förbli kärnvapenfritt. Förslaget ansluter sig
13285: 
13286: 
13287: 
13288: 
13289:                                      MOTIONENS MOTIVERING
13290: 
13291:     Den i bakgrunden spökande upprustningstan-         deras områden under en krissituation. Sverige
13292: ken har stört diskussionen om ett kärnvapenfritt       intar i det avseendet en särställning att landet
13293: Norden. De enda alternativen anses vara an-            inte har sådana avtal som under några som helst
13294: tingen kärnvapen eller vanliga, s.k. konventio-        förhållanden kunde leda tili att en främmande
13295: nella vapen. Man försöker inte garantera säkerhe-      stats kärnvapen förläggs tili dess territorium.
13296: ten i Norden genom att nedrusta och bereda sig             Situationen för Finland och de tili Nato an-
13297: på fred.                                               slutna nordiska länderna är såtillvida likartad att
13298:     Under de senaste åren har en kraftig fredsrörel-   de fördrag dessa Iänder har ingått i princip gör
13299: se vuxit fram bland Nordens folk. De nordiska          det möjligt att under en kris förlägga kärnvapen
13300: riksdagsmännens och ministrarnas beredvillighet        tili deras territorier.
13301: att vidta åtgärder har inte legat på samma nivå.           För Finlands vidkommande är det fråga om
13302:    Det förefaller som om alla vill detsamma: Ja        den med Sovjetunionen ingångna vänskaps-,
13303: tili ett kärnvapenfritt Norden. Men meningsskilj-      samarbets- och biståndspakten, som inte uttryck-
13304: aktigheterna träder i förgrunden när man frågar        ligen utesluter möjligheten att förlägga främ-
13305: sig i viiken omfattning? En del är benägna att         mande kärnvapen tili finskt territorium. Kärnva-
13306: omfatta en snäv modell; andra igen önskar              pen kan förläggas tili vårt land såsom en form av
13307: koppla samman zonen med mera vittgående                det bistånd Sovjetunionen skall ge Finland enligt
13308: säkerhetspolitiska avgöranden i Europa. En del         artikel 1. Fredsfördraget i Paris förbjuder endast
13309: motsätter sig denna tanke eftersom detta enligt        Finland att ha kärnvapen.
13310: deras åsikt skulle koppla Norden tili de stor-            Finlands kärnvapenfrihet bygger i detta nu på
13311: maktspolitiska konstellationerna.                      statsöverhuvudets deklaration samt på de politis-
13312:     I de nordiska länderna finns det uppenbarli-       ka beslutsfattarnas och medborgarnas samstäm-
13313: gen inte i detta nu några kärnvapen (full visshet      miga opinionsyttringar. Men inte ännu på något
13314: föreligger inte beträffande de amerikanska             annat. Regeringens proposition med förslag tili
13315: förläggningarna i Island). Å andra sidan finns         kärnenergilag innehåller ett stadgande om
13316: det inga avtal som skulle förbjuda kärnvapen på        förbud att förvara kärnladdningar på Finlands
13317: 260689H
13318: 4                                      1986 rd. -    LM nr 84
13319: 
13320: territorium. Behandlingen av lagförslaget är inte    avtalsarrangemangen kan främjas genom separata
13321: ännu slutförd.                                       åtgärder i de nordiska länderna för att stärka den
13322:    Processen "Ett kärnvapenfritt Norden" kunde       egna kärnvapenfriheten. 1 denna motion föreslås
13323: nu fortsätta på två olika håll. Å epa sidan genom    att i 3 § Regeringsformen för Finland av år 1919,
13324: gemensamma diskussioner och gemensamt be-            som gäller landets territoriella integritet, skall tas
13325: redningsarbete mellan de nordiska länderna, å        in ett nytt 2 mom. där det på ett för statsorganen
13326: andra sidan genom enstaka åtgärder från med-         bindande sätt skall fastställas att Finland förblir
13327: borgarnas sida, till exempel så att ett stadgande    kärnvapenfritt i såväl krig som fred.
13328: om kärnvapenfrihet tas in i ländernas grundla-
13329: gar. Dessa sätt att närma sig problemen står inte      Med stöd av det ovan anförda föreslår v1
13330: i strid med varandra.
13331:    Såsom motiveringen ovan ger vid handen ut-                   att Rtksdagen måtte godkänna följande
13332: går denna motion från den uppfattningen att                  lagförslag:
13333: 
13334: 
13335: 
13336: 
13337:                                                 Lag
13338:                          om ändring av 3 § Regeringsformen för Finland
13339: 
13340:   1 enlighet med Riksdagens beslut, tillkommet på det sätt som 67 § riksdagsordningen föreskriver,
13341: fogas till 3 § Regeringsformen för Finland ett nytt sålydande 2 moment:
13342: 
13343:                         3§                           rikets område transporteras kärnvapen, ej heller
13344: -   - - - - -                - - - - - -             militär utrustning eller stationer för kärnvapen.
13345:   Till Finlands rikes område får inte införas, ej
13346: heller får där tillverkas eller förvaras eller via     Denna lag träder i kraft den                  198 .
13347: 
13348: 
13349: 
13350:     Helsingfors den 10 juni 1986
13351: 
13352:                      Kalle Könkkölä                            Inger Hirvelä
13353:                      Ville Komsi                               Kati Peltola
13354:                                             Ulla Lehtinen
13355:                                                1986 vp.
13356: 
13357: Lakialoite n:o 85
13358: 
13359: 
13360: 
13361: 
13362:                                   Lehtinen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 5 §:n muuttami-
13363:                                     sesta
13364: 
13365: 
13366:                                           Eduskunnalle
13367: 
13368:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13369: 
13370:   Lakialaitteessa ehdotetaan, että sairausvakuu-     vaamista kokonaisuudessaan vanhemmille valtion
13371: tuslakiin lisätään säännös, joka koskee keskoslas-   varoista.
13372: ten sairaalahoidosta aiheutuvien maksujen kor-
13373: 
13374: 
13375: 
13376:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
13377: 
13378:    Keskosiasten huolto ja hoito sairaalassa tulee    olot työpaikalta. Vaikeasta tilanteesta tällaiset
13379: erittäin kalliiksi. Koska keskoslasten vanhemmat     perheet eivät yleensä selviydy ilman yhteiskun-
13380: ovat useimmiten nuoria ja taloudellisesti epäva-     nan tukea.
13381: kaita ja koska keskoslapsia syntyy usein samaan        Edelliseen viitaten ehdotamme,
13382: perheeseen monia, joutuvat ko. perheet useim-
13383: miten kestämättömään tilanteeseen. Tilannetta                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13384: pahentavat vielä vanhempien pakolliset poissa-              kiehdotuksen:
13385: 
13386: 
13387: 
13388:                                               Laki
13389:                              sairausvakuutuslain 5 §:n muuttamisesta
13390: 
13391:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain
13392: (364/63) 5 §:ään uusi näin kuuluva 5 momentti:
13393: 
13394:                       5 §
13395:                                                        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
13396:   Keskosiasten   sairaalahoidosta aiheutuneet        kuuta 1986.
13397: maksut korvataan kokonaisuudessaan lasten van-
13398: hemmille valtion varoista.
13399: 
13400: 
13401: 
13402:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1986
13403: 
13404:                      Ulla Lehtinen                            Helvi Koskinen
13405: 
13406: 
13407: 
13408: 
13409: 260690)
13410:                                                    1986 vp.
13411: 
13412: Lakialoite n:o 86
13413: 
13414: 
13415: 
13416: 
13417:                                      Alatanta ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
13418:                                         sesta
13419: 
13420: 
13421:                                                 Eduskunnalle
13422: 
13423:                                 ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13424: 
13425:    Aloitteessa ehdotetaan, että tulo- ja varalli-        si aloitteessa esitetään, että eläkkeitä varten luo-
13426: suusverolakia muutettaisiin siten, että eläketulo-       taisiin erillinen tulontasaussäännöstö, jolla välte-
13427: vähennys voidaan myöntää kaikilta niiltä vuosil-         tään verotuksen kiristyminen ja toimeentulon
13428: ta, jolloin eläke olisi normaalisti maksettu. Lisäk-     vaaran tuminen.
13429: 
13430: 
13431: 
13432: 
13433:                                                  PERUSTELUT
13434: 
13435:    Tuloa verotetaan tulon saamisvuonna. Sama             valtuutettujen toimintakertomuksesta vuodelta
13436: koskee esimerkiksi takautuvasti maksettavia eläk-        1984 antamassaan mietinnössä n:o 2186 kiinnit-
13437: keitä. Valtionveron osalta tällaisen tulon verotus-      tänyt huomiota edellä mainittuihin kansaneläk-
13438: ta lievennetään tulontasauksella. Tulontasaus so-        keiden verotuksen ongelmiin. Sosiaalivalio-
13439: pii kuitenkin huonosti takautuvasti maksettaviin         kunnan mielestä verotussäännöksiä tulisi kehittää
13440: eläkkeisiin tulontasaussäännöksessä olevien rajoi-       siten, että toisaalta kansalaisten yhdenvertaisuus
13441: tusten vuoksi.                                           säilyy, ja toisaalta siten, ettei takautuva eläkkei-
13442:    Maksettaessa eläkkeitä takautuvasti verovuotta        den maksaminen tai eläkejärjestelmän muutok-
13443: aikaisemmilta vuosilta ei myöskään eläketulovä-          sista johtuva kuittaustilanne aiheuta kansanelä-
13444: hennystä voida tehdä, koska eläketulovähennys            kettä saavan toimeentulon vaarantumista tai ve-
13445: myönnetään verovuosikohtaisesti. Näin ollen elä-         rotuksen kiristymistä. Edelleen sosiaalivalio-
13446: ketulovähennys menetetään paitsi takautuvien             kunnan mielestä on tutkittava mahdollisuuksia
13447: eläkkeiden osalta myös takautuvan eläkkeen saa-          luoda verotettavia eläkkeitä ja sosiaaliturvaetuuk-
13448: misvuoden eläkkeen osalta. Menettely johtaa              sia koskeva erillinen tulontasaussäännöstö, jolla
13449: näistä syistä eläkkeensaajien kohdalla normaalia         vältetään verotuksen kiristyminen ja toimeentu-
13450: ankarampaan verotukseen.                                 lon vaarantuminen, ja ryhdyttävä tarpeellisiin
13451:    Eläkeläisiä ei saisi asettaa verotuksellisesti epä-   lainsäädäntötoimenpiteisiin.
13452: edulliseen ja muihin kansalaisiin nähden eriar-             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13453: voiseen asemaan vain sen vuoksi, että eläkkeen
13454: maksatus on viivästynyt muun muassa eläkepää-                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13455: töksen viivästymisen vuoksi.                                    kiehdotuksen:
13456:    Sosiaalivaliokunta on Kansaneläkelaitoksen
13457: 
13458: 
13459: 
13460: 
13461: 260686E
13462: 2                                       1986 vp. -     LA n:o 86
13463: 
13464: 
13465:                                                  Laki
13466:                                tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
13467: 
13468:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13469:   muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 60 §:n 2
13470: momentin 4 kohta, ja
13471:   lisätään 34 §:ään ja 36 a §:ään, sellaisina kuin ne ovat 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa
13472: (111182), uusi 3 momentti sekä 60 §:ään uusi 4 ja 5 momentti seuraavasti:
13473: 
13474:                        34 §
13475: 
13476:   Maksettaessa eläkettä etu- tai jälkikäteen kerta-      4) aikaisemmilta vuosilta saatua palkkaa; sekä
13477: tulona tai taannehtivasti eläketulovähennys
13478: myönnetään erikseen kultakin tulonkertymisvuo-            Poiketen siitä, mitä edellä 1 momentissa on
13479: delta.                                                 säädetty tulontasauksesta, eläketulon tulontasaus
13480:                     36 a §                             tehdään verovelvollisen pyynnöstä, jos eläketuloa
13481:                                                        on kertynyt useammalta kuin yhdeltä vuodelta.
13482:    Maksettaessa eläkettä etu- tai jälkikäteen kerta-     Vero lasketaan kuten 1 momentissa on säädet-
13483: tulona tai taannehtivasti eläketulovähennys            ty kuitenkin siten, että veron määrä on enintään
13484: myönnetään erikseen kultakin tulonkertymisvuo-         verovuoden progressiivisen tuloveroasteikon mu-
13485: delta.                                                 kainen vero.
13486:                        60 §
13487: 
13488:   Kahdelta tai useammalta vuodelta kertyneenä            Tämä laki tulee v01maan        päivänä
13489: tulona voidaan pitää muun muassa:                      kuuta 198 .
13490: 
13491: 
13492:     Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1986
13493: 
13494:         Juhani Alaranta                  Tellervo Nousiainen            Juhani Vähäkangas
13495:         Väinö Raudaskoski                Pirkko Ikonen                  Tytti lsohookana-Asunmaa
13496:                                                                                                                                   1
13497: 
13498:                                                                                                                                   1
13499: 
13500:                                                                                                                                   1
13501: 
13502:                                                                        1986 vp.                                                       1
13503:                    Lakialoite n:o 87
13504:                                                                                                                                       1
13505: 
13506:                                                                                                                                       1
13507: 
13508:                                                                                                                                           1
13509: 
13510:                                                                                                                                           1
13511: 
13512:                                                             Eduskunnalle                                                                  1
13513:                   Viime ke,;'"' NeuvonoHit""a ""tunut Ydin.
13514:                voimalaonnettomuu, herätti monia ajattelemaan,
13515:                mikä olj,j ollut tu/.,., jo, ky<ymyh""' oJUikin                                                                                1
13516:               ollut ydinpommin räjähtäminen.                             ei ole olem..,a rlittiiviä petu<te/uja. Rauhantyön
13517:                                                                         tuli,;
13518:                 Eri puoHJla Eurooppaa kouriintuntUVa/Ja taval. olevankuulua              it'"tään <elvi;,ti kansalaisia l<hellä               1
13519:              la koettiin, kuinka ilmavirrar, jotka kuliettavar                    julkisyhteisön, kunnan tehtäviin.''
13520:              myrkyJlUii todioaktiivi<ia iätteitä, kulkevat riip.          Aloirr...,,.an ed. Raatikaineo ehdottaa kun.
13521:                                                                        naJJi,Jain   5 §,o ns.muotoon:
13522:                                                                                                toimial""ännöksen laajenra.                    1
13523:             pumatta poliittisista sopimuksista ja sotilasliitois- mista        seuraavaan
13524:             "'· Ne eiVät myö<k>än kunnioita maiden viil;,;ä
13525:            rajoja. Tiimä on jiilleen hetättänyr kan">)ai<ia                                                                                       1
13526:            myös meidän maassamme                                                                 5 §
13527:           ydinasevastaiseen   toimintaan.uusiin ponnistuksiin           Kunnan toi,iafa. Kunnan .,;.,, on hoitaa
13528:                                                                                             1
13529: 
13530: 
13531:                                                                      it<ehalHnrooo,. kuuluvat ja <ille Ja;,,. eriheen                             1
13532:              Ii<heUin toiminta-alue Ydin.,.,;,, v.,,.., on
13533:          luonnollise,ti jokaiselle hänen oma korikunr.,.,           <iiildetyt   tehtäVät «kä muur osian<a, mikiili ne
13534:          Kyliä, kaupungino<Ja ja kuntia on haluttu 'J'm.            eivät voim..,. olevien <iiännöneo mukaa, kuulu
13535:                                                                    muille.                                                                        1
13536:          boJ;,«ti juH<raa ydin""'ettomiks; alueJh;, ja
13537:         omassa kunnassa järjestettyjä YK:n aseriisuntavii-
13538:         kon tapahrum;, on haluttu mahdolJUimman
13539:                                                                    --------------
13540:                                                                       Myöhemmin ,;...,iaintnini"eri Raatikaineo on
13541:                                                                   vastannut ed. Jaakonsaaren samasta asiasta teke.
13542:                                                                                                                                                       1
13543:        näyttäviksi oman voimakkaan rauhantahdon il.
13544:        maisemiseksi.
13545:                                                                   mään suulliseen kysymykseen, että kunnan toi-
13546:          ]ois<akin kunni,a on <iimän vuohi myönnetty             mialan    laajentamUyrityher
13547:                                                                  poliittisia  ongelmia.            OVat kokeneer <uutia
13548:       avustusta perustetuille toimikunnille tapahtu.
13549:       mien j"'jewimi<ek,i. On kuitenkin olem- e,;.                 T;<>J<>«amme ei ole, m;,tä edellä mainitut
13550:       merkkejä <litä, että valituksen pohjalta kunta on         poliittiset ongelmat OVat johtuneet. AlikiiJi 'YY""
13551:      joutunut perimään tahJ,in antam- avu«uk.                  on se, että joillakin tahoilla on pelätty ed.
13552:      sen. Päätösten perusteeksi ovat Lapin ja Uuden.           RaatikaJsen      rm. lakialoitteen johtavan kunnan
13553:     maan    lääninoikeudet   käyttäneet   ahdasta tulkin.     toimialan muuhunkin l.,jentamireen, voitaisiin
13554:     taa kunnaiJislaista.
13555:                                                               tätn• ongelma viilrr" <iiiitätniiJiä uu,i toinen
13556:       Mao muuttamUek,; on edu,kunnalle jätetty                momentti,      jonka sisältö yksiselitteisesti koskisi
13557:    «k> laki. että toivomu">loitteita. Om._,a laki.           vain kuntien tauhantyöt' ja velvoi""'-'i kuntia
13558:   aloittee<saan nykyinen <i<äa,iain.nini,teri, kan.          edUtätnään ja tukem.,n rauh.,työtä ja kan..ojen
13559:   ""'edu,taja    Ka;,.  Raatikainen, Petu<telee lain        viilisrä  Y<tävyyden takenta<ni.na. Uw; momentti
13560:   muutosta     mm.   näin:                                  oli,; myo, <opu<oinnu,. Peru,kou/u/ain rauhan.
13561:      "K.,,ainviilinen kan'-'akäyminen on <>anut            """'tu<refvoitt<en kans.a, johon minUteri Raati.
13562:  yhä· monin.;,empia muotoja ja kO<Jree yhä u,.             kaineo viitt.,
13563:                                                            mykseen            edellä mainittuun <UuliJseen k)'<y.
13564:                                                                         Vastatessaan.
13565:  ampia tahoja. U<eat Yhtei<öt pyrkivät luomaan jo
13566: kehittämään kansojen välisiä yhteyksiä.                      Edellä t<itetyn peru<teella ehdotamme kun.
13567:                                                           nioittaen,
13568:   Kuntien jättäytyrniselle yhä kan..a;"Viili"Yl'iim-
13569: mässä maailmassa tämän kehityksen ulkopuolelle
13570:                                                                      että Edus~unta hyvä~syisi seurqqvan
13571:                                                                   la~iehdotu~sen:
13572: 
13573: 
13574: }7JIG
13575:                                    1986 vp. -     LA n:o 87
13576: 
13577: 
13578:                                             Laki
13579:                                kunnallislain 5 §:n muuttamisesta
13580: 
13581:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallisla1
13582: (953/76) 5 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi:
13583: 
13584:                       5 §                           Tämä laki tulee voimaan     päivänä
13585:                                                   kuuta 19 .
13586:   Kunnan asiana on edistää ja tukea rauhantyötä
13587: ja kansojen välisen ystävyyden rakentamista.
13588: ---------------
13589: 
13590:     Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
13591: 
13592:          Inger Hirvelä                Ulla-Leena Alppi             Heli Astala
13593:          Liisa Jaakonsaari            Pekka Leppänen               Osmo Vepsäläinen
13594:          Veikko Saarto                Tarja Halonen                Lauha Männistö
13595:                                       Liisa Kulhia
13596: 
13597: 
13598: 
13599: 
13600:                                                                                                                                                                                                                                  j
13601:                                                                                                                                                                                                                              j
13602:                                                                                                                                                                                                                          j
13603:                                                                                                                                                                                                                      j
13604:                                                                                                                                                                                                                  j
13605:                                                                                                                                                                                                              j
13606:                                                                                                                                                                                                          j
13607:                                                                                                                                                                                                      j
13608:                                                                                                                                                                                                  j
13609:                                                                                                                                                                                              j
13610:                                                                                                                                                                                          j
13611:                                                                                                                                                                                      j
13612:                                                                                                                                                                                  j
13613:                                                                                                                                                                              j
13614:                                                                                                                                                                          j
13615:                                                                                                                                                                      j
13616:                                                                                                                                                                  j
13617:                                                                                                                                                              j
13618:                                                                                                                                                          j
13619:                                                                                                                                                      j
13620:                                                                                                                                                  j
13621:                                                                                                                                              j
13622:                                                                                                                                          j
13623:                                                                                                                                      j
13624:                                                                                                                                  j
13625:                                                                                                                              j
13626:                                                                                                                          j
13627:                                                                                                                      j
13628:                                                                                                                  j
13629:                                                                                                              j
13630:                                                                                                          j
13631:                                                                                                      j
13632:                                                                                                  j
13633:                                                                                              j
13634:                                                   1986 vp.
13635: 
13636: Lakialoite n:o 88
13637: 
13638: 
13639: 
13640: 
13641:                                     Jaakonsaari: Ehdotus laiksi kansanedustajain vaaleista annetun lain
13642:                                        muuttamisesta
13643: 
13644: 
13645:                                              Eduskunnalle
13646: 
13647:    Kansanedustajain vaaleista annetussa laissa             Esittämääni mielipidemittausten julkaisemisen
13648: (391169) ei ole säännöstä, joka rajoittaisi mah-        kieltämistä tukee myös kansainvälinen käytäntö.
13649: dollisuutta vaikuttaa kansalaisten mielipiteisiin       Esimerkiksi Ranskassa mielipidetiedustelujen jul-
13650: ennen vaalin toimittamista. Lain 51 § kieltää           kaiseminen on kielletty seitsemän päivää ennen
13651: vain äänestyspaikalla tai sen välittömässä lähei-       vaaleja ja Luxemburgissa jopa kolmekymmentä
13652: syydessä pidettävät puheet ja muun äänestäjiin          päivää ennen vaaleja. Espanjassa karenssiaika on
13653: vaikuttamisen.                                          viisi päivää ja Portugalissa yhdeksänkymmentä
13654:    Varsin vaatimatonta on kuitenkin vaalipaikalla       päivää. Perusteluna mielipidemittausten julkaise-
13655: tapahtuva puhumalla vaikuttaminen verrattuna            misen kieltämiseen on kaikissa näissä maissa ollut
13656: siihen massiiviseen manipulaatioon, mitä viime          se, että mielipidemittausten julkistamisella voi-
13657: vuosina ns. tilatut mielipidetiedustelut tosiasialli-   daan välittömästi ennen vaaleja vaikuttaa vaalien
13658: sesti ovat. Varsinkin juuri ennen vaaleja julkais-      tulokseen. Suomessa tulee mennä samanlaiseen
13659: tut gallupit, joiden objektiivisuuskin on usein         järjestelmään kuin Ranskassa ja kieltää mielipide-
13660: kyseenalainen, saattavat vaikuttaa vahingollisesti      mittausten julkaiseminen seitsemän päivää ennen
13661: vaalien vapauteen. Lisäksi gallupit pinnallistutta-     vaaleja. Lakiteknisesti määräys voitaisiin ottaa
13662: vat yhteiskunnallista keskustelua ja saavat vaalit-     lakiin kansanedustajien vaaleista uudeksi 50 a
13663: kin tuntumaan urheilukilpailuilta.                      §:ksi.
13664:    Korostan, että en suinkaan vastusta mielipide-          Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13665: tiedustelujen tekemistä tai niiden julkaisemista        vasti,
13666: muulloin kuin välittömästi ennen vaaleja, jolloin
13667: niitä saatetaan manipuloida ja käyttää yhtenä                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13668: aseena vaalitaistelussa.                                         kiehdotuksen:
13669: 
13670: 
13671:                                                   Laki
13672:                         kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta
13673: 
13674:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1969
13675: annettuun lakiin (391169) näin kuuluva uusi 50 a §:
13676: 
13677:                         50 a §                          mielipidemittauksen julkistamiskieltorikoksesta
13678:    Mielipidemittausten tuloksia ei saa julkaista        sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi van-
13679: julkisissa tiedotusvälineissä enää seitsemän päivän     keuteen.
13680: kuluessa ennen 46 § :ssä tarkoitetun vaalitoimi-
13681: tuksen alkua.                                             Tämä laki tulee v01maan         päivänä
13682:   Joka rikkoo tätä säännöstä, on tuomittava             kuuta 198 .
13683: 
13684:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1986
13685: 
13686:                                              Liisa Jaakonsaari
13687: 
13688: 2607151
13689:                                               1986 vp.
13690: 
13691: Lakialoite n:o 89
13692: 
13693: 
13694: 
13695: 
13696:                                   Puolanne ym.: Ehdotus laiksi vapaakuntakokeilusta
13697: 
13698: 
13699:                                           Eduskunnalle
13700: 
13701:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13702: 
13703:    Kuntalaisten elinolosuhteiden ja vaikutusmah-     mioon valtionosuuksien ja -apujen kokonaiskehi-
13704: dollisuuksien parantamiseksi ja kunnallisen itse-    tyksessä tapahtuva muutos.
13705: hallinnon vahvistamiseksi aloitteessa ehdotetaan        Kokeiluun osallistuva kunta valitsee ne toimin-
13706: säädettäväksi laki vapaakuntakokeilusta. Kokei-      nat, mitä se pitää tarkoituksenmukaisina ja ko-
13707: lulla halutaan kokemuksia kuntien hallinnon          keilun arvoisina. Tarkoituksena on sallia kuntien
13708: omaehtoisesta kehittämisestä sekä käytettävissä      kehittää hallintonsa tarkoituksenmukaisimmalla
13709: olevien voimavarojen ja palvelutoiminnan tehos-      tavalla kunnan koon ja olosuhteiden mukaan.
13710: tamisesta asukkaiden tarpeita tyydyttävällä taval-   Lakiehdotuksen tarkoituksena on parantaa kunta-
13711: la. Kokeilun aikana on erityisesti huolehdittava     laisten palvelua ja lisätä hallinnon joustavuutta.
13712: siitä, että kansalaisten peruspalvelutaso säilyy
13713: kaikilta osin vähintään nykyisellä tasolla.             Myös kuntainliitoille on jäsenkuntien niin ha-
13714:    Tarkoituksena on, että kunnat oma-aloitteises-    lutessa annettava mahdollisuus osallistua vapaa-
13715: ti esittävät omat raamiosa kokeilulle. Kaikille      kuntakokeiluun.
13716: asiasta kiinnostuneille kunnille annetaan mah-          Kokeilun on tarkoitus käynnistyä vuoden 1987
13717: dollisuus osallistua kokeiluun. Kokeilu on tarkoi-   alusta ja olla voimassa vuoden 1991 loppuun
13718: tus toimittaa mahdollisimman vähäisin lainsää-       saakka. Kokeilun osoittautuessa myönteiseksi voi-
13719: dännöllisin toimin. Valtionosuudet määritellään      daan jo sen käynnissä ollessa valmistella ja säätää
13720: kokeilukunnille kokonaissummana ottaen huo-          pysyvä laki.
13721: 
13722: 
13723: 
13724: 
13725:                                          YLEISPERUSTELUT
13726: 
13727:    Kunnan itsehallinnollisena tehtävänä on ohja-     Poliittiselta päättäjäitä on edellytettävä avarakat-
13728: ta sekä osaltaan hoitaa alueellaan kuntalaisten      seisuutta ja kykyä aistia aikamme haasteet. Hal-
13729: turvallisuuteen, toimeentuloon, koulutukseen ja      linnoita vaaditaan joustavuutta ja siinä mukana
13730: viihtyvyyteen liittyviä palveluja. Yhteiskunnan      olevilta oivaltavaa ja luovaa otetta.
13731: henkisen ilmapiirin muutos edellyttää, että ihmi-       Kunta on tänään varsin usein palvelujen to-
13732: nen voi päättää oman elämänsä ratkaisuista itse-     teuttamisen välineenä. Kunnallishallinnossa on
13733: näisesti mahdollisimman pitkälle. Yhteiskunnan       aika tarkastella vakavasti sitä, onko nykymuotoi-
13734: byrokratia ei saa olla häntä rajoittamassa ja        nen palvelutuotanto juuri se, mitä asukkaat ki-
13735: kahlitsemassa, vaan yhteiskunnan on autettava ja     peimmin kaipaavat: ovatko tämän päivän palve-
13736: palveltava ihmistä. Perusturvallisuus on julkisen    lut oikein mitoitetut ja ovatko ne kaikkien tarvit-
13737: hallinnon vastuulla. Omaehtoiset valinnat ja ih-     sijain saatavilla. Kunnallishallinto tarvitsee re-
13738: misten omaan järkeen luottaminen on oltava           sursseja pystyäkseen selviytymään haasteista. Sitä
13739: periaatteena keskusjobtoista holhousta vastaan.      edustavat laaja ja monipuolinen paikallinen nä-
13740:  260725X
13741: 2                                         1986 vp. -    LA n:o 89
13742: 
13743: kemys ja osaaminen. Kuntalaiset tarvitsevat ar-         viä byrokraattisia hallintoelimiä vaan toimia tur-
13744: vostetun ja myös palkkauksellisesti riittävän mo-       vallisuuden parantamiseksi ja palvelujen saami-
13745: tivoidun henkilöstön.                                   seksi riippumatta asuinalueesta ja kunnasta. Olo-
13746:     Kunnallishallinnossa aikamme haasteisiin vas-       suhteiden tuntemus, viranhaltijakunnan koulu-
13747: taaminen merkitsee paitsi asukkaiden todellisem-        tustason nousu ja uusi teknologia mahdollistavat
13748: paa kuulemista myös kunnallisen itsehallinnon           päätösvallan siirtämisen valtiolta maakuntiin ja
13749: vahvistamista. Luottamushenkilöstöitä ja viran-         kuntiin.
13750: haltijakunnalta edellytetään asennemuutosta,               Kunnallishallinnon luottamus omiin voimiin
13751: jotta tehokkuus ja joustavuus paranisi.                 ja epäily valtion keskushallinnon kaikkivoipai-
13752:     Valtion ja kuntien suhde on perin keskusjoh-        suudesta vahvistuu. Kunnat itse luottavat omiin
13753: toinen. Vaikeuksia luodaan säännöksin ja nor-           mahdollisuuksiinsa, luottamushenkilöiden ja vi-
13754: mein, jotka eivät ole kuntakohtaisesti soveltuvia.      ranhaltijoiden pätevyyteen ja asiantuntemukseen
13755: Jokaisen kunnan luonnollinen linja on toteuttaa         niin paljon, että uskovat pystyvänsä parempiin ja
13756: palvelutuotanto tehokkaasti asukkaiden tarpeita         kuntalaisten tarpeiden ja toiveiden mukaisiin
13757: tyydyttävällä tavalla. Sen jälkeen kun kunta on         palveluihin ilman valtion holhousta ja keskiarvoi-
13758: ylittänyt palveluissaan yhteiskunnan asettaman          sia tavoitteita.
13759: karsintakorkeuden, on tehokkain tapa edetä nor-            Suomessa ei muiden Pohjoismaiden tapaan ole
13760: meista vapaaseen omaehtoiseen ja itsenäiseen            kansanvaltaista maakunnallista itsehallintoa. Il-
13761: tavoiteasetteluun luottaen.                             mapiirin muutos ja uusi teknologia mahdollista-
13762:     Tavoitteena on kunnallisen itsehallinnon vah-       vat päätösvallan siirtämisen todella lähemmäs
13763: vistaminen. Kunta voi päättää, mitä palveluita          ihmisiä. Ruotsissa vapaakuntakokeilun yksi kes-
13764: kunnassa tuotetaan, kunnan itsensä toimesta tai         keinen lähtökohta on siirtää laajaksi paisuneelta
13765: edullisina ja joustavina ostopalveluina, ja paljon-     maakunnalliselta hallinnoita tehtäviä takaisin
13766: ko rahaa kunnalta, valtiolta ja asukkailta tarvi-       kuntiin.
13767: taan. Myös kuntainliitoille on annettava mahdol-           Kunnallishallinto on itse kypsynyt uudistuksiin
13768: lisuus osallistua vapaakuntakokeiluun.                  ja hallinnon kehittämiseen. Suomessakin kannat-
13769:     Merkittävin este kunnallisen itsehallinnon ke-      taa järjestää kokeilu, jossa kunnat vapautettaisiin
13770: hittämiselle on ollut valtion kuntiin kohdistama        erityislakien velvoitteista. Kunnallislain mukai-
13771: holhous. Valtion ja kuntien tehtävien rajausta ei       nen nykyinen hallintojärjestelmä kaipaa myös
13772: voida enää sivuuttaa vain toteamalla olemassa           uudistamista. Päätäntävallan siirron yksityiskoh-
13773: oleva tilanne. Samalla kun kuntien tehtäväkenttä        tia voidaan kokeilla ja samoin kokeilla myös
13774: laajenee ja velvoitteet kasvavat, on valtiovalta        väliportaan hallinnon muotoja.
13775: lisännyt keskusjohtoisuuttaan kuntien toimintoi-           Kokeilukunnat on puolestaan vapautettava eri-
13776: hin. Suuntaus on vanhanaikainen ja vallitsevaa          tyislakien velvoitteista ja kunnallishallinnon kaa-
13777: yleistä asennoitumista tunnustamaton.                   vamaisuuksista hyväksymällä useiden vaihtoehto-
13778:     Pyrkimys kunnallisen itsehallinnon vahvistami-      jen kokeilu. Sosiaalisesti oikeudenmukaisten vä-
13779: seen on kirjattu useissa komiteanmietinnöissä.          himmäispalveluiden lisäksi on saatava
13780: Pääsisältö on sanotravissa lyhyesti seuraavasti:           - tehdä omat ratkaisut lautakunta- ja viran-
13781:  ''Puretaan kuntiin kohdistuvaa valtion ohjailua,       haltijaorganisaatioiksi
13782: norminantoa, sitovaa valtionosuuslainsäädäntöä,            - k~yttää valtionosuuksia ja -avustuksia va-
13783: alistusmenettelyä ja valvontaa sekä siirretään pää-     paammm
13784: täntävaltaa valtion keskushallinnolta ja välipar-          - suunnitella vailla valtion vahvistusmenette-
13785: taalta kuntiin.'' Periaatteeksi olisi asetettava pää-   lyä ja alistusmenettelyä
13786: töksen tekeminen kansalaista lähinnä olevalla              - kehittää alueellisia ja kunnan sisäisiä yh-
13787: riittävän asiantuntevalla tasolla ja byrokratiasta      teistoimintamuotoja
13788: vapaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuk-            - soveltaa säännöksiä joustavasti
13789: sien kehittäminen.                                         - hajauttaa ja delegoida hallintoa, palveluja,
13790:     Kunnallishallinnon resurssien niukkuudesta on       päätäntävaltaa ja vastuuta
13791: Ruotsissa lähtenyt liikkeelle vapaakuntakokeilu.           - lisätä tulosvastuullisuutta
13792: Kuntien innostus Suomessakin on nähtävissä                 - kehittää omatoimista ja omavastuista pal-
13793: paitsi kuntien esityksissä myös kuntien keskusjär-      velujen hankintaa.
13794: jestöjen kokousten aloitteissa. Kansalaismielipide         Kuntalaisten tarpeet eivät tyydyty vain täyttä-
13795: julkisen sanan kautta on myös välittynyt sellaise-      mällä lakisääteiset, valtionavulla nykyisin hoidet-
13796: na, että kansalaiset eivät kaipaa uusia ja lisäänty-    tavat tehtävät. Ainoastaan elinkelpoinen ja riittä-
13797:                                         1986 vp. -    LA n:o 89                                         3
13798: 
13799: vän vahva kunta turvaa kunnallisen itsehallinnon     pitäytymään kunnallisvaalikaudessa. Edelleen
13800: tulevaisuuden.                                       myös kunnallislain ja erityislakien ristiriidat ovat
13801:   Kokeilun ongelmiksi voidaan nähdä ilman            olemassa.
13802: muuta, että aikaraja on liian lyhyt, jos joudutaan
13803: 
13804: 
13805: 
13806: 
13807:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
13808: 
13809: 
13810: 1 §. Tavoite                                         4 §. Asz(m siirtäminen kunnanhallituksen
13811:                                                           käsiteltäväksi
13812:    Vapaakuntakokeilun tarkoituksena on kuntien
13813: itsehallinnon vahvistaminen. Tarkoitus on vah-          Nykyisen lain mukaan kunnanhallitus ei voi
13814: vistaa kuntien ja kuntalaisten omatoimisuutta ja     siirtää käsiteltäväkseen lautakunnan tai johtokun-
13815: paikallisten olosuhteiden huomioon ottamista.        nan päätöstä asiassa, josta on laissa tai asetuksessa
13816: Kansalaisten perusturvallisuus ei saa vaarantua,     säädetty päätettäväksi lautakunnassa tai johto-
13817: vaan päinvastoin palvelutason on parannuttava.       kunnassa. Esitetään siirtämisoikeuden laajenta-
13818:                                                      mista kokeiltavaksi, vaikka se heikentäisi sektori-
13819:                                                      viranomaisten asemaa. Kokeiluvaiheessa ainakin
13820:                                                      tämä on perusteltua.
13821: 2 §. Soveltamisala
13822: 
13823:    Tarkoituksenmukaista on kokeilla vain sitä,       5 §. Vapauttaminen alistamisvelvol/isuudesta
13824: mitä kunnat pitävät tarkoituksenmukaisena ja
13825: kokeilun arvoisena. Kokeilua ei pidä rajoittaa
13826: mihinkään määräjoukkoon. Toivottavaa olisi, et-         Alistaminen on vanhanaikainen hallintome-
13827: tä kokeiluun osallistuisi mahdollisimman laaja       nettelynä. Alueellinen, tiedollinen ja koulutuk-
13828: joukko. Valtioneuvosto antaa kokeiluluvan kai-       sellinen taso kunnissa on noussut riittävästi.
13829: kille kokeiluun halukkaille kunnille.                Kunnan ei tarvitsisi alistaa sektorikohtaisia suun-
13830:                                                      nitelmia.
13831:    Kokeilu on toteutettava mahdollisimman vä-
13832: häisin lainsäädännöllisin toimin. Koska kunnilla
13833: on halukkuutta kokeiluun, valtionhallinnon on
13834: luotava puitteet kokeilulle. Lainsäädäntö voi ra-    6 §. Poikkeukset säå'nnöksistå. ja alemmanas-
13835: joittua siihen, että valtionosuudet määritellään          teisista mäåräyksistä
13836: kokeilukunnille kokonaissummana ottaen huo-
13837: mioon valtionosuuksien ja -apujen kokonaiskehi-         Norminantoa ja alistusmenettelyä on oltu val-
13838: tyksessä tapahtuva muutos. Lähtökohtana on täl-      miita jo nykyisinkin purkamaan. Kokeiluun osal-
13839: löin pidettävä kunnan tällä hetkellä saamaa val-     listuvissa kunnissa parhaiten nähdään, mitkä nor-
13840: tionosuutta ja -apua.                                minannon, ohjauksen ja valvonnan menetelmät
13841:                                                      ovat paikallaan.
13842: 
13843: 3 §. Hallinnon järjestäminen
13844:                                                      7 §. Poikkeukset valtionapusåannöksistä
13845:    Tarkoituksena on sallia kuntien kehittää hal-
13846: lintonsa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla kun-         Valtionosuudet on myönnettävä nykytasossa
13847: nan olosuhteiden ja koon mukaan. Lakisääteiset       ottaen huomioon kustannuskehitys ja valtion-
13848: lautakunnat ja niitä koskevat erityislait on mai-    osuuksien kokonaismäärien kehitys. Lähtökohta
13849: nittava tässä kohdassa. Lautakunnan ja kunnan-       on, että kunta ei menetä eikä voita siirryttäessä
13850: hallituksen ei ole mahdollista toimia päätösvallan   vapaakuntakokeiluun. Kokeilu pitää sisällään
13851: käyttäjänä, jos kunta on asianosaisena asiassa.      myös sosiaali-, terveys-, koulu- ja sivistystoimen.
13852: 4                                           1986 vp. -     LA n:o 89
13853: 
13854: 8 §. Eräitä muita poikkeuksia                              13 §. Muun lainsäädännön soveltaminen
13855: 
13856:    Tarkoitus on parantaa kuntalaisten palvelua ja
13857:                                                               Kansalaisten oikeusturva ei saa heikentyä ja
13858: lisätä joustavuutta. Merkit~stä e_i ole sill~' .. e~_t.ä   näin muutoksenhakuoikeuden on säilyttävä sel-
13859: lupamenettely olisi samanlatnen Ja samanslsaltOl-
13860:                                                            laisena kuin asianomaisesta lakkautetusta toimi-
13861: nen kaikissa kunnissa.
13862:                                                            elimestä on säädetty.
13863: 
13864: 9 §. Vapaakuntien valintaperusteet
13865:                                                            14 §. Luottamushenkilöiden toimikauden
13866:    Vapaakuntakokeilussa valtio asettaa puitt_eet. ja             päättyminen
13867: seuraa kokeilun tuloksia. Näin ollen on 01kem,
13868: että kaikki kokeiluun halukkaat kunnat saavat
13869:                                                               Luottamustoimien toimikausi ei saa asettaa
13870: kokeiluluvan. Koko kuntakentän edustavuuden
13871:                                                            esteitä kokeilun suorittamiselle. Kokeilun käyn-
13872: turvaamiseksi kokeilussa on paikallaan innostaa            nistämisessä ei ole syytä jäädä odottamaan vuo-
13873: kuntia kokeiluun. Tarkoituksenmukaista ei kui-             den 1988 kunnallisvaalien jälkeen valittavia toi-
13874: tenkaan ole, että tasapuolisuuden poh)~lta pako-           mielimiä.
13875: tetaan joku kunta kokeiluur:, jos se e~ Itse katso
13876: tarkoituksenmukaiseksi osallistua kokeiluun. Ko-
13877: keilusuunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto.
13878:                                                            15 §. Kuntaa koskevien säännösten soveltami-
13879:                                                                  nen kuntainliitossa
13880: 10 §. Vapaakuntien nimeäminen
13881:                                                               Kuntainliittojen vastuulla on merkittävä os~
13882:    Halukkaat kunnat voivat ilmoittautua kolmen
13883:                                                            kunnallisesta palvelutoiminnasta. Tämän v~?~s1
13884: kuukauden kuluessa lain voimaantulosta sisäasi-
13885:                                                            vapaakuntakokeilu on syytä ulottaa myös nnhm
13886: ainministeriölle. Valtioneuvosto tekee päätöksen
13887:                                                            jäsenkuntien sitä yhtäpitävästi halutessa.
13888: kokeilukunnista.
13889: 
13890: 
13891: 11 §. Seuranta                                             16 §. Voimassaoloaika
13892: 
13893:    Sisäasiainministeriö huolehtii seurannasta yh-
13894:                                                               Tarkoitus on, että kokeilu alkaisi vuoden 1987
13895: dessä kuntien keskusjärjestöjen kanssa. Jos kokei-
13896:                                                            alussa ja päättyisi vuoden 1991 loppuessa, ellei
13897: lun aikana selviää, että jossakin kunnassa kansa-
13898:                                                            kokeilusta saatava tulos olisi siinä määrin myön-
13899: laisten oikeusturva ja peruspalvelut heikentyvät,
13900:                                                            teinen että kokeilua väliaikaisesti jatketaan ja
13901: sisäasiainministeriön esityksestä valtioneuvosto
13902: voi keskeyttää kokeilun asianomaisessa kunnassa.
13903:                                                            samall~ valmistellaan pysyvää lakia.
13904: 
13905:                                                              Edellä sanotun nojalla ehdotamme,
13906: 12 §. Kokeilutoimenpiteistä tiedottaminen
13907:                                                                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13908:  Lääninhallituksen kautta kunnanhallitus il-
13909:                                                                   kiehdotuksen:
13910: moittaa kokeilutoimenpiteistä.
13911:                                          1986 vp. -    LA n:o 89                                        5
13912: 
13913: 
13914: 
13915: 
13916:                                                 Laki
13917:                                          vapaakuntakokeilusta
13918: 
13919:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13920: 
13921:                      1 luku                           ja yhdistää eri lautakunnille ja muille toimieli-
13922:                Yleiset säännökset                     mille laissa säädettyjä tehtäviä.
13923:                                                          Mitä 1 momentissa on sanottu, ei koske kes-
13924:                         1§                            kusvaalilautakuntaa, vaalilautakuntaa, vaalitoi-
13925:                      Tavoite                          mikuntaa eikä holhouslautakuntaa.
13926:                                                          Päätösvaltaa sellaisessa asiassa, joka sisältää
13927:    Kokemusten saamiseksi siitä, miten kuntien         hallinnollisen pakon käyttämistä, voidaan tämän
13928: hallintoa omaehtoisesti voidaan kehittää käyttä-      lain nojalla siirtää vain monijäseniselle toimieli-
13929: mällä tehokkaasti hyväksi valtiolta saatavaa talou-   melle.
13930: dellista apua sekä kuntien voimavaroja, ja palve-
13931: lutoiminnan tehostamiseksi asukkaiden tarpeita                               4§
13932: tyydyttävällä tavalla järjestetään vapaakuntako-                    Asioiden siirtäminen
13933: keilua sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
13934:                                                          Vapaakunnassa ei sovelleta, mitä kunnallislain
13935:                        2§                             63 §:n 2 momentissa on säädetty lautakunnan tai
13936:                                                       johtokunnan päätöksen siirtämisestä asiassa, joka
13937:                   Soveltamisala                       laissa tai sen nojalla asetuksessa on säädetty sen
13938:                                                       ratkaistavaksi, lukuun ottamatta niitä asioita,
13939:   Tätä lakia sovelletaan kuntiin, jotka valtioneu-    joissa kunta on asianosaisena.
13940: vosto on kuntien anomuksen mukaisesti nimen-
13941: nyt tämän lain mukaisen kokeilun piiriin.                                  5§
13942:                                                           Vapauttaminen alistamisvelvollisuudesta
13943:                      2 luku                              Vapaakuntaan ei sovelleta, mitä muussa laissa
13944:             Kokeilutoiminnan sisältö                  on säädetty kunnanvaltuuston päätöksen alista-
13945:                                                       misesta valtion viranomaisen vahvistettavaksi.
13946:                        3§                                Vapaakuntaan sovelletaan kuitenkin, mitä
13947:             Hallinnon järjestäminen                   kunnallislain 10 §:n 2 momentissa ja elinkeinon
13948:                                                       harjoittamisen oikeudesta annetun lain 22 §:ssä
13949:   Vapaakunnan kunnanvaltuusto voi valtioneu-          (961177) on säädetty alistamisesta.
13950: voston hyväksymissä puitteissa antaa laissa sääde-       Asemakaavoja ei alisteta vahvistettavaksi niillä
13951: tyn lautakunnan tai muun toimielimen tehtävät         alueilla, joille on vahvistettu yleiskaava tai osa-
13952: muulle lautakunnalle tai toimielimelle tai jakaa      yleiskaava edellyttäen, että yksityiskohtainen kaa-
13953: 6                                       1986 vp. -    LA n:o 89
13954: 
13955: va ei olennaisesti poikkea yleiskaavasta tai osa-                           10 §
13956: yleiskaavasta.
13957:                                                                  Vapaakuntien nimeäminen
13958: 
13959:                      6§                                 Vapaakuntakokeilukunnat valtioneuvosto ni-
13960:                                                       meää sisäasiainministeriön esityksestä kolmen
13961:     Poikkeukset säännöksistä ja määräyksistä          kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.
13962:    Vapaakunnalle myönnetään asetuksella oikeus          Valtioneuvoston päätös julkaistaan säädösko-
13963: poiketa kunnallislain 13 §:stä sekä sellaisista la-   koelmassa.
13964: kien ja asetusten säännöksistä sekä niiden nojalla
13965: annetuista määräyksistä, joiden tarkoituksena on                           4 luku
13966: ehtojen ja rajoitusten asettaminen kunnille val-                     Kokeilun seuranta
13967: tionosuuksien ja -avustusten saamiseksi (poikkea-
13968: minen normeista, sitovista ohjeista ja määräyksis-                          11 §
13969: tä) sosiaalihuolto-, kansanterveys-, peruskoulu- ja         Sisäasiainministeriön seurantavastuu
13970: muussa lainsäädännössä.
13971:                                                         Sisäasiainministeriön tehtävänä on seurata va-
13972:                                                       paakuntakokeilua.
13973:                       7§
13974:       Poikkeukset valtionapuså'ännöksistä                                   12 §
13975:                                                            Koketiutoimenpiteistä ilmoittaminen
13976:    Valtioneuvosto voi määräämillään ehdoilla
13977: kunnan hakemuksesta määrätä, että (perustamis-          Kunnanhallituksen tulee ilmoittaa lääninhalli-
13978: ja) käyttökustannusten valtionosuudet suorite-        tukselle päätöksistä, jotka kunnanvaltuusto tä-
13979: taan kunnalle kokonaissummana ottaen huo-             män lain nojalla tekee.
13980: mioon valtionosuuksien ja -apujen kokonaiskehi-
13981: tyksessä tapahtunut muutos, jolloin lähtökohtana
13982: pidetään kunnan kokeilun aloittamishetkellä saa-                           5 luku
13983: mia opetus- ja sivistystoimen, sosiaali- ja tervey-                 Erinäisiä säännöksiä
13984: denhuollon sekä muiden lakisääteisten valtion-
13985: osuuksien määriä ja samalla otetaan huomioon                                13 §
13986: vireillä olevista hankkeista ja kustannuskehityk-           Muun lainsäädännön soveltaminen
13987: sestä aiheutuvat lisäkustannukset. Valtioneuvosto
13988: vahvistaa määrän tulo- ja menoarvwn raJoissa.           Toimielimeen, jonka hoidettavaksi tämän lain
13989:                                                       3 §:n 1 momentin nojalla on määrätty lakisäätei-
13990:                                                       sen lautakunnan tehtäviä, sovelletaan, mitä
13991:                        8§                             muutoksenhausta asianomaisen lautakunnan
13992:             Eräitä muita poikkeuksia                  osalta on säädetty.
13993:                                                         Jos asia on siirretty 4 §:n nojalla kunnanhalli-
13994:   Poiketen siitä, mitä rakennuslaissa on säädetty     tuksen ratkaistavaksi, kunnanhallituksen päätök-
13995: poikkeusluvan ja rakennusluvan hakemista kos-         seen sovelletaan muutoksenhaun osalta, mitä
13996: kevasta menettelystä, vapaakunta voi määrätä          muutoksenhausta asianomaisen lautakunnan
13997: noudatettavasta menettelystä.                         päätöksen osalta on säädetty.
13998:                                                         Edellä 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuun pää-
13999:                                                       tökseen haetaan muutosta siltä viranomaiselta,
14000:                      3 luku                           jonka vahvistettavaksi päätös olisi muun lain
14001:               Vapaakuntien valinta                    nojalla tullut alistaa.
14002: 
14003:                      9§                                                   14 §
14004:          Vapaakuntien valintaperusteet                Luottamushenktföiden toimikauden päättyminen
14005:   Edellä 2 §:ssä tarkoitetuiksi kunniksi nimetään        Kunnanvaltuusto päättää luottamushenkilöi-
14006: kaikki määräaikana hakemuksensa jättäneet kun-        den toimikauden päättymisestä siitä lukien kun
14007: nat. Hakemukseen tulee liittää kokeilusuunnitel-      3 §:n 1 momentin mukaiset järjestelyt kunnassa
14008: ma.                                                   tulevat voimaan.
14009:                                       1986 vp. -    LA n:o 89                                          7
14010: 
14011:                       15 §                            Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
14012:                                                     t~ytäntöönpanemiseksitarpeellisiin toimenpitei-
14013:   Kuntaa koskevien säännösten soveltaminen
14014:                kuntainliitossa                      sun.
14015: 
14016:    Kumainliitosta on soveltuvin osin vastaavasti
14017: voimassa mitä kunnasta on säädetty edellyttäen,                            17 §
14018: että kun~ainliiton jäsenkunnat ovat yhtäpitävästi
14019: päättäneet osallistua vapaakuntakokeiluun.                          Siirtymäsäännökset
14020: 
14021:                      16 §                              Kun kunnanvaltuusto tämän lain nojalla päät-
14022:                 Voimassaoloaika                     tää poiketa muussa laissa säädetystä hallinnon
14023:                                                     järjestämisestä, vireillä olevien asioiden käsittelyä
14024:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-       jatketaan tämän lain nojalla tehtyjen päätösten
14025: ta 1987 ja on voimassa viisi vuotta.                mukaisessa järjestyksessä.
14026: 
14027: 
14028:     Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1986
14029: 
14030:         Ulla Puolanne                  Heikki Perho                   Mauri Miettinen
14031:         Sampsa Aaltio                  Kaarina Dromberg               Elsi Hetemäki-Olander
14032:         Liisa Hilpelä                  Tapio Holvitie                 Lauri Impiö
14033:         Aila Jokinen                   Riitta Jouppila                Juho Koivisto
14034:         Heikki Järvenpää               Ilkka Kanerva                  Ritva Laurila
14035:         Lea Kärhä                      Matti Lahtinen                 Erkki Moisander
14036:         Anna-Kaarina Louvo             Saara Mikkola                  Pentti Mäki-Hakola
14037:         Helena Pesola                  Tuulikki Petäjäniemi           Sirpa Pietikäinen
14038:         Toivo T. Pohjala               Aino Pohjanoksa                Pirjo Rusanen
14039:         Helge Saarikoski               Pertti Salolainen              Kimmo Sasi
14040:         Eva-Riitta Siitonen            Ilkka Suominen                 Jouni ]. Särkijärvi
14041:         Martti Tiuri                   Eeva Turunen                   Riitta Uosukainen
14042:         Sakari Valli                   Tauno Valo                     Päivi Varpasuo
14043:         Iiro Viinanen                  Matti Viljanen                 Ben Zyskowicz
14044:                                                  1986 vp.
14045: 
14046: Lakialoite n:o 90
14047: 
14048: 
14049: 
14050: 
14051:                                     Männistö ym.: Ehdotus lääkelaiksi
14052: 
14053: 
14054:                                             Eduskunnalle
14055: 
14056:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen n:o      kan Helsingin yliopiston apteekista tai sen sivu-
14057: 87 lääkelaiksi. Esityksen mukaan Helsingin yli-         apteekeista. Varsinkin farmaseutin koulutusoh-
14058: opistolla on yksin edelleen oikeus pitää Helsingin      jelman opiskelijoiden harjoittelupaikan järjestä-
14059: kaupungissa yhtä apteekkia. Perusteluissa tode-         minen (sisäänotto 90 opiskelijaa/ vuosi) on ollut
14060: taan Yliopiston apteekilla olevan lääkejakelun          vaikeaa. Suurin osa opiskelijoista on täytynyt eri
14061: lisäksi opetus- ja tutkimustehtäviä sekä erityispal-    tavoin järjestää yksityisapteekkeihin, joilla ei ole
14062: velutehtäviä eräiden harvinaisten lääkevalmistei-       velvoitetta pitää harjoittelijoita ja joiden harjoit-
14063: den valmistuksessa. Edellisen lisäksi hallituksen       teluolosuhteisiin yliopisto ei voi juuri lainkaan
14064: esityksessä ehdotetaan, että Helsingin yliopisto        vaikuttaa.
14065: voi lääkintöhallituksen kussakin tapauksessa an-           Oma apteekkioikeus mahdollistaisi paitsi har-
14066: tamalla luvalla pitää sivuapteekkeja, jos se farma-    joittelupaikkojen järjestymisen, myös harjoittelu-
14067: sian tai farmaseutin tutkintoihin liittyvän harjoit-   ajankohdan ja harjoitteluohjelman sopimisen
14068: telun tai lääkehuollon kehittämisen kannalta on        koulutusohjelmien kannalta tarkoituksenmukai-
14069: tarpeen.                                               sella tavalla. Harjoittelun järjestäminen edellyt-
14070:     Ne perusteet, joilla lääkelakiehdotuksessa Hel-     tää näin Kuopion kaupungissa olevan apteekin
14071: singin yliopistolle annetaan oikeus pitää apteek-      lisäksi eräiden Helsingin yliopiston sivuapteek-
14072: kia ja lupa pitää sivuapteekkeja, eivät koske yksin    kien pito-oikeuden siirtämistä Kuopion yliopis-
14073: Helsingin yliopistoa vaan vähintäänkin yhtä suu-       tolle tai uusien sivuapteekkien perustamista.
14074: ressa määrin Kuopion yliopistoa ja osittain myös           Yliopiston apteekilla on paitsi opetus- myös
14075: Åbo Akademita.                                         tutkimustehtäviä. Lisäksi perusteluna sivuapteek-
14076:     Helsingin yliopiston privilegio oli perusteltu     kien perustamiselle on esitetty lääkehuollon ke-
14077: niin kauan kuin Helsingin yliopisto yksin vastasi      hittäminen. Kuopion yliopistossa on ainoana
14078: farmasian opetuksesta Suomessa. Nykyisin Kuo-          Suomessa sosiaalifarmasia omana tieteenalanaan.
14079: pion yliopisto vastaa puolesta proviisorien koulu-     Sosiaalifarmasia on tieteenala, joka tutkii mm.
14080: tuksesta ja puolesta suomenkielisten farmaseut-        lääkkeiden käyttötottumuksia, lääkekulutusta,
14081: tien koulutuksesta. Åbo Akademi vastaa ruotsin-        lääkkeiden käyttöohjeiden noudattamista, ap-
14082: kielisten farmaseuttien koulutuksesta. Proviiso-       teekkien liiketaloutta ja sen kehittämistä. Lisäksi
14083: rien koulutus aloitettiin Kuopion yliopistossa         tutkitaan lääkehuoltopalvelujen tarjontaa, käyt-
14084: vuonna 1973 ja farmaseuttien koulutus vuonna           töä ja niveltymistä muuhun terveydenhuoltoon
14085:  1978.                                                 sekä lääkeinformaatiota ja farmaseuttista henki-
14086:     Helsingin yliopiston apteekin yhtenä pääasial-     löstöä. Siten sosiaalifarmasian laitos tuottaa lää-
14087: lisena tarkoituksena on huolehtia farmasian opis-      kehuollon kehittämisen kannalta oleellista tietoa.
14088: kelijoiden opetukseen liittyvästä harjoittelusta.      Helsingin yliopistossa ei sosiaalifarmasiasta voi
14089: Tämä on esitetty uudessa lakiehdotuksessa perus-       suorittaa syventäviä opintoja. Sosiaalifarmasian
14090: teluna sivuapteekkien perustamiselle. Helsingin        valtakunnallinen tutkimusvastuu on Kuopion yli-
14091:  yliopiston apteekki on kuitenkin antanut har-         opistolla. Oma apteekki helpottaisi oleellisesti
14092: joittelupaikan vain osalle Kuopion yliopiston          tämän uuden tieteenalan tutkimusta, ja toisaalta
14093: opiskelijoista. Proviisorin koulutusohjelman opis-     Yliopiston apteekin tutkimusvelvoite tulisi täyte-
14094: kelijoista on (vuosina 1975-1985) 46 % ja far-         tyksi.
14095: maseutin koulutusohjelman opiskelijoista (vuosi-          Farmasian opetuksen ja tutkimuksen ja lääke-
14096:  na 1980-1986) vain 19 %saanut harjoittelupai-         huollon kehittämisen kannalta on tarpeellista ja
14097: 2607310
14098: 2                                     1986 vp. -    LA n:o 90
14099: 
14100: tarkoituksenmukaista, että Kuopion yliopisto saa               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
14101: oikeuden pitää apteekkia.                                   kiehdotuksen:
14102:    Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14103: 
14104:                                              Lääkelaki
14105:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14106: 
14107:                       1 luku                           Lääketehtaasta voidaan myydä tai muutoin
14108:                 Yleiset säännökset                  luovuttaa lääkeaineita toiselle lääketehtaalle ja
14109:                                                     lääketukkukaupalle sekä lisäksi 17 §:n 1 momen-
14110:                       1-7 §                         tin 5 kohdassa tarkoitetulle tutkimuslaitokselle
14111:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)          tutkimustoimintaa varten.
14112:                                                        Lääketehtaasta voidaan myydä tai luovuttaa
14113:                                                     myös omia lääkevalmisteita edellä mainitulle tie-
14114:                       2 luku                        teelliselle tutkimuslaitokselle tutkimustoimintaa
14115:                                                     varten. Lääketehtaan tulee tehdä tästä ilmoitus
14116:                Lääkkeiden valmistus
14117:                                                     lääkintöhallitukselle.
14118:                      8-16 §
14119:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)                             32-37 §
14120:                                                       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
14121:                      3 luku
14122:             Lääkkeiden maahantuonti
14123:                                                                          6 luku
14124:                       17 ~
14125:   Lääkkeitä saa tuoda maahan:                                            Apteekit
14126:   (1 ja 2 kohta kuten hallituksen esityksessä
14127: n:o 87)                                                                38-41 §
14128:   3) apteekkari, Helsingin yliopiston apteekki,       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
14129: Kuopion yliopiston apteekki ja sotilasapteekki
14130: apteekin toimintaa varten;                                                  42 §
14131:   (4 ja 5 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o      Helsingin yliopistolla on oikeus edelleen pitää
14132: 87)                                                 Helsingin kaupungissa yhtä apteekkia. Kuopion
14133:   (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 87)     yliopistolla on oikeus pitää Kuopion kaupungissa
14134:                                                     yhtä apteekkia.
14135:                     18 ja 19 §                         (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
14136:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
14137:                                                                        43-51 §
14138:                                                       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
14139:                       4 luku
14140:                    Myyntilupa
14141:                                                                        Sivuapteekit
14142:                      20-30 §
14143:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)                                  52§
14144:                                                        (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
14145:                                                        Sen estämättä, mitä edellä 42 § :ssä on säädet-
14146:                      5 luku                         ty, Helsingin yliopisto ja Kuopion yliopisto voi-
14147:         Lääkkeiden myynti lääketehtaasta            vat lääkintöhallituksen kussakin tapauksessa an-
14148:              ja lääketukkukaupasta                  tamalla luvalla pitää sivuapteekkeja, jos se farma-
14149:                                                     sian tai farmaseutin tutkintoihin liittyvän harjoit-
14150:               Myynti lääketehtaasta
14151:                                                     telun tai lääkehuollon kehittämisen kannalta on
14152:                       31 §                          tarpeen.
14153:     (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 87)      (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
14154:                                        1986 vp. -    LA n:o 90                                         3
14155: 
14156:                   53-60 §                            apteekin sekä lääkkeenomaisen tuotteen valmis-
14157:  (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)              tajan tai maahantuojan tulee pyydettäessä antaa
14158:                                                      lääkintöhallitukselle sellaisia lääkkeiden tai lääk-
14159:                                                      keenomaisten tuotteiden maahantuontiin, val-
14160:                      7 luku
14161:                                                      mistukseen, lääkejakeluun, myyntiin tai muuhun
14162:   Lääkehuolto sairaaloissa, terveyskeskuksissa       kulutukseen luovuttamiseen liittyviä tietoja ja
14163:         ja sosiaalihuollon laitoksissa               selvityksiä, jotka ovat tarpeen tässä tai muussa
14164:                                                      laissa tämän lain 76 §:ssä mainitulle valvonta-
14165:                   61-67 §
14166:                                                      viranomaiselle säädettyjen tehtävien suoritta-
14167:  (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
14168:                                                      miseksi.
14169:                                                                           90-95 §
14170:                                                         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
14171:                      8 luku
14172:            Lääkkeenomaiset tuotteet
14173:                                                                           11 luku
14174:                   68-75 §
14175:  (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)                     Seuraamukset ja muutoksenhaku
14176:                                                                sekä asetuksenantovaltuus
14177:                                                                        96-103 §
14178:                      9 luku
14179:                                                        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
14180:           Ohjaus ja yleinen valvonta
14181:                    76-83 §
14182:                                                                           12 luku
14183:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
14184:                                                             Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
14185:                                                                       104 ja 105 §
14186:                     10 luku
14187:                                                        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
14188:               Erinäisiä säännöksiä
14189:                                                                           106§
14190:                    84-88 §
14191:                                                         (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
14192:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
14193:                                                         Kuopion yliopiston saadessa apteekkiluvan
14194:                                                      Helsingin yliopiston oikeus pitää sivuapteekkia
14195:                                                      Kuopion kaupungissa lakkaa. Lääkintöhallitus
14196:             Tietojenantovelvollisuus
14197:                                                      määrää, mitkä muut Helsingin yliopiston sivu-
14198:                        89 §                          apteekkiluvat voidaan lakkauttaa samalla myön-
14199:    Lääketehtaan, lääketukkukaupan, ulkomaisen        täen vastaavat sivuapteekkiluvat Kuopion yli-
14200: valmistajan asiamiehen, apteekkarin, Helsingin       opistolle.
14201: yliopiston apteekin, Kuopion yliopiston aptee-                          107-111 §
14202: kin, sairaala-apteekin ja lääkekeskuksen, sotilas-      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)
14203: 
14204:        Helsingissä 2 3 päivänä syyskuuta 1986
14205: 
14206:             Lauha Männistö                 Osmo Vepsäläinen                Marja-Liisa Tykkyläinen
14207:             Kari Rajamäki                  Heikki Riihijärvi               Katri-Helena Eskelinen
14208:             Esko Helle                     Sten Söderström                 Erkki Moisander
14209:                                            Vappu Säilynoja
14210:                                                 1986 vp.
14211: 
14212: Lakialoite n:o 91
14213: 
14214: 
14215: 
14216: 
14217:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi Ounasjoen erityissuojelusta annetun
14218:                                      lain (703/83) 2 §:ssä tarkoitetusta korvausvelvollisuudesta
14219: 
14220: 
14221:                                            Eduskunnalle
14222: 
14223:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14224: 
14225:    Aloitteessa ehdotetaan vuonna 1983 säädetyn           Esityksessä ehdotetaan myös, että valtion toi-
14226: Ounasjoen erityissuojelulain johdosta vesivoima-      menpitein tulee huolehtia suojelun johdosta me-
14227: alueiden omistajille aiheutuvien taloudellisten       netettyjen työpaikkojen korvaamisesta uusilla
14228: menetysten korvaamista. Korvausperiaatteena on        työpaikoilla.
14229: lunastuslaissa säädetty täyden korvauksen peri-          Kokoomus katsoo, että Ounasjoen erityissuoje-
14230: aate. Rakentamiskiellosta aiheutuvat korvaukset       lusta aiheutuvat korvaukset tulee irrottaa edus-
14231: määrättäisiin lunastuslain säännösten mukaisesti      kunnan käsittelyssä olevasta koskiensuojelulaista
14232: ja korvausmenettelyssä noudatettaisiin niin ikään     ja säätää nopeasti itsenäisenä lakina.
14233: lunastuslain mukaista menettelyä.
14234: 
14235: 
14236: 
14237: 
14238:                                              PERUSTELUT
14239: 
14240:    Laki Ounasjoen erityissuojelusta säädettiin ke- vauksia näille pienosuuksien omistajille. Kor-
14241: väällä 1983. Silloin eduskunta edellytti, että vauksista säätämisessä ei ole siis kysymys ainoas-
14242: kysymys suojelun aiheuttamien menetysten kor- taan suuryhtiölle tulevista korvauksista, vaan yk-
14243: vaamisesta vesiosuuksien omistajille pitää ratkais- sittäisille kansalaisille ja yhteisöille merkittävistä
14244: ta viivytyksettä. Hallitus on viivyteHyt asiassa jo korvauksista.
14245: kolme ja puoli vuotta, eikä korvauksista ole           Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoi Ounas-
14246: vieläkään säädetty lakia. Eduskunnan tahtoa joen erityissuojelulakia säädettäessä, että kor-
14247: asian hoitamisesta viivytyksettä ei ole siis nouda- vauksista olisi tullut säätää samanaikaisesti itse
14248: tettu.                                              suojelulain kanssa. Hallituspuolueet eivät tätä
14249:    Hallituksen esitykseen koskiensuojelulaiksi si- kuitenkaan hyväksyneet. Kokoomus katsoi tuol-
14250: sältyy Ounasjoen erityissuojelusta annetulla lailla loin, että Suomen oikeusjärjestykselle on vierasta
14251: kielletyn rakentamisen korvaaminen. Laajan kos- ratkaista suojelukysymys ottamatta kantaa suoje-
14252: kiensuojelulakiesityksen käsittely näyttää vievän lun aiheuttamiin vahinkoihin ja muihin edun
14253: kuitenkin eduskunnassa aikansa. Hallituksen esi- menetyksiin.
14254: tyksen mukaan on myös epäselvää, miten itse            Ounasjoen erityissuojelulaki kuuluu pakkolu-
14255: korvaukset loppujen lopuksi tultaisiin suoritta- nastuslainsäädännön piiriin. Siksi tulee noudat-
14256: maan. Katsomme, että Ounasjoen erityissuoje- taa sit;i pakkolunastuksesta perinteisesti nouda-
14257: lusta aiheutuvat korvaukset tulisi irrottaa kos- tettua menettelyä, että lunastuksesta säädetään
14258: kiensuojelulaista ja säätää nopeasti itsenäisenä lailla. Ja vielä yksinomaan sillä tavoin, että ylei-
14259: lakina.                                             sen tarpeen vaatimus ja täyden korvauksen peri-
14260:    Yksityisten kansalaisten omistuksessa Ounas- aate säilytetään voimassa pysyvästi. Pakkolunas-
14261: joen vesistön vesi- ja koskiosuuksista on lähes 30 tuksessa on lähtökohtana, ettei pakkotoimen
14262: prosenttia. Hinnoiteltaessa osuudet Lapissa viime kohteeksi joutuneen varallisuusasema saa pakko-
14263: aikoina tarjottuihin luonnonkilowattitaksoihin _ toimen johdosta huonontua. Korvauksen mää-
14264: merkitsisi tämä yli 20 miljoonan markan kor- rään ei tule myöskään vaikuttaa niiden tarkoitus-
14265:  260732E
14266: 2                                      1986 vp. -     LA n:o 91
14267: 
14268: perien, JOlta varten pakkolunastus toteutetaan.       olisi sinänsä ollut merkittävää ja pitkäaikaista
14269: Tätä periaatetta olisi tullut noudattaa myös itse     työllistävää vaikutusta alueella.
14270: suojelulakia säädettäessä.                               Edelleen mietinnön perusteluissa todetaan:
14271:    Aloitteessa veivoitetaan myös valtio määrää-       ''Kun Ounasjoen suojeluhankkeella on paikalli-
14272: mään korvaustoimitus vireille pantavaksi, ellei       sen ja seudullisen merkityksen ohella yhtä lailla
14273: korvauksista päästä sopimukseen vuoden kuluessa       laaja-alaista valtakunnallista merkitystä, on alu-
14274: lain voimaantulosta. Korvausmenettelyn aloitta-       een kehittymisen turvaaminen ja alueelle aiheu-
14275: minen on siis viime kädessä valtion velvollisuus.     tuvien taloudellisten menetysten korvaaminen
14276: Huomautamme tässä yhteydessä, että hallituksen        myös valtiovallan vastuulla eikä niitä voida jättää
14277: esityksessä koskiensuojelulaiksi alueen omistajan     alueen itsensä kannettaviksi. Tällöin esiin tulevia
14278: itsensä on saatettava menettely vireille taikka hän   kysymyksiä ovat mm. jokivarren kuntien verotu-
14279: muutoin menettää oikeutensa korvaukseen. Kos-         lomenetysten korvaaminen, alueen elinkeinojen
14280: ka koko suojelu on yhteiskunnan aloitteesta ta-       yleinen kehittäminen, jokialueen luonnontalou-
14281: pahtuva ja yhteiskunnan intressissä, on mieles-       dellisen kehittämissuunnitelman laatiminen ja
14282: tämme oikein, että alueen omistajalle ei määrätä      toteuttaminen, alueen työpaikkojen säilyttämi-
14283: toimenpidevelvoitteita.                               nen ja työpaikkojen järjestäminen rakentamis-
14284:    Eduskunta edellytti Ounasjoen suojelulakia         kiellosta aiheutuvien työpaikkamenetysten sijalle,
14285: säätäessään myös, että hallitus seuraa elinkeino-     Enontekiön kunnan häiriöttömän sähkönsaannin
14286: jen kehittymistä ja työllisyystilannetta Ounasjoki-   turvaaminen sekä vesivoiman omistajille makset-
14287: alueella ja ryhtyy kaikkiin niihin toimenpiteisiin,   tavien korvausten ratkaiseminen.''
14288: jotka ovat tarpeen alueen elinkeinojen tukemi-           Näin mietinnön perusteluista käy selvästi ilmi
14289: seksi ja erityissuojelusta alueen kunnille ja asuk-   eduskunnan tahto Ounasjoki-alueen kehittämi-
14290: kaille aiheutuvien taloudellisten menetysten kor-     seksi. Tämän tahdon toteuttamiseksi ehdotam-
14291: vaamiseksi. Suojelulakiin ei kuitenkaan otettu        me, että lakiin otetaan sen 4 §:ään säännös
14292: valtiota velvoittavaa säännöstä asiasta.              valtion velvollisuudesta korvaavien työpaikkojen
14293:    Laki- ja talousvaliokunnan mietinnön perus-        luomiseksi.
14294: teluissa kiinnitetään korostetusti huomiota Ou-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14295: nasjoki-alueen ja sen asukkaiden kannalta tärke-
14296: ään elinkeinojen kehittämiseen ja työllisyyteen.                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
14297: Mietinnössä todetaan mm. , että rakentamishank-               kiehdotuksen:
14298: keen toteuttamisella ja luonnonvarojen käytöllä
14299: 
14300: 
14301: 
14302: 
14303:                                                 Laki
14304:     Ounasjoen erityissuojelusta annetun lain (703 183) 2 §:ssä tarkoitetusta korvausvelvollisuudesta
14305: 
14306:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14307: 
14308:                        1§
14309:   Ounasjoen erityissuojelusta annetun lain (703 1     tarkoitetusta kiellosta aiheutuvista taloudellisista
14310: 83) 2 §:ssä tarkoitetusta rakentamiskiellosta ai-     menetyksistä korvaus noudattaen kiinteän omai-
14311: heutuvasta korvausvelvollisuudesta noudatetaan,       suuden ja erityisten oikeuksien lunastuksessa an-
14312: mitä tässä laissa on säädetty.                        netun lain (603/77) mukaisia korvauksen mää-
14313:                                                       räämisen perusteita.
14314:                        2§
14315:    Vesivoiman omistajalle tai käyttöoikeuden hal-                             3§
14316: tijalle, joka Ounasjoen erityissuojelusta annetun        Korvausmenettelyn osalta sovelletaan, mitä
14317: lain 1 §:ssä säädetyn kiellon johdosta ei voi         kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lu-
14318: käyttää hyväksi omistamaansa tai hallitsemaansa       nastuksesta annetussa laissa on lunastusmenette-
14319: vesivoimaa, on suoritettava mainitun lain 1 §:ssä     lystä säädetty.
14320:                                       1986 vp. -    LA n:o 91                                    3
14321: 
14322:    Mikäli 2 § :ssä tarkoitetuista korvauksista ei   koitetun erityissuojelun johdosta aiheutuvien
14323: päästä sopimukseen vuoden kuluessa tämän lain       työpaikkamenetysten korvaamiseksi uusilla työ-
14324: voimaantulosta, tulee valtion 6 kuukauden kulu-     paikoilla.
14325: essa määrätä toimitus vireille pantavaksi.
14326:                                                                          5§
14327:                        4§                             Tämä laki tulee votmaan      päivänä
14328:  Valtion toimenpitein tulee luoda edellytykset      kuuta 198 .
14329: Ounasjoen erityissuojelusta annetussa laissa tar-
14330: 
14331: 
14332:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
14333: 
14334:           Ulla Puolanne                 Mauri Miettinen               Heikki Perho
14335:           Sampsa Aaltio                 Kaarina Dromberg              Elsi Hetemäki-Olander
14336:           Liisa Hilpelä                 Tapio Holvitie               Lauri Impiö
14337:           Aila Jokinen                  Riitta Jouppila              Heikki Järvenpää
14338:           Ilkka Kanerva                 Juho Koivisto                Lea Kärhä
14339:           Matti Lahtinen                Ritva Laurila                 Anna-Kaarina Louvo
14340:           Saara Mikkola                 Erkki Moisander              Pentti Mäki-Hakola
14341:           Helena Pesola                 Tuulikki Petäjäniemi         Sirpa Pietikäinen
14342:           Toivo T. Pohjala              Aino Pohjanoksa               Pirjo Rusanen
14343:           Helge Saarikoski              Pertti Salolainen            Kimmo Sasi
14344:           Eva-Riitta Siitonen           Ilkka Suominen               Jouni J. Särkijärvi
14345:           Martti Tiuri                  Eeva Turunen                 Riitta Uosukainen
14346:           Sakari Valli                  Tauno Valo                   Päivi Varpasuo
14347:           Iiro Viinanen                 Matti Viljanen               Ben Zyskowicz
14348:                                                   1986 vp.
14349: 
14350: Lakialoite n:o 92
14351: 
14352: 
14353: 
14354: 
14355:                                     Tennilä ym.: Ehdotukset työllisyyslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi
14356:                                       laeiksi
14357: 
14358: 
14359:                                              Eduskunnalle
14360: 
14361:    Suomen perustuslaissa, hallitusmuodon 6 §:n              Kalevi Sorsan hallituksen työllisyyslakiesitys
14362: 2 momentissa kansalaisten työvoima julistetaan          liittyy hallituksen suurtyöttömyyden hyväksyvään
14363: valtakunnan erityiseen suojelukseen. Samassa pe-        linjaan. Suurtyöttömyyden vähentämiseksi halli-
14364: rustuslain kohdassa määrätään yksiselitteisesti:        tus ei ole tehnyt mitään, vaan on päinvastoin
14365: ''Valtiovallan tehtävänä on tarvittaessa järjestää      lisännyt työttömien määrää vähentämällä valtion
14366: Suomen kansalaiselle mahdollisuus tehdä työtä''.        ja kuntien työllistäviä toimia. Nykyisen hallituk-
14367:                                                         sen aloittaessa toimintansa keväällä 1983 valtion
14368:    Eduskunta onkin useaan otteeseen kiirehtinyt
14369:                                                         ja kuntien työmäärärahoilla palkattuna oli useita
14370: perustuslakia vastaavan työllisyyslain säätämistä.
14371:                                                         tuhansia ihmisiä enemmän kuin nyt. Kaksi vuo-
14372: Viimeksi asiaa käsiteltiin eduskunnassa laajasti
14373:                                                         sikymmentä sitten valtion työmäärärahoilla oli
14374: keväällä 1985, jolloin kommunistien esityksessä         valtion ja kuntien töissä useita kymmeniätuhan-
14375: Kalevi Sorsan hallitusta vaadittiin valtakunnanoi-
14376:                                                         sia työntekijöitä enemmän kuin nyt.
14377: keuteen perustuslain rikkomisesta hallituksen li-
14378: sättyä omilla toimillaan suurtyöttömyyttä ja jar-           Kalevi Sorsan hallituksen toimettomuus myös
14379: rurehua uuden työllisyyslakiesityksen antamista         Neuvostoliiton kauppamme järjestämisessä on ai-
14380: eduskunnalle.                                           heuttanut sen, että uhkaamassa on viennin supis-
14381:                                                         tuminen. Hallitus on syypää tähän uhkaan siksi,
14382:    Kalevi Sorsan hallitus on vihdoinkin saanut          että se ei ole ajoissa ryhtynyt tarvittaviin toimiin
14383: aikaiseksi esityksen uudeksi työllisyyslaiksi (HE       tuonnin lisäämiseksi Neuvostoliitosta. Laimin-
14384: n:o 94). Hallituksen esitys on kuitenkin erittäin       lyönnit Neuvostoliiton kaupassa johtuvat perim-
14385: huono. Hallituksen esityksen lähtökohtana on            miltään länsisidonnaisuuden lisäämisestä.
14386: suurtyöttömyyden jatkumisen hyväksyminen. Jos               Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmä
14387: hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa il-         ei voi hyväksyä suurtyöttömyyteen sopeutumista.
14388: man perusteellisia muutoksia, perustuslain rikko-       Me lähdemme siitä, että ihminen tarvitsee työtä
14389: minen jatkuu ja eduskunnassa hallituksen esityk-        ja kunnon palkan voidakseen elää hyödyllistä ja
14390: sen puolesta esiintyvät kansanedustajat osallistu-      tasapainoista elämää. Vaatiessamme työpaikan
14391: vat siihen.                                             turvaamista jokaiselle työnhakijalle nojaudumme
14392:    Kalevi Sorsan hallituksen työllisyyslakiesityksen    myös perustuslain kiistattomaan velvoitteeseen
14393: perusheikkous on siinä, että työllistämisvelvoite       järjestää työtä kaikille.
14394: koskisi vain alle 20-vuotiaita nuoria sekä pitkäai-         Työttömyyden vähentäminen ja poistaminen
14395: kaistyöttömiä. 20-25-vuotiaat nuoret ja muut            edellyttää valtion oman yritystoiminnan suunni-
14396: työttömät työnhakijat unohdetaan kokonaan. Al-          telmallista ja määrätietoista kehittämistä ja sen
14397: le 20-vuotiaille työtä tarvitsisi osoittaa vasta kol-   laajentamista myös uusille aloille. Valtion ja
14398: men kuukauden työttömyyden jälkeen ja silloin-          kuntien palvelutehtäviä on kehitettävä palkkaa-
14399: kin vain kuudeksi kuukaudeksi, mikä ei vastaa           malla niihin lisää väkeä. Asuntotuotantoa, var-
14400: hallitusohjelmankaan lähtökohtaa. Sama koskee           sinkin vuokra-asuntojen rakentamista on lisättävä
14401: pitkäaikaistyöttömiä, jotka saavat työtä vasta vuo-     ja valtion ja kuntien investointeihin on osoitetta-
14402: den työttömyyden jälkeen. Kaiken lisäksi nykyis-        va lisää määrärahoja. Neuvostoliiton kauppaam-
14403: ten työllisyystoimenpiteiden piirissä työ voi olla      me on laajennettava niin, että sen osuudeksi
14404: osa-aikaista. Lisäksi lakiesityksen voimaantulo on      tulee kolmannes koko ulkomaankaupastamme.
14405: ulotettu vuoteen 1988.                                  Työviikko on lyhennettävä 35 tuntiin viikossa ja
14406: 260756F
14407: 2                                         1986 vp. -      LA n:o 92
14408: 
14409: eläkeikä on alennettava 60 vuoteen, raskaissa ja          ajoissa vaikuttamaan siihen, että täystyöllisyysta-
14410: kuluttavissa töissä 55 vuoteen. Välittömästi tulee        voite on peruslähtökohta valtion budjettia laadit-
14411: peruuttaa työttömyyseläkeikärajan korottaminen.           taessa.
14412:    Työttömyyttä vähentävien yleisten toimien jäl-            Kuntien toimiala on liian kapea. Se tulee
14413: keenkin jää jäljelle työnhakijoita, joille ei yleisiltä   laajentaa mahdollistamaan yritystoiminta, jolloin
14414: työmarkkinoilta työtä löydy. Siksi esitämme, että         kumien edellytykset täyttää työllistämisosuutensa
14415: valtiolle ja kunnille määrätään työllistämisvelvoi-       mielekkäällä tavalla mahdollistuvat.
14416: te. Aioitteemme mukaan kuukauden työttömänä                  Aioitteemme mukaan uusi työllisyyslaki tulee
14417: olleelle on osoitettava työtä valtion tai työnhaki-       voimaan 1.1.1987, mikä edellyttää tarvittavia
14418: jan kotikunnan toimesta. Työn tulee kestää ker-           muutoksia myös vuoden 1987 valtion budjettiesi-
14419: rallaan 12 kuukautta, jonka jälkeen työnhakijalla         tykseen.
14420: on kuukauden jälkeen jälleen oikeus uuteen                   Eduskuntaan tulee perustaa työllisyysasiainvalio-
14421: työhönosoitukseen. Työn tulee olla kokopäiväistä          kunta, joka käsittelee valtion budjettiin liittyvät
14422: ja kunnolla palkattua. Valtion tulee kantaa ta-           kysymykset työllisyysvaikutusten osalta, työlli-
14423: loudellinen vastuu myös kuntien työllistävistä            syyskertomuksen, työllisyyspolitiikan lähivuosien
14424: toimista.                                                 tavoiteohjelman sekä talouspoliittisen tiedoksian-
14425:    Työttömyyden vähentäminen ja poistaminen               nan työllisyysvaikutusten osalta. Budjetin yhtey-
14426: vaatii riittäviä määrärahoja. Niiden turvaamiseksi        dessä tulee esittää arvio budjetin eri osien vaiku-
14427: budjettiin hallituksen talouspoliittinen selonteko        tuksista työllisyyteen.
14428: tuleekin muuttaa tiedoksiannoksi, jossa esitetään            Edellä olevan perusteella ehdotammekin De-
14429: yksityiskohtaiset suunnitelmat työllistävistä toi-        mokraattisen Vaihtoehdon eduskumaryhmänä,
14430: mista ja työllisyyden kannalta elintärkeästä Suo-
14431: men ja Neuvostoliiton kaupan ja talousyhteistyön                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
14432: kehittämisestä. Näin eduskunta pääsee riittävän                   kiehdotukset:
14433:                                         1986 vp. -     LA n:o 92                                       3
14434: 
14435: 
14436: 
14437: 
14438: 1.
14439:                                            Työllisyyslaki
14440: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14441: 
14442:                       1 luku                           muiden tavoitteiden rinnalla otettava huomioon
14443:                 Yleisiä säännöksiä                     työllisyysvaikutus.
14444: 
14445:                         1§
14446:                   Lain tarkoitus                                            2 luku
14447:                                                                          Suunnittelu
14448:   Tämän lain tarkoituksena on järjestää Suomen
14449: kansalaiselle mahdollisuus tehdä työtä.                                     3§
14450:                                                               Tutkimukset, ennusteet ja tziastot
14451:                         2§
14452:                                                           Työvoimapolitiikkaa varten tulee laatia suun-
14453:  Työllisyystavoite ja sen vaatimat toimenpiteet        nitelmia sekä selvittää tuotantotoiminnan, työ-
14454:                                                        voiman ja työmarkkinoiden muutoksia sekä näi-
14455:    Kansalaisten toimeentulon turvaavan, työpai-        den ja eri toimenpiteiden vaikutuksia työllisyy-
14456: kan vapaaseen valintaan ja tuottavan työn teke-        teen ja työttömyyteen. Tässä tarkoituksessa on
14457: miseen perustuvan täystyöllisyyden saavuttami-         tehtävä tutkimuksia, tilastoja ja ennusteita.
14458: seksi valtion tulee edistää vakaata ja alueellisesti
14459: tasapainoista talous-, työllisyys- ja muuta yhteis-                          4§
14460: kunnallista kehitystä.
14461:    Täystyöllisyyden toteuttamiseksi valtion tulee                        Suunnitelmat
14462: edistää korkeaa ja tasaista työvoiman kysyntää            Valtion työvirastojen sekä kuntien ja kuntain-
14463: yleisin talouspoliittisin sekä muin työllisyyteen      liittojen on ennakolta laadittava seuraavaa vuotta
14464: vaikuttavin toimenpitein.                              varten suunnitelmat työmäärärahoin toimeen-
14465:    Työttömyyden ja työvoiman puutteen torjumi-         panravien töittensä järjestämisestä.
14466: seksi valtion tulee työvoima- ja koulutuspoliitti-        Valtion virastojen ja laitosten sekä kuntien ja
14467: sin sekä muin kehittävin ja ohjaavin toimenpi-         kuntainliittojen on vuosittain laadittava 1 mo-
14468: tein edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan           mentissa säädettyjen suunnitelmien lisäksi työlli-
14469: ammatillista ja alueellista sopeutumista.              syysmäärärahoilla kokonaan tai osaksi rahoitetta-
14470:    Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi eri yhteis-     vien töiden suunnitelma.
14471: kuntapolitiikan sektorien lainsäädäntöä k_ehit~­          Valtion virastojen ja laitosten sekä kuntien ja
14472: tään täystyöllisyyslähtökohdan toteuttamiseksi.        kuntainliittojen on toimitettava 1 ja 2 momentis-
14473: Hallintoviranomaisten on eri toimenpiteissään          sa tarkoitetut suunnitelmat työvoimaviranomai-
14474: 4                                        1986 vp. -     LA n:o 92
14475: 
14476: sille työvoimaministeriön antamien ohjeiden mu-         sekä yritysten työvoiman saannin turvaamiseksi
14477: kaisesti.                                               valtion tulee järjestää työvoimapalveluja.
14478:                                                            Työvoimapalveluja ovat erityisesti työnvälitys,
14479:                         5§                              ammatinvalinnanohjaus,         työllisyyskoulutus,
14480:      Työllisyyskertomus ja talouspolzittinen            muuttoturvan järjestäminen, sijainninohjauspal-
14481:                     tiedonanto                          velut, kansainvälinen harjoittelijanvaihto ja työ-
14482:                                                         rajoitteisten erityispalvelut.
14483:    Valtiopäiväjärjestyksen 29 §:ssä tarkoitetussa
14484: hallituksen kertomuksessa on vuosittain selostet-
14485: tava hallituksen toimenpiteet tämän lain toi-                                  7§
14486: meenpanossa.                                                              Luvanvaraisuus
14487:    Valtioneuvosto hyväksyy vuosittain työvirasto-
14488: jen työmäärärahojen ja työvoiman käyttösuunni-            Lomautukset, lyhennetyt työviikot ja irtisano-
14489: telman, työllisyysmäärärahoilla kokonaan tai            miset ovat luvanvaraisia. Anomuksen käsittelee
14490: osaksi rahoitettavien töiden suunnitelman sekä          työvoimaviranomainen. Lupa voidaan myöntää
14491: ohjelman lähivuosien toimenpiteiksi.                    vain erityisen painavista taloudellisista syistä. Lu-
14492:    Valtioneuvoston on annettava eduskunnalle            pa edellyttää yrityksen työntekijöiden hyväksymi-
14493: maaliskuussa talouspoliittinen tiedonanto. Tässä        sen.
14494: tiedonannossa on esitettävä hallituksen suunni-
14495: telmat seuraavan vuoden budjetin laatimisesta.
14496:                                                                               8 §
14497:    Tiedonannossa on esitettävä yksityiskohtaisesti
14498: suunnitelmat täystyöllisyyden saavuttamisesta ja                   Suhdanne- ja kausivaihtelut
14499: turvaamisesta. Tältä osin on eduskunnan päätet-
14500: täväksi tuotava myös hallituksen suunnitelmat              Valtion, valtion työvirastojen, kuntien ja kun-
14501: Suomen ja Neuvostoliiton kaupan ja talous-              tainliittojen on huolehdittava siitä, että niiden
14502: yhteistyön kehittämiseksi.                              rahoittamat investointi- ja kunnossapitotyöt ajoi-
14503:                                                         tetaan työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa vuo-
14504:                                                         den aikana esiintyviä vaihteluita tasoittavasti.
14505:                                                         Tämä ei kuitenkaan saa hidastaa julkisten perus-
14506:                       3 luku                            palvelujen järjestämistä.
14507:                                                            Mikäli talvikauden keskimääräinen työvoima-
14508:                 Työllisyyden hoito
14509:                                                         määrä 1 momentissa mainituissa töissä jää alle
14510:                        6§                               edellisen kesäkauden keskimääräisen työvoima-
14511:                                                         määrän, kunnan tulee suorittaa valtiolle jokaisen
14512:                  Työvoimapalvelut
14513:                                                         edellisen kesäkauden keskimääräisen työvoima-
14514:    Kansalaisten työhönsijoittumisen turvaamiseksi       määrän alittavalta työpäivältä korvaus, joka suu-
14515: ja työnantajien työvoiman saannin edistämiseksi         ruudeltaan vastaa kolmen lapsenhuoltajalle päi-
14516: valtion tulee järjestää työvoimapalveluja, niin         vältä maksettavan peruspäivärahan määrää. Kesä-
14517: kuin niistä tässä laissa ja erikseen säädetään.         kauden työntekijämäärään ei lueta kesätyötä suo-
14518:    Työvoimapalveluja ovat erityisesti työnvälitys,      rittavia opiskelijoita ja koululaisia eikä työnteki-
14519: ammatinvalinnanoh jaus,           työllisyyskoulutus,   jöitä sellaisissa asetuksessa erikseen mainituissa
14520: muuttoturvan järjestäminen, sijaintineuvonta,           töissä, joita ei voida suorittaa lainkaan tai ilman
14521: ohjaaminen omatoimiseen työllistymiseen, kan-           kohtuuttomia lisäkustannuksia muuna kuin kesä-
14522: sainvälinen harjoittelijanvaihto, tietopalvelu ja       aikana.
14523: työrajoitteisten erityispalvelut.                          Milloin on erityisiä syitä, työvoimaministeriöllä
14524:    Työvoimapalvelut tulee järjestää siten, että         on oikeus myöntää kunta- tai kuntaryhmäkohtai-
14525: niillä varaudutaan työvoiman tarpeen sekä työ-          nen tai työvoimapiiriä taikka koko maata koskeva
14526: voimavarojen määrän ja rakenteen muutoksiin ja          poikkeus määräajaksi tämän pykälän 2 momen-
14527: että ne edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon        tissa säädetystä velvollisuudesta. Ministeriön
14528: toteutumista työmarkkinoilla.                           päättämiä enimmäismääriä koskevin rajoituksin
14529:    Työtä hakevan turvallisen työhön sijoittumisen       voidaan oikeus kysymyksessä olevan poikkeuksen
14530: edistämiseksi ja pysyvien työsuhteiden aikaansaa-       myöntämiseen siirtää työvoimapiirin toimiston
14531: miseksi ensisijaisesti työnhakijan kotiseudulta         päätettäväksi.
14532:                                          1986 vp. -    LA n:o 92                                           5
14533: 
14534:                        9 §                                Työllisyysmäärärahoja ovat tulo- ja menoarvi-
14535:                     Hankinnat                          ossa työv?imaministeriön hallinnonalan pääluok-
14536:                                                        kaan osoitetut määrärahat, jotka on tarkoitettu
14537:   Valtion virastojen ja laitosten sekä kuntien ja      ~yöllisyyden edistämiseen ja työttömyyden tor-
14538: kuntainliittojen on hankinnoissa otettava huo-         juntaan.
14539: mioon tämän lain 1, 2, 8 ja 15 §:ssä tarkoitetut
14540: työllisyysnäkökohdat.
14541:                                                                                13§
14542:                         10§                                            Valtionavun määrä
14543:    Työhönotto työ- ja työllisyysmäärärahozila              Työllisyysmäärärahoista myönnettävä valtion-
14544:              rahoitettuihin tözhin                      apu rake~tamist~, kunnossapitoa, perusparan-
14545:    Valtion virastojen ja laitosten sekä kuntien ja      nusta, laaJentamista, rakenteellisesti uudelleen
14546: kuntainliittojen on ottaessaan uutta työvoimaa          järjestämistä tai muuta investointia koskevaan
14547: 4 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin töihin          hankkeeseen ei saa yhdessä samaan kohteeseen
14548: tehtävä se paikallisten työvoimaviranomaisten          su.ontettavan mu~n valtionavun kanssa ylittää
14549: osoituksesta. Työvoimaviranomaisten on osoitta-        asianomaista valtionapuhanketta koskevissa eri-
14550: essaan työvoimaa 4 §:n 2 momentissa tarkoitet-          tyissäännöksissä tai -määräyksissä säädettyä tai
14551: tuihin töihin annettava etusija niille, joiden          määrättyä taikka muutoin vahvistettua hanketta
14552:                                                         koskevan valtionavun enimmäismäärää. Valtion-
14553: työnsaannin tarve on suurin.
14554:                                                             e!
14555:                                                        apu kuitenkaan saa ylittää 90 prosenttia hyväk-
14556:                                                        syttävistä kustannuksista. Työllisyysmäärärahoista
14557:                         11§                            ~Y.ön~etty valtionapu otetaan huomioon erityis-
14558:                                                        saannosten perusteella myönnettävän valtionavun
14559:              Työllisyys ja valtionavut                 vähennyksenä.
14560:    Ennen kuin valtion tulo- ja menoarviossa ole-           Hankkeisiin, jotka toteutetaan vaikeimmilla
14561: vasta määrärahasta myönnetään lainoja, avustuk-        työttöm~ysalueilla, voidaan sen lisäksi, mitä 1
14562: sia tai korkotukea investointeihin, on asiasta         moi?entissa o~ säädetty, osoittaa ylimääräistä
14563: hankittava työvoimaministeriön lausunto, jollei        valtionapua enmtään 20 prosenttia valtionavun
14564: kysymys ole tulo- ja menoarvion käyttösuunnitel-       perusteeksi hyväksyttävistä kustannuksista. Hank-
14565: maan sisältyvästä hankkeesta tai jollei asetuksella    k~ese~n tulevan valtion rahoituksen yhteismäärä
14566: ole toisin säädetty. Jos lausunnosta halutaan          e~ k.~ltenkaan sa~ ylittää _90 prosenttia hyväksyttä-
14567: poiketa, on asia saatettava valtioneuvoston raha-      vista kustann~ksista. Ylimääräistä valtionapua ei
14568: asiainvaliokunnan käsiteltäväksi.                      oteta huo.mwon mahdollisesti myönnettävän
14569:    Myönnettäessä valtion varoista lainoja, avus-       muun valtionavun vähennyksenä.
14570: tuksia tai korkotukea voidaan työllisyyden turvaa-        Jos valtionavun enimmäismäärästä ei ol~ an-
14571: mista varten niiden käytölle asettaa valtioneuvos-     ~ettu. 1 momentissa tarkoitettuja erityissäännök-
14572: to hyväksymin perustein tarpeellisia ehtoja.           siä t~I .~määr~yksiä, työllisyysmäärärahoista myön-
14573:    Silloin, kun tukea on tarpeen käyttää, se           nettava valtionapu yhdessä muun valtionavun
14574: suunnataan ensi sijassa pienelle ja keskisuurelle      kanssa ei saa ylittää 90 prosenttia hankkeen
14575: yritystoiminnalle rahoituskelpoisiin, kannattaviin     hyväksyttävistä kustannuksista.
14576: kohteisiin. Lainojen käyttämisestä säädetään erik-
14577: seen.
14578:                                                                              14 §
14579:                        12 §                               Työllisyysmäärärahojen käytön edellytykset
14580:                Työllisyysmäärärahat
14581:                                                           ~yöllisyys~äärär~hoje~ ~äyttämisen edellytyk-
14582:    Valtion tulo- ja menoarvion työllisyysmäärära-      sena 13 §: ssa tarkortettmhm hankkeisiin on että
14583: hoista voidaan osoittaa tai myöntää tulo- ja           valtionapuhankkeen suunnittelussa, toteut~ami­
14584: menoarvion perustelujen mukaisesti määrärahoja         sessa ja valtionaputoiminnassa noudatetaan mitä
14585: valtion virastoille ja laitoksille, kunnille ja kun-   kunkin hankkeen osalta mahdollisesti on erikseen
14586: tainliitoille sekä yksityisille ja yhteisöille.        säädetty ja määrätty.
14587: 6                                        1986 vp. -     LA n:o 92
14588: 
14589:                       4 luku                            jäksi ryhtyvälle työttömälle myöonett~väo kor-
14590:                   Työhönosoitus                         vauksen avulla. Korvauksen myöntäm1sesta saa-
14591:                                                         detääo tarkemmin asetuksella.
14592:                       15 §                                 Työvoimaviranomainen määrää yrityksille työl-
14593:             Oikeus työhönosoitukseen                    listämiskiintiöt, jolloin yritysten työllistämisvas-
14594:                                                         tuuta lisäävä tekijä on pääomavaltaisuus. Tar-
14595:    Työkykyiselle 17 vuotta täyttäneelle henkilölle,     kemmat määräykset annetaan asetuksella.
14596: joka ei ole työllistynyt muiden valtiovallan toi-          Valtionyhtiöillä on ratkaisuissaao vastuu työlli-
14597: mien seurauksena, omatoimisesti eikä työvoima-          syydestä. Niiden on vuosittain annettava selvitys
14598: palvelujen avulla, on hänen niin halutessaan            työvoimaviranomaisille siitä, miten ne ovat to-
14599: valtion tai sen kunnan, jossa henkilöllä on väes-       teuttaneet työllisyyslain säännöksiä.
14600: tökirjalain (141169) 9 §:o mukainen kotipaikka,            Työntekijöillä on oikeus olla mukana päättä-
14601: järjestettävä mahdollisuus hänen työkykyään ja          mässä yrityksen kone- ja laitehankinnoista sekä
14602: ammattiaan vastaavan, toimeentulon turvaavan            teknologian edistämistä koskevista ratkaisuista.
14603: työn tekemiseen kuukauden kuluessa hänen il-
14604: moittautumisestaao työvoimatoimistoon työttö-                                  17 §
14605: mäksi työohakijaksi.
14606:                                                                               Työaika
14607:                         16 §                              Työhönosoitukseo saaneelle on pqestettava
14608:           Työhönosoituksen antaminen                    mahdollisuus tehdä työkykyään vastaavaa kokoai-
14609:                                                         kaista työtä. Yleinen viikoittaioeo työaika alen-
14610:    Työvoimaviranomainen antaa 15 §:ssä tarkoi-          netaan 3 5 tuntiin.
14611: tetulle työttömälle työnhakijalle työhöoosoituk-
14612:                                                           Yleinen eläkeikä alennetaan 60 vuoteen, ras-
14613: seo kunnan, valtion tai yritysten töihin. Työhöo-
14614:                                                         kaissa ja kuluttavissa töissä 55 vuoteen.
14615: osoituksen antaa se työvoimatoimisto, jonka toi-
14616: mialueen kunnassa työohakijalla on väestökirja-
14617: lain 9 §:o mukainen kotipaikka.                                               18 §
14618:    Työvoimaviranomainen ei voi ilman kunnan                        Työhönosoituksen peruutus
14619: suostumusta osoittaa työtöntä kunnan työllistet-
14620: täväksi, jos kunta jo tämän lain mukaisesti työl-          Työvoimatoimiston on peruotettava työhön-
14621: listää vähintään puolet 15 §:o 1 momentin nojal-        osoitus, jos henkilö tekee samanaikaisesti toista
14622: la työhöoosoitukseen oikeutetuista henkilöistä tai      ansiotyötä, joka ei ole tilapäistä tai vähäistä,
14623: vähintään viisi prosenttia kunnan alueen amma-          taikka jos henkilö kieltäytyy hänelle tarjotusta
14624: tissa toimivasta väestöstä. Kunnan työllistämiksi       sellaisesta työstä, josta hän ei voi kieltäytyä
14625: luetaan myös ne työvoimaviranomaisen osoitta-           menettämättä työttömyysturvalain (602/84) mu-
14626: mat henkilöt, jotka on työllistetty 20 §:o mukai-       kaista työttömyyspäivärahaa.
14627: sesti sellaisen kuntainliiton palveluksessa, jonka         Työhönosoitukseo peruutus päättää työsuhteen
14628: jäsen kunta on, tai sellaisen yrityksen palveluk-       välittömästi sen estämättä, mitä palvelussuhteen
14629: sessa, jossa kunnalla on omistuksen perusteella         lakkaamisesta on erikseen säädetty.
14630: määräysvalta, taikka sellaisen yhteisön palveluk-
14631: sessa, jonka tarkoituksena on toimia kuntalaisten                             19 §
14632: yhteiseksi hyväksi.                                                    Uusi työhönosoitus
14633:    Valtion virastojen ja laitosten on työllistettävä
14634: työvoimaviranomaisten osoituksesta muut kuin 2             Henkilöllä on oikeus saada uusi työhöoosoitus,
14635: momentissa tarkoitetut työhöoosoitukseeo oikeu-         kun kolme kuukautta on kulunut työsuhteen
14636: tetut henkilöt heidän kotikuonassaao. Valtion           päättymisestä, jos tämän lain mukaiset edellytyk-
14637: virastojen ja laitosten työllistämiksi luetaan myös     set muuten ovat olemassa.
14638: ne valtion yhtiöiden tai yksityisten taikka muiden         Ennen kuin henkilölle annetaan 1 momentio
14639: kuin 2 momentissa tarkoitettujen yhteisöjen työl-       mukainen uusi työhöoosoitus, on opetus-, työ-
14640: listämät henkilöt, joiden palkkaukseen on myön-         voima- ja sosiaaliviranomaisten yhdessä hänen
14641: netty valtion työllisyysmäärärahoja.                    kanssaan yritettävä löytää hänelle ratkaisu, joka
14642:    Valtion virastojen ja laitosten 3 momentissa         johtaa pysyvään työllistämiseen tai muutoin edis-
14643: tarkoitetuiksi työllistämiksi luetaan henkilöt, jot-    tää työllistymistä tahi aioakio turvaa henkilön ja
14644: ka työllistävät itsensä 12 § :ssä tarkoitetun yrittä-   hänen huollettaviensa toimeentulon.
14645:                                        1986 vp. -     LA n:o 92                                          7
14646: 
14647:                      5 luku                                                   24 §
14648:   Kunnan työllistämisosuuden toteuttaminen                             Työstä eroaminen
14649:                        20 §
14650:                                                         Jos henkilö on saanut muuta työtä tai hyväksy-
14651:   Kunnan töihin osoitettujen työllistäminen           nyt koulutustarjouksen, johon ei voi osallistua
14652:                                                       työn ohessa, taikka jos hän jostakin muusta syystä
14653:    Kunnan on järjestettävä sen töihin osoitetulle     haluaa erota työstä, tulee hänen ilmoittaa tästä
14654: työttömälle työnhakijalle mahdollisuus tehdä          työnantajalle, jolloin työsuhde päättyy ilman irti-
14655: työkykyään vastaavaa työtä.                           sanomisaikaa.
14656:    Työttömät on työllistettävä ensisijaisesti kun-
14657: nan lakisääteisiä tehtäviä täydentävissä sosiaali-
14658: palvelujen tai ympäristönhoidon ja metsien hoi-                              25 §
14659: don taikka sivistystoimen, liikuntatoimen ja pe-                         Valtionosuus
14660: lastuspalvelun tehtävissä siten, että niissä saatu
14661: työkokemus mahdollisuuksien mukaan edistää
14662:                                                          Jos kunta on työllistänyt työttömän 20 §:n
14663: ammattitaidon kehittymistä ja pysyvää työllisty-
14664:                                                       nojalla sellaisiin tehtäviin, joista aiheutuviin kus-
14665: mistä.                                                tannuksiin se voisi saada erityissäännösten perus-
14666:                        21 §                           teella valtionosuutta, sillä on oikeus saada tämän
14667:                                                       lain mukaisesta työllistämisestä aiheutuviin palk-
14668:         Työsuhteen alkaminen ja kesto
14669:                                                       kakustannuksiin valtionosuutta sama määrä.
14670:    Kunta ottaa palvelukseensa työvoimatoimiston          Työllisyyshäiriöiden torjumiseksi ja lieventämi-
14671: osoittaman henkilön tai täyttää työllistämisvel-      seksi sekä työttömyydelle alttiiden työntekijäryh-
14672: vollisuutensa 16 §:n 2 momentin mukaisesti siitä      mien työllisyyden turvaamiseksi voidaan tarvitta-
14673: päivästä lukien, jona kunta on saanut ilmoituk-       essa myöntää, asetuksella tarkemmin säädettäviin
14674: sen 16 §:ssä tarkoitetusta työvoimatoimiston          tarkoituksiin, avustuksia ensisijaisesti kunnille
14675: osoituksesta. Jos työtä ei ole voitu aloittaa sinä    sen mukaan kuin tulo- ja menoarviossa varoja
14676: päivänä työhönosoituksen saaneesta henkilöstä         osoitetaan sekä lainoja sen mukaan kuin siitä
14677: johtuneesta syystä, työsuhde alkaa työn aloitta-      erikseen säädetään.
14678: mispäivänä.                                              Jos työtön on työllistetty sellaisiin tehtäviin,
14679:    Työllistettävän kanssa on tehtävä työsopimus-      joista aiheutuviin kustannuksiin kunnalla ei ole
14680: laissa (320/70) tarkoitettu määräaikainen työso-      oikeutta saada erityissäännösten perusteella val-
14681: pimus, joka on voimassa vähintään 12 kuukautta        tionosuutta, kunnalla on oikeus saada valtion-
14682: kerrallaan.                                           osuutta 85 prosenttia työllistämisestä aiheutuviin
14683:                                                       kustannuksiin siten kuin kuntien ja kuntainliitto-
14684:                        22 §                           jen valtionosuuksista ja -avustuksista annetussa
14685:                Työsuhteen ehdot                       laissa (3 5/7 3) säädetään käyttökustannuksiin suo-
14686:                                                       ritettavasta valtionosuudesta.
14687:   Työnantaja on velvollinen noudattamaan alan            Jos kunnan 16 §:n mukaisesta työllistämisestä
14688: työehtosopimuksen määräyksiä ja maksamaan vä-         aiheutuva rasitus on suurempi kuin 0,5 penniä
14689: hintään sen mukaisen palkan tai, jollei sanottua      veroäyriä kohden, kunnalla on oikeus lisävaltion-
14690: sopimusta ole, kyseessä olevista työtehtävistä työ-   osuuteen siinä määrin, ettei kunnalle aiheutuva
14691: paikkakunnalla sellaisessa työssä maksettavan         rasitus muodostu mainittua pennimäärää veroäy-
14692: käyvän palkan.                                        riä kohden suuremmaksi.
14693:                                                          Kunnalla on erillisen hakemuksen perusteella
14694:                        23 §                           mahdollisuus saada työllistämisen edellyttämien
14695:     Omatoiminen työn etsiminen työaikana              hankintojen perusteella lisävaltionosuutta (inves-
14696:                                                       tointitukea) budjettiin varatun määrärahan puit-
14697:    Henkilöllä on oikeus, jos se muuten ei ole         teissa.
14698: vaikeuksitta mahdollista, palkkaa menettämättä           Kunnalla on oikeus saada 1-3 momentin
14699: työaikana asioida työvoimatoimistossa tai muulla      mukaista valtionosuutta enintään 12 kuukautta
14700: tavoin etsiä työtä tai koulutusmahdollisuutta.        kerrallaan kutakin työllistettyä kohti.
14701: 8                                      1986 vp. -     LA n:o 92
14702: 
14703:                        26 §                                                   30 §
14704:     Valtionosuuden myöntäminen ja maksatus                               Tiedonsaanti
14705: 
14706:   Valtionosuuden myöntämisestä päättää työvoi-           Työvoimaviranomaisilla on oikeus korvauksetta
14707: matoimisto.                                           saada muilta valtion viranomaisilta sekä kunnilta
14708:   Työvoimapiirin toimisto maksaa valtionosuu-         ja kuntainliitoilta työllisyysasiain hoidossa tarvit-
14709: den ennakon ja loppuerän siten kuin kuntien ja        semiaan tietoja.
14710: kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista
14711: annetun lain 18-21 a §:ssä on säädetty valtion-                               31 §
14712: osuudesta käyttökustannuksiin.                                     Viranomaisten tehtå'vät
14713: 
14714:                                                          Työvoimaviranomaisten tehtävänä on huoleh-
14715:                      6 luku                           tia esitysten tekemisestä muiden valtion viran-
14716:                Erinäiset säännökset                   omaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteen-
14717:                                                       sovittamisesta 2 §:n 1 momentissa säädetyn täys-
14718:                       27 §                            työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.
14719:                     Rahoitus                             Lain täytäntöönpanossa työvoimaviranomaisten
14720:                                                       tulee toimia yhteistyössä myös työnantajia ja
14721:    Toimenpiteiden rahoittamiseksi valtio perii        työntekijöitä sekä kuntia edustavien ja muiden
14722: yrityksiltä nettovarallisuuteen perustuvaa työllis-   asianomaisten järjestöjen kanssa.
14723: tämismaksua, johon sisällytetään perusvähennys
14724: pienyritysten cajaarniseksi pois maksupiiristä.                               32 §
14725:                                                          Lain soveltaminen Suomen kansalaisuutta
14726:                        28 §                                      vailla olevaan henkilöön
14727:                  Muutoksenhaku
14728:                                                          Myös sellaiselle Suomessa asuvalle henkilölle,
14729:     Jos työntekijä on tyytymätön 18 §:n nojalla       joka ei ole Suomen kansalainen, on järjestettävä
14730: tehtyyn työhönosoituksen peruutukseen, hän voi        mahdollisuus tehdä työtä siten kuin tässä laissa
14731: hakea siihen muutosta valittamalla siten kuin         säädetään, ottaen kuitenkin huomioon hänen
14732: työttömyysturvalaissa on säädetty muutoksen-          työntekoaan koskevat erikseen annetut säännök-
14733: hausta sosiaalivakuutustoimikunnan ja työttö-         set.
14734: myyskassan päätökseen.
14735:    Jos kunta on tyytymätön sen töihin 16 §:n                                33 §
14736: nojalla annettuun työhönosoitukseen tai työvOi-                      Työvoimatoimzkunta
14737: matoimiston 26 §:n mukaiseen valtionosuuden
14738: myöntämistä koskevaan päätökseen, se voi hakea            Työvoimatoimiston yhteydessä toimivassa työ-
14739: siihen muutosta valittamalla lääninoikeuteen si-      voimatoimikunnassa, josta on säädetty erikseen
14740: ten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa anne-       työvoimatoimikunnasta annetulla asetuksella
14741: tussa laissa ( 1541 50) on säädetty.                  (689184 ), käsitellään tämän lain toimeenpanoon
14742:    Kunnan on pantava 16 §:n nojalla annettu           liittyviä asioita.
14743: työhönosoitus täytäntöön valituksesta huolimat-
14744: ta. Valituksella ei ole siirtävää vaikutusta myös-                            34 §
14745: kään 18 §:n nojalla tehdyn työhönosoituksen
14746: peruutuksen täytäntöönpanoon.                                             Salassapito
14747: 
14748:                                                          Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän on tässä
14749:                        29 §                           laissa säädettyä tehtävää täyttäessään saanut tie-
14750:                  Työttömyysturva                      tää jonkun henkilön taloudellisista oloista, ter-
14751:                                                       veydentilasta taikka ammatti- taikka liikesalai-
14752:    Edellä 15 § :ssä tarkoitetun työttömänä olevan     suuksista, on tuomittava sakkoon, jollei teosta
14753: henkilön toimeentulo turvataan siten kuin laissa      muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangais-
14754: erikseen säädetään.                                   tusta.
14755:                                          1986 vp. -   LA n:o 92                                         9
14756: 
14757:                        35 §                                                   37 §
14758:             Viranomaisten tiedonsaanti                            Valtion hallintaan siirto
14759:   Valtion työvoimaviranomaisilla on oikeus kor-         Yritys, joka ei riittävästi huomioi toimintansa
14760: vauksetta saada muilta valtion viranomaisilta sekä    vaikutusta työllisyyteen, voidaan siirtää valtion
14761: kunnilta ja kuntainliitoilta työllisyysasiain hoi-    hallintaan.
14762: dossa tarvitsemiaan tietoja.                                                  38 §
14763:                                                                     Asetuksenantovaltuus
14764:                                                         Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-
14765:                     36 §                              panosta annetaan asetuksella.
14766:      Avoimien työpaikkojen zlmoittaminen
14767:                                                                              39 §
14768:    Avoimet työpaikat ilmoitetaan työvoimatoi-                            Voimaantulo
14769: mistoihin, jotka osoittavat työntekijän työnanta-
14770:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
14771: jan esittämien kriteerien pohjalta.
14772:                                                       ta 1987.
14773: 
14774: 
14775: 
14776: 
14777: 2.
14778:                                                 Laki
14779:                               työntekijäin eläkelain 4 c §:n muuttamisesta
14780: 
14781:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin
14782: eläkelain 4 c §:n 1 momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti,
14783:    sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (50/85), näin kuuluviksi:
14784: 
14785:                       4 c §
14786:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-       Työttömyyseläke    myönnetään    toistaiseksi.
14787: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt    Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
14788: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55
14789: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-          2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
14790: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-     keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 1 §: n
14791: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida       1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun markkamää-
14792: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta    rän kolminkertaisena kuukaudessa; eikä
14793: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan
14794: työttömyysturvalain (602184) mukaiseen työttö-           Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
14795: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen          kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
14796: edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä esittää     kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
14797: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-       vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
14798: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-    eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
14799: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-      Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
14800: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on          maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
14801: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-       kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
14802: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa         takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
14803: yhteensä vähintään 200 päivältä taikka ettei hä-      myös kuittaamaHa se vastaisista eläke-eristä.
14804: nellä työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momen-
14805: tin mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutet-
14806: tuun päivärahaan.                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
14807:                                                       ta 1987.
14808: 
14809: 2 260756F
14810: 10                                     1986 vp. -     LA n:o 92
14811: 
14812:    Laskettaessa 4 c § :n 1 momentissa tarkoitettua    sioon suhteutetun päivärahan enimmäisaikaa ote-
14813: 200 päivää otetaan huomioon myös ennen tämän          taan vastaavasti huomioon lain voimaantuloa
14814: lain voimaantuloa suoritetut työttömyysavustus-       edeltäneeltä ajalta suoritetut työttömyysavustus-
14815: tai työttömyyskorvauspäivät ja laskettaessa an-       päivät.
14816: 
14817: 
14818: 
14819: 
14820: 3.
14821:                                                 Laki
14822:                               merimieseläkelain 15 e §:n muuttamisesta
14823: 
14824:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieselä-
14825: kelain 15 e §:n 1 momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti,
14826:   sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (52/85), näin kuuluviksi:
14827: 
14828:                        15 e §
14829:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-     tekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa
14830: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt    tarkoitetun markkamäärän kolminkertaisena
14831: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55      kuukaudessa; eikä
14832: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-
14833: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-        Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
14834: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida       kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
14835: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta    kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
14836: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan         vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
14837: työttömyysturvalain mukaiseen työttömyyspäivä-        eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
14838: rahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyk-        Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
14839: senä on lisäksi, että työntekijä esittää kansanelä-   maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
14840: kelaitoksen tai työttömyyskassan antaman todis-       kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
14841: tuksen siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on   takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
14842: aikaisintaan kuukautta ennen työvoimaviran-           myös kuittaamalla se vastaisista eläke-eristä.
14843: omaisen todistuksen antamispäivää, on 60 vii-
14844: meksi kuluneen viikon aikana saanut työttömyys-
14845: turvalain mukaista työttömyyspäivärahaa yhteen-
14846: sä vähintään 200 päivältä taikka ettei hänellä         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
14847: työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momentin          ta 1987.
14848: mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutettuun         Laskettaessa 15 e §:n 1 momentissa tarkoitet-
14849: päivärahaan.                                        tua 200 päivää otetaan huomioon myös ennen
14850:                                                     tämän lain voimaantuloa suoritetut työttömyys-
14851:   Työttömyyseläke     myönnetaan      toistaiseksi. avustus- tai työttömyyskorvauspäivät ja lasket-
14852: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:           taessa ansioon suhteutetun päivärahan enimmäis-
14853:                                                     aikaa otetaan vastaavasti huomioon lain voimaan-
14854:   2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-. tuloa edeltäneeltä ajalta suoritetut työttömyys-
14855: keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään työn- avustuspäivät.
14856:                                         1986 vp. -    LA n:o 92                                       11
14857: 
14858: 
14859: 4.
14860:                                                 Laki
14861:                                     kansaneläkelain muuttamisesta
14862: 
14863:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain
14864: 20 §:n 1 momentin 3 kohta, 22 c §:n 2 momentin 2 kohta ja 31 a §:n 2 momentti,
14865:   sellaisina kuin ne ovat, 20 §:n 1 momentin 3 kohta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa
14866: (670/85) sekä 22 c §:n 2 momentin 2 kohta ja 31 a §:n 2 momentti 18 päivänä tammikuuta 1985
14867: annetussa laissa (53/85), näin kuuluviksi:
14868: 
14869:                    20 §                               maksaa, eläkelaitos keskeyttää eläkkeen maksa-
14870:   Kansaneläkkeenä maksetaan:                          misen seuraavasta mahdollisesta maksujaksosta
14871:                                                       alkaen, jos syy eläkkeen keskeyttämiseen on edel-
14872:    3) työttömyyseläkettä 22 c § :ssä tarkoitetuissa   leen olemassa. Jos eläkettä ei 22 c §:n 2 momen-
14873: tapauksissa vakuutetulle, joka ei saa tämän lain      tin perusteella olisi saatu maksaa, eläkelaitos
14874: mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai varhennet-        perii maksetun eläkkeen takaisin. Eläkelaitos voi
14875: tua vanhuuseläkettä ja joka on täyttänyt tai          erityisestä syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke
14876: kulumassa olevana kalenterivuotena täyttää 55         voidaan periä takaisin myös kuittaamalJa se vas-
14877: vuotta eikä ole vielä täyttänyt 65 vuotta.            taisista eläke-eristä.
14878: 
14879: 
14880:                       22 c §                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
14881:                                                       ta 1987.
14882:   Työttömyyseläke    myönnetaan    toistaiseksi.         Laskettaessa 22 c §:n 1 momentissa tarkoitet-
14883: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:             tua 200 päivää otetaan huomioon myös ennen
14884:                                                       tämän lain voimaantuloa suoritetut työttömyys-
14885:   2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-         avustus- tai työttömyyskorvauspäivät tai lasket-
14886: keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään           taessa ansioon suhteutetun päivärahan enimmäis-
14887: 1 912,83 markkaa kuukaudessa; eikä                    aikaa otetaan vastaavasti huomioon lain voimaan-
14888:                                                       tuloa edeltäneeltä ajalta suoritetut työttömyys-
14889:                                                       avustuspäivät.
14890:                       31 a §                             Tämän lain 22 c §:n 2 momentissa tarkoitettu
14891:                                                       markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 9 §:n
14892:   Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-    mukaan vuodelle 1984 vahvistettua palkkaindek-
14893: kettä ei 22 c §:n 2 momentin mukaan saisi             silukua.
14894: 
14895: 
14896: 
14897: 
14898: 5.
14899:                                                 Laki
14900:                            valtion eläkelain 9 a ja 18 a §:n muuttamisesta
14901: 
14902:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
14903: eläkelain 9 a §:n 1 momentti sekä 18 a §:n 1 momentin 2 kohta ja 3 momentti,
14904:    sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (91185), näin kuuluviksi:
14905: 
14906:                       9a§                             tä, että hän on työttömänä työnhakijana työvoi-
14907:   Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä           matoimistossa ja ettei hänelle voida osoittaa sel-
14908: on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään         laista työtä, jonka vastaanottamisesta hän ei voi
14909: kuukausi, että hän on täyttänyt tai kulumassa         kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttömyys-
14910: olevana kalenterivuotena täyttää 55 vuotta ja että    turvalain (602 184) mukaiseen työttömyyspäivära-
14911: hän esittää työvoimaviranomaisen todistuksen sii-     haan. Työttömyyseläkkeen saamisen edellytykse-
14912: 12                                        1986 vp. -    LA n:o 92
14913: 
14914: nä on lisäksi, että edunsaaja esittää kansaneläke-      kettä ei 1 momentin mukaan saisi maksaa, valtio-
14915: laitoksen tai työttömyyskassan antaman todistuk-        konttori keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
14916: sen siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on        vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
14917: aikaisintaan kuukautta ennen edellä sanotun to-         eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
14918: distuksen antamispäivää, on 60 viimeksi kulu-           Jos eläkettä ei 1 momentin perusteella olisi saatu
14919: neen viikon aikana saanut työttömyysturvalain           maksaa, peritään maksettu eläke takaisin. Jos
14920: mukaista työttömyyspäivärahaa yhteensä vähin-           eläkettä ei ole perittävä takaisin kolmea kuukaut-
14921: tään 200 päivältä taikka ettei hänellä työttömyys-      ta pitemmältä ajalta, valtiokonttori voi erityisestä
14922: turvalain 26 §:n 1 ja 3 momentin mukaan enää            syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke voidaan
14923: ole oikeutta ansioon suhteutettuun päivärahaan.         periä takaisin myös kuittaamaila se vastaisista
14924:                                                         eläke-eristä.
14925: 
14926:                      18 a §
14927:   Työttömyyseläke     myönnetaan   toistaiseksi.           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
14928: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:               ta 1987.
14929:                                                            Laskettaessa 9 a §:ssä tarkoitettuja 200 päivää
14930:   2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-           otetaan huomioon myös päivät, joilta edunsaajal-
14931: keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 2 §:n       le on suoritettu valtakunnallisista työttömyyskas-
14932: 1 momentissa tarkoitetun markkamäärän kolmin-           soista annetun lain (125/34) mukaista päiväavus-
14933: kertaisena kuukaudessa; eikä                            tusta tai työllisyyslain (946/71) mukaista työttö-
14934:                                                         myyskorvausta ajalta ennen 1 päivää tammikuuta
14935:      Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-   1985.
14936: 
14937: 
14938: 
14939: 
14940: 6.
14941:                                                   Laki
14942:                            maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta
14943: 
14944:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrit-
14945: täjien eläkelain 6 a §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä maaliskuuta 1974
14946: annetussa laissa (219/74), näin kuuluvaksi:
14947: 
14948:                         6 a §
14949:      Jos maatalousyrittäjä luovuttaa jatkamiskelpoi-       2) että hän luovutuksen tapahtuessa on täyttä-
14950: seksi katsottavan, kokonaan tai osaksi, kuitenkin       nyt tai kulumassa olevana kalemerivuotena täyt-
14951: vähintään neljäsosalta, omistamansa viljelmän,          tää 55 vuotta eikä ole täyttänyt 65 vuotta.
14952: joka ei ole olennaisesti suurempi kuin maatila-
14953: laissa    (188/77)     tarkoitettu  perheviljelmä,
14954: 6 b § :ssä tarkoitetulle luovutuksensaajalle ja py-
14955: syvästi lopettaa maatalouden harjoittamisen, on           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
14956: hänellä oikeus saada sukupolvenvaihdoseläkettä          ta 1987.
14957: edellyttäen:
14958: 
14959: 
14960:        Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
14961: 
14962:            EskoJuhani Tennilä              Ensio Laine                     Mikko Kuoppa
14963:            Sten Söderström                 Marja-Liisa Löyttyjärvi         Irma Rosnell
14964:            Marjatta Stenius-Kaukonen       Matti Kautto                    Pirkko Turpeinen
14965:                                                  1986 vp.
14966: 
14967: Lakialoite n:o 93
14968: 
14969: 
14970: 
14971: 
14972:                                     Eenilä ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
14973: 
14974: 
14975:                                              Eduskunnalle
14976: 
14977:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14978: 
14979:    Aloitteessa esitetaan valtiopäiväjärjestyksen        viltä. Perustuslain kiireelliseksi julistamiseen riit-
14980: määräenemmistösäännöksiä muutettavaksi siten,           täisi ehdotuksen mukaan kahden kolmasosan
14981: että lakien lepäämään jättäminen ei enää olisi          enemmistö. Tämän lisäksi aloitteessa esitetään
14982: mahdollista ja että perustuslain muuttamisessa          säätyjen erioikeuksien perustuslain suojan poista-
14983: riittäisi yksinkertainen enemmistö, joka kuiten-        mista.
14984: kin vaadittaisiin myös vaalien jälkeisiltä valtiopäi-
14985: 
14986: 
14987: 
14988: 
14989:                                            YLEISPERUSTELUT
14990: 
14991:    Valtiosääntömme uudistamisesta on keskustel-         vahvistettava. Sen sijaan yksimielisyyttä ei löyty-
14992: tu vilkkaasti 1970-luvun alkupuolelta lähtien.          nyt vaikeutettua lainsäätämismenettelyä koske-
14993: Asiaa on valmisteltu useissa komiteoissa, joiden        vien säännösten uudistamisesta. Komitean enem-
14994: esitykset eivät kuitenkaan ole toteutuneet, koska       mistö esitti perustuslain säätäruismenettelyn hel-
14995: riittävää yksimielisyyttä olennaisten muutosten         pottamista nykyisestään lieventämällä merkittä-
14996: aikaansaamiseksi ei ole löytynyt. Erityisesti mää-      västi perustuslain säätämisjärjestykselle asetetta-
14997: räenemmistösäännösten osalta tilanne on jäänyt          via määräenemmistövaatimuksia. Enemmistöstä
14998: hyvin epätyydyttäväksi, vaikka keväällä 1986 on-        kahdeksan jäsentä kannatti menettelyä, jossa pe-
14999: kin alustavasti hyväksytty eräitä muutoksia valtio-     rustuslain säätäminen tapahtuisi eduskunnan
15000: sääntöön.                                               enemmistön päätöksellä kuitenkin siten, että lain
15001:                                                         lopullinen hyväksyminen vaatisi vaalien jälkeen
15002:                                                         kokoontuvan eduskunnan hyväksymisen, ellei
15003: 1. Määräenemmistösäännösten uudistamisen                asiaa julisteta kahden kolmasosan enemmistöllä
15004:    valmistelusta                                        annetuista äänistä kiireelliseksi, jolloin se on
15005:                                                         ratkaistavissa vaalikauden aikana.
15006:    Valtiosäännön uudistamisen alku on vume                 Valtiosääntökomitean välimietintö ei kuiten-
15007: vuosikymmenen alussa; valtioneuvosto asetti             kaan johtanut välittömiin lainsäädäntötoimiin.
15008: 9.10.1970 komitean, jonka tehtävänä oli mm.             Vuonna 1977 oikeusministeriö asetti toimikun-
15009: selvittää, miten eduskunnan asemaa keskeisenä           nan, jonka tehtävänä oli valmistella valtiosään-
15010: valtioelimenä voidaan vahvistaa ja parlamentaa-         töön sisältyvien määräenemmistö- ja vähemmis-
15011: rista järjestelmää kehittää. Komitea sai välimie-       tösäännöksien uudistamista. Toimikunnan tuli
15012: tinnön työstään valmiiksi vuonna 1974 (Komi-            laatia ehdotuksensa hallituksen esityksen muo-
15013: teanmietintö 1974:27). Mietinnössään komitea            toon, ja ehdotusta valmistellessaan sen oli kiinni-
15014: oli yksimielinen siitä, että eduskunnan valmis-         tettävä huomiota mm. siihen, miten voitaisiin
15015: telu- ja aloitevaltaa lainsäädäntökysymyksissä on       tarkistaa säännöksiä, joiden mukaan perustusla-
15016: 
15017:  260755E
15018: 2                                         1986 vp. -     LA n:o 93
15019: 
15020: kia koskeva ehdotus voidaan julistaa kiireelliseksi      säädännöksi (HE n:o 252/1984 vp.), tasavallan
15021: päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaaa ää-        presidentin eräiden valtaoikeuksien tarkistamista
15022: nistä on kannattanut. Lakiehdotus voidaan tä-            koskevaksi lainsäädännöksi (HE n:o 253/1984
15023: män jälkeen hyväksyä päätöksellä, jota on kan-           vp.) sekä laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttami-
15024: nattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.            sesta (HE n:o 254/1984 vp.). Esitykset hyväksyt-
15025: Lisäksi toimikunnan tuli selvittää, olisiko verola-      tiin kolmannessa käsittelyssä 10.6.1986 lepää-
15026: kien säätämisjärjestystä mahdollista tarkistaa si-       mään vaalien jälkeisille ensimmäisille valtiopäi-
15027: ten, että se lisäisi edellytyksiä harjoittaa pitkäiän-   ville.
15028: teistä ja suunnitelmallista talouspolitiikkaa, sekä         Mikäli valtiopäiväjärjestystä koskeva lakiesitys
15029: tulisiko valtiosääntöön sisältyvää lepäämäänjättä-       hyväksytään vaalien jälkeisillä valtiopäivillä, voi
15030: missäännöstä uudistaa.                                   lakiesitys jäädä lepäämään lepäämäänjättämis-
15031:    Toimikunta sai työnsä valmiiksi seuraavana            päätöstä toiseksi seuraaviin varsinaisiin valtiopäi-
15032: vuonna (Komiteanmietintö 1978: 10). Mietinnös-           viin. Vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä lepää-
15033: sään toimikunta laati luonnoksen hallituksen             mään jätetty lakiehdotus jää kuitenkin nykyiseen
15034: esitykseksi eduskunnalle laiksi eräiden talous-          tapaan lepäämään ensimmäisiin kansanedusta-
15035: poliittisten valtuuslakien säätämisestä. Toimi-          jain vaalien jälkeen pidettäviin varsinaisiin valtio-
15036: kunnan tarkoituksena oli mahdollistaa perus-             päiviin. Lakiehdotuksen uudessa käsittelyssä on
15037: tuslain säätämisjärjestystä vaativien talouspoliit-      mahdollista korjata ehdotuksen muotovirheitä ja
15038: tisten valtuuslakien säätäminen tavallisen lain          tehdä muuttuneiden olojen vaatimia teknisiä
15039: säätämisjärjestyksessä. Tällaisia lakeja ei myös-        korjauksia sen asiasisältöä kuitenkaan muutta-
15040: kään esityksen mukaan voitaisi VJ 66 §:n nojalla         matta. Lisäksi ehdotusta, joka tarkoittaa ulko-
15041: jättää lepäämään. Esitys ei kuitenkaan ollut yksi-       maankaupan, ulkomaan maksuliikenteen, hinto-
15042: mielinen; jättämässään eriävässä mielipiteessä           jen, vuokrien ja palkkojen sekä korkojen ja
15043: toimikunnan jäsenet Jacob Söderman ja Ilkka              osinkojen valvontaa ja säännöstelyä koskevaksi
15044: Saraviita pitivät valitettavana, ettei poliittisessa     laiksi, jonka voimassaoloaika on enintään kaksi
15045: kentässä ollut tapahtunut kypsymistä muiden              vuotta, ei voida hyväksyä jätettäväksi lepäämään
15046: valtiosääntömme        määräenemmistövaatimusten         yli vaalien.
15047: muuttamiseen. Toimikunnan esityksen toteutu-
15048: misen jälkeenkin perustuslain säätämisjärjestystä
15049: vaativan lakiehdotuksen hyväksymisen yksillä val-
15050: tiopäivillä voi edelleen estää yksi kuudesosa edus-      2. Uudistusehdotus
15051: kunnan jäsenistä. Samoin voi kolmannes kansan-
15052: edustajista äänestää tavallisen lain yli vaalien tai        Toukokuussa 1986 lepäämään hyväksytty val-
15053: estää yli vuoden voimassa olevaksi aiotun verolain       tiosääntöuudistus ei toteutuessaan poista sitä jar-
15054: säätämisen. Söderman ja Saraviita eivät myös-            rutusmahdollisuutta, joka eduskunnan pienellä
15055: kään voineet hyväksyä palkkojen sisällyttämistä          vähemmistöllä on silloin, kun eduskunnassa käsi-
15056: sääntelylakien piiriin.                                  tellään perustuslakiin liittyviä lakiesityksiä. Tä-
15057:    Määräenemmistötoimikunnankaan esitykset ei-           hän epäkohtaan kiinnitti eduskunnan perustus-
15058: vät johtaneet välittömiin lainsäädäntötoimiin,           lakivaliokuntakin huomiota mietinnössään n:o
15059: vaan komiteatyöskentely jatkui. Vuonna 1982              12 vuoden 1986 valtiopäivillä hallituksen esityk-
15060: valtioneuvosto asetti komitean, jonka tehtäväksi         sestä laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
15061: annettiin mm. laatia ehdotus eduskunnan äänes-           Mietinnössä todetaan, että perustuslakivaliokunta
15062: tysmenettelyissä noudatettavien maaraenem-               on käsitellessään hallituksen esitysten n:o 251-
15063: mistö- ja määrävähemmistösäännösten tarkista-            254/1984 vp. tarkoittamaa valtiosäännön osa-
15064: miseksi pitäen kuitenkin silmällä sitä, ettei ehdo-      uudistusta päätynyt siihen, että valtiosäännön
15065: tettava uudistus aiheuta muutoksia kansalaisten          muidenkin kohtien uudistamista olisi edelleen
15066: perusoikeuksiin ja niiden nauttimaan suojaan. -          valmisteltava. Valiokunnan käsityksen mukaan
15067: Toimikunta sai työnsä valmiiksi 1983 (Komi-              hallituksen tulisi käynnistää tehokas selvitys- ja
15068: teanmietintö 1983:49). Tämä komiteanmietintö             lainvalmistelutyö, joka koskisi perustuslakiemme
15069: johti myös käytännön lainsäädäntötoimenpitei-            sisältämien yksittäisten epäkohtien lisäksi myös
15070: siin, sillä hallitus antoi vuonna 1984 eduskunnal-       laajempia kysymyksiä, kuten eduskunnan äänes-
15071: le esityksen neuvoa-antavaa kansanäänestystä kos-        tysmenettelyissä noudatettavien maaraenem-
15072: kevaksi lainsäädännöksi (HE n:o 251/1984 vp.),           mistö- ja määrävähemmistösäännösten sekä pe-
15073: tasavallan presidentin vaalitapaa koskevaksi lain-       rusoikeussäännöstön uudistamista samoin kuin
15074:                                           1986 vp. -    LA n:o 93                                          3
15075: 
15076: äänioikeuden yhtäläisyyden ja samanarvoisuuden          sista on voimassa, mitä perustuslaista on säädet-
15077: nykyistä tarkempaa toteutumista.                        ty. Täten säätyerioikeuksien säätäminen, muutta-
15078:    Perustuslakivaliokunta on edellä mainitussa          minen, selittäminen tai kumoaminen edellyttää
15079: mietinnössään oikealla asialla, mutta silti on          perustuslain säätämisjärjestystä, joten lakiehdo-
15080: muistettava, että määräenemmistö- ja määrävä-           tus, joka on ristiriidassa jonkin erioikeussäännök-
15081: hemmistösäännösten uudistamisesta on olemassa           sen kanssa, on säädettävissä vain perustuslain
15082: runsaasti aineistoa, kuten edellä on todettu.           säätämisjärjestyksessä. . . . Perustuslakivaliokunta
15083: Ongelma onkin ennen kaikkea siinä, miten löy-           katsoo, että erioikeusjärjestelmä soveltuu huonos-
15084: tää riittävää poliittista tahtoa uudistusehdotusten     ti nykyiseen valtio- ja yhteiskuntajärjestykseen,
15085: toteuttamiseen.        Määrävähemmistösäännösten        minkä vuoksi järjestelmästä kokonaisuudessaan
15086: epäoikeudenmukaisuus on joka tapauksessa vuosi          olisi luovuttava. Erioikeusjärjestelmä on sisällöl-
15087: vuodelta yhä enemmän hidastamassa ja jopa               tään epäselvä ja käytännössä lähes merkityksetön
15088: halvauttamassa eduskunnassa toteutettavaa lain-         historiallinen jäänne, joka mutkistaa menettelyä
15089: säädännön uudistamistyötä. Syynä tähän valitet-         sekä hallinnossa että lainsäädäntötyössä. Kun
15090: tavaan tilanteeseen on ennen kaikkea hallitus-          ilmeisesti kaikkia erioikeuksia on lähes mahdoton
15091: muodon omaisuudensuojan ylikorostunut asema.            saada selville, tulisi erioikeudet saattaa lainsää-
15092: Valitettavasti kehitys perustuslakivaliokunnan          däntötasolla muutettaviksi. Tämän vuoksi perus-
15093: tulkintakäytännössä on menossa yhä enemmän              tuslakivaliokunta katsoo, että säätyjen erioikeuk-
15094: omaisuudensuojan korostamisen suuntaan, joskin          sista poistettaisiin perustuslain suoja.'' - Perus-
15095: viime aikoina muutkin perusoikeudet ovat alka-          tuslakivaliokunta on lausunut säätyjen erioikeuk-
15096: neet saada huomiota osakseen. On pelättävissä,          sien poistamisesta myös lausunnoissaan n:o 11
15097: että lainsäädäntöä suuresti jarruttavat määrä-          1982 vp. ja n:o 41 1983 vp. Näihin perustuslaki-
15098: enemmistösäännökset aiheuttavat Suomen lain-            valiokunnan lausuntoihin ja mietintöön yhtyen
15099: säädännössä jälkeenjääneisyyttä tärkeimpiin kil-        katsomme, että säätyjen erioikeuksien perus-
15100: pailijamaihin verrattuna. Kansainväliset vertailut      tuslain suojan poistaminen olisi erittäin kiireellis-
15101: osoittavat, että missään muussa demokraattisesti        tä. Näin erityisesti sen vuoksi, että säädyillä
15102: hallitussa maassa ei pieni vähemmistö voi niin          olevat erioikeudet ovat ristiriidassa nykyaikaisen,
15103: tehokkaasti jarruttaa ja suoranaisesti estää lain-      muun muassa hallitusmuodon 5 §:n säännökses-
15104: säädännön kehittymistä kuin Suomessa.                   tä ilmenevän yhdenvertaisuusajattelun kanssa.
15105:     Alun perin määräenemmistösäännöksien laati-         Tästä johtuen olemme tehneet suojan poistami-
15106:  jat halusivat hidastaa yhteiskuntakehitystä, suoja-    sesta esityksen tässä lakialoitteessa.
15107:  ta perusoikeuksia (erityisesti omistusoikeutta) ja
15108:  taata vähemmistölle riittävät valtiosääntöiset neu-        Edellä olevan perusteella ehdotamme valtio-
15109:  votteluvaltit lainsäädännössä. Suuret muutokset        päiväjärjestystä muutettavaksi siten, että perus-
15110:  yhteiskunnassamme sekä meitä ympäröivässä              tuslain säätäminen tapahtuisi eduskunnan enem-
15111:  maailmassa ovat saaneet kuitenkin aikaan sen,          mistön päätöksellä kuitenkin siten, että lain
15112:  että eduskunnalta on jatkuvasti liukunut todelli-      lopullinen hyväksyminen vaatii vaalien jälkeen
15113:  suudessa pois muutakin valtaa kuin määräenem-          kokoontuvan eduskunnan hyväksymisen, ellei
15114:  mistövaltaa. Nyt olisikin aika kääntää kehityksen      asiaa julisteta kahden kolmasosan enemmistöllä
15115:  pyörää ja poistaa eduskunnan vallankäytöitä ne         annetuista äänistä kiireelliseksi, jolloin asia on
15116:  valtiosääntöiset esteet, jotka määräenemmistö-         ratkaistavissa saman vaalikauden aikana. Tämän
15117:  säännökset aiheuttavat.                                lisäksi ehdotamme mahdollisuutta jättää lakiesi-
15118:     Määräenemmistösäännösten lisäksi on samassa         tys lepäämään poistettavaksi lukuun ottamatta
15119:  yhteydessä myös välttämätöntä korjata valtiopäi-       perustuslain säätämisjärjestystä. Katsomme, että
15120:  väjärjestyksen säätyjen erioikeuksia koskevaa          enemmistöperiaatetta on voimistettava lainsää-
15121:  säännöstä. Näin erityisesti siitä syystä, että edus-   däntömenettelyssä torjumalla ne haittavaikutuk-
15122:  kunnan perustuslakivaliokunta on useissa kan-          set, joita pääsääntöinen lakien lepäämäänjättä-
15123:  nanotoissaan vaatinut tähän lainkohtaan muutos-        mismahdollisuus aiheuttaa erityisesti kiireiselle
15124:  ta. Mietinnössään n:o 5 vuoden 1985 valtiopäivil-      lainsäädännölle. Tämän lisäksi esitämme perus-
15125:  lä valiokunta on todennut: "Valtiopäiväjärjestyk-      tuslain suojaa poistettavaksi säätyjen erioikeuksis-
15126:  sen 67 §:n 3 momentin mukaan säätyerioikeuk-           ta.
15127: 4                                        1986 vp. -    LA n:o 93
15128: 
15129:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
15130: 
15131:    Ehdotuksemme on teknisesti toteutettavissa          teknisesti joustavimmin siten, että 67 §:n 3 mo-
15132: muuttamalla        valtiopäiväjärjestyksen  66    ja   mentti muutetaan sanamuotoon, jonka mukaan
15133: 67 §:ää. Valtiopäiväjärjestyksen 66 §:stä tulee        säätyjen erioikeuksien estämättä käsitellään la-
15134: poistaa lakiehdotuksen lepäämään jättämistä kos-       kiehdotus 66 §:n mukaan. Tällä säännöksellä
15135: kevat 7 ja 8 momentit ja 67 §:ää on muutettava         kumotaan erioikeuksien perustuslain suoja, jol-
15136: siten, että eduskunnan enemmistö voi ratkaista         loin mahdolliset säätyjen jäljellä olevat erioikeu-
15137: myös ehdotuksen perustuslain saatamisestä,             det voidaan kumota tavallisessa lainsäädäntöme-
15138: muuttamisesta, selittämisestä tai kumoamisesta         nettelyssä säädetyllä lailla.
15139: kaksilla valtiopäivillä. Tällöin lakiesitys voidaan
15140: julistaa kiireelliseksi päätöksellä, jota vähintään      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15141: kaksi kolmasosaa annetuista äänistä on kannatta-
15142: nut.                                                             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15143:    Säätyjen erioikeuksien poistaminen tapahtuu                kiehdotuksen:
15144: 
15145: 
15146: 
15147: 
15148:                                                  Laki
15149:                                  valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
15150: 
15151:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä säädetyllä tavalla,
15152:   kumotaan valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 ja 8 momentti, näistä 66 §:n 8 momentti sellaisena kuin
15153: se on 23 päivänä helmikuuta 1979 annetussa laissa (23 7/79), ja
15154:    muutetaan 67 § näin kuuluvaksi:
15155: 
15156:                          67 §
15157:    Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttami-        lä, jota vähintään kaksi kolmasosaa annetuista
15158: sesta, selittämisestä tai kumoamisesta on, tullak-     äänistä on kannattanut, on asia, sitä lepäämään
15159: seen eduskunnan päätökseksi, 66 §: ssä säädetyn        jättämättä, ratkaistava ja päätös ehdotuksen hy-
15160: käsittelyn jälkeen ääntenenemmistöllä kolman-          väksymisestä tehtävä, kuten 1 momentissa sano-
15161: nessa käsittelyssä hyväksyttävä jätettäväksi lepää-    taan.
15162: mään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin            Säätyjen erioikeuksien estämättä käsitellään la-
15163: varsinaisiin valtiopäiviin sekä silloin muuttamatta    kiehdotus 66 §:n mukaan.
15164: hyväksyttävä ääntenenemmistöllä tehtävällä pää-
15165: töksellä.
15166:   Jos kuitenkin perustuslakia koskeva ehdotus            Tämä laki tulee votmaan         päivänä
15167: täysistunnossa julistetaan kiireelliseksi päätöksel-   kuuta 19
15168: 
15169: 
15170: 
15171:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
15172: 
15173: 
15174:          Paula Eenilä                 Reijo Lindroos                         Arja Alho
15175:          Jussi Ranta                  Sinikka Hurskainen-Leppänen            Kari Urpilainen
15176:          Kerttu Törnqvist             Reino Paasilinna                       Pirkko Valtonen
15177:          Juhani Surakka               Pertti Hietala                         Lea Savolainen
15178:          Sakari Knuuttila             Mikko Rönnholm                         Anna -Liisa Pii pari
15179:          Maija Rajantie               Jouko Skinnari                         Timo Roos
15180:                                       Saara-Maria Paakkinen
15181:                                                  1986 vp.
15182: 
15183: Lakialoite n:o 94
15184: 
15185: 
15186: 
15187: 
15188:                                    Bärlund ym.: Ehdotus laiksi velkojen korkojen vähennysoikeuden
15189:                                       rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §: n väliaikaisesta
15190:                                      muuttamisesta
15191: 
15192: 
15193:                                             Eduskunnalle
15194: 
15195:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15196: 
15197:   Aloitteessa esitetaan lakia velkojen korkojen         oikeuden omavastuuosuus poistuu. Samalla esite-
15198: vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa           tään kulutusluottojen korkojen rajaamista verovä-
15199: muutettavaksi siten, että korkojen verovähennys-        hennysoikeuden ulkopuolelle.
15200: 
15201: 
15202: 
15203: 
15204:                                            YLEISPERUSTELUT
15205: 
15206:    Velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoitta-         koskevan järjestelyn perusteella. Uuden luvun
15207: mista verotuksessa koskevaa lakia (953/74) muu-         2 § määrittelee kulutusluottojen lajeina tililuo-
15208: tettiin viimeksi 20 päivänä joulukuuta 1985             ton ja kertaluoton. Lainkohdassa määritellään
15209: (999/85) väliaikaisesti siten, että verovelvollisella   myös luottokustannusten, luottohinnan ja todel-
15210: tai milloin kysymyksessä ovat puolisot, joihin          lisen vuosikoron käsitteet. Todellisella vuosiko-
15211: sovelletaan tulo- ja varallisuusverolain {1043/74)      rolla tarkoitetaan laissa korkoprosenttia, joka saa-
15212: puolisoita koskevia säännöksiä, puolisoilla yhdes-      daan laskemalla luottokustannukset vuosikorkona
15213: sä on oikeus vähentää velkojen korkoja yhteensä         luoton määrälle lyhennykset huomioon ottaen.
15214: enintään 25 000 markkaa, johon määrään saa              - Kulutusluottoja koskevat säännökset tulevat
15215: sisältyä oman tai perheen vakituisen asunnon            voimaan vuoden 1987 alussa.
15216: hankkimisesta ja perusparannuksesta aiheutuvien            Viime aikoina on useissa yhteyksissä esitetty
15217: velkojen korkojen lisäksi muita korkoja enintään        mielipiteitä siitä, että kulutusluotto on tehty
15218: 10 000 markkaa. Verovelvollisen, luonnollisen           asiakkaalle liian houkuttelevaksi. Kulutusluotto-
15219: henkilön tai puolisoiden ja erillisenä verevelvolli-    jen tarjoajat kilpailevat niiden käyttäjistä ja sa-
15220: sena verotettavan jakamauoman kuolinpesän vel-          malla houkuttelevat asiakkaita tekemään harkit-
15221: kojen korkojen yhteismäärästä vähennyskelpoista         semattomia ostoksia. Usein hämmästyttävän kor-
15222: on kuitenkin vain 600 markkaa ylittävä osa.             keaksi kohoava kulutusluottojen korko mainitaan
15223:    Eduskunta hyväksyi 8.4.1986 hallituksen esi-         ilmoituksissa enintään ohimennen ja puutteelli-
15224: tyksen n:o 88/1985 vp. kulutusluottoja koske-           sesti. Kulutusluottojen varjopuolten punninta jää
15225: vaksi lainsäädännöksi (385 186). Lainuudistuksel-       kuluttajan asiaksi. Uusi, ensi vuonna voimaan
15226: la lisättiin kuluttajansuojalakiin uusi kulutusluot-    tuleva lainsäädäntö tuo tilanteeseen jonkin ver-
15227: toja koskeva 7 luku. Uuden 7 luvun mukaan               ran parannusta, sillä lain mukaan kertaluottoja
15228: kulutusluotolla tarkoitetaan laissa kulutushyö-         markkinoitaessa on asiakkaille ilmoitettava todel-
15229: dykkeen hankkimista varten annettavaa luottoa,          linen vuosikorko. On kuitenkin pelättävissä, että
15230: jonka antajana on myyjä tai palveluksen suoritta-       lainuudistuksen tavoitteet eivät toteudu suunni-
15231: ja itse taikka muu elinkeinonharjoittaja myyjän         tellulla tavalla, mikäli lainuudistuksen voimaan
15232: tai palveluksen suorittajan kanssa tekemänsä so-        tullessa ei samalla toteuteta kulutusluottojen
15233: pimuksen tai muun kuluttajien Juotottamista             käyttöä hillitseviä veropoliittisia toimenpiteitä.
15234: 
15235:  2607540
15236: 2                                      1986 vp. -     LA n:o 94
15237: 
15238: Mikäli näin ei toimita, ihmiset tulevat jatkamaan     sitä. Järjestelmällä valtio vieläpä tukee voimak-
15239: kulutusluottojen hyväksikäyttöä kansantalouden        kaammin paremmin ansaitsevien ihmisten kulu-
15240: kannalta edullisemman säästämisen sijasta.            tusta, mitä on pidettävä tulonjakopoliittisesti
15241:    Kokemus on osoittanut, että mitä vähemmän          epäoikeudenmukaisena. Ylimalkaan voidaan ky-
15242: kulutustavataran ostajan on maksettava tavaran        syä, kuuluuko valtion tehtäviin kohdistaa veropo-
15243: ostotilanteessa ja mitä pitempi on maksuaika,         liittisia tukiaisia luotolla tapahtuvaan kulutuk-
15244: sitä vähemmän kuluttajat kiinnittävät huomiota        seen. Verovähennysoikeus aiheuttaa myös säästä-
15245: korkoihin ja muihin luottoehtoihin. Kulutus-          mishalukkuuden vähenemistä.
15246: luottojen runsas hyväksikäyttö on johtanut usei-         Kulutusluottojen korkovähennyksen poistami-
15247: den kuluttajien kohdalla ylivelkaantumiseen,          nen mahdollistaisi kansalaisten keskuudessa pal-
15248: mistä on ollut seurauksena toimeentulotuen ha-        jon arvostelua aiheuttaneen korkovähennysten
15249: kijoiden lisääntyminen monissa kunnissa. Kulu-        omavastuuosuuden poistamisen. Korkojen vero-
15250: tusluotoista johtuvaa ylivelkaantumista ei ole        vähennysoikeuden omavastuuraja on koettu epä-
15251: tarkoituksenmukaista maksattaa yhteiskunnan           oikeudenmukaiseksi erityisesti pienituloisten
15252: varoilla. Tilannetta kuvaa Helsingissä helmikuus-     kansalaisten keskuudessa, jotka eivät voi ottaa
15253: sa 1986 tehty tutkimus, jonka mukaan 3,6 pro-         suurta velkaa. Toteuttamalla nämä kaksi uudis-
15254: senttia toimeentulotuen saajista oli velkakiertee-    tusta samanaikaisesti valtion tulot pysyisivät suu-
15255: seen joutuneita. Heistä 35, 6 prosentilla lainat      rin piirtein ennallaan, mutta veropoliittisesti uu-
15256: olivat alle 5 000 markkaa, ja tutkimus osoitti        distus ohjaisi kansalaisten kulutustottumuksia
15257: pienten lainojen johtuneen vaatteiden, elintar-       kansantalouden kannalta järkevämpään ja kansa-
15258: vikkeiden ja huonekalujen ostoista. Näistä vaat-      laisten kannalta oikeudenmukaisempaan suun-
15259: teet ja huonekalut ovat tyypillisiä kulutusluotoil-   taan. Samalla uudistus edistäisi niiden tavoittei-
15260: la hankittavia tavaroita.                             den toteutumista, joihin kulutusluottolainsää-
15261:    Kulutusluottojen korkojen verovähennysoikeus       dännön uudistamisella on pyritty.
15262: houkuttelee kerskakulutukseen subventoimalla
15263: 
15264: 
15265: 
15266: 
15267:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
15268: 
15269:   Uudistus on teknisesti yksinkertaisinta toteut-     hin kriteereihin luettelematta niitä verolaissa
15270: taa muuttamalla lain 953/74 2 §:ää niin, että         erikseen.
15271: kulutusluottojen korot jätetään verovähennysoi-
15272: keuden ulkopuolelle ja samalla poistetaan korko-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15273: vähennysten omavastuuosuutta koskevat sään-
15274: nökset. Kulutusluottojen määrittelyssä on tarkoi-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15275: tuksenmukaisinta viitata laissa 585186 esitettyi-            kiehdotuksen:
15276:                                          1986 vp. -      LA n:o 94                                        3
15277: 
15278:                                                    Laki
15279:        velkojen korkojen vähennysoikeuden raJoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n
15280:                                   väliaikaisesta muuttamisesta
15281: 
15282:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti velkojen korkojen vähennysoikeuden
15283: rajoittamisesta verotuksessa 20 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain 2 §:n 1 momentti, sellaisena
15284: kuin se on 21 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (73/83), näin kuuluvaksi:
15285: 
15286:                          2 §                             korkojen lisäksi muita korkoja enintään 10 000
15287:     Verovelvollisella on oikeus veronalaisista tulois-   markkaa. Verovähennysoikeus ei kuitenkaan kos-
15288: taan vähentää elinkeinotoimintaan, maatilatalou-         ke kuluttajansuojalain (38/78) 7 luvussa, sellaise-
15289: den harjoittamiseen ja muuhun ansiotoimintaan            na kuin sanottu luku on 23 päivänä toukokuuta
15290: liittyvien velkojen korot. Kunnallisverotuksessa         1986 annetussa laissa (385/86), tarkoitettua ku-
15291: saadaan tietyn tulolähteen tuloihin kohdistuvien         lutusluottoa. Erityislain nojalla verovapaan omai-
15292: velkojen korot vähentää kuitenkin vain sanotun           suuden hankkimista varten otettujen velkojen
15293: tulolähteen tulosta. Verovelvollisella tai milloin       korot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia.
15294: kysymyksessä ovat puolisot, joihin sovelletaan           Mitä edellä on säädetty koroista, koskee myös
15295: tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) puolisoita        indeksi- ja kurssitappioita.
15296: koskevia säännöksiä, puolisoilla yhdessä on lisäksi
15297: oikeus vähentää velkojen korkoja yhteensä enin-
15298: tään 25 000 markkaa, johon määrään saa sisältyä             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
15299: oman tai perheen vakituisen asunnon hankkimi-            ta 1987. Sitä sovelletaan vuodelta 1987 toimitet-
15300: sesta ja perusparannuksesta aiheutuvien velkojen         tavassa verotuksessa.
15301: 
15302: 
15303:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
15304: 
15305:           Kaj Bärlund                        Riitta Järvisalo-Kanerva       Mats Nyby
15306:           Saara-Maria Paakkinen              Arja Alho                      Tuulikki Hämäläinen
15307:           Jussi Ranta                        Mikko Elo                      Jouko Skinnari
15308:           Kari Rajamäki                      Lea Savolainen                 Maija Rajantie
15309:           Aarno von Bell                     Pentti Lahti-Nuuttila          Matti Kuusio
15310:                                                 1986 vp.
15311: 
15312: Lakialoite n:o 95
15313: 
15314: 
15315: 
15316:                                    Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi ulkomailla t01m1vasta perus-
15317:                                      koulua vastaavasta yksityiskoulusta annetun lain 5 §:n muutta-
15318:                                      misesta
15319: 
15320: 
15321:                                             Eduskunnalle
15322: 
15323:    Ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaavasta       tionapua. Vakuutusmaksuja ja niiden korkoja on
15324: yksityiskoulusta annetun lain (379/81) 5 §:n 1         edelleen maksamatta useiden vuosien ajalta yli
15325: momentin mukaan kouluille voidaan myöntää              100 000 markkaa, vaikka opetusministeriö äsket-
15326: valtionapua enintään 85 prosenttia todellisista ja     täin myönsikin ylimääräistä valtionapua maksu-
15327: hyväksyttävistä opettajien palkkauskustannuksista      rästien maksamiseen. Tässä tapauksessa on pidet-
15328: ja niistä aiheutuvista työnantajan sosiaaliturva-      tävä periaatteellisesti epäoikeudenmukaisena ja
15329: maksuista. Koska laissa ei ole mainittu valtion-       taloudellisesti kohtuuttomana, että lasten van-
15330: apuun oikeuttavina menoina mitään vakuutus-            hemmat joutuisivat maksamaan vakuutusmaksut,
15331: maksuja, lakia on tulkittu siten, että työnanta-       koska muissa vastaavissa laeissa tällaiset lakisää-
15332: jalle eläketurvan järjestämiseksi määrätyt lakisää-    teiset maksut yleensä kuuluvat valtionavun piiriin.
15333: teiset maksut eivät kuulu valtionavun piiriin.         Näin ollen lakia olisikin muutettava siten, että
15334: Muissa vastaavissa laeissa edellä mainitut maksut      myös muihin opettajien palkkauksen perusteella
15335: on yleensä erikseen todettu valtionapuun oikeut-       työnantajalle määräytyviin lakisääteisiin maksui-
15336: tavina menoerinä.                                      hin voidaan myöntää valtionapua. Tässä yhtey-
15337:    Laista johtuva ongelma on tullut esiin erityises-   dessä voidaan viitata myös sivistysvaliokunnan
15338: ti Suomalainen Kouluyhdistys ry:n ylläpitämässä        kannanottoihin lakia käsiteltäessä (SiVM n:o 11
15339: Moskovan suomalaisessa peruskoulussa. Koulussa         1981 vp.).
15340: on neljä opettajaa, jotka opettavat 42 lasta.             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15341: Koulu on toiminut vaikeassa taloudellisessa tilan-
15342: teessa, koska yhdistys ei ole saanut opettajien                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15343: palkkauksen perusteella maksettaviin työnteki-                kiehdotuksen:
15344: jäin eläkelain mukaisiin vakuutusmaksuihin vai-
15345: 
15346:                                                  Laki
15347:  ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaavasta yksityiskoulusta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
15348: 
15349:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaavasta
15350: yksityiskoulusta 29 päivänä toukokuuta 1981 annetun lain (379/81) 5 §:n 1 momentti näin
15351: kuuluvaksi:
15352: 
15353:                         5§                             Oikeuden tässä momentissa tarkoitetun valtion-
15354:   Koululle voidaan myöntää valtionapua enin-           avun saamiseen myöntää opetusministeriö toistai-
15355: tään 85 prosenttia todellisista ja hyväksyttävistä     seksi tai määräajaksi.
15356: opettajien palkkauskustannuksista ja niistä aiheu-
15357: tuvista työnantajan sosiaaliturvamaksuista sekä
15358: muista opettajien palkkauksen perusteella työn-          Tämä laki tulee voimaan         päivänä
15359: antajalle määräytyvistä lakisääteisistä maksuista.     kuuta 198 .
15360: 
15361:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
15362: 
15363:           Pentti Lahti-Nuuttila          Lauri Impiö                    Mauri Pekkarinen
15364:           Ulla-Leena Alppi               Anna-Liisa Piipari             Matti Kuusio
15365:                       Vieno Eklund                              Toivo T. Pohjala
15366: 260753C
15367:                                                  1986 vp.
15368: 
15369: Lakialoite n:o 96
15370: 
15371: 
15372: 
15373: 
15374:                                     Almgren ym.: Ehdotus päihdehuoltolain 5 §:n muuttamisesta
15375: 
15376: 
15377:                                             Eduskunnalle
15378: 
15379:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15380: 
15381:    Aloite koskee kunnan viranomaisten velvolli-        töä kunnassa ja välitettävä tietoa käytön synnystä
15382: suutta seurata ja ehkäistä alkoholin ja muiden         ja kehittymisestä. Lisäyksenä tähän lakiin halu-
15383: päihteiden ongelmakäyttöä, niitä elinolosuhteita,      taan liittää sosiaali- ja terveyslautakunnan rinnal-
15384: missä käyttö lisääntyy, sekä käyttöä lisäävien         le raittiuslautakunta mainittuihin päihteiden
15385: elämäntapojen syntymistä.                              käytön ennaltaehkäisyä toteuttaviin viranomais-
15386:    Aloitteen mukaan tätä tehtävää hoitavat sosi-       tahoihin.
15387: aali- ja terveyslautakunnat yhteistyössä muiden          Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan
15388: viranomaistahojen kanssa. Sosiaali- ja terveyslau-     voimaan vuoden 1987 alusta.
15389: takuntien on seurattava päihteiden ongelmakäyt-
15390: 
15391: 
15392: 
15393:                                       AlOITTEEN PERUSTELUT
15394: 
15395:    Raittiustyölain 5 §:n mukaan kunnan raittius-          Koska kunnan raittiustoimi on hallintokunnis-
15396: lautakunnan tehtävänä on alkoholiolojen seuran-        ta se elin, jonka päätehtävänä ongelmakäytön
15397: ta, mikä on tapahtunut lakisääteisesti vuodesta        seurannan ja käytön ennaltaehkäisyn lisäksi on
15398: 1969 alkaen. Raittiuslautakunnan on toimittava         kunnan alkoholi- ja päihdeolojen seuranta ja
15399: yhteistyössä sosiaali- ja terveyslautakunnan kans-     jonka tehtäviin lisäksi kuuluu myös ongelmakäy-
15400: sa. Kunnan päihdeolojen seurannan lisäksi, rait-       tön seuranta ja käytön ennaltaehkäisy, niin rait-
15401: tiustyöasetuksen 1 §:n mukaan, raittiuslautakun-       tiuslautakunnan yhdessä sosiaali- ja terveyslauta-
15402: nan tulee tehdä alkoholioloja koskevia aloitteita      kunnan kanssa tulee olla päihdehuoltolain 5 §:n
15403: ja esityksiä ja järjestää alkoholi- ja päihdeasioita   1 ja 2 momentissa mainittu viranomainen.
15404: koskevaa valistus-, koulutus- ja tiedotustoimintaa        Tämä aloite tukee muilta osin vuonna 1987
15405: kunnan eri hallintokunnille mm. yhteistyössä           voimaan tulevaa päihdehuoltolakia.
15406: sosiaali-, terveys-, koulu- ja vapaa-aikatoimen           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15407: kanssa.
15408:    Raittiuslautakunnan koulutusyhteistyö sosiaali-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15409: ja terveyslautakuntien kanssa alkoholin haittavai-            kiehdotuksen:
15410: kutuksista, niiden ennaltaehkäisystä ja terveysris-
15411: keistä tiedottavana sekä terveitä elämäntapoja
15412: tukevana työmuotona on vakiintunut.
15413: 
15414: 
15415: 
15416: 
15417: 260752B
15418: 2                                    1986 vp. -     LA n:o 96
15419: 
15420:                                               Laki
15421:                               päihdehuoltolain 5 §:n muuttamisesta
15422: 
15423:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1986 annetun päihdehuolto-
15424: lain (41/86) 5 § näin kuuluvaksi:
15425: 
15426:                       5§                            gelmakäyttöä kunnassa ja välitettävä tietoa ongel-
15427: Elinolosuhteisiin ja elämäntapoihin vazkuttami-     makäytön syntyyn, ehkäisyyn ja hoidettavuuteen
15428:                        nen                          liittyvistä tekijöistä sekä annettava asiantuntija-
15429:                                                     apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan
15430:    Sosiaalilautakunnan, raittiuslautakunnan ja      asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille.
15431: kunnan muiden viranomaisten on ehkäistävä al-
15432: koholin ja muiden päihteiden ongelmakäyttöä            Tämä laki tulee voimaan     päivänä
15433: yleisesti lisäävien olosuhteiden ja elämäntapojen   kuuta 198 .
15434: syntymistä.                                            Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
15435:    Sosiaalilautakunnan, terveyslautakunnan ja       tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
15436: raittiuslautakunnan on seurattava päihteiden on-    piteisiin.
15437: 
15438:     Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15439: 
15440:         Esko Almgren                Juhani Alaranta                  Sirkka-Liisa Anttila
15441:         Tellervo Nousiainen         Impi Muroma                      Olavi Ronkainen
15442:         Anna-Kaarina Louvo          Päivi Varpasuo                   Lea Kärhä
15443:         Eeva Turunen                Riitta Uosukainen                Ensio Laine
15444:                    Sakari Knuuttila                          Heikki Kokko
15445:                                                   1986 vp.
15446: 
15447: Lakialoite n:o 97
15448: 
15449:                                      Pokka ym.: Ehdotukset laeiksi alkoholilain ja keskioluesta annetun
15450:                                        lain muuttamisesta sekä päihdeolojen kehitystä koskevan kerto-
15451:                                        muksen antamisesta eduskunnalle
15452: 
15453: 
15454:                                              Eduskunnalle
15455: 
15456:     Alkoholilain periaatepykälän mukaisesti alko-        tokset kroonisissa alkoholisairauksissa tulevat vas-
15457: holipolitiikkaa tulee harjoittaa niin, että alkoho-      ta muutaman vuoden viiveellä.
15458: lin aiheuttamat haitat muodostuvat mahdollisim-             Neuvostoliiton alkoholinkulutus laski viime
15459: man vähäisiksi. Alkoholin aiheuttamat sosiaali-          vuoden jälkipuoliskolla 30 %. Tämä on vähentä-
15460: set, terveydelliset ja taloudelliset haitat ovat tällä   nyt avioeroja ja rikoksia. Kodin elektroniikan
15461: hetkellä merkittävä yhteiskunnallinen ongelma.           myynti on lisääntynyt. Rattijuoppoustapaukset
15462: Jos alkoholin keskimääräinen kulutus lisääntyy,          ovat vähentyneet 20 % Oefimo 1986).
15463: on ilmeistä, että myös alkoholista aiheutuvat               Suomessa alkoholin kulutus on vuonna 1986
15464: haitat kasvavat.                                         kasvanut. Alkon antamien ennakkotietojen mu-
15465:     Alkoholin kokonaiskulutus ja alkoholista ai-         kaan oli vähittäismyynnin kasvu 10 % edellis-
15466: heutuvien haittojen määrä ovat kiinteässä yhtey-         vuoteen verrattuna kesäkuun loppuun mennessä.
15467: dessä toisiinsa (Lederman 1964, Bruun ym.                Jo näin lyhyella aikavälillä on nähtävissä alkoho-
15468:  1976). Jos väestön keskimääräinen alkoholin ku-         lin aiheuttamien haittojen kasvu.
15469: lutus kasvaa, lisääntyvät myös alkoholista aiheu-           Liikennejuopumustapausten määrä on lisään-
15470: tuvat sosiaaliset ja terveydelliset haitat. Tästä on     tynyt 14 % edellisestä vuodesta (poliisin tilastot
15471:  selviä esimerkkejä nimenomaan Suomesta. Hen-            elokuun lopussa), hukkuneiden määrä kasvoi
15472:  keä kohti laskettu alkoholin kulutus kasvoi vuo-        kesä-heinäkuussa 40 %, 70 % hukkuneista oli
15473:  desta 1968 vuoteen 1974 124 %. Samana ajan-             humalatilassa. Poliisin vertailututkimusten mu-
15474:  jaksona lisääntyivät poliisin tietoon tulleet pa-       kaan alkoholin kulutus ja väkivaltarikokset ovat
15475:  hoinpitelyrikokset 93 % ja alkoholitapauksiksi          lisääntyneet samassa tahdissa.       ·
15476:  luokitellut liikenneonnettomuudet 73 %. Mak-               Edellä esitetyn perusteella olisi vahvasti perus-
15477:  sakirroosiin kuolleiden määrä kasvoi 50 % . Kes-        teltua pyrkiä alkoholipoliittisissa ratkaisuissa sii-
15478:  kimääräisen kulutuksen tasaannuttua 1970-luvun          hen, että alkoholin kokonaiskulutus saataisiin
15479:  tasolle on myös sosiaalisten haittojen kasvu py-        alenemaan. Näin Suomessakin pyrittäisiin toimi-
15480:  sähtynyt. Alkoholin kulutuksen taso on siten            maan Maailman Terveysjärjestön yleiskokouksen
15481:  haittojen mittari. Monet alkoholinkäyttöön liitty-      25 päivänä toukokuuta 1979 antaman julkilausu-
15482:  vistä haitoista ovat seurausta runsaasta juomises-      man suuntaisesti. Maailman Terveysjärjestöhän
15483:  ta. Alkoholin suurkuluttajien määrä väestössä on        kehotti jäsenvaitiaitaan ryhtymään tarpeellisiin
15484:  kansainvälisten tutkimusten mukaan (de Lint ja          toimenpiteisiin alkoholijuomien kulutuksen vä-
15485:  Schmitdh 1968, Shoy 1974, Bruun ym. 1975)               hentämiseksi. Siksi tämä lakialoite ei sisällä juna-
15486:  sidoksissa kokonaiskulutukseen. Väestön koko-           anniskelun laajentamista, ravintola-anniskelun
15487:  naiskulutuksen lisääntyessä kasvaa suurkulutta-         aikaistamista eikä alkoholin velaksimyynnin salli-
15488:  jien prosentuaalinen osuus kaikista alkoholin-          mista.
15489:  käyttäjistä.                                               Valtioneuvoston tulisi asettaa uusi alkoholiko-
15490:     Kokonaiskulutuksen pienentyminen vähentää            mitea, jonka tehtävänä olisi tarkistaa alkoholi- ja
15491:  alkoholin käyttöön liittyviä sosiaalisia ja tervey-     keskiolutlait, ottaen huomioon tutkimustulokset
15492:  dellisiä haittoja. Alkoholin kulutus laski Ruotsis-     alkoholihaitoista,     alkoholihaittakustannukset
15493:  sa 17 % vuodesta 1976 vuoteen 1982. Samana              sekä kansainväliset pyrkimykset alkoholihaittojen
15494:  aikana maksakirroosikuolleisuus alentui 28 % ja         vähentämiseen.
15495:  kuolleisuus haimatulehduksiin kolmanneksen.                Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15496:  Englannissa alkoholin kulutus laski 11 % vuo-
15497:  desta 1979 vuoteen 1982. Sitä seurasi 13 % : n                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
15498:  lasku juopumispidätyksissä ja 3 % :n lasku mak-                 kiehdotukset:
15499:  sakirroosikuolleisuudessa (Kendall 1984). Muu-
15500:  260762M
15501: 2                                      1986 vp. -    LA n:o 97
15502: 
15503: 
15504: 1.
15505:                                                Laki
15506:                                      alkoholilain muuttamisesta
15507: 
15508:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15509:   kumotaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain (459/68) 1 §:n 2-4 ja 6 momentti
15510: sekä 16 §,
15511:    muutetaan 1 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 momentti, 15 §:n 1 momentti, 27 §:n 1 momentin 1 kohta
15512: sekä 2 ja 3 momentti, 42 §:n 1 momentin 2 kohta, 53 ja 58§, 70 §:n 2 ja 3 momentti, 85 §:n 1
15513: momentti, 95 §:n 4 momentti ja 102 §,
15514:   sellaisena kuin niistä 70 §:n 2 momentti on 13 päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa (678/76),
15515: sekä
15516:   lisätään 85 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi,
15517: seuraavasti:
15518: 
15519:                         1 §
15520:     (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 104)    (2 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o 104)
15521: 
15522: 
15523:                   4, 15 ja 27 §                             53, 58, 70, 85, 95 ja 102 §
15524:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 104)           (Kuten hallituksen esityksessä n:o 104)
15525: 
15526:                       42 §                                       Voimaantulosäännös
15527:   Sen lisäksi mitä edellä 40 ja 41 § :ssä on          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 104)
15528: säädetty, saa anniskella:
15529: 
15530: 
15531: 2.
15532:                                                Laki
15533:                                keskioluesta annetun lain muuttamisesta
15534: 
15535:                                (Kuten hallituksen esityksessä n:o 104)
15536: 
15537: 3.
15538:                                                Laki
15539:                päihdeolojen kehitystä koskevan kertomuksen antamisesta eduskunnalle
15540: 
15541:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
15542: säädetään:
15543: 
15544:                        1§                                                2-4 §
15545:   Valtioneuvosto antaa vuosittain eduskunnalle         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 104)
15546: kertomuksen päihdeolojen kehityksestä ja niistä
15547: toimenpiteistä, joihin on ryhdytty ja suunniteltu
15548: ryhdyttäväksi päihteiden käytöstä aiheutuvien
15549: haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
15550: 
15551: 
15552:       Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15553: 
15554: 
15555:             Hannele Pokka                 Tellervo Nousiainen            Heikki Kokko
15556:             Seppo Pelttari                Aapo Saari                     Jukka Vihriälä
15557:             Pirkko Ikonen                 Sirkka-Liisa Anttila           Juhani Alaranta
15558:             Mauri Pekkarinen              Marjatta Väänänen              Katri-Helena Eskelinen
15559:             Sakari Knuuttila              Ensio Laine                    Päivi Varpasuo
15560:                                                1986 vp.
15561: 
15562: Lakialoite n:o 98
15563: 
15564: 
15565: 
15566: 
15567:                                   Halonen ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuu-
15568:                                     tuslain 22 §:n muuttamisesta
15569: 
15570: 
15571:                                           Eduskunnalle
15572: 
15573:   Kansaneläkejärjestelmän      viivästyskorotusta       Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki ei
15574: koskevan lainsäädännön yhteydessä (HE n:o 67)        sisällä mainintaa, jonka perusteella tapaturmava-
15575: on tapaturmavakuutuslakiin lisätty uusi 61 a §.      kuutuslain 61 a § tulisi sovellettavaksi. Tapatur-
15576: Tässä pykälässä säädetään työttömyyskassan ja        mavakuutuslain muutoksen periaatteiden ulotta-
15577: sosiaalivakuutustoimikunnan oikeudesta saada         minen myös maatalousyrittäjien tapaturmava-
15578: maksamaosa työttömyyspäivärahaa vastaava osuus       kuutuslain mukaisesti vakuutettuihin on kuiten-
15579: tapaturmavakuutuslaitokselta. Edelleen pykälässä     kin tarpeellista ja tarkoituksenmukaista.
15580: on säädetty kansaneläkelaitoksen oikeudesta saa-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15581: da myöntämänsä lisäosan korvaukseksi tapatur-
15582: maeläke silloin, kun tapaturmakorvausta ei ole                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15583: heti maksettu vaan sitä koskevaan päätökseen on             kiehdotuksen:
15584: haettu muutosta. Tapaturmavakuutuslain muu-
15585: tos tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1986
15586: (601 186).
15587: 
15588: 
15589:                                                Laki
15590:                  maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 22 §:n muuttamisesta
15591: 
15592:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalousyrit-
15593: täjien tapaturmavakuutuslain (1026/81) 22 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
15594: 
15595:                        22 §
15596:   Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltuvin      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuu-
15597: osin lisäksi voimassa, mitä työntekijäin eläkelain   ta 1986.
15598: 16, 18 ja 19 §:ssä, maatalousyrittäjien eläkelain
15599: 16 ja 17 §:ssä sekä tapaturmavakuutuslain 37,
15600: 61 a ja 63 §:ssä on säädetty.
15601: 
15602: 
15603: 
15604: 
15605:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15606: 
15607:           Tarja Halonen                 Saara Mikkola                  Håkan Nordman
15608:           Helena Pesola                 Erkki Moisander                Hannu Kemppainen
15609:           Pentti Skön                   Kerttu Törnqvist               Jorma Rantanen
15610:           Tuula Paavilainen             Paavo Lipponen                 Pekka Leppänen
15611:                                         Marjatta Stenius-Kaukonen
15612: 
15613: 
15614: 
15615: 
15616: 2607675
15617:                                                 1986 vp.
15618: 
15619: Lakialoite n:o 99
15620: 
15621: 
15622: 
15623: 
15624:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 29 §:n
15625:                                      muuttamisesta
15626: 
15627: 
15628:                                             Eduskunnalle
15629: 
15630:    Kokoomus on estttanyt kotitaloustyöntekijän         ta täyttäneiden, mutta alle kouluikäisten lasten
15631: palkkakustannusten verovähennysoikeutta jo             päivähoitopaikoista on erityinen pula.
15632: vuodesta 1968 alkaen. Vuoden 1984 tulo- ja                Verovähennysoikeus auttaisi työnantajaperhet-
15633: menoarvion käsittelyn yhteydessä eduskunta esit-       tä maksamaan kotitaloustyöntekijälle palkkaa,
15634: ti kokoomuksen vaatimuksesta, että asiaa on            joka olisi vertailukelpoinen muiden hoitoalojen
15635: selvitettävä. Toistaiseksi ei mihinkään toimenpi-      palkkauksen kanssa. Ammatin arvostus nousisi ja
15636: teisiin ole ryhdytty, vaikka jopa jotkut hallitus-     alalle hakeutuvien määrä lisääntyisi. Verovähen-
15637: puolueet ovat väittäneet suhtautuvansa asiaan          nysoikeus olisi myös yhteiskunnalle edullinen
15638: myönteisesti.                                          vaihtoehto säästyvien työttömyyskorvausten ja
15639:    Kotitaloustyöntekijän työnantajana perheen on       kotitaloustyöntekijöiltä saatavien verotulojen
15640: maksettava palkan ohella sosiaaliturva-, työeläke-     muodossa. Samalla uudistus vähentäisi painetta
15641: ja tapaturmavakuutusmaksut. Usein kotitalous-          kustannuksiltaan kalliiden kunnallisten päiväko-
15642: työntekijälle kuuluvat myös luontaisedut, kuten        tien perustamiseen.
15643: ateria ja asunto, jotka perhe joutuu omista netto-        Kotihoidontukiuudistuksen yhteydessä koros-
15644: tuloistaan kustantamaan. Työnantajan oikeuksia         tettiin perheen valintamahdollisuutta lapsen hoi-
15645: perhe ei kuitenkaan saavuta. Muiden työnanta-          tojärjestelyissä. Jotta tämä valintamahdollisuus
15646: jien oikeuksista poiketen sillä ei ole oikeutta        todella toteutuu, on välttämätöntä säätää lapsen-
15647: vähentää palkkakustannuksia verotuksessa.              hoitajan palkkakustannusten verovähennysoikeus
15648:    Lapsenhoitajan palkan verovähennysoikeutta          perheille.
15649: puoltavat useat seikat, joita kokoomus on eri             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15650: yhteyksissä laajasti tuonut esille. Lasten kotihoito
15651: on useissa tapauksissa välttämättömyys, koska                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15652: päivähoitopaikkoja ei ole riittävästi. Kolme vuot-            kiehdotuksen:
15653: 
15654: 
15655: 
15656: 
15657:                                                  Laki
15658:                            tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
15659: 
15660:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuus-
15661: verolain (1043/74) 29 §:n 1 momenttiin uusi näin kuuluva 7 kohta:
15662: 
15663:                        29 §                            maksetuista työnantajan sosiaaliturvamaksusta,
15664:    Verovelvollisella on oikeus vähentää:               työeläkevakuutusmaksusta ja tapaturmavakuutus-
15665:                                                        maksusta, kuitenkin enintään 2 000 markkaa
15666:    7) 80 prosenttia yksinhuoltajan tai vähemmän        kuukaudessa edellyttäen, että verovelvollinen on
15667: ansainneen puolison työsuhteessa olevalle lapsen-      elättänyt verovuonna enintään 7 vuotta täyttänyt-
15668: hoitajalleen suorittamasta luontoisetuarvot sisäl-     tä lastaan tai kasvattilastaan ja että verovelvolli-
15669: tävästä bruttopalkasta sekä palkan perusteella         selle tai hänen aviopuolisolleen ei makseta koti-
15670: 
15671:  2607732
15672: 2                                   1986 vp. -    LA n:o 99
15673: 
15674: hoidontukea eikä lapsi ole kunnallisessa päivä-     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
15675: hoidossa.                                         kuuta 198 . Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
15676:                                                   vuodelta 1987 toimitettavassa verotuksessa.
15677: 
15678: 
15679:     Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1986
15680: 
15681:         Ulla Puolanne                Mauri Miettinen               Sampsa Aaltio
15682:         Kaarina Dromberg             Elsi Hetemäki-Olander         Liisa Hilpelä
15683:         Tapio Holvitie               Lauri Impiö                   Aila Jokinen
15684:         Riitta Jouppila              Tuure Junnila                 Heikki Järvenpää
15685:         Ilkka Kanerva                Juho Koivisto                 Lea Kärhä
15686:         Matti Lahtinen               Ritva Laurila                 Anna-Kaarina Louvo
15687:         Saara Mikkola                Erkki Moisander               Pentti Mäki-Hakola
15688:         Helena Pesola                Tuulikki Petäjäniemi          Sirpa Pietikäinen
15689:         Toivo T. Pohjala             Aino Pohjanoksa               Pirjo Rusanen
15690:         Helge Saarikoski             Pertti Salolainen             Kimmo Sasi
15691:         Eva-Riitta Siitonen          Ilkka Suominen                Jouni J. Särkijärvi
15692:         Martti Tiuri                 Eeva Turunen                  Riitta Uosukainen
15693:         Sakari Valli                 Tauno Valo                    Päivi Varpasuo
15694:         Iiro Viinanen                Matti Viljanen                Ben Zyskowicz
15695:                                                  1986 vp.
15696: 
15697: Lakialoite n:o 100
15698: 
15699: 
15700: 
15701: 
15702:                                    Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 57 §:n
15703:                                       muuttamisesta
15704: 
15705: 
15706:                                              Eduskunnalle
15707: 
15708:     Perhepolitiikan lähtökohtana tulee olla lasten      lastenhoitokustannukset ovat entytsen suuria
15709: ja perheiden tarpeet. Tämä koskee myös lasten-          mm. siitä syystä, etteivät he ole saaneet lapsiaan
15710: hoitojärjestelyjä. Vanhemmilla tulee olla todelli-      kunnalliseen päivähoitoon.
15711: nen mahdollisuus valita lastensa hoitomuoto hei-           Vanhempien työssä käynnin ja kunnallisen
15712: dän itse hyväksi tietämällään ja kokemallaan            päivähoitopaikan puuttumisen vuoksi on moni
15713: tavalla.                                                perhe joutunut palkkaamaan lastenhoitajan. On
15714:     Pienten lasten vanhemmilla on varsin laajalti       perusteltua, että yhteiskunta tukee myös tällä
15715: halukkuutta hoitaa lasta kotona lapsen herkkien         tavoin tapahtuvaa lastenhoitoa. Tarkoituksenmu-
15716: varhaisvuosien aikana, jos se vain tehdään heille       kaista on toteuttaa tämä tuki lastenhoitajan sosi-
15717: taloudellisesti mahdolliseksi. Lapsen varttuessa,       aalivakuutusmaksujen verovähennysoikeudella.
15718: sosiaalistumisen taidon ja kyvyn kasvaessa lapsi
15719: voi siirtyä kotihoidosta perhemuotoiseen tai lai-          Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut yli 24-
15720: tosmaiseen päivähoitoon.                                vuotiaiden osalta tekevät noin 17,0 % palkasta.
15721:     Keskustapuolueen tavoitteena on tukea tasa-         Esimerkiksi 3 000 markan kuukausipalkasta tämä
15722: puolisesti eri hoitomuotoja siten, että vanhem-         merkitsee noin 540 markan kustannusta. Aloit-
15723: milla on todellinen valinnan vapaus. Yhteiskun-         teessa esitetäänkin, että vähemmän ansaitsevan
15724: nan on luotava tasapuoliset mahdollisuudet vali-        lapsenhuoltajan tulisi saada verostaan vähentää
15725: ta kotona tapahtuvan hoidon, perhepäivähoidon           lastenhoirajasta suorittamaosa lakisääteiset sosiaa-
15726: ja päivähoidon välillä.                                 livakuutusmaksut. Vähennysoikeus tulee myös
15727:     Koti on useissa yhteyksissä katsottu lapsen         voida jakaa useampien henkilöiden kesken siinä
15728: kehittymisen kannalta parhaaksi kasvuympäris-           suhteessa kuin heille on syntynyt kustannuksia
15729: töksi. Tämä on tunnustettu varsin laajasti myös         lapsenhoitajan sosiaalivakuutusmaksuista silloin,
15730: poliittisissa piireissä. Kotihoidontuki alle 3-vuoti-   kun sama hoitaja huolehtii eri huoltajien lapsis-
15731: aille tulee kokonaisuudessaan voimaan vuoden            ta.
15732:  1990 alkuun mennessä. Tällöin kaikilla vanhem-            Verosta suoritettava vähennys aiheuttaa valtiol-
15733: milla tulee olla oikeus valita alle 3-vuotiaan          le tulonmenetystä noin kolminkertaisesti sen
15734:  lapsensa hoitomuodoksi kunnallinen päivähoito-         määrän kuin tulosta suoritettava vähennys eli
15735: paikka tai saada kotihoidontukea.                       noin 45-60 milj. markkaa vuodessa. Verosta
15736:     Perheillä, joissa molemmat vanhemmat käyvät         tehtyä vähennystä on pidettävä sosiaalisesti oi-
15737: ansiotyössä kodin ulkopuolella on kuitenkin             keudenmukaisena.
15738:  edelleen ongelmia lastenhoidon järjestämisessä.           Aloitteessa esitetty uudistus merkitsee lasten-
15739:  Kotihoidontuki ulottuu nykyisellään vain niihin        hoitajien työn arvostuksen lisääntymistä ja hei-
15740:  perheisiin, joissa on vähintään yksi alle 3-vuotias    dän sosiaaliturvansa parantumista. Esitys saattaa
15741:  lapsi. Yli 3-vuotiaiden lasten päivähoitopaikkoja      myös pienen lapsen hoitajan palkkaamisen
15742:  tulee vuoden 1990 jälkeenkin olemaan ilmeisesti        useimmissa tapauksissa taloudellisesti tasavertai-
15743:  riittämättömästi. Yksityisiä hoitopaikkoja ei          seen asemaan muihin yksityisiin päivähoitomuo-
15744:  myöskään ole riittävästi.                              toihin verrattuna. Esitetty järjestelmä on myös
15745:     Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa ehdotetaan        hallinnollisesti ja taloudellisesti toteuttamiskel-
15746:  lapsenhoitovähennyksen enimmäismäärää koeo-            poinen. Uudesta järjestelmästä saatavien koke-
15747:  tettavaksi kolmanneksella ja pienten lasten huol-      musten jälkeen verovähennysoikeutta on mah-
15748:  tajien kohdalla lähes kaksinkertaiseksi. Tämä on       dollisuus laajentaa koskemaan myös osaa palkka-
15749:  tarkoitettu auttamaan niitä lapsiperheitä, joiden      kustannuksia.
15750: 
15751: 260774A
15752: 2                                     1986 vp. -     LA n:o 100
15753: 
15754:   Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-                    ettii Eduskunta hyviiksyisi seuraavan la-
15755: nioittavasti,                                                kiehdotuksen:
15756: 
15757:                                                 Laki
15758:                           tulo- ja varallisuusverolain 57 §:n muuttamisesta
15759: 
15760:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja varallisuus-
15761: verolain (1043/74) 57 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
15762: 
15763:                       57 §                           lastenhoidosta lastenhoitajalle maksetusta ennak-
15764:                                                      kopidätyksen alaisesta palkasta suoritetut työnan-
15765:    Verovelvollinen, joka suurimman osan vero-        tajan sairausvakuutus-, kansaneläke-, työeläke- ja
15766: vuodesta on asunut Suomessa ja joka on elättänyt     tapaturmavakuutusmaksut, kuitenkin niin, että
15767: verovuonna enintään 7 vuotta täyttänyttä lastaan     puolisoista vähennyksen saa vain se, jonka ansio-
15768: tai kasvattilastaan, saa edellyttäen, että hän tai   tulojen määrä on pienempi.
15769: hänen puolisonsa verovuoden aikana ei ole saa-
15770: nut lasten kotihoidon tuesta annetussa laissa          Tämä laki tulee voimaan        patvana
15771: (24/85) tarkoitettua kotihoidon tukea 6 kuukaut-     kuuta 198 . Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
15772: ta pidemmältä ajalta, tuloverostaan vähentää         vuodelta 1987 toimitettavassa verotuksessa.
15773: 
15774: 
15775:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1986
15776: 
15777:          Kauko Juhantalo             Lea Sutinen                        Mikko Jokela
15778:          Reino Karpola               Väinö Raudaskoski                  Jukka Vihriälä
15779:          Heikki Kokko                Tytti Isohookana-Asunmaa           Mauno Manninen
15780:          Tellervo Nousiainen         Pirkko Ikonen                      Sirkka-Liisa Anttila
15781:          Juhani Alaranta             Esko Aho                           Mauri Pekkarinen
15782:          Marjatta Väänänen           Einari Nieminen                    Heimo Linna
15783:                                                  1986 vp.
15784: 
15785: Lakialoite n:o 101
15786: 
15787: 
15788: 
15789: 
15790:                                     Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta
15791: 
15792: 
15793:                                             Eduskunnalle
15794: 
15795:    Lapsiperheiden tukeminen tapahtuu oikeu-            ja alle 3-vuotiaiden lasten lapsilisän korotuksen
15796: denmukaisimmin ja yksinkertaisimmin lapsilisien        nostamisen 1 248 markasta 1 800 markkaan ja
15797: avulla. Lapsilisien tuntuva korottaminen mahdol-       sen maksamisen jatkamisen 3 vuotta täyttäville
15798: listaa jokaiselle lapsiperheelle myös sopivimman       lapsille 7 ikävuoteen saakka.
15799: lasten hoitomuodon valinnan. Verovähennykset              Voimassa olevan lain mukaan 1. 7.1970 tai sen
15800: ovat epäsolidaarinen tukimuoto, sillä niistä hyö-      jälkeen syntyneille maksetaan lapsilisää jatkettu-
15801: tyvät vähiten kipeimmin tuen tarpeessa olevat          na sen vuosineljänneksen loppuun, jona lapsi
15802: pienituloisimmat. Verotuksen lapsivähennyksiin         täyttää 17 vuotta. Jatkettu lapsilisä on ensimmäi-
15803: ja kotihoidon tukeen osoitettuja varoja tulisi         selle lapselle maksetun lapsilisän suuruinen eikä
15804: ohjata lapsilisiin.                                    sitä lasketa mukaan lasten lukumäärään. Laskuta-
15805:    Vaatimus kotiapulaisen palkan verovähennys-         pa merkitsee esimerkiksi kolmilapsisen perheen
15806: kelpoisuudesta on lähinnä suurituloisten etujen        lapsilisien jäämistä lähes 1 000 markkaa vuodessa
15807: ajamista. Perheen kannalta sopivimman lasten-          normaaleja lapsilisiä pienemmiksi. Lapsilisien
15808: hoitomuodon valinnan mahdollistamiseksi tarvi-         maksukautta on jatkettava 18 ikävuoteen saakka
15809: taan kiireellisesti uusia päivähoitopaikkoja huo-      ja lapsilisä on maksettava normaalina lapsilisänä.
15810: mattavasti enemmän kuin hallitus on esittänyt.         Korotukset on saatettava voimaan 1.1.1987.
15811:    Työnantajan lapsilisämaksun palauttaminen ja           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15812: tuoton käyttäminen kokonaisuudessaan lapsili-
15813: sien maksamiseen mahdollistaa lapsilisien korot-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15814: tamisen vuonna 1987 1 000 markalla lasta kohti                 kiehdotuksen:
15815: 
15816: 
15817:                                                  Laki
15818:                                        lapsilisälain muuttamisesta
15819: 
15820:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain 1
15821: §:n 1 ja 2 momentti, 1 a § ja 2 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 20 päivänä joulukuuta 1985
15822: annetussa laissa (1055/85), näin kuuluviksi:
15823: 
15824:                           1§                           kolmannesta lapsesta 4 3 50 markkaa vuodessa,
15825:    Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-       neljännestä lapsesta 5 360 markkaa vuodessa sekä
15826: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,          viidennestä ja kustakin seuraavasta lapsesta 6 250
15827: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa asu-   markkaa vuodessa, paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä
15828: vasta kuuttatoista vuotta nuoremmasta lapsesta.        tarkoitetulla tavalla hoidettavana laitoksessa.
15829: Kuitenkin lapsesta, joka on syntynyt 1 päivänä
15830: tammikuuta 1970 tai sen jälkeen, maksetaan
15831: lapsilisää sen vuosineljänneksen loppuun saakka,                               1a §
15832: jonka kuluessa lapsi täyttää kahdeksantoista vuot-        lapsilisää suoritetaan 1 §:n mukaan lapsilisään
15833: ta.                                                    oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta lapses-
15834:     Lapsilisän määrä on 3 240 markkaa vuodessa.        ta koeotettuna 1 800 markalla vuodessa. Kuiten-
15835: Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän nostami-       kin lapselle, joka on syntynyt 1 päivänä tammi-
15836: seen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta lapsili-    kuuta 1984 tai sen jälkeen, maksetaan lapsilisä
15837: sän määrä on kuitenkin 3 600 markkaa vuodessa,         tällä tavoin koeotettuna sen vuosineljänneksen
15838: 260776C
15839: 2                                     1986 vp. -     LA n:o 101
15840: 
15841: loppuun saakka, jonka kuluessa lapsi täyttää         jonka kuluessa lapsi saavuttaa 1 §:ssä mainitun
15842: seitsemän vuotta.                                    tän.
15843: 
15844: 
15845:                        2§                               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
15846:   Lapsilisä suoritetaan sen vuosineljänneksen        ta 1987.
15847: alusta lukien, joka seuraa vuosineljännestä, jonka      Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
15848: kuluessa lapsi on syntynyt tai oikeus lapsilisään    tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
15849: alkanut, sen vuosineljänneksen loppuun saakka,       piteisiin.
15850: 
15851: 
15852:     Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1986
15853: 
15854:                      Marjatta Stenius-Kaukonen               Matti Kautto
15855:                      Ensio Laine                             Pirkko Turpeinen
15856:                                                  1986 vp.
15857: 
15858: Lakialoite n:o 102
15859: 
15860: 
15861: 
15862: 
15863:                                     Muroma ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta
15864: 
15865: 
15866:                                              Eduskunnalle
15867: 
15868:    Terve ja riittävä väestöpohja on kansakunnan         että joudutaan turvautumaan varsin monimut-
15869: elinehto. On myönteistä, että viime aikoina on          kaiseen lainsäädäntömenettelyyn.
15870: kiinnitetty erityistä huomiota lapsiperheiden hei-          Nykyisen lapsilisälain heikkoutena on myös,
15871: kentyneeseen taloudelliseen asemaan maassam-            että lapsilisien maksatus lakkaa, kun lapsi täyttää
15872: me. Toimet tilanteen korjaamiseksi ovat kuiten-         17 vuotta. Ovathan perheen menot juuri tässä
15873: kin olleet täysin riittämättömät. Onpa viime            vaiheessa erittäin suuret lasten koulunkäynnin ja
15874: vuosina jopa huononnettu lapsiperheiden asemaa          opiskelun vuoksi.
15875: entisestään.                                                Vain muuttamalla lapsilisälakia niin, että lap-
15876:    Lapsiperheiden aseman kohentamiseksi tulisi          silisiä maksettaisiin 18 ikävuoteen saakka, tämä
15877: lapsilisiä korottaa vähintään 15 prosentilla halli-     väliinputoajien ryhmä saatettaisiin yhteiskunnan
15878: tuksen esittämän 3 prosentin korotuksen sijasta.        tukitoimien ulottuville.
15879: Näin saataisiin korjatuksi lapsilisien ostoarvon           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15880: jälkeenjääneisyys.                                      noittavasti,
15881:    Lapsilisät tulisi sitoa eläkkeiden tavoin elinkus-
15882: tannusindeksiin, jotta niitä voitaisiin joustavasti               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15883: korottaa rahanarvon muuttumisen myötä ilman,                   kiehdotuksen:
15884: 
15885: 
15886: 
15887: 
15888:                                                   Laki
15889:                                         lapsilisälain muuttamisesta
15890: 
15891:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
15892: 1 §:n 1 ja 2 momentti, 1 a §, 2 §:n 1 momentti ja 13 §,
15893:   sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 ja 2 momentti, 1 a § ja 2 §:n 1 momentti 20 päivänä joulukuuta
15894: 1985 annetussa laissa (1055/85) ja 13 § 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337/62), näin
15895: kuuluviksi:
15896: 
15897:                           1§                            dessa, neljännestä lapsesta 4 554 markkaa vuo-
15898:    Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-        dessa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta
15899: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,           lapsesta 5 492 markkaa vuodessa, paitsi milloin
15900: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa asu-    lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla hoidettavana
15901: vasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta lapses-        laitoksessa.
15902: ta.
15903:     Lapsilisän määrä on 2 497 markkaa vuodessa.
15904: Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän nostami-                               1a §
15905: seen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta on             Lapsilisää suoritetaan 1 §:n mukaan lapsilisään
15906: lapsilisän määrä kuitenkin 2 893 markkaa vuo-           oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta lapses-
15907: dessa, kolmannesta lapsesta 3 501 markkaa vuo-          ta korotettuna 1 435 markalla vuodessa.
15908: 260777D
15909: 2                                     1986 vp. -     LA n:o 102
15910: 
15911:                         2§                                                  13 §
15912:   Lapsilisä suoritetaan sen vuosineljänneksen           Edellä 1 ja 1 a §:ssä mainitut markkamäärät
15913: alusta lukien, joka seuraa vuosineljännestä, min-    sidotaan yleiseen elinkustannusindeksiin siten,
15914: kä kuluessa lapsi tai oikeus lapsilisään on synty-   että niitä korotetaan maksuerittäin elinkustan-
15915: nyt, sen vuosineljänneksen loppuun saakka, jon-      nusten nousua vastaavalla määrällä tämän lain
15916: ka kuluessa lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta.    voimaantulosta alkaen.
15917: 
15918:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta
15919:                                                      1987.
15920: 
15921:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1986
15922: 
15923: 
15924:          Impi Muroma                     Esko Almgren                  Olavi Ronkainen
15925:                                                 1986 vp.
15926: 
15927: Lakialoite n:o 103
15928: 
15929: 
15930: 
15931: 
15932:                                    Perho ym.: Ehdotus laiksi maatalouden investointivarauslain 2 §:n
15933:                                       2 momentin kumoamisesta
15934: 
15935: 
15936: 
15937:                                            Eduskunnalle
15938: 
15939:   Maatalouden investointivarauslain ( 110 3 182)      investointeja suoritetaan, olisi varaus voitava teh-
15940: 2 §:n 2 momentin mukaan maatilatalouden har-          dä myös niinä vuosina joina varauksia on käytet-
15941: joittajalla ei ole oikeutta tehdä veroilmoitukses-    ty.
15942: saan investointivarausta niiltä verovuosilta, joina      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15943: aikaisemmin tehtyjä investointivarauksia käyte-
15944: tään tai luetaan tuloksi sen vuoksi, ettei varausta            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15945: ole käytetty määräajan kuluessa. Koska tulorahoi-            kiehdotuksen:
15946: tuksen tarve on suurimmillaan juuri silloin kun
15947: 
15948:                                                 Laki
15949:                maatalouden investointivarauslain 2 §:n 2 momentin kumoamisesta
15950: 
15951:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15952: 
15953:                      1§                                                      2§
15954:   Täten kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1982             Tämä laki tulee voimaan        paiVana
15955: annetun    maatalouden   investointivarauslain        kuuta 198 . Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
15956: (1103/82) 2 §:n 2 momentti.                           vuodelta 1987 toimitettavassa verotuksessa.
15957: 
15958:    Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1986
15959: 
15960:        Heikki Perho                    Sampsa Aaltio                   Toivo T. Pohjala
15961: 
15962: 
15963: 
15964: 
15965: 260780G
15966:                         j
15967:                        j
15968:                       j
15969:                      j
15970:                     j
15971:                    j
15972:                   j
15973:                  j
15974:                 j
15975:                j
15976:               j
15977:              j
15978:             j
15979:            j
15980:           j
15981:          j
15982:         j
15983:        j
15984:       j
15985:      j
15986:     j
15987:    j
15988:   j
15989:  j
15990: j
15991:                                                 1986 vp.
15992: 
15993: Lakialoite n:o 104
15994: 
15995: 
15996: 
15997: 
15998:                                    Almgren ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
15999:                                      sesta
16000: 
16001: 
16002:                                            Eduskunnalle
16003: 
16004:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16005: 
16006:    Aloitteessa ehdotetaan, että verovelvollisella        Valtionverotuksessa yksinhuoltajavähennyksek-
16007: olisi oikeus vähentää omat ja perheenjäsentensä       si ehdotetaan 7 000 markkaa, puolisovähennyk-
16008: sairauskulut.                                         seksi 9 000 markkaa sekä koulutusvähennykseksi
16009:    Alle 30-vuotiaana avioliiton solmivat puolisot     2 400 markkaa.
16010: saisivat aloitteen mukaan tehdä avioliiton solmi-        Kunnallisverotuksen     yksinhuoltajavähennys
16011: misvuonna ja kahtena seuraavana vuonna 6 000          ehdotetaan 3 000 markaksi ja opiskelijavähennys
16012: markan perheen perustamisvähenn yksen.                4 000 markaksi ja vähimmäisopiskeluajaksi neljä
16013:    Verovelvollisella olisi oikeus vähentää koko-      kuukautta verovuotta kohden sekä perusvähennys
16014: naistulostaan muuna asuntona kuin vapaa-ajan          6 000 markaksi. Tuloverosta tehtävää huoltajavä-
16015: asuntona käytettäväksi vuokratusta asunnosta saa-     hennystä ehdotetaan korotettavaksi.
16016: dun vuokratulon perusteella yhteensä 12 000
16017: markkaa.
16018: 
16019: 
16020: 
16021: 
16022:                                              PERUSTELUT
16023: 
16024:    Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitys          Vuokratulosta myönnettävän vähennyksen ko-
16025: sisältää ehdotuksia kansalaisten lieväksi verorasi-   rotus keventäisi todennäköisesti myös painetta
16026: tuksen keventämiseksi. Nämä korjausehdotukset         vuokrien korotuksiin, koska vuokranantajalle jäisi
16027: ovat kuitenkin riittämättömiä, eivätkä ne koh-        alhaisemmastakin vuokrasta suurempi nettotulo.
16028: dennu parhaalla mahdollisella tavalla.                   Valtionverotuksen puoliso-, koulutusvähennys
16029:    Useilla nuorilla on perheen perustamisen ai-       ja kunnallisverotuksen yksinhuoltajavähennys ja
16030: kaan opinto- ja asuntovelkataakka kannettava-         perusvähennys edellyttävät korotuksia. Tulove-
16031: naan. Samanaikaisesti perheen perustaminen ai-        rosta tehtävään huoltajavähennykseen ehdotetaan
16032: heuttaa lisämenoja, ja sen vuoksi on perusteltua      lievää korotusta vuoden 1987 tulo- ja menoarvi-
16033: tukea nuoria tässä elämänvaiheessa suomalla           ossa, mutta se on riittämätön. Liian alhainen
16034: puolisoille avioliiton solmimisvuonna ja kahtena      tuloveron huoltajavähennys kohtelee epäoikeu-
16035: sitä seuraavana vuonna perheenperustamisvähen-        denmukaisesti niitä perheitä, joissa vain toisella
16036: nys.                                                  puolisolla on verotettavaa tuloa. Sen vuoksi tätä
16037:    Vuokra-asuntotilanne etenkin maamme suuris-        vähennystä ehdotetaan korotettavaksi.
16038: sa asutuskeskuksissa on huono ja pääkaupunki-            Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16039: seudulla lähes kestämätön. Vuokra-asuntopulan         nioittaen,
16040: pahenemiseen on merkittävästi vaikuttanut se,
16041: että asuntojen tarjoaminen vuokralle on taloudel-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
16042: lisesti kannattamatonta mm. verotuksen vuoksi.               kiehdotuksen:
16043: Jotta vapaana olevat asunnot saataisiin jälleen
16044: vuokralle, tulisi omaisuustulovähennyksen mää-
16045: rää tuntuvasti korottaa.
16046: 260778E
16047: 2                                     1986 vp. -      LA n:o 104
16048: 
16049: 
16050:                                                  Laki
16051:                               tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
16052: 
16053:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16054:    muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 29 §:n 1
16055: momentin 6 kohta, 32 a §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 3-5 kohta, 36 §:n 1 momentin 3 ja 4
16056: kohta, 37 § sekä 57 §:n 1 momentin 1 kohta,
16057:    sellaisina kuin ne ovat, 29 §:n 1 momentin 6 kohta ja 57 §:n 1 momentin 1 kohta 28 päivänä
16058: joulukuuta 1984 annetussa laissa (972/84) sekä 32 a §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 3-5 kohta,
16059: 36 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohta ja 37 § 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (998/85), sekä
16060:    lisätään 31 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 19 päivänä joulukuuta 1980 annetulla
16061: lailla (84 51 80), uusi 3 momentti seuraavasti:
16062: 
16063:                         29 §                          hon ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia
16064:     Verovelvollisella on oikeus vähentää:             säännöksiä, on verovuonna elättänyt alaikäistä
16065:                                                       lastaan tai kasvattilastaan tai jolla on oikeus
16066:     6) omat ja perheenjäsentensä sairauskulut.        verovuodelta 5 kohdan mukaiseen koulutusvä-
16067:                                                       hennykseen (valtioverotuksen yksinhuoltajavä-
16068:                                                       hennys),
16069:                        31 §                              4) 9 000 markkaa, jos verovelvollisen puolisolla
16070:                                                       ei ole veronalaista tuloa, tai jos puolisolla on
16071:    Tämän lain 2 a §:n 1 momentissa tarkoitetuil-      tällaista tuloa, saa se puolisoista, jonka tulojen
16072: la puolisoilla on oikeus avioliiton solmiruisvuote-   yhteismäärä on suurempi, vähentää 9 000 mark-
16073: na ja kahtena sitä seuraavana vuotena tuloistaan      kaa vähennettynä 25 prosentilla toisen puolison
16074: vähentää yhteensä 6 000 markkaa edellyttäen,          tulon määrästä, kuitenkin niin, että vähennyksen
16075: etteivät molemmat puolisot avioliiton soimies-        enimmäismäärää korotetaan 2 000 markalla, jos
16076: saan ole täyttäneet 30 vuotta (perheenperusta-        verovelvollinen on elättänyt verovuonna enintään
16077: misvähennys).                                         7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvattilastaan
16078:                                                       (puolisovähennys),
16079:                       32 a §                             5) 2 400 markkaa jokaisesta verovuonna elättä-
16080:    Luonnollinen henkilö tai erillisenä verotettava    mästään sellaisesta lapsestaan, joka ennen vero-
16081: kotimainen kuolinpesä saa vähentää kokonaistu-        vuoden alkua on täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja
16082: lostaan kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuuskun-      joka verovuonna vähintään seitsemän kuukauden
16083: nalta saatujen osinkojen ja osuuspääoman korko-       ajan on saanut säännöllistä ja täyttä opetusta
16084: jen taikka kotimaiselta säästöpankilta tahi osuus-    peruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammatti-
16085: pankilta saatujen lisärahastosijoituksille makset-    koulussa, korkeakoulussa tai muussa niihin ver-
16086: tavien korkojen ja muun veronalaisen koron sekä       rattavassa oppilaitoksessa, kuitenkin niin, että
16087: muuna asuntona kuin vapaa-ajan asuntona käy-          vähennys myönnetään vain toiselle puolisoista,
16088: tettäväksi vuokratusta asunnosta saadun vuokra-       jolloin, jos molemmilla puolisoilla on tuloja,
16089: tulon perusteella yhteensä 12 000 markkaa kui-        vähennyksen saa vain se puoliso, jonka tulojen
16090: tenkin enintään edellä tarkoitettujen tulojen yh-     yhteismäärä on suurempi (koulutusvähennys),
16091: teismäärän (omaisuustulovähennys). Vähennyk-
16092: sen perusteena otetaan kuitenkin huomioon mui-
16093: ta tässä pykälässä mainittuja tuloja kuin vuokra-                         36 §
16094: tuloja enintään 5 200 markkaa.                          Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
16095:                                                       nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
16096: 
16097:                        33 §                              3) 3 000 markkaa, jos hänellä verovuodelta on
16098:    Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vähen-     oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennykseen
16099: tää lisäksi:                                          tai 33 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaiseen
16100:                                                       koulutusvähennykseen eikä häneen ole sovelletta-
16101:   3) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enintään      va tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä
16102: 7 000 markkaa, jos sellainen verovelvollinen, jo-     (kunnallisverotuksen yksinhuoltajavähennys),
16103:                                        1986 vp. -     LA n:o 104                                          3
16104: 
16105:   4) 4 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän vero-                               57 §
16106: vuonna vähintään neljän kuukauden ajan on                 Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
16107: saanut säännöllistä ja täyttä opetusta perus-         osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-
16108: koulussa, lukiossa, iltaoppi- ja ammattikoulussa,     rosta vähennetään:
16109: korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa            1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäistä
16110: oppilaitoksessa (opiskelzjavähennys), sekä            lastaan tai kasvattilastaan, yhdestä tällaisesta lap-
16111:                                                       sesta 966 markkaa, kahdesta 2 059 markkaa,
16112:                                                       kolmesta 3 347 markkaa, neljästä 5 083 markkaa
16113:                          37 §                         sekä jokaisesta sitä useammasta alaikäisestä lap-
16114:    Jos koko verovuoden Suomessa asuneen henki-        sesta tai kasvattilapsesta lisäksi 2 185 markkaa,
16115: lön tulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen       kuitenkin niin, että vähennys myönnetään vain
16116: ei ole 6 000 markan määrää suurempi, on siitä         sille puolisoista, jonka tuloveron määrä on suu-
16117: kunnallisverotuksessa vähennettävä sanotun tu-        rempi (huo/tajavähennys),
16118: lon määrä, tai jos tulo on 6 000 markkaa suurem-
16119: pi, 6 000 markkaa vähennettynä yhdellä prosen-
16120: tilla jokaisesta täydestä 60 markan määrästä, jolla     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
16121: tulo ylittää 6 000 markan määrän (perusvähen-         ta 1987. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
16122: nys).                                                 verovuodelta 1987 toimitettavassa verotuksessa.
16123: 
16124: 
16125: 
16126:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1986
16127: 
16128:          Esko Almgren                    Impi Muroma                      Olavi Ronkainen
16129:                                                   1986 vp.
16130: 
16131: Lakialoite n:o 105
16132: 
16133: 
16134: 
16135: 
16136:                                      Almgren ym.: Ehdotus laiksi velkojen korkojen vähennysoikeuden
16137:                                        rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n väliaikaisesta
16138:                                        muuttamisesta
16139: 
16140: 
16141:                                              Eduskunnalle
16142: 
16143:    Verovelvollisten velkojen korkojen vähennysoi-         Näin verovähennysten leikkaukset kohdistuvat
16144: keutta leikattiin vuoden 1984 verotuksessa niin,        juuri siihen väestöryhmään, joka nämä vähen-
16145: että saatettiin voimaan 400 markan omavastuu-           nykset kipeimmin tarvitsisi. Tästä epäoikeuden-
16146: osuus, joka vuoden 1985 verotuksessa korotettiin        mukaisesta käytännöstä tulee pikaisesti luopua.
16147: 600 markaksi.                                             Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16148:    Arvioiden mukaan vuonna 1986 on 300 000              nioittavasti,
16149: verovelvollisella korkomenoja 600 markkaa tai
16150: vähemmän, joten heille ei vähennystä myönnetä.                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
16151: Määrä on merkittävä ja suuri osa näistä                        kiehdotuksen:
16152: 300 OOO:sta on opiskelijoita, juuri oman asunnon
16153: hankkineita nuoria ja muita vaikeassa taloudelli-
16154: sessa asemassa olevia.
16155: 
16156:                                                   Laki
16157: velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n väliaikaisesta
16158:                                         muuttamisesta
16159: 
16160:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti velkojen korkojen vähennysoikeuden
16161: rajoittamisesta verotuksessa 20 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain 2 §:n 1 momentti, sellaisena
16162: kuin se on 21 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (73/83), näin kuuluvaksi:
16163: 
16164:                          2§
16165:    Verovelvollisella on oikeus veronalaisista tulois-   korkojen lisäksi muita korkoja enintaan 10 000
16166: taan vähentää elinkeinotoimintaan, maatilatalou-        markkaa. Puolisoiden koroista jäävät edellä mai-
16167: den harjoittamiseen ja muuhun ansiotoimintaan           nitussa järjestyksessä vähentämättä ensisijaisesti
16168: liittyvien velkojen korot sekä indeksi- ja kurssi-      sen puolison korot, jonka ansiotulojen yhteis-
16169: tappiot, Kunnallisverotuksessa saadaan vähentää         määrä on pienempi, jolleivät puolisot ole toisin
16170: tietyn tulolähteen tuloihin kohdistuvien velkojen       vaatineet. Erityislain nojalla verovapaan omaisuu-
16171: korot sekä indeksi- ja kurssitappiot. Verovelvolli-     den hankkimista varten otettujen velkojen korot
16172: sella tai milloin kysymyksessä ovat puolisot, joi-      eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Mitä
16173: hin sovelletaan tulo- ja varallisuusverolain (1043/     edellä on säädetty koroista, koskee myös indeksi-
16174: 74) puolisoita koskevia säännöksiä, puolisoilla         ja kurssitappioita.
16175: yhdessä on lisäksi oikeus vähentää velkojen kor-
16176: koja sekä indeksi- ja kurssitappioita yhteensä
16177: enintään 25 000 markkaa, johon määrään saa                 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
16178: sisältyä perheen vakituisen asunnon hankkimises-        ta 1987. Sitä sovelletaan vuodelta 1987 toimitet-
16179: ta ja perusparannuksesta aiheutuneiden velkojen         tavassa verotuksessa.
16180: 
16181:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1986
16182: 
16183:           Esko Almgren                    Impi Muroma                     Olavi Ronkainen
16184: 260779F
16185:                                                 1986 vp.
16186: 
16187: Lakialoite n:o 106
16188: 
16189: 
16190: 
16191: 
16192:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi työttömyysturvalain Ja
16193:                                       eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
16194: 
16195: 
16196:                                            Eduskunnalle
16197: 
16198:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16199: 
16200:    Työttömyyden ennustetaan nousevan ensi tal-        turvalain puutteet ja palautettava työttömyys-
16201: vikautena ennätyslukemiin. Hallitus ei kuiten-        eläkeikäraja 55 vuoteen.
16202: kaan ole ryhtynyt tositoimiin sen paremmin työt-         Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmä
16203: tömyyden poistamiseksi kuin työttömien toi-           esittää peruspäivärahan nostamista 75 markasta
16204: meentulon turvaamiseksi.                              100 markkaan ja sen maksamista viikon kaikilta
16205:    Eduskunta edellytti viime joulukuussa halli-       päiviltä, eli 3 000 markkaan kuukaudessa. Myös
16206: tuksen huolehtivan sekä peruspäivärahaa että          ansioon suhteutettu päiväraha paranisi pieni- ja
16207: ansioon suhteutettua päivärahaa saavien pitkäai-      keskituloisilla, mutta päivärahalle asetettaisiin
16208: kaistyöttömien aseman parantamisesta ja antavan       katto 7 000 markan kuukausituloihin. Lapsikoro-
16209: tätä tarkoittavat lakiesitykset eduskunnalle kevät-   tus ehdotetaan nostettavaksi ensimmäisestä lap-
16210: istuntokaudella 1986. Tänä vuonna 55 vuotta           sesta 20 markkaan, ja kaikista muista lapsista
16211: täyttävien pitkäaikaistyöttömien asema piti turva-    maksettaisiin 15 markan lapsikorotus. Etuudet
16212: ta ennen työttömyysturvan uudistusta sillä, että      esitetään sidottavaksi ansiotasoindeksiin siten, et-
16213: työttömyyseläkeoikeutta laajennettiin koskemaan       tä hallitus ei voi enää yrittää kiertää lain säännök-
16214: 1931 syntyneitä, joilla työttömyyseläkkeen edel-      siä niin kuin tänä vuonna.
16215: lyttämät työttömyyspäivät tulivat täyteen kesä-          Ansioturvan 100 päivän jälkeinen alenema ja
16216: kuun loppuun mennessä.                                500 päivän enimmäismäärä esitetään poistetta-
16217:    Hallitus ei kuitenkaan noudattanut eduskun-        vaksi kokonaan. Perustuevan tarveharkinta lak-
16218: nan tahtoa eikä antanut korjausesityksiä niin,        kautettaisiin.
16219: että ne olisi voitu saattaa voimaan heinäkuun            Osa-aikatyötä tekeviä koskevat epäoikeuden-
16220: alusta. Hallitus ei aio ensi vuoden budjetin          mukaiset rajoitukset ehdotetaan poistettavaksi,
16221: yhteydessäkään toteuttaa edes eduskunnan edel-        samoin kohtuuttomat karenssisäännökset. Am-
16222: lyttämiä korjauksia.                                  mattisuoja palautettaisiin.
16223:    Niin kauan kuin perustuslain velvoitetta järjes-      Ehdotetut muutokset tulee saattaa voimaan
16224: tää kaikille työtä ei ole toteutettu, on työttömien   mahdollisimman pian.
16225: toimeentulo turvattava korjaamalla työttömyys-
16226: 
16227: 
16228: 
16229:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
16230: 
16231:    Työttömyyskassaa ja sosiaalivakuutustoimikun-      mikäli työtön haluaa lähteä raskaaseen valitus-
16232: taa sitova työvoimaviranomaisen lausunto on           prosessiin. Tämä on johtanut etuuden menetyk-
16233: usein johtanut työttömyyspäivärahan hylkäämi-         siin ja viivästyksiin perusteetta. Työvoimatoimi-
16234: seen, vaikka hakijan olosuhteiden tunteminen ja       kunnan lausunnon sitovuus tulee poistaa (3 § 3
16235: lain säännökset mahdollistaisivat hakijan edun        mom.).
16236: mukaisen tulkinnan. Työvoimatoimikunnat ovat             Työttömyyspäivärahan saannin ehdoksi asetet-
16237: usein myös varmuuden vuoksi hylänneet hieman          tiin työmarkkinoiden käytettävissäolo. Tämä uusi
16238: tavallisuudesta poikkeavat tapaukset saadakseen       säännös on avannut mahdollisuuden mielivaltai-
16239: työttömyysturvalautakunnan ennakkopäätöksen,          siin tulkintoihin. Esimerkiksi liikenneyhteyksien
16240: 
16241: 260787P
16242: 2                                      1986 vp. -      LA n:o 106
16243: 
16244: 
16245: tai päivähoitopaikan puuttuminen voi olla työt-        lyhennettäväksi, sillä ne ovat kohtuuttoman pit-
16246: tömyyspäivärahan saannin esteenä. Ei voi olla          kiä ja johtavat vain hakemaan toimeentulotukea
16247: oikein, että työttömästä itsestään riippumattomat      Sosiaalitoimistosta (7 §).
16248: seikat voivat merkitä päivärahan menettämistä.            Säännös toistuvasta työstä kieltäytymisestä joh-
16249: Siksi esitämme tämän ehdon poistamista lain 4 ja       taa päivärahan kertakaikkiseen menettämiseen.
16250: 5 §:stä.                                               Siirto luukulta toiselle ei tuo ratkaisua ongel-
16251:    Esitämme myös poistettavaksi ehdon, että on         naan. Säännös ehdotetaan kumottavaksi (8 §).
16252: haettava kokopäivätyötä saadakseen työttömyys-            Pakkokurssitussäännös tulisi kumota (9 §).
16253: päivärahaa. Osa-aikatyötä on pakko hakea esi-             Työssäkäyntialuetta koskeva säännös voidaan
16254: merkiksi silloin, kun henkilöllä on useita osa-        tarpeettomana kumota (10 §).
16255: aikaisia työpaikkoja ja hän menettää niistä yh-           Säännökset ovat johtaneet erittäin mielivaltai-
16256: den. Monilla työntekijöillä ei ole muuta mahdol-       siin tulkintoihin pätevästä syystä erota työstä tai
16257: lisuutta kuin tehdä monta työtä yhtä aikaa edes        työsopimuksen syntymättä jäämisen syystä sa-
16258: väittävän toimeentulon saamiseksi, kun kokopäi-        moin kuin hyväksyttävästä syystä olla pitkähkön
16259: vätyötä ei yksinkertaisesti ole saatavissa.            aikaa poissa työmarkkinoilta. Esitettyjen korjaus-
16260:    Työttömyyspäivärahan saamisen ehtona on, et-        ten lisäksi säännösten tulkinnasta tulisi antaa
16261: tä työttömälle ei ole voitu osoittaa työtä tai häntä   yksityiskohtaisia ohjeita työttömän oikeusturvan
16262: ei ole voitu osoittaa koulutukseen. Koulutuksen        takaamiseksi ( 11 §).
16263: tulee mielestämme perustua vapaaehtoisuuteen,             Omavastuuaikoja koskevat säännökset esite-
16264: ja siksi tämä rajoitus tulee poistaa, niin tärkeää     tään kumottavaksi (12 §).
16265: kuin koulutus onkin.                                      Perusturvan tarveharkinta esitetään kumotta-
16266:    Vaikka koulutus on ensisijainen ratkaisu 16-        vaksi ja ensi kertaa työmarkkinoille tulevia koske-
16267: vuotiaille, tulee työttömyyspäivärahaoikeuden          va pitkä karenssi poistettavaksi (13 ja 14 §).
16268: alaikäraja palauttaa 16 vuoteen, sillä 16-vuotiaat        Nuoret työttömät jäävät usein pelkän perus-
16269: työttömät tulevat kaikkein heikoimmista sosiaali-      turvan varaan, koska työssäoloehdon edellyttä-
16270: sista oloista (5 § 1 mom. 1 kohta).                    mää kuuden kuukauden työssäoloaikaa kahden
16271:    Se, että lain mukaan päivärahaan ei ole oikeut-     vuoden aikana ei täyty. Työssäoloehtoa esitetään
16272: ta henkilöllä, joka on katsottava päätoimiseksi        tämän vuoksi lievennettäväksi (16 §).
16273: opiskelijaksi, saattaa johtaa siihen, että työtön ei      Lyhennetylle työviikolle joutuneet ja osa-aika-
16274: voi työttömyysaikana yrittää edes kehittää itseään     työtä tekevät ovat joutuneet kokemaan karvaita
16275: ja kohentaa ammattitaitoaan. Tämä työttömiä            pettymyksiä työttömyyspäivärahan saannin suh-
16276: passivoiva säännös tulee poistaa (5 § 1 mom. 10        teen lain säännöksiin sisältyvien lukuisten rajoi-
16277: kohta).                                                tusten vuoksi. Kokoaikatyötä hakevalle henkilölle
16278:    Eläkelakeja tulisi muuttaa siten, että henkilö,     on turvattava työttömyysturvan saanti kokoaika-
16279: jolle on myönnetty työkyvyttömyyseläke kansan-         työn ja osa-aikatyön väliseltä ajalta. Osa-aikatyön
16280: eläkelain mukaan, olisi aina oikeutettu täyteen        käsitteeseen on sisällytetty myös työpaikkakohtai-
16281: työkyvyttömyyseläkkeeseen          työeläkepuolella.   sesti toteutettu työajan lyhennys, jolloin turvasta
16282: Niin kauan kuin tätä epäkohtaa ei ole korjattu,        voidaan säätää aukottomasti 17 §:ssä ja kumota
16283: tulee henkilöllä, joka saa osaeläkkeen lisäksi         18 ja 19 §.
16284: kansaneläkettä, olla oikeus työttömyyspäivära-            Osa-aikatyötä hakevan oikeuttaminen työttö-
16285: haan.                                                  myyspäivärahaan on perusteltua riittävän toi-
16286:    Jotta työtön ei sairastuessaan jäisi seitsemäksi    meentulon saamisen pakottaessa useisiin osa-
16287: päiväksi kokonaan ilman niin työttömyys- kuin          aikaisiin työsuhteisiin, osaeläkkeen saajan hakies-
16288: sairauspäivärahaa, tulee tämän epäkohdan kor-          sa osa-aikatyötä ja lasten hoidon järjestämisen
16289: jaava säännös ottaa tähän pykälään uutena mo-          estäessä kokoaikatyön hakemisen jne.
16290: menttina. Hallituskin on kirjalliseen kysymyk-            Kun peruspäivärahaa ehdotetaan maksettavak-
16291: seen antamassaan vastauksessa luvannut korjata         si 100 markkaa jokaiselta päivältä, on ansiotur-
16292: asian (5 §).                                           vassa päiväpalkkaa koskevia säännöksiä muutetta-
16293:    Ammattisuoja esitetään palautettavaksi sekä         va myös siten, että ansioturvakin määräytyy sen
16294: perusturvan että ansioturvan osalta. Työstä kiel-      mukaan, että se maksetaan kaikilta päiviltä
16295: täytyminen olisi mahdollista ilman työttömyys-         (23 §).
16296: turvan menetystä, jos tarjottu työ ei ole työnteki-       Etuuksien korotusta koskevan säännöksen
16297: jän ammattitaidon kannalta sopivaa. Työstä kiel-       muotoilu mahdollisti sen, että hallitus yritti
16298: täytymisestä aiheutuvia karenssiaikoja esitetään       kiertää säännöstä ansiotason muutosten edellyttä-
16299:                                        1986 vp. -     LA n:o 106                                       3
16300: 
16301: miä korotuksia ensimmäistä kertaa tänä vuonna         det kuin karenssin maaraamisen kertausharjoi-
16302: toteutettaessa.     Demokraattisen Vaihtoehdon        tuksista palaaville. Tarveharkinnan poistaminen
16303: kansanedustajien toimesta oikeuskanslerille tehty     korjaa myös sellaisen yksittäisen epäkohdan, että
16304: kantelu pakotti hallituksen korjaamaan asetuksel-     elatusapua maksavan puolison tuloja määrättäes-
16305: la peruspäivärahan korotuksen 3 markasta 5            sä ei elatusmaksuja oteta huomioon vähennyksi-
16306: markkaan. Ansioon suhteutetun päivärahan ko-          nä tuloissa, jolloin näin tarveharkinta muodostuu
16307: rotus jäi kaikilla 3 markkaan, koska viime vuoden     erityisen tiukaksi.
16308: puolella työttömäksi jääneiden päiväpalkkaa ei           Varoitukset siitä, että erilaiset rajoitukset ja
16309: lain mukaan tarvinnut korottaa indeksillä. Indek-     tulkinnanvaraisuudet johtavat päivärahatta jää-
16310: sikorotuksen täsmentämisen lisäksi esitämme an-       miseen myös uuden lain aikana, ovat osoittautu-
16311: sioiden määrän sitomista indeksiin (25 §).            neet aiheellisiksi. Noin 20 prosenttia työttömistä
16312:    Ansioon suhteutetun päivärahan saannin rajoi-      on edelleen työttömyysturvaa vailla.
16313: tuksia sisältävä 26 § ehdotetaan kumottavaksi.           Työttömyysturvalain korjaukset ja työttömyys-
16314:    Harhaanjohtavien tietojen antamisesta johtu-       eläkkeen ikärajan palauttamista 55 vuoteen kos-
16315: vien liikasuoritusten takaisin perimistä pidämme      kevat eläkelakien muutokset tulisi käsitellä kii-
16316: riittävänä ilman erillistä säännöstä työttömyystur-   reellisesti ja saattaa välittömästi voimaan. Mikäli
16317: varikkomuksista, koska tarvittaessa voidaan sovel-    tarveharkintaa ei poisteta, eläkelakeihin on lisät-
16318: taa rikoslakia (30 §).                                tävä säännökset, joiden mukaan työttömyyseläk-
16319:    Takaisinperimää koskeva säännös tulee saattaa      keeseen oikeutetaan myös tarveharkinnan vuoksi
16320: sosiaalihuoltolakia vastaavaan muotoon, jolloin       päivärahaa vaille jääneet lakialoitteen n:o 40
16321: takaisinperimään ei saa ryhtyä, jos se johtaa         mukaisesti.
16322: toimeentulotuen tarpeeseen silloin, kun on kysy-
16323: myksessä työttömästä itsestään riippumattomista         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16324: syistä tapahtunut liikasuoritus (31 §).
16325:    Esittämämme muutokset poistavat myös sel-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
16326: laisten kohtuunomien tulkintojen mahdollisuu-                kiehdotukset:
16327: 
16328: 1.
16329:                                                 Laki
16330:                                   työttömyysturvalain muuttamisesta
16331: 
16332:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16333:    kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 5 §:n 1 momentin 3 ja
16334: 10 kohta sekä 2 momentti, 7 §:n 2-4 momentti, 8-10 ja 12 §, 13 §:n 2 momentti, 14 §, 16 §:n 5
16335: momentti, 18, 19, 26 ja 30 § sekä 31 §:n 2 momentti,
16336:    näistä 14 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 11 päivänä tammikuuta 1985 annetulla lailla
16337: (34/85),
16338:    muutetaan 3 §:n 3 momentti, 4 §, 5 §:n 1 momentin 1, 2, 4 ja 7 kohta sekä 3 momentti, 7 §:n 1
16339: ja 5 momentti, 11 §:n 1 momentti, 13 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 ja 2 momentti, 17 ja 20 §, 21 §:n 2
16340: momentti, 22 §, 23 §:n 1 ja 2 momentti, 24, 25 ja 27 §, 28 §:n 5 momentti, 31 §:n 1 momentti,
16341: 32 §:n 2 momentti ja 38 §:n 2 momentti,
16342:    näistä 27 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna edellä mainitulla 11 päivänä tammikuuta
16343: 1985 annetulla lailla, sekä
16344:    lisätään 5 §:n 1 momenttiin uusi 7 a kohta, 25 §:ään uusi 2 momentti, 28 §:ään uusi 6 momentti,
16345: 45 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, sekä 46 §:ään
16346: uusi 2 momentti seuraavasti:
16347: 
16348:                         3§                            sista edellytyksistä, JOista säädetään 4 § :ssä,
16349:                Toimeenpanoelimet                      5 §:n 1 momentin 8 kohdassa, 7, 10 ja 11 §:ssä ·
16350:                                                       sekä 16 §:n 4 momentissa, sosiaalivakuutustoi-
16351:                                                       mikunnalle ja työttömyyskassalle lausunnon siten
16352:    Työvoimatoimikunta tai työvoimatoimisto an-        kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Työvoi-
16353: taa työttömyysturvan saamisen työvoimapoliitti-       matoimikunnan tai työvoimatoimiston tulee
16354: 4                                       1986 vp. -      LA n:o 106
16355: 
16356: työttömyyskassan tai sosiaalivakuutustoimikun-                                 7 §
16357: nan pyynnöstä täydentää lausuntoaan viipymät-                    Velvollisuus ottaa vastaan työtä
16358: tä.
16359:                                                            Henkilö, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy
16360:                         4§                              vastaanottamasta hänelle tarjona olevaa lakon,
16361:           Oikeus työttömyyspäivärahaan                  työsulun tai saarron piiriin kuulumatonta työtä,
16362:                                                         jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huo-
16363:   Työttömyyspäivärahaan on oikeus työvoimatoi-          mioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana ja
16364: mistoon ilmoittautuneella, työkykyisellä työttö-        josta maksetaan työehtosopimuksen mukainen
16365: mällä henkilöllä, jolle ei ole voitu osoittaa työtä.    palkka tai, jollei työehtosopimusta ole, työpaik-
16366:                                                         kakunnalla sellaisesta työstä maksettava käypä
16367:                      5 §                                palkka, ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan
16368:     Työttömyyspäivärahaoikeuden rajoitukset             ennen kuin hän on ollut työnhakijana sen pitui-
16369:                                                         sen ajan kuin tarjottu työ olisi kestänyt, kuiten-
16370:    Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta henki-         kin enintään kolmen viikon ajalta työstä kieltäy-
16371: löllä:                                                  tymisestä lukien.
16372:    1) joka ei ole täyttänyt 16 vuotta;                     Henkilöllä on oikeus päivärahaoikeuttaan me-
16373:    2) joka on täyttänyt 65 vuotta, sen kalenteri-       nettämättä kieltäytyä vastaanottamasta tarjottua
16374: kuukauden päätyttyä, jonka aikana hän täyttää           työtä, jos työn vastaanottaminen edellyttää työ-
16375: 65 vuotta;                                              viikon aikana asumista toisella paikkakunnalla.
16376: 
16377:    4) joka saa kansaneläkelain (347 156) tai työelä-
16378: kelakien mukaista varhennettua vanhuuseläkettä                                  11 §
16379: tai yksilöllistä varhaiseläkettä taikka täyteen eläk-      Oman menettelynsä johdosta työttömå"ksi
16380: keeseen oikeuttavien palvelusvuosien perusteella           joutuneen oikeus työttömyyspäivärahaan
16381: vanhuuseläkettä;
16382:                                                            Henkilöllä, joka ilman pätevää syytä on eron-
16383:    7) jolla on oikeus saada sairausvakuutuslain         nut työstään tai on omalla menettelyllään aiheut-
16384: mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taik-      tanut sen, ettei työsopimusta ole työmarkkinoilla
16385: ka jolle on myönnetty lomaa raskauden ja synny-         yleisesti sovellettavin ehdoin syntynyt, tai on itse
16386: tyksen tai lapsen hoidon vuoksi;                        aiheuttanut työsuhteen päättymisen, ei ole oi-
16387:    7 a) joka saa lasten kotihoidon tuesta annetun       keutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin hän on
16388: lain (24/85) mukaista lisäosaa;                         ollut työssä tai työnhakijana työvoimatoimistossa
16389:                                                         kolme viikkoa.
16390:    Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuna
16391: työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka saa sai-
16392: rausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai kansan-                              13§
16393: eläkelain (347 156) mukaista työkyvyttömyys-                         Oikeus peruspäivärahaan
16394: eläkettä taikka täyden työkyvyttömyyden perus-
16395: teella maksettavaa etuutta jonkin muun lain               Peruspäivärahaan on oikeus henkilöllä, joka
16396: nojalla. Jos kuitenkin henkilö saa kansaneläkettä       täyttää 2 luvun mukaiset työttömyysturvan saa-
16397: kansaneläkelain 22 §:n 2 momentin perusteella           misen yleiset edellytykset.
16398: tai kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyys-
16399: eläkkeen kanssa samanaikaisesti osaeläkkeenä                                 16 §
16400: myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä jonkin muun              Oikeus ansioon suhteutettuun päivärahaan
16401: lain perusteella, hänellä on oikeus työttömyyspäi-
16402: värahaan edellyttäen, että hän muutoin täyttää             Ansioon suhteutettuun päivärahaan on oikeus
16403: tässä laissa työttömyyspäivärahan saamiselle ase-       työttömyyskassan jäsenellä (vakuutettu), joka on
16404: tetut edellytykset. Työkyvyttömänä pidetään             ollut vakuutettuna vähintään kolmetoista lähinnä
16405: myös henkilöä, joka on todettu sairausvakuutus-         edellistä viikkoa ja joka on vakuutettuna olles-
16406: lain tai kansaneläkelain mukaisesti työkyvyttö-         saan täyttänyt työssäoloehdon.
16407: mäksi, vaikka etuuksia ei ole hänelle myönnetty,          Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 24 lä-
16408: paitsi milloin etuutta ei ole myönnetty sairaus-        hinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujak-
16409: vakuutuslain 19 §: n perusteella.                       so) ollut 13 viikkoa sellaisessa työssä, jossa työaika
16410:                                        1986 vp. -      LA n:o 106                                        5
16411: 
16412: kunakin viikkona on ollut vähintään 18 tuntia tai                             23 §
16413: jonka työsopimuksen mukainen säännöllinen                 Ansioon suhteutetun päivärahan suuruus
16414: työaika on tasoittumisjakson aikana ollut keski-
16415: määrin vähintään 18 tuntia viikossa ja palkka              Ansioon suhteutettu päiväraha muodostuu
16416: työehtosopimuksen mukainen tai, jollei työalalla       täyden peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja
16417: ole työehtosopimusta, paikkakunnalla maksetta-         ansio-osasta. Ansio-osan suuruus on 45 prosenttia
16418: van käyvän palkan mukainen.                            päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palk-
16419:                                                        ka kuukaudessa on suurempi kuin 70-kertainen
16420:                                                        perusosa, ei ansio-osa tämän rajan ylittävältä
16421:                        17 §                            päiväpalkan osalta korotu. Ansioon suhteutetun
16422:                     Osa-aikatyö                        päivärahan suuruus lapsikorotuksineen voi olla
16423:                                                        enintään 95 prosenttia vakuutetun päiväpalkasta,
16424:   Kokoaikatyötä hakevalla henkilöllä, joka tekee       kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuk-
16425: osa-aikatyötä, on oikeus työttömyyspäivärahaan         sella korotetun perusosan suuruinen.
16426: työajan lyhennystä vastaaviita täysiitä työttömyys-       Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukautta koh-
16427: päiviltä.                                              ti laskettu palkka 30:llä tai kuukausipalkka kerto-
16428:   Osa-aikatyötä hakevalla henkilöllä, jolle ei ole     malla todellinen päiväansio 21,5 työpäivällä.
16429: voitu osoittaa osa-aikatyötä, on oikeus työttö-
16430: myyspäivärahaan tätä vastaavalta ajalta.
16431:                                                                               24 §
16432:                        20 §
16433:                                                                           Lapsikorotus
16434:   Osa-azkatyötä tekevän ansioon suhteutetun
16435:         päivärahan enimmäissuuruus                        Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huol-
16436:                                                        lettavanaan 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan
16437:    Ansioon suhteutettua päivärahaa voidaan mak-        päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka
16438: saa 17 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa niin paljon,   suuruus ensimmäisestä lapsesta on 20 markkaa ja
16439: että se mahdollisine lapsikorotuksineen ja työstä      jokaisesta seuraavasta lapsesta 15 markkaa.
16440: saatu palkka yhteensä ovat enintään 95 prosenttia
16441: ansioon suhteutetun päivärahan perusteena ole-
16442: vasta palkasta, kuitenkin vähintään niin paljon                               25 §
16443: kuin henkilö olisi oikeutettu saamaan perusturva-                     Etuuksien korotus
16444: na.
16445:                                                           Peruspäivärahan ja lapsikorotusten markka-
16446:                         21 §                           määriä korotetaan kunkin vuoden alusta lukien
16447:                       Sivutyö                          palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin pistelu-
16448:                                                        vun muutosten edellyttämässä suhteessa.
16449:    Työttömyyspäivärahaa maksettaessa otetaan si-          Tämän lain 23 §:ssä tarkoitettujen työtulojen
16450: vutyöstä saatu palkka ja muu työtulo huomioon          määrät tarkistetaan siinä suhteessa kuin työttö-
16451: siten, että päiväraha ja 65 prosenttia palkka- tai     myyspäivärahan maksuvuodelle vahvistettu pal-
16452: muun työtulon siitä osasta, joka ylittää kymmen-       kansaajien yleisen ansiotasoindeksin luku poik-
16453: kertaisen peruspäivärahan määrän, voivat kuu-          keaa edellisen kalenterivuoden vastaavasta indek-
16454: kaudessa yhteensä nousta perusturvassa henkilön        siluvusta.
16455: täysimääräisen peruspäivärahan määrään tai an-
16456: sioturvassa määrään, joka hänelle ansioon suh-                                27 §
16457: teutettuna päivärahana muutoin olisi voitu mak-                   Sosiaa/ietuuksien vaikutus
16458: saa.                                                               työttömyyspäivärahaan
16459:                                                           Jos henkilö saa muuta kuin 5 §:ssä tarkoitettua
16460:                        22 §                            lakisääteistä etuutta tai jos hän saa kansaneläket-
16461:             Peruspäivärahan suuruus                    tä kansaneläkelain 22 §:n 2 momentin perusteel-
16462:                                                        la, hänen täysimääräisen peruspäivärahansa mää-
16463:   Peruspäivärahan täysi määrä on 100 markkaa           rää tai hänelle maksettavaa ansioon suhteutettua
16464: jokaiselta päivältä.                                   päivärahaa vähennetään etuuden määrällä. Täl-
16465:   Peruspäivärahan määrä lasketaan ottaen huo-          löin ei kuitenkaan seuraavia eläkkeitä ja sosiaali-
16466: mioon, mitä 17, 21 ja 27 §:ssä on säädetty.            etuuksia oteta huomioon:
16467: 6                                      1986 vp. -     LA n:o 106
16468: 
16469: 
16470:       1) perhe-eläkkeet;                              takaisin. Perimää ei tule suorittaa, jos henkilö
16471:       2) kansaneläkelain mukainen apu- ja hoitoli-    perinnän johdosta joutuu turvautumaan sosiaali-
16472: sä;                                                   huoltolain (710/82) mukaiseen toimeentulotu-
16473:    3) tapaturmavakuutuslain mukainen haittara-        keen.
16474: ha;
16475:    4) sotilasvammalain mukainen elinkorko ja
16476: täydennyskorko;                                                              32 §
16477:    5) invaliidirahalain (3 741 51) mukainen invali-
16478:                                                              Työttömyyspåivärahan maksaminen
16479: diraha;
16480:                                                                     sosiaaltlautakunnalle
16481:    6) erorahalain (947/78) mukainen eroraha ja
16482: valtion virkamiesten erorahasta annetun valtio-
16483:                                                          Työttömyyspäiväraha voidaan joko osittain tai
16484: neuvoston päätöksen ( 10751 77) mukainen ero ra-
16485:                                                       kokonaan, jos sosiaalilautakunta sitä pyytää, eri-
16486: ha;
16487:                                                       tyisen painavasta syystä toistaiseksi tai määräajan
16488:    7) eläkkeensaajien asumistukilain (591/78)
16489:                                                       maksaa sosiaalilautakunnalle käytettäväksi työttö-
16490: mukainen asumistuki;
16491:                                                       män henkilön, hänen perheensä ja hänen huol-
16492:    8) asumistukilain (4081 75) mukainen asumis-
16493:                                                       lettavinaan olevien edellä 24 § :ssä tarkoitettujen
16494: tuki;
16495:                                                       lastensa elatukseen.
16496:    9) lapsilisälain ( 541 148) mukainen lapsilisä;
16497:    10) sosiaalihuoltolain (710/82) mukainen toi-                             38 §
16498: meentulotuki;
16499:    11) ylimääräiset sotaeläkkeet;                             Sosiaalivakuutustoimikunnan ja
16500:    12) sotilasavustuslain (566 148) mukainen soti-      työttömyyskassan päätös ja muutoksenhaku
16501: lasavustus;                                                                siihen
16502:    13) tapaturmavakuutuslain ja sotilasvamma-
16503: lain mukaiset erityisten kustannusten korvaukset;       Työvoimatoimikunnan ja työvoimatoimiston
16504:    14) lasten kotihoidon tuesta annetun lain {24/     3 §:n 3 momentin mukaan antamasta lausun-
16505: 85) mukainen perusosa ja sisaruskorotus; sekä         nosta ei saa erikseen hakea muutosta valittamal-
16506:    15) rintamasotilaseläkelain ( 1191 77) mukainen    la.
16507: rintamasotilaseläke.                                                         45 §
16508:    Muutettaessa 1 momentissa tarkoitettua kuu-            Työttömyyspäivärahan periminen eråisså·
16509: kautta kohti laskettua etuutta päiväetuudeksi                           tapaukszssa
16510: katsotaan kuukauteen sisältyvän 30 päivää.
16511:                                                         Jos henkilö on perusteettomasti saanut perus-
16512:                         28 §                          päivärahaa samalta ajalta, jolta hänelle myönne-
16513:                Päivärahan hakeminen                   tään takautuvasti ansioon suhteutettua päivära-
16514:                                                       haa, sosiaalivakuutustoimikunta saa periä tältä
16515:    Työttömyyspäiväraha maksetaan päivärahaoi-         ajalta maksetun peruspäivärahan ansioon suhteu-
16516: keuden syntymisestä lukien, ei kuitenkaan ilman       tetusta päivärahasta. Vastaavasti työttömyyskassa
16517: erityisen painavaa syytä pitemmältä kuin kolmen       saa periä perusteettomasti maksetun ansioon suh-
16518: kuukauden ajalta ennen päivärahan hakemista.          teutetun päivärahan takautuvasti suoritettavasta
16519:   Jos ansioon suhteutettua päivärahaa koskeva         peruspäivärahasta.
16520: hakemus on hylätty, katsotaan peruspäivärahaa
16521: koskevan hakemuksen tulleen vireille, kun hake-
16522: mus työttömyyskassalle on tehty, edellyttäen,                               46 §
16523: että peruspäivärahaa on haettu kolmen kuukau-             Avioliitonomazset olosuhteet ja enflään
16524: den kuluessa siitä, kun hakija sai tiedon kassan                        asuminen
16525: hylkäävästä päätöksestä.
16526:                                                         Aviopuolisoihin, jotka ovat saaneet asumus-
16527:                         31 §                          eron tai jotka muutoin välien rikkoutumisen
16528:                    Takaisinperintä                    vuoksi asuvat pysyvästi erillään, ei sovelleta tä-
16529:                                                       män lain puolisoita koskevia säännöksiä.
16530:   Jos henkilö on saanut työttömyyspäivärahaa
16531: enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus,             Tämä laki tulee voimaan         päivänä
16532: voidaan aiheettomasti maksettu päiväraha periä        kuuta 198 .
16533:                                       1986 vp. -     LA n:o 106                                       7
16534: 
16535:   Tämän lain 22 §:n 1 momentissa ja 24 §:ssä         vahvistettua palkansaajien yleisen ansiotasoindek·
16536: säädetyt markkamäärät vastaavat vuodelle 1985        sin pistelukua.
16537: 
16538: 
16539: 2.                                             Laki
16540:                             työntekijäin eläkelain 4 c §:n muuttamisesta
16541: 
16542:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16543:    kumotaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain 4 c §:n 11 momentti,
16544: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1127/85), sekä
16545:    muutetaan 4 c §:n 1 momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti,
16546:    sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (50/ 85 ), seuraavasti:
16547: 
16548:                         4c §
16549:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-      Työttömyyseläke    myönnetaan    toistaiseksi.
16550: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt   Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
16551: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55
16552: vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-         2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
16553: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-    keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 1 §:n
16554: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida      1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun markkamää-
16555: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta   rän kolminkertaisena kuukaudessa; eikä
16556: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan
16557: työttömyysturvalain (602184) mukaiseen työttö-          Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
16558: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen         kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
16559: edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä esittää    kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
16560: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-      vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
16561: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-   eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
16562: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-     Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
16563: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on         maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
16564: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-      kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
16565: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa        takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
16566: yhteensä vähintään 200 päivältä taikka ettei hä-     myös kuittaamaHa se vastaisista eläke-eristä.
16567: nellä työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momen-
16568: tin mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutet-
16569: tuun päivärahaan.                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
16570:                                                      kuuta 198 .
16571: 
16572: 
16573: 
16574: 3.
16575:                                                Laki
16576:                              merimieseläkelain 15 e §:n muuttamisesta
16577: 
16578:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16579:    kumotaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain 15 e §:n 11 momentti,
16580: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1122/85), sekä
16581:    muutetaan 15 e §:n 1 momentti, 4 momentin 2 kohta ja 6 momentti,
16582:    sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (52/85), seuraavasti:
16583: 
16584:                       15 e §                         vuotta ja joka esittää työvoimaviranomaisen to-
16585:    Oikeus saada työttömyyseläkettä on pitkäaikai-    distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-
16586: sesti työttömällä työntekijällä, joka on täyttänyt   jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida
16587: tai kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55     osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta
16588: 8                                    1986 vp. -      LA n:o 106
16589: 
16590: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan         tarkoitetun markkamäärän        kolminkertaisena
16591: työttömyysturvalain (602/84) mukaiseen työttö-        kuukaudessa; eikä
16592: myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen
16593: edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä esittää       Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
16594: kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-      kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
16595: man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-   kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
16596: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-     vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
16597: maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on         eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
16598: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-      Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
16599: tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa        maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
16600: yhteensä vähintään 200 päivältä.                     kaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua
16601:                                                      takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin
16602:   Työttömyyseläke myönnetaan toistaiseksi.           myös kuittaamaila se vastaisista eläke-eristä.
16603: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
16604: 
16605:    2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
16606: keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään työn-     kuuta 198 .
16607: tekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa
16608: 
16609: 
16610: 
16611: 
16612: 4.
16613:                                                Laki
16614:                                    kansaneläkelain muuttamisesta
16615: 
16616:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16617:   kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain 20 §:n 3 momentti, sellaisena kuin
16618: se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1129/85), sekä
16619:    muutetaan 20 §:n 1 momentin 3 kohta, 22 c §:n 1 momentti ja 2 momentin 2 kohta sekä
16620: 31 a §:n 2 momentti,
16621:   sellaisina kuin ne ovat, 20 §:n 1 momentin 3 kohta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa
16622: (670/85) sekä 22 c §:n 1 momentti, 2 momentin 2 kohta ja 31 a §:n 2 momentti 18 päivänä
16623: tammikuuta 1W~5 annetussa laissa (53/85), seuraavasti:
16624: 
16625:                      20 §                             hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan
16626:     Kansaneläkkeenä maksetaan:                        työttömyysturvalain (602/84) mukaiseen työttö-
16627:                                                       myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen
16628:    3) työttömyyseläkettä 22 c §:ssä tarkoitetuissa    edellytyksenä on lisäksi, että vakuutettu esittää
16629: tapauksissa vakuutetulle, joka ei saa tämän lain      kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-
16630: mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai varhennet-        man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-
16631: tua vanhuuseläkettä ja joka on täyttänyt tai          tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-
16632: kulumassa olevana kalenterivuonna täyttää 55          maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on
16633: vuotta eikä ole vielä täyttänyt 65 vuotta.            60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-
16634:                                                       tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa
16635:                                                       yhteensä vähintään 200 päivältä.
16636:                         22 c §                           Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi.
16637:    Pitkäaikaisesti työttömänä pidetään tämän lain     Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
16638: 20 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovellettaessa va-
16639: kuutettua, joka esittää työvoimaviranomaisen to-        2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
16640: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki-     keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään
16641: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida       1 912,83 markkaa kuukaudessa; eikä
16642: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta
16643:                                       1986 vp. -      LA n:o 106                                        9
16644: 
16645:                       31 a §                          voidaan periä takaisin myös kuittaamaila se vas-
16646:                                                       taisista eläke-eristä.
16647:    Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
16648: kettä ei 22 c §:n 2 momentin mukaan saisi
16649: maksaa, eläkelaitos keskeyttää eläkkeen maksa-
16650: misen seuraavasta mahdollisesta maksujaksosta            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
16651: alkaen, jos syy eläkkeen keskeyttämiseen on edel-     kuuta 198 .
16652: leen olemassa. Jos eläkettä ei 22 c §:n 2 momen-         Tämän lain 22 c §:n 2 momentissa tarkoitettu
16653: tin perusteella olisi saatu maksaa, eläkelaitos       markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 9 §:n
16654: perii maksetun eläkkeen takaisin. Eläkelaitos voi     mukaan vuodelle 1984 vahvistettua palkkaindek-
16655: erityisestä syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke   silukua.
16656: 
16657: 
16658: 
16659: 5.                                              Laki
16660:                           valtion eläkelain 9 a ja 18 a §:n muuttamisesta
16661: 
16662:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16663:   kumotaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain 9 a §:n 4 momentti, sellaisena
16664: kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1130/85), sekä
16665:   muutetaan 9 a §:n 1 momentti ja 18 a §:n 1 momentin 2 kohta ja 3 momentti,
16666:   sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (91185), seuraavasti:
16667: 
16668:                        9a §
16669:    Työttömyyseläkkeen saamtsen edellytyksenä            2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
16670: on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään         keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 2 §:n
16671: kuukausi, että hän on täyttänyt tai kulumassa         1 momentissa tarkoitetun markkamäärän kolmin-
16672: olevana kalenterivuotena täyttää 55 vuotta ja että    kertaisena kuukaudessa; eikä
16673: hän esittää työvoimaviranomaisen todistuksen sii-
16674: tä, että hän on työttömänä työnhakijana työvoi-          Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
16675: matoimistossa ja ettei hänelle voida osoittaa sel-    kettä ei 1 momentin mukaan saisi maksaa, valtio-
16676: laista työtä, jonka vastaanottamisesta hän ei voi     konttori keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
16677: kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttömyys-        vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
16678: turvalain (602/84) mukaiseen työttömyyspäivära-       eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
16679: haan. Työttömyyseläkkeen saamisen edellytykse-        Jos eläkettä ei 1 momentin perusteella olisi saatu
16680: nä on lisäksi, että edunsaaja esittää kansaneläke-    maksaa, peritään maksettu eläke takaisin. Jos
16681: laitoksen tai työttömyyskassan antaman todistuk-      eläkettä ei ole perittävä takaisin kolmea kuukaut-
16682: sen siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on      ta pitemmältä ajalta, valtiokonttori voi erityisestä
16683: aikaisintaan kuukautta ennen edellä sanotun to-       syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke voidaan
16684: distuksen antamispäivää, on 60 viimeksi kulu-         periä takaisin myös kuittaamaila se vastaisista
16685: neen viikon aikana saanut työttömyysturvalain         eläke-eristä.
16686: mukaista työttömyyspäivärahaa yhteensä vähin-
16687: tään 200 päivältä.
16688:                                                         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
16689:                     18 a §                            kuuta 198 .
16690:   Työttömyyseläke myönnetaan       toistaiseksi.
16691: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
16692: 
16693: 
16694: 
16695:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1986
16696: 
16697:           Marjatta Stenius-Kaukonen      Matti Kautto                    Irma Rosnell
16698:           Marja-Liisa Löyttyjärvi        Sten Söderström                 Mikko Kuoppa
16699:           Ensio Laine                    Esko-Juhani Tennilä             Pirkko Turpeinen
16700:  2   260787P
16701:                                                 1986 vp.
16702: 
16703: Lakialoite n:o 107
16704: 
16705: 
16706: 
16707: 
16708:                                    Rosnell ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1987 toimitettavassa valtionve-
16709:                                      rotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista
16710: 
16711: 
16712:                                            Eduskunnalle
16713: 
16714:    Veroja koskevissa esityksissään Demokraattisen     mällä kuntien talous turvataan. Yhtiöiden vero-
16715: Vaihtoehdon eduskuntaryhmä lähtee siitä, että         prosentiksi ehdotamme 43 hallituksen esittämän
16716: pienet palkat, eläkkeet, sairauspäivärahat ja työt-   33:n asemesta.
16717: tömyyseläkkeet vapautetaan kokonaan verosta.             Suomessa varallisuus on hallituksen erityisessä
16718: Ehdotamme, että vuoden 1987 tuloverotaulukko          suojeluksessa. Yhtiöiltä on varallisuuavero pois-
16719: rakennetaan siten, että 30 000 markan verotetta-      tettu. Varakkaiden verotusta on huomattavasti
16720: vasta tulosta vasta aletaan periä valtionveroa.       helpotettu nostamalla verotettavan varallisuuden
16721: Tämä merkitsee, kun otetaan huomioon verovä-          alarajaa.
16722: hennykset, että valtionverosta vapaata tuloa on          Vuonna 1965 varallisuusvero oli 4,1 prosenttia
16723: noin 4 000 markkaa kuukaudessa. Tätä suurem-          kaikista veroista. Vuonna 1983 se oli laskenut 2, 5
16724: mista tuloista ehdottamamme valtionvero on hal-       prosenttiin. Ja laskeva suunta on jatkunut. Jos
16725: lituksen esitystä huomattavasti lievempi, esimer-     varallisuusveroa verrataan esimerkiksi OECD-
16726: kiksi 65 000 markan vuositulon kohdalla noin          maiden verotukseen, on Suomessa varallisuuden
16727: 2 200 markkaa hallituksen esitystä vähemmän ja        verotus huomattavasti lievempää.
16728: vielä 5 000 markan tuloa saavan kohdalla noin            Mielestämme yhtiöiden varallisuus on pantava
16729: 1 870 markkaa lievempi. Yli 10 000 markkaa            verolle. Ehdotamme varallisuusveroprosentiksi 2
16730: kuukaudessa ansaitsevien verotusta ehdotamme          prosenttia.
16731: korotettavaksi. Kunnallisveroa koskevassa esityk-        Varallisuusveroasteikon alarajaa ehdotamme
16732: sessämme lähdemme siitä, että 2 500 markkaan          aleunettavaksi hallituksen esittämästä 830 000
16733: asti tulo olisi kunnallisverosta vapaata ja lieven-   markasta 300 000 markkaan. Ehdotamme kui-
16734: nystä nykyiseen esitämme 5 000 markan kuukau-         tenkin 300 000 markan alarajaa korotettavaksi
16735: situloon asti.            ~                           100 000 markalla jokaista perheenjäsentä koh-
16736:    Esityksemme merkitsee sekä valtion että kun-       den, mikäli kyseessä on omana tai perheen
16737: tien verotulojen tuntuvaa alenemista. Mielestäm-      asuntona käytetty varallisuus.
16738: me verotuksen suuntaa muuttamalla voidaan                Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16739: kuitenkin vastaavasti kerätä tuloja sekä valtiolle
16740: että kunnille kiristämällä rikkaiden verotusta.                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
16741: Lisäksi ehdotamme, että valtionosuuksia lisää-                kiehdotuksen:
16742: 
16743: 
16744: 
16745: 
16746:                                                 Laki
16747: vuodelta 1987 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista Ja veroprosenteista
16748: 
16749:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16750: 
16751:                         1§                            valtiolle suoritettava tulovero ja varallisuusvero
16752:  Vuodelta 1987 toimitettavassa verotuksessa           tässä laissa olevien veroasteikkojen ja veroprosent-
16753: määrätään tulo- ja varallisuusverolain perusteella    tien mukaan.
16754: 260788Q
16755: 2                                      1986 vp. -      LA n:o 107
16756: 
16757:                          2§                                                    3§
16758:     Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:         Varallisuusveroa peritään 300 000-1 000 000
16759:                                                        markan varallisuudesta 1, 5 prosenttia ja yli
16760: Verotettava tulo       Vero alarajan   Vero alarajan   1 000 000 markan varallisuudesta 2 prosenttia.
16761:                          kohdalla        ylittävästä
16762:                                         tulon osasta      Verotettavan varallisuuden alarajaa korotetaan
16763:       mk                    mk              %          100 000 markalla perheenjäsentä kohti omassa
16764:                                                        tai perheen käytössä olevan asunnon osalta.
16765:  30 000- 32 000               10            10
16766:  32 000- 35 000              210            15
16767:                                             20
16768:                                                                                4§
16769:  3 5 000- 40 000             660                         Yhteisön tuloveroprosentti on 43 ja yhteisön
16770:  40 000- 50 000            1 660            27
16771:                                                        varallisuusveroprosentti 2.
16772:  50 000- 60 000            4 360            29
16773:  60 000- 70 000            7 260            32                               5§
16774:  70 000- 90 000           10 460            35           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
16775:  90 000-120 000           17 460            40         ta 1987.
16776: 120 000-160 000           29 460            45            Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
16777: 160 000-260 000           47 460            50         tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
16778: 260 000-                  97 460            55         piteisiin.
16779: 
16780: 
16781: 
16782:          Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1986
16783: 
16784:              Irma Rosnell                    Matti Kautto                   Ensio Laine
16785:              Esko-Juhani Tennilä             Sten Söderström                Mikko Kuoppa
16786:                                                1986 vp.
16787: 
16788: Lakialoite n:o 108
16789: 
16790: 
16791: 
16792: 
16793:                                   Rosnell ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 14 Ja
16794:                                      29 §:n muuttamisesta
16795: 
16796: 
16797:                                            Eduskunnalle
16798: 
16799:    Aloitteessa ehdotetaan, että kotimainen osa- tavissa, että mikäli työllisyyttä halutaan parantaa,
16800: keyhtiö, osuuskunta ja muu yhteisö, jonka osak- uusia työpaikkoja on luotavissa lähinnä talouden
16801: kaan tai jäsenen veronalaisia varoja ovat hänen julkisella kaistalla, jossa myös siihen on perus-
16802: osuutensa yhtiössä, eivät vuodesta 1987 alkaen teltua tarvetta. Tästä syystä onkin kyettävä siirtä-
16803: enää olisi vapaita varallisuuden perusteella suori- mään yksityisen sektorin nopeasti kehittyvän tek-
16804: tettavasta verosta. Asunto-osakeyhtiöitä ja osuus- nologian hyödystä osa julkisen sektorin työllistä-
16805: kuntia ei ehdoteta verotettavaksi.                  mistä ja palvelujen parantamista palvelemaan.
16806:    Aloitteessa ehdotetaan sairauskuluvähennyksen Tässä on katsottu parhaimmaksi esittää vuodesta
16807: sisältävän omavastuun poistamista. Muilta osin 1968 lähtien vapautettuna olleen yritysvarallisuu-
16808: vähennyksiin palataan valiokuntakäsittelyssä. den uudelleen asettamista verolle.
16809:    Aloite liittyy hallituksen esitykseen n:o 113       Tällä esityksellä pyritään edellä mainitun julki-
16810: laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta. sen rahoitustarpeen tyydyttämisen ohella myös
16811:    Tulo- ja varallisuusverolain 14 §:n 3 kohdassa vähentämään verotuksessa ilmenevää työvoiman
16812: on säädetty, että kotimainen osakeyhtiö, osuus- käyttöön kohdistuvaa syrjintää pyrkimättä kui-
16813: kunta ja muu yhteisö, jonka osakkaan tai jäsenen tenkaan estämään teknologian kehitystä. Aloit-
16814: veronalaisia varoja ovat hänen osuutensa yhteisös- teen arvioidaan päinvastoin toteutuessaan johta-
16815: sä, on vapautettu varallisuuden perusteella suori- van pääomien käytön tehostumiseen.
16816: tettavasta verosta. Saman lain 14 §:n 2 kohdan         Laissa eräiden yhteisöjen velvollisuudesta suo-
16817: mukaisesti varallisuuden perusteella suoritetta- rittaa varallisuusveroa vuodelta 1976 (1001175)
16818: vasta verosta on puolestaan vapaa säästöpankki varallisuuden perusteella suoritettavasta verosta
16819: sekä säästöpankkien, liikepankkien ja osuuspank- olivat vapaat osuuspankit ja säästöpankit sekä
16820: kien vakuutusrahasto samoin kuin hypoteekkiyh- eräät muut vastaavat yhteisöt. Koska ei ole perus-
16821: distys ja asuntohypoteekkiyhdistys. Edellä mai- tetta asettaa eri pankkiryhmiä erilaiseen asemaan,
16822: nittu kotimaisen osakeyhtiön, osuuskunnan ja . 1tässä aloitteessa niitä ei ehdoteta jätettäväksi
16823: muun yhteisön vapauttaminen omaisuusverotuk- ·vapaiksi varallisuuden perusteella suoritettavasta
16824: sesta otettiin tulo- ja varallisuusverolakiin omai- verosta.
16825: suusverotusta uudistettaessa 29.12.1967 annetul-       Olemme esittäneet yhteisöjen varallisuusvero-
16826: la lailla (6131 67). Uudistettu ja omaisuusvero- prosentiksi 2 %. Varallisuuden perusteella suori-
16827: säännöksiä sovellettiin ensi kerran vuodelta 1968 tettavasta verosta ehdotetaan kuitenkin asunto-
16828: toimitetussa verotuksessa. Valtiontaloudellisista poliittisista syistä vapautettavaksi asunto-osakeyh-
16829: syistä on sittemmin tästä periaatteesta poikettu tiöt, kiinteistöosakeyhtiöt ja osuuskunnat, mikäli
16830: vuodelta      1976      toimitetussa   verotuksessa niiden kokonaisvaroista vähintään 75 prosenttia
16831: 31.12.1975 annetulla lailla eräiden yhteisöjen muodostuu pääasiallisesti asumiskäytössä olevasta
16832: velvollisuudesta suorittaa varallisuusveroa vuodel- varallisuudesta tai sellaiseen käyttöön tarkoite-
16833: ta 1976.                                            tuista keskeneräisistä rakennuksista ja niiden ton-
16834:    Arvioidaan, että vuosina 1981-1986 tehdas- teista tai rakennuspaikoista. Samoin vapaaksi
16835: teollisuuden työtunnit vähenevät 8 %, tuotta- jäisivät sellaiset osakeyhtiöt ja osuuskunnat, joi-
16836: vuus kasvaa 26 %, työllisyys vähenee 25 000 den toiminnasta suurin osa muodostuu lämmön
16837: henkilöllä, mutta tuotanto silti kasvaa 14 %.       tai muun kiinteistöhuollon toimittamisesta oma-
16838:    Samaan aikaan palveluissa työllisyys kasvaa kustannushintaan pääasiallisesti asuntotarkoituk-
16839:  noin 88 000 henkilöllä ja tästä huomattava osa siin käytettäville rakennuksille. Asumisen kalleu-
16840:  nimenomaan julkisissa palveluissa. Onkin arvioi- den huomioon ottaen asumisen ja sitä tukevien
16841: 
16842: 260810P
16843: 2                                     1986 vp. -    LA n:o 108
16844: 
16845: em. toimintojen säätäminen varallisuuden perus-      tuu. Ehdotamme, että omavastuuosuus poiste-
16846: teella verolliseksi ei olekaan mitenkään perus-      taan ja vähennyksien määrää korotetaan.
16847: teltua.                                                Ehdotammekin,
16848:    Hallitus ei esitä sairauskulujen vähennyksiä
16849: koskevaa pykälää ollenkaan muutettavaksi. Näin                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
16850: säilyisi sairauskulujen verovähennyksissä omavas-            kiehdotuksen:
16851: 
16852: 
16853: 
16854: 
16855:                                                 Laki
16856:                         tulo- ja varallisuusverolain 14 ja 29 §:n muuttamisesta
16857: 
16858:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
16859: varallisuusverolain (1043/74) 14 § ja 29 §:n 1 momentin 6 kohta,
16860:   näistä 29 §:n 1 momentin 6 kohta sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa
16861: (972 184), näin kuuluviksi:
16862: 
16863:                         14 §                                             29 §
16864:    Varallisuuden perusteella suoritettavasta veros-  Verovelvollisella on oikeus vähentää:
16865: ta ovat vapaat:
16866:    1) edellä 12 ja 13 §:ssä mainitut yhteisöt, sekä  6) omia tai perheenjäsentensä sairauskuluja
16867:    2)    asunto-osakeyhtiö,    asunto-osuuskunta, enintään 1 800 markkaa tai, jos kyseessä ovat
16868: asunto-osakeyhtiöstä annetun lain 25 §:ssä tar- . puolisot, yhteensä 3 600 markkaa, minkä lisäksi
16869: koitettu osakeyhtiö ja kiinteistöosakeyhtiö, jonka enimmäismääriä on korotettava 600 markalla
16870: kokonaisvaroista vähintään 75 prosenttia muo- jokaisesta alaikäisestä lapsesta tai kasvattilapsesta,
16871: dostuu pääasiallisesti asumiskäytössä verovuoden jota verovelvollinen on verovuonna elättänyt.
16872: lopussa olleista rakennuksista sekä niiden tonteis-
16873: ta tai rakennuspaikoista, sekä sellainen osakeyh-
16874: tiö tai osuuskunta, jonka toiminnasta suurin osa     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
16875: muodostuu lämmön tai muun kiinteistöhuollon ta 1987. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
16876: toimittamisesta omakustannushintaan pääasial- vuodelta 1986 toimitettavassa verotuksessa.
16877: lisesti asuntotarkoituksiin käytettäville rakennuk-
16878: sille.
16879: 
16880: 
16881:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1986
16882: 
16883:          Irma Rosnell                    Matti Kautto                   Mikko Kuoppa
16884:                                          Marja-Liisa Löyttyjärvi
16885:                                                   1986 vp.
16886: 
16887: Lakialoite n:o 109
16888: 
16889: 
16890: 
16891: 
16892:                                      Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 37 §:n
16893:                                        muuttamisesta
16894: 
16895: 
16896:                                              Eduskunnalle
16897: 
16898:    Hallituksen esitys laiksi tulo- ja varallisuusvero-   veroa. Tämän johdosta on korotettava heti val-
16899: lain 37 §:n muuttamiseksi merkitsee kunnallisve-         tionverotuksen verotettavan tulon alaraja 4 000
16900: rotuksen perusvähennyksen nousua vain 200                markkaan kuukaudessa ja kunnallisverotuksen
16901: markalla vuodessa. Toisin sanoen hallitus esittää        alarajaa on nostettava niin, että alle 4 000 mar-
16902: nykyisen 5 000 markan suuruisen perusvähen-              kan kuukausituloista ei mene veroa. Nyt kunnal-
16903: nyksen nostamista 5 200 markkaan vuodessa                lisverotuksen alaraja on nostettava 2 500 mark-
16904: kunnallisverotuksessa.                                   kaan kuukaudessa eli 30 000 markkaan vuodessa.
16905:    Kunnallisvero jakoverona kohdistuu suhteessa             Demokraattisen Vaihtoehdon esitys merkitsee
16906: kaikkein raskaimmin pienituloisiin ihmisiin:             pienituloisille ihmisille hallituksen esitykseen
16907: pientä eläkettä saaviin, työttömiin, opiskelijoi-        verrattuna seuraavia tulonlisäyksiä kunnallisvero-
16908: hin, osa-aikatyötä tekeviin ja muihin pienituloi-        tuksen osalta:
16909: siin henkilöihin. Verotuksen raskautta lisää pie-
16910: nituloisille perusvähennyksen alhainen taso. Hal-        10 400 mk ansaitseville 2 000 mk
16911: lituksen esityksen mukaisesti kunnallisveroa ale-        20 000 mk               4 000 mk
16912: taan maksaa jo silloin, kun tulot ylittävät 433          30 000 mk               6 000 mk
16913: markkaa kuukaudessa. Hallituksen esitys ei pois-         40 000 mk               4 000 mk
16914: ta voimassa olevasta laista johtuvia epäkohtia,          50 000 mk               2 000 mk
16915: jotka aiheuttavat pienituloisille ihmisille ja yh-
16916: teiskunnalle turhia kustannuksia heidän hakies-            Kunnille aiheutuva verotulojen menetys on
16917: saan toimeentulotukea saadakseen välttämättö-            korvattava, etteivät kunnat joudu heikentämään
16918: män vähimmäistoimeentulon.                               palveluja tai kiristämään verotusta.
16919:    Demokraattisen Vaihtoehdon mielestä on vä-              Ehdotammekin,
16920: himmäistoimeentulo kokonaan vapautettava ve-
16921: rosta. Esitämme vähimmäistoimeentuloksi 4 000                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
16922: markkaa kuukaudessa, josta ei perittäisi lainkaan               kihdotuksen:
16923: 
16924: 
16925: 
16926: 
16927:                                                    Laki
16928:                             tulo- ja varallisuusverolain 37 §:n muuttamisesta
16929: 
16930:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
16931: varallisuusverolain 37 §,sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (998/85),
16932: näin kuuluvaksi:
16933: 
16934:                      37 §                                kunnallisverotuksessa vähennettävä sanotun tu-
16935:   Jos koko verovuoden Suomessa asuneen henki-            lon määrä, tai jos tulo on 30 000 markkaa
16936: lön tulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen          suurempi, 30 000 markkaa vähennettynä yhdellä
16937: ei ole 30 000 markan määrää suurempi, siitä on           prosentilla jokaisesta täydestä 300 markan mää-
16938: 
16939: 260809N
16940:  2                                   1986 vp. -    LA n:o 109
16941: 
16942: . rästä, jolla tulo ylittää 30 000 markan määrän     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
16943:   (perusvähennys).                                 ta 1987. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
16944:                                                    vuodelta 1987 toimitettavassa verotuksessa.
16945: 
16946: 
16947:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1986
16948: 
16949:         Mikko Kuoppa                  Matti Kautto                Pirkko Turpeinen
16950:         Sten Söderström               Ensio Laine                 Irma Rosnell
16951:         Seppo Toiviainen              Marja-Liisa Löyttyjärvi     Esko-Juhani Tennilä
16952:                                       Marjatta Stenius-Kaukonen
16953:                                               1986 vp.
16954: 
16955: Lakialoite n:o 110
16956: 
16957: 
16958: 
16959: 
16960:                                  Valli ym.: Ehdotus laiksi lainhuudatuksesta ja kiinteistöosaannan
16961:                                     moittimisajasta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
16962: 
16963: 
16964:                                          Eduskunnalle
16965: 
16966:    Lainhuudatuksesta ja kiinteistöosaannan moit-    lainhuudon hakijan kannalta liian lyhyt eikä
16967: tiruisajasta annetun lain 2 §:n mukaan lainhuu-     kiinteistörekisterin sisällön ajanmukaisuuteen
16968: datusaika on kaupungissa kuusi ja maalla kolme      vaikuta sanottavasti se, haetaanko lainhuuto kol-
16969: kuukautta. Käytännössä kuuden kuukauden ai-         men vai kuuden kuukauden kuluessa kiinteistön-
16970: kaa sovelletaan myös tuomiokuntiin kuuluvissa       saannosta. Kunnallislain säätämisen yhteydessä
16971: kaupungeissa sekä kunnallislain voimaantulon        todettiin, että pyrkimyksenä on poistaa eroavuu-
16972: jälkeen kaupungeiksi muuttuneissa kunnissa.         det eri kuntamuotojen kesken. Tämän vuoksi
16973: Kolmen kuukauden aika on jäänyt sovellettavaksi     ehdotamme,
16974: vain niin kutsumissa vanhoissa kaupungeissa.
16975: Asiallisia syitä epäyhtenäisten lainhuudatusaiko-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
16976: jen noudattamiseen ei ole. Kokemus osoittaa,               kiehdotuksen:
16977: että kolmen kuukauden aika on käytännössä
16978: 
16979: 
16980: 
16981:                                               Laki
16982:     lainhuudatuksesta ja kiinteistönsaannon moittiruisajasta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
16983: 
16984:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lainhuudatuksesta ja kiinteistöosaannan moittiruisa-
16985: jasta 28 päivänä helmikuuta 1930 annetun lain 2 §, sellaisena kuin se on 16 päivänä marraskuuta
16986: 1956 annetussa laissa (563/56), näin kuuluvaksi:
16987: 
16988:                        2§
16989:    Lainhuutoa on haettava, mikäli jäljempänä ei       Tämä laki tulee votmaan       päivänä
16990: ole toisin säädetty, kuuden kuukauden kuluessa      kuuta 198 .
16991: kiinteistönsaannosta lukien.
16992: 
16993: 
16994:   Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1986
16995: 
16996:           Sakari Valli                 Juho Koivisto                  Liisa Hilpelä
16997:           Päivi Varpasuo               Pirjo Rusanen                  Kimmo Sasi
16998:           Eeva Turunen                 Riitta Jouppila                Helge Saarikoski
16999: 
17000: 
17001: 
17002: 
17003: 260808M
17004:                                                 1986 vp.
17005: 
17006: Lakialoite n:o 111
17007: 
17008: 
17009: 
17010: 
17011:                                    Helminen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 31 §:n muuttamisesta
17012: 
17013: 
17014:                                            Eduskunnalle
17015: 
17016:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17017: 
17018:    Aloite sisältää ehdotuksen laiksi leimaverolain    verosta vapaa silloin, kun luovutus tapahtuu
17019: 31 §:n muuttamisesta. Ehdotuksen mukaan kiin-         asunto-osuuskunnan muuttuessa asunto-osakeyh-
17020: teistön omistusoikeuden luovutuskirja on leima-       tiöksi.
17021: 
17022: 
17023: 
17024: 
17025:                                           YLEISPERUSTELUT
17026: 
17027:   1. Kiinteistön omistusoikeuden luovutuksessa        nan toimintaa jatkamaan perustetulle osakeyhti-
17028:            maksettavasta leimaverosta                 ölle, on luovutuksesta suoritettava leimaveroa,
17029:                                                       koska osuuskunta ei osakeyhtiölain (734/78) mu-
17030:     Leimaverolain 16 §:n mukaan kiinteistön           kaan voi sulautua osakeyhtiöön.
17031: omistusoikeuden luovutuskirjasta on lainhuutoa           Leimaveron kiinteistön omistusoikeuden siir-
17032: haettaessa suoritettava leimaveroa 4-6 prosent-       rosta määrää lainhuudon myöntävä viranomai-
17033:  tia omaisuuden arvosta riippuen. Vero on 4           nen. Vero kannetaan yleensä siten, että lainhuu-
17034:  prosenttia, kun omaisuuden arvo on enintään          don hakija varustaa kiinteistön saantokirjan veroa
17035:  50 000 markkaa, 5 prosenttia, kun omaisuuden         vastaavalla määrällä leimamerkkejä, jotka saan-
17036: arvo on yli 50 000 markkaa, mutta ei ylitä            nolle lainhuutoa haettaessa mitätöidään.
17037:  150 000 markkaa, ja 6 prosenttia, kun omaisuu-
17038: den arvo on yli 150 000 markkaa.
17039:     Omaisuuden arvona pidetään pääsäännön mu-                     2. Leimaverovapaudesta
17040: kaan sen kauppakirjassa mainittua kauppahintaa.
17041: Jos kauppakirjassa ei omaisuuden arvoa mainita           Leimaverovapautta koskevat säännökset sisälty-
17042:  tai se on määrätty ilmeisesti liian alhaiseksi, on   vät leimaverolain 2 ja 30-31 §:ään sekä
17043: leimaveroa suoritettava lainhuudon myöntävän          97 a §:ään. Valtio ja valtion laitokset sekä esi-
17044: viranomaisen arvion mukaan. Arvioinnin helpot-        merkiksi Postipankki ovat verovapautta koskevan
17045: tamiseksi lainhuudon hakijan on esitettävä lain-      yleissäännöksen nojalla kaikesta leimaveron suo-
17046: huutoa hakiessaan verotoimiston todistus omai-        rittamisesta vapaat. Myös maakunta, kunta, kun-
17047: suuden verotusarvosta tai lausunto sen arvosta.       tainliitto, seurakunta ja uskonnollinen yhdyskun-
17048: Jos kiinteistön ohella samalle vastaanottajalle on    ta on vapautettu kiinteistön vastaanottajana lei-
17049: luovutettu myös irtainta omaisuutta, leimaveroa       maveron suorittamisesta.
17050: on suoritettava leimaverolain 22 §:n mukaan              Leimaverolain 30 §:n 1 momentin 2-7 koh-
17051: kiinteän ja irtaimen omaisuuden yhteenlasketus-       dissa ja 2 momentissa on lueteltu eräitä leimave-
17052: ta arvosta.                                           rosta vapaita luovutuskirjoja. Käytännössä niistä
17053:     Yhtiömuodon muutostapauksissa, kun kom-           tärkein on 4 kohta, jonka mukaan kiinteistön
17054: mandiittiyhtiö muutetaan osakeyhtiöksi kom-           omistusoikeuden luovutuskirja on leimaverosta
17055: mandiittiyhtiön muuttamisesta osakeyhtiöksi an-       vapaa, kun luovutus tapahtuu vastaanottajalle,
17056: netun lain (203/52) mukaisesti, ei leimaveron         joka tilan tai alueen hankkimista varten on
17057: alaista luovutusta tapahdu. Sen sijaan jos osuus-     saanut maatilalain tai asutuslainsäädännön mu-
17058: kunta luovuttaa kiinteää omaisuutta osuuskun-         kaisen maanosto- tai sisarosuuslainan. Tärkeä on
17059: 2608071
17060: 2                                      1986 vp. -     LA n:o 111
17061: 
17062: myös 5 kohta, jonka mukaan saannosta ei ole               Yhtiömuutoksia on tosin tapahtunut paljonkin
17063: suoritettava leimaveroa silloin, kun kunta, seura-     leimaverolainsäädännön epäoikeudenmukaisuu-
17064: kunta tai rakennuttajayhtymä luovuttaa hankki-         desta huolimatta. Yhtiömuotoa muuttaessaan
17065: mansa tontin ja sille rakentamansa rakennuksen         asukkaat ovat kuitenkin joutuneet kohtuuttoman
17066: tarkoitusta varten perustetulle, asuntolainaa saa-     leimaverorasituksen kohteeksi, eikä tällaista vero-
17067: neelle asunto-osakeyhtiölle tai vuokrataloyhtiölle     tuskäytäntöä ole aiheellista eikä tarpeellista jat-
17068: tahi rakentamansa omakotitalon sellaiselle yksi-      kaa.
17069: tyiselle henkilölle, joka on saanut asuntolainaa.         Asunto-osuuskuntien väistyminen asuntomark-
17070:    Leimaverolain 31 §:n mukaan kiinteistön             kinoilta johtuu ennen kaikkea siitä, että niiden
17071: omistusoikeuden luovutuskirja sekä arvopaperien       perustamiseen ei enää myönnetä valtion asunto-
17072: myynti on leimaverosta vapaa, kun elinkeinotu-        lainaa, mistä johtuen uusia osuuskuntia ei enää
17073: lon verottamisesta annetussa laissa ( 3601 68) tar-   perusteta. Kysymyksessä on siis asuntopoliittises-
17074: koitettua liike- tai ammattitoimintaa harjoittava     sa ajattelussa tapahtunut muutos, minkä vuoksi
17075: avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö luovuttaa           kansalaisilla on tällä hetkellä valittavanaan vain
17076: omaisuutta yhtiön toimintaa jatkamaan perus-          omistusasunto tai vuokra-asunto. Tästäkin näkö-
17077: tetulle osakeyhtiölle edellyttäen, että osakeyhtiön   kulmasta katsoen on pidettävä valitettavana sitä,
17078: osakkeista vähintään kaksi kolmannesta omistavat      että hallitus ei ole antanut eduskunnalle esitystä
17079: avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osakkai-        tarpeellisesta leimaverolain muuttamisesta. Luon-
17080: na olevat henkilöt.                                   tevinta esityksen tekeminen olisi ollut siinä vai-
17081:                                                       heessa, kun päätettiin asunto-osuuskuntien jättä-
17082:                                                       misestä valtion aravatuotannon ulkopuolelle.
17083:                                                       Tuolloin oli jo nähtävissä, että päätöksen seu-
17084: 3. Asunto-osuuskunnan muuttamisesta asunto-           rauksena asunto-osuuskunnat pyrkisivät ajan
17085: osakeyhtiöksi ja siitä aiheutuvasta leimaverorasi-    myötä muuttamaan yhtiömuotoaan asunto-osa-
17086:                       tuksesta                        keyhtiöiksi.
17087:                                                           Asuntolainoja osuuskuntataloille on myönnet-
17088:    Edellä todettiin, että silloin kun osuuskunta      ty asuntohallituksesta saadun tiedon mukaan 299
17089: luovuttaa kiinteää omaisuutta osuuskunnan toi-        kappaletta. Näistä lainoista on maksamatta takai-
17090: mintaa jatkamaan perustetulle osakeyhtiölle, on       sin enää 86 kappaletta, joten jäljellä on erittäin
17091: luovutuksesta suoritettava leimaveroa, koska          vähän asunto-osuuskuntia. Suurin osa osuuskun-
17092:  osuuskunta ei osakeyhtiölain (734/78) mukaan         nista on siis muuttanut yhtiömuotoaan huolimat-
17093: voi sulautua osakeyhtiöön. Leimaveron perimi-         ta ylimääräisestä leimaverorasituksesta. Mikäli jäl-
17094: nen tässä tapauksessa on aiheuttanut kohtuutto-       jellä olevien asunto-osuuskuntien sallittaisiin
17095: man tilanteen asunto-osuuskunnissa asuville;          muuttua asunto-osakeyhtiöiksi perimättä lain-
17096: osuuskunnan muuttuessa asunto-osakeyhtiöksi he        huutoleimaveroa, ei tästä verohelpotuksesta ai-
17097: ovat joutuneet maksamaan omistamastaan kiin-          heutuisi valtiontaloudelle juuri minkäänlaisia
17098: teistöstä kiinteistön luovutuksesta perittävän lei-   menetyksiä. Leimaverosta vapauttaminen voitai-
17099: maveron. Nykyisin asunto-osuuskuntia ei enää          siin katsoa hyvitykseksi asunto-osuuskuntien
17100:  perusteta, mistä johtuen ongelma on kärjistynyt.     asukkaille siitä, että valtio on lopettanut asunto-
17101: Jäljellä olevat osuuskunnat eivät leimaverorasi-      osuuskuntajärjestelmän kehittämisen, mikä osal-
17102: tuksesta johtuen voi muuttaa yhtiömuotoaan            taan on aiheuttanut paineita asunto-osuuskunnil-
17103: normaaliksi asunto-osakeyhtiöksi.                     le yhtiömuodon muuttamiseen.
17104: 
17105: 
17106:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
17107: 
17108:   Leimaverolain 31 §:ssä on säännös leimavero-        siinä tapauksessa, että asunto-osakeyhtiön osak-
17109: vapaudesta siinä tapauksessa, jossa liike- tai am-    keista vähintään kaksi kolmannesta omistavat
17110: mattitoimintaa harjoittava avoin yhtiö tai kom-       asunto-osuuskunnan osakkaina olleet henkilöt.
17111: mandiittiyhtiö luovuttaa omaisuutta yhtiön toi-
17112: mintaa jatkamaan perustetulle osakeyhtiölle. Eh-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17113: dotettu leimaverovapautus on tarkoituksenmu-          nioittavasti,
17114: kaista sijoittaa 31 § :ään uudeksi 2 momentiksi.                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17115: Leimaverovapautus on aiheellista myöntää vain                 kiehdotuksen:
17116:                                       1986 vp. -     LA n:o 111                                   3
17117: 
17118: 
17119:                                                Laki
17120:                                 leimaverolain 31 §:n muuttamisesta
17121: 
17122:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
17123: (662/43) 31 §:ään, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (1093/78), uusi
17124: näin kuuluva 2 momentti:
17125: 
17126:                       31 §                           asunto-osakeyhtiön osakkeista vähintään kaksi
17127:                                                      kolmannesta     omistavat asunto-osuuskunnan
17128:    Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja on      osakkaina olleet henkilöt.
17129: leimaverosta vapaa, kun asunto-osuuskunta luo-
17130: vuttaa kiinteistönsä sen toimintaa jatkamaan pe-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
17131: rustetulle asunto-osakeyhtiölle, edellyttäen, että   ta 1987.
17132: 
17133:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1986
17134: 
17135:         Olli Helminen               Mikko Elo                      Pertti Hietala
17136:                    Kerttu Törnqvist                         Jorma Rantanen
17137:                                                   1986 vp.
17138: 
17139: Lakialoite n:o 112
17140: 
17141: 
17142: 
17143: 
17144:                                     Mattila: Ehdotus laiksi valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain
17145:                                       5 §:n muuttamisesta
17146: 
17147: 
17148:                                              Eduskunnalle
17149: 
17150:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17151: 
17152:                                Lain muutoksella aikaansaadaan säännösperus-
17153:                             ta valtiontilintarkastajain ja valtiontalouden tar-
17154:                             kastusviraston yhteistoiminnan järjestämiselle.
17155: 
17156: 
17157: 
17158:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
17159: 
17160:    Valtiontilintarkastajain ja tarkastusviraston toi-   eräitä tarkastuksia valtiontilintarkastajain pyyn-
17161: miala on varsinaisen valtiontalouden osalta sama.       nöstä.
17162: Toimialojen yhtenäistämistä on tapahtunut ja               Valtiontilintarkastajain ja valtiontalouden tar-
17163: tapahtumassa myös valtion liiketoiminnan ja val-        kastusviraston yhteistyöitä on puuttunut säännös-
17164: tion tukitoimien osalta. Valtiontalouden tarkas-        perusta, joten sen sujuminen on tulevaisuudessa
17165: tustoiminnan nykyistä tehokkaampi yhteensovit-          entistä riippuvaisempi hyvistä henkilösuhteista.
17166: taminen ja voimavarojen entistä tarkoituksenmu-         Jotta valtion taloudenhoidon tarkastus voidaan
17167: kaisempi käyttö edellyttävät näiden valtionta-          myös tulevaisuudessa, tarkastusyksiköiden toimi-
17168: loutta kokonaisuutena tarkastavien yksiköiden           alojen yhteisen kosketuspinnan yhä laajentuessa,
17169: yhteistoimintaa koskevien säännösten muutakin           hoitaa tehokkaasti yhteistoimintaa tehostaen ja
17170: kehittämistä.                                           toiminnan päällekkäisyyttä välttäen, tulee yhtei-
17171:    Valtiontilintarkastajain johtosäännön (391151)       nen säännösperusta lainmuutoksella turvata.
17172: 5 §:n mukaan valtiontilintarkastajat voivat jo             Valtiontilintarkastajain ja valtiontalouden tar-
17173: nykyisin järjestää toimintaansa yhteistoiminnassa       kastusviraston työtä koordinoimaan olisi perus-
17174: tarkastusviraston kanssa. Vastaava säännös on           tettava pysyvä yhteistoimintaelin, jonka tehtävä-
17175: myös valtiontalouden tarkastuksesta annetun ase-        nä olisi sovittaa yhteen em. osapuolten tarkastus-
17176: tuksen {216/65) 13 §:ssä. Velvoittavien säännös-        suunnitelmat ja tarkastuskohteet. Koska molem-
17177: ten puuttuessa on tarkastusyksikköjen yhteistoi-        pien tarkastusyksikköjen voimavarat ovat kan-
17178: minta kuitenkin käytännössä ollut pääasiassa jäl-       sainvälisesti ja pohjoismaisestikin tarkasteltuna
17179: kikäteistä tiedottamista asiakirjojen avulla. Yh-       verraten vaatimattomat, on yhteistyön tehostami-
17180: teisiä tarkastushankkeita ei valtiontilintarkasta-      nen välttämätöntä muutoinkin. Eduskunnan
17181: jilla ja tarkastusvirastolla ole ollut, vaikka sään-    aloitteesta asetettu valtiontalouden tarkastusko-
17182: nökset tämän mahdollistaisivatkin. Tosin satun-         mitea (KM 1984:30) käytti toimikaudestaan suu-
17183: naista yhteydenpitoa on käytännön kysymyksissä          rimman osan tämän yhteistyön tehostamismal-
17184: ollut virkamiestasolla. Tarkastussuunnitelmiin ei       lien aikaansaamiseen.
17185: em. tarkastusosapuolilla ole ollut mahdollisuutta          Komitea päätyi ehdottamaan po. yhteistyöeli-
17186: vaikuttaa säännösten perusteella puhumattakaan          meksi tarkastusviraston yhteyteen perustettavaa
17187: yksittäisistä tarkastuskohdevalinnoista. Valtion-       lisättyä tarkastusneuvostoa. Se olisi neuvoa-anta-
17188: tilintarkastajilla ei myöskään ole säännösten pe-       va toimielin, jonka muodostaisivat tarkastusviras-
17189: rusteella oikeutta edellyttää tarkastusviraston ryh-    ton tarkastusneuvosto, valtiontilintarkastajat sekä
17190: tyvän tiettyjen kohteiden tarkastuksiin, vaikka         yksi tarkastusviraston tehtävään määräämä virka-
17191: tarkastusvirasto onkin käytännössä toteuttanut          mies. Lisätty tarkastusneuvosto antaisi tarkastus-
17192: 
17193: 260820A
17194: 2                                      1986 vp. -      LA n:o 112
17195: 
17196: virastolle lausunnon tarkastusviraston toiminta-       tarkastusneuvoston asettaminen ei vaikuttaisi vi-
17197: suunnitelmasta, jolloin päästäisiin nykyistä pa-       raston oman päätöksentekoelimen - pääjohtajan
17198: rempaan yhteistoiminnan järjestämiseen tarkas-         ja kolmen osastopäällikön muodostaman - tar-
17199: tusyksikköjen välillä. Lisäksi lisätty tarkastusneu-   kastusneuvoston toimintavaltuuksiin ja päätök-
17200: vosto toimisi valtiontalouden tarkastuksen kehit-      sentekoon.
17201: tämisen neuvottelukuntana, joka antaisi lausun-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
17202: toja ja voisi tehdä ehdotuksia valtiontalouden         vasti,
17203: tarkastustoiminnan kehittämisestä. Lisätyn tar-
17204: kastusneuvoston puheenjohtajana toimisi valtion-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17205: talouden tarkastusviraston pääjohtaja. Lisätyn                 kiehdotuksen:
17206: 
17207: 
17208: 
17209:                                                  Laki
17210:                  valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
17211: 
17212:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään valtiontalouden tarkastuksesta 23 päivänä joulukuuta
17213: 1947 annetun lain (967 147) 5 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy pykälästä
17214: 11 päivänä joulukuuta 1981 annetulla lailla (856/81) kumotun 3 momentin sijaan uudeksi 3
17215: momentiksi, ja uusi 4 momentti seuraavasti:
17216: 
17217:                        5§
17218:                                                           Lisätyn tarkastusneuvoston jäseniä ovat tarkas-
17219:    Tarkastusviraston yhteydessä on lisätty tarkas-     tusneuvoston puheenjohtaja ja jäsenet, valtion-
17220: tusneuvosto, jonka tehtävänä on antaa tarkastus-       tilintarkastajat ja tarkastusviraston tehtävään ka-
17221: virastolle lausunto tulo- ja menoarvioehdotukses-      lenterivuodeksi kerrallaan määräämä viraston vir-
17222: ta, kutakin toimintavuotta varten vahvistettavasta     kamies. Tarkastusneuvoston puheenjohtaja toi-
17223: tarkastussuunnitelmasta ja viraston toimintaker-       mii myös lisätyn tarkastusneuvoston puheenjoh-
17224: tomuksesta edelliseltä toimintavuodelta. Lisätyn       tajana. Lisätty tarkastusneuvosto on päätösvaltai-
17225: tarkastusneuvoston tehtävänä on myös, sen mu-          nen, kun puheenjohtaja ja vähintään viisi jäsentä
17226: kaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, an-         ovat saapuvilla.
17227: taa lausuntoja ja tehdä ehdotuksia valtiontalou-
17228: den tarkastuksen kehittämisestä.                         Tämä laki tulee vo1maan         päivänä
17229:                                                        kuuta 198 .
17230: 
17231: 
17232:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1986
17233: 
17234:                                               Kalevi Mattila
17235:                                                  1986 vp.
17236: 
17237: Lakialoite n:o 113
17238: 
17239: 
17240: 
17241: 
17242:                                    Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden veronhuojennuksis-
17243:                                       ta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
17244: 
17245: 
17246:                                             Eduskunnalle
17247: 
17248:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17249: 
17250:    Suomessa on syntynyt 1970- ja 1980-luvulla          luvaan käyttöomaisuuteen. Näin ollen poistot
17251: hyvin mittava teollisuudenala, turvetuotanto.          turvetuotannon valmistelusta tehdään elinkeino-
17252: Turvetuotanto monipuolistaa ja varmistaa maam-         verolain perusteella käytön mukaan. Matalao-
17253: me energiahuoltoa tuottamalla kotimaista ener-         kaan inflaation taloudessa kertyvä rahoitusomai-
17254: giaa, jonka saatavuus ja hinta eivät riipu ulkoisis-   suus ei riitä kattamaan vastaisuudessa suoalueen
17255: ta markkinatekijöistä.                                 hankinnan ja valmistelun kustannuksia.
17256:    Turvetuotannon harjoittaminen on verotuksel-           Aloitteessa ehdotetaankin, että kehitys-
17257: linen. Suoalueen saattaminen tuotantokuntoon,          alueiden veronhuojennuslakia (290/82) muutet-
17258: eli niin sanottu turvetuotannon valmisteluinves-       taisiin siten, että turvetuotantolaitoksen veron-
17259: tointi merkitsee hyvin suurta panostusta aloitus-      huojennuksiin oikeuttavana käyttöomaisuutena
17260: vaiheessa. Keskusverolautakunta on katsonut en-        pidettäisiin myös turvetuotantoalueen kauppa-
17261: nakkopäätöksessään n:o 555/1985, etteivät mai-         hinnan irroitettavaan turvemassaan kohdistuvaa
17262: nitut turvetuotannon valmistelun menot kohdis-         osaa sekä turvesuon tuotantokuntoon saattami-
17263: tu kehitysalueiden veronhuojennuslain (290/82)         sesta aiheutuvia muokkaamismenoja.
17264: 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuun irtaimeen kuu-
17265: 
17266: 
17267: 
17268: 
17269:                                               PERUSTELUT
17270: 
17271:    Kehitysalueiden veronhuojennuksista annetun            Turvetuotantolaitosten kohdalla suurin osa in-
17272: lain (290/82) 2 §:n 1 momentin mukaan verovel-         vestoinnin kustannuksista muodostuu turvesub-
17273: vollisella, joka vuosien 1982-1989 aikana perus-       stanssin hankintamenosta sekä turvesuon tuotan-
17274: taa kehitysalueelle uuden tuotantolaitoksen tai        tokuntoon saattamisesta aiheutuvista muokkaa-
17275: matkailuyrityksen taikka laajentaa kehitysalueella     miskustannuksista. Mainitut menot yhdessä, lu-
17276: olevaa tuotantolaitostaan tai matkailuyritystään       kuun ottamatta rakennusten, patojen ja altaiden
17277: tahi uudistaa niiden koneistoa, laitteita tai kalus-   sekä muun sellaisen käyttöomaisuuden hankinta-
17278: toa niin, että laitoksen tuotantokyky taikka tuo-      menoa, jonka jaksottamisesta elinkeinotulovero-
17279: tannon jalostusaste olennaisesti kasvaa tai niin,      laissa on omat säännöksensä, muodostavat elin-
17280: että yrityksen toimintakyky olennaisesti kasvaa        keinotuloverolaissa tarkoitetun turvesubstanssin
17281: taikka laatutaso olennaisesti nousee, on oikeus        hankintamenon, jota hankintamenoa elinkeino-
17282: siltä verovuodelta, jona laitosta tai yritystä tahi    tuloverolain mukaan pidetään käyttöomaisuuden
17283: laajennusta tai uudistusta varten hankittu käyttö-     hankintamenona. Tämän hankintamenon poista-
17284: omaisuus otetaan käyttöön, sekä yhdeksältä seu-        misesta säädetään sanotun lain 38 §:ssä.
17285: raavalta verovuodelta toimitettavissa verotuksissa        Keskusverolautakunta on lainvoimaisessa pää-
17286: poistoina vähentää veronalaisesta tulostaan sano-      töksessään n:o 55511985 katsonut, etteivät mai-
17287: tun käyttöomaisuuden hankintamenosta määrä,            nitut menot kohdistu kehitysalueiden veronhuo-
17288: mikä verovelvollisen kirjanpidossa on tällaisena       jennuslain (290/82) 5 §:n 1 momentissa tarkoi-
17289: poistona vähennetty.                                   tettuun irtaimeen kuluvaan käyttöomaisuuteen.
17290: 260819Z
17291: 2                                      1986 vp. -     LA n:o 113
17292: 
17293: Paitsi että tällainen raJoittava tulkintalinja on     edistäminen on koko kansantaloutemme etujen
17294: lakisystemaattisesti epäilyttävä, se asettaa turve-   mukaista.
17295: tuotantolaitokset perusteetta muita laissa tarkoi-
17296: tettuja tuotantolaitoksia olennaisesti huonom-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17297: paan asemaan. Tämä ei voi olla kehitysalueiden
17298: veronhuojennuslain tavoitteiden mukaista.                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17299:    Kysymyksellä on huomattava merkitys koko                  kiehdotuksen:
17300: turvetuotantoalalle. Tämän alan kehittyminen ja
17301: 
17302: 
17303:                                                 Laki
17304:               kehitysalueiden veronhuojennuksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta
17305: 
17306:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kehitysalueiden veronhuojennuksista 16 päivänä
17307: huhtikuuta 1982 annetun lain (290/82) 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
17308: 
17309:                        5§
17310:    Tuotantolaitoksen käyttöomaisuudella tarkoite-     tuvia muokkausmenoja. Muokkausmenoja ovat
17311: taan tässä laissa irtainta kuluvaa käyttöomaisuut-    turvesuon kaivaukset, pinnan muotoilusta ja ta-
17312: ta niin myös rakennusta ja rakennelmaa, jota          soituksesta, ojien ja viemäreiden sekä laskeutus-
17313: käytetään tehtaana, työpajana, voima-asemana          ja patoaltaiden sekä teiden rakentamisesta, suo-
17314: tai varastona tahi muuhun tuotantolaitoksen toi-      tutkimuksesta ja muista vastaavista toimenpiteis-
17315: mintaan välittömästi liittyvään tarkoitukseen.        tä aiheutuneet menot.
17316: Turvetuotantolaitoksen käyttöomaisuudella tar-
17317: koitetaan myös turvetuotantoalueen ostohinnan
17318: irrotettavaan turvemassaan kohdistuvaa osaa sekä        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
17319: turvesuon tuotantokuntoon saattamisesta aiheu-        kuuta 1987.
17320: 
17321: 
17322:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1986
17323: 
17324:           Mauri Pekkarinen                Aapo Saari                     Esko Aho
17325:           Hannu Tenhiälä                  Kalevi Mattila                 Reino Karpola
17326:                                                  1986 vp.
17327: 
17328: Lakialoite n:o 114
17329: 
17330: 
17331: 
17332: 
17333:                                     Puolanne ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
17334:                                       sesta
17335: 
17336: 
17337:                                             Eduskunnalle
17338: 
17339:                                           YLEISPERUSTELUT
17340: 
17341:    Kokoomuksen eduskuntaryhmä on johdonmu-             myöntaa, että kansalaisille sallitut vähennykset
17342: kaisesti vaatinut, että rahanarvon muutoksiin          ovat viime vuosina olleet alhaisempia kuin niiden
17343: perustuvat inflaatiotarkistukset tulee tehdä vuo-      olisi pitänyt olla. Hintatason muutoksiin perus-
17344: sittain kaikkiin tulo- ja varallisuusverolain vähen-   tuvia tarkistuksia tehdessään hallitus ei ole ollut
17345: nyksiin, jotta vähennysten reaaliarvo säilyisi ei-     johdonmukainen, vaan eräitä vähennyksiä ei esi-
17346: vätkä vähennykset menettäisi merkitystään. Tä-         tetä tarkistettavaksi. Tämän vuoksi esitämme
17347: hän hallituspuolueet eivät ole suostuneet. Vaa-        eräitä rahanarvoon perustuvia tarkistuksia. Lisäksi
17348: lien lähestyessä hallitus nyt esittää viivästyneiden   tulee eräisiin TVL:n säännöksiin tehdä korjauk-
17349: inflaatiotarkistusten tekemistä useampiin vähen-       Sia.
17350: nyksiin kuin aikaisemmin. Samalla hallitus siis
17351: 
17352: 
17353: 
17354: 
17355:                                  YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
17356: 
17357:    Verotuskäytännössä on esiintynyt epätietoi-         toimitetusta verotuksesta alkaen. Hallitus on nyt
17358: suutta lapsen kotihoidontuen veronalaisuudesta.        vihdoinkin esittänyt vähennyksen enimmäismää-
17359: Esitetty muutos on tarkoitettu selkeyttämään val-      rän korotettavaksi, mutta vain rahanarvon muu-
17360: litsevaa oikeustilaa. Tarkoituksena on myös roh-       tosta vastaavasti eli 6 000 markkaan. Koska hen-
17361: kaista kuntia kehittämään vaihtoehtoisia kotihoi-      kilön veronmaksukyky saattaa esimerkiksi sairau-
17362: don tukijärjestelmiä. Tukimuotojen käyttöä ra-         den tai työttömyyden vuoksi alentua todella
17363: joittavat edelleenkin kunnan toimialasta voimas-       huomattavasti ja kun kyseessä on harkinnanvarai-
17364: sa olevat säännöt. (22 § 1 mom. 22 a kohta)            nen vähennys, jonka myöntämisestä ja suuruu-
17365:     Hallitus ei esitä edes rahanarvon muutokseen       desta päättää verolautakunta, eikä vähennykseen
17366: perustuvan inflaatiotarkistuksen tekemistä henki-      oikeutettu saa automaattisesti hyväkseen vähen-
17367: ja henkilövakuutusmaksujen eikä sairauskulujen         nyksen enimmäismäärää, esittää kokoomuksen
17368: vähennysoikeuden enimmäismääriin. Kokoomus             eduskuntaryhmä myös vähennyksen enimmäis-
17369: on johdonmukaisesti vaatinut rahanarvon muu-           määrän korottamista. (31 § 1 mom.)
17370: toksiin perustuvien korjausten tekemistä vähen-           Veronmaksukyvyn alentumisvähennys voidaan
17371: nyksiin vuosittain. Tämän vuoksi esittää kokoo-        tehdä milloin siihen verovelvollisen ja hänen
17372: muksen eduskuntaryhmä sekä henki- ja henkilö-          perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus
17373: vakuutusmaksujen että sairauskulujen vähennys-         huomioon ottaen on erityistä syytä. Lainkohdan
17374: oikeuden enimmäismäärien korottamista. (29 § 1         sisältämän esimerkkiluettelon mukaan erityisiä
17375: mom. 4 ja 6 kohdat)                                    syitä voivat olla elatusvelvollisuus, työttömyys tai
17376:     Veronmaksukyvyn alentumisvähennykseen ei           sairaus. Vaikka luettelo ei ole tyhjentävä, ovat
17377: ole kokoomuksen vaatimuksista huolimatta suori-        mainitut perusteet verotuskäytännössä muodos-
17378: tettu rahanarvon muutosta vastaavaa vuosittaista       tuneet lähes yksinomaisiksi. Kokoomuksen edus-
17379: inflaatiotarkistusta, vaan vähennyksen enimmäis-       kuntaryhmän mielestä kotona tapahtuvasta vam-
17380: määrä on pysynyt 3 500 markassa vuodelta 1981          maisen tai vanhuksen hoidosta aiheutuneet kus-
17381: 
17382: 260828]
17383: 2                                      1986 vp. -      LA n:o 114
17384: 
17385: tannukset tulisi kohtuullisessa määrin voida ny-       tämme myös, että alle 7-vuotiaasta lapsesta saata-
17386: kyistä paremmin ottaa huomioon verotettavaa            va vähennyksen korotusosuus ulotettaisiin koske-
17387: tuloa vähentävänä seikkana, vaikka kyse ei olisi-      maan myös kaikkia kotihoidossa olevia alaikäisiä
17388: kaan suoranaisesta laissa säädetystä elatusvelvolli-   vaikeavammaisia lapsia. (33 § 1 mom. 4 kohta)
17389: suudesta. {31 § 3 mom.)                                   Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä sekä
17390:    Kokoomuksen eduskuntaryhmän vuosia vaati-           koulutusvähennys että opiskelijavähennys tulee
17391: ma ja hallituksen vihdoinkin esittämä omaisuus-        myöntää lukukauden eikä ainoastaan lukuvuo-
17392: tulovähennyksen enimmäismäärän korottaminen            den kestäneiden opintojen perusteella. Opintoja
17393: erityisesti vuokratulojen osalta ei ole määrältään     aloitettaessa tai päätettäessä sekä opintojen kes-
17394: riittävä. Jotta vuokratulojen vähennysoikeuden         keytyessä toistaiseksi esimerkiksi asevelvollisuu-
17395: korotuksella voitaisiin estää vuokra-asuntomark-       den vuoksi ei lainkohdissa asetettu seitsemän
17396: kinoilla jatkuvasti esiintyvä vuokra-asuntojen         kuukauden aika täyty eikä verovelvollinen saa
17397: poistuma, tulee vähennystä korottaa tuntuvasti         lukea hyödykseen osaakaan vähennyksestä. (33 §
17398: enemmän. Vasta esittämällämme enimmäismää-             1 mom. 5 kohta ja 36 § 1 mom. 4 kohta)
17399: rältään 12 000 markan suuruisella vähennyksellä           Kunnallisverotuksen lapsivähennys myönne-
17400: on toivottu vaikutus sekä poistumaan että uuteen       tään vain suurempituloiselle puolisolle. Eräissä
17401: asuntotuotantoon. (32 a § 1 mom.)                      tapauksissa saattaa käydä niin, että suurempitu-
17402:    Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä                loiselle ei muiden vähennysten vuoksi jää verotet-
17403: omaisuustulovähennys tulee tehdä nettoperiaat-         tavaa tuloa. Pienempituloiselle saattaa kuitenkin
17404: teen eli omaisuustulosta todellisuudessa synty-        jäädä verotettavaa tuloa, mutta hän ei saa siirtää
17405: neen tulon perusteella. Tämän vuoksi omaisuus-         lapsivähennystä tulostaan tehtäväksi. Koska lapsi-
17406: tulovähennyksen määrää laskettaessa tulisi vähen-      vähennyksen tehtävänä on tasata perheelle lapsis-
17407: nyksenä ottaa huomioon omaisuustulon hankki-           ta aiheutuvia kustannuksia, tulisi kokoomuksen
17408: misesta ja säilyttämisestä johtuvat menot. {32 a §     eduskuntaryhmän mielestä muuttaa vähennys
17409: 2 mom.)                                                perhekohtaiseksi kuitenkin niin, että vähennys
17410:    Hallituksen esityksen tärkeimpänä lapsiperhei-      ensisijaisesti tehtäisiin suurempituloisen puolison
17411: tä tukevana uudistuksena hallitus esittää lapsi-       tuloista. (36 § 1 mom. 2 kohta)
17412: perheitä tukevan lapsenhoitovähennyksen mää-              Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä
17413: rän korottamista. Esityksen mukaan lapsenhoito-        kunnallisverotuksen invalidivähennyksen suu-
17414: vähennys myönnetään vain pienempituloiselle            ruutta määrättäessä tulee ottaa huomioon myös
17415: puolisolle, jolloin perhe ei saa vähennystä lain-      eläketulo eikä ainoastaan muu ansiotulo. Inva-
17416: kaan, ellei molemmilla puolisoilla ole tuloja.         lidivähennys on voitava tehdä myös eläketulosta.
17417: Näin ne lapsiperheet, joissa toinen puoliso on         Samalla vuodesta 1982 ennallaan olleen vähen-
17418: jäänyt kotiin hoitamaan lasta, eivät voi tehdä tätä    nyksen suuruutta on tarkastettava. (36 § 1 mom.
17419: vähennystä. Hallitus on ollut hyvin haluton ko-        5 kohta ja 4 mom.)
17420: rottamaan puolisovähennyksen määrää, sillä vuo-
17421: desta 1976 lähtien on vähennystä korotettu vain          Edellä esittämillämme perusteilla ehdotamme,
17422: kerran. Tuolloinkin vähennystä korotettiin vä-
17423: hemmän kuin kokoomus oli vaatinut. Tämän                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17424: vuoksi ja jotta lapsiperheille annettava tuki koh-             kiehdotuksen:
17425: distuisi oikeudenmukaisesti, esitämme puolisovä-
17426: hennyksen enimmäismäärän korottamista. Esi-
17427:                                         1986 vp. -      LA n:o 114                                        3
17428: 
17429: 
17430:                                                   Laki
17431:                                tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
17432: 
17433:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17434:   kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 32 a §:n 2
17435: momentti ja 36 §:n 4 momentti,
17436:   sellaisina kuin ne ovat, 32 a §:n 2 momentti 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (972/84)
17437: ja 36 §:n 4 momentti 3 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (870/82),
17438:   muutetaan 29 §:n 1 momentin 4 ja 6 kohdat, 31 §:n 1 momentti, 32 a §:n 1 momentti, 33 §:n 1
17439: momentin 4 ja 5 kohdat, 36 §:n 1 momentin 2, 4 ja 5 kohdat,
17440:    sellaisina kuin ne ovat, 29 §:n 1 momentin 4 kohta, 32 a §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 4 ja
17441: 5 kohdat ja 36 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohdat 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (998/85),
17442: 29 §:n 1 momentin 6 kohta mainitussa 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa, 31 §:n 1
17443: momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (845/80) ja 36 §:n 1 momentin 5 kohta 30
17444: päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1100/82), sekä
17445:   lisätään 22 §:n 1 momenttiin uusi 22 a kohta ja 31 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
17446: 
17447:                       22 §                              olennaisesti alentunut, vähennetään tulosta koh-
17448:   Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:                    tuullinen määrä, ei kuitenkaan enempää kuin
17449:                                                         7 000 markkaa (veronmaksukyvyn alentumisvä-
17450:   22 a) kunnan lapsen kotona tapahtuvan hoi-            hennys).
17451: don tukemiseksi lapsen hoitajalle maksamaa koti-
17452: hoidontukea,                                              Jos verovelvollinen on huoltanut kotihoidossa
17453:                                                         huollon tarpeessa olevaa vammaista tai ennen
17454:                                                         verovuoden päättymistä 65 täyttävää henkilöä,
17455:                       29 §                              on verovelvollisella oikeus 1 momentissa mainit-
17456:   Verovelvollisella on oikeus vähentää:                 tuun vähennykseen.
17457: 
17458:    4) omasta tai puolisonsa tai lastensa tahi sellai-                           32 a §
17459: sen kasvattilapsen, jota verovelvollinen on vero-          Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovelvolli-
17460: vuonna elättänyt, henki- tai muusta henkilöva-          sena verotettava kotimainen kuolinpesä saa vä-
17461: kuutuksesta suorittamaosa maksut, lukuun otta-          hentää kokonaistulostaan kotimaiselta osakeyhti-
17462: matta 5 kohdassa ja sairausvakuutuslaissa tarkoi-       öltä tai osuuskunnalta saatujen osinkojen ja
17463: tettuja maksuja sekä kansaneläkevakuutusmak-            osuuspääoman korkojen taikka kotimaiselta sääs-
17464: sua, kuitenkin yhteensä enintään 350 markkaa            töpankilta tahi osuuspankilta saatujen niiden
17465: kutakin perheenjäsentä kohti,                           lisärahastosijoituksille maksettavien korkojen ja
17466:                                                         muun veronalaisen koron sekä muuna asuntona
17467:    6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja 300       kuin vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokra-
17468: markkaa ylittävältä osalta enintään 1 750 mark-         tusta asunnosta saadun vuokratulon perusteella
17469: kaa tai, jos kysymyksessä ovat puolisot, 600            yhteensä 12 000 markkaa, kuitenkin enintään
17470: markkaa ylittävältä osalta yhteensä enintään            edellä tarkoitettujen tulojen yhteismäärän (omai-
17471: 3 500 markkaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on          suustulovähennys). Vähennyksen perusteena ote-
17472: korotettava 550 markalla jokaisesta alaikäisestä        taan kuitenkin huomioon muita tässä pykälässä
17473: lapsesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvollinen     tarkoitettuja tuloja kuin vuokratuloja enintään
17474: on verovuonna elättänyt.                                6 000 markkaa.
17475: 
17476: 
17477:                        31 §                                                   33 §
17478:   Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön                Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vähen-
17479: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käy-            tää lisäksi:
17480: tettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon
17481: ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvelvolli-        4) 7 000 markkaa, jos verovelvollisen puolisolla
17482: suuden, työttömyyden tai sairauden johdosta             ei ole veronalaista tuloa, tai jos puolisolla on
17483: 4                                       1986 vp. -      LA n:o 114
17484: 
17485: tällaista tuloa, saa se puolisoista, jonka tulojen      vähennys myönnetään ensisijaisesti sille puolisois-
17486: yhteismäärä on suurempi, vähentää 7 000 mark-           ta, jonka tulojen yhteismäärä on suurempi (lapsi-
17487: kaa vähennettynä 25 % :lla toisen puolison tulon        vähennys),
17488: maarasta, kuitenkin niin, että vähennyksen
17489: enimmäismäärää korotetaan 5 000 markalla, jos              4) 1 800 markkaa ansiotulostaan lukukautta
17490: verovelvollinen on elättänyt verovuonna enintään        kohden, jos hän on lukukauden aikana vähintään
17491: 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvattilastaan, tai   kolmen kuukauden ajan saanut säännöllistä ja
17492: sellaista alaikäistä lastaan, josta kunta suorittaa     täyttä opetusta peruskoulussa, lukiossa, iltaluki-
17493: sosiaalihuoltolain (710 182) nojalla valtakunnalli-     ossa, ammattikoulussa, korkeakoulussa tai muus-
17494: sen suunnitelman puitteissa vaikeavammaisen             sa näihin rinnastettavassa oppilaitoksessa (opiske-
17495: lapsen hoitotukea (puolisovähennys),                    lzjavähennys), sekä
17496:    5) 900 markkaa lukukautta kohden jokaisesta             5) 3 000 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,
17497: verovuonna elättämästään sellaisesta lapsestaan         viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,
17498: tai kasvattilapsestaan, joka ennen verovuoden           jonka haitta esitetyn selvityksen mukaan on 100
17499: alkua on täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka         prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi
17500: lukukauden aikana on vähintään kolmen kuu-              mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
17501: kauden ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta      senttimäärän osoittaman osuuden 3 000 markasta
17502: peruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammatti-         (invalidivähennys). Jos verovelvollinen on vero-
17503: koulussa, korkeakoulussa tai muussa niihin ver-         vuonna saanut pakolliseen eläketurvaan perus-
17504: rattavassa oppilaitoksessa, kuitenkin niin, että        tuvaa työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan hänen
17505: vähennys myönnetään vain toiselle puolisoista,          haitta-asteensa ilman eri selvitystä 100 prosentik-
17506: jolloin, jos molemmilla puolisoilla on tuloja,          si, jos eläke on myönnetty täytenä, ja 50 prosen-
17507: vähennyksen saa vain se puoliso, jonka tulojen          tiksi, jos se on myönnetty osaeläkkeenä, jollei
17508: yhteismäärä on suurempi (koulutusvå"hennys),            verovelvollisen haitta-asteen esitetyn selvityksen
17509:                                                         perusteella katsota olevan suurempi. Verovelvol-
17510:                                                         linen säilyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläk-
17511:                         36 §                            keen mukaiseen invalidivähennykseen senkin jäl-
17512:   Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-             keen, kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut
17513: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:         vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa
17514:                                                         määräyksiä niistä perusteista, joiden mukaan
17515:    2) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäistä        haitta-aste määritellään, sekä invalidivähennyk-
17516: lastaan tai kasvattilastaan, yhdestä tällaisesta lap-   sen saamiseksi esitettävästä selvityksestä.
17517: sesta 3 100 markkaa, kahdesta 6 400 markkaa,
17518: kolmesta 9 900 markkaa ja neljästä 13 600 mark-
17519: kaa sekä jokaisesta sitä useammasta alaikäisestä
17520: lapsesta tai kasvattilapsesta lisäksi 3 900 markkaa,      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
17521: kuitenkin niin, että vähennys on perhekohtai-           ta 1987. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
17522: nen, jolloin, jos molemmilla puolisoilla on tuloa,      verovuodelta 1987 toimitettavassa verotuksessa.
17523: 
17524: 
17525:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1986
17526: 
17527:          Ulla Puolanne                    Heikki Perho                    Mauri Miettinen
17528:          Sampsa Aaltio                    Kaarina Dromberg                Elsi Hetemäki-Olander
17529:          Liisa Hilpelä                    Tapio Holvitie                  Lauri lmpiö
17530:          Aila Jokinen                     Riitta Jouppila                 Tuure Junnila
17531:          Heikki Järvenpää                 Ilkka Kanerva                   Juho Koivisto
17532:          Lea Kärhä                        Matti Lahtinen                  Ritva Laurila
17533:          Anna-Kaarina Louvo               Saara Mikkola                   Erkki Moisander
17534:          Pentti Mäki-Hakola               Helena Pesola                   Tuulikki Petäjäniemi
17535:          Sirpa Pietikäinen                Toivo T. Pohjala                Aino Pohjanoksa
17536:          Pirjo Rusanen                    Helge Saarikoski                Pertti Salolainen
17537:          Kimmo Sasi                       Eva-Riitta Siitonen             Ilkka Suominen
17538:          Jouni J. Särkijärvi              Martti Tiuri                    Eeva Turunen
17539:          Riitta Uosukainen                Sakari Valli                    Tauno Valo
17540:          Päivi Varpasuo                   Iiro Viinanen                   Matti Viljanen
17541:                                           Ben Zyskowicz
17542:                                                 1986 vp.
17543: 
17544: Lakialoite n:o 115
17545: 
17546: 
17547: 
17548: 
17549:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon verottamisesta eräissä
17550:                                      tapauksissa annetun lain kumoamisesta
17551: 
17552: 
17553:                                             Eduskunnalle
17554: 
17555:    Asuntotulon verottamisesta annettua lakia           laki kohtelee entytsen ankarasti suurasuntojen
17556: vuonna 1973 säädettäessä oli tarkoitus periä tulo-     tarvitsijoita eli suuria perheitä. Tämän vuoden
17557: veroa vain tavanmukaisen asumistason selvästi          alusta asuntotulo vakituisesta asunnosta jätetään
17558: ylittävistä asunnoista. Tuolloin arveltiin tällaisia   verottamatta, jos asunnon verotusarvo ei ylitä
17559: asuntoja olevan 1-2 prosenttia kaikista asun-          300 000 markkaa. Pääkaupunkiseudulla ja muu-
17560: noista. Asumisen verottamisesta on kuitenkin           allakin maassa pientalokiinteistöjen arvo kohoaa
17561: muodostunut yleinen verotusmuoto, joka ei ota          helposti yli verovapausrajan. Kun velkojen korko-
17562: huomioon muuta kuin asunnon verotusarvon.              jen vähennysoikeutta on samalla supistettu, on
17563: Viime vuosina nk. asuntotuloista verotettujen          tämä lisännyt aiheettomasti asumiskustannuksia.
17564: henkilöiden määrä on jatkuvasti noussut voimak-           Asuntotuloa määrätään myös muusta asunnos-
17565: kaasti myös sen vuoksi, että kiinteistöjen verotus-    ta kuin vakituisesta asunnosta. Tältä osin valtion-
17566: arvoja on nostettu suurimmassa osassa maata            verotuksen verovapausraja on nyt 60 000 mark-
17567: verotusarvojen yhtenäistämiseksi ja niiden saatta-     kaa. Lain voimassaoloaikana tätä rajaa on koro-
17568: miseksi lähemmäksi ns. käypiä arvoja. Ns. asun-        tettu vain kerran ja vapaa-ajanasunnosta asunto-
17569: totulon perusteena olevaa verovapausrajaa ei ole       tuloa maksavien määrä on jatkuvasti noussut.
17570: vuosittain tarkistettu edes inflaatiota vastaavasti.   Verolle ovat joutuneet myös siirtolapuutarhama-
17571: Näin ollen, kun vuonna 1975 asuntotuloa mää-           jat sekä savusaunat. Tämäkin verotusmuoto on
17572: rättiin runsaalle 5 000 henkilölle, oli vastaava       siis menettänyt alkuperäisen tarkoituksensa. Sen
17573: luku vuodelta 1984 toimitetussa verotuksessa lä-       vuoksi tulisi mielestämme koko laki asuntotulon
17574: hes 130 000. Laki ei enää toteuta alkuperäistä         verottamisesta kumota.
17575: tarkoitustaan eli tuloveron määräämistä vain eri-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17576: tyisen korkeasta asumistasosta.
17577:    Asunnon verotusarvon suuruuteen oleellisesti                 ettii Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17578: vaikuttava tekijä on asunnon koko. Tästä johtuen              kiehdotuksen:
17579: 
17580: 
17581: 
17582: 
17583: 260829K
17584: 2                                   1986 vp. -    LA n:o 115
17585: 
17586:                                               Laki
17587:              asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain kumoamisesta
17588: 
17589:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17590: 
17591:                        1 §                                              2§
17592:    Täten kumotaan asuntotulon verottamisesta        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
17593: eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta 1973     ta 1987.
17594: annettu laki (505/73).
17595: 
17596: 
17597:       Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1986
17598: 
17599:           Ulla Puolanne                 Heikki Perho                   Mauri Miettinen
17600:           Sampsa Aaltio                 Kaarina Dromberg               Elsi Hetemäki-Olander
17601:           Liisa Hilpelä                 Tapio Holvitie                 Lauri Impiö
17602:           Aila Jokinen                  Riitta Jouppila                Tuure Junnila
17603:           Heikki Järvenpää              Ilkka Kanerva                  Juho Koivisto
17604:           Lea Kärhä                     Matti Lahtinen                 Ritva Laurila
17605:           Anna-Kaarina Louvo            Saara Mikkola                  Erkki Moisander
17606:           Pentti Mäki-Hakola            Helena Pesola                  Tuulikki Petäjäniemi
17607:           Sirpa Pietikäinen             Toivo T. Pohjala               Aino Pohjanoksa
17608:           Pirjo Rusanen                 Helge Saarikoski               Pertti Salolainen
17609:           Kimmo Sasi                    Eva-Riitta Siitonen            Ilkka Suominen
17610:           Jouni J. Särkijärvi           Martti Tiuri                   Eeva Turunen
17611:           Riitta Uosukainen             Sakari Valli                   Tauno Valo
17612:                       Päivi Varpasuo                          Iiro Viinanen
17613:                        Matti Viljanen                         Ben Zyskowicz
17614:                                                 1986 vp.
17615: 
17616: Lakialoite n:o 116
17617: 
17618: 
17619: 
17620:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi velkojen korkojen vähennysoikeuden
17621:                                      rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n väliaikaisesta
17622:                                      muuttamisesta
17623: 
17624: 
17625:                                             Eduskunnalle
17626: 
17627:    Verovelvollinen on verotuksessaan saanut vä-        tion nousun edellyttämällä tasolla, pitäisi vähen-
17628: hentää käytännössä lähinnä opinto-, asunto- ja         nyksen enimmäismäärän olla yli 40 000 markkaa.
17629: kulutuslainoihin kohdistuvia korkomenojaan             Korkojen vähennysoikeuden enimmäismäärä on
17630: enintään 25 000 markkaa, joista enintään 10 000        käymässä pääkaupunkiseudulla riittämättömäksi
17631: markkaa saa olla muita kuin vakituiseen asun-          jopa nuorille ensiasuntoa hankkiville perheille.
17632: toon kohdistuvien lainojen korkomenoja. Vuon-          Kun asuntopoliittisena tavoitteena on, ettei per-
17633: na 1983 säädettiin eduskunnassa hallituspuoluei-       he jatkuvasti joutuisi vaihtamaan asuntoa, voi-
17634: den muodostaman enemmistön tuella ns. oma-             daan ensiasunnon kohtuullisena kokona pitää 60
17635: vastuuosuus korkomenoihin. Vuonna 1984 oma-            neliömetriä. Tällaisen asunnon hankintahinnan
17636: vastuuosuus oli 400 markkaa. Omavastuuosuus            voidaan Helsingin seudulla laskea olevan yli
17637: on vuoden 1985 verotuksessa korotettu 600              6 000 markkaa neliöltä. Ottaen huomioon ASP-
17638: markkaan. Samalla kun omavastuuosuus säädet-           lainojen 20 prosentin omaosuuden ei korkojen
17639: tiin, pudotettiin vähennyksen enimmäismäärää           vähennysoikeuden enimmäismäärä ole riittävä
17640: vastaavasti.                                           lainan ensimmäisinä koronmaksuvuosina. Näin
17641:    Useimmat verovelvolliset vähentävät verotuk-        on varsinkin, jos nuorella perheellä on muitakin
17642: sessa asuntolainojen korkoja. Kun korkovähen-          lainoja.
17643: nysoikeutta rajoitetaan, se merkitsee asumiskus-          Korkojen vähennysoikeus ei ota huomioon
17644: tannusten nousua. Näin on voimakkaasti kiristet-       myöskään sitä, minkä kokoisen asunnon verovel-
17645: ty varsinkin nuorten perheiden asumiskustannuk-        vollinen tai hänen perheensä tarvitsee. Sen vuok-
17646: sia. Kokoomus ei voi hyväksyä tällaista epäsosiaa-     si korkojen vähennysoikeuden ylärajaa tulisi mie-
17647: lista linjaa siitä syystä, että oikeus kohtuutasoi-    lestämme tarkistaa perheen lapsiluvun mukaises-
17648: seen asumiseen kuuluu ihmisen perusoikeuksiin.         sa suhteessa. Korkovähennysoikeutta tulisikin ko-
17649: Tästä syystä asumiseen kohdistuvan verotuksen          rottaa esimerkiksi 2 000 markalla jokaista per-
17650: tulisi olla poikkeuksellisen lievää. Verotuksen        heen lasta kohden. Sen vuoksi ehdotamme asi-
17651: painopiste on mielestämme tältä osin virheelli-        anomaista säännöstä korkovähennysoikeutta kos-
17652: nen.                                                   kevaan lakiin.
17653:    Hallitus on perustellut omavastuuosuuden               Velkojen korkojen omavastuuosuus sotii vero-
17654: käyttöönoton henkilöverotuksen kehittämislinjan        tuksen horisontaalisen oikeudenmukaisuuden pe-
17655: mukaisella      verotuksen     yksinkertaistamispyr-   riaatetta vastaan. Kun Suomessa on hyväksytty
17656: kimyksellä. Menettely ei ole kuitenkaan yksinker-      periaate, että oman asunnon velkojen korkojen
17657: taistanut verotusta eikä vähentänyt verohallinnon      määrä otetaan huomioon veronmaksukykyyn vai-
17658: työtä. Tosiasiassa se on mutkistanut ja vaikeutta-     kuttavana tekijänä, ei tuosta periaatteesta pitäisi
17659: nut verotuksen toimittamista. Vähennyskuitit on        tehdä poikkeusta omavastuuta säätämällä. Tä-
17660: edelleen tutkittava verovalmistelussa, mutta vel-      mäntyyppinen ratkaisu on epäoikeudenmukai-
17661: kojen korkojen kohdentaminen ja rajaaminen             nen erityisesti heikommassa taloudellisessa ase-
17662: aiheuttavat lisätoimenpiteitä. Todellinen tarkoi-      massa olevien henkilöiden osalta. Tällainen ryh-
17663: tus on ollut kerätä lisää veroja. Näin 300 000         mä ovat esimerkiksi opiskelijat.
17664: verovelvollista joutuukin omavastuuosuuden                Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17665: vuoksi vähennyksen ulkopuolelle.
17666:    Korkojen vähennysoikeuden enimmäismäärää                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17667: ei ole korotettu vuoden 1980 jälkeen. Jos vähen-              kiehdotuksen:
17668:  nyksen enimmäismäärä olisi haluttu pitää inflaa-
17669: 
17670: 2608301
17671: 2                                      1986 vp. -       LA n:o 116
17672: 
17673:                                                   Laki
17674: velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n väliaikaisesta
17675:                                         muuttamisesta
17676: 
17677:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti velkojen korkojen vähennysoikeuden
17678: rajoittamisesta verotuksessa 20 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain 2 §:n 1 momentti, sellaisena
17679: kuin se on 21 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (73/83), näin kuuluvaksi:
17680: 
17681:                         2§                              vakituisen asunnon hankkimisesta ja perusparan-
17682:    Verovelvollisella on oikeus veronalaisista tulois-   nuksista aiheutuneiden velkojen korkojen lisäksi
17683: taan vähentää elinkeinotoimintaan, maatilatalou-        muita korkoja enintään 10 000 markkaa. Puoli-
17684: den harjoittamiseen ja muuhun ansiotoimintaan           soiden koroista jäävät edellä mainitussa järjestyk-
17685: liittyvien velkojen korot. Kunnallisverotuksessa        sessä vähentämättä ensisijaisesti sen puolison ko-
17686: saadaan tietyn tulolähteen tuloihin kohdistuvien        rot, jonka vuositulojen yhteismäärä on pienempi,
17687: velkojen korot vähentää kuitenkin vain sanotun          jolleivät puolisot ole toisin vaatineet. Erityislain
17688: tulolähteen tuloista. Verovelvollisella tai milloin     nojalla verovapaan omaisuuden hankkimista var-
17689: kysymyksessä ovat puolisot, joihin sovelletaan          ten otettujen velkojen korot eivät ole verotukses-
17690: tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) puolisoita       sa vähennyskelpoisia. Mitä edellä on säädetty
17691: koskevia säännöksiä, puolisoilla yhdessä on lisäksi     koroista, koskee myös indeksi- ja kurssitappioita.
17692: oikeus vähentää velkojen korkoja yhteensä enin-
17693: tään 25 000 markkaa kuitenkin siten, että enim-
17694: mäismäärää korotetaan 2 000 markalla jokaista             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
17695: perheen alaikäistä lasta kohden. Edellä mainit-         ta 1987. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
17696: tuun määrään saa sisältyä oman tai perheen              vuodelta 1987 toimitettavassa verotuksessa.
17697: 
17698: 
17699: 
17700:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1986
17701: 
17702:          Ulla Puolanne                     Heikki Perho                     Mauri Miettinen
17703:          Sampsa Aaltio                     Kaarina Dromberg                 Elsi Hetemäki-Olander
17704:          Liisa Hilpelä                     Tapio Holvitie                   Lauri Impiö
17705:          Aila Jokinen                      Riitta Jouppila                  Tuure Junnila
17706:          Heikki Järvenpää                  Ilkka Kanerva                    Juho Koivisto
17707:          Lea Kärhä                         Matti Lahtinen                   Ritva Laurila
17708:          Anna-Kaarina Louvo                Saara Mikkola                    Erkki Moisander
17709:          Pentti Mäki-Hakola                Helena Pesola                    Tuulikki Petäjäniemi
17710:          Sirpa Pietikäinen                 Toivo T. Pohjala                 Aino Pohjanoksa
17711:          Pirjo Rusanen                     Helge Saarikoski                 Pertti Salolainen
17712:          Kimmo Sasi                        Eva-Riitta Siitonen              Ilkka Suominen
17713:          Jouni J. Särkijärvi               Martti Tiuri                     Eeva Turunen
17714:          Riitta Uosukainen                 Sakari Valli                     Tauno Valo
17715:          Päivi Varpasuo                    Iiro Viinanen                    Matti Viljanen
17716:                                            Ben Zyskowicz
17717:                                                 1986 vp.
17718: 
17719: Lakialoite n:o 117
17720: 
17721: 
17722: 
17723: 
17724:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 26 §:n kumoamisesta
17725: 
17726: 
17727:                                            Eduskunnalle
17728: 
17729:    Leimaverolain 26 §:n mukaan kaupungissa            mamtttu kaupunkikunta, kuten yksityinen hen-
17730: olevaa vuokratonttia rakennuksineen koskeva           kilö, yhteisö tai muu kunta, ei vuokraoikeuden
17731: luovutuskirja on, kun vuokraoikeuden siirto il-       siirtoa tarvitse lainkaan ilmoittaa kunnalliselle
17732: moitetaan kunnalliselle viranomaiselle, varustet-     viranomaiselle eikä vuokraoikeutta koskevaa
17733: tava leimalla kiinteistöä koskevan kauppakirjan       kauppakirjaa varustaa leimalla.
17734: leimaamisesta säädettyyn määrään.                        Rakennuksen ja vuokraoikeuden eli tavallisim-
17735:    Ennen uuden kunnallislain voimaantuloa pe-         min asunnon ostaminen on siis huomattavasti
17736: rustetussa kaupungissa joutuu kaupungin omista-       kalliimpaa pelkästään siitä syystä, että maapoh-
17737: malla maalla sijaitsevan rakennuksen ja vuokraoi-     jan sattuu omistamaan ennen uuden kunnallis-
17738: keuden ostava asunnonostaja suorittamaan valti-       lain voimaantuloa perustettu kaupunki. Vuokra-
17739: olle leimaveroa niiden perusteiden mukaisesti,        maalla sijaitsevan rakennuksen ja vuokraoikeu-
17740: jotka lainhuudatusleimaverosta on säädetty. Esi-      den ostajat joutuvat keskenään perusteettomasti
17741: merkiksi 300 000 markan hintaisen omakotitalon        huomattavan eriarvoisiin asemiin riippuen siitä
17742: ostaja joutuu suorittamaan siirtoleimaveroa           ostajan kannalta satunnaisesta seikasta, sijaitsee-
17743: 18 000 markkaa. Tosiasiallisesti valtiolle tulevan    ko kaupan kohde mainituissa kaupungeissa ja
17744: veron määrä on tätäkin suurempi, sillä käytän-        omistaako kaupunki vuokraoikeuden kohteena
17745: nössä siirtoleimaveron maksaja joutuu ottamaan        olevan maapohjan vai ei.
17746: lainaa myös leimaveron maksamista varten, joten          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17747: valtio saa myös velkakirjaan liitettäväksi säädetyn
17748: leiman.                                                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17749:    Sen sijaan, jos vuokraoikeuden kohteena ole-              lakiehdotuksen:
17750: van maan omistaa kuka tahansa muu kuin edellä
17751: 
17752: 
17753: 
17754: 
17755: 260831M
17756: 2                                    1986 vp. -     LA n:o 117
17757: 
17758:                                               Laki
17759:                                 leimaverolain 26 §:n kumoamisesta
17760: 
17761:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17762: 
17763:                       1 §                                                  2 §
17764:   Täten kumotaan 6 päivänä elokuuta 1943               Tämä laki tulee votmaan       patvana
17765: annetun leimaverolain 26 §, sellaisena kuin se on   kuuta 198 . Sitä sovelletaan vuokraoikeuden siir-
17766: 25 päivänä maaliskuuta 1955 annetussa laissa        toihin, jotka esitetään kunnalliselle viranomai-
17767: (135/55).                                           selle voimaantulopäivän jälkeen.
17768: 
17769:       Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1986
17770: 
17771:          Ulla Puolanne                 Heikki Perho                   Mauri Miettinen
17772:          Sampsa Aaltio                 Kaarina Dromberg               Elsi Hetemäki-Olander
17773:          Liisa Hilpelä                 Tapio Holvitie                 Lauri lmpiö
17774:          Aila Jokinen                  Riitta Jouppila                Tuure Junnila
17775:          Heikki Järvenpää              Ilkka Kanerva                  Juho Koivisto
17776:          Lea Kärhä                     Matti Lahtinen                 Ritva Laurila
17777:          Anna-Kaarina Louvo            Saara Mikkola                  Erkki Moisander
17778:          Pentti Mäki-Hakola            Helena Pesola                  Tuulikki Petäjäniemi
17779:          Sirpa Pietikäinen             Toivo T. Pohjala               Aino Pohjanoksa
17780:          Pirjo Rusanen                 Helge Saarikoski               Pertti Salolainen
17781:          Kimmo Sasi                    Eva-Riitta Siitonen            Ilkka Suominen
17782:          Jouni J. Särkijärvi           Martti Tiuri                   Eeva Turunen
17783:          Riitta Uosukainen             Sakari Valli                   Tauno Valo
17784:          Päivi Varpasuo                Iiro Viinanen                  Matti Viljanen
17785:                                        Ben Zyskowicz
17786:                                                 1986 vp.
17787: 
17788: Lakialoite n:o 118
17789: 
17790: 
17791: 
17792: 
17793:                                    Rantanen: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain 1 ja 5 §:n muutta-
17794:                                      misesta
17795: 
17796: 
17797:                                            Eduskunnalle
17798: 
17799: 1. Nykyinen tilanne                                      Eläketurvakeskuksen laatimassa ohjekirjasessa
17800:                                                       todetaan myös, että LEL:n alaisena työnä pide-
17801: 1.1. Eläketurvakeskuksen ohjeet                       tään puutavaran tai muun puuraaka-aineen käsit-
17802:                                                       telyä puunjalostusteollisuuden varastopaikalla.
17803:    Työeläkelain (395/61) ja lyhytaikaisissa työsuh-   Varastopaikaksi katsotaan raakapuuvarastojen li-
17804: teissa olevien työntekijäin eläkelain (134/ 62) vä-   säksi mm. ainoastaan sahaustoimintaa harjoitta-
17805: lisestä rajanvedosta on annettu ohjeet Eläketurva-    vien yritysten lautatarhat, koska niillä esiintyvät
17806: keskuksen 15.2.1978 julkaisemassa LEL:n sovelta-      työt ovat kausiluonteisia. Käytännössä tämä tar-
17807: misala -kirjasessa. LEL-kirjasen mukaan putkialan     koittaa sitä, että LEL:n piiriin kuuluvan sahan
17808: työntekijänä pidetään putkiasennus- tai putki-        lautataehalla työskenteleviin työntekijöihin sovel-
17809: eristysalan työntekijää ja sähköalan työntekijänä     letaan LEL:a TEL-sahan lautatarhan kuuluessa
17810: sähkö- tai puhelinasennusalan tai sähkönjakelu-       vastaavasti TEL:n piiriin. Sahatavaran vähittäis-
17811: alan työntekijää.                                     myyntiä harjoittavien liikkeiden sahatavaravaras-
17812:    TEL:n ja LEL:n soveltaminen putki- ja sähkö-       tot kuuluvat TEL:n piiriin.
17813: alan työntekijöihin tulee ratkaista ensisijaisesti
17814: työntekijän tekemän työn perusteella. Lain mu-
17815: kaan kuitenkin myös putki- ja sähköalan työnte-       1.2. Vakuutusoikeuden päätös
17816: kijät kuuluvat LEL:n piiriin, jos he ovat raken-
17817: nusliikkeen palveluksessa. Muissa tapauksissa ei         Päätöksellään vakuutusoikeus on 6.2.1986
17818: yksinomaan yrityksen toimiala ratkaise sitä, kum-     horjuttanut TEL:n ja LEL:n välistä rajanvetoa.
17819: paa lakia sanottujen alojen työntekijöihin sovelle-   Vakuutusoikeus on katsonut, että Rauma-Repola
17820: taan.                                                 Oy:n Suolahden tehtaiden Riihivuoren sahan
17821:     TEL:a sovelletaan siten työntekijään, joka te-    kuorimossa ja sen piirissä työskentelevien työnte-
17822: kee putki- tai sähköalan työtä muun yrityksen         kijöiden ei ole katsottava työskentelevän puuta-
17823: kuin rakennusliikkeen palveluksessa. Rakennus-        varan käsittelyssä puunjalostusteollisuuden varas-
17824: paikalla työskentelevät putki- ja sähköalan työn-     topaikalla. Vakuutusoikeus kumosi eläkelauta-
17825: tekijät kuuluvat LEL:n piiriin silloin, kun työn-     kunnan valituksen alaisen päätöksen ja määräsi,
17826: antajana on rakennusliike samoin kuin siinä           että Rauma-Repola Oy:n Suolahden tehtaisiin ei
17827: tapauksessa, että työnantajaa ei ole katsottava       työnantajana niiden Riihivuoren sahan työnteki-
17828: yritykseksi.                                          jöiden osalta, jotka työskentelevät kuorimossa ja
17829:     Käsitettä putkialan työ täsmennetään siten,       tukkien käsittelyssä ennen tukkien varsinaiseen
17830:  että putkialan työnä pidetään LEL-kirjasessa mai-    sahausprosessiin joutumista, ole sovellettava
17831: nittuja vesi-, viemäri- ja lämpöjohtotöitä, muun      LEL:a vaan TEL:a.
17832: kuljettimena toimivan putken (esim. sprinkler-           Toisena ongelmana on putkialan töiden kuu-
17833: putkistot ja rakennusten kaasuputket) asennus-        luminen LEL:n piiriin. LEL Työeläkekassa on
17834:  työtä sekä edellä mainittujen putkien eristystyö-    suorittanut tarkastuksen mm. Kaimeri Oy:ssä ja
17835: tä.                                                   Haapaveden Tekniikka Oy:ssä, joiden toimialana
17836:     Sen sijaan putkialan työtä ei ole teollisuus-     ovat prosessiputkistot ja rautarakennetyöt. Kai-
17837: yms. putkistojen ja niihin liittyvien säiliöiden ja   meri Oy ja vakuutusyhtiö Ilmarinen valittivat
17838:  rautarakenteiden (kiinteiden rakenteellisten lait-   edellä mainitusta soveltamisohjeesta Työeläkekas-
17839:  teiden) rakentaminen ja eristäminen.                 san Eläketurvakeskukseen, joka totesi yrityksen
17840: 260832N
17841: 2                                      1986 vp. -      LA n:o 118
17842: 
17843: työalansa perusteella kuuluvan LEL:n soveltami-        Eläkelautakunta teki siis täysin päinvastaisen pää-
17844: sen piiriin. Tästä työnantaja ja Ilmarinen valitti-    töksen kuin Kalmerin asiassa, vaikka kyseessä on
17845: vat edelleen Eläkelautakuntaan, joka äänestysrat-      täsmälleen sama työala.
17846: kaisulla totesi, että Kalmeri Oy:n mainittuja
17847: töitä tekevät työntekijät kuuluvatkin TEL:n pii-
17848: riin. Tästä Eläkelautakunnan päätöksestä ETK ja        2. Uudistusehdotus
17849: LEL Työeläkekassa valittivat Vakuutusoikeuteen,
17850: joka ratkaisi asian siten, että Kalmeri Oy:n              On tarpeen ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin,
17851: mainittuja töitä suorittaviin työntekijöihin tulee     että asia kerralla ratkaistaisiin ja lopullisesti.
17852: soveltaa TEL:a.                                        Tämä tapahtuisi parhaiten poistamalla TEL:n
17853:    Vakuutusoikeuden päätös merkitsee sitä, että        kuukauden karenssi. Lisäksi alle kuukauden kes-
17854: huomattava osa putkimiehistä jäi ulkopuolelle.         täneen työsuhteen osalta määritellään tuloraja.
17855: Väliinputoamiset johtuvat ainoastaan siitä, että       Tällä hetkellä on niin sanottuina reppumiehinä
17856: työalalla osa työsuhteista on alle kuukauden           noin 3000-5000 työntekijää suhdanteista riip-
17857: kestäviä. Esimerkkinä mainittakoon Valtimon            puen. Tämä on juuri se ryhmä, joka useimmin
17858: Tekniikka Oy, joka aikanaan meni nurin. Sen            jää eläketurvan ulkopuolelle. Koska viime aikoi-
17859: toimialana olivat kyseiset putki- ja rautarakenne-     na eläkejärjestelmiä on kehitetty ja pyritty siihen,
17860: työt. Tässä firmassa oli väliinputoajia seuraavasti:   että väliinputoajia ei syntyisi, on muutos aiheelli-
17861: 33 kpl (1979), 80 kpl (1980), 146 kpl (1981), 150      nen, jotta suuri väliinputoajaryhmä poistuu.
17862: kpl (1982) ja 163 kpl (1983). Yrityksessä oli             Muutos on helpoimmin toteutettavissa työnte-
17863: TEL-vakuutus, johon kaikki työntekijät eivät työ-      kijäin eläkelain 1 §:n 1 momenttia muuttamalla
17864: suhteen keston perusteella yltäneet.                   lisäämällä siihen minimimäärä, jonka ansaittuaan
17865:    Yrityksen toiminnan loppumisen jälkeen sa-          työntekijä tulee eläketurvan piiriin. Lisäksi 5 §:n
17866: mat henkilöt jatkoivat uudella toiminimellä. Tar-      2 momenttiin tulee lisätä säännös, jonka mukaan
17867: kastuksen yhteydessä todettiin, että työntekijät       eläkettä laskettaessa työsuhteen katsotaan aina
17868: oli edelleen virheellisesti vakuutettu TEL:n pii-      jatkuneen vähintään kuukauden.
17869: riin. Vuosina 1983-1984 väliinputoajia oli 45.
17870: Työnantaja on valittanut TEK:n maksuunpanosta            Edellä olevaan viitaten ehdotan,
17871: Eläkelautakuntaan, joka on päätöksessään toden-
17872: nut, että prosessiputkituksia ja rautarakennetöitä               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17873: suorittavat työntekijät kuuluvat LEL:n piiriin.                kiehdotuksen:
17874:                                      1986 vp. -     LA n:o 118                                       3
17875: 
17876: 
17877:                                               Laki
17878:                          työntekijäin eläkelain 1 ja 5 §:n muuttamisesta
17879: 
17880:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17881:   muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin
17882: johdantokappale, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (707/65), sekä
17883:   lisätään 5 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 28 päivänä heinäkuuta 1978 ja 26 päivänä
17884: heinäkuuta 1985 annetuilla laeilla (593/78 ja 666/85), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2-5
17885: momentti siirtyy 3-6 momentiksi seuraavasti:
17886: 
17887:                       1 §                                                  5 §
17888:   Työnantaja on velvollinen järjestämään ja kus-
17889: tantamaan tämän lain mukaiset vähimmäisehdot           Eläkettä laskettaessa työsuhteen katsotaan aina
17890: täyttävän eläketurvan jokaiselle työntekijälleen,   jatkuneen vähintään kuukauden.
17891: jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vä-
17892: hintään kuukauden tai josta saatu ansio on
17893: vähintään 2 330 markkaa. Laki ei kuitenkaan
17894: koske työsuhdetta:                                    Tämä laki tulee vmmaan          päivänä
17895:                                                     kuuta 19
17896: 
17897: 
17898:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1986
17899: 
17900:                                           Jorma Rantanen
17901:                                                  1986 vp.
17902: 
17903: Lakialoite n:o 119
17904: 
17905: 
17906: 
17907: 
17908:                                    Karkinen:    Ehdotus laiksi merimieseläkelain 15 e §:n muuttami-
17909:                                      sesta
17910: 
17911: 
17912:                                             Eduskunnalle
17913: 
17914:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17915: 
17916:    Lakialaitteessa ehdotetaan, että merimieseläke-     osalta toteutettaessa joustavaa eläkejärjestelyä
17917: laissa toteutettaisiin muita eläkelakeja vastaava      merimiesten osalta.
17918: poikkeussäännös työttömyyseläkkeen alaikärajan
17919: 
17920: 
17921: 
17922: 
17923:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
17924: 
17925:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys             Nyt hallituksen esityksen n:o 174 nojalla ol-
17926: merimieseläkelain muuttamisesta (HE n:o 174).          laan säätämässä vastaavia järjestelyjä merimiesten
17927: Tämä esitys sisältää ehdotuksen joustavan elä-         osalta. Esityksessä on otettu huomioon vanhuus-
17928: kejärjestelyn toteuttamiseksi merimieseläkejärjes-     eläketilanne niiden työntekijöiden osalta, joiden
17929: telmässä vuoden 1987 alusta lukien. Työntekijäin       kohdalta työsuhde päättyy esim. aluksen myyn-
17930: eläkelain piiriin kuuluvien osalta vastaava uudis-     nin johdosta kolmen vuoden aikana ennen eläk-
17931: tus toteutettiin vuoden 1986 alusta lukien. Täl-       keen saamiseen oikeuttavan iän täyttymistä.
17932: löin eduskunnan sosiaalivaliokunta käsitteli laki-        Esityksessä ei puolestaan ole otettu huomioon
17933: aloitteen n:o 80/1985 vp. pohjalta työttömyys-         työntekijäin eläkelakia vastaavasti niiden 55-vuo-
17934: eläkkeen alaikärajaa. Valiokunta totesi mietin-        tiaiden pitkäaikaistyöttömien tilannetta, joilla
17935: nössään n:o 29/1985 vp., että oikeus päästä            edellytykset eläkkeen saamiseen täyttyvät viimeis-
17936: työttömyyseläkkeelle oli silloisen ikärajan osalta     tään 30 päivänä kesäkuuta 1987. Työntekijäin
17937: poikkeuksellinen vuonna 1930 (eli 55 vuotta            eläkelain osalta joustavaa eläkejärjestelmää sää-
17938: täyttäneille) tai aikaisemmin syntyneille ja että      dettäessä toteutettiin aloitteessa esiintuotu vääris-
17939: toisaalta vuonna 19 31 ja myöhemmin syntyneille        tymä säätämällä työntekijäin eläkelain 4 c §
17940: ikäraja on 60 vuotta. Edelleen valiokunta totesi,      muotoon, jonka nojalla vuonna 1931 syntyneellä
17941: että vuoden 1986 alusta voimaan tuleva yksilölli-      työntekijällä, jolla eläkkeen saamisen edellytykset
17942: nen varhaiseläke koskee eräiltä osin samoja hen-       täyttyvät ennen 30 päivää kesäkuuta 1986, on
17943: kilöitä, koska mm. ikääntymiseen liittyvät teki-       oikeus saada työttömyyseläkettä.
17944: jät, jotka usein vaikuttavat myös työllistymiseen,        Kun joustavaa eläkejärjestelmää ollaan toteut-
17945: otetaan yhtenä tekijänä huomioon yksilöllistä          tamassa merimiesten osalta vuotta myöhemmin
17946: varhaiseläkettä myönnettäessä. Eläkkeen myöntä-        vuoden 1987 alusta lukien, tulisi vastaava poik-
17947: misperusteet ovat kuitenkin siinä määrin erilai-       keussääntö säätää 55-vuotiaiden pitkäaikaistyöt-
17948: set, että valiokunta ehdotti vuonna 1931 synty-        tömien osalta vuotta myöhäisemmäksi.
17949: neiden osalta säädettäväksi, että työntekijät, joil-      Siksi ehdotankin,
17950: la eläkkeen saamisen edellytykset täyttyvät kesä-
17951: kuun 1986 loppuun mennessä, voivat saada työt-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
17952: tömyyseläkkeen.                                                kiehdotuksen:
17953: 
17954: 
17955: 
17956: 260834Q
17957: 2                                     1986 vp. -     LA n:o 119
17958: 
17959:                                                Laki
17960:                                merimieseläkelain 15 e §:n muuttamisesta
17961: 
17962:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1985 annetun merimieseläke-
17963: lain 15 e §:n 11 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
17964: (1128/85), näin kuuluvaksi:
17965: 
17966:                       15 e §                         jolla 1 momentin mukaiset eläkkeen saamisen
17967:                                                      edellytykset täyttyvät viimeistään 30 päivänä ke-
17968:    Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty      säkuuta 1987.
17969: työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevasta alaikä-
17970: rajasta, työttömyyseläkettä on oikeus saada myös       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
17971: sellaisella vuonna 1932 syntyneellä työntekijällä,   ta 1987.
17972: 
17973: 
17974:     Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1986
17975: 
17976:                                            Seija Karkinen
17977:                                                 1986 vp.
17978: 
17979: Lakialoite n:o 120
17980: 
17981: 
17982: 
17983: 
17984:                                    Puolanne ym.: Ehdotus laiksi vähittäiskaupan ja eräiden työliikkei-
17985:                                      den liikeajasta annetun lain kumoamisesta
17986: 
17987: 
17988:                                            Eduskunnalle
17989: 
17990:                               ALOIITEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17991: 
17992:    Kokoomus on johdonmukaisesti vastustanut           mukaistamistarpeisiin, vaan sen saamattomuus
17993: sekä kansalaisiin kohdistuvaa tarpeetonta säänte-     johti jopa vuonna 1983 eduskunnalle annetun
17994: lyä ja holhousta että elinkeinoelämän tervettä        sisällöltään varsin vaatimattoman liikeaikalain
17995: kehitystä jarruttavia keinotekoisia kilpailunrajoi-   osittaisu udistuksen peruuttamiseen.
17996: tuksia. Useissa maissa on ryhdytty purkamaan             Aloitteessa ehdotetaan kumottavaksi vähittäis-
17997: kuluttajien kannalta kiusallisia ja elinkeinoelä-     kaupan ja eräiden työliikkeiden työajasta annettu
17998: män kannalta epäterveitä ja tarpeettomia rajoi-       laki siten, että mainitun lain asettamista rajoituk-
17999: tuksia. Esimerkiksi Ruotsi on poistanut ns. liike-    sista kokonaan luovutaan.
18000: aikalakia vastaavat kauppojen aukiolorajoitukset         Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti,
18001: jo noin kymmenen vuotta sitten. Maamme halli-         kun eduskunta on sen hyväksynyt.
18002: tus ei ole kyennyt vastaamaan säännösten ajan-
18003: 
18004: 
18005: 
18006: 
18007:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
18008: 
18009: 
18010:    Vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liike-    haitallisia, koska nykyisin kauppojen liikeaika on
18011: ajasta annetun lain (435/69) mukaan ammatti-          pääosaltaan kuluttajien työaikaa. Siirtyminen en-
18012: maista vähittäiskauppaa sekä parturi- ja kähertä-     tistä joustavampiin aukioloaikoihin lisäisi kaupan
18013: jänliikettä saa harjoittaa arkipäivisin pääsääntöi-   piirissä tarvittavaa työvoimaa ja loisi uusia työ-
18014: sesti vain kello 8 ja 20 välisenä aikana, paitsi      paikkoja. Aukioloaikarajoitukset ovat erityisen
18015: lauantaina ja kirkollisen juhlapäivän sekä itsenäi-   haitallisia sellaisille pienille perheyrityksille, jotka
18016: syyspäivän sekä vapunpäivän aattona kello 8 ja 18     olemassa olevalla omistajatyövoimallaan kykenisi-
18017: välisenä aikana. Liikeaikalaki kieltää ammatti-       vät kilpailemaan keskittyneiden kaupan yksiköi-
18018: maisen vähittäiskaupan harjoittamisen myös sun-       den kanssa sopeuttamalla aukioloaikansa entistä
18019: nuntaina sekä eräinä juhlapäivinä.                    paremmin kuluttajien tarpeita vastaavasti. Osal-
18020:    Kauppojen liikeaikojen rajoittamisen oikeus-       taan tämä parantaisi pienten kauppaliikkeiden
18021: poliittisena perusteena oli alun perin työntekijöi-   kilpailuasemaa.
18022: den suojaaminen kohtuuttomilta työajoilta. Ny-           Kauppa- ja teollisuusministeriön ja sen liikeai-
18023: kyisin työaika on säännelty sekä työaikalainsää-      kaneuvottelukunnan poikkeuslupasäätely on joh-
18024: dännöllä että työmarkkinajärjestöjen keskinäisillä    tanut epäterveeseen kilpailuun liikealalla. Osa
18025: sopimuksilla, joten valtiovallan taholta tapahtu-     yrittäjistä on saanut poikkeusluvan pidennettyyn
18026: vat keinotekoiset työaikajärjestelyt liikeaikaa ra-   aukioloaikaan, kun taas toisilta lupa on evätty.
18027: jaamalla ovat tulleet sekä tarpeettomiksi että        Näissä tapauksissa mahdollisesti hyvinkin lähek-
18028: vahingollisiksi.                                      käin sijaitsevien kauppojen välinen kilpailu on
18029:    Aukiolorajoitukset rajoittavat kauppaliikkei-      selvästi vinoutunut. Voimassa olevan liikeaikalain
18030: den vapaata kilpailua ja ovat kuluttajien kannalta    mukaan poliisipiirin päällikkö on määräämillään
18031: 
18032:  260835R
18033: 2                                      1986 vp. -     LA n:o 120
18034: 
18035: ehdoilla voinut myöntää poikkeuslupia lainsäätä-      jen liikkeiden sunnuntainäyttelyjen yhä yleistyvä
18036: mästä liikeajasta sellaisten näyttelyiden järjestä-   järjestäminen onkin johtanut siihen, että liikeai-
18037: miseksi, joiden yhteydessä ei tapahdu myyntiä tai     ka näillä aloilla on muodostunut liikeaikalaista
18038: ei suoriteta maksullisia palveluja. Näyttelyistä      poikkeavaksi.
18039: onkin eräillä aloilla muodostunut säännöllinen           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18040: viikosta toiseen toistuva tapahtuma, jossa näytte-
18041: lyjä on käytetty suoranaisesti markkinointiin ja                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18042: jopa kaupankäyntiin. Tosiasiallisesti eräiden alo-             kiehdotuksen:
18043: 
18044: 
18045: 
18046: 
18047:                                                 Laki
18048:           vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta annetun lain kumoamisesta
18049: 
18050:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18051: 
18052:                         1§                                                2§
18053:   Täten kumotaan vähittäiskaupan ja eräiden             Tämä laki tulee vmmaan           päivänä
18054: työliikkeiden liikeajasta 24 päivänä kesäkuuta        kuuta 198 .
18055: 1969 annettu laki (435/69) siihen myöhemmin
18056: tehtyine muutoksineen.
18057: 
18058: 
18059:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1986
18060: 
18061:          Ulla Puolanne                   Heikki Perho                     Mauri Miettinen
18062:          Sampsa Aaltio                   Kaarina Dromberg                 Elsi Hetemäki-Olander
18063:          Liisa Hilpelä                   Tapio Holvitie                   Lauri Impiö
18064:          Aila Jokinen                    Riitta Jouppila                  Tuure Junnila
18065:          Heikki Järvenpää                Ilkka Kanerva                    Juho Koivisto
18066:          Lea Kärhä                       Matti Lahtinen                   Ritva Laurila
18067:          Anna-Kaarina Louvo              Saara Mikkola                    Erkki Moisander
18068:          Pentti Mäki-Hakola              Helena Pesola                    Tuulikki Petäjäniemi
18069:          Sirpa Pietikäinen               Toivo T. Pohjala                 Aino Pohjanoksa
18070:          Pirjo Rusanen                   Helge Saarikoski                 Pertti Salolainen
18071:          Kimmo Sasi                      Eva-Riitta Siitonen              Ilkka Suominen
18072:          Jouni J. Särkijärvi             Martti Tiuri                     Eeva Turunen
18073:          Riitta Uosukainen               Sakari Valli                     Tauno Valo
18074:          Päivi Varpasuo                  Iiro Viinanen                    Matti Viljanen
18075:                                          Ben Zyskowicz
18076:                                                  1986 vp.
18077: 
18078: Lakialoite n:o 121
18079: 
18080: 
18081: 
18082: 
18083:                                    Peltola ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta
18084: 
18085: 
18086:                                             Eduskunnalle
18087: 
18088:    Valtion budjettiesityksessä vuodelle 1987 on        olematon. Vähennyksiin kuluu ehkä 2,2 miljar-
18089: korotettu lapsiperheiden verovähennyksiä. Tä-          dia markkaa vuodessa. Jos tämä muutetaan lapsi-
18090: män arvioidaan merkitsevän noin 400 milj. mar-         lisäksi ja lapsilisään tehdään 10 % :n tasokorotus,
18091: kan verohelpotuksia lapsiperheille verrattuna tä-      lapsilisät voidaan kaksinkertaistaa nykyisestä.
18092: hän vuoteen. Hallitus markkinoikin budjettiesi-           Esityksessämme parannetaan pienten lasten
18093: tystään lapsiystävälliseksi.                           perheiden asemaa nostamalla alle kolmivuotiai-
18094:    Vähennykset ovat epäoikeudenmukainen tapa           den korotettua lapsilisää enemmän kuin vanhem-
18095: jakaa perheiden tukea. Valtiovarainministeriön         pien lasten lapsilisiä.
18096: omat esimerkit osoittavat, että verohelpotukset           Ensimmäisen lapsen korotus on suurempi kuin
18097: tuovat 60 000 markan tulotasolla kahden lapsen         seuraavien, koska ensimmäinen lapsi syntyy per-
18098: perheelle 200 markkaa vuodessa lisää käytettävis-      heeseen yleensä tilanteessa, jolloin perheen ta-
18099: sä olevia tuloja. Samanlainen perhe, jonka tulot       loudellinen ja sosiaalinen asema on kaikkein
18100: ovat 120 000 markkaa vuodessa, saa lisää käteen        heikoin.
18101: jäävää rahaa yli 900 markkaa vuodessa, mikä               Kuusitoista vuotta täyttäneiden lapsilisä on
18102: sekin on vielä vähäinen summa. Sen sijaan              sama kuin nuorempien lasten, ja sen suuruus
18103: 300 000 markkaa vuodessa ansaitseva kahden             riippuu perheen lasten määrästä.
18104: lapsen perhe hyötyy vähennyksistä 4 000 mark-             Koska esittämämme uudistus vaatii valmiste-
18105: kaa vuodessa.                                          lua sekä lapsilisäjärjestelmän että verotuksen osal-
18106:    Kahden lapsen yksinhuoltaja saa 60 000 mar-         ta, ehdotamme sen tulemaan voimaan 1.1.1988.
18107: kan vuosituloilla 270 markkaa verohelpotuksia,         Vuoden 1987 alusta esitämme 10 % :n tasokoro-
18108: mutta kaksi kertaa enemmän eli 120 000 mark-           tusta nykyisiin lapsilisiin.
18109: kaa saava yksinhuoltaja jo kymmenkertaisen sum-           Seuraava askel lapsiperheiden taloudellisen
18110: man.                                                   tuen oikeudenmukaistaiDiseksi on kotihoidon
18111:    Nämä esimerkit osoittavat selvästi, että hallitus   tuen siirtäminen osaksi lapsilisää, jolloin tuki
18112: on etsinyt keinoja helpottaa suurituloisten vero-      voidaan maksaa ilman hakemusta ja erillistä
18113: tusta ja unohtanut pienituloiset lapsiperheet.         byrokratiaa jokaisesta alle kolmivuotiaasta. Tämä
18114: Lapsilisän kautta jokaiselle perheelle voitaisiin      uudistus voitaisiin valmistella myös ensi vuoden
18115: jakaa yhtä suuri tulonlisä.                            aikana, jolloin se tulisi voimaan 1.1.1988.
18116:    Muuttamalla lasten perusteella maksettavat ve-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18117: rovähennykset lapsilisäksi taloudellinen tuki voi-
18118: daan suunnata myös niille pienituloisille, jotka                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18119: nyt jäävät kokonaan vaille verovähennyksiä tai                kiehdotuksen:
18120: joiden vähennyksistä saama hyöty on melkein
18121: 
18122: 
18123: 
18124: 
18125: 260851]
18126: 2                                       1986 vp. -     LA n:o 121
18127: 
18128: 
18129:                                                  Laki
18130:                                lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta
18131: 
18132:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
18133: 1 §:n 1 ja 2 momentti sekä 1 a §,sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti 1 päiväna kesäkuuta 1962
18134: annetussa laissa (33 71 62) sekä 1 § :n 2 momentti ja 1 a § 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
18135: (1055/85), näin kuuluviksi:
18136: 
18137:                           1 §                          oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta lapses-
18138:     Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-      ta koeotettuna 2 600 markalla vuodessa.
18139: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,
18140: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa asu-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
18141: vasta seitsemäätoista vuotta nuoremmasta lapses-       ta 1988, kuitenkin siten, että vuonna 1987
18142: ta.                                                    lapsilisän määrä on 2 389 markkaa vuodessa ja
18143:     Lapsilisän määrä on 4 344 markkaa vuodessa.        lapsilisälain 3 §:ssä mainitun, lapsilisän nostami-
18144: Jäljempänä 3 §:ssä mainitun lapsilisän nostami-        seen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta on
18145: seen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta on          lapsilisän määrä 2 767 markkaa vuodessa, kol-
18146: lapsilisän määrä kuitenkin 4 688 markkaa vuo-          mannesta lapsesta 3 348 markkaa vuodessa, nel-
18147: dessa, kolmannesta lapsesta 5 216 markkaa vuo-         jännestä lapsesta 4 356 markkaa vuodessa ja vii-
18148: dessa, neljännestä lapsesta 6 132 markkaa vuo-         dennestä ja kustakin seuraavasta lapsesta 5 2 53
18149: dessa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta         markkaa vuodessa, paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä
18150: lapsesta 6 948 markkaa vuodessa, paitsi milloin        tarkoitetulla tavalla hoidettavana laitoksessa.
18151: lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla hoidettavana       Lapsilisä suoritetaan vuonna 1987 lapsilisään
18152: laitoksessa.                                           oikeutetusta kolmea vuotta nuoremmasta lapses-
18153:                                                        ta korotettuna 1 372 markalla vuodessa.
18154:                                                           Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
18155:                         1 a §                          tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
18156:     Lapsilisä suoritetaan 1 §: n mukaan lapsilisään    piteisiin.
18157: 
18158: 
18159:       Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1986
18160: 
18161:           Kati Peltola                   Esko Helle                      Anna-Liisa Jokinen
18162:           Vappu Säilynoja                Ulla-Leena Alppi                Heli Astala
18163:           Niilo Koskenniemi              Arvo Kemppainen                 Lauha Männistö
18164:           Osmo Vepsäläinen               Juhani Vähäkangas               Liisa Jaakonsaari
18165:           Timo Laaksonen                 Pekka Leppänen                  Marjatta Stenius-Kaukonen
18166:           Liisa Kulhia                   Pentti Skön                     Marja-Liisa Löyttyjärvi
18167:                                          Ville Komsi
18168:                                                 1986 vp.
18169: 
18170: Lakialoite n:o 122
18171: 
18172: 
18173: 
18174: 
18175:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laiksi kansaneläkelain 3 ja 5 § :n
18176:                                        väliaikaisesta muuttamisesta ja laiksi vuodelta 1987 suoritetta-
18177:                                        vasta sairausvakuutusmaksusta
18178: 
18179: 
18180:                                            Eduskunnalle
18181: 
18182:    Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryh-           taan samalle tasolle muiden työnantajien kanssa,
18183: män vaihtoehtobudjetissa esitetään menonlisäyk-       mikä edellyttää samalla yksityisen sektorin työn-
18184: siä vastaavat tulonlisäykset. Tärkeimpiä niistä on    antajien miljardiluokan sairausvakuutusmaksu-
18185: viime vuosina suuryrityksille myönnettyjen vero-      helpotusten poistamista.
18186: helpotusten poistaminen.                                 Emme myöskään hyväksy kuntien kansaneläk-
18187:    Sosiaaliturvamaksut on palautettava ja käytet-     keiden lisäosakustannusten korotusten jatkamista
18188: tävä niiden tuotto sosiaaliturvan parantamiseen,      myös ensi vuonna, mitä hallitus edelleen esittää,
18189: jolloin pieni- ja keskituloisten verorasitusta voi-   vaikkakin vähän tämänvuotista rajoitetummin.
18190: daan keventää. Sosiaaliturvamaksujen kohtaantaa       Kuntien kansaneläkemaksu on myös alennettava
18191: työvoimavaltaisten pienyritysten harteilta pää-       samalle tasolle valtiolta kerätyn maksun kanssa.
18192: omavaltaiseen yritystoimintaan olemme valmiit            Kansaneläkeuudistuksen IV-vaiheen toteuttami-
18193: tukemaan.                                             nen aiheuttaa yli 2 miljardin markan lisäkustan-
18194:    Kaikilta työnantajilta kokonaan poistettu lapsi-   nukset KELAlle. Rahoituksen järjestämiseksi esi-
18195: lisämaksu on palautettava ja käytettävä koko          tämme valtionosuuden lisäksi yksityisen sektorin
18196: noin 4,5 miljardin markan tuotto lapsiperheiden       työnantajien kansaneläkemaksujen korottamista
18197: tukemiseen lapsilisiä parantamalla. Tämän vuok-       0,25 % :lla.
18198: si tulemme ehdottamaan työnantajan lapsilisä-            Kun yksityisen sektorin työnantajien sairaus-
18199: maksun perimättä jättämisestä vuonna 1987 an-         vakuutusmaksua on alennettu, on rasitus siirretty
18200: netun lain hylkäämistä.                               vakuutettujen harteille. Samalla kun ehdotamme
18201:    Emme voi hyväksyä sosiaaliturvamaksujen ke-        yksityisen sektorin työnantajan sairausvakuutus-
18202: räämistä kuntasektorilta korotettuna. Se tukee        maksun korottamista, ehdotamme vakuutettujen
18203: pyrkimyksiä kunnallisten palvelujen yksityistämi-     sv-maksun palauttamista 1,7 pennistä/veroäyri
18204: seen. Työttömyysturvauudistuksen seurauksena          1 penniin/veroäyri.
18205: kuntien saarnat verotulot tulee palauttaa kunnil-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18206: le. Kysymys on ainakin 600 miljoonasta markasta
18207: vuonna 1987. Tämän vuoksi ehdotamme, että                       että' Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
18208: kuntien korotetut sairausvakuutusmaksut alenne-              kiehdotukset:
18209: 
18210: 
18211: 
18212: 
18213: 260852K
18214: 2                                     1986 vp. -      LA n:o 122
18215: 
18216: 1.
18217:                                                 Laki
18218:                       kansaneläkelain 3 ja 5 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
18219: 
18220:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun
18221: kansaneläkelain 3 §:n 2 momentti ja 5 §:n 1 momentti,
18222:   sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 2 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (307 182) ja
18223: 5 §:n 1 momentti 29 päivänä joulukuuta 1972 annetussa laissa (956/72), näin kuuluviksi:
18224: 
18225:                        3 §                             senttia ennakkoperinnän alaisen palkan maaras-
18226:                                                        tä. Kuitenkin valtiolta ja sen laitokselta, kunnal-
18227:    Työnantaja suorittaa, niin kuin siitä erikseen      liselta liikelaitokselta, kunnalta ja kuntainliitolta,
18228: säädetään, työnantajan kansaneläkemaksuna 4, 70        evankelis-luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnal-
18229: prosenttia ennakkoperinnän alaisen palkan mää-         ta ja seurakuntainliitolta sekä ortodoksiselta kirk-
18230: rästä. Jos liiketoimintaa harjoittavan valtionvero-    kokunnalta ja sen seurakunnalta sanottua maksua
18231: tuksessa verovelvollisen työnantajan viimeksi toi-     peritään 4,95 prosenttia työntekijälle suoritetun
18232: mitettua verotusta varten antamassa veroilmoi-         ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä.
18233: tuksessa ilmoittamien, kuluvan käyttöomaisuu-
18234: den hankintamenoista tekemien säännönmukais-                                 5 §
18235: ten poistojen määrä on ollut suurempi kuin               Vakuutusmaksu on 1,80 penniä vakuutetulle
18236: 200 000 markkaa ja samalla vähintään 10 ja             kunnallisverotuksessa määrätyltä veroäyriltä.
18237: enintään 30 prosenttia hänen samana verovuote-
18238: na maksamiensa palkkojen määrästä, maksun
18239: suuruus on viimeksi toimitettua verotusta seuraa-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
18240: vana kalenterivuotena kuitenkin 5,65 prosenttia        ta 1987.
18241: ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä. Jos              Tämän lain 3 §:n 2 momenttia sovelletaan
18242: tällaisen työnantajan edellä tarkoitettujen poisto-    vuonna 1987 maksetuista palkoista suoritettavaan
18243: jen määrä on ollut suurempi kuin 200 000 mark-         työnantajan kansaneläkemaksuun ja 5 §:n 1 mo-
18244: kaa ja samalla yli 30 prosenttia maksettujen           menttia vuodelta 1987 toimitettavassa verotuk-
18245: palkkojen määrästä, on sanottu maksu 6,20 pro-         sessa.
18246: 
18247: 
18248: 
18249: 
18250: 2.
18251:                                                 Laki
18252:                         vuodelta 1987 suoritettavasta sairausvakuutusmaksusta
18253: 
18254:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18255: 
18256:                        1 §                                                    2 §
18257:    Poiketen siitä, mitä 4 päivänä heinäkuuta 1963         Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaaliturva-
18258: annetun sairausvakuutuslain 33 §:n 1 momentis-         maksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun
18259: sa, sellaisena kuin se on 4 päivänä joulukuuta         lain 1 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se on 11
18260: 1970 annetussa laissa (742 170), on säädetty va-       päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa (613/78),
18261: kuutetun sairausvakuutusmaksusta, on sanottu           on säädetty työnantajan sairausvakuutusmaksus-
18262: maksu 1,00 penniä vakuutetulle vuodelta 1987           ta, peritään työnantajan sairausvakuutusmaksua
18263: toimitettavassa kunnallisverotuksessa määrätyltä       2,45 prosenttia työntekijälle 1 päivänä tammi-
18264: veroäyriltä.
18265:                                     1986 vp. -   LA n:o 122                                  3
18266: 
18267: kuuta 1987 tai sen jälkeen sanottuna vuonna                          3 §
18268: suoritetun ennakkoperinnän alaisen palkan mää-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
18269: rästä.                                           ta 1987.
18270: 
18271: 
18272: 
18273:     Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1986
18274: 
18275:         Marjatta Stenius-Kaukonen    Ensio Laine                 Mikko Kuoppa
18276:         Esko-Juhani Tennilä          Matti Kautto                Marja-Liisa Löyttyjärvi
18277:                                      Pirkko Turpeinen
18278:                                                1986 vp.
18279: 
18280: Lakialoite n:o 123
18281: 
18282: 
18283: 
18284: 
18285:                                    Turunen ym.: Ehdotus laiksi valtion eläkelain voimaanpanolain
18286:                                       5 §:n muuttamisesta
18287: 
18288: 
18289:                                            Eduskunnalle
18290: 
18291:    Valtion eläkelain voimaanpanolain 5 §:n mu-        olleet sotapalveluksessa tai siihen verrattavassa
18292: kaan naisille ei lueta eläkkeeseen oikeuttavaksi      palveluksessa alle 21-vuotiaana.
18293: eläkeajaksi sotien aikana alle 21-vuotiaana tehtyä       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18294: valtion palvelusta paitsi, jos aika on palveltu
18295: työvelvollisena työvelvollisuuslain nojalla valtion            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18296: työssä. Kuitenkin naisten tulisi voida lukea elä-            kiehdotuksen:
18297: keajakseen aika, jonka he tosiasiallisesti ovat
18298: 
18299: 
18300: 
18301: 
18302:                                                 Laki
18303:                        valtion eläkelain voimaanpanolain 5 §:n muuttamisesta
18304: 
18305:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
18306: eläkelain voimaanpanolain (281166) 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
18307: 
18308:                         5 §
18309:    Ennen valtion eläkelain voimaantuloa kulunut          aika, jonka nainen on sotatilan vallitessa pal-
18310: valtion eläkelain 5 § :ssä tarkoitettu 21 vuotta      vellut rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän
18311: täytettyä palveltu aika, jos palvelus on ollut        joukoissa, ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa,
18312: päätoimista;                                          merivoimien alusyksiköissä tai ilmavoimien len-
18313:    Suomen Pankin, postipankin, kansaneläke-           toyksiköissä tahi muutoin toiminut rintamapalve-
18314: laitoksen tai Ahvenanmaan maakunnan päätoi-           lukseen rinnastettavissa tehtävissä rintamavas-
18315: mena pidettävän toimen haltijana 21 vuotta            tuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella ja aika
18316: täytettyä palveltu aika;                              työvelvollisena työvelvollisuuslain nojalla valtion
18317:    aika asevelvollisena vakinaisessa väessä, mikäli   työssä,
18318: se välittömästi liittyy valtion eläkelain 5 § :ssä       luetaan eläkeajaksi valtion eläkelain 5 § :ssä
18319: tarkoitettuun aikaan;                                 säädetyin tavoin, sikäli kuin palvelusta ei ole
18320:    sotapalvelusaika sotatilan vallitessa sekä aika,   luettu tai ole luettava edunsaajan hyväksi muuta
18321: minkä edunsaaja sotatilan aikaisessa sotapalve-       kuin valtion eläkelaissa tarkoitettua vanhuus- tai
18322: luksessa saadun vamman tai sairauden vuoksi on        työkyvyttömyyseläkettä varten,
18323: ollut hoidettavana sairaalassa ennen syyskuun 26         a) kokonaan, jos eläkettä myönnettäessä sovel-
18324: päivää 194 7;                                         letaan valtion eläkelain 10 §:n 2 tai 3 moment-
18325:    aika työvelvollisena työvelvollisuuslain nojalla   tia; ja
18326: valtion työssä; ja                                       b) puoleksi heinäkuun 1 päivään 1962 ja siitä
18327: 2608690
18328: 2                                    1986 vp. -      LA n:o 123
18329: 
18330: lukien kokonaan, jos eläkettä myönnettäessä so-      voimaantulon jälkeistä palvelusta, liittyisi oikeus
18331: velletaan valtion eläkelain 10 §:n 1 momenttia       valtion eläkelain mukaiseen eläkkeeseen.
18332: sekä jos edunsaaja heinäkuun 8 päivänä 1961 tai
18333: sen jälkeen on ollut päätoimisessa palveluksessa,
18334: joka yhdenjaksoisena on jatkunut vähintään 4           Tämä laki tulee vmmaan          päivänä
18335: kuukautta ja johon, jos se olisi valtion eläkelain   kuuta 198
18336: 
18337: 
18338:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1986
18339: 
18340:          Eeva Turunen                   Saara Mikkola                  Jouni J. Särkijärvi
18341:          Ulla Puolanne                  Kimmo Sasi                     Riitta Uosukainen
18342:          Matti Viljanen                 Ritva Laurila                  Heikki Perho
18343:          Helena Pesola                  Sakari Valli                   Aila Jokinen
18344:          Matti Lahtinen                 Pentti Mäki-Hakola             Tuure Junnila
18345:          Kaarina Dromberg               Liisa Hilpelä                  Martti Tiuri
18346:          Pirjo Rusanen                  Toivo T. Pohjala               Iiro Viinanen
18347:          Tauno Valo                     Aino Pohjanoksa                Ilkka Suominen
18348:          Lauri lmpiö                    Ben Zyskowicz                  Juho Koivisto
18349:          Sirpa Pietikäinen              Lea Kärhä                      Päivi Varpasuo
18350:          Helge Saarikoski               Sampsa Aaltio                  Elsi Hetemäki-Olander
18351:          Pertti Salolainen              Mauri Miettinen                Heikki Järvenpää
18352:                                         Eva-Riitta Siitonen
18353:                                                  1986 vp.
18354: 
18355: Lakialoite n:o 124
18356: 
18357: 
18358: 
18359: 
18360:                                    Helle ym.: Ehdotus laiksi asevelvollisuuslain 3 §:n muuttamisesta
18361: 
18362: 
18363:                                             Eduskunnalle
18364: 
18365:    Asevelvollisuuslain mukaan jokainen Suomen          mästä lisäisivät rauhan edellytyksiä Pohjois-
18366: mies on asevelvollinen isänmaan ja laillisen yh-       Euroopassa. Monissa muissakin maissa syntyisi
18367: teiskuntajärjestyksen puolustukseksi. Kaksikym-        kiinnostusta sopimuspohjaiseen turvallisuusjärjes-
18368: mentä vuotta täyttävät astuvat vuosittain palvele-      telmään. Pienillä mailla ei ole tosiasiallisia mah-
18369: maan vakinaisessa väessä, jonka palveluaika vaih-      dollisuuksia kilpavarustelussa mukana pysymi-
18370: telee 240 päivästä 330 päivään. Asevelvollisuus-       seen muuten kuin luopumalla itsenäisestä pää-
18371: järjestelmän seurauksena Suomessa on 600 000-          tösvallastaan puolustusasioissa.
18372: 700 000 miehen reservi, joka on teoriassa kutsut-          Asemäärärahojen lisääminen ja yritykset joten-
18373: ravissa aseisiin sotatilanteessa.                      kin olla pysyvinään maailman aseteknisen kehi-
18374:    Puolustusvoimien piirissä on tunnustettu, että      tyksen perässä soveltuvat huonosti Suomen tur-
18375: koko reservin varustaminen nykyaikaisin asein tai      vallisuuden edistämiseen ja maamme ulkopoliit-
18376: kutsuminen armeijaan on mahdotonta. Siksi on           tiseen yleislinjaan. Siksi eduskunnan ja maan
18377: kehitelty ajatusta 250 000 miehen suojajoukoista,      hallituksen tulisi lähteä uudelle tielle kansallisen
18378: jotka varustetaan ensisijaisesti. Tällaisenkaan ar-    ja kansainvälisen turvallisuuden parantamiseksi.
18379: meijan varustaminen nykyaikaisin asein ei ole              Ensimmäinen askel voisi olla aseelliseen palve-
18380: Suomelle taloudellisesti mahdollista.                  luun kutsutravien määrän supistaminen ja ase-
18381:    Koko suojajoukkojen ajatus kuvastaa sitä, mi-       palvelun sisällön uudistaminen. Suojajoukkojen
18382: ten Suomen puolustuspolitiikasta vastaavat yrit-       määrä tulisi supistaa aluksi puoleen nykyisestä ja
18383: tävät sopeuttaa perinteistä asevelvollisuusarmei-      asehankinnat ja aseellinen koulutus rajoittaa vas-
18384: jaa varusteluteollisuuden ruokkimaan kilpavarus-       taavasti. Säästyvät määrärahat tulisi käyttää nuor-
18385: teluun ja asejärjestelmien huikeaan kustannus-         ten ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja
18386: nousuun. Suomessa on virallisesti tunnustettu,         työpaikkojen luomiseen asepalvelusta vapautuvil-
18387: että maamme ei voi varustautua ydinsotaan. Jotta       le.
18388: armeija voisi jotenkin perustella olemassaoloaan,          Koko ikäluokan miesten kutsumista asepalve-
18389: se markkinoi suomalaisille ajatusta Suomeen ta-        lukseen on perusteltu puolustustahtoon liittyvillä
18390: vanomaisin asein kohdistuvasta rajoitetusta uh-        tekijöillä. Kuitenkaan esimerkiksi naisten isän-
18391: kailusta ja alueloukkauksista.                         maallisuus ja valmius puolustaa ihmisoikeuksia
18392:    Suomen turvallisuuspoliittinen asema ei anna        eivät ole sen huonompia kuin miestenkään, vaik-
18393: mitään oikeutusta tällaisella kuvitelmalle. Siksi      ka naiset eivät ole asevelvollisia. Sama pätee
18394: Suomen tulisi arvioida puolustuspolitiikkansa pe-      myös siviilipalvelusmiehiin, jotka eivät saa ase-
18395: rusteet uudelleen. Suomen tulisi tehdä naapu-          koulutusta.
18396: reilleen ja suurille sotilasliittoutumille ehdotus         Koulutukseen kutsuttava osa asevelvollisista
18397: siitä, että Suomen turvallisuus järjestetään kan-      tulisi arpoa, mutta asepalveluun kielteisesti suh-
18398: sainvälisin sopimuksin ja takuin. Suomi voisi          tautuvat tulisi vapauttaa asepalvelusta ja heille
18399: esimerkiksi pitää yllä pientä aluevartiointiyksik-     tulisi järjestää samanmittaista valinnaista yhteis-
18400: köä Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa.             kuntapalvelua. Sairauden tai henkilökohtaisten
18401:    Tällaisin sopimuksin Suomen tarvitsisi kutsua       ongelmien vuoksi sopeutumattomia ei tulisi ottaa
18402: palvelukseen vain osa asevelvollisista. Asepalvelu     asepalveluun, kuten nykyään liian usein tapah-
18403:  voitaisiin muuttaa aluevalvonnaksi ja yhteyden        tuu.
18404: pitämiseksi YK:n ja sopimusosapuolten kesken.              Näillä perusteilla ehdotamme,
18405:  Samalla voitaisiin kouluttaa väkeä myös YK:n
18406: valvontajoukkojen tarpeisiin.                                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18407:    Jo keskustelut tällaisesta turvallisuusjärjestel-          kiehdotuksen:
18408: 
18409: 260870E
18410: 2                                    1986 vp. -     LA n:o 124
18411: 
18412:                                               Laki
18413:                               asevelvollisuuslain 3 §:n muuttamisesta
18414: 
18415:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuus-
18416: lain (452/50) 3 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
18417: 
18418:                        3§
18419:    Palvelemaan vakinaisessa väessä astuu vuosit-      Tämä     laki tulee   vOimaan    päivänä
18420: tain asetuksella määrättävä osa sinä vuonna 20               kuuta 198 .
18421: vuotta täyttävien asevelvollisten ikäluokasta, ei
18422: kuitenkaan enempää kuin puolet ikäluokasta.
18423: Palvelukseen astuvat määrätään arpomalla.
18424: 
18425: 
18426: 
18427:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1986
18428: 
18429:            Esko Helle                  Kati Peltola                Inger Hirvelä
18430:            Ulla-Leena Alppi            Lauha Männistö              Irma Rosnell
18431:            Anna-Liisa Jokinen          Pekka Leppänen              Arvo Kemppainen
18432:            Heli Astala                 Timo Laaksonen              Mikko Kuoppa
18433:            Niilo Koskenniemi           Osmo Vepsäläinen            Matti Kautto
18434:            Paula Eenilä                Liisa Kulhia                Ensio Laine
18435:                          Kalle Könkkölä                Ville Komsi
18436:                                                  1986 vp.
18437: 
18438: Lakialoite n:o 125
18439: 
18440: 
18441: 
18442: 
18443:                                    Löyttyjärvi ym.: Ehdotus laiksi lapsen elatuksen turvaamisesta
18444:                                       annetun lain 8 §:n muuttamisesta
18445: 
18446: 
18447:                                             Eduskunnalle
18448: 
18449:    Perhepoliittiset tulonsiirrot ovat nykyisellään     si mitä tärkeintä. Ehdotammekin, että elatustuen
18450: täysin riittämättömiä turvaamaan lapsiperheiden        tasoa nostettaisiin 1.1.1987 alkaen yksinhuoltajil-
18451: taloudellista asemaa ja tasaamaan tulo- ja kulu-       le 200 markalla ja muille tukeen oikeutetuille
18452: tusmahdollisuuseroja lapsiperheiden ja muiden          100 markalla kuukaudessa.
18453: väestöryhmien välillä.                                    Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18454:    Erityisen vaikeassa asemassa ovat yksinhuoltajat    nioittaen,
18455: ja heistä etenkin ne, jotka eivät saa tukea toiselta
18456: elatusvelvolliselta. Elatustuki voi nykyisellään                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18457: vain pieneltä osin helpottaa heidän asemaansa.                kiehdotuksen:
18458: Elatustuen asteittainen tuntuva korottaminen oli-
18459: 
18460: 
18461: 
18462: 
18463:                                                   Laki
18464:                   lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta
18465: 
18466:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen elatuksen turvaamisesta 28 päivänä tammi-
18467: kuuta 1977 annetun lain 8 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980
18468: annetussa laissa (836/80), näin kuuluvaksi:
18469: 
18470:                         8 §
18471:     Elatustuen maara on yhdelle lapselle 604             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
18472: markkaa kuukaudessa elatusvelvollisen osalta.          ta 1987.
18473: Milloin lapsen huoltaja elää avioliitossa tai avio-
18474: liitonomaisissa olosuhteissa, on elatustuki kuiten-
18475: kin 438 markkaa kuukaudessa.
18476: 
18477: 
18478:                   ~
18479:     Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1986
18480: 
18481:                        Marja-Liisa Löyttyjärvi                  Mikko Kuoppa
18482:                        Irma Rosnell                             Matti Kautto
18483: 
18484: 
18485: 
18486: 
18487:  2608678
18488:                                                   1986 vp.
18489: 
18490: Lakialoite n:o 126
18491: 
18492: 
18493: 
18494:                                     Jyrkilä ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 35 §:n muuttamisesta
18495: 
18496: 
18497:                                              Eduskunnalle
18498: 
18499:    Sairausvakuutuslakia hyväksyttäessä vuonna            hoitokorvauksia 1 644 milj. markkaa eli yhteensä
18500: 1963 eduskunta katsoi oikeudenmukaiseksi sen             5 492 milj. markkaa, jolloin päivärahojen osuut-
18501: periaatteen, että eläkeläisiltä ei tule periä sairaus-   ta oli noin 70 % ja sairaanhoitokorvauksia noin
18502: vakuutusmaksua, koska eläkeläisille ei myönnetä          30 %.
18503: sairauspäivärahaakaan sairausajalta.                        Eläkeläiset on saatettu maksajan asemaan,
18504:    Vuonna 1982 sairausvakuutusjärjestelmään              mutta edunsaajina he saavat ainoastaan sairaan-
18505: tehtiin merkittävä muutos, jolloin sairaus- ja           hoitokorvauksia. Viime vuosina sairauskulujen
18506: äiti yspäi väraha järjestelmä muutettiin tulosidon-      omavastuuosuuksia on myöskin nostettu inflaa-
18507: naiseksi. Muutos merkitsi sairaus- ja äitiyspäivära-     tiokehitystä nopeammin.
18508: hojen huomattavaa määrällistä kasvua. Samanai-              Näin ollen SMP katsoo, että eläkeläisten osalta
18509: kaisesti eläkeläiset määrättiin myös sairausvakuu-       on täysin aiheellista ja perusteltua muuttaa sai-
18510: tusmaksuvelvollisiksi ja tämän jälkeen alettiin          rausvakuutuslakia siten, että eläkeläisten sairaus-
18511: myös korottaa vakuutetun sairausvakuutusmak-             vakuutusmaksu poistetaan eläketulon osalta ko-
18512: sua.                                                     konaan.
18513:    Vuodelta 1986 toimitettavassa verotuksessa va-           Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18514: kuutetun sairausvakuutusmaksu on 1, 7 penniä             nioittaen,
18515: veroäyriltä.
18516:    Viime vuonna sairausvakuutusetuuksia makset-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18517: tiin päivärahoina 3 848 milj. markkaa ja sairaan-               kiehdotuksen:
18518: 
18519:                                                    Laki
18520:                                 sairausvakuutuslain 35 §:n muuttamisesta
18521: 
18522:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutus-
18523: lain 35 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa (1088/77),
18524: näin kuuluvaksi:
18525: 
18526:                        35 §
18527:    Sairausvakuutusmaksua ei määrätä vakuutetul-             3) sairausvakuutusmaksua ei määrätä henkilöl-
18528: le seuraavissa tapauksissa:                              le, joka verovuonna on kuollut.
18529:    1) sairausvakuutusmaksua e1 määrätä elä-
18530: ketulosta;
18531:    2) sairausvakuutusmaksua ei määrätä sellaisel-
18532: le vakuutetulle, joka ennen verovuoden alkua on            Tämä laki tulee vOimaan         päivänä
18533: täyttänyt 64 vuotta; ja                                  kuuta 198
18534: 
18535: 
18536:     Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1986
18537: 
18538:           Reino Jyrkilä                    J. Juhani Kortesalmi             Urho Pohto
18539:           Vieno Eklund                     Pentti Skön                      Martti Ratu
18540:           Heikki Riihijärvi                Anssi Joutsenlahti               Pentti Kettunen
18541:                                            Helvi Koskinen
18542: 
18543: 260868C
18544:                                                  1986 vp.
18545: 
18546: Lakialoite n:o 127
18547: 
18548: 
18549: 
18550: 
18551:                                    Vepsäläinen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1987 toimitettavassa
18552:                                      valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
18553:                                      senteista
18554: 
18555: 
18556:                                             Eduskunnalle
18557: 
18558: 
18559:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
18560: 
18561:    Aloitteessa esitetaan tuloveroasteikon alapää-      teikkoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että ala-
18562: hän suurempaa kevennystä kuin hallitus on esit-        raja lasketaan ennen vuoden 1986 suurta nostoa
18563: tänyt. Vastaavasti suurimmista tuloista ehdote-        vallinneelle tasolle. Perusteluissa arvioidaan halli-
18564: taan verotettavaksi vuonna 1987 enemmän kuin           tuksen veropolitiikkaa seikkaperäisesti.
18565: niistä verotettiin vuonna 1986. Varallisuusveroas-
18566: 
18567: 
18568: 
18569: 
18570:                                               PERUSTELUT
18571: 
18572: 1. Verotuksesta yleensä                                   Toiseksi suurten omaisuuksien ja suurten tulo-
18573:                                                        jen verotusta on kevennetty ja pieni- ja keskitu-
18574: 1.1. Hallituksen veropoliittinen linja                 loisten verorasitusta lisätty. Tästä on useita esi-
18575:                                                        merkkejä jäljempänä. Sen lisäksi hallitus on teh-
18576:    Hallituksen johdonmukaisena linjana verotuk-        nyt periaatepäätöksen ns. marginaaliverouudis-
18577: sessa on ollut yritysten verotuksen ja maksujen        tuksesta. Se merkitsisi sitä, että suurituloisin
18578: pienentäminen kansalaisten vahingoksi ja toisaal-      viidennes suomalaisista saisi puolen miljardin
18579: ta suurituloisten ja rikkaiden suosiminen.             veroalennuksen, toiseksi suurituloisin ehkäpä sa-
18580:                                                        dan miljoonan verohelpotuksen muiden kolmen
18581:    Ensinnäkin yritysten maksamia veroja on jat-        viidesosan - siis pieni- ja keskituloisten -
18582: kuvasti alennettu ja kotitalouksien maksamia           maksaessa tämän "verokevennyksen" lisääntyvi-
18583: veroja lisätty mm. pysyväistämällä suhdanne-           nä välillisinä veroina. Vastarinnan pelottamana
18584: luonteiset teollisuusrakennusten ja teollisuuden       hallitus ei ole sitä kyennyt toteuttamaan. Oppo-
18585: koneiden ja laitteiden liikevaihtoverohuojennuk-       sitiossa oleva kokoomus taas ajaa tätä uudistusta
18586: set, poistamalla työnantajan lapsilisämaksu käy-       täysin rinnoin.
18587: tännössä pysyvästi, vähentämällä työnantajan so-
18588: tumaksuja ja lisäämällä vastaavasti vakuutetun
18589: maksuja, siirtymällä sähköverossa ja polttoaineve-
18590: roissa kuluttajia rasittavaan energian panemiseen      1.2. Tulojen verottamisesta
18591: liikevaihtoverolle niin, että teollisuus saa miljar-
18592: dikevennyksen kotitalouksien kustannuksella,             Palkansaajan tulojen verottamisessa ei ole ta-
18593: laajentamalla yritysten tuloksentasausmahdolli-        pahtunut oleellisia muutoksia, ja ensi vuodeksi
18594: suuksia jne.                                           hallitus on esittänyt inflaatiotarkistukseen verrat-
18595: 
18596: 260891C
18597: 2                                       1986 vp. -     LA n:o 127
18598: 
18599: tavaa valtion tuloveroasteikon tarkistusta. Vastaa-    varallisuusveroarvot alennettaisiin vain 70 o/o :iin
18600: vasti kunnallisverotuksen alarajaa säätelevää pe-      niiden käyvästä arvosta. Pörssiosakkeet ovatkin
18601: rusvähennystä hallitus on esittänyt koeotettavaksi     olleet ainoita omaisuusesineitä, jotka on verotuk-
18602: 5 000 markasta 5 200 markkaan eli 4 % .                sessa tähän asti arvostettu todella lain mukaan
18603:    Verottomuus on sen sijaan lisääntynyt pääoma-       käypään arvoon.
18604: tulojen puolella. Vuonna 1985 osinkojen ja kor-           Peliä ja pelaamista taas hyödyttää hallituksen
18605: kojen osalta omaisuustulovähennys nousi 3 000          esitys, että osakekauppojen leimavero alenee 1,6
18606: markasta 3 800 markkaan eli 26,6 %, ja vuodek-         prosentista 1 prosenttiin.
18607: si 1987 hallitus on esittänyt sen nostamista edel-        Hallitus ehdottaa muutosta myös tulo- ja va-
18608: leen 5 200 markkaan eli 36,8 % - kahdessa              rallisuusverolain (TVL) 65 §:ään. Sen mukaan
18609: vuodessa se siis liki kaksinkertaistuisi. Jos omai-    varallisuusvero voidaan tarvittaessa vaikka koko-
18610: suustulovähennys koskee vuokratuloa, sen enim-         naan jättää panematta maksuun. Nykyisinhän
18611: mäismäärä olisi vuonna 1987 verotuksessa vähen-        siitä on voitu jättää maksuun panematta vain
18612: nyskelpoinen 7 200 markkaan saakka oltuaan             30 % . Siten hallitus esittää ehdotonta enimmäis-
18613: vuonna 1986 vain 6 000 markkaa (nousua                 määrää verotukselle: kenenkään ei tarvitse mak-
18614: 20 %).                                                 saa minkäänlaista veroa yli 80 % verotettavista
18615:    SKDL puolestaan katsoo, että omaisuustuloja         tuloistaan. Tätä ennen on pitänyt joissakin ta-
18616: ei tule asettaa etuoikeutettuun asemaan, vaan          pauksissa maksaa veroa enemmän sen johdosta,
18617: kevennystä on saatava pienimpiin tuloihin niin         että varallisuusveroa on pantu kuitenkin mak-
18618: valtion tuloverotuksessa kuin kunnallisverotuk-        suun aina 70 % verotettavista tuloista. Avainsana
18619: sessakin.                                              tässä on verotettava tulo eli se, mitä veronalaisista
18620:                                                        tuloista jää jäljelle, kun lain suomat vähennykset
18621:                                                        on vähennetty. Rikkaat, suurien omaisuuksien
18622: 1.3. Varallisuuden verottamisesta                      haltijat, ovat aina pystyneet järjestämään itse
18623:                                                        itselleen tuloja, jotka eivät ole veronalaisia vaan
18624:    Tässä yhteydessä on tarpeen luoda myös yleis-       verottomia tuloja: mm. verottomia korkoja tai
18625: katsaus siihen, miten verolaeilla ja niihin halli-     verottomia myyntivoittoja. He eivät siis itse asias-
18626: tuksen vuoden 1987 tulo- ja menoarvion yhtey-          sa ole koskaan maksaneet kattosäännöksen mu-
18627: dessä esittämillä muutoksilla eikä vain varalli-       kaisesti, kun kaikki tulot otetaan huomioon.
18628: suusverotaulukolla säädellään sitä, missä määrin          TVL:n 65 §:n lisäksi on yksivuotisena verolaki-
18629: todellisuudessa varallisuudesta ja siten rikkaita      na ollut voimassa omistajayrittäjille annettu vero-
18630: verotetaan.                                            helpotus, jonka mukaan he saavat vähentää yri-
18631:    Ensinnäkin verotettavan varallisuuden alarajak-     tystoimintaansa liittyvän varallisuusveron vastaa-
18632: si hallitus on esittänyt 830 000 markkaa eli           vista yritystoiminnan tuloistaan.
18633: nousua lähes 4 o/o . Suuren harppauksen hallitus          Kun voimassa ovat molemmat lait, TVL:n
18634: ja sitä tukenut eduskunnan enemmistö tekivät           65 §:n kattosäännöksen laajennus ja omistajayrit-
18635: kuitenkin vuoden 1986 verotukseen, kun rajaa           täjän huojennus, syntyy siitä iso etu yritysten
18636: nostettiin 65 o/o. Silloin varallisuusverosta vapau-   omistajille. Vielä vuoteen 1985 saakka näistä
18637: tui noin 100 000 suomalaista ja sitä maksamaan         poikkeussäännöksistä hyötyi suurempi joukko,
18638: jäi enää noin 30 000 suomalaista.                      mutta sitten verotettavan varallisuuden alarajan
18639:    Siihen taas, kuinka paljon varallisuusveroa ri-     nosto jätti monen varallisuusverotuksen ulkopuo-
18640: kas joutuu maksamaan, vaikuttaa varallisuusvero-       lelle. Tätä nykyä verotuksen kattosäännöstä hyö-
18641: taulukko ja ennen muuta varallisuusveroprosentti       tyy noin 200 veronmaksajaa, jotka sattuvat ole-
18642: ylimmän taulukkoon merkityn rajan yläpuolella.         maan Suomen kaikkein rikkaimpia ihmisiä. Mi-
18643: Vuonna 1975 tämä enimmäisprosentti oli 2 ja            käli hallituksen ehdottama muutos TVL:n
18644: vuonna 1976 hätätilahallituksen kaudella 4, mis-       65 §:ään hyväksytään eduskunnassa, he saavat
18645: tä se on sittemmin laskenut. Nyt se on 1, 7 %.         jaettavakseen yhteensä 5-10 miljoonan markan
18646:    Kolmas tekijä siinä, kuinka paljon veroa varal-     suuruisen hyödyn: siis 25 000- 50 000 markkaa
18647: lisuudesta joutuu todellisuudessa maksamaan, on        henkeä kohti. Hallituksen linjana on todellakin
18648: tulo- ja varallisuusverolain 43 §:n tulkinta. Käy-     rikkaimpien "taakan" keventäminen.
18649: tännössä näet ei noudateta käyvän hinnan peri-            Hallitus on esittänyt rajoitettavaksi harkintave-
18650: aatetta, mikä epäilemättä vaikuttaa ratkaisevalla      rotusta. Ei ole kuitenkaan oikein vapauttaa har-
18651: tavalla maksettavaan varallisuusveroon. Sen lisäk-     kintaverotuksesta sellaisia holding-yhtiön tapaisia
18652: si hallitus on nyt esittänyt, että pörssiyhtiöiden     avoimia yhtiöitä tai kommandiittiyhtiöitä, joiden
18653:                                        1986 vp. -     LA n:o 127                                      3
18654: 
18655: tarkoituksena on omistaa, välittää tai myydä          ehdotuksillamme haluamme osoittaa suunnan,
18656: arvopapereita tai jotka näin tosiasiallisesti teke-   mihin tulisi kulkea. Hallitus kulkee, kuten pe-
18657: vät. Osoittautuu näet, että tällaisilla yrityksillä   rustelujen edellä olevissa kohdissa on todettu,
18658: pyritään useinkin vain verotuksen välttämiseen.       täysin päinvastaiseen suuntaan.
18659:    Varallisuusveroa keventävät siis:
18660:    - varallisuusveron alarajan nostaminen ja
18661: suurimman varallisuusveroprosentin alentaminen        2.2. Varallisuusveroasteikko
18662:    - varallisuuden aliarvostus verotuksessa; sitä
18663: hallitus laajentaisi nyt pörssiosakkeiden kohdalta       Varallisuusveroasteikkoon ehdotamme puoles-
18664:    - yritystoiminnasta maksettavan varallisuus-       taan muutosta, joka merkitsisi paluuta parin
18665: veron vähentäminen yritystoiminnasta saaduista        vuoden takaiseen käytäntöön verotuksen alarajan
18666: tuloista, ennen kuin näitä tuloja verotetaan          kohdalla. Ylimpien varallisuusveroluokkien pro-
18667:    - TVL:n 65 §:ään sisältyvä kattosäännös.           sentteihin ehdotamme puolestaan selvää korotus-
18668:                                                       ta.
18669:                                                          On selvää, että kohtuullisesta omasta asunnos-
18670:                                                       ta ei tulisi maksaa varallisuusveroa. Tätä emme
18671: 2. Aloitteen sisällöstä                               myöskään ehdota.
18672: 2.1. Tuloveroasteikko
18673:                                                       2.3. Veroprosentit
18674:    Ehdotus tuloveroasteikoksi on laadittu siten,
18675: että verotettavan tulon ollessa yli 20 000 markkaa       Yhteisöjen varallisuusveroprosentiksi ehdotam-
18676: verotus alkaisi erittäin lievänä. Vielä 30 000 mar-   me 1,5 ja samalla katsomme, että osakeyhtiöt ja
18677: kan kohdalla se olisi vähäistä eli 110 markkaa,       osuuskunnat tulee saattaa varallisuudestaan ve-
18678: kun hallituksen esityksen mukaan siitä maksettai-     rolle. Se on omiaan tehostamaan yritysvarallisuu-
18679: siin 1 624 markkaa. Ehdottamamme veroasteikko         den käyttöä, ja samalla voidaan osa teknologia-
18680: on kauttaaltaan lievempää kuin hallituksen esi-       hyödystä siirtää yhteiskunnan käyttöön.
18681: tys, niin että vasta verotettavan tulo noustua           Yhteisöjen tuloveroprosentin ehdotamme nos-
18682: 120 000 markkaan tultaisiin hallituksen esittä-       tettavaksi takaisin 43 % :iin.
18683: mälle tasolle. Suurissa tuloissa verotus olisi vas-      Ehdotammekin,
18684: taavasti selvästi kovempaa kuin hallituksen esitys.
18685:    Tuloveroasteikkoon esittämillämme muutoksil-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18686: la samoin kuin muillakin verotusta koskevilla                kiehdotuksen:
18687: 4                                       1986 vp. -      LA n:o 127
18688: 
18689:                                                    Laki
18690: vuodelta 1987 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista
18691: 
18692:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18693: 
18694:                          1§                                                       3§
18695:    Vuodelta 1987 toimitettavassa verotuksessa               Progressiivinen varallisuusveroasteikko on seu-
18696: määrätään tulo- ja varallisuusverolain perusteella       raava:
18697: valtiolle suoritettava tulovero ja varallisuusvero
18698: tässä laissa olevien veroasteikkojen ja veroprosent-     Verotettava              Vero alarajan Vero alarajan
18699: tien mukaan.                                             varallisuus                kohdalla      ylittävästä
18700:                                                                                                 varallisuudes-
18701:                                                                                                        ta
18702:                          2§                                      mk                    mk              %
18703:     Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:
18704:                                                            300 000- 500 000             350          1,8
18705: Verotettava               Vero alarajan Vero alarajan      500 000- 650 000           3 950          2,0
18706: tulo                        kohdalla      ylittävästä      650 000- 800 000           6 950          2,3
18707:                                          tulon osasta      800 000- 950 000          10 400          2,6
18708:        mk                      mk              %           950 000-1 100 000         14 300          2,9
18709:  20 000- 30 000                 10            1          1 100 000-                  18 650          3,2
18710:  30 000- 40 000                110           15
18711:  40 000- 50 000              1 710           26                                  4§
18712:  50 000- 60 000              4 310           29            Yhteisön tuloveroprosentti on 43 Ja yhteisön
18713:  60 000- 70 000              7 210           33          varallisuusveroprosentti 1, 5.
18714:  70 000- 90 000             10510            17
18715:  90 000-110 000             17 910           38                                5§
18716: 110 000-130 000             25 510           42            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
18717: 130 000-160 000             33 910           46          ta 1987.
18718: 160 000-200 000             47 710           50            Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
18719: 200 000-                    67 710           55          tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
18720: 
18721: 
18722:       Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986
18723: 
18724:             Osmo Vepsäläinen              Kati Peltola                     Lauha Männistö
18725:                                                1986 vp.
18726: 
18727: Lakialoite n:o 128
18728: 
18729: 
18730: 
18731: 
18732:                                   Valtonen ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain 5 §:n muuttami-
18733:                                     sesta
18734: 
18735: 
18736:                                           Eduskunnalle
18737: 
18738:    Henkilön joutuessa työttömäksi työttömyyspäi-     vakuutuslain mukaisen omavastuuajan eli sairas-
18739: värahaa aletaan maksaa, kun hän on ollut työttö-     tumispäivän ja seitsemän sitä seuraavan arkipäi-
18740: mänä työnhakijana työvoimatoimistossa yhteensä       vän ajaksi. Kesken työttömyyskauden tällainen
18741: viisi päivää. Tähän omavastuuaikaan katsotaan        vaille toimeentuloturvaa oleva jakso on työttö-
18742: kuuluvan myös sellaiset päivät, jotka työtön on      mälle kohtuuton.
18743: ollut sairauden johdosta työkyvytön saamatta            Työttömän toimeentulon turvaamiseksi olisi
18744: tältä ajalta sairausvakuutuslain mukaista päivära-   työttömyysturvalakia muutettava siten, että sai-
18745: haa.                                                 rastumistapauksissa työttömyyspäivärahaa mak-
18746:    Työttömyysturvalain 5 §:n mukaan työttö-          settaisiin sen jälkeen, kun työttömyysturvalain
18747: myyspäivärahaan ei ole oikeutta sellaisella henki-   mukainen omavastuuaika on kulunut umpeen,
18748: löllä, joka sairauden, vian tai vamman johdosta      myös niiltä päiviltä, jotka kuuluvat sairausvakuu-
18749: on työkyvytön tai jolla on oikeus saada sairaus-     tuslain 19 §:n mukaiseen omavastuuaikaan.
18750: vakuutuslain mukaista päivärahaa. Tästä on seu-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18751: rauksena, että vaikka sairauspäivärahat rinnaste-
18752: taan työttömyyden kestoa laskettaessa omavas-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18753: tuuaikaan, niin työttömyyden jatkuessa pitem-                kiehdotuksen:
18754: pään työtön jää vaille toimeentuloturvaa sairaus-
18755: 
18756: 
18757: 
18758: 
18759:                                               Laki
18760:                              työttömyysturvalain 5 §:n muuttamisesta
18761: 
18762:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturva-
18763: lain (602/84) 5 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
18764: 
18765:                       5§
18766:                                                      ta jonkin muun lain nojalla. Jos kuitenkin henki-
18767:   Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuna         lö saa kansaneläkettä kansaneläkelain 22 §:n 2
18768: työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka saa sai-      momentin perusteella, hänellä on oikeus työt-
18769: rausvakuutuslain mukaista päivärahaa sairaus-        tömyyspäivärahaan edellyttäen, että hän muu-
18770: vakuutuslain 19 §:n 1 momentissa tarkoitetun         toin täyttää tässä laissa työttömyyspäivärahan saa-
18771: omavastuuajan jälkeen tai kansaneläkelain (347 1     miselle asetetut edellytykset. Työkyvyttömänä pi-
18772: 56) mukaista työkyvyttömyyseläkettä taikka täy-      detään myös henkilöä, joka on todettu sairaus-
18773: den työttömyyden perusteella maksettavaa etuut-      vakuutuslain tai kansaneläkelain mukaisesti työ-
18774: 260890B
18775: 2                                  1986 vp. -   LA n:o 128
18776: 
18777: kyvyttömäksi, vaikka etuutta e1 ole hänelle       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
18778: myönnetty.                                      ta 1987.
18779: 
18780: 
18781:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986
18782: 
18783:         Pirkko Valtonen             Jukka Mikkola              Seija Karkinen
18784:         Marja-Liisa Tykkyläinen     Kari Urpilainen            Timo Roos
18785:         Kerttu Törnqvist            Mikko Elo                  Pentti Lahti-Nuuttila
18786:         Matti Kuusio                Georg C. Ehrnrooth         Ulla-Leena Alppi
18787:         Lea Sutinen                 Paula Eenilä               Jouko Tuovinen
18788:         Olli Helminen               Saara-Maria Paakkinen      Reijo Lindroos
18789:         Vieno Eklund                Risto Ahonen               Elisabeth Rehn
18790:         Aino Pohjanoksa             Tuula Paavilainen          Sinikka Hurskainen-Leppänen
18791:                                     Inger Hirvelä
18792:                                                  1986 vp.
18793: 
18794: Lakialoite n:o 129
18795: 
18796: 
18797: 
18798: 
18799:                                     Ratu: Ehdotus laiksi seutukaavaliittojen lakkauttamisesta
18800: 
18801: 
18802:                                              Eduskunnalle
18803: 
18804:    Seutukaavaliitot ovat jo tehneet paatyonsä,              Päätyön nyt loputtua puuhailevat seutukaava-
18805: joka sekin on ollut monien raskaitten kokousten         liitot osaselvitysten ja vaihekaavojen kimpussa ja
18806: ja tuskien takana; tuloskin on laihanlainen aina-       näpertelevät muissa asioissa.
18807: kin allekirjoittaneen kokemusten valossa. Tosin             Turun Sanomissa 17.10.1986 kirjoitti Anders
18808: hyvin tunnen vain Varsinais-Suomen seutukaava-          Blom:
18809: liiton työskentelyä ja sen aikaansaannoksia, mut-           ''Parhaillaan puhutaan seutukaavaliittojen ja
18810: ta eivät ne muuallakaan liene kovin hyviä, koska-       maakuntaliittojen yhdistämisestä. Asia on jopa
18811: pa esim. Heinolan kaupunki on tehnyt ympäris-           puhuttanut Turussa Rauhankadulla toimivan
18812: töministeriölle aloitteen siitä, että kunnat voisi-     Varsinais-Suomen maakuntaliiton luottamushen-
18813: vat erota seutukaavaliitoista niin halutessaan.         kilöitä. Eniten asiaa lienee vakavasti pohdittu
18814: ''Kantakaupungin alueuutisissa'' Helsingin apu-         puolueiden piirijärjestöjen välisissä neuvotteluis-
18815: laiskaupunginjohtaja Tuomiojan haastattelu              sa.
18816: myös osoittaa, ettei hän kovinkaan positiivisesti           Mitä kansalainen näistä liitoista siten hyötyy
18817: suhtaudu alueensa seutukaavaliiton toimintaan.          tai tietää? Vielä Helsingissä asuessani sikäläiset
18818: Haastattelussa mainitaan mm.: "Tosiasia on,             poliitikot veistelivät, että seutukaavaliitot ovat
18819: että Helsingin seutukaavaliitto ei ole antanut          olemassa pitääkseen pystyssä jo hyväksytyt kaa-
18820: Helsingin kehitykselle mitään myönteistä, mitä          vat. Seutukaavaliitot kuitenkin perustuvat lakiin;
18821: se itse ei olisi pystynyt saamaan aikaan. Usein         niistä päätetään eduskunnassa. Maakuntaliittojen
18822: asia on päinvastoin, ryöpyttää Tuomioja." Aivan         arvostelu on ollut kohtuullisempaa. Niiden teh-
18823: samaa voi sanoa Varsinais-Suomen seutukaavalii-         tävä alueellisen kehityksen koordinoijana ja suur-
18824: tosta: Turku on vain suuri maksumies, joka on           ten hankkeiden pääkerjääjänä on toteutunut
18825: maksanut turhasta. Sen liittovaltuusto ja liitto-       useimmissa maakunnissa. Pitkälti näin lienee
18826: hallituskin ovat liian suuria ja raskassoutuisia.       käynyt myös Varsinais-Suomessa."
18827: Liittovaltuustokin on kokouksestellut usein niin           Parasta olisikin fuusioida seutukaavaliitot maa-
18828: pitkään, että yksi ja toinen maakunnan mies on          kuntaliittoihin.
18829: hävinnyt omille teilleen ja kokous on tullut               Edellä kerrottuun viitaten ehdotan,
18830: päätösvallattom;J.ksi. Liittohallitus taas on ottanut
18831: itselleen tehtäviä, jotka eivät sille kuulu kuin                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18832: kiertäen kaartaen. Matkustushalukin on sen val-                kiehdotuksen:
18833: lannut, niin että se muitten pikku matkojen
18834: ohella (Itämeren ympäri) on matkannut mm.
18835: Kreikkaan laivaromuttamoja tutkimaan.
18836: 
18837: 
18838: 
18839: 
18840: 2608920
18841: 2                                   1986 vp. -     LA n:o 129
18842: 
18843:                                              Laki
18844:                                seutukaavaliittojen lakkauttamisesta
18845: 
18846:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18847: 
18848:                       1§                                                    3§
18849:   Tällä lailla lakkautetaan seutukaavaliitot ja       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
18850: niiden tehtävät siirretään samojen alueiden maa-   ta 1989.
18851: kuntaliitolle.                                        Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
18852:                                                    tyä lain täytäntöönpanon kannalta tarpeellisiin
18853:                       2§                           valmistelutoimiin henkilökunnan aseman ja hal-
18854:   Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-      linnollisten järjestelyjen toteuttamiseksi.
18855: panosta annetaan asetuksella.
18856: 
18857:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986
18858: 
18859:                                             Martti Ratu
18860:                                                                    1986 vp.
18861: 
18862: Lakialoite n:o 130
18863: 
18864: 
18865:                                                 Peltola ym.: Ehdotus laiksi velkojen korkojen vähennysoikeuden
18866:                                                    rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n väliaikaisesta
18867:                                                    muuttamisesta
18868: 
18869: 
18870:                                                             Eduskunnalle
18871: 
18872:                                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
18873: 
18874: 
18875:   Aloite on tarkoitettu hyväksyttäväksi HE:n n:o                            vähennys tehtäisiin tulosta. Vähennyksen yläraja
18876: 114 asemasta. Muut kuin tulonhankintaan liitty-                             ehdotetaan pienemmäksi yksinäiselle kuin per-
18877: vät korot ehdotetaan valtion tuloverotuksessa                               heelliselle. Kunnallisverotuksessa vähennys teh-
18878: tehtäväksi verosta ilman omavastuuta. Näin vä-                              täisiin kuitenkin tulosta. Omavastuuta lakiehdo-
18879: hennys olisi tasapuolisempi kuin silloin, kun                               tukseen ei sisälly.
18880: 
18881: 
18882: 
18883: 
18884:                                                                PERUSTELUT
18885: 
18886:    Hallituksen esitys n:o 114 noudattaa vanhaa                              omavastuu ei koskisi enää edellisten vuosien
18887: linjaa, jonka mukaan myös muut kuin tulonhan-                               tapaan opintolainoja. Omavastuu, jota ensi ker-
18888: kintaan liittyvien velkojen korot vähennetään                               ran sovellettiin vuonna 1984, kohtelee kaltoim-
18889: veronalaisesta tulosta. Tällöin näistä korkovähen-                          min pieni- ja keskituloisia, joille hallituksen
18890: nyksistä suurimman hyödyn saavat suurituloisim-                             esittämä omavastuu muodostaa suhteellisesti suu-
18891: mat. Asunnon hankinnassa ja asumistason paran-                              remman osan korkomenoista kuin suurituloisille.
18892: tamisessa suurimman hyödyn veron vähentymise-                                 Aloitteessa ehdotamme, että omavastuusta
18893: nä saavat hallituksen esityksen mukaisessa vaihto-                          luovutaan. Valtion tuloverotuksessa muu kuin
18894: ehdossa ne, jotka vähiten sitä tarvitsevat. Toisaal-                        tulonhankintaan liittyvä korkovähennys tehtäisiin
18895: ta samainen hallitus supistaa asumiseen sosiaali-                           verosta. Tällöin vähennys olisi 30 % velkojen
18896: sin perustein ohjattavaa tukea.                                             korosta, enintään kuitenkin seuraavan asetelman
18897:    Hallitus esittää korkovähennyksen omavastuun                             mukainen määrä:
18898: säilyttämistä taipuen kuitenkin nyt siihen, että
18899: 
18900: Valtion tuloverosta                                                                                             vähennys           siitä muuta
18901:                                                                                                                 enintään         kuin asunnosta
18902:                                                                                                                                      johtuvaa
18903:     puolisot tai alaikäisen huoltaja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 000 mk         2 000 mk
18904:     yksinäinen, ei huollettavia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 200 mk     2 000 mk
18905: 
18906: 
18907:    Kunnallisverotuksessa muu kuin tulonhankin-
18908: taan liittyvä korkovähennys tehtäisiin edelleen
18909: tulosta seuraavan asetelman mukaan:
18910: Kunnallisverotuksessa tulosta                                                                                   vähennys           siitä muuta
18911:                                                                                                                 enintään         kuin asunnosta
18912:                                                                                                                                      johtuvaa
18913:     puolisot tai alaikäisen huoltaja ....................................... 20 000 mk                                            7 000 mk
18914:     yksinäinen, ei huollettavia ........................................... 14 000 mk                                             7 000 mk
18915: 260926Q
18916: 2                                        1986 vp. -      LA n:o 130
18917: 
18918:    Voimaantulosäännöksessä on pyritty ottamaan           vuonna 1985 tekemä vastalause vastaavaa lakia
18919: huomioon se, että uuden menettelyn soveltami-            koskevaan valtiovarainvaliokunnan mietintöön
18920: nen aikaisemman käytännön aikana hankittuihin            (VaVM n:o 50/1985 vp.).
18921: lainoihin saattaisi olla kohtuutonta, kun ihmiset          Ehdotammekin,
18922: ovat lainaa ottaessaan mitoittaneet sen määrän
18923: lyhennys- ja koronmaksumahdollisuuksiensa mu-                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
18924: kaan.                                                            kiehdotuksen:
18925:    Aloite on saman sisältöinen kuin SKDL:n
18926: 
18927: 
18928:                                                    Laki
18929:         velkojen korkojen vähennysoikeuden raJoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 §:n
18930:                                    väliaikaisesta muuttamisesta
18931: 
18932:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti velkojen korkojen vähennysoikeuden
18933: rajoittamisesta verotuksessa 20 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain 2 §:n 1 momentti, sellaisena
18934: kuin se on 21 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (73/83), näin kuuluvaksi:
18935: 
18936:                          2 §                             (1043/74) puolisoita koskevia säännöksiä, tai
18937:     Verovelvollisella on oikeus veronalaisista tulois-   milloin verovelvollinen on verovuonna elättänyt
18938: taan vähentää elinkeinotoimintaan, maatilatalou-         alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan, muussa ta-
18939: den harjoittamiseen ja muuhun ansiotoimintaan            pauksessa yhteensä enintään 14 000 markkaa,
18940: liittyvien velkojen korot. Kunnallisverotuksessa         jolloin sanottuihin vähennyksen määriin saa sisäl-
18941: saadaan tietyn tulolähteen tuloihin kohdistuvien         tyä oman tai perheen vakituisen asunnon hankki-
18942: velkojen korot vähentää kuitenkin vain sanotun           misesta ja perusparantamisesta aiheutuneiden
18943: tulolähteen tulosta. Verovelvollisella on lisäksi        velkojen korkojen lisäksi muita korkoja enintään
18944: valtionverotuksessa oikeus tuloverosta vähentää          7 000 markkaa. Erityislain nojalla verovapaan
18945: velkojen koroista 30 %, enintään kuitenkin               omaisuuden hankkimista varten otettujen velko-
18946: 6 000 markkaa, milloin kyseessä ovat puolisot,           jen korot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoi-
18947: joihin sovelletaan tulo- ja varallisuusverolain          sia. Mitä edellä on säädetty korosta, koskee myös
18948: (1043/74) puolisoita koskevia säännöksiä tai mil-        indeksi- ja kurssitappioita.
18949: loin verovelvollinen on verovuonna elättänyt ala-
18950: ikäistä lastaan tai kasvattilastaan, muussa tapauk-
18951: sessa enintään kuitenkin 4 200 markkaa, jolloin             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
18952: vähennykseen saa sisältyä oman tai perheen vaki-         ta 1987. Sitä sovelletaan vuodelta 1987 toimitet-
18953: tuisen asunnon hankkimisesta ja perusparannuk-           tavassa verotuksessa, kuitenkin siten, että vero-
18954: sesta aiheutuneiden velkojen korkojen lisäksi            velvollisen niin vaatiessa vuodelta 1987 toimitet-
18955: muista koroista tehtävää vähennystä enintään             tavassa verotuksessa sovelletaan 2 §:n 1 moment-
18956: 2 000 markkaa. Verovelvollisella on lisäksi kun-         tia sellaisena kuin se on 21 päivänä tammikuuta
18957: nallisverotuksessa oikeus veronalaisista tuloistaan      1983 annetussa laissa (73/83), milloin korko
18958: vähentää velkojen korkoja yhteensä enintään              aiheutuu velasta, josta velkakirja on allekirjoitet-
18959: 20 000 markkaa, milloin kyseessä ovat puolisot,          tu tai velka muutoin todisteellisesti otettu ennen
18960: joihin sovelletaan tulo- ja varallisuusverolain          1 päivää tammikuuta 1987.
18961: 
18962:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1986
18963: 
18964:            Kati Peltola                    Anna-Liisa Jokinen       Irma Rosnell
18965:            Niilo Koskenniemi               Heli Astala              Juhani Vähäkangas
18966:                         Marja-Liisa Löyttyjärvi               Osmo Vepsäläinen
18967:                                               1986 vp.
18968: 
18969: Lakialoite n:o 131
18970: 
18971: 
18972: 
18973: 
18974:                                  Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon verottamisesta eräissä
18975:                                    tapauksissa annetun lain 4 ja 9 §:n muuttamisesta
18976: 
18977: 
18978:                                          Eduskunnalle
18979: 
18980: 
18981:                                         YLEISPERUSTELUT
18982: 
18983:     Suomalaisia koetteleva asunnottomuus johtuu     tavat venähtää hyvinkin pitkiksi ja mahdollista
18984: pitkälti vuokra-asuntojen riittämättömyydestä.      tulevaa perheenjäsenen asunnontarvetta käyte-
18985: Maamme asumistaso on kuitenkin viime vuosina        tään verukkeena asuntotuloveron maksamatto-
18986: noussut. Keskimäärin suomalaisilla on aikaisem-     muudelle.
18987: paa paremmat asumisolot, mikäli laskentaperus-         Aloitteen tarkoituksena on estää tyhjien omis-
18988: teena käytetään asuntopinta-alan laajenemista.      tusasuntojen tarpeeton pidättäminen vuokraa-
18989:     Kuilu samanaikaisesti laajentuneen asuin-       mattomina. Asuntotuloveron nostaminen nelin-
18990: huoneistopinta-alan ja huutavan asuntopulan vä-     kertaiseksi, mikäli omistusasunto on pois asumis-
18991: lillä on jyrkkä. Nykyinen lainsäädäntö miltei       käytöstä yli kolmen kuukauden ajan, hillitsee
18992: tukee omistusasuntojen pitämistä tyhjinä ja käyt-   omistusasunnoilla keinottelua ja lisää omistus-
18993: tämättöminä. Omistusasuntojen myyntiajat saat-      asuntojen vuokrausta.
18994: 
18995: 
18996: 
18997: 
18998:                               YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
18999: 
19000:    Asuntotuloveron nostaminen nelinkertaiseksi      non tyhjänäpitämisajalta. Lain 9 §:n uusi mo-
19001: joudutaan kirjaamaan kahteen pykälään laissa        mentti vastaavasti pyrkii estämään asunnon tar-
19002: asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa,     peetonta tyhjänä varaamista perheenjäsenen asu-
19003: jotta sukulaisuuteen perustuva asunnon pitkä-       miskäyttöön.
19004: aikainen pidättäminen asumiskäytöstä saataisiin       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19005: asumistuloveron piiriin.
19006:   Lain 4 §:n uusi momentti ilmaisee aloitteen                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19007: päätarkoituksen eli nelinkertaisen asuntotulo-             lakiehdotuksen:
19008: veron maksamisen tarpeettoman pitkältä asun-
19009: 
19010: 
19011: 
19012: 
19013: 260938D
19014: 2                                     1986 vp. -   LA n:o 131
19015: 
19016: 
19017:                                                Laki
19018:                     asuntotulon verottamisesta eratssa tapauksissa annetun lain
19019:                                     4 ja 9 §:n muuttamisesta
19020: 
19021:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa 15 päivänä
19022: kesäkuuta 1973 annetun lain (505/73) 4 §:ään uusi 2 momentti ja 9 §:ään uusi 2 momentti
19023: seuraavasti:
19024: 
19025:                        4§
19026:                                                    käytetty 1 §:ssä määrättyyn tarkoitukseen, katso-
19027:   Mikäli asunnon käyttämisestä 1 §:ssä määrät-     taan asunnon 1 momentissa tarkoitetun varauk-
19028: tyyn tarkoitukseen on kulunut yli kolme kuu-       sen päättyneen. Asuntotulo on tällöin 12 pro-
19029: kautta eikä asuntoa ole vuokrattu, on asuntotulo   senttia asunnon verotusarvosta.
19030: 12 prosenttia asunnon verotusarvosta.
19031: 
19032:                         9§                           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
19033: -    ____ -                    - - - - - -         ta 1987.
19034:     Mikäli asuntoa ei ole yli kolmeen kuukauteen
19035: 
19036: 
19037: 
19038:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1986
19039: 
19040:                      Kalle Könkkölä                         Ville Komsi
19041:                                                 1986 vp.
19042: 
19043: Lakialoite n:o 132
19044: 
19045: 
19046: 
19047: 
19048:                                    Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 14 ja 50 §:n
19049:                                      muuttamisesta
19050: 
19051: 
19052:                                            Eduskunnalle
19053: 
19054: 
19055: 
19056:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
19057: 
19058:   Aloitteessa ehdotetaan kirjattavaksi hallitus-      teutuakseen muun lainsäädännön muuttamista
19059: muotoon saamen kielen asema Suomen kolman-            niin, että saamenkielisen vähemmistön kielelli-
19060: tena kansalliskielenä. Ehdotuksen on tarkoitus        nen asema ja mahdollisuus ilmaista itseään viran-
19061: edistää saamenkielisen etnisen vähemmistön ase-       omaisissa taattaisiin. Kansalliskielenä saame eriy-
19062: maa ja estää saamen kielen katoaminen suomen-         tettäisiin ruotsista ja suomesta niin, että saamen
19063: kielisen valtakulttuurin paineessa.                   kielellinen erityisasema ja erityisaseman edellyttä-
19064:   Muutokset hallitusmuodossa edellyttävät to-         mät henkilöstöresurssit keskitettäisiin Lappiin.
19065: 
19066: 
19067: 
19068: 
19069:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
19070: 
19071:    Kielen merkitys kulttuurin välittäjänä on kes-     vähemmistökulttuureillekin hengissä pysymisen
19072: keinen. Kulttuurien assimilaatio voi heikentää        mahdollisuudet. Hallitusmuodon muutoksen
19073: kielellisen vähemmistön asemaa, mikäli enem-          edellyttämät muutokset muussa lainsäädännössä
19074: mistön edustamaila valtakulttuurilla on tukenaan      täytyy toteuttaa ottaen huomioon saamenkielisen
19075: viestintäkanavat. Suomenkielinen enemm1sto            väestön keskittyminen Lappiin ja osittainen ha-
19076: edustaa teknokulttuuria, joka uhkaa saamelaisten      jaantuminen eri puolin Suomea.
19077: perinteisiä elinkeinoja.                                 Tämän lakialoitteen lisäksi eduskunnalle jäte-
19078:    Elinkeinorakenteen muuttuminen on siirtänyt        tään lakialoite saamen kielen asemasta. Tuo laki-
19079: saamelaisia pois perinteisten elinkeinojen parista.   aloite on mahdollista säätää tavallisena lakina
19080: Laajentuneet kontaktit enemmistökulttuurin            ilman tämän aloitteen mukaista Hallitusmuodon
19081: kanssa vähentävät saamen kielen käyttöä ja voivat     muuttamista - silti Hallitusmuodon muuttami-
19082: heikentää varsinkin nuorten saamelaisten saamen       nen saamen aseman edistämiseksi tämän laki-
19083: taitoa. Saamen opetuksella on pyritty ehkäise-        aloitteen mukaisesti olisi perustuslain yhdenver-
19084: mään saamen katoaminen, mutta olisi tärkeää           taisuusajatuksen täydentämistä. Tämän lakialoit-
19085: taata saamenkielisille todelliset mahdollisuudet      teen tarkemmat perusteet ilmenevät lakialoittees-
19086: äidinkielensä käyttöön.                               sa saamen kielen asemasta.
19087:    Saamen kielen aseman vahvistaminen lisäämäl-
19088:                                                         Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
19089: lä Suomen kansalliskielten määrää kahdesta kol-
19090: meen on kulttuuripoliittisestikin perusteltua, mi-
19091:                                                                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
19092: käli Suomi haluaa toimia sivistysvaltiona ja antaa           kiehdotuksen:
19093: 
19094: 
19095: 
19096: 
19097: 2609572
19098: 2                                        1986 vp. -     LA n:o 132
19099: 
19100:                                                   Laki
19101:                         Suomen Hallitusmuodon 14 ja 50 §:n muuttamisesta
19102: 
19103:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
19104: muutetaan Suomen Hallitusmuodon 14 § ja 50 §:n 3 momentti näin kuuluviksi:
19105: 
19106:                          14 §                                                  50 §
19107:    Suomi, ruotsi ja saame ovat tasavallan kansal-
19108: liskielet.                                                 Hallintoalueiden rajoja uudestaan järjestettäes-
19109:    Suomen kansalaisen oikeus käyttää oikeudessa         sä on varteenotettava, että alueet, mikäli asian-
19110: ja hallintoviranomaisen luona omassa asiassaan          haarat sallivat, tulevat yksikielisiksi, suomen-,
19111: äidinkieltään, suomea, ruotsia tai saamea, sekä         ruotsin- tai saamenkielisiksi, taikka että hallinto-
19112: tällä kielellä saada toimituskirjansa on turvattava     alueittaiset kielelliset vähemmistöt tulevat niin
19113: lailla, varteenottamalla, että maan suomen-,            pieniksi kuin mahdollista.
19114: ruotsin- ja saamenkielisen väestön oikeus järjeste-
19115: tään samanlaisten perusteiden mukaan.                     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
19116:    Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisen väestön          ta 1988.
19117: sivistyksellisiä ja taloudellisia tarpeita tulee val-
19118: tion tyydyttää samanlaisten perusteiden mukaan.
19119: 
19120: 
19121:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986
19122: 
19123:          Kalle Könkkölä                    Ville Komsi                     Sirpa Pietikäinen
19124:          Ulla Lehtinen                     Inger Hirvelä                   Låuri Impiö
19125:                                                 1986 vp.
19126: 
19127: Lakialoite n:o 133
19128: 
19129: 
19130: 
19131: 
19132:                                    Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi saamen kielen asemasta
19133: 
19134: 
19135:                                             Eduskunnalle
19136: 
19137: 
19138:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
19139: 
19140:    Aloitteessa ehdotetaan, että saamenkielisen         melaisten kotiseutualueella tai johon saamelais-
19141: väestönosan kielelliset oikeudet turvataan säätä-      ten kotiseutualue tai sen osa kuuluu.
19142: mällä clityinen laki saamen kielen asemasta.              Valtion virkamiehelle ei edes saamelaisten
19143: Aloitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen mukaan          kotiseutualueella ehdoteta säädettäväksi yleistä
19144: saamen kieli olisi Suomen virallisena kielenä          velvollisuutta osata saamen kieltä, vaan saame-
19145: hallitusmuodon mukaisten kansalliskielten, suo-        laisten oikeudet käyttää saamen kieltä turvattai-
19146: men ja ruotsin kielen ohella. Äidinkieleltään          siin kääntämisellä ja tulkitsemisella niissä tapauk-
19147: saamenkielisellä Suomen kansalaisella olisi sama       sissa, että asiaa käsittelevät virkamiehet eivät osaa
19148: oikeus kuin suomen- ja ruotsinkielisillä kansalai-     saamea. Tästä syystä lakiehdotukseen on otettu
19149: silla käyttää tuomioistuimissa ja muissa viran-        useita säännöksiä, joissa saamen kielen osalta
19150: omaisissa äidinkieltään.                               poiketaan kielilain suomen ja ruotsin kieltä kos-
19151:                                                        kevista vaatimuksista.
19152:    Saamen kielen asema järjestettäisiin noudat-           Saamen kielen aseman edistämiseksi voitaisiin
19153: taen soveltuvin osin vuoden 1922 kielilain sään-       lääninhallitukseen ja muuhun piiri- tai paikallis-
19154: nöksiä suomen ja ruotsin kielen asemasta. Virka-       hallinnon viranomaiseen, jonka virka-alue käsit-
19155: ja itsehallintoalueen kaksikielisyys saamen kielen     tää saamelaisten kotiseutualueen, perustaa saa-
19156: kannalta ei kuten kaksikielisyys suomen ja ruot-       men kielen toimimiehen virka. Tällaisen viran-
19157: sin kielen kannalta kuitenkaan perustuisi tämän-       omaisen virkamiehiä otettaessa katsottaisiin saa-
19158: kielisten asukkaiden prosentuaaliseen osuuteen,        men kielen taito lakiehdotuksen mukaan erityi-
19159: vaan saamen kielen kannalta kaksikieliseksi sää-       seksi ansioksi. Saamen kielen kannalta kaksikieli-
19160: dettäisiin suoraan lailla saamelaisten kotiseutu-      seksi tulevalle kunnalle suoritettaisiin valtion-
19161: alue, joka käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen      osuutta saamen kielen kääntämis-, tulkinta- ja
19162: kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan La-        neuvontatehtäviä suorittavien virkamiesten palk-
19163: pin paliskunnan alueen. Saamen kielen kannalta         kaukseen.
19164: kaksikielinen olisi lakiehdotuksen mukaan sellai-         Ehdotettu laki on tarkoitus saattaa voimaan
19165: nen virka- tai itsehallintoalue, joka sijaitsee saa-   vuoden 1988 alusta.
19166: 
19167: 
19168: 
19169: 
19170:                                            YLEISPERUSTELUT
19171: 
19172: 1. Aloitteen yhteiskunnallinen                         sesta havahtumisesta on ollut seurauksena voi-
19173:    merkitys                                            makkaat, ehkä joskus ylikorostuneetkin tasa-arvo-
19174:                                                        vaatimukset. Niiden toteutumisen viivästyminen
19175:                                                        on monessa tapauksessa ai heuttanut epäterveitä-
19176: 1.1. Tausta                                            kin toimintoja voimassa olevia järjestelmiä vas-
19177:                                                        taan.
19178:   Vähemmistökansanryhmät ympäri maailmaa                  Saamelaisten voimakas uskonnollisuus on ai-
19179: ovat viime vuosikymmeninä havahtuneet pahek-           kaisemmin paljolti vaikuttanut siihen, että he
19180: sumaan oman asemansa sorronalaisuutta. Tällai-         ovat arvostaneet "kuningasta" ja "esivaltaa"
19181: 
19182: 260958A
19183: 2                                       1986 vp. -      LA n:o 133
19184: 
19185: erityisesti, ja siksi pyrkineet olemaan uskollisia      nan mietintö (Komiteanmietintö 197 3:88). Mie-
19186: esivallalle.                                            tintö on varsin perusteellinen esitys saamelaisten
19187:    Saamelaisten asuma-alueen eristäytyneisyys ja        opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä siten,
19188: sen suhteellinen yhtenäisyys vuosisatojen aikana        että kasvatukselliset ja tasa-arvonäkökohdat tuli-
19189: oli omiaan säilyttämään saamelaiskulttuuria no-         sivat mahdollisimman hyvin otetuiksi huomioon.
19190: madismeineen ja kielineen varsin vakaana, jopa             Mietinnön tiivistelmässä sanotaan mm.:
19191: niin vakaana, että alueelle siirtyneet esim. suo-           ''Maamme saamelaisväestön koulutuksen suu-
19192: malaiset saamelaistuivat kielellisesti ja tavoiltaan.   rimpana epäkohtana on kielellisen ja kulttuuri-
19193:    Voimakas teknillistyminen varsinkin tämän            sen tasa-arvon puute verrattuna suomen- ja ruot-
19194: vuosisadan puolella vaikutti saamelaisyhteisöön         sinkieliseen väestöön. Saamen kielen asemaa ei
19195: hajottavasti. Luontaistalouteen pohjautuva elin-        ole turvattu lainsäädännöllä eikä saamen kielellä
19196: keinoelämä vaikeutui, kielellinen yhteys pirstou-       näin ollen ole minkäänlaista virallista asemaa
19197: tui erillisiksi saarekkeiksi ja yleismaailmallinen      suomalaisessa yhteiskunnassa", ja edelleen "tasa-
19198: kulttuuri voimakkaine viestimisineen ja taloudel-       arvoperiaatteen toteuttaminen edellyttää toimi-
19199: lisine ylivoimineen alkoi näivettää saamelaista         kunnan näkemyksen mukaan
19200: kulttuuria ja uhkaa tuhota sen kokonaan.                    - saamen kielen aseman turvaamista
19201:    Saamen kielen käytöstä puheen ollen ei ole               - koulutuksellisen tasa-arvon turvaamista.
19202: syytä unohtaa siihen aikoinaan kohdistuneita                Saamelaisille tulisi koulutusta kehittämällä
19203: historiallisia paineita. Pääväestön suhde saamen        taata samat mahdollisuudet koulutukseen kuin
19204: kieleen oli vielä viime vuosisadalla jyrkän torjuva.    muillekin Suomen kansalaisille. Lähtökohtana on
19205: 1800-luvulla puhuttiin jopa '' koirankielestä'',        toimikunnan käsityksen mukaan saamen kielen
19206: jolla puhumista paheksuttiin, eräissä kouluyhtei-       aseman turvaaminen lainsäädännöllä. ''
19207: söissä se jopa kiellettiinkin. Tällainen asennoitu-         Vaikka kummassakaan edellä mainitussa esi-
19208: minen on jättänyt saamenkieliselle väestölle            tyksessä ei suoranaisesti käsitellä kysymystä siitä,
19209: komplekseja, joiden pois kitkeminen on ollut            miten kielilaki voi vaikuttaa yhteiskuntaan, ts.
19210: erittäin vaikeaa. Kieleen kohdistunut syrjntä ja        kielilain yhteiskunnallista merkitystä, ovat kasva-
19211: sorto on tulkittu yhteiskunnan saamelaisiin suun-       tustavoitteet kielenkin osalta sekä tasa-arvovaati-
19212: natuksi vihamielisyydeksi ja sen kohteeksi joutu-       mukset yleisesti hyväksyttyjä tasapainoisen yksi-
19213: neella saattoi ilmetä yhteiskunnan kannalta epä-        lön kasvattamiseksi. Yhteiskunnalle ja sen säily-
19214: suotuisia toimintoja.                                   miselle on ensiarvoisen tärkeää, että sen jäsenet,
19215:                                                         yksilöt, pystyvät käyttämään hyväkseen olosuhtei-
19216:                                                         den suomia etuuksia ja tuntevat juuriensa verso-
19217: 1.2. Tavoitteet                                         van tasa-arvoisuuspyrkimysten maaperässä.
19218:                                                             Samanaikaisesti akkulturaation esiintymisen ja
19219:    Saamen kielen merkityksestä yksilöön ja saa-          kansainvälisten yhteyksien tiivistymisen kanssa
19220: melaiseen kulttuuriin on viime vuosikymmeninä           vaatimukset ihmisoikeuksien toteuttamisesta ovat
19221: keskusteltu varsin runsaasti ja siitä on kirjoitettu    voimistuneet saamelaisten keskuudessa, kun vä-
19222: lukuisia esityksiä. Äidinkielen, tässä tapauksessa      hemmistöryhmät ovat enenevässä määrin tiedos-
19223: saamen kielen, merkitystä yksilön kasvattajana on        taneet oman enemmän tai vähemmän sorronalai-
19224: korostettu eri yhteyksissä.                              sen asemansa. Ja ilmeisesti tämänsuuntaiset
19225:    Eräänä merkittävimpänä esityksenä voitaneen           äänenpainot ovat herättäneet päättäjien keskuu-
19226: pitää saamelaiskulttuuripoliittista ohjelmajulis-        dessa sellaiset tunnelmat, että pienetkin vähem-
19227: tusta, jonka saamelaiset ovat hyväksyneet yhteis-        mistöt ja niiden kulttuurit merkitsevät tiettyä
19228: pohjoismaisessa saamelaiskonferenssissa Ruotsin          rikkautta koko valtakunnan kulttuurielämässä.
19229: Jällivaarassa v. 1971. Mainitussa ohjelmajulistuk-          Koska kieli on ihmisen ominta omaisuutta, on
19230: sessa viitoitetaan toimintoja, joilla saamelaiskult-     se myöskin samalla elävän kulttuurin säilymisen
19231: tuurin eri osa-alueita olisi ryhdyttävä tukemaan         ja ihmisen viihtyvyyden ehto. Sen sisäistä käyttö-
19232: ja vahvistamaan. Erityisesti siinä puututaan kie-        voimaa, sen kulttuuria suojelevaa asemaa voidaan
19233: lenhuoltoon, kielen käytön turvaamiseen ja kie-          turvata vain tietyillä säädöksillä, kielilailla ja sitä
19234: len statuksen vahvistamiseen säädöspohjaisesti.          täydentävillä asetuksilla. On olemassa - joskin
19235: Ohjelmajulistuksen sisältöä on tarkemmin selos-          erittäin niukasti - saamen kieltä koskevia sää-
19236:  tettu kohdassa 2.2.1. Aikaisemmat ehdotukset.           döksiä, joiden sisällön vakauttamiseen ja joiden
19237: Toinen huomattava esitys saamen kielen osalta            hengen toteuttamiseen voidaan päästä vain kieli-
19238: on Saamen kielen opetussuunnitelmatoimikun-              lain avulla.
19239:                                         1986 vp. -     LA n:o 133                                         3
19240: 
19241:    Kielilaki turvaa äidinkielen käyttöä yhteiskun-     ten tehdä käytännön vaatimia kohtuullisia poik-
19242: nan eri toiminnoissa saamelaisten kotiseutualueella,   keuksia. Ehdotettu saamelaisten kielilaki pohjau-
19243: se turvaa saamelaislapselle omakielisen koulutuk-      tuu tälle viimeksi mainitulle periaatteelle.
19244: sen, pyrkii toteuttamaan tasa-arvon kielellisessä         Koska äidinkieleltään saamenkielisten osuutta
19245: suhteessa ja luo kulttuurillisesti ja psykologisesti   koskevat viralliset tiedot eivät vastaa todellisia
19246: otollisen kehityspohjan kaikenpuoliselle myöntei-      kielioloja, ei saamelaisten kielilaissa ehdoteta
19247: selle kehittymiselle tasapainoiseksi yhteiskunnan      omaksuttavaksi kielilain mukaisia prosenttimää-
19248: jäseneksi.                                             riä saamen kielen kannalta kaksikielisyyden edel-
19249:                                                        lytykseksi. laissa ehdotetaan suoraan säädettäväk-
19250:                                                        si, että saamen kielen kannalta kaksikielinen olisi
19251: 1.3. Keinot                                            sellainen virka- tai itsehallintoalue, joka sijaitsee
19252:                                                        saamelaisten kotiseutualueella taikka johon saa-
19253:    Tavoitteena on, että saamelaisten kielelliset       melaisten kotiseutualue tai sen osa kuuluu. Saa-
19254: oikeudet turvataan hallitusmuodossa, kuten ny-         melaisten kotiseutualue ehdotetaan määrättäväk-
19255: kyisin suomen ja ruotsin kielen asema. Hallitus-       si samalla tavalla kuin saamelaisvaltuuskunnasta
19256: muodon perusoikeuksia koskevien säännösten             annetussa asetuksessa.
19257: uudistaminen on jo pitkään ollut vireillä. Koska          Suomen ja ruotsin kielen aseman järjestämises-
19258: saamen kielen asemaa koskevien säännösten val-         sä on kielilain ohella myös valtion virkamiehiltä
19259: misteleminen muusta perusoikeuksia koskevasta          vaadittavasta kielitaidosta annetulla lailla (149/
19260: uudistustyöstä erillisenä ei ole tarkoituksen-         22) tärkeä merkitys. Kaksikielisten virka-alueiden
19261: mukaista ja koska saamen kielen aseman järjestä-       virkamiehiltä vaaditaan molempien kotimaisten
19262: minen on kiireellinen tehtävä, jota ei voi jättää      kielten taito, ja näin ollen esimerkiksi valtion
19263: riippuvaiseksi perusoikeuksia koskevan kokonais-       keskushallinnon virkamiehiltä vaaditaan yleensä
19264: uudistuksen etenemisestä, on tässä vaiheessa tar-      suomen kielen täydellinen hallinta ja vähintään
19265: koituksenmukaista järjestää saamen kielen asema        tyydyttävä ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen
19266: erityislainsäädännöllä, säätämällä erityinen laki      taito.
19267: saamen kielen asemasta, jäljempänä saamelaisten           Yleisen saamen kielen taidon vaatiminen nii-
19268: kielilaki.                                             den viranomaisten virkamiehiltä, jotka olisivat
19269:    Vaikka nykyinen kielilaki (148/22) on lakitek-      saamelaisten kielilain mukaan saamen kielen
19270: nisesti vanhakantainen ja paikoin vaikeatulkintai-     kannalta kaksikielisiä, tuottaisi käytännössä suu-
19271: nen, ei ole tarkoituksenmukaista laatia uusille        ria vaikeuksia. Jo paikallishallinnossa olisi kieltä
19272: periaatteille pohjautuvaa, muusta kielilainsää-        taitavien virkamiesten saaminen hankalaa. Myös
19273: dännöstä erillistä saamelaisten kielilakia. Koska      valtion keskushallinnon viranomaiset olisivat kie-
19274: kielilain mukainen järjestelmä on vakiintunut ja       lilain mukaista järjestelmää vastaavasti soveltaen
19275: käytännössä koeteltu, on helpoin tapa saamen           saamen kielen kannalta kaksikielisiä saamelaisten
19276: kielen aseman järjestämiseksi säätää saamen kie-       kotiseutualueen osalta. Saamen kielen taidon
19277: len kannalta vastaavasti ja soveltuvin osin nouda-     vaatiminen keskushallinnon ja piirihallinnonkin
19278: tettavaksi kielilain suomen ja ruotsin kieltä kos-     virkamiehiltä olisi ilmeisen kohtuutonta.
19279: kevat säännökset. Tällöin saamelaisten kielilakiin        Saamelaisten kielilaki ehdotetaankin saatetta-
19280: tulisi jokunen yleissäännös, joissa viitataan kieli-   vaksi voimaan niin, ettei sen soveltaminen olisi
19281: lakiin, ja joukko täydentäviä säännöksiä, joissa       riippuvainen virkamiesten saamen kielen taidos-
19282: säädetään, missä suhteessa saamen kielen asema         ta. Siksi lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset,
19283: poikkeaa kielilain mukaisesta suomen ja ruotsin        joiden mukaan voitaisiin käyttää kääntämistä ja
19284: kielen asemasta.                                       tulkitsemista niissä tapauksissa, joissa asianomai-
19285:    Ei olisi edes hallitusmuodon 5 §:ssä säädetyn       set virkamiehet eivät osaa saamen kieltä. Erityi-
19286: kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta asian-         nen laki virkamiehiltä vaadittavasta saamen kie-
19287: mukaista, että saamenkielisille säädettäisiin joita-   lestä ei näin ollen olisi tarpeen. Myöhemmässä
19288: kin erillisiä, vähäisiä kielellisiä oikeuksia suomen   vaiheessa voitaisiin tulkitsemis- ja kääntämiskus-
19289: ja ruotsin kielen samalla säilyessä heidänkin varsi-   tannusten säästämiseksi säätää asetuksella saamen
19290: naisena kielenään. Jotta saamenkielisille tunnus-      kielen taito erityiseksi kelpoisuusehdoksi sellaisil-
19291: tettaisiin todellinen oikeus omaan äidinkieleen,       le virkamiehille, jotka yksinomaan tai suuressa
19292: olisi heille säädettävä sama oikeus äidinkielensä      määrin joutuvat käsittelemään saamelaisten asioi-
19293: käyttämiseen kuin suomen- ja ruotsinkielisillä on      ta. Lisäksi ehdotetaan, että lääninhallitukseen ja
19294: kielilain mukaan. Tästä oikeudesta voitaisiin sit-     muuhun valtion piiri- tai paikallishallinnon vi-
19295: 4                                      1986 vp. -      LA n:o 133
19296: 
19297: ranomaiseen, jonka virka-alue olisi ehdotetun          kaao juuri kieli on ollut kautta aikaio saamelai-
19298: lain mukaan saamen kielen kannalta kaksikieli-         sen etnisiteetin tärkein kriteeri.
19299: nen, voitaisiin perustaa saamen kielen toimimie-          Ensimmäiset saamelaisia koskevat historialliset
19300: hen virka.                                             tiedot ovat peräisin ajanlaskumme alusta, rooma-
19301:    Ehdotetun lain mukaan saamenkielisten asema         laiselta historioitsijalta Tacitukselta, joka mainit-
19302: muodostuisi saamen kielen kannalta kaksikielisis-      see pohjoisessa elävät feonit. Näiden elintavat
19303: säkin viranomaisissa samantapaiseksi kuin toiskie-     sellaisina kuin ne heijastuvat Tacitukseo kerto-
19304: listen asema suomen ja ruotsin kielen kannalta         muksesta vastaavat sitä kuvaa, jonka tutkimus on
19305: yksikielisissä viranomaisissa. Saamen kielen ase-      luonut noina aikoina eläneistä saamelaisista. Saa-
19306: man periaatteellisen tunnustamisen sekä saamen         melaiset astuvat historiaan nimenomaan metsäs-
19307: kielen edistämisen ja kehittämisen kannalta on         täjioä ja nomadeioa, ja ilmeisesti he juuri turkis-
19308: kuitenkin tärkeätä, että ne viranomaiset, joiden       ten tuottajina tulivat ensimmäisen kerran Euroo-
19309: virka-alue käsittää saamelaisalueen, nimenomai-        pan makrotaloudeo osaksi.
19310: sesti säädetään saamelaisten kielilaissa saamen           Rooman vallan kaudella ja viikinkiaikana sekä
19311: kielen kannalta kaksikielisiksi.                       kautta keskiajan saamelaisten tuottamien ylelli-
19312:    Kun edellä sanotun mukaisesti virkamiehiltä ei      syys- ja prestiisitavaraideo kuten korkealaatuisten
19313: vaadittaisi yleisesti saamen kielen taitoa, olisi      turkisten kysyntä on ollut varsin vilkasta: välittä-
19314: tämän sijasta osoitettava riittävästi varoja kääntä-   jinä etelämmäksi toimivat saamelaisten naapurei-
19315: mis- ja tulkitsemispalvelujen järjestämiseen. Saa-     oa asuvat germaaoit ja itämerensuomalaiset kan-
19316: men kielen kehittämistä ja huoltoa sekä laki-          sat, itäisiin ilmansuuntiin ehkä muutkin.
19317: ehdotuksen mukaisia tehtäviä varten olisi saamen          Kun pyynnin paine esim. peurakantaa kohtaan
19318: kielen lautakunta. Viranomaiselle, jonka olisi         kasvoi vähitellen uhkaavan suureksi, saamelaiset
19319: lakiehdotuksen mukaan annettava toimituskirjas-        kehittivät kannan turvaamiseksi keskiajan lopulla
19320: taan saamenkielinen käännös, olisi oikeus saada        suurporoohoidoo, jonka tänä päivänä tuonemme
19321: käännös saamen kielen lautakunnalta. Tämän             leimallisesti saamelaiseoa elinkeinona. Lihan ja
19322: vuoksi olisi saamen kielen lautakunnalle perus-        nahan tuotantoon ja markkinointiin tähtäävän
19323: tettava toimisto, joka sijaitsisi saamelaisten koti-   erikoistuneen poronhoidon taustalla on kuiten-
19324: seutualueelta ja jossa olisi pääsihteeri ja riittävä   kin ollut pitkä pienimuotoisen poronhoidon tra-
19325: määrä kielenkääntäjiä.                                 ditio, joka peuranpyyntiin yhdistettynä ja
19326:    Vastaavasti olisi saamelaisten kotiseutualueen      uudenlaiseen sosiaalis- taloudelliseen aj atteluuo
19327: kunnilla henkilöstöä saamen kielen kääntämis-,         - tuotantopääoman yksityisomaisuuteoa pitämi-
19328: tulkitsemis- ja neuvontatehtäviä varten. Koska         seen - tukeutuvaoa muuntui suurporoohoidok-
19329: tällaisen henkilöston paikkaaminen muutoin             si, joka mahdollisti Rangifer taraodus -kannan
19330: saattaisi tuottaa näille kunnille ylivoimaisia ta-     tarkemmao sääntelyn.
19331: loudellisia vaikeuksia, ehdotetaan laissa säädettä-       Kyläkuntien yhteisestä omaisuudesta, peuras-
19332: väksi, että kunta voisi saada täysimääräistä val-      ta, tehtiin siis yksityisomaisuutta oleva poro.
19333: tionosuutta tämän henkilökunnan palkkaami-             Vaikka suurporonhoito onkin saamelaisille !ei-
19334: seen.                                                  mallinen elinkeino, ei se suinkaan ole kaikille
19335:                                                        saamelaisille yhteinen. Tärkeitä saamelaiseliokei-
19336:                                                        noja ovat kautta aikaio olleet meren rannikolla ja
19337: 2. Nykyinen tilanne ja asian                           jokilaaksoissa kalastus, sisämaan saloilla metsästys
19338:     valmistelu                                         sekä myöhemmin karjatalous. Saamelaisten ke-
19339:                                                        hittämät elinkeinot ovat kuitenkin poikkeuksetta
19340: 2.1. Nykyinen tilanne                                  olleet ympäristön kanssa yhteistoimintaan ja
19341:                                                        työnjakoon pyrkiviä, ja elinkeinoryhmien välillä
19342: 2.1.1.   Saamelaiset ja saamen kieli                   samoin kuin suhteessa muihin kansallisuuksiin
19343:                                                        on ollut ilmeisesti pitkällekin menevää keskinäis-
19344:    Saamelaiseksi luetaan Suomessa henkilö, joka        tä riippuvuutta.
19345: itse tai jonka vanhemmista tai isovanhemmista             Viime aikoina saamelaisten elinkeinokuva on
19346: vähintään yksi on puhunut ensimmäisenä kiele-          alkanut muuttua niin, että yhä useammat ovat
19347: nään saamea. Määritelmä on puhtaasti kielelli-         löytäneet toimeentuloosa luontaiseliokeinojeo
19348: nen, koska elinkeinotlista tai rodullista määritel-    ulkopuolelta. Saamelaisten elinkeinorakenne lä-
19349: mää ei ole mahdollista eikä ehkä suotavaakaan          hestyy kaikkialla pääväestöjeo elinkeioorakeooet-
19350: laatia. Eräiden uusimpien tutkimusteokin mu-           ta. Samalla saamelaiset ovat menettämässä sen
19351:                                          1986 vp. -     LA n:o 133                                          5
19352: 
19353: tuotannollis-ekologisen lokeron, joka on ollut          myös oikeuskäytännössä. Vähitellen kuitenkin
19354: saamelaisen etnisiteetin perustekijöitä.                virkamieskäytäntö muuttui ja lopulta tultiin ny-
19355:    Kilpailu saamelaisalueen luonnonvaroista sekä        kyiseen tilanteeseen, jossa lapinkylän omistuksen
19356: luontaistalouden poissulkevien ympäristönkäyttö-        tilalle on asetettu valtion omistus.
19357: muotojen tunkeutuminen pohjoiseen asettaa saa-             Lapissa suoritetussa isojaossa lapinkylille ei ero-
19358: melaiset erityisen ankaran integraatiopaineen           tettu kohtuullisiksi katsottavia maaosuuksia ku-
19359: alaisiksi. Jotta nämä paineet eivät saamelaisten        ten maanomistajille muualla Suomessa. Mm.
19360: kohdalla johtaisi sulautumiseen ja jotta saamelai-      tämän vuoksi saamelaiset ovat yleensä - eräitä
19361: sille voitaisiin muiden Pohjoismaiden kansalli-         myöhään syntyneitä poikkeuksia lukuun ottamat-
19362: suuksien tavoin turvata oikeus palvelujen saami-        ta (esim. porotilalaki) - maattomia. Tämä on
19363: seen omalla kielellään, on saamen kielen käytöstä       mahdollistanut sen, että poronhoito-, metsästys-
19364: saamelaisalueella säädettävä nyt ehdotuksena ole-       ja kalastusalueet sekä hillasuot ovat joutuneet
19365: valla lailla. Tämä laki tähtää näin ollen               luontaistalouden poissulkevien ympäristötoimen-
19366:     a) saamelaisten yksilökohtaisten perusoikeuk-       piteiden kohteiksi, mikä on vaikeuttanut sellais-
19367: sien saattamiseen samalle tasolle kuin muiden           ten saamelaiselinkeinojen kuin poronhoidon, ka-
19368: Pohjoismaiden kansallisuuksien                          lastuksen ja marjastuksen harjoittamista.
19369:     b) saamelaisen kansanryhmän jatkuvan ole-              Mainittakoon tässä yhteydessä käsite lapinraja,
19370: massaolon takaamiseen                                   jonka muuttuminen ja siirtyminen on omiaan
19371:     c) maamme kansankulttuurin kuvan säilymi-           kuvaamaan saamelaisten historian päälinjoja. Ny-
19372: seen mahdollisimman monipuolisena.                      kyisen Suomen alueen varhaisin tunnettu lapin-
19373:     Saamelaisten integroitumista Euroopan talou-        raja on vuodelta 1640. Se kulki lännestä Enonte-
19374: teen on edellä käsitelty pääpiirteissään: sen to-       kiön ja Muonion rajalta Kittilän länsi- ja etelära-
19375: dettiin alkaneen jo varhain, viimeistään Rooman         jaa seuraillen Sodankylän etelärajaa Kemijärven
19376: vallan aikana, ja lujittuneen vähitellen nykyai-        Luutsinsalmeen, sieltä etelään Simojärvelle, josta
19377: kaan tultaessa. Saamelaisten joutuminen eri val-        se kääntyi itään Kiantajärven tienoille.
19378: tioiden alaisuuteen on taas tapahtunut suhteelli-          Rajan tarkoituksena oli toimia kruunun asetta-
19379: sen myöhään uudella ajalla.                             mana suojana valtion kannalta tärkeiden turkis-
19380:     Vuoteen 1751 asti, siis Strömstadin rauhanso-       hankkijoiden ja talonpoikaisväestön välillä: sen
19381: pimuksen solmimiseen, saamelaiset eivät olleet          pohjoispuolelle ei ollut lupa asettua asumaan tai
19382: varsinaisesti minkään maan alamaisia paitsi             mennä kalaan ilman lapinkylän nimenomaista
19383:  omansa. Vasta tällöin Tanska-Norja ja Ruotsi-          suostumusta. Kun sitten esim. kaivostoiminta
19384:  Suomi pääsivät sopimukseen Lapin jakamisesta           alkoi 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa
19385:  valtioiden kesken. Ennen tätä saamelaiset eivät        saada yhä suuremman merkityksen ja turkisten
19386: varsinaisesti kuuluneet mihinkään valtioon, vaik-       hankinnan merkitys pieneni, muuttuivat myös
19387:  ka he maksoivatkin eri valtioille veroja, jotkin       kruunun intressit saamelaisalueeseen nähden, ja
19388:  kylät kolmeliekin suunnalle: Tanska-Norjalle,          uudisasutusta ja muita kiinteämpiä maankäyttö-
19389:  Ruotsi-Suomelle ja Venäjälle.                          muotoja alettiin suosia valtapiirien vakiinnutta-
19390:     Rauhansopimuksen yhteydessä vedetyn rajan           miseksi.
19391: syntyhistoria on saamelaisten oikeuksia silmällä           Virkamieskäytäntö muuttui ilman, että lapin-
19392: pitäen varsin kiintoisa: se noudattaa pääosin           kylien omistusoikeus maihinsa olisi lunastettu
19393: vanhoja lapinkylien rajoja niin, että Tanska-Nor-       pois tai että maat olisi muuten siirretty valtion
19394:  jalle tulivat kuulumaan ne lapinkylät, joiden          haltuun. Saamelaiset maksoivat kuitenkin maa-
19395:  jäsenet ulottivat jutamatkansa Jäämeren ranni-         verona kannettua lapinveroa aina vuoteen 1923
19396:  kolle, joka oli Tanska-Norjan verotuksen vakiin-       asti, jolloin se lakkautettiin. Seuraavana vuonna
19397:  tunutta aluetta. Kun raja sisämaassa vedettiin         aloitettiin isojako, jossa lapinkylien maanomistus
19398:  näillä perusteilla, toimenpide sisältää implisiitti-   jätettiin täysin huomiotta.
19399:  senä lapinkylien oikeuksien tunnustamisen. Tä-            Valtion omistusoikeus lapinkylien maihin on
19400:  män lisäksi Strömstadin sopimuksen lisäpöytäkir-       sittemmin katsottu vakiinnutetun v:n 1886 met-
19401:  jassa "lappalaiskodisillissa", puhutaan saamelais-     sälailla, jonka mukaan tilusten ulkopuolelle jäävä
19402:  ten omistamista veromaista: lappalainen sai            maa katsotaan valtion omaisuudeksi. Tällainen
19403:  omistaa veromaata vain yhden valtakunnan alu-          oikeudellinen tilanne on saamelaisten kannalta
19404:  eella.                                                 erittäin hankala.
19405:     Noihin aikoihin asti ilmenee saamelaisten toi-         Tarvittavien taustatietojen hankkimiseksi Poh-
19406:  set poissulkeva omistusoikeus lapinkylän maihin        joismainen saamelaisinsituutti on käynnistänyt
19407: 6                                      1986 vp. -     LA n:o 133
19408: 
19409: oikeushistoriallisen tutkimusprojektin, jonka tar-    n. 70 000 henkeä, JOista saamenkielisiä ehkä
19410: koituksena on tutkia nykyisen tilanteen laillisuut-   kaksi kolmannesta eli 4 5 000.
19411: ta sekä sitä, miten tilanteeseen on jouduttu.            Suomessa saamelaiset voidaan jakaa kolmeen
19412: Projektin tutkimustuloksia alkaa olla jo jonkin       kieliryhmään, joista pohjois- eli tunturisaamelai-
19413: verran käytettävissä, joskin monien keskeisten        set on suurin (2/3 ). Pohjoissaamelaisten lisäksi
19414: ongelmien ratkonta on vielä kesken. Ennen v.          tulevat suunnilleen samankokoisina ryhminä
19415: 1640 on lapinraja kulkenut huomattavastikin           kolttasaamelaiset ja inarinsaamelaiset. Nämä ryh-
19416: etelämpänä, esimerkiksi Ruotsissa Jemtlannin ja       mät puhuvat eri kieliä, jotka tosin ovat toisilleen
19417: Angermanlannin pohjoisrajaa; myös Norjassa on         läheistä sukua. Elinkeinona on Suomen saamelai-
19418: Finnmorkin eli Lapin raja ollut keskiajalla eteläs-   silla poronhoito tavallisempi kuin Ruotsissa ja
19419: sä, Haalogalannin etelärajalla. Islamilainen Egi-     Norjassa: n. kolmannes Suomen saamelaisista saa
19420: lin saaga 1200-luvulta sanoo Lapin sijainneen         toimeentulonsa poronhoidosta. Norjassa ja Ruot-
19421: esim. nykyisen Suomen alueen osalta Kainuun,          sissa on poronhoitajien osuus huomattavasti pie-
19422: Suomen (=Varsinais-Suomen, Hämeen ja Sa-              nempi. Muita tärkeitä elinkeinoja ovat karjata-
19423: von?) ja Karjalan pohjoispuolella, siis varsin        lous, kalastus sekä erilaiset käsityö- ja palvelu-
19424: etelässä.                                             elinkeinot. Huomattava osa korkeampaa koulu-
19425:    Tilanteensa parantamiseksi saamelaiset ovat        tusta saaneista saamelaisista on opettajia.
19426: harjoittaneet järjestötoimintaa, joka tämän vuosi-        Saamen kieli kuuluu suomalais-ugrilaiseen kie-
19427: sadan alkupuolelta lähtien on saanut vakiintunei-     likuntaan, joka yhdessä etupäässä Siperiassa pu-
19428: ta muotoja. Saamelaisten pohjoismainen yhteis-        huttavien samojedikielten kanssa muodostaa ura-
19429: toiminta on käynnistynyt 1950-luvun alussa, jol-      lilaisen kielikunnan. Uralilaisen kieliyhteisön, jo-
19430: loin saivat alkunsa etupäässä kolmen vuoden           ka on ilmeisesti vallinnut laajalla Uralvuoriston ja
19431: välein kokoontuneet saamelaiskonferenssit, joi-       Itämeren välisellä alueella, on arvioitu hajonneen
19432: den tehtävänä on hahmotella yhteispohjoismai-         joskus mesoliittisella kivikaudella n. 7000 vuotta
19433: sesti saamelaisten vähemmistöpoliittisia päämää-      sitten, kun etelämpänä alkanut maanviljelyyn
19434: riä ja luoda suuntaviivoja maiden hallituksiin        siirtyminen lisäsi pohjois-etelä-kommunikaatio-
19435: vaikuttamiselle.                                      ta aikaisemman itä-länsi-kommunikaation kus-
19436:    Suomessa saamelaisten järjestötoiminta sai jon-    tannuksella. Kivikautisten yhteisöjen erikoistues-
19437: kin verran muista Pohjoismaista poikkeavan            sa ryhmien välisen kaupan kannustamina syntyi
19438: suunnan v. 1973, jolloin saamelaiskomitean esi-       lisää kielellisiä rajoja.
19439: tyksestä perustettiin pysyväksi asiantuntijaelimek-      Ilmeisesti kivikauden lopun ja pronssikauden
19440: si valtioneuvoston kanslian alaisuuteen saamelais-    alun etniset prosessit vuosina 2500-1500 eKr.
19441: valtuuskunta. Norjassa ja Ruotsissa samoja tehtä-     aiheuttivat lopulta esisuomalaisten ja esisaame-
19442: viä hoitavat valtakunnalliset keskusjärjestöt, mut-   laisten eriytymisen Suomenniemellä. Saamen
19443: ta myös siellä on nyt suunnitelmia asettaa keskei-    kieli on suomen ja muiden itämerensuomalaisten
19444: siksi elimiksi demokraattisesti valitut kansan-       kielten lähin ns. etäsukukieli, ja niiden eriytymi-
19445: kokoukset, joiden avulla voidaan välttää esim.        sen on ilmeisesti aiheuttanut balttilaisen vasara-
19446: kilpailevien valtakunnanjärjestöjen aiheuttamat       kirveskulttuurin kannattajien sekä germaanisen
19447: hankaukset edustus- ja edustavuuskysymyksissä.        pronssikautisen kulttuurin kannattajien asettumi-
19448:    Saamelaisten lukumäärästä on vaikea ilmoittaa      nen Suomenniemen etelä-, lounais- ja länsiranni-
19449: kovin tarkkaa lukua. Suomessa saamelaisia on n.       kolle. Kumpikin näistä kulttuureista on ollut
19450: 4 500, Ruotsissa runsaat 17 000 ja Neuvostolii-       karjanhoitoa ja maanviljelyä harjoittavia ja ne
19451: tossa vajaat 2 000. Norjassa voidaan arvioida         ovat edustaneet paikallaan pysyvää elintapaa.
19452: olevan n. 25 000 saamen kielen taitoista henki-          Tulokkaat sulautuivat asuinalueensa alkuperäi-
19453: löä, mutta lukumäärä voi olla suurempikin.            seen suomalais-ugrilaisperäiseen väestöön, mutta
19454: Väestönlaskennan tuloksena saatu saamenkielis-        aiheuttivat suuria muutoksia sen elintavassa. Si-
19455: ten lukumäärä on esim. Suomessa n. puolet             sämaan väestö sen sijaan ei omaksunut uusia
19456: todellisesta, ja Norjassa on viimeksi ilmoittanut     elinkeinoja, vaan harjoitti edelleen kalastusta,
19457: äidinkielekseen saamen n. 13 000 henkeä. Jos          metsästystä ja keräilyä, joiden kannattavuus il-
19458: Norjan saamelaisten lukumäärän arvioinnissa ote-      meisesti parani maata viljelevän väestön naapu-
19459: taan perustaksi samat kriteerit kuin Suomessa         ruudessa, missä tarjoutui uusia mahdollisuuksia
19460: (vähintään yksi isovanhemmista saamenkielinen),       kaupanteolle. Rannikkoseutujen väestöstä kehit-
19461: voidaan Norjan saamelaisten lukumääräksi arvioi-      tyivät sittemmin suomalaiset, jotka myöhemmin
19462: da n. 45 000 henkeä. Kaikkiaan olisi saamelaisia      levittäytyivät voimallisesti sisämaahan ja pohjoi-
19463:                                          1986 vp. -      LA n:o 133                                         7
19464: 
19465: seen. Sisämaan väestö kehkeytyi aikaa myöten             runsaus. Viime aikoina on tietoisen kehittelyn
19466: saamelaisiksi, joita vielä keskiajalla ja myöhem-        avulla luotu sanastoa muuttuvan yhteiskunnan
19467: minkin asui Sisä-Suomessa.                               tarpeisiin ja sovellettu perinteistä sanastoa uuteen
19468:     Saamen muista sukukielistä mainittakoon vielä        käyttöön. Tätä nykyä saame on myös monissa
19469: volgalaiset kielet mordva ja mari, permiläiset           ei-perinteisissä yhteyksissä varsin ilmaisuvoimai-
19470: kielet komi, udmurtti ja komipermjakki, ugrilai-         nen kieli, jonka kehittyvä käyttö ilmenee esim.
19471: set kielet mansi, hanti ja unkari, suomalais-ugri-       saamelaisradion lähetyksistä ja saamenkielisestä
19472: laisista kielistä suurin (yli 10 miljoonaa puhujaa).     painetusta sanasta. Tästä huolimatta on kielen
19473: Yleensä uralilaiset kieliryhmät ovat pieniä. Alle        kehittämisessä ja huollossa jatkuvasti paljon teke-
19474: 10 000 puhujaa on seuraavilla kielillä: liivi, vatja,    mistä nimenomaan yhteistyönä saamelaisaluetta
19475: inkeroinen, vepsä, pohjoissaamea lukuun otta-            halkovien valtakunnanrajojen yli.
19476: matta kaikki saamelaiskielet, hanti, mansi sekä             Vanhimmat saamenkieliset kirjat ovat peräisin
19477: samojedikielet enetsi, nganasani, selkuppi ja ka-         1600-luvun alusta, mutta vasta tällä vuosisadalla
19478: massi. Alle 100 000 puhujaa on pohjoissaamella,          on saatu kokea saamelaisten itsensä kirjoittamien
19479: karjalalla ja nenetsillä.                                kirjojen esiinmarssi: siihen asti saamenkielinen
19480:     Virallinen asema valtiollisina kielinä on unka-      kirjallisuus oli lähes yksinomaan hengellistä ja
19481: rilla, suomella ja virolla. Useimmilla kielillä on       etupäässä käännöskirjallisuutta. Suomen puolella
19482: olemassa jonkinasteista oppimateriaalia. Niinpä          oli pappien käytössä 1930-luvulle asti ns. Friisin
19483: esim. Neuvostoliitossa on saamen kielen alkeis-          ortografian erilaisia sovelluksia. Sen tilalle tuli
19484: opetusta varten vasta ilmestynyt kyrilliseen kirjai-     ns. Lapin Sivistysseuran vanha kirjoitustapa, jossa
19485: mistoon perustuva aapinen, jota käytetään esi-           kirjakieltä oli radikaalisti yksinkertaistettu ja sa-
19486: koulussa ja peruskoulun ensimmäisellä luokalla           malla sen ilmaisuvoimaa ja -tarkkuutta karsittu.
19487: saamenkielisten lasten opetuksessa. Tälle opetuk-        1950-luvun alussa tämän korvasi Lapin Sivistys-
19488: selle on esikoulussa varattu 10 tuntia, ensimmäi-        seuran uusi ortografia, jossa edellisen pahimpia
19489:  sellä luokalla 6 tuntia viikossa. Aapisen kieli on      puutteita oli korjattu, mutta joka esim. loppu-
19490: kildininsaame, jota useimmat Kuolan niemi-               konsonanttien osalla poikkesi niin paljon puhe-
19491: maan saamelaiset puhuvat.                                kielestä, että sen hallitseminen tuotti ylitsepääse-
19492:     Saamen kieltä luonnehtivat lukuisat kieliopin        mättömiä vaikeuksia muille kuin spesialisteille.
19493:  eri osa-alueiden seikat. Kieliopilliselta perus-           Kummallakin LS:n ortografialla ilmestyi -
19494:  rakenteeltaan se on tyypillisesti uralilainen kieli,    lähinnä aikakauslehti Sapmelasin palstoilla -
19495:  jossa on pitkälle kehittynyt taivutus ja melko          melkoinen määrä saamenkielistä alkuperäiskirjal-
19496:  vapaa, käyttötilanteesta pikemm~!J.kin kuin kieli-      lisuutta. Hankaluutena oli kuitenkin myös se,
19497:  opista määräytyvä sanajärjestys. Aänneopissa saa-       että Norjan ja Ruotsin puolella oli käytössä
19498:  melle ovat luonteenomaisia mutkikas kvantiteet-         perustavanlaatuisella tavalla toisenlainen kirjoi-
19499:  tijärjestelmä ja erilaiset vokaali- ja konsonantti-     tustapa, joka osaksi perustui Konrad Nielsenin
19500:  vaihtelut, esim. diftongin oikeneminen (vuolgit         kehittämälle historialliselle ortografialle ja skan-
19501:  'lähteä' vs. vulggii 'lähti') ja astevaihtelu (miessi   dinaavisten kielten tavalle merkitä äänteitä. Kun
19502:  'vasa' vs. miesi 'kalan'). Taivutuksen puolella         vuoden 1978 saamelaiskonferenssi päätti siirtymi-
19503:  voidaan mainita persoonaan viittaavien ainesten         sestä uuteen kirjoitustapaan, jonka lähtökohtana
19504:  eli persoonapronominien, persoonapäätteiden ja          on saamen puhekielen äänneoppi, alkoi uusi,
19505:  omistusliitteiden duaali eli kaksikko (son 'hän'        produktiivi vaihe saamen kielen kirjallisessa vilje-
19506:  vs. soai 'he kaksi' vs. sii 'he useammat'; doalvu       lyssä. Ortografiauudistuksen jälkeen on muuta-
19507:   'vie' vs. doalvuba 'he kaksi vievät' vs. dolvot 'he    massa vuodessa ilmestynyt enemmän saamenkie-
19508:  useammat vievät'; goahtis 'kotansa' vs. goahtiska       listä alkuperäiskirjallisuutta kuin ortografiauudis-
19509:   'heidän kahden kotansa' vs. goahtiset 'heidän          tusta edeltävänä aikana. Ortografiauudistus on
19510:  useampien kotansa'). Lauseopissa saamelle on            antanut mahdollisuuden myös tuottaa yhteistä
19511:  ominaista esim. adjektiivien attribuutti- ja predi-     oppimateriaalia, joka tosin on edelleen tarpeisiin
19512:  katiivifunktioiden merkitseminen morfologisesti         nähden hyvin niukkaa.
19513:  (esim. stohpu Iea galmmas 'tupa on kylmä' vs.              Edellä oli puhetta kolmesta Suomessa puhutta-
19514:  galbma stohpu 'kylmä tupa') sekä lauseenvastik-         vasta saamelaiskielestä, pohjoissaamesta, inario-
19515:  keiden käyttö.                                          saamesta ja koltansaamesta. Joissakin yhteyksissä
19516:      Sanaston alalla on luonteenomaista esim.            näistä on puhuttu myös saamen kielen murteina.
19517:  maastoa, lunta ja poroa koskevien sekä ihmisen          Tämä johtuu termien "kieli" ja "murre" epä-
19518:   ulkonäköä ja luonteenpiirteitä kuvaavien sanojen       määräisyydestä: niiden sisältö näyttää pitkälle
19519: 8                                        1986 vp. -       LA n:o 133
19520: 
19521: määräytyvän poliittisesti. Niinpä melko vaivatto-          Nuortijärven murre)
19522: masti toisiaan ymmärtävät ruotsalaiset ja norjalai-          6) kildininsaame (nykyään pääasiassa Luujär-
19523: set puhuvat eri kieliä. Toisaalta taas esim. suo-          ven kylässä)
19524: men äärimurteiden - vaikkapa lounaismurtei-                  7) turjansaame.
19525: den ja savon - väliset erot haittaavat ymmärtä-              Näistä pohjoissaame on valtakieli: sitä puhuu
19526: mistä hyvinkin paljon, mutta kyseessä ovat silti           arviolta 80 % saamenkielisistä.
19527: saman kielen murteet.
19528:     Poliittisten kriteerien lisäksi on myös puhtaam-
19529: min kielellisiä kriteereitä. Yksi tällainen on kirja-     2.1.2. JCäytäntö
19530: kieli: toisiaan lähellä olevat kielimuodot katso-
19531: taan tavallisesti eri kieliksi, jos niillä on normeil-       Saamen kielellä ei ole ruissaan virallista ase-
19532: taan erilainen kirjakieli. Niinpä esim. Jugoslavian       maa. Tästä huolimatta sitä käyteti.än eräissä jul-
19533: bulgarialaisia varten on kehitetty latinalaiselle         kisissa yhteyksissä. Tärkeimmät käyttöalueet ovat
19534: kirjaimistolle perustuva makedonian kirjakieli:           seuraavat:
19535: nyt bulgarian ja makedonian kielistä puhutaan                - pohjoismainen saamelaisyhteistyö erilaisissa
19536: eri kielinä. Tässä tapauksessa menettelyn poliitti-       elimissä (esim. Pohjoismaiden saamelaisneuvos-
19537: set tarkoituspetät ovat ilmeiset. Samanlainen ti-         to) ja kokouksissa (esim. saamelaiskonferenssit)
19538: lanne on Skandinaviassa, jossa erillisillä kirjakie-             opetuksessa peruskoulusta yliopistoon
19539: lillä pidetään yllä väestön kansallista (ts. valtiol-            seurakuntien toiminnassa
19540: lista) identiteettiä. Toinen kielellinen kriteeri on             radiossa
19541: keskinäinen ymmärtäminen, mutta kuten edellä                     painetussa sanassa
19542: osoitettiin, voidaan toisinaan saman kielen mur-                 esitettävässä taiteessa.
19543: teina pitää sellaisiakin kielimuotoja, joiden pu-            Kotikielenä saamea käytetään lapsiperheissä
19544: hujat eivät helposti ymmärrä toisiaan.                    Utsjoella, Enontekiöllä ja Inarissa, mutta et enaa
19545:     Näiden pohdintojen valossa on jonkin verran           Sodankylän Lapin paliskunnan alueella, missä
19546: vaikeaa vastata yksiselitteisesti kysymykseen,            sen käyttö on taantunut koko viime sodan jälkei-
19547: ovatko esim. pohjois-, inarin- ja koltansaame             sen ajan. Inarissa saamen käyttö on ollut pienim-
19548: erillisiä kieliä vai eivät. Jos saamelaiset olisivat      millään 1950-luvun lopulta 1970-luvun alkuun,
19549: perustaneet tai perustaisivat eri saamelaisryhmät         mutta sen jälkeen sen käyttö lapsiperheiden kie-
19550: käsittävän valtion, olisi todennäköistä, että saa-        lenä on lisääntynyt. Taantumista on havaittavissa
19551: melaiskieliä pidettäisiin samalla tavoin saman            myös Enontekiöllä ja eräissä Utsjoen kunnan
19552: kielen murteina kuin esim. suomen murteita ja             osissa, mutta asiasta ei ole tehty selvityksiä.
19553: ne pyrittäisiin saamaan yhden kirjakielen puittei-           Vahvimpia pohjoissaamenkielisiä seutuja ovat
19554: siin. Toisaalta kuitenkin pohjois-, inarin- ja kol-       toisaalla Ylä-Teno Utsjoen kunnassa ja Inarijoki
19555: tansaame ovat siinä määrin erilaisia, että niiden         Inarin kunnassa sekä toisaalla Könkämäenon
19556: puhujat eivät ilman muuta ymmärrä toisiaan.               varsi Enontekiöllä. Inarinsaarue on käytössä hyvin
19557: Tämän vuoksi niitä varten ei ole voitu kehittää           harvoissa lapsiperheissä, ja viime aikoina myös
19558: yhteistä kirjakieltä. Tämän vuoksi lienee oikeu-          koltansaamen käyttö kotien kielenä on taantu-
19559: tettua pitää niitä vallitsevassa tilanteessa eri kieli-   nut.
19560: nä. Tällaisia saamelaiskieliä ovat Ruotsissa etelä-          Missä määrin suomen kieli on voittanut alaa
19561: saame, luulajansaame ja pohjoissaame, kukin               perheiden kielenä, ei ole selvitetty, vaikka saa-
19562: omine murteineen. Samat kielet tapaamme myös              men kielen taantuminen onkin selvästi todetta-
19563: Norjassa. Neuvostoliitossa on niin ikään kolme            vissa. Syitä taantumaan on monia, mutta tär-
19564: saamelaiskieltä, koltan-, kildinin- ja turjansaame.       keimpänä voitaneen pitää sitä, että vanhemmat
19565:     Kaikkiaan voidaan siis puhua seitsemästä saa-         ovat suomea puhumalla halunneet antaa lapsil-
19566: melaiskielestä:                                           leen paremmat lähtökohdat suomenkielisessä
19567:     1) eteläsaame laajemmassa merkityksessä (yh-          koulussa. (Seurauksena tällaisesta menettelystä
19568: dessä uumajansaamen kanssa)                               on ollut usein lapselle kielellisesti vähävirikkei-
19569:     2) luulajansaame laajemmassa merkityksessä            nen varhaislapsuus, joka on viivästyttänyt käsit-
19570: (yhdessä piitimensaamen kanssa)                           teiden tajun kehitystä ja kostautunut myöhem-
19571:     3) pohjoissaame murteineen (tornion-, ruijan-         min esim. oppimisvaikeuksina.)
19572: ja merisaame)                                                Toisena tärkeänä syynä voidaan pitää saamen
19573:     4) inarinsaame                                        kielen virallistamatoota asemaa, kolmantena vies-
19574:     5) koltansaame (Suonikylän, Paatsjoen Ja              timien kehitystä: televisio, radio, lastenlehdet ja
19575:                                         1986 vp. -     LA n:o 133                                       9
19576: 
19577: -kirjat vievät tehokkaasti aikaa kodin sisäiseltä      vasta v. 1940, jolloin ilmestyi (Hans) Aslak
19578: kommunikaatiolta ja lasten aktiivilta kielenkäy-       Guttormin Koccam spalli (Herännyt tuulispää),
19579: töltä. Viestimien kieli on lähes yksinomaan pää-       sekin ulkoisilta mitoiltaan varsin vaatimaton ja
19580: väestön kieli, siis Suomessa suomi.                    sisällöltään samanrakenteinen kuin Pedar Jalvin
19581:     Eri Pohjoismaiden yleisradioyhtiöillä on saa-      kirjanen. Guttormin kokoelman jälkeen kului
19582: menkielisiä lähetyksiä varten omat saamelaistoi-       taas aikaa yli 30 vuotta, kunnes Kirsti Palton
19583: mituksensa saamelaisalueella. Suomessa tällainen       novellikokoelma Soagnu (Kosinta) ilmestyi v.
19584: on Inarissa, minkä lisäksi Kaaresuvannossa on           1971, sekin alle sadan sivun kirjasena. V. 1976
19585: toimipiste ja sellainen on tulossa myös Utsjoelle.     ilmestyi Pekka Lukkarin runokokoelma Kagges-
19586: Suomen saamelaisalueen radioverkossa kuullaan          CiekCik (Saranvanuttajat, 118 s.). Tältä kaudelta
19587: YLE:n oman tuotannon lisäksi myös yhteispoh-           on myös muutama koulukirja, esim. Tuomo
19588: joismaisia lähetyksiä. Kaiken kaikkiaan lähete-        Itkosen aapiset 1930- ja 1970-luvuilta, Pekka
19589: tään Suomen saamelaisalueella ohjelmaa seuraa-         Lukkarin laulukirja Lavlagak (Lauluja; ilmestynyt
19590: vasti:                                                 kahtena laitoksena) ja lukukirja Lohkamusak (Lu-
19591:     - maanantaina n. 15 min. koltankielistä oh-        kemisia), Siiri Miettusen aapinen v. 1968 ja
19592: jelmaa                                                 Helena Valkeapään aapinen v. 1975.
19593:     - tiistaina 30 min. pohjoissaamenkielistä oh-         V. 1978 päätti saamelaiskonferenssi uuteen
19594: jelmaa                                                 ortografiaan siirtymisestä. Tätä ennen oli Nils-
19595:     - keskiviikkona tiistain ohjelman uusinta          Aslak Valkeapää julkaissut kaksi runokokoelmaa,
19596:     - torstaina 30 min. etupäässä pohjoissaamen-       Gida ijat cuov'gadat (Kevään yöt niin valoisat,
19597: kielistä, joskus myös inarinsaamenkielistä ohjel-      suomennettu) ja Lavlo vizar biello-cizas (Laula
19598: maa                                                    viserrä sinirinta), edellisen skandinaavisella
19599:     - perjantaina 30 min. yhteispohjoismaista          Bergsland-Ruongin, jälkimmäisen saamen kielen
19600: pohjoissaamenkielistä ohjelmaa                         lautakunnan ennen v. 1978 ehdottarualla kirjoi-
19601:     - maanantaista perjantaihin päivittäin yhteis-     tustavalla. Nämä kokeolmat saivat jatkoa v.
19602: pohjoismainen 5 min. kestävä pohjoissaamenkie-         1981, kun trilogian kolmas osa Adjaga silbasuo-
19603: linen uutislähetys.                                    nat (Puron hopeasuonet) ilmestyi.
19604:     Kaikkiaan lähetysaikaa on siis 2 t 10 min.            Uudella kirjoitustavalla on sittemmin ilmesty-
19605: Tämän lisäksi on joillakin alueilla mahdollista        nyt aikaisempaan nähden runsaasti kaunokirjalli-
19606: seurata Norjan (n. 3 t) tai Ruotsin (n. 4 t)           suutta. Kirsti Paltto on julkaissut runokokoelman
19607: saamelaisradiota. Joillakin paikkakunnilla kuulu-      Riddunjarga (Myrskyniemi), lastenkirjat Vilges
19608: vat kolmen maan lähetykset. Neuvostoliitossa on        geadgi (Valkea kivi) ja Go Rahkun bodii skah-
19609: Luujärven alueella paikallisia lähetyksiä yhteensä     penjargii (Kun Rahkun tuli Pihlajaniemeen) sekä
19610: n. 1 t viikossa; nämä eivät ole kuultavissa Suo-       novellikokoelma Risten (Kristiina); lisäksi häneltä
19611: messa. Kaiken kaikkiaan tuotetaan näin ollen           on lähiaikoina tulossa lastenkirja. Rauni Magga
19612: saamenkielistä ohjelmaa eri maissa n. 10 tuntia        Lukkari on julkaissut kaksi runokokoelmaa, Jie-
19613: viikossa. Tästä määrästä 90 % on pohjoissaamen-        nat vulget Oäät lähtevät) ja Baze dearvan Biehtar
19614: kielistä, jäljelle jäävä tunti jakaantuu eteläsaa-     Oää hyvästi Pietari).
19615: men, luulajansaamen, inarinsaamen ja koltansaa-           Hans Aslak Guttormin muutaman vuosikym-
19616: men osalle niin, että kullakin on ohjelmaan. 15        menen takaisista käsikirjoituksista on saatu julki-
19617: min. viikossa.                                         suuteen pienoisromaani Gglgadeamen (Ajoverk-
19618:     Saamen kielen kirjallista käyttöä on edellä        kopyyntiä) ja runoelma Cierru jietna meahcis
19619:  jonkin verran käsitelty. Se on Suomen puolella        (Itkevä ääni erämaassa); häneltä on tällä hetkellä
19620: ollut 1970-luvulle asti lähes yksinomaan hengel-       painossa toinen pienoisromaani ja novellikokoel-
19621:  listä tai Sapmela5-lehden varassa. Ensimmäiset        ma, joiden lisäksi ilmestyy vielä pari kirjoitusko-
19622:  Suomessa painetut saamenkieliset kirjat ilmestyi-     koelmaa saamelaiskulttuurin ja uskonnon alalta.
19623: vät 1800-luvun alkupuolella, noin 100 vuotta           Kerttu Vuolab on julkaissut lastenkirjan Golbma
19624:  ensimmäisten Norjassa ilmestyneiden ja noin 200       skihparacca (Kolme ystävystä).
19625: vuotta ensimmäisten Ruotsissa ilmestyneiden jäl-          Ensimmäisen saamenkielisen romaanin Arbee-
19626:  keen.                                                 atnan luohti (Perintömaan joiku) julkaisi Eino
19627:     Saamenkielisen alkuperäiskirjallisuuden aloitti    Guttorm v. 1981. Tämän jälkeen Eino Guttorm
19628:  Suomessa 1915 Pedar Jalvi (Petter Helander)           on saanut valmiiksi kaksi romaanikäsikirjoitusta
19629:  kirjasellaan Muottacalmik (Lumihiutaleita), joka      ja runokokoelman, jotka ovat parhaillaan painos-
19630:  sisälsi joitakin runoja ja novelleja. Se sai jatkoa   sa, sekä kirjoittanut näytelmiä, joista kolmea,
19631: 
19632: 2   260958A
19633: 10                                     1986 vp. -     LA n:o 133
19634: 
19635: Luhkkar-Andde rohkos (Lukkarin ,Antin rukous),        myöskään lukioissa, vaikka esim. Utsjoen yläas-
19636: Sikta-Hanno (Mitta-Hannu) ja Aiggi mearkkat           teen oppilaista enemmän kuin puolet oli saa-
19637: (Ajan merkit) on esittänyt outakoskelainen teat-      menkielisiä.
19638: teriryhmä Ravgos mm. eri puolille saamelaisalu-          Yliopistotasolla saamen kieli on opetuskielenä
19639: etta suuntautuneilla kiertueilla.                     suomen ja sen sukukielten koulutusohjelmaan
19640:    Muusta Suomen puolen saamelaisten kirjoitta-       kuuluvan saamen kieli ja saamelaiskulttuuri -tie-
19641: masta kirjallisuudesta mainittakoon vielä Samuli      teenalan opetuksessa Oulun yliopistossa. Lisäksi
19642: Aikion pioneerityö Sami historia (Saamelaisten        Inarissa sijaitsevan Saamelaisalueen ammatillisen
19643: historia, painossa) sekä siihen liittyvä varhaisten   koulutuskeskuksen toisena opetuskielenä on ase-
19644: saamelaisia koskevien historiallisten dokument-       tuksen mukaan saame; koulutuskeskuksella ei
19645: tien käännöskokoelma. Uuden kirjoitustavan            kuitenkaan ole vakinaista saamen kielen opetta-
19646: käyttöönoton jälkeen on tuotettu myös jonkin          jaa, ja opetuskielenä on lähes yksinomaan suomi.
19647: verran oppi- ja harjoituskirjoja, joskin oppimate-    Yleensä suomenkielisten läsnäolo opetusryhmissä
19648: riaalipula onkin vielä huutava kaikissa kouluai-      aiheuttaa sen, että opetuskieleksi tulee suomi.
19649: neissa ja kaikilla luokilla ja asteilla. Inarinsaa-      Saamen kielen opetus on luonnollisesti laajem-
19650: menkielistä oppimateriaalia ei ole käytännöllises-    paa kuin saamenkielinen opetus, ja sitä annetaan
19651: ti katsoen lainkaan ja koltansaamenkielistäkin        myös yläasteilla ja lukioissa. Sen piirissä on myös
19652: vain jonkin verran äidinkielenopetuksen tarpei-       suomenkielisiä oppilaita. Myös saamen kielen
19653: sun.                                                  opetusta vaivaa oppimateriaalin puute, joka tosin
19654:    Varsinkin kaunokirjallisuuden julkaisemista on     on helpompi tyydyttää kuin saamenkielisen ope-
19655: haitannut kustannustoimen hitaus. Tällä hetkellä      tuksen.
19656: saamenkielisen kirjallisuuden julkaisemisesta vas-
19657: taa pääasiassaJårgaläd'dji oy, joka toimii Norjan
19658: puolella Tanan kunnan Venekentässä. Käsikirjoi-       2.1.3. Lainsäädäntö
19659: tuksen jättämisen ja kirjan ilmestymisen välissä
19660: kuluu yleensä 2-3, jopa 5 vuotta. Painossa               Suomen nykyinen saamelaisalue on aikanaan
19661: olevien tuotteiden suhteellisen suuri määrä joh-      muodostanut osan ns. historiallisesta Lapinmaas-
19662: tuu juuri tästä.                                      ta, tarkemmin sanottuna siihen kuuluneista Tor-
19663:    Koulussa saamen kielen käytölle avautuu uusia      nion ja Kemin lapeista. Historiallisen Lapinmaan
19664: mahdollisuuksia uuden koululainsäädännön              valtiollinen asema oli pitkään epäselvä; yliher-
19665: myötä, joka velvoittaa kuntia järjestämään saa-       ruudesta kilpailivat keskenään Ruotsi, Tanska-
19666: menkielistä opetusta saamelaisalueella. Tähän as-     Norja ja Venäjä. Tornion ja Kemin sekä muiden
19667: ti saamen kielen opetuskokeilua on toteutettu         Länsipohjan lappien osalta valtakamppailun voit-
19668: Utsjoen kunnan peruskoulun Outakosken, Kari-          tajaksi oli päätynyt Ruotsi, ja näitä lappeja ovat
19669: gasniemen, Utsjoen kirkonkylän ja Nuorgamin           siten vanhastaan koskeneet Ruotsin keskusvallan
19670: ala-asteilla sekä Inarin kunnassa Riutulan ala-       taholta annetut lait, asetukset ja muut määräyk-
19671: asteella. Kokeilun toteuttamista on huomattavas-      set. Haminan rauhan yhteydessä vuonna 1809
19672: ti vaikeuttanut oppimateriaalin puute, minkä          Tornion ja Kemin lapit erotettiin kuitenkin
19673: vuoksi monissa tapauksissa opetuksen pääkieli on      muista Ruotsin lapeista ja liitettiin Suomeen.
19674: kaikesta huolimatta ollut suomi. Saamea on               Epävarmat lähtökohta-asetelmat olivat epäile-
19675: käytetty lähinnä äidinkielen ja ympäristöopin         mättä eräänä syynä siihen, että Ruotsin keskus-
19676: opetuksessa.                                          vallan asennoituminen saamelaisia kohtaan oli
19677:    Oppimateriaalin puute ja koulun aiemmin            alun perin varsin myötämielistä. Valtakunnan
19678: juurruttamat epäluulot saamenkielistä opetusta        etujen mukaista oli, että saamelaiset saattoivat
19679: kohtaan ovat useisssa tapauksissa aiheuttaneet        kokea itsensä Ruotsin valtakunnan täysiarvoisiksi
19680: sen, että saamelaisvanhemmat ovat panneet lap-        kansataisiksi kaikkine tähän liittyvine oikeuksi-
19681: sensa suomenkieliseen luokkaan. Vuonna 1983           neen ja etuineen. Tämä näkyi erityisen selvästi
19682: Inarin kunnassa oli itse asiassa vain Riutulan        vanbernmassa lainsäädännössä ja oikeuden-
19683: ala-asteella yksi oppilas saamenkielisessa opetuk-    hoidossa, joissa saamelaiset pyrittiin saattamaan
19684: sessa, jota toteutetaan tosin ainoastaan äidinkie-    samanlaiseen asemaan kuin muutkin valtakun-
19685: lessä (4 vt) ja ympäristöopissa (2 vt). Utsjoen       nan asukkaat.
19686: kunnassa oli saamenkielisessa opetuksessa ala-           Saamelaisia koskivat siis ensisijaisesti samat lait
19687: asteilla 40 oppilasta, suomenkielisessä 99. Yläas-    ja asetukset kuin muitakin eli ensin kuningas
19688: teilla ei ollut v. 1983 saamenkielisiä luokkia eikä   Kristoferin maanlaki vuodelta 1442 ja vuodesta
19689:                                         1986 vp. -      LA n:o 133                                      11
19690: 
19691: 1736 eteenpäin vuoden 1734 yleinen laki. Erillis-       räjillä esille tulleiden asioiden ratkaisuun, joten
19692: tä saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä oli suhteel-      tätä kautta ratkaisuissa tulivat otetuiksi huo-
19693: lisen vähän sen keskittyessä pääasiassa kahdelle        mioon myös saamelaisen maantavan mukaiset
19694: osa-alueelle, toisaalta verotusta ja maankäyttöä        oikeuskäsitykset.
19695: toisaalta kristunuskon opettamista koskeviin ky-           Saamelaisten oikeus oman äidinkielensä käyt-
19696: symyksiin. Kieliolojen kehityksen kannalta tuli-        töön asioidensa hoitamisessa näyttää aikaisemmin
19697: vat erityisesti viimeksi mainittuun ryhmään kuu-        olleen lähinnä itsestäänselvyys ja käräjillä oli
19698: luvat säädökset näyttelemään merkittävää osaa.          mukana saamen kielen taitoinen tulkki. Käräjille
19699:    Kristinuskon juurruttamiseen tähtääviä toi-          osallistuminen oli vilkasta, ja sinne tuotiin rat-
19700: menpiteitä harkittaessa jouduttiin luonnollisesti       kottavaksi mitä erilaisimpia asioita kaikilta inhi-
19701: ottamaan kantaa siihen, tuliko opetuksen tapah-         millisen elämän osa-alueilta. Yhteiskunnallinen
19702: tua saamelaisten omalla vaiko ruotsin tai suomen        tiedostaminen ja erityisesti tietoisuus omista oi-
19703: kielellä. Vallitsevana käsityksenä näyttää 1600-        keuksista oli esimerkiksi 1700-luvulla erittäin
19704: luvulla olleen, että oikeus oman äidinkielen            korkealla tasolla saamelaisten keskuudessa.
19705: käyttöön oli ihmisen perusoikeus, jota ei voitu            Eräänlaisena erityistuomioistuimena palvelivat
19706: häneltä riistää. Juhana III määräsi jo vuonna           lisäksi niin sanotut lapinoikeudet, joiden toimin-
19707:  1574, että lapinpappien tuli olla perehtyneitä         ta virallistettiin vuonna 17 51 solmitun rauhanso-
19708: lappalaisten kieleen ja kuninkaiden kirjeissä pa-       pimuksen saamelaisia koskevassa lisäpöytäkirjas-
19709: peille annettiin lupa ja tuki lapinkielisten kirjo-     sa. Lapinoikeudet olivat täysin saamelaisia tuo-
19710: jen painattamiseen. Jo vuonna 1619 ilmestyi             mioistuimia, sillä niihin kuuluivat jäseninä kun-
19711: tiettävästi ensimmäinen lapinkielinen painotuo-         kin kylän lappalaisnimismies sekä kaksi lauta-
19712: te, pieni virsikirja. Samana vuonna ilmestyi myös       miestä. Oikeuksien toimivaltaan kuului pienem-
19713: lapinkielinen abc-kirja.                                pien siviili- ja rikosasioiden ratkaiseminen ensim-
19714:     Oman äidinkielen käytön tärkeyttä korostettiin      mäisenä oikeusasteena. Kirjallisten tietojen mu-
19715:  usein eri muodoin myös vuonna 1723 annetussa           kaan lapinoikeudet ovat olleet toiminnassa aina-
19716:  asetuksessa lappalaisten ahkerammasta opettami-        kin vielä 1800-luvun puolivälissä.
19717:  sesta kristinuskossa ja koulujen perustamisesta.
19718:  Asetuksen 1. kohdan mukaan lapinpapeiksi tuli             Veronkannasta Lapinmaassa huolehti kruu-
19719:  ottaa vain niitä, jotka osasivat Iapin kieltä. Koh-    nunvouti, joka toimi myös yleisenä syyttäjänä
19720:  dan 5. mukaan lappalaisten lapsia tuli koulussa        käräjillä. Lapin kirkollistoimen johtokunnan esi-
19721:                                                         tyksestä vahvistettiin kuninkaan päätöksessä 18.
19722:  opettaa ensiksi heidän äidinkielellään. Sen jäl-
19723:                                                         päivältä marraskuuta 1756, että voudin tuli osata
19724:  keen he saivat oppia ruotsia mikäli itse sitä
19725:  halusivat. Aapisia ja katekismuksia tuli myös          sekä suomea että saamea. Perusteena oli se, että
19726:  painaa molemmilla kielillä. Lapinmaan koulujär-        voudin tuli kaikissa mahdollisissa tilanteissa itse
19727:                                                         kyetä keskustelemaan rahvaan kanssa.
19728:  jestyksessä vuodelta 17 35 oli myös määrätty, että
19729:  opettajilla tuli olla sekä Iapin että ruotsin kielen      Edellä mainittuja saamen kielen käyttöä koske-
19730:  taito.                                                 via säännöksiä ei yleensä ole nimenomaisesti
19731:     Vanhempi koululainsäädäntö ei yleensä tarjoa        kumottu, vaan periaatteiden murtuminen on
19732:  suoria esimerkkejä kielteisestä suhtautumisesta        tapahtunut lähinnä käytännössä. Historiallisesti
19733:  saamen kieleen. Tietynlaista heikkenemistä ta-         katsottuna oikeutta oman äidinkielen käyttöön
19734:  pahtui 1700-luvun lopulta lähtien, mutta se            näytetään pidetyn yleensä ihmisen luonnollisena
19735:  tapahtui lähinnä yksittäisten kirkollisten johto-      oikeutena ja yhteiskunnan kehityksen kannalta
19736:  henkilöiden asenteiden vaikutuksesta. Uusi nou-        välttämättömänä tekijänä. Jokseenkin vallitseva
19737:  su koitti kuitenkin 1800-luvun puolivälissä, ja        näyttää näin ollen olleen näkemys, jonkaJällivaa-
19738:  lapinkielen taidon välttämättömyys pappien ja          ran kirkkoherra Pehr Högström vuonna 1749
19739:  katekeettojen viran hoidossa sisällytettiin nimen-     puki seuraaviksi sanoiksi: ''Mutta yrittää riistää
19740:  omaisesti asianomaisiin asetuksiin.                    kansalta sen äidinkieli ja istuttaa jokapäiväiseen
19741:     Muiden kuin kirkkoon ja opetukseen liittyvien       käyttöön vieras, se on kevytmielineo yritys ja
19742:  yhteiskunnallisten asioiden hoito keskittyi perin-     osoittautunut vääräksi kaikkialla maailmassa mis-
19743:  teisesti kussakin lapinkylässä vuosittain pidetyille   sä sellaista on yritetty.''
19744:  käräjille. Käräjiä johti seudun oloihin perehtynyt        Saamen kielen asemasta ja käytöstä on nykyi-
19745:  tuomari, mutta oikeuteen kuului erottamattoma-         sessä lainsäädännössämme hyvin vähän säännök-
19746:  na osana pääosissa saamelaisista koostunut lauta-      siä. Merkittävimmät säännökset ovat koululain-
19747:  kunta. Lautakunta osallistui tuomarin ohella kä-       säädännössä.
19748: 12                                       1986 vp. -      LA n:o 133
19749: 
19750:    Vuonna 1985 voimaan tulleet uudet perus-              tien alueet sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva
19751: koulu- ja lukiolait parantavat saamelaisten koulu-       Lapin paliskunnan alue. Äänioikeutettuja ja vaa-
19752: laisten asemaa, koska saamen kielen opetusmah-           likelpoisia ovat vaaleissa täysi-ikäiset ja täysival-
19753: dollisuudet helpottuvat. Saamelaisten kotialueel-        taiset saamelaiset, jotka ovat Suomen kansalaisia.
19754: Ia opetuskieli voi olla saame sekä lukiossa että         Saamelainen puolestaan on määritelty henkilök-
19755: peruskoulussa.                                           si, jonka itsensä, jommankumman hänen van-
19756:    Saamelaiskulttuurin tarpeita palvelevat osal-         hempansa tai isovanhempansa ensiksi oppima
19757: taan myös saamelaisalueen ammatillisesta koulu-          kieli on saame. Hallinnollisesti saamelaisvaltuus-
19758: tuskeskuksesta annetut säädökset. Saamelaisalu-          kunta on valtioneuvoston kanslian alainen. Se
19759: een ammatillisesta koulutuskeskuksesta annetun           toimii komiteasäännöstön pohjalta, jollei sitä
19760: lain (994/77) 1 §:n mukaan oppilaitoksen tehtä-          koskevassa asetuksessa ole muuta säädetty.
19761: vänä on antaa ammatillista koulutusta huomioon              Uudemmassa lainsäädännössä saamen kieli on
19762: ottaen perinteisen saamelaiskulttuurin kehittämi-        huomioitu lisäksi lasten päivähoidossa ja kuntien
19763: sen ja säilyttämisen. Lain 2 § :ssä puolestaan           kulttuuritoiminnassa.       Lasten    päivähoitolain
19764: säädetään, että oppilaitoksen opetuskielet ovat          11 §:n 2 momentissa (875/81) säädetään kunnan
19765: suomen ja saamen kieli.                                  velvollisuudeksi huolehtia siitä, että lasten päivä-
19766:    Saamen kielen tutkimuksesta ja huollosta on           hoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla
19767: säädetty kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta         saamen kielellä. Kuntien kulttuuritoiminnasta
19768: annetussa laissa (48/76) ja asetuksessa (187/76).        annetussa laissa ( 104 51 80) saamenkielinen väestö
19769: Lain 1 §:ssä säädetään tutkimuskeskuksen tehtä-          on rinnastettu suomen- ja ruotsinkieliseen vä-
19770: väksi suomen ja ruotsin kielen tutkimuksen ja            hemmistöön. Lain 3 §:n 3 momentin mukaan
19771: huollon lisäksi suomen sukukielten tutkimus ja           kunnan kulttuurilautakuntaan tulee mahdolli-
19772: saamen kielen huolto. Asetuksen 1 §:n 2 mo-              suuksien mukaan valita saamenkielisten riittävä
19773: mentin mukaan kotimaisia kieliä ovat suomen,             edustus, jos kunnassa on saamenkielistä väestöä,
19774: ruotsin ja saamen kieli. Asetuksen 1 §:n 1 mo-           ja tällöin kunnan kulttuurilautakunta voi jakaan-
19775: mentin mukaan tutkimuslaitoksen tulee hankkia,           tua kahteen yksikieliseen osastoon, kuten ruotsin
19776: säilyttää, järjestää ja saattaa julkisuuteen saamen      kielen suhteen kaksikielisessä kunnassa. Vähem-
19777: kielen tutkimuksessa tarvittavaa aineistoa, har-         mistökielisen viranhaltijan palkkaukseen saatavan
19778: joittaa saamen kielen tutkimusta ja julkaista            valtionosuuden osalta ovat saamen-, suomen- ja
19779: tutkimustuloksia, levittää saamen kielen käyttöä         ruotsinkieliset vähemmistöt samassa asemassa.
19780: koskevia ohjeita ja suosituksia sekä kehittää ja
19781:                                                             Sellaisia, suhteellisen harvinaisia tapauksia,
19782: huoltaa saamen kieltä ilmaisuvälineenä. Tutki-
19783:                                                          joissa saamelainen ei osaa suomen kieltä, koskee
19784: muskeskuksessa on asetuksen 14 §: n perusteella
19785:                                                          vuoden 1983 alusta hallintomenettelylain (598/
19786: suomen ja ruotsin kielen lautakuntien ohella
19787:                                                          82) 22 §:n 1 momentti, jonka mukaan viran-
19788: myös saamen kielen lautakunta, jonka tehtävänä
19789:                                                          omaisen on huolehdittava tulkitsemisesta asiassa,
19790: on edistää ja seurata tutkimusta, joka palvelee
19791:                                                          joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta.
19792: Suomessa puhuttavan saamen kielen huoltoa,
19793:                                                          Käytännössä on jo aikaisemminkin järjestetty
19794: pitää kiinteästi yhteyttä yhteispohjoismaiseen
19795:                                                          tulkitsemista suomen kieltä osaamattomille saa-
19796: saamen kielen lautakuntaan sekä kehittää saamen
19797:                                                          melaisille esimerkiksi rikosasiain oikeudenkäyn-
19798: kielen huollon käytännön neuvontatyötä.
19799:                                                          nissä. Suomen kieltä jonkin verran osaaviin saa-
19800:    Saamelaiskulttuurin kehittämiseen ja suoje-
19801:                                                          melaisiin voitaisiin ehkä soveltaa mainitun pykä-
19802: luun liittyviä säännöksiä on lisäksi asetuksessa
19803:                                                          län 2 momenttia, jonka mukaan viranomainen
19804: saamelaisvaltuuskunnasta (824/73), jossa saame-
19805:                                                          voi erityisestä syystä huolehtia tulkitsemisesta
19806: laisvaltuuskunnan tehtäväksi asetetaan saamelais-
19807:                                                          muissakin kuin 1 momentissa tarkoitetuissa ta-
19808: ten oikeuksien valvonta ja saamelaisten taloudel-
19809:                                                          pauksissa.
19810: listen, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojen edis-
19811: täminen sekä aloitteiden ja esitysten teko ja
19812: lausuntojen antaminen. Asetuksen mukaisesti
19813: valtioneuvosto määrää valtuuskunnan jäseniksi            2.2. Asian valmistelu
19814: ne 20 henkilöä, jotka saamelaisten kesken toi-
19815: meenpantavissa vaaleissa ovat saaneet eniten ää-         2.2.1. Aikaisemmat ehdotukset
19816: niä. Valtuuskunnan toimikausi on neljä vuotta.
19817:    Saamelaisten kotiseutualueeksi määritellään              Saamen kielen asemaa on ensimmäiseksi selvi-
19818: asetuksessa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kun-           tellyt saamelaisasiain komitea, jonka mietintö
19819:                                          1986 vp. -      LA n:o 133                                         13
19820: 
19821: jätettiin valtioneuvostolle 5 päivänä toukokuuta         johtaneet välittömiin saamen kielen asemaa kos-
19822: 1951 (Komiteanmietintö 1952:12).                         keviin lainsäädäntötoimiin.
19823:     Mietinnössään komitea ehdotti saamelaislasten           Saamen kielen asemaa opetustoiminnassa kos-
19824: opetusta saamenkieliseksi ainakin alaluokilla ja         kevia ehdotuksia sisältyy lisäksi saamen kielen
19825: saamen kielen opetuksen järjestämistä yläluokil-         opetussuunnitelmatoimikunnan mietintöihin I ja
19826: le. Lisäksi saamelaisia läheisesti koskevat lait ja      II (Komiteanmietintö 1973:88 ja 1974:96). En-
19827: asetukset tulisi julkaista valtion toimesta myös         simmäisessä osamietinnössä komitea ehdotti, että
19828: saameksi. Mietintö sisälsi myös ehdotukset saa-          kunnan velvollisuudesta järjestää saamenkielisille
19829: menkielisen paikannimistön säilyttämisestä ja            lapsille opetusta heidän äidinkielellään olisi voi-
19830: saamenkielisten radio-ohjelmien lisäämisestä.            massa, mitä vähemmistökielisten lasten opetuk-
19831: Komitean ehdotukset eivät kuitenkaan johtaneet           sen järjestämisestä on säädetty.
19832: lainsäädäntötoimiin.                                        Komitean ehdotuksen mukaan saamen kieltä
19833:                                                          voisi opettaa saamelaisten kotiseutualueella äi-
19834:     Saamelaisten kielellistä asemaa selvitti uudel-      dinkielen oppiaineena, valionaisena ja vapaaeh-
19835: leen saamelaiskomitea, joka jätti mietintönsä
19836:                                                          toisena aineena. Lisäksi komitea ehdotti saame-
19837: valtioneuvostolle 13. päivänä maaliskuuta 1973           laisalueen kuntien koululautakuntiin ja koulu-
19838: (Komiteanmietintö 197 3 :46). Saamelaiskomitean          neuvostoihin saamenkielisten vähimmäisedustus-
19839: mietintö sisälsi ehdotuksen saamelaislaiksi, jonka       ta. Ehdotuksen mukaan saamelaisalueen perus-
19840: 2 luku sisälsi säännökset saamen kielen asemasta.
19841:                                                          koulun opettajanvirkaan, jonka hoitaminen edel-
19842: Ehdotuksen mukaan saamelaisalueella olisi saa-
19843:                                                          lyttää saamen kielen taitoa, nimitettäväitä vaadit-
19844: tettu voimaan osittainen kaksikielisyys siten, että      taisiin suomen kielen taidon ohella täydellistä
19845: saamelaisalueella vakinaisesti asuvalla saamenkie-       suullista ja kirjallista saamen kielen taitoa. Perus-
19846: lisellä henkilöllä olisi oikeus käyttää saamen kiel-
19847:                                                          koulun muun kuin opettajanviran haltijalta vaa-
19848: tä ja saada toimituskirja saamen kielellä laissa
19849:                                                          ditaan saamelaisalueella, että hän on osoittanut
19850:  luetelluissa saamelaisalueen viranomaisissa ja lai-     hallitsevansa suullisesti ja kirjallisesti saamen kie-
19851:  toksissa sekä muuallakin Suomessa tuomiois-             len. Ehdotuksen mukaan myös saamelaisalueella
19852:  tuimissa. Asiallisen saamen kielellä kuulemisen
19853:                                                          sijaitsevan asuntolan henkilökunnan tulee taitaa
19854:  järjestämiseksi ehdotettiin tulkkien käyttömah-         saamen kieltä.
19855:  dollisuutta.                                               Toisessa osamietinnössään komitea ehdottaa,
19856:     Ehdotuksen mukaan kielilaissa tarkoitetut jul-       että saamelaisalueella kunnallinen tai yksityinen
19857:  kipanot, ilmoitukset ja kuulutukset ja muut             oppikoulu voisi olla myös saamenkielinen. Saa-
19858:  asiakirjat tulisi antaa myös saamen kielellä tietyis-   menkielinen oppilas voisi valintansa mukaan suo-
19859:  sä viranomaisissa. Lisäksi saamelaisalueen kuntien      rittaa ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen jo-
19860:  kunnanvaltuustot voisivat päättää saamen kielen         ko saamen tai suomen kielellä sekä ylimääräisenä
19861:  käyttämisestä pöytäkirjoissa suomen kielen rin-         kokeena saamen kielen tai suomen kielen ko-
19862:  nalla. Kun viranomainen ei voisi itse antaa             keen, jota ei katsottaisi äidinkielen kokeeksi.
19863:  toimituskirjaa saamen kielellä, alkuperäisen toi-       Komitea ehdotti myös muiden keskiasteen oppi-
19864:  mituskirjan veroinen olisi laillisesti pätevä kään-     laitosten ja opettajankoulutuksen osalta saamen
19865:  nös, jonka suorittaisi valtion varoilla erityinen       kielen tai saamenkielisen opetuksen mahdollista-
19866:  saamelaistoimisto.                                      via säännöksiä.
19867:      Saamenkielinen opetus ehdotettiin turvatta-            Saamelaisten VII konferenssi 1971 ehdotti,
19868:  vaksi saamelaisalueen saamenkielisille oppilaille       että saamelaisten kielilain tulisi sisältää määräyk-
19869:  esi- ja peruskoulussa mahdollisimman pitkälle           siä siitä, että saamen kieltä käytettäisiin julkisissa
19870:  kaksikielisyyden saavuttamiseksi. Lisäksi saamen        laitoksissa ja oikeuslaitoksessa, että toimitukset
19871:  kieltä ehdotettiin opetettavaksi yhteisenä aineena      saamen kieltä puhuville tapahtuisivat saamen
19872:   joko äidinkielenä tai toisena kielenä. Toimimies-      kielellä ja että saamenkieliset voisivat kääntyä
19873:  järjestelmää olisi ehdotuksen mukaan laajennettu        viranomaisten puoleen omalla kielellään, että
19874:   eri julkisen hallinnon viranomaisissa. Eräiden         julkiset tiedonannot ja ilmoitukset annettaisiin
19875:  viran- ja toimenhaltijoiden kohdalla olisi pää-         myös saamen kielellä, että saamelaisalueella vir-
19876:  sääntöisesti kelpoisuusvaatimuksena saamen kie-         koja täytettäessä pantaisiin painoa saamen kielen
19877:   len suullinen ja kirjallinen taito. Muiden virkojen    taidolle ja että annettaisiin tarkkoja ohjeita saa-
19878:   ja toimien osalta olisi saamelaisalueella saamen       men kielen käytöstä kaikilla koulun asteilla.
19879:   kielen taito erityinen kelpoisuutta lisäävä seikka.       Saamelaisten VIII konferenssi 1974 totesi, että
19880:   Myöskään saamelaiskomitean ehdotukset eivät            on saatava aikaan yhteinen, kaikkia Pohjoismai-
19881: 14                                       1986 vp. -      LA n:o 133
19882: 
19883: den saamelaisia varten laadittu kielilaki ja sitä        saamen kielen lautakuntaan perustettatsHn paa-
19884: koskeva asetus, jotta saamelaiset olisivat kielelli-     sihteerin (B 2) ja kahden kielenkääntäjän (V 26)
19885: sesti tasa-arvoisia. Kielilain tulisi sisältää ainakin   sekä konekirjoittajan (V 10) ylimääräiset toimet.
19886: kaksi pääperiaatetta: sen tulee turvata oikeus               Lautakunnan toimisto tulisi sijoittaa saamelais-
19887: äidinkieliseen ja äidinkielen opetukseen ja sen          ten kotiseutualueelle, esimerkiksi Inariin saame-
19888: tulee turvata saamelaisille oikeus tulla ymmärre-        laisvaltuuskunnan toimiston yhteyteen. Koska
19889: tyksi saamen kielellä, tulla kuulluksi sillä ja saada    kysymyksessä on verraten pieni yksikkö, ei toi-
19890: asiakirjoja saamen kielellä.                             mistotilojen hankkiminen tuottane ylivoimaisia
19891:    Saamelaisten XI konferenssin 1980 hyväksy-            vaikeuksia. Saamen kielen toimimiehen virkoja ei
19892: mässä saamelaispoliittisessa ohjelmassa vaaditaan,       tässä vaiheessa ehdoteta perustettaviksi, vaan nii-
19893: että saamen kieli tunnustetaan lailla viralliseksi       den tarve tulee harkittavaksi, kun lain soveltami-
19894: kieleksi ja että saamen kieli ja kulttuuri säilyte-      sesta on saatu käytännön kokemuksia.
19895: tään ja niitä kehitetään elävänä kielenä ja kult-            Siirtyminen ehdotetun lain soveltamiseen saa-
19896: tuurina. Ohjelmassa esitetään, että kussakin             melaisalueen kunnissa tapahtuisi viiden vuoden
19897: maassa säädetään saamelainen kielilaki, jossa            kuluessa lain voimaantulosta kuntasuunnitelmien
19898: määritellään saamelaisenemmistöiset kunnat,              puitteissa. Lain vaikutuksia kuntien organisaa-
19899: joissa saamea käytetään virallisena kielenä, miten       tioon ei voida ennalta arvioida kovinkaan tarkas-
19900: virallinen kielenkäyttö toteutetaan, minkälaiset         ti, koska organisaatiojärjestelyt jäävät kuntien
19901: saamen kielen taidon vaatimukset viroissa on,            omaan harkintavaltaan. Lakiehdotuksen mukaan
19902: minkälaiset kielioikeudet on saamenkielisessä vä-        saamelaisalueen kunnat saisivat täysimääräistä
19903: hemmistöyhteisössä, saamenkielisten paikanni-            valtionapua saamen kielen kääntämis-, tulkitse-
19904: mien käyttö sekä saamenkielisen henkilönimen             mis- ja neuvontatehtäviä haitavien viranhaltijoi-
19905: käyttö.                                                  den palkkaamiseen. Valtionosuutta suoritettaisiin
19906:                                                          yhden viranhaltijan palkkaamiseen kutakin alka-
19907:                                                          vaa 300:aa kunnassa edellisenä vuonna henkikir-
19908: 3. Aloitteen organisatoriset Ja                          joitettua saamenkielistä asukasta kohden.
19909:    henkilöstövaikutukset                                     Koska edellä mainittu täysimääräinen valtion-
19910:                                                          apu on kunnille edullista, on luultavaa, että
19911:    Koska ehdotettu saamelaisten kielilaki nimen-         kunnat perustaisivat tällaiset virat hyvin pian lain
19912: omaisesti koskee saamen kielen käyttämistä vi-           voimaantulon jälkeen. Vuoden 1981 henkikirjoi-
19913: ranomaisten kanssa asioitaessa, on lailla asioiden       tustietojen mukaan voisivat Enontekiö ja Sodan-
19914: käsittelemiseen liittyviä organisatorisia vaikutuk-      kylä palkata kumpikin yhden tällaisen viranhalti-
19915: sia. Kääntämisen ja tulkitsemisen järjestäminen          jan sekä Inari kaksi ja Utsjoki kolme. Sopivim-
19916: hidastanee jossakin määrin asioiden käsittelyä ja        min nämä virat olisivat perustettavissa kääntäjän
19917: aiheuttaa lisätyötä viranomaisille. Kun tavoittee-       virkoina. Näin ollen saamelaisalueen kuntiin tu-
19918: na on saamelaisten kielellisten oikeuksien turvaa-       lisi perustettavaksi yhteensä seitsemän kielen-
19919: minen, on kääntämisen ja tulkinnan järjestämi-           kääntäjän virkaa, joiden palkkaluokaksi sopisi Y
19920: nen siitä aiheutuvasta lisätyöstä huolimatta kui-        26.
19921: tenkin huomattavasti helpommin toteutettavissa
19922: kuin virkamiesten veivoittaminen osaamaan saa-
19923: men kieltä.                                              4. Aloitteen taloudelliset vaiku-
19924:    Lain vaikutukset kohdistuvat olennaisimmin               tukset
19925: niihin viranomaisiin, joiden kanssa saamelaiset
19926: eniten asioivat, eli Lapin lääniin piirihallintovi-      4.1. Valtiontaloudelliset vaikutukset
19927: ranomaisiin ja varsinkin saamelaisten kotiseutu-
19928: alueella toimiviin paikallishallinnon viranomai-           Jos saamen kielen lautakuntaan perustetaan
19929: siin, varsinkin saamelaisalueen kuntiin.                 edellä mainitut pääsihteerin (B 2), kahden kie-
19930:    Lakiehdotuksen mukaan saamen kielen lauta-            lenkääntäjän (V 26) ja yhden konekirjoittajan (V
19931: kunta olisi velvollinen viranomaisten pyynnöstä          10) ylimääräiset toimet, aiheutuu näistä vuosit-
19932: toimittamaan näille maksutta käännöksiä. Tätä            tain kustannuksia noin 350 000 markkaa. Kun
19933: tehtävää varten olisi lautakunnalle palkattava           otetaan huomioon vuokrat, käyttömenot ja muut
19934: riittävä henkilöstö. Koska lautakunnan käännös-          kustannukset, aiheutunee saamen kielen lauta-
19935: toiminnan laajuutta on etukäteen vaikea arvioi-          kunnan toimistosta vuosittain kustannuksia noin
19936: da, on katsottu, että alkuvaiheessa riittäisi, jos       500 000 markkaa.
19937:                                        1986 vp. -      LA n:o 133                                         15
19938: 
19939:    Ehdotetun lain 14 §:n mukaan tulisi nykyti-         5. Riippuvuus kansainvälisistä
19940: lanteen mukaan täysimääräistä valtionosuutta              sopimuksista
19941: myönnettäväksi Utsjoen kunnalle kolmen viran-
19942: haltijan, Inarin kunnalle kahden sekä Enonte-             Esityksen riippuvuus kansainvälisistä sopimuk-
19943: kiön ja Sodankylän kunnalle kummallekin yhden          sista liittyy Suomen ratifioimiin Yhdistyneiden
19944: viranhaltijan palkkaamiseen. Jos nämä viranhalti-      Kansakuntien ihmisoikeussopimuksiin, erityisesti
19945: jat olisivat palkkaluokassa Y 26, olisi näistä         kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koske-
19946: seitsemästä viranhaltijasta aiheutuvan valtion-        vaan kansainväliseen yleissopimukseen (SopS 8/
19947: osuuden määrä yhteensä noin 500 000 markkaa            76) ja YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poista-
19948: vuodessa.                                              mista koskevaan kansainväliseen yleissopimuk-
19949:                                                        seen (SopS 37/70).
19950:    Jos lakiehdotuksen 15 §:ssä tarkoitettuja val-          Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia kos-
19951: tionavustuksia varten varattaisiin tulo- ja menoar-    kevan yleissopimuksen 26 artiklan mukaan kaikki
19952: vioon vuosittain 230 000 markan määräraha, ai-         ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oi-
19953: heutuisi lain täytäntöönpanosta valtion tulo- ja       keutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhtäläi-
19954: menoarvioon vuosittain noin 1 200 000 markan           seen lain suojaan. Sopimuksen 14 artiklan 3
19955: lisämäärärahan tarve.                                  kohdassa todetaan rikossyytteiden osalta, että
19956:                                                        jokaisella on oikeus täysin yhdenvertaisena saada
19957:                                                        viipymättä ja yksityiskohdittain hänen ymmärtä-
19958:                                                        mällään kielellä tieto häntä vastaan nostetun
19959: 4.2. Kunnallistaloudelliset vaikutukset                syytteen luonteesta ja syistä, ja saada maksutto-
19960:                                                        masti tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu
19961:                                                        tuomioistuimessa käytettyä kieltä.
19962:    Kun kunnat salSlvat täysimääräistä valtion-
19963: osuutta saamen kielen kääntämis-, tulkitsemis- ja          Sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa todetaan,
19964: neuvontatehtäviä hoiravien viranhaltijoiden palk-      että jokainen sopimusvaltio sitoutuu turvaamaan
19965:                                                        jokaiselle alueellaan olevalle ja oikeuspiiriinsä
19966: kaukseen, ei kunnille aiheutuisi näistä viroista
19967:                                                        kuuluvalle yksilölle tässä yleissopimuksessa tun-
19968: lainkaan omia palkkausmenoja. Sen sijaan kun-
19969: tien hoidettaviksi jäisi toimitilojen ja konttorika-   nustetut oikeudet ilman minkäänlaista rotuun,
19970: luston hankkiminen näille viranhaitijoille sekä        kieleen, kansalliseen alkuperään, syntyperään tai
19971:                                                        muuhun asemaan perustuvaa syrjintää. 2 artiklan
19972: näiden tehtävien hoitamiseen liittyvät toimisto-
19973:                                                        2 kohdassa jokainen valtio sitoutuu perustusla-
19974: menot.
19975:                                                        kiensa mukaisessa järjestyksessä ja tämän yleisso-
19976:    Saamelaisten kielilaista saamelaisten kotiseutu-    pimuksen määräysten mukaisesti ryhtymään tar-
19977: alueen kunnille aiheutuvien menojen määrää on          peellisiin toimenpiteisiin toteuttaakseen lainsää-
19978: vaikea etukäteen arvioida. Täysimääräisellä val-       dännöllä tai muulla tavalla tässä yleissopimukses-
19979: tionosuudella palkatut viranhaltijat voisivat huo-     sa tunnustetut oikeudet, jotka eivät jo ole voi-
19980: lehtia useimmista kääntämis- ja tulkitsemistehtä-      massa.
19981: vistä, ja ennen pitkää näiden kuntien olisi tarkoi-        Saamelaisten kielilain säätämisellä toteutetaan
19982: tuksenmukaista vaatia saamen kielen taitoa niiltä      yleissopimuksen yleistä yhdenvertaisuusperiaatet-
19983: kunnan viranhaltijoilta, jotka joutuvat eniten         ta ja lainsäädäntövelvoitteita turvaamalla saame-
19984: asioimaan saamelaisten kanssa. Varsinkin Utsjoen       laisten oikeus äidinkielen käyttämisen lainsuo-
19985: kunnassa on jo nyt saamen kielen taitoista henki-      jaan yhtäläisesti suomen- ja ruotsinkielisten kans-
19986: löstöä. Eniten kustannuksia uudesta laista aiheu-      sa.
19987: tuisi kunnille ilmeisesti saamenkielisten asiakirjo-       Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koske-
19988: jen tuottamisesta, mikä ilmenisi toimistokustan-       vassa kansainvälisessä yleissopimuksessa on posi-
19989: nusten vähäisenä lisääntymisenä.                       tiivisen syrjinnän kielto tuotu vielä selvemmin
19990:                                                        esille. Sopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määri-
19991:    Toisaalta edellä mainitut kuntiin perustettavat     tellään "rotusyrjinnäksi" muun muassa kaikki
19992: uudet virat merkitsevät osaltaan kunkin kunnan         rotuun, syntyperään tai kansalliseen tai etniseen
19993: verotulojen lisääntymistä. Kun on odotettavissa,       alkuperään perustuva erottelu, poissulkeminen
19994: että saamen kielen lautakunnan toimiston henki-        tai etuoikeus, jonka seurauksena on ihmisoikeuk-
19995: löstö myös asuisi saamelaisten kotiseutualueen         sien ja perusvapauksien tasapuolisen nauttimisen
19996: kunnissa, merkitsisi myös näiden toimien perus-        tai harjoittamisen rajoittaminen poliittisella, sosi-
19997: taminen kuntien verotulojen lisäystä.                  aalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla jul-
19998: 16                                      1986 vp.        LA n:o 133
19999: 
20000: kisen elämän alalla. Sopimuksen 1 artiklan 4            tyksen ja suojelun varmistamiseksi tietyille rotu-
20001: kohdassa todetaan nimenomaan, että rotusyrjin-          ryhmille tai niihin kuuluville yksilöille, jotta
20002: näksi ei ole katsottava erityisiä toimenpiteitä,        niille taattaisiin täydelliset ja yhtäläiset oikeudet
20003: joiden ainoana tarkoituksena on taata riittävä          ihmisoikeuksien ja perusvapauksien nauttimi-
20004: edistys tietyille etnisille ryhmille tai yksilöille,    seen.
20005: jotka tarvitsevat välttämättömänä pidettävää suo-
20006: jelua sen varmistamiseksi, että nämä ryhmät tai            Nykyisessä lainsäädännöllisessä tilanteessa syn-
20007: yksilöt voivat yhtäläisesti nauttia ja käyttää ihmis-   typerä asettaa saamelaiset muita huonompaan
20008: oikeuksia ja perusvapauksia.                            asemaan koulutuksen, tiedonvälityksen ja yhteis-
20009:    Syrjinnän kiellon rinnalle on sopimuksessa ase-      kunnan hallintopalveluiden suhteen. Saamenkie-
20010: tettu myös positiivisten toimenpiteiden velvoite        lisen väestön rajoitetut mahdollisuudet oman
20011: huonommassa asemassa olevan etnisen ryhmän              kielen käyttöön heikentävät myös saamelaisten
20012: aseman parantamiseksi. Sopimuksen 2 artiklan 2          yleistä oikeusturvaa. Saamelaisten kielilain säätä-
20013: kohdan mukaan sopimusvaltion tulee, milloin             misellä saamelaisille taataan näiltä osin yhdenver-
20014: olosuhteet antavat aihetta, ryhtyä sosiaalisella,       tainen asema muiden kansalaisten kanssa kuten
20015: taloudellisella, sivistyksellisellä ja muilla aloilla   näissä YK: n ihmisoikeussopimuksissa edellyte-
20016: erityisiin ja konkreettisiin toimiin riittävän kehi-    tään.
20017: 
20018: 
20019: 
20020: 
20021:                                  YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
20022: 
20023:                       1 luku                            nösten lisääminen hallitusmuotoon on tarkoituk-
20024:                 Yleisiä säännöksiä                      senmukaista ottaa harkittavaksi hallitusmuodon
20025:                                                         muun uudistamisen yhteydessä, ehdotetaan saa-
20026:    1 §. Saamelaiset kuuluvat Suomen alkuperäi-          melaisten kielilaissa saamen kieli määriteltäväksi
20027: seen väestöön. Tästä syystä ei saamen kieltä voida      maan viralliseksi kieleksi.
20028: Suomessa katsoa vieraaksi kieleksi. Kotimaisten            Sanaa ''virallinen'' käytetään ehdotetussa
20029: kielten tutkimuskeskuksesta annetussa laissa ja         säännöksessä Nykysuomen sanakirjassakin maini-
20030: asetuksessa saamen kieli katsotaaukio suomen ja         tussa merkityksessä "säädöksiin perustuva; hal-
20031: ruotsin ohella kotimaiseksi kieleksi. Hallitusmuo-      linnossa käytettäväksi määrätty''. Tässä merkityk-
20032: don 14 §:n 1 momentin mukaan suomi ja ruotsi            sessä myös suomi ja ruotsi ovat Suomen virallisia
20033: ovat tasavallan kansalliskielet.                        kieliä. Näin nimitys kansalliskieli, joka Rafael
20034:    Tätä säännöstä on pidettävä lähinnä julistuksen-     Erichin mukaan on voimakkaampi sana kuin
20035: omaisena. E. N. Setälä on tosin aikanaan katso-         virallinen kieli, jää toistaiseksi koskemaan vain
20036: nut, että kansalliskieli on katsottava vastakohdak-     suomea ja ruotsia. Tässä yhteydessä ei ehdoteta
20037: si vieraalle kielelle, jota oikeudenkäymiskaaren        muutettavaksi        myöskään       hallitusmuodon
20038: 24 luvun 3 §:n mukaan ei saanut tuomiossa               22 §:ää, jonka mukaan lait ja asetukset samoin
20039: käyttää. Tämä oikeudenkäymiskaaren pykälä on            kuin hallituksen esitykset eduskunnalle sekä
20040: myöhemmin muutettu, eikä siihen sen nykyisessä          eduskunnan vastaukset, esitykset ja muut kirjel-
20041: muodossa (57 31 48) enää sisälly mainittua kiel-        mät hallitukselle annetaan suomen ja ruotsin
20042: toa. Muutoinkaan ei saamen kieltä, niin kuin            kielellä, eikä valtiopäiväjärjestyksen 88 §:ää, jon-
20043: edellä on todettu, voida katsoa Setälän tarkoitta-      ka mukaan asiain käsittelyssä valtiopäivillä käyte-
20044: maksi ''vieraaksi kieleksi''.                           tään suomen taikka ruotsin kieltä.
20045:    Vaikka hallitusmuodon 14 §:n 1 momentti                 Ehdotettavasta 1 §:stä myös ilmenee, että saa-
20046: onkin ohjelmaluontoinen, vaatisi saamen kielen          melaisten kielilain säännökset tulisivat sovelletta-
20047: julistaminen nimenomaisesti kansalliskieleksi il-       vaksi "sen lisäksi, mitä suomen ja ruotsin kielen
20048: meisesti hallitusmuodon muuttamista. Hallitus-          asemasta on säädetty'', joten lailla ei rajoitettaisi
20049: muodon 14 §:n 1 momentin ei kuitenkaan voida            hallitusmuodolla turvattuja suomen- ja ruotsin-
20050: katsoa estävän sitä, että saamelaisille annetaan        kielisten kansalaisten kielellisiä oikeuksia.
20051: kielellisiä oikeuksia ja että saamen kieltä käyte-         2 §. Pykälän 1 momentti sisältää lain keskei-
20052: tään myös tuomioistuimissa ja muissa viranomai-         sen säännöksen, jonka mukaan Suomen kansalai-
20053: sissa. Kun saamen kielen asemaa koskevien sään-         sella, jonka äidinkieli on saame, on sama oikeus
20054:                                         1986 vp. -      LA n:o 133                                          17
20055: 
20056: kuin suomen- ja ruotsinkielisillä kansalaisilla oi-     ruotsiksi tapahtuu, vaan kansalaisilla on viime
20057: keus käyttää tuomioistuimissa ja muissa viran-          kädessä vapaa valta itse valita äidinkielensä.
20058: omaisissa äidinkieltään. Pykälän 2 momentin
20059: mukaan on vastaavasti yhteisöllä tai säätiöllä,
20060: jonka pöytäkirjakieli on saame, ja oppilaitoksella,                       2 luku
20061: jonka opetuskieli on saame, sama oikeus kuin             Saamen kielen käyttäminen tuomtotstutmtssa
20062: suomen- ja ruotsinkielisellä yhteisöllä, säätiöllä                ja muissa viranomaisissa
20063: taikka oppilaitoksella käyttää pöytäkirjakieltään
20064: tai opetuskieltään. Pykälän 1 momentin säännök-            4 §. Vaikka kielilaki on osin vaikeaselkoinen ja
20065: sellä, joka voidaan perustaa hallitusmuodon             vanhahtava, on sen mukainen järjestelmä siinä
20066: 5 §:ään - "Suomen kansalaiset ovat yhdenver-            määrin vakiintunut ja käytännössä tunnettu, että
20067: taiset lain edessä'' - asetetaan saamenkieliset         saamen kieltä varten ei ole katsottu asianmukai-
20068: kansalaiset periaatteessa samaan kielelliseen ase-      seksi pyrkiä luomaan omaa järjestelmäänsä, vaan
20069: maan kuin muita kotimaisia kieliä äidinkielenään        saamen kielen asema ehdotetaan järjestettäväksi
20070: puhuvat kansalaiset. Pykälän 2 momentin sään-           noudattaen soveltuvin osin kielilain säännöksiä
20071: nös täydentää 1 momenttia; 2 momentilla on              suomen ja ruotsin kielen asemasta. Tätä koskeva
20072: vastineensa kielilain 3 §:n 1 momentin (10/75)          yleissäännös on lakiehdotuksen 4 §:ssä. Koska
20073: toisen virkkeen loppuosassa. Ehdotetun 2 §:n 1          kielilain säännösten soveltaminen sellaisenaan
20074: ja 2 momentin säännökset ovat lähinnä periaat-          myös saamen kielen osalta olisi eräissä tapauksissa
20075: teellisia; niiden soveltamisesta käytäntöön ovat        epätarkoituksenmukaista taikka tuottaisi koh-
20076: säännökset 4 §:ssä ja sitä täydentävissä muissa 2       tuuttomia vaikeuksia, on 5-10 §:ään otettu
20077: luvun säännöksissä.                                     joukko poikkeussäännöksiä.
20078:     Pykälän 3 momentin mukaan ei saamelaisten               Koska 5 §:n mukaan mikään kunta ei olisi
20079: kielilaki koskisi saamelaisten oikeutta saada pe-       yksikielisesti saamenkielinen, olisi maassa vain
20080: ruskoulu- ja muuta opetusta äidinkielellään,            saamen kielen kannalta kaksikielisiä ja toiskielisiä
20081: vaan siitä säädettäisiin erikseen. Säännöksessä         virka- ja itsehallintoalueita. Suomen ja ruotsin-
20082: viitataan eduskunnalle annettuun hallituksen esi-       kielisillä on kielilain 3 §:n 1 momentin mukaan
20083: tykseen peruskoululaiksi, lukiolaiksi sekä niihin       oikeus käyttää toiskielisessäkin tuomioistuimessa
20084: liittyväksi lainsäädännöksi. Ehdotetun perus-           ja muussa valtion viranomaisessa omassa asiassaan
20085: koululain 25 §:n 1 momentin mukaan voi saa-             ja asiassa, jossa häntä kuullaan, äidinkieltään.
20086: melaisten kotiseutualueella asuvien peruskoulun         Lakiehdotuksen 2 ja 6 §:n mukaan myös saamen-
20087: saamenkielisten oppilaiden opetuskieli olla saa-        kielisillä olisi sama oikeus. Kielilain 5 §: n 1
20088:  me. Saamen kielellä annettavaa opetusta koske-         momentin mukaan näissä tapauksissa toimitus-
20089: via säännöksiä sisältyy myös lakiin saamelais-          kirja kuitenkin annetaan virka-alueen kielellä,
20090:  alueen ammatillisesta koulutuskeskuksesta. Lain        mutta asianosaisen pyynnöstä siihen on kuitenkin
20091:  2 §:n mukaan koulutuskeskuksen opetuskielet            liitettävä pätevä käännös. Kuntien osalta ei täl-
20092:  ovat suomen ja saamen kieli.                           laista säännöstä ole, vaan kielilain 7 § :n mukaan
20093:     3 §. Lakiin ehdotetaan otettavaksi nimen-           kunnan tai muun itsehallintoalueen viranomai-
20094:  omainen säännös siitä, että sillä, joka katsoo         seen käännyttäessä on käytettävä alueen kieltä,
20095:  kuuluvansa saamenkieliseen väestönosaan, on oi-        tai kaksikielisellä alueella jompaakumpaa alueen
20096:  keus ilmoittaa väestökirjoihin äidinkieleksi saa-      kielistä. Näin ollen saamelaisten kielilaki ei vai-
20097:  me. Vaikka nykyisin väestökirjoituksessa hyväksy-      kuttaisi maan muihin kuntiin kuin saamelaisalu-
20098:  täänkin saamen kielen ilmoittaminen äidinkie-          een kuntiin eikä myöskään Ahvenanmaan maa-
20099:  leksi, on nimenomainen säännös katsottu tar-           kuntaan.
20100:  peelliseksi muun muassa siitä syystä, että monet          Kielilakia täydentää laki valtion virkamiehiltä
20101:  saamenkieliset ilmoittavat äidinkielekseen suo-        vaadittavasta kielitaidosta. Näiden lakien mukai-
20102:  men. Oikeus ilmoittaa saame äidinkieleksi perus-       nen järjestelmä perustuu siihen, että kaksikielis-
20103:  tuisi ehdotuksen mukaan siihen, että asianosai-        ten virka- ja itsehallintoalueiden viranomaisissa
20104:  nen katsoo saamen äidinkielekseen. Viranomai-          osataan molempia kieliä ja että kansalaiset voivat
20105:  silla ei näin ollen ole oikeutta eikä velvollisuutta   niissä sekä kirjallisesti että suullisesti asioida suo-
20106:  ryhtyä selvittämään esimerkiksi sitä, osaako asian-    men tai ruotsin kielellä.
20107:  omainen riittävästi saamea. Nykyisessä lainsää-           Kuten yleisperusteluissa on todettu, saamen
20108:  dännössä ei ole säännöksia siitä, millä perusteella    kielen taitoa ei ole tarkoitus säätää saamen kielen
20109:  jonkun äidinkielen määräytyminen suomeksi tai          kannalta kaksikielistenkään viranomaisten virka-
20110: 
20111: 3   260958A
20112: 18                                      1986 vp. -      LA n:o 133
20113: 
20114: miesten pätevyysvaatimukseksi. Tästä syystä on 6        kaan nimittäin virka- ja itsehallintoalue, johon
20115: ja 7 §:ään otettu säännöksiä niiden tapausten           kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia, katso-
20116: varalle, joissa virkamiehet eivät osaa saamea.          taan kunkin kunnan osalta samankieliseksi kuin
20117: Tällöin tulisi käytettäväksi kääntäminen tai tul-       asianomainen kunta. Kielilain mukaan saame-
20118: kinta.                                                  laisten kotiseutualueen kunnat ovat suomenkieli-
20119:     Lain mukaan saamenkielisten asema myös saa-         siä.
20120: men kielen kannalta kaksikielisten viranomaisten           Kun virka- tai itsehallintoalue katsotaan yksi-
20121: kanssa asioitaessa olisi samantapainen kuin suo-        kieliseksi tai kaksikieliseksi kunkin kunnan osalta
20122: men- tai ruotsinkielisten asema toiskielisten val-      erikseen, ei mikään virka- tai itsehallintoalue olisi
20123: tion viranomaisten kanssa asioitaessa. Tästä syystä     käytännössä minkään kunnan osalta kolmikieli-
20124: ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä lakiin erikseen    nen, vaikka esimerkiksi valtion keskushallinnon
20125: poikkeuksia niiden viranomaisten suhteen, joi-          viranomaisen virka-alue kokonaisuutena ottaen
20126: den virka-alueena on koko maa ja jotka tästä            tulisikin käsittämään suomenkielisiä, ruotsinkie-
20127: syystä tulevat saamen kielen kannalta kaksikieli-       lisiä, kaksikielisiä suomen- ja ruotsinkielisiä sekä
20128: siksi. Näille viranomaisille on katsottava olevan       kaksikielisiä suomen- ja saamenkielisiä kuntia.
20129: täysin mahdollista ottaa vastaan saamenkielisiä            Enontekiössä, Inarissa ja Sodankylässä olisi saa-
20130: asiakirjoja ja antaa toimituskirjoistaan saamenkie-     me vähemmistön kielenä. Utsjoella sen sijaan on
20131: lisiä käännöksiä, varsinkin kun lakiehdotuksen          niukka saamenkielisten enemmistö. Kielilaissa on
20132: 11 §:n 2 momentin mukaan käännökset olisivat            erinäisiä säännöksiä, joissa enemmistön kieli ase-
20133: maksutta saatavissa saamen kielen lautakunnalta.        tetaan kaksikielisellä virka- tai itsehallintoalueelia
20134:     5 §. Kuten yleisperusteluissa on todettu, hen-      etusijalle vähemmistön kielen suhteen.
20135: kikirjoituksessa saamen kielen äidinkielekseen il-         Kielilain 6 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan
20136: moittaneiden määrä ei vastaa saamelaisten eikä          enemmistön kieltä on käytettävä muussa kuin
20137: edes tosiasiassa saamenkielisten määrää. Suomen         rikosasiassa, jossa on erikielisiä vastaajia ja jossa
20138: saamelaisasutus on keskittynyt Enontekiön, Ina-         asianosaiset ovat käyttäneet eri kieliä eivätkä ole
20139: rin ja Utsjoen kuntaan sekä Sodankylän kunnan           päässeet yksimielisyyteen saman kielen käyttämi-
20140: Lapin paliskunnan alueelle eli Vuotsoon. Tämä           sestä. Tällä säännöksellä ei ole saamelaisten kieli-
20141: alue on saamelaisvaltuuskunnasta annetun ase-           lakia sovellettaessa suurtakaan merkitystä, koska
20142: tuksen 1 §:n 3 momentissa määritelty saamelais-         7 §:n 1 momentin poikkeussäännöksen mukaan
20143: ten kotiseutualueeksi.                                  toimituskirja tällöin voitaisiin useimmissa ta-
20144:     Onkin katsottu yksinkertaisimmaksi ehdottaa         pauksissa antaa suomeksi.
20145: suoraan säädettäväksi, että saamen kielen kannal-          Kielilain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa
20146: ta kaksikieliseksi katsottaisiin sellainen virka- tai   tapauksissa, joissa erinäisten tuomioistuinten ja
20147: itsehallintoalue, joka sijaitsee saamelaisten koti-     viranomaisten kuulutukset on annettava enem-
20148: seutualueelia taikka johon saamelaisten kotiseu-        mistön kielellä, ei 9 §:n 2 momentin mukaan
20149: tualue kuuluu. Saamelaisten kotiseutualue on            olisi velvollisuutta käyttää saamen kieltä. Tuo-
20150: pykälän 2 momentissa määritelty samalla tavalla         mioistuimen ja muun viranomaisen sisäinen vir-
20151: kuin saamelaisvaltuuskunnasta annetussa asetuk-         kakieli on kielilain 12 §:n mukaan virka-alueen
20152: sessa. Ehdotetun 5 §:n johdosta jätettäisiin saa-       enemmistön kieli. Kielilain säännöksiä valtion
20153: men kielen suhteen soveltamatta kielilain 2 §:n 1       viranomaisten sisäisestä virkakielestä ei kuiten-
20154: momenttia. Tästä seuraisi muun muassa se, ettei         kaan lakiehdotuksen 8 §: n mukaan oteta huo-
20155: mikään kunta edes periaatteessa voisi olla yksikie-     mioon saamelaisten kielilakia sovellettaessa.
20156: lisesti saamenkielinen.                                    Kielilain 15 §:n 1 momentin säännös kunnan
20157:     Koska ehdotetulla lailla järjestettäisiin vain      sisäisestä virkakielestä tulisi kuitenkin 4 §:n no-
20158: saamen kielen asema, käytetään siinä ilmaisua           jalla sovellettavaksi myös saamen kielen suhteen
20159: "Saamen kielen kannalta kaksikielinen". Saa-            muiden kuin Sodankylän kunnan osalta. Kun
20160: men kielen kannalta kaksikielisellä virkatai itse-      kunnan sisäisenä virkakielenä kielilain 15 §:n 1
20161: hallintoalueelia on saamen kielellä samanlainen         momentin ja 12 §:n mukaan on enemmistön
20162: asema kuin suomen tai ruotsin kielellä kielilain        kieli, tulisi Utsjoen kunnan sisäiseksi virkakieleksi
20163: mukaan kaksikielisellä virka- ja itsehallintoalueel-    saame.
20164: la.                                                        Siirtyminen saamen kielen käyttöön saattaisi
20165:     Käytännössä saamen kielen kannalta kaksikie-        Utsjoella tuottaa vaikeuksia kunnille ehdotetta-
20166: lisellä alueella olisi toisena kielenä suomi ja         van viiden vuoden siirtymisajan kuluessakin, mis-
20167: toisena saame. Kielilain 2 §:n 2 momentin mu-           tä syystä 19 §:n 3 momenttiin on otettu poik-
20168:                                          1986 vp. -       LA n:o 133                                         19
20169: 
20170: keussäännös, jonka mukaan valtuusto voisi aina            kitsemista, jos astaa hoitava virkamies et osaa
20171: kalenterivuodeksi kerrallaan päättää, että sisäise-       saamen kieltä. Ehdotettu säännös ei rajoittuisi
20172: nä virkakielenä pysyy suomi.                              valtion viranomaisiin ja laitoksiin, vaan se koskisi
20173:     6 §. Kielilain 4 §:n 1 momentin mukaan on             yhtä lailla saamen kielen kannalta kaksikielisten
20174: valtion asiamiehen käytettävä asiassa, jota hän           kuntien ja kuntainliittojen viranomaisia ja laitok-
20175: viran puolesta ajaa, vastaajan kieltä, jos hän on         sia. Säännös tulisi näin ollen sovellettavaksi esi-
20176: velvollinen sitä taitamaan. Tämä säännös ei               merkiksi sosiaaliviranomaisissa, terveyskeskuksissa
20177: yleensä tulisi sovellettavaksi saamen kielen suh-         ja sairaaloissa. Ajan mittaan näissä laitoksissa olisi
20178: teen, koska virkamieheltä ei yleisesti vaadittaisi        tarkoituksenmukaista palkata sellaista henkilö-
20179: saamen kielen taitoa. Myöhemmin saatettaisiin             kuntaa, joka osaa saamen kieltä ja joka voisi
20180: kuitenkin yksittäistapauksissa vaatia saamen kie-         muiden tehtävien ohessa hoitaa yksinkertaisimpia
20181: len taitoa joihakuilta saamelaisten kotiseutualu-         tulkitsemistehtäviä, kuin joka kerta erikseen
20182: een virkamiehiltä.                                        hankkia paikalle saamen kielen tulkki.
20183:     Kielilain 4 §:n 2 momentin mukaan asioita                Hallintomenettelylain (598/82) 22 §:n 1 mo-
20184: suullisesti käsiteltäessä tuomioistuimessa tai polii-     mentin mukaan viranomaisen on huolehdittava
20185: siviranomaisen edessä on käytettävä, milloin tar-         tulkitsemisesta, jos asianosainen asiassa, joka voi
20186: ve vaatii, tulkintaa. Tämä kielilain säännös osoit-       tulla vireille viranomaisen aloitteesta, ei osaa
20187: taa, että tuomioistuimet ja poliisiviranomaiset           viranomaisessa kielilain mukaan käytettävää kiel-
20188: ovat tulkinnan kannalta erityisasemassa kielilain         tä. Ehdotetun saamelaisten kielilain tulkitsemista
20189: mukaisessa järjestelmässä.                                koskevien säännöksien soveltaminen ei lainkaan
20190:     Koska saamen kielen osalta joudutaan tulkin-          riipu siitä, osaako asianomainen saamenkielinen
20191: taan turvautumaan myös saamen kielen kannalta             suomea vai ei, vaan hänellä on oikeus itse valita,
20192: kaksikielisissä tuomioistuimissa ja poliisiviran-         käyttääkö hän äidinkieltään saamea vaiko suo-
20193: omaisissa, ehdotetaan 6 §:n 1 momenttiin otetta-          mea. Jos hän haluaa käyttää saamea ja jos
20194: vaksi tätä koskeva säännös, joka on kirjoitettu           viranomaisissa tai laitoksissa ei sitä osata, on
20195: kielilain 4 §:n 2 momentin säännöstä ehdotto-             tulkinta järjestettävä.
20196: mampaan muotoon. Ehdotettu 6 §:n 1 moment-                   7 §. Kun saamen kielen kannalta kaksikielisis-
20197:  ti koskisi vain saamen kielen kannalta kaksikieli-       sä valtion viranomaisissa ei virkamieheltä vaadit-
20198: siä tuomioistuimia ja viranomaisia.                       taisi saamen kielen taitoa, ei heille myöskään ole
20199:     Muissa tuomioistuimissa ja viranomaisissa, jos-       asianmukaista asettaa velvollisuutta laatia toimi-
20200: sa saamelaisilla olisi saamelaisten kielilain 2 ja        tuskirjoja saamen kielellä. Pykälän 1 momentissa
20201:  4 §:n sekä kielilain 3 §:n 1 momentin mukaisesti         on tätä tarkoittava poikkeussäännös. Momentin
20202:  oikeus käyttää äidinkieltään, sovellettaisiin saa-       säännös merkitsee sitä, että velvollisuus antaa
20203:  menkin kieleen kielilain 4 §:n 2 momenttia. On           toimituskirja saamen kielellä olisi vain sellaisella
20204:  huomattava, että tarpeen on katsottava vaativan          viranomaisella, joiden virkamiesten kelpoisuus-
20205:  tulkitsemista, jos tuomioistuimen jäsenet tai po-        ehdoksi erikseen on säädetty tai määrätty saamen
20206:  liisimiehet eivät osaa asianomaista kieltä. Jos          kieli. Säännöksessä ei kuitenkaan kielletä muita-
20207:  asianomaisella tai kuultavalla on kielilain 3 §:n 1      kaan viranomaisia antamasta toimituskirjaa saa-
20208:  momentin mukaisesti oikeus käyttää äidinkiel-            men kielellä, jos ne siihen pystyvät.
20209:  tään ja hän haluaa sitä, on tulkitsemisen tarve             Niissä tapauksissa, joissa saamenkielinen asian-
20210:  olemassa, vaikka hän ehkä tosiasiassa osaisikin          osainen on oikeutettu saamaan toimituskirjan
20211:  tuomioistuimen tai poliisiviranomaisen kieltä.           saamen kielellä, on hänelle 2 momentin mukaan
20212:      Kielilain mukaisessa järjestelmässä edellyte-        annettava toimituskirjasta ilman eri maksua saa-
20213:  tään, että kaikissa kaksikielisen virka-alueen vi-       menkielinen käännös.
20214:  ranomaisissa ja laitoksissa osataan alueen molem-           Pykälän 1 ja 2 momentti koskevat vain valtion
20215:  pia kieliä. Saamen kielen kannalta kaksikielisten        viranomaisia. Saamen kielen kannalta kaksikieli-
20216:  alueiden osalta on sen sijaan tarpeen erityinen          sen kunnan viranomaisen olisi näin ollen annet-
20217:  säännös t~~kitsem~sesta myö.s m.ui~sa l~itoksi~.s~ j.a   tava toimituskirja saamen kielellä niissä tapauk-
20218:  viranomalSlssa kutn tuomwtstutmtssa Ja pohtstvt-         sissa, joissa kielilain mukaan kaksikielisen kun-
20219:  ranomatstssa.                                            nan viranomaisen on annettava toimituskirja
20220:      Ehdotetun 2 momentin mukaan on kaikissa              asianosaisen käyttämällä kielellä. Koska Sodanky-
20221:  saamen kielen kannalta kaksikielisissä viranomai-        län kunnassa on saamenkielisten asukkaiden
20222:  sissa ja laitoksissa käytettävä saamenkielisen kan-      osuus kovin vähäinen, ehdotetaan kuitenkin, että
20223:  salaisen niissä asioidessa hänen pyynnöstään tul-        Sodankylän kuntaa koskisivat samat säännökset
20224: 20                                      1986 vp. -       LA n:o 133
20225: 
20226: kuin 1 ja 2 momentin mukaan valtion viranomai-            miehen ja henkikirjoittajan viran puolesta anta-
20227: sta.                                                      mia kuulutuksia ja tiedonantoja yksityisen oi-
20228:    8 §. Jos kielilain säännöksiä sovellettaisiin sel-     keutta koskevissa asioissa tarvitsisi antaa saamen
20229: laisenaan myös valtion viranomaisten sisäisen             kielellä.
20230: virkakielen osalta, saattaisi näiden sisäiseksi virka-       10 §. Pykälässä ehdotetaan, että ministeriössä
20231: kieleksi joissakin tapauksissa tulla saamen kieli.        taikka valtion komiteassa, toimikunnassa tai nii-
20232: Koska virkamieheltä ei vaadittaisi saamen kielen          hin rinnastettavissa toimielimissä valmistellut ja
20233: taitoa, ehdotetaan 8 §:n 1 momentissa säädettä-           julkistettavat lakiehdotukset julkaistaisiin saamen
20234: väksi, ettei saamen kielen osalta sovelleta kieli-        kielellä vain milloin ne erityisesti koskevat saa-
20235: lain säännöksiä valtion viranomaisten sisäisestä          menkielistä väestönosaa tai milloin siihen muu-
20236: virkakielestä. Sama poikkeus ehdotetaan ulotet-           toin on erityistä syytä. Kielilain 21 §:n mukaan
20237: tavaksi myös kielilain 17 §:ssä tarkoitettuihin           tällaiset ehdotukset julkaistaan yleensä suomen
20238: viranomaisiin eli evankelis-luterilaisen kirkon vi-       kielellä ja vain erityistapauksissa ruotsin kielellä.
20239: ranomaisiin sekä Sodankylän kuntaan.
20240:    Pykälän 1 momentin säännöksestä riippumatta
20241: voisi saamen kieli 2 momentin mukaan olla                                       3 luku
20242: sisäisenä virkakielenä kielilain 14 §:n mukaisissa                       Erinäisiä säännöksiä
20243: tapauksissa. Näin ollen viranomaisten, joiden
20244: toiminta kohdistuu ainoastaan saamenkieliseen               11 §. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta
20245: väestöryhmään, olisi sisäisenä virkakielenä käytet-      annetun asetuksen 14 §:n 1 momentin mukaan
20246: tävä saamen kieltä. Esimerkiksi saamelaisvaltuus-        tutkimuskeskuksen asiantuntijaelimenä on suo-
20247: kunnan sisäiseksi virkakieleksi tulisi saame. Sa-        men ja ruotsin kielen lautakuntien lisäksi myös
20248: moin saamenkielisillä oppilaitoksilla olisi oikeus       saamen kielen lautakunta. Sen tehtävänä on
20249: ja velvollisuus käyttää sisäisenä virkakielenään         saman pykälän 5 momentin mukaan edistää ja
20250: saamen kieltä. Pykälän 2 momentin mukaan olisi           seurata tutkimusta, joka palvelee Suomessa pu-
20251: saamenkielisillä Sodankylässäkin oikeus esimer-          huttavan saamen kielen huoltoa, pitää kiinteästi
20252: kiksi lautakunnissa, kunnanhallituksissa ja val-         yhteyttä yhteispohjoismaiseen saamen kielen lau-
20253: tuustoissa käyttää saamen kieltä.                        takuntaan sekä kehittää saamen kielen huollon
20254:    Pykälän 3 momentissa on kielilain ulkomaan-           käytännön neuvontatyötä.
20255: edustajistoja koskeva kielilain 22 § suljettu pois          Esityksessä ehdotetaan, että saamen kielen lau-
20256: saamelaisten kielilakia sovellettaessa. Näin ollen       takunnasta kehitetään toimielin, joka palvelee
20257: saamelaisilla olisi oikeus viranomaisissa käyttää        myös saamelaisten kielilain täytäntöönpanoa.
20258: äidinkieltään vain Suomen alueella, mutta ei             Tästä syystä lautakunnasta ehdotetaan otettavaksi
20259: Suomen ulkomaanedustustoissa. Tämä poikkeus              säännös lakiin. Lautakunta toimisi pykälän 1
20260: on käytännön tarpeiden vaatima.                          momentin mukaan edelleen kotimaisten kielten
20261:    9 §. Kielilain 10 §:n 1 momentin mukaan on            tutkimuskeskuksen yhteydessä. Sen toiminnasta
20262: julkipanot, ilmoitukset, kuulutukset tai muut            säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Ilmeisesti
20263: sellaiset asiakirjat, jotka tuomioistuin tai muu         olisi tarkoituksenmukaista, että saamen kielen
20264: valtion viranomainen taikka kunnan tai muun              lautakunnasta säädettäisiin saamelaisten kielilain
20265: itsehallintoalueen viranomainen antaa väestölle,         nojalla oma asetuksensa, jolla kumottaisiin koti-
20266: on kaksikielisellä virka- tai itsehallintoalueelia       maisten kielten tutkimuskeskuksesta annetun
20267: annettava molemmilla kielillä. Ehdotettavan              asetuksen nykyiset säännökset saamen kielen lau-
20268: 9 §:n 1 momentissa ehdotetaan tuomioistuinten            takunnasta.
20269: ja muiden valtion viranomaisten velvollisuus an-            Se, että saamen kielen lautakunta toimisi edel-
20270: taa tällaiset julkipanot, ilmoitukset, kuulutukset       leen kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yh-
20271: ja muut asiakirjat saamen kielelle rajoitettavaksi       teydessä, ei merkitsisi sitä, että lautakunnan olisi
20272: vain sellaisiin tapauksiin, joissa ne koskevat eri-      kokoonnuttava Helsingissä. Päinvastoin olisi tar-
20273: tyisesti saamenkielistä väestönosaa. Saamelais-          koituksenmukaista, että lautakunnan kokoukset
20274: alueen kunnissa, Sodankylää lukuun ottamatta,            yleensä olisivat saamelaisalueella. Lautakunnalla
20275: olisi kuitenkin näissäkin tapauksissa käytettävä         tulisi sille lakiehdotuksen 11 §: n 2 momentissa
20276: myös saamen kieltä.                                      säädettävien tehtävien hoitamiseksi olla oma toi-
20277:    Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, ettei eräi-          mistonsa. Pykälässä ehdotetaan nimenomaisesti
20278: den valtion viranomaisten, kuten kihlakunnan-            säädettäväksi, että toimiston tulisi sijaita saame-
20279: oikeuden, tuomarin, lääninhallituksen, nimis-            laisten kotiseutualueella. Kuten yleisperusteluissa
20280:                                          1986 vp. -      LA n:o 133                                        21
20281: 
20282: on todettu, toimiston henkilökunnan on suunni-           Iisen piiri- tai paikallishallintoviranomaiseen vir-
20283: teltu käsittävän pääsihteerin, kaksi kielenkääntä-       koja tai toimia täytettäessä taikka muuta henki-
20284: jää ja konekirjoittajan.                                 löstöä otettaessa.
20285:     Tuomioistuimet ja muut valtion viranomaiset              14 §. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien
20286: samoin kuin saamen kielen kannalta kaksikielis-          muuttuminen saamen kielen kannalta kaksikieli-
20287: ten itsehallintoyhteisöjen viranomaiset olisivat         siksi aiheuttaisi näille kunnille uusia taloudellisia
20288: velvolliset antamaan määrätyissä tapauksissa toi-        rasituksia. Koska nämä kunnat ovat verraten
20289: mituskirjoista saamenkielisiä käännöksiä. Viran-         heikossa taloudellisessa asemassa, ehdotetaan, et-
20290: omaiset joutuisivat myös omaa käsittelyään var-          tä valtio osallistuisi saamen kielen käyttöön otta-
20291: ten hankkimaan niille jätetyistä saamenkielisistä        misesta aiheutuviin kustannuksiin. Pykälän mu-
20292: asiakirjoista käännöksiä suomeksi. Tästä syystä on       kaan Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen
20293: tärkeää, että käännöspalveluita suomen kielestä          kunta olisi oikeutettu saamaan valtionosuutta
20294: saamen kieleen ja saamen kielestä suomen kie-            saamen kielen kääntämis-, tulkitsemis- ja neu-
20295: leen on saatavana. Tarkoituksenmukaisinta olisi          vontatehtäviä hoiravien viranhaltijoiden paikkaa-
20296: keskittää tällainen kääntämisasiantuntemus saa-          misesta aiheutuviin kustannuksiin.
20297: men kielen lautakunnan alaisuuteen.                          Pykälän 2 momentin mukaan kunta voisi saada
20298:     Lautakunnalle ehdotetaaukio 2 momentissa             valtionosuutta yhden viranhaltijan palkkaukseen
20299: annettavaksi tehtäväksi laatia viranomaisille mak-       kutakin alkavaa 300:aa kunnassa edellisenä vuon-
20300: sutta näiden tarvitsemia käännöksiä suomesta             na henkikirjoitettua saamenkielistä asukasta koh-
20301: saameen tai saamesta suomeen. Periaatteessa olisi        ti. Säännös merkitsisi sitä, että vuoden 1981
20302:  mahdollista, että saamenkielinen kääntyy saamen         henkikirjoitustietojen mukaan Enontekiön ja So-
20303:  kielellä yksikielisen ruotsinkielisen valtion viran-    dankylän kunta saisi valtionosuutta yhden, Inarin
20304:  omaisen puoleen, mihin hänellä lakiehdotuksen           kunta kahden ja Utsjoen kunta kolmen tällaisen
20305:  mukaan olisi oikeus. Pykälän 2 momentin sään-           viranhaltijan palkkaamiseen. Pykälän 3 momen-
20306:  nös olisi kirjoitettu niin, että periaatteessa myös     tin mukaan valtionosuus kattaisi palkkauskustan-
20307:  ruotsinkielisestä toimituskirjasta voisi saada lauta-   nukset kokonaisuudessaan.
20308:  kunnalta saamenkielisen käännöksen. Käytännös-
20309:                                                              15 §. Pykälän mukaan voitaisiin saamelaisten
20310:  sä tällainen tapaus edellyttäisi erikoisjärjestelyä,
20311:  koska ei voida kohtuudella vaatia, että saamen          kotiseutualueen kunnille sekä muille ehdotetun
20312:  kielen lautakunnan toimiston kääntäjät pystyisi-        lain mukaan saamen kielen kannalta kaksikieli-
20313:                                                          selle itsehallintoyhteisölle, esimerkiksi kuntainlii-
20314:  vät tekemään käännöksiä kaikkien kolmen koti-
20315:                                                          toille ja seurakunnille, myöntää harkinnanvarais-
20316:  maisen kielen välillä. Mitä tulee saamen kielestä
20317:  tehtäviin käännöksiin, on säännös kirjoitettu           ta valtionavustusta saamelaisten kielilain sovelta-
20318:  niin, että lautakunta laatii näitä käännöksiä vain      misesta aiheutuviin lisäkustannuksiin.
20319:  suomen kieleen.                                             16 §. Pykälä sisältää tavanomaisen viittaus-
20320:     12 §. Pykälän mukaan lääninhallitukseen ja           säännöksen kuntien ja kuntainliittojen valtion-
20321:  muuhun valtion piiri- tai paikallishallinnon vi-        osuuksista ja -avustuksista annettuun lakiin (35/
20322:  ranomaiseen, jonka virka-alue on saamen kielen          73), jota sovellettaisiin myös 16 ja 17 § :ssä tar-
20323:  kannalta kaksikielinen, voitaisiin asetuksella pe-      koitettuihin valtionosuuksiin ja -avustuksiin.
20324:  rustaa saamen kielen toimimiehen virka. Lain            Säännöksen mukaan valtionosuudet ja -avustuk-
20325:  täytäntöönpano ei välttämättä edellytä tällaisten       set maksaisi lääninhallitus. Kuntien ja kuntain-
20326:  virkojen perustamista. Aiheellista kuitenkin olisi,     liittojen valtionosuuksista ja -avustuksista anne-
20327:  että Lapin lääninhallitukseen perustettaisiin täl-      tun lain 15 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut
20328:  lainen virka heti lain voimaan tullessa.                päätökset, jotka koskevat eräitä palkkaukseen
20329:     13 §. Vaikka valtion virkamieheltä ei yleisesti      liittyviä kysymyksiä, tekisi kuitenkin valtiovarain-
20330:  vaadittaisi saamen kielen taitoa, olisi saamen          ministeriö.
20331:  kielen taito eduksi saamen kielen kannalta kaksi-           17 §. Pykälä sisältää tavanomaisen asetuksen-
20332:  kielisessä viranomaisessa. Varsinkin saamelaisten       antovaltuuden. Tarkoituksenmukaista olisi, ettei
20333:   kotiseutualueella olisi lain täytäntöönpano yksin-     asetustason säännöksissä enää viitattaisi kielilain
20334:   kertaisempaa, jos siellä toimivissa valtion viran-     nojalla annettuihin asetuksiin, vaan saamelaisten
20335:   omaisissa olisi saamen kielen taitoisia virkamie-      kielilain nojalla annenavaan asetukseen koottai-
20336:  hiä. Sen vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että          siin kaikki lain soveltamista koskevat säännökset.
20337:   saamen kielen taito olisi katsottava erityiseksi       Saamen kielen lautakunnasta saattaa kuitenkin
20338:   ansioksi valtion saamen kielen kannalta kaksikie-      olla aiheellista antaa oma asetuksensa.
20339: 22                                       1986 vp. -      LA n:o 133
20340: 
20341:                      4 luku                              tavana toimikunnassa. Lain uudistamisen yhtey-
20342:                    Voimaantulo                           dessä tulisi tehdä mahdolliseksi hyväksyä myös
20343:                                                          kielenkääntäjiä saamesta muihin kotimaisiin kie-
20344:    18 §. Pykälä sisältää tavanmukaisen voimaan-          liin ja muista kotimaisista kielistä saameen. Va-
20345: tulosäännöksen. Sen 3 momentissa ehdotetaan              lantehneet kielenkääntäjät voivat omissa nimis-
20346: kuitenkin erikseen säädettäväksi, että saamelais-        sään laatia käännöksiä, jotka katsotaan laillisesti
20347: ten kielilaki olisi julkaistava Suomen säädösko-         päteviksi. Valantehneistä kielenkääntäjistä annet-
20348: koelmassa myös saamen kielellä. Koska lakien             tu laki ei koske viranomaisten laatimia käännök-
20349: julkaisemisesta on erityiset säännökset hallitus-        siä eikä viranomaisten palveluks~ssa olevia kielen-
20350: muodossa ja koska niiden mukaan oikeudellisesti          kääntäjiä. Viranomaisen antama käännös on si-
20351: velvoittavat lakitekstit voivat olla vain suomen-        nänsä katsottava päteväksi, eikä kielenkääntäjän
20352: tai ruotsinkielisiä, olisi saamelaisten kielilain sää-   virkojen ja toimien kelpoisuusehtona yleensä ole
20353: döskokoelmassa julkaistava saamenkielinen teksti         valantehneen kielenkääntäjän pätevyys.
20354: oikeudellisesti vain käännös.                                Saamelaisten kielilain perusteella ei varsinaises-
20355:    19 §. Saamelaisten kielilain soveltaminen saa-        ti tule esiintymään tapauksia, joissa yksityiset
20356: melaisten kotiseutualueen kunnissa, jotka lain           tarvitsisivat laillisesti päteviä käännöksiä saamen
20357: mukaan tulisivat saamen kielen kannalta kaksi-           kieleen tai saamen kielestä, vaan lain mukaan
20358: kielisiksi, vaatii monenlaisia käytännön järjestely-     käännöksiä antaisivat etupäässä viranomaiset.
20359: jä. Sama koskee sellaisia kuntainliittoja, joissa        Näin ollen valantehneistä kielenkääntäjistä anne-
20360: nämä kunnat ovat jäseninä. Pykälässä ehdote-             tun lainsäädännön uudistaminen niin, että siinä
20361: taan, että kunnat ja kuntainliitot saisivat itse         tarkoitettu kelpoisuus voidaan saavuttaa myös
20362: huolehtia siirtymävaiheen järjestelyistä laissa ase-     saamen kielessä, ei ole saamelaisten kielilain
20363: tettavan viiden vuoden siirtymäkauden aikana.            voimaantulon kannalta ehdottoman välttämätön-
20364: Kuntien ja kuntainliittojen tulisi laatia lain täy-      tä. Periaatteessa tällainen uudistus on kuitenkin
20365: täntöönpanosta suunnitelma, joka olisi osana             tärkeä.
20366: kunnallislaissa (95 3/76) tarkoitettua kuntasuun-            Sen sijaan on tarpeen järjestää kielitutkintoja,
20367: nitelmaa. Saamenkielisten kansalaisten oikeus            joilla voidaan todeta saamen kielen taito. Aina-
20368: käyttää kunnan viranomaisissa saamen kieltä tuli-        kin saamen kielen lautakunnan alaisiin ylimääräi-
20369: si kuitenkin voimaan heti lain voimaan tullessa.         siin toimiin olisi jo heti lain voimaan tultua
20370:    Kielilain 15 §:n 1 momentin ja 11 §:n 2               vaadittava kelpoisuusehtona saamen kielen taito.
20371: momentin säännösten soveltaminen vastaavasti                 Koska saamen kielen tutkintojen järjestämistä
20372: saamen kielen osalta saamelaisten kotiseutualu-          koskevien säännösten antaminen ja tutkintojen
20373: een kuntiin merkitsisi sitä, että saamen kieli,          organisoiminen vienee oman aikansa, ehdotetaan
20374: joka on Utsjoen kunnassa enemmistön kieli,               20 §:ssä annettavaksi saamen kielen lautakunnal-
20375: tulisi Utsjoen kunnan sisäiseksi virkakieleksi.          le toistaiseksi valtuus antaa hyväksymiensä ohjei-
20376: Tämä saattaisi viiden vuoden siirtymäajan jäl-           den mukaisesti todistuksia saamen kielen taidos-
20377: keenkin tuottaa suuria vaikeuksia, koska kaikki          ta.
20378: Utsjoen kunnan palveluksessa olevat eivät osaa
20379: saamea.
20380:    Kunta, jonka sisäiseksi virkakieleksi saamelais-      2. Voimaan tulo
20381: ten kielilain voimaan tullessa tulisi saame, voi
20382: päättää, että virkakieli pysyisi entisenä. Tällainen       Lain täytäntöönpanon kannalta olisi tarkoituk-
20383: päätös olisi ensimmäisen kerran tehtävä lain             senmukaisinta, että laki tulisi voimaan tammi-
20384: voimaan tullessa, minkä jälkeen sen voimassaoloa         kuun 1 päivästä. Ennen lain voimaantuloa on
20385: voitaisiin jatkaa aina vuodeksi kerrallaan. Jos          varattava vähintään puolen vuoden aika sen voi-
20386: sisäinen virkakieli kuitenkin jossakin vaiheessa         maan saattamisen edellyttämiä järjestelyjä varten.
20387: muuttuu saameksi, ei sitä enää voida tämän
20388: poikkeussäännöksen nojalla muuttaa, vaan mah-
20389: dolliset muutokset voivat sen jälkeen perustua           3. Säätäruisjärjestys
20390: vain asukkaiden kielisuhteiden muutoksiin.
20391:    20 §. Lain täytäntöönpano edellyttää muun                Kuten yleisperusteluissa on todettu, hallitus-
20392: muassa säännösten antamista saamen kielen tai-           muodon 1 §:n 1 momentin säännös, jonka mu-
20393: don toteamisesta. Valantehneistä kielenkääntäjis-        kaan suomi ja ruotsi ovat tasavallan kansalliskie-
20394: tä annettu laki (191/67) on parhaillaan uudistet-        let, on luonteeltaan julistuksenomainen. Sään-
20395:                                        1986 vp. -     LA n:o 133                                    23
20396: 
20397: nöksen ei voida katsoa estävän Suomen alkupe-         taata saamelle asema Suomen kolmantena kan-
20398: räisväestöön kuuluvan väestöryhmän kielellisten       salliskielenä. Nämä kaksi lakialoitetta täydentä-
20399: oikeuksien järjestämistä, jos tällöin ei rajoiteta    vät toisiaan, mutta ne on säädettävä erikseen
20400: suomenkielisten ja ruotsinkielisten kansalaisten      eivätkä ne edellytä toinen toistaan. Tämä laki-
20401: hallitusmuodossa turvattuja oikeuksia käyttää äi-     aloite on siis säädettävissä myös ilman Suomen
20402: dinkieltään. Koska ehdotettu laki ei rajoita suo-     Hallitusmuodon 14 ja 50 §:n muuttamista.
20403: menkielisten eikä ruotsinkielisten kansalaisten oi-
20404: keuksia eikä myöskään olennaisesti muuta suo-           Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20405: men ja ruotsin kielen asemaa maassa, voidaan se       nioittaen,
20406: hyväksyä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
20407:    Samanaikaisesti tämän lain kanssa jätetään                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
20408: eduskunnalle käsiteltäväksi Suomen Hallitus-                 kiehdotuksen:
20409: muodon muutosehdotus, jonka tarkoituksena on
20410: 24                                     1986 vp. -      LA n:o 133
20411: 
20412: 
20413: 
20414: 
20415:                                                  Laki
20416:                                         saamen kielen asemasta
20417: 
20418:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20419: 
20420:                       1 luku                                                    5§
20421:                 Yleisiä säännöksiä                        Tätä lakia sovellettaessa katsotaan saamen kie-
20422:                                                        len kannalta kaksikieliseksi sellainen virka- tai
20423:                         1§                             itsehallintoalue, joka sijaitsee saamelaisten koti-
20424:   Sen lisäksi, mlta suomen ja ruotsin kielen           seutualueella taikka johon saamelaisten kotiseu-
20425: asemasta on säädetty, on myös saamen kieli             tualue tai sen osa kuuluu.
20426: Suomen virallisena kielenä siten kuin tässä laissa        Saamelaisten kotiseutualueen muodostavat
20427: säädetään.                                             Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä So-
20428:                                                        dankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan
20429:                                                        alue, sellaisina kuin ne ovat tämän lain voimaan
20430:                          2§                            tullessa.
20431:    Suomen kansalaisella, jonka äidinkieli on saa-
20432: me, on sama oikeus kuin suomen-ja ruotsinkieli-                                 6§
20433: sillä kansalaisilla käyttää tuomioistuimissa ja           Saamen kielen kannalta kaksikielisessä tuomio-
20434: muissa viranomaisissa äidinkieltään. Vastaavasti       istuimessa tai poliisiviranomaisessa on asioita
20435: on yhteisöllä tai säätiöllä, jonka pöytäkirjakieli     suullisesti käsiteltäessä saamenkielisen asianosai-
20436: on saame, ja oppilaitoksella, jonka opetuskieli on     sen tai kuultavan niin vaatiessa aina käytettävä
20437: saame, sama oikeus kuin suomen- tai ruotsinkie-        tulkitsemista, jos asianomaiset tuomioistuinten
20438: lisellä yhteisöllä, säätiöllä taikka oppilaitoksella   jäsenet tai poliisimiehet eivät osaa saamen kieltä.
20439: käyttää pöytäkirjakieltään tai opetuskieltään.            Saamenkielisen kansalaisen asioidessa saamen
20440: Saamenkielisten oikeudesta saada peruskoulu- ja        kielen kannalta kaksikielisessä viranomaisessa tai
20441: muuta opetusta äidinkielellään sekä saamen kie-        laitoksessa on hänen sitä pyytäessään muissakin
20442: len opetuksesta saamelaisten kotiseutualueella         kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa käy-
20443: säädetään erikseen.                                    tettävä tulkitsemista, jos asiaa hoitava virkamies
20444:                                                        ei osaa saamen kieltä.
20445:                        3§
20446:   Sillä, joka katsoo kuuluvansa saamenkieliseen                                7§
20447: väestönosaan, on oikeus ilmoittaa väestökirjoihin         Valtion viranomaisella ja kielilain 17 §:ssä tar-
20448: äidinkielekseen saame.                                 koitetulla viranomaisella ei ole velvollisuutta an-
20449:                                                        taa toimituskirjaa saamen kielellä, ellei sen virka-
20450:                                                        miehille ole säädetty tai määrätty kelpoisuus-
20451:                                                        ehdoksi saamen kielen taitoa. Tapauksissa, joissa
20452:                       2 luku                           toimituskirja oli suomen- tai ruotsinkieliselle asi-
20453: Saamen kielen käyttäminen tuomioistuimissa Ja          anosaiselle annettava hänen käyttämällään kielel-
20454:                viranomaisissa                          lä, on kuitenkin saamen kieltä käyttäneelle asi-
20455:                                                        anosaiselle annettava ilman eri maksua pätevä
20456:                        4§                              saamenkielinen käännös.
20457:   Edellä 2 §:ssä tarkoitetusta oikeudesta samoin          Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty, on
20458: kuin muutoinkin saamen kielen käyttämisestä            vastaavasti voimassa Sodankylän kunnan viran-
20459: tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa      omatststa.
20460: sekä kuntien ja muiden itsehallintoalueiden sekä
20461: kuntainliittojen viranomaisissa on soveltuvin osin                            8 §
20462: vastaavasti voimassa, mitä kielilaissa {148/22) on        Kielilain säännöksiä viranomaisten stsatsestä
20463: säädetty suomen ja ruotsin kielestä, jollei jäljem-    virkakielestä ei oteta huomioon sovellettaessa
20464: pänä toisin säädetä.                                   tämän lain säännöksiä tuomioistuimeen, muu-
20465:                                       1986 vp. -      LA n:o 133                                        25
20466: 
20467: hun valtion viranomaiseen, kielilain 17:ssä tar-      saamen kielen toimimiehen virka. Toimimiehen
20468: koitettuun viranomaiseen tai Sodankylän kun-          palvelut ovat maksuttomia.
20469: taan.
20470:   Kielilain 15 §:ää on kuitenkin vastaavasti so-                              13 §
20471: vellettava saamen kielen osalta. Sodankylän kun-         Valtion piiri- tai paikallishallinnon viranomai-
20472: nassa on myös saamen kielen osalta sovellettava       sen virkaa, tointa tai ylimääräistä tointa täytettä-
20473: kielilain 16 §:n 2 momenttia. Kielilain 22 §:ää ei    essä taikka ylimääräistä toimenhaltijaa tai työso-
20474: oteta huomioon tätä lakia sovellettaessa.             pimussuhteista toimihenkilöä otettaessa katso-
20475:                                                       taan saamen kielen taito erityiseksi ansioksi,
20476:                        9§                             vaikkei se olisikaan viran, toimen tai tehtävän
20477:    Kielilain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetut jul-     kelpoisuusehtona, jos viranomaisen virka-alue tä-
20478: kipanot, ilmoitukset ja kuulutukset tai muut          män lain mukaan on saamen kielen kannalta
20479: asiakirjat on annettava saamen kielellä vain mil-     kaksikielinen.
20480: loin ne erityisesti koskevat saamenkielistä väes-
20481: tönosaa. Ne on kuitenkin annettava myös saa-                                  14 §
20482: men kielellä saamen kielen kannalta kaksikieli-           Kunnalle, joka tämän lain mukaan on saamen
20483: sessä kunnassa, Sodankylää lukuun ottamatta.           kielen kannalta kaksikielinen, suoritetaan val-
20484:    Kielilain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa        tionosuutta kuntien ja kuntainliittojen valtion-
20485: tapauksissa ei ole velvollisuutta käyttää saamen       osuuksista ja -avustuksista annetun lain (35/73)
20486:                                                        5 §:n 4 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin,
20487: kieltä.
20488:                                                        jotka aiheutuvat saamen kielen kääntämis-, tul-
20489:                                                        kitsemis- ja neuvontatehtäviä hoitavien viranhal-
20490:                         10 §                           tijoiden paikkaamisesta.
20491:    Kielilain 21 §:ssä tarkoitetut lakiehdotukset ja       Valtionosuutta suoritetaan yhden 1 momentis-
20492: mietinnöt julkaistaan saamen kielellä milloin ne       sa tarkoitetun viranhaltijan osalta kutakin alkavaa
20493: erityisesti koskevat saamenkielistä väestönosaa tai    300:aa kunnassa edellisenä vuonna henkikirjoi-
20494: milloin siihen muutoin on erityistä syytä.             tettua saamenkielistä asukasta kohti.
20495:                                                           Valtionosuutta suoritetaan 1 ja 2 momentissa
20496:                                                        tarkoitettujen kustannusten täyteen määrään.
20497:                      3 luku
20498:                Erinäisiä säännöksiä                                             15 §
20499:                                                           Edellä 14 §:ssä tarkoitetulle kunnalle tulee
20500:                        11§                             lisäksi valtion tulo- ja menoarvioon ottaa määrä-
20501:    Saamen kielen kehittämistä ja huoltoa sekä          raha valtionavustukseen tämän lain soveltamisen
20502: tässä laissa säädettyjä tehtäviä varten on saamen      johdosta aiheutuviin erityisiin lisäkustannuksiin.
20503: kielen lautakunta, joka toimii kotimaisten kiel-          Muulle itsehallintoyhteisölle, jolle tämän lain
20504: ten tutkimuskeskuksen yhteydessä. Saamen kie-          soveltamisen johdosta aiheutuu erityisiä lisäkus-
20505: len lautakunnasta säädetään tarkemmin asetuk-          tannuksia, tulee valtion tulo- ja menoarvioon
20506: sella. Saamen kielen lautakunnalla on oma toi-         ottaa määräraha ylimääräiseen valtionavus-
20507: mistonsa, jonka tulee sijaita saamelaisten kotiseu-    tukseen.
20508: tualueella. Viranomaisella, jonka tämän lain no-
20509: jalla on annettava toimituskirjastaan saamenkieli-                             16 §
20510: nen käännös, on oikeus saada käännös saamen               Edellä 14 §:ssä tarkoitetuista valtionosuuksista
20511: kielen lautakunnalta, jollei käännöksen hankki-        ja 15 §:ssä tarkoitetusta valtionavustuksesta on
20512: minen muutoin käy sopivasti päinsä. Vastaavasti        soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien ja kun-
20513: on viranomaisella oikeus saada lautakunnalta           tainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista an-
20514: suomenkielinen käännös sille saamen kielellä           netussa laissa on säädetty. Mainitussa laissa tar-
20515: jätetystä asiakirjasta.                                koitettuna valtion asianomaisena viranomaisena
20516:                                                        toimii tämän lain mukaisia valtionosuuksia ja
20517:                        12 §                            -avustuksia koskevissa asioissa lääninhallitus.
20518:    Lääninhallitukseen ja muuhun valtion piiri- tai     Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja
20519: paikallishallinnon viranomaiseen, jonka virka-         -avustuksista annetun lain 15 §:n 2 ja 3 momen-
20520: alue tämän lain mukaan on saamen kielen kan-           tissa tarkoitettuna valtion asianomaisena viran-
20521: nalta kaksikielinen, voidaan asetuksella perustaa      omaisena toimii kuitenkin valtiovarainministeriö.
20522: 
20523: 4   260958A
20524: 26                                    1986 vp. -     LA n:o 133
20525: 
20526:                      17 §                            kunnallislain (953/76) 13 §:ssä tarkoitetussa kun-
20527:    Tarkemmat säännökset tämän lain soveltami-        tasuunnitelmassa määrättävällä tavalla siten, että
20528: sesta annetaan asetuksella.                          tämän lain säännökset ovat kokonaisuudessaan
20529:                                                      noudatettavina viimeistään viiden vuoden kulut-
20530:                                                      tua tämän lain voimaantulosta.
20531:                     4 luku                              Mitä 2 §:ssä on säädetty, tulee 1 momentissa
20532:                   Voimaantulo                        tarkoitetuissa kunnissa kuitenkin sovellettavaksi
20533:                                                      tämän lain voimaan tullessa.
20534:                       18 §                              Kunnassa, jonka sisäiseksi virkakieleksi tämän
20535:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-       lain voimaan tullessa tulisi saame, voi valtuusto
20536: ta 19 . Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä       päättää, että virkakieli pysyy entisenä. Tällainen
20537: sen voimaan saattamiseksi tarpeellisiin toimenpi-    päätös on voimassa kalenterivuoden, minkä jäl-
20538: teisiin.                                             keen valtuusto jatkaa sen voimassaoloa aina ka-
20539:    Tämä laki on julkaistava Suomen säädösko-         lenterivuodeksi kerrallaan.
20540: koelmassa myös saamen kielellä.
20541:                                                                            20 §
20542:                       19 §                              Kunnes tarvittavat säännökset saamen kielen
20543:    Kunnassa tai kuntainliitossa, joka tämän lain     taidon toteamisesta on annettu, voi saamen kie-
20544: nojalla tulee saamen kielen suhteen kaksikielisek-   len lautakunta hyväksymiensä ohjeiden mukai-
20545: si, ryhdytään tätä lakia soveltamaan asteittain      sesti antaa todistuksia saamen kielen taidosta.
20546: 
20547:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986
20548: 
20549:          Kalle Könkkölä                 Ville Komsi                    Sirpa Pietikäinen
20550:          Ulla Lehtinen                  Inger Hirvelä                  Lauri Impiö
20551:                                                1986 rd.
20552: 
20553: Lagmotion nr 134
20554: 
20555: 
20556: 
20557: 
20558:                                   Wasz-Höckert: Förslaget tilllag om ändring av 22 § lagen om skatt
20559:                                     på inkomst och förmögenhet
20560: 
20561: 
20562:                                          Till Riksdagen
20563: 
20564:   Det finns antal finländska medborgare, som         varit tvungna att bosätta sig utomlands. I rättvi-
20565: arbetar för FN eller dess specialorganisationer.     sans och konsekvensens namn borde också pen-
20566: Dessa personer särbehandlas i skattemässigt hän-     sion, som utbetalas av FN eller dess specialorgan
20567: seende. Enligt IFL 22 § 1 mom. 11 punkten är         till finländsk medborgare betraktas som skattefri
20568: lön eller arvode, som utbetalas av FN eller någon    inkomst, åtminstone i statsbeskattningen, även
20569: av dess specialorgan skattefri inkomst om den        om personeo bosätter sig i Finland efter pensio-
20570: utbetalas för sakkunniguppdrag som fullgörs an-      neringen.
20571: norstädes än i Finland.                                 Undertecknad föreslår därför,
20572:   Emellertid är pension, som utbetalas för mot-
20573: svarande personer i Finland skattepliktig in-                  att Riksdagen måtte godkänna följande
20574: komst. Detta har lett till att flere av de få               lagförslag:
20575: personer det är fråga om av skattemässiga skäl
20576: 
20577: 
20578: 
20579:                                                 Lag
20580:                 om ändring av 22 § lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
20581: 
20582:   I enlighet med riksdagens beslut ändras i lagen den 31 december 1974 om skatt på inkomst och
20583: förmögenhet (1043/74) 22 § 1 mom. 11 punkten sålydande:
20584: 
20585:                      22 §
20586:   Såsom skattepliktig inkomst anses icke:               Denna lag träder i kraft den 1 januari 1987.
20587:                                                      Den tillämpas första gången vid beskattningen
20588:   11) lön, arvode eller pension, som Förenta         för skatteåret 1987.
20589: Nationerna eller någon av dess specialorganisatio-
20590: ner betalar för annorstädes än i Finland utfört
20591: sakkunniguppdrag,
20592: 
20593: 
20594: 
20595:   Helsingfors den 7 november 1986
20596: 
20597:                                          Ole Wasz-Höckert
20598: 
20599: 
20600: 
20601: 
20602: 260956Y
20603:                                              1986 vp.
20604: 
20605: Lakialoite n:o 134                                                                        Suomennos
20606: 
20607: 
20608: 
20609: 
20610:                                  Wasz-Höckert: Ehdotus laiksi tulo- Ja varallisuusverolain 22 §:n
20611:                                    muuttamisesta
20612: 
20613: 
20614:                                          Eduskunnalle
20615: 
20616:   Joukko Suomen kansalaisia työkentelee YK:ssa      verotuksellisista syistä asettua asumaan ulkomail-
20617: tai sen erityisjärjestöissä. Nämä henkilöt saavat   le. Oikeudenmukaisuuden ja johdonmukaisuu-
20618: verotuksellisesti erityiskohtelun. TVL:n 22 §:n 1   den nimissä pitäisi myös eläke, jonka YK tai sen
20619: momentin 11 kohdan mukaan on palkka tai             erityisjärjestö maksaa Suomen kansalaiselle, kat-
20620: palkkio, jonka YK tai jokin sen erityisjärjestö     soa verovapaaksi tuloksi, ainakin valtionverotuk-
20621: maksaa, verovapaata tuloa, jos se maksetaan         sessa, vaikka henkilö asettuu asumaan Suomeen
20622: muualla kuin Suomessa suoritetusta asiantuntija-    eläkkeelle siirtymisen jälkeen.
20623: tehtävästä.                                            Tämän johdosta ehdotankin,
20624:    Kuitenkin vastaaville henkilöille maksettava
20625: eläke on Suomessa veronalaista tuloa. Tämä on                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20626: johtanut siihen, että useiden niistä harvoista             lakiehdotuksen:
20627: henkilöistä, joista on kysymys, on ollut pakko
20628: 
20629: 
20630: 
20631: 
20632:                                               Laki
20633:                          tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
20634: 
20635:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- Ja
20636: varallisuusverolain (1043/74) 22 §:n 1 momentin 11 kohta näin kuuluvaksi:
20637: 
20638:                       22 §
20639:   Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:                  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
20640:                                                     ta 1987. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
20641:    11) palkkaa, palkkiota tai eläkettä, jonka       verovuodelta 1987 suoritettavassa verotuksessa.
20642: Yhdistyneet Kansakunnat tai jokin sen erityisjär-
20643: jestö maksaa muualla kuin Suomessa suoritetusta
20644: asiantuntijatehtävästä,
20645: 
20646: 
20647: 
20648: 
20649:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1986
20650: 
20651:                                          Ole Wasz-Höckert
20652: 
20653: 
20654: 
20655: 
20656: 260956Y
20657:                                               1986 vp.
20658: 
20659: Lakialoite n:o 135
20660: 
20661: 
20662: 
20663: 
20664:                                   Vepsäläinen ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja varallisuusverolain ja
20665:                                     tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain muuttamisesta
20666: 
20667: 
20668:                                           Eduskunnalle
20669: 
20670: 
20671: 
20672: 
20673:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
20674: 
20675:    Aloitteessa ehdotetaan työhön perustumatto-          Hallituksen esittäessä omaisuustulovähennyk-
20676: mien tulojen ja rikkauksien verottamista enem-       seen korotusta (HE n:o 113) tässä aloitteessa
20677: män, jotta työhön perustuvien tulojen verotuk-       ehdotetaan se pidettäväksi ennallaan. Hallitus
20678: sessa päästäisiin suurempaan oikeudenmukaisuu-       säilyttäisi sairauskulujen omavastuuosuuden,
20679: teen.                                                mutta tässä aloitteessa ehdotetaan omavastuun
20680:    Aloitteessa ehdotetaan varallisuudestaan pan-     poistamista ja ylärajan korottamista.
20681: tavaksi verolle kotimaiset osakeyhtiöt, osuuskun-       Hallituksen esittäessä, että arvopaperipörssissä
20682: nat ja eräät yhteisöt, ei kuitenkaan asumista ja     noteerattujen osakkeiden verotusarvoa laskettai-
20683: sitä palvelevaa toimintaa. Tulolähteen tappion       siin (HE n:o 113 ), tässä aloitteessa ehdotetaan,
20684: vähentämismahdollisuutta ehdotetaan supistetta-      että niiden verotusarvo säilytettäisiin ennallaan.
20685: vaksi.                                                  Tässä aloitteessa ehdotetaan, että valtion tulo-
20686:    Hallituksen esittäessä (HE n:o 113) 200:lle       verosta voisi pienempituloinen puoliso vähentää
20687: Suomen rikkaimpiin kuuluvalle 10 miljoonan           lastenhoitajan palkkaan liittyvät eräät työnanta-
20688: markan verohelpotusta verotuksen kattosäännön        jan sosiaalikulut.
20689: muutoksen avulla tässä aloitteessa ehdotetaan           Tässä aloitteessa ehdotetaan myös kunnallisve-
20690: kuljettavaksi päinvastaiseen suuntaan eli kumot-     rotuksen perusvähennystä korotettavaksi enem-
20691: tavaksi kyseinen säännös kokonaan.                   män kuin hallituksen esityksessä.
20692: 
20693: 
20694: 
20695: 
20696:                                             PERUSTELUT
20697: 
20698:  1. Tulo- ja varallisuusverolaki
20699:                                                      muutosesityksistä tulo- ja varallisuusverolakiin
20700:  1.1. Yleistä                                        (HE n:o 113).
20701:                                                        Hallituksen esitys n:o 113 laiksi tulo- ja vara.lli-
20702:     Hallituksen henkilöverotuksen linjana on suo-    suusverolain muuttamisesta sisältää pääasiallisesti
20703:  sia työntekoon perustumattomia tuloja ja varalli-   muutoksia verovähennyksiin. Tässä aloitteessa ei
20704:  suuden omistamista työtulojen kustannuksella.       kaikkiin niihin kajota, mutta aloite on eräiden
20705:  Tämä näkyy varsinkin verotuksen kattosääntöä,       säännösten osalta tarkoitettu vaihtoehdoksi halli-
20706:  omaisuustulovähennystä ja pörssinoteerattujen       tuksen esitykselle. Tarkoitus on valiokunnassa
20707:  osakkeiden verotusarvoa koskevista hallituksen      tehdä muilta osin tarvittavat muutosesitykset.
20708: 
20709:  260955X
20710: 2                                      1986 vp. -      LA n:o 135
20711: 
20712: 1.2. Yksityiskohtaiset perustelut                         33 §:n 7 kohta. Ehdotamme raJoltusta tulo-
20713:                                                        lähteen tappion vähentämiselle. Tulolähteen tap-
20714:     14 §. Ehdotamme, että kotimainen osakeyh-          piota on näet käytetty myös perusteettomaan
20715: tiö, osuuskunta ja muu yhteisö, jonka osakkaan         verotuksen väl ttämiseen.
20716: veronalaisia varoja ovat hänen osuutensa yhtiössä,        3 7 §. Hallitus tyytyy kaikkein pienituloisimpia
20717: eivät vuodesta 1987 alkaen enää olisi vapaita          koskettavan kunnallisverotuksen perusvähennyk-
20718: varallisuutensa perusteella suoritettavasta verosta.   sen kohdalla 4 % :n inflaatiotarkistukseen, vaikka
20719: Asunto-osakeyhtiöitä ja -osuuskuntia tai vastaavia     omaisuustulovähennystä hallitus korottaisi 37 o/o .
20720: kiinteistöyhtiöitä ei kuitenkaan ehdoteta varalli-     Ehdotamme kunnallisverotuksen perusvähennyk-
20721: suutensa perusteella verotettaviksi. Samaten asu-      sen korottamista tuntuvasti. Vastaavasti tulee
20722: mista palvelevat kiinteistöhuoltoyhtiöt olisivat       valtionosuuksia kunnille lisätä sillä määrällä,
20723: edelleen varallisuusveron ulkopuolella. Tämän-         minkä ehdotus vähentää kuntien verotuloja.
20724: kaltainen erillislaki oli voimassa vuonna 1976,           48 §. Ehdotamme, ettei hallituksen esitystä
20725: nimittäin laki eräiden yhteisöjen velvollisuudesta     arvopaperipörssissä noteeratun osakkeen verotus-
20726: suorittaa varallisuusveroa vuodelta 1976 (1001/        arvon vahvistamista 70 % :ksi käyvästä arvosta
20727: 75 ). Siinä varallisuuden perusteella suoritettavas-   hyväksyttäisi eli, että tältä osin hallituksen esitys-
20728: ta verosta oli vapaiksi jätetty em. asumiseen          tä n:o 113 ei hyväksyttäisi.
20729: liittyvien yhteisöjen lisäksi osuuspankit ja säästö-      50 §. Toisessa, verotaulukkoja ja veroprosent-
20730: pankit. Ehdotamme, ettei niiden suhteen nyt            teja koskevassa lakialaitteessa ehdotamme varalli-
20731: tehtäisi poikkeusta.                                   suusverotuksen lisäämistä. Sen estämiseksi, että
20732:    Esityksellä pyritään suosimaan työvoiman käyt-      verotus kohdistuisi tavanomaiseen asumiseen, eh-
20733: töä pääoman kustannuksella. Se tehostaa myös           dotamme omaan asuntoon kohdistuvaa varalli-
20734: yritysvarallisuuden ja koko kansantalouden varal-      suuden arvostusta muutettavaksi.
20735: lisuuden käyttöä. Kun tähän asti yritysverotusta          57 §:n 1 momentin uusi 3 kohta. Ehdotam-
20736: on kaikin tavoin lievennetty, osin aluksi suhdan-      me, että valtion tuloverosta voisi vähentää lasten-
20737: nesyistä, mutta suhdannehelpotusten sittemmin          hoitajalle maksettuun palkkaan liittyvät eräät
20738: muuttuessa pysyviksi, pyritään nyt samalla tehos-      työnantajan sosiaaliturvamaksut, mikäli verovel-
20739: tamistavoitteiden lisäksi oikeudenmukaisuussyis-       vollinen tai hänen puolisonsa eivät ole 6 kuu-
20740: tä siirtämään verotusta takaisin yrityksille.          kautta pidempään verovuonna saaneet lasten ko-
20741:    29 §. Ehdotamme sairauskuluista tehtävän vä-        tihoidon tukea. Vähennyksen saisi puolisoista
20742: hennyksen ylärajan korottamista ja omavastuun          pienituloisempi. Toisin kuin lakialaitteessa n:o
20743: poistamista. Hallitus ei esitä sen enempää oma-        100, ehdotuksessamme vähennystä koskisi kui-
20744: vastuun poistamista kuin ylärajan korottamista-        tenkin 57 §:n 2 momentti, eli vähennyksen voisi
20745: kaan.                                                  tehdä suurempituloinen puoliso osaksi tai koko-
20746:    32 a §. Ehdotamme, että hallituksen esitystä        naan siinä tapauksessa, että pienempituloiselle ei
20747: n:o 113 ei tältä osin hyväksytä. Vuodesta 1985         ole määrätty tuloveroa tai että se ei riitä 57 §:n 1
20748: vuoteen 1986 osinkojen ja korkojen osalta vähen-       momentissa tarkoitettujen vähennysten tekemi-
20749: nys nousi 3 000 markasta 3 800 markkaan eli            seen.
20750: 26,6 o/o, ja vuodeksi 1987 hallitus esittää sen           65 §. Ehdotamme 1 momentin eli verotuksen
20751: nostamista edelleen 5 200 markkaan eli 36,8 %          kattosäännön kumoamista. Suomessa on ihmisiä,
20752: - kahdessa vuodessa se siis liki kaksinkertaistui-     joilta on peritty veroja ja maksuja jopa enemmän
20753: si. Sen ohella vähennystä on lavennettu niin, että     kuin heillä on verotettavia tuloja. Kaikki tulot
20754: jos omaisuustulovähennys koskee vuokratuloa,           eivät ole kuitenkaan veronalaisia vaan on myös
20755: sen enimmäismäärä olisi vuonna 1987 verotukses-        verottomia tuloja. Myyntivoitot jäävät suurelta
20756: sa vähennyskelpoinen 7 200 markkaan saakka             osin verottamatta. Momentin tällä hetkellä voi-
20757: oltuaan vuonna 1986 vain 6 000 markkaa (nou-           massa oleva kattosääntö kertoo, paljonko ihmisel-
20758: sua 20 o/o ).                                          tä enintään voidaan periä veroja - tällöin kui-
20759:    Katsomme, että omaisuustulovähennys tulisi          tenkaan ei tarkasteluun oteta mukaan verottomia
20760: säilyttää vuonna 1987 samana kuin vuonna 1986.         tuloja, joita rikkailla on. Hallitus on esittänyt
20761: Emme pidä oikeana, että työhön perustumatto-           (HE n:o 113), että verotuksen kattosääntöä muu-
20762: mia tuloja suositaan työtulojen kustannuksella.        tettaisiin niin, että rikkaiden ei välttämättä tar-
20763: Tätä periaatetta olemme noudattaneet myös eräi-        vitsisi maksaa lainkaan varallisuusveroa. Niinpä
20764: den muiden verolakien ja niihin liittyvien aloit-      hallitus esittää, että 200:lle Suomen rikkaimpiin
20765: teiden kohdalla.                                       kuuluvalle annettaisiin yhteensä 10 miljoonan
20766:                                         1986 vp. -     LA n:o 135                                         3
20767: 
20768: markan verohelpotus eli keskimäärin 50 000             kiksi maatilataloutta harjoittamalla pienentaa
20769: markkaa henkeä kohti. Nämä ihmiset ovat perin-         pääasiallisen tulolähteen verotusta. Kun tätä ei
20770: teisesti jo nauttineet etuoikeutetuista verottomis-    voida pitää tarkoituksenmukaisena, esitetään tap-
20771: ta tuloista. Tällaista lahjoitusta he eivät todella-   piontasauksen markkamääräistä rajoittamista
20772: kaan tarvitse.                                         muiden kuin yhtiöiden ja yhteisöjen osalta. Tar-
20773:                                                        vetta olisi ylipäänsä selvittää perusteellisesti lain
20774:                                                        tarkoituksenmukaisuus ja siihen sisältyvät ongel-
20775: 2. Tappion tasa uksesta           tuloverotuk-         mat.
20776:      sessa annettu laki                                   Ehdotammekin,
20777: 
20778:    2 a §. Ehdotamme uutta 2 a §:ää. Laki on                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
20779: tarjonnut suurituloisille mahdollisuuden esimer-               kiehdotukset:
20780: 1.
20781:                                                  Laki
20782:                                tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
20783: 
20784:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20785:    kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 65 §:n 1
20786: momentti, sellaisena kuin se on 1 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (913/78), ja
20787:    muutetaan 14 §, 29 §:n 1 momentin 6 kohta, 33 §:n 1 momentin 7 kohta, 37 ja 50§,
20788:    sellaisina kuin niistä ovat 29 §:n 1 momentin 6 kohta ja 50 § 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa
20789: laissa (972/84), 33 §:n 1 momentin 7 kohta 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (608/75) ja
20790: 37 § 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (998/85), sekä
20791:    lisätään 57 §:n 1 momenttiin siitä 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla lailla (111/82) kumotun 3
20792: kohdan tilalle uusi 3 kohta seuraavasti:
20793: 
20794:                         14 §                                                  33 §
20795:    Varallisuuden perusteella suoritettavasta veros-       Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vähen-
20796: ta ovat vapaat:                                        tää lisäksi:
20797:    1) edellä 12 ja 13 §:ssä mainitut yhteisöt sekä
20798:    2) asunto-osakeyhtiö,       asunto-osuuskunta,         7) enintään 50 000 markkaan saakka tuloläh-
20799: asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 25 §:ssä tar-       teensä tappion, mikäli se ei johdu elantokustan-
20800: koitettu osakeyhtiö ja kiinteistöyhtiö, jonka ko-      nuksista.
20801: konaisvaroista vähintään 75 prosenttia muodos-
20802: tuu pääasiallisesti asumiskäytössä verovuoden lo-
20803: pussa olleista rakennuksista sekä niiden tonteista                           37 §
20804: tai rakennuspaikoista, sekä sellainen osakeyhtiö         Jos koko verovuoden Suomessa asuneen henki-
20805: tai osuuskunta, jonka toiminnasta suurin osa           lön tulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen
20806: muodostuu lämmön tai muun kiinteistönhuollon           ei ole 15 000 markkaa suurempi, on siitä vähen-
20807: toimittamisesta omakustannushintaan pääasial-          nettävä sanotun tulon määrä, tai jos tulo on
20808: lisesti asuntotarkoituksiin käytettäville rakennuk-    15 000 markkaa suurempi, 15 000 markkaa vä-
20809: sille.                                                 hennettynä yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä
20810:                                                        150 markan määrästä, jolla tulo ylittää 15 000
20811:                        29 §                            markan määrän (perusvähennys).
20812:    Verovelvollisella on oikeus vähentää:
20813:                                                                              50 §
20814:   6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja             Jos verovelvollinen on verovuoden paattyessä
20815: 1 900 markkaa tai, jos kyseessä ovat puolisot,         käyttänyt omistamaansa rakennusta tai asunto-
20816: 3 800 markkaa, minkä lisäksi enimmäismäärää            osakeyhtiön osakkuuden tai asunto-osuuskunnan
20817: on korotettava 700 markalla jokaisesta alaikäises-     jäsenyyden perusteella hallitsemaansa huoneistoa
20818: tä lapsesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvolli-   yksinomaan tai pääasiallisesti omana taikka per-
20819: nen on elättänyt (sairauskuluvähennys).                heensä asuntona, vähennetään rakennuksen ja
20820:                                                        sen tonttimaan sekä osakkeen ja osuuden tämän
20821: 4                                     1986 vp. -     LA n:o 135
20822: 
20823: luvun säännösten mukaan määritetystä arvosta         vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvattilastaan ja jos
20824: 200 000 markkaa, mutta kuitenkin enintään sa-        hän tai hänen puolisonsa ei ole verovuoden
20825: nottu arvo.                                          aikana saanut lasten kotihoidon tuesta annetussa
20826:    Jos verovelvollisen omistamassa rakennuksessa     laissa (241 8 5) tarkoitettua kotihoidon tukea 6
20827: on kaksi tai useampia huoneistoja, joista verovel-   kuukautta pidemmältä ajalta, lastenhoidosta las-
20828: vollinen on verovuoden päättyessä käyttänyt jota-    tenhoitajalle maksetusta ennakonpidätyksen alai-
20829: kin huoneistoa yksinomaan tai pääasiallisesti        sesta palkasta suoritetut työnantajan sairaus-
20830: omana taikka perheensä asuntona, vähennetään         vakuutus-, kansaneläke-, työeläke- ja tapaturma-
20831: rakennuksen omana asuntona käytetyn osan ja          vakuutusmaksut, kuitenkin niin, että puolisoista
20832: sitä vastaavan tonttimaan arvosta 200 000 mark-      vähennyksen saa vain se, jonka ansiotulojen mää-
20833: kaa, mutta kuitenkin enintään sanottu arvo.          rä on pienempi.
20834: 
20835:                     57 §
20836:   Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
20837: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
20838: rosta vähennetään:                                   ta 1987. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
20839:                                                      verovuodelta 1987 toimitettavassa verotuksessa.
20840:     3) jos hän on verovuonna elättänyt enintään 7
20841: 
20842: 
20843: 
20844: 
20845: 2.
20846:                                                Laki
20847:                   tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain muuttamisesta
20848: 
20849:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään tappiontasauksesta tuloverotuksessa 24 päivänä kesäkuu-
20850: ta 1968 annettuun lakiin (362/68) uusi näin kuuluva 2 a §:
20851: 
20852:                     2a§
20853:   Verovelvollisen henkilön tappiosta otetaan           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
20854: huomioon ja vahvistetaan tulolähdettä kohti          ta 1987 ja sitä sovelletaan sanotusta päivästä
20855: enintään 50 000 markkaa.                             lukien vahvistettaviin tappioihin.
20856: 
20857: 
20858: 
20859:       Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1986
20860: 
20861:           Osmo Vepsäläinen              Juhani Vähäkangas                Esko Helle
20862:           Vappu Säilynoja               Ulla-Leena Alppi                 Anna-Liisa Jokinen
20863:           Kari Peltola                  Inger Hirvelä                    Arvo Kemppainen
20864:                                                 1986 vp.
20865: 
20866: Lakialoite n:o 136
20867: 
20868: 
20869:                                    Miettinen ym.: Ehdotus laiksi asuntosäästöpalkkiolain 5 §:n muut-
20870:                                      tamisesta
20871: 
20872:                                           Eduskunnalle
20873: 
20874:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
20875: 
20876:    Kokoomuksen eduskuntaryhmän aloitteessa                Aloite liittyy vuoden 1987 tulo- ja menoarvio-
20877: ehdotetaan asuntosäästötalletukselle valtion va-       esitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen
20878: roista suoritettavan asuntosäästöpalkkion määrä        yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voi-
20879: tarkistettavaksi 2 500 markasta 10 000 markkaan.       maan heti kun eduskunta on sen hyväksynyt.
20880: 
20881: 
20882: 
20883: 
20884:                                              PERUSTELUT
20885: 
20886:    Kokoomuksen mielestä asuntopolitiikan ta-           asuntosäästötalletukselle rahalaitoksen välityksel-
20887: voitteena on luoda jokaiselle kansalaiselle mah-       lä asuntosäästöpalkkion. Palkkion määrä on nyt
20888: dollisuus asuntoon, joka antaa yksilölle ja per-       2 500 markkaa hankinavaa asuntoa kohti, ja sitä
20889: heelle tilaisuuden lepoon ja virkistykseen sekä        korotetaan 500 markalla kunkin sellaisen alaikäi-
20890: edistää henkisen perusturvallisuuden kehittymis-       sen lapsen osalta, joka asuu samassa taloudessa
20891: tä. Koska asumiskustannuksiltaan kohtuullinen          asuntosäästötallettajan kanssa. Hallitus esittää
20892: asunto kuuluu jokaisen suomalaisen perusoikeuk-        (HE n:o 150) että asuntosäästöpalkkion määrän
20893: siin on asunnon hankintaa tuettava luomalla            perusosa tarkistettaisiin 4 500 markaksi.
20894: mahdollisuus oman asunnon hankintaan pienellä             Aloitteen perustelujen mukaan asuntosäästä-
20895: pääomalla.                                             miseen kohdistuvan tuen lisäämisellä voidaan
20896:    Erityisesti nuorten asumismahdollisuuksien pa-      sekä kannustaa nykyistä useampia nuoria asunto-
20897: rantamiseksi tarvitaan yhteiskunnan tukea. Nuo-        säästämisen aloittamiseen että edesauttaa talletta-
20898: ria ensiasunnon hankkijoita on vuodesta 1981           jien pääsemistä tavoitteeseensa. Hallituksen esit-
20899: alkaen tukenut asuntosäästöpalkkiolakiin perus-        tämä korotus on määrältään riittämätön, eikä
20900: tuva asuntosäästöpalkkiojärjestelmä. ASP-järjes-       esitetyllä korotuksella ole tarkoitettua kannusta-
20901: telmän ongelmia ovat kuitenkin lyhyet laina-ajat,      vaa vaikutusta. Tämä näkyy mm. siinä, että
20902: suhteellisen korkea omarahoitusosuus sekä mak-         lisätalousarviossa asuntosäästöpalkkioihin varat-
20903: settavan asuntosäästöpalkkion markkamäärän             tua 35 miljoonan markan arviomäärärahaa esite-
20904: riittämättömyys. Järjestelmässä ei myöskään ole        tään vähennettäväksi 5 miljoonalla markalla,
20905: riittävästi otettu huomioon asuntojen alueellisia      koska arvioitua pienempi määrä tallettajia kyke-
20906: hintaeroja.                                            nee saavuttamaan säästötavoitteensa kuluvan
20907:     Kokoomuksen mielestä asuntosäästöpalkkiojär-       vuoden aikana.
20908:  jestelmää olisikin viipymättä kehitettävä sit~~'         Kokoomus on jatkuvasti vaatinut lukuisia
20909:  että omarahoitusosuus lasketaan 10-15 % : un          oman asunnon hankkimista helpottavia toimia,
20910:  laina-ajasta riippuen, asunnon hankintahinnan         kuten ensiasunnon hankintaan kohdistuvasta
20911:  yläraja poistetaan ja korkotuki laajennetaan kos-     leimaverotuksesta luopumista. Näihin esityksiin
20912:  kemaan koko laina-aikaa.                              hallitusryhmät eivät ole halunneet suostua. Jos
20913:     Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä ja siihen liitty-   ensiasunnon ostaja hankkii esimerkiksi 300 000
20914:  vä oman asunnon hankinnan korkotuki on osoit-         markan hintaiset asunto-osakkeet, joutuu hän
20915:  tautunut asuntopoliittisesti tarkoituksenmukai-       maksamaan erilaisia leimaveroja jopa 9 600
20916:  seksi tukimuodoksi. Asuntosäästämisen edistämi-       markkaa. Samanhintaisen omakotitalon ostajan
20917:  seen on pyritty mm. siten, että valtio suorittaa      kohdalla vastaavat leimaverot tekevät 22 800
20918:  260954V
20919: 2                                      1986 vp. -     LA n:o 136
20920: 
20921: markkaa. Tähän ensiasunnon hankkijan useam-           lain hyväksynyt. Sitä sovellettaisiin asuntosäästö-
20922: pikertaiseen leimaverotukseen ei haluttu puut-        talletukseen, jos asuntoa koskeva kauppakirja
20923: tua, joten hallituksen esittämää asuntosäästö-        tehdään tai rakennusvalvontaviranomainen suo-
20924: palkkion korotusta onkin pidettävä vain näennäi-      rittaa asunnon loppukatselmuksen lain voimaan-
20925: senä kädenojennuksena nuorille ensimmäistä            tulopäivänä tai sen jälkeen.
20926: asuntoa ostaville.
20927:                                                         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20928: Voimaantulo
20929:     Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan vuoden               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20930: 1987 alusta tai sen jälkeen heti kun eduskunta on            lakiehdotuksen:
20931: 
20932: 
20933:                                                 Laki
20934:                             asuntosäästöpalkkiolain 5 §:n muuttamisesta
20935: 
20936:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1980 annetun asuntosäästö-
20937: palkkiolain 5 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
20938: (1036/85), näin kuuluvaksi:
20939: 
20940:                        5§
20941:                                                       rakennusvalvontaviranomainen suorittaa asunnon
20942:    Valtio suorittaa asuntosäästötalletukselle raha-   loppukatselmuksen.
20943: laitoksen    välityksellä   asuntosäästöpalkkiona
20944: 10 000 markkaa hankittavaa asuntoa kohti. Tätä          Tämä laki tulee voimaan       pa1vana
20945: palkkiota korotetaan 500 markkaa kunkin sellai-       kuuta 198 . Sitä sovelletaan asuntosäästötalletuk-
20946: sen alaikäisen lapsen osalta, joka asuu samassa       seen, jos asuntoa koskeva kauppakirja tehdään tai
20947: taloudessa asuntosäästötallettajan kanssa, silloin,   rakennusviranomainen suorittaa asunnon loppu-
20948: kun asuntoa koskeva kauppakirja tehdään tai           katselmuksen tämän lain tultua voimaan.
20949: 
20950:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1986
20951: 
20952:           Mauri Miettinen                Sampsa Aaltio                 Elsi Hetemäki-Olander
20953:           Tapio Holvitie                 Aila Jokinen                  Tuure Junnila
20954:           Ilkka Kanerva                  Lea Kärhä                     Ritva Laurila
20955:           Saara Mikkola                  Pentti Mäki-Hakola            Kaarina Dromberg
20956:           Liisa Hilpelä                  Lauri Impiö                   Riitta Jouppila
20957:           Heikki Järvenpää               Juho Koivisto                 Matti Lahtinen
20958:           Anna-Kaarina Louvo             Erkki Moisander               Helena Pesola
20959:           Tuulikki Petäjäniemi           Toivo T. Pohjala              Pirjo Rusanen
20960:           Pertti Salolainen              Eva-Riitta Siitonen          Jouni J. Särkijärvi
20961:           Eeva Turunen                   Sakari Valli                  Päivi Varpasuo
20962:           Matti Viljanen                 Sirpa Pietikäinen             Aino Pohjanoksa
20963:           Helge Saarikoski               Kimmo Sasi                    Ilkka Suominen
20964:           Martti Tiuri                   Riitta Uosukainen             Tauno Valo
20965:                        Iiro Viinanen                           Ben Zyskowicz
20966:                                                1986 vp.
20967: 
20968: Lakialoite n:o 137
20969: 
20970: 
20971: 
20972: 
20973:                                   Miettinen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 26 a §:n muuttami-
20974:                                     sesta
20975: 
20976: 
20977:                                           Eduskunnalle
20978: 
20979:    Sotilasvammalain mukainen elinkorko on hait-      ketuloihin merkitsee sitä, että vaikeavammaiset
20980: takorvaus. Se on tarkoitettu pysyväksi korvauk-      sotainvalidit, joilla vammaisuuden vuoksi ei ole
20981: seksi siitä vammasta, jonka asianomainen on          ansioeläkettä tai se on jäänyt vähäiseksi, menettä-
20982: saanut riippumatta siitä, millaiseksi vamman ta-     vät heille muutoin kuuluvan kansaneläkkeen lisä-
20983: loudellinen vaikutus muodostuu. Elinkorko mää-       osan huomattavalta osin. Kansaneläkelakiin sisäl-
20984: räytyy lääketieteellisin perustein ja kuuluu val-    lytetyt suojasäännökset ovat myös käytännössä
20985: tion ensisijaisen korvausvastuun piiriin. Erityis-   osoittautuneet riittämättömiksi. Kokonaan nii-
20986: korvauksena se ei koske ansionmenetyksen hyvit-      den tarjoaman turvan ulkopuolelle jäävät henki-
20987: tämistä eikä määräydy ansiotulojen mukaan. Tä-       löt, joille sotilasvammalain mukaista elinkorkoa
20988: män vuoksi sen tulee toteutua koskemattomana         tai huoltoeläkettä on alettu suorittaa 31.12.1982
20989: henkilölle niiden säädösten perusteella kuuluvien    jälkeen.
20990: sosiaaliturvaetuuksien rinnalla, rajoittamatta ja       Työttömyysturvauudistusta eduskunnassa sää-
20991: vähentämättä henkilöille muilla perusteilla ja       dettäessä saatiin lakiin kokoomuksen aloitteesta
20992: muun lainsäädännön nojalla yleistä sosiaalitur-      kohta, jonka mukaan elinkorko katsotaan haitta-
20993: vaa.                                                 korvausluonteiseksi eikä se siten vaikuta työttö-
20994:    Kansaneläkeuudistuksen IIA-vaiheen tullessa       myyspäivärahan suuruuteen. Mielestämme kan-
20995: voimaan 1.1.1983 rinnastettiin sotilasvammalain      saneläkelakiin tulisi tehdä vastaava muutos.
20996: mukainen elinkorko eläketuloihin ja määrättiin          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20997: otettavaksi tulona huomioon kansaneläkkeen li-
20998: säosaa määrättäessä. Kokoomus vastusti tuolloin                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
20999: elinkoron muuttamista etuoikeudettomaksi tu-                kiehdotuksen:
21000: loksi. Käytännössä elinkoron rinnastaminen elä-
21001: 
21002: 
21003: 
21004: 
21005: 260953U
21006: 2                                       1986 vp. -   LA n:o 137
21007: 
21008:                                                 Laki
21009:                                kansaneläkelain 26 a §:n muuttamisesta
21010: 
21011:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain
21012: 26 a §:n 2 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa
21013: (103/82), näin kuuluvaksi:
21014: 
21015:                       26 a §
21016:                                                        Tämä laki tulee vOimaan      päivänä
21017:     Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:                kuuta 198
21018: 
21019:    3) sotilasvammalain mukaista korvausta, rinta-
21020: masotilaseläkelain mukaista rintamasotilaseläket-
21021: tä mahdollisine lisineen eikä rintamalisää;
21022: 
21023: 
21024: 
21025:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1986
21026: 
21027:           Mauri Miettinen                Sampsa Aaltio                Kaarina Dromberg
21028:           Elsi Hetemäki-Olander          Liisa Hilpelä                Tapio Holvitie
21029:           Lauri Impiö                    Aila Jokinen                 Riitta Jouppila
21030:           Tuure Junnila                  Heikki Järvenpää             Ilkka Kanerva
21031:           Juho Koivisto                  Lea Kärhä                    Matti Lahtinen
21032:           Ritva Laurila                  Anna-Kaarina Louvo           Saara Mikkola
21033:           Erkki Moisander                Pentti Mäki-Hakola           Helena Pesola
21034:           Tuulikki Petäjäniemi           Sirpa Pietikäinen            Toivo T. Pohjala
21035:           Aino Pohjanoksa                Pirjo Rusanen                Helge Saarikoski
21036:           Pertti Salolainen              Kimmo Sasi                   Eva-Riitta Siitonen
21037:           Ilkka Suominen                Jouni J. Särkijärvi           Martti Tiuri
21038:           Eeva Turunen                   Riitta Uosukainen            Sakari Valli
21039:           Tauno Valo                     Päivi Varpasuo               Iiro Viinanen
21040:                           Matti Viljanen                Ben Zyskowicz
21041:                                                1986 vp.
21042: 
21043: Lakialoite n:o 138
21044: 
21045: 
21046: 
21047: 
21048:                                    E. Laine ym.: Ehdotus laiksi toimenpiteistä diplomaattisten suhtei-
21049:                                       den katkaisemiseksi Etelä-Afrikan tasavaltaan
21050: 
21051: 
21052:                                            Eduskunnalle
21053: 
21054:    Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on          totmten laajentaminen ja myös diplomaattisten
21055: moneen kertaan tuominnut Etelä-Afrikan tasa-          suhteiden katkaiseminen on käynyt aikaisempaa-
21056: vallan hallituksen harjoittaman rotusortopolitii-     kin ajankohtaisemmaksi. Rotusortotoimet ovat
21057: kan maan asukkaiden enemmistöä vastaan ja             vain kiristyneet ja hallituksen harjoittama väki-
21058: kehottanut lisäämään painostusta, jonka tarkoi-       valta maan mustaa enemmistöä vastaan on li-
21059: tuksena on saada Etelä-Afrikan hallitus luopu-        sääntynyt. Perustuslain säännöksin on vahvistettu
21060: maan ihmisoikeuksia loukkaavasta apartheid-jär-       kansan enemmistöön kohdistettu eriarvoisuus.
21061: jestelmästä ja Namibian laittomasta miehitykses-      Nyttemmin on maasta karkoitettu avustustoimia
21062: tä. Viime aikoina on myös YK:n turvallisuusneu-       hoitaneet kansainvälisen Punaisen Ristin edusta-
21063: vosto korostanut painostustoimien välttämättö-        jat. Namibian laitonta miehitystä jatketaan.
21064: myyttä.                                                  On täysin kiistatonta, että Etelä-Afrikan halli-
21065:    Eduskunta on jo lähes 10 vuotta sitten halli-      tus on eteläisen Afrikan alueen rauhallisen kehi-
21066: tuksen kertomuksen käsittelyn yhteydessä kehot-       tyksen ja Namibian itsenäistymisen este. Rotusor-
21067: tanut vakavasti harkitsemaan kaikkien suhteiden       toon perustuvan hallinnon olemassaolo Etelä-
21068: katkaisemista Etelä-Afrikan tasavaltaan. Kannan-      Afrikan tasavallassa on koko ihmiskunnan häpeä.
21069: otto koski myös diplomaattisia suhteita.              Siksi Suomen tulisi lisätä pakotetoimia ja osana
21070:     Hallitus ja eduskunta ovat päättäneet ryhtyä      niitä katkaista diplomaattiset suhteet Etelä-Afri-
21071: eräisiin taloudellisia, kulttuurisia ja urheilusuh-   kan tasavaltaan siihen saakka, kunnes maan halli-
21072: teita koskeviin pakotetoimiin. Niiden riittämät-      tus luopuu rotusortopolitiikasta ja Namibian
21073: tömyyteen on kiinnitetty huomiota lakialoittees-      miehityksestä.
21074: sa, jossa kansanedustajat ovat ehdottaneet pako-         Suomen tulisi lisätä taloudellisia yhteistyösuh-
21075:  tetoimien laajentamista. Eräät maat ovat men-        teita ns. etulinjan maihin ja taloudellista tukea
21076:  neet Suomea pidemmälle. Jopa konservatiivisen        ANC:lle ja SWAPO:lle.
21077: USA:n kongressin säätämien lakien on arvioitu            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21078: menevän maamme lakeja pidemmälle pakotetoi-
21079: mien laajuudessa.                                              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
21080:     Etelä-Afrikan tasavaltaan kohdistuvien pakote-           kiehdotuksen:
21081: 
21082: 
21083: 
21084: 
21085:  260983C
21086: 2                                     1986 vp. -     LA n:o 138
21087: 
21088:                                                Laki
21089:         toimenpiteistä diplomaattisten suhteiden katkaisemiseksi Etelä-Afrikan tasavaltaan
21090: 
21091:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
21092: säädetään:
21093: 
21094:                        1§                                                     3§
21095:    Sen johdosta, että Etelä-Afrikan tasavalta jat-     Mikäli Etelä-Afrikan tasavallan hallitus luopuu
21096: kaa rotuun 1ihonväriin perustuvaa sortoa ja yllä-    apartheid-politiikasta ja Namibian miehityksestä,
21097: pitää Namibian miehitystä sekä rikkoo Yhdisty-       voidaan asetuksella säätää diplomaattisten suhtei-
21098: neiden Kansakuntien yleiskokouksen päätöksiä,        den palauttamisesta.
21099: eduskunta sen estämättä, mitä hallitusmuodon
21100: 33 §:ssä säädetään, päättää ryhdyttäväksi toimen-                           4§
21101: piteisiin diplomaattisten suhteiden katkaisemi-       Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä tä-
21102: seksi Etelä-Afrikan tasavaltaan.                     män lain soveltamisesta.
21103: 
21104:                        2§                                                   5§
21105:    Ulkoasiainministeriön tulee ryhtyä 1 §: n edel-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuu-
21106: lyttämiin valmistelutoimenpiteisiin.                 ta 1987.
21107: 
21108: 
21109:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1986
21110: 
21111:          Ensio Laine                    Irma Rosnell                    Marjatta Stenius-Kaukonen
21112:          Pirkko Turpeinen               Mikko Kuoppa                    Sten Söderström
21113:                                                  1986 vp.
21114: 
21115: Lakialoite n:o 139
21116: 
21117: 
21118: 
21119: 
21120:                                    Ahonen ym.: Ehdotus laiksi lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien
21121:                                      työntekijäin eläkelain 1 §:n muuttamisesta
21122: 
21123: 
21124:                                             Eduskunnalle
21125: 
21126: 
21127:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
21128: 
21129:    Aloitteessa ehdotetaan lyhytaikaisissa työsuh-      suus- yms. putkistojen ja niihin liittyvien säiliöi-
21130: teissa olevien työntekijäin eläkelain soveltamis-      den ja rautarakenteiden rakentaminen ja eristä-
21131: alaa tarkennettavaksi sellaiseksi kuin lakia säädet-   minen kuuluu lain piiriin.
21132: täessä alun perin on tarkoitettu, niin että teolli-
21133: 
21134: 
21135: 
21136: 
21137:                                    ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
21138: 
21139: 1. Nykyinen tilanne                                    lisestä rajanvedosta on annettu ohjeet Eläketurva-
21140:                                                        keskuksen 15 . 2 . 19 78 julkaisemassa "LEL: n sovel-
21141: 1.1. Lain sisältö                                      tamisala'' -kirjasessa. Soveltamisohjeen mukaan
21142:                                                        putkialan työntekijänä pidetään putkiasennus-
21143:    Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-      tai putkieristysalan työntekijää ja sähköalan työn-
21144: jäin eläkelakia sovelletaan lain 1 §:n 1 momentin      tekijänä sähkö- tai puhelinasennusalan tai säh-
21145: mukaan työntekijään, joka työskentelee metsä-          könjakelualan työntekijää. TEL:n ja LEL:n sovel-
21146: työssä, uittotyössä, maatila- ja puutarhatalouden      taminen putki- ja sähköalan työntekijöihin tulee
21147: eri töissä, maa-, vesi- ja talonrakennustyössä,        ohjeen mukaan ratkaista ensisijaisesti työntekijän
21148: satamatyössä tahi kotimaanliikenteen aluksessa         tekemän työn perusteella. Kuitenkin myös putki-
21149: taikka sikäli kuin asetuksella säädetään, muulla       ja sähköalan työntekijät kuuluvat LEL:n piiriin,
21150: sellaisella alalla, jolle lyhytaikaiset työsuhteet     jos he ovat rakennusliikkeen palveluksessa. Muis-
21151: ovat luonteenomaisia. Lain 1 §:n 2 momentin            sa tapauksissa ei yksinomaan yrityksen toimiala
21152: mukaan laki ei kuitenkaan koske mm. (3 kohta)          ratkaise sitä, kumpaa lakia sanottujen alojen
21153: putki- tai sähköalan työntekijää, jos hän on           työntekijöihin sovelletaan, vaan tällöin on kiinni-
21154: muun yrityksen kuin rakennusliikkeen palveluk-         tettävä huomiota työn luonteeseen.
21155: sessa.                                                    Käsitteellä "putkialan työ" tarkoitetaan oh-
21156:                                                        jeissa vesi-, viemäri- ja lämpöjohtotöitä, muun
21157:                                                        kuljettimena toimivan putken (esim. sprinkler-
21158: 1.2. Eläketurvakeskuksen ohjeet                        putkistot ja rakennusten kaasuputket) asennus-
21159:                                                        työtä sekä edellä mainittujen putkien eristystyö-
21160:    Työeläkelain (395/61) ja lyhytaikaisissa työsuh-    tä. Sen sijaan putkialan työtä ei ohjeen mukaan
21161: teissa olevien työntekijäin eläkelain (134/62) vä-     ole teollisuus- yms. putkistojen ja niihin liitty-
21162: 
21163: 
21164: 
21165: 260998T
21166: 2                                       1986 vp. -      LA n:o 139
21167: 
21168: vien säiliöiden ja rautarakenteiden (kiinteiden         aikanaan meni konkurssiin. Yhtiön toimialana
21169: rakenteellisten laitteiden) rakentaminen ja eristä-     olivat teollisuuden putki- ja rautarakennetyöt,
21170: mmen.                                                   jolloin soveltamisraja olisi edellyttänyt työnteki-
21171:                                                         jöiden kuulumista LEL:n piiriin. Konkurssi pal-
21172:                                                         jasti, että alle kuukauden työsuhteita yhtiössä oli
21173: 1.3. Rajanvetoa horjuttanut vakuutusoikeuden            ollut seuraavasti: 33 kpl (1979), 80 kpl (1980),
21174:      päätös                                             146 kpl (1981), 150 kpl (1982) ja 163 kpl (1983).
21175:                                                         Yrityksessä oli kuitenkin TEL-vakuutus, jonka
21176:    Vakuutusoikeus on 21. 11. 198 5 antamassaan          saamiseen alle kuukauden työsuhteessa olleet
21177: päätöksessä horjuttanut TEL:n ja LEL:n välistä          työntekijät eivät yltäneet jääden näin kokonaan
21178: rajanvetoa. LEL Työeläkekassa oli Eläketurvakes-        eläketurvan ulkopuolelle.
21179: kuksen rajanvedon mukaisesti suorittanut tarkas-
21180: tuksen mm. Kalmeri Oy:ssä ja Haapaveden Tek-
21181: niikka Oy:ssä, joiden yhtiöiden toimialana olivat       2. Uudistusehdotus
21182: teollisuuden prosessiputkistojen rakentaminen ja
21183: rautarakennetyöt. Tarkastuksessa todettiin, että           Vakuutusoikeuden toteuttamaa LEL-eläkekas-
21184: yhtiön työntekijät olivat rajanvedon vastaisesti        san toimialan supistamista ei voida pitää hyväk-
21185: vakuutettuja TEL:n piiriin. Tarkastuksen tulokse-       syttävänä, koska monet työntekijät lain alkupe-
21186: na yhtiöitä kehotettiin muuttamaan työntekijöi-         räisen tarkoituksen vastaisesti jäävät eläketurvaa
21187: den eläketurva LEL:n piiriin. Kalmeri Oy ja             vaille. Tällä hetkellä niin sanottuina reppumiehi-
21188: vakuutusyhtiö Ilmarinen eivät kuitenkaan hyväk-         nä, joiden työsuhde yleensä kestää alle kuukau-
21189: syneet LEL-eläkekassan päätöstä ja valittivat siitä     den, työskentelee kokonaisuudessaan noin
21190: Eläketurvakeskukseen. Eläketurvakeskus totesi so-       3 000-5 000 työntekijää.
21191: veltamisohjeen mukaisesti yrityksen työalansa pe-          Epäkohta on poistettavissa tarkentamalla
21192: rusteella kuuluvan LEL:n piiriin. Yhtiö ja elä-         LEL:n soveltamisalaa sellaiseksi kuin LEL:a sää-
21193: kelaitos jatkoivat valitusta eläkelautakuntaan.         dettäessä on tarkoitettu, jolloin ainakin osa rep-
21194: Eläkelautakunta totesi äänestyspäätöksellä, että        pumiehistä pääsee eläketurvan piiriin. Ongelmaa
21195: Kalmeri Oy:n mainittuja töitä tekevät työntekijät       kokonaisuudessaan tämäkään lainmuutos ei rat-
21196: kuuluvatkin vastoin soveltamisohjetta TEL:n pii-        kaise, koska muillakin aloilla työskentelee reppu-
21197: riin. Eläketurvakeskus ja LEL Työeläkekassa valit-      miehiä, joihin sovelletaan TEL:a.
21198: tivat puolestaan eläkelautakunnan päätöksestä
21199: vakuutusoikeuteen, joka kuitenkaan ei alussa
21200: mainitussa päätöksessään suostunut muuttamaan           3. Yksityiskohtaiset perustelut
21201: eläkelautakunnan päätöstä.
21202:                                                            Muutos on yksinkertaisimmin toteutettavissa
21203:                                                         lisäämällä LEL:n soveltamisalaa määrittelevään
21204: 1.4. Työntekijöiden eläketurvan vaarantuminen           1 §:n 2 momenttiin säännös, jonka mukaan
21205:      vakuutusoikeuden päätöksen johdosta                teollisuus- yms. putkistojen ja niihin liittyvien
21206:                                                         säiliöiden ja rautarakenteiden (kiinteiden raken-
21207:   Vakuutusoikeuden päätös on johtanut siihen,           teellisten laitteiden) rakentamiseen ja eristämi-
21208: että huomattava osa maamme teollisuus- yms.             seen osallistuvat työntekijät katsotaan kuuluvaksi
21209: putkistojen ja niihin liittyvien säiliöiden ja rauta-   LEL:n piiriin.
21210: rakenteiden rakentamiseen ja eristämiseen osallis-
21211: tuvista työntekijöistä jää kokonaan eläketurvan           Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21212: ulkopuolelle, koska he alle kuukauden kestävissä
21213: työsuhteissa kiertävät työmaalta toiselle. Esimerk-               että" Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21214: kinä mainittakoon Valtimon Tekniikka Oy, joka                   lakiehdotuksen:
21215:                                         1986 vp. -    LA n:o 139                                         3
21216: 
21217: 
21218:                                                 Laki
21219:            lrhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 1 §:n muuttamisesta
21220: 
21221:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa
21222: työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/62) 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on osittain
21223: muutettuna 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetulla lailla (470/69), näin kuuluvaksi:
21224: 
21225:                         1§
21226:                                                       sessa. Teollisuus- ynnä muiden sellaisten putkis-
21227:    Tämä laki ei kuitenkaan koske:                     tojen ja niihin liittyvien säiliöiden ja rautaraken-
21228:    1) toimihenkilöä;                                  teiden (kiinteiden rakenteellisten laitteiden) ra-
21229:    2) pysyväksi ja ympäri vuoden kestäväksi tar-      kentamiseen osallistuviin työntekijöihin sovelle-
21230: koitetussa työsuhteessa olevaa sellaista työnteki-    taan kuitenkin aina tätä lakia.
21231: jää, jolla työsuhteensa perusteella on oikeus työn-      4) työtä, jonka perusteella oikeus eläkkeeseen
21232: tekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin 3 tai 4           määräytyy maatalousyrittäjien eläkelain mukaan.
21233: kohdassa tarkoitettuun, muuhun kuin tähän la-         (14. 7.1969/ 470)
21234: kiin taikka asetukseen tai eläkesääntöön perus-
21235: tuvaan eläkkeeseen;
21236:    3) putki- tai sähköalan työntekijää, jos hän on      Tämä laki tulee voimaan          päivänä
21237: muun yrityksen kuin rakennusliikkeen palveluk-        kuuta 198 .
21238: 
21239: 
21240:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1986
21241: 
21242:          Risto Ahonen                Jussi Ranta                         Tuulikki Hämäläinen
21243:          Jukka Mikkola               Lea Savolainen                      Kari Rajamäki
21244:          Antti Kalliomäki            Arja Alho                           Mats Nyby
21245:          Kaj Bärlund                 Sinikka Hurskainen-Leppänen         Pentti Lahti-Nuuttila
21246:          Paula Eenilä                Martti Lähdesmäki                   Reijo Lindroos
21247:                                      Pekka Myllyniemi
21248:                                                 1986 vp.
21249: 
21250: Lakialoite n:o 140
21251: 
21252: 
21253: 
21254: 
21255:                                    Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain 47 §:n muuttamisesta
21256: 
21257: 
21258:                                             Eduskunnalle
21259: 
21260:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
21261: 
21262:    Aloitetteessa    ehdotetaan     peruskoululain      määrin oppilaan kuljettamista tai saattamista,
21263: 47 §:n 1 momentin muuttamista siten, että kun-         milloin koulumatka on kolmea kilometriä pitem-
21264: nan on järjestettävä ala-asteen 1-2 luokan oppi-       pi ja vastaavasti peruskoulun muille oppilaille,
21265: laille maksuton kuljetus tai avustettava riittävässä   milloin koulumatka on viittä kilometriä pitempi.
21266: 
21267: 
21268: 
21269: 
21270:                                           YLEISPERUSTELUT
21271: 
21272: 1. Nykyinen tilanne                                    2. Uudistusehdotus
21273: 
21274:    Peruskoululain 47 §:n mukaan, milloin perus-           Käytännössä on osoittautunut, että 6-8-vuo-
21275: koulun oppilaan koulumatka on viittä kilometriä        tiaalle lapselle on lähes 10 kilometrin päivittäi-
21276: pitempi tai milloin se oppilaan ikä tai muut           nen koulumatka liian rasittava ja joillain paikka-
21277: olosuhteet huomioon ottaen muutoin muodos-             kunnilla liikenteestä ym. syistä johtuen myös
21278: tuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai       liian vaarallinen. Tämän vuoksi on alimpien
21279: vaaralliseksi, kunnan on järjestettävä oppilaalle      luokkien oppilaiden kohdalla aiheellista alentaa
21280: maksuton kuljetus tai avustettava riittävässä mää-     koulukuljetuksen järjestämisen rajaa kolmeen
21281: rin oppilaan kuljettamista tai saattamista.            kilometriin.
21282: 
21283: 
21284: 
21285: 
21286:                                          ERITYISPERUSTELUT
21287: 
21288:    Muutos on toteutettavissa muuttamalla perus-          Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21289: koululain 47 §:n 1 momenttia niin, että kahdella
21290: alimmalla luokalla kunnan on järjestettävä oppi-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21291: laalle kuljetus jo silloin, kun oppilaan koulumat-             lakiehdotuksen:
21292: ka on kolmea kilometriä pitempi.
21293: 
21294: 
21295: 
21296: 
21297: 2609975
21298: 2                                       1986 vp. -      LA n:o 140
21299: 
21300:                                                   Laki
21301:                                  peruskoululain 47 §:n muuttamisesta
21302: 
21303:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain
21304: (476/83) 47 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
21305: 
21306:                          47 §                           nan on järjestettävä oppilaalle maksuton kuljetus
21307:    Milloin peruskoulun oppilaan koulumatka on           tai avustettava riittävässä määrin oppilaan kuljet-
21308: viittä kilometriä ja ala-asteen kahdella ensimmäi-      tamista tai saattamista.
21309: sellä luokalla kolmea kilometriä pitempi tai mil-
21310: loin se oppilaan ikä tai muut olosuhteet huo-
21311: mioon ottaen muutoin muodostuu oppilaalle                 Tämä laki tulee voimaan         päivänä
21312: liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, kun-   kuuta 198 .
21313: 
21314: 
21315:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1986
21316: 
21317:       Kerttu Törnqvist                 Saara-Maria Paakkinen       Pentti Lahti-Nuuttila
21318:       Sinikka Hurskainen-Leppänen Mikko Rönnholm                   Pertti Hietala
21319:       Kaj Bärlund                      Mats Nyby                   Kari Rajamäki
21320:       Tuulikki Hämäläinen              Arja Alho                   Markus Aaltonen
21321:       Jouko Tuovinen                   Reino Paasilinna            Liisa Jaakonsaari
21322:       Anna-Liisa Piipari               Pirkko Valtonen             Timo Roos
21323:                      Tuula Paavilainen                     Mikko Elo
21324:                                                1986 vp.
21325: 
21326: Lakialoite n:o 141
21327: 
21328: 
21329: 
21330: 
21331:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain 25 §:n 2
21332:                                      momentin, 27 §:n 2 momentin, 28 §:n ja 42 b §:n kumoamises-
21333:                                      ta sekä tulo- ja varallisuusverolain 36 a § :n muuttamisesta
21334: 
21335: 
21336:                                            Eduskunnalle
21337: 
21338:    Kansaneläkeuudistuksen III-vaihe toteutui 1        taan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle eläk-
21339: päivänä tammikuuta 1985. Sen seurauksena kan-         keen saajalle alennettuna.
21340: saneläkejärjestelmässä ei enää sovelleta tarvehar-       Nykyisen lainsäädännön mukaan, jos molem-
21341: kintaa. Kansaneläkkeen lisäosa muuttui elä-           mat puolisoista saavat kansaneläkettä tai toinen
21342: kevähenteiseksi. Siihen vaikuttavat ainoastaan        heistä saa kansaneläkettä ja toinen rintamasotilas-
21343: työeläkkeet ja niitä vastaavat jatkuvat suoritukset   eläkettä, täysimääräisenä lisäosana maksetaan 81
21344: ja korvaukset. Eläkeuudistuksen tähän mennessä        prosenttia yksinäisen henkilön täydestä lisäosasta
21345: toteutetut vaiheet ovat lisäksi merkinneet täysi-     eli vajaat 300 markkaa vähemmän (kansaneläke-
21346: määräisen kansaneläkkeen korottumista ja eläk-        lain 25 §:n 2 mom., laki 103/82). Jos kummat-
21347: keen muuttumista siinä merkityksessä henkilö-         kin puolisoista ovat eläkkeellä, täysimääräinen
21348: kohtaiseksi, että toisen puolison tulot eivät pie-    lisäosa on vuonna 1986 toisessa kuntaryhmässä
21349: nennä toisen saamaa lisäosaa. Uudistus on moni-       1 157 markkaa kuukaudessa, kun se muille eläk-
21350: ne puutteineen ja siihen kytkettyine kielteisine      keensaajille on 1 428 markkaa. Pohjaosaan, jon-
21351: verotusratkaisuineenkin ollut huomattava sosiaa-      ka Sl!uruus on 322 markkaa kuukaudessa, sään-
21352: lipoliittinen edistysaskel. Siitä ovat hyötyneet      nöstä ei sovelleta. Rajoituksen seurauksena myös
21353: maamme pienituloiset eläkeläiset, ts. eläkkeen        työeläkkeen tai sitä vastaavan korvauksen vuoksi
21354: saajien enemmistö.                                    vähennettynä maksettavat lisäosat ovat eläkeläis-
21355:    Kansaneläkeuudistus viipaloitiin sen kummas-       puolisoilla vastaavasti pienemmät. Kansaneläk-
21356: sakin lainsäädäntövaiheessa (HE n:ot 7211978          keen lisäosaa sai syyskuussa 1985 noin 754 000
21357: vp. ja 98/1981 vp.) tähän mennessä jo viideksi        eläkeläistä. Heistä vajaalla joka kolmannella eli
21358: eri täytäntöönpano-osaksi. Uudistuksen oli alun       noin 248 OOO:lla oli eläkettä saava puoliso ja
21359: perin määrä toteutua nelivaiheisena vuosien           lisäosa siten po. säännöksen perusteella alennet-
21360: 1977-1980 kuluessa. Kansaneläkeuudistuksen 1          tu. Periaate siirrettiin 1.1.1983 uuteen lisäosajär-
21361: A -vaihe tuli kuitenkin voimaan vasta 1.1.1980, 1     jestelmään eräänlaisena jäänteenä vanhasta, vuo-
21362: B -vaihe 1.7.1981, II A -vaihe 1.1.1983, II B         den 1956 kansaneläkelailla säädetystä tukiosajär-
21363: -vaihe 1.1.1984 ja III-vaihe 1.1.1985. Uudistuk-      jestelmästä. Tämä rajoitus ei ole ainakaan enää
21364: sen 11-III-vaiheita koskevaan lainsäädäntöön          nykyisin tarkoituksenmukainen eikä kohtuulli-
21365: (103/82) ei vieläkään sisällytetty kansaneläke-       nen. Sen säätäminen on aikoinaan perustunut
21366: uudistusta kokonaisuudessaan. Hallituksen asiaa       ajatukseen, jonka mukaan "samassa taloudessa
21367: koskevan esityksen (HE n:o 98/1981 vp.) mu-           asuvien puolisoiden menot ovat suhteellisesti
21368: kaan ''uudistuksen neljännen vaiheen toteutuk-        pienemmät kuin yksinäisen vastaavissa olosuh-
21369: sen ajoitus ratkaistaan erikseen." Tästä kansan-      teissa asuvan henkilön menot. Tämä johtuu en-
21370: eläkeuudistuksen viimeisestä vaiheesta ei tämän       nen kaikkea siitä, että puolisoiden suhteelliset
21371: jälkeenkään ole tehty minkäänlaista aikataulu-        asunto-, valo- ja lämpökustannukset ovat yksinäi-
21372: päätöstä.                                             sen henkilön vastaavia kustannuksia pienem-
21373:    Kansaneläkeuudistuksen       IV-vaihe   kuuluu     mät." (KM 1954:8, s. 41)
21374: olennaisena osana po. kokonaisuuteen. Sen to-            Kansaneläkkeiden yleinen taso oli tuolloin
21375: teuduttua eläkkeensaajapuolisoille maksettaisiin      merkittävästi nykyistä alhaisempi, eikä yksityis-
21376: kansaneläkkeen lisäosat samansuuruisina kuin          sektorin työeläkelainsäädäntö ollut vielä lainkaan
21377: kahdelle yksinäiselle henkilölle. Samalla poistet-    voimassa. Kansaneläkettä pidettiin sen pienuu-
21378: taisiin se rajoitus, jonka mukaan lisäosa makse-      den vuoksi lähes köyhäinhoidollisena avustukse-
21379: 
21380: 261017P
21381: 2                                        1986 vp. -      LA n:o 141
21382: 
21383: 
21384: na. Se mitoitettiin tarkan tarveharkinnan ja mui-        saneläkkeen lisäosaa saava eläkeläinen joutuu
21385: den keinojen avulla yksilökohtaisesti turvaamaan         avioliittoa harkitessaan ottamaan huomioon rat-
21386: äärimmäisen niukan toimeentulon. Kansaneläk-             kaisun kielteisen taloudellisen seuraamuksen sekä
21387: keen luonne on tuohon aikaan nähden kuitenkin            omaan että mahdollisen tulevan puolisonsa elä-
21388: erityisesti eläkeuudistuksen seurauksena oleelli-        keturvaan nähden. Muita kuin eläkkeensaajia
21389: sesti muuttunut. Samaten eläkkeiden yleinen              tuskin voitaisiin näin kohdella. Yhteiskunnan
21390: taso on korottunut ja ajattelutapa muuttunut.            kannalta olisi päinvastoin tarkoituksenmukaista
21391:    Eläkkeensaajien asumistukijärjestelmä tuli voi-       suosia eläkkeen saajien yhteisasumista ja sen
21392: maan vuonna 1971. Sen nimenomaisena tarkoi-              kautta molemminpuolista huolenpitoa. Näin
21393: tuksena on peittää niitä kustannuksia, joihin            helpotettaisiin eläkeläisen kotona asumista ja
21394: alentamisperiaatteenkin yhteydessä on viitattu.          samalla yleistä asuntotilannetta sekä vähennettäi-
21395: Jos molemmat puolisoista saavat Kelan maksa-             siin laitoshoidon tarvetta.
21396: maa eläkettä, asumistuki maksetaan puoleksi                 Jos kummallakin puolisoista on kohtuullinen
21397: kummallekin aviopuolisoista.                             työeläke, tässä tapauksessa 2 488 tai 2 615 mark-
21398:    Tällaista etuuden alentamista sillä perusteella,      kaa kuukaudessa tai sen yli, avio- tai avoliitto ei
21399: että henkilö elää avio- tai avoliitossa, ei sovelleta    heikennä toimeentuloa, koska oikeutta lisäosaan
21400: muussa sosiaalivakuutuksessa, ei vähimmäistur-           ei ole ja kansaneläkkeenä maksetaan pelkkä poh-
21401: vankaan osalta, eikä luonnollisesti myöskään esi-        jaosa. Tappiota saattaa kuitenkin syntyä sen seu-
21402: merkiksi palkan maksussa. Muun muassa työelä-            rauksena, että eläkeläispuolisoilla myös pienim-
21403: kkeet, sairausvakuutus-, äitiys- ja työttömyyspäi-       pään lisäosaan oikeuttava tuloraja on muita ma-
21404: värahat sekä sotilasvamma-, tapaturma- ja liiken-        talampi. Näin ollen rajoitus kohdistuu kansan-
21405: nevakuutuskorvaukset maksetaan puolisoille sa-           eläkkeen saajistakin vain pieni- ja keskituloisiin.
21406: mansuuruisina kuin yksinäiselle henkilölle. Eräis-       Säännöstö tuo mukanaan myös sen kiusallisen
21407: sä järjestelmissä etuuden taso päinvastoin korot-        viranomaisharkinnan, onko esimerkiksi kahden
21408: tuu puolison huoltovelvollisuuden perusteella.           vanhuksen katsottava elävän yhteistaloudessa ja
21409: Eläkeläiset, ja heistäkin vain kansaneläkkeen saa-       vieläpä '' avioliitonomaisissa olosuhteissa'', kuten
21410: jat, on ryhmänä asetettu tässä suhteessa muita           avoliitto kansaneläkelaissa (laki 103182 28 §)
21411: huonompaan asemaan.                                      määritellään. Rajoitussäännös vaikuttaa myös
21412:    Rajoitukselle esitetty perustelu kahden henki-        eläkkeiden verotukseen. Kunnallisverotuksen elä-
21413: lön kahta yksinäistä pienemmästä taloudellisen           ketulovähennys muodostuu tulo- ja varallisuusve-
21414: tuen tarpeesta koskisi lisäksi johdonmukaisesti          rolain 36 a §:n 2 momentin perusteella pienem-
21415: sovellettuna muitakin yhdessä asuvia henkilöitä          mäksi silloin, kun molemmat puolisoista saavat
21416: kuin avio- ja avopuolisoita, esimerkiksi vanhussi-       eläkettä.
21417: saruksia, sekä useampaakin kuin kahta henkilöä.             Tätäkin kautta eläkeläispuolisoiden muita epä-
21418: Eläkkeisiin sovellettuna tämä esimerkiksi merkit-        edullisempi kohtelu koskee ennen kaikkea pieni-
21419: sisi sitä, että jos eläkeläisaviopuolisoilla on työky-   ja keskituloisia eläkeläisiä, koska säännöksellä on
21420: vyttömyyseläkettä saava lapsi, heille kaikille kol-      merkitystä vain siihen tulotasoon saakka, josta
21421: melle olisi maksettava vielä enemmän alennettua          oikeus eläketulovähennykseen muiden tulojen
21422: kansaneläkettä.                                          suuruuden vuoksi lakkaa. Tämä yhteenlaskettua
21423:    Nykyisen lainsäädännön epäjohdonmukaisuus             verotettavaa tuloa koskeva raja on vuonna 1986
21424: ilmenee tilanteessa, jolloin jälkimmäinen puoli-         runsaat 4 300 markkaa, mutta eläkeläispuolisoilla
21425: soista siirtyy eläkkeelle. Hänen oma toimeentulo-        vain noin 3 650 markkaa kuukaudessa. Jos tulot
21426: tasonsa alenee, kun työtulo lakkaa ja hänelle            ylittävät myös rajoista korkeamman, ei asialla ole
21427: myönnetään eläke. Tässä toisen puolison tulojen          merkitystä. Edellä selostetun säännöksen takia ei
21428: pienenemistilanteessa alennetaan myös jo aikai-          myöskään voida sanoa, että erillisverotus täysin
21429: semmin eläkkeelle siirtyneen puolison kansanelä-         toteutuisi eläkkeensaajapuolisoiden kohdalla.
21430: kettä, vaikka hänen omassa taloudellisessa ase-          Kun puolisoista jälkimmäinen siirtyy kansaneläk-
21431: massaan tai muissa olosuhteissaan ei ole tapahtu-        keelle, aikaisemmin eläkkeelle siirtyneellä saattaa
21432: nut muutosta. Epäjohdonmukaisuus kärjistyi nii-          näin ollen sekä lisäosa pienentyä että verotus
21433: den sinänsä oikeiden muutosten seurauksena,              kiristyä, jos hänellä tulojen vähäisyyden takia on
21434: joiden mukaan työtulo ei vaikuta 1.1.1983 lu-            oikeus sekä lisäosaan että kunnallisverotuksen
21435: kien eikä puolison mikään tulo 1.1.1984 lukien           eläketulovähennykseen. Suurituloisella eläkkeen-
21436: toisen puolison saamaan lisäosaan.                       saajalla ei tällöin tapahdu kumpaakaan tuloja
21437:    Lisäksi on pidettävä kohtuuttomana, että kan-         alentavaa muutosta.
21438:                                          1986 vp. -      LA n:o 141                                       3
21439: 
21440:    Kun myöhemmin eläkkeelle siirtyneelle myön-           määrä lisättynä vielä kansaneläkeuudistuksen II
21441: netään kansaneläkelain mukaisena vanhuuseläk-            A -vaiheen täysimääräisen lisäosan tasokorotuk-
21442: keenä vaikkapa pelkkä pohjaosa 322 markkaa               sella. Menetys on vuoden 1986 indeksitasossa 858
21443: kuukaudessa (taikka pienin maksettava rintama-           markkaa kuukaudessa. Tämä on 60 tai 57 pro-
21444: sotilaseläke, 44 mk/kk vuonna 1986), tässä vai-          senttia (kuntaryhmästä riippuen) täysimääräisestä
21445: heessa toisen puolison lisäosaa pienennetään.            lisäosasta. Jos työeläke tai muu korvaus ylittää
21446: Tällöin saattaa syntyä tilanteita, jolloin kansan-       täysimääräiseen lisäosaan oikeuttavan tulorajan
21447: eläkettä ei kannata lainkaan ottaa vastaan. Tämä          176 markkaa kuukaudessa, alennettavaa lisäosan
21448: voi olla lopputulos silloinkin kun eläkkeeseen           osuutta on sitä vähemmän, mitä suuremmat
21449: kuuluisi pohjaosan lisäksi myös jonkinsuuruinen          muut tulot ovat. Työeläkkeen noustua yli 1 890
21450: lisäosa. Kunnallisverotuksen eläketulovähennys-          markan kuukaudessa, lisäosaan ei enää jää laitos-
21451: ten pienentyminen sekä puheena oleva lisäosaa            hoidon takia keskeytettävää osuutta. Tällöin lisä-
21452: koskeva rajoitussäännös yhdessä voivat aiheuttaa         osa maksetaan samoin perustein kuin sellaiselle
21453: sen, että puolisoiden yhteenlaskettu nettoeläke-         eläkeläiselle, joka ei ole laitoshoidossa.
21454: tulo alenisi.                                               Tällaiselle eläkkeen alentamiselle laitoshoidon
21455:    Yleinen viime vuosien kehityslinja on ollut,          aikana ei ole perusteita. Täysimääräisen kansan-
21456: että puolisoita käsitellään erilaisissa sosiaaliturva-   eläkkeen taso on siinä määrin vaatimaton, ettei
21457: ja verotusasioissa itsenäisesti. Myös teknisessä         sen madaltaminen tässäkään tilanteessa ole koh-
21458: mielessä rajoituksen poistaminen selkeyttäisi elä-       tuullista. Rajoituksen purkamisesta tosin monessa
21459: ke- ja verotuslainsäädäntöä. Näillä perusteilla          tapauksessa seuraisi hoitomaksun korottaminen.
21460: tulisi kansaneläkelain 25 §:n 2 momentti sekä            Kansaneläkkeen alentaminen kolmen kuukauden
21461: siihen liittyvät 27 §:n 2 momentti ja 28 § kumo-         kuluttua hoidon alkamisesta ja siitä ehkä seuraa-
21462: ta ja tätä vastaten tulo- ja varallisuusverolain         va hoitomaksun alentaminen on kuitenkin tar-
21463: 36 a §:ää olisi muutettava.                              peetonta hallinnollista byrokratiaa, minkä lisäksi
21464:    Kansaneläkeuudistuksen IV-vaiheeseen kuuluu           järjestely tekee lainsäädännöstä vaikeaselkoisen.
21465: myös laitoshoidossa olevan eläkeläisen lisäosaa          Eläkkeensaajien on myös vaikeata ymmärtää eläk-
21466: koskevan rajoitussäännöksen poistaminen. Nykyi-          keensä alentamista tällaisella perusteella. Vastaa-
21467: sen lainsäädännön mukaan lisäosasta ei siltä ajal-       vaa säännöstä ei sovelleta esimerkiksi työeläkkei-
21468: ta, kun eläkkeensaaja on ollut laitoshoidossa yli        siin nähden.
21469: kolme kuukautta, makseta sitä osaa, joka ylittää            Tässä aloitteessa käsiteltävät kaksi lisäosan
21470: ensimmäisessä kuntaryhmässä 43 ja toisessa kun-          maksamista koskevaa rajoitusta käyttäytyvät myös
21471: taryhmässä 40 prosenttia täysimääräisestä nor-           toisiinsa nähden ristiriitaisesti. Kun naimisissa
21472: maalista lisäosasta (kansaneläkelain 42 b §:n 1          oleva eläkkeensaaja siirtyy pysyvään laitoshoi-
21473: mom., laki 103/82).                                      toon, hänelle aletaan kansaneläkelain 28 §:n 1
21474:     Kun tukiosa ja tukilisä kansaneläkeuudistuk-         momentin nojalla maksaa yksinäisen henkilön
21475: sen II A -vaiheessa 1.1.1983 yhdistettiin lisäosak-      lisäosaa, ts. eläkkeensaajapuolisoita koskevaa lain
21476: si, laitoshoitoa koskeva rajoitus siirrettiin uuteen     25 §:n 2 momentin rajoitusta ei enää sovelleta.
21477: lainsäädäntöön sisällöltään vanhan järjestelmän          Näin menetellään myös kotiin jäävän puolison
21478: kaltaisena. Lisäosasta ei laitoshoidossa olevalle        osalta. Tämän seurauksena lisäosat yleensä korot-
21479: makseta sitä osaa, joka vastaa vanhan lain mu-           tuvat. Toisaalta, hoidon kestettyä yli kolme kuu-
21480: kaista tukilisää. Teknisesti tavoitteeseen päästiin      kautta, lisäosaa alennetaan 42 b §:n 1 momentin
21481: soveltamalla edellä mainittuja 43 tai 40 prosentin       mukaisen, laitoshoitoa koskevan rajoituksen no-
21482: rajoitussääntöjä. Niiden mukaisesti maksettavaksi        jalla. Lopputuloksena on yleensä lisäosan piene-
21483:  jää enintään vanhaa tukiosaa vastaava osuus lisä-       neminen, mutta korottuminenkin on mahdollis-
21484: osasta. Näin tämäkin rajoitus kohdistuu vain             ta. Laitoshoitomaksu määrätään tämän hallinnol-
21485: pienituloisiin eläkkeensaajiin. Tappio on sitä           lisesti raskaan edestakaisin tarkistamisen jälkeen
21486: suurempi, mitä pienituloisemmasta eläkeläisestä          lopulta kuitenkin maksettavaa eläketuloa vastaa-
21487:  on kysymys.                                             vaksi.
21488:    Jos työeläkettä tai muuta lisäosaan vaikuttavaa          Laitoshoidossa olevan eläkeläisen lisäosaa kos-
21489:  tuloa ei ole lainkaan tai sitä on aivan vähän (alle     kevan rajoituksen poistaminen hyödyttäisi kun-
21490:  176 mk/kk vuonna 1986), lisäosa maksettaisiin           tia. Ne saisivat periä alentamatonta kansaneläke-
21491:  täysimääräisenä. Rajoitussäännöksen perusteella         ttä vastaavat korkeammat hoitomaksut ilman,
21492: kuitenkin jätetään tällöin maksamatta suurin             että valtionosuus muutoksen seurauksena piene-
21493:  mahdollinen osuus eli vanhaa tukilisää vastaava         nisi. Tämä edistäisi ennen kaikkea eläkeläisvoit-
21494: 4                                        1986 vp. -      LA n:o 141
21495: 
21496: toisissa kunnissa kipeästi tarvittavien laitoshoito-     katsota olevan yhteistä taloutta, korotusten saa-
21497: paikkojen luomista.                                      jien yhteismäärä muodostuu näiden lukujen
21498:    Näistä syistä kansaneläkelain 42 b § olisi ku-        summasta ja koskee siten noin 285 000 eläkkeen
21499: mottava. Sen sijaan säännös on edelleen tarkoi-          saaJaa.
21500: tuksenmukaista säilyttää eläkkeensaajan asumis-             Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
21501: tukea sekä apu- ja hoitolisää koskevana.                 toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille
21502:    Jos eläkkeensaajapuolisoiden kansaneläkkeen           1986-1990 todetaan kansaneläkeuudistuksen
21503: lisäosat korotettaisiin samalle tasolle kuin kahdel-     IV-vaiheesta (s. 67) seuraavaa: "Suunnitelma-
21504: la yksinäisellä eläkkeensaajalla, tästä aiheutuisi       kauden loppupuolella selvitettäneen myös kan-
21505: noin 770 miljoonan markan vuotuiset lisäkustan-          saneläkeuudistuksen IV -vaiheen toteuttamista.
21506: nukset, mistä osa palautuisi yhteiskunnalle vero-        ... IV-vaiheen toteuttamisesta aiheutuvia kustan-
21507: tulojen kasvuna. Laitoshoitoa koskevan rajoituk-         nuksia ei ole otettu kehittämissuunnitelmaan
21508: sen poistaminen aiheuttaisi noin 440 miljoonan           vielä tässä vaiheessa.'' Tämä tavoitteenasettelu ei
21509: markan vuotuiset lisäkustannukset. Noin 330              ole tyydyttävä. Kansaneläkeuudistus on tähänkin
21510: miljoonaa markkaa voidaan arvioida tästä palau-          mennessä toteutunut pahasti myöhästyneenä ja
21511: tuvan nousevien hoitomaksujen seurauksena.               moniin osiin viipaloituna. Uudistuksen neljän-
21512: Eläkkeensaajille tuleva eläkkeiden nettokasvu oli-       nen vaiheen lykkäämiselle epämääräiseen tulevai-
21513: si kansaneläkeuudistuksen IV-vaiheessa nqin 830          suuteen ei ole perusteita. Edellä selostetut näkö-
21514: miljoonaa markkaa vuodessa. Arvio on tehty               kohdat päinvastoin puoltavat sen pikaista toteut-
21515: vuoden 1986 hintatasossa.                                tamista. Periaatepäätös kansaneläkeuudistuksen
21516:    Puolisoiden eläkkeiden korottaminen koskisi           IV -vaiheen toteuttamisesta olisi tehtävä vielä
21517: noin 235 000 eläkkeen saajaa. Noin 50 000 elä-           vuoden 1986 kuluessa.
21518: keläistä saisi eläkkeeseensä korotuksen laitoshoi-          Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
21519: toa koskevan rajoituksen poistamisen seuraukse-
21520: na. Kun pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleviin                      ettå. Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
21521: eläkeläisiin toisaalta ei sovelleta eläkeläispuolisoja           kiehdotukset:
21522: koskevaa rajoitusta, koska puolisoilla ei tällöin
21523: 
21524: 
21525: 1.
21526:                                                    Laki
21527:     kansaneläkelain 25 §:n 2 momentin, 27 §:n 2 momentin, 28 §:n ja 42 b §:n kumoamisesta
21528: 
21529:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21530: 
21531:                         1 §                                                     2 §
21532:    Täten kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956                  Tämä laki tulee v01maan     päivänä
21533: annetun kansaneläkelain ( 34 7 156) 2 5 §: n 2 mo-       kuuta 198 .
21534: mentti, 27 §:n 2 momentti, 28 § ja 42 b §,                  Aikaisemmin myönnetty lisäosa muutetaan
21535: sellaisina kuin ne ovat, 25 §:n 2 momentti, 28 §         päivästä         kuuta 198 lukien tämän lain
21536: ja 42 b § 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa            mukaiseksi lisäosaksi.
21537: laissa (103/82) sekä 27 §:n 2 momentti 22 päivä-            Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
21538: nä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1053/83).           tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
21539:                                                          piteisiin.
21540:                                      1986 vp. -   LA n:o 141                                    5
21541: 
21542: 2.
21543:                                                Laki
21544:                         tulo- ja varallisuusverolain 36 a §:n muuttamisesta
21545: 
21546:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
21547: varallisuusverolain 36 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa
21548: laissa (111182), näin kuuluvaksi:
21549: 
21550:                      36 a §
21551:                            - - - - - -            mässä maksetun täysimääräisen lisäosan yhteis-
21552:    Kunnallisverotuksen täyden eläketulovähen-     määrää.
21553: nyksen määrää laskettaessa täytenä kansaneläk-
21554: keenä pidetään verovuonna maksetun kansan-          Tämä laki tulee v01maan        päivänä
21555: eläkkeen pohjaosan ja ensimmäisessä kuntaryh-     kuuta 198 .
21556: 
21557:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1986
21558: 
21559: 
21560:          Marjatta Stenius-Kaukonen    Esko:Juhani Tennilä           Seppo Toiviainen
21561:          Matti Kautto                 Mikko Kuoppa                  Marja-Liisa Löyttyjärvi
21562:          Sten Söderström              Ensio Laine                   Irma Rosnell
21563:                                       Pirkko Turpeinen
21564:                                                1986 vp.
21565: 
21566: Lakialoite n:o 142
21567: 
21568: 
21569: 
21570: 
21571:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain 25 §:n
21572:                                       ja perhe-eläkelain 15 a §:n muuttamisesta
21573: 
21574: 
21575:                                            Eduskunnalle
21576: 
21577:    Kansaneläkeuudistuksen III-vaihe toteutui 1           Eläkeuudistuksen III-vaiheeseen 1.1.1985 ei
21578: päivänä tammikuuta 1985. Eläkeuudistuksen tä-          kuulunut enää tasokorotusta. Sellaista ei myös-
21579: hänastiset vaiheet ovat merkinneet asteittaista        kään ole määrä toteuttaa aikataulultaan vielä
21580: tarveharkinnan purkamista ja kansaneläkkeen ta-        avoinna olevan IV-vaiheen yhteydessä. Näin ol-
21581: son korottumista. Kansaneläkkeestä on tehty           len täysimääräisen kansaneläkkeen taso saavutti
21582: henkilökohtainen siten, että toisen puolison tulo     eläkeuudistusta ajatellen tavoitteensa jo vuoden
21583: ei vaikuta toisen saamaan lisäosaan.                   1984 alusta. Lainsäädäntöön ei sen jälkeen sisälly
21584:    Kansaneläkeuudistus on ollut huomattava sosi-       uutta vähimmäiseläkkeen korotusta.
21585: aalipoliittinen edistysaskel. Se on jossakin määrin      Täysimääräinen kansaneläke eli pohjaosa ja
21586: poistanut eläkejärjestelmiimme sisältyvää eriar-      täysi lisäosa on I kuntaryhmässä 1 828 ja II
21587: voisuutta, kun siitä ovat hyötyneet pieni- ja         kuntaryhmässä 1 750 markkaa kuukaudessa.
21588: keskituloiset eläkeläiset. Tällaisia on enemmistö     Eläkkeensaajapuolisoille, joille lisäosana makse-
21589: maamme eläkkeensaajista. Vuoden 1985 lopussa          taan vain 81 prosenttia yksinäisen henkilön täysi-
21590: oli vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläk-      määräisestä lisäosasta, vastaavat summat ovat
21591: keensaajien keskimääräinen kokonaiseläke (työ-         1 542 ja 1 479 markkaa kuukaudessa. Täysimää-
21592: eläke ja kansaneläke) 2 661 markkaa kuukaudes-        räistä lisäosaa sai vuoden 1986 syyskuussa noin
21593: sa. Alle 3 000 markan eläketulo oli 75 prosentilla    217 000 eläkeläistä. Heillä ei ole lainkaan lisä-
21594: näiden eläkkeiden saajista, ja alle 2 000 markan-     osassa tuloksi luettavaa työeläkettä tai sitä vastaa-
21595: kin jäi 36 prosenttia. Näin ollen riittämättömäksi    vaa korvausta. Osalla näistä eläkkeensaajista saat-
21596: katsottavan eläketulon varassa joutuu tulemaan        taa kuitenkin olla muuta sellaista tuloa, joka ei
21597: toimeen vielä merkittävä osa eläkeläisistämme.        vaikuta lisäosaan, kuten työtuloja. Eläketulojen
21598:    Erityisen suuri on korjauksen tarve pelkän         osalta pelkästään kansaneläkettä sai vuoden 1985
21599: kansaneläkkeen varassa elävien kohdalla. Kansan-      lopussa noin 246 000 eläkeläistä. Tällöin ovat
21600: eläke ei vielä täytä sille asetettua vähimmäiseläk-   kyseessä lähinnä vanhimmat ikäluokat, joilla ei
21601: keen ja peruseläketurvan antajan tehtävää. Kan-       työeläkelakien myöhäisen voimaantulon takia ole
21602: saneläkeuudistuksen suurimpia puutteita onkin         lainkaan oikeutta ansioeläkkeeseen, sekä nuoret
21603: se, että vähimmäiseläkkeen taso ei sen myötä          työkyvyttömät, joilla ei ole ehtinyt syntyä työ-
21604: korottunut riittävästi.                               eläkkeeseen oikeuttavia ansiotuloja.
21605:    Uudistukseen sisältyi kolme täysimääräisen            Täsmällistä lukua siitä, moniko eläkeläinen
21606: kansaneläkkeen korotusta eli ns. tasokorotusta.       kaikki tulolajit huomioon ottaen elää pelkän
21607: Eläkeuudistuksen I A -vaiheessa 1.1.1980 silloista    kansaneläkkeen varassa, ei voida esittää. Asiaa on
21608: tukilisää korotettiin 85 markalla (markkamäärät       kuitenkin tarkasteltu vanhuus- ja työkyvyttö-
21609: vuoden 1985 kansaneläkeindeksin 823 tasossa, II       myyseläkkeensaajien tuloja koskevassa tutkimuk-
21610: kuntaryhmä). II A -vaiheessa 1.1.1983 ja II B         sessa, joka kohdistui vuoden 1980 tilanteeseen
21611: -vaiheessa 1.1.1984 korotettiin täysimääräistä li-    (Kansaneläkelaitoksen julkaisuja M:42, Helsinki
21612: säosaa, ensiksi mainitussa yhteydessä 50 markalla     1983 ). Sen mukaisesti täysin vailla muita tuloja
21613: ja viimeksi mainitussa 58 markalla kuukaudessa.       olevia kansaneläkkeen saajia oli tuolloin noin
21614: Eläkkeensaajapuolisoilla korotukset ovat olleet       150 000 eli noin 18 prosenttia kaikista silloisista
21615: 67, 39 ja 60 markkaa kuukaudessa. Yhteenlasket-       kansaneläkkeen saajista. Yksinäisistä kansaneläk-
21616: tuna tasokorotukset ovat olleet 193 markkaa,          keen saajista joka viides oli muilta osin täysin
21617: eläkkeensaajapuolisoilla 166 markkaa kuukaudes-       tuloton. Jos aivan tulottorniin lisätään ne elä-
21618: sa.                                                   keläiset, joilla oli aivan vähäistä eli alle 500
21619: 
21620: 261018Q
21621: 2                                       1986 vp. -      LA n:o 142
21622: 
21623: 
21624: markan suuruista kuukausituloa kansaneläkkeen-          1986 uusimman arvionsa sosiaalimenoista ja nii-
21625: sä lisäksi, on lukumäärä huomattavasti suurempi.        den rahoituksesta aina vuoteen 2000 saakka. Sen
21626: Omia tuloja tarkasteltaessa tällaisia kansaneläk-       mukaan sosiaalivakuutusmenojen lisäyksesta val-
21627: keen saajia oli noin 390 000, ja jos puolisonkin        taosa johtuu ansioeläkejärjestelmän laajenemises-
21628: tulot otetaan huomioon, noin 280 000. Näin              ta. Työeläkemenot lähes kaksinkertaistuvat vuosi-
21629: ollen miltei joka toisella (4 7 %) kansaneläkkeen       na 1986-2000 21 miljardista 41 miljardiin
21630: saajalla ei ollut lainkaan muuta omaa tuloa             markkaan.
21631: kansaneläkkeen lisäksi, tai muun tulon määrä jäi            Samana aikavälinä kansaneläkemenot puoles-
21632: alle 500 markan kuukaudessa.                            taan alenevat noin miljardilla markalla. Se joh-
21633:    Edellä sanottu koski vuoden 1980 tilannetta.         tuu työeläketurvan tason kohoamisesta, työeläk-
21634: Tällä hetkellä lukumäärät ovat jonkin verran            keiden yleistymisestä - työeläkehän pienentää
21635: pienemmät, mutta ero on vain muutaman pro-              kansaneläkkeen lisäosaa - ja kansaneläkkeiden
21636: senttiyksikön suuruusluokkaa. Tarkasteluajan-           sitomisesta vain elinkustannusten nousuun, jol-
21637: kohdan jälkeen toteutuneet kansaneläkeuudis-            loin ne eivät seuraa ansiotason kehitystä. Tämän
21638: tuksen vaiheet eivät näihin lukuihin sinänsä            seurauksena kansaneläkevakuutuksen tulot ylit-
21639: vaikuta, mutta vaikuttaa sen sijaan se, että van-       täisivät nykyisellä vakuutusmaksuperusteilla me-
21640: himpia eläkkeensaajia on kuollut ja nuorempia           not jo 1990-luvulle tultaessa. Vuonna 2000
21641: henkilöitä siirtynyt eläkkeelle. Esimerkiksi ansio-     vuosittainen rahoitusylijäämä olisi noin 3 miljar-
21642: eläkkeiden osuus on näin hieman kasvanut.               dia markkaa. Ministeriön raportin mukaan "tä-
21643:    Tällä varauksellakin hyvin huomattava osa            mä suo mahdollisuuden joko kansaneläkevakuu-
21644: maamme eläkeläisistä joutuu tulemaan toimeen            tuksen etuustason korottamiseen tai vakuutus-
21645: pelkästään tai lähes pelkästään kansaneläkkeen          maksujen alentamiseen tai rahastoimiasteen nos-
21646: turvin. Näin ollen vähimmäiseläkkeen tason riit-        tamiseen.''
21647: tävyydestä on kannettava edelleen huolta. Vuo-              Kansaneläke on jäänyt tasoltaan jälkeen, jos
21648: desta 1984 lainsäädännössä voimaan tulleet ja sen       sitä tarkastellaan kansantulon kasvuun henkeä
21649: jälkeen vain elinkustannusindeksillä tarkistetut        kohti. Kansaneläkeuudistusta edeltänyt viimei-
21650: markkamäärät eivät vastaa esimerkiksi eläkeläis-        nen täysimääräisen kansaneläkkeen (silloin tukili-
21651: järjestöjen vähimmäiseläketurvalle asettamia ta-        sän) korotus tehtiin 1. 7.1973 lukien. Täysimää-
21652: voitteita.                                              räinen kansaneläke (yksinäinen, 1 kuntaryhmä)
21653:     Vuodesta 1984 osittain ja 1985 kokonaisuudes-       on esimerkiksi siitä lähtien 1. 7. 198 5 mennessä eli
21654: saan toteutettu eläkkeiden indeksitarkistusjärjes-      tasan 12 vuoden aikavälillä kasvanut 11,9 pro-
21655: telmän heikennys korostaa osaltaan riittävän vä-        senttia vuodessa keskimäärin, kun kansantulo
21656: himmäiseläkkeen tason merkitystä. Heikennyk-            henkeä kohti on noussut keskimäärin 13,2 pro-
21657: sen vaikutus kasvaa ajan myötä siten, että elä-         senttia vuodessa. Yhteenlaskettuna täysimääräi-
21658: kemenon säästö, ts. eläkeläisille koituva tappio        sen kansaneläkkeen jälkeenjääneisyys tällä aikavä-
21659: on vuosi vuodelta edellisvuotta suurempi. Myös          lillä tapahtuneeseen kansantulon kasvuun henkeä
21660: pelkän kansaneläkkeen kohdalla menetykset ovat          kohti verrattuna on runsaat 19 prosenttia.
21661: merkittävät.                                               Täysimääräisen kansaneläkkeen tasoa olisikin
21662:    Kansaneläkkeiden ostovoiman säilyvyyteen             pikaisesti korotettava. Jotta päästäisiin edes jon-
21663: kiinnitti huomiota muun muassa sosiaaliturvan           kin verran lähemmäksi tavoitetta alimpia netto-
21664: menokehitystä ja tavoitteiden toteutumismahdol-         palkkoja vastaavasta vähimmäiseläkkeestä, olisi
21665: lisuuksia arvioinut työryhmä (STAT) raportissaan        täysimääräistä lisäosaa korotettava 300 markalla
21666: 31.3.1980. Työryhmän mukaan "pelkällä hin-              kuukaudessa. Korotus tulisi toteuttaa vuoden
21667: taindeksillä tarkistettu etuuden kehitys silloin,       1987 alusta lukien, ja se koskisi myös perhe-eläk-
21668: kun yhteiskunnassa tapahtuu pitkäHäkin aikavä-          keen lisäosaa. Korotuksen vuotuiset kustannukset
21669: lillä jatkuvaa reaaliansiotason ja siten elintason      olisivat vuoden 1986 rahassa noin 2,8 miljardia
21670: nousua, merkitsisi peruseläkkeiden suhteellisen         markkaa. Tämä voitaisiin rahoittaa korottamalla
21671: tason laskua''. Työryhmä onkin mallilaskelmis-          pääomavaltaisten yritysten kansaneläkevakuutus-
21672: saan lähtenyt siitä, että kansaneläkkeisiin tehtäi-     maksua.
21673: siin kansaneläkeuudistuksen tasokorotusten to-             Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
21674: teuduttua 2, 5 prosentin reaalisia korotuksia vuot-
21675: ta kohti.                                                          että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
21676:     Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi elokuussa           kiehdotukset:
21677:                                       1986 vp. -      LA n:o 142                                      3
21678: 
21679: 1.
21680:                                                 Laki
21681:                                 kansaneläkelain 25 §:n muuttamisesta
21682: 
21683:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain
21684: 25 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), näin
21685: kuuluvaksi:
21686: 
21687:                        25 §                              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
21688:   Kansaneläkkeeseen kuuluu jäljempänä tassa           ta 1987.
21689: luvussa säädetyin edellytyksin lisäosa, jonka täysi      Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat
21690: määrä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 14 992           virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua,
21691: markkaa ja toisessa 14 345 markkaa vuodessa.          jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa mak-
21692:                                                       settavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on
21693:                                                       laskettu.
21694: 
21695: 
21696: 
21697: 
21698: 2.
21699:                                                 Laki
21700:                                perhe-eläkelain 15 a §:n muuttamisesta
21701: 
21702:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläke-
21703: lain 15 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (105/82),
21704: näin kuuluvaksi:
21705: 
21706:                       15 a §                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
21707:                                                       ta 1987.
21708:    Täysimääräinen lisäosa on ensimmäisessä kun-          Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat
21709: taryhmässä 14 992 markkaa ja toisessa 14 345          virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua,
21710: markkaa vuodessa.                                     jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa mak-
21711:                                                       settavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on
21712:                                                       laskettu.
21713: 
21714: 
21715:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1986
21716: 
21717:          Marjatta Stenius-Kaukonen       Esko-Juhani Tennilä            Seppo Toiviainen
21718:          Matti Kautto                    Mikko Kuoppa                   Marja-Liisa Löyttyjärvi
21719:          Sten Söderström                 Ensio Laine                    Irma Rosnell
21720:                                          Pirkko Turpeinen
21721:                                                1986 vp.
21722: 
21723: Lakialoite n:o 143
21724: 
21725: 
21726: 
21727: 
21728:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi eläkkeensaajien asumistuki-
21729:                                      lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muut-
21730:                                      tamisesta
21731: 
21732: 
21733:                                            Eduskunnalle
21734: 
21735:    Samanaikaisesti kansaneläkeuudistuksen II B        mioon vain 80 prosenttia, vuosina 1986 ja 1987
21736: -vaiheen toteutumisen kanssa 1 päivästä tammi-        90 prosenttia ja vasta vuodesta 1988 100 prosent-
21737: kuuta 1984 tuli voimaan muutoksia eläkkeensaa-        tia. Kyseessä oli varsin keinotekoinen tapa leikata
21738: jien asumistukilakiin (591/78). Asumistuen lisä-      ja porrastaa järjestelmän laajennuksesta aiheutu-
21739: omavastuurajaa alennettiin samalla kun tulosi-        neita kustannuksia.
21740: donnaisuutta lievennettiin. Eläkkeensaajien kan-         Hallituksen esityksessä arvioitiin, että vuonna
21741: nalta merkittävänä myönteisenä uudistuksena pi-       1984 näin syntyisi uusi oikeus asumistukeen noin
21742: ti olla asumistukijärjestelmän laajentaminen kos-     68 OOO:lle omakotitalossa asuvalle eläkkeensaajal-
21743: kemaan myös omakotitaloissa asuvia eläkeläisiä        le. Vuotuisiksi lisäkustannuksiksi arvioitiin noin
21744: (laki 112/82).                                        52 miljoonaa markkaa vuoden 1981 rahassa.
21745:    Asiaa koskeva hallituksen esitys (HE n :o 2 51/       Vuoden 1984 valtion tulo- ja menoarvioesityk-
21746: 1981 vp.) annettiin vuonna 1981. Tuolloin oma-        seen liittyen eduskunnalle kuitenkin annettiin
21747: kotitalossa asuvista eläkkeensaajista vain 10 000     lakiehdotus (HE n:o 141/1983 vp.) mainittujen
21748: sai asumistukea, kun heitä kaikkiaan oli miltei       prosenttilukujen pienentämisestä. Lailla 1128183
21749: 400 000. Yhteensä asumistuen saajia oli noin          prosenttiluvuiksi vuosiksi 1984 ja 1985 säädettiin
21750: 167 000. Asumistukijärjestelmää pidettiin sikäli      80:n asemesta 60 prosenttia ja vuosiksi 1986 ja
21751: vääristyneenä, että se kohteli eriarvoisesti eri      1987 90:n asemesta 70 prosenttia. Tuolloin arvi-
21752: asumismuotoja. Tukea maksettiin lähinnä vuok-         oitiin, että uusia asumistukioikeuksia syntyisi
21753: ran ja vastikkeen perusteella. Omakotitalossa asu-    vuonna 1984 noin 37 000 ja vuotuiset kustan-
21754: van tukeen oikeuttaviksi kustannuksiksi hyväksyt-     nukset pienenisivät tällä lisäleikkauksella noin 40
21755: tiin vain asunnon hankkimiseksi tai kunnostami-       miljoonalla markalla eli noin 32 miljoonaan
21756: seksi otettujen lainojen korot sekä mahdollinen       markkaan vuoden 1984 rahassa.
21757: tontin vuokra. Viime vuosina tuntuvasti kohon-           Tehdyt arviot ovat myöhemmin osoittautuneet
21758: neita lämmitys- ja muita hoitokuluja ei silloisessa   täysin ylimitoitetuiksi. Uusia asumistukioikeuksia
21759: järjestelmässä otettu huomioon asumistukea            on syntynyt suoranaisesti tämän lainmuutoksen
21760: määrättäessä.                                         perusteella selvästi alle 10 000, vajaat 114 arvioi-
21761:    Viimeksi mainittujen kuluerien yksilökohtai-       dusta. Vuotuiset lisäkustannukset ovat jääneet
21762: nen huomioon ottaminen olisi ollut järjestelmän       noin 10 miljoonaan markkaan. Näin ollen jo
21763: täytäntöönpanon kannalta hankalaa. Siksi vuo-         vuoden 1984 tulo- ja menoarviota varten lasket-
21764:  den 1984 alusta tuli voimaan yleisessä asumistu-     tuun summaan (HE n:o 14111983 vp.) nähden
21765: essa sovelletun kaltainen normijärjestelmä. Nor-      syntyi säästöä yli 20 miljoonaa markkaa. Vastaava
21766: mien tasosta säädetään valtioneuvoston päätöksil-     tilanne on toistunut vuosina 1985 ja 1986.
21767: lä (772/83 ja 1110/85). Ne on määrätty siten,            Julkisuudessa paljon esillä olleen ja suurena
21768:  että heikkotasoisessa, esimerkiksi puulämmittei-     uudistuksena informoidun asumistukijärjestel-
21769: sessä omakotitalossa asuvalle normi on todelli-       män muutoksen seurauksena on näin ollen uusis-
21770: suutta vastaamattoman alhainen. Muutoinkin            ta eduista päässyt osalliseksi vain muutama tuhat
21771:  niiden taso on jäänyt vaatimattomaksi. Tästä         omakotitalossa asuvaa eläkeläistä, kun heitä on
21772:  huolimatta jo eläkkeensaajien asumistukilain         kaikkiaan vajaat 400 000. Korkealla olleiden en-
21773:  muuttamisesta annetun hallituksen esityksen          nakko-odotusten vuoksi lukuisat eläkkeensaajat
21774:  mukaan normeilla määrättävistä asumiskustan-         ovat joutuneet kokemaan pettymyksiä yritettyään
21775:  nuksista olisi vuosina 1984 ja 1985 otettu huo-      turhaan hakea mahdollisesti kipeästikin tarvittua
21776: 
21777: 261019R
21778: 2                                     1986 vp. -      LA n:o 143
21779: 
21780: asumistukea. Luvattu mökissä asuvien asumistu-        rustetason ja 1ao mukaan. Kun normista lisäksi
21781: kiuudistus jäi toteutumatta.                          nykyisin otetaan huomioon vain 70 prosenttia,
21782:    Ne petustelut, joita aikoinaan esitettiin asu-     tämä on johtanut siihen, että puutteellisesti
21783: mistukijärjestelmän ulottamiseksi myös omakoti-       varustetuissa, huonokuntoisissa ja pienissä oma-
21784: taloissa asuviin eläkkeensaajiin, pitävät edelleen    kotitaloissa - tai mökeissä - asuvat eivät voi
21785: paikkansa. Tämäosuuotaioen tarve on aivan il-         lainkaan saada asumistukea.
21786: meinen lukuisten eläkeläisten toimeentulon kan-          Normien mukaiset kustannukset tulisi ottaa
21787: nalta, asuntopoliittisesti sekä myös eri eläkeläis-   huomioon täysimääräisesti vuoden 1987 alusta
21788: ryhmien tasapuolisen kohtelun toteutumiseksi.         lukien. Tämänkin seurauksena syntyisi tarkistet-
21789: Edellä kuvatulla tavalla jopa tarkoitettua mitättö-   tujen arvioiden mukaan vain noin 30 000 uutta
21790: mämmin vaikutuksin toteutunut lainmuutos              asumistukioikeutta. Vuotuiset lisäkustannukset
21791: vuoden 1984 alusta ei likimainkaan riitä asianti-     olisivat noin 100 miljoonaa markkaa vuoden
21792: lan korjaamiseksi. Se on paljolti vain saanut         1986 rahassa.
21793: aikaan suuttumusta eläkeläisten keskuudessa, ja          Tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi kumota eläk-
21794: sitä voidaan näin ollen pitää suorastaan epäonnis-    keensaajien asumistukilain muuttamisesta anne-
21795: tuneena.                                              tuo lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
21796:    Koska omakotitaloihin sovellettavat normit jo      annetuo lain (1128/8-3) 2 momentio sisältämä
21797: sinänsä ovat eräin osin alimitoitetut, ei ole ole-    mainiota siitä, että vuonna (1986 ja) 1987 ote-
21798: massa petusteita jättää osaakaan niistä hyväksy-      taan huomioon vain 70 prosenttia oormin mu-
21799: mättä asumistukea määrättäessä. Tällainen me-         kaisista kustannuksista.
21800: nettely on lisäksi eläkeläisten mielestä mielival-       Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
21801: taista. Eläkkeensaaiista jo se tuntuu kohtuutto-
21802: malta, ettei lämmitys- ja muita kuluja voida                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
21803: toteen oäytettyioäkääo hyväksyä sellaisinaan.                kiehdotuksen:
21804: Normit on porrastettu asuioalueen, asunnon va-
21805: 
21806: 
21807:                                                 Laki
21808: eläkkeensaajien asumistukilain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
21809: 
21810:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1982 annetuo eläkkeensaajien
21811: asumistukilain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 2 momentti, sellaisena kuin se on
21812: muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla (1128/83), näin kuuluvaksi:
21813: 
21814:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
21815:   Valtioneuvoston tämän lain 2 §:n 2 momentio         ta 1987.
21816: perusteella vahvistamista keskimääräisistä asumis-
21817: kustannuksista otetaan vuosina 1984 ja 1985
21818: huomioon 60 sekä vuonna 1986 70 prosenttia.
21819: 
21820: 
21821: 
21822:     Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1986
21823: 
21824:          Marjatta Stenius-Kaukonen       Esko-Juhani Tennilä            Seppo Toiviainen
21825:          Matti Kautto                    Mikko Kuoppa                   Marja-Liisa Löyttyjärvi
21826:          Sten Söderström                 Ensio Laine                    Irma Rosnell
21827:                                          Pirkko Turpeinen
21828:                                                1986 vp.
21829: 
21830: Lakialoite n:o 144
21831: 
21832: 
21833: 
21834: 
21835:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laiksi kansaneläkelaissa säädet-
21836:                                       tyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin
21837:                                       annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
21838: 
21839: 
21840:                                            Eduskunnalle
21841: 
21842:                              ALOITI'EEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
21843: 
21844:    Aloitteessa ehdotetaan, että kansaneläkkeet si-       Kansaneläkkeiden ja muiden kansaneläke-
21845: dottaisiin niin sanottuun TEL-indeksiin. Lisäksi      laitoksen maksamien etuuksien sitomisesta työn-
21846: ehdotetaan, että eläkkeiden indeksitarkistukset       tekijäin eläkelain 9 §:n tarkoittamaan palkkain-
21847: tehtäisiin kahdesti vuodessa, tammi- ja heinä-        deksiin eli TEL-indeksiin aiheutuisi noin 250
21848: kuun alusta lukien. Sama koskisi kansaneläkkeen       miljoonan markan lisäkustannukset kansaneläke-
21849: ja työeläkkeen lisäksi myös muita nykyisinkin         järjestelmälle vuonna 1987. Heinäkuun väli-
21850: TEL-indeksiin sidottuja sosiaaliturvaetuuksia, ku-    indeksikorotuksen toteuttaminen lisäisi kustan-
21851: ten tapaturma-, liikenne- ja sotilasvammakor-         nuksia kansaneläkkeen osalta noin 140 miljoonal-
21852: vauksia, sairausvakuutuslain mukaisia sairaus-        la markalla. Nykyisinkin TEL-indeksiin sidottu-
21853: päivärahaa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa    jen etuuksien tarkistaminen heinäkuussa merkit-
21854: ja invaliidirahalain mukaista invalidirahaa. Eri      sisi noin 60 miljoonan markan lisämenoa näiden
21855: aloitteessa (LA n:o 106) olemme ehdottaneet,          kustannuksiin. Lisäkustannukset kasvaisivat vuo-
21856: että työttömyysturvalain mukaiset päivärahat tar-     sittain tästä eteenpäin.
21857: kistettaisiin palkansaajien yleisen ansiotasoindek-      Lainmuutokset on tarkoitus saattaa voimaan 1
21858: sin muutosta vastaavassa suhteessa.                   päivästä 1987.
21859: 
21860: 
21861: 
21862: 
21863:                                      ALOITI'EEN PERUSTELUT
21864: 
21865: Nykyinen tilanne ja ehdotetut                         elinkustannuksiin {383/84). Niiden mukaan kan-
21866: muutokset                                             saneläkeindeksi lasketaan elinkustannusindeksin
21867:                                                       perusteella. Indeksitarkistus tehdään kunkin vuo-
21868: Kansaneläkkeiden indeksisuoja                         den tammikuussa. Vain kerran vuodessa tehtä-
21869:                                                       viksi indeksikorotukset säädettiin vuodesta 198 5.
21870:   Kansaneläkkeet ja muut kansaneläkelaitoksen         Vuosina 1983 ja 1984 korotus tehtiin myös
21871: maksamat eläke-etuudet on sidottu kansaneläke-        heinäkuussa. Sitä aikaisemmin se toteutettiin
21872: indeksiin. Sen määräytymisperusteet ovat kan-         yleensä vielä useammin, mutta ei kiinteinä ajan-
21873: saneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustus-     kohtina, vaan elinkustannusindeksin pisteluvun
21874: ten sitomisesta elinkustannuksiin annetussa laissa    noustua kolmella prosenttiyksiköllä. Heinäkuun
21875: (348/ 56) ja sen perusteella annetussa valtioneu-     indeksikorotuksen pois jättäminen merkitsi kan-
21876: voston päätöksessä kansaneläkkeiden sitomisesta       saneläkkeiden reaalisen tason pysyvää alentamis-
21877: 2610205
21878: 2                                      1986 vp. -      LA n:o 144
21879: 
21880: ta, jonka suuruus on noin neljännes vuotuisesta        lenterivuodelle arvioidusta indeksitarkistuksesta
21881: inflaatiosta.                                          osa etukäteen heinäkuun niin sanotussa väli-
21882:     Kun kansaneläkkeet ovat sidotut ainoastaan         indeksitarkistuksessa. Tästä menettelystä kuiten-
21883: hintakehitystä kuvaavaan elinkustannusindeksiin,       kin luovuttiin vuonna 1985.
21884: tästä seuraa, että pelkän kansaneläkkeen varassa         Työeläkkeiden kahteen kertaan heikennettykin
21885: elävä eli kaikkein pienituloisin eläkeläinen ei saa    indeksisuoja ottaa huomioon osan maan yleisessä
21886: miltään osin hyväkseen yhteiskunnassa tapahtu-         ansiokehityksessä tapahtuvista muutoksista. Pit-
21887: vaa yleisen tulotason kasvua. Tällaisia eläkeläisiä,   källä aikavälillä se antaa paremman suojan kuin
21888: joilla ei ole muita eläketuloja kuin kansaneläke,      kansaneläkeindeksi, koska palkat nousevat jonkin
21889: oli vuoden 1985 lopussa vielä noin 246 000.            verran nopeammin kuin hinnat.
21890:     Suurimman osan näistä eläkkeensaajista muo-
21891: dostavat kaikkein vanhimmat ikäluokat. Toisaal-
21892: ta ryhmään kuuluvat nuorena työkyvyttömiksi            Kokonaiseläkkeen indeksisuojan epäjohdonmu-
21893: tulleet, jotka ennen sairastumistaan tai vammau-       kaisuus
21894: tumistaan eivät ole ehtineet ansaita lainkaan
21895: työeläkettä, samaten kuin syntymästään saakka             Kansaneläkkeeseen kuuluu pohjaosa ja lisäosa.
21896: vammaiset työkyvyttömät. Heidän osaltaan tilan-        Lisäosa on eläkevähenteinen. Tällä tarkoitetaan
21897: ne on kaikkein kohtuuttomin, koska he joutuvat         sitä, että työeläkkeet ja muut eläkeluonteiset
21898: tulemaan toimeen pelkällä kansaneläkkeellä koko        etuudet pienentävät sitä. Eläkevähenteisyysker-
21899: elämänsä ajan. Täysimääräinen kansaneläke on           roin on 50, eli jokainen vajaan 200 markan
21900: vuonna 1986 2. kuntaryhmässä 1 750 markkaa,            tulorajan ylittävä 10 markkaa työeläkettä leikkaa
21901: ja jos puolisokin saa kansaneläkettä, 1 479 mark-      5 markalla lisäosaa, kunnes lisäosaa ei jää lain-
21902: kaa kuukaudessa. Pelkästään sen varassa elävä          kaan maksettavaksi.
21903: henkilö ei koko elinaikanaan pääse osalliseksi            Kokonaiseläke rakentuu kansaneläkkeestä ja
21904: yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kasvusta ja ylei-       työeläkkeestä. Mitä suurempi on työeläke, sitä
21905: sestä palkkatason kohoamisesta. Eläketuloa voivat      pienemmäksi jää kansaneläkkeen osuus. Kun
21906: reaalisesti korottaa vain kansaneläkkeeseen mah-       työeläkkeen indeksisuoja on parempi, tästä seu-
21907: dollisesti tehtävät tasokorotukset. Viimeinen täl-     raa, että niin prosentti- kuin markkamääräisetkin
21908: lainen korotus toteutettiin kansaneläkeuudistuk-       indeksikorotukset ovat sitä suuremmat, mitä suu-
21909: sen II B vaiheessa vuoden 1984 alusta. Uudistuk-       rituloisemmasta eläkkeensaajasta on kysymys.
21910: sen III vaiheeseen vuonna 1985 ei sisältynyt eikä      Toisaalta, mitä pienempi on työeläkkeen osuus,
21911: vielä ilman minkäänlaista aikataulupäätöstä ole-       sitä suurempi on kansaneläke, mutta kokonais-
21912: vaan IV vaiheeseen sisälly tasokorotusta. Näin         eläke matalampi ja indeksisuoja huonompi. Tä-
21913: ollen hyvityksen saaminen tätä kautta on pitkälle      mä ei ole sosiaalipoliittisesti hyväksyttävissä. Kun
21914: eteenkinpäin epävarmaa. Olemme tosin toisissa          eläkkeiden indeksitarkistukset muutoinkin teh-
21915: aloitteissamme (LA n:ot 141 ja 142) ehdottaneet        dään puhtaasti prosenttiperiaatteella, indeksien
21916: lisäosaan 300 markan suuruista tasokorotusta sekä      rakenteelliset erot vielä kiihdyttävät eläke-erojen
21917: kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen toteuttamis-         kasvua. Kunnollisen indeksisuojan olisi päinvas-
21918: ta.                                                    toin kuuluttava sille taholle, missä eläketurva on
21919:                                                        puutteellinen.
21920: 
21921: Työeläkkeiden indeksisuoja
21922:                                                        Eläkkeiden indeksitarkistusjärjestelmään ehdo-
21923:    Työeläkkeitä tarkistetaan työntekijäin eläkelain    tettavat muutokset
21924: 9 §:n (659/76) tarkoittamalla palkkaindeksillä eli
21925: niin sanotulla TEL-indeksillä. Siihen ovat sidotut        Eläkkeiden indeksitarkistusjärjestelmiä tulisi
21926: kaikki lakisääteiset ansioeläkkeet sekä muun mu-       kehittää ennen kaikkea siten, että vähimmäiselä-
21927: assa sairauspäivärahat, äitiys-, isyys- ja vanhem-     kettä tai muutoin pientä eläkettä saavien asema
21928: painraha, invalidiraha sekä tapaturma-, liikenne-      turvattaisiin. Tähän päästäisiin parhaiten sito-
21929: ja sotilasvammakorvaukset. TEL-indeksi oli aikai-      malla myös kansaneläkkeet TEL-indeksiin. Näin
21930: semmin todellinen palkkaindeksi, mutta vuodes-         parannettaisiin pienituloisten eläkeläisten asemaa
21931: ta 1977 se muutettiin seuraamaan puoliksi yleistä      myös verotuksellisesti, koska eläketulovähennys-
21932: palkkakehitystä ja puoliksi hintojen nousua. Hei-      ten markkamääriä tarkistetaan vuosittain käyt-
21933: kennystä kompensoitiin toteuttamalla koko ka-          täen laskentaperusteena täysimääräisen kansan-
21934:                                         1986 vp. -      LA n:o 144                                        3
21935: 
21936: eläkkeen suuruutta kunkin vuoden alussa. Olem-          Kustannukset
21937: me tämän ohella toisessa lakialaitteessa (LA n:o
21938: 141) ehdottaneet tasokorotusta eläketulovähen-             Kansaneläkkeiden ja muiden kansaneläkelain-
21939: nyksiin, mikä edellyttäisi vähennysten muiden           säädäntöön liittyvien eläke-etuoksien sitominen
21940: laskentaperusteiden kuin kansaneläkkeen mark-           TEL-inde~siin aiheuttaisi noin 250 miljoonan
21941: kamäärän tarkistamista.                                 markan hsäkustannukset vuonna 1987. Heinä-
21942:    Edellä sanotun lisäksi eläkkeitä ja muita indek-     kuun väli-indeksin palauttaminen lisäisi kustan-
21943: sisidonnaisia etuoksia tulisi tarkistaa myös kun-       nuksia kansaneläkkeiden osalta noin 140 miljoo-
21944: kin vuoden heinäkuun alusta. Käytännön syistä           nalla ~arkalla sekä työeläkkeiden ja muiden
21945: heinäkuun indeksitarkistus voitaisiin myös kan-         etuoksien osalta noin 60 miljoonalla markalla
21946: saneläkejärjestelmän eläkkeisiin ja niiden mää-         v~onna 1?87. Luvut on laskettu käyttäen perus-
21947: räytymisperusteisiin tehdä kuten aikaisemmin            tema vainon vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesi-
21948: työeläkkeisiin, eli arvioimalla kaksi viidesosaa        t~ksen arvioit~ muun muassa palkka- ja hintake-
21949: koko vuoden korotuksesta.                               httyksessä. Llsäkustannukset kasvaisivat tästä
21950:    Tämän tarkistuksen pois jättämistä perusteltiin      eteenpäin vuosittain. Toisaalta sosiaali- ja ter-
21951: aikoinaan mahdollisimman ylimalkaisesti (HE             veysministeriö on arvioinut, että kansaneläkkei-
21952: n:o 14111983 vp.): "Kasvavat eläkemenot huo-            den osuus bruttokansantuotteesta laskee vastai-
21953: mioon ottaen on pyrittävä sellaiseen eläketur-          suudessa, vaikka kansaneläkkeet sidottaisiin puh-
21954: vaan, jota on mahdollista toteuttaa taloudellisten      taaseen palkkaindeksiinkin.
21955: edellytysten puitteissa.'' Niin sanotun elvytyksen
21956: nimissä on kuitenkin jatkuvasti annettu helpo-
21957: tuksia ja miljardien markkojen taloudellista tu-         Voimaantulo
21958: kea suuryrityksille, ilman että niille olisi asetettu
21959: minkäänlaista työllistämisvelvoitetta. Pelkästään         Ehdotetut muutokset on tarkoitus saattaa voi-
21960: työnantajien vapauttaminen lapsilisämaksuista            maan vuoden 1987 alusta lukien.
21961: on murentanut sosiaalivakuutuksen rahoituspoh-
21962: jaa moninkertaisesti sillä määrällä, mistä tämän           Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
21963: aloitteen sisältämissä ehdotuksissa on kysymys.
21964:                                                                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
21965:                                                                 kiehdotukset:
21966: 
21967: 
21968: 1.
21969:                                                   Laki
21970: kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden Ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain
21971:                                           muuttamisesta
21972: 
21973:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21974:   ~umotaan kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin 8
21975: päivänä kesäkuuta 1956 annetun lain (348/56) 2 § sekä
21976:   muutetaa~ lain 1 §, sellais~na kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1983
21977: annetulla lailla (1127 183 ), näm kuuluvaksi:
21978: 
21979:                        1§
21980:    Kansaneläkelaissa (347 156) säädetyt markka-           Kansaneläke suoritetaan siten koeotettuna tai
21981: määrät, lukuun ottamatta lain 3 §:n 2 momentis-         alennettuna, kuin. kulloinkin vallitseva palkkata-
21982: sa, 5 §:n 1 momentissa ja 88 §:n 2 ja 3 momen-          so on noussut tai laskenut eläkkeen suuruutta
21983: tissa olevia markkamääriä, sidotaan maan palkka-        määrättäessä vallinneeseen palkkatasoon verrattuna.
21984: tasoon siten kuin työntekijäin eläkelain 9 § :ssä,
21985: sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä
21986: heinäkuuta 1976 annetulla lailla (659/76), on             Tämä laki tulee voimaan         päivänä
21987: säädetty.                                               kuuta 198 .
21988: 4                                     1986 vp. -   LA n:o 144
21989: 
21990: 2.
21991:                                               Laki
21992:                              työntekijäin eläkelain 9 §:n muuttamisesta
21993: 
21994:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin
21995: eläkelain (395/61) 9 §:ään siitä 29 päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla (1120/83) kumotun 2
21996: momentin tilalle uusi näin kuuluva 2 momentti:
21997: 
21998:                        9§                          sesta, joka arvion mukaan aiheutuu seuraavan
21999:                                                    vuoden 1 momentin mukaisesta palkkaindeksilu-
22000:    Kunkin vuoden heinäkuun alusta lukien suori-    vun muutoksesta.
22001: tetaan maksettaviin eläkkeisiin ennakkona, sen
22002: mukaan kuin sosiaali- ja terveysministeriö tar-      Tämä laki tulee vOimaan       päivänä
22003: kemmin määrää, kaksi viidesosaa siitä korotuk-     kuuta 198 .
22004: 
22005: 
22006: 
22007: 3.
22008:                                               Laki
22009:                               merimieseläkelain 18 §:n muuttamisesta
22010: 
22011:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieselä-
22012: kelain 18 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1121/83), näin
22013: kuuluvaksi:
22014: 
22015:                       18 §                         nakkokorotus siten kuin työntekijäin eläkelain
22016:    Eläketurva sidotaan maan palkkatasoon. Eläk-.   (395/61) 9 §:ssä säädetään.
22017: keen perusteena olevaan palkkaan sekä eläkkee-
22018: seen ja hautausavustukseen tehdään indeksitar-       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
22019: kistus ja kahteen viimeksi mainittuun myös en-     kuuta 198 .
22020: 
22021: 
22022: 
22023: 
22024: 4.
22025:                                               Laki
22026:                             tapaturmavakuutuslain 60 §:n muuttamisesta
22027: 
22028:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuu-
22029: tuslain 60 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa
22030: (1122/83), näin kuuluviksi:
22031: 
22032:                      60 §
22033:                                                      Kertakaikkisena maksettavaan korvaukseen
22034:   Tapaturmaeläkkeeseen, jatkuvana maksetta-        tehdään indeksitarkistus ja ennakkokorotus kor-
22035: vaan haittarahaan ja perhe-eläkkeeseen tehdään     vauksen n1aksamisajankohdan mukaan.
22036: indeksitarkistus ja ennakkokorotus noudattaen
22037: vastaavasti, mitä työntekijäin eläkelain 9 §:ssä
22038: säädetään. Tarkistettuna korvauksena maksetaan
22039: kulloinkin vähintään voimassa olevan lain 16 §:n     Tämä laki tulee vOimaan       päivänä
22040: 6 momentista johtuva määrä.                        kuuta 198 .
22041:                                           1986 vp. -    LA n:o 144                                    5
22042: 
22043:     5.
22044:                                                    Laki
22045:      eräiden liikennevahingonkorvausten sitomisesta palkkatasoon annetun lain 1 §:n muuttamisesta
22046: 
22047:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan . eräiden liikennevahingonkorvausten sitomisesta
22048:     palkkatasoon 17 päivänä joulukuuta 1971 annetun lain 1 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä
22049:     joulukuuta 1983 annetussa laissa (1123/83), näin kuuluvaksi:
22050: 
22051:                            1§                           rotus noudattaen vastaavasti, mitä työntekijäin
22052:       Liikennevakuutusta koskevien eri lakien nojalla   eläkelain ( 39 5161) 9 §: ssä säädetään.
22053:     sekä niissä olevien petusteiden mukaisesti henki-
22054:     lövahingon johdosta suoritettaviin jatkuviin kor-     Tämä laki tulee voimaan      päivänä
22055:     vauksiin tehdään indeksitarkistus ja ennakkoko-     kuuta 198 .
22056: /
22057: 
22058: 
22059: 
22060: 
22061:     6.
22062:                                                   Laki
22063:                                  sotilasvammalain 43 a §:n muuttamisesta
22064: 
22065:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvamma-
22066:     lain 43 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa
22067:     (1124/83), näin kuuluvaksi:
22068: 
22069:                         43 a §
22070:       Tämän lain mukaisesti suoritettavien korvaus-       Tämä laki tulee vOimaan      päivänä
22071:     ten määriin tehdään indeksitarkistus ja ennakko-    kuuta 198 .
22072:     korotus noudattaen vastaavasti, mitä työntekijäin
22073:     eläkelain (395/61) 9 §:ssä säädetään.
22074: 
22075: 
22076: 
22077:          Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1986
22078: 
22079:               Marjatta Stenius-Kaukonen     Esko-Juhani Tennilä           Seppo Toiviainen
22080:               Matti Kautto                  Mikko Kuoppa                  Marja-Liisa Löyttyjärvi
22081:               Sten Söderström               Ensio Laine                   Irma Rosnell
22082:                                             Pirkko Turpeinen
22083:                                                    1986 vp.
22084: 
22085: Lakialoite n:o 145
22086: 
22087: 
22088: 
22089: 
22090:                                      Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
22091:                                         muuttamisesta
22092: 
22093: 
22094:                                               Eduskunnalle
22095: 
22096:    Invalidivähennyksen poistaminen kansaneläke-           on annettu verotuksessa. Invalidiraha koskee vain
22097: uudistuksen yhteydessä eläketulojen osalta kun-           työtulojen saajia ja kansaneläkelain mukaiset
22098: nallisverotuksessa on lisännyt eläkeläisten vero-         hoito- ja apulisät on voitu myöntää vain avuno-
22099: taakkaa. Asian osittaiseksi korjaamiseksi vähen-          massa tilassa oleville invalideille.
22100: nys palautettiin sellaisille eläkeläisinvalideille,          Vammaistukilaki, joilla epäkohtia voitaisiin
22101: joilla se on ollut vuonna 1982. Tämä säännös on           korjata, on edelleen antamatta eduskunnalle.
22102: voimassa vuosina 1984-1987. Tässäkin on mm.                  Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryh-
22103: se heikkous, että vähennyksen ollessa sama kuin           män mielestä eläkeläisten oikeus kunnallisvero-
22104: vuonna 1982 se on inflaation myötä menettämäs-            tuksen invalidivähennykseen olisi palautettava ja
22105: sä merkityksensä. Poistamisen perusteluksi esitet-        muutettava samalla verosta tehtäväksi. Samalla
22106: tiin, että heikennys kompensoitiin sisällyttämällä        olisi syytä tehdä myös valtionverotuksen invalidi-
22107: vastaava etu eläketulovähennykseen.                       vähennykseen kohtuullinen inflaatiokorjaus. Esi-
22108:    Kuitenkin invalidivähennys oli sairaille ja vam-       tämme, että sekä valtion- että kunnallisverotuk-
22109: maisille tarkoitettu erityisvähennys. Invalidien          sen invalidivähennyksen enimmäismäärä olisi
22110: suhteellinen asema heikkeni muihin nähden niis-           1 000 markkaa.
22111: säkin tapauksissa, joissa eläkeläisellä on tulojensa         Olemme ehdottaneet alle 4 000 markan kuu-
22112: puolesta oikeus eläketulovähennykseen.                    kausitulojen vapauttamista kokonaan valtionve-
22113:    Kompensaatiota ei tullut ollenkaan niissä ta-          rosta jo vuonna 1987 ja kunnallisverosta asteit-
22114: pauksissa, joissa oikeutta eläketulovähennykseen          tain niin, että ensi vuonna verotettavan tulon
22115: ei ole.                                                   alaraja olisi 2 500 mk/kk. Esitämme vastaavien
22116:    Vaikka valtionverotuksen invalidivähennys on           muutosten tekemistä eläketulojen osalta myös
22117: eläkeläisille säilytetty, on inflaatiotarkistusten lai-   erikseen korottamalla valtion ja kunnallisveron
22118: minlyönti heikentänyt senkin merkitystä.                  eläketulovähennyksiä.
22119:    Vammaisilla on useimmiten työssäolaajan                   Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan vuoden
22120: palkka terveisiin ihmisiin verrattuna keskimäärin         1987 alusta.
22121: matalampi. Tämän takia ennen kaikkea työeläke-               Ehdotammekin,
22122: turva jää heikoksi.
22123:    Invalideilla on yleisesti paljon sellaisia erityis-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22124: kuluja, joita ei lainkaan tai kokonaan korvata                   lakiehdotuksen:
22125:  sosiaaliturvalainsäädännön kautta. Siksi hyvitystä
22126: 
22127: 
22128: 
22129: 
22130: 261021T
22131: 2                                   1986 vp. -     LA n:o 145
22132: 
22133: 
22134: 
22135: 
22136:                                              Laki
22137:                             tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
22138: 
22139:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22140:   kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 36 §:n
22141: 1 momentin 5 kohta sekä 4 ja 5 momentti,
22142:   sellaisina kuin ne ovat, 36 §:n 1 momentin 5 kohta 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa
22143: (1100/82), 4 momentti 3 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (870/82) ja 5 momentti 29
22144: päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1097 /83),
22145:   muutetaan 34 §:n 1 momentti, 36 a §:n 1 momentti ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta,
22146:   sellaisina kuin ne ovat, 34 §:n 1 momentti ja 36 a §:n 1 momentti 5 päivänä helmikuuta 1982
22147: annetussa laissa (111182) ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta mainitussa 30 päivänä joulukuuta 1982
22148: annetussa laissa, sekä
22149:   lisätään lakiin uusi 63 a § seuraavasti:
22150: 
22151:                        34 §                                             57 §
22152:    Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-         Verovelvollisen henkilön, joka suunmman
22153: nut henkilö saa eläketulostaan vähentää valtion-   osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
22154: verotuksen eläketulovähennyksen. Täyden elä-       verosta vähennetään:
22155: ketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että
22156: luvulla 2, 12 kerrotun täyden kansaneläkkeen          2) 1 000 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,
22157: määrästä vähennetään täyden kansaneläkkeen         viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,
22158: suuruisen ansiotulon mukaan määräytyvä työtu-      jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on
22159: lovähennys sekä progressiivisen tuloveroasteikon   100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienem-
22160: alimman verotettavan tulon määrä ja jäännös        pi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,
22161: pyl.iristetään seuraavaan täyteen sadan markan     prosenttimäärän osoittama osuus 1 000 markasta
22162: määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi       (valtionverotuksen invalidivähennys). Jos verovel-
22163: olla eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvol-   vollinen on verovuonna saanut pakolliseen elä-
22164: lisen kokonaistulo on suurempi kuin täyden         keturvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä,
22165: eläketulovähennyksen määrä, eläketulovähennys-     katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri selvi-
22166: tä pienennetään 75 prosentilla määrästä, jolla     tystä 100 prosentiksi, jos eläke on myönnetty
22167: kokonaistulo ylittää täyden eläketulovähennyksen   täytenä, ja 50 prosentiksi, jos se on myönnetty
22168: määrän.                                            osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen haitta-asteen
22169:                                                    esitetyn selvityksen perusteella katsota olevan
22170:                                                    suurempi. Verovelvollinen säilyttää oikeutensa
22171:                      36 a §                        työkyvyttömyyseläkkeen mukaiseen invalidivä-
22172:    Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-       hennykseen senkin jälkeen, kun työkyvyttömyys-
22173: nut henkilö saa eläketulostaan vähentää kunnal-    eläke on muuttunut vanhuuseläkkeeksi. Asetuk-
22174: lisverotuksen eläketulovähennyksen. Täyden elä-    sella voidaan antaa määräyksiä niistä perusteista,
22175: ketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että      joiden mukaan haitta-aste määritellään, sekä in-
22176: luvulla 1,328 kerrotun täyden kansaneläkkeen       validivähennyksen saamiseksi esitettävästä selvi-
22177: määrästä vähennetään täyden perusvähennyksen       tyksestä.
22178: määrä ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen
22179: sadan markan määrään. Eläketulovähennys ei
22180: kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurempi.                          63 a §
22181: Jos verovelvollisen kokonaistulo ylittää täyden       Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
22182: perusvähennyksen kaksinkertaisen määrän ja täy-    osan verovuodesta on asunut Suomessa, kunnal-
22183: den eläketulovähennyksen yhteismäärän, ylime-      lisverosta vähennetään 1 000 markkaa, jos hänel-
22184: neväliä osalla pienennetään eläketulovähennystä.   lä on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut
22185:                                                    pysyvä haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvityk-
22186:                                        1986 vp. -     LA n:o 145                                         3
22187: 
22188: sen mukaan on 100 prosenttia, tai jos prosentti-      kyvyttömyyseläke on muuttunut vanhuuseläk-
22189: määrä on pienempi, mutta kuitenkin vähintään          keeksi. Asetuksella voidaan antaa määräyksiä
22190: 30 prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus        niistä perusteista, joiden mukaan haitta-aste
22191: 1 000 markasta (invalidivähennys).                    määritellään, sekä invalidivähennyksen saamisek-
22192:   Jos verovelvollinen on verovuonna saanut pa-        si esitettävästä selvityksestä.
22193: kolliseen eläketurvaan perustuvaa työkyvyttö-            Jos puolisolle ei ole määrätty tuloveroa tai se ei
22194: myyseläkettä, katsotaan hänen haitta-asteensa il-     riitä 1 momentissa tarkoitettujen vähennysten
22195: man eri selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on      tekemiseen, tehdään vähennykset tai vähenne-
22196: myönnetty täytenä, ja 50 prosentiksi, jos se on       tään puolison tuloverosta vähentämättä jäänyt
22197: myönnetty osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen        määrä toisen puolison tuloverosta.
22198: haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella kat-
22199: sotaan olevan suurempi. Verovelvollinen säilyttää       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
22200: oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mukaiseen           ta 1987.
22201: invalidivähennykseen senkin jälkeen, kun työ-
22202: 
22203: 
22204:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1986
22205: 
22206:          Marjatta Stenius-Kaukonen       Esko-Juhani Tennilä             Seppo Toiviainen
22207:          Matti Kautto                    Mikko Kuoppa                    Marja-Liisa Löyttyjärvi
22208:          Sten Söderström                 Ensio Laine                     Irma Rosnell
22209:                                          Pirkko Turpeinen
22210:                                                   1986 vp.
22211: 
22212: Lakialoite n:o 146
22213: 
22214: 
22215: 
22216: 
22217:                                     A. Kemppainen ym.: Ehdotus laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
22218:                                        suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
22219: 
22220: 
22221:                                              Eduskunnalle
22222: 
22223:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen           kehittämään niitä väestön tarpeiden mukaisesti.
22224: eräistä muutoksista vuoden 1984 alusta voimaan          Kansalaisille kyse on kuitenkin keskeisistä, välttä-
22225: tulleeseen lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon         mättämistä palveluista, ja niiden ylläpitämisen ja
22226: suunnittelusta ja valtionosuudesta (HE n:o 194).        kehittämisen tulee olla ei vain kuntien vaan myös
22227: Samassa yhteydessä saatettaisiin kunnallinen rait-      valtiovallan huolena. Tästä syystä on turvattava
22228: tiustyö ja alkoholintarkastus sekä eräät mielisai-      näiden toimintojen rahoitus valtionosuusasteik-
22229: raslain alaiset toiminnot saman suunnittelu- ja         koja korottamalla.
22230: valtionosuusjärjestelmän piiriin.                          SKDL:n eduskuntaryhmä on toisaalla lakialoit-
22231:    Hallituksen esitys lisää kuntien rasitusta 55        teessaan esittänyt kunnallisverotuksen perus-
22232: miljoonalla markalla.                                   vähennyksen korottamista hallituksen esittämää
22233:    Hallitus ei ole esittämässä korjausta sosiaali- ja   enemmän. Tästä johtuvan kuntien verotulojen
22234: terveydenhuollon valtionosuusasteikkoon. Sehän          menetyksen korvaamiseksi esitämme sosiaali- ja
22235: vastoin SKDL:n eduskuntaryhmän kantaa säädet-           terveydenhuollon valtionosuusasteikkojen korot-
22236: tiin yhtä prosenttiyksikköä alemmaksi kuin alun         tamista lisäksi yhdellä prosentilla.
22237: perin kaavailtiin, mikä merkitsee noin 250 mil-            Tässä aloitteessa ei katsota tarpeelliseksi ottaa
22238: joonan markan lisärasitusta kunnille vuosittain.        kantaa hallituksen esitykseen n:o 194 sisältyvään
22239:     Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen           1-5 lakiehdotukseen, joten ehdotammekin,
22240: suunnittelun samoin kuin myös valtionosuusjär-
22241: jestelmän yhtenäistäminen ja yksinkertaistami-                    että hallituksen esitykseen n:o 194 si-
22242: nen on perusteltua. Valtionosuuksien supistami-                sältyvän 6. lakiehdotuksen asemesta
22243: nen vie pohjaa koko uudistuksen tarkoitukselta,                Eduskunta hyväksyisi seuraavan lakiehdo-
22244: sillä kaikki kunnat eivät kykene ylläpitämään                  tuksen:
22245: kaikkia välttämättömiä toimintoja, saati sitten
22246: 
22247: 
22248: 
22249: 
22250: 261028B
22251: 2                                        1986 vp. -   LA n:o 146
22252: 
22253:                                                    Laki
22254:     sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
22255: 
22256:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22257:   kumotaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 17 päivänä syyskuuta
22258: 1982 annetun lain (677 /82) 14 § ja 18 §:n 1 kohta,
22259:   muutetaan 4 §, 5 §:n otsikko ja johdantolause, 6 §, 7 §:n 3 momentti, 8 §:n 1 kohta, 10 §:n 1-3
22260: momentti, 11 ja 15 §, 16 §:n 3 momentti, 17 §:n 4, 10, 12 ja 13 kohta ja 26 §:n 1 momentti,
22261:   sellaisina kuin niistä ovat 16 §:n 3 momentti 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa
22262: (1118/83) ja 17 §:n 12 ja 13 kohta 25 päivänä 1986 huhtikuuta annetussa laissa (297/86), sekä
22263:   lisätään 17 §:ään uusi 14 kohta, 23 §:ään uusi 2 ja 3 momentti ja 31 §:ään uusi 4 momentti
22264: seuraavasti:
22265: 
22266:              4-8, 10, 11 ja 15 §                                   5                      51
22267:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 194)                        6                      48
22268:                                                                    7                      45
22269:                            16 §                                    8                      42
22270:                       Valtionosuudet                               9                      39
22271:                                                                   10                      33
22272:    Valtionosuus lasketaan kunnittain kuntien
22273: kantokykyluokituksesta annetussa laissa (665/67)                 17, 18, 23, 26 ja 31 §
22274: tarkoitettujen kantokykyluokkien perusteella seu-        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 194)
22275: raavasti:
22276:           Kunnan                   Valtionosuus               Voimaantulo- ja soveltamissäännös
22277:          kantokyky·                prosentteina           (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
22278:            luokka                 kustannuksista       194)
22279:               1                        66                Tämän lain 16 §:n 3 momenttia sovelletaan
22280:               2                        62              kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1987 lukien.
22281:              3                         58                (4 mom. kuten 3 mom. hallituksen esityksessä
22282:              4                         54              n:o 194)
22283: 
22284:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1986
22285: 
22286:           Arvo Kemppainen                   Vappu Säilynoja              Osmo Vepsäläinen
22287:           Terho Pursiainen                  Heli Astala                  Esko Helle
22288:           Juhani Vähäkangas                 Lauha Männistö               Kati Peltola
22289:           Inger Hirvelä                     Timo Laaksonen               Pekka Leppänen
22290:           Ulla-Leena Alppi                  Heikki Mustonen              Niilo Koskenniemi
22291:                                             Anna-Liisa Jokinen
22292:                                                 1986 vp.
22293: 
22294: Lakialoite n:o 147
22295: 
22296: 
22297: 
22298: 
22299:                                    Elo: Ehdotus laiksi maakuntakorkeakoulukokeilusta
22300: 
22301: 
22302:                                            Eduskunnalle
22303: 
22304:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
22305: 
22306:                              Aloitteessa ehdotetaan Norjassa ja Ruotsissa jo
22307:                            toteutetun maakuntakorkeakoulun kokeilemista
22308:                            Satakunnassa 1.1.1989 alkaen.
22309: 
22310: 
22311: 
22312: 
22313:                                    ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
22314: 
22315: 1. Nykyinen tilanne                                    2. Muissa Pohjoismaissa toimivista maakunta-
22316:                                                        korkeakouluista
22317:    Korkeakoulujen tehtävänä on edistää ja har-
22318: joittaa tutkimusta, antaa siihen perustuvaa ylintä         Norjassa toteutettiin korkeakoululaitoksen täy-
22319: opetusta sekä muullakin tavoin palvella yhteis-        dennyksenä ns. maakuntakorkeakoulujärjestelmä
22320: kuntaa. Korkeakoulujen tutkimustehtävä erottaa         1970-luvun alussa. Ruotsissa sama järjestelmä
22321: ne muista oppilaitoksista. Suomen korkeakou-           toteutettiin 1970-luvun lopulla.
22322: lujen toiminnan periaatteena on tutkimuksen ja             Maakuntakorkeakouluissa ei suoriteta yliopis-
22323: opetuksen yhteys. Korkeakouluilla on keskeinen         tollisia loppututkintoja. Maakuntakorkeakoulu-
22324: vastuu perustutkimuksesta, joka luo perustan ja        jen pohjalta on kuitenkin mahdollisuus jatkaa
22325: edellytykset soveltavalle tutkimukselle ja kehitys-    opintoja yliopistoissa. Oppiaineita valittaessa ei
22326: työlle. Perustutkimuksen ohella korkeakouluissa        rajoituta vain yhteen kapeaan sektoriin, vaan
22327: tehdään myös soveltavaa tutkimusta ja kehitys-         tavoitteena on laaja-alaisuus.
22328: työtä.                                                     Ruotsissa maa jaettiin kuuteen korkeakou-
22329:    Korkeakoulujen antamassa opetuksessa koros-         lualueeseen, joissa kussakin on yliopisto ja lisäksi
22330: tetaan sekä tieteellisyyttä että ammatillisuutta.      valtiollisia sekä kunnallisia korkeakouluja. Jokai-
22331: Korkeakouluilla on vastuu tieteellisestä jatkokou-     sella korkeakoulualueelia on oma hallintonsa,
22332: lutuksesta ja lisäksi korkeakoulut järjestävät täy-    jossa "maallikoilla" on enemmistö. Näin halu-
22333: dennyskoulutusta sekä avointa korkeakouluope-          taan taata käytännön elämän ja korkeakoulun
22334: tusta. Korkeakouluilla on tutkimuksen ja ope-          välinen vuorovaikutus. Yksi korkeakoulu-uudis-
22335: tuksen ohella myös muita tehtäviä. Tällaisia ovat      tuksen tavoitteista olikin ammatillisen opetuksen
22336: yleiset asiantuntija- ja kulttuuritehtävät sekä eri-   lisääminen korkeammassa opetuksessa. Opetus
22337: tyiset palvelutehtävät. Korkeakoulut ovat kult-        on korkeakoulussa pääasia, mutta hallinnolliset
22338: tuurilaitoksia, joiden vaikutus säteilee laajasti      kytkennät ympäröivään yhteiskuntaan takaavat
22339: sijaintikaupunkiin ja vaikutusalueelle.                sen, että korkeakoulut tekevät myös erityisesti
22340:    Suomen korkeakoululaitos käsittää 20 korkea-        aluepoliittisesti merkittävää soveltavaa tutkimus-
22341: koulua. Suomessa ei toistaiseksi ole yhtään luon-      ta.
22342: teeltaan maakunnallista korkeakoulua siinä muo-            Norjassa on nykyään neljätoista maakuntakor-
22343: dossa kuin tällaisia korkeakouluja on perustettu       keakoulua. Tarkoituksena on, että maakuntakor-
22344: Ruotsissa ja Norjassa.                                 keakoulut antavat opiskelijoille pätevyyden suo-
22345: 
22346: 2610300
22347: 2                                       1986 vp. -      LA n:o 147
22348: 
22349: raan työelämän tehtäviin. Opiskeluaika maakun-          kuntakorkeakoululla voisi olla opetusta myös
22350: takorkeakouluissa on 1-3 vuotta ja opinnot ovat         muilla maakunnan paikkakunnilla.
22351: pääasiassa ammattikoulutusta. Useimmat tutkin-             Ehdotettava laki maakuntakorkeakoulun ko-
22352: non suorittaneet hakeutuvat suoraan työelämään.         keilemisesta Porissa olisi ns. puitelaki, joka mah-
22353: - Maakuntakorkeakouluopinnot koostuvat usein            dollistaisi asetusteitse tarkempien perustamis-
22354: erilaisista kursseista ja aineista. Kaikkiin opintoi-   määräysten, opetussunnitelmien, tutkintojen an-
22355: hin kuuluu joukko pakollisia aineita. Ainevali-         tamien pätevyyksien ym. antamisen. Kokeiluun
22356: koima on laaja ja vaihtelee koulusta toiseen.           ryhdyttäessä tulisi ottaa huomioon ne kokemuk-
22357:    Kokemukset molemmissa maissa ovat sellaiset,         set, jotka Ruotsissa ja Norjassa maakuntakorkea-
22358: että maakuntakorkeakoulut ovat antaneet suurel-         kouluista on saatu.
22359: le joukolle nuorisoa mahdollisuuden korkeam-
22360: paan opetukseen ja vaikuttaneet positiivisesti
22361: seudun elinkeinoelämän ja hallinnon kehittymi-
22362:                                                         4. Yksityiskohtaiset perustelut
22363: seen.                                                      Ehdotettavassa laissa olisi vain neljä pykälää,
22364:                                                         joista ensimmäinen määrittelee maakuntakorkea-
22365:                                                         koulukokeilun tavoitteet, toinen kokeilun pää-
22366: 3. Uudistusehdotus                                      piirteet, kolmas säännökset kokeilupaikkakun-
22367:                                                         nasta ja neljäs asetuksenantomahdollisuuden ko-
22368:    Pohjoismaissa maakuntakorkeakouluista saadut         keilun käytännön toteuttamisesta.
22369: positiiviset kokemukset rohkaisevat maakunta-              Laki tulisi saattaa voimaan heti vuoden 1988
22370: korkeakouluajatuksen tuomista myös Suomeen.             alussa, jotta hallitukselle jäisi vuosi aikaa valmis-
22371: Ruotsin ja Norjan kaltaisen maakuntakorkeakou-          tella kokeilun käytännön toteuttamista. Maakun-
22372: lun soveltuvuutta meidän maahamme tulisi ko-            takorkeakoulu aloittaisi esityksen mukaan
22373: keilla. Kokeilukaupunkina Pori olisi erinomai-          1.1.1989 Porissa.
22374: nen. Porissa ei ole korkeakoulua, mutta siellä             Edellä olevan perusteella ehdotan,
22375: toimii kahden korkeakoulun yhteinen täydennys-
22376: koulutusyksikkö. Näin siis Porissa on pohjaa                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
22377: korkeammalle opetukselle. Satakunnassa maa-                     kiehdotuksen:
22378: 
22379:                                                   Laki
22380:                                      maakuntakorkeakoulukokeilusta
22381: 
22382:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22383: 
22384:                          1§                              kintojen antamista pätevyyksistä säädetään tar-
22385:   Korkeakoulujen työn keventämiseksi, lisäopis-          kemmin asetuksella. Oppiaineita valittaessa on
22386: kelijapaikkojen tarjoamiseksi, koulutuksen moni-         otettava huomioon kokeilupaikkakunnan elinkei-
22387: puolistamiseksi sekä alueellisten sivistystarpeiden      norakenne ja sivistykselliset tarpeet.
22388: tyydyttämiseksi aletaan Suomessa kokeilla maa-
22389: kuntakorkeakoulua siten kuin tässä laissa ja sen                               3§
22390: perusteella annettavassa asetuksessa säädetään.            Maakuntakorkeakoulukokeilu alkaa Porin kau-
22391:                                                          pungissa 1.1.1989. Kokeilu kestää niin kauan
22392:                         2 §                              kuin asetuksella tarkemmmin säädetään.
22393:    Maakuntakorkeakoulussa ei suoriteta yliopis-
22394: tollisia loppututkintoja. Maakuntakorkeakoulun                                4§
22395: suoritettuaan opiskelijalla on kuitenkin mahdol-          Tarkemmat säännökset maakuntakorkeakoulu-
22396: lisuus jatkaa opintojaan korkeakouluissa. Maa-          kokeilusta annetaan asetuksella.
22397: kuntakorkeakoulussa suoritettu tutkinto otetaan
22398: jatko-opinnoissa huomioon siten kuin asetuksella                               s§
22399: tarkemmin säädetään. Maakuntakorkeakoulun                  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
22400: oppiaineista, suoritettavista tutkinnoista ja tut-      ta 1988.
22401: 
22402: 
22403:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1986
22404: 
22405:                                                 Mikko Elo
22406:                                                    1986 vp.
22407: 
22408: Lakialoite n:o 148
22409: 
22410: 
22411: 
22412: 
22413:                                      Puolanne ym.: Ehdotus laiksi jäsenäänestyksestä presidentinvaaleissa
22414: 
22415: 
22416:                                               Eduskunnalle
22417: 
22418:                                 ALOITTEEN PÄÄASIALUNEN SISÄLTÖ
22419: 
22420:    Kansanvallan laajentamiseksi ja sen varmista-         aina silloin kun puolueen rekisteröidyt perus-
22421: miseksi, että puolueet noudattavat demokraatti-          järjestöt tai kolmesataa perusjärjestöjen jäsentä
22422: sia menettelytapoja myös sisäisessä päätöksente-         ovat nimenneet jäsenäänestykseen ehdokkaiksi
22423: ossaan, ehdottaa kokoomuksen eduskuntaryhmä,             useampia kuin yhden ehdokkaan. Aloitteessa
22424: että säädetään laki jäsenäänestyksestä presiden-         edellytetään, että puolueen ehdokkaaksi on ase-
22425: tinvaaleissa. Aloitteessa esitetään säädettäväksi,       tettava eniten ääniä saanut henkilö ellei puolu-
22426: että rekisteröidyn puolueen tulee toimittaa salai-       een säännöissä jonkin erityistilanteen varalta toi-
22427: nen ja yleiseen äänioikeuteen perustuva jäsenää-         sin määrätä.
22428: nestys asetettaessa puolueen presidenttiehdokas
22429: 
22430: 
22431: 
22432: 
22433:                                                 PERUSTELUT
22434: 
22435:     Kansallisen Kokoomuksen ylimääräinen puo-            tu puolueen presidenttiehdokkaana. Tämä on
22436: luekokous asetti 15.-16.11.1986 kokoomuksen              johtanut spekulaatioihin puolueen valitsijamies-
22437: presidenttiehdokkaaksi pankinjohtaja Harri Hol-          ten käyttäytymisestä vaalitilanteessa eivätkä ää-
22438: kerin. Valintaa edelsi puolueen jäsenten keskuu-         nestäjät ole voineet tietää, kenen hyväksi heidän
22439: dessa toimitettu salainen ja yhtäläiseen äänioi-         äänensä lopulta menevät. Ehdotetun menettelyn
22440: keuteen perustuva jäsenäänestys. Presidenttieh-          omaksumisen myötä puolueet tulisivat käytän-
22441: dokkaan nimeämiseksi toimitettu vapaaehtoinen            nössä sidomiksi asettamaansa ehdokkaaseen.
22442: ja neuvoa-antava jäsenäänestys oli maamme po-               Aloitteessa jäsenäänestyksen toimittaminen on
22443: liittisessa historiassa ensimmäinen esivaali.            tehty pakolliseksi ja eniten ääniä saaneen asetta-
22444:     Kansanvallan laajentamiseksi on välttämätöntä        minen puolueen ehdokkaaksi pääsääntöiseksi.
22445: taata, että puolueet myös sisäisessä päätöksente-        Puolueen noudattama menettelytapa jää puolu-
22446: ossaan noudattavat kansanvaltaisia menettelyta-          een säännöissä lähemmin määrättäväksi. Lakieh-
22447: poja. Jäsenäänestys onkin vuonna 1975 suorite-           dotukseen sisältyy myös toissijaisia säännöksiä,
22448: tulla lainmuutoksella säädetty otettavaksi käyt-         jotka tulevat noudatettavaksi vain mikäli puolu-
22449: töön puolueen asettaessa ehdokkaita kansanedus-          een säännöissä ei toisin määrätä. Tältä osin
22450: tajain vaaleissa ja valitsijamiesvaaleissa. Aloittees-   aloitteessa omaksuttu järjestelmä noudattaa kan-
22451: sa esitetään jäsenäänestysmenettelyn laajentamis-        sanedustajain vaaleista annetussa laissa omaksut-
22452: ta myös siihen menettelyyn, jossa puolue päättää         tua menettelytapaa, jonka mukaan puolueet
22453: presidenttiehdokkaastaan.                                säännöissään saavat määrätä kuinka ehdokasaset-
22454:     Aloitteen hyväksymisen myötä puolueen aset-          telu ja jäsenäänestys suoritetaan.
22455: taman presidenttiehdokkaan asema ja merkitys                Edellä esittämillämme perusteilla ehdotamme,
22456: korostuu. Nykyinen lainsäädäntö ei tunne presi-
22457: denttiehdokkaita ja puolueet eivät ole olleet                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
22458: sidottuja siihen ehdokkaaseen, jota on mainostet-                kiehdotuksen:
22459: 261061M
22460: 2                                     1986 vp. -    LA n:o 148
22461: 
22462:                                                Laki
22463:                                 jäsenäänestyksestä presidentinvaaleissa
22464: 
22465:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22466: 
22467:                         1§
22468:    Presidenttiehdokkaan asettamista varten puo-     puolueeseen kuuluvalla yhdistyksellä, jossa on
22469: luerekisteriin merkityn rekisteröidyn puolueen on   vain henkilöjäseniä (perusjärjestö). Päätöksen ni-
22470: toimitettava jäsentensä keskuudessa salainen ja     meämisestä tekee perusjärjestön päätösvaltaa
22471: yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva jäsenäänes-     käyttävä toimielin taikka sen valtuuttamana pe-
22472: tys, johon ovat oikeutetut ottamaan osaa puolu-     rusjärjestön hallitus.
22473: een ja sen perusjärjestöjen henkilöjäsenet.           Jäsenäänestykseen on myös otettava henkilö,
22474:   Jäsenäänestys ei kuitenkaan ole pakollinen, jos   jonka vähintään 300 puolueen perusjärjestöjen
22475: puolueen perusjärjestöt ovat nimenneet vain yh-     jäsentä on nimennyt. Perusjärjestön jäsen voi
22476: den presidenttiehdokkaan.                           yhtyä vain yhteen tässä momentissa tarkoitettuun
22477:                                                     esitykseen.
22478:                         2§                            Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka
22479:   Jäsenäänestys on toimitettava ja puolueen pre-    ei ole antanut siihen kirjallista suostumustaan.
22480: sidenttiehdokas on asetettava puolueen sääntöjen
22481: mukaisesti. Siltä osalta kuin puolueen säännöissä                           5§
22482: ei ole määräyksiä jäsenäänestyksestä tai ehdok-       Äänioikeus jäsenäänestyksessä on puolueen ja
22483: kaan asettamisesta on niistä soveltuvia osin voi-   sen perusjärjestöjen jäsenillä, jotka ennen vaali-
22484: massa mitä jäljempänä säädetään.                    vuotta ovat täyttäneet 18 vuotta.
22485:                                                       Perusjärjestön jäsen saa äänestää vain yhden
22486:                        3§                           yhdistyksen jäsenenä.
22487:   Ehdokkaaksi on asetettava eniten ääniä saanut
22488: henkilö.                                                                   6§
22489:                      4§                                Tämä laki tulee voimaan       päivänä
22490:   Oikeus nimetä henkilö jäsenäänestykseen on         kuuta 198 .
22491: 
22492: 
22493:       Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1986
22494: 
22495:           Ulla Puolanne                 Heikki Perho                      Mauri Miettinen
22496:           Sampsa Aaltio                 Kaarina Dromberg                  Elsi Hetemäki-Olander
22497:           Liisa Hilpelä                 Tapio Holvitie                    Lauri Impiö
22498:           Aila Jokinen                  Riitta Jouppila                   Tuure Junnila
22499:           Heikki Järvenpää              Ilkka Kanerva                     Juho Koivisto
22500:           Matti Lahtinen                Ritva Laurila                     Anna-Kaarina Louvo
22501:           Saara Mikkola                 Erkki Moisander                   Pentti Mäki-Hakola
22502:           Helena Pesola                 Tuulikki Petäjäniemi              Sirpa Pietikäinen
22503:           Toivo T. Pohjala              Aino Pohjanoksa                   Pirjo Rusanen
22504:           Helge Saarikoski              Pertti Salolainen                 Kimmo Sasi
22505:           Eva-Riitta Siitonen           Ilkka Suominen                    Jouni J. Särkijärvi
22506:           Martti Tiuri                  Eeva Turunen                      Riitta Uosukainen
22507:           Sakari Valli                  Tauno Valo                        Päivi Varpasuo
22508:           Iiro Viinanen                 Matti Viljanen                    Ben Zyskowicz
22509:                                                1986 vp.
22510: 
22511: Lakialoite n:o 149
22512: 
22513: 
22514: 
22515: 
22516:                                   Tennilä: Ehdotus laiksi Kemijoen vesistössä olevan koskiomaisuu-
22517:                                      den luovuttamisesta ja vaihdosta annetun lain 4 §:n muuttami-
22518:                                      sesta
22519: 
22520: 
22521:                                            Eduskunnalle
22522: 
22523:    Kemijoen tuottamasta sähköstä yli puolet siir-     tuottamasta sähköstä kaksi kertaa enemmän kuin
22524: retään etelään, jossa sitä myydään Kemijoki Oy:n      esim. juuri Helsingin kaupunki. Vääryyden oi-
22525: osakkaille hyvin halpaan hintaan. Kemijoki Oy:n       kaisemiseksi Kemijoki Oy:n omistuspohjaa tulee-
22526: osakkaat saavat Kemijoen tuottamaa sähköä hin-        kin muuttaa siten, että etelän suuryhtiöt ja
22527: taan 6,7 penniä kWh.                                  Helsingin kaupunki poistetaan omistajakunnasta
22528:    Kemijoki Oy:n osakkuudet vesivoiman osalta         ja niiden tilalle osakkaiksi edullista osakassähköä
22529: jakaantuvat siten, että valtio omistaa vesivoima-     saamaan otetaan Lapin sähkölaitokset.
22530: osakkeista 37 %, Imatran Voima Oy 42,5 %,                Lapin sähkölaitosten tulo Kemijoki Oy:n osak-
22531: Yhtyneet Paperitehtaat Oy 12,5 %, Veitsiluoto         kaiksi ja edullista osakassähköä saamaan mahdol-
22532: Oy 1,5 %, Tampella Oy 1 % ja Helsingin kau-           listaa myös kuluttajahintojen alentamisen Lapis-
22533: punki 5 %. Juuri nämä halpaa sähköä saavat            sa. Näin korkeat asumiskulut pienenevät ja myös
22534: tahot ovatkin kiinnostuneita Vuotoksen altaasta       pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edellytyk-
22535: ja Ounasjoen valjastamisesta. Ne saisivat näin        set paranevat.
22536: lisää halpaa sähköä Lapista käyttöön haittojen           Edellä olevan perusteella ehdotan,
22537: jäädessä Lapin ihmisten kärsittäviksi.
22538:    Suuri, suunnaton vääryys on se, että Lapin                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
22539: sähkölaitokset joutuvat maksamaan Kemijoen                   kiehdotuksen:
22540: 
22541: 
22542:                                                 Laki
22543:       Kemijoen vesistössä olevan koskiomaisuuden luovuttamisesta Ja vaihdosta annetun lain
22544:                                       4 §:n muuttamisesta
22545: 
22546:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään Kemijoen vesistössä olevan koskiomaisuuden luovutta-
22547: misesta ja vaihdosta 29 päivänä joulukuuta 1952 annetun lain (458/52), sellaisena kuin lain nimike
22548: on muutettuna 16 päivänä heinäkuuta 1954 annetulla lailla (311154), 4 §:ään uusi näin kuuluva 2
22549: momentti:
22550: 
22551:                        4 §                            si edullista osakassähköä saamaan tulevat Lapin
22552:                                                       sähkölaitokset.
22553:     Kemijoki Oy:n osakkaina nyt olevien Lapin
22554:  läänin ulkopuolisten yksityisten yritysten ja Hel-     Tämä laki tulee vmmaan          päivänä
22555:  singin kaupungin tilalle Kemijoki Oy:n osakkaik-     kuuta 19
22556: 
22557: 
22558: 
22559:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1986
22560: 
22561:                                           Esko-Juhani Tennilä
22562: 
22563: 
22564:  261063P
22565:                                                    1986 vp.
22566: 
22567: Lakialoite n:o 150
22568: 
22569: 
22570: 
22571: 
22572:                                      Paasilinna ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta
22573: 
22574: 
22575:                                               Eduskunnalle
22576: 
22577:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
22578: 
22579:    Aloitteessa esitetaan leimaverolakia muutetta-         tolamuusikoiden keskuudessa lisääntynyttä työt-
22580: vaksi siten, että alkoholilain alaisissa anniskelu-       tömyyttä ja alalta poistumaa sekä ohjata vuonna
22581: paikoissa, joissa on tanssia, sisäänpääsylippujen         1980 tapahtuneen ns. huviveron poistamisen vai-
22582: leimaverovapaus edellyttää muusikoiden esittä-            kutuksia siihen suuntaan kuin alun perin on
22583: mää musiikkia. Aioitteella halutaan torjua ravin-         tarkoitettu.
22584: 
22585: 
22586: 
22587: 
22588:                                              YLEISPERUSTELUT
22589: 
22590: 1. Nykyinen tilanne                                       poistamista yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. Esityk-
22591:                                                           sen perusteluissa hallitus totesi, että pääosa eli
22592:                                                           noin 80 prosenttia huvitilaisuuksien pääsylipuista
22593:    Leimaverolain 59 a §:ssä määrättiin ennen              kertyvän leimaveron tuotosta muodostuu yleis-
22594: vuonna 1980 toteutettua lainmuutosta, että                hyödyllisten yhteisöjen järjestämiin tanssitilai-
22595: pääsy- tai osanottolipuista sellaisiin huvitilaisuuk-     suuksiin myytävistä pääsylipuista. Vaikka huvive-
22596: siin, joista maksua kannetaan kaikilta tai joiha-         ro oli välillinen vero, jonka pääsylipun ostaja
22597: kuilta huvivierailta, oli suoritettava leimaveroa.        maksoi lipun hinnassa, olivat varsinkin sellaiset
22598: Säännös ei koskenut elokuvanäytäntöjä. Leimave-           tanssitilaisuudet, joihin osallistui vain vähäinen
22599: roprosentin määräsi poliisiviranomainen tilaisuu-         yleisömäärä, tulleet muiden kustannusten nou-
22600: den järjestämiseen oikeuttavan lupapäätöksen              sun johdosta kannattamattomiksi järjestää. Tä-
22601: yhteydessä. Perusleimavero oli 10 prosenttia si-          män vuoksi hallitus esitti, että pääsylipuista suo-
22602: säänpääsymaksusta, mutta veroa korotettiin 5-             ritettavaa leimaveroa ei olisi suoritettava yleishyö-
22603: 25 prosenttiyksiköllä leimaverolain 59 b §:ssä            dyllisen yhteisön toimeenpanemiin tanssitilai-
22604: mainituilla perusteilla sen mukaan, millaista oh-         suuksiin myytävistä pääsylipuista.
22605: jelmaa tilaisuudessa oli. Korotettua leimaveroa              Esityksen valiokuntakäsittelyssä valtiovarainva-
22606: oli suoritettava pääsylipuista mm. sellaisiin tilai-      liokunta totesi hallituksen esitykseen sisältyvän
22607: suuksiin, joissa tanssittiin tai tarjoiltiin alkoholia.   lakiehdotuksen mukaisen ns. huviveron poista-
22608:    Ravintolaelinkeinon elvytystoimenpiteenä luo-          misen tarkoituksenmukaiseksi (Valtiovarainvalio-
22609: vuttiin keväällä 1979 mm. ravitsemisliikkeiden            kunnan mietintö n:o 39 hallituksen esityksen
22610: aukioloajan ja tarjoilun pidentämistä koskevista          johdosta laiksi leimaverolain 59 b ja 59 c §:n
22611: lupapäätöksistä perittävästä harkinnanvaraisesta          muuttamisesta). Tämän lisäksi valiokunta kuiten-
22612: leimaverosta. Hyväksyessään tätä koskevan halli-          kin päätti lakialoitteen pohjalta ehdottaa ns.
22613: tuksen esityksen eduskunta edellytti hallituksen          huviveron poistamista myös muilta kuin yleishyö-
22614: selvittävän, millä toimenpiteillä voidaan huviti-         dyllisiltä yhteisöiltä, jolloin mm. majoitus- ja
22615: laisuuksia järjestävien yhteisöjen toimintaedelly-        ravitsemisliikkeissä perittävät sisäänpääsymaksut
22616: tyksiä nykyisestään parantaa.                             vapautuvat leimaverosta. Eduskunta hyväksyi la-
22617:    Esityksessä n:o 83 vuonna 1980 hallitus nou-           kiehdotuksen valtiovarainvaliokunnan mietinnön
22618: datti eduskunnan tahtoa ja esitti ns. huviveron           mukaisena (15.8.1980/608).
22619: 
22620:  261081)
22621: 2                                     1986 vp. -      LA n:o 150
22622: 
22623:    Huviveron poistavan lain voimaantulo aiheutti      painavat syyt. Pääsylippujen verottomuutta to-
22624: välittömästi ravintoloiden sisäänpääsymaksujen        teutettaessa vuonna 1980 oli tarkoitus helpottaa
22625: huomattavaa lisääntymistä. Useissa tapauksissa        tanssitilaisuuksien järjestämistä ja sitä kautta pa-
22626: ravintolat alkoivat periä ns. vastikkeetoma pääsy-    rantaa muusikoiden työllisyyttä. Ongelmaksi eri-
22627: maksua. Tällöin pääsymaksutulot tulevat suoraan       tyisesti anniskelupaikkojen tanssitilaisuuksien
22628: yrittäjän tuloksi ilman, että pääsymaksun vastik-     kohdalla on muodostunut kuitenkin se, että
22629: keena asiakas saa esim. ruokaa.                       elävän musiikin käyttämistä verovapauden edel-
22630:                                                       lytyksenä ei kirjattu lakiin. Eduskunta luotti
22631:                                                       siihen, että yrittäjät saadessaan huomattavan ve-
22632: 2. Uudistusehdotus                                    roedun vapaaehtoisesti alkaisivat suosia elävää
22633:                                                       musiikkia, koska pääsylipputuloilla oli tarkoitus
22634:    Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto ry.      kattaa nimenomaan ravintolassa esitettävän oh-
22635: on useissa eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota      jelman kustannuksia.
22636: pääsylippujen myyntiin, jolloin pääsylipun osta-         Verovapauden jälkeen tapahtunut kehitys on
22637: minen asetetaan ehdoksi anniskelupaikkaan pää-        kuitenkin ollut täysin päinvastainen kuin se,
22638: semiseksi. Liiton mielestä pääsylippu vääristää       mitä lakia säädettäessä edellytettiin. Anniskelura-
22639: ravintoloitten hinnoitteluperiaatteen. Pääsylipun     vintolat ovat lisänneet verovapaiden pääsylippu-
22640: avulla nostetaan mm. alkoholin, ruoan ja rait-        tulojen keräämistä, mutta samaan aikaan elävän
22641: tiusjuomien hintoja. Sisäänpääsylipulla saatetaan     musiikin käyttöä on jyrkästi vähennetty. Esimer-
22642: myös kiertää liikevaihtoveroa.                        kiksi Helsingissä ei enää ole kuin kaksi elävää
22643:    HRHL on esittänyt, että alkoholilain ja keski-     musiikkia vakituisesti käyttävää ravintolaa. Kehi-
22644: olutlain alaisissa anniskelupaikoissa pääsymaksun     tys on johtanut ravintolamuusikoiden työttömyy-
22645: perimisen ehdoksi olisi asetettava se, että annis-    den huolestuttavaan lisääntymiseen. Alalta on
22646: kelupaikassa esitetään elävää musiikkia. - Liitto     myös poistunut työtilaisuuksien puuttuessa suuri
22647: on sosiaali- ja terveysministerille helmikuussa       määrä muusikoita. Tämän osoittaa virallinen ti-
22648: 1985 ja työvoimaministerille kesäkuussa 1986          lasto, jonka mukaan muusikkojen määrä ravinto-
22649: jättämissään kirjelmissä todennut, että koska ra-     loissa on viime vuosina vähentynyt 20 prosenttia.
22650: vintolat keräävät vuosittain satoja miljoonia         Negatiiviseen kehitykseen on epäilemättä eniten
22651: markkoja verottomia pääsylipputuloja, nämä tu-        vaikuttanut se, että ravintolat ovat kiihtyvässä
22652: lot tulisi ensisijaisesti käyttää elävän musiikin     määrin siirtyneet tanssimusiikissa mekaanisen
22653: työpaikkojen säilyttämiseen ja uusien luomiseen.      musiikin käyttöön. Näin ollen lakia tulisi kiireel-
22654: Vain ne ravintolat, jotka käyttävät elävää musiik-    lisesti muuttaa siten, että pääsylippujen verova-
22655: kia, tulisi yhdistyksen mielestä oikeuttaa myy-       paudesta koituva hyöty kohdistuisi alkuperäisen
22656: mään verottomia pääsylippuja.                         tarkoituksen mukaisesti niihin ravintoloihin, jot-
22657:    Edellä mainittuun työntekijäjärjestön esittä-      ka käyttävät elävää musiikkia.
22658: mään lainmuutokseen on mielestämme olemassa
22659: 
22660: 
22661: 
22662: 
22663:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
22664: 
22665: 
22666:    Lainmuutos voitaisiin toteuttaa teknisesti hel-    sen, jonka mukaan leimaverosta olisivat vapaat
22667: poimmin siten, että leimaverolakiin (662143)          sellaiset majoitus- ja ja ravitsemisliikettä harjoit-
22668: lisätään uusi 9 luku, jonka otsikkona on '' alko-     tavat verovelvolliset, jotka käyttävät tanssitilai-
22669: holilain alaisten anniskelupaikkojen pääsyliput''.    suudessa elävää musiikkia.
22670: Tässä luvussa olisi kaksi pykälää, joista ensimmäi-      Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22671: nen, 58 §, sisältää säännöksen alkoholilain alais-
22672: ten anniskelupaikkojen sisäänpääsymaksusta pe-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
22673: rittävästä leimaverosta silloin, kun anniskelupai-           kiehdotuksen:
22674: kassa on tanssia. Toinen, 59 §, sisältää säännök-
22675:                                      1986 vp. -     LA n:o 150                                     3
22676: 
22677: 
22678:                                                Laki
22679:                                    leimaverolain muuttamisesta
22680: 
22681:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 6 päivänä elokuuta 1943 annettuun leimaverolakiin
22682: (662/43) siitä 28 päivänä lokakuuta 1983 annetulla lailla (808/83) kumotun 9luvun tilalle uusi näin
22683: kuuluva 9 luku:
22684: 
22685:                      9 luku                                               59§
22686:     Alkoholilain alaisten anniskelupaikkojen           Leimaveroa ei ole perittävä pääsylipuista sil-
22687:                    pääsyliput                       loin, kun tanssimusiikkia esittävät muusikot.
22688: 
22689:                         58§                           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
22690:    Alkoholilain alaisissa anniskelupaikoissa myy-   kuuta 198 .
22691: tävistä pääsylipuista peritään leimavero, mikäli
22692: siellä on tanssia. Vero on kaksikymmentäviisi
22693: sadalta sisäänpääsyyn vaadittavasta maksusta.
22694: 
22695: 
22696:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1986
22697: 
22698:         Reino Paasilinna               Olli Helminen                 Marja-Liisa Tykkyläinen
22699:         Kerttu Törnqvist               Seppo Pelttari                Riitta Uosukainen
22700:                                        Mats Nyby
22701:                                                 1986 vp.
22702: 
22703: Lakialoite n:o 151
22704: 
22705: 
22706: 
22707: 
22708:                                    Sasi: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n muuttamisesta
22709: 
22710: 
22711:                                            Eduskunnalle
22712: 
22713:    Tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n 7 kohdan       mustehtävistä saataviin palkkioihin on paikal-
22714: mukaan verovelvollisella on oikeus tulon hankki-      laan. Näin on asianlaita sitäkin suuremmalla
22715: misesta johtuneina ruenoina vähentää mm. "val-        syyllä, kun käytännön verotoimessa verolauta-
22716: tiollisen luottamustehtävän hoitamisesta välittö-     kunnat eri puolilla maata suhtautuvat esitettyi-
22717: mästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset sen       hin vähennysvaatimuksiin hyvinkin eri tavoin.
22718: mukaan kuin verottaja tarkemmin määrää''.             Varsinkin ns. kunnallisen luottamusmiesveron
22719:    Suomalaisen demokratian toinen perus-              vähennyskelvottomuus on ollut ongelma, koska
22720: elementti, kunnallishallinto, rakentuu luotta-        sen maksaminen on luottamustehtävän hoidon
22721: mushenkilöiden työn varaan jopa suuremmassa           edellytys.
22722: määrin kuin valtionhallinto. Kunnalliset tehtävät        Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
22723: korvataan lähinnä vain kokouspalkkioilla taikka
22724: rajoitetuilla vuosipalkkioilla. Tästä syystä vähen-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
22725: nysoikeuden ulottaminen kunnallisista luotta-                 kiehdotuksen:
22726: 
22727: 
22728: 
22729: 
22730:                                                 Laki
22731:                           tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n muuttamisesta
22732: 
22733:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- Ja
22734: varallisuusverolain (1043/74) 26 §:n 1 momentin 7 kohta näin kuuluvaksi:
22735: 
22736:                    26 §                               tuulliset kustannukset sen mukaan kuin verohal-
22737:  Tulon hankkimisesta johtuneita menoJa ovat           litus tarkemmin määrää.
22738: muun ohessa:
22739: 
22740:   7) valtiollisen ja kunnallisen luottamustehtä-        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
22741: vän hoitamisesta välittömästi aiheutuneet koh-        kuuta 198 . Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
22742:                                                       verovuodelta 1987 toimitettavassa verotuksessa.
22743: 
22744:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1986
22745: 
22746:                                               Kimmo Sasi
22747: 
22748: 
22749: 
22750: 
22751: 261080H
22752:                                 j
22753:                                 j
22754:                             j
22755:                             j
22756:                         j
22757:                         j
22758:                     j
22759:                     j
22760:                 j
22761:                 j
22762:             j
22763:             j
22764:         j
22765:         j
22766:     j
22767:     j
22768: j
22769: j
22770:                                                  1986 vp.
22771: 
22772: Lakialoite n:o 152
22773: 
22774: 
22775:                                    Halonen ym.: Ehdotus laiksi työllisyyskoulutuksesta annetun lain
22776:                                      muuttamisesta
22777: 
22778: 
22779: 
22780:                                             Eduskunnalle
22781: 
22782:    Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys      kustannusosuus vaihtelee oppilaan kotikunnan
22783: n:o 181 laiksi työllisyyskoulutuksesta annetun         kantokykyluokasta riippuen 14-49 prosenttiin
22784: lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muu-        oppilaitosten käyttökustannuksista. Kotikunnan
22785: tettavaksi työllisyyskoulutuksesta annettua lakia      kustannusosuus olisi edellä todetun tarkoituksen
22786: (31176) siten, että työllisyyskoulutuksena voitai-     saavuttamiseksi suoritettava valtion varoista käyt-
22787: siin tukea opiskelua julkisen tarkastuksen alaisissa   tämällä tähän tarkoitukseen tulo- ja menoarvio-
22788: ammatillisissa oppilaitoksissa.                        esityksessä opetusministeriön pääluokassa mo-
22789:    Lakiehdotukseen ei ole erikseen otettu sään-        mentille 29.69.27 (työllisyyskoulutus) varattua
22790: nöstä tuetun opiskelun rahoituksen järjestämises-      määrärahaa. Rahoituksen turvaamiseksi tässä tar-
22791: tä. Tarkoituksenmukaista olisi kuitenkin, että         koitetulla tavalla siitä olisi säädettävä työllisyys-
22792: ammatillisessa oppilaitoksessa tuetusta opiskelus-     koulutuksesta annetussa laissa. Kustannukset täs-
22793: ta aiheutuvat kustannukset voitaisiin korvata          sä tarkoitetusta tuetun opiskelun rahoituksen
22794: muun työllisyyskoulutuksen tavoin valtion varois-      järjestämisestä olisivat vuodessa noin 1,5 miljoo-
22795: ta, mikäli ne eivät tule muiden säännösten             naa markkaa.
22796: nojalla jo korvatuiksi. Ammatillisten oppilaitos-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22797: ten rahoituksesta annetun lain (494/83) mukaan
22798: oppilaan kotikunta on velvollinen osallistumaan                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
22799: ammatillisten oppilaitosten kustannuksiin. Tämä                kiehdotuksen:
22800: 
22801: 
22802:                                                  Laki
22803:                           työllisyyskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
22804: 
22805:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään työllisyyskoulutuksesta 16 päivänä tammikuuta 1976
22806: annettuun lakiin (31 176) uus1 5 a § seuraavasti:
22807: 
22808:                         5a §
22809:     Valtion korvausta koskevia 5 §:n säännöksiä        nalle kuuluvaa maksuosuutta tai korvausta vas-
22810: sovelletaan myös ammatillisessa oppilaitoksessa        taavat kustannukset. Valtion oppilaitoksen järjes-
22811: järjestetystä tuetusta opiskelusta aiheutuviin kus-    tämässä tuetussa opiskelussa oppilaan kotikun-
22812: tannuksiin kuitenkin siten, että valtion korvauk-      nalta ei peritä valtiolle sanotun lain 14 § :ssä
22813: sena suoritetaan kunnallisen tai yksityisen amma-      tarkoitettua korvausta.
22814: tillisen oppilaitoksen ylläpitäjälle ammatillisten
22815: oppilaitosten rahoituksesta annetun lain (4941           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
22816: 83) 15 ja 16 §:ssä tarkoitetut, oppilaan kotikun-      kuuta 198 .
22817: 
22818:     Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1986
22819: 
22820: 
22821:           Tarja Halonen                  Saara Mikkola                    Helena Pesola
22822:           Anna-Kaarina Louvo             Väinö Raudaskoski                Pirkko Ikonen
22823:           Heikki Kokko                   Kalle Könkkölä                   Pentti Skön
22824:           Risto Ahonen                   Vieno Eklund                     Tuula Paavilainen
22825:           Paavo Lipponen                 Pekka Leppänen                   Marjatta Stenius-Kaukonen
22826: 261082K
22827:                                                 1986 vp.
22828: 
22829: Lakialoite n:o 153
22830: 
22831: 
22832: 
22833: 
22834:                                    Martikainen: Ehdotus laiksi tieliikennelain 25 §:n muuttamisesta
22835: 
22836: 
22837:                                            Eduskunnalle
22838: 
22839:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
22840: 
22841:   Lakialaitteessa ehdotetaan tieliikennelakia          (80 km!t) myös silloin, kun ne eivät ole kiireeili-
22842: muutettavaksi siten, että sairasautoilta poistetaan    sessä kuljetustehtävässä eivätkä käytä hälytyslait-
22843: niitä koskeva ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus         teita.
22844: 
22845: 
22846: 
22847: 
22848:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
22849: 
22850:    Tieliikennelainsäädännössä ambulanssit on           kyseinen ajoneuvo on pitempään potssa asema-
22851: luokiteltu erikoisautoihin. Näille ajoneuvoille on     paikaltaan.
22852: säädetty suurimmaksi sallituksi ajonopeudeksi             Tämä puolestaan johtaa sairaankuljetusjärjes-
22853: kahdeksankymmentä kilometriä tunnissa. Tämä            telmän tehon ja potilasturvallisuuden heikkene-
22854: rajoitus, samoin kuin myöskään tie- ja aluekoh-        miseen. Sairaankuljetusajoneuvot ovat teknisesti
22855: taiset nopeusrajoitukset eivät koske kiireeilisessä    korkealuokkaisia ja rakenteeltaan ja varusteiltaan
22856: tehtävässä olevaa sairasautoa, joka käyttää häly-      siten suunniteltuja, että niillä voidaan tarpeen
22857: tyslaitteita. Ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus         vaatiessa käyttää korkeitakin ajonopeuksia. Am-
22858: tulee kuitenkin voimaan kiireellisen tehtävän          bulanssien kuljettajat ovat koulutettuja ja koke-
22859: päättymisen jälkeen ja on luonnollisesti voimassa      neita kuljettajia, joiden ajotaito ja muut edelly-
22860: kaikissa niissä kuljetuksissa, jotka eivät ole luon-   tykset turvalliseen liikennöintiin ovat korkeaa
22861: teeltaan kiireellisiä.                                 luokkaa. Näin ollen on pidettävä perusteltuna,
22862:    Kaupunkialueita lukuun ottamatta sairasauto-        että sairaankuljetusajoneuvot voisivat silloin, kun
22863: jen sijaintipaikkojen välimatka on Etelä-Suomes-       ne eivät ole suorittamassa kiireellistä tehtävää,
22864: sa keskimäärin 35 km ja Pohjois- ja Itä-Suomessa       käyttää niitä ajonopeuksia, jotka tie- tai aluekoh-
22865: 50 km. Kuljetusmatkat ovat tätä huomattavasti          taisesti ovat sallittuja, eikä niitä koskisi erikois-
22866: pitempiä, pisimmillään useita satoja kilometrejä.      ajoneuvojen ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus.
22867: Näin ollen kiireettömän kuljetuksen tai kiireelli-        Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22868: sen kuljetuksen paluumatkan aikana ajoneuvo            vasti,
22869: voi käyttää enintään 80 km:n tuntinopeutta,
22870: vaikka tiekohtainen nopeusrajoitus sallisi tätä                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
22871: suuremman ajonopeuden. Tämä johtaa kuljetus-                   kiehdotuksen:
22872: aikojen tarpeettomaan kasvuun ja siihen, että
22873: 
22874: 
22875: 
22876: 
22877: 261096A
22878: 2                                     1986 vp. -     LA n:o 153
22879: 
22880: 
22881:                                                Laki
22882:                                 tieliikennelain 25 §:n muuttamisesta
22883: 
22884:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain
22885: (267 /81) 25 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
22886: 
22887:                       25 §
22888:                Nopeusrajoitukset                     noudattaa tielle tai alueelle liikennemerkillä osoi-
22889:                                                      tettua enimmäisnopeutta.
22890: 
22891:    Sen lisäksi, mitä 3 momentissa on säädetty, voi     Tämä laki tulee voimaan          päivänä
22892: sairasauto tehtävän kiireellisyydestä riippumatta    kuuta 198 .
22893: 
22894: 
22895:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1986
22896: 
22897:                                           Olavi Martikainen
22898:                                                    1986 vp.
22899: 
22900: Lakialoite n:o 154
22901: 
22902: 
22903: 
22904: 
22905:                                      von Bell ym.: Ehdotus laiksi läänijaosta
22906: 
22907: 
22908:                                               Eduskunnalle
22909: 
22910:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
22911: 
22912:    Aloite sisältää ehdotuksen uudeksi laiksi lääni-         Laki, joka korvaisi vuonna 1986 annetun lain
22913: jaosta. Lain tarkoituksena on perustaa Kainuun           läänien luvusta, on tarkoitettu tulemaan voimaan
22914: lääni.                                                   1 päivästä huhtikuuta 1988.
22915: 
22916: 
22917: 
22918: 
22919: 1. Nykyinen tilanne                                      leet myöntelSla. Tuolloin toteutettu läänijaon
22920:                                                          muutos on edesauttanut asianomaisten alueiden
22921:    Nykyisin toimivista 12 läänistä viimelSlmpinä         erityispiirteiden esilletuloa yhteiskunnallisessa ke-
22922: perustettiin Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen            hityksessä ja sitä koskevassa päätöksenteossa.
22923: läänit, joiden hallinto alkoi toimintansa vuonna         Maan tasapainoisen ja joustavan kehityksen kan-
22924: 1960.                                                    nalta on tärkeää, että päätöksenteko on hajautet-
22925:                                                          tu riittävässä määrin maan eri osiin.
22926: 
22927: 2. Muutoksen tarve
22928:                                                          3. Aloitteen hallinnolliset vaikutukset
22929:    Läänijakoa on käsitelty useissa eri kemiteoissa
22930: ja toimikunnissa. Vuonna 1974 mietintönsä (Ko-              Kainuun läänin perustaminen edistäisi viran-
22931: miteanmietintö 1974:98) jättänyt väliportaanhal-         omaisten toimintojen järkeistämistä antamalla
22932: lintokomitea katsoi, että läänien ja valtion erillis-    nykyistä paremmat edellytykset niiden organisa-
22933: ten piirihallintoviranomaisten toiminnot ja alue-        toriselle ja alueelliselle yhteenkokoamiselle.
22934: jaot sekä läänijako ja maakuntajako ovat eriyty-            Uuden läänin lääninhallituksen perustaminen
22935: neet liiaksi toisistaan. Sen vuoksi komitea katsoi,      ja siitä aiheutuvat järjestelyt on tarkoitus vaiheis-
22936: että läänien ja valtion erillisten piirihallintoviran-   taa siten, että ne tekevät uuden läänin toiminto-
22937: omaisten keskeisimpiä toimintoja pitäisi koota           jen aloittamisen käytännössä mahdolliseksi eivät-
22938: lääninhallintoon ja kehittää läänin- ja piirihallin-     kä aiheuta kohtuutonta haittaa "kantaläänin"
22939: toviranomaisten aluejakaja nykyistä yhtenäisem-          lääninhallituksen toiminnalle. Esityksellä ei hei-
22940: mäksi ja maakuntajakoa vastaavammaksi. Sano-             kennetä myöskään Oulun läänin toiminta- tai
22941: tuista syistä komitea ehdotti muun muassa Kai-           kehittämisedellytyksiä.
22942: nuun läänin perustamista.
22943:    Väliportaanhallintokomitean mietinnön, siitä
22944: saatujen lausuntojen sekä erilaisten täydentävien        4. Aloitteen taloudelliset vaikutukset
22945: selvitys- ja valmistelutöiden pohjalta valtioneu-
22946: vosto hyväksyi 25 päivänä tammikuuta 1982                   Aloitteeseen sisältyvän Kainuun läänin perus-
22947: väliportaanhallinnon osauudistuksia ja erinäisiä         tamisesta aiheutuvia kustannuksia on käsitelty
22948: niihin liittyviä järjestelyjä koskevat kannanotot.       joulukuussa 1982 valmistuneissa läänitoimikun-
22949: Kannanotot sisälsivät myös periaatepäätöksen             tien mietinnöissä.
22950: Kainuun läänin perustamisesta.                              Kainuun lääninhallituksessa saattaisivat jotkut
22951:    Kokemukset viimeisimpinä perustetuista Poh-           virat olla ainakin aluksi yhteisiä naapuriläänien
22952: jois-Karjalan ja Keski-Suomen lääneistä ovat ol-         kanssa.
22953: 
22954:  261120B
22955: 2                                      1986 vp. -      LA n:o 154
22956: 
22957:    Uutta lääninhallitusta koskevassa kustannuslas-       Lääninhallituksen perustamisesta on arviOitu
22958: kelmassa on lähdetty siitä, että tarvittavat toimi-    aiheutuvan kertaluontoisia menoja 1,2 miljoonaa
22959: tilat voidaan ainakin aluksi vuokrata.                 markkaa sekä vuosittaisia lisäkustannuksia 8,0
22960:    Uutta lääninhallitusta varten on arvioitu tarvit-   miljoonaa markkaa. Perustamisesta aiheutuvat
22961: tavan Kainuun lääninhallitukseen 66 henkilöä.          välittömät säästöt, muun muassa "kantaläänis-
22962: Oulun lääninhallituksesta on arvioitu voitavan         tä'' lakkautettaviksi ehdotetuista viroista aiheu-
22963: lakkauttaa 8 virkaa.                                   tuvat säästöt, on otettu tällöin huomioon.
22964: 
22965: 
22966: 
22967:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
22968: 
22969:    1 §. Pykälässä lueteltaisiin läänit.                   3 §. Laki tulisi voimaan 1 päivänä huhtikuuta
22970:   Oulun lääniin kuuluisi Kainuun läänin perus-         1988 ja sillä kumottaisiin vuoden 1986 annettu
22971: tamisen jälkeen Pohjois-Pohjanmaan lisäksi osa         laki läänien luvusta. Uusien läänien hallinnon
22972: Koillismaata ja Keski-Pohjanmaata. Kun läänille        järjestämiseen ja muihin lain täytäntöönpanon
22973: ei näin ollen voida osoittaa yhtä maakuntaa            edellyttämiin toimiin voitaisiin kuitenkin ryhtyä
22974: vastaavaa nimeä, on sen nimi syytä säilyttää           jo ennen lain voimaantuloa.
22975: Oulun lääninä.                                            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22976:   2 §. Tässä pykälässä ehdotetaan, että valtio-
22977: neuvosto antaisi tarkemmat määräykset lain täy-                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
22978: täntöönpanosta.                                                      kiehdotuksen:
22979: 
22980: 
22981:                                                  Laki
22982:                                                 läänijaosta
22983: 
22984:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22985: 
22986:                        1§                                 Kainuun läänin hallinto järjestetään vuoden
22987:    Yleistä hallintoa varten Suomi on jaettuna          1988 alusta lähtien sen mukaan kuin valtion
22988: seuraaviin lääneihin: Uudenmaan lääni, Turun ja        tulo- ja menoarviossa osoitetaan tarkoitukseen
22989: Porin lääni, Ahvenanmaan lääni, Hämeen lääni,          varoJa.
22990: Kymen lääni, Mikkelin lääni, Kuopion lääni,
22991: Pohjois-Karjalan lääni, Vaasan lääni, Keski-Suo-                                    3§
22992: men lääni, Oulun lääni, Lapin lääni ja Kainuun           Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöön-
22993: lääni.                                                 panosta antaa valtioneuvosto.
22994: 
22995:                         2§                                                          4§
22996:   Tässä laissa säädetty läänijako tulee voimaan          T'-:~1::~
22997:                                                                1,illa kumotaan 22 päivänä elokuuta
22998: päivänä huhtikuuta 1988.                               1980 annetn.: laki läänijaosta (6331 86).
22999: 
23000: 
23001:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1986
23002: 
23003:           Aarno von Bell                  Pentti Kettunen                       Heikki Mustonen
23004:           Arvo Kemppainen                 Sakari Valli                          Hannu Kemppainen
23005:                                                  1986 vp.
23006: 
23007: Lakialoite n:o 155
23008: 
23009: 
23010: 
23011: 
23012:                                     Söderström ym.: Ehdotus laiksi Kyrönjoen erityissuojelusta
23013: 
23014: 
23015: 
23016:                                              Eduskunnalle
23017: 
23018:    Eduskunnassa on käsitelty hallituksen esitystä          Tulvasuojeluratkaisut on alistettu enslSlplsesti
23019: koskiensuojelulaiksi jo pitkään. Lakiehdotukseen        voimalaitostarpeille, ei maatalouden tarpeille.
23020: on jätetty edustaja Söderströmin ym. rinnakkais-        Tulvasuojelutoimet olisivat nykyisiin suunnitel-
23021: lakialoite Kyrönjoen sisällyttämisestä tämän lain       miin verrattuna paljon vaatimattomammat.
23022: pmnn. Koskiensuojelulain saama vastaanotto                 Mikäli nykyiset suunnitelmat kahdesta voima-
23023: eduskunnassa sekä myös rinnakkaislakialoitteen          lasta toteutettaisiin, saataisiin aikaan kaksi voi-
23024: kohtalo viittaavat siihen, ettei Kyrönjokea sisälly-    malaitosta, teholtaan yhteensä 3,6 MW, ja voi-
23025: tetä tähän lakiin. Perusväitteenä sille, ettei Ky-      malaitosten alajuoksulla valtavia jäämuodostel-
23026: rönjokea voisi sisällyttää lakiin, on ilmoitettu        mia (vrt. jääpadot Perhonjoessa ja Kalajoessa).
23027: sopimus] yllinkosken Sähkö Oy:n ja valtion välil-       Voimalaitosteho verrattuna esimerkiksi Seinäjoel-
23028: lä. On sanottu, että koskiensuojelulaki tulisi          le suunniteltuun turvevoimalaan (200 MW) on
23029: säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä, mikäli      mitätön. Ounasjoen suojelulakia säädettäessä il-
23030: Kyrönjoki lakiin sisällytettäisiin.                     moitettiin sen koskien teoreettiseksi tehoksi 170
23031:    Oikeustieteen tohtori Pekka Vihervuori on kui-       MW. Tästä huolimatta Ounasjoki pelastettiin.
23032: tenkin 30.10.1985 antamassaan lausunnossa il-           Kemijoki Oy omisti ennen suojelupäätöstä 96
23033: moittanut, ettei perustuslain säätäruisjärjestys oli-   prosenttia Ounasjoen koskista. Siitä huolimatta
23034: si välttämätön. Vihervuori on maamme johtavia           suojelupäätös tehtiin. Nyt katsotaan, ettei ]yllin-
23035: vesilain asiantuntijoita.                               kosken Sähkön paljon pienempiä hankkeita voi-
23036:    Tästä huolimatta om ilmeistä, ettei eduskunta        da estää taloudellisten sitoumusten vuoksi.
23037: aio sisällyttää koskiensuojelulakiin Kyrönjokea.           Kalataloudelle menetykset voimalajärjestelyjen
23038: Siksi tästä joesta on säädettävä erillislaki.           jälkeen huonontuneen veden vuoksi olisivat 5-
23039:    Kyrönjoki on Etelä-Pohjanmaan vesioloja sil-         10 miljoonaa markkaa vuodessa. Tämä menetys
23040: mällä pitäen valtaväylä. Joesta hankkivat suuret        kalastukselle olisi estettävissä, mikäli joki suojat-
23041: kaupungit, kuten Seinäjoki ja Vaasa raakaveten-         taisiin. Vaasan kaupungin raakaveden saanti vaa-
23042: sä, samoin monet jokivarsikunnat. Edelleen Ky-          rantuisi vakavasti, mikäli voimalaitoshankkeet to-
23043: rönjoki muodostaa koko Merenkurkun ja Perä-             teutuisivat. Jo nyt Vaasan kaupungin raakavesi
23044: meren kalakannalle keskeisen kutu- ja kasvualu-         on laadultaan heikkoa, ja puhdistukseen tarvi-
23045: een. Merkityksettömiä eivät ole vapaana virtaa-         taan erityistoimia talousveden aikaansaamiseksi.
23046: van joen ympäristölliset ja virkistykseen liittyvät        Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23047: edut.                                                   nioittavasti,
23048:    Kyrönjoessa on yli kymmenen vuotta osaratkai-
23049: suin rakennettu penkereitä, pumppauslaitoksia ja                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
23050: valmisteltu kahden voimalaitoksen rakentamista                  kiehdotuksen:
23051: Ylistaron kuntaan Kylänpäähän ja Kirkonkos-
23052: keen.
23053: 
23054: 
23055: 
23056: 
23057: 261121C
23058: 2                                     1986 vp. -    LA n:o 155
23059: 
23060:                                               Laki
23061:                                      Kyrönjoen erityissuojelusta
23062: 
23063:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
23064: säädetään:
23065: 
23066:                       1 §                                                3 §
23067:   Voimalaitoksen rakentamiseen Kyrönjoessa            Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöön-
23068: Ylistaron, Isokyrön, Vähäkyrön ja Mustasaaren       panosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa
23069: kunnissa ei saa myöntää vesilaissa ( 264/61) tar-   asetuksella.
23070: koitettua lupaa.
23071:                                                                           4 §
23072:                       2 §                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuu-
23073:    Edellä 1 §:ssä tarkoitetusta rakennuskiellosta   ta 1987.
23074: aiheutuvasta korvausvelvollisuudesta säädetään
23075: erikseen.
23076: 
23077: 
23078: 
23079:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1986
23080: 
23081:          Sten Söderström                Urho Pohto                     Mats Nyby
23082:          Håkan Nordman                  Kati Peltola                   Marja-Liisa Löyttyjärvi
23083:                                                1986 vp.
23084: 
23085: Lakialoite n:o 156
23086: 
23087: 
23088: 
23089: 
23090:                                   Valli ym.: Ehdotukset laeiksi rikoslain 23 luvun 1 ja 2 §:n sekä
23091:                                      tieliikennelain muuttamisesta
23092: 
23093: 
23094:                                           Eduskunnalle
23095: 
23096:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
23097: 
23098:    1.4.1977 voimaan tulleella rikoslain 23 luvun        Lakialaitteessa ehdotetaan rikoslain liikenne-
23099: muutoksella muutettiin liikennejuopumussään-         juopumussäännöksiä muutettavaksi siten, että
23100: nöksiä mm. niin, että maassamme otettiin käyt-       rattijuopumuksen ja törkeän rattijuopumuksen
23101: töön nk. promillerajat. Uudistus yhtenäisti lii-     promillerajoja tarkastetaan niin, että rattijuopu-
23102: kennejuopumustapauksissa esiintyvää oikeus-          muksen rangaistavuus alkaisi jo kun moottoriajo-
23103: käytäntöä ja käytännössä myös kiristi liikennejuo-   neuvon kuljettajan veren alkoholipitoisuus on
23104: pumussäännöksiä. Yleinen suhtautuminen lii-          ajon aikana vähintään 0,3 promillea ja että
23105: kennejuopumukseen on tämän jälkeen kiristynyt,       törkeän rattijuopumuksen promilleraja alenisi
23106: ja yhä laajemmat kansalaispiirit ovat vaatineet      1, 2 promilleen. Samalla törkeästä rattijuopu-
23107: toisaalta nk. täyden raittiuden periaatteen omak-    muksesta tuomittavan sakkorangaistuksen päivä-
23108: sumista sekä toisaalta rattijuopumuksesta tuomit-    sakkojen minimimäärä nousisi sataan päiväsak-
23109: tavien rangaistusten ankaroittamista.                koon.
23110: 
23111: 
23112: 
23113:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
23114: 
23115:     Huolimatta jatkuvasta liikenneturvallisuusva- kuolemaan tai loukkaantumiseen johtaneissa on-
23116: listuksesta ja kiinnijäämisriskin lisääntymisestä ei nettomuuksissa. Kuolemaan johtaneissa tieliiken-
23117: ilmi tullut liikennejuopumusrikollisuus maas- neonnettomuuksissa alkoholitapausten osuus on
23118: samme ole viime vuosina vähentynyt. Yleisen lähes viidennes. Tämän vuoksi mm. talousvalio-
23119: mielipiteen suhtautuminen rattijuopumukseen kunta on mietinnössään Oy Alko Ab:n hallinto-
23120: on kuitenkin kiristynyt. Asenteiden muuttumi- neuvoston kertomuksesta alkoholiolojen kehityk-
23121: nen rattijuopumuksen suhteen edellyttää liiken- sestä vuonna 1985 esittänyt harkittavaksi täysrait-
23122: nejuopumuksesta annettujen säännösten tarkas- tiuteen siirtymistä liikenteessä.
23123: tamista.                                               Yleisessä mielipiteessä nk. täyden raittiuden
23124:     Koko 1980-luvun ajan maassamme on jäänyt periaate saa yhä laajempaa kannatusta, ja yleisesti
23125: vuosittain kiinni yli 20 000 rattijuopumukseen vaaditaan rattijuopumuksesta tuomittavien ran-
23126: syyllistynyttä. Tämän vuoden ensimmäisellä vuo- gaistusten koventamista. Rattijuopumukseen liit-
23127: sipuoliskolla poliisin tietoon on tullut 11 035 tyvien rangaistussäännösten tulee kuitenkin olla
23128: rattijuopumustapausta. Vaikka rattijuoppojen suhteessa myös muista rikoksista tuomittavien
23129: kokonaismäärän onkin arvioitu todellisuudessa seuraamusten kanssa, joten rangaistustason huo-
23130: vähentyneen, kun yhä useampi heistä joutuu mattava ankaroittaminen ei ole perusteltua ja
23131: tehostetun tarkkailun vuoksi kiinni, ei tilanne ole rangaistustason määritteleminen jää vastakin tuo-
23132: oleellisesti parantunut. Rattijuopumusrikollisuu- mioistuinten tehtäväksi. Täyden raittiuden peri-
23133: den korkea taso on edelleenkin vakava yhteiskun- aatetta voidaan kuitenkin lähestyä alentamalla
23134: nallinen ongelma.                                    nk. promillerajoja sekä ottamalla tieliikennela-
23135:     Alkoholi näyttelee edelleenkin keskeistä osaa kiin asiaa koskeva määräys.
23136:  tieliikenneonnettomuuksissa. Vuonna 1985 arvi-        Tämän vuoksi aloitteessa esitetään muutetta-
23137: oitiin alkoholin olleen 1 266 tapauksessa osasyynä - vaksi rikoslain 23 luvun 1 §:n sanamuotoa niin,
23138: 
23139:  261119A
23140: 2                                     1986 vp. -      LA n:o 156
23141: 
23142: että tavallisen rattijuopumuksen rangaistavuus        tulisi rangaistavaksi tieliikennelain 103 §:n mu-
23143: alkaisi jo silloin, kun moottoriajoneuvon kuljet-     kaisena liikennerikkomuksena.
23144: tajan veren alkoholipitoisuus ajon aikana tai sen        Törkeästä rattijuopumuksesta tuomitaan sään-
23145: jälkeen on vähintään 0,3 promillea. Vastaavasti       nönmukaisesti vapausrangaistus, joka ensikerta-
23146: rikoslain 23 luvun 2 §:n sanamuotoa esitetään         laiselle on yleensä ehdollinen. Tämän ohella
23147: muutettavaksi niin, että rattijuopumus muuttuisi      ensikertaiseen törkeään rattijuopumukseen syyl-
23148: törkeäksi jo milloin veren alkoholipitoisuus ajon     listynyt tuomitaan säännönmukaisesti myös
23149: aikana tai sen jälkeen on vähintään 1,2 promillea     oheissakkoon. Törkeää rattijuopumusta koskevan
23150: tai kuljettajan kyky virheettömiin suorituksiin on    lainkohdan mukaan törkeään rattijuopumukseen
23151: tuntuvasti huonontunut.                               syyllistynyt voidaan tuomita myös sakkorangais-
23152:    Täyden raittiuden periaate puolestaan ehdote-      tukseen, mutta päiväsakkojen lukumäärälle on
23153: taan omaksuttavaksi säätämällä uusi tieliikenne-      tällöin asetettu erityinen 60 päiväsakon minimi.
23154: lain 95 a §, jonka mukaan poliisimies voisi kiel-     Yleisestävistä syistä tätä minimiä on syytä korot-
23155: tää ja tarvittaessa estää moottorikäyttöisen ajo-     taa niin, että ruinimi nostetaan 100 päiväsak-
23156: neuvon tai raitiovaunun kuljettamisen sellaiselta     koon, jolloin sakkorangaistuksen rangaistusarvo
23157: kuljettajalta, jonka huomataan alkoholin nautti-      suhteessa ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja
23158: misen toteamiseksi tehtävässä kokeessa nautti-        sen ohella tuomittavaan sakkorangaistukseen
23159: neen alkoholia, mutta joka todennäköisesti ei         nousee.
23160: kuitenkaan ole syyllistynyt rangaistavaan rattijuo-      Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan heti,
23161: pumukseen. Säännös poistaisi kuljettajien ny-         kun eduskunta on ne hyväksynyt.
23162: kyään harrastamat spekulaatiot oman verensä              Edellä esittämillämme perusteilla ehdotamme,
23163: alkoholipitoisuuden suhteen. Alle 0,3 promillen
23164: veren alkoholipitoisuus ei johtaisi rangaistukseen              että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
23165: vaan ajon keskeytymiseen. Kiellon rikkominen                 kiehdotukset:
23166: 
23167: 
23168: 
23169: 
23170: 1.
23171:                                                 Laki
23172:                             rikoslain 23 luvun 1 ja 2 §:n muuttamisesta
23173: 
23174:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain 23
23175: luvun 1 ja 2 §, sellaisina kuin ne ovat 10 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (960/76), näin
23176: kuuluviksi:
23177: 
23178:                      23 luku                                                  2§
23179:              Liikennejuopumuksesta                      Jos 1 §:ssä tarkoitetun henkilön veren alkoholi-
23180:                                                       pitoisuus on vähintään 1, 2 promillea tai hänen
23181:                        1§                             kykynsä virheettömiin suorituksiin on tuntuvasti
23182:   Joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa         huonontunut, ja olosuhteet ovat sellaiset, että
23183: nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä        teko on omiaan vaarantaruaan toisten turvalli-
23184: alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen      suutta, hänet on tuomittava törkeästä rattijuopu-
23185: vähintään 0,3 promillea, on tuomittava rattijuo-      muksesta vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi
23186: pumuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään            tai vähintään sataan päiväsakkoon.
23187: kolmeksi kuukaudeksi.
23188:                                                         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
23189:                                                       kuuta 198 .
23190:                                       1986 vp. -     LA n:o 156                                    3
23191: 
23192: 2.
23193:                                                Laki
23194:                                     tieliikennelain muuttamisesta
23195: 
23196:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lis;itään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annettuun tieliikennelakiin
23197: (267/81) uusi näin kuuluva 95 a §:    1
23198:                                           •
23199: 
23200: 
23201: 
23202: 
23203:                    95 a §                            rikäyttöistä ajoneuvoa tai ra1ttovaunua, kunnes
23204:   Ajon kieltäminen alkoholia nauttineelta. Jos       hänen elimistössään ei ole enää havaittavaa mää-
23205: mahdollisesti nautituo alkoholin toteamiseksi        rää alkoholia.
23206: tehtävässä kokeessa moottorikäyttöisen ajoneuvon        Sisäasiainministeriö antaa tarkemmat ohjeet
23207: tai raitiovaunun kuljettajan havaitaan nauttineen    ajon kieltämisen edellytyksistä ja menettelystä
23208: alkoholia, mutta kokeen tuloksen perusteella ei      edellä mainituissa tapauksissa.
23209: ole todennäköisiä syitä epäillä hänen syyllisty-
23210: neen rattijuopumukseen, poliisimies voi kieltää        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
23211: tai tarvittaessa estää häntä kuljettamasta mootto-   kuuta 198 .
23212: 
23213: 
23214:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1986
23215: 
23216:          Sakari Valli                 Anna-Kaarina Louvo          Liisa Hilpelä
23217:          Eeva Turunen                 Riitta Uosukainen           Päivi Varpasuo
23218:                       Olavi Ronkainen                    Iiro Viinanen
23219:                                                 1986 vp.
23220: 
23221: Lakialoite n:o 157
23222: 
23223: 
23224: 
23225: 
23226:                                    Paavilainen ym.: Ehdotus laiksi vajaakuntoisten työllistämisestä
23227: 
23228: 
23229:                                            Eduskunnalle
23230: 
23231: 
23232:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
23233: 
23234:                               Aloitteessa esitetään erityisen vajaakuntoisten
23235:                            työllistämislain säätämistä täydentämään tulevan
23236:                            työllisyyslain luomaa järjestelmää.
23237: 
23238: 
23239: 
23240: 
23241:                                    ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
23242: 
23243: 1. Nykyinen tilanne                                    dihuoltolain nojalla. Suojatyötä tehdään tavan-
23244:                                                        omaisilla työpaikoilla ja myös erillisissä työkes-
23245: 1.1. Työllisyyslakiehdotuksesta                        kuksissa. Työssä noudatetaan työsopimuslain ja
23246:                                                        työntekijäin suojelusta annettujen lakien sään-
23247:     Hallituksen esityksessä työllisyyslaiksi (HE n:o   nöksiä palkkaa ja irtisanomista koskevin poik-
23248: 94) säädetään työmarkkinoilla käytettävissä ole-       keuksin. Osa suojatyössä työskentelevistä henki-
23249: vien henkilöiden työllistämisestä. Lakiesityksen       löistä on työkyvyttömyyseläkkeellä. Työn sisältö
23250: mukaan henkilö on työkykyinen ja työmarkkinoi-         vaihtelee ulottuen lähes pelkästään kuntoutuksel-
23251: den käytettävissä, jollei häntä ole vakuutuslaitok-    lisista tavoitteista hyvinkin tuotannollis-taloudel-
23252: sen päätöksellä todettu työkyvyttömäksi. Lähtö-        lisiin tavoitteisiin. Tämän vuoksi suojatyössä ei
23253: kohtana työntekomahdollisuuden järjestämisessä         nyt kaikilta osin noudateta myöskään työmarkki-
23254: on henkilön omatoiminen ja työvoimapalvelujen          noilla yleisesti sovellettavia ehtoja.
23255: avulla tapahtuva työhön sijoittuminen ensisijai-          Invalidihuoltolain 22 a §:n mukaan kunnan
23256: sesti työssäkäyntialueella ns. vapaille työmarkki-     on otettava työntekijä suojatyöhön ensi sijassa
23257: noille tai työnsaantia edistävään koulutukseen.        työvoimaviranomaisten osoittamista henkilöistä.
23258: Jos toimenpiteet eivät tuota tulosta, on työnteko-     Kunnalle suoritetaan SVOL:n mukaista valtion-
23259: mahdollisuus pyrittävä järjestämään työllisyys-        osuutta suojatyön järjestämisestä aiheutuviin kus-
23260: määrärahojen avulla. Myös vajaakuntoiset henki-        tannuksiin ( 31-64 %) . - Kunta ei voisi saada
23261: löt kuuluvat lain tarkoittamaan työllistämisjärjes-    samoihin kustannuksiin valtionosuutta nyt edus-
23262: telmään.                                               kunnassa olevan työllisyyslain nojalla. Suojatyö ja
23263:     Ehdottoman tärkeää on, että työllisyyslain hy-     sen kehittäminen jää edelleen sosiaali- ja terveys-
23264: väksymisen yhteydessä otetaan huomioon vajaa-          ministeriön alaisuuteen. Toiminnan voidaan hal-
23265: kuntoisten henkilöiden työvoimapalvelujen tarve        lituksen esityksen perusteluiden mukaan katsoa
23266:  ja mahdollisuudet saada pysyvä työpaikka. Työra-      kuitenkin sisältyvän lakiesityksen tarkoittamiin
23267: joitteisten työnhakijoiden lukumäärä on vuosit-        työllistämiskeinoihin. Esityksen mukaan suoja-
23268: tain noin 40 000. Suojatyöhön heistä ohjataan          työpaikkoja pyritään lisäämään 6 OOO:lla valta-
23269:  noin 700 henkilöä. Suojatyöpaikkoja on noin           kunnallisten suunnitelmien mukaan.
23270:  2 900 ja hoitosuhteisia työtoimipaikkoja 4 700.          Työvoimaviranomaiset voivat siten edelleen
23271: - Työsuhteista suojatyötä toteutetaan sosiaali- ja     myös tulevan työllisyyslain nojalla osoittaa vai-
23272:  terveysministeriön hallinnon alaisuudessa invali-     keasti työllistettäviä vajaakuntoisia työnhakijoita
23273: 
23274: 261156Q
23275: 2                                       1986 vp. -      LA n:o 157
23276: 
23277: työhön sosiaalihuollon alaiseen suojatyöhön. So-        natilanteen johdosta tavanomaista vaikeampaa.
23278: siaalihuollon alaisen suojatyön tarve ja laajuus        Työrajoitteisten työnhakijoiden määrä lisäämyy
23279: määräytyy siten edelleen ensi sijassa yleisten työ-     jatkuvasti. Heidän työttömyytensä on kestänyt
23280: markkinoiden sisällä tapahtuvien muutosten ja           noin kaksi kertaa kauemmin kuin muilla työnha-
23281: työvoimaviranomaisten ratkaisujen perusteella,          kijoilla. Erityisen vaikea tilanne on ns. operatiivi-
23282:  joihin sosiaali- ja terveysministeriö ei voi kovin-    sesti työkyvyttömien henkilöiden kohdalla, joita
23283: kaan olennaisesti vaikuttaa.                            arvioidaan olevan n. 8 000 henkilöä. Em. henki-
23284:     Työllisyyslakiesityksen mukaan kolme kuu-           löt eivät vajaakuntoisuutensa johdosta käytännös-
23285: kautta työttöminä työnhakijoina olleet alle 20-         sä kykene selviytymään työmarkkinoiden kovene-
23286: vuotiaat ja pitkäaikaistyöttömät työnhakijat on         vista vaatimuksista. Tästä huolimatta heitä ei
23287: asetettu kunnan erityisen työllistämistehtävän ja       nykykäytännön mukaan pidetä työkyvyttömyys-
23288: korotetun valtionosuuden piiriin. Valtionosuutta        eläkkeeseen oikeutettuina työkyvyttöminä. Muu-
23289: suoritetaan enintään kuusi kuukautta kerrallaan         toinkin on syytä otaksua, että kovenevat työ-
23290: kutakin työllistettyä kohti. Myös 20-24-vuotiai-        markkinat vaikeuttavat vajaakuntoisten henkilöi-
23291: den henkilöiden työllistämisestä suoritetaan kun-       den työllistymistä ja lisäävät painetta em. henki-
23292:  nalle vastaavan ajan korotettua valtionosuutta.        löiden uloslyöoriin yleisiltä työmarkkinoilta.
23293: Erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työl-         Voimassa olevan invalidihuoltolain mukaisessa
23294: listämisen tehostaminen on eräs keskeinen tavoi-        suojatyössä työsuhde sovitaan yleensä toistaiseksi
23295: te hallituksen esityksessä työllisyyslaissa.            voimassa olevaksi. Suojatyön järjestämisestä ai-
23296:     Vajaakuntoisille henkilöille on käytännössä         heutuviin kustannuksiin suoritetaan kunnalle
23297: usein vielä vaikeampaa järjestää työtä kuin nuo-        SVOL:n mukaista jatkuvaa valtionosuutta. Työl-
23298: rille ja täysin työkykyisille pitkäaikaistyöttömille.   lisyyslakiesityksessä nuorten ja pitkäaikaistyöttö-
23299: Pysyvän työpaikan löytäminen ilman jatkuvaa             mien määräaikaisesta työllistämisestä aiheutuviin
23300:  rahoitustukea vajaakuntoisille on vaikeata. Vajaa-     kustannuksiin ehdotetaan kunnalle suoritettavak-
23301: kuntoisten henkilöiden työllistämisessä lain aset-      si korotettua valtionosuutta.
23302: tama kuuden kuukauden määräaika on ongel-
23303: mallinen.
23304:    Ehdotukset merkitsevät toteutuessaan, että va-       2. Uudistusehdotus
23305: jaakumoiset henkilöt voivat työllistyä omatoimi-
23306: sesti tai työvoimapalvelujen ja työllisyysmäärära-         Työllisyyslain hyväksymisen yhteydessä on tar-
23307: hojen avulla taikka kuudeksi kuukaudeksi työlli-        koituksenmukaista säätää myös erityinen laki va-
23308: syyslain korkeamman ja toistaiseksi SVOL:n ma-          jaatyökykyisten työllistämisen tehostamiseksi.
23309: talamman, mutta jatkuvan valtionosuuden nojal-          Laissa tulisi säätää vajaakuntoisten henkilöiden
23310: la. Käyttöön jäävät edelleen myös erityistyöllistä-     kohdalla tehtävästä kuntoutussuunnitelmasta. Li-
23311: misjärjestelmät.                                        säksi laissa säädettäisiin erikseen pitkäaikaistyöt-
23312:                                                         töminä olevien, vaikeasti työhön sijoittuvien va-
23313:                                                         jaakumoisten henkilöiden työllistämisestä ja toi-
23314: 1.2. Vajaakuntoisten erityistyöllistämislain tar-       minnan rahoittamisesta. Tehtävästä huolehtimi-
23315:      peesta                                             nen soveltuisi parhaiten kunnille. Työnteko voisi
23316:                                                         tapahtua kunnan, yrityksen tai yhteisön palve-
23317:    Vajaakuntoisten henkilöiden työllistäminen           luksessa pääosin samalla tavoin kuin nykyisen
23318: yleisille työmarkkinoille on vallitsevan työmarkki-     suojatyön kohdalla toteutetaan.
23319: 
23320: 
23321: 
23322:                                  YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
23323: 
23324: Lain nimike                                             työvoimatoimiston tulee yhteistyössä opetus- sekä
23325:                                                         sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tehdä selvi-
23326:    Lain nimeksi ehdotetaan lakia vajaakuntoisten        tys vajaakuntoisen henkilön työllistämis- ja kou-
23327: henkilöiden työllistämisestä. Tällöin laki liittyisi    lutusedellytyksistä sekä laatia tarvittaessa toimen-
23328: elimellisesti työllisyyslain uudistamiseen.             pideohjelma näiden edellytysten parantamiseksi.
23329:    1 §. Lain 1 §:ssä ehdotetaan tulevan työllisyys-     Tarvittaessa on tehtävä myös erillinen kuntoutus-
23330: lain 18 §:n ja 21 §:n säännöksiin liittyen, että        su unni telma.
23331:                                       1986 vp. -      LA n:o 157                                       3
23332: 
23333:    2 §. Ehdotuksella pyritaan varmistamaan vai- · vajaakuntoisten henkilöiden työllistämistehtäväs-
23334: keasti työllistettävien vajaakuntoisten henkilöi- tä ainakin edellä mainitun määräajan vähintään
23335: den työllistämisen ja kuntoutuksen täsmällinen samantasoinen valtionosuus.
23336: arviointi. Kunnalle säädetään mahdollisuus tar-       Valtionosuus olisi porrastettu niin, että se
23337: vittaessa järjestää em. vajaakuntoiselle pitkäai- alenisi kahden/ neljän vuoden kuluttua työsuh-
23338: kaistyöttömälle henkilölle hänen yksilölliset tar- teen alkamisesta. Valtionosuustason tulisi olla
23339: peensa huomioon ottava määräaikainen tai pysy- kuitenkin pysyvästi korkeampi kuin mitä muista
23340: vä työpaikka kunnan tai muun työnantajan pal- työllistämistehtävistä suoritetaan. Tältä osin eh-
23341: veluksessa. Työn järjestämisen yhteydessä tehtäi- dotetaan normaalia valtionosuutta 75 prosentilla
23342: siin myös kuntoutussuunnitelma. Kunta voi jär- korotettuna. Kun kysymys on pysyvän työnteko-
23343: jestää henkilölle työpaikan myös yksityisen tai mahdollisuuden järjestämisestä, ei 6 kuukauden
23344: yhteisön palveluksessa.                             valtionosuuden maksatusrajoitusta voida soveltaa
23345:    3 §. Työnantajalle korvataan nyt erityistyöllis- vajaakuntoisen henkilön työllistämisessä.
23346: tämisestä työrajoitteisten henkilöiden työhön-        Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23347: sijoituksen tukemisesta annetun asetuksen (832 1 nioittavasti,
23348: 82) 9 §:n mukaan 85 % maksettavista palkoista
23349: ja välillisistä työvoimakustannuksista. Korvausta             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
23350: maksetaan enintään kahden vuoden ajalta. Kun-              kiehdotuksen:
23351: nalle tulisi suorittaa säännöksessä tarkoitettujen
23352: 
23353: 
23354: 
23355:                                                 Laki
23356:                                     vajaakuntoisten työllistämisestä
23357: 
23358:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23359: 
23360:                         1§                                                   3§
23361:    Työvoimatoimiston tulee yhteistyössä opetus-         Jos kunta järjestää 2 §:n nojalla työntekomah-
23362: sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa teh-    dollisuuden vajaakuntoiselle henkilölle, on sillä
23363: dä selvitys vajaakuntoisen henkilön työllistämis-     työllisyyslain (    1 ) 21 §: stä poikkeavasti saa-
23364: ja koulutusedellytyksistä sekä laatia tarvittaessa    da normaali valtionosuus korotettuna 85 prosen-
23365: toimenpideohjelma näiden edellytysten paranta-        tilla. Kunnalla ja kuntainliitolla on oikeus saada
23366: miseksi. Vajaakuntoisesta henkilöstä on tarvitta-     vajaakuntoisen henkilön työllistämisestä suoritet-
23367: essa tehtävä erillinen kuntoutussuunnitelma.          tavaa valtionosuutta kutakin työssä olevaa työllis-
23368:                                                       tettyä henkilöä kohti kaksi vuotta työsuhteen
23369:                        2§                             alkamisesta. Tämän jälkeen suoritetaan normaali
23370:   Jos fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten tai mui-   valtionosuus korotettuna 75 prosentilla.
23371: den vastaavien syiden vuoksi heikosti työmarkki-          Mikäli kunta saa jonkin toisen lain perusteella
23372: noille sijoittuvaa työllisyyslain (   1 ) 18 §:n      korkeampaa valtionosuutta vajaakuntoisen työl-
23373: 2 momentissa ajan työttömänä ollutta vajaakun-        listämisestä, ei sitä tämän lain voimaan tullessa
23374: toista henkilöä ei voida tai ole tarkoituksenmu-      alenneta.
23375: kaista työllistää sanotussa momentissa tarkoitetul-
23376: la tavalla, kunta voi järjestää hänelle työnteko-       Tämä laki tulee v01maan         päivänä
23377: mahdollisuuden 1 §: ssä mainitun työllistämissel-     kuuta 198 .
23378: vityksen ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti
23379: joko kunnan omassa taikka yksityisen tai yhteisön
23380: palveluksessa.
23381: 
23382: 
23383:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1986
23384: 
23385:          Tuula Paavilainen               Anna-Liisa Piipari              Reijo Lindroos
23386:                                                   1986 vp.
23387: 
23388: Lakialoite n:o 158
23389: 
23390: 
23391: 
23392: 
23393:                                     Turpeinen ym.: Ehdotus laiksi asuntojen tyhjillään pidon kieltä-
23394:                                       misestä
23395: 
23396: 
23397:                                             Eduskunnalle
23398: 
23399:    Maamme suurimmissa kaupungeissa, erityisesti            Vuokra-asuntopulan poistamiseksi on valtion
23400: pääkaupunkiseudulla, vallitsee huutava pula             tuella rakennettavien aravavuokra-asuntojen nos-
23401: vuokra-asunnoista. Tilanne on viime vuosina kär-        tettava 20 000 asuntoon vuodessa. Samoin on
23402: jistynyt, kun uusia valtion lainoittamia arava-         valtion ja kuntien yhteisvoimin estettävä vanho-
23403: vuokra-asuntoja on tuotettu vain noin puolet            jen vuokratalojen muuttaminen omistusasuntota-
23404: 1970-luvun vuosittaisesta määrästä (1970-luvulla        loiksi. Vakuutusyhtiöille ja muille vuokra-asunto-
23405: n. 17 000 asuntoa/vuosi, nyt n. 8 000). Uusien          ja ylläpitäville yhteisöille on asetettava velvoite
23406: kovan rahan vuokra-asuntojen tuotanto on py-            ylläpitää tietty määrä vuokra-asuntoja.
23407: sähtynyt lähes kokonaan, ja vanhoja vuokrataloja           Välittömänä toimenpiteenä vuokra-asunto-
23408: on muutettu omistusasuntotaloiksi tai purettu           tilanteen helpottamiseksi esitämme aloitteessam-
23409: kokonaan pois. Vuokra-asuntojen poistuma pel-           me asuinhuoneistojen tyhjillään pidon kieltämis-
23410: kästään Helsingissä on ollut n. 1 500-3 000             tä, jotta asuntopulan vallitessa ei asuntoja voida
23411: asuntoa vuodessa.                                       turhaan pitää tyhjänä tai muussa kuin asuin-
23412:    Vuokra-asuntopulaa kuvaavat seuraavat nume-          käytössä. Aloite koskee enemmän kuin kaksi
23413: rotiedot; Helsingin kaupungin asuntojonossa             asuinhuoneistoa omistavia. Sen mukaan omista-
23414: marraskuussa 1986 5 882 vuokra-asunnon haki-            jan on ilmoitettava kunnalle tyhjästä asunnosta,
23415: jaa, Tampereen kaupungilla 950, Pohjola-vakuu-          kun se on ollut kaksi kuukautta tyhjillään.
23416: tusyhtiöllä 5 000-6 000 vuokra-asunnon hakijaa          Uudisrakennuksen osalta määräaika lasketaan ta-
23417: Helsingissä. Yli 90 000 helsinkiläistä asuu puut-       lon ja huoneiston käyttöönottotarkastuksesta.
23418: teellisesti tai ahtaasti (ei kaikkia mukavuuksia, yli      Ilmoituksen saatuaan kunta ilmoittaisi edel-
23419: 2 henkilöä/huone), 2 160 asuu säännöllisesti            leen omistajalle, onko kunnassa puutetta vuokra-
23420: asuntoloissa ja n. 3 000 helsinkiläistä asuu suku-      asunnoista. Jos puutetta ilmenee eikä vuokran-
23421: laisten ja tuttavien luona asunnottomuuden ta-          antaja ole 4 kuukauden kuluessa asunnon tyhje-
23422: kia.     Vuosittain      tulee    asuntomarkkinoille    nemisestä vuokrannut huoneistoa, joutuisi hän
23423: n. 18 000 19-29-vuotiasta nuorta. Marraskuussa          vuokraamaan huoneiston kunnalle 10 prosenttia
23424: 1986 oli vireillä lukuisia irtisanomis- ja häätöpro-    valtioneuvoston hyväksymää ns. tasoyleisohje-
23425: sesseja tai niiden uhkia eri puolilla Suomea,           vuokraa alemmalla vuokralla.
23426: Helsingissä ainakin kuudessa vuokratalossa, Tam-           Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä seuraisi
23427: pereella, Kotkassa ym.                                  omistajalle rangaistus. Mikäli omistaja kieltäytyisi
23428:    Samaan aikaan, kun vuokra-asunnoista on suu-         vuokraamasta huoneistoa kunnalle, joutuisi hän
23429: ri pula, omistusasunnoista on ylitarjontaa. Uusia       maksamaan kunnalle ns. tyhjänäpitomaksua,
23430: ja vanhoja omistusasuntoja, jopa kokonaisia             jonka suuruus olisi 15 mk/m 2 /kk. Näin kerty-
23431: vuokrataloja kuten Helsingin Fredrikinkatu              neet varat kunta joutuisi käyttämään vuokra-
23432: 42 :ssa, seisotetaan kuukausi- ja vuosikaupalla         asuntojen hankintaan.
23433: tyhjillään tai muussa kuin asuinkäytössä (esim.            Kunnan tehtävänä olisi aloitteen mukaan
23434: piilokonttoreina). Tällaisten asuinhuoneistojen         vuokrata omistajalta vuokrattu huoneisto edel-
23435: määrä on viime vuosina räjähdysmäisesti kasva-          leen asunnontarvitsijalle tasoyleisohjevuokralla.
23436: nut. Vuonna 1980 Helsingissä oli n. 11 000                 Ehdotammekin,
23437: tyhjää tai muussa kuin asuinkäytössä olevaa
23438: asuinhuoneistoa. Vuoden 1985 ennakkotiedot                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23439: kertovat maaran kasvaneen 15 000-16 000.                       lakiehdotuksen:
23440: Tämä määrä vastaa Helsingin kaupungin 12-15
23441: vuoden vuokra-asuntotuotantoa.
23442: 261157R
23443: 2                                     1986 vp. -      LA n:o 158
23444: 
23445: 
23446: 
23447: 
23448:                                                 Laki
23449:                                asuntojen tyhjillään pidon kieltämisestä
23450: 
23451:     Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään:
23452: 
23453:                         1§                            vuokra-asunnoista. Samalla kunta vo1 tarjota
23454:                                                       omistajalle vuokralaista.
23455:                Lain soveltamisala
23456:    Asuinhuoneistojen pitäminen tyhjillään on                                 4 §
23457: tässä mainittuja poikkeuksia ja rajoituksia lukuun                  Vuokrausvelvollisuus
23458: ottamatta kielletty.
23459:    Tämä laki ei koske omakotitalossa olevaa huo-         Mikäli kunta on ilmoittanut kunnassa olevan
23460: neistoa, loma-asuntoa eikä huoneistoa, jota pide-     puutetta vuokra-asunnoista eikä tyhjillään olevan
23461: tään tyhjillään omistajan tai haltijan oleskellessa   huoneiston tai sen hallintaan oikeuttavien osak-
23462: toimensa, työnsä, opiskelun tai muun sellaisen        keiden omistaja ole neljän kuukauden kuluttua
23463: syyn takia väliaikaisesti toisella paikkakunnalla.    huoneiston tyhjenemisestä tai käyttöönottotar-
23464:    Laki ei myöskään koske huoneistoa, joka pide-      kastuksesta vuokrannut huoneistoa, on omistajan
23465: tään yhtäjaksoisesti tyhjillään enintään kuusi        vuokrattava huoneisto kunnalle vuokrasta, joka
23466: kuukautta huoneistossa asuneen omistajan tai          alittaa 10 prosentilla valtioneuvoston huoneen-
23467: haltijan kuoleman jälkeen.                            vuokralain 47 a §:n 2 momentin nojalla anta-
23468:    Henkilö, joka omistaa enintään kaksi huoneis-      massa päätöksessä yleisohjeeksi keskuslämmitys-
23469: toa tai kahden huoneiston hallintaan oikeuttavat      asuntojen kohtuullisista vuokrista eräillä paikka-
23470: osakkeet ja asuu itse toisessa huoneistoista, saa     kunnilla määritellyt vuokrat.
23471: pitää toisen huoneistoista tyhjillään tilapäisesti
23472: enintään kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti kerral-                            5§
23473: laan. Edellä tässä momentissa säädetyssä tapauk-                       Seuraamukset
23474: sessa rinnastetaan omakotitalo huoneistoon.
23475:    Asuinhuoneiston tyhjillään pitoon rinnaste-           Mikäli huoneiston tai sen hallintaan oikeutta-
23476: taan tässä laissa asuinhuoneiston käyttö ilman        vien osakkeiden omistaja laiminlyö 2 pykälässä
23477: lupaa muuhun kuin asum1seen.                          säädetyn ilmoitusvelvollisuuden, on hänet tuo-
23478:                                                       mittava ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä
23479:                       2§                              sakkoon tai enintään kolmeksi kuukaudeksi van-
23480:          Omistajan ilmoitusvelvollisuus               keuteen.
23481:                                                          Mikäli huoneiston tai sen hallintaan oikeutta-
23482:    Asuinhuoneiston tai huoneiston hallintaan oi-      vien osakkeiden omistaja ei suostu vuokraamaan
23483: keuttavien osakkeiden omistajan on ilmoitettava       huoneistoa kenellekään, on hänen suoritettava
23484: kunnalle tyhjillään olevasta huoneistosta viimeis-    kunnalle 15 mk/m 2 /kk tyhjänäpitomaksua siltä
23485: tään kaksi kuukautta sen tyhjilleen jäämisen          ajalta, jonka huoneisto on tyhjillään. Näin kerty-
23486: jälkeen. Uudisrakennuksessa olevan huoneiston         neet varat kunnan on käytettävä vuokra-asunto-
23487: kohdalla ilmoitusvelvollisuus alkaa kahden kuu-       jen hankkimiseen.
23488: kauden kuluttua rakennuksen ja huoneiston
23489: käyttöönottotarkastuksesta.                                                  6§
23490:                                                             Kunnan jälleenvuokrausvelvollisuus
23491:                         3 §
23492:                                                          Kunnan tulee 4 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa
23493:           Kunnan zlmoitusvelvollisuus
23494:                                                       välittömästi vuokrata huoneisto asunnontarvitsi-
23495:    Saatuaan ilmoituksen tyhjillään olevasta huo-      jalle enintään 4 §:ssä mainitussa yleisohjeessa
23496: neistosta on kunnan kuukauden kuluessa ilmoi-         määritellyllä vuokralla. Kunnan perimän ja mak-
23497: tettava huoneiston tai sen hallintaan oikeuttavien    saman vuokran erotus jää kunnalle vuokraustoi-
23498: osakkeiden omistajalle, onko kunnassa puutetta        minnan kulujen peittämiseen.
23499:                                     1986 vp. -     LA n:o 158                              3
23500: 
23501:                      7§                                                 8 §
23502:                 Asuntojen jako                                   Lain voimaantulo
23503:    Kunnan tämän lain nojalla vuokraamien huo-         Tämä laki tulee voimaan    päivänä
23504: neistojen jaosta asunnontarvitsijoille säädetään    kuuta 1987.
23505: erikseen.
23506: 
23507:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1986
23508: 
23509:          Pirkko Turpeinen             Mikko Kuoppa                   Sten Söderström
23510:          Esko-Juhani Tennilä           Irma Rosnell                  Ensio Laine
23511:                     Marja-Liisa Löyttyjärvi                 Marjatta Stenius-Kaukonen
23512:                                                   1986 vp.
23513: 
23514: Lakialoite n:o 159
23515: 
23516: 
23517: 
23518: 
23519:                                     Vepsäläinen ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suoritettavasta katumak-
23520:                                       susta annetun lain muuttamisesta
23521: 
23522: 
23523:                                              Eduskunnalle
23524: 
23525: 
23526:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
23527: 
23528:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen n:o          Kun hallituksen esitys ei vapauta asuinkiinteis-
23529: 223 laiksi kunnalle suoritettavasta katumaksusta        töjä katumaksuvelvollisuudesta, pidämme välttä-
23530: annetun lain muuttamisesta. Esityksessä säilytet-       mättömänä tällä aioitteelia ehdottaa, että asuin-
23531: täisiin nykyisen lain mukainen maksuvelvolli-           kiinteistöt vapautettaisiin kokonaan katumaksus-
23532: suus, mutta kiinteistönomistajilta perittävä osuus      ta ja että valtion varoista suoritettaisiin kunnille
23533: säilytettäisiin tällä hetkellä voimassa olevan tasai-   näin saamatta jäävä osuus.
23534: sena eli 40 % :na aiemmin tarkoitetun 60 % :n
23535: asemesta.
23536: 
23537: 
23538: 
23539: 
23540:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
23541: 
23542:    Katumaksun lähtökohtana on ollut välttää                Perusteita katumaksun muutokselle siis on.
23543: kuntien taajamien kaduista aiheutuvien kustan-          Ehdotammekin, että asuinkiinteistöt vapautettai-
23544: nusten maksattaminen kunnallisveron kautta              siin katumaksusta ja että kunnille tämä korvattai-
23545: myös niillä, jotka asuvat kaavoitettujen alueiden       siin valtion varoista. Oikeana emme pidä sitä,
23546: ulkopuolella eivätkä siten välittömästi tai aina-       että myös yritykset, joiden osuus kunnallisveron
23547: kaan yhtä usein käytä katuja kuin niiden varrella       tuotosta usein on vähäinen, vapautettaisiin mak-
23548: asuvat.                                                 susta.
23549:    Katumaksun haittapuolena on se, että maksu              1 §. Ehdotamme 1 ja 2 momenttia muutetta-
23550: ei ota huomioon maksukykyä, sillä kiinteistön           vaksi niin, että asuinkiinteistöt vapautetaan katu-
23551: arvo ei suinkaan ole suorassa suhteessa tuloihin.       maksun maksamisesta. Pykälään lisättäisiin kui-
23552: Saattaapa aikoinaan rintamamiestontille raken-          tenkin uusi 5 momentti, jonka mukaan asuin-
23553: nettu tavallinen omakotitalo sijaita kaupungin          kiinteistöille silti laskettaisiin katumaksu ikään
23554: tai taajaman laajentumisen myötä nyt sellaisella        kuin ne olisivat maksuvelvollisia. Näin kunnan
23555: alueella, että sen arvo on suuresti kohonnut, ja        alueella olevien asuinkiinteistöjen laskennallisten
23556: talossa saattaa silti asua vain pientä eläkettä saava   katumaksujen summa voitaisiin maksaa valtion-
23557: eläkeläinen.                                            osuutena kunnalle siten, kuin olemme ehdotta-
23558:    Eräillä muilla maksuilla on sikäli vaikutusta,       neet lain 13 §:ää täydennettäväksi.
23559: että ne opettavat jonkin voimavaran säästeliää-            7 §. Kun ehdotamme asuinkiinteistöjen va-
23560: seen käyttöön. Tätäkään ominaisuutta katumak-           pauttamista maksusta, voidaan (muiden) kiin-
23561: sulla ei ole, sillä se ei erottele asukkaita sen        teistönomistajien maksuosuuden antaa kohota
23562: mukaan, miten usein nämä liikkuvat ja millä             siihen, mikä se olisi voimassa olevan lain mu-
23563: kulkuneuvolla.                                          kaan. Kiinteistöjen maksuosuuteen sisältyy tässä
23564: 
23565: 261169E
23566: 2                                       1986 vp. -      LA n:o 159
23567: 
23568: myös asuinkiinteistöjen laskennallinen katumak-         sältävää säännöstä ja 7 §:ssä ehdotamme kiinteis-
23569: su, joka kuitenkin suoritettaisiin valtion varoista.    töjen maksuosuuden säilyttämistä voimassa ole-
23570: Ehdotamme, että jonkin vuoden poikkeukselli-            van lain mukaisena, valtionosuuden prosentti-
23571: sen suuret kustannukset voitaisiin tasata useam-        lukuja ei ole tarpeen muuttaa. Uusi 3 momentti
23572: malle vuodelle siten kuin hallituksen esityksessä       sisältää säännöksen asuinkiinteistöjen (laskennal-
23573: n:o 223 esitetään.                                      lisen) katumaksun korvaamisesta kunnille koko-
23574:    10 §.Ehdotamme 10 §:ään uutta 3 momenttia            naan.
23575: katumaksun kantamisesta tarvittaessa useampana             22 a ja 22 b §. Ehdotuksemme ovat samat
23576: eränä. Ehdotuksen sisältö on sama kuin hallituk-        kuin hallituksen esityksessä n:o 223.
23577: sen esityksessä n:o 223.                                   Ehdotammekin,
23578:   13 §. Ehdotamme 2 momentin säilytettäväksi
23579: voimassa olevan lain mukaisena. Kun 1 §:ään                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23580: ehdotamme asuinkiinteistöjen vapauttamista si-                 lakiehdotuksen:
23581: 
23582: 
23583: 
23584: 
23585:                                                   Laki
23586:                  kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain muuttamisesta
23587: 
23588:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
23589:   muutetaan kunnalle suoritettavasta katumaksusta 31 päivänä elokuuta 1978 annetun lain (670/78)
23590: 1 §:n 1 ja 2 momentti ja 7 §:n 3 ja 4 momentti,
23591:   näistä 7 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 23 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa
23592: (570/82), sekä
23593:   liså'tåän 1 §:ään uusi 5 momentti, 10 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla
23594: 23 päivänä heinäkuuta 1982 annetulla lailla, uusi 3 momentti, 13 §:ään, sellaisena kuin se on osittain
23595: muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1979 annetulla lailla (946/79), uusi 3 momentti sekä lakiin uusi
23596: 22 a ja 22 b § seuraavasti:
23597: 
23598:                          1§                             dun rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutu-
23599:    Kadun rakentamisesta ja kunnossapidosta on           neina kustannuksina huomioon 60 prosenttia
23600: asemakaava-alueella sijaitsevan kiinteistön omis-       kunnalle katumaksun vahvistamista välittömästi
23601: tajan tai omistajan vertaisen haltijan asuinkiin-       edeltäneinä kolmena kalenterivuotena aiheutu-
23602: teistöjä lukuun ottamatta suoritettava sille kun-       neiden kustannusten keskiarvosta vähennettynä
23603: nalle, jonka alueella kiinteistö sijaitsee, vuotuista   valtionosuudella, jonka kunnan arvioidaan tä-
23604: katumaksua sen mukaan kuin tässä laissa sääde-          män lain 13 §:n 1 ja 2 momentin nojalla saavan
23605: tään.                                                   katumaksun määräämisvuotena 60 prosentin
23606:    Rakennuskaavatien rakentamisesta ja kunnos-          osaan kustannuksista. Jos saatu valtionosuus
23607: sapidosta on rakennuskaava-alueella sijaitsevan         poikkeaa arvioidusta, otetaan muutos huomioon
23608: kiinteistön omistajan tai omistajan vertaisen hal-      seuraavan vuoden katumaksuprosenttia lasketta-
23609: tijan asuinkiinteistöjä lukuun ottamatta suoritet-      essa. Jos kadun rakentamisesta aiheutuneet kus-
23610: tava rakennuskaavatiemaksua soveltuvin osin sen         tannukset ovat jonakin edellä mainittuina kolme-
23611: mukaan kuin tässä laissa säädetään katumaksusta.        na vuotena olleet poikkeuksellisen suuret, voi-
23612:                                                         daan enintään puolet tällaisena vuotena synty-
23613:   Valtionosuuden laskemista varten määritellään         neistä kustannuksista siirtää lisättäväksi sanottui-
23614: kuitenkin asemakaava-alueella ja rakennuskaava-         hin kustannuksiin välittömästi seuraavien kolmen
23615: alueella sijaitsevaa asuinkiinteistöä kohti lasken-     vuoden aikana.
23616: nallinen katumaksu siten kuin katumaksusta täs-            (4 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 223)
23617: sä laissa säädetään.
23618: 
23619:                         7§                                                     10 §
23620: 
23621:     Katumaksuprosenttia laskettaessa otetaan ka-          (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 223)
23622:                                       1986 vp. -     LA n:o 159                                    3
23623: 
23624:                       13§                            kiinteistöjen katumaksuosuus tulo- ja meno-
23625:                                                      arvion tultua hyväksytyksi eduskunnassa. Val-
23626:    Asuinkiinteistöjen katumaksun korvaavaa val-      tionosuuden suorittamista varten tulo- ja meno-
23627: tionosuutta suoritetaan kunnalle se määrä, joka      arvioon on otettava määräraha.
23628: vastaa edellä 1 §:n 5 momentissa tarkoitettua
23629: asuinkiinteistöjen laskennallisen katumaksun yh-                     22 a ja 22 b §
23630: teismäärää. Kunnan tulee kunkin kalenterivuo-          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 223)
23631: den maaliskuun loppuun mennessä tehdä kun-
23632: nan alueella olevien asuinkiinteistöjen laskennal-                Voimaantulosäännös
23633: lisesta katumaksusta laskelma ympäristöministeri-      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 223)
23634: ölle, jonka tehtävänä on maksaa kunnalle asuin-
23635: 
23636: 
23637:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1986
23638: 
23639:         Osmo Vepsäläinen                Pekka Leppänen              Heli Astala
23640:         Juhani Vähäkangas               Esko Helle                  Timo Laaksonen
23641:                    Kati Peltola                              Arvo Kemppainen
23642:                                                 1986 vp.
23643: 
23644: Lakialoite n:o 160
23645: 
23646: 
23647: 
23648: 
23649:                                    Könkkölä ym.: Ehdotus laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta
23650: 
23651: 
23652:                                            Eduskunnalle
23653: 
23654:   Asetus eläinten käyttämisestä tieteellisissä ko-     joka arvioi, milloin eläinkoe on korvattavissa
23655: keissa ulottuu niin keskeisiin koe-eläinten oi-        muilla tutkimusmenetelmillä.
23656: keuksiin, että on tarpeen tarkentaa ja tiukentaa         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23657: eläinsuojelulain koe-eläimiä käsittelevää 9 §:ää.
23658: Koe-eläinten oikeuksia on parannattava perus-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
23659: tamalla tasapuolinen keskuseläinkoelautakunta,                kiehdotuksen:
23660: 
23661: 
23662: 
23663:                                                  Laki
23664:                                      eläinsuojelulain muuttamisesta
23665: 
23666:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
23667:   muutetaan 27 päivänä tammikuuta 1971 annetun eläinsuojelulain (91/71) 9 §, sellaisena kuin se
23668: on 30 päivänä syyskuuta 1985 annetussa laissa (777 /85), sekä
23669:   lisätään lakiin uusi 9 a § seuraavasti:
23670: 
23671:                         9 §                            eläinkoelautakunnalle. Läänien eläinsuojeluval-
23672:    Selkärankaisilla eläimillä tehtäviä eläinkokeita    vonnasta huolehtii läänineläinlääkäri. Eläinkokei-
23673: saa tehdä vain keskuseläinkoelautakunnan anta-         den laitoskohtaisesta valvonnasta säädetään ase-
23674: malla luvalla. Lupa on anottava erikseen kutakin       tuksella.
23675: koetta varten ja se on henkilökohtainen.
23676:    Eläinkokeita saa tehdä vain sellaisessa lääketie-                         9a §
23677: teellisessä tutkimuksessa, josta on hyötyä ihmis-         Keskuseläinkoelautakunnan tehtävänä on ke-
23678: ten tai eläinten terveydelle. Eläinkoetta ei saa       hittää eläinkokeet korvaavia tutkimuksia, hyväk-
23679: suorittaa, mikäli käytettävissä on korvaava muu        syä eläinkoesuunnitelmat ja tarkkailla hyväksytty-
23680: tutkimusmenetelmä tai mikäli eläinkoe on todis-        jä eläinkokeita tutkimusraporttien ja valvontavi-
23681: tettavasti tehty aiemmin jossakin muualla. Tus-        ranomaisten välityksellä. Keskuseläinkoelauta-
23682: kallisia eläinkokeita ei saa tehdä ilman aneste-       kunnassa on 7 jäsentä, joilla tulee olla hyvä
23683: siaa, ja eläimet on lopetettava ennen narkoosin        perehtyneisyys eläinkokeita korvaavaan tutki-
23684: päättymistä.                                           mukseen, etologiaan, eläinsuojeluun tai eläinko-
23685:    Eläinkokeiden tekijöiden ja eläintenhoitajien       keisiin.
23686: ammattitaidosta sekä koe-eläinten kasvatuksesta
23687: ja myymisestä säädetään asetuksella.                     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuu-
23688:    Eläinkokeiden ylin valvonta kuuluu keskus-          ta 1987.
23689: 
23690: 
23691:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1986
23692: 
23693:                       Kalle Könkkölä                            Ville Komsi
23694: 
23695: 
23696: 
23697: 
23698:  261182T
23699: 1
23700: 1
23701:  1
23702:   1
23703:   1
23704:    1
23705:     1
23706:     1
23707:      1
23708:       1
23709:       1
23710:        1
23711:         1
23712:         1
23713:          1
23714:           1
23715:           1
23716:            1
23717:             1
23718:             1
23719:              1
23720:               1
23721:               1
23722:                1
23723:                                                  1986 vp.
23724: 
23725: Lakialoite n:o 161
23726: 
23727: 
23728: 
23729: 
23730:                                    Halonen ym.: Ehdotus laiksi tapaturmakorvausta saavien invaliidi-
23731:                                      huollosta annetun lain muuttamisesta
23732: 
23733: 
23734:                                             Eduskunnalle
23735: 
23736:    Laki tapaturmakorvausta saavien invaliidihuol-         - Keinovalikoimaan on lisätty mm. valmen-
23737: losta n:o 592/20.12.1963 on yli kaksi vuosikym-        nus päivittäisiin toimintoihin, peruskoulutus,
23738: mentä vanha. Siihen sisältyvät periaatteet ja          kulkuneuvojen hankinta ja työpaikan muutos-
23739: käsitteet ovat vielä vanhemmalta ajalta, eräät jo      työt.
23740: 1940-luvulta. Lakia on muutettu kaksi kertaa.             - Sekä työntekijöille että työnantajille ehdo-
23741: Vuosina 1968 (696/68) ja 1981 (529/81) tehdyt          tetaan erimuotoista tukea ja kiihokkeita työhön
23742: muutokset olivat luonteeltaan teknisiä ja johtui-      sijoittumisen ja työssä pysymisen ja edistymisen
23743: vat samaan aikaan annetuista tapaturmavakuu-           tukemiseksi.
23744: tuslain muutoksista.                                      - Sopimukseen ja suositukseen sisältyy niin
23745:    Kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana              ikään suuri joukko yleisiä toimenpiteitä ja tehtä-
23746: katsomukset ja sosiaaliturvan tavoitteet ovat olen-    vtä.
23747: naisesti muuttuneet. Muun ohella vuonna 1981              Esitettyjä muutoksia perustelemme seuraavilla
23748: Yhdistyneiden Kansakuntien päätöksellä järjeste-       käytännön toiminnassa koetuilla tarpeilla:
23749: tyn Kansainvälisen Vammaisten vuoden yhtey-               1 § 3 momentti. Ammattitaudin alkuvaiheessa
23750: dessä selvitettiin monipuolisesti vammaisten kan-      tauti saattaa olla lievä eikä aina aiheuta yleistä
23751: salaisten asemaa. Yleinen sosiaaliturva ja sosiaali-   haittaa, joten henkilö voi jatkaa entistä työtään
23752: palvelu ovat eräin osin kehittyneet pitemmälle         jonkin aikaa.
23753: kuin tapaturmakorvaukseen liittyvät kuntoutuse-           Rahakorvauksia ei vielä silloin suoriteta. Järke-
23754: tuudet. Eräissä tapauksissa suoritetaan yleisen        vää ja tarkoituksenmukaista olisi kuitenkin jo
23755: sosiaalilainsäädännön perusteella sellaisia kor-       siinä vaiheessa avata tarvittava mahdollisuus
23756: vauksia, jotka luonteensa mukaisesti kuuluisivat       esim. uuden työn hankkimiseen tai ammatin-
23757: tapaturmavakuutuksen perusteella korvattaviksi.        vaihdon tukemiseen. Kuntoutuksen avautumi-
23758: Etenkin työtapaturmien ja ammattitautien joh-          nen yksinomaan rahakorvauksen perusteella vii-
23759: dosta vaikeasti vammautuneiden aseman on kat-          västyttää sen aloittamista riittävän ajoissa.
23760: sottu jääneen jälkeen yleisestä kehityksestä.             2 § 1 kohta. Sopeutumisvalmennus ja apuväli-
23761:    Edellä sanottu kuva vahvistuu myös vertailussa      neet ovat käytännön toiminnassa osoittautuneet
23762: eräisiin sellaisiin maihin, joiden tapaturmakor-       tarpeellisiksi kuntoutuksen keinoiksi. Niiden ase-
23763: vausjärjestelmät ovat oman maamme järjestel-           ma korostuu entisestään, sillä ne ovat viime
23764: mään verrattavissa. Näitä maita ovat esimerkiksi       vuosina huomattavasti kehittyneet, joka suunta
23765: Saksan liittotasavalta, Itävalta, Sveitsi ja Kanada.   edelleen jatkuu. Etenkin teknisten apuvälineiden
23766:    Kesäkuussa 1983 Kansainvälinen Työkonfe-            kehitys on ollut huomattava, mistä tavallisimpina
23767: renssi hyväksyi uudet kansainväliset sopimukset        esimerkkeinä voidaan mainita sokean lukutelevi-
23768: ja suositukset vajaatoimintaisten henkilöiden am-      sio ja kuuron tekstipuhelin. Käytännössä mainit-
23769: matillisesta kuntoutuksesta ja työllistämisestä.       tuja toimenpiteitä on korvattu kuntouttamis-
23770: Näihin sisältyvistä uusista periaatteista voidaan      hoito-käsitteen puitteissa, mutta säännösten täs-
23771: mainita:                                               mentäminen näiltä osin olisi perusteltua.
23772:    - Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteeksi on            2 § uudet 4-8 kohdat. Peruskoulun toteudut-
23773: otettu, paitsi työllistyminen, myös yhteiskuntaan      tua on yleinen kehitys johtanut siihen, että
23774: integroituminen tai uudelleen integroituminen.         aikaisemmin kansakoulun ehkä puutteellisesti
23775:    - Tavoitteeksi on niin ikään otettu, paitsi         suorittaneet joutuvat sekä työmarkkinoilla että
23776: sopivan työn saaminen ja säilyttäminen, myös           yleensä vaikeaan asemaan. Tämä on kokemuksen
23777: työelämässä edistymisen tukeminen.                     mukaan omiaan lisäämään vammaisuudesta joh-
23778: 
23779: 2611815
23780: 2                                       1986 vp. -      LA n:o 161
23781: 
23782: tuvia ongelmia työhön paluussa ja muussa kun·           turmavakuutuksen tulisi omalta osaltaan kantaa
23783: touttamisessa. Perusapintojen korvaamista tarvi·        vastuu näistä toimenpiteistä.
23784: taan usein myös vaikeavammaisten kohdalla                  Erilaiset sosiaalipalvelut vammautuneen henki·
23785: esim. oppikoulussa.                                     lön sosiaalisen toimintakyvyn parantamiseksi si·
23786:    Työolosuhteiden järjestelytuki työnantajalle         sältyvät olennaisena osana nykyiseen kuntoutus·
23787: sekä erityistyöllistämisestä aiheutuvien työvoima·      ajatteluun. Kansainvälisen Vammaisten vuoden
23788: kustannusten korvaaminen työnantajalle ei ole           1981 yhteydessä selvitettiin maassamme tämän
23789: mahdollista nykyisten saannösten puitteissa.            toiminnan periaatetaustaa erityisesti tunnuksen
23790: Eräissä tapauksissa työvoimaviranomaiset ovat           "Täysi osallistuminen ja tasa-arvo" pohjalta.
23791: korvanneet niistä aiheutuvia kustannuksia. Tätä         Vuoden 1984 alussa voimaan tulleeseen sosiaali-
23792: ei voida pitää asianmukaisena, koska tapaturma·         huoltolakiin on sisällytetty näitä periaatteita. Ta·
23793: vakuutuksesta olisi voitava korvata kaikki tapa·        paturmavakuutuksen osalta on sosiaalisen toi·
23794: turmasta johtuvat kustannukset. Toimenpiteiden          roimakyvyn parantamista tarkoittavat toimenpi·
23795: sisällyttäminen säännöksiin lisäisi työllistämiskei·    teet syytä rajata vaikeasti vammautuneita koske·
23796: noja työtapaturma· ja ammattitautitapauksissa.          viksi.
23797:    Kulkuneuvon hankintaa on nykyisin voitu tu·             4 § 2 momentti. Kuntoutettavan henkilön
23798: kea silloin, kun kyseessä on työvälineenä käytet·       perheenjäsenten ja eräissä tapauksissa muidenkin
23799: tävä kulkuneuvo, esim. taksiauto. Sen sijaan            omaisten myötävaikutus invalidihuollon toteutta·
23800: työmatkalla ja yleisen liikkumistarpeen vuoksi          misessa on hyvin tärkeä. Tästä aiheutuvia kustan·
23801: tarvittavan auton hankintaa ei ole voitu tukea          nuksia on eräissä tapauksissa korvattu nykyisin·
23802: edes vaikeasti liikuntavammaisen kohdalla. Vam·         kin, mutta ilman laissa olevaa säännöstä toimen·
23803: man vuoksi tarvittavien lisälaitteiden kuten kä-        piteen käyttäminen jää vähäiseksi ja sattumanva·
23804: sinhallintalaitteiden, automaattivaihteiston ja li-     raiseksi. Perusteiden selventämiseksi ja etenkin,
23805: sälämmittimen hankintaa voidaan tukea, mutta            jotta omaisille voitaisiin tarvittaessa korvata myös
23806: auton hankintaa ei. Yleiseen invaliidihuoltola·         ansionmenetys, lakiin tarvittaisiin tätä koskeva
23807: kiin sisältyy tällainen mahdollisuus. Toimenpi·         täydennys.
23808: teen puuttuminen on eräs olennaisimmista epä·              Tapaturmakorvausta saavien invaliidihuollosta
23809: kohdista.                                               annetun lain uusiminen tulisi toteuttaa viivytte·
23810:    Asunnonmuutostöitä ei voida nykyisen lain            lemättä, jotta sen piiriin kuuluvien henkilöiden
23811: mukaan korvata tapaturmavakuutuksesta, mitä             kuntoutus saataisiin nykyajan vaatimuksia vastaa·
23812: on pidettävä toisena nykyisen järjestelmän olen·        vaksi.
23813: naisimpana puutteena. Nykyisin korvaus rajoit·             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun·
23814: tuu sellaisiin asunnossa vammaisuuden vuoksi            nioittaen,
23815: tarvittaviin välineisiin ja laitteisiin, jotka ovat
23816: kiinteistöstä irrallisia. Yleinen invaliidihuoltolaki              että. Eduskunta hyväksyisi seuraavan Ia·
23817: sisältää asuntoon kuuluvien välineiden, laitteiden              kie hdotuksen:
23818: ja asunnon muutostöiden kustantamisen. Tapa·
23819: 
23820:                                                   Laki
23821:              tapaturmakorvausta saav1en invaliidihuollosta annetun lain muuttamisesta
23822: 
23823:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
23824:   muutetaan tapaturmakorvausta saavien invaliidihuollosta 20 päivänä joulukuuta 1963 annetun lain
23825: (592/63) 1 §:n 3 momentti ja 2 §:n 1 kohta,
23826:   näistä 1 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 10 päivänä heinäkuuta 1981 annetussa laissa
23827: (529/81), sekä
23828:   lisätään 2 §:ään uusi 4-8 kohta ja 4 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 10 päivänä heinäkuuta
23829: 1981 annetussa laissa, uusi 2 momentti seuraavasti:
23830: 
23831:                         1§                              lainkaan saanut sanottuja korvauksia, jos on
23832:                                                         katsottava olevan todennäköistä, että hänen työ·
23833:    Invalidihuoltoa voidaan myös antaa päivärahaa        ja toimintakykynsä sekä ansiomahdollisuutensa
23834: tai elinkorkoa tai tapaturmaeläkettä aikaisemmin        voisivat korvattavan vamman tai ammattitaudin
23835: saaneelle taikka vahingoittuneelle, joka ei ole         johdosta myöhemmin olennaisesti heikentyä.
23836:                                          1986 vp. -     LA n:o 161                                       3
23837: 
23838:                         2 §                                7) korvausta tarpeellisista asuntoon kuuluvista
23839:   Invaliidihuoltona annetaan tarpeelliseksi kat-        välineistä ja laitteista sekä asunnon muutostöistä;
23840: sottavan tutkimuksen perusteella:                       sekä
23841:    1) työ- tai toimintakyvyn edistämistä tai säil yt-      8) kuljetus-, asumis- tai muita tarpeellisia
23842: tämistä tarkoinavaa kuntouttamishoitoa, sopeu-          sosiaalipalveluja vaikeasti vammautuneen sosiaa-
23843: tumisvalmennusta ja apuvälineitä;                       lisen toimintakyvyn parantamiseksi.
23844: 
23845:    4) peruskoulutusta korvauksen saajalle, jonka                               4 §
23846: työ- tai toimintakyvyn tai ansiomahdollisuuksien
23847: parantaminen voi ole':_naisesti vaikeutua y!eisten        Milloin korvauksen saajan omaisen tai muun
23848: tietojen ja taitojen mttämättömyyden tai van-           hänestä huolehtivan mukana olo invalidihuollon
23849: hentumisen takia;                                       antamisessa on tarpeellinen, tästä aiheutuvat
23850:    5) korvausta vahingoittuneelle tai hänen työn-       kohtuulliset kustannukset ja ansion menetys voi-
23851: antajalleen työhön sijoittumisen tai työssä pysy-       daan sisällyttää vahingoittuneelle maksettavaan
23852: misen tukemiseksi tarpeellisten toimenpiteiden          korvaukseen.
23853: kustannuksista;
23854:    6) avustusta tai korotonta lainaa liikuntavam-         Tämä laki tulee voimaan    päivänä
23855: maiselle työmatkalla tarpeellisen ja vaikeasti lii-     kuuta 198 .
23856: kuntavammaiselle yleisen liikkumistarpeen tyy-            Tätä lakia sovelletaan myös tapatuemaan ja
23857: dyttämiseksi tarpeellisen kulkuneuvon hankki-           ammattitautiin, joka on sattunut tai ilmennyt
23858: mista tai uusimista varten;                             ennen tämän lain voimaantuloa.
23859: 
23860: 
23861: 
23862:       Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1986
23863: 
23864:           Tarja Halonen                    Tuula Paavilainen               Jorma Rantanen
23865:           Risto Ahonen                     Pentti Skön                     Kerttu Törnqvist
23866:           Paavo Lipponen                   Pekka Leppänen                  Kalle Könkkölä
23867:                     j
23868: 
23869:                 j
23870: 
23871:                 j
23872: 
23873:             j
23874: 
23875:             j
23876: 
23877:         j
23878: 
23879:         j
23880: 
23881:     j
23882: 
23883:     j
23884: 
23885: j
23886: 
23887: j
23888:                                                1986 vp.
23889: 
23890: Lakialoite n:o 162
23891: 
23892: 
23893: 
23894: 
23895:                                   Kautto ym.: Ehdotus laiksi maakaasun vapauttamisesta liikevaihto-
23896:                                     verosta
23897: 
23898: 
23899:                                           Eduskunnalle
23900: 
23901:     Suomen ja Neuvostoliiton kaupan lisääminen          Demokraattisen Vaihtoehdon mielestä vero-
23902: on välttämätöntä joukkotyöttömyyden vähentä-         tuksella ei saisi rangaista, vaan sillä pitäisi suosia
23903: miseksi maassamme. Tämä edellyttää Neuvosto-         sekä tuontia Neuvostoliitosta että saasteetoma
23904: liitosta tapahtuvan tuonnin voimakasta lisäämistä.   energiaa. Demokraattinen Vaihtoehto esittää,
23905:     Neuvostoliittolainen maakaasu on Saasteetto-     että maakaasu ja maakaasuputken rakentamisin-
23906: rnana energialähteenä saavuttanut suuren suosion     vestoinnit vapautettaisiin liikevaihtoverosta. Tä-
23907: kaikkialla siellä, mihin maakaasuputki on raken-     mä merkitsisi n. 20 % :n alennusta maakaasun
23908: nettu. Maakaasua rasittaa kuitenkin sen hinnassa     hintaan ja n. 100 milj. markan helpotusta tänä
23909: perittävä liikevaihtovero. Tämä vero säädettiin      vuonna valmistuviin maakaasuputken rakenta-
23910: maakaasulle viime keväänä, kun liikevaihtovero-      misinvestointeihin.
23911: tus ulotettiin koskemaan myös energiaa. Myös            Lakialoitteen toteuttaminen lisäisi kaasun käyt-
23912: maakaasuputken rakentamista rangaistaan liike-       töä nykyisen putken vaikutuspiirissä ja nopeuttai-
23913: vaihtoverolla. Sen sijaan energiaverouudistukses-    si putken jatkamista länsirannikolle ja muualle
23914: sa kaukolämpöinvestoinnit vapautettiin liike-        maahan.
23915: vaihtoverosta. Näin kaasuputki, energian siirto-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23916: väline, on eriarvoisessa asemassa myös maan-,
23917: vesi- ja rautateiden rakentamiseen nähden. Ne                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23918: rakennetaan pääasiassa valtion varoin.                       lakiehdotuksen:
23919: 
23920: 
23921:                                                Laki
23922:                             maakaasun vapauttamisesta liikevaihtoverosta
23923: 
23924:   Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään:
23925: 
23926:                       1 §                                                    2 §
23927:   Liikevaihtoveroa ei peritä                            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuu-
23928:   1) maakaasusta; eikä                               ta vuonna 1987. Lakia sovelletaan vuonna 1985
23929:   2) maakaasuputken rakentamisinvestoinneista.       tai sen jälkeen aloitettuihin maakaasuputken ra-
23930:                                                      kentamisinvestoin teihin.
23931: 
23932: 
23933: 
23934:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1986
23935: 
23936:                      Matti Kautto                              Mikko Kuoppa
23937: 
23938: 
23939: 
23940: 
23941: 261281B
23942:                                                  1986 vp.
23943: 
23944: Lakialoite n:o 163
23945: 
23946: 
23947: 
23948: 
23949:                                    E. Laine ym.: Ehdotus laiksi Suomen ja Neuvostoliiton kaupallis-
23950:                                       taloudellisen, tuotannollisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön ke-
23951:                                       hittämisestä
23952: 
23953: 
23954:                                             Eduskunnalle
23955: 
23956:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
23957: 
23958:    Vuonna 1977 solmittu Suomen ja Neuvostolii-             Taloudellinen yhteistyö Neuvostoliiton kanssa
23959: ton kaupallis-taloudellista, tuotannollista ja tie-     on mm. työllisyyden turvaamisen kannalta erityi-
23960: teellis-teknistä yhteistyötä koskeva pitkän ajan-      sen tärkeää. Tämä yhteistyö on suhdannevaihte-
23961: jakson ohjelma (PAO) sisältää suuntaviivat kau-         luista vapaata ja bilateraalista. Sen avulla on
23962: pan, projektiyhteistyön, tuotannollisen yhteis-        voitu monipuolistaa maamme tuotantorakennet-
23963: työn ja tieteellis-teknisen yhteistyön kehittämisel-    ta. Kauppaa ja muuta taloudellista yhteistyötä
23964: le. Vuonna 1980 ohjelmaa täydennettiin ja jat-         voidaan suunnitelmallisesti kehittää. PAO:n täy-
23965: kettiin vuoteen 199 5.                                 sipainoinen hyväksikäyttö loisi edellytyksiä jouk-
23966:    Pitkän ajanjakson ohjelma on toteutunut erit-       komittaisen työttömyyden kasvun pysäyttämiselle
23967: täin hyvin Suomen viennin lisääntymisen ja Neu-         ja asteittaiselle alentamiselle sekä maamme tuo-
23968: vostoliitossa rakennettavien projektien osalta.         tantoelämän monipuoliselle kehittämiselle.
23969: Myös tuotannollinen yhteistyö on alkanut lupaa-            Demokraattinen Vaihtoehto r.p:n aloitteesta
23970: vin esimerkein. Nämä hankkeet ovat olleet               kerätyn Kansan välikysymyksen allekirjoitusten
23971: maamme tuotantoelämälle hyvin edullisia. Sen            yhteydessä kansalaiset ovat esittäneet suuren jou-
23972: sijaan eräät Suomen osalta aktiivisuutta ja vasta-      kon konkreettisia valtakunnallisia, maakunnalli-
23973: vuoroisuutta edellyttävät PAO:n tavoitteet ovat        sia, paikallisia ym. ehdotuksia Suomen ja Neu-
23974: toteutuneet epätyydyttävästi tai eivät ollenkaan.      vostoliiton talousyhteistyön kehittämisestä. Nä-
23975: Esim. koneiden ja laitteiden tuonti Neuvostolii-        mä ehdotukset on saatettu valtioneuvoston ja
23976: tosta ei ole toteutunut PAO:n edellyttämällä           eduskunnan tietoon.
23977: tavalla. Loviisan voimalan ja maakaasuputken               Monipuolinen yhteistyö eri yhteiskuntajärjes-
23978: rakentamisen ohella ei viime vuosilta projektiyh-      telmät omaavien maiden välillä on tie kohti
23979: teistyötä Suomen alueelta juuri löydy. Suomalai-       rauhanomaista maailmaa. Suomen ja Neuvosto-
23980: nen teollisuus ei ole tuntenut kiinnostusta pyytää     liiton suhteet ovat tässä esimerkkinä muille mail-
23981: neuvostoliittolaista teollisuutta tuotannollista yh-   le. Taloudellinen yhteistyö muodostaa tämän
23982: teistyötä edellyttäviin hankkeisiin.                   yhteistyön perustan, jota täytyy jatkuvasti vahvis-
23983:    Suomen tuonnin yksipuolisuuden ongelmat             taa. Suomen Neuvostoliiton tuonnin monipuolis-
23984: ovat nousseet erityiseksi ongelmaksi viime aikoi-      tamisella ja taloudellisen yhteistyön kehittämisel-
23985: na öljyn hinnan alentumisen myötä. Tilanne             lä on paljon tavanomaista kahden valtion keskeis-
23986: suorastaan pakottaa etsimään keinoja tuonnin ja        tä kaupantekoa laajemmalle ulottuva merkitys.
23987: taloudellisen yhteistyön monipuolistamiseksi.              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23988:    PAO on Neuvostoliitossa lainvoimainen. Suo-
23989: messa sitä pidetään vain suositusluonteisena. Val-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
23990: tiovalta ei ole ryhtynyt mihinkään erityistoimiin             kiehdotuksen:
23991: PAO:n toteuttamiseksi, joten se jää varsin keskei-
23992: sesti riippumaan yksityisten yritysten intresseistä.
23993: 
23994: 
23995: 
23996: 
23997: 270014T
23998: 2                                     1986 vp. -      LA n:o 163
23999: 
24000: 
24001:                                                 Laki
24002: Suomen Ja Neuvostoliiton kaupallis-taloudellisen, tuotannollisen Ja tieteellis-teknisen yhteistyö•
24003:                                         kehittämisestä
24004: 
24005:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24006: 
24007:                         1 §
24008:    Tämän lain tarkoituksena on Suomen ja Neu-         ohjelman, jossa määritellään erikseen valtion yri-
24009: vostoliiton kaupallis-taloudellisen, tuotannollisen   tysten ja liikelaitosten sekä muiden julkisten
24010: ja tieteellis-teknisen yhteistyön kehittäminen        yhteisöjen tavoitteet ja tehtävät.
24011: maitten kesken solmitussa pitkän ajanjakson oh-
24012: jelmassa (P AO) hahmoteltujen suuntaviivojen                                  3 §
24013: mukaisesti pitäen tavoitteena Suomen ja Neuvos-         Hallitus antaa eduskunnalle vuosittain tiedon-
24014: toliiton talousyhteistyön määrällistä korottamista    annon tässä laissa tarkoitettujen Suomen ja Neu-
24015: vähintään kolmannekseen maamme ulkomaan-              vostoliiton taloudellista yhteistyötä koskevien ta-
24016: kaupasta.                                             voitteiden toteutumisesta.
24017: 
24018:                        2 §                                                  4 §
24019:    Edellä 1 §:ssä asetettujen kehitystavoitteiden       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta
24020: toteuttamiseksi hallitus laatii yksityiskohtaisen     1987.
24021: 
24022:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1986
24023: 
24024:          Ensio Laine                     Matti Kautto                    Mikko Kuoppa
24025:          Marja-Liisa Löyttyjärvi         Seppo Toiviainen                Esko-Juhani Tennilä
24026:          Marjatta Stenius-Kaukonen       Pirkko Turpeinen                Sten Söderström
24027:                                                  1986 vp.
24028: 
24029: Lakialoite n:o 164
24030: 
24031: 
24032: 
24033: 
24034:                                    Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi asunto-osakeyhtiöistä annetun lain
24035:                                      8 §:n muuttamisesta
24036: 
24037: 
24038:                                             Eduskunnalle
24039: 
24040:    Eri puolilla maata on viime aikoinakin käyty        mia haluta katsoa. Kustannukset kaapelitelevisi-
24041: kiivasta keskustelua asunto-osakeyhtiöiden osak-       overkon vetämisestä ja huollosta tulee jakaa nii-
24042: kaiden oikeudesta olla liittymättä kaapelitelevi-      den kesken, jotka kaapelitelevision ohjelmia kat-
24043: sioverkkoon ja kieltäytyä maksamasta liittymises-      sovat. Tarvittaessa tulee yleisantenni säilyttää
24044: tä aiheutuvia kuluja.                                  niitä varten, jotka eivät kaapelitelevision ohjel-
24045:    Pidämme täysin oikeutettuna näkemystä, että         mia halua katsoa, mikäli yleisradio-ohjelmien
24046: ketään ei voida pakottaa maksamaan kaapelitele-        yksinomaista välitystä ei kaapeliverkon kautta ole
24047: visioverkon kustannuksia, mikäli hän ei kaapeli-       näille osakkaille mahdollista teknisesti järjestää.
24048: television ohjelmia halua katsoa. Siitä huolimatta        Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
24049: taloyhtiön ja kaapelitelevisioyhtiön velvollisuute-
24050: na on turvata yleisradion kanavien näkyvyys niis-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24051: säkin talouksissa, joissa ei kaapelitelevisio-ohje!-          lakiehdotuksen:
24052: 
24053: 
24054: 
24055:                                                  Laki
24056:                        asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 8 §:n muuttamisesta
24057: 
24058:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään asunto-osakeyhtiöistä 5 päivänä helmikuuta 1926
24059: annetun lain (30/26) 8 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
24060: 
24061:                         8§
24062:                                                        Kaapelitelevisioyhtiön ja taloyhtiön on kaikissa
24063:   Osakasta, joka ei halua huoneistossaan näky-         tilanteissa turvattava Yleisradion kanavien näky-
24064: vän kaapelitelevision tai satelliittien välittämiä     vyys jokaisessa huoneistossa.
24065: ohjelmia, ei voi velvoittaa suorittamaan kaapeli-
24066: verkkoon liittymisestä ja käyttökustannuksista ai-       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
24067: heutuvia kuluja suoraan tai vastikkeen kautta.         kuuta 1987.
24068: 
24069: 
24070:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1986
24071: 
24072:           Mikko Kuoppa                 Marja-Liisa Löyttyjärvi       Seppo Toiviainen
24073:           Esko:Juhani Tennilä          Matti Kautto                  Ensio Laine
24074:                      Marjatta Stenius-Kaukonen               Pirkko Turpeinen
24075: 
24076: 
24077: 
24078: 
24079: 2700135
24080:                                                   1986 vp.
24081: 
24082: Lakialoite n:o 165
24083: 
24084: 
24085: 
24086: 
24087:                                     Laurila ym.: Ehdotus laiksi yleisradiolähetysten vastaanottoon tarvit-
24088:                                        tavan luvan tarkastusmaksusta
24089: 
24090: 
24091:                                              Eduskunnalle
24092: 
24093:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
24094: 
24095:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki, jon-       viranomaisen hyväksymä lupatarkastaja vo1s1
24096: ka nojalla yleisradiotoimintaa harjoittavalle yhtei-     määrätä luvattomaan katseluun syyllistyneen suo-
24097: sölle voitaisiin myöntää oikeus periä tarkastus-         rittamaan yhtiölle enintään neljä kertaa vastaan-
24098: maksu luvattomaan televisionkatseluun syyllisty-         ottoluvan suuruisen tarkastusmaksun. Nykyisestä
24099: neeltä henkilöltä. Tarkastusmaksu voitaisiin periä       järjestelmästä, jossa osaa luvattomaan television-
24100: myös siltä, joka säilyttää televisiovastaanotinta        katseluun syyllistyneitä rangaistaan rangaistus-
24101: sellaisissa olosuhteisssa, että laite on vähäisin        määräysmenettelyssä ja osaa normaalissa rikosasiain
24102: toimenpit~in käytettävissä televisiolähetysten vas-      oikeudenkäyntimenettelyssä, luovuttaisiin.
24103: taanottamiseen.
24104:    Aloitteen mukaan yleisradiotoimintaa harjoit-           Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voimaan
24105: tavan yhtiön palveluksessa oleva erityinen poliisi-      heti, kun eduskunta on sen hyväksynyt.
24106: 
24107: 
24108: 
24109: 
24110:                                             YLEISPERUSTELUT
24111: 
24112: 1. Aloitteen yhteiskunnallinen                           lupamaksu luvattoman katselun ajalta. Käytän-
24113:    merkitys                                              nössä menetellään siten, että Oy Yleisradio Ab:n
24114:                                                          palveluksessa oleva lupatarkastaja ilmoittaa ha-
24115: 1.1. Nykyinen tilanne                                    vaitsemansa luparikkomukset poliisiviranomaisil-
24116:                                                          le ja poliisi suorittaa rikkomusten johdosta nor-
24117:    Vuosittain yli 10 000 henkilöä syyllistyy radio-      maalin esitutkinnan ja tapauksen osoittautuessa
24118: laitteista annetun lain säännösten rangaistavaan         tärkeäksi takavarikoi televisiovastaanottimen.
24119: rikkomiseen katsomalla televisiota tai säilyttämäl-      Luparikkomusten tutkiminen työllistää poliisia
24120: lä sitä sellaisissa olosuhteissa, että laite on vähäi-   tarpeettomasti.
24121: sin toimenpitein käytettävissä yleisradiolähetys-           Voimassa olevan lain mukaan luvattomaan
24122: ten vastaanottamiseen eli niin kutsuttuun luvat-         katseluun syyllistyneen televisio tuomitaan val-
24123: tomaan televisionkatseluun. Vuonna 1985 luvat-           tiolle menetetyksi, elleivät olosuhteet ole erittäin
24124: tomaan televisionkatseluun syyllistyneitä oli            lieventävät. Korkeimman oikeuden ennakkopää-
24125: 11 700.                                                  töksen mukaan olosuhteita ei voida pitää erityi-
24126:    Luvattomaan televisionkatseluun syyllistynyt          sen lieventävinä, mikäli luvaton katselu on jatku-
24127: tuomitaan säännönmukaisesti sakkorangaistuk-             nut yli 6 kuukautta. Luvattoman katselun kesto-
24128: seen. Lisäksi hänet veivoitetaan suorittamaan            ajan toteen näyttäminen on ongelmallista, sillä se
24129: 270012R
24130: 2                                     1986 vp. -        LA n:o 165
24131: 
24132: riippuu pitkälti kiinnijääneen henkilön omasta           onko rikkomuksen laatu huomioon ottaen lain-
24133: ilmoituksesta. Nykyinen järjestelmä asettaakin           kaan perusteltua säätää luvattomaan katseluun
24134: rikkomukseen syyllistyneet sikäli eriarvoisiin ase-      käytetty yhdistelmälaite valtiolle menetetyksi.
24135: miin, että rehellisesti rikkomuksensa myöntävä           Suhteessa moniin muihin rikkomuksiin joutuvat
24136: voi saada kannettavakseen ankaramman seuraa-             luvattomaan katseluun syyllistyneet kohtuutto-
24137: muksen kuin henkilö, joka onnistuu salaamaan             man kovien seuraamusten vuoksi.
24138: yli 6 kuukautta jatkuneen luvattoman katselun
24139: keston.
24140:    Radiolaitteista annettuun lakiin ei sisälly            1.2. Tavoitteet
24141: vastaanottimen menettämisseuraamuksen vaihto-
24142: ehtona toissijaista, niin kutsuttua arvokonfiskaa-          Esitetyssä järjestelmässä luparikkomuksia e1
24143: tion mahdollistavaa säännöstä. Tämän vuoksi              tarvitsisi lainkaan saattaa poliisiviranomaisten
24144: esiintyy käytännössä tapauksia, joissa omaa tele-        tutkittaviksi. Myös televisiovastaanotinten takava-
24145: visiotaan luvattomasti katsonut henkilö menettää         rikoimisesta voitaisiin kokonaan luopua. Samalla
24146: televisiovastaanottimensa,      mutta     esimerkiksi    poistuisi se epäkohta, että nykyisin voimassa
24147: omistuksenpidätysehdoin vastaanottimen osa-              oleva laki asettaa luvattomaan katseluun syyllisty-
24148: maksulla ostanut, jolla on maksamatta yksikin            neet perusteettomasti eriarvoisiin asemiin riip-
24149: osamaksuerä, saa pitää laitteen, eikä häntä voida        puen siitä, kuuluuko luvattomaan katseluun käy-
24150: tuomita menettämään myöskään vastaanottimen              tetyn vastaanottimen omistusoikeus heille vai ei.
24151: arvoa. Näin samaan rikkomukseen syyllistyneet
24152:                                                             Aloite toteuttaa kokoomuslaista oikeuden-
24153: joutuvat käytännössä keskenään perusteettoman
24154:                                                          mukaisuuskäsitystä, jonka mukaan yhteiskunnal-
24155: eriarvoisiin asemiin.
24156:                                                          lisesti moitittavaa teon seuraamus ei saa määräy-
24157:    Vastaanottimeen kohdistuva menettämisseu-
24158:                                                          tyä sattumanvaraisesti eivätkä seuraamukset saa
24159: raamus on osoittautunut ongelmalliseksi myös
24160:                                                          olla rikkomuksen laatuun nähden kohtuuttomia
24161: sen vuoksi, että lupatarkastajalla ei ole oikeutta
24162:                                                          tai asettaa rikoksiin syyllistyneitä perusteettomas-
24163: laitteen takavarikointiin, vaan hän joutuu tur-
24164:                                                          ti keskenään eri asemiin.
24165: vautumaan poliisiviranomaisen antamaan virka-
24166: apuun. Tämän vuoksi tapahtuu usein niin, että               Toteutuessaan aloite vähentää poliisin työtaak-
24167: televisio vaihdetaan lupatarkastajan käynnin ja          kaa ja helpottaa rikostutkinnallisten resurssien
24168: poliisikuulustelun välisenä aikana takavarikon           suuntaamista tärkeämpiin ja yhteiskunnallisesti
24169: pelossa huonompikuntoiseen tai kätketään koko-           merkittävämpiin tutkimuksiin. Aloite vähentää
24170: naan. Tällöin tuomioistuin ei voi julistaa laitetta      myös tuomioistuinten käsiteltävien vähäarvoisten
24171: valtiolle menetetyksi.                                   rikosasioiden määrää sekä tarpeetonta työtä.
24172:    Mikäli takavarikoidun televisiovastaanottimen         Näin ollen tuomioistuimet voivat suunnata rajal-
24173: arvo ylittää 1 000 markkaa, vaatii voimassa oleva        liset resurssinsa entistä paremmin sellaisten
24174: laki, että luparikkomus on konfiskaatiovaatimuk-         siviili- ja rikosasioiden tutkintaan, joissa oikeu-
24175: sen osalta käsiteltävä yleisessä alioikeudessa. Näin     dellisen asiantuntemuksen tarve on suuri tai
24176: ollen niitä, jotka ovat syyllistyneet yli kuusi          todistusoikeudelliset näyttöongelmat vaikeita ja
24177: kuukautta kestäneeseen luvattomaan television-           käsittely aikaaviepää.
24178: katseluun yli 1 000 markan arvoisella televisiovas-
24179: taanottimella, ei voida rangaista rangaistusmää-
24180: räysmenettelyssä, vaan syytteet on käsiteltävä            1.3. Aloitteen taloudelliset vaikutukset
24181: yleisissä alioikeuksissa. Rikkomuksen laatuun
24182: nähden tämä on sekä tarpeetonta että tuomio-                Aloitteen valtiontaloudellinen merkitys on
24183: istuinten muutoinkin kohtuutonta työtaakkaa              positiivinen, vaikka valtion tulot menetettyjen
24184: tarpeettomasti lisäävää.                                 sakkojen ja saamatta jäävien konfiskaatiotulojen
24185:    Todettakoon vielä, että nykyinen järjestelmä,         vuoksi jonkin verran vähenevät. Tämä johtuu
24186: jossa luvattomaan katseluun käytetty televisiovas-       siitä, että vähäisten rikkomusten tutkima ja käsit-
24187: taanotin voidaan tuomita valtiolle, on osoittautu-       tely aiheuttavat enemmän menoja kuin mitä
24188: nut ongelmalliseksi myös uusien yhdistelmälait-          sakko- ja konfiskaatiotulot tulopuolella merkitse-
24189: teiden osalta. Nykyisin saattavat esimerkiksi tele-      vät. Aloitteen mukaan määrättävät tarkastusmak-
24190: visiovastaanotin ja videonauhuri olla osana yhtä         sut menevät kokonaisuudessaan yleisradiotoimin-
24191: laitteistoa. Tällaisen laitteiston hinta voi olla        taa harjoittaville yhtiöille, jotka vastaavat ohjel-
24192: hyvinkin korkea. Näin ollen voidaan hyvin kysyä,         matoiminnan kustannuksista ja joille saamatta
24193:                                          1986 vp. -      LA n:o 165                                        3
24194: 
24195: jääneet lupamaksut merkitsevät vuosittain huo-           yleisradiotoimintaa harjoittavat yhtiöt hakevat lii-
24196: mattavaa taloudellista rasitusta.                        kenneministeriöitä oikeutta tarkastusmaksun
24197:                                                          periruisoikeuteen ja milloin ministeriö mainitun
24198:                                                          luvan myöntää.
24199: 1.4. Voimaantulo                                            Edellä esittämillämme perusteilla ehdotamme,
24200: 
24201:    Aloite on tarkoitettu tulevaksi voimaan heti,                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24202: kun eduskunta on sen hyväksynyt. Uuteen järjes-                  lakiehdotuksen:
24203: telmään siirtyminen jää riippuvaksi siitä, milloin
24204: 
24205: 
24206: 
24207: 
24208:                                                    Laki
24209:                 yleisradiolähetysten vastaanottoon tarvittavan luvan tarkastusmaksusta
24210: 
24211:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24212: 
24213:                         1§                                                    4§
24214:                    Soveltamisala                                     Lupamaksujen tarkastajat
24215: 
24216:    Yleisradiolähetystoimintaa harjoittavalle yhtei-         Ilman asianmukaista lupaa televisiolähetyksiä
24217: sölle voidaan tämän lain mukaan myöntää oikeus           vastaanottavalle on tarkastusmaksun oikeutettu
24218: tarkastusmaksun perimiseen yhteisön harjoitta-           määräämään yleisradiotoimintaa harjoittavan yh-
24219: maa televisiolähetystoimintaa ilman asianmukais-         tiön kotipaikan poliisipiirin päällikön hyväksymä
24220: ta lupaa (televisiolupa) vastaanottavalta.               lupatarkastaja. Tarkastajaksi voidaan hyväksyä
24221:                                                          vain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun yhteisöön
24222:    Tarkastusmaksu saadaan periä myös siltä, joka         työsuhteessa oleva henkilö. Tarkastaja on tässä
24223: pitää tai säilyttää televisiovastaanotinta sellaisissa   tehtävässään tarkastusalueen poliisipiirin päälli-
24224: olosuhteissa, joissa se koska tahansa on vähäisin        kön valvonnan alainen. Yhtiön kotipaikan polii-
24225: toimenpitein käytettävissä yleisradiolähetysten          sipiirin päällikkö antaa tarkastajalle tarkastuspas-
24226: vastaanottamiseen.                                       sin, jossa mainitaan tarkastajan valtuudet ja hä-
24227:    Tätä lakia ei sovelleta henkilöön, joka et ole        nen toimivaltansa.
24228: täyttänyt 15 vuotta.                                        Yhtiön kotipaikan poliisipiirin päällikkö voi
24229:                                                          peruuttaa tarkastajan valtuudet, jos tarkastaja
24230:                          2§                              osoittautuu tehtäväänsä sopimattomaksi. Valtuu-
24231:                                                          det lakkaavat myös, kun tarkastajan työsuhde
24232:         Tarkastusmaksun perimisoikeuden                  1 §:n 1 momentissa mainittuun yhteisöön päät-
24233:                   myöntäminen                            tyy tai oikeus tarkastusmaksun perimiseen peruu-
24234:                                                          tetaan.
24235:    Oikeuden tarkastusmaksun perimiseen myön-
24236:                                                             Poliisipiirin päällikölle tämän lain mukaan
24237: tää liikenneministeriö yleisradiotoimintaa harjoit-
24238:                                                          kuuluvia tehtäviä voidaan poliisipiirin johtosään-
24239: tavan yhtiön hakemuksesta.
24240:                                                          nössä siirtää muulle poliisipiirin virkamiehelle.
24241: 
24242:                          3§                                                   5§
24243:             Tarkastusmaksun suuruus                             Tarkastusmaksun perimisoikeuden
24244:                                                                          peruuttaminen
24245:    Tarkastusmaksun suuruuden vahvistaa hake-
24246: muksesta liikenneministeriö. Maksu saadaan vah-            Televisiolähetysten vastaanottamiseen soveltu-
24247: vistaa enintään neljä kertaa niin suureksi kuin          van laitteen haltija on velvollinen tarkastajan
24248: vastaanottolupamaksu lupakaudelta on.                    vaatimuksesta esittämään televisiolupansa. Jos
24249: 4                                          1986 vp. -       LA n:o 165
24250: 
24251: hän ei esitä asianmukaista lupaa, hän on televi-              Lupatarkastajalla on oikeus saada asianomaisil-
24252: sioluvan hinnan lisäksi velvollinen kuittia vastaan         ta poliisiviranomaisilta virka-apua tarkastuksen
24253: suorittamaan tarkastajan määräämän tarkastus-               suorittamiseksi.
24254: maksun.
24255:    Vastaanottimen haltijan, joka ei esitä asian-                                  10 §
24256: mukaista televisiolupaa, on tarkastajan vaatimuk-
24257: sesta ilmoitettava tälle henkilötietoinaan nimen-                           Rangaistussäännös
24258: sä, ikänsä ja ammattinsa.
24259:    Jos vastaanottimen haltija ei maksa vaadittua               Joka väkivaltaa käyttäen tai sillä uhaten estaa
24260: tarkastusmaksua, tarkastajan on annettava hänel-            tai yrittää estää lupatarkastajan suorittamasta täs-
24261: le kirjallinen määräys suorittaa maksu kuukauden            sä laissa tarkoitettua tarkastustehtävää tai joka
24262: kuluessa uhalla, että maksu muuten peritään                 tahallaan muuten tekee haittaa tarkastustehtävää
24263: ulosottotoimin.                                             Suorittavalie lupatarkastajalle, on tuomittava, jol-
24264:    Jollei tarkastusmaksua ole suoritettu 3 momen-           lei muualla laissa ole säädetty ankarampaa ran-
24265: tissa säädetyssä ajassa, se saadaan ulosottaa ilman         gaistusta, lupatarkastajan vastustamisesta sak-
24266: tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin             koon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukau-
24267: verojen ja maksujen periruisestä ulosottotoimin             deksi.
24268: on säädetty.                                                  Joka tarkastustehtävää suorittavaa lupatarkasta-
24269:                                                             jaa erehdyttääkseen ilmoittaa nimensä, ikänsä tai
24270:                        7§                                   ammattinsa muuksi kuin se on taikka muutoin
24271:     Tarkastusmaksun suhde rikosoikeudelliseen               antaa itsestään vääriä henkilötietoja, on tuomit-
24272:                  seuraamukseen                              tava lupatarkastajan erehdyttämisestä sakkoon.
24273:                                                                Lupatarkastajaan kohdistuneeseen rikokseen ei
24274:    Tarkastusmaksua ei saa määrätä luvattomaan
24275:                                                             ole sovellettava rikoslain 16 luvun 1, 2 tai
24276: katseluun syyllistyneelle asianmukaisen luvan
24277:                                                             20 a §:n säännöksiä.
24278: puuttumisen johdosta, jos asia päätetään ilmoit-
24279: taa poliisille tai viralliselle syyttäjälle käsiteltäväk-
24280: si siinä järjestyksessä kuin rikosasioista on säädetty.                            11 §
24281:                                                                              Muutoksenhaku
24282:                       8§
24283:         Tarkastusmaksusta vapauttaminen                        Asianosainen, joka on tyytymätön tarkastus-
24284:                                                             maksun määräämistä koskevaan tarkastajan toi-
24285:   Tarkastusmaksu jätetään määräämänä luvan                  menpiteeseen, saa valittaa siitä 30 päivän kulues-
24286: puuttumisesta huolimatta, jos ilmenee, että lu-             sa sen läänin lääninoikeuteen, jonka toimialueel-
24287: van puuttuminen on johtunut rikkomukseen                    la tarkastusmaksu on määrätty. Valitusosoituksen
24288: syyllistyneen ikä, kehitystaso, terveydentila tai           antamisesta, valituksen tekemisestä ja sen täy-
24289: muu näihin rinnastettava erityinen seikka huo-              dentämisestä sekä valitusmenettelystä on voimas-
24290: mioon ottaen anteeksiannettavasta huomaamat-                sa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa anne-
24291: tomuudesta, ajattelemattomuudesta tai tietämät-             tussa laissa (154/50) sekä tiedoksiannosta hal-
24292: tömyydestä taikka jos tarkastusmaksun määrää-               lintoasioissa annetussa laissa (232/66) on säädetty.
24293: mistä muusta syystä on pidettävä ilmeisen koh-
24294: tuuttomana ja perusteettomana.                                 Asianosainen, joka tahtoo valittaa tarkastajan
24295:                                                             toimenpiteestä sillä perusteella, että tarkastus-
24296:                           9§                                maksu on määrätty lakia virheellisesti soveltaen
24297:                                                             taikka että asiaa käsiteltäessä on tapahtunut me-
24298:                 Tarkastajan oikeudet                        nettelyvirhe, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen
24299:    Lupatarkastajalla on oikeus televisiovastaan-            asian ratkaisuun, saa valittaa 1 momentissa tar-
24300: ottimen toteamiseksi päästä siihen paikkaan, jos-           koitetulle lääninoikeudelle siinä säädetyn määrä-
24301: sa luvanvarainen vastaanotin tai sen osa sijaitsee.         ajan jälkeenkin, ei kuitenkaan enää sen jälkeen
24302: Tarkastajalla on myös oikeus, jos todennäköisillä           kun on kulunut viisi vuotta tarkastusmaksun
24303: perusteilla epäillään jonkun käyttävän luvanva-             määräämistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
24304: raista televisiovastaanotinta, televisiovastaanotti-          Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta asiasta
24305: men toteamiseksi päästä siihen paikkaan, missä              annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta
24306: laitteen epäillään sijaitsevan.                             valittamalla.
24307:                                     1986 vp. -   LA n:o 165                               5
24308: 
24309:                     12 §                                             13 §
24310:             Asetuksenanto-oikeus                                  Voimaantulo
24311: 
24312:   Tarkemmat säädökset tämän lain täytäntöön-        Tämä laki tulee voimaan     päivänä
24313: panosta annetaan asetuksella.                     kuuta 198 .
24314: 
24315:     Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1986
24316: 
24317:        Ritva Laurila                  Matti Viljanen              Kaarina Dromberg
24318:        Martti Tiuri                   Liisa Hilpelä               Sakari Valli
24319:        Juho Koivisto                  Ulla Puolanne               Aila Jokinen
24320:        Ilkka Kanerva                  Pertti Salolainen           Lauri Impiö
24321:                     Tuulikki Petäjäniemi                  Helena Pesola
24322:                                                 1986 vp.
24323: 
24324: Lakialoite n:o 166
24325: 
24326: 
24327: 
24328: 
24329:                                    Vihriälä ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 16 §:n muuttami-
24330:                                       sesta
24331: 
24332: 
24333:                                            Eduskunnalle
24334: 
24335:    Sairausvakuutuslain 16 §:n muuttamisesta an-       hyvin todennäköistä. Tämän takia ainakin näi-
24336: netun lain (1058/85) 1 momentin mukainen              den henkilöiden sairausvakuutuksen vähimmäis-
24337: sairauspäivärahan vähimmäismäärä ei anna sai-         päivärahaa tulisi korottaa 50 prosentilla nykyises-
24338: raalle henkilölle riittävää toimeentuloturvaa. Eri-   tä, jolloin vakuutettu noin neljä kuukautta sai-
24339: tyisen vaikea tilanne on pitkäaikaissairaille, joi-   rastettuaan saisi likimäärin saman vähimmäistoi-
24340: den tulot ovat vähäiset tai joilla ei säädettynä      meentuloturvan kuin kansaneläkejärjestelmä an-
24341: kalenterivuonna ole ollut työtuloja lainkaan.         taa.
24342: Heidän on vuoden ajan tultava toimeen 43,70              Uudistus olisi askel kohti kattavaa ja yhtenäistä
24343: markan suuruisen vähimmäispäivärahan turvin.          perustoimeentuloturvaa, jonka piiriin olisi otetta-
24344:    Sairauteen liittyvän toimeentuloturvan alhai-      va sairauden, vanhuuden, työttömyyden ja työ-
24345: suutta kuvastaa myös se, että vuodesta 1972           kyvyttömyyden lisäksi opiskelu sekä lasten ja
24346: vuoteen 1983 sairausvakuutuksen vähimmäispäi-         vanhusten hoitaminen. Perustoimeentuloturva
24347: värahan reaaliarvo on laskenut 30 %. Vertailun        tulisi mitoittaa kansaneläkkeen täyden määrän
24348: vuoksi mainittakoon samana aikana kansaneläk-         mukaan. Sairausvakuutuksen vähimmäispäivära-
24349: keiden nousseen keskimäärin 25 %, ansioeläk-          han tason korottaminen olisi aloitettava pitkäai-
24350: keiden 50 %, ansioon suhteutetun äitiyspäivära-       kaisesti sairaiden osalta heidän elämäntilanteensa
24351: han 80 % ja lapsilisien 110 %. Sairausajan            vaikeuden takia.
24352: perusturvan alhaisuus aiheuttaakio usein tarpeen         Esitetyn sairausvakuutuksen vähimmäispäivära-
24353: turvautua toimeentulotukeen etenkin, jos sairaus      han korottamisen vuosikustannukset ovat noin 20
24354: on pitkäaikainen.                                     miljoonaa markkaa, mitä on pidettävä kohtuulli-
24355:    Sairauden kestettyä vuoden vakuutettu tulee        sena, kun otetaan huomioon esitetyn toimenpi-
24356: oikeutetuksi kansaneläkkeen antamaan vähim-           teen merkitsemä olennainen parannus nykyiseen
24357: mäisturvaan, jonka määrä asuinkunnasta ja nai-        päiväraha järjestelmään.
24358: misissaolosta riippuen on 1 479-1 828 markkaa           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24359: kuukaudessa. Käytännön kokemukset osoittavat,
24360: että sairauden jatkuttua yhtäjaksoisesti sadan päi-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24361: vän ajan, on vakuutetun siirtyminen eläkkeelle               lakiehdotuksen:
24362: 
24363: 
24364: 
24365: 
24366: 270011Q
24367: 2                                   1986 vp. -    LA n:o 166
24368: 
24369: 
24370:                                                  Laki
24371:                                sairausvakuutuslain 16 §:n muuttamisesta
24372: 
24373:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain
24374: 16 §:ään, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1058/85), uusi näin
24375: kuuluva 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi:
24376: 
24377:                         16 §
24378:                                                        suorittamisen edelleen jatkuessa edellä mainitulle
24379:     Jos vakuutetulle on 100 päivän ajalta suoritettu   tasolle.
24380: päivärahaa j:1 hänen 1 momentin perusteella
24381: määräytyvä päivärahansa määrä on pienempi
24382: kuin vähimmäispäiväraha lisättynä 50 prosentilla,        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
24383: korotetaan hänen päivärahansa määrä päivärahan         kuuta 1987.
24384: 
24385: 
24386:       Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1986
24387: 
24388:           Jukka Vihriälä                  Pirkko Ikonen                  Seppo Pelttari
24389:           Mauno Manninen                  Tellervo Nousiainen            Tytti Isohookana-Asunmaa
24390:           Heikki Kokko                    Mauri Pekkarinen               Aapo Saari
24391:                                           Marjatta Väänänen
24392:                                                 1986 vp.
24393: 
24394: Lakialoite n:o 167
24395: 
24396: 
24397: 
24398: 
24399:                                    Vihriälä ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
24400: 
24401: 
24402:                                             Eduskunnalle
24403: 
24404: 
24405:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
24406: 
24407:   Aloitteessa esitetaan, että kotona lasta hoita-      toiisän suuruus olisi vastasyntyneestä puolet vä-
24408: valle, joka ei ole ollut ansiotyössä tai jonka         himmäispäivärahasta ja muista kotona hoidetta-
24409: työtulot ovat olleet vähäiset, maksettaisiin vä-       vista alle kouluikäisistä lapsista yksi viidesosa
24410: himmäismääräistä äitiys-, isyys- tai vanhempain-       päivärahan vähimmäismäärästä.
24411: rahaa korotettuna lapsenhoitolisällä. Lapsenhoi-
24412: 
24413: 
24414: 
24415: 
24416:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
24417: 
24418:    Hyväksyessään vuonna 1984 hallituksen esityk-       settua sosiaalivakuutusetuutta, kuten esimerkiksi
24419: set (HE n:ot 202, 203 ja 205/1984 vp.) pienten         työttömyyspäivärahaa. Vähimmäistoimeentulon
24420: lasten hoidon kehittämistä koskevaksi lainsäädän-      varaan jäävät siten esimerkiksi nuoret, jotka eivät
24421: nöksi, perhepoliittisen työsuhdeturvan kehittä-        opiskelun vuoksi ole hankkineet työhistoriaa,
24422: mistä koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi työttö-     sekä jo useamman lapsen synnyttäneet kotiäidit,
24423: myysturvalain muuttamisesta eduskunta edellytti        joiden työhistoria on vanhentunut. Nykyisin
24424: vastauksessaan, että hallitus selvittää, miten hoi-    noin 10 prosentissa tapauksia äitiyspäiväraha suo-
24425: tovapaalla olevan vanhemman sosiaaliturva järjes-      ritetaan vähimmäismääräisenä.
24426: tetään. Tätä pohtinut ''kotona lastaan hoitavan           Muusta toimeentuloturvasta poiketen suorite-
24427: sosiaaliturvan selvitystyöryhmä'' jätti muistionsa     taan sairausvakuutuksen päivä-, äitiys-, isyys- ja
24428: loppuosan      sosiaali-  ja    terveysministeriölle   vanhempainrahaan lapsikorotus vain perheen
24429: 27 .3.1986. Työryhmän selvityksen mukaan kes-          pääasiallisen huoltajan eli enemmän ansaitsevan
24430: keisimpiä ongelma-alueita lastaan kotona hoita-        etuutena. Koska naisten työtulot ovat yleensä
24431: van sosiaaliturvassa on äitiys-, isyys- ja Vanhem-     pienemmät kuin miesten ja lisäksi synnyttänei-
24432: painloma-ajan sairausvakuutuslain 22 §:n (4711         den naisten työhistoria on usein puutteellinen,
24433: 81) mukaisen vähimmäistoimeentulon alhaisuus.          maksetaan lapsikorotus nykyisin vain noin
24434: Jos pienen lapsen vanhempi äitiys-, isyys- tai         14 % :iin äitiysrahapäivistä. Lapsikorotusta ei
24435:  vanhempainrahan turvin hoitaa lasta kotona, jää       myöskään makseta vastasyntyneestä vaan ainoas-
24436: hänen vähimmäistoimeentulonsa alle 1 100 mar-          taan muista perheen alle 16-vuotiaista lapsista.
24437:  kan kuukaudessa. 258 arkipäivän pituisen äitiys-      Päivärahan korkean ansiosidonnaisuuden takia
24438:  rahakauden 100 ensimmäiseltä arkipäivältä päi-        lapsikorotus on pienempi kuin kansaneläkkeen
24439:  värahaa voidaan suorittaa lapsen äidille vanhem-      tai työttömyysturvan lapsikorotus tai kotihoidon
24440:  painrahana. Isälle voidaan myöntää synnytyksen        tuen sisarkorotus.
24441:  yhteydessä 6-12 arkipäivältä isyysrahaa.                 Vanhempainrahakauden jälkeen lasta kotona
24442:    Sairausvakuutuksen päivä-, äitiys-, isyys- ja       hoitava tulee oikeutetuksi kotihoidon tukeen,
24443:  vanhempainrahan ensisijaisena perusteena ovat         jota maksetaan vuonna 1987 yksilapsisille per-
24444:  vakuutetun verotuksessa todetut työtulot. Työtu-      heille, kunnes lapsi on puolitoistavuotias. Jos
24445:  lona ei pidetä työtulon menetyksen vuoksi mak-        perheessä on myös toinen alle 7-vuotias lapsi,
24446: 
24447: 270015U
24448: 2                                     1986 vp. -        LA n:o 167
24449: 
24450: tuki jatkuu, kunnes nuorempi lapsista täyttää               Lapsenhoitolisä olisi toissijainen siten, että sitä
24451: kaksi ja puoli vuotta. Sisaroskarotus myönnetään         ei maksettaisi, jos työtulojen perusteella makset-
24452: alle 7-vuotiaista sisaruksista. Kotihoidon tuki          tava etuus mahdollisine lapsikorotuksineen olisi
24453: saattaa nousta äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan       suurempi kuin sairausvakuutuslain 16 § :ssä tar-
24454: vähimmäispäivärahaa suuremmaksi, joten tilanne           koitettu vähimmäispäiväraha ja lapsenhoitolisä
24455: on epäjohdonmukainen.                                    yhteensä. Toisin kuin lapsikorotus, lapsenhoitoli-
24456:    Ottaen huomioon lasten hoitotyön keskeisen            sä maksettaisiin käytännössä yleensä äidin äitiys-
24457: merkityksen suomalaisen yhteiskunnan ja sen              tai vanhempainrahaan.
24458: tulevaisuuden kannalta olisi kotona lasta hoita-            Lapsenhoitolisää ja lasten kotihoidon tuen si-
24459: valle vakuutetulle, jonka työtulot ovat olleet           sarkorotusta ei ole perusteltua saada samanaikai-
24460: vähäiset tai joka ei ole ollut ansiotyössä, makset-      sesti. Lasten kotihoidon tuesta annettua lakia
24461: tava vähimmäismääräistä äitiys-, isyys- tai van-         olisi tältä osin tarkistettava.
24462: hempainrahaa lisättynä lapsenhoitolisällä.                  Lapsenhoitolisään oikeutettuja olisi vuosittain
24463:    Lapsenhoitolisän suuruus määräytyisi kaikkien         arviolta 15 000 synnyttäjää. Äitiysraha arkipäivää
24464: kotona hoidettavien alle kouluikäisten lasten lu-        kohti nousisi kaikille lapsenhoitolisään oikeute-
24465: kumäärän mukaan myös vastasyntynyt mukaan                tuille seuraavan taulukon mukaisesti keskimäärin
24466: luettuna. Lapsenhoitolisän määrä olisi vastasynty-       258 äitiysrahapäivää kohti laskettuna 47,2 mar-
24467: neestä puolet vähimmäispäivärahasta ja muista            kasta 62,1 markkaan. Lapsenhoitolisän kustan-
24468: kotona hoidettavista alle kouluikäisistä lapsista        nukset olisivat siten noin 60 miljoonaa markkaa
24469: yksi viidesosa päivärahan vähimmäismäärästä.             vuositasolla.
24470: 
24471: 
24472:                                       Korkein                                      Äitiys-
24473:                                       lapsen-         Lapsen                       raha
24474:                                       hoitoiisään     hoitoiisään    Nykyinen      lapsenhoito-
24475:                                       oikeuttava      oikeutetut     äitiysraha    lisineen
24476:                                       työtulo,        !km            keskimäärin   keskimäärin
24477:                                       mk/kk                          mk/pv         mk/pv
24478: Ensisynnyttäjät                         1 694           5 900           47,0          59,7
24479: Vain 3 v. täyttäneitä lapsia            1 694           4 500           47,0          59,7
24480: Muita alle 3-v. lapsia, lkm
24481:        1                                2 159           4 200           47,8          66,8
24482:        2                                2413              390           47,1          74,9
24483:         3                               2 668               17          48,9          83,0
24484: Yhteensä                                               15 007           47,2          62,1
24485: 
24486:     Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,                             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24487:                                                                     lakiehdotuksen:
24488: 
24489: 
24490: 
24491:                                                     Laki
24492:                                   sairausvakuutuslain muuttamisesta
24493: 
24494:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 4 päivänä heinäkuuta 1963 annettuun sairausvakuutus-
24495: lakiin (364/63) uusi näin kuuluva 22 a §:
24496: 
24497:                        22 a §                            hoidettavista alle seitsemänvuotiaista lapsista,
24498:   Jos kotona alle kolmivuotiasta lasta hoitavan          vastasyntyneestä lapsen syntymästä lukien.
24499: vakuutetun 16, 17 tai 22 a §:ssä tarkoitetut                Lapsenhoitolisää ei makseta, jos työtulojen
24500: työtulot ovat lapsenhoidon vuoksi alentuneet tai         perusteella määräytyvä äiti ys-, isyys- tai vanhem-
24501: niitä ei ole, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahana        painraha mahdollisine lapsikorotuksineen on
24502: maksetaan vähimmäispäiväraha lisättynä lapsen-           suurempi kuin vähimmäispäiväraha ja lapsenhoi-
24503: hoitolisällä. Lapsenhoitolisää maksetaan kotona          tolisä yhteensä.
24504:                                      1986 vp. -     LA n:o 167                                 3
24505: 
24506:   Lapsenhoitolisän määrä yhdestä lapsesta on          Tämä laki tulee votmaan    päivänä
24507: puolet ja kustakin muusta lapsesta yksi viidesosa   kuuta 1987.
24508: vähimmäispäivärahasta.
24509: 
24510:     Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1986
24511: 
24512:         Jukka Vihriälä                 Pirkko Ikonen                Seppo Pelttari
24513:         Mauno Manninen                 Heikki Kokko                 Mauri Pekkarinen
24514:         Aapo Saari                     Tellervo Nousiainen          Tytti Isohookana-Asunmaa
24515:                                        Marjatta Väänänen
24516:                                                 1986 vp.
24517: 
24518: Lakialoite n:o 168
24519: 
24520: 
24521: 
24522: 
24523:                                    Paasio ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttam1sesta
24524: 
24525: 
24526:                                             Eduskunnalle
24527: 
24528: 1. Kirjallinen kysymys                                    Valtiopäivien ollessa keskeytyneinä ei kirjalli-
24529:                                                                         r
24530: 
24531:                                                        seen kysymykseen luonnollisesti voitaisi antaa
24532:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n mukaan silloin,     suullista vastausta.
24533: jos edustaja tahtoo valtioneuvoston jäsenen vas-          VJ 37 §:n 1 momentista ehdotetaan tässä yh-
24534: tattavaksi tehdä kysymyksen tämän virka-alaan          teydessä myös poistettavaksi vaatimus kysymyk-
24535: kuuluvasta asiasta, on hänen annettava se kirjalli-    sen liittymisestä valtioneuvoston tietyn jäsenen
24536: sesti laadittuna ja sisällykseltään täsmällisenä pu-   virka-alaan. Valtioneuvoston jäsenen mahdolli-
24537: hemiehelle, jonka tulee saattaa se valtioneuvos-       suus kieltäytyä vastaamasta esitettyyn kysymyk-
24538: ton jäsenen tietoon. Puhemiehen kanssa sopimal-        seen jäisi kuitenkin voimaan, joten vastaajien ei
24539: Iaan ajalla antaa valtioneuvoston jäsen suullisen      edellytettäisi ylittävän sitä toimivaltaa, joka heillä
24540: tai kirjallisen vastauksen 30 päivän kuluessa tie-     valtioneuvoston jäseninä on. Virka-alaan liitty-
24541: don saamisesta, ellei katso, että vastausta asian      mistä koskevan maininnan jättäminen pois sään-
24542: laadun vuoksi ei ole annettava, jolloin syyt siihen    nöksistä osoittaisi, että toimivallan ollessa tulkin-
24543: on saman ajan kuluessa eduskunnalle ilmoitetta-        nanvarainen valtioneuvoston jäsenen olisi ensi
24544: va.                                                    sijassa pyrittävä vastaamaan kysymykseen, ja vas-
24545:     Valtioneuvoston jäsenille voidaan tehdä kysy-      taamatta jättäminen tulisi kysymykseen vain sil-
24546: myksiä vain silloin, kun eduskunta on koolla.          loin, kun valtioneuvoston jäsen katsoo, ettei hän
24547:  Näin ollen kansanedustajalla ei ole mahdollisuut-     lainkaan voi vastata kysymykseen ylittämättä toi-
24548: ta tehdä valtioneuvoston jäsenelle kysymyksiä          mivaltaansa.
24549: tammikuussa eikä kesäaikana valtiopäivien ollessa         Momentista ehdotetaan poistettavaksi tarpeet-
24550:  keskeytyneinä. Käytännössä on kuitenkin ilmen-        tomana maininta siitä, että eduskunnassa ei teh-
24551:  nyt tarvetta tehdä kirjallinen kysymys valtioneu-     dä päätöstä kysymyksen ja siihen annetun vas-
24552: voston jäsenelle myös tällaisena aikana.               tauksen johdosta.
24553:     Epäkohdan poistamiseksi tulisi VJ 37 §:n 1
24554:  momenttia täydentää siten, että kansanedustajal-
24555:  la olisi valtiopäivien keskeydyttyäkin mahdolli-      2. Suullinen kysymys
24556:  suus tehdä kirjallinen kysymys ja saada kirjallinen
24557:  vastaus 30 päivän kuluessa.                              Vuonna 1966 voimaan tulleella lailla ( 1171 66)
24558:     Jotta uudistuksen tarkoitus saavutettaisiin, eh-   lisättiin VJ 37 § :ssä säännellyn kirjallisen kysy-
24559:  dotetaan säädettäväksi, että vastauksen antami-       myksen ja välikysymyksen rinnalle suullinen ky-
24560:  selle säädetty 30 päivän määräaika kuluisi VJ         symys (VJ 37 a §).
24561:  93 §:n 2 momentin estämättä valtiopäivien olles-         VJ 37 a § asettaa suulliselle kysymykselle useita
24562:  sa keskeytyneinäkin.                                  sisällöllisiä ja muodollisia rajoituksia. Kysymyk-
24563:     Eduskuntakäytäntöä olisi kehitettävä siten, et-    sen tulee kuulua valtioneuvoston ja vielä sen
24564:  tä niin kysymyksen tiedoksianto valtioneuvoston       tietyn jäsenen toimialaan. Lisäksi sen tulee olla
24565:  jäsenelle kuin vastauksen toimittaminen edusta-       lyhyt, eikä se saa sisältää perusteluja eikä arvoste-
24566:  jalle voi valtiopäivien ollessa keskeytyneinä ta-     levaa lausumaa ( 1 mom. ). Näiden rajoitusten
24567:  pahtua joustavasti.                                   valvominen on asetettu puhemiehen tehtäväksi
24568:     Vastauksen antamisessa noudatettavan menet-        (2 mom. ). Käytännössä suullisen kysymyksen
24569:  telyn suhteen olisi merkitystä sillä ajankohdalla,    sisällöllisiä rajoituksia valvotaan siten, että kysy-
24570:   jona vastaus tosiasiassa annetaan. Sellaisessa ti-   myksiä eduskunnan kansliassa vastaanotettaessa
24571:   lanteessa, jossa eduskunta 30 päivän määräajan       pyritään yhteisymmärryksessä kysyjän kanssa tar-
24572:   päättyessä olisi jälleen koolla, olisi kuitenkin     kistamaan kysymyksen suhde asetettuihin rajoi-
24573:   pyrittävä noudattamaan normaalia menettelyä.         tuksiin.
24574: 
24575:  270052K
24576: 2                                        1986 vp. -      LA n:o 168
24577: 
24578:     Valtioneuvoston jäsenelle on annettu mahdol-            Muutoksen jälkeen suullinen kysymys sa1s1 Si-
24579: lisuus ilmoittaa eduskunnalle, ettei kysymykseen         sältää perusteluja tai arvostelevan lausuman,
24580: voida asian laadun vuoksi vastata (VJ 37 a § 4           kunhan kysymys edelleen olisi lyhyt. Näin paran-
24581: mom. ). Tätä mahdollisuutta on käytetty ainoas-          nettaisiin vastaajan mahdollisuuksia perehtyä asi-
24582: taan muutaman kerran eikä pitkiin aikoihin enää          aan ja kysyjän vaikuttimiin. Edelleen ehdotetaan,
24583: lainkaan.                                                että nykyisten lisäkysymysten sijasta suullisen
24584:     Valtioneuvoston jäsenen vastauksen johdosta          kysymyksen esittäjällä olisi oikeus käyttää enin-
24585: esitettävien lisäkysymysten tulee liittyä pääkysy-       tään kaksi lyhyttä puheenvuoroa varsinaisen kysy-
24586: mykseen ja olla lyhyitä (VJ 37 a § 3 mom. ).             myksensä jälkeen. Puheenvuorot saisivat sisältää
24587: Tämän säännöksen noudattamista valvoo puhe-              paitsi lisäkysymyksiä myös perusteluja sekä vas-
24588: mies kyselytunnin aikana, ja se on ainakin viime         tauksen kommentointia. Puheenvuorojen sisältöä
24589: vuosina ollut yleisimpiä puhemiehen edustajille          rajoittaisivat vain vaatimus niiden liittymisestä
24590: antamien huomautusten aiheita.                           esillä olevaan asiaan sekä VJ 58 §:n vaatimus
24591:     Suullista kysymysmenettelyä kohtaan on esitet-       vakaasta ja arvokkaasta käytöksestä. Valtioneu-
24592: ty kritiikkiä. Viikoittain torstaisin pidettävä kyse-    voston jäsenellä olisi oikeus puheenvuoroihin
24593: lytunti on koettu liian muodollisena muun mu-            kysyjän puheenvuorojen johdosta sekä velvolli-
24594: assa sen vuoksi, ettei lisäkysymyksessä voi kom-         suus vastata mahdollisiin lisäkysymyksiin.
24595: mentoida valtioneuvoston jäsenen varsinaista vas-          Jotta uudistus ei johtaisi eduskunnan kysely-
24596: tausta eikä esittää lainkaan perusteluja. Suullisel-     tuntien kohtuunomaan pitenemiseen ja jotta
24597: le kysymykselle asetettu tavoite hallituksen ja          niillä voitaisiin odottaa olevan yleistä kiinnosta-
24598: eduskunnan välittömän vuorovaikutuksen ai-               vuutta, ehdotetaan säädettäväksi, että suullinen
24599: kaansaamisesta on jäänyt pitkälti toteutumatta.          kysymys on tehtävä asiasta, joka ei ole merkityk-
24600:     Kysyjät ovat pitäneet epäkohtana sitä, että          seltään vähäinen. Rajoituksen valvonta jäisi pu-
24601: vastaukset ovat usein olleet ylimalkaisia ja yleensä     hemiehen tehtäväksi.
24602: paperista luettuja. Kysyjien kannalta epäkohtana
24603: ovat olleet myös ministereiden poissaolot, jotka
24604: ovat aiheuttaneet kysymyksen siirtymisen kysely-         3. Erikoisvaliokuntien kokoontuminen
24605: tunnista toiseen.
24606:     Vastaavasti valtioneuvoston jäsenten kannalta           Eduskunta ja sen toimielimet voivat työsken-
24607: epäkohtana ovat kysyjien poissaolot kyselytunnil-        nellä vain valtiopäivien ollessa koolla. Myös kan-
24608: ta. Ne aiheuttavat kysymyksen raukeamisen,               sanedustajan toiminta eduskunnassa on kytketty
24609: mutta johtavat usein samansisältöisen uuden ky-          valtiopäivien koollaoloon. Ainoastaan ulkoasiain-
24610: symyksen esittämiseen. Vastaajien kannalta voi-          valiokunta, valtiovarainvaliokunta ja kansliatoi-
24611: daan pitää epäkohtana myös sitä, että kysymykset         mikunta voivat kokoontua, vaikka valtiopäivät on
24612: saattavat koskea varsin toisarvoisia asioita, joissa     keskeytetty, ulkoasiainvaliokunta ja kansliatoimi-
24613: kansanedustajan tiedonsaanti voisi paremmin to-          kunta lisäksi, vaikka eduskunnan työ olisi vaali-
24614: teutua epävirallisin muodoin.                            kauden lopussa jo julistettu päättyneeksi tai
24615:     Edelleen epäkohdaksi on koettu kysymyksen ja         eduskunta hajaantunut.
24616: lisäkysymysten sisällöllisten rajoitusten valvonta          Kaikilla erikoisvaliokunnilla tulisi olla mahdol-
24617: ja siihen liittyvä puhemiehen huomautusten tar-          lisuus pitää kokouksia, vaikka valtiopäivät olisi-
24618: ve.                                                      kin keskeytetty. Vuonna 198 3 voimaan tulleella
24619:    Epäkohtien poistamiseksi olisi pyrittävä suulli-      valtiopäiväjärjestyksen muutoksella (278/ 83) ke-
24620: sen kysymyksen kehittämiseen hallituksen ja              hitettiin eduskunnan toimielinten toimiaikaa
24621: eduskunnan välittömän vuorovaikutuksen lisää-            koskevia säännöksiä laajalti. Antamalla kaikille
24622: miseksi ennen muuta siten, että luodaan edelly-          erikoisvaliokunnille sama kokoontumisoikeus
24623: tyksiä kyselytunnin muodostumiseksi kysyjän ja           kuin valtiovarainvaliokunnalla jo nyt VJ 43 §:n 2
24624: vastaajan väliseksi vapaaksi keskusteluksi.              momentin mukaan on, jatkettaisiin tätä kehitys-
24625:    Aloitteessa ehdotetaan suullisen kysymyksen           työtä ja poistettaisiin valiokuntien toiminnasta se
24626: asialliselle sisällölle ja muodolle asetettujen rajoi-   ajallinen katkos, joka nyt aiheutuu valiokuntien
24627: tusten vähentämistä. Säännöksistä poistettaisiin         toiminnan keskeytyessä valtiopäivienkin keskey-
24628: kielto sisällyttää perusteluja tai arvosteleva lausu-    dyttyä.
24629: ma kysymyksen tekstiin sekä samoin kuin kirjalli-           Uudistus olisi nykyoloissa tosin tärkeämpi peri-
24630: sen kysymyksen kohdalla vaatimus kysymyksen              aatteelliselta kuin käytännölliseltä kannalta.
24631: liittymisestä valtioneuvoston tietyn jäsenen virka-      Eduskunnan työn suunnittelu helpottuisi kuiten-
24632: alaan.
24633:                                        1986 vp. -      LA n:o 168                                          3
24634: 
24635: kin, jos valiokunnilla olisi mahdollisuus kokoon-      puhemiehistön jäsenistä on saattanut poistua
24636: tua valtiopäivien keskeytyneenäolosta huolimat-        pääkaupungista. Muotovaatimuksista on aiheutu-
24637: ta, esimerkiksi elokuun puolivälissä parin kolmen      nut ongelmia varsinkin tilanteissa, joissa edus-
24638: viikon ajaksi käsittelemään muun eduskuntatyön         kunnan hyväksymä laki olisi saatava joutuisasti
24639: häiritsemättä jotakin suurehkoa lainsäädäntö-          tasavallan presidentin vahvistettavaksi.
24640: asiaa. Tällä tavoin saatettaisiin heti syysistunto-        Eduskunnan vastausten ja kirjelmien nykyinen
24641: kauden alussa saada täysistuntokäsittelyyn kes-        allekirjoitusjärjestelmä on epätarkoituksenmukai-
24642: kustelujen ja äänestysten kannalta ehkä paljon         nen ja joustamattomana mutkistaa tarpeettomas-
24643: aikaavieviä asioita ja siten myös tehdä mahdolli-      ti eduskunnan päätösten täytäntöönpanoa. Asi-
24644: seksi täysistunnossa käsiteltävien asioiden jakaan-    anomaista säännöstä olisi siksi tarkistettava. Val-
24645: tuminen tasaisemmaksi istuntokauden aikana.            tiopäiväpäätöksen osalta ei edellä puheena olevan
24646:    Erikoisvaliokunta voisi kokoontua vain valtio-      kaltaisia muutostarpeita ole. Sen allekirjoittamis-
24647: päivien keskeytysaikana. Mahdollisuuteen ko-           ta koskevat muotovaatimukset voidaankin pysyt-
24648: koontua myös vaalikauden työn tultua julistetuk-       tää ennallaan.
24649: si päättyneeksi tai eduskunnan hajaannuttua,               Harkittaessa, miten eduskunnan vastausten ja
24650: mikä on ulkoasiainvaliokunnalla, ei muiden eri-        kirjelmien allekirjoitusjärjestelmä olisi uudistetta-
24651: koisvaliokuntien osalta niiden suorittaman työn        va, on käsillä useitakin vaihtoehtoja. Allekirjoit-
24652: luonne huomioon ottaen ole tarvetta.                   tajina voisi olla esimerkiksi puhemies yksin tai
24653:    Kaikkien muiden erikoisvaliokuntien paitsi ul-      puhemies ja varapuhemies. Puhemiehen ohella
24654: koasiainvaliokunnan kokoontuminen val tiopäi-          saatettaisiin toiseksi allekirjoittajaksi ajatella
24655: vien ollessa keskeytyneinä riippuisi eduskunnan        eduskunnan pääsihteeriä. Viimeksi mainitussa
24656: suostumuksesta. Asianomainen valiokunta tekisi         järjestelyssä allekirjoittajana olisi kuitenkin virka-
24657: eduskunnalle asiasta esityksen. Suostumus annet-       mies, mitä olisi tässä yhteydessä pidettävä hyvin
24658: taisiin täysistunnossa ilmoitusasioiden käsittelyn     pitkän tradition kannalta vieraana piirteenä.
24659: yhteydessä puhemiesneuvoston esityksestä tehtä-            Luonteva ratkaisumalli olisi, että vastaukset ja
24660: vällä päätöksellä. Puhemiesneuvosto joutuu siten       kirjelmät allekirjoittaisivat puhemies ja tarkista-
24661: harkitsemaan, edellyttääkö valiokunnan työtilan-       jien puheenjohtaja. Tarkistajien puheenjohtajien
24662: ne suostumista puheena olevaan, sinänsä poik-          ensin suorittama allekirjoitus olisi samalla doku-
24663: keukselliseen toimenpiteeseen.                         mentoitu osoitus siitä, että tarkistaminen on
24664:                                                        asiassa suoritettu ja toimituskirja tarkistajien puo-
24665:                                                        lesta valmis. Puhemiehen allekirjoitus taas olisi
24666: 4. Eduskunnan vastausten Ja kirjelmien allekir-        vahvistus siitä, että eduskunta on asian täysistun-
24667:    joittaminen                                         nossaan päättänyt. Aloitteessa onkin päädytty
24668:                                                        ehdottamaan tällaista ratkaisua.
24669:    VJ 86 §:n 3 momentin mukaan eduskunnan                 Jos puhemies ja tarkistajien puheenjohtaja oli-
24670: vastaukset ja kirjelmät sekä valtiopäiväpäätöksen      sivat estyneet silloin, kun allekirjoittaminen olisi
24671: allekirjoittavat puhemies ja varapuhemiehet.           suoritettava, eikä asiassa voida jäädä odottamaan
24672:    Voimassa olevasta allekirjoitusjärjestelmästä on    esteen poistumista, puhemiehen sijaan tulisi alle-
24673: aiheutunut tiettyjä hankaluuksia. Vastaukset ja        kirjoittajaksi jompikumpi varapuhemiehistä VJ
24674: kirjelmät eivät ole heti päätöksenteon jälkeen         55 §:n 3 momentista ilmenevän sijaanastumispe-
24675: allekirjoitettavissa, vaan vasta sen jälkeen, kun VJ   riaatteen mukaisesti ja tarkistajien puheenjohta-
24676: 42 a §:ssä mainitut tarkistajat ovat hyväksyneet       jan sijaan tulisi tarkistajien varapuheenjohtaja.
24677: suomen- ja ruotsinkielisen vastauksen tai kirjel-      Ehdotettu menettely olisi siten nykyistä jousta-
24678: män painettavaksi ja painattaminen on tapahtu-         vampi.
24679: nut. Tähän saattaa asian laadusta ja laajuudesta          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24680: riippuen kulua pitkähkökin aika. Erityisesti edus-     nioittaen,
24681: kunnan lomakauden alettua tai täysistuntotyös-
24682: kentelyn muuten keskeydyttyä allekirjoitusten                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24683: saamiseksi saatetaan joutua monimutkaisiin jär-                lakiehdotuksen:
24684: jestelyihin, muun muassa sen vuoksi, että osa
24685: 4                                        1986 vp. -       LA n:o 168
24686: 
24687:                                                     Laki
24688:                                    valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
24689: 
24690:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
24691: muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentti, 37 a §:n 1 ja 3 momentti, 43 §:n 2 momentti
24692: sekä 86 §:n 3 momentti,
24693:   sellaisina kuin ne ovat, 37 §:n 1 momentti 5 päivänä marraskuuta 1948 annetussa laissa (775/48),
24694: 37 a §:n 1 ja 3 momentti 4 päivänä maaliskuuta 1966 annetussa laissa (117/66) sekä 43 §:n 2
24695: momentti ja 86 §:n 3 momentti 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (278/83), näin
24696: kuuluviksi:
24697: 
24698:                           37 §
24699:   Jos edustaja tahtoo tehdä valtioneuvoston jäse-         päivänä kysymyksestä tiedon saatuaan. Vastauk-
24700: nen vastattavaksi kysymyksen, hänen tulee antaa           sen tulee olla lyhyt. Kysymyksen tekijä saa sen
24701: se kirjallisesti laadittuna ja sisällöltään täsmällise-   johdosta välittömästi käyttää enintään kaksi ly-
24702: nä puhemiehelle, jonka tulee saattaa kysymys              hyttä puheenvuoroa. Valtioneuvoston jäsenellä
24703: valtioneuvoston jäsenen tietoon. Kysymys voi-             on oikeus vastata käytettyihin puheenvuoroihin.
24704: daan tehdä myös valtiopäivien keskeydyttyä. Pu-           Puheenvuoroissa esitettyihin lisäkysymyksiin hä-
24705: hemiehen kanssa sopimaliaan ajalla antaa valtio-          nen tulee vastata heti. Asiasta ei sallita muuta
24706: neuvoston jäsen suullisen tai kirjallisen vastauk-        keskustelua. Vastauksesta ja muusta puheenvuo-
24707: sen, ellei katso, että vastausta asian laadun vuoksi      rosta säädetään tarkemmin työjärjestyksessä.
24708: ei ole annettava, jolloin syyt siihen on eduskun-
24709: nalle ilmoitettava. Vastaus tai sen asemesta tehtä-
24710: vä ilmoitus annetaan 93 §:n 2 momentin estä-                                    43 §
24711: mättä kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedon
24712: saamisesta. Valtiopäivien ollessa keskeytyneinä             Muu erikoisvaliokunta voi toimia valtiopäivien
24713: annetaan vastaus tai ilmoitus kirjallisena. Tällai-       keskeydyttyä, milloin eduskunta niin päättää.
24714: sesta asiasta ei sallita keskustelua.
24715:                                                                                 86 §
24716: 
24717:                      37 a §                                 Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät allekirjoit-
24718:    Edustajalla on oikeus tehdä valtioneuvoston            tavat puhemies ja tarkistajien puheenjohtaja.
24719: jäsenelle eduskunnassa lyhyt suullinen kysymys            Valtiopäiväpäätöksen allekirjoittavat puhemies ja
24720: asiasta, joka ei ole merkitykseltään vähäinen.            varapuhemiehet.
24721: 
24722:    Valtioneuvoston jäsen vastaa kysymykseen seu-             Tämä laki tulee voimaan sma päivana, jona
24723: raavassa istunnossa, jossa käsitellään suullisia ky-      lain vahvistamisen jälkeen ensiksi toimitettavissa
24724: symyksiä. Hän ei kuitenkaan ole velvollinen               kansanedustajain vaaleissa valittu eduskunta ko-
24725: vastaamaan aikaisemmin kuin kolmantena arki-              koontuu valtiopäiville.
24726: 
24727: 
24728: 
24729:     Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1987
24730: 
24731:          Pertti Paasio                     Kauko Juhantalo                  Lauha Männistö
24732:          Kalle Könkkölä                    Liisa Kulhia                     Ulla Puolanne
24733:          J. Juhani Kortesalmi              Ole Norrback                     Olavi Ronkainen
24734:                                            Georg C. Ehrnrooth
24735:                                                1986 vp.
24736: 
24737: Lakialoite n:o 169
24738: 
24739: 
24740: 
24741: 
24742:                                   Eenilä: Ehdotus laiksi vähimmäis- ja enimmäispalkasta ja enimmäis-
24743:                                      eläkkeestä
24744: 
24745: 
24746:                                           Eduskunnalle
24747: 
24748: 
24749:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
24750: 
24751:    Aloitteessa ehdotetaan työttömäksi joutuneelle     !on turvaamiseksi sairauden, vammaisuuden, ras-
24752: Suomen kansalaiselle hallitusmuodon 6 §:n 2           kauden, alaikäisyyden, korkean iän, opiskelun,
24753: momentin nojalla perusoikeutena kuuluvan vä-          asevelvollisuuden tms. olosuhteen aikana säädet-
24754: himmäistoimeentulon turvaamista säätämällä la-        täväksi kansalaisen vähimmäispalkasta.
24755: ki työttömän, koulutuksessa tai yhteiskuntapalve-        Samalla ehdotetaan säädettäväksi enimmäis-
24756: lussa olevan vähimmäispalkasta.                       palkasta ja -eläkkeestä.
24757:    Samalla ehdotetaan säädettäväksi valtakunnal-         Samalla ehdotetaan kumottaviksi lait, joilla on
24758: linen vähimmäispalkka niille työelämässä olevil-      pyritty kansalaisen perustoimeentulon turvaami-
24759: le, jotka eivät kuulu työsopimuslain 17 §:n           seen erilaisten etuuksien: tukien, !isien, korvaus-
24760: tarkoittaman valtakunnallisen, yleissitovan työeh-    ten ja päivärahojen muodossa taikka työttömien
24761: tosopimuksen piiriin.                                 työllistämiseen yksityisille työnantajille maksetta-
24762:    Vielä ehdotetaan kansalaisen perustoimeentu-       vien tukien ja korvausten muodossa.
24763: 
24764: 
24765: 
24766: 
24767:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
24768: 
24769: 
24770:         HM 6 §:n 2 momentin tulkinta                  vaan työttömyystilanteeseen joutuneille kansalai-
24771:                                                       sille yleisesti taattuna, hallitusmuodon 6 §:n 2
24772:    HM 6 §:n 2 momentissa säädetty Suomen              momentista johtuvana oikeutena. Tällaisen oi-
24773: kansalaisen perusoikeus tarkoittaa oikeutta työstä    keuden epäämistä, jos se liittyy hallitusmuodon
24774: saatavaan toimeentuloon taikka oikeutta toi-          jonkin perusoikeuden käyttämiseen, on pidettävä
24775: meentuloon ilman työtä, ellei valtiovalta kykene      hallitusmuodossa säädettyyn perusoikeuteen ka-
24776: tarvittaessa järjestämään kansalaiselle mahdolli-     joamisena. Tällöin joudutaan harkitsemaan, on-
24777: suutta tehdä työtä. Perusoikeus on siis oikeus        ko perusoikeuteen kajoaminen laajuudeltaan ja
24778: toimeentuloon, joka turvaa ihmisarvoisen elämi-       laadultaan sellaista, että sen on katsottava mer-
24779: sen myös työttömyyden sattuessa.                      kitsevän poikkeusta hallitusmuodon asianomai-
24780:    Perustuslakivaliokunnan tulkinta HM 6 §: n 2       sesta säännöksestä. ''
24781: momentista on yksiselitteisen selvä (lausunto n:o
24782: 4/1984 vp. hallituksen esityksestä työttömyystur-        Nykyinen, ihmisarvoiseen elämiseen nmavaa
24783: valaiksi): '' Työttömyysturva tulee työnteolla jär-   toimeentuloa merkittävästi vähäisempi työttö-
24784: jestettävän toimeentulon tilalle silloin, kun val-    myysturva, johon kaiken lisäksi kuuluu vielä
24785: tiovalta ei kykene työnteon mahdollisuutta järjes-    karenssiaikoja, on selvästi perusoikeuteen kajoava
24786: tämään." Ja tulkinta jatkuu: "perustuslakivalio-      ja merkitsee siis selvää poikkeusta hallitusmuo-
24787: kunnan käsityksen mukaan työttömyyspäivärahaa         don 6 §:n 2 momentista. - Lausunnossaan n:o
24788: ei voida pitää julkisen vallan taholta tulevana       4/1984 vp. perustuslakivaliokunta lausuu myös
24789: harkinnanvaraisena edunsuomismahdollisuutena,         näin: "Perusoikeuden käyttämiseen voidaan liit-
24790: 
24791: 270057Q
24792:  2                                         1986 vp. -     LA n:o 169
24793: 
24794: 
24795: tää korkeintaan hyvin rajoitetusti kansalaiselle          tuleva vähimmäispalkka - ja ettei työn, eikä siis
24796: muutoin kuuluvan oikeuden menetyksiä.''                   vähimmäispalkankaan, tarvetta ole esimerkiksi
24797:                                                           sellaisella henkilöllä, jolla on varallisuutta. On-
24798:                                                           han kysymys kansalaisen perusoikeudesta.
24799:      Perusoikeutena työ tai vå.himmäispalkka                 Täyttä vähimmäispalkkaa ei tarvitse sekään,
24800:                                                           joka elää toisen kanssa yhteisessä taloudessa, jos
24801:     Lakialoitteen tekijänkin tarkoitus oli aikoinaan      toinen saa vähintäänkin vähimmäispalkan suu-
24802:  HM 6 §:n 2 momentin toisen virkkeen säännök-             ruisen toimeentulon. Kuitenkin lienee edellytet-
24803:  sellä turvata kansalaisille toimeentulo ensisijaises-    tävä, että kaksi työtä vailla olevaa samassa talou-
24804:  ti työn avulla, mutta ellei työtä kyettäisi järjestä-    dessa elävää henkilöä saa yhteensä puolentoista
24805:  mään, ilman sitä. Lakialoitteen tekijät edellytti-       vähimmäispalkan suuruisen toimeentulon, jotta
24806:  vät, että työtä vailla olevalla olisi vapaa valintaoi-   toimeentulo olisi riittävä. Perheen vähimmäis-
24807:  keus: hänen ei olisi pakko ottaa työtä vastaan,          palkka olisi siis noin neljätuhattaviisisataa mark-
24808:  eikä hän siis tarjotusta työstä kieltäytyessään jäisi    kaa (4 500 mk) kuukaudessa.
24809:  ilman toimeentuloturvaa, vaan hänellä olisi oi-
24810:  keus valita työ tai toimeentuloturva, nimitettiin-
24811:  pä sitä sitten millä nimellä tahansa, kunhan se          Työn asemesta koulutusta tai yhteiskuntapalvelua
24812:  turvaisi ihmisarvoisen elämisen.
24813:    Jotta kansalaisen oikeus työhön nauttisi saman-           Työn asemesta pitäisi kansalaiselle voida järjes-
24814:  arvoista perusoikeussuojaa kuin esimerkiksi sa-          tää hänen haluamansa ja hänelle sopiva opis-
24815: man hallitusmuodon säännöksen 1 momentissa                kelu-, harjoittelu-, ammattikurssi- taikka muu
24816: tarkoitettu kansalaisen yksityinen omaisuus, il-          koulutuspaikka. Tästä hänelle olisi myös makset-
24817: man omaa syytä menetetty työpaikka tulisi korva-          tava vähimmäispalkka (koulutuksessa olevan vä-
24818: ta maksamalla työttömyyden ajalta täysi toimeen-          himmäispalkka).
24819: tulo eli työn mukana menetetty palkka. Kun                   Mikäli työtä vailla oleva haluaisi, tulisi hänelle
24820: kuitenkin tiedetään, että yksityinen omaisuus             voida järjestää työtä myös rauhan- ja kehitysyh-
24821: meillä poliittisista syistä nauttii "ylisuojaa" eli       teistyön alueelta sekä lasten-, vammaisten-, sai-
24822: suurempaa suojaa kuin muut perusoikeudet, ei              raan- ja vanhustenhoidon, nuoriso- ja kulttuuri-
24823: ole syytä vaatia, että kaikkia muitakin perusoi-          toimen sekä päihdehuollon, vankein- ja mielisai-
24824: keuksia ylisuojattaisiin, että perustuslakia siis         raanhoidon alueella sekä erilaisissa pelastus- ja
24825: muiltakin osin tulkittaisiin väärin, vaan on vaa-         luonnonsuojelutehtävissä. Näistä tehtävistä, joi-
24826: dittava omaisuuden ylisuojaamisesta luovuttavak-          hin asianomaiselle annettaisiin tarvittava koulu-
24827: si. Niinpä, kun kerran perusoikeudesta on kysy-           tus valtion varoista ja maksettaisiin koulutusajalta
24828: mys, ainoa oikea ja kohtuullinen tulkinta on,             olevan vähimmäispalkka, hänelle koulutuksen
24829: että työn avulla hankittavan toimeentulon tilalle         jälkeen maksettaisiin luonnollisesti myös vähim-
24830: tulee ns. vähimmäispalkka.                                mäispalkka (yhteiskuntapalvelussa olevan vähim-
24831:     Työtä vailla olevan vähimmäispalkan on nyky-          mäispalkka).
24832: yhteiskunnassa oltava noin 3 000 markkaa kuu-
24833: kaudessa puhtaana käteen ja indeksiin sidottuna.
24834: Tämän vähäisemmällä rahamäärällä ei voi tulla                            Oikeus -     ei pakko
24835: toimeen, ellei ole muuta tuloa eikä muuta omai-
24836: suutta kuin korkeintaan asunto. Se, jolla muuta
24837:                                                              Työtä, koulutusta tai yhteiskuntapalvelua olisi
24838: tuloa tai omaisuutta on, ei voi olla oikeutettu           järjestettävä kotipaikkakunnalla tai kohtuullisen
24839: vähimmäispalkkaan työttömyyden ajalta.                    ja kohtuuhintaisen matkan päässä tai, mikäli
24840:                                                           työtä vailla oleva on valmis sitä vastaanottamaan,
24841:                                                           kauempanakin, missä hänelle ja tarvittaessa myös
24842:        Työtä tai toimeentulo tarvittaessa                 hänen perheelleen samalla järjestetään kohtuu-
24843:                                                           hintainen, terveellinen asunto.
24844:   HM 6 §:n 2 momentin 2. virkettä koskevan                   Työtä vailla olevan ei tarvitsisi ottaa vastaan
24845: lakialoitteenkin tekijäin tarkoitus oli, että valtio-     muuta kuin ammattitaitoaan ja työkykyään vas-
24846: vallan asiana olisi ainoastaan tarvittaessa järjestää     taavaa työtä. Ei myöskään itselleen sopimatonta
24847: Suomen kansalaiselle mahdollisuus tehdä työtä             ja/ tai vaarallista työtä, eikä hän siis menettäisi
24848: - ja siis ainoastaan tarvittaessa taata työn tilalle      perusoikeutena hänelle kuuluvaa vähimmäispalk-
24849:                                        1986 vp. -     LA n:o 169                                          3
24850: 
24851: kaa kieltäytyessään tyosta, sillä HM 6 §:n 2             Perusturva ja kansalaisten yhdenvertaisuus
24852: momentti ei sisällä mitään oikeutusta perus-                            lain edessä
24853: toimeentulon kieltämiseen työttömältä kansalai-
24854: selta eikä minkäänlaista oikeutusta työhön pakot-        Lakiaioitteella pyritään myös toteuttamaan
24855: tamiseen. Kansalaisen oikeus vapaaseen kotipai-       hallitusmuodon 5 §:n sisältämän säännöksen
24856: kan valintaan taas estää pakottamasta työhön          edellyttämä kansalaisten yhdenvertaisuus lain
24857: kauaksi kotoa.                                        edessä perustoimeentulon osalta kaikissa elämän-
24858:   Jotta yhteiskunta pyrkisi tehokkaasti huolehti-
24859:                                                       vaiheissa ja olosuhteissa. Jotta tähän päästäisiin,
24860: maan HM 6 §:n 2 momenttiin sisältyvästä ensisi-       eivät kansalaisten tuloerot erityisesti kansakun-
24861: jaisesta velvoitteestaan työn järjestämisestä sitä    nan vaikeina aikoina saa olla miten suuret tahan-
24862: tarvitsevalle kansalaiselle, on perusteltua säätää
24863:                                                       sa. Tuloeroja on tasattava. Hyväosaisten on tin-
24864: työtä vailla olevan ja yhteiskuntapalvelussa ole-
24865:                                                       gittävä heikossa asemassa olevien perusturvan
24866: van kansalaisen vähimmäspalkka korotettavaksi         takaamiseksi. Jotta kansakunnan varallisuus riit-
24867: jokaiselta aikavalta uudelta työttömyys- tai yh-      täisi, jotta kaikista ja kaikesta voitaisiin huolehtia
24868: teiskuntapalvelukuukaudelta yhdellä prosentilla
24869:                                                       ihmisoikeuksien julistuksen edellyttämällä taval-
24870: (1 % ), kunnes se saavuttaa työelämässä olevan        la, jotta kaikille voitaisiin taata perusoikeudet, ei
24871: vähimmäispalkan, jota ei voitane ajatella säädet-     valtiovalta voi jakaa kansalaisilta kerättyjä verova-
24872: täväksi pienemmäksi kuin neljätuhatta markkaa         roja turhaan ja tarpeettomaan. Kansalaisten pe-
24873: (4 000 mk) kuukaudessa luontoisetuineen puh-
24874:                                                       rusturva, välttämättömyystarpeet on ensin tyydy-
24875: taana käteen ja indeksiin sidottuna, jotta työllä     tenava. Perusturvaan kuuluvat inhimillinen
24876: olisi jonkinlainen arvo.                              asunto, perustoimeentulo, kansalaisen elämänsä
24877:                                                       eri vaiheissa tarvitsema hoiva, huolenpito ja hoito
24878:                                                       sekä välttämättömät liikennepalvelut.
24879: Toimeentuloturva ihmisozkeutena ja HM 6 §:n              HM 5 §:ssä säädetty kansalaisten yhdenvertai-
24880:            1 mom:n hengen suoja
24881:                                                       suus lain edessä velvoittaa valtiovallan huolehti-
24882:                                                       maan siitäkin, etteivät yksityiset työnantajat kan-
24883:    Hallitusmuotomme 6 §:n 1 momentin kansa-           sakunnan vaikeina aikoina pane kuluttajien kus-
24884: laisen hengen suojan ja ihmisoikeuksien toteutta-     taunettavaksi kohtuuttomia ja siis kansalaisten
24885: miseksi aineellisessa mielessä jokaiselle kansalai-   yhdenvertaisuutta loukkaavia palkkoja, samalla
24886: selle, jonka toimeentulo muutoin jäisi työttömäl-     kun työtä vailla olevat, osa-aikatyöntekijät ja
24887: le HM 6 §:n 2 momentin nojalla perusoikeutena         kohtuuttoman pientä palkkaa saavat työelämän
24888: kuuluvaa toimeentuloa vähäisemmäksi, sairau-          matalapalkkaiset, pelkän kansaneläkkeen varassa
24889: den, vian, vamman tai muun syyn taikka olosuh-        elävät tai liian pienen toimeentuloturvan varassa
24890: teen johdosta, on, ellei hänellä ole muuta mer-       elävät sotainvalidit, opiskelijat ja muut vähäosai-
24891: kittävää omaisuutta kuin kohtuuhintainen asun-        set joutuvat tinkimään välttämättämistäkin inhi-
24892: to, säädettävä kansalaisen vähimmäispalkka. Sen       millisen elämisen ehdoista. Nykyisellään monet
24893: tulisi olla koulutuksessa olevalle työttömälle        saavat kohtuuttoman suuria palkkoja ja eläkkeitä
24894: maksettavan vähimmäispalkan suuruinen eli kol-        satojentuhansien kansalaisten eläessä samanaikai-
24895: metuhatta markkaa (3 000 mk) kuukaudessa              sesti alle inhimillisen toimeentulominimin.
24896: puhtaana käteen ja indeksiin sidottuna.                 Jotta kansakunnan varallisuus riittäisi ja jotta
24897:    Alaikäiselle tai muulle toisen kanssa samassa      kansalaiset voisivat kymmenen vuotta jatkuneen
24898: taloudessa elävälle Suomen kansalaiselle olisi        "kansallisen hätätilan" eli pysyväiseksi muodos-
24899: maksettava kansalaisen vähimmäispalkkana tai          tuneen ja kaikista valtiovallan työllistämisponnis-
24900: sen osana edellä mainituin tulo- ja varallisuuspe-    teluista huolimatta jatkuvasti kasvavan suurtyöt-
24901: rustein vähintään tuhat markkaa ( 1 000 mk)           tömyyden aikana olla hallitusmuodon 5 §:n edel-
24902: kuukaudessa puhtaana käteen ja indeksiin sidot-       lyttämällä tavoin edes jotenkin yhdenvertaiset
24903: tuna. Perheen vähimmäispalkan tulisi kuitenkin        lain edessä, lakialoitteessa esitetään säädettäväksi
24904: olla edellä mainittu 4 500 markkaa kuukaudessa        myös enimmäispalkka. Hätätilan jatkuttua pit-
24905: puhtaana käteen.                                      kään enimmäispalkka luontoisetuineen ei voine
24906:    Työelämässä olevan yksinhuoltajan perheen vä-      olla viittätoistatuhatta markkaa (15 000 mk) suu-
24907: himmäispalkka, mikäli perheessä olisi ainoastaan      rempi kuukaudessa puhtaana käteen. - Myös
24908: yksi alaikäinen, olisi siis viisituhatta markkaa      eläkkeille luontoisetuineen ehdotetaan lakialoit-
24909: (5 000 mk).                                           teessa säädettäväksi sama "katto".
24910: 4                                       1986 vp. -      LA n:o 169
24911: 
24912:   Laki esitetaan tulevaksi voimaan välittömästi.        tulo taikka turvaamaan työllisyyttä tukemalla
24913: Se tulee säätää tavallisena lakina VJ 66 §:n tar-       yksityisiä työnantajia.
24914: koittamassa säätämisjärjestyksessä. Samalla tulisi        Edellä olevan perusteella ehdotan,
24915: kumota työttömyysturvalaki, lapsilisälaki, sai-
24916: rausvakuutuslaki, kansaneläkelaki, invalidilaki,          että Eduskunta hyväksyisi seuraavan lakieh-
24917: työllistämistukilaki, opintotukilaki ym. lait, joilla   dotuksen:
24918: pyritään turvaamaan kansalaisten perustoimeen-
24919: 
24920: 
24921:                                                   Laki
24922:                         vähimmäis- ja enimmäispalkasta Ja enimmäiseläkkeestä
24923: 
24924:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24925: 
24926:                         1§                              hänen perheelleen samalla järjestetään kohtuu-
24927:   Ellei valtiovalta kykene tarvittaessa Jaqestä-        hintainen ja terveellinen asunto.
24928: mään Suomen kansalaiselle mahdollisuutta tehdä
24929: työtä, kansalainen on oikeutettu ilman mitään                                    5§
24930: karenssiaikaa työtä vailla olevan vähimmäispalk-           Työtä vailla olevan ei tarvitse ottaa vastaan
24931: kaan siten, kuin tässä laissa säädetään. Vähim-         muuta kuin ammattitaitoaan ja työkykyään vas-
24932: mäispalkka on kolmetuhatta markkaa (3 000 mk)           taavaa työtä. Ei myöskään itselleen sopimatonta
24933: kuukaudessa puhtaana käteen.                            ja/ tai vaarallista työtä, eikä hän siis menetä
24934:                                                         vähimmäispalkkaa kieltäytyessään työstä, vaan
24935:                         2§                              hänellä on työstä, koulutuksesta tai yhteiskunta-
24936:    Työn asemesta voidaan kansalaiselle tarvittaes-      palvelusta kieltäytyessäänkin aina oikeus kansa-
24937: sa järjestää hänelle sopiva ja hänen haluamansa         laisen vähimmäispalkkaan, joka on kolmetuhatta
24938: opiskelu-, harjoittelu-, ammattikurssi- taikka          markkaa (3 000 mk) kuukaudessa puhtaana kä-
24939: muu koulutuspaikka ja maksaa hänelle tältä              teen, ellei asianomaisella ole muuta tuloa eikä
24940: ajalta koulutuksessa olevan vähimmäispalkka si-         muuta merkittävää omaisuutta kuin asunto, ja
24941: ten, kuin 1 §:ssä säädetään.                            jos hän elää yksinäistaloudessa tai yhdessä ala-
24942:                                                         ikäisten lasten kanssa.
24943:                         3§
24944:    Työtä vailla olevalle voidaan Jaqestaa tyota                               6§
24945: myös rauhan- ja kehitysyhteistyön alueelta, las-           Vähimmäispalkka maksetaan kahdesti kuukau-
24946: ten-, vammaisten-, sairaan- ja terveydenhoidon,         dessa eräpäivänä säännöllisin välein postin väli-
24947: vanhustenhuollon, nuoriso-, kulttuuri- ja rait-         tyksellä tai asianomaisen haluamalle tilille ja
24948: tiustoimen, päihdehuollon, vankein- ja mielisai-        sidotaan vuoden 1986 palkka- ja eläkeindeksiin.
24949: raanhoidon sekä erilaisissa pelastus- ja luonnon-
24950: suojelutehtävissä ja muissa yhteiskuntapalvelu-                                 7§
24951: tehtävissä.                                                Työtä vailla olevan ja yhteiskuntapalvelussa
24952:    Näihin tehtäviin asianomaiselle annetaan tar-        olevan vähimmäispalkkaa korotetaan jokaiselta
24953: vittava koulutus valtion varoista ja maksetaan          aikavalta uudelta työttömyys- tai yhteiskuntapal-
24954: tältä ajalta koulutuksessa olevan vähimmäispalk-        velukuukaudelta yhdellä prosentilla ( 1 % ), kun-
24955: ka siten, kuin 1 §:ssä säädetään.                       nes se saavuttaa työelämässä olevan vähimmäis-
24956:    1 momentissa mainituista tehtävistä maksetaan        palkan.
24957: asianomaiselle yhteiskuntapalvelussa olevan vä-
24958: himmäispalkka siten, kuin 1 § :ssä säädetään.                                  8§
24959:                                                            Työelämässä olevan vähimmäispalkka luontois-
24960:                         4§                              etuineen on neljätuhatta markkaa (4 000 mk)
24961:    Työtä, koulutusta tai yhteiskuntapalvelua on         kuukaudessa puhtaana käteen ja siten indeksiin
24962: järjestettävä kotipaikkakunnalla tai kohtuullisen       sidottuna, kuin 6 §:ssä säädetään.
24963: ja kohtuuhintaisen matkan päässä tai mikäli
24964: työtä vailla oleva on valmis sitä vastaanottamaan,                           9 §
24965: kauempanakin, missä hänelle ja tarvittaessa myös          Työelämässä olevan vähimmäispalkka on mak-
24966:                                         1986 vp. -     LA n:o 169                                         5
24967: 
24968: settava säännöllisin välein eräpäivänä asianomai-      10 §:ssä mainituin perustein vähintään tuhat
24969: sen määräämälle tilille ja, mikäli asianomainen        markkaa (1 000 mk) kuukaudessa, niin että per-
24970: niin haluaa, vähintään kahdessa erässä.                heen tai yhteistaloudessa elävien yhteinen toi-
24971:    Palkan tai sen osan viivästyessä on sille makset-   meentulo (perheen vähimmäispalkka) on vähin-
24972: tava kuudentoista prosentin (16 %) vuotuinen           tään neljätuhattaviisisataa markkaa (4 500 mk)
24973: korko eräpäivästä.                                     kuukaudessa puhtaana käteen ja sidottuna
24974:                                                        6 §:ssä mainittuun indeksiin.
24975:                        10§
24976:   Jos kansalaisen toimeentulo muutoin jää tässä                              12 §
24977: laissa säädettyä kansalaisen vähimmäispalkkaa             Kansalaisen palkka tai eläke luontoisetuineen
24978: pienemmäksi sairauden, vian, vamman, kuntou-           ei työttömyyden vallitessa saa ylittää viittätoista-
24979: tuksen, alaikäisyyden, raskauden, vanhuuden tai        tuhatta markkaa (15 000 mk) kuukaudessa puh-
24980: muun syyn taikka olosuhteen johdosta, eikä             taana käteen.
24981: kansalaisella ole muuta merkittävää omaisuutta
24982: kuin kohtuuhintainen asunto ja hän elää yksin,                              13 §
24983: on hänellä oikeus toimeentulonsa lisäksi saada           Työsuojeluviranomaiset valvovat tämän lain
24984: kansalaisen vähimmäispalkasta puuttuva osa.            noudattamista työelämässä olevien vähimmäis- ja
24985:                                                        enimmäispalkan osalta.
24986:                      11§
24987:   Toisen kanssa samassa taloudessa elävälle Suo-                            14 §
24988: men kansalaiselle maksetaan iästä riippumatta            Tämä laki tulee voimaan        päivänä
24989: kansalaisen vähimmäispalkkana tai sen osana            kuuta 198 .
24990: 
24991: 
24992:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1987
24993: 
24994: 
24995:                                                Paula Eenilä
24996:                                                   1986 vp.
24997: 
24998: Lakialoite n:o 170
24999: 
25000: 
25001: 
25002: 
25003:                                     Rantanen ym.: Ehdotus laiksi vähimmäispalkasta
25004: 
25005: 
25006:                                              Eduskunnalle
25007: 
25008: 
25009:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
25010: 
25011:    Aloitteessa ehdotetaan TEL-indeksiin sidotta-        tarkoitettua valtakunnallista ja yleissitovaa työeh-
25012: van valtakunnallisen vähimmäispalkan säätämistä         tosopimusta.
25013: niille aloille, joilla ei ole työsopimuslain 17 §:ssä
25014: 
25015: 
25016: 
25017: 
25018:                                    ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
25019: 
25020: 1. Nykyinen tilanne                                     laiset, joiden palkkaus perustuu vain ammattijär-
25021:                                                         jestön antamaan suositukseen. Tätä suositusta
25022:    Vuonna 1976 solmitussa tulopoliittisessa koko-       työnantajien ei tarvitse noudattaa, eikä työnteki-
25023: naisratkaisussa toteutettiin valtakunnallinen vä-       jöillä ole mitään oikeudellista keinoa hakea työn-
25024: himmäispalkka. Sopimuksen mukaan täysin työ-            antajaltaan suosituksen mukaista palkkaa. -
25025: kykyisen 17 vuotta täyttäneen työntekijän vähim-        Ongelmia työehtosopimussuojan kattavuudessa
25026: mäisansio luontoisetuineen oli uusien palkka-           on aiheuttanut myös korkeimman oikeuden
25027: määräysten soveltamisajankohdasta lukien 690            vuonna 1974 ennakkopäätöksellään ottama tiuk-
25028: penniä tunnilta tai asianomaisen säännöllisen           ka tulkinta työehtosopimuksen yleissitovuuden
25029: työajan mukaan laskettu vastaava markkamäärä            käsitteestä. Tämä korkeimman oikeuden kanta,
25030: viikolta, kuukaudelta tai muulta vastaavalta las-       jonka mukaan järjestäytyneiden työnantajien pal-
25031: kenta-ajalta.                                           veluksessa tulee olla ainakin noin puolet alan
25032:                                                         työntekijöistä, jotta alan työehtopimusta voidaan
25033:    Vuoden 1976 tulopoliittisen ratkaisun jälkeen        pitää yleissitovana, on poistanut eräiden ammat-
25034: vähimmäispalkan kehittäminen on keskeytynyt.            tialojen työehtosopimukset työsuojeluhallituksen
25035: Osasyynä lienee se, ettei ammattiyhdistysliike ole      pitämästä yleissitovien työehtosopimusten luette-
25036: ollut erityisen kiinnostunut asiasta. Ammattiyh-        losta.
25037: distysliikkeessä pyritään kehittämään työsopimus-
25038: lain 17 §:n mukaisia valtakunnallisia ja yleissito-        On oletettavaa, että elinkeinoelämässämme ta-
25039: via työehtosopimuksia, joita järjestäytymättömät-       pahtuva voimakas rakennemuutos tuo mukanaan
25040: kin työnantajat ovat velvollisia noudattamaan.          tulevaisuudessa yhä uusia ammattialoja, joilla ei
25041: Valtakunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten           ole yleissitovan työehtosopimuksen antamaa suo-
25042: antama suoja ei kuitenkaan ole täysin kattava;          jaa. Myös eduskunnan omat päätökset vaikutta-
25043: maassamme on lukuisia ammattiryhmiä, joilla ei          vat tähän suuntaan; kotiapulaisen sosiaalikustan-
25044: ole lainkaan työ- tai virkaehtosopimuksen anta-         nusten vähennysoikeuden myöntäminen verotuk-
25045: maa suojaa. Esimerkkinä mainittakoon kotiapu-           sessa todennäköisesti lisää kotiapulaisten määrää,
25046: 
25047: 270098K
25048: 2                                         1986 vp. -       LA n:o 170
25049: 
25050: ja kuten edellä on todettu, tällä hetkellä heillä ei        le 17 vuotta täyttäneelle työntekijälle 21 markkaa
25051: ole minkäänlaista minimipalkkaa vuonna 1976                 tunnilta luontoisetuineen. Vähimmäispalkan ta-
25052: sovittua 6,90 markkaa tunnissa kenties lukuun               soa arvioitaessa on syytä todeta, että vuonna 1976
25053: ottamatta. Epäselvää on, onko mainittu tämä-                sovittu vähimmäispalkka, 6,90 markkaa korotet-
25054: kään minimipalkka enää voimassa. Myös edus-                 tuna TEL-indeksillä tämän päivän tasoon, olisi
25055: kunnassa loppusuoralla oleva työllisyyslaki lisää           17,40 markkaa. Ehdotuksessa esitetään vain siis
25056: voimaan tullessaan tarvetta minimipalkkalain                hieman korkeampaa minimipalkkaa kuin mitä
25057: säätämiseen. Työllisyyslain perusteella saatetaan           vuonna 1976 sovittu vähimmäispalkka olisi tänä
25058: työttömiä sijoittaa sellaisiin töihin, joissa ei ok         päivänä, jos minimipalkan tason säilyttämisestä
25059: yleissitovaa työehtosopimusta.                              olisi vuoden 1976 jälkeen pidetty huolta.
25060:    Valtakunnallisen minimipalkkalain säätämistä
25061: edellyttää myös vuoden 1985 alussa voimaan                     Ehdotuksen mukaan vähimmäispalkkalakia tu-
25062: tullut työttömyysturvalain muutos. Työttömyys-              lee noudattaa sellaisilla aloilla, joilla ei ole ole-
25063: turvahan on työttömyyskassojen jäsenten kohdal-             massa työsopimuslain 17 §:n mukaista yleistä ja
25064: la voimakkaasti ansiosidonnainen, jolloin pieni             valtakunnallista työehtosopimusta, tai työnantaja
25065: palkka tuo mukanaan myös heikon työttömyys-                 ei muullakaan perusteella, kuten työehtosopi-
25066: turvan. Ei myöskään voi olla oikein, että työnan-           muslain perusteella, ole velvollinen noudatta-
25067: taja eräillä aloilla, kuten kotiapulaisten kohdalla         maan työntekijän työsuhteessa jotain alalla sovit-
25068: on asianlaita, voi palkata työntekijän miten pie-           tua työ- tai virkaehtosopimusta. Lain voimaantu-
25069: nellä palkalla tahansa. Työttömyyskassojen sään-            lon jälkeen työmarkkinajärjestöt edelleen jatkaisi-
25070: töjen mukaan yleensä työntekijä joutuu kuuden               vat palkkapolitiikan kehittämistä, eikä vähim-
25071: viikon karenssiin, mikäli hän ei ota vastaan                mäispalkkalaki toisi mitään muutosta tilantee-
25072: tarjottua työtä. Nykytilanteessa on olemassa sel-           seen. Alan työehtosopimusta noudatettaisiin sil-
25073: lainenkin epäoikeudenmukaisuus, että työntekijä             loinkin, kun työehtosopimuksen mukaiset palkat
25074: voidaan pakottaa ottamaan vastaan työtä, josta·             ovat alhaisemmat kuin vähimmäispalkkalain mu-
25075: saatu ansio huomattavasti alittaa hänen työttö-             kainen palkka. Olemme tosin vakuuttuneita sii-
25076: myyskassaha saamansa päiväraha-ansion. Työnte-              tä, että missään työehtosopimuksessa ei lain voi-
25077: kijän oikeus päivärahaan riippuu kieltäytymisti-            maan tullessa ole vähimmäispalkaksi ehdotta-
25078: lanteissa työvoimatoimikunnan lausunnosta.                  maamme 21 markkaa tunnissa alhaisempaa palk-
25079:                                                             kaa, koska sillä ei yksinkertaisesti tulisi toimeen.
25080:                                                             Koska vähimmäispalkkalaki on tarkoitettu tur-
25081:                                                             vaamaan sellaisten työntekijöiden ansiokehitys,
25082: 2. Uudistusehdotus                                          joilla ei ole turvanaan valtakunnallista työehtoso-
25083:                                                             pimusta, vähimmäispalkka ehdotetaan sidotta-
25084:   Uudistusehdotuksessa ehdotetaan erityisen vä-             vaksi TEL-indeksiin ja sitä tulee ehdotuksen mu-
25085: himmäispalkkalain säätämistä. Valtakunnalliseksi            kaan korottaa samalla prosentilla ja samaan ai-
25086: vähimmäispalkaksi ehdotetaan täysin työkykyisel-            kaan kuin TEL-eläkkeitäkin.
25087: 
25088: 
25089: 
25090: 
25091:                                    YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
25092: 
25093:    Lakiin ehdotetaan viittä pykälää. Ensimmäinen            tullessa 21 markaksi. Taso edellyttää sitä, että
25094: pykälä sääntelisi lain soveltamisalaa. Kuten yleis-         laki tulee voimaan vuoden 1987 aikana. - Lain
25095: perusteluissa on jo todettu, laki on tarkoitettu            3 §:ssä on säännös vähimmäispalkan tarkistami-
25096: sovellettavaksi sellaisilla aloilla ja töissä, joissa ei    sesta työntekijäin eläkelain 9 §:n mukaisesti.
25097: ole olemassa valtakunnallista yleissitovaa työ- tai         Lain 4 § velvoittaa työsuojelupiirien työsuojelu-
25098: virkaehtosopimusta tai työnantaja ei ole jollain            tarkastajat opastamaan työnantajia ja työntekijöi-
25099: muulla perusteella sidottu johonkin työehtosopi-            tä lain soveltamisessa. Lain 5 § on voimaantulo-
25100: mukseen. Lain soveltamisen edellytyksenä on                 säännös.
25101: myös työsopimuslain 1 §:n mukainen työsopi-                    Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
25102: mussuhde. - Lain 2 §:ssä määritellään vähim-
25103: mäispalkan taso, joka esitetään lain voimaan                           että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
25104:                                                                     kiehdotuksen:
25105:                                       1986 vp. -     LA n:o 170                                         3
25106: 
25107: 
25108:                                                Laki
25109:                                           vähimmäispalkasta
25110: 
25111:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25112: 
25113:                        1§                            viikolta, kuukaudelta tai muulta vastaavalta las-
25114:    Työsopimuslain (320/70) 1 §:n mukaisessa          kenta-ajalta.
25115: työsopimussuhteessa työskentelevälle täysin työ-
25116: kykyiselle 17 vuotta täyttäneelle työntekijälle on                           3§
25117: maksettava tämän lain mukainen vähimmäis-               Tämän lain mukaista vähimmäispalkkaa tarkis-
25118: palkka silloin, kun työntekijän työsuhteessa ei      tetaan siten kuin työntekijäin eläkelain (395/61)
25119: noudateta työsopimuslain 17 § :n mukaista yleistä    9 §: ssä on säädetty eläketurvan tarkistamisesta.
25120: ja valtakunnallista työehtosopimusta tai työnan-
25121: taja ei jollain muulla perusteella ole velvollinen                           4§
25122: noudattamaan alan työehtosopimuksen määräyk-           Työsuojelupiirien työsuojelutarkastajat ovat
25123: siä työsuhteessa.                                    velvollisia antamaan työnantajille ja työntekijöille
25124:                                                      ohjausta ja neuvoja tämän lain soveltamisessa.
25125:                      2 §
25126:   Vähimmäispalkka on lain voimaan tullessa 21                                5§
25127: markkaa tunnilta tai asianomaisen säännöllisen         Tämä laki tulee vo1maan          päivänä
25128: työajan mukaan laskettu vastaava markkamäärä         kuuta 1987.
25129: 
25130: 
25131:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1986
25132: 
25133:          Jorma Rantanen                 Kerttu Törnqvist           Jouko Tuovinen
25134:          Markus Aaltonen                Mikko Rönnholm             Juhani Surakka
25135:          Tuula Paavilainen              Kari Rajamäki               Mikko Elo
25136:          Timo Roos                      Saara-Maria Paakkinen       Tarja Halonen
25137:          Pekka Myllyniemi               Jukka Mikkola               Martti Lähdesmäki
25138:          Pentti Lahti-Nuuttila          Pekka Leppänen              Marja-Liisa Tykkyläinen
25139:                      Risto Ahonen                           Aarno von Bell
25140:                                                  1986 vp.
25141: 
25142: Lakialoite n:o 171
25143: 
25144: 
25145: 
25146:                                     Holvitie ym.: Ehdotus laiksi teatterikorkeakoulun opetus- ja muun
25147:                                       toiminnan tilapäisestä keskeyttämisestä eräiltä osin
25148: 
25149: 
25150:                                             Eduskunnalle
25151: 
25152:                                          ALOITTEEN SISÄLTÖ
25153: 
25154:                               Aloitteessa ehdotetaan, että teatterikorkeakou-
25155:                             lun opetus- ja muu toiminta eräitä toimintoja
25156:                             lukuun ottamatta keskeytetään toistaiseksi.
25157: 
25158: 
25159: 
25160:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
25161: 
25162:    Teatterikorkeakoulun tehtävänä on siitä anne-        teatterikorkeakoulun asema ja tehtävät tulee ot-
25163: tun lain mukaan antaa tiedollista ja käytännöllis-      taa perusteellisen uudelleenarvioinnin kohteeksi.
25164: tä teatteritaiteen sekä siihen liittyvien ammatti-      Sen vuoksi ehdotamme, että koulun toiminta
25165: alojen ylintä opetusta, harjoittaa alan kokeilutoi-     keskeytetään siihen saakka, kunnes tarvittavat
25166: mintaa ja tutkimusta sekä opetukseen liittyvää          selvitykset on tehty ja niiden vaatimat uudelleen-
25167: teatteritoimintaa ja muutenkin edistää teatteri-        järjestelyt voidaan suorittaa.
25168: taiteen kehitystä. Julkisuudessa on koulun ope-            Edellä esittämillämme perusteilla ehdotamme,
25169: tusmenetelmiä epäilty jo pitkään, sekä arvioitu,
25170: ettei koulu täytä sille asetettuja tavoitteita. Eräät            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
25171: viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että                kiehdotuksen:
25172: 
25173:                                                    Laki
25174:      teatterikorkeakoulun opetus- ja muun toiminnan tilapäisestä keskeyttämisestä eräiltä osm
25175: 
25176:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25177: 
25178:                          1 §
25179:     Teatterikorkeakoulusta annetun lain (87 179)          Asetuksella voidaan saataa myös tämän lain
25180:  1 §:n 1 momentissa tarkoitettu koulun opetus- ja       kumoamisesta ennen 1 §:ssä tarkoitetun luku-
25181:  muu toiminta keskeytetään tilapäisesti tämän           vuoden alkamista, jos edellytykset teatterikorkea-
25182:  lain voimaan tullessa, kuitenkin niin, että kou-       koulun opetuksellisten tavoitteiden saavuttami-
25183:  lun tällä lailla keskeytetty toiminta jatkuu vu-       seksi ovat parantuneet.
25184:  meistään seuraavan lukuvuoden alkaessa.
25185:                                                                                3§
25186:                       2§                                  Tämä laki tulee v01maan          päivänä
25187:    Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-          kuuta 1987.
25188:  panosta annetaan asetuksella.
25189: 
25190: 
25191: 
25192:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1987
25193: 
25194:           Tapio Holvitie                  Kaarina Dromberg                Matti Viljanen
25195: 270119H
25196:                                     j
25197:                                 j
25198:                                 j
25199:                             j
25200:                             j
25201:                         j
25202:                         j
25203:                     j
25204:                     j
25205:                 j
25206:                 j
25207:             j
25208:             j
25209:         j
25210:         j
25211:     j
25212:     j
25213: j
25214: j
25215:                                                     1986 vp.
25216: 
25217: Lakialoite n:o 172
25218: 
25219: 
25220: 
25221: 
25222:                                       Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi kansalaisten perusturvasta
25223: 
25224: 
25225:                                                Eduskunnalle
25226: 
25227:   Jokaisen kansalaisen perusoikeutena tulee olla           sä 1 812 mk/kk. Eläkeläispuolisoiden täysi kan-
25228: turvattu toimeentulo ja tarvittavat palvelut kai-          saneläke on vastaavasti 1 596 mk 1kk tai 1 531
25229: kissa elämäntilanteissa. Milloin henkilö ei voi            mk/kk. Lapsesta saakka vammaiset joutuvat koko
25230: työnteolla turvata omaa ja perheensä toimeentu-            elämänsä ajan tyytymään tähän, sillä monilla
25231: loa, on yhteiskunnan tehtävänä huolehtia siitä.            heistä ei ole koskaan mahdollisuutta osallistua
25232: Myös työpanoksensa yhteiskunnan hyväksi jo an-             työelämään.
25233: taneilla eläkeläisillä on oltava oikeus viettää elä-          Opiskelijoiden toimeentulo nousee parhaim-
25234: kepäiviään vailla taloudellisia huolia. Samoin on          millaankin vain runsaaseen 2 000 markkaan/kk.
25235: turvattava opiskelumahdollisuudet.                         Siitäkin he joutuvat maksamaan valtaosan korko-
25236:                                                            jen kanssa takaisin juuri silloin, kun perheen
25237:                                                            perustaminen on ajankohtaista. Lapsikorotukset
25238:                  Nykyinen tilanne                          ovat riittämättömiä eivätkä ne yhdessä lapsilisän
25239:                                                            kanssa riitä kattamaan huollettavana olevan lap-
25240:    Vieläkään näin ei tapahdu. 1980-luvun sosiaa-           sen toimeentuloon tarvittavia kuluja.
25241: lipoliittisilla ratkaisuilla on sosiaaliturvakin pantu        Useat vähimmäisetuudet eivät yllä edes viime-
25242: palvelemaan tuloerojen tasoittamisen sijasta nii-          sijaiseksi tarkoitetun sosiaalitoimiston maksaman
25243: den ylläpitämistä. Kommunistien taholta varoi-             toimeentulotuen tasolle, joka on tällä hetkellä
25244: tettiin suurina uudistuksina markkinaitujen                vähimmäistaso, johon jokaisella on oikeus. Niin-
25245: hankkeiden kielteisistä seurauksista. Nyt seurauk-         pä työttömyys onkin suurin syy toimeentulotuen
25246: set ovat kaikkien nähtävissä. Sosiaalietuisuuksien         myöntämiseen. Monien järjestelmien olemassaolo
25247: sitominen ansioihin ja niiden verollepano on               ja etuisuuksien verotus on vain lisännyt byrokra-
25248: edesauttamassa jakoa A- ja B-luokan kansalaisiin.          tiaa sekä ihmisten juoksuttamista luukulta toisel-
25249: Ansiosidonnaisuudella on turvattu hyväosaisten             le ja heidän jatkuvaa kontrollointiaan. Sosiaali-
25250: asema, mutta vähimmäisetuudet eivät riitä tur-             työntekijöistäkin on tehty vain rahanlaskijoita
25251: vaamaan toimeentuloa. Niiden varaan on kuiten-             eikä heitä ole voitu vapauttaa toteuttamaan sosi-
25252: kin jätetty satojatuhansia ihmisiä.                        aalityön uusia ennaltaehkäiseviä toimintamuoto-
25253:     Sosiaaliturvajärjestelmä on erittäin monimut-
25254: kainen ja vähimmäisetuudet ovat erisuuruiset               F·
25255: työttömille, sairaille, eläkeläisille ja opiskelijoille.
25256: Väliinputoamista tapahtuu edelleen erilaisten ka-                             Ehdotukset
25257: renssien ja päätösten viivästymisten vuoksi.
25258:     Työttömyysturvan peruspäivärahaa maksetaan                Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmä
25259: 75 mk viitenä päivänä viikossa. Runsaasta 1 600            pitää yhtenäisen perusturvan luomista 1980-
25260: markan kuukausitulosta jää vajaa 1 300 mk kä-              luvun lopun uudistuspolitiikan ensisijaisena ta-
25261: teen. Toisen puolison tulot saattavat leikata pe-          voitteena. Sen tehtävänä on riittävän turvan
25262: ruspäivärahan jopa kokonaan pois.                          takaaminen kaikissa niissä olosuhteissa, joissa
25263:     Sairaus- ja äitiyspäiväraha on alimmillaan vain        henkilö ei voi osallistua työelämään ja saada siitä
25264: 45,90 mk kuutena päivänä viikossa. Siitä jää               toimeentuloaan. Se koskisi siten työttömyyden,
25265: kuukaudessa alle 1 000 mk käteen. Työttömät                sairauden, kuntoutuksen ja äitiysloman aikaista
25266:  jäävät saitastuessaan kahdeksaksi päiväksi koko-          toimeentuloa, eläketurvaa ja vammaisten perus-
25267:  naan ilman päivärahoja.                                   toimeentuloa, opintotukea tai muuta vastaavaa
25268:     Lähes neljännesmiljoona eläkeläistä saa tyytyä         tilannetta. Perusturvan määräksi ehdotetaan
25269:  pelkkään kansaneläkkeeseen, joka on yksinäiselle          3 000 mk/kk. Jokaista huollettavaa alle 18-vuoti-
25270:  1 kuntaryhmässä 1 893 mk/kk ja II kuntaryhmäs-            asta lasta kohti maksettaisiin lapsikorotusta 500
25271: 270126Q
25272: 2                                      1986 vp. -      LA n:o 172
25273: 
25274: mk/ kk edellyttäen, että erikseen säädetään lapsi- tulon alarajan nostamista myös 4 000 markkaan
25275: lisän korottamisesta 1 000 markkaan kuukaudes- kuukaudessa. Perusturvan ja vähimmäispalkan
25276: sa, sillä lapsen aiheuttamiksi kustannuksiksi on reaaliarvon säilyttämiseksi ne tulisi sitoa indek-
25277: arvioitu puolet aikuisen kulutuksesta.             snn.
25278:    Taloudellisen kasvun tulosten ja uuden teknii-    Laki kansalaisten perusturvasta olisi ensimmäi-
25279: kan soveltamisesta koituvan hyödyn ohiaarniseksi nen askel kohti yhtenäisen ja yhteiskunnallisesti
25280: koko kansan hyväksi on samanaikaisesti lyhennet- hallitun sosiaaliturvajärjestelmän luomista. Pe-
25281: tävä yleistä työaikaa ja alennettava eläkeikää. Se rusturvaa hoitaisi kansaneläkelaitoksesta muodos-
25282: edellyttää myös yhteiskunnallisten palvelujen ke- tettava sosiaaliturvalaitos.
25283: hittämistä. Nämä toimenpiteet ovat perusturvan        Perusturvaa voitaisiin maksaa osittaisena osa-
25284: luomisen ohella välttämättömiä estämään kansa- aikatyöntekijälle, joka ei ole saanut kokoaikatyö-
25285: laisten jaon A- ja B-luokan kansalaisiin, sillä tä. Perusturvaa voitaisiin maksaa myös ennakko-
25286: muuten yhä suuremmalla osalla kansasta ei olisi . na päätösten viipyessä tai valitusprosessin aikana.
25287: muuta mahdollisuutta kuin jääminen työelämän Vain poikkeuksellisten yksilöllisten menojen kat-
25288: ulkopuolelle perusturvan varaan. Se lisäisi edel- tamiseksi olisi tarpeen kääntyä sosiaalitoimiston
25289: leen eriarvoisuutta vielä työssä olevien kesken puoleen toimeentulotuen saamiseksi. Toimeen-
25290: niin, että osalla työtaakkaa yhä kiristettäisiin tulotuen normit vaatisivat myös tällöin huomat-
25291: työttömien määrän kasvaessa ja aina vain pie- tavia korjauksia.
25292: nempi ja etuoikeutetumpi ryhmä pääsisi nautti-        Perusturvan rahoittaminen voidaan hoitaa oh-
25293: maan tekniikan kehityksen tuloksista.              jaamalla työeläkerahastojen jo 70 miljardiin
25294:    Vähimmäispalkasta on perusteltua säätää yhtä- markkaan nousseita varoja perustettavan sosiaali-
25295: aikaa perusturvan kanssa. Tällä hetkellä työehto- turvalaitoksen käyttöön sekä lisäämällä suuryri-
25296: sopimusten mukaiset alimmat taulukkopalkat tysten osuutta sosiaaliturvan rahoituksessa.
25297: ovat noin 3 500 markan luokkaa kuukaudessa.           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25298: Vähimmäispalkkaa ei ole lainkaan aloilla, joilla
25299: ei ole valtakunnallista työehtosopimusta. Esitäm-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
25300: me vähimmäispalkaksi 4 000 mk/ kk. Demok-                  kiehdotuksen:
25301: r:J;~ttinen Vaihtoehto on vaatinut verotettavan
25302: 
25303: 
25304: 
25305: 
25306:                                                  Laki
25307:                                        kansalaisten perusturvasta
25308: 
25309:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25310: 
25311:                       1 luku                           suuruus on 4 000 markkaa kuukaudessa verova-
25312:                 Yleiset säännökset                     paana.
25313: 
25314:                        1§                                                      4§
25315:    Suomessa asuvalla henkilöllä on oikeus työhön         Perusturva henkilölle, joka ei omalla ansiotoi-
25316: ja perusturvaan tämän lain mukaisesti.                 minnallaan voi turvata toimeentuloaan, on 3 000
25317:                                                        markkaa kuukaudessa. Jokaista alle 18-vuotiasta
25318:                          2§                            huollettavaa lasta kohti maksetaan lapsikorotusta
25319:    Tästä laista johtuvista tehtävistä huolehtii kan-   500 markkaa kuukaudessa.
25320: saneläkelaitoksesta muodostettava sosiaaliturva-
25321: laitos.
25322:                                                                                5§
25323:                                                           Kokoaikatyötä hakevalle henkilölle, joka tekee
25324:                                                         osa-aikatyötä, maksetaan perusturvan ja osa-aika-
25325:                       2 luku
25326:                                                         työstä maksettavan palkan erotus.
25327:                Perusturvan suuruus
25328:                       3§                                                     6§
25329:     Kokoaikatyöstä maksettavan vähimmäispalkan            Perusturvaa maksetaan ennakkona, kun muun
25330:                                     1986 vp. -   LA n:o 172                                   3
25331: 
25332: lain nojalla haettavan etuuden maksaminen on      kilölle, joka jonkun muun säädöksen nojalla on
25333: viivästynyt tai päätöksestä on valitettu.         oikeutettu perusturvaa suurempaan etuuteen.
25334: 
25335:                                                                       9§
25336:                                                     Tarkempia säännöksiä lain soveltamisesta an-
25337:                     3 luku                        netaan asetuksella.
25338:              Erinäisiä säännöksiä
25339:                                                                        10§
25340:                     8§                              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
25341:   Tämän lain mukaista etuutta ei makseta hen-     ta 1988.
25342: 
25343: 
25344:     Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1987
25345: 
25346:         Marjatta Stenius-Kaukonen     Ensio laine                  Irma Rosnell
25347:         Mikko Kuoppa                  Marja-liisa löyttyjärvi      Sten Söderström
25348:         Pirkko Turpeinen              Esko:Juhani Tennilä          Matti Kautto
25349:                                                    1986 vp.
25350: 
25351: Lakialoite n:o 173
25352: 
25353: 
25354: 
25355: 
25356:                                      Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain 11 p           12 §: n
25357:                                         muuttamisesta
25358: 
25359: 
25360:                                               Eduskunnalle
25361: 
25362:                                 ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
25363: 
25364:  Aloitteessa ehdotetaan ennakkoperintälain                ja eräiden muiden etuuksien ennakonpidätykses-
25365: muuttamista siten, että työttömyyspäivärahojen            sä ilmenneet epäkohdat voidaan poistaa.
25366: 
25367: 
25368: 
25369: 
25370:                                     ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
25371: 
25372: 1. Nykyinen tilanne                                       korvauksesta taikka palkkaturvalain nojalla mak-
25373:                                                           settavasta suorituksesta, on toimitettava enoa-
25374:    Ennakkoperintälain 5 §:n 1 momentin 5 koh-             kanpidätys pelkästään suorituksen suuruuden pe-
25375: dan mukaan ennakonpidätys on toimitettava                 rusteella määräytyvän prosenttiluvun mukaan,
25376: työttömyysturvalain (6021 84) nojalla maksettavis-        joka ei saa kuitenkaan olla suurempi kuin 50.
25377: ta etuuksista, työllisyyskoulutuksesta annetussa             Verohallitus on päätöksessään n:o 1080/85
25378: laissa (31176) tarkoitetusta koulutustuesta ja            käyttänyt ennakkoperintälain 11 ja 12 §:iin pe-
25379: nuorten yhteiskuntatakuun perusteella maksetta-           rustuvaa oikeutta antaa tarkempia määräyksiä
25380: vasta harjoittelurahasta.                                 ennakonpidätyksestä. Verohallituksen päätökses-
25381:    Ennakkoperintälain 11 §: n mukaan verohalli-           sä on erikseen määrätty enoakanpidätyksen toi-
25382: tus määrää, miten enoakanpidätys on toimitetta-           mittamistavasta silloin, kun henkilö saa työttö-
25383: va palkasta, 5 ja 6 § :ssä tarkoitetuista suorituksis-    myyspäivärahan lisäksi samanaikaisesti jotakin
25384: ta sekä palkkaturvalain (649/73) nojalla makset-          muuta enoakanpidätyksen alaista tuloa. Tällöin
25385: tavista suorituksista. Ennakonpidätysperusteet on         työttömyyspäiväraha katsotaan sivutulon luontei-
25386: määrättävä sellaisiksi, että pidätettävät määrät          seksi tuloksi, josta päivärahan maksajan on toimi-
25387: vastaavat mahdollisimman tarkoin verovelvollisen          tettava enoakanpidätys henkilökohtaisen palkan-
25388: verovuoden koko palkasta tai muusta edellä mai-           lisäprosentin tai maksettavaan määrään perus-
25389: nitusta enoakanpidätyksen alaisesta tulosta vero-         tuvien sivutuloprosenttien mukaan enintään 50
25390: vuonna sovellettavien veroperusteiden mukaan              % :n suuruisena. Esimerkiksi, jos työttömyyspäi-
25391: suoritettavien verojen ja maksujen yhteismäärää.          värahaa maksetaan osa-aikatyötä tekevälle tai ly-
25392: Enoakanpidätystä ei kuitenkaan toimiteta rahana           hennettyä työviikkoa tekevälle, maksajan on toi-
25393: maksettavan palkan määrää suurempana.                     mitettava enoakanpidätys sivutuloa koskevien
25394:    Ennakkoperintälain 12 §:n mukaan verohalli-            määräysten mukaisesti.
25395: tus voi erityisistä syistä määrätä, että enoakanpi-          Työttömyyspäivärahan maksajanon toimitetta-
25396: dätys toimitetaan verovuoden alusta lukien enin-          va enoakanpidätys palkanlisä- tai sivutuloprosen-
25397: tään maaliskuun loppuun verohallituksen mää-              tin mukaan myös silloin, jos työttömyyspäivära-
25398: räämin muutaksin edelliseksi vuodeksi vahvistet-          haa suoritetaan takautuvasti ja päivärahan maksu
25399: tujen veroperusteiden mukaan. Verohallitus voi            ajoittuu eri verovuodelle kuin miltä se on kerty-
25400: myös määrätä, että palkasta, jota ei makseta              nyt. Koska työttömyyspäivärahalle on tyypillistä,
25401:  pääasiallisesti säännöllisin väliajoin tai joka suori-   että se myönnetään ja maksetaan takautuvasti,
25402:  tetaan sivutoimesta tai tilapäisestä työstä, loma-       maksuajankohta siirtyykin yleensä vuoden vaih-
25403: 270125P
25404: 2                                       1986 vp. -      LA n:o 173
25405: 
25406: 
25407: teessa seuraavalle vuodelle. Verohallituksen pää-       massa. Samaan aikaan muut tulonsaajaryhmät ja
25408: töksessä määrätään, että silloin kun takautuva          erityisesti yritykset ovat lähes kokonaan väittäneet
25409: työttömyyspäiväraha tulee verovuonna maksettu-          veronmaksun, tosin lain sallimia mahdollisuuksia
25410: jen muiden tulojen lisäksi, se on luonteeltaan          hyväksi käyttäen. - Palkansaajatkaan eivät ole
25411: marginaalituloa ja käsiteltävä siten myös enna-         tasa-arvoisia; yleisesti on tiedossa, että suurim-
25412: konpidätystä toimitettaessa. Siihen ei tällöin tule     man ylikansallisen suomalaisperäisen yhtiön toi-
25413: soveltaa taulukkopidätystä ja pidätyksestä tehtä-       mitusjohtaja on lain sallimia keinoja hyväksi
25414: viä vähennyksiä.                                        käyttäen onnistunut täysin vapauttamaan itsensä
25415:    Verohallituksen päätös lienee lakiin perustuva,      tuloveron maksamisesta. Sen sijaan tavalliselta
25416: mutta käytännössä työttömille epäedullinen ja           palkansaajalta ja työttömältä verot peritään te-
25417: johtaa monen työttömän kohdalla liialliseen en-         hokkaasti ja työttömältä vielä ylisuurena etukä-
25418: nakonpidätykseen. Ankara työttömyyspäiväraho-           teen, kuten verohallituksen edellä mainitusta
25419: jen verotuskohtelu estää myös työttömyystur-            päätöksestä voidaan todeta. Verouudistus, joka
25420: vauudistuksen tavoitteiden toteutumista. Erityi-        jakaisi verorasituksen nykyistä tasaisemmin eri
25421: sen epäoikeudenmukaisena työttömät kokevat              tulonsaajaryhmien välillä ja poistaisi kohtuutto-
25422: sen, että viime vuoden työttömyyspäivärahoja            mat poisto- ja varausmahdollisuudet yritysvero-
25423: maksettaessa ovat työttömyyskassat joutuneet to-        tuksesta, tuleekin toteuttaa mahdollisimman
25424: teuttamaan verohallituksen päätöksen perusteella        pian vaalien jälkeen. Tässä esityksessä keskitytään
25425: 50 % :n ennakonpidätyksen. Myös osa-aikatyötä,          kuitenkin vain työttömien kohtuuttoman enna-
25426: sivutyötä ja lyhennettyä työviikkoa tekevät työn-       konpidätyskäytännön korjaamiseen.
25427: tekijät kokevat 50 % :n ennakonpidätyksen työt-            Postipankista saatujen tietojen mukaan noin
25428: tömyyspäivärahasta liian suurena tulotasoonsa           55 000-60 000 ansioturvan varassa olevaa työ-
25429: nähden.                                                 töntä on verotettu vuodenvaihteessa 50 % :n en-
25430:    Verohallituksen päätöksen seurauksena moni           nakonpidätyksen mukaisesti viime vuoden työt-
25431: työtön ja erityisesti sellainen, joka ei ollut varau-   tömyysturva-avustuksista. Tämä tekee yhteensä
25432: tunut 50 % :n ennakonpidätykseen viime vuoden           noin 3 miljoonaa markkaa. Liikaa perityt enna-
25433: työttömyyspäivärahoista, on joutunut taloudelli-        konpidätykset tulee luonnollisesti palauttaa työt-
25434: sesti vaikeaan asemaan. -Esimerkkinä mainitta-          tömille niin pian kuin mahdollista verohallituk-
25435: koon erään pohjoiskarjalaisen vuonna 1946 synty-        sen päätöstä muuttamalla. Tämä toimenpide ei
25436: neen naispuolisen ja vailla vakituista asuntoa          kuitenkaan poista lain muuttamisen tarvetta,
25437: olevan työttömän tilanne. Hän oli hakenut työt-         sillä on varmistettava se, ettei verohallitus tule-
25438: tömyyskassairaan ansioturvaa ajalta 3 .11.-             vaisuudessa päätöksillään kohtuuttomasti vaikeu-
25439:  30.11.1986. Kun hänen työttömyysturvalain mu-          ta työttömien toimeentuloa.
25440: kainen päivärahansa oli 91 markkaa päivässä, oli
25441: hän oikeutettu 1 820 markan suuruiseen työttö-
25442: myyspäivärahaan mainitulta ajalta. Työttömyys-
25443: kassa maksoi hänelle päivärahan marraskuulta            2. Uudistusehdotus
25444: vasta 2.1.1987, ja tällöin ennakonpidätys tuli
25445: verohallituksen edellä mainitun päätöksen vuoksi           Edellä olevan perusteella ehdotamme ennak-
25446: toteuttaa 50 % :n suuruisena, jolloin hän sai           koperintälakia muutettavaksi siten, että myös
25447: käteensä marraskuun työttömyyspäivärahana vain          edelliseltä vuodelta maksettavien työttömyyspäi-
25448: 910 markkaa. Lähiaikoina sama henkilö tulee             värahojen kohdalla toteutetaan taulukkopidätys.
25449: saamaan joulukuun työttömyysavustuksen, josta           Taulukkopidätys tulisi myös toteuttaa osa-aika-
25450: siitäkin verohallituksen päätöksen perusteella tul-     työntekijöiden ja lyhennettyä työviikkoa tekevien
25451: laan perimään 50 % :n ennakonpidätys.                   työttömyyspäivärahoja maksettaessa. Pidämme
25452:    Verohallituksen päätös osoittaa huolestuttavaa       välttämättömänä prosenttipidätyksestä luopumis-
25453: kehitystä yhteiskunnassamme: eriarvoisuus on li-        ta työttömyyspäivärahoja maksettaessa, koska se
25454: sääntymässä. Palkansaajia verotetaan erittäin an-       käytännössä johtaa liian suureen ennakonpidä-
25455: karasti, kun taas yritykset pääsevät verolakien         tykseen. Esimerkiksi osa-aikatyöntekijän kohdalla
25456: sallimien poisto- ja varausmahdollisuuksien             on nurinkurista, että pienen osa-aikatyöansion
25457: vuoksi käytännössä hyvin pienellä tai jopa ole-         lisäksi saatavaa työttömyyspäivärahaa maksettaes-
25458: mattomalla verorasituksella. Palkansaajat maksa-        sa toteutetaan 50 % :n ennakonpidätys, ellei
25459: vat yli 90 % verotuotosta, ja heidän osuutensa          asianomainen itse ymmärrä käydä verotoimistossa
25460: yhteisten menojen maksajana on edelleen kasva-          anomassa muutosta ennakonpidätykseensä.
25461:                                       1986 vp. -      LA n:o 173                                      3
25462: 
25463:    Korjausta työttömyyspäivärahojen ennakonpi-        kumoutuu työttömyysturvalain ja eräiden mui-
25464: dätykseen ehdotamme tehtäväksi siten, että en-        den lakien etuuksien maksatusta koskeviita osil-
25465: nakkoperintälakiin lisätään säännös, jonka mu-        taan, koska verohallituksen päätös ei voi olla
25466: kaan työttömyysturvalain (602184) ja eräiden          ristiriidassa lain kanssa. On kuitenkin toivotta-
25467: muiden lakien nojalla maksettavista etuuksista        vaa, että verohallitus vapaaehtoisesti muuttaisi
25468: ennakonpidätys toteutetaan kaikissa tapauksissa       epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen johta-
25469: asianomaisen henkilön taulukkopidätyksen mu-          neen päätöksensä ja palauttaisi työttömille liikaa
25470: kaan. Lain voimaantulo merkitsee käytännössä          perityt ennakonpidätykset.
25471: sitä, että verohallituksen päätös n:o 1080/85
25472: 
25473: 
25474: 
25475:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
25476: 
25477:    Ennakkoperintälain 11 §: ään ehdotetaan lisät-     kien mukaisten etuuksien maksatuksia. Tällä ta-
25478: täväksi säännös, jonka mukaan työttömyysturva-        voin osa-aikatyöntekijöille maksettavan työttö-
25479: lain ja eräiden muiden lakien mukaisissa etuuk-       myyspäivärahan 50 % :n ennakonpidätys saadaan
25480: sissa ennakonpidätys on toimitettava aina tauluk-     poistetuksi.
25481: kopidätyksen mukaan. Tämän lisäksi ennakkope-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25482: rintälain 12 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3
25483: momentti. Sen mukaan pykälän säännökset eivät                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
25484: koske työttömyysturvalain ja eräiden muiden la-              kiehdotuksen:
25485: 
25486: 
25487:                                                 Laki
25488:                            ennakkoperintälain 11 ja 12 §:n muuttamisesta
25489: 
25490:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25491:   muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 11 §, sellaisena
25492: kuin se on 17 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (946/ 82), sekä
25493:   lisätään 12 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 17 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa,
25494: uusi 3 momentti seuraavasti:
25495: 
25496:                        11§                            tarkoin verovelvollisen verovuoden koko palkasta
25497:    Verohallitus määrää, miten ennakonpidätys on       tai muusta edellä mainitusta enoakanpidätyksen
25498: toimitettava palkasta, 5 ja 6 §:ssä tarkoitetuista    alaisesta tulosta verovuonna sovellettavien vero-
25499: suorituksista sekä palkkaturvalain (64917 3) nojal-   perusteiden mukaan suoritettavien verojen ja
25500: la maksettavista suorituksista. Työttömyysturva-      maksujen yhteismäärää. Enoakanpidätystä ei kui-
25501: lain (602 184) nojalla maksettavista etuuksista,      tenkaan toimiteta rahana maksettavan palkan
25502: työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa (31/76)      määrää suurempana.
25503: tarkoitetusta koulutustuesta, nuorten yhteiskun-
25504: tatakuun perusteella maksettavasta harjoittelura-                           12§
25505: hasta ja yrittäjäksi ryhtyvän työttömän tukemis-
25506: kokeilusta annetun asetuksen (702 184) nojalla          Tämän pykälän säännökset eivät koske niitä
25507: maksettavasta toimeentulotuesta ennakonpidätys        11 §:ssä mainittuja etuuksia, joiden ennakonpi-
25508: toimitetaan kuitenkin aina verokorttiin päätoi-       dätys on aina toimitettava henkilökohtaisen pidä-
25509: mesta maksettavaa palkkaa varten merkittyä pi-        tysprosentin mukaan.
25510: dätystaulukkoa tai henkilökohtaista pidätyspro-
25511: senttia käyttäen. - Muissa tapauksissa ennakon-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta
25512: pidätysperusteet on määrättävä sellaisiksi, että      1987.
25513: pidätettävät määrät vastaavat mahdollisimman
25514: 
25515:     Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1987
25516: 
25517:          Kerttu Törnqvist           Jorma Rantanen                    Kalle Könkkölä
25518:          Kari Rajamäki              Reijo Lindroos                    Pentti Lahti-Nuuttila
25519:                     Kari Urpilainen                            Timo Roos
25520:                                                  1986 vp.
25521: 
25522: Lakialoite n:o 174
25523: 
25524: 
25525: 
25526: 
25527:                                     Viljanen: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain
25528:                                        1 §:n muuttamisesta
25529: 
25530: 
25531: 
25532:                                             Eduskunnalle
25533: 
25534:    Autourheilu on laajojen kansalaispiirien har-        lisuutta lisäävää valistus- ja asennekasvatusta p
25535: rastarua urheilumuoto, jota valtiovallan tulisi         toisaalta parantamalla kuljettajien ajotaitoa p
25536: tukea yhdessä muun urheilutoiminnan kanssa.             valmiuksia.
25537: Kymmenettuhannet suomalaiset harrastavat au-               Verolainsäädäntömme ei edistä autourheilum-
25538: tourheilua, ja laaja harrastuspohja yhdessä maam-      me kehitystä. Auto- ja moottoripyöräverolaki ei
25539: me poikkeuksellisen vaikeiden sääolosuhteiden          lainkaan tunne yksinomaan tai pääasiallisesti kil-
25540: kanssa on johtanut siihen, että suomalaiset kilpa-     pailutoimintaan käytettäviä henkilöautoja, vaan
25541: autoilijat ovat menestyneet myös kansainvälisesti.     niistä on suoritettava autoveroa samojen perus-
25542: Missään muussa urheilulajissa ei suomalaisten          teiden mukaan kuin yleisessä liikenteessä käytet-
25543: kilpailijoiden kansainvälinen menestys ole yltänyt     tävistä henkilöautoista. Korkein hallinto-oikeus
25544: yhtä korkealle. Perustellusti voidaan sanoa, että      on ennakkotapauksessaan (8 .1. 198 5 taltio 73)
25545: suomalaiset ovat maailman parhaita ralliautoili-       katsonut, ettei autoveroa ollut suoritettava yksin-
25546: joita.                                                 omaan kilpa-alueella käytettävästä formula-kilpa-
25547:    Autourheilijoidemme menestys on lisännyt ul-        autosta. Yksinomaan suljetuilla alueilla kilpailu-
25548: komailla maatamme kohtaan tunnettua mielen-            tarkoituksiin käytettävistä moottoripyöristä suori-
25549: kiintoa. Kilpa-autoilijamme ovat olleet monin          tetaan veroa alennettujen perusteiden mukaan.
25550: tavoin mukana tekemässä maatamme ja sen mat-           Sen sijaan sellaisista ralliautoista, joita nk. siirty-
25551: kailua sekä vientiteollisuutta tunnetuiksi. Tässä      mätaipaleiden aikana edes osittain käytetään ylei-
25552: tehtävässä he ovat onnistuneet erinomaisesti.          sillä teillä, tulee suorittaa täysi autovero. Tätä
25553:    Autourheilu on myös liikenneturvallisuustyön        emme pidä johdonmukaisena emmekä tarkoituk-
25554: onnistumisen kannalta tärkeää. Kilpa-autoista          senmukaisena. Mielestämme urheiluvälineitä ei
25555: saadut kokemukset ovat johtaneet moniin auto-          saa verottaa siinä tapauksessa, että niitä vain
25556: jen teknistä ja rakenteellista liikenneturvallisuut-   harvoin ja valvotuissa olosuhteissa käytetään lii-
25557: ta parantaneisiin keksintöihin, jotka on otettu        kenteeseen yleisillä teillä.
25558: käyttöön myös yleiseen myyntiin tarkoitetuissa            Edellä esittämilläni perusteilla ehdotan,
25559: henkilöautoissa. Autourheilun parissa työskente-
25560: levät järjestöt tekevät merkittävää liikenneturval-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
25561: lisuustyötä harjoittamalla toisaalta liikenneturval-           kiehdotuksen:
25562: 
25563:                                                  Laki
25564:                   auto- Ja moottoripyöräverosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
25565: 
25566:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta
25567: 1967 annetun lain (482/67) 1 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 23 päivänä heinäkuuta
25568: 1982 annetulla lailla (559/82), uusi näin kuuluva 3 momentti:
25569: 
25570:                         1§
25571:                                                        kilpailuun valmistautumisen yhteydessä, ei pide-
25572:    Yksinomaan tai pääasiallisesti valvotuissa olo-     tä sellaisena edellä 1 momentissa tarkoitettuna
25573: suhteissa tapahtuvaan kilpailu- ja harjoittelutoi-     autona, josta olisi suoritettava valtiolle tässä laissa
25574: mintaan käytettävää henkilöautoa, jota käytetään       tarkoitettua veroa.
25575: yleisessä liikenteessä vain kilpailutoiminnan tai
25576: 
25577: 470124N
25578: 2                                 1986 vp. -    LA n:o 174
25579: 
25580:   Tämä laki tulee voimaan      päivänä          maassa valmistettu ajoneuvo, kun valmistaja ensi
25581: kuuta 198 . Sitä sovelletaan ajoneuvoon, joka   kerran luovuttaa ajoneuvon tämän lain voimaan-
25582: tuodaan maahan tal, mikäli kysymyksessä on      tulopäivän jälkeen.
25583: 
25584: 
25585:     Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1987
25586: 
25587:                                       Matti Viljanen
25588:                                                  1986 vp.
25589: 
25590: Lakialoite n:o 175
25591: 
25592: 
25593: 
25594: 
25595:                                    Paasio ym.: Ehdotukset laeiksi työaikalain sekä kauppaliikkeiden ja
25596:                                       toimistojen työaikalain muuttamisesta
25597: 
25598: 
25599:                                             Eduskunnalle
25600: 
25601: 
25602:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
25603: 
25604:    Aloitteessa ehdotetaan, että työaikalakia muu-      että valtakunnallisilla työmarkkinajärjestöillä olisi
25605: tettaisiin moottoriajoneuvon kuljettajia koskevii-     oikeus työehtosopimuksella sopia laista poikkea-
25606: ta osilta niin, että moottoriajoneuvon kuljettajien    vasti työtuntijärjestelmässä mainittavista seikois-
25607: säännöllinen työaika olisi enintään 10 tuntia          ta. Työ- ja lepoaikojen valvonta suoritettaisiin
25608: vuorokaudessa. Vuorokautisten työtuntien enim-         ajopiirturilla niissä ajoneuvoissa, joihin ajopiirtu-
25609: mäismäärää rajoittaisi vain vuorokausilepo. Sään-      n on asennettava.
25610: nöllisen vuorokautisen työajan ylittäviltä tunneil-
25611: ta suoritettaisiin erityistä korvausta. Työtuntijär-     Uudistus on tarkoitettu tulemaan votmaan
25612: jestelmän laatimisvelvoitetta muutettaisiin niin,      päivänä tammikuuta 1988.
25613: 
25614: 
25615: 
25616: 
25617:                                    ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
25618: 
25619: 1. Nykyinen tilanne Ja astan val-                      dottomana rajana on 13 tuntta vuorokaudessa
25620:    mistelu                                             kahdesti viikossa. Mainittuihin enimmäistunti-
25621:                                                        määriin sisältyvät myös ylityötunnit, joten ylityö-
25622: 1.1. Nykyinen tilanne ja käytäntö                      tä ei voi teettää 5 a §:n mukaisten työaikojen
25623:                                                        lisäksi. Laki ei anna mahdollisuutta joustaa sään-
25624:                                                        nöksistä muutoin kuin äärimmäisissä tapauksissa,
25625:    Työaikalaki (604146) sääntelee työntekijöiden       jolloin voivat tulla sovellettaviksi hätätyötä koske-
25626: työaikoja. Työaikalain moottoriajoneuvon kuljet-       vat säännökset. Näitä säännöksiä ei kuitenkaan
25627: tajia koskevia säännöksiä muutettiin 20 päivänä        voida soveltaa kuljetuksissa esiintyviin poikkeuk-
25628: helmikuuta 1976 työaikalain muuttamisesta an-          sellisiin tilanteisiin, jotka käytännössä saattavat
25629: netulla lailla (189/76). Moottoriajoneuvon kul-        johtaa 13 tunnin ylittämiseen.
25630: jettajiin sovelletaan työaikalain niin sanottua pe-
25631: riodityötä koskevia säännöksiä, joiden mukaan             Moottoriajoneuvon kuljettajille, kuten muille-
25632: työaika tasoittuu kahden viikon jaksossa 80 tun-       kin periodityötä tekeville työntekijöille, suorite-
25633: tiin ja kolmen viikon jaksossa 120 tuntiin. Muista     taan työaikalain 11 §:n mukaan ylityökorvauksia,
25634: työaikalain 6 §:n alaisista työaloista poiketen        kun 80 tuntia kahden viikon aikana tai 120
25635: moottoriajoneuvon kuljettajien vuorokautinen           tuntia kolmen viikon aikana ylitetään. Tehtyä
25636: kokonaistyöaika on kuitenkin työaikalain 5 a §:n       ylityötä tarkastellaan siten vasta periodin päätyt-
25637: mukaan rajoitettu 11 tuntiin vuorokaudessa. Eh-        tyä. Vuorokautista ylityötä ei työaikalain mukaan
25638: 
25639: 270154V
25640: 2                                      1986 vp. -      LA n:o 175
25641: 
25642: voi periodityössä muodostua. Ylityötä voidaan          tunnin ylärajaa on rikottu. Rikkomiset aiheutu-
25643: teettää enintään 24 tuntia kahden viikon ja            nevat osaksi puutteellisesta työn suunnittelusta.
25644: vastaavasti 36 tuntia kolmen viikon aikana.            Osaksi työaikalain rikkomisen syynä ovat vaikeat
25645:    Työaikalain 20 § edellyttää, että jokaista työai-   olosuhteet ja yllättävät seikat, kuten ajoneuvon
25646: kalain alaista työpaikkaa varten on työnantajan        rikkoontuminen. Käytännössä on myös ilmennyt,
25647: laadittava työtuntijärjestelmä. Työtuntijärjestel-     että moottoriajoneuvon kuljettaja, ollessaan suh-
25648: mästä tulee käydä ilmi aika, milloin työ alkaa ja      teellisen lähellä päämääräänsä vuorokautisten
25649: päättyy, sekä ruokailu- ja lepoajat. Työsuojelu-       enimmäistyötuntien tullessa täyteen, ajaa pää-
25650: hallitus voi, milloin työtuntijärjestelmän laatimi-    määräänsä huolimatta siitä, että vuorokautinen
25651: nen työn laadun vuoksi ei ole mahdollista,             enimmäistyömäärä ylitetään.
25652: myöntää poikkeuksen työtuntijärjestelmän laati-           Osa kuljetustyöstä on kausiluonteista. Kausi-
25653: misesta.                                               luonteisuudesta johtuu se, että vilkkaimpana
25654:    Moottoriajoneuvon kuljettajan Iepoajan on           kautena kuljetetaan tavaraa mahdollisimman pal-
25655: työaikalain 16 a §:n mukaan oltava 10 tuntia           jon. Tällöin saatetaan ylittää enimmäistyöajat.
25656: vuorokaudessa. Lepoaika voidaan kuitenkin kul-         Osan vuotta ei erikoiskalustolle ole kuljetuksia
25657: jetustehtävän niin vaatiessa lyhentää vähintään 7      riittävästi tarjolla.
25658: tunniksi vuorokaudessa. Lyhentäminen on mah-              Työaikalain mukaan laatii työnantaja myös
25659: dollista kaksi kertaa viikossa.                        moottoriajoneuvon kuljettajaa varten työtuntijär-
25660:    Työaikalain noudattamista valvovat työsuojelu-      jestelmän, ellei työsuojeluhallitus ole hakemuk-
25661: viranomaiset. Moottoriajoneuvon kuljettajien on        sesta myöntänyt kokonaan tai osaksi vapautusta
25662: valvonnan mahdollistamiseksi tehtävä työnanta-         tästä velvoitteesta. Periodityöaloilla on työtunti-
25663: jan antamaan ajopäiväkirjaan merkinnät. Ajopäi-        järjestelmän laatimista pidettävä erityisen tärkeä-
25664: väkirja on pidettävä mukana ajon aikana. Ajopäi-       nä syystä, että työtä ei yleensä tehdä niin sään-
25665: väkirjan kaavan vahvistaa työsuojeluhallitus.          nöllisesti kuin työaikalain 5 §:n alaisissa töissä.
25666: Myös ajopiinurin diagrammalevyn työsuojeluhal-         Laaditusta työtuntijärjestelmästä voidaan työnte-
25667: litus on hyväksynyt ajopäiväkirjaksi.                  kijän suostumuksella poiketa. Työtuntijärjestel-
25668:    Moottoriajoneuvon kuljettajia koskevasta työai-     mään tulee merkitä työaikalain mukaan myös
25669: kalain 5 a §:n ja 16 a §:n säännöksestä ei voi         ruokailu- ja lepoajat.
25670: poiketa työehtosopimuksin.                                Työaikalain säännösten noudattamisen valvon-
25671:                                                        taa ei ole tyydyttävästi järjestetty. Valvontaa olisi
25672:                                                        tehostettava. Tehokkaammalla valvonnalla voitai-
25673: 1.2. Muutoksen syyt                                    siin edistää työntekijöiden työaikasuojelun lisäksi
25674:                                                        myös liikenneturvallisuutta. Ajopäiväkirjojen
25675:    Ajoneuvoa kuljetettaessa kuljettajan tulee olla     avulla suoritettavaa valvontaa ei voida pitää te-
25676: hyvässä kunnossa niin fyysisesti kuin psyykkisesti-    hokkaana. Ajopäiväkirjoja täytetään puutteelli-
25677: kin. Kuljettajan väsymystila vaarantaa liikenne-       sesti tai niihin saatetaan tehdä vääriä merkintöjä.
25678: turvallisuutta. Myös työntekijoiden suojelunäkö-       Ajopäiväkirjojen tehokas valvonta edellyttäisi ajo-
25679: kohdat edellyttävät kohtuuttoman pitkien työai-        päiväkirjojen tarkistusta myös maanteillä. Työ-
25680: kojen rajoittamista. Moottoriajoneuvon kuljetta-       suojeluviranomaiset, joiden tehtävä on valvoa
25681: jien työn luonne kuitenkin poikkeaa muista työ-        työ- ja lepoaikoja eivät voi pysäyttää ajoneuvoja
25682: aikalain mukaisista työaloista. Kuljetukset ja olo-    maanteillä. Poliisilla on valtuudet ajoneuvojen
25683: suhteet, joissa kuljetuksia suoritetaan, poikkeavat    pysäyttämiseen, mutta poliisit eivät tarkasta ajo-
25684: myös toisistaan suuresti. Kuljettajan tehtävänä        päiväkirjoja. Tosin poliisin ja työsuojeluviran-
25685: on moottoriajoneuvon, usein raskaan liikenteen         omaisten yhteistyö on pääsääntöisesti sujunut
25686: ajoneuvon, kuljettaminen paikasta toiseen. Kul-        kitkatta.
25687: jettajan työaikaan luetaan varsinaisen ajoneuvon
25688: kuljettamisen lisäksi myös ajoneuvon kuormauk-
25689: seen, kuorman purkaukseen ja auton huoltoon            2. Valmisteluvaiheet ja               -aineisto
25690: käytetty aika.
25691:    Suomen olosuhteet ovat usein vaikeat mootto-            Hyväksyessään vuonna 1975 ehdotuksen laiksi
25692: riajoneuvon kuljettajalle. Pitkät välimatkat eten-      työaikalain muuttamisesta autonkuljettajia kos-
25693: kin Pvhjois-Suomessa ja ajoittain vaikeat keliolo-      kevien säännösten osalta eduskunta edellytti, että
25694: suhteet vaikeuttavat moottoriajoneuvon kuljetta-        hallitus seuraisi tarkoin työnantajille ja työnteki-
25695: jan työtä. Käytännössä työaikalain ehdotonta 13         jöille mahdollisesti syntyviä epäkohtia ja antaisi
25696:                                        1986 vp. -      LA n:o 175                                        3
25697: 
25698: eduskunnalle mahdollisesti tarvittavat muutosesi-       tekemän lausuman mukaisesti työaikalain maan-
25699: tykset. Samoin eduskunta esitti, että työaikalain       tieliikennettä koskevien säännösten soveltamises-
25700: moottoriajoneuvon kuljettajia koskevien säännös-        ta ja täytäntöönpanosta saadut kokemukset ja
25701: ten valvontaa olisi tarpeen tehostaa. Sosiaalivalio-    tehdä tarvittavat ehdotukset. Aloite laiksi työai-
25702: kunta esitti mietinnössään työaikalain muutosten        kalain muuttamisesta perustuu pääosin autolii-
25703: hyväksymisen yhteydessä, että hallituksen tulisi        kenteen työaikatoimikunnan mietintöön (komi-
25704: tehokkaan valvonnan aikaansaamiseksi kiirehtiä          teanmietintö 1983:92).
25705: myös valmisteluja ajopiinurin käytön säätämisek-
25706: si pakolliseksi.
25707:    Eduskunnan lausuman pohjalta sosiaali- ja            3. Aloitteen organisatoriset Ja
25708: terveysministeriö asetti 17.6.1982 autoliikenteen          taloudelliset vaikutukset
25709: työaikatoimikunnan, jonka tehtävänä oli selvittää
25710: kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksen          Työaikalain mukaisia säännöksiä valvovat työ-
25711: n:o 15 3 ratifiointiedellytyksiä ja sopimukseen        suojeluviranomaiset. Esitys työaikalain muutta-
25712: liittyvän suosituksen n:o 161 periaatteiden to-        misesta ei edellyttäisi organisatorisia muutoksia,
25713: teuttamista sekä selvittää mahdollisuudet liittyä      vaan työsuojeluviranomaiset valvoisivat edelleen
25714: Euroopan taloudellisen neuvoston (ECE) AETR-           työaikalain säännösten noudattamista. Uudistuk-
25715: sopimukseen. Lisäksi toimikunnan piti kartoittaa       sella ei tulisi olemaan merkittäviä valtion eikä
25716: eduskunnan vuoden 1975 toisilla valtiopäivillä         kunnallistaloudellisia vaikutuksia.
25717: 
25718: 
25719: 
25720: 
25721:                          ALOITTEEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
25722: 
25723: 
25724: 1. Laki työaikalain muuttamisesta                       kuljettajien työaikasääntelyn olennaisesti nykyistä
25725:                                                         joustavammaksi, on pidetty tarpeellisena, että
25726: 5 a §                                                   työaikalain ylitöiden enimmäistuntimääriä ei so-
25727:    Lakiehdotuksen mukaan olisi moottoriajoneu-          vellettaisi moottoriajoneuvon kuljettajan säännöl-
25728: von kuljettajan säännöllinen vuorokautinen työ-         lisen vuorokautisen työajan lisäksi tekemään työ-
25729: aika 10 tuntia vuorokaudessa. Voimassa olevasta         hön. Ehdotetun lain 11 a §:ään on otettu tätä
25730: työaikalaista poiketen ei moottoriajoneuvon kul-        koskeva säännösehdotus.
25731: jettajan vuorokautisten työtuntien enimmäismää-
25732: rää olisi enää ehdottomasti rajattu. Tällöin olisi
25733: mahdollista saada käytännössä tarpeellista vuoro-       16 a §
25734: kautista joustoa moottoriajoneuvon kuljettajan
25735: työaikaan käyttämällä mahdollisuutta teettää yli-         Voimassa olevassa työaikalaissa on säädetty
25736: työtä.                                                 vuorokautinen 10 tunnin lepoaika työturvallisuu-
25737:    Työsuojelun ja liikenneturvallisuuden vuoksi        den ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Le-
25738: on kuljettajan työn oikea jaksottaminen tärkeää.       poaika on yhteneväinen kuorma- ja linja-autolii-
25739: Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittai-        kenteen ajo- ja lepoaikoja koskevan lakiehdotuk-
25740: nen työaika on voimassa olevassa työaikalaissa         sen säännösten kanssa. Työaikalain mukaan voi-
25741: rajattu 5, 5 tuntiin. Jokaista viiden tunnin työjak-   daan vuorokautinen lepoaika lyhentää vähintään
25742: soa kohti olisi lakiehdotuksen mukaan moottori-        7 tunniksi kaksi kertaa viikossa. Lakiehdotuksen
25743: ajoneuvon kuljettajalle annettava puolen tunnin        mukaan olisi Iepoajan enimmäispituus 8 tuntia
25744: pituinen tauko. Tauko voitaisiin pitää yhdessä tai     vuorokaudessa. Lyhentäminen olisi edelleenkin
25745: useammassa erässä.                                     mahdollista kaksi kertaa viikossa.
25746:                                                           Lakiehdotuksen 5 a §:n mukaan ei vuorokau-
25747: 11 a §                                                 tista työaikaa olisi voimassa olevasta laista poike-
25748:                                                        ten rajoitettu. Vuorokautisesta vähimmäislepo-
25749:    Kun lakiehdotus muuttaisi moottoriajoneuvon         ajasta annetut säännökset kuitenkin osaltaan ra-
25750: 4                                      1986 vp. -      LA n:o 175
25751: 
25752: joittalSlvat vuorokautisten työtuntien maaraa.          rin avulla niissä ajoneuvoissa, joihin ajopiirturi
25753: Näin ollen 16 a §:n mukaan ei pääsääntöisesti           liikenneministeriön päätöksen mukaan on asen-
25754: olisi mahdollista tehdä 14 tuntia pitempiä työ-         nettava. Ajopiinurin käyttöpakon ulkopuolelle
25755: jaksoja. Kaksi kertaa viikossa työjaksojen pituus       jäisivät edellä mainitun päätöksen mukaan ennen
25756: olisi mahdollista nostaa 16 tuntiin.                    1. 5.1978 käyttöön otetut ajoneuvot sekä yksin-
25757:                                                         omaan ammattimaiseen paikallis- ja lähiliiken-
25758:                                                         teeseen käytettävät linja-autot. Näissä samoin
25759: 17 a §                                                  kuin muissa asennuspakon ulkopuolelle jäävissä,
25760:                                                         usein pienissä ammattimaiseen liikenteeseen käy-
25761:    Työsuojelu- ja liikenneturvallisuussyistä ei pit-    tettävissä ajoneuvoissa suoritettaisiin työ- ja lepo-
25762: kän työvuoron teettäminen ole toivottavaa. Pe-          aikojen noudattamisen valvonta edelleen työaika-
25763: riodityössä voidaan työntekijällä teettää pitkiä        lain mukaisen ajopäiväkirjan avulla.
25764: työpäiviä ilman, että siitä syntyy ylimääräisiä            Työ- ja lepoaikojen valvontaa ajopiinurin avul-
25765: kustannuksia työnantajalle. Moottoriajoneuvon           la suoritettaessa olisi työnantajan huolehdittava
25766: kuljettajan vuorokautisen enimmäistyöajan pois-         siitä, että työntekijällä on käytettävissään kysei-
25767: taminen voisi käytännössä johtaa nykyistä pitem-        seen piirturiin tarkoitettuja diagrammalevyjä.
25768: pren työvuorojen teettämiseen. Erityiskorvausten        Diagrammalevyt olisivat kuljettajakohtaisia eikä
25769: maksaminen nykyisestä käytännöstä poiketen              ajoneuvokohtaisia. Työaikojen valvontaa ajopäi-
25770: vuorokautisen säännöllisen työajan ylittämisestä        väkirjan avulla suoritettaessa olisi työnantaja,
25771: rajoittaisi osaltaan pitkiä työvuoroja, koska siitä     voimassa olevan työaikalain mukaisesti, velvolli-
25772: aiheutuisi kustannuksia työnantajalle.                  nen antamaan palveluksessaan olevalle moottori-
25773:    Lakiehdotuksen mukaan ei olisi tarkoitus, että       ajoneuvon kuljettajalle henkilökohtaisen ajopäi-
25774: samasta työstä voisi syntyä sekä vuorokautista          väkirjan.
25775: lisätyötä että periodikohtaista ylityötä, vaan työ         Kuten ajopäiväkirjan merkinnöistä, myös käy-
25776: olisi joko vuorokautista säännöllisen työajan ylit-     tetystä diagrammalevystä, on annettava työsuoje-
25777: tävää työtä tai periodikohtaista ylityötä.              luhallituksen määräämällä tavalla kuljettajalle
25778:                                                         jäljennös.
25779: 
25780: 20 §
25781:                                                         2. Laki kauppaliikkeiden Ja toimistojen työai-
25782:     Maantiekuljetusliikenteen työaikojen noudat-           kalain muuttamisesta
25783: tamisen valvomisen mahdollistamiseksi on tär-
25784: keää, että työnantaja laatii työtuntijärjestelmän       4 § Säännöllinen työaika kuljetustyössä
25785: työntekijöilleen. Käytännössä ongelmia tuottavaa
25786: säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, ettei            Voimassa olevan säännöksen mukaan mootto-
25787: työsuojeluhallituksella olisi enää oikeutta myön-       riajoneuvon kuljettajaa ei saa pitää tieliikenteessä
25788: tää poikkeuslupia työtuntijärjestelmän laatimises-      enempää kuin 12 tuntia 24 perättäisen tunnin
25789: ta. Saattaa toisaalta olla niin, että joissakin         aikana. Jotta kauppaliikkeiden ja toimistojen
25790: kuljetustehtävissä työn päättymisajan suunnitte-        työaikalain alaisuuteen kuuluvat moottoriajoneu-
25791: leminen etukäteen voi olla erityisen hankalaa.          von kuljettajat olisivat tältä osin samassa asemas-
25792: Tämän vuoksi on paikallaan antaa valtakunnalli-         sa muiden kuljettajien kanssa, ehdotetaan, että
25793: sille työmarkkinajärjestöille mahdollisuus poiketa      heihin nähden olisi voimassa, mitä kuorma- ja
25794: lain työtuntijärjestelmää koskevasta säännöksestä.      linja-autoliikenteen ajo- ja lepoajoista annetussa
25795:                                                         laissa on säädetty. Viittaamme tältä osin asiaa
25796:                                                         koskevaan erilliseen lakialoitteeseemme.
25797: 20 a §
25798: 
25799:    Työaikojen ja työolojen noudattamisen valvon-        8 §
25800: taa vaikeuttaa työtuntien puutteellinen tai epä-
25801: luotettava kirjaamistapa. Voimassa olevasta työai-         Koska kuorma- ja linja-autoliikenteen ajo- ja
25802: kalaista poiketen ehdotetaan yhdenmukaisesti            lepoaikoja koskevan lakiehdotuksen mukaan kul-
25803: kuorma- ja linja-autoliikenteen ajo- ja lepoaikoja      jettajalla olisi oikeus lepotaukoon jokaista 4, 5
25804: koskevan lakialoitteen kanssa, että työaikojen          tunnin ajojaksoa kohti, lain 8 §:n 3 momentti
25805: valvonta suoritettaisiin pääsääntöisesti ajopiirtu-     ehdotetaan kumottavaksi.
25806:                                         1986 vp.        LA n:o 175                                        5
25807: 
25808: 12 § Työnantajan pidettävät luettelot                   3. Voimaan tulo
25809: 
25810:    Yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi työaika-
25811: lain muuttamista koskevan lakiehdotuksen                   Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan samaan
25812: 20 §:n kanssa ehdotamme, että työmarkkinajär-           aikaan kuin kuorma- ja linja-autoliikenteen ajo-
25813: jestöille annetaan mahdollisuus poiketa lain työ-       ja lepoaikoja sääntelevä laki eli 1 päivänä tammi-
25814: tuntijärjestelmää koskevasta säännöksestä.              kuuta 1988.
25815: 
25816: 
25817: 12 b § Moottoriajoneuvon kuljettajan ajopäivä-             Edellä esnetyn perusteella ehdotamme,
25818:         kirja
25819:                                                                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
25820:   Säännösehdotus vastaa työaikalain muuttamis-                  kiehdotukset:
25821: ta koskevan lakiehdotuksen 20 a §:ää.
25822: 
25823: 
25824: 
25825: 
25826: 1.
25827:                                                    Laki
25828:                                         työaikalain muuttamisesta
25829: 
25830:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25831:   muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain (604/46) 5 a §, 16 a §:n 2 momentti,
25832: 20 §:n 1 momentti ja 20 a §,
25833:   sellaisina kuin ne ovat, 5 a §ja 16 a §:n 2 momentti 20 päivänä helmikuuta 1976 annetussa laissa
25834: (189/76), 20 §:n 1 momentti 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa (620/76) sekä 20 a §
25835: mainituissa 20 päivänä helmikuuta 1976 ja 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetuissa laeissa, sekä
25836:   lisätään lakiin uusi 11 a ja 17 a § sekä 20 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2, 3 ja 4
25837: momentti siirtyvät 3, 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:
25838: 
25839:                        5a§                                                     16 a §
25840:    Moottoriajoneuvon kuljettajan säännöllinen
25841: vuorokautinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia              Kuljetustehtävän niin vaatiessa saadaan 1 mo-
25842: niiden 24 perättäisen tunnin aikana, jotka seu-          mentissa tarkoitettu vuorokautinen lepoaika ly-
25843: raavat vuorokautista lepoaikaa.                          hentää vähintään 8 tunniksi kaksi kertaa 7 perät-
25844:    Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämit-          täisen 24 tunnin jaksona.
25845: tainen työaika saa olla enintään 5 tuntia. Jokaista
25846: 5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kuljettajalle
25847: annettava vähintään puolen tunnin pituinen tau-                                 17 a §
25848: ko yhdessä tai useammassa erässä. Yhden tauon              Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään 5 §:ssä tai
25849: osan tulee vähintään olla 10 minuutin pituinen.          5 a §:ssä mainitun vuorokautisen säännöllisen
25850:    Moottoriajoneuvon kuljettajan ajoajoista on           työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnil-
25851: voimassa mitä kuorma- ja linja-autoliikenteen            ta maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta tun-
25852: ajo- ja lepoajoista annetussa laissa on säädetty.        neilta 100 prosentilla korotettu palkka. Muusta
25853:                                                          5 §:n mukaisten säännöllisen työajan lisäksi teh-
25854:                       11 a §                             dystä ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu
25855:   Sen estämättä, mitä 11 §:ssä on säädetty,              palkka.
25856: moottonaJoneuvon kuljettajaa saa pitää hänen
25857: suostumuksellaan työssä 5 a § :ssä säädetyn vuo-                              20 §
25858: rokautisen säännöllisen työajan lisäksi eikä tällais-      Jokaista tämän lain alaista työpaikkaa varten
25859: ta työtä lueta 11 §:ssä tarkoitetuksi ylityöksi.         on työnantajan laadittava työtuntijärjestelmä,
25860: 6                                        1986 vp. -      LA n:o 175
25861: 
25862: jossa mainitaan aika, milloin työ alkaa ja päättyy,         Niiden moottoriajoneuvojen osalta, joihin tie-
25863: sekä ruokailu- ja lepoajat.                              liikennelain nojalla ei ajopiirturia ole asennetta-
25864:    Valtakunnallisilla työmarkkinajärjestöillä on         va, suoritetaan työ- ja lepoaikojen noudattamisen
25865: oikeus työehtosopimuksella sopia toisinkin 1 mo-         valvonta ajopäiväkirjan avulla.
25866: mentin työtuntijärjestelmässä mainittavista sei-            Työnantajan on annettava ajoneuvosta riip-
25867: koista.                                                  puen palveluksessaan olevalle moottoriajoneuvon
25868:                                                          kuljettajalle riittävästi tyhjiä diagrammalevyjä tai
25869:                                                          työsuojeluhallituksen vahvistaman kaavan mukai-
25870:                                                          nen henkilökohtainen ajopäiväkirja.
25871:                        20 a §                               Moottoriajoneuvon kuljettaja on velvollinen
25872:   Tässä laissa tarkoitettujen moottonaJoneuvon           tekemään ajopäiväkirjaan sen edellyttämät mer-
25873: kuljettajien työ- ja lepoaikojen noudattamisen           kinnät ja pitämään sen mukanaan ajon aikana.
25874: valvonta suoritetaan kuorma- ja linja-autoliiken-
25875: teen ajo- ja lepoajoista annetun lain mukaisesti            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
25876: ajopiirturilla tai ajopäiväkirjalla.                      ta 1988.
25877: 
25878: 
25879: 
25880: 
25881: 2.
25882:                                                     Laki
25883:                          kauppaliikkeiden Ja toimistojen työaikalain muuttamisesta
25884: 
25885:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25886:   kumotaan 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain
25887: (400/78) 8 §:n 3 momentti,
25888:   muutetaan 4 §:n 1 momentti ja 12 b §:n otsikko, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1978
25889: annetussa laissa (1066/78), sekä
25890:   lisätään 12 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 22 päivänä joulukuuta 1978
25891: annetulla lailla, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2, 3 ja 4 momentti siirtyvät 3, 4 ja 5 momentiksi,
25892: sekä 12 b §:ään uusi 1, 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 1 ja 2 momentti siirtyvät 4 ja 5
25893: momentiksi, seuraavasti:
25894: 
25895:                            4§                             oikeus työehtosopimuksella sopia toisinkin 1 mo-
25896:         Säännöllinen työaika kuljetustyössä               mentin työtuntijärjestelmässä mainittavista sei-
25897:                                                           koista.
25898:    Henkilö- ja tavarankuljetuksissa sekä tavaran
25899: kuormauksessa alukseen tai rautatievaunuun ja
25900: purkamisessa niistä saadaan säännöllinen työaika,                               12 b §
25901: sen estämättä, mitä 3 §:ssä säädetään, järjestää
25902: niin, että se enintään kolmen viikon pituisena               Moottoriajoneuvon kuljettajan työaikojen
25903: ajanjaksona on keskimäärin enintään 40 tuntia                                valvonta
25904: viikossa, ei kuitenkaan vuorokaudessa enempää
25905:                                                              Tässä laissa tarkoitettujen moottoriajoneuvon
25906: kuin 10 tuntia. Moottoriajoneuvon kuljettajan
25907:                                                           kuljettajien työ- ja lepoaikojen valvonta suorite-
25908: ajoajoista on voimassa, mitä kuorma- ja linja-
25909:                                                           taan kuorma- ja linja-autoliikenteen ajo- ja lepo-
25910: autoliikenteen ajo- ja lepoajoista annetussa laissa
25911:                                                           ajoista annetun lain mukaisesti ajopiirturilla.
25912: on säädetty.                                                 Niiden moottoriajoneuvojen osalta, joihin tie-
25913:                                                           liikennelain nojalla ei ajopiirturia ole asennetta-
25914:                                                           va, suoritetaan työ- ja lepoaikojen noudattamisen
25915:                           12 §                            valvonta ajopäiväkirjan avulla.
25916:          Työnantajan pidettävät luettelot                    Työnantajan on annettava ajoneuvosta riip-
25917:                                                           puen palveluksessaan olevalle moottoriajoneuvon
25918:     Valtakunnallisilla    työmarkkinajärjestöillä   on    kuljettajalle riittävästi tyhjiä diagrammalevyjä tai
25919:                                    1986 vp. -     LA n:o 175                                   7
25920: 
25921: työsuojeluhallituksen vahvistaman kaavan mukai-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
25922: nen henkilökohtainen ajopäiväkirja.                ta 1988.
25923: 
25924: 
25925: 
25926: 
25927:     Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1987
25928: 
25929:         Pertti Paasio                Risto Ahonen                  Aimo Ajo
25930:         Arja Alho                    Aarno von Bell                Kaj Bärlund
25931:         Paula Eenilä                 Mikko Elo                     Tarja Halonen
25932:         Olli Helminen                Pertti Hietala                Sinikka Hurskainen-Leppänen
25933:         Tuulikki Hämäläinen          Liisa Jaakonsaari             Riitta Järvisalo-Kanerva
25934:         Antti Kalliomäki             Seija Karkinen                Sakari Knuuttila
25935:         Matti Kuusio                 Pentti Lahti-Nuuttila         Erkki Liikanen
25936:         Reijo Lindroos               Paavo Lipponen                 Matti Louekoski
25937:         Martti Lähdesmäki            Jukka Mikkola                  Peter Muurman
25938:         Pekka Myllyniemi             Mats Nyby                     Saara-Maria Paakkinen
25939:         Reino Paasilinna             Tuula Paavilainen              Anna-Liisa Piipari
25940:         Kari Rajamäki                Maija Rajantie                Jussi Ranta
25941:         Jorma Rantanen               Timo Roos                     Mikko Rönnholm
25942:         Lea Savolainen               Jouko Skinnari                Pekka Starast
25943:         Juhani Surakka               Seppo Tikka                   Jouko Tuovinen
25944:         Marja-Liisa Tykkyläinen      Kerttu Törnqvist              Kari Urpilainen
25945:                                      Pirkko Valtonen
25946:                                                 1986 vp.
25947: 
25948: Lakialoite n:o 176
25949: 
25950: 
25951: 
25952: 
25953:                                    Paasio ym.: Ehdotus laiksi kuorma- p linja-autoliikenteen aJO- Ja
25954:                                       lepoajoista
25955: 
25956: 
25957:                                             Eduskunnalle
25958: 
25959:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
25960: 
25961:    Aloitteessa ehdotetaan, että kuorma- ja linja-      kennelain nojalla on asennettava. Valvontaviran-
25962: autoliikenteen ajo- ja lepoajoista säädettäisiin       omaisena toimisi poliisi.
25963: lailla. Sekä työntekijä- että omistajakuljettajat        Kansainvälisten maantiekuljetusten miehistö-
25964: olisivat velvollisia noudattamaan ajo- ja lepoaiko-    jen ajo- ja lepoajoista annettaisiin valtuus säätää
25965: ja. Lain valvonta suoritettaisiin ajopiinurin avul-    asetuksella poikkeavasti.
25966: la. Ajopiinurin käyttö olisi pakollista niissä           Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivä-
25967: kuorma- ja linja-autoissa, joihin ajopiinuri tielii-   nä tammikuuta 1988.
25968: 
25969: 
25970: 
25971: 
25972:                                    ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
25973: 
25974: 1. Nykyinen tilanne Ja astan val-                      lähiliikenteeseen käytettävässä linja-autossa. Lii-
25975:    mistelu                                             kenneministeriön ajoneuvoasetuksen täytäntöön-
25976:                                                        panosta antaman päätöksen (150/83) 47 §:ssä on
25977: 1.1. Nykyinen tilanne ja käytäntö                      tarkempia määräyksiä ajopiinurista. Ajopiinurin
25978:                                                        käyttö ei ole pakollista.
25979:    Maantiekuljetusten moottoriajoneuvojen työn-           Edellä mainitut säännökset jakaantuvat sosi-
25980: tekijäkuljettajien työ- ja lepoajoista on säädetty     aali- ja terveysministeriön ja liikenneministeriön
25981: työaikalaissa (604/46). Kauppaliikkeiden ja toi-       hallinnonalojen kesken ja niiden noudattamisen
25982: mistojen työaikalaissa (400/78) on säädetty työ-       valvonta työsuojeluviranomaisten ja poliisin kes-
25983: ajoista kauppaliikkeiden ja toimistojen kuljetus-      ken. Valvontavälineenä työ- ja lepoaikojen val-
25984: työssä. Liikenneluvissa on määräyksiä työ- ja          vonnassa käytetään pääsääntöisesti työaikalain
25985: lepoajoista. Liikenneluvat perustuvat vuoden           tarkoittamaa ajopäiväkirjaa. Työsuojeluhallitus
25986: 1957 tieliikennelain nykyisen 5 a §:n (249/78)         on kuitenkin hyväksynyt myös ajopiinurin dia-
25987: nojalla voimassa olevaan asetukseen ammattimai-        grammalevyt ajopäiväkirjaksi.
25988: sesta moottoriajoneuvoliikenteestä (646/70). Tie-         Kansainvälinen työjärjestö (ILO) on syyskuussa
25989: liikennelaissa (267 /81) on liikenneturvallisuuteen    1979 hyväksynyt työ- ja lepoaikoja maantiekulje-
25990: liittyviä säännöksiä, joita sovelletaan kaikkeen       tuksissa koskevan yleissopimuksen (nro 153) ja
25991: tieliikenteeseen. Ajoneuvoasetuksen (2 33182)          suosituksen (nro 161). Molemmat koskevat työ-
25992: 18 §:n 1 momentin k kohdan mukaan kuorma-              suhteisten autonkuljettajien lisäksi osittain myös
25993: ja linja-autossa tulee olla ajopiirturi, ei kuiten-    omistajakuljettajia. Asiaa koskevan hallituksen
25994: kaan yksinomaan ammattimaiseen paikallis- tai          esityksen (HE n:o 9/1981 vp.) mukaisesti jätti
25995: 270153U
25996: 2                                      1986 vp. -      LA n:o 176
25997: 
25998: eduskunta sopimuksen toistaiseksi hyväksymättä,        mukaan muun kuin työaikalain tarkoittaman
25999: koska yleissopimuksen määräykset eroavat useissa       kuljettajan työaika ei saa ylittää 12 tuntia vuoro-
26000: kohdin Suomen voimassa olevasta lainsäädännös-         kaudessa.
26001: tä.                                                       Ehdoissa on rajoitettu myös pisin yhtämittai-
26002:     Suomi ei ole liittynyt YK:n Euroopan talous-       nen ajoaika kuuteen tuntiin. Tähän on kytketty
26003: komission (ECE) miehistöjen työtä, mm. ajo- ja         vähintään 30 minuutin lepoaika. Kokonaan työ-
26004: lepoaikoja kansainvälisissä kuljetuksissa sääntele-    ja lepoaikoja koskevien säännösten ulottumatto-
26005: vaan      AETR-sopimukseen.          Valtioneuvoston   missa ovat vain omistajakuljettajat, jotka eivät
26006: 9.7.1981 asettama kuljetusalan työsuojeluneuvot-       tarvitse liikennelupaa. Liikenneluvan tarvitsevat
26007: telukunta, jonka tehtävänä on muun muassa              kuljettajat, jotka korvausta vastaan kuljettavat
26008: maantiekuljetusalan työsuojelun yleinen kehittä-       henkilöitä tai tavaraa jonkun toimeksiannosta.
26009: minen, on esittänyt yksimielisesti sopimukseen         Siten esimerkiksi sorakuopan omistaja, joka
26010: liittymistä. Sopimukseen ovat liittyneet melkein       omalla kuorma-autollaan ajaa soraa, ei tarvitse
26011: kaikki Euroopan valtiot, mm. Euroopan yhteisön         liikennelupaa.
26012: jäsenvaltiot sekä Norja, Ruotsi ja Neuvostoliitto.
26013:                                                           Tieliikennelain 63 §:ssä on kielto kuljettaa
26014:     Työaikalain työ- ja lepoaikoja koskevia sään-
26015:                                                        ajoneuvoa, jos kuljettajalta sairauden tai väsy-
26016: nöksiä sovelletaan työsuhteessa oleviin moottori-
26017:                                                        myksen tai muun vastaavan syyn vuoksi puuttuu
26018: ajoneuvon kuljettajiin. Työaikalain mukaan
26019:                                                        ajoneuvon kuljettamiseen tarpeelliset edellytyk-
26020: moottoriajoneuvon kuljettajan työaika voidaan
26021:                                                        set.
26022: järjestää periodityönä. Tällöin työaika tasoittuu
26023: kahden viikon jaksossa 80 tuntiin ja kolmen               Suomen työlainsäädännössä ja liikennelupaeh-
26024: viikon jaksossa 120 tuntiin. Moottoriajoneuvon         doissa käytetään käsitettä työaika. Moottoriajo-
26025: kuljettajan pisin vuorokautinen työaika ei saa         neuvon kuljettajan työaikaan luetaan kuuluvaksi
26026: ylittää 11 tuntia vuorokaudessa. Poikkeuksellises-     ajon lisäksi muun muassa ajoneuvon lastausta,
26027: ti työaika saa olla korkeintaan 13 tuntia vuoro-       purkausta sekä huoltoa. Ajoajoista ei Suomen
26028: kaudessa kahdesti viikossa. Näihin tuntimääriin        lainsäädännössä ole määräyksiä lukuun ottamatta
26029: sisältyvät myös ylityötunnit. Työaikalaissa on sää-    liikennelupaehtojen määräystä pisimmästä yhtä-
26030: detty myös pisin yhtämittainen työaika, jonka          mittaisesta ajoajasta. Työaikalain ja kauppaliik-
26031: pituus on enintään 5, 5 tuntia. Jokaista edellä        keiden ja toimistojen työaikalain sekä liikennelu-
26032: mainittua jaksoa kohti on kuljettajalle annettava      paehtojen määräykset työ- ja lepoajoista eroavat
26033: vähintään 30 minuutin pituinen tauko. Työaika-         toisistaan. ILO:n sopimuksessa nro 153, samoin
26034: lain mukaan on kuljettajalle annettava myös            kuin AETR-sopimuksessa, on määräykset muun
26035: vähintään 10 tunnin lepoaika vuorokaudessa,            muassa ajo- ja lepoajoista ja lepotauoista. ILO:n
26036: jonka voi kuitenkin poikkeuksellisesti lyhentää        sopimuksen ja AETR-sopimuksen määräykset
26037: seitsemään tuntiin.                                    koskevat kaikkia kuljettajia, sekä työsuhteisia että
26038:    Kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain         omistajakuljettajia. AETR-sopimuksen määräyk-
26039: mukaan on säännöllinen työaika 8 tuntia vuoro-         sistä osa koskee muitakin kuin kuljettajia.
26040: kaudessa. Henkilö- ja tavarakuljetuksissa saadaan         Työaikalain säännösten noudattamista valvovat
26041: säännöllinen työaika järjestää niin, että se enin-     työsuojeluviranomaiset. Työaikalain mukaan val-
26042: tään kolmen viikon pituisena ajanjaksona on            votaan työ- ja lepoaikoja henkilökohtaisen ajo-
26043: keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa, ei kui-       päiväkirjan avulla. Työsuojeluhallitus vahvistaa
26044: tenkaan vuorokaudessa enempää kuin 10 tuntia.          ajopäiväkirjan kaavan. Työsuojeluhallitus on hy-
26045: Moottoriajoneuvon kuljettajaa ei kuitenkaan saa        väksynyt myös ajopiinurin diagrammalevyn vas-
26046: pitää työssä tieliikenteessä yli 12 tuntia vuorokau-   taamaan ajopäiväkirjaan tehtäviä merkintöjä. Lii-
26047: dessa.                                                 kennelupaehtojen noudattamista valvoo poliisi.
26048:    Vain työsuhteisten kuljettajien työ- ja lepo-       Liikennelupien työaikoja koskevien määräysten
26049: ajoista ja tauoista on säädetty edellä mainituissa     noudattamista valvotaan käytännössä varsin hei-
26050: laeissa. Omistajakuljettajat eli kuljettajat, jotka    kosti. Omistajakuljettajat eivät ole velvollisia pi-
26051: eivät ole kenenkään palveluksessa, vaan ajavat         tämään ajopäiväkirjaa tai käyttämään ajopiirtu-
26052: omaa autoaan, jäävät edellä mainittujen säännös-       ria, joten valvontaa on vaikea suorittaa. Työaiko-
26053: ten soveltamisalan ulkopuolelle. Ammattimaisen         jen noudattamisen valvonta kuuluu työsuojeluvi-
26054: liikenteen harjoittamiseen luvan saaneita omista-      ranomaisten tehtäviin. Työsuojeluviranomaisilla
26055: jakuljettajia koskevat kuitenkin liikennelupaeh-       ei kuitenkaan ole valtuuksia valvoa liikennelupa-
26056: dot. Liikenneministeriön liikennelupaehtojen           ehtojen noudattamista.
26057:                                         1986 vp. -      LA n:o 176                                        3
26058: 
26059:    Suomessa liikennöiviin ulkomaisiin liikenteen-       syystä kuin kulloisestakin vireystilasta. Onnetto-
26060: harjoittajiin voidaan omistajakuljettajia lukuun        muuksia jälkeenpäin tutkittaessa on vaikeaa saa-
26061: ottamatta soveltaa työaikalain säännöksiä. Tielii-      da selville kuljettajan vireystilaa ennen onnetto-
26062: kennelain säännöksiä sovelletaan kaikkiin kuljet-       muuden sattumista. Osaksi tutkimisen vaikeudet
26063: tajiin ja sen noudattamisen valvonta kuuluu             aiheutuvat luonnollisesti itse aiheesta: kuljettajan
26064: poliisille. Väsyneenä ajamista on käytännössä           subjetiivisia tuntemuksia on vaikea objektiivisesti
26065: vaikea valvoa, koska väsyneenä ajamisen määrit-         mitata.
26066: tely ja valvonnan mahdollistava apuvälineistä              Ajon aikana ilmenee sekä fyysistä että psyyk-
26067: puuttuvat.                                              kistä väsymystä. Väsymyksen aiheuttamien on-
26068:    Työsuojeluhallinnon kuljetusalan työsuojelu-         nettomuuksien on arvioitu aiheutuvan useimmi-
26069: tarkastajien arvion mukaan vuonna 1983 oli noin         ten psyykkisestä väsymyksestä, joka ilmenee kyl-
26070: 40 % :lla raskaan liikenteen ajoneuvokannasta           lästymisenä. Ajon aikana erään saksalaisen tutki-
26071: ajopiirturi käytössä. Ajopiirturia käytetään lähin-     muksen mukaan useimmat väsymyskohtaukset
26072: nä työnantajan tarpeisiin, kuten ajotavan ja sii-       sattuvat ensimmäisten 200-500 ajokilometrin
26073: hen liittyen polttoaineen kulutuksen tarkkailuun        kuluessa. Väsymysoireet vaihtelevat yksilökohtai-
26074: sekä kustannuslaskennan apuna. Lisäksi ajopiir-         sesti. Kuinka pian väsymys ilmenee, riippuu
26075: turia käytetään varsin laajasti palkanmaksun pe-        esim. siitä, kuinka levännyt kuljettaja on ajon
26076: rusteena kuljetusyrityksissä, joissa on työsuhteisia    alkaessa. Vaikka turvallinen pisimmän ajoajan
26077: kuljettajia. Ajopiinurin käyttö on pakollista mm.       määrittäminen yksilökohtaisten erojen vuoksi ei
26078: Euroopan yhteisön jäsenvaltioissa sekä Norjassa ja      ole mahdollista, on ajoajan ylärajan asettaminen
26079: Ruotsissa.                                              kuitenkin tarkoituksenmukaista, koska paras kei-
26080:                                                         no väsymyksen torjumiseen on ajon keskeyttämi-
26081:                                                         nen.
26082: 1.2. Muutoksen syyt                                        Lainsäätäjän ja viranomaisten kanta väsyneenä
26083:                                                         ajamisen vaarallisuudesta näkyy tieliikennelain
26084: 1.2.1. Vaikutus iiikenneturvaiiisuuteen                 kiellossa kuljettaa ajoneuvoa väsyneenä.
26085:    Raskaan liikenteen riski joutua vakavaan on-
26086: nettomuuteen on liikennesuoritteeseen verrattu-
26087:                                                         1.2.2. Omistajakuljettajien asema
26088: na keskimäärin suurempi kuin muilla tienkäyttä-
26089: järyhmillä. Kuorma-autot olivat TVH:n selvityk-
26090: sen mukaan vuonna 1984 osallisina kuolemaan                Liikenneturvallisuuden ja väsyneenä ajamisen
26091: johtavissa onnettomuuksissa 2-3 kertaa niin             kannalta ei ole merkitystä sillä, kuka ylipitkiä
26092: usein kuin henkilöautot. Suurempi riski johtuu          ajoja suorittaa, työntekijäkuljettaja vai omistaja-
26093: lähinnä siitä,, että massaeron takia onnettomuu-        kuljettaja. Liikennelupaehtojen määräykset ajo-
26094: den seuraukset ovat kevyemmälle osapuolelle             ja lepoajoista koskevat myös omistajakuljettajia.
26095: usein vakavat. Raskaalle liikenteelle tuleekin          Niiden noudattamista valvoo poliisi. Ajopiinurin
26096: asettaa muuta liikennettä ankarammat turvalli-          käyttöpakon puuttuessa valvonta on ollut erittäin
26097: suusvaatimukset.                                        vaikeaa.
26098:    Ajoneuvoa kuljetettaessa on kuljettajan oltava          Pienten yritysten itse autoaan ajavien omistaja-
26099: hyvässä kunnossa sekä fyysisesti että psyykkisesti.     kuljettajien ajoajat saattavat venyä hyvinkin pit-
26100: Kuljettajan väsymys vaikuttaa liikenneturvalli-         kiksi. Kuljettajan ja muiden tiellä liikkujien
26101: suuteen huonontavasti. Väsymyksen vaikutusta            turvallisuus vaaraamuu ylipitkistä ajoajoista. Tie-
26102: voidaan pitää selvänä, vaikka tutkimustulokset          liikennelain kielto väsyneenä ajamisesta ei ole
26103: asiasta ovat niukat.                                    riittävä liikenneturvallisuuden tehostamiseksi,
26104:    Väsymyksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen        koska poliisilta puuttuvat keinot väsymystilan
26105: on tutkittu lähinnä laboratorio-olosuhteissa ja         toteamiseen.
26106: onnettomuuksia jälkeenpäin tutkimalla. Labora-             Suomen lainsäädännössä on säännöksiä vain
26107: torio-olosuhteissa tehdyissä kokeissa on voitu sel-     työajoista. Suurin osa kuljettajista tekeekin kulje-
26108: västi havaita väsymyksen aiheuttavan toiminta-          tustyötä, johon varsinaisen ajon lisäksi kuuluu
26109: häiriöitä. Kokeilun tulosten yleistäminen konk-         työaikaan luettavaa kuormausta, kuorman purka-
26110: reettisia liikennetilanteita koskeviksi tuloksiksi on   mista ja ajoneuvon huoltoon liittyviä tehtäviä
26111: kuitenkin vaikeaa, sillä yksittäisessä tilanteessa      sekä odottamista. Työaikaan voi kuitenkin, olo-
26112: käyttäytyminen riippuu pääasiallisesti muusta           suhteista riippuen, kuulua vain ajoa.
26113: 4                                       1986 vp. -      LA n:o 176
26114: 
26115:     Moottoriajoneuvon kuljettajan ajoaikojen ra-        dollista selvittää ajotavan puutteellisuudet, jotka
26116: joittaminen työaikaa rajoittamatta saattaa johtaa       lisäävät polttoaineen kulutusta. Moottoriajoneu-
26117: ylipitkien työpäivien tekemiseen silloin, kun kul-      vojen arvoon nähden ovat piietureiden käytöstä
26118: jettaja tekee muutakin työtä kuin varsinaista           aiheutuvat kustannukset vähäisiä.
26119: ajoa. Ajoajat voidaan kuitenkin määritellä lyhy-           Kuljetusliikettä harjoittavien yritysten tulee
26120: emmiksi kuin työaikalain mukaiset työajat. Esi-         noudattaa eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta
26121: merkiksi ILO:n työ- ja lepoaikoja maantiekulje-         joko työaikalain säännöksiä tai liikennelupaehto-
26122: tuksissa koskevassa yleissopimuksessa on ajotun-        jen määräyksiä riippuen siitä, onko kyse työnte-
26123: tien enimmäismäärä rajoitettu 9 tuntiin päivässä.       kijä- vai omistajakuljettajasta. Liikennelupaehto-
26124: Työaikalain säännösten mukaan vastaava työaika          jen noudattamista työ- ja ajoaikoja koskeviha
26125: on 11, enintään 13 tuntia. Työaikoja lyhyempien         osin rikotaan yleisesti. Koska rajoituksia ei nou-
26126: ajoaikojen sääntely vaikuttaisi niiden työntekijä-      dateta, voi omistajakuljettaja käyttää tehokkaam-
26127: kuljettajien vuorokautiseen työaikaan, joiden           min hyväksi koko auton kapasiteetin. Kapasitee-
26128: työhön kuuluu yksinomaan ajoa. Heidän osal-             tin parempi käyttöaste taas mahdollistaa halvem-
26129: taan ajoaikojen rajoitus voisi merkitä vuorokauti-      mat kuljetukset. Vierasta työvoimaa käyttävät
26130: sen työajan lyhentymistä. Työajan tasoittamisjak-       työaikalain säännösten sitomat kuljetusliikettä
26131: sossa ei säännöllisen työajan kuitenkaan tarvitsisi     harjoittavat yritykset eivät ole siten kilpailullisilta
26132: muuttua.                                                lähtökohdiltaan tasavertaisessa asemassa.
26133:     Omistajakuljettajien ajoaikoja ei nykyisten            Työaikalain säännökset ovat osa työsuojelulain-
26134: säännösten avulla ja vain valvontaa tehostamalla        säädäntöä. Työaikalain tarkoituksena on työnte-
26135: voida lyhentää. Yleiset työturvallisuussäännökset       kijän, myös työsuhteessa olevien moottoriajoneu-
26136: eivät koske omistajakuljettajia. Omistajakuljetta-      von kuljettajien, työaikojen säännöstäminen.
26137: jille ei yrittäjinä myöskään voida asettaa työaikaa     Lain tarkoituksen ja soveltamisalan vuoksi ei
26138: koskevia määräyksiä. Kun kuitenkin ylipitkien           työaikalakiin ole tarkoituksenmukaista ottaa
26139: päivien ja ajojen rajoittaminen liikenneturvalli-       määräyksiä ajoajoista. Työaikalain piiriin ei
26140: suussyistä olisi tarpeen, voitaisiin rajoittaa ajoai-   myöskään ole tarkoituksenmukaista ottaa omista-
26141: kaa. Työntekijöitä koskevat työaikalain määräyk-        jakuljettajia koskevia säännöksiä.
26142: set olisivat edelleen tarpeellisia.
26143: 
26144:                                                         2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
26145: 1.2.3. Valvonnan tehostaminen
26146:                                                             Hyväksyessään vuonna 1975 ehdotuksen laiksi
26147:    Työaikalain säännösten noudattamisen valvon-         työaikalain muuttamisesta eduskunta edellytti,
26148: ta ei ole tyydyttävästi järjestetty. Valvontaa olisi    että hallitus seuraisi tarkoin työnantajille ja työn-
26149: pyrittävä tehostamaan ja näin parantamaan työn-         tekijöille mahdollisesti syntyviä epäkohtia ja an-
26150: tekijöiden työsuojelun lisäksi myös liikennetur-        taisi eduskunnalle mahdollisesti tarvittavat muu-
26151: vallisuutta. Ajopäiväkirjojen avulla suoritettavaa      tosesitykset. Työaikalain valvonnan on todettu
26152: työ- ja lepoaikojen valvontaa ei voida pitää            toimivan tehottomasti. Eduskunnan sosiaalivalio-
26153: tehokkaana.                                             kunta esitti mietinnössään työaikalain muutosten
26154:    Ajopiinurin avulla suoritettavalla valvonnalla       hyväksymisen yhteydessä, että hallituksen tulisi
26155: voitaisiin työ-, ajo- ja lepoaikojen tarkkailu suo-     tehokkaan valvonnan aikaansaamiseksi kiirehtiä
26156: rittaa tehokkaasti. Ajopiirturi on tällä hetkellä       myös valmisteluja ajopiinurin säätämiseksi pakol-
26157: ainoa luotettava ajo-, työ- ja lepoaikojen valvon-      liseksi. Ajopiinurin asennuspakosta on voimassa
26158: taväline. Ajopiinurin käyttö tekisi ajopäiväkirjan      säännökset. Ajopiinuria ei kuitenkaan ole pakko
26159: käytön tarpeettomaksi niiden ajoneuvojen kuljet-        käyttää huolimatta siitä, että se on tehokkain
26160: tajien osalta, joiden ajoneuvoihin ajopiirturi on       työ- ja ajoaikojen valvontaväline.
26161: asennettava. Ajopiirturit myös turvaisivat kuljet-         Eduskunnan lausuman pohjalta sosiaali- ja
26162: tajan oikeudellisen aseman esimerkiksi onnetto-         terveysministeriö asetti 17.6. 1982 autoliikenteen
26163: muustapauksissa. Ajopiinurin avulla on mahdol-          työaikatoimikunnan, jonka tehtävänä oli selvittää
26164: lista saada myös teknistä asiatietoutta sekä selvi-     kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuk-
26165: tystä kuljettajan ajotavasta. Ajopiirturia voi näin     sen n:o 15 3 ratifiointiedellytyksiä ja sopimukseen
26166: ollen käyttää esimerkiksi kustannuslaskennan            liittyvän suosituksen n:o 161 periaatteiden to-
26167: apuna. Ajoneuvon polttoaineen kulutus on riip-          teuttamista sekä selvittää mahdollisuudet liittyä
26168: puvainen ajotavasta. Ajopiinurin avulla on mah-         YK:n Euroopan talouskomission (ECE) AETR-
26169:                                         1986 vp. -      LA n:o 176                                         5
26170: 
26171: sopimukseen. Lisäksi toimikunnan piti kartoittaa        valtiolle kustannuksia. Samalla olisi otettava huo-
26172: eduskunnan vuoden 1975 II valtiopäivillä teke-          mioon poliisin ajopiinurin tulkitsemisessa tarvit-
26173: män lausuman mukaisesti työaikalain maantielii-         tavan koulutuksen kustannukset. Koska organi-
26174: kennettä koskevien säännösten soveltamisesta ja         saatiomuutoksia ei tarvittaisi, ei uudistuksella
26175: täytäntöönpanosta saadut kokemukset.                    tulisi olemaan kuitenkaan merkittäviä valtionta-
26176:   Esitys perustuu autoliikenteen työaikatoimi-          loudellisia vaikutuksia.
26177: kunnan mietintöön (komiteanmietintö 1983:92).
26178: Esitys mahdollistaa edellä mainitun ILO:n yleis-
26179: sopimuksen ratifioimista.                               3.2. Vaikutus elinkeinotoimintaan
26180:    Esityksessä ei ole AETR-sopimuksen välittö-
26181: mäksi ratifioimiseksi tarvittavia säännöksiä.              Vaikka lain tasoista enimmäisajoaikasäännöstä
26182: AETR-sopimus sisältää ajo- ja lepoaikoja koske-         ei tällä hetkellä olekaan voimassa, ajoajalle on
26183: vien määräysten lisäksi määräyksiä miehistön lu-        käytännössä useita rajoituksia. Työaikalakien
26184: kumäärästä eräissä ajoneuvoissa, ja koskee osit-        säännöksiä on jo edellä käsitelty. Niiden lisäksi
26185: tain muitakin miehistön jäseniä kuin kuljettajia.       työajoista on määräyksiä liikennelupaehdoissa.
26186: AETR-sopimuksen määräykset on laadittu eri              Niissä on rajoitettu muiden kuin työsuhteisten
26187: kuljetuslajien osalta huomattavasti yksityiskohtai-     kuljettajien vuorokautinen enimmäistyöaika 12
26188: semmiksi ja pääosin tiukemmiksi kuin tämän              tuntiin. Koska työaikaan aina sisältyy muutakin
26189: esityksen säännökset. AETR-sopimuksessa tarkoi-         työtä kuin ajaminen, on ehtojen mukainen
26190: tetuista kansainvälisten maantiekuljetusten mie-        enimmäisajoaika yleensä alle 10 tuntia.
26191: histöjen työstä ja miehistön jäsenten vähimmäis-           Säätelyn ulkopuolella ovat siis tälläkin hetkellä
26192: määrästä tulisi säätää asetuksella.                     vain sellaiset kuljetukset, joihin ei tarvita liiken-
26193:                                                         nelupaa ja joissa kuljettaja on auton tai kuljetus-
26194:                                                         liikkeen omistaja. Tällaisissakin kuljetuksissa kul-
26195: 3. Esityksen organisatoriset ja                         jettajan on useimmiten noudatettava työaikalain
26196:    taloudelliset vaikutukset                            mukaisia työaikoja, koska esimerkiksi varastot ja
26197:                                                         rakennustyömaat noudattavat niitä.
26198: 3.1. Organisatoriset vaikutukset ja vaikutus               Aloitteen mukaiset ajo- ja lepoajat eivät mil-
26199:      julkiseen talouteen                                lään tavalla rajoita nykyisten työaikalakien nou-
26200:                                                         dattamista. Ne poikkeavat myös varsin vähän
26201:    Tieliikennelain noudattamista valvoo poliisi.        voimassaolevista liikennelupaehtojen edellyttä-
26202: Poliisi valvoisi myös esitykseen sisältyvien ajo- ja    mistä ajo- ja lepoajoista. Näin keskeisimmäksi
26203: lepoaikojen noudattamista. Esitys ei edellyttäisi       muutokseksi vallitsevaan tilanteeseen jäisi vain
26204: organisatorisia muutoksia. Poliisin henkilökun-         ajopiinurin käyttöpakko ja sen mahdollistama
26205: nan vähäisyyden vuoksi olisi lakiehdotuksen edel-       säädösten valvonnan tehostuminen. Ajopiinurin
26206: lyttämää valvontaa kuitenkin vaikea tyydyttävästi       käyttöpakon toteuttaminen poistaisi sen epäter-
26207: järjestää. Lakiehdotus edellyttäisi poliisivoimien      veen kilpailuedun, joka aiheutuu säännösten
26208: lisäystä. Henkilökunnan lisäämisestä aiheutuisi         noudattamatta jättämisestä.
26209: 
26210: 
26211: 
26212: 
26213:                                  YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
26214: 
26215:    1 §. Lain sove/tamisa/a. Lakiehdotuksen mu-          tieliikennelain mukaan eivät ole tieksi luettavia.
26216: kaan lakia sovellettaisiin kaikkeen kuorma- ja          Tällaisia alueita olisivat muun muassa satama-,
26217: linja-autoliikenteeseen. Linja-autoilla tarkoitet-      varasto-, tehdas-, työmaa-, yksityiset paikoitus- ja
26218: taisiin pääasiassa henkilöiden kuljetukseen tar-        muut vastaavat alueet. Ehdotuksen 8 §:n mu-
26219: koitettua autoa, jossa kuljettajan lisäksi on tilaa     kaista ajopiirturia olisi kuljettajan pidettävä jat-
26220: useammalle      kuin    kahdeksalle      henkilölle.    kuvasti toiminnassa, jotta vuorokautiset lepoajat-
26221: Kuorma-autoilla tarkoitettaisiin tavarankuljetuk-       kin saataisiin merkityiksi ajopiinurin levylle.
26222: seen tarkoitettua autoa, jonka kokonaispaino on            Pykälän 2 momentissa lakiin ehdotetaan otet-
26223: suurempi kuin 3 500 kg. Tiellä tapahtuvan lii-          tavaksi selventävä säännös. Moottoriajoneuvon
26224: kenteen lisäksi lakia sovellettaisiin alueilla, jotka   kuljettajina toimivia työntekijöitä koskevia työai-
26225: 6                                        1986 vp. -      LA n:o 176
26226: 
26227: kasäännöksiä olisi tarkoitus soveltaa rinnakkain         aika ei kuitenkaan tällöinkään saisi ylittää 12
26228: tämän lain säännösten kanssa siten, että tässä           tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.
26229: laissa tarkoitetut säännökset täydentäisivät työai-         Lakiehdotukseen sisältyvät joustavarat helpot-
26230: kalain ja kauppaliikkeiden ja toimistojen työaika-       taisivat kuljetusten suunnittelua ja toteutusta ja
26231: lain säännöksiä. Täydentäminen koskisi käytän-           säännösten noudattamista.
26232: nössä esimerkiksi tilannetta, jolloin moottoriajo-          Työaikalain 5 a § :ssä rajoitetaan moottoriajo-
26233: neuvon kuljettajan työ käsittää pelkkää ajoa.            neuvon kuljettajan vuorokautinen enimmäistyö-
26234: Tällöin noudatettaisiin työaikalain säännösten           aika 11 tuntiin. Jos työtä ei kuitenkaan voida
26235: ohella tämän lain mukaisia ajoaikaa koskevia             sopivasti muuten järjestää, saadaan vuorokautista
26236: säännöksiä.                                              enimmäistyöaikaa pidentää enintään 13 tunniksi
26237:    Lakia sovellettaisiin muihinkin kuin työsuhtei-       eräin edellytyksin. Kauppaliikkeiden ja toimisto-
26238: siin moottoriajoneuvon kuljettajiin, siis myös           jen työaikalain 4 §:n mukaan moottoriajoneuvon
26239: omistajakuljettajiin ja heidän perheenjäseniinsä.        kuljettajaa ei saa pitää työssä enempää kuin 12
26240: Omistajakuljettajilla tarkoitetaan moottoriajo-          tuntia 24 perättäisen tunnin aikana. Tässä lakieh-
26241: neuvon kuljettajia, jotka itse ajavat omistamiaan        dotuksessa mainitut enimmäisajoajat ovat sopu-
26242: ajoneuvoja. Perheenjäsenillä tarkoitetaan työnan-        soinnussa em. työaikasäännösten kanssa, sillä
26243: tajan taloudessa vakinaisesti eläviä, hänelle tai        viimeksi mainituissa laeissa säädellään työaikaa ja
26244: hänen aviopuolisolleen suoraan takenevassa tai           ajoaika on vain osa koko työajasta.
26245: etenevässä polvessa sukua olevaa henkilöä tai               3 §. Vuorokautinen lepoaika. Vuorokautisella
26246: hänen ottolastaan, ottovanhempaaosa tai jonkun           lepoajalla tarkoitetaan keskeytymätöntä ajanjak-
26247: tässä mainitun puolisoa. Laki koskisi edellä mai-        soa, jolloin kuljettaja voisi vapaasti järjestää ajan-
26248: nittuja riippumatta siitä, saavatko he palkkaa ja        käyttönsä osallistumatta mihinkään ammattiinsa
26249: onko yrityksen palveluksessa myös muuta työvoi-          kuuluvaan työhon. Viikkolevosta ei ole katsottu
26250: maa.                                                     tarpeelliseksi antaa yleisiä, myös yrittäjiä koskevia
26251:    2 §. Vuorokautinen ajoaika. Lakiehdotuksen            säännöksiä. Työntekijöitä koskevat viikkolepo-
26252: 2 §:n 1 momentin mukaan saisi kuorma- tai                säännökset ovat työaikalaissa.
26253: linja-autoa ajaa enintään 8 tuntia yhdessä tai              Lakiehdotuksen 3 §:n 2 momentin mukaan
26254: useammassa osassa niiden 24 perättäisen tunnin           saisi Vuorokautista lepoaikaa poikkeuksellisesti
26255: aikana, jotka seuraavat vuorokautista lepoaikaa.         lyhentää.
26256: Ajoajaksi luettaisiin se aika, jonka ajoneuvo on            Vuorokautisen lepoajan pituus noudattaa työ-
26257: liikkunut ajopiinurin diagrammalevyn merkintö-           aikalakien säännöksiä.
26258: jen mukaan. Liikenteestä johtuvat pysähdykset               4 §. Joustavarasta päättäminen. Vuorokautisen
26259: esimerkiksi liikennevaloissa tai liikenneruuhkassa       ajo- ja lepoajan noudattaminen olisi otettava
26260: luettaisiin ajoajaksi.                                   huomioon suunniteltaessa kuljetuksia ja ajoreit-
26261:    Ajoajaksi ei luettaisi aikaa, joka on kulunut         tejä. Työntekijäkuljettajien osalta suunnitelmat
26262: kuormaamiseen tai kuorman purkamiseen. Kul-              kävisivät ilmi työaikalain mukaan laadittavissa
26263: jettajan tiealueella ajon yhteydessä suorittama          työtuntijärjestelmissä. Tämän pykälän mukaan
26264: huolto- ja korjaustyö ei olisi tässä laissa tarkoitet-   voisi ajoneuvon omistaja tai haltija, esimerkiksi
26265: tua ajoaikaa. Odotusaikaa ei olisi tarkoituksen-         huolintaliike, suunnitelmaa laatiessaan, mikäli
26266: mukaista pitää ajoaikana, tapahtuipa odotus              lähtöpaikan ja määräpaikan välisen matkan pi-
26267: tieksi luettavalla alueella taikka sen ulkopuolella.     tuus niin vaatisi, pidentää vuorokautisen ajoajan
26268:    Ajoneuvon ajamiseen käytettävää aikaa ei pää-         kestoa. Toisaalta, koska kuljettaja itse tekee rat-
26269: sääntöisesti ole vaikea arvioida. Kuljettajan ajo-       kaisut kuljetustyötä suorittaessaan, olisi kuljetta-
26270: reitti olisi etukäteen huolellisesti suunniteltava       jalla oltava myös mahdollisuus pidentää ajoaikaa
26271: tämän lain säännösten mukaiseksi. Määräpaikasta          mahdollisten muuttuneiden olosuhteiden vuoksi.
26272: toiseen siirtyminen saattaa Suomen olosuhteissa          Olisi kohtuutonta ja epätarkoituksenmukaista,
26273: vaatia pitemmän ajoajan kuin 1 momentissa                jos kuljettaja ei pääsisi sopivaan lepopaikkaan tai
26274: tarkoitettu enimmäisajoaika sallisi. Jotta kuljetus-     määräpaikkaansa jonkun yllättävän, esimerkiksi
26275: ten hoitaminen näillä pitkilläkin matkoilla var-         ilmasto-olosuhteista tai ruuhkasta aiheutuvan
26276: mistettaisiin joustavasti, on tarpeen säännös, jon-      syyn vuoksi. Koska vuorokautisen ajoajan piden-
26277: ka nojalla näiden kuljetusten suorittaminen mah-         täminen olisi kuitenkin mahdollista vain kahdesti
26278: dollistettaisiin. Lakiehdotuksen 2 §:n 2 momen-          viikossa, olisi kuljetuksen suunnittelijan, omista-
26279: tin mukaan voisi, jos työn järjestämisen kannalta        jan tai tämän edustajan, otettava tämä seikka
26280: olisi tarpeen, järjestää ajoajan jaksoittaisena. Ajo-    huomioon jo pitkää ajoa suunnitellessaan.
26281:                                         1986 vp. -      LA n:o 176                                         7
26282: 
26283:    Vuorokautisen lepoajan noudattaminen toteu-          johdosta muuttamaan alkuperäistä suunnitel-
26284: tuisi työntekijäkuljettajan osalta laadittavassa työ-   maa.
26285: tuntijärjestelmässä, koska työn teki jäkul jetta jan       Tällöin on kuitenkin huomattava, että kuljetus
26286: osalta noudatetaan työaikalain työaikaa koskevia        tulee suunnitella niin, että siinä on varauduttu
26287: säännöksiä. Omistajakuljettajan olisi ajoaan ja         ennalta arvattaviin olosuhteisiin. Esimerkiksi
26288: muita työtehtäviä suunnitellessaan otettava huo-        loma-ajan tai sesongin vuoksi voi olla ennalta
26289: mioon se, että säännönmukaisen vuorokautisen            arvattavissa, että kuorman lastaaminen tai purka-
26290: lepoajan saisi alittaa vain kolmella tunnilla kor-      minen kestää tavanomaista kauemmin.
26291: keintaan kahdesti viikossa.                                Ehdotetuista säännöksistä poikkeamisen tulisi
26292:    Tämän pykälän säännökset eivät luonnollisesti-       edellä mainituissa tilanteissa olla tarpeen henki-
26293: kaan vaikuta työaikalakien säännöksiin, joiden          löiden, ajoneuvon tai kuorman turvallisuuden
26294: mukaan ylityöhön vaaditaan työntekijän suostu-          vuoksi tai sen varmistamiseksi, että kuljettaja
26295: mus.                                                    pääsisi sopivaan pysähdyspaikkaan. Vuorokauti-
26296:    5 §. Pisin yhtämittainen ajoaika. Pisimmän           sen ajoajan voisi ylittää myös, jotta varmistettai-
26297: yhtämittaisen ajoajan eli 4, 5 tunnin ajojaksoa         siin ennalta arvaamattomista seikoista huolimatta
26298: kohti kuljettajan olisi pidettävä vähintään 6 § :n      kuljettajan pääsy suunnitelman mukaiseen pää-
26299: mukainen 30 minuutin lepotauko yhdessä tai              määrään. Säännösehdotuksessa tarkoitetun poik-
26300: useammassa erässä. Sopivat pysähdyspaikat, esi-         keamisen tulisi olla kuitenkin olosuhteet huo-
26301: merkiksi teiden varsille järjestetyt levähdysalueet     mioon ottaen kohtuullinen.
26302: tulisi valita jo kuljetusta suunniteltaessa. Pysäh-        Ehdotetun lain noudattamisen valvonnan kan-
26303: dyspaikkaa valitessaan tulee kuljettajan ottaa          nalta olisi tarkoituksenmukaista, että 7 § :n 2
26304: huomioon tieliikennelain vaatimukset liikenne-          momentin mukaisesta poikkeamisesta tehtäisiin
26305: turvallisuudesta. Ellei suunnittelusta huolimatta       merkintä ajopiinurin diagrammalevyyn.
26306: olisi mahdollista päästä sopivaan levähdyspaik-            8 §. Ajopiirturin käyttöpakko. Tässä laissa tar-
26307: kaan pisimmän yhtämittaisen ajoajan puitteissa,         koitettujen ajo- ja lepoaikojen sekä taukojen
26308: voisi kuljettaja pidentää ajoaikaa yhteensä enin-       valvontaan niissä moottoriajoneuvoissa, joihin
26309: tään 30 minuutilla.                                     ajoneuvoasetuksen (233/82) 18 §:n 1 momentin
26310:                                                         k kohdan perusteella on asennettava ajopiirturi,
26311:    6 §. Tauko. Yhtämittaisten ajoaikojen katkai-        käytettäisiin 1 momentin mukaan ajopiirturia.
26312: semiseksi olisi kuljettajan ajoaikojen välissä pi-      Ajopiirturi on asennettava kuorma- ja linja-autoi-
26313: dettävä taukoja. Esityksen mukaan tauon vähim-          hin, lukuun ottamatta yksinomaan ammattimai-
26314: mäispituuden tulee olla 10 minuuttia, jotta el-         seen paikallis- ja lähiliikenteeseen käytettävää
26315: vyttävä vaikutus olisi riittävä.                        linja-autoa. Ajopiirturilla tarkoitetaan mekaanis-
26316:    7 §. Poikkeussäännös. Lakiehdotuksen 5 §:ssä         ta laitetta, jonka autorekisterikeskus on liikenne-
26317: mainitun joustavaran lisäksi olisi kuljettajan          ministeriön ajoneuvoasetuksen täytäntöönpanos-
26318: mahdollista poiketa tämän lain säännöksistä 7           ta antaman päätöksen (150/83) 47 §:n mukaan
26319: §:n nojalla. Vuorokautisen ajoajan tai pisimmän         hyväksynyt käyttöön ja joka on varustettu hyväk-
26320: yhtämittaisen ajoajan voisi ylittää, jos olosuhteet     symismerkinnällä.
26321: ennalta arvaamattoman seikan vuoksi niin vaati-            Ajopiinurin käyttöpakko koskisi niitä ajoneu-
26322: sivat. Ennalta arvaamattomana seikkana pidettäi-        voja, joita koskee edellä mainittu ajoneuvoase-
26323: siin muun muassa luonnontapahtumien aiheut-             tuksen säännös asennuspakosta. Yksinomaan am-
26324: tamia olosuhteita. Voimakas~a myrskyä tai tulvia        mattimaiseen paikallis- ja lähiliikenteeseen käy-
26325: silloin kun ne haittaavat liikennettä, voitaisiin       tettävissä linja-autoissa suoritettaisiin työ- ja le-
26326: pitää tällaisena syynä. Liikenneonnettomuus ja          poaikojen valvonta työntekijäkuljettajien osalta
26327: muu tapaturma ja niihin liittyen esimerkiksi            työaikalain mukaisen ajopäiväkirjan avulla.
26328: tieliikennelain mukaisesta auttamisvelvollisuu-         Omistajakuljettajat eivät ole velvollisia pitämään
26329: desta aiheutuvat toimet olisivat seikkoja, jotka        ajopäiväkirjaa. Ajo- ja lepoaikojen valvontaa ajo-
26330: oikeuttaisivat poikkeamaan tämän lain säännök-          piinurin asennuspakon ulkopuolelle jäävien ajo-
26331: sistä.                                                  neuvojen omistajakuljettajien osalta ei voitaisi
26332:    Ennalta arvaamattomana seikkana pidettäisiin         käytännössä suorittaa. Myös ajopiinurin asennus-
26333: myös sellaista tilannetta, kun ajoneuvon kuljetta-      pakon ulkopuolisten ajoneuvojen työntekijäkul-
26334: ja ei ole voinut pysyä ajosuunnitelman puitteissa,      jettajien ajoaikojen valvontaa ei voitaisi suorittaa.
26335: vaan on joutunut esimerkiksi kuorman lastaus- ja        Näiden kuljettajien työaikojen noudattamista
26336: purkauspaikkojen poikkeuksellisten tapahtumien          valvoisivat kuten tähänkin saakka työsuojeluvira-
26337: 8                                      1986 vp. -      LA n:o 176
26338: 
26339: nomaiset työaikalaissa tarkoitettujen ajopäiväkir-     säilytysaika on tarpeen, koska taman lain ja
26340: jojen avulla.                                          työaikalakien rikkomuksista on nostettava syyte
26341:    Tässä laissa tarkoitetuissa ajoneuvoissa, joiden    kahdessa vuodessa rikkomuksesta lukien. Samassa
26342: kuljettajien ajo- ja lepoaikojen noudattamista         ajassa vanhenevat myös työsuhteen perusteella
26343: valvottaisiin ajopiinurin avulla, olisi kuljettajan,   nostettavat vaateet.
26344: ja milloin apumies toimii kuljettajana, myös               10 §. Rikkomukset. Lain tarkoituksen saavut-
26345: hänen, käytettävä ajopiirturia. Ajopiirturi olisi      tamiseksi on lakiin esitetty otettavaksi rangaistus-
26346: pidettävä jatkuvasti toiminnassa myös ajoneuvon        säännökset. Rangaistavaksi esitettäisiin sekä ajo-
26347: ollessa pysähdyksissä esimerkiksi varasto- ja pai-     ja lepoajoista annettujen säännösten rikkominen
26348: koitusalueella. Muutoin vuorokautisten lepoaiko-       että valvontaan liittyvien säännösten rikkominen.
26349: jen noudattamista ei voitaisi valvoa.                  Lakiehdotuksen 1 momentin mukaan rangaistai-
26350:    Ajopiirturiin olisi asennettava uusi diagram-       siin kuljettajaa ja omistajaa tai haltijaa. Omista-
26351: malevy jokaista vuorokautta kohti. Diagrammale-        jaa tai haltijaa rangaistaisiin, jos kuljetuksia tai
26352: vyt olisivat kuljettajakohtaisia eikä ajoneuvokoh-     ajoreittejä koskevat suunnitelmat olisi laadittu
26353: taisia. Piinureita ja diagrammalevyjä valmiste-        mahdottomiksi käytännössä toteuttaa. Vastuu
26354: taan käytettäväksi eri nopeusalueilla. Tästä syystä    ajoaikojen noudattamisesta olisi pääsääntöisesti
26355: olisi tärkeätä, että piinurissa käytetään nimen-       kuitenkin kuljettajalla itsellään.
26356: omaan kyseiseen piirturiin tarkoitettuja diagram-          Lakiehdotuksen 2 momentin mukaan rangais-
26357: malevyjä, jotta nopeusmerkinnät piirtyisivät le-       taisiin työnantajaa tai haltijaa ajopiinuririkko-
26358: vyille oikean suuruisina.                              muksesta, jos työnantaja tai haltija jättäisi toimit-
26359:    Piinurin käyttöön veivoitetun auton omistajan       tamatta tyhjiä diagarammalevyjä ajoneuvon kul-
26360: tai haltijan olisi 2 momentin mukaan huolehdit-        jettajan saataville. Tällöinhän ajopiinurin käyttö
26361: tava siitä, että kuljettajan saatavilla on diagram-    ei olisi mahdollista. Samoin työnantajaa tai halti-
26362: malevyjä. Kuljettajan olisi puolestaan huolehdit-      jaa rangaistaisiin ajopiinuririkkomuksesta, jos
26363: tava, että autossa on sen liikenteessä ollessa         hän ei säilytä diagrammalevyjä kahta vuotta ja
26364: riittävä määrä diagrammalevyjä ottaen huomioon         näin estää ajo- ja lepoaikojen noudattamisen
26365: levyjen käytön, ajon kestoajan, levyjen mahdolli-      valvonnan. Ajopiinuririkkomuksena rangaistai-
26366: sen vioittumisen tai likaantumisen sekä liiken-        siin myös kuljettajan laiminlyönti pitää ajopiirtu-
26367: teen valvonnan yhteydessä suoritettavasta levyjen      ria jatkuvasti toiminnassa.
26368: vaihdosta aiheutuva lisätarve.                             Ajoaikarikkomuksesta ja ajopiinuririkkomuk-
26369:    Kuljettajan käyttämät diagrammalevyt olisi 3        sesta säädetyt rangaistukset vaihtelisivat sakoista
26370: momentin mukaan säilytettävä ajoneuvossa seit-         kolmeen kuukautta vankeutta. Tieliikennelain 98
26371: semän edellisen vuorokauden ajalta. Liikenteen         §: ssä enimmäisrangaistus liikenteen vaaran tami-
26372: suunnittelun ja kuljettajan palkan maksun vuoksi       sesta on kolme kuukautta vankeutta. Ajo- ja
26373: on tärkeää, että levyt voidaan ottaa toimistoon        lepoaikaa koskevien säännösten tarkoituksena on
26374: luettavaksi ennen kuin seitsemän vuorokautta on        liikenneturvallisuuden parantaminen. Työaika-
26375: kulunut. Sen vuoksi ajoneuvossa riittää levyjen        laissa on työnantajalle säädetty työaikalain työai-
26376: jäljennösten säilyttäminen.                            kaa koskevien säännösten rikkomisesta sakkoa ja
26377:    9 §. Valvonta. Moottoriajoneuvoliikenteen val-      poikkeuksellisesti enintään kuusi kuukautta van-
26378: vonta tapahtuu suurelta osin maanteillä. Tästä         keutta. Ajopäiväkirjan väärentämistä voitaneen
26379: tieliikennelain mukaisesta valvonnasta huolehtii       pitää väärennysrikoksena; sama koskisi väärän
26380: poliisi. Koska lakiehdotuksessa tarkoitettujen         merkinnän aiheuttamista ajopiinurin diagram-
26381: säännösten valvonta liittyy läheisesti liikennetur-    malevyyn.
26382: vallisuuteen, olisi poliisilla käytännössä parhaat         11 §. Ajopiirturin diagrammalevyjen etsimi-
26383: mahdollisuudet tässä laissa tarkoitettujen sään-       nen. Poliisilla olisi oikeus toimittaa tarkastuksia
26384: nösten noudattamisen valvontaan. Työsuojeluvi-         ajopiinurin diagrammalevyn löytämiseksi sillä ta-
26385: ranomaiset suorittaisivat edelleen työaikojen val-     valla kuin takavarikosta ja etsinnästä rikosasioissa
26386: vontaa.                                                annetussa laissa (260/59) on säädetty. Etsintä
26387:    Kun valvonta tapahtuu ajopiinurin avulla, on        voitaisiin kuitenkin tehdä vain ajoneuvossa tai
26388: 2 momentissa asetettu kuljettajalle velvollisuus       diagrammalevyjen todennäköisessä säilytyspaikas-
26389: esittää ajopiinurin diagrammalevy tai sen jäljen-      sa.
26390: nös poliisille.                                            12 §. Kansainväliset maantiekuljetukset. Ge-
26391:    Käytettyjä ajopiinurin kiekkoja olisi työnanta-     nevessä vuonna 1970 solmitussa eurooppalaisessa
26392: jan säilytettävä kaksi vuotta. Kahden vuoden           sopimuksessa kansainvälisten maantiekuljetusten
26393:                                          1986 vp. -     LA n:o 176                                        9
26394: 
26395: miehistöjen tyosta (AETR-sopimus) määritellään            14 §. Voimaantulo. Laki ehdotetaan tulemaan
26396: kansainväliset maantiekuljetukset sellaisiksi kul-      voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.
26397: jetuksiksi, joihin liittyy ainakin yksi rajan ylitys.
26398:                                                            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26399: Esitys antaisi mahdollisuuden säätää asetuksella
26400: AETR-sopimuksen mukaisista ajo- ja lepoajoista.
26401:    13 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat
26402:                                                                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
26403: säännökset lain soveltamisesta ehdotetaan annet-
26404:                                                                 kiehdotuksen:
26405: tavaksi asetuksella.
26406: 
26407: 
26408:                                                    Laki
26409:                            kuorma- ja linja-autoliikenteen aJO- Ja lepoajoista
26410: 
26411:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26412: 
26413:                   Lain soveltamisala                                 joustavaran käyttäminen
26414:                         1 §                                                     4 §
26415:    Tämä laki koskee kuorma- ja linja-autoliiken-            Vuorokautisen ajoajan pidentämisestä ja vuo-
26416: teen ajo- ja lepoaikoja.                                 rokautisen Iepoajan lyhentämisestä päättää ajo-
26417:    Sen lisäksi on kuorma- ja linja-autoliikenteen        neuvon omistaja tai haltija taikka, olosuhteiden
26418: ajo- ja lepoajoista voimassa, mitä tieliikennelaissa     n11n vaatiessa, ajoneuvon kuljettaja.
26419: (267 /81) on väsyneenä ajamisesta ja työaikalaissa
26420: (604/ 46) sekä kauppaliikkeiden ja toimistojen
26421: työaikalaissa (400/ 78) moottoriajoneuvon kuljet-                  Pisin yhtämittainen ajoaika
26422: tajan työ- ja lepoajoista säädetty.                                             5 §
26423:                                                             Kuljettajan pisin yhtämittainen ajoaika saa olla
26424:                                                          enintään 4, 5 tuntia. Jos kuljettaja ei voi päästä
26425:                 Vuorokautinen ajoaika                    sopivaan pysähdyspaikkaan, voi kuljettaja piden-
26426:                                                          tää ajoaikaa enintään 30 minuutilla.
26427:                          2 §
26428:    Kuljettajan pisin vuorokautinen ajoaika ei saa
26429: ylittää 8 tuntia niiden 24 perättäisen tunnin                                  Tauko
26430: aikana, jotka seuraavat vuorokautista lepoaikaa.
26431:                                                                                 6 §
26432:   Jos kuljettajan työtä ei voida muulla tavalla
26433:                                                            Jokaista 5 §:ssä mammua ajojaksoa kohti on
26434: sopivasti järjestää, saadaan 1 momentin säännök-
26435:                                                          kuljettajan pidettävä vähintään 30 minuutin pi-
26436: sestä poiketen ajoaikaa pidentää niin, että ajoai-
26437:                                                          tuinen tauko yhdessä tai useammassa osassa.
26438: ka on enintään 48 tuntia seitsemän perättäisen
26439:                                                             Yhden tauon osan tulee olla vähintään 10
26440: 24 tunnin jaksona ja tällöin enintään 12 tuntia
26441:                                                          minuutin pituinen.
26442: niiden 24 perättäisen tunnin aikana, jotka seu-
26443: raavat vuorokautista lepoaikaa.
26444:                                                                          Poikkeussåännös
26445: 
26446:                 Vuorokautinen lepoaika                                           7 §
26447:                                                            Kuljettaja voi, ellei liikenneturvallisuutta vaa-
26448:                         3 §                             ranneta, poiketa tämän lain ajo- ja lepoaikoja
26449:   Kuljettajan vuorokautinen yhdenjaksoineo le-          koskevista säännöksistä luonnon tapahtuman, ta-
26450: poaika jokaisena 24 perättäisen tunnin jaksona          paturman tai muun ennalta arvaamattoman sei-
26451: on vähintään 10 tuntia.                                 kan vuoksi henkilöiden, ajoneuvon tai sen kuor-
26452:   Jos kuljettajan työtä ei voida muulla tavalla         man turvallisuuden tai kuljettajan sopivaan py-
26453: sopivasti järjestää, saadaan vuorokautista lepoai-      sähdyspaikkaan taikka määränpäähän pääsyn var-
26454: kaa 1 momentista poiketen lyhentää kahdeksaksi          mistamiseksi.
26455: tunniksi enintään kahdesti seitsemän perättäisen           Poikkeamisesta on tehtävä merkintä ajopiinu-
26456: 24 tunnin jaksona.                                      rin diagrammalevyyn.
26457: 
26458:  2    270153U
26459: 10                                      1986 vp.        LA n:o 176
26460: 
26461:             Ajopiirtun·n käyttöpakko                    taessa diagrammalevyjä tai niiden jäljennöksiä
26462:                                                         tuomittakoon ajopiirtun·n·kkomuksesta sakkoon
26463:                          8 §                            tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.
26464:    Niissä kuorma- ja linja-autoissa, joihin tielii-
26465:                                                             Kuljettajaa ei kuitenkaan ole tuomittava ajoai-
26466: kennelain nojalla on määrätty asennettavaksi ajo-       karikkomuksesta tai ajopiinuririkkomuksesta, jos
26467: piirturi, on kuljettajan käytettävä ajopiinuria.        rikkomus on aiheutunut omistajan tai haltijan
26468:    Ajoneuvon omistajan tai haltijan on huoleh-          ajoaikarikkomuksesta tai ajopiinuririkkomukses-
26469: dittava siitä, että ajoneuvon kuljettajan saatavana     ta.
26470: on riittävästi tyhjiä diagrammalevyjä.
26471:    Ajoneuvossa on säilytettävä seitsemän edellisen
26472: vuorokauden diagrammalevyt tai niiden jäljen-                A;opiirtun·n diagrammalevyjen etsiminen
26473: nökset.
26474:                                                                                11 §
26475:                                                           Jos on todennäköisiä perusteita epäillä, että on
26476:                      Valvonta                           tehty 10 § :ssä tarkoitettu rikkomus, poliisi voi
26477:                         9 §                             toimittaa takavarikosta ja etsinnästä rikosasioissa
26478:    Tämän lain noudattamista valvoo poliisi.             annetussa laissa (260/59) tarkoitetun kotietsin-
26479:    Ajoneuvon kuljettajan, omistajan tai haltijan        nän ajoneuvossa tai ajopiinurin diagrammalevy-
26480: on vaadittaessa esitettävä poliisimiehelle ajopiir-     jen todennäköisessä säilytyspaikassa ajopiinurin
26481: turin diagrammalevy tai sen jäljennös tässä laissa      diagrammalevyn etsimiseksi sen estämättä, mitä
26482: tarkoitettujen ajo- ja lepoaikojen valvomiseksi.        sanotun lain 12 §:n 1 momentissa on säädetty.
26483:    Omistajan tai haltijan on säilytettävä käytettyjä
26484: ajopiinurin diagrammalevyjä kaksi vuotta.
26485:                                                                 Kansainväliset maantiekuljetukset
26486:                                                                                 12 §
26487:                    Rikkomukset                            Kansainvälisten maantiekuljetusten miehistö-
26488:                        10 §                             jen ajo- ja lepoajoista voidaan säätää asetuksella.
26489:   Jos ajoneuvon kuljettaja, omistaja tai haltija
26490: jättää noudattamatta tässä laissa tai sen nojalla
26491: annetuissa säännöksissä tai määräyksissä tarkoitet-                  Tarkemmat såä"nnökset
26492: tuja ajo- tai lepoaikoja, hänet on tuomittava                                 13 §
26493: a;oaikankkomuksesta sakkoon tai vankeuteen                 Tarkemmat säännökset tämän lain soveltami-
26494: enintään kolmeksi kuukaudeksi.                          sesta annetaan asetuksella.
26495:    Ajoneuvon omistaja tai haltija, joka jättää
26496: toimittamatta tyhjiä ajopiinurin diagrammalevy-
26497: jä ajoneuvon kuljettajan saataville tai ei säilytä                        Voimaantulo
26498: käytettyjä ajopiinurin diagrammalevyjä 9 § 3
26499: momentissa mainittua aikaa taikka ei esitä vaa-                              14 §
26500: dittaessa diagrammalevyjä poliisille, sekä kuljet-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
26501: taja, joka ei käytä ajopiirturia tai ei esitä vaadit-   ta 1988.
26502: 
26503:      Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1987
26504: 
26505:         Pertti Paasio                    Risto Ahonen                    Aimo Ajo
26506:         Arja Alho                        Aarno von Bell                  Kaj Bärlund
26507:         Paula Eenilä                     Mikko Elo                       Tarja Halonen
26508:         Olli Helminen                    Pertti Hietala                  Sinikka Hurskainen-Leppänen
26509:         Tuulikki Hämäläinen              Liisa Jaakonsaari               Riitta Järvisalo-Kanerva
26510:         Antti Kalliomäki                 Seija Karkinen                  Sakari Knuuttila
26511:         Kari Rajamäki                    Maija Rajantie                  Jussi Ranta
26512:         Jorma Rantanen                   Timo Roos                       Mikko Rönnholm
26513:         Lea Savolainen                   Jouko Skinnari                  Pekka Starast
26514:         Juhani Surakka                   Seppo Tikka                     Jouko Tuovinen
26515:                           1986 vp. -   LA n:o 176                           11
26516: 
26517: 
26518: Marja-liisa Tykkyläinen    Kerttu Törnqvist         Kari Urpilainen
26519: Pirkko Valtonen            Matti Kuusio             Pentti Lahti-Nuuttila
26520: Erkki Liikanen             Reijo Lindroos           Paavo Lipponen
26521: Matti Louekoski            Martti Lähdesmäki        Jukka Mikkola
26522: Peter Muurman              Pekka Myllyniemi         Mats Nyby
26523: Saara-Maria Paakkinen      Reino Paasilinna         Tuula Paavilainen
26524:                            Anna-liisa Piipari
26525:                     j
26526:                 j
26527:                 j
26528:             j
26529:             j
26530:         j
26531:         j
26532:     j
26533:     j
26534: j
26535: j
26536:                                                  1986 vp.
26537: 
26538: Lakialoite n:o 177
26539: 
26540: 
26541: 
26542: 
26543:                                    Puolanne ym.: Ehdotus työllisyyslaiksi
26544: 
26545: 
26546:                                             Eduskunnalle
26547: 
26548:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
26549: 
26550:    Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää keskeise-          mien avulla. Työvoimaviranomaisten on pyrittävä
26551: nä yhteiskunnallisena tavoitteena työn turvaamis-      ohjaamaan alle 20-vuotiaat ensisijaisesti koulu-
26552: ta jokaiselle. Tähän tavoitteeseen on ensisijaisesti   tukseen.
26553: pyrittävä edistämällä markkinataloutemme toi-             Aloitteessa korostetaan työvoimapalvelujen
26554: mivuutta, parantamalla työvoiman kysynnän ja           merkitystä täystyöllisyyteen pyrittäessä. Kaikkein
26555: tarjonnan kohtaantoa, panostamalla koulutuk-           vaikeimmin työllistettävät ryhmät jäävät edelleen
26556: seen sekä vähentämällä kitkatyöttömyyttä. Jos          syrjäytyneiksi työmarkkinoilla, jos työvoimahal-
26557: näistä toimenpiteistä huolimatta työtä ei löydy,       linnon toiminta keskittyy entisestään kaavamai-
26558: työvoimaviranomaisten on pyrittävä ohjaamaan           siin työllistämistukien jakamisiin.
26559: työnhakijat koulutukseen tai työllistämään työlli-        Lakialoite on yleislain luonteinen säädös, jo-
26560: syysmäärärahojen tai erityisten työllistämistoi-       hon erillislait pohjautuisivat.
26561: 
26562: 
26563: 
26564: 
26565:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
26566: 
26567:    Kokoomus korostaa työttömyyden torjunnassa          lyttävät laajaa yleissivistävää koulutusta. Koulu-
26568: aktiivista työvoimapolitiikkaa. Pysyvä ratkaisu        tuksen on tuettava ammatillista, toimiaJoittaista
26569: työttömyysongelman hoitamiseksi on löydettävis-        ja alueellista liikkuvuutta. Koulutuksen jousta-
26570: sä vain talouden kasvusta, yritysten toimintaedel-     vuuden lisääminen on keino vastata yhteiskun-
26571: lytysten kohentamisesta sekä perus- ja jatkokou-       ~~n ammattirakenteesta johtuviin muutospainei-
26572: lutuksen pikaisesta kehittämisestä. Tarvittaessa       slln.
26573: on voitava puuttua myös työntekemisen jakautu-            Pitkäaikaistyöttömyys on monista tekijöistä
26574: miseen kansalaisten kesken ja siihen liittyen työ-     koostuva ongelma. Sen poistamiseksi pitää suo-
26575: aikojen uudelleen järjestelyihin.                      ran työllistämisen ohella kehittää myös muita
26576:    Kokoomuksen mielestä on kiinnitettävä erityis-      toimenpiteitä. Samalla on rakennettava myös
26577: tä huomiota työn hankkimiseen nuorille ja pitkä-       perustoimeentulojärjestelmä jokaisen kansalaisen
26578: aikaistyöttömille. Nuorten työllisyyden edistämi-      perusoikeudeksi niissä tapauksissa, joissa yksilön
26579: nen ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitaminen vaa-         tai perheen toimeentulo jää alle määritellyn toi-
26580: tivat erilaisia toimenpiteitä. Tämän vuoksi ratkai-    meentulotason.
26581: sukeinojakin on oltava useita.                            Työllisyyttä ei voida kestävästi parantaa säätä-
26582:    Nuorten työllistämisessä on ensiarvoisena läh-      mällä kunnille työllistämisvelvoite. Se saattaa
26583: tökohtana pidettävä koulutusmahdollisuuksien           sitoa nuoria työttömiä entistä lujemmin kotikun-
26584: monipuolistamista ja lisäämistä. Ammattiraken-         tansa keinotekoisiin työpaikkoihin ja estää heitä
26585: teen nopea muuttuminen ja uuden tekniikan              hakeutumasta ammattikoulutukseen edes naapu-
26586: aiheuttamien muutosten vastaanottaminen edel-          ripaikkakunnalle. Tällaisella lakisääteisellä vei-
26587: 
26588: 270155X
26589: 2                                      1986 vp. -     LA n:o 177
26590: 
26591: 
26592: voitteelia on taipumus vain luoda lisää pitkäai-      tä. Toimenpiteiden tulee olla joustavia ja perus-
26593: kaistyöttömiä. Vaikeimmin työllistettävien ryh-       tua vapaaehtoisuuteen. Kun työttömille ei ole
26594: mien aseman parantamiseen olisikin pyrittävä          aina löydettävissä järkevää ja mielekästä työtä, on
26595: vapaaehtoisuuteen ja valtion riittävään tukeen        olemassa vaara, että kuntiin muodostuu toiset
26596: perustuvan yhteistoiminnan avulla.                    työmarkkinat, joiden merkitys on enemmän so-
26597:    Kokoomuksen mielestä on tärkeää, että työvoi-      siaalinen kuin todellisia mahdollisuuksia tarjo-
26598: mapalvelujen avulla edistetään työnhakijoiden         ava.
26599: työn ja työnantajien työvoiman saantia. Tarkoi-          Järkevin tie uusien pysyvien työpaikkojen luo-
26600: tuksenmukaisilla työvoimapalveluilla edistetään       miseksi on tukea elinkeinoelämän toimintaedel-
26601: työmarkkinoiden toimintaa ja joustavuutta. Työ-       lytyksiä. Jotta työttömien lukumäärä saataisiin
26602: voimapalvelujen ensisijaisena pyrkimyksenä pitää      laskuun, olisi pikaisesti uudistettava palkansaa-
26603: olla työnhakijoiden pysyvä työllistäminen.            jien ja yritysten verotusta. Ei voi olla tarkoituk-
26604:    Kokoomuksen eduskuntaryhmän mukaan ny-             senmukaista, että työnantajilta kannetaan veroa
26605: kyistä kunnallista työllistämistukijärjestelmää on    erityisesti sen johdosta, että he työllistävät ihmi-
26606: mahdollista kehittää. Esimerkiksi työllisyysvaroja    siä yrityksessään. Varsinkin pienissä, työvaltaisissa
26607: voitaisiin jakaa suoraan sosiaali- ja terveyden-      yrityksiss_ä työvoimaveron vaikutukset ovat koh-
26608: huoltoon sekä muuhun työvoimapulasta kärsi-           tuuttomia.
26609: vään valtionhallintoon. Samoin oppisopimuskou-           Kokoomukselle työllisyyden parantaminen on
26610: lutusta voitaisiin lisätä sekä työvoimahallinnon      nyt tärkein asia. Tämä koskee erityisesti nuoria
26611: tehtäviä ja organisointia ylipäätänsä parantaa.       työttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä, joiden työllis-
26612:    Lakialaitteessa pitäydytään edelleen vallitse-     täminen vaatii erityistoimenpiteitä.
26613: vaan oikeuskäytäntöön, jonka mukaan työnanta-
26614: jalla on oikeus ottaa ja erottaa työvoimaa. Työ- ja
26615: työllisyysmäärärahoilla rahoitettavien töiden ei        Edellä esittämillämme perusteilla ehdotamme
26616: pitäisi tehdä poikkeusta tästä periaatteesta.         kunnioittaen,
26617:    Kaiken kaikkiaan, mikäli kuntien työllistämis-
26618: toimia halutaan lisätä, niille on annettava mah-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
26619: dollisuus ottaa järkevästi vastuuta työllistämises-           kiehdotuksen:
26620:                                         1986 vp. -     LA n:o 177                                           3
26621: 
26622: 
26623: 
26624: 
26625:                                            Työllisyyslaki
26626:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26627: 
26628:                       1 luku                           ta tai työllistää työnhakijoita yrittäjinä tai itsenäi-
26629:                 Yleisiä säännöksiä                     sinä ammatinharjoittajina sekä kehittää ja ohjata
26630:                                                        työvoimavaroja ja niiden käyttöä.
26631:                         1§                                Työvoimapalvelujen toteutuksen periaatteina
26632:                   Lain tarkoitus                       ovat puolueettomuus ja tasapuolisuus sekä aktii-
26633:                                                        visuus, pitkäjänteisyys, tarpeenmukaisuus ja jous-
26634:    Kansalaisten toimeentulon turvaavan, työpai-        tavuus.
26635: kan vapaaseen valintaan ja tuottavan työn teke-           Etsittäessä ja esiteltäessä työnhakijoille ja työn-
26636: miseen perustuvan täystyöllisyyden saavuttami-         antajille vaihtoehtoisia ratkaisuja on otettava
26637: seksi valtion tulee edistää vakaata ja alueellisesti   huomioon ammatillisen ja alueellisen liikkuvuu-
26638: tasapainoista talous-, työllisyys- ja muuta yhteis-    den sekä yritysten sijaintipaikan valinnan tarjoa-
26639: kunnallista kehitystä.                                 mat mahdollisuudet. Työvoiman liikkuvuuden
26640:    Täystyöllisyyden toteuttamiseksi valtion tulee      tulee tapahtua vapaaehtoisesti ja sille on luotava
26641: edistää korkeaa ja tasaista työvoiman kysyntää         edellytyksiä ja sitä on tuettava siten, että liikku-
26642: yleisillä talouspoliittisilla sekä muilla työllisyy-   vuus on yksilöille turvallista ja taloudellisesti
26643: teen vaikuttavilla toimenpiteillä.                     mahdollista.
26644:    Työttömyyden torjumiseksi ja työvoiman puut-           Työvoimapalvelut tulee toteuttaa siten, että ne
26645: teen ehkäisemiseksi valtion tulee työvoima- ja         ovat tuloksellisina ja laadultaan korkeatasaisina
26646: koulutuspoliittisilla sekä muilla kehittävillä ja      tasavertaisesti yhtäältä työtä tai työpaikan vaih-
26647: ohjaavilla toimenpiteillä edistää työvoiman ky-        dosta etsivien työnhakijoiden ja toisaalta työvoi-
26648: synnän ja tarjonnan ammatillista ja alueellista        maa tarvitsevien työnantajien käytettävissä. Työ-
26649: sopeutumista.                                          voimapalvelujen voimavaroja kohdennettaessa
26650:    Tämä laki ei koske työttömyyseläkkeellä olevia      tulee ottaa huomioon sekä työnhakijoiden että
26651: henkilöitä.                                            työnantajien palvelutarpeet eri työssäkäyntialueil-
26652:                                                        la. Palvelutarpeiden määrää arvioitaessa on otet-
26653:                                                        tava huomioon mm. väestön ja työpaikkojen sekä
26654:                       2 luku                           työttömien ja avoimien työpaikkojen määrät ja
26655:                                                        niiden kohtaamisvaikeudet.
26656:                 Työvoimapalvelut
26657:                         2§                                                      4§
26658:       Työvoimapalvelujen yleiset tavoitteet                             Työllistämisselvitys
26659:    Työnhakijoiden työhönsijoittumisen turvaami-           Työvoimatoimiston tulee yhteistyössä opetus-
26660: seksi ja työvoiman saannin edistämiseksi valtio        sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa laatia
26661: järjestää työvoimapalveluja niin kuin tässä laissa     selvitys pitkään työttömänä olleen henkilön kou-
26662: ja erikseen säädetään.                                 lutus- ja työllistämisedellytyksistä sekä tarvittaes-
26663:    Työvoimapalveluja ovat työnvälitys, työllisyys-     sa toimenpideohjelma näiden edellytysten paran-
26664: koulutus ja ammatinvalinnanohjaus.                     tamiseksi.
26665: 
26666:                         3 §                                                  5§
26667:  Työvoimapalvelujen toteuttamisen periaatteet                   Työvoimapalvelujen enszsz;azsuus
26668:   Työvoimapalvelujen tavoitteena on saada no-            Työkykyinen 17 -64-vuotias työmarkkinoilla
26669: peasti aikaan laadultaan korkeatasoisia työsuhtei-     käytettävissä oleva työvoimatoimistoon työttö-
26670: 4                                         1986 vp. -     LA n:o 177
26671: 
26672: mäksi työnhakijaksi ilmoittautunut henkilö on               Edellä tarkoitetut toimenpiteet tulee toteuttaa
26673: pyrittävä työllistämään työvoimapalvelujen avulla        niin, ettei niillä aiheuteta muiden työntekijöiden
26674: taikka ohjaamaan työnsaantia edistävään koulu-           irtisanomista eikä työsuhteessa jo olevien työnte-
26675: tukseen.                                                 kijöiden työolosuhteiden ja etuuksien huonontu-
26676:    Työllisyysvaroja ja niiden avulla avautuvia työ-      mista.
26677: mahdollisuuksia tulee käyttää siten, että ne te-
26678: hokkaasti tukevat työvoimapalveluja ja niiden
26679: perustavoitteen saavuttamista.
26680:                                                                                 7§
26681:                                                                         Valtionavun määrä
26682: 
26683:                        3 luku                               Työllisyysmäärärahoista myönnettävä valtion-
26684:     Työtilaisuuksien järjestäminen Ja työllisyyden       apu rakentamista, kunnossapitoa, perusparan-
26685:                        ylläpito                          nusta, laajentamista, rakenteellisesti uudelleen
26686:                                                          järjestämistä tai muuta investointia koskevaan
26687:                          6§                              hankkeeseen ei saa yhdessä samaan kohteeseen
26688:             Työllisyysmäärärahojen käyttö                suoritettavan muun valtionavun kanssa ylittää
26689:                                                          asianomaista valtionapuhanketta koskevissa eri-
26690:    Työttömien työllistämiseksi tai työllisyyden          tyissäännöksissä tai -määräyksissä säädettyä tai
26691: turvaamiseksi työttömyyden uhatessa voidaan              määrättyä taikka muutoin vahvistettua tällaisen
26692: työllisyyden hoitoon osoitetuista valtion työlli-        hankkeen valtionavun enimmäismäärää. Valtion-
26693: syysmäärärahoista tulo- ja menoarvion perustelu-         apu ei kuitenkaan saa ylittää 90 prosenttia hyväk-
26694: jen mukaisesti tarvittaessa osoittaa tai myöntää         syttävistä kustannuksista. Työllisyysmäärärahoista
26695: määrärahoja rakentamista, perusparannusta, laa-          myönnetty valtionapu otetaan huomioon erityis-
26696: jentamista tai rakenteellisesti tai toiminnallisesti     säännösten perusteella myönnettävän valtionavun
26697: uudelleen järjestämistä koskeviin hankkeisiin val-       vähenny ksenä.
26698: tion virastoille ja laitoksille, kunnille ja kuntain-
26699:                                                             Hankkeisiin, jotka toteutetaan vaikeimmilla
26700: liitoille sekä yhteisöille ja yksityisille. Määräraho-
26701:                                                          työttömyysalueilla, voidaan sen lisäksi, mitä 1
26702: jen haku-, osoittamis- ja myöntämismenettelystä
26703:                                                          momentissa on säädetty, osoittaa ylimääräistä
26704: ja rikkomusten seuraamuksista säädetään tarkem-
26705:                                                          valtionapua enintään 20 prosenttia valtionavun
26706: min asetuksella.
26707:                                                          perusteeksi hyväksyttävistä kustannuksista. Hank-
26708:     Myönnettäessä työllisyysmäärärahoista rahoi-         keeseen tulevan valtionavun rahoituksen yhteis-
26709: tusta elinkeinotoimintaa harjoittaville yhteisöille      määrä ei kuitenkaan saa ylittää 90 prosenttia
26710: tai yksityisille 1 momentissa tarkoitettuihin hank-      hyväksyttävistä kustannuksista. Ylimääräistä val-
26711: keisiin edellytetään lisäksi, että rahoituksen saa-      tionapua ei oteta huomioon mahdollisesti myön-
26712: jalla on edellytykset kannattavaan toimintaan ja         nettävän muun valtionavun vähennyksenä.
26713: ettei heikennetä rahoituksen saajan kanssa kilpai-
26714: levien elinkeinonharjoittajien asemaa.                      Jos valtionavun enimmäismäärästä ei ole an-
26715:    Valtion virastoille ja laitoksille, kunnille ja       nettu 1 momentissa tarkoitettuja erityissäännök-
26716: kuntainliitoille sekä asetuksella määrätyille julkis-    siä tai -määräyksiä, työllisyysmäärärahoista myön-
26717: oikeudellisille yhteisöille voidaan työllisyysmäärä-     nettävä valtionapu yhdessä muun valtionavun
26718: rahoista myöntää rahoitusta työttömyyden lieven-         kanssa ei saa ylittää 75 prosenttia hankkeen
26719: tämiseksi järjestettävien muiden kuin 1 momen-           hyväksyttävistä kustannuksista.
26720: tissa tarkoitettujen tilapäisten töiden aiheutta-
26721: miin henkilöstökustannuksiin siten kuin siitä
26722:                                                                                 8 §
26723: erikseen laissa tai asetuksessa säädetään.
26724:     Muille kuin 3 momentissa tarkoitetuille työn-           Työllisyysmäärärahojen käytön edellytykset
26725: antajille työllisyysmäärärahoista voidaan myöntää
26726: rahoitusta korvauksena sellaisten erityistoimenpi-          Työllisyysmäärärahojen käyttämisen edellytyk-
26727: teiden aiheuttamista kustannuksista, jotka ovat          senä 7 §:ssä tarkoitettuihin hankkeisiin on, että
26728: välttämättömiä työttömien työhön sijoittamiseksi         valtionapuhankkeen suunnittelussa, toteuttami-
26729: tai välittömän työttömyysuhkan torjumiseksi. Ra-         sessa ja valtionaputoiminnassa noudatetaan, mitä
26730: hoituksesta säädetään tarkemmin lailla tai ase-          kunkin hankkeen osalta mahdollisesti on erikseen
26731: tuksella.                                                säädetty ja määrätty.
26732:                                        1986 vp. -     LA n:o 177                                            5
26733: 
26734:                        9§                             tai 11 §:n nojalla pitkäaikaistyöttömän työnhaki-
26735: Työhönotto työllisyysmäärärahoilla rahoitettuihin     jan, on kunnalla oikeus saada valtionosuutena
26736:                      töihin                           työttömyysturvalain mukaisen suurimman koro-
26737:                                                       tetun peruspäivärahan määrä korotettuna 70 pro-
26738:    Valtion virastojen ja laitosten sekä kuntien ja    sentilla.
26739: kuntainliittojen on ottaessaan uutta työvoimaa
26740:                                                          Mitä 1 momentissa on säädetty kunnan oikeu-
26741: työmäärärahoin toimeenpantaviin tai 13 §:ssä
26742:                                                       desta valtionosuuteen, sovelletaan myös kuntain-
26743: tarkoitetuilla työllisyysmäärärahoilla kokonaan tai
26744:                                                       liittoon sen työllistäessä 1 momentissa tarkoite-
26745: osaksi rahoitettuihin töihin neuvoteltava siitä
26746:                                                       tun henkilön.
26747: ensin paikallisten työvoimaviranomaisten kanssa.
26748: Työvoimaviranomaisten on osoittaessaan työvoi-           Kunnalle maksetaan sen perusteella, kuinka
26749: maa näihin töihin annettava etusija niille, joiden    suuren osuuden alueensa ammatissa toimivasta
26750: työnsaannin tarve on suurin.                          väestöstä kunta on keskimäärin vuosineljännek-
26751:                                                       sen aikana työllistänyt 1 momentissa tarkoitetulla
26752:                        10§                            tavalla, lisätukea seuraavasti:
26753:        Nuorten työ- ja harjoittelupaikka
26754:                                                           TyöiJistettävien osuu~           Lisätuen osuus
26755:    Alle 20-vuotiaalle nuorelle, jota työvoimavi-              kunnan alueen                valtionosuuden
26756:                                                        ammatissa toimivasta väestöstä      yhteismäärästä
26757: ranomaiset eivät ole kolmen kuukauden kuluessa
26758: hänen ilmoittautumisestaan työvoimatoimistoon               vähintään 1 %                     10%
26759: työttömäksi työnhakijaksi voineet osoittaa työtä            vähintään 1, 5 %                  20 %
26760: tai työnsaantia edistävää koulutusta, on nuoren             vähintään 2 %                     30 %
26761: kotikunnan tai hänen vakinaisen asuinkuntansa
26762: pyrittävä järjestämään yhteistyössä työvoimavi-         Kunnan työllistäessä työttömiä enemmän kuin
26763: ranomaisten kanssa mahdollisuus osallistua kou-       2 prosenttia kunnan alueen ammatissa toimivasta
26764: lutukseen tai työharjoitteluun kuuden kuukau-         väestöstä maksetaan kunnalle lisätukea, jonka
26765: den ajaksi, mikäli se on nuoren ammatillisen          määrästä säädetään erikseen lailla.
26766: kehityksen turvaamiseksi tarkoituksenmukaista.
26767:                                                         Kunnalla ja kuntainliitolla on oikeus saada 1
26768:                        11§                            momentin mukaista valtionosuutta enintaan
26769:                                                       kuusi kuukautta kerrallaan kutakin työllistettyä
26770:      Pitkäatkaistyöttömyyden ehkäiseminen             kohti.
26771:   Jos henkilö on ollut työttömänä 12 kuukautta
26772: yhtäjaksoisesti tai viimeisten kahden vuoden ai-                                    13 §
26773: kana yhteensä, on valtion tai kunnan työvoimavi-
26774: ranomaisen pyrittävä järjestämään hänelle työn-             Valtionosuuden myöntäminen ja maksatus
26775: tekomahdollisuus tai koulutuspaikka kuuden
26776: kuukauden ajaksi siten kuin lailla tarkemmin             Valtionosuuden myöntämisestä päättää työvoi-
26777: säädetään.                                            matoimisto. Valtionosuuden maksaa työvoima-
26778:                                                       piirin toimisto. Valtionavun ja valtionosuuden
26779:                        12 §                           maksatuksena noudatetaan mitä kuntien ja kun-
26780:                                                       tainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista an-
26781:                    Valtionosuus
26782:                                                       netun lain 5 ja 8 luvuissa on säädetty.
26783:   Jos kunta on työllistänyt 5 § :n momentissa
26784: tarkoitetun työvoimatoimiston osoittaman työttö-                                    14 §
26785: män henkilön, sillä on oikeus saada työllisyys-
26786: määrärahoista työllistämisestä aiheutuviin kus-                 Muun valtionavun työllisyysehdot
26787: tannuksiin valtionosuutta työttömyysturvalain
26788: (602/84) mukaista suurinta korotettua perus-             Myönnettäessä valtion varoista lainoja, avus-
26789: päivärahaa vastaava määrä henkilöä kohti niiltä       tuksia ja korkotukea investointiluonteisten töiden
26790: päiviltä, joilta kunta on velvollinen maksamaan       kustannuksia varten on työllisyyden turvaamisek-
26791: palkkaa (normaali valtionosuus).                      si niiden käytölle asetettava valtioneuvoston vah-
26792:   Jos työvoimatoimisto osoittaa kunnan koulu-         vistamia perusteita noudattaen tarpeellisia ehto-
26793: tettavaksi 10 §:n nojalla alle 20-vuotiaan nuoren     Ja.
26794: 6                                       1986 vp. -     LA n:o 177
26795: 
26796:                        15 §                            selvittää muun muassa toimenpiteet työvoima-
26797:           Suhdanne- ja kausivaihtelut                  palvelujen kehittämiseksi, nuoriso- ja pitkäaikais-
26798:                                                        työttömyyden ehkäisemiseksi ja alueellisten työt-
26799:   Valtion, kuntien ja kuntainliittojen on huoleh-      tömyyserojen supistamiseksi sekä niiden edellyt-
26800: dittava siitä, että niiden rahoittamat investoinnit    tämän eri hallinnonalojen välisen yhteistyön jär-
26801: sekä niiden edellyttämä työvoiman käyttö ajoite-       jestämiseksi.
26802: taan suhdanne- ja kausivaihteluita tasoittavasti.
26803:                                                                                20 §
26804:                        16 §
26805:                                                                        Työllisyyskertomus
26806:              Alueelliset näkökohdat
26807:   Valtion ja kuntien yhteisin talous- ja työllisyys-      Valtiopäiväjärjestyksen 29 §:ssä tarkoitetussa
26808: poliittisin toimin huolehditaan alueellisesti tasa-    hallituksen kertomuksessa on vuosittain selostet-
26809: painoisesta työllisyydestä.                            tava hallituksen toimenpiteet tämän lain tavoit-
26810:                                                        teiden toteuttamiseksi.
26811: 
26812:                       4 luku
26813:                    Suunnittelu                                               5 luku
26814:                                                                              Hallinto
26815:                        17 §
26816:                   Suunnitelmat                                                 21 §
26817:                                                         Viranomaisten tehtävå't ja yhteistyö järjestöjen
26818:    Valtion työvirastojen sekä kuntien ja kuntain-                           kanssa
26819: liittojen on ennakolta laadittava seuraavaa vuotta
26820: varten suunnitelmat työmäärärahoin toimeen-               Työvoimaviranomaisten tehtävänä on huoleh-
26821: pantavien töittensä järjestämisestä ottaen huo-        tia esitysten tekemisestä muiden valtion viran-
26822: mioon tämän lain säännökset.                           omaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteen-
26823:    Valtion virastojen ja laitosten sekä kuntien ja     sovittamisesta 1 §:n 1-3 momenteissa säädetyn
26824: kuntainliittojen on toimitettava 1 momentissa          täystyöllisyystavoitteen saavuttamiseksi.
26825: tarkoitetut suunnitelmat työvoimaviranomaisille
26826: työvoimaministeriön antamien ohjeiden mukai-              Lain täytäntöönpanossa työvoimaviranomaisten
26827: sesti.                                                 tulee toimia yhteistyössä työnantajia ja työnteki-
26828:    Valtioneuvosto hyväksyy vuosittain työvirasto-      jöitä edustavien järjestöjen kanssa. Samoin sen
26829: jen työmäärärahojen ja työvoiman käyttösuunni-         on toimittava yhteistyössä eri viranomaisten sekä
26830: telman sekä työllisyysmäärärahoilla kokonaan tai       kuntia edustavien ja muiden asianomaisten jär-
26831: osaksi rahoitettavien töiden suunnitelman.             jestöjen kanssa.
26832: 
26833:                        18 §                                                    22 §
26834:        Tutkimukset, ennusteet ja tilastot                             Työvoimatoimikunta
26835:   Työvoimapolitiikkaa varten tulee laatia suun-           Työvoimatoimiston yhteydessä toimivassa työ-
26836: nitelmia sekä selvittää tuotantotoiminnan, työ-        voimatoimikunnassa, josta on säädetty erikseen
26837: voiman ja työmarkkinoiden muutoksia sekä näi-          työvoimatoimikunnasta annetulla asetuksella
26838: den ja eri toimenpiteiden vaikutuksia työllisyy-       (698/84), käsitellään tämän lain toimeenpanoon
26839: teen ja työttömyyteen. Tässä tarkoituksessa on         liittyviä asioita.
26840: tehtävä tutkimuksia, tilastoja ja ennusteita.
26841: 
26842:                        19 §                                                    23 §
26843:                  Tavoiteohjelma                                           Tie donsaanti
26844: 
26845:    Valtioneuvosto laatii vuosittain kevätkaudella         Työvoimaviranomaisilla on oikeus korvauksetta
26846: työllisyyden hoidon lähiajan tavoiteohjelman.          saada muilta valtion viranomaisilta sekä kunnilta
26847: Tavoiteohjelman tulee sisältää katsaus yleiseen        ja kuntainliitoilta työllisyysasiain hoidossa tarvit-
26848: talous- ja työllisyyspolitiikkaan. Ohjelmassa tulee    semiaan tietoja.
26849:                                      1986 vp. -    LA n:o 177                                    7
26850: 
26851:                     6 luku                                              26 §
26852:               Erinäiset säännökset                              Asetuksenantovaltuus
26853:                      24 §                            Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-
26854:   Lain soveltaminen Suomen kansalaisuutta          panosta annetaan asetuksella.
26855:           vazlla olevaan henkzlöön
26856:   Myös sellaiselle Suomessa asuvalle henkilölle,
26857: joka ei ole Suomen kansalainen, on järjestettävä                       7 luku
26858: mahdollisuus tehdä työtä siten kuin tässä laissa                    Voimaantulo
26859: säädetään, ottaen kuitenkin huomioon hänen
26860:                                                                         27 §
26861: työntekoaan koskevat erikseen annetut säädökset.
26862:                                                                     Voimaantulo
26863:                      25 §
26864:                                                      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
26865:                 Työttömyysturva                    kuuta 198 .
26866:    Edellä 5 §:ssä tarkoitetun työttömänä olevan      Tällä lailla kumotaan 23 päivänä joulukuuta
26867: henkilön toimeentulo turvataan siten kuin laissa   1971 annettu työllisyyslaki (946/71) siihen myö-
26868: erikseen säädetään.                                hemmin tehtyine muutoksineen.
26869: 
26870:     Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1987
26871: 
26872:         Ulla Puolanne                 Heikki Perho                  Mauri Miettinen
26873:         Sampsa Aaltio                 Elsi Hetemäki-Olander         Tapio Holvitie
26874:         Aila Jokinen                  Tuure Junnila                 Ilkka Kanerva
26875:         Lea Kärhä                     Ritva Laurila                 Saara Mikkola
26876:         Pentti Mäki-Hakola            Kaarina Dromberg              Liisa Hilpelä
26877:         Lauri Impiö                   Riitta Jouppila               Heikki Järvenpää
26878:         Juho Koivisto                 Matti Lahtinen                Anna-Kaarina Louvo
26879:         Erkki Moisander               Helena Pesola                 Tuulikki Petäjäniemi
26880:         Toivo T. Pohjala              Pirjo Rusanen                 Pertti Salolainen
26881:         Eva-Riitta Siitonen           Jouni J. Särkijärvi           Eeva Turunen
26882:         Sakari Valli                  Päivi Varpasuo                Matti Viljanen
26883:         Sirpa Pietikäinen             Aino Pohjanoksa               Helge Saarikoski
26884:         Kimmo Sasi                    Ilkka Suominen                Martti Tiuri
26885:         Riitta Uosukainen             Tauno Valo                    Ben Zyskowicz
26886:                                                1986 vp.
26887: 
26888: Lakialoite n:o 178
26889: 
26890: 
26891: 
26892: 
26893:                                   Ratu ym.: Ehdotus laiksi rintamaveteraanijärjestöjen oikeudesta
26894:                                      järjestää vedonlyöntejä
26895: 
26896: 
26897:                                           Eduskunnalle
26898: 
26899:   Rintamaveteraanien kuntoutukseen on vuosina          määrärahoja ja niitä käytetty alla olevan taulukon
26900: 1977-1985 valtion tulo- ja menoarvioon varattu         mukaisesti:
26901: 
26902: 
26903:                                            Määräraha                               Kuntoutetut
26904: Vuosi                    Tulo- ja menoarvio               Käytetty            Suunn.           Tot.
26905: 1977 ................      5 000 000 mk                 5 000 000 mk           2 400           2 300
26906: 1978 ................      5 000 000 mk                 4 905 264 mk           2 100           2 228
26907: 1979 ................      8 000 000 mk                 7 965 355 mk           3 000           3 044
26908: 1980 ................     12 200 000 mk                11 915 484 mk           4 200           4 090
26909: 1981 ................     21 000 000 mk                18 404 505 mk           6 000           5 582
26910: 1982 ................     22 000 000 mk                22 000 000 mk           6 000           6 082
26911: 1983 ................     25 000 000 mk                24 200 282 mk           6 000           6 164
26912: 1984 ................     38 750 000 mk                35 670 532 mk           9 400           8 949
26913: 1985 ................     50 750 000 mk                48 267 473 mk          12 000          11 885
26914: Yhteensä ............    187 700 000 mk              178 328 895 mk           51 100          50 324
26915: 
26916: 
26917: 
26918:    Vuonna 1986 määrärahaa oli n. 64 milj. mk,             Vedonlyönnin voisi valtiovalta antaa veteraani-
26919: ja vuoden 1987 budjettiin on varattu 84,7 milj.        järjestöjen yhteiselimen hoidettavaksi tai antaa
26920: mk.                                                    niiden hoitaa se yhteistoiminnassa jo vedonlyön-
26921:    Kuntoutusmäärärahojen kasvu on ollut huo-           tiä harjoittavien ulkomaisten vedonlyöntielimien
26922: mattavaa, mutta ei likimainkaan vastaa tarvetta.       kanssa.
26923: Siksi kuntoutusrahaa olisi saatava lisää kuntou-          Suomalaiset harrastavat melkoista vedonlyöntiä
26924: tustarpeen kasvaessa, siitä huolimatta, että vete-     ainakin ravikilpailuissa. Uskon, että Suomen
26925: raanien joukko vuosi vuodelta harvenee. Nyt            kansa on altis vedonlyönnillä tukemaan myös
26926: heitä on noin 320 000, ja vielä v. 2000 arvellaan      niiden naisten ja miesten kuntoutusta, jotka ovat
26927: heitä olevan noin 100 000.                             uhranneet parhaan nuoruutensa tämän maan
26928:    Vaikka katsonkin, että valtiovallan on ensijai-     itsenäisyyden puolustamiseen ja sen jälkeen rau-
26929: sesti hoidettava veteraanien kuntoutus, on vete-       han töissä luoneet isänmaastamme - monet
26930: raanijärjestöillekin annettava mahdollisuus kaikin     pahasti invalidisoituneinakin -      nykypolvelle
26931: keinoin hoitaa jäsentensä kuntoutusta. Eräs tapa       puutteistaankin huolimatta hyvän kansankodin.
26932: hankkia kuntoutusrahoja on antaa rintamavete-             Kaikkeen edellä kerrottuun viitaten ehdotam-
26933: raanijärjestöille oikeus järjestää vedonlyöntejä.      me,
26934: Niitä voitaisiin järjestää niin kotimaisten kuin
26935: kansainvälistenkin kauneuskilpailujen, musiikki-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26936: kilpailujen, sakkiottelujen tms. suhteen, mutta                lakiehdotuksen:
26937: ei niillä aloilla, joilla jo kotimaassamme vetoa
26938: lyödään, kuten esim. totoa ravikilpailuissa.
26939: 
26940: 270152T
26941: 2                                        1986 vp. -      LA n:o 178
26942: 
26943: 
26944:                                                    Laki
26945:                      rintamaveteraanijärjestöjen oikeudesta järjestää vedonlyöntejä
26946: 
26947:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26948: 
26949:                          1 §                                                   3 §
26950:   Rintamamiesveteraanien Liitto ry., Rintama-              Edellä mainitut järjestöt voivat keskuudestaan
26951: naisten Liitto ry., Sotainvalidien Veljesliitto ry. ja   valita yhteiselimen, joka järjestää tämän lain
26952: Suomen Sotaveteraaniliitto ry. -nimisillä rinta-         edellyttämät vedonlyönnit, tai ne voivat yhteis-
26953: maveteraanijärjestöillä on oikeus järjestää vedon-       toimin ryhtyä vedonlyöntitoimintaan jonkin ul-
26954: lyöntejä jäsentensä kuntoutuksen tukemiseksi.            komaisen tai kansainvälisen vedonlyöntielimen
26955:                                                          kanssa.
26956:                         2 §
26957:    Vedonlyöntejä 1 §:ssä mainitut Jaqestöt ovat                                4 §
26958: oikeutetut järjestämään niin kotimaisten, ulko-             Tarkemmat säännökset tämän lain soveltami-
26959: maisten kuin kansainvälistenkin kauneuskilpailu-         sesta annetaan asetuksella.
26960: jen, musiikkikilpailujen ja sakkiottelujen osalta
26961: sekä sellaisten kilpailujen ja otteluiden suhteen,                             5 §
26962: j?tka Suomessa eivät vielä ole vedonlyönnin pii-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
26963: nssä.                                                    1987.
26964: 
26965: 
26966:       Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1987
26967: 
26968:                         Martti Ratu                                Urho Pohto
26969:                                                  1986 vp.
26970: 
26971: Lakialoite n:o 179
26972: 
26973: 
26974: 
26975: 
26976:                                    Tennilä ym: Ehdotus laiksi Suomen Yhdyspankin ja Kansallis-
26977:                                      Osake-Pankin osake-enemmistön siirtämisestä valtion omistuk-
26978:                                      seen
26979: 
26980: 
26981:                                             Eduskunnalle
26982: 
26983:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
26984: 
26985:    Aloitteessa ehdotetaan, että Kansallis-Osake-       keensa käypään hintaan valtiolle. Puuttuva osuus
26986: Pankin ja Suomen Yhdyspankin osake-enemmis-            katetaan yhteisöjä koskevalla veivoitteelia myydä
26987: tö, 51 prosenttia osakkeista, siirrettäisiin valtion   osakkeensa nimellisarvosta valtiolle sekä liike-
26988: omistukseen. Siirto mahdollistaa kansantalouden        pankkien osakepääomien korotuksilla, jolloin li-
26989: suunnitelmallisen ja järkiperäisen kehittämisen,       säosakkeet tulisivat valtiolle.
26990: jolle nykytilanteessa, mainittujen pankkien halli-        Henkilöosakkaiden edut turvattaisiin siten, et-
26991: tessa Suomen taloutta ja politiikkaa, ei ole edel-     tä he voisivat halutessaan säilyttää osakkuutensa
26992: lytyksiä.                                              tai vaihtoehtoisesti myydä osakkeet käypään hin-
26993:    Osakkeiden siirto ehdotetaan toteutettavaksi        taan valtiolle tai vaihtaa ne valtion obligaatioi-
26994: siten, että SYP:n ja KOP:n henkilöosakkeen-            hin.
26995: omistajille tarjotaan mahdollisuus myydä osak-
26996: 
26997: 
26998: 
26999: 
27000:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
27001: 
27002: Aloitteen yhteiskunnallinen merkitys,                  yhteensä 35, 2 % 31. 12. 198 5, mikä vastaa osak-
27003: tavoitteet ja keinot                                   keiden käyvästä arvosta 5.12.1986 tilanteessa
27004:                                                        2 387,7 miljoonaa markkaa. KOP:n osakepää-
27005:    Suomen Yhdyspankki ja Kansallis-Osake-              oman käyvästä arvosta omistavat yritykset 6,2 %,
27006: Pankki käyttävät Suomessa merkittävää valtaa.          rahoituslaitokset 0, 5 %, vakuutuslaitokset 10,7
27007: Ne ohjaavat keskeistä osaa tuotannon rahoitusjär-      %, ulkomaiset omistajat 0,6 % ja yksityiset
27008: jestelmästä ja osakkeenomistuksensa ja luotonan-       muut yhteisöt 12,8 % 31.12.1985 tilanteen mu-
27009: toosa kautta ne kontrolloivat suurta osaa koko         kaan eli nämä yhteensä 30,8 %, mikä on osak-
27010: maan yritystoiminnasta. Niillä on hallussaan ul-       keiden käyvästä arvosta 2 470,8 miljoonaa mark-
27011: komaankaupan rahoitusjärjestelmä. SYP:llä ja           kaa, eli tämä ja SYP:n vastaava markkamäärä
27012: KOP:lla on keskeinen asema siinä, mihin ja             yhteensä 4 858,5 miljoonaa markkaa. Loput
27013: miten yhteiskunnan voimavaroja ohjataan.               osakkeista ovat yksityishenkilöiden omistuksessa.
27014:    SYP:n ja KOP:n huomattavaa valtaa käyttää              SYP:n ja KOP:n ja niiden pääjohtajien valtaa
27015: pankkien yhteisöomistajien harvalukuinen ryh-          kuvastavat hyvin Tiivolan ja Lassilan jäsenyydet
27016: mä, joka viime vuosina on yhä enemmän keskit-          kymmenien suomalaisten suuryritysten johtokun-
27017: tänyt valtaa pankkien pääjohtajille, SYP:n Mika        nissa ja hallintoneuvostoissa. Tiivola on mm.
27018: Tiivolalle ja KOP:n Jaakko Lassilalle. Suurilukui-     Nokia Oy:n ja Kymi-Kaukas Oy:n hallituksen ja
27019: sella, pirstoutuneella henkilöosakkaiden joukolla      Ovako Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja.
27020: ei käytännössä ole mitään valtaa.                      Lassila on Yhtyneet paperitehtaat Oy:n ja Elä-
27021:    SYP:n osakkeiden nimellisarvosta omistavat          kevakuutusosakeyhtiö Ilmarisen hallituksen pu-
27022: yhteisöyritykset 7, 5 %, rahoituslaitokset 15,5 %      heenjohtaja, Rauma-Repola Oy:n hallituksen va-
27023: ja yksityiset muut yhteisöt 12,2 % eli nämä            rapuheenjohtaja ja Oy Shell Ab:n hallituksen
27024: 
27025: 270169M
27026: 2                                      1986 vp. -      LA n:o 179
27027: 
27028: 
27029: puheenjohtaja. Yhteisiä intressejä osoittaa se,        santalouden suunnitelmallinen, järkevä ja yhteis-
27030: että Lassila on myös Nokia Oy:n hallituksen            kunnalliseen oikeudenmukaisuuteen tähtäävä
27031: jäsen.                                                 ohjaaminen ei ole muuten mahdollista. Siirto
27032:    Pankkien suuruutta osoittavat tiedot SYP- ja        mahdollistaa mm.:
27033: KOP-konsernien taseista. SYP:n taseen loppu-               a) uusien rahoitusvarojen saamisen työllisyyden
27034: summa oli 89,2 miljardia markkaa 31.12.1985 ja         hoitoon,
27035: 94,6 miljardia markkaa 30.6.1986. KOP-konser-              b) sosiaaliturvan rahoituksen suunnitelmallisen
27036: nin taseen loppusumma oli 81,3 miljardia mark-         järjestämisen, kun yhdistetään eläkerahastojen,
27037: kaa 31. 12.198 5, joten molempien liikepankki-         KELAn, valtion budjetin kautta kulkevan rahoi-
27038: konsernien taseiden yhteinen loppusumma oli            tuksen ja liikepankkien hallinnassa olevien varo-
27039: 170,5 miljardia markkaa 31.12.1985 ja sen voi-         jen suomat mahdollisuudet,
27040: daan ennakoida olleen vuoden 1986 lopussa                  c) riittävän rahoituksen järjestämisen asunto-
27041: mahdollisesti 185-190 miljardia markkaa, mikä          tuotantoa varten asuntopulan poistamiseksi, asu-
27042: vastaa karkeasti puolta Suomen kokonaiskansan-         mistason nostamiseksi ja asumiskustannusten
27043: tuotteesta.                                            alentamiseksi,
27044:    Seurauksena liikepankkien hallitsevasta ase-            d) pienyritysten, maaseudun asukkaiden ja
27045: masta on kansantalouden kehittämisen kannalta          tavallisten kotitalouksien tasavertaisten luoton-
27046: suunnittelematon ja useissa suhteissa epäratio-        saantimahdollisuuksien turvaamisen,
27047: naalinen investointipolitiikka ja rahoitusjärjestel-       e) liikepankkien hoitaman rahajärjestelmän
27048: mä, talouden voimavarojen käyttö tehottomalla          muuttamisen nykyistä paremmin koko talouden
27049: tavalla, liikepankkien hallitsemien yritysten irti-    kehittämisen tarpeita vastaavaksi,
27050: sanomiset, lomautukset ja lopettamiset, teolli-            f) investointitoiminnan nykyistä suunnitelmal-
27051: suuden ja muun tuotannon keskittyminen ja              lisemman toteuttamisen rahajärjestelmän suomia
27052: valtionyhtiöiden heikentäminen, aseman muren-          mahdollisuuksia käyttäen,
27053: taminen ja pirstominen. Esimerkkejä, joissa                g) Suomen talouden hallitsemisen avainkoh-
27054: SYP:n ja KOP:n valta on näkynyt edellä kuvatul-        tien saamisen demokraattiseen ohjaukseen omis-
27055: la tavalla viime vuosina, ovat SYP:n osalta Kymi-      tuksen siirron välityksellä ja niitä mahdollisuuk-
27056: Kaukas-fuusio ja siihen liittyvä Strömberg Oy:n        sia käyttäen, joita rahamarkkinoiden ohjaus ja
27057: myynti ruotsalaiselle Asealle, Ovakon saneerauk-       liikepankkien toimintaperiaatteiden muuttami-
27058: set, Finlaysonin yhdistäminen Askoon ja Valmet-        nen ja nykyisen aseman murtaminen tarjoavat,
27059: Wärtsilä-fuusio ja KOP:n osalta Rauma-Repolan              h) harmaan rahan markkinoiden ja ulkomaan
27060: saneeraukset, Pohjolan paperin järjestelyt ja Ke-      rahoitusliikenteen saamisen demokraattiseen val-
27061: mi Oy:n yksityistäminen edellisen yhteydessä.          vontaan ja valuuttakeinottelun estämisen.
27062:    Kymmeniin miljardeihin paisuneet harmaan                Esityksen mukaan valtio tarjoutuu lunasta-
27063: rahan markkinat ja valuuttakeinottelu, jonka           maan liikepankkien osakkeet niiden käypään
27064: puitteissa vuoden 1986 aikana siirrettiin Suomen       hintaan nykyisiltä henkilöosakkailta ja nimellisar-
27065: markkoja ulkomaisiin valuunoihin välittömästi          vosta yhteisöosakkailta. Henkilö- ja yhteisöosak-
27066: 13 miljardia markkaa ja välillisesti kaksinkertai-     kaita varten menettelyn ero olisi siinä, että jäl-
27067: nen määrä, ovat myös esimerkkejä siitä, miten          kimmäisten olisi pakko myydä osakkeensa valtiol-
27068: suuret liikepankit mahtavaa asemaansa käyttävät.       le.
27069: Se ei tapahdu Suomen kansan eduksi vaan liike-             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27070: pankkien ympärille rakentuneiden finanssiryh-
27071: mien voittojen ja mahdin kasvattamiseksi.                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
27072:    Yleinen etu vaatii Suomen Yhdyspankin ja                   kiehdotuksen:
27073: Kansallis-Osake-Pankin siirtämistä valtiolle. Kan-
27074:                                       1986 vp. -      LA n:o 179                                       3
27075: 
27076: 
27077:                                                 Laki
27078: Suomen Yhdyspankin ja Kansallis-Osake-Pankin osake-enemmistön siirtämisestä valtion omistukseen
27079: 
27080:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27081: 
27082:                        1 §
27083:                                                          Kahdeksan {8) kuukauden kuluessa lain voi-
27084:                  Lain tarkoitus                       maantulosta Suomen Yhdyspankki ja Kansallis-
27085:   Tällä lailla siirretään Suomen Yhdyspankin ja       Osake-Pankki ovat velvollisia toteuttamaan osa-
27086: Kansallis-Osake-Pankin osake-enemmistö 51-pro-        kepääoman korotuksen sen tilanteen mukaan,
27087: senttisesti Suomen valtion omistukseen.               mikä vallitsee kuukauden kuluttua lain voimaan-
27088:                                                       tulosta. Osakepääoman korotus toteutetaan mo-
27089:                        2 §                            lemmissa pankeissa siten, että valtion 51-prosent-
27090:                                                       tinen omistus turvataan.
27091:           Henktlöosakkeiden lunastus
27092:   Valtio tarjoutuu ostamaan liikepankkien osak-                             5 §
27093: keet käypään hintaan henkilöosakkailta. Käypä                             Hallinto
27094: hinta määritellään lakiesityksen antamisen ajan-
27095: kohdan hintojen mukaan ja hinta tarkistetaan            Eduskunta nimeää valtion edustajat pankkien
27096: kuluttajahintaindeksin muutoksilla täysin kuu-        hallintoneuvostoihin, jotka valitsevat pankeille
27097: kausia.                                               johtokunnat.
27098:   Valtio voi myös osakkeenomistajan esityksestä         Valtio käyttää enemmistöosakkuuden saavutet-
27099: vaihtaa osakkeet 1 momentin mukaan laskien            tuaan asemaansa sen järjestämiseen, että liike-
27100: valtion obligaatioihin.                               pankkien keskeiset henkilöstöryhmät saavat edus-
27101:                                                       tuksen pankkien hallintoneuvostoihin ja johto-
27102:                        3 §                            kuntiin.
27103:            Yhteisöosakkeiden lunastus
27104:                                                                            6 §
27105:    Yritykset, rahoituslaitokset, vakuutuslaitokset,                Asetuksenantovaltuus
27106: yksityiset yhteisöt ja ulkomaiset omistajat ovat
27107: velvoitetut myymään osakkeensa valtiolle nimel-         Lain yksityiskohtaisesta soveltamisesta sääde-
27108: lisarvosta tai vaihtamaan obligaatioihin kuuden       tään asetuksella.
27109: (6) kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.
27110:                                                                             7 §
27111:                        4 §                                              Voimaantulo
27112:                     Rahoitus
27113:                                                         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
27114:   Valtio voi siirron rahoittamiseksi laskea liik-     kuuta 198 .
27115: keelle erillisen obligaatiolainan.
27116: 
27117:     Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1987
27118: 
27119:          Esko-Juhani Tennilä             Ensio Laine                    Mikko Kuoppa
27120:          Sten Söderström                 Matti Kautto                   .M · rja-Liisa Löyttyjärvi
27121:          Pirkko Turpeinen                Seppo Toiviainen               Marjatta Stenius-Kaukonen
27122:                                          Irma Rosnell
27123:                                                           1986 vp.
27124: 
27125: Lakialoite n:o 180
27126: 
27127: 
27128: 
27129: 
27130:                                          Ratu: Ehdotus laiksi pankkien maksettavista talletuskoroista
27131: 
27132: 
27133:                                                        Eduskunnalle
27134: 
27135:    Suomen säästäjistä suurin osa on ns. piensaas-                Suomen Kuvalehdesssä n:o 311987 oli valtio-
27136: täjiä, jotka pienistä työ- ja virkapaikoistaan tai             varainministeri Esko Ollilan haastattelu, jonka
27137: eläkkeistään vievät pankkeihin joka pennin, jon-               loppuosa on alla siteerattuna kokonaisuudessaan:
27138: ka suinkin voivat. Monista pikku säästöpuroista
27139: kertyy siten suuri säästövirta, joka on mitä tär-                        ''Kasinotalous saatava kuriin
27140: kein Suomen talouselämälle.
27141:    Miten noita arvokkaita piensäästäjiä sitten tässä              Eikö hallitus ole lainkaan huolissaan kasinota-
27142: maassa kohdellaan? Mielestäni halpamaisesti! Ta-               loudesta. Amerikkalainen taloustutkija John
27143: vallisella säästötilillä on korko 2, 7 5 % , 112 vuo-          Kenneth Galbraith on pitänyt suurta pörssiro-
27144: den tilillä 4,0 %, 1 vuoden tilillä 5, 75 % ja 2               mahdusta mahdollisena. Maailmantaloudesta
27145: vuoden tilillä 7 %. Kun korko tietyllä tavalla                 kun yhä suurempi osa on pelkkää numeroleikkiä
27146: ilmoittaa rahan hinnan, on tuollaisella säästöön               tietokoneilla.
27147: pannulla rahalla naurettava hinta. On kuin pik-                   »Huoli on aiheellinen, vaikka Galbraith onkin
27148: ku säästäjät heittäisivät rahansa hornan tuuttiin.             puhunut lähinnä New Yorkin pörssistä niin on-
27149:    Eduskunnan olisikin puututtava tuollaiseen                  gelmat ovat samat kaikkialla. Kasinotalous johtaa
27150: menoon, sillä se on epärehellistä peliä piensäästä-            helposti keinotteluun, pörssikurssien nousuun ja
27151: jiä kohtaan, olletikin kun samaan aikaan monet                 yrityskaappauksiin. Syntyy paperivarallisuutta ja
27152: konnankoukkuilijat tekevät temppujaan säästä-                  viulut maksaa piensäästäjä.«
27153: jien kustannuksella.                                              Kasinotalouden vaarat on toki tiedostettu. Sii-
27154:    On outoa, että vuosisatamme alkupuolellakin                 tä todistaa Ollilan mukaan se, että amerikkalai-
27155: pikku säästöpankit pystyivät maksamaan korkoa                  sen kasinotalouden suurin guru istuu parhaillaan
27156: enemmän kuin nyt ja antamaan lainaa vain                       vankilassa.
27157: 1 % :n erolla talletuskorkoon nähden. Siitä ol-                   »Meillä huolta on kannettava piensäästäjistä.
27158: koon esimerkkinä pari ilmoitusta lehdestä                      On luotava lainsäädäntö heidän turvakseen ja
27159: "Keski-Suomi" 129.5.1906:                                      keinottelijoiden kaappauksia vastaan. Tässä suh-
27160:                                                                teessa mielialat ovatkin kypsyneet vuoden aikana.
27161:         ''Jyväskylän kunnan Säästöpankki                       Nyt oltaneen varsin yksimielisiä siitä, että pörssi
27162:                                                                tarvitsee oman lainsäädäntönsä, eettiset säännöt
27163:      pidetään auki kaikkina arki lauvantaina                   eivät enää riitä. Siinäkin on tehtävää vaalien
27164: k:lo 9 a.-p. Talletuskorko 5 %. Lainauskorko 6 %.              jälkeiselle hallitukselle«, valtiovarainministeri sa-
27165:                        Säästöpankin johtokunta. ''             noo.''
27166:                                                                   Tuntuu siltä kuin Ollila olisi huolissaan pien-
27167:         "J y v ä s k y l ä n S ä ä s t ö p a n k i n           säästäjistä. Jos huoli on aito, tulisi hänen ryhtyä
27168:                 Talletuskorko 5 %                              viipymättä toimenpiteisiin.
27169:                 Lainauskorko 6 %                                  Allekirjoittanut on ollut asiasta jo kauan huo-
27170:               Johtokunnan puolesta:                            lestunut ja vihainen, minkä vuoksi tein asiasta
27171:                  H. F. Flander."                               toivomusaloitteenkin huhtikuun 22 patvana
27172:                                                                1983. Tuskinpa ministeri Ollila on vaivautunut
27173:    Ns. kasinotalous on nykyisten keinottelijoiden              edes koskaan tutustumaan mainittuun aloittee-
27174: ja pelureiden juonittelukenttää, jolla pelataan                seen!
27175: kylmin panoksin: tehtaissa ja pelloilla ahertavat                 Yritän saada edes pientä parannusta tilantee-
27176: lähimmäisemme eivät hyödy siitä mitään, mutta                  seen, kun alla ehdotan vähimmäissäästökoroksi
27177: saavat maksaa kyllä katkerat viulut. Ja eritoten               6 % . Eihän sekään vielä ole mikään kunnollinen
27178: piensäästäjille se on myrkkyä.                                 korko, mutta kun valtiovarainministerikin nyt on
27179: 
27180: 270179Y
27181: 2                                       1986 vp. -     LA n:o 180
27182: 
27183: lähtenyt piensäästäjien asialle, uskon, että hän                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27184: asiantuntija-apuineen hinaa sen korkeammalle-                  lakiehdotuksen:
27185: kin. Sitä vaatisi ahkerien piensäästäjien etu.
27186:   Kaikkeen edellä kerrottuun viitaten ehdotan,
27187: 
27188: 
27189: 
27190:                                                  Laki
27191:                                 pankkien maksettavista talletuskoroista
27192: 
27193:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27194: 
27195:                       1 §                                 jos inflaatio on noussut 0,8-1,2 prosentilla,
27196:    Pankkien on niiden tileille pannuista talletuk-     lisätään korkoa 1 prosentti; ja
27197: sista maksettava korkoa seuraavasti:                      jos inflaatio on noussut 1, 3-1,7 prosentilla,
27198:                                                        lisätään korkoa 1, 5 prosenttia
27199: Tavallinen talletustili vähintään 6,0 prosenttia
27200:                                                           1 §:ssä mainittuihin talletuskorkoihin.
27201: Puolen vuoden , ,                  7,25
27202:                                                           Edellä 1 momentissa mainittua matemaattista
27203: Yhden                              9,0
27204:                                                        sarjaa jatketaan inflaation edelleen noustessa.
27205: Kahden                            10,25
27206: 
27207:                         2 §                                                  3 §
27208:    Talletuskorkoa tarkistetaan vuosittain tammi-         Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
27209: kuun 1 päivänä ja heinäkuun 1 päivänä.                 panosta annetaan asetuksella.
27210:    Tarkistus suoritetaan inflaation perusteella seu-
27211: raavasti:                                                                    4 §
27212:    Jos inflaatio on noussut 0,3-0, 7 prosentilla,        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
27213: lisätään korkoa 0, 5 prosenttia;                       1987.
27214: 
27215: 
27216:       Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1987
27217: 
27218:                                                Martti Ratu
27219:                                                1986 vp.
27220: 
27221: Lakialoite n:o 181
27222: 
27223: 
27224: 
27225: 
27226:                                   Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi irtisanomisten kieltämisestä suuryrityk-
27227:                                     sissä
27228: 
27229: 
27230:                                            Eduskunnalle
27231: 
27232:    Joitakin otsikoita joukkoirtisanomisista parin     malla Vuosaaren telakka, mikä on alkua uudelle
27233: viime vuoden ajalta:                                  rakennemuutokselle. Joukkoirtisanomiset uhkaa-
27234:    "17 .6.1985 Oulu Oy supistaa sahatavaratuo-        vat siis vain kiihtyä lähitulevaisuudessa.
27235: tantoaan Oulun Pateniemessä, 75 työntekijän ja           Esityksessä ehdotetaan, että suuryrityksille,
27236: toimihenkilön vähennys; 18.6.1985 Rauma-              niin yksityisille kuin valtiojohtoisillekin, asete-
27237: Repolan liukosellun valmistus lopetetaan Lieves-      taan irtisanomiskielto, joka on voimassa niin
27238: tuoreella,    200      työpaikan    lopettaminen;     kauan kuin irtisanottaville on löydetty uusi pysy-
27239: 31.7.1985 Kajaani Oy:n Toppilan tehdas lopet-         vä työpaikka tai pysyvään työpaikkaan johtava
27240: taa selluloosan keiton Oulussa, 228 työtöntä;         koulutuspaikka. Ilman irtisanomiset kieltävää la-
27241: 7.8.1985 Rauma-Repolan Lokomon nosturiteh-            kia joukkoirtisanomiset ulottuvat yhä laajemmal-
27242: taan !opetus Tampereella, 13 7 työntekijää ja 51      le. Myös toimihenkilöt ovat yhä useammin irtisa-
27243: toimihenkilöä       työttömyysuhan       alaiseksi;   nomisten kohteena lähitulevaisuudessa.
27244: 24.8.1985 Kesto-Puku Oy:n konkurssi Turussa,             Irtisanomiskiellon kiertämisen estämiseksi esi-
27245: 160 irtisanottiin; 26.9.1985 Suomen Ovi Oy:n          tyksessä ehdotetaan lomautusten käytön rajoitta-
27246: tehdas pysäytetään Lahdessa, 105 työntekijää ja       mista suuryrityksissä vain poikkeuksellisiin tilan-
27247: 12 toimihenkilöä irtisanottiin; 8.11.1985 Hallan      teisiin.
27248: sahan lopettaminen Kotkassa, 166 työpaikkaa              Joukkoirtisanomisten, erityisesti Vuosaaren te-
27249: lopetetaan; 9.11.1985 Tiklas Oy lopettaa toimin-      lakan lakkauttamisuhan aiheuttama tilanne vaatii
27250: nan, Perhossa, 115 irtisanottiin; 25.1.1986 Wärt-     eduskunnalta kiireellisiä entylStoimenpltelta,
27251: silän Naviren tehdas lopettaa Paraisissa, n. 200      koska hallitus ei ole niihin ryhtynyt. Eduskunnan
27252: työpaikkaa häviää, n. 50 voidaan sijoittaa muihin     on säädettävä laki ennen lomalle lähtöään ja
27253: yksiköihin; 20.5.1986 Pellos Puhos Oy lopettaa        tarvittaessa pidennettävä istuntokauttaan. Val-
27254: lastulevyn tuotannon Ristiinassa, yli 50 työpaik-     met-Wärtsilän fuusion helpottamiseksi ja no-
27255: kaa lopetetaan; 2 5. 5. 1986 Teknos osti Winterin     peuttamiseksi säädettiin erityislaki. Nyt tarvitaan
27256: Tampereella, 3 78 henkilöä erotetaan; 2.6.1986        nopeasti laki, jolla suojataan työntekijöitä ja
27257: Rauma-Repolan ikkunakeskus lopettaa toimin-           toimihenkilöitä, jotka joutuvat rationalisointitoi-
27258: nan, Pernajassa 100 irtisanottiin ja Joensuussa       mien kohteeksi, vaikka eivät ole niiden toteutta-
27259: 200; 30.5.1986 Lana Renton kenkätehdas Tam-           misesta olleet millään tavalla päättämässä.
27260: pereella lopetetaan, 100 työtöntä.''                     Esityksessä ehdotetaan vielä työntekijöiden ja
27261:    Tuoreimmat tapaukset ovat Martinniemen sa-         toimihenkilöiden työsuhdeasuntojen muuttamis-
27262: han lopettaminen, mikä uhkaa tappaa kehitys-          ta suuryritysten irtisanomistilanteessa normaa-
27263: mahdollisuudet koko taajamalta, ja Valmet-            leiksi vuokra-asunnoiksi.
27264: Wärtsilän fuusion seurauksena suoritettavat n.           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
27265: 4 000 työntekijän ja toimihenkilön irtisanomiset.
27266: Valmet-Wärtsilän kohdalla ollaan parhaillaan                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27267: aloittamassa joukkoirtisanomisia mm. lakkautta-              lakiehdotuksen:
27268: 
27269: 
27270: 
27271: 
27272: 270189]
27273: 2                                      1986 vp. -     LA n:o 181
27274: 
27275: 
27276:                                                 Laki
27277:                               irtisanomisten kieltämisestä suuryrityksissä
27278: 
27279:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27280: 
27281:                        1 §                            tuotantolaitoksen vakava vaurioituminen tulipa-
27282:    Tämä laki koskee yrityksiä, joiden liikevaihto     lossa tai muu tähän verrattava ulkopuolisesta
27283: on yli 100 miljoonaa markkaa vuodessa tai joiden      tekijästä johtuva seikka.
27284: palveluksessa on yli 300 työntekijää. Näitä yrityk-
27285: siä nimitetään tässä laissa suuryrityksiksi.                                 4 §
27286:                                                          Suuryrityksen työntekijän tai toimihenkilön
27287:                         2 §                           työsuhdeasunto muuttuu työsuhteen irtisanomis-
27288:    Suuryritys ei saa irtisanoa työntekijäitään tai    tilanteessa normaaliksi vuokrasuhdeasunnoksi.
27289: toimihenkilöitään, ennen kuin irtisanottaville on
27290: osoitettu uusi pysyvä työpaikka tai pysyvään työ-                            5 §
27291: paikkaan johtava koulutuspaikka.                       Tämän lain soveltamisesta annetaan tarkempia
27292:                                                       määräyksiä asetuksella.
27293:                        3 §
27294:    Suuryritys saa lomauttaa työntekijäitään tai                             6 §
27295: toimihenkilöitään vain poikkeuksellisissa tilan-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta
27296: teissa (force majeure), jollaiseksi on katsottava     1987.
27297: 
27298: 
27299:       Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1987
27300: 
27301:           Mikko Kuoppa                   Marja-Liisa Löyttyjärvi        Irma Rosnell
27302:           Ensio Laine                    Esko-Juhani Tennilä            Marjatta Stenius-Kaukonen
27303:                                                  1986 vp.
27304: 
27305: Lakialoite n:o 182
27306: 
27307: 
27308: 
27309: 
27310:                                     Urpilainen: Ehdotus laiksi maakuntakorkeakoulukokeilusta
27311: 
27312: 
27313:                                             Eduskunnalle
27314: 
27315:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
27316: 
27317:                              Aloitteessa ehdotetaan Norjassa ja Ruotsissa jo
27318:                            toteutetun maakuntakorkeakoulun kokeilemista
27319:                            Keski-Pohjanmaalla 1.1.1989 alkaen.
27320: 
27321: 
27322: 
27323: 
27324:                                    ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
27325: 
27326:               1. Nykyinen tilanne                             2. Muissa Pohjoismaissa totm1v1sta
27327:                                                                   maakuntakorkeakouluista
27328:   Korkeakoulujen tehtävänä on edistää ja har-
27329: joittaa tutkimusta, antaa siihen perustuvaa ylintä        Norjassa toteutettiin korkeakoululaitoksen täy
27330: opetusta sekä muullakin tavoin palvella yhteis-        dennyksenä ns. maakuntakorkeakoulujärjestelmä
27331: kuntaa. Korkeakoulujen tutkimustehtävä erottaa         1970-luvun alussa. Ruotsissa sama järjestelmä
27332: ne muista oppilaitoksista. Suomen korkeakou-           toteutettiin 1970-luvun lopulla.
27333: lujen toiminnan periaatteena on tutkimuksen ja            Maakuntakorkeakouluissa ei suoriteta yliopis-
27334: opetuksen yhteys. Korkeakouluilla on keskeinen         tollisia loppututkintoja. Maakuntakorkeakoulu-
27335: vastuu perustutkimuksesta, joka luo perustan ja        jen pohjalta on kuitenkin mahdollisuus jatkaa
27336: edellytykset soveltavalle tutkimukselle ja kehitys-    opintoja yliopistoissa. Oppiaineita valittaessa ei
27337: työlle. Perustutkimuksen ohella korkeakouluissa        rajoituta vain yhteen kapeaan sektoriin, vaan
27338: tehdään myös soveltavaa tutkimusta ja kehitys-         tavoitteena on laaja-alaisuus.
27339: työtä.                                                    Ruotsissa maa jaettiin kuuteen korkeakou-
27340:    Korkeakoulujen antamassa opetuksessa koros-         lualueeseen, joissa kussakin on yliopisto ja lisäksi
27341: tetaan sekä tieteellisyyttä että ammatillisuutta.      valtiollisia sekä kunnallisia korkeakouluja. Jokai-
27342: Korkeakouluilla on vastuu tieteellisestä jatkokou-     sella korkeakoulualueelia on oma hallintonsa,
27343: lutuksesta ja lisäksi korkeakoulut järjestävät täy-    jossa "maallikoilla" on enemmistö. Näin halu-
27344: dennyskoulutusta sekä avointa korkeakouluope-          taan taata käytännön elämän ja korkeakoulun
27345: tusta. Korkeakouluilla on tutkimuksen ja ope-          välinen vuorovaikutus.
27346: tuksen ohella myös muita tehtäviä. Tällaisia ovat         Yksi korkeakoulu-uudistuksen tavoitteista oli-
27347: yleiset asiantuntija- ja kulttuuritehtävät sekä eri-   kin ammatillisen opetuksen lisääminen korkeam-
27348: tyiset palvelutehtävät. Korkeakoulut ovat kult-        massa opetuksessa. Opetus on korkeakoulussa
27349: tuurilaitoksia, joiden vaikutus säteilee laajasti      pääasia, mutta hallinnolliset kytkennät ympäröi-
27350: sijaintikaupunkiin ja vaikutusalueelle.                vään yhteiskuntaan takaavat sen, että korkeakou-
27351:    Suomen korkeakoululaitos käsittää 20 korkea-        lut tekevät myös erityisesti aluepoliittisesti mer-
27352: koulua. Suomessa ei toistaiseksi ole yhtään luon-      kittävää soveltavaa tutkimusta.
27353: teeltaan maakunnallista korkeakoulua siinä muo-           Norjassa on nykyään neljätoista maakuntakor-
27354: dossa kuin tällaisia korkeakouluja on perustettu       keakoulua. Tarkoituksena on, että maakuntakor-
27355: Ruotsissa ja Norjassa.                                 keakoulut antavat opiskelijoille pätevyyden suo-
27356:  270201X
27357: 2                                       1986 vp. -      LA n:o 182
27358: 
27359: raan työelämän tehtäviin. Opiskeluaika maakun-          Maakuntakorkeakoulua onkin kutsuttu myös am-
27360: takorkeakouluissa on 1-3 vuotta ja opinnot ovat         mattikorkeakouluksi. Maistereiden, lisensiaattien
27361: pääasiassa ammattikoulutusta. Useimmat tutkin-          ja tohtoreiden tuottaminen olisi edelleen varsi-
27362: non suorittaneet hakeutuvat suoraan työelämään.         naisten korkeakoulujen ja yliopistojen vastuulla.
27363: - Maakuntakorkeakouluopinnot koostuvat usein            Maakuntakorkeakoulussa opetusjaksot Jalslvat
27364: erilaisista kursseista ja aineista. Kaikkiin opintoi-   vanhalla terminologialla puhuen approbatur ja
27365: hin kuuluu joukko pakollisia aineita. Ainevali-         cum laude -tasoille. Sen lisäksi olisi suuri määrä
27366: koima on laaja ja vaihtelee koulusta toiseen.           erilaisia kursseja.
27367:    Kokemukset molemmisssa maissa ovat sellai-              Maakuntakorkeakoulun yhtenä kantavana ide-
27368: set, että maakuntakorkeakoulut ovat antaneet            ana on lyhentää aikaviivettä keksinnöstä tai tie-
27369: suurelle joukolle nuorisoa mahdollisuuden korke-        teellisestä löydöstä käytäntöön. Tekniikan puolel-
27370: ampaan opetukseen ja vaikuttaneet positiivisesti        la onkin jo havaittu, että meidän tiede- ja
27371: seudun elinkeinoelämän ja hallinnon kehittymi-          koulutusjärjestelmämme ei tässä suhteessa toimi
27372: seen.                                                   tyydyttävästi. Yhteiskunnan tuella perustetaan
27373:                                                         erityisiä teknologiakeskuksia, tietotekniikkakes-
27374:                                                         kuksia ja ATK-kouluja, mutta niiden keskinäi-
27375:                3. Uudistusehdotus                       ne? yhteistyö ja toiminnan koordinaatio on vaja-
27376:    Pohjoismaissa maakuntakorkeakouluista saadut         namen.
27377: positiiviset kokemukset rohkaisevat maakunta-              Yhtenä mahdollisuutena on esitetty, että maa-
27378: korkeakoulu-ajatuksen tuomista myös Suomeen.            kuntakorkeakoulu voisi toimia teknologiakeskuk-
27379: Ruotsin ja Norjan kaltaisen maakuntakorkeakou-          sen tavoin. Erona olisi kuitenkin se, että maa-
27380: lun soveltuvuutta meidän maahamme tulisi ko-            kuntakorkeakoulussa ei rajoituttaisi vain yhteen
27381: keilla. Kokeilukaupunkina Kokkola olisi erin-           kapeaan sektoriin, vaan mukana olisivat enim-
27382: omainen. Kokkolassa ei ole korkeakoulua, mutta          millään kaikki mahdolliset alat, joilla opetusta ja
27383: siellä toimii Jyväskylän yliopiston täydennyskou-       tutkimusta voidaan maakunnassa ajatella. Tie-
27384: lutuskeskuksen alainen Keski-Pohjanmaan täy-            tenkin maakuntien välillä on syytä sopia työnja-
27385: dennyskoulutusyksikkö. Tässä yksikössä alkaa ku-        osta.
27386: luvan vuoden syksyllä erityisopettajien poikkeus-          Maakuntakorkeakoulut kokoaisivat Suomessa
27387: koulutus. - Täydennyskoulutusyksikön lisäksi            "maakunnallisen sateenvarjon" tapaan eri ope-
27388: Kokkolassa on useita keskiasteen ammatillisen           tusyksiköt yhteen opetusta koordinoimaan ja
27389: koulutuksen oppilaitoksia, kuten teknillinen op-        opiskelijoiden valintatilanteita helpottamaan.
27390: pilaitos, sairaanhoito-oppilaitos ja kauppaoppi-        Ammattikorkeakoulut voitaisiin Suomessa perus-
27391: laitos. Erikseen on mainittava Kokkolan kaupun-         taa varsin pitkälle olemassa olevien yksiköiden ja
27392: gin ylläpitämä Chydenius-instituutti, joka har-         rahoituksen varaan. Tällöin on huomattava myös
27393: joittaa maakunnallista tutkimustoimintaa. Näi-          työllisyysrahoituksen määrä ja mahdollisuudet.
27394: den oppilaitosten yhteyteen ja toimintaa tuke-          Maakunnan edustajilla tulisi olla huomattava
27395: maan olisi tarkoituksenmukaista aloittaa maa-           asema järjestelmän hallinnossa.
27396: kuntakorkeakoulukokeilu.       Keski-Pohjanmaalla          Maakuntakorkeakouluidea voidaan tänä päivä-
27397: voisi maakuntakorkeakoululla olla opetusta myös         nä nähdä osana maakuntien hallinnon yleistä
27398: muilla paikkakunnilla kuin Kokkolassa.                  kehittämistä. Maakunnille on suunniteltu lisää
27399:    Ehdotettava laki maakuntakorkeakoulun ko-            valtaa ja vastuuta. Ammattikorkeakoulu olisi si-
27400: keilemisesta Kokkolassa olisi ns. puitelaki, joka       ten tietoyhteiskunnan aikana tärkeä työväline
27401: mahdollistaisi asetusteitse tarkempien perus-           maakunnan tuleville itsehallinnollisille yksiköille.
27402: tamismääräysten, opetussuunnitelmien, tutkinto-               Maakuntakorkeakoulun toiminnassa tulisi
27403: jen antamien pätevyyksien ym. antamisen. Ko-            maakuntaa koskevalla tutkimuksella olla alusta
27404: keiluun ryhdyttäessä tulisi ottaa huomioon ne           alkaen virallisesti hyväksytty asema. Maakunta-
27405: kokemukset, jotka Ruotsissa ja Norjassa maakun-         korkeakoulu loisi siis jonkinasteista tasa-arvoa
27406: takorkeakouluista on saatu.                             maakuntia koskevaan tutkimustyöhön. Tieteelli-
27407:    Kokeiluun ryhdyttäessä tulisi myös ottaa huo-        sissä ja opetuksellisissa tavoitteissaan maakunta-
27408: mioon se, että maakuntakorkeakoulun tulee pal-          korkeakoulu olisi kuitenkin korkeakouluja alem-
27409: vella ensi sijassa maakunnan käytännön tarpeita.        malla tasolla.
27410:                                          1986 vp. -      LA n:o 182                                          3
27411: 
27412:    Kokoavasri perusteet maakuntakorkeakoulun                         4. Yksityiskohtaiset perustelut
27413: kokeilun aloittamiseksi Kokkolassa voidaan tiivis-
27414: tää seuraavasti:                                             Ehdotettavassa laissa olisi vain neljä pykälää,
27415:                                                           joista ensimmäinen määrittelee maakuntakorkea-
27416: Maakuntakorkeakoulu                                       koulukokeilun tavoitteet, toinen kokeilun pää-
27417:                                                           piirteet, kolmas säännökset kokeilupaikkakun-
27418:    - koordinoi hajanaisen opetuksen ja tutki-             nasta ja neljäs asetuksenantomahdollisuuden ko-
27419: muksen. Koulutuksen kenttä tulee niin päättä-             keilun käytännön toteuttamisesta.
27420: jien kuin opiskelijoiden ymmärrettäväksi                     Laki tulisi saattaa voimaan heti ensi vuoden
27421:    - helpottaa ja nopeuttaa tiedonsiirtoa teo-            alussa, jotta hallitukselle jäisi vuosi aikaa valmis-
27422: riasta tai keksinnöstä käytäntöön elämän kaikilla         tella kokeilun käytännön toteuttamista. Maakun-
27423: aloilla                                                   takorkeakoulu aloittaisi esityksen mukaan
27424:         luo tasa-arvoa maakunnalliselle tutkimuk-         1.1.1989 Kokkolassa.
27425: selle                                                        Edellä olevan perusteella ehdotan,
27426:        on suoranaisesti tai välillisesti tulevan väli-
27427: portaan hallinnon työväline.                                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
27428:                                                                   kiehdotuksen:
27429: 
27430: 
27431:                                                    Laki
27432:                                       maakuntakorkeakoulukokeilusta
27433: 
27434:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27435: 
27436:                          1§
27437:   Korkeakoulujen työn keventämiseksi, lisäopis-           kemmin asetuksella. Oppiaineita valittaessa on
27438: kelijapaikkojen tarjoamiseksi, koulutuksen moni-          otettava huomioon kokeilupaikkakunnan elinkei-
27439: puolistamiseksi sekä alueellisten sivistystarpeiden       norakenne ja sivistykselliset tarpeet.
27440: tyydyttämiseksi aletaan Suomessa kokeilla maa-
27441: kuntakorkeakoulua siten kuin tässä laissa ja sen                                3§
27442: perusteella annettavassa asetuksessa säädetään.              Maakuntakorkeakoulukokeilu alkaa Kokkolan
27443:                                                           kaupungissa 1 päivänä tammikuuta 1989. Kokei-
27444:                         2§                                lu kestää niin kauan kuin asetuksella tarkemmin
27445:    Maakuntakorkeakoulussa ei suoriteta yliopis-           säädetään.
27446: tollisia loppututkintoja. Maakuntakorkeakoulun
27447: suoritettuaan opiskelijalla on kuitenkin mahdol-                                4§
27448: lisuus jatkaa opintojaan korkeakouluissa. Maa-              Tarkemmat säännökset maakuntakorkeakoulu-
27449: kuntakorkeakoulussa suoritettu tutkinto otetaan           kokeilusta annetaan asetuksella.
27450: jatko-opinnoissa huomioon siten kuin asetuksella
27451: tarkemmin säädetään. Maakuntakorkeakoulun                                       5§
27452: oppiaineista, suoritettavista tutkinnoista ja tut-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
27453: kintojen antamista pätevyyksistä säädetään tar-           ta 1988.
27454: 
27455: 
27456:     Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1987
27457: 
27458:                                               Kari Urpilainen
27459:                                                  1986 vp.
27460: 
27461: Lakialoite n:o 183
27462: 
27463: 
27464: 
27465: 
27466:                                     Valli ym.: Ehdotus laiksi puoluelain 1 §:n muuttamisesta
27467: 
27468: 
27469:                                             Eduskunnalle
27470: 
27471: 
27472:                                ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
27473: 
27474:    Aloitteen tarkoituksena on lisätä puoluelakiin       teena on estää sellaiset väärinkäytökset, joissa osa
27475: määritelmä siitä, millaista toimintaa puolueet          valtion muuhun toimintaan osoittamista avustus-
27476: voivat harjoittaa. Tarkoituksena on rajoittaa puo-      määrärahoista ohjataan takaisin puolueille poliit-
27477: lueiden mahdollisuutta sellaisen toiminnan har-         tisen toiminnan rahoittamista varten tai joissa
27478: joittamiseen, johon valtio osallistuu myöntämällä       puolueiden jäsenille jaetaan oikeudettornia
27479: toimintaan valtionavustusta, ellei kysymyksessä         etuuksia.
27480: ole valtiollisiin asioihin vaikuttaminen. Tavoit-
27481: 
27482: 
27483: 
27484: 
27485:                                        ALOITTEEN PERUSTELUT
27486: 
27487:    Valtiontalouden tarkastusvirasto on suorittanut      ohjata niille julkisesti ja yhtäläisten perusteiden
27488: tarkastuksen eräissä valtionavustusta saavissa kyl-     mukaan.
27489: pylöissä ja kuntoutuslaitoksissa. Vuosia 1978-              Esimerkiksi Sosialidemokraattinen Puolue on
27490: 1984 koskevassa tarkastuksessa on voitu havaita,        saanut alihinnoiteltuja tietokonepalveluja siten,
27491: että eräissä Keskustapuoluetta ja Suomen Sosiali-       että Miina Sillanpään Säätiölle valtionavun turvin
27492: demokraattista Puoluetta lähellä olevissa kylpy-        hankittu tietokone on ollut puolueen käytettävis-
27493: löissä on esiintynyt sellaisia väärinkäytöksiä, joi-    sä. Säätiö on sitten ostanut puolueelta tietokone-
27494: hin tarkastusvirasto ei ole katsonut voivansa olla      palveluja itselleen suorittaen niistä korvausta
27495: puuttumatta.                                            puolueelle. Puolue onkin saanut säätiöltä kor-
27496:    Tarkastuskertomuksen mukaan vaikuttaa siltä,         vausta tietokonepalveluista suuremman rahamää-
27497: että pitkäaikaiset hallituspuolueet ovat hyötyneet      rän arvosta, kuin mitä se säätiölle on samasta
27498: perustamiensa ns. puoluekylpylöiden avulla. Tar-        koneesta suorittanut.
27499: kastus osoittaa, että mainittujen puolueiden jäse-          Hallitusvallan käyttäjät ovat myös avustaneet
27500: nille on tarjottu kuntoutusta ja jäsenet ovat           kylpylöitä eri perusteiden mukaan kuin epäpo-
27501: päässeet osalliseksi sellaisistakin eduista, joita ei   liittisia kuntoutuslaitoksia. Tämän vuoksi tulisi
27502: ole jaettu hyväksyttävien perusteiden mukaisesti.       myös poliittisten luottamusmiesten esteellisyys-
27503: Puolueansioiden perusteella jaettuja alennuksia         säännöksiä tarkistaa siten, että he eivät voisi olla
27504: ei ole myöskään kirjattu yhteisöjen kirjanpitoon        päättämässä puoluekylpylöiden avustusten suu-
27505: hyväksyttävällä tavalla.                                ruudesta kuten nykyisin.
27506:    Puoluekylpylöille on annettu huomattavan
27507: korkeita avustuksia, ja ne on avustuksia jaettaessa
27508: asetettu muita kylpylä- ja kuntootustoimintaa             Edellä esittämillämme perusteilla ehdotamme
27509: harjoittavia edullisempaan asemaan. Osa näistä          kunnioittaen,
27510: avustuksista on ohjattu takaisin puolueille käytet-
27511: täväksi poliittiseen toimintaan, vaikka kaikki                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
27512: puolueille tuleva yhteiskunnallinen tuki tulee                 kiehdotuksen:
27513: 
27514: 270255F
27515: 2                                     1986 vp. -      LA n:o 183
27516: 
27517: 
27518:                                                 Laki
27519:                                    puoluelain 1 §:n muuttamisesta
27520: 
27521:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä tammikuuta 1969 annetun puoluelain
27522: (10/69) 1 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
27523: 
27524:                         1§                            kä omistaa tai hallita valtion varoista avustetta-
27525:                                                       via, puoluetoimintaan liittymätöntä toimintaa
27526:    Puolueiden tarkoituksena on valtiollisiin asioi-   harjoittavia yhtiöitä tai yhteisöjä.
27527: hin vaikuttaminen, eivätkä ne saa harjoittaa
27528: sellaista puoluetoimintaan liittymätöntä muuta          Tämä laki tulee voimaan      päivänä
27529: toimintaa, jota avustetaan valtion varoista, eivät-   kuuta 1987.
27530: 
27531: 
27532:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1987
27533: 
27534:          Sakari Valli                    Eeva Turunen                   Lea Kärhä
27535:          Aino Pohjanoksa                 Riitta Jouppila                Kimmo Sasi
27536:          Heikki Järvenpää                Riitta Uosukainen              Pirjo Rusanen
27537:                                          Liisa Hilpelä
27538:                                                  1986 vp.
27539: 
27540: Lakialoite n:o 184
27541: 
27542: 
27543: 
27544: 
27545:                                     Paasilinna ym.: Ehdotukset laiksi häätösulusta ja laiksi asuntojen
27546:                                        tyhjilläänpidon kieltämisestä
27547: 
27548: 
27549:                                              Eduskunnalle
27550: 
27551:    Ehdotamme säädettäväksi heti lait                       Siitä huolimatta sallitaan myös työpaikastaan
27552:    - vuokra-asuntojen häätösulusta asunnotto-           irtisanotuiksi joutuneiden työsuhdeasukkaiden
27553: mien vuoden 1987 loppuun saakka, johon men-             häädöt, joiden seurauksena irtisanotut ovat vailla
27554: nessä valtiovallan ja kuntien toimenpitein turva-       mitään elämisen turvaa. Viime aikoina huomiota
27555: taan asuntojen säilyminen vuokra-asuntoina, sekä        on herättänyt erityisesti Wärtsilän Vuosaaren työ-
27556:    - asuntojen tyhjilläänpidon kieltämiseksi yli        suhdeasukkaiden kohtalo; erityisen heikossa ase-
27557: 6 kuukauden ajaksi ja                                   massa ovat ns. poikamiesasukkaat, jotka joutuvat
27558:    - sopivien keinojen löytämiseksi asuntojen           jättämään asunnon samana päivänä, kun irtisa-
27559: vuokraamiseksi.                                         nominen tulee voimaan.
27560:    Aloitteen perusteena on suurimmissa asutus-             Samaan aikaan, kun tällaiset epäinhimillisyy-
27561: keskuksissa vallitseva hätätila, kun kohtuuhintai-      det sallitaan, on toisaalla taloja ja tuhansia asun-
27562: sia vuokra-asuntoja ei ole tarjolla.                    toja tyhjillään. Pelkästään Helsingissä on kau-
27563:    Siitä huolimatta sallitaan esimerkiksi Helsingin     pungin tilastojen mukaan jopa 10 000-15 000
27564: alueella lähes päivittäin tapahtuvat kokonaisten        asuntoa tyhjillään. Asuntoja on myös huomatta-
27565: vuokratalojen myynnit ja asukkaiden irtisanomi-         va määrä piilokonttoreina tai muussa ei-asunto-
27566: set. Vuokralaisineen myytyjä tai myyntiuhan alla        käytössä.
27567: olevia vuokrataloja ovat Helsingissä mm. Harju-            Maassamme käydään näyttävää yhteiskunnal-
27568: tori 2, Kirjatyöntekijänkatu 8, Kolmas linja 32,        lista keskustelua siitä, miten vuokra-asuntopula
27569: Rajasaarenkatu 5-7, Ruusutarhantie 3, Sepän-            tulisi ratkaista. Samaan aikaan kuitenkin taloja
27570: katu 11.                                                muutetaan kiihtyvällä vauhdilla omistusasun-
27571:    Tampereella on huomiota herättänyt Aaltos-           noiksi. Ehdotuksemme mukaan vuokralaisten
27572: yhtymän vuokratalojen myynti Panostaja-yrityk-          häädöille on asetettava välittömästi sulku siksi
27573: sille. Myynnissä olevia vuokrataloja löytyy myös        ajaksi, kun on päätetty niistä toimenpiteistä,
27574: muista kaupungeista.                                    joilla voidaan turvata nykyisten vuokra-asuntojen
27575:    Tilanne on johtanut asukkaat erittäin vaikeaan       säilyminen ja riittävä uusien vuokra-asuntojen
27576: asemaan, erityisesti vanhusten ja sairaiden osalta;     tuotanto. Välittömänä toimenpiteenä voisi olla
27577: viimeisten parin vuoden aikana on häätöuhan             heti uuden eduskunnan kokoontuessa annettava
27578: alla olevissa taloissa tapahtunut asunnon menet-        lisäbudjetti, jolla nykyiset vuokra-asunnot lunas-
27579: tämisen pelon ja masennuksen takia jopa itse-           tettaisiin kuntien omistukseen.
27580: murhia. Vuokralaisia, jotka ovat usein asuneet             Täksi ajaksi esitämme häätösulkua ja kaikkien
27581: näissä asunnoissa jopa 20-40 vuotta, kiusataan          tyhjänä yli 6 kuukautta olleiden asuntojen mää-
27582: ulos tietoisen häiritsevillä korjaustöillä, asuntojen   räämistä asutettaviksi.
27583: myyntinäytön järjestämisellä asunnoissa, joissa on         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
27584: asukkaita, vaikka talossa on tyhjiäkin huoneisto-
27585: ja, "näyttöruljanssin" kestäessä usein kuukausia,                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
27586: parhaimmillaan vuosia.                                          kiehdotukset:
27587: 
27588: 
27589: 
27590: 
27591: 270264Q
27592: 2                                      1986 vp. -      LA n:o 184
27593: 
27594: 1.
27595:                                                  Laki
27596:                                                häätösulusta
27597: 
27598:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27599: 
27600:                         1§                                                     2§
27601:    Tällä lailla kielletään vuokralaisen häädöt. Laki     Sitä, joka rikkoo tätä lakia, rangaistaan sakolla.
27602: ei koske vuokranmaksun laiminlyönnistä tai
27603: muista huoneenvuokralain 31 § :ssä mainituista                               3§
27604: syistä johtuvaa häätöä.                                  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuu-
27605:                                                        ta 1987 ja on voimassa vuoden 1987 loppuun.
27606: 
27607: 
27608: 
27609: 
27610: 2.
27611:                                                  Laki
27612:                                 asuntojen tyhjilläänpidon kieltämisestä
27613: 
27614:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27615: 
27616:                         1§                             omistaja on velvollinen vuokraamaan asunnon
27617:    Tällä lailla kielletään asuntojen tyhjilläänpito    kunnan osoittamalle vuokralaiselle.
27618: yli 6 kuukauden ajan.
27619:                                                                                3§
27620:                      2§                                  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuu-
27621:     Yli 6 kuukautta tyhjillään olleen asunnon          ta 1987.
27622: 
27623: 
27624:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1987
27625: 
27626:          Reino Paasilinna                Arja Alho                        Pauli Uitto
27627:          Mikko Kuoppa                     Matti Kautto                    Liisa Kulhia
27628:          Pentti Skön                     Juhani Vähäkangas                Saara-Maria Paakkinen
27629:          Liisa Jaakonsaari               Kalle Könkkölä                   Esko Helle
27630:          Niilo Koskenniemi               Inger Hirvelä                    Anna-Liisa Jokinen
27631:          Sten Söderström                 Marja-Liisa Löyttyjärvi          Ensio Laine
27632:          Esko-Juhani Tennilä             Pirkko Turpeinen                 Marjatta Stenius-Kaukonen
27633:          Irma Rosnell                    Vappu Säilynoja                  Pekka Leppänen
27634:                                          Osmo Vepsäläinen
27635:                                                 1986 vp.
27636: 
27637: Lakialoite n:o 185
27638: 
27639: 
27640: 
27641: 
27642:                                    Eskelinen: Ehdotukset Raha-automaattiyhdistyksen hallintolaiksi ja
27643:                                       laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
27644: 
27645: 
27646:                                             Eduskunnalle
27647: 
27648:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
27649: 
27650:    Raha-automaattiyhdistyksen asema on nykyi-          periaatteista. Ehdotetun lain nojalla Raha-auto-
27651: sellään tulkinnanvarainen. Epäselvää on, ovatko        maattiyhdistys toimisi eduskunnan alaisuudessa
27652: yhdistyksen myöntämät varat valtionapuja vai           ja valvonnassa. Yksityiskohtaiset säännökset toi-
27653: jonkinlaisia muunlaisia avustuksia. Samoin yh-         minnasta annettaisiin uudella asetuksella, joka
27654: distyksen valvontakysymykset ovat osoittautuneet       sisältäisi nykyisen asetuksen toimintaa koskevat
27655: epäselviksi. Kun Raha-automaattiyhdistyksen toi-       yksityiskohtaiset säännökset. Lisäksi olisi tarpeen
27656: mintaa ohjataan tällä hetkellä vain asetuksen          muuttaa valtiopäiväjärjestystä siten, että uuteen
27657: tasoisilla säännöksillä, olisi tarkoituksenmukaista    83 c §:ään sisällytettäisiin ne säännökset, jotka
27658: korvata tämä säännöstö erillisellä lailla. Lailla      ovat edellytyksenä Raha-automaattiyhdistyksen
27659: säädettäisiin kuitenkin vain hallinnon yleisistä       hallinto-organisaation uudistamiselle.
27660: 
27661: 
27662: 
27663:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
27664: 
27665: 1. Ehdotus Raha-automaattiyhdistyksen hallinto-        edustavaa jäsentä, yksi sisäasiainministeriötä
27666:    laiksi                                              edustava jäsen, yksi valtiovarainministeriötä
27667:                                                        edustava jäsen ja yksi opetusministeriötä edustava
27668:    Raha-automaattiyhdistyksen toimintaa säätelee       jäsen. Varapuheenjohtajaksi on määrättävä joko
27669: raha-automaattiasetus (676/67). Raha-automaat-         sosiaali- ja terveysministeriötä tai sisäasiainminis-
27670: tiyhdistyksen toiminnan laatu ja laajuus huo-          teriötä edustava jäsen.
27671: mioon ottaen on epätarkoituksenmukaista, että             Hallituksen muut kuusi varsinaista ja kuusi
27672: toimintaa ohjataan pelkästään asetuksen tasoisilla     varajäsentä valitsee yhdistyksen kokous, kuiten-
27673: säännöksillä. Lisäksi yhdistyksen työn turvaami-       kin siten, että varsinaisista jäsenistä vain kolme
27674: seksi ja toiminnan tehostamiseksi voidaan samal-       voi olla sellaisia, jotka ovat olleet hallituksen
27675: la uudella lainsäädännöllä selkeyttää yhdistyksen      jäseninä edellisen toimikauden aikana tai edusta-
27676: hallintoa.                                             vat sellaista yhteisöä tai säätiötä, joka mainittuna
27677:    Nykyisen raha-automaattiasetuksen mukaan            aikana on ollut hallituksessa edustettuna.
27678: yhdistyksen toimieliminä ovat yhdistyksen ko-             Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta.
27679: kous, hallitus ja sen työvaliokunta. Lisäksi yhdis-       Raha-automaattiyhdistyksen asema on nykyi-
27680: tyksellä on toimitusjohtaja.                           sellään tulkinnanvarainen. Epäselvää on se, ovat-
27681:    Yhdistyksen hallitukseen kuuluu nykyään pu-         ko yhdistyksen myöntämät varat valtionapuja vai
27682: heenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä kymmenen           jonkinlaisia muunlaisia avustuksia. Myös yhdis-
27683: muuta varsinaista jäsentä ja kaksitoista henkilö-      tyksen valvontakysymykset ovat osoittautuneet
27684: kohtaista varajäsentä, jotka kaikki valitaan kol-      tulkinnallisiksi. Niinpä esim. apulaisoikeuskans-
27685: meksi kalenterivuodeksi.                               leri on 15.2.1982 ilmoittanut valtiovarainminis-
27686:    Valtioneuvosto määrää hallituksen puheenjoh-        teriölle kantanaan, ettei valtiontalouden tarkas-
27687: tajan, varapuheenjohtajan sekä neljä muuta var-        tusviraston tarkastusoikeutta voida tulkinnalla
27688: sinaista jäsentä ja kuusi varajäsentä. Hallituksessa   laajentaa koskemaan Raha-automaattiyhdistyksen
27689: tulee olla kaksi sosiaali- ja terveysministeriötä      taloudenhoitoa ja tilejä. Asiantilaa on käsitelty
27690: 
27691: 270273A
27692: 2                                     1986 vp. -      LA n:o 185
27693: 
27694: perustuslakivaliokunnan mietinnössä n:o 19/           johtajan ja varapuheenjohtajan. Muutoin yhdis-
27695: 1983 vp.                                              tyksen toimintaa, tuoton käyttämistä ja itse auto-
27696:    Valtiontalouden tarkastuskomitea on mietin-        maateista säädettäisiin annettavalla asetuksella,
27697: nössään (Komiteanmietintö 1984:30) ehdotta-           joka korvaisi nykyisen raha-automaattiasetuksen.
27698: nut, että valtiontalouden tarkastusviraston toimi-
27699: valtaa tulee laajentaa julkisoikeudellisiin yhdis-
27700: tyksiin, nimittäin Raha-automaattiyhdistyksen         2. Laki valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
27701: talouden tarkastamiseen sekä muihin yhdistyk-
27702: siin, joiden luonne ja siitä johtuva valtionvalvon-      Valtiopäiväjärjestykseen ehdotetaan lisättäväksi
27703: nan etu edellyttää tällaista laajennusta.             säännös, joka on tarpeen Raha-automaattiyhdis-
27704:    Komitean jatkovalmisteluun liittyen on tarkoi-     tyksen hallinnon järjestämiseksi. Ehdotetun val-
27705: tuksenmukaista tässä yhteydessä selkeyttää raha-      tiopäiväjärjestyksen 83 c §:n mukaan Raha-auto-
27706: automaattiyhdistyksen asemaa. Nyt ehdotetun           maattiyhdistys toimisi eduskunnan hoidossa ja
27707: uudistuksen tarkoituksena olisi saattaa Raha-         valvonnassa. Itse hallinnosta säädettäisiin erilli-
27708: automaattiyhdistys eduskunnan alaisuuteen ja          sellä puitelailla, ja yksityiskohtaiset säännökset
27709: valvontaan, aivan kuten tällä hetkellä on toimin-     toiminnasta ja tuoton jaosta annettaisiin asetuk-
27710: ta järjestetty Kansaneläkelaitoksen ja Eduskun-       sella, joka korvaisi nykyisen raha-automaattiase-
27711: nan kirjaston osalta.                                 tuksen.
27712:    Ehdotuksen mukaan Raha-automaattiyhdistys             Edellä sanottuun viitaten ehdotan,
27713: toimisi eduskunnan hoidon ja valvonnan alaise-
27714: na. Hallitukseen kuuluisi 12 jäsentä, joista edus-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
27715: kunta valitsisi kuusi ja yhdistyksen kokous kuusi            lakiehdotukset:
27716: jäsentä. Hallitus valitsisi keskuudestaan puheen-
27717: 
27718: 1.
27719:                        Raha-automaattiyhdistyksen hallintolaki
27720:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27721: 
27722:                      1§
27723:   Raha-automaattiyhdistyksen kotipaikka on            tulee esittää kokoukselle, joka päättää jäseneksi
27724: Helsingin kaupunki ja sen toiminta-alue koko          ottamisesta ja erottamisesta.
27725: maa.
27726:   Yhdistys on oikeuskelpoinen.                                               4§
27727:                                                         Jäsenet eivät maksa yhdistykselle jäsenmaksuja
27728:                        2§                             eivätkä saa voittoa sen toiminnasta.
27729:    Yhdistyksen tarkoituksena on hankkia varoja
27730: arpajaislain 3 §:n 4 momentissa mainittuihin                                 5§
27731: tarpeisiin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdis-        Yhdistyksen toimieliminä ovat yhdistyksen ko-
27732: tys pitää raha-automaatteja ja ajanvieteautomaat-     kous, hallitus ja sen työvaliokunta. Lisäksi yhdis-
27733: teja maksua vastaan käytettävänä. Yhdistyksellä       tyksellä on toimitusjohtaja.
27734: on oikeus harjoittaa myös raha-automaattien ja           Yhdistyksen hallitus voi kutsua yhdistyksen
27735: ajanvieteautomaattien valmistusta ja myyntiä.         tuotosta avustusta saaneiden yhteisöjen ja säätiöi-
27736:                                                       den edustajia yhdistyksen neuvottelukuntana kä-
27737:                        3§                             sittelemään hallituksen esittämiä kysymyksiä.
27738:    Yhdistyksen jäseninä voivat olla valtakunnalli-
27739: set tai toimialallaan muutoin keskeisessä asemas-                               6§
27740: sa olevat yhteisöt ja säätiöt, jotka voivat saada        Yhdistyksen kevätkokous pidetään viimeistään
27741: avustusta yhdistyksen tuotosta.                       huhtikuussa ja syyskokous viimeistään marras-
27742:   Jäsen, joka on menettelyllään yhdistyksessä tai     kuussa hallituksen määräämänä päivänä.
27743: sen ulkopuolella olennaisesti vaikeuttanut yhdis-        Ylimääräinen kokous pidetään, milloin halli-
27744: tyksen toimintaa, voidaan erottaa.                    tus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kym-
27745:   Viimeistään kuukautta ennen yhdistyksen ko-         menesosa jäsenistä ilmoitettua asiaa varten vaatii
27746: kousta saapuneet jäsenhakemukset hallituksen          sitä kirjallisesti hallitukselta.
27747:                                       1986 vp. -      LA n:o 185                                      3
27748: 
27749:                         7 §                              Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsee
27750:    Kutsu yhdistyksen kokoukseen toimitetaan jä-       hallitus keskuudestaan. Hallitus voi jakaantua
27751: senille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta      jaostoihin. Se voi myös asettaa keskuudestaan
27752: lähetetyssä kirjatussa kirjeessä.                     erityisen työvaliokunnan.
27753:    Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltä-
27754: vät asiat.                                                                 11 §
27755:                                                          Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta.
27756:                        8 §                            Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan Ja
27757:    Yhdistyksen kokouksessa on jäsenellä yksi ää-      viiden muun jäsenen saapuvilla ollessa.
27758: ni. Sama henkilö saa edustaa vain yhtä jäsentä.
27759:    Yhdistyksen hallituksen jäsenillä ja toimitus-                           12 §
27760: johtajalla on yhdistyksen kokouksessa puhevalta,        Hallitus edustaa yhdistystä sekä ohjaa ja valvoo
27761: mutta ei äänioikeutta, eivätkä he saa edustaa         sen toimintaa.
27762: yhdistyksen jäseniä.
27763:                                                                              13 §
27764:                         9 §                             Tilintarkastajista yhden on oltava valtiontalou-
27765:   Yhdistyksen kokouksen avaa hallituksen pu-          den tarkastusviraston viranhaltija, yhden keskus-
27766: heenjohtaja. Hänen asianaan on todeta kokouk-         kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.
27767: sen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä toimituttaa
27768: kokouksen puheenjohtajan vaali.                                            14 §
27769:   Kokouksen pöytäkirjan tarkistajiksi valitaan          Hallituksen jäsentä syytetään virkavirheestä
27770: kaksi jäsenten edustajaa.                             Helsingin hovioikeudessa.
27771: 
27772:                        10§                                                   15 §
27773:   Hallitukseen kuuluu 12 jäsentä ja 12 henkilö-          Tarkemmat säännökset raha-automaattiyhdis-
27774: kohtaista varajäsentä, joista eduskunta valitsee      tyksen hallinnosta ja sen toiminnasta sekä tämän
27775: kuusi jäsentä ja näille kullekin henkilökohtaisen     lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
27776: varajäsenen siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä
27777: säädetään.                                              Tämä laki tulee voimaan        päivänä
27778:   Hallituksen muut kuusi varsinaista ja kuusi         kuuta 198 .
27779: varajäsentä valitsee yhdistyksen kokous.
27780: 
27781: 
27782: 2.
27783:                                                Laki
27784:                                 valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
27785: 
27786:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
27787: lisätään 13 päivänä tammikuuta 1928 annettuun valtiopäiväjärjestykseen uusi 83 c § seuraavasti:
27788: 
27789:                       83 c §
27790:   Raha-automaattiyhdistyksen hallitukseen edus-       päivillä. Heidän toimikautensa alkaa, kun vaalit
27791: kunta valitsee kuusi jäsentä ja kullekin jäsenelle    on toimitettu, ja kestää uuden vaalin toimittami-
27792: henkilökohtaisen varajäsenen.                         seen.
27793:   Eduskunnan valitsemat hallituksen jäsenet ja
27794: varajäsenet valitaan kansanedustajain vaalien jäl-      Tämä laki tulee votmaan        päivänä
27795: keen aikavilla ensimmäisillä varsinaisilla valtio-    kuuta 198 .
27796: 
27797:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1987
27798: 
27799:                                        Katri-Helena Eskelinen
27800:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025