<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

153 Käyttäjää paikalla! 0.0068018436431885

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1986_1 | A_1986_2 | A_1986_3 | A_1986_4 | A_1986_5 | B_1986_1 | B_1986_2 | C_1986_1 | C_1986_2 | D_1986 | E_1986_1 | E_1986_2 | E_1986_3 | E_1986_4 | E_1986_5 | F_1986_1 | F_1986_2 | F_1986_3 | Hak_1986 | PTK_1986_1 | PTK_1986_2 | PTK_1986_3 | PTK_1986_4 | PTK_1986_5 | PTK_1986_6 |

1: Vuoden 1986
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E2
10: Toivomusaloitteet 1-618
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI VALTIONEUVOSTON
17: ~\M~SLIA
18: Helsinki 1986. Valtion painatuskeskus
19: SISÄLLYSLUETTELO
20:
21:
22:
23:
24: Toivomusaloitteet 1-618
25:
26:
27: Perustuslakivaliokunta Lakivaliokunta
28: Sivu Sivu
29: 11 Eenilä ym.: Oikeuspalvelujen tutkima- ja
30: 1 Arranz ym.: Puoluelehdistölle tarkoitetun valituslautakunnan perustamisesta ......... . 13
31: tuen poistamisesta ........................ .
32: 12 Knuuttila ym.: Asunto-osuuskuntalain
33: 2 Hirvelä ym.: Kirkon erottamisesta valtios- valmistelun nopeuttamisesta .............. . 15
34: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
35: 13 Miettinen ym.: Invalidien ammattioppi-
36: 3 Impiö ym.: Kansanäänestyksen suoritta- laitoksen henkilökunnan työpaikkojen tur-
37: misesta Koillis-Lapin kunnissa Vuotoksen vaamisesta Sulkavalla ..................... . 16
38: altaan rakentamisesta ..................... . 3
39: 14 Mäkipää ym.: Talousrikosten vanhentu-
40: 4 Kettunen: Virkojen pätevyysvaatimusten misaikojen pidentämisestä ................ . 17
41: tarkistamisesta ............................ . 5
42: 15 Mäkipää ym.: Kunnallisten oikeusapu-
43: 5 Koskinen ym.: Lyijykynän käytöstä luopu- palvelujen turvaamisesta .................. . 18
44: misesta yleisissä vaaleissa .................. . 6
45: 16 Pesola ym.: Haapamäen varavankilan
46: rakentamisen kiirehtimisestä .............. . 19
47: 6 Koskinen ym.: Kansanäänestyksen suorit-
48: tamisesta ydinvoimaloiden lisärakentamises-
49: ta ........................................ . 7 17 Skön ym.: Avoliiton rinnastamisesta per-
50: heeksi nykyistä laajemmin ............. , .. . 20
51: 7 E. Laine ym.: Liikepankkien ja vakuutus-
52: laitosten siinämisestä valtion haltuun ...... . 8 18 Skön ym.: Myöhemmin syyttömäksi
53: osoittautuneelle tuomitulle aiheutuneiden
54: kulujen korvaamisesta valtion varoista ..... . 21
55: 8 Mustonen ym.: Vaalilainsäädännön muut-
56: tamisesta äänestyslippuun tehtävän merkin-
57: nän osalta ................................ . 10
58: Ulkoasiainvaliokunta
59:
60: 9 Ratu ym.: Puoluetuen maksamisen lopet- 19 Alho ym.: Kehitysyhteistyösihteerin
61: tamisesta ................................. . 11 paikkaamisesta Nicaraguaan ............... . 22
62:
63: 10 Skön ym.: Syyttäjäviranomaisten mah- 20 Arranz: Mahdollisuudesta kalastaa naa-
64: dollisuudesta olla ehdokkaana kunnallisvaa- purivaltioidemme kanssa päällekkäin mene-
65: leissa ..................................... . 12 villä aluevesillä ........................... . 23
66:
67: 260211N
68: 4 Sisällysluettelo
69:
70: Sivu Sivu
71: 21 Hirvelä: Opetus- ja kulttuuriprojekteihin 34 Anttila ym.: Kansalais- ja työväenopisto-
72: tarkoitettujen kehitysyhteistyömäärärahojen jen opettajille maksettavien matkakorvaus-
73: lisäämisestä ............................... . 24 ten saattamisesta verovapaiksi ............. . 38
74:
75: 22 Juhantalo ym.: Opetus-, koulutus- ja 35 Anttila ym.: Suomalaisen perustekstiili-
76: tutkimusalaan liittyvien kehitysyhteistyö- teollisuuden toimintaedellytysten turvaami-
77: hankkeiden lisäämisestä ................... . 25 sesta ..................................... . 39
78:
79: 23 Koskinen ym.: Kehitysavun kanavoimi- 36 Anttila ym.: Maakaasuputken jatkami-
80: sesta kohdemaassa toimivien suomalaisten sesta Forssaan ............................. . 40
81: järjestöjen kautta ......................... . 27
82: 37 Arranz ym. : Pienten eläkkeiden verotuk-
83: sen keventämisestä ........................ . 41
84: 24 Nyby ym.: Biologisen ja metsätieteellisen
85: tutkimusaseman perustamisesta Tansaniaan 28
86: 38 Arranz ym.: Sairauskuluvähennyksen
87: omavastuuosuuden poistamisesta .......... . 42
88: 25 Vainio ym.: Kotimaisten elintarvikkei-
89: den käyttämisestä Suomen antamaa kehitys-
90: apua lisättäessä ........................... . 29 39 Arranz ym.: Vuokratulojen verovähen-
91: nyskelpoisuuden lisäämisestä .............. . 43
92:
93: 40 Arranz ym.: Velkojen korkojen vähen-
94: Valtiovarainvaliokunta
95: nysoikeuden laajentamisesta verotuksessa ... 44
96: 26 Aho ym.: Opiskelijavähennyksen perus-
97: teista kunnallisverotuksessa ................ . 30 41 Arranz ym.: Kotitaloustyöntekijälle ja
98: perhepäivähoitajalle maksettavan palkan ve-
99: rovähennyskelpoisuudesta ................. . 45
100: 27 Aho ym.: Aravaomistusasuntojen myynti-
101: ja luovutusrajoitusten väljentämisestä ...... . 31
102: 42 Arranz ym.: Kuukautissuojakustannus-
103: ten saattamisesta verovähennyskelpoisiksi ... 46
104: 28 Alaranta ym.: Sähköveron poistamisesta
105: kotimaisilla pohtoaineilla tuotetulta energi- 43 Arranz ym.: Pienyritysten liikevaihtove-
106: alta ...................................... . 32 rotuksen täsmentämisestä ja keventämisestä 47
107:
108: 29 Alaranta ym.: Malminetsinnän tehosta- 44 Arranz ym.: Liikevaihtoveron poistami-
109: misesta Oulun läänissä .................... . 33 sesta linja-autoliikenteeltä ................. . 48
110:
111: 30 Alaranta ym.: Malminetsinnän tehosta- 45 Arranz ym.: Jätteiden hyötykäytön lisää-
112: misesta Vihannin Lampinsaaren kaivoksen misestä verotusta kehittämällä ............. . 49
113: ympäristössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
114: 46 Arranz ym.: Alkuavustuksen maksami-
115: 31 Alho ym.: Helsingin Seudun Opiskelija- sesta pienyritysten perostajille ............. . 50
116: asuntosäätiön tontinvuokrien perimisestä ... 35
117: 4 7 Arranz ym.: Aravalainojen korkotason
118: 32 Almgren ym.: Leimaveron poistamisesta alentamisesta ............................. . 51
119: rahalaitosten velkakirjoista ensiasuntoa
120: hankkivien avioparien osalta .............. . 36 48 Arranz ym.: Valtion halpakorkoisten
121: asuntolainojen koron alentamisesta ........ . 52
122: 33 Almgren ym.: Sotainvalidien ja rintama-
123: veteraanien hoitokustannusten täysimääräi- 49 Arranz ym.: Asunnottomien asunto-olo-
124: sestä verovähennysoikeudesta .............. . 37 jen parantamisesta pääkaupunkiseudulla ... 53
125: Sisällysluettelo
126:
127: Sivu Sivu
128: 50 Arranz: Asuntojen radankorjausten kor- 65 Hurskainen-Leppänen ym.: Kotiapulai-
129: vaamisesta valtion varoista ................ . 54 sen palkkakustannusten verovähennyskel-
130: poisuudesta .............................. . 70
131: 51 Astala: Kehitysmaakauppayhdistysten va-
132: pauttamisesta tuloverosta ................. . 55 66 Hurskainen-Leppänen ym.: Imatran säi-
133: lyttämisestä aluepoliittisena erityisalueena .. 71
134: 52 Astala ym.: Nuorren asunto-olojen pa-
135: rantamisesta .............................. . 56 67 Ikonen ym.: Valtion teknillisen tutki-
136: muskeskuksen kenttäkoeaseman perustami-
137: 53 von Bell ym.: Sairauskulujen vähennyk- sesta Leivonmäelle ........................ . 72
138: sen enimmäismäärän poistamisesta ........ . 57
139: 68 Ikonen ym.: Posti-, kauppa- ja liikenne-
140: 54 von Bell ym.: Valtion investointi-, käyn- palvelujen turvaamisesta maaseudulla ..... . 73
141: nistys- ja kehittämisavustusten myöntämi-
142: sestä Kainuussa enimmäismääräisinä tai ko- 69 Ikonen ym.: Metsäveron määräämispe-
143: rotettuina ................................ . 58 rusteiden muuttamisesta Multialla ......... . 74
144:
145: 55 von Bell ym.: Valtion aluepoliittisen 70 Ikonen ym.: Erityisalue-etuuksien myön-
146: tuen myöntämisestä täysimääräisenä Kuusa- tämisestä Lievestuoreen työssäkäyntialueelle 75
147: mon kunnan alueella ..................... . 59
148: 71 Impiö ym.: Yrittäjäkoulutuksen ja yrittä-
149: jien jatkokoulutusjärjestelmän luomisesta
150: 56 Bärlund ym.: Valtion liikelaitosten kehit-
151: vaikeimmilla työttömyysalueilla ........... . 76
152: tämisestä ................................. . 60
153: 72 Impiö ym.: Määrärahasta Enontekiön ja
154: 57 Dromberg: Läänin kehittämiseen tarkoi-
155: Kittilän kuntien elinkeinojen kehittämiseksi
156: tettujen määrärahojen lisäämisestä ........ . 62
157: tehtävään selvitykseen .................... . 77
158: 58 Dromberg: Teollisuustoimikunnan sih-
159: 73 Isohookana-Asunmaa ym.: Kotiapulaisen
160: teerin viran perustamisesta Uudenmaan lää-
161: palkkamenojen saattamisesta verovähennys-
162: ninhallitukseen ........................... . 63 kelpoisiksi ................................ . 78
163: 59 Eklund ym.: Pienten työeläkkeiden saat- 74 Isohookana-Asunmaa ym.: Riista- ja ka-
164: tamisesta verovapaaksi tuloksi ............. . 64 latalouden tutkimuslaitoksen Oulun kenttä-
165: aseman toiminnan vakinaistamisesta . . . . . . . . 79
166: 60 Eklund ym.: Pienten yritysten vapautta-
167: misesta liikevaihtoverosta ................. . 65 75 Isohookana-Asunmaa ym.: Koristejäkä-
168: län vientitukea koskevien säännösten ai-
169: 61 Hietala: Jäppilän saamisesta erityistuki- kaansaamisesta ........................... . 80
170: aluekunnaksi ............................. . 66
171: 76 Joutsenlahti ym.: Asuntotulon verotuk-
172: 62 Hirvelä: Apteekista astettavien kuukau- sesta luopumisesta ........................ . 81
173: tissuojien hankintamenojen saattamisesta
174: verovähennyskelpoisiksi ................... . 67 77 Joutsenlahti ym.: Liikevaihtoveron pois-
175: tamisesta kotimaisilta raakavuodilta ....... . 82
176: 63 Hurskainen-Leppänen ym.: Elatusvelvol-
177: lisen mahdollisuudesta vähentää elatusmak- 78 Joutsenlahti ym.: Ksylitolia sisältävien
178: suja vastaava summa verotuksessa .......... . 68 tuotteiden vapauttamisesta valmisteverosta 83
179:
180: 64 Hurskainen-Leppänen ym.: Lasten päivä- 79 Joutsenlahti ym.: Huonokuntoisten
181: hoitoon kuljettamisesta aiheutuvien kustan- asuntojen korjauksen rahoittamisesta maa-
182: nusten verovähennyskelpoisuudesta ....... . 69 seudulla .................................. . 84
183: 6 Sisällysluettelo
184:
185: Sivu Sivu
186: 80 Joutsenlahti ym.: Asuntotuotannon te- 95 H. Kemppainen ym.: Kajaanin lämpö-
187: hostamisesta asunnon järjestämiseksi asun- voimalaitoksen rakentamisesta. . . . . . . . . . . . . . 100
188: nottomille ................................ . 85
189: 96 Kettunen ym.: Sairaus- ja korkokulujen
190: 81 Juhantalo ym.: Kotimaisen energiantuo- omavastuuosuuden poistamisesta verotuk-
191: tannon tutkimus- ja tuotekehittelytoimin- sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
192: nan tehostamisesta ........................ . 86
193: 97 Kettunen: Vuokralaisen mahdollisuudes-
194: 82 Juhantalo ym.: Palveluiden turvaamisesta ta vähentää vuokrakuluja verotuksessa . . . . . . 102
195: harvaan asutuilla alueilla .................. . 87
196:
197: 98 Kettunen ym.: Kunnallisverotuksen in-
198: 83 Jyrkilä ym.: lnvalidivähennyksen korotta-
199: validivähennyksen palauttamisesta . . . . . . . . . 103
200: misesta ................................... . 88
201:
202: 84 Jyrkilä ym.: Eläketulovähennyksen korot- 99 Kettunen ym.: Kansaneläkkeiden verot-
203: tamisesta kunnallisverotuksessa ............ . 89 tamisesta luopumisesta.... . . . . . . . . . . . . . . . . . 104
204:
205: 85 Jyrkilä ym.: Kotiapulaisen palkkakustan- 100 Kettunen: Pienten ja keskisuurten yri-
206: nusten saattamisesta vähennyskelpoisiksi ve- tysten tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
207: rotuksessa ................................ . 90
208: 101 Kettunen: Teollisuushallin rakentami-
209: 86 Jyrkilä ym.: Ajoneuvokaluston liikevaih- sesta Haapavedelle......................... 106
210: toveron osuuden palauttamisesta kuorma-
211: autoilijoille ............................... . 91
212: 102 Kettunen ym.: Määrärahasta Kainuun
213: kunnille syrjäseutujen sähköistämiseksi . . . . . 107
214: 87 Jyrkilä ym.: Maatalouskoneiden ja -lait-
215: teiden liikevaihtoverotuksen poistamisesta .. 92
216: 103 Kettunen ym.: Pohjois-Suomen Keksin-
217: 88 Jyrkilä ym.: Verotroman polttoaineen tökeskuksen perustamisesta Kajaaniin . . . . . . 108
218: käytön sallimisesta maataloustraktoreissa
219: maatalouteen kuulumattomissa ajoissa ..... . 93 104 Kietäväinen ym.: Maatalouden tuotan-
220: totarvikkeiden liikevaihtoveron alentamises-
221: 89 Jyrkilä ym.: Määrärahasta Enso-Gutzeit ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109
222: Oy:n Uimaharjun tehtaiden kehittämiseksi 94
223: 105 Kietäväinen ym.: Eräiden myrskytuho-
224: 90 Jyrkilä ym.: Kivenjalostuksen ammatti- alueiden verovapausaikojen jatkamisesta . . . . 110
225: koulutuksen aloittamisestaJuuassa ........ . 95
226: 106 Kietäväinen ym.: Teknologian kehittä-
227: 91 Jyrkilä ym.: Määrärahasta pienten kun- miskeskuksen tuotekehitys- ja markkinointi-
228: tien sivualueiden sähkömuuntopiirien ra- yksikön perustamisesta Mikkeliin . . . . . . . . . . . 111
229: kentamiskustannusten ja liityntämaksujen
230: välisen erotuksen rahoittamiseen .......... . 96
231: 107 Kietäväinen ym.: Maaseudun sähköistä-
232: misen nopeuttamisesta..................... 112
233: 92 Järvenpää: Uudistumisedellytysten pa-
234: rantamisesta talouselämässä ............... . 97
235: 108 Kietäväinen ym.: Eräiden Mikkelin lää-
236: 93 Järvisalo-Kanerva ym.: Sähkön tuotanto- nm kuntien määräämisestä aluepoliittisiksi
237: ja kulutustilastoinnin järjestämisestä ....... . 98 erityistukialueiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113
238:
239: 94 Karpola ym.: Verovapaan polttoaineen 109 Kietäväinen ym.: Mikkelin läänin asun-
240: käyttämisestä myymäläautoissa ............ . 99 tolainakiintiön lisäämisestä................. 114
241: Sisällysluettelo 7
242:
243: Sivu Sivu
244: 110 Knuuttila ym.: Keski-Suomen maakun- 123 Laaksonen ym.: Määrärahasta valtion
245: taliiton maakuntamuistion ehdotusten huo- virastotilojen järjestämiseksi Ulvilaan . . . . . . . 130
246: mioon ottamisesta tulo- ja menoarvioesitystä
247: valmisteltaessa............................. 115 124 Lahti-Nuuttila ym.: Ulkomailla harjoit-
248: televan opiskelijan verotuksen keventämises-
249: 111 Knuuttila ym.: Määrärahasta asuntojen tä......................................... 131
250: rakentamiseksi asunnottomille . . . . . . . . . . . . . 116
251: 125 Lahti-Nuuttila ym.: Takautuvasri myön-
252: 112 Knuuttila ym.: Aravalainojen koron nettävien kansaneläkkeiden verottamisesta.. 132
253: alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117
254: 126 Lahti-Nuuttila ym.: Opiskelija-asunto-
255: jen rakentamisen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . 133
256: 113 Konesalmi ym.: Metsän kylvöön ja
257: istutukseen tarkoitettujen käpyjen keruutu-
258: lon saamisesta verovapaaksi tuloksi . . . . . . . . . 118 127 E. Laine ym.: Valtion rahoitustuen
259: myöntämisestä pienyritysten valmistus- ja
260: markkinointikustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 134
261: 114 Konesalmi ym.: Geologisen tutkimuk-
262: sen edistämisestä Kainuussa................ 119
263: 128 E. Laine ym.: Valtion lainoittamaa
264: asuntotuotannon määrän lisäämisestä....... 135
265: 115 Koskinen m.fl.: Om slopad omsätt-
266: ningsskatt på återanvändning av avfall...... 120 129 P. Leppänen ym.: Asuntomäärärahojen
267: lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136
268: 115 Koskinen ym.: Jätteiden uudelleenkäy-
269: tön vapauttamisesta liikevaihtoverosta . . . . . . 121 130 Lindroos ym.: Kurun määräämisestä
270: erityistukialueeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 7
271: 116 Koskinen ym.: Tuotekehittelyyn ja
272: markkinointiin tarkoitetun tuen lisäämisestä 131 Lindroos ym.: Nokian määräämisestä
273: käsi- ja pienteollisuudelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122 erityistukialueeksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138
274:
275: 117 Koskinen ym.: Määrärahasta Uuden- 132 Lindroos ym.: Koko Ruoveden kunnan
276: maan lääninhallitukselle elinkeinotoiminto- määräämisestä erityistukialueeksi . . . . . . . . . . . 139
277: jen edistämiseen........................... 123
278: 133 Lindroos ym.: Vesilahden määräämises-
279: 118 Koskinen m.fl.: Om organiserad insam- tä erityistukialueeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140
280: ling av använda kläder . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124
281: 134 Lipponen ym.: Asuntotuotantolain mu-
282: 118 Koskinen ym.: Käytettyjen vaatteiden kaisen päätösvallan siirtämisestä Helsingin
283: keräystoiminnan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . 125 kaupungille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141
284:
285: 135 Louvo ym.: Jätekiven hyötykäytön edis-
286: 119 Kuoppa ym.: Valtion yritystoiminnan
287: tämisestä ja raakakiven jalostusasteen nosta-
288: laajentamisesta Pirkanmaalla . . . . . . . . . . . . . . . 126
289: misesta.................................... 142
290:
291: 120 Kärhä: Kuntien tasapuolisesta kohtelus- 136 Martikainen ym.: Leimaverovelvollisuu-
292: ta tulo- ja menoarvioesitystä valmisteltaessa 127 den poistamisesta asuntotontin vuokraoi-
293: keuden siirroissa kaupungeissa . . . . . . . . . . . . . 143
294: 121 Kärhä: Määrärahasta vientiasiamiehen
295: palkkaamiseksi Helsingin seudun kehyskun- 13 7 Mattila: Koristejäkälän viennin edistä-
296: tiin 128 misestä ................................... . 144
297:
298: 122 Laaksonen ym.: Kasvuturvetuotannon 138 Mattila: Määrärahasta vientiasiamiehen
299: aloittamisesta Merikarvialla................. 129 palkkaamiseksi Pohjois-Pohjanmaalle . . . . . . . 145
300: 8 Sisällysluettelo
301:
302: Sivu Sivu
303: 139 Miettinen ym.: Graafisen teollisuuden 153 Nyby m.fl.: Om utvecklande av språk-
304: valtakunnallisen vientikeskuksen perustami- tilläggssystemet för statsanställda . . . . . . . . . . . 161
305: sesta Mikkeliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146
306: 153 Nyby ym.: Valtion palveluksessa olevien
307: 140 Miettinen ym.: Heinäveden määräämi- kielilisäjärjestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . 162
308: sestä erityisalueeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 7
309: 154 Paavilainen ym.: Korko- ja sairauskulu-
310: 141 ]. Mikkola ym.: Kunnallisten luotta- jen omavastuuosuuden poistamisesta vero-
311: mushenkilöiden taustajärjestöilleen maksa- tuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 3
312: mien palkkio-osuuksien saattamisesta vero-
313: tuksessa vähennyskelpoisiksi................ 148 155 Pekkarinen ym.: Korko- ja sairauskulu-
314: jen omavastuuosuuksien poistamisesta vero-
315: 142 Muroma ym.: Auto- ja moottoripyörä- tuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164
316: verolain 17 §:n mukaan vammaisille myön-
317: nettävän autoveronpalautuksen perusteista.. 149 156 Pekkarinen ym.: Tutkimus- ja kehittä-
318: misrahoituksen lisäämisestä Keski-Suomessa 165
319: 143 Muroma ym.: Asuntotulon verottami-
320: sesta luopumisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150 15 7 Pekkarinen ym.: Suomenselkä-alueen
321: kehityksen turvaamiseksi tarvittavista toi-
322: 144 Muroma: Nuorten asunnonsaannin pa- menpiteistä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166
323: rantamisesta asuntosäästöpalkkiolain ehtoja
324: muuttamalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151 158 Pekkarinen ym.: Joutsan kehitys-
325: alueluokituksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167
326: 145 Mustonen ym.: Malmiesiintymien hyö-
327: dyntämisestä Sotkamossa.... . . . . . . . . . . . . . . . 152 159 Pekkarinen ym.: Hankasalmen aseman
328: ja Niemisjärven taajamien määräämisestä
329: 146 Mäkipää ym.: Pesulayritysten verovä- erityisalueeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168
330: hennyskelpoisten menojen laajentamisesta . . 15 3
331: 160 Peltola ym.: Esityksen valmistelemisesta
332: 147 Mäkipää ym.: Julkisissa tehtävissä palve- asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuu-
333: levien keski- ja pienituloisten palkkauksen den muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169
334: parantamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154
335: 161 Peltola ym.: Talouspoliittisen päätök-
336: 148 Mäkipää ym.: Kotimaisen kalateollisuu- senteon kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170
337: den toimintaedellytysten parantamisesta.... 155
338: 162 Pietikäinen ym.: Kunnallisverotuksen
339: 149 Mäkipää ym.: Pienyritysten neuvonta- opiskelijavähennyksen korottamisesta..... . . 172
340: palvelujen parantamisesta.................. 156
341: 163 Pohto ym.: Korko- ja sairauskulujen
342: 150 Mäkipää ym.: Etelä-Satakunnan yrittä- omavastuuosuuksien poistamisesta verotuk-
343: jäkurssien toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 7 sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173
344:
345: 151 Mäkipää ym.: Opiskelijain asuntotilan- 164 Pohto ym.: Moottorisahakustannusten
346: teen parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 8 saattamisesta kokonaan vähennyskelpoisiksi
347: verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 4
348: 152 Nordman: Om ökat utbud av bostäder
349: för unga................................... 159 165 Pohto ym.: Sähköverolain kumoamises-
350: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175
351: 152 Nordman: Toimenpiteistä nuorten
352: asunnonsaannin helpottamiseksi . . . . . . . . . . . 160 166 Pohto ym.: Lannoiteveron poistamisesta 176
353: Sisällysluettelo 9
354:
355: Sivu Sivu
356: 167 Pohto ym.: Energia-avustusten hakume- 181 Rehn: Om ändring av alkoholbeskatt-
357: nettelyn yhtenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 177 ningen i en riktning som gynnar lätta alko-
358: holdrycker................................. 193
359: 168 Pohto ym.: Aravalainoitettujen omako-
360: titalojen kellarikerroksen tilojen käytön te- 181 Rehn: Alkoholiverotuksen uudistami-
361: hostamisesta............................... 178 sesta mietoja juomia suosivalla tavalla . . . . . . 194
362:
363: 169 Pohto ym.: Määrärahasta rintamamies-
364: 182 Riihijärvi ym.: Määrärahasta toimitilo-
365: ten halpakorkoisiin asuntolainoihin . . . . . . . . 179
366: jen hankkimiseksi valtion virastoille Sonka-
367: järvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195
368: 170 Pokka ym.: Kotiapulaisen palkkausme-
369: nojen vähentämisestä verotuksessa.......... 180
370: 183 Riihijärvi ym.: Määrärahasta sisävesirah-
371: 171 Puolanne ym.: Pienyrittäjien verotuksen tialusten rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196
372: epäkohtien korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181
373: 184 Rusanen ym.: Mikkelin Teknologiakes-
374: 172 Puolanne ym.: Energiaverotuksen uu- kus Oy:n toimintaedellytysten turvaamisesta 197
375: distamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3
376: 185 Rusanen ym.: Määrärahasta opiskelija-
377: 173 Puolanne ym.: Yrityksille suuntautu- asuntojen rakentamisen lisäämiseksi . . . . . . . . 198
378: vien valtion tukijärjestelmien selkeyttämises-
379: tä......................................... 184
380: 186 Saari ym.: Pienen ja keskisuuren yritys-
381: toiminnan luototusjärjestelmän kehittämi-
382: 174 Puolanne ym.: Vapaiden vuokra-asun- sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 199
383: tomarkkinoiden luomisesta säänneltyjen rin-
384: nalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185
385: 187 Saari ym.: Kauppa- ja teollisuusministe-
386: non investointiavustusten myöntämisestä
387: 175 Rajamäki ym.: Korkeiden sairauskulu-
388: nykyistä korkeampina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200
389: jen vähennysoikeuden lisäämisestä verotuk-
390: sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 186
391: 188 Saari ym.: Kehitysaluerahaston alue-
392: 176 Rajamäki ym.: Kansanterveystyötä teke- konttorin perustamisesta Seinäjoelle . . . . . . . . 201
393: vien järjestöjen avustamiseksi annetun tuen
394: verovähennyskelpoisuudesta ............... . 187 189 Saarikoski: Erillisinä verotettavien avoi-
395: mien Ja kommandiittiyhtiöiden verotuksen
396: 177 Rajamäki ym.: Määrärahasta asuntojen alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202
397: peruskorjauksiin .......................... . 188
398: 190 Saarikoski: Yrittäjien eläke- ja tapatur-
399: 178 Ratu ym.: Geologisen tutkimustyön mavakuutuslakien mukaisten vakuutus-
400: tehostamisesta uusien malmioiden löytämi- maksujen vähentämisestä verotuksessa . . . . . . 203
401: seksi ..................................... . 189
402: 191 Sasi ym.: Tulo- ja menoarvion pitkän
403: 179 Raudaskoski ym.: Asevelvollisten vero-
404: aikavälin tasapainoon saattamiseen velvoit-
405: vähennysoikeuksien lisäämisestä ........... . 190
406: tavan lain valmistelusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204
407: 180 Rehn: Om befrielse av säkerhetsutrust-
408: ning som behövs mom båttrafiken från 192 Savolainen ym.: Omakotiasuntojen luo-
409: omsättningsskatt .......................... . 191 vutusleimaveron alentamisesta . . . . . . . . . . . . . 205
410:
411: 180 Rehn: Veneliikenteessä tarpeellisten 193 Skön ym.: Kansalaisten sekä pien- Ja
412: turvavarusteiden vapauttamisesta liikevaih- työvaltaisten yritysten verorasituksen keven-
413: toverosta 192 tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207
414:
415: 2 260211N
416: 10 Sisällysluettelo
417:
418: Sivu Sivu
419: 194 Skön ym.: Korko- ja sairauskulujen 210 Skön ym.: Ajoneuvoveron poistamisesta
420: omavastuuosuuden poistamisesta verotuk- kuorma-autoilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 224
421: sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208
422: 211 Skön: Kehitysalueella sijaitsevien yritys-
423: 195 Skön ym.: Sairauskulujen omavastuu- ten ylimääräisen poisto-oikeuden ylärajan
424: osuuden poistamisesta verotuksessa . . . . . . . . . 209 poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 225
425:
426: 196 Skön ym.: Korkojen omavastuuosuuden
427: 212 Skön ym.: Turkisten jatkojalostuksen
428: poistamisesta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210
429: lisäämisestä verotusta keventämällä . . . . . . . . . 226
430: 197 Skön ym.: Verotuksen omavastuu-
431: osuuksien poistamisesta rintamaveteraaneil- 213 Skön ym.: Kansantalouden ns. kolman-
432: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211 nen sektorin kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 227
433:
434: 198 Skön ym.: Yksityiskotiin sijoitetun lap- 214 Skön ym.: Läänin kehittämisrahan koh-
435: sen huoltamiskulujen hyväksymisestä vero- dentamisesta Keski-Suomeen............... 228
436: vähennyskelpoisiksi........................ 212
437: 215 Skön ym.: Jyväskylän tietotaajaman ke-
438: 199 Skön ym.: Kunnallisverotuksen opiske-
439: hittämisestä valtakunnalliseksi teknologia-
440: lijavähennyksen korottamisesta . . . . . . . . . . . . . 213
441: keskukseksi................................ 229
442: 200 Skön ym.: Invalidivähennyksen palaut-
443: tamisesta kunnallisverotukseen . . . . . . . . . . . . . 214 216 Skön: Pienpuun hyväksikäytön tehosta-
444: misesta.................................... 230
445: 201 Skön ym.: Vuorotyölisän verottamisesta
446: luopumisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215 217 Skön ym.: Pientalojen ja -tonttien lei-
447: maveron alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 231
448: 202 Skön ym.: Syöpätutkimukseen annettu-
449: jen lahjoitusten verovähennyskelpoisuudesta 216 218 Skön ym.: Valtion asuntolainojen mak-
450: satuksessa olevien epäkohtien korjaamisesta 232
451: 203 Skön ym.: Takautuvasti maksettavien
452: eläkkeiden verotuksen oikaisemisesta . . . . . . . 217
453: 219 Skön ym.: Aravavuokra-asuntojen myy-
454: misestä vuokralaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 33
455: 204 Skön: Aravavuokratalojen verotuksen
456: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218
457: 220 Skön: Määrärahasta opiskelija-asuntojen
458: 205 Skön: Peltojen kivenraivauksesta aiheu- rakentamisen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234
459: tuvien kustannusten verovähennyskelpoi-
460: suudesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219 221 Skön: Valtion virastotalon rakentamises-
461: ta Pieksämäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 35
462: 206 Skön ym.: Polttoaineveron poistamises-
463: ta kasvihuoneviljelyssä käytettäväitä poltto-
464: 222 Starast: Kehittämisohjelman laatimises-
465: öljyitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220
466: ta Kymen lääniä varren . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236
467: 207 Skön ym.: Liikevaihtovero-osuuden pa-
468: lauttamisesta kuorma-autoilijoille . . . . . . . . . . 221 223 Säilynoja ym.: Toimenpiteistä elinkei-
469: noelämän edellytysten parantamiseksi kehi-
470: 208 Skön ym.: Liikevaihtoveron poistamises- tysalueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 37
471: ta käsityötuotteilta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222
472: 224 Söderström: Neuvostoliiton kanssa
473: 209 Skön ym.: Liikevaihtoveron poistamises- kauppaa käyvien alueellisten vienti- ja tuon-
474: ta kahvilta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223 tiyhtiöiden perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 239
475: Sisällysluettelo 11
476:
477: Sivu Sivu
478: 225 Tenhiälä: Virka-asunnossa asuvien oi- 240 Vainio ym.: Päivärahojen verotuskäy-
479: keudesta vähentää verotuksessa omistus- tännön selkeyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 55
480: asunnon hankkimisesta aiheutuvien lainojen
481: korot...................................... 240 241 Vainio ym.: Invalidivähennysten korot-
482: tamisesta verotuksessa...................... 256
483: 226 Tennilä: Lapin sähkölaitosten mahdolli-
484: suudesta ostaa sähköä Kemijoki Oy:ltä osa- 242 Vainio ym.: Vuokramenojen vähennys-
485: kashintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241 kelpoisuudesta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . 2 57
486:
487: 227 Tuomaala ym.: Erityisen vammaisperus- 243 Vainio ym.: Jatko- ja uudelleenkoulu-
488: vähennystä tarkoittavan säännöksen aikaan- tuksen kustannusten verovähennyskelpoi-
489: saamisesta verolainsäädäntöön . . . . . . . . . . . . . . 242 suudesta................................... 258
490:
491: 228 Tuomaala ym.: Kotiapulaisten ja lasten- 244 Vainio ym.: Yksityiskotiin sijoitetun
492: hoitajien palkkojen vähennysoikeutta vero- lapsen huoltamisesta myönnettävistä veron-
493: tuksessa koskevasta selvityksestä . . . . . . . . . . . . 24 3 huojennuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 259
494:
495: 229 Tuomaala: Suomenselkä-projektin jat- 245 Vainio ym.: Kotimaassa vietetyn loman
496: kotoimenpiteiden rahoittamisesta . . . . . . . . . . 244 vaikutuksesta ulkomailla työskentelevän
497: henkilön verotukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260
498: 230 Uosukainen: Kauno- ja tietokirjallisuut-
499: ta rasittavan liikevaihtoveron poistamisesta. . 24 5 246 Vainio ym.: Ilmaisjakelulehtien liike-
500: vaihtoverotuksen yhdenmukaistamisesta . . . . 261
501: 231 Uosukainen: Eräiden Kymen läänin
502: kuntien määräämisestä erityisalueiksi . . . . . . . 246 247 Vainio ym.: Pieni- ja keskituloisten
503: palkkauksen parantamisesta................ 262
504: 232 Uosukainen ym.: Valtion virastotilojen
505: hankkimisesta Mansikkalan liikekeskustasta 248 Vainio ym.: Määrärahasta lainojen kor-
506: Imatralla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 247 kotukeen pienille yrityksille . . . . . . . . . . . . . . . . 263
507:
508: 233 Urpilainen ym.: Läänin kehittämisrahan 249 Vainio ym.: Pienyritysten neuvontatyön
509: myöntämisestä myös Vaasan lääniin . . . . . . . . 248 kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 264
510:
511: 234 Vainio ym.: Vuorotyölisän verotuksen 250 Vainio ym.: Patenttihakemusten käsit-
512: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249 telyn nopeuttamisesta...... . . . . . . . . . . . . . . . . 265
513:
514: 235 Vainio ym.: Verovapauden myöntämi- 2 51 Vainio ym. : Lisähenkilökunnan saami-
515: sestä työttömälle henkilölle eräissä tapauk- sesta Lopella sijaitsevaan Geologian tutki-
516: sissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250 muskeskuksen laitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266
517:
518: 236 Vainio ym.: Äitiys- ja sairauspäivärahan 252 Vainio ym.: Energiametsien aikaansaa-
519: saattamisesta verovapaaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 51 misesta ja hyväksikäytöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267
520:
521: 237 Vainio ym.: Pienehköjen vakuutus- 253 Vainio ym.: Opiskelijoiden asunto-olo-
522: korvausten verovapaudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 252 jen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 268
523:
524: 238 Vainio ym.: Aloitepalkkioiden saatta- 2 54 Vainio ym. : Määrärahasta valtion N as-
525: misesta verottomaksi tuloksi . . . . . . . . . . . . . . . . 2 53 tolan virastotalon rakentamiseen . . . . . . . . . . . 270
526:
527: 239 Vainio ym.: Naapuriavun verotuksen 255 Valli ym.: Oulujoki Oy:n osakepää-
528: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254 oman myymisestä.......................... 271
529: 12 Sisällysluettelo
530:
531: Sivu Sivu
532: 256 Vepsäläinen ym.: Korko- ja sairauskulu- Talousvaliokunta
533: jen omavastuuosuuden poistamisesta vero-
534: tuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 272 267 Ajo ym.: Alkoholin tarjoilun vähentä-
535: misestä julkisissa edustustilaisuuksissa . . . . . . 290
536: 257 Vepsäläinen ym.: Kahvin vapauttami-
537: sesta liikevaihtoverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273 268 Alaranta ym.: Raittiustyön taloudellisen
538: tuen lisäämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 291
539: 258 Westerlund m.fl.: Om grundande av en
540: lokalbyrå i Lovisa för det nyländska industri- 269 Alaranta ym.: Alkoholin aiheuttamien
541: distriktet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 274 sikiövaurioiden ehkäisemisestä . . . . . . . . . . . . . 292
542:
543: 258 Westerlund ym.: Uudenmaan teolli- 270 Alho ym.: Ylioppilaiden terveydenhoi-
544: suuspiirin paikallistoimiston perustamisesta tosäätiön Helsingin terveydenhoitoaseman
545: Loviisaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 275 vuokran maksamisesta valtion varoista . . . . . . 293
546:
547: 259 Westerlund m.fl.: Om utvidgade möj- 271 Anttila: Sairaanhoitopiirijärjestelmän
548: ligheter till investeringsreserveringar inom ulkopuolisten aluesairaaloiden itsenäisen
549: lantbruket. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276 aseman turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294
550:
551: 259 Westerlund ym.: Maatalouden inves- 272 Anttila ym.: Lounais-Hämeen aluesai-
552: tointivarausmahdollisuuksien laajentamises- raalan röntgenpalvelujen turvaamisesta . . . . . 295
553: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 277
554: 273 Arranz ym.: Joukkotutkimusten suorit-
555: 260 Westerlund m.fl.: Om etanolproduk- tamisesta rintarauhassyövän varhaistoteami-
556: tion av spannmål till motorbränsle . . . . . . . . . 278 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 296
557:
558: 260 Westerlund ym.: Etanolin valmistami- 274 Arranz ym.: Maahan tuotavan ravinnon
559: sesta viljasta moottoripohtoaineeksi . . . . . . . . 281 tarkastuksen tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 297
560:
561:
562: 261 Vihriälä ym.: Teollisuusetanolin valmis- 275 Arranz ym.: Kemikaalien tutkimisesta
563: tamisesta kotimaisesta rehuohrasta . . . . . . . . . 284 ja haittavaikutusten selvittämisestä . . . . . . . . . 298
564:
565:
566: 262 Vähäkangas ym.: Asuntojen perus- 276 Astala ym.: Työpaikan terveystuntiko-
567: korjausmäärärahojen lisäämisestä kehitys- keilun aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 299
568: aluelääneissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 285
569: 277 Eenilä ym.: Alkoholin haittavaikutusten
570: 263 Väänänen ym.: Läänin kehittämismää- vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä . . 300
571: rärahan saamisesta Uudellemaalle . . . . . . . . . . 286
572: 278 Eklund ym.: Päihdyttävien aineiden
573: 264 Väänänen ym.: Vuokra-asuntojen lisää- väärinkäyttäjien hoitoonohjauksesta . . . . . . . . 302
574: misestä pääkaupunkiseudulla . . . . . . . . . . . . . . 287
575: 279 Hetemäki-Olander ym.: Sepelvaltimo-
576: leikkauksiin pääsyn helpottamisesta . . . . . . . . 303
577: Pankkivaliokunta
578: 280 Ikonen ym.: Ortopediasairaalan raken-
579: 265 Joutsenlahti ym.: Pientallettajien talle- tamisesta Keski-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 304
580: tuskoron korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 288
581: 281 Ikonen ym.: Lääkevalmisteiden määrän
582: 266 Koskinen ym.: Lainakoron alentamises- vähentämisestä ja rinnakkaisvalmisteiden
583: ta......................................... 289 karsimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305
584: Sisällysluettelo 13
585:
586: Sivu Sivu
587: 282 Ikonen ym.: Viljelijän eläinlääkärille 297 Knuuttila ym.: Määrärahasta kaupan
588: maksamien palkkioiden maksatusmenette- palvelujen säilyttämiseksi ja parantamiseksi
589: lyn yksinkertaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 306 alityöllisyysalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 321
590:
591: 283 Anna-Liisa Jokinen: Tupakkalain sään- 298 Knuuttila ym.: Määrärahasta työnteki-
592: nösten valvonnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . 307 jöiden palkkaamiseksi työllisyysvaroin koti-
593: teollisuuden neuvonta-asemille. . . . . . . . . . . . . 322
594: 284 Anna-Liisa Jokinen ym.: Toimikunnan
595: asettamisesta alkoholihaittojen selvittämi- 299 Kortesalmi ym.: Liikkuvaa kauppaa kos-
596: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308 kevan lain säännösten uudistamisesta....... 323
597:
598: 285 Jouppila ym.: Sepelvaltimo-ohitusleik-
599: 300 Koskinen ym.: Kansanterveystyön me-
600: kausten määrän lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 309
601: notalouden selvittämisestä säästöjen aikaan-
602: saamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 324
603: 286 Joutsenlahti ym.: Ilmaisen terveystar-
604: kastuksen järjestämisestä rintamaveteraaneil-
605: le, invalideille ja rintamanaisille . . . . . . . . . . . . 310 301 Koskinen ym.: HYKS:n lastenklinikan
606: syöpäosaston toiminnan turvaamisesta . . . . . . 325
607: 287 Jyrkilä ym.: Määrärahasta Pohjois-Karja-
608: lan keskussairaalan laajennukseen . . . . . . . . . . 311 302 Koskinen ym.: Torjunta-aineiden hait-
609: tavaikutusten selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 326
610: 288 Järvisalo-Kanerva ym.: Lapsivesitutki-
611: muksen käytön lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 312 303 Kärhä: Kansanterveystyön perustamis-
612: kustannushankkeiden aientamisesta Uuden-
613: 289 Kalliomäki ym.: Kiropraktisen koulu- maan läänissä... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 327
614: tuksen järjestämisestä lääkintävoimistelija-
615: koulutuksen yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313 304 Kärhä ym.: Mammografiakuvausten
616: suorittamisesta koko maassa................ 328
617: 290 H. Kemppainen ym.: Sairaanhoitopal-
618: veluja runsaasti käyttämään joutuville al- 305 Laurila ym.: Uudenmaan läänin erityis-
619: heutuvien kustannusten alentamisesta...... 314 olosuhteiden ottamisesta huomioon erikois-
620: sairaanhoitolain valmistelutyössä . . . . . . . . . . . 329
621: 291 H. Kemppainen ym.: Matkailuelinkei-
622: non kausiluontoisen tuen myöntämisestä
623: 306 Lehtinen: Keskosiasten sairaalamaksu-
624: Kainuun matkailuyrittäjille . . . . . . . . . . . . . . . . 315
625: jen korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 331
626: 292 Kettunen: Taloudellisen keskittymisen
627: estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 316 307 Lehtinen: Sairaaloiden ja hoitolaitosten
628: henkilökunnan asunto-olojen parantamises-
629: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 332
630: 293 Kettunen ym.: Määrärahasta Lapin lo-
631: masetelijärjestelmän aloittamiseksi . . . . . . . . . 317
632: 308 Lähdesmäki ym.: Kahden palovamma-
633: 294 Knuuttila ym.: Työikäisten miesten yksikön perustamisesta vaikeiden palovam-
634: säännöllisten terveystarkastusten aloittami- mojen hoidon järjestämiseksi............... 333
635: sesta terveyskeskuksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 318
636: 309 Muroma ym.: Kuortinkartanon syöpää
637: 295 Knuuttila ym.: Määrärahasta raittius- sairastavien lasten kurssikeskuksen toimin-
638: työntekijöiden täydennyskoulutukseen . . . . . 319 nan turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 334
639:
640: 296 Knuuttila ym.: Määrärahasta valtion- 310 Mäkipää ym.: Lääkehuoltopalvelujen
641: avuksi Pelastusarmeijan raittiustyöhön . . . . . . 320 heikentymisen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 335
642: 14 Sisällysluettelo
643:
644: Sivu Sivu
645: 311 Mäkipää ym.: Huumausaineiden käytön 324 Rehn ym.: Eläinkokeita sääntelevän lain
646: leviämisen estämisestä asenteita muuttamal- aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 352
647: la . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 336
648: 325 Riihijärvi ym.: Suomalaisen syöpätutki-
649: 312 Mäkipää ym.: Kahvin hinnan alentami- musinstituutin perustamisesta.............. 353
650: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 337
651: 326 Rönnholm: Kaarinan-Piikkiön pääter-
652: 313 Paakkinen ym.: Vajaamielishoitajien ja veysaseman lisätilojen rakentamisesta . . . . . . . 354
653: mielisairaanhoitajien koulutuspaikkojen li-
654: säämisestä pääkaupunkiseudulla. . . . . . . . . . . . 338 327 Savolainen ym.: Terveydenhuoltohenki-
655: lökunnan määrän lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . 355
656: 314 Paasio ym.: Syöpäinstituutin perustami-
657: 328 Savolainen ym.: Alle 17 -vuotiaan lap-
658: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 339
659: sen hoitopäivä- ja poliklinikkakäyntimaksu-
660: jen poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356
661: 315 Paasio ym.: Selvityksen suorittamisesta
662: taloudellisesta keskittymisestä ja sen aiheut- 329 Savolainen ym.: Sairaankuljetustoimin-
663: tamista ongelmista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 341 nan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 357
664:
665: 316 Pesola ym.: Keski-Suomen sairaanhoito- 330 Skinnari: Määrärahasta Padasjoen ter-
666: piirin onopediasairaalan rakentamisen ai- veysaseman laajennukseen ja peruskorjauk-
667: kaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 3 seen....................................... 358
668:
669: 317 Pesola ym.: Kemikaali- ja myrkkylain- 331 Skön ym.: Keski-Suomen sairaanhoito-
670: säädännön kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344 punn onopediasairaalan rakennustöiden
671: aloittamisesta.............................. 359
672: 318 Pietikäinen ym.: Ylioppilaiden tervey-
673: denhoitosäätiön Helsingin terveydenhoito- 332 Skön ym.: Rintamaveteraanien ja -inva-
674: aseman vuokran maksamisesta valtion va- lidien ilmaisen sairaan- ja terveydenhoidon
675: roista...................................... 345 toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 360
676:
677: 319 Pohto ym.: Määrärahasta avosydänkirur- 333 Skön ym.: Hoidon kannalta tarpeellis-
678: gian tehostamiseksi yliopistollisissa keskus- ten etelänmatkojen korvaamisesta psoriasis-
679: sairaaloissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 346 potilaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 361
680:
681: 320 Pohto ym.: Määrärahasta lisävirkojen 334 Skön ym.: Syöpäinstituutin perustami-
682: perustamiseksi terveyskeskusten laboratorioi- sesta syöpätutkimuksen tehostamiseksi. . . . . . 362
683: hin........................................ 347
684: 335 Skön ym. : Määrärahasta Kalliolan kun-
685: toutusklinikalle alkoholistien jatkohoitoa
686: 321 Pohto ym.: Määrärahasta sairaankulje-
687: varten..................................... 363
688: tuskokeilun toteuttamiseksi Vaasassa . . . . . . . 348
689: 336 Skön ym.: Määrärahasta Kalliolan kun-
690: 322 Rajamäki ym.: MS-potilaiden kuntou- toutusklinikalle päihdeongelmaisen läheisil-
691: tustoiminnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 349 le tarkoitetun hoidon käynnistämiseksi . . . . . 364
692:
693: 323 Rajantie ym.: Lääkejakelujärjestelmän 337 Skön ym.: Määrärahasta Kalliolan kun-
694: uudistamisesta ilmaislääkkeiden saamiseksi toutusklinikan seuranta- ja tutkimustoimin-
695: suoraan terveyskeskuksista.................. 350 nan järjestämiseksi......................... 365
696:
697: 324 Rehn m.fl.: Om en lag om försöksdjurs- 338 Sutinen ym.: Haja-asutusalueiden kau-
698: verksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 1 pan toimintatuen kehittämisestä . . . . . . . . . . . 366
699: Sisällysluettelo 15
700:
701: Sivu Sivu
702: 339 Söderström: Työkyvyn arvioimisen mää- 353 Anttila: Ydinpolttoaineen loppusijoi-
703: räämisestä hoitavalle lääkärille alle kolme tuspaikkojen selvittämisestä yhteistyössä pai-
704: kuukautta kestävissä sairaustapauksissa . . . . . 367 kallisen väestön kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381
705:
706: 340 Turunen ym.: Kotiteollisuusyhdistysten 354 Arranz ym.: Vastaanotto-ohjeiden laati-
707: henkilöstön palkkauksen saattamisesta val- misesta asuinkiinteistöjen ongelmajätteille . . 382
708: tionavun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368
709: 355 Arranz ym.: Ohjeiden antamisesta
710: 341 Vainio ym.: Yksityislääkärin määrää- pienkompostoinnin edistämiseksi. . . . . . . . . . . 383
711: män fysikaalisen hoidon antamisesta paikal-
712: lisessa terveyskeskuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369 356 Arranz ym.: Keksintötoiminnan kun-
713: nallisesta tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 384
714: 342 Vainio ym.: Määrärahasta psoriasispoti-
715: laiden avohoitoverkoston aikaansaamiseksi . . 370 357 Arranz ym.: Kansalaisten vaikutusmah-
716: dollisuuksien lisäämisestä ympäristöasioissa 385
717: 343 Vainio ym.: Määrärahasta Lahden Lau-
718: neen sivuterveysaseman rakentamiseen . . . . . 371 358 Arranz ym.: Keräyspaperin ja -pahvin
719: talteenoton tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 386
720: 344 Vainio ym.: Sairaankuljetuksen järjestä-
721: mistä koskevan esityksen antamisesta . . . . . . . 372 359 Astala: Neuvottelukuntien perustami-
722: sesta tärkeimpien piirihallintoviranomaisten
723: 345 Vainio ym.: Haja-asutusalueiden kaup- yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 387
724: pojen toiminnan tukemisesta............... 373
725: 360 Astala ym.: Kansalaisten vaikutusmah-
726: 346 Varpasuo ym.: Alkoholitarjoilun vähen- dollisuuksien lisäämisestä ympäristöasioissa 388
727: tämisestä valtion edustustilaisuuksissa . . . . . . 374
728: 361 Hietala: Pieksämäen kihlakunnan pe-
729: 347 Wasz-Höckert ym.: Luomaistuotteiden rustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389
730: valvonnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 5
731: 362 Hilpelä: Lisätyövoiman saamisesta Tu-
732: run ja Porin lääninhallitukseen luonnonsuo-
733: Laki- ja talousvaliokunta jelutarkoituksiin tapahtuvien maa-alueiden
734: ostojen nopeuttamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 390
735: 348 Alaranta ym.: Ylivieskan maatalous-
736: piirin ja Keski-Pohjanmaan tiepiirin aseman 363 Ikonen ym.: Eräiden kuntien kantoky-
737: turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 376 kyluokan alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 391
738:
739: 349 Alaranta: Pienkunta-asiamiesten paik- 364 Ikonen ym.: Luhangan kantokykyluo-
740: kaamisesta lääninhallituksiin . . . . . . . . . . . . . . . 377 kan alentamisesta.......................... 392
741:
742: 350 Alaranta ym.: Pyhäjokisuun rantavesi- 365 Impiö ym.: Määrärahasta kalastuksen
743: alueiden kunnostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 378 valvonnan tehostamista varten eräillä Poh-
744: jois-Suomen joilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 393
745: 351 Anttila: Urjalan elinkeinoasiamiehen
746: palkkauksen saattamisesta valtionosuuden 366 Isohookana-Asunmaa ym.: Uuden kan-
747: piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 379 tokykyluokan perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 394
748:
749: 352 Anttila ym.: Valkeakosken, Toijalan ja 367 Isohookana-Asunmaa ym.: Katumaksu-
750: Lempäälän yhteisen vedenjakelujärjestelmän lain mukaisten katumaksuperusteiden
751: toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 380 muuttamisesta............................. 395
752: 16 Sisällysluettelo
753:
754: Sivu Sivu
755: 368 lsohookana-Asunmaa ym.: Limingan- 384 Koskenniemi ym.: Toimenpiteistä kor-
756: lahden jätevesisuunnitelman toteuttamisesta 396 keimpien kunnallisveroäyrien alentamiseksi 414
757:
758: 369 Jaakonsaari ym.: Luonnonsuojelualuei- 385 Koskinen ym.: Pienvesistöjen suojelun
759: den hoidon ja valvonnan tehostamisesta . . . . 397 tehostamisesta Uudenmaan ja Hämeen lää-
760: neissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 416
761: 370 Anna-Liisa Jokinen ym.: Asukkaiden
762: tarpeiden huomioon ottamisesta kevyen lii- 386 Kärhä: Määrärahasta ulkoilureittien ja
763: kenteen väyliä rakennettaessa . . . . . . . . . . . . . . 399 luontopolkujen rakentamiseksi Uudella-
764: maalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 417
765: 371 Joutsenlahti ym.: Kuntien oikeudesta
766: päättää ydinjätteiden sijoittamisesta alueel- 387 Lahtinen ym.: Kalaportaiden rakenta-
767: leen....................................... 400
768: misesta Vaajakoskelle ja Kuhankoskelie..... 418
769: 372 Jyrkilä ym.: Katurasitusten poistamises-
770: 388 Lahti-Nuuttila ym.: Pirkkalan kantoky-
771: ta kiinteistöiltä ja omakotitalonomistajilta . . 401
772: kyluokan alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 419
773: 373 Jyrkilä ym.: Taajama- ja korttelipoliisi-
774: järjestelmän laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 402 389 Louvo: Riittävän talousveden turvaami-
775: sesta Kymenlaaksossa ns. Selänpää-projektin
776: 374 Jyrkilä ym.: Jäteöljyn talteenotosta, avulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 420
777: puhdistamisesta ja uudelleen jalostamisesta 403
778: 390 Louvo ym.: Jätehuollon suunnittelun ja
779: 375 Kettunen ym.: Kalliosuojan louhimises- valvonnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 421
780: ta Kajaaniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 404
781: 391 Louvo ym.: Yksityismaille maanomista-
782: 376 Kettunen ym.: Määrärahasta maanmit- jien hakemuksesta muodostettavien suojelu-
783: tausinsinöörin viran perustamiseksi Kajaanin alueiden perustamisen nopeuttamisesta. . . . . 422
784: maatalouspiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 405
785: 392 Louvo ym.: Luonnonsuojelualueiden
786: 377 Kietäväinen ym.: Tuen myöntämisestä osto- ja korvausasioita hoitavien henkilöiden
787: vesihuollon järjestämiseksi Sulkavalla . . . . . . . 406 paikkaamisesta lääninhallituksiin........... 423
788:
789: 378 Kietäväinen ym.: Vahvistettujen suoje- 393 Maijala ym.: Maaseutuneuvojatoimin-
790: luohjelmien toteuttamisen tehostamisesta . . 407 nan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 424
791:
792: 379 Knuuttila ym.: Veikkaajien mahdolli- 394 Malm m.fl.: Om utredning av den
793: suudesta vaikuttaa veikkauksen ja raha-arpa- försurningsprocess som drabbar åkermarken 426
794: jaisten voittovarojen jakoon . . . . . . . . . . . . . . . . 409
795:
796: 380 Kokko ym.: Helikopteritukikohdan pe-
797: 394 Malm ym.: Peltomaiden happamoitu-
798: mista koskevan selvityksen suorittamisesta . . 427
799: rustamisesta Immolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 410
800:
801: 381 Komsi ym.: Kanahaukan rauhoittami- 395 Manninen ym.: Vaelluskalakantojen
802: sesta kokonaan Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 411 turvaamisesta.............................. 428
803:
804: 382 Kortesalmi ym.: Määrärahasta talous- 396 Mattila: Uuden kantokykyluokan perus-
805: rikosten selvittämiseen tarvittavan henkilös- tamisesta nykyisen 1. kantokykyluokan edel-
806: tön palkkaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 412 le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 429
807:
808: 383 Kortesalmi ym.: Luonnontilaisten tun- 397 Mattila ym.: Pohjavesien tutkimisen ja
809: turien suojelemisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 413 suojelun tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 430
810: Sisällysluettelo 17
811:
812: Sivu Sivu
813: 398 Mäkipää ym.: Kanttoripulan helpotta- - 413 Pohto ym.: Määrärahasta Kokkolan ve-
814: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 432 sipiirin vesityöhankkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 448
815:
816: 399 Mäkipää ym.: Luonnonvaraisten kos- 414 Poutanen ym.: Itä-Suomen keskuska-
817: kien säilyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 433 lanviljelylaitoksen henkilökunnan lisäämi-
818: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449
819: 400 Mäkipää ym.: Karvian Suomijärven per-
820: kaamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 434 415 Poutanen ym. : Linnansaaren kansallis-
821: puiston rakentamisesta..................... 450
822: 401 Nieminen ym.: Säkylän Pyhäjärven alu-
823: etta koskevan suojelulakiesityksen valmiste- 416 Rantanen ym. : Vesistöihin kertyneen
824: lemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 435 puukuidun uudelleen käyttämisestä . . . . . . . . 451
825:
826: 402 Nordman: Om ställningen för Kommu- 417 Raudaskoski ym.: Rauhoitettujen ja
827: nalförbundet för omsorger i Svensk-Finland 436 luonnonvaraisten eläinten yksityisille aiheut-
828: tamien vahinkojen korvaamisesta........... 452
829: 402 Nordman: Kommunalförbundet för
830: omsorger i Svensk-Finland -nimisen kun- 418 Riihijärvi ym.: Poliisipalveluiden tur-
831: tainliiton asemasta......................... 437 vaamisesta Kaavilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 453
832:
833: 403 Nousiainen ym.: Pohjavesitutkimuksen 419 Riihijärvi ym.: Määrärahasta pelastus-
834: rahoitustarpeen selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . 438 alan miehistökoulutusyksikön perustamisek-
835: si Kuopioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454
836: - 404 Paasilinna ym.: Jätteiden hyötykäytön
837: tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 439 420 Riihijärvi ym.: Määrärahasta paloasema-
838: keskusvaraston rakentamiseksi Maaningalie 455
839: 405 Pekkarinen ym.: Tarvaalan ja Linnanky-
840: län vesihuollon järjestämisestä Saarijärvellä 440 421 Riihijärvi ym.: Sorsanmetsästyksen
841: aloittamisesta elokuun toisena lauantaina... 456
842: 406 Pekkarinen ym.: Yhdysjohdon rakenta-
843: misesta Kivijärvelle vesihuollon turvaami- 422 Rusanen: Kuntien taloudellisten erojen
844: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 441 pienentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 457
845:
846: 407 Pekkarinen ym.: Syöttövesijohdon ra- 423 Saari ym.: Kuntainliittojen sijaintivai-
847: kentamisesta Kyyjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 442 kutusten selvittämisestä ja sijaintiedun hy-
848: vittämisestä................................ 458
849: 408 Pelttari: Komisarion toimen perustami-
850: sesta Keminmaan nimismiespiiriin . . . . . . . . . 443 424 Saari: Selvityksen tekemisestä elinkeino-
851: asiamiesten valtionapujen myöntämisestä . . . 459
852: 409 Pesola ym.: Virtaavien vesien kalatalou-
853: dellisen kunnostuksen tehostamisesta Keski- 425 Saari: Vesistöjen mataloitumisen ja re-
854: Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444 hevöitymisen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 460
855:
856: 410 Pesola ym.: Jämsänkosken-Kaipolan 426 Saari: Hirvenmetsästyksen aloittamisesta
857: siirtoviemärin saattamisesta valtionosuuden lokakuun 15. päivää lähinnä olevana lauan-
858: piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 445 taina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 461
859:
860: 411 Pietikäinen: Väliportaan hallinnon ke- 427 Skön: Pienten maa-alueiden myynnin
861: hittämisestä maakuntaitsehallinnon pohjalta 446 helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 462
862:
863: 412 Pohto ym. : Määrärahasta arvokalakanto- 428 Skön ym.: Manttaaliverolain kumoami-
864: jen elvyttämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 7 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 463
865:
866: 3 260211N
867: 18 Sisällysluettelo
868:
869: Sivu Sivu
870: 429 Skön ym.: Väestönsuojelun koulutus- 443 Ala-Kapee ym.: Uskonnolliseen vähem-
871: keskuksen perustamisesta Keski-Suomeen. . . 464 mistöön kuuluvien ja uskontokuntiin kuulu-
872: mattomien opetuksen järjestämisestä perus-
873: 430 Skön ym.: Väestönsuojelukoulun perus- koulussa ja lukiossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 479
874: tamisesta Pieksämäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 465
875: 444 Alaranta ym.: Kristinuskoa käsittelevän
876: 431 Skön ym.: Jätteiden hyötykäytön tehos- opetusmateriaalin tuottamisesta koulujen
877: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466 uskonnonopetusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480
878:
879: 445 Alaranta ym.: Kurssiosaston perustami-
880: 432 Uosukainen ym.: Imatran kantokyky-
881: sesta Oulaisten kauppaoppilaitokseen . . . . . . 481
882: luokan alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 467
883: 446 Alho ym.: Opintolainojen korkotuki-
884: 433 Urpilainen ym.: Vaasan läänin väes- ajan jatkamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 482
885: töennusteiden tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 468
886: 447 Alho ym.: Korvauksen suorittamisesta
887: 434 Urpilainen ym.: Iso-Valvatti-nimisen korkeakoulujen hallintoelimissä toimiville
888: järven vedenpinnan nostamisesta Perhossa ja opiskelijoille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483
889: Lestijärvellä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 469
890: 448 Alho ym.: Kansanopistojen ja ammatil-
891: 435 Vainio ym.: Katumaksun poistamisesta listen oppilaitosten opiskelijoiden opintora-
892: pienituloisilta omakotitalon omistajilta . . . . . 470 han perusosan enimmäismäärien korottami-
893: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 484
894: 436 Vainio ym.: Jätteiden talteenoton te-
895: hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 71 449 Anttila ym.: Eräiden kuntien kirjastojen
896: rakentamisen jälkirahoitusjärjestelystä . . . . . . 485
897: 4 37 Vainio ym. : Kalatalouden elvyttämises-
898: tä Päijänteellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 472 450 Anttila ym.: Tarpeellisten opetusväli-
899: neiden saamisesta Ypäjän maatalousoppilai-
900: 438 Westerlund m.fl.: Om inledande av tokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486
901: Tessjö åregleringsprojekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 473
902: 451 Anttila ym.: Musiikkikoulujen saatta-
903: misesta lakisääteisen valtionosuuden piiriin 487
904: 438 Westerlund ym.: Taasianjoen säännös-
905: telyhankkeen käynnistämisestä . . . . . . . . . . . . . 474
906: 452 Arranz ym.: Vankeinhoidon professorin
907: viran perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 488
908: 439 Vähäkangas ym.: Kala- ja rapukannan
909: elvyttämisestä Pyhäjoessa................... 475 453 Arranz ym.: Korkeakoulujen aloitus-
910: paikkojen määrän lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . 489
911: 440 Vähäkangas ym.: Rikkidioksidin vaiku-
912: tuksia koskevan tutkimuksen suorittamisesta 454 Arranz: Opettajien opetusvelvollisuuk-
913: Raahessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 476 sien erojen pienentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 490
914:
915: 455 Arranz ym.: Koulujen johtokuntien
916: Sivistysvaliokunta valintajärjestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . . 491
917:
918: 441 Ala-Kapee ym.: Tutkijoiden aseman 456 Astala ym.: Määrärahoista keskiasteen
919: sekä tutkimusolosuhteiden ja -edellytysten koulunuudistuksen turvaamiseksi. . . . . . . . . . . 492
920: parantamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 77
921: 45 7 Astala ym.: Määrärahoista kirjastojen
922: 442 Ala-Kapee ym.: Mediaopetuksen järjes- perustamiskustannuksiin Turun ja Porin lää-
923: tämisestä peruskoulussa.................... 478 nissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 493
924: Sisällysluettelo 19
925:
926: Sivu Sivu
927: 458 Astala: Toimistoapulaisen tOimien pe- 473 Holvitie ym.: Resurssien jakamista· eri
928: rustamisesta kansalais- ja työväenopistoihin 494 opetusmuotoihin koskevan peruskouluase-
929: tuksen säännöksen muuttamisesta . . . . . . . . . . 510
930: 459 Astala ym.: Rauhanohjelman laatimi-
931: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 495 474 Hurskainen-Leppänen: Imatran teknilli-
932: sen koulun ja Imatran kauppaoppilaitoksen
933: yhteisen kurssiosaston perustamisesta . . . . . . . 511
934: 460 Dromberg ym.: Peruskoulujen rakenta-
935: miseen myönnettävän valtionosuuden laske-
936: misperusteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 496 475 Ikonen ym.: Keskiasteen koulutuspaik-
937: kojen perustamisesta Kivijärvelle . . . . . . . . . . . 512
938: 461 Dromberg ym.: Peruskoulun rakennus-
939: 476 Ikonen ym.: Kirjastojen rakentamisen
940: lupien lisäämisestä Uudellamaalla . . . . . . . . . . 497
941: rahoitusmenettelyn muuttamisesta . . . . . . . . . 513
942:
943: 462 Dromberg ym.: Keskiasteen ammatillis- 477 Ikonen ym.: Sisäliikuntatilojen rakenta-
944: ten oppilaitosten aloituspaikkojen lisäämi- misesta Pylkönmäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 514
945: sestä Uudellamaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 498
946: 478 Impiö ym.: Määrärahasta opintotuen
947: 463 Dromberg: Itäisellä Uudellamaalla Si- saantia rajaavan tarveharkinnan poistamisek-
948: jaitsevien vanhojen linnoitusten entistämi- Si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 515
949: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499
950: 479 Isohookana-Asunmaa: Korkeakoulujen
951: 464 Dromberg ym.: Tanssitaiteen keskuksen kansainvälisen ja kotimaisen tieteellisen yh-
952: perustamisesta............................. 500 teydenpidon kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 516
953:
954: 465 Dromberg: Taiteenedistämismäärärahan 480 Isohookana-Asunmaa ym.: Maa- ja met-
955: korottamisesta Uudellamaalla . . . . . . . . . . . . . . 501 sätaloustieteellisen opetuksen aloittamisesta
956: Oulun yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 517
957: 466 Eklund ym.: Väliaikaisen ammattikou-
958: lutuksen jatkamisesta Ruovedellä . . . . . . . . . . . 502 481 Isohookana-Asunmaa ym.: Kirjastotie-
959: teen opetuksen suunnittelun käynnistämi-
960: 467 Eklund ym.: Pohjois-Hämeen emäntä- sestä Oulun yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 518
961: koulun lisärakennuksen rakentamisesta . . . . . 503
962: 482 Isohookana-Asunmaa: Määrärahasta ai-
963: neenopettajien erillisten kasvatustieteellisten
964: 468 Eklund ym.: Ruoveden koulutilan nave-
965: opintojen järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 519
966: tan rakentamisesta......................... 504
967: 483 Isohookana-Asunmaa ym.: Aikuisopin-
968: 469 Halonen ym.: Kodin ja koulun yhteis- torahaa koskevan säännöksen sisällyttämises-
969: työn kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 505 tä opintotukilakiin.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 520
970:
971: 470 Helminen ym.: Määrärahoista Anjalan- 484 Isohookana-Asunmaa ym.: Valtionavun
972: kosken kaupungin Inkeroisten lukion ja pe- myöntämisestä kunnille kirjastoauton hank-
973: ruskoulun yläasteen saneeraukseen . . . . . . . . . 506 kimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 521
974:
975: 471 Hetemäki-Olander ym.: Peruskoulun ja 485 Jouppila ym.: Musiikkialan korkeakou-
976: lukion kielivalintamahdollisuuksien lisäämi- lun perustamisesta Ouluun................. 522
977: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 507
978: 486 Joutsenlahti ym.: Ulkomailla ilmesty-
979: 472 Hilpelä: Ylimääräisten kielten ylioppi- Vien suomenkielisten sanomalehtien tuke-
980: laskokeiden pitämisestä eri päivinä . . . . . . . . . 509 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 3
981: 20 Sisällysluettelo
982:
983: Sivu Sivu
984: 487 Juhantalo ymo: Tutkimus- ja kehittä- 502 Kokko ymo: Koitsanlahden Hovin mu-
985: mistoiminnan lisäämisestä erityisesti pää- seon ja museoalueen kunnostamisesta Parik-
986: kaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevissa kalassa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 540
987: korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa o 0 0 0 0 0 524
988: 503 Koskinen ymo: Määrärahasta aineen-
989: 488 Juhantalo ymo: Korkeakoulujen aikuis- opettajien erillisten kasvatustieteellisten
990: koulutuksen kehittämisohjelman laatimise~- opintojen järjestämiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 541
991: ta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 525
992: 504 Koskinen ymo: Määrärahasta Anjärven
993: 489 Jyrkilä ymo: Pohjois-Karjalan sairaan- Säilän nuorisoseurantalon peruskorjaukseen 542
994: hoito-oppilaitoksen laajentamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 527
995: 505 Eo Laine ymo: Rauhanlain säätämisestä 543
996: 490 Jyrkilä ymo: Kalevalan Näyttämö ry:n
997: toiminnan tukemisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 528 506 Lehtinen: Lukion perusopetusryhmien
998: koon pienentämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 544
999: 491 Järvisalo-Kanerva ymo: Viheralan koulu-
1000: tuksen järjestämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 529 507 Lehtinen: Steiner-koulujen saattamises-
1001: ta valtion tuen piiriin oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 545
1002: 492 Järvisalo-Kanerva: Tampereen Työväen
1003: Teatterin valtiollistamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 530 508 Po Leppänen ymo: Määrärahasta Pihti-
1004: putaan maatalousoppilaitoksen rakentami-
1005: 493 Kalliomäki: Urheilulukiojärjestelmän seen oo
1006: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 546
1007: luomisesta liikunnallisesti erityislahjakkaita
1008: vanen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 531 509 Lipponen ymo: Ammatillisten oppilai-
1009: tosten käytön tehostamisesta työllisyyskoulu-
1010: tuksen avulla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 547
1011: 494 Ho Kemppainen ymo: Nuonen paikkaa-
1012: misesta työllisyysvaroin nuorisotyötehtäviin 532
1013: 510 Louvo ymo: Sosiaali- ja terveydenhuol-
1014: lon sihteerin linjan perustamisesta kauppa-
1015: 495 Kettunen ymo: Määrärahasta nuoriso-
1016: oppilaitoksiin oooo o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 548
1017: seurojen toiminnan tukemiseen Oulun lää-
1018: nissä ooo 0 oo
1019: 0 oo 0 o0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 533
1020: 511 Louvo ymo: Maatalouslomittajien kou-
1021: lutuksen lisäämisestä erityisesti Kymen lää-
1022: 496 Kietäväinen ymo: Korkeakoulutasoisen nissä o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 550
1023: lastentarhanopettajakoulutuksen vakinaista-
1024: misesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 534 512 Louvo ymo: Hotelli- ja ravintolakoulun
1025: perustamisesta Kouvolaan 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 551
1026: 497 Kietäväinen ymo: Opintotuen saami-
1027: seen oikeuttavanikärajan alentamisesta ooo 0 0 535 513 Louvo ymo: Kouvolan kotiteollisuus-
1028: koulun opistoasteisen koulutuksen vakinais-
1029: 498 Kietäväinen ymo: Opintorahan asumis- tamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 55 2
1030: lisän ympärivuotisesta maksamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 536
1031: 514 Lähdesmäki ymo: Korkeakoulutasoisen
1032: 499 Kietäväinen ymo: Opintolainojen kor- käsiteollisuuden opetuksen aloittamisesta 0 0 0 553
1033: kotuen maksuajanpidentämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 537
1034: 515 Lähdesmäki ymo: Liikenneopiston pe-
1035: 500 Kokko ymo: Määrärahasta Parikkalan rustamisesta Hämeenlinnaan Ammattikou-
1036: maatalousoppilaitoksen asuntolan ja liikun- lujen opettajaopiston yhteyteen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 554
1037: tatilan rakentamiseksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 538
1038: 516 Maijala ymo: Maataloudellisen biotek-
1039: 501 Kokko ymo: Ruokolahden metsäkoulun nologian tutkimuksen ja koulutuksen aloit-
1040: toimitilojen rakentamisesta työllisyysvaroin 539 tamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 55 5
1041: Sisällysluettelo 21
1042:
1043: Sivu Sivu
1044: 517 Mattila: Kuvaamataidon keskiasteen 532 Norrback: Kokouspalkkioiden maksa-
1045: ammatillisen koulutuksen aloittamisesta misesta korkeakoulujen hallintoelinten työs-
1046: Oulussa 0 ooo oo oo ooo oo o.
1047: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 557 kentelyyn osallistuville opiskelijoille 0 0 0 0 0 0 0 0 572
1048:
1049: 518 Miettinen ymo: Kouluhallituksen Hei- 533 Nousiainen ymo: Oulunsalon lukion
1050: nolan kurssikeskuksen kehittämisestä o 0 0 0 0 0 0 55 8 perustamisesta oo o oo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 57 3
1051:
1052: 519 Miettinen ymo: Mikkelin kotiteollisuus- 534 Nousiainen ymo: Taidekoulujen saatta-
1053: koulun muuttamisesta opistoasteiseksi 0 0 0 0 0 0 559 misesta kunnan koululaitoksen osaksi 0 0 0 0 0 0 0 574
1054:
1055: 535 Nousiainen ymo: Kulttuurisihteerin vi-
1056: 520]. Mikkola ymo: Peruskoulun ja lukion
1057: ran saamisesta Oulunsaloon 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 575
1058: johtokuntien kokoonpanoa koskevien sään-
1059: nösten muuttamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 560
1060: 536 Nyby moflo: Om införande av televi-
1061: sionsfostran i skolans undervisningsprogram 57 6
1062: 521]. Mikkola ymo: Lounais-Suomen metsä-
1063: koulun opistotasoisen koulutuksen aloitta-
1064: 536 Nyby ymo: Televisiokasvatuksen sisällyt-
1065: misesta0 0 0oo o
1066: 0 0 oo oo o o
1067: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 561
1068: tämisestä koulujen opetusohjelmaan 0 0 0 0 0 0 0 0 577
1069:
1070: 522 Moisander: Korkeakoulujen tutkinnon- 53 7 Paavilainen ym Lastentarhanopettaja- 0 :
1071:
1072:
1073:
1074: uudistuksessa havaittujen virheiden korjaa- koulutuksen kehittämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 578
1075: misesta0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 562
1076: 538 Pekkarinen ymo: Maataloustieteellisen
1077: 523 Mäkipää ymo: Opettajien tietokonekou- opetuksen siittämisestä Jyväskylän yliopis-
1078: lutuksen turvaamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 563 toon oo oo o o
1079: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 579
1080:
1081: 524 Mäkipää ymo: Viittomakielen ottamises- 539 Pekkarinen ymo: Muurasjärven koulun
1082: ta kuurojen lasten opetuskieleksi oo oo ooo 0 0 0 0 564 lisärakennuksen ja liikuntahallin rakentami-
1083: sesta Pihtiputaalla oo o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 580
1084: 525 Mäkipää ymo: Kirjastoautojen hankin-
1085: nan tukemisesta haja-asutusalueiden kirjas- 540 Pekkarinen ymo: Hankasalmen pääkir-
1086: topalvelujen turvaamiseksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 565 jaston rakentamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 581
1087:
1088: 526 Mäkipää ymo: Kokemäen maatalous- 541 Pekkarinen ym 0: Ammatillisen keskias-
1089: oppilaitoksen kehittämisestä oo o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 566 teen koulutuksen voimavarojen lisäämisestä 582
1090:
1091:
1092: 527 Mäkipää ymo: Osaran maatalousoppilai- 542 Pekkarinen ymo: Pihtiputaan maata-
1093: toksen rakennushankkeen toteuttamisesta 0 0 567 lousoppilaitoksen rakentamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 583
1094:
1095: 543 Pekkarinen ymo: Liikuntahallin rakenta-
1096: 528 Mäkipää ymo: Nuorisotilojen rakenta-
1097: misesta Pylkönmäelle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 584
1098: misesta ja kunnostamisesta ooo oo oo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 568
1099: 544 Pesola ymo: Perusliikuntapaikkojen ra-
1100: 529 Mäkipää ymo: Satakunnan Liikuntaopis- kentamisesta korotetua valtion tuen turvin 585
1101: ton investointien turvaamisesta oo o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 569
1102: 545 Pietikäinen ymo: Korkeakoulutasoisen
1103: 530 Mäkipää ymo: Ikaalisten keskusurheilu- lastentarhanopettajakoulutuksen vakinaista-
1104: kentän rakennushankkeen toteuttamisesta o 0 570 misesta o oo oo oo o
1105: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 586
1106:
1107: 531 Mäkipää ymo: Pienkustannustoiminnan 546 Pietikäinen ym 0: Opintorahan perus-
1108: tukemisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 571 osan korottamisesta o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 587
1109: 22 Sisällysluettelo
1110:
1111: Sivu Sivu
1112: 547 Pietikäinen ymo: Opintorahan asumisli- 562 Riihijärvi ymo: Määrärahasta Kuopion
1113: sän maksamisesta myös kesäajaltao 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 588 sairaanhoito-oppilaitoksen lisätilojen raken-
1114: tamiseksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 603
1115: 548 Pietikäinen ymo: Vastavalmistuneen
1116: opiskelijan korkotuen ja lainojen takaisin- 563 Riihijärvi ymo: Määrärahasta Suonen-
1117: maksun alkamisajan pidentämisestä o o 0 0 0 0 0 0 589 joen maatalousoppilaitoksen opetus- ja työ-
1118: pajarakennuksen rakentamiseksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 604
1119: 549 Pohto ymo: Määrärahasta Viropelin ko-
1120: titeollisuuskoulun rakentamiseksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 590 564 Riihijärvi ymo: Määrärahasta Runnin
1121: kotitalousoppilaitoksen lisätilojen rakenta-
1122: 550 Pohto ymo: Määrärahasta monitoimita- miseksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 605
1123: lon rakentamiseksi Ullavalle o ooo ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 591
1124: 565 Riihijärvi ymo: Määrärahasta kulttuuri-
1125: 551 Pokka ymo: Saamenkielisen oppimateri- keskuksen rakentamiseksi Iisalmeen 0 0 0 0 0 0 0 0 606
1126: aalin tuottamisesta ja oppimateriaalikeskuk-
1127: sen perustamisesta Utsjoelle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 592 566 Riihijärvi ymo: Elokuvakylän aikaansaa-
1128: misesta Sonkajärvelle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 607
1129: 552 Puolanne ymo: Tutkijakoulutuksen te-
1130: hostamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 593 567 Ronkainen ymo: Kansanopistoissa opis-
1131: kelevien opintososiaalisten etujen paranta-
1132: 553 Rajamäki ymo: Vapaaehtoisen ameen misesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 608
1133: hyväksymisestä ala-asteen luokkien opetus-
1134: suunnitelmaan 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 594 568 Roos ymo: Korkeakoulukirjastoissa val-
1135: tion työtehtävissä toimivien työsuhteen vaki-
1136: 554 Riihijärvi ymo: Opiskelijapaikkojen li- naistamisesta o o 0 ooo.. ooo
1137: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 609
1138: säämisestä yliopistoissa ja korkeakouluissa 0 0 0 595
1139: 569 Roos ymo: Erityisluokan oppilasmäärän
1140: 555 Riihijärvi ymo: Määrärahasta Juanteh- pienentämisestä peruskoulussa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 610
1141: taan ala-asteen koulurakennuksen korjaami-
1142: seksi0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 596 570 Roos ymo: Automyyjien ja varaosamyy-
1143: jien koulutuksen järjestämisestä Vammalan
1144: 556 Riihijärvi ymo: Määrärahasta koulutilo- ammattikoulussa 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 611
1145: jen peruskorjaamiseksi ja rakentamiseksi Ve-
1146: sannolla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 597 571 Roos ymo: Apuhoitajakoulutuksen laa-
1147: jentamisesta Vammalassa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 612
1148: 55 7 Riihijärvi ymo: Määrärahasta lukion saa-
1149: miseksi Kaaville oo oo ooo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 598 572 Rusanen ymo: Määrärahasta korkeakou-
1150: lujen tutkijoiden ja opiskelijoiden kansain-
1151: 558 Riihijärvi ymo: Määrärahasta lukion saa- väliseen ja kotimaiseen yhteistyöhön 0 0 0 0 0 0 0 0 613
1152: miseksi Keiteledie ............ 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 599
1153: 57 3 Rusanen ym Korvauksen suorittami- 0 :
1154:
1155:
1156:
1157:
1158: 559 Riihijärvi ymo: Lukion saamisesta Veh- sesta korkeakoulujen hallintoelinten työs-
1159: mersalmelle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 600 kentelyyn osallistuville opiskelijoille o ooo 0 0 0 0 614
1160:
1161: 560 Riihijärvi ymo: Määrärahasta kirjaston 574 Rusanen ymo: Opintotuen tarveharkin-
1162: ·rakentamiseksi Tervoon 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 601 taikärajan alentamisesta ooo ooo oooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 615
1163:
1164: 561 Riihijärvi ymo: Varkauden teknillisen 575 Rusanen: Mikkelin kotiteollisuuskoulun
1165: koulun muuttamisesta opistotasoiseksi 0 0 0 0 0 0 602 muuttamisesta opistoasteiseksi ooo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 616
1166: Sisällysluettelo 23
1167:
1168: Sivu Sivu
1169: 576 Saari ymo: Lehtimäen erityiskansanopis- 590 Urpilainen ymo: Aluetaidemuseo-
1170: ton oppilaskohtaisten käyttömenojen val- oikeuksien myöntämisestä Kokkolalle ja
1171: tionosuuden korottamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 61 7 maakuntamuseo-oikeuksien myöntämisestä
1172: Pietarsaarelle ooooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 632
1173: 577 Savolainen ymo: Kansalais- ja työväen-
1174: opistojen toimistoapulaisten määrän lisää- 591 Vainio ymo: Määrärahasta Anianpellon
1175: misestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 618 ala-asteen koulun rakentamiseen Asikkalassa 633
1176:
1177: 578 Skinnari ymo: Teknisen koulutuksen 592 Vainio ymo: Määrärahasta Kurhilan ala-
1178: järjestämisestä keskiasteen uudistamisen yh- asteen peruskorjaamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 634
1179: teydessä 0 00 00 00 0 0 00 0 00 00 00 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 619
1180: 593 Vainio ymo: Määrärahasta Kanervan
1181: 579 Skön ymo: Lasten oppivelvollisuusiän koulun rakentamiseen Nastolassa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 635
1182: korottamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 620
1183: 594 Vainio ymo: Määrärahasta Viilähteen
1184: 580 Skön ymo: Määrärahasta opintorahan koulun rakentamiseen Nastolassa oo o 0 0 0 0 0 0 0 0 636
1185: perusosan korottamiseksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 621
1186: 595 Vainio ymo: Määrärahasta Padasjoen
1187: kirkonkylän ala-asteen rakentamiseen 637
1188: 581 Skön ymo: Opintorahan asumislisän
1189: 0 0 0 0 0 0 0
1190:
1191:
1192:
1193:
1194: muuttamisesta ympärivuotiseksi ooooooo ooo 0 0 622
1195: 596 Vainio ymo: Avustuksen myöntämisestä
1196: koulunkäynnin aloittavan lapsen vanhem-
1197: 582 Skön: Opintotuen tarveharkintaikärajan
1198: mille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 638
1199: alentamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 623
1200: 597 Vainio ymo: Määrärahasta Hämeenlin-
1201: 583 Skön: Opintolainojen korkotukiajan jat- nan sairaanhoito-oppilaitoksen suunnitte-
1202: kamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 624 luun 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 639
1203:
1204: 584 Skön ymo: Erityistuen myöntämisestä 598 Vainio ymo: Määrärahasta Urajärven
1205: runsaasti velkaantuneille opiskelijoille 0 0 0 0 0 0 62 5 kartanomuseon kunnostamiseksi oooo o 0 0 0 0 0 0 640
1206:
1207: 585 Turunen ymo: Erityispedagogiikan pro- 599 Vainio ymo: Määrärahasta Hollolan mo-
1208: fessorin viran perustamisesta Joensuun yli- nitoimitalon lisätilojen rakentamiseen 0 0 0 0 0 0 641
1209: opistoon 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 626
1210: 600 Vainio ym: Määrärahasta Miniteatterin
1211: 586 Turunen ymo: Määrärahasta musiikin- toiminnan tukemiseen Hämeenlinnassa 0 0 0 0 0 642
1212: opettajien poikkeuskoulutuksen järjestämi-
1213: seksiJoensuunyliopistossa ooooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 627 601 Valli ymo: Tietotekniikan linjan perus-
1214: tamisesta Kajaanin teknilliseen oppilaitok-
1215: 587 Törnqvist ymo: Pohjoismaisen kulttuuri- seen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 643
1216: ja tiedotuskeskuksen perustamisesta Pohjois-
1217: Karjalaan 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 628 602 Valtonen: Merikarvian koulukeskus-
1218: hankkeen toteuttamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 644
1219: 588 Uosukainen ymo: Lukiolain 21 §:n
1220: muuttamisesta opetustuntimäärien lisäämi- 603 Valtonen ymo: Luvian kirkonkylän ala-
1221: seksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 629 asteen tilojen rakentamisesta oooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 645
1222:
1223: 589 Uosukainen ymo: Lukioiden iltalinjoille 604 Vepsäläinen ymo: Teknillisen korkea-
1224: myönnettävän valtionavun lisäämisestä 0 0 0 0 0 630 kouluopetuksen kehittämisestä Itä-Suomessa 646
1225: 24 Sisällysluettelo
1226:
1227: Sivu Sivu
1228: 605 Westerlund moflo: Om statsbidrag för 613 Väänänen ymo: Oppilasasuntolan ra-
1229: uppförande av en tillbyggnad till Ekenäs kentamisesta Mäntsälän maatalousoppilai-
1230: sjukvårdsskola 00 00 00 0 0 0 0 00 0 0 0 00 00 00 00 00 00 00 64 7 tokseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 656
1231:
1232: 605 Westerlund ymo: Valtionavusta Ekenäs 614 Väänänen: Määrärahasta Orimattilan
1233: sjukvårdsskola -nimisen koulun lisätilojen kotitalousopiston lisärakennusten rakenta-
1234: rakentamiseen o oooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 648 miseen oooo ooooooo
1235: 0 0 0 0o oo
1236: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 657
1237:
1238: 606 Vihriälä ymo: Turkistalouden perus-
1239: linjan perustamisesta Alajärven maatalous- 615 Väänänen ymo: Toivo Kuulan patsaan
1240: oppilaitokseen o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 649 pystyttämisestä Helsinkiin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 658
1241:
1242: 607 Vihriälä: Kotiteollisuusoppilaitoksen 616 Väänänen ymo: Määrärahasta seuranta-
1243: perustamisesta Viropeliin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 650 lojen peruskorjaamiseksi maaseudulla o oo 0 0 0 659
1244:
1245: 608 Vihriälä ymo: Eteläpohjalaisten Spelien 617 Zilliacus: Om anslag för utvecklande av
1246: tukemisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 651 de internationella och nationella vetenskap-
1247: liga kontakterna 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 660
1248: 609 Viinanen: Toimitilojen saamisesta Val-
1249: tion askartelunohjaajaopistolle Riihimäellä 0 0 652
1250: 617 Zilliacus: Määrärahasta kansainvälisen ja
1251: 610 Vähäkangas ymo: Koulujen rakentami- kansallisen tieteellisen yhteydenpidon kehit-
1252: seen tarkoitettujen valtionapujen lisäämises- tämiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 661
1253: tä0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 653
1254: 618 Zilliacus: Om ordinarie status för barn-
1255: 611 Vähäkangas ym 0: Raahen tietokonealan
1256: trädgårdslärarutbildningen på högskolenivå 662
1257: oppilaitoksen laajentamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 654
1258:
1259: 612 Vähäkangas ymo: Lohenpyrstön leirikes- 618 Zilliacus: Korkeakoulutasoisen lasten-
1260: kuksen rakentamisesta Pattijoella 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 655 tarhanopettajakoulutuksen vakinaistamisesta 663
1261: 1986 vp.
1262:
1263: Toivomusaloite n:o 1
1264:
1265:
1266:
1267:
1268: Arranz ym.: Puoluelehdistölle tarkoitetun tuen poistamisesta
1269:
1270:
1271:
1272:
1273: Eduskunnalle
1274:
1275: Puoluelehdistön toimintaa tuetaan valtion va- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1276: roin ja kansalaisten mielestä väärin perustein. Jos nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1277: ei puolue eikä sen lehdistö pysty toimimaan ilman muksen,
1278: valtion tukitoimenpiteitä, joutaa se pois. Terveel-
1279: tä pohjalta tehty puoluetyö sekä lehdistötyö kan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
1280: nattaa itse itsensä markkinatalousperiaatteiden tion suorittamien puoluelehdistön tukitoi-
1281: mukaan eikä näin ollen tarvitse valtion tukea. menpiteiden poistamiseksi.
1282:
1283: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986
1284:
1285: Liisa Arranz Vieno Eklund Mikko Vainio
1286: Lea Mäkipää Helvi Koskinen ] . Juhani Kortesalmi
1287:
1288:
1289:
1290:
1291: 260211N
1292: 2 1986 vp.
1293:
1294: Toivomusaloite n:o 2
1295:
1296:
1297:
1298:
1299: Hirvelä ym.: Kirkon erottamisesta valtiosta
1300:
1301:
1302:
1303: Eduskunnalle
1304:
1305: Maassamme vallitsevat valtiokirkkojärjestelmän muus kuulumisesta uskonnollisiin yhteisöihin
1306: jäänteet johtavat useisiin käytännön vaikeuksiin vaarantuu.
1307: kuten viimeksi olemme saaneet todeta kirkkopy- Uskonnon omien perusteiden kannalta olisi tär-
1308: hiä koskevien ratkaisujen kohdalla. Järjestelmä ai- keää, että uskonnollinen yhteisö olisi kaikessa
1309: heuttaa ongelmia paitsi valtiopäivillä myös kou- mahdollisimman vapaa sille vieraasta holhoukses-
1310: luissa, sairaaloissa ja armeijassa. Kirkon verotusoi- ta ja kontrollista. Näin se voisi esteettä tarkastella
1311: keus herättää jatkuvasti ankaraa arvostelua erityi- kriittisesti myös yhteiskunnan instituutioita ja yh-
1312: sesti sen johdosta, että se kohdistuu myös yhtei- teiskunnallista elämää uskonnollisen vakaumuk-
1313: söihin ja yhtymiin riippumatta siitä, onko yhteisö- sensa pohjalta. Valtiokirkkojärjestelmän jäänteinä
1314: jen jäsenenä kirkkoon kuuluvia henkilöitä. Yhtei- olisi näin ollen poistettava myös alistamissäännök-
1315: söjen kohdalla kirkon verotusoikeutta on erityisen set, joilla lopullinen päätösvalta kirkon piirissä
1316: vaikea ymmärtää myös siitä syystä, että uskonnol- ratkaistavista asioista on siirretty valtion elimille.
1317: liset yhteisöt luonteensa mukaisesti ovat koroste- Uskonnonvapauden ja kansalaisten tasa-arvoi-
1318: tusti henkilöjäsenten yhteenliittymiä. Vapaaeh- suuden periaatteiden entistä parempi toteuttami-
1319: toinen, jäsenten luovuttamiin voimavaroibio pe- nen edellyttää kirkon ja valtion tehtävien selkeää
1320: rustuva talous on ainoa todelliseen uskonnonva- erottamista toisistaan ja kirkon julkisoikeudellisen
1321: pauteen soveltuva uskonnollisten yhteisöjen varo- aseman muuttamista yksityisoikeudelliseksi. Tä-
1322: jen hankintatapa. mä merkitsee sitä, että evankelis-luterilaista kirk-
1323: Valtiokirkkojärjestelmän jäänteet on kirjattu koa koskevat erityissäännökset olisi poistettava
1324: hallitusmuodon 83 §:ssä, josta johtuu evankelis- hallitusmuodosta ja valtiopäiväjärjestyksestä.
1325: luterilaisen kirkon julkisoikeudellinen asema. Tä- Kirkkolaki ja laki ortodoksisesta kirkkokunnasta
1326: mä on ristiriidassa uskonnonvapauden periaattei- olisi kumottava. Tilalle olisi annettava laki kristil-
1327: den kanssa ja johtaa työnjaon hämärtymiseen val- lisistä kirkoista ja uskonnollisista yhteisöistä, jo-
1328: tion ja kirkon kesken. Kirkko joutuu valtion toi- hon otettaisiin myös osia uskonnonvapauslaista.
1329: meksiannosta toimittamaan tehtäviä, joiden suo- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
1330: rittaminen lähtee valtion intresseistä. Tällaisia toivomuksen,
1331: tehtäviä ovat esimerkiksi väestökirjan pito, avioliit-
1332: tojen rekisteröiminen ja hautuumaiden ylläpito. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
1333: Tämä johtaa usein siihen, että kansalaisten kohte- jotka ovat tarpeen kirkon erottamiseksi
1334: lun yhdenvertaisuus ja kohtelun riippumatto- valtiosta.
1335:
1336: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
1337:
1338: Inger Hirvelä Ulla-Leena Alppi Kati Peltola
1339: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Arvo Kemppainen
1340: Osmo Vepsäläinen Paula Eenilä Vappu Säilynoja
1341: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Pirkko Turpeinen
1342: Esko Helle Matti Kautto Seppo Toiviainen
1343: Sten Söderström Marja-Liisa Löyttyjärvi Mikko Kuoppa
1344: Esko-Juhani Tennilä Heikki Mustonen Marjatta Stenius-Kaukonen
1345: Niilo Koskenniemi Ensio Laine Irma Rosnell
1346: Liisa Kulhia Tarja Halonen Arja Alho
1347: 1986 vp. 3
1348:
1349: Toivomusaloite n:o 3
1350:
1351:
1352:
1353:
1354: lmpiö ym.: Kansanäänestyksen suorittamisesta Koillis-Lapin kunnis-
1355: sa Vuotoksen altaan rakentamisesta
1356:
1357:
1358: Eduskunnalle
1359:
1360: Maamme energiahuollon jatkuvuuden turvaa- Edellä on itse asiassa kysymys siitä, että hätiköi-
1361: minen edellyttää nopeasti tehtäviä päätöksiä uu- dysti tehty päätös Vuotoksen altaan rakentamatta
1362: den suurvoimalan rakentamisesta. Perusenergian jättämisestä otetaan uudestaan esille ja suorite-
1363: tuotannon lisääminen edellyttää säätävoiman taan todellinen kansanäänestys siitä, ovatko
1364: määrän lisäämistä. Vesiensuojelupäätökset rajoit- Koillis-Lapin allasalueen ihmiset nykyisen tilan-
1365: tavat rakentamista. Päätösten purkamiseen ei lie- teen kannattajia vai eivät. Altaan alle jäävien
1366: ne aihetta, vaikka pieniä tarkistuksia saattaa olla maanomistajien parissa Pelkosenniemen kunnassa
1367: paikallaan tehdä kajoamatta itse varsinaiseen suo- suoritettu Pelkosenniemen Yrittäjien tiedustelu
1368: jeluun. Rakennetuissa vesistöissä on kuitenkin osoitti, että ainakin 4/5 maanomistajista olisi val-
1369: pienessä määrin tilaa säätävoiman kasvattamisel- mis myymään maansa altaan rakentamistarkoituk-
1370: le. Näin on laita mm. Vuotoksen allashankkeen seen. On selvästi kuulunut myös sellaisia ääniä,
1371: osalta, vaikka hanke onkin hallituksen iltakoulu- että elinkeinojen elvytys alueella ei ainakaan kaik-
1372: päätöksellä siirretty sivuun ja päätetty jättää ra- kien elvytysvaroja saaneiden keskuudessa mer-;
1373: kentamatta. kitse sitä, etteivät kunnollisten korvausten tul-
1374: Säätävoiman lisäksi työllisyysnäkökohdat ovat lessa kysymykseen asukkaat voisi siirtyä lähistöllä
1375: nousseet voimakkaasti lisääntyneen työttömyyden oleviin uusiin asumis- ja elinkeino-oloihin. Ku-
1376: takia puhumaan Vuotoksen altaan rakentamisen kaan ei ole esittänyt kuluneiden vuosien aikana si-
1377: puolesta. Noin 800 mmk maksava voimalahanke tä, ettei altaan rakentamisesta aiheutuvia mene-
1378: tuottaisi säätäenergiaa 360 GWh ja työllistäisi ny- tyksiä korvattaisi alueen asukkaille täysimääräise-
1379: kylaskelmien mukaan 490 henkeä 10 vuoden ajan nä. Pikemminkin on viime vuosina viisastuttu
1380: Koillis-Lapin vaikeimmalla työttömyysalueella. niin paljon, että korvaukset päätetään samassa yh-
1381: Lisäksi pysyvä verotulotuotto alueen kunnille loisi teydessä kun altaan rakentamispäätös tehdään.
1382: kuntien elinkelpoisuudelle mahdollisuuksia myös Tämän varotoimenpiteen on opettanut Ounas-
1383: tulevaisuudessa. joen suojelupäätös, jossa korvausasiat jäivät tuuli-
1384: Viime aikoina on nostettu esiin ajatus, että voi- ajolle.
1385: malaitoksen omistus jakaantuu tasan Kemijoki Kun edellä mainitut näkökohdat otetaan esille
1386: Oy:n ja koilliskuntien Kemijärvi, Salla, Pelkosen- ja saatetaan kansalaisten tietoon allasalueella ja
1387: niemi ja Savukoski kesken. Altaan Kemijoki Oy:n valtiovallan puolesta selvitetään lisäksi mahdolli-
1388: sähköntuotantoa lisäävä vaikutus huomioidaan suudet saada aikaan sähkön hinnan tarkistuksia
1389: Lapin työllisyyden parantamisen hyväksi pysyväs- kuluttajien osalta, saattaa kansanäänestyksen tu-
1390: ti. Ehdotuksen mukaan sen sähkömäärän kohdal- los olla aivan toinen kuin millaiseksi se kuviteltiin
1391: la, jonka Vuotoksen voimalaitos tuottaa, valtion ennen valtioneuvoston iltakoulupäätöstä vuoden
1392: KEJO-sähkön veloitusosuus IVO:lle palautetaan 1983 vaalien alla kysymättä kansanäänestyksellä
1393: täysimääräisenä Vuotosaltaan vahinkoalueelle väestön mielipidettä.
1394: alueen yritystoimintaa ja työllisyyttä lisäävänä val- Kansanäänestyksen valmistelu ottaa aikansa,
1395: tionapuna. Vastaavasti altaan alapuolisten Kemi- vaikka toimiin ryhdytään välittömästi. Valtioval-
1396: joki Oy:n voimalaitosten lisäsähkön palautus to- lan on voitava sopia niistä ehdoista, joilla äänes-
1397: teutetaan valtionapuna, mutta niissä tapauksissa tysvastaukset annetaan joko puolesta tai vastaan.
1398: koko Lapille. Luonnollisesti valtioneuvosto päät- On siis selvitettävä, miten valtiovalta tulee suh-
1399: tää erikseen ehdoista, joilla mainittua Vuotos- tautumaan muutamiin edellä oleviin ehdotuksiin
1400: rahaa Lapille vuosittain jaetaan. ja varmasti moniin muihin vaihtoehtoihin, jotka
1401: 4 1986 vp. - TA n:o 3
1402:
1403: nousevat esiin, eli mitä etuisuuksia alueen väestö että hallitus ryhtyisi välittömästi valmis-
1404: ja elinkeinoelämä saavat, jos allas rakennetaan teluihin neuvoa-antavan kansanäänestyk-
1405: säätäenergian tarpeisiin. sen suorittamiseksi vuoden 1987 eduskun-
1406: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tavaalien yhteydessä Kemijärven kaupun-
1407: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- gissa ja Pelkosenniemen, Sallan ja Savu-
1408: sen, kosken kunnissa Vuotoksen altaan raken-
1409: tamisesta.
1410:
1411: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
1412:
1413: Lauri Impiö Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
1414: 1986 vp. 5
1415:
1416: Toivomusaloite n:o 4
1417:
1418:
1419:
1420:
1421: Kettunen: Virkojen pätevyysvaatimusten tarkistamisesta
1422:
1423:
1424:
1425:
1426: Eduskunnalle
1427:
1428: Julkisten virkojen ja toimien pätevyysvaatimuk- vastaan niissäkään asioissa, joita kansalaiset eivät
1429: set ovat viimeisten vuosikymmenien aikana kie- hyväksy ja jotka asiat ovat suurinta kansanosaa
1430: routuneet. Hyvin yleinen virkojen ja toimien pä- vastaan.
1431: tevyysvaatimus sekä valtion- että kunnallishalllin- Edelliseen viitaten ehdotankin kunnioittaen
1432: nossa on akateeminen loppututkinto ja sopivan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1433: värinen jäsenkirja.
1434: Tämä ei ole oikein. Myös muista kouluista val- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimzi"n
1435: mistuu sellaisia työntekijöitä, jotka sekä koulu- pätevyysvaatimusten muuttamiseksi nzi"n,
1436: tuksensa että kokemuksensa puolesta täyttävät hy- että sekä valtion- että kunnallishallinnon
1437: vin paikkansa myös kuntien ja valtionhallinnon virkoja ja toimia täytettäessä myös muun
1438: palveluksessa myös johtavilla paikoilla. koulutuksen kuin akateemisen lopputut-
1439: On suorastaan merkillistä, että korkeille val- kinnon suorittaneet voivat olla tasapuolisi-
1440: tionhallinnon paikoille ja valtionyhtiöiden joh- na hakzjoina ja Jolloin myös sopivuus ja
1441: toon kuitenkin kelpaavat jopa melkein koulutta- käytännön kokemus otetaan huomioon
1442: mattomat, kunhan vain on ollut riittävän pitkään paikkoja täytettäessä ja poliittiset jäsenkir-
1443: sopivan puolueen poliitikkona ja palvellut hyvin janimitykset lopetetaan.
1444: puoluettaan ja puoluejohtoa panematta koskaan
1445:
1446: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
1447:
1448: Pentti Kettunen
1449: 6 1986 vp.
1450:
1451: Toivomusaloite n:o 5
1452:
1453:
1454:
1455:
1456: Koskinen ym.: Lyijykynän käytöstä luopumisesta yleisissä vaaleissa
1457:
1458:
1459:
1460: Eduskunnalle
1461:
1462: Vaaleissa on tähän saakka käytetty numeron vaiheessa olisi käytännössä mahdotonta raaput-
1463: kirjoittamiseen lyijykynää. Tämä on kuitenkin ny- taen tai lisäillen korjailla.
1464: kyaikana vanhentunutta tekniikkaa. Lisäksi lyijy- Edellä mainitsemillamme perusteilla esitämme
1465: kynän käyttö mahdollistaa vaalinumeroiden jälki- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1466: käteen tapahtuvan korjailun pyyhekumin avulla. muksen,
1467: Mm. viime kunnallisvaaleissa on Kotkassa synty-
1468: nyt lyijykynien esilläolosta ääntenlaskennassa kes- että hal/z"tus ryhtyisi toimtin sen selvittä-
1469: kusvaalilautakunnassa sellaista epäselvyyttä, joka miseksi, kuinka lyijykynän käytöstä vaali-
1470: on johtanut viranomaistutkimuksiin saakka. Tältä numeroiden merkitsemisessä voitaistin
1471: osin oikeusministeriö antanee seuraavien vaalien luopua samalla siirtyen nykyatkaisten kir-
1472: yhteydessä tarkennettuja ohjeita lyijykynien esillä- joitusvälz"neiden käyttöön siten, että vaali-
1473: olosta ääntenlaskennassa. Tämä ei kuitenkaan ole numeroiden jälktkäteen mahdollisesti ta-
1474: riittävää. Siksi tulisikin selvittää, minkälaisilla ny- pahtuva korjailu raaputtaen tai lisättien es-
1475: kyaikaisilla kirjoitusvälineillä voitaisiin parhaiten tyisi mahdollisimman tehokkaasti.
1476: kirjoittaa vaalinumero, jota sitten ääntenlaskenta-
1477:
1478: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
1479:
1480: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi
1481: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
1482: Pentti Skön
1483: 1986 vp. 7
1484:
1485: Toivomusaloite n:o 6
1486:
1487:
1488:
1489:
1490: Koskinen ym.: Kansanäänestyksen suorittamisesta ydinvoimaloiden
1491: lisärakentamisesta
1492:
1493:
1494: Eduskunnalle
1495:
1496: Laaja kansalaismielipide vastustaa jyrkästi uu- tävästi puolueetonta tutkimusta, joka tulee ai-
1497: sien elämää tuhoavien ja vaarallisten sekä kallii- noastaan saattaa puolueettomasti ihmisten tie-
1498: den ja kannattamattomaksi osoittautuneiden toon esim. radion ja television välityksellä.
1499: ydinvoimaloiden lisärakentamista. Kansalaisten Kansanäänestyksen järjestäminen ydinvoimasta
1500: oikeudentaju ei voi myöskään hyväksyä sitä, että olisi helpoimmin organisoiravissa seuraavien
1501: kaikkien Suomen kansalaisten ja maamme tule- vuonna 1987 järjestettävien eduskuntavaalien yh-
1502: vien sukupolvien terveyttä vaarantavista ydinvoi- teydessä. Tällöin kansanäänestyksen järjestämises-
1503: maloista ja niiden rakentamisesta päätetään il- tä ei koituisi valtiolle edes ylimääräisiä kustannuk-
1504: man, että kansalaisilla on mahdollisuus sanoa sia, ja samalla kansalaisille turvattaisiin demok-
1505: asiaan mielipiteitään. raatt~nen mahdollisuus ilmaista mielipiteensä täs-
1506: Useissa maissa on tästä elintärkeästä ydinvoima- sä asiassa.
1507: la-asiasta järjestetty kansanäänestys, jonka avulla Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
1508: kansalaisilla on ollut mahdollisuus sanoa suoraan vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1509: mielipiteensä ydinvoimasta ja sen lisäämisestä.
1510: Myös Suomessa tulisi pikaisesti järjestää kansanää- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
1511: nestys, jossa kansalaisilla olisi mahdollisuus il- menpiteisiin joilla mahdollistettaisiin kan-
1512: maista mielipiteensä lisäydinvoimaloiden rakenta- sanäänestyksen suorittaminen ydinvoima-
1513: misesta maahamme. Kansalaisille on mahdollista lozden lisärakentamisesta maahamme suo-
1514: antaa riittävästi pohjatietoa asian ratkaisemista n"tettavaksi vuoden 1987 eduskuntavaalien
1515: varten. Ydinvoima-asiasta on suoritettu aivan riit- yhteydessä.
1516:
1517: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
1518:
1519: Helvi Koskinen Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi
1520: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Pentti Skön
1521: Lea Mäkipää
1522: 8 1986 vp.
1523:
1524: Toivomusaloite n:o 7
1525:
1526:
1527:
1528:
1529: E. Laine ym.: Liikepankkien ja vakuutuslaitosten siirtämisestä valtion
1530: haltuun
1531:
1532:
1533: Eduskunnalle
1534:
1535: Suomessa on teollisuus erittäin keskittynyt. Ti- kit muodostavat yhdessä vakuutusyhtiöitten kans-
1536: lastokeskus on laskenut, että vuonna 1980 omisti sa kiinteitä finanssiryhmiä. SYP:n finanssiryh-
1537: Suomen 30 suurinta yritysryhmää peräti 69 % ko- mään kuuluvat Fennia ja Teollisuusvakuutus sekä
1538: ko teollisuuden tuotantovälineistä eli käyttöomai- eläkevakuutusyhtiö Eläke-Varma. KOP:n finans-
1539: suudesta. Tällä hetkellä prosenttiosuus on varmas- siryhmään kuuluvat Vahinkovakuutusyhtiö Poh-
1540: ti jo tätäkin enemmän. Suurteollisuus on erittäin jola sekä Henkivakuutusyhtiö Suomi-Salama, joka
1541: pääomavaltaista, sillä nämä samat yhtiöt työllistä- omistaa Pohjolasta yli 40 %. Vielä siihen kuuluu
1542: vät koko teollisuuden työvoimasta vain vajaat Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Näitten SYP:n ja
1543: 40 %. Pääomavaltainen suurteollisuus vie suurim- KOP:n vakuutusyhtiöitten osuus kaikista vakuu-
1544: man osan koko Suomen viennistä ja hankkii näin tusmarkkinoista on yli puolet. 5) SYP:n ja KOP:n
1545: enimmän osan Suomeen saatavista ulkomaan va- ryhmän pankit ja vakuutuslaitokset käyttävät pait-
1546: luutoista. Esimerkiksi v. 1982 vei 10 suurinta si rahanlainaukseen myös omistamiseen liittyvää
1547: vientiyhtiötä 41 % Suomen koko viennistä, 20 valtaa. Länsi-Euroopassa on kyllä tavallista, että
1548: suurinta vei 62 % ja 30 suurinta 74 % Suomen luotto- ja eläkelaitokset ovat myös omistajia, mut-
1549: koko viennistä. ta ei ole tavallista, että ne omistavat toisia yhtiöitä
1550: Määräysvalta suomalaisissa suuryrityksissä on niin monia ja niin suurin osuuksin kuin Suomes-
1551: yhä enemmän siirtymässä pankkien ja vakuu- sa. Sitä paitsi on luotto- ja eläkelaitosten osak-
1552: tusyhtiöiden käsiin. Esimerkiksi suomalaisten keenomistus jatkuvasti vain kasvamassa. 6)
1553: pörssiyhtiöiden 12,7 miljardin markan osake- Useimpien suomalaisten suuryhtiöiden yhtiöko-
1554: pääomasta pankkien ja vakuutusyhtiöiden osuus kouksissa äänten enemmistö on niillä, joitten pi-
1555: on noussut yli 20 % :n. Näkyvimmin määräysval- täisi olla vain rahan lainaajia, mutta jotka ovatkin
1556: taansa on viime aikoina käyttänyt Kansallis- sen lisäksi myös omistajia. Jos äänten enemmistö
1557: Osake-Pankki, jonka sormenjäljet ovat nähtävissä ei ole suoraan näiden luotto- ja eläkelaitosten
1558: niin Lievestuoreen sellutehtaan lakkauttamisessa edustajilla, se on niillä pankkien palveluksessa
1559: kuin Rauma-Repolan lukuisissa irtisanomisissa- olevilla henkilöillä, jotka yhtiökokouksessa edus-
1560: kin. tavat erilaisia säätiöitä tai yhdistyksiä. Monet sää-
1561: Kirjassaan ''Ken on maassa rikkahin'' Esko tiöt ja yhdistykset taas ovat antaneet omistamiensa
1562: Seppänen ja Hannu Taanila osoittavat suomalai- osakkeitten hoidon ja osakkeisiinsa liittyvän val-
1563: sen rahanlainauksen ominaispiirteet, joita ovat: 1) lankäyttämisen pankkien haltuun.
1564: Suomessa on kapitalistisen maailman keskittynein 1980-luvun alkuvuodet ovat olleet liikepankeil-
1565: liikepankkijärjestelmä. Suomessa on vain kaksi le parempia aikoja kuin ehkä mitkään muut ajat
1566: suurta liikepankkia: SYP ja KOP. 2) Suomessa on pankkien historiassa. Esimerkiksi vuonna 1982
1567: kapitalistisen maailman keskittyneimpiin kuuluva suuret liikepankit ja vakuutusyhtiöt tuottivat en-
1568: vakuutuslaitosjärjestelmä. Se on rahastoiva ja siinä nätykselliset voitot. Suomen Yhdyspankki tuotti
1569: hoitavat yksityiset yhtiöt myös lakisääteiset vakuu- todellista voittoa noin 300 miljoonaa markkaa.
1570: tukset. 3) Suomessa on ainutlaatuinen, lakisäätei- Kansallis-Osake-Pankki teki huonoruman tulok-
1571: neo yksityisten yhtiöitten hallussa oleva työeläke- sen. Sen todellinen voitto oli pankin oman ilmoi-
1572: vakuutusjärjestelmä. Siinä lainananto perustuu tuksen mukaan 218 miljoonaa markkaa. Helsin-
1573: enemmältä osalta automaattiseen takauslainauk- gin Osakepankki, joka ei ole suuren suuri pankki,
1574: seen. Loppujenkin eläkeluottojen lainaksiannosta tuotti todellista voittoa 40 miljoonaa markkaa.
1575: päättävät aina yksityiset yhtiöt. 4) Suomessa pan- Yhdessä nämä kolme liikepankkia tuottivat todel-
1576: 1986 vp. - TA n:o 7 9
1577:
1578: lista voittoa enemmän kuin koko Suomen metsä- Suomen suurimmat osakkeenomistajat KOP ja
1579: teollisuus yhteensä. SYP eläkesäätiöineen omistavat yhtiöiden osak-
1580: Myös vakuutusyhtiöitten yhteenlasketut voitot keita yhteensä 950 miljoonan markan arvosta. Nä-
1581: olivat v. 1982 suuremmat kuin Suomen koko met- kyvimmin valtaansa käyttää Kansallis-Osake-
1582: säteollisuuden yhteenlasketut voitot. Hämmästyt- Pankki, jonka sormenjäljet näkyvät pyrkimyksissä
1583: tävällä tavalla vakuutusyhtiöitten voitot kasvavat Suomen metsäteollisuuden uudelleen järjestämi-
1584: ihan ilmaisestikin. Kun yhteiskunnassa esimerkik- seksi.
1585: si päätettiin panna sosiaalietuudet verolle, vakuu- Hallitus on omalla politiikallaan edesauttanut
1586: tusyhtiöt saivat ruveta keräämään vakuutuksenot- vakuutuslaitosten, pankkiyhtiöiden ja muiden
1587: tajilta yli 300 miljoonaa markkaa enemmän rahaa pörssiosakkeiden aseman vahvistumista.
1588: kuin verottomien sosiaalietuuksien aikana. Kun Demokraattisen kehityksen, kansantalouden ja
1589: vakuutusyhtiöt sijoittavat nämä rahat omaan lu- yhteiskunnan kokonaisetujen kannalta olisi välttä-
1590: kuunsa, kasvatti se tietysti niitten voittoja, ja va- mätöntä pankkien ja vakuutuslaitosten hallinnon
1591: kuutusyhtiöitten etu oli tässä tapauksessa erilai- demokratisoiminen esimerkiksi siirtämällä pankit
1592: nen kuin niitten kymmenientuhansien eläkeläis- ja vakuutuslaitokset yhteiskunnan haltuun eli val-
1593: ten etu, joitten eläke tässä yhteydessä tuli pienem- tiollistamaHa ne.
1594: mäksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
1595: Viime aikoina ovat voimakkaammin omistus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1596: taan lisänneet vakuutusyhtiöt, joiden sijoitus-
1597: omaisuus oli vuoden 1984 lopussa 52 miljardia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lii-
1598: markkaa, ei yli puolet valtion budjetin loppusum- kepankkien ja vakuutuslaitosten siirtämi-
1599: masta. seksi valtion haltuun ja yhteiskunnan vai-
1600: Vakuutusyhtiöt omistavat tällä hetkellä suoma- kutusvallan lisäämiseksi niiden hallinnos-
1601: laisista pörssiyhtiöistä jo noin 15 % . sa, koska omistuksen keskittyminen yhä
1602: Pankkien ja vakuutusyhtiöiden todellista vaiku- harvalukuisemmalle omistajaryhmälle ja
1603: tusvaltaa on vaikea mitata, sillä yhtiöt omistavat erityisesti suurille liikepankeille ja vakuu-
1604: toisiaan ristiin. Esimerkiksi KOP omistaa 7,9 % tuslaitoksille on ristiriidassa demokratian,
1605: vakuutusyhtiö Pohjolan osakkeista ja Pohjola kansantalouden ja yhteiskunnan kokonais-
1606: omistaa 6,6% KOP:n osakepääomasta. etujen kanssa.
1607:
1608: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
1609:
1610: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Sten Söderström
1611:
1612:
1613:
1614:
1615: 2 260211N
1616: 10 1986 vp.
1617:
1618: Toivomusaloite n:o 8
1619:
1620:
1621:
1622:
1623: Mustonen ym.: Vaalilainsäädännön muuttamisesta äänestyslippuun
1624: tehtävän merkinnän osalta
1625:
1626:
1627: Eduskunnalle
1628:
1629: Viime eduskuntavaalien lopputulosten vahvis- peuttamaan lopullista ääntenlaskentaa, joka voi-
1630: taminen osoitti, että tulisi saada aikaan selvempi taisiin toteuttaa tietokoneen avulla. Jos siirryttäi-
1631: ja nopeampi menettely lopullisen tuloksen saami- siin tällaisiin äänestyslippuihin, ei ääntenlasken-
1632: seksi, koska viime eduskuntavaalien lopullisen nassa voisi syntyä tulkintaerimielisyyksiä nume-
1633: vaalituloksen laskenta kesti peräti yhdeksän kuu- roitten suhteen, kuten tapahtui viime eduskunta-
1634: kautta. vaaleissa.
1635: Tässä aloitteessa ehdotammekin, että hallitus Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
1636: kiireellisesti ryhtyy toimenpiteisiin sellaisen muu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1637: toksen aikaansaamiseksi, että äänestyslipussa on
1638: kaikkien ehdokkaitten selvät numerot pienoisruu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
1639: duissa siinä järjestyksessä kuin keskusvaalilauta- piteisiin vaaltfainsäädännön muuttamisek-
1640: kunta on ne määrännyt. Lipun ei välttämättä tar- si siten, ettei åänestå"jiin tarvitse tehdä vaa-
1641: vitse olla nykyistä paljoa suurempi. ltfautakunnalta saamaansa äänestyslip-
1642: Äänestysohjeissa tulee tehdä selväksi, etta aa- puun numeroa, vaan äänestysmerkintä
1643: nestäjä tekee vinoristin haluamansa ehdokkaan tehdään vinoristillä (X) ehdokkaan ruu-
1644: numeron ruutuun. Kyseinen muutos tulisi no- tuun.
1645:
1646: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
1647:
1648: Heikki Mustonen Esko-Juhani Tennilä Juhani Vähäkangas
1649: 1986 vp. 11
1650:
1651: Toivomusaloite n:o 9
1652:
1653:
1654:
1655:
1656: Ratu ym.: Puoluetuen maksamisen lopettamisesta
1657:
1658:
1659:
1660: Eduskunnalle
1661:
1662: Puolueille, puolueiden erityisjärjestöille, puo- vaa puoluetukimäärärahaa. Kansa ylläpitää sellai-
1663: luelehdistölle sekä puolueiden piilojärjestöille sia järjestöjä, jotka se katsoo tarpeelliseksi ilman,
1664: maksetaan tällä hetkellä puoluetukea yhteensä yli että niille on tarpeellista maksaa valtion toimesta
1665: 1 000 miljoonaa markkaa vuodessa. Kansalaiset suuria summia.
1666: tuomitsevat yksituumaisesti kansanvaltaa rap- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1667: peuttavat puoluetukirahat. Tutkimusten mukaan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1668: kansalaiset eivät ymmärrä, kuinka puolueille uh-
1669: rattavat suuret rahamäärät parantaisivat kansalais- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
1670: ten päätäntävaltaa ja tehostaisivat demokratian menpiteiszin kansanvaltaa rappeuttavan
1671: toteutumista. puoluetuen maksamisen lopettamiseksi
1672: Puolueiden tulisi toimia, mikäli ne haluavat to- vuoden 1987 alusta alkaen.
1673: teuttaa tinkimättä kansanvaltaa, ilman rappeutta-
1674:
1675: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
1676:
1677: Martti Ratu Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi
1678: Reino Jyrkilä Urho Pohto Helvi Koskinen
1679: Anssi Joutsenlahti
1680: 12 1986 vp.
1681:
1682: Toivomusaloite n:o 10
1683:
1684:
1685:
1686:
1687: Skön ym.: Syyttäjäviranomaisten mahdollisuudesta olla ehdokkaana
1688: kunnallisvaaleissa
1689:
1690:
1691: Eduskunnalle
1692:
1693: Suomi tunnetaan oikeusvaltiona, vaikka kaikki nostanut syytteen ja oikeuslaitos on myös tuomin-
1694: kansalaiset eivät olekaan aivan samaa mieltä. Eräs nut syytteen mukaisesti.
1695: epäkohta, joka on herättänyt kansalaisissa epätie- Koska syyttäjän rooli on vaikea ja syyttäjäkin on
1696: toisuutta, on syyttäjäviranomaisten toiminta sekä vain ihminen, tulisi, kun kaikki inhimilliset teki-
1697: osallistuminen kunnallisvaaliehdokkaaksi. Käy- jät otetaan huomioon, lakeja muuttaa siten, ettei
1698: tännössä on havaittu, että syyttäjä voi jättää syyt- syyttäjäviranomainen voi osallistua ehdokkaaksi
1699: teen nostamatta, vaikka kyseessä on sellainen ri- kunnallisvaaleissa.
1700: kos, josta voidaan rikoksen tekijä tuomita rangais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1701: tukseen. Vaikka syyttäjä ei oman äänisaaliinsa kas- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1702: vattamiseksi näin menettelisikään, intressinä on
1703: usein puolueen etu. Poliisit, jotka tutkivat ja laa- että hallitus ryhtyisi pikaiszi"n toimzi"n,
1704: tivat syyttäjälle esitutkintojen perusteella esityk- jozlla muutettaisiin kunnallislakia siten,
1705: set, ovat turhautuneet, koska syyttäjät eivät ryhdy että syyttäjäviranomaiset eivät voisi asettua
1706: toimenpiteisiin, vaikka toisissa samanlaatuisissa ja kunnallisvaaliehdokkaaksi.
1707: saman suuruusluokan rikoksissa on sama syyttäjä
1708:
1709: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
1710:
1711: Pentti Skön Pentti Kettunen
1712: 1986 vp. 13
1713: Toivomusaloite n:o 11
1714:
1715:
1716:
1717:
1718: Eenilä ym.: Oikeuspalvelujen tutkima- ja valituslautakunnan perus-
1719: tamisesta
1720:
1721:
1722: Eduskunnalle
1723:
1724: Kansalaisten luottamus oikeuslaitokseemme tava uusi erillinen oikeuspalvelujen kuluttajan-
1725: horjuu. Kovin yleisesti näet oikeussuojaa tarvitse- suojajärjestelmä. On perustettava oikeuspalvelu-
1726: vat kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi joudut- jen tutkima- ja valituslautakunta. Sen tulee olla
1727: tuaan oikeutta itselleen hakemaan. Oikeuden ase- sekä asianajajien että muiden oikeuspalveluja tar-
1728: mesta he kokevatkin usein vääryyden toteutuvan. joavien palveluista ja palkkioista valittavien kansa-
1729: Syy ei aivan ilmeisestikään ole oikeuslaitokses- laisten käytettävissä kuluttajansuojajärjestelmän
1730: samme, vaan oikeudenkäynneissä kansalaisia tapaan. Tutkima- ja valituslautakunnan on oltava
1731: edustavien ja avustavien asianajajien ja muiden Asianajajaliitosta riippumaton, sen ulkopuolinen,
1732: lainoppineiden toiminnassa, siinä, että heidän lähinnä oikeusoppineista koottu puolueeton elin.
1733: ansiotoimintaansa ja palkkioittensa suuruutta ja Toisaalta asianajajien ja muiden oikeuspalvelu-
1734: oikeutusta ei tutkita eikä valvota. Niistä on turha ja tarjoavien palkkiot tulee saattaa elinkeinohalli-
1735: valittaa, vaikka tuntisi joutuneensa kalliisti mak- tuksen vahvistettaviksi.
1736: samaan siitä, että juttu on tullut asiantuntijan Paitsi palkkiosta, sen mahdollisesta kohtuutto-
1737: avulla hoidetuksi, mutta oikeutta ei ole saatu, muudesta juttuun nähden, on kansalaisten voita-
1738: vaan ehkä koettu lopullinen oikeudenmenetys va valittaa puolueettomalle tutkima- ja valituslau-
1739: asiantuntijan väärän menettelyn tai laiminlyönnin takunnalle aina silloin, kun he epäilevät oikeus-
1740: seurauksena. asiaansa hoitaneen menetelleen väärin, aiheutta-
1741: Kansalaiset ovat oikeuspalveluja tarvitessaan neen päämiehellensä selvän oikeudenmenetyk-
1742: pitkälti asiantuntijain armoilla. He tarvitsevat oi- sen, taikka kun päätös maallikkojärjellä ajatellen
1743: keussuojaa näiden virheitä, laiminlyöntejä, jopa tuntuu väärältä ja kohtuuttomalta.
1744: rikoksia vastaan, aivan samoin kuin potilaiden on On voitava valittaa turhasta prosessaamisesta,
1745: todettu tarvitsevan oikeussuojaa lääkärien ja turhista lykkäyksistä ja valituksista, joita tehdään
1746: muun hoitohenkilökunnan hoitovirheitä vastaan. selvästi ansaintamielessä. Monesti unohdetaan
1747: Kun kaikkialla vaaditaan yhteiskunnan varojen tyystin lain vaatimus sovinnon aikaansaamiseen
1748: säästämistä, menojen supistamista, on aika ryhtyä pyrkimisestä. Palvelujen tarjoajat ansaitsevat oi-
1749: tehokkaasti valvomaan oikeuspalvelujen laatua, keudenkäynneillä, eivät sovinnon aikaansaamisel-
1750: laajuutta, tarvetta ja palkkioita. Tämä on oikeus- la. Tuomioistuinten on vaikea päätyä oikeuden ja
1751: valtiossa välttämätöntä kansalaisten oikeusturvan- kohtuuden toteuttamiseen kussakin yksittäista-
1752: kin kannalta. Selvää lienee, ettei Asianajajaliitto pauksessa kunnianhimoisten asianajajien ja laki-
1753: ole oikea valvonta- ja valituselin. Se on yksi am- miesten pyrkiessä kyynisesti käyttämään hyväk-
1754: mattiliitto, etujärjestö muiden joukossa. Valvon- seen lain sanamuotoa johonkin tiettyyn tavoittee-
1755: ta- ja valitustehtävään se on jäävi. Sitä paitsi sen seen päästäkseen. Lakia siis väännellään ja vääris-
1756: ulkopuolelle jäävät kaikki muut oikeuspalveluja tellään oman mielen mukaan toisaalle, kuin mikä
1757: tarjoavat kuin asianajajat. - Kun myös palvelut lainsäätäjän tarkoitus oli. Valitettavan usein ylei-
1758: kuuluvat kuluttajansuojajärjestelmän piiriin, on set riitajutut, kuten avioliittolain asiat, sovitetaan
1759: tietysti oikeuspalveluita mahdollisuus käsitellä jonkin tietyn pykälän puitteisiin ottamatta lain-
1760: kuluttajansuojajuttuina. Oikeuspalvelujen tarjon- kaan huomioon yksittäistapausten erityisiä olo-
1761: ta ja käyttö on kuitenkin niin laajaa ja monipuo- suhteita. Juttu kuin juttu pyritään voittamaan,
1762: lista ja suurta erityisasiantuntemusta vaativaa, et- vaikka tiedettäisiin oltavan väärällä asialla. Miten
1763: tei liene mielekästä käyttää niiden valvonnassa hy- oikeuslaitos voi tässä kilpailussa oikeaan ja koh-
1764: väksi yleistä kuluttajansuojajärjestelmää. On luo- tuulliseen lopputulokseen päätyä. - Maksutto-
1765: 14 1986 vp. - TA n:o 11
1766:
1767: man oikeudenkäynnin juttuja ajetaan selvästi an- jen säästämiseksi oikeuspalvelujen kohdalla. -
1768: saintamielessä korkeinta oikeutta myöten. Val- Turha prosessaaminen ja muutoksenhaku on
1769: vontaa maksuuoman oikeudenkäynnin palkkioi- myös oikeuslaitoksen väärinkäyttöä, ja tästäkin
1770: den väärinkäytön estämiseksi ei ole liiemmin yri- syystä se on voitava tehokkaasti ennalta ehkäistä.
1771: tetty luoda, vaikka aika ajoin on asiaan kiinnitetty Monet jutut voitaisiin sopia ja sovitella viemättä
1772: vakavaa huomiota ja vaikka tiedetään, että aina- niitä lainkaan tuomioistuinten käsiteltäväksi. So-
1773: kin houkutus väärinkäyttöön on ilmeisen suuri, ja vittelumenettelyä tulee kehittää ja käyttää hyväksi
1774: vaikka yleisesti puhutaan turhista muutoksen- aina, milloin laki antaa tähän mahdollisuuden.
1775: hauista esimerkiksi vankien kohdalla. - Aikoi- Oikeuspalvelujen käyttö on tullut niin yleisek-
1776: naan vastustettiin kunnallista oikeusaputoimintaa si, että kansalaiset kääntyvät asiantuntijain puo-
1777: erityisesti asianajajakunnan keskuudessa nimen- leen sellaisissakin asioissa, jotka heidän tulisi itse
1778: omaan siksi, että pelättiin tämän toiminnan vie- voida hoitaa, kuten esimerkiksi yksinkertaisissa
1779: vän asianajajilta maksuuoman oikeudenkäynnin perunkirjoituksissa ja perinnönjaoissa. On väärää
1780: palkkiot. kehitystä se, että kaikki se, mikä ennen osattiin
1781: On myös ilmeistä, että esimerkiksi vakuutus- tehdä naapuriavun muodossa, nyt korkean koulu-
1782: maksujen merkittävistä korotuksista osa on tur- tuksen yhteiskunnassa jätetään yleisesti kalliiden
1783: hiin oikeudenkäynteihin ja valituksiin asianajajia asiantuntijain yksinoikeudeksi.
1784: houkuttelevien oikeusturvavakuutusten syytä. - Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1785: Kun ei voi olla oikein, että oikeusvaltiossa nimen- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1786: omaan oikeusoppineita ansiotoiminnassaan hou-
1787: kuttelee niin yhteiskunnan kuin vakuutusjärjes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin oi-
1788: telmienkin varojen väärinkäyttö ennaltaehkäisynä keuspalvelujen tutkinta- ja valituslauta-
1789: toimivan valvonnan miltei tyystin puuttuessa tai kunnan perustamiseksi maahan ja oikeus-
1790: sen ollessa järjestetty omasta toimesta, on oikeus- palveluja tarjoavien palkkioiden vahvista-
1791: valtion löydettävä pikaisesti keinot valtion meno- miseksi elinkeinohallituksen toimesta.
1792:
1793: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
1794:
1795: Paula Eenilä Aarno von Bell
1796: 1986 vp. 15
1797:
1798: Toivomusaloite n:o 12
1799:
1800:
1801:
1802:
1803: Knuuttila ym.: Asunto-osuuskuntalain valmistelun nopeuttamisesta
1804:
1805:
1806: Eduskunnalle
1807:
1808: Suomessa pääasiallisin asumismuoto on omis- kunta-asuntoon liittyy monia omistusasunnon
1809: tusasunto. Myös vuokra-asunto asumistapana on etuja, niin lainsäädännölliset esteet osuuskunta-
1810: melko yleinen, joskin viime aikoina monilla paik- asuntojen tieltä tulisi poistaa.
1811: kakunnilla on vuokra-asuntojen saanti vaikeutu- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
1812: nut. Sen sijaan osuuskunta-asuntoja maassamme kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1813: on hyvin vähän. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että
1814: lainsäädäntömme asunto-osuuskunnista on puut- että hallitus valmistelisi kiireellisesti eh-
1815: teellinen. Ruotsissa esimerkiksi on toimivampi dotuksen toimivaksi asunto-osuuskunta-
1816: lainsäädäntö. Kun osuuskunta-asuntoon voi pääs- laiksi ja antaisi tarvittavan esityksen edus-
1817: tä hyvin pienellä alkupääomalla ja toisaalta osuus- kunnalle.
1818:
1819: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
1820:
1821: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
1822: Juhani Surakka Pentti Lahti-Nuuttila
1823: Jorma Rantanen
1824: 16 1986 vp.
1825:
1826: Toivomusaloite n:o 13
1827:
1828:
1829:
1830:
1831: Miettinen ym.: Invalidien ammattioppilaitoksen henkilökunnan työ-
1832: paikkojen turvaamisesta Sulkavalla
1833:
1834:
1835: Eduskunnalle
1836:
1837: Sulkavalla invalidien ammattioppilaitoksessa kaisesti on 35-50. Laitoksen suunnittelu on jo
1838: on henkilökuntaa tällä hetkellä noin 30. Laitoksen varsin pitkällä kuten myös kiinteistökaupan val-
1839: toiminta ammattikouluna päättyy ensi vuoden ke- mistelu. Tarkoituksena on aloittaa laitoksen toi-
1840: väällä. minta vuonna 1987. Tämän johdosta tarkoituk-
1841: Useiden vuosien ajan on eri tahojen toimesta seen tarvitaan varoja valtion vuoden 1987 tulo- ja
1842: selvitelty mahdollisuuksia invalidien ammattiop- menoarviossa.
1843: pilaitoksen toiminnan jatkamiseen ja/ tai korvaa- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
1844: van toiminnan saamiseen nykyisiin tiloihin, mm. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1845: käydyissä neuvotteluissa Invalidiliitto ry:n ja oi-
1846: keusministeriön vankeinhoitolaitoksen välillä, mi- että hallitus ryhtyisi tarpeelliszi'n toi-
1847: kä toteutuessaan turvaisi nykyisin ammattioppi- menpiteisiin Sulkavan ammattioppilaitok-
1848: laitoksen palveluksessa olevalle henkilökunnalle sen henkzfökunnan työpazkkojen turvaa-
1849: työpaikat. miseksi perustamalla Sulkavalle nuorten
1850: Tarkoitus on petustaa Sulkavalla nuorten van- vankien kurssimuotoisen ammattzkoulu-
1851: kien kurssimuotoiseen ammattikoulutukseen eri- tuksen osaston ja ottamalla valtion vuoden
1852: koistunut osasto, jossa lähellä vapautumistaan 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen ko. tar-
1853: olevat tarkkaan valikoidut alle 30-vuotiaat vangit koitukseen riittävät määrärahat.
1854: saavat ammattiopetusta. Vankien määrä samanai-
1855:
1856: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
1857:
1858: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
1859: 1986 vp. 17
1860: Toivomusaloite n:o 14
1861:
1862:
1863:
1864:
1865: Mäkipää ym.: Talousrikosten vanhentumisaikojen pidentämisestä
1866:
1867:
1868:
1869: Eduskunnalle
1870:
1871: Maassamme paljastuu jatkuvasti suuria talousri- edesvastuuseen Ja korvausvelvollisuuteen teois-
1872: koksia ja väärinkäytöksiä. Näiden suurimittaisten taan.
1873: rikosvyyhtien selvittämisessä menee nykyisillä tut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1874: kijavoimilla jopa useita vuosia. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1875: Nykyisten säännösten mukaan talousrikokset muksen,
1876: vanhenevat viidessä vuodessa. Koska suurten ta-
1877: lousrikosten tutkiminen vie tutkijavoimien vähäi- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimenpi-
1878: syyden vuoksi vuosikausia, selviävät useat suuria teisiin lainsäädännön muuttamiseksi siten,
1879: omaisuusrikoksia ja väärinkäytöksiä tehneet hen- että talousrikoksien vanhenemisaikaa pi-
1880: kilöt täysin ilman syytteitä rikoksen vanhennut- dennettäisiin nykyisestä viidestä vuodesta
1881: tua. Olisi välttämätöntä saada lakiin muutos, jolla 10 vuoteen, etteivät rzkoksissa vastuussa
1882: pidennettäisiin rikosten vanhentumisaikaa viides- olevat selviäisi ilman rangaistusta teoistaan
1883: tä vuodesta kymmeneen vuoteen. Tällöin varmis- pitkään kestävien tutkimusten ja rzkoksen
1884: tettaisiin talousrikoksiin syyllistyneiden saaminen vanhenemisen takia.
1885:
1886: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
1887:
1888: Lea Mäkipää Helvi Koskinen
1889:
1890:
1891:
1892:
1893: 3 260211N
1894: 18 1986 vp.
1895:
1896: Toivomusaloite n:o 15
1897:
1898:
1899:
1900:
1901: Mäkipää ym.: Kunnallisten oikeusapupalvelujen turvaamisesta
1902:
1903:
1904:
1905: Eduskunnalle
1906:
1907: Maamme kunnallinen oikeusaputoiminta ei ole suunnitelma tietäisi joko Parkanon, Ikaalisten tai
1908: vieläkään riittävän tyydyttävällä tavalla järjestetty Hämeenkyrön oikeusaputoimiston lakkauttamista
1909: yksityisen kansalaisen oikeusapupalvelujen tur- tai toimistojen yhdistymistä ja oikeusavustajien
1910: vaamisen kannalta. Siitä huolimatta, että uusia määrän supistumista ja tätä kautta oikeusapupal-
1911: oikeusavustajien virkoja on perustettu vuosittain, velujen saannin olennaista vaikeutumista. Vaara-
1912: on edelleen kuntia, jotka eivät näiden palveluiden vyöhykkeessä on myös Kankaanpään oikeusapu-
1913: piiriin kuulu. Sitä paitsi monissa kunnallisissa oi- toimiston toisen oikeusavustajan viran säilymi-
1914: keusaputoimistoissa työpaine on niin suuri, että nen.
1915: asiakaskunnan eduista huolehtiminen on vaaras- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1916: sa. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1917: Huolestuttavaa on, että oikeusministeriön kaa-
1918: vailujen mukaan vuoden 1987 alusta ei enää mak- että hallitus ryhtyisi kti"reellisesti toi-
1919: settaisi valtionapua oikeusavustajan palkkauk- menpiteisiin kunnallisten oikeusapupalve-
1920: seen, mikäli oikeusaputoimiston asiakaspohja on lujen turvaamista uhkaavien suunnitel-
1921: alle 20 000 henkilöä. Tällaiset valtionavun supis- mien torjumiseksi sekä näiden ozkeusapu-
1922: tamiskaavailut ovat herättäneet huolta mm. Poh- palvelujen ulottamiseksi maamme jokai-
1923: jois-Satakunnassa, jossa on pelätty, että tämä seen kuntaan.
1924:
1925: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
1926:
1927: Lea Mäkipää ). Juhani Kortesalmi
1928: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
1929: 1986 vp. 19
1930:
1931: Toivomusaloite n:o 16
1932:
1933:
1934:
1935:
1936: Pesola ym.: Haapamäen varavankilan rakentamisen kiirehtimisestä
1937:
1938:
1939:
1940: Eduskunnalle
1941:
1942: Valtioneuvosto on syksyllä 1980 tehnyt periaa- tyminen on ollut luomassa Haapamäellä epävar-
1943: tepäätöksen Haapamäen varavankilasta. Oikeus- muutta, johon liittyy myös VR:n työpaikkojen
1944: ministeriö on omalta osaltaan laatinut ja hyväksy- menettämisen uhka.
1945: nyt varavankilan perustamissuunnitelman vuonna Varavankilan kustannusarvio on vuoden 1983
1946: 1983. Haapamäen varavankila-alue on hankittu kustannustasossa noin 38 milj. mk. Rakentamista
1947: valtion omistukseen Keuruun kaupungin välittä- nopeuttaisi työllisyysmäärärahojen osoittaminen
1948: mänä jo vuonna 1982. kohteeseen.
1949: Haapamäen risteysaseman merkitys valtakun- Hankkeen toteuttamisaikataulun tulisi edetä si-
1950: nallisella tasolla on kokenut varsinkin 1970-lu- ten, että suunnittelu kokonaisuudessaan saataisiin
1951: vulla pahoja takaiskuja. Valtionrautateiden työ- suoritetuksi vuoden 1986 aikana ja rakentaminen
1952: paikat ovat vähentyneet 1950-luvun huippuluke- käynnistyisi vuoden 1987 aikana.
1953: mista 683 työpaikasta 200 työpaikkaan. Vankila Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1954: korvaisi osittain Haapamäen taajaman työpaikka- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1955: menetystä.
1956: Periaatepäätöstä tehtäessä valtioneuvostossa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1957: vuonna 1980 lähtökohtana oli, että laitos aloittaa Haapamäen varavankzlan rakentamisen
1958: toimintansa vuonna 1985. Hankkeen jatkuva siir- kzirehtimiseksi.
1959:
1960: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
1961:
1962: Helena Pesola Pekka Leppänen
1963: Sakari Knuuttila Matti Lahtinen
1964: 20 1986 vp.
1965:
1966: Toivomusaloite n:o 17
1967:
1968:
1969:
1970:
1971: Skön ym.: Avoliiton rinnastamisesta perheeksi nykyistä laajemmin
1972:
1973:
1974:
1975: Eduskunnalle
1976:
1977: Yhteiskunnan lainsäädäntö laahaa pahasti jäl- toksella esim. valtion työeläkelain mukaan avo-
1978: jessä ja jälkeenjääneisyys aiheuttaa sen, ettei lain puoliso tulisi em. tapauksessa oikeutetuksi perhe-
1979: tarkoitus enää toteudu. eläkkeeseen.
1980: Perhe ja perheen lapset joutuvat täysin erilai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
1981: seen asemaan riippuen siitä, ovatko vanhemmat tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1982: naimisissa vai avoliitossa. Yhteiskunta ei ole otta-
1983: nut yhtenäistä kantaa eri laeissa siihen, milloin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
1984: perhe on perhe ja milloin jotain muuta. menpiteisiin perheeseen liittyvän lainsää-
1985: Perheeseen liittyvää lainsäädäntöä tulisi muut- dännön muuttamiseksi siten, että per-
1986: taa kaikilta osin siten, että perheeksi tulkitaan ai- heeksi tulkitaan aina avolzitto, jossa puoli-
1987: na avoliitto, jossa puolisoilla on yhteinen tai yh- soilla on yhteinen tai yhteisesti huolletta-
1988: teisesti huollettavaksi määrätty lapsi. Tällä muu- vaksi määrätty lapsi.
1989:
1990: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
1991:
1992: Pentti Skön Urho Pohto LeaMäkipää
1993: 1986 vp. 21
1994:
1995: Toivomusaloite n:o 18
1996:
1997:
1998:
1999:
2000: Skön ym.: Myöhemmin syyttömäksi osoittautuneelle tuomitulle ai-
2001: heutuneiden kulujen korvaamisesta valtion varoista
2002:
2003:
2004: Eduskunnalle
2005:
2006: Suomalaisessa siviilioikeuskäytännössä on harvi- vaukset itse. Mielestämme tämä ei voi olla oikein,
2007: naista, että syytön joutuu maksamaan korvauksia vaan valtion tulisi suorittaa kaikki kulut ja kor-
2008: ja kuluja oikeuden päätöksellä. Näin on kuitenkin vaukset valtion varoista syyttömälle henkilölle.
2009: tapahtunut, mikä on johtanut syyttömän jopa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2010: taloudellisiin vaikeuksiin. Myöhemmin samassa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2011: oikeusasteessa on päätös purettu ja toiset hen-
2012: kilöt ovat tunnustaneet ja heidät on todettu syyl- että hallitus ryhtyisi toimiin, joilla kor-
2013: liseksi. vattaisiin virheellisen oikeudenpiiiitöksen
2014: Vaikka oikeuden päätöksellä on todelliset syyl- aiheuttamat kulut ja korvaukset syyttömäl-
2015: liset velvoitettu maksamaan syyttömän kaikki ku- le, jos oikeuden piiiitöksellä myöhemmin
2016: lut ja korvaukset takaisin, on oikea syyllinen ollut oikea syyllinen tuomitaan syylliseksi ja to-
2017: varaton ja syytön on kärsinyt maksamansa kor- detaan varattomaksi.
2018:
2019: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
2020:
2021: Pentti Skön Pentti Kettunen
2022: 22 1986 vp.
2023:
2024: Toivomusaloite n:o 19
2025:
2026:
2027:
2028:
2029: Alho ym.: Kehitysyhteistyösihteerin paikkaamisesta Nicaraguaan
2030:
2031:
2032:
2033: Eduskunnalle
2034:
2035: Nicaraguan kanssa tehtävästä kehitysyhteistyös- kijöiden on ollut hankala hoitaa asioitansa tämän
2036: tä ovat sekä valtiovalta että kansalaisjärjestöt saa- henkilön puutteen vuoksi.
2037: neet myönteisiä kokemuksia. Nicaraguan kanssa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön ja
2038: toteutetut kehitysyhteistyöprojektit ovat toteutu- Suomi-Nicaragua Seuran edustajien tavatessa ul-
2039: neet hyvin ja niillä on osoitettu olevan suuria ke- koministeri Paavo Väyrystä kesällä 1985 ulkomi-
2040: hitysvaikutuksia. Nicaraguan ja Suomen välinen nisteri Väyrynen myös totesi tämän saman puut-
2041: kehitysyhteistyö onkin nopeasti laajentunut vii- teen. Hän piti myös tärkeänä henkilökohtaisesti
2042: meisten vuosien kuluessa. Kansalaisjärjestöjen toi- sitä, että kehitysyhteistyösihteeri saataisiin sijoite-
2043: minta on myös laajentunut voimakkaasti. Mm. tuksi Nicaraguaan. Kun sekä ulkoasiainhallinnon
2044: Suomi-Nicaragua Seura suunnittelee terveyden- piirissä on olemassa selvää tarvetta kehitysyhteis-
2045: huoltoprikaatin laajentamista ja projektin jatka- työsihteerin tai koordinaattorin saamiseksi Nicara-
2046: mista vielä useilla vuosilla eteenpäin. guaan ja kun tämän lisäksi myös kansalaisjärjes-
2047: Kehitysyhteistyöprojektin suunnittelussa ja töillä on todella akuutti tarve henkilöstön saami-
2048: käytännön toteutuksessa on kuitenkin ollut kovin seen käytännön asioiden hoitamiseen Nicara-
2049: monia ongelmia. Osin ongelmat johtuvat väli- guaan, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
2050: matkoista ja kielestä, mutta keskeinen ongelma toivomuksen,
2051: on ollut myös se, ettei Nicaraguassa ole ollut suo-
2052: malaista koordinaattorihenkilöä. Myös hallituksen että hallitus valtion vuoden 1987 tulo-
2053: kehitysyhteistyökertomuksessa puututaan kehitys- ja menoarvioesitystä laatiessaan ja suunni-
2054: yhteistyön ongelmissa koordinaatiohenkilöstön tai tellessaan ulkoasiainhallinnon kehittämis-
2055: kehitysyhteistyösihteerien puuttumiseen kehitys- tä ryhtyisi toimenpiteisiin kehitysyhteis-
2056: apua saavassa maassa. Käytännössä onkin osoit- työsihteerin tai kehitysyhteistyötä koordi-
2057: tautunut tavattoman hankalaksi kansalaisjärjestö- noivan henktlön saamiseksi Nicaraguan
2058: jen vapaaehtoistyövoimin hoitaa käytännön pro- kansalaisjär:festöjen solidaarisuustyön tuke-
2059: jektinsuunnittelua Suomesta käsin, ja luonnolli- miseksi ja myös kehitysyhteistyötoiminnan
2060: sesti Nicaraguassa toimivien suomalaisten työnte- edesauttamiseksi.
2061:
2062: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
2063:
2064: Arja Alho Timo Roos Paula Eenilä
2065: Kati Peltola Tuulikki Hämäläinen Pekka Myllyniemi
2066: 1986 vp. 23
2067: Toivomusaloite n:o 20
2068:
2069:
2070:
2071:
2072: Arranz: Mahdollisuudesta kalastaa naapurivaltioidemme kanssa
2073: päällekkäin menevillä aluevesillä
2074:
2075:
2076: Eduskunnalle
2077:
2078: Kalastuselinkeino on tärkeä maamme elintarvi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti neuvotte-
2079: kehuollon osatekijä. Kalastajat harjoittavat elin- luihin, jotta taattaisti"n kalastajillemme
2080: keinoaan usein vaikeissa, raskaissa ja vaarallisissa mahdollisuus ammattinsa häiriöttömään
2081: olosuhteissa. Tämän lisäksi heidän elinkeinonhar- harjoittamiseen myös kaikilla millä kalas-
2082: joittamistaan rajoittavat talvikauden mukanaan tusaluetllamme, jotka menevät päällek-
2083: tuomat vaikeudet sekä kalastusvesirajamme naa- käin naapurivaltioidemme aluevesirajojen
2084: purivaltioiden kanssa päällekkäin menevillä kanssa.
2085: alueilla tapahtuva muu toiminta.
2086: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
2087: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2088:
2089: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
2090:
2091: Liisa Arranz
2092: 24 1986 vp.
2093:
2094: Toivomusaloite n:o 21
2095:
2096:
2097:
2098:
2099: Hirvelä: Opetus- ja kulttuuriprojekteihin tarkoitettujen kehitysyh-
2100: teistyömäärärahojen lisäämisestä
2101:
2102:
2103: Eduskunnalle
2104:
2105: Suomen kehitysyhteistyön ohjelmamaiden neet lisääntyvää kiinnostusta kehitysyhteistyötä
2106: kanssa harjoitettavaa kulttuuriyhteistyötä selvittä- kohtaan. Esimerkkinä tästä on Jyväskylän yliopis-
2107: neen työryhmän mietinnössä todetaan, että oman ton erityisopettajankoulutus, suunnitelma pien-
2108: maamme kehitys viime vuosisadalla perustui suu- yritysten johtamiseen liittyvän ammatillisen kou-
2109: ressa määrin kulttuurin alueella tapahtuneeseen lutuksen aloittamiseksi Afrikassa sekä liikuntakas-
2110: heräämiseen ja sen avulla tapahtuneeseen kansal- vatuksen puitteissa valmisteilla oleva hanke, joka
2111: lisen identiteetin vahvistumiseen. Tähän viitaten on aloitettu yksityisin varoin. Näiden ja muiden
2112: mietinnössä päädytään esittämään, että Suomi tärkeiden hankkeiden toteuttaminen edellyttää
2113: ryhtyisi entistä voimakkaammin tukemaan kult- huomattavaa varojen lisäystä.
2114: tuurivaihtoa kehitysmaiden kanssa sekä suuntaa- Suomen kehitysyhteistyön määrärahoista vain
2115: maan varoja kehitysmaiden opetus- ja tutkimus- 4 % käytetään opetus- ja kulttuurialan projek-
2116: toimintaan sekä muuhun kulttuuritoimintaan. teihin. Kuitenkin opetuksen, tieteen ja kulttuu-
2117: Mietinnössä esitetään lisäksi, että kulttuuri tulisi rin määrärahat v:tltion budjetissa osoittautuvat
2118: ottaa huomioon kaikessa kehitysyhteistyössä suun- jatkuvasti riittämättömiksi, vaikka niiden osuus
2119: nittelussa ja toteutuksessa. Kehitysyhteistyön vas- budjetista on noin neljä kertaa suurempi eli
2120: taanottajamaissa kulttuuri on yleensä läheisem- 15,9 %. Selvä ristiriita on siis havaittavissa. Oman
2121: mässä vuorovaikutuksessa taloudelliseen ja yhteis- maan väestön korkeaa koulutustasoa pidetään
2122: kunnalliseen elämään kuin teollisuusmaissa. avaimena kehitykseen ja taloudelliseen menesty-
2123: Myös väestöpoliittiset näkökohdat puoltavat li- miseen, mutta kehitysmaiden asukkaita katsotaan
2124: sääntyvien määrärahojen osoittamista ennen kaik- palveltavan parhaiten viemällä heille suomalais-
2125: kea naisten koulutusta edistäviin kehitysyhteis- yritysten tuotteita! Uskon, että laajemminkin ol-
2126: työprojekteihin. Tutkimuksen mukaan on selvästi laan heräämässä ymmärtämään opetus-, tutki-
2127: osoitettavissa, että kehitysmaissa äidin koulutusta- mus- ja kulttuuritoiminnan merkitys kehitysyh-
2128: solla on selvä yhteys sekä lapsikuolleisuuteen että teistyössä.
2129: perheen lapsilukuun. Mitä korkeampi koulutus Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2130: äidillä on, sitä todennäköisempää lapsen henkiin muksen,
2131: jääminen on, ja mitä suurempi varmuus äidillä on
2132: lapsensa henkiin jäämisestä, sitä todennäköisem- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
2133: min hän pyrkii pienempään lapsilukuun. Koulu- opetus- ja kulttuuriprojekteihin kiiytettå'-
2134: tetulla naisella on myös paremmat mahdollisuu- vien m!iiiriirahojen lisiiiimiseksi merkittii-
2135: det saada tietoa ehkäisymenetelmistä ja hankkia viisti kehitysyhteistyössä ja kiinnittiiisi en·-
2136: niitä käyttöönsä. tyistå' huomiota kehitysmaiden naisten
2137: Suomen Akatemia ja eri yliopistot ovat osoitta- koulutustason nostamiseen.
2138:
2139: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
2140:
2141: Inger Hirvelä
2142: 1986 vp. 25
2143:
2144: Toivomusaloite n:o 22
2145:
2146:
2147:
2148:
2149: Juhantalo ym.: Opetus-, koulutus- ja tutkimusalaan liittyvien kehi-
2150: tysyhteistyöhankkeiden lisäämisestä
2151:
2152:
2153: Eduskunnalle
2154:
2155: Suomi on YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foo- hitysyhteistyövarojen käytöstä on näinkin matala, on
2156: rumeilla sitoutunut lisäämään kehitysyhteistyö- ymmärrettävää, ettei laajoja alaan liittyviä hankkeita
2157: hön osoitettuja varoja siten, että kehitysyhteistyö- ole kovin monta. Myönteisinä poikkeuksina voidaan
2158: hön osoitetaan 0, 7 % bruttokansantuotteesta. mainita WIDER-tutkimuslaitos sekä eräät yliopis-
2159: Vuonna 1984 julkisen kehitysavun maksatusten tojen toimesta toteutettavat kehityshankkeet.
2160: prosenttiosuus bruttokansantuotteesta oli 0,36. Suomen mahdollisuudet lisätä koulutuksellista
2161: Samana vuonna julkiseen kehitysapuun käytettiin kehitysyhteistyötä ovat hyvät: puolueettomana ja
2162: 1 068 miljoonaa markkaa. Vuoden 1986 tulo- ja ilman siirtomaamenneisyyttä olevana valtiona
2163: menoarvioesityksessä julkiseen kehitysapuun on avun "ideologiset" edellytykset ovat hyvät. Suo-
2164: varattu yhteensä 1 654 miljoonaa markkaa, mikä men koulutusjärjestelmä on moni-ilmeinen ja
2165: arvioiden mukaan merkitsee 0,47 % :n bruttokan- kattaa kaikki koulutusalat ja -tasot. Maallamme
2166: santuoteosuutta. Vaikka prosentuaalinen brutto- on runsasti tuoretta kokemusta perusopetuksen
2167: kansantuoteosuus on kasvanut varsin hitaasti suh- kehittämisestä, ammatillisen koulutuksen uudel-
2168: teessa asetettuihin tavoitteisiin, ovat vuotuiset leenorganisoinnista ja korkeakoululaitoksen ke-
2169: määrärahan lisäykset markoissa laskettuna olleet hittämisestä (mm. uusien korkeakoulujen perus-
2170: varsin huomattavia. tamisesta alueille, joilla ennestään ei ole tieteellis-
2171: Kehitysyhteistyövarojen kohdentaminen avun tä tutkimusta tai opetusta). Useissa tapauksissa
2172: saajamaiden kannalta mielekkäisiin, laaja-alaista kehitysmaiden ongelmat liittyvät perustuotan-
2173: yhteiskunnallista kehitystä palveleviin hankkeisiin toon, maa- ja metsätalouteen, joihin liittyen Suo-
2174: on jatkuvasti keskustelua herättävä ja vaikea kysy- mella on korkea taitotiedon taso.
2175: mys. Kasvavien kehitysyhteistyövarojen käyttö ja Koulutukseen liittyvää kehitysyhteistyötä voi-
2176: käytön valvonta on ongelma, johon ratkaisua ei daan ja tulisi lisätä kaikilla koulutusjärjestelmän
2177: voida löytää pelkästään kehitysyhteistyön hallin- tasoilla, vastaanottajamaiden toivomusten mukai-
2178: toa paisuttamalla. Eräs tärkeimmistä ratkaisuvaih- sesti ja hankesuunnittelussa tarkemmin yksilöitä-
2179: toehdoista avun perilletoimittamisongelmissa on väliä tavalla. Nopeimmin voidaan edetä korkea-
2180: lisätä ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston yh- koulutukseen ja tutkimuksen kehittämiseen liitty-
2181: teistyötä virastojen, laitosten, kansalaisjärjestöjen villä aloilla sekä kansanopistomuotoisen aikuis-
2182: ja oppilaitosten kanssa projektien suunnittelussa, koulutuksen perustamisessa kehitysmaihin. Mer-
2183: toteuttamisessa ja hallinnoinnissa. kittäviä näkymiä on nähtävissä myös Suomen pe-
2184: Suomen antamassa kehitysavussa opetus-, kou- rinteisesti vahvoilla osaamisen alueilla maanvilje-
2185: lutus- ja tutkimusalan hankkeiden osuus on vaati- lyksen, karjanhoidon, kotitalousneuvonnan, metsä-
2186: maton. Ala kattaa periaatteessa hyvin laajan ken- talouden, puunjalostussektorin ja metalliteollisuu-
2187: tän lukutaitokampanjoista aina tutkimuslaitosten den ammatillisen koulutuksen organisoinnissa.
2188: perustamiseen, tutkijoiden koulutukseen, apura- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
2189: hoihin ja tieteelliseen vaihtoon saakka. Suomen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2190: kahdenvälisessä kehitysavussa opetussektorin
2191: osuus on vain 4-5 %, mikä on suhteettoman vä- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimenpi-
2192: hän verrattuna esimerkiksi koulutusjärjestelmän tei.riin opetus-, koulutus- ja tutkimusalaan
2193: osuuteen valtion tulo- ja menoarviossa tai monien liittyvien kehitysyhteistyöhankkeiden li-
2194: muiden teollisuusmaiden vastaaviin osuuksiin. säämiseksi siten, että niiden osuus Suomen
2195: Kun opetus-, koulutus- ja tutkimusalan osuus ke- kehitysyhteistyössä ratkaisevasti kasvaa.
2196:
2197: 4 260211N
2198: 26 1986 vp. - TA n:o 22
2199:
2200: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
2201:
2202: Kauko Juhantalo Lea Sutinen Mikko Jokela
2203: Olavi Martikainen Pentti Poutanen Reino Karpola
2204: Katri-Helena Eskelinen Heimo Linna Mauno Manninen
2205: Einari Nieminen Paavo Vesterinen Hannu Tenhiälä
2206: Tytti Isohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen Matri Maijala
2207: Hannele Pokka Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä
2208: Hannu Kemppainen Marjatta Väänänen Tellervo Nousiainen
2209: Aapo Saari Kalevi Mattila Sirkka-Liisa Antrila
2210: Mauri Pekkarinen
2211: 1986 vp. 27
2212:
2213: Toivomusaloite n:o 23
2214:
2215:
2216:
2217:
2218: Koskinen ym.: Kehitysavun kanavoimisesta kohdemaassa toimivien
2219: suomalaisten järjestöjen kautta
2220:
2221:
2222: Eduskunnalle
2223:
2224: Suomen kehitysapumäärärahat ovat viimeisinä hankintaan, ja nälänhätää kärsivissä maissa apu
2225: vuosina jatkuvasti kohonneet. Kohonneiden mää- voitaisiin toimittaa kotimaisina elintarvikkeina
2226: rärahojen käyttö on useasti ollut melko sattuman- lieventämään nälänhätää.
2227: varaista, minkä takia määrärahoja on jopa mennyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2228: hukkaan. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2229: Kehitysmaissa on runsasti kohteita ja tarpeita,
2230: joita voitaisiin nykyistä huomattavasti tehokkaam- että hallitus ryhtyisi toimzi'n kehitysavun
2231: min Suomen taholta tukea. Apua tulisi toimittaa perusteiden tarkentamiseksi pikaisesti
2232: kohdemaahan sellaisessa muodossa, että se par- niin, että annettava kehitysapu kanavoi-
2233: haiten hyödyttäisi maata riippuen sen tilanteesta daan mahdollisimman suuressa määrin
2234: ja yhteiskuntarakenteesta. Kaikkein köyhimmille kohdemaassa toimivien suomalaisten sopi-
2235: maille tulisi kehitysapua antaa maatalouden ke- vien järjestöjen kautta ja kotimaisten elin-
2236: hittämiseen yksinkertaisilla välineillä sekä veden- tarvikkeiden osuutta kehitysavussa lisätään.
2237:
2238: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
2239:
2240: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi
2241: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
2242: Lea Mäkipää
2243: 28 1986 vp.
2244:
2245: Toivomusaloite n:o 24
2246:
2247:
2248:
2249:
2250: Nyby ym.: Biologisen ja metsätieteellisen tutkimusaseman perusta-
2251: misesta Tansaniaan
2252:
2253:
2254: Eduskunnalle
2255:
2256: Viime vuosina on havahduttu vaatimaan Suo- kohde. Maan metsävarat ovat huvenneet nopeasti
2257: men ja muiden Pohjoismaiden antaman kehitys- ja maassa on enää muutama laajempi yhtenäinen
2258: avun suuntaamista niin, ettei se aiheuta tai kiih- sademetsäalue. Kansainvälinen Luonnonsuojelu-
2259: dytä vastaanottajamaassa ekologisia ongelmia ku- liitto (IUCN) ja Maailman Luonnon Säätiö
2260: ten metsien ja kasvillisuuden häviämistä sekä (WWF) ovat esittäneet Tansaniassa sijaitsevan
2261: eroosiota tai tuhoa luonnontalouteen sopeutunei- Usambara Mountains (tai toiselta nimeltään Ama-
2262: ta elintapoja ja kulttuureja. Huonosti suunniteltu ri Forest) alueen suojelua eräänä viimeisistä yhte-
2263: kehitysapu voi näin itse asiassa heikentää kehitys- näisistä ja luonnonrikkaudeltaan monipuolisista
2264: maan mahdollisuuksia selviytyä omin voimin. sademetsäalueista koko maassa.
2265: Toivomuksista huolimatta kehitysmaiden luon- Suojelualueen yhteyteen sopisi erinomaisesti
2266: nonvarojen järkevään suojeluun ja kestävään käyt- edellä mainittu biologinen ja metsätieteellinen
2267: töön pohjautuvia kehitysapuhankkeita ei Suomel- tutkimusasema, jolla voitaisiin tutkia sekä viimei-
2268: la vielä juurikaan ole. Näin siitä huolimatta, että siä luonnonvaraisia alueita että aavikoituvien
2269: Suomella on kaikki edellytykset välittää luonnon- alueiden uudelleen metsittämistä.
2270: varojen suojelua ja järkevää käyttöä koskevaa Usambara Mountainsin alueen lähistöllä on li-
2271: asiantuntemusta. säksi jo nyt suomalainen saha, jonka toiminnan
2272: Eräs toivotuimmista hankkeista on ollut yhteis- kannalta maan metsävarojen järkevän ja kestävän
2273: pohjoismaisen tai pelkästään Suomen kehitysapu- käytön suunnittelu ja varmistaminen on tärkeää.
2274: varoilla toteutettavan biologisen ja metsätieteelli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2275: sen tutkimusaseman perustaminen johonkin af- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2276: rikkalaiseen kehitysavun kohdemaahan. Asemalta
2277: saataisiin heti sovellettavissa olevaa, käyttökel- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin,
2278: poista tietoa maanosan yhä polttavampiin aavikoi- jotta osa Suomen Tansaniaan suuntau-
2279: tumis- ja luonnonvaraongelmiin. Tällaisella ase- tuvista kehitysapuvaroista käytettäisiin
2280: malla voitaisiin tehdä sekä soveltavaa että perus- Usambara Mountainsin alueelle suunnitel-
2281: tutkimusta. Hanke voitaisiin toteuttaa yhdessä lun biologisen ja metsätieteellisen tutki-
2282: esimerkiksi Ruotsin kanssa. musaseman perustamiseen.
2283: Tansania on Suomen kehitysavun pitkäaikainen
2284:
2285: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
2286:
2287: Mats Nyby Marja-Liisa Löyttyjärvi
2288: Reino Paasilinna Ville Komsi
2289: Liisa Jaakonsaari
2290: 1986 vp. 29
2291: Toivomusaloite n:o 25
2292:
2293:
2294:
2295:
2296: Vainio ym.: Kotimaisten elintarvikkeiden käyttämisestä Suomen an-
2297: tamaa kehitysapua lisättäessä
2298:
2299:
2300: Eduskunnalle
2301:
2302: Suomessa on mahdollista kasvattaa saasteetto- tava ja otettava maatalousmaata lisääntyvästi käyt-
2303: rnia ja puhtaita elintarvikkeita, mikä avaa uusia töön.
2304: näkymiä elintarvikkeiden viennille. Tämä merkit- Käyttökelpoisin ja nopeasti toteutettava muoto
2305: see sitä, että meidän on estettävä saasteiden leviä- on Suomen kehitysavun lisääminen elintarvikkei-
2306: minen viljelyksille, jotta tulevaisuudessa voimme na, koska maailmassa on suunnaton puute hyvistä
2307: tarjota saasteettornia tuotteita. Lisää tulevaisuu- elintarvikkeista, joita köyhät maat eivät pysty va-
2308: den mahdollisuuksia avaa biodynaaminen eli luutalla ostamaan.
2309: luonnonmukainen viljely. Tällaisia maatalous- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
2310: tuotteita voidaan viedä jopa vanhoihin maata- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2311: lousmaihin, joissa ei ole omia mahdollisuuksia vomuksen,
2312: laajaan biodynaamiseen ja saasteettomaan vil-
2313: jelyyn. Maailman koko väestön elintarvikehuol- että hallitus ryhtyisi toimiin Suomen ke-
2314: losta on maapallon kaikkien kansojen tunnetta- hitysavun lisäämiseksi erityisesti kotimai-
2315: va yhteisvastuuta, siksi pakettipelloista on luovut- sin elintarvikkein.
2316:
2317: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
2318:
2319: Mikko Vainio Urho Pohto
2320: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
2321: 30 1986 vp.
2322:
2323: Toivomusaloite n:o 26
2324:
2325:
2326:
2327:
2328: Aho ym.: Opiskelijavähennyksen perusteista kunnallisverotuksessa
2329:
2330:
2331:
2332: Eduskunnalle
2333:
2334: Opiskelijat eivät ole valtiontalouden kannalta naan sellaiset opiskelijat, jotka opintojen aloitta-
2335: merkittävä veronmaksajaryhmä, mutta verotuk- misen tai päättämisen, varusmiespalveluksen tai
2336: sella on huomattava vaikutus opiskelijoiden toi- jonkin muun syyn takia opiskelevat vain toisen lu-
2337: meentuloon. Opintotuen riittämättömyyden ta- kukauden.
2338: kia opiskelijat joutuvat enenevässä määrin rahoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
2339: tamaan opintojaan omalla työssäkäynnillään. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2340: Kunnallisverotuksen opiskelijavähennyksen
2341: reaaliarvo on viimeisten kymmenen vuoden aika- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2342: na pudonnut alle puoleen. Yltääkseen vuoden kunnallisverotuksen opiskelzjavähennyk-
2343: 1974 tasolle sen tulisi olla noin 6 000 markkaa. sen muuttamiseksi siten, että sen voi tehdä
2344: Opiskelijavähennyksen saa verotuksessa tehdä jo yhden lukukauden opintojen perusteel-
2345: vain henkilö, joka on harjoittanut opintoja vuo- la, sekä opiskeltjavähennyksen määrän
2346: den aikana vähintään seitsemän kuukauden ajan. korottamiseksi 6 000 markkaan.
2347: Näin vähennysoikeuden ulkopuolelle jäävät koko-
2348:
2349: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
2350:
2351: Esko Aho Mauri Pekkarinen Timo Kietäväinen
2352: 1986 vp. 31
2353: Toivomusaloite n:o 27
2354:
2355:
2356: Aho ym.: Aravaomistusasuntojen myynti- ja luovutusrajoitusten väl-
2357: jentämisestä
2358:
2359:
2360: Eduskunnalle
2361:
2362: Omakotitalojen rakentamiseen myönnettavla tynyt era1sun ehdotuksiin asuntohallituksen toi-
2363: asuntotuotantolain mukaisia lainoja koskevien ha- menpiteiksi asiassa. Työryhmä on selvästi toden-
2364: kemusten määrä on viime vuosina voimakkaasti nut, että asuntohallituksen toiminnassa on tässä
2365: laskenut. Kun hakemuksia vuonna 1980 tuli vielä suhteessa ollut puutteita mm. sen antaessa ohjeita
2366: 11 288, on niiden määrä enää runsaat 3 000. Sen kunnille rakennettavan omakotitalon rakennus-
2367: lisäksi että aravalainan hakijamäärä on vuosi vuo- kustannusten ja hankinta-arvon hyväksymisestä.
2368: delta pudonnut, on myös lainan saaneiden osuus Luovutusrajoitusten suhteen työryhmä on esit-
2369: hakijoista selvästi laskenut. tänyt, että nykyistä 27 vuoden rajoitusaikaa lyhen-
2370: Omakotilainahakemusten määrän vähenemi- nettäisiin olemaan voimassa sen ajan, joksi raken-
2371: seen ovat selvitysten mukaan eniten vaikuttaneet tamista, laajentamista ja hankkimista varten
2372: hankkeen rahoitukseen liittyvät seikat. Valtion myönnetty laina on myönnetty eli yleensä 18
2373: lainaosuus on lainoitusarvojen jälkeenjääneisyy- vuotta. Lainmuutos voitaisiin työryhmän käsityk-
2374: den vuoksi pieni, mikä nostaa tarvittavan pankki- sen mukaan toteuttaa seuraavan kerran asunto-
2375: lainan osuuden huomattavan suureksi. Toisena tuotantolakia muutettaessa tai viimeistään vireille
2376: hakemusten määrään keskeisesti vaikuttavana tulevan asuntotuotantosäännöstön kokonaisuu-
2377: seikkana on todettu olevan asuntolainoitettujen distuksen yhteydessä.
2378: kohteiden käyttöä ja luovutusta koskevat rajoituk- Omakotitalojen hankinta-arvo- ja luovutusra-
2379: set. Ongelmallisimmaksi on nähty hyväksyttyjen joitustyöryhmän muistiossa esitettyjä toimia voi-
2380: hankinta-arvojen pienuudesta johtuva liian alhai- daan pitää oikeansuuntaisina. Hankinta-arvojen
2381: nen luovutushinta ja tähän liittyen rajoitusten py- osalta on edellytettävä, että asuntohallitus mah-
2382: syvyys ja pitkä voimassaoloaika. dollisimman pikaisesti saa aikaan riittävän tarkan
2383: Omakotitalojen lainoitusarvojen jälkeenjäänei- kustannusvalvontamenettelyn ja uudistaa ohjeis-
2384: syyttä selvittänyt työryhmä jätti mietintönsä loka- tonsa jo lainoitettujen uuden rajoituslainsäädän-
2385: kuussa 1984 ympäristöministeriölle. Työryhmä nön alaisten omakotitalojen osalta.
2386: ehdotti, että lainoitusarvojen perustana olisi oma- Työryhmän luovutusrajoitusten lieventämistä
2387: kotitalon keskimääräinen hyväksyttävä hankinta- koskevat esitykset eivät ole riittävät. Luovutusra-
2388: arvo, josta vähennettäisiin arvioitu keskimääräi- joituksista vapautuminen pitäisi voida tehdä mah-
2389: nen oman työn arvo. Peruslainoitusarvot määräy- dolliseksi maksamalla laina ja sen alikorkoisuudes-
2390: tyisivät yhdenmukaisilla perusteilla sekä osake- ta saatu hyöty takaisin. Säännökset vastaisivat täl-
2391: että omakotilainoituksessa. löin sitä, mitä jo nyt on voimassa peruskorjaus- ja
2392: Lainoitusarvotyöryhmän esityksen mukaisesti omaksilunastamislainojen osalta.
2393: onkin asuntolainojen vuoden 1985 myöntämisval- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
2394: tuuden käyttösuunnitelman vahvistamisen yhtey- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2395: dessä korotettu omakotitalojen peruslainoitusar-
2396: voja vuoden 1984 tasosta 25 % :lla. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n ara-
2397: Ympäristöministeriö asetti lokakuussa 1984 vaomistusasuntoihin liittyvien myynti- ja
2398: työryhmän selvittämään, olisiko aiheellista tarkis- luovutusrajoitusten muuttamiseksi siten,
2399: taa aravalainoitettujen omakotitalojen hankinta- että rajoitukset olisivat voimassa ainoastaan
2400: arvon määräytymistä sekä luovutukseen liittyviä laina-ajan ja niistä voisi tällöinkin vapautua
2401: rajoituksia. Helmikuussa 1985 jättämässään mie- maksamalla takaisin valtion lainan sekä lai-
2402: tinnössä työryhmä on hankinta-arvojen osalta pää- nan alikorkoisuudesta saadun hyödyn.
2403:
2404: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
2405:
2406: Esko Aho Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen
2407: 32 1986 vp.
2408:
2409: Toivomusaloite n:o 28
2410:
2411:
2412:
2413:
2414: Alaranta ym.: Sähköveron poistamisesta kotimaisilla pohtoaineilla
2415: tuotetulta energialta
2416:
2417:
2418: Eduskunnalle
2419:
2420: Kilpailu eri energiamuotojen välillä on kiristy- nipuolisesti kokonaistaloutemme hyväksi. Vähäi-
2421: nyt ja vastakkainasettelujaon syntynyt mm. koti- sempiä eivät ole kotimaisen energian työllisyysvai-
2422: maisen energian ja tuontienergian välillä. Vuonna kutukset.
2423: 1973 tapahtuneen energiakriisin jälkeen alettiin Kotimaisen energian kilpailukyvyn parantami-
2424: kotimaisten energialähteiden käytön lisäämis- ja seksi on olemassa useita keinoja. Niistä keskeisenä
2425: tehostamistoimenpiteitä nopeasti tutkia ja kehit- ja nopeavaikutteisena on sähköveron poistaminen
2426: tää. Kun tuontienergian hintojen nousu ei tapah- kotimaisilla pohtoaineilla tuotetulta sähköltä.
2427: tunutkaan odotetulla nopeudella, jäivät kotimai- Sähköveron poistaminen alentaisi sähköveron
2428: sia energiamuotoja koskevat selvitykset kesken tai tuottoa noin 80 milj. mk:lla eli noin 8 %.
2429: niitä jatkettiin vähäisemmin voimavaroin. Tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2430: hetkellä öljynhintojen aleneminen johtaa entises- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2431: tään kotimaisten energialähteiden hyväksikäytön
2432: supistumiseen. Kuitenkin kotimaisen energian- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin säh-
2433: tuotannon osuuden kasvattaminen vaikuttaa suh- köveron poistamiseksi kotimaisilla poltto-
2434: danteiden vaihtuvuudesta riippumatta varsin mo- aineilta tuotetulta sähköltä.
2435:
2436: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
2437:
2438: Juhani Alaranta Väinö Raudaskoski J. Juhani Kortesalmi
2439: Vappu Säilynoja Kalevi Mattila Riitta Jouppila
2440: Juhani Vähäkangas Tytti Isohookana-Asunmaa Arvo Kemppainen
2441: Pentti Kettunen Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari
2442: Heikki Mustonen Hannu Kemppainen Sakari Valli
2443: Tellervo Nousiainen
2444: 1986 vp. 33
2445:
2446: Toivomusaloite n:o 29
2447:
2448: Alaranta ym.: Malminetsinnän tehostamisesta Oulun läänissä
2449:
2450:
2451: Eduskunnalle
2452:
2453: Oulun lääni on ollut maamme tärkein malmin- dellisin perustein eikä valtion lisääntynyt rahoi-
2454: tuotantoalue ja lääni kuuluu maamme malmi- tuskaan kata tarvetta. Oulun läänin osalta huoles-
2455: kriittisimpään vyöhykkeeseen. Läänin kaivoksilla tuttavaa on vielä se, että Rautaruukki Oy on !o-
2456: työllistettyjen määrä oli vielä 1980-luvun alussa pettamassa koko malminetsintäorganisaationsa
2457: 2 700 eli 27 % koko maan vastaavasta luvusta. alueella. Malminetsintä tuleekin entistä selkeäm-
2458: Läänin ja maamme malmintuotannon kannalta ti- min nähdä kansantalouden kannalta.
2459: lanne on nopeasti huonontumassa kaivostoimin- Geologista tutkimusta suorittava Geologinen
2460: nan ja malminetsinnän supistuessa. tutkimuskeskus (GTK) on keskittynyt kallioperä-
2461: Oulun läänin viidestä kaivoksesta vain yksi, kartoitukseen ja malminetsintään. Tieteellistä pe-
2462: Outokumpu Oy:n Pyhäsalmen kaivos jatkanee rustutkimusta suorittaa lisäksi Oulun yliopiston
2463: toimintaansa 1990-luvun alkuvuosien jälkeen ja geologian laitos, joka on suuntautunut vahvasti
2464: sekin toiminee vain vuoden 2000 tienoille. Outo- malminetsintään ja maaperän hyväksikäyttöä pal-
2465: kumpu Oy:n Vihannin sekä Hituran kaivosten velevaan perustutkimukseen. Tämän ansiosta
2466: lakkaaminen vähentävät työvoimaa 500:lla lähi- alueelta on saatavissa käytännönläheisen koulu-
2467: vuosien aikana, ja 20 vuoden kuluessa työvoiman tuksen saanutta tutkijavoimaa.
2468: vähennys nousee 1 OOO:een. Kaivostoiminnan Em. perustein voidaan todeta, että henkilöre-
2469: taantuminen murentaa jyrkästi kaivosalueiden ke- sursseja tehostuvaan malminetsintään on saatavis-
2470: hittymisedellytyksiä ja koko läänin alueellista ta- sa, mutta rahoitusresurssit ovat- huolimatta val-
2471: sapainoisuutta erityisesti näillä harvaan asutuilla tion lisääntyvästä panoksesta - edelleen liian
2472: sisämaa-alueilla. Toisaalta kaivostoiminnan supis- niukat. Malminetsintä tuleekin nähdä selkeästi
2473: tuminen vaarantaa myös alaan liittyvän muun kansantalouden kannalta ja sen vuoksi siihen tu-
2474: elinkeinoelämän kehittymisen maassamme. lee käyttää ne resurssit, jotka suunnitelmallisen
2475: Oulun lääni käsittää maamme lupaavimpia käytön kannalta ovat tarpeen. Tässä tilanteessa
2476: malmikriittisiä alueita. Sitä osoittaa suuri kaivosti- em. tekijät huomioon ottaen etenkin Oulun lää-
2477: heys ja useat tunnetut pienet malmimineraali- nin alueella tapahtuva malminetsinnän tehosta-
2478: esiintymät. Toisaalta malmin löytäminen alueella minen, mukaan lukien sen organisatorinen vah-
2479: on vaikeaa, koska varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla vistaminen, on erityisen ajankohtaista.
2480: kallioperä on paksujen irtomaapeitteiden katta- Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
2481: ma. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2482: Viime aikoina on maassamme ruvettu yhä muksen,
2483: enemmän kiinnittämään huomiota myös teolli-
2484: suusmineraalien etsintään. Myös tässä suhteessa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
2485: läänin kallioperä on lupaava, joten tätäkin menpiteisiin malminetsinnän tehostami-
2486: tutkimus- ja kehitystyötä tulisi lisätä. seksi erityisesti Oulun läänissä silmällä pi-
2487: Alueen malmikriittisyys ja kaivostoiminnan täen kaivostoiminnan jatkumista laajem-
2488: taantuminen korostavat malminetsinnän tärkeyt- pana kuin se, mihin nykyinen tutkimuspa-
2489: tä. Tämä ala on kuitenkin jopa supistumassa, kun nostus antaa mahdollisuuksia lähimpien
2490: kaivosyhtiöt supistavat panostustaan yhtiötalou- 10 vuoden aikana.
2491:
2492: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
2493:
2494: Juhani Alaranta Väinö Raudaskoski J. Juhani Kortesalmi
2495: Vappu Säilynoja Kalevi Mattila Riitta Jouppila
2496: Juhani Vähäkangas Tytti Isohookana-Asunmaa Arvo Kemppainen
2497: Pentti Kettunen Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari
2498: Heikki Mustonen Hannu Kemppainen Sakari Valli
2499: Tellervo Nousiainen
2500: 5 260211N
2501: 34 1986 vp.
2502:
2503: Toivomusaloite n:o 30
2504:
2505:
2506:
2507:
2508: Alaranta ym.: Malminetsinnän tehostamisesta Vihannin Lampinsaa-
2509: ren kaivoksen ympäristössä
2510:
2511:
2512: Eduskunnalle
2513:
2514: Vihannin kunnassa SlJaltsevan Outokumpu muun muassa syvämalmikairauksin. Korkea tek-
2515: Oy:n Lampinsaaren kaivoksen toiminta lakkaa nologia on tuonut malminetsintään uusia mah-
2516: vuonna 1990. Kaivoksen toiminta alkoi aikoinaan dollisuuksia.
2517: kansannäytteen perusteella. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2518: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton selvityk- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2519: sen mukaan Oulun lääni on ollut jo kauan eniten
2520: malmia tuottava lääni koko maassa. Joka kolmas että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin laa-
2521: kaivostyöpaikka on ollut Oulun läänin alueella. jan malminetsintäprojektin käynnistämi-
2522: Tiedossa olevien malmivarojen ehtymisen vuoksi seksi Vihannin Lampinsaaren kaivoksen
2523: työpaikkojen lukumäärä vähenee 1 500:lla vuo- ympärillä olevassa maakunnassa kaivoksen
2524: sien 1984-1994 aikana. Toimivien kaivosten lä- toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
2525: heisyydessä suoritetaan koko ajan malminetsintää
2526:
2527: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
2528:
2529: Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen Väinö Raudaskoski
2530: Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Jouppila Aarno von Bell
2531: 1986 vp. 35
2532:
2533: Toivomusaloite n:o 31
2534:
2535:
2536:
2537:
2538: Alho ym.: Helsingin Seudun Opiskelija-asuntosäätiön tontinvuok-
2539: rien perimisestä
2540:
2541:
2542: Eduskunnalle
2543:
2544: Eduskunta on hyväksynyt valtiovarainvaliokun- voidaan osoittaa laskelmin, että tontinvuokra( val-
2545: nan mietinnössä vuoden 1985 budjetin yleisperus- tiolle merkitsevät 82,6 pennin vaikutusta neliö-
2546: teluista lausuman opiskelijoiden asumisen osalta: metriä kohden kuukaudessa. Tämä tuki tietenkin
2547: ''valtio luopuu tontinvuokrista, jos asianomainen kohdistuisi opiskelija-asunnoille, jos vuokrista
2548: kunta menettelee samoin''. Näin meneteltäisiin luovuttaisiin. Nämä laskelmat jo osoittavat, että
2549: myös siinä tapauksessa, että kunta muulla tavalla omapääomalainat muodostavat merkittävän tuen,
2550: tukee opiskelija-asuntotuotantoa. Opetusministe- joka itse asiassa on jo samaa suuruusluokkaa kuin
2551: riön rakennusasiain toimistossa on tulkittu, että valtion tontinvuokratkin. Omapääomalainat ovat
2552: pääkaupunkiseudun kuntien myöntämät oma- siis valiokunnan päätöksessä tarkoitettua muuta
2553: pääomaehtoiset lainat eivät ole valtiovarainvalio- vastaavaa tukea, ja näin ollen opetusministeriön
2554: kunnan mietinnössä ja eduskunnan päätöksessä tulkinta kaipaa oikaisua.
2555: tarkoitettua muuta tukea. Perusteluna on esitetty Valtion tontinvuokrat eivät ole valtiolle talou-
2556: se, että omapääomaehtoisesta lainasta on makset- dellisesti merkittävä tulonlähde. Sen sijaan
2557: tava 8 % :n korko ja kuntien tuki näin ollen ei ole opiskelija-asukkaille ne ovat turhana rasitteena
2558: tontinvuokrista luopumiseen verrattuna samaa muutenkin korkeiden vuokrien lisäksi. Myös Hel-
2559: suuruusluokkaa. singin seudun opiskelijoiden kannalta on tarkoi-
2560: Tontinvuokria ei peritä muualla maassa kuin tuksenmukaista, että eduskunnan tahto tulee täy-
2561: pääkaupunkiseudulla. Tontinvuokrat ovat olleet täntöönpannuksi ja näin ollen pääkaupunkiseu-
2562: siis käyväliä tasolla vain Helsingissä, Espoossa ja dun kuntien myöntämät omapääomaehtoiset lai-
2563: Vantaalla, jossa Helsingin Seudun Opiskelija- nat katsotaan eduskunnan tahdon mukaiseksi
2564: asuntosäätiö on maksanut vuonna 1985 tontin- muuksi tueksi.
2565: vuokria valtiolle yhteensä 1 058 milj. markkaa. Li- Edellä olevaan perustuen ehdotamme eduskun-
2566: säksi on todettava, että pääkaupunkiseudulla nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2567: kuntien maapolitiikka poikkeaa huomattavasti
2568: muun valtakunnan maapolitiikasta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
2569: Kun arvioidaan kuntien myöntämien kolmois- jotta pääkaupunkiseudun kuntien oma-
2570: lainojen merkitystä Helsingin Seudun Opiskelija- pääomalainat tulkittaiszin eduskunnan
2571: asuntosäätiön näkökulmasta, voidaan nähdä, että päätöksen mukaiseksi muuksi vastaavaksi
2572: vuonna 1986 tämä tuki oli 579 000 markkaa. Kun tueksi ja näin ollen valtio ei perisi ton-
2573: tämän summan jakaa vastaavien asuntokohteiden tinvuokria Helsingin Seudun Opiskelija-
2574: neliömäärällä, saadaan tuen suuruudeksi 78,2 asuntosäätiön osalta.
2575: penniä neliömetriä kohden kuukaudessa. Samalla
2576:
2577: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
2578:
2579: Arja Alho Jouko Skinnari
2580: Timo Roos Paavo Lipponen
2581: Pekka Myllyniemi
2582: 36 1986 vp.
2583:
2584: Toivomusaloite n:o 32
2585:
2586:
2587:
2588:
2589: Almgren ym.: Leimaveron poistamisesta rahalaitosten velkakirjoista
2590: ensiasuntoa hankkivien avioparien osalta
2591:
2592:
2593: Eduskunnalle
2594:
2595: Nuoret avioparit ovat poikkeuksellisen vaikeas- vielä pankin velkakirjan leimavero. Säännön mu-
2596: sa tilanteessa hankkiessaan omistusasuntoa. Avio- kaan sekin on useita tuhansia markkoja. Olisi
2597: puolisot ovat usein kumpikin juuri opiskelunsa kohtuullista, että ensiasunnon ostaja voisi saada
2598: päättäneitä nuoria. He ovat opiskelleet velan tur- vapautuksen siitä leimaverosta, joka on maksetta-
2599: vin. Työelämään sijoittumisen ja pysyvien ansioi- va pankin velkakirjasta.
2600: den saamisen jälkeen alkavat kohta lainojen ly- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kunni-
2601: hennykset ja koronmaksut. Taloudellinen tilanne oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2602: on tukalimmassa vaiheessaan. sen,
2603: Omistusasunnon hankinta on useilla päämäärä-
2604: nä. Asuntojen hinnat jo sinänsä ovat korkeat. että hallitus ryhtyisi toimenpiteist"t"n lei-
2605: Asunnon ostaja joutuu lähes aina maksamaan maveron poistamiseksi rahalaitosten velka-
2606: asuntokaupasta koituvan leimaveron. Itse kaupas- kirjoista, kun asunnon ostajana on ensi-
2607: ta kannettavan leimaveron lisäksi on maksettava asuntoa hankkiva aviopari.
2608:
2609: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
2610:
2611: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen
2612: 1986 vp. 37
2613: Toivomusaloite n:o 33
2614:
2615:
2616:
2617:
2618: Almgren ym.: Sotainvalidien ja rintamaveteraanien hoitokustannus-
2619: ten täysimääräisestä verovähennysoikeudesta
2620:
2621:
2622: Eduskunnalle
2623:
2624: Useat invalidit ja veteraanit hakeutuvat erilai- raanien tarpeet siten, että omin varoin kustannet-
2625: siin hoitolaitoksiin - myös ulkomaille - saa- tavat hoitotoimenpiteet olisivat täysimääräisesti
2626: maan hoitoja vaivoihinsa, jotka iän myötä vain vähennyskelpoisia verotuksessa.
2627: pahenevat. Usein laitokseen hakeutumiseen antaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2628: virikkeen lääkäri, joka vuosikaudet on hoitanut tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2629: sotainvalidia tai veteraania. Hakeutumisen syynä
2630: on, paitsi itse hoitoa vaativa vamma myös se, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin, et-
2631: yhteiskunnan rahoittamat hoidot ovat rajalliset ja tä sotainvaltdit ja veteraanit saisivat vero-
2632: hoitoa tarvitsevat eivät pääse verovaroin kustan- tuksessa täysimääräisesti vähentää ne hoi-
2633: nettaviin hoitoihin tarpeeksi usein. tokustannukset, jotka he ovat kokonaan it-
2634: Olisi kohtuullista, että yhteiskunta ottaisi huo- se maksaneet niistä hotdoista, joihin ovat
2635: mioon hoitoa tarvitsevien sotainvalidien ja vete- saaneet lääkärin kehotuksen.
2636:
2637: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
2638:
2639: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen
2640: 38 1986 vp.
2641:
2642: Toivomusaloite n:o 34
2643:
2644:
2645:
2646:
2647: Anttila ym.: Kansalais- ja työväenopistojen opettajille maksettavien
2648: matkakorvausten saattamisesta verovapaiksi
2649:
2650:
2651: Eduskunnalle
2652:
2653: Kansalais- ja työväenopistojen tuntiopettajien väenopistoissa on noin 20 000 tuntiopettajaa ja
2654: matkakustannukset ovat eräin poikkeuksin veron- heistä matkakorvauksen saajia noin 10 000. Haja-
2655: alaista tuloa. Tähän asti matkakorvaukset on las- asutusalueen kansalais- ja työväenopistotoimin-
2656: kettu eduksi eikä tuloksi eikä niitä ole myöskään nan turvaamisen kannalta on erittäin tärkeätä,
2657: verotettu. Verotuskäytäntö on jopa johtanut opis- että kansalais- ja työväenopistojen tuntiopettajien
2658: topiirien lakkauttamiseen, kun yllättäen veromät- matkakustannukset saatetaan verovapaiksi.
2659: käytyksiä saava opettajakunta on lyönyt hanskansa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
2660: tiskiin. Tämä uusi kiristynyt käytäntö koettelee oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2661: ennen kaikkea haja-asutusalueiden kansalais- ja sen,
2662: työväenopistotoimintaa. Kansalais- ja työväen-
2663: opistojen liitto on vaatinut matkakorvausten ve- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
2664: rottomuutta perusteluna mm. se, että tuntiopet- kansalais- ja työväenopistojen opettajille
2665: tajat eivät tee tavallista virkamiestyötä, vaan hei- maksettavien matkakorvausten saattami-
2666: dän iltatyönsä on poikkeavaa. Kansalais- ja työ- seksi verovapaiksi.
2667:
2668: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
2669:
2670: Sirkka-Liisa Anttila Einari Nieminen
2671: 1986 vp. 39
2672:
2673: Toivomusaloite n:o 35
2674:
2675:
2676:
2677:
2678: Anttila ym.: Suomalaisen perustekstiiliteollisuuden toimintaedelly-
2679: tysten turvaamisesta
2680:
2681:
2682: Eduskunnalle
2683:
2684: Suomalaisen perustekstiiliteollisuuden toimin- Suomalaisen työn ja suomalaisen tekstiilituot-
2685: tamahdollisuuksia heikentää huomattavasti alan teen menestymismahdollisuuksia voitaisiin edes-
2686: kova kilpailu, jonka paineita lisää erityisesti hal- auttaa huomattavasti suosimalla kotimaisen teks-
2687: patuonti. Valtionyhtiö Vaivilla on hyvä esimerkki tiiliteollisuuden tuotteita niin valtion, kuntien
2688: siitä, miten suurissa vaikeuksissa perustekstiili kuin kuntainliittojenkin hankinnoissa.
2689: käytännössä on. Tekstiiliteollisuuden saaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2690: kannattavaksi ei ole helppoa ottaen huomioon tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2691: kansainvälinen kilpailukyky ja ulkomailta tuleva
2692: halpatuonti. Sen sijaan tuotteen laadussa suoma- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin suo-
2693: lainen perustekstiiliteollisuus on täysin kilpailuky- malaz'sen perustekstiiliteollz'suuden toi-
2694: kyinen. Neuvostoliiton kaupassa tekstiilin osuus mintaedellytysten turvaamz'seksi kohdz'sta-
2695: ei ole ollut kovin suuri, vaan idänkauppa on pai- malla mm. valtion, kuntien ja kuntainliit-
2696: nottunut hyvin pitkälti raskaaseen metalliteolli- tojen hankinnat nimenomaan kotimaisiin
2697: suuteen, öljyyn sekä elintarvikkeisiin. tuottez'siin.
2698:
2699: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
2700:
2701: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
2702: 40 1986 vp.
2703:
2704: Toivomusaloite n:o 36
2705:
2706:
2707:
2708:
2709: Anttila ym.: Maakaasuputken jatkamisesta Forssaan
2710:
2711:
2712:
2713: Eduskunnalle
2714:
2715: Maakaasuputken linjausta rakennetaan parhail- mahdollisuudet vetää maakaasuputki Hämeenlin-
2716: laan Kouvolan-Lahden-Janakkalan ja Hämeen- nasta Forssan talousalueelle.
2717: linnan kautta Tampereelle. Putken jatkaminen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2718: Forssan talousalueelle on ollut selvitettävänä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2719: Forssan talousalue on edelleen melko korkean
2720: työttömyyden aluetta, mistä johtuen kaikki mah- että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimenpi-
2721: dolliset elinkeinoelämän vilkastuttamiseksi tarvit- tei.riin maakaasuputken ulottamiseksi Hä-
2722: tavat toimet pitää tehdä. Näin ollen pitää selvittää meenlinnasta Forssan talousalueelle.
2723:
2724: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
2725:
2726: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
2727: 1986 vp. 41
2728:
2729: Toivomusaloite n:o 37
2730:
2731:
2732:
2733:
2734: Arranz ym.: Pienten eläkkeiden verotuksen keventämisestä
2735:
2736:
2737:
2738: Eduskunnalle
2739:
2740: Maamme eläkejärjestelmää on viime vuosina Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
2741: kehitetty voimakkaasti, mutta pienituloisten elä- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2742: keläisten asema on yhä edelleen epätyydyttävä.
2743: Nyt olisi pikaisesti saatava aikaan muutos, jonka että hallitus ryhtyisi pikaistin toimenpi-
2744: avulla pienten eläkkeiden verotusta kevennetään teisti"n pienten eläkkeiden verotuksen ke-
2745: voimakkaasti ihmisarvoisen toimeentulon turvaa- ventämiseksi.
2746: miseksi kaikille eläkeläisille.
2747:
2748: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986
2749:
2750: Liisa Arranz Mikko Vainio Lea Mäkipää
2751: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
2752:
2753:
2754:
2755:
2756: 6 260211N
2757: 42 1986 vp.
2758:
2759: Toivomusaloite n:o 38
2760:
2761:
2762:
2763:
2764: Arranz ym.: Sairauskuluvähennyksen omavastuuosuuden poistami-
2765: sesta
2766:
2767:
2768: Eduskunnalle
2769:
2770: Sairauskulujen verovähennyskelpoisuuden oma- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sai-
2771: vastuuosuus rasittaa erityisesti pienituloisia henki- rauskuluvähennysten omavastuuosuuden
2772: löitä. Myös sairauskulujen vähennyskelpoisuuden poistamiseksi ja em. vähennysten ylärajan
2773: yläraja on edelleen liian alhainen. korottamiseksi.
2774: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
2775: oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2776: sen,
2777:
2778: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986
2779:
2780: Liisa Arranz Mikko Vainio Lea Mäkipää
2781: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
2782: 1986 vp. 43
2783:
2784: Toivomusaloite n:o 39
2785:
2786:
2787:
2788:
2789: Arranz ym.: Vuokratulojen verovähennyskelpoisuuden lisäämisestä
2790:
2791:
2792:
2793:
2794: Eduskunnalle
2795:
2796: Maassamme on jatkuvasti laaja asuntopula. Eri- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
2797: tyisesti vuokra-asuntojen saanti on vaikeaa ja nii- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2798: den vuokra on kohtuuton. Samaan aikaan asunto-
2799: ja pidetään tyhjillään, kun niiden omistajat katso- että hallitus jatkaen omaksumaansa lin-
2800: vat vuokraamisen kannattamattomaksi. jaa vuokratulojen verovähennyskelpoisuu-
2801: Kuitenkin jos vuokratulot tai niiden osa säädet- den lisäämiseksi ryhtyisi toimenpiteisiin si-
2802: täisiin verottomaksi tuloksi, helpottuisi vuokra- ten, että vuoden 1987 verotuksen vähen-
2803: asuntotilanne oleellisesti. nyskelpoisuus olisi 12 000 markkaa.
2804:
2805: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986
2806:
2807: Liisa Arranz Mikko Vainio Lea Mäkipää
2808: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
2809: 44 1986 vp.
2810:
2811: Toivomusaloite n:o 40
2812:
2813:
2814:
2815:
2816: Arranz ym.: Velkojen korkojen vähennysoikeuden laajentamisesta
2817: verotuksessa
2818:
2819:
2820: Eduskunnalle
2821:
2822: Korkojen verovähennyskelpoisuuden omavas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2823: tuuosuus rasittaa erityisesti pienituloisia ihmisryh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2824: miä, kuten vastavalmistuneita opiskelijoita, joi- muksen,
2825: den velkataakkakin on suuri. Omavastuuosuuden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vel-
2826: poistamisella ei myöskään rasitettaisi valtionta- kojen korkojen omavastuuosuuden poista-
2827: loutta kohtuuttomasti. miseksi verotuksesta.
2828:
2829: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986
2830:
2831: Liisa Arranz Mikko Vainio Lea Mäkipää
2832: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
2833: 1986 vp. 45
2834:
2835: Toivomusaloite n:o 41
2836:
2837:
2838:
2839:
2840: Arranz ym.: Kotitaloustyöntekijälle ja perhepäivähoitajalle makset-
2841: tavan palkan verovähennyskelpoisuudesta
2842:
2843:
2844: Eduskunnalle
2845:
2846: Monissa lapsiperheissä kotona käyvän päivähoi- si. Niinpä ko. tilanne houkuttelee väärinkäytök-
2847: tajan tai kotiapulaisen tai yksityisen perhepäivä- siin: joko pidetään työsuhde salaisena kokonaan ja
2848: hoitajan saanti on välttämätön edellytys äidin mahdollisesti nostetaan samanaikaisesti työttö-
2849: työssäkäynnille. myyskorvauksia, tai veroa maksetaan vain osalta
2850: Esim.: palkkaa. Näin työntekijä on joko kokonaan vailla
2851: - vanhempien poikkeavat työajat sosiaaliturvaa tai eläke- ym. maksut jäävät palkan
2852: monilapsiset perheet edellyttämän tason alapuolelle.
2853: infektioherkät ja allergiset lapset Koska hallitus v. 1980 julkaisi perhepoliittisessa
2854: erityispäivähoitoa vaativat lapset selonteossaan periaatepäätöksensä lastenhoitoku-
2855: haja-asutusalueella asuvat lujen verovähennysoikeudesta, ehdotamme kun-
2856: kielelliset vähemmistöt nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2857: - perheet, joiden tulotaso ylittää kunnallisten sen,
2858: päivähoitopaikkojen jaossa vahvistetut tulo-
2859: rajat. että hallitus viivyttelemättä ryhtyisi toi-
2860: Vaikka v. 1977 annettu laki kotitaloustyönteki- meen kotitaloustyöntekijän ja perhepäivä-
2861: jäin työsuhteesta (951 177) määrittelee työajat ja hoitajan palkkauksen saattamiseksi työn-
2862: sosiaaliturvan, on työntekijälle aiheellisesti kuulu- antajaperheelle kokonaisuudessaan verovä-
2863: van sosiaaliturvan järjestäminen silti koitunut ny- hennyskelpoiseksi.
2864: kytilanteessa työnantajaperheelle kohtuuttomak-
2865:
2866: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986
2867:
2868: Liisa Arranz Mikko Vainio Lea Mäkipää
2869: Vieno Eklund ) . Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
2870: 46 1986 vp.
2871:
2872: Toivomusaloite n:o 42
2873:
2874:
2875:
2876:
2877: Arranz ym.: Kuukautissuojakustannusten saattamisesta verovähen-
2878: nyskelpoisiksi
2879:
2880:
2881: Eduskunnalle
2882:
2883: Sadattuhannet suomalaiset naiset joutuvat tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2884: maksamaan ylimääräistä menoa välttämättömistä sen,
2885: kuukautissuojista. Kuukautissuojat ovat välttämä-
2886: tön terveydenhuollon meno, joka olisi rinnastetta- että hallitus ryhtyisi pzkaisiin toimenpi-
2887: va muihin verovähennykseen oikeuttaviin menoi- teisiin kuukautissuojien aiheuttamien me-
2888: hin. nojen saattamiseksi verovå"hennyskelpoi-
2889: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- siksi.
2890:
2891: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986
2892:
2893: Liisa Arranz Lea Mäkipää
2894: 1986 vp. 47
2895:
2896: Toivomusaloite n:o 43
2897:
2898:
2899:
2900:
2901: Arranz ym.: Pienyritysten liikevaihtoverotuksen täsmentämisestä ja
2902: keventämisestä
2903:
2904:
2905: Eduskunnalle
2906:
2907: Nykyisin liikevaihtoverovelvollisuus määräytyy Tällöin pienyritykset, joiden liikevaihto olisi alle
2908: kiinteän toimipaikan mukaan, niin että esimer- perusvähennyksen, jäisivät kokonaan liikevaihto-
2909: kiksi omassa autotallissa pieniä korjauksia tekevä veron ulkopuolelle. Näin voitaisiin pienyrittäjiä
2910: asentaja joutuu liikevaihtoveron piiriin. Sen sijaan rasittava epäoikeudenmukaisuus ja rasittava epä-
2911: ilman kiinteää toimipaikkaa- esim. asiakkaiden kohta korjata.
2912: kotona - harjoitetaan verottomasti paljon suuri- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2913: mittaisempaa toimintaa. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2914: Liiketoiminta tulisi saattaa liikevaihtoverotuk-
2915: sen piiriin riippumatta siitä, mikä on liikkeenhar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n lzi"-
2916: joittamisen muodollinen tapa, mutta liikevaihto- ketoiminnan saattamiseksi lti"kevaihtovero-
2917: verotusta tulisi keventää erityisen perusvähennyk- tuksen pzi"riin nippumatta siitä, mz"kä on
2918: sen avulla pienyrityksiltä. lit"kkeenharjoittamisen muodollinen tapa,
2919: Kaikkien yritysten, joiden vuosiliikevaihto on samalla pienyritysten liikevaihtoverotus-
2920: korkeintaan miljoona markkaa, tulisi voida tehdä ta keventäen erityisen perusvähennyksen
2921: ostovähennysten lisäksi määrätty perusvähennys. avulla.
2922:
2923: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
2924:
2925: Liisa Arranz Lea Mäkipää
2926: 48 1986 vp.
2927:
2928: Toivomusaloite n:o 44
2929:
2930:
2931:
2932:
2933: Arranz ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta linja-autoliikenteeltä
2934:
2935:
2936:
2937:
2938: Eduskunnalle
2939:
2940: Maamme linja-autoliikenne on kriisitilassa. Pai- pysäytettävä. Yhteiskunnan on tuettava taloudel-
2941: kallisliikennevuoroja on jo huomattavasti vähen- lisesti kannattamatonta linja-autoliikennettä niin,
2942: netty ja vähennykset jatkuvat. Noin neljäsosa vuo- että ainakin nykyinen linjaliikenteen taso voidaan
2943: roista on kannattamattomia. Jollei jotain pian säilyttää.
2944: tehdä, on uhkaamassa maaseudun paikallisliiken- Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskunnan
2945: teen täydellinen näivettyminen. hyväksyttäväksi toivomuksen,
2946: Linja-autovuorojen lopettaminen kaventaa eri-
2947: tyisesti maaseudun vanhusten, nuorten ja vähäva- että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
2948: raisten elinmahdollisuuksia. Samalla se heikentää liikevaihtoveron poistamiseksi linja-
2949: yleisestikin paikkakunnan kehitysedellytyksiä. autot/ta ja polttoaineveron palautusjiirjes-
2950: Kansalaisten tasa-arvon turvaamiseksi ja maaseu- telmän kehittämiseksi linja-autoliikenteen
2951: dun elinvoiman säilyttämiseksi tämä kehitys on tarpeisiin paremmin soveltuvaksi.
2952:
2953: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
2954:
2955: Liisa Arranz Lea Mäkipää Helvi Koskinen
2956: 1986 vp. 49
2957: Toivomusaloite n:o 45
2958:
2959:
2960:
2961:
2962: Artanz ym.: Jätteiden hyötykäytön lisäämisestä verotusta kehittä-
2963: mällä
2964:
2965:
2966: Eduskunnalle
2967:
2968: Vaikka jätteiden hyödyntämisen nykytilaa Järkevästi toteutettuna jätteiden hyödyntämi-
2969: maassamme voidaan pitää kansainvälisessäkin ver- nen vähentää myös yhteiskunnan jätehuoltokus-
2970: tailussa suhteellisen tyydyttävänä, voitaisiin ny- tannuksia, supistaa energiakustannuksia ja vaikut-
2971: kyistä laajamittaisemmin hyödyntää jätteitä pois- taa muutenkin myönteisesti kansantalouteen.
2972: tamalla taloudellisia esteitä. Liikevaihtoverotuk- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2973: sessa ja yritysverotuksessa tulisi saattaa huojen- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2974: nukset koskemaan jäteraaka-aineiden keräilyä,
2975: esikäsittelyä, käsittelyä ja jalostamista. Verotuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
2976: sessa tulisi saattaa vähennyskelpoiseksi kaikki hyö- rotuksen kehittämiseksi jätteiden hyödyn-
2977: dynnettävät jätteet, samoin kuin jätteinä ympäris- tämisen lisliiimiseksi.
2978: töhaittoja aiheuttavien ja vaikeasti hyödynnettä-
2979: vien tuotteiden verotusta tulisi kehittää.
2980:
2981: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
2982:
2983: Liisa Arranz Lea Mäkipää Helvi Koskinen
2984:
2985:
2986:
2987:
2988: 7 260211N
2989: 50 1986 vp.
2990: Toivomusaloite n:o 46
2991:
2992:
2993:
2994:
2995: Arranz ym.: Alkuavustuksen maksamisesta pienyritysten perostajille
2996:
2997:
2998:
2999: Eduskunnalle
3000:
3001: Työvoimaministeriön toimesta on työttömiä it- Suurtyönantajien vähentäessä jatkuvasti työvoi-
3002: sensä työllistäjiä tuettu viime aikoina heidän yrit- maansa on tärkeää, että uusia työpaikkoja syntyy
3003: täjänä olonsa alkuvaiheessa toimeentuloa turvaa- lisää ja ihmisten työllisyys tulee täten turvattua.
3004: malla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3005: Useita avustushakemuksia on jouduttu kuiten- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3006: kin hylkäämään lähinnä rahan puutteen ja yrityk-
3007: sen liian aikaisen aloittamisen vuoksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimiin
3008: Nämä yritykset ovat useimmiten pitemmällä alkuavustuksen maksamiseksi myös muil-
3009: tähtäimellä kannattavia, mutta joutuvat todella le kuin työttömille heidän perustaessaan
3010: kohtuuttoman tiukoille taipaleensa alkuvaiheessa. pienyritystä".
3011: Yhteiskunnan kaikista muista tukimuodoista ky-
3012: seiset yritykset eivät yleensä hyödy mitään.
3013:
3014: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
3015:
3016: Liisa Arranz Mikko Vainio Helvi Koskinen
3017: ). Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Vieno Eklund
3018: 1986 vp. 51
3019:
3020: Toivomusaloite n:o 47
3021:
3022:
3023:
3024:
3025: Arranz ym.: Aravalainojen korkotason alentamisesta
3026:
3027:
3028:
3029: Eduskunnalle
3030:
3031: Aravalainoitusta ei pidetä riittävän edullisena sempaa huomattavasti ankarammat asuntojen
3032: rahoitusmuotona asunnontarvitsijoiden keskuu- käyttö- ja luovutusrajoitukset.
3033: dessa, minkä osoittaa omakotiaravien lainahake- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3034: musten raju supistuminen. Vuonna 1980 hake- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3035: muksia jätettiin vielä yli 10 000. Vuoden 1985 lai- muksen,
3036: noitukseen hakemuksia tuli enää 4 300 ja niistä-
3037: kin peruuntui 650. Ensi vuodelle hakemuksia on että hallitus ryhtyisi pikaisti'n toimenpi-
3038: jätetty vain vajaat 3 500. Pääasiallisin syy lainaha- teistin aravalainojen korkotason alentami-
3039: kemusten laskuun on lainaehtojen tuntuva huo- seksi samoin kuin epäoikeudenmukaisiksi
3040: nontuminen. koettujen käyttö- ja luovutusrajoitusten
3041: Toinen syy lainahakemusten määrän laskuun lieventämiseksi.
3042: ovat vuoden 1980 alussa voimaan tulleet aikai-
3043:
3044: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
3045:
3046: Liisa Arranz Lea Mäkipää Helvi Koskinen
3047: 52 1986 vp.
3048:
3049: Toivomusaloite n:o 48
3050:
3051:
3052:
3053:
3054: Arranz ym.: Valtion halpakorkoisten asuntolainojen koron alentami-
3055: sesta
3056:
3057:
3058: Eduskunnalle
3059:
3060: Valtion halpakorkoisten asuntolainojen (arava- korkotasoa alentaa niin, ettei se ylittäisi 5 % :a, se-
3061: lainat ja maatilatalouslainat) korkotaso on viime kä asuntolainojen takaisinmaksuaikoja tulisi jat-
3062: aikoina noussut huomattavasti. Korko ylittää jois- kaa ainakin 35 vuoteen.
3063: sain tapauksissa jo pankeista saatavan vapaalai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3064: noitteisen rahan koron. Tätä ei voida pitää mil- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3065: lään tavoin perusteltuna, sillä valtion halpakor-
3066: koisten asuntolainojen tulisi olla tuntuvasti muu- että" hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3067: ta mahdollista rahoitusta edullisempia sosiaalisen menpiteisiin valtion halpakorkoisien asun-
3068: tarkoituksensa vuoksi. tolainojen (aravalainat ja maatilatalouslai-
3069: Jotta valtion asuntolainoille palautuisi jälleen nat) korkotason alentamiseksi 5 prosent-
3070: niiden alkuperäinen tarkoitus ja jotta kansalaisten tiin sekä asuntolainojen takaisinmaksuai-
3071: mahdollisuus saada oma asunto tai maatila paran- kojen jatkamiseksi 35 vuoteen.
3072: tuisi, tulisi valtion halpakorkoisten asuntolainojen
3073:
3074: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
3075:
3076: Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi
3077: Mikko Vainio Vieno Eklund
3078: Helvi Koskinen
3079: 1986 vp. 53
3080:
3081: Toivomusaloite n:o 49
3082:
3083:
3084:
3085:
3086: Arranz ym.: Asunnottomien asunto-olojen parantamisesta pääkau-
3087: punkiseudulla
3088:
3089:
3090: Eduskunnalle
3091:
3092: Koska asunnottomien ongelmat pääkaupunki- Tälle momentille tulisi taata riittävä määräraha jo-
3093: seudulla ovat edelleenkin huomattavat eivätkä tä- ka vuosi, kunnes asunnottomien tilanne olisi kor-
3094: hänastiset toimet ole asunnottomien määrää jaantunut pääkaupunkiseudulla.
3095: oleellisesti vähentäneet, tulee hallituksen edel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3096: leenkin toimia määrätietoisesti tämän ongelman taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3097: poistamiseksi. Momentti 35.45.33 tulee palauttaa
3098: budjettiin, jotta voitaisiin avustaa pääkaupunki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
3099: seudun kuntia tai kunnan omistamia asuntojen jotta valtion tulo- ja menoarvioon palau-
3100: hankintayhtiöitä asuntojen hankkimiseksi asun- tettaisiin avustukset pääkaupunkiseudun
3101: nottomille. Avustuksia myönnettäisiin 40 pro- kunnille asunnottomien asunto-olojen pa-
3102: senttia rakentamis- tai hankkimiskustannuksista. rantamiseksi.
3103:
3104: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
3105:
3106: Liisa Arranz Lea Mäkipää
3107: 54 1986 vp.
3108:
3109: Toivomusaloite n:o 50
3110:
3111:
3112:
3113:
3114: Arranz: Asuntojen radonkorjausten korvaamisesta valtion varoista
3115:
3116:
3117:
3118:
3119: Eduskunnalle
3120:
3121: Vuosikausia on viivytelty asuntojen radonon- haittoja voidaan torjua talon alapohjan alle sijoi-
3122: gelman korjaamisessa. Tuhannet suomalaiset ovat tetulla sokkelilevyllä.
3123: itse kouriintuntuvasti joutuneet kokemaan radon- Mikäli säteilyturvakeskuksen mittauksella on
3124: kaasun aiheuttamat terveydelliset haitat terveysvi- todettu korkeat radonarvot, tulisi talon omistajien
3125: ranomaisten levitellessä käsiään. Tutkimusten tai asukkaiden radonkorjaukset korvata tai ainakin
3126: mukaan 200-600 ihmistä sairastuu vuodessa ra- niitä osittain tukea yhteiskunnan varoin.
3127: donin aiheuttamaan keuhkosyöpään, ja näin jat- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
3128: kuu, ellei korjauksia tehdä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3129: Asuntojen sokkeliin ja alapohjiin porattujen
3130: reikien kautta voidaan imeä poistoilmapuhalti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ra-
3131: men avulla radon ulos, ennen kuin se nousee hait- donkor;'austen korvaamiseksi valtion va-
3132: toja aiheuttaen sisätiloihin. Samoin radonkaasun roista.
3133:
3134: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
3135:
3136: Liisa Arranz
3137: 1986 vp. 55
3138:
3139: Toivomusaloite n:o 51
3140:
3141:
3142:
3143:
3144: Astala: Kehitysmaakauppayhdistysten vapauttamisesta tuloverosta
3145:
3146:
3147:
3148: Eduskunnalle
3149:
3150: Nuorten perustamien kehitysmaakauppayhdis- esittää, että kehitysmaakauppayhdistykset vapau-
3151: tysten tarkoituksena on ostaa ja myydä kehitys- tettaisiin yleishyödyllisten yhteisöjen verovapaus-
3152: maiden tuotteita niin, että voitto menee takaisin lainsäädännön perusteella tuloverosta ja että sa-
3153: tuottajamaahan ja jää siten tuotteiden alkuperäi- nottua lainsäädäntöä uudistettaessa luotaisiin
3154: sille tuottajille. Yhdistykset pyrkivät suoriin suh- mahdollisuudet niiden verovapauden lakisääteis-
3155: teisiin kehitysmaiden tuottajien kanssa, minkä li- tämiselle.
3156: säksi ne levittävät tietoa maailmankaupan epäoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
3157: keudenmukaisesta rakenteesta ja uudenlaisista oi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3158: keudenmukaisista kauppasuhteista. Myyntitoi-
3159: minnastaan saamansa voiton kehitysmaakaup- että hallitus ryhtyisi toimiin kehitysmaa-
3160: payhdistykset lahjoittavat kehitysrahastoihin, jo- kauppayhdistysten vapauttamiseksi yleis-
3161: ten niitä olisi pidettävä sellaisina yleishyödyllisinä hyödyllisten yhteisöjen verovapauslainsää-
3162: yhteisöinä, jotka vapautetaan tuloverosta. dännön perusteella tuloverosta ja että sa-
3163: Myös kuntien tukea kehitysmaakauppayhdis- nottua lainsäädäntöä uudistettaessa luotai-
3164: tysten ja muiden kehitysmaatietoutta välittävien sti'n mahdollisuudet niiden verovapauden
3165: yhteisöjen toiminnalle tulisi lisätä. lakisääteistämiselle.
3166: Kansainvälisen nuorisovuoden 1985 komitea
3167:
3168: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
3169:
3170: Heli Astala
3171: 56 1986 vp.
3172:
3173: Toivomusaloite n:o 52
3174:
3175:
3176:
3177:
3178: Astala ym.: Nuorten asunto-olojen parantamisesta
3179:
3180:
3181:
3182: Eduskunnalle
3183:
3184: Keskeiset nuorten asuntotilannetta vaikeuttavat taa tuntuvasti erityisesti pieni- ja keskituloisten
3185: tekijät ovat vuokra-asuntokannan väheneminen, lapsiperheiden asumiskustannusten alentamisek-
3186: ensimmäisen omistusasunnon hankinnan korkea si. Asumistukea on laajennettava koskemaan
3187: kynnys ja suuret asumismenot suhteessa tuloihin myös alivuokralaisia, avopareja ja yhteisasumista.
3188: ja elämäntilanteesta aiheutuviin muihin menoi- Yhteiskunnan harjoittaman asuntopolitiikan
3189: hin. Teot nuorten asuntotilanteen parantamiseksi lähtökohtana tulee olla asumisen perusturvan luo-
3190: ovat olleet erittäin vähäisiä. minen ja vaikeimmassa asemassa olevien ryhmien,
3191: Yhteiskunnan asumiseen kohdistaman tuen erityisesti nuorten ja nuorten lapsiperheiden tuke-
3192: painopiste on siirretty asumistason yleiseen nosta- minen. Keskeisinä keinoina kansainvälisen nuori-
3193: miseen asumisen perusturvan sijasta. Valtion sovuoden 1985 komitea pitää vuokra-asuntojen ja
3194: asuntomäärärahojen reaaliosuus on tuntuvasti ensimmäisen omistusasunnon saannin turvaamis-
3195: pienentynyt ja uustuotanto, erityisesti vuokra- ta. Eri tukimuotojen kohdentumisen sosiaalisuut-
3196: asuntotuotanto, on merkittävästi vähentynyt. ta on voimakkaasti tehostettava tuen ohjaamiseksi
3197: Asuntolainojen korkojen verovähennysetuudet niille, jotka eniten ovat tuen tarpeessa.
3198: kohdistuvat suurelta osalta varakkaiden hyväksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3199: Nuorten asumismenot käytettävissä olevista tu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3200: loista ovat suuremmat kuin muilla ikäryhmillä ja
3201: nousevat keskimäärin 30 % :iin käytettävissä ole- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimtin
3202: vista tuloista. Asumistukimäärärahoja tulee korot- nuorten asunto-olojen parantamiseksi.
3203:
3204: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
3205:
3206: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja
3207: Pekka Leppänen Kati Peltola Anna-Liisa Jokinen
3208: Juhani Vähäkangas
3209: 1986 vp. 57
3210:
3211: Toivomusaloite n:o 53
3212:
3213:
3214:
3215:
3216: von Bell ym.: Sairauskulujen vähennyksen enimmäismäärän poista-
3217: misesta
3218:
3219:
3220: Eduskunnalle
3221:
3222: Tulo- ja varallisuusverolain (1040/74) 29 §:n 6 on asetettu enimmäismäärät. Valtiontalouden-
3223: kohdan mukaan verovelvollisella on oikeus vähen- kaan kannalta ei ole välttämätöntä, että sairausku-
3224: tää omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja 200 lujen kohdalla asetetaan enimmäismääriä, sillä oi-
3225: markkaa ylittävältä osalta enintään 1 600 markkaa keudenmukaisuus ja kohtuus edellyttävät sairaus-
3226: tai, jos kysymyksessä ovat puolisot, 400 markkaa kulujen täydellistä vähentämistä verotuksessa.
3227: ylittävältä osalta yhteensä enintään 3 200 mark- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
3228: kaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on korotettava nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3229: 500 markalla jokaisesta alaikäisestä lapsesta tai
3230: kasvattilapsesta, jota verovelvollinen on verovuon- että hallitus ryhtyisi pikaisesti valmiste-
3231: na elättänyt. lemaan tulo- ja varallisuusverolain muu-
3232: Sairauskulut ovat kansalaisesta itsestään riippu- tosta siten, että sairauskulut saataisiin vä-
3233: mattomia menoja, ja sen vuoksi ei ole oikeuden- hentää täysimääräisesti vuoden 1987 vero-
3234: mukaista, että sairauskulujen verovähennykseen tuksessa.
3235:
3236: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
3237:
3238: Aarno von Bell Aimo Ajo Juhani Alaranta
3239: Juhani Vähäkangas Heli Astala Vappu Säilynoja
3240: Reino Jyrkilä Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
3241: Mats Nyby Pentti Skön Väinö Raudaskoski
3242: Gunnar Jansson Arvo Kemppainen Heikki Mustonen
3243: Hannu Kemppainen Sakari Va11i Pentti Kettunen
3244: Kerttu Törnqvist
3245:
3246:
3247:
3248:
3249: 8 260211N
3250: 58 1986 vp.
3251:
3252: Toivomusaloite n:o 54
3253:
3254:
3255:
3256:
3257: von Bell ym.: Valtion investointi-, käynnistys- ja kehittämisavustus-
3258: ten myöntämisestä Kainuussa enimmäismääräisinä tai korotet-
3259: tuina
3260:
3261: Eduskunnalle
3262:
3263: Vuosia Kainuun työttömyysongelmaa lievittä- päätös on otettu huomioon vain tukea koskevissa
3264: nyt Kostamusurakka on päättynyt. Tämä on vai- periaateohjeissa. Käytännössä tukea korottava vai-
3265: kuttanut lisäävästi Kainuun työttömyyden mää- kutus on ollut 5 prosenttiyksikön luokkaa.
3266: rään ja työttömyysasteeseen. Valtioneuvoston ta- Etu, jonka Kainuu olisi voinut periaatepäätök-
3267: louspoliittisen ministerivaliokunnan Kostamus- sen mukaan toteutettuna saada, on jäänyt vain
3268: urakan jälkihoitoa koskevat periaatepäätökset ovat toiveeksi. Samalla uskottavuus valtioneuvoston
3269: sisältäneet monien toimenpide-ehdotusten lisäksi päätöksiin on merkittävästi horjunut.
3270: lausuman siitä, että Kainuuseen suuntautuvat Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
3271: investointi-, käynnistys- ja kehittämisavustukset nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3272: tulisi myöntää enimmäismääräisinä tai korotettui-
3273: na. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
3274: Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Tuotanto- tion investointi-, käynnistys- ja kehittä-
3275: toiminnan tukemiseen myönnettäviä avustuksia ei misavustusten myöntämzseksi Kainuussa
3276: ole myönnetty enimmäismääräisinä. Jälkihoito- enimmäismääräisinä tai korotettuina.
3277:
3278: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
3279:
3280: Aarno von Bell Heikki Mustonen Hannu Kemppainen
3281: Sakari Valli Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
3282: 1986 vp. 59
3283:
3284: Toivomusaloite n:o 55
3285:
3286:
3287:
3288:
3289: von Bell ym.: Valtion aluepoliittisen tuen myöntämisestä täysimää-
3290: räisenä Kuusamon kunnan alueella
3291:
3292:
3293: Eduskunnalle
3294:
3295: Kuusamon keskeisenä ongelmana on viime matkat. Samoin valtiovallan rakentamistoimenpi-
3296: vuosina ollut erittäin korkea työttömyys. Kuusa- tein voitaisiin helpottaa yhä pahenevaa työllisyys-
3297: mon kunta on valtaosaltaan pyrkinyt kaikin mah- tilannetta.
3298: dollisin keinoin helpottamaan tätä tilannetta. Valtion aluepoliittisen tuen myöntämisestä
3299: Kuusamon väestönkasvu on ollut Oulun läänin Kuusamon kunnan alueella enimmäismääräisenä
3300: ja koko maan kuntiin verrattuna huomattavaa jo on valtioneuvosto tehnyt periaatepäätöksen, jota
3301: usean vuoden ajan. Työpaikkojen lisääntymisen ei kuitenkaan ole käytännössä toteutettu.
3302: johdosta on tapahtunut myös paluumuuttoa Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
3303: Ruotsista ja Etelä-Suomesta. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3304: Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää, että val-
3305: tiovalta suuntaisi kuntaan nykyistä voimakkaam- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
3306: paa aluepoliittista tukea ja työllisyyttä parantavia tion aluepoliittisen tuen myöntämiseksi
3307: toimenpiteitä. Keskeisinä ongelmina ovatkin pää- täysimääräisenä 45 prosentin suuruisina
3308: oman puute paikallisiin raaka-aineisiin perustu- avustuksina Kuusamon kunnan alueella.
3309: vien yritysten keskuudessa sekä pitkät kuljetus-
3310:
3311: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
3312:
3313: Aarno von Bell Pentti Kettunen Vappu Säilynoja
3314: Juhani Vähäkangas Hannu Kemppainen Juhani Alaranta
3315: Mauno Manninen Heikki Mustonen
3316: 60 1986 vp.
3317:
3318: Toivomusaloite n:o 56
3319:
3320:
3321:
3322:
3323: Bärlund ym.: Valtion liikelaitosten kehittämisestä
3324:
3325:
3326:
3327: Eduskunnalle
3328:
3329: Valtion tulo- ja menoarvion osaston 14 mukai- minen ja niiden toimintaedellytysten turvaami-
3330: sia valtion liikeyrityksiä (valtion liikelaitoksia) on nen on välttämätöntä. Tämä ei kuitenkaan voi ta-
3331: yhteensä 19 kpl. Valtion liikelaitosten toiminta on pahtua pelkästään liiketaloudellisia periaatteita
3332: vain osa valtion harjoittamasta liiketoiminnasta. korostamalla, koska valtion liikelaitosten tarkoi-
3333: Pääosa toiminnasta tapahtuu valtionenemmistöi- tuksena vastedeskin tulee olla, eräitä tuotannolli-
3334: sissä osakeyhtiöissä. Valtionyhtiöiden yhteenlas- sia laitoksia lukuun ottamatta, julkisten palvelu-
3335: ketusta liikevaihdosta valtion liikelaitosten liike- jen tuottaminen sekä mahdollisimman tasaisen
3336: vaihto (11 miljardia mk) on noin 20 prosenttia. palvelutason turvaaminen maan eri alueilla.
3337: Sen sijaan ne ovat yhtä tärkeitä työllistäjiä kuin Kehittämistyön lähtökohtana tulee olla se, että
3338: valtion yhtiöt. laitosten palvelutavoitteet ovat ensisijaisia, ja nii-
3339: Valtion liikelaitosten palveluksessa työskentelee den perusteella asetetaan liiketaloudelliset tavoit-
3340: nykyisin yli 40 prosenttia valtion koko henkilös- teet. Tämä ei sulje pois vaatimusta siitä, että liike-
3341: töstä. Niiden palveluksessa on lähes 83 000 henki- laitosten toimintaa on hoidettava tarkoituksen-
3342: löä. Pääosa valtion liikelaitosten toiminnasta voi- mukaisesti ja tehokkaasti.
3343: daan lukea palvelutoiminnan piiriin. Varsinkin Palvelutason yksityiskohtaisessa määrittelyssä
3344: suurilla liikelaitoksilla, kuten posti- ja telelaitok- on laitosten suorittamat ns. yleisen edun mukaiset
3345: sella ja valtionrautateillä, on erittäin suuri sekä tehtävät voitava konkretisoida siten, että poliittis-
3346: yhteiskuntapoliittinen että valtiontaloudellinen ta, eduskunnan ja valtioneuvoston taholta tulevaa
3347: merkitys. Monilta liikelaitoksilta odotetaan, että ohjausta voidaan selkeyttää. Eduskunnan tulee
3348: ne toimivat ns. yleisen edun mukaisesti ja ovat viime kädessä päättää, minkälaisia ja kuinka laajo-
3349: näin ollen mitä suurimmassa määrin yhteiskun- ja yleisen edun mukaisia tehtäviä liikelaitokset
3350: nallisia palvelulaitoksia. Toisaalta valtion liikelai- suorittavat, ja osoittaa valtion tulo- ja menoarvios-
3351: toksilta edellytetään liiketaloudellisesti tyydyttä- sa tällaista toimintaa varten riittävät korvaukset.
3352: vän tuloksen saavuttamista. Valtion liikelaitosten korvauskäytäntöä kehittä-
3353: Keväällä 1985 asetettiin kaksi virkamiestyöryh- mällä voidaan poistaa se liikelaitoksia haittaava
3354: mää valmistelemaan valtion liikelaitoskomitean ongelma, että ns. yleiset rasitteet näkyvät suurelta
3355: (1985:2) työn pohjalta yksityiskohtaisia ehdotuk- osin erittelemättöminä laitosten kokonaistulokses-
3356: sia valtion liikelaitosten kehittämiseksi. Tämä työ sa. Lisäksi on välttämätöntä, että eduskunnan ja
3357: jatkuu talouspoliittisen ministerivaliokunnan valtioneuvoston ulkoinen ohjaus valtion liikelai-
3358: 10.1.1986 antamien ohjeiden mukaisesti edel- toksiin säilytetään sitä edelleen kehittäen.
3359: leen. Valtion liikelaitosten henkilöstö muodostaa lai-
3360: Valmisteltavana olevassa valtion liikelaitoksia tosten tärkeimmän voimavaran. Valtion liikelai-
3361: koskevassa yleislaissa säädettäisiin liikelaitosten tosten kehittäminen ei saa tapahtua henkilöstön
3362: ohjauksen, organisaation ja taloudenhoidon kes- aseman heikkenemisen kustannuksella. Lähtö-
3363: keiset periaatteet. Yleislakiluonnos saataneen hal- kohtana henkilöstöpoliittisissa kysymyksissä tulee
3364: lituksen esityksen muotoon 30.6.1986 mennessä. olla se, että liikelaitosten palveluksessa olevan
3365: Tarkoituksena on, että yleislain voimaan tultua henkilöstön asema ei poikkea huonompaan suun-
3366: eduskunnalla on mahdollisuus laitoskohtaisilla taan laitoksia kehitettäessä niistä periaatteista, jot-
3367: laeilla siirtää yksittäisiä laitoksia toimimaan uu- ka sisältyvät valtion yleiseen henkilöstöpoliittiseen
3368: sien periaatteiden mukaisesti. ohjelmaan. Tärkeänä lähtökohtana on tällöin
3369: Valtion liikelaitosten kaikinpuolinen kehittä- henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuuden turvaa-
3370: 1986 vp. - TA n:o 56 61
3371:
3372: minen ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3373: kehittäminen siten, että henkilöstöpoliittisissa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3374: asioissa voitaisiin enenevässä määrin sopia ja neu-
3375: votella henkilöstöjärjestöjen kanssa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
3376: Valtion liikelaitosten kehittämiseen liittyy mo- jotta valtion liikelaitosten kehittämisen
3377: nia henkilöstön asemaan vaikuttavia seikkoja. Tä- jatkovalmistelu tapahtuisi edellä esitetty-
3378: män vuoksi on välttämätöntä, että valtion henki- jen periaatteiden mukaisesti ja yhdessä lai-
3379: löstöjärjestöjen asiantuntemus ja näkemys otetaan tosten henkilöstön edustajien kanssa.
3380: huomioon laitoksia kehitettäessä. Henkilöstöjär-
3381: jestön on oltava mukana asian jatkovalmistelussa
3382: sen kaikilla tasoilla.
3383:
3384: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
3385:
3386: Kaj Bärlund Arja Alho Mats Nyby
3387: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari Reijo Lindroos
3388: Pekka Myllyniemi
3389: 62 1986 vp.
3390:
3391: Toivomusaloite n:o 57
3392:
3393:
3394:
3395:
3396: Dromberg: Läänin kehittämiseen tarkoitettujen määrärahojen li-
3397: säämisestä
3398:
3399:
3400: Eduskunnalle
3401:
3402: Valtion ja kuntien keinot eri alueiden kehittä- ja projektityyppisiin palvelujen ja elinolosuhtei-
3403: miseen ovat nykyisen aluepoliittisen lainsäädän- den kehittämiseen. Määrärahan käyttömahdolli-
3404: nön keinoin riittämättömät. Lääninhallitusten suuden tulisi olla nykyisiä aluepoliittisia tukia sel-
3405: mahdollisuutta vaikuttaa alueensa kehittämiseen västi laajempi.
3406: tulisi lisätä. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
3407: Uudenmaan läänissäkin on useita pieniä maa- hyväksyttäväksi toivomuksen,
3408: seutukuntia, joissa tulotaso on alhainen, elinkei-
3409: norakenne yksipuolinen ja väestökehitys tappiolli- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn,
3410: nen ja jotka ovat olosuhteiltaan verrattavissa varsi- jotta vuonna 1987 lääninkehittämismäärä-
3411: naisten kehitysalueiden kuntiin. Erityisesti tällais- rahaa olisi käytettävissä siten, että kaikki
3412: ten Etelä-Suomen kuntien kehitys on uhanalai- läänit ovat määrärahan piirissä viimeistään
3413: nen, koska aluepoliittiset tukitoimet eivät kohdis- vuonna 1987 ja että määräraha olisi Etelä-
3414: tu näihin kuntiin. Suomen lääneissä 20 miljoonaa markkaa
3415: Lääninkehittämisrahaa pitäisi voida käyttää se- lääniä kohden.
3416: kä elinkeinotoimintojen kehittämiseen että kerta-
3417:
3418: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
3419:
3420: Kaarina Dromberg
3421: 1986 vp. 63
3422:
3423: Toivomusaloite n:o 58
3424:
3425:
3426:
3427:
3428: Dromberg: Teollisuustoimikunnan sihteerin vuan perustamisesta
3429: Uudenmaan lääninhallitukseen
3430:
3431:
3432: Eduskunnalle
3433:
3434: Suomessa on pitkään vallinnut kehitys, jossa neet tehokkaaksi välineeksi teollisuuspolitiikan te-
3435: teolliset työpaikat ovat vähentyneet Etelä-Suomen hostamisessa. Niiden työtä on haitannut vakinai-
3436: teollistuneissa lääneissä, samalla kun ne koko sen valmisteluhenkilöstön puute.
3437: maassa ovat edelleen lisääntyneet. Kehitys liittyy Edellä· olevan perusteella ehdotan eduskunnan
3438: yleismaailmalliseen teollisuuden teknologiseen hyväksyttäväksi toivomuksen,
3439: murrokseen, joka Suomessa on ensinnä kohdan-
3440: nut teollistuneita alueita. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n lää-
3441: Tilanne edellyttää voimakasta panostamista nin teollisuustoimikunnan sihteerin viran
3442: teollisuuspoliittiseen kehitystyöhön maan teollis- perustamiseksi Uudenmaan lääninhalli-
3443: tuneilla alueilla. tukseen.
3444: Läänin teollisuustoimikunnat ovat osoittautu-
3445:
3446: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
3447:
3448: Kaarina Dromberg
3449: 64 1986 vp.
3450:
3451: Toivomusaloite n:o 59
3452:
3453:
3454:
3455:
3456: Eklund ym.: Pienten työeläkkeiden saattamisesta verovapaaksi tu-
3457: loksi
3458:
3459:
3460: Eduskunnalle
3461:
3462: Eläkkeiden verotuksessa on tuntuvia epäkohtia. että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
3463: Yksi on se, että pienten työeläkkeiden verotus on 2 200 markkaa kuukaudessa suuruisten
3464: liian kireä. Tilanteeseen toisi korjausta esim. työeläkkeiden saattamiseksi verottomaksi
3465: 2 200 markan työeläkkeiden saattaminen verotto- tuloksi.
3466: maksi tuloksi.
3467: Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
3468: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3469:
3470: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
3471:
3472: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi Urho Pohto
3473: Lea Mäkipää Helvi Koskinen Anssi Joutsenlahti
3474: 1986 vp. 65
3475:
3476: Toivomusaloite n:o 60
3477:
3478:
3479:
3480:
3481: Eklund ym.: Pienten yritysten vapauttamisesta liikevaihtoverosta
3482:
3483:
3484:
3485: Eduskunnalle
3486:
3487: Pien- ja perheyritykset ovat huomattava työllis- tää yrityksen liikevaihtoa. Alle 200 000 markan
3488: täjä ja tuotantoyksikkö maassamme. Tällaisten vuosittaisen liikevaihdon omaavat yritykset ovat
3489: pien- ja perheyritysten kannattavuudelle muodos- mitä suurimmassa määrin sellaisia yrityksiä, jotka
3490: taa liikevaihtovero huomattavan suuren rasituk- tulisi ehdottomasti vapauttaa liikevaihtoverosta,
3491: sen. Usein liikevaihtovero lopulta aiheuttaa tä- ja näin tulisi valtion toimesta mahdollistaa niiden
3492: mäntyyppisen yrityksen lopettamisen ja samalla kannattavuus myös jatkossa.
3493: johtaa yhden tai useamman henkilön joutumiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3494: työttömäksi. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3495: Yhteiskunnalle olisi huomattavasti kannatta-
3496: vampaa pitää nämä pienyrittäjät sekä heidän per- että hallitus ryhtyisi kzireellisesti toi-
3497: heenjäsenensä tuottavassa toiminnassa mahdollis- menpiteiszin sellaisen verolakiuudistuksen
3498: tamaHa heidän yrityksensä kannattavuus kaikin aikaansaamiseksi, jolla vapautetaan alle
3499: keinoin. Eräs tällainen keino olisi liikevaihtoveron 200 000 markan vuosittaisen ltikevaihdon
3500: poistaminen pien- ja perheyrityksiltä. Parhaana omaavat pien- ja perheyritykset liikevaih-
3501: mittarina yrityksen kokoa mitattaessa voidaan pi- toverosta.
3502:
3503: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
3504:
3505: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi
3506: Helvi Koskinen Urho Pohto Liisa Arranz
3507: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Lea Mäkipää
3508:
3509:
3510:
3511:
3512: 9 260211N
3513: 66 1986 vp.
3514:
3515: Toivomusaloite n:o 61
3516:
3517:
3518:
3519:
3520: Hietala: Jäppilän saamisesta erityistukialuekunnaks~
3521:
3522:
3523: Eduskunnalle
3524:
3525: Jäppilän kunnan elinkeinorakenne on sellai- kunniksi, olen sitä mieltä, että Jäppilän kunta
3526: nen, että siltä puuttuvat teolliset työpaikat lähes täyttää nämä samat edellytykset erityistukialue-
3527: kokonaan. Kehitys tässä suhteessa on aikaisempiin kunnaksi hyväksymiselle.
3528: aikoihin verrattuna kulkenut huonompaan suun- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
3529: taan. Tämä on puolestaan vaikuttanut haitallisesti vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3530: myös Jäppilän kunnan talouteen niin, että mm.
3531: äyrin hinta on ollut jo vuosia 17 penniä, mikä on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Jäp-
3532: korkeimpia Mikkelin läänin kunnissa. pilän kunnan saamiseksi en'tyistukialue-
3533: Huomioon ottaen ne muut ratkaisut, joilla kunnaksi.
3534: eräät muut kunnat on hyväksytty erityistukialue-
3535:
3536: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
3537:
3538: Pertti Hietala
3539: 1986 vp. 67
3540:
3541: Toivomusaloite n:o 62
3542:
3543:
3544:
3545:
3546: Hirvelä: Apteekista ostettavien kuukautissuojien hankintamenojen
3547: saattamisesta verovähennyskelpoisiksi
3548:
3549:
3550: Eduskunnalle
3551:
3552: Kahdeksallasadallatuhannella suomalaisella na vuosina tämä asia ei ole saanut tarpeeksi huo-
3553: naisella on kuukausittainen ylimääräinen meno miota osakseen, vaikka kustannuksia tuskin on pi-
3554: välttämättömistä kuukautissuojista, joiden koko- dettävä kohtuuttomina.
3555: naiskustannus yhteenlaskettuna on noin Edellä oleviin perusteisiin viitaten ja tasa-arvon
3556: 96 000 000 mk vuodessa. lisäämiseksi ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi
3557: Kuukautissuojia on pidettävä välttämättömänä toivomuksen,
3558: terveydenhuollon menona, joka on rinnastettava
3559: muihin verovähennykseen oikeuttaviin menoihin, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ap-
3560: kuten esim. lääkemenoihin. teekista astettavien kuukautissuojien han-
3561: Ensimmäisen kerran toin tämän asian esille kintamenojen saattamisesta verovähennys-
3562: vuoden 1979 valtiopäivillä. Valitettavasti kulunei- kelpoisiksi.
3563:
3564: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
3565:
3566: Inger Hirvelä
3567: 68 1986 vp.
3568:
3569: Toivomusaloite n:o 63
3570:
3571:
3572:
3573:
3574: Hurskainen-Leppänen ym.: Elatusvelvollisen mahdollisuudesta vä-
3575: hentää elatusmaksuja vastaava summa verotuksessa
3576:
3577:
3578:
3579: Eduskunnalle
3580:
3581: Tulo- ja varallisuusverolain säännösten mukaan vat elatusmaksut aiheuttaa kohtuuttomia kustan-
3582: hyväksytään elatusmaksuista vähennyksinä vuon- nuksia elatusvelvolliselle.
3583: na 1983 kunnallisverotuksessa 2 900 markkaa lasta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
3584: kohden ja valtionverotuksessa 730 markkaa lasta vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3585: kohden.
3586: Elatusmaksut on sidottu indeksiin, eikä kysei- että hallitus ryhtyisipzkaisesti toimenpi-
3587: nen verovähennys vastaa näin ollen lähestulkoon- teisiin, joilla elatusvelvollisille annetaan
3588: kaan kuluja, joita elatusmaksuina maksetaan. oikeus vähentää verotuksessa elatusmaksu-
3589: Lisäksi lapsivähennys ei kuulu elatusvelvolliselle ja vastaava summa.
3590: vaan huoltajalle. Näin ollen eron sattuessa saatta-
3591:
3592: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986
3593:
3594: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jorma Rantanen Timo Roos
3595: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Antti Kalliomäki
3596: 1986 vp. 69
3597:
3598: Toivomusaloite n:o 64
3599:
3600:
3601:
3602:
3603: Hurskainen-Leppänen ym.: Lasten päivähoitoon kuljettamisesta ai-
3604: heutuvien kustannusten verovähennyskelpoisuudesta
3605:
3606:
3607: Eduskunnalle
3608:
3609: Verovähennyksinä verotuksessa hyväksytään ny- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
3610: kyisin tulo- ja varallisuusverolain mukaan useita vasti eduskunnalle hyväksyttäväksi toivomuksen,
3611: tulon hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia.
3612: Lapsen päivähoitoon kuljetuksesta aiheutuneita että hallitus ryhtyisipikaisesti toimenpi-
3613: kuluja ei ole laskettu tulon hankintaan liittyviksi teiszi'n, jozlla lapsen päivähoidosta johtuvat
3614: kuluiksi. kuljetuskustannukset otettaisiin verotuk-
3615: Päivähoitoon liittyvät kuljetuskustannukset sessa vähennyksinä huomioon.
3616: ovat usein aivan kohtuuttoman korkeita.
3617:
3618: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986
3619:
3620: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Jorma Rantanen
3621: Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist
3622: Antti Kalliomäki
3623: 70 1986 vp.
3624:
3625: Toivomusaloite n:o 65
3626:
3627:
3628:
3629:
3630: Hurskainen-Leppänen ym.: Kotiapulaisen palkkakustannusten vero-
3631: vähennyskelpoisuudesta
3632:
3633:
3634: Eduskunnalle
3635:
3636: Päivähoitopaikat eivät nykyisellään riitä kaikil- lastenhoitoon motivoituneita nuoria. Näin ollen
3637: le. Päiväkotien rinnalle on kehitettävä myös muita lapset eivät aina saa heille kuuluvaa turvallista ja
3638: järjestelmiä. Useassa tapauksessa ei ole muuta kehittävää lapsuutta.
3639: mahdollisuutta kuin palkata lapsien hoitaja ko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
3640: tiin. Tällä tavalla on myös perheillä mahdollisuus vasti eduskunnalle hyväksyttäväksi toivomuksen,
3641: työllistää nuoria, jotka tarvitsevat usein tuiki tar-
3642: peellista harjoitteluaikaa jatkokoulutusta varten. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
3643: Kotiapulaisten palkat ovat alle kaikkien sään- jozlla pyrittäiszin saamaan perheille, jotka
3644: nösten, ja se mm. aiheuttaa sen, ettei ko. alalle ovat palkanneet kotiapulaisen, kohtuulli-
3645: hakeudu riittävästi ammattitaitoisia tai muuten nen verovähennysoikeus.
3646:
3647: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986
3648:
3649: Sinikka Hurskainen-Leppänen Pertti Hietala Jorma Rantanen
3650: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Antti Kalliomäki
3651: 1986 vp. 71
3652:
3653: Toivomusaloite n:o 66
3654:
3655:
3656:
3657:
3658: Hurskainen-Leppänen ym.: Imatran säilyttämisestä aluepoliittisena
3659: erityisalueena
3660:
3661:
3662: Eduskunnalle
3663:
3664: Valtioneuvoston päätöksin ovat Imatra, Joutse- Kehittämisrahan seurauksena putoavat mm.
3665: no, Rautjärvi ja Ruokolahti aluepoliittisia erityis- Imatra, Joutseno, Rautjärvi ja Ruokolahti samalla
3666: alueita vuoden 1986 loppuun. Imatran alueen erityisalue-etuuksien piiristä pois.
3667: elinkeino- ja työllisyystilanne ei ole ratkaisevasti Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
3668: parantunut sen jälkeen, kun Imatra ja sen naapu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3669: rikunnat nimettiin erityisalueeksi.
3670: Imatra sai erityisaluekuntana keskimäärin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3671: 480 325 markkaa vuodessa. Nyt on vuoden 1986 niin, että nykyinen Imatran erityisalue säi-
3672: tulo- ja menoarviossa läänien kehittämiseen tar- lytettäisiin aluepoltittisena erityisalueena
3673: koitettua määrärahaa 53 milj. markkaa, ja se jae- myös vähintään vuoden 1989 loppuun,
3674: taan viiden läänin kesken, joten rahan suuruus jolloin aluepoliittisten lakien nykyinen
3675: lääniä kohti on riittämätön. määräaika umpeutuu.
3676:
3677: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986
3678:
3679: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Jorma Rantanen
3680: Anna-Liisa Piipari Anna-Kaarina Louvo Olli Helminen
3681: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
3682: 72 1986 vp.
3683:
3684: Toivomusaloite n:o 67
3685:
3686:
3687:
3688:
3689: Ikonen ym.: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kenttäkoease-
3690: man perustamisesta Leivonmäelle
3691:
3692:
3693: Eduskunnalle
3694:
3695: VTT:n kotimaisten polttoaineiden laboratorion nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3696: tilat ovat Jyväskylässä. Laboratorio tarvitsee kent- muksen,
3697: täkoeaseman, ja tälle sopiva sijoituspaikka on Lei-
3698: vonmäellä ammattikurssikeskuksen koealueena että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn
3699: oleva Kailasuo. kenttäkoeaseman perustamiseksi ja stlle
3700: Koeasema tarvitsee myös tutkimushenkilökun- tarvittavan tutkimushenkilökunnan saami-
3701: taa. seksi Leivonmäelle.
3702: Edellä kerrotuo perusteella ehdotamme kun-
3703:
3704: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
3705:
3706: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
3707: Matti Lahtinen Paavo Vesterinen
3708: Mauri Pekkarinen
3709: 1986 vp. 73
3710: Toivomusaloite n:o 68
3711:
3712:
3713:
3714:
3715: Ikonen ym.: Posti-, kauppa- Ja liikennepalvelujen turvaamisesta
3716: maaseudulla
3717:
3718:
3719: Eduskunnalle
3720:
3721: Yhteiskunnan rakennemuutoksessa myös Kes- hus viihtyisi nyt kunnostetussa asunnossaan, tu-
3722: ki-Suomessa on monin paikoin maaseutu autioi- tussa ympäristössä, mutta palvelujen puuttuessa
3723: tunut, jonka myötä on kyläkouluja, -kauppoja, on monen lähdettävä taajamien ahtaille asunto-
3724: postin toimipisteitä ja muita palveluita jouduttu markkinoille.
3725: lakkauttamaan. Väen siirtyminen on toisaalta ai- Edellä kerrotuo perusteella ehdotamme kun-
3726: heuttanut painetta uusien palvelulaitosten raken- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3727: tamiseen. muksen,
3728: Viime vuosien aikana on valtio osallistunut mo-
3729: nen vanhuksen asunnon lämpökorjauskustannuk- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
3730: siin. Samassa yhteydessä on parannettu muuten- maaseudun posti-, kauppa- ja liikennepal-
3731: kin asumisen tasoa: on rakennettu vesijohtoja ja velujen säilyttämiseksi sekä toimisi maa-
3732: näin parannettu peseytymistiloja, on avustettu seutukylien asutuksen vahvistamiseksi.
3733: sähköistämisessä, hankittu puhelimia. Moni van-
3734:
3735: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
3736:
3737: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Seppo Pelttari
3738: Matti Lahtinen Juhani Surakka Hannele Pokka
3739: Paavo Vesterinen
3740:
3741:
3742:
3743:
3744: 10 260211N
3745: 74 1986 vp.
3746:
3747: Toivomusaloite n:o 69
3748:
3749:
3750:
3751:
3752: Ikonen ym.: Metsäveron määräämisperusteiden muuttamisesta Mul-
3753: tialla
3754:
3755:
3756: Eduskunnalle
3757:
3758: Verohallitus on vuonna 1982 vahvistanut maa- yli viidesosa kunnan koko metsäalasta on versosyö-
3759: tilojen veroluokitusohjeet, joissa aikaisempiin ver- vän takia kasvukyvyltään alentunut.
3760: rattuna on otettu perustellusti huomioon mm. al- Tätä kasvukyvyn alenemista ei useinkaan voida
3761: haisen lämpösumman vaikutus metsän tuottoon. metsikkökohtaisilla määräaikaisilla veronhuojen-
3762: Kun Multian kunnan alueella on tehty metsämai- nuksilla huomioida, koska kasvun alenemisen on
3763: den veroluokitus ja sittemmin täydennysluokitus, oltava vähintään 30 % .
3764: ei näitä ohjeita alhaisesta lämpösummasta ole voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3765: tu ottaa huomioon sillä tavoin kuin mm. Petäjä- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3766: veden veroluokituksessa on tehty.
3767: Multian kunta on Suomenselän korkeinta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3768: aluetta, mutta siitä huolimatta se on sijoitettu Multian kunnan alueella käytettävien met-
3769: Keuruun kanssa samoille metsän verotuottoperus- sän verotuottoperusteiden alentamiseksi
3770: teille, vaikka kasvuolot ovat selvästi huonommat. 5-10 %:/Ia tai alemman kantohinta-
3771: Huonot kasvuolot näkyvät maan pahimpina alueen muodostamiseksi käsittäen koko
3772: männynversosyövän esiintyminä. Keski-Suomen Multian kunnan 5-10 %:n alennuksel-
3773: piirimetsälautakunnan kenttäselvityksen mukaan la.
3774:
3775: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
3776:
3777: Pirkko Ikonen Väinö Raudaskoski
3778: Matti Lahtinen Sirkka-Liisa Anttila
3779: Paavo Vesterinen
3780: 1986 vp. 75
3781:
3782: Toivomusaloite n:o 70
3783:
3784:
3785:
3786:
3787: Ikonen ym.: Erityisalue-etuuksien myöntämisestä Lievestuoreen työs-
3788: säkäyntialueelle
3789:
3790:
3791: Eduskunnalle
3792:
3793: Laukaan kunnan Lievestuoreen alue on nimetty erityisalue-edut saattaa voimaan myös Hankasal-
3794: erityistukialueeksi sen jälkeen, kun siellä toiminut men ja Toivakan kuntien niillä alueilla, jotka sel-
3795: selluloosatehdas lopetti toimintansa. Lievestuo- västi kuuluvat Lievestuoreen työssäkäyntialuee-
3796: reen alue on merkittävä taajama, jonka ympärille seen.
3797: on muodostunut selvä työssäkäyntialue. Tämä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
3798: alue ulottuu myös naapurikuntien Hankasalmen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3799: ja Toivakan alueille. Kuitenkin erityistukialue-
3800: päätös on rajattu koskemaan vain Laukaan kun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ko-
3801: nan puoleisia osia Lievestuoreen lähialueilta. Pää- ko Lievestuoreen työssäkäyntialueen saat-
3802: määränä pitäisi silti olla työpaikkojen lisääminen tamiseksi yhtenäisten erityisalue-etuuksien
3803: koko työssäkäyntialueella. Tästä syystä tulisi pziriin.
3804:
3805: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
3806:
3807: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Matti Lahtinen
3808: 76 1986 vp.
3809:
3810: Toivomusaloite n:o 71
3811:
3812:
3813:
3814:
3815: Impiö ym.: Yrittäjäkoulutuksen ja yrittäjien jatkokoulutusjärjestel-
3816: män luomisesta vaikeimmilla työttömyysalueilla
3817:
3818:
3819: Eduskunnalle
3820:
3821: Valtiovalta on myöntänyt Lappiin useiden vuo- työttömyysasteeseen verrattuna Ja että minkään
3822: sien aikana kasvavia markkamääriä pienimuotoi- kunnan alueella työttömyysaste ei nouse yli
3823: sen yritystoiminnan aikaansaamiseksi etenkin 10 % :n. Mikäli periaatepäätös tehtäisiin tänä ke-
3824: maaseudulla. Tulokset on arvioitu myönteisiksi ja väänä, olisivat kaiketi prosenttiluvut aivan toiset
3825: sillä perusteella tänä vuonna toimintaa on laajen- nopeasti pahentuneen työttömyyden takia.
3826: nettu eräisiin muihin lääneihin. Samanaikaisesti Varat eivät riitä työpaikkojen luomiseen kaikille
3827: jatkuu aluepoliittisten lakien perusteella annetta- tarvitseville. Siksi niukkoja voimavaroja olisi nyt
3828: va yritystoiminnan ruki. Kaikesta huolimatta kiireesti sijoitettava yrittäjien kouluttamiseen, jot-
3829: mm. Lapissa on kuluvan talven aikana saavutettu ta pysyväluonteisia työtilaisuuksia sitä kautta saa-
3830: ennätyssuuri työttömyys. taisiin mahdollisimman nopeasti lisää.
3831: Eri tahoilla on havaittu, miten tärkeää on kou- Hajanainen ja osittain hakuammumaan verrat-
3832: luttaa niin yrittäjiksi aikovia kuin tarjota jatko- tava yrittäjäkoulutus ja -jatkokoulutus on saatava
3833: koulutusmahdollisuuksia jo olemassaoleville yrit- järjestelmälliseksi ja kansainvälisessä kilpailussa
3834: täjille. Viime vuonna tätä painotti erityisesti Yrit- kestäviä tuloksia tuottavaksi. Se edellyttää valtio-
3835: täjäin Lapin läänintoimikunta. Lapin läänin ke- vallan keskitettyä voimanponnistusta ja voimape-
3836: hittämissuunnitelmassa vuosille 1985-2000 kiin- räisen koulutussuunnittelun ja koulutuksen aloit-
3837: nitetään samaan asiaan huomiota. Lapin korkea- tamista vaikeimmilla työttömyysalueilla.
3838: koulun täydennyskoulutuskeskuksessa on saatu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3839: myönteisiä kokemuksia yrittäjäkursseista. Eri ta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3840: hoilla annetusta koulutuksesta voidaan ilmeisesti
3841: tehdä yhteenveto mainitun läänin kehittämis- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
3842: suunnitelman tavoin: "Yrittäjäkoulutusta tulee menpiteisiin sellaisen yrittäj'äkoulutuksen
3843: tehostaa, koordinoida ja uudistaa tarpeen mu- j'a yrittäj'ien j'atkokoulutuksen j'ärj'estelmän
3844: kaan." luomiseksi, j'onka tavoitteena on kansain-
3845: Tarve, vieläpä erityistarve on juuri nyt. Valtio- välisessä kilpazfussa menestyvän pienen j'a
3846: neuvoston 24. 5.1984 tekemän periaatepäätöksen keskisuuren yritystoiminnan j'atkuvuuden
3847: mukaisesti asetettiin tavoitteeksi Lapin läänin j'a laaj'enemisen turvaaminen maassamme
3848: alueella se, että keskimääräinen työttömyysaste ei työpaikkoj'a erityisesti vaikeimmilla työttö-
3849: kohoa yli 1,5-kertaiseksi maan keskimääräiseen myysalueilla luovana j'a sätlyttävänä.
3850:
3851: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
3852:
3853: Lauri Impiö Helge Saarikoski Aimo Ajo
3854: Pentti Mäki-Hakola Matti Viljanen Eeva Turunen
3855: Tauno Valo Sakari Valli Niilo Koskenniemi
3856: 1986 vp. 77
3857:
3858: Toivomusaloite n:o 72
3859:
3860:
3861:
3862:
3863: Impiö ym.: Määrärahasta Enontekiön ja Kittilän kuntien elinkeino-
3864: jen kehittämiseksi tehtävään selvitykseen
3865:
3866:
3867: Eduskunnalle
3868:
3869: Enontekiön ja Kittilän kunnat eivät voineet hy- jestämiseksi valtion avustuksen myöntämistä vuo-
3870: väksyä Ounasjoen erityissuojelulakia vuonna 1983 sittain aina vuoteen 1989 saakka. Erityisen merkit-
3871: säädettäessä sitä, ettei samanaikaisesti tehty pää- tävää on kuntien alueiden matkailukeskusten pe-
3872: töksiä jokivarren elinkeinoelämän elvyttämisestä ruspalvelujen rakentamisesta aiheutuvien kustan-
3873: ja kehittämisestä, korvaavien työpaikkojen perus- nusten saattaminen valtion varoista suoritettavak-
3874: tamisesta eikä silloisten työpaikkojen säilyttämi- si. Ehdotuksiin kuuluu merkittäviä tienrakennus-
3875: sestä ja luontaiselinkeinojen kehittämisestä. töitä, vesihuoltotöitä, opastuskeskuksia jne.
3876: Enontekiön ja Kittilän kunnanhallitukset ovat Suurisuuntaiset elinkeinoelämän kehittämisen
3877: lokakuussa 1984 lähettäneet valtioneuvostolle laa- vaatimukset eivät etene ilman huolellista selvit-
3878: jat selvitykset ja ehdotukset Ounasjoen suojelusta tely- ja suunnittelutyötä. Kunnilla taas ei ole ta-
3879: aiheutuneiden menetysten korvaamiseksi suoritet- loudellisesti siihen merkittäviä mahdollisuuksia.
3880: tavista toimenpiteistä. Keskeisessä asemassa täl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3881: löin on monipuolinen elinkeinoelämän kehittä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3882: minen. Kunnat ehdottavat, että valtioneuvosto
3883: periaatepäätöksellään veivoittaisi ministeriöt kun- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
3884: tien alueilla olevia investointihankkeita käsitelles- tulo- ja menoarvioesitykseen määrärahan
3885: sään noudattamaan aikaisempaa joustavampaa Enontekiön ja Kittzlän kuntien elinkeino-
3886: käsittelymenettelyä ja myöntämään valtion rahoi- jen kehittämiseksi suoritettavista selvittely-
3887: tuksen lain saliimien maksimimäärien mukaisesti. ja suunnittelutöistä aiheutuviin kustan-
3888: Edelleen esitetään matkailun markkinoinnin jär- nuksiin.
3889:
3890: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
3891:
3892: Lauri lmpiö Sakari Valli Niilo Koskenniemi
3893: 78 1986 vp.
3894:
3895: Toivomusaloite n:o 73
3896:
3897:
3898:
3899:
3900: lsohookana-Asunmaa ym.: Kotiapulaisen palkkamenojen saattami-
3901: sesta verovähennyskelpoisiksi
3902:
3903:
3904: Eduskunnalle
3905:
3906: Koti on todettu lapsen kehittymisen kannalta kaatuu helposti korkeisiin palkattavien työnteki-
3907: parhaaksi kasvuympäristöksi. Tämä tosiasia on vii- jöiden palkka- ja sosiaalikuluihin. Toisaalta käy-
3908: me aikoina tunnustettu varsin laajasti myös poliit- tettävissä olisi hyvinkin paljon nuorta työvoimaa,
3909: tisissa puolueissa. Tämä ilmapiirin muuttuminen joka olisi halukas työskentelemään perheissä, mi-
3910: kotihoidolle myönteiseksi on johtanut jo päätök- käli heille tarjottaisiin tähän mahdollisuus. Koti-
3911: siin esimerkiksi kotihoidontuen kehittämisessä. avun käyttämiseen pakottavat myös lasten suuri
3912: Niille perheille, jotka jäävät kunnallisen päivä- lukumäärä, poikkeavat työajat, lasten sairaudet ja
3913: hoidon ja kotihoidontuen ulkopuolelle, on suun- haja-asutus.
3914: niteltu maksettavaksi erillistä tarveharkintaista Kotona tapahtuvan hoitotyön kustannusten vä-
3915: hoitokorvausta. Samoin on luvattu selvittää pikai- hennysoikeuden puuttuminen on selvä epäkohta,
3916: sesti, voidaanko ylimääräistä työtulovähennystä joka tulisi poistaa.
3917: kehittää verosta tehtäväksi lastenhoitovähennyk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3918: seksi. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3919: Perheillä, joissa molemmat vanhemmat käyvät
3920: ansiotyössä kodin ulkopuolella, on edelleen on- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lap-
3921: gelmia lastensa hoidon järjestämisessä. Kunnalli- sia kotona hoitavan työntektjän palkkakus-
3922: seen päivähoitoon vaadittavat tulorajat ylittyvät tannusten saamiseksi toiselle vanhemmista
3923: eikä yksityisiä hoitopaikkoja ole riittävästi. Tämä verovähennyskelpoisiksi vuoden 1987 alus-
3924: on nykyisin jo keskituloisiksi katsottavienkin per- ta lähtien.
3925: heiden ongelma. Erillisen kotiavun hankkiminen
3926:
3927: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
3928:
3929: Tytti Isohookana-Asunmaa Katri-Helena Eskelinen Juhani Alaranta
3930: Tellervo Nousiainen Kalevi Mattila Hannu Kemppainen
3931: 1986 vp. 79
3932: Toivomusaloite n:o 74
3933:
3934:
3935:
3936:
3937: Isohookana-Asunmaa ym.: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
3938: Oulun kenttäaseman toiminnan vakinaistamisesta
3939:
3940:
3941: Eduskunnalle
3942:
3943: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Ou- Kenttäaseman toiminta on ollut ympärivuotis-
3944: lun kenttäasema sijaitsee Oulun kaupungin kes- ta.
3945: kustassa (Kauppurienkatu 25) Oulun vesipiirin Aseman laboratoriotilojen toimintaedellytysten
3946: vesitoimiston talossa. Etäisyys yliopiston tiloihin monipuolistaminen edellyttää lattiamateriaalin
3947: Linnanmaalle on 6 km. Liikenneyhteydet kaik- vaihtoa. Kellariin tulisi rakentaa lisää hyllytilaa.
3948: kialle maahan ovat erinomaiset. Kenttäasemalle tulisi nimetä asemanhoitaja, ja
3949: Asema on perustettu keväällä 1984 kalantutki- nykyisistä virastotyöntekijöistä ainakin toimisto-
3950: musosaston eräiden Oulun ja Lapin lääneissä ol- sihteeri ja kaksi tutkimusapulaista tulisi saada työ-
3951: leiden projektien tarpeisiin. Pohjois-Suomen kes- sopimussuhteisiksi. Lisäksi olisi perustettava kaksi
3952: kuskalanviljelylaitos on osallistunut aseman yllä- tutkijan virkaa.
3953: pitokustannuksiin perustamisesta alkaen. Kenttä- Akuuteimmat tutkimusvälinetarpeet kohdistu-
3954: asema on väliaikainen, mutta sen toiminnan vaki- vat tutkimusmikroskoopin ja atk-laitteiston han-
3955: naistaminen on perusteltua. Ellei kenttäasemaa kintaan. Myös lainakaluston korvaaminen kenttä-
3956: saada pysyväksi, niin sen toiminta todennäköisesti asemaa varten hankituilla kalusteilla olisi paikal-
3957: loppuu vuoden 1986 lopussa. laan.
3958: Kenttäaseman sijainti Oulussa luo edellytykset Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3959: Pohjois-Pohjanmaan jokien ja Perämeren alueen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3960: kalantutkimustoiminnan vaatimien kenttätutki- muksen,
3961: musten keskittämiseen. Myös Kainuun ja Koillis-
3962: maan sisävesitutkimusten suorittaminen Oulusta että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
3963: käsin on vaivatonta. Rtista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
3964: Talvisin asemalla työskentelee kaksi KTO:n Oulun kenttäaseman toiminnan vakinats-
3965: työsopimussuhteista henkilöä ja kuusi virastotyön- tamtseksi ja tutkimus- ja työskentelyedel-
3966: tekijää, joista neljä on osapäiväisiä (20 h/viikko ). lytysten parantamtseksi.
3967: Kesällä edellisten lisäksi on harjoittelijoita, joita
3968: mm. kesällä 1985 oli kuusi henkilöä.
3969:
3970: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
3971:
3972: Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Jouppila
3973: Vappu Säilynoja Juhani Alaranta
3974: Juhani Vähäkangas
3975: 80 1986 vp.
3976:
3977: Toivomusaloite n:o 75
3978:
3979:
3980:
3981:
3982: Isohookana-Asunmaa ym.: Koristejäkälän vientitukea koskevien
3983: säännösten aikaansaamisesta
3984:
3985:
3986: Eduskunnalle
3987:
3988: Suomi on viime vuosina menettänyt jatkuvasti miseksi. Vielä mahdollisen vientituen jälkeenkin
3989: markkinaosuuttaan koristejäkälän viennissä. Suomi jäisi Ruotsia heikompaan asemaan korkei-
3990: Vientimäärä on laskenut vuodesta 1974 vuoteen den maanvuokrien ja kuljetuskustannusten vuok-
3991: 1985 lähes kolmanteen osaan. Yhtenä merkittävä- si. Kuitenkin vientitukea koskevien säännösten
3992: nä tekijänä tapahtuneessa kehityksessä on ollut aikaansaaminen olisi pikimmiten toteutettava.
3993: Ruotsin muuttunut lisäarvonverotuskäytäntö vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3994: desta 1979, jonka seurauksena ruotsalainen jäkälä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3995: on saanut käytännössä noin 19 % :n suuruisen
3996: vientituen. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
3997: Suomessa tulisikin siirtyä samaan verotuskäy- menpiteiszi'n koristejäkälän vientitukea
3998: täntöön kuin Ruotsissa kilpailutilanteen tasoitta- koskevien säädösten aikaansaamiseksi.
3999:
4000: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
4001:
4002: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen Katri-Helena Eskelinen
4003: Aarno von Bell Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen
4004: Hannu Kemppainen
4005: 1986 vp. 81
4006:
4007: Toivomusaloite n:o 76
4008:
4009:
4010:
4011:
4012: Joutsenlahti ym.: Asuntotulon verotuksesta luopumisesta
4013:
4014:
4015:
4016: Eduskunnalle
4017:
4018: Tutkimuksissa on kiistatta todettu, että suoma- asunnossa asuminen aiheuttaa päinvastoin jatku-
4019: laiset asuvat mieluiten omassa omistetussa asun- vaa menoa asunnon kunnossapitämisen ja muiden
4020: nossa. Tämä on pitkällä tähtäimellä myös yhteis- asumiskustannusten ja huoltotoimenpiteiden
4021: kunnalle kiistattomasti edullisin asumismuoto. vuoksi. Tämän takia olisi asuntotulon verotus kii-
4022: Samalla ihmisten turvallisuudentunne ja viihty- reellisesti poistettava.
4023: vyys asuinseudullaan paranee, kun he saavat asua Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4024: itse omistamassaan asunnossa. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4025: Valtion taholta on kuitenkin asetettu omistus-
4026: asunnossa asumiselle rangaistuksia, joista yksi pa- että hallitus pikaisesti selvityttäisi, mi-
4027: himmaksi epäkohdaksi koettu on asuntotulon ve- ten asuntotulon verotuksesta voidaan ko-
4028: rotus. Tätä verotusta on vaikea ymmänää, sillä ke- konaan luopua.
4029: nelläkään ei ole omasta asunnosta tuloja. Omassa
4030:
4031: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
4032:
4033: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
4034: Lea Mäkipää Helvi Koskinen
4035:
4036:
4037:
4038:
4039: 11 260211N
4040: 82 1986 vp.
4041:
4042: Toivomusaloite n:o 77
4043:
4044:
4045:
4046:
4047: Joutsenlahti ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta kotimaisilta raaka-
4048: vuodilta
4049:
4050:
4051: Eduskunnalle
4052:
4053: Jos nahkateollisuudessa käyttää ulkomailta tuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4054: tuja raakavuotia, ei mene liikevaihtoveroa. Jos sen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4055: sijaan valmistuksessa käyttää kotimaisia nahkoja,
4056: joutuu maksamaan 30 % :n liikevaihtoveron. Tä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin ko-
4057: män johdosta kotimaisen raaka-aineen käytön li- timaisen tuotannon kzlpazlukyvyn paranta-
4058: säämiseksi ja viennin edistämiseksi tulisi kotimai- miseksi liikevaihtoveron poistamiseksi ko-
4059: silta raakavuodilta poistaa liikevaihtovero. timaiszlta raakavuodzlta.
4060:
4061: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
4062:
4063: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
4064: 1986 vp. 83
4065:
4066: Toivomusaloite n:o 78
4067:
4068:
4069:
4070:
4071: Joutsenlahti ym.: Ksylitolia sisältävien tuotteiden vapauttamisesta
4072: valmisteverosta
4073:
4074:
4075: Eduskunnalle
4076:
4077: Kesäkuussa 1985 valmistui väitöskirja ksylitolis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4078: ta. Sen mukaan ksylitolin säännöllinen käyttö ei nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4079: vain ehkäise hampaiden reikien syntyä, vaan kor- sen,
4080: jaa jo syntyneitä virheitä hampaissa. Ksylitoli on
4081: jopa fluoria tehokkaampi reikien estäjä, ja siksi että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn,
4082: sen käyttöä tulisi kaikin tavoin edistää. Ksylitoli jotta ksylitolia käyttävät tuotteet vapautet-
4083: on kuitenkin sokeria kalliimpaa, joten jos ksylito- taisiin valmisteverosta siitä valmistettujen
4084: livalmisteet esim. karamellien kohdalla vapautet- tuotteiden saamiseksi edes samanhintai-
4085: taisiin valmisteverosta, saataisiin ksylitolia käyttä- siksi sokerituotteiden rinnalle, samalla
4086: vät tuotteet vähintään samanhintaisiksi kuin soke- kaikin tavoin terveyskasvatuksen avulla
4087: ria käyttävät. Myös terveyskasvatuksessa tulisi te- edistäen ksylitolin käyttöä sokerin sijas-
4088: hostaa ksylitolin merkitystä hampaiden kunnon ta.
4089: paranemisessa.
4090:
4091: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
4092:
4093: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
4094: 84 1986 vp.
4095:
4096: Toivomusaloite n:o 79
4097:
4098:
4099:
4100:
4101: Joutsenlahti ym.: Huonokuntoisten asuntojen korjauksen rahoitta-
4102: misesta maaseudulla
4103:
4104:
4105: Eduskunnalle
4106:
4107: Maamme syrjäalueilla asuu runsaasti henkilöitä kodissaan joutumatta muuttamaan pois kotoaan
4108: varsin huonokuntoisissa asunnoissa. Tyypillisim- vuokra-asuntoon.
4109: piä tällaisissa useimmiten heikoissa asunto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
4110: olosuhteissa asumaan joutuvia ihmisiä maaseu- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4111: dulla ovat vanhukset ja sotiemme veteraanit ja in-
4112: validit. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
4113: Valtion toimesta tulisi pikaisesti käynnistää toi- menpiteisiin maaseudun huonokuntoisten
4114: menpiteet, joilla saataisiin nämä maaseudun huo- asuntojen korjauksiin tarvittavien miiiirära-
4115: nokuntoiset asunnot korjatuksi, niin että niissä h?ien saamiseksi valtion tulo- j'a menoar-
4116: asuvat henkilöt voisivat edelleenkin asua omassa vtoon.
4117:
4118: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
4119:
4120: Anssi Joutsenlahti LeaMäkipää Helvi Koskinen
4121: 1986 vp. 85
4122:
4123: Toivomusaloite n:o 80
4124:
4125:
4126:
4127:
4128: Joutsenlahti ym.: Asuntotuotannon tehostamisesta asunnon järjestä-
4129: miseksi asunnottomille
4130:
4131:
4132: Eduskunnalle
4133:
4134: Asuntotilanne maamme suurimmissa asutus- saada vuokra-asuntoa vapailta markkinoilta tai
4135: keskuksissa ja jopa maaseudulla on nopeasti vai- kunnan vuokra-asunnoista.
4136: keutunut asuntojen hintojen kohoamisen vuoksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
4137: Vuokra-asuntojen saanti suuremmilla paikkakun- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4138: nilla on vähävaraisille ihmisille monesti täysin
4139: ylitsepääsemätön ongelma. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimenpi-
4140: Tämän vallitsevan vaikean asuntotilanteen ta- teisiin, joilla voitaisiin käynnistää asunnot-
4141: kia on maassamme runsaasti täysin asunnottomia tomien asuntojen massatuotanto maas-
4142: ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuuksia oman asun- samme.
4143: non hankintaan eikä myöskään mahdollisuutta
4144:
4145: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
4146:
4147: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Helvi Koskinen
4148: 86 1986 vp.
4149:
4150: Toivomusaloite n:o 81
4151:
4152: Juhantalo ym.: Kotimaisen energiantuotannon tutkimus- ja tuoteke-
4153: hittelytoiminnan tehostamisesta
4154:
4155: Eduskunnalle
4156:
4157: Energian hinta, riittävyys ja energiahuollon toi- tystä ei kuitenkaan pystytä arvioimaan. Öljyn hin-
4158: mintavarmuus poikkeuksellisissa tilanteissa ovat nan laskusta huolimatta on tarpeen kehittää ener-
4159: keskeisiä kansallisen olemassaolon ja hyvinvoinnin giahuollon järjestelmää siten, että energian säästä-
4160: kysymyksiä. Energiantuotannon rakenne ja sen ke- minen on edelleen eräs keskeisimmistä tavoitteis-
4161: hittämiseksi tehtävät ratkaisut vaikuttavat ratkai- ta, kotimaisiin energialähteisiin turvataan niin
4162: sevasti elinympäristöön ja kansantalouteen. Ener- pitkälle kuin mahdollista ja korkea energiantuotan-
4163: giakysymysten ratkaisuilla on myös laajoja yhteis- non omavaraisuusaste säilytetään. Energian sääs-
4164: kuntapoliittisia vaikutuksia, näistä ehkä tärkeim- töllä ja kotimaisiin energialähteisiin tukeutuvalla
4165: pinä työllisyys- ja aluepoliittiset vaikutukset. energiantuotannolla on merkittäviä työllisyys- ja
4166: Kansainvälisillä markkinoilla tapahtuneiden aluepoliittisia vaikutuksia. Lyhytnäköisillä ja sup-
4167: muutosten seurauksena öljyn hinta on painunut peilla liiketaloudellisilla laskelmilla saadut hyödyt
4168: suhteellisesti alemmas kuin koskaan teollistuneen tuontienergian suhteen menetetään helposti jon-
4169: Suomen historian aikana. Öljyn hinnan alenemi- kin muun ilmiöalueen haittoina.
4170: nen on heijastunut eri energiantuotantomuotojen Kotimaiseen energiaan ja energiansäästöön liit-
4171: hintasuhteisiin siten, etteivät monet kalliin öljyn tyvää tutkimus- ja tuotekehittelytoimintaa on tar-
4172: aikana myös liiketaloudellisesti kannattavat koti- peen entisestäänkin tehostaa. Tutkimuksen avulla
4173: maisen energian tuotantotavat tai kotimaiset voidaan tulevaisuudessa parantaa kotimaisen
4174: energialähteet näytä tällä hetkellä kannattavilta. energian tuotantomahdollisuuksia ja kilpailuky-
4175: Turpeeseen ja hakkeeseen perustuva energiantuo- kyä ulkomaisen energian hintakehityksestä riip-
4176: tanto uhkaa loppua kokonaan, energiansäästöön pumatta. Energian säästötavoite ja siinä aikaan-
4177: tähtäävät ohjelmat ja kehitystyö alalla on painu- saatavat ratkaisut ovat tarpeellisia ja tulevaisuu-
4178: nut taka-alalle. Kehityssuunta vaikuttaa liiketa- den kannalta välttämättömiä ihmisen ja luonnon
4179: loudellisesti perustellulta ainakin lyhyellä täh- välisen tasapainosuhteen saavuttamiseksi. Tärkeä-
4180: täyksellä arvioituna. tä on myös pitää korkea valmius kotimaisen ener-
4181: Suomen avoin kansantalous ei voi toimia oleel- giantuotannon lisäämiseen sekä omavaraisuus-
4182: lisesti erilaisilla periaatteilla kuin tärkeimmät kil- asteen säilyttämiseksi että energian tulevan hinta-
4183: pailijamme maailmanmarkkinoilla. Öljyn hinnan kehityksen kannalta.
4184: lasku vaikuttaa väistämättä myös suomalaiseen ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
4185: louselämään ja energiatalouteen sekä positiivisilla nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4186: että negatiivisilla tavoilla. Eräänä negatiivisena
4187: seikkana on se, että kotimaisiin energialähteisiin että hallitus tehostaisi tutkimus- ja tuo-
4188: pohjautuvaa energiantuotantoa joudutaan jossain tekehittelytoimintaa kotimaisen energian-
4189: määrin tilapäisesti vähentämään. tuotannon ja energian säästön edistämi-
4190: Energian ja erityisesti öljyn tulevaa hintakehi- seen liittyvillä alotlla.
4191:
4192: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
4193:
4194: Kauko Juhantalo Lea Sutinen Mikko Jokela
4195: Pentti Poutanen Olavi Martikainen Reino Karpola
4196: Katri-Helena Eskelinen Heimo Linna Mauno Manninen
4197: Taisto Tähkämaa Einari Nieminen Paavo Vesterinen
4198: Hannu Tenhiälä Tytti Isohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen
4199: Matti Maijala Hannele Pokka Pirkko Ikonen
4200: Jukka Vihtiälä Hannu Kemppainen Marjatta Väänänen
4201: Tellervo Nousiainen Aapo Saari Väinö Raudaskoski
4202: Kalevi Mattila Sirkka-Liisa Anttila Mauri Pekkarinen
4203: 1986 vp. 87
4204:
4205: Toivomusaloite n:o 82
4206:
4207:
4208:
4209:
4210: Juhantalo ym.: Palveluiden turvaamisesta harvaan asutuilla alueilla
4211:
4212:
4213:
4214: Eduskunnalle
4215:
4216: Haja-asutusalueiden väestö vähenee jatkuvasti mainita postin ja postiautoliikenteen palvelujen
4217: kiihtyvällä nopeudella. Samanaikaisesti ikäraken- supistaminen. Vanhusten ja muiden sellaisten
4218: ne muuttuu epäedulliseen suuntaan, nuorten ai- asukkaiden kannalta, joiden liikkuminen esimer-
4219: kuisten ja lasten määrä vähenee ja vanhempien kiksi yksityisautolla on mahdotonta, saattavat nä-
4220: ikäluokkien määrä lisääntyy. Autioitumiskehitys mä palvelut olla viimeinen yhdysside ulkomaail-
4221: muodostaa kehän: väestön vähentyessä suljetaan maan.
4222: kouluja ja kauppoja, postin palveluita vähenne- Harvaan asuttujen alueiden peruspalvelut on
4223: tään, yksityisen linja-autoliikenteen ja postiauto- turvattava yhteiskunnan toimesta. Ratkaisujen
4224: jen linjoja vähennetään tai lopetetaan kokonaan. löytäminen edellyttää ennakkoluulotonta, hallin-
4225: Palvelujen vähentyessä väestön elinmahdollisuu- nonalojen tai muiden yhteiskuntasektoreiden yli-
4226: det heikkenevät, mikä edelleen aiheuttaa muutto- menevää tarkastelua ja toimintojen yhdistämistä
4227: liikettä taajamiin. joustavasti julkisen ja yksityisen sektorin kesken.
4228: Maaseudun asutuksen säilyttäminen myös har- Tällaisia ratkaisuja on varmasti löydettävissä esi-
4229: vaan asutuilla alueilla elinvoimaisena on kansa- merkiksi koulutoimen, terveydenhuollon, posti-
4230: kunnan kannalta erittäin tärkeää. Maan pitämi- ja pankkipalvelujen, kaupan ja linja-autoliiken-
4231: nen asuttuna kaikilta osiltaan on arvo sinänsä. Pe- teen suhteen. Palvelujen säilyttäminen ja kehittä-
4232: ruspalvelujen turvaamisella ja sitä kautta syntyväl- minen eivät välttämättä aiheuta lisäkustannuksia
4233: Iä asumismahdollisuuksien säilymisellä on suuri oikein organisoituina.
4234: merkitys mm. metsätalouden, maanviljelyksen, Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
4235: turismin, metsästyksen ja kalastuksen, sosiaalipo- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4236: litiikan, terveyspalvelujen saatavuuden ja maan-
4237: puolustuksen kannalta. Näitä vaikutuksia on että hallitus selvittäisi harvaan asuttujen
4238: mahdotonta arvioida rahassa tai liiketaloudellisilla alueiden palveluiden säilyttämis- ja kehit-
4239: perusteilla. tämismahdollisuudet sekä pidättäytyisi
4240: Muiden tekijöiden ohella myös valtiovalta on palvelujen supistamistoimista, kunnes pal-
4241: valitettavasti aiheuttamassa harvaan asuttujen velujen kehittämismahdollisuuksista on
4242: alueiden autioitumista. Esimerkkinä tästä voidaan laadittu yksityiskohtainen ohjelma.
4243:
4244: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
4245:
4246: Kauko Juhantalo Lea Sutinen Mikko Jokela
4247: Pentti Poutaneo Olavi Martikainen Reino Karpola
4248: Katri-Helena Eskelinen Heimo Linna Väinö Raudaskoski
4249: Mauno Manninen Tytti Isohookana-Asunmaa Einari Nieminen
4250: Paavo Vesterinen Hannu Tenhiälä Timo Kietäväinen
4251: Matti Maijala Hannele Pokka Pirkko Ikonen
4252: Jukka Vihriälä Hannu Kemppainen Marjatta Väänänen
4253: Tellervo Nousiainen Aapo Saari Kalevi Mattila
4254: Sirkka-Liisa Anttila Mauri Pekkarinen
4255: 88 1986 vp.
4256:
4257: Toivomusaloite n:o 83
4258:
4259:
4260:
4261:
4262: Jyrkilä ym.: Invalidivähennyksen korottamisesta
4263:
4264:
4265:
4266: Eduskunnalle
4267:
4268: Invalidivähennyksen markkamäärä on selvästi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin in-
4269: jäänyt jälkeen hinta- ja palkkakehityksestä. Tämä validivähennyksen markkamäärän korotta-
4270: rasittaa erityisesti pienituloisia invalideja. miseksi verotuksessa.
4271: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4272: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4273: muksen,
4274:
4275: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
4276:
4277: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
4278: Pentti Skön Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
4279: Helvi Koskinen Anssi Joutsenlahti
4280: 1986 vp. 89
4281:
4282: Toivomusaloite n:o 84
4283:
4284:
4285:
4286:
4287: Jyrkilä ym.: Eläketulovähennyksen korottamisesta kunnallisverotuk-
4288: sessa
4289:
4290:
4291: Eduskunnalle
4292:
4293: Eläkkeiden verotuksessa ovat ne kansaneläk- = 4 900 mk. Tästä kunnallisvero on a 17 p, kir-
4294: keen saajat, jotka saavat lisäksi pientä työeläkettä, kollisvero 1, 75 p ja sairausvakuutusmaksu 1, 70 p,
4295: joutuneet pienistä tuloistaan maksamaan enem- eli 20,45 % 4 900 mk:sta = 1 002,05 mk.
4296: män veroa kuin heidän veronmaksukykynsä edel- Huomioon ottaen pakolliset elanto- ja asu-
4297: lyttäisi. miskustannukset ei esimerkin mukaisen pienen
4298: Tämä epäkohta johtuu eläketulovähennyksen 2 100 markan suuruisen kuukausieläkkeen saajaa
4299: soveltamisohjeesta, jossa v. 1985 sanotaan, että voitane pitää veronmaksukykyisenä. Näin ollen
4300: eläketulovähennys ei saa olla suurempi kuin elä- kunnallisverotuksessa eläketulovähennyksen las-
4301: ketulojen määrä ja että vuoden 1985 eläketulovä- kentaperustetta tulisi korottaa 25 300 markkaan.
4302: hennykset ovat seuraavat: valtionverotus 16 100 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4303: mk, kunnallisverotus 20 300 mk tai 16 500 mk. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4304: Kansaneläkkeen ja pienen työeläkkeen saajan
4305: kohdalla ongelma muodostuu kunnallisveron, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
4306: kirkollisveron ja sairausvakuutusmaksun kohdal- menpiteisiin eläketulovähennyksen korot-
4307: la. Esim.: kokonaistulo (kansaneläke + työeläke) tamiseksi kunnallisverotuksessa.
4308: ( 25 200 mk, josta eläketulovähennys- 20 300 mk
4309:
4310: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
4311:
4312: Reino Jyrkilä Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
4313: Helvi Koskinen Anssi Joutsenlahti Pentti Skön
4314:
4315:
4316:
4317:
4318: 12 260211N
4319: 90 1986 vp.
4320:
4321: Toivomusaloite n:o 85
4322:
4323:
4324:
4325:
4326: Jyrkilä ym.: Kotiapulaisen palkkakustannusten saattamisesta vähen-
4327: nyskelpoisiksi verotuksessa
4328:
4329:
4330: Eduskunnalle
4331:
4332: Niissä lapsiperheissä, joissa on pieni lapsi tai Tällöin olisi välttämätöntä, että kotiapulaisen
4333: lapsia on useampia, on äiti joutunut jäämään an- palkka- ja sosiaaliturvamaksut saataisiin vähentää
4334: siotyöstä kotiin lapsia hoitamaan. verotuksessa ainakin osittaisina.
4335: Perheen menot ovat perheen koon kasvaessa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4336: huomattavasti suurentuneet, mutta koska ansio- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4337: työssä voi käydä ainoastaan perheen isä, perheen muksen,
4338: tulot ovat puolestaan huomattavasti pienenty-
4339: neet. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ko-
4340: Lasten päivähoitopaikkoja ei kaikille riitä eikä tiapulaisen palkan ja sosiaaliturvamaksu-
4341: edes perhepäivähoitopaikkoja, joten pulman voisi jen saattamiseksi ·osittain vähennyskelpoi-
4342: ratkaista palkkaamalla kotiapulaisen hoitamaan szksi verotuksessa.
4343: lapsia, jolloin äiti pääsisi palaamaan takaisin työ-
4344: elämään.
4345:
4346: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
4347:
4348: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
4349: Pentti Skön Liisa Arranz Mikko Vainio
4350: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen Anssi Joutsenlahti
4351: 1986 vp. 91
4352:
4353: Toivomusaloite n:o 86
4354:
4355:
4356:
4357:
4358: Jyrkilä ym.: Ajoneuvokaluston liikevaihtoveron osuuden palauttami-
4359: sesta kuorma-autoilijoille
4360:
4361:
4362: Eduskunnalle
4363:
4364: Kuorma-autoilijoiden ajokaluston hinta on veron osuus ajokalustosta palautettavaksi, koska
4365: puutavaranajovarusteisena noin yhden miljoonan taksiautoilijat saavat puolestaan autoveron palau-
4366: ja soralavavarustein noin viidensadantuhannen tusta aina 32 000 markan määrään saakka.
4367: markan suuruinen. Pankkilainojen korot muodos- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
4368: tavat suuren menoerän, ja varsinkin kehitysalue- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4369: maakunnissa on ajoittain pitkiäkin kausia, jolloin
4370: ajoja ei ole saatavissa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ajo-
4371: Koska kuorma-autoilijoiden velkakierre ja vuo- neuvokaluston liikevaihtoveron osuuden
4372: desta toiseen toistuva ajojen puute aiheuttavat ta- palauttamiseksi ammattimaisesti toimivil-
4373: loudellisia vaikeuksia, tulisi ammattimaisesti toi- le kuorma-autoilijoille.
4374: miville kuorma-autoilijoille myöntää liikevaihto-
4375:
4376: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
4377:
4378: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
4379: Pentti Skön Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
4380: Helvi Koskinen Anssi Joutsenlahti
4381: 92 1986 vp.
4382:
4383: Toivomusaloite n:o 87
4384:
4385:
4386:
4387:
4388: Jyrkilä ym.: Maatalouskoneiden ja -laitteiden liikevaihtoverotuksen
4389: poistamisesta
4390:
4391:
4392: Eduskunnalle
4393:
4394: Maatalouskoneiden ja -laitteiden hinnat ko- tuotantokustannusten alentamiseksi olisi maata-
4395: hoavat kaksinkertaisiksi viidessä vuodessa. Maa- louskoneilta ja -laitteilta poistettava liikevaihtove-
4396: talouden harjoittaminen sitoo paljon pääomia, rotus, jotta maatalouden tuottavuutta voitaisiin
4397: jotka on rahoitettava velkavaroin. Maatalouden parantaa.
4398: tulot kohoavat viidessä vuodessa vain kolmannek- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
4399: sen. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4400: Liikevaihtoverotuksessa saadaan yrityksissä vä-
4401: hentää tuotannolliseen toimintaan hankittujen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4402: koneiden ja laitteiden hankintahinnat. Maatalous maatalouskoneiden ja -laitteiden liikevaih-
4403: on myös tuotannollista toimintaa, ja maatalouden toverotuksen poistamiseksi.
4404:
4405: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
4406:
4407: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
4408: Pentti Skön Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
4409: Anssi Joutsenlahti Helvi Koskinen
4410: 1986 vp. 93
4411:
4412: Toivomusaloite n:o 88
4413:
4414:
4415:
4416:
4417: Jyrkilä ym.: Verouoman polttoaineen käytön sallimisesta maata-
4418: loustraktoreissa maatalouteen kuulumattomissa ajoissa
4419:
4420:
4421: Eduskunnalle
4422:
4423: Maatalousyrittäjille aiheuttaa suurta hankaluut- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
4424: ta traktoria käytettäessä se, että jos on vaikka pie- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4425: nempikin sellainen ajo, joka ei kuulu maatalou-
4426: den piiriin, niin on vaihdettava polttoainesäiliöön että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n ve-
4427: verollinen polttoaine eli dieselöljy. Koska maata- rottoman polttoaineen käytön saliimiseksi
4428: loustraktorin polttoaineen vaihto on hankala ja ai- maataloustraktoreissa myös maatalouteen
4429: kaa vievä toimenpide eikä aiheuta käytännössä kuulumattomissa ajoissa, joita suoritetaan
4430: valtiolle merkittävää tuloerää, niin epäkohta tulisi tilapäisesti.
4431: kiireellisesti poistaa.
4432:
4433: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
4434:
4435: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
4436: Pentti Skön Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
4437: Anssi Joutsenlahti Helvi Koskinen
4438: 94 1986 vp.
4439:
4440: Toivomusaloite n:o 89
4441:
4442:
4443:
4444:
4445: Jyrkilä ym.: Määrärahasta Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun tehtaiden
4446: kehittämiseksi
4447:
4448:
4449: Eduskunnalle
4450:
4451: Pohjois-Karjalan maakunnasta on vuosikymme- yrityksen rahoitukseen ja sijoittaisi hankkeeseen
4452: niä viety 213 kuitupuusta muualle maahamme 430 milj. markkaa.
4453: edelleen jalostettavaksi. Pohjois-Karjalan metsissä Mikäli näin ei tapahdu, Enso-Gutzeit Oy:n
4454: on useiden vuosien kuitupuun hakkuusäästöt, ja Uimaharjun tehtaiden kehittäminen pysähtyy ja
4455: nyt odottavat uudistusalojen varttuneet istutus- ja tehtaan toiminta vaaramuu pitkällä tähtäyksellä.
4456: kylvöalueet ensiharvennusta, jolloin suoritettavis- On tuskin luultavaa, että tehdas nykyisen kokoise-
4457: ta harvennuksista saadaan suuret määrät kuitu- na ja nykyisillä resursseilla voisi toimia enää
4458: puuta paperiteollisuutemme tarpeisiin. 1990-luvulla.
4459: Pohjois-Karjalan metsien puuvarat ja kehitys- Enon kunta on täysin riippuvainen Enso-Gut-
4460: aluemaakunnan vaikea työllisyystilanne edellyttä- zeit Oy:n Uimaharjun tehtaiden toiminnan jatku-
4461: vät, että Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun tehtaita misesta. Lisäksi hanke on aluepoliittisesti tärkeä
4462: kehitetään. koko Pohjois-Karjalalle, sillä Enso-Gutzeit Oy:n
4463: Pohjois-Karjalan kuntien ja lukuisten yhteisö- Uimaharjun tehtaiden tulevaisuus ratkaisee sen,
4464: jen sekä metsänomistajien toimesta on usean vuo- jalostetaanko Pohjois-Karjalan ainoaa luonnonva-
4465: den ajan edellytetty ja toivottu Enso-Gutzeit Oy:n raa, puuta, tulevaisuudessa omassa maakunnassa
4466: Uimaharjun tehtaiden toimintamahdollisuuksien ja pääsevätkö pohjoiskarjalaiset nauttimaan jatko-
4467: turvaamista, tehtaiden kehittämistä ja jatkojalos- jalostuksen mukanaan tuomista positiivisista ker-
4468: tuksen järjestämistä. rannaisvaikutuksista, vai jääkö Pohjois-Karjala
4469: Enso-Gutzeit Oy on nyt tehnyt yksilöidyn eh- puun osalta pelkäksi raaka-ainevarastoksi.
4470: dotuksen Uimaharjun tehtaiden kehittämisek- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
4471: si. Ehdotuksen mukaan Enso-Gutzeit Oy raken- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4472: taa Uimaharjuun vuosina 1988-1989 nykyisen
4473: 120 000 tonnin selluloosatehtaan lisäksi 100 000 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
4474: tonnin kemihierrelaitoksen ja 180 000 tonnia piteistin Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun
4475: puupitoista painopaperia valmistavan paperiko- tehtaiden kehittämiseen valtion osuutena
4476: neen. Kokonaisinvestoinnin suuruus olisi 1,2 tarvittavan 430 miljoonan markan rahoi-
4477: mrd. markkaa ja työpaikkojen nettolisäys tehtaal- tuksen myöntämiseksi käyttäen rahoitus-
4478: la 200 uutta työpaikkaa. Enso-Gutzeit Oy:n ta- muotoina sekä investointiavustusta että
4479: holta edellytetään, että valtiovalta tulisi mukaan yhtiön osakepääoman korotusta.
4480:
4481: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
4482:
4483: Reino Jyrkilä Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti
4484: 1986 vp. 95
4485:
4486: Toivomusaloite n:o 90
4487:
4488:
4489:
4490:
4491: Jyrkilä ym.: Kivenjalostuksen ammattikoulutuksen aloittamisesta
4492: Juuassa
4493:
4494:
4495: Eduskunnalle
4496:
4497: Pohjois-Karjalassa Juuan kunnan Nunnanlah- Pohjois-Karjalan maakunnan kiviteollisuudella
4498: dessa toimiva Suomen Vuolukivi Oy on tullut ja kiviveistämöillä on jo nyt huomattava merkitys
4499: tunnetuksi kiviteollisuustuotteistaan. Yrityksen kivenlouhinnan ja -jalostuksen alalla. Kivialan li-
4500: tuotteita ovat vuolukiviuunit, tuliverhoukset, sääntyvä työvoiman tarve voi vaarantua, ellei saa-
4501: seinä- ja lattialaatat sekä pöytätasot. da järjestettyä kivialan koulutusta ja sen muka-
4502: Samalla paikkakunnalla toimii myöskin Nun- naan tuomaa ammattitaitoa ja arvostusta.
4503: nanlahden Uuni Oy, jolla myös on pitkät perin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4504: teet varaavista vuolukiviuuneista ja -takoista sekä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4505: uuni-hella-takkayhdistelmistä.
4506: Kiviveistämöitä on toiminnassa Viinijärven Kivi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ki-
4507: Oy Liperin kunnassa ja Kivenveistoliike A. Mietti- venjalostuksen ammattikoulutuksen aloit-
4508: nen Joensuussa. tamiseksi juuan kunnassa.
4509:
4510: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
4511:
4512: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Reino Karpola
4513: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Mikko Vainio
4514: Anssi Joutsenlahti
4515: 96 1986 vp.
4516:
4517: Toivomusaloite n:o 91
4518:
4519:
4520:
4521:
4522: Jyrkilä ym.: Määrärahasta pienten kuntien sivualueiden sähkömuun-
4523: topiirien rakentamiskustannusten ja liityntämaksujen välisen ero-
4524: tuksen rahoittamiseen
4525:
4526: Eduskunnalle
4527:
4528: Sähkönsaantimahdollisuus on välttämätön korkeiksi muodostuvien sähköliityntämaksujen
4529: myöskin haja-asutusalueilla. Harvaanasutoissa ky- suorittaminen ole mahdollista, joten maaseudun
4530: lissä muuntopiirin muodostaminen on kiinni kor- sähköistäminen ei toteudu sivualueilla ilman val-
4531: keista kustannuksista, jotka eivät kerry sähkölii- tion mukaantuloa.
4532: tyntämaksuista. Sähköyhtiöille pylväsmuuntopii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4533: rin rakentaminen aiheuttaa tietyn kustannuserän, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4534: minkä kunnat oman talousarvionsa puitteissa
4535: maksavat sähköyhtiölle liityntämaksujen erotuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4536: sena. 500 000 markan määrärahan ottamiseksi
4537: Pienet ja vähävaraiset kunnat, kuten Värtsilän käytettäväksi pienten ja vähävaraisten kun-
4538: kunta Pohjois-Karjalassa, eivät kykene taloudelli- tien sähkömuuntopiirien rakentamiskus-
4539: sesti tukemaan tätä erotusta, ja näin ollen monille tannusten ja lti'tyntämaksujen välisen ero-
4540: sähköä tarvitseville talouksille ei kohtuuttoman tuksen rahoittamiseen.
4541:
4542: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
4543:
4544: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
4545: Pentti Skön Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
4546: Helvi Koskinen Anssi Joutsenlahti
4547: 1986 vp. 97
4548: Toivomusaloite n:o 92
4549:
4550:
4551:
4552:
4553: Järvenpää: Uudistumisedellytysten parantamisesta talouselämässä
4554:
4555:
4556:
4557: Eduskunnalle
4558:
4559: Tekniikan kehitys on nähty monesti pelottava- ilmantalouden nousukauteen, olisi ehdottomasti
4560: na peikkona tai sitten kaiken ratkaisevana haltija- luotava yrityksille otollinen innovaatioilmapiiri.
4561: na. Tekniikan kehittämis- ja soveltamispäätöksiä Vain innovaatiot voivat voittaa laman. Sen sijaan
4562: tehdään kuitenkin varsin laajasti yhteiskunnan eri että tuetaan kuolevia teollisuuden aloja, tulisi pa-
4563: tasoilla. Teollisissa yrityksissä tehdään kehittämis- nostaa innovatiiviseen uuteen yrittäjyyteen esi-
4564: hankkeita koskevia päätöksiä. Poliittiset päätök- merkiksi verohelpotuksin tai edullisin tutkimus-
4565: sentekijät tekevät joka päivä erilaisia käyttöönot- palveluin.
4566: topäätöksiä ja kuluttajat viime kädessä ostopää- Innovaatioiden perusedellytyksenä on keksijöi-
4567: töksiä ostaessaan uusia laitteita. den aseman parantaminen. Esimerkiksi jos työn-
4568: Voidaan todeta, että tekniikan kehitys on oppi- antaja patentoi keksinnön ja patentti raukeaa,
4569: mista eli käytännön kokemusten kasaantumista työnantajan velvollisuutena olisi tarjota rauennut-
4570: tutkimus-, kehitys-, suunnittelu- ja tuotantopro- ta patenttia ensimmäiseksi varsinaiselle keksijälle.
4571: sesseissa. Tuotannon mittakaavan kasvaessa oppi- Toisena epäkohtana voidaan mainita se, että toi-
4572: minen vahvistuu ja syntyy uusia innovaatioita, jol- mihenkilön tekemä keksintö on työnantajan
4573: loin kehitys edelleen kiihtyy. omaisuutta vielä vuoden sen jälkeenkin, kun kek-
4574: Aika keksinnöstä innovaatioksi eli ensimmäises- sijä on vaihtanut työpaikkaa. Tarkoituksenmukai-
4575: tä konkreettisesta tuoteoivalluksesta markkinakel- sempi karenssiaika olisi mielestäni kuusi kuukaut-
4576: poisen tuotteen teolliseen valmistamiseen on sel- ta. Kaiken kaikkiaan yrityskulttuuriemme olisi
4577: vitysten mukaan vähentynyt noin puoleen aina sa- suuntauduttuva suosimaan innovatiivisuutta.
4578: dassa vuodessa. Kuitenkaan tämän päivän tär- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
4579: keimpiä perusinnovaatioita ei vielä tunneta, vaik- hyväksyttäväksi toivomuksen,
4580: ka ne on jo mahdollisesti tehty. Innovaatioiden
4581: pohjalla olevat tieteelliset ja teknilliset keksinnöt että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
4582: ovat joka tapauksessa jo olemassa. menpiteisti'n uudistumisedellytysten lisää-
4583: Jotta taloudellisesta lamasta päästäisiin tulevina miseksi talouselämässä.
4584: vuosina mahdollisimman kivutta seuraavaan maa-
4585:
4586: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
4587:
4588: Heikki Järvenpää
4589:
4590:
4591:
4592:
4593: 13 260211N
4594: 98 1986 vp.
4595:
4596: Toivomusaloite n:o 93
4597:
4598:
4599:
4600:
4601: Järvisalo-Kanerva ym.: Sähkön tuotanto- Ja kulutustilastoinuin
4602: järjestämisestä
4603:
4604:
4605: Eduskunnalle
4606:
4607: Ensimmäinen suomalainen sähkönkulutustilas- Sähkön tuotanto- ja kulutustilastot ovat keskeis-
4608: to on vuodelta 1930. Tilastoa laati vuoteen 1972 ten yhteiskunnallisten päätösten pohjana ja on
4609: saakka Sähkötarkastuslaitos kauppa- ja teollisuus- selvää, että niiden merkitys nykyisestä vielä olen-
4610: ministeriön määräyksestä. Kun laitos v. 1972 naisesti kasvaa.
4611: muutettiin julkisoikeudelliseksi sähkötarkastus- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
4612: keskukseksi, jäi sähkön tuotanto- ja kulutustilas- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4613: tojen pito yksityisoikeudellisen yhteisön tehtä-
4614: väksi. että sähkön tuotanto- ja kulutustilas-
4615: Sähkölaitokset toimittavat nykyisen lain perus- tointi saatettaisiin asianmukaiselle tasolle,
4616: teella vuositietonsa SETiin, mistä ne toimitetaan valtion hoidettavaksi osana valtion virallis-
4617: sähkölaitosyhdistykselle. Tällä yhdistyksellä ei ole ta tilastoa.
4618: edes arkistonhoitajaa eikä arkistoluetteloa.
4619:
4620: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
4621:
4622: Riitta Järvisalo-Kanerva Matti Maijala Timo Laaksonen
4623: Pekka Myllyniemi Paula Eenilä Pertti Hietala
4624: Timo Roos Anna-Liisa Jokinen
4625: 1986 vp. 99
4626:
4627: Toivomusaloite n:o 94
4628:
4629:
4630:
4631:
4632: Karpola ym.: Verovapaan polttoaineen käyttämisestä myymäläau-
4633: toissa
4634:
4635:
4636: Eduskunnalle
4637:
4638: Myymäläautotoiminnalla, joka kattaa miltei uusia menetelmiä myymäläautotoiminnan talou-
4639: koko maan, on varsinkin haja-asutusalueille pal- dellisen kannattavuuden parantamiseksi.
4640: velujen saatavuuden kannalta katsottuna erittäin Myymäläautot käyttävät voimassa olevan sään-
4641: suuri merkitys. Onhan usein lähin kiinteä myy- nöstön perusteella verollista polttoainetta. Verot-
4642: mälä jopa kymmenien kilometrien etäisyydellä. toman polttoaineen käyttöönoton mahdollisuu-
4643: Erityisesti perheet tai henkilöt, joilla ei ole omaa desta on puhuttu, mutta myönteistä ratkaisua ei
4644: moottoriajoneuvoa, sekä vanhukset ja vammaiset ole saatu aikaan. Tällä toimenpiteellä voitaisiin
4645: ovat suuresti riippuvaisia myymäläautojen järjes- myymäläautotoiminnan kannattavuutta jossakin
4646: tämistä palveluista. Kiinteiden myymälöiden jat- määrin parantaa. Valvonta ei tuottane vaikeuksia,
4647: kuva väheneminen lisää myymäläautojen palve- koska myymäläautot rekisteröidään erikoisajoneu-
4648: lullista merkitystä. voiksi ja muutoinkin ne ovat helposti muusta ajo-
4649: Valtio ja muutamat kaupan alan ryhmittymät neuvokalustosta eriteltävissä.
4650: tukevat myymäläautoja hankkivia yrittäjiä. Tästä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4651: tuesta huolimatta kannattavuus on miltei poik- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4652: keuksetta erittäin heikko. Näin on varsinkin har-
4653: vimmin asutuilla alueilla, missä taas palvelullisilla että hallitus toimenpiteillään mahdollis-
4654: näkökohdilla on huomattavin myönteinen merki- taisi verovapaan polttoaineen käytön myy-
4655: tys. Tästä syystä tulisikin valtion toimesta tutkia mäläautoissa.
4656:
4657: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
4658:
4659: Reino Karpola Kerttu Törnqvist Väinö Raudaskoski
4660: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Lea Sutinen
4661: 100 1986 vp.
4662:
4663: Toivomusaloite n:o 95
4664:
4665:
4666:
4667:
4668: H. Kemppainen ym.: Kajaanin lämpövoimalaitoksen rakentami-
4669: sesta
4670:
4671:
4672: Eduskunnalle
4673:
4674: Suunnitelmat lämpövoimalaitoksen rakentami- Hankkeen toteutumisen edellytyksenä on, että
4675: seksi Kajaaniin ovat loppusuoralla. Lämpövoima- hanke saa maksimimääräiset kotimaisen energia-
4676: lahankkeessa on tarkoitus hyödyntää yhdessä lai- tuotannon edistämiseen tarkoitetut avustukset
4677: toksessa sekä Kajaani-yhtiön paperitehtaan läm- kauppa- ja teollisuusministeriöitä joko avustukse-
4678: möntarpeen että Kajaanin kaupungin lämmityk- na tai vapautuksena liikevaihtoverosta sekä työvoi-
4679: seen tarvitseman lämmöntarpeen lämpökuorma maministeriön avustukset.
4680: vastapainevoimana sähkön tuottamiseen. Hank- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
4681: keella on erittäin myönteiset energia- ja työllisyys- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4682: poliittiset vaikutukset Kainuussa. Hanke kuuluu sen,
4683: valtakunnalliseen sähkönhuoltosuunnitelmaan.
4684: Hankkeen valmisteluissa on ollut mukana myös että hallitus turvaisi omilla toimenpi-
4685: Imatran Voima sähkönostajana hankkeen alkuvai- tezlliiiin Kajaanin liimpövoimalaitoksen to-
4686: heessa siihen asti, kunnes Kajaani-yhtiön läm- teutumisen.
4687: möntarve tulee ajankohtaiseksi nykyisten kattiloi-
4688: den vanhentuessa.
4689:
4690: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
4691:
4692: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
4693: Pentti Kettunen Sakari Valli
4694: Arvo Kemppainen
4695: 1986 vp. 101
4696:
4697: Toivomusaloite n:o 96
4698:
4699:
4700:
4701:
4702: Kettunen ym.: Sairaus- ja korkokulujen omavastuuosuuden poista-
4703: misesta verotuksessa
4704:
4705:
4706: Eduskunnalle
4707:
4708: SMP:n lukuisista esityksistä huolimatta näyttää liinputoajista vähintään yhtä hyvin kuin on huo-
4709: siltä, että sairauskulujen ja korkokulujen omavas- lehdittu mm. metro-Valtasen eläkeasioista.
4710: tuuosuuksia ei ole haluttu poistaa verovuodelta Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
4711: 1986. me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
4712: Samoin edelleen eläkeasioissa on etenkin van- vomuksen,
4713: hemman väestömme keskuudessa väliinputoajia,
4714: jotka eivät ole voineet kuulua nykyisen työeläke- että hallitus ryhtyisi toimiin sairaus- ja
4715: lainsäädäntömme piiriin. korkokulujen omavastuiden poistamiseksi
4716: Kun Suomi on rikas maa, luulisi olevan oikein ainakin kaikkein vaikeimmassa taloudelli-
4717: ja kohtuullista, että varsinkin vähäväkisimmän sessa asemassa olevien kamalaisiemme
4718: väestönosamme osalta poistettaisiin nämä vero- osalta sekä eläkeasioissa ns. väliinputoajien
4719: tuksen omavastuut ja huolehdittaisiin myös vä- poistamiseksi.
4720:
4721: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
4722:
4723: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
4724: Heikki Riihijärvi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
4725: Helvi Koskinen Aarno von Bell
4726: 102 1986 vp.
4727:
4728: Toivomusaloite n:o 97
4729:
4730:
4731:
4732:
4733: Kettunen: Vuokralaisen mahdollisuudesta vähentää vuokrakuluja
4734: verotuksessa
4735:
4736:
4737: Eduskunnalle
4738:
4739: Vuokranantaja saa vähentää verotuksessa vuok- määrä olisi käsitykseni mukaan tuo sama summa
4740: ratuloa 6 000 markkaa vuodessa. Tämä on tieten- eli 6 000 markkaa vuodessa.
4741: kin aivan oikein, koska se avaa mahdollisuuksia Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
4742: saada kohtuullisen hintaisia vuokra-asuntoja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4743: esim. koululaisten ja opiskelijoiden sekä vanhus-
4744: ten käyttöön. että' hallitus ryhtyisi toimenpitetstin,
4745: Olisi kuitenkin kohtuullista, että myös vuokra- jotta vuokralazsille annettaisiin mahdolli-
4746: laiset saisivat vähentää kohtuullisen määrän vuok- suus vähentää verotuksessa vuokramenoja
4747: ramenoista verotuksessa. Tällainen kohtuullinen 6 000 markkaa vuodessa.
4748:
4749: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
4750:
4751: Pentti Kettunen
4752: 1986 vp. 103
4753:
4754: Toivomusaloite n:o 98
4755:
4756:
4757:
4758:
4759: Kettunen ym.: Kunnallisverotuksen invalidivähennyksen palautta-
4760: misesta
4761:
4762:
4763: Eduskunnalle
4764:
4765: Yhteiskunnan toimesta on heikennetty verovä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4766: hennysten osalta mm. invalidien asemaa. Osa in- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4767: valideistamme on jäänyt ja on edelleen jäämässä muksen,
4768: verotuksessa (kunnallisverotuksessa) invalidivä-
4769: hennyksen ulkopuolelle. Tämä ei ole oikein. Inva- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n in-
4770: lidien osalta tulee ottaa huomioon heidän vai- validivähennyksen palauttamiseksi takai-
4771: keampi asemansa työmarkkinoilla ja antaa heille sin kunnallisverotukseen tiiysimiiiiräisenii
4772: verohelpotuksia. ja koskemaan kaikkia invalideja, jotka ovat
4773: Kunnallisverotuksen invalidivähennys on taat- sen oikeutetut saamaan.
4774: tava jatkossakin kaikille niille invalideille, joille se
4775: kuuluu.
4776:
4777: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
4778:
4779: Pentti Kettunen Helvi Koskinen Reino Jyrkilä
4780: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi
4781: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
4782: 104 1986 vp.
4783:
4784: Toivomusaloite n:o 99
4785:
4786:
4787:
4788:
4789: Kettunen ym.: Kansaneläkkeiden verottamisesta luopumisesta
4790:
4791:
4792:
4793: Eduskunnalle
4794:
4795: Eläkeläiseltä alkaa mennä eläkkeistään veroa mä tulee esiin maatalouden harjoittajien kohdal-
4796: hänen eläketulonsa tai veronalaisten kokonaistu- la, joilla pieni maataloustulo korottaa nopeasti ve-
4797: lojensa ollessa 1 825-2 580 markkaa kuukaudessa ron jopa vastaavaa palkkatuloverotusta suurem-
4798: riippuen siitä, ovatko kyseessä eläkkeensaajapuoli- maksi. Tämän takia tulisi pikaisesti poistaa kan-
4799: sot vai onko eläkeläisellä oikeus esim. puoliso-, saneläkkeiltä verotus, jolloin kansalaisten perus-
4800: lapsenhoito- tai yksinhuoltajavähennykseen. Pie- eläketurva tulisi kaikille tasa-arvoisesti saman suu-
4801: nestä eläkkeestä menee vähemmän veroa kuin sa- ruisena ilman, että mahdolliset lisätulot aiheuttai-
4802: man suuruisesta palkkatulosta. Jo 3 800 markan sivat eläkkeen pienenemistä tai että eläketulosta
4803: eläketulosta menee enemmän veroa kuin vastaa- menisi veroa jopa enemmän kuin vastaavasta
4804: vasta palkkatulosta. Tämä epäkohta johtuu siitä, palkkatulosta.
4805: että palkkatulosta saa tehdä tulonhankkimis- ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
4806: palkkavähennykset, mutta eläketulosta niitä ei vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4807: myönnetä.
4808: Pienten eläketulojen verottaminen sekä eläke- että hallitus ryhtyisipikaisesti toimenpi-
4809: tulojen lisäksi hankittujen lisätulojen aiheuttama tei.riin joilla kansaneläkkeistä perittävä ve-
4810: eläkkeen verotuksen nopea kasw aiheuttavat mo- ro poistettaisiin.
4811: nille eläkkeensaajille vaikeuksia. Kärjistetysti tä-
4812:
4813: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
4814:
4815: Pentti Kettunen Helvi Koskinen Mikko Vainio
4816: J. Juhani Kortesalmi LeaMäkipää Urho Pohto
4817: Anssi Joutsenlahti
4818: 1986 vp. 105
4819:
4820: Toivomusaloite n:o 100
4821:
4822:
4823:
4824:
4825: Kettunen: Pienten ja keskisuurten yritysten tukemisesta
4826:
4827:
4828:
4829: Eduskunnalle
4830:
4831: Verotus on johtanut monen yrityksen lopetta- tyksiä tuetaan kaikin tavoin myös verotuksellisin
4832: miseen ja ainakin suuriin vaikeuksiin. Erityisen keinoin.
4833: kohtalokas monelle hyväHekin ja toimivalle yri- Ei ole myöskään oikein se, että jos pienyrittäjäl-
4834: tykselle on ollut liikevaihtovero. lä ei ole tilapäisesti töitä, niin verottaja siitä huoli-
4835: Kun totuus on se, että tulevaisuudessakaan ei- matta maksattaa hänellä ennakkoverot.
4836: vät suuret yritykset tule lisäämään työpaikkoja Edellä olevaan perustuen ehdotankin eduskun-
4837: vaan päinvastoin vähentävät työvoimaa ja auto- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4838: matisoivat tuotantoaan, ei ole oikein, että valtion
4839: tukea ohjataan suurelle ja pääomavaltaiselle yrit- ettii hallitus puuttuisi suomalaisten
4840: täjyydelle. Samoin ei ole oikein, että yrityksemme suuryritysten ja etenkin valtionyritysten
4841: laajenevat ulkomaille ja näin vievät suomalaista laajentamiseen ulkomaille ja tukea annet-
4842: pääomaa pois maasta työllistäen täältä ansaituilla taisiin työvoimavaitaisille pienille ja keski-
4843: varoilla ja tietämyksellä kokonaan toisen maan suurille yrittäjille ja ennakkoveroja ei miiii-
4844: kansalaisia. riittiiisi yrittäjiin maksettavaksi silloin kun
4845: Siksi onkin tärkeätä, että kotimaassamme toi- ei ole töitiikiiiin.
4846: mivia pieniä ja keskisuuria työvoimavaltaisia yri-
4847:
4848: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
4849:
4850: Pentti Kettunen
4851:
4852:
4853:
4854:
4855: 14 260211N
4856: 106 1986 vp.
4857:
4858: Toivomusaloite n:o 101
4859:
4860:
4861:
4862:
4863: Kettunen: Teollisuushallin rakentamisesta Haapavedelle
4864:
4865:
4866:
4867:
4868: Eduskunnalle
4869:
4870: Haapaveden kunnassa yritystoiminta on viriä- että hallitus ryhtyisi toimzi'n mahdolli-
4871: mässä ja sekä entiset että uudet yrittäjät katsovat simman suuren avustuksen myöntämiseksi
4872: tulevaisuutta rohkein mielin eteenpäin. Haapaveden kunnalle esimerkiksi kauppa-
4873: Haapaveden kunnalla ja Dareko-tuotteella on ja teollisuusministeriön varoista ns. Da-
4874: hanke teollisuushallin rakentamiseksi. Hallin ra- reko-tuotteen uuden tuotantohallin raken-
4875: kentamiseen tarvittaisiin avustusta valtiolta. Hal- tamiseksi.
4876: lin kokonaiskustannusarvio on n. 3 mmk.
4877: Edelliseen viitaten ehdotan kunnioittavasti
4878: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4879:
4880: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
4881:
4882: Pentti Kettunen
4883: 1986 vp. 107
4884:
4885: Toivomusaloite n:o 102
4886:
4887:
4888:
4889:
4890: Kettunen ym.: Määrärahasta Kainuun kunnille syrjäseutujen säh-
4891: köistäiDiseksi
4892:
4893:
4894: Eduskunnalle
4895:
4896: Vaikka viimeisten vuosikymmenien aikana val- perukoiden saattamiseksi valtakunnan sähköver-
4897: takuntamme aluetta onkin sähköistetty voimak- koston piiriin.
4898: kaasti, on olemassa vielä alueita ja kyliä, joihin ei Tällaisia sähköistämättömiä alueita sijaitsee
4899: yllä sähköverkosto. etupäässä maamme kehitysalueilla ja mm. Kai-
4900: Yleensä syynä on se, että kylät sijaitsevat niin nuussa.
4901: etäällä jo tähän mennessä sähköistetyiltä alueilta, Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
4902: että paikallinen sähkönjakeluyhtiö ei voi olemassa me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
4903: olevilla resursseillaan vetää kannattavasti linjoja vomuksen,
4904: näihin kaukaisiin kyliin.
4905: Koska on kuitenkin tärkeää, että jokainen että hallitus ryhtyisi pikaisiin totmttn
4906: maamme kolkka säilyy asuttuna eikä sähkön määrärahan osoittamiseksi avustuksena
4907: puuttumisen vuoksi voida pakottaa ihmisiä muut- Kainuun kunnzlle syrjäisten seutujen säh-
4908: tamaan pois omilta synnyinsijoiltaan, on välttä- köistyksen loppuun saattamiseksi vuoden
4909: mätöntä ryhtyä erityistoimiin viimeisten maamme 1987 alusta alkaen Kainuussa.
4910:
4911: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
4912:
4913: Pentti Kettunen Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi
4914: Lea Mäkipää Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
4915: 108 1986 vp.
4916:
4917: Toivomusaloite n:o 103
4918:
4919:
4920:
4921:
4922: Kettunen ym.: Pohjois-Suomen Keksintökeskuksen perustamisesta
4923: Kajaaniin
4924:
4925:
4926: Eduskunnalle
4927:
4928: Keksijät ovat tärkeitä tuotantoelämällemme ja Pohjois-Suomen Keksintökeskus votst auttaa
4929: koko kansantaloudelle. Ilman keksintöjä ei synny keksijöiden tekemien keksintöjen hyödyntämises-
4930: uusia tuotteita eivätkä entiset tuotteet kehity. sä, suorittaa kalliita käytännön kokeiluja yhdessä
4931: Keksijöiden tärkeää merkitystä ei ole otettu riit- yliopistojen ja korkeakoulujen ym. kanssa sekä
4932: tävästi yhteiskunnassamme huomioon, ja keksijät auttaa ja ohjata keksijöitä luottamuksellisesti kai-
4933: törmäävät päivittäin byrokratiaan ja moniin vai- kissa keksintötoimintaan liittyvissä asioissa.
4934: keuksiin. Pohjois-Suomen Keksintökeskuksen sijoitus-
4935: Erityisen vaikea tilanne on Pohjois-Suomen paikka voisi olla Kajaani.
4936: keksijöiden näkökulmasta katsoen. Kaikkien mui- Edellisen perusteella ehdotamme kunnioitta-
4937: den vaikeuksien lisäksi heitä rasittaa vielä etäisyys- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4938: haitta.
4939: Jotta myös pohjoisen keksijöiden ideoita voitai- että hallitus ryhtyisi pzkaisesti toimzin
4940: siin tehokkaasti hyödyntää tarvittaisiin erityisiä ja keksintöjen hyödyntämiseen ja kekszjöiden
4941: tehokkaita toimenpiteitä. Yksi keksijätoimintaa auttamiseen tähtäävän Pohjois-Suomen
4942: tukeva ja avustava uudistus olisi Pohjois-Suomen Keksintökeskuksen perustamiseksi Kajaa-
4943: Keksintökeskuksen perustaminen. nzzn.
4944:
4945: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
4946:
4947: Pentti Kettunen Vappu Säilynoja Hannu Kemppainen
4948: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Aarno von Bell
4949: Heikki Mustonen Arvo Kemppainen J. Juhani Kortesalmi
4950: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi Sakari Valli
4951: Riitta Jouppila Juhani Alaranta
4952: 1986 vp. 109
4953:
4954: Toivomusaloite n:o 104
4955:
4956:
4957:
4958:
4959: Kietäväinen ym.: Maatalouden tuotantotarvikkeiden liikevaihtove-
4960: ron alentamisesta
4961:
4962:
4963: Eduskunnalle
4964:
4965: Maatalousyrittäjä maksaa liikevaihtoveron Maatalouden tuotantotarvikkeiden liikevaihto-
4966: hankkimansa koneen koko hinnasta. Teollisuus- veron suuruus on melko huomattava. Esim. viime
4967: yritys hankkiessaan tuotantoaan varten koneita ja vuonna tämän liikevaihtoverokertymän suuruus
4968: laitteita maksaa liikevaihtoveroa vain viidesosasta oli 3,5 % maataloustuotannon arvosta tuottaja-
4969: niiden hankintahinnasta. Maatalouden arvioidaan hinnoilla laskettuna ja suuruudeltaan samaa luok-
4970: maksavan liikevaihtoveroa vähintään 700 milj .mk kaa viime vuonna tapahtuneen maataloustuottei-
4971: vuodessa. Maataloudenharjoittajalta peritään lii- den tavoitehintojen korotuksen kanssa.
4972: kevaihtovero hänen hankkimistaan maataloustuo- Maatalouden tuotantotarvikkeiden liikevaihto-
4973: tannossa käytettävistä koneista, työvälineistä, ra- verotusta tulisi alentaa niin, että verotuksen uu-
4974: kennustarvikkeista ja muista vastaavista tuotanto- distuksella ei aiheutettaisi ylimääräistä byrokratiaa
4975: tarvikkeista. Sen sijaan rehuista ja lannoitteista ei viljelijöille esim. liikevaihtoverovelvollisuuden
4976: liikevaihtoveroa pääsääntöisesti peritä. ulottamisella heitä koskevaksi.
4977: Maataloustulolain maatalouden tuotantotarvik- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
4978: keiden käytöstä koituvat kustannukset korvataan vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4979: korottamalla maataloustuotteiden tavoitehintoja
4980: ja hintapoliittista tukea. Näin maatalouden tuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
4981: tantotarvikkeiden liikevaihtovero siirtyy elintar- maatalouden tuotantotarvikkeiden lzike-
4982: vikkeiden hintoihin niitä nostavasti. vaihtoveron alentamiseksi.
4983:
4984: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
4985:
4986: Timo Kietäväinen Pentti Poutaneo
4987: Mauri Pekkarinen Esko Aho
4988: 110 1986 vp.
4989:
4990: Toivomusaloite n:o 105
4991:
4992:
4993:
4994:
4995: Kietäväinen ym.: Eräiden myrskytuhoalueiden verovapausaikojen
4996: jatkamisesta
4997:
4998:
4999: Eduskunnalle
5000:
5001: Heinäkuussa 1972 koetteli Kaakkois-Suomea ja Puumalassa. Puumalaisella maatilalla, jossa keski-
5002: erityisesti Puumalaa poikkeuksellisen voimakas ja määrin metsää on noin 40 ha, on metsäveron
5003: tuhoisa myrsky, joka tuhosi metsää lähes 20 000 osuus 7 000-8 000 mk vuodessa.
5004: ha:n alalta. Puumalan kunnassa myrskyalue oli Ministeri Vennamo kävi Puumalassa viime vuo-
5005: noin 14 000 ha, mistä täysin tuhoutunutta aluetta den heinäkuussa ja lupasi esittelevänsä vuoden
5006: oli noin 5 000 ha. Koko Puumalan metsäalasta 1972 myrskytuhoalueiden verovapauden jatka-
5007: myrskytuhoaluetta oli noin viidennes. mista valtioneuvostossa viime vuoden alkusyksys-
5008: Myrskytuho koetteli Puumalan metsänomistajia tä. Toistaiseksi asiaa ei ole esitelty valtioneuvostol-
5009: monin tavoin. Metsänomistajat joutuivat myy- le.
5010: mään silloisessa tilanteessa kaatuneen puuston ali- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
5011: hintaan. Uuden taimiston istuttaminen ja taimis- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5012: ton kehittyminen harvennushakkuisiin asti vie
5013: pitkän ajan. Kuitupuuta metsänomistajat pääse- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
5014: vät myymään alueelta vasta noin 30 vuoden kulut- teisiin vuoden 1972 myrskyn aiheuttamien
5015: tua tuhosta. MaatVL:n 14 §:n mukaan on myrsky- metsätuhoalueiden verovapausajan jatka-
5016: tuhoalueiden verovapausaika kuitenkin vain 15 miseksi kymmenellä vuodella, eli vuoden
5017: vuotta. Tilanne aiheuttaa ongelmia erityisesti pie- 19961oppuun, ja lakiesityksen antamiseksi
5018: nille tiloille, joilta myrsky kaatoi huomattavan asiasta niin, että se ehdittäisiin käsitellä
5019: osan puustosta tai hakkuuikään ehtineen ja sitä lä- eduskunnassa ennen kuluvan vuoden lop-
5020: hellä olevan puuston kokonaan. Näillä tiloilla ei pua, jolloin voimassa oleva verovapausaika
5021: verovapausajan päättymisen jälkeen kyetä maksa- päättyy, tahi antaakseen eduskunnalle
5022: maan kohonnutta metsäveroa pieniltä peltoaloilta MaatVL:n 14 §:n muutosesityksen, jolla
5023: saatavan maataloustulon avulla, ja kun puutakaan metsätuhoalueiden verovapausaikaa ylei-
5024: ei ole myytäväksi, on tilanne hyvin huolestut- sesti pidennetään kymmenellä vuodella,
5025: tava. siten että pidennys koskee myös jo voimas-
5026: Myrskytuho koski kaikkiaan noin 450 metsälöä sa olevia verovapausaikoja.
5027:
5028: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
5029:
5030: Timo Kietäväinen Pentti Poutaneo
5031: 1986 vp. 111
5032:
5033: Toivomusaloite n:o 106
5034:
5035:
5036:
5037:
5038: Kietäväinen ym.: Teknologian kehittämiskeskuksen tuotekehitys- ja
5039: markkinointiyksikön perustamisesta Mikkeliin
5040:
5041:
5042: Eduskunnalle
5043:
5044: Teknologian kehittämiskeskuksen alueyksikkö- Mikkeliin perustettiin 1985 Mikkelin Teknolo-
5045: jä on perustettu useita eri puolille maata. Kulu- giakeskus Oy -niminen yhtiö. Mikäli Mikkeliin
5046: van vuoden valtion tulo- ja menoarvion peruste- saataisiin TEKESin alueyksikkö, voisi se yhteis-
5047: luissa todetaan, että tuotekehitys- ja markkinoin- työssä Mikkelin teknologiakeskuksen kanssa mer-
5048: tiyksiköiden toimintaa ehdotetaan laajennetta- kittävästi edistää läänin kehitystä. Yksi vaihtoehto
5049: vaksi perustamalla uudet yksiköt Jyväskylään ja TEKESin tuotekehitys- ja markkinointiyksikön
5050: Tampereelle. Lisäksi perusteluissa todetaan, että toiminnan käynnistäiDiseksi Mikkelissä olisi tä-
5051: seuraavat yksiköt on tarkoitus perustaa Joensuu- män yksikön perustaminen Lappeenrannan yksi-
5052: hun ja Turkuun. kön '' sivutoimipisteeksi''.
5053: Mikkelin lääni on maamme lääneistä ainoa, jol- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
5054: la ei ole omaa korkeakoulua. Näin läänin yritys- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5055: toiminta ja elinkeinoelämä on jäänyt ilman sen
5056: kehitysvaikutusta. Läänissä sijaitsevissa yrityksissä että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
5057: on selvitysten mukaan vielä varsin vähän sovellet- teisiin Teknologian kehittämiskeskuksen
5058: tu uusinta teknologiaa. Myös tuotekehitys- ja tuotekehitys- ja markkinointiyksikön toi-
5059: markkinointitoiminta läänin yrityksissä kaipaisi minnan aloittamiseksi Mikkelissä.
5060: tehostamista.
5061:
5062: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
5063:
5064: Timo Kietäväinen Pentti Poutanen
5065: 112 1986 vp.
5066:
5067: Toivomusaloite n:o 107
5068:
5069:
5070:
5071:
5072: Kietäväinen ym.: Maaseudun sähköistämisen nopeuttamisesta
5073:
5074:
5075:
5076: Eduskunnalle
5077:
5078: Vuoden 1986 alussa maassamme on noin 1 500 vaisuuteen, mikä vaikeuttaa esim. tilojen suku-
5079: asuttua taloutta sähköverkon ulkopuolella. Näistä polvenvaihdosten syntymistä; nuoret eivät ole ko-
5080: 650 taloutta on määritelty elinkelpoisiksi tiloiksi vin helposti kiinnostumassa maanviljelyn jatkami-
5081: ja muut pysyvän asumisen edellytykset täyttäviksi. sesta ja elämisestä tilalla, josta puuttuu verkosto-
5082: Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarviossa sähkö.
5083: ovat maaseudun sähköistysavustukset laskeneet Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5084: 17,5 milj. mk:aan, kun vielä vuoden 1985 tulo- ja tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5085: menoarviossa varoja oli käytettävissä 20,05 milj. sen,
5086: mk. Vuoden 1984 tilinpäätöksen mukaan maa-
5087: seudun sähköistysavustuksiin käytettiin vuonna että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin säh-
5088: 1984 peräti 28,05 milj. mk. Määrärahojen lasku köverkon ulkopuolella olevien talouksien
5089: on ollut huolestuttava. Sillä sähköistämisen yksik- sähköistyksen nopeuttamiseksi ja maaseu-
5090: kökustannukset ovat nousseet, ja mikäli käytettä- dun sähköistysavustusten tason nostami-
5091: vissä olevat varat vähenevät, uhkaa monen elin- seksi reaaliarvoltaan vuoden 1984 tasolle.
5092: kelpoisen tilan sähköistys siirtyä liian kauaksi tule-
5093:
5094: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
5095:
5096: Timo Kietäväinen Pentti Poutanen Esko Aho
5097: 1986 vp. 113
5098:
5099: Toivomusaloite n:o 108
5100:
5101:
5102:
5103:
5104: Kietäväinen ym.: Eräiden Mikkelin läänin kuntien määräämisestä
5105: aluepoliittisiksi erityistukialueiksi
5106:
5107:
5108: Eduskunnalle
5109:
5110: Aluepoliittisten tukitoimenpiteiden osalta ovat mukaisesti vain Heinolan kaupunki nimettiin eri-
5111: muutamat Mikkelin läänin kunnat jääneet hyvin tyisaluekunnaksi. Heinolan mlk, jossa teollisuu-
5112: vaikeaan asemaan. Mikkelin läänin puolelta Var- den rakenneongelmat aiheuttavat myös hyvin vai-
5113: kauden talousalueeseen kuuluvien Jäppilän, Jo- keita ongelmia, jätettiin tuolloin erityisalueratkai-
5114: roisten, Kangaslammin ja Heinäveden kuntien sun ulkopuolelle. Läänin kunnista myös Hauki-
5115: osalta on Varkauden kaupungin määrääminen eri- vuori tarvitsisi kehittyäkseen erityisalue-etuja.
5116: tyistukialueeksi heikentänyt huomattavasti näi- Mikkelin läänin kunnista on Hirvensalmella väes-
5117: den kuntien kehittymismahdollisuuksia. Lisäksi tön väheneminen ollut huolestuttavan voimakas-
5118: Leppävirran eräiden alueiden nimeäminen erityis- ta. Kunnan kehitysponnisteluja tulisi edistää, jot-
5119: alueeksi on myös heikentänyt osaltaan näiden ta Hirvensalmen asukasluvun väheneminen voi-
5120: kuntien asemaa. Varkauden talousalue on hyvä taisiin pysäyttää. Yksi tällainen keino olisi nimetä
5121: esimerkki osoittamaan, että aluepoliittisia toi- kunta erityisaluekunnaksi.
5122: menpiteitä suunnattaessa tulisi koko talousaluetta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
5123: tarkastella samalla kertaa. Talousalueen kaupun- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5124: kikeskuksen nostaminen muita alueen kuntia pa-
5125: rempaan asemaan vaikeuttaa huomattavasti näi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5126: den ympäristökuntien kehittymismahdollisuuk- Haukivuoren, Heinolan mlk:n, Heinäve-
5127: sia. Näin on Varkauden talousalueen kunnissa sel- den, Hirvensalmen, Joroisten, jäppilän ja
5128: västi käynyt. Samanlainen kehitys on uhkaamassa Kangaslammin kuntien nimittämiseksi
5129: Heinolan seutua, jossa äskettäin tehdyn päätöksen aluepoliittiseksi erityistukialueeksi.
5130:
5131: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
5132:
5133: Timo Kietäväinen Pentti Poutaneo
5134:
5135:
5136:
5137:
5138: 15 260211N
5139: 114 1986 vp.
5140:
5141: Toivomusaloite n:o 109
5142:
5143:
5144:
5145:
5146: Kietäväinen ym.: Mikkelin läänin asuntolainakiintiön lisäämisestä
5147:
5148:
5149:
5150: Eduskunnalle
5151:
5152: Mikkelin läänissä asuvien asunto-olot ovat hei- sen esitystä alhaisempi. Vuodelle 1985 kiintiötä
5153: kot. Esimerkiksi Mikkelin läänin asuntojen varus- nostettiin hiukan, 4, 7 % :iin, mikä on selvästi
5154: tetaso on aivan maan heikoimpia ja asumistiheys kiintiöiden jaossa käytettävien laskentaperustei-
5155: on selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimää- den mukaista osuutta pienempi.
5156: rin. Heikko asuntotilanne on vaikeuttanut huo- Mikkelin läänissä tarvitaan selvää uustuotan-
5157: mattavasti useiden läänin kuntien kehitysmahdol- toon suunnatrujen määrärahojen lisäämistä, mut-
5158: lisuuksia, erityisesti uusien työpaikkojen synty- ta sen ohella erityisen huomattavaa peruskorjaus-
5159: mistä. Heikosta asuntotilanteesta ovat joutuneet määrärahojen lisäystä.
5160: kärsimään erityisesti nuoret, lapsiperheet ja opis- Mikkelin läänissä vallitsevan vaikean asunto-
5161: kelijat sekä myös heikkotasoisissa asunnoissa asu- ongelman poistamiseksi ja heikon asumistason ko-
5162: vat vanhukset. Monet kunnat ovat pyrkineet aktii- hottamiseksi on välttämätöntä, että läänin asun-
5163: visesti omin toimenpitein helpottamaan asunto- tolainakiintiötä nostettaisiin nykyisestä 4, 7 % :sta.
5164: ongelmaa mm. hankkimalla ns. kovan rahan Kiintiöiden jaossa käytettävien laskentaperustei-
5165: vuokra-asuntoja, mutta tämäkään ei ole riittänyt den mukaan läänin kiintiö voisi olla yli 5 % .
5166: poistamaan ongelmaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
5167: Aravalainoitettujen asuntojen osuus kokonais- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5168: asuntotuotannosta on laskenut Mikkelin läänissä
5169: viime vuosina. Tämä on tapahtunut siitä huoli- että hallitus ryhtyisi pzkaisiin toimenpi-
5170: matta, että ns. aravaväestön osuus on läänissä sel- teisiin Mzkkelin läänin asuntolainakiintiön
5171: västi maan keskiarvoa korkeampi. nostamiseksi kiintiöiden jaossa käytettä-
5172: Mikkelin läänin asuntolainakiintiöksi vuodelle vien laskentaperusteiden edellyttämälle ta-
5173: 1984 vahvistettiin 4,5 %, mikä oli asuntohallituk- solle, eli yli 5 %:n.
5174:
5175: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
5176:
5177: Timo Kietäväinen Pentti Poutanen
5178: 1986 vp. 115
5179:
5180: Toivomusaloite n:o 110
5181:
5182:
5183:
5184:
5185: Knuuttila ym.: Keski-Suomen maakuntaliiton maakuntamuistion
5186: ehdotusten huomioon ottamisesta tulo- ja menoarvioesitystä val-
5187: misteltaessa
5188:
5189: Eduskunnalle
5190:
5191: Suomen hallintojärjestelmässä paikallinen hal- ole täydellinen, vaan siihen on otettu maakunta-
5192: linto voi hyvin heikosti osallistua valtakunnalli- liiton hallituksen valmistelemana kunkin kunnan
5193: seen päätöksentekoon, jossa ratkaistaan kuitenkin keskeisimmät hankkeet silmällä pitäen myös maa-
5194: tärkeitä paikallisia kysymyksiä. Tämä johtuu lä- kunnan tasapuolista kehittämistä. Maakunta-
5195: hinnä toimivan ja demokraattiseen päätöksente- muistio on toimitettu hyvin laajasti ministeriöi-
5196: koon perustuvan väliasteen hallinnon puuttumi- den ja keskeisten virastojen käyttöön, sikäli kuin
5197: sesta. Tätä korvaa jossain määrin kuntien vapaa- siinä on niitä koskevia esityksiä.
5198: ehtoinen maakunnallinen yhteistoiminta maa- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
5199: kuntaliittojen puitteissa. Keski-Suomen maakun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5200: taliitto on pyrkinyt tuomaan oman lääninsä väes- sen,
5201: tön mielipiteitä valtakunnallisten päättäjien tie-
5202: toon maakuntamuistion avulla. Niinpä sen toi- että hallitus ottaisi huomioon Keski-
5203: mesta on valmisteltu Keski-Suomen maakunta- Suomen maakuntaliiton maakuntamuisti-
5204: muistio 1986, jossa tuodaan erityisesti esille kun- oon 1986 sisältyvät esitykset valmistelles-
5205: tien vuoden 1987 valtion tulo- ja menoarvion val- saan valtion vuoden 1987 tulo- ja menoar-
5206: mistelua koskevia toiveita. Maakuntamuistio ei vioesitystä.
5207:
5208: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
5209:
5210: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Juhani Surakka
5211: Helena Pesola Paavo Vesterinen Mauri Pekkarinen
5212: 116 1986 vp.
5213:
5214: Toivomusaloite n:o 111
5215:
5216:
5217:
5218:
5219: Knuuttila ym.: Määrärahasta asuntojen rakentamiseksi asunnotto-
5220: mille
5221:
5222:
5223: Eduskunnalle
5224:
5225: Tehtyjen selvitysten ja julkisuudessa esitettyjen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5226: tietojen mukaan yhteiskunnassamme on jatkuvas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5227: ti tuhansia ihmisiä vailla omaa asuntoa. Meidän sen,
5228: ilmanalassamme näiden ihmisten tilanne on koh-
5229: tuuton ja ihmisarvoa loukkaavaa. Voidaan puhua että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
5230: ihmisoikeuksien loukkauksesta. Valtiovallan eri- tulo- ja menoarvioesitykseen tarvittavan
5231: tyistoimenpiteet heidän asuntotilanteensa paran- määrärahan asunnottomien henkilöiden
5232: tamiseksi ovat välttämättömät. Myös varakkaam- asuntoja varten.
5233: mat kunnat on velvoitettava hoitamaan yhdessä
5234: valtion kanssa tämä asuntoasia kuntoon.
5235:
5236: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
5237:
5238: Sakari Knuuttila Pentti Lahti-Nuuttila
5239: Jorma Rantanen Mauri Pekkarinen
5240: 1986 vp. 117
5241:
5242: Toivomusaloite n:o 112
5243:
5244:
5245:
5246:
5247: Knuuttila ym.: Aravalainojen koron alentamisesta
5248:
5249:
5250:
5251: Eduskunnalle
5252:
5253: Aravalainat ovat mahdollistaneet monien kan- joiden kohdalla ei enää halpakorkoisen lainan tar-
5254: salaisten asunnon saannin sen vuoksi, että nämä vetta ole. Nähtävästi viimeksi mainituissa tapauk-
5255: lainat ovat olleet halpakorkoisia ja lainan on voi- sissa ainakin pienempien lainojen takaisinperintä
5256: nut saada suhteellisen pienen oman pääoman tur- voisi tapahtua aivan vapaaehtoisiinkin sopimuk-
5257: vin. Viime vuosien aikana on kuitenkin aravalai- siin perustuen. Takaisinperintä toisi ainakin jos-
5258: nojen korkotasoa tuntuvasti nostettu ja myös lai- sain määrin uusia pääomia asuntotoimintaa var-
5259: naosuuksia on pienennetty. Tämä on saattanut ten.
5260: etenkin monet omakotirakentajat vaikeaan ase- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
5261: maan. Myös kerrostaloissa ovat pääomakulut kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5262: nousseet kohtuuttoman korkeiksi. Toisaalta saat-
5263: taa aravalainoja olla henkilöillä, joiden nykyinen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ara-
5264: taloudellinen tilanne ei tee sitä tarpeelliseksi. Sen valainojen korkojen alentamiseksi ja van-
5265: vuoksi olisikin perusteltua pitää aravalainojen ko- hempien aravalainojen takaisin perimisek-
5266: rot tapauksissa, joissa lainaa todella tarvitaan koh- si tapauksissa, joissa tosiasiallista tarvetta ei
5267: tuullisena, mutta samanaikaisesti tulisi ryhtyä toi- eniiii ole.
5268: menpiteisiin niiden lainojen takaisin perimiseksi,
5269:
5270: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
5271:
5272: Sakari Knuuttila Juhani Surakka
5273: Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantanen
5274: 118 1986 vp.
5275:
5276: Toivomusaloite n:o 113
5277:
5278:
5279:
5280:
5281: Kortesalmi ym.: Metsän kylvöön ja istutukseen tarkoitettujen käpy-
5282: jen keruutulon saamisesta verovapaaksi tuloksi
5283:
5284:
5285: Eduskunnalle
5286:
5287: Maassamme on usein huutava pula havupuiden tettujen käpyjen siementen keruusta saatava tulo
5288: siemenistä, joita tarvitaan männyn ja kuusen kyl- olisi vapautettava tuloverosta.
5289: vöön ja istutukseen metsäuudistusaloilla. Haluk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5290: kuutta siementen keruuseen on erityisesti koulu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5291: laisten, 4H-kerholaisten sekä eläkeläisten keskuu- sen,
5292: dessa. Siementen keruusta menevä vero kuitenkin
5293: jarruttaa tehokasta siemenaineksen talteenottoa, että hallitus kiireesti antaisi eduskunnal-
5294: vaikka esim. juuri nytkin on maassamme huomat- le esityksen tulo- ja varallisuusverolain 22
5295: tava pula männynsiemenistä. §:n muuttamisesta sellaiseksi, että metsän
5296: Tulo- ja varallisuusverolakiin olisikin tehtävä se kylvöön ja istutukseen tarkoitettujen käpy-
5297: korjaus, että luonnonmarjojen ja sienten keruun jen siementen keruutulo vapautetaan tulo-
5298: tapaan myös metsän kylvöön ja istutukseen tarkoi- verosta.
5299:
5300: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
5301:
5302: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
5303: Lea Mäkipää Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
5304: Veikko Vennamo Martti Ratu Helvi Koskinen
5305: 1986 vp. 119
5306:
5307: Toivomusaloite n:o 114
5308:
5309:
5310:
5311:
5312: Kortesalmi ym.: Geologisen tutkimuksen edistämisestä Kainuussa
5313:
5314:
5315:
5316: Eduskunnalle
5317:
5318: Maamme kaivosteollisuutta uhkaa lähitulevai- seen lisää määrärahoja. Erityisesti Kainuussa on
5319: suudessa vakava raaka-ainepula, sillä maamme Sotkamossa ja Puolangalla lupaaavia esiintymiä.
5320: kaivosten malmivarat alkavat uhkaavasti ehtyä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5321: Uusia suuria malmilöydöksiä ei ole viimeisten tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5322: vuosien aikana löydetty, tai löydökset ovat olleet
5323: hyödyntämiskelvottomia. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5324: Suomen maaperässä on kuitenkin todistettavas- menpiteisiin, joilla voitaistin tehostaa
5325: ti vielä runsaasti malmivaroja, joiden tarkkaa si- maassamme tapahtuvaa geologista tutki-
5326: jaintia ei kuitenkaan ole pystytty määrittelemään. mustyötä uusien malmzlöydösten eszJie
5327: Jotta turvattaisiin kotimainen raaka-ainesaanti saamiseksi erityisesti työttömyydestä kärsi-
5328: metalliteollisuudelle, tulisi pikaisesti tehostaa vässä ja mineraalivaroja omistavassa Kai-
5329: geologista tutkimustyötä ja saada tähän tarkoituk- nuussa.
5330:
5331: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
5332:
5333: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
5334: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
5335: Martti Ratu Helvi Koskinen
5336: 120 1986 rd.
5337:
5338: Hemställningsmotion nr 115
5339:
5340:
5341:
5342:
5343: Koskinen m.fl.: Om slopad omsättningsskatt på återanvändning
5344: av avfall
5345:
5346:
5347: Tili Riksdagen
5348:
5349: Effektiv återanvändning av avfall är av synnerli- På grund av denna olägenhet har en stor del av
5350: gen stor betydelse för vårt lands ekonomi, syssel- vårt lands återvinningsentreprenörer på fältnivå
5351: sättning och miljö. Den nuvarande omsättnings- slutat med sin verksamhet- frivilligt eller genom
5352: skattelagen gör det dock svårt, ja t.o.m. omöjligt konkurs. Detta har medfört att en stor del av av-
5353: a~t få i stånd en effektiv och noggrann återvin- fallet blir oåtervunnet tili skada för djur och
5354: mng. mänskor i vår närmiljö eller på våra soptippar
5355: En skrot- eller lumpsamlare måste idag betala samtidigt som vi importerar både skrot, lump och
5356: omsättningsskatt på hela det pris han får för sin avfallspapper.
5357: vara, trots att kostnaderna många gånger stiger tili Med stöd av det som nämnts, föreslår vi att riks-
5358: över 80% av varans pris. Han får inte göra avdrag dagen ville hemställa,
5359: vare sej för transport-, löne-, lagrings-, sorte-
5360: rings-, gas-, el- eller andra kostnader, inte ens för att regeringen vidtar snabba åtgärder för
5361: donationer tili ideella föreningar får han avdra i att befria avfollsåtervinningsentreprenörer-
5362: sin omsättningsskattedeklaration. na från omsättningsskatt.
5363:
5364: Helsingfors den 12 februari 1986
5365:
5366: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi
5367: 1986 vp. 121
5368:
5369: Toivomusaloite n:o 115 Suomennos
5370:
5371:
5372:
5373:
5374: Koskinen ym.: Jätteiden uudelleenkäytön vapauttamisesta liikevaih-
5375: toverosta
5376:
5377:
5378: Eduskunnalle
5379:
5380: Jätteiden tehokkaalla uudelleenkäytöllä on eri- Tämän epäkohdan vuoksi suuri osa jätteiden
5381: tyisen suuri merkitys maamme taloudelle, työlli- keruun kenttätason yrittäjistä maassamme on lo-
5382: syydelle ja elinympäristölle. Nykyinen liikevaihto- pettanut toimintansa - vapaaehtoisesti tai kon-
5383: verolaki tekee kuitenkin tehokkaan ja tarkan uu- kurssin kautta. Seurauksena on ollut, että suuri
5384: delleenkäytön aikaansaamisen vaikeaksi, jopa osa jätteestä jää talteenottamatta ja aiheuttaa va-
5385: mahdottomaksi. hinkoa eläimille ja ihmisille lähiympäristössämme
5386: Romun- tai lumpunkerääjän on nykyisin mak- ja kaatopaikoillamme, samalla kun maahamme
5387: settava liikevaihtovero koko siitä hinnasta, jonka tuodaan sekä romua, lumppua että jätepaperia.
5388: hän saa tavarasta, vaikka kustannukset usein ko- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
5389: hoavat yli 80 prosenttiin myyntihinnasta. Hän ei kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5390: saa tehdä vähennystä kuljetus-, palkka-, varas-
5391: tointi-, lajittelu-, kaasu-, sähkö- tai muista kus- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
5392: tannuksista; edes lahjoituksia aatteellisille yhdis- piteisiin jätteiden talteenottoa harjoitta-
5393: tyksille hän ei saa vähentää liikevaihtoveroilmoi- vien yritysten vapauttamiseksi liikevaihto-
5394: tuksessaan. verosta.
5395:
5396: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
5397:
5398: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi
5399:
5400:
5401:
5402:
5403: 16 260211N
5404: 122 1986 vp.
5405:
5406: Toivomusaloite n:o 116
5407:
5408:
5409:
5410:
5411: Koskinen ym.: Tuotekehittelyyn ja markkinointiin tarkoitetun tuen
5412: lisäämisestä käsi- ja pienteollisuudelle
5413:
5414:
5415: Eduskunnalle
5416:
5417: Keskisuurelle ja suurelle teollisuudelle makse- kopuolelle, vaikka kyseessä olisi hyvä ja tarpeelli-
5418: taan tällä hetkellä KTM:n kautta tuotekehittelyn nen idea.
5419: ja markkinoinnin rahoitustukea. Tämän valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5420: rahoitusmuodon tarkoituksena on saada hyvät tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5421: ideat markkinoitaviksi teollisuuden tuotteiksi.
5422: Vallitseva käytäntö asettaa kuitenkin käsi- ja että hallitus ryhtyy kiireellisesti toimen-
5423: pienteollisuuden ammatinharjoittajat eriarvoiseen piteisiin säännösten muuttamiseksi siten,
5424: asemaan verrattuna keskisuureen ja suuneollisuu- että kauppa- ja teollisuusministeriön ra-
5425: teen. Tämä johtuu säännöksestä, joka rajaa tuen hoitustuki tuotekehittelylle ja markkinoin-
5426: ainoastaan piitustus- ja prototyyppivaiheelle. Mi- nille muutetaan tapahtuvaksi siten, että
5427: käli yritys valmistaa prototyypin ja kehittelee sitä myös käsi- ja pienteollisuuden ammatin-
5428: omalla tai pankkirahoituksella markkinoitavaksi harjoittajat tulevat tasa-arvoiseen asemaan
5429: tuotteeksi, jää yritys täysin KTM:n rahoituksen ul- keskisuuren ja suurteollisuuden kanssa.
5430:
5431: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
5432:
5433: Helvi Koskinen J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz
5434: Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi Anssi Joutsenlahti
5435: Lea Mäkipää
5436: 123
5437: 1986 vp.
5438:
5439: Toivomusaloite n:o 117
5440:
5441:
5442:
5443:
5444: Koskinen ym.: Määrärahasta Uudenmaan lääninhallitukselle elinkei-
5445: notoimintojen edistämiseen
5446:
5447:
5448: Eduskunnalle
5449:
5450: Valtion ja kuntien keinot eri alueiden kehittä- Lääninhallitusten käyttöön tulisi saada määrä-
5451: miseen ovat riittämättömät aluepoliittisen lain- raha, joka olisi alueellisesti ja myös muulla tavoin
5452: säädännön keinoin. Näin on siitä huolimatta, että mahdollisimman vapaasti käytettävissä lähinnä
5453: erilaisia alueellisesti rajattuja tukimuotoja on run- projektiluonteisiin hankkeisiin.
5454: saasti käytettävissä. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
5455: Viime aikoina on otettu käyttöön uusia toimin- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
5456: tamuotoja: vomuksen,
5457: Lapin pienyritystoiminnan tukemiskokeilu
5458: - Maaseudun työpaikkatukikokeilu että hallitus ryhtyisi toimiin määrärahan
5459: - Erityisaluetoimenpiteet ottamiseksi valtion vuoden 1987 tulo- ja
5460: Kaikki mainitut keinot ovat jo alkuvaiheissaan menoarvioesitykseen lääninhallituksen
5461: osoittautuneet kohdealueiden kannalta myöntei- käytettäväksi Uudenmaan läänissä entyi-
5462: siksi. sesti elinkeinotoimintojen edistämiseen.
5463:
5464: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
5465:
5466: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi
5467: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
5468: 124 1986 rd.
5469:
5470: Hemställningsmotion nr 118
5471:
5472:
5473:
5474:
5475: Koskinen m.fl.: Om organiserad insamling av använda kläder
5476:
5477:
5478:
5479: Tili Riksdagen
5480:
5481: Levnadsstandarden i Finland är förhållandevis tidigt skapa nya arbetsplatser och ha en stor miljö-
5482: hög. Vi är storkonsumenter beträffande kläder. På vårdande effekt.
5483: grund härav har vi ett stort överskott på begagna- Med stöd av det som nämnts, föreslår vi att riks-
5484: de användbara kläder. En stor del av dessa kläder dagen ville hemstälia,
5485: och skor kastas bon, tili belastning för våra av-
5486: stjälpningsplatser. Det rör sig omkring 4-5 milj. att regeringen vidtar åtgärder för att ut-
5487: kg årligen. reda på vzlket sätt man bäst kunde organi-
5488: Detta enorma klädberg kunde komma tili stor sera och finansiera insamlingsverksamhe-
5489: nyttai de flesta u-länder. Det skulie för vån land ten av begagnade kläder, så att hjälpen
5490: vara ett bra och biliigt sätt att ge en vettig hjälp skulle nå de mest behövande.
5491: som komplement tili övrig hjälp. Det skulie sam-
5492:
5493: Helsingfors den 12 februari 1986
5494:
5495: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi
5496: 1986 vp. 125
5497:
5498: Toivomusaloite n:o 118 Suomennos
5499:
5500:
5501:
5502:
5503: Koskinen ym.: Käytettyjen vaatteiden keräystoiminnan järjestämi-
5504: sestä
5505:
5506:
5507: Eduskunnalle
5508:
5509: Suomessa elintaso on suhteellisen korkea. Vaat- täydennyksenä. Samalla luotaisiin uusia työpaik-
5510: teiden osalta olemme suurkuluttajia. Tästä syystä koja ja hoidettaisiin suuresti ympäristöä.
5511: meillä on huomattava käytettyjen käyttökelpois- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
5512: ten vaatteiden ylijäämä. Suuri osa näistä vaatteista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5513: ja kengistä heitetään pois kuormittaen siten kaa-
5514: topaikkoja. Kysymys on noin 4-5 miljoonasta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sen
5515: markasta vuodessa. selvittämiseksi, miten parhaiten voitaisiin
5516: Tämä valtava vaatevuori olisi suureksi hyödyksi /ärjestää ia rahoittaa käytetty/en vaatteiden
5517: useimmissa kehitysmaissa. Se olisi maallemme hy- keräystoiminta, jotta apu tavoittaisi eniten
5518: vä ja halpa tapa antaa järkevää apua muun tuen tarvitsevat.
5519:
5520: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
5521:
5522: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi
5523: 126 1986 vp.
5524:
5525: Toivomusaloite n:o 119
5526:
5527:
5528:
5529:
5530: Kuoppa ym.: Valtion yritystoiminnan laajentamisesta Pirkanmaalla
5531:
5532:
5533:
5534: Eduskunnalle
5535:
5536: Yksityisen yritystoiminnan muutosten johdosta lisuudelle hyvä perusta. On ammattitaitoista työ-
5537: on Tampereella ja sen ympäristössä menetetty voimaa ja teknistä tietämystä, onhan Tampereella
5538: runsaasti työpaikkoja perusteollisuudessa. Erityi- teknillinen korkeakoulu, joka on ilmoittanut ha-
5539: sesti metalliteollisuuden suuret työnantajat ovat lukkuutensa yhteistyöhön teollisuuden kanssa.
5540: vähentäneet työpaikkoja ja lopettanet kokonaisia Valtiolla on Tampereella ja lähiympäristössä
5541: tehtaita. Tästä on ollut seurauksena metallityö- merkittäviä teollisuuslaitoksia. Näitä laitoksia voi-
5542: läisten työttömyyden kasvu. taisiin laajentaa uusille tuotannon aloille ja lisätä
5543: Tekstiili-, vaatetus- ja kenkäteollisuudessa on niiden kaupallista ja teknistä yhteistoimintaa
5544: tapahtunut samanlaista kehitystä, joka on mer- Neuvostoliiton kanssa, esim. Valmetin kiskoka-
5545: kinnyt monien tehtaiden lopettamista ja näiden lustotehtaan tuotannollista yhteistoimintaa ja Ke-
5546: alojen työläisten joutumista työttömiksi. Peruste- miran Säterin tehtaan mahdollisuuksia maakaa-
5547: ollisuuden työpaikkojen vähentyminen on mer- suun pohjautuvan kemian teollisuuden rakenta-
5548: kinnyt työttömyyden huomattavaa kasvua eikä ole miseksi.
5549: näkyvissä, että muut alat voisivat korvata teolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5550: suudesta vähentyneet työpaikat. Tampereesta, en- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5551: tisestä työn kehdosta, on muodostumassa työt-
5552: tömyyden kehto. Virallisten tilastojen mukaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
5553: 31.12.1985 oli työttömiä työnhakijoita Tampe- tion omistaman teollisuuden laajentami-
5554: reella 8 850 henkilöä, mikä merkitsee 9 % :n työt- seksija työllisyyden parantamiseksi Pirkan-
5555: tömyysastetta. maa/la.
5556: Tampereella ja sen ympäristössä on metalliteol-
5557:
5558: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
5559:
5560: Mikko Kuoppa Matti Maijala Marjatta Stenius-Kaukonen
5561: 1986 vp. 127
5562:
5563: Toivomusaloite n:o 120
5564:
5565:
5566:
5567:
5568: Kärhä: Kuntien tasapuolisesta kohtelusta tulo- ja menoarvioesitystä
5569: valmisteltaessa
5570:
5571:
5572: Eduskunnalle
5573:
5574: Erityisesti viime vuosina ovat kunnat joutuneet määräaikaiskorotuksen poistamisen sijasta. Kun
5575: kokemaan monia ikäviä yllätyksiä lainsäädännön vielä otetaan huomioon, että 3.-10. kantokyky-
5576: ja valtion budjettipäätösten seurauksena. Muun luokan kunnissa valtionapu sivistystoimen inves-
5577: muassa VALTAVAn vaikutukset kuntien netto- tointeihin saadaan jatkossa vain ns. jälkirahoittei-
5578: menoihin olivat ennakoitua tuntuvasti suurem- sena, jos niinkään, alkaa näissä kunnissa olla suu-
5579: mat. Lyhyellä varoitusajalla tulivat kuntien talout- ria taloudellisia vaikeuksia.
5580: ta rasittamaan kotihoidontuki ja keskiasteen Edellä kerrotut lyhytjännitteiset vuosi vuoden
5581: koulu-uudistus. Vuonna 1984 leikattiin sosiaali- jälkeen tapahtuvat valtion ja kuntien kustannus-
5582: ja terveystoimen sekä koulu- ja kirjastotoimen val- tenjaon muutokset ovat vieneet pohjan pois jo
5583: tionapuja yhdellä prosenttiyksiköllä. Palo- ja pe- kunnallislaissa edellytetyltä pitkäjänteiseltä,
5584: lastustoimen valtionapujen maksatusta lykättiin. suunnitelmalliselta toiminnalta ja taloudenpidol-
5585: Lisäksi vuonna 1985 työttömyysturvauudistukseen ta. Valtion kuntiin kohdistamat yksipuoliset toi-
5586: liittyen työnantajan sosiaalimaksuja korotettiin menpiteet ovat esimerkiksi Uudellamaalla johta-
5587: määräajaksi 3,05 prosentilla. Osa näistä päätöksis- neet siihen, että viidesosa läänin kunnista on jou-
5588: tä rasittaa erityisesti etelän kuntia. Kehys- tunut korottamaan veroäyrinsä hintaa vuonna
5589: kunnissa nämä päätökset ovat merkinneet noin 1986.
5590: pennin painetta veroäyrin hintaan. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
5591: Erittäin suuren yllätyksen kehys-kuntien ta- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5592: louksille toi valtion kuluvan vuoden budjettiin
5593: liittyvä kansaneläkkeiden lisäosien maksuperustei- että hallitus seuraavaa tulo- ja menoar-
5594: den muuttaminen, joka mainituissa kunnissa vioesitystä tasapainottaessaan etsisi sellaisia
5595: merkitsi poikkeuksellisen suurta eli 0,3-0,5 pen- ratkaisuja, jotka kohtelevat kuntia tasa-
5596: nin korotuspainetta kuntien veroäyrin hintaan. puolisesti ja siten, että menettelyyn ei si-
5597: Lisäksi sosiaalimaksuja alennettiin vain 1 prosent- sälly kunnallisten palveluiden kehittämi-
5598: tiyksikön verran luvatun 3,05 prosenttiyksikön sen kannalta haitallisia sivuvaikutuksia.
5599:
5600: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
5601:
5602: Lea Kärhä
5603: 128
5604: 1986 vp.
5605:
5606: Toivomusaloite n:o 121
5607:
5608:
5609:
5610:
5611: Kärhä: Määrärahasta vientiasiamiehen palkkaamiseksi Helsingin seu-
5612: dun kehyskuntiin
5613:
5614:
5615: Eduskunnalle
5616:
5617: Helsingin seudun kehyskunnat Hyvinkää, Jär- alueella toimisi vientiasiamies, joka edistäisi pien-
5618: venpää, Kerava, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti ten ja keskisuurten yritysten ulkomaanvientikaup-
5619: muodostavat pääkaupunkiseudun ulkopuolisten paa.
5620: Helsingin seutukaavaliiton kuntien joustavan yh- Suomen ulkomaanviennin osoittaessa viime
5621: teenliittymän, joka on harjoittanut yhteistyötä yli vuoden lopussa ja kuluvan vuoden alussa vähene-
5622: kymmenen vuotta. Kunnille on yhteistä paitsi si- misen merkkejä on valtiovallan taholta syytä ryh-
5623: jainti pääkaupunkiseudun kehysalueella myös ko- tyä auttamaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä nii-
5624: ko ja kasvukehitys. den ponnisteluissa löytää markkina-alaa maan ra-
5625: Kehyskunnissa oli vuonna 1985 pkt-yrityksiä jojen ulkopuolelta. Pkt-yritysten saatua kosketuk-
5626: yhteensä 870. Näistä yrityksistä noin 110 harjoitti sen ulkomaisiin ostajiin ja myynnin lähdettyä
5627: enemmän tai vähemmän aktiivista vientiä. Kun- käyntiin ovat usein seurauksena pitkäaikaiset tava-
5628: tien elinkeinoasiamiesten arvion mukaan olisi näi- rantoimitukset, jotka koituvat hyödyksi koko
5629: den lisäksi jo nykyisellä tuotantorakenteella noin maan kansantaloudelle.
5630: 90 yrityksellä edellytyksiä viennin harjoittami- Mikäli Suomen Ulkomaankauppaliitto voi val-
5631: seen. tion avun turvin perustaa vientiasiamiehen toi-
5632: Kuntien sijainti Helsingin seudulla ja aktiivi- men kehysalueelle, ovat alueen kunnat ja kau-
5633: nen elinkeinopolitiikka luovat hyvät edellytykset pungit ilmoittaneet olevansa valmiit osallistu-
5634: viennin kehittämiselle. Myös viime vuosien työ- maan palkkakustannuksiin ja edistämään muu-
5635: paikkakehitys (4 800 työpaikkaa vuosina 1980- toinkin vientiasiamiehen toimintaa.
5636: 84) ja arviot uudesta kasvusta (11 000 työpaikkaa Mainitulla perusteella ehdotan kunnioittavasti
5637: vuosina 1985-95) antavat viitteitä suotuisasta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5638: yritysilmapiiristä.
5639: Kehysalueen yritykset ovat pääasiassa pk-yri- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5640: tyksiä, joilla itsellään ei aina ole riittäviä tietoja ja vientiasiamiehen toimen perustamiseksi
5641: resursseja aktiiviseen tuotteidensa viennin edistä- Helsingin seudun kehyskuntien aluetta
5642: miseen. Siksi olisi tärkeätä, että puheena olevalla varten.
5643:
5644: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
5645:
5646: Lea Kärhä
5647: 1986 vp. 129
5648:
5649: Toivomusaloite n:o 122
5650:
5651:
5652:
5653:
5654: Laaksonen ym.: Kasvuturvetuotannon aloittamisesta Merikarvialla
5655:
5656:
5657:
5658: Eduskunnalle
5659:
5660: VAPO Oy omistaa Merikarvialla noin 600 heh- vemarkkinoiden etsimisen kanssa on tärkeätä huo-
5661: taaria kasvuturvesoita, joista osa on kunnostettu lehtia siitä, että turvesoita tulee ajoissa riittävästi
5662: turpeennostokuntoon. VAPO Oy:n tavoitteena tuotantokuntoon.
5663: on ollut perustaa kasvuturvevaroja hyödyntämään Edellä olevaan perustuen ehdotamme eduskun-
5664: turpeen jalostus- ja pussituslaitos, jonka arvioi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5665: daan tuovan kuntaan kymmeniä uusia työpaikko-
5666: ja. Työllisyyden kannalta hanke olisi merkittävä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
5667: Merikarvian kunnalle, jossa työttömyys on yli 10 jotta työllisyysvaroin luettaisiin VAPO
5668: prosenttia. Turvetuotantoa Merikarvialla on kehi- Oy:n ponnisteluja kasvuturvetuotannon
5669: tetty vientiä ajatellen. Samanaikaisesti kasvutur- aloittamiseksi Merikarvialla.
5670:
5671: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
5672:
5673: Timo Laaksonen Mikko Elo Saara-Maria Paakkinen
5674: Pirkko Valtonen Irma Rosnell
5675:
5676:
5677:
5678:
5679: 17 260211N
5680: 130 1986 vp.
5681:
5682: Toivomusaloite n:o 123
5683:
5684:
5685:
5686:
5687: Laaksonen ym.: Määrärahasta valtion virastotilojen järjestämiseksi
5688: Ulvilaan
5689:
5690:
5691: Eduskunnalle
5692:
5693: Ulvila on väestömäärältään (12 200 henkeä) Sa- Edellä olevaan perustuen ehdotamme eduskun-
5694: takunnan neljänneksi suurin kunta. Valtion pai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5695: kallishallinnon keskeisimmät palvelut puuttuvat
5696: kunnasta. Kunnan taholta esitetään järjestettä- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
5697: väksi tilat verotoimistoa, työvoimatoimistoa ja tulo- ja menoarvioesitykseen määrärahan
5698: kansaneläkelaitoksen toimistoa varten. Tilantarve valtion virastottloja varten Ulvilaan.
5699: on yhteensä noin 1 200 neliömetriä ja kokonais-
5700: kustannukset 6,5 miljoonaa markkaa.
5701:
5702: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
5703:
5704: Timo Laaksonen Mikko Elo
5705: Pirkko Valtonen Irma Rosnell
5706: 1986 vp.
5707: 131
5708:
5709: Toivomusaloite n:o 124
5710:
5711:
5712:
5713:
5714: Lahti-Nuuttila ym.: Ulkomaillaharjoittelevan opiskelijan verotuksen
5715: keventämisestä
5716:
5717:
5718: Eduskunnalle
5719:
5720: Maamme tarvitsee erilaisia kulttuureja ja yhteis- sesta, käytännössä ulkomaanharjoittelu käy mah-
5721: kuntajärjestelmiä tuntevia laajakatseisia ja kieli- dolliseksi vain vanhempien taloudellisella tuella.
5722: taitoisia eri alojen asiantuntijoita. Opiskeluaikai- Jotta harjoittelu ulkomailla ei olisi vain harvo-
5723: nen harjoittelu on yksi tapa hankkia näitä val- jen etuoikeus, olisi valtiovallan tehtävänä tasa-
5724: miuksia. arvoisia lähtökohtia edistääkseen helpottaa har-
5725: Vuosittain esimerkiksi vain 300 tekniikan opis- joittelijan kohtuutonta taloudellista taakkaa. Täs-
5726: kelijaa matkustaa kesäksi ulkomaille harjoittele- tä ei valtiolle aiheutuisi mainittavia menoja, mut-
5727: maan. Peräti 75 prosenttia 11 200 teekkarista, ta sillä olisi ratkaiseva merkitys opiskelijalle. Ulko-
5728: puolet 8 500:sta insinööri- ja kolmannes 9 000 maanharjoittelijan verotuksen keventäminen olisi
5729: teknikko-oppilaasta ovat kuitenkin halukkaita vaivattomimmin toteutettava keino. Tulot ulko-
5730: täyttämään osan tutkintovaatimusten edellyttä- maanharjoittelusta voitaisiin saattaa verottomiksi
5731: mästä harjoittelusta ulkomailla. Vain harvalla 15 000 markkaan asti ja matkakulut ulkomaille
5732: näistä on mahdollisuus toteuttaa toiveensa, sillä voitaisiin hyväksyä verotuksessa vähennyskelpoi-
5733: harjoittelu muodostuu kalliiksi. siksi tulonansaitsemiskuluina. Näyttönä ulkomai-
5734: Taloudelliset tekijät ovat merkittävä syy halut- sen harjoittelun luonteesta opiskelijat voisivat liit-
5735: tomuuteen lähteä ulkomaille harjoittelemaan. tää veroilmoitukseen oppilaitoksen antaman to-
5736: Harjoittelutyöstä maksetaan vähän, aina tulot ei- distuksen ko. harjoittelun soveltumisesta opiskeli-
5737: vät riitä kattamaan edes välttämättömiä elinkus- jan tutkintoon.
5738: tannuksia ulkomailla. Lisäksi opiskelijalla on suo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5739: ritettavanaan matkakulut. Ulkomaiseen harjoitte- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5740: luun tarvittavien varojen hankinta edellyttää työs-
5741: kentelyä opintojen aikana, mihin ainoastaan kor- että hallitus jo valtion vuoden 1987
5742: keakouluopiskelijalla on jonkinlainen mahdolli- tulo- ja menoarvioesityksessä ehdottaisi ul-
5743: suus. Tätä ei ole esimerkiksi teknillisissä oppilai- komaanharjoitteltjain verotusta kevennet-
5744: toksissa, joissa on raskas lukujärjestys ja läsnäolo- täväksi miiiirittelemällä verovapaan tulon
5745: pakko oppitunneilla. Tämä saattaa eri opintoas- rajaksi 15 000 markkaa ja että ulkomaan-
5746: teilla opiskelevat eriarvoiseen asemaan. Koska ke- harjoitteluun liittyvät matkakulut hyväk-
5747: säansiot muodostavat opintotuen riittämättömyy- syttäisti'n vähennyskelpoisina tulonansait-
5748: den vuoksi olennaisen osan opiskelun rahoittami- semiskuluina.
5749:
5750: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
5751:
5752: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos Reijo Lindroos
5753: Helena Pesola Jorma Rantanen Matti Maijala
5754: Kerttu Törnqvist Kari Rajamäki Pirjo Ala-Kapee
5755: Jouko Skinnati Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen
5756: 132 1986 vp.
5757:
5758: Toivomusaloite n:o 125
5759:
5760:
5761:
5762:
5763: Lahti-Nuuttila ym.: Takautuvasti myönnettävien kansaneläkkeiden
5764: verottamisesta
5765:
5766:
5767: Eduskunnalle
5768:
5769: Kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa tulivat vuo- nettävä eläketulovähennys ei riitä ja eläkkeensaaja
5770: den 1983 alusta veronalaiseksi tuloksi (103 ja joutuu maksamaan veroa pelkästä kansaneläketu-
5771: 111/82). Verotuksessa ja ennakonpidätyksen toi- losta. Tätä on pidettävä verouudistuksen alkupe-
5772: mittamisessa on tullut esiin tilanteita, joissa ny- räisten periaatteiden vastaisena.
5773: kyiset säädökset tai käytäntö johtavat eläkkeensaa- Verolainsäädäntöä tulisi kehittää siten, ettei ha-
5774: jan kannalta epäoikeudenmukaiseen tulokseen. kemuksen käsittelyn viivästymisestä tai muusta
5775: Osa tilanteista aiheutuu siitä, että kaikkia yksityis- syystä johtuva eläkkeen myöntäminen takautuvas-
5776: kohtia ei ole ollut mahdollista ottaa uudistusta ti aiheuttaisi verotuksen kiristymistä. Tämä edel-
5777: suunniteltaessa riittävästi huomioon. Eräiltä osin lyttäisi muun muassa sitä, että pelkästä kansanelä-
5778: epäkohtia on syntynyt myös lainsäädännön sovel- ketulosta ei perittäisi lainkaan veroa huolimatta
5779: tamiskäytännön johdosta. siitä, minä ajankohtana eläke maksetaan.
5780: Yksi tällainen epäkohta on takautuvasti mak- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
5781: settavien kansaneläkkeiden verotus. Eläketulovä- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5782: hennykset on mitoitettu niin, ettei pelkästä kan-
5783: saneläkkeestä tulisi perittäväksi veroa. Kun kan- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5784: saneläkettä maksetaan takautuvasti verovuotta ai- menpiteisiin verolainsäädännön kehittä-
5785: kaisemmalta yhdeltä tai eräissä tapauksissa useam- miseksi siten, ettei eläkkeen myöntäminen
5786: malta vuodelta, takautuvat eläke-erät luetaan ve- takautuvasti aiheuttaisi eläkeläisen vero-
5787: rotuksessa maksuvuoden veronalaiseksi tuloksi. tuksen kiristymistä.
5788: Tällöin on mahdollista, että verovuodelta myön-
5789:
5790: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
5791:
5792: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Kerttu Törnqvist
5793: Jorma Rantanen Paula Eenilä Kari Rajamäki
5794: Jouko Skinnari Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen
5795: Pirjo Ala-Kapee Timo Roos
5796: 1986 vp. 133
5797:
5798: Toivomusaloite n:o 126
5799:
5800:
5801:
5802:
5803: Lahti-Nuuttila ym.: Opiskelija-asuntojen rakentamisen lisäämisestä
5804:
5805:
5806:
5807: Eduskunnalle
5808:
5809: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien varrella lija-asuntoneuvottelukunnan suosittama 2 600
5810: ole parantunut sille asetettujen vaatimusten mu- opiskelija-asunnon rakentaminen vuonna 1987.
5811: kaisesti. Useilla paikkakunnilla on huutava pula Koska vanhimmat opiskelija-asunnot alkavat
5812: opiskelija-asunnoista. Opiskelija-asuntotuotanto olla varsin huomattavienkin peruskorjausten tar-
5813: ei ole saavuttanut sille asetettuja tingittyjäkään ta- peessa, olisi vuonna 1987 muutettava asianomai-
5814: voitteita. Tuloksena on ollut, että esim. vuosina sia säännöksiä siten, että omapääoma-avustus kos-
5815: 1984-85 vain noin puolet opiskelija-asuntosää- kisi myös opiskelija-asuntojen peruskorjausten ra-
5816: tiöihin hakeneista sai asunnon. Vaikein tilanne oli hoitusta.
5817: Helsingissä, jossa paikallinen asuntosäätiö pystyi Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
5818: tarjoamaan asunnon vain noin joka kolmannelle nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5819: hakeneista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että
5820: noin 8 000 opiskelijaa jäi vaille säätiön tarjoamaa että hallitus valtion vuoden 1987 tulo-
5821: asuntoa. Edellä esitetyt luvut ovat koko vuoden ja menoarvioesityksen laadinnan yhteydes-
5822: lukuja eivätkä siten osoita, miten hirvittävä tilan- sä turvaisi 2 600 opiskelija-asunnon raken-
5823: ne on syksyisin kun uudet opiskelijat aloittavat tamisen vuonna 1987 ulottaen samalla val-
5824: opintojaan. tion omapääoma-avustuksen koskemaan
5825: Opiskelija-asuntojen rakentamisessa olisikin myös opiske!tja-asuntojen peruskorjausten
5826: välttämätöntä toteuttaa opetusministeriön opiske- rahoitusta.
5827:
5828: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
5829:
5830: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Kerttu Törnqvist
5831: Jorma Rantanen Timo Roos Kari Rajamäki
5832: Jouko Skinnari Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen
5833: Pirjo Ala-Kapee
5834: 134 1986 vp.
5835:
5836: Toivomusaloite n:o 127
5837:
5838:
5839:
5840:
5841: E. Laine ym.: Valtion rahoitustuen myöntämisestä pienyritysten
5842: valmistus- ja markkinointikustannuksiin
5843:
5844:
5845: Eduskunnalle
5846:
5847: Käsi- ja pienteollisuuden ammatinharjoittajat vähentää työttömyyttä ja edistää työllisyyttä, tulisi
5848: ja pienyritykset ovat eriarvoisessa asemassa suur- ja valtion pienteollisuuslainojen ja muiden tuki-
5849: keskisuureen teollisuuteen verrattuna mm. val- muotojen saantia koskevia ehtoja muuttaa em.
5850: tion tukea annettaessa. Näin pienyritykset jäävät epäkohta korjaten. Samoin tulisi korjata liikevaih-
5851: tuotekehittelyn ja markkinoinnin osalta muita yri- toverosäännöksiä siten, että pienyritysten korjaus-
5852: tyksiä huonompaan asemaan. työt jätetään liikevaihtoverotuksen ulkopuolelle.
5853: Merkittävän epäkohdan muodostaa se, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
5854: pienteollisuuslainojen ja muiden tukimuotojen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5855: käyttö edellyttää tuen hakemista jo piirustus- ja
5856: prototyyppivaiheessa. Mikäli pienyrittäjä on val- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5857: mistellut prototyypin ja suorittanut tuotekehitte- pienteollisuuslainojen ja muiden vastaa-
5858: lyn sekä valmistanut tuotteen markkinointia var- vien tukimuotojen myöntämisperustezden
5859: ten, yrittäjällä ei ole oikeutta saada valtion rahoi- muuttamiseksi niin, että rahoitustukea
5860: tustukea. voidaan myöntää myös valmiiden tuottei-
5861: Ottaen huomioon myös sen, että pienyrittäjien den valmistus- ja markkinointikustannuk-
5862: toimintamahdollisuuksien turvaamisella voidaan sttn.
5863:
5864: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
5865:
5866: Ensio Laine Mikko Kuoppa
5867: 1986 vp. 135
5868:
5869: Toivomusaloite n:o 128
5870:
5871:
5872:
5873:
5874: E. Laine ym.: Valtion lainoittaman asuntotuotannon määrän lisää-
5875: misestä
5876:
5877:
5878: Eduskunnalle
5879:
5880: Kohtuuhintaisia ja kohtuuvuokraisia asuntoja 1982 laaditussa vuotta 1983 koskevassa hallituk-
5881: on liian vähän. Se johtaa mahdollisuuteen keino- sen tulo- ja menoarvioesityksessä ennakoitiin
5882: telia oikeudella asumiseen, joka on ihmisen tär- vuonna 1982 aloitettavaksi 26 000 valtion lainoit-
5883: keimpiä perusoikeuksia. On esiintynyt selvää pyr- taman asunnon rakentaminen, niin todellisuudes-
5884: kimystä koko asuntolainajärjestelmän romuttami- sa aloituksia lykättiin siten, että vuonna 1982 aloi-
5885: seen, vaikkakaan tämä uhka ei sentään suoranai- tettiinkin vain 22 800 asuntoa.
5886: sesti hallituksen esityksessä toteutunut. Vuonna 1985 olisi tullut aloittaa vähintään
5887: Nyt harjoitettavan asuntopolitiikan seurauk- 24 000-25 000 valtion lainoittaman asunnon ra-
5888: sena - pyrkimyksenähän on asuntotuotannon ja kentaminen hallituksen esittämän ja eduskunnan
5889: varsinkin valtion lainoittaman tuotannon alen- hyväksymän 19 000 asunnon asemasta. Todetta-
5890: taminen - Suomessa asutaan vielä vuonna 2000 koon, että tavoitelakitoimikunta esitti vuodeksi
5891: ahtaammin kuin vuonna 1975 Ruotsissa, Tans- 1985 22 500 arava-asuntoa ja vuodeksi 1986
5892: kassa ja Norjassa asuttiin. Merkille pantavaa 22 000 arava-asuntoa. Erityisesti on tähdennettä-
5893: on erityisesti se, että kun vuonna 1979 valtion vä, että vuokra-asuntojen määrää tulisi nostaa n.
5894: lainoittamien asuntojen osuus oli 63 %, supis- 10 000 asuntoon. Vuokra-asunto on nuorille käy-
5895: tui osuus vuonna 1984 aloitettavista asunnois- tännössä ainoa mahdollisuus saada ensiasunto.
5896: ta 40 % :iin ja valmistuvista 41 % :iin. Määrälli- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
5897: sesti voidaan todeta, että vuonna 1977 valtio lai- toivomuksen,
5898: noitti 37 000 asunnon aloittamisen, vuonna 1979
5899: runsaan 31 000 asunnon aloittamisen, mutta että hallitus ryhtyisi toimiin valtion lai-
5900: vuonna 1985 enää vain 19 000 asunnon aloittami- noittaman asuntotuotannon määrän ja
5901: sen. varsinkin vuokra-asuntojen määrän lisää-
5902: Mielenkiintoista on myös se, että kun vuonna miseksi vuodesta 1987 alkaen.
5903:
5904: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
5905:
5906: Ensio Laine Mikko Kuoppa
5907: Irma Rosnell Sten Söderström
5908: 136 1986 vp.
5909:
5910: Toivomusaloite n:o 129
5911:
5912:
5913:
5914:
5915: P. Leppänen ym.: Asuntomäärärahojen lisäämisestä
5916:
5917:
5918:
5919: Eduskunnalle
5920:
5921: Keski-Suomessa työllisyys on heikointa sotien jaa, joten asuntotuotantoon tulisi pikaisesti kiin-
5922: jälkeen. Vuoden vaihteessa työttömiä työnhakijoi- nittää huomiota ja saada sitä kautta työllisyyttä
5923: ta oli runsas 10 000; edellinen yhtä korkea luku on tuettua Keski-Suomessa.
5924: vuodelta 1977, jolloin vuoden vaihteessa oli Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
5925: 10 082 työtöntä työnhakijaa. Viime aikoina on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5926: työttömyyden kasvu ollut poikkeuksellisen ripeää
5927: ja tilanne näyttää koko ajan huononevan. Inves- että hallitus suunnitellessaan valtion
5928: tointikohteita olisi ja valmiita suunnitelmia, kun vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitystä li-
5929: vain saataisiin lupa valtiovallalta niitä lähteä to- säisi tuntuvasti valtion rahoitusta asunto-
5930: teuttamaan. Esimerkiksi asuntojonossa tällä het- tuotantoon.
5931: kellä on Jyväskylässä toista tuhatta asunnon haki-
5932:
5933: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
5934:
5935: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola
5936: Matti Lahtinen Juhani Surakka Sakari Knuuttila
5937: 1986 vp. 137
5938:
5939: Toivomusaloite n:o 130
5940:
5941:
5942:
5943:
5944: Lindroos ym.: Kurun määräämisestä erityistukialueeksi
5945:
5946:
5947:
5948: Eduskunnalle
5949:
5950: Kurun kunnassa 10 viime vuoden aikana suori- kahdeksaan. Työvoimatoimiston ilmoituksen mu-
5951: tetuista voimakkaista kunnan omista toimenpi- kaan erityisesti rakennus-, liikenne- ja maansiir-
5952: teistä huolimatta väestö on vähentynyt noin tu- toalan työntekijöiden työllisyystilanne on huo-
5953: hannella, eli vuoden 1970 asukasmäärästä 4 188 nontunut nopeasti ja tulee vielä vaikeutumaan
5954: vuoden 1983 asukaslukuun 3 270. Väheneminen kuluvan vuoden aikana.
5955: on väkilukuun suhteutettuna ollut Hämeen lää- Kunnan investointimahdollisuudet ovat niin
5956: nin suurinta. lopussa, että jo kuluvan vuoden talousarvioon on
5957: Työttömyysluvut ovat mainittuna aikana olleet jouduttu vähäisten investointien rahoitus katta-
5958: 5-7 prosentin luokkaa, eli maan keskiarvon ylä- maan omaisuuden realisointitulolla. Kunnallisve-
5959: puolella. Luvut ovat kuitenkin pysyneet monia roäyrin hinta on 17 penniä, mitä ei voida enää
5960: naapurikuntia pienempinä lähinnä Tampereen nostaa varsinkaan, kun yhteistoimintakunnassa
5961: kaupungin suuren vetovoiman takia. Se on mer- Ylöjärvellä äyrihinta on 14,5 penniä.
5962: kinnyt 53 kilometrin etäisyydellä asuville työttö- Kunnan omat toimintamahdollisuudet elinkei-
5963: myyden vaihtoehtoa. Kunnan omat investoinnit, noelämän elvyttämiseen ovat tarkoin käytetyt. Tä-
5964: jotka samalla ovat merkinneet voimakasta vel- män vuoksi valtion toimenpiteet ovat välttämättö-
5965: kaantumista, ovat omalta osaltaan vähentäneet miä.
5966: työttömyyslukuja. Vuoden 1984 tilinpäätöksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5967: mukaan velkamäärä on 3 975 markkaa asukasta tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5968: kohden.
5969: Nyt on tultu tilanteeseen, jossa kunnan voima- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n Ku-
5970: varat ovat ehtyneet. Investointimahdollisuudet run kunnan määräämiseksi tasapainoisen
5971: ovat lopussa ja vuoden 1985 alun ennakkotietojen alueellisen kehityksen edistämisestä anne-
5972: mukaan työttömyysprosentti on jo noussut noin tun lain mukaiseksi erityisalueeksi.
5973:
5974: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
5975:
5976: Reijo Lindroos Timo Roos
5977:
5978:
5979:
5980:
5981: 18 260211N
5982: 138 1986 vp.
5983:
5984: Toivomusaloite n:o 131
5985:
5986:
5987:
5988:
5989: Lindroos ym.: Nokian määräämisestä erityistukialueeksi
5990:
5991:
5992:
5993: Eduskunnalle
5994:
5995: Nokian kaupungin työllisyystilanne ja sen seu- kojen vähentyminen suurteollisuudessa, mm. ku-
5996: rauksena taloudellinen asema on vaikeutunut miteollisuudessa, tullee siitä eteenpäinkin jatku-
5997: suurteollisuudessa tapahtuvien työpaikkojen vä- maan noin sadalla työpaikalla vuodessa.
5998: henemisen johdosta. Kaupungin työvoiman mää- Suurteollisuudessa tapahtunut ja edelleen jat-
5999: rä kokonaisuudessaan syksyllä 1981 oli 11 740 kuva rakennemuutos on aiheuttanut sen, että No-
6000: henkeä. Viime vuosien muuttotappiosta johtuen kia täyttää liiankin hyvin tasapainoisen alueellisen
6001: työvoiman määrä on alentunut elokuun 1985 lop- kehityksen edistämisestä säädetyn lain erityisalu-
6002: puun mennessä 11 600 henkeen. Tästä huolimat- eita koskevat edellytykset. Erityisalueeksi pääse-
6003: ta työttömyys on kasvanut vastaavana neljän vuo- minen helpottaisi suurteollisuuden työpaikkahä-
6004: den ajanjaksona 4,1 prosentista 7,4 prosenttiin, vikkiä korvaavien työpaikkojen saamista paikka-
6005: eli lähes 400 työttömällä. kunnalle ja edistäisi Nokian kaupunginvaltuus-
6006: Työttömyysaste näyttää nousevan 8-9 prosent- ton hyväksymän elinkeinosuunnitelman toteutta-
6007: tiin pysyväisesti, sen ollessa joulukuussa 1985 jo mista. Suunnitelmaan sisältyvät mm. teollisuus-
6008: 8,3 %. Erityisen huolestuttavaa on korkea nuori- talon laajentaminen, ns. vastaanottohallin ja
6009: sotyöttömyys. Kuluneen vuoden elokuun lopussa moottorikeskuksen rakentaminen sekä lukuisia
6010: Nokialla oli virallisten tilastojen mukaan n. 250 muita elinkeinoelämän kehittämiseen liittyviä
6011: alle 25-vuotiasta työttömänä. Vuonna 1975 teolli- hankkeita.
6012: suustyöpaikkoja oli 8 320 ja kuluneena vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6013: enää n. 7 100. Negatiivinen kehitys on pääosin tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6014: johtunut siitä, että Oy Nokia Ab on vähentänyt
6015: vastaavana aikana n. 1 300 työpaikkaa. Kuluneen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin No-
6016: vuoden elokuussa tapahtunut selluloosan valmis- kian kaupungin saattamiseksi tasapainoi-
6017: tuksen lopettaminen vähensi työpaikkoja edelleen sen alueellisen kehityksen ediståmisestii
6018: vuoden loppuun mennessä noin sadalla. Työpaik- säädetyn lain mukaiseksi erityisalueeksi.
6019:
6020: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
6021:
6022: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva
6023: 1986 vp. 139
6024:
6025: Toivomusaloite n:o 132
6026:
6027:
6028:
6029:
6030: Lindroos ym.: Koko Ruoveden kunnan määräämisestä erityistuki-
6031: alueeksi
6032:
6033:
6034: Eduskunnalle
6035:
6036: Ruoveden Jäminkipohja on valtioneuvoston metsätalouden piiristä vielä jonkin verran väestöä
6037: päätöksellä 22. 12. 1983 määrätty tasapainoisen ja vanhusväestön suuri osuus vähentää väestöä
6038: alueellisen kehityksen edistämisestä annetun lain luonnollista tietä. Muuttotappioiden pysäyttämi-
6039: 8 §:ssä tarkoitetuksi erityisalueeksi. nen edellyttää lisätoimenpiteitä kunnan vetovoi-
6040: Työpaikkamenetykset ja tulopohjan supistumi- maisuuden lisäämiseksi.
6041: nen: Ruoveden kunta menetti 375 sahateollisuu- Ruoveden suhteellinen aluepoliittinen asema
6042: den 555 työpaikasta vuosina 1979-83. Teolli- on oleellisesti huonontunut vuoden 1983 jälkeen:
6043: suustyöpaikkojen kokonaismäärä putosi samana Kun Ruoveden osalta ei kunnan anomusta koko
6044: aikana 960:stä 650:een ja on lisääntynyt tästä kunnan määrääiDiseksi erityisalueeksi voitu v.
6045: 31. 10. 85 mennessä n. 790:een. Jäminkipohjaan 1983 hyväksyä, vaikka kunta oli menettänyt kol-
6046: on syntynyt n. 60 uutta työpaikkaa. Kunnan ta- manneksen teollisuustyöpaikoistaan, määrättiin
6047: voite on saada menetetyt teollisuustyöpaikat ta- v. 1984 koko Virtain kaupunki erityisalueeksi ja
6048: kaisin. Tämä edellyttäisi Jäminkipohjaan lisää n. saman tien maaseudun työpaikkatukikokeilukun-
6049: 50 työpaikkaa ja kirkonkylään n. 120 työpaikkaa. naksi.
6050: Jäminkipohjan mahdollisuudet huomioon ottaen Vuoden 1986 alusta muuttui Oriveden kunta
6051: ei tavoitteena voida pitää Pohjan Sahan aikaista kaupungiksi, ja näin ollen Ruovesi jäi kahden
6052: työpaikkamäärää, mutta koko kunnan puitteissa oleellisesti vetovoimaisemman kaupunkikeskuk-
6053: teollisuustyöpaikkamäärä tulee saada viime vuosi- sen väliin ja huonompaan kilpailuasemaan yrityk-
6054: kymmenen vaihteen tasolle. Edellä mainitun ta- siä ajatellen. Vuoden 1983 suhteellisen aluepoliit-
6055: voitteen saavuttaminen edellyttää erityisalue-etua tisen aseman palauttaminen edellyttäisi nyt Ruo-
6056: koko kunnan alueelle. veden kunnan koko alueen määräämistä erityis-
6057: Väestön väheneminen ja ikärakenne: Ruoveden alueeksi.
6058: kunta on 1980-luvulla menettänyt n. 4 % väestös- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6059: tään ja väestötappio työvoimasta laskettuna on n. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6060: 9 %. Muuttoliike on 1980-luvulla ollut työpaik-
6061: kapohjaista ja näin ollen muuttajat ovat olleet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin jä-
6062: työikäistä väestöä. Koska maatiloista yli puolet on minkipohjan lisäksi koko Ruoveden kun-
6063: alle 10 peltohehtaarin varassa, irtautuu maa- ja nan määriiiimiseksi erityisalueeksi.
6064:
6065: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
6066:
6067: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva
6068: 140 1986 vp.
6069:
6070: Toivomusaloite n:o 133
6071:
6072:
6073:
6074:
6075: Lindroos ym.: Vesilahden määräämisestä erityistukialueeksi
6076:
6077:
6078:
6079: Eduskunnalle
6080:
6081: Vesilahti on vuoden 1982 alusta ollut aluepo- kenteen pääväyliin nähden sekä tieylityksien heik-
6082: liittisen lainsäädännön mukainen IV perusvyö- kous. Samoin kunnan taajamarakenteen haja-
6083: hykkeen tukialuekunta. Aluepoliittisella tuella ei naisuus (kunnalla on kaksi kehittyvää taajamaa)
6084: toistaiseksi ole kuitenkaan ollut sanottavaa merki- hankaloittaa kehittämistoimintaa ja aiheuttaa
6085: tystä, sillä yritysten IV perusvyöhykkeellä saama kunnallistaloudelle suhteellisesti keskimääräistä
6086: tuki on niin marginaalinen, että se ei pysty Vesi- enemmän kustannuksia.
6087: lahden kunnan sijainnin huomioon ottaen ohjaa- Kun otetaan huomioon kunnan elinkeinora-
6088: maan yritysten sijoittumista ja investointipää- kenteen alkutuotantovaltaisuus, kunnallistalou-
6089: töksiä. Ilman nykyistä korkeampaa tukea yritysten den tila sekä alueelliset ongelmat, on Vesilahden
6090: on edelleen edullisempaa sijoittua lähemmäs kunta verrattavissa tyypillisesti kehitysalueiden I
6091: maakunnan keskusalueen työvoima- ja markkina- tai II perusvyöhykkeen kuntiin.
6092: alueita. Vesilahden kunnan aluepoliittisen aseman pa-
6093: Vesilahden kunnan elinkeinorakenne on perin- rantamisella nimeämällä kunta IV perusvyöhyk-
6094: teisen alkutuotantovaltainen ja yksipuolinen. keen erityisalueeksi voitaisiin odottaa saavutetta-
6095: Elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi kunnan van keskimääräistä parempia tuloksia, mikäli näin
6096: omilla huomattavilla panoksilla ei ole mahdolli- kunnassa yritystoiminnalle saatava tuki on riittävä
6097: suuksia kunnallistaloudellisen tilanteen vuoksi. ohjaamaan yritysten investointipäätöksiä. Tähän
6098: Hämeen lääninhallituksen tekemien läänin kun- antaa hyvät lähtökohdat kunnan maantieteellises-
6099: tien taloudellista tilaa koskevien vertailujen perus- ti läheinen sijainti maakunnan kasvualueen tun-
6100: teella Vesilahti sijoittuu selvästi läänin heikoim- tumassa.
6101: pien joukkoon. Nykyinen elinkeinorakenne ei tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6102: joa myöskään lähitulevaisuudessa mahdollisuuk- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6103: sia kunnallistalouden liikkumavaran olennaiseen
6104: muuttamiseen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Ve-
6105: Huolimatta kunnan sijainnista maakunnan kes- szfahden kunnan määräämzseksi tasapai-
6106: kustan kasvualueen tuntumassa hankaloittaa kun- noisen alueellzsen kehityksen edzstämzsestä
6107: nan kehittämistä sen sijainti sivussa maantielii- säädetyn lain mukazseksi erityzsalueeksi.
6108:
6109: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
6110:
6111: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva
6112: 1986 vp. 141
6113:
6114: Toivomusaloite n:o 134
6115:
6116:
6117:
6118:
6119: Lipponen ym.: Asuntotuotantolain mukaisen päätösvallan siirtämi-
6120: sestä Helsingin kaupungille
6121:
6122:
6123: Eduskunnalle
6124:
6125: Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on sessä asuntohallitus määrittelisi arvion lainoitetta-
6126: julistanut vuoden 1987 kansainväliseksi asunnot- vien asuntojen määrästä sekä arvioidun vuokra- ja
6127: tomien vuodeksi. Tavoitteena on sekä kansallisella omistusasuntojen jakauman määrän sisällä sekä
6128: että kansainvälisellä tasolla kiinnittää huomiota antaisi mahdollisesti muita tarvittavia määräyksiä
6129: kaikkien puutteellisesti asuvien ongelmiin ja pyr- määrärahan käytöstä. Helsingin kaupunki tekisi
6130: kiä parantamaan heidän asumisolosuhteitaan. En- päätökset edellä mainitut ympäristöministeriön ja
6131: sisijaisena tavoitteena on pyrkiä hankkimaan jo- asuntohallituksen päätökset huomioon ottaen yk-
6132: kaiselle asunnottomalle asunto. sittäisten kohteiden hankkeiden hyväksymisestä ja
6133: Asunnottomien tilanteen korjaamista on vai- lainojen myöntämisestä lainan saajille. Lisäksi
6134: keuttanut se, että kunnilla ei ole riittävästi päätös- kaupunkia koskisivat asuntotuotantolaki ja sen
6135: valtaa kerros- ja rivitalojen hankehyväksyntä- ja nojalla annettavat määräykset. Tämän lisäksi
6136: aravalainojen myöntämisasioissa. Nämä tehtävät asuntotuotantolakia tulisi muuttaa myös siten, et-
6137: kuuluvat nykyisin asuntohallitukselle. Näemme tä Helsinki saisi määriteltyjen tavoitteiden poh-
6138: välttämättömänä, että Helsingin kaupungin koh- jalta käyttää aravalainoja yhtenä kokonaisuute-
6139: dalla tulisi siirtää osa asuntohallitukselle nykyisin na uustuotantoon, perusparannukseen ja myös
6140: kuuluvia tehtäviä Helsingin kaupungille. vanhojen asuntojen hankintaan. Erityisesti tällä
6141: Ehdotamme, että ympäristöministeriö voisi, uudistuksella voitaisiin parantaa Helsingin kau-
6142: asian oltua valtioneuvoston raha-asiainvaliokun- pungin asunnottomien asemaa.
6143: nan käsiteltävänä, siirtää asuntohallitukselle ara- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
6144: vahankkeiden hyväksymiseen ja lainojen myöntä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6145: miseen kuuluvia tehtäviä Helsingin kaupungille.
6146: Ympäristöministeriön asiaa koskevan päätöksen että hallitus ryhtyisipikaisesti toimenpi-
6147: mukaisesti asuntohallitus määrittäisi valtioneu- teisiin asuntotuotantolain muuttamiseksi
6148: voston käyttösuunnitelman puitteissa ja ympäris- siten, että Helsingin kaupungille tulee
6149: töministeriön antamien määräysten mukaisesti mahdollisuus käyttää aravalainoja yhtenä
6150: Helsingin kaupungille myöntämisvaltuuden, joka kokonaisuutena uustuotantoon, peruspa-
6151: koskisi kaupungin koko aravatuotantoa. Aluetta rannukseen ja myös vanhojen asuntojen
6152: koskevan kokonaismäärärahan myöntämispäätök- hankintaan.
6153:
6154: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
6155:
6156: Paavo Lipponen Arja Alho Eva-Riitta Siitonen
6157: 142 1986 vp.
6158:
6159: Toivomusaloite n:o 135
6160:
6161:
6162:
6163:
6164: Louvo ym.: Jätekiven hyötykäytön edistämisestä ja raakakiven ja-
6165: lostusasteen nostamisesta
6166:
6167:
6168: Eduskunnalle
6169:
6170: Kiviaineksen louhinta etupaassa raakakivenä ei turhaan rikottaisi eivätkä jätekivet muodostaisi
6171: vientiä varten on lisääntynyt maassamme viime vaarallista ja vaikeasti maisemoitavaa kukkulaa.
6172: vuosina huomattavassa määrin. Pelkästään Etelä- Koska kasvava kivenlouhinta on uusia työpaik-
6173: ja Keski-Kymenlaakson alueella toimii tällä het- koja luovaa toimintaa, olisi myös edistettävä am-
6174: kellä 14 rakennuskiven hankintayritystä. Louhi- mattitaitoisen työvoiman koulutusta alalle. Täl-
6175: tusta kiviaineksesta on käyttökelpoista kuitenkin löin jätekiveä syntyisi vähemmän ja koko kiviai-
6176: vain noin 10 prosenttia, joten jätekiviongelma neksen jatkojalostusta kotimaassa voitaisiin nykyi-
6177: suurina kasoina hankintapaikalla on mittava. Sa- sestä lisätä, mikä edelleen lisäisi vielä huomatta-
6178: manaikaisesti mm. TVL hakee lupia ehjille kallio- vasti uusia työpaikkoja.
6179: alueille kivenmurskausasemien perustamiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6180: Jos kivenlouhintayritykset velvoitettaisiin teke- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6181: mään jätekivestä jätehuoltosuunnitelma ja osoit-
6182: tamaan sille hyväksyttävä hyötykäyttö esimerkiksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin jä-
6183: tierakennusaineena yhteistyössä mm. TVL:n kans- tekiven hyötykäytön edistämiseksi ja raa-
6184: sa, tästä hyötyisivät niin yritykset saadessaan koko kakiven jalostusasteen nostamiseksi koti-
6185: louhitun kiviaineksen taloudellisesti tuottavaksi maassa.
6186: kuin myös ympäristönsuojelu, kun ehjiä kallioita
6187:
6188: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
6189:
6190: Anna-Kaarina Louvo Kaarina Dromberg
6191: 1986 vp. 143
6192:
6193: Toivomusaloite n:o 136
6194:
6195:
6196:
6197:
6198: Martikainen ym.: Leimaverovelvollisuuden poistamisesta asuntoton-
6199: tin vuokraoikeuden siirroissa kaupungeissa
6200:
6201:
6202: Eduskunnalle
6203:
6204: Leimaverolain 26 §:n mukaan kaupungissa ole- kaupunki joutuu määräämään vuokraoikeuden
6205: vaa vuokratonttia rakennuksineen koskevasta luo- siirroista veroa valtiolle. Kunta ei saa valtiolle tu-
6206: vutuskirjasta on suoritettava leimaveroa kuten levasta verosta taloudellista etua, vaan päinvastoin
6207: kiinteistöä koskevasta kauppakirjasta. Vero mak- voidaan todeta, että leimaveron periminen on ris-
6208: setaan silloin, kun vuokraoikeuden siirto ilmoite- tiriidassa kaupungin omien intressien kanssa. Tä-
6209: taan kunnalliselle viranomaiselle. Velvollisuus mä korostuu varsinkin silloin, kun kaupungin ra-
6210: suorittaa leimaveroa on siis ainoastaan silloin, kun jan toisella puolella oleva kunta ei joudu peri-
6211: vuokranantajana on kaupunki. Voimassa oleva la- mään vastaavaa veroa. Myös kansalaiset ovat tässä
6212: ki asettaa näin ollen kaupungilta vuokratontin ra- aivan eriarvoisessa asemassa. Leimaveron määrä
6213: kennuksineen vuokranneen vuokralaisen verotuk- voi muodostua joissain tapauksissa todella koh-
6214: sellisesti huonompaan asemaan kuin yksityiseltä tuuttomaksi, jos huonokuntoinen asuinhuoneisto
6215: tai maalaiskunnalta vuokranneen. sijaitsee arvokkaalla tontilla.
6216: Vuokraoikeudella hallittava tontti ei tuota saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6217: jalle yhtä täydellistä ja pysyvää oikeutta maahan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6218: kuin omistusoikeus eikä ole siten verrattavissa
6219: omistusoikeuteen perustuvaan saantoon. Näin ol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lei-
6220: len ei ole mielestämme perustetta, että leimaveroa maverovelvollisuuden poistamiseksi vuok-
6221: on suoritettava kuten kiinteistöä koskevasta kaup- raoikeuden siirrossa myös kaupunkikun-
6222: pakirjasta. nissa ainakin siltä osin kuin vuokraoikeu-
6223: Poikkeuksellisena on lisäksi pidettävä sitä, että den szirto koskee asuntotonttia.
6224:
6225: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
6226:
6227: Olavi Martikainen Hannu Tenhiälä Hannu Kemppainen
6228: Pentti Poutaneo Seppo Pelttari Matti Maijala
6229: 144 1986 vp.
6230:
6231: Toivomusaloite n:o 137
6232:
6233:
6234:
6235:
6236: Mattila: Koristejäkälän viennin edistämisestä
6237:
6238:
6239:
6240: Eduskunnalle
6241:
6242: Suomi on viime vuosina menettänyt jatkuvasti vaikka marjojen ja sienien osalta on jo annettu pe-
6243: markkinaosuuttaan koristejäkälän viennissä. riaatteessa samaa tarkoittava säädös. On katsottu,
6244: Vientimäärä on laskenut vuodesta 1974 vuoteen että suora vientituki on käytännössä yksinkertai-
6245: 1985 lähes kolmanteen osaan. Yhtenä merkittävä- sempi keino.
6246: nä tekijänä tapahtuneeseen kehitykseen on ollut Todettakoon, että mahdollisen vientituen jäl-
6247: Ruotsin muuttunut lisäarvoverotuskäytäntö vuo- keenkin Suomen jäkälänviennin kustannusarvio
6248: desta 1979, jonka seurauksena ruotsalainen jäkälä on Ruotsia epäedullisempi johtuen mm. kor-
6249: on saanut käytännössä noin 19 % :n suuruisen keammista maanvuokrista sekä kuljetuskustan-
6250: vientituen. nuksista. Tarvittava määräraha olisi 2 milj. mark-
6251: Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto on 19.9. kaa vuodessa.
6252: 1985 esittänyt, että Suomessa siirryttäisiin samaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
6253: verotuskäytäntöön kuin Ruotsissa kilpailutilan- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6254: teen tasoittamiseksi. Jäkälänviejäin Yhdistys r. y.
6255: on sittemmin tehnyt samaa tarkoittavan esityk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ko-
6256: sen. ristejäkälän vientitukea koskevien säännös-
6257: Nyttemmin on kuitenkin ilmennyt, että liike- ten aikaansaamiseksi saman periaatteen
6258: vaihtoverotuksen puitteissa annettavaan vientitu- mukaisesti kuin mitä marjojen ja sienien
6259: keen suhtaudutaan valtiovallan taholla torjuvasti, osalta on tehty.
6260:
6261: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
6262:
6263: Kalevi Mattila
6264: 1986 vp. 145
6265:
6266: Toivomusaloite n:o 138
6267:
6268:
6269:
6270:
6271: Mattila: Määrärahasta vientiasiamiehen palkkaamiseksi Pohjois-Poh-
6272: janmaalle
6273:
6274:
6275: Eduskunnalle
6276:
6277: Maakunnallinen vientiasiamiestoiminta käyn- Niissä maakunnissa, joissa on tarvetta, tulisi re-
6278: nistettiin Ulkomaankauppaliiton alaisuudessa vii- sursseja lisätä vientiasiamiestoimintaan. Mm.
6279: tisen vuotta sitten. Nykyisin ko. toiminta kattaa Pohjois-Pohjanmaalla tällainen tarve on olemas-
6280: kaikki maakunnat. Vientineuvonta on pääsääntöi- sa.
6281: sesti maksutonta. Lisäämällä vientiasiamiesresursseja, voisi vienti-
6282: Esim. Pohjois-Pohjanmaalla niiden kolmen asiamies suorittaa pitemmälle menevät toimeksi-
6283: vuoden aikana, joina vientiasiamies on alueella ol- annot yritystä kohden, jolloin olisi mahdollista
6284: lut, kokemukset ovat erittäin myönteiset. Useita saada aikaan enemmän konkreettisia tuloksia. Tä-
6285: uusia vientiyrityksiä on syntynyt. mä mahdollistaisi myös pitkäjänteisemmän ja
6286: Kun yritykset ovat tiedostaneet vientiasiamies- suunnitelmallisemman työskentelyn PKT-yritys-
6287: toiminnan, eivät yhden henkilön resurssit riitä ten viennin edistämisessä. Lisäresurssit tekisivät
6288: vastaamaan yritysten vientineuvonnan tarpeisiin myös mahdolliseksi eri alojen vientiasiantunte-
6289: ainakaan Pohjois-Pohjanmaalla. Tästä johtuen muksen saamisen yritysten käyttöön.
6290: vientiasiamiehen aika ei riitä tarpeeksi syvälliseen Vientineuvontaan perehtyneiden henkilöiden
6291: ja pitkälle menevään neuvontaan ja seurantaan, palkkaamiseen tulisi saada määrärahat valtion
6292: mikä onnistuneen viennin kannalta on välttämä- vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon. Lisähenkilö-
6293: töntä. Toimeksiantojen hoito jää yritysten suuren kunnan kustannuksista tulisi valtion vastata 75
6294: lukumäärän vuoksi liian pinnalliseksi ja lyhytai- %. Loppuosa eli 25 % perittäisiin yrityksiltä.
6295: kaiseksi. Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioitta-
6296: Yritysten kannalta lupaavasti alkanut toiminta vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6297: polkee resurssien puutteen johdosta paikallaan.
6298: Mietittäessä, miten PKT-yritysten toiminta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6299: mahdollisuuksia voitaisiin parantaa, antaa vienti- määrärahan ottamiseksi valtion vuoden
6300: asiamiestoiminnan kehittäminen yhden hyvän 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen yhden
6301: keinon tähän suhteellisen pienellä valtiovallan li- uuden vientiasiamiehen palkkaamiseksi
6302: särahoituksella. Pohjois-Pohjanmaalle.
6303:
6304: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
6305:
6306: Kalevi Mattila
6307:
6308:
6309:
6310:
6311: 19 260211N
6312: 146 1986 vp.
6313:
6314: Toivomusaloite n:o 139
6315:
6316:
6317:
6318:
6319: Miettinen ym.: Graafisen teollisuuden valtakunnallisen vientikes-
6320: kuksen perustamisesta Mikkeliin
6321:
6322:
6323: Eduskunnalle
6324:
6325: Maamme graafisen teollisuuden viennistä yli sen teollisuuden yritysten vientikaupan turvaami-
6326: 20 % tapahtuu Mikkelin läänin alueelta. Graafi- nen, kehittäminen, kasvattaminen ja yhteistyön
6327: sen teollisuuden vientinäkymät ovatkin huomat- organisoiminen painosmäärältään laajojen tilaus-
6328: tavasti paremmat tällä hetkellä kuin useimmalla ten toimittamiseksi.
6329: muulla teollisuuden toimialalla. Jotta graafinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6330: teollisuus pystyisi entistä paremmin kilpailemaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6331: vientimarkkinoilla, tulisi Mikkelin lääniin perus-
6332: taa yhteistyössä Suomen Ulkomaankauppaliiton että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
6333: ja Mikkelin läänissä toimivien graafisen teollisuu- tei.riin graafisen teollisuuden valtakunnal-
6334: den yritysten kanssa erityinen graafisen teollisuu- lisen vientikeskuksen perustamiseksi Mik-
6335: den valtakunnallinen vientikeskus. Vientikeskuk- keliin.
6336: sen pääasiallisena tehtävänä tulisi olemaan graafi-
6337:
6338: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
6339:
6340: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
6341: 1986 vp. 147
6342:
6343: Toivomusaloite n:o 140
6344:
6345:
6346:
6347:
6348: Miettinen ym.: Heinäveden määräämisestä erityisalueeksi
6349:
6350:
6351:
6352:
6353: Eduskunnalle
6354:
6355: Heinävesi on 2 5 viime vuoden aikana kokenut ongelmien ratkaisemiseksi. Tässä suhteessa on
6356: raskaan väestön vähennyksen. Heinäveden väkilu- nähtävä selvä ristiriita Heinäveden nykyisen kehi-
6357: ku on pudonnut runsaasta 10 000 hengestä nykyi- tysvyöhykesijoituksen ja esimerkiksi naapurikun-
6358: seen 5 600:aan. Vaikka tilalle on saatu viimeisten nan Varkauden välillä. Varkaus on määrätty eri-
6359: kymmenen vuoden aikana lähes 300 uutta teolli- tyisalueeksi, jota Heinävesi taas ei ole. Tasapuoli-
6360: suustyöpaikkaa, se ei ole pystynyt pysäyttämään nen kehitysaluepolitiikka vaatii, että myös Heinä-
6361: täysin väkiluvun laskua. vesi määrätään erityisalueeksi ja täten luodaan ny-
6362: Jyrkästä väkiluvun vähenemisestä ja rakenne- kyistä paremmat mahdollisuudet kunnan kehittä-
6363: muutoksesta johtuen on työttömyys ponnisteluis- miselle ja uusien työpaikkojen luomiselle.
6364: ta huolimatta pysynyt Heinävedellä jatkuvasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6365: korkeana. Viime vuoden lopulla Heinävedellä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6366: työttömiä työvoimasta oli yli 10 % koko maan
6367: keskiarvon ollessa 5, 7 % . että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6368: Uusien työpaikkojen luominen aluepoliittisten Heinäveden kunnan määräämiseksi eri-
6369: tukitoimien avulla on avainasemassa nykyisten tyisalueeksi.
6370:
6371: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
6372:
6373: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
6374: 148 1986 vp.
6375:
6376: Toivomusaloite n:o 141
6377:
6378:
6379:
6380:
6381: J. Mikkola ym.: Kunnallisten luottamushenkilöiden taustajärjestöil-
6382: leen maksamien palkkio-osuuksien saattamisesta verotuksessa vä-
6383: hennyskelpoisiksi
6384:
6385: Eduskunnalle
6386:
6387: Yleinen ja vakiintunut tapa on, että kunnalliset nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6388: luottamushenkilöt suorittavat taustajärjestöilleen muksen,
6389: 10-30% saamiensa kokous- ym. palkkioiden
6390: bruttomäärästä. Taustajärjestöille maksettu määrä että hallitus ryhtyisi toimenpztezmn
6391: ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen, vaan luot- kunnallisen luottamushenkilön taustajär-
6392: tamushenkilö suorittaa myös siitä veron. Tätä ei jestölleen maksamien palkkio-osuuksien
6393: voi pitää kohtuullisena eikä oikeana. tekemiseksi verotuksessa vähennyskelpoi-
6394: Edellä olevasta syystä johtuen ehdotamme kun- szksi.
6395:
6396: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
6397:
6398: Jukka Mikkola Timo Roos Kerttu Törnqvist
6399: Kari Urpilainen Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen
6400: Aarno von Bell Paula Eenilä Anna-Liisa Jokinen
6401: Heli Astala
6402: 1986 vp. 149
6403:
6404: Toivomusaloite n:o 142
6405:
6406:
6407:
6408:
6409: Muroma ym.: Auto- ja moottori pyöräverolain 17 § :n mukaan vam-
6410: maisille myönnettävän autoveronpalautuksen perusteista
6411:
6412:
6413: Eduskunnalle
6414:
6415: Autoverolain 17 §:n mukaan autoveron palau- maiset että lääkärit ymmärtävät usein liikunta-
6416: tus edellyttää liikuntavammasta johtuvaa tietyn- vamman laajempana liikuntaesteisyytenä. Epä-
6417: suuruista pysyvää haitta-astetta ja auton henkilö- kohdan korjaamiseksi on liikuntavamman käsite
6418: kohtaista käyttöä. Liikuntavamman käsitettä ei laissa määriteltävä sekä lääkäreille ja muille lain
6419: ole laissa määritelty. Vakiintuneen oikeuskäytän- soveltajille annettava selvät ohjeet haitan suuruu-
6420: nön mukaan liikuntavammana pidetään vain ala- den arvioimiseksi. Samoin on alaraajojen puuttu-
6421: raajojen ja lonkkien vammoja sekä niiden lanne- miseen tai toiminnan vajavuuteen rinnastettava
6422: rankaan aiheuttamia liitännäisvammoja. Mitkään liikuntaesteisyys otettava asian- ja oikeudenmu-
6423: välilliset, esimerkiksi aivoperäiset taikka sydämen kaisella tavalla huomioon.
6424: tai keuhkojen toimintahäiriöistä johtuvat liikun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6425: tahaitat eivät yleensä oikeuta liikuntavamman pe- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6426: rusteella myönnettävään veronpalautukseen, vaik- muksen,
6427: ka niiden aiheuttaman liikuntaesteisyyden tosi-
6428: asiallinen vaikutus olisi yhtä suuri tai suurempikin että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
6429: kuin liikuntaelinten vammojen osalta veronpalau- auto- ja moottoripyöräverolain 17 §:n mu-
6430: tuksen saamiseksi edellytetty haitta-aste. Liikun- kaisten veronpalautusperusteiden selkiyt-
6431: tavamman määrittelemättömyys ja moniselittei- tämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi.
6432: syys aiheuttaa käytännössä epäkohtia. Sekä vam-
6433:
6434: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
6435:
6436: Impi Muroma Esko Almgren
6437: Olavi Ronkainen Riitta Uosukainen
6438: Aino Pohjanoksa
6439: 150 1986 vp.
6440:
6441: Toivomusaloite n:o 143
6442:
6443:
6444:
6445:
6446: Muroma ym.: Asuntotulon verottamisesta luopumisesta
6447:
6448:
6449:
6450: Eduskunnalle
6451:
6452: Asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa joutuneet maksamaan asuntotuloveroa. Vuonna
6453: annetun lain mukaan verovelvollisen omistamasta 1976 asuntotuloa maksoi noin 5 000 henkeä vaki-
6454: asunnosta, jota hän käyttää omaan tai perheensä tuisesta asunnostaan. Vuonna 1982 vastaava luku
6455: asumiseen tai vapaa-ajan viettoon, vahvistetaan oli 55 000 eli yksitoistakertainen vuoden 1976 lu-
6456: asuntotulo asunnon verotusarvon perusteella. kuun verrattuna. Tämä ei ole ollut lainsäätäjän
6457: Asuntotulo on 3 prosenttia sen perusteena olevan tarkoitus. Näin etenkin lapsiperheet, joilla on
6458: asunnon verotusarvosta. Asuntotulo vakituisesta suuri asunto, ovat joutuneet maksamaan ylimää-
6459: asunnosta jätetään kuitenkin verottamatta siltä räistä veroa asumisestaan.
6460: osin kuin sen perusteena olevan asunnon verotus- Omistusasunnoissa asuvat tulevat nyky-yhteis-
6461: arvo ei ylitä 300 000 markkaa sekä vapaa-ajan kunnassa jo moninkenaisesti verotetuiksi ilman
6462: asunto 60 000 markkaa. asuntotuloveroakin. Lisäksi omistusasuntojen hoi-
6463: Kun omistusasuntojen tuloverotus uudistettiin tomenot ovat asukkaille huomattava välttämätön
6464: asuntotuloverolailla, tarkoituksena oli, että veroa menoerä. Sen vuoksi on kohtuutonta, että he jou-
6465: maksettaisiin vain tavanmukaisen asumistason tuvat maksamaan tuloveroa realisoimattomasta ja
6466: ylittävistä asunnoista. tuloa tuottamattomasta omaisuudesta.
6467: Kiinteistöjen verotusarvoja on viime vuosina Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6468: nostettu suurimmassa osassa maatamme verotus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6469: arvojen yhtenäistämiseksi ja niiden saattamiseksi muksen,
6470: lähemmäs ns. käypiä arvoja, jotka etenkin pää-
6471: kaupunkiseudulla ovat nousseet jyrkästi. Tämä on että hallitus ryhtyisi toimenpztewzn
6472: merkinnyt varsinkin tonttien verotusarvojen osalta asuntotulon verottamisesta eräissä tapauk-
6473: kymmenien prosenttien nousua vuosittain. Tar- sissa annetun lain kumoamiseksi.
6474: kistusten vuoksi yhä useammat kansalaiset ovat
6475:
6476: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
6477:
6478: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen
6479: 1986 vp. 151
6480:
6481: Toivomusaloite n:o 144
6482:
6483:
6484:
6485:
6486: Muroma: Nuorten asunnonsaannin parantamisesta asuntosäästöpalk-
6487: kiolain ehtoja muuttamalla
6488:
6489:
6490: Eduskunnalle
6491:
6492: Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä ja siihen liitty- ja varsinkin pääkaupunkiseudun ASP-säästäjät
6493: vä oman asunnon hankinnan korkotuki on osoit- joutuvat kohtuuttomaan ja eriarvoiseen asemaan
6494: tautunut asuntopoliittisesti tarkoituksenmukai- muun Suomen nuoriin verrattuna. Näin tapahtuu
6495: seksi valtion asuntolainoitusta täydentäväksi tuki- siitä huolimatta, että pääkaupunkiseudun erityis-
6496: muodoksi. Kuitenkin järjestelmää tulisi kehittää olot on otettu huomioon asuntoneliön hintahaa-
6497: edelleen niin, että se nykyistä paremmin tarjoaisi rukassa.
6498: nuorille asunnontarvitsijoille kohtuuhintaisen Lainsäädäntöä tulee muuttaa niin, että ASP-
6499: asunnon. lainan osuus on 80 % asunnon hinnasta. Samalla
6500: Nykyisen lainsäädännön mukaan ensiasunnon asuntosäästöpalkkiota tulee nostaa niin, että sillä
6501: säästäjä saa 80 % asunnon hinnasta lainaa säästet- kyetään kattamaan ainakin velkakirjoista ja asun-
6502: tyään ensin 20 %. ASP-lainan enimmäismäärä on nosta maksettavat leimaverot.
6503: kuitenkin 220 000 markkaa. Käytännössä ja eten- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
6504: kin pääkaupunkiseudulla asunnon hinta usein vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6505: ylittää markkamäärän, josta 220 000 markkaa on
6506: 80 % , vaikka ostettavan asunnon neliöhinta py- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimenpi-
6507: syykin säädettyjen normien rajoissa. Tällöin asun- teisiin asuntosäästöpalkkiolain muuttami-
6508: non ostaja joutuu kattamaan puuttuvan osan seksi nuorten asunnonsaannin turvaami-
6509: asunnon hinnasta normaalikorkoisella asuntolai- seksi, siten että ASP-Iaina on 80 % asun-
6510: nalla. Suurempaa asuntoa tarvitsevat lapsiperheet non hinnasta.
6511:
6512: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
6513:
6514: Impi Muroma
6515: 152
6516: 1986 vp.
6517:
6518: Toivomusaloite n:o 145
6519:
6520:
6521:
6522:
6523: Mustonen ym.: Malmiesiintymien hyödyntämisestä Sotkamossa
6524:
6525:
6526:
6527: Eduskunnalle
6528:
6529: Sotkamon kunnassa olevan Talvivaaran musta- na tällä maamme pahimmalla työttömyysalueella.
6530: liuske-esiintymän hyödyntäminen on Kainuun Valtiovallan tutkimus- ja koerikastusresurssien oh-
6531: tulevaisuuden suurimpia hankkeita. Tämän esiin- jaaminen tällaisiin lupaaviin malmikohteisiin olisi
6532: tymän kolme vuotta kestänyt koerikastus on lop- erittäin toivottua ja perusteltua.
6533: puun suoritettu Outokumpu Oy:ssä ja tulokset Kontinjoella, Sotkamon kunnan alueella on
6534: ovat itse prosessin toimivuuden kannalta hyviä. vielä kolmaskin myönteinen malmilöydös. Kajaa-
6535: Tällä hetkellä Talvivaaran mustaliuske-eiintymän nin-Sotkamon tien välittömässä läheisyydessä on
6536: avaamista viivästyttää kuitenkin nikkelin alhainen Geologisen tutkimuslaitoksen tutkimuksissa löy-
6537: maailmanmarkkinahinta. Työllisyyden hoidon tynyt erittäin lupaava hopeamalmiesiintymä. Tä-
6538: kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että Euroopan män kohteen tutkimukset ovat vielä varsin alusta-
6539: laajin malmiesiintymä saataisiin avatuksi mahdol- vassa vaiheessa, mutta myös tämä hanke tulisi to-
6540: lisimman pian. Asiassa tarvittaisiin valtionhallin- teuttaa, mikäli esiintymän laajuus ja malmipitoi-
6541: non eri yksiköiden ja Kainuun maakunnan sekä suus sen mahdollistaa.
6542: Oulun lääninhallituksen ja Sotkamon kunnan yh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
6543: teisiä ponnisteluja. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6544: Taivaljärven sinkki- ja hopeaesiintymä Sotka-
6545: mon Tipasjoella on myös varsin lupaava. Tämä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
6546: Kajaani Oy:n löydös olisikin mitä pikimmin saa- piteisiin Sotkamon kunnan alueella ole-
6547: tava louhintaan Kainuun ja Sotkamon työllisyysti- vien kolmen jo tutkitun malmiesiintymän
6548: lanteen helpottamiseksi Kostamuksen jälkihoito- hyödyntämiseen.
6549:
6550: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
6551:
6552: Heikki Mustonen Aarno von Bell Pentti Kettunen
6553: Hannu Kemppainen Sakari Valli Arvo Kemppainen
6554: 1986 vp. 153
6555:
6556: Toivomusaloite n:o 146
6557:
6558:
6559:
6560:
6561: Mäkipää ym.: Pesulayritysten verovähennyskelpoisten menojen laa-
6562: jentamisesta
6563:
6564:
6565: Eduskunnalle
6566:
6567: Pesula-alan yritykset ovat maassamme hyvin si täysin perusteltua hyväksyä pesula-alan yrityk-
6568: suuressa määrin pieniä perheyrityksiä tai vain sille vähennyksiksi pulverikustannusten lisäksi
6569: muutaman henkilön pienyrityksiä. Pesulan kus- muutkin välittömät kustannukset, joita ovat vesi,
6570: tannuksista muodostavat välittömät kulut, kuten öljy ja sähkö sekä jätevesimaksut.
6571: vesi, öljy ja sähkö, hyvin suuren menoerän. Tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6572: hetkellä pesuloilla on mahdollisuus vähentää ai- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6573: noastaan pesupulverikustannuksensa. Todellisuu-
6574: dessa kuitenkin välttämättömiä kustannuksia pul- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimen-
6575: verien lisäksi ovat myös edellä mainitut menoerät. piteisiin verotuskäytännön muuttamiseksi
6576: Monilla muilla palveluelinkeinoaloilla, kuten siten, että pesula-alan yn·tyksille hyväksy-
6577: esim. parturialalla, ei liikevaihtoveroa makseta tään vähennyskelpoisiksi menozksipulveri-
6578: lainkaan. Myös pesula-ala voidaan käsittää täysin kustannusten lisäksi myös muut välittö-
6579: palvelualaksi, sillä tuottaahan pesula ainoastaan mät kustannuserät toiminnan harjoittami-
6580: palveluja eikä mitään hyödykkeitä. Näin ollen oli- sesta.
6581:
6582: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
6583:
6584: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
6585: Mikko Vainio Urho Pohto
6586: Anssi Joutsenlahti
6587:
6588:
6589:
6590:
6591: 20 260211N
6592: 154 1986 vp.
6593:
6594: Toivomusaloite n:o 147
6595:
6596:
6597:
6598:
6599: Mäkipää ym.: Julkisissa tehtävissä palvelevien keski- ja pienituloisten
6600: palkkauksen parantamisesta
6601:
6602:
6603: Eduskunnalle
6604:
6605: Valtion palveluksessa on runsaasti pienipaikkai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
6606: sia työntekijöitä, kuten mm. siivoojat, talonmie- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6607: het, korjaajat jne. Heidän palkkatasonsa on erit-
6608: täin alhainen ja ansiotason nousu on ollut hidasta. että hallitus ryhtyisipikaisesti toimenpi-
6609: Valtion virkapalkkojen yläpäähän on viime teisiin keski- ja pienituloisten julkisissa
6610: vuosien aikana suoritettu huomattavia tarkistuksia tehtävissä toimivien palkkojen jälkeenjää-
6611: suuruudeltaan jopa tuhansia markkoja. Tämä ei neisyyden ja vääryyksien korjaamiseksi
6612: ole heijastunut lähes lainkaan valtion työntekijöi- muun muassa siivooji"en, talonmiesten,
6613: den palkkaluokkien alapäähän. Näin paineet val- korjaajien jne. osalta.
6614: tion pienempien palkkojen tuntuviin korotuksiin
6615: ovat erittäin suuret.
6616:
6617: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
6618:
6619: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
6620: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
6621: 1986 vp. 155
6622:
6623: Toivomusaloite n:o 148
6624:
6625:
6626:
6627:
6628: Mäkipää ym.: Kotimaisen kalateollisuuden toimintaedellytysten pa-
6629: rantamisesta
6630:
6631:
6632: Eduskunnalle
6633:
6634: Ulkomaisten kalajalosteiden laaja polkumyynti rempaa julkista rahoitusta kalateollisuuden edis-
6635: ja halpatuonti vaikeuttavat kotimaisen kalateolli- tämiseksi sekä alan tutkimuksen ja koulutuksen
6636: suutemme toimintaedellytyksiä. Kauppa- ja teol- tehostamiseksi. Nämä kaikki osaltaan patantaisi-
6637: lisuusministeriölle tammikuussa 1986 mietintönsä vat kotimaisen kalateollisuutemme toimintaedel-
6638: jättänyt kalateollisuustoimikunta arvioi, että koti- lytyksiä.
6639: maisen teollisuuden mahdollisuudet jalostaa ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6640: kyistä suurempia määriä kalaa ovat jo nyt hyvät ja tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6641: että tuotantoa voitaisiin jopa kolminkertaistaa, jos
6642: valtaosa nykyisestä kalajalosteiden tuonnista kor- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
6643: vattaisiin kotimaisella tuotannolla. Mietinnön piteisiin kotimaisen kalateollisuutemme
6644: mukaan tämä merkitsisi myös yli tuhatta uutta toimintaedellytysten turvaamiseksi erityi-
6645: työpaikkaa kalateollisuudessa. sesti rajoittamalla halpatuontia ja lisäämäl-
6646: Kalateollisuustoimikunta on esittänyt myös lä" julkista rahoitusta.
6647: muutoksia kalan hintatukeen ja nykyistä suu-
6648:
6649: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
6650:
6651: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
6652: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
6653: 156 1986 vp.
6654:
6655: Toivomusaloite n:o 149
6656:
6657:
6658:
6659:
6660: Mäkipää ym.: Pienyritysten neuvontapalvelujen parantamisesta
6661:
6662:
6663:
6664: Eduskunnalle
6665:
6666: Pienteollisuusyritykset ovat tulevaisuudessa yri- vissä asioissa. Tämän tukimuodon riittävä kehittä-
6667: tyksiä, jotka lisäävät maassamme työllisyyttä. minen on yhteiskuntamme taholta laiminlyöty.
6668: Pienyritysten perustamiseen on maassamme osoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6669: tettu lisääntyvää kiinnostusta. Yrityksen ongelmat tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6670: ovat suurimmillaan sen perustamista harkittaessa
6671: tai yrityksen alkuvaiheessa. Investointi-, käynnis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lisä-
6672: tys- ym. avustusten lisäksi yrittäjä tarvitsee kipeäs- tuen saamiseksi pienyritysten neuvonta-
6673: ti henkilökohtaista neuvontaa yrittämiseen liitty- palvelujen parantamiseen.
6674:
6675: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
6676:
6677: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
6678: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
6679: 1986 vp. 157
6680:
6681: Toivomusaloite n:o 150
6682:
6683:
6684:
6685:
6686: Mäkipää ym.: Etelä-Satakunnan yrittäjäkurssien toteuttamisesta
6687:
6688:
6689:
6690: Eduskunnalle
6691:
6692: Etelä-Satakunnan yrittäjille kevääksi kaavailtu tämässä olevalla työvoimahallinnolla ole osoittaa
6693: mittava yrittäjäkurssi on määrärahojen niukkuu- täksi kevääksi sille määrärahoja.
6694: den vuoksi jouduttu siirtämään. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6695: Kursseja on järjestämässä Porin koulutus- ja tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6696: tutkimussäätiö. Sen edustajat pitivät työvoimavi-
6697: ranomaisten ja kuntien kanssa palaverin, jossa kä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6698: siteltiin yrittäjäkurssin lykkääntymistä. Etelä-Satakunnan yn"ttäjäkurssien toteut-
6699: Syynä lykkääntymiseen oli, ettei kurssia järjes- tamiseksi.
6700:
6701: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
6702:
6703: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
6704: 158 1986 vp.
6705:
6706: Toivomusaloite n:o 151
6707:
6708:
6709:
6710:
6711: Mäkipää ym.: Opiskelijain asuntotilanteen parantamisesta
6712:
6713:
6714:
6715: Eduskunnalle
6716:
6717: Yhteiskuntamme asunto-oloissa on paljon na saatu kohennusta, eivät asiat kaikkialla ole vie-
6718: puutteita ja siksi tarvitaan jatkuvia ponnisteluja lä läheskään järjestyksessä.
6719: näiden pulmien ratkaisemiseksi. Eräs asuntovai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6720: keuksista kärsivä ryhmä ovat vieraalle paikkakun- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6721: nalle muuttamaan joutuneet opiskelijat, joista
6722: monilla jo opiskelun aloittaminen uhkaa tyrehtyä että' hallitus ryhtyisi kiireelliszin toimen-
6723: siihen, että opiskelupaikkakunnalta ei löydy min- piteisiin opiskelzj'ain asuntotzlanteen pa-
6724: käänlaista asuntoa. Vaikka eräillä paikkakunnilla rantamiseksi vihdoinkin tyydyttävätie ta-
6725: opiskelijain asuntotilanteeseen onkin viime vuosi- solle.
6726:
6727: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
6728:
6729: Lea Mäkipää ). Juhani Kortesalmi
6730: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
6731: 1986 rd. 159
6732:
6733: Hemställningsmotion nr 152
6734:
6735:
6736:
6737:
6738: Nordman: Om ökat utbud av bostäder för unga
6739:
6740:
6741:
6742: Tili Riksdagen
6743:
6744: En viss ökning av den statsbelånade hyresbo- premie och räntestöd är otiliräcklig. De höga hy-
6745: stadsproduktionen har skett de senaste åren, men rorna och prisutvecklingen på bostäder har lett tili
6746: den stora avgången av hyresbostäder leder tili att att sparmålen och kapitalkostnaderna förblivit för
6747: nettotiliskottet blir litet. Situationen på hyresbo- höga för en del bostadssparare, som tvingats upp-
6748: stadsmarknaden drabbar hårt unga bostadssökan- ge sitt mål. De nya vilikoren i 1986 års budget in-
6749: de, som har behov av tillfäliiga arrangemang och nebär förbättringar, men unga bostadsanskaffare
6750: som inte har råd att skaffa ägobostad. Detta gälier har foga glädje av bankernas förlängda lånetid, ef-
6751: specielit unga barnfamiljer. tersom räntan i stället har höjts och den egna fi-
6752: Efterfrågan bland de unga är allra störst på små nansieringsandelen fortfarande är hög. Det här
6753: bostäder: 2/3 köar för 1-2 rum. Mot den bak- betyder att boendekostnaderna är "frarntunga" i
6754: grunden är bostadsstyrelsens ovilja att belåna en- ett skede, då betalningsförmågan är svag i förhål-
6755: rumslägenheter svår att motivera. Tanken att ut- lande tili de levnadskostnader som man har i det
6756: öka boenderymligheten är god, men de ungas här skedet.
6757: köpkraft måste räcka tili även för andra behov. Bättre villkor för unga bostadssparare bör ord-
6758: 1 sarnband med uppgörande av det första ut- nas genom en förhöjning av startpenningen, sänk-
6759: vecklingsprograrnmet för förbättrande av bostads- ning av självfinansieringsandelen tili 10 procent
6760: förhåliandena bör ett ökat uti:md av både statsbe- och förlängning av låneåterbetalningstid tili fem
6761: lånade och privata bostäder vara ett primärt mål, gånger spartiden.
6762: både genom befrämjande av nyproduktion och ef- Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås
6763: fektivare användning av befintligt bostadsbe- vördsarnt att riksdagen måtte hemställa
6764: stånd. Bättre lönsamhet är en förutsättning för att
6765: bristen på hyresbostäder skall kunna avhjälpas att regen·ngen verkar för att utbudet av
6766: inom rimlig tid. lämpliga hyresbostäder för unga utökas
6767: Statens hjälp tili unga vid anskaffande av den och att vzllkoren för anskaffånde av den
6768: första ägobostaden i form av startpenning, spar- /örsta ägobostaden underlättas.
6769:
6770: Helsingfors den 10 februari 1986
6771:
6772: Håkan Nordman
6773: 160 1986 vp.
6774:
6775: Toivomusaloite n:o 152 Suomennos
6776:
6777:
6778:
6779:
6780: Nordman: Toimenpiteistä nuorten asunnonsaannin helpottamiseksi
6781:
6782:
6783:
6784:
6785: Eduskunnalle
6786:
6787: Viime vuosina on valtion lainoittama vuokra- riittämätön. Korkeat vuokrat ja asuntojen hinta-
6788: asuntotuotanto jossain määrin lisääntynyt, mutta kehitys ovat johtaneet siihen, että säästötavoite ja
6789: vuokra-asuntojen suuren poistuman vuoksi netto- pääomakustannukset ovat muodostuneet liian
6790: lisäys jää pieneksi. Vuokra-asuntomarkkinoiden korkeiksi osalle asuntosäästäjiä, joiden on ollut
6791: tilanne koskee kipeästi nuoria asunnontarvitsijoi- pakko luopua tavoitteestaan. Valtion vuoden
6792: ta, jotka ovat tilapäisjärjestelyjen tarpeessa ja joilla 1986 tulo- ja menoarvion sisältämät uudet ehdot
6793: ei ole varaa hankkia omistusasuntoa. Tämä koskee sisältävät parannuksia, mutta nuorille asuntosääs-
6794: erityisesti nuoria lapsiperheitä. täjille on vain vähän iloa pankkien pidennetyistä
6795: Nuorten osalta pienasuntojen kysyntä on kaik- laina-ajoista, koska korkoa sen sijaan on korotettu
6796: kein suurin: kaksi kolmannesta jonottaa 1-2 ja omarahoitusosuus on edelleen suuri. Tämä
6797: huoneen asuntoihin. Tätä taustaa vasten on vai- merkitsee, että asumiskustannukset ovat "ennak-
6798: kea perustella asuntohallituksen haluttomuutta koraskaat'' eräässä vaiheessa, jolloin maksukyky
6799: lainoittaa yksiöitä. Ajatus asumisväljyyden lisää- on heikko suhteessa tämän vaiheen elinkustan-
6800: misestä on hyvä, mutta nuorten ostovoiman täy- nuksiin.
6801: tyy riittää muihinkin tarpeisiin. Nuorille asuntosäästäjille tulee järjestää parem-
6802: Ensimmäisen asunto-olojen kehittämisohjel- mat ehdot korottamalla asuntosäästöpalkkiota,
6803: man laadinnan yhteydessä tulee ensisijaisena ta- alentamalla omarahoitusosuus 10 prosenttiin ja
6804: voitteena olla sekä valtion lainoittamien että yksi- pidentämällä takaisinmaksuaika viisinkertaiseksi
6805: tyisten asuntojen tarjonnan lisääminen, niin uus- säästöaikaan nähden.
6806: tuotannon edistämisen kuin olemassa olevan Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
6807: asuntokannan tehokkaamman käytönkin kautta. hyväksyttäväksi toivomuksen,
6808: Parempi kannattavuus on edellytys vuokra-asun-
6809: topulan helpottamiseksi kohtuullisessa ajassa. että hallitus toimisi nuonlle sopzvten
6810: Käynnistysrahan, asuntosäästöpalkkion ja kor- vuokra-asuntojen tarjonnan lisäämiseksija
6811: kotuen muodossa nuorille annettava valtion tuki että ensimmäisen omistusasunnon hankki-
6812: ensimmäisen omistusasunnon hankkimisessa on misen ehtoja helpotettaiszin.
6813:
6814: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
6815:
6816: Håkan Nordman
6817: 1986 rd. 161
6818:
6819: Hemställningsmotion nr 153
6820:
6821:
6822:
6823:
6824: Nyby m.fl.: Om utvecklande av språktilläggssystemet för statsan-
6825: ställda
6826:
6827:
6828: Till Riksdagen
6829:
6830: Sedan den 1.10.1979 har det enligt det statliga bättringar vidtas: att språktillägget införs på såda-
6831: tjänstekollektivavtalet varit möjligt att utbetala na statliga tjänstesektorer, där det för närvarande
6832: ett lönetillägg, det s.k. språktillägget, till sådana inte finns, att andelen tjänstemän som kan erhålla
6833: tjänstemän, som i arbetet utom modersmålet an- språktillägg ökas och att markbeloppen för tilläg-
6834: vänder det andra inhemska språket. Bestämmel- gen höjs till en nivå, som kan anses skälig.
6835: sen gäller ämbetsverk och inrättningar som ligger Eftersom det förefaller sannolikt att förbätt-
6836: i tvåspråkiga kommuner och har senare i viss mån ringar av språktilläggssystemet på den kommuna-
6837: utvidgats till att gälla också samiska. Konsekvent la sektorn kommer att vidtas i samband med de
6838: genomfört skulle detta lönetillägg kunna innebä- kommunala avtalsförhandlingarna, är det allt skäl
6839: ra en betydelsefull stimulans för de statligt an- att sörja för att detta sker också på den statliga sek-
6840: ställda att förbättra sina språkkunskaper och däri- torn.
6841: genom förbättra servicen till allmänheten vid sta- Med hänvisning till ovanstående föreslås att
6842: tens ämbetsverk. riksdagen måtte besluta hemställa
6843: Även om vissa smärre förbättringar av systemet
6844: har vidtagits sedan 1979 har det långt ifrån fått att regeringen vidtar åtgärder i syfte att
6845: den omfattning det skulle behöva för att fungera utvidga och förbättra språktilläggssystemet
6846: effektivt. Inför de förestående inkomstpolitiska för de statligt anställda.
6847: förhandlingarna är det av intresse att följande för-
6848:
6849: Helsingfors den 11 februari 1986
6850:
6851: Mats Nyby Håkan Malm
6852:
6853:
6854:
6855:
6856: 21 260211N
6857: 162 1986 vp.
6858:
6859: Toivomusaloite n:o 153 Suomennos
6860:
6861:
6862:
6863:
6864: Nyby ym.: Valtion palveluksessa olevien kielilisäjärjestelmän kehittä-
6865: misestä
6866:
6867:
6868: Eduskunnalle
6869:
6870: Lokakuun 1 päivästä 1979 lukien on valtion vir- että kielilisä toteutetaan sellaisilla valtion aloil-
6871: kaehtosopimuksen mukaan ollut mahdollista la, joilla sitä ei nykyisin ole, että lisätään kielilisän
6872: maksaa lisäpalkkausta, niin sanottu kielilisä, sel- saamiseen oikeutettujen virkamiesten osuutta ja
6873: laisille virkamiehille, jotka äidinkielensä lisäksi että lisän markkamäärä korotetaan kohtuullisena
6874: käyttävät toista kotimaista kieltä. Määräykset kos- pidettävälle tasolle.
6875: kevat kaksikielisissä kunnissa sijaitsevia virastoja ja Koska on todennäköistä, että kielilisän paranta-
6876: laitoksia, ja niitä on myöhemmin laajennettu kos- minen kunnallisella sektorilla toteutetaan kunnal-
6877: kemaan tietyssä määrin myös saamen kieltä. Joh- listen sopimusneuvottelujen yhteydessä, on kaikki
6878: donmukaisesti toteutettuna tämä palkanlisä voisi syy huolehtia siitä, että näin tapahtuu myös val-
6879: toimia merkittävänä kannustimena valtion palve- tion sektorilla.
6880: luksessa olevien kielitaidon parantamiseen ja siten Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
6881: valtion virastojen yleisölle antamien palvelujen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6882: parantamiseen.
6883: Vaikka järjestelmään on vuoden 1979 jälkeen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6884: tehty eräitä vähäisiä parannuksia, ei se ole saavut- valtion palveluksessa olevien kielzJisäjär-
6885: tanut lähestulkoonkaan sellaista laajuutta, jonka jestelmän laajentamiseksi ja parantamisek-
6886: se tehokkaasti toimiakseen tarvitsisi. Tulopoliittis- sz.
6887: ten neuvottelujen lähestyessä on tarpeen toteuttaa
6888: seuraavat parannukset:
6889:
6890: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
6891:
6892: Mats Nyby Håkan Malm
6893: 1986 vp. 163
6894:
6895: Toivomusaloite n:o 154
6896:
6897:
6898:
6899:
6900: Paavilainen ym.: Korko- ja sairauskulujen omavastuuosuuden poista-
6901: misesta verotuksessa
6902:
6903:
6904: Eduskunnalle
6905:
6906: Vuoden 1984 verotuksessa sovelletaan ensim- työssäkäynnillään. Tällöin nimenomaan veropoli-
6907: mäistä kertaa sairauskulujen ja korkokulujen vä- tiikalla voidaan vaikuttaa ratkaisevastikin opiskeli-
6908: hennysten omavastuuosuuksia. Nämä omavastuu- jan toimeentuloon.
6909: osuudet kohdistuvat erityisen kipeästi opiskelijoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
6910: hin. Lainapainotteinen opintotuki aiheuttaa opis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6911: kelijoille suuria lainanhoitokuluja. Samanaikai-
6912: sesti verotuksen opiskelijavähennystä ei ole nostet- että hallitus vuoden 1987 tulo- ja me-
6913: tu oleellisesti. Nämä verovähennysoikeuden ka- noarvioesityksen laadinnan yhteydessä ryh-
6914: ventarniset saattavat opiskelijat entisestään hei- tyisi toimzin korkokulujen ja sairauskulu-
6915: kompaan asemaan. jen omavastuuosuuksien poistamiseksi ve-
6916: Opintotuen heikkoudesta johtuen joutuu opis- rotuksessa kokonaan.
6917: kelija kattamaan opiskelukustannuksiaan omalla
6918:
6919: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
6920:
6921: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Jorma Rantanen
6922: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Sinikka Hurskainen-Leppänen
6923: 164 1986 vp.
6924:
6925: Toivomusaloite n:o 155
6926:
6927:
6928:
6929:
6930: Pekkarinen ym.: Korko- ja sairauskulujen omavastuuosuuksien pois-
6931: tamisesta verotuksessa
6932:
6933:
6934: Eduskunnalle
6935:
6936: Vuoden 1984 verotuksessa sovellettiin ensim- työssäkäynnillään. Tällöin nimenomaan veropoli-
6937: mäistä kertaa sairauskulujen ja korkokulujen vä- tiikalla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti opiskelijan
6938: hennysten omavastuuosuuksia. Nämä omavastu- toimeentuloon.
6939: uosuudet kohdistuvat erityisen kipeästi opiskeli- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
6940: joihin. Lainapainotteinen opintotuki aiheuttaa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6941: opiskelijoille suuria lainanhoitokuluja. Samanai-
6942: kaisesti verotuksen opiskelijavähennystä ei ole että hallitus valtion vuoden 1987 tulo-
6943: nostettu oleellisesti. Nämä verovähennysoikeuden ja menoarvioesityksen laadinnan yhteydes-
6944: kaventamiset saattavat opiskelijat entisestään hei- sä ryhtyisi toimiin korkokulujen ja sairaus-
6945: kompaan asemaan. kulujen omavastuuosuuksien poistamisek-
6946: Opintotuen heikkouden vuoksi joutuu opiske- si verotuksessa kokonaan.
6947: lija kattamaan opiskelukustannuksiaan omalla
6948:
6949: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
6950:
6951: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen
6952: Väinö Raudaskoski Einari Nieminen Juhani Surakka
6953: 1986 vp. 165
6954:
6955: Toivomusaloite n:o 156
6956:
6957:
6958:
6959:
6960: Pekkarinen ym.: Tutkimus- Ja kehittämisrahoituksen lisäämisestä
6961: Keski-Suomessa
6962:
6963:
6964: Eduskunnalle
6965:
6966: Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6967: alueellisesti vinoutunut. Vuonna 1983 tutkimuk- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6968: seen osoitetuista 3,6 milj. mk:n suuruisista määrä-
6969: rahoista suuntautui Uudenmaan lääniin noin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6970: 56 %ja kehitysaluelääneihin vain vajaa viidennes. tutkimus- ja kehittämisrahoituksen alueel-
6971: Keski-Suomen läänin osuus oli 3,8 %, kun väes- lisen suuntaamisen oikaisemiseksi min, et-
6972: töosuus on 5,1 % . tä esim. Keski-Suomen osuus voitaisiin
6973: Vielä pahemmin on vinoutunut julkisen sekto- kaksinkertaistaa lähimpien vuosien aikana.
6974: rin tutkimus- ja kehittämisrahoitus. Siitä 314
6975: suuntautui Uudenmaan läänin alueelle sanottuna
6976: vuonna. Keski-Suomen osuus oli 2 %.
6977:
6978: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
6979:
6980: Mauri Pekkarinen Juhani Surakka
6981: 166 1986 vp.
6982:
6983: Toivomusaloite n:o 157
6984:
6985:
6986:
6987:
6988: Pekkarinen ym.: Suomenselkä-alueen kehityksen turvaamiseksi tar-
6989: vittavista toimenpiteistä
6990:
6991:
6992: Eduskunnalle
6993:
6994: Valtioneuvosto teki ensimmäisen Suomenselän Keski-Suomen alueeseen kuuluvat Pihtiputaan,
6995: alueen kehityksen turvaamiseksi tähdätyn periaa- Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Kannonkosken,
6996: tepäätöksen 10.7 .1980. Sittemmin tätä periaate- Karstulan, Pylkönmäen ja Multian kunnat.
6997: päätöstä on täydennetty ja jatkettu sen voimassa- Suomenselän periaatepäätöksen sisältöä tulisi-
6998: oloa. Nykyisen periaatepäätöksen voimassaoloaika kin muuttaa niin, että se aluepoliittisen rahoituk-
6999: loppuu vuoden 1986 lopussa. sen muodoista suosisi nykyistä enemmän erilaista
7000: Vaikka periaatepäätöksiin sisältyvistä toimenpi- kehittämisrahoitusta, tiedon ja taidon kohenta-
7001: teistä vain osa on tyydyttävästi toteutunut, on mista alueella sekä että se toisi nykyistä paremmin
7002: projektialueena oleminen kokonaisuudessaan ol- julkisen tuen piiriin myös sellaiset alueen välttä-
7003: lut alueen kehityksen kannalta myönteistä. Väes- mättömyyspalvelut kuin kaupat, postit yms. Sa-
7004: tön väheneminen on pysähtynyt, uusia teollisia ja malla periaatepäätöksen voimassaoloaikaa tulisi
7005: palvelualojen työpaikkoja on syntynyt Suomense- näin tarkistettuna jatkaa vain Suomenselän ydin-
7006: lälle ja usko alueen edelleen kehittymiseen on alueella, vaikeimmissa kunnissa.
7007: vahvistunut. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
7008: Suomenselän alueeseen kuuluu 17 Vaasan lää- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7009: nin, 12 Oulun läänin ja 8 Keski-Suomen läänin muksen,
7010: kuntaa. Näiden lisäksi periaatepäätöksiä voidaan
7011: soveltaa 12 muussa kunnassa. Suomenselän alue että hallitus ryhtyisi toimenpztezmn
7012: onkin paisunut aivan liian laajaksi ja siihen on tul- Suomenselän periaatepäätökseen kuulu-
7013: lut mukaan kuntia, jotka eivät ole erityistoimien vien tukitoimien monipuolistamiseksi ja
7014: tarpeessa. laajentamiseksi ja että Suomenselän peri-
7015: Julkitulleiden tietojen mukaan Suomenselän aatepäätöksen voimassaoloaikaa jatkettai-
7016: periaatepäätöstä ei oltaisikaan enää jatkamassa. siin alueen vaikeimmissa kunnissa, kuten
7017: Tällainen ratkaisu olisi kuitenkin juuri heikom- Pihtiputaalla, Kinnulassa, Kivzjärvellä,
7018: pien Suomenselän alueen kuntien kannalta koh- Kannonkoskella, Karstulassa, Pylkönmäel-
7019: talokasta. Tällaisia kuntia ovat mm. Suomenselän lä, Kyyjärveltä ja Multialla.
7020:
7021: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
7022:
7023: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen
7024: Pirkko Ikonen Juhani Surakka
7025: 1986 vp. 167
7026:
7027: Toivomusaloite n:o 158
7028:
7029:
7030:
7031:
7032: Pekkarinen ym.: Joutsan kehitysalueluokituksesta
7033:
7034:
7035:
7036: Eduskunnalle
7037:
7038: Vuoden 1982 alussa voimaan tullut aluepoliitti- kuntana edellä mainitulla laajalla alueella B-
7039: nen lainsäädäntö asetti Joutsan kunnan tukialue- tukialueeksi.
7040: jaossa ympäristökumiaan epäedullisempaan ase- Valtioneuvoston tuolloin tekemää päätöstä ei
7041: maan. Joutsan kunta määrättiin III perusvyöhyk- voida pitää tasapuolisen alueellisen kehittämisen
7042: keen B-tukialueeseen. Samalla ratkaisulla valtio- kannalta oikeudenmukaisena, vaan harkitsemat-
7043: neuvosto sijoitti kaikki Joutsan ympärillä olevat tomana ja kohtalokkaana kunnan kehitykselle.
7044: naapurikunnat A-tukialueeseen. Näistä kunnista Seuraukset näkyvät kunnan teollisten työpaik-
7045: Mikkelin läänin puolella ovat Hirvensalmi, Kan- kojen vähenemisenä ja työikäisen väestön muutto-
7046: gasniemi, Pertunmaa, Hartola ja Joutsaa lähellä liikkeenä.
7047: myös Sysmä. Joutsan eteläpuolella olevien Harto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7048: lan ja Sysmän kuntien voidaan katsoa olevan va- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7049: rakkaita ja kehittyneitä palvelukeskuksia, joista on
7050: Joutsaa lyhyemmät etäisyydet kaupunkitason kes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7051: kuksiin ja voimakkaalle Lahden talousalueelle. Joutsan kunnan määräämiseksi III perus-
7052: Kaakkoisessa Keski-Suomessa on Joutsan muut vyöhykkeen A-tukialueeseen tai alueen ni-
7053: naapurikunnat Leivonmäki ja Luhanka sijoitettu meämiseksi erityisalueeksi.
7054: A-alueeseen. Näin ollen Joutsa jää yksin ainoana
7055:
7056: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
7057:
7058: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen
7059: Pirkko Ikonen Juhani Surakka
7060: 168 1986 vp.
7061:
7062: Toivomusaloite n:o 159
7063:
7064:
7065:
7066:
7067: Pekkarinen ym.: Hankasalmen aseman ja Niemisjärven taajamien
7068: määräämisestä erityisalueeksi
7069:
7070:
7071: Eduskunnalle
7072:
7073: Valtioneuvosto on äskettäin tehnyt päätöksen Perusteltua olisikin, että Lievestuoreen taaja-
7074: Lievestuoreen taajaman nimeämisestä aluepoliitti- man lisäksi erityisalueeksi nimettäisiin myös Han-
7075: sen yleislain tarkoittamaksi erityisalueeksi. Pää- kasalmen aseman ja Niemisjärven taajamat.
7076: töksen perusteena olivat Keski-Suomen Selluloosa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7077: Oy:n konkurssin aiheuttamat työttömyys- ja muut tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7078: ongelmat paikkakunnalla.
7079: Lievestuoreen taajaman ohella syntyneet ongel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n
7080: mat koskettavat myös samaan tosiasialliseen työs- Hankasalmen aseman ja Niemisjärven taa-
7081: säkäyntialueeseen kuuluvia Hankasalmen aseman jamien nimetimiseksi samaan erityisaluee-
7082: ja Niemisjärven taajamia. Merkittävä osa työttö- seen Lievestuoreen taajaman kanssa.
7083: mistä, tehtaan entisistä työntekijöistä, on kotoisin
7084: juuri näistä taajamista.
7085:
7086: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
7087:
7088: Mauri Pekkarinen Juhani Surakka
7089: 1986 vp. 169
7090:
7091: Toivomusaloite n:o 160
7092:
7093:
7094:
7095:
7096: Peltola ym.: Esityksen valmistelemisesta asuntolainojen korkojen
7097: vähennyskelpoisuuden muuttamiseksi
7098:
7099:
7100: Eduskunnalle
7101:
7102: Vuokra-asuntojen vähäisyys on johtanut Suo- vähentää vain silloin, kun kysymyksessä on per-
7103: messa siihen, että perheen perustajat tai muut uu- heen asumistason nostaminen kohtuulliselle tasol-
7104: det asunnontarvitsijat joutuvat hankkimaan omis- le tai työn tai opiskelun takia välttämätön muutto
7105: tusasunnon. Valtion lainoittamat omistusasunnot entistä kalliimpaan asuntoon. Alkuvaiheessa en-
7106: riittävät vain osalle, muiden on yritettävä hankkia simmäisen omistusasunnon hankkijalla voisi aina
7107: kovan rahan asunto. olla oikeus korkovähennykseen.
7108: Asuntojen myyntihinnat nousevat suuren ky- Korkovähennyksen tulisi olla sidottu perheen
7109: synnän alueilla kohtuuttomiksi. Siellä missä asun- kokoon. Ensimmäisestä perheenjäsenestä voisi
7110: toja on tarjolla suhteellisesti paremmin, työttö- saada muutaman tuhannen markan korkovähen-
7111: myys estää suurelta osalta asunnontarvitsijoita nyksen ja seuraavista vähemmän. Korkomenot ei-
7112: omistusasunnon hankkimisen. Ruuhka-alueita vät kasva samassa suhteessa kuin perheen koko.
7113: alemmat hinnat eivät auta niitä, joiden tulot ovat Vähennys tulisi tehdä verosta eikä tulosta.
7114: pienet tai epäsäännölliset. Korkojen verovähennysoikeuden rajoittamista
7115: Valtion asuntopolitiikka on vinoutunut tuke- ensiasuntoon ja asunnon vaihtamiseen perheelle
7116: maan eniten niitä asunnonvaihtajia, joilla on va- sopivaksi on vastustettu sillä perusteella, että vero-
7117: raa ottaa ja maksaa suuria lainoja. Korkojen vero- tus monimutkaistuisi tarvittavien selvitysten ta-
7118: vähennysoikeus lisää tuntuvasti asunnon vaihta- kia. Selvityksen tekeminen voitaisiin kuitenkin
7119: mista jatkuvasti suurempaan ja parempaan, vaik- antaa vaikkapa kuntien asuntoviranomaisille, joi-
7120: ka perhe pienenee ja asumisen kohtuullinen taso den antama todistus voitaisiin liittää verotukseen.
7121: on jo kauan sitten saavutettu. Asuntolainoista Ehdotammekin kunnioittaen eduskunnan hy-
7122: suuri osa menee asumiseroja lisääviin tarkoituk- väksyttäväksi toivomuksen,
7123: siin. Ne perheet ja yksinäiset, jotka tarvitsisivat ki-
7124: peästi lainaa kohtuullisen asumistason saavutta- että hallitus valmistelisi esityksen korko-
7125: miseen, saavat sitä niin vähän ja lyhytaikaisena, jen verovähennysoikeuden muuttamiseksi
7126: että he eivät voi sitä ottaa tai joutuvat kohtuutto- niin, että verovähennysoikeus rajoitetaan
7127: miin ponnistuksiin lainan ja korkojen maksami- ensimmäisen omistusasunnon osta;i"in ja
7128: sessa. nzi"hin asunnonvaihtajiin, joille vazhto on
7129: Oikeudenmukaisin ratkaisu olisi korkojen vero- välttämätön kohtuullisen asumistason saa-
7130: vähennysoikeuden poistaminen ja siitä valtiolle vuttamiseksi tai työn, opiskelun tms. syyn
7131: kertyvän yli miljardin markan käyttäminen asu- vuoksi, ja että hallitus tekisi esityksen näin
7132: mistukeen ja valtion asuntolainojen parantami- kertyvien tulojen osoittamisesta asumis-
7133: seen. Muutos on tehtävä vähitellen, jotta raskaita tuen ja valtion asuntolainojen parantami-
7134: asuntolainoja ottaneet eivät joudu sen takia me- seen ja laajentamiseen.
7135: nettämään asuntojaan. Uusien lainojen korot saisi
7136:
7137: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
7138:
7139: Kati Peltola Pekka Leppänen Osmo Vepsäläinen
7140: Irma Rosnell Lauha Männistö Ensio Laine
7141:
7142:
7143:
7144: 22 260211N
7145: 170 1986 vp.
7146:
7147: Toivomusaloite n:o 161
7148:
7149:
7150:
7151:
7152: Peltola ym.: Talouspoliittisen päätöksenteon kehittämisestä
7153:
7154:
7155: Eduskunnalle
7156:
7157: Taloudellisen vallan keskittyminen ja kansain- tyskauppoja ja yritysten sulautumista tai tuotanto-
7158: välistyminen ovat tosiasioita Suomen talouselä- laitosten lakkauttamista. Kauppa- ja teollisuusmi-
7159: mässä. Eduskunta on käsitellyt varsin vähän näitä nisteriö ja hallitus käsittelevät vain valtionyhtiöitä
7160: kysymyksiä. Sama koskee myös maan hallitusta. koskevia asioita, ja eduskunta pääsee mukaan näi-
7161: Valtiovallan korkeimmat elimet ovat jättäytyneet hinkin vain suurissa rahoitusratkaisuissa.
7162: entistä enemmän talouspoliittisen keskustelun ul- Eduskunta ei ota käytännössä kantaa tulo- ja
7163: kopuolelle, ja eduskunnan tai hallituksen mah- menoarvioon kytkeytyvään talouspolitiikkaan,
7164: dollisuuksia vaikuttaa talouspolitiikan keskeisiin työllisyys-, inflaatio- tai kasvutavoitteisiin tai ta-
7165: kysymyksiin ei ole kehitetty. lousarvion kokonaismitoitukseen. Valtiovarainva-
7166: Hallituksella ja Suomen Pankilla on runsaasti liokunta käyttää suurimman osan ajastaan yksit-
7167: välitöntä taloudellista valtaa, mutta meiltä puut- täisten menoerien arviointiin ja tekee muutosesi-
7168: tuu jatkuva talouspoliittisten toimenpiteiden seu- tyksiä, jotka ovat enintään yksi tai kaksi tuhannes-
7169: ranta ja laaja keskustelu talouspolitiikan vaihtoeh- osaa tulo- ja menoarvion loppusummasta.
7170: doista. Eduskunnalle tällaista keskustelua tarjo- Kansanvallan lisäämiseksi eduskunnan tulisi
7171: taan lähinnä vain budjetin liiteosassa ja keväällä vahvistaa tuntuvasti osallistumistaan talouselä-
7172: esitettävässä hallituksen talouspoliittisessa selon- män päätöksentekoon. Ensimmäinen edellytys on
7173: teossa. elinkeinotoiminnan seuraaminen ja talouspolitii-
7174: Hallitus turvautuu selontekoon välttääkseen kan toimenpiteiden ja vaihtoehtojen jatkuva tar-
7175: oppositiolta talouspoliittisten välikysymysten te- kastelu. Ilman säännöllistä talouselämän tarkaste-
7176: kemisen vaivan. Selonteko ei pääse valiokuntakä- lua ja talouspoliittista keskustelua eduskunnalla ei
7177: sittelyyn, ja täysistunnossa käyty eduskuntaryh- ole mahdollisuuksia asettaa kyseenalaiseksi halli-
7178: mien ja yksittäisten edustajien näkemysten esitte- tuksen tai valtiovarainministeriön sille asettamia
7179: ly päättyy parin päivän puheiden jälkeen ilman arvioita ja päätösesityksiä, vaan eduskunta jää täy-
7180: minkäänlaista eduskunnan kannanottoa ja suun- sin pienen asiantuntijaryhmän armoille, joka tällä
7181: taviivojen määrittelyä. Keskustelu vain päättyy, hetkellä ohjaa hallituksen tahdotaota talouspoli-
7182: kun viimeinen puheenvuoro on käytetty. tiikkaa suurten yritysten ja pankkiryhmien etujen
7183: Valtiovarainministeriö esittää omat näkemyk- mukaisesti.
7184: sensä talouspolitiikan päälinjoista ja hallinnonalo- Eduskunnan tulisi käsitellä vuosittain talouspo-
7185: jen kehityksestä tulo- ja menoarvion liitteenä, jota litiikan lähiajan tavoitteita ja aina myös niitä pää-
7186: hallitus ei käsittele eikä eduskunta muuta. Eri hal- töksiä, joissa poiketaan tästä tavoitteenasettelusta.
7187: linnonalojen viisivuotissuunnittelu tapahtuu irral- Tämä edellyttää talouspoliittisen selonteon muut-
7188: laan tästä valtion tulo- ja menoarvion kehitystar- tamista tiedonantona annettavaksi talouspoliitti-
7189: kastelusta. Valtioneuvosto vahvistaa sosiaali- ja seksi ohjelmaksi, jonka ajankohta tulisi myös har-
7190: terveydenhuollon suunnitelmat, eikä eduskunta kita uudelleen.
7191: pääse käsittelemään niitäkään missään vaiheessa Myös tärkeimmät työllisyyteen ja talouteen vai-
7192: asianmukaisesti. kuttavat päätökset on tuotava eduskunnan harkit-
7193: Keskeiset teollisuuspolitiikan päätökset teh- tavaksi. Suurimmat investointipäätökset, ulko-
7194: dään pääosin yrityksissä, missä suurilla finanssi- maisten yritysten tulo Suomeen, yritysten ostot ja
7195: ryhmillä on voimakas vaikutusvalta sekä suoran sijoitukset ulkomailla ja suurehkot kotimaiset yri-
7196: omistuksen että lainoituksen kautta. Valtiovalta ei tysostot ja toimialarationalisoinnit on saatettava
7197: seuraa järjestelmällisesti suuria investointeja, yri- eduskunnan käsittelyyn, ellei eduskunta ole jo
7198: 1986 vp. - TA n:o 161 171
7199:
7200: määritellyt kantaansa niihin talouspoliittisen oh- että hallitus selvityttäisi välittömästi,
7201: jelman yhteydessä. Tämä edellyttää luonnollisesti miten eduskunta voi saada jatkuvasti tie-
7202: myös Suomen Pankin aseman muuttamista suh- toa elinkeinoelämän tapahtumista,
7203: teessa hallitukseen ja eduskuntaan. että hallitus ryhtyzsz· toimenpiteisiin,
7204: Jotta eduskunta pystyy huolehtimaan talouspo- jotta eduskuntaan perustettazsiin talouspo-
7205: litiikkaan liittyvistä tehtävistä, sillä on oltava ta- liittinen valiokunta talouspoliittzsta seu-
7206: louspoliittinen valiokunta. Tämä valiokunta voi- rantaa varten, valtion tulo- ja menoarvion
7207: taisiin muodostaa jakamalla valtiovarainvaliokun- yhteydessä tapahtuvaa talouspoliittista ta-
7208: ta niin, että talouspoliittiselle valiokunnalle kuu- voitteenasettelua sekä muita talouspoliitti-
7209: luvat budjetin talouspoliittisen osan käsittely ja sia päätöksiä varten ja klisittelemälin halli-
7210: hallituksen tiedonantona annettavan talouspoliit- tuksen tiedonantona annettavaa talouspo-
7211: tisen ohjelman käsittely sekä näihin liittyvät yksit- liittzsta ohjelmaa, sekä
7212: täiset päätökset. Valtiovarainvaliokunta taas käsit- että hallitus käynmstäzsi sen selvittämi-
7213: telisi nykyiseen tapaan valtion oman taloudenhoi- sen, miten kansantalouden kannalta kes-
7214: don kokonaisuutta, sen tavoitteita ja toteuttamis- kezsten yn'tysten toimintaa voidaan ohjata
7215: ta sekä varainhoitovuonna että pitemmän aikavä- sekä koko yhtezskunnan että yn'tyksen hen-
7216: lin suunnitelmien puitteissa. kzlöstön etujen mukazsesti.
7217: Näillä perusteilla ehdotamme kunnioittaen
7218: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7219:
7220: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
7221:
7222: Kati Peltola Lauha Männistö Irma Rosnell
7223: Timo Laaksonen Marjatta Stenius-Kaukonen Juhani Vähäkangas
7224: Osmo Vepsäläinen Mikko Kuoppa Matti Kautto
7225: 172 1986 vp.
7226:
7227: Toivomusaloite n:o 162
7228:
7229:
7230:
7231:
7232: Pietikäinen ym.: Kunnallisverotuksen opiskelijavähennyksen korot-
7233: tamisesta
7234:
7235:
7236: Eduskunnalle
7237:
7238: Opiskelijat eivät ole valtiontalouden kannalta Nykyään opiskelijavähennyksen saa tehdä vain
7239: merkittävä veronmaksajaryhmä, mutta verotuk- henkilö, joka on harjoittanut opintoja vuoden ai-
7240: sella on oleellinen vaikutus opiskelijoiden tulota- kana vähintään 7 kuukautta. Näin ulkopuolelle
7241: soon. Opintotuen heikkous on pakottanut opiske- jäävät kokonaan aloittavat ja lopettavat opiskelijat
7242: lijat yhä lisääntyvästi rahoittamaan opintonsa sekä sellaiset opiskelijat, jotka esimerkiksi varus-
7243: omalla työssäkäynnillään. Tämä tietysti hidastaa miespalveluksen tai muun syyn takia opiskelevat
7244: tuntuvasti opintojen etenemistä ja valmistumista. vain toisen lukukauden. Kyseessä on huutava epä-
7245: Kunnallisverotuksen opiskelijavähennyksen reaa- oikeudenmukaisuus.
7246: liarvo on viimeisten 10 vuoden aikana pudonnut Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
7247: alle puoleen. Ollakseen vuoden 1974 tasolla sen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7248: tulisi olla nykyisellään noin 6 000 markkaa. Opis-
7249: kelijoiden vähäisistä kesä- ja sivuansioista menee että hallitus valtion vuoden 1987 tulo-
7250: näin kasvava osuus veroihin. Kunnallistalouteen ja menoarvioesityksen laadinnan yhteydes-
7251: tällä summalla on tietysti vaikutusta, mutta ky- sä ryhtyisi toimiin kunnallisverotuksen
7252: seessä tuskin ovat suuret summat. Opiskelijan opiskelijavähennyksen nostamiseksi 6 000
7253: kukkarossa tämä uudistus näkyisi suurena ja markkaan ja vähennyksen myöntämiseksi
7254: myönteisenä. jo yhden lukukauden opinnoista.
7255:
7256: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
7257:
7258: Sirpa Pietikäinen Pirjo Rusanen
7259: 1986 vp. 173
7260:
7261: Toivomusaloite n:o 163
7262:
7263:
7264:
7265:
7266: Pohto ym.: Korko- ja sairauskulujen omavastuuosuuksien poistami-
7267: sesta verotuksessa
7268:
7269:
7270: Eduskunnalle
7271:
7272: Korkokulujen sekä sairaus- ja lääkekulujen vähennyksiä. Suurituloisilla muutaman sadan
7273: omavastuuosuudet ovat aiheuttaneet suuren epä- markan suuruiset omavastuut eivät taasen aiheuta
7274: kohdan pienituloiselle väestölle. Heillä ei ole suu- minkäänlaista käytännön vaikutusta lopulliseen
7275: ria lainoja, joista olisi mahdollisuus vähentää ko- verotukseen.
7276: rot verovähennyksinä. Näin ollen heidän ainoat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7277: verovähennyksensä ovat ennen omavastuiden tu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7278: loa olleet nimenomaan lääkekulut ja pienlainojen
7279: korot. että hallitus ryhtyisi kzireellisesti toi-
7280: Tällä hetkellä omavastuuosuuksien ollessa voi- menpiteisiin korkokulujen sekä sairaus- ja
7281: massa ei tällaisilla pienituloisilla henkilöillä ole lääkekulujen omavastuuosuuksien poista-
7282: mahdollisuutta saada verotuksiinsa minkäänlaisia miseksi verotuksessa.
7283:
7284: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986
7285:
7286: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz
7287: Reino Jyrkilä Mikko Vainio Helvi Koskinen
7288: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
7289: 174 1986 vp.
7290:
7291: Toivomusaloite n:o 164
7292:
7293:
7294:
7295:
7296: Pohto ym.: Moottorisahakustannusten saattamisesta kokonaan vä-
7297: hennyskelpoisiksi verotuksessa
7298:
7299:
7300: Eduskunnalle
7301:
7302: Moottorisahan kustannukset metsätöissä on saa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
7303: tava myös käytännössä kokonaisuudessaan vähen- piteisiin, jotta kaikki moottorisahan kus-
7304: tää ansiosta. Muutoin metsästä ansionsa saava jou- tannukset saadaan kokonaisuudessaan
7305: tuu maksamaan veroja olemattomista tuloista. myös käytännössä joustavasti vähentää an-
7306: Samoin on väärin, että moottorisahan verovä- sioita verotettaessa sekä jotta nämä moot-
7307: hennys vaikuttaa työntekijän eläkkeeseen pienen- torisahan vähennykset eivät missään ta-
7308: tävästi. Yhteiskunnan palveluksessa olevat saavat pauksessa vaikuta alentavasti työntekzjän
7309: eläkkeen bruttopalkan perusteella. eläke- ja muuhun sosiaaliturvaan.
7310: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7311: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7312:
7313: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
7314:
7315: Urho Pohto Vieno Eklund Reino Jyrkilä
7316: Mikko Vainio Helvi Koskinen Pentti Skön
7317: Anssi Joutsenlahti
7318: 1986 vp. 175
7319:
7320: Toivomusaloite n:o 165
7321:
7322:
7323:
7324:
7325: Pohto ym.: Sähköverolain kumoamisesta
7326:
7327:
7328:
7329:
7330: Eduskunnalle
7331:
7332: Sähkön korkea kulutushinta rasittaa koko kan- ja inflaation aikana ei tällaista voida pitää hyväk-
7333: santalouttamme ja nostaa hintatasoa. Lisäksi kai- syttävänä.
7334: ken energian kuluttajahinta nousee väistämättä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7335: vastaavalle tasolle. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7336: Hallitus on ajanut eduskunnassa suurten puo-
7337: lueiden tuella läpi erityisen sähkön verolain. On että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
7338: laskettu, että tämä merkitsee vuodessa seurausil- piteisiin sähkön erityisverolain kumoa-
7339: miöineen yli 1 000 miljoonan markan rasitusta ta- miseksi koko kansamme etujen mukaises-
7340: vallisille kansalaisille ja yritteliäisyydelle. Laman ti.
7341:
7342: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
7343:
7344: Urho Pohto Vieno Eklund
7345: Mikko Vainio Helvi Koskinen
7346: Anssi Joutsenlahti
7347: 176 1986 vp.
7348:
7349: Toivomusaloite n:o 166
7350:
7351:
7352:
7353:
7354: Pohto ym.: Lannoiteveron poistamisesta
7355:
7356:
7357:
7358: Eduskunnalle
7359:
7360: Lannoitevero on maassamme kohtuuton ja ra- että hallitus ryhtyisi kiireesti tozmzzn
7361: sittaa sekä kuluttajia että viljelijöitä. Se on siis lannoiteveron poistamiseksi niin kulutta-
7362: poistettava, semminkin kun energiakustannusten ;i"en kuin viljelzjöiden etujen vastaisena.
7363: kasvun vuoksi lannoitteiden kuluttajahinnat nou-
7364: sevat jatkuvasti.
7365: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7366: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7367:
7368: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
7369:
7370: Urho Pohto Vieno Eklund
7371: Mikko Vainio Helvi Koskinen
7372: Anssi Joutsenlahti
7373: 1986 vp. 177
7374:
7375: Toivomusaloite n:o 167
7376:
7377:
7378:
7379:
7380: Pohto ym.: Energia-avustusten hakumenettelyn yhtenäistämisestä
7381:
7382:
7383:
7384: Eduskunnalle
7385:
7386: Energia-avustusten hakumenettely on tällä het- että hallitus ryhtyisi kzireellisesti toi-
7387: kellä erilainen maatalouksien ja muiden talouk- menpiteisiin säännösten muuttamiseksi si-
7388: sien välillä. Maatalouksien energia-avustuksia kä- ten, että kaikkien energia-avustusten ha-
7389: sitellään ja avustuksia myönnetään jatkuvasti vuo- kumenettely muutetaan maatalouksien
7390: den kuluessa, kun taasen muiden energia-avustus- energia-avustusten hakemuksia vastaaviksi
7391: ten haku tapahtuu kerran vuodessa jättöajan olles- eli hakemuksia voidaan jättää ja avustuksia
7392: sa kunkin vuoden kesäkuun viimeisenä päivänä. myöntää jatkuvasti vuoden kuluessa.
7393: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7394: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7395: muksen,
7396:
7397: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
7398:
7399: Urho Pohto Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
7400: Helvi Koskinen Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
7401:
7402:
7403:
7404:
7405: 23 260211N
7406: 178 1986 vp.
7407:
7408: Toivomusaloite n:o 168
7409:
7410:
7411:
7412:
7413: Pohto ym.: Aravalainoitettujen omakotitalojen kellarikerroksen tilo-
7414: jen käytön tehostamisesta
7415:
7416:
7417: Eduskunnalle
7418:
7419: Omakotitalon aravarakentajat ovat monissa ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7420: pauksissa huomanneet, että aivan pienellä pää- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7421: omanlisäyksellä voitaisiin hyödyntää aravalainoi-
7422: tettujen omakotitalojen kellarikerrosta erilaisiksi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7423: käyttötiloiksi. Lisäksi on mahdollista järjestää kul- menpiteisiin säännösten muuttamiseksi si-
7424: ku sisäkautta asuintasosta kellarikerrokseen pie- ten, että aravalainoitetun omakotitalon
7425: nentämättä asuinkerroksen pinta-alaa. kellarikerroksen hyödyntäminen sekä ku-
7426: Mikäli asuntopinta-ala ylittää nykyisen asunto- lun järjestäminen asuntokerroksesta kella-
7427: lain mukaan 119m2 , ei kellarikerrokseen saa olla rikerrokseen sisätilojen kautta tulee arava-
7428: kulkua sisätiloista, vaan kulku on järjestettävä ul- lainaehtojen mukaan mahdolliseksi siten,
7429: kokautta. Tämä voimassa oleva määräys on epä- ettei asuntokerroksen asuinpinta-alaa pie-
7430: kohta, sillä se rajoittaa huomattavasti aravalainoi- nennetä.
7431: tettujen omakotitalojen järkevää käyttöä ja raken-
7432: tamista.
7433:
7434: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
7435:
7436: Urho Pohto Liisa Arranz Mikko Vainio
7437: J. Juhani Kortesalmi Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
7438: 1986 vp. 179
7439:
7440: Toivomusaloite n:o 169
7441:
7442:
7443:
7444:
7445: Pohto ym.: Määrärahasta rintamamiesten halpakorkoisiin asuntolai-
7446: noihin
7447:
7448:
7449: Eduskunnalle
7450:
7451: Rintamamiehistä on suuri osa siirtynyt pienille nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7452: eläkkeille. Tämä tuottaa muiden vaikeuksien li- muksen,
7453: säksi suuria ongelmia jäljellä olevien asuntolai-
7454: nojen korkojen ja lyhennysten maksamisessa. Tä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin riit-
7455: män vuoksi on kaikki rintamamiesten asunto- tävän määrärahan varaamiseksi valtion
7456: lainat muutettava valtion halpakorkoisiksi !ai- vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen
7457: noiksi. rintamamiesten asuntolainojen muuttami-
7458: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- seksi valtion halpakorkoisiksi /ainoiksi.
7459:
7460: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
7461:
7462: Urho Pohto Reino Jyrkilä
7463: Helvi Koskinen Pentti Skön
7464: Anssi Joutsenlahti
7465: 180
7466: 1986 vp.
7467:
7468: Toivomusaloite n:o 170
7469:
7470:
7471:
7472:
7473: Pokka ym.: Kotiapulaisen palkkausmenojen vähentämisestä verotuk-
7474: sessa
7475:
7476:
7477: Eduskunnalle
7478:
7479: Alle kouluikäisten lasten molemmista vanhem- saa noin 5 000 lasta ja perhepäivähoidossa noin
7480: mista 314 toimii ammatissa. Kunnallista päivä- 3 000 lasta. Hoitopaikkoja tämän lisäksi tarvittai-
7481: hoitoa ei ole kuitenkaan kyetty tarjoamaan lähes- siin lähes 20 000.
7482: kään kaikille hoitopaikkaa haluaville ja tarvitsevil- Monet perheet haluaisivat hoitaa lapsensa
7483: le perheille. Näin perheet ovat joutuneet ratkaise- omassa kodissa. Apulaisen paikkaaminen ei kui-
7484: maan lasten päivähoidon hyvin vaihtelevin ja tenkaan ole mahdollista, koska palkkamenoja ei
7485: usein lapsen kannalta epätyydyttävin tavoin. saa osaksikaan vähentää verotuksessa. Kotiapulai-
7486: Suomessa on alle 7-vuotiaita lapsia noin nen on monen perheen toivoma vaihtoehto. Koti-
7487: 450 000. Heistä noin 50 000 on vauvoja, joiden apulaisvähennyksen hyväksyminen verotuksessa
7488: äidit saavat äitiyspäivärahaa. Vain hiukan yli puo- täydentäisi nykyisiä lasten päivähoitomahdolli-
7489: lella näistä lapsista on päivähoitopaikka kunnalli- suuksia ja tarjoaisi siten perheille erään mahdolli-
7490: sessa tai yksityisessä perhepäivähoidossa tai päivä- suuden järjestää lastensa hoito haluamallaan ta-
7491: kodissa taikka lapsi on kotihoidon tuen piirissä. valla.
7492: Viime vuoden alusta voimaan tullut laki lasten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
7493: päivähoidon kehittämisestä pyrkii turvaamaan jo- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7494: kaiselle alle 3-vuotiaalle lapselle päivähoitopaikan sen,
7495: vuoteen 1990 mennessä.
7496: Osapäiväistä hoitopaikkaa tarvitsee myös moni että hallitus ottaisi käyttöön kotiapulais-
7497: pieni koululainen. Päiväkodissa sellaisen paikan vähennyksen verotuksessa.
7498:
7499: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
7500:
7501: Hannele Pokka Sirkka-Liisa Anttila
7502: Tellervo Nousiainen Tytti Isohookana-Asunmaa
7503: Pirkko Ikonen
7504: 1986 vp. 181
7505:
7506: Toivomusaloite n:o 171
7507:
7508:
7509:
7510:
7511: Puolanne ym.: Pienyrittäjien verotuksen epäkohtien korjaamisesta
7512:
7513:
7514:
7515: Eduskunnalle
7516:
7517: Kokoomus pitää aloitettua yritysverotuksen uu- Kokoomuksen suhtautuminen yritysverotuksen
7518: distusprosessia tärkeänä kansantaloutemme kehit- kehittämislinjakomitean mietintöön (Honkavaa-
7519: tymisen kannalta. Kokoomus kiirehti yritysvero- ran komitea) on ollut myönteinen. Yritysverotus-
7520: uudistusta jo 3.5.1984 veroministeri Pekka Ven- ta olisi alusta lähtien tullut uudistaa enemmän
7521: namolle osoittamallaan kirjelmällä ja jättämällä 7 Honkavaaran komitean esittämään suuntaan. Ko-
7522: lakialoitetta yritysverotuksen uudistuksesta. Nyt koomus näkee kuitenkin ongelmana tuossa mie-
7523: näistä kokoomuksen aloitteista on toteutunut tinnössä varsinkin pienten yritysten verotukselli-
7524: pääpiirteiltään kolme. Viime syksynä toteutetut sen aseman. Kokoomuksen mielestä yritysvero-
7525: uudistukset jättivät tai aiheuttivat kuitenkin eräi- tuksen uudistamista tulee jatkaa mahdollisimman
7526: tä merkittäviä epäkohtia, joihin kokoomus yritti pikaisesti seuraavin tavoin: Päivärahan maksami-
7527: saada eduskunnassa korjauksia. Hallituspuolueet sen edellytykset itsenäiselle yrittäjälle on yhden-
7528: eivät suostuneet näitä ongelmia poistamaan. mukaistettava palkansaajien päivärahakäytännön
7529: Myyntivoittoverotuksen tullessa säilytettiin kanssa, avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyh-
7530: myös varallisuusverotus. Näin pääomaverotukseen tiöiden harkintaverotus on poistettava, maksetta-
7531: tuli yksi uusi verotuksen muoto ja vanhan poistu- vien verojen määräksi on vahvistettava enintään
7532: matta seurauksena oli osin kahdenkertainen vero- 70 prosenttia verovuonna saaduista tuloista (kat-
7533: tus. Kokoomus esittikin varallisuusveron poista- tosääntö) ja osinkovähennysjärjestelmä on uudis-
7534: mista käsiteltäessä vuodelta 1986 sovellettavia tettava Honkavaaran komitean mukaisesti siten,
7535: tulovero- ja varallisuusveroasteikkoja ja -prosent- että osingot ovat vähennyskelpoisia yhteisölle sekä
7536: teja. Vasta varallisuusvero poistamalla pääomave- valtion että kunnan verotuksessa sataprosenttises-
7537: rotusjärjestelmä on jälleen tasapainoinen. ti, kuitenkin esitetyin rajoituksin.
7538: Merkittäviä ongelmia aiheutuu myös pienyri- Välittömin korjaus, niin kauan kuin varalli-
7539: tysten verotukseen. Toteutettu uudistus ei ole ta- suusveroa ei ole poistettu, tulisi saada verotuksen
7540: sapainoinen suhteessa suur- ja pienyrityksiin ja kattosäännön muodossa siten, ettei kukaan jou-
7541: varsinkin eri yhtiömuotoihin. Kommandiitti- ja tuisi maksamaan yli 70 prosenttia veroa tulois-
7542: avointen yhtiöiden verotuksessa on epäkohtia. taan. Kun varallisuusveron alarajaa nostettiin
7543: Kokoomuksen mielestä suomalaisen yhteiskun- 800 000 markkaan myyntivoittoverotuksen vero-
7544: nan elinvoima on pienissä yrityksissä yhä merkit- vapaan voitto-osuuden ollessa miljoona markkaa,
7545: tävämmin. Tämän vuoksi korostamme sitä, että osa kansalaisista pääsee molempien pääomavero-
7546: jatkossa tulee erityisesti suuntautua pienten yritys- muotojen ulkopuolelle, mutta osa taas joutuu
7547: ten verotuksellisen aseman parantamiseen. maksamaan molempia veroja.
7548: Kokoomuksen mielestä verotus ei saa muodos- Yritysverotuksen uudistuksen yhteydessä laa-
7549: tua yritystoiminnalle haitalliseksi eikä myöskään jennettiin myös toimintavarauksen tekomahdolli-
7550: saa ohjata yritysten resurssien käyttöä väärin ja suuksia. Tämä on oikea kehityssuunta, koska se
7551: epätaloudellisesti. Y ritysverojärjestelmärakenteen luo todelliset mahdollisuudet yrityksen kehittämi-
7552: täytyy muodostua siten, että se edistää uusien yri- selle verrattuna esim. varastovaraukseen, joka
7553: tysten syntyä ja pienten yritysten kasvua. Tärkeä- useissa tapauksissa johtaa tarpeettomaukio vaihto-
7554: nä kokoomus pitää edelleen yritysten omarahoi- omaisuuden hankintaan ja heikentää yrityksen
7555: tusmahdollisuuksien parantamista ja siten suoma- järkevää kehittämistä.
7556: laisten yritysten rahoitusrakenteen tervehdyttä- Toimintavarausjärjestelmässä on kuitenkin epä-
7557: mistä. kohtana se, ettei ammatin- ja liikkeenharjoittajien
7558: 182 1986 vp. - TA n:o 171
7559:
7560: yrityksestään saamaa ansiotulo-osuutta lasketa toi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7561: mintavarauksen laskentaperusteisiin. Yrittäjien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7562: ansiotulo on kuitenkin luonteeltaan täysin palk- sen,
7563: katuloon verrattavaa. Pienille perheyrityksille,
7564: joilla nyt on ainoana tuloksentasauskeinona varas- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
7565: tovaraus, toisi toimintavarauksen laskentaperus- tei.riin yritysverotuksen korjaamiseksi eri-
7566: teen muutos merkittävän parannuksen. tyisesti pienyritysten osalta.
7567:
7568: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
7569:
7570: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
7571: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
7572: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
7573: Aila Jokinen Riitta Jouppila Tuure Junnila
7574: Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva Juho Koivisto
7575: Lea Kärhä Matti Lahtinen Ritva Laurila
7576: Anna-Kaarina Louvo Saara Mikkola Erkki Moisander
7577: Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi
7578: Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa
7579: Pirjo Rusanen Helge Saarikoski Pertti Salolainen
7580: Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen Ilkka Suominen
7581: Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri Eeva Turunen
7582: Riitta Uosukainen Sakari Valli Tauno Valo
7583: Päivi Varpasuo Iiro Viinanen Matti Viljanen
7584: Ben Zyskowicz
7585: 1986 vp. 183
7586:
7587: Toivomusaloite n:o 172
7588:
7589: Puolanne ym.: Energiaverotuksen uudistamisesta
7590:
7591:
7592:
7593: Eduskunnalle
7594:
7595: Energiaverotus Suomessa poikkeaa olennaisesti ta, mikä vaikuttaa energialajien keskinäiseen kil-
7596: muissa maissa sovelletusta energiaverojärjestel- pailutilanteeseen. Verotusta koskevat ratkaisut ei-
7597: mästä. Energiaan kohdistetut eri valmisteverot vät ole olleet erityisen pitkäjänteisiä. Teollisuuden
7598: merkitsevät teollisuudellemme kertaantuvaa vero- kilpailukykyyn vaikuttaa se, että useissa muissa
7599: kustannusta, koska tuotantopanoksena käytettä- maissa energialla on arvonlisävero, joka ei jää ra-
7600: vän energian arvo tulee kaksinkertaisesti verote- sittamaan vientituotantoa kuten valmisteverot.
7601: tuksi osana yritysten liikevaihtoverollisina myy- Polttoainehuollon investoinnit ovat liikevaihtove-
7602: mien tuotteiden myyntihintaa. Viennissä energia- rohuojennusten piirissä mutta sähkön ja kauko-
7603: verosta aiheutuvat kustannukset puolestaan rasit- lämmön investoinnit eivät. Polttoainevero ja säh-
7604: tavat vientituotteiden hintoja piilevänä verona. kövero ovat päällekkäisiä sähkön tuotannossa.
7605: Energiaverorakenteemme heikentää suomalais- Energian verotus on lievempää kuin hyödykkei-
7606: ten tuotteiden kilpailukykyä, koska vastaavaa kus- den yleensä, mikä ei ole välttämättä sopusoinnus-
7607: tannuslisää ei kilpailijamaiden vientiin liity. Ener- sa mm. energian säästötavoitteiden kanssa."
7608: gian verottaminen tapahtuu useimmissa kilpaili- Energiaverotoimikunta ehdottikin energiavero-
7609: jamaissamme liikevaihtoverotuksen osana. Yrityk- tuksemme rakenteen uudistamista kansainvälisen
7610: set joutuvat ostamaan tuotantoenergiaa liikevaih- käytännön mukaiseksi. Ehdotusta ei kuitenkaan
7611: toverollisin hinnoin, mutta saavat vähentää tämän ole toteutettu. Energiaverojen korotukset ovat
7612: veromäärän valmistamiensa tuotteiden myynti- päinvastoin lisänneet epäedullisen verorakenteen
7613: hinnoista suoritettavasta liikevaihtoverosta. Tä- haittavaikutuksia. Useiden vientiteollisuuden alo-
7614: män vähennysmahdollisuuden johdosta ei verojen jen nopeasti heikentyvän kilpailukyvyn kannalta
7615: kertaantumista pääse tapahtumaan. tulisi energiaverotuksen kokonaisuudistus kiireel-
7616: Energiaverotuksen kehittämistä Suomessa on lisesti saada aikaan.
7617: selvitelty useissa komiteoissa ja työryhmissä, mut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunioit-
7618: ta ehdotukset ovat jääneet pääosin toteutumatta. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7619: Nykyisin energiaverorakenteen epäkohdat on to-
7620: dettu mm. energiaverotoimikunnan mietinnössä että hallitus kiireellisesti antaisi ehdo-
7621: (KM 1983:35). Toimikunta on todennut mm. tuksen energiaverotuksen kokonaisuudis-
7622: seuraavaa: ''Eri energialajien verotus on epäyhte- tamiseksi energiaverotoimzkunnan (KM
7623: näistä ja niiden hankintaan nähden epätasapuolis- 1983:35) ehdotusten pohjalta.
7624:
7625: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
7626:
7627: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
7628: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
7629: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
7630: Aila Jokinen Riitta Jouppila Tuure Junnila
7631: Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva Juho Koivisto
7632: Lea Kärhä Matti Lahtinen Ritva Laurila
7633: Anna-Kaarina Louvo Saara Mikkola Erkki Moisander
7634: Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi
7635: Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa
7636: Pirjo Rusanen Helge Saarikoski Pertti Salolainen
7637: Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen Ilkka Suominen
7638: Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri Eeva Turunen
7639: Riitta Uosukainen Sakari Valli Tauno Valo
7640: Päivi Varpasuo Iiro Viinanen Matti Viljanen
7641: Ben Zyskowicz
7642: 184 1986 vp.
7643:
7644: Toivomusaloite n:o 173
7645:
7646:
7647:
7648:
7649: Puolanne ym.: Yrityksille suuntautuvien valtion tukijärjestelmien
7650: selkeyttämisestä
7651:
7652:
7653: Eduskunnalle
7654:
7655: Valtion tuki yrityksille jakautuu monelle tahol- yritysten kaikinpuoliseen kehittämiseen. Näin
7656: le. Kehitysaluerahasto Oy (KERA) hoitaa lähinnä saatu asiantuntemus onkin auttanut merkittävästi
7657: 1-III perusvyöhykkeiden pienten ja keskisuunen ja varmistanut pääomasijoitusta.
7658: yritysten rahoitustarvetta. Sen lainanmyöntämis- Nykytilanteessa on ilmennyt tarvetta koordinoi-
7659: valtuudet v. 1985 olivat 680 mmk. da valtion tukijärjestelmää ja halua karsia selviä
7660: Valtion investointirahasto (INRA) on rahoitta- päällekkäisyyksiä. Yritysten mielestä on valtion
7661: nut melkein yksinomaan IV perusvyöhykkeen yri- tukijärjestelmästä kasvanut sellainen viidakko, et-
7662: tystoimintaa. Vuonna 1984 oli sillä lainanmyöntä- tei tarvitsija tiedä, mihin kaikkeen hänellä olisi
7663: misvaltuuksia 560 mmk:n edestä. mahdollisuuksia. Kokeneen ja tehtävissään kou-
7664: Kauppa- ja teollisuusministeriön alueorganisaa- liintuneen henkilökunnan mielekäs käyttö edel-
7665: tiot, teollisuuspiirit, ovat toimineet taas koko lyttää myös muutoksia itse järjestelmässä. Siksi
7666: maassa. Nekin ovat myöntäneet investointi- ja ke- sen yksinkenaistaminen, toimintojen yhdistämi-
7667: hittämisavustuksia ja -lainoja. Viimeisenä tulok- nen ja alueellisten palvelujen parantaminen koko
7668: kaana on läänien kehittämisraha, joka on kuluvan maassa olisivat välttämättömiä yrityspoliittisia uu-
7669: vuoden talousarviossa 73 mmk ja joka jaetaan vii- distuksia.
7670: dessä kehitysalueläänissä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7671: Näistä rahoittajista on KERAlla vahvin alue- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7672: konttoriverkosto, joka kattaa 1-11 vyöhykkeet. sen,
7673: INRAlla ei ole mitään vastaavaa. Sen sijaan teolli-
7674: suuspiirien toimiala sivuaa KERAn toimintoja. että hallitus ryhtyisi kiireelliszin toimen-
7675: Sama piirre liittyy myös läänin kehittämisrahan piteiszin yrityksille suuntautuvien valtion
7676: jakoon. tukijärjestelmien yksinkertaistamiseksi,
7677: Rahoituksen lisäksi nämä organisaatiot ovat toimintojen yhdistiimiseksi ja alueellisten
7678: suunnanneet toimintansa yhä enenevässä määrin palvelujen parantamiseksi.
7679:
7680: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
7681:
7682: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
7683: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
7684: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri lmpiö
7685: Aila Jokinen Riitta Jouppila Tuure Junnila
7686: Heikki Järvenpää llkka Kanerva Juho Koivisto
7687: Lea Kärhä Matti Lahtinen Ritva Laurila
7688: Anna-Kaarina Louvo Saara Mikkola Erkki Moisander
7689: Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi
7690: Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa
7691: Pirjo Rusanen Helge Saarikoski Pertti Salolainen
7692: Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen llkka Suominen
7693: Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri Eeva Turunen
7694: Riitta Uosukainen Sakari Valli Tauno Valo
7695: Päivi Varpasuo Iiro Viinanen Matti Viljanen
7696: Ben Zyskowicz
7697: 1986 vp. 185
7698:
7699: Toivomusaloite n:o 174
7700:
7701:
7702:
7703:
7704: Puolanne ym.: Vapaiden vuokra-asuntomarkkinoiden luomisesta
7705: säänneltyjen rinnalle
7706:
7707:
7708: Eduskunnalle
7709:
7710: Vaikeimmat asunto-ongelmamme ovat ensi- jen poistumaa ei ole pystytty korvaamaan valtion
7711: asunnon hankkijoiden asema ja vuokra-asuntojen lainoittamalla vuokra-asuntotuotannolla.
7712: puute. Vuokra-asuntopula on jo nyt kipeä ongel- Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä yksi-
7713: ma useilla paikkakunnilla, sillä aravavuokra- tyisten vuokra-asuntojen tarjontaa on pikaisesti li-
7714: asuntotuotanto hiljenee, yksityistä vuokra-asunto- sättävä. Tämän vuoksi vuokratulovähennys olisi
7715: tuotantoa ei juuri ole, tyhjillään olevia asuntoja ei ainakin kaksinkertaistettava nykyisestään. Vuok-
7716: saada vuokra-asuntomarkkinoille ja jo olemassa rasääntelyä olisi myös lievennettävä. Lisäksi olisi
7717: olevat vuokra-asunnot muuttuvat omistusasun- luotava vapaat vuokra-asuntomarkkinat säännel-
7718: noiksi. tyjen rinnalle, sillä vuokra-asuntomarkkinoilla on
7719: Valtion lainoituksessa on viime vuosina lainoi- myös maksukykyisiä asunnonhakijoita ja työsuh-
7720: tettu lähes kaikki kiintiöiden sallimat vuokra- deasuntoja tarvitsevia työnantajia, jotka eivät tar-
7721: asunnot. Sen sijaan vapaarahoitteisten vuokra- vitse yhteiskunnan antamaa tukea tai suojaa
7722: asuntojen tarjonnassa on ongelmia. Inflaation tor- markkinaperusteisilta vuokrilta.
7723: junnan vuoksi ei hevin ole löytynyt sopivaa hetkeä Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
7724: nostaa vuokratasoa niin, että tarjonta riittävästi el- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7725: pylsl. muksen,
7726: Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen valtava
7727: väheneminen asuntomarkkinoilta on oiva esi- että hallitus tutkisi mahdollisuudet luo-
7728: merkki siitä, mihin verotuskäytännön muuttami- da vapaat vuokra-asuntomarkkinat sään-
7729: nen voi johtaa. Vapaarahoitteisten vuokra-asunto- neltyjen rinnalle.
7730:
7731: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
7732:
7733: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
7734: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
7735: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
7736: Aila Jokinen Riitta Jouppila Tuure Junnila
7737: Heikki Järvenpää llkka Kanerva Juho Koivisto
7738: Lea Kärhä Matti Lahtinen Ritva Laurila
7739: Anna-Kaarina Louvo Saara Mikkola Erkki Moisander
7740: Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi
7741: Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa
7742: Pirjo Rusanen Helge Saarikoski Pertti Salolainen
7743: Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen llkka Suominen
7744: Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri Eeva Turunen
7745: Riitta Uosukainen Sakari Valli Tauno Valo
7746: Päivi Varpasuo Iiro Viinanen Matti Viljanen
7747: Ben Zyskowicz
7748:
7749:
7750:
7751:
7752: 24 260211N
7753: 186
7754: 1986 vp.
7755:
7756: Toivomusaloite n:o 175
7757:
7758:
7759:
7760:
7761: Rajamäki ym.: Korkeiden sairauskulujen vähennysoikeuden lisäämi-
7762: sestä verotuksessa
7763:
7764:
7765: Eduskunnalle
7766:
7767: Verotuksessa vähennettävien sairauskulujen ta vähennystä. Näin vaikka perheessä olisi vielä
7768: yläraja asettaa usein monet kansalaiset kohtuutta- alaikäisiä lapsiakin.
7769: maan tilanteeseen. Sairauskulujen määrän huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
7770: mattava kasvu ei ole monissa vakavissa sairauksissa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7771: "verotekninen" toimi, vaan sairauden edellyttä-
7772: män hoidon aiheuttama. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti'n va-
7773: On epäoikeudenmukaista ja heikosti perustel- kavien sairauksien aiheuttamien poikkeuk-
7774: tavaa, että esim. syöpäpotilaalla on yli 10 000 sellisten ja korkeiden sairauskulujen vä-
7775: markkaa yli hyväksyttävän määrän kuitteja. Verot- hennysoikeuden lisäämiseksi verotuksessa
7776: taja ei yleensä hyväksy edes harkinnanvaraista ve- koskien mm. syöpäpottlaita.
7777: ronmaksukyvyn alentumisesta saatavaa mahdollis-
7778:
7779: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
7780:
7781: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Osmo Vepsäläinen
7782: 1986 vp. 187
7783:
7784: Toivomusaloite n:o 176
7785:
7786:
7787:
7788:
7789: Rajamäki ym.: Kansanterveystyötä tekevien järjestöjen avustamiseksi
7790: annetun tuen verovähennyskelpoisuudesta
7791:
7792:
7793: Eduskunnalle
7794:
7795: Terveydenhuollon piirissä on runsaasti epäkoh- vastuustaan, tulee yhteiskunnan paitsi suhtautua
7796: tia, joiden korjaamiseen eivät yhteiskunnan osoit- entistä voimakkaammalla tuella näiden järjestöjen
7797: tamat voimavarat lähitulevaisuudessa tule vielä työhön myös tukea eri muodoin niiden varojen-
7798: riittämään. Terveydenhuollon kansalaisjärjestö- hankintaa.
7799: toiminta omalla kuntoutus- ja potilaiden tukitoi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
7800: minnallaan antaa viralliselle terveydenhuollolle nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7801: korvaamatonta tukea. Eräiden valtakunnallisten
7802: kansanterveys-ja potilasjärjestöjen (syöpä-, sydän- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
7803: ym. järjestöt) keräystoiminta auttaa ratkaisevasti jotta terveydenhuollon valtakunnallisten
7804: leikkaus-, hoito- sekä kuntoutustilanteen paranta- järjestöjen sairaanhoidollisten epäkohtien
7805: mista. korjaamiseen ja muihin vastaaviin varojen-
7806: Koska yhteiskunta ei kykene peruspalvelujensa keräyksiin osallistuneet voivat vähentää ra-
7807: turvan osalta riittävästi nykyisellään selviytymään hallisen tukensa verotuksessa.
7808:
7809: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
7810:
7811: Kari Rajamäki Osmo Vepsäläinen
7812: 188 1986 vp.
7813:
7814: Toivomusaloite n:o 177
7815:
7816:
7817:
7818:
7819: Rajamäki ym.: Määrärahasta asuntojen peruskorjauksiin
7820:
7821:
7822:
7823: Eduskunnalle
7824:
7825: Asuntokannan peruskorjaus on usein yhteis- tulo- ja menoarviota valmisteltaessa olisi varsinai-
7826: kunnalle edullisin vaihtoehto asuntojen tarpeen seen budjettiin varattava tarkoitukseen riittävät
7827: tyydyttämiseksi ja asumistason kohottamiseksi. määrärahat.
7828: Peruskorjausvarat ovat kuitenkin täysin riittämät- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
7829: tömät. Viimeaikaisella lainsäädännöllä on myös nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7830: luotu perusparantamistoiminnalle lisäedellytyk-
7831: siä. Kysymys on kuitenkin siitä, turvataanko ta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin,
7832: voitteiden toteutuminen riittävin määrärahoin. jotta asuntojen peruskorjauksiin varattai-
7833: Asuntojen perusparannukseen tarkoitettuja va- siin seuraavassa tulo- ja menoarviossa n'it-
7834: roja tulisi lisätä budjetissa olleista. Lisäys tulisi to- tävät määrärahat.
7835: teuttaa jo seuraavassa lisäbudjetissa. Vuoden 1987
7836:
7837: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
7838:
7839: Kari Rajamäki Osmo Vepsäläinen
7840: 1986 vp. 189
7841:
7842: Toivomusaloite n:o 178
7843:
7844:
7845:
7846:
7847: Ratu ym.: Geologisen tutkimustyön tehostamisesta uusien malmioi-
7848: den löytämiseksi
7849:
7850:
7851: Eduskunnalle
7852:
7853: Maamme kaivosteollisuutta uhkaa lähitulevai- geologista tutkimustyötä ja saada tähän tarkoituk-
7854: suudessa vakava raaka-ainepula, sillä maamme seen lisää määrärahoja.
7855: kaivosten malmivarat alkavat uhkaavasti ehtyä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7856: Uusia suuria malmilöydöksiä ei ole viimeisten tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7857: vuosien aikana löydetty, tai löydökset ovat olleet
7858: hyödyntämiskelvottomia. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7859: Suomen maaperässä on kuitenkin todistettavas- menpiteisiin, joilla voitaisiin tehostaa
7860: ti vielä runsaasti malmivaroja, joiden tarkkaa si- maassamme tapahtuvaa geologista tutki-
7861: jaintia ei kuitenkaan ole pystytty määrittelemään. mustyötä uusien malmzlöydösten eszlle
7862: Jotta turvattaisiin kotimainen raaka-ainesaanti saamiseksi.
7863: metalliteollisuudelle, tulisi pikaisesti tehostaa
7864:
7865: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
7866:
7867: Martti Ratu Vieno Eklund Reino Jyrkilä
7868: Urho Pohto Helvi Koskinen Anssi Joutsenlahti
7869: 190 1986 vp.
7870:
7871: Toivomusaloite n:o 179
7872:
7873:
7874:
7875:
7876: Raudaskoski ym.: Asevelvollisten verovähennysoikeuksien lisäämi-
7877: sestä
7878:
7879:
7880: Eduskunnalle
7881:
7882: Jos opiskelija on verovuoden aikana opiskellut 7 ollut sairas tai työtön, vaikka armeijassaolo 7 kuu-
7883: kuukautta koulu- tai kurssimuotoisessa opiskelus- kauden ajan käytännössä on työttömyyttä, kun sii-
7884: sa, hän saa ansaita verottomana 8 300 markkaa. tä työstä ei makseta palkkaa. On kohtuutonta,
7885: Yleisluonteisesti verotuksessa kansalainen voi että jos hänellä sattuu olemaan kuitenkin tuloja
7886: myös vähentää 5 300 markkaa, jos veronmaksuky- syystä tai toisesta, hänen veronmaksukykynsä ei
7887: ky on olennaisesti vähentynyt työttömyyden tai kuitenkaan katsota alentuneen 7 kuukauden pal-
7888: sairauden johdosta. kattomasta työstä huolimatta.
7889: Asevelvollinen, joka on palkattoman luontei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7890: sesti opiskellut maanpuolustusta yhtenäisesti 7 tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7891: kuukautta verovuoden aikana, ei voi kuitenkaan
7892: saada opiskeluvähennystä. Hän ei myöskään taval- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ase-
7893: lisesti saa veronmaksukyvyn alentumisen perus- velvollisten verovähennysozkeuden paran-
7894: teella 5 300 markan vähennystä, koska hän ei ole tamiseksi.
7895:
7896: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
7897:
7898: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila
7899: Jukka Vihriälä Einari Nieminen
7900: Juhani Alaranta
7901: 1986 rd. 191
7902:
7903: Hemställningsmotion nr 180
7904:
7905:
7906:
7907:
7908: Rehn: Om befrielse av säkerhetsutrustning som behövs inom båttra-
7909: fiken från omsättningsskatt
7910:
7911:
7912: Tili Riksdagen
7913:
7914: Säkerhet tili sjöss är ett tema som aktualiserats del möjliggöra att samtliga båtfarare har nödvän-
7915: med jämna mellanrum under den senaste tiden. dig räddningsutrustning, och avstå från att upp-
7916: De organisationer som ivrar för båtsport och fritid bära omsättningsskatt på säkerhets- och rädd-
7917: tili sjöss har speciellt vinnlagt sig om att framhålla ningsutrustning för sjön, såsom flytvästar, rädd-
7918: betydelsen av säkerhets- och räddningsutrustning ningsflottar, nödraketer. Kostnaderna för staten
7919: i tillräcklig utsträckning i alla typer av båtar. är betydligt större för räddningsoperationer, för
7920: Statistiken över drunkningsolyckor hos oss är att inte tala om betydelsen av att kunna medverka
7921: beklämmande, speciellt beklagligt är att i så mån- tili att människoliv räddas, än det skattebortfall
7922: ga fall av båtolyckor användningen av flytväst det här är frågan om.
7923: kunde ha räddat drunkningsoffren. Dessvärre Med anledning av det ovan nämnda föreslås
7924: måste man konstatera att räddningsutrustning är vördsamt, att riksdagen måtte hemställa
7925: dyr i Finland, och oeftertänksamma människor
7926: som räknar på kostnaderna och inte kan föreställa att regeringen i skyndsam ordning utre-
7927: sig att råka själv i nödsituation tili sjöss kanske an- der möjligheterna att be.fria från omsätt-
7928: ser att en investering i räddningsutrustning är en ningsskatt på sjön nödvändig säkerhets-
7929: onödig kostnad för fisketurer och annan nöjesåk- och räddningsutrustning såsom flytvästar,
7930: ning. räddningsflottar och nödraketer.
7931: Härvid borde staten komma emot för att för sin
7932:
7933: Helsingfors den 12 februari 1986
7934:
7935: Elisabeth Rehn
7936: 192 1986 vp.
7937:
7938: Toivomusaloite n:o 180 Suomennos
7939:
7940:
7941:
7942:
7943: Rehn: Veneliikenteessä tarpeellisten turvavarusteiden vapauttamises-
7944: ta liikevaihtoverosta
7945:
7946:
7947: Eduskunnalle
7948:
7949: Turvallisuus vesillä on aihe, joka on viime ai- listaakseen omalta osaltaan, että kaikilla veneili-
7950: koina ajankohtaistunut tasaisin väliajoin. Venei- jöillä on välttämätön pelastusvarustus, ja luopua
7951: lyn ja vesillä vietettävän vapaa-ajan puolesta in- kantamasta liikevaihtoveroa vesillä liikkuvien
7952: nokkaasti toimivat organisaatiot ovat erityisesti turvallisuus- ja pelastusvarusteista, kuten pelas-
7953: nähneet vaivaa kiinnittääkseen huomiota riittävän tusliiveistä, pelastuslautoista ja hätäraketeista.
7954: turvallisuus- ja pelastusvarustuksen merkitykseen Valtiolle aiheutuu kyseistä verotulojen menetystä
7955: kaikenlaisissa aluksissa. tuntuvasti suuremmat kustannukset pelastusope-
7956: Tilastot maamme hukkumisonnettomuuksista raatioista, puhumattakaan sen merkityksestä, että
7957: ovat piinallisia. Erityisen valitettavaa on, että niin toimenpiteellä voitaisiin myötävaikuttaa ihmis-
7958: monissa veneonnettomuustapauksissa pelastuslii- henkien pelastamiseen.
7959: vien käyttö olisi voinut pelastaa hukkumisuhrit. Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
7960: Sitäkin enemmän valittaen on todettava, että pe- hyväksyttäväksi toivomuksen,
7961: lastusvarusteet ovat Suomessa kalliita, ja kustan-
7962: nuksia laskevat ajattelemattomat ihmiset, jotka että hallitus pikaisesti selvittäisi mah-
7963: eivät pysty kuvittelemaan itse joutuvansa hätäti- dollisuudet vapauttaa ltikevaihtoverosta
7964: lanteeseen vesillä. He ehkä katsovat, että pelastus- vesillä välttämättömät turvallisuus- ja pe-
7965: varusteisiin sijoittaminen on tarpeeton kustannus lastusvarusteet, kuten pelastusliivit, pelas-
7966: kalamatkoja ja muuta huviveneilyä varten. tuslautat ja hätäraketit.
7967: Valtion tulisi tulla tässä asiassa vastaan mahdol-
7968:
7969: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
7970:
7971: Elisabeth Rehn
7972: 1986 rd. 193
7973:
7974: Hemställningsmotion nr 181
7975:
7976:
7977:
7978:
7979: Rehn: Om ändring av alkoholbeskattningen i en riktning som gynnar
7980: lätta alkoholdrycker
7981:
7982:
7983: Tili Riksdagen
7984:
7985: Finland hör tili de Iänder där konsumtionen av bidrar tili att finländaren väljer starkvaror elier
7986: starka alkoholdrycker utgör en avsevärd del av to- biliiga viner i stora kvantiteter.
7987: talkonsumtionen. Samtidigt har man inte lyckats I dagens Finland har man äntligen börjat inse
7988: stävja konsumtionens storlek, i stäliet för nedgång betydelsen av vinkultur vid sidan av andra kultur-
7989: har t.o.m. en liten ökning kunnat konstateras un- former, också som en väg att stävja alkoholkon-
7990: der senaste år. sumtionen totalt sett. En spärr för en vettig alko-
7991: I utpräglade vinländer har man däremot lyckats holpolitik som beaktar detta är dock beskatt-
7992: vända totalkonsumtionen tili en starkt nedgående ningen. Om lätta alkoholdrycker beskattades en-
7993: trend, mycket beroende på en prispolitik som i ligt en lägre procentsats, t.ex. 30%, elier om hela
7994: högre grad vänder konsumenterna tili användan- beskattningssystemet ändrades så att alkohol-
7995: de av lätta alkoholdrycker i stäliet för de starka. mängden vore den utslagsgivande, skulie detta för
7996: Också i Sverige har man insett detta, kampanjen sin del bidra tili en klokare alkoholpolitik.
7997: för "helire vin än starkt" har resulterat i att samti- Med anledning av det ovanstående föreslås
7998: digt som konsumtionen av vin starkt ökat total- vördsamt, att riksdagen måtte hemställa
7999: konsumtionen markant gått ned, och är betydligt
8000: lägre än i vårt land. Detta beror delvis på beskatt- att regeringen i skyndsam ordning ti/1-
8001: ningen av alkoholhaltiga drycker, i Sverige beskat- sätter en arbetsgrupp med representation
8002: tar man enligt alkoholhalt, inte värdesbeskattning från finans- och socialministerierna, Alko
8003: som hos oss, som gynnar biliiga starka drycker på och vinkulturfriimjande organisationer för
8004: bekostnad av högklassiga, i utgångsläget dyrare att utreda möjligheterna att iindra alkohol-
8005: viner, där en 60-prosentig beskattning med ytter- beskattningen i en riktning som gynnar
8006: ligare oms 16 % avsevän höjer varans pris, och lätta alkoholdrycker.
8007:
8008: Helsingfors den 12 februari 1986
8009:
8010: Elisabeth Rehn
8011:
8012:
8013:
8014:
8015: 25 260211N
8016: 194 1986 vp.
8017:
8018: Toivomusaloite n:o 181 Suomennos
8019:
8020:
8021:
8022:
8023: Rehn: Alkoholiverotuksen uudistamisesta mietoja juomia suosivalla
8024: tavalla
8025:
8026:
8027: Eduskunnalle
8028:
8029: Suomi kuuluu niihin maihin, joissa väkevien vasti tuotteen hintaa ja myötävaikuttaa siihen, et-
8030: alkoholijuomien kulutus muodostaa huomattavan tä suomalaiset suuressa määrin valitsevat väkeviä
8031: osan kokonaiskulutuksesta. Samalla ei ole onnis- juomia tai halpoja viinejä.
8032: tuttu rajoittamaan kulutuksen määrää, vaan viime Nyky-Suomessa on vihdoin alettu ymmättää
8033: vuonna voitiin laskun sijasta todeta jopa pieni ku- viinikulttuurin merkitys kulttuurin muiden muo-
8034: lutuksen kasvu. tojen rinnalla, myös keinona rajoittaa alkoholin
8035: Selvissä viinimaissa on sitä vastoin onnistuttu kokonaiskulutusta. Verotus on kuitenkin este tä-
8036: kääntämään kokonaiskulutus voimakkaaseen las- män huomioon ottavalle järkevälle alkoholipoli-
8037: kuun, paljolti johtuen hintapolitiikasta, joka sel- tiikalle. Jos mietoja alkoholijuomia verotettaisiin
8038: vemmin ohjaa kuluttajat mietojen alkoholijuo- alemman prosenttiosuuden mukaan, esimerkiksi
8039: mien käyttöön väkevien sijasta. Myös Ruotsissa tä- 30 % :lla, tai jos koko verotusjärjestelmä uudistet-
8040: mä on ymmärretty; kampanja "mieluummin vii- taisiin siten, että ratkaisevaa olisi alkoholimäärä,
8041: niä kuin väkevää'' on johtanut siihen, että samal- voitaisiin näin osaltaan edesauttaa viisaamman al-
8042: la kun viinin kulutus on voimakkaasti kasvanut, koholipolitiikan aikaansaamista.
8043: on kokonaiskulutus huomiota herättävässä määrin Edellä sanotun perusteella ehdotan eduskun-
8044: laskenut, ja se on merkittävästi alhaisempi kuin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8045: meidän maassamme.
8046: Tämä johtuu osittain alkoholipitoisten juomien että hallitus asettaisi pikaisesti työryh-
8047: verotuksesta. Ruotsissa verotetaan alkoholipitoi- män, jossa olisivat edustettuina valtiova-
8048: suuden eikä arvon perusteella kuten meillä, missä rainministeriö, sosiaali- ja terveysministe-
8049: suositaan halpoja väkeviä juomia korkealuokkais- n"ö, Oy Alko Ab ja viinikulttuuna edistä-
8050: ten, jo lähtökohtaisesti kalliimpien viinien kus- vät yhteisöt, selvittämään mahdollisuuksta
8051: tannuksella, joiden osalta 60 % :n verotus lisätty- muuttaa alkoholiverotusta mietoja alkoho-
8052: nä 16 % :n liikevaihtoverolla korottaa huomatta- lijuomia suosivaan suuntaan.
8053:
8054: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
8055:
8056: Elisabeth Rehn
8057: 1986 vp. 195
8058:
8059: Toivomusaloite n:o 182
8060:
8061:
8062:
8063:
8064: Riihijärvi ym.: Määrärahasta toimitilojen hankkimiseksi valtion viras-
8065: toille Sonkajärvellä
8066:
8067:
8068: Eduskunnalle
8069:
8070: Valtion virastot, kuten nimismiehen kanslia, että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
8071: työvoimatoimisto ja Kansaneläkelaitos, palvelevat tulo- ja menoarvioesitykseen tarvittavat
8072: laajaa asiakaspiiriä. Voidakseen palvella tarvitse- määrärahat uusien tilojen saamiseksi Son-
8073: vat em. virastot Sonkajärvellä riittävät toimitilat. kajärven nimismiespiinlle, työvoimatoi-
8074: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- mistolle ja Kansaneläkelaitokselle.
8075: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8076:
8077: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
8078:
8079: Heikki Riihijärvi Urho Pohto
8080: Lea Mäkipää Pentti Skön
8081: Anssi Joutsenlahti
8082: 196
8083: 1986 vp.
8084:
8085: Toivomusaloite n:o 183
8086:
8087:
8088:
8089:
8090: Riihijärvi ym.: Määrärahasta sisävesirahtialusten rakentamiseksi
8091:
8092:
8093:
8094: Eduskunnalle
8095:
8096: Saimaan kanavan ja siihen liittyvien vesireittien nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8097: käyttöä jarruttaa alusten puute. Sisävesiliikenne muksen,
8098: vaatii sopivien alusten kehittämiseksi käytännössä
8099: saatuja kokemuksia. Koetoiminnan rahoitus on että hallitus ottaisi vuoden 1987 tulo- ja
8100: yhteiskunnan asia, myös sisävesille sopivia rahti- menoarvioesitykseen riittävät määrärahat
8101: aluksia kehitettäessä. sisävestlle sopivien rahtialusten rakentami-
8102: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- seksi ja koekäytön rahoittamiseksi.
8103:
8104: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
8105:
8106: Heikki Riihijärvi Urho Pohto
8107: Lea Mäkipää Pentti Skön
8108: Anssi Joutsenlahti
8109: 1986 vp. 197
8110:
8111: Toivomusaloite n:o 184
8112:
8113:
8114:
8115:
8116: Rusanen ym.: Mikkelin Teknologiakeskus Oy:n toimintaedellytysten
8117: turvaamisesta
8118:
8119:
8120: Eduskunnalle
8121:
8122: Mikkelin läänin yrityskanta muodostuu pääosil- siirtyy valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
8123: taan pk-yrityksistä. Yritysten kehittämistoimin- kauppa- ja teollisuusministeriöön. Ministeriön
8124: nan aktivoimiseksi nähtiin tärkeäksi perustaa Mik- asettama tietotekniikkatyöryhmä on väliraponis-
8125: keliin yksikkö, joka voisi toimia kiinteässä yhteis- saan todennut keskusten tarpeellisuuden Suomen
8126: työssä Teknologian kehittämiskeskuksen Lap- talouselämän alueellisen kehittämisen kannalta
8127: peenrannan tuotekehitys- ja markkinointiyksikön sekä esittänyt valtionapuperiaatteet. Työryhmän
8128: kanssa ja joka avustaisi yrityksiä niiden kehittä- kannanoton mukaan valtionapu olisi projekti-
8129: mishankkeissa. luontoista ja kohdistuisi keskusten perustamisvai-
8130: Huhtikuussa 1985 Mikkelin kaupunki sopi työ- heeseen sekä kehittämishankkeisiin, kun taas nii-
8131: voimaministeriön kanssa tietotekniikka- ja tuote- den pysyvän toiminnan tulisi muodostua itsestään
8132: kehityskeskuksen kokeiluluontoisesta perustami- kannattavaksi.
8133: sesta Mikkeliin. Välittömästi sen jälkeen Mikkelin Teknologiakeskuksen toiminnan käynnistymi-
8134: kaupunki, Mikkelin Kauppakamari, Etelä-Savon sen kannalta olisi tärkeää saada käynnistämisvai-
8135: Osuuspankki, Suur-Savon Osuuspankkiliitto ja heeseen riittävä yhteiskunnan taloudellinen tuki,
8136: Etelä-Savon Säästöpankki perustivat Mikkelin jotta toiminnan edellyttämät palveluvalmiudet
8137: Teknologiakeskus Oy:n. kyettäisiin luomaan.
8138: Teknologiakeskuksen tavoitteena on toisaalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8139: edistää tietotekniikan hyväksikäyttöä ja toisaalta tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8140: avustaa niitä niiden tuotekehityshankkeiden läpi-
8141: viennissä. että hallitus ryhtyisi pikaisti"n toimenpi-
8142: Vuoden 1986 alusta osakeyhtiömuotoisten tie- teisti"n Mikkelin Teknologiakeskus Oy:n
8143: totekniikkakeskusten valtionapuasioiden käsittely toimintaresurssien tun;aamiseksi.
8144:
8145: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986
8146:
8147: Pirjo Rusanen Pentti Skön
8148: Mauri Miettinen Pertti Hietala
8149: Pentti Poutaneo
8150: 198 1986 vp.
8151:
8152: Toivomusaloite n:o 185
8153:
8154:
8155:
8156:
8157: Rusanen ym.: Määrärahasta opiskelija-asuntojen rakentamisen lisää-
8158: miseksi
8159:
8160:
8161: Eduskunnalle
8162:
8163: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien varrella että hallitus valtion vuoden 1987 tulo-
8164: ole parantunut sille asetettujen vaatimusten mu- ja menoarvioesityksen laadinnan yhteydes-
8165: kaisesti. Useilla paikkakunnilla on huutava pula sä ryhtyisi toimiin, jotta opiskelija-asunto-
8166: opiskelija-asunnoista. Opiskelija-asuntotuotanto jen rakentamisessa toteutettaisiin opetus-
8167: ei ole saavuttanut sille asetettuja tingittyjäkään ta- ministeriön opiskelija-asuntoneuvottelu-
8168: voitteita. Tuloksena on ollut, että esim. vuosina kunnan suosittama 2 600 opiskeltj'a-asun-
8169: 1984-85 vain noin puolet opiskelija-asuntosää- non rakentaminen vuonna 1987, että oma-
8170: tiöihin hakeneista sai asunnon. Vaikein tilanne oli pääoma-avustus laajennettaisiin koske-
8171: Helsingissä, jossa paikallinen asuntosäätiö pystyi maan myös opiskelzja-asuntojen peruskor-
8172: tarjoamaan asunnon vain noin joka kolmannelle jausten rahoitusta ja että näiden tavoittei-
8173: hakeneista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että den toteuttamiseksi varattaisiin riittävät
8174: noin 8 000 opiskelijaa jäi vaille säätiön tarjoamaa miilirärahat ja korotettaisti'n valtion ja kun-
8175: asuntoa. Edellä esitetyt luvut ovat koko vuoden tien omapiiiioma-avustus tarvetta vastaa-
8176: lukuja eivätkä siten osoita, miten hirvittävä tilan- vaksi.
8177: ne on syksyisin, kun uudet opiskelijat aloittavat
8178: opintojaan.
8179: Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
8180: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8181:
8182: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
8183:
8184: Pirjo Rusanen Sirpa Pietikäinen
8185: 1986 vp. 199
8186:
8187: Toivomusaloite n:o 186
8188:
8189:
8190:
8191:
8192: Saari ym.: Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan luototusjärjestel-
8193: män kehittämisestä
8194:
8195:
8196: Eduskunnalle
8197:
8198: 1960- ja vielä 1970-luvun alussa olivat maas- rahamarkkinoilla huomattavia mahdollisuuksia
8199: samme käytössä ns. pienteollisuusluotot, joiden laajentaa ja perustaa uusia yrityksiä kehitysalueil-
8200: avulla valtion pienteollisuusyrityksille suuntaamat le. KTM:n varoista myönnettävä laina voitaisiin
8201: lainarahat joustavasti ohjattiin yrityksille normaa- antaa myöskin ilman turvaavia vakuuksia taikka
8202: lien pankkilainojen yhteydessä. Rahamarkkinoi- ensisijaisen lainan myöntämän pankin saamien
8203: den suuresta kehittymisestä ja laajentumisesta vakuuksien perusteella.
8204: huolimatta pienteollisuusluottojen veroista järjes- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioitta-
8205: telmää ei ole saatu pienten ja keskisuurten yritys- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8206: ten käyttöön uudelleen.
8207: Yritysten kannalta olisi erittäin tärkeää, että ny- että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
8208: kyisin varsin kallista lainarahaa voitaisiin korvata luoda maahamme uudelleen 1960- ja
8209: byrokratiaa lisäämättömällä ja normaaliehtoisella 1970-luvun alussa käytössä ollutta PKT-
8210: lainarahalla. Sellainen järjestelmä, jossa kehitys- Iuottojärjestelmää vastaava pienen ja kes-
8211: alueen pienille ja keskisuurille yrityksille voitaisiin kisuuren yritystoiminnan luototusjärjestel-
8212: myöntää pankin myöntämän lainan yhteydessä mä ja tekisi järjestelmän käyttöönottami-
8213: pankkilainaa vastaavan suuruinen KTM:n varoista sen edellyttämät esitykset.
8214: myönnettävä laina, loisi nykyisillä varsin tiukoilla
8215:
8216: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
8217:
8218: Aapo Saari Helge Saarikoski Jukka Vihriälä
8219: 200 1986 vp.
8220:
8221: Toivomusaloite n:o 187
8222:
8223:
8224:
8225:
8226: Saari ym.: Kauppa- ja teollisuusministeriön investointiavustusten
8227: myöntämisestä nykyistä korkeampina
8228:
8229:
8230: Eduskunnalle
8231:
8232: KTM:n investointi-, käynnistys- ja tuotekehi- Monessa tapauksessa myöskin verotukselliset ja
8233: tysavustusrahoja jäi vuonna 1984 käyttämättä julkisen byrokratian aiheuttamat syyt puoltaisivat
8234: noin 130 miljoonaa markkaa. Käyttämättä jäämi- S prosentin investointiasteen korottamista kor-
8235: nen ei suinkaan johdu pääsääntöisesti siitä väite- keammaksi. Joutuuhan investointiavustus varsin
8236: tystä seikasta, että mainituille rahoille ei olisi pe- usein yrityksen tuloksessa suoraan verotettavaksi ja
8237: rusteltuja hakemuksia riittävästi. Hakemuksia on avustuksesta jopa yli puolet palautuu välittömästi
8238: ollut runsaasti. Hylättyjä päätöksiä on tehty liian veronsaajille. Kun otetaan lisäksi huomioon se,
8239: usein ja KTM:n päätökset ovat lähes poikkeukset- että avustusta saaneille investoinneille asetetaan
8240: ta noudattaneet avustusten harkintarajojen alara- usein kustannuksia lisääviä ehtoja ja jo hakume-
8241: joja. Useissa tapauksissa noudatettu käytäntö on nettely sinänsä on suhteellisen monimutkainen, ei
8242: perusteeton ja hyvin epäoikeudenmukainen. Esi- viiden prosentin investointiavustusta kannata edes
8243: merkkinä voidaan mainita Vaasan läänin Suo- anoa, jos ainoina seurausvaikutuksina ovat kasva-
8244: menselän alueet. Näilläkin alueilla noudatetaan nut byrokratia ja jossakin määrin parantunut ve-
8245: jo muutenkin alhaisia viiden prosentin investoin- ronmaksukyky.
8246: tiavustusrajoja aivan pääsääntöisesti. Tämä ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8247: alueen yrittäjiä kohtaan epäoikeudenmukaista yk- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8248: sistään Vaasan läänin sisäisen vertailun perusteel-
8249: la, vaan myös valtakunnallisesti. Onhan Suomen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin in-
8250: selän jääminen kehityksessä jälkeen varsin selkeäs- vestointiavustusten myöntämiseksi nykyis-
8251: ti osoitettavissa. Suomenselän tulotaso asukasta tä korkeampina, selvästi jälkeen jääneillä
8252: kohti on ainoastaan noin 60 prosenttia valtakun- aluetila pääsääntöisesti harkintarajojen ylä-
8253: nan keskimääräisestä asukaskohtaisesta tulotasos- rajojen mukaisina.
8254: ta.
8255:
8256: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
8257:
8258: Aapo Saari Helge Saarikoski Jukka Vihriälä
8259: 1986 vp. 201
8260:
8261: Toivomusaloite n:o 188
8262:
8263:
8264:
8265:
8266: Saari ym.: Kehitysaluerahaston aluekonttorin perustamisesta Seinä-
8267: joelle
8268:
8269:
8270: Eduskunnalle
8271:
8272: Etelä-Pohjanmaalla on runsaasti pieniä ja keski- taisiin ratkaisevasti tehostaa KERAn avulla. Näin
8273: suuria yrityksiä, joilla on rahoituksessa ongelmia. voitaisiin myös maakunnan työllisyystilannetta
8274: Yritystoiminta huonekalualalla ja turkistuotan- parantaa ja ehkäistä pahenemassa olleen työttö-
8275: nossa on runnettua ympäri maan. Suomenkielisen myyden mukanaan tuomaa Ruotsiin muuttoha-
8276: Etelä-Pohjanmaan keskuksessa Seinäjoella on täl- lukkuutta.
8277: laista yritystoimintaa rahoittavalla Kehitysaluera- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8278: hastolla vain vastaanottopiste. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8279: Maakunnassa onkin pitkään toivottu, että muksen,
8280: KERA avaisi varsinaisen aluetoimiston Seinäjoel-
8281: le. Uuden toimiston rurvin KERA voisi tehostaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin Ke-
8282: markkinointiaan yrityksiin päin. Näin myös löy- hitysaluerahaston aluekonttorin perusta-
8283: dettäisiin sellaiset kohteet, joiden toimintaa voi- miseksi Seinäjoelle.
8284:
8285: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
8286:
8287: Aapo Saari Helge Saarikoski Jukka Vihriälä
8288:
8289:
8290:
8291:
8292: 26 260211N
8293: 202
8294: 1986 vp.
8295:
8296: Toivomusaloite n:o 189
8297:
8298:
8299:
8300:
8301: Saarikoski: Erillisinä verotettavien avoimien ja kommandiittiyhtiöi-
8302: den verotuksen alentamisesta
8303:
8304:
8305: Eduskunnalle
8306:
8307: Yritysverotuksen kehittämislinjakomitea eh- Kehittämislinjakomitea ehdotti edelleen avoi-
8308: dotti joulukuussa 1984 julkaistussa mietinnössään mien ja kommandiittiyhtiöiden liiketulon harkin-
8309: yhteisöverokannan olennaista alentamista. 1.1. taverotuksen lopettamista niiden avoimien ja
8310: 1986 voimaan tulleella lainmuutoksella alennet- kommandiittiyhtiöiden osalta, joissa enemmistö
8311: tiinkin yhteisöjen ( = osakeyhtiöiden ja osuuskun- yhtiöosuuksista on joko luonnollisilla henkilöillä
8312: tien) valtionverotuksen tuloveroprosentti 43:sta tai jakamattomilla kuolinpesillä.
8313: 33:een. Lain muutosta on pidettävä oikeaan osu- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
8314: neena ja yritysten omarahoitusmahdollisuuksia hyväksyttäväksi toivomuksen,
8315: parantavana.
8316: Avoimia ja kommandiittiyhtiöitä verotetaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8317: progressiivisen veroasteikon mukaan. Kun otetaan - sairausvakuutuslain 34 §:n muutta-
8318: huomioon tulo- ja varallisuusverolain mukainen miseksi siten, että enllisenä verovelvollise-
8319: degressioalue, osakeyhtiöiden ja osuuskuntien ve- na veroteltavalle avoimelle ja kommandiit-
8320: rokanta muodostuu alhaisemmaksi kuin progres- tiyhtiölle määrättyjä veroäyrejä ei lueta
8321: siivisen veroasteikon mukaan määräytyvä avoi- osakkaan vakuutusmaksun perusteeksi;
8322: mien ja kommandiittiyhtiöiden verokanta. - tulo- ja varallisuusverolain 55 §:n
8323: Samat näkökohdat, jotka puolsivat osakeyh- muuttamiseksi siten, että enllisenä vero-
8324: tiöitten ja osuuskuntien verokannan alentamista, velvollisena veroteftavaan avoimeen ja
8325: puoltavat myös verotuksen lieventämistä avoi- kommandiittiyhtiöön sovelletaan suhteel-
8326: mien ja kommandiittiyhtiöitten osalta. Käytän- lista yhteisöverokantaa nykyisen progressii-
8327: nöllinen keino lieventämisen suorittamiseksi olisi visen tuloveroastezkon sijasta, ja
8328: poistaa avoimen ja kommandiittiyhtiön yhtiömie- - verotuslain 72 §:n muuttamiseksi si-
8329: hille maksuunpantava kansaneläke- ja sairausva- ten, ettå" harkintaverotus poistetaan en/li-
8330: kuutusmaksu. Tämän lisäksi erillisinä verovelvol- sinä verovelvollisina verotettavzlta avoimzl-
8331: lisina pidettävien avointen ja kommandiittiyhtiöi- ta ja kommandzi"ttiyhtiözltä.
8332: den tuloverorasitusta tulisi alentaa muuttamalla
8333: sovellettava veroasteikko progressiivisesta veroas-
8334: teikosta suhteelliseksi veroasteikoksi.
8335:
8336: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
8337:
8338: Helge Saarikoski
8339: 1986 vp. 203
8340:
8341: Toivomusaloite n:o 190
8342:
8343:
8344:
8345:
8346: Saarikoski: Yrittäjien eläke- ja tapaturmavakuutuslakien mukaisten
8347: vakuutusmaksujen vähentämisestä verotuksessa
8348:
8349:
8350: Eduskunnalle
8351:
8352: Yrittäjien eläkelain mukainen vanhuuseläkeikä Yrittäjillä on kuitenkin mahdollisuus täydentää
8353: on 65 vuotta. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen eläketurvaansa vapaaehtoisilla, lakiin perustuvilla
8354: määrä on sama, jonka asianomainen tulisi saa- eläkevakuutuksilla. Tätä mahdollisuutta yrittäjät
8355: maan vanhuuseläkkeenä. Perhe-eläke on myös sa- ovat käyttäneet hyväkseen vain rajoitetusti, koska
8356: ma kuin edunjättäjän vanhuuseläke, jos edunsaa- tällaisista vakuutuksista aiheutuneita eläkevakuu-
8357: jia on vähintään kolme. YEL:ssä eläkkeen perus- tusmaksuja ei voida vähentää verotuksessa.
8358: taksi otetaan koko yrittäjätoiminnan aikana eri Yrittäjien eläketurvan parantamiseksi olisi
8359: vuosina olleiden työtulojen keskimäärä. Eläkepro- 1VL:n 19 §:n 1 momentin 5 kohtaa muutettava
8360: sentti karttuu yrittäjien osalta 1,5 prosenttiyksi- siten, että kaikkien yrittäjien eläke- ja tapaturma-
8361: kön vuosivauhdilla TEL:n tavoin. vakuutuslakien mukaiset vakuutusmaksut olisi
8362: YEL:n mukaan yrittäjälle vahvistetaan työtu- saatava vähentää verotuksessa rajoituksetta. Koska
8363: loksi se palkka, jonka hän joutuisi maksamaan vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen vähennys-
8364: vieraalle vastaavan ammattitaidon omaavalle hen- oikeudella on eniten merkitystä juuri lähiaikoina
8365: kilölle, jos hän ottaisi tämän hoitamaan tehtä- eläkkeelle siirtyville vanhemmille yrittäjille, asia
8366: väänsä. Aikavien yrittäjien osalta työtulon määrit- tulisi toteuttaa kiireellisenä.
8367: telyä vaikeuttaa kuitenkin se, että yritystoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
8368: käyntiinlähtö on etukäteen vaikeasti ennustetta- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8369: vissa. Tästä sekä siitä, että yrittäjäeläkemaksut
8370: ovat suhteellisen korkeat, johtuu, että yrittäjät että hallitus antaisi pikaisesti esityksen
8371: ovat valtaosin valinneet työtulonsa varsin alhaisel- TVL:n 29 §:n 1 momentin 5 kohdan
8372: ta tasolta. Kun työtulo on kerran valittu, sitä voi- muuttamiseksi siten, että kaikkien yrittä-
8373: daan muuttaa vain, jos yrittäjän työpanoksessa on ;i"en eläke- ja tapaturmavakuutuslakien
8374: tapahtunut oleellinen muutos. Käytännössä tämä mukaiset vakuutusmaksut saataisiin vä-
8375: on johtanut siihen, että työtulon muutokset hentää verotuksessa rajoituksetta.
8376: useimmiten hyväksytään vain, jos yrityksen toi-
8377: minnassa on tapahtunut laajentumista tai supistu-
8378: mista aloittamisajankohtaan verrattuna.
8379:
8380: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
8381:
8382: Helge Saarikoski
8383: 204
8384: 1986 vp.
8385:
8386: Toivomusaloite n:o 191
8387:
8388:
8389:
8390:
8391: Sasi ym.: Tulo- ja menoarvion pitkän aikavälin tasapainoon saatta-
8392: miseen velvoittavan lain valmistelusta
8393:
8394:
8395: Eduskunnalle
8396:
8397: Suomen valtion bruttolainanotto on noussut riin. Amerikan Yhdysvaltain kongressissa on äs-
8398: hyvin kiivasta tahtia. Kun bruttolainanotto vielä kettäin hyväksytty laki, joka pitkällä tähtäimellä
8399: vuonna 1976 oli miljardin markan luokkaa, oli se edellyttää budjetin tasapainoon saattamista. Tä-
8400: v. 1978 jo lähes 6 mrd. mk ja vuodesta 1983 läh- män tyyppinen velvoite on varmasti omiaan edes-
8401: tien se on ollut 11 mrd. mk:n luokkaa uhaten auttamaan valtion talouden tervettä ja järkiperäis-
8402: nousta tänä vuonna uusiin ennätyslukemiin. tä hoitamista. Se lisää myös päätöksenteon vas-
8403: Valtion velka v. 1975 oli 3,5 mrd. mk, v. 1980 ruuta pitkällä tähtäimellä.
8404: 18 mrd. mk, v. 1982 30 mrd. mk ja vuonna 1986 Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittavasti
8405: arvioidaan sen olevan yli 50 mrd. mk. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8406: Nämä luvut ovat selvänä osoituksena siitä, ettei
8407: valtion menotaloutta ole kyetty pitämään kurissa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
8408: ja että jatkuva velkaantuminen vie yhä suurem- piteiszin sellaisen lain valmistelemiseksi,
8409: man osan valtion tuloista hoitomenoihin. Sen joka velvoittaa budjettitasapainoon pitkäl-
8410: vuoksi jatkuva velkaantuminen onkin saatava ku- lä aikavälillä.
8411:
8412: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
8413:
8414: Kimmo Sasi Helge Saarikoski Kaarina Dromberg
8415: Iiro Viinanen Tapio Holvitie Matti Lahtinen
8416: Liisa Hilpelä Riitta Jouppila
8417: 1986 vp. 205
8418:
8419: Toivomusaloite n:o 192
8420:
8421:
8422:
8423:
8424: Savolainen ym.: Omakotiasuntojen luovutusleimaveron alentami-
8425: sesta
8426:
8427:
8428: Eduskunnalle
8429:
8430: Voimassa olevien leimaverosäännösten perus- nusten välttämiseksi omakotirakentamisessa on jo
8431: teella asuntojen myyntiä ja vaihtoa koskevien oi- toteutettu osakeyhtiömuotoa, jolloin omakoti-
8432: keustoimien yhteydessä valtio perii leimaveroa yk- asuunonkin leimavero määräytyy asunto-osakkei-
8433: sityiseltä kansalaiselta huomattavaankin markka- den leimaveroperusteiden eli tällä hetkellä
8434: määrään nousevan summan. Leimaveron määräy- 1,6 % :n mukaan. Yhdyskunta- ja kaavateknisistä
8435: tymisperusteet poikkeavat oleellisesti toisistaan syistä vain harvat omakotirakentajat voivat käy-
8436: sen mukaan, onko kysymys osake- vai omakotita- tännössä toteuttaa omakotiasunnon rakentamisen
8437: lomuotoisesta asunnosta. Osakehuoneen kaupasta ja rahoittamisen asunto-osakeyhtiöratkaisua hyö-
8438: ja vaihdosta perittävä leimavero on esimerkiksi dyntäen. Tämä on osaltaan lisäämässä myös oma-
8439: tällä hetkellä voimassa olevien säännösten nojalla kotiasukkaiden välistä eriarvoisuutta myynti- ja
8440: 1,6 % kaupan tai vaihdon hinnasta. Omakoti- vaihdantatilanteissa.
8441: asunnon osalta leimaveroperuste on sitä vastoin Omakotiasunnon rakentajien ja ostajien talou-
8442: huomattavasti korkeampi eli 4-6 % kaupan tai dellinen ja sosiaalinen asema ei yleistäen ole ny-
8443: vaihdon hinta-arvosta. kyään parempi kuin omassa asunto-osakkeessa-
8444: Asuntojen ja asumisen kustannustenmuodostus kaan asuvien asema. Tämänkin vuoksi nykyisin
8445: on yhteiskunnassamme tunnetusti erittäin korkea. voimassa olevista leimaverosäännöksistä aiheutuva
8446: Asunto ja asuminen ovat kuitenkin yhteiskunnas- eriarvoisuus kahden muutoin samanarvoisen
8447: samme välttämättömyyksiä. Erityisesti taloudelli- asunto- ja asumismuodon välillä nyky-yhteiskun-
8448: sista ja sosiaalisista sekä muista niihin verrattavista nassa ei ole tarkoituksenmukainen eikä perustel-
8449: syistä on välttämätöntä pyrkiä kaikin tavoin yh- tu.
8450: teiskunnan toimesta alentamaan asunnon ja asu- Valtion omakotiasunnoille asettamilla kor-
8451: misen kustannuksia. keammilla leimaveroperusteilla kertyvät verotulot
8452: Osakeasunnon ja -asumisen ohella omakoti- eivät ole valtiolle niin ratkaisevan tärkeitä ja vält-
8453: asunto ja -asuminen on kehittynyt yhä suositum- tämättömiä tuloeriä, etteikö niitä voida alentaa
8454: maksi asumismuodoksi. Lisäksi yhteiskunnan ta- asunto-osakkeiden leimaveroperusteiden kanssa
8455: loudelliset tukitoimenpiteet osake- ja omakoti- samoiksi.
8456: asunnon hankinnan yhteydessä on pyritty saa-
8457: maan kaikilta osin tasavertaisiksi kummankin asu- Omakotiasuntojen vaihdantakin on yhteiskun-
8458: misvaihtoehdon osalta. Omakotiasunto ja -asu- tamme nykyisin nopeasti muuttuvassa kehityspro-
8459: minen vaatii yleensä rakentajaltaan ja ostajaltaan sessissa yhä useammin pakollinen välttämättö-
8460: suurempia rahoituspanoksia. Näitä kustannuksia myys nimenomaan työpaikan vaihtumisen ja sen
8461: osto- ja vaihdaotatilanteissa on omakotiasumisen vaatiman paikkakuntavaihdoksen vuoksi. Tällöin
8462: osalta lisäämässä merkittävällä tavalla myös leima- omakotiasunnon myyntiä vaikeuttaa usein osal-
8463: vero. Nykyisten leimaveroasteikkojen perusteella taan valtion perimä korkea leimavero. Tämä on
8464: jo ns. aravatasoiset omakotitalotkin ylittävät usein omakotiasuntojen lainoista johtuvien korkeiden
8465: vaihdanta-arvoltaan 6 % :n leimaverorajan. Näin korkokulujen ohella vaikeuttamassa omakotiasuk-
8466: omakotiasunnon ostaja joutuu maksamaan oma- kaiden ongelmia heistä itsestään johtumattomista
8467: kotiasunnostaan ja -asumisestaan käytännössä jo- syistä.
8468: pa kymmeniä tuhansia markkoja leimaveroa val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8469: tiolle. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8470: Kohtuuttamiksi nousevien leimaverokustan- sen,
8471: 206 1986 vp. - TA n:o 192
8472:
8473: että hallitus ryhtyisi tarvittavin lakiesi- toimista perittävä leimavero määräytyy sa-
8474: tyksin tarkistamaan voimassa olevia leima- mojen perusteiden mukaisesti kuin asun-
8475: verosäännöksiä siten, että omakotiasunto- to-osakkeidenkin myynnin ja vaihdon yh-
8476: jen myyntiä ja vaihtoa koskevista oikeus- teydessä.
8477:
8478: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
8479:
8480: Lea Savolainen Reijo Lindroos
8481: Saara-Maria Paakkinen Martti Lähdesmäki
8482: 207
8483: 1986 vp.
8484:
8485: Toivomusaloite n:o 193
8486:
8487:
8488:
8489:
8490: Skön ym.: Kansalaisten sekä pien- ja työvaltaisten yritysten verorasi-
8491: tuksen keventämisestä
8492:
8493:
8494: Eduskunnalle
8495:
8496: Viime vuosien aikana on niin kansalaisten kuin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
8497: yritystenkin verotuksessa saatu korjauksia aikaan. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8498: Korjaukset eivät ole kuitenkaan olleet vielä riittä-
8499: vät, joten aloitettua verojen keventämisen linjaa että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimenpi-
8500: tulisi edelleenkin jatkaa. Tärkeintä olisi saada teisiin kansalaisten verorasituksen alenta-
8501: alennetuksi yksittäisten kansalaisten verotusta se- miseksi sekä pien- ja työvaltaisten yritysten
8502: kä pien- ja työvaltaisten yritysten verotusta. Verot verotuksen keventämiseksi siirtämällä ve-
8503: tulisi nykyistä enemmän siirtää suurteollisuuden rotuksen painopistettä suurteollisuuteen ja
8504: ja pääomavaltaisen teollisuuden maksettavaksi. pääomavaltaiseen teollisuuteen.
8505: Samoin tulisi harkita myöskin jatkuvan automati-
8506: sointikehityksen takia yrityksille veroa robottien
8507: käytöstä.
8508:
8509: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
8510:
8511: Pentti Skön Reino Jyrkilä
8512: Pentti Kettunen Urho Pohto
8513: 208 1986 vp.
8514:
8515: Toivomusaloite n:o 194
8516:
8517:
8518:
8519:
8520: Skön ym.: Korko- ja sairauskulujen omavastuuosuuden poistamisesta
8521: verotuksessa
8522:
8523:
8524: Eduskunnalle
8525:
8526: Vuoden 1984 verotuksessa sovellettiin ensim- työssäkäynnillään. Tällöin nimenomaan veropoli-
8527: mäistä kertaa sairauskulujen ja korkokulujen vä- tiikalla voidaan vaikuttaa ratkaisevastikin opiskeli-
8528: hennysten omavastuuosuuksia. Nämä omavastuu- jan toimeentuloon.
8529: osuudet kohdistuvat erityisen kipeästi opiskelijoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
8530: hin. Lainapainotteinen opintotuki aiheuttaa opis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8531: kelijoille suuria lainanhoitokuluja. Samanaikai-
8532: sesti verotuksen opiskelijavähennystä ei ole nostet- että hallitus valtion vuoden 1987 tulo-
8533: tu oleellisesti. Nämä verovähennysoikeuden ka- ja menoarvioesityksen laadinnan yhteydes-
8534: ventamiset saattavat opiskelijat entisestään hei- sä ryhtyisi toimiin korkokulujen ja sairaus-
8535: kompaan asemaan. kulujen omavastuuosuuksien poistamisek-
8536: Opintotuen heikkoudesta johtuen joutuu opis- si verotuksessa kokonaan.
8537: kelija kattamaan opiskelukustannuksiaan omalla
8538:
8539: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
8540:
8541: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
8542: 1986 vp. 209
8543:
8544: Toivomusaloite n:o 195
8545:
8546:
8547:
8548:
8549: Skön ym.: Sairauskulujen omavastuuosuuden poistamisesta verotuk-
8550: sessa
8551:
8552:
8553: Eduskunnalle
8554:
8555: Eduskunta sääti lain, jolla asetettiin omavas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8556: tuuosuus sairauskuluille. Tämä jos mikä on väärää tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8557: sosiaalipolitiikkaa, koska se koskee myös pienitu-
8558: loisia, lapsiperheitä, eläkeläisiä ja sotiemme vete- että hallitus ei eniiii antaisi uutta esitystä
8559: raaneja. Tarkkaillessamme valtion varojen käyt- sairauskulujen omavastuuosuuden säzlyttä-
8560: töä, tällaisen lisäpiiloveron hyväksymiseen ei löy- misestä vuoden 1987 verotuksessa, vaan
8561: dy riittäviä perusteluja. siitä luovuttaisiin kokonaan.
8562:
8563: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
8564:
8565: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
8566:
8567:
8568:
8569:
8570: 27 260211N
8571: 210 1986 vp.
8572:
8573: Toivomusaloite n:o 196
8574:
8575:
8576:
8577:
8578: Skön ym.: Korkojen omavastuuosuuden poistamisesta verotuksessa
8579:
8580:
8581:
8582:
8583: Eduskunnalle
8584:
8585: Eduskunta sääti lain, jolla otettiin käyttöön vel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8586: kojen korkojen omavastuuosuus. Kansalaiset eivät tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8587: voi käsittää tämän suuntaista lainsäädäntöä, koska sen,
8588: se koskee myös pienituloisia verovelvollisia. Tämä
8589: veron omavastuuosuuden vähennys on vaikutta- että hallitus ei enää antaisi uutta esitystä
8590: nut esim. lapsiperheiden, työttömien, eläkeläis- velkojen korkojen omavastuuosuuden säi-
8591: ten ja yleensä sellaisten henkilöiden elintason lyttämisestä vuoden 1987 verotuksessa,
8592: alentumiseen, joiden ansiotulot ovat tilapäisesti vaan siitä luovuttaisiin kokonaisuudes-
8593: alentuneet ja he ovat joutuneet turvautumaan ve- saan.
8594: lan ottoon hankkiakseen itselleen tai perheelleen
8595: riittävän toimeentulon.
8596:
8597: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
8598:
8599: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pentti Ketrunen
8600: 1986 vp. 211
8601:
8602: Toivomusaloite n:o 197
8603:
8604:
8605:
8606:
8607: Skön ym.: Verotuksen omavastuuosuuksien poistamisesta rintamave-
8608: teraaneilta
8609:
8610:
8611: Eduskunnalle
8612:
8613: Sotiemme veteraaneille on luvattu paljon, mut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8614: ta samanaikaisesti kun muru tipahtaa pöydälle, se tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8615: karkaa jo lattialle. Tällä tarkoitamme sitä, että
8616: kun veteraanien eläke vähän nousee, verottaja ot- että hallitus ryhtyisi toimti"n, joilla kaik-
8617: taa sen jossain muodossa takaisin, esim. eläkkei- ki sotiemme veteraanit vapautettaisti"n kai-
8618: den toinen indeksi, lääkeomavastuuosuus, sai- kista verotuksen omavastuuosuuksista.
8619: rauskuluomavastuu ja velkojen korkojen omavas-
8620: tuuosuudet. Meistä tämä on veteraanien pilkkaa-
8621: mista.
8622:
8623: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
8624:
8625: Pentti Skön Pentti Kettunen
8626: 212 1986 vp.
8627:
8628: Toivomusaloite n:o 198
8629:
8630:
8631:
8632:
8633: Skön ym.: Yksityiskotiin sijoitetun lapsen huoltamiskulujen hyväk-
8634: symisestä verovähennyskelpoisiksi
8635:
8636:
8637: Eduskunnalle
8638:
8639: Verovelvollisille, jotka ovat verovuoden ajan kaan samaan asemaan kuin ne lapset, joilla on
8640: huoltaneet omaa tai ottolastaan, myönnetään val- oma koti omasta takaa. Lisäksi lapsen sopeuttami-
8641: tionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa veron- nen uuteen kotiin ja omaksuminen perheenjäse-
8642: huojennuksia. Veroluokan määräytyminen ja ve- neksi ei suju ilman hyvää tahtoa ja määrättyä so-
8643: rosta tehtävä vähennys valtionverotuksessa, tulos- siaalista mieltä eikä myöskään ilman lisäkustan-
8644: ta tehtävä lapsivähennys kunnallisverotuksessa ja nuksia, joita ei läheskään korvaa se vähäinen hoi-
8645: ns. koulutusvähennys ovat tietenkin paikallaan, tomaksu, jonka kunta tai jokin muu yhteiskunnan
8646: sillä tulonmuodostuksessa ei eräitä poikkeuksia järjestö suorittaa. Lisäksi on otettava huomioon,
8647: lukuun ottamatta oteta huomioon tulonsaajan että laitoshoito yleensä tulee yhteiskunnalle talou-
8648: perheolosuhteita. dellisesti kalliimmaksi kuin yksityinen koti.
8649: Edellä esitetty on kaikki oikein. Kuitenkin epä- On kohtuutonta, että mainittuja, yksityiskotei-
8650: kohtana on pidettävä sitä, että vain oman lapsen hin sijoitettuja lapsia ei verotuksessa voida ottaa
8651: tai ottolapsen huoltaminen tuottaa oikeuden ve- ~uomioon samalla tavoin kuin perheen omia lap-
8652: ronhuojennukseen. ''Vieras'' lapsi perheessä, jos sia.
8653: ja kun siihen suhtaudutaan samalla tavoin kuin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
8654: omaan lapseen, tuo myös mukanaan elinkustan- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8655: nusten lisäyksen, monesti myös suuremman li-
8656: säyksen kuin omien lasten kohdalla, ja alentaa si- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
8657: ten perheen veronmaksukykyä. piteisiin sellaisen lainmuutoksen aikaan-
8658: Yhteiskunnan kannalta on erittäin tärkeätä, et- saamiseksi, että yksityiskottin szjoitetun
8659: tä näiden turvattomien saanti yksityiskotiin saatai- lapsen huoltamisesta valtion- ja kunnallis-
8660: siin turvatuksi. Lastensuojelun tarkoituksena li- verotuksessa myönnettåi:Stin samat veron-
8661: säksi on, että turvattomien lasten ollessa kysymyk- huojennukset kuin oman tai ottolapsen
8662: sessä saataisiin ko. lapset mahdollisuuksien mu- huoltamz:Sesta.
8663:
8664: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
8665:
8666: Pentti Skön Reino Jyrkilä
8667: 1986 vp. 213
8668:
8669: Toivomusaloite n:o 199
8670:
8671:
8672:
8673:
8674: Skön ym.: Kunnallisverotuksen opiskelijavähennyksen korottami-
8675: sesta
8676:
8677:
8678: Eduskunnalle
8679:
8680: Opiskelijat eivät ole valtiontalouden kannalta Nykyään opiskelijavähennyksen saa tehdä vain
8681: merkittävä veronmaksajaryhmä, mutta verotuk- henkilö, joka on harjoittanut opintoja vuoden ai-
8682: sella on oleellinen vaikutus opiskelijoiden tulota- kana vähintään 9 kuukautta. Näin ulkopuolelle
8683: soon. Opintotuen heikkous on pakottanut opiske- jäävät kokonaan aloittavat ja lopettavat opiskelijat
8684: lijat yhä lisääntyvästi rahoittamaan opintojansa sekä sellaiset opiskelijat, jotka esimerkiksi varus-
8685: omalla työssäkäynnillään. Tämä tietysti hidastaa miespalveluksen tai muun syyn takia opiskelevat
8686: tuntuvasti opintojen etenemistä ja valmistumista. vain toisen lukukauden. Kyseessä on huutava epä-
8687: Kunnallisverotuksen opiskelijavähennyksen reaa- oikeudenmukaisuus.
8688: liarvo on viimeisten 10 vuoden aikana pudonnut Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
8689: alle puoleen. Ollakseen vuoden 1974 tasolla sen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8690: tulisi olla nykyisellään noin 9 000 markkaa. Opis-
8691: kelijoiden vähäisistä kesä- ja sivuansioista menee että hallitus valtion vuoden 1987 tulo-
8692: näin kasvava osuus veroihin. Kunnallistalouteen ja menoarvioesityksen laadinnan yhteydes-
8693: tällä summalla on tietysti vaikutusta, mutta ky- sä ryhtyisi toimiin kunnallisverotuksen
8694: seessä tuskin ovat suuret summat. Opiskelijan opiskelijavähennyksen nostamiseksi 9 000
8695: kukkarossa tämä uudistus näkyisi suurena ja markkaan ja sen saamiseksi jo yhden luku-
8696: myönteisenä. kauden opinnoista.
8697:
8698: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
8699:
8700: Pentti Skön Pentti Kettunen
8701: 214
8702: 1986 vp.
8703:
8704: Toivomusaloite n:o 200
8705:
8706:
8707:
8708:
8709: Skön ym.: Invalidivähennyksen palauttamisesta kunnallisverotuk-
8710: seen
8711:
8712:
8713: Eduskunnalle
8714:
8715: Edellinen eduskunta sääti lait, joilla on aiheu- lideja, vuoden 1982 jälkeen invaliditeetin omaa-
8716: tettu eläkeläisille monia sellaisia epäkohtia, joita via verovelvollisia.
8717: väitettiin syntyneen inhimillisen erehdyksen seu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8718: rauksena. Nyt istuva hallitus on luvannut oikaista tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8719: kaikki epäkohdat, mutta näin ei ole kuitenkaan
8720: tapahtunut, sillä esim. invalidivähennys ei koske että hallitus ryhtyisi heti toimenpitei-
8721: kuin ennen vuotta 1983 eläkkeelle jääneitä vero- siin, joilla turvataan invalidivähennys kun-
8722: velvollisia. Eduskunnan päätöksen mukaisesti laki nallisverotuksessa kaikille invaliditeetin
8723: on voimassa vain vuoden 1987, joten hallituksen omaaville verovelvollisille vuodesta 1987
8724: tulisi antaa heti esitys kyseisen lain jatkamisesta alkaen jatkuvana lakina.
8725: korjattuna niin, että se koskee myös kaikkia inva-
8726:
8727: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
8728:
8729: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
8730: 1986 vp. 215
8731:
8732: Toivomusaloite n:o 201
8733:
8734:
8735:
8736:
8737: Skön ym.: Vuorotyölisän verottamisesta luopumisesta
8738:
8739:
8740:
8741:
8742: Eduskunnalle
8743:
8744: Vuosi vuodelta kiristynyt verotus on johtanut vaus ennemminkin hankalasta työajasta kuin teh-
8745: siihen kestämättömään tilanteeseen, että erityises- dystä työstä ja siksi sen tulisi olla mieluimmin ko-
8746: ti erilaisia lisiä ja ylitöitä verotetaan raskaasti. En- konaan veroista vapaata.
8747: nakonpidätys näistä tuloista on säännönmukaises- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
8748: ti ainakin 50 % , ja lopullinen vero saattaa kohota me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8749: vielä tätäkin korkeammaksi. vomuksen,
8750: Erityisen epäoikeudenmukaista verotuksen
8751: osalta on se, että raskaasta tai hankalasta työstä tai että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
8752: työajasta maksettavat korvaukset joutuvat ras- piteisiin vuorotyölisän verottamisen koko-
8753: kaimmin verotetuiksi. Näin on mm. vuorotyöli- naan poistamiseksi tai ainakin voimakkaas-
8754: sän osalta, jota verotetaan kuin ylityöstä saatua tu- ti keventämiseksi.
8755: loa. Tämä ei ole oikein, sillä vuorotyölisä on kor-
8756:
8757: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
8758:
8759: Pentti Skön Pentti Kettunen
8760: 216
8761: 1986 vp.
8762:
8763: Toivomusaloite n:o 202
8764:
8765:
8766:
8767:
8768: Skön ym.: Syöpätutkimukseen annettujen lahjoitusten verovähen-
8769: nyskelpoisuudesta
8770:
8771:
8772: Eduskunnalle
8773:
8774: Toissa keväänä valmistui valtioneuvoston aset- seen komiteanmietintöön pohjaavat julkista val-
8775: taman syöpäkomitean mietintö. Vuoden 1984 taa koskevat päätöksensä. Jotta yksityisten kansa-
8776: joulukuun lopussa päättyneen laajan lausunto- laisten halua omaehtoiseen panokseen syöpätau-
8777: kierrosvaiheen aikana on saadun tiedon mukaan tien torjuntatyön edistämisessä voitaisiin kannus-
8778: yleisesti yhdytty komitean näkemyksiin. Komi- taa, on aihetta ryhtyä erityistoimiin näin vakavan
8779: tean suorittamaan tilannearviointiin ei yhdellä- terveydenhuoltoon kytkeytyvän hankkeen edistä-
8780: kään lausunnonantajana ole tiettävästi ollut huo- miseksi. Naapurimaassamme Norjassa on voimas-
8781: mauttamista. sa säädös, jonka mukaan syöpätautien tieteellisen
8782: Syöpäkomitea toteaa, että vuosittain sairastuu tutkimisen edistämiseksi toimeenpanmun varain-
8783: tätä nykyä syöpätauteihin noin 16 000 kansalais- keräykseen annettu lahjoitus - jos se on enintään
8784: tamme ja että keski-iän kasvun myötä tämä vuo- 10 000 Norjan kruunua - on valtion verotuksen
8785: tuinen sairastuneiden määrä tulee varsin nopeasti osalta vähennettävissä tuloista riippumatta siitä,
8786: nousemaan, lähimpien 15 vuoden aikana jopa onko lahjoittaja fyysinen henkilö tai yhteisö.
8787: 40-50% :lla. Samaan aikaan kohoaa keskuudes- Tänä vuonna järjestetään maassamme Suomen
8788: samme elävien, syöpää joskus sairastaneiden taisi- Syöpäyhdistyksen aloitteesta laaja syöpätautien
8789: tä parhaillaan sairastavien määrä varovaisestikin torjuntatyön tehostamiseksi käynnistettävä kam-
8790: arvioiden nykyisestä n. 90 OOO:sta 180 OOO:een. panja. Pidämme aiheellisena, että tätä tilaisuutta
8791: Kun myös viimeksi mainittu joukko on jatkuvan käytetään hyväksi myös yksityisen tuen hankkimi-
8792: terveydenhuollon tarkkailun tarpeessa, lähituleva seksi syöpätautien tieteelliseen tutkimiseen.
8793: kehitys lisää terveydenhuoltojärjestelmämme Tähän päästäisiin, jos lahjoittaja, joka todisteei-
8794: kuormitusta erittäin raskaasti. lisella tavalla on antanut tukensa syöpätautien tie-
8795: Tästä johtuen komitea ehdottaa, että pyritään teelliselle tutkimukselle osallistumalla tarkoitusta
8796: käytettävissä olevin keinoin ehkäisemään syöpä- varten toimeenpantavaan varainkeräykseen vuon-
8797: sairauksia. Koska toistaiseksi on rajallinen määrä na 1986, saisi oikeuden vähentää valtionveron
8798: tietoa ehkäisyn menetelmistä ja tehosta, komitea alaisesta tulostaan keräykseen antamansa lahjoi-
8799: esittää sangen voimakkaita toimia syöpäsairauk- tuksen.
8800: sien ehkäisyä ja niiden varhaista toteamista koske- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
8801: van tutkimuksen edistämiseksi. Nopeaan tulok- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8802: seen pääsemiseksi tarvitaan tässä sekä julkisen val-
8803: lan että yksityisen aloitteellisuuden varaan raken- että hallitus ryhtyisi toimiin syöpätau-
8804: tuvia ratkaisuja. tien tieteelliseen tutkimukseen osoitettu-
8805: Luonnollisena on pidettävä, että viranomaiset jen lahjoitusten saattamiseksi vähennyskel-
8806: tekevät yksimieliseen ja laajaa kannatusta saanee- poiszksi lahjoittajan verotettavasta tulosta.
8807:
8808: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
8809:
8810: Pentti Skön Pentti Kettunen
8811: 1986 vp. 217
8812:
8813: Toivomusaloite n:o 203
8814:
8815:
8816:
8817:
8818: Skön ym.: Takautuvasti maksettavien eläkkeiden verotuksen oikaise-
8819: misesta
8820:
8821:
8822: Eduskunnalle
8823:
8824: Monet kansalaiset ovat joutuneet kokemaan ta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
8825: kautuvasti jälkikäteen maksettujen eläkkeiden vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8826: osalla kohtuuttoman verotuksen. Eläketulovähen-
8827: nys jää usein saamatta niiltä vuosilta, jolloin eläke että hallitus ryhtyisi heti toimiin, joilla
8828: maksetaan esim. viideltä vuodelta jälkikäteen. oikaistaan takautuvasti maksettavien eläk-
8829: Monissa tapauksissa eläkeläisen saadessa takautu- keiden verotus oikeudenmukaiseksi siten,
8830: vaa eläkettä kansaneläkkeen ylittävien tulojen että eläketulovähennys myönnetään jokai-
8831: marginaalivero on jopa 90 % ja koko eläketulovä- selle vuodelle erikseen.
8832: hennyksen vaikutusalueella selvästi vastaavan suu-
8833: ruisen muun tulon marginaaliveroa korkeampi.
8834:
8835: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
8836:
8837: Pentti Skön Reino Jyrkilä
8838: Pentti Kettunen Lea Mäkipää
8839:
8840:
8841:
8842:
8843: 28 260211N
8844: 218 1986 vp.
8845:
8846: Toivomusaloite n:o 204
8847:
8848:
8849:
8850:
8851: Skön: Aravavuokratalojen verotuksen poistamisesta
8852:
8853:
8854:
8855: Eduskunnalle
8856:
8857: Aravavuokratalot kamppailevat tällä hetkellä vuokralainen maksaa edelleen täyttä käypää vuok-
8858: suurissa taloudellisissa vaikeuksissa ja näyttää sil- raa, joka ylittää usein paikkakunnan kohtuullisen
8859: tä, että vaikeudet vielä lisääntyvät entisestään, el- vuokratason. Eduskunnan tulee asuntoverotuksen
8860: lei kaikin käytettävissä olevin keinoin helpoteta osalta tehdä kokonaisratkaisu ja valmistella laki,
8861: aravavuokratalojen maksuvalmiutta. jolla kumotaan myös asunto-osakeyhtiöiden,
8862: Yksi epäkohta on verotus. Aravavuokratalojen asunto-osuuskuntien ja omakotiasuntojen ns.
8863: tuloverotus tulee poistaa valtion- ja kunnallisvero- asuntoetuverotus.
8864: tuksen osalta. Pitäisi riittää, kun pienituloiset ara- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittavasti
8865: vavuokratalojen asukkaat maksavat kaikki eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8866: pääoma-, korko- ja hoitokustannukset ilman että
8867: he edes saavat vähentää korkokuluja verotuksessa että hallitus ryhtyisi toimiin, jozlla pois-
8868: tai että osa vuokrasta olisi verotuksessa vähennys- tettaisiin aravavuokratalojen, asunto-
8869: kelpoista. Kuitenkin nämä pienituloiset kansalai- osakeyhtiöiden, asunto-osuuskuntien ja
8870: set maksavat kiinteistöt, jotka yhteiskunta saa omakotitalojen valtion- ja kunnallisverotus
8871: omistukseensa jo noin 20 vuoden ikäisinä ja joista kokonaisuudessaan.
8872:
8873: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
8874:
8875: Pentti Skön
8876: 1986 vp. 219
8877:
8878: Toivomusaloite n:o 205
8879:
8880:
8881:
8882:
8883: Skön: Peltojen kivenraivauksesta aiheutuvien kustannusten verovä-
8884: hennyskelpoisuudesta
8885:
8886:
8887: Eduskunnalle
8888:
8889: Maamme viljelijäväestöstä osa viljelee edelleen liittyvä menoerä ja ilman kuluja peltojen kivenrai-
8890: kivikkoisia peltoja eikä tätä ole huomioitu vero- vaus ei onnistu.
8891: tuksessa riittävässä määrin. Kivikkoisten peltojen Mainitulla perusteella ehdotan kunnioittavasti
8892: viljelemisestä seuraa monia harmeja, mm. kalus- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8893: ton kulumisen ja rikkoontumisen vuoksi, mikä
8894: tuntuu kohtuuttomalta. että hallitus ryhtyisi toimiin peltojen ki-
8895: Kivikkoisten peltojen kivenraivaus tulisi saattaa venraivauksesta aiheutuvien kustannusten
8896: verovähennyskelpoiseksi, koska se on ammattiin saattamiseksi veroviihennyskelpoisiksi.
8897:
8898: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
8899:
8900: Pentti Skön
8901: 220
8902: 1986 vp.
8903:
8904: Toivomusaloite n:o 206
8905:
8906:
8907:
8908:
8909: Skön ym.: Polttoaineveron poistamisesta kasvihuoneviljelyssä käytet-
8910: täväitä polttoöljyitä
8911:
8912:
8913: Eduskunnalle
8914:
8915: Kasvihuoneviljely on viime vuosikymmeninä tällä hetkellä 30-35 % liian alhainen. Mitään
8916: ollut eräs maatalouden nopeimmin kasvava ja ke- nopeaa tilanteen paranemista ei ole nähtävissä.
8917: hittyvä erityiselinkeino. Tämä kehitys on tapahtu- Edellä olevan perusteella monet viljelijät ovat
8918: nut miltei ilman yhteiskunnan tukea. Kasvu on joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Myyntitulot
8919: 1970-luvulta lähtien ollut varsin voimakas kehi- eivät enää kata muuttuvia kuluja.
8920: tysalueilla. Tätä osoittaa se, että Kehitysaluerahas- Polttoainekustannukset ovat tällä hetkellä n.
8921: ton kasvihuoneasiakkaiden lukumäärä on kasva- 30% tuotantokustannuksista. Vuoden 1984 lo-
8922: nut 20:stä vuonna 1972 164:ään vuonna 1983. pulla tullut raskaan öljyn hinnan korotus merkitsi
8923: Puolet näistä asiakkaista on ollut vasta-alkajia. 50 pennin kustannuslisää tomaattikiloa kohti.
8924: Suuri osa kasvihuoneviljelyyn myönnetyistä maa- Kasvihuoneviljely käytti vuonna 1983 n. 52 000
8925: tilalainoista on myös mennyt kehitysalueille. Kas- m 3 kevyttä polttoöljyä ja n. 97 000 tonnia raskasta
8926: vihuoneviljelyn merkitys kehitysalueiden työlli- polttoöljyä. Näiden määrien perusteella kannet-
8927: syyden ja tulojen kannalta on lisääntynyt vuosi tiin polttoaineverona n. 13,5 mmk.
8928: vuodelta. Polttoainevero merkitsee valtiolle vähän, mutta
8929: Kasvihuoneviljely työllistää tällä hetkellä välit- yksittäiselle kasvihuoneviljelijälle se on huomatta-
8930: tömästi n. 9 500 henkilöä. Suuri osa näistä työpai- va kuluerä. Veron poistaminen lieventäisi hinnan-
8931: koista on kehitysalueilla. Etelä-Pohjanmaalla ovat nousujen vaikutusta ja parantaisi huomattavasti
8932: kasvihuoneviljelyn turvaamat toimeentulomah- viljelyedellytysten jatkuvuutta.
8933: dollisuudet vaikuttaneet ratkaisevasti työllisyyden Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
8934: ylläpitämiseen. Suuri osa tämän elinkeinon har- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8935: joittajista on perheyrityksiä, joissa oman perheen
8936: työpanos on ensisijainen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8937: Kasvihuoneviljelyn kannattavuus on huomatta- polttoaineverolain 6 §:n 7 kohdan muutta-
8938: vasti heikentynyt kahtena viime vuotena. Suuren miseksi siten, että siihen liitettäisiin uusi
8939: tarjonnan vuoksi tomaattien hinta on laskenut n. 7 a kohta, joka kuuluisi: ''polttoaine, jota
8940: 25 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tuotanto- käytetään kasvihuoneissa vihannesten ja
8941: kustannukset huomioon ottaen tomaatin hinta on kukkien tuottamiseksi''.
8942:
8943: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
8944:
8945: Pentti Skön Pentti Kettunen
8946: 1986 vp. 221
8947:
8948: Toivomusaloite n:o 207
8949:
8950:
8951:
8952:
8953: Skön ym.: Liikevaihtovero-osuuden palauttamisesta kuorma-autoili-
8954: joille
8955:
8956:
8957: Eduskunnalle
8958:
8959: Kuorma-autoilijoiden ajokaluston hinta on vaksi, koska taksiautoilijat saavat puolestaan auto-
8960: puutavaranajovarusteissa noin yhden miljoonan veron palautusta aina 32 000 markan määrään
8961: markan ja soralavavarusteisessa noin 500 000 mar- saakka.
8962: kan suuruinen. Pankkilainojen korot muodostavat Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8963: suuren menoerän ja varsinkin kehitysaluemaakun- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8964: nissa on ajoittain pitkiäkin kausia, jolloin ei ole
8965: ajoja saatavissa. Koska kuorma-autoilijoiden vel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ajo-
8966: kakierre ja vuodesta toiseen toistuva ajojen puute neuvokaluston liikevaihtovero-osuuden
8967: aiheuttavat taloudellisia vaikeuksia, tulee ammat- palauttamiseksi ammattimaisesti toimivil-
8968: timaisesti toimiville kuorma-autoilijoille myöntää le kuorma-autozlijozlle.
8969: liikevaihtoveron osuus ajokalustossa palautetta-
8970:
8971: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
8972:
8973: Pentti Skön Pentti Kettunen
8974: 222 1986 vp.
8975:
8976: Toivomusaloite n:o 208
8977:
8978:
8979:
8980:
8981: Skön ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta käsityötuotteilta
8982:
8983:
8984:
8985: Eduskunnalle
8986:
8987: Käsityövaltainen yritystoiminta ja ammatinhar- Käsityövalmistuksen tukeminen ja edistäminen
8988: joittaminen kiinnostaa entistä useampaa nuorta vaikuttaa välittömästi työllisyyteen juuri sellaisilla
8989: ihmistä. Taideteollisiin oppilaitoksiin ja kotiteol- alueilla, joilla muut työllistämistoimenpiteet ovat
8990: lisuusoppilaitoksiin hakeudutaan entistä useam- kaikkein vaikeimmin toteutettavissa.
8991: min tavoitteena pyrkiä työllistämään itse itsensä. Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
8992: Myös haja-asutusalueilla valmistetaan erilaisia kä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8993: sityötuotteita joko matkamuistoiksi tai käyttöta-
8994: lousesineiksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lii-
8995: Ongelmaksi on kuitenkin poikkeuksetta muo- kevaihtoveron poistamiseksi käsityötuot-
8996: dostunut liikevaihtovero sellaisille yrityksille, jot- tezlta erityisesti hyväksymällä tuotteen
8997: ka jälleenmyyvät ko. käsityötuotteita. Usein käsi- hankinta- eli ostomenon liikevaihtovero
8998: työtuotteiden valmistajilla itsellään ei ole mahdol- vähennyskelpoiseksi menoksi.
8999: lisuutta harjoittaa tuotteidensa vähittäismyyntiä.
9000:
9001: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
9002:
9003: Pentti Skön Pentti Kettunen
9004: 1986 vp. 223
9005:
9006: Toivomusaloite n:o 209
9007:
9008:
9009:
9010:
9011: Skön ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta kahvilta
9012:
9013:
9014:
9015: Eduskunnalle
9016:
9017: Kahville asetettu liikevaihtovero on kohtuuton Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
9018: eikä sitä voida perustella kuin yhtenä veromuoto- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9019: na valtion tulojen kasvattamiseksi. Eläkeläiset ja muksen,
9020: yleensä vanhemman polven kansalaiset ovat kui-
9021: tenkin tottuneet nauttimaan kahvia päivittäin pit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimzi"n
9022: kinä vapaa-aikoina. Eläkeläisiä on valtiovallan ta- kahvin liikevaihtoveron poistamiseksi.
9023: holta viime vuosina muutoinkin verotettu koh-
9024: tuuttomasti, joten ei ole asiallista jatkaa eläkeläi-
9025: siin kohdistuvaa verotusta jokaisella sektorilla.
9026:
9027: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
9028:
9029: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
9030: 224
9031: 1986 vp.
9032:
9033: Toivomusaloite n:o 210
9034:
9035:
9036:
9037:
9038: Skön ym.: Ajoneuvoveron poistamisesta kuorma-autoilta
9039:
9040:
9041:
9042: Eduskunnalle
9043:
9044: Kuorma-autoilijat potevat aJOJen vähäisyyttä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9045: eikä heillä ole varaa poistaa autoa liikenteestä, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9046: koska liikennelupa velvoittaa suorittamaan myös
9047: pienet keikat. Kuorma-autoilijoita rasittaa kuiten- että hallitus ryhtyisi heti toimenpiteisiin,
9048: kin nk. autokohtainen ajoneuvovero (dieselvero). jozlla poistettaisiin ajoneuvovero (ns. die-
9049: Kyseinen vero rasittaa myös hiljaisina aikoina ja se/vero) ammattimaisesti toimiviita kuor-
9050: ellei autoa poisteta rekisteristä, vero on maksetta- ma-autozlzjozlta vuoden 1987 alusta.
9051: va vaikka ajoja ei olisikaan.
9052:
9053: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
9054:
9055: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
9056: 1986 vp. 225
9057:
9058: Toivomusaloite n:o 211
9059:
9060:
9061:
9062:
9063: Skön: Kehitysalueella SlJattsevien yritysten ylimääräisen poisto-
9064: oikeuden ylärajan poistamisesta
9065:
9066:
9067: Eduskunnalle
9068:
9069: Varsin yleisesti on todettu aluepolitiikan voi- seen kehitysalueille. Tämän suuntauksen muutta-
9070: massa olevat toimenpiteet tehottomiksi. Tällä miseksi tulisikin pikaisesti ryhtyä lainsäädäntötoi-
9071: vuosikymmenellä ei ole uutta yritystoimintaa miin, joilla kehitysalueille sijoittuvalle investoin-
9072: muodostunut kehitysalueille yhtä ripeästi kuin titoiminnalle turvattaisiin markkamäärältään ra-
9073: edellisellä vuosikymmenellä. Jos saavutetut väes- joittamaton ylimääräinen poisto-oikeus ja vuotui-
9074: töpoliittiset tavoitteet aiotaan säilyttää, tulisikin nen poistoprosentti nostettaisiin vähintään 10
9075: kehitysaluepoliittisten toimenpiteiden tehostami- prosenttiin. Tällä tavoin saataisiin nykyistä pa-
9076: seen ryhtyä välittömästi. remmin yritysten omat varat suuntautumaan ke-
9077: Kehitysalueille sijoittuneella investointitoimin- hitysalueille. Valtiontalouden kannalta katsottu-
9078: nalla oli aikaisemmin markkamäärältään rajoitta- na tämäntapainen aluepolitiikka olisi erittäin
9079: maton poisto-oikeus ja poistoprosentti oli nykyistä edullista kehitysalue-, teollistamis- ja työllistämis-
9080: suurempi. Nykyisen lain mukaan esimerkiksi yli- politiikkaa.
9081: määräisen poisto-oikeuden markkamääräinen kat- Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioittaen
9082: to on 90 000 markkaa. Tämä säännös aiheuttaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9083: sen, että perheyritystä suuremman yrityksen osalta
9084: ylimääräisellä poisto-oikeudella ei ole yritykselle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
9085: taloudellista merkitystä. rotuksessa kehitysalueiden ylimääräisen
9086: Edellä olevasta johtuen taloudellisesti vahvat poisto-oikeuden ylärajan poistamiseksi ja
9087: yritykset suuntaavatkin laajennustoimintansa vuotuisen poistoprosentin korottamiseksi
9088: mieluummin ulkomaille, tai jo toimivien yritys- kymmeneen prosenttiin.
9089: ten ostoon, kuin uuden teollisuuden rakentami-
9090:
9091: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
9092:
9093: Pentti Skön
9094:
9095:
9096:
9097:
9098: 29 260211N
9099: 226
9100: 1986 vp.
9101:
9102: Toivomusaloite n:o 212
9103:
9104:
9105:
9106:
9107: Skön ym.: Turkisten jatkojalostuksen lisäämisestä verotusta keventä-
9108: mällä
9109:
9110:
9111: Eduskunnalle
9112:
9113: Suomi tuottaa huomattavan osan turkiksia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9114: maailmanmarkkinoille, mutta samalla on huoles- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9115: tuttavaa todeta, että niistä vain 2 o/o jalostetaan
9116: Suomessa ja täten valtaosa menee jalostamattoma- että hallitus ryhtyisi heti toimiin turkis-
9117: fia vientiin ulkomaille. Turkisten jatkojalostus toi- ten jatkojalostamiseksi verotusta keventä-
9118: si tuhansia arvokkaita työpaikkoja maahamme. mällä Suomessa.
9119:
9120: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
9121:
9122: Pentti Skön Pentti Kettunen
9123: 1986 vp. 227
9124:
9125: Toivomusaloite n:o 213
9126:
9127:
9128:
9129:
9130: Skön ym.: Kansantalouden ns. kolmannen sektorin kehittämisestä
9131:
9132:
9133:
9134:
9135: Eduskunnalle
9136:
9137: Kansantalouden kolmas sektori on tulevaisuu- minnan muoto, joka haluaa vaikuttaa yhteiskun-
9138: dessa yksi yhteiskunnan tärkeimmistä työllistäjis- nan ehdoilla, mutta katsoo, että niin sanottuja
9139: tä. Kolmas sektori toimii kansantalouden julkisen pehmeämpiä arvoja tulee olla käytettävissä.
9140: ja yksityisen sektorin välissä liittyen osaltaan nii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9141: hin kumpaankin. Kuitenkaan yhteiskunnan lait, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9142: asetukset ja säädökset eivät anna kaikkia mahdol-
9143: lisuuksia niin sanotun kolmannen sektorin toi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9144: minnan kehittämiseen. menpiteisiin lainsäädännön, asetusten ja
9145: Kansantalouden kolmas sektori ei toimi yhteis- määräysten muuttamiseksi siten, että ne
9146: kunnan lakien, asetusten ja muiden säädösten eivät aseta esteitä kansantalouden kolman-
9147: vastaisesti, vaan se on uusi yksilö- ja yhteisötoi- nen sektorin toiminnan kehittämiselle.
9148:
9149: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
9150:
9151: Pentti Skön Urho Pohto Lea Mäkipää
9152: 228
9153: 1986 vp.
9154:
9155: Toivomusaloite n:o 214
9156:
9157:
9158:
9159:
9160: Skön ym.: Läänin kehittämisrahan kohdentamisesta Keski-Suomeen
9161:
9162:
9163:
9164: Eduskunnalle
9165:
9166: Keski-Suomen aluepolitiikka kaipaa tehosta- pysytellyt noin kaksi prosenttia maamme keskiar-
9167: mista. Keski-Suomelle on tyypillistä alueellisten von yläpuolella.
9168: ongelmien moninaisuus: Suomenselän alue kuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9169: luu Kainuuseen rionastettavaan syvään kehitys- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9170: alueeseen, monilla teollistuneilla paikkakunnilla
9171: teollisuuden rakennemuutos on verrattavissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9172: Etelä-Suomen vaikeimpiin rakennemuutospaik- Keski-Suomen ottamiseksi läänin kehittä-
9173: kakuntiin jne. Työttömyysaste on Keski-Suomessa mtsrahajärjestelmän piinin.
9174:
9175: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
9176:
9177: Pentti Skön Urho Pohto Lea Mäkipää
9178: 1986 vp. 229
9179:
9180: Toivomusaloite n:o 215
9181:
9182:
9183:
9184:
9185: Skön ym.: Jyväskylän tietotaajaman kehittämisestä valtakunnalliseksi
9186: teknologiakeskukseksi
9187:
9188:
9189: Eduskunnalle
9190:
9191: Viime aikoina on keskusteltu paljon valtakun- nologiakylä, jonne SlJOittuu alan tutkimus- ja
9192: nallisten teknologiakeskusten sijainnista ja luku- koulutustoimintaa sekä yritystoimintaa. Jyväsky-
9193: määrästä. Kansainvälisten esimerkkien valossa län kaupungin tietotaajamahanke tulisikin näin
9194: näyttää siltä, että korkeakouluihin kytkeytyvillä ollen ottaa yhdeksi valtakunnalliseksi teknologia-
9195: teknologiakeskushankkeilla on parhaat menesty- keskukseksi.
9196: misen mahdollisuudet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9197: Jyväskylän seudulla tietotekniikka työllistää 90 tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9198: yrityksessä ja laitoksessa yli 1 000 henkilöä. Jyväs-
9199: kylässä on erikoistuttu tietotekniikan tutkimuk- että hallitus ryhtyisi toimti'n Jyväskyläiin
9200: seen, ohjelmistokehitykseen ja -tuotantoon. Erit- rakennettavan tietotaajaman ottamiseksi
9201: täin merkittävä lähivuosien hanke tulee olemaan yhdeksi valtakunnalliseksi teknologiakes-
9202: Jyväskylän tietotaajaman rakentaminen. Se on yli- kukseksi.
9203: opiston läheisyyteen sijoittuva tietotekniikan tek-
9204:
9205: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
9206:
9207: Pentti Skön Urho Pohto Lea Mäkipää
9208: 230 1986 vp.
9209:
9210: Toivomusaloite n:o 216
9211:
9212:
9213:
9214:
9215: Skön: Pienpuun hyväksikäytön tehostamisesta
9216:
9217:
9218:
9219: Eduskunnalle
9220:
9221: Kotimaisen energian hyväksikäyttö on lähes lai- pienpuun hyötykäyttöön polttohakkeena. Pien-
9222: minlyöty maassamme. Ulkomaisen energian saan- puun käytöllä polttohakkeena saadaan aikaan
9223: nin helppous on johtanut tärkeiden omien ener- suuri kansantaloudellinen säästö ja poistetaan
9224: giavarojen hylkimiseen. Vain soiden eli turpeen osaltaan työttömyyttä, joten hanke tulisi toteuttaa
9225: hyväksikäyttöön on riittävässä määrin kiinnitetty mitä pikimmin.
9226: huomiota. Turpeenotto on kuitenkin suurimmak- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittavasti
9227: si osaksi suurteollisuutta ja sillä on omat riskiteki- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9228: jänsä. Kotimaisen uudistuvan energian hyväksi-
9229: käyttöä on vierastettu ja valtion toimenpiteet ovat että hallitus ryhtyisi toimiin pienpuun
9230: olleet riittämättömät. hyväksikäytön edistämiseksi ja sellaisen la-
9231: Työllisyyden parantamiseksi tulisi ehdottomasti kiesityksen valmistelemiseksi, jolla kunnat
9232: kuntien ja valtion avulla luoda mahdollisuus yh- saavat valtionapua kerätyn pienpuun vas-
9233: teistyössä pienyrittäjien ja maanomistajien kanssa taanottovarastojen rakentamiseen.
9234:
9235: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
9236:
9237: Pentti Skön
9238: 1986 vp. 231
9239:
9240: Toivomusaloite n:o 217
9241:
9242:
9243:
9244:
9245: Skön ym.: Pientalojen ja -tonttien leimaveron alentamisesta
9246:
9247:
9248:
9249:
9250: Eduskunnalle
9251:
9252: Voimassa olevien säännösten mukaan osake- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9253: huoneistojen kaupassa on maksettava leimaveroa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9254: 1,6 % kaupan arvosta. Sitä vastoin omakotitalo-
9255: jen kiinteistö- ja tonttikauppojen osalta leimave- että hallitus ryhtyisi toimiin pientalojen
9256: ron määrä vaihtelee 4-6 % :iin omaisuuden ar- ja -tonttien kiinteistökauppojen leimave-
9257: vosta riippuen. Siten asuntokaupoissa vallitsee pe- ron alentamiseksi osakehuoneistokaupois-
9258: rusteeton eriarvoisuus. Kansalaisten tasa-arvoisuus sa vallitsevalle tasolle.
9259: huomioon ottaen tulisi leimavero alentaa samalle
9260: tasolle kaikissa asuntokaupoissa.
9261:
9262: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
9263:
9264: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
9265: 232 1986 vp.
9266:
9267: Toivomusaloite n:o 218
9268:
9269:
9270:
9271:
9272: Skön ym.: Valtion asuntolainojen maksatuksessa olevien epäkohtien
9273: korjaamisesta
9274:
9275:
9276: Eduskunnalle
9277:
9278: Valtion asuntolainojen maksatuksessa on il- pauksessa se, että asuntoja tarvitaan ja syntynee-
9279: mennyt yllättäviä piineitä. Asuntolainoja makset- seen tilanteeseen tulee etsiä yhteisesti hyväksyttä-
9280: tiin 2 244 milj. mk vuonna 1984, kun maksatuk- vissä oleva ratkaisu.
9281: seen olisi ollut käytettävissä 2 545 milj. mk eli lä- Paitsi vuokra-asuntojen osalta myös omakotilai-
9282: hes 300 milj. mk enemmän. Yhden vuoden il- nojen osalta vallitsee tilanne, jota ei voi pitää hy-
9283: miönä tällaista ei voitaisi pitää yllättävänä. Sen si- väksyttävänä. Aravalainoitettujen omakotitalojen
9284: jaan yllättävää on se, että edelläkuvatunlainen ti- kysyntä on romahtanut lyhyessä ajassa. Merkittä-
9285: lanne on toistunut jo useamman vuoden ajan. vimmät syyt lienevät ns. lainoitusarvojen jälkeen-
9286: Viideltä viimeksi kuluneelta vuodelta on näet val- jääneisyydessä sekä luovutusrajoitusten tiukkuu-
9287: tion tulo- ja menoarvioon budjetoiduista määrära- dessa. Vikaa tältäkin osin on etsittävä lainoitusjär-
9288: hoista jäänyt maksamatta yhteensä yli 2,3 mrd. jestelmästämme. Asunnontarvitsijat odottavatkin
9289: mk, vanhimpien myöntämisvaltuuksien ollessa jo nyt nopeita ja järkeviä toimenpiteitä "umpisol-
9290: vuodelta 1979. mun" avaamiseksi.
9291: Asunnontarvitsijoiden kannalta tilanne on vali- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9292: tettava, vallitseehan etenkin vuokra-asunnoista lä- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9293: hes huutava pula. Aravarakentaminen ei tänä päi-
9294: vänä tunnu olevan riittävän houkuttelevaa muu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9295: hun rakentamiseen verrattuna. menpiteisiin asuntolainojen maksatuksessa
9296: Tällaisessa tilanteessa kaikki osapuolet ovat var- ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi se-
9297: sin kiusallisessa asemassa. Valtiovallan, rakennut- kä omakotilainojen lainoitusarvojen korot-
9298: tajien, rakentajien ja rahalaitosten yhteistyö tun- tamiseksi ja luovutusrajojen löysentämi-
9299: tuu pahasti ontuvan, mikä ei ole minkään osapuo- seksi.
9300: len kannalta puolustettavissa. Tosiasia on joka ta-
9301:
9302: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
9303:
9304: Pentti Skön Reino Jyrkilä
9305: 1986 vp. 233
9306:
9307: Toivomusaloite n:o 219
9308:
9309:
9310:
9311:
9312: Skön ym.: Aravavuokra-asuntojen myymisestä vuokralaisille
9313:
9314:
9315:
9316: Eduskunnalle
9317:
9318: Vanhat aravavuokra-asunnot tulisi luovuttaa Jos yhteiskunta ei näin radikaaliin ratkaisuun
9319: vuokralaisten omistukseen sen jälkeen, kun vuok- ole vielä valmis, vuokralaiset olisivat haastattelu-
9320: ralaiset ovat maksaneet aravavuokratalojen velat jen perusteella valmiita lunastamaan vuokra-asun-
9321: loppuun. Tämän tulisi koskea niitä vuokralaisia, tonsa omaksi noin 20 prosentin uushankinta-
9322: joiden vuokrasuhde on kestänyt asunnon ensi luo- arvosta. Silloinhan avautuisi mahdollisuus näiden
9323: vutuksesta asuinkäyttöön yhtäjaksoisesti lainojen aravavuokra-asuntojen myynnistä saaduilla varoil-
9324: kuoletusten päättymiseen saakka. Tästä lainmuu- la rakennuttaa uusia vuokra-asuntoja.
9325: toksesta hyötyisi koko yhteiskunta. Onhan itses- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
9326: tään selvää, että jos vuokralainen tietää joskus vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9327: omistavaosa asunnon, se ei voi olla vaikuttamatta
9328: asumiskäyttäytymiseen. Ongelmia ei myöskään että hallitus ryhtyisi toimti"n vanhojen
9329: syntyisi ylikorkeiden vuokrien osalta, sillä tieto sii- aravavuokra-asuntojen luovuttamiseksi tai
9330: tä, että vuokralainen maksaa omaa asuntoaan, myymiseksi 20 prosentin uushankintahin-
9331: rauhoittaa mielet vuokran suhteen. taan vuokralaisille, jotka ovat maksaneet
9332: Järjestelmä toisi tasoitusta ja oikeudenmukai- aravavuokratalojen asuntolainat loppuun.
9333: suutta pienituloisille vuokralaisille, sillä ei heidän
9334: tulisi yksin huolehtia asuntokannan lisäämisestä
9335: sosiaalisen asuntotuotannon osalta.
9336:
9337: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
9338:
9339: Pentti Skön Pentti Kettunen
9340:
9341:
9342:
9343:
9344: 30 260211N
9345: 234 1986 vp.
9346:
9347: Toivomusaloite n:o 220
9348:
9349:
9350:
9351:
9352: Skön: Määrärahasta opiskelija-asuntojen rakentamisen lisäämiseksi
9353:
9354:
9355:
9356:
9357: Eduskunnalle
9358:
9359: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien varrella Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
9360: ole parantunut sille asetettujen vaatimusten mu- hyväksyttäväksi toivomuksen,
9361: kaisesti. Useilla paikkakunnilla on huutava pula
9362: opiskelija-asunnoista. Opiskelija-asuntotuotanto että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
9363: ei ole saavuttanut sille asetettuja tingittyjäkään ta- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävät mää-
9364: voitteita. Tuloksena on ollut, että esim. vuonna rärahat opiskelzj"a-asuntojen rakentamisen
9365: 1984 vain noin puolet opiskelija-asuntosäätiöihin toteuttamiseksi opetusministeriön opiske-
9366: hakeneista sai asunnon. Vaikein tilanne oli Hel- lzj"a-asuntoneuvottelukunnan suosittamak-
9367: singissä, jossa paikallinen asuntosäätiö pystyi tar- si 2 000 opiskeltj"a-asunnon määräksi vuon-
9368: joamaan asunnon vain 37 % :lle hakeneista. Käy- na 1987 sekä valtion ja kuntien omapää-
9369: tännössä tämä tarkoittaa, että noin 8 000 opiskeli- omaosuusavustuksen korottamiseksi 20
9370: jaa jäi vaille säätiön tarjoamaa asuntoa. Edellä esi- %:1/a.
9371: tetyt luvut ovat koko vuoden lukuja eivätkä siten
9372: osoita, miten hirvittävä tilanne on syksyisin, kun
9373: uudet opiskelijat aloittavat opintojaan.
9374:
9375: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
9376:
9377: Pentti Skön
9378: 1986 vp. 235
9379:
9380: Toivomusaloite n:o 221
9381:
9382:
9383:
9384:
9385: Skön: Valtion virastotalon rakentamisesta Pieksämäelle
9386:
9387:
9388:
9389:
9390: Eduskunnalle
9391:
9392: Virastotalon rakentaminen Pieksämäen kau- Valtion virastotalon rakentamista varten Pieksä-
9393: pungissa tulisi aloittaa vuoden 1987 aikana. Piek- mäen kaupunki on varannut tontin, jonka raken-
9394: sämäellä toimivat erittäin puutteellisissa ja ahtais- nushallitus on hyväksynyt. Rakennushallitus on
9395: sa tiloissa nimismiehen kanslia, Pieksämäen tuo- myös aloittanut rakennussuunnittelun, joka on
9396: miokunnan kanslia ja käräjäsali, Pieksämäen vero- jostain käsittämättömästä syystä tällä hetkellä kes-
9397: toimisto sekä Pieksämäen työvoimatoimisto. Ai- keytetty. VR:ntaholta ollaan myös kiinnostuneita
9398: noastaan verotoimiston tilat ovat yhdessä paikas- yhteisen virastotalon rakentamisesta.
9399: sa, muut toimivat erillään. Osa näistä toimii Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
9400: myöskin vuokratiloissa. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9401: Vuokrat ovat erittäin korkeat ja pääomakulut
9402: joutuu vuokranmaksaja kuolettamaan 8-10 vuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin val-
9403: dessa, mikä ei tunnu järkevältä. Verovelvollisten tion virastotalon rakentamiseksi Pieksä-
9404: edun mukaisesti on julkisten kiinteistöjen raken- mäen kaupunkiin.
9405: taminen välttämätöntä. Pankkien ja gryndereiden
9406: keinottelun on loputtava.
9407:
9408: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
9409:
9410: Pentti Skön
9411: 236 1986 vp.
9412:
9413: Toivomusaloite n:o 222
9414:
9415:
9416:
9417:
9418: Starast: Kehittämisohjelman laatimisesta Kymen lääniä varten
9419:
9420:
9421:
9422: Eduskunnalle
9423:
9424: Kymen läänin kehitys metsäteollisuusvaltaisena dittava supistuminen sekä väkiluvun vähenemi-
9425: lääninä on viime vuosikymmenen aikana pahasti nen on 1970-luvulta lähtien kohdistunut aivan
9426: taantunut. Läänin teollisuuskeskuksista Imatra, erityisesti Kymen lääniin.
9427: Kotka ja Kuusankoski ovat olleet Kouvolan työ- Oman lisänsä ongelmiin on tuonut se, ettei Ky-
9428: voimapiirin työttömyystilastojen kärkipaikkakun- men läänin osuus valtakunnallisista asuntolaino-
9429: tia useiden vuosien ajan. Suhteellisesti laskettuna jen, koulurakentamisen, sosiaalitoimen ja tervey-
9430: työttömyysaste on noin 10 prosentin paikkeilla denhoidon, liikenteen, vesihuollon sekä työllisyy-
9431: pahoina työttömyysaikoina ja määrällisesti laskien den hoitoon liittyvistä investointimäärärahoista
9432: työttömien määrä on huomattavan suuri. Tästä on vastaa läänin asukasluvun edellyttämää osuutta
9433: seurannut jatkuva muuttovirta läänistä muualle enempää kuin ko. sektoreiden välttämättömiä tar-
9434: Suomeen. peitakaan.
9435: Asiantuntijoiden mukaan Kymen lääni on siir- Kaiken edellä todetun vuoksi olisi pikaisesti
9436: tymässä jälkiteollisen yhteiskunnan kehitysvaihee- saatava aikaan Kymen läänin kehittämisohjelma,
9437: seen kenties ensimmäisenä maamme lääneistä. jossa erilaisin kokeiluin, projektein, erityismäärä-
9438: Suurteollisuus vähentää työvoimaa jatkuvasti rahoin ja tukimuotojen avulla selvitettäisiin
9439: enemmän kuin pienemmät teollisuusyritykset teollisuus-Suomen alueiden mahdollisuudet ns.
9440: luovat uusia työpaikkoja. Työpaikat ovat lisäksi pehmeään laskuun jälkiteolliseen yhteiskuntaan
9441: vähenemässä alkutuotannossa. Siirtyminen jälki- siirryttäessä. Kymen lääni sopii tämäntapaisen ke-
9442: teollisen yhteiskunnan kehitysvaiheeseen aiheut- hittämisohjelman ja kokeilun kohteeksi senkin
9443: taa sekä uhkia että mahdollisuuksia. Nämä tulisi vuoksi erinomaisesti, että läänin alueella on useita
9444: tiedostaa, jotta uhkiin voitaisiin varautua ja jotta lähinnä yhdestä teollisuusyrityksestä riippuvai-
9445: mahdollisuuksia osattaisiin käyttää hyväksi. sia paikkakuntia, joissa ongelmat teollisuuden
9446: Kymen läänin ongelmien selvittämiseksi ja rat- rationalisoidessa erityisesti kärjistyvät. Läänin
9447: kaisemiseksi on suunniteltu erityisen Kymi- alueen teollisuuskeskuksia ympäröi puolestaan lä-
9448: työryhmän perustamista, jonka valtioneuvosto hes yksinomaan alkutuotannosta asukkaansa elät-
9449: asettaisi. Varsin tarpeellista olisi tässä vaiheessa tävä maaseutu, joka elää myös voimakasta murros-
9450: selvittää, millä julkisen vallan toimenpiteillä kehi- kautta.
9451: tys Kymen läänissä voitaisiin kääntää nousuun. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
9452: Valtakunnallisissa väestö- ja työpaikkasuunnitel- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9453: missa Kymen läänin tulevaisuus on kuvattu loh-
9454: duttomaksi. Tähän kehitysnäkymään ei kuiten- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin eri-
9455: kaan pidä alistua. Päinvastoin olisi selvitettävä, tyisen Kymen läänin kehittämisohjelman
9456: millä uusilla aluepoliittisilla toimilla teollisuus- valmistamiseksi ja että sen pohjalta laadit-
9457: Suomen alueita voitaisiin kehittää, kun nykyinen taisiin alue- ja muuhun lainsäädäntöön
9458: vyöhykejakoon perustuva aluepolitiikka on epä- liittyvät esitykset, joilla teollisuus-Suomen
9459: onnistunut teollisuus- eli Etelä-Suomen maakun- alueiden kehitys voitaisiin turvata jälki-
9460: nissa. Työpaikkojen jopa dramaattiseksi luonneh- teolliseen yhteiskuntaan szirryttäessä.
9461:
9462: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
9463:
9464: Pekka Starast
9465: 1986 vp. 237
9466:
9467: Toivomusaloite n:o 223
9468:
9469:
9470:
9471:
9472: Säilynoja ym.: Toimenpiteistä elinkeinoelämän edellytysten paranta-
9473: miseksi kehitysalueella
9474:
9475:
9476: Eduskunnalle
9477:
9478: Jopa kansantaloudellisista sytsta kehitysaluei- loin kehitysalueiden kannalta tulos olisi nykyistä
9479: den kehittämiseen on kiinnitetty huomiota, en- suotuisampi.
9480: nen kaikkea kehitysaluelainsäädännön puitteissa.
9481: Sitä on aika ajoin myös uudistettu. Ilman näitä Valtion yritysten ja kehitysalueiden
9482: toimia ja muuhunkin lainsäädäntöön sisältyviä, pienyritysten yhteistoiminnasta
9483: kehitysalueiden olosuhteet huomioon ottavia
9484: säännöksiä kehitysalueet epäilemättä olisivat ny- Pienyritykset ovat erityisen tärkeitä palvelujen
9485: kyistä heikommassa asemassa. Silti voidaan tode- kehittäjinä, erikoistuotteiden valmistajina ja uu-
9486: ta, ettei kaikkea suinkaan ole tehty kehitysaluei- sien tuotantoalojen luojina. Työvoimavaltainen
9487: den tasa-arvoisuuden ja kehitysalueiden olosuh- pienteollisuus on tärkeä tekijä kavennettaessa
9488: teet huomioon ottavien toimenpiteiden hyväksi. alueiden välisiä kehityseroja.
9489: Huolestuttavaa on, että alueelliset erot ovat jäl- Pienyritysten toimintaedellytysten parantami-
9490: leen voimakkaasti kasvamassa. Seuraavassa on tar- sessa valtion omalla yritystoiminnalla on merki-
9491: kasteltu eräitä mahdollisia toimenpiteitä pyrki- tyksensä. Valtion yhtiöt voisivat suunnitelmalli-
9492: mättä silti täydelliseen luetteloon. sesti laajentaa yhteistoimintaansa varsinkin kehi-
9493: tysalueiden pienyritysten kanssa. Tämä voisi ta-
9494: Valtion yhtiöiden kehittäminen pahtua esimerkiksi solmimalla pitkäaikaisia
9495: alihankinta- ja tuotekehittelysopimuksia. Valtion
9496: Valtion yhtiöiden kehittämiseltä on puuttunut yhtiöistä voisi olla, mikäli niin tahdotaan, apua
9497: suunnitelmallisuus. Laki velvoittaa niitä toimi- myös pienyrityksille vientikaupassa ja varsinkin
9498: maan "terveiden liikeperiaatteiden mukaan". kaupassamme Neuvostoliiton kanssa. Yritystoi-
9499: Tämän velvoituksen mukaisesti ne ovat myös pyr- minta kehitysalueella on verrattain pienimuotois-
9500: kineet toimimaan mm. sijaintipaikkaratkaisuis- ta eivätkä yrittäjät itsenäisesti kykene olemaan
9501: saan. merkittäviä ostajia ja myyjiä esimerkiksi rajakau-
9502: Valtiovalta on kuitenkin kokenut tärkeäksi ke- passa tai yleensä kaupassa Neuvostoliiton kanssa.
9503: hitysaluepolitiikan. Pitäisi siis olla luonnollista, Yhteistoimintaa viennin edistämiseksi tulisi
9504: että valtion yhtiöt ottaisivat yksityisiä paremmin edistää myös valtiovallan toimenpitein. Edelleen
9505: huomioon kehitysalue- ja työllisyysnäkökohdat, yhteistoimintaa tulisi kehittää valtion yhtiöiden ja
9506: toisin sanoen ne yrityksen kirjanpidossa näkymät- pienyritysten kesken. Erilaisin toimenpitein voi-
9507: tömät kustannukset ja hyödyt, jotka useinkin lan- taisiin näin vaikuttaa kehitysalueiden tulevaisuu-
9508: keavat julkisen vallan kannettavaksi. Valtion yh- teen.
9509: tiöiden merkitys kehitysalueille on toki ollut suu-
9510: ri, mutta useinkin on tarvittu maakunnallisia kan- Pienyritystoiminnan rahoitus
9511: sanliikkeitä ja mittavaa poliittista painostusta en-
9512: nen kuin on päästy keskustelemaan kehitysaluesi- Alueellisten erojen kasvu merkitsee taloudelli-
9513: joituksen yhteydessä haitoista ja hyödyistä sekä sen vallan keskittymistä ja pääomien siirtoa sellai-
9514: yrityskirjanpidollisten ylimääräisten kustannus- sille alueille, joissa sijoitetulle pääomalle saadaan
9515: erien hyväksymisestä, jotka ovat olleet kehitys- parempi kate. Vaikka kehitysalueella on raaka-
9516: alueelle sijoittumisen edellytyksenä. Valtion yh- ainetta ja työvoimaa, pääomavaltaiset yritykset ei-
9517: tiöiden toimintaa tulisi kuitenkin suunnitella vät sinne hakeudu. Tällainen kehityssuuntaus on
9518: myös alueiden kehittämisen näkökulmasta, joi- kansantaloudellisesti erittäin kohtalokasta.
9519: 238 1986 vp. - TA n:o 223
9520:
9521: Kun yleiset edellytykset eivät vedä suuryrityksiä ten toteuttamisessa ei kuitenkaan ole edetty käy-
9522: kehitysalueille, silloin on luotava pienyritystoi- tännön tasolle.
9523: minnalle entistä parempia edellytyksiä yritystoi-
9524: minnan onnistumiselle. Täydennykseksi
9525: Toimintarahoituksen saaminen on pienyrittäjil-
9526: le vaikeimpia ongelmia. Pienyrityksillä ei usein- Maatalouden ylituotanto-ongelmien ratkaise-
9527: kaan ole riittäviä vakuuksia normaalin pankkira- minen nykyisen suuntaisilla toimenpiteillä lisää
9528: hoituksen saamiseen käyttöpääomalle. Myös suu- työttömyyttä, tyrehdyttää elinkeinoelämän kehi-
9529: rempien yritysten kiinteät suhteet pankkeihin ja tystä ja vaikeuttaa kuntien taloudellista asemaa.
9530: muihin rahalaitoksiin asettavat ne suotuisampaan Nykyinen supistuslinja vauhdittaa tilakuolemia ja
9531: asemaan silloinkin kun pienyrityksen kohdalla oli- lisää työttömyyttä. Heijastusvaikutukset kohdistu-
9532: si kyse taloudellisesti mielekkäästä toiminnasta. vat myös kuntien talouteen.
9533: Kehitysalueilla pienyritykset kykenisivät tarjoa- Nykyiset toimenpiteet ovat riittämättömiä kun-
9534: maan runsaasti työpaikkoja. Kehitysalueilla Kehi- tien keskeisten verorasitusten tasaamiseksi. Elin-
9535: tysaluerahasto Oy on ainoa rahoittaja joka kyke- keinorakenteeltaan köyhissä kunnissa ja pahim-
9536: nee lainoittamaan yrityksiä, joilla ei ole tarjota milla työttömyysalueilla kuntalaiset joutuvat jo
9537: turvaavaa vakuutta. Ongelma on se, että kaikissa nyt maksamaan kohtuuttoman korkeita maksuja
9538: tapauksissa alle puolet rahoitustarpeista on hoi- kunnallisveron muodossa saamistaan palveluista.
9539: dettava normaalina pankkirahoituksena. Myös Tällaisiin kuntiin on myöskin erittäin vaikea löy-
9540: näissä tilanteissa vakuuksien riittämättömyys saat- tää yksityistä yritystoimintaa. Toimenpiteet, joilla
9541: taa muodostua rahoituksen saannin esteeksi. Ke- turvataan maatalouselinkeinon säilyminen nykyi-
9542: hitysaluerahasto Oy:n toimintaa tulisikin kehittää sessä laajuudessa ja veroäyrihinnan pysyminen
9543: siten, että se voisi tarvittaessa vastata pienyritysten kohtuullisena, ovat eräitä keinoja joilla turvataan
9544: koko lainanottotarpeesta. Näin kehitysalueelle tulevaisuutta kehitysalueilla.
9545: kyettäisiin luomaan huomattavasti enemmän työ- Myös sosiaaliturvan rahoitusperusteet tulisi pi-
9546: paikkoja. kaisesti uudistaa siten, että tuettaisiin työvoiman
9547: käyttöä. Samalla hyöty voitaisiin suunnata pienil-
9548: Kunnallisverotuksen tuoton ohjaaminen le ja keskisuurille yrityksille ja uudistus olisi siten
9549: myös aluepoliittisesti perusteltu sen suosiessa ke-
9550: Kunnallisverotuksessa on ongelmana se, että ne hitysalueita.
9551: kunnat, joissa tulonmuodostukseen oleellisesti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
9552: vaikuttavat tekijät kuten luonnonvarat, vesivoima kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9553: jne. sijaitsevat, eivät useinkaan saa oikeudenmu-
9554: kaista osuutta verotuksesta. Voimayhtiöiden vero- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin ke-
9555: tuksen oikaisun edellyttämä vesivoiman verore- hitysalueiden kehitysedellytysten paranta-
9556: monttilain käsittely on edelleen kesken eduskun- miseksi valtion yhtiöiden suunnitelmalli-
9557: nassa. suutta tehostamalla, valtion yritysten ja
9558: Jo vuonna 1976 mietintönsä jättänyt kunnallis- pienyn.tysten yhteistoimintaa laajentamal-
9559: verotoimikunta on omalta osaltaan selvitellyt ky- la, pienyn.tysten rahoituspohjaa tukemalla
9560: symystä ja tehnyt ehdotuksia, joilla olisi myöntei- ja kunnallisverotuksen tuoton turvaamisel-
9561: nen merkitys kehitysalueiden kannalta. Ehdotus- la ja tarkoituksenmukaisella ohjaamisella.
9562:
9563: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
9564:
9565: Vappu Säilynoja Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
9566: Riitta Jouppila Juhani Vähäkangas Arvo Kemppainen
9567: Pentti Kettunen Aarno von Bell Niilo Koskenniemi
9568: Lauha Männistö Osmo Vepsäläinen Tellervo Nousiainen
9569: 1986 vp. 239
9570:
9571: Toivomusaloite n:o 224
9572:
9573:
9574:
9575:
9576: Söderström: Neuvostoliiton kanssa kauppaa käyvien alueellisten
9577: vienti- ja tuontiyhtiöiden perustamisesta
9578:
9579:
9580: Eduskunnalle
9581:
9582: Suomen ja Neuvostoliiton kauppavaihdon ke- viennin kuin tuonninkin, luotaisiin parempi pe-
9583: hittäminen monipuolisemmaksi ja sen lisääminen rusta. Tämän toiminnan kehittämiseksi valtion
9584: on koko Suomen kansan etujen mukaista toimin- tulisi ryhtyä toimiin. Alueellisesti tulisi perustaa
9585: taa. Tällä hetkellä kauppamme keskeisesti raken- pysyviä neuvostokaupan näyttelyitä, joiden tuote-
9586: tuu öljytuotteiden tuontiin. Öljyn hinnan vaihte- valikoimaa aika ajoin voitaisiin vaihdella. Näiden
9587: lut ovat vaikuttaneet hyvin eri tavalla maittemme näyttelyjen yhteyteen tulisi perustaa markkinoi-
9588: väliseen kauppaan. 1970-luvun puolivälissä mah- misorganisaatio neuvostotuotteiden myymiseksi
9589: dollisuudet Neuvostoliiton kaupan laajentamisel- eri ostajille maassamme. Myös yritysten tiedon-
9590: le Suomen viennin osalta kasvoivat nopeasti öljyn hankintaa mahdollisista neuvostotuonnin tuot-
9591: hinnan nousun vuoksi. Nyt taasen öljynhintojen teista tulisi tämän organisaation kautta kehittää.
9592: nopean laskun johdosta kauppavaihtomme kehit- Samalla tämä alueyritys voisi ryhtyä harjoittamaan
9593: täminen on uhattuna. alueen yritysten tuotteiden markkinointia ja tun-
9594: Kaikki sellaiset toimet, jotka ovat omiaan mo- netuksitekoa Neuvostoliitossa.
9595: nipuolistamaan kauppavaihtoamme, ovat näin ol- Pohjanmaalla tähän toimintaan olisi olemassa
9596: len kauppaa vakauttavia ja sen laajentamisen pe- edellytyksiä. Monet pienet ja keskisuuret yritykset
9597: rusta. käyvät jo kauppaa Neuvostoliiton kanssa ja eräi-
9598: Pohjanmaalla toimii runsaasti pieniä ja keski- siin kuntiin on perustettu neuvostokaupan edistä-
9599: suuria yrityksiä. Niiden mahdollisuudet kehittää mistä varten kunnallisia toimikuntia.
9600: vientiään Neuvostoliittoon ovat rajalliset niin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
9601: omien resurssien puuttuessa kuin myös suoranai- hyväksyttäväksi toivomuksen,
9602: sen tiedon puuttuessa. Perustan viennin kasvat-
9603: tamiselle muodostaa kuitenkin tuonnin kasvat- että hallitus ryhtyisi selvittämään alueel-
9604: taminen ja siksi olisikin laajennettava tietoja ja listen neuvostokaupan tuonti- ja vienti-
9605: edellytyksiä kaupan ja erityisesti tuonnin kehittä- yhtiötden perustamista ja että Vaasan lääni
9606: miseksi. tässä toiminnassa välittömästi otettaisti"n
9607: Olisi luotava koko maahan alueorganisaatio, kokeilualueeksi.
9608: jonka kautta neuvostokaupan kehittämiselle, niin
9609:
9610: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
9611:
9612: Sten Söderström
9613: 240
9614: 1986 vp.
9615:
9616: Toivomusaloite n:o 225
9617:
9618:
9619:
9620:
9621: Tenhiälä: Virka-asunnossa asuvien oikeudesta vähentää verotuksessa
9622: omistusasunnon hankkimisesta aiheutuvien lainojen korot
9623:
9624:
9625: Eduskunnalle
9626:
9627: Verotuksessa on mahdollisuus tehdä erilaisia Virka-asunnossa asuvien on kuitenkin sen jäl-
9628: vähennyksiä. Tavanomaisen vähennyksen muo- keen, kun virka-asunnossa asuminen päättyy, esi-
9629: dostavat omaan asuntoon liittyvät velkojen korot, merkiksi eläketapahtumasta johtuen, asuttava jos-
9630: joiden vähennysoikeuden enimmäismäärä vuoden sakin. Tämän vuoksi tällaisen asunnon hankinta
9631: 1985 verotuksessa on 25 000 markkaa. Mikäli useimmiten tapahtuu riittävän varhaisessa vai-
9632: omaan asuntoon liittyviä velkojen korkomenoja ei heessa ennen esimerkiksi eläketapahtumaa. Tästä
9633: ole tätä määrää, voidaan muiden velkojen korko- syystä virka-asunnoissa asuvien hankkimien asun-
9634: menoja vähentää korkeintaan 10 000 markkaa, tojen velkojen korkomenot verotuksessa pitäisi
9635: mutta kuitenkin siten, että ei ylitetä velkojen kor- rinnastaa vakituisen asunnon korkomenoihin.
9636: kojen vähennysosuuden 25 000 markan määrää. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
9637: Sellaisissa asunnonhankkimistapauksissa, joissa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9638: asianomainen on määrätty asumaan virka-asun-
9639: nossa, ei ole tulkittu asunnon hankintaa omaan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
9640: käyttöön tarkoitetuksi. Näin ollen verotuksessa on menpiteisiin, jotta virka-asunnoissa asu-
9641: saanut tällaisen asunnon velkojen korkojen vähen- vien omistusasunnon hankkimislainojen
9642: nykseksi ainoastaan korkeintaan 10 000 markkaa korot rinnastettaisiin verotuksessa vakitui-
9643: eikä 25 000 markkaa, kuten vakituisen asunnon sen asunnon velkojen korkojen vähennyk-
9644: kohdalla on tilanne. seen.
9645:
9646: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
9647:
9648: Hannu Tenhiälä
9649: 1986 vp. 241
9650:
9651: Toivomusaloite n:o 226
9652:
9653:
9654:
9655:
9656: Tennilä: Lapin sähkölaitosten mahdollisuudesta ostaa sähköä Kemi-
9657: joki Oy:ltä osakashintaan
9658:
9659:
9660: Eduskunnalle
9661:
9662: Yli puolet Kemijoen sähköstä siirretään ete- oikeutettua tyytymättömyyttä, sillä Lapille Kemi-
9663: lään, jossa sitä myydään Kemijoki Oy:n osakkaille joen valjastaminen aiheutti lohen menetyksen ja
9664: osakashintaan 7 penniä/kWh. Tällä hinnalla Ke- toi pysyvät säännöstelyhaitat.
9665: mijoen tuottamaa sähköä saavat Imatran Voima Lapissa vaaditaankin, että myös Lapin sähkölai-
9666: Oy, Tampella Oy, Yhtyneet Paperitehtaat Oy, tosten on voitava ostaa Kemijoen sähköä osakas-
9667: Veitsiluoto Oy ja Helsingin kaupunki. On arvioi- hinnalla, siis hintaan 7 penniä/kWh.
9668: tu, että Imatran Voima Oy voittaa 400-500 mil- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
9669: joonaa markkaa vuodessa myydessään edelleen hyväksyttäväksi toivomuksen,
9670: Kemijoki Oy:ltä osakashinnalla saamaansa Kemi-
9671: joen sähköä. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
9672: Lapin sähkölaitokset joutuvat maksamaan säh- menpiteisiin, joilla turvataan Lapin sähkö-
9673: köstä huomattavasti korkeamman hinnan kuin laitoksille mahdollisuus ostaa Kemijoen
9674: Kemijoki Oy:n osakkaat. Tämä herättää Lapissa sähköä Kemzjoki Oy:ltä osakashinnalla.
9675:
9676: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
9677:
9678: Esko-Juhani Tennilä
9679:
9680:
9681:
9682:
9683: 31 260211N
9684: 242
9685: 1986 vp.
9686:
9687: Toivomusaloite n:o 227
9688:
9689:
9690:
9691:
9692: Tuomaala ym.: Erityisen vammaisperusvähennystä tarkoittavan sään-
9693: nöksen aikaansaamisesta verolainsäädäntöön
9694:
9695:
9696: Eduskunnalle
9697:
9698: Kehitysvammaisten tukiliitto ry. on tehnyt Vammaisen lapsen- myös yli 16-vuotiaan-
9699: useita esityksiä vammaisten verotukseen liittyvien hoitamisesta aiheutuu runsaasti sellaisia menoja,
9700: ongelmien ratkaisemiseksi. Erityisesti veronmak- joita terveen lapsen hoidosta ei synny.
9701: sukyvyn alentumisvähennyksen (TVL 31 §) myön- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9702: tämiskäytäntö on ollut vaihteleva, mistä aiheutuu tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9703: suurta eriarvoisuutta eri puolilla maatamme.
9704: Liiton mukaan Vammaisjärjestöjen neuvottelu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
9705: kunnan olisi tutkittava asia tavoitteena saada ai- rolainsäädårmön uudistamiseksi vammais-
9706: kaan säädökset erityisesti vammaisperhevähen- ta koskevien verovähennysten osalta tar-
9707: nyksestä. Se pitäisi myöntää jokaiselle perheelle koituksena säätää erityinen vammaisperus-
9708: tai kaikille vanhemmille, jotka hoitavat kotona vähennys.
9709: vammaista lastaan, yhtä suurena tuloista ja varalli-
9710: suudesta riippumatta.
9711:
9712: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
9713:
9714: Juhani Tuomaala Hannele Pokka Juhani Alaranta
9715: 1986 vp. 243
9716:
9717: Toivomusaloite n:o 228
9718:
9719:
9720:
9721:
9722: Tuomaala ym.: Kotiapulaisten ja lastenhoitajien palkkojen vähen-
9723: nysoikeutta verotuksessa koskevasta selvityksestä
9724:
9725:
9726: Eduskunnalle
9727:
9728: Maassamme on viimeaikaisessa keskustelussa Tutkimuksessa puhutaan myös käsitteestä
9729: alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota per- '' köyhyysloukku''. Sillä tarkoitetaan verotuksen
9730: hepolitiikkaan ja erityisesti lapsiperheisiin liitty- ja tulosidonnaisten tulonsiirtojen yhdessä aiheut-
9731: viin ongelmiin. Syynä tähän on varsinkin se, että tamaa tilannetta, jossa bruttotulojen nousu ei
9732: väestönkasvu Suomessa lienee kaikkein alhaisinta tuota perheelle käytettävissä olevien tulojen lisäys-
9733: tasoa ainakin Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen- tä. Lisäksi voidaan yhtenä konkreettisena esimerk-
9734: valtioiden joukossa. kinä todeta, että yksinhuoltajalle voi tuhannen
9735: Suomessa on perhekustannusten tasausta har- markan tulonlisäyksestä jäädä käteen vain kolme
9736: joitettu monin eri keinoin. Ehkä oleellisimmat ta- markkaa. Kaksinhuoltajaperheissä puolestaan
9737: sausmuodot ovat seuraavat: lapsiperheiden veron- 1 500 markan tuloero saattaa tuoda vain kahdek-
9738: huojennukset, lapsilisät, äitiysrahat, elatustuet, san markan eron käytettävissä oleviin tuloihin.
9739: asumistuet, asunnon hankintatuet ja päivähoito- Kaikkein tärkein johtopäätös sanotussa tutki-
9740: palveluihin liittyvät tukijärjestelmät. Lisäksi on muksessa on se, että varsinaisia väliinputoajia ovat
9741: muitakin samansuuntaisia etuuksia kuten KELA:n monilapsiset, keskituloiset perheet.
9742: maksamat lasten hoitotuet, äitiysavustukset ja Valitettavaa on, ettei kyseessä oleva työryhmä
9743: kunnalliset kodinhoitoavut sekä lasten ilmainen selvittänyt kovinkaan perusteellisesti veronhuo-
9744: hammashoito, alennetut liikennemaksut jne. jennusten eikä -tasausten merkitystä lapsiperhei-
9745: Puheena olevia ongelmia on varsin seikkaperäi- den ongelmien ratkaisussa.
9746: sesti tutkinut sosiaalihallituksen asettama tutki- Vaikka yleisenä periaatteena onkin hyväksyttä-
9747: musryhmä ns. latuma-projektin loppuraportissa. vää, että lapsiperheiden tukemisessa yhä laajem-
9748: Sanotun selvityksen johtopäätöksiä ovat muun min olisi siirryttävä ns. suoriin tulonsiirtoihin, lie-
9749: muassa seuraavankaltaiset päätelmät: nee kuitenkin syytä yhä vakavammin harkita myös
9750: Useampilapsisten pieni- ja keskituloisten per- verotukseen liittyvien uudistusten toteuttamista.
9751: heiden elintaso on usein toisiinsa verrattuna sa- Tätä näkemystä puoltavat mm. seuraavat seikat:
9752: maa tasoa. Tukimuotojen tulosidonnaisuudesta Niiden hallinnollinen yksinkertaisuus; se, ettei
9753: johtuen tuen määrä alenee nopeasti jopa niin, et- tarvita monimutkaista ja joskus epäjohdonmu-
9754: tä ilman yksityiseen päivähoitoon siirtymistäkin kaista tarveharkintaa; niiden toteuttamisen no-
9755: perheen bruttotulojen noususta voi olla seurauk- peus ja selkeys.
9756: sena käytettävissä olevien tulojen pieneneminen. Kaiken kaikkiaan perhekustannusten tasaukses-
9757: Samoin suuri- ja keskituloisten päivähoitomenot sa ja lapsiperheiden tukemisessa kuten perhepoli-
9758: ovat usein suuremmat kuin saatu tuki. tiikassa yleensäkin on välttämätöntä saada aikaan
9759: Tulojen kasvusta ei ole hyötyä monilapsisille ratkaisevia parannuksia muun muassa edellä esi-
9760: yksinhuoltajille eikä myöskään pienituloisille yksi- tettyjen syiden perusteella.
9761: lapsisille yksinhuoltajille. Ja edelleen: pieni- ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9762: keskituloisten nuorten lapsiperheiden elintaso on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9763: hyvinkin usein sama kuin kansaneläkeläisten. muksen,
9764: Lapsiluvun kasvaessa myös tuloerot voimistu-
9765: vat. Kaikkein suurin lovi perheenlisäyksestä ai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ko-
9766: heutuu keskituloisille perheille. Kolmilapsisille tiapulaisten ja vastaavien palkkojen vero-
9767: perheille on lapsettoman avioparin elintaso lähes vähennysoikeutta koskevan selvitystyön ai-
9768: saavuttamattomissa. kaansaamiseksi.
9769:
9770: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
9771:
9772: Juhani Tuomaala Marjatta Väänänen
9773: 244 1986 vp.
9774:
9775: Toivomusaloite n:o 229
9776:
9777:
9778:
9779:
9780: Tuomaala: Suomenselkä-projektin jatkotoimenpiteiden rahoittami-
9781: sesta
9782:
9783:
9784: Eduskunnalle
9785:
9786: Suomenselän kehittämistyötä on tehty toimi- Suomenselkä-projektiin ovat kuuluneet Etelä-
9787: kunta- ja työryhmätyöskentelynä muutaman vuo- Pohjanmaalta Jalasjärven, Peräseinäjoen, Kari-
9788: den ajan. Kehittämistyössä ovat luonnonmaantie- joen, Isojoen, Kauhajoen, Evijärven, Lappajär-
9789: teelliset tekijät olleet määräävinä tekijöinä, kun ven, Vimpelin, Kortesjärven, Kuortaneen, Soi-
9790: Suomenselän alueen rajoja on määritelty. nin, Lehtimäen, Alajärven ja Ahtärin kunnat. Li-
9791: Suomenselkä-toimikunta on esittänyt valtio- säksi ainakin Ylistaro kuuluu kehittyneisyysedel-
9792: neuvostolle, että kun kehittämistoimenpiteitä lytyksiltään samaan luokkaan.
9793: Suomenselällä sovelletaan, tarkoitetaan kohde- Sittemmin onkin kyetty erilaisin keinoin vai-
9794: alueella lähinnä luonnonmaantieteellistä Suo- kuttamaan myönteisesti Suomenselkä-kuntien ke-
9795: menselkää, mutta myös sellaisia tähän alueeseen hittämiseen esim. ottamalla huomioon kuntien
9796: välittömästi liittyviä kuntia, joiden olot, kehittä- kehittyneisyyserot asuntotuotantomäärärahojen
9797: mistarve ja kehittämismahdollisuudet ovat rinnas- jaossa.
9798: tettavissa luonnonmaantieteellisen Suomenselän Mainitut kunnat kärsivät kuitenkin edelleen
9799: heikosti kehittyneisiin kuntiin. Lähes saman sisäl- mm. raskaasta työttömyydestä ja ovat monin eri
9800: töisen aluejakoehdotuksen teki myös valtioneu- tavoin kehittymisedellytyksiltään heikossa asemas-
9801: voston periaatepäätöstä asiasta valmistellut työ- sa.
9802: ryhmä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
9803: Valtioneuvosto päätyi kuitenkin 10.7.1980 eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9804: Suomenselkää koskevassa periaatepäätöksessään
9805: esittämään verraten yksiselitteistä tukitoimenpi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9806: teiden kohdentamisaluetta, kuitenkin siten, että Suomenselkii-projektin jatkotoimenpitei-
9807: eri hallinnonaloilla pyritään toteuttamaan toi- den rahoittamiseksi.
9808: menpiteet alueen kuntien ongelmien vaikeusaste
9809: huomioon ottaen.
9810:
9811: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
9812:
9813: Juhani Tuomaala
9814: 1986 vp. 24)
9815:
9816: Toivomusaloite n:o 230
9817:
9818:
9819:
9820:
9821: Uosukainen: Kauno- ja tietokirjallisuutta rasittavan liikevaihtoveron
9822: poistamisesta
9823:
9824:
9825: Eduskunnalle
9826:
9827: Henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön mer- eritoten roskakulttuurin monien muotojen jalkoi-
9828: kitys kansallisen identiteetin kannalta on ratkaise- hin.
9829: va. Jo Snellmanin ajoista on kirjallisuudella ollut Suomessa olisi aiheellista ryhtyä tukemaan hy-
9830: Suomen kulttuuriperinnön syntymisessä ja siirty- vää kirjallisuutta, niin kauno- kuin tietokirjalli-
9831: misessä olennainen osa. Suomalaiset ovat tulleet suutta erityisesti niin, että kirja tulisi hinnaltaan
9832: tunnetuksi kirjallisuutta harrastavana kansana. kilpailukykyiseksi monien muiden vapaa-aikaan
9833: Kirjoja on luettu, kirjastoja on käytetty ja omia liittyvien hankintakohteiden kanssa. Tämä olisi
9834: kotikirjastoja koottu. mahdollista ja tehokasta verotuksen toimin.
9835: Kirja on kuitenkin 1980-luvulla joutunut asian- Edellä esitetyn johdosta ehdotan kunnioittaen
9836: tuntijoiden mukaan kriisiin. Kirjailijat ja heidän eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9837: etujärjestönsä, äidinkielen opettajat, kirjastojen
9838: tuottajat eli kustantajat, kirjojen välittäjät eli kir- että hallitus ryhtyisi toimiin liikevaihto-
9839: jakauppiaat sekä kirjastoväki ovat todenneet huo- veron poistamiseksi hyvätasoiselta kirjalli-
9840: lenaiheekseen hyvän kirjallisuuden joutumisen suudelta, niin kauno- kuin tietokirjallisuu-
9841: paljon pinnallisempien viihtymisen virtausten, delta.
9842:
9843: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
9844:
9845: Riitta Uosukainen
9846: 246 1986 vp.
9847:
9848: Toivomusaloite n:o 231
9849:
9850:
9851:
9852:
9853: Uosukainen: Eräiden Kymen läänin kuntien määräämisestä erityis-
9854: alueiksi
9855:
9856:
9857: Eduskunnalle
9858:
9859: Kymen lääni on jo vuosia ollut maan ainut Toisaalta rajan aiheuttamia monenlaisia käy-
9860: muuttotappiolääni. Kymen läänistä lähes koko tännön haittoja ja ongelmia on elinkeinoelämän
9861: Etelä-Karjalan maakunta ja osa Kymenlaaksoa on kehityksen kannalta väheksytty. Jo itse rajavyöhy-
9862: rajaseutua. Valtakunnan rajan läheisyys ja rajan ke rajoittaa huomattavasti aivan rajan pinnassa
9863: syntymistapa heijastuvat edelleen elämänoloihin. asuvien ihmisten toimia ja elinkeinomahdolli-
9864: Suomen kaakkoisosassa sotien jälkeinen uusi ra- suuksia.
9865: ja mullisti aikaisemmat olot. Muun muassa elin- Edellä esitetyn petusteella ehdotan kunnioit-
9866: keinoelämän toiminnan ja kehittymisen kannalta taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9867: tilanne on täysin toinen kuin sotien edellisessä
9868: Viipurin läänissä. Tämä asia on saanut aivan liian että hallitus nykyistä aluelainsäädäntöä
9869: vähän huomiota osakseen aluepolitiikkaa hoidet- tarkistaessaan ja uutta valmistellessaan ot-
9870: taessa. Kun Etelä-Karjalasta ja koko Kymen lää- taisi huomioon ne Kymen läänin kunnat,
9871: nistä viime aikoina on tullut työllisyys- ja väestön- jotka rajoittuvat valtakunnan rajaan, ja
9872: kehityksen kannalta yksi maamme ongelmallisim- hyväksyisi ne erityisalueiksi.
9873: mista alueista, myös tällä historiallisella kehityk-
9874: senkululla on ratkaiseva vaikutuksensa asiaan.
9875:
9876: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
9877:
9878: Riitta Uosukainen
9879: 1986 vp. 247
9880:
9881: Toivomusaloite n:o 232
9882:
9883:
9884:
9885:
9886: Uosukainen ym.: Valtion virastotilojen hankkimisesta Mansikkalan
9887: liikekeskustasta Imatralla
9888:
9889:
9890: Eduskunnalle
9891:
9892: Imatran kaupungissa vuonna 1984 vahvistetus- nitelmassa ajoitettu vuosiksi 1987-1988. Valtion
9893: sa Mansikkalan liikekeskustan uudessa asemakaa- talousarviosta rahoitus osoitettaisiin momentilta
9894: vassa on varauduttu mm. valtion paikallisviran- 28.64.88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
9895: omaisten tilantarpeisiin osana keskustan toimin- hankkiminen valtion tarpeisiin.
9896: nallista kokonaisuutta. Paitsi Imatran seudun työllisyydelle on hank-
9897: Asiasta on neuvoteltu toisaalta kaupungin, toi- keella Imatran kaupungille suuri merkitys Man-
9898: saalta rakennushallituksen ja paikallisviranomais- sikkalan uuden liikekeskustan avauskohteena. En-
9899: ten kanssa. Rakennushallitus on käsitellyt hank- simmäinen kohde määrittää pitkälle myös liike-
9900: keen alustavan perustamissuunnitelman. keskustan toteuttamisen tason, jonka tulisi vastata
9901: Valtion tilantarve olisi n. 5 000 br-m 2 • Uusiin 1990-luvun vaatimuksia.
9902: tiloihin siirtyisivät poliisi, liikkuva poliisi ja työ- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9903: voimatoimisto. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9904: Rakennushallituksen kanssa on alustavasti so- sen,
9905: vittu, että hanke toteutetaan kaupungin perusta-
9906: mana kiinteistöyhtiönä, josta valtio ostaa tarvitse- että hallitus ryhtyisi toimiin valtion vi-
9907: mansa tilat. Lisäksi kiinteistöön sijoitettaneen rastotzlojen hankkimiseksi Imatran kau-
9908: eräitä kaupungin virastoja ja liiketiloja. pungin Mansikkalan liikekeskustasta kii-
9909: Valtion tilojen hankinta-arvo on 20 Mmk:n ker- rehtimällä perustamissuunnitelman käsit-
9910: taluokkaa. Rakennushallituksesta saadun tiedon telyä ja osoittamalla tarvittavan rahoituk-
9911: mukaan rahoitus on valtiovarainministeriön ja ra- sen valtion tulo- ja menoarvioesityksessä
9912: kennushallituksen alustavassa tilanhankintasuun- vuoszlle 1987 ja 1988.
9913:
9914: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
9915:
9916: Riitta Uosukainen Sinikka Hurskainen-Leppänen
9917: 248 1986 vp.
9918:
9919: Toivomusaloite n:o 233
9920:
9921:
9922:
9923:
9924: Urpilainen ym.: Läänin kehittämisrahan myöntämisestä myös Vaa-
9925: san lääniin
9926:
9927:
9928: Eduskunnalle
9929:
9930: Muutaman viime vuoden aikana on valtion tu- että järjestelmää laajennettaessa juuri Vaasan lää-
9931: lo- ja menoarviossa varattu erityinen lähinnä kehi- ni pääsisi siihen mukaan. Läänin alueellahan on
9932: tysalueiden läänien kehittämiseen tarkoitettu varsin alhainen tulotaso laskettuna verokertymällä
9933: ''läänien kehittämisraha''. Vuoden 1986 valtion asukasta kohden. Toisaalta esim. valtionjobtoista
9934: tulo- ja menoarvion perusteiden mukaan varoja teollisuutta on läänin alueella selvästi vähemmän
9935: tullaan suuntaamaan 50 miljoonaa markkaa Mik- kuin monessa muussa läänissä. Samoin esim. kor-
9936: kelin, Kymen, Oulun, Lapin sekä Pohjois-Karja- keakoulupaikkoja on läänissämme huomattavasti
9937: lan läänien elinkeinoelämän kehittämiseen ja tu- vähemmän kuin monessa muussa jopa kehitys-
9938: kemiskokeiluun. Eduskunta hyväksyessään vuo- alueen läänissä. Esimerkiksi edellä mainittujen
9939: den 1986 valtion tulo- ja menoarvion on valtiova- epäkohtien korjaaminen edellyttää valtiovallan
9940: rainvaliokunnan mietinnön mukaan lisännyt ko. aktiivista mukaantuloa. Erään keinon olosuhtei-
9941: määrärahaa 20 miljoonalla markalla. Samalla va- den korjaamiseen tarjoaa mitä ilmeisimmin juuri
9942: liokunta on esittänyt toivomuksen, että hallituk- läänien kehittämisraha.
9943: sen tulisi selvittää, mitä mahdollisuuksia olisi laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9944: jentaa läänien kehittämisrahajärjestelmää myös taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9945: muihin lääneihin.
9946: Koska Vaasan läänin alueen erityisongelmat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
9947: ovat paljolti samantyyppisiä kuin nyt jo tuen pii- piteistzn läänien kehittämisrahajärjestel-
9948: riin kuuluvissa lääneissä, tuntuisi luonnolliselta, män ulottamiseksi myös Vaasan lääniin.
9949:
9950: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
9951:
9952: Kari Urpilainen Mats Nyby
9953: 1986 vp. 249
9954:
9955: Toivomusaloite n:o 234
9956:
9957:
9958:
9959:
9960: Vainio ym.: Vuorotyölisän verotuksen poistamisesta
9961:
9962:
9963:
9964: Eduskunnalle
9965:
9966: Vuosi vuodelta kiristynyt verotus on johtanut vaus ennemminkin hankalasta työajasta kuin teh-
9967: siihen kestämättömään tilanteeseen, että erityises- dystä työstä ja siksi sen tulisi olla mieluimmin ko-
9968: ti erilaisia lisiä ja ylitöitä verotetaan raskaasti. En- konaan veroista vapaata.
9969: nakonpidätys näistä tuloista on säännönmukaises- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
9970: ti ainakin 50 % , ja lopullinen vero saattaa kohota me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
9971: vielä tätäkin korkeammaksi. vomuksen,
9972: Erityisen epäoikeudenmukaista verotuksen
9973: osalta on se, että raskaasta tai hankalasta työstä tai että hallitus ryhtyisi kiireellisti'n toimen-
9974: työajasta maksettavat korvaukset joutuvat ras- piteisiin vuorotyölisän verotuksen koko-
9975: kaimmin verotetuiksi. Näin on mm. vuorotyöli- n(J(Jn poistamiseksi tai ainakin voimakk(J(Js-
9976: sän osalta, jota verotetaan kuin ylityöstä saatua tu- ti keventämiseksi.
9977: loa. Tämä ei ole oikein, sillä vuorotyölisä on kor-
9978:
9979: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
9980:
9981: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
9982: Urho Pohto Lea Mäkipää
9983: Anssi Joutsenlahti
9984:
9985:
9986:
9987:
9988: 32 260211N
9989: 250 1986 vp.
9990:
9991: Toivomusaloite n:o 235
9992:
9993:
9994:
9995:
9996: Vainio ym.: Verovapauden myöntämisestä työttömälle henkilölle
9997: eräissä tapauksissa
9998:
9999:
10000: Eduskunnalle
10001:
10002: Työttömyyden poistamiseksi tarvitaan uusia en- että hallitus ryhtyisi toimiin viiden vuo-
10003: nakkoluulottomia ideoita. Tällöin myöskään ih- den verovapauden myöntämiseksi työttä-
10004: misten itsensä oma-aloitteisuutta ei pidä vähek- mätie henkilölle, joka itsenäiseksi amma-
10005: syä. Yksi vaikuttava keino olisi myöntää viiden tinharjoittajaksi tai yrittäjäksi ryhtymällä
10006: vuoden verovapaus henkilölle, joka työllistää it- työllistää itsensä.
10007: sensä. Tällöin asianomainen voisi harjoittaa itse-
10008: näistä ammattia tai perustaa pienyrityksen.
10009: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10010: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10011:
10012: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
10013:
10014: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
10015: Urho Pohto Lea Mäkipää
10016: Anssi Joutsenlahti
10017: 1986 vp. 251
10018:
10019: Toivomusaloite n:o 236
10020:
10021:
10022:
10023:
10024: Vainio ym.: Äitiys- ja sairauspäivärahan saattamisesta verovapaaksi
10025:
10026:
10027:
10028: Eduskunnalle
10029:
10030: Äitiys- ja sairauspäivärahajärjestelmää on edus- kaikille samansuuruinen ja verovapaata tuloa. Sai-
10031: kunnan säätämällä lailla muutettu siten, että päi- rauspäiväraha tulisi aluksi määrätä ainakin 90
10032: värahojen suuruus riippuu asianomaisen tuloista markaksi päivässä. Sama koskee äitiysrahaa.
10033: ilman ylärajaa sekä että ne ovat veronalaista tuloa. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
10034: Pienin päiväraha on edelleen häpeällisen pieni, me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
10035: samaan aikaan kun suurimmat päivärahat saatta- vomuksen,
10036: vat nousta yli 3 000 markkaan päivältä. Kansalai-
10037: set on saatettu keskenään taloudellisesti karkeasti että hallitus antaisi eduskunnalle kii-
10038: eriarvoiseen asemaan siitäkin huolimatta, että sai- reesti esityksen äitiys- ja sairauspäivärahan
10039: rastamisen kustannukset ovat kaikille samansuu- palauttamiseksi verovapaaksi tuloksija sen
10040: ruiset. miiiiräämiseksi kaikille samansuuruiseksi,
10041: SMP katsoo, että sairauspäivärahan tulisi olla ainakin 90 markaksi päivältä.
10042:
10043: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
10044:
10045: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
10046: Urho Pohto Lea Mäkipää
10047: Anssi Joutsenlahti
10048: 252 1986 vp.
10049:
10050: Toivomusaloite n:o 237
10051:
10052:
10053:
10054:
10055: Vainio ym.: Pienehköjen vakuutuskorvausten verovapaudesta
10056:
10057:
10058:
10059: Eduskunnalle
10060:
10061: Uusien säännösten mukaan katsotaan kaikki kuutuksen korvauksia ei SMP:n käsityksen mu-
10062: pienimmätkin tapaturma- ja liikennevakuutus- kaan tulisi verottaa, kuten ei kansalaisten tuloa
10063: korvaukset verotettavaksi tuloksi. Näin on tapah- muutoinkaan siltä osin kuin se jää alle vähimmäis-
10064: tunut sellaistenkin pienten elinkorkojen osalta, toimeentulon tason.
10065: jotka eivät vuosiin tai vuosikymmeniin ole nous- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
10066: seet ja joista siis puuttuu indeksiturva. Tällaisista me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
10067: pienistä ja jo muutoinkin inflaation syömistä kor- vomuksen,
10068: vauksista peritään nyt veroa 30 %, jopa 50 %, mi-
10069: kä on merkinnyt näiden korvausten merkityksen että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi-
10070: häviämistä jopa lähes kokonaan. Kuitenkin ne on teisiin lain muuttamiseksi siten, että pie-
10071: aikanaan määrätty todellisen haitan korvaamiseksi net tapaturmavakuutuslain ja liikenneva-
10072: eikä yhteiskunnalla pitäisi olla moraalista oikeutta kuutuslain mukaiset korvaukset ja elinko-
10073: niiden mitätöimiseen. rot vapautettaisiin verosta.
10074: Pieniä tapaturmavakuutuksen ja liikenneva-
10075:
10076: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
10077:
10078: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
10079: Urho Pohto Lea Mäkipää
10080: Anssi Joutsenlahti
10081: 1986 vp. 253
10082:
10083: Toivomusaloite n:o 238
10084:
10085:
10086:
10087:
10088: Vainio ym.: Aloitepalkkioiden saattamisesta verottomaksi tuloksi
10089:
10090:
10091:
10092: Eduskunnalle
10093:
10094: Aloitepalkkioiden ankara verotus on aiheutta- on tukahdutettu. Verotuksen poistaminen aloite-
10095: nut sen, että tehtyjen aloitteiden määrä maassam- palkkioilta olisi koko yhteiskuntamme etu.
10096: me on erittäin pieni verrattuna muihin sivistys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10097: maihin. Verotus on kohtuuton sekä palkkion tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10098: maksajan - työnantajan - että aloitteen tekijän
10099: kannalta. että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta aloi-
10100: Aloitepalkkioiden verotuksen poistaminen tuli- tepalkkiot olisivat stipendiin ve"attavaa
10101: si nopeasti hyödyttämään koko yhteiskuntaa sen verotonta tuloa.
10102: sijaan, että nykyisellä verotuksella aloitteellisuus
10103:
10104: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
10105:
10106: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
10107: Urho Pohto Lea Mäkipää
10108: Anssi Joutsenlahti
10109: 254 1986 vp.
10110:
10111: Toivomusaloite n:o 239
10112:
10113:
10114:
10115:
10116: Vainio ym.: Naapuriavun verotuksen poistamisesta
10117:
10118:
10119:
10120: Eduskunnalle
10121:
10122: Yhteiskunnan toimesta on käynnistetty hyök- vät voimiensa tunnossa ovat aloittaneet tässäkin
10123: käys tavallisia ihmisiä vastaan, kun ihmiset autta- suhteessa hyökkäyksen tavallista ihmistä kohtaan.
10124: vat toinen toistaan ja tekevät vastavuoroisuusperi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
10125: aatteella niitä toisen tarvitsemia töitä, joita kukin vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10126: asianomainen pystyy tekemään ja osaa tehdä.
10127: Hyökkäystä on voimistettu nimittämällä tätä toi- että hallitus ryhtyisi toimiin verotuksen
10128: mintaa kuutamourakoinniksi. Naapuriavusta ei niin järjestämiseksi, että naapuriapu kai-
10129: kuitenkaan koskaan Suomessa aikaisemmin ole kissa olosuhteissa olisi verovapaa eikä kan-
10130: peritty veroa ennen kuin vasta nyt, kun valtaapitä- salaisia pelote/taisi verouhkauksilla.
10131:
10132: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
10133:
10134: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
10135: Urho Pohto Lea Mäkipää
10136: Anssi Joutsenlahti
10137: 1986 vp. 255
10138:
10139: Toivomusaloite n:o 240
10140:
10141:
10142:
10143:
10144: Vainio ym.: Päivärahojen verotuskäytännön selkeyttämisestä
10145:
10146:
10147:
10148: Eduskunnalle
10149:
10150: Lukuisat työntekijät joutuvat joko työskentele- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
10151: mään vieraalla paikkakunnalla tai työn takia mat- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10152: kustamaan. Heille maksetaan kustannusten kor-
10153: vauksena päivärahaa. Vieläkin tapahtuu, että päi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tar-
10154: värahasta verotetaan. Erityisesti näin on tapahtu- vittavien esitysten antamiseksi eduskun-
10155: nut ns. komennusmiesten kohdalla. nalle päivärahan verovapautta koskevien
10156: Päivärahaoikeus verotuksessa tulisi hyväksyä lakien muuttamiseksi nzi'n, että tulkinnat
10157: myös yksityisille pienyrittäjille ammattiautoilijat päivärahansaajan vahingoksi loppuvat sekä
10158: mukaan lukien. Näin valitettavasti pääsääntöisesti että päivärahaoikeus täysimääräisenä kos-
10159: ei tapahdu. kee myös pienyrittäjiä.
10160: Päivärahan verottomuutta koskevia lakeja on
10161: selvennettävä, jotta eri verolautakuntien erilaiset
10162: tulkinnat loppuvat.
10163:
10164: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
10165:
10166: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
10167: Urho Pohto Lea Mäkipää
10168: Anssi Joutsenlahti
10169: 256 1986 vp.
10170:
10171: Toivomusaloite n:o 241
10172:
10173:
10174:
10175:
10176: Vainio ym.: Invalidivähennysten korottamisesta verotuksessa
10177:
10178:
10179: Eduskunnalle
10180:
10181: lnvalidivähennykset verotuksessa ovat sekä riit- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
10182: tämättömät että jääneet lisäksi jatkuvan inflaation vomuksen,
10183: vuoksi vuosi vuodelta jälkeen siitä, mitä ne lakeja
10184: säädettäessä reaaliarvoltaan olivat. Tämän vuoksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin in-
10185: tulisi invalidivähennyksiä voimakkaasti korottaa ja validivähennysten voimakkaasti korotta-
10186: sitoa ne täysimääräisesti indeksiin. miseksi verotuksessa ja niiden sitomiseksi
10187: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam- täysimääräisesti zndekszin.
10188:
10189: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
10190:
10191: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
10192: Urho Pohto Lea Mäkipää
10193: Anssi Joutsenlahti
10194: 1986 vp. 257
10195:
10196: Toivomusaloite n:o 242
10197:
10198:
10199:
10200:
10201: Vainio ym.: Vuokramenojen vähennyskelpoisuudesta verotuksessa
10202:
10203:
10204:
10205: Eduskunnalle
10206:
10207: Asumisen kustannukset ovat maassamme jo Asiantilaan on siis saatava kiireellinen korjaus.
10208: pieni- ja keskipaikkaisen elämisentasoon verrattu- Joka tapauksessa valtion ja kunnan vuokralaiselta
10209: na kohtuuttoman suuret. Tämä johtuu valtioval- tällä tavoin kohtuuttomasti kiskoma lisävero on
10210: lan rakentamiseen ja asumiseen kohdistamista suurta vääryyttä.
10211: kohtuuttomista veroista, joita SMP on koko ole- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10212: massaolonsa ajan vaatinut poistettavaksi. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10213: On samoin kohtuutonta, että vuokralainen ei sen,
10214: saa suorittaa vuokranmaksuistaan minkäänlaista
10215: verojen vähennystä. Tämä on johtamassa monet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n tar-
10216: vuokralaiset umpikujaan, ja joka tapauksessa vittavien esitysten antamiseksi eduskun-
10217: vuokrakustannukset näin muodostavat kohtuutto- nalle, jotta vuokralla asuvien henkilöiden
10218: man suuren osan kaikista tuloista. Ei edes asumis- vuokrat saataisiin verotuksessa vähennys-
10219: tuki poista tätä vääryyden tilaa. kelpoisiksi.
10220:
10221: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
10222:
10223: Mikko Vainio Urho Pohto
10224: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
10225:
10226:
10227:
10228:
10229: 33 260211N
10230: 258
10231: 1986 vp.
10232:
10233: Toivomusaloite n:o 243
10234:
10235:
10236:
10237:
10238: Vainio ym.: Jatko- ja uudelleenkoulutuksen kustannusten verovä-
10239: hennyskelpoisuudesta
10240:
10241:
10242: Eduskunnalle
10243:
10244: Eri ammattien kehittyminen ja jatkuvasti tek- koulutukseen ei hän useinkaan saa vähentää tästä
10245: nistyvä maailma edellyttävät kaikilta kansalaisilta aiheutuneita kuluja verotuksessaan. Tämä on epä-
10246: yhä pitempää koulutusta ja perehtymistä ammat- kohta, joka tulee korjata.
10247: tiin. Yhteiskunnan tulee kaikin käytettävissään Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
10248: olevin keinoin pyrkiä kannustamaan kansalaisten me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
10249: omatoimista koulutusta ja itsensä kehittämistä. vomuksen,
10250: Tähän tulee luoda myös riittävät taloudelliset
10251: edellytykset. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
10252: Tällä hetkellä koulutuskustannusten verovä- rotusta koskevien säännösten muuttami-
10253: hennyskelpoisuudessa erityisesti ammatissa toimi- seksi niin, että jatko- ja uudelleenkoulu-
10254: van väestön osalta on pahoja puutteita. Työnanta- tuskustannukset olisivat verovelvolliselle
10255: jan lähettäessä työntekijänsä jatkokoulutukseen vähennyskelpoisia kuluja myös silloin, kun
10256: ovat kulut vähennyskelpoisia, mutta työntekijän asianomainen on oma-aloitteisesti hakeu-
10257: hakeutuessa oma-aloitteisesti jatko- tai uudelleen- tunut jatko- tai uudelleenkoulutukseen.
10258:
10259: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
10260:
10261: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
10262: Urho Pohto Lea Mäkipää
10263: Anssi Joutsenlahti
10264: 1986 vp. 2)9
10265:
10266: Toivomusaloite n:o 244
10267:
10268:
10269:
10270:
10271: Vainio ym.: Yksityiskotiin sijoitetun lapsen huoltamisesta myönnet-
10272: tävistä veronhuojennuksista
10273:
10274:
10275: Eduskunnalle
10276:
10277: Verovelvollisille, jotka ovat verovuoden ajan kaan samaan asemaan kuin ne lapset, joilla on
10278: huoltaneet omaa tai ottolastaan, myönnetään val- oma koti omasta takaa. Lisäksi lapsen sopeuttami-
10279: tionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa veron- nen uuteen kotiin ja omaksuminen perheenjäse-
10280: huojennuksia. Veroluokan määräytyminen ja ve- neksi ei suju ilman hyvää tahtoa ja määrättyä sosi-
10281: rosta tehtävä vähennys valtionverotuksessa, tulos- aalista mieltä eikä myöskään ilman lisäkustannuk-
10282: ta tehtävä lapsivähennys kunnallisverotuksessa ja sia, joita ei läheskään korvaa se vähäinen hoito-
10283: ns. koulutusvähennys ovat tietenkin paikallaan, maksu, jonka kunta tai jokin muu yhteiskunnan
10284: sillä tulonmuodostuksessa ei eräitä poikkeuksia järjestö suorittaa. Lisäksi on otettava huomioon,
10285: lukuun ottamatta oteta huomioon tulonsaajan että laitoshoito yleensä tulee yhteiskunnalle talou-
10286: perheolosuhteita. dellisesti kalliimmaksi kuin yksityinen koti.
10287: Edellä esitetty on kaikki oikein. Kuitenkin epä- On kohtuutonta, että mainittuja, yksityiskotei-
10288: kohtana on pidettävä sitä, että vain oman lapsen hin sijoitettuja lapsia ei verotuksessa voida ottaa
10289: tai ottolapsen huoltaminen tuottaa oikeuden ve- ~uomioon samalla tavoin kuin perheen omia lap-
10290: ronhuojennukseen. ''Vieras'' lapsi perheessä, jos sta.
10291: ja kun siihen suhtaudutaan samalla tavoin kuin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
10292: omaan lapseen, tuo myös mukanaan elinkustan- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10293: nusten lisäyksen, monasti myös suuremman li-
10294: säyksen kuin omien lasten kohdalla, ja alentaa si- että hallitus ryhtyisi kiireellistin toimen-
10295: ten perheen veronmaksukykyä. piteisiin sellaisen lainmuutoksen aikaan-
10296: Yhteiskunnan kannalta on erittäin tärkeätä, et- saamiseksi, että yksityiskotiin stjoitetun
10297: tä näiden turvattomien saanti yksityiskotiin saatai- lapsen huoltamisesta valtion- ja kunnallis-
10298: siin turvatuksi. Lastensuojelun tarkoituksena li- verotuksessa myönnettäisiin samat veron-
10299: säksi on, että turvattomien lasten ollessa kysymyk- huojennukset kuin oman tai ottolapsen
10300: sessä saataisiin ko. lapset mahdollisuuksien mu- huoltamisesta.
10301:
10302: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
10303:
10304: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
10305: Urho Pohto Lea Mäkipää
10306: Anssi Joutsenlahti
10307: 260
10308: 1986 vp.
10309:
10310: Toivomusaloite n:o 245
10311:
10312:
10313:
10314:
10315: Vainio ym.: Kotimaassa vietetyn loman vaikutuksesta ulkomailla
10316: työskentelevän henkilön verotukseen
10317:
10318:
10319: Eduskunnalle
10320:
10321: Ulkomailla työskennelleitä on verotuksessa laan, että asianomainen saa viettää mahdollisim-
10322: kohdeltu mielivaltaisesti siten, että kun asian- man paljon lomia kotimaassa, tulisi tästä syystä
10323: omainen ulkomailla työskentelevä on pitänyt lo- verotusta muuttaa niin, että loma-ajat eivät vä-
10324: mia kotimaassa, jolloin lomat on vähennetty ns. hentäisi kokonaisulkomaillaoleskeluaikaa.
10325: ulkomaillaoleskeluajasta, niin seurauksena on ol- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
10326: lut se, että asianomaisella ei ole verottajan mieles- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10327: tä ollut vaadittavaa yhden koko vuoden oleskelu-
10328: aikaa ulkomailla, jolloin asianomainen on saatta- että hallitus ryhtyisi toimiin ulkomazlla
10329: nut joutua kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi työskentelevien verotusasian järjestämisek-
10330: maksaessaan veroa sekä ulkomaille että Suomeen. si niin, että kotimaassa oleskeltu loma ei
10331: Koska perhe- ja muiden asioiden takia on paikal- johda verotuksen kiristymiseen.
10332:
10333: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
10334:
10335: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
10336: Urho Pohto Lea Mäkipää
10337: Anssi Joutsenlahti
10338: 1986 vp. 261
10339:
10340: Toivomusaloite n:o 246
10341:
10342:
10343:
10344:
10345: Vainio ym.: Ilmaisjakelulehtien liikevaihtoverotuksen yhdenmukais-
10346: tamisesta
10347:
10348:
10349: Eduskunnalle
10350:
10351: Korkein hallinto-oikeus on päättänyt laittaa il- verotus perustetaan ilmaislehden laskennalliseen
10352: maisjakelulehdet verolle vuoden 1986 alusta. irtonumero- tai vuositilaushintaan, josta liikevaih-
10353: Vanhan käytännön mukaan ilmaislehdet ovat tovero lankeaa. Tiiliöin vaatimattominpienkin il-
10354: maksaneet liikevaihtoveroa ainoastaan alihankin- maislehtien viikkokulut kasvaisivat useilla tuhan-
10355: toina teetettyjen kirjapaino- ja sivunvalmistuslas- silla markoilla, mikä vuodessa merkitsee satojen-
10356: kujen kautta. Nyt kuitenkin KHO katsoo ilmais- tuhansien kustannuksia. Seurauksena olisi kym-
10357: jakelulehden kustantajan tavallisen myyntituot- meniä lehtikuolemia ja työttömyyttä, joka kosket-
10358: teen valmistajaksi ja veroa on maksettava 1.1.1986 taisi lehtien henkilökunnan lisäksi myös esimer-
10359: lukien valmistettujen ilmaisjakelulehtien ottami- kiksi jakajia.
10360: seksi käytettäväksi muuhun kuin myyntitarkoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10361: tukseen. Joiltakin ilmaisjakelulehdiltä on peritty tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10362: kuitenkin veroa taannehtivasti jopa kolmelta vuo-
10363: delta, mikä puolestaan asettaa lehdet keskenään että hallitus ryhtyisi kzireellisesti toi-
10364: eriarvoiseen asemaan. menpiteisiin säännösten muuttamiseksi si-
10365: Uusi käytäntö on vielä sekava verotettaville, ten, että zlmaisjakelulehtien liikevaihtove-
10366: mutta ilmeisesti vielä sekavampi se on verottajalle rokäytäntöä muutettaisiin siten, ettei se
10367: itselleen, sillä toistaiseksi asioista on kuulunut asettaisi lehtiä eriarvoiseen asemaan tai ai-
10368: vain epämääräisiä ja ristiriitaisia kommentteja ei- heuttaisi pienten kustantajien julkaisujen
10369: kä KHO:n uudesta päätöksestä ole vielä annettu lakkauttamista.
10370: yksiselitteisiä ohjeita. Saatujen tietojen mukaan
10371:
10372: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986
10373:
10374: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti
10375: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
10376: 262
10377: 1986 vp.
10378:
10379: Toivomusaloite n:o 247
10380:
10381:
10382:
10383:
10384: Vainio ym.: Pieni- ja keskituloisten palkkauksen parantamisesta
10385:
10386:
10387:
10388: Eduskunnalle
10389:
10390: Maassamme on runsaasti pienipaikkaisia työn- maamme pienituloisten työntekijöiden ansioissa.
10391: tekijöitä niin valtion, kunnan kuin yksityisenkin Suomella ei ole varaa enää lisätä tuloeroja, sillä
10392: työnantajan palveluksessa. Näille kaikille matala- onhan Suomen tämän hetkinen tuloerotaso Eu-
10393: palkka-aloille on tyypillistä se, että palkankoro- roopan kärkiluokkaa.
10394: tukset tuovat heille tulonlisää ainoastaan muuta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
10395: mia kymmeniä markkoja. Näin ollen he jäävät jat- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10396: kuvasti jälkeen suurituloisten palkoista, joihin
10397: työmarkkinaratkaisut ja muut korotukset tuovat että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
10398: jopa tuhansien markkojen lisät. teisiin maamme keski- ja pienituloisten
10399: Koska mm. valtion ylimpiin virkapalkkoihin on valtion ja kuntien sekä yksityisten työnan-
10400: suoritettu tuhansien markkojen suuruisia koro- ta;i.en palveluksessa olevien palkkojen jäl-
10401: tuksia ilman, että muille maamme työntekijäryh- keenjääneisyyden ja vääryyksien korjaami-
10402: mille on annettu vastaavia korotuksia, on ehdot- seksi.
10403: toman välttämätöntä suorittaa pikaisesti tarkistus
10404:
10405: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
10406:
10407: Mikko Vainio Reino Jyrkilä J. Juhani Kortesalmi
10408: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää Pentti Kettunen
10409: Pentti Skön Martti Ratu Urho Pohto
10410: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
10411: 1986 vp. 263
10412:
10413: Toivomusaloite n:o 248
10414:
10415:
10416:
10417:
10418: Vainio ym.: Määrärahasta lainojen korkotukeen pienille yrityksille
10419:
10420:
10421:
10422: Eduskunnalle
10423:
10424: Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
10425: sia lisätä tuotantoaan ja työllisyyttä rajoittaa huo- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10426: mattavassa määrin pankkien harjoittama luototus- sen,
10427: politiikka.
10428: Pankit antavat nimittäin halpakorkoista lai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10429: naansa pääasiassa niille suuryrityksille, joiden menpiteisti'n määrärahan varaamiseksi val-
10430: kanssa niillä on jo vuosia kestänyt yhteistyö. Pkt- tion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesi-
10431: yritykset joutuvat vaihtoehtojen puutteesta joh- tykseen käytettäväksi korkotukena pienten
10432: tuen tyytymään kalliiseen rahaan. Tämä ei voi olla yritysten lainojen kohtuuttomien korkoku-
10433: yhteiskunnan kannalta järkevää varsinkaan, kun lujen alentamiseksi.
10434: suuryritysten pankeille antamat takuut eivät ole
10435: pkt-yritysten takuita kummempia.
10436:
10437: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
10438:
10439: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
10440: Urho Pohto Lea Mäkipää
10441: Anssi Joutsenlahti
10442: 264 1986 vp.
10443:
10444: Toivomusaloite n:o 249
10445:
10446:
10447:
10448:
10449: Vainio ym.: Pienyritysten neuvontatyön kehittämisestä
10450:
10451:
10452:
10453: Eduskunnalle
10454:
10455: Pienyritysten lukumäärä on Suomessa eri syistä Kauppa- ja teollisuusministeriön taholta on to-
10456: huolestuttavasti noususuhdanteesta huolimatta dettu, että kauppa- ja teollisuusministeriön alaiset
10457: jopa laskenut. teollisuuspiirit harjoittavat neuvonta- ja koulutus-
10458: Tulevaisuuden yhteiskunnassa, kun suurteolli- toimintaa, joka on suunnattu jo toimivien yritys-
10459: sella puolella työpaikkojen määrä koko ajan vähe- ten johtohenkilöiden lisäksi myös uusien yritysten
10460: nee, on löydettävä aivan uusia mahdollisuuksia perustamista aikoville, sekä että kunnalliset elin-
10461: työpaikkojen luomiseen. Tällöin nimenomaan keinoasiamiehet, joiden palkkaukseen myönne-
10462: erilaiset uusimuotoiset pienyritykset ovat erittäin tään valtionosuutta ja -avustusta, antavat neuvoja
10463: kannatettavia, koska niissä syntyy työpaikkoja pie- uusien yritysten perustamiseen liittyvissä kysy-
10464: nellä pääomalla ja ne ovat nopeasti uusiin olosuh- myksissä.
10465: teisiin mukautuvia. Tällaisia työpaikkoja pienyri- Tulo- ja menoarviossa on teollisuuspiirien hen-
10466: tysten kautta ei kuitenkaan synny ilman asianmu- kilöstöä vuosittain jonkin verran lisätty. Kauppa-
10467: kaista perustamisneuvontaa, koska nykyaikainen ja teollisuusministeriön toimenpiteet eivät kuiten-
10468: lakien ja säädösten viidakko estää tavallista ihmis- kaan ole johtaneet toivottuun lopputulokseen eli
10469: tä ryhtymästä yrittäjäksi, jos hän ei jostakin saa yritysten määrän olennaiseen kasvuun.
10470: asianmukaista tietoa yritysten perustamismahdol- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
10471: lisuuksista ja yritysideoista. Tällaisen toiminnan me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
10472: edistäminen olisi yhteiskunnan kannalta kaikkein vomuksen,
10473: halvinta työllistämistä. Hyvänä esimerkkinä ko.
10474: koulutuksesta on Lahdessa toimiva Helsingin yli- että hallitus ryhtyisi toimiin pienyritys-
10475: opiston alainen sivupiste, joka on saanut yritys- ten neuvontatyön laajamittaiseksi kehittä-
10476: koulutuksellaan erittäin tehokkaita ja kauaskanta- miseksi.
10477: via tuloksia.
10478:
10479: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
10480:
10481: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
10482: Urho Pohto Lea Mäkipää
10483: Anssi Joutsenlahti
10484: 1986 vp. 265
10485:
10486: Toivomusaloite n:o 250
10487:
10488:
10489:
10490:
10491: Vainio ym.: Patenttihakemusten käsittelyn nopeuttamisesta
10492:
10493:
10494:
10495: Eduskunnalle
10496:
10497: Suomessa tehdään varsin runsaasti erilaisia kek- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10498: sintöjä. Patenttihakemukset kuitenkin kestävät nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10499: kohtuuttoman kauan. Tämän takia keksintöjen muksen,
10500: hyödyntäminen viivästyy ja usein keksinnöt siirty-
10501: vät hyödynnettäviksi ulkomaille. että hallitus ryhtyisi pzkaisesti toimenpi-
10502: Suomella ei voi olla varaa laiminlyödä keksijöi- teisiin, joilla voidaan nopeuttaa patentti-
10503: den asemaa ja jättää keksintöjä hyödyntämättä. hakemusten käsittelyä patentti- ja rekiste-
10504: Asia on erittäin kiireellinen. Aivovuotoa ei pidä n'hallituksessa ja täten ehkäistä osaltaan
10505: väheksyä. maamme taloutta hezkentävää aivovuotaa
10506: Patenttihakemusten käsittely ei ole hallituksen ulkomazlle.
10507: lupauksista huolimatta ratkaisevasti nopeutunut
10508: patentti- ja rekisterihallituksen omilla toimenpi-
10509: teillä.
10510:
10511: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
10512:
10513: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
10514: Urho Pohto Lea Mäkipää
10515: Anssi Joutsenlahti
10516:
10517:
10518:
10519:
10520: 34 260211N
10521: 266 1986 vp.
10522:
10523: Toivomusaloite n:o 251
10524:
10525:
10526:
10527:
10528: Vainio ym.: Lisähenkilökunnan saamisesta Lopella sijaitsevaan Geo-
10529: logian tutkimuskeskuksen laitokseen
10530:
10531:
10532: Eduskunnalle
10533:
10534: Lopella sijaitsee Geologian tutkimuskeskuksen Edellä mainitsemillamme petusteilla ehdotam-
10535: työvälinevarasto ja korjaamo sekä tutkimustulos- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
10536: ten tarkastus, lajittelu ja taltiointi. Alueella sijait- vomuksen,
10537: sevat rakennukset sallisivat nykyistä tehokkaam-
10538: man työskentelyn, jota nyt rajoittaa henkilöstöpu- että hallitus ryhtyisi toimtin Lopella si-
10539: la. On esitetty, että laitoksen henkilökuntaa tulisi jaitsevan Geologian tutkimuskeskuksen
10540: lisätä. Kun otamme huomioon sen, että geologi- laitoksen toiminnan tehostamiseksi lisää-
10541: set tutkimukset muodostuvat entistä tärkeämmik- mällä sinne tarvittavia asianomaisen alan
10542: si malmivarojemme selvittelyssä ja maaperämme työntektjävirkoja ja työsuhteita.
10543: saastumisen tarkkailussa, ei tätä työtä saisi vai-
10544: keuttaa, vaan sille tulisi varata nopea ja esteetön
10545: työskentelemismahdollisuus.
10546:
10547: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
10548:
10549: Mikko Vainio Urho Pohto
10550: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
10551: 1986 vp. 267
10552:
10553: Toivomusaloite n:o 252
10554:
10555:
10556:
10557:
10558: Vainio ym.: Energiametsien aikaansaamisesta ja hyväksikäytöstä
10559:
10560:
10561:
10562: Eduskunnalle
10563:
10564: Maassamme on lyhytnäköisesti ajauduttu lähes teittain lisätään kotimaisen energian osuutta
10565: kokonaan ulkomaisesta energiapolttoaineesta riip- kokonaisenergian käytössä kolmessa vuodessa 20
10566: puvaisiksi. SMP:n varoituksista huolimatta koti- %:iin.
10567: maisen energian käytön edistäminen on edelleen Laadittavassa energiaohjelmassa tulee moni-
10568: puutteellista. Öljyä korvaavaa energiaa ei ole saa- puolisesti ottaa huomioon puun käyttö energia-
10569: tu riittävästi käyttöön. Myöskään ulkomaiseen raaka-aineena unohtamatta tulevaisuuden ener-
10570: energiaraaka-aineeseen perustuva ydinvoima ei giametsiä.
10571: ole oikea ratkaisu lisäenergian saamiselle. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
10572: Nyt on viimeinen hetki ryhtyä todella tehok- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
10573: kaasti kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin koti- vomuksen,
10574: maisen energian osuuden ratkaisevaksi lisäämisek-
10575: si. SMP katsoo, että on laadittava kiireellisesti että hallitus ryhtyisi toimzin energiamet-
10576: ilman byrokratiaa uusi koko maatamme käsittävä sien suunnitelmalliseen luomiseen ja hy-
10577: energiaohjelma, jonka toteuttamisen avulla as- väksikäyttöön.
10578:
10579: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
10580:
10581: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
10582: Urho Pohto Lea Mäkipää
10583: Anssi Joutsenlahti
10584: 268 1986 vp.
10585:
10586: Toivomusaloite n:o 253
10587:
10588:
10589:
10590:
10591: Vainio ym.: Opiskelijoiden asunto-olojen kehittämisestä
10592:
10593:
10594:
10595: Eduskunnalle
10596:
10597: Opiskelijat ja heidän järjestönsä ovat viime vuo- keen ja siitä, että opiskelija-asuntoyhteisöt ovat
10598: sina useita kertoja ilmaisseet huolestumisensa rahoittaneet toimintansa lähes yksinomaan velka-
10599: opiskelija-asuntojen riittämättömyydestä ja kor- pääoman turvin.
10600: keista vuokrista. Vuoden 1981 keväällä 5 256 Hel- Ratkaisuja on tehtävä pian. Eräs valtakunnalli-
10601: singin seudun opiskelija-asuntosäätiön asukasta ja nen lehti totesi aravavuokrajärjestelmästä kirjoit-
10602: 15 oppilaskuntaa allekirjoitti adressin, jossa esitet- taessaan: ''Viime vuosien aikana aravatalojen
10603: tiin välittömiä toimia vuokrien nousun estämisek- vuokrataso on usein noussut yli valtioneuvoston
10604: si. Adressi luovutettiin mm. eduskuntaryhmille. määrittelemän kohtuutason. Järjestelmää, jolla
10605: Sen jälkeen ovat HOAS:in vuokrat nousseet yli 3 aravavuokrat määräytyvät, on sanottu aikapom-
10606: mk/m 2 • Vuokrat olivat keväällä keskimäärin miksi. Eri kustannustekijät tikittävät yhä kor-
10607: 17,07 mk/m 2 /kk. Eräissä asuntoloissa on selvästi keampia lukemia vuokriin: Laina-aikojen lyhene-
10608: ylitetty valtioneuvoston vuokrataso-ohjeen vuok- minen 70-luvun alussa, koron korotukset, hoito-
10609: rataso. menojen kasvu, energiakriisi, sähkön ja veden kal-
10610: Kehitys on ollut samantyyppinen muissakin listuminen''. Opiskelijoiden osalta voidaan sa-
10611: opiskelija-asuntoyhteisöissä eri puolilla maata. noa, ettei ole yhteiskunnan edun eikä sen koulu-
10612: Asumistuen ja -lisän nostaminen ei ole riittänyt tustavoitteiden mukaista maksattaa kohtuuttomia
10613: korvaamaan vuokrien kohoamisesta opiskelijoille vuokria köyhillä opiskelijoilla. Kestämätön tilan-
10614: aiheutuneita menetyksiä. Opiskelijoiden asumis- ne on johtanut vuokranmaksun viivästyslakkoihin
10615: kustannukset ovat nousseet huomattavasti vuoden eräissä HOAS:in asuntoloissa vuoden 1982 syksyl-
10616: 1977 tasosta, jolloin asumisen osuus opiskelijoi- lä.
10617: den kokonaismenoista oli 15 % Valtion opintotu- Opiskelija-asumisen ongelmien ratkaisukeinoja
10618: kikeskuksen (VOTK) selvityksen mukaan. Erityi- ovat mm. laina-aikojen pidentäminen, koron
10619: sen huono tilanne on sillä suurella opiskelijajou- alentaminen ja asuntotuotannon lisääminen. On-
10620: kolla, joka ei saa mitään vuokratukea johtuen ah- gelmien kestävä ratkaiseminen vaatii opiskelija-
10621: taista ja tulkinnanvaraisista säännöistä (esim. van- asumisen ottamista yhteiskunnan hoidettavaksi.
10622: hempien tulot ja omaisuus huomioidaan). Maini- Tämä voi tapahtua asteittain seuraavasti:
10623: tun ryhmän asumiskustannukset saattavat olla jo-
10624: pa 40-50% kokonaismenoista. - lopettamalla tontinvuokrien perintä valtion
10625: Yhteiskunnallinen kehitys on johtanut opis- tonteilla olevilta opiskelija-asuntoJoilta ja vaikut-
10626: kelun merkityksen jatkuvaan lisääntymiseen. tamalla siihen, että kunnat tekevät samoin,
10627: Opiskelu ei ole enää "harvojen huvi". Yhteis- - nostamalla asumislisän ja -tuen markka-
10628: kunnan etu vaatii luomaan opiskelulle kunnolli- määriä ja laajentamalla saajien joukkoa sekä ulot-
10629: set edellytykset. Opiskelija-asuntoja täytyy tuot- tamalla asumislisä koskemaan myös kesäaikaa,
10630: taa riittävästi. Asuntojen tulee olla kohtuu- - asettamalla valtion työryhmä, johon myös
10631: hintaisia ja rakenteeltaan opiskeluun sopivia asukkaat saavat edustuksen, tekemään kohtuulli-
10632: (esim. äänieristykseen tulee kiinnittää erityistä sessa ajassa esitys opiskelija-asumisen siirtämisestä
10633: huomiota). yhteiskunnan hoidettavaksi,
10634: Opiskelija-asuntojen vuokrat ylittävät jo korke- - antamalla opiskelija-asuntojen tuotantoon
10635: an aravavuokratason 1-5 mk/m 2 • Tämä johtuu valtion varoista omapääomaa 10 % hankinta-ar-
10636: siitä, että suurin osa opiskelija-asunnoista on tuo- vosta takautuvasti koskien myös jo olemassa ole-
10637: tettu 1970-luvulla laina-aikojen lyhentämisen jäi- vaa tuotantoa.
10638: 1986 vp. - TA n:o 253 269
10639:
10640: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam- että hallitus ryhtyisi toimzin opiskeli.fa-
10641: me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- asumisen ongelmien ratkaisemiseksi sekii
10642: vomuksen, varaisi riittävän määrärahan opiskelija-
10643: asunto/en omapääomaan.
10644:
10645: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
10646:
10647: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti
10648: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
10649: 270
10650: 1986 vp.
10651: Toivomusaloite n:o 254
10652:
10653:
10654:
10655:
10656: Vainio ym.: Määrärahasta valtion Nastolan virastotalon rakentami-
10657: seen
10658:
10659:
10660: Eduskunnalle
10661:
10662: Nastola on Lahden kainalossa, kuitenkin Nasto- vakuutustoimiston palvelujen käyttöä enenevässä
10663: lan keskuspalveluja käyttää tällä hetkellä noin määrin.
10664: 15 000 asukasta. Asukkaat joutuvat hakemaan Nastola teollisuusvaltaisella kuntana tarvitsee
10665: valtion palvelut pääasiassa Lahdesta, johon Nasto- myös oman vakinaisen työvoimatoimiston sekä
10666: lasta on matkaa keskimäärin parikymmentä kilo- toimipisteen. Ammattikurssitoiminta ja suojatyö-
10667: metriä. keskustoiminta lisäävät em. toimipisteen tarvetta.
10668: Keskikokoisen kaupungin läheisyydessä olevana Myös Kansaneläkelaitoksen ja verotoimiston toi-
10669: teollistuneena kuntana tarvitsee Nastola välttä- mitilat tulisi sijoittaa Nastolan keskustaan.
10670: mättä omat toimitilat myös poliisille. Tästä kun- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
10671: tien yhteisenä esityksenä on Hollolan nimismies- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
10672: piirin jakaminen Hollolan ja Nastolan nimismies- vomuksen,
10673: piireiksi.
10674: Myös posti toimii jo nykyisellään suhteettoman että hallitus ryhtyisi toimiin määrärahan
10675: ahtaissa tiloissa, ja myöhemmin sen tilantarve kas- varaamiseksi valtion vuoden 1987 tulo- ja
10676: vaa ainakin kaksinkertaiseksi. menoarvioesitykseen valtion Nastolan vi-
10677: Myös sairauspalvelujen jakelu on välttämätöntä rastotalon rakennussuunnitelmien käyn-
10678: saada pysyvästi oman kunnan keskustaan. Ter- nistämiseksi.
10679: veyskeskuksen valmistuminen on lisännyt sairaus-
10680:
10681: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
10682:
10683: Mikko Vainio Urho Pohto
10684: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
10685: 1986 vp. 271
10686:
10687: Toivomusaloite n:o 255
10688:
10689:
10690:
10691:
10692: Valli ym.: Oulujoki Oy:n osakepääoman myymisestä
10693:
10694:
10695:
10696: Eduskunnalle
10697:
10698: Oulujoki Oy omistaa useimmat Oulujoen vesis- peiteltynä osingonjakona, kunnes KHO 1963 tul-
10699: tön voimalaitokset, jotka on rakennettu 1950- kitsi äänestyksen jälkeen toisin. Harkintaverotuk-
10700: 1960-luvuilla. Yhtiön osakeomistus jakautuu ny- sen käyttö ei ole myöskään muuttanut tilannetta.
10701: kyisin seuraavasti: Imatran Voima Oy 90,52 %, Oulujoki Oy:n suurin osakkeenomistaja on val-
10702: Oy Tampella Ab 5,00%, Yhtyneet Paperitehtaat tion omistama Imatran Voima Oy. Siksi valtioval-
10703: Oy 4,20 % ja Suomen valtio 0,28%. Voimalai- lalla on mahdollisuus korjata yhtiön vääristynyttä
10704: tosten yhteinen teho on 495,5 MW ja keskimää- kunnallisverotusta. Hallituksen esitys n:o 230/
10705: räinen tuotanto 2138 GWh/v. 1985 vp. ei sitä tee, vaan tuo tarpeettomia kustan-
10706: Oulujoki Oy:n maksamilla kunnallisveroilla oli nuksia niille yhtiöille, jotka eivät ole toimineet
10707: vielä 1960-luvun alussa varsin keskeinen merkitys Oulujoki Oy:n tavoin.
10708: Oulujokivarren kunnille. Verotuskäytännön ja ve- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10709: rolainsäädännön kehitys on kuitenkin vähentänyt nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10710: kunnallisveroa merkittävästi - jopa viidenteen sen,
10711: osaan alkuperäisestä. Vesivoimayhtiöt luovuttavat
10712: tuottamaosa sähkön omistajilleen hinnasta, joka että hallitus ryhtyisi vzipymättä toimen-
10713: ei riipu markkinahinnan tasosta, vaan ainoastaan piteiszin Imatran Voima Oy:n omistamien
10714: välittömistä tuotantokustannuksista. Siten yhtiön Oulujoki Oy:n osakkeiden myymiseksi
10715: voitto, verotettava tulos, on omistajan suhteelli- Oulujoen vesistöalueen kunnzfle, yritykszf-
10716: sen vapaasti määrättävissä. Tätä on pidetty ns. le ja yksityistfle.
10717:
10718: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
10719:
10720: Sakari Valli Riitta Jouppila
10721: Hannu Kemppainen Eeva Turunen
10722: 272 1986 vp.
10723:
10724: Toivomusaloite n:o 256
10725:
10726:
10727:
10728:
10729: Vepsäläinen ym.: Korko- ja sairauskulujen omavastuuosuuden pois-
10730: tamisesta verotuksessa
10731:
10732:
10733: Eduskunnalle
10734:
10735: Velkojen korkojen ja sairauskulujen vähennys- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
10736: oikeuteen verotuksessa on vuoden 1984 tulojen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10737: verotuksesta alkaen sovellettu omavastuuosuuk-
10738: sia. Niitä korotettiin vuoden 1985 alusta. Ne koh- että hallitus valmistellessaan valtion
10739: distuvat lisärasitteina nimenomaan pienituloisiin vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitystä
10740: kansalaisiin, kuten eläkeläisiin, opiskelijoihin, ryhtyisi toimiin korko- ja sairauskulujen
10741: työttömyysturvan varaan joutuviin ja matalapalk- omavastuuosuuksien poistamiseksi vero-
10742: ka-alojen työn tekijöihin. Niistä olisi epäoikeu- tuksessa.
10743: denmukaisina luovuttava.
10744:
10745: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
10746:
10747: Osmo Vepsäläinen Lauha Männistö
10748: 1986 vp. 273
10749:
10750: Toivomusaloite n:o 257
10751:
10752:
10753:
10754:
10755: Vepsäläinen ym.: Kahvin vapauttamisesta liikevaihtoverosta
10756:
10757:
10758:
10759: Eduskunnalle
10760:
10761: Kahvi säädettiin vuoden 1985 alusta täyden lii- kaasti kotitalouksiin ja vähävaraisiin kansalaisiin,
10762: kevaihtoveron alaiseksi. Se on nostanut tuntuvasti joten sen jatkuvasta perinnästä tulee luopua.
10763: kahvin vähittäismyyntihintaa ja tulee sitä edelleen Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
10764: nostamaan raakakahvin hinnan noustessa maail- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10765: manmarkkinoilla. Suomessa kahviin on jo niin to-
10766: tuttu, ettei sen nauttimista voida pitää minään että hallitus ryhtyisi toimiin kahvin va-
10767: ylellisyytenä, jota pitäisi verottaa. Lisäksi kahvin pauttamiseksi liikevaihtoverosta.
10768: liikevaihtovero kohdistuu suhteellisen voimak-
10769:
10770: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
10771:
10772: Osmo Vepsäläinen Lauha Männistö
10773:
10774:
10775:
10776:
10777: 35 260211N
10778: 274
10779: 1986 rd.
10780:
10781: Hemställningsmotion nr 258
10782:
10783:
10784:
10785:
10786: Westerlund m.fl.: Om grundande av en lokalbyrå iLovisa för det ny-
10787: ländska industridistriktet
10788:
10789:
10790: Till Riksdagen
10791:
10792: Det nyländska industridistriktet är utan kon- delstora företagens verksamhetsbetingelser och
10793: kurrens landets största såväl vad beträffar befolk- nyetablering. Östra Nyland och inte minst Lovisa
10794: ningsmängd som antalet företagare. Trots detta stad har en arbetslöshet, som tidvis är mycket be-
10795: faktum finns det tillsvidare inte en enda lokalbyrå tungande för de enskilda kommunerna. Lovisa
10796: i hela distriktet. En viss aktivitet i dessa frågor har stad har tidvis haft den högsta arbetslösheten i
10797: dock lett till att man bl.a. inrättat en lokalbyrå i Nylands län.
10798: Karis, vilket måste ses som ytterst positivt. På så Personalbehovet vid en lokalbyrå iLovisa kunde
10799: sätt kommer ju västra delen av Nyland att aktive- i varje fall till en början delvis skötas genom en
10800: ras för en ökad industrietablering. temporär överflyttning av tjänst eller tjänster från
10801: Ett liknande beslut borde även erhållas för lä- distriktskontoret i Helsingfors.
10802: nets östliga delar. Såväl Östra Nylands region- Med hänvisning till ovansagda och därmed
10803: plansförbund som Uudenmaan Maakuntaliitto ry. sammanhängande omständigheter föreslås vörd-
10804: har bl.a. i skrivelser till handels- och industrimi- samt, att riksdagen ville hemställa,
10805: nisteriet påtalat bristen av industrilokalbyråer i
10806: Nyland. För länets Östra del har speciellt Lovisa att regeringen i skyndsam ordning vid-
10807: nämnts som en synnerligen lämplig placeringsort tar erforderliga åtgärder syftande tili en
10808: för en industrilokalbyrå. Nylands industridistrikt förstärkning av det nyländska industridis-
10809: har därtill redan för 4-5 år sedan föreslagit att ett triktet genom att en lokalbyrå inrättas i La-
10810: regionkontor skulle grundas i Lovisa. visa stad.
10811: Främst gäller det att utveckla de små och me-
10812:
10813: Helsingfors den 10 februari 1986
10814:
10815: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen Elsi Hetemäki-Olander
10816: 1986 vp. 275
10817:
10818: Toivomusaloite n:o 258 Suomennos
10819:
10820:
10821:
10822:
10823: Westerlund ym.: Uudenmaan teollisuuspiirin paikallistoimiston pe-
10824: rustamisesta Loviisaan
10825:
10826:
10827: Eduskunnalle
10828:
10829: Uudenmaan teollisuuspiiri on kiistatta maan Ennen kaikkea olisi kehitettävä pienten ja kes-
10830: suurin sekä asukasluvultaan että yrittäjien luku- kisuurten yritysten toiminta- ja perustamisedelly-
10831: määrän perusteella. Tästä tosiasiasta huolimatta ei tyksiä. Itä-Uudellamaalla, eikä vähiten Loviisan
10832: koko piirissä vielä ole ainuttakaan paikallistoimis- kaupungissa, esiintyy työttömyyttä, joka ajoittain
10833: toa. Asiassa ilmennyt aktiivisuus on kylläkin joh- on yksittäisille kunnille hyvin rasittavaa. Loviisan
10834: tanut muun muassa paikallistoimiston perustami- kaupungin työttömyys on ajoittain ollut Uuden-
10835: seen Karjaalle, mikä on nähtävä äärimmäisen maan läänin suurin.
10836: myönteisenä asiana. Tällä tavoinhan voidaan akti- Loviisaan perustettavan paikallistoimiston hen-
10837: voida Uudenmaan länsiosaa sen lisääntyvässä teol- kilöstötarve voitaisiin ainakin aluksi hoitaa osit-
10838: listamisessa. tain siirtämällä tilapäisesti virka tai virkoja Helsin-
10839: Vastaava päätös tulisi saada aikaan myös läänin gin piiritoimistosta.
10840: itäosien osalta. Sekä Itä-Uudenmaan seutukaava- Edellä sanottuun ja siihen liittyviin olosuhtei-
10841: liitto että Uudenmaan Maakuntaliitto ry. ovat siin viitaten ehdotamme kunnioittaen eduskun-
10842: muun muassa kirjelmin kauppa- ja teollisuusmi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10843: nisteriölle valittaneet teollisuuspiirin paikallistoi-
10844: mistojen puuttumista Uudeltamaalta. Läänin itä- että hallitus ryhtyisiptkaisesti toimenpi-
10845: osien osalta on erityisesti Loviisa mainittu erityisen teisiin Uudenmaan teollisuuspiirin vahvis-
10846: sopivana sijoituspaikkana paikallistoimistolle. Li- tamiseksi perustamalla patkallistoimisto
10847: säksi Uudenmaan teollisuuspiiri on jo 4-5 vuotta Lovtisan kaupunkiin.
10848: sitten ehdottanut aluetoimiston perustamista Lo-
10849: vusaan.
10850:
10851: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
10852:
10853: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen Elsi Hetemäki-Olander
10854: 276
10855: 1986 rd.
10856:
10857: Hemställningsmotion nr 259
10858:
10859:
10860:
10861:
10862: Westerlund m.fl.: Om utvidgade möjligheter till investeringsreserve-
10863: ringar inom lantbruket
10864:
10865:
10866: Till Riksdagen
10867:
10868: När investeringsreserveringen för lantbruket in- heterna blivit dyrare på grund av ränteutgifter.
10869: fördes år 1982 var det från början klart att den nya Därav följer att reserveringar även borde kunna
10870: lagen var en inledning på en följdriktig utveck- användas för de löpande driftskostnaderna.
10871: ling. De reserveringsmöjligheter som andra före- Strävan vid utvecklingen av lagen om lantbru-
10872: tagare redan tidigare haft, motiveras även inom kets investeringsreserveringar bör således vara bå-
10873: lantbruket av de ekonomiska växlingarna. Lant- de en utökning av reserveringsmöjligheterna och
10874: brukets årsinkomst är därtill beroende av variatio- en vidare ram för reserveringsbeloppens använd-
10875: nerna i skördemängderna. Lantbrukarfamiljens ning. Detta kan ske genom t.ex. följande änd-
10876: levnadskostnader är betydligt jämnare än inom ringar i lagens stadganden:
10877: många övriga grupper och kräver ett inkomstun- 1. En investeringsreservering skulle kunna ske
10878: derlag som på gården måste utjämnas från år till när lantbruksinkomsten efter direkta kostnads-
10879: år. En utjämning av inkomstbeskattningen skulle avdrag överstiger 30 000 mark och till ett belopp
10880: motsvara denna strävan genom att hålla skatteut- om 40% av denna inkomstgrund.
10881: taget jämnare. Förslaget till en revidering av lagen 2. Likaså borde den tillåtna maximala investe-
10882: om investeringsreservering som tillställdes riksda- ringsreserveringsprocenten fördubblas från nuva-
10883: gen senaste höst och som fortfarande är obehand- rande 20 till 40 % .
10884: lad är till sin natur totalt intetsägande och saknar 3. Ytterligare borde ett utnyttjande av en tidi-
10885: all betydelse. gare gjord investeringsreservering icke såsom nu är
10886: De nuvarande gränserna för investeringsreserve- fallet utgöra hinder att vid behov göra en ny in-
10887: ringarnas storlek borde därför justeras. Ett år då vesteringsreservering inom samma beskattningsår.
10888: skörden varit särskilt stor eller husdjursförsälj- 4. Utom till de ändamål som redan nu är god-
10889: ningarna av naturliga orsaker gett mera bruttoin- kända, skulle en reservering kunna användas till
10890: komster än normalt borde reserveringarna kunna anskaffning av foder, gödselmedel m.fl. driftsför-
10891: bli större än 20 000 mark. Då gårdarna i genom- nödenheter.
10892: snitt är små och inkomstnivån även annars är låg Med hänvisning till ovansagda och därmed
10893: inom lantbruksföretagen borde likaså investe- sammanhängande omständigheter föreslås vörd-
10894: ringsreserveringar kunna ske redan vid en lägre in- samt, att riksdagen ville hemställa,
10895: komstnivå än 40 000 mark.
10896: Behovet av att följa upp den tekniska utveck- att regen·ngen i skyndsam ordning vid-
10897: lingen inom lantbruket har medfört rätt stora in- tar erforderliga åtgärder för en total revide-
10898: vesteringar. Strävan till snabba investeringar utan n·ng av systemet med investeringsreserve-
10899: tillräcklig planering har stundom t.o.m. försämrat n·ngar inom lantbruket bland annat så, att
10900: likviditeten under det följande skatteåret då an- möjligheterna att göra och utnyttja reser-
10901: skaffningen av de direkta produktionsförnöden- ven·ngar utvidgas.
10902:
10903: Helsingfors den 11 februari 1986
10904:
10905: Henrik Westerlund Håkan Malm Marjatta Väänänen
10906: Einari Nieminen Heimo Linna Juho Koivisto
10907: Riitta Uosukainen Toivo T. Pohjala
10908: 1986 vp. 277
10909:
10910: Toivomusaloite n:o 259 Suomennos
10911:
10912:
10913:
10914:
10915: Westerlund ym.: Maatalouden investointivarausmahdollisuuksien
10916: laajentamisesta
10917:
10918:
10919: Eduskunnalle
10920:
10921: Kun maatalouden investointivarausjärjestelmä raa, että varauksia tulisi voida käyttää juokseviin
10922: luotiin vuonna 1982, oli alusta lähtien selvää, että käyttökustannuksiin.
10923: uusi laki oli johdonmukaisen kehityksen alku. Ta- Maatalouden investointivarauslain kehittämi-
10924: loudelliset vaihtelut tekevät myös maatalouden sessä olisi siksi pyrittävä sekä lisäämään varaus-
10925: osalta perustelluiksi muilla yrittäjillä jo aiemmin mahdollisuuksia että avartamaan varauksen käyt-
10926: olleet varausmahdollisuudet. Maataloudessa vuo- tömahdollisuksia. Tämä voitaisiin toteuttaa esi-
10927: situlo riippuu lisäksi satojen suuruusvaihtelusta. merkiksi seuraavilla muutoksilla lain säännöksiin:
10928: Maanviljelijäperheiden elinkustannukset ovat 1. Investointivaraus voitaisiin tehdä, kun maa-
10929: merkittävästi tasaisemmat kuin monilla muilla taloustulo ylittää välittömien kustannusten vä-
10930: ryhmillä, ja ne edellyttävät tuloperustaa, joka on hentämisen jälkeen 30 000 markkaa, ja vähennyk-
10931: tasattava tilalla vuodesta toiseen. Tuloverotuksen sen enimmäismäärä olisi 40 % tästä tuloperustas-
10932: tasoittaminen vastaisi tätä pyrkimystä pitämällä ta.
10933: veromenot tasaisempina. Viime syksynä eduskun- 2. Samoin tulisi korkein sallittu investointiva-
10934: nalle annettu ehdotus maatalouden investointiva- rausprosentti kaksinkertaistaa nykyisestä 20 % :sta
10935: rauslain uudistamiseksi, joka edelleen on käsitte- 40 o/o:iin.
10936: lemättä, on luonteeltaan täysin mitäänsanomaton 3. Edelleen aikaisemmin tehdyn investointiva-
10937: ja merkitystä vailla. rauksen hyödyntäminen ei saisi nykyiseen tapaan
10938: Investointivarauksen suuruudelle nykyisin ase- muodostaa estettä tehdä tarvittaessa uusi inves-
10939: tetut rajat tulisi siksi tarkistaa. Sellaisena vuotena, tointivaraus samana verovuotena.
10940: jolloin sato on ollut erityisen suuri tai kotieläinten 4. Jo nyt hyväksyttyjen tarkoitusten ohella tuli-
10941: myynti on luonnollisista syistä antanut tavallista si varausta voida käyttää rehun, lannoitteiden ja
10942: enemmän bruttotuloja, pitäisi varauksen voida muiden kulutushyödykkeiden hankkimiseen.
10943: muodostua suuremmaksi kuin 20 000 markkaa. Edellä sanottuun ja siihen liittyviin olosuhtei-
10944: Kun tilat keskimäärin ovat pieniä ja tulotaso maa- siin viitaten ehdotamme kunnioittaen eduskun-
10945: talousyrityksissä muutoinkin alhainen, tulisi myös nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10946: investointivarauksia voida tehdä jo alemmalla
10947: kuin 40 000 markan tulotasolla. että hallitus ryhtyisi pikaisesti tarpeelli-
10948: Tarve seurata teknistä kehitystä maataloudessa stin toimenpiteisiin maatalouden inves-
10949: on johtanut melko suuriin investointeihin. Pyrki- tointivarausjärjestelmää koskevan lainsää-
10950: mys nopeisiin investointeihin ilman riittävää dännön kokonaisuudistuksen aikaansaa-
10951: suunnittelua on joskus jopa heikentänyt seuraa- miseksi muun muassa siten, että laajenne-
10952: van verovuoden likviditeettiä, kun välittömien taan mahdollisuuksia varauksen tekemi-
10953: tuotantohyödykkeiden hankkiminen on korko- seen ja käyttämiseen.
10954: kustannusten takia tullut kalliimmaksi. Siitä seu-
10955:
10956: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
10957:
10958: Henrik Westerlund Håkan Malm Marjatta Väänänen
10959: Einari Nieminen Heimo Linna Juho Koivisto
10960: Riitta Uosukainen Toivo T. Pohjala
10961: 278
10962: 1986 rd.
10963:
10964: Hemställningsmotion nr 260
10965:
10966:
10967:
10968:
10969: Westerlund m.fl.: Om etanolproduktion av spannmål till motor-
10970: bränsle
10971:
10972:
10973: Till Riksdagen
10974:
10975: 1 strävan att balansera lantbruksproduktionen gruppen och Alfa-Laval uppfört en försöksanlägg-
10976: borde även vi för vår del söka nya utvägar för dess ning för produktion av bl.a. etanol. Där utvinner
10977: avsättning utan att för den skull nämnvärt behöva man nu per år etanol från 30 000 ton spannmål.
10978: minska dess volym. Detta redan med tanke på att Etanolen levereras till OK i Stockholm som se-
10979: vår produktionsberedskap även under eventuella dan våren 1984 säljer bensin med 4 procent eta-
10980: kristider skall kunna tillgodose en i stort sett nol, s.k. E 4-bränsle.
10981: hundra procentig självförsörjningsgrad. En fullt Kolsyran förädlas av AGA Gas Ab och används
10982: tryggad livsmedelsförsörjning även under kristid inom en rad olika områden, bl.a. svetsgas, lagring
10983: förutsätter redan den en viss, låt oss säga 15-20 av livsmedel och industriprocesser.
10984: procentig överproduktion av den viktigare baspro- Stärkelsen används framför allt vid tillverkning
10985: duktionen. av papper. Foderprodukterna- protein och fiber
10986: Ett synnerligen effektivt sätt att utnyttja en - levereras till Västsvenska Lantmäns foderfa-
10987: överväldigande del av vår överproduktionspoten- brik.
10988: tial vore att inleda etanolalkoholindustriproduk- Tidigare har etanolens användningsområde i
10989: tion av spannmål för inblandning i bensin och stort sett inskränkt sig till sprit för konsumtion
10990: varför inte även till en del ersätta den miljöbesvär- och för teknisk förbrukning. Under senare år har
10991: liga dieseloljan, främst i de större städerna. etanolen också blivit allt intressantare som driv-
10992: En viss forskning inom denna produktionsför- medel. Miljöproblemen med bensin- och diesel-
10993: ädlingssektor har även skett i vårt land, närmast av avgaser blir allt större.
10994: Statens tekniska forskningsanstalt. Ur spannmålen kan utvinnas inte bara etanol,
10995: 1 många Iänder världen över pågår nu program utan också en rad andra värdefulla produkter, som
10996: för inblandning av motoralkoholer. Brasilien t.ex. ovan nämnts.
10997: satsar stort på etanol med bränslen innehållande Etanol är en alkohoi med den kemiska beteck-
10998: 20 respektive 100 procent etanol. 7 miljoner bilar ningen C2 H,OH, och karaktäriseras som bränsle
10999: kör nu på etanolbränslen. av högt oktantal och goda förbränningsegenska-
11000: 1 USA finns sedan 1978 Gasohol - ett bränsle per. Energiinnehållet är lägre än bensinens, men
11001: med 10 procent etanol. Dess marknadsandel har kompenseras vid låginblandning av etanolens
11002: sedan dess bara ökat och ger nu bränsle till10 mil- högre verkningsgrad. Vid högre inblandningar
11003: joner bilar. Även inom EG-länderna provas eta- uppnås en större oktantalshöjande effekt. Då kan
11004: nolbränslen. Och i Sverige har OK i Stockholms- också kompressionen höjas och man kan uppnå
11005: området sedan 1984 med enbart goda erfarenhe- högre motoreffekt och lägre specifik bränsleför-
11006: ter sålt ett bränsle med 4 procent etanol. brukning än i rena bensinmotorer.
11007: Av miljöskäl finns det anledning att redan nu Etanolen är ett flexibelt drivmedel. Den kan
11008: överväga att låta fordon i känsliga miljöer (stads- blandas i bensin eller användas soni rent bränsle.
11009: trafik, gruvdrift m.m.) övergå till ren etanoldrift. Den kan också med tillsats av tändförbättrare an-
11010: Kort sagt, etanol är den mest intressanta av alla vändas i dieselmotorer.
11011: nu tillgängliga alternativa energikällor för for- De erfarenheter som hittills gjorts visar att eta-
11012: donsdrift. nol kan blandas i bensin upp till 10 procent utan
11013: Det första steget i en etanolsatsning i vårt västra motormodifieringar. Vid högre inblandningar
11014: grannland Sverige är taget genom det s.k. Skara- krävs speciella anpassningar av motorerna.
11015: borgsprojektet i Lidköping, där Lantmännen- Det som närmast är aktuellt för Finland är en
11016: 1986 rd. - HM nr 260 279
11017:
11018: inblandning av 5-6 procent etanol i all bensin, En låginblandning av etanol i bensinet skulie
11019: s.k. låginblandning. På sikt kan det också bli ak- kräva spannmål från en areal om ca 150 000 ha.
11020: tuellt med etanol som fullbränsle. Bilavgasernas utsläpp av bly, koloxid, kväveoxi-
11021: Att etanol i låginblandning ger ett bra bränsle der m.fl. ämnen har under senare år setts som ett
11022: är känt från tidigare erfarenheter. Nu är det också alit alivarligare hot mot miljön och människors
11023: bekräftat genom en undersökning (Svensk Driv- hälsa. Bilavgaserna har betydelse för försurningen
11024: medelsteknik Ab, Uppdragsrapport 1985 ), där och för bildandet av s.k. storstadssmog. Bilavga-
11025: etanol i låginblandning jämförts med bensin i serna i storstäder når ofta sådana koncentrationer
11026: vägprestandaprov. (Bilmärken: Volvo, Saab, att det finns alivarlig risk för negativa hälsoeffek-
11027: VW). Proven som utförts vid BP:s motorlaborato- ter. Människor i stadsmiljö drabbas t.ex. hårdare
11028: rium i England, visade att etanol i låginblandning av luftvägsinfektioner och lungcancer.
11029: är likvärdig med såväl vanlig bensin som bensin I bensinen finns också bly (0,15 g/l). Blyet tili-
11030: med andra oktantalshöjande ämnen, under i ston sätts för att höja bensinens oktantal och verkar
11031: sett alla körförhållanden. Proven avsåg bl.a. samtidigt smörjande på ventilsätena i äldre bilmo-
11032: knackningsbenägenhet vid acceleration och ful- delier. Blyutsläppen är riskabla genom att blyet
11033: last. Detta innebär extrema påfrestningar, t.ex. si- lagras upp i kroppsvävnaderna. Blyförgiftning ger
11034: mulerad motorvägskörning i 150-170 km/tim. skador på netvsystem och hjärna - små barn an-
11035: med full gas och maximallast. De goda resultaten ses specielit känsliga. I storstadsområdena är be-
11036: betyder att etanol i låginblandning utan problem folkningen starkt utsatt för bilavgaser och blyvär-
11037: kan användas som bränsle på den svenska mark- dena ligger nära de nivåer där skador uppstår.
11038: naden. För att få renare avgaser planeras nu i flere av
11039: Vid låginblandning påverkas inte bränsleför- de västeuropeiska länderna införande av katalytisk
11040: brukning eller körbarhet. Inga motorjusteringar avgasrening. Detta förutsätter tiligång tili blyfri
11041: behövs. Etanolinblandningen gör också att ingen bensin då katalysatorerna förstörs av blyhaltig
11042: karburatorsprit behöver tillsättas vid tankning bensin. Eftersom äldre bilar behöver bly för
11043: vintertid. Det innebär för normalbilisten en be- smörjning av ventilmekanismen måste blyhaltig
11044: sparing på ca 100 mk/år. bensin finnas kvar under en övergångsperiod.
11045: Turbo- och insprutningsmotorer går lika bra el- Med en låginblanding av etanol kan vi utnyttja in-
11046: ler bättre (alkoholer ger bättre kylning) på eta- hemsk råvara och industri samt egen arbetskraft.
11047: nolblandning. På bilar med APC-system kan effek- Dessutom minskar imponen av drivmedel, pro-
11048: ten öka genom att tändningen kan ställas högre. teinfoder, stärkelse och andra produkter.
11049: Oktantalet RON (de för normalbilisten vanli- Förutom att ge flere hundra nya arbetstilifälien
11050: gaste körförhållandena och som anges på bensin- vid etanolindustrin säkras därtili arbetstillfälien
11051: pumparna) ökas med drygt 2 enheter av etanol i för råvaru- och insatsleden. Under själva bygg-
11052: låginblandning 5-6 procent. Oktantalet MON nadstiden skapas sysselsättning åt minst 1 000
11053: (högfartskörning) förbättras med ca 1 enhet. Ett byggnads- och verkstadsarbetare.
11054: tredje mått är det s.k. vägoktantalet, som bl.a. En satsning på etanolproduktion gynnar finsk
11055: anger bränslets kapacite~. under extremt ansträn- industri och kan leda tili framtida export av ny
11056: gande körförhållanden. Aven här har etanolen en teknologi och industrianläggningar. Inte minst
11057: oktantalshöjande effekt. viktig är den biotekniska utvecklingen med växt-
11058: Med etanol får vi ett drivmedel som vi själva material som bas.
11059: framstälier inom landet. Alit det här innebär en Vid etanolproduktionen används bara stärkelse-
11060: fantastisk råvarupotential som vi kan ta i anspråk delen i råvarorna, proteindelen separeras och kan
11061: för att minska vårt importberoende av olja, pro- användas som foder (elier som människoföda om
11062: teinfoder, stärkelse m.m. I stäliet för att exportera vi så vili). Det betyder att åkermarken och dess
11063: en råvara (spannmål) och köpa tilihaka förädlade grödor utnyttjas effektivt samtidigt som våra
11064: produkter, kan vi själva producera dessa varor, i husdjur kan äta inhemskt foder och att vi kan
11065: egna industrier och med egen arbetskraft. minska den import av proteinfoder som nu tili viss
11066: Behövs det kan vi låta inhemskt producerad del kommer från u-länder (och som kanske bättre
11067: etanol ersätta dieselbränslet i t.ex. landets bussar behövs där).
11068: i tätortstrafik. Inte minst av beredskapsskäl är eta- Det tekniska kunnandet och resurser har mono-
11069: nolet intressant. Om vårt land skulie bli avspärrat polbolaget Oy Alko Ab, som redan förklarat sig
11070: i en krissituation vore etanolens betydelse ovärder- viliig att inleda etanolproduktion av spannmål för
11071: lig. motorbränsle.
11072: 280 1986 rd. - HM nr 260
11073:
11074: Med hänvisning till ovansagda och därmed att regeringen i brådskande ordning vid-
11075: sammanhängande omständigheter föreslås vörd- tar de erforderliga åtgärder som krävs för
11076: samt, att riksdagen ville hemställa, att snarast mötligt inleda etanolproduk-
11077: tion av spannmål tzll motorbränsle.
11078:
11079: Helsingfors den 11 februari 1986
11080:
11081: Henrik Westerlund Håkan Malm Marjatta Väänänen
11082: Einari Nieminen Heimo Linna Juho Koivisto
11083: Riitta Uosukainen Toivo T. Pohjala Elisabeth Rehn
11084: 281
11085: 1986 vp.
11086:
11087: Toivomusaloite n:o 260 Suomennos
11088:
11089:
11090:
11091:
11092: Westerlund ym.: Etanolin valmistamisesta viljasta moottoripohto-
11093: aineeksi
11094:
11095:
11096: Eduskunnalle
11097:
11098: Pyrittäessä tasapainottamaan maataloustuotan- Ensimmäinen askel etanoliin panostamisessa
11099: toa tulisi meidän osaltamme etsiä uusia ratkaisuja läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa on otettu
11100: tuotteiden menekin turvaamiseksi ilman, että niin sanotussa Skaraborg-hankkeessa Lidköpingis-
11101: tuotannon määrää täytyisi merkittävästi alentaa. sä, missä Lantmännen-ryhmä ja Alfa-Laval ovat
11102: Tämä on tärkeää jo sen vuoksi, että tuotantoval- rakentaneet koelaitoksen muun muassa etanolin
11103: miutemme on myös mahdollisina kriisiaikoina tuottamiseen. Siinä tuotetaan nyt etanolia 30 000
11104: voitava huolehtia kutakuinkin sataprosenttisesta tonnista viljaa vuodessa.
11105: omavaraisuusasteesta. Myös kriisiaikoina täysin Etanoli toimitetaan Tukholmaan OK:lle, joka
11106: turvattu elintarvikehuolto edellyttää tiettyä, sano- on vuodesta 1984 myynyt ns. E 4-polttoainetta eli
11107: kaamme 15-20 prosentin ylituotantoa tärkeiden bensiiniä, jossa on neljä prosenttia etanolia.
11108: perustuotteiden osalta. AGA Gas Ab jalostaa muodostuvan hiilihapon
11109: Erityisen tehokas tapa hyödyntää suuri osa yli- käytettäväksi eri aloilla, mm. hitsauskaasussa,
11110: tuotantokyvystämme olisi aloittaa etanolin tuotta- el~ntarvikkeiden varastoinoissa ja teollisuusproses-
11111: minen viljasta sekoitettavaksi bensiiniin, ja miksei selssa.
11112: myös osittain korvaamaan ympäristön kannalta Tärkkelys puolestaan käytetään ennen kaikkea
11113: harmillista dieselöljyä, etenkin suurissa kaupun- paperin tuotantoon. Rehutuotteet - proteiinit
11114: geissa. ja kuidut - toimitetaan Västsvenska Lantmäns
11115: Maassamme on tehty jonkin verran tutkimusta -rehutehtaalle.
11116: tällä tuotannonjalostusalalla, lähinnä Valtion tek- Aikaisemmin on etanolin käyttöalue pitkälti ra-
11117: nillisessä tutkimuskeskuksessa. joittunut kulutuskäyttöön tai tekniseen käyttöön
11118: Monissa maissa eri puolilla maailmaa on me- tarkoitettuun väkiviinaan. Viime vuosina etanolis-
11119: nossa ohjelmia alkoholin sekoittamiseksi mootto- ta on tullut yhä kiinnostavampi myös polttoainee-
11120: ripolttoaineisiin. Esimerkiksi Brasilia panostaa na. Bensiinin ja dieselpolttoaineiden pakokaasu-
11121: voimakkaasti etanoliin tutkien polttoaineita, jois- jen aiheuttamat ympäristöongelmat tulevat yhä
11122: sa on 20-100 prosenttia etanolia. Etanolipoltto- suuremmiksi.
11123: ainetta käyttää nyt seitsemän miljoonaa autoa. Viljasta ei saada ainoastaan etanolia, vaan sa-
11124: Yhdysvalloissa on vuodesta 1978 ollut saatavissa malla myös koko joukko muita hyödyllisiä tuottei-
11125: gasoholia- polttoainetta, jossa on 10 prosenttia ta, kuten edellä on mainittu.
11126: etanolia. Sen markkinaosuus on koko ajan kasva- Etanoli on alkoholi, jonka kemiallinen kaava on
11127: nut, ja nyt sitä käyttää 10 miljoonaa autoa. Myös C2HpH ja jolle polttoaineena on ominaista kor-
11128: EEC-maissa kokeillaan etanolipolttoainetta, ja kea oktaaniluku ja hyvät palamisominaisuudet.
11129: Ruotsissa on OK myynyt Tukholman alueella vuo- Energiasisältö on alhaisempi kuin bensiinin, mut-
11130: desta 1984 hyvin kokemuksin polttoainetta, jossa ta alhaisissa seossuhteissa etanolin korkeampi hyö-
11131: on neljä prosenttia etanolia. tysuhde korvaa tämän. Sekoitettaessa pohtoainee-
11132: Ympäristönsuojelullisista syistä olisi syytä jo nyt seen enemmän etanolia saavutetaan suurempi ok-
11133: harkita herkässä ympäristössä liikkuvien kulku- taanilukua kohottava vaikutus. Tuolloin voidaan
11134: neuvojen (kaupunkiliikenne, kaivostoiminta ym.) myös puristusta kohottaa ja siten saavuttaa puh-
11135: siirtymistä puhtaan etanolin käyttöön. dasta bensiinimoottoria korkeampi moottorin te-
11136: Lyhyesti sanottuna etanoli on mielenkiintoisin ho ja alhaisempi polttoaineenkulutus.
11137: kaikista nyt saatavissa olevista kulkuvälineiden Etanoli on monikäyttöinen polttoaine. Sitä voi-
11138: vaihtoehtoisista energialähteistä. daan sekoittaa bensiiniin tai käyttää puhtaana
11139:
11140: 36 260211N
11141: 282 1986 vp. - TA n:o 260
11142:
11143: polttoaineena. Lisäämällä sytytystä parantavaa ai- mas mittari on niin sanottu tieoktaaniluku, joka
11144: netta sitä voidaan käyttää myös dieselmoottoreis- muun muassa ilmoittaa polttoaineen suoritusky-
11145: sa. vyn äärimmäisen rasittavissa ajo-olosuhteissa.
11146: Tähänastisten kokemusten mukaan etanolia Myös silloin on etanolilla oktaanilukua kohottava
11147: voidaan sekoittaa bensiiniin 10 prosentin sekoi- vaikutus.
11148: tussuhteeseen saakka ilman muutoksia mootto- Etanolin myötä saamme polttoaineen, jota tuo-
11149: riin. Korkeammissa sekoitussuhteissa tarvitaan tetaan kotimaassa. Kaiken kaikkiaan se merkitsee
11150: tiettyjä moottorin muutostöitä. loistavaa raaka-ainelähdettä, jonka voimme ottaa
11151: Suomen kannalta on lähinnä ajankohtaista eta- käyttöön vähentääksemme riippuvuuttamme öl-
11152: nolin sekoittaminen 5-6-prosenttisena seoksena jyn, valkuaisrehun, tärkkelyksen ym. tuonnista.
11153: kaikkeen bensiiniin, siis niin sanottuna alhaisena Sen sijaan, että viemme raaka-ainetta (viljaa) ja
11154: sekoituksena. Pitemmällä tähtäimellä voi tulla ostamme maahan jalostettuja tuotteita, voimme
11155: ajankohtaiseksi käyttää etanolia myös yksinomai- alkaa itse tuottaa näitä tuotteita omissa teollisuus-
11156: sena polttoaineena. laitoksissamme ja oman työvoimamme avulla.
11157: Aikaisempien kokemusten perusteella on tie- Mikäli tarpeellista, voimme antaa kotimaassa
11158: dossa, että etanoli alhaisena sekoituksena on hyvä tuotetun etanolin korvata dieselpolttoaineen, esi-
11159: polttoaine. Nyt se on myös vahvistettu tutkimuk- merkiksi maamme linja-autoissa taajamaliiken-
11160: sessa (Svensk Drivmedelsteknik Ab, Tehtävära- teessä. Etanoli ei ole vähiten mielenkiintoinen
11161: portti 1985 ), missä alhaisen seossuhteen etanolia vaihtoehto valmiussyistä. Jos maamme joutuisi
11162: verrattiin bensiiniin tiesuorituskykykokeissa. (Au- kriisitilanteessa eristetyksi, olisi etanolin merkitys
11163: tomerkit: Volvo, Saab, Volkswagen). Kokeet, jot- korvaamaton.
11164: ka tehtiin BP:n moottorilaboratoriossa Englannis- Etanolin käyttö alhaisena sekoituksena bensii-
11165: sa, osoittivat että etanoli alhaisena sekoituksena nissä vaatisi viljaa noin 150 000 hehtaarin alalta.
11166: on lähes kaikissa ajo-olosuhteissa samanarvoinen Autojen pakokaasujen lyijy-, hiilioksidi-, typ-
11167: kuin sekä tavallinen bensiini että muita oktaanilu- pioksidi- ym. aineiden päästöt on viime vuosina
11168: kua kohottavia aineita sisältävä bensiini. Kokeet nähty yhä vakavampana uhkana ympäristölle ja
11169: koskivat muun muassa nakutustaipumusta kiih- ihmisten terveydelle. Pakokaasuilla on vaikutusta
11170: dytyksessä ja huippunopeudessa. Ne merkitsivät happamoitumiseen ja suurkaupunkien savusu-
11171: äärimmäistä kuormitusta, esimerkiksi simuloitua mun, niin sanotun smogin, syntyyn. Autojen pa-
11172: moottoritiellä ajoa 150-170 kilometrin tuntino- kokaasut saavuttavat suurkaupungeissa usein sel-
11173: peudella, täydellä kaasulla ja maksimaalisella laisia pitoisuuksia, että esiintyy kielteisten terveys-
11174: kuormalla. Saadut hyvät tulokset merkitsevät, et- vaikutusten vakava vaara. Kaupunkiympäristössä
11175: tä etanolia voidaan ilman ongelmia käyttää alhai- ihmiset kärsivät voimakkaammin esimerkiksi hen-
11176: sena sekoituksena polttoaineena Ruotsin markki- gitystietulehduksista ja keuhkosyövästä.
11177: noilla. Bensiini sisältää myös lyijyä (0, 15 g/1). Lyijyä li-
11178: Alhaisessa sekoitussuhteessa ei polttoaineenku- sätään bensiinin oktaaniluvun kohottamiseksi, ja
11179: lutus eikä ajettavuus muutu. Mitään moottorin samalla se voitelee vanhemmissa automalleissa
11180: muutostöitä ei tarvita. Etanolin sekoittaminen venttiilinistukoita. Lyijypäästöt ovat vaarallisia,
11181: pohtoaineeseen merkitsee myös, ettei talvisaikaan koska lyijy varastoimu kudoksiin. Lyijymyrkytys
11182: tarvitse polttoaineentäydennyksen yhteydessä lisä- vahingoittaa hermostoa ja aivoja - pienten lasten
11183: tä kaasutinspriitä. Tämä merkitsee tavalliselle au- katsotaan olevan erityisen herkkiä vaurioille.
11184: toilijalle noin 100 markan säästöä vuodessa. Suurkaupunkialueilla väestö on voimakkaasti alt-
11185: Turbo- ja suihkutusmoottorit toimivat etanoli- tiina lyijypakokaasuille, ja lyijyarvot ovat lähellä
11186: sekoituksella yhtä hyvin tai paremmin kuin pel- sitä tasoa, jolla vaurioita syntyy.
11187: källä bensiinillä (alkoholi jäähdyttää paremmin). Puhtaampien pakokaasujen saamiseksi suunni-
11188: Autoissa, joissa on APC-järjestelmä, voi vaikutus tellaan nyt useissa länsieurooppalaisissa maissa ka-
11189: tehostua, koska sytytys voidaan asettaa korkeam- talyyttisen pakokaasupuhdistuksen käyttöönot-
11190: malle. toa. Tämä edellyttää lyijyttömän bensiinin saata-
11191: Käytettäessä 5-6-prosenttista etanolisekoitusta vuutta, sillä lyijypitoinen bensiini tuhoaa kata-
11192: oktaaniluku RON (joka vastaa tavallisen autoi- lyytit. Koska vanhemmat autot tarvitsevat lyi-
11193: lijan yleisimpiä ajo-olosuhteita ja joka ilmoite- jyä venttiilikoneiston voitelemiseen, täytyy lyi-
11194: taan bensiinipumpuissa) kohoaa runsaalla kah- jypitoista bensiiniä olla saatavana siirtymäkau-
11195: della yksiköllä. Oktaaniluku MON (ajo suurella den ajan. Alhaisen sekoitussuhteen etanolin avul-
11196: nopeudella) paranee noin yhdellä yksiköllä. Kol- la voimme hyödyntää kotimaista raaka-ainetta,
11197: 1986 vp. - TA n:o 260 283
11198:
11199: teollisuutta ja työvoimaa. Lisäksi vähenee poltto- maita ja niiden satoa hyödynnetään tehokkaasti,
11200: aineiden, valkuaisrehun, tärkkelyksen ja muiden samalla kun kotieläimemme saavat syödä koti-
11201: tuotteiden tuonti. maista rehua, ja voimme pienentää valkuaisrehun
11202: Sen ohella, että etanoliteollisuuteen saataisiin tuontia, joka nyt osittain tulee kehitysmaista (ja
11203: useita satoja uusia työpaikkoja, turvattaisiin sa- jota ehkä tarvittaisiin enemmän siellä).
11204: malla työpaikkoja raaka-aine- ja tuotantopanos- Tarvittava tekninen osaaminen ja voimavarat
11205: ketjussa. Itse rakennusajaksi luotaisiin työpaikat on monopoliyhtiö Oy Alko Ab:llä, joka jo on il-
11206: vähintään 1 000 rakennus- ja konepajatyöläiselle. moittanut halunsa aloittaa etanolin tuottaminen
11207: Panostaminen etanolin tuotantoon hyödyttää viljasta moottoripolttoaineeksi.
11208: monenlaista teollisuutta ja voi johtaa tulevaisuu- Edellä sanottuun ja siihen liittyviin olosuhtei-
11209: dessa uuden teknologian ja teollisuuslaitosten siin viitaten ehdotamme kunnioittaen eduskun-
11210: vientiin. Vähiten tärkeä ei ole kasviraaka-ainetta nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11211: perustanaan käyttävä biotekninen kehitys.
11212: Etanolin tuotannossa käytetään raaka-aineesta että hallitus ryhtyisi ktireellisesti tarpeel-
11213: vain tärkkelyksen osuus, proteiiniosa erotetaan ja lisiin toimenpiteistin, jotta etanolin tuot-
11214: voidaan käyttää rehuna (tai ihmisravintona, mikä- taminen viljasta moottoripolttoaineeksi
11215: li niin haluamme). Tämä merkitsee, että pelto- voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian.
11216:
11217: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
11218:
11219: Henrik Westerlund Håkan Malm Marjatta Väänänen
11220: Einari Nieminen Heimo Linna Juho Koivisto
11221: Riitta Uosukainen Toivo T. Pohjala Elisabeth Rehn
11222: 284
11223: 1986 vp.
11224:
11225: Toivomusaloite n:o 261
11226:
11227:
11228:
11229:
11230: Vihriälä ym.: Teollisuusetanolin valmistamisesta kotimaisesta re-
11231: huohrasta
11232:
11233:
11234: Eduskunnalle
11235:
11236: Teollisuusetanolia käytetään maassamme vuo- olisi rinnastettava vientiin. Mikäli nykyinen 11
11237: sittain noin 16 000-17 000 tonnia. Kotimaassa miljoonan kilon teollisuusetanolin tuonti korvat-
11238: valmistettavan teollisuusetanolin määrä on viime taisiin valmistamaila tätä samalla menetelmällä
11239: vuosina ollut noin 5 000-6 000 tonnia vuodessa. kuin Koskenkorvalla vuodesta 1987 lähtien, voi-
11240: Teollisuusetanolia on vuosittain tuotu maahan taisiin tämän määrän valmistamiseen käyttää noin
11241: noin 11 000 tonnia. 50-100 miljoonaa kiloa kotimaista rehuohraa.
11242: Teollisuusetanolia on mahdollista valmistaa ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11243: timaisesta rehuohrasta. Koska viime vuosina on tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11244: jouduttu runsaasti sijoittamaan rehuviljaa vientiin
11245: ja maksukykyisten ostajien löytäminen rehuviljal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11246: le on ollut vaikeaa, voitaisiin rehuohran vientiä teollisuusetanolin valmistamiseksi Alkon
11247: korvata valmistamaila kotimaassa ruontia korvaa- Koskenkorvan tehtatlta kotimaisesta re-
11248: vaa teollisuusetanolia kotimaisesta rehuohrasta. huohrasta samotfla vientitukiperustetfla
11249: Teollisuusetanoli on Suomessa maailmanmarkki- kuin rehuviljan viennissä.
11250: nahintaista ja tällöin kotimaisen rehuohran käyttö
11251:
11252: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
11253:
11254: Jukka Vihriälä Aapo Saari
11255: Juhani Tuomaala Markus Aaltonen
11256: Pentti Mäki-Hakola
11257: 1986 vp. 285
11258:
11259: Toivomusaloite n:o 262
11260:
11261:
11262:
11263:
11264: Vähäkangas ym.: Asuntojen peruskorjausmäärärahojen lisäämisestä
11265: kehitysaluelääneissä
11266:
11267:
11268: Eduskunnalle
11269:
11270: Asuntotuotannon pysähdyttyä nykyiselle tasolle on voitu osoittaa. Kehitysaluelääneihin, jollainen
11271: on vanhojen asuntojen perusparantaminen nous- Oulun !äänikin on, tulisi korjausmäärärahoja
11272: sut keskeisesti esille. Kiinnostus peruskorjaukseen tuntuvasti lisätä.
11273: onkin ollut suurta ja varatut määrärahat ovat Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
11274: osoittautuneet riittämättömiksi. Tämä näkyy var- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11275: sinkin Pohjois-Suomen alueella, jossa asuntokanta
11276: on keskimääräistä vanhempaa. Yksistään Siika- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
11277: Pyhäjokialueella määrärahan tarve olisi noin 10 asuntojen perusparannusmäärärahojen li-
11278: miljoonaa markkaa suurempi kuin mitä alueelle säämiseksi kehitysaluelääneille.
11279:
11280: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
11281:
11282: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
11283: 286
11284: 1986 vp.
11285:
11286: Toivomusaloite n:o 263
11287:
11288:
11289:
11290:
11291: Väänänen ym.: Läänin kehittämismäärärahan saamisesta Uudelle-
11292: maalle
11293:
11294:
11295: Eduskunnalle
11296:
11297: Uudenmaan läänissä on monia kuntia, joissa riin taloudellisiin vaikeuksiin. Vastaaviin vaikeuk-
11298: tulotaso on alhainen, elinkeinorakenne yksipuoli- siin ovat joutuneet monet teollisuuskunnat teolli-
11299: nen ja väestökehitys tappiollinen. Nämä kunnat suuden rationalisoinnin johdosta.
11300: ovat täysin samassa asemassa kuin varsinaisten ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11301: hitysalueiden kunnat. Niiden kehitys on uhan- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11302: alainen, koska niihin eivät aluepoliittiset tukitoi-
11303: met ulotu. että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
11304: Pienissä maatalousvaltaisissa kunnissa Uuden- tulo- ja menoarvioesitykseen läänien kehit-
11305: maan reuna-alueilla ei ole kyetty korvaamaan tämiseen määrärahan, joka mahdollistaa
11306: maatalouden työpaikkavähennyksiä. Siitä aiheu- kehittämisrahan myös Uudenmaan lää-
11307: tunut väestökato on johtanut nämä kunnat suu- nille.
11308:
11309: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
11310:
11311: Marjatta Väänänen Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
11312: 1986 vp. 287
11313:
11314: Toivomusaloite n:o 264
11315:
11316:
11317:
11318:
11319: Väänänen ym.: Vuokra-asuntojen lisäämisestä pääkaupunkiseudulla
11320:
11321:
11322:
11323: Eduskunnalle
11324:
11325: Vuonna 1986 aloitetaan tämän vuoden tulo- ja ran määräytymistä koskeva oikeusturva, joka toi-
11326: menoarvion mukaan 19 000 uuden arava-asunnon mii osin vuokralaisten etuja vastaan vähentämällä
11327: rakentaminen. Valtio lainoittaa lisäksi 10 000 vuokralle annettavien asuntojen määrää. Ratkai-
11328: asunnon peruskorjausta. Koko asuntotoimeen sut näihin ongelmiin ovat verotuksellisesti kilpai-
11329: käytetään n. 3,8 miljardia markkaa, mikä on alle lukelpoisen tuoton salliminen asuntoihin sijoite-
11330: 4% tulo- ja menoarvion loppusummasta. Noin tusta pääomasta sekä irtisanomissuojan ja vuokran
11331: 4 % :n kasvu vuodesta 1985 vuoteen 1986 sisältää määräytymistä koskevien säädösten muokkaami-
11332: eräitä parannuksia asunnontarvitsijoiden tilantee- nen siten, että myös vuokranantajan edut turva-
11333: seen, esimerkiksi ensiasunnon säästäjien asunto- taan. On varsin epätodennäköistä, että nämä
11334: säästöpalkkion korotuksen ja lapsiluvun mukaisen muutokset nostaisivat vuokratasoa, jonka korkeat
11335: porrastuksen. hinnat perustuvat asuntojen nykyiseen niukkuu-
11336: Kokonaisuutena tarkastellen asuntojen saata- teen. Mahdolliset hinnannousut voidaan kuiten-
11337: vuuteen ja asumisen hintaan liittyy kuitenkin suu- kin kompensoida asumistukijärjestelmän tarkis-
11338: ri määrä ratkaisemattomia ongelmia. Erityisesti tuksilla.
11339: Etelä-Suomen kaupungeissa ja pääkaupunkiseu- Pääkaupunkiseudun ja muiden suuresta asun-
11340: dulla asuvien pienituloisten ja nuorten asunnon- topulasta kärsivien alueiden osuutta asuntotuo-
11341: tarvitsijoiden asuntopulaa tai asumisen kustan- tantomäärärahoista on nostettava. Tämä koskee
11342: nuksia ei ole kyetty lievittämään. Näiden ongel- sekä vuokra- että omistusasuntojen tuotantoa.
11343: mien ratkaiseminen edellyttää perinteisestä poik- Määrärahojen kohdentamisessa on otettava huo-
11344: keavia, ennakkoluulottomia ajatusmalleja sen mioon myös rakentamiskustannusten erot.
11345: ohella, että muuttopainetta pääkaupunkiseudulle Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
11346: hillitään voimakkailla aluepoliittisilla toimenpi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11347: teillä.
11348: Julkilausutuista päinvastaisista pyrkimyksistä että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
11349: huolimatta vuokra-asuntojen määrä laskee jatku- teisiin pääkaupunkiseudun asumisongel-
11350: vasti mm. pääkaupunkiseudulla. Pääasiallinen syy mien lievittämiseksi ja ryhtyisi toimenpi-
11351: tähän on vuokra-asunnon omistamisen kannatta- teistin, jotlla vuokra-asuntojen saatavuutta
11352: mattomuus, mutta myöskin vuokralaisten tar- ja määrää lisättäisiin.
11353: peettoman pitkälle viety asumisoikeutta ja vuok-
11354:
11355: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
11356:
11357: Marjatta Väänänen Elisabeth Rehn
11358: 288 1986 vp.
11359:
11360: Toivomusaloite n:o 265
11361:
11362:
11363:
11364:
11365: Joutsenlahti ym.: Pientallettajien talletuskoron korottamisesta
11366:
11367:
11368:
11369: Eduskunnalle
11370:
11371: Yleinen korkotaso on tällä hetkellä Suomessa mikä johtuu reaalikoron liian suuresta määrästä.
11372: maailman kärkiluokkaa. Tämän ansiosta suurilla Tämän takia tulisi välttämättä pikaisesti suorittaa
11373: sijoittajilla ja pankeilla on viime vuosien aikana pientallettajien kohdalla talletusten koron nosto.
11374: ollut mahdollisuus kerätä huimia voittoja. Tämä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
11375: näkyy mm. pankkien harjoittamassa osakekaupas- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11376: sa ja yritysostoissa.
11377: Pientallettajien talletuksistaan saama korko ei että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vai-
11378: ole kuitenkaan kohonnut yleisen sijoitustuottota- kuttaakseen käytettävissiiiin olevin keinoin
11379: son suuruiseksi, vaan on jäänyt auttamattomasti siihen, että pientallettajien saama talletus-
11380: suurten sijoittajien saaman korkotuoton alapuo- korko välittömästi korotettaisiin lähemmäs
11381: lelle. Näin ollen pankit ovat keränneet myös pien- yleistä korkotasoa.
11382: tallettajien säästöistä itselleen tuntuvan voiton,
11383:
11384: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
11385:
11386: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Helvi Koskinen
11387: 1986 vp. 289
11388:
11389: Toivomusaloite n:o 266
11390:
11391:
11392:
11393:
11394: Koskinen ym.: Lainakoron alentamisesta
11395:
11396:
11397:
11398: Eduskunnalle
11399:
11400: Yleinen lainakorko on tällä hetkellä maassam- nat ja opiskelijoiden opintolainat. Suurella laina-
11401: me kansainvälisesti erittäin korkea. Tämä ylikor- korolla vaarannetaan monissa tapauksissa kansa-
11402: kea lainakorko aiheuttaa ongelmia niin pien- kuin laisten mahdollisuus hankkia itselleen oma omis-
11403: keskisuurelle teollisuudellekin. Rahoituspääoman tettu asunto.
11404: vaikea saatavuus ja ylisuuri korko aiheuttavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11405: useissa tapauksissa uusinvestointien lykkäämistä, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11406: ja tämän seurauksena jää runsaasti uusia työpaik-
11407: koja luomatta. että hallitus toimenpiteillään pyrkisi
11408: Yleinen ylikorkea lainakorko on aiheuttamassa vazkuttamaan szihen, että maamme ylei-
11409: myöskin yksityisten ihmisten lainojen suuria hoi- nen ylisuuri lainakorko välittömästi aleni-
11410: tokustannuksia. Eräitä esimerkkejä tällaisista yksi- sz.
11411: tyisten henkilöiden lainoista ovat mm. asuntolai-
11412:
11413: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
11414:
11415: Helvi Koskinen Lea Mäkipää Pentti Skön
11416:
11417:
11418:
11419:
11420: 37 260211N
11421: 290
11422: 1986 vp.
11423:
11424: Toivomusaloite n:o 267
11425:
11426:
11427:
11428:
11429: Ajo ym.: Alkoholin tarjoilun vähentämisestä julkisissa edustustilai-
11430: suuksissa
11431:
11432:
11433: Eduskunnalle
11434:
11435: Tieteellinen tutkimus on viime vuosina enene- mista ja käyttöä edustustarkoituksiin. Siksi asiaan
11436: vässä määrin päätynyt siihen, että eri alkoholihait- tulisi kiinnittää riittävää huomiota julkisilla va-
11437: tojen kokonaismäärä riippuu ensisijaisesti alkoho- roilla rahoitettavassa tiedotus- ja kasvatustoimin-
11438: lin kokonaiskulutuksesta. Tästä on seurannut, et- nassa. Lisäksi olisi tutkittava mahdollisuuksia ot-
11439: tä kokonaiskulutuksen vähentämistä on alettu pi- taa alkoholijuomien hankinnasta ja tarjoamisesta
11440: tää entistä tärkeämpänä alkoholipoliittisena teh- aiheutuneet kustannukset verotuksessa vain osit-
11441: tävänä, johon on vaikutettava pyrkimällä ohjaa- tain, esimerkiksi 50-prosenttisesti huomioon ja
11442: maan alkoholin sekä kysyntää että tarjontaa. suosia tällä tavoin alkoholitonta edustusta. Kun-
11443: Varsin tärkeä alkoholin käyttöä ylläpitävä tekijä tien ja yksityisten yhteisöjen saamien valtionavus-
11444: on alkoholijuomien tarjoaminen edustustilaisuuk- tusten ehdoksi taas olisi määrättävä, ettei niitä saa
11445: sissa, joita järjestävät sekä yksityinen liike-elämä käyttää alkoholiedustusmenojen rahoittamiseen.
11446: että julkisyhteisöt. Kun tällöin kysymyksessä ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
11447: hienoiksi katsotut tilaisuudet, on niillä erittäin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11448: suuri vaikutus yleisiin alkoholin käyttöä koskeviin
11449: asenteisiin. Lisäksi ilmainen edustusalkoholi voi että' hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n,
11450: monilla sitä saavilla olla heidän alkoholiongelmi- jozfla tarkoituksenmukaisella tavalla vä-
11451: aan ylläpitävä ja vaikeuttava tekijä. hennetään alkoholijuomien tarjoilua ja
11452: Käsityksemme mukaan olisi kokonaisvaltaisesti käyttöä edustustzlaisuuksissa.
11453: pyrittävä vähentämään alkoholijuomien tarjoa-
11454:
11455: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
11456:
11457: Aimo Ajo Paula Eenilä Impi Muroma
11458: Hannele Pokka Niilo Koskenniemi Lauri Impiö
11459: Seppo Pelttari
11460: 1986 vp. 291
11461:
11462: Toivomusaloite n:o 268
11463:
11464:
11465:
11466:
11467: Alaranta ym.: Raittiustyön taloudellisen tuen lisäämisestä
11468:
11469:
11470:
11471: Eduskunnalle
11472:
11473: Eduskunnan talousvaliokunta on Oy Alko Ab:n nen. Valtion on omilla toimillaan, hintapolitiikal-
11474: hallintoneuvoston kertomuksesta alkoholiolojen la, valistuksella ja valvonnalla toteutettava tätä ta-
11475: kehityksestä vuonna 1984 antamassaan mietinnös- voitetta. Raittiusjärjestöille on annettava lisää toi-
11476: sä (TaVM n:o 16/1985 vp.) korostanut, että alko- mintamahdollisuuksia. Ilman valistajia ei ole va-
11477: holin kokonaiskulutusta on pyrittävä supistamaan listustakaan, todettiin MRL:n kannanotossa.
11478: ja saamaan alkoholin käyttö hallituksi. Tällöin on Raittiustyöhön käytetään Suomessa noin kym-
11479: valiokunnan mukaan merkitystä hintapolitiikalla menen markkaa asukasta kohden. Järjestöjen
11480: sekä kasvatus-, neuvonta- ja valistustoiminnalla. osuus tästä on noin kaksi markkaa. Alkoholiin
11481: Valiokunta pitää asennekasvatusta pitkällä aikavä- käytetään asukasta kohti yli 2 000 markkaa joka
11482: lillä tehokkaimpana keinona alkoholista aiheutu- vuosi. Raittiustyön saama osuus siitä on noin puo-
11483: vien haittojen ehkäisemisessä. li prosenttia.
11484: Maaseudun Raittiusliitto otti valtuuston syysko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11485: kouksen ja luottamushenkilöpäivien yhteydessä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11486: marraskuussa vuonna 1985 kantaa maamme alko-
11487: holipolitiikkaan. Kannanotossa todettiin muun että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin ta-
11488: muassa, että yhteiskunnan on asetettava tavoit- loudellisten voimavarojen lisäämiseksi rait-
11489: teekseen alkoholin kokonaiskulutuksen alentami- tiustyöhön.
11490:
11491: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
11492:
11493: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Nousiainen
11494: 292
11495: 1986 vp.
11496:
11497: Toivomusaloite n:o 269
11498:
11499:
11500:
11501:
11502: Alaranta ym.: Alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden ehkäisemises-
11503: tä
11504:
11505:
11506: Eduskunnalle
11507:
11508: Lasta odottavan äidin runsaan alkoholinkäytön rioista. Heidät tulisi saada vakuuttuneiksi siitä, et-
11509: tiedetään aiheuttavan vakavia sikiövaurioita. Näi- tä raittius on turvallisin vaihtoehto raskauden ai-
11510: tä ovat esimerkiksi keskushermostohäiriöt, mikro- kana.
11511: kefalia eli pään pienikokoisuus, kasvuhäiriöt ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11512: kasvoepämuodostumat. Jonkinasteisina näitä al- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11513: koholin aiheuttamia vaurioita tavataan 3-4 lap-
11514: sella tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin al-
11515: Kaikille raskaana oleville naisille pitäisi tehok- koholin aiheuttamien sikiövaurioiden eh-
11516: kaasti tiedottaa alkoholin aiheuttamista sikiövau- käisemiseksi.
11517:
11518: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
11519:
11520: Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen Väinö Raudaskoski
11521: Kalevi Mattila Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Jouppila
11522: Aarno von Bell
11523: 293
11524: 1986 vp.
11525:
11526: Toivomusaloite n:o 270
11527:
11528:
11529:
11530:
11531: Alho ym.: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Helsingin terveyden-
11532: hoitoaseman vuokran maksamisesta valtion varoista
11533:
11534:
11535: Eduskunnalle
11536:
11537: Ylioppilaiden terveydenhoitoasemat toimivat Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
11538: useilla paikkakunnilla vastikkeetta korkeakoulu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11539: jen tiloissa eduskunnan vuoden 1977 valtion tulo-
11540: ja menoarvion yhteydessä tekemän päätöksen pe- että hallitus valtion vuoden 1987 tulo-
11541: rusteella. Helsingin terveydenhoitoasema on ai- ja menoarvioesitystä laatiessaan ryhtyi-
11542: noa, josta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö si toimiin Ylioppzlaiden terveydenhoito-
11543: maksaa vuokran. säätiön Helsingin terveydenhoitoaseman
11544: Kokonaisvuokra Helsingin toimipisteestä vuon- vuokran maksamiseksi valtion varoista nizl-
11545: na 1986 tulee olemaan noin 2,19 miljoonaa mark- tä osin kuin Kansaneläkelaitos ei sitä kor-
11546: kaa. Kansaneläkelaitos korvaa vuokrasta osan. vaa, pienenä mutta tarpeellisena askeleena
11547: Opiskelijoiden terveydenhoitomaksussa suoritta- opiskeltjoiden taloudellisen aseman paran-
11548: ma korvaus vuonna 1986 on 9 mk. Tämän mak- tamiseksi.
11549: suosuuden alentamiseksi olisi löydettävä kaikki
11550: mahdolliset keinot, koska opiskelijoiden taloudel-
11551: linen asema on huono.
11552:
11553: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
11554:
11555: Arja Alho Jouko Skinnari
11556: Timo Roos Paavo Lipponen
11557: Pekka Myllyniemi
11558: 294
11559: 1986 vp.
11560:
11561: Toivomusaloite n:o 271
11562:
11563:
11564:
11565:
11566: Anttila: Sairaanhoitopiirijärjestelmän ulkopuolisten aluesairaaloi-
11567: den itsenäisen aseman turvaamisesta
11568:
11569:
11570: Eduskunnalle
11571:
11572: Sairaalahallinnon kehittämistä on suunniteltu voidaan turvata riittävä olemassa olevien resurs-
11573: viimeiset 20 vuotta. Maahamme on muodostettu sien hyväksikäyttö yhteistyössä. Aluesairaaloille
11574: vapaaehtoisesti sairaanhoitopiirejä, joiden toimin- tulee turvata mahdollisuus pysyä itsenäisinä sai-
11575: nasta on saatu sekä myönteistä että kielteistä ko- raaloina, joilla on oma taloudellinen päätösvalta.
11576: kemusta. Aluesairaalaverkostomme on rakennettu Sairaanhoitopiirijärjestelmää ei pidä missään ta-
11577: keskussairaaloiden vaikutusalueiden välimaastoon pauksessa lakisääteisesti '' pakkosyöttää'', vaan
11578: turvaamaan erikoislääkäripalvelut ko. alueiden muodostettakoon piirit, kuten tähänkin asti, va-
11579: asukkaille. Aluesairaaloiden vaikutusalueella asuu paaehtoisesti sinne, missä on koettu ko. yhteistyö
11580: 1,5 milj. kansalaista. Aluesairaalamme ovat ylei- tarpeelliseksi.
11581: sesti tunnustetulla tavalla erinomaisesti täyttäneet Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
11582: tehtävänsä. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11583: Tämä kaikki on ollut mahdollista oman itsenäi-
11584: sen taloudellisen päätösvallan nojalla. Nyt sai- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
11585: raanhoitopiirijärjestelmässä taloudellista päätös- tei.riin turvatakseen aluesairaalozlle mah-
11586: valtaa ollaan keskittämässä keskussairaalan yhtey- dollisuuden jatkaa itsenäisinä, taloudellis-
11587: teen perustettavalle sairaanhoitopiirille, jolloin ta päätösvaltaa käyttävinä hallintoviran-
11588: päätösvaltaa käyttävät asukasluvun mukaisesti omaisina sekä että hallitus luopuisi suun-
11589: suurten kaupunkien edustajat. Tämän seuraukse- nitelmista pakottaa lakisääteisesti sairaan-
11590: na aluesairaaloiden taso tulisi nykyisestään laske- hoitopiirien muodostamiseen antamalla
11591: maan ja niiden kehittäminen vaikeutuisi, mikä ei mahdollisuuden, kuten tähiinkin asti, va-
11592: suinkaan ole potilaan etu. Suunnitteluyhteistyöllä paaehtoisesti perustaa piirejä.
11593:
11594: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
11595:
11596: Sirkka-Liisa Anttila
11597: 295
11598: 1986 vp.
11599:
11600: Toivomusaloite n:o 272
11601:
11602:
11603:
11604:
11605: Anttila ym.: Lounais-Hämeen aluesairaalan röntgenpalvelujen tur-
11606: vaamisesta
11607:
11608:
11609: Eduskunnalle
11610:
11611: Lounais-Hämeen aluesairaalan röntgenosasto kiireisesti 2 röntgenhoitajaa, osastoavustaja ja
11612: on ainoa röngenpalveluja tuottava osasto koko sairaala-apulainen, jotka kaikki pitäisi ehdotto-
11613: Lounais-Hämeessä. Terveyskeskuksen ja aluesai- masti saada vuoden 1986 lopulla, jolloin avoinna
11614: raalan välillä on tehty palvelujen ostosopimus, jol- oleva röntgenlääkärin virkakin täytetään.
11615: la terveyskeskus saa röntgenpalvelut aluesairaalal- Hämeen läänin saarnat virkakiintiöt ovat olleet
11616: ta. Viimeisten vuosien aikana on aloittanut toi- liian niukkoja ja pääosa niistä on sijoitettu Hä-
11617: mintansa lukuisa joukko yksityisiä lääkäri- ja ter- meenlinnan keskussairaalan tarpeisiin.
11618: veysasemia, joista potilaat tulevat kuvaukseen yk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11619: sityislääkärin lähetteellä. Aluesairaalan röntgen- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11620: osaston nykyinen henkilökunta toimii aivan kestä-
11621: mättömän työpaineen alaisena. Oman talon ku- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
11622: vaustarpeet, terveyskeskuksen, vanhainkodin ja kahden röntgenhoitajan, yhden osasto-
11623: yksityisten terveysasemien kuvaustarpeet ovat sel- avustajan ja yhden sairaala-apulaisen vir-
11624: lainen suuri joukko, josta nykyinen henkilökunta kojen saamiseksi Lounais-Hämeen alue-
11625: ei pidemmän päälle pysty selviytymään. Terveys- sairaalan röntgenosastolle helpottamaan
11626: keskus on saanut yhden uuden röntgenlääkärin vi- röntgenosaston kestämättömäksi paisunut-
11627: ran, mutta pätevän hakijan saaminen lienee ky- ta työpainetta.
11628: seenalaista. Kipeimmin röntgenosastolla tarvitaan
11629:
11630: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
11631:
11632: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
11633: 296
11634: 1986 vp.
11635:
11636: Toivomusaloite n:o 273
11637:
11638:
11639:
11640:
11641: Arranz ym.: Joukkotutkimusten suorittamisesta rintarauhassyövän
11642: varhaistoteamiseksi
11643:
11644:
11645: Eduskunnalle
11646:
11647: Kansalaisiin kohdistuvilla joukkotutkimuksilla miseen koko Suomessa. Turun ja Porin läänin ja
11648: on ollut Suomessa hyvin tärkeä sija taisteltaessa mm. Kuopion läänin alueella joukkotutkimusko-
11649: suuria kansantauteja vastaan. Erityisesti keuhko- keilussa on saatu viitteitä joukkotutkimusten tär-
11650: tuberkuloosin ja kohdunkaulasyövän joukkotutki- keydestä ja kiireellisyydestä.
11651: muksilla on päästy hyvin merkittäviin tuloksiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11652: näiden sairauksien vähentämisessä väestöstämme. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11653: Rintarauhassyöpä on jatkuvasti lisääntymässä ja
11654: sen arvioidaan muodostavan hyvin suuren terveys- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11655: uhan naispuoliselle väestönosalle. Tällä hetkellä miin, jotta Suomessa päästäisiin laajamit-
11656: Suomessa on olemassa rintasyövän varhaistoteami- taiseen rintarauhassyövän varhaistoteami-
11657: seen soveliaat tutkimusvälineet ja tutkimusorgani- seen tähtääviin joukkotutkimuksiin ja että
11658: saatio. Yliopistolliset keskussairaalat, Syöpäsäätiö tutkimukset esitetään seuraavaan kansan-
11659: ja mammografialaitteet yhdessä takaavat nyt riit- terveystyön valtakunnalliseen tavoiteohjel-
11660: tävän valmiuden rintarauhassyövän varhaistotea- maan.
11661: miseen tähtäävien joukkotutkimusten käynnistä-
11662:
11663: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
11664:
11665: Liisa Arranz Helvi Koskinen Mikko Vainio
11666: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Vieno Eklund
11667: 297
11668: 1986 vp.
11669:
11670: Toivomusaloite n:o 274
11671:
11672:
11673:
11674:
11675: Arranz ym.: Maahan tuotavan ravinnon tarkastuksen tehostamisesta
11676:
11677:
11678:
11679: Eduskunnalle
11680:
11681: Maahamme on toissa talvena tuotu bromidia si- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11682: sältänyt erä auringonkukan siemeniä. Se aiheutti taen,
11683: sittemmin lintukuolemia ja runsaasti huolta ja
11684: murhetta lintujen ruokkijoille. Tämä johtui siitä, että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
11685: että lainsäädännössä oli bromidin mentävä aukko: maahan tuotavan tavaran myrkkyjäämien
11686: jos auringonkukan siemenet eivät ole tarkoitetut tarkastuksen kehittämiseksi siten, että
11687: ihmisen tai hänen kotieläimensä syötäväksi, ei kaikki maahan tuotava syötäväksi kelpaava
11688: maahan tuodun tavaran mahdollisia myrkkyjää- tavara tulee käyttötarkoituksesta rzi'ppu-
11689: miä tarvitse tarkastaa. matta tarkastaa.
11690:
11691: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
11692:
11693: Liisa Arranz Lea Mäkipää
11694:
11695:
11696:
11697:
11698: 38 260211N
11699: 298
11700: 1986 vp.
11701:
11702: Toivomusaloite n:o 275
11703:
11704:
11705:
11706:
11707: Arranz ym.: Kemikaalien tutkimisesta ja haittavaikutusten selvittä-
11708: misestä
11709:
11710:
11711: Eduskunnalle
11712:
11713: Suomessa voi sattua samanlainen myrkkykata- 6) Maailmassa kuolee vuosittain 220 000 ihmis-
11714: strofi kuin Bhopalissa Intiassa sattui, jolloin 250 tä torjunta-aineista johtuvista syistä.
11715: ihmistä kuoli ja 200 000 ihmistä vammautui. Pelkästään nämä seikat merkitsevät sitä, että
11716: Bhopalin onnettomuuden välitön syy oli veden onnettomuuden tapahtumismuoto on vaikea en-
11717: pääsy myrkkysäiliöön. Se johtui kunnossapito- ja nustaa. Vaarallisin kohta tässä ketjussa ei suinkaan
11718: turvalaitteiden puutteellisuudesta. Vuosina 1981 ole kemikaalien tuotanto tehtaissa, vaan kemikaa-
11719: -1982 samassa tehtaassa sattui ainakin viisi ke- liketjun muut osat: kuljetus, varastointi ja jättei-
11720: miallista onnettomuutta, joista kolmessa sama den käsittely.
11721: myrkky (metaalietyyli-isosyanaatti) oli osatekijä- Myös Suomessa on tapahtunut myrkyllisten ke-
11722: nä. Union Carbide -yhtiöllä oli puutteelliset tur- mikaalien päästöjä. Ainoa, mikä Bhopalissa ta-
11723: vajärjestelyt. pahtuneessa onnettomuudessa oli poikkeuksellis-
11724: Kemialliset aineet ovat vaarallisia nimenomaan ta, oli se, että karannut aine oli tavallista myrkylli-
11725: sen takia, että niistä tiedetään kovin vähän. sempää ja sitä pääsi ilmaan paljon. Meidän tulisi-
11726: 1) Maailmassa on jokapäiväisessä käytössä kin tietää paljon tarkemmin käytössä olevien ke-
11727: 60 000-70 000 erilaista kemikaalia. mikaalien ominaisuuksista sekä niiden haittavai-
11728: 2) Arviolta 1 000 uutta kemikaalia tulee mark- kutuksista.
11729: kinoille joka vuosi. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
11730: 3) Korkeintaan 5 000 kemikaalin terveys- ja vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11731: ympäristöhaittoja on kunnolla tutkittu.
11732: 4) Vain 800 kemikaalille on missään länsimaas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11733: sa asetettu virallinen suurin sallittu altistusarvo. kaikkien kåytössli olevien kemikaalien pi-
11734: 5) Eri kemikaalien samanaikaista yhteisvaiku- kaiseksi tutkimiseksija tarkkojen haittavai-
11735: tusta ei ole tutkittu nimeksikään. kutusten selvittämiseksi.
11736:
11737: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
11738:
11739: Liisa Arranz Lea Mäkipää Helvi Koskinen
11740: 299
11741: 1986 vp.
11742:
11743: Toivomusaloite n:o 276
11744:
11745:
11746:
11747:
11748: Astala ym.: Työpaikan terveystuntikokeilun aloittamisesta
11749:
11750:
11751: Eduskunnalle
11752:
11753: Jokaisella kansalaisella on oikeus terveyssuoje- köala myös tulevaisuuteen tietoyhteiskunnassa.
11754: luun. Yhä suurempi määrä kansalaisia on alka- Tutkimukset osoittavat, että työelämän organisaa-
11755: nut tuntea vastuuta sekä omasta että kanssaihmis- tiot ja rakenteet eivät nykyisellään pysty vastaa-
11756: tensä terveydestä. Tuloksekas toiminta vaatii tie- maan työntekijöiden terveydellisiin, sosiaalisiin ja
11757: toa terveydestä, sen edistämis- ja ylläpitämiskei- henkisiin tarpeisiin: yhdessäolon, hyväksytyksi tu-
11758: noista. lemisen, yhteistoiminnan ja turvallisuuden tarpei-
11759: Erityisesti suomalainen mies elää terveyskriisissä siin. Masennus, eristäytyminen, epävarmuus tule-
11760: edelleenkin, sillä hänellä on 35-vuotiaana lyhin vaisuudesta, työpaikasta ja ihmissuhteista vie
11761: odotettavissa oleva elinikä verrattuna muihin Eu- usein näköalat.
11762: roopan maihin. Terveystunti-ideassa keskeistä on ihmisten tasa-
11763: Mikä olisikaan muutos kansanterveyden kohen- vertainen osallistuminen, kokemusten vaihto ja
11764: tamisessa, jos työpaikoilla säännöllisesti pidettäi- asiantuntijoiden kuuleminen ja keskustelut hei-
11765: siin terveys- ja liikuntakasvatustunteja välittömän dän kanssaan.
11766: demokratian muodossa toteutettuna. Kysymys on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11767: myös yksipuolisen tehokkuuden hyväksi uhratun, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11768: ihmiseltä riistetyn sosiaalisen ajan osittaisesta pa-
11769: lauttamisesta. että hallitus ryhtyisi toimiin työpaikan
11770: Terveystietous ja -arvokeskustelut työpaikoilla paikallisen terveystuntikokeilun aloittami-
11771: ihmiseen vaikuttavista oleellisista asioista ovat nä- seksi.
11772:
11773: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
11774:
11775: Heli Astala Vappu Säilynoja
11776: Pekka Leppänen Lauha Männistö
11777: 300
11778: 1986 vp.
11779:
11780: Toivomusaloite n:o 277
11781:
11782:
11783:
11784:
11785: Eenilä ym.: Alkoholin haittavaikutusten vähentämiseksi tarvittavista
11786: toimenpiteistä
11787:
11788:
11789: Eduskunnalle
11790:
11791: Noin 70 prosentissa rikoksista on alkoholin vai- liikennejuopumuksesta ja/ tai uusijana olisi teho-
11792: kutus mukana. Liikennejuopumus- ja väkivaltari- kas keino rattijuopumusrikollisuuden ennaltaeh-
11793: kollisuus on tilastojen mukaan voimakkaasti li- käisemiseksi. Tällainen lista olisi itse asiassa tar-
11794: sääntynyt alkoholin kulutuksen kasvun myötä ja peellinen jo luotonantajienkin suojaamiseksi hal-
11795: sen tahdissa. Liikennejuopumusrikollisuutta pyri- litsemattomaan alkoholinkäyttöön ajautuneilta
11796: tään valitettavassa määrin vähättelemään. Kuiten- luotonsaajilta, sillä törkeä liikennejuopumusrikos
11797: kin nimenomaan tämä rikollisuus on yleistä ja ja uusintarikos toki ovat selvääkin selvempiä todis-
11798: yleisvaarallista. Vuosittain rattijuopot aiheuttavat teita myös hallitsemattomasta varainkäytöstä.
11799: kymmenien ihmisten ennenaikaisen kuoleman ja Muu kuin jo pitkälle päihdeongelmainen välttyy
11800: satojen vammautumisen, aikaansaaden näin sekä näiltä rikoksilta.
11801: yksilöille että yhteiskunnalle suunnattomia kus- Selvästi alkoholin liikakäytöstä johtuvaa rikolli-
11802: tannuksia ja yksityisille kansalaisille mittaamatto- suutta on liikennejuopumusrikollisuuden lisäksi
11803: mat määrät inhimillistä kärsimystä. Itse asiassa erityisesti perheväkivalta. Siihen on useimmiten
11804: täysin turhia uhreja, turhaa kärsimystä ja turhia syynä alkoholin liikakäyttö. Näin on usein mui-
11805: kustannuksia, koska ne voitaisiin suurelta osin en- denkin väkivaltarikosten laita. Mutta monen mo-
11806: nalta ehkäistä, jos liikennejuopumukseen ja alko- ni raha- ja omaisuusrikoskin tehdään alkoholin
11807: holin liikakäyttöön ylipäätään suhtauduttaisiin voimalla ja alkoholiin tarvittavien varojen hankki-
11808: vakavasti ja vastuullisesti ja ennaltaehkäisyssä teh- miseksi. Sangen oudon kuvan yhteiskunnastam-
11809: täisiin kaikki voitava. me antaa se rikollisuus, johon nimenomaan alko-
11810: Liikennejuopumusrikollisuudessa on erityisen holin liikakäyttäjät syyllistyvät varmistaakseen
11811: huolestuttavaa voimakkaasti kasvanut ja jo ylei- asunnon ja toimeentulon puuttuessa itselleen pa-
11812: nen uusintarikollisuus. Suorastaan tyrmistyttävää luun takaisin vankilaan.
11813: on se, että uusiminen voi olla jopa monikymmen- Lienee vähitellen aika tunnustaa, että alkoholin
11814: kertaista. Tämä osoittaa selvästi, ettei nykyisillä liikakäytöstä selvästi johtuvan rikollisuuden määrä
11815: rangaistusseuraamuksilla ole riittävää ennaltaeh- on jo niin mittava, että jo pelkästään kriminaali-
11816: käisevää vaikutusta. Se osoittaa myös sen, ettei tä- poliittisista syistä on itse alkoholin liikakäytön en-
11817: tä rikollisuuden lajia kansalaisten keskuudessa pi- naltaehkäisemisessä aika ryhtyä yhteiskunnassam-
11818: detä varsinaisena rikollisuutena. me tehokkaisiin toimenpiteisiin kaikilla yhteis-
11819: Rangaistusten koventaminen tuskin kuitenkaan kuntapolitiikan alueilla, joilla jotakin on tehtävis-
11820: paljoa auttaisi liikennejuopumusrikollisuuden en- sä.
11821: naltaehkäisyssä. Rangaistusten koventamista lie- On aika tunnustaa, että alkoholin liikakäyttö
11822: nee silti harkittava. Ehkä kuitenkin tehokkainta on erittäin monitahoinen ja erittäin vakava yhteis-
11823: rattijuoppouden ennaltaehkäisemistä olisi siirtyä kuntaongelma tämän päivän suomalaisessa va-
11824: jonkinlaisiin uudenaikaisiin häpeärangaistuksiin. paan alkoholinkäytön yhteiskunnassa. Siksi alko-
11825: Jokaiselle suomalaiselle tuntuu nimittäin edel- holin liikakäytön tehokas ennaltaehkäisy on näh-
11826: leenkin olevan merkityksellistä pitää nimensä tävä eräänä aikamme tärkeimmistä kriminaalipo-
11827: poissa esimerkiksi protestilistalta, jottei luotan- litiikan, liikennepolitiikan, mutta myös perhepo-
11828: saanti vaikeutuisi eikä kunnia kärsisi. litiikan ja kansanterveystyön tehtävistä ja tavoit-
11829: On aivan ilmeistä, että nimen julkistaminen teista. Onhan maassamme laskettu olevan noin
11830: '' rattijuoppolistalla'' protestilistan tapaan ainakin 300 000 päihdeongelmaista. Ja kun nykyään jo
11831: silloin, kun asianomainen on tuomittu törkeästä joka kolmas tai jopa joka toinenkin avioliitto
11832: 1986 vp. - TA n:o 277 301
11833:
11834: hajoaa, on alkoholin todettu olevan useimmiten makkaasti kehitettävä alkoholin liikakäytön ja sen
11835: avioeronkin syynä. kaikkien haittavaikutusten selvittämiseksi ja en-
11836: Rikosten, erityisesti rattijuopumusrikosten uh- nai taehkäisemiseksi.
11837: rien ja heidän omaistensa lisäksi päihdeongelmas- Alkoholin liikakäyttäjä on avun tarpeessa oleva
11838: ta välittömästi kärsimään joutuvia ovat myös alko- ihminen. Häntä ja hänen perhettään, läheisiään,
11839: holin liikakäyttäjien perheenjäsenet, heidän lä- on kehittyneessä yhteiskunnassa autettava kohti
11840: heisensä ja työtoverinsakin. Ainakin miljoona terveyttä ja terveitä elämäntapoja, ei ajettava koh-
11841: kansalaista joutuu siis tavalla tai toisella omakoh- ti itsetuhoa ja rikollisuutta, kuten voimassa oleval-
11842: taisesti kärsimään alkoholin liikakäytöstä. Ja kovin la lainsäädännöllämme ja asennoitumisellamme
11843: yleisenä perheongelmana alkoholin liikakäyttö alkoholin liikakäyttäjiin ja liikakäyttöön tehdään.
11844: vaikuttaa jo tänä päivänä niin monen suomalais- Tällainen suhtautuminen on yhteiskunnallista
11845: lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen edelly- heitteillejättää ja laajan rikollisuuden suosimista.
11846: tysten järkkymiseen, ettei yhteiskunta voi enää pi- Näin emme voi jatkaa. Siksi alkoholin liika-
11847: dempään vetäytyä vastuusta alkoholin liikakäytön käyttäjien hoitoonohjaus tulee lakisääteistää. Hoi-
11848: seuraamuksista. toonohjaus on osa kansanterveystyötä, työterveys-
11849: Alkoholin liikakäyttö on sairaus ja se on lopul- huoltoa ja työsuojelua. Velvoite alkoholin liika-
11850: takin tunnustettava sairaudeksi, joka vaatii järjes- käyttäjien hoitoonohjaukseen tulee lailla saattaa
11851: telmällistä hoitoonohjausta mahdollisimman var- koskemaan kaikkia työpaikkoja ja työnantajia. -
11852: haisessa vaiheessa kaiken sen tarpeettoman kärsi- Laissa tulee velvoittaa työnantajat laatimaan hoi-
11853: myksen ja kaikkien niiden kustannusten välttämi- toonohjausmalli ja -sopimus, jonka hyväksyvät
11854: seksi, jotka alkoholisoituminen pidemmälle edis- työnantaja, työntekijäin luottamushenkilöstö ja
11855: tyessään aiheuttaa. työterveydenhuolto ja jonka täytäntöönpanosta
11856: Hoitoonohjaus on välttämätöntä myös ja vii- vastaa työterveyshenkilöstö. Tarvittaessa tulee työ-
11857: meistään siinä vaiheessa, kun liikakäyttäjä syyllis- terveyshenkilöstön tällöin olla yhteistyössä hoi-
11858: tyy rikokseen, jonka on selvästi katsottava johtu- toonohjattavan henkilön läheisten kanssa.
11859: van alkoholin liikakäytöstä. Edellä selvitetyn pohjalta ehdotamme kun-
11860: Kehittyneessä oikeusvaltiossa on tajuttava, et- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11861: tei sairaudesta selvästi johtuvista teoista voida sen,
11862: ainakaan yksinomaisesti rangaista, vaan sairas tu-
11863: lee myös ohjata hoitoon. Muutoin sairaus vain että hallitus antaisi kiireellisesti edus-
11864: pahenee ja sairas on jatkuvassa rangaistus- ja van- kunnalle esityksen alkoholin liikakäyttä-
11865: kilakierteessä. Eikä tämä ole oikeaa kehitystä, ;i"en hoitoonohjaamisen lakisääteistämisek-
11866: vaikka se meillä onkin tänään tavanomaista käy- si osana kansanterveystyötä, työterveys-
11867: täntöä. huoltoa ja työsuojelua sisällyttämällä la-
11868: Vankeusrangaistuksen vaihtoehdoksi voitaisiin- kiin työnantajalle velvollisuuden alkoholin
11869: kin jo ajatella sopimusta vuoden mittaisesta valvo- liikakäyttäjän ohjaamiseksi hoitoon, vel-
11870: tusta hoitojaksosta. Se käynnistyisi kuukauden pi- vollisuuden osallistua nittävässä mään·n
11871: tuisena laitoshoitojaksona Kalliola-tyyppisessä hoitoon hoitoketjun en· vazheissa, sekä
11872: hoitolaitoksessa ja jatkuisi tiiviinä avohoitona 11 sosiaali- ja terveysviranomaisille velvolli-
11873: kuukauden ajan. suuden järjestää tarvittavaa hoitoa myös al-
11874: Sairaudet, myös alkoholismi, on hoidettava sai- koholin liikakäyttäjän läheiszlle,
11875: rautena kansanterveystyön pohjalta, eikä rikolli- ja esityksen alkoholin lzikakäyttäjän oh-
11876: suutena oikeus- ja vankilalaitosten voimin. On in- jaamisesta hoitoon nkoksen yhteydessä si-
11877: himillisempää siirtää viimemainittujen laitosten sällyttämällä nkoslakzin vankeus- ja sakko-
11878: kustannuksia ennaltaehkäisevään kansanterveys- rangaistusten lisäksi ja niiden vaihtoehto-
11879: työhön ja perhepolitiikkaan, erityisesti perhepo- na hoitoonohjauksen määrättäessä rangais-
11880: liittiseen tutkimustyöhön ja sosiaalipsykologiseen tusta alkoholin liikakäyttöön liittyvistä ri-
11881: alkoholitutkimukseen, joita molempia on voi- koksista.
11882:
11883: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
11884:
11885: Paula Eenilä Aarno von Bell Reijo Lindroos
11886: Liisa Kulhia Anna-Liisa Jokinen Arja Alho
11887: Reino Paasilinna
11888: 302
11889: 1986 vp.
11890:
11891: Toivomusaloite n:o 278
11892:
11893:
11894:
11895:
11896: Eklund ym.: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien hoitoonohjauk-
11897: sesta
11898:
11899:
11900: Eduskunnalle
11901:
11902: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjät terrori- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11903: soivat usein koti- ja perheyhteisöään. Omaisille taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11904: pitäisi antaa myös tällaisissa tapauksissa mahdolli-
11905: suuksia saattaa päihteiden väärinkäyttäjille pakko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11906: hoitoonohjauksia eikä niin kuin nykyisin, että päihteiden vään.nkäyttäjien pakkohoitoon-
11907: juuri syyttömät perheenjäsenet joutuvat lähte- ohjauksen toteuttamiseksi myös omaisten
11908: mään kodistaan päihteiden väärinkäyttäjien terro- toivomuksesta silloin, kun painavat syyt
11909: risoidessa kotioloja, jolloin kodit jäävät päihtei- antavat sti"hen aihetta.
11910: den väärinkäyttäjien haltuun. Syyttömien ei tule
11911: jatkuvasti olla kärsivänä osapuolena.
11912:
11913: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
11914:
11915: Vieno Eklund Mikko Vainio Heikki Riihijärvi
11916: Urho Pohto Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
11917: 303
11918: 1986 vp.
11919:
11920: Toivomusaloite n:o 279
11921:
11922:
11923:
11924:
11925: Hetemäki-Olander ym.: Sepelvaltimoleikkauksiin pääsyn helpotta-
11926: misesta
11927:
11928:
11929: Eduskunnalle
11930:
11931: Sepelvaltimoleikkausten tatpeeksi arvioidaan hoin ahtautuneet, että lääkkeet eivät hillitse anka-
11932: noin 2 000 vuodessa. Viime vuonna leikkausten raa rintakipua. Usein potilasta uhkaa jo toinen tai
11933: määrä jäi jälleen alle tuhannen. kolmas sydäninfarkti. Leikkaus hävittää kivut val-
11934: Pitkien jonojen vuoksi monet rahakkaat sydän- taosalta potilaista.
11935: potilaat ovat käyneet ulkomailla hoitamassa sydä- Tilanne on lähes katastrofaalinen.
11936: mensä kuntoon. Suomalaisia sydämiä on leikattu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11937: ainakin Ruotsissa ja Espanjassa. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11938: Helsinkiläinen yksityissairaala Mehiläinen aloit-
11939: taa sepelvaltimon ohitusleikkaukset tänä vuonna. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin se-
11940: Sielläkin lasketaan voitavan tehdä noin 100-200 pelvaltimoletkkauksiin pääsyn helpottami-
11941: leikkausta vuodessa. seksi ja tekisi suunnitelman sen asteittai-
11942: Ohitusleikkauksiin otetaan yleensä potilaita, seksi toteuttamiseksi.
11943: joiden sydämen sepelvaltimosuonet ovat niin pa-
11944:
11945: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
11946:
11947: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Riihijärvi Kimmo Sasi
11948: Jukka Mikkola Timo Kietäväinen Kaarina Dromberg
11949: 304
11950: 1986 vp.
11951:
11952: Toivomusaloite n:o 280
11953:
11954:
11955:
11956:
11957: Ikonen ym.: Ortopediasairaalan rakentamisesta Keski-Suomeen
11958:
11959:
11960:
11961: Eduskunnalle
11962:
11963: Ortopediasairaala on valtion omistamassa n. suunnitelmassa ortopediasairaalan rakentamisen
11964: 100 vuotta vanhassa puurakennuksessa, jonka pa- aloittaminen on ajoitettu vuodelle 1989. Keski-
11965: loviranomaiset ovat todenneet olevan henkilö- ja Suomen sairaanhoitopiirillä on valmiudet aloittaa
11966: paloturvallisuuden kannalta erittäin vaarallinen. ortopediasairaalan jälleenrakentaminen syksyllä
11967: Paloviranomaiset ovat antaneet sairaalan toimia 1987.
11968: ao. rakennuksessa ilman peruskorjausta sillä eh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
11969: dolla, että uuden sairaalan suunnittelu ja rakenta- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11970: misen valmistelu alkaa välittömästi. Uusi ortope- sen,
11971: diasairaala on suunniteltu rakennettavaksi keskus-
11972: sairaalan yhteyteen. Hankkeen kustannusarvio on että hallitus muuttaisi sosiaali- ja tervey-
11973: 62,5 milj. markkaa. Huomionarvoista on se, että denhuollon valtakunnallisia suunnitelmia
11974: hanke ei edellytä uusien virkojen perustamista. siten, että ortopediasairaalan rakentami-
11975: Päinvastoin yhdistäminen mahdollistaa virkojen nen Keski-Suomessa voitaisiin aloittaa syk-
11976: yhteiskäytön muiden yksikköjen kanssa. syllä 1987 ja että valtion rahoitusosuus
11977: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa myönnettäiszi"n SVOL:n mukaisesti.
11978:
11979: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
11980:
11981: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Matti Lahtinen
11982: Juhani Surakka Paavo Vesterinen Mauri Pekkarinen
11983: 1986 vp. 305
11984:
11985: Toivomusaloite n:o 281
11986:
11987:
11988:
11989:
11990: Ikonen ym.: Lääkevalmisteiden määrän vähentämisestä ja rinnak-
11991: kaisvalmisteiden karsimisesta
11992:
11993:
11994: Eduskunnalle
11995:
11996: Suomessa on lääkevalmisteita apteekeissa kau- Terveydenhuoltohenkilökunnankaan kannalta
11997: pan huomattavasti suurempi määrä kuin esim. tilanne ei ole yhdentekevä. Varsinkin alemman
11998: muissa Pohjoismaissa. Tämä johtuu pääasiassa sii- terveydenhuoltohenkilöstön, joka ei saa jatkuvasti
11999: tä, että samasta lääkeaineesta on markkinoilla lääkeinformaatiota, ja jolta puuttuu riittävä far-
12000: useita eri rinnakkaisvalmisteita. makologinen perustieto, on vaikea pysyä ajan ta-
12001: Usealta taholta on otettu esille, että lääkkeen- salla. Lääketieteen opiskelijoille ja myös nuorem-
12002: käyttäjien ja terveydenhuoltohenkilökunnan kan- mille lääkäreille tilanteen kirjavuus aiheuttaa tur-
12003: nalta tällainen tilanne ei ole tarkoituksenmukai- han ylimääräisen vaivan tarkoituksenmukaisen ja
12004: nen. Jostain syystä asiantilaan ei ole voitu riittä- oikean lääkehoidon omaksumisessa ja hallitsemi-
12005: västi puuttua. Hallinnossa nykyisen käytännön sessa.
12006: epätarkoituksenmukaisuus ja haittatekijät eivät Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12007: ole tulleet riittävästi esille. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12008: Nykyisen tilanteen haittatekijöitä ei ole tar- muksen,
12009: peeksi tarkasteltu esim. lääkkeenkäyttäjän, poti-
12010: laan kannalta. Rinnakkaisvalmisteiden olemassa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n liiii-
12011: olo aiheuttaa helposti sekaannusta, vaikeuttaa lää- kevalmisteiden miiiirän vähentämiseksi ja
12012: keinformaation perillemenoa, ja saattaa aiheuttaa turhien rinnakkaisvalmisteiden karsimi-
12013: terveyshaittoja ja jopa vaaratilanteita. seksi.
12014:
12015: Helsingissä 12 päivänä hemikuuta 1986
12016:
12017: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Lea Mäkipää
12018: Seppo Pelttari Matti Maijala Hannu Kemppainen
12019: Heikki Kokko Jukka Vihriälä Hannele Pokka
12020:
12021:
12022:
12023:
12024: 39 260211N
12025: 306 1986 vp.
12026:
12027: Toivomusaloite n:o 282
12028:
12029:
12030:
12031:
12032: Ikonen ym.: Viljelijän eläinlääkärille maksamien palkkioiden maksa-
12033: tusmenettelyn yksinkertaistamisesta
12034:
12035:
12036: Eduskunnalle
12037:
12038: Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunta (kun- alaisena tulona ja osa ennakkoperintälain tarkoit-
12039: tainliitto) voi osallistua hyötyeläimen haltijalle tamana palkkana, mitä on pidettävä varsin eri-
12040: eläinlääkärin käynnistä aiheutuvien kustannusten koislaatuisena menettelynä.
12041: korvaamiseen siltä osin, kuin ne ylittävät valtio- Käytännössä verohallituksen tulkinta johtaa sii-
12042: neuvoston vahvistaman summan. Yleinen ja jous- hen, että eläinlääkärit perivät koko palkkionsa vil-
12043: tava menettely on ollut, että viljelijä on maksanut jelijöiltä ja nämä joutuvat hakemaan valtion-
12044: eläinlääkärille käynnin yhteydessä omakustannus- apuun oikeuttavan osuuden takaisin kunnalta.
12045: osuutensa ja ylittävän osan eläinlääkäri on perinyt Verotuksessa viljelijät joutuvat kirjanpidossaan
12046: suoraan kunnalta. Tällainen keskitetty menettely erittelemään saman maksun sekä meno- että tulo-
12047: on otettu huomioon myös eläinlääkärin palk- puolelle. Menettely lisää tarpeettomasti byrokratiaa.
12048: kiokuittilomakkeessa (verolomake n:o VEROH Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12049: 3908 a). Viljelijän verotuksen kannalta menetel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12050: mä on yksinkertainen, koska hän saa kuitin vain sen,
12051: todella maksamastaan summasta. Eläinlääkäri taas
12052: on verotuksessa ennakonkannon alainen palk- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimenpi-
12053: kioittensa osalta. teisiin eläinlääkäreille maksettavia valtion-
12054: Nyt on verohallitus kirjeellään n:o 3842/33/85 apuun oikeuttavia palkkioita koskevien ve-
12055: kuitenkin edellyttänyt, että kuntien tulee suorit- rotusmääräysten muuttamiseksi siten, että
12056: taa eläinlääkäreille maksettavista valtionapuun oi- palautetaan menettely, jossa viljelijä mak-
12057: keuttavista palkkioista ennakonpidätys ja maksaa saa eläinlääkänlle vain omakustannus-
12058: myös sosiaaliturvamaksu. Tämän mukaan osa sa- osuuden ja eläinliiiikän· perii ylimenevän
12059: masta palkkiosta verotettaisiin ennakonkannon osan suoraan kunnalta.
12060:
12061: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
12062:
12063: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Sirkka-Liisa Anttila
12064: Väinö Raudaskoski Einari Nieminen Mauri Pekkarinen
12065: 1986 vp. 307
12066:
12067: Toivomusaloite n:o 283
12068:
12069:
12070:
12071:
12072: Anna-Liisa Jokinen: Tupakkalain säännösten valvonnan tehostami-
12073: sesta
12074:
12075:
12076: Eduskunnalle
12077:
12078: Viime aikoina on lakien määräysten ja periaat- tv:ssäheidän sallitaan sytyttää ja polttaa tupakkaa
12079: teiden rikkominen tullut yhä yleisemmäksi julki- esityksen aikana, vaikka voimassa oleva lainsää-
12080: sissa tiedotusvälineissä. Television ohjelmissa riko- däntö tarkoittaa tällaisten tapausten estämistä.
12081: taan jopa päivittäin esim. tupakkalain määräyksiä Suuren yleisön keskuudessa on seurattu vaka-
12082: ja mitätöidään tällä tavoin virallisten terveysvi- van huolestuneina sitä piittaamattomuutta, joka
12083: ranomaisten yritykset tupakanpolton vähentämi- vallitsee yleisen tiedotusvälineen ja kansan tv-
12084: seksi erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. maksuillaan ylläpitämän laitoksen suhtautumises-
12085: Vaikka todellista tietoa tupakanpolton aiheut- sa lain velvoituksiin.
12086: tamista terveysvaaroista on jo olemassa varsin run- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
12087: saasti, jää se kuitenkin tupakkaa mainostavan käy- hyväksyttäväksi toivomuksen,
12088: tännön varjoon. Niin erilaiset televisiossa esitettä-
12089: vät elokuvat kuin muukin viihdeohjelma kansain- että hallitus ktinnittäisi vakavaa huo-
12090: välisistä omiin kotimaisiin ohjelmiin tuo tupa- miota tupakkalain rikkomuksiin ja ryhtyisi
12091: kanpolton jatkuvasti kuvaruutuihin. Mikä pahin- nykyistä tehokkaammin valvomaan lain
12092: ta, myös aivan nuorten henkilöiden esiintyessä toteutumista käytännössä.
12093:
12094: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
12095:
12096: Anna-Liisa Jokinen
12097: 308
12098: 1986 vp.
12099:
12100: Toivomusaloite n:o 284
12101:
12102:
12103:
12104:
12105: Anna-Liisa Jokinen ym.: Toimikunnan asettamisesta alkoholihait-
12106: tojen selvittämiseksi
12107:
12108:
12109: Eduskunnalle
12110:
12111: Viime vuosina alkoholin väärinkäytön seurauk- muut lasten ja nuorten huollosta vastaavat, mutta
12112: set ovat alkaneet näkyä erittäin huolestuttavina myös ne tuhannet perheet, joille tämä ongelma
12113: erityisesti nuorten ja lasten keskuudessa. Alkoho- on jokapäiväinen huolen aihe.
12114: lismi lisääntyy, pahoinpitelyt yleistyvät ja muut Onkin aihetta kysyä, pidetäänkö päättäjät ja
12115: kielteiset seuraukset kasvavat voimakkaasti. Liial- lainsäätäjät epätietoisina niistä todellisista vaarois-
12116: linen alkoholinkäyttö on tuomittu yhä voimak- ta, jotka uhkaavat nuorisoa ja lapsia yhä kasvavan
12117: kaammin ja määrätietoisemmin myös eduskun- alkoholisoitumisen muodossa. Aihetta olisi katsoa
12118: nassa käsiteltäessä vuosittain Alkon kertomusta. avoimesti sitä todellista tilannetta, jossa nykyistä
12119: Käytännössä ei kuitenkaan ole tapahtunut mitään heikkoa lainsäädäntöä rikotaan suuremmitta vai-
12120: sellaista, joka lupaisi parannusta tilanteeseen. voitta. Alkoholijuomia myydään nuorille joskus
12121: Vuosi vuoden jälkeen Alkon kertomus toteaa jopa suoraan, mutta sitäkin enemmän välikäsien
12122: kehityksen kulusta kaunistelevaan sävyyn sen, mi- kautta. Tällaisena tilanne on jatkunut vuodesta
12123: tä on tapahtunut. Siinä kerrotaan myös niistä toi- toiseen siitäkin huolimatta, että asiasta on vuosit-
12124: menpiteistä, joilla alkoholijuomien käyttöä pyri- tain puhuttu eduskunnassa hyvinkin vakavasti va-
12125: tään hillitsemään. Joka vuosi avataan kuitenkin roittaen.
12126: uusia myyntipisteitä ja annetaan myönteisiä en- Koska mitään perusteellista yhtenäistä tutki-
12127: nakkopäätöksiä. Tiedot alkoholin aiheuttamista musta ei ole saatu aikaan tämän vakavan tilanteen
12128: haitoista esiintyvät tilastoina, joista tärkein ja selvittämiseksi, olisi sellainen tehtävä ensi tilassa.
12129: oleellisin puuttuu. Maininnat, joiden mukaan pa- Edellä olevan perusteella ehdotammekin edus-
12130: hoinpitelyjen määrä on kasvanut ja rattijuoppous kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12131: lisääntynyt, näyttävät vain pienen osan todellisuu-
12132: desta. että hallitus asettaisi toimikunnan sel-
12133: Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa huo- vittiimiiän kaikki alkoholin väärinkå'ytön
12134: lestuttava osuus on alkoholin väärinkäytöllä. Näi- aiheuttamat seuraukset sekä erityisesti ne
12135: tä ja muita asiaa valaisevia numeroita pyritään Al- seuraukset, joita nuorison lisääntynyt alko-
12136: kon kertomuksessa vähättelemään selityksillä. holinkäyttö on aiheuttamassa tälle suku-
12137: Kertomuksessa ei lainkaan esiinny niitä tietoja, polvelle, jotta tämän tutkimuksen pohjal-
12138: joita voisivat antaa maamme terveydenhoitoviran- ta lainsäätäjät ja muut yhteiskunnan päät-
12139: omaiset, A-klinikoiden tutkimus- ja hoitoasemat täjät voisivat muodostaa itselleen luotetta-
12140: sekä nuorisokodit, lastensuojelulautakunnat, sosi- van kuvan alkoholin erityisesti nuonlle ai-
12141: aalitoimistot, lastenkodit, koulukuraattorit ja heuttamista haitoista.
12142:
12143: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
12144:
12145: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
12146: Liisa Hilpelä Jukka Mikkola
12147: 1986 vp. 309
12148:
12149: Toivomusaloite n:o 285
12150:
12151:
12152:
12153:
12154: Jouppila ym.: Sepelvaltimo-ohitusleikkausten määrän lisäämisestä
12155:
12156:
12157:
12158: Eduskunnalle
12159:
12160: Sepelvaltimotauti on maassamme yksi suurim- sillä sairaaloillamme ei ole tähän tarpeeksi resurs-
12161: pia työikäisen väestön, etenkin miesten työkyvyt- seja. Niinpä yliopistollisille keskussairaaloille,
12162: tömyyden tai äkkikuoleman aiheuttajia. Tämän joissa näitä leikkauksia suoritetaan, on tarpeen li-
12163: taudin ennaltaehkäisyyn on kiinnitetty viime ai- sätä määrärahoja sepelvaltimo-ohitusleikkausten
12164: koina vakavaa huomiota. Se ei kuitenkaan auta jo suorittamiseen.
12165: tautiin sairastuneita, vaan heille paras hoitomene- Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
12166: telmä on sepelvaltimo-ohitusleikkaus. Sen avulla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12167: valtaosa voidaan palauttaa työelämään sekä muu- sen,
12168: tenkin toipumaan sairaudestaan, joka muussa ta-
12169: pauksessa on omiaan sekä fyysisesti että henkisesti että hallitus ryhtyisi toimenpztemzn,
12170: invalidisoimaan parhaassa työiässä vielä olevia. jotta yliopistollisissa keskussairaaloissa
12171: Sepelvaltimo-ohitusleikkausten määrä on kui- voidaan lisätä sepelvaltimo-ohitusleik-
12172: tenkin vuosittain tarpeeseen nähden riittämätön, kausten määrää.
12173:
12174: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
12175:
12176: Riitta Jouppila Ole Wasz-Höckert Helge Saarikoski
12177: Kalevi Mattila Riitta Uosukainen Arvo Kemppainen
12178: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
12179: Tytti Isohookana-Asunmaa Pentti Kettunen Matti Viljanen
12180: Hannu Kemppainen Liisa Jaakonsaari
12181: 310
12182: 1986 vp.
12183:
12184: Toivomusaloite n:o 286
12185:
12186:
12187:
12188:
12189: Joutsenlahti ym.: Ilmaisen terveystarkastuksen järjestämisestä rinta-
12190: maveteraaneille, invalideille ja rintamanaisille
12191:
12192:
12193: Eduskunnalle
12194:
12195: Sotiemme veteraanit, invalidit ja rintamanaiset tulisi kiireellisesti selvittää, kuinka veteraanien,
12196: saavat kuntoutusta tällä hetkellä vielä riittämättö- invalidien ja rintamanaisten ilmaiset terveystar-
12197: mästi. Samoin he tarvitsisivat myöskin säännölli- kastukset olisi helpointa hoitaa kuntien kautta.
12198: siä ja ilmaisia terveystarkastuksia, joiden avulla Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
12199: heidän terveydentilaansa voitaisiin säännöllisesti vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12200: tarkkailla ja havaita sairauksien puhkeaminen jo
12201: varhaisessa vaiheessa. että hallitus ryhtyisi pikaisesti selvittä-
12202: Terveystarkastusten järjestäminen olisi helpoin- mään, kuinka kunnat voisivat joustavasti
12203: ta hoitaa kuntien organisoimana. Kunnat voisivat järjestää kaikzfle sotiemme veteraanezfle,
12204: järjestää toiminnan huomattavasti joustavammin invalideille ja rintamanaiszfle ilmaisen ter-
12205: kuin jäykkien valtakunnallisten organisaatioiden veystarkastuksen.
12206: avulla on mahdollista asiaa hoitaa. Tämän takia
12207:
12208: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
12209:
12210: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Helvi Koskinen
12211: 1986 vp. 311
12212:
12213: Toivomusaloite n:o 287
12214:
12215:
12216:
12217:
12218: Jyrkilä ym.: Määrärahasta Pohjois-Karjalan keskussairaalan laajen-
12219: nukseen
12220:
12221:
12222: Eduskunnalle
12223:
12224: Pohjois-Karjalan keskussairaalan laajennuksen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
12225: ja saneerauksen toteuttaminen on yksi tärkeimpiä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12226: Pohjois-Karjalan terveydenhuollon tämänhetkisiä
12227: asioita. että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
12228: Läänin terveyskeskusverkon rakentamisen lop- tulo- ja menoarvioesitykseen määrärahan
12229: puun saattaminen sekä erityisesti Pohjois-Karjalan Pohjois-Karjalan keskussairaalan laajen-
12230: keskussairaalan laajennus- ja saneeraushankkeen nuksen ja saneerauksen toteuttamiseksi.
12231: kiireellinen toteuttaminen on elintärkeää potilai-
12232: den hoidon turvaamiseksi.
12233:
12234: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
12235:
12236: Reino Jyrkilä Pentti Skön
12237: Vieno Eklund Mikko Vainio
12238: Anssi Joutsenlahti
12239: 312
12240: 1986 vp.
12241:
12242: Toivomusaloite n:o 288
12243:
12244:
12245:
12246:
12247: Jätvisalo-Kanerva ym.: Lapsivesitutkimuksen käytön lisäämisestä
12248:
12249:
12250:
12251: Eduskunnalle
12252:
12253: Noin kahdella lapsella sadasta on jokin synnyn- vuuksia on, äiti saa halutessaan raskaudenkeskey-
12254: näinen kehityshäiriö. Osa niistä on niin pieniä, et- tyksen. Mahdollisuus lapsivesitutkimukseen roh-
12255: tei niistä ole lapselle kuitenkaan mitään haittaa. kaisee naisia raskauteen aikuisessa iässä. Kun lap-
12256: Kun odottava äiti on yli 35-vuotias, kasvaa riski, sivesitutkimus ei ollut vielä yleinen, yli 40-vuo-
12257: että syntyväHä lapsella on kromosomimuutos. Ns. tiaista raskaiksi tulleista naisista haki 70 prosenttia
12258: mongoloidilasten syntymiseen johtavat tekijät raskaudenkeskeytystä. Nyt keskeytystä hakee alle
12259: tunnetaan melko tarkoin ja kromosomimuutos puolet. Tutkimuksen mukaan 60 iäkkään äidin
12260: voidaan havaita jo raskauden alkuvaiheessa. Vaik- lapsista 59 osoittautuu terveeksi.
12261: ka yleisesti on tiedossa, että mongoloidilapsia syn- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12262: tyy nimenomaan iäkkäämmille naisille, ei kaikkia tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12263: riskiryhmiä suinkaan vielä tutkita. Tutkimukseen
12264: oikeuttavan 38 vuoden raja ei ole riittävä. Ruotsis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sen
12265: sa se on asetettu 35 vuoteen. Myös Suomessa tulisi takaamiseksi, että kaikille 35 vuotta täyttä-
12266: päästä tähän. Lapsivesinäytteestä voidaan tutkia, neille synnyttäjille voitaisiin suorittaa lap-
12267: onko sikiöllä kromosomimuutoksia. Näyte ote- sivesitutkimus sekä sitä nuoremmillekin,
12268: taan 15.-16. raskausviikon aikana. Jos poikkea- aina milloin siihen on tarvetta.
12269:
12270: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
12271:
12272: Riitta Järvisalo-Kanerva Timo Roos Maija Rajantie
12273: Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari Tuulikki Petäjäniemi
12274: Anna-Liisa Jokinen
12275: 313
12276: 1986 vp.
12277:
12278: Toivomusaloite n:o 289
12279:
12280:
12281:
12282:
12283: Kalliomäki ym.: Kiropraktisen koulutuksen järjestämisestä lääkintä-
12284: voimistelijakoulutuksen yhteydessä
12285:
12286:
12287: Eduskunnalle
12288:
12289: Erilaiset ja eriasteiset selän kiputilat ja suoranai- henemisen käsittelemällä kaikkia tapauksia samal-
12290: set selkäsairaudet muodostavat lääketieteellisen la '' standardimenetelmällään'', jolla tosin joissa-
12291: ongelmakentän, joka koskettaa poikkeuksellisen kin tapauksissa voi olla myönteinen vaikutus,
12292: laajaa osaa väestöstä. mutta usein myös kielteinen.
12293: Selkäkipujen ja -sairauksien aiheuttamat pakol- Huolimatta selkäkipujen suuresta esiintymisti-
12294: liset poissaolot työstä tai vaivan aiheuttama työte- heydestä ja kokemuksen kautta saadusta myöntei-
12295: hon heikkeneminen pitkiksi ajoiksi tai jopa pysy- sestä palautteesta manipulaatiohoidon suurista
12296: västi heijastuvat kielteisesti koko kansan talouteen. mahdollisuuksista tietyissä usein esiintyvissä oire-
12297: Yksilön kannalta vielä merkittävämpi asia on, että tiloissa, ei alan järjestelmällistä koulutusta ole saa-
12298: akuutti selkäkipu tyypillisesti estää tai voimak- tu maassamme käyntiin. Kuitenkin sekä käytän-
12299: kaasti rajoittaa vaivaamansa henkilön jokapäiväi- nön tutkimustietoa että tietoa alan koulutuksesta
12300: siä toimia, aiheuttaen myös piinaavan kivun kaut- olisi ulkomailta, lähinnä Ruotsista (naprapaatti-
12301: ta henkisiä ongelmia. koulutus) ja USA:sta (kiropraktikkokoulutus),
12302: Perinteinen lääketiede on pääosin keskittynyt saatavissa. Tietoa on runsaasti myös kotimaassa
12303: selkäpotilaiden hoidossa kivun lievittämiseen tai alalla toimivien henkilöiden hallussa.
12304: poistamiseen lääkityksen ja levon kautta. Itse ki- Yksinkenaisinta koulutuksen järjestäminen oli-
12305: vun syyn diagnosointi on usein ollut vaikeaa ja si lääkintävoimistelijakoulutuksen yhteyteen, joka
12306: puutteellista, mistä johtuen paraneminen on ollut on maassamme kehittynyttä ja toimii kiinteästi
12307: hidasta tai sitä ei ole lainkaan tapahtunut. terveydenhuollon kokonaisorganisaation piirissä.
12308: Osittain tästä johtuen on kansan parissa levin- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
12309: nyt tapa hakeutua herkästi, jopa ilman edeltävää me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12310: lääkärin tutkimusta, ns. kansanparantajien mani- vomuksen,
12311: pulaatiohoitoon. Kansanparantajien suosiota on
12312: lisännyt se, että useissa hyvinkin kivuliaissa ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
12313: pauksissa vain muutaman minuutin käsittely on piteisiin tehokkaan kiropraktisen tai vas-
12314: tuonut myönteisen tuloksen. taavan manipulaatiohoidon koulutuksen
12315: Tätä kautta "niksautushoidosta" on muodos- järjestämiseksi esimerkiksi lääkintävoimis-
12316: tunut monelle omatekoiselle parantajalle tuottava telzjakoulutukseen liitettynä ja että halli-
12317: liiketoimi ja samalla on ajauduttu tilanteeseen, tus samalla ryhtyisi toimenpiteisti'n kont-
12318: jossa nämä villit alan yrittäjät saattavat aiheuttaa rolloimattoman alan yrittäjyyden estämi-
12319: taitamattomuudellaan myös potilaan vaivan pa- seksi.
12320:
12321: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
12322:
12323: Antti Kalliomäki Reijo Lindroos
12324:
12325:
12326:
12327:
12328: 40 260211N
12329: 314 1986 vp.
12330:
12331: Toivomusaloite n:o 290
12332:
12333:
12334:
12335:
12336: H. Kemppainen ym.: Sairaanhoitopalveluja runsaasti käyttämään
12337: joutuville aiheutuvien kustannusten alentamisesta
12338:
12339:
12340: Eduskunnalle
12341:
12342: Suomen terveyspolitiikan yksi tavoite on ollut Pieni omavastuuosuus palveluiden käytössä oli-
12343: turvata ihmisille kunnolliset terveyspalvelut koh- si omiaan nostamaan palveluiden käytön arvoa,
12344: tuuhintaan. Kansanterveystyössä, terveyskeskuk- jolloin niiden tehokin olisi parempi ja jolloin ai-
12345: sissa on pidetty yllä ilmaispalveluperiaatetta siksi, nakin jossain määrin voitaisiin vähentää ns. turhia
12346: että taloudelliset kysymykset eivät muodostuisi es- käyntejä.
12347: teeksi terveyspalvelujen käytölle. Ilmaispalvelupe- Runsaistakaan terveyskeskuslääkäripalvelujen
12348: riaate onkin varsin perusteltu ennaltaehkäisevässä käytöstä ei potilaalle kuitenkaan kertyisi samassa
12349: työssä, neuvonnassa ja valistuksessa. määrin kustannuksia, kuin nyt kertyy esimerkiksi
12350: Maksuttomuusperiaate terveyskeskuspalveluissa sairaalatutkimuksista ja -hoidosta. Näiden kustan-
12351: ei kuitenkaan turvaa ihmisille palveluja siten, että nusten syntymiseen potilaalla ei lisäksi ole itsellä
12352: nimenomaan eniten palveluita tarvitsevat ja käyt- mahdollisuutta vaikuttaa. Äkillinen sairastumi-
12353: tävät pitkäaikaissairaat ja vanhukset selviävät sai- nen tai tapaturma tai joutuminen perusterveyden-
12354: rauksiensa hoidossa kohtuullisin kustannuksin. huollon lääkärin lähettämänä sairaalatutkimuk-
12355: Lääkkeiden ja matkakustannusten omavastuu- seen voi kohdata ketä tahansa, ilman että siihen
12356: osuuksista, sairaaloiden poliklinikkamaksuista se- on voinut itse vaikuttaa. Näistä kuluista kertyy
12357: kä sairaaloiden hoitopäivämaksuista kertyy ni- potilaalle nopeasti kustannuksia enemmän kuin
12358: menomaan eniten sairastavalle väestönosalle koh- vuosikymmenissä kertyisi terveyskeskuskäynneis-
12359: tuuttomia kustannuksia. Samoin on laita asutus- tä, vaikka ne olisivat maksullisia ja potilas niitä
12360: keskuksissa niiden kohdalla, jotka joutuvat tai ha- ahkerasti ja "liikaakin" käyttäisi.
12361: luavat käyttää yksityisiä terveyspalveluja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12362: Sen sijaan tutkimuksinkin on osoitettu, että hy- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12363: väkuntoiset ja taloudellisessa asemassaan vakiintu-
12364: neet ihmiset pystyvät käyttämään "ilmaisia" ter- että. hallitus ryhtyisipikaisesti toimenpi-
12365: veyskeskuspalveluja pieniin ja kansanterveydelli- tei.riin, jozlla vähennetään paljon sairaala-
12366: sesti katsoen mitättömiin vaivoihin. Suomen pe- ja muita sairaanhoitopalveluja käyttämään
12367: rustoimeentuloturvan taso on puutteistakin huoli- joutuvien sairauskustannuksia ja että" toi-
12368: matta sellainen, että pieni maksu lääkäreiden ter- menpiteet voitaisiin rahoittaa esimerkiksi
12369: veyskeskuspalveluista ei estä niiden käyttöä. Päin- ottamalla käyttöön uudelleen terveyskes-
12370: vastoin se ohjaisi palvelujen kysyntää myös muille kusmaksu terveyskeskuksen lääkärivastaan-
12371: terveyskeskuksen työntekijäryhmille, jotka omaa- ottokäynneistä.
12372: vat riittävän ammattitaidon näiden palveluiden
12373: antamiseen.
12374:
12375: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
12376:
12377: Hannu Kemppainen Pirkko Ikonen Timo Kietäväinen
12378: Jukka Vihriälä Riitta Jouppila Juhani Tuomaala
12379: Katri-Helena Eskelinen Seppo Pelttari Tytti Isohookana-Asunmaa
12380: Sirkka-Liisa Anttila Tellervo Nousiainen Sakari Valli
12381: 1986 vp. 315
12382:
12383: Toivomusaloite n:o 291
12384:
12385:
12386:
12387:
12388: H. Kemppainen ym.: Matkailuelinkeinon kausiluontoisen tuen
12389: myöntämisestä Kainuun matkailuyrittäjille
12390:
12391:
12392: Eduskunnalle
12393:
12394: Vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarviossa ns. kehittymättömämpää, vaikka luontaiset edelly-
12395: lääninrahamomentilta Lapin läänille osoitettiin 3 tykset ovat erinomaiset. Sesonkikäytöstä aiheutu-
12396: milj. markkaa matkailuelinkeinon tukeen siten, vat haitat Kainuun matkailuelinkeinolle ovat vä-
12397: että matkailuyritykset voivat talven ei-sesonki- hintään yhtä ilmeiset kuin Lapissa.
12398: aikoina tarjota palveluitaan alennettuun hintaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12399: Budjetin käsittelyn yhteydessä eduskunta esitti tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12400: pontenaan, että samaa käytäntöä laajennetaan
12401: Oulun läänin erityistukialuekuntiin, Koillismaal- että hallitus ryhtyisi pzkaisiin toimenpi-
12402: Ie ja Kainuuseen. tei.riin, jotta matkailuelinkeinon kausi-
12403: Kainuun työttömyysaste on jo jonkin vuoden luonteinen tuki laajennetaan valtion vuo-
12404: ajan ollut maan korkein. Kainuun matkailuelin- den 1987 tulo- ja menoarviossa koskemaan
12405: keino on Lappiin verrattuna vielä jonkin verran myös Kainuun matkazluyrittä;ia.
12406:
12407: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
12408:
12409: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
12410: Pentti Kettunen Sakari Valli
12411: Arvo Kemppainen
12412: 316
12413: 1986 vp.
12414:
12415: Toivomusaloite n:o 292
12416:
12417:
12418:
12419:
12420: Kettunen: Taloudellisen keskittymisen estämisestä
12421:
12422:
12423:
12424: Eduskunnalle
12425:
12426: Viime aikojen yrityskuvaa on hallinnut laaja ja Edelliseen viitaten ehdotaukio kunnioittaen
12427: voimakas talouselämämme monopolisoitumiske- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12428: hitys. Tämä laaja keskittyminen ei voi olla kaikilta
12429: osin myönteistä, vaan se tulee johtamaan moniin että hallitus ryhtyisi pikaistin toimiin
12430: kielteisiin seikkoihin. sellaisen lainsäädännön luomiseksi, jolla
12431: Vaikka maamme onkin kehittynyt valtio, myös tehokkaasti estettäisiin talouselämämme
12432: lainsäädännön osalta on siellä kuitenkin edelleen- vahingollinen keskittyminen ja vaarallisten
12433: kin myös aukkoja ja heikkouksia. Eräs tällainen monopolien syntyminen kaiktfla talouselä-
12434: heikkous on tehokkaan ja toimivan monopolit mämme aluezlla.
12435: kieltävän lainsäädännön puuttuminen.
12436:
12437: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
12438:
12439: Pentti Kettunen
12440: 317
12441: 1986 vp.
12442:
12443: Toivomusaloite n:o 293
12444:
12445:
12446:
12447:
12448: Kettunen ym.: Määrärahasta Lapin lomasetelijärjestelmän aloittami-
12449: seksi
12450:
12451:
12452: Eduskunnalle
12453:
12454: Lapissa tulisi pikaisesti ottaa käyttöön valtio- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12455: neuvoston periaatepäätöksen mukainen Lapin lo- sen,
12456: masetelijärjestelmä. Tarve olisi saada järjestelmä
12457: käyttöön jo vuoden 1987 alusta. että hallitus ryhtyisi toimiin riittävän
12458: Lapin lomasetelijärjestelmä tukisi Lapin mat- määrärahan varaamiseksi Lapin lomaseteli-
12459: kailuyrittäjiä ja kotimaan matkailua. järjestelmän käytön aloittamiseksi vuoden
12460: Edellä mainituilla petusteilla ehdotamme kun- 1987 alusta.
12461:
12462: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
12463:
12464: Pentti Kettunen Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
12465: Lea Mäkipää Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
12466: 318
12467: 1986 vp.
12468:
12469: Toivomusaloite n:o 294
12470:
12471:
12472:
12473:
12474: Knuuttila ym.: Työikäisten miesten säännöllisten terveystarkastusten
12475: aloittamisesta terveyskeskuksissa
12476:
12477:
12478: Eduskunnalle
12479:
12480: Suomalaisen miehen kuolinikä on kuluvan vuo- Suomalaisen työiässä olevan miehen terveystar-
12481: sisadan aikana ollut alhaisempi kuin suomalaisen kastukset eivät ole samalla tavalla systemaattisia
12482: naisen, mutta suomalainen mies on kuollut myös kuin naisten ikäkausitarkastukset. Kun miesten
12483: aiemmin kuin ruotsalainen kanssaveljensä. Sadas- riskialttein ikä on 35-45 vuotta esim. sydän- ja
12484: ta suomalaisesta miehestä kuolee ennen verisuonitautien osalta, olisi myös heidän terveys-
12485: 65-vuotissyntymäpäiväänsä 32, mutta ruotsalaisis- tarkastuksensa saatava säännöllisiksi.
12486: ta vain 22. (Kuolemansyyt. SVT VI B, 137, Tilas- Lääkintöhallituksen tulisi käynnistää 35-45-
12487: tokeskus, Hki 1984). vuotiaitten miesten säännölliset terveystarkastuk-
12488: Erityisesti työ on muovannut miehen terveyttä. set terveyskeskuksissa.
12489: Työn raskaus ja stressaavuus näkyvät sekä ammat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12490: tialoittain että koulutustason mukaan luokitellus- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12491: sa kuolleisuudessa, sairastuvuudessa ja raihnaisuu-
12492: dessa. Vuoden 1981 kuolemansyytilastojen mu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12493: kaan 25-54-vuotiaista miehistä kuoli sydän- ja 35-45-vuotiaiden miesten saattamiseksi
12494: verenkiertoelinten sairauksiin 35 % , väkivalta- vuosittaisten terveystarkastusten piirin ter-
12495: kuolemiin ja itsemurhiin 15 % , kasvaimiin 15 % veyskeskuksissa.
12496: ja tapaturmiin 15 %. Keskimäärin viisi miestä tu-
12497: hannesta kuolee Suomessa sydän- ja verisuonitau-
12498: teihin 45 vuoden iässä.
12499:
12500: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
12501:
12502: Sakari Knuuttila Hannele Pokka Paula Eenilä
12503: Impi Muroma Aimo Ajo Ensio Laine
12504: 1986 vp. 319
12505:
12506: Toivomusaloite n:o 295
12507:
12508:
12509:
12510:
12511: Knuuttila ym.: Määrärahasta raittiustyöntekijöiden täydennyskoulu-
12512: tukseen
12513:
12514:
12515: Eduskunnalle
12516:
12517: Kouluhallitus on 9.1.1985 esittänyt opetusmi- 243 osavirkaisen palkkaamiseksi. Näiden viranhal-
12518: nisteriölle kouluhallituksen alaisen keskiasteen tijoiden täydennyskoulutusta on voitu järjestää
12519: ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelman Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuk-
12520: vuosiksi 1986-1988. Ehdotuksen mukaan rait- sessa vain yhden viikon mittaisena jaksona vuosit-
12521: tiussihteerikoulutusta annettaisiin Joutsenon opis- tain. Koulutukseen on voitu kutsua vain noin 40
12522: tossa ylioppilaspohjaisille kolmen vuoden ajan ja viranhaltijaa kerralla. Ottaen huomioon uudistu-
12523: peruskoulupohjaisille neljän vuoden ajan. Neli- van raittiusihteerikoulutuksen tavoitteet ja sisäl-
12524: vuotinen koulutus alkaisi vuonna 1986. Koulu- lön on nykyisten raittiustyöntekijöiden täydennys-
12525: hallitus on asettanut työryhmän, jonka tulee laa- koulutus erittäin vähäistä. Nykyisten viranhalti-
12526: tia esitys raittiussihteerikoulutuksen tavoitteista, jain taito- ja tietotason nostamiseksi uudistuvaa
12527: lukusuunnitelmasta, opetusuunnitelmaan sisälty- koulutusta vastaavalle tasolle tarvitaan runsaasti
12528: vistä oppimääristä ja kursseista sekä niiden tavoit- vuosittaista täydennyskoulutusta. On välttämä-
12529: teista, opetuksen järjestelystä sekä koulutukseen töntä, että jokaisella työssä mukana olevalla rait-
12530: soveltuvasta oppimateriaalista. Työryhmän tulee tiustyöntekijällä on mahdollisuus päästä vähin-
12531: saada tehtävänsä valmiiksi 30.11.1985. tään viiden päivän täydennyskoulutusjaksolle ker-
12532: Suunnitteilla oleva raittiussihteerikoulutus ta- ran vuodessa.
12533: kaa tulevien raittiussihteerien ammattipätevyyden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12534: erinomaisella tavalla. Uuden koulutuksen saaneet taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12535: raittiussihteerit ja raittiustoimen johtajat tulevat
12536: olemaan kunnissa erikoisasiantuntijoita terveitten että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
12537: elämäntapojen edistämisessä ja päihteiden sekä tulo- ja menoarvioesitykseen 400 000 mar-
12538: tupakan käytön vähentämisessä. Kuluvan vuoden kan määrärahan raittiustyöntekijöiden täy-
12539: valtion tulo- ja menoarviossa on raittiussihteerien dennyskoulutukseen.
12540: toimiin osoitettu palkkavaroja 15 5 päävirkaisen ja
12541:
12542: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
12543:
12544: Sakari Knuuttila Hannele Pokka Paula Eenilä
12545: Impi Muroma Aimo Ajo Ensio Laine
12546: 320
12547: 1986 vp.
12548:
12549: Toivomusaloite n:o 296
12550:
12551:
12552:
12553:
12554: Knuuttila ym.: Määrärahasta valtionavuksi Pelastusarmeijan raittius-
12555: työhön
12556:
12557:
12558: Eduskunnalle
12559:
12560: Alkoholilakeja hyväksyttäessä v. 1968 alkoholi- Pelastusarmeija tekee tehokasta sekä auttavaa
12561: lakivaliokunta mietintönsä perusteluissa totesi, et- että pelastavaa raittiustyötä jo alkoholiongelmaan
12562: tä elintason nousu ja alkoholikaupan muutokset joutuneiden keskuudessa, sekä miesten että nais-
12563: tulevat joka tapauksessa lisäämään kulutusta, jo- ten kohdalla, ja ehkäisevää raittiustyötä nuorten
12564: ten valistus- ja ohjaustyön merkitystä on pidettävä ja lasten kohdalla.
12565: entistä tähdellisempänä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12566: Julkinen juopumus on lisääntynyt ja sen myötä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12567: erilaiset haittatekijät. Varsinkin lapset ja nuoriso
12568: joutuvat helposti alkoholisoitumisen vaaroille alt- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
12569: tiiksi. tulo- ja menoarvioesitykseen 250 000 mar-
12570: Tämän vuoksi raittiustyötä on tehostettava ja kan määrärahan Pelastusarmeijan raittius-
12571: asennekasvatusta raittiiden ja terveiden elämänta- ja alkoholistien huoltotyöhön.
12572: pojen edistämiseksi on voimistettava.
12573:
12574: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
12575:
12576: Sakari Knuuttila Aimo Ajo Ensio Laine
12577: Impi Muroma Paula Eenilä Hannele Pokka
12578: 1986 vp. 321
12579:
12580: Toivomusaloite n:o 297
12581:
12582:
12583:
12584:
12585: Knuuttila ym.: Määrärahasta kaupan palvelujen säilyttämiseksi ja pa-
12586: rantamiseksi alityöllisyysalueilla
12587:
12588:
12589: Eduskunnalle
12590:
12591: Samanaikaisesti kun palvelut paranevat liike- seen. Tuki voitaisiin antaa esimerkiksi niiden pe-
12592: keskuksissa, ne huononevat taajamien laitamilla rusteiden mukaan, jotka on määritelty ehdotuk-
12593: ja maaseudulla keskustaajamien ulkopuolella. Eri- sessa työllisyyslaiksi (työllisyyspoliittisen ministeri-
12594: tyisesti tämä pätee kauppapalveluihin. valiokunnan versio 26.7.1985 ).
12595: Syynä kaupan palvelujen heikentymiseen ovat Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
12596: useimmiten myymälähenkilökunnan palkkaus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12597: kustannukset. Toisaalta alityöllisyysalueilla on sen,
12598: paljon ihmisiä, myös nuoria, työttöminä. Sen
12599: vuoksi olisikin perusteltua maksaa palvelujen säi- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
12600: lyttämiseksi ja parantamiseksi tarvetta vastaaviksi tulo- ja menoarvioesitykseen tarvittavan
12601: työllistämistukea henkilöiden palkkaamiseksi määrärahan kaupan palvelujen säilyttämi-
12602: edellä tarkoitetuissa tapauksissa kaupan palveluk- seksi ja parantamiseksi alityöllisyysalueilla.
12603:
12604: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
12605:
12606: Sakari Knuuttila Pentti Lahti-Nuuttila
12607: Jorma Rantanen Helena Pesola
12608: Mauri Pekkarinen
12609:
12610:
12611:
12612:
12613: 41 260211N
12614: 322
12615: 1986 vp.
12616:
12617: Toivomusaloite n:o 298
12618:
12619:
12620:
12621:
12622: Knuuttila ym.: Määrärahasta työntekijöiden palkkaamiseksi työlli-
12623: syysvaroin kotiteollisuuden neuvonta-asemille
12624:
12625:
12626: Eduskunnalle
12627:
12628: Hyväksyessään vuoden 1986 valtion tulo- ja me- paremmat mahdollisuudet yhtä hyvin maaseudul-
12629: noarvion eduskunta edellytti selvitettäväksi mah- la kuin kaupungeissakin. Kotiteollisuus tekee
12630: dollisuudet vakinaistaa työllisyysvaroin kotiteolli- mahdolliseksi myös esimerkiksi omaperäisten
12631: suuden neuvonta-asemille palkatut henkilöt. Nä- matkamuistoesineiden ja käyttöesineiden markki-
12632: mä tehtävät ovat käytännössä pysyväisluontoisia ja noilla pitämisen usein muovirihkaman vaihtoeh-
12633: edistävät välillisesti myös toisten henkilöiden työl- tona matkailijoille. Myös lahjaesineinä kotiteolli-
12634: listämistä kotiteollisuuden piirissä. Pitkän aikavä- suuden tuotteet ovat saaneet yhä enemmän jalan-
12635: lin tavoitteena tulisi lisäksi olla, että jokaisessa sijaa.
12636: kunnassa voisi toimia neuvonta-asema. Tähänasti- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
12637: sen valtionavustuksen puitteissa se ei ole ollut kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12638: mahdollista, vaikka eri alueiden tasapuolinen
12639: kohtelu sitä edellyttäisi ja se edistäisi myös työlli- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
12640: syyden hoitoa alityöllisyysalueilla. tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeellisen
12641: Toisaalta kotiteollisuuden harrastaminen on määrärahan kotiteollisuuden neuvonta-
12642: mitä suurimmassa määrin kansallisen perinteen asemzlle työllisyysvaroin palkattujen työn-
12643: vaalimista, mihin lisääntynyt vapaa-aika antaa yhä tekijöiden vakinaistamiseksi.
12644:
12645: HelsingisSä 12 päivänä helmikuuta 1986
12646:
12647: Sakari Knuuttila Helena Pesola
12648: Eva-Riitta Siitonen Pentti Lahti-Nuuttila
12649: Mauri Pekkarinen
12650: 323
12651: 1986 vp.
12652:
12653: Toivomusaloite n:o 299
12654:
12655:
12656:
12657:
12658: Kortesalmi ym.: Liikkuvaa kauppaa koskevan lain säännösten uudis-
12659: tamisesta
12660:
12661:
12662: Eduskunnalle
12663:
12664: Yhteiskunnan eri tasoilla on tunnustettu elin- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12665: keinon harjoittamisen hyödyllisyys. Lainsäädäntö menpiteistin uuden, nykyajan vaatimuksia
12666: ei vain tahdo ehtiä seurata alan kehitystä ja täten vastaavan liikkuvaa kauppaa koskevan la-
12667: estää nykyaikaisen ja järkevän toiminnan. Hyvänä kiesityksen antamiseksi eduskunnalle.
12668: esimerkkinä jälkeenjääneestä lainsäädännöstä on
12669: laki liikkuvasta kaupasta (389/61).
12670: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12671: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12672:
12673: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
12674:
12675: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
12676: Mikko Vainio Lea Mäkipää Urho Pohto
12677: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Martti Ratu
12678: Helvi Koskinen
12679: 324
12680: 1986 vp.
12681:
12682: Toivomusaloite n:o 300
12683:
12684:
12685:
12686:
12687: Koskinen ym.: Kansanterveystyön menotalouden selvittämisestä
12688: säästöjen aikaansaamiseksi
12689:
12690:
12691: Eduskunnalle
12692:
12693: Toimeenpantu kansanterveystyö on asettamassa valtion ymmärtää laskea tasovaatimuksia asiallisel-
12694: monet kunnat kuntainliittojäseninä suuriin talou- le tasolle. Kun se ei kerran itse pysty vastaamaan
12695: dellisiin vaikeuksiin. Erityisen raskaita taloudelli- omalla talouspanoksellaan vaatimuksistaan, ei sitä
12696: sesti ovat kunnille rakentamisvelvoitteet. Yleinen voida vaatia kunnaltakaan.
12697: käsitys on, että mainitussa rakennustoiminnassa Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
12698: ovat vaatimukset liian korkeat. Vaatimukset joh- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12699: tavat osaltaan käytännölle liian kalliiseen kerska- vomuksen,
12700: rakentamiselle vivahtavaan käytäntöön. Tämä on
12701: erityisesti tullut esille tapauksessa, jossa jäsenkun- että hallitus ryhtyisi toimiin kansanter-
12702: ta joutuu rakentamaan tiloja vuokrattavaksi omal- veystyön menotalouden tutkimiseksija su-
12703: la alueellaan kansanterveyskuntainliiton käyt- pistamiseksi rakennus- ja hankintamäärä-
12704: töön. rahojen osalta niin, että vältytään kerskara-
12705: Kuntien joutuessa yhä tiukempaan talousvas- kentamiselta ym. tarpeettomalta tuhlaa-
12706: tuuseen näissä asioissa tulee vastuusta vetäytyvän miselta.
12707:
12708: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
12709:
12710: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi
12711: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
12712: Lea Mäkipää
12713: 325
12714: 1986 vp.
12715:
12716: Toivomusaloite n:o 301
12717:
12718:
12719:
12720:
12721: Koskinen ym.: HYKS:n lastenklinikan syöpäosaston toiminnan tur-
12722: vaamisesta
12723:
12724:
12725: Eduskunnalle
12726:
12727: HYKS:n lastenklinikalla käynnistyy vuoden Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
12728: 1984 alussa saneeraustyö, jonka johdosta lasten me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12729: syöpäosasto eli osasto 10 joudutaan hajauttamaan vomuksen,
12730: eri osastoille. Tämä merkitsee syöpää sairastavien
12731: lasten hoito-olosuhteiden selvää huonontumista. että hallitus ryhtyisi tozmttn HYKS:n
12732: Tilanne jatkuu ilmeisesti syöpäsairaiden lasten lastenklinikan osasto 1 O:n eli lasten syöpä-
12733: kannalta huonona, kunnes uusi lisärakennus las- osaston toiminnan turvaamiseksi.
12734: tenklinikalle valmistuu.
12735:
12736: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
12737:
12738: Helvi Koskinen Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
12739: Heikki Riihijärvi Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
12740: Pentti Skön
12741: 326
12742: 1986 vp.
12743:
12744: Toivomusaloite n:o 302
12745:
12746:
12747:
12748:
12749: Koskinen ym.: Torjunta-aineiden haittavaikutusten selvittämisestä
12750:
12751:
12752:
12753: Eduskunnalle
12754:
12755: Maamme yhä lisääntyvä erilaisten myrkkyjen salaisiksi. Terveydellä näyttää olevan maassamme
12756: käyttö alkaa nousta kansainvälisen tason huippu- yhä vähemmän painoa, kun vastapainona ovat
12757: lukuihin. Tämän tosiasian pitäisi herättää näke- myrkkyjen valmistajat. Vallitsevaan tilanteeseen
12758: mään yhteiskuntamme ne vaarat, joihin olemme on saatava nopeasti korjaus.
12759: joutumassa. Tehostettu tutkimus on muualla Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
12760: maailmassa johtanut monien vielä meillä yleisessä me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12761: käytössä olevien myrkkyjen käyttökieltoihin. Ylei- vomuksen,
12762: nen mielipide maassamme on valveutuneempaa
12763: kuin asioista päättävillä. Erilaisilla myrkyillä näyt- että hallitus ryhtyisi toimiin torjunta-
12764: tää olevan yhteisiä vaikutuspiirteitä meillä lisään- aineiden ym. luonnossa käytettävien
12765: tyvästi esiintyvien erilaisten uussairauksien kanssa. myrkkyjen sivuvaikutuksien selvittämiseksi
12766: Vaikka muualta maailmasta saamme tutkimustu- ja sellaisten myrkkyjen poistamiseksi käy-
12767: loksia, jotka todistavat suuria vaaratekijöitä, niin töstä, jotka muissa maissa on poistettu, se-
12768: meillä eletään välinpitämättöminä. Vastuutto- kä selvityksen antamiseksi myrkkyjen ai-
12769: minta on se, että mm. maanviljelijöille näitä tie- heuttamista haitoista.
12770: toja ei anneta, vaan tutkimustulokset määrättiin
12771:
12772: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
12773:
12774: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi
12775: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
12776: Pentti Skön
12777: 327
12778: 1986 vp.
12779:
12780: Toivomusaloite n:o 303
12781:
12782:
12783:
12784:
12785: Kärhä: Kansanterveystyön perustamiskustannushankkeiden aienta-
12786: misesta Uudenmaan läänissä
12787:
12788:
12789: Eduskunnalle
12790:
12791: Valtakunnallisiin suunnitelmiin vuosille 1985 asukasmäärät ovat parin viimeisen vuoden aikana
12792: -1989 sisältyvästä 33 kansanterveystyön merkit- nousseet ennakoitua nopeammin, ovat sanotut
12793: tävästä perustamiskustannushankkeesta on Uu- kunnat joutuneet suurien ongelmien eteen yrit-
12794: denmaan läänin hankkeita yhdeksän kappaletta. täessään täyttää kansanterveystyön niille asettamia
12795: Uudenmaan hankkeiden yhteinen kustannusarvio velvollisuuksia.
12796: on 356,6 milj. markkaa. Useita Uudenmaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
12797: hankkeita on suunnitelmassa siirretty myöhäisem- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12798: mäksi, muun muassa Vantaan Rekolan terveyskes-
12799: kushanke. Nopeasti kasvavien Nurmijärven, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
12800: Mäntsälän ja Tuusulan kuntien avohoito- ja ter- jotta Uudenmaan läänin kansanterveys-
12801: veyskeskusten vuodeosastojen tilojen rakentami- työn perustamiskustannushankkeita aien-
12802: nen on siirretty niin ikään suunnitelmakauden ul- nettaisiin valtakunnallisissa suunnitelmissa
12803: kopuolelle. kuntien omien ehdotusten mukaisesti.
12804: Kun Uudenmaan muuttovoittoisten kuntien
12805:
12806: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
12807:
12808: Lea Kärhä
12809: 328
12810: 1986 vp.
12811:
12812: Toivomusaloite n:o 304
12813:
12814:
12815:
12816:
12817: Kärhä ym.: Mammografiakuvausten suorittamisesta koko maassa
12818:
12819:
12820:
12821: Eduskunnalle
12822:
12823: Vuosittain rintasyöpään sairastuu 1 700 naista, Monet kunnat ovat järjestäneet syöpäjärjestöjen
12824: joista 600 kuolee. Vuoteen 2000 mennessä rinta- tukemina naisten mammografiajoukkotarkastuk-
12825: syöpätapausten ennustetaan kaksinkertaistuvan. sia jo liki 20 vuoden ajan. Jotta mahdollisimman
12826: Rintasyövän syntymekanismia ei tarkalleen tun- monet naiset saataisiin pelastettua syöpäkuole-
12827: neta, joten sitä ei voida ennalta ehkäistä, mutta malta, olisi lääkintöhallituksen toimesta käynnis-
12828: sen varhainen toteaminen ja pikaisesti käynnistet- tettävä mammografiakuvaukset koko maassa
12829: ty hoito pelastavat 50-60 % sairastuneista. Mitä mahdollisimman nopeasti. Tämän alan henkilö-
12830: nopeammin syöpäkasvain havaitaan, sitä helpom- kunnan koulutus olisi saatava välittömästi käyn-
12831: pi on myös jälkihoito. tiin.
12832: Rintasyövän tutkimiseen on kehitetty joukko- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
12833: tutkimukseen käyttökelpoinen ja edullinen tutki- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12834: musmenetelmä, ns. mammografia. Mammogra-
12835: fiakuvausten avulla pystytään löytämään jopa että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin,
12836: kahden-kolmen millimetrin syöpäesiintymä, jotta mammografiakuvaukset saataistin
12837: kun muissa tutkimusmenetelmissä havaitaan vain käynnistettyä mahdollisimman pikaisesti
12838: 1,5-3 cm:n kasvaimet. kautta maan.
12839:
12840: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
12841:
12842: Lea Kärhä Kaarina Dromberg
12843: Liisa Hilpelä Riitta Jouppila
12844: 1986 vp. 329
12845:
12846: Toivomusaloite n:o 305
12847:
12848:
12849:
12850:
12851: Laurila ym.: Uudenmaan läänin erityisolosuhteiden ottamisesta huo-
12852: mioon erikoissairaanhoitolain valmistelutyössä
12853:
12854:
12855: Eduskunnalle
12856:
12857: Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan set erityisolosuhteensa tuntevine liittovaltuustoi-
12858: valmisteltavana esitys erikoissairaanhoitolaiksi. neen ja -hallituksineen lakkautettaisiin. Sijaan as-
12859: Valmistelu tapahtuu sairaalahallintotoimikunnan tuisi pari kertaa vuodessa kokoontuva satajäseni-
12860: mietinnön (1983:17) pohjalta. nen sairaanhoitopiirin liittovaltuusto, johon ku-
12861: Mietinnössä ehdotetaan, että maassa toimivat kin kunta nimeäisi 1-6 jäsentä. Kun jäsenten ää-
12862: noin sata sairaalakuntainliittoa sulautettaisiin kes- nimäärät vastaisivat kuntien asukaslukua, ne olisi-
12863: kussairaalapiireittäin 21 sairaanhoitopiiriksi. Jär- vat 1 081-80 710 ääntä. Esim. äänestykset 16 sai-
12864: jestelyllä pyrittäisiin mm. yhdentämään eri sai- raalan talousarvioista olisivat käytännössä mah-
12865: rauksien hoitaminen saman organisaation puittei- dottomia toimittaa. Liittovaltuustot valitsisivat
12866: siin, yhtenäistämään piirirajoja ja ohjaamaan voi- ns. vastuualueille vastuualuelautakunnat ja nämä
12867: mavaroja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. kullekin sairaalalle johtokunnat. Viimeksi maini-
12868: Helsingin yliopistollisen keskussairaalapiirin tut, lähellä sairaanhoitotapahtumaa toimivat eli-
12869: osalta on mietinnössä lähdetty siitä, että tähänkin met tulisivat siis valituiksi viisinkertaisesti välillis-
12870: keskussairaalapiiriin muodostettaisiin vain yksi ten vaalien kautta alkuvalitsijasta lähtien. Yksit-
12871: sairaanhoitopiiri, huolimatta alueellisista erityis- täisen, varsinkin pienemmän kunnan mahdolli-
12872: piirteistä. Miltei koko Uudenmaan läänin käsittä- suudet vaikuttaa edes oman lähisairaalaosa asioi-
12873: vässä keskussairaalapiirissä asuu kuitenkin neljäs- hin olisivat olemattomat.
12874: osa maan väestöstä, 1158 538 henkeä. Muiden HYKS kuuluu jo nyt maailman muutaman
12875: piirien väestöpohjan suuruus on, Ahvenanmaata suurimman sairaalan joukkoon. Tästä huolimatta
12876: lukuun ottamatta, 72 651-431 554 henkeä. se ylisuuren väestöpohjaosa vuoksi ei ole kyennyt
12877: HYKS-piirin väkiluku onkin kuusi kertaa niin antamaan keskussairaalapiirinsä väestölle samoja
12878: suuri kuin keskimääräisen keskussairaalapiirin ja palveluja kuin maan muut keskussairaalapiirit.
12879: suurempi kuin kymmenen pienimmän piirin yh- Tämän vuoksi ovat kunnat vapaaehtoisesti perus-
12880: teensä. Seitsemässä muussa Uuttamaata pienem- taneet ns. sairaalakeskuksia, nimittäin Länsi-
12881: mässä läänissä on useampia sairaanhoitopiirejä Uudenmaan, Lohjan, Jorvin, Hyvinkään, Porvoon
12882: kuin yksi, joissakin jopa kolme. aluesairaalat ja Helsingin kaupunginsairaalan,
12883: Mikäli Uudellemaalle muodostettaisiin vain yk- minkä lisäksi rakennetaan lähivuosina Peijaksen
12884: si sairaanhoitopiiri, käsittäisi se HYKS:n sekä li- sairaala. Kullakin näistä sairaaloista on piirissä
12885: säksi 15 muuta sairaalaa, yhteensä seitsemäntu- oma vastuualueensa. Nämä sairaalakeskukset an-
12886: hatta sairaansijaa. Yhden virkamiehen johdossa tavat vastuualueensa väestölle ne keskussairaala-
12887: toimisi 12 400 työntekijää, mm. yli 900 lääkäriä. palvelut, joihin HYKS:n kapasiteetti ei riitä. Sai-
12888: Käyttömenot nousisivat yli kahden miljardin mar- raaloiden porrastuksessa on Uudellamaalla ter-
12889: kan. Kokemus osoittaa, että sairaanhoidossa yli- veyskeskussairaaloiden ja keskussairaaloiden välil-
12890: suuret organisaatiot eivät kykene toimimaan riit- lä muusta maasta poiketen siten vielä kolmaskin
12891: tävän nopeasti ja joustavasti eivätkä myöskään porras, sairaalakeskus.
12892: mahdollisimman taloudellisesti. Uudellemaalle olisikin muodostettava useita
12893: Kunnalliselle itsehallinnolle ylisuuren sairaan- sairaanhoitopiirejä vastuualueittain. Valtiolle ei
12894: hoitopiirin muodostaminen merkitsisi takaiskua. sairaanhoitopiirien muodostamisesta aiheudu
12895: Neljätoista sairaalakuntainliittoa omine, paikalli- kustannuksia.
12896:
12897:
12898:
12899: 42 260211N
12900: 330 1986 vp. - TA n:o 305
12901:
12902: Näillä perusteilla ehdotamme eduskunnan hy- Helsingin yliopistollisen keskussairaalapzi-
12903: väksyttäväksi toivomuksen, rin väestöpohjan laajuuden muodostamai-
12904: la Uudenmaan lääniin esimerkiksi sairaala-
12905: että hallitus erikoissairaanhoitolakiesi- keskusten vastuualueiden pohjalta useita
12906: tystä valmistellessaan ottaisi huomioon sairaanhoitopiirejä.
12907:
12908: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
12909:
12910: Ritva Laurila Lea Kärhä Arja Alho
12911: Paavo Lipponen Liisa Kulhia Reino Paasilinna
12912: Impi Muroma Henrik Westerlund Jouni J. Särkijärvi
12913: Martti Tiuri Marjatta Väänänen Elsi Hetemäki-Olander
12914: Jotta Zilliacus Elisabeth Rehn Kati Peltola
12915: Ole Wasz-Höckert Tauno Valo Ben Zyskowicz
12916: Pähr-Einar Hellström Kalle Könkkölä Georg C. Ehrnrooth
12917: Eva-Riitta Siitonen Tuure Junnila
12918: 1986 vp.
12919:
12920: Toivomusaloite n:o 306
12921:
12922:
12923:
12924:
12925: Lehtinen: Keskosiasten sairaalamaksujen korvaamisesta
12926:
12927:
12928:
12929:
12930: Eduskunnalle
12931:
12932: Keskosiasten huolto ja hoito sairaalassa tulee Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavasti
12933: kalliiksi. Koska keskoslasten vanhemmat ovat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12934: useimmiten nuoria ja taloudellisesti epävakaita ja
12935: koska keskoslapsia syntyy usein samaan perhee- että hallitus ryhtyisi ktireellisesti toimiin
12936: seen monia, joutuvat ko. perheet useimmiten kes- keskoslasten sairaalamaksujen korvaami-
12937: tämättömään tilanteeseen. Tilannetta pahentavat seksi valtion varoista.
12938: vielä vanhempien pakolliset poissaolot työpaikal-
12939: ta. Vaikeasta tilanteesta tällaiset perheet eivät
12940: yleensä selviydy ilman yhteiskunnan tukea.
12941:
12942: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
12943:
12944: Ulla Lehtinen
12945: 332
12946: 1986 vp.
12947:
12948: Toivomusaloite n:o 307
12949:
12950:
12951:
12952:
12953: Lehtinen: Sairaaloiden ja hoitolaitosten henkilökunnan asunto-olo-
12954: jen parantamisesta
12955:
12956:
12957: Eduskunnalle
12958:
12959: Sairaiden, invalidien ja vanhusten puutteelli- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimiin
12960: nen hoito johtuu usein hoitohenkilökunnan vä- sairaaloiden ja hoitolaitosten henkilökun-
12961: häisyydestä. Tämä puolestaan aiheutuu useimmi- nan asuntokysymyksen ratkaisemiseksi.
12962: ten hoitohenkilökunnan vaikeista asunto-oloista.
12963: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
12964: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12965:
12966: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
12967:
12968: Ulla Lehtinen
12969: 1986 vp. 333
12970:
12971: Toivomusaloite n:o 308
12972:
12973:
12974:
12975:
12976: Lähdesmäki ym.: Kahden palovammayksikön perustamisesta vaikei-
12977: den palovammojen hoidon järjestämiseksi
12978:
12979:
12980: Eduskunnalle
12981:
12982: Maassamme saa vuosittain noin 200 henkeä sel- maosastoa tai -yksikköä. Toisen niistä tulisi sijaita
12983: laisen vaikean palovamman, joka vaatii tehostet- Helsingin yliopistollisen keskussairaalan yhteydes-
12984: tua hoitoa. Tällaisen palovamman menestykselli- sä ja sen tulisi palvella koko eteläistä Suomea. Toi-
12985: nen hoitaminen vaatii erittäin monipuolista tietoa nen palovammayksikkö tulisi perustaa Pohjois-
12986: ja taitoa. Tästä syystä niiden hoito tulisi keskittää. Suomen tarpeita varten joko Ouluun tai Kuo-
12987: Näin onkin tapahtunut kaikissa kehittyneissä pioon.
12988: maissa. Muun muassa Ruotsissa näiden vammojen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
12989: hoito on keskitetty kolmeen palovammayksikköön taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12990: ja Tanskassa yhteen.
12991: Paitsi palovammojen hoitoa, kuuluu tällaisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vai-
12992: yksikön toimintaan myös koulutus- ja opetustyö keitten palovammojen hoidon keskittämi-
12993: esimerkiksi palovammasuuronnettomuuden va- seksi siten, että maahamme perustetaan
12994: ralle. kaksi palovammayksikköä.
12995: Meidän maassamme tarvitaan kaksi palovam-
12996:
12997: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
12998:
12999: Martti Lähdesmäki Anna-Liisa Piipari
13000: Jorma Rantanen Lea Savolainen
13001: Jukka Mikkola
13002: 334 1986 vp.
13003:
13004: Toivomusaloite n:o 309
13005:
13006:
13007:
13008:
13009: Muroma ym.: Kuortinkartanon syöpää sairastavien lasten kurssikes-
13010: kuksen toiminnan turvaamisesta
13011:
13012:
13013: Eduskunnalle
13014:
13015: Leukemiaa sairastavia lapsia ja heidän vanhem- taa sairasta lastaan. Tämä kurssikeskus on saatu ai-
13016: piaan varten perustettiin kolmisen vuotta sitten kaan kansalaisten taloudellisen tuen turvin. Nyt
13017: keräysvaroin 40-paikkainen virkistys- ja kurssikes- olisi valtiovallan vuoro tulla vastaan ja turvata
13018: kus Pertunmaalle. Nyt tämä kurssikeskus on tyh- kurssikeskuksen taloudelliset toimintaedellytykset
13019: jänä ja käyttämättömänä varojen puutteen vuoksi. ja tunnustaa siten laajan vapaaehtoistyön merkitys
13020: Kurssikeskuksen välttämätön huolto on hoidettu leukemialasten aseman parantamisessa.
13021: lähes vapaaehtoistyön turvin, ja keskuksen palve- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
13022: luksessa on nykyisin vain talonmies, koska henki- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13023: lökuntaa ei voida palkata rahapulan vuoksi. sen,
13024: Leukemialapset ja heidän vanhempansa tarvit-
13025: sevat Pertunmaan Kuortinkartanon kaltaista kes- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
13026: kusta sopeutumisleirejä, lepoa sekä virkistystä var- teisiin Kuortinkartanon syöpää sairastavien
13027: ten, jotta he jaksaisivat kestää koko perhettä koet- lasten kurssikeskuksen toiminnan turvaa-
13028: televan sairauden aiheuttaman rasituksen ja hoi- miseksi.
13029:
13030: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
13031:
13032: Impi Muroma Esko Almgren
13033: Olavi Ronkainen Riitta Uosukainen
13034: Aino Pohjanoksa
13035: 335
13036: 1986 vp.
13037:
13038: Toivomusaloite n:o 310
13039:
13040:
13041:
13042:
13043: Mäkipää ym.: Lääkehuoltopalvelujen heikentymisen estämisestä
13044:
13045:
13046:
13047: Eduskunnalle
13048:
13049: Lääkkeiden helppo saatavuus on turvattu nykyi- mättömällä henkilökunnalla toimivien terveyskes-
13050: sellä lainsäädännöllä. Pieninä, joustavina yksik- kusten hoidettavaksi joutuvat nimenomaan maa-
13051: köinä apteekit pystyvät helposti sijoittumaan ih- seutuapteekit vähentämään omaa, yleensä runsas-
13052: misten päivittäisten kulkureittien varrelle. Mikäli ta nopean ja ammattitaitoisen palvelun takaavaa
13053: lääkejakelu siirtyy enenevässä määrin terveyskes- henkilökuntaansa. Seurauksena on palvelutason
13054: kuksiin, osa apteekeista joutuu lopettamaan toi- heikkeneminen. Kehitys johtaa haja-asutusaluei-
13055: mintansa kannattamattomana. Terveyskeskuksia den apteekkien lakkauttamiseen, mistä aiheutuu
13056: on huomattavasti harvemmassa kuin apteekkeja, työttömyyttä näillä paikkakunnilla.
13057: ja ne sijaitsevat yleensä taajamien laitamilla han- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13058: kalien kulkuyhteyksien päässä. Sen tähden uusi tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13059: lääkejakeluverkosto saavuttaisi huonommin esim.
13060: maalaisväestöä (eläinlääkkeet ja käsikauppalääk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n lää-
13061: keet). Lääkevalmistuksen ja -jakelun siirtyessä kehuoltopalvelujen heikkenemisen estä-
13062: enenevässä määrin niukoin määrärahoin ja riittä- miseksi erityisesti maaseudulla.
13063:
13064: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
13065:
13066: Lea Mäkipää Vieno Eklund
13067: 336
13068: 1986 vp.
13069:
13070: Toivomusaloite n:o 311
13071:
13072:
13073:
13074:
13075: Mäkipää ym.: Huumausaineiden käytön leviämisen estämisestä
13076: asenteita muuttamalla
13077:
13078:
13079: Eduskunnalle
13080:
13081: Yhteiskunnassa on jotain kuolemansairasta, täjät tulevat vasta täällä: iltajunassa, auttamatta
13082: kun sen yksittäiset jäsenet arkisista paineistaan sel- myöhässä, kun tilanne on jo karannut käsistä.
13083: viytyäkseen turvautuvat huumaavien aineiden Tuota etumatkaa on nyt kurottava kiinni. Huu-
13084: tuomaan harhaiseen lohtuun ja kun tämän pa- mausaineiden käytön leviämisen estämiseksi ja
13085: hoinvoivan yhteiskunnan harhamaailmaan sortu- huumerikollisuuden torjumiseksi eivät perinteiset
13086: neiden liepeillä elävä rikollisarmeija saa jatkaa keinot poliisitutkijavoimien lisäämisineen ja ran-
13087: myrkynkylvöään. Tällaisen "kehityksen" estämi- gaistusten koventamisineen tunnu riittävän, mut-
13088: seksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Oikotietä ei ta silti tälläkin linjalla on jatkettava. Toisaalla tu-
13089: ole - tarvitaan kokonainen asennoitumisen val- lee yhteiskuntakoneiston päättäjien suhtautumis-
13090: lankumous, elämänarvojen oivaltaminen uudella tavan muuttaminen: on herättävä näkemään tä-
13091: tavalla. män päivän virheiden yli tulevaisuuteen. Yhteis-
13092: Maailman pahuus ei poistu vastustamaila pa- kuntaa on rakennettava sellaiseksi, että se antaa
13093: huutta, ei myöskään huumerikollisuus yksin ran- jokaiselle jäsenelleen mielekkyyden olemassa-
13094: kaisemalla kiinni jääneitä. Huumausaineiden käy- oloon, koulutusta, työtä, toimeentuloa ja asun-
13095: tön yleistymistä on tarkasteltava laajaa yhteiskun- non sekä tältä pohjalta edellytykset rikkaaseen
13096: nallista taustaa vasten. Kun Suomessakin viime inhimilliseen elämään.
13097: vuosina on tavan takaa vaadittu huumerikosten Edellä esitetyin perustein ehdotamme kunni-
13098: kitkemistä, näkökulma on liian usein ollut liian oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13099: kapea: siihen, mikä huumeiden käyttöä synnyttää sen,
13100: ja ruokkii, ei paljoakaan uhrata ajatusta.
13101: Yhteiskuntapolitiikan virheet kostautuvat. että hallitus ryhtyisi pitemmällä tähtäi-
13102: Huumerikollisuuskin on sidoksissa siihen, että mellä toimenpiteiszin yhteiskuntakoneis-
13103: väestön on ollut pakko ajautua maaseudun luon- ton päättäjien suhtautumistavan muutta-
13104: taisista elinympäristöistään kaupunkien ahtau- miseksi nzin, että' pyrittäessä estämään
13105: teen, asuntoja, työtä ja toimeentuloa ei riitä kai- huumausaineiden käytön leviämistä ja tor-
13106: kille, väliinputoajien määrä ja sosiaalinen vieraan- jumaan huumerikollisuutta ei tyydyttäisi
13107: tuneisuus kasvavat ja että kaiken vinoutuneisuu- vain perinteiszin tutkijavoimien lisäys- ja
13108: den, kaiken myllerryksen ja turhautuneisuuden rangaistusten koventamistoimiin, vaan
13109: keskellä päättäjät karttelevat vastuutaan syyttele- vaikutettaisiin myös huumezlmiötä synnyt-
13110: mällä toisiaan. tävään ja ruokkivaan laajaan yhteiskunnal-
13111: Maailma tavallaan menee jo tuolla, mutta päät- liseen taustaan.
13112:
13113: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
13114:
13115: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
13116: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
13117: 1986 vp. 337
13118:
13119: Toivomusaloite n:o 312
13120:
13121:
13122:
13123:
13124: Mäkipää ym.: Kahvin hinnan alentamisesta
13125:
13126:
13127:
13128: Eduskunnalle
13129:
13130: Kahvi on suomalaisten kansallisjuoma. Viime riistää vähäisiäkin elämän nautintoja, tässä ta-
13131: aikoina kuitenkin huolestuttavat tiedot ovat ker- pauksessa kahvikupposta.
13132: toneet kahvin hinnan olevan jyrkästi noususuun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13133: nassa. Tällainen raju hinnannousu kohdistuu ki- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13134: peimmin vähävaraisiin ja pienituloisiin kahvinku-
13135: luttajiin, kuten esimerkiksi eläkeläisiin, jotka että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
13136: muutoinkin joutuvat elämään taloudellisessa ah- kahvin hinnan alentamiseksija pitämiseksi
13137: dingossa. kohtuullisena vähävaratsille ja pienituloi-
13138: Yhteiskunnan ei pidä vähäosaiselta ihmiseltä sille kahvinkuluttaJi"lle, kuten eläkeläzst"lle.
13139:
13140: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
13141:
13142: Lea Mäkipää Liisa Arranz
13143: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
13144:
13145:
13146:
13147:
13148: 43 260211N
13149: 338
13150: 1986 vp.
13151:
13152: Toivomusaloite n:o 313
13153:
13154:
13155:
13156:
13157: Paakkinen ym.: Vajaamielishoitajien ja mielisairaanhoitajien koulu-
13158: tuspaikkojen lisäämisestä pääkaupunkiseudulle
13159:
13160:
13161: Eduskunnalle
13162:
13163: Koulutetun hoitohenkilökunnan saanti paa- vajaamielishoitajien ja mielisairaanhoitajien kou-
13164: kaupunkiseudun suuriin kehitysvammahuollon ja lutuksen riittämättömyys Etelä-Suomen alueella,
13165: psykiatrisen sairaanhoidon laitoksiin on erittäin jossa näiden ryhmien koulutuspaikkoja on liian
13166: vaikeaa. Tämä koskee varsinkin vajaamielishoita- vähän. Lisäämällä kiireellisesti koulutettavien
13167: jien ja mielisairaanhoitajien virkojen ja toimien määrää ja kohdentamalla hakumenettely pääkau-
13168: täyttämistä. punkiseudulla asuviin nuoriin henkilöstöpula voi-
13169: Tilanne on kärjistynein Rinnekodin keskuslai- daan poistaa ja näin luoda kohtuulliset toiminta-
13170: toksessa ja Nikkilän sairaalassa, sillä kummassakin edellytykset pääkaupunkiseudun kehitysvamma-
13171: laitoksessa kyseisistä viroista/toimista on lähes 25 huollon ja psykiatrisen sairaanhoidon laitoksille.
13172: prosenttia täytetty epäpätevällä henkilöstöllä Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
13173: (määrällisesti yli 100) ja osa viroista/ toimista on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13174: kokonaan täyttämättä. 1
13175: Hoitohenkilökunnan vajauksesta on seuraukse- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
13176: na, että tällä hetkellä kohtuulliseksi katsottava teisiin vaj'aamielishoitaj'ien j'a mielisairaan-
13177: hoidon taso vaaramuu ja koulutettu henkilökunta hoitajien koulutuspaikkojen lisiiiimiseksi
13178: hakeutuu pois kyseisistä laitoksista kohtuutto- poikkeustoimenpitein piiiikaupunkiseu-
13179: maksi muodostuneen työpaineen johdosta. Hen- dulla akuutin hoitohenkilöstötarpeen tyy-
13180: kilökunnan sairaslomat ovat myös huomattavasti dyttämiseksi kehitysvammalaitoksissa j'a
13181: lisääntyneet. psykiatrisissa sairaaloissa.
13182: Merkittävä osasyy mainittavaan kehitykseen on
13183:
13184: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
13185:
13186: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
13187: 1986 vp. 339
13188:
13189: Toivomusaloite n:o 314
13190:
13191:
13192:
13193:
13194: Paasio ym.: Syöpäinstituutin perustamisesta
13195:
13196:
13197:
13198: Eduskunnalle
13199:
13200: Valtioneuvoston asettaman syöpäkomitean vää, että syöpäsairauksien ehkäisemiseen, varhais-
13201: vuonna 1984 valmistuneen mietinnön (Komi- toteamiseen ja hoidon kehittämiseen tarvitaan
13202: teanmietintö 1984:42) mukaan tulee vuosittain kussakin maassa omaa kansallista tutkimustyötä.
13203: syöpään sairastuvien kansalaistemme määrä li- Kokemukset sieltä, missä syöpäinstituutti toi-
13204: sääntymään nykyisestä noin 16 OOO:sta/vuosi noin mii pelkästään yksityisen rahoituksen turvin työs-
13205: 23 OOO:een/vuosi jo lähimpien 15 vuoden aikana. kentelevänä tutkimuslaitoksena, viittaavat siihen,
13206: Nämä ennusteet perustuvat Suomen syöpärekiste- että yliopisto- ja sairaalaympäristön antamien vai-
13207: rin vuodelta 1980 julkaisemiin tilastoihin. Juuri kutteiden puute aiheuttaa irrallisuutta, josta työs-
13208: valmistunut vuoden 1982 sairastuvuustilasto kentely kärsii. Toisaalta olisi voitava käyttää hy-
13209: osoittaa, että komitean mietintöönsä sisällyttä- väksi myös se yksityinen aloitteellisuus, jota kaik-
13210: män ennusteen suunta vastaa ainakin kahden en- kialla maailmassa on hyvin voitu hyödyntää erityi-
13211: simmäisen vuoden osalta todellisuudessa tapahtu- sesti syöpäsairauksien tutkimustyötä edistettäessä.
13212: nutta kehitystä. Tässä valossa olisi ilmeisesti edullisinta pystyttää
13213: Syöpäkomitean selvitysten perusteella voidaan organisaatio, jossa tilat luovuttaa yliopisto, perus-
13214: todeta, että syöpään sairastuvien määrän nousu työvoiman rahoituksen ottaa vastuulleen Suomen
13215: muodostaa terveydenhuoltojärjestelmällemme Akatemia yhdessä yliopistollisen keskussairaalan
13216: uhkaavan vaaran, ellei jotakin pystytä tekemään kanssa ja missä tutkimustyötä voidaan tehdä myös
13217: syövän ehkäisyn ja varhaistoteamisen tehostami- yksityisistä lähteistä saatujen apurahojen turvin.
13218: seksi. Yksistään uusien rintasyöpätapausten hoita- Joustavaa organisaatiota soveltaen on mahdol-
13219: minen nykyisin menetelmin, kun edellytetään sai- lista saada toimiva instituutti sekä perustetuksi et-
13220: rauden toteamisen valtaosin tapahtuvan tämän- tä käynnistetyksi ja työskentelemään vain muna-
13221: hetkiseen tapaan, merkitsisi kokonaisen uuden osalla niitä investointi- ja ylläpitokustannuksia,
13222: keskussairaalan rakentamistarpeen syntymistä vii- joita odotettavissa oleva sairaalapaikkojen lisäys-
13223: meistään ensi vuosikymmenen aikana. Tämä, vain tarve merkitsisi. On myös otettava huomioon se,
13224: yhden syöpämuodon kohdalta otettu esimerkki että syöpäinstituutin puuttuminen maastamme
13225: osoittaa, minkälaatuisista taloudellisista näkymis- aiheuttaa jatkuvaa tutkijoiden siirtymistä ulko-
13226: tä on kyse puhuttaessa syöpätautien torjuntatyön maille.
13227: tehostuksen välttämättömyydestä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
13228: Uusia keinoja syöpäsairauksien torjuntaan voi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13229: daan saada vain tieteelliseen tutkimustyöhön pa-
13230: nostamalla. Suomi lienee tällä hetkellä ainoita että hallitus ryhtyisi pzkaisesti toimenpi-
13231: Euroopan maita, missä ei ole varsinaista tutki- teisiin syöpäinstituutin perustamiseksi si-
13232: mukseen omistautunutta syöpäinstituuttia. Kun ten, että instituutti voisi aloittaa toimin-
13233: toisaalta tiedetään, että syöpäsairauksien ilmaan- tansa jo vuoden 1987 alusta.
13234: tuvuus vaihtelee maasta toiseen, on ymmärrettä-
13235: 340 1986 vp. - TA n:o 314
13236:
13237: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
13238:
13239: Pertti Paasio Anna-Liisa Piipari Kari Rajamäki
13240: Maija Rajantie Jussi Ranta Jorma Rantanen
13241: Timo Roos Mikko Rönnholm Lea Savolainen
13242: Jouko Skinnari Juhani Surakka Jouko Tuovinen
13243: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Kari Urpilainen
13244: Pirkko Valtonen Markus Aaltonen Risto Ahonen
13245: Aimo Ajo Pirjo Ala-Kapee Arja Alho
13246: Aarno von Bell Kaj Bärlund Paula Eenilä
13247: Olli Helminen Pertti Hietala Sinikka Hurskainen-Leppänen
13248: Tuulikki Hämäläinen Riitta Järvisalo-Kanerva Antti Kalliomäki
13249: Sakari Knuuttila Matti Kuusio Pentti Lahti-Nuuttila
13250: Reijo Lindroos Paavo Lipponen Martti Lähdesmäki
13251: Jukka Mikkola Peter Muurman Pekka Myllyniemi
13252: Mats Nyby Saara-Maria Paakkinen Reino Paasilinna
13253: Tuula Paavilainen
13254: 1986 vp. 341
13255:
13256: Toivomusaloite n:o 315
13257:
13258:
13259:
13260:
13261: Paasio ym.: Selvityksen suorittamisesta taloudellisesta keskittymises-
13262: tä ja sen aiheuttamista ongelmista
13263:
13264:
13265: Eduskunnalle
13266:
13267: Elinkeinoelämän omistuksen ja päätösvallan Suursijoittajat ovat järjestelmällisesti ryhtyneet
13268: keskittymistä harvoihin käsiin on markkinatalous- seuraamaan ostokypsiä yrityksiä ja hankkimaan
13269: maissa pidetty yhtenä järjestelmän perustaa kai- yritysten määräysvaltaa itselleen. Tämän toimin-
13270: vertavana tekijänä. Keskittyminen saattaa vähen- nan seuraukset saattavat olla arvaamattomia aina-
13271: tää yritysten välistä kilpailua, se vinouttaa omai- kin vanhoille osakkeenomistajille, yrityksen työn-
13272: suuden ja päätösvallan jakoa sekä luo epätasa- tekijöille ja kilpailulle.
13273: arvoa yritysten ja ihmisten välille. Markkinameka- Yritysten omistussuhteiden monipuolistami-
13274: nismien toiminnan ja kansanvallan perusperiaat- seksi sekä omaisuudenjaon tasoittamiseksi on tar-
13275: teiden kannalta kehitystä voidaan pitää arvelutta- jottu erilaisia keinoja aatteellisten lähtökohtien
13276: vana. mukaan. Toisaalta on katsottu, että verolainsää-
13277: 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa talou- däntöä kehittämällä voitaisiin lisätä yksityisten
13278: dellisen keskittymisen ilmiöt herättivät mielen- henkilöiden kiinnostusta sijoittaa säästövarojaan
13279: kiintoa myös Suomessa. Keskittymiskomitea luo- yritysten osakkeisiin ja osallistua niiden hallintoon
13280: vutti vuonna 1972 erimielisen mietintönsä yhtiökokouksissa. Toisaalta taas on esitetty yritys-
13281: (1972:A 6), johon kuitenkin sisältyi huomattavan ten työntekijöiden osallistumista yritysten omai-
13282: runsaasti selvitysaineistoa. Myöhemmin perustet- suuteen ja hallintoon yhteisesti omistettujen osa-
13283: tiin kilpailuasiamiehen toimisto valvomaan kil- kesalkkujen tai yhteistoimintarahastojen kautta.
13284: p~ilua sekä ehkäisemään kilpailun rajoittamistoi- Mielestämme Suomen talouden rakenteessa on
13285: mla. viimeisen runsaan vuosikymmenen aikana tapah-
13286: Keskittymiskomitean selvitysten jälkeen talous- tunut niin suuria muutoksia, että taloudellisen
13287: elämän rakenne ja taloudellinen kehitys Suomessa keskittymisen ongelmat olisi saatava uuden laaja-
13288: on muuttunut monella tapaa. Vaikuttaa siltä, että alaisen selvityksen kohteeksi. Olisi selvitettävä,
13289: taloudellinen keskittyminen olisi jatkunut eri miten keskittyminen on muuttanut luonnettaan
13290: teitä. Vakuutusyhtiöiden ja pankkien sekä erilais- ja miten se on mahdollisesti lisääntynyt taikka vä-
13291: ten säätiöiden osuus yritysten omistamisesta on li- hentynyt keskittymiskomitean selvitysten jälkeen.
13292: sääntynyt. Suurerkin yritykset ovat muodostaneet Samalla tulisi pohtia, millaisia talous- ja muuhun
13293: yhteisiä konserneja, joilla on yhteinen toiminta- politiikkaan liittyviä johtopäätöksiä tästä olisi ve-
13294: strategia. Pankkien ja vakuutuslaitosten piirissä dettävä.
13295: on tapahtunut fuusioita ja ristiinomistamisen li- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
13296: sääntymistä. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13297: 1980-luvulla suomalaiset yritykset ovat kansain-
13298: välistyneet kiihtyvällä vauhdilla. Sijoitukset ulko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ajan
13299: maille ovat lisääntyneet varsin nopeasti. Suoma- tasalla olevan selvityksen saamiseksi talou-
13300: laisten yritysten ulkomaiset yrityskaupat ovat tul- dellisesta keskittymisestä Suomessa sekä
13301: leet kuvaan uutena erityispiirteenä. keskittymisen aiheuttamien ongelmien eh-
13302: Myös Suomessa yrityskaupat ja yrityskaappauk- käisemiseksi ja poistamiseksi.
13303: set ovat herättäneet huomiota viime aikoina.
13304: 342 1986 vp. - TA n:o 315
13305:
13306: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
13307:
13308: Pertti Paasio Markus Aaltonen Risto Ahonen
13309: Aimo Ajo Pirjo Ala-Kapee Arja Alho
13310: Aarno von Bell Kaj Bärlund Paula Eenilä
13311: Mikko Elo Olli Helminen Pertti Hietala
13312: Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen Riitta Järvisalo-Kanerva
13313: Antti Kalliomäki Sakari Knuuttila Matti Kuusio
13314: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Paavo Lipponen
13315: Martti Lähdesmäki Jukka Mikkola Peter Muurman
13316: Pekka Myllyniemi Mats Nyby Saara-Maria Paakkinen
13317: Reino Paasilinna Tuula Paavilainen Anna-Liisa Piipari
13318: Kari Rajamäki Maija Rajantie Jussi Ranta
13319: Jorma Rantanen Timo Roos Mikko Rönnholm
13320: Lea Savolainen Jouko Skinnari Juhani Surakka
13321: Jouko Tuovinen Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist
13322: Kari Urpilainen Pirkko Valtonen
13323: 1986 vp. 343
13324:
13325: Toivomusaloite n:o 316
13326:
13327:
13328:
13329:
13330: Pesola ym.: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ortopediasairaalan ra-
13331: kentamisen aikaistamisesta
13332:
13333:
13334: Eduskunnalle
13335:
13336: Ortopediasairaala on valtion omistamassa noin suunnitelmassa ortopediasairaalan rakentamisen
13337: 100 vuotta vanhassa puurakennuksessa, jonka pa- aloittaminen on ajoitettu vuodelle 1989. Keski-
13338: loviranomaiset ovat todenneet olevan henkilö- ja Suomen sairaanhoitopiirillä on kuitenkin valmiu-
13339: paloturvallisuuden kannalta erittäin vaarallinen. det aloittaa ortopediasairaalan jälleenrakentami-
13340: Paloviranomaiset ovat antaneet sairaalan toimia nen jo syksyllä 1987. Olisikin ensiarvoisen tär-
13341: ao. rakennuksessa ilman peruskorjausta sillä eh- keää, että valtakunnallisia suunnitelmia voitaisiin
13342: dolla, että uuden sairaalan suunnittelu ja rakenta- muuttaa niin, että ortopediasairaalan rakentami-
13343: misen valmistelu alkaa välittömästi. Uusi ortope- nen voisi alkaa jo syksyllä 1987 ja että valtion ra-
13344: diasairaala on suunniteltu rakennettavaksi keskus- hoitusosuus saataisiin SVOL:n mukaisesti.
13345: sairaalan yhteyteen Jyväskylässä. Hankkeen kus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13346: tannusarvio on 62,5 milj. mk. Huomionarvoista taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13347: on, että hanke ei edellytä uusien virkojen perusta-
13348: mista. Päinvastoin yhdistäminen mahdollistaa vir- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13349: kojen yhteiskäytön muiden yksikköjen kanssa. Keski-Suomen sairaanhoitopzin·n ortope-
13350: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa diasairaalan rakentamisen aikaistamiseksi.
13351:
13352: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
13353:
13354: Helena Pesola Pekka Leppänen
13355: Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen
13356: Matti Lahtinen
13357: 344
13358: 1986 vp.
13359:
13360: Toivomusaloite n:o 317
13361:
13362:
13363:
13364:
13365: Pesola ym.: Kemikaali- ja myrkkylainsäädännön kehittämisestä
13366:
13367:
13368:
13369: Eduskunnalle
13370:
13371: Teknistynyt yhteiskuntamme tuottaa jatkuvasti kertyä sekä elolliseen että elottomaan luontoon.
13372: elinympäristöömme kemiallisia yhdisteitä, joiden Tämän vuoksi tulisi nykyiseen kemikaali- ja myrk-
13373: kokonaisvaikutuksista ei tiedetä riittävästi. Ihmi- kylainsäädäntöön tehdä eräitä muutoksia.
13374: sen tuottamia kemiallisia yhdisteitä tunnetaan jo Suomessa on tehty toimikuntatyönä selvityksiä
13375: runsaat kuusi miljoonaa, uusia valmistetaan vuo- kemikaali-ja myrkkylainsäädännön uudistamises-
13376: sittain noin 200 000 ja noin 2 000 tulee kaupalli- ta. Käytännön tuloksiin esimerkiksi lainsäädän-
13377: seen käyttöön joka vuosi. Niitä on ravinnossa, ve- nön kehittämisessä ei kuitenkaan ole päästy.
13378: dessä, ilmassa, lääkkeissä jne. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13379: Vaikka pääosa erilaisista kemiallisista yhdisteis- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13380: tä on tiukassa valvonnassa, mitä nykyinen lainsää-
13381: däntö edellyttää, ovat tämän kehityksen haitta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13382: puolet myös nähtävissä. Monet kemialliset yhdis- kemikaali- ja myrkkylainsäädännön kehit-
13383: teet voivat olla varsin hitaasti hajoavia ja niitä voi tämiseksi.
13384:
13385: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
13386:
13387: Helena Pesola Eeva Turunen Ilkka Kanerva
13388: Anna-Kaarina Louvo Pirkko Ikonen Liisa Hilpelä
13389: Ritva Laurila Pekka Leppänen Sakari Knuuttila
13390: Jorma Rantanen Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila
13391: Aapo Saari Mikko Jokela Tuure Junnila
13392: Heikki Järvenpää Lauri Impiö Riitta Uosukainen
13393: Elsi Hetemäki-Olander Pirjo Rusanen
13394: 1986 vp. 345
13395: Toivomusaloite n:o 318
13396:
13397:
13398:
13399:
13400: Pietikäinen ym.: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Helsingin ter-
13401: veydenhoitoaseman vuokran maksamisesta valtion varoista
13402:
13403:
13404: Eduskunnalle
13405:
13406: Ylioppilaiden terveydenhoitoasemat toimivat dellinen asema on huono. Tämä olisi pieni mutta
13407: useilla paikkakunnilla vastikkeetta korkeakoulu- tarpeellinen askel opiskelijoiden taloudellisen ase-
13408: jen tiloissa eduskunnan vuoden 1977 valtion tulo- man parantamiseksi.
13409: ja menoarvion yhteydessä tekemän päätöksen pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
13410: rusteella. Helsingin terveydenhoitoasema on ai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13411: noa, josta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
13412: maksaa vuokraa. että hallitus valtion vuoden 1987 tulo-
13413: Kokonaisvuokra vuonna 1986 Helsingin toimi- ja menoarvioesityksen laadinnan yhteydes-
13414: pisteestä tulee olemaan noin 2,19 miljoonaa sä ryhtyisi toimiin Ylioppilaiden tervey-
13415: markkaa. Kansaneläkelaitos korvaa vuokrasta denhoitosäätiön Helsingin terveydenhoi-
13416: osan. Opiskelijoiden terveydenhoitomaksussa toaseman vuokran maksamiseksi valtion
13417: suorittama korvaus vuonna 1986 on 9 mk. Tämän varoista nitltä osin kuin Kansaneläkelaitos
13418: maksuosuuden alentamiseksi olisi löydettävä kaik- ei sitä korvaa.
13419: ki mahdolliset keinot, koska opiskelijoiden talou-
13420:
13421: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
13422:
13423: Sirpa Pietikäinen Pirjo Rusanen
13424:
13425:
13426:
13427:
13428: 44 260211N
13429: 346 1986 vp.
13430:
13431: Toivomusaloite n:o 319
13432:
13433:
13434:
13435:
13436: Pohto ym.: Määrärahasta avosydänkirurgian tehostamiseksi yliopis-
13437: tollisissa keskussairaaloissa
13438:
13439:
13440: Eduskunnalle
13441:
13442: Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksia odottavia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
13443: potilaita on jokaisessa yliopistollisessa keskussairaa- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13444: lapiirissä hyvin runsaasti ja henkilöstövoimavaro- sen,
13445: jen puute estää kaikille leikkausta odottaville po-
13446: tilaille tarpeellisen hoidon antamisen ohitusleik- että hallitus ryhtyisi toimenpttezsztn
13447: kauksen avulla. Sekä potilaiden tutkiminen että määrärahan varaamiseksi valtion vuoden
13448: hoitaminen vaativat kiireellisesti lisää henkilöstö- 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen avosy-
13449: voimavaroja kaikkiin yliopistosairaaloihimme. dänkirurgian resurssien lisäämiseksi yli-
13450: Sairauden luonteesta johtuen kuolee n. 10 pro- opistollisissa keskussairaaloissa.
13451: senttia ohitusleikkausta tarvitsevista potilaista
13452: odottaessaan hoitotoimenpidettä leikkausjonossa.
13453:
13454: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
13455:
13456: Urho Pohto Reino Jyrkilä
13457: Helvi Koskinen Pentti Skön
13458: Anssi Joutsenlahti
13459: 1986 vp. 347
13460:
13461: Toivomusaloite n:o 320
13462:
13463:
13464:
13465:
13466: Pohto ym.: Määrärahasta lisävirkojen perustamiseksi terveyskeskus-
13467: ten laboratorioihin
13468:
13469:
13470: Eduskunnalle
13471:
13472: Yksityisen ja erikoislääkäritasoisen hoidon suus korkeatasoiseen terveyden- ja sairaanhoitoon
13473: vuoksi pyritään yhä useammin kääntymään yksi- ja helpotettaisiin kustannuksia kokonaiskustan-
13474: tyislääkärien vastaanotoille, niiden korkeammasta nuksiin verraten kohtuuttoman kalliiden yksityi-
13475: hinnasta huolimatta. Koska yksityislääkäreiden sissä laboratorioissa tehtyjen laboratoriotutkimus-
13476: vastaanotot ovatkin välttämättömyys nykyisellään kustannusten osalta.
13477: helpottamaan terveyskeskusten lääkärivastaanot- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
13478: tojen kuormitusta, olisikin varsin kohtuullista, jos oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13479: paikalliset terveyskeskukset velvoitettaisiin teke- sen,
13480: mään alueellaan toimivien yksityislääkäreiden
13481: määräämiä laboratoriotutkimuksia terveyspalve- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13482: luina. määrärahan varaamiseksi valtion vuoden
13483: Tätä varten tulisi kartoittaa alueellisten terveys- 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen labora-
13484: keskuslaboratorioitten henkilöstötarve ja perustaa toriopalveluiden parantamiseksi kuntien
13485: virkoja vastaavassa suhteessa. terveyskeskuksissa olevissa laboratorioissa
13486: Näin annettaisiin myös vähävaraisille mahdolli- tarvittavia virkoja lisäämällä.
13487:
13488: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
13489:
13490: Urho Pohto Reino Jyrkilä Mikko Vainio
13491: Helvi Koskinen Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
13492: 348 1986 vp.
13493:
13494: Toivomusaloite n:o 321
13495:
13496:
13497:
13498:
13499: Pohto ym.: Määrärahasta sairaankuljetuskokeilun toteuttamiseksi
13500: Vaasassa
13501:
13502:
13503: Eduskunnalle
13504:
13505: Lääkintävahtimestarien ja sairaankuljettajien ajanmukainen terveyskeskus, johon on rakennettu
13506: koulutus on keskiasteen koulu-uudistuksen myötä asialliset tilat ambulansseja varten. Virkojen puu-
13507: selkiintymässä. Koulutus tuottaa ammattitaitoista te estää näiden tilojen käyttöönoton. Kokeilun
13508: henkilökuntaa tälle alalle. Heidän ammattitaiton- aloittaminen Vaasassa on myös työllisyyden kan-
13509: sa kehittäminen, ylläpitäminen ja hyödyntäminen nalta perusteltua, koska siellä koulutetaan kysei-
13510: on yhteiskunnallemme ja jokaiselle kansalaiselle seen ammattiin työvoimaa, josta suurin osa jää
13511: tärkeää, sillä potilasturvallisuuden vaarantamisel- työttömäksi tai työskentelee ammattiaan vastaa-
13512: la aiheutetaan henkisiä ja taloudellisia kärsimyksiä mattomissa tehtävissä. Kokeilusta saatuja tuloksia
13513: yhteiskunnassa. Sairaankuljetushenkilöstön am- voitaisiin hyödyntää valtakunnallisesti sairaankul-
13514: mattitaidon ylläpitämiseksi ja heidän työpanok- jetuksen suunnitelmia laadittaessa.
13515: sensa hyödyntämiseksi olisi aloitettava kokeilu sai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
13516: raankuljetuksen siirtämiseksi palokunnista ter- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13517: veyskeskuksiin paikkakunnilla, joissa se on tarkoi- sen,
13518: tuksenmukaista. Kuten tiedetään, on sairaankul-
13519: jettajien työstä alle 20 % hälytystyötä, joten hei- että hallitus ryhtyisi toimiin määrärahan
13520: dän työpanostaan voitaisiin hyödyntää myös ter- varaamiseksi valtion vuoden 1987 tulo- ja
13521: veyskeskusten poliklinikoilla palokuntia parem- menoarvioesitykseen sairaankuljetuskokei-
13522: min, koska useimmiten on lähtö- ja saapumis- lun aloittamiseksi Vaasan terveyskeskuk-
13523: paikkana terveyskeskus. sessa.
13524: Vaasaan on valmistumassa vuoden 1986 aikana
13525:
13526: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
13527:
13528: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
13529: 1986 vp.
13530: 349
13531:
13532: Toivomusaloite n:o 322
13533:
13534:
13535:
13536:
13537: Rajamäki ym.: MS-potilaiden kuntootustoiminnan tehostamisesta
13538:
13539:
13540:
13541: Eduskunnalle
13542:
13543: Terveydenhuollon merkitys on MS-potilaille Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
13544: suunnatuissa sopeutumisvalmennus- ja kuntoo- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13545: tuspalvelujen tarjonnassa korostunut entisestään.
13546: Tärkeän osan tässä työssä suorittavat myös MS- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin MS-
13547: yhdistykset sekä Suomen MS-yhdistysten liitto. pottlaiden ja muiden neurologisten vam-
13548: Näihin tilaisuuksiin osallistuvat mm. KYKS:in maispottlaiden kuntoutus- ja sopeutumis-
13549: vastuualueen potilaat Itä-Suomen alueella. Rahoi- valmennuskurssien rahoituksen toteutta-
13550: tusjärjestelyillä ei tule vaarantaa tätä KYKS:in misessa siten, ettei se heikennä nykyistä
13551: vastuualueen neurologisia sairauksia sairastavien käytäntöä.
13552: potilaiden osallistumismahdollisuutta Suomen
13553: MS-yhdistysten liiton järjestämille kursseille.
13554:
13555: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986
13556:
13557: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Osmo Vepsäläinen
13558: 350
13559: 1986 vp.
13560:
13561: Toivomusaloite n:o 323
13562:
13563:
13564:
13565:
13566: Rajantie ym.: Lääkejakelujärjestelmän uudistamisesta ilmaislääkkei-
13567: den saamiseksi suoraan terveyskeskuksista
13568:
13569:
13570: Eduskunnalle
13571:
13572: Apteekit ja lääketeollisuus muodostavat nykyi- veyskeskuksille myöntää oikeus antaa lääkärin
13573: sin muusta terveydenhuollosta poikkeavan järjes- määräyksen mukaiset päivystyslääkkeet. Siten voi-
13574: telmän siinä suhteessa, että ne ovat yksityisiä ja ne daan merkittävässä määrin vähentää potilaalle ja
13575: toimivat kaupallisin perustein. Tämä niiden poik- yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Vastaa-
13576: keava asema merkitsee myös sitä, että ne eivät tar- vasti ilmaislääkkeiden jakaminen terveyskeskuk-
13577: koituksenmukaisesti nivoudu terveydenhuollon sista halventaa kustannuksia, vähentää byrokra-
13578: yleiseen järjestelmään ja aiheuttavat eräiltä osin tiaa ja muodostuu joustavaksi järjestelmäksi poti-
13579: ylimääräistä byrokratiaa. laiden kannalta.
13580: Terveyskeskusten toimiessa ympäri vuoden ja Pidemmällä aikavälillä lääkehuollon tarkoituk-
13581: vuorokauden syntyy tarvetta saada myös akuuteis- senmukainen järjestäminen edellyttää sen nivo-
13582: sa tilanteissa potilaalle tarpeelliset lääkkeet. Nyky- mista kiinteäksi osaksi muuta terveydenhuoltojär-
13583: järjestelmän mukaan nämä ovat saatavissa vain jestelmää ja puuttumista myös apteekkilaitoksen
13584: apteekista, mikä merkitsee ylimääräistä matkusta- j~. lääketeollisuuden omistus- ja järjestämissuhtei-
13585: mista ja kustannuksia potilaalle sekä tarpeettomia sun.
13586: kustannuksia yhteiskunnalle sairausvakuutusjär- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13587: jestelmän kautta korvattavien matkakustannusten nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13588: johdosta. sen,
13589: Sairausvakuutuslain nojalla on potilaalla oikeus
13590: saada eräiden sairausten hoitamiseen tarpeelliset että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
13591: lääkkeet ilmaiseksi. Myös nämä lääkkeet on nou- menpiteiszin lääkejakelun uudistamiseksi
13592: dettava apteekista riippumatta siitä, onko poti- siten, että terveyskeskuksista voidaan antaa
13593: laalla tarvetta käydä myös terveyskeskuksessa tai potilaalle maksutta päivystyslääkkeet ja
13594: muutoin siitä riippumatta, mikä on potilaan kan- sairausvakuutuslain mukaiset ilmaisläiik-
13595: nalta tarkoituksenmukaista. keet.
13596: Helpotuksena tähän järjestelmään tulee ter-
13597:
13598: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
13599:
13600: Maija Rajantie Reijo Lindroos
13601: Pekka Myllyniemi AnttiKalliomäki
13602: Osmo Vepsäläinen
13603: 351
13604: 1986 rd.
13605:
13606: Hemställningsmotion nr 324
13607:
13608:
13609:
13610:
13611: Rehn m.fl.: Om en lag om försöksdjursverksamhet
13612:
13613:
13614:
13615: Tili Riksdagen
13616:
13617: Vid behandlingen av regeringens proposltlon enbart borde regleras genom förordning, utan
13618: 263/84 med förslag tilllag om ändring av djur- möjlighet tili översyn av riksdagen.
13619: skyddslagen uttalade enskilda riksdagsmän under Därför är det viktigt att regeringen vidtar åtgär-
13620: den allmänna debatten en klar önskan om att för- der för att försöksdjursverksamheten lösgörs ur
13621: söksdjursverksamheten borde regleras genom sär- djurskyddslagen, och inleder beredning av en
13622: skild lag, inte ingå med ~~tt allmänna formule- egen lag om försöksdjursverksamhet.
13623: ringar i djurskyddslagen. Aven ekonomiutskottet Med anledning av det ovan nämnda föreslår vi
13624: ägnade det längsta avsnittet i sitt betänkande av att riksdagen måtte hemställa,
13625: den 7 maj 1985 (nr 5/1985 rd.) åt försöksdjurs-
13626: verksamheten, med klara anvisningar om hur för- att regeringen vidtar åtgärder för inle-
13627: ordningen borde utformas. En mycket utbredd dande av beredningsarbetet /ör en särskild
13628: opinion anser att försöksdjursverksamheten inte lag om försöksdjursverksamhet.
13629:
13630: Helsingfors den 12 februari 1986
13631:
13632: Elisabeth Rehn Ole Norrback
13633: 352
13634: 1986 vp.
13635:
13636: Toivomusaloite n:o 324 Suomennos
13637:
13638:
13639:
13640:
13641: Rehn ym.: Eläinkokeita sääotelevän lain aikaansaamisesta
13642:
13643:
13644:
13645: Eduskunnalle
13646:
13647: Käsiteltäessä hallituksen esitystä n:o 263/1984 eduskunnalle tulisi varata mahdollisuus tarkaste-
13648: vp. laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta ilmaisi- luun.
13649: vat yksittäiset kansanedustajat yleiskeskustelun Siksi on tärkeää, että hallitus ryhtyy toimenpi-
13650: aikana selvän toiveen koe-eläintoiminnan sään- teisiin koe-eläintoiminnan irrottamiseksi eläin-
13651: telemisestä erityislain avulla eikä eläinsuojelula- suojelulain piiristä ja käynnistää erillisen koe-
13652: kiin sisältyvien melko yleisten muotoitujen avulla. eläintoimintaa koskevan lain valmistelun.
13653: Myös talousvaliokunnan 7 päivänä toukokuuta Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
13654: 1985 antaman mietinnön (n:o 5/1985 vp.) pisin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13655: jakso käsitteli koe-eläintoimintaa. Siinä esitettiin
13656: selkeät ohjeet siitä, kuinka asetus olisi laadittava. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin eri-
13657: Laajalle levinneen käsityksen mukaan koe-eläin- tyisen koe-eläintoimintaa sääntelevän lain
13658: toimintaa ei tulisi säännellä asetuksella, vaan valmistelun käynnistämiseksi.
13659:
13660: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
13661:
13662: Elisabeth Rehn Ole Norrback
13663: 353
13664: 1986 vp:
13665:
13666: Toivomusaloite n:o 325
13667:
13668:
13669:
13670:
13671: Riihijärvi ym.: Suomalaisen syöpätutkimusinstituutin perustamisesta
13672:
13673:
13674:
13675:
13676: Eduskunnalle
13677:
13678: Eduskunnan on voimakkaasti ryhdyttävä tuke- tiöiltä tutkimusrahaa, mutta me tarvitsemme
13679: maan Suomessa tapahtuvaa syöpätutkimusta. Ti- myös suotuisan tutkimusympäristön ja puitteet
13680: lanne on meille omassa maassamme nurinkuri- tutkijoillemme. Niistä on Suomessa juuri tällä
13681: nen, sillä meillä ei ole lainkaan erityistä syövän- hetkellä suuri puute. Suomen sairaanhoitojärjes-
13682: tutkimuslaitosta, joka voisi tarjota monille lahjak- telmä on erinomaisella tavalla käyttänyt olemassa
13683: kaille tutkijoille kansainvälisen tason puitteet syö- olevaa tietoa kansalaisten hyväksi kamppailussa
13684: pätautien perustutkimukseen. Tällä hetkellä hy- syöpäsairauksia vastaan, mutta yhteiskunta ei ole
13685: vin useat tiedemiehet suorittavat tutkimusta Yh- riittävästi panostanut syövän perustutkimukseen
13686: dysvalloissa eivätkä Suomen tutkimusresurssien maassamme. Tutkimus ja sovellutukset käyvät
13687: vähäisyyden vuoksi halua palata takaisin kotimaa- kuitenkin käsi kädessä, ja jokainen edistysaskel
13688: han. syöpäsajrauksien hoidossa on tervetullut, sekä
13689: Suomalainen syöpätutkimus on kuitenkin saa- kansallisesti että kansainvälisesti.
13690: vuttanut erinomaisia tuloksia esim. kohdunkaula- Syöpäsairaudet ovat lisääntymässä, ja sen takia
13691: syövän tutkimuksen alueella ja on pystytty osoitta- tarvitaan paitsi solutason perustutkimusta myös
13692: maan syövän virusperäisyys. Erityisesti myös edis- selvityksiä elinympäristön haittatekijöiden ja eri-
13693: tysaskeleet rintarauhassyövän ehkäisemisessä ovat tyisesti ravintoaineiden lisäaineiden vaikutuksista
13694: rohkaisevia, ja suomalaiset tutkijat ovat saaneet syövän syntyyn. Syöpäsairauksia vastaan käydään
13695: huomattavia kansainvälisiä apurahoja merkittä- taistelua laajalla rintamalla, ja siksi Suomessa ei
13696: vien syövän tutkimuksissa tekemiensä havaintojen pidä jäädä jälkeen tässä työssä.
13697: vuoksi. Suomi tarvitsee syöpätutkimusinstituutin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13698: ja se olisi kiireellisesti toteutettava, jotta emme tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13699: menettäisi jatkuvasti lahjakkaita tutkijoitamme
13700: pysyvästi ulkomaille. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
13701: Syöpäsairauksia vastaan taisteleminen on koko menpiteisiin kansallisen suomalaisen syö-
13702: ihmiskunnan yhteinen asia,ja suomalaiset tutkija- pätutkimusinstituutin perustamiseksi.
13703: ryhmät ovat saaneet ja saavat kansainvälisiltä sää-
13704:
13705: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
13706:
13707: Heikki Riihijärvi Pentti Skön Helvi Koskinen
13708: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi Vieno Eklund
13709: Reino Jyrkilä Urho Pohto Lea Mäkipää
13710: Anssi Joutsenlahti
13711:
13712:
13713:
13714:
13715: 45 260211N
13716: 354
13717: 1986 vp.
13718:
13719: Toivomusaloite n:o 326
13720:
13721:
13722:
13723:
13724: Rönnholm: Kaarinan-Piikkiön pääterveysaseman lisätilojen raken-
13725: tamisesta
13726:
13727:
13728: Eduskunnalle
13729:
13730: Turun kaupunkiseudun itäinen alue on kehit- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
13731: tynyt ripeästi. Julkiset palvelut ovat myös paran- hyväksyttäväksi toivomuksen,
13732: tuneet. Huomattava parannus on ollut vastikään
13733: valmistunut Kaarinan-Piikkiön pääterveysase- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
13734: ma. Tullakseen toimivaksi ja tehokkaaksi vaatii Kaarinan-Piikkiön pääterveysaseman pi-
13735: terveysasema sen toisen vaiheen nopeutettua to- kaiseksi laajentamiseksi.
13736: teuttamista. Hallinnolliset tilat sekä 40 vuode-
13737: paikkaa käsittävä laajennus olisikin toteutettava
13738: välittömästi.
13739:
13740: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
13741:
13742: Mikko Rönnholm
13743: 355
13744: 1986 vp.
13745:
13746: Toivomusaloite n:o 327
13747:
13748:
13749:
13750:
13751: Savolainen ym.: Terveydenhuoltohenkilökunnan määrän lisäämi-
13752: sestä
13753:
13754:
13755: Eduskunnalle
13756:
13757: Maamme terveydenhuollon yksi keskeisimmistä palveluja asiakkaille, koska saattaa olla hoitolai-
13758: ongelmista on koulutetun henkilökunnan vähyys. toksia, joiden kuntoutusviroista ainuttakaan ei ole
13759: Viisivuotissuunnitelmiin varatuilla virkamäärillä saatu täytetyksi.
13760: voidaan terveydenhuollon tarpeisiin vastata tyy- Nykyinen, varsin hyväksi osoittautunut tervey-
13761: dyttävästi, mutta käytännössä virat jäävät täyttä- denhuoltojärjestelmämme murenee sisältäpäin
13762: mättä, koska koulutetusta henkilökunnasta on koulutetun henkilökunnan vähyyden vuoksi, ellei
13763: suuri puute. Toisaalta sairaalalaitoksissa työsken- terveydenhuoltoalan koulutuspaikkoja tuntuvasti
13764: telee olemassa olevien virkojen hoitajina henkilö- lisätä.
13765: kuntaa, jolla ei ole asianmukaista koulutusta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
13766: Kolmanneksi kipeäksi epäkohdaksi on muodostu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13767: nut se, että sairaansijoja joudutaan sulkemaan lo-
13768: makuukausina, kun henkilökunnan sijaisuuksia ei että hallitus selvittäisi kzi'reellisesti ter-
13769: pystytä järjestämään. veydenhuoltohenkilökunnan määrällisen
13770: Aivan erityisen ongelma-alueen muodostaa fy- vajauksen ja ryhtyisi toimenpiteisiin kou-
13771: siatrisen kuntoutuksen alue, jolla kunnat ja kun- lutuspaikkojen lisäämiseksi.
13772: tainliitot eivät pysty tarjoamaan muuta kuin osto-
13773:
13774: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
13775:
13776: Lea Savolainen Reijo Lindroos
13777: Saara-Maria Paakkinen Martti Lähdesmäki
13778: 356
13779: 1986 vp.
13780:
13781: Toivomusaloite n:o 328
13782:
13783:
13784:
13785:
13786: Savolainen ym.: Alle 17 -vuotiaan lapsen hoitopäivä- ja poliklinikka-
13787: käyntimaksujen poistamisesta
13788:
13789:
13790: Eduskunnalle
13791:
13792: Lasten toimeentuloturvaetuudet ovat alhaisem- keskus- ja aluesairaaloiden poliklinikkakäynnit,
13793: mat kuin millään muulla ikäryhmällä. Perusetuu- joita arvioidaan olevan yhteensä noin 300 000
13794: tena maksettavat lapsilisät ovat päivää kohti las- vuosittain.
13795: kettuna alle 10 markkaa. Raha-asia-aloitteesta n:o 534/1985 vp. anne-
13796: Ottaen huomioon lasten terveyden- ja sairaan- tussa lausunnossa todetaan, että lapsilta perittä-
13797: hoidon merkityksen lapsille itselleen, perheille ja vien hoitopäivä- ja poliklinikkamaksujen poista-
13798: koko yhteiskunnalle, tulisi lasten terveyskeskuk- misen vaikutuksia selvitellään erikseen sosiaali- ja
13799: sissa tapahtuvan hoidon sekä erikoissairaanhoito- terveysministeriössä.
13800: laitoksissa tapahtuvan hoidon ja poliklinikkakäyn- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
13801: tien olla maksuttomia. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13802: Maksullisista vuodeosastopalveluista lapset
13803: käyttävät keskussairaaloissa noin 360 000 hoito- että hallitus kiirehtisi sosiaali- ja terveys-
13804: päivää, alue- ja paikallissairaaloissa noin 660 000 ministeriössä tapahtuvaa selvitystyötä, jot-
13805: hoitopäivää sekä terveyskeskusten vuodeosastoil- ta vuoden 1987 budjettzi'n voitaisiin varata
13806: la noin 30 000 hoitopäivää sekä psykiatrisissa sai- määräraha alle 17-vuott'aan lapsen hoito-
13807: raaloissa noin 10 000 hoitopäivää vuodessa. päivä- ja polzklinikkamaksujen poistami-
13808: Avopalveluista ovat lapsille maksullisia vain seksi.
13809:
13810: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
13811:
13812: Lea Savolainen Reijo Lindroos
13813: Saara-Maria Paakkinen Martti Lähdesmäki
13814: 1986 vp. 357
13815:
13816: Toivomusaloite n:o 329
13817:
13818:
13819:
13820:
13821: Savolainen ym.: Sairaankuljetustoiminnan tehostamisesta
13822:
13823:
13824:
13825: Eduskunnalle
13826:
13827: Kansanterveyslailla sairaankuljetuksesta tuli sairauskohtauksissa enttam tärkeä vaihe hoidon
13828: kuntien lakisääteinen tehtävä. Kunnan tai kun- kannalta. Siksi on välttämätöntä, että sairaankul-
13829: tainliiton on kansanterveysasetuksen 6 §:n 1 mo- jetus järjestetään kiinteämmin osaksi terveyden-
13830: mentin (246 175) mukaan mahdollista järjestää huolto-organisaatiota.
13831: sairaankuljetusajoneuvolla suoritettava sairaan- Keskiasteen opintouudistus tuo muutoksia sai-
13832: kuljetus terveyskeskuksen omana toimintana tai raankuljettajien koulutukseen. Sen ohella on huo-
13833: muun kunnallisen viranomaisen alaisena toimin- lehdittava nykyisen henkilökunnan täydennys-
13834: tana tai uskoa toiminta kokonaan tai osittain yh- koulutuksesta, jotta koulutuksen kirjavuutta voi-
13835: teiselle taikka yksityiselle ammatinharjoittajalle, taisiin poistaa ja nykyisen sairaankuljetushenkilö-
13836: jolla on siihen asianmukainen lupa. kunnan toimintavalmiutta parantaa.
13837: Sairaankuljetuksesta on muodostunut osa-alue, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
13838: joka ei ole kehittynyt muun sairaanhoidon laatu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13839: vaatimusten mukaisesti. Koulutus on kirjavaa, ka-
13840: luston kunnon valvonta puutteellista ja hallinnol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sai-
13841: lisesti toiminta on jakautunutta, kuuluuhan mm. raankuljetustoiminnan nykytilanteen ja
13842: palolaitos sisäasiainministeriön alaisuuteen. muutostarpeiden selvittämiseksi.
13843: Sairaankuljetus on onnettomuustapauksissa ja
13844:
13845: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
13846:
13847: Lea Savolainen Reijo Lindroos
13848: Saara-Maria Paakkinen Martti Lähdesmäki
13849: 358
13850: 1986 vp.
13851:
13852: Toivomusaloite n:o 330
13853:
13854:
13855:
13856:
13857: Skinnari: Määrärahasta Padasjoen terveysaseman laajennukseen ja
13858: peruskorjaukseen
13859:
13860:
13861: Eduskunnalle
13862:
13863: Asikkalan ja Padasjoen kansanterveystyön kun- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
13864: tainliiton terveysasemien laajennus- ja peruskor- hyväksyttäväksi toivomuksen,
13865: jaushankkeet on tarkoitus toteuttaa suunnitelma-
13866: kaudella 1986-1990. että hallitus ryhtyisi toimenpttetmn,
13867: Asikkalan terveysaseman laajennushanke käsit- jotta Asikkalan terveysaseman rakentami-
13868: tää 35 lisäsairaansijaa ja näiden vaatimat potilas- nen mahdollistetaan suunnitellussa aika-
13869: ja aputilat ja valvontaosaston toimitilat. Arvioitu taulussa ja että hanketta varten varataan
13870: kokonaispinta-ala on 1 300 m 2 , ja rakennuskus- valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesi-
13871: tannukset ovat noin 10 miljoonaa markkaa. Asik- tykseen valtionosuutena 1 120 000 mark-
13872: kalan laajennus on hyväksytty vuosille 1987- kaa.
13873: 1988.
13874:
13875: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
13876:
13877: Jouko Skinnari
13878: 359
13879: 1986 vp.
13880:
13881: Toivomusaloite n:o 331
13882:
13883:
13884:
13885:
13886: Skön ym.: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin onopediasairaalan ra-
13887: kennustöiden aloittamisesta
13888:
13889:
13890: Eduskunnalle
13891:
13892: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ortopediasai- suunnitelmassa ortopediasairaalan rakentamisen
13893: raala toimii valtion omistamassa noin 100 vuotta aloitus on ajoitettu vuodelle 1989. Keski-Suomen
13894: vanhassa puurakennuksessa, joka on henkilö- ja sairaanhoitopiirillä on kuitenkin valmiudet aloit-
13895: paloturvallisuuden kannalta erittäin vaarallinen. taa onopediasairaalan jälleenrakentaminen syksyl-
13896: Sairaala on saanut toimia kyseisessä rakennuksessa lä 1987.
13897: ilman peruskorjausta sillä ehdolla, että uuden sai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13898: raalan suunnittelu ja rakentamisen valmistelu al- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13899: kaa välittömästi.
13900: Uusi ortopediasairaala on suunniteltu rakennet- että hallitus muuttaisi sosiaali- ja tervey-
13901: tavaksi keskussairaalan yhteyteen. Huomionar- denhuollon valtakunnallisia suunnitelmia
13902: voista on, että hanke ei edellytä uusien virkojen siten, että Keski-Suomen sairaanhoitopii-
13903: perustamista. Päinvastoin yhdistäminen tekee rin ortopediasairaalan rakentaminen voisi
13904: mahdolliseksi virkojen yhteiskäytön muiden yk- alkaa vuonna 1987 ja että siihen saataisiin
13905: sikköjen kanssa. valtionrahoitusta.
13906: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa
13907:
13908: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
13909:
13910: Pentti Skön Urho Pohto Lea Mäkipää
13911: 360
13912: 1986 vp.
13913:
13914: Toivomusaloite n:o 332
13915:
13916:
13917:
13918:
13919: Skön ym.: Rintamaveteraanien ja -invalidien ilmaisen sairaan- ja ter-
13920: veydenhoidon toteuttamisesta
13921:
13922:
13923: Eduskunnalle
13924:
13925: Tutkimusten mukaan sotiemme veteraanit ovat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
13926: melkeinpä laidasta laitaan enemmän tai vähem- piteiszin sotiemme veteraanien ja invali-
13927: män sairaita sotien aiheuttamien rasitusten vuok- dien ilmaisen terveydenhoidon ja sairaan-
13928: si. Tästä syystä on inhimillistä ja oikein, että heille hoidon toteuttamiseksi.
13929: järjestetään ilmainen terveyden- ja sairaanhoito.
13930: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13931: taen eduskunnan hyvksyttäväksi toivomuksen,
13932:
13933: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
13934:
13935: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
13936: 1986 vp. 361
13937:
13938: Toivomusaloite n:o 333
13939:
13940:
13941:
13942:
13943: Skön ym.: Hoidon kannalta tarpeellisten etelänmatkojen korvaami-
13944: sesta psoriasispotilaille
13945:
13946:
13947: Eduskunnalle
13948:
13949: Psoriasis on yksi vaikeimmista ihotaudeista, taa psoriasispotilaiden erikoisjoukkolennätykset
13950: jonka hoitoa on kokeiltu monin eri menetelmin. etelään, jotka korvattaisiin valtion varoista. Jouk-
13951: Psoriasis on erittäin kiusallinen potilaalle, sillä esi- kolentaina alennukset olisivat suuret ja kustan-
13952: merkiksi työelämässä monet psoriasista sairastavat nukset laskisivat sekä lentojen että majoituksen
13953: työntekijät ovat huomanneet, ettei heille sovi teh- osalta. Pienituloisten psoriasispotilaiden etelän-
13954: dastyö eivätkä pölyiset työolosuhteet eikä kosteas- matkat tulisi korvata sataprosenttisesti.
13955: sa ympäristössä tai vedessä tapahtuva työ. Olemme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
13956: kuulleet niinkin ikävistä tapauksista, että avio- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13957: liitot ovat kariutuneet vaikean psoriasiksen vuoksi.
13958: Yhdeksi parhaista hoitokeinoista on osoittautu- että hallitus ryhtyisi toimiin vaikeaa pso-
13959: nut etelän aurinko. Jopa hinnaltaan etelänmatkat nasisihotautia sairastavien potilaiden kul-
13960: kilpailevat lääkehoidon kanssa. Psoriasispotilai- jettamiseksi etelän aun'nkoon valtion kor-
13961: den yhdeksi hoitokeinoksi tulisi ehdottomasti ot- vausjärjestelmän turvin.
13962:
13963: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
13964:
13965: Pentti Skön Pentti Kettunen
13966:
13967:
13968:
13969:
13970: 46 260211N
13971: 362
13972: 1986 vp.
13973:
13974: Toivomusaloite n:o 334
13975:
13976:
13977:
13978:
13979: Skön ym.: Syöpäinstituutin perustamisesta syöpätutkimuksen tehos-
13980: tamiseksi
13981:
13982:
13983: Eduskunnalle
13984:
13985: Suomessa ovat viime vuosien aikana syöpäsai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13986: raudet lisääntyneet voimakkaasti. Kuitenkin meil- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13987: lä Suomessa löytyy päteviä syöpätutkijoita, mutta
13988: asiantuntijoiden mukaan puuttuvat taloudelliset että hallitus ryhtyisi toimiin, joilla tur-
13989: resurssit sekä syöpäinstituutti. Tämä on johtanut vattaisiin syöpätutkimus Suomeen perus-
13990: siihen, että pätevät tutkijat siirtyvät ulkomaille. tettavan syöpäinstituutin avulla.
13991: Hallituksen tulisi tämä vakava seikka ottaa huo-
13992: mioon jo tulevassa budjetissa.
13993:
13994: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
13995:
13996: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
13997: 1986 vp. 363
13998:
13999: Toivomusaloite n:o 335
14000:
14001:
14002:
14003:
14004: Skön ym.: Määrärahasta Kalliolan kuntoutusklinikalle alkoholistien
14005: jatkohoitoa varten
14006:
14007:
14008: Eduskunnalle
14009:
14010: Kalliola on vuonna 1919 perustettu setlementti Lisäksi on ryhdytty toimenpiteisiin nuoria huume-
14011: eli kristillis-yhteiskunnallinen sosiaali- ja kulttuu- ongelmaisia varten tarkoitetun hoitokodin perus-
14012: rikeskus. Kalliolan omistaa ja sen toimintaa yllä- tamiseksi.
14013: pitää Kalliolan Kannatusyhdistys ry. Toiminnan Kalliolan kuntoutusklinikalla ollaan käynnistä-
14014: tarkoituksena on yhdistyksen sääntöjen mukaan mässä alkoholistien jatkohoitoa. Toimintaan tulee
14015: ''herättää kristillistä vastuuntuntoa ja siihen pe- jatkossa liittymään saumattomasti jatkohoito, jon-
14016: rustuvaa uskonnollista ja yhteiskunnallista toi- ka alkuun saattamiseksi tarvitaan organisointia,
14017: mintaa erittäinkin pyrkien tyydyttämään paikalli- neuvotteluja kuntien kanssa sekä tiedon saatta-
14018: sen väestön uskonnollisia, eettisiä, sivistyksellisiä mista jatkohoitopalveluista sinne missä sitä tarvi-
14019: ja sosiaalisia tarpeita sekä aikaansaada henkilö- taan. Jatkohoidon käynnistämiseksi kaivataan
14020: kohtaista kosketusta ja keskinäistä luottamusta eri Kalliolan kuntou tusklinikalle alkukä ynnistys-
14021: aloilla toimivien ihmisten kesken''. määrärahoja. Tämä toiminta tulisi alkuun saami-
14022: Tarkoitustaan Kalliola on pyrkinyt toteutta- sen jälkeen rahoittamaan itse itsensä, joten ai-
14023: maan monipuolisella toiminnalla eri väestöryh- noastaan käynnistysavustus olisi välttämätöntä en-
14024: mien parissa. Jo vakiintuneiden työmuotojen li- simmäisenä toimintavuonna.
14025: säksi on tiedostettu eräs nyky-yhteiskunnan vaka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14026: vista haasteista: huolestuttavasti lisääntyneet alko- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14027: holiongelmat työelämässä. Tähän haasteeseen on
14028: Kalliolassa vastattu perustamalla vuonna 1982 al- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14029: koholiongelmaisten kuntoutusklinikka Espoon menpiteisiin riittävän määrärahan varaa-
14030: Pellakseen. Hoitomuodon tarpeen osoittauduttua miseksi Kalliolan Kannatusyhdistys ry:lle
14031: ylivoimaisen suureksi perustettiin vuoden 1984 Kalliolan kuntoutusklinikalla käynnistet-
14032: alussa toinen klinikka Suomen Setlementtiliitolta tä~ään alkoholistien jatkohoidon aloitta-
14033: ostettuun Vaotalan kiinteistöön Nurmijärvelle. mtseen.
14034:
14035: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
14036:
14037: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
14038: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Helvi Koskinen
14039: 364
14040: 1986 vp.
14041:
14042: Toivomusaloite n:o 336
14043:
14044:
14045:
14046:
14047: Skön ym.: Määrärahasta Kalliolan kuntoutusklinikalle päihdeongel-
14048: maisen läheisille tarkoitetun hoidon käynnistämiseksi
14049:
14050:
14051: Eduskunnalle
14052:
14053: Kalliola on vuonna 1919 perustettu setlementti hoidon päihdeongelmaisten läheisille, mutta kos-
14054: eli kristillis-yhteiskunnallinen sosiaali- ja kulttuu- ka toiminta on uutta ja sitä ei ole vielä saatu mark-
14055: rikeskus. Kalliolan omistaa ja sen toimintaa yllä- kinoitua riittävästi, on käynnistyminen vielä verk-
14056: pitää Kalliolan Kannatusyhdistys ry. Toiminnan kaista. Kalliolan kuntoutusklinikka tarvitsee hen-
14057: tarkoituksena on yhdistyksen sääntöjen mukaan kilön, joka alkaisi kokopäivätoimisesti organisoi-
14058: "herättää kristillistä vastuuntuntoa ja siihen pe- da, markkinoida ja toteuttaa läheisille tarkoitet-
14059: rustuvaa uskonnollista ja yhteiskunnallista toi- tua hoitoa. Henkilö on kyseiseen tehtävään tie-
14060: mintaa, erittäinkin pyrkien tyydyttämään paikal- dossa, mutta varat hänen palkkaukseensa puuttu-
14061: lisen väestön uskonnollisia, eettisiä, sivistyksellisiä vat edelleenkin. Kyseinen henkilö pystyy rahoitta-
14062: ja sosiaalisia tarpeita sekä aikaansaada henkilö- maan palkkansa jatkossa hoidettavilta kertyviltä
14063: kohtaista kosketusta ja keskinäistä luottamusta eri hoitomaksuista, mutta toiminnan ollessa vielä va-
14064: aloilla toimivien ihmisten kesken''. kiintumatonta tämä ei aluksi onnistu. Ylimeno-
14065: Tarkoitustaan Kalliola on pyrkinyt toteutta- kaudelle tarvittaisiin käynnistysvaiheeseen tukea
14066: maan monipuolisella toiminnalla eri väestöryh- ulkopuolelta. Vuoden toiminnan jälkeen toimin-
14067: mien parissa. Jo vakiintuneiden työmuotojen li- nassa oltaisiin jo pitkällä ja pystyttäisiin rahoitta-
14068: säksi on tiedostettu eräs nyky-yhteiskunnan vaka- maan toiminta omatoimisesti.
14069: vista haasteista: huolestuttavasti lisääntyneet alko- Lisäksi toimintaan tulisi liittää koulutus ja tar-
14070: holiongelmat työelämässä. Tähän haasteeseen on peellinen materiaalituotanto.
14071: Kalliolassa vastattu perustamalla vuonna 1982 al- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14072: koholiongelmaisten kuntoutusklinikka Espoon tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14073: Pellakseen. Hoitomuodon tarpeen osoittauduttua
14074: ylivoimaisen suureksi perustettiin vuoden 1984 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14075: alussa toinen klinikka Suomen Setlementtiliitolta menpiteisiin riittävän määrärahan varaa-
14076: ostettuun Vantalan kiinteistöön Nurmijärvelle. miseksi Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n
14077: Lisäksi on ryhdytty toimenpiteisiin nuoria huume- kautta KaiNolan kuntoutuskHnikalle lå·-
14078: ongelmaisia varten tarkoitetun hoitokodin perus- heishoidon käynnistämiseksi Kalliolan
14079: tamiseksi. kuntoutusklinikalla.
14080: Kalliolan kuntoutusklinikka on käynnistänyt
14081:
14082: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
14083:
14084: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
14085: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Helvi Koskinen
14086: 1986 vp. 365
14087:
14088: Toivomusaloite n:o 337
14089:
14090:
14091:
14092:
14093: Skön ym.: Määrärahasta Kalliolan kuntoutusklinikan seuranta- Ja
14094: tutkimustoiminnan järjestämiseksi
14095:
14096:
14097: Eduskunnalle
14098:
14099: Kalliola on vuonna 1919 perustettu setlementti Lisäksi on ryhdytty toimenpiteisiin nuoria huume-
14100: eli kristillis-yhteiskunnallinen sosiaali- ja kulttuu- ongelmaisia varten tarkoitetun hoidokodin perus-
14101: rikeskus. Kalliolan omistaa ja sen toimintaa yllä- tamiseksi.
14102: pitää Kalliolan Kannatusyhdistys ry. Toiminnan Kalliolan kuntoutusklinikalla ollaan käynnistä-
14103: tarkoituksena on yhdistyksen sääntöjen mukaan mässä seuranta- ja tutkimusyksikköä. Toimintaan
14104: "herättää kristillistä vastuuntuntoa ja siihen pe- tulee liittyä kyky ja halu testata ja arvioida aikaan-
14105: rustuvaa uskonnollista ja yhteiskunnallista toi- saannoksia tieteellisesti ja kriittisesti, sekä käydä
14106: mintaa, erittäinkin pyrkien tyydyttämään paikal- tieteellistä keskustelua yliopistojen ja tutkijoiden
14107: lisen väestön uskonnollisia, eettisiä, sivistyksellisiä kanssa. Tämä edellyttää tutkimuksen organisoin-
14108: ja sosiaalisia tarpeita sekä aikaansaada henkilö- tia ja ylläpitoa.
14109: kohtaista kosketusta ja keskinäistä luottamusta eri Kalliolan kuntoutusklinikka tarvitsee tämän
14110: aloilla toimivien ihmisten kesken". seuranta- ja tutkimusyksikön käynnistämiseksi pe-
14111: Tarkoitustaan Kalliola on pyrkinyt toteutta- rustamismäärärahoja, koska tämänhetkinen toi-
14112: maan monipuolisella toiminnalla eri väestöryh- minta ei pysty tuottamaan tämäntyylisen uuden
14113: mien parissa. Jo vakiintuneiden työmuotojen li- toimintamuodon käynnistysmäärärahoja.
14114: säksi on tiedostettu eräs nyky-yhteiskunnan vaka- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14115: vista haasteista: huolestuttavasti lisääntyneet alko- tavsti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14116: holiongelmat työelämässä. Tähän haasteeseen on
14117: Kalliolassa vastattu perustamalla vuonna 1982 al- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14118: koholiongelmaisten kuntoutusklinikka Espoon menpiteisiin rzi"ttävän määrärahan varaa-
14119: Pellakseen. Hoitomuodon tarpeen osoittauduttua miseksi Kalliolan Kannatusyhdistys ry:lle
14120: ylivoimaisen suureksi perustettiin vuoden 1984 Kalliolan kuntoutusklinikalla aloitettavan
14121: alussa toinen klinikka Suomen Setlementtiliitolta seuranta- ja tutkimusyksikön käynnistä-
14122: ostettuun Vantalan kiinteistöön Nurmijärvelle. mismäärärahoiksi.
14123:
14124: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
14125:
14126: Pentti Skön Reino Jyrkilä Urho Pohto
14127: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Helvi Koskinen
14128: 366
14129: 1986 vp.
14130:
14131: Toivomusaloite n:o 338
14132:
14133:
14134:
14135:
14136: Sutinen ym.: Haja-asutusalueiden kaupan toimintatuen kehittämi-
14137: sestä
14138:
14139:
14140: Eduskunnalle
14141:
14142: Haja-asutusalueiden kauppapalvelut niin kylä- On lukuisia tapauksia, joissa näiden tukirajojen
14143: kauppojen kuin myymäläautojenkin osalta uhkaa- muutos voisi turvata kauppapalveluita alueilla,
14144: vat vähetä nykyisestään kaupan erilaisista tuki- joissa autottoman väestön, mm. eläkeläisten,
14145: muodoista huolimatta. osuus on suuri. Pohjois-Karjalassa matkan alenta-
14146: Vuodesta 1980 vuoteen 1985 haja-asutusaluei- minen toiseen myymälään 5 kilometriksi ja liike-
14147: den elintarvikemyymälöiden osuus on laskenut vaihdon nostaminen esim. 1, 7 milj. markaksi
14148: noin seitsemälläsadalla. Vähentymistä ennakoi- saattaisi tuoda tuen piiriin parikymmentä kaup-
14149: daan tapahtuvan koko maassa noin 100-150 paa. Tapauskohtaista joustoakin välttämättä tar-
14150: myymälän vuosivauhdilla. vittaisiin .
14151: Pohjois-Karjalassa kauppapalveluiden turvaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14152: minen on vielä kipeämpi kysymys kuin keskimää- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14153: rin koko maassa. Läänin alueella olevasta lähes
14154: 200 kyläkaupasta oli v. 1985 vain 9 päässyt toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
14155: mintatuen piiriin. Esteeksi on todettu sekä tuki- kaupan toimintatuen saamisen edellytyk-
14156: määrärahojen niukkuus että tuensaamisrajojen senä olevan kilometrirajan toiseen kaup-
14157: tiukkuus. Jouston varaa ei ole ollenkaan 8 kilo- paan alentamiseksi 8 kilometristä 5 kilo-
14158: metrin matkan rajaan toiseen kauppaan tai tuen- metn"in, sekä edellytyksenä olevan 1, 05
14159: saamisedellytyksenä olevaan 1,05 milj. markan milj. markan vuosittaisen liikevaihdon ko-
14160: vuosittaiseen liikevaihtoon. rottamiseksi 1, 7 milj. markkaan.
14161:
14162: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
14163:
14164: Lea Sutinen Kerttu Törnqvist
14165: Reino Karpola Eeva Turunen
14166: 367
14167: 1986 vp.
14168:
14169: Toivomusaloite n:o 339
14170:
14171:
14172:
14173:
14174: Söderström: Työkyvyn arvioimisen määräämisestä hoitavalle lääkäril-
14175: le alle kolme kuukautta kestävissä sairaustapauksissa
14176:
14177:
14178: Eduskunnalle
14179:
14180: Viime vuoden aikana on ilmennyt selvä tulkin- On selvää, että paras arvioija ihmisen sairauden
14181: taerimielisyys siitä, minkä arvoinen sairaan työn- laadusta ja sen aiheuttamasta vaikutuksesta työky-
14182: tekijän sairaustodistus on. Myös viranomaisten ta- kyyn on koulutuksen saanut ammattitaitoinen
14183: holta on esitetty, että lääkärintodistus potilaan henkilö, eli lääkäri.
14184: sairaudesta on vain lausunto ja että työnantaja yk- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
14185: sipuoli~es~i päättää onko sairausloma ajankohtai- hyväksyttäväksi toivomuksen,
14186: nen va1 e1.
14187: Tämä tulkintaerimielisyys aiheutti Nokian Ku- että hallitus ryhtyisipikaisesti toimenpi-
14188: mitehtaalla 22 työntekijän irtisanomisen "liiallis- teisiin lakiehdotuksen valmistelemiseksi,
14189: ten sairaspoissaolojen'' vuoksi ja vaikka ammat- jossa yksiselitteisesti sii"etään työntekijöi-
14190: tiyhdistysliike äänekkäästi protestoi näitä ratkaisu- den työkyvyn arvioiminen ja työstä pois-
14191: ja vastaan, työtuomioistuin kuitenkin vahvisti saolon miiiiräiiminen lyhyissä alle 3 kuu-
14192: osalle inisanotuista irtisanomisen. kautta kestävissä sairaustapauksissa hoita-
14193: SOK:n Kokkolan tekstiilitehtaassa on myös sa- valle lääkärille.
14194: mansuuntainen tapaus havaittu ja työnantaja tuo-
14195: mittiin maksamaan 600 markan sakot sairaan
14196: työntekijän irtisanomisesta.
14197:
14198: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
14199:
14200: Sten Söderström
14201:
14202:
14203:
14204:
14205: )
14206: 368
14207: 1986 vp.
14208:
14209: Toivomusaloite n:o 340
14210:
14211:
14212:
14213:
14214: Turunen ym.: Kotiteollisuusyhdistysten henkilöstön palkkauksen
14215: saattamisesta valtionavun piiriin
14216:
14217:
14218: Eduskunnalle
14219:
14220: Maassamme toimii 22 alueellista valtionapua Kotiteollisuusyhdistysten tehtäväksi on yhä
14221: saavaa itsenäistä kotiteollisuusyhdistystä. Ne suo- enemmän tullut kotiteollisuustuotannon organi-
14222: rittavat valistus- ja neuvontatyötä 180 neuvonta- soiminen ja samalla sivuelinkeinojen sekä pien-
14223: asemalla sekä erilaisilla kursseilla. Neuvonta- yrittämisen edistäminen. Erikoisesti toiminnalla
14224: asemien palveluja koko maassa käyttää lähes on merkitystä haja-asutusalueilla.
14225: 80 000 henkilöä ja neuvontatapahtumia on vuo- Kaikille perustetuille neuvonta-asemille tulisi
14226: dessa noin 350 000. Palvelujen kysyntä kasvaa jat- pikaisesti voida palkata edes yksi työntekijä val-
14227: kuvasti. Siihen yritetään vastata mm. kurssitoi- tion tuella sekä niille yhdistyksille, joilla ei ole
14228: minnan avulla. Oppilaskohtaisia kurssityöpäiviä kiinteää neuvonta-asemaa, valtionapuinen kiertä-
14229: kertyi esimerkiksi vuonna 1984 jo lähes 75 500 ja vä kotiteollisuuskonsulentti. Esitys merkitsee vä-
14230: kursseille osallistui 9 400 henkilöä. littömästi 55 kotiteollisuusalan koulutuksen saa-
14231: Kotiteollisuusyhdistysten toimintaa haittaa va- neen henkilön työllistämistä ja heille toimen saa-
14232: kinaisen valtionapuisen henkilöstön puute. Yh- mista valtionapuisena.
14233: distyksillä ei ole mahdollisuuksia palkata enem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14234: pää henkilöstöä. Tämänhetkisten ilman valtion tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14235: apua palkattujen henkilöiden palkkojen maksa-
14236: minen tuottaa monille kotiteollisuusyhdistyksille että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ko-
14237: lähes ylipääsemättömiä vaikeuksia. Vaarana on jo- titeollisuusyhdistysten tehtävissä olevien
14238: pa joidenkin neuvonta-asemien lakkauttaminen. työntekijöiden palkkauksen saamiseksi val-
14239: Ilman valtion tukea palkattuja toimihenkilöitä on tionavun piiriin sekä 55 uuden valtion-
14240: tällä hetkellä yli 100, joista yksistään jo Pohjois- apuisen toimen perustamiseksi neuvonta-
14241: Karjalassa 18. Tosin työllistämisvaroin palkatuilla asemille sekä kiertävään konsulenttityö-
14242: työntekijöillä on voitu vähän helpottaa vaikeaa ti- hön.
14243: lannetta, mutta toiminnan tuloksellisuutta pitkäl-
14244: lä tähtäyksellä ajatellen ei tilapäistyövoiman käyt-
14245: tö ole kovinkaan tarkoituksenmukaista.
14246:
14247: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
14248:
14249: Eeva Turunen Reino Karpola
14250: Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä
14251: Lea Sutinen
14252: 1986 vp. 369
14253:
14254: Toivomusaloite n:o 341
14255:
14256:
14257:
14258:
14259: Vainio ym.: Yksityislääkärin määräämän fysikaalisen hoidon antami-
14260: sesta paikallisessa terveyskeskuksessa
14261:
14262:
14263: Eduskunnalle
14264:
14265: Yksityisen ja erikoislääkäritasoisen hoidon Näin annettaisiin vähävaraisille mahdollisuus
14266: vuoksi pyritään yhä useammin kääntymään yksi- ennalta ehkäisevään ja jo syntyneitä vammoja hel-
14267: tyislääkäreiden vastaanotoille, niiden korkeam- pottavaan kuntoutushoitoon.
14268: masta hinnasta huolimatta. Koska yksityislääkä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14269: reiden vastaanotat ovatkin välttämättömyys ny- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14270: kyisellään helpottamaan terveyskeskusten lääkäri- muksen,
14271: vastaanottojen kuormitusta, olisikin varsin koh-
14272: tuullista, jos paikalliset terveyskeskukset velvoitet- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn,
14273: taisiin tekemään alueellaan toimivien yksityislää- joilla paikalliset terveyskeskukset velvoitet-
14274: käreiden määräämää fysikaalista ym. kuntoutus- taisiin antamaan alueellaan toimivien yksi-
14275: hoitoa terveyskeskuspalveluna, etenkin kun pieni- tyislääkäreiden määräämiä kuntoutushoi-
14276: tuloisilla ei ole varaa käyttää yksityisten hoitolai- toja fysikaalisissa hoitoyksiköissään ja että
14277: tosten palveluksia. tarvittavien uusien virkojen perustamiseen
14278: Tätä varten tulisi kartoittaa alueellisten terveys- terveyskeskuksiin varattaiszin ni"ttävä mää-
14279: keskusten fysikaalisten hoitoyksiköiden henkilös- räraha valtion vuoden 1987 tulo- ja me-
14280: töntarve ja perustaa virkoja vastaavassa suhteessa. noarvioesityksessä.
14281:
14282: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
14283:
14284: Mikko Vainio Urho Pohto
14285: Anssi Joutsenlahti ]. Juhani Kortesalmi
14286: Lea Mäkipää
14287:
14288:
14289:
14290:
14291: 47 260211N
14292: 370
14293: 1986 vp.
14294:
14295: Toivomusaloite n:o 342
14296:
14297:
14298:
14299:
14300: Vainio ym.: Määrärahasta psoriasispotilaiden avohoitoverkoston ai-
14301: kaansaamiseksi
14302:
14303:
14304: Eduskunnalle
14305:
14306: Maahamme tulisi luoda tehokas avohoitoverkko Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
14307: psoriasisihotautipotilaiden pysyttämiseksi työkun- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14308: toisina. Myös sairausvakuutussäännöksiä olisi
14309: muutettava siten, että taudin hoidossa käytettävät että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
14310: lääkkeet tulisivat kokonaan korvattaviksi. Myös teisiin määrärahan osoittamiseksi valtion
14311: potilaiden käyttämä ruoka on erikoisruokavalioon vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityk-
14312: kuuluvaa ja tavallista ruokaa kalliimpaa, joten sii- seen psoriasisihotautzpotilaiden avohoito-
14313: täkin on potilaalle ylimääräisiä kuluja. verkoston luomiseksi.
14314: Maassamme on noin 100 000 jatkuvaa hoitoa
14315: tarvitsevaa psoriaatikkoa.
14316:
14317: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
14318:
14319: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
14320: Urho Pohto Lea Mäkipää
14321: Anssi Joutsenlahti
14322: 371
14323: 1986 vp.
14324:
14325: Toivomusaloite n:o 343
14326:
14327:
14328:
14329:
14330: Vainio ym.: Määrärahasta Lahden Launeen sivuterveysaseman raken-
14331: tamiseen
14332:
14333:
14334: Eduskunnalle
14335:
14336: Lahden lääkäripalvelujen vajaus asettaa Lau- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
14337: neen sivuterveysaseman toteuttamisen tärkeälle si- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
14338: jalle. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat ra- vomuksen,
14339: kennuskustannusten osalta 14,08 mmk ja toimin-
14340: tainvestointien osalta 2,128 mmk. Hyötypinta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n ni't-
14341: alaltaan hanke on 1 783 m 2 ja se kattaa yhdeksän tävän määrärahan osoittamiseksi valtion
14342: lääkärin avovastaanottotilat tarvittavine muine ti- vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen
14343: loineen. Rakentaminen olisi tarkoitus aloittaa Lahden Launeen sivuterveysaseman raken-
14344: mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin tamisen aloittamiseksi.
14345: vuonna 1987.
14346:
14347: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
14348:
14349: Mikko Vainio Urho Pohto
14350: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
14351: 372
14352: 1986 vp.
14353:
14354: Toivomusaloite n:o 344
14355:
14356:
14357:
14358:
14359: Vainio ym.: Sairaankuljetuksen järjestämistä koskevan esityksen an-
14360: tamisesta
14361:
14362:
14363: Eduskunnalle
14364:
14365: Sairaankuljetusjärjestelmä on Suomessa vielä tuen potilaan selviäruismahdollisuudet eivät tie-
14366: puutteellinen ja asettaa kansalaisia erilaiseen tur- tenkään aina riipu sairaankuljetuksen tasosta tai
14367: vaan sairauskohtauksien yllättäessä. Erityisesti pi- ammattitaidosta.
14368: temmät sairaankuljetusmatkat lisäävät potilaiden Erityisesti sairaankuljetuksen koulutus- ja val-
14369: menehtymisriskiä ja sairaan kuljetusauton henki- miusvaatimukset tarvitsevat lisäselvitystä, ja koko-
14370: lökunnan valmiudet hoitaa vaikeita ja äkillisiä ti- naisuudessaan sairaankuljetus Suomessa on niin
14371: lanteita ovat vielä kirjavia nyky-Suomessa. Sai- laajakantoineo ja tärkeä asia, että maahamme tar-
14372: raankuljetusautojen varustustaso ja niiden käyttö- vittaisiin erillinen laki sairaankuljetuksesta.
14373: oikeudet vaatisivat lisäselvityksiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14374: Tällä hetkellä vaikuttaa potilaiden selviämis- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14375: mahdollisuuksiin vielä liian paljon se, miten kau-
14376: kana hoitopaikasta sairastuminen tapahtuu ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sai-
14377: mitkä ovat sairaankuljetuksen valmiudet saattaa raankuljetusesityksen antamiseksi edus-
14378: potilas hengissä hoitopaikkaan. Sairaudesta joh- kunnalle.
14379:
14380: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
14381:
14382: Mikko Vainio Liisa Arranz Urho Pohto
14383: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
14384: Vieno Eklund
14385: 1986 vp. 373
14386:
14387: Toivomusaloite n:o 345
14388:
14389:
14390:
14391:
14392: Vainio ym.: Haja-asutusalueiden kauppojen toiminnan tukemisesta
14393:
14394:
14395:
14396: Eduskunnalle
14397:
14398: Vähittäiskaupan vaikeudet ennen kaikkea haja- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
14399: asutus- ja kehitysalueilla ovat suuret. Ne ovat kas- vomuksen,
14400: vamaan päin ja kauppakuolemat jatkuvat. Näin
14401: palvelu heikkenee. että hallitus ryhtyisi toimiin vähittäis-
14402: On selvää, että asiantilaan on kiireellisesti saa- kauppajärjestöjen tukemiseksi haja-
14403: tava todellinen korjaus. asutusaluetila ja kehitysaluetila sijaitsevien
14404: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam- kauppojen häviämisen ehkäisemiseksi.
14405:
14406: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
14407:
14408: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
14409: Urho Pohto Lea Mäkipää
14410: Anssi Joutsenlahti
14411: 374
14412: 1986 vp.
14413:
14414: Toivomusaloite n:o 346
14415:
14416:
14417:
14418:
14419: Varpasuo ym.: Alkoholitarjoilun vähentämisestä valtion edustustilai-
14420: suuksissa
14421:
14422:
14423: Eduskunnalle
14424:
14425: Julkinen hallinto ja yksityinen liike-elämä käyt- Alkoholin aiheuttamia haittoja lisäävä vaikutus
14426: tävät vuosittain alkoholiedustukseen rahasum- on myös sillä, että yritysten alkoholiedustuksen
14427: man, jonka suuruutta on vaikea selvittää. Se ei kulut ovat verovähennyskelpoisia menoja. Tähän
14428: kuitenkaan ole mitättömän pieni. verovähennysoikeuteen olisi tarkoituksenmukaista
14429: Julkisen sektorin puolella edustusalkoholin asettaa yläraja.
14430: käyttö on ristiriidassa sen kanssa, että samalla val- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
14431: tio ja kunnat kustantavat alkoholinkulutuksen vä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14432: hentämiseen tähtääviä kampanjoita ja ylläpitävät
14433: kallista päihdehuoltoa. että hallitus toimisi edustusalkoholin
14434: Kuitenkin on selkeästi osoitettu, että kokonais- käytön vähentämiseksi julkisen hallinnon
14435: kulutuksen taso on kiinteästi yhteydessä alkoholin toiminnassa sekä ryhtyisi toimiin yritysten
14436: aiheuttamien haittojen määrään. Edelleen niin alkoholimenojen verovähennysoikeuden
14437: valtion kuin kuntienkin edustustilaisuudet toimi- tarkistamiseksi.
14438: vat esimerkkinä muille.
14439:
14440: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
14441:
14442: Päivi Varpasuo Saara Mikkola
14443: 375
14444: 1986 vp.
14445:
14446: Toivomusaloite n:o 347
14447:
14448:
14449:
14450:
14451: Wasz-Höckert ym.: Luomaistuotteiden valvonnan tehostamisesta
14452:
14453:
14454:
14455: Eduskunnalle
14456:
14457: Ulkomailta tuodaan vuosittain useiden miljoo- opiston farmasian laitoksen farmakognosian osas-
14458: nien markkojen edestä luontaistuotteita, joita ton tutkimustyötä ja viljelykokeilua Puumalan
14459: myydään nk. terveyskaupoissa. Etenkin pienitu- kunnassa tulisi kaikin puolin tukea (raha-asia-
14460: loiset eläkeläiset käyttävät tällaisia tuotteita, joi- aloite n:o 200711985 vp., Wasz-Höckert ym. ).
14461: den todellista kokoonpanoa ei riittävästi kontrol- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
14462: loida lääkintöhallituksen riittämättömien henki- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14463: löresurssien vuoksi (raha-asia-aloite n:o 2010/
14464: 1985 vp., Wasz-Höckert ym.). että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14465: Kotimaassa tapahtuvaa luomaistuotteiden vil- luontaistuotteiden valvonnan tehostami-
14466: jelyä tulisi kaikin puolin edistää. Tällöin voitaisiin seksi ja tutkimustyön tukemiseksi Helsin-
14467: edellämainittua tuontia vähentää ja vientiä kehit- gin yliopiston formakognosian laitoksella
14468: tää. Suomi soveltuu pienemmän saastaisuutensa sekä kotimaassa tapahtuvan luontaistuot-
14469: vuoksi hyvin tähän tarkoitukseen. Helsingin yli- teiden viljelyn kehittämiseksi.
14470:
14471: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
14472:
14473: Ole W asz-Höckert Ole Norrback Boris Renlund
14474: Pähr-Einar Hellström Elisabeth Rehn Pertti Hietala
14475: Kaarina Dromberg
14476: 376
14477: 1986 vp.
14478:
14479: Toivomusaloite n:o 348
14480:
14481:
14482:
14483:
14484: Alaranta ym.: Ylivieskan maatalouspiirin ja Keski-Pohjanmaan tie-
14485: piirin aseman turvaamisesta
14486:
14487:
14488: Eduskunnalle
14489:
14490: Väliportaanhallinnon kehittämistä on suunni- sekä Oulun että Vaasan läänien puolelle ja sekä
14491: teltu kauan. Edistyminen on ollut hidasta. Julki- Pohjois-Pohjanmaan että Keski-Pohjanmaan
14492: sessa keskustelussa tuodaan usein esille sekä nykyi- maakuntien puolelle.
14493: sen läänijaon että nykyisen maakuntajaon perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14494: teella toteutettavaa väliportaanhallintoa. Erilaiset tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14495: spekulaatiot aiheuttavat koko ajan tiettyä turvat-
14496: tomuutta ja epävarmuutta niissä valtion hallinnon että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Yli-
14497: piirivirastoissa, joiden toiminnan jatkuminen vieskan maatalouspiirin ja Keski-Pohjan-
14498: saattaa vaarautua väliportaanhallinnosta päätet- maan tiepiirin aseman turvaamiseksi niin,
14499: täessä. Tällaisia piirivirastoja ovat esimerkiksi Yli- ettei mahdollinen väliportaanhallinnon
14500: vieskan maatalouspiiri ja Keski-Pohjanmaan tie- tuleva ratkaisu uhkaa niiden toiminnan
14501: piiri, joiden molempien virastot sijaitsevat Yli- jatkuvuutta.
14502: vieskan kaupungissa, mutta toimialueet ulottuvat
14503:
14504: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
14505:
14506: Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen Väinö Raudaskoski
14507: Kalevi Mattila Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Jouppila
14508: 377
14509: 1986 vp.
14510:
14511: Toivomusaloite n:o 349
14512:
14513:
14514:
14515:
14516: Alaranta: Pienkunta-asiamiesten paikkaamisesta lääninhallituksiin
14517:
14518:
14519:
14520: Eduskunnalle
14521:
14522: Pienet kunnat ovat ihmisläheisiä ja monien taa pieniin ja heikossa taloudellisessa asemassa
14523: kansalaisten mielestä sen vuoksi ihanteellisia hal- oleviin kuntiin. Tällaiset tehtävät vaatisivat lää-
14524: lintoyksiköitä. Suomen kunnista suuri osa on ns. ninhallituksen yhteyteen oman pienkunta-asia-
14525: pienkuntia eli alle 4 000 asukkaan kuntia. miehen.
14526: Pienillä kunnilla on suuria vaikeuksia selviytyä Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioitta-
14527: monista velvoitteistaan. Viime vuosina pidetyissä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14528: maakunnallisissa pienkuntaseminaareissa on ko-
14529: rostettu sitä, että valtiovallan tulisi suunnata eri- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14530: tyistä huomiotaan pieniin kuntiin. On esitetty, pienkunta-asiamiesten palkkaamiseksi lää-
14531: että läänien sisäistä aluepolitiikkaa tulisi kohden- ninhallituksti'n.
14532:
14533: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
14534:
14535: Juhani Alaranta
14536:
14537:
14538:
14539:
14540: 48 260211N
14541: 378 1986 vp.
14542:
14543: Toivomusaloite n:o 350
14544:
14545:
14546:
14547:
14548: Alaranta ym.: Pyhäjokisuun rantavesialueiden kunnostamisesta
14549:
14550:
14551:
14552: Eduskunnalle
14553:
14554: Pyhäjokisuun rantavesialueet ovat pahasti liet- toinen vaihe. Oulun vesipiiri teki kunnan esityk-
14555: tyneet. Suurimpana syynä pidetään Oulun vesi- sestä oman ehdotuksensa vesihallituksen suunnit-
14556: piirin selvityksissä sitä, että virta tuo tullessaan teluohjelmaan, johon Pyhäjokisuun kunnostami-
14557: suoalueilta lietteitä, jotka laskeutuvat jokisuulle ja sen jatkamista ei ole kuitenkaan otettu. Hankkeen
14558: merialueen edustalle. Myös Pyhäjoen ruoppauk- kokonaiskustannukset olisivat yhteensä noin mil-
14559: silla katsotaan olevan oma osuutensa joen nykyi- joona markkaa.
14560: seen tilaan. Merkittävä syy jokisuun liettymiseen Pyhäjokisuun kunnostamista puoltavat maise-
14561: on maan yleinen kohoaminen, jota tapahtuu noin malliset arvot, viihtyvyystekijät sekä elinkeinopo-
14562: yksi metri sadassa vuodessa. Se vaikuttaa jokisuun liittiset syyt. Rantavesialueiden perusteellinen
14563: virtauksen heikkenemiseen. kunnostaminen elvyttäisi Tervon kalasataman,
14564: Pyhäjokisuu on Pyhäjoen kunnan keskustaaja- Kaukon pienvenesataman ja museorannan sekä
14565: man välittömässä läheisyydessä. Jokisuun väylien Kielosaaren leirintäalueen toimintoja.
14566: vaikutuspiirissä asuu noin 2 000 asukasta. Pyhä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14567: joen kunta on tehnyt elokuussa vuonna 1985 tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14568: aloitteen Pyhäjokisuun rantavesialueiden kunnos-
14569: tamiseksi. Kysymyksessä olisi pahasti kesken jää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin Py-
14570: neen jokisuun kunnostuksen ensimmäisen vai- häjokisuun kunnostuksen täydentämiseksi
14571: heen loppuun saattaminen sekä edellä kuvattu erityisesti rantavesialueiden osalta.
14572:
14573: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
14574:
14575: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
14576: Kalevi Mattila Tellervo Nousiainen
14577: 1986 vp. 379
14578:
14579: Toivomusaloite n:o 351
14580:
14581:
14582:
14583:
14584: Anttila: Urjalan elinkeinoasiamiehen palkkauksen saattamisesta val-
14585: tionosuuden piiriin
14586:
14587:
14588: Eduskunnalle
14589:
14590: Urjalan kunta on palkannut päätoimisen elin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
14591: keinoasiamiehen vuonna 1983. Urjalan kunta on vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14592: anonut kauppa- ja teollisuusministeriöitä val-
14593: tionapua palkkaamansa elinkeinoasiamiehen kus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n Ur-
14594: tannuksiin, mutta toistaiseksi turhaan. Urjalan jalan kunnan palkkaaman elinkeinoasia-
14595: kunnan taloudellinen kantokyky on heikohko ja miehen saattamiseksi valtionosuuteen oz-
14596: kunta on saanut kantokykyluokan laskun neljän- keuttavaksi viraksi.
14597: nestä kolmanteen vuonna 1984. Täten valtion-
14598: osuus elinkeinoasiamiehen palkkaukseen olisi
14599: erittäin tarpeellinen.
14600:
14601: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
14602:
14603: Sirkka-Liisa Anttila
14604: 380
14605: 1986 vp.
14606:
14607: Toivomusaloite n:o 352
14608:
14609:
14610:
14611:
14612: Anttila ym.: Valkeakosken, Toijalan ja Lempäälän yhteisen vedenja-
14613: kelujärjestelmän toteuttamisesta
14614:
14615:
14616: Eduskunnalle
14617:
14618: Valkeakosken kaupunki, Toijalan kaupunki ja kun kokonaiskustannukset ovat 30,4 milj. mk.
14619: Lempäälän kunta ovat yhtäpitävillä päätöksillään Vesihuoltohankkeen toteuttamisen ehdottomana
14620: vuoden 1984 lopussa päättäneet toteuttaa yhtei- edellytyksenä on valtion mukaantulo, koska muu-
14621: sen vedenjakelujärjestelmän rakentamisen maini- toin kuntien yksin kustannettava osuus nousee
14622: tuille kunnille. Samaiset kunnat ovat vuoden näiden kuntien kantokyky huomioon ottaen koh-
14623: 1985 alussa pyytäneet vesihallitusta osallistumaan tuuttoman suureksi.
14624: ns. valtion vesihuoltotyönä yhteisen vedenjakelu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14625: järjestelmän rakentamiseen Valkeakoskelle, Toija- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14626: laan ja Lempäälään. Hankkeella on erityisesti Toi-
14627: jalan raakavesiongelmien vuoksi todella kiire, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
14628: minkä vuoksi valtion rahoitus hankkeen aloitta- tion vesihuoltotyönä toteutettavan yhtei-
14629: miseen on erittäin tärkeätä. Maa- ja metsätalous- sen vedenjakelujärjestelmän rakentamisek-
14630: ministeriön keskipitkän tähtäyksen ohjelmissa tä- si Valkeakosken ja Toijalan kaupungeille
14631: mä vesihuoltohanke on mukana vuodesta 1986 al- sekä Lempäälän kunnalle.
14632: kaen. Valtion osuudeksi on arvioitu 9,6 milj. mk,
14633:
14634: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
14635:
14636: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
14637: 381
14638: 1986 vp.
14639:
14640: Toivomusaloite n:o 353
14641:
14642:
14643:
14644:
14645: Anttila: Ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkojen selvittämisestä yh-
14646: teistyössä paikallisen väestön kanssa
14647:
14648:
14649: Eduskunnalle
14650:
14651: Teollisuuden Voima julkisti aivan viime vuo- voston tulisi huolehtia siitä, että asian valmistelu
14652: den lopulla tutkimuksensa ja suunnitelmansa käy- jatkossa tapahtuisi tiiviissä yhteistoiminnassa eri
14653: tetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen sopivis- alueiden asukkaiden kanssa. Näin suuren ja kan-
14654: ta alueista. Teollisuuden Voima löysi 100 sopivaa salaisten kannalta merkittävän kysymyksen val-
14655: paikkakuntaa, yhtenä niistä Vitikka Ypäjällä ja mistelun pitäisi alusta alkaen olla avointa ja reh-
14656: Jokioisissa. Teollisuuden Voiman piirissä asiaa on tiä, ja sen tulee ehdottomasti tapahtua yhteistyös-
14657: valmisteltu jo yli kolme vuotta ja valmistelu pe- sä sekä alueen kuntien että paikallisten asukkai-
14658: rustuu sekä valtioneuvoston että kauppa- ja teolli- den kanssa.
14659: suusministeriön tekemiin päätöksiin. Tästä pit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
14660: kästä valmisteluajasta huolimatta alueiden asuk- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14661: kaille tieto asiasta viime vuoden lopussa tuli täyte-
14662: nä yllätyksenä. Käytettyyn ydinpolttoaineeseen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
14663: suhtaudutaan pelokkaasti ja tunteenomaisesti, jotta Teollisuuden Voima suorittaa jatkos-
14664: mikä johtuu siitä, että ihmisillä ei ole luotettavaa sa valmistelunsa käytetyn ydinpolttoai-
14665: tietoa tämän käytetyn yhdinpolttoaineen sijoituk- neen loppusijoitukseen sopivista alueista
14666: sen riskeistä ja vaaroista. Ihmisten luottamuksen tiivtissä yhteistoiminnassa eri alueiden
14667: palauttamiseksi sekä yhteiskunnan päätöksenteki- asukkaiden ja kuntien kanssa.
14668: jöihin että demokratian toimivuuteen valtioneu-
14669:
14670: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
14671:
14672: Sirkka-Liisa Anttila
14673: 382
14674: 1986 vp.
14675:
14676: Toivomusaloite n:o 354
14677:
14678:
14679:
14680:
14681: Arranz ym.: Vastaanotto-ohjeiden laatimisesta asuinkiinteistöjen
14682: ongelmajätteille
14683:
14684:
14685: Eduskunnalle
14686:
14687: Kaupunkien tehtävänä on jätehuoltolain mu- toinnista ja totmtttamisesta edelleen saataisiin
14688: kaan öljyjätteiden sekä asuinkiinteistöjen ongel- kunnille tarvittavat ohjeet sekä tilat.
14689: majätteiden vastaanoton järjestäminen. Silti on- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14690: gelmajätteiden vastaanotto on kunnissa puutteel- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14691: lisesti järjestetty. Osasyynä on ollut tarvittavien
14692: ohjeiden puuttuminen. Apteekeilla, huoltoase- että hallitus ryhtyisi kiireellt"sesti toi-
14693: milla ja fotokauppiailla voisi olla mahdollisuuksia menpiteisiin asuinkiinteistöjen ongelma-
14694: sopia kotitalouksien ongelmajätteiden vastaan- jätteiden vastaanoton ohjeiden antami-
14695: otosta, mikäli ongelmajätteiden lajittelusta, varas- seksi.
14696:
14697: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
14698:
14699: Liisa Arranz Lea Mäkipää
14700: 383
14701: 1986 vp.
14702:
14703: Toivomusaloite n:o 355
14704:
14705:
14706:
14707:
14708: Arranz ym.: Ohjeiden antamisesta pienkompostoinnin edistämiseksi
14709:
14710:
14711:
14712:
14713: Eduskunnalle
14714:
14715: Suurissa kaupungeissamme jätehuolto perustuu Ie, riittäisivät jo nykyisin olemassa olevat kaato-
14716: laajalti kaatopaikka-ajatteluun eli käsitykseen, et- paikat kaksinkertaisesti. Kuitenkin esim. pääkau-
14717: tä jätekysymys on ratkaistavissa kuljetusongelma- punkiseudun yhteistyövaltuuskunnan määräyksis-
14718: na. Kuitenkin on jo tutkimuksin voitu todeta, et- sä kielletään muun kuin oksien, risujen ja puiden
14719: tä kotitalouksien jätteistä kaupunkiolosuhteissa lehtien sekä vastaavien kompostointi.
14720: voitaisiin jopa 40 % kompostoida. Lisäksi voitai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14721: siin ottaa talteen paperi-, kartonki-, lasi-, metalli- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14722: ja erilainen puujäte. Jo nyt voimassa olevan lain-
14723: säädännön mukaan tulisi jätteiden hyötykäyttöä että hallitus kzireesti ryhtyisi toimenpi-
14724: edistää. Jos kotitalouksien edes kompostoitavissa teisiin ohjeiden antamiseksi kiinteistöiltä
14725: oleva jäte jätettäisiin toimittamatta kaatopaikoil- tapahtuvasta pienkompostoinnista.
14726:
14727: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
14728:
14729: Liisa Arranz Lea Mäkipää
14730: 384
14731: 1986 vp.
14732:
14733: Toivomusaloite n:o 356
14734:
14735:
14736:
14737:
14738: Arranz ym.: Keksintötoiminnan kunnallisesta tukemisesta
14739:
14740:
14741:
14742: Eduskunnalle
14743:
14744: Kaikille kuntalaisille tulee antaa mahdollisuus anomukset niitä tarvitsevalle kuntalaiselle. Uusien
14745: esittää oivalluksensa, ennen kuin ne vanhenevat. oivallusten nopea rekisteröinti vaikuttaa myös te-
14746: Keksiminen on vain uuden asian oivaltamista. hokkaasti kansantuloon. Näin saataisiin patentti-
14747: Vain hätä keinon keksii, ja useimmiten juuri va- k~uppa toimimaan kuten esim. Ruotsissa jaJapa-
14748: rattomille tulee niitä tilanteita eniten, mutta oi- mssa.
14749: vallusta toiselle voi esittää vain, kun se ensin on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14750: täsmennetty patenttivaatimukseksi. Tämä edellyt- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14751: tää, että keksinnöstä on riittävän hyvät käytännön
14752: tiedot, joiden mukaan vaatimus määritellään. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
14753: Koska valtio ei voi mitenkään tavoittaa niitä jotta kuntalaiszfle saadaan yhtäläinen oi-
14754: henkilöitä, jotka tarvitsevat ohjausta keksintöjen- keus rekisteröidä keksintönsä varallisuu-
14755: sä rekisteröimiseen, tulee kuntien valtion avustuk- destaan huolimatta kunnan antaman tuen
14756: sella hankkia elinkeinoasiamiehen käyttöön hen- ja neuvonnan avulla.
14757: kilö, joka pystyy laatimaanmallisuoja-ja patentti-
14758:
14759: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
14760:
14761: Liisa Arranz Lea Mäkipää
14762: 1986 vp. 385
14763:
14764: Toivomusaloite n:o 357
14765:
14766:
14767:
14768:
14769: Arranz ym.: Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä ym-
14770: päristöasioissa
14771:
14772:
14773: Eduskunnalle
14774:
14775: Ympäristöpolitiikan merkitys kasvaa koko ajan. osalta tarvitaan myös vastuun kanavoimia ja ra-
14776: Huono ympäristönsuojelu vaikuttaa elämisen laa- joittamista.
14777: tuun alentavasti. Siksi tarvitaan lainsäädäntöä, Mainituilla petusteilla ehdotamme eduskun-
14778: jolla kansalaisille annetaan ympäristöoikeuksia, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14779: joilla he omissa nimissään voivat vaatia, tarvittaes-
14780: sa viranomaisten avulla, ympäristöarvojen tiettyä että hallitus ryhtyisi toimiin kansalaisille
14781: tasoa elämänsä laatuun vaikuttavana tekijänä. ja työntekijöille sellaisten ympäristöoi-
14782: Toisaalta tarvitaan lainsäädäntöä, jolla määritel- keuksien aikaansaamiseksi, joiden avulla
14783: lään vastuuta ympäristövahinkojen osalta ja luo- ympäristöarvoihin voidaan puuttua, koska
14784: daan toimiva korvausjärjestelmä. Tavallisen kan- ne vaikuttavat kansalaisten ja työntektjöi-
14785: salaisen ja erityisesti työpaikkojen työntekijän den elämänlaatuun.
14786:
14787: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
14788:
14789: Liisa Arranz Lea Mäkipää
14790:
14791:
14792:
14793:
14794: 49 260211N
14795: 386
14796: 1986 vp.
14797:
14798: Toivomusaloite n:o 358
14799:
14800:
14801:
14802:
14803: Arranz ym.: Keräyspaperin ja -pahvin talteenoton tehostamisesta
14804:
14805:
14806:
14807: Eduskunnalle
14808:
14809: Maassamme on laajalti erilaisia to1m1stoja ja tannussäästöjä erityisesti toimistotalokiinteistöis-
14810: liikkeitä, joissa voitaisiin ottaa ennen roskakorien sä. Myös voimassa oleva jätehuoltolaki edellyttää
14811: tyhjentämistä talteen keräyspaperina ja -pahvina jätteiden uudelleenkäyttöä ja hyödyntämistä.
14812: käyttökelpoinen paperijäte. Tämä tapahtuisi Mainitulla perusteella ehdotamme kunnioit-
14813: esim. jokaisen työntekijän huoneeseen sijoitetta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14814: villa keräyspaperilaatikoilla yms. sekä sen jälkeen
14815: tapahtuvilla suuremmilla välivarastointilaatikoil- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ke-
14816: la. Lisäksi pahvit kerättäisiin erilliseen välivaras- räyspaperin ja -pahvin talteenoton edistä-
14817: toon. Alustavien kokeilutietojen perusteella on miseksi erityisesti liike- ja toimistokiinteis-
14818: arvioitavissa saatavan merkittäviä jätehuollon kus- töissä sekä valtion ja kuntien virastoissa.
14819:
14820: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
14821:
14822: Liisa Arranz Lea Mäkipää Helvi Koskinen
14823: 1986 vp. 387
14824:
14825: Toivomusaloite n:o 359
14826:
14827:
14828:
14829:
14830: Astala: Neuvottelukuntien perustamisesta tärkeimpien piirihallinto-
14831: viranomaisten yhteyteen
14832:
14833:
14834: Eduskunnalle
14835:
14836: Väliportaan hallinnon demokratisointia koske- distus ei toteudu vielä aivan lähivuosina, tulisi
14837: van keskustelun yhteydessä on lääninhallitusten harkita sellaisten osauudistusten tekemistä, jotka
14838: lisäksi kiinnitetty huomiota piirihallintoviran- edesauttavat ja tukevat myöhemmin toimeenpan-
14839: omaisten hallintoon ja laajempien kuntainliitto- tavaa väliportaanhallinnon kokonaisuudistusta.
14840: jen hallintoon. Piirihallintoviranomaisille tulisi asettaa neuvotte-
14841: Nykyisellään on lääninhallitusten päätöksente- lukunnat tai toimikunnat johtamaan viranomais-
14842: ko jo osittain demokratisoitu. Useiden tehtävien ten työtä. Tämä toimenpide olisi tärkeä myös lää-
14843: alalle on asetettu eri mielipidesuuntia ja alueita ninhallitusten työn kannalta, jolloin lääninhalli-
14844: edustavia lautakuntia, toimikuntia ja neuvottelu- tuksen yhteensovittavalla ja koordinoivalla suun-
14845: kuntia. Esimerkkinä mainittakoon läänin nuoriso- nittelulla olisi huomattavasti paremmat lähtökoh-
14846: lautakunta sekä sosiaali- ja terveyshuollon neuvot- dat piirihallintoviranomaisten työn pohjautuessa
14847: telukunta. Lisäksi v. 1982 lääneihin asetettiin val- yhteiskunnallisesti eri mielipidesuuntia ja alueita
14848: tioneuvoston kanslian päätöksellä aluepoliittiset edustavien elinten päätöksiin.
14849: neuvottelukunnat, jotka antavat lausuntonsa lää- Piirihallintoviranomaisten hallinnon demokra-
14850: nin kehittämistä koskevista tavoite- ja toimenpi- tisoimiskokeilu voitaisiin aloittaa esim. Turun ja
14851: desuunnitelmista sekä muista läänin kehittämisen Porin läänissä.
14852: kannalta laajakantoisista kysymyksistä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
14853: Piirihallintoviranomaiset on jätetty kokonaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14854: demokraattisen kontrollin ulkopuolelle, vaikka ne
14855: käyttävät valtion tulo- ja menoarviossa lääneille että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin hal-
14856: varatuista määrärahoista suurimman osan. Esi- linnon demokratisoimiskokeilun aloitta-
14857: merkiksi Turun ja Porin läänissä pelkästään TVL miseksi, jolloin tärkeimpien piirihallinto-
14858: käyttää lääniin menevistä valtion suorien inves- viranomaisten yhteyteen perustetaan po-
14859: tointien määrärahoista n. 60 o/o eli 240 milj. mk. liittisia voimasuhteita vastaavat neuvotte-
14860: Koska näyttää siltä, että väliportaan hallintouu- lukunnat.
14861:
14862: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
14863:
14864: Heli Astala
14865: 388
14866: 1986 vp.
14867:
14868: Toivomusaloite n:o 360
14869:
14870:
14871:
14872:
14873: Astala ym.: Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä ym-
14874: päristöasioissa
14875:
14876:
14877: Eduskunnalle
14878:
14879: Valtaosalla kansalaisista ei ole määräysvaltaa omistusoikeutta ja siihen kytkeytyvää mielivaltaa
14880: maaomaisuuden tai tuotantovälineiden käyttöön. vastaan.
14881: Näiden kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien li- Asuinympäristön suunnittelu ja kehittäminen
14882: sääminen ympäristöä koskevissa asioissa kytkeytyy riippuvat suuresti siitä, miten kaavoitusta toteute-
14883: koko yhteiskunnan demokratisoimiseen ja edellyt- taan. Sen vuoksi asukkaille on annettava nykyistä
14884: tää suuria yhteiskunnallisia uudistuksia. paremmat ja suoremmat vaikutusmahdollisuudet
14885: Tuotantolaitokset ovat hyvin ratkaisevia ym- kaavoista päätettäessä. Kaavojen laadinnassa kuu-
14886: päristömme laadun kannalta. Työntekijöiden lemisvelvoite on ulotettava kaikkiin niihin, joiden
14887: oikeuksia puuttua tehtaiden tai muiden laitos- asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava
14888: ten aiheuttamiin ympäristöhaittoihin on nopeas- saattaa vaikuttaa.
14889: ti lisättävä. Ammattiyhdistysliikkeen työpaikka- Muiden ympäristöasioiden osalta lähtökohtana
14890: organisaatiolle tulee antaa virallinen asema ym- on pidettävä sitä, että kaikilla niillä, joiden elin-
14891: päristönsuojelun valvonnassa. Aluksi valvonta ympäristöön ympäristöä pilaava tai muuttava toi-
14892: voisi tapahtua työsuojeluvaltuutettujen toimes- minta vaikuttaa, on todelliset vaikutusmahdolli-
14893: ta heidän määräänsä lisäten ja asemaansa paran- suudet jo asioiden suunnitteluvaiheessa ennen lo-
14894: taen. pullisia päätöksiä. Valitusoikeus on annettava kai-
14895: Ei voida pitää kohtuullisena, että yksityinen kille niille, joita ko. asia koskee. Asianosaisuus
14896: omistusoikeus sisältäisi oikeuden luonnon ja ympäristöasioissa on laajennettava koskemaan
14897: muun ympäristön pilaamiseen. Arvokkaan luon- mm. ympäristösuojelujärjestöjä.
14898: nonkohteen tai kauniin maiseman suojeleminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14899: omistajan tuhotoimilta ei voi olla sellainen yksi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14900: tyisen omistusoikeuden rajoitustoimenpide, joka
14901: edellyttää yhteiskunnan suorittavan omistajalle että hallitus ryhtyisi pikaiszin toimizn
14902: korvauksen. On saatava selvät periaatteet, jotka kansalaisten vazkutusmahdollisuuksien li-
14903: turvaavat ympäristön suojelun myös yksityistä säämiseksi ympäristöasioissa.
14904:
14905: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
14906:
14907: Heli Astala Vappu Säilynoja
14908: Pekka Leppänen Kati Peltola
14909: Anna-Liisa Jokinen
14910: 389
14911: 1986 vp.
14912:
14913: Toivomusaloite n:o 361
14914:
14915:
14916:
14917:
14918: Hietala: Pieksämäen kihlakunnan perustamisesta
14919:
14920:
14921:
14922: Eduskunnalle
14923:
14924: Sisäasiainministeriössä on paraikaa valmisteilla perustamisen ja sen myötä rekisteritoimiston si-
14925: maamme kihlakuntajakoa koskeva valtioneuvos- joittumisen Pieksämäelle merkittävänä etuna ta-
14926: ton päätös. Nykyinen kihlakuntajako säilytetään lousalueen yrityksille niiden asioidessa rekisterivi-
14927: valtioneuvoston päätöksen mukaan lähes ennal- ranomaisen kanssa. Perustettavan Pieksämäen
14928: laan kaikkialla, mutta väestökirjanpidon toimin- kihlakunnan toimialueen piiriin tulisi käsityksem-
14929: tojen parantamiseksi on ehdotettu eräiden kun- me mukaan kuulua Pieksämäen kaupunki ja maa-
14930: tien siirtoa kihlakunnasta toiseen. Samassa yhtey- laiskunta, Haukivuori, Joroinen, Jäppilä, Virtasal-
14931: dessä tullaan toteuttamaan myös kihlakuntien ni- mi ja Kangasniemi. Nykyisestä Juvan kihlakun-
14932: mien muutoksia. nasta tulisivat Juvan ja Puumalan kunnat vastaa-
14933: Pieksämäen talousalueen elinkeinoelämä on vasti kuulumaan Mikkelin kihlakuntaan.
14934: useaan eri otteeseen esittänyt henkikirjoittajan re- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
14935: kisteritoimiston sijoittamista Pieksämäelle nykyi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14936: sen Puumalan sijasta. Perusteluna tähän on ollut
14937: nykyisen Juvan kihlakunnan rekisteritoimiston si- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14938: jainti kihlakunnan eteläisimmässä kunnassa Puu- Pieksämäen kihlakunnan ja rekisterikes-
14939: malassa, mikä on varsin epätarkoituksenmukai- kuksen perustamiseksi sekä riittävän miiii-
14940: nen paikka kihlakunnan muiden kuntien kannal- rärahan ottamiseksi valtion vuoden 1987
14941: ta. tulo- ja menoarvioesitykseen näiden hank-
14942: Elinkeinoelämä näkee Pieksämäen kihlakunnan keiden toteuttamiseksi.
14943:
14944: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
14945:
14946: Pertti Hietala
14947: 390
14948: 1986 vp.
14949:
14950: Toivomusaloite n:o 362
14951:
14952:
14953:
14954:
14955: Hilpelä: Lisätyövoiman saamisesta Turun ja Porin lääninhallitukseen
14956: luonnonsuojelutarkoituksiin tapahtuvien maa-alueiden ostojen
14957: nopeuttamiseksi
14958:
14959: Eduskunnalle
14960:
14961: Valtioneuvosto on viime vuosina vahvistanut tomista Turun ja Porin läänissä vasta satojen vuo-
14962: useita valtakunnallisia suojeluohjelmia. Näitä sien kuluttua. Toteutumisvauhdin kymmenker-
14963: ovat kansallispuistojen kehittämisohjelma, soi- taistaminenkin nykyisestään, mikä on ympäris-
14964: densuojelun perusohjelma ja lintuvesien suoje- tönsuojelutoimiston nykyisellä työvoimalla täysin
14965: luohjelma. Myös vahvistetuissa seutukaavoissa on mahdotonta, tietäisi päätösten toteutumista vasta
14966: valtakunnallisesti merkittäviä suojelukohteita. 50 vuoden kuluttua. Valtioneuvoston periaate-
14967: Suojeluohjelmia on pääasiallisesti pyritty toteutta- päätösten suojelualueiden toteuttamisen esteenä
14968: maan ostamalla alueet valtiolle. ei siis yleensä ole maanomistajan vastustus. Kaup-
14969: Ostotoiminta käynnistyy lääninhallituksen pojen syntymisen ehdottomasti suurimpana estee-
14970: alustavilla neuvotteluilla maanomistajan kanssa. nä on arviointien tavaton hitaus.
14971: Tämän jälkeen ympäristöministeriö, joko omalla Kaupankäyntitilanne on puuroutumassa erityi-
14972: työvoimalla tai metsähallitusta ja maanmittaus- sen kestämättömäksi Saaristomeren kansallispuis-
14973: hallitusta apunaan käyttäen, suorittaa alueen ton kohdalla.
14974: kauppahinnan arvioinnin. Arvion saatuaan lää- Jos maakauppoja ei tapahdu, alueita uhkaa tu-
14975: ninhallitus neuvottelee ja tekee mahdolliset kau- houtuminen. Kaupankäynnin jumiutumista
14976: pat maanomistajien kanssa. usein seuraavat soiden ojitukset, rakentaminen
14977: Valtakunnallisia suojeluohjelmia on Turun ja ym. toimenpiteet aiheuttavat luonnonsuojelulli-
14978: Porin läänissä toteuttamatta seuraavasti: kansallis- sia menetyksiä ja/ tai erittäin suuria työajan mene-
14979: puistoja 2 400 hehtaaria, soita 11 800 hehtaaria ja tyksiä luonnonsuojeluviranomaisille. Yhden uu-
14980: lintuvesiä 12 000 hehtaaria. Suomen vielä toteu- den työntekijän työpanoksella valtioneuvoston
14981: tumattomista kansallispuistoalueista tämä on run- periaatepäätösten toteuttamisnopeus voisi nykyi-
14982: saat 50 % . Viiden eteläisen läänin toteutumatto- sestään jopa kymmenkertaistua.
14983: masta soidensuojelualasta on Turun ja Porin lää- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioittaen
14984: nissä 50 % ja lintuvesien suojelualasta vajaa 40 %. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14985: Näillä alueilla on varovaisestikin arvioiden
14986: 4 500 maanomistajaa. Ottaen huomioon myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ar-
14987: vahvistuneiden seutukaavojen valtakunnalliset viozj"an 1ostoneuvottelzj"an palkkaamiseksi
14988: kohteet ja sen, että suojeluohjelmia on tulossa li- kiireellisesti Turun ja Porin lääninhallituk-
14989: sää (ainakin lehdot ja uhanalaiset eliöt), merkitsee seen valtioneuvoston hyväksymän suoje-
14990: kauppojen jatkuminen nykyiseen tahtiin valtio- luohjelman toteuttamiseksi.
14991: neuvoston hyväksymien suojeluohjelmien toteu-
14992:
14993: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986
14994:
14995: Liisa Hilpelä
14996: 1986 vp. 391
14997:
14998: Toivomusaloite n:o 363
14999:
15000:
15001:
15002:
15003: Ikonen ym.: Eräiden kuntien kantokykyluokan alentamisesta
15004:
15005:
15006:
15007: Eduskunnalle
15008:
15009: Keski-Suomen kunnista suurin osa jää useim- henee, niin on myös Säynätsalolla perusteet kan-
15010: missa kunnan vaurautta ja vakavaraisuutta mittaa- tokykyluokan alentamiselle.
15011: vissa tekijöissä jälkeen kantokykyluokkansa keski- Keski-Suomen kunnat olivat Ahvenanmaan jäl-
15012: arvoista ja vain muutamat vakavaraisimmat kun- keen koko maan toiseksi velkaisempia vuosina
15013: nat yltävät kantokykyluokkansa keskimääräiseen 1982-83. Keski-Suomen kuntien lainanotto (743
15014: tasoon. mk/as.) vuonna 1985 on markkamääräisesti suu-
15015: Keski-Suomen kunnista Joutsalla, Luhangalla, rin ja lainanoton kasvu on koko maan toiseksi no-
15016: Konnevedellä ja Kuhmoisilla on vahvat perusteet peinta.
15017: saada alennus kantokykyluokkaansa vuodeksi Edellä kerrotun perusteella ehdotamme kun-
15018: 1987. Joutsan (8,9 % ), Kuhmoisten (8,2 %) ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15019: Luhangan (7 ,3 %) veroäyrimäärät kasvoivat edel- muksen,
15020: liseen vuoteen nähden vuonna 1985 toimitetussa
15021: verotuksessa selvästi omia kantokykyluokkiaan hi- että hallitus tukisi joutsan, Luhangan,
15022: taammin. Konneveden, Kuhmoisten ja Säynätsalon
15023: Jos kantokykyluokitusta määrättäessä vuodelle kuntien kantokykyluokan alentamista.
15024: 1987 asukaskohtaisen veroäyrimäärän painotus vä-
15025:
15026: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
15027:
15028: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Paavo Vesterinen
15029: 392
15030: 1986 vp.
15031:
15032: Toivomusaloite n:o 364
15033:
15034:
15035:
15036:
15037: Ikonen ym.: Luhangan kantokykyluokan alentamisesta
15038:
15039:
15040:
15041: Eduskunnalle
15042:
15043: Luhangan kunta kuuluu 2. kantokykyluokkaan paan kyläkuntaan, jossa on runsaasti saaristoasu-
15044: ja anoo harkintaperusteilla 1. luokkaan. tusta ja joka pinta-alallisesti edustaa yhtä neljättä-
15045: Kunnan kokonaisäyrimäärä/ asukas oli vuonna osaa kunnasta.
15046: 1984 20 943 ja äyrin hinta 17 penniä. Kunnan verotuloista vievät kuntainliittojen
15047: Kunnan talousarviolainat 31.12.1984: 2,41 maksuosuudet noin puolet.
15048: mk/asukas ja 2-4 pääluokkien nettomenot 1984: Kunnan asukasluku on ollut laskeva. Vuonna
15049: 8,33 p/ äyri. 1985 oli 1 280 asukasta.
15050: Luhangan kunnalla on liikenteellisesti epäedul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15051: linen sijainti, joka aiheuttaa elinkeinoelämän yk- tavasti edukunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15052: sipuolisuuden ja vaikeuttaa sen kehittämistä.
15053: Elinkeinorakenteen muuttaminen edellyttää suu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Lu-
15054: ria taloudellisia ponnistuksia, samoin kunnallis- hangan kunnan kantokykyluokan alenta-
15055: tekniikan ensikertainen rakentaminen suurim- miseksi 2. luokasta 1. luokkaan.
15056:
15057: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
15058:
15059: Pirkko Ikonen Helena Pesola Pekka Leppänen
15060: Matti Lahtinen Juhani Surakka Mauri Pekkarinen
15061: 1986 vp. 393
15062:
15063: Toivomusaloite n:o 365
15064:
15065:
15066:
15067:
15068: Impiö ym.: Määrärahasta kalastuksen valvonnan tehostamista varten
15069: eräillä Pohjois-Suomen joilla
15070:
15071:
15072: Eduskunnalle
15073:
15074: Lohikantojen säätelytoimikunnan mietinnössä valvonnan Tornionjoella poliisin, tullin ja rajavar-
15075: ehdotetaan perustellusti kalastuksen valvonnan tioston tehtäväksi. Rajajokikomission sihteeri jul-
15076: tehostamista Tornion-Muonionjoen, Simojoen kisen sanan haastattelussa myöntää luvattoman
15077: ja Kiiminkijoen varsilla ja näiden jokien suualu- pyynnin olemassaolon ja valvonnan heikkouden
15078: eilla erityisesti avovesikautena. sekä sen puutteen, mikä on viranomaisilla, kun he
15079: Aivan viime päivinä on julkisessa sanassa Tor- eivät voi puuttua toisen valtakunnan alueen osalta
15080: nionjoen osalta puututtu tähän asiaan mm. Tor- valvontaan. Näin ollen yhteisvalvonnan kehittä-
15081: nion- ja Muonionjoki-seuran edustajien taholta. minen on tarpeen. Suomen on omalta puolen vas-
15082: Näin varsinkin sen jälkeen, kun on havaittu, ettei tattava voimavarojen lisäämisestä.
15083: ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä ole otet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15084: tu huomioon niitä vakavia vetoomuksia, joita Tor- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15085: nionlaaksosta on valtiovallan tietoon tullut Tor-
15086: nionjoen lohikannan pelastamiseksi. että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
15087: Edellä mainitun seuran lisäksi ovat riista- ja ka- tulo- ja menoarvioesitykseen määrärahan
15088: latalouden tutkijat painottaneet järjestetyn val- kalastuksen valvontaan Tornion-Muo-
15089: vonnan merkitystä salakalastuksen ehkäisijänä. nionjoen, Simojoen ja Kzi"minkijoen varszl-
15090: Rajajokikomissio on keskittänyt kalastuksen la ja näiden jokien suualuezlla.
15091:
15092: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
15093:
15094: Lauri Impiö Sakari Valli
15095:
15096:
15097:
15098:
15099: 50 260211N
15100: 394 1986 vp.
15101:
15102: Toivomusaloite n:o 366
15103:
15104:
15105:
15106:
15107: Isohookana-Asunmaa ym.: Uuden kantokykyluokan perustamisesta
15108:
15109:
15110:
15111: Eduskunnalle
15112:
15113: Useissa eri tutkimuksissa ja selvityksissä on to- luokkaan, jossa valtionavut olisivat suuremmat
15114: dettu, että nykyiset 10 kantokykyluokkaa eivät kuin nykyisessä 1. luokassa. Perustettavan uuden
15115: riittävällä tavalla ota huomioon kuntien välisiä ta- kantokykyluokan valtionosuus voisi olla vastaavan
15116: loudellisia eroja. Muutama vuosi sitten, jolloin verran suurempi kuin nykyisen 1. ja 2. luokan väli
15117: kantokykyluokituslaskelmissa kunnille annettiin edellyttää.
15118: tiettyjen kriteereiden perusteella tunnusluvut, Mikäli uuden kantokykyluokan rajana olisi em.
15119: jotka kuvasivat kuntien taloudellista asemaa, olisi- 21000 äyriä/asukas, tulisi siihen yhteensä hieman
15120: vat muutamat kunnat kuuluneet jopa luokkaan yli 40 kuntaa. Rahaa uuden luokan perustaminen
15121: -8, mikäli luokkia olisi jatkettu tasavälein 1:stä veisi em. perustein n. 50 milj. mk vuodessa.
15122: alaspäin. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
15123: Näin 1. kantokykyluokassa ovat nykyisin ne taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15124: kunnat, jotka siihen kuuluvat, sekä ne, joiden si-
15125: joitus olisi sitä alhaisempi. Tätä osoittaa mm. se, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
15126: että v. 1985 1. kantokykyluokkaan kuuluu 153 jotta vuoden 1987 alusta lukien perustet-
15127: kuntaa, kun 2. luokkaan kuuluu 51 ja 3:nteen 60 taisiin kantokykyluokkien alkuun nykyisen
15128: jne. Veroäyrin hinnat 1. kantokykyluokan kunnis- 1. kantokykyluokan edelle uusi kantokyky-
15129: sa ovat myös muita korkeammat. luokka, johon szjoitettaisiin ne kunnat,
15130: Jotta heikoimmille kunnille tehtäisiin oikeutta, joiden veroäyrimäärä vuonna 1985 toimi-
15131: olisi nykyinen 1. kantokykyluokka jaettava kah- tetussa verotuksessa on alle 21 000 äy-
15132: teen osaan esimerkiksi siten, että ne kunnat, joi- na/ asukas, jolloin valtionavut olisivat ny-
15133: den veroäyrikertymä jää vuoden 1985 verotuksessa kyisen 1. ja 2. luokan vå"lin ve"an suurem-
15134: alle 21000 äyriä/asukas, siirrettäisiin uuteen mat kuin nykyisessä 1. kantokykyluokassa.
15135:
15136: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
15137:
15138: Tytti Isohookana-Asunmaa Katri-Helena Eskelinen Mauri Pekkarinen
15139: Timo Kietäväinen Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen
15140: Hannu Kemppainen
15141: 1986 vp.
15142: 395
15143:
15144: Toivomusaloite n:o 367
15145:
15146:
15147:
15148:
15149: Isohookana-Asunmaa ym.: Katumaksulain mukaisten katumaksupe-
15150: rusteiden muuttamisesta
15151:
15152:
15153: Eduskunnalle
15154:
15155: Voimassa olevassa hallituksen ohjelmassa luva- maksu voitaisiin periä rakentamisen yhteydessä,
15156: taan antaa esitys katumaksulain epäkohtien kor- kertamaksuna.
15157: jaamiseksi. Asiaa on selvitellyt komitea, jonka Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15158: työstä on lausunnot myös annettu. Ympäristömi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15159: nisteriön tulisi valmistaa pikaisesti muutosesitys
15160: niin, että kunnille annettaisiin mahdollisuus että hallitus ryhtyisi viivyttelemättä toi-
15161: oikaista maksu, jos se ei ole oikeudenmukainen. menpiteisiin esityksen antamiseksi katu-
15162: Maksun perustaksi tulisi ottaa yksinomaan kiin- maksulain epäkohtien korjaamiseksi.
15163: teistön pinta-ala ja rakennusten kerrosala. Katu-
15164:
15165: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
15166:
15167: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen Katri-Helena Eskelinen
15168: Aarno von Bell Timo Kietäväinen Juhani Alaranta
15169: Tellervo Nousiainen Kalevi Mattila Hannu Kemppainen
15170: 396
15171: 1986 vp.
15172:
15173: Toivomusaloite n:o 368
15174:
15175:
15176:
15177:
15178: Isohookana-Asunmaa ym.: Liminganlahden jätevesisuunnitelman
15179: toteuttamisesta
15180:
15181:
15182: Eduskunnalle
15183:
15184: Liminganlahtea kuormittavat Lumi joen, Limin- puhdistamossa. Myös Temmekselle tulisi saada
15185: gan, Kempeleen ja Oulunsalon taajamat. Myös oma puhdistamo. Hanke on Liminganlahden suo-
15186: Tyrnävän ja Temmeksen jätevedet laskevat Limin- jelun kannalta erittäin tärkeä.
15187: ganlahteen. Laaditun yleissuunnitelman mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15188: alueen jätevesien käsittely ja johtaminen tulisi to- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15189: teuttaa niin, että Limingan, Tyrnävän, Oulunsa-
15190: lon ja Kempeleen jätevedet sijoitetaan Kempe- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
15191: leen keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi ja että Lu- teisiin ns. Liminganlahden suunnitelman
15192: mijoen jätevedet käsitellään Lumijoen omassa toteuttamiseksi vuonna 1987.
15193:
15194: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
15195:
15196: Tytti Isohookana-Asunmaa Katri-Helena Eskelinen Juhani Alaranta
15197: Tellervo Nousiainen Aarno von Bell Kalevi Mattila
15198: Riitta Jouppila
15199: 397
15200: 1986 vp.
15201:
15202: Toivomusaloite n:o 369
15203:
15204:
15205:
15206:
15207: Jaakonsaari ym.: Luonnonsuojelualueiden hoidon ja valvonnan te-
15208: hostamisesta
15209:
15210:
15211: Eduskunnalle
15212:
15213: Laajan valmistelutyön tuloksena maassamme Tähän saakka suojelualueiden hoito ja valvonta
15214: on viime vuosina valmistunut useita alkuperäisen on ollut Suomessa varsin passiivista. Metsähalli-
15215: luonnon suojeluohjelmia. Valtioneuvoston vah- tuksen luonnonsuojelualuetoimiston aloitettua
15216: vistamia ohjelmia ovat kansallis- ja luonnonpuis- toimintansa neljä vuotta sitten suojelualueiden
15217: toverkon kehittämisohjelma, soidensuojelun pe- hoidon tehostamiseksi alueille on laadittu runko-
15218: rusohjelma, lintuvesien suojeluohjelma ja harju- suunnitelmia, joissa kunkin alueen hoidon ja käy-
15219: jen suojeluohjelma. Suojeluohjelmien laatiminen tön pääsuuntaviivat on esitetty. Suunnitelmien
15220: on koettu välttämättömäksi ja kiireelliseksi maan- toteuttaminen uhkaa kuitenkin hidastua ja viiväs-
15221: käytön suuren tehostumisen vuoksi koko maassa, tyä kohtuuttomasti määrärahojen puutteen takia.
15222: minkä vuoksi alkuperäisen luonnon suojelukoh- Seurauksena on alkuperäisen suojelutavoitteen
15223: teita ei enää jää jäljelle ilman näitä erityistoimen- vaarantuminen, mm. valvonnan puutteen vuoksi
15224: piteitä. monet luonnonarvot voivat kärsiä menetyksiä,
15225: Suojeluohjelmien toteuttaminen on kuitenkin suojelualueiden käyttö ympäristövalistukseen,
15226: edennyt hitaasti ja kohdannut vaikeuksia, joista opetukseen, yleisön tutustumiskohteena estyy
15227: osa johtuu käytettävissä olevien määrärahojen ja jne. Myös alueiden sijaintikunnat voivat kokea ti-
15228: henkilöresurssien niukkuudesta, osa taas asenteel- lat;lteen pettymyksenä suojelukohteisiin suuntau-
15229: lisista ja organisatorisista ongelmista. Pisimmälle tuneisiin odotuksiin ja toiveisiin nähden, mistä
15230: on edetty kansallis- ja luonnonpuisto-ohjelman voi olla seurauksena kielteistä asennoitumista
15231: toteuttamisessa, minkä tuloksena maassamme on luonnonsuojeluhankkeisiin tulevaisuudessa.
15232: tällä hetkellä 22 kansallispuistoa ja 20 luonnon- Luonnonsuojelualueiden hoitotoimikunta on
15233: puistoa. Soidensuojeluohjelman toteuttaminen mietinnössään {1982:26) esittänyt, että mikäli
15234: valtion mailla on myös edennyt varsin pitkälle, suojelualueet hoidetaan kansainvälisten normien
15235: joskin vasta 102 soidensuojelualueen perustami- edellyttämällä tavalla, henkilökuntatarve on kes-
15236: nen on loppuunsaatettu. kusvirastotasolla 22 ja aluehallinnossa 11 päätoi-
15237: Lisääntynyt luonnonsuojelualueiden määrä vaa- mista henkilöä. Tämän lisäksi tarvitaan sivutoimi-
15238: tii myös alueiden hoidon ja valvonnan tehostamis- sia ja osa-aikaisia oppaita ja valvojia yhteensä 22
15239: ta. Luonnonsuojelualueita, erityisesti kansallis- henkilötyövuotta vastaavasti.
15240: puistoja ja muita yleisölle tarkoitetttuja kohteita, Tällä hetkellä palkkausmomentilta palkattua
15241: tulee hoitaa, henkilökuntaa on metsähallituksessa 24 ja met-
15242: - koska vain asianmukaisesti hoidettuina ja säntutkimuslaitoksessa 8 henkeä. Huomattava osa
15243: valvottuina suojelualueet voivat säilyttää tuleville suojelualueiden hallinnan ja hoidon vaatimista
15244: sukupolville sen luonnon- ja kulttuuriperinnön, tehtävistä on hoidettu muiden tehtävien ohella
15245: jota säilyttämään ne on perustettu; sekä työmomentilta tai työllisyysvaroin palkatolla
15246: - koska riittävä palveluvarustus ja opastustoi- työvoimalla. Luonnonsuojelualueiden hoito on
15247: minta ovat edellytyksenä suojelualueiden käytölle kuitenkin erikoistehtävä, joka vaatii onnistuak-
15248: retkeily-, matkailu- ja opetuskohteina ja seen vakituista, asianmukaisesti koulutettua ja eri-
15249: - koska perustettujen suojelualueiden hoita- koistunutta henkilöstöä. Valtaosa tarvittavasta
15250: matta jättäminen todennäköisesti vaikeuttaa henkilökunnasta toimisi siellä, missä suojelu-
15251: maanhankintaa luonnonsuojelutarkoituksiin va- alueetkin ovat, eli nykyisillä alityöllisyysalueilla.
15252: paaehtoisin kaupoin ja siten valtioneuvoston hy- Henkilökunnan ohella tarvitaan kipeästi lisäyksiä
15253: väksymien ohjelmien toteutumista. luonnonsuojelutoimen käyttömenoihin, alueiden
15254: 398 1986 vp. - TA n:o 369
15255:
15256: hoidon ja opastustoiminnan parantamiseen ja ka- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
15257: lustohankintoihin. menpiteisiin luonnonsuojelualueiden hoi-
15258: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun- don ja valvonnan saattamiseksi kansainvä-
15259: nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa. listen normien edellyttämälle tasolle, mikä
15260: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- samalla edistäisi pysyvällä tavalla työllisyy-
15261: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, den hoitoa nykyiszllä alityöllisyysaluezlla.
15262:
15263: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
15264:
15265: Liisa Jaakonsaari Ville Komsi
15266: Reino Paasilinna Kalle Könkkölä
15267: 399
15268: 1986 vp.
15269:
15270: Toivomusaloite n:o 370
15271:
15272:
15273: Anna-LiisaJokinen ym.: Asukkaiden tarpeiden huomioon ottamises-
15274: ta kevyen liikenteen väyliä rakennettaessa
15275:
15276:
15277: Eduskunnalle
15278:
15279: Liikenteellisiä uudistuksia toteutettaessa sekä Varsin suurisuuntainen ja pitkään valmistelussa
15280: jalankulku- ja pyöräteitä suunniteltaessa ja raken- ollut Kemiön-Ylönkylän tien oikaisu on puoles-
15281: nettaessa on valitettavan usein syrjäytetty pienten taan huolestuttava esimerkki siitä, miten piittaa-
15282: tonttien omistajien oikeudet. Maantien suuntaa fiattomasti suhtaudutaan pienten tonttien omis-
15283: noudattavat kevyen liikenteen väylät rikkovat tar- tajien oikeuksiin. Täälläkin on mahdollisuus jär-
15284: peettomasti pieniä yksityisiä tontteja ja pirstovat kevästi ja oikeudenmukaisesti ohjata rakennettava
15285: puutarhoja, vaikka nämä väylät voitaisiin vähän- tie niin, että se ei tärvele asutusta ja viihtyisää ky-
15286: kin harkintaa ja järkeä käyttäen sijoittaa toisaalle. läyhteisöä. Näyttää siltä, että suurtilalliset eivät
15287: Esimerkkinä voidaan mainita Nousiaisten kunnan luovu pienestäkään osasta peltohehtaarejaan,
15288: keskustaan rakennettu jalankulku- ja pyörätie. mutta asutus- eli pientomit joutuvat luovutta-
15289: Väylä tärvelee monien pientonttien puutarhat, maan siitäkin vähästä, joka heillä on. Tämä on
15290: hoidetut aitapensaat ja asumisen viihtyvyyden, myös uhka kasvavan saasteen ja pölyn sekä melun
15291: koska väylä sijaitsee kaukana maantien reunasta. tuhojen muodossa. Lisäksi ohjattavan maantien
15292: Pikkutonttien tärvelyn lisäksi on pilalla myös tuominen puutarhaan ja asuntojen seinustoille on
15293: lasten päiväkodin piha-alue. Tämä on vain yksi kaikkea muuta kuin järkevää ja vastuullista liiken-
15294: esimerkki siitä valitettavasta kehityksestä, joka nesuunnittelua, eikä pienelle tontille luvattu lisä-
15295: osoittaa vastuun ja harkinnan puutetta, mutta ai- maa rakennuksen takaa vastikkeena ole minkään-
15296: van ilmeisesti myös lainsäädännön vakavaa heik- lainen korvaus.
15297: koutta tältä osin. Vaikka yhä useammin puhutaan Kuinka paljon mainitunlaista liikennepolitiik-
15298: viihtyvyyden lisäämisestä ja mielekkäiden ratkai- kaa maaseudun keskusten pirstomisessa todella
15299: sujen puolesta, niin liikenteellisissä ratkaisuissa harrastetaan, siitä on hallitus velvollinen anta-
15300: kuin kaikessa kaavoitukseen ja maapolitiikkaan maan selvityksen eduskunnalle ja laatimaan sää-
15301: liittyvässä, kehitys kulkee kuitenkin päinvastai- dökset, joilla tämänsuuntainen mielivalta tiepii-
15302: seen suuntaan. Vaikka em. Nousiaisten tapauk- rien alueella voidaan estää. Kustannuskysymykset
15303: sessa olisi ollut mahdollista sijoittaa kevyen liiken- eivät saa johtaa ratkaisuihin, joilla asumisen viih-
15304: teen väylä lähelle maantietä ja sen tuntumaan, ei tyvyys pilataan teiden rakentamisella.
15305: halua tähän ole löydetty. Miksi byrokraattisesti pi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
15306: detään kiinni kelvottomasta suunnittelusta, vaik- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15307: ka asukkaat vaativat mielekkäämpää ratkaisua?
15308: Miksi vastuuntuntoa ei riitä silloin kun paikalliset että hallitus ryhtyisi kiireelliszin toimen-
15309: asukkaat haluavat vaikuttaa omassa asiassaan? piteisiin lainsäädännön muuttamiseksi
15310: Tästä syystä on nopeasti saatava aikaan sellainen nzin, että kevyen lzikenteen väyliä raken-
15311: lainsäädäntö, joka turvaa viihtyisän asumisen nettaessa ja myös tieoikaisuja tehtäessä ei
15312: myös maaseudun asutuskeskuksissa alueen asuk- tarpeettomasti vahingoiteta pientontteja
15313: kaiden toivomalla tavalla. Tämä on voitava taata eikä lastenhoitolaitoksien tai koulujen ym-
15314: erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa liikenteelli- päristöä ja että alueen asukkaiden oikeu-
15315: set uudistukset sekä muut ratkaisut voidaan hoi- det viihtyisään asumiseen otetaan huo-
15316: taa pieniä tontteja tarpeettomasti pirstomatta ja mzoon.
15317: alueen väestön tarpeet huomioon ottaen.
15318:
15319: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
15320:
15321: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Lauha Männistö
15322: Marjatta Stenius-Kaukonen Heli Astala Osmo Vepsäläinen
15323: Liisa Hilpelä Niilo Koskenniemi Jukka Mikkola
15324: 400
15325: 1986 vp.
15326:
15327: Toivomusaloite n:o 371
15328:
15329:
15330:
15331:
15332: Joutsenlahti ym.: Kuntien oikeudesta päättää ydinjätteiden sijoitta-
15333: misesta alueelleen
15334:
15335:
15336: Eduskunnalle
15337:
15338: Kunnallisen itsehallintoperiaatteen mukaista Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15339: on, että kunnat ja niiden kunnallisvaltuustot saa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15340: vat päättää alueensa asioista. Näin tulee olla pa-
15341: rast' aikaa ajankohtaisessa ydinjätteiden sijoitusky- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
15342: symyksessäkin. Näin ollen ydinenergialakia laa- jotta ydinenergialain säätämisen yhteydes-
15343: dittaessa tulee lakiin ottaa tämän kunnallisen itse- sä kunnallisen itsehallintoperiaatteen mu-
15344: hallintoperiaatteen mukainen ydinjätteen sijoitta- kaisesti lakiin sisällytettäisiin kuntien oi-
15345: mislupamenettely, jonka päättää paikallinen kun- keus päättää luvasta szjoittaa alueelleen
15346: nallisvaltuusto. ydinenergiajätteitä.
15347:
15348: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
15349:
15350: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
15351: 401
15352: 1986 vp.
15353:
15354: Toivomusaloite n:o 372
15355:
15356:
15357:
15358:
15359: Jyrkilä ym.: Katurasitusten poistamisesta kiinteistöiltä ja omakotita-
15360: lonomistajilta
15361:
15362:
15363: Eduskunnalle
15364:
15365: Kaduilta aurataan lumet ja kertyneet roskat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
15366: suoraan tonteille tai jalkakäytäville omakotitalon- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15367: tai kiinteistönomistajien hoidettavaksi. Tästä epä-
15368: kohdasta koituu paljon lisätyötä ja kustannuksia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15369: Epäkohdan poistamiseksi tulee kaikki katurasi- kaikkien katurasitusten poistamiseksi kiin-
15370: tukset siirtää yhteiskunnan vastattaviksi puhtaa- teistöiltä ja omakotitalonomistajilta puh-
15371: napitoa myöten. Tältä osin lainsäädäntöä tulisi taanapitokustannuksia myöten.
15372: korjata.
15373:
15374: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
15375:
15376: Reino Jyrkilä Vieno Eklund Pentti Skön
15377: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
15378: Anssi Joutsenlahti
15379:
15380:
15381:
15382:
15383: 51 260211N
15384: 402
15385: 1986 vp.
15386:
15387: Toivomusaloite n:o 373
15388:
15389:
15390:
15391:
15392: Jyrkilä ym.: Taajama- ja korttelipoliisijärjestelmän laajentamisesta
15393:
15394:
15395:
15396: Eduskunnalle
15397:
15398: Kansalaisten koskemattomuus ja turvallisuus sin läsnäolo tuo siis turvallisuutta ja estää ennalta
15399: on turvattava heidän kulkiessaan maaseudun asu- ehkäisevästi häirikkökäyttäytymistä.
15400: tustaajamissa sekä kaupunkien kaduilla tai linja- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioitta-
15401: autoissa. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15402: Lehdistössä on yhä useammin uutisia siitä, mi-
15403: ten jotakin vanhusta on pahoinpidelty ja ryöstetty että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin
15404: hänen Iompakkoosa tai käsilaukkunsa. korttelipoliisijärjestelmän toteuttamiseksi
15405: Päihtyneiden kahinoinnit julkisilla paikoilla tai kaupungeissa ja maaseudun asutustaaja-
15406: kuljetusvälineissä ovat myöskin lisääntyneet. missa kansalaisten ruumizllisen koskemat-
15407: Kokemukset korttelipoliisi- ja maaseudun taa- tomuuden suojelemiseksi ja turvallisuuden
15408: jamien kyläpoliisijärjestelmästä ovat hyvät. Polii- palauttamiseksi.
15409:
15410: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
15411:
15412: Reino Jyrkilä Vieno Eklund Pentti Skön
15413: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
15414: Helvi Koskinen
15415: 1986 vp. 403
15416:
15417: Toivomusaloite n:o 374
15418:
15419:
15420:
15421:
15422: Jyrkilä ym.: Jäteöljyn talteenotosta, puhdistamisesta ja uudelleen ja-
15423: lostamisesta
15424:
15425:
15426: Eduskunnalle
15427:
15428: Jäteöljyn talteenottamisessa, puhdistamisessa ja väittävät, että purkkeihin tehdään merkintä ''uu-
15429: uudelleen jalostamisessa on käytännössä suuria distettua öljyä'', mutta tämä ei aina pidä paik-
15430: ongelmia, koska kukaan ei ota vastaan jäteöljyä. kaansa. Ainoastaan rahtikirjoihin merkitään mistä
15431: Postipakettinako esim. yksityinen autonomistaja öljystä on kysymys. Eräs käytetyn öljyn uudistaja
15432: sen lähettäisi Riihimäelle ja mukaan polttomak- mainitsi, että heidän tuotantolaitoksensa myy täl-
15433: sun? Tästä johtuen metsät ja hylätyt soramontut lä hetkellä Suomessa puolelle koko maan huolto-
15434: ovat ilmeisesti kätevämpi ja halvempi tapa päästä asemista, ja näitähän on maassamme paljon.
15435: eroon jäteöljystä. Näin kuitenkin nyt voidaan teh- Käytetty öljy, jäteöljy, voidaan joko puhdistaa
15436: dä. Syyllistytäänkö nyt pohjavesien saastuttami- tai uudelleen jalostaa. Edellisessä tapauksessa on
15437: seen jäteöljyn heitteillejättämisessä ja missä laa- kysymys kiinteiden aineiden, veden ja mahdollis-
15438: juudessa, on kiireellisesti selvitettävä. ten kevyempien hiilivetyjen kuten bensiinin, pet-
15439: Nyt tulisi kiireellisesti ryhtyä vaikka ympäristön rolin tai dieselpohtonesteen poistamisesta öljystä.
15440: suojelun nimissä hoitamaan kuntoon näin tärkeä Jälkimmäisessä tapauksessa on kysymys puhdista-
15441: asia, viemällä jäteöljy talteen vaikkapa huoltoase- misesta edelleen puhtaasti kemialiisin tai kemial-
15442: mille ja korjaamoille, joista se voitaisiin siirtää jä- lis-fysikaalisin jalostusmenetelmin, jotka ovat
15443: teöljyä kuljettaviin tankkiautoihin. suurelta osin samantapaisia kuin alkuperäisessä öl-
15444: Käytettyä öljyä kaadetaan maahan ja sitä suosi- jynjalostuksessa käytetyt menetelmät. Niinpä uu-
15445: tellaan poltettavaksi. Mutta miksi sitä ei käytetä delleenjalostuksessa käytetään piimaalla suodatta-
15446: uudelleen puhdistettuna? Tällöin se vastaa alku- misen lisäksi myös väkevöityä rikkihappoa, tyhjöä
15447: peräistä öljyä, ja olisi vain paljon halvempaa koko ja tulistettua suurpainehöyryä prosessin tehosta-
15448: kansalle, mikäli näin voitaisiin menetellä. Käyte- miseksi.
15449: täänhän myös puhdistettua öljyä autoissa joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15450: päivä, kuka käyttää tietäen, kuka tietämättään. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15451: Auto ja liikennelehti 11169 kertoo, että mm.
15452: Saksassa Haberland & Co Dolibergenissä uudistaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
15453: 50 000 tonnia voiteluöljyä ja koko tuotanto menee piteisiin jäteöljyn talteenoton järjestämi-
15454: vientiin. Vieraillessaan tässä laitoksessa Kunnaa- seksi ja jäteöljyn puhdistamiseksi sekä uu-
15455: lan komitea totesi myös, kuinka öljy-yhtiöiden as- delleen jalostamiseksi.
15456: tioihin pakattiin uudistettua öljyä. Öljy-yhtiöt
15457:
15458: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
15459:
15460: Reino Jyrkilä Mikko Vainio
15461: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
15462: Helvi Koskinen
15463: 404 1986 vp.
15464:
15465: Toivomusaloite n:o 375
15466:
15467:
15468:
15469:
15470: Kettunen ym.: Kalliosuojan louhimisesta Kajaaniin
15471:
15472:
15473:
15474: Eduskunnalle
15475:
15476: Kajaanin lähistön soravarat ovat uhkaavasti vä- hain. Olisivathan esimerkiksi kosteusolosuhteet
15477: hentymässä. Tulevien vuosien mittavat tiehank- tällaisissa tiloissa vakiot.
15478: keet tulevat niitä edelleen vähentämään ja on ole- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin edus-
15479: massa vaara, että lähitulevaisuudessa Kajaanin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15480: kaupungin alueelle joudutaan hiekka ja sora aja-
15481: maan jopa Sotkamosta saakka. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n,
15482: Järkevällä lähikallioiden käytöllä voitaisiin sääs- jotta yhteistoiminnassa valtionhallinnon ja
15483: tää arvokkaita soravarojamme. Mikäli sepelin Iou- Kajaanin kaupungin kesken ryhdyttäiszi"n
15484: himaa suoritettaisiin menemällä kallioiden sisään, pikaisesti soravaroja säästäen Iouhimaan
15485: saataisiin samalla tarvittavia tiloja mm. vapaa-ajan sepeliä menemällä kallioiden sisälle Kajaa-
15486: ja liikunnan käyttöön sekä palvelemaan varastoti- nissa ja että näin muodostuvat hyvät tzlat
15487: Iaina ja kriisiajan suojatiloina. käytettäiszi"n nuorison, lizkunnan, varas-
15488: Monien kaupunkilaisten toiveena on saada Ka- toinnin ja mahdollisen kriisiajan tarpeisiin
15489: jaaniin esimerkiksi keilahalli. Myös tällaisten tilo- ja että näihin tiloihin suunniteltaisiin mm.
15490: jen tarpeisiin kallion sisäinen tila olisi mitä par- kezlahalli.
15491:
15492: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
15493:
15494: Pentti Kettunen Aarno von Bell
15495: 1986 vp. 405
15496:
15497: Toivomusaloite n:o 376
15498:
15499:
15500:
15501:
15502: Kettunen ym.: Määrärahasta maanmittausinsinöörin viran perusta-
15503: miseksi Kajaanin maatalouspiiriin
15504:
15505:
15506: Eduskunnalle
15507:
15508: Kainuu maakuntana on erittäin selvä ja yhte- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
15509: näinen alue. Kainuussa on monia piirihallintovi- vomuksen,
15510: ranomaisia, mm. Kajaanin maatalouspiiri. Kajaa-
15511: nin maatalouspiirillä on oma tärkeä tehtävänsä että hallitus ryhtyisi toimzin määrärahan
15512: palvellessaan alueen väestöä. varaamiseksi valtion vuoden 1987 tulo- ja
15513: Kajaanin maatalouspiirinkin toiminnassa esiin- menoarvioon maanmittausinsinöörin viran
15514: tyy myös puutteita. Eräs tällainen puute on oman perustamiseksi Kajaanin maatalouspzirin
15515: maanmittausinsinöörin puuttuminen. alueelle asuinpaikkana Kajaani.
15516: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
15517:
15518: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
15519:
15520: Pentti Kettunen ). Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
15521: Heikki Riihijärvi Heikki Mustonen Anssi Joutsenlahti
15522: Aarno von Bell Sakari Valli
15523: 406
15524: 1986 vp.
15525:
15526: Toivomusaloite n:o 377
15527:
15528:
15529:
15530:
15531: Kietäväinen ym: Tuen myöntämisestä vesihuollon järjestämiseksi
15532: Sulkavalla
15533:
15534:
15535: Eduskunnalle
15536:
15537: Sulkavan kunnan kirkonkylän asukkaat ovat huoltolinja ja pumppaamo. Hankkeen kokonais-
15538: joutuneet kärsimään talousveden puutteesta. Ti- kustannusarvio on 1 200 000 mk. Sulkavan kunta
15539: lanne on vähän kerrassaan vaikeutunut, ja kulu- on hakenut vesihuoltolinjan rakentamista valtion
15540: van talven aikana ongelma on muodostunut jo to- vesihuoltotyönä. Linjan rakentamiskustannuksiksi
15541: della vaikeaksi ja haitannut huomattavasti kirkon- on arvioitu 980 000 mk.
15542: kylässä asuvien ihmisten jokapäiväistä elämää. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
15543: Suunnitelmat ongelman korjaamiseksi ovat jo vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15544: valmiina ja odottavat toteutusta. Kunta ei itse ky-
15545: kene toteuttamaan omin varoin uuden vesihuol- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimenpi-
15546: tolinjan rakentamista. teisiin Sulkavan kunnan vesipulan poista-
15547: Sulkavan kirkonkylän vesiongelman ratkaisemi- miseksi osallistumalla valtion varoista vesi-
15548: seksi on tarkoitus rakentaa vedenottamo, vesi- huoltorakentamisen kustannuksiin.
15549:
15550: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
15551:
15552: Timo Kietäväinen Pentti Poutanen
15553: 1986 vp. 407
15554:
15555: Toivomusaloite n:o 378
15556:
15557:
15558:
15559:
15560: Kietäväinen ym.: Vahvistettujen suojeluohjelmien toteuttamisen te-
15561: hostamisesta
15562:
15563:
15564: Eduskunnalle
15565:
15566: Valtioneuvosto on tehnyt neljää suojeluohjel- ostovaroja on varattu 45 milj. mk. Luonnonsuoje-
15567: maa koskevat periaatepäätökset. Nämä ovat lualueiden perustamistaimikunta esitti jo v. 1981
15568: 24. 2. 1978 tehty kansallis- ja luonnonpuistover- II mietinnössään (1981:41), että valtion tulo- ja
15569: kon kehittämistä koskeva periaatepäätös siihen menoarvioon tulee vuosittain sisällyttää 77 milj.
15570: 2. 4. 1980 ja 2. 9. 1980 tehtyine täydennyksineen, markan suuruinen määräraha luonnonsuojelualu-
15571: 19. 4. 1979 tehty soidensuojelun perusohjelmaa eiden ostoihin ja alueiden rauhoittamisesta johtu-
15572: koskeva periaatepäätös siihen 26. 3. 1981 tehtyine viin korvauksiin. Käytettävissä olevien resurssien
15573: täydennyksineen, 3. 6. 1982 tehty lintuvesien suo- ja todellisen tarpeen epäsuhde on näin ollen erit-
15574: jeluohjelmaa koskeva periaatepäätös ja 3. 5. 1984 täin suuri. Luonnonsuojeluliitto ja Maataloustuot-
15575: vahvistettu harjujen suojeluohjelma. tajain Keskusliitto kiinnittivät jo 1. 6. 1982 yhtei-
15576: Kansallis- ja luonnonpuistoja koskevan periaa- sessä kirjelmässään valtiovarainministeriölle huo-
15577: tepäätöksen tarkoittamien alueiden maapinta-ala miota tähän epäkohtaan.
15578: on noin 545 000 ha, josta yksityisten omistamia Korvausmäärärahojen määrä budjetissa on vaa-
15579: alueita on noin 11 500 ha. Soidensuojelun pe- timatonta luokkaa, 2,2 milj. markkaa. Tilanne
15580: rusohjelmaan sisältyvien alueiden suopinta-ala saattaa aiheuttaa koko korvausmenettelyllä tehtä-
15581: puolestaan on noin 488 500 ha, josta yksityisten vien aluerauhoitusten pysähtymisen tai vinoutu-
15582: omistamia alueita on noin 149 500 ha. Lintuve- misen siten, että korvausmäärärahojen riittävyys
15583: sien suojeluohjelmaan sisältyy 83 530 ha maa- ja ensisijaisesti sanelee rauhoitusten toteutumisen
15584: vesialueita joista valtaosa on yksityisomistuksessa. eikä suojelutarve, vaikka luonnonsuojelulaki sel-
15585: Harjujen suojeluohjelmaan kuuluu 159 kohdetta, keästi määrää korvaukset maksettaviksi kun maan-
15586: pinta-alaltaan yhteensä 96 000 ha. Lisäksi valtio- omistaja niitä haluaa.
15587: neuvosto on ympäristöpoliittisessa selonteossaan On todettava, että suojeluohjelmien toteutta-
15588: eduskunnalle 28. 9. 1984 luvannut selvittää kym- minen kestää nykyisellä vauhdilla yli 20 vuotta.
15589: menen alueen osalta luonnonsuojelualueitten pe- Tästä aiheutuu maanomistajille huomattavaa
15590: rustamistarpeen ja -tavan sekä kolmen kansallis- haittaa ja epätietoisuutta sekä valtiolle lisäkustan-
15591: puiston laajentamismahdollisuudet. nuksia maan hinnan kohotessa, ja lopulta erilais-
15592: Vaitioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ten muiden maankäyttömuotojen lisääntyminen
15593: tullaan yksityismaiden osalta toteuttamaan joko vaarantaa suojelun toteuttamisen. Suojeluohjel-
15594: hankkimalla ohjelmiin sisältyvät kohteet valtion mien toteuttamista onkin nopeutettava merkittä-
15595: omistukseen tai maksamalla suojelualueen muo- västi nykyisestään. Se vaatii tähän tarkoitukseen
15596: dostamisesta sen omistajalle aiheutuvasta talou- osoitettavien määrärahojen tuntuvaa korottamista
15597: dellisesta hyödyn menetyksestä korvaus. Korvaus sekä myös näitä asioita hoitavan henkilöstön lisää-
15598: on myös mahdollista suorittaa maanomistajan mistä lääninhallituksissa ja ympäristöministeriös-
15599: niin halutessa vaihtamalla valtion omistuksessa sä. Valtion hallinnassa olevia maa-alueita on ny-
15600: olevia maa-alueita suojelualueisiin. Tätä vaih- kyistä useammin voitava käyttää vastikemaana
15601: toehtoa ei ole kuitenkaan käytetty niin paljon luonnonsuojelualueita muodostettaessa, koska
15602: kuin maanomistajat ovat toivoneet. Suojeluohjel- vaihtomaamenettely on usein maanomistajalle
15603: mien toteuttamisen suurimpina esteinä ovat olleet paras vaihtoehto. On vielä lopuksi korostettava,
15604: suojelualueiden osto- ja korvausvarojen niukkuus että vain edellä mainituilla keinoilla on mahdol-
15605: sekä ostotoimintaa hoitavan henkilökunnan puu- lista vähentää niitä tarpeettomia ristiriitoja ja epä-
15606: te. Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarviossa luuloja, joita maanomistajien sekä luonnonsuo-
15607: 408 1986 vp. - TA n:o 378
15608:
15609: jelutahon välille eri puolilla maata on syntynyt. että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toimen-
15610: Ristiriidat tulevat vastaisuudessa vain kärjisty- piteisiin valtioneuvoston vahvistamien
15611: mään, ellei suojeluohjelmien toteuttamismenet- suojeluohjelmien toteuttamisedellytysten
15612: telyä paranneta oleellisesti nykyisestään, ja koke- parantamiseksi korottamalla tuntuvasti
15613: musten perusteella lopullisena kärsijänä ovat aina luonnonsuojelualueiden perustamiseen
15614: korvaamattomat luonnonarvot. tarvittavia määrärahoja ja lisäämällä näitä
15615: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus- asioita hoitavaa henktlöstöä lääninhalli-
15616: kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun- tuksissa ja ympäristöministeriössä, sekä
15617: nassa. valtion omistuksessa olevan maan käyttä-
15618: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- miseksi nykyistä enemmän vaihtomaina
15619: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- korvauksena suojelualueiden omistajille
15620: sen, suojelualueiden perustamisesta.
15621:
15622: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
15623:
15624: Timo Kietäväinen Pentti Poutanen
15625: 1986 vp. 409
15626:
15627: Toivomusaloite n:o 379
15628:
15629:
15630:
15631:
15632: Knuuttila ym.: Veikkaajien mahdollisuudesta vaikuttaa veikkauksen
15633: ja raha-arpajaisten voittovarojen jakoon
15634:
15635:
15636: Eduskunnalle
15637:
15638: Arpajaislain mukaan veikkauksen ja raha-arpa- kee. Tällaisella järjestelyllä voi arvella olevan veik-
15639: jaisten voittovaroja käytetään urheilun ja liikunta- kauksen ja raha-arpajaisten tuottoa lisäävän vaiku-
15640: kasvatustyön sekä tieteen, taiteen ja nuorisonkas- tuksen.
15641: vatustyön tukemiseen. Erimielisyyttä on aiheutu- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
15642: nut usein siitä, missä suhteessa voittovaroja tulisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15643: mainittuihin eri tarkoituksiin jakaa. Näiden eri- sen,
15644: mielisyyksien on jopa arveltu vaikuttaneen voit-
15645: tovarojen määrään. Voitaneen kehittää kuiten- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel-
15646: kin veikkaus- ja arpajaismuotoja, joiden tuotto laisen järjestelmän kehittämiseksi, jossa
15647: osoitetaan suoraan johonkin edellä mainittuun veikkaaja tai raha-arvan ostaja voisi vaikut-
15648: tarkoitukseen. Tällöin veikkaaja tai arvan ostaja taa siihen, mihin tarkoitukseen hänen
15649: tietäisi tarkoituksen, jota hän taloudellisesti tu- aikaansaamansa tuotto käytetään.
15650:
15651: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
15652:
15653: Sakari Knuuttila Irma Rosnell
15654:
15655:
15656:
15657:
15658: 52 260211N
15659: 410
15660: 1986 vp.
15661:
15662: Toivomusaloite n:o 380
15663:
15664:
15665:
15666:
15667: Kokko ym.: Helikopteritukikohdan perustamisesta Immolaan
15668:
15669:
15670:
15671: Eduskunnalle
15672:
15673: Saimaan alueen pelastustoiminnassa on olemas- helikopteritukikohta Imatralle rajavartioston Im-
15674: sa puutteita. Yksi pahimmista puutteista on heli- molan toimintayksikön yhteyteen.
15675: kopterin puuttuminen alueelta. Tämä on todettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15676: erityisesti eräissä onnettomuustapauksissa. Heli- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15677: kopterin tulisi olla lähellä Saimaan vesiliikenteen
15678: painopistealueita ja pelastustoimesta vastaavien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin he-
15679: siviiliviranomaisten välittömässä määräysvallassa. likopteritukikohdan perustamiseksi Imat-
15680: Tarve olisi parhaiten ratkaistavissa perustamalla ralle Immo/aan.
15681:
15682: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
15683:
15684: Heikki Kokko Riitta Uosukainen Sinikka Hurskainen-Leppänen
15685: 1986 vp. 411
15686:
15687: Toivomusaloite n:o 381
15688:
15689:
15690:
15691:
15692: Komsi ym.: Kanahaukan rauhoittamisesta kokonaan Suomessa
15693:
15694:
15695:
15696: Eduskunnalle
15697:
15698: Suomessa on vielä verrattain monia eläinlajeja, naapurimaihin, joissa se ei nauti samaa lain suo-
15699: jotka muualla Euroopassa ovat harvinaisia tai suo- jaa. Suomessa kanahaukka on nykyisin rauhoitet-
15700: rastaan uhanalaisia. Viime vuosina tiettyihin lajei- tu 1.4.-31. 7. välisenä aikana, joten syys- ja talvi-
15701: hin on kohdistunut uusi uhkatekijä, joka vaikeut- pyynti on mahdollista ja laillista.
15702: taa entisestään näiden lajien kantojen säilymistä Vaikka maamme kanahaukkakanta on vielä
15703: elinkelpoisina maassamme. Tämä tekijä on laiton kohtuullisen suuri, on sen lisääntymistulos viime
15704: kansainvälinen kauppa, jossa liikkuu suuria raha- vuosina ollut varsin kehno. Kun ankarat talvet
15705: summia ja joka on ilmeisesti organisoitunut osaksi vielä verottavat kantaa normaalia enemmän, on
15706: kansainvälistä rikollisuutta. pelättävissä kanahaukkakannan huomattava lasku
15707: Vaaravyöhykkeessä ovat ennen kaikkea petolin- tulevaisuudessa myös näistä syistä.
15708: tulajit, kotkat, haukat ja pöllöt. Rikollisen toi- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
15709: minnan valvontaa ja paljastumista haittaavat, nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
15710: muiden puutteiden ohella, suuresti lainsäädän- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15711: nössä esiintyvät ristiriidat ja eroavuudet mm. poh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15712: joismaiden välillä. Eräänä esimerkkinä on kana- sen,
15713: haukka, joka on täysin rauhoitettu Ahvenanmaal-
15714: la, mutta ei nauti samaa lainsuojaa muualla Suo- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimenpi-
15715: messa eikä Ruotsissa. Näin ollen on täysin mah- teisti"n kanahaukan rauhoittamiseksi koko-
15716: dollista ja helppoa vielä tätä lajia Ahvenanmaalta naan Suomessa.
15717:
15718: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
15719:
15720: Ville Komsi Reino Paasilinna Marja-Liisa Löyttyjärvi
15721: Anna-Kaarina Louvo Liisa Jaakonsaari Kalle Könkkölä
15722: 412
15723: 1986 vp.
15724:
15725: Toivomusaloite n:o 382
15726:
15727:
15728:
15729:
15730: Kortesalmi ym.: Määrärahasta talousrikosten selvittämiseen tarvitta-
15731: van henkilöstön palkkaamiseksi
15732:
15733:
15734: Eduskunnalle
15735:
15736: Maassamme paljastuu jatkuvasti lisää suuria ta- Tämä edesauttaisi myös sitä, etteivät talousrikok-
15737: lousrikoksia. Valtio menettää tällaisten talousri- set pääsisi vanhenemaan ennen jutun loppuun
15738: kosten ja veronkierron takia miljardien markkojen saattamista, ja näin saataisiin vastuussa olevat
15739: suuruisia tuloja. Lisäksi kansalaisten usko lain yh- henkilöt edesvastuuseen ja korvausvelvollisuu-
15740: denvertaisuuteen ja oikeuslaitoksen toimivuuteen teen.
15741: kärsii ja tavalliset veronmaksajat joutuvat maksa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15742: maan enemmän veroa suurten veronkiertojen ai- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15743: heuttaessa verotulon alenemista.
15744: Suomessa on tällä hetkellä aivan liian vähän ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
15745: lousrikoksiin erikoistunutta tutkijavoimaa poliisin menpiteisiin määrärahojen saamiseksi po-
15746: palveluksessa. Lisäämällä tämäntyyppistä henki- liisille niin, että sille tulee lisää mahdolli-
15747: löstöä voitaisiin huomattavasti tehostaa talousri- suukstiz talousnkosten selvittämiseen tar-
15748: kosten tutkintaa ja nopeuttaa asioiden käsittelyä. vittavan henkilöstön palkkaamiseksi.
15749:
15750: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
15751:
15752: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio Liisa Arranz
15753: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen Mikko Vainio
15754: Lea Mäkipää Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
15755: Veikko Vennamo Martti Ratu Helvi Koskinen
15756: 1986 vp. 413
15757:
15758: Toivomusaloite n:o 383
15759:
15760:
15761:
15762:
15763: Kortesalmi ym.: Luonnontilaisten tunturien suojelemisesta
15764:
15765:
15766:
15767: Eduskunnalle
15768:
15769: Jo riittää Pohjois-Suomen tunturien tehokäyttö nut maamme lähes kaikelle koskiluonnolle. Yksi
15770: massamatkailun ja yltiörakentamisen alttarille. sukupolvi ei saa hävittää kaikkea luonnontilaista
15771: Esimerkiksi Kuusamon Iivaara ja Taivalkosken Py- tästä valtakunnasta.
15772: hitystunturi on jätettävä luonnontilaisiksi ja vain Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15773: vaeltajia ja luonnonihailijoita varten. Täyteen ra- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15774: kennetut, mastoja ja hyppyreitä, koppeja ja mök- muksen,
15775: kejä törröttävät tunturit ja vaaranrinteet ovat kyllä
15776: tehokkaita rahankerääjiä, mutta eivät tyydytä että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin jäl-
15777: Iuonnostanauttijan silmää. Meidän on säästettävä jellä olevien vielä luonnontzlaisten tuntu-
15778: jäljellä olevat rakentamanomat Pohjois-Suomen n·emme suojelemiseksi rakentamiselta ja
15779: tunturit jälkipolville luonnontilaisina eikä tuhot- tehokäytöitä tätä tarkoitusta varten laadit-
15780: tava niitä kaikkia älyttömästi, kuten on tapahtu- tavan suunnitelman mukaisesti.
15781:
15782: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
15783:
15784: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Mikko Vainio
15785: Lea Mäkipää Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
15786: Veikko Vennamo Martti Ratu Helvi Koskinen
15787: 414
15788: 1986 vp.
15789:
15790: Toivomusaloite n:o 384
15791:
15792:
15793:
15794:
15795: Koskenniemi ym.: Toimenpiteistä korkeimpien kunnallisveroäyrien
15796: alentamiseksi
15797:
15798:
15799: Eduskunnalle
15800:
15801: Kunnallisveroäyrin keskihinta on vuodesta Ranua {18,00), Reisjärvi {18,50), Ristijärvi
15802: 1965 noussut noin neljänneksen verran. Kunta- {18,50), Salla {18,00), Siikainen {18,00), Soini
15803: muodon mukaan tarkasteltuna voi todeta, kuten {18,50), Sund {18,00), Suomussalmi {18,00),
15804: alla olevasta kuvasta ilmenee, että muiden kuin Tervo {18,50), ja Toholampi {18,00). Vastaa-
15805: kaupunkikuntien veroäyrin keskihinta on viimei- vasti alhaisimmat veroäyrin hinnat ovat Espoos-
15806: sen 15 vuoden aikana kohonnut kaupunkien vero- sa {14,50), Kauniaisissa {13,50) ja Tuusulassa
15807: äyrin keskihintaa nopeammin. {14, 75 ).
15808: penntci
15809: Veroäyrin hinnan vaihteluväli 13,50-18,50 eli
15810: Muut kunnat 5 penniä ei kuvasta eroa kuntien halukkuudessa
15811: 16.5 1
15812: 1,111 'f" järjestää asukkailleen palveluja eli kunnan itsehal-
15813:
15814:
15815:
15816: ,,. -,_ ,. --
15817: 16
15818: 1"""' Kaik ki kunnat linnon vaikutusta. Vielä vähemmän se heijastelee
15819: 15. 99
15820: ~ kunnallishallinnossa mahdollisesti ilmeneviä te-
15821: Kau pung•t
15822: """' 15. 75 hokkuuseroja. Kysymys on yksinkertaisesti siitä,
15823: että välttämättömimmän järjestämiseksi eräissä
15824: 15 ~ kunnissa on voimakas paine korkeaan ja nykyisiä
15825: vieläkin korkeampaan veroäyriin, kun taas toisissa
15826: ~~ kunnissa tätä painetta ei ole.
15827: Kun kunnallisveroa valtionverosta poiketen
15828: maksetaan jo varsin pienistä tuloista ja sitä paitsi
15829: 1971 ·73 ·75 ·77 ·79 ·81 ·83 ·85
15830: määrättynä prosenttiosuutena verotettavista tu-
15831: loista (jakoverona) eikä verotettavan tulon suu-
15832: (lähde: Kunnallisliiton vuosikertomus 1984) ruuden mukaan kasvavana prosenttiosuutena
15833: (progressiivisena verona), tulisi kaikin keinoin toi-
15834: Kunnittain tarkastellen voi puolestaan todeta, saalta kohottaa kunnallisverotuksessa verovapaak-
15835: että vuodeksi 1986 vahvistetut korkeimmat vero- si jäävän tulon alarajaa esimerkiksi perusvähen-
15836: äyrit ovat seuraavissa kunnissa: Alajärvi {18,00), nystä kehittämällä ja toisaalta alentaa valtion
15837: Evijärvi {18,00), Haapajärvi {18,00), Haapavesi toimin korkeimpia veroäyrejä esimerkiksi aikaan-
15838: {18,00), Halsua {18,00), Himanka {18,00), Inari saamalla veroäyrin hinnalle katto. Valitettavas-
15839: {18,00), Isojoki {18,50), Kannonkoski {18,50), ti hallitus on viime vuosina pyrkinyt kasvatta-
15840: Karijoki {18,00), Karstula (18,00), Kestilä maan kuntien taloudellista rasitusta eduskunnan
15841: {18,50), Kiikoinen {18,00), Kinoula {18,00), Kiu- enemmistön tuella ja kaavaileepa hallitus vielä
15842: ruvesi {18,00), Kivijärvi {18,00), Kolari {18,00), suurituloisimpien verotuksen tuntuvaa alentamis-
15843: Korpilahti {18,00), Kortejärvi {18,00), Kristiinan- ta, mistä käytetään nimitystä marginaaliveron
15844: kaupunki {18,00), Kuivaniemi {18,00), Kyyjärvi uudistus.
15845: {18,00), Kärsämäki {18,00), Lappajärvi {18,00), Pidämme tärkeänä mahdollisimman suurta
15846: Lavia {18,00), Lehtimäki {18,50), Lestijärvi veroruksellista tasa-arvoa asuinkunnasta riippu-
15847: {18,25), Luoto {18,50), Maalahti {18,00), Oulai- matta. Samalla pidämme välttämättömänä, et-
15848: nen {18,00), Pelkosenniemi {18,50), Perho tä kunnallisverotusta kevennetään ja vastaavas-
15849: {18,00), Pihtipudas {18,00), Pomarkku (18,00), ti luovutaan hankkeista, joilla tähdätään suur-
15850: Pudasjärvi {18,00), Pukkila {18,00), Puolanka ten verohelpotusten antamiseen suurituloisim-
15851: {18,00), Pylkönmäki {18,00), Rantsila {18,00), mille.
15852: 1986 vp. -TA n:o 384 415
15853:
15854: Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi kunnallisverotuksessa verottomaksi jäävän
15855: toivomuksen, tulon rajan nostamisen vaikkapa perusvä-
15856: hennystä tuntuvasti nostamalla, ynnä lo-
15857: että hallitus ryhtyisi valmistelemaan sel- pettaisi kaikkein suurituloisimpia hyödyt-
15858: laisia toimenpiteitä, joiden avulla kor- tävän ns. marginaaliverouudistuksen val-
15859: keimpia veroäyrin hintoja voitaistin alen- mistelun.
15860: taa ja jotka antaisivat mahdollisuuden
15861:
15862: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
15863:
15864: Niilo Koskenniemi Heli Astala Vappu Säilynoja
15865: Lauha Männistö Aimo Ajo Anna-Liisa Jokinen
15866: Mikko Jokela Seppo Pelttari Lauri Impiö
15867: Hannele Pokka Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
15868: Timo Laaksonen Kati Peltola Pekka Leppänen
15869: Pirkko Turpeinen Ulla-Leena Alppi Marjatta Stenius-Kaukonen
15870: Ensio Laine Arvo Kemppainen
15871: 416
15872: 1986 vp.
15873:
15874: Toivomusaloite n:o 385
15875:
15876:
15877:
15878:
15879: Koskinen ym.: Pienvesistöjen suojelun tehostamisesta Uudenmaan ja
15880: Hämeen lääneissä
15881:
15882:
15883: Eduskunnalle
15884:
15885: Uudenmaan ja Hämeen pienvesistöt ovat jou- havaittavissa ne haitat, jotka happamuus liian
15886: tumassa saastumissyistä uhanalaisiksi. Se, että nii- korkeaksi kohonneena aiheuttaa kalakannoille.
15887: tä saastuttavat yhä lisääntyvät ympäristössä, met- Määrätyt kemikaalit aiheuttavat liiallista rehevöi-
15888: sissä ja maataloudessa käytettävät erilaiset suora- tymistä, joka saa aikaan veden happitilanteessa
15889: naiset myrkyt ja tuotannon lisäykseen käytettävät kielteisiä muutoksia.
15890: kemikaalit, ei enää riitä. Uuden uhan tuovat niin Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
15891: sanotut happamat sateet. me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
15892: Tähän kysymykseen ei ole kiinnitetty riittävästi vomuksen,
15893: huomiota. Meidän tulee suhtautua tähän kysy-
15894: mykseen vakavasti. Meillä ei ole varaa laskea asioi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
15895: ta niin pitkälle kuin naapurimaissamme on tapah- miin Uudenmaan ja Hämeen pienvesistö-
15896: tunut. jen Iuonnonsuojeiu/Iisen tilanteen ja sen
15897: Mainitut pienvesistöt ovat erittäin tärkeitä mm. vaatimien toimenpiteiden selvittämiseksi.
15898: vapaa-ajan käytön kohdalla. Jo nyt ovat selvästi
15899:
15900: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
15901:
15902: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi
15903: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
15904: Lea Mäkipää
15905: 417
15906: 1986 vp.
15907:
15908: Toivomusaloite n:o 386
15909:
15910:
15911:
15912:
15913: Kärhä: Määrärahasta ulkoilureittien ja luontopolkujen rakentami-
15914: seksi Uudellamaalla
15915:
15916:
15917: Eduskunnalle
15918:
15919: Kunnat ovat voineet vuodesta 1980 lähtien ha- dellamaalla olisi ulkoilu- ja luontopolkujen raken-
15920: kea valtion avustusta ulkoilureittien rakentami- taminen tärkeätä, ottaen huomioon läänin asu-
15921: seen. Esimerkiksi vuonna 1985 jaettiin valtion kastiheys. Täällä on ulkoilualueiden saavutetta-
15922: tulo- ja menoarvion puitteissa 480 000 markkaa vuus heikentynyt ja ulkoiluun sopivat metsäalueet
15923: valtakunnallista tai seudullista merkitystä omaa- ovat pirstoutuneet. Tästä johtuen tarvitaan Uu-
15924: vien ulkoilureittien perustamiseen ja kehittämi- dellamaalla ulkoilu- ja luontopolkuja rakennet-
15925: seen. Avustusta haettiin kaikkiaan 1 665 900 taessa eritasoristeyksiä ja muita erityisjärjestelyjä,
15926: markkaa ja sitä myönnettiin 48 hakijasta 33:lle. jotka tekevät reittien rakentamisen kalliiksi. Siksi
15927: Avustusta myönnettiin erityisesti Keski- olisi myöskin Uudenmaan läänin ulkoilureitteihin
15928: Suomen maakuntauran jatkokunnostamiseen ja ja luontopolkuihin saatava valtionapua.
15929: UKK-retkeilyreitin rakentamiseen Kainuussa sekä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
15930: pienempiin yksittäisiin hankkeisiin. Vesistön vir- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15931: kistyskäytön edistämiseksi myönnettiin avustusta
15932: myös kolmeen kohteeseen Kuopion ja Kymen lää- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
15933: neissä. tulo- ja menoarvioesitykseen riittävästi
15934: Ulkoilureittien ja luontopolkujen rakentamis- määrärahoja en"tyisesti Uudellemaalle ra-
15935: määrärahoja myönnettäessä on unohdettu Uu- kennettavzi"n ulkoilureitteihin ja luonto-
15936: denmaan läänin asukkaiden lukumäärä ja heidän polkuihin.
15937: virkistystarpeensa. Kuitenkin nimenomaan Uu-
15938:
15939: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
15940:
15941: Lea Kärhä
15942:
15943:
15944:
15945:
15946: 53 260211N
15947: 418
15948: 1986 vp.
15949:
15950: Toivomusaloite n:o 387
15951:
15952:
15953:
15954:
15955: Lahtinen ym.: Kalaportaiden rakentamisesta Vaajakoskelle ja Ku-
15956: hankoskelle
15957:
15958:
15959: Eduskunnalle
15960:
15961: Aikanaan maankuulu Pohjois-Päijänteen tai- mm. valtakunnallinen vaelluskalakantojen elvyt-
15962: men on kadonnut ja tilalle on tullut istutettu lai- tämistyöryhmä. Keski-Suomen Selluloosan toi-
15963: tostunut taimenkanta. Vaikka vuosittaiset tai- minnan loppuminen ja Äänekosken tehtaiden
15964: menten istutusmäärät ovat suuria, eivät yläpuolis- uudet puhdistamot ovat parantaneet vesistön tilaa
15965: ten voimalaitosten vuoksi kalat pääse kutupaikoil- niin, ettei veden laatukaan ole enää hankkeen es-
15966: leen eivätkä istutukset johda Päijänteen oman tai- teenä. Kalaporrashanke on nykymuodossaan
15967: menkannan vahvistumiseen. Vaajakoski ja sen myöskin erittäin edullinen, Vaajakoskelle raken-
15968: yläpuoliset kutualueet olivat aikoinaan merkittä- nettava maksaisi vain korkeintaan puoli miljoonaa
15969: vimpiä poikastuotantoalueita ja edelleenkin kalat ja Kuhankoskelie saman verran. Keski-Suomen
15970: pyrkivät Vaajakosken kautta ylös. Voimaloita vesipiirin vesitoimistolla on valmiudet kalaportai-
15971: ohittavia kalaportaita on Suomessakin aikaisem- den suunnitteluun sekä toteutukseen. Myöskin
15972: min rakennettu, mutta toimimaan niitä ei juuri Vaajakosken voimalan nykyinen omistaja on myö-
15973: ole saatu. Useissa maissa on nyttemmin onnistut- tämielinen hankkeen toteuttamiselle.
15974: tu kehittämään kalojen hyväksymiä portaita. Suo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
15975: messakin tutkijat ovat pienoismallikokein voineet vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15976: luoda toimivia malleja, ja täysimittaisiin kalatie-
15977: malleihin on luotettavaa tietoa. Tutkijatkin, kalo- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimtin
15978: jen ohella, tarvitsisivat mitä pikimmin täysimit- kalaportaiden rakentamiseksi Vaajakos-
15979: taista kalaporrasta tutkimuskohteekseen. Kalapor- keen ja Kuhankoskeen.
15980: taan tarpeellisuuden Vaajakoskelle on todennut
15981:
15982: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
15983:
15984: Matti Lahtinen Helena Pesola Paavo Vesterinen
15985: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
15986: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen
15987: Liisa Jaakonsaari Sakari Valli Juhani Surakka
15988: Tauno Valo Iiro Viinanen Juhani Tuomaala
15989: Lauri Impiö Liisa Hilpelä Kimmo Sasi
15990: Eeva Turunen Martti Tiuri Kaarina Dromberg
15991: Riitta Jouppila Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski
15992: 419
15993: 1986 vp.
15994:
15995: Toivomusaloite n:o 388
15996:
15997:
15998:
15999:
16000: Lahti-Nuuttila ym.: Pirkkalan kantokykyluokan alentamisesta
16001:
16002:
16003:
16004: Eduskunnalle
16005:
16006: Pirkkalan kunta on ollut 1980-luvulla liian kor- teiden mukaan Pirkkalan kunnan kantokykyluo-
16007: keassa kantokykyluokassa. Vuoden 1986 kantoky- kan alentaminen nykyisestä kahdeksannesta kan-
16008: kyluokkaa määrättäessä Pirkkalan luokka oli luok- tokykyluokasta on perusteltu.
16009: kamuutoksia valmistelevien asiantuntijoidenkin Pirkkalan kunnanvaltuusto on joulukuussa
16010: mukaan selvästi liian korkea tärkeimpien luoki- 1985 aivan oikeutetusti edellyttänyt, että ponnis-
16011: tuskriteerien valossa tarkasteltuna. Kantokyvyn teluja kunnan kantokykyluokan saamiseksi oikeu-
16012: tärkein arvostelukriteeri on äyrimäärä asukasta denmukaiselle tasolle on välttämätöntä lisätä.
16013: kohti. Viime syksynä luokitustoimikunnan käyttä- Koska Pirkkalan kunnan kantokykyluokka on har-
16014: missä laskelmissa Pirkkalan lukuarvo erosi luok- kittu liian korkeaksi siitä huolimatta, että edus-
16015: kansa (8) keskiarvosta 4207 äyriä ja kunnan äyri- kunta on säätänyt lain, jonka perusteella Pirkka-
16016: määrä oli luokan alhaisin. Pirkkalan asukaskohtai- lan oikea kantokykyluokka olisi jo vuoden 1984
16017: nen äyrimäärä vastasi kuudennen kantokykyluo- verotustietojen perusteella seitsemän, on edus-
16018: kan keskimääräistä äyrimäärää (31 317). Pirkkalan kunnan tarpeellista ottaa asiaan kantaa.
16019: asukaskohtaisen äyrimäärän (31 611) suuruista tai Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
16020: suurempaa määrää veroa kokoavia kuntia oli vii- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16021: dennessä ja kuudennessa kantokykyluokassa jopa
16022: 25 vuoden 1984 verotuksessa. Neljännestä ja toi- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
16023: sestakin luokasta mainitun suuruisia äyrimääriä teisiin Pirkkalan kunnan kantokykyluokan
16024: osoittavia kuntia löytyi. Muidenkin kantokykyluo- alentamiseksi nykyisestä kahdeksannesta
16025: kituksessa huomioon otettavien määräämisperus- seitsemänteen kantokykyluokkaan.
16026:
16027: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
16028:
16029: Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio Mikko Kuoppa
16030: Reijo Lindroos Matti Maijala Vieno Eklund
16031: 420
16032: 1986 vp.
16033:
16034: Toivomusaloite n:o 389
16035:
16036:
16037:
16038:
16039: Louvo: Riittävän talousveden turvaamisesta Kymenlaaksossa ns.
16040: Selänpää-projektin avulla
16041:
16042:
16043: Eduskunnalle
16044:
16045: Erityisesti Kotkan ja Anjalankosken kaupun- pohjaveden ottamona on sanottu rajoittavan maa-
16046: kien, mutta myös Vehkalahden kunnan talousve- ilmanlaajuisesti harvinaisen arvokas pohjavesivir-
16047: den huonon laadun vuoksi on Valkealan Kuivalan tausalue, ns. Selänpään delta, joka luonnollisesti
16048: kylän tekopohjavesilaitokseen perustuvaa veden- on otettava tarpeellisessa määrin huomioon, jos
16049: hankintasuunnitelmaa nopeutettu. Varsinkin pohjavedenottamo tänne rakennetaan samoin
16050: Kotkan yleisesti tunnustetun kiireellisen puhtaan kuin alueen muut suunnitellut käyttötarkoituk-
16051: juomakelpoisen veden tarpeen vuoksi on suunni- set. On kuitenkin huomattava, että Selänpään
16052: telmassa lähdetty etenemään ottamatta riittävästi alueen luonnonsuojelulliset varaukset eivät mil-
16053: huomioon, että hankkeesta lähinnä nyt sen kii- lään tavalla rajoita pohjaveden ja puhtaiden pin-
16054: reen vuoksi poisjättäytyneet Hamina ja Kuusan- tavesien käyttöä.
16055: koski tulevat myös tulevaisuudessa tarvitsemaan Selänpää-hanketta on vastustettu lähinnä kus-
16056: lisää puhdasta vettä. tannussyistä. Kustannusero on kuitenkin mitätön
16057: Näin ollen on suunnittelussa tyydytty kompro- verrattuna saavutettuun hyötyyn, joista suurin on,
16058: missiratkaisuun raakaveden ottamiseksi väliväylän että myöskin niille alueille, joilla tällä hetkellä ei
16059: vesistöstä, jolle suunnitelma merkitsee sen vir- ole akuuttia tarvetta liittyä suunnitelmaan, riittäi-
16060: taukseen nähden jopa kolmasosan käyttöä kui- si tulevaisuudessa puhdasta vettä. Tämä on myös
16061: vimpana aikana, mikä erityisesti osoittaa suunni- valtion etu, koska hankkeen toteutumisen edelly-
16062: telman heikkouden verrattuna toiseen esillä ollee- tys on, että se tehdään valtion vesihuoltotyönä ja
16063: seen vaihtoehtoon, Selänpää-projektiin, nähden. kunnat saavat myös valtiolta riittävästi varoja kor-
16064: Kuivalan kylän vedenottamosuunnitelma kattaa kotukilainoina ja vesihuoltoavustuksina.
16065: Kymen vesipiirin mukaan vesivarojen riittävyyden Kymenlaakso kuuluu ns. endeemiseen fluori-
16066: vuoteen 2010 asti, mikä on myös liian lyhyt aika alueeseen. Jos tutkimuksissa osoittautuu, ettei Se-
16067: näin suurelle noin 100 miljoonaa markkaa maksa- länpään harjujen kautta Vuohijärvestä saatava te-
16068: valle hankkeelle. kopohjavesi sisällä riittävästi hivenainefluoria, on
16069: Vedenottamon rakentamista Valkealan Kuiva- pohjaveden hyväksikäytöllä varmistettava, että
16070: lan kylään ovat erityisesti vastustaneet Valkealan koko Kymenlaakso voi hyödyntää luonnon sille
16071: kunta ja sen Kuivalan kylän asukkaat. Aikaisem- erityisesti suoman etuoikeuden hivenainepitoi-
16072: min Valkealan kunta vastusti myös suunnitelmaa suuden suhteen ihanteellisen veden käyttöön.
16073: ottaa vettä Selänpään alueelta, koska sinne on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
16074: suunniteltu Alkolle tehdasta. Nyt Valkealan kun- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16075: ta on kuitenkin tarjoamassa Kuivalan tilalle Selän-
16076: pää-vaihtoehtoa, jonka sekä pohjavesi- että puh- että hallitus ryhtyisi ktireellisesti toi-
16077: taat pintavesivarat ovat ehtymättömät eivätkä mil- menpiteisiin ns. Selänpää-projektin to-
16078: lään tavalla haittaisi nyt eivätkä tulevaisuuteen teuttamiseksi puhtaan ja tulevaisuudessa-
16079: suunnattuja käyttötarkoituksia. kin riittävän talousveden turvaamiseksi ko-
16080: Selänpään alueen käyttöä pohjaveden ja teko- ko Kymenlaaksossa.
16081:
16082: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
16083:
16084: Anna-Kaarina Louvo
16085: 1986 vp. 421
16086:
16087: Toivomusaloite n:o 390
16088:
16089:
16090:
16091:
16092: Louvo ym.: Jätehuollon suunnittelun ja valvonnan tehostamisesta
16093:
16094:
16095:
16096: Eduskunnalle
16097:
16098: Huonosti hoidetut kaatopaikat, joihin tuotua tetut linnut (asetus eräiden lintulajien rauhoitta-
16099: orgaanista jätettä ei kunnolla peitetä, samoin kuin misesta 26.4.1983/405), erityisesti lokit. Huuma-
16100: erityisesti turkistarhojen huolimattomasti käsitelty tut ja myrkytetyt linnut joutuvat avuttomina en-
16101: rehu ja rehujäte aiheuttavat suuria haittoja ympä- nen kuolemaansa monenlaisten kärsimysten koh-
16102: ristölle haju-, kärpäs- ja rottahaittoina. Tämän li- teeksi.
16103: säksi ne keräävät ikään kuin ruokintapaikkoina cx-kloraloosin ja muiden epäselektiivisten myrk-
16104: myös lintuja, erityisesti lokkeja. Linnut, paitsi että kysyöttien käyttö lintujen pyynnissä onkin lain
16105: ne indikoivat ympäristölle huonosti hoidetosta jä- vastaisena kiellettävä ja sen sijaan kiinnitettävä
16106: tehuollosta, koetaan myöskin haittoina useilla ny- nykyistä enemmän huomiota jätehuollon suun-
16107: kyisillä kaatopaikoilla, jätevedenpuhdistamoilla, nitteluun, tehostamiseen ja valvontaan. Mm. or-
16108: turkistarhoilla, kalanviljelylaitoksilla ja elintarvi- gaanisten jätteiden, kuten rehu- ja elintarvikejät-
16109: kevarastoilla. teiden hyötykäyttö on vielä lähes kokonaan järjes-
16110: Sen sijaan, että orgaanisia jätteitä käsittelevät tämättä.
16111: laitokset todellakin huolellisesti hoitaisivat jätteet Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16112: suojaten ja peittäen ne, huonosta hoidosta kielivät taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16113: indikaattorit eli linnut pyritään hävittämään
16114: myrkkysyöteillä väitettyyn terveydelliseen uhkaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16115: vedoten ja sitä kyseenalaisesti hyväksi käyttäen. menpiteisiin jätehuollon suunnittelun ja
16116: Lääkintöhallitus on jälleen viime toukokuussa, valvonnan sekä jätteiden hyötykäytön te-
16117: 22.5.1985lähettämällään kirjeellä maa- ja metsä- hostamiseksi erityisesti orgaanisten jättei-
16118: talousministeriölle suostunut kyseisen ministerin den osalta sekä lintujen epäselektiivisen
16119: pyyntöön mm. cx-kloraloosin käyttämisestä lintu- myrkyttämisen ja huumaamisen kieltämi-
16120: jen myrkyttämiseen ja huumaamiseen edellä mai- seksi kaatopaikoilla ja orgaanisten ainei-
16121: nituilla paikoilla. Myrkkypyynti ei suinkaan ole den käsittelypaikoilla.
16122: valikoivaa vaan myrkkyä syövät myös lailla rauhoi-
16123:
16124: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
16125:
16126: Anna-Kaarina Louvo Liisa Jaakonsaari Reino Paasilinna
16127: Riitta Jouppila Helena Pesola Elisabeth Rehn
16128: Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg Sinikka Hurskainen-Leppänen
16129: Jussi Ranta Esko Almgren Aino Pohjanoksa
16130: Eeva Turunen Liisa Hilpelä Sirpa Pietikäinen
16131: 422
16132: 1986 vp.
16133:
16134: Toivomusaloite n:o 391
16135:
16136:
16137:
16138:
16139: Louvo ym.: Yksityismaille maanomistajien hakemuksesta muodos-
16140: tettavien suojelualueiden perustamisen nopeuttamisesta
16141:
16142:
16143: Eduskunnalle
16144:
16145: Suojeltavien alueiden hankkiminen valtion Käytännössä ympäristöministeriön toimenpi-
16146: omistukseen budjettivaroin kestää näillä näkymil- teet tällä sektorilla ovat olleet vähäisiä. Jos kor-
16147: lä vuosikymmeniä, ehkä vuosisatoja, suojeltaviksi vausvaatimuksiin on sisältynyt muuta kuin puus-
16148: tarkoitettujen alueiden samanaikaisesti vähentyes- ton korvaaminen, on päätöksenteko siirtynyt vuo-
16149: sä kiihtyvällä vauhdilla. Luonnonsuojelulaki tar- sikausia. Niinpä rauhoituspäätösten viipyminen
16150: joaa kuitenkin toisenkin mahdollisuuden luon- koetaan ongelmana koko maassa. Käsittelyä no-
16151: nonsuojelun kannalta arvokkaiden alueiden rau- peuttaisi, mikäli päätöksenteko korvausten mak-
16152: hoitukseen murto-osalla niistä kustannuksista, samisesta siirrettäisiin lääninhallitusten tehtäväk-
16153: joita alueiden ostaminen valtiolle aiheuttaa. SI.
16154: Luonnonsuojelulain mukaan on yksityismaille Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16155: mahdollista vapaaehtoisesti muodostaa suojelu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16156: alueita maanomistajan läänin maaherralle osoitta-
16157: malla hakemuksella. Lain mukaan, jos suojeluha- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16158: kemus hyväksytään, maanomistajalle on korvatta- menpiteisiin yksityismazlle maanomista-
16159: va suojelualueiden perustamisesta aiheutuvat jien hakemuksesta muodostettavien suoje-
16160: alueiden käyttöoikeuksien rajoitukset. Lain mu- lualueiden perustamisen nopeuttamiseksi.
16161: kaan korvaukset on maksettava valtioneuvoston
16162: vahvistamien perusteiden mukaisesti.
16163:
16164: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
16165:
16166: Anna-Kaarina Louvo Sampsa Aaltio Saara Mikkola
16167: Helge Saarikoski Helena Pesola Elisabeth Rehn
16168: Riitta Uosukainen Esko Almgren Aino Pohjanoksa
16169: Eeva Turunen Liisa Hilpelä Sirpa Pietikäinen
16170: Kaarina Dromberg
16171: 1986 vp. 423
16172:
16173: Toivomusaloite n:o 392
16174:
16175:
16176:
16177:
16178: Louvo ym.: Luonnonsuojelualueiden osto- ja korvausasioita hoita-
16179: vien henkilöiden paikkaamisesta lääninhallituksiin
16180:
16181:
16182: Eduskunnalle
16183:
16184: Laajan valmistelutyön tuloksena maassamme haittaa. Ennen kaikkea luonnonsuojelun uskotta-
16185: on viime vuosina valmistunut useita alkuperäisen vuus kärsii. Maanomistajien ja kuntien taholla
16186: luonnon suojeluohjelmia. Valtioneuvoston vah- tunnetaan kasvavaa epäluuloa luonnonsuojelu-
16187: vistamia ohjelmia ovat kansallis- ja luonnonpuis- hankkeita kohtaan jos niiden toteuttaminen ve-
16188: toverkon kehittämisohjelma, soidensuojelun pe- nyy kohtuuttoman pitkälle. Vuonna 1985 esimer-
16189: rusohjelma, lintuvesien suojeluohjelma ja harju- kiksi pelkästään Turun ja Porin läänissä odotti rat-
16190: jen suojeluohjelma. Suojeluohjelmien laatiminen kaisuaan 151 tarjousta, joissa maanomistaja ha-
16191: on koettu välttämättömäksi ja kiireelliseksi maan- luaisi myydä alueen luonnonsuojelutarkoituksiin
16192: käytön suuren tehostumisen vuoksi koko maassa, tai rauhoittaa sen korvausta vastaan. Useat hank-
16193: minkä vuoksi alkuperäisen luonnon suojelukoh- keet ovat olleet vireillä jo pari vuotta.
16194: teita ei jää enää jäljelle ilman näitä erityistoimen- Vuonna 1986 osto- ja korvausasioita hoitaa ym-
16195: piteitä. päristöministeriössä päätoimisesti neljä henkilöä,
16196: Valtioneuvoston tähän asti vahvistamiin suoje- joiden toimipaikat ovat Helsingissä (YM) ja Tu-
16197: luohjelmiin sisältyy runsaat 200 00 ha yksityismai- run, Mikkelin ja Oulun lääninhallituksissa. Tarve
16198: ta. Yksityismaiden osalta suojelu pyritään toteut- suojelualueiden osto- ja korvausasioita päätoimi-
16199: tamaan joko hankkimalla ohjelmiin sisältyvät sesti hoitavista henkilöistä on kuitenkin suuri
16200: kohteet valtion omistukseen etupäässä vapaaeh- muuallakin maassa. Ilmeistä on, että kaikkiin lää-
16201: toisin kaupoin tai maksamalla suojelualueen ninhallituksiin tarvitaan näiden asioiden hoitoon
16202: muodostamisesta sen omistajalle aiheutuvasta ta- keskittyvät henkilöt, mikäli suojeluohjelmien to-
16203: loudellisen hyödyn menetyksestä korvaus. Suoje- t~uttaminen halutaan viedä läpi kohtuullisessa
16204: luohjelmien toteuttaminen on kuitenkin edennyt aJassa.
16205: yksityismaiden osalta hitaasti ja kohdannut vai- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
16206: keuksia, joista osa johtuu käytettävissä olleiden nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
16207: varojen niukkuudesta, osa taas organisatorisista Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16208: puutteista ja henkilöresurssien vähäisyydestä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16209: Toiminta suojelualueiden hankinnassa on saa-
16210: nut osakseen yhä lisääntyvää kritiikkiä. Alueiden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16211: hinnan ja korvausten suuruuden arviointimenet- menpiteisiin suojelualueiden osto- ja kor-
16212: tely on ollut hidas ja kankea. Hinta- ja kauppa- vausasioita päätoimisesti haitavien henki-
16213: neuvottelut ovat saattaneet kestää useita vuosia. löiden saamiseksi kaikkti"n lääninhallituk-
16214: Tänä aikana maanomistaja on epätietoinen sttn.
16215: alueensa käytöstä, mistä voi aiheutua monenlaista
16216:
16217: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
16218:
16219: Anna-Kaarina Louvo Reino Paasilinna Ville Komsi
16220: Marja-Liisa Löyttyjärvi Sampsa Aaltio Helena Pesola
16221: Elisabeth Rehn Riitta Uosukainen Sinikka Hurskainen-Leppänen
16222: Jussi Ranta Anna-Liisa Piipari Sirpa Pietikäinen
16223: Kaarina Dromberg
16224: 424
16225: 1986 vp.
16226:
16227: Toivomusaloite n:o 393
16228:
16229:
16230:
16231:
16232: Maijala ym.: Maaseutuneuvojatoiminnan järjestämisestä
16233:
16234:
16235:
16236: Eduskunnalle
16237:
16238: Etsittäessä keinoja maaseutukylien autioitumi- tarpeelliseksi. Toimiessaan yhteistyössä alueen
16239: sen hillitsemiseksi ja niissä olevien palvelujen maatalouskeskuksen kanssa tai keskuksen työnte-
16240: säilyttämiseksi on nähty tarpeelliseksi pyrkiä kijänä hän on voinut käyttää hyväkseen maata-
16241: maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseen sitä louskeskuksen kehittyneitä neuvonta- ja laskenta-
16242: varten suunnatun neuvonnan avulla. Eräät kun- palveluja. Niveltyminen kuntien maataloussihtee-
16243: nat ovat joko yksin tai yhteistyössä alueensa rien, suunnittelusihteerien ja elinkeinoasiamies-
16244: maatalouskeskuksen kanssa perustaneet erityi- ten toimintaan on sujunut luontevasti.
16245: siä maaseutuneuvojan tai maaseutuasiamiehen Kun pienillä kunnilla ei ole edellytyksiä omin
16246: toimia. Ne ovat näin halunneet panostaa maa- voimin ylläpitää maaseutuneuvojatoimintaa, olisi
16247: seutualueiden kehittämis- ja suunnittelutoimin- järjestettävä mahdollisuus saada näitä neuvojapal-
16248: taan. veluja maatalouskeskuksista. Maatalouskeskukset
16249: Maaseutuneuvojien toimenkuvaan kuuluu muodostaisivat muutoinkin tätä toimintaa varten
16250: mm. seuraavia tehtäviä: hyvän koordinointielimen.
16251: - kunnan maaseutualueiden kokonaisvaltai- Niissä kunnissa, joissa on parhaillaan käynnissä
16252: sen kehittämistyön suunnittelu ja toteutus, maaseudun työpaikkarukikokeilu, voidaan maa-
16253: - myönteisen yritysilmapiirin luominen ja yl- seutuneuvojien avulla tätä kokeilua tehokkaasti
16254: läpitäminen, hyödyntää.
16255: - maatilojen elinkelpoisuuden parantaminen Maaseutuneuvonnassa on laaja työmaa, ja tarvi-
16256: ja säilyttäminen sekä elinkelpoisiksi saatavissa ole- taan jopa tulevaisuuteen uskovan mielialan virit-
16257: vien tilojen asuttaminen ottaen huomioon hyvän tämistä. Maaseudulla ei voida nopeasti luoda uu-
16258: maatilakokonaisuuden muodostuminen, sia työpaikkoja. Se on kuitenkin mahdollista.
16259: - muun elinkeino- ja kylätoiminnan säilyttä- Elinkeinojen monipuolistamisella ja sopivia liitän-
16260: minen, kehittäminen ja ideoiminen kunnan maa- näiselinkeinoja löytämällä niitä tarvitseville tiloil-
16261: seutualueella. le ehkäistään maaseudun työpaikkojen vähene-
16262: Maaseutuasiamies tai -neuvoja toimii yhdys- mistä. Yrittämisen kynnys on monelle kuitenkin
16263: henkilönä eri neuvonta-, hallinto- ym. organisaa- korkea, koska tuotantotekniikan ohella on raivat-
16264: tioiden sekä yksityisten yrittäjien välillä. Hän seu- tava tie byrokratian viidakon läpi ja jokin uusi
16265: raa tapahtuvaa kehitystä ja tiedottaa erilaisista tuote tai palvelu saatava tehokkaasti markkinoi-
16266: liitännäis- ja tukielinkeinomahdollisuuksista, duksi. Neuvonnalla voidaan antaa ratkaisevat sy-
16267: neuvottelee rahoituskysymyksistä, avustaa yhtey- säykset kynnysten ylittämiseen.
16268: denotoissa eri tahoille ja tarvittaessa myös markki- Tarvitaan lisäksi yhteistyön kehittämistä neu-
16269: nointisuunnittelussa. Neuvoja tekee maaseudun vontajärjestöjen ja kuntien välillä tässä asiassa.
16270: kehittämistä koskevia aloitteita ja ehdotuksia kun- Neuvojia on myös koulutettava.
16271: nan päättäville elimille sekä välittää kunnan asuk- Asia on laadultaan ja laajuudeltaan sellainen,
16272: kaiden mielipiteitä ja toivomuksia eteenpäin. että se edellyttää myös valtion mukaantuloa toi-
16273: Tähän mennessä saatujen kokemusten perus- minnan järjestämisessä ja taloudellisten mahdolli-
16274: teella maaseutuneuvoja tai -asiamies on osoittau- suuksien luomista sille.
16275: tunut maaseutualueiden elinkeinotoiminnan mo- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
16276: nipuolistamisen ja kylien vireyttämisen kannalta nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16277: 1986 vp. -TA n:o 393 425
16278:
16279: että hallitus kiireellisesti selvityttäisi eri- käyttäen sekä ryhtyisi toimenpiteiszin val-
16280: tyisten maaseutuneuvojien tarpeen maas- tionosuusjärjestelmän luomiseksi maaseu-
16281: samme ja toiminnan tarkoituksenmukai- tuneuvojatoiminnan vakzinnuttamiseksi
16282: sen järjestämisen valmiita organisaatioita asteittain koko maassa.
16283:
16284: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
16285:
16286: Matti Maijala Pirkko Ikonen Kalevi Mattila
16287: Väinö Raudaskoski Jukka Vihtiälä Lea Sutinen
16288:
16289:
16290:
16291:
16292: 54 260211N
16293: 426
16294: 1986 rd.
16295:
16296: Hemställningsmotion nr 394
16297:
16298:
16299:
16300:
16301: Malm m.fl.: Om utredning av den försurningsprocess som drabbar
16302: åkermarken
16303:
16304:
16305: Tili Riksdagen
16306:
16307: 1 Iantbruket ser man i dag med stigande oro dersökningar att man kunde gå tili konkreta åt-
16308: på försurningsprocessen i vårt Iand. Undersök- gärder för att stoppa den negativa utveckiingen.
16309: ningar i samband med markkartering av jord- Mot denna bakgrund är det nödvändigt att re-
16310: bruksmarken visar att jordens ytlager är mycket surser ställs tili forskningens förfogande när det
16311: surt i förhållande tili de Iägre jordiagrena. På gäller att kiarlägga svavel- och kvävenedfallets
16312: många piatser är·det svårt att ändra på detta för- storlek på oiika områden, dess inverkan på od-
16313: hållande t.o.m. med intensiv kalkning. En upp- Iingsmarken, skogen och vattnet samt förhållan-
16314: föijning av utveckiingen under en Iängre tid visar det mellan Iuftburen och markburen försurning.
16315: också att det måste kaikas oftare och större kaik- Dessa undersökningar måste också göras för att vi
16316: mängder måste användas för att kunna upprätt- skall kunna vidta åtgärder för att bibehålla jor-
16317: hålla ett acceptabelt pH-tal. dens produktionskraft i framtiden.
16318: 1 debatten om försurningen av våra vattendrag Med hänvisning tili ovanstående föresiår under-
16319: beskylls ofta Iantbruket som den part som genom tecknade att riksdagen ville hemställa,
16320: sina odiingsmetoder förorsaker den mesta försur-
16321: ningen. Jordbrukarna sjäiva anser att nedfallet att regeringen vidtar åtgiirder /ör att
16322: från Iuften utgör den största orsaken tili försur- snabbt utreda den försurningsprocess som
16323: ningen av både mark och vatten. drabbar åkermarken och orsakerna tili
16324: Det råder rätt stor osäkerhet om orsakerna. denna.
16325: Framför allt finns det i dag inte så tillförlitliga un-
16326:
16327: Helsingfors den 12 februari 1986
16328:
16329: Håkan Malm Ole Norrback
16330: 427
16331: 1986 vp.
16332:
16333: Toivomusaloite n:o 394 Suomennos
16334:
16335:
16336:
16337:
16338: Malm ym.: Peltomaiden happamoitumista koskevan selvityksen suo-
16339: rittamisesta
16340:
16341:
16342: Eduskunnalle
16343:
16344: Maatalouden piirissä seurataan kasvavalla huo- luotettavia tutkimuksia, jotta voitatsun siirtyä
16345: lestuneisuudella happamoitumiskehitystä maas- konkreettisiin toimenpiteisiin kielteisen kehityk-
16346: samme. Maatalousmaan kartoituksen yhteydessä sen pysäyttämiseksi.
16347: tehdyt tutkimukset osoittavat, että maan pinta- Tätä taustaa vasten on välttämätöntä, että tut-
16348: kerros on hyvin hapan verrattuna alempiin maa- kimukselle myönnetään voimavaroja selvityksiin,
16349: kerroksiin. Monin paikoin tätä tilannetta on vai- jotka koskevat rikki- ja typpilaskeuman määrää eri
16350: kea muuttaa edes voimaperäisellä kalkituksella. alueilla, niiden vaikutuksia viljelysmailla, metsis-
16351: Pitkän ajan kuluessa tapahtuneen kehityksen seu- sä ja vesistöissä sekä ilma- ja maaperäisen happa-
16352: ranta osoittaa myös, että kalkitus on tehtävä moitumisen välistä suhdetta. Nämä tutkimukset
16353: useammin ja suurempia kalkkimääriä käyttäen, on tehtävä myös siksi, että kyettäisiin ryhtymään
16354: jotta saavutettaisiin hyväksyttävä pH-arvo. toimenpiteisiin, joilla maan tuottavuus säilyte-
16355: Vesistöjemme happamoitumista koskevassa tään vastaisuudessa.
16356: keskustelussa syytetään usein maataloutta siitä, et- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
16357: tä se viljelymenetelmiensä kautta aiheuttaisi eni- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16358: ten happamoitumista. Maanviljelijät itse katsovat,
16359: että ilmasta tuleva laskeuma muodostaa suurim- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin pel-
16360: man syyn sekä maan että vesien happamoitumi- tojen happamoitumiskehitystä ja sen syitä
16361: seen. koskevan nopean selvitystoiminnan ai-
16362: Ilmiön syistä vallitsee melkoinen epävarmuus. kaansaamiseksi.
16363: Ennen kaikkea ei nykyisin ole käytettävissä kyllin
16364:
16365: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
16366:
16367: Håkan Malm Ole Norrback
16368: 428
16369: 1986 vp.
16370:
16371: Toivomusaloite n:o 395
16372:
16373:
16374:
16375:
16376: Manninen ym.: Vaelluskalakantojen turvaamisesta
16377:
16378:
16379:
16380: Eduskunnalle
16381:
16382: Suomen arvokalakannat sekä mereen laskevissa alueille pohjoisiin ja itäisiin kuntiin. Kunnosta-
16383: joissa että sisämaassa ovat romahtaneet vain pie- minen perustuu myös osin lain velvoitteisiin, sillä
16384: neen osaan entisestään viimeisten 30 vuoden aika- pelkästään aikoinaan perattuja ja jo uittokäytöstä
16385: na. Vaelluskaloista lohi ja meritaimen voidaan jo poistuneita jokivesiä on maassamme yli 40 000 ki-
16386: luokitella uhanalaisiksi, sillä niiden luontainen li- lometriä. Kunnostamattomina niiden yksityis- ja
16387: sääntyminen on jokien patoamisen, uittoväylien kansantaloudellinen tuotto on mitätön.
16388: perkaamisen ja saastumisen takia supistunut lähes Myös suunnittelu- ja kuntoutusorganisaatiot
16389: olemattomiin. Suomen alunperin 18 lohijoesta ovat valmiina. Monet vesipiirit ovat erittäin ha-
16390: onkin enää jäljellä kaksi ja 47 meritaimenjoesta lukkaita kunnostusten tekemiseen ja töiden suun-
16391: viisi. Näistäkin useita uhkaavat erilaiset hank- taamista luonnontaloutta palveleviin kohteisiin
16392: keet. on edellytetty myös eduskunnassa usean valtion
16393: Lisääntyvällä istutustoiminnalla asiaa ei voida budjetin laadinnan yhteydessä. Kalastuslain mu-
16394: yksin hoitaa sillä kalojen perimäaines heikkenee kaisten kalastuspiirien toiminnan käynnistyminen
16395: nopeasti ja kalat ''laitostuvat''. Kalastusrajoitus- takaa riittävän asiantuntemuksen saannin kunnos-
16396: ten lisäksi paras tapa pelastaa jäljellä olevat arvo- tushankkeisiin.
16397: kalakannat sukupuuttoon kuolemiselta on jokien Parhaillaan on lausuntokierroksella maa- ja
16398: ja vesistöjen kunnostus kalataloutta varten. Kun- metsätalousministeriön vuonna 1983 asettaman
16399: nostustyöt ovat saatavaan hyötyyn nähden erittäin vaelluskalakantojen elvyttämistyöryhmän mietin-
16400: halpoja ja tehtyjen tutkimusten mukaan niistä tö, jossa on laadittu valtakunnallinen ohjelma en-
16401: koituva tuotto ylittää yleensä reilusti kustannuk- nen kaikkea vaelluskalakantojen lisäämiseksi ja
16402: set. Esimerkiksi Viitasaaren Kärnänkosken kun- niiden hoidon parantamiseksi. Kalataloudelliset
16403: nostuksen on arvioitu maksavan 450 000 markkaa kunnostustyöt virtaavissa vesissä ovat ohjelman to-
16404: ja hyödyn nousevan pelkästään kalanmottona ja teuttamisen keskeisiä keinoja.
16405: kalakorttituloina yli kahden miljoonan markan. Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
16406: Ruotsin ja Norjan kunnostetuilla jokialueilla on nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
16407: todettu lisäksi olevan erittäin suurta matkailullista Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16408: merkitystä, joka tuo tuloja nimenomaan köyhiin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16409: kehitysaluekuntiin.
16410: Jokien kunnostaminen on myös kaikissa vai- että hallitus ryhtyisi tehokkaisti"n toi-
16411: heissaan erittäin työllistävää toimintaa ja toiminta menpiteisiin vaelluskalakantojen turvaa-
16412: sijoittuisi myös Suomessa pääosin alityöllisyys- miseksi.
16413:
16414: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
16415:
16416: Mauno Manninen Liisa Jaakonsaari Mats Nyby
16417: Heimo Linna Taisto Tähkämaa Väinö Raudaskoski
16418: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen Tellervo Nousiainen
16419: 429
16420: 1986 vp.
16421:
16422: Toivomusaloite n:o 396
16423:
16424:
16425:
16426:
16427: Mattila: Uuden kantokykyluokan perustamisesta nykyisen 1. kanto-
16428: kykyluokan edelle
16429:
16430:
16431: Eduskunnalle
16432:
16433: Useissa eri tutkimuksissa ja selvityksissä on to- luokkaan, jossa valtionavut olisivat suuremmat
16434: dettu, että nykyiset 10 kantokykyluokkaa eivät kuin nykyisessä 1. luokassa. Perustettavan uuden
16435: riittävällä tavalla ota huomioon kuntien välisiä ta- kantokykyluokan valtionosuus voisi olla vastaavan
16436: loudellisia eroja. Muutama vuosi sitten, jolloin verran suurempi kuin nykyisen 1. ja 2. luokan väli
16437: kantokykyluokituslaskelmissa kunnille annettiin edellyttää.
16438: tiettyjen kriteereiden perusteella tunnusluvut, Mikäli uuden kantokykyluokan rajana olisi em.
16439: jotka kuvasivat kuntien taloudellista asemaa, olisi- 21 000 äyriä/ asukas, tulisi siihen yhteensä hieman
16440: vat muutamat kunnat kuuluneet jopa luokkaan yli 40 kuntaa. Rahaa uuden luokan perustaminen
16441: -8, mikäli luokkia olisi jatkettu tasavälein 1:stä veisi em. perustein n. 50 milj. mk vuodessa.
16442: alaspäin. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
16443: Näin 1. kantokykyluokassa ovat nykyisin ne hyväksyttäväksi toivomuksen,
16444: kunnat, jotka siihen kuuluvat, sekä ne, joiden si-
16445: joitus olisi sitä alhaisempi. Tätä osoittaa mm. se, että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn,
16446: että v. 1985 1. kantokykyluokkaan kuuluu 153 jotta vuoden 1987 alusta lukien perustet-
16447: kuntaa kun 2. luokkaan kuuluu 51 ja 3:nteen 60 taisiin kantokykyluokkien alkuun nykyisen
16448: jne. Veroäyrihinnat 1. kantokykyluokan kunnissa 1. kantokykyluokan edelle uusi kantokyky-
16449: ovat myös muita korkeammat. luokka, johon sijoitettaisiin ne kunnat,
16450: Jotta heikoimmille kunnille tehtäisiin oikeutta, joiden veroäyrimiiiirä vuonna 1985 toimi-
16451: olisi nykyinen 1. kantokykyluokka jaettava kah- tetussa verotuksessa on alle 21 000 äyriä!
16452: teen osaan esimerkiksi siten, että ne kunnat, joi- asukas, jolloin valtionavut olisivat nykyi-
16453: den veroäyrikertymä jäi vuoden 1985 verotuksessa sen 1. ja 2. luokan välin ve"an suuremmat
16454: alle 21000 äyriä/asukas, siirrettäisiin uuteen kuin nykyisessä 1. kantokykyluokassa.
16455:
16456: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
16457:
16458: Kalevi Mattila
16459: 430
16460: 1986 vp.
16461:
16462: Toivomusaloite n:o 397
16463:
16464:
16465:
16466:
16467: Mattila ym.: Pohjavesien tutkimisen ja suojelun tehostamisesta
16468:
16469:
16470:
16471: Eduskunnalle
16472:
16473: Pohjavesi on arvokkaimpia luonnonvarojamme. käyttävät eniten suuret kaupungit, joilla ei ole
16474: Sillä on pintaveteen verrattuna useita vedenhan- mahdollisuuksia pohjaveden laajamittaiseen käyt-
16475: kinnan kannalta tärkeitä etuja. Se on yleensä laa- töön. Yleisiin vesilaitoksiin liittymätön väestönosa
16476: dultaan parempaa, sen laatu säilyy tasaisempana - yhteensä 1 032 000 henkeä - käyttää lähes yk-
16477: vuodenajasta riippumatta, ja sen käsittelytarve on sinomaan pohjavettä. Heidän osaltaan jatkossa to-
16478: pienempi. Desinfiointia ei useimmiten tarvita. teutettavat keskitetyt vedenhankintaratkaisut pe-
16479: Pohjavesi on esteettisessä mielessä lähes aina kor- rustuvat pohjaveden käyttöön.
16480: kealuokkaisempaa ja maultaan raikkaampaa ku- Edellä mainituista luvuista voidaan havaita
16481: ten tehokkaastikin käsitelty pintavesi. Pohjavesi pohjavesien suuri merkitys maamme vedenhan-
16482: on talvella lämpimämpää kuin pintavesi, mikä vä- kinnalle. Maamme pohjavesivarat ovat huomatta-
16483: hentää putkien jäätymisvaaraa, ja kesällä taas vii- van runsaat, joskaan kaikki pohjavesiesiintymät
16484: leämpää ja miellyttävämpää käyttää. Suojaavan eivät ainakaan toistaiseksi ole taloudellisesti käyt-
16485: maakerroksen ansiosta pohjavesi ei yleensä likaan- töön otettavissa muun muassa pitkien siirtomat-
16486: nu yhtä herkästi kuin pintavesi, vaikka toisaalta kojen takia. Moniin muihin maihin verrattuna
16487: likaantumisen aiheuttaman haitan poistaminen pohjavesitilanteemme on kuitenkin toistaiseksi
16488: on huomattavasti hankalampaa pohja- kuin pin- erinomainen, sillä muun muassa laadullisesti Suo-
16489: tavesistä. men pohjavedet ovat kansainvälisestikin arvioiden
16490: Yhdyskuntien vesilaitokset jakoivat vuonna korkealuokkaisia. Pohjaveden käyttö onkin jatku-
16491: 1984 vettä yhdyskuntien tarpeisiin keskimäärin vasti lisääntynyt sekä suhteellisesti että kokonais-
16492: 1,08 milj. m 3 /d, mistä pohjavettä oli noin 0,53 määrän puolesta siitä huolimatta, että talousve-
16493: milj.m 3 /d, mikä oli noin 49% vedenkulutukses- den kulutus on kääntynyt maassamme laskuun.
16494: ta. Näissä kulutusluvuissa ei ole otettu huomioon Pohjavesien merkitys on tiedostettu myös vesi-
16495: haja-asutusta eikä vedenhankintaosa itsenäisesti laissa, jossa varsinkin pohjavesien pilaamiskielto
16496: hoitavia teollisuuslaitoksia, sairaaloita, hotelleja on muotoiltu tiukemmaksi kuin vastaava pintave-
16497: yms. Yli puolet maamme talouksista käyttää ta- siä koskeva kielto. Vesioikeuskaan ei voi myöntää
16498: lousvetenä pohjavettä ja erään arvion mukaan lupaa pohjaveden pilaamiseen lika-ainespäästöjen
16499: pohjavettä käyttäviä asukkaita on maassamme kautta. Parhaillaan käsiteltävänä olevassa ehdo-
16500: noin 3 miljoonaa. tuksessa vesilain muuttamiseksi on pohjavesien
16501: Yksi keskeinen tehtävä vesihuollon suunnitte- muuttamiskieltoa (VL 1: 18) ja pilaamiskieltoa (VL
16502: lussa ja toteutuksessa on kriisiaikojen vedenhan- 1:22) edelleen esitetty tiukennettavaksi. Pohjave-
16503: kinnan järjestäminen. Se perustuu pohjaveden sien suojeluun liittyvään valvontaan olisi kiinni-
16504: käyttöön. Myös muiden vedenhankinnassa joskus tettävä erityistä huomiota, sillä pohjavesien pi-
16505: sattuvien häiriötilanteiden varalta tulee kunnissa laantumistapauksia sattuu valitettavan usein.
16506: olla käyttökelpoisia varavesilähteitä, mihin käyt- Pohjavesien käyttöarvo tunnetaan myös kan-
16507: töön pohjavesiesiintymät myös soveltuvat erityi- sainvälisellä tasolla, ja muun muassa ECE sekä
16508: sen hyvin. WHO:n Euroopan alajärjestö ovat antaneet asiaa
16509: Alueellisesti asiaa tarkastellen pohjaveden mer- koskevia suosituksia.
16510: kitys vedenhankinnassa korostuu edelleen, sillä Pohjavesien merkitys ja niiden suojelua koske-
16511: vuoden 1984 lopussa maamme vesilaitoksilla (yh- vien lakisäädösten tiukkuus asettavat pohjavesien
16512: teensä 790) oli toiminnassa 954 pohjavedenotta- suojelulle tiukat vaatimukset, joita ei valitettavasti
16513: moa ja vain 121 pintavedenottamoa. Pintavettä ole voitu kaikilta osin täyttää. Todettujen epäkoh-
16514: 1986 vp. - TA n:o 397 431
16515:
16516: tien korjaamiseksi ympäristönsuojeluneuvosto ja Korostamme myös sitä, että ns. tärkeiden poh-
16517: luonnonvarainneuvosto esittävät kunnioittavasti javesialueiden inventointi ei riitä pohjavesien suo-
16518: seuraavat aloitteet ympäristöministeriön sekä jelun perustaksi, vaan myös muita pohjavesivaroja
16519: maa- ja metsätalousministeriön huomioon otetta- on suojeltava. Vesilaki koskee kaikkia pohjavesiä.
16520: viksi. Toisaalta vettä tarvitaan vuoden 2010 jälkeenkin,
16521: Pohjavesien suojelutoiminnan onnistumisen eikä tällä hetkellä kukaan pysty määrittelemään
16522: perusedellytys on se, että tunnetaan pohjavesi- tulevien sukupolvien vedentarpeita ja -käyttöä.
16523: esiintymien sijainti ja hydrogeologiset ominaisuu- Vapaita vesiresursseja ja suunnitteluvaraa on jätet-
16524: det. Toistaiseksi tämä perusedellytys puuttuu suu- tävä jatkoakin ajatellen. Lisäksi vedentarpeen en-
16525: relta osin. nustaminen jo vuoteen 2010 saakka on varsin epä-
16526: Valtaosaa maamme hiekka- ja sora-alueiden varmaa, mikä näkyy jo siitä, että tärkeiden pohja-
16527: pohjavesivaroista ei ole inventoitu riittävästi. Li- vesialueidenkin luetteloon joudutaan jatkuvasti
16528: säksi erityisesti haja-asutuksen vedenhankinnassa tekemään tarkistuksia. Teollisuuden, sairaaloi-
16529: tärkeitä moreenikerrostumien pohjavesiä ja kallio- den, hotellien yms. laitosten osalta vedentarve il-
16530: pohjavesiä ei ole tutkittu juuri lainkaan. menee vasta ao. hankkeen suunnittelu- ja toteut-
16531: Vain ns. tärkeät pohjavesialueet on inventoitu. tamisvaiheessa.
16532: Niillä tarkoitetaan jo käytössä olevia tai vuoteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16533: 2010 mennessä käyttöön otettavia, vähintään 200 tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16534: asukkaan vesilaitosten tai korkealuokkaista vettä
16535: tarvitsevan elintarvike- tms. teollisuuden tarpeita että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16536: palvelevia pohjavesiesiintymiä. Suoritettu inven- pohjavesien tutkimisen tehostamiseksi ja
16537: tointi on varsin pintapuolinen, sillä näistä alueista pohjavesien suojelun tehostamiseksi.
16538: vain 30 % on tutkittu käytännön suojelutarpei-
16539: den edellyttämällä tarkkuudella.
16540:
16541: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
16542:
16543: Kalevi Mattila Tellervo Nousiainen
16544: 432
16545: 1986 vp.
16546:
16547: Toivomusaloite n:o 398
16548:
16549:
16550:
16551:
16552: Mäkipää ym.: Kanttoripulan helpottamisesta
16553:
16554:
16555:
16556: Eduskunnalle
16557:
16558: Maamme seurakunnat kärsivät vaikeasta kant- todettava, että kanttorittornissa seurakunnissa
16559: toripulasta, jolla on heijastusvaikutuksensa koko mm. kirkkokuorotoiminta uhkaa näivettyä, mikä
16560: kirkkomusiikkimme tason säilyttämiseen. Kevääl- on varsin valitettavaa virsikirjauudistustakin sil-
16561: lä 1985 tehdyn selvityksen mukaan maamme seu- mällä pitäen.
16562: rakunnissa oli täyttämättä kaikkiaan 93 kanttorin Kirkkomuusikoiden opintojärjestelmän uudis-
16563: virkaa. Pahin oli tilanne Lounais-Suomessa, tumisen vaikutuksista seurakuntien kanttoripu-
16564: Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Eräis- laan lienee tässä vaiheessa ennenaikaista esittää ar-
16565: sä seurakunnissa kanttorin virka on tuloksetta ol- vioita. Asianomaisissa virkamiesportaissa tilannet-
16566: lut haettavana jopa kymmenkunta kertaa. ta on kuitenkin syytä tarkoin seurata kirkonkin
16567: Seurakuntien kanttoripulan syinä on tuotu edun huomioon ottaen.
16568: esiin monia seikkoja. Tällaisia ovat kanttorien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16569: palkkataso, työaikaan ja työoloihin liittyvät kysy- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16570: mykset, kirkkomusiikin ja kanttoreiden yleinen
16571: arvostus sekä mm. se, että varsinkin musiikkiopis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel-
16572: tot ovat viime vuosina nousseet seurakuntien kil- laisten ratkaisujen löytämiseksi, joilla
16573: pailijoiksi pätevien kirkkomuusikoiden työllistä- maamme seurakuntien kanttonpulaa hel-
16574: jinä. potettaisiin ja kirkkomusiikkimme tason
16575: Kirkkomusiikin tason säilymistä arvioitaessa on säzlyttäminen turvattaisiin.
16576:
16577: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
16578:
16579: Lea Mäkipää ). Juhani Kortesalmi
16580: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
16581: 433
16582: 1986 vp.
16583:
16584: Toivomusaloite n:o 399
16585:
16586:
16587:
16588:
16589: Mäkipää ym.: Luonnonvaraisten koskien säilyttämisestä
16590:
16591:
16592:
16593: Eduskunnalle
16594:
16595: Maamme viimeisiä vapaina virtaavia luonnon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16596: varaisia koskia ei saa uhrata energiatalouden altta- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16597: rille. Vuosikymmenten varrella on peruuttamatto-
16598: masti tuhottu mittaamattomia maisema-arvoja että hallitus ryhtyisi kzireellisesti toi-
16599: muka tehokkuus- tai kannattavuusseikkoihin ve- menpiteisiin maamme vzimeisten vapaana
16600: doten. Samalla on mm. laiminlyöty virkistyskalas- virtaavien luonnonvaraisten koskien säilyt-
16601: tuksen harjoittamiseen liittyvät näkökohdat. tämiseksi rakentamattomina.
16602:
16603: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
16604:
16605: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
16606: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
16607:
16608:
16609:
16610:
16611: 55 260211N
16612: 434
16613: 1986 vp.
16614:
16615: Toivomusaloite n:o 400
16616:
16617:
16618:
16619:
16620: Mäkipää ym.: Karvian Suomijärven perkaamisesta
16621:
16622:
16623:
16624: Eduskunnalle
16625:
16626: Karviassa sijaitseva Suomijärvi on yksi maamme Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioitta-
16627: linturikkaimmista järvistä. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16628: Vuosien kuluessa järvi on umpeutunut ja linnut
16629: eivät voi laskeutua sinne. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16630: Olisi välttämätöntä saada järvi peratuksi, jotta Karvian Suomijärven perkaamiseksi lintu-
16631: linnut voisivat laskeutua niille niin viihtyisälle jen pesimisjärveksi.
16632: seudulle.
16633:
16634: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
16635:
16636: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
16637: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
16638: 1986 vp. 435
16639:
16640: Toivomusaloite n:o 401
16641:
16642:
16643:
16644:
16645: Nieminen ym.: Säkylän Pyhäjärven aluetta koskevan suojelulakiesi-
16646: tyksen valmistelemisesta
16647:
16648:
16649: Eduskunnalle
16650:
16651: Säkylän Pyhäjärvi on Lounais-Suomen ainoa Kun on vaarassa, että Pyhäjärven vettä aletaan
16652: suuri kirkasvetinen, kalaisa ja luonnonkaunis jär- johtaa järviseudun talousalueen ulkopuolelle, oli-
16653: vi, jolle ei tuhoutuessa ole toista vaihtoehtoa. Tä- si järven suojelemiseksi säädettävä oma suojelula-
16654: män ovat Pyhäjärven ympäristökuntien asukkaat k~,. jonka säätämistä koko Pyhäjärven seutu halu-
16655: ja kunnat havainneet jo vuosikymmeniä sitten ja alst.
16656: ovat ryhtyneet toimenpiteisiin järven puhtaana Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
16657: säilyttämiseen. Tässä he ovat onnistuneet siten, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16658: että kalakanta on säilynyt entisellään ja kalansaa-
16659: liit ovat olleet edelleen hyviä. Myös veden laatu että hallitus ryhtyisipikaisesti toimenpi-
16660: on säilynyt kirkkaana ja puhtaana, minkä ansiosta teistin Säkylässä sijaitsevan Pyhäjärven suo-
16661: seudun elintarviketeollisuus on pystynyt teke- jelulain valmistelemiseksi eduskuntakäsit-
16662: mään hyvälaatuisia tuotteita kuluttajille. telyä varten.
16663:
16664: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
16665:
16666: Einari Nieminen Mauri Pekkarinen Väinö Raudaskoski
16667: 436 1986 rd.
16668:
16669: Hemställningsmotion nr 402
16670:
16671:
16672:
16673:
16674: Nordman: Om stäliningen för Kommunalförbundet för omsorger i
16675: Svensk-Finland
16676:
16677:
16678: Till Riksdagen
16679:
16680: Svenska och tvåspråkiga kommuner hör tili svårat utökningen av kommunalförbundets regio-
16681: Kommunalförbundet för omsorger i Svensk-Fin- nala verksamhet.
16682: land, som har en särstälining genom att det är Med hänvisning tili kommunalförbundets geo-
16683: lagstadgat. En sådan heltäckande finlandssvensk grafiska verksamhetsområde och uppgift bör det
16684: lösning är nödvändig. ges samma stälining som riksomfattande organisa-
16685: Kommunalförbundet är fötvaltningsmässigt tioner i resursplanerna.
16686: anknutet tili länsstyrelsen i Åbo- och Björne- Med hänvisning tili det ovanstående föreslår
16687: borgs Iän, som fattar en del viktiga beslut i re- undertecknad, att riksdagen måtte hemstälia,
16688: sursfrågor, medan övriga berörda länsstyrelser ger
16689: utlåtanden. 1 denna beslutsprocess blir centrala att regeringen vidtar åtgärder för att
16690: finlandssvenska aspekter åsidosatta. Bindningen Kommunalförbundet för omsorger i
16691: innebär att Åbo- och Björneborgs Iän borde tillde- Svensk-Finland skall få en egen kvot i den
16692: las tjänster och anslag utöver eget behov. Detta riksomfattande planen.
16693: har inte skett i tiliräcklig utsträckning, vilket för-
16694:
16695: Helsingfors den 7 februari 1986
16696:
16697: Håkan Nordman
16698: 1986 vp. 437
16699:
16700: Toivomusaloite n:o 402 Suomennos
16701:
16702:
16703:
16704:
16705: Nordman: Kommunalförbundet för omsorger Svensk-Finland
16706: -nimisen kuntainliiton asemasta
16707:
16708:
16709: Eduskunnalle
16710:
16711: Ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat kuuluvat määrin tapahtunut, mikä on vaikeuttanut kun-
16712: Kommunalförbundet för omsorger i Svensk- tainliiton alueellisen toiminnan laajentamista.
16713: Finland -nimiseen kuntainliittoon, jolla on laki- Ottaen huomioon kuntainliiton maantieteelli-
16714: sääteisyytensä kautta erityisasema. Tällainen kat- nen toiminta-alue ja sen tehtävä, tulee sille antaa
16715: tava suomenruotsalainen ratkaisu on tarpeen. määrärahasuunnitelmissa sama asema kuin valta-
16716: Kuntainliitto on hallinnollisesti yhteydessä Tu- kunnallisille järjestöille.
16717: run ja Porin lääninhallituksen kanssa, joka tekee Edellä sanotun perusteella ehdotan eduskun-
16718: joukon tärkeitä päätöksiä resurssikysymyksissä, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16719: kun taas muut lääninhallitukset, joita asia koskee,
16720: antavat lausuntoja. Tällaisessa päätöksentekome- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n,
16721: nettelyssä sivuutetaan keskeisiä suomenruotsalai- jotta Kommuna/förbundet för omsorger i
16722: sia näkökantoja. Sidonnaisuus aiheuttaa, että Tu- Svensk-Finland -kuntainliitto saisi oman
16723: run ja Porin läänin tulisi saada virkoja ja määrära- kiintiön valtakunnallisessa suunnittelussa.
16724: hoja yli sen oman tarpeen. Näin ei ole riittävässä
16725:
16726: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
16727:
16728: Håkan Nordman
16729: 438
16730: 1986 vp.
16731:
16732: Toivomusaloite n:o 403
16733:
16734:
16735:
16736:
16737: Nousiainen ym.: Pohjavesitutkimuksen rahoitustarpeen selvittämi-
16738: sestä
16739:
16740:
16741: Eduskunnalle
16742:
16743: Väestönsuojelulainsäädäntö edellyttää erilaisia Suomen pohjavesivarojen kartoittamista ja tutki-
16744: varatoimenpiteitä katastrofien varalta. Eräs näistä mista.
16745: on puhtaan veden saannin turvaaminen väestölle. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16746: Saastelaskeumat ja maaperän happamoituminen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16747: vaarantavat pintavesien puhtaana säilymisen eten- sen,
16748: kin teollisuusalueilla. Toisaalta haja-asutus-
16749: alueiden vesihuollon järjestäminen olisi taloudel- että hallitus kartoittaisi Suomen pohja-
16750: lisinta pohjavesivaroin. vesitutkimuksen rahoitustarpeen eri vesi-
16751: Luonnonvarainneuvosto, ympäristönsuojelu- piirien osalta ja ryhtyisi asian vaatimtin toi-
16752: neuvosto ja vesihallituksen pohjavesiä tutkinut menpiteisiin vuoden 1987 budjetointia
16753: projekti ovat omissa kannanotoissaan esittäneet varten.
16754:
16755: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
16756:
16757: Tellervo Nousiainen Juhani Alaranta Väinö Raudaskoski
16758: 1986 vp. 439
16759:
16760: Toivomusaloite n:o 404
16761:
16762:
16763:
16764:
16765: Paasilinna ym.: Jätteiden hyötykäytön tehostamisesta
16766:
16767:
16768:
16769: Eduskunnalle
16770:
16771: Jätehuoltolaki on ollut voimassa lähes seitse- romusta, aiheutuu myös ympäristöhaittoja, kun
16772: män vuotta. Lain siirtymäajat ovat jo kuluneet niitä ei ohjata hyötykäytön piiriin.
16773: umpeen ja lain toteutumista voidaan arvioida. Jätteiden hyötykäyttöä olisikin voimakkaasti te-
16774: Jätehuoltolain tavoittena on jätteiden mahdol- hostettava jätehuoltolain hengessä. Kunnille tulee
16775: lisimman laaja hyötykäyttö. Hyötykäyttöä voidaan luoda edellytykset kiinteiden hyötyjätteiden lajit-
16776: edistää jätehuollon teknisillä ratkaisuilla ja asen- telulle ja keräykselle, ongelmajätteiden keräyksel-
16777: nekasvatuksella. Jätehuoltolain valmistelun yhtey- le, jätteiden kompostoinnille jne.
16778: dessä katsottiin kunnallisten jätehuoltomääräys- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
16779: ten voivan myös edistää hyötykäyttöä. nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
16780: Kuntien voimaan tulleissa jätehuoltomääräyk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16781: sissä on käsitelty hyötykäyttöä valitettavan vähäi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16782: sessä määrin. Vain harvoissa kunnissa on annettu
16783: lähinnä paperijätettä koskevia jätehuoltomääräyk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin jät-
16784: siä. Tilanne on nurinkurinen, kun samaan aikaan teiden hyötykäytön voimakkaaksi tehosta-
16785: joudutaan tuomaan maahan mm. ruskeaa pahvi- miseksi sekä jätehuoltolain toteuttamisen
16786: jätettä teollisuuden raaka-aineeksi. Toisaalta parantamiseksi muutoinkin.
16787: eräistä jätteistä, kuten käytetystä öljystä ja metalli-
16788:
16789: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
16790:
16791: Reino Paasilinna Ville Komsi Liisa Jaakonsaari
16792: Marja-Liisa Löyttyjärvi Mats Nyby Timo Kietäväinen
16793: Anna-Kaarina Louvo Jorma Rantanen
16794: 440 1986 vp.
16795:
16796: Toivomusaloite n:o 405
16797:
16798:
16799:
16800:
16801: Pekkarinen ym.: Tarvaalan ja Linnankylän vesihuollon järjestämises-
16802: tä Saarijärvellä
16803:
16804:
16805: Eduskunnalle
16806:
16807: Tarvaalan ja Linnankylän vedenhankinta Saari- Tarvittavan syöttövesijohdon rakentamisen kus-
16808: järvellä on puutteellisesti järjestetty. Esim. Lin- tannukset ovat 1,25 milj. mk, mistä valtion osuu-
16809: nankylän talouksista osa joutuu ottamaan talous- deksi jäisi 430 000 mk. Hanke täyttää valtion vesi-
16810: vetensä kylän pohjoispuolella olevasta järvestä. huoltotyölle asettamat vaatimukset.
16811: Talouksien käyttövesi ei näillä alueilla täytä lää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16812: kintöhallituksen asettamia laatuvaatimuksia. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16813: Järkevä ratkaisu olisi mainittujen kylien liittä-
16814: minen Saarijärven kaupunkikeskuksen vesilaitok- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Tar-
16815: seen. Tähän tähtäävät suunnitelmat ovatkin äs- vaalan ja Linnankylän alueiden veszhuol-
16816: kettäin valmistuneet. lon kuntoon saattamiseksi.
16817:
16818: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
16819:
16820: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Helena Pesola
16821: Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen Juhani Surakka
16822: 1986 vp. 441
16823:
16824: Toivomusaloite n:o 406
16825:
16826:
16827:
16828:
16829: Pekkarinen ym.: Yhdysjohdon rakentamisesta Kivijärvelle vesihuol-
16830: lon turvaamiseksi
16831:
16832:
16833: Eduskunnalle
16834:
16835: Kivijärven kirkonkylällä sekä Puralankylällä, Hankkeen suunnittelutyöt on saatettu äskettäin
16836: Lahdenperällä ja Tiironkylällä on vedenhankinta päätökseen eikä yhdysjohdon rakentaminen tar-
16837: tuottanut melkoisia vaikeuksia. Ongelmien pois- vitse vesioikeuden lupaa. Valmius hankkeen
16838: tamiseksi on Keski-Suomen vesipiiri työllisyysva- käynnistämiseen olisi syksyllä 1986.
16839: roin suorittanut vuosina 1983-84 pohjavesiselvi- Kivijärvi on yksi Keski-Suomen ja koko Suo-
16840: tyksiä mainituilla kylillä. Nykyisen Tervaniemen menkin vaikeimmista työttömyyskunnista. Siksi
16841: vedenottaman läheisyydestä löydettiinkin uusi ot- töiden käynnistäminen työllisyysvaroin on välttä-
16842: tamo, josta voidaan saada riittävästi hyvälaatuista mätöntä.
16843: vettä. Kivijärven kunta onkin päättänyt rakentaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16844: uuden vedenottaman mainittuun paikkaan. Otta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16845: mo valmistuu vuoden 1986 loppupuolella. muksen,
16846: Tervaniemen vedenottarnosta vettä on tarkoitus
16847: johtaa Tiironkylään, Hoikanperälle, Lahdenperäl- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin yh-
16848: le ja Puralankylälle. Vesihuoltotyönä suoritettuna dysjohdon rakennustöiden käynnistiimi-
16849: tämän 23,9 km pitkän yhdysjohdon rakentami- seksi Kivijärvellä, Puralankylän, Hotkan-
16850: nen tulisi maksamaan 3,5 milj.mk, mistä valtion perän ja Kivtjärven kirkonkylän alueilla.
16851: osuus olisi 1,6 milj. mk.
16852:
16853: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
16854:
16855: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Helena Pesola
16856: Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen Juhani Surakka
16857:
16858:
16859:
16860:
16861: 56 260211N
16862: 442 1986 vp.
16863:
16864: Toivomusaloite n:o 407
16865:
16866:
16867:
16868:
16869: Pekkarinen ym.: Syöttövesijohdon rakentamisesta Kyyjärvelle
16870:
16871:
16872:
16873: Eduskunnalle
16874:
16875: Kyyjärven kunta pohjoisessa Keski-Suomessa verkostojen yhdistämisen ja tarvittaessa molem-
16876: kuuluu ns. Suomenselkä-kuntiin. Perinteisesti minpuolisen vedenjakelun.
16877: kunnan työllisyystilanne on ollut vaikea. Kunnan Näin rakennettavan syöttövesijohdon piirissä
16878: kehittämistoimissa on viime vuosina päästy hy- olisi 38 taloutta ja noin 200 asukasta. Hankkeen
16879: vään alkuun. toteuttamisen mahdollistavat suunnitelmat ovat
16880: Sekä kunnan työllisyyden että yhdyskuntara- valmistuneet Keski-Suomen vesipiirissä äskettäin.
16881: kenteen kehittämisen kannalta yksi tärkeimmistä Kustannukset yhteensä olisivat 1,6 milj. mk, josta
16882: toiminnoista ovat muutamina viime vuosina ol- valtion osuus valtion vesihuoltohankkeena toteu-
16883: leet kunnan alueella suoritetut vesihuoltotyöt. tettaessa on noin 700 000 mk.
16884: Kyyjärven kunnan vesilaitos kattaakin nyttem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16885: min jo kirkonkylän seudun ja suuren osan haja- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16886: asutusalueista. Samoin Perhon vesijohtoverkosto
16887: on varsin laaja. Noposenahon ja Mäntyperän kylät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16888: sijaitsevat juuri Perhon ja Kyyjärven kuntien raja- omalta osaltaan Noposenahon ja Mäntype-
16889: alueilla. Mainittujen kylien saattaminen vesijoh- rän kylien syöttöveszjohtohankkeen toteut-
16890: toverkoston piiriin mahdollistaisi samalla kuntien tamiseksi Kyyjärven kunnassa.
16891:
16892: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
16893:
16894: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Helena Pesola
16895: Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen Juhani Surakka
16896: 1986 vp. 443
16897:
16898: Toivomusaloite n:o 408
16899:
16900:
16901:
16902:
16903: Pelttari: Komisarion toimen perustamisesta Keminmaan nimismies-
16904: piiriin
16905:
16906:
16907: Eduskunnalle
16908:
16909: Keminmaan nimismiespiirin poliisivahvuus on kovaksi, että sitä helpottamaan tarvittaisiin ehdot-
16910: Lapin läänin alhaisin. Se on vain 0,85 poliisimies- tomasti lisää päällystöä. Lähinnä tällöin sopivin
16911: tä/ 1 000 asukasta. Myös piirin poliisipäällystön ratkaisu olisi komisarion toimen perustaminen.
16912: vahvuus on Lapin alhaisin. Se on 0,1111 000 asu- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
16913: kasta. Päällystöön kuuluvat nimismies ja apulais- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16914: nimismies. Kun Keminmaan nimismiespiirin
16915: väestö samoin kuin hoidettavien asioiden määrä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ko-
16916: on jatkuvasti ollut kasvussa, on nimismiehen ja misarion toimen perustamiseksi Kemin-
16917: apulaisnimismiehen työpaine muodostunut niin maan nimismiespiirzi'n.
16918:
16919: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
16920:
16921: Seppo Pelttari
16922: 444
16923: 1986 vp.
16924:
16925: Toivomusaloite n:o 409
16926:
16927:
16928:
16929:
16930: Pesola ym.: Virtaavien vesien kalataloudellisen kunnostuksen tehos-
16931: tamisesta Keski-Suomessa
16932:
16933:
16934: Eduskunnalle
16935:
16936: Virtaavat vedet ovat uittokauden tai muiden vesiä rakentamatta kalateitä, kalastusviranomai-
16937: ympäristömuutosten vuoksi nykyisin lähes täysin nen ei ole niitä aikoinaan kaikkiin kohteisiin edes
16938: tuottamattomassa tilassa. Virtaavien vesien kun- vaatinut. Nykyään ymmärretään kuitenkin kala-
16939: nostus on kuitenkin tärkeää kalastuksen ja virta- teiden välttämättömyys arvokalojen lisääntymisel-
16940: kutuisten kalalajien lisääntymismahdollisuuksien le, kalataloudelle ja virkistyskäytölle.
16941: parantamiseksi sekä paikallisten kalakantojen säi- Keski-Suomen alueellisessa kalataloussuunni-
16942: 1yttämiseksi. telmassa on kalatiet esitetty rakennettavaksi seu-
16943: Esimerkiksi Keski-Suomessa on virtaavien ve- raavassa järjestyksessä: Haapakoski, Kuhankoski,
16944: sien selvitystyöryhmä esittänyt kiireellisimmin Hilmonkoski, Kärnänkoski ja Kyrönpuro, Pyhä-
16945: kunnostusta kaipaavat työkohteet jo vuonna koski, Leuhunkoski, Hietamankoski, Venekoski,
16946: 1982. Myös maa- ja metsätalousministeriö on ke- Rutajoki, Arvajan reitti, Kalliokoski, Äänekoski.
16947: hottanut vesihallitusta laatimaan suunnitelmat 14 Hankkeiden yhteinen kustannusarvio on noin 10
16948: tärkeimmän kohteen kunnostamiseksi. milj. mk, ajoittuen kymmenen vuoden ajalle.
16949: Vesirakentamisen tarvetoimikunta on mietin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16950: nössään esittänyt Keski-Suomea kunnostuksen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16951: koelääniksi. Keski-Suomen vesipiirille olisikin
16952: osoitettava riittävät määrärahat koko kunnostus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vir-
16953: ohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen. taavien vesien kalataloudellisen kunnos-
16954: Keski-Suomessa on padottu runsaasti virtaavia tuksen tehostamiseksi Keski-Suomessa.
16955:
16956: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
16957:
16958: Helena Pesola Matti Viljanen Matti Lahtinen
16959: Pekka Leppänen Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
16960: Pirjo Rusanen
16961: 1986 vp. 445
16962:
16963: Toivomusaloite n:o 410
16964:
16965:
16966:
16967:
16968: Pesola ym.: Jämsänkosken-Kaipolan siirtoviemärin saattamisesta
16969: valtionosuuden piiriin
16970:
16971:
16972: Eduskunnalle
16973:
16974: Tampereen teknillisessä korkeakoulussa on tut- konaisuudessaan oleellisesti myös eteläisen Päijän-
16975: kittu Jämsänjokilaakson vesiensuojelukysymyksiä teen veden laatua.
16976: tavoitteena löytää mahdollisimman hyvä ja to- Jämsänkosken-Kaipolan siirtoviemärin kus-
16977: teu ttamiskel poinen ratkaisu Jämsänkosken ja Kai- tannukset ovat noin 17 milj. mk. Hankkeen suu-
16978: polan metsäteollisuuslaitosten jätevesien käsittele- ren ympäristönsuojelullisen merkityksen vuoksi
16979: miseksi. Tutkimuksen mukaan edullisin vesien- on perusteltua, että valtio osallistuisi siirtovie-
16980: suojeluratkaisu olisi Kaipolan ja Jämsänkosken märin kustannuksiin. Kysymyksessä olisi valtion
16981: tehtaiden jätevesien yhteiskäsittely ilmastetussa vesiensuojelutyöhön osoitetun avustuksen ulotta-
16982: lammikossa kemikaalein täydennettyjen selkeytys- minen myös teollisuuden vesiensuojeluinvestoin-
16983: ten jälkeen. teihin.
16984: Edullisimman vaihtoehdon keskeinen element- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16985: ti on Jämsänkosken tehtaiden jätevesien johtami- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16986: nen ohiJämsänjoen, joka palautuisi siten nopeasti
16987: luonnontilaan. Tällä toimenpiteellä parannettai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16988: siin pysyvästi yli 10 000 asukkaan asuinympäristön ]ämsänkosken-Kaipolan sti"rtoviemärin
16989: laatua ja viihtyisyyttä. Toimenpide parantaisi ko- saattamiseksi valtionosuuden piiriin.
16990:
16991: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
16992:
16993: Helena Pesola Pekka Leppänen
16994: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
16995: Pirkko Ikonen
16996: 446 1986 vp.
16997:
16998: Toivomusaloite n:o 411
16999:
17000:
17001:
17002:
17003: Pietikäinen: Väliportaan hallinnon kehittämisestä maakuntaitsehal-
17004: linnon pohjalta
17005:
17006:
17007: Eduskunnalle
17008:
17009: Maamme tämänhetkinen keskus- ja lääninhal- mavarojen suuntaamisesta alueen kehittämiseksi.
17010: lintojärjestelmä on rakenteiltaan vanhentunut, Väliportaan hallinnon uudistamista on valmistel-
17011: nykyisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin huonosti tu valtion komiteoissa, joilta on jo saatu asiaa kos-
17012: vastaava, byrokraattinen ja kankea, alueellista ke- kevat mietinnöt.
17013: hitystä hidastava sekä heikosti kansanvallan peri- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
17014: aatteita noudattava. Tilanteen korjaamiseksi tarvi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17015: taan hallintojärjestelmän uudistamista maakun-
17016: nallisen itsehallinnon suuntaan niin, että päätök- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vä-
17017: sentekovaltaa siirretään kansanvaltaisille välipor- liportaan hallinnon uudistuksen toteutta-
17018: taan luottamushenkilöelimille, joille annetaan miseksi maakuntaitsehallinnon pohjalta.
17019: myös mahdollisuudet päättää taloudellisten voi-
17020:
17021: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
17022:
17023: Sirpa Pietikäinen
17024: 1986 vp. 447
17025:
17026: Toivomusaloite n:o 412
17027:
17028:
17029:
17030:
17031: Pohto ym.: Määrärahasta arvokalakantojen elvyttämiseen
17032:
17033:
17034:
17035: Eduskunnalle
17036:
17037: Suomen vaelluskalakannat, joista tärkeimmät Arvokalakantojemme uhanalaiseen tilaan ja
17038: ovat merilohi, meritaimen ja vaellussiika, ovat ro- kunnostusten pikaiseen aloittamiseen on kiinnit-
17039: mahtaneet viimeisten 30 vuoden aikana kaikilla tänyt huomiota mm. viime syksynä mietintönsä
17040: joki- ja merialueillamme. Tutkimusten mukaan jättänyt vesistötöiden tarvetoimikunta, joka esitti
17041: on esimerkiksi alun perin 47:stä meritaimenen li- elvyttämisohjelman rahoittamista vuosittain vii-
17042: sääntymisjoesta jäljellä enää viisi ja 30:stä lohi- dellä miljoonalla markalla.
17043: joesta enää kaksi. Näidenkin jokien kantoja uh- Parhaillaan on valmisteilla myös valtakunnalli-
17044: kaavat rakennushankkeet, vesien pilaantuminen nen arvokalakantojemme elvyttämistä koskeva oh-
17045: ja liikakalastus merialueilla. Kantoja ei voi pelas- jelma, jota tekee maa- ja metsätalousministeriön
17046: taa pelkästään kalanviljelyllä, joten niitä uhkaa asettama työryhmä. Työryhmän määräaika päät-
17047: sukupuutto. tyy vuoden 1983 lopussa.
17048: Tilanne on samansuuntainen vaelluskaloihin Asian tilasta, tarvetoimikunnan mietinnöstä ja
17049: verrattavilla sisämaan arvokaloilla, kuten taime- valtakunnallisen vaelluskalaohjelman laatimisesta
17050: nelia ja harjuksella. Edellä mainittujen tekijöiden huolimatta kalakantojen elvyttämiseen ei ole osoi-
17051: lisäksi kalojen säilymis- ja lisääntymismahdolli- tettu tähän mennessä valtion tulo- ja menoarvios-
17052: suuksia haittaa jokien ja purojen pitäminen ns. sa lainkaan varoja. Näin siitä huolimatta, että sekä
17053: kriisiajan uittoväylinä, mikä estää niiden täysipai- suuri osa töistä että myöhemmin joista saatavasta
17054: noisen kunnostuksen. pysyvästä hyödystä sijoittuisi maamme pahimmil-
17055: Arvokalakantojen romahtaminen on aiheutta- le työttömyysalueille.
17056: nut ja aiheuttaa vuosittain kymmenien miljoo- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
17057: nien markkojen ja lukuisten työtilaisuuksien me- nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
17058: nettämisen sekä suoraan kalastuksessa että siitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17059: hyötyvässä matkailuelinkeinossa. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17060: Kalakantojen elvyttäminen esimerkiksi uitto-
17061: väyliä kiveämällä ja muilla kalataloudellisilla kun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ni"t-
17062: nostustoimilla on erittäin halpaa ja työllistävää tävän määrärahan varaamiseksi valtion
17063: toimintaa siitä saatavaan tuottoon verrattuna. Li- vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen
17064: säksi useimmilla maamme vesipiireistä on tämän- arvokalakantojemme elvyttämistä koske-
17065: kaltaisiin töihin sekä halua että valmiuksia. vien suunnitelmien ja töiden tekemiseen.
17066:
17067: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
17068:
17069: Urho Pohto Reino Jyrkilä
17070: Helvi Koskinen Pentti Skön
17071: Anssi Joutsenlahti
17072: 448 1986 vp.
17073:
17074: Toivomusaloite n:o 413
17075:
17076:
17077:
17078:
17079: Pohto ym.: Määrärahasta Kokkolan vesipiirin vesityöhankkeisiin
17080:
17081:
17082:
17083: Eduskunnalle
17084:
17085: Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstely- Samalla olisi selvitettävä myös vesihallituksen ja
17086: hankkeeseen liittyvä Kaitforsin voimalaitos on ra- Perhonjoki Oy:n välille tehdyn sopimuksen luon-
17087: kennettu kokonaan valmiiksi ilman minkäänlaista ne ja sen juridiset perusteet.
17088: rakennus- tai vesioikeuden lupaa. Lisäksi korkein Edellä oleva aloite on käsitelty ja hyväksytty
17089: hallinto-oikeus on palauttanut Kokkolan vesipii- eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän johto-
17090: rin vesioikeuteen tekemän lupa-anomuksen takai- kunnassa.
17091: sin selityksiltään riittämättömänä. Hankkeen ko- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
17092: konaiskustannusarvio on myös noussut yhdessä me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17093: vuodessa peräti 21 miljoonaa markkaa. Mikäli voi- vomuksen,
17094: mala otetaan käyttöön ja se käyttää suunniteltua
17095: juoksutusta, haitat ja vauriot joen alajuoksulla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17096: ovat mittavat. määrärahan varaamiseksi valtion vuoden
17097: Näin ollen Perhonjoen hankkeeseen momentil- 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen Kokko-
17098: la 30.40. 77 esitetyt varat olisi suunnattava muihin lan vesipiin"n sellaisiin vesistötyöhankkei-
17099: saman vesipiirin alueella tehtäviin ristiriidatto- siin, joiden osalta ei vallitse erimielisyyttä,
17100: rniin hankkeisiin sekä piirin laboratorion kunnos- ja piirin laboratorion kunnostamiseen.
17101: tukseen.
17102:
17103: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
17104:
17105: Urho Pohto Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
17106: 1986 vp.
17107: 449
17108:
17109: Toivomusaloite n:o 414
17110:
17111:
17112:
17113:
17114: Poutanen ym.: Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen henkilökun-
17115: nan lisäämisestä
17116:
17117:
17118: Eduskunnalle
17119:
17120: Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitos valmistuu Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on vuoden
17121: vuonna 1986 siten, että laitos on täydessä käyttö- 1986 tulo- ja menoarviota koskevassa mietinnös-
17122: kunnossa syksyllä. Suunnitelmien mukaan laitok- sään katsonut, että kalanviljelylaitokset ovat va-
17123: sen henkilöstön kokonaisvahvuuden tulisi olla tä- jaakäytössä sen vuoksi, ettei niissä ole riittävästi
17124: män vuosikymmenen lopulla 27 henkeä. ammattitaitoisia työntekijöitä. Valiokunta edel-
17125: Laitoksen henkilöstön kokonaisvahvuus on tällä lytti mietinnössään, että hallitus ryhtyy toimenpi-
17126: hetkellä kolme työntekijää. Laitos ei ole viime teisiin henkilökunnan palkkaamiseksi kalanvilje-
17127: vuonna saanut lisähenkilöstöä lainkaan. lylaitoksille. Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitok-
17128: Laitoksen toiminnan käynnistäminen vaikeu- sen osalta maa- ja metsätalousministeriön puolta-
17129: tuu huomattavasti, mikäli sinne ei saada ammatti- ma 120 000 markan määräraha kalanviljelijän ja
17130: taitoista työvoimaa. Erityisammattitaitoa vaati- kalanviljelytyöntekijän palkkaamiseen on riit-
17131: vien tehtävien suorittamista ei myöskään voida tämätön laitoksen tehokkaan työn käynnistämi-
17132: hoitaa tilapäistyövoimalla, esimerkiksi työllisyys- seen.
17133: varoin palkatulla henkilöstöllä. Edellä olevat perusteella ehdotamme kunnioit-
17134: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kehit- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17135: tämissuunnitelman mukaan Itä-Suomen keskus-
17136: kalanviljelylaitokseen tulisi vuonna 1986 perustaa että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
17137: kalanviljelijän ja toimistonhoitajan toimet. Lai- piteisiin rzittävän määrärahan osoittami-
17138: toksen yhteyteen tulevan kalastuskoeaseman osal- seksi Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitok-
17139: ta suunnitelmassa esitetään vastaavan tutkimus- sen henkilökunnan palkkaukseen.
17140: mestarin toimen perustamista vuonna 1986.
17141:
17142: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
17143:
17144: Pentti Poutanen Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen
17145:
17146:
17147:
17148:
17149: 57 260211N
17150: 450 1986 vp.
17151:
17152: Toivomusaloite n:o 415
17153:
17154:
17155:
17156:
17157: Poutanen ym.: Linnansaaren kansallispuiston rakentamisesta
17158:
17159:
17160:
17161: Eduskunnalle
17162:
17163: Rantasalmen kunnassa sijaitsevan Linnansaaren nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17164: kansallispuiston runkosuunnitelma vahvistettiin sen,
17165: vuonna 1985. Hyväksytyssä runkosuunnitelmassa
17166: esitettyjen erityissuunnitelmien, kuten Louhi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin riit-
17167: maan torpan kunnostuksen, leirintäalueiden ra- tävän määrärahan osoittamiseksi Linnan-
17168: kentamisen, polkujen kunnostuksen sekä mante- saaren kansallispuiston hyvå'ksytyn run-
17169: reelle tulevan informaatiokeskuksen rakentamisen kosuunnitelman mukaisesti Louhimaan
17170: toteutuksella on kiire. Koska laiturit Mustalahden torpan kunnostamiseksi, leirintäalueiden
17171: satamaan sekä saareen on jo rakennettu, tarvitaan rakentamiseksi, polkujen kunnostamisek-
17172: pikaisesti määrärahat edellä mainittujen suunni- si sekä informaatiokeskuksen rakentami-
17173: telmien toteuttamiseen. seksi.
17174: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17175:
17176: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
17177:
17178: Pentti Poutanen Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen
17179: 1986 vp. 451
17180:
17181: Toivomusaloite n:o 416
17182:
17183:
17184:
17185:
17186: Rantanen ym.: Vesistöihin kertyneen puukuidun uudelleen käyttä-
17187: misestä
17188:
17189:
17190: Eduskunnalle
17191:
17192: Paperi- ja selluloosateollisuus on Suomessa yli puhdistuisivat. Ympäristöministeriölle sopisi yh-
17193: 100 vuotta vanhaa. Sen aiheuttamat ympäristö- dessä teollisuuden kanssa tutkia, voitaisiinko mas-
17194: haitat ovat lainsäädännön ja kehittyneen teknolo- sakerrostumat ruopata uudelleen käytettäväksi.
17195: gian ansiosta merkittävästi vähentyneet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17196: Valkeakosken, Lappeenrannan, Kotkan ja Var- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17197: kauden paperi- ja selluloosateollisuuden alapuoli-
17198: set vesistöt ovat saastuneita siinä määrin, ettei että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sen
17199: luonto itse kykene kohtuullisessa ajassa vesistöjä selvittämiseksi, olisiko taloudellisesti kan-
17200: puhdistamaan. Näissä ns. alapuolisissa vesistöissä nattavaa ja vesiensuojelullisesti hyödyllistä
17201: on mm. puukuitua kasaantuneina kerrostumina. nostaa ja käyttää uudelleen papen·teolli-
17202: Nämä kerrostumat voitaisiin ehkä käyttää raaka- suuden saastuttamista vesistöisiä mihin
17203: aineena paperiteollisuudessa, jolloin myös vesistöt kerääntynyt puukuitu.
17204:
17205: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
17206:
17207: Jorma Rantanen Aarno von Bell
17208: Mats Nyby Juhani Surakka
17209: 452 1986 vp.
17210:
17211: Toivomusaloite n:o 417
17212:
17213:
17214:
17215:
17216: Raudaskoski ym.: Rauhoitettujen ja luonnonvaraisten eläinten yksi-
17217: tyisille aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta
17218:
17219:
17220: Eduskunnalle
17221:
17222: Aiheuttamisperiaate eli omistajan velvollisuus kee myös lintuja. Kun rauhoitetut luonnonvarai-
17223: korvata aiheuttamansa taloudellinen vahinko ta- set eläimet on katsottava valtion omaisuudeksi,
17224: pahtuman menetyksiä kärsineelle osapuolelle on olisi valtion notkeammin korvattava kaikki vahin-
17225: johtava periaate oikeuskäytännössä. Tämä koskee got, mitä valtion omistamat eläimet kansalaisille
17226: niin yksityisiä kuin yhteisöjäkin, myös Suomen aiheuttavat.
17227: valtiota. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17228: On kuitenkin havaittu, että velvollisuutensa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17229: melkoinen laiminlyöjä ja vaikea vapaaehtoisesti
17230: korvausvelvollisuudestaan huolehtiva osapuoli on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin rau-
17231: valtio, varsinkin jos korvauksen saajana on yksityi- hoitettujen ja luonnonvaraisten eläimien
17232: nen henkilö. Esimerkkinä mainittakoon rauhoi- yksityistfle henktlöille aiheuttamien vahin-
17233: tettujen ja luonnonvaraisten eläinten, kuten hir- kojen nykyistä tehokkaammaksi korvaami-
17234: vien, yksityiselle aiheuttamat vahingot. Osahan seksi.
17235: niistä korvataankin, mutta ei kaikkia. Sama kos-
17236:
17237: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
17238:
17239: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila
17240: Jukka Vihriälä Einari Nieminen
17241: Juhani Alaranta
17242: 1986 vp. 453
17243:
17244: Toivomusaloite n:o 418
17245:
17246:
17247:
17248:
17249: Riihijärvi ym.: Poliisipalveluiden turvaamisesta Kaavilla
17250:
17251:
17252:
17253: Eduskunnalle
17254:
17255: Yleisen turvallisuuden ja järjestyksen kannalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17256: on välttämätöntä, että poliisin toiminta-alue ei tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17257: ole liian laaja. Paikkakunnan ja sen asukkaitten
17258: tunteminen luo hyvät edellytykset poliisin työlle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
17259: lain ja järjestyksen ylläpitämiseksi. Poliisitoimen joilla turvataan poliisitoimen sätlyminen
17260: siirtäminen pois Kaavilta merkitsisi kaavilaisille Kaavilla.
17261: turvattomuuden tilaan joutumista.
17262:
17263: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
17264:
17265: Heikki Riihijärvi Urho Pohto
17266: Lea Mäkipää Pentti Skön
17267: Anssi Joutsenlahti
17268: 454 1986 vp.
17269:
17270: Toivomusaloite n:o 419
17271:
17272:
17273:
17274:
17275: Riihijärvi ym.: Määrärahasta pelastusalan miehistökoulutusyksikön
17276: perustamiseksi Kuopioon
17277:
17278:
17279: Eduskunnalle
17280:
17281: Yleinen turvallisuus vaatii pelastusalalle hyvin että hallitus ottaisi vuoden 1987 tulo- ja
17282: koulutettua henkilökuntaa. Kuopio, läänin pää- menoarvioesitykseen tarvittavat mliiirlira-
17283: kaupunki, soveltuu hyvin pelastusalan miehistö- hat pelastusalan miehistökoulutusykszkön
17284: koulutusyksikön sijaintipaikaksi. aikaansaamiseksi Kuopioon.
17285: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17286: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17287:
17288: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
17289:
17290: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
17291: Urho Pohto Lea Mäkipää
17292: Anssi Joutsenlahti
17293: 1986 vp. 455
17294:
17295: Toivomusaloite n:o 420
17296:
17297:
17298:
17299:
17300: Riihijärvi ym.: Määrärahasta paloasemakeskusvaraston rakentami-
17301: seksi Maaningalie
17302:
17303:
17304: Eduskunnalle
17305:
17306: Paloturvallisuuden kannalta on välttämätöntä, että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
17307: että palolaitoksella on ajanmukaiset tilat. Maanin- tulo- ja menoaroioesitykseen taroittavat
17308: gan palolaitos tarvitsee riittävät tilat voidakseen määrärahat paloasemakeskusvaraston ra-
17309: toimia parhaalla mahdollisella tavalla. kentamiseksi Maaningalle.
17310: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17311: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17312:
17313: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
17314:
17315: Heikki Riihijärvi Urho Pohto
17316: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
17317: 456 1986 vp.
17318:
17319: Toivomusaloite n:o 421
17320:
17321:
17322:
17323:
17324: Riihijärvi ym.: Sorsanmetsästyksen aloittamisesta elokuun toisena
17325: lauantaina
17326:
17327:
17328: Eduskunnalle
17329:
17330: Sorsanmetsästyksen alkaminen elokuun 20 päi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sor-
17331: vänä aiheuttaa paljon poissaoloja työpaikoilta ja sanmetsästyksen alkamisajan muuttami-
17332: koulusta silloin, kun ko. päivä sattuu työpäiväksi. seksi elokuun toiseksi lauantaiksi.
17333: Ongelma poistuisi, jos sorsanmetsästys aloitettai-
17334: siin aina elokuun toisena lauantaina.
17335: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17336: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17337:
17338: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
17339:
17340: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio Urho Pohto
17341: Lea Mäkipää Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
17342: 1986 vp. 457
17343:
17344: Toivomusaloite n:o 422
17345:
17346:
17347:
17348:
17349: Rusanen: Kuntien taloudellisten erojen pienentämisestä
17350:
17351:
17352:
17353: Eduskunnalle
17354:
17355: Kantokykyluokitus ja nykyinen kuntien harkin- ylimääräisiä rahavarojaan sijoitustileille. Mikkelin
17356: nanvarainen rahoitusavustusjärjestelmä eivät ole läänissä varsinkin pienten kuntien investointien
17357: pystyneet poistamaan kuntien taloudellisia eroja osuus on supistunut resurssien puutteen vuoksi, ja
17358: ja palvelutasoeroja. Kuntien itsehallinnollinen se on selvästi pienempi kuin maan kuntien keski-
17359: asema eroaa voimakkaasti verrattaessa varsinkin määräinen pääomatalouden menojen osuus.
17360: kehitysalueiden pieniä kuntia sekä etelän vauraita Mikkelin läänin väestömäärän ennustettu laske-
17361: kuntia ja kaupunkeja toisiinsa. Palveluiltaan hei- va kehitys ja varsinkin maalaiskuntien muuttumi-
17362: kommissa ja syrjäisemmissä kunnissa väestö jou- nen entistä vanhusvoittoisemmaksi vaatii kunnilta
17363: tuu maksamaan noin 20% korkeampaa kunnal- voimavaroja aktiiviseen kehittämispolitiikkaan.
17364: lisveroa rikkaimpiin Uudenmaan kuntiin verrattu- Ilman kuntien taloudellisten erojen supistamista
17365: na. Kantokykyluokituksen edelleen kehittäminen heikommat ja pienemmät kunnat jäävät entises-
17366: siihen suuntaan, että laskennalliset perusteet suo- tään jälkeen kehityksessä ja niiden kunnallinen
17367: raan aiheuttavat luokan muutoksen ylös- tai alas- itsenäisyys tulee uhatuksi.
17368: päin, toteuttaa oikeudenmukaisuutta paremmin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17369: kuin muutosten sitominen valtioneuvoston har- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17370: kintavaltaan ja säilyttää valtionosuuksien koko-
17371: naismäärän ennallaan. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
17372: Samanaikaisesti korkean veroäyrin kunnat jou- teisiin kuntien taloudellisten erojen vä-
17373: tuvat hoitamaan kaiken rakentamisen kalliilla lai- hentämiseksi.
17374: noituksilla, kun varakkaimmat kunnat sijoittavat
17375:
17376: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
17377:
17378: Pirjo Rusanen
17379:
17380:
17381:
17382:
17383: 58 260211N
17384: 458 1986 vp.
17385:
17386: Toivomusaloite n:o 423
17387:
17388:
17389:
17390:
17391: Saari ym.: Kuntainliittojen sijaintivaikutusten selvittämisestä ja si-
17392: jaintiedun hyvittämisestä
17393:
17394:
17395: Eduskunnalle
17396:
17397: Kuntainliittojen toiminnat ovat suuressa mää- taisiin luotettavaa tietoa ja jotta voitaisiin kun-
17398: rin keskittyneet yksille ja samoille paikkakunnille. tainliittojen kaikinpuoliselle kehittämiselle, sa-
17399: Yleisesti ollaan sitä mieltä, että sijaintipaikkakun- moin kuin kuntien tasa-arvoisuudelle luoda edel-
17400: ta saa laitosten henkilökunnan maksamina verotu- lytyksiä, olisi kuntainliittojen sijaintivaikutuksista
17401: loina ja muina hyötyinä huomattavaa sijaintietua. ja sijaintiedun määrästä suoritettava sisäasiainmi-
17402: Asiaa ei ole kuitenkaan riittävästi selvitetty, aina- nisteriön toimesta perusteellisia selvityksiä.
17403: kin sijaintivaikutuksista ollaan kovasti erimielisiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17404: tuotettavien selvitysten puuttumisen takia vuon- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17405: na 1975 kunnallislain uudistamisen yhteydessä
17406: asia hylättiin, vaikka yleisesti tunnustettiinkin, et- että hallitus tekisi sijaintiedun hyvittä-
17407: tä sijaintietu sijaintipaikkakunnalle tulee. misestä kuntainliittojen muille jäsenkun-
17408: Jotta kuntainliittojen sijaintivaikutuksista saa- mlle tarpeelliset uudistusesitykset.
17409:
17410: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
17411:
17412: Aapo Saari Jukka Vihriälä
17413: 1986 vp. 459
17414:
17415: Toivomusaloite n:o 424
17416:
17417:
17418:
17419:
17420: Saari: Selvityksen tekemisestä elinkeinoasiamiesten valtionapujen
17421: myöntämisestä
17422:
17423:
17424: Eduskunnalle
17425:
17426: Laissa valtionavusta elinkeinoasiamiesten palk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17427: kaukseen todetaan, että valtionapua voidaan vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17428: myöntää elinkeinoasiamiehen palkkaukseen kai-
17429: kissa kunnissa, jotka kuuluvat 1-3 kantokyky- että hallitus tekisi mitä pikimmin selvi-
17430: luokkiin. Lain tatkoitus on kuitenkin käytännössä tyksen, josta ilmenee, mitkä kunnat eivät
17431: jäänyt hyvin useissa kunnissa toteutumatta. Erityi- saa valtionapua elinkeinoasiamiesten palk-
17432: sen harmillista valtionavun saamatta jääminen on kaukseen tai eivät ole perustaneet mainit-
17433: ollut niille kunnille, joilla ei lain voimaan tullessa tua virkaa, vaikka olisivat oikeutettuja saa-
17434: ollut heti varaa palkata elinkeinoasiamiestä, vaik- maan valtionapua.
17435: ka kunnan elinkeinoelämän kehittäminen olisikin
17436: tätä edellyttänyt. Myöhempinä vuosina valtion-
17437: avun piiriin pääseminen on ollut työlästä.
17438:
17439: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
17440:
17441: Aapo Saari
17442: 460 1986 vp.
17443:
17444: Toivomusaloite n:o 425
17445:
17446:
17447:
17448:
17449: Saari: Vesistöjen mataloitumisen ja rehevöitymisen estämisestä
17450:
17451:
17452:
17453: Eduskunnalle
17454:
17455: Kansantaloutemme kannalta elintärkeän puun- hyödyn niistä toimenpiteistä, jotka ovat olleet
17456: tuotannon lisäämiseksi on maassamme suoritettu osaltaan vaikuttamassa monien järvien pilaantu-
17457: runsaasti metsien ojituksia. Näiden seurauksena miseen. Niinpä sen tulisi nykyistä enemmän osal-
17458: on vesistöihin joutunut runsaasti maa- ja hu- listua myös taloudellisesti vahinkojen korjaami-
17459: musaineksia. Erityisesti Pohjanmaan alueella ma- seen. Vesistöjen hoitoon ja kunnossapitoon on
17460: talat järvet ovat entisestään mataloituneet ja rehe- kuitenkin esimerkiksi kuluvan vuoden tulo- ja
17461: vöityneet. Rehevöitymistä on ollut omiaan lisää- menoarviossa varattu ainoastaan 3,2 milj. mark-
17462: mään lannoitteiden sekä asutus- ja teollisuusjät- kaa, mistä valtaosa menee muuhun kuin edellä
17463: teiden valuminen vesistöihin. esitettyyn tarkoitukseen.
17464: Paikallisen väestön kannalta on lähes korvaama- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
17465: ton menetys, kun järvi menettää pilaantuessaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17466: merkityksensä niin kalataloudelliselta, maisemal-
17467: liselta kuin virkistystaloudelliseltakin kannalta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
17468: Tämän vuoksi niin em. haittojen estämiseen kuin sistöjen mataloitumisen ja rehevöitymisen
17469: jo tapahtuneiden vahinkojen korjaamiseen tulisi estämiseksi sekä määrärahojen lisäämiseksi
17470: kiinnittää erityistä huomiota. jo tapahtuneiden vahinkojen korjaami-
17471: Yhteiskunta on saanut itse asiassa useimmiten seen.
17472:
17473: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
17474:
17475: Aapo Saari
17476: 1986 vp. 461
17477:
17478: Toivomusaloite n:o 426
17479:
17480:
17481:
17482:
17483: Saari: Hirvenmetsästyksen aloittamisesta lokakuun 15. päivää lähin-
17484: nä olevana lauantaina
17485:
17486:
17487: Eduskunnalle
17488:
17489: Nykyisen käytännön mukaan hirvenmetsästyk- oleville tai heidän työnantajilleen aloitusajankoh-
17490: sen aloittamisajankohta 15.10. on kiinteä. Tästä dan sattuessa alkuviikkoon.
17491: syystä aloitusajankohta voi osua mille viikonpäi- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
17492: välle tahansa. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17493: Hirvenmetsästys on luonteeltaan seuruemetsäs-
17494: tystä, jossa useissa tapauksissa ainakin parina en- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin hir-
17495: simmäisenä päivänä edellytetään seurueen kaik- venmetsästyksen aloitusajankohdan muut-
17496: kien jäsenten mukana oloa. tamiseksi lokakuun 15. päivää lähinnä ole-
17497: Tämä tilanne aiheuttaa monissa tapauksissa vaksi lauantazksi.
17498: suuria vaikeuksia kiinteässä työ- tai virkasuhteessa
17499:
17500: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
17501:
17502: Aapo Saari
17503: 462 1986 vp.
17504:
17505: Toivomusaloite n:o 427
17506:
17507:
17508:
17509:
17510: Skön: Pienten maa-alueiden myynnin helpottamisesta
17511:
17512:
17513:
17514: Eduskunnalle
17515:
17516: Maan myynti Suomessa on saanut turhan by- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17517: rokraattisia muotoja, joista tulisi päästä eräiltä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17518: osin irti. Esimerkiksi 3 ha:n tilat tulisi vapauttaa
17519: kokonaan tila-nimityksestä; 3 ha tulisi käsitellä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin alle
17520: tontti-nimikkeellä. Tämän myynti tulisi sallia il- 3 ha:n ttlan määritelmän muuttamiseksi
17521: man myyntilupaa. Ei ole mielekästä, että naapuri tontiksi ja että samalla poistettaistin lähi-
17522: saa määrätä etuosto-oikeudellaan lähes koko kau- naapun·n etuosto-otkeus.
17523: pan. Tällöin hinnoittelu on toisten käsissä, eikä
17524: vapaan ja hyvän kauppatavan mukaisesti vapaa.
17525:
17526: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
17527:
17528: Pentti Skön
17529: 1986 vp. 463
17530:
17531: Toivomusaloite n:o 428
17532:
17533:
17534:
17535:
17536: Skön ym.: Manttaaliverolain kumoamisesta
17537:
17538:
17539:
17540: Eduskunnalle
17541:
17542: Meillä Suomessa on voimassa erittäin vanha la- ta lähellä oleville järjestöille, mikä on kiristänyt
17543: ki, niin sanottu manttaalivero, joka tosin aika- manttaaliveroa maksavien keskinäisiä välejä.
17544: naan palveli ja auttoi maaseudun ihmisiä. Nykyi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17545: sin tätä manttaaliveroa pidetään turhana ja se tuli- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17546: si poistaa. Manttaalivero on viime aikoina jaettu
17547: jopa sitä koskevien jakosäännösten vastaisesti, ja että hallitus ryhtyisi pikaiszi"n toimiin
17548: on jopa väitetty manttaaliveroa käytetyn puoluet- manttaaliverolain kumoamiseksi.
17549:
17550: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
17551:
17552: Pentti Skön Pentti Kettunen
17553: 464 1986 vp.
17554:
17555: Toivomusaloite n:o 429
17556:
17557:
17558:
17559:
17560: Skön ym.: Väestönsuojelun koulutuskeskuksen perustamisesta Kes-
17561: ki-Suomeen
17562:
17563:
17564: Eduskunnalle
17565:
17566: Parlamentaarinen väestönsuojelukomitea on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17567: mietinnössään esittänyt, että maahamme tulisi tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17568: perustaa kaksi uutta väestönsuojelun koulutuskes-
17569: kusta, joista toinen tulisi sijoittaa Keski-Suomeen. että hallitus päättäisi pzkaisesti väestön-
17570: Monet Keski-Suomen kunnat ovat tarjonneet suojelun koulutuskeskuksen szjoittamisesta
17571: koulutuskeskukselle sopivaa sijaintipaikkaa. Kou- Keski-Suomeen.
17572: lutuskeskuksen sijoittamisesta tulisikin tehdä pi-
17573: kaisesti päätös.
17574:
17575: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
17576:
17577: Pentti Skön Urho Pohto Lea Mäkipää
17578: 1986 vp. 465
17579:
17580: Toivomusaloite n:o 430
17581:
17582:
17583:
17584:
17585: Skön ym.: Väestönsuojelukoulun perustamisesta Pieksämäelle
17586:
17587:
17588:
17589: Eduskunnalle
17590:
17591: Sisäasiainministeriön tarkoituksena on lähiai- ongelmia ja kasvavaa asuntopulaa. Tähän johtaisi
17592: koina päättää väestönsuojelukoulun sijoituspai- esimerkiksi nykyisten Espoon ja Lohjan oppilaitos-
17593: kasta. Tällä hetkellä valtiolla on palo-opisto Es- ten laajentaminen. Tehtäessä ratkaisua väestön-
17594: poossa ja väestönsuojelukoulu Lohjalla. Sisäasiain- suojelukoulun sijoittamisesta tulisi ottaa huomi-
17595: ministeriön väestönsuojeluosaston työryhmä on oon aluepoliittiset näkökohdat sekäVR:njatkuvat
17596: valmistelemassa päätöstä kolmannen oppilaitok- rautatieliikenteen supistamispäätökset. Pieksä-
17597: sen perustamisesta. mäen kaupunki on ottanut väestönsuojelukoulun
17598: Sisäasiainministeriön toivoisi päätöstä tehdes- kuntasuunnitelmaansa vuosille 1985-1989. Mik-
17599: sään ottavan huomioon sijoituspaikkana Pieksä- kelin lääninhallitus on esittänyt samaa uusimmas-
17600: mäen kaupungin. Pieksämäki on risteysasema, jo- sa investointimuistiossaan.
17601: ten kulkuyhteydet ovat tämän vuoksi erittäin hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
17602: vät. Pieksämäen kaupungin valmiudet väestön- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17603: suojelukoulun sijoituspaikkana on hyvät. Tarvit-
17604: taessa kaupunki on valmis järjestämään toimitilat. että hallitus valtion vuoden 1987 tulo-
17605: Pieksämäen kaupungilla on myös valmius järjes- ja menoarvioesitystä valmistellessaan ryh-
17606: tää oppilaiden asuntokysymykset kuntoon. tyisi toimiin väestönsuojelukoulun saami-
17607: Mielestäni nyt olisi aika hajasijoittaa väestön- seksi Pieksämäen kaupunkiin.
17608: suojelukoulut eikä lisätä ruuhka-Suomen kasvavia
17609:
17610: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
17611:
17612: Pentti Skön Pentti Kettunen
17613:
17614:
17615:
17616:
17617: 59 260211N
17618: 466 1986 vp.
17619:
17620: Toivomusaloite n:o 431
17621:
17622:
17623:
17624:
17625: Skön ym.: Jätteiden hyötykäytön tehostamisesta
17626:
17627:
17628:
17629: Eduskunnalle
17630:
17631: Työllisyyden, kansantaloutemme sekä luon- tukee vastaavien toimintojen kehittämistä ja ko-
17632: nonvarojen säästämisen kannalta on erittäin tär- keilua.
17633: keää, että tällä hetkellä kaatopaikoille joutuva Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17634: hyötyjäte käsitellään uudelleen ja palautetaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17635: kulutuskäyttöön. Jätteiden uudelleenkäyttöä to- muksen,
17636: teuttava uudelleenkäyttöverstas on toiminnas-
17637: sa mm. Jyväskylässä, ja saadut kokemukset ovat että hallitus kiinnittäisi vakavaa huo-
17638: olleet hyviä. Vastaavanlaisen toiminnan kehit- miota jätteiden hyötykäyttömahdollisuuk-
17639: tämiseksi ja uusien jätteiden hyötykäyttömuoto- szin ryhtymällä toimenpiteisiin muun
17640: jen kehittämiseksi on välttämätöntä, että valtio muassa jätehuoltolain uudistamiseksi.
17641:
17642: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
17643:
17644: Pentti Skön Pentti Kettunen
17645: Urho Pohto Lea Mäkipää
17646:
17647:
17648:
17649:
17650: )
17651: 467
17652: 1986 vp.
17653:
17654: Toivomusaloite n:o 432
17655:
17656:
17657:
17658:
17659: Uosukainen ym.: Imatran kantokykyluokan alentamisesta
17660:
17661:
17662:
17663: Eduskunnalle
17664:
17665: Imatran kaupunki kuuluu tätä nykyä kuuden- rauksena ollut velkamäärän voimakas kasvu ja kas-
17666: teen kantokykyluokkaan ja pysyy siinä myös vuon- vava paine veroäyrin hintaan.
17667: na 1986. Kaupunki on useita kertoja anonut kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17668: tokykyluokkansa alentamista kauan jatkuneen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17669: korkean työttömyysasteen sekä teollisten työpaik-
17670: kojen jatkuvan vähenemisen ja verotulojen piene- että hallitus ottaisi riittävässä määrin pe-
17671: nemisen perusteella. Kun kaupunki edellä maini- rusteluissa mainitut ja aikanaan esille tule-
17672: tuista seikoista huolimatta on pyrkinyt pitämään vat muut setkat huomioon määrättäessä
17673: yllä kohtuullisen palvelutason ja luonut edellytyk- Imatran kaupungin kantokykyluokkaa ja
17674: siä elinkeinotoiminnan elvyttämiseksi, on seu- jaettaessa yleisiä rahoitusavustuksia.
17675:
17676: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
17677:
17678: Riitta Uosukainen Sinikka Hurskainen-Leppänen
17679: 468 1986 vp.
17680:
17681: Toivomusaloite n:o 433
17682:
17683:
17684:
17685:
17686: Urpilainen ym.: Vaasan läänin väestöennusteiden tarkistamisesta
17687:
17688:
17689:
17690: Eduskunnalle
17691:
17692: Valtioneuvoston päätösten 387/5 50/79 ja Jos toteutuneen kehityksen ja suunnitteen vuo-
17693: 1089/140/82 mukaan valtioneuvoston kanslian sittaiset poikkeamat summataan, saadaan vajaan
17694: valmistelemia väestöennusteita tulee käyttää väes- kuuden vuoden ajalta tulokseksi peräti 17 53 5: n
17695: tönkehitystä koskevana mitoitusperusteena val- poikkeama, eli keskiarvo vuotta kohden on 3 050.
17696: misteltaessa alueelliseen kehitykseen vaikuttavia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17697: toimenpiteitä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17698: Väestösuunnitteita on kaksi: Väestösuunnite sen,
17699: 1978-90 (VNK 79), jota käytettiin virallisena
17700: suunnitteena vuoden 1982 loppupuolelle. Valtio- ettei hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
17701: neuvosto hyväksyi 18.11.1982 uuden suunnitteen piteisiin, jotta valtioneuvoston kanslian
17702: vuosille 1985-90, ja 1995 (VNK 82). käyttämiä väestösuunnitteita tarkistettai-
17703: Molemmissa todetuissa suunnitteissa Vaasan szin niin, että niin Vaasan läänin todelli-
17704: läänin väestönkasvu on alimitoitettu. Seuraavassa nen kuin myös reaalisesti ennakoitavissa
17705: suunnitteen ja toteutuneen väestönkehityksen olevakin viiestönkasvu otetaan suunnittei-
17706: vuosittaiset erot: den laadinnan perustaksi, sillä alimitoi-
17707: VNK 79 VNK 82 tettuihin väestösuunnitteisiin perustuvat
17708: 1979 209 1983 + 3007 alueelliseen kehitykseen vaikuttavat toi-
17709: 1980 + 1799 30.9.84 + 3015 menpiteet ja ratkaisut eivät tee oikeutta
17710: 1981 + 3767 1983- Vaasan läänzlle.
17711: 1982 + 6156 30.9.84 + 6022
17712: 1979-
17713: 1982 + 11513
17714:
17715: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
17716:
17717: Kari Urpilainen Aarno von Bell
17718: Marja-Liisa Tykkyläinen Mats Nyby
17719: 1986 vp. 469
17720:
17721: Toivomusaloite n:o 434
17722:
17723:
17724:
17725:
17726: Urpilainen ym.: Iso-Valvatti-nimisen järven vedenpinnan nostami-
17727: sesta Perhossa ja Lestijärvellä
17728:
17729:
17730: Eduskunnalle
17731:
17732: Iso-Valvattijärvi sijaitsee Perhon ja Lestijärven ei aiheuta erityistä haittaa. Veden alle tulisi jää-
17733: kuntien alueella Keski-Pohjanmaalla. Perhon alu- mään osa soidensuojelun perusohjelmaan kuulu-
17734: eella osa järvestä kuuluu Karstulan hoitoalueen vasta soidensuojelualueesta n:o Dl-53 Linjasal-
17735: hallinnassa olevaan valtion alueeseen ja Lesti- menneva.
17736: järven puolella vastaavasti Keski-Pohjan hoito- Hankkeen taloudellinen hyöty saattaa olla vä-
17737: alueeseen. Järvi on pääosin metsähallituksen häinen, mutta sen sijaan maisemanhoidolliset ja
17738: omistama. Järvi on kuivatettu ns. heinäjärveksi. virkistykselliset edut olisivat varsin merkittävät.
17739: Kuivatustyöt käynnistyivät vuonna 1927 ja ne Niukkavetiselle Keski-Pohjanmaalle syntyisi ve-
17740: päättyivät vuonna 1933. Järven tila on heikennyt den nostamisen myötä noin 330 ha:n järvi.
17741: vuosi vuodelta hoitamattomana. Ennen kuivatus- Maa- ja metsätalousministeriön kirjeeseen n:o
17742: ta järvi oli kirkasvetinen sekä kalaisa. Järven alu- 3521204-83 viitaten voidaan sanoa, että ministe-
17743: eella pesi myös runsaasti vesilintuja. riö ei vastusta hankkeen toteuttamista. Myöskään
17744: Maa- ja metsätalousministeriön selvityksen mu- ympäristöministeriön luonnonsuojelutoimistolla
17745: kaan vesijättöalueen reunoilla ja kuivatusojien ei ole mitään syytä estää hankkeen toteuttamis-
17746: luona kasvaa kitukasvuista koivuvaltaista taimik- ta. Viittaamme tältä osin apulaisosastopäällikkö
17747: koa, jonka metsätaloudellinen merkitys on kui- ~ertti Seiskarin 30.9.1983 allekirjoittamaan kir-
17748: tenkin vähäinen. Jeeseen.
17749: Alueen eteläpuolitse kulkee Perhon, Lestijärven Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17750: ja Reisjärven kuntien perustama retkeilypolku, ns. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17751: Keski-Pohjanmaan itäinen retkeilyreitti. Em. ret-
17752: keilypolusta erkaneva Lestijärven kunnan perusta- että hallitus ryhtyisi kzireellisiin toimen-
17753: ma retkeilypolku kulkee vesijätön itäistä rantatör- piteisiin Perhon ja Lestijärven kuntien
17754: mää pitkin Linjasalmennevalle. alueella sijaitsevan Iso- Valvatti-nimisen
17755: Vedenpinnan nostaminen entiseen tasoonsa, järven vedenpinnan nostamiseen entiseen
17756: suunnilleen peruskartan korkeuskäytälle 167,5 m, tasoonsa.
17757:
17758: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
17759:
17760: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykk:yläinen Mats Nyby
17761: 470 1986 vp.
17762:
17763: Toivomusaloite n:o 435
17764:
17765:
17766:
17767:
17768: Vainio ym.: Katumaksun poistamisesta pienituloisilta omakotitalon
17769: omistajilta
17770:
17771:
17772: Eduskunnalle
17773:
17774: Katumaksulain nojalla penttavat katumaksut jan avulla maaseudulla pienviljelyksen suhteen.
17775: ovat laajalti väärämielisiä ja kohtuuttomia. Kui- Omakotitalot ja omistetut kodit on pelastettava
17776: tenkaan hallitus ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin tä- rahan mahdin ja yhteiskunnan mahdin puristuk-
17777: män väärämielisen katumaksulain kumoamiseksi sesta.
17778: tai sen säännösten saattamiseksi oikeudenmukai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
17779: siksi ja kohtuullisiksi. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17780: Katumaksulain seurauksena ovat omakotitalo- sen,
17781: jen omistajat ja muut pienituloiset oman asunnon
17782: omistajat ja eläkeläiset joutumassa ylivoimaisiin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
17783: taloudellisiin vaikeuksiin, semminkin kun pien- piteisiin, jotta katumaksulain säännökset
17784: omistukseen on kohdistettu ja kohdistetaan aina saatettaisiin ozkeudenmukaisiksi ja koh-
17785: vain lisää kunnallisia maksuja ja velvoituksia. tuulliszksi pienituloisille omakotitalon
17786: SMP ei hyväksy lähinnä maamme asutuskes- omistajzlle ja eläkeläiszlle ja heidät vapau-
17787: kuksissa suurten puolueiden toimesta aloitettua tettaisiin kokonaan tai osittain katumak-
17788: hyökkäystä pienomistuksen muuttamiseksi, niin sun maksamisesta.
17789: kuin on jo laajalti toteutettu talonpojan tappolin-
17790:
17791: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
17792:
17793: Mikko Vainio Urho Pohto
17794: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
17795: Anssi Joutsenlahti
17796: 1986 vp. 471
17797:
17798: Toivomusaloite n:o 436
17799:
17800:
17801:
17802:
17803: Vainio ym.: Jätteiden talteenoton tehostamisesta
17804:
17805:
17806:
17807: Eduskunnalle
17808:
17809: Energian hinta nousee jatkuvasti. Toisaalta Ruotsi hoitaa jäteasiansa paljon Suomea parem-
17810: raaka-aineiden saanti vaikeutuu. Tästä on aiheu- min. Kummassakin maassa on paperin tuotanto
17811: tunut kaikissa teollisuusmaissa kiinnostus suunnilleen yhtä suuri, 7-8 miljoonaa tonnia
17812: yhdyskunta- ja teollisuusjätteiden entistä tarkem- vuodessa. Jätepaperia kerättiin vuonna 1981
17813: paan palauttamiseen tuotantoon. Valitettavasti Ruotsissa noin 650 000 tonnia mutta Suomessa
17814: Suomessa on jätteiden keruun osalta vielä paljon vain 216 000 tonnia.
17815: laiminlyöntejä. Jätepaperin ja muunkin käyttökelpoisen jätteen
17816: Maassamme kertyy jätteitä vuosittain noin 1,6 keruun tehostaminen vaatii hyötyynsä verrattuna
17817: miljoonaa tonnia. Tästä kerätään talteen vain suhteellisen vähän varoja. Siksi myös Suomessa
17818: noin puoli miljoonaa tonnia. Siten kaatopaikalle olisi ryhdyttävä kiireesti toimiin jätteiden keruun
17819: joutuu koko määrästä suurin osa. Talteen otetun tehostamiseksi. Kysymys olisi lähinnä eräistä val-
17820: jätteen arvoksi on laskettu vuodessa lähes 300 mil- takunnallisista ja alueellisista organisaatiouudis-
17821: joonaa markkaa. Summa voitaisiin nostaa jopa tuksista. Tähän tarvittaisiin myös valtion taloudel-
17822: miljardiin markkaan, jos keruuta riittävästi tehos- lista tukea.
17823: tettaisiin. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
17824: Jätteiden uudelleenkäyttöön onkin jo nykyisin me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17825: olemassa hyvät mahdollisuudet. Lajittelumenetel- vomuksen,
17826: mät ovat parantuneet ja niitä pitäisi yhä edelleen
17827: kehittää, jotta teollisuus pystyisi raaka-ainetta että hallitus ryhtyisi toimiin jätteiden
17828: käyttämään entistä edullisemmin. talteenoton tehostamiseksi maassamme.
17829:
17830: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
17831:
17832: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
17833: Urho Pohto Lea Mäkipää
17834: Anssi Joutsenlahti
17835: 472 1986 vp.
17836:
17837: Toivomusaloite n:o 437
17838:
17839:
17840:
17841:
17842: Vainio ym.: Kalatalouden elvyttämisestä Päijänteellä
17843:
17844:
17845:
17846: Eduskunnalle
17847:
17848: Luonnonvarojen hyödyntäminen on tavan- lua että valvontaa vesipiirien suoritettavaksi, joka
17849: omaisesti merkinnyt ympäristön muutoksia, ja se on likaajaan verrattuna puolueeton elin. Jos ei
17850: on tapahtunut rakentamisena sekä tuotannon että tehtävästä koituvia kustannuksia määrätä likaajal-
17851: työllisyyden hyväksi. Yhteiskunnan arvostusten le, tulee vesipiirien toimintaedellytyksiä lisätä
17852: muuttuessa rakentamista suosivasta näkemykses- budjettiteitse. Eri painostusryhmät esittävät, että
17853: tä ympäristöystävälliseksi on avainkysymykseksi säännöstelypäätös tarkistetaan vastaamaan tasa-
17854: muodostunut, kuinka rakentamisesta, tuotannos- puolisesti eri yhteiskuntapoliittisia petustuotan-
17855: ta tms. ympäristölle ja ihmisille koituvat haitat non, kalatalouden, virkistyksen, matkailun, voi-
17856: korvataan. Tämä kysymys kiinnostaa Päijät-Hä- matalouden jne. kehitystavoitteita. Kymijoen
17857: meen väkeä, jonka kanta on edelleen se, että Päi- juoksutuskapasiteetin lisäämistä on myös kiireh-
17858: jänteen säännöstelyhaitoista ei voimataloudelta dittävä mm. nopeuttamaila vireillä olevan kana-
17859: saada riittävää korvausta. Vastaavanlainen tilanne voinnin suunnittelua ja Kalkkisten kosken pysy-
17860: on ikävästi toistumassa Metsä-Botnian kohdalla, vää rauhoittamista nykytilaansa vastaavaksi.
17861: sillä vesioikeuden päätös osoittaa näkemystä, että Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
17862: saastumishaittoja syntyisi vain tietyn ajan kuluessa me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17863: ja vain tietyillä etäisyyksillä tuotantolaitoksesta. vomuksen,
17864: Itä-Suomen vesioikeudelle jättämässään kannan-
17865: otossa myös maakuntaliitto korostaa, että korvaus- että hallitus ryhtyisi toimiin Pätjänteen
17866: järjestelmän tulee olla jatkuva ja korvauksen tode- kalatalouden elvyttämiseksi tähänastisten
17867: tun haitan mukainen. Haittoja ei voida edes en- korvausten jälkeenjääneisyyden osoittami-
17868: nakoida vain osaa Päijänteestä koskevaksi. Kalas- seksi ja poistamiseksi.
17869: tuskunnat ovat esittäneet sekä jätevesien tarkkai-
17870:
17871: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
17872:
17873: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
17874: Urho Pohto Lea Mäkipää
17875: Anssi Joutsenlahti
17876: 1986 rd. 473
17877:
17878: Hemställningsmotion nr 438
17879:
17880:
17881:
17882:
17883: Westerlund m.fl.: Om iniedande av Tessjö åregieringsprojekt
17884:
17885:
17886: Tili Riksdagen
17887:
17888: Vattenstyrelsen har uppgjort projekt för Tessjö förhoppningen att det viktiga vattenregierings-
17889: ås vattenregiering. Kostnaderna för förverkligan- projektet skulle påbörjas i varje fall inom det föi-
17890: det av projektet har uppskattats tili ca 17,3 jande året.
17891: milj .mk, varvid de uppnådda fördeiarna kiart Såväi Vattenstyrelsens som vattendistriktets
17892: överstiger denna summa. Förverkiigandet av vat- tjänstemän har i oiika sammanhang bekantat sig
17893: tenregieringsföretaget skulle eliminera översväm- med projektet på ort och ställe under årtiondenas
17894: ningsoiägenheterna för ett område om ca 2 700 ha förlopp. Likaså har deputationer från bygden inte
17895: enbart i Strömfors, Lappträsk och Eiimä kommu- minst under de svårare översvämningsåren besökt
17896: ner. Översvämningsområdena är nästan i sin hel- såväi Vattenstyrelsen som vattendistriktet i syfte
17897: het odiade åkrar. Därtill kunde Tessjö ås avrin- att påskynda arbetet med Tessjö åregiering. Då
17898: ning ökas ca 8-10 gånger från den nuvarande vattenregieringsprojektet nu äntligen tillställts
17899: samt förutsättningar skapas för vattenområdets Västra Finiands Vattendomstoi för erhållande av
17900: användning för rekreationsändamåi i nuvarande det siutliga tillståndet vore det sjäivfallet av största
17901: vattendrag utan sjöar. vikt att regeringen vidtar de erforderliga åtgärder
17902: Den relativa andel av odiingar, som besväras av som krävs för att vattenregieringsprojektets ar-
17903: översvämningar, är i Tessjö ås vattendrag störst i betsskede kan iniedas under nästa år.
17904: vårt Iand med tanke på såväi omfattning som ka- Med hänvisning tili ovansagda och därmed
17905: raktär. I medeltai under åren täcker översväm- sammanhängande omständigheter föresiås vörd-
17906: ningarna ca 10 % av odiingarna, men under svåra samt, att riksdagen ville hemställa,
17907: år är översvämningseffekten flerfaidig. Arbetet
17908: med vattenregieringsprojektet kan påbörjas ome- att regeringen i skyndsam ordning vid-
17909: delbart efter det att Västra Finiands Vattendom- tar de erforderliga åtgärder som krävs för
17910: stoi har godkänt vattenstyrelsens ansökan, vilket att det praktiska arbetet i anslutning tzll
17911: beräknas ske i god tid under detta års förlopp. Tessjö åregleringsprojekt äntligen ska/1
17912: Jordbrukarna inom Tessjö vattenregieringsverk- kunna påbörjas inom 1987.
17913: ningsområde har redan under ett tiotal år Ievat i
17914:
17915: Helsingfors den 10 februari 1986
17916:
17917: Henrik Westerlund Håkan Malm
17918: Marjatta Väänänen Elsi Hetemäki-Olander
17919:
17920:
17921:
17922:
17923: 60 260211N
17924: 474
17925: 1986 vp.
17926:
17927: Toivomusaloite n:o 438 Suomennos
17928:
17929:
17930:
17931:
17932: Westerlund ym.: Taasianjoen säännöstelyhankkeen käynnistämisestä
17933:
17934:
17935:
17936: Eduskunnalle
17937:
17938: Vesihallitus on laatinut suunnitelman !aasian- Sekä vesihallituksen että vesipiirin virkamiehet
17939: joen säännöstelemiseksi. Kustannukset hankkeen ovat vuosikymmenten mittaan eri yhteyksissä tu-
17940: toteuttamisesta on arvioitu 17,3 miljoonaksi mar- tustuneet hankkeeseen paikan päällä. Samoin on
17941: kaksi, ja sen tuottamat hyödyt ylittävät selvästi tä- alueelta käynyt lähetystöjä etenkin vaikeina tulva-
17942: män summan. Säännöstelyhankkeen toteuttami- vuosina sekä vesihallituksessa että vesipiirissä kii-
17943: nen lopettaisi tulvaongelmat noin 2700 hehtaarin rehtimässä Taasianjoen säännöstelytöitä. Kun ve-
17944: alueella Ruotsinpyhtään, Lapinjärven ja Elimäen sistön säännöstelyhanke nyt vihdoin on saatu
17945: kunnissa. Tulva-alueet ovat lähes kokonaisuudes- Länsi-Suomen vesihallituksen käsittelyyn lopulli-
17946: saan viljeltyjä peltoja. Lisäksi voitaisiin !aasian- sen luvan saamiseksi, olisi tietenkin hyvin tärkeää,
17947: joen virtaamaa lisätä 8-10-kertaiseksi nykyiseen että hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimiin, jotta
17948: nähden ja luoda edellytykset vesialueen käytölle säännöstelyhankkeen toteutusvaihe voidaan aloit-
17949: virkistystarkoituksiin nykyisin järvettömässä vesis- taa ensi vuonna.
17950: tössä. Edellä sanottuun ja siihen liittyviin olosuhtei-
17951: Tulvien vaivaama osuus viljelyksistä on !aasian- siin viitaten ehdotamme kunnioittaen eduskun-
17952: joen vesistössä suhteellisesti suurin maassamme, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17953: sekä laajuudeltaan että luonteeltaan. Vuosittain
17954: tulva kattaa keskimäärin noin 10 % viljelyksistä, että hallitus ryhtyisi pikaisesti tarpeelli-
17955: mutta vaikeina vuosina on tulvavaikutus monin- siin toimiin, jotta Taasianjoen säännöstely-
17956: kertainen. Säännöstelyhankkeen työt voidaan hankkeeseen liittyvät käytännön työt voi-
17957: käynnistää välittömästi, kun Länsi-Suomen vesioi- daan aloittaa vuonna 1987.
17958: keus on hyväksynyt vesihallituksen hakemuksen,
17959: minkä arvioidaan tapahtuvan hyvissä ajoin kulu-
17960: vana vuonna.
17961:
17962: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
17963:
17964: Henrik Westerlund Håkan Malm
17965: Marjatta Väänänen Elsi Hetemäki-Olander
17966: 1986 vp. 475
17967:
17968: Toivomusaloite n:o 439
17969:
17970:
17971:
17972:
17973: Vähäkangas ym.: Kala- ja rapukannan elvyttämisestä Pyhäjoessa
17974:
17975:
17976:
17977: Eduskunnalle
17978:
17979: Pyhäjoen kunnostaminen kala- ja rapujoeksi on tutkimustoiminta ovat myös vapaa-ajan käytölle
17980: aloitettu. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. merkittäviä.
17981: Pohjois-Pohjanmaalla on kiinnostus jokien kala- Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
17982: ja rapukantojen hoitoon lisääntynyt ja kokemus- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17983: ten perusteella varsinkin rapujen siirtoistutukset
17984: ovat osoittautuneet hyviksi. Yhteiskunnan tulisi että hallitus ryhtyisi nykyistä tehok-
17985: entistä paremmin kantaa vastuuta jokien kala- ja kaampiin toimiin Pyhäjoen kunnon ko-
17986: rapukantojen elvyttämisestä. Tähän työhön tarvit- hentamiseksi ja kala- ja rapukannan elvyt-
17987: taisiin huomattavasti enemmän taloudellista tu- tämiseksi.
17988: kea valtion taholta. Vesistöjen kunnostaminen ja
17989:
17990: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
17991:
17992: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
17993: 476 1986 vp.
17994:
17995: Toivomusaloite n:o 440
17996:
17997:
17998:
17999:
18000: Vähäkangas ym.: Rikkidioksidin vaikutuksia koskevan tutkimuksen
18001: suorittamisesta Raahessa
18002:
18003:
18004: Eduskunnalle
18005:
18006: Metsäntutkimuslaitoksen ja Raahen aluesairaa- rikyky aiheuttavat kasvillisuudelle heikomman
18007: lan kuntainliiton toimesta on käynnistetty tutki- sietokyvyn kuin muualla maassamme. Tämän
18008: mus rikkidioksidin vaikutuksesta Raahen alueen vuoksi pitäisi tutkimusta vauhdittaa niin, että voi-
18009: metsiin. Kyseistä tutkimusta on pidettävä erittäin taisiin ryhtyä toimenpiteisiin, joilla autettaisiin
18010: tärkeänä osin jo havaittavissa olevien rikkipäästö- luontoa ja ihmisiä selviämään paremmin noista
18011: jen aiheuttamien ja yhä lisääntyvien ongelmien haittatekijöistä.
18012: vuoksi. Raahessa sijaitseva Rautaruukki Oy on lai- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
18013: tos, jonka rikkipäästöt ovat ylivoimaisesti maan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18014: suurimmat. Kun otetaan huomioon pohjoisessa
18015: maantieteellisessä asemassa seudun karu maaperä, että hallitus ryhtyisi mahdollisimman
18016: sääolosuhteiden suuri vaikutus ja kostea meri- pzkaiszi"n toimenpiteisiin rikkidioksidin
18017: ilmasto, niin päästöjen rajoitusten pitäisi selvim- vaikutuksia Raahen seudun metsiin ja
18018: min kohdistua juuri suuriin ilman kuormittajiin. väestön terveyteen koskevan tutkimuksen
18019: Juuri ilmasto-olosuhteet ja maaperän pieni pusku- suorittamiseksi.
18020:
18021: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
18022:
18023: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
18024: 1986 vp. 477
18025:
18026: Toivomusaloite n:o 441
18027:
18028:
18029:
18030:
18031: Ala-Kapee ym.: Tutkijoiden aseman sekä tutkimusolosuhteiden
18032: ja -edellytysten parantamisesta
18033:
18034:
18035: Eduskunnalle
18036:
18037: Opetusministeriön palautteessa korkeakoulujen kan menetystä Suomelle. Tämän aivoviennin ty-
18038: toiminta- ja taloussuunnitelmien tarkisteihin vuo- rehdyttämiseksi olisi ryhdyttävä mitä pikimmin
18039: sille 1987-90 mainitaan, että korkeakoulujen toimenpiteisiin tutkijoiden aseman sekä tutki-
18040: toiminnan yhtenä painopisteenä on suunnittelu- musolosuhteiden ja -edellytysten parantamiseksi.
18041: kaudella korkeakoulujen tutkimustoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18042: edellytysten kehittäminen. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18043: Viime aikoina monet lahjakkaat suomalaiset
18044: tutkijat ovat siirtyneet ulkomaille, koska tutki- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18045: mustyön edellytykset Suomessa ovat puutteelliset. menpiteisiin tutkijoiden aseman sekä tut-
18046: Asiantuntijoiden mukaan yhden tutkijan siirtymi- kimusolosuhteiden ja -edellytysten paran-
18047: nen ulkomaille merkitsee noin 5 miljoonan mar- tamiseksi.
18048:
18049: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
18050:
18051: Pirjo Ala-Kapee Tuula Paavilainen
18052: Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila
18053: 478 1986 vp.
18054:
18055: Toivomusaloite n:o 442
18056:
18057:
18058:
18059:
18060: Ala-Kapee ym.: Mediaopetuksen järjestämisestä peruskoulussa
18061:
18062:
18063:
18064: Eduskunnalle
18065:
18066: Tietoyhteiskunta asettaa peruskoulun kasvatus- ti tietoon sekä ymmärtämään tiedotusvälineiden
18067: työlle uusia haasteita. Kriittisyyden ja tiedon vali- toimintaa ja sanoman välittymistä.
18068: koinoin merkitys korostuu. Vanhempien ja opet- Video sinänsä laajentaa mahdollisuuksia käyt-
18069: tajien lisäksi lapsella on useita ns. oheiskasvat- tää monipuolisia opetusmenetelmiä. Näin ollen
18070: tajia. Opettajien käsityksen mukaan videokult- olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin mediakasvatuksen
18071: tuuri on mm. aiheuttanut sen, että väkivaltaku- toteuttamiseksi koulussa ja opettajien koulutuk-
18072: vaukset ovat lisääntyneet oppilaiden ainekirjoi- sen järjestämiseksi.
18073: tuksissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18074: Väkivaltavideoiden leviämistä ei ole pystytty te- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18075: hokkaasti estämään. Väkivaltavideoiden kieltämi-
18076: sen tulee olla tavoitteena, mutta ongelmaa voitai- että hallitus selvittäisi kiireellisesti, mi-
18077: siin ryhtyä ratkaisemaan samalla myös siten, että ten koulun mediakasvatus voitaisiin to-
18078: lapsille ja nuorille annetaan koulussa mediakasva- teuttaa, ja ryhtyisi toimenpiteisiin opetta-
18079: tusta. Heitä opetettaisiin suhtautumaan kriittises- jien koulutuksen järjestämiseksi.
18080:
18081: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
18082:
18083: Pirjo Ala-Kapee Timo Roos Kari Urpilainen
18084: Jukka Mikkola Aarno von Bell Saara-Maria Paakkinen
18085: Pentti Lahti-Nuuttila
18086: 1986 vp. 479
18087:
18088: Toivomusaloite n:o 443
18089:
18090:
18091:
18092:
18093: Ala-Kapee ym.: Uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvien ja uskon-
18094: tokuntiin kuulumattomien opetuksen järjestämisestä peruskou-
18095: lussa ja lukiossa
18096:
18097: Eduskunnalle
18098:
18099: Uusi koululainsäädäntö velvoittaa entistä laa- nön osalta esitetty eduskunnan sivistysvaliokun-
18100: jemmin järjestämään uskonnon opetusta koulussa nan mietinnössä (n:o 13/1983 vp.).
18101: vähemmistönä oleville evankelis-luterilaiseen Peruskoululain 31 §:ään ja lukiolain 21 §:ään
18102: kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkokuntaan kuulu- onkin saatava muutos siten, että annettaessa kou-
18103: ville, muihin uskontokuntiin kuuluville sekä us- lun oppilaiden enemmistön tunnustuksen mu-
18104: kontokuntiin kuulumattomille oppilaille. Mainit- kaista uskonnon opetusta laajempaa uskonnon
18105: tujen ryhmien opetusta varten ei kuitenkaan ole opetusta saadaan oppiaineiden opettamiseen käy-
18106: erillistä tuntikehyskiintiötä, vaan opetus on järjes- tettävään tuntimäärään lisätä tuntikehyksen ulko-
18107: tettävä koulujen tuntikehyksen puitteissa. puolisena resurssina mainitun opetuksen tarvitse-
18108: Syyslukukaudella 1985 on jo todettu, että us- ma tuntimäärä. Vastaava muutos on tehtävä myös
18109: konnon opetusryhmiä on syntynyt runsaasti lisää peruskoulu- ja lukioasetuksiin.
18110: erityisesti asutuskeskusten kouluissa. Varsinkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18111: ala-asteella on niukkoja tuntikehysresursseja jou- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18112: duttu käyttämään em. tarkoitukseen, mikä on
18113: vaikeuttanut koulun muuta opetusta. että hallitus ryhtyisi toimenp#eiszi"n pe-
18114: Valtioneuvoston pöytäkirjaan on 12.10.1984 ruskoululain ja lukiolain muuttamiseksi si-
18115: annetun peruskouluasetuksen esittelyn yhteydessä ten, että uskonnolliseen vähemmistöön
18116: liitetty lausuma, jonka mukaan uskonnollisten vä- kuuluvien ja uskontokuntiin kuulumatto-
18117: hemmistöjen uskonnon opetuksen ja elämänkat- mien oppzlaiden opetus turvataan osoitta-
18118: somustiedon opetuksen turvaamiseksi on tarpeen, malla mainittuun opetukseen tarvittavat
18119: että tuntikehyksen käyttöä ja riittävyyttä seura- resurssit käytössä olevan tuntikehyksen ul-
18120: taan ja tarvittaessa muutetaan tuntikehystä koske- kopuolelta.
18121: via säännöksiä. Vastaava velvoite on lainsäädän-
18122:
18123: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
18124:
18125: Pirjo Ala-Kapee Timo Roos Kari V rpilainen
18126: Jukka Mikkola Aarno von Bell Saara-Maria Paakkinen
18127: Mats Nyby
18128: 480 1986 vp.
18129:
18130: Toivomusaloite n:o 444
18131:
18132:
18133:
18134:
18135: Alaranta ym.: Kristinuskoa käsittelevän opetusmateriaalin tuottami-
18136: sesta koulujen uskonnonopetusta varten
18137:
18138:
18139: Eduskunnalle
18140:
18141: Erilaisten audiovisuaalisten havaintovälineiden Uskonnonopetuksessa on paljon sellaista aines-
18142: käyttö on yleistynyt eri kouluasteiden opetukses- ta, esimerkiksi Vanhan ja Uuden testamentin kir-
18143: sa. Niiden avulla opetusta pyritään eläväittämään joitusten opettaminen, joka välttämättä vaatisi
18144: ja säilyttämään siten nuorten kiinnostus opetetta- elävöittämistä ja havainnollistamista nuorten kiin-
18145: vaa ainetta kohtaan. nostuksen säilyttämiseksi.
18146: Nykyisin on saatavissa paljon hyvää ja ajanmu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18147: kaista materiaalia esimerkiksi biologian, historian tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18148: ja äidinkielen opetukseen. Sen sijaan uskonnon-
18149: opetus kärsii edelleen opetusmateriaalin puutetta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n ny-
18150: Vieraista uskonnoista on tuotettu opetusohjelmia, kyaikaisen ja korkeatasoisen opetusmate-
18151: mutta kristinuskoa käsittelevää materiaalia on hy- riaalin tuottamiseksi koulujen uskonnon-
18152: vin vähän saatavissa. Tämä vaikuttaa opetuksen opetuksessa kristinuskoa käsittelevän ai-
18153: kiinnostavuuteen. Havaintomateriaalin puute ei neksen opetusta varten.
18154: edesauta uskonnonopetuksen säilymistä yleisesti
18155: arvostettuna oppiaineena kouluissamme.
18156:
18157: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
18158:
18159: Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen
18160: 481
18161: 1986 vp.
18162:
18163: Toivomusaloite n:o 445
18164:
18165:
18166:
18167:
18168: Alaranta ym.: Kurssiosaston perustamisesta Oulaisten kauppaoppi-
18169: laitokseen
18170:
18171:
18172: Eduskunnalle
18173:
18174: Oulaisten kaupunki on anonut valtioneuvostoi- Kurssien kysyntä on kasvanut. Oulaisten kaup-
18175: ta lupaa saada perustaa Oulaisten kauppaoppilai- paoppilaitos on yhdessä Haapaveden ammatti-
18176: tokseen kurssiosasto. Kauppaoppilaitos on järjes- koulun ja Piippolan kotiteollisuuskoulun kanssa
18177: tänyt ammatillisia jatko- ja täydennyskursseja laatinut suunnitelman yrittäjäkoulutuksen järjes-
18178: vuodesta 1969 alkaen. Kurssit ovat ns. ammatti- tämisestä. Kukin koulu antaisi yrittäjille oman
18179: kursseja, oppisopimuskursseja ja työllisyyskursse- alansa koulutusta. Liiketaloudellisen koulutuksen
18180: ja. Niitä on järjestetty Oulaisissa, Ylivieskassa, osuus kuuluisi Oulaisten kauppaoppilaitokselle.
18181: Haapavedellä, Kalajoella, Vihannissa ja Pyhäjoel- Oma kurssiosasto olisi ratkaisu tähän alueen yrit-
18182: la. täjyyden kohottamiseen tähtäävään toimintaan
18183: Oppilaitoksen kurssitoimintaa on hoitanut vuo- sekä muuhun kurssitoimintaan.
18184: desta 1976 lähtien sivutoiminen kurssitoimenjoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18185: taja, joka samalla on oppilaitoksen päätoiminen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18186: tuntiopettaja. Kurssien suunnittelu ja toteuttami-
18187: nen usean kunnan alueella vaatii enemmän kuin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18188: yhden kunnan tai kaupungin alueella toteutettava kurssiosaston perustamiseksi Oulaisten
18189: kurssitoimin ta. kauppaoppilaitokseen.
18190:
18191: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
18192:
18193: Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen
18194:
18195:
18196:
18197:
18198: 61 260211N
18199:
18200:
18201: \
18202: 482
18203: 1986 vp.
18204:
18205: Toivomusaloite n:o 446
18206:
18207:
18208:
18209:
18210: Alho ym.: Opintolainojen korkotukiaja:n jatkamisesta
18211:
18212:
18213:
18214: Eduskunnalle
18215:
18216: Vastavalmistuneet, juuri opintonsa päättäneet neen opiskelijan korkotuen ja lainojen takaisin-
18217: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin maksun aloittamisajan pidentäminen 1,5 vuodes-
18218: huonommassa asemassa. Heillä on edessä muutto ta 3 vuoteen.
18219: pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankinta, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
18220: perheen perustaminen, asunnon hankinta ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18221: opintolainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne saat-
18222: taa monelle olla ylivoimainen. että hallitus valtion vuoden 1987 tulo-
18223: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suinkaan ja menoarvioesityksen laadinnan yhteydes-
18224: ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien mu- sä ryhtyisi toimiin opintotukzlain 7 §:n 2
18225: kaan, kun otetaan huomioon piilotyöttömyys, va- momentin muuttamiseksi siten, että" kor-
18226: jaatyöllisyys ja koulutustaan vastaamatonta työtä kotuen maksaminen lopetetaan kolmen
18227: tekevät, nousee akateemisten työttömyysprosentti vuoden kuluttua ensimmäisestä 1 §:ssä tar-
18228: jopa 3 ,8:aan. Useilla aloilla, vaikka saisikin koulu- koitettujen opintojen päättymiskuukautta
18229: tustaan vastaavaa työtä, palkkatulot ovat niin pie- seuraavasta koronmaksupäivästä, kuiten-
18230: net, että vastavalmistunut nuori ei pysty saavutta- kin viimeistään 15,5 vuoden kuluttua szitä
18231: maan edes kohtuullista elintasoa. Tätä juuri opin- kun lainaerä on ensimmäisen kerran nos-
18232: tonsa päättänyttä nuorta kohtaavaa noidankehää tettu.
18233: voidaan helpottaa. Yksi keino on vastavalmistu-
18234:
18235: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
18236:
18237: Arja Alho Jouko Skinnari
18238: Timo Roos Paula Eenilä
18239: 483
18240: 1986 vp.
18241:
18242: Toivomusaloite n:o 447
18243:
18244:
18245:
18246:
18247: Alho ym.: Korvauksen suorittamisesta korkeakoulujen hallintoeli-
18248: missä toimiville opiskelijoille
18249:
18250:
18251: Eduskunnalle
18252:
18253: Korkeakoulujen hallintoelimiin osallistuvat korvausta. Siitä tulisikin suorittaa korvaus vastaa-
18254: opiskelijajäsenet eivät tähän saakka ole saaneet valla tavalla kuin työskentelystä korkeakoulujen
18255: korvausta hallintoelinten työskentelyyn osallistu- opintotukilautakuntien jäsenenä.
18256: misestaan. Kuitenkin näiden hallintoelinten työ Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
18257: vaatii hyvin usein pitkällistä perehtymistä niissä toivomuksen,
18258: käsiteltäviin asioihin ja varsinkin korkeimmissa
18259: hallintoelimissä, kuten korkeakoulujen hallituk- että hallitus ryhtyisi mitä pikimmin toi-
18260: sissa, työskenteleminen merkitsee usein raskasta menpiteisiin, joilla turvattaisiin korkea-
18261: viikoittaista työtaakkaa. On kohtuutonta edellyt- koulujen hallintoelimiin osallistuville
18262: tää, että tämä työskentely, joka vaatii opiskelu- opiskeltjozlle korvaus kokoustyöskentelys-
18263: ajasta tinkimistä, tapahtuisi ilman minkäänlaista tä.
18264:
18265: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
18266:
18267: Arja Alho Jouko Skinnari
18268: Timo Roos Tuulikki Hämäläinen
18269: Paula Eenilä
18270: 484 1986 vp.
18271:
18272: Toivomusaloite n:o 448
18273:
18274:
18275:
18276:
18277: Alho ym.: Kansanopistojen ja ammatillisten oppilaitosten opiskeli-
18278: joiden opintorahan perusosan enimmäismäärien korottamisesta
18279:
18280:
18281: Eduskunnalle
18282:
18283: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä on aikataulun toteutumisesta ei ole mitään takeita.
18284: otettu aivan oikea askel opintotuen kehittämisessä Näin ollen ainakin lukuvuonna 1986-87 tulee
18285: korottamalla opintorahaa huomattavasti yli in- suuri osa keskiasteen opiskelijoista elämään pää-
18286: flaation - mutta vain korkeakouluopiskelijoilla. osin opintotuen varassa.
18287: Korkeakoulu-, kansanopisto- ja ammatillisten op- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
18288: pilaitosten opiskelijoiden opintoraha on perintei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18289: sesti ollut saman suuruinen. Ymmärrettävästi ovat
18290: opiskelukustannuksetkin kutakuinkin yhtäläiset että hallitus valtion vuoden 1987 tulo-
18291: eri koulutusaloilla. ja menoarvioesitystä valmistellessaan ryh-
18292: Keskiasteen opiskelijoiden sosiaalisia etuja kos- tyisi toimenpiteisiin kansanopistojen ja
18293: keva lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 1987 ammatillisten oppilaitosten opiskeltjoiden
18294: alusta lähtien Pohjois- ja Itä-Suomesta alkaen. opintorahan perusosien enimmäismään"en
18295: Suunnitelmien mukaan järjestelmän tulisi olla korottamiseksi 270 markkaan kuukau-
18296: voimassa vuoden 1988 alussa koko maassa, mutta dessa.
18297:
18298: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
18299:
18300: Arja Alho Jouko Skinnari Timo Roos
18301: 1986 vp. 485
18302:
18303: Toivomusaloite n:o 449
18304:
18305:
18306:
18307:
18308: Anttila ym.: Eräiden kuntien kirjastojen rakentamisen jälkirahoitus-
18309: järjestelystä
18310:
18311:
18312: Eduskunnalle
18313:
18314: Opetusministeriö myönsi vuonna 1985 raken- melkoisen pahan väliinputoamisen. Rahallisesti
18315: nusluvan viidelle kirjastolle jälkirahoitteisena. 15 vuoden takaisinmaksuaika ilman korkoa mer-
18316: Vuonna 1985 oli voimassa 11 kuukautta laki, jon- kitsee kaikille melkoisia rahan menetyksiä. Tilan-
18317: ka mukaan kirjastoillekin myönnettäisiin jälkira- ne olisi aivan toinen, jos tämä järjestelmä olisi py-
18318: hoitusta rakentamiseen siten, että takaisinmaksu- syvästi muuttunut sellaiseksi kuin se oli väliaikai-
18319: aika olisi 15 vuotta ja ilman korkoa. Vuoden 1986 sesti voimassa 11 kuukautta. Valtiolle tästä järjes-
18320: alusta tuli voimaan laki, jonka mukaan kirjastojen telmän muuttamisesta näiden viiden kunnan koh-
18321: rakentaminen jälkirahoitteisena merkitsee sitä, et- dalla ei aiheudu ylipääsemättömiä rahoituskus-
18322: tä valtio maksaa valtionosuuden hankkeen valmis- tannuksia, mutta asianomaisille kunnille tämän
18323: tumisesta 7 vuoden aikana ja maksamattomalle järjestelmän merkitys on hyvin ratkaiseva.
18324: valtionosuudelle maksetaan korkoa Suomen Pan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18325: kin peruskoron mukainen määrä. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18326: Hämeen läänissä Forssan kaupunki ja Riihi-
18327: mäen kaupunki saivat kirjaston rakentamisluvan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18328: jälkirahoitteisena vuonna 1985 niiden viiden jou- opetusministeriön vuonna 1985 myöntä-
18329: kossa. Jälkirahoitusaika olisi opetusministeriön mien kirjastojen rakentamisen jälkirahoi-
18330: päätöksen mukaan 15 vuotta ilman korkoa. Näin tusjärjestelmän muuttamiseksi tällä het-
18331: ollen tämä ainoastaan 11 kuukautta voimassa ol- kellä voimassa olevan lain mukaiseksi.
18332: lut laki synnytti näiden viiden kunnan kohdalla
18333:
18334: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
18335:
18336: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
18337: 486 1986 vp.
18338:
18339: Toivomusaloite n:o 450
18340:
18341:
18342:
18343:
18344: Anttila ym.: Tarpeellisten opetusvälineiden saamisesta Ypäjän maa-
18345: talousoppilaitokseen
18346:
18347:
18348: Eduskunnalle
18349:
18350: Ypäjällä Valtion hevosjalostuslaitoksen yhtey- mintaan, hevosten kasvatukseen, jalostukseen ja
18351: dessä toimii Ypäjän maatalousoppilaitos, johon siitokseen.
18352: kuuluvat 1-vuotiset hevostalous- ja maataloussep- Ypäjän maatalousoppilaitoksen toimesta on
18353: päkoulut. Keskiasteen koulu-uudistuksen myötä selvitetty mahdollisuutta leasing-järjestelmällä
18354: hevostenhoitajakoulutus muuttuu 2-vuotiseksi ja hankkia ravihevosia nimenomaan Neuvostoliitos-
18355: oppilaitoksessa aloitetaan vuonna 1986 1-vuoti- ta. Opetusministeriön tulisi omalta osaltaan sel-
18356: nen hevosten valmentajakoulutus. Maataloussep- vittää tämä leasing-vaihtoehtomahdollisuus, mikä
18357: päkoulutus muuttuu viljelijä-koneenkorjaajalin- idänkaupan tasapainoa ajatellen olisi hyvin perus-
18358: jaan perustuvaksi 1-vuotiseksi maatalouskone- teltua.
18359: asentajalinjaksi. Oppilasvahvuus on uudistuksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18360: toteuduttua 80. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18361: Ypäjän maatalousoppilaitoksen kohdalla ovat muksen,
18362: ongelmaksi kuitenkin muodostumassa uuden
18363: koulutuksen mukanaan tuomat resurssitarpeet. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18364: Oppilaitos tarvitsee kipeästi opetustarkoituksiin Ypåj'än maatalousoppzlaitokselle välttä-
18365: taviopetushevosia sekä opetusratsuja. Valtion he- mättömien opetusvälineiden turvaamisek-
18366: vosjalostuslaitoksen käytössä olevat hevoset tarvi- si hevostenhoitaja- ja hevosten valmentaja-
18367: taan pääosin nimenomaan laitoksen omaan toi- koulutuksen aloittamista varten.
18368:
18369: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
18370:
18371: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
18372: 1986 vp. 487
18373:
18374: Toivomusaloite n:o 451
18375:
18376:
18377:
18378:
18379: Anttila ym.: Musiikkikoulujen saattamisesta lakisääteisen valtion-
18380: osuuden piiriin
18381:
18382:
18383: Eduskunnalle
18384:
18385: Musiikinopetus lähti 1970-luvulla myönteisesti puolella. Tämän eriarvoisuuden poistamiseksi ja
18386: toteutumaan maassamme säädettyjen lakien tuke- suuren opetustarpeen tyydyttämiseksi valtion tu-
18387: mana. Musiikkioppilaitokset ovat viime vuosina lee kiireisesti omalta osaltaan löytää resursseja voi-
18388: runsaasti lisääntyneet ja ne ovat sijoittuneet maan makkaasti virinneen arvokkaan kulttuuriharras-
18389: eri osiin mukaan luettuna myöskin kiitettävästi tuksen laajentamiseksi. Ja ennen kaikkea kuntia
18390: haja-asutusalueet. Musiikinopetus on suosittua ja kohtaan tämä nykyinen järjestelmä on erittäin
18391: pyrkijöitä on huomattavasti enemmän kuin oppi- epäoikeudenmukainen. Osa niistä kunnista, jotka
18392: laitoksiin voidaan ottaa oppilaita. Kunnalliset ovat ajoissa olleet liikkeellä, ovat saaneet oppilai-
18393: musiikkioppilaitokset rikastuttavat alueellista toksensa valtionosuuden piiriin, kun vastaavasti
18394: kulttuuritoimintaa ja antavat nuorille hyviä har- monet sellaiset kunnat, jotka ovat huomattavasti
18395: rastusmahdollisuuksia sekä toimivat verkostona, heikompia mm. voimavaroiltaan, joutuvat kun-
18396: josta nuoret lahjakkuudet opastetaan eteenpäin nan yksin kustantamana ylläpitämään tätä arvo-
18397: musiikin saralla. Toiminnan kehittämisessä on kasta harrastusta.
18398: ongelmana edelleen kuitenkin varojen puute, Etelä-Hämeessä mm. Janakkalan, Riihimäen ja
18399: koska vain osa kouluista on tällä hetkellä lakisää- Valkeakosken musiikkikoulut odottavat vuoroaan
18400: teisen valtionavun piirissä. Musiikkikoulujen ja päästä valtionosuuden piiriin.
18401: -opistojen harkinnanvarainen valtionapu on vain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18402: 7-30 % ja jopa alle sen. Samanaikaisesti meillä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18403: valtion budjetin kautta tuetaan mm. kansalais- ja muksen,
18404: työväenopistojen toimintaa 70 % :n valtionavulla.
18405: Lakisääteistä valtionapua nauttivia musiikkioppi- että hallitus ryhtyisi pzkaisiin toimenpi-
18406: laitoksia meillä on ainoastaan 41, ja 52 saa harkin- teisiin kunnallisten musizkkioppilaitosten
18407: nanvaraista valtionapua. Suurin osa oppilaitoksis- saattamiseksi lakisääteisen valtionosuuden
18408: ta on kokonaan valtionosuusjärjestelmän ulko- piiriin 1.1.1987 alkaen.
18409:
18410: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
18411:
18412: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
18413: 488 1986 vp.
18414:
18415: Toivomusaloite n:o 452
18416:
18417:
18418:
18419:
18420: Arranz ym.: Vankeinhoidon professorin viran perustamisesta
18421:
18422:
18423:
18424: Eduskunnalle
18425:
18426: Helsingin yliopistolla on kaksi rikosoikeuden ja Tämän johdosta on pikaisesti saatava vankein-
18427: kaksi prosessioikeuden professuuria sekä yhdet hoidon professuuri maahamme. Jo 1950-luvun
18428: rikos- ja prosessioikeuden apulaisprofessuurit. Tu- alussa todettiin vankeinhoidon professuurin tar-
18429: run yliopistossa on yhdet rikos- ja prosessioikeu- peellisuus, mutta kun pätevää ei löytynyt, hau-
18430: den professuurit ja vielä Lapin korkeakoulussa ri- dattiin koko professuuri unohduksen suohon.
18431: kosoikeuden professuuri. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kohte-
18432: Voinemme todeta, että tyydyttävästi on koulu- liaimmin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18433: tus ja tutkimustyö oikeudenkäytön ja -soveltami- sen,
18434: sen puolelta järjestetty kansalaisten oikeusturvan
18435: takaamiseksi siihen saakka kun vankilan portit että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
18436: sulkeutuvat, mutta mitään sen jälkeistä riippuma- teisiin vankeinhoidon professuurin perus-
18437: tonta tutkimusta ja koulutusta vankeinhoidon se- tamiseksi.
18438: kä siihen liittyvän jälkihuollon osalta ei ole.
18439:
18440: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986
18441:
18442: Liisa Arranz Mikko Vainio Lea Mäkipää
18443: 1986 vp. 489
18444:
18445: Toivomusaloite n:o 453
18446:
18447:
18448:
18449:
18450: Arranz ym.: Korkeakoulujen aloituspaikkojen määrän lisäämisestä
18451:
18452:
18453:
18454: Eduskunnalle
18455:
18456: Suomen yliopistopolitiikka on liiaksi vajonnut otettava koko korkeakoululaitoksen kehittämisen
18457: määrälliseen kehittämiseen, taisteluun ja jakoon perustaksi. Kansalaiset haluavat tulevaisuudessa
18458: resursseista sekä hallinnon järjestelyn pohdintaan. nykyistä enemmän suorittaa korkeakouluopinto-
18459: Vaikka korkeakoulujen kehittämislaki onkin re- ja. Siksi onkin riittämätöntä, että nykyisin vain
18460: surssivaikutuksiltaan ollut myönteinen, on se teh- viidennes ikäluokasta saa opiskelupaikan. Kor-
18461: nyt yliopiston kehittämisestä lähinnä opiskelu- keakoulujen aloituspaikkoja tulisikin nostaa
18462: paikkojen laskentaa ja normimatematiikkaa. Ku- 12 OOO:sta nopeasti vähintään 15 OOO:een.
18463: ten joitain osin rehtorit ja dekaanit, on myös jo- Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskunnan
18464: kainen laitosesimies ja oppituolin haltija valjastet- hyväksyttäväksi toivomuksen,
18465: tu pohtimaan sitä, miten hänenkin yksikkönsä
18466: saavuttaisi asetuksen mainitsemat vähimmäisnor- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kor-
18467: mit ja minimiopettajamäärät. keakoulujen aloituspaikkojen nostamiseksi
18468: Nuori ihminen tulisi nähdä resurssien pohdin- nykyisestä 12 OOO:sta nopeasti ainakin
18469: nan takaa. Ihmiset haluavat lapsensa lukioon ja 15 OOO:een.
18470: sen jälkeen korkeakouluihin. Tämä olisi pikaisesti
18471:
18472: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
18473:
18474: Liisa Arranz Lea Mäkipää
18475:
18476:
18477:
18478:
18479: 62 260211N
18480: 490 1986 vp.
18481:
18482: Toivomusaloite n:o 454
18483:
18484:
18485:
18486:
18487: Arranz: Opettajien opetusvelvollisuuksien erojen pienentämisestä
18488:
18489:
18490:
18491: Eduskunnalle
18492:
18493: Reaaliaineiden opettajien opetusvelvollisuus on jestelmän myötä. Kuitenkin mainitut erot lukion
18494: tällä hetkellä 22 tuntia. Matemaattisten aineiden ja peruskoulun eri aineiden opettajien opetusvel-
18495: opettajat tulevat toimeen 20 tunnilla ja vieraitten vollisuuksissa samalla kouluasteelia luovat eriar-
18496: kielten opettajien opetusvelvollisuus on 19 tuntia, voisuutta.
18497: äidinkielen opettajilla vain 17 tuntia. Toisaalta Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
18498: käsityönopettajien opetusvelvollisuus on peräti 23 taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18499: tuntia viikossa.
18500: Eri aineiden opettajien työmäärissä samalla että' hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18501: luokka-asteella ei enää nykyisin ole eroja mm. kas- opetta;i'en opetusvelvollisuuksien erojen
18502: vatustehtävien lisääntymisen sekä tuntikehysjär- pienentämiseksi.
18503:
18504: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
18505:
18506: Liisa Arranz
18507: 1986 vp. 491
18508:
18509: Toivomusaloite n:o 455
18510:
18511:
18512:
18513:
18514: Arranz ym.: Koulujen johtokuntien valintajärjestelmän kehittämi-
18515: sestä
18516:
18517:
18518: Eduskunnalle
18519:
18520: Nykyinen koulujen johtokuntien valintaa kos- ruustossa tulee koko ajan olemaan vireillä yksittäi-
18521: keva lainsäädäntö aiheuttaa suurissa kaupungeissa siä koulujen johtokuntien vaaliasioita.
18522: ongelmia. Päätöksenteko valtuustoissa aiheuttaa Opettajia, muuta henkilökuntaa ja oppilaita
18523: paljon työtä ja vie aikaa. edustavien johtokunnan jäsenten valinta koulujen
18524: Huoltajien edustajien valinta valtuustossa on em. henkilöstöryhmien kokouksissa vähentäisi
18525: kuitenkin välttämätöntä. Muiden jäsenten valin- ratkaisevasti byrokratiaa ja johtokuntien täyden-
18526: tamenettelyn tarkoituksenmukaisuus voidaan nys voitaisiin tarvittaessa toteuttaa hyvin ja jousta-
18527: saattaa eräiltä osin kyseenalaiseksi. vasti.
18528: Opettajien, muun henkilökunnan ja oppilai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18529: den keskuudesta valitulta jäseneltä ja varajäsenet- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18530: tä edellytetään, että hän on koulun palveluksessa
18531: tai oppilaana. Jos hän eroaa koulun palveluksesta että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin pe-
18532: tai koulusta, on hänen tilalleen valittava uusi jä- ruskoululain 13 §:n ja lukiolain 6 §:n
18533: sen tai varajäsen. Suurissa kaupungeissa joudu- muuttamiseksi nzin, että tarpeetonta by-
18534: taan johtokuntia täydentämään lukuisia kertoja rokratiaa voitaisiin välttää.
18535: toimikauden aikana. On todennäköistä, että vai-
18536:
18537: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
18538:
18539: Liisa Arranz Lea Mäkipää
18540: 492 1986 vp.
18541:
18542: Toivomusaloite n:o 456
18543:
18544:
18545:
18546:
18547: Astala ym.: Määrärahoista keskiasteen koulunuudistuksen turvaami-
18548: seksi
18549:
18550:
18551: Eduskunnalle
18552:
18553: Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä anne- tämättömät kaluston perustamishankintamäärära-
18554: tun lain (474/78) ja sen nojalla keskiasteen kou- hat muodostuvat esteeksi esim. jälkirahoituksen
18555: lunuudistuksen osoittamisesta annetun asetuksen myötä saatavien uusien opetustilojen käytölle.
18556: ( 544180) mukaan tulee koulunuudistus katta- Viime vuosina valmistuneiden opetustilojen ka-
18557: maan v. 1986 koko ammatillisen keskiasteen lu- lustohankinnat ovat muutenkin kohdanneet suu-
18558: kuun ottamatta terveydenhuollon ja sosiaalialan ria vaikeuksia. Tilannetta tulisi korjata osoittamal-
18559: peruslinjoja sekä eräitä yksittäisiä opintolinjoja. la vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen mo-
18560: Ammatillisen keskiasteen koulutuksen piirissä tu- mentille 29.65.37 2 kohtaan ammattioppilaitok-
18561: lee v. 1986 olemaan n. 100 000 oppilasta ja 10 000 set ainakin n. 50 milj. markan suuruinen kerta-
18562: opettajaa. luontoinen korotus normaalin kehityksen lisäksi
18563: Valtion tulo- ja menoarvioissa osoitetut määrä- syntyneen kalustovajauksen poistamiseen.
18564: rahat ratkaisevat, jääkö ammatillisen keskiasteen Ammatillisen koulutuksen '' normaalirahoittei-
18565: koulunuudistus pelkäksi kulissiksi vai toteute- sia'' rakentamismäärärahoja on budjetissa osoitet-
18566: taanko se eduskunnan säätämän kehittämislain tava riittävästi. Vuoden 1986 tulo- ja menoarvios-
18567: vaatimana määrällisenä ja erityisesti laadullisena sa tehtiin voimakas siirto kunnille epäedullisen
18568: uudistuksena. Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon jälkirahoituksen suuntaan.
18569: ei sisälly riittävästi määrärahoja koulutuksen laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18570: dulliseen kehittämiseen, opetuksen sisällölliseen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18571: uudistamiseen. Se ei sisällä riittäviä varoja opetta-
18572: jien jatko- ja täydennyskoulutukseen, työelämään ettå' hallitus ryhtyisi toimti'n ni'ttävien
18573: osallistumiseen eikä opettajien suunnittelu- ja yh- määrärahojen osoittamiseksi valtion tulo-
18574: teistyöaikajärjestelmän toteuttamiseen. ja menoarvioihin keskiasteen koulun-
18575: Ammattikoulujen kalustonhankintamäärärahat uudistuksen turvaamiseksi.
18576: pitäisi kaksinkertaistaa vuoden 1985 tasosta. Riit-
18577:
18578: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
18579:
18580: Heli Astala Vappu Säilynoja Tapio Holvitie
18581: Pekka Leppänen Lauha Männistö Kati Peltola
18582: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi
18583: 1986 vp. 493
18584:
18585: Toivomusaloite n:o 457
18586:
18587:
18588:
18589:
18590: Astala ym.: Määrärahoista kirjastojen perustamiskustannuksiin Tu-
18591: run ja Porin läänissä
18592:
18593:
18594: Eduskunnalle
18595:
18596: Tiedontarve tulee lähivuosina lisääntymään no- sä määrärahojen suhteellinen osuus on jatkuvasti
18597: peasti. Tiedonvälitys ja -hallinta tulevat monipuo- olennaisesti alittanut läänin väestöosuuden. Esi-
18598: listumaan ja kehittymään. merkiksi v. 1985 lääniin saatiin vain yksi raken-
18599: Uusia informaatiokanavia tulee vanhojen rin- nushanke pienehköjen lääninhallituksen päätettä-
18600: nalle. Yleisillä kirjastoilla tulee olemaan entistä vissä olevien hankkeitten lisäksi sekä kaksi kirjas-
18601: suurempi vastuu ihmisten tiedontarpeen tyydyttä- toautoa. Läänissä on tällä hetkellä odottamassa
18602: jänä. Kirjastotoimen kehittämisen kannalta suu- 15-25 hanketta.
18603: rimmat epäkohdat ovat kirjastoautojen hankin- Kirjastotoimen kehittäminen Turun ja Porin
18604: taan varattujen määrärahojen sekä kirjastoraken- läänissä muun maan tasolle vaatii määrärahojen
18605: tamiseen varattujen määrärahojen pienuus. Mää- suhteellisen osuuden nostamista useaksi vuodeksi
18606: rärahoihin nähden tarve on moninkertainen. läänin väestöosuutta korkeammalle tasolle.
18607: Suurin osa kirjastoautoista on hankittu kymme- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18608: nisen vuotta sitten, ja autotoiminnan jatkumisen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18609: edellytyksenä on auton uusiminen. Mikäli määrä-
18610: rahoja ei saada nostettua, joudutaan useassa kun- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
18611: nassa harkitsemaan autotoiminnan lopettamista tulo- ja menoarvioesitykseen rzittävät mää-
18612: kokonaan, mistä joutuisivat eniten kärsimään rärahat kirjastojen perustamiskustannuk-
18613: haja-asutusalueiden asukkaat, joilla muutenkin siin muun muassa Turun ja Pon·n läänin
18614: on heikoimmat palvelut. Tilanne on koettu erit- kirjastotoimen kehittämistarpeita varten.
18615: täin huolestuttavaksi Turun ja Porin läänissä, mis-
18616:
18617: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
18618:
18619: Heli Astala Paula Eenilä Anna-Liisa Jokinen
18620: 494 1986 vp.
18621:
18622: Toivomusaloite n:o 458
18623:
18624:
18625:
18626:
18627: Astala: Toimistoapulaisen toimien perustamisesta kansalais- ja työ-
18628: väenopistoihin
18629:
18630:
18631: Eduskunnalle
18632:
18633: Kansalais- ja työväenopistojen merkitys kansa- Usein varsin pitkällekin koulutetut rehtorit jou-
18634: laisten vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien tar- tuvat osallistumaan toimistotehtävien hoitoon tai
18635: joajana on saavuttanut maassamme vankan jalan- pienissä opistoissa hoitamaan kaikki toimistoteh-
18636: sijan. Erityisen tärkeää opistojen toiminta on maa- tävät itse. On selvää, että opistojen toiminnan
18637: seudulla, jossa opisto on usein ainoa harrastus- ja suunnittelu tästä kärsii.
18638: kulttuuritilaisuuksien tarjoaja. Jokaiseen maamme kansalais- ja työväenopis-
18639: Maamme kansalais- ja työväenopistojen opiske- toon pitää voida palkata vähintään yksi toimisto-
18640: lijamäärä kasvaa jatkuvasti. 600 000 opiskelijan apulainen, jonka palkkauksesta aiheutuvat menot
18641: raja on ylitetty jo vuosia sitten. Myös hallinnon katsotaan valtionosuuden piiriin kuuluviksi.
18642: byrokratisoituminen lisää opistojen tehtäviä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
18643: Erityisiä paineita opistojen opiskelijamäärien vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18644: kasvu ja hallinnon byrokratisoituminen aiheutta-
18645: vat opistojen toimistoissa. Kuitenkaan yhtään että hallitus ryhtyisi pzkaisiin toimiin,
18646: uutta valtionosuuteen oikeuttavaa toimistoapulai- jotta jokaiseen kansalais- ja työväenopis-
18647: sen tointa ei maamme kansalais- ja työväenopis- toon voidaan perustaa vähintään yksi val-
18648: toihin ole voitu perustaa moneen vuoteen. Ja sa- tionosuuteen ozkeuttava toimistoapulaisen
18649: ma suunta jatkuu myös vuonna 1986. toimi.
18650:
18651: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
18652:
18653: Heli Astala
18654: 1986 vp. 495
18655:
18656: Toivomusaloite n:o 459
18657:
18658:
18659:
18660:
18661: Astala ym.: Rauhanohjelman laatimisesta
18662:
18663:
18664:
18665: Eduskunnalle
18666:
18667: YK:n yleiskokous päätti vuonna 1982 julistaa töjen välisen kansainvälisen yhteistyön, keskinäi-
18668: vuoden 1986 kansainväliseksi rauhan vuodeksi. sen ymmärtämyksen ja luottamuksen merkityk-
18669: Rauhan vuosi avattiin Suomessa virallisesti YK:n seen rauhan ylläpitämisessä.
18670: 40-vuotispäivänä 24.10.1985. Rauhan vuonna 1986 tulisi Suomessakin val-
18671: YK on kehottanut jäsenvaltioita, kaikkia YK- mistautua rauhanministeriön perustamiseen, rau-
18672: elimiä ja hallituksista riippumattomia järjestöjä hanprofessuurien perustamiseen korkeakouluihin
18673: valmistelemaan mahdollisimman laajasti rauhan sekä rauhankasvattajan virkojen luomiseen läänin-
18674: vuotta 1986. Tarkoituksena on edistää eri elimien, hallituksiin ja kouluihin. Suomen tulisi hyväksyä
18675: järjestöjen ja tiedotusvälineiden toimintaa rau- vuonna 1986 päätös rauhanohjelman laatimisesta,
18676: han, kansainvälisen turvallisuuden ja yhteistyön jonka toteuttamiseksi valtiovalta, puolueet ja kan-
18677: puolesta sekä vahvistaa YK:n roolia näissä kysy- salaisjärjestöt laativat oman käytännön toimin-
18678: myksissä. taohjelman.
18679: On kiinnitettävä huomiota rauhan perusedelly- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18680: tyksiin ja rohkaistava niiden pohdintaa ja kiinni- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18681: tettävä erityistä huomiota rauhaan sosiaalisen
18682: edistyksen ja kehityksen, turvallisuuden, kansalli- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
18683: sen itsenäisyyden ja oikeudenmukaisuuden edel- rauhanohjelman laatimiseksi, rauhanmi-
18684: lytyksenä sekä aseidenriisuntaan ja ydinkatastrofin nisteriön perustamiseksi, rauhanprofes-
18685: estämiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä suurien ja rauhankasvattajan virkojen pe-
18686: myös hallitusten, parlamenttien ja kansalaisjärjes- rustamiseksi.
18687:
18688: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
18689:
18690: Heli Astala Vappu Säilynoja Pekka Leppänen
18691: Anna-Liisa Jokinen Juhani Vähäkangas Ulla-Leena Alppi
18692: 496 1986 vp.
18693:
18694: Toivomusaloite n:o 460
18695:
18696:
18697:
18698:
18699: Dromberg ym.: Peruskoulujen rakentamiseen myönnettävän valtion-
18700: osuuden laskemisperusteista
18701:
18702:
18703: Eduskunnalle
18704:
18705: Peruskoulujen ja kirjastojen rakennuslupien nat eivät Uudellamaalla varsinkaan pääkaupunki-
18706: suunnittelu- ja myöntämismenettely ei nykyisessä seudulla ja nopeasti kasvavissa kunnissa vastaa ra-
18707: muodossaan ja laajuudessaan toimi tyydyttävästi kentamisen todellisia kustannuksia. Pääkaupun-
18708: Uudenmaan läänissä. Muutamaan vuosittain kiseudun osalta normaalihinnat onkin vuonna
18709: myönnettävään rakennuslupaan nähden suunnit- 1984 vahvistettu 10 prosentilla korotettuna. Nor-
18710: telujärjestelmä ja myöntämismenettely sisältää maalihintoja tulisi edelleen korottaa pääkaupun-
18711: liian paljon turhauttavaa ja moninkertaista asioi- kiseudulla ja ulottaa korotus koskemaan myös
18712: den käsittelyä. Järjestelmää olisi muutettava siten, muita nopeasti kasvavien Uudenmaan kuntien
18713: että kuntien rakennussuunnittelulle saadaan lisää peruskouluhankkeita.
18714: todellisuuspohjaa ja pitkäjänteisyyttä. Tämä edel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18715: lyttää rakennusaikaisten ja jälkirahoitteisten pe- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18716: ruskoulujen rakennushankkeiden määrärahojen sen,
18717: lisäämistä ja samanaikaisesti jälkirahoitteisten pe-
18718: ruskouluhankkeiden rahoitusehtojen parantamis- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn,
18719: ta. jotta valtionosuuden perusteena oleva nor-
18720: Peruskoulujen rakentamisen valtionosuus mak- maalihintajärjestelmä uudistettaisiin vas-
18721: setaan opetusministeriön luvalla toteutettaviin taamaan peruskoulurakentamisen todelli-
18722: hankkeisiin kantokykyluokan mukaan porrastet- sia kustannuksia.
18723: tuna hankkeen normaalihinnasta. Normaalihin-
18724:
18725: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
18726:
18727: Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander Ole Wasz-Höckert
18728: 497
18729: 1986 vp.
18730:
18731: Toivomusaloite n:o 461
18732:
18733:
18734:
18735:
18736: Dromberg ym.: Peruskoulun rakennuslupien lisäämisestä Uudella-
18737: maalla
18738:
18739:
18740: Eduskunnalle
18741:
18742: Erityisesti nopeasti kasvavissa Uudenmaan kun- Uudenmaan läänin koulujen rakentamiseen ei-
18743: nissa on huomattava peruskoulutilojen puute. vät sisälly koulurakentamiseen myönnettävät työl-
18744: Muuttoliikkeen ohella tähän on vaikuttanut luok- lisyysperustein jaettavat määrärahat, minkä vuoksi
18745: kakokojen pienentäminen. Peruskoulujen raken- koulujen rakentamismäärärahat ohjautuvat Uu-
18746: tamisen valtionosuuteen osoitettavat määrärahat denmaan läänin ulkopuolelle. Viime vuosina on
18747: ovat valtion tulo- ja menoarvioissa viime vuosina lähes kaikki pääkaupunkiseudun koulurakennus-
18748: jatkuvasti vähentyneet. Uudenmaan kuntien ano- hankkeet ja osa muun Uudenmaan hankkeista
18749: mista keskimäärin 20 rakennusluvasta lääniin on jouduttu rakentamaan kuntien omalla kustan-
18750: saatu ainoastaan 3-4 lupaa. Tämä merkitsee, et- nuksella.
18751: tä rakennusaikaisten valtionosuusmäärärahojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18752: pysyessä nykytasollaan voitaisiin Uudenmaan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18753: kuntien rakennushankkeet (1-2 lupaa/vuosi) to-
18754: teuttaa käytännössä 36 vuoden kuluessa eli vuosi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
18755: na 1985-2021. Jälkirahoitteisten peruskoulujen jotta Uudellemaalle voitaistin myöntää ra-
18756: rakentamishankkeiden tilanne on jonkin verran kennusaikaisia peruskoulujen rakentamis-
18757: parempi, mutta valtion rahoituksen epäedulliset lupia huomattavasti nykyistä enemmän.
18758: ehdot siirtävät huomattavan osan kustannusvas-
18759: tuusta kunnille.
18760:
18761: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
18762:
18763: Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander Ole Wasz-Höckert
18764:
18765:
18766:
18767:
18768: 63 260211N
18769: 498
18770: 1986 vp.
18771:
18772: Toivomusaloite n:o 462
18773:
18774:
18775:
18776:
18777: Dromberg ym.: Keskiasteen ammatillisten oppilaitosten aloituspaik-
18778: kojen lisäämisestä Uudellamaalla
18779:
18780:
18781: Eduskunnalle
18782:
18783: Uudenmaan läänin suomenkielisen ammatilli- Vantaalla, jossa aloituspaikkoja on koulutukseen
18784: sen koulutuksen aloituspaikkojen suhde 16-18- hakeutuvien ikäluokkaan suhteutettuna liian vä-
18785: vuotiaiden keskimääräiseen ikäluokkaan on nykyi- hän. Koulutuspaikkojen puute heijastuu pääkau-
18786: sin huomattavasti alle maan keskitason. punkiseudulla nuorten ikäluokkien korkeana
18787: Uudenmaan läänissä ovat suomenkielisen am- työttömyysasteena. Ammattikoulutuspaikkojen
18788: matillisen koulutuksen aloituspaikkamäärät kou- puute ilmenee pääkaupunkiseudulla myös am-
18789: lutuksen kysyntään nähden riittämättömät tällä mattikoulutetun työvoiman suurena vajauksena,
18790: hetkellä ja lähivuosina. Ammattikoulutuspaikko- mikä merkitsee, ettei avoimia, ammattityövoimaa
18791: jen vajaus on suuri sekä peruskoulunsa päättävien edellyttäviä työpaikkoja voida täyttää. Nykyinen
18792: että myös ylioppilaiden kohdalla. On arvioitu, et- ammattikoulutuspaikkojen puute on mahdollista
18793: tä peruskoulupohjaisten ammattikoulutuspaikko- saada pysyvästi korjatuksi vain rakentamalla riittä-
18794: jen suuren vajauksen vuoksi vain runsaat 60 pro- västi keskiasteen ammatillisia oppilaitoksia läänin
18795: senttia peruskoulun suorittaneista ammattikou- alueelle. Näin voidaan taata se, että läänin nuoret
18796: luihin pyrkijöistä Uudellamaalla pääsee ammatil- saavat ammatillista peruskoulutusta ja alueen
18797: liseen koulutukseen lähivuosina. Ylioppilaspoh- elinkeinoelämä ja julkinen hallinto tarvitsemaan-
18798: jaisten ammattikoulupaikkojen määrä kattaa kou- sa työvoimaa.
18799: lutuskysynnästä vain noin kolmanneksen. Perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
18800: koulusta pääsevien jatkokoulutusmahdollisuuksia nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18801: kaventaa se, että ylioppilaspohjaisten ammatti-
18802: koulutuspaikkojen puuttumisen vuoksi ylioppi- että" hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Uu-
18803: laista huomattava osa pyrkii peruskoulupohjai- denmaan läänin ammatillisten oppzlaitos-
18804: seen ammatilliseen koulutukseen. ten aloituspaikkamäärien lisäämiseksi sekä
18805: Erityisen suuri puute ammatillisen koulutuksen peruskoulu- että" ylioppzlaspohjaisen kou-
18806: aloituspaikoista on pääkaupunkiseudulla, mm. lutuksen osalta kysyntää vastaavasti.
18807:
18808: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
18809:
18810: Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
18811: 1986 vp. 499
18812:
18813: Toivomusaloite n:o 463
18814:
18815:
18816:
18817:
18818: Dromberg: Itäisellä Uudellamaalla sijaitsevien vanhojen linnoitusten
18819: entistämisestä
18820:
18821:
18822: Eduskunnalle
18823:
18824: Vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa mene- historiallisia muistomerkkejä ja voivat kunnostet-
18825: tettyjen linnoitusten tilalle rakennettiin Kymijoen tuina paremmin palvella matkailuelinkeinoa.
18826: länsipuolelle muutamia uusia linnoituksia itära- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18827: jan suojaksi. Näin syntyivät muun muassa meri- hyväksyttäväksi toivomuksen,
18828: linnoitus Svanholma sekä Loviisan bastionit Ro-
18829: sen ja Ungern ja lisäksi rajanylityslinnakkeet Ah- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
18830: venkoskelle ja Hirvikoskelle. määrärahan varaamiseksi itäisellä Uudella-
18831: Nämä linnoitukset ja alueen läheisyydessä si- maalla sijaitsevien vanhojen Iinnoitusien
18832: jaitseva Savukosken museosilta ovat merkittäviä entistämistä varten.
18833:
18834: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
18835:
18836: Kaarina Dromberg
18837: 500
18838: 1986 vp.
18839:
18840: Toivomusaloite n:o 464
18841:
18842:
18843:
18844:
18845: Dromberg ym.: Tanssitaiteen keskuksen perustamisesta
18846:
18847:
18848:
18849: Eduskunnalle
18850:
18851: Tanssitaiteilijat ovat tuoneet maallemme kuu- dagogeja. Lisäksi kehitteillä oleva ammattitanssi-
18852: luisuutta myös kansainvälisesti. Ammattitanssijoi- joiden keskiasteen koulu-uudistus tulee vaati-
18853: den ja tanssin harrastajien määrä on jatkuvasti li- maan yhteiskunnalta suunnittelua ammattitanssi-
18854: sääntynyt. Tästä huolimatta tanssitaiteelle osoite- joiden sijoittamiseksi koulutustaan vastaaviin teh-
18855: tut määrärahat ovat jääneet huomattavasti alle täviin.
18856: useimpien muiden taidelajien. Tanssitaiteilijat Mikäli emme pysty sijoittamaan tanssitaiteili-
18857: ovatkin oikeutetusti huolissaan tanssitaiteen tule- joitamme heidän ammattiaan vastaaviin tehtä-
18858: vaisuudesta. viin, menetämme heidät kansainvälisiin kohtei-
18859: Ammatillisesti korkeatasoiset tanssiryhmät ym- sun.
18860: päri Suomea painivat jatkuvien harjoitus- ja esi- Tanssitaiteen eri alueiden luovan merkityksen
18861: tystilapulmien sekä vaikeiden taloudellisten on- ja kehittämisen kannalta on tärkeätä, että tanssi-
18862: gelmien kanssa. Lisäksi tanssiryhmät ovat hajal- taide saisi oman keskuksen, jonka luonnollinen si-
18863: laan, jolloin taso kärsii. joituspaikka olisi Helsinki.
18864: Ammattitanssijoiden uusien vakinaisten työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
18865: paikkojen luominen on täysin unohdettu, vaikka nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18866: esimerkiksi Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen
18867: laitoksesta valmistuu piakkoin ensimmäinen am- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18868: matillisesti korkeatasoinen ryhmä tanssijoita ja pe- tanssitaiteen keskuksen perustamiseksi.
18869:
18870: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
18871:
18872: Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
18873: Riitta Uosukainen Lauri Impiö
18874: 1986 vp. 501
18875:
18876: Toivomusaloite n:o 465
18877:
18878:
18879:
18880:
18881: Dromberg: Taiteenedistämismäärärahan korottamisesta Uudella-
18882: maalla
18883:
18884:
18885: Eduskunnalle
18886:
18887: Uudenmaan läänin taidetoimikunnan määrära- maan eri osien erityisolot huomioon ottaen suurin
18888: hat ovat huomattavasti alapuolella läänin taide- piirtein samalla tavalla tukea lääninsä taide-elä-
18889: toimikuntien keskimääräisen tason. Vuonna 1984 mää. Määrärahojen vähyyden takia Uudenmaan
18890: oli Uudenmaan läänin taidetoimikunnalla käytet- läänin taidetoimikunnan mahdollisuudet lakisää-
18891: tävissä taiteen edistämiseen 1,15 mk/asukas, kun teisten tehtäviensä hoitamiseen ovat selvästi hei-
18892: keskiarvo läänien taidetoimikunnissa oli 2,51 mk. kommat kuin läänien taidetoimikuntien yleensä.
18893: Vaihteluväli läänien taidetoimikuntien määrära- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18894: hoissa oli erittäin suuri: 1,15 markasta 5,99 mark- hyväksyttäväksi toivomuksen,
18895: kaan eli 4,84 markkaa.
18896: Uusimaa saa kyseisistä varoista noin kymmenes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Uu-
18897: osan. Lähes neljännes maan väestöstä ja valtaosa denmaan läänin taidetoimzkunnan tai-
18898: ammattitaiteilijoista asuu läänin alueella. Lisäksi teenedistämismäärärahan korottamiseksi
18899: Uusimaa on kaksikielinen lääni, jossa asuu noin siten, että se saa väestö- ja taitezlzjakunnan
18900: puolet maamme ruotsinkielisestä väestöstä. määrää paremmin vastaavan osuuden ko-
18901: Kaikki läänin taidetoimikunnat toimivat samo- konaismäärärahasta.
18902: jen säännösten perusteella ja niiden tulisi voida
18903:
18904: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
18905:
18906: Kaarina Dromberg
18907: 502
18908: 1986 vp.
18909:
18910: Toivomusaloite n:o 466
18911:
18912:
18913:
18914:
18915: Eklund ym.: Väliaikaisen ammattikoulutuksen jatkamisesta Ruo-
18916: vedellä
18917:
18918:
18919: Eduskunnalle
18920:
18921: Ruovedellä on jo pitkään toiminut Mäntän am- tä Ruovedellä koulutus voisi jatkua. Ammattikou-
18922: mattikoulun järjestämänä väliaikaisena ammatti- lutus on paikkakunnalla koettu erittäin merkityk-
18923: koulutuksena koneenkorjaajan opintolinja kun- sellisenä sekä oppilaiden että kunnan elinkeino-
18924: nan rakentamissa nykyaikaisissa tiloissa. Nyt käyn- elämän ja työmarkkinoiden kannalta.
18925: nissä oleva kurssi päättyy vuonna 1986. Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18926: Ammattikoulu on lääninhallitukselle esittänyt taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18927: uuden kurssin käynnistämistä syksyllä 1986 edel-
18928: lyttäen, että tarvittava oppilaspohja löytyy. Valta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vä-
18929: kunnallisesti väliaikaista koulutusta ollaan kuiten- liazkaisen ammattikoulutuksen jatkami-
18930: kin supistamassa, mutta kunnan toivomus on, et- seksi Ruovedellä.
18931:
18932: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
18933:
18934: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi
18935: Urho Pohto Lea Mäkipää
18936: Anssi Joutsenlahti
18937: 1986 vp. 503
18938:
18939: Toivomusaloite n:o 467
18940:
18941:
18942:
18943:
18944: Eklund ym.: Pohjois-Hämeen emäntäkoulun lisärakennuksen raken-
18945: tamisesta
18946:
18947:
18948: Eduskunnalle
18949:
18950: Pohjois-Hämeen emäntäkoulu tarvitsee n. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18951: 1100 m 2 :n suuruisen ja n. 5.5 milj. markkaa muksen,
18952: maksavan lisärakennuksen, jonka suunnittelumäärä-
18953: raha on ammattikasvatushallituksen KTS:ssä vuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tar-
18954: delle 1988. Suunnittelumääräraha pitäisi saada peellisten määrärahojen saamiseksi Poh-
18955: vuoden 1987 valtion budjettiin. jois-Hämeen emäntäkoulun lisärakennuk-
18956: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- sen laajentamiseksijo vuonna 1987.
18957:
18958: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
18959:
18960: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi
18961: Urho Pohto Lea Mäkipää
18962: Anssi Joutsenlahti
18963: 504 1986 vp.
18964:
18965: Toivomusaloite n:o 468
18966:
18967:
18968:
18969:
18970: Eklund ym.: Ruoveden koulutilan navetan rakentamisesta
18971:
18972:
18973:
18974: Eduskunnalle
18975:
18976: Ruoveden koulutilan peruskorjauksen (sikala, työllisyysrahoja ei saada akh:n investointisuunni-
18977: kanala, talli) ja laajennuksen (navetta, rehulato, telmaan.
18978: sosiaalitilat, opetus) suunnitelmat ovat valmiit, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18979: rakennuslupa haettu ja töiden piti alkaa työllisyys- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18980: määrärahoin keväällä 1985. Hanketta ei kuiten-
18981: kaan aloitettu keventyneen työllisyystilanteen pe- ettli hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin tar-
18982: rusteella. Syksystä 1984 syksyyn 1985 keskimääräi- peellisten määrärahojen saamiseksi Ruove-
18983: nen työttömyysaste on ollut n. 6 %. Työttömyy- den koulutzlan navetan rakentamiseksi
18984: den arvioinnissa pitäisi ottaa huomioon lisäyksenä vuonna 1987, jollei toimenpidettä voida
18985: muuttoliikkeen osuus, koska työttömyysprosentti rahoittaa työvoimaministeriön myöntämzl-
18986: ei ole noussut, vaan työikäinen väestö muuttaa lä työttömyysmäärärahozlla.
18987: työpaikkojen puuttuessa kunnasta pois, mikäli
18988:
18989: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
18990:
18991: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi
18992: Urho Pohto Lea Mäkipää
18993: Anssi Joutsenlahti
18994: 1986 vp. 505
18995:
18996: Toivomusaloite n:o 469
18997:
18998:
18999:
19000:
19001: Halonen ym.: Kodin ja koulun yhteistyön kehittämisestä
19002:
19003:
19004:
19005: Eduskunnalle
19006:
19007: Kodin ja koulun yhteistyöllä on suuri merkitys jestelmästä ei tule leimaavaa. Riittävää voi ainakin
19008: koululle siinä suhteessa, että opettajat oppivat ensi vaiheessa olla kouluyhteistyön kehittäminen
19009: tuntemaan lasten vanhemmat ja ne olosuhteet, siten, että vanhemmilla on oikeus kerran luku-
19010: joissa lapset elävät, ja kodille yhteyden saamiseksi kaudessa osallistua peruskouluikäisten lastensa
19011: opettajiin. Käytännössä kouluyhteistyötä on hai- koulun järjestämään tilaisuuteen koulun kutsusta.
19012: tannut se, että sitä voidaan järjestää vain ilta- Vastaava järjestely tulee toteuttaa myös päivä-
19013: aikaan, jolloin vanhemmilla yleensä on vapaata. hoidossa siten, että päiväkodissa ja perhepäivähoi-
19014: Tämä puolestaan on haitannut jossain määrin dossa olevien lasten vanhemmilla on vastaava oi-
19015: opettajien osallistumista, joskin peruskoulunopet- keus.
19016: tajien lakon seurauksena syntynyt kouluyhteistyö- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19017: tunti on antanut uusia mahdollisuuksia ilta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19018: aikaan tapahtuvalle yhteistyölle, koska opettajalle sen,
19019: voidaan tästä maksaa palkkaa.
19020: Merkittävän ongelman muodostavat kuitenkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sen
19021: edelleen vanhempien mahdollisuudet osallistua järjestämiseksi, että päiväkodissa ja perhe-
19022: kouluyhteistyöhön. Käytännön syistä on tarpeel- päivähoidossa olevien lasten sekä perus-
19023: lista, että vanhemmat voivat työaikana ja paikalli- kouluikäisten lasten vanhemmat voivat
19024: sesti osallistua kouluyhteistyöhön. Tällöin voi- työaikana ja paikallisesti osallistua päivä-
19025: daan myös olettaa vanhempien osallistumisen kodin, koulun ja kodin yhteistyöhön ja et-
19026: kouluyhteistyöhön lisääntyvän. Tärkeää on, että tä hallitus pyrkisi myös edistämään työ-
19027: vanhempien kouluyhteistyöhön osallistumista ei markkinasopimusten muotoutumista mai-
19028: kytketä lapsella ilmenneisiin vaikeuksiin, jotta jär- nitun tavoitteen mukaisiksi.
19029:
19030: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
19031:
19032: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee
19033: Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila
19034:
19035:
19036:
19037:
19038: 64 260211N
19039: 506
19040: 1986 vp.
19041:
19042: Toivomusaloite n:o 470
19043:
19044:
19045:
19046:
19047: Helminen ym.: Määrärahoista Anjalankosken kaupungin lnkerois-
19048: ten lukion ja peruskoulun yläasteen saneeraukseen
19049:
19050:
19051: Eduskunnalle
19052:
19053: Anjalankosken kaupungin koululaitokseen myöntäminen osaltaan helpottaisi vaikeaa tilan-
19054: kuuluvan Inkeroisten lukion ja yläasteen sanee- netta. Lukion uudisrakennuksen kustannukset
19055: rausta on vuosikausia pidetty Kymen läänin kii- ovat tällä hetkellä arvioitavissa 4,95 milj. markaksi
19056: reellisimpänä kouluhankkeena. Kyseisten koulu- ja perusparannusvaihtoehdon kustannukset 3, 75
19057: kiinteistöjen kunto heikentää tällä hetkellä ratkai- milj. markaksi. Asia on rakentamislupakysymyk-
19058: sevasti sekä oppilaiden että opettajien työskente- sen osalta tällä hetkellä valtion viranomaisten kä-
19059: lymahdollisuuksia. Uuden lukion rakentaminen sittelyssä, joten opetusministeriön myönteinen
19060: tai nykyisen rakennuksen perusteellinen saneeraus suhtautuminen rakentamishankkeeseen on välttä-
19061: on välttämätöntä, samoin kuin peruskoulun yläas- mätöntä.
19062: teen korjaaminen toimintakelpoiseksi. Asiaan on Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
19063: useasti kiinnitetty huomiota kaupungin taholta ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19064: siihen on puututtu laajemmissakin yhteyksissä.
19065: Hankkeen kiirehtimiseksi tarkoitukseen olisi että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
19066: Anjalankosken kaupungin rahoitus- ja työllisyysti- tulo- ja menoarvioesitykseen määrärahan
19067: lanne huomioon ottaen osoitettava valtion varoja sekä korkotukzlainaa että. rakennusavustus-
19068: myös normaalin jälkirahoitteisen korvausjärjestel- ta varten Anjalankosken kaupungin Inke-
19069: män ulkopuolelta. Tässä mielessä voisivat tulla ky- roisten lukion ja peruskoulun yläasteen sa-
19070: symykseen lukion kohdalla korkotukilaina ja koko neeraukseen.
19071: hanketta ajatellen valtion rakennusavustus, joiden
19072:
19073: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
19074:
19075: Olli Helminen Anna-Liisa Piipari
19076: 507
19077: 1986 vp.
19078:
19079: Toivomusaloite n:o 471
19080:
19081:
19082:
19083:
19084: Hetemäki-Olander ym.: Peruskoulun ja lukion kielivalintamahdolli-
19085: suuksien lisäämisestä
19086:
19087:
19088: Eduskunnalle
19089:
19090: Valtioneuvosto on hyväksynyt peruskoulun ja surssit. Suurissa kunnissa tulisi kielenopetus to-
19091: lukion kielenopetuksen yleissuunnitelman vuosil- teuttaa nykyistä paremmin opetusta palvelevin
19092: le 1985-1991, jonka pohjalta on laadittu lääni- periaattein ja suunnata opetukseen nykyistä
19093: ja kuntakohtaiset kieliohjelmat. Näiden tarkoi- enemmän voimavaroja.
19094: tuksena on lisätä ranskan, saksan, venäjän ja ruot- Kieliohjelman monipuolistumista estää myös
19095: sin opiskelua ensimmäisenä vieraana kielenä. Nä- se, että englannin kieli ymmärrettävästi koetaan
19096: mä suunnitelmat eivät kuitenkaan näytä toteutu- merkittävimmäksi vieraaksi kieleksi. Englannin
19097: van. kielen taito on eräissä ammateissa ehdoton koulu-
19098: Laajan ja monipuolisen kieliohjelman toteutu- tukseen pääsemisen edellytys. Ranskan, saksantai
19099: minen on ohjelmankaan mukaan mahdollista venäjän A-kieleksi valinneilla ainoa mahdollisuus
19100: vain suurissa asutuskeskuksissa. Helsingissäkin, englanninopiskeluun on peruskoulun 8. luokalta
19101: missä kielten tarjonta on suurin, englannin valitsi- alkava C-kieli, mikä koetaan riittämättömäksi.
19102: joiden määrä on kasvanut ja ponnisteluista huoli- Tämän vuoksi ranskan, saksan tai venäjän pit-
19103: matta ranska, saksa ja venäjä ovat jääneet entistä käksi kieleksi valinneille tulisi taata mahdollisuus
19104: vaatimattomampaan asemaan. opiskella englannin kieltä vapaaehtoisena oppiai-
19105: Lainsäädännön kielilisäresurssi määritellään neena peruskoulun 5. luokalta lähtien. Opetuk-
19106: kuntakohtaisena eikä koulukohtaisena, minkä sen jatkuminen tulisi taata myös peruskoulun ylä-
19107: vuoksi kuntakohtaisia eroja ja tarpeita ei voida ot- asteella.
19108: taa huomioon. Yläasteella alkavaa kieltä ja valin- Tämän epäkohdan poistamiseksi tulisi perus-
19109: naisaineena alkavaa kieltä varten ei ole lainkaan koululain ja peruskouluasetuksen säännöksiä
19110: erillistä lisäkehystä. Lukioiden puutteellinen re- muuttaa siten, että lääninhallitus voi myöntää lu-
19111: surssi on saanut aikaan sen, että varsinkin C- ja D- van vapaaehtoisen englannin opettamiseen vii-
19112: kielten opetusta on jouduttu voimakkaasti supis- denneltä luokalta alkaen niissä tapauksissa, jolloin
19113: tamaan. Ranskaa, saksaaja venäjäävalitaan entis- koulupiirissä opetetaan pitkänä kielenä muuta
19114: tä vähemmän A-kieleksi, mutta sen lisäksi myös kuin englannin tai ruotsin kieltä.
19115: näiden kielten opiskelumahdollisuudet lukion C- Jotta kieliohjelman monipuolistumiselle suotai-
19116: ja D-kielinä ovat voimakkaasti heikentyneet. Vuo- siin edellytykset, kielilisäresurssia tulee laajentaa
19117: desta 1984 ylimääräisen ranskan kielen ylioppilas- vastaamaan hyväksytyn tuntijaon mukaista todel-
19118: kokeeseen osallistuneiden oppilaiden määrä on lista tarvetta sekä peruskoulussa että lukiossa.
19119: vähentynyt 17,5 prosenttia. Vastaava vähenemis- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
19120: prosentti on saksan kielen kohdalla 26 ja venäjän kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19121: kielen kohdalla 36,5. muksen,
19122: Nykyinen peruskoulua koskeva kielenopetus-
19123: säännöstö rakentuu kuntien asukasmääriin siten, että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin, et-
19124: että kaikkein suurimmissa kunnissa on kunnan tä muun kielen kuin englannin tai ruotsin
19125: kieliohjelmiin sisällytettävä englannin ja ruotsin valinneille tulisi suoda mahdollisuus eng-
19126: kielen lisäksi myös saksan, ranskan ja venäjän kiel- lanninopiskeluun peruskoulun 5. luokalta
19127: tä. Opetukseen tulevat voimavarat määräytyvät alkaen vapaaehtoisena aineena ja varata tä-
19128: kuntakohtaisina, eli asukasmäärästä riippumatta hän opetukseen tarvittavat voimavarat, se-
19129: kaikissa kunnissa, jotka toteuttavat monipuolista kä että peruskoulua koskevaa säännöstöä
19130: ja laajaa kieliohjelmaa, on käytettävissä samat re- muutetaan siten, että mään.tyksen mukaan
19131: 508 1986 vp. - TA n:o 471
19132:
19133: koululuokaltaan suurissa kunnissa jakope- kavaa kerrannaisasukasmåciråä kohden,
19134: rusteena pidettäisiin kunnan koon szjasta esimerkiksi siten, että kieltlisäresurssi mää-
19135: tiettyjä luonnollisia yhteistoiminta-alueita riteltäisiin kutakin alkavaa 30 000 asukasta
19136: tahi opetustunnit määriteltäisti'n tiettyä al- kohti tai koulukohtaisesti.
19137:
19138: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
19139:
19140: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Riihijärvi Kimmo Sasi
19141: Jukka Mikkola Timo Kietäväinen Kaarina Dromberg
19142: 1986 vp. 509
19143:
19144: Toivomusaloite n:o 472
19145:
19146:
19147:
19148:
19149: Hilpelä: Ylimääräisten kielten ylioppilaskokeiden pitämisestä eri
19150: päivinä
19151:
19152:
19153: Eduskunnalle
19154:
19155: Ylimääräisten kielten ylioppilaskokeisiin osal- ken. Siksi tulisi ylimääräisten kielten koetilaisuu-
19156: listuville merkitsee huomattavaa haittaa se, että det järjestää eri päivinä, jolloin ylioppilaskokelaat
19157: kaikki ylimääräiset kokeet pidetään samana päivä- voisivat yhdessä koetilaisuudessa keskittyä vain
19158: nä. Vaikka ne ylioppilaskokelaat, jotka haluavat yhden kielen tehtäviin ja näin saavuttaa parhaan
19159: kirjoittaa kaksi ylimääräisen kielen koetta, ovatkin mahdollisen tuloksen.
19160: tietysti kielilahjakkaita, on kuitenkin kohtuuton- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
19161: ta, että heidän on jaksettava yhden koesuorituk- hyväksyttäväksi toivomuksen,
19162: sen tehtyään aloittaa vielä toinen koe - edellises-
19163: tä kokeesta ehkä suurestikin poikkeavalla kielellä että hallitus ryhtyisi toimtin sen epäkoh-
19164: - samassa koetilaisuudessa välittömästi ensim- dan poistamiseksi, että ylimääräisten kiel-
19165: mäisen kokeen jälkeen. Aina silloin tällöin tapah- ten ylioppilaskokeet järjestetään samana
19166: tuukin, että väsymys voittaa ja koe jätetään kes- päivänä.
19167:
19168: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
19169:
19170: Liisa Hilpelä
19171: 510
19172: 1986 vp.
19173:
19174: Toivomusaloite n:o 473
19175:
19176:
19177:
19178:
19179: Holvitie ym.: Resurssien jakamista eri opetusmuotoihin koskevan pe-
19180: ruskouluasetuksen säännöksen muuttamisesta
19181:
19182:
19183: Eduskunnalle
19184:
19185: Peruskouluasetuksen 46 §:n 4 momentin mu- kissa kunnissa ei voi olla tarkoituksenmukaista toi-
19186: kaisesti vähintään puolet kunnan käytettävissä minnan, sen tavoitteiden ja tarkoitusperien kan-
19187: olevista erityisopetuksen resursseista on sijoitet- nalta. Maamme kunnat ovat asukasrakenteeltaan,
19188: tava luokattomaan erityisopetukseen, jolloin lää- oppilasainekseltaan ja koulutoimensa rakenteelta,
19189: ninhallitus myöntää poikkeusta. Kaavamainen samoin kuin erityisopetuksen tarpeiden kannalta
19190: 50 % :n sääntö aiheuttaa tarpeettomia hallinnolli- niin erilaisia, ettei po. sääntö ole tarpeellinen. Ei
19191: sia toimenpiteitä, sillä lähes kauttaaltaan suurilla voi olla tarkoituksenmukaista, että kunnat, jotka
19192: paikkakunnilla ja kaupungeissa luokkamuotoista ovat useiden vuosien aikana systemaattisesti kehit-
19193: opetusta on tällä hetkellä enemmän kuin luoka- täneet erityisopetustaan omien erityistarpeittensa
19194: tonta. Ero saattaa olla useita satoja tunteja. Hel- ja erityisalasuhteittensa mukaisesti, joutuvat
19195: singissä ero on toista tuhatta tuntia. Tämän vuoksi vuonna 1987 purkamaan erityisopetusjärjestel-
19196: lukuisat kunnat joutuvat hakemaan lääninhalli- mänsä.
19197: tukselta poikkeuslupaa. Poikkeukselliseksi tarkoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
19198: tetusta menettelystä voi muodostua lähes sääntö, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19199: mikä ei voi olla lainsäädännön tarkoitus.
19200: Mikäli lääninhallitus ei myönnä poikkeuslupaa, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pe-
19201: saatetaan kunnat vaikeaan tilanteeseen, kun ne ruskouluasetuksen 46 §:n 4 momentin
19202: joutuvat soveltamaan kaavamaista säännöstä sana- muuttamiseksi niin, että siitä poistetaan
19203: tarkasti. Syntyy tarpeetonta painetta muuttaa vir- resurssien jakamista eri opetusmuotoihin
19204: koja ja virkanimikkeitä uuden tilanteen edellyttä- koskeva säännös, jolloin säätely voitaisiin
19205: mään muotoon. Muutos aiheuttaa samalla yleensä suorittaa läänikohtaisesti tai koko maata
19206: opettajien eläke-etuuksien huononnuksen. koskien, nzin kuin se on tapahtunut tähän
19207: 50 % :n säännön noudattaminen maamme kai- mennessä.
19208:
19209: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
19210:
19211: Tapio Holvitie Heli Astala Riitta Uosukainen
19212: Aino Pohjanoksa Olavi Ronkainen Ole Wasz-Höckert
19213: Timo Roos Aarno von Bell
19214: 511
19215: 1986 vp.
19216:
19217: Toivomusaloite n:o 474
19218:
19219:
19220:
19221:
19222: Hurskainen-leppänen: Imatran teknillisen koulun ja Imatran kaup-
19223: paoppilaitoksen yhteisen kurssiosaston perustamisesta
19224:
19225:
19226: Eduskunnalle
19227:
19228: Imatran talousalueen elinkeinotoiminnan ke- - tuotantoon ja tekniikkaan liittyvän täyden-
19229: hittäminen tarvitsee erityyppisiä toimenpiteitä. nyskoulutuksen järjestäminen kaupan ja hallin-
19230: Elinkeinorakenteen muutospaineen huomioon ot- non peruskoulutuksen saaneille
19231: tava vankka peruskoulutus sekä jatko- ja täyden- - tietotekniikan koulutuksen tehostaminen
19232: nyskoulutus ovat keskeisiä elinkeinopolitiikan ke- o~pilaitosten vakinaisessa ja kurssimuotoisessa toi-
19233: hittämisessä. mmnassa.
19234: Imatran kauppaoppilaitokselle ja Imatran tek- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
19235: nilliselle koululle olisi mahdollista perustaa yhtei- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19236: nen kurssiosasto jo nykyisen lainsäädännön puit-
19237: teissa. Kurssiosastossa olisi mahdollista yhdistää että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toimen-
19238: näiden oppilaitosten resursseja palvelemaan aluet- piteisiin, jotta Imatralle perustettaisiin
19239: ta koulutuksellisesti mm. seuraavasti: Imatran teknillisen koulun ja Imatran
19240: - yritysten tarkastelu koulutuksessa teknillis- kauppaoppzlaitoksen yhteinen kurssiosas-
19241: ten ja taloudellisten toimintojen kokonaisuutena to.
19242: - painopisteen siirtäminen tarvittaessa talou-
19243: dellis-hallinnolliseen koulutukseen yrittäjiä ja tek-
19244: nillistä toimihenkilöstöä ajatellen
19245:
19246: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
19247:
19248: Sinikka Hurskainen-Leppänen
19249: 512 1986 vp.
19250:
19251: Toivomusaloite n:o 475
19252:
19253:
19254:
19255:
19256: Ikonen ym.: Keskiasteen koulutuspaikkojen perustamisesta Kivijär-
19257: velle
19258:
19259:
19260: Eduskunnalle
19261:
19262: Kivijärven kunnassa ei ole lainkaan keskiasteen Kivijärveä ja sitä ympäröivää seutukuntaa pal-
19263: koulutuspaikkoja. Kivijärven kunta haki lukion velisi siten esim. koti- ja taideteollinen koulutus
19264: perustamislupaa aktiivisesti vuodesta 1982 lukien. (Petäjäveden kotiteollisuuskoulun sivupisteenä)
19265: Lukion perustamislupa myönnettiin vuonna 1985 tai turkisten jatkojalostuskoulutus (Kannuksen
19266: naapurikuntaan Kinnulaan. turkiskoulun sivupisteenä).
19267: Kivijärven kunnalle on esitetty muita keskias- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19268: teen koulutuspaikkoja. Niiden tulee olla sellaisia, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19269: jotka soveltuvat seutukunnan olosuhteisiin ja pal- muksen,
19270: velisivat esim. pienyritystoimintaa. Samoin on to-
19271: dettu, että parhaiten pienten kuntien, kuten Ki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kes-
19272: vijärven, po. koulutuspaikat käynnistyisivät jon- kiasteen koulutuspaikkojen perustamiseksi
19273: kin jo toimivan koulun tai opiston sivupisteenä. Kivtjärven kuntaan.
19274:
19275: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
19276:
19277: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Paavo Vesterinen
19278: 513
19279: 1986 vp.
19280:
19281: Toivomusaloite n:o 476
19282:
19283:
19284:
19285:
19286: Ikonen ym.: Kirjastojen rakentamisen rahoitusmenettelyn muutta-
19287: misesta
19288:
19289:
19290: Eduskunnalle
19291:
19292: Keski-Suomen läänin kunnat ovat estttaneet reellisemmät hankkeet ovat 1. ja 2. kantokyky-
19293: läänin seuraavaan viisivuotissuunnitelmaan 16 luokkien kuntien hankkeita, joihin pitäisi saada
19294: valtion rahoitusta edellyttävää kirjastohanketta. rakentamisaikaista valtionosuutta. Jos määräraha-
19295: Opetusministeriön lupaa tarvitsevista 13 hank- jakautuma toteutuu tällaisena ja rakennusluvan
19296: keesta rakennusaikaisen rahoituksen piirissä on 9 saamisen määräisi rahoitusmuoto eikä todellinen
19297: kirjastoa ja jälkirahoituksen piirissä 4 kirjastoa. Ti- tarve, eivät 1. ja 2. kantokykyluokkien kuntien
19298: lanteen vaikeutta kuvaa se, että vuosina 1981-85 kirjastohankkeet toteudu suunnitellussa aikatau-
19299: lääniin saatiin vain 2 rakentamislupaa normaalira- lussa.
19300: hoituksen turvin. Näiden lisäksi saatiin vuonna Näille keskisuomalaisille kunnille, kuten Han-
19301: 1985 2 lupaa kunnille epäedullisella 15 vuoden kasalmi, Kannonkoski, Kinnula, Kivijärvi, Su-
19302: jälkirahoituksella. miainen, Toivakka ja Uurainen, joilla muuten
19303: Uudessa järjestelmässä ongelmaksi muodostuu on valmiudet kirjaston rakentamiseen, rahoituk-
19304: valtion budjettiin vuonna 1986 ehdotetun määrä- sen muoto on esteenä.
19305: rahan jakautuminen rakennusaikaisen rahoituk- Edellä kerrotun perusteella ehdotamme kun-
19306: sen ja jälkirahoituksen kesken. Se ei vastaa todel- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19307: lista rakentamistarvetta. Rakentamisaikaista val- muksen,
19308: tionosuutta edellyttäviin hankkeisiin voidaan
19309: käyttää ainoastaan 6,5 milj. markkaa, mikä on 2,5 että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
19310: milj. markkaa vähemmän kuin vuonna 1985, ja kirjastorakentamisen rahoitusrakenteen
19311: 22,5 milj. markkaa jälkirahoitukseen. muuttamiseksi jälkirahoituksesta raken-
19312: Keski-Suomessa tilanne on tukala. Kaikki kii- nusaikaiseen rahoitukseen.
19313:
19314: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
19315:
19316: Pirkko Ikonen Helena Pesola
19317: Pekka Leppänen Matti Lahtinen
19318: Juhani Surakka
19319:
19320:
19321:
19322:
19323: 65 260211N
19324: 514 1986 vp.
19325:
19326: Toivomusaloite n:o 477
19327:
19328:
19329:
19330:
19331: Ikonen ym.: Sisäliikuntatilojen rakentamisesta Pylkönmäelle
19332:
19333:
19334:
19335: Eduskunnalle
19336:
19337: Pylkönmäen 1 366 asukkaan kunnassa ei ole Liikuntatilan kustannusarvio on 1,5 milj. mark-
19338: normaalimittoja täyttavaa sisäpalloilukenttää. kaa.
19339: Kunnan nuorison määrä on syntyvyyden lisään- Edellä kerrotun perusteella ehdotamme kun-
19340: nyttyä 1970-luvun loppupuolella ja 1980-luvulla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19341: jatkuvasti kasvussa. Liikuntatilojen saanti vaikut- muksen,
19342: taa oleellisesti nuorison viihtyvyyteen kunnassa ja
19343: harrastusten suuntautumiseen. Samoin hallin tilat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Pyl-
19344: antavat myös liikunnallisia harrastusmahdolli- könmäen kunnan liikuntattfahankkeen ra-
19345: suuksia aikuisväestölle. hoituksen toteuttamiseen.
19346:
19347: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
19348:
19349: Pirkko Ikonen Helena Pesola
19350: Pekka Leppänen Matti Lahtinen
19351: Juhani Surakka
19352: 1986 vp. 515
19353:
19354: Toivomusaloite n:o 478
19355:
19356:
19357:
19358:
19359: Impiö ym.: Määrärahasta opintotuen saantia rajaavan tarveharkinnan
19360: poistamiseksi
19361:
19362:
19363: Eduskunnalle
19364:
19365: Eduskunnassa on kahtena vuotena peräkkäin monissa tapauksissa epäoikeudenmukaiseksi.
19366: tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä muutettu Opiskelua on pitänyt viivyttää niin alkamisajan-
19367: opintotuen myöntämisperusteita niin, että van- kohdan kuin valmistumisenkin osalta ja välillä on
19368: hempien tuloja ja varallisuutta ei oteta huomioon täytynyt käydä työssä. Aloituspaikkoja ei välttä-
19369: vanhempien kodin ulkopuolella asuvien - ensin mättä ole ollut aina käytettävissä niin paljon kuin
19370: 22 vuotta ja tänä vuonna 21 vuotta täyttäneiden kunnollisen opiskelutuen kaudella on mahdollis-
19371: - opiskelijoiden opintorahoja myönnettäessä. ta.
19372: Täysi-ikäisyysraja on 18 vuotta. Viime vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19373: on perusteltu ikärajan säilyttämistä huomattavasti taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19374: 18 ikävuotta korkeampana valtiontaloudellisilla
19375: syillä. Syyt ovat ymmärrettävät, mutta ne eivät voi että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
19376: riittää perusteluiksi silloin, kun yhteiskunnan eri- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
19377: laiset tukimuodot nousevat moninkertaisiksi nii- määrärahan opintotuen saantia rajaavan
19378: den nuorten kohdalla, jotka eivät vailiinaisin tarveharkinnan poistamiseksi 18 vuotta
19379: opinnoin saa työpaikkaa vaan jäävät tuen piiriin täyttäneiltä, vanhempiensa kodin ulko-
19380: työttömiksi. puolella asuviita opiskeltjoilta.
19381: Tarveharkinnan säilyttäminen on osoittautunut
19382:
19383: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
19384:
19385: Lauri Impiö Sakari Valli Niilo Koskenniemi
19386: 516
19387: 1986 vp.
19388:
19389: Toivomusaloite n:o 479
19390:
19391:
19392:
19393:
19394: Isohookana-Asunmaa: Korkeakoulujen kansainvälisen ja kotimaisen
19395: tieteellisen yhteydenpidon kehittämisestä
19396:
19397:
19398: Eduskunnalle
19399:
19400: Korkeakoulujen tieteelliselle toiminnalle kan- määrärahojen yleinenkin kehitys. Apurahojen ke-
19401: sainvälisen ja kansallisen tieteellisen yhteydenpi- hityksen jälkeenjääneisyydestä seuraa, että yleises-
19402: don kehittämisellä on mitä keskeisin merkitys. ti ottaen kyse ei ole edes merkittävän suuresta ab-
19403: Kuitenkin juuri tällä alueella korkeakoulut ovat soluuttisesta lisätarpeesta.
19404: jääneet voimakkaasti suhteellisesti jälkeen yleises- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
19405: tä resurssikehityksestä. Erityisesti tämä on tuntu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19406: nut korkeakoulujen tähän tarkoitukseen varattu-
19407: jen apurahojen reaaliarvon alituisena heikentymi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszin,
19408: senä ja täten tieteellisen yhteydenpidon ja tieteel- jotta valtion vuoden 1987 tulo- ja menoar-
19409: lisiin tapahtumiin osallistumisen edellytysten hei- vioesityksen laadinnan yhteydessä korkea-
19410: kentymisenä. Raskaimmin tämä koskee ns. alue- koulujen tutkzjoiden ja opiskelijoiden
19411: korkeakouluja, joiden matkakustannukset muo- mahdollisuudet kansainväliseen ja koti-
19412: dostuvat korkeimmiksi. maiseen tieteelliseen yhteydenpitoon tur-
19413: Jotta korkeakoulujen toimintaedellytykset tällä vataan suuntaamafia tähän tarkoitukseen
19414: alueella säilyisivät, olisi apurahojen kehitys saatet- vähintään 1 milj. markkaa enemmän re-
19415: tava vähintään samalle tasolle kuin korkeakoulu- sursseja kuin aiemmin.
19416:
19417: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
19418:
19419: Tytti Isohookana-Asunmaa
19420: 1986 vp. 517
19421:
19422: Toivomusaloite n:o 480
19423:
19424:
19425:
19426:
19427: Isohookana-Asunmaa ym.: Maa- ja metsätaloustieteellisen opetuksen
19428: aloittamisesta Oulun yliopistossa
19429:
19430:
19431: Eduskunnalle
19432:
19433: Maassamme annetaan ylintä maataloudellista ja tarvittavat perusoppiainetuolit ovat luonnontie-
19434: metsätaloudellista opetusta ainoastaan Helsingin teellisessä tiedekunnassa jo olemassa. Yliopiston
19435: yliopistossa. Sen opiskelijapaikat ovat osoittautu- lähiympäristöstä löytyy myös runsaasti koeasemia
19436: neet riittämättömiksi. Maa- ja metsätalouden ja harjoittelupisteitä.
19437: koulutuksen saaneista on jatkuvasti puutetta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19438: mm. alan alemman tason oppilaitokset eivät tah- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19439: do saada päteviä aineopettajia.
19440: Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekun- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
19441: nan yhteyteen olisi mahdollista luoda maa- ja teiszin maa- ja metsätieteellisen opetuksen
19442: metsätieteen opetusosasto. Opetuksen sijoittami- laajentamiseksi Oulun yliopistoon.
19443: nen Ouluun on perusteltua mm. sen vuoksi, että
19444:
19445: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
19446:
19447: Tytti Isohookana-Asunmaa Katri-Helena Eskelinen Aarno von Bell
19448: Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen Kalevi Mattila
19449: Riitta Jouppila
19450: 518
19451: 1986 vp.
19452:
19453: Toivomusaloite n:o 481
19454:
19455:
19456:
19457:
19458: Isohookana-Asunmaa ym.: Kirjastotieteen opetuksen suunnittelun
19459: käynnistämisestä Oulun yliopistossa
19460:
19461:
19462: Eduskunnalle
19463:
19464: Kirjastotieteen ja informatiikan opetuksen Oulun yliopiston suunnitelmissa on hyväksytty
19465: aloittaminen Oulun yliopistossa vaatii koulutus- kirjastotieteen koulutuksen aloittaminen huma-
19466: ohjelman etukäteissuunnittelua. Koulutuksen tu- nistisessa tiedekunnassa vuonna 1987.
19467: lisi alkaa Oulussa vuonna 1987 tai viimeistään lu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19468: kuvuoden 1988 alussa. Tämä on todettu myös val- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19469: tioneuvoston valmistamassa korkeakoulujen ke-
19470: hittärnissuunnitelmassa. Puute pätevistä kirjas- että hallitus ryhtyisipikaisesti toimenpi-
19471: tonhoitajista kasvaa koko ajan. Samanaikaisesti teistin kirjastotieteen opetuksen suunnitte-
19472: laajentuu informatiikan alue niin, että uusia vir- lun käynnistiimiseksi Oulun yliopistossa
19473: koja avautuu jatkuvasti. vuoden 1987 alusta.
19474:
19475: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
19476:
19477: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen Katri-Helena Eskelinen
19478: Aarno von Bell Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen
19479: Kalevi Mattila
19480: 1986 vp. 519
19481:
19482: Toivomusaloite n:o 482
19483:
19484:
19485:
19486:
19487: Isohookana-Asunmaa: Määrärahasta aineenopettajien erillisten kas-
19488: vatustieteellisten opintojen järjestämiseen
19489:
19490:
19491: Eduskunnalle
19492:
19493: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti entytstoimenpttelSlm syntyneen siirtymävaiheen
19494: koulujen aineenopettajien opiskelutilannetta si- ongelman (joka pääosin poistuu luonnollista tietä
19495: ten, että uuden tutkinnon (vrt. asetus 530/78) vuoteen 1987-89 mennessä) ratkaisemiseksi.
19496: mukaan opiskelevat suorittavat opetusharjoitte- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
19497: luosa jo varsinaisen opiskelunsa aikana osana tätä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19498: opiskelua. Samanaikaisesti uuden tutkintojärjes-
19499: telmän mukaan opiskelevien kanssa on korkea- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
19500: kouluissa vielä niitä, jotka opiskelevat vanhan tut- joilla aineenopettajien erillisten kasvatus-
19501: kintojärjestelmän mukaan. Näiden opetusharjoit- tieteellisten opintojen järjestämiseen koh-
19502: telu on järjestetty ns. aineenopettajien erillisinä dennettaisiin lisäresursseja vähintään 1
19503: kasvatustieteen opintoina. Näihin opintoihin pää- milj. markkaa siten, että vanhan tutkinto-
19504: seminen on osoittautunut kuitenkin ongelmalli- järjestelmän mukaan aineenopettajiksi
19505: seksi, sillä opettajankoulutusyksiköiden opetus- opiskelevat eivät joutuisi heikompaan ase-
19506: resurssit ovat menneet lähes kokonaan uuden jär- maan kuin uuden tutkintojärjestelmän
19507: jestelmän mukaan opiskelevien opetusharjoitte- mukaan opiskelevat.
19508: lun järjestämiseen. Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä
19509:
19510: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
19511:
19512: Tytti Isohookana-Asunmaa
19513: 520 1986 vp.
19514:
19515: Toivomusaloite n:o 483
19516:
19517:
19518:
19519:
19520: Isohookana-Asunmaa ym.: Aikuisopintorahaa koskevan säännöksen
19521: sisällyttämisestä opintotukilakiin
19522:
19523:
19524: Eduskunnalle
19525:
19526: Jatkuvan, koko iän kestävän koulutuksen peri- sen aikana tukea tullakseen toimeen. Aikuiskou-
19527: aate on jo yleisesti hyväksytty suomalaisessa kou- lutuksen rahoitustyöryhmä esittikin aikuisopinto-
19528: lutuspolitiikassa. Aikuisille on myös luotu uusia rahaa, jolla korvattaisiin koulutuksen aikainen an-
19529: koulutuspaikkoja opiskelumahdollisuuksien lisää- sionmenetys. Aikuisopintorahaa ei tulisi myöntää
19530: miseksi. Yhteiskunnan nopea kehittyminen on ns. henkilöstökoulutukseen.
19531: niin ikään johtanut siihen, että aikuisten uudel- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
19532: leenkoulutus ja täydennyskoulutus ovat useim- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19533: mille jossakin vaiheessa välttämättömiä.
19534: Työn ohella opinnointi edellyttää monien estei- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimenpi-
19535: den voittamista. Aikuiskoulutuksen rahoitustyö- tei.riin opintotukilain muuttamiseksi niin,
19536: ryhmä on äskettäin tehnyt ehdotuksen aikuisopis- että sen piiriin otettaiszin uutena tukimuo-
19537: kelijoiden taloudellisesta tuesta, sillä tehokas tona azkuisopintoraha, jota myönnettäiszin
19538: opinnointi vaatii työstä irrottautumista. Myös työ- 24-55 -vuotiaille aikuisopiskelzjoille kor-
19539: elämän ulkopuolella olevat tarvitsevat koulutuk- keintaan yhdeksän kuukauden ajan.
19540:
19541: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
19542:
19543: Tytti Isohookana-Asunmaa Katri-Helena Eskelinen Mauri Pekkarinen
19544: Kalevi Mattila Timo Kietäväinen Juhani Alaranta
19545: Hannu Kemppainen Aarno von Bell Tellervo Nousiainen
19546: 1986 vp. 521
19547:
19548: Toivomusaloite n:o 484
19549:
19550:
19551:
19552:
19553: lsohookana-Asunmaa ym.: Valtionavun myöntämisestä kunnille kir-
19554: jastoauton hankkimiseen
19555:
19556:
19557: Eduskunnalle
19558:
19559: Maamme kuntiin alettiin 1960-luvulla rakentaa net kunnat joutuvat odottamaan kohtuuttoman
19560: kirjastoautoverkkoa. Nyt useimmat tuolloin ja kauan ensimmäisen oman autonsa saamista.
19561: 1970-luvulla hankituista autoista ovat loppuun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19562: ajetut. Kaikkiin kuntiin, joissa kirjastoauto olisi tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19563: tarkoituksenmukainen vaihtoehto kirjastopalvelu-
19564: jen antamisessa, ei vielä ole ehditty hankkia kirjas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, et-
19565: toautoja. Viime aikoina käytettävissä olevat varat tä ne kunnat, joihin kirjastoautopalvelua
19566: onkin ohjattu pääasiassa vanhojen autojen uusi- ei vielä ole luotu, saisivat valtionavun
19567: miseen, jotta kirjastoautotoimintaa ei jouduttai- hankkiessaan kirjastoauton.
19568: si missään kunnassa lakkauttamaan. Näin mo-
19569:
19570: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
19571:
19572: Tytti Isohookana-Asunmaa Katri-Helena Eskelinen Aarno von Bell
19573: Timo Kietäväinen Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen
19574: Kalevi Mattila Hannu Kemppainen
19575:
19576:
19577:
19578:
19579: 66 2602IIN
19580: 522
19581: 1986 vp.
19582:
19583: Toivomusaloite n:o 485
19584:
19585:
19586:
19587:
19588: Jouppila ym.: Musiikkialan korkeakoulun perustamisesta Ouluun
19589:
19590:
19591:
19592: Eduskunnalle
19593:
19594: Musiikin harrastus on viime aikoina voimak- opiskelemaan. Mm. Sibelius-akatemiassa opiske-
19595: kaasti lisääntynyt Pohjois-Suomessa. Alueella val- lee vuosittain 50-60 Oulun konservatorion oppi-
19596: litsevan musiikinopettajapulan takia on Oulun lasta. Musiikkialan ammattilaisten tason takaami-
19597: konservatoriossa yhdessä Sibelius-akatemian ja seksi Pohjois-Suomenkin osalta on musiikkialan
19598: Oulun yliopiston kanssa aloitettu väliaikainen korkeakoulun saaminen Ouluun perusteltua.
19599: musiikinopettajien koulutus. Tämä koulutus olisi Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
19600: kuitenkin syytä vakinaistaa, jotta voimme tulevai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19601: suudessakin taata Pohjois-Suomen musiikinopet- sen,
19602: tajien tason.
19603: Musiikkiala ammattina vaatii jatkuvaa opiske- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, et-
19604: lua, taidollisen ja taiteellisen ilmaisun kehittämis- tä Ouluun perustettaisiin musiikkialan
19605: tä. Nykyisin pelkästään Oulusta lähtee vuosittain korkeakoulu vuoden 1987 syyslukukauden
19606: useita kymmeniä opiskelijoita muualle musiikkia alusta alkaen.
19607:
19608: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
19609:
19610: Riitta Jouppila Ole Wasz-Höckert Sakari Valli
19611: Kalevi Mattila Riitta Uosukainen Arvo Kemppainen
19612: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
19613: Tytti Isohookana-Asunmaa Pentti Kettunen Aino Pohjanoksa
19614: Matti Viljanen Hannu Kemppainen Liisa Jaakonsaari
19615: J. Juhani Kortesalmi Väinö Raudaskoski
19616: 1986 vp. 523
19617:
19618: Toivomusaloite n:o 486
19619:
19620:
19621:
19622:
19623: Joutsenlahti ym.: Ulkomailla ilmestyvien suomenkielisten sanoma-
19624: lehtien tukemisesta
19625:
19626:
19627: Eduskunnalle
19628:
19629: Ulkomailla ilmestyy runsaasti suomenkielisiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19630: sanoma- ja aikakauslehtiä. Suomenkielisen väes- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19631: tön vähitellen vähentyessä ovat nämä lehdet jou-
19632: tuneet lähes poikkeuksetta taloudellisiin vaikeuk- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
19633: siin. Rajoitetulla painosmäärällä ei näistä lehdistä menpiteisiin riittävän määrärahan varaa-
19634: voida odottaa tulevaisuudessakaan saatavan kan- miseksi ulkomailla ilmestyvien suomenkie-
19635: nattavia. listen sanoma- ja aikakauslehtien tukemi-
19636: Suomen kielen ylläpitämiseksi ja suomalaisen seksi niin, että ne voisivat häiriöttömästi il-
19637: kulttuurin vaalimiseksi ulkomailla on kuitenkin mestyä tfman lakkauttamisen pelkoa.
19638: ensiarvoisen tärkeätä saada nämä suomenkieliset
19639: lehdet säilytetyksi. Tähän tarvitaan välttämättä
19640: kuitenkin Suomen valtion tukea.
19641:
19642: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
19643:
19644: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Helvi Koskinen
19645: 524 1986 vp.
19646:
19647: Toivomusaloite n:o 487
19648:
19649:
19650:
19651:
19652: Juhantalo ym.: Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämisestä erityi-
19653: sesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevissa korkeakou-
19654: luissa ja tutkimuslaitoksissa
19655:
19656: Eduskunnalle
19657:
19658: Jälkiteollisessa yhteiskunnassa tutkimus- ja ke- Toisena tutkimustoiminnan organisointia ja ra-
19659: hitystyö on keskeisessä asemassa taloudellisen hy- hoitusta koskevana ongelmana on tutkimus- ja ke-
19660: vinvoinnin säilyttämisen ja kehittämisen kannal- hittämistoiminnan erittäin voimakas keskittymi-
19661: ta. Tietotaito on yhä keskeisempi muuttuja ver- nen Helsingin seudulle ja muille eteläisen Suo-
19662: tailtaessa eri valtioiden välisiä kehittyneisyyseroja men alueille. Tilastojen mukaan julkisesta tutki-
19663: ja kilpailutilannetta markkinoilla. Sama pätee musrahoituksesta ohjautuu noin 75 % Helsingin
19664: myös pienemmässä mittakaavassa alueiden ja yri- seudulle. Samalla kun tutkimus- ja kehittämis-
19665: tysten välillä. työn rahoitusta kasvatetaan, tulee kasvun pääosa
19666: Suomen bruttokansantuotteella mitattu koko- ohjata Helsingin seudun ulkopuolelle, erityisesti
19667: naistutkimuspanos on tällä hetkellä noin 1, 5 % . korkeakouluihin.
19668: Moniin maailmanmarkkinoilla Suomen kanssa Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
19669: kilpaileviin valtioihin, esimerkiksi Ruotsiin, ver- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19670: rattuna olemme huomattavasti jäljessä. Tutki-
19671: muksen kokonaispanosta tulisi nostaa nopeasti, että hallitus tehostaisi toimenpiteitä ja
19672: pyrkien erityisesti kehittämään perustutkimusta lisäiSi määrärahoja maamme tutkimus- ja
19673: julkisella sektorilla sekä kapeahkoilla huipputut- kehittämistoiminnan lisäämiseksi ja koh-
19674: kimuksen erityisaloilla. Valmiiksi rakennetun kor- dentaisi lisäykset erityisesti pääkaupunki-
19675: keakouluverkoston käyttöä tulee samalla tehostaa. seudun ulkopuolella sijaitseviin korkea-
19676: Tällä hetkellä hajasijoitettua korkeakoululaitosta kouluihin ja tutkimuslaitoksiin sekä tutki-
19677: ei käytetä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla mus- ja kehittämistoimintaa suorittaviin
19678: valtakunnan eri osien tasapainoisen kehityksen vä- yn.tyksiin.
19679: lineenä. Tämä on mahdollista suhteellisen vähäi-
19680: sillä kokonaisvoimavarojen lisäyksillä.
19681:
19682: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
19683:
19684: Kauko Juhantalo Lea Sutinen Mikko Jokela
19685: Pirkko Ikonen Hannu Kemppainen Tellervo Nousiainen
19686: Aapo Saari Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
19687: Mauri Pekkarinen Hannu Tenhiälä Tytti Isohookana-Asunmaa
19688: Paavo Vesterinen Timo Kietäväinen Matti Maijala
19689: Hannele Pokka Jukka Vihriälä Sirkka-Liisa Anttila
19690: 1986 vp. 525
19691:
19692: Toivomusaloite n:o 488
19693:
19694:
19695:
19696:
19697: Juhantalo ym.: Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittämisohjel-
19698: man laatimisesta
19699:
19700:
19701: Eduskunnalle
19702:
19703: Aikuiskoulutuksen kehittäminen on jäänyt vii- kia, mitä oppilaitoksia, organisaauo1ta ja muita
19704: meiseksi koulutusjärjestelmässämme suoritettujen järjestelyjä voitaisiin yhdistää selkeiksi ja voi-
19705: laajojen uudistustoimenpiteiden joukossa. Huoli- makkaiksi aikuiskoulutuksen osajärjestelmiksi tai
19706: matta siitä, että pyrkimykset aikuiskoulutusjärjes- -tasoiksi.
19707: telmän kehittämiseen ovat olleet vireillä jo kym- Korkeakoulujen aikuiskoulutustoiminnot koos-
19708: menkunta vuotta, ei mitään merkittäviä ja koko tuvat ammatillisesta täydennyskoulutuksesta ja
19709: aikuiskoulutusjärjestelmää muuttavia hankkeita ole avoimesta korkeakouluopetuksesta. Korkeakoulu-
19710: pystytty käynnistämään. Suunnittelun ja kehittä- jen aikuiskoulutus on kehittynyt pitkälti erillään
19711: mistyön tuloksena on syntynyt huomattava määrä muusta aikuiskoulutuksesta, eikä sen tarpeita ole
19712: komiteanmietintöjä ja muita selvityksiä konkreet- muistettu muun aikuiskoulutuksen saaman huo-
19713: tisten muutosten antaessa odottaa itseään. mion tavoin. Väestön koulutustason noustessa ja
19714: Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset asettavat yhteiskunnan kehityksen myötä korkean asteen ai-
19715: aikuiskoulutuksen yhä keskeisempään asemaan. kuiskoulutuksen merkitys kasvaa rajusti. Korkea-
19716: Elinkeinorakenteen nopea muuttuminen, tuotan- koulujen täydennyskoulutuksen ja avoimen kor-
19717: totekniikassa jatkuvasti tapahtuvat muutokset, li- keakouluopetuksen kehittäminen tulisikin ottaa
19718: sääntyvän vapaa-ajan mielekkään käytön asetta- yhdeksi koko aikuiskoulutuksen painopistealueeksi,
19719: mat vaatimukset ja ylikansallisen viestinnän ja minkä tulisi näkyä myös voimavarojen jaossa.
19720: kulttuuritarjonnan haittojen torjuminen edellyt- Lähes kaikkiin korkeakouluihin on viime vuosi-
19721: tävät keskeisen huomion kohdistamista aikuiskou- na perustettu täydennyskoulutuskeskukset, joiden
19722: lutuksen kehittämiseen. Kehittämistarpeet ulot- tehtävänä on järjestää korkea-asteen aikuiskoulu-
19723: tuvat sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen että tusta. Useimmissa tapauksissa täydennyskoulutus-
19724: yleissivistävän ja harrastustavoitteisen aikuiskou- keskusten toimintaedellytykset ovat olemattomat
19725: lutuksen alueille. Kehittämistyössä aikuiskoulu- suhteessa tarpeisiin, mm. päätoiminen henkilö-
19726: tuksen osa-alueita ei tule nähdä vaihtoehtoisina kunta puuttuu monista keskuksista kokonaan. Ti-
19727: tai kilpailijoina, vaan toisiaan tukevina. Viime kä- loissa ja laitteissa on myös merkittäviä puutteita.
19728: dessä koulutuksen tavoitteet konkretisoituvat vas- Pidemmällä tähtäyksellä suurin este toiminnan
19729: ta opiskelevan yksilön tasolla, jolloin sama koulu- kehittämiselle on kuitenkin puute täydennyskou-
19730: tus voi palvella useampia eri tarkoitusperiä opiske- lutukseen ja avoimeen korkeakouluopetukseen
19731: lijasta riippuen. käytettävistä opettajista.
19732: Aikuiskoulutuksen kehittämistarpeet ovat mo- Myös korkeakoulutasoista aikuiskoulutusta vai-
19733: nisäikeiset ja erilaisia eri koulutustasoilla ja eri op- vaa organisatorinen hajanaisuus ja päällekkäiset
19734: pilaitostyypeissä. Aikuiskoulutuksen kehittämis- toiminnot. Erityisesti tämä näkyy täydennyskou-
19735: pyrkimyksiä on mitä ilmeisimmin vaivannut har- lutuskeskusten ja kesäyliopistojen rinnakkaisina,
19736: ha, jonka mukaan maamme laajaa aikuiskoulu- päällekkäisinä ja osin kilpailevinakin toimintoina.
19737: tusta voitaisiin käsitellä kokonaisuutena asettaen Historiallisista syistä olemassaoleva kesäyliopisto-
19738: koko järjestelmää koskevia muutostavoitteita. Pe- laitos ei ole kyennyt mukautumaan uuteen tilan-
19739: rustellusti voidaan myös todeta, että maamme ai- teeseen, jossa kesäyliopiston kanssa pääosin sa-
19740: kuiskoulutusta ja sen uudistamista hidastaa kou- moilla opetussektoreilla ja samalla maantieteelli-
19741: lutuksen jakaantuminen pieniin, vähillä voimava- sellä alueella toimii myös korkeakoulun täyden-
19742: roilla varustettuihin ja osin keskenään kilpaileviin nyskoulutuskeskus. Voimavarojen järkevän käy-
19743: osa-alueisiin. Ennakkoluulottomasti tulisikin tut- tön kannalta kesäyliopistojen toiminnot tulisikin
19744: 526 1986 vp. - TA n:o 488
19745:
19746: korkeakoulutasoisen opetuksen osalta kokonai- misohjelman, joka sisältää yksilöidyn
19747: suudessaan liittää korkeakoulujen täydennyskou- suunnitelman toiminnan voimavarojen li-
19748: lutuskeskusten toimintaan. säämiseksi ja täydennyskoulutuksen ja
19749: Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun- avoimen korkeakouluopetuksen tarjonnan
19750: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, lisäämiseksi sekä suunnitelman kesäyli-
19751: opistojen korkeakouluopetuksen lzittämi-
19752: että hallitus pikaisesti laatisi korkeakou- sestä korkeakoulujen täydennyskoulutus-
19753: lujen aikuiskoulutustoimintojen kehittä- keskusten toimintaan.
19754:
19755: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
19756:
19757: Kauko Juhantalo Lea Sutinen Mikko Jokela
19758: Pentti Poutanen Väinö Raudaskoski Timo Kietäväinen
19759: Hannele Pokka Paavo Vesterinen Olavi Martikainen
19760: Reino Karpola Katri-Helena Eskelinen Matti Maijala
19761: Heimo Linna Mauno Manninen Taisto Tähkämaa
19762: Einari Nieminen Hannu Tenhiälä Tytti Isohookana-Asunmaa
19763: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Hannu Kemppainen
19764: Marjatta Väänänen Tellervo Nousiainen Aapo Saari
19765: Kalevi Mattila Sirkka-Liisa Anttila Mauri Pekkarinen
19766: 1986 vp. 527
19767:
19768: Toivomusaloite n:o 489
19769:
19770:
19771:
19772:
19773: Jyrkilä ym.: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen laajentami-
19774: sesta
19775:
19776:
19777: Eduskunnalle
19778:
19779: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen sairaanhoito-oppilaitoksen lisärakentamiseen va-
19780: toimitilojen laajennushanketta koskeva rakennus- rattu vuodelle 1987 1 milj. mk, 1988 8,5 milj.
19781: hankeinvestointiohjelma on hyväksytty ammatti- mk., 1989 10 milj. mk ja vuodelle 1990 8,1 milj.
19782: kasvatushallituksen istunnossa 5.10.1985, ja se on mk. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 27,6
19783: toimitettu opetusministeriölle. milj. mk ja laajuus 5150 m 2 .
19784: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19785: kyiset tilat on rakennettu vain 190 opiskelijaa var- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19786: ten, ja oppilaitos toimii nykyisin huomattavalta
19787: osalta vuokratiloissa eri puolilla Joensuun kau- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n
19788: punkia. Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitok-
19789: Oppilaitoksen toiminta on laajentunut siinä sen laajennusta koskevien rakennuspzi'rus-
19790: määrin, että opiskelijoita on tällä hetkellä 487 ja tusten ja kustannusarvion laadinnan käyn-
19791: syyslukukaudella 1986 opiskelijamäärä kasvaa 536 nistiimiseksi rakennushallituksessa ja että
19792: opiskelijaan. Keväällä 1987 opiskelijoiden määrä hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 1 000 000
19793: nousee 552 opiskelijaan, ja vuoteen 1988 mennes- markan määrärahan ottamiseksi valtion
19794: sä opiskelijoiden määrä kasvaa 632 opiskelijaan. vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen
19795: Ammattikasvatushallituksen suunnitelmassa on laajennushankkeen aloittamiseksi.
19796:
19797: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
19798:
19799: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Reino Karpola
19800: Kerttu Törnqvist Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti
19801: 528 1986 vp.
19802:
19803: Toivomusaloite n:o 490
19804:
19805:
19806:
19807:
19808: Jyrkilä ym.: Kalevalan Näyttämö ry:n toiminnan tukemisesta
19809:
19810:
19811:
19812: Eduskunnalle
19813:
19814: Nurmeksen kaupungissa totmtva Kalevalan taan pääasiassa ulkomaille, ja kävijämääräksi odo-
19815: Näyttämö ry. on perustettu taustavoimaksi tetaan tulevana kesänä samaa määrää kuin vuoden
19816: Kalevala-draamalle, jota esitetään Bomban kesä- 1985 kesän aikana. Näin suurta hanketta maam-
19817: teatterissa Nurmeksessa. Kalevala-draama kertoo me kansalliseepoksen dramatisoinniksi voidaan
19818: näytelmällisin keinoin kansalliseepoksemme Ka- pitää oloissamme merkittävänä hankkeena. Näin
19819: levalan tapahtumat. Esityksen toteuttamiseksi on ollen olisi maamme kulttuurielämälle erittäin
19820: kesäteatteriin rakennettu mittavat kulissit ja ra- suuri takaisku, jos Kalevala-eepoksen esittäminen
19821: kennelmat esitystä varten. keskeytyisi rahoitusvaikeuksien takia.
19822: Kesällä 1986 näytelmän ensimmäisenä esitys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19823: vuonna oli kävijämäärä teatterissa noin 20 000 tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19824: henkeä. Tarkoituksena on jatkaa esitystä seitse-
19825: män vuoden ajan. Hankkeen kokonaiskustan- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti en'tyis-
19826: nusarvio vaihtelee 2,6-3,2 miljoonan markan vä- toimenpiteisiin Bomban kesäteatten'ssa
19827: lillä. Velat ovat tällä hetkellä noin 1,3 miljoonaa Nurmeksen kaupungissa esitettävän Kale-
19828: markkaa, josta lainaa eri pankeilta sekä kaupun- vala-draaman esittämisen turvaamiseen
19829: gilta on noin 500 000 markkaa 10% :n korolla. järjestämällä rahoitustukea Kalevalan
19830: Takaisinmaksua joudutaan vuosittain suoritta- Näyttämö ry:lle esitysten jatkamiseksi
19831: maan 250 000 markkaa. myös tulevina kesinä.
19832: Kuluvan talven aikana markkinointi kohdiste-
19833:
19834: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
19835:
19836: Reino Jyrkilä Anssi Joutsenlahti
19837: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
19838: Urho Pohto
19839: 1986 vp. 529
19840:
19841: Toivomusaloite n:o 491
19842:
19843:
19844:
19845:
19846: Järvisalo-Kanerva ym.: Viheralan koulutuksen järjestämisestä
19847:
19848:
19849:
19850: Eduskunnalle
19851:
19852: Suomessa viheralan koulutus on järjestetty kes- si alan koulutuksen järjestäminen perustasoita
19853: kiasteelle saakka ja sitä on täydennetty oppisopi- korkeakoulutukseen.
19854: musjärjestelmällä. Korkeakouluopetus on järjestä- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
19855: mättä ja opintoja harjoittavan on poimittava op- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19856: piaineensa useasta eri korkeakoulusta.
19857: Ympäristö on tärkeä elämänlaadun osatekijä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vi-
19858: Muun muassa viheralan kehitystä tulisi tukea heralan koulutuksen järjestämiseksi yh-
19859: myös valtion toimenpitein. Yksi oleellinen tie oli- deksi väyläksiperustasolta korkeakouluun.
19860:
19861: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
19862:
19863: Riitta Järvisalo-Kanerva Matti Maijala
19864: Timo Roos Maija Rajantie
19865:
19866:
19867:
19868:
19869: 67 260211N
19870: 530 1986 vp.
19871:
19872: Toivomusaloite n:o 492
19873:
19874:
19875:
19876:
19877: Järvisalo-Kanerva: Tampereen Työväen Teatterin valtiollistamisesta
19878:
19879:
19880:
19881: Eduskunnalle
19882:
19883: Tampereen Työväen Teatteri on toiminut 80 TTI:n toiminnasta huolehtii Tampereen Työ-
19884: vuotta vireänä ja omaleimaisena teatterina, joka väen Teatteri Oy -niminen osakeyhtiö. Avustusta
19885: tällä hetkellä on luettavissa maamme eturivin tai- teatteri saa opetusministeriön kautta veikkauksen
19886: delaitoksiin. TTI on yltänyt koko toimintansa ja raha-arpajaisten voittovaroista ja kaupungilta.
19887: ajan mittaviin saavutuksiin. Se on pystynyt ainoa- Koska teatteri on maan ainoa valtakunnallinen
19888: na ammattimaisena työväenteatterina saavutta- ammattimainen työväenteatteri, on sen toimin-
19889: maan sijan maamme teatteritaiteen kehitystyössä taedellytysten pitkäjänteinen turvaaminen kansal-
19890: niin, että se on pantu merkille myös maamme ra- lisesti tärkeätä.
19891: jojen ulkopuolella. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
19892: Tampereen Työväen Teatteri on saanut äsket- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19893: täin uudet ja ajanmukaiset toimitilat valtiovallan,
19894: Tampereen kaupungin ja suoranaisen kansanliik- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19895: keen tuen turvin. Nyt on vuorossa edellytysten Tampereen Työväen Teatterin valtiollista-
19896: luominen sen taiteelliselle kehittämiselle. miseksi.
19897:
19898: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
19899:
19900: Riitta Järvisalo-Kanerva
19901: 1986 vp. 531
19902:
19903: Toivomusaloite n:o 493
19904:
19905:
19906:
19907:
19908: Kalliomäki: Urheilulukiojärjestelmän luomisesta liikunnallisesti
19909: erityislahjakkaita varten
19910:
19911:
19912: Eduskunnalle
19913:
19914: Kilpa- ja erityisesti huippu-urheilussa saavutet- daan pitää esimerkiksi maan olympiajoukkueen
19915: tu menestys vaatii sitä tavoittelevalta nuorelta koostumusta Sarajevossa. Valtaosa joukkueen ur-
19916: paitsi harrastukseensa liittyvää poikkeuksellista heilijoista on nimittäin aikanaan kuulunut urhei-
19917: synnynnäistä lahjakkuutta myös vuosi vuodelta lulukiojärjestelmän piiriin.
19918: yhä vaativampaa ja suunnitelmallisempaa val- On selvästi todettavissa, että huomattava enem-
19919: mentautumista. mistö suomalaisista toivoo maan urheilijoilta hy-
19920: Kansainvälisesti menestyneimmissä maissa sekä vää kansainvälistä menestystä sekä myös seuraa
19921: idässä että lännessä tämä tosiasia on huomioitu kiinnostuneesti kilpa- ja huippu-urheilua.
19922: luomalla urheilullisesti lahjakkaille lapsille ja Voidaan jopa sanoa, että kansalaiset edellyttä-
19923: nuorille oma koulutusjärjestelmänsä, joka antaa vät maan edustusurheilijoilta vähintään kohtuul-
19924: mahdollisuuden täysipainoiseen valmentautumi- lista kansainvälistä menestystä.
19925: seen koulunkäynnin tai opiskelun ohessa. Nykyaikaisen koulutuksen opiskelutahti sekä
19926: Urheiluperinteistä rikkaassa maassamme ei tä- kilpa- ja huippu-urheilun intensiivinen valmen-
19927: hän mennessä ole vastaaviin toimenpiteisiin ryh- tautuminen asettavat yhä useammin liikunnalli-
19928: dytty siitäkään huolimatta, että alan asiantunti- sesti lahjakkaan nuoren joko-tai-vaihtoehdon
19929: jaelinten hyvin yhtenäisen kannan mukaan kysei- eteen. Paitsi myöhemmässä opiskeluvaiheessa tä-
19930: sen kaltaiset erillisratkaisut ovat jo lähitulevaisuu- mä näkyy erityisesti nykyisessä kurssimuotoisessa
19931: dessa välttämättömiä urheilijoidemme kilpailuky- lukio-opiskelussa.
19932: kyisyyden takaamiseksi. Edellä mainitsemillani perusteilla ja viitaten
19933: Tämän suuntaineo kannanotto on luettavissa erityisesti urheilulukioiden perustamista tutki-
19934: mm. kouluhallituksen 23.11.1982 asettaman työ- neen työryhmän muistioon ehdotan kunnioitta-
19935: ryhmän muistiosta, joka valmistui 19.12.1983. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19936: Kyseinen muistio sisältää kannanoton urheilulu-
19937: kioiden perustamistarpeesta maahamme ja lukui- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
19938: sista asiaan liittyvistä muista seikoista. piteisiin sellaisen urheilulukiojärjestelmän
19939: Mainittakoon, että mm. Ruotsissa on jo melko luomiseksi maahamme, joka antaisi lzi-
19940: pitkäaikainen ja laaja kokemus edellä mainitun kunnallisesti erityislahjakkaille nuonlle
19941: toimikunnan kannanoton mukaisesta urheilulu- mahdollisuuden täysipainoisesti kehittyä
19942: kiotoiminnasta. Tulokset Ruotsissa ovat olleet harrastuksessaan vaativan opiskelutyön
19943: myönteisiä, mistä urheilullisena osoituksena voi- ohessa.
19944:
19945: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
19946:
19947: Antti Kalliomäki
19948: 532 1986 vp.
19949:
19950: Toivomusaloite n:o 494
19951:
19952:
19953:
19954:
19955: H. Kemppainen ym.: Nuorten paikkaamisesta työllisyysvaroin nuori-
19956: sotyötehtäviin
19957:
19958:
19959: Eduskunnalle
19960:
19961: Liikuntalakia säädettäessä edellytettiin, että kea keksiä järkevää tekemistä kunnallisella työllis-
19962: kuntien urheiluseuroille antamaa tukea kehitet- tämistuella palkattaville nuorille. Järkevää ja yh-
19963: täisiin niin, että se oleellisesti parantaisi urheilu- teiskunnallisesti hyvinkin arvokasta tehtävää löy-
19964: seurojen toimintaedellytyksiä. Avustusten taso ei tyy esimerkiksi urheiluseuroista ja muista vapaa-
19965: ole kuitenkaan noussut sellaiseksi kuin alun perin ajan- ja kulttuuritoimintaa harjoittavista seuroista
19966: ajateltiin. yllinkyllin. Näitä työllistämismahdollisuuksia ei
19967: Urheiluseuroissa vaikeimmaksi tehtäväksi koe- ole vielä tähän mennessä voitu käyttää hyväksi.
19968: taan nykyisin omatoimineo varojen hankinta. Hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19969: vin monessa seurassa seuran vastuuhenkilöt eivät tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19970: pysty keskittymään varsinaiseen työhönsä eli
19971: liikunta- ja urheiluharrastuksen edistämiseen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
19972: vaan valtaosa ajasta menee varojen keräykseen. jotta nuoria voitaisiin työllisyysvaroin pal-
19973: Keskustelu työllisyyden hoidosta on ollut viime kata urheiluseuroihin esimerkiksi nuoriso-
19974: aikoina vilkasta. On esitetty väitteitä, että on vai- toiminnan vetämistehtäviin.
19975:
19976: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
19977:
19978: Hannu Kemppainen Tytti Isohookana-Asunmaa Aarno von Bell
19979: Pentti Kettunen Sakari Valli Arvo Kemppainen
19980: 1986 vp. 533
19981:
19982: Toivomusaloite n:o 495
19983:
19984:
19985:
19986:
19987: Kettunen ym.: Määrärahasta nuorisoseurojen toiminnan tukemiseen
19988: Oulun läänissä
19989:
19990:
19991: Eduskunnalle
19992:
19993: Jo lähes kokonaan loppunut nuorisoseuratoi- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
19994: mintamme on kokemassa uusrenessanssin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19995: Monia pitkään toimimattomina olleita nuoriso- sen,
19996: seuroja on herätetty uudelleen henkiin ja on myös
19997: suunnitelmia nuorisoseurantalojen korjaamiseksi. että hallitus ryhtyisi toimzi'n määrärahan
19998: Kaikelta tältä toiminnalta, joka on myös todel- varaamiseksi valtion vuoden 1987 tulo- ja
19999: lista kotiseutu- ja kulttuuritoimintaa, puuttuvat menoarvioesitykseen Oulun läänissä toimi-
20000: monesti taloudelliset edellytykset. vien nuorisoseurojen toiminnan tukemi-
20001: Näin on tilanne myös Oulun läänissä. seen ja nuorisoseurantalojen korjaamiseen.
20002: Jo maaseutumme asuttuna ja viihtyisänä pysy-
20003: misenkin vuoksi on oikein, että nuorisoseuratoi-
20004: mintaa tuetaan valtion varoista.
20005:
20006: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
20007:
20008: Pentti Kettunen ). Juhani Kortesalmi
20009: Lea Mäkipää Urho Pohto
20010: Anssi Joutsenlahti
20011: 534 1986 vp.
20012:
20013: Toivomusaloite n:o 496
20014:
20015:
20016:
20017:
20018: Kietäväinen ym.: Korkeakoulutasoisen lastentarhanopettajakoulu-
20019: tuksen vakinaistamisesta
20020:
20021:
20022: Eduskunnalle
20023:
20024: Valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin koulutasoinen lastentarhanopettajakoulutus edel-
20025: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopettaja- leen on luonteeltaan väliaikaista. Myöskään sen
20026: koulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätöksen rinnastamista muuhun opettajankoulutukseen ei
20027: mukaan lastentarhanopettajakoulutus pidenne- ole tutkittu.
20028: tään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopettajaopis- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
20029: toissa ja eräiden korkeakoulujen opettajankoulu- toivomuksen,
20030: tusyksiköissä. Päivähoidon henkilöstön opetus-
20031: suunnitelmatoimikunta on edellyttänyt mietin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kor-
20032: nössään (1981:13), että 3-vuotista koulutusta tu- keakoulutasoisen lastentarhanopettajakou-
20033: lee järjestää kaikissa nykyisin toimivissa opistojen lutuksen vakinaistamiseksi valtion vuoden
20034: ja korkeakoulujen koulutuspisteissä. Lisäksi toimi- 1987 tulo- ja menoarvion yhteydessä sekä
20035: kunta totesi, että koulutus tulee vakinaistaa kai- ryhtyisi tutkimaan lastentarhanopettaja-
20036: kissa nykyisin toimivissa korkeakoulujen opetta- koulutuksen rinnastamista muuhun opet-
20037: jankoulutusyksiköissä. Tästä huolimatta korkea- tajankoulutukseen.
20038:
20039: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
20040:
20041: Timo Kietäväinen Pentti Poutanen Mauri Pekkarinen
20042: 535
20043: 1986 vp.
20044:
20045: Toivomusaloite n:o 497
20046:
20047:
20048:
20049:
20050: Kietäväinen ym.: Opintotuen saamiseen oikeuttavanikärajan alenta-
20051: misesta
20052:
20053:
20054: Eduskunnalle
20055:
20056: Opintotuen saantia säätelevät ikärajat, joita denmukaisten tarveharkintarajojen vuoksi moni
20057: lainsäädäntömme ei muuten tunne. Lailla säädet- opiskelija joutuu myös siirtämään opintojensa
20058: ty täysi-ikäisyysraja on 18 vuotta. Opintotuen aloittamista tai käymään opiskelunsa ohella työs-
20059: sääntelyssä käytetään kuitenkin 1. 7.1986 lukien sä, koska vanhemmat eivät kykene häntä taloudel-
20060: 21 vuoden ikärajaa. Tuota ikää nuorempi van- lisesti avustamaan. Heillä ei ole siihen myöskään
20061: hempien kodin ulkopuolella asuva naimaton opis- velvollisuutta.
20062: kelija joutuu esittämään vanhempiensa tulo- ja Eduskunta on alentanut em. ikärajaa 24 vuo-
20063: varallisuustiedot, jotka puolestaan vaikuttavat hä- desta 22 vuoteen käsitellessään vuoden 1985 me-
20064: nen saamansa opintotuen määrään. Opiskelijan noarviota ja 21 vuoteen 1. 7.1986 lukien käsitelles-
20065: vanhempien tulo- ja varallisuusrajat ovat alhaiset. sään kuluvan vuoden tulo- ja menoarviota. Nyt on
20066: Tämä onkin johtanut siihen, että monet velatto- perusteltua jatkaa ikärajan alentamista vuoden
20067: mat teollisuustyöntekijävanhemmat, joilla ei ole 1987 budjetissa siten, että ikärajaksi säädetään 18
20068: alaikäisiä lapsia huollettavanaan, ylittävät jo tällä vuotta 1. 7.1987 lukien.
20069: hetkellä tulorajat ja monet maanviljelijävanhem- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
20070: mat varallisuusrajat, koska myös vaikeasti realisoi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20071: tava tuotanto-omaisuus otetaan huomioon.
20072: Nykyinen tilanne on erittäin epäoikeudenmu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20073: kainen ja pakottaa suuren osan nuorista keinote- opintotuen saantia säätelevien ikärajojen
20074: koiseen riippuvuuteen vanhemmistaan täysi- alentamiseksi 18 vuoteen 1. 7.1987 lukien.
20075: ikäisyyden saavuttamisen jälkeenkin. Epäoikeu-
20076:
20077: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
20078:
20079: Timo Kietäväinen Pentti Poutanen
20080: Mauri Pekkarinen Esko Aho
20081: 536 1986 vp.
20082:
20083: Toivomusaloite n:o 498
20084:
20085:
20086:
20087:
20088: Kietäväinen ym.: Opintorahan asumislisän ympärivuotisesta maksa-
20089: misesta
20090:
20091:
20092: Eduskunnalle
20093:
20094: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- asumiskuluja kahdesta asunnosta kesäisin. On
20095: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausilta, kohtuutonta, että opiskelija joutuisi maksamaan
20096: pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opis- jopa 50 % opintotuen koko arvosta pelkkänä
20097: kelija-asuntoloissa noudatetaan kuitenkin ympäri- vuokrana.
20098: vuotista vuokranperintää. Näin opiskelija joutuu Edellä olevan petusteella ehdotamme eduskun-
20099: maksamaan kolme kuukautta vuodessa yksin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20100: oman asumisensa. Kesäajalta asumilisä myönne-
20101: tään vain, jos opiskelija opiskelee myös kesäkuu- että hallitus valtion vuoden 1987 tulo-
20102: kaudet. Huomattava osa opiskelijoista joutuu kui- ja menoarvioesitystä valmistellessaan ryh-
20103: tenkin työskentelemään kesäaikaisin, usein myös tyisi toimiin opintorahan asumislisän mak-
20104: toisella paikkakunnalla kuin missä opiskelija- sukäytännön muuttamiseksi ympärivuoti-
20105: asunto sijaitsee. Näin he joutuvat maksamaan seksi.
20106:
20107: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
20108:
20109: Timo Kietäväinen Pentti Poutanen
20110: Mauri Pekkarinen Esko Aho
20111: 1986 vp. 537
20112:
20113: Toivomusaloite n:o 499
20114:
20115:
20116:
20117:
20118: Kietäväinen ym.: Opintolainojen korkotuen maksuajan pidentämi-
20119: sestä
20120:
20121:
20122: Eduskunnalle
20123:
20124: Opintotuki on erittäin lainapainotteista tukea. tuihin töihin. Lainan takaisinmaksu alkaa 1, 5
20125: Lainan osuus on aina 70 % koko tuesta. Tästä ai- vuoden kuluttua opintojen päättymisestä. Sekä
20126: heutuvat opiskelijoille suuret korkomenot jo opis- yhteiskuntapoliittisesti että perhepoliittisesti on
20127: keluaikana sekä opintojen päätyttyä kohtuuton täysin perusteltua helpottaa vastavalmistuneiden
20128: taakka lainan lyhentämisestä, kun samaan aikaan nuorten ongelmia pidentämällä opintolainan kor-
20129: yleensä ajoittuvat nuoren perheen asunto- ym. kotukea ja lainan takaisinmaksun aloittamisaikaa
20130: huolet. Lisäksi korkojen verovähennysoikeuden kolmeen vuoteen.
20131: omavastuuosuus kohdistuu epäoikeudenmukai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
20132: sesti pahiten juuri opiskelijoihin. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20133: Keskimääräinen opintolaina valmistumishet-
20134: kellä vuonna 1984 korkeakouluopiskelijoilla oli ettå' hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20135: 35 714 mk. Sitä paitsi edes akateeminen koulutus opintolainan korkotuen maksatusajan pi-
20136: ei enää takaa heti valmistumisen jälkeen hyvätu- dentiimiseksi kolmeen vuoteen ja lainan
20137: loista työpaikkaa, jonka avulla selviytyisi lainataa- takaisinmaksun aloittamisajan pidentämi-
20138: kasta. Päinvastoin moni joutuu suoraan työttö- seksi samoin kolmeen vuoteen valmistumi-
20139: myyskonistoon ja vielä useampi kehnosti palkat- sesta vuonna 1987.
20140:
20141: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
20142:
20143: Timo Kietäväinen Pentti Poutanen
20144: Mauri Pekkarinen Esko Aho
20145:
20146:
20147:
20148:
20149: 68 260211N
20150: 538 1986 vp.
20151:
20152: Toivomusaloite n:o 500
20153:
20154:
20155:
20156:
20157: Kokko ym.: Määrärahasta Parikkalan maatalousoppilaitoksen asun-
20158: tolan ja liikuntatilan rakentamiseksi
20159:
20160:
20161: Eduskunnalle
20162:
20163: Parikkalan ja ympäristökuntien pääelinkeino si liikuntatilojen rakentaminen maatalousoppilai-
20164: on maatalous. Parikkalan Särkisalmella toimiva tokselle on aivan välttämätöntä. Liikuntatilojen
20165: Parikkalan maatalousoppilaitos tarjoaa hyvät puit- rakentaminen on suunniteltu toteutettavaksi val-
20166: teet maatalousopetuksen kehittämiseen. Koulussa tion ja kunnan yhteishankkeena (270/ 150 m 2 )
20167: on jo nykyisin sekä peruskoulu- että ylioppilas- palvelemaan maatalousoppilaitoksen lisäksi myös
20168: pohjaisia opintolinjoja. peruskoulun ala-asteen ja kunnallisen liikuntatoi-
20169: Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä laadi- men tarpeita. Kunta on varautunut tähän kunta-
20170: tut suunnitelmat edellyttävät Parikkalan maata- suunnitelmassaan.
20171: lousoppilaitoksen oppilaspaikkojen lisäämistä ny- Valtion opetusalan investointihankkeisiin vuo-
20172: kyisestä 92:sta 122:een. Oppilaspaikkojen lisää- siksi 1986-90 sisältyvät vuosina 1988-89 em.
20173: minen ja opetuksen muu kehittäminen vaativat hankkeet 4,1 milj. mk:n kustannuksin. Liikunta-
20174: kuitenkin investointeja, joista keskeisiä ovat tilojen osuus tästä on 2,4 milj. mk. Hanke on
20175: asuntola- ja liikuntatilojen rakentaminen. Asun- suunnitelmissa merkitty toteutettavaksi työllisyys-
20176: tolapaikoista annetut normit sekä em. oppilas- varoin.
20177: paikkatavoite huomioon ottaen maatalousoppilai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
20178: tokselle tarvittaisiin lisää asuntolapaikkoja 44. Lii- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20179: kuntatiloja koululla ei tällä hetkellä ole lainkaan,
20180: vaan koulu on käyttänyt n. 5 km:n päässä olevia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20181: Kiipolan koulun liikuntatiloja, jotka vastaavat miiärärahan osoittamiseksi Parikkalan
20182: vain peruskoulun tarpeita. Uusien opetussuunni- maatalousoppilaitoksen asuntolan ja lii-
20183: telmien ja oppilaiden vapaa-ajan toiminnan vuok- kuntattlan toteuttamiseen.
20184:
20185: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
20186:
20187: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
20188: 1986 vp. 539
20189:
20190: Toivomusaloite n:o 501
20191:
20192:
20193:
20194:
20195: Kokko ym.: Ruokolahden metsäkoulun toimitilojen rakentamisesta
20196: työllisyysvaroin
20197:
20198:
20199: Eduskunnalle
20200:
20201: Kotkan puutalousopiston alainen Ruokolahden seksi kunta on jo aiemmin laadituttanut oppilai-
20202: metsäkoulu toimii tällä hetkellä väliaikaistiloissa, toksen perustamissuunnitelman, joka on viran-
20203: kunnalta vuokratussa Vennonmäen kouluraken- omaisten käsiteltävänä.
20204: nuksessa sekä kunnan rakennuttamassa ns. pien- Kymen lääninhallitus on investointimuistios-
20205: teollisuustalossa. Lappeenrannan toimipisteestä saan esittänyt Ruokolahden metsäkoulun rakenta-
20206: väliaikaiskoulutus on kuluvan lukuvuoden alusta mishankkeen käynnistämistä vuonna 1986. Hank-
20207: lukien lakannut ja Etelä-Karjalan metsäopetus on keen kustannusarvio on n. 13 milj. mk. Läänin-
20208: keskittynyt kokonaisuudessaan Ruokolahdelle. hallitus on muistiossaan esittänyt vuodelle 1986
20209: Ruokolahdella käynnistyi lukuvuoden alussa kaksi määrärahoja suunnittelun käynnistämiseen, ja
20210: metsäopetuksen yleisjaksoa sekä yksi metsurien varsinainen rakentaminen tapahtuisi vuosina
20211: erikoistumisjakso. Oppilaita Ruokolahden metsä- 1987-1988. Ruokolahti on erityisaluekunta ja
20212: koulussa kuluvana lukuvuonna on 50. Etelä- nyt esitettävälle uudishankkeelle olisi osoitettava
20213: Karjalan metsäopetus on näin ollen vakinaistettu osin työllisyysrahoitusta.
20214: Ruokolahdelle. Toiminta jatkuu toistaiseksi Kot- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20215: kan puutalousopiston alaisena laitoksena, ja itse- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20216: näisen Ruokolahden metsäkoulun perustaminen muksen,
20217: on esillä seuraavassa keskiasteen koulutuksen ke-
20218: hittämisohjelmassa. että hallitus ryhtyisi toimenpttezstzn
20219: Tasaveroisen aseman saamiseksi muuhun keski- Ruokolahden metsäkoulun sisällyttiimisek-
20220: asteen koulutukseen verrattuna olisi Ruokolahden si valtion investointiohjelmaan ja työlli-
20221: metsäkoululle saatava kiireellisesti asianmukaiset syysvarojen osoittamiseksi hankkeen toteu-
20222: opetus- ja majoitustilat. Hankkeen nopeuttami- tukseen.
20223:
20224: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
20225:
20226: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
20227: 540 1986 vp.
20228:
20229: Toivomusaloite n:o 502
20230:
20231:
20232:
20233:
20234: Kokko ym.: Koitsanlahden Hovin museon ja museoalueen kunnosta-
20235: misesta Parikkalassa
20236:
20237:
20238: Eduskunnalle
20239:
20240: Parikkalassa sijaitsee maamme ainoa jäljellä ole- Lahjoitusmaamuseota ylläpitävät ja sen toimin-
20241: va lahjoitusmaakartano Koitsanlahden Hovi. nasta vastaavat Parikkalan, Rautjärven, Saaren ja
20242: Hovin päärakennus on entistetty lahjoitusmaa- Uukuniemen kunnat sekä Etelä-Karjalan Maa-
20243: museoksi. Rakennukset ja maa-alue ovat valtion kuntaliitto. Museo on kuitenkin luonteeltaan val-
20244: omistuksessa, opetusministeriön ja museoviraston takunnallinen ja toiminnan ylläpitäminen vaatisi
20245: alaisuudessa. sellaista museoalan tietämystä, jota nykyisillä yllä-
20246: Koitsanlahden Hovin rakennukset vaatisivat pitäjillä ei ole. Mm. näyttelyesineistö on kokonai-
20247: huomattavia kunnostustöitä, jotta niiden jatkuva suudessaan Kansallismuseon omaisuutta.
20248: säilyminen ja museotoiminnan edellyttämä kunto Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
20249: voitaisiin turvata. Vuonna 1984 on Koitsanlahden tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20250: Hovissa suoritettu pienehköjä kunnossapitotöitä,
20251: joilla rakennuksen suoranainen tuhoutuminen on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20252: voitu estää. Jatkoksi tarvittaisiin kuitenkin laajem- Koitsanlahden Hovin lahjoitusmuseon ra-
20253: pi sisä- ja ulkopuolinen peruskorjaus. kennusten ja alueen kunnostamiseksi.
20254:
20255: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
20256:
20257: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
20258: 1986 vp. 541
20259:
20260: Toivomusaloite n:o 503
20261:
20262:
20263:
20264:
20265: Koskinen ym.: Määrärahasta aineenopettajien erillisten kasvatustie-
20266: teellisten opintojen järjestämiseen
20267:
20268:
20269: Eduskunnalle
20270:
20271: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti tyistoimenpiteisiin syntyneen siirtymävaiheen on-
20272: koulujen aineenopettajien opiskelutilannetta si- gelman (joka pääosin poistuu luonnollista tietä
20273: ten, että uuden tutkinnon (vrt. asetus 530/78) vuoteen 1987-89 mennessä) ratkaisemiseksi.
20274: mukaan opiskelevat suorittavat opetusharjoitte- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
20275: lunsa jo varsinaisen opiskelunsa aikana osana tätä toivomuksen,
20276: opiskelua. Samanaikaisesti uuden tutkintojärjes-
20277: telmän mukaan opiskelevien kanssa on korkea- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun,
20278: kouluissa vielä niitä, jotka opiskelevat vanhan tut- jozlla aineenopettajien erzllisten kasvatus-
20279: kintojärjestelmän mukaan. Näiden opetusharjoit- tieteellisten opintojen järjstämiseen koh-
20280: telu on järjestetty ns. aineenopettajien erillisinä dennettaisiin lisäresursseja vähintään
20281: kasvatustieteen opintoina. Näihin opintoihin pää- 1 000 000 markkaa siten, että vanhan tut-
20282: seminen on osoittautunut kuitenkin ongelmalli- kintojärjestelmän mukaan aineenopetta-
20283: seksi, sillä opettajankoulutusyksiköiden opetusre- Jiksi opiskelevat eivät joutuisi hezkompaan
20284: surssit ovat menneet lähes kokonaan uuden järjes- asemaan kuin uuden tutkintojärjestelmän
20285: telmän mukaan opiskelevien opetusharjoittelun mukaan opiskelevat.
20286: järjestämiseen. Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä eri-
20287:
20288: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
20289:
20290: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi
20291: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
20292: 542 1986 vp.
20293:
20294: Toivomusaloite n:o 504
20295:
20296:
20297:
20298:
20299: Koskinen ym.: Määrärahasta Artjärven Säilän nuorisoseurantalon pe-
20300: ruskorjaukseen
20301:
20302:
20303: Eduskunnalle
20304:
20305: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
20306: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion vomuksen,
20307: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli-
20308: suuksien mukaan. Yksi kipeästi apua tarvitseva että hallitus ryhtyisi totmttn riittävän
20309: seurantalo on Artjärven Säilän nuorisoseurantalo, määrärahan varaamiseksi valtion vuoden
20310: joka heikkokuntoisena ja vireästi toimivana kaipaa 1987 tulo- ja menoarvioon Artjcirven Säi-
20311: kipeästi tukea kunnostusta varten. län nuorisoseurantalon peruskorjausta var-
20312: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam- ten.
20313:
20314: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
20315:
20316: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi Urho Pohto
20317: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Pentti Skön
20318: 1986 vp. 543
20319:
20320: Toivomusaloite n:o 505
20321:
20322:
20323:
20324:
20325: E. Laine ym.: Rauhanlain säätäruisestä
20326:
20327:
20328:
20329:
20330: Eduskunnalle
20331:
20332: Viime vuonna tuli kuluneeksi 40 vuotta toisen sotapropagandalla sekä rotu- ja kansallisuusvihan
20333: maailmansodan päättymisestä. Sodan opetukset lietsonnalla palveliaan kansanvallan ja sananva-
20334: muistuttavat siitä, että sotaa vastaan on taisteltava pauden rajoittamista.
20335: ennen kuin se on liian myöhäistä. Olennainen osa Rauhanomaisen rinnakkainolon edelläkävijänä
20336: tätä taistelua on taistelu sotapropagandaa sekä ja ETY-kokouksen isäntämaana Suomelle olisi
20337: rotu- ja kansallisvihan lietsontaa vastaan. Tuorei- kunniaksi, jos se YK:n julistaman rauhanvuoden
20338: takin esimerkkejä tällaisesta propagandasta ja sen yhtenä toimenpiteenä päättäisi rauhanlain säätä-
20339: ilt~apiiriä myrkyttävästä vaikutuksesta on riittä- misestä.
20340: mun. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
20341: Sotaaihannoivan sekä rotu- ja kansallisuusvihaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20342: lietsovan propagandan kieltämiseksi tarvitaan rau-
20343: hanlaki. Sen säätäminen olisi sopusoinnussa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin rau-
20344: maamme valtionsopimusten kanssa ja se vastaisi haa suojaavan lainsäädännön atkaansaami-
20345: YK:n sekä ETYK:n päätösasiakirjojen periaat- seksi valmiste/emalla esityksen sotapropa-
20346: teita. gandan sekä rotu- ja kansallisuusvihan liet-
20347: Sotapropagandan ja kansallisuusvihan lietson- sonnan kieltävän rauhanlain azkaansaami-
20348: nan kieltämistä on vastustettu sananvapauden sal- seksi.
20349: limista perusteena käyttäen. Todellisuudessa juuri
20350:
20351: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
20352:
20353: Ensio Laine Mikko Kuoppa
20354: Irma Rosnell Sten Söderström
20355: 544 1986 vp.
20356:
20357: Toivomusaloite n:o 506
20358:
20359:
20360:
20361:
20362: Lehtinen: Lukion perusopetusryhmien koon pienentämisestä
20363:
20364:
20365:
20366: Eduskunnalle
20367:
20368: Lukiolain (477 /83) 21 §:n 1 momentin mukaan vuodesta 1986 alkaen lukion perusopetusryhmän
20369: lukiossa saadaan lukuvuoden työpäivien aikana kokoa alennettaisiin 32:een. Näin ei kuitenkaan
20370: käyttää opetussuunnitelmassa vahvistettujen op- ole käynyt. Lukioikäisten ikäluokan pienetessä
20371: piaineiden opettamiseen sellaista vuosiluokkaa joudutaan monissa taajamissa joko vähentämään
20372: kohti, jolla on vain yksi perusopetusryhmä, kaik- lukioiden sarjaisuutta tai lakkauttamaan lukioita.
20373: kiaan 49 tuntia. Tämä tuntikehys riittää, jos kaik- Haja-asutusalueella tällä pienenemisellä ei ole
20374: ki oppilaat lukevat ns. A-kielenä samaa kieltä. muuta vaikutusta kuin se, että ainoan lukion op-
20375: Näin on laita haja-asutusalueen lukioissa. Monissa pilasmäärä pienenee. Seurauksena on koulutuk-
20376: taajamissa, joissa on yksisarjaisia lukioita, luetaan sellinen epätasa-arvo. Siksi olisi lukion perusope-
20377: kuitenkin kahta tai useampaa A-kieltä. Tällöin ei tusryhmän kokoa pienennettävä 32:een. Muutos
20378: edellä mainittu tuntikehys riitä. Koska on perus- voidaan toteuttaa asetusteitse. Jollei muuta tehdä,
20379: teltua, että kaikki oppilaat eivät lue yhtä ja samaa saattaa seurauksena olla sama ilmiö, joka koskee
20380: A-kieltä, ja koska ikäluokan koon pienenemisen yksisarjaisia lukioita, joissa luetaan kahta A-kieltä.
20381: myötä monet lukiot muuttuvat taajamissakin yk- Siksi perusopetusryhmän kokoa pienennettäessä
20382: sisarjaisiksi, on lailla turvattava jokaiselle lukio- tulee samalla muuttaa lukiolain 21 §:ssä mainit-
20383: kelpoiselle oppilaalle mahdollisuus lukea oman tua tuntikehyksen laskentakaavaa siten, että oppi-
20384: asuinalueensa lukiossa jo peruskoulussa aloitta- lasmäärän pieneneminen neljällä kompensoidaan
20385: maansa A-kieltä. Tämä edellyttää, että siinä ta- korottamalla tuntikehyksen laskentakaavan perus-
20386: pauksessa, että yksisarjaisen lukion samalla vuosi- luku 29 luvuksi 33.
20387: luokalla olevat lukiolaiset lukevat kahta eri A- Edellä mainitsemillani perusteilla ehdotan kun-
20388: kieltä, tuntikehys on 49 tunnin sijasta 54. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20389: Edellä esitetyn perusteella esitetään lukiolain muksen,
20390: 21 §:n 1 momentin loppuun lisättäväksi seuraava
20391: virke: Jos kuitenkin vuosiluokan ainoassa perus- että hallitus ryhtyisi toimiin, että perus-
20392: opetusryhmässä on kahta ns. A-kieltä lukevia op- opetusryhmän kokoa pienennettåisti"n ja
20393: pilaita, saadaan tällaista vuosiluokkaa kohti käyt- samalla lukiolain 21 §:ssä mainittua tunti-
20394: tää kuitenkin kaikkiaan 54 tuntia. kehyksen laskentakaavaa muutettatsiin si-
20395: Lukion perusopetusryhmän koko on lukioase- ten, että oppilasmäärän pieneneminen
20396: tuksen (719/84) 37 §:n mukaan 36. Peruskoulun neljällä kompensoidaan korottamalla tun-
20397: perusopetusryhmän koko on taas 32. Koululakien tikehyksen laskentakaavan perusluku 29
20398: valmistelun yhteydessä pidettiin tavoitteena, että luvuksi 33.
20399:
20400: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
20401:
20402: Ulla Lehtinen
20403: 1986 vp. 545
20404:
20405: Toivomusaloite n:o 507
20406:
20407:
20408:
20409:
20410: Lehtinen: Steiner-koulujen saattamisesta valtion tuen piiriin
20411:
20412:
20413:
20414:
20415: Eduskunnalle
20416:
20417: Steiner-kouluista vain osalle annetaan avustusta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
20418: valtion varoista. Steiner-koulutuksen saamasta vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20419: yhä kasvavasta suosiosta johtuen Steiner-kouluja
20420: on viime vuosina perustettu yhä enemmän. Jotta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n
20421: kaikki koulut tulisivat samanarvoisiksi valtion- katkkien Steiner-koulujen saattamiseksi
20422: avun suhteen, olisi uusiakin Steiner-kouluja tuet- valtion tuen piiriin.
20423: tava valtion varoin samoin perustein kuin vanho-
20424: jakin kouluja.
20425:
20426: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
20427:
20428: Ulla Lehtinen
20429:
20430:
20431:
20432:
20433: 69 260211N
20434: 546 1986 vp.
20435:
20436: Toivomusaloite n:o 508
20437:
20438:
20439:
20440:
20441: P. Leppänen ym.: Määrärahasta Pihtiputaan maatalousoppilaitoksen
20442: rakentamiseen
20443:
20444:
20445: Eduskunnalle
20446:
20447: Valtioneuvosto antoi 21.7. 1983 Pihtiputaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20448: kunnalle luvan perustaa maatalousoppilaitos taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20449: 1.8.1986lukien. Koulutilan perustaruissuunnitel-
20450: ma on hyväksytty opetusministeriössä 2 .4 .198 5. että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
20451: Kunta on varautunut rakentamaan maatalous- tulo- ja menoarvioesitykseen 5 000 000
20452: oppilaitoksen tilat hyvinkin nopean aikataulun markan määrärahan Pzhtiputaan maata-
20453: mukaan. lousoppzlaitoksen rakentamiseen.
20454:
20455: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
20456:
20457: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola
20458: Matti Lahtinen Juhani Surakka Pirkko Ikonen
20459: Sakari Knuuttila
20460: 1986 vp. 547
20461:
20462: Toivomusaloite n:o 509
20463:
20464:
20465:
20466:
20467: Lipponen ym.: Ammatillisten oppilaitosten käytön tehostamisesta
20468: työllisyyskoulutuksen avulla
20469:
20470:
20471: Eduskunnalle
20472:
20473: Työmarkkinoiden kysyntä- ja tarjontatekijöiden koulutustuki, jota vastaavaa tukea ei ammatillisis-
20474: vakiintumisen ohella näyttää työvoiman tarjon- sa oppilaitoksissa ole. Tämän edun myöntämisestä
20475: nan kasvun hidastuminen kärjistävän nykyistä osalle oppilaita aiheutuvat ongelmat voidaan vält-
20476: työmarkkinatilannetta. Samalla kun monilla aloil- tää pitämällä huolta siitä, että ammatillisiin oppi-
20477: la ja alueilla on työvoimapulaa, uhkaa työttömyys laitoksiin työllisyyskoulutuksen eduin otettavat
20478: yhä vaikeutua. Työttömyydelle ovat erityisen alt- opiskelijat ovat selvästi iältään vanhempia kuin
20479: tiita peruskouluttamattomat työntekijät. oppilaitoksen vakinaiset oppilaat.
20480: Työllisyyskoulutuksella pyritään parantamaan Järjestettäessä työllisyyskoulutuksen eduin am-
20481: työntekijän suhteellista asemaa työmarkkinoilla. matillista koulutusta ammatillisissa oppilaitoksis-
20482: Käytännössä olisi myös tarkoituksenmukaista pa- sa tulee ilmeisesti oppilaaksiottoon, opetussuun-
20483: rantaa työllisyyskoulutusjärjestelmän ja kiinteä- nitelmaan ja vastaaviin järjestelyihin soveltaa pää-
20484: muotoisen ammatillisen koulutuksen keskinäistä osin työllisyyskoulutusta koskevia säännöksiä.
20485: yhteistyötä ja pyrkiä käyttämään tarkoituksenmu- Koulutuksessa voidaan käyttää hyväksi koulun
20486: kaisesti molempien järjestelmien voimavaroja. tarjoamia voimavaroja ja täydentää tarpeen mu-
20487: Ammatillisissa oppilaitoksissa on lähinnä keskeyt- kaan opetusta kurssein, kirjeopetuksella ja muilla
20488: tämisen seurauksena ollut vuosittain useita tuhan- vastaavilla keinoilla.
20489: sia vapaita oppilaspaikkoja, jotka lisäksi vapautu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
20490: vat suhteellisen varhaisessa koulutuksen vaiheessa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20491: Näiden paikkojen käyttämistä työllisyyskoulutuk-
20492: sen tavoitteiden mukaisesti tulee tutkia. Työlli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti"n sen
20493: syyskoulutuslaki ei anna tällä hetkellä mahdolli- selvittämiseksi, voidaanko ammatillisiin
20494: suutta yhdistää työllisyyskoulutuksen ja muun oppzlaitokszi"n ottaa työllisyyskoulutuksesta
20495: ammatillisen koulutuksen eri puolia samaan kou- annetussa laissa tarkoitettuja opiskelijoita
20496: lutukseen. ja mitä lainsäädännöllisiä muutoksia tämä
20497: Työllisyyskoulutuksessa on eräitä etuja, kuten edellyttää.
20498:
20499: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
20500:
20501: Paavo Lipponen Tuula Paavilainen
20502: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
20503: Pirjo Ala-Kapee
20504: 548
20505: 1986 vp.
20506:
20507: Toivomusaloite n:o 510
20508:
20509:
20510:
20511:
20512: Louvo ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon sihteerin linjan perustami-
20513: sesta kauppaoppilaitoksiin
20514:
20515:
20516: Eduskunnalle
20517:
20518: Osastoavustajien virkoja on kunnissa ja kun- töön, sekä mahdollistaa myös jatko-opiskelun ja
20519: tainliitoissa lähes 2000. He toimivat sairaaloissa, uralla etenemisen. Kauppaoppilaitoksilla on hy-
20520: terveyskeskusten vuodeosastoilla ja jonkin verran vät valmiudet antaa hallinnollisiin tehtäviin liitty-
20521: poliklinikoilla, pääasiassa toimistotehtävissä. vää opetusta, jossa yhä tärkeämmäksi kohoavat
20522: Noin 70 % osastoavustajista on saanut toimistoUi- tekstinkäsittely ja muu tietojenkäsittely. Onhan
20523: sen koulutuksen pääasiassa kauppaoppilaitoksissa aivan ilmeistä, että tulevaisuudessa sairaaloiden
20524: ja parikymmentä prosenttia on suorittanut sai- hallintoa hoidetaan pitkälle kehitettyjen atk-jär-
20525: raanhoito-oppilaitosten jo 70-luvulla alkaneen jestelmien avulla.
20526: kaksi lukukautta kestävän vastaanotto-osastoavus- Kauppaoppilaitoksissa on jo vuosia annet-
20527: tajan koulutuksen, jolle pohjakoulutuksena on tu osastoavustajien tehtäviin koulutusta. Ikaa-
20528: peruskoulu. listen kauppaoppilaitoksessa on jo 13 vuoden
20529: Osastoavustajain koulutuspohja on siis ollut ajan annettu terveydenhuollon sihteeriopetus-
20530: hyvin kirjavaa. Epäkohdaksi on käytännössä ta, joka aluksi oli kurssimuotoista ja muuttui
20531: todettu mm., että nykyinen sairaanhoito-oppi- vuodesta 1980 lähtien terveydenhuollon sihtee-
20532: laitoksissa annettu koulutus ei mahdollista jat- rin erikoisluokaksi, jolloin pohjakoulutusvaati-
20533: ko-opintoja sen paremmin toimistoalalla kuin mukseksi tuli opistotason tutkinto. Luokan suorit-
20534: hoitoalallakaan. Samoin kapea-alainen ammat- taneet ovat sijoittuneet erittäin hyvin ja käytän-
20535: titaito estää hakeutumisen tarvittaessa muun- nöstä saatu kokemus on ollut yksinomaan myön-
20536: laisiin tehtäviin. Myös järjestäytyminen, kou- teistä.
20537: lutuksen perusteella eri liittoihin vaikeuttaa asioi- Myös Heinolan seudun kauppaoppilaitokses-
20538: den ja etujen hoitamista yhtenäisesti eri sekto- sa on viime vuonna aloitettu kouluttaa sosiaali-
20539: reilla. toimen- ja terveydenhuollon sihteereitä yksivuo-
20540: Osastoavustajien koulutuksen uudistaminen ja tisella koulutuksella merkonomin tutkinnon
20541: virkanimikkeen muutospyrkimys on ollut vireillä pohjalta. Tämä koulutus on varmasti erinomais-
20542: vuosia. Suomen Osastoavustajain yhdistys, johon ta, ottaen huomioon osastoavustajien käytän-
20543: kuuluu jäseniä runsaasti toistatuhatta, siis enem- nön työtehtävät, ja sitä tarvitaan jatkokoulu-
20544: mistö osastoavustajista, on vuodesta 1980 lähtien tuksena edelleenkin tulevaisuudessa. Kaikille
20545: esittänyt perustettavaksi kauppaoppilaitoksiin eri- osastoavustajien tehtäviin aikoville annettuna
20546: tyisen sosiaali- ja terveydenhuollon sihteerin lin- koulutuksena se pidentää kuitenkin kenties tar-
20547: jan. Yhdistyksen jäsenten keskuudessa suoritetun peettomasti koulutusaikaa, joten pitäisi olla myös
20548: tutkimuksen mukaan 90-95 % osastoavustajista mahdollisuus varsinaiseen osastoavustajien perus-
20549: tekee pelkästään toimistotyötä. Loput 5-10% koulutukseen niin, että julkishallinnon sihteerin
20550: toimivat terveyskeskuksissa avohoidon puolella Iinjoihin liitettäisiin kauppaoppilaitoksissa erityi-
20551: terveyskeskusavustajina ja he voivat tällöin olla neo sosiaali- ja terveydenhuollon sihteerin linja,
20552: mukana myös hoitotyössä. edellä mainittujen Ikaalisten ja Heinolan kauppa-
20553: Sairaaloissa nopeasti yleistyvä toimistoautomaa- oppilaitosten kokemusten perusteella. Tällä taval-
20554: tio vaatii osastoavustajilta yhä perusteellisempaa la taattaisiin tulevaisuudessa ammattitaitoinen
20555: konttoritekniikan tuntemusta. Siksi on tärkeää, toimistotyöntekijöiden ryhmä niin sosiaalitoi-
20556: että osastoavustajien koulutus turvaa palvelussuh- meen kuin sairaaloiden ja terveyskeskusten vuode-
20557: teen jatkumisen myös sen jälkeen, kun toimisto- osastoillekin tasa-arvoisena muiden ammattiryh-
20558: automaatio on täydessä laajuudessa otettu käyt- mien rinnalla.
20559: 1986 vp. - TA n:o 510 549
20560:
20561: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- yhtenäistämiseksi perustamalla sosiaali- ja
20562: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, terveydenhuollon sihteerin linjan kaup-
20563: paoppilaitoksiin ja samalla ammattinimik-
20564: että hallitus ryhtyisi ktireellisesti toi- keen muuttamiseksi vastaamaan parem-
20565: menpiteisiin osastoavustajien koulutuksen min osastoavusta;iim nykyisiä työtehtäviä.
20566:
20567: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
20568:
20569: Anna-Kaarina Louvo Helena Pesola
20570: Sirpa Pietikäinen Pirjo Rusanen
20571: Kaarina Dromberg
20572: 550 1986 vp.
20573:
20574: Toivomusaloite n:o 511
20575:
20576:
20577: Louvo ym.: Maatalouslomittajien koulutuksen lisäämisestä erityisesti
20578: Kymen läänissä
20579:
20580:
20581: Eduskunnalle
20582:
20583: Maa- ja metsätaloudessa työskentelevän väestön ja samalla lisättäisiin maaseudun työtilaisuuk-
20584: määrä väheni 70-luvun alusta viime vuoteen ver- sia.
20585: rattuna koko maassa lähes puolella ja esimerkiksi On huomattava, että mm. Kymen läänissä kun-
20586: Kymen läänissä 28 OOO:sta 17 000 henkilöön. Tyy- nat eivät ole palkanneet maatalouslomittajia lä-
20587: pillistä Kymen läänille on kuitenkin se, että lää- hellekään sitä määrää, mikä tarvittaisiin ja mihin
20588: nin sisällä vallitsee paikkakunnittain suuria eroja olisi mahdollisuuksia valtionavun puitteissa. Suu-
20589: maa- ja metsätalouden merkityksessä työllistäjä- rimpana syynä tähän on se, ettei koulutettuja lo-
20590: nä. Maatalousvaltaisimpia alueita ovat läänin kes- mittajia yksinkertaisesti löydy riittävästi. Maata-
20591: kiosa ja koillisosa. Alkutuotannon osuus työvoi- lousoppilaitoksista, joita läänissä on kolme,
20592: masta oli esimerkiksi vuonna 1980 jopa niin suuri 2-vuotiselta viljelijälinjalta, maatilanemäntälin-
20593: kuin yli 50 % Kymen läänin kunnista Miehikkä- jalta ja karjatalouslinjalta valmistuvat ovat päteviä
20594: lässä, Nuijamaalla, Saarella, Suomenniemellä, hakemaan myös lomittajien toimia. Samoin Ta-
20595: Uukuniemellä ja Ylämaalla. piolan emäntäkoulussaJoutsenossa on meneillään
20596: Koko maassa maatalousväestön sukupuolira- uusi ylioppilaspohjainen 1, 5-vuotinen maatilan-
20597: kenne on vinoutunut. Naisten osuus maatalous- emäntälinja, jolta valmistuvat ovat päteviä myös
20598: väestöstä on vain alle 40 %. Kymen läänissä tämä maatalouslomittajiksi ja perhepäivähoitajiksi. Olisi
20599: luku on 43 %. Sen sijaan Kymen läänin osalta on tutkittava, mitä mahdollisuuksia olisi lisätä tätä kou-
20600: erityisen huolestuttavaa, että maatalousväestön lutusta myös Kymen läänin kotitalouskouluissa.
20601: keski-ikä on korkeampi kuin koko maassa, mikä Lisäksi ammatillisissa kurssikeskuksissa 5-8
20602: johtuu siitä, että nuorimpiin ikäluokkiin kuulu- kuukauden työllisyyskoulutuksella koulutetaan
20603: vien määrä on voimakkaasti vähenemässä. 20- lomittajia, jotka suorittavat käytännön työharjoit-
20604: 34-vuotiaiden eli parhaassa hedelmällisyysiässä telun maatiloilla.
20605: olevien määrän arvioidaan vähenevän eniten - Käytäntö on osoittanut, että näin koulutetut
20606: etenkin nuorten naisten. lomittajat eivät pysy kuin muutaman vuoden työ-
20607: Siksi Kymen läänin maatiloilla syntyvyys on sel- paikassaan ja hakeutuvat sitten muualle. Osaksi
20608: västi alentunut. Kun syntyvyys vielä 70-luvun tämä johtuu huonoista palkkaus- ja työsopimus-
20609: alussa oli noin 500 lasta maatiloilla, on se tällä ehdoista ja osaksi siitä, ettei ammattia arvosteta
20610: hetkellä enää vain 200 lasta, mikä on vain 5 % riittävästi. Lomittajan ammatin arvostusta ja mie-
20611: kaikista läänissä syntyneistä lapsista. lekkyyttä voitaisiin parantaa, jos esim. maatalous-
20612: Tämä johtuu osaksi nuorten viljelijöiden vai- oppilaitoksiin saataisiin oma lomittajalinja nykyi-
20613: keudesta löytää aviopuolisoa. Kymen läänissä on sen yhdeksän linjan lisäksi tai esimerkiksi karjata-
20614: 450 tilaa, joita viljelee 30-39-vuotias naimaton louslinjan nimi muutettaisiin erityiseksi lomittaja-
20615: mies. Jotta jo seitsemänä peräkkäisenä vuonna linjaksi.
20616: muuttotappiolääninä olleessa Kymen läänissä voi- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
20617: taisiin turvata edes nykyiset alkutuotannon työ- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20618: paikat, on elinolosuhteita maatiloilla parannetta-
20619: va. Maatilojen sivuelinkeinojen kehittämisellä ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
20620: varsinkin maatilan emännän sosiaaliturvan ja työ- menpiteisiin en.tyisesti maatalon emännän
20621: olosuhteiden parantamisella voitaisiin tilan- elinolosuhteiden helpottamiseksi maata-
20622: netta kenties korjata nykyisestä. Esimerkiksi li- louslomitta;i"en koulutuksen lisäämiseksi
20623: säämällä sijaisavun, maatalouslomittajien, mää- varsinkin Kymen läänissä alan ammattiop-
20624: rää, parannettaisiin karjatilojen elinolosuhteita pzlaitoksissa.
20625:
20626: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
20627:
20628: Anna-Kaarina Louvo Pirjo Rusanen Kaarina Dromberg
20629: 1986 vp. 551
20630:
20631: Toivomusaloite n:o 512
20632:
20633:
20634:
20635:
20636: Louvo ym.: Hotelli- ja ravintolakoulun perustamisesta Kouvolaan
20637:
20638:
20639:
20640:
20641: Eduskunnalle
20642:
20643: Matkailu ja siihen liittyvät työpaikat ovat Ky- si tärkeää voida kouluttaa myös ammattitaitoista
20644: men läänissä viime vuosina lisääntyneet, ja ne työvoimaa omassa läänissä. Tämän vuoksi hanke
20645: ovat edelleen kasvamassa mm. suuren Sokos-ho- hotelli- ja ravintolakoulun perustamisesta on jo
20646: tellin ja Lasten Päivän Säätiön omistaman Tykki- vuosia ollut vireillä Kouvolan kaupungin aloit-
20647: mäen Perhepuiston valmistuttua Kouvolaan. Am- teesta ja Kymen lääninhallitus puoltaa sitä.
20648: mattitaitoisesta hotelli- ja ravintola-alan henkilö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20649: kunnasta on jatkuvasti puutetta, etenkin kun Ky- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20650: men lääni on niitä harvoja läänejä, joissa ei vielä
20651: ole tämän alan koulutetun työvoiman turvaavaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20652: oppilaitosta, valtion hotelli- ja ravintolakoulua. hotelli- ja ravintolakoulun perustamiseksi
20653: Vapaa-ajan lisääntyminen luo kasvupotentiaa- Kouvolaan valtion oppilaitoksena.
20654: lia juuri matkailupalvelujen kysyntään, ja siksi oli-
20655:
20656: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
20657:
20658: Anna-Kaarina Louvo Kaarina Dromberg
20659: 552 1986 vp.
20660:
20661: Toivomusaloite n:o 513
20662:
20663:
20664:
20665:
20666: Louvo ym.: Kouvolan kotiteollisuuskoulun opistoasteisen koulutuk-
20667: sen vakinaistamisesta
20668:
20669:
20670: Eduskunnalle
20671:
20672: Säkkijärvelle perustettiin vuonna 1887 eli lähes opetusohjelmaan painotetusti perinteisten koti-
20673: 100 vuotta sitten mieskotiteollisuuskoulu ja noin teollisuusaineiden rinnalle. Opiskelijat ovat voi-
20674: pari vuosikymmentä myöhemmin naiskotiteolli- neet kouluaikanaan myös käytännössä kokea, mil-
20675: suuskoulu. Nykyään nämä koulut, jotka sodan laista on olla yrittäjänä. Oppilasyhdistys on nimit-
20676: jälkeisten vaiheiden jälkeen vuonna 1966 yhdis- täin perustanut kouluun oman yrityksen. Tämä
20677: tettiin, toimivat Kouvolan kotiteollisuuskouluna, on erinomaista koulutusta nimenomaan Kymen
20678: joka on kehittynyt maamme laajimmaksi tämän läänissä, joka suurteollisuuden työpaikkojen vähe-
20679: alan kouluasteiseksi oppilaitokseksi. Nykyään tessä tarvitsee kipeästi uutta työpaikkoja luovaa
20680: koulussa toimii kouluasteinen käsi- ja taideteolli- pientä ja keskisuurta yritystoimintaa.
20681: suuden peruslinja, jolta voi yleisjakson jälkeen eri- Viime vuonna Kouvolan kotiteollisuuskoululle
20682: koistua rakentajaksi, maalariksi, puusepäksi, me- valmistui lisärakennus ja saatettiin päätökseen
20683: tallisepäksi, kutojaksi ja ompelijaksi. Vanhamuo- vanhojen tilojen saneeraus, minkä jälkeen yksi
20684: toisena koulutuksena toimii lisäksi koneenkor- opistoasteinen uusi linja voi toimia jo varsinaisen
20685: jausosasto. kotiteollisuuskoulun yhteydessä, kahden linjan
20686: Viime vuosina kotiteollisuus, käsiteollisuus ja ollessa vuokratiloissa erillään muusta oppilaitok-
20687: taideteollisuus ovat kohonneet uuteen arvoon. sesta. Olisi toivottavaa, että valtiovallan myöntei-
20688: Tätä kuvastaa mm. se, että parasta aikaa Pohjois- nen päätös opistoasteisen koulutuksen vakinaista-
20689: maiden neuvoston hankkeena ollaan puuhaamas- misesta saataisiin pikaisesti, jotta voitaisiin aloit-
20690: sa yhteispohjoismaista kotiteollisuuskoulua Nor- taa lisärakennuksen rakentaminen nyt vuokrati-
20691: jaan. Suomessakin kiinnostus kotiteollisuuteen ja loissa toimiville. Näin Kouvolan kotiteollisuus-
20692: käsityöhön on suuresti lisääntynyt ja se näkyy koulu saisi ensi vuonna aloittaa toisen vuosisadan
20693: myös kotiteollisuuskouluihin hakijoiden määrän monipuolista koulutusta antavana ja uudistunee-
20694: kasvuna. Kouvolan kotiteollisuuskoulukin on vii- na alan oppilaitoksena näin jatkaen Säkkijärven
20695: me vuosina huomattavasti laajentunut. Siellä on kotiteollisuuskoulujen kunniakasta perinnettä.
20696: nyt muutaman vuoden ajan toiminut lisäksi väli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20697: aikaiskoulutuksena kolme opistoasteista linjaa, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20698: ompelu- ja neulealan, kudonta-alan ja puutyö-
20699: alan suunnittelijoiden linjat. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
20700: Merkittävää tässä väliaikaiskoulutuksessa on ol- menpiteisiin Kouvolan kotiteollisuuskou-
20701: lut, että näillä opistoasteisilla linjoilla on opetuk- lun opistoasteisen koulutuksen vakinaista-
20702: sessa ollut myös vahva yritystaloudellinen suun- miseksi ja määrärahan myöntämiseksi lisä-
20703: tautuminen. Yritystaloudellisia aineita on liitetty rakennusta varten.
20704:
20705: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
20706:
20707: Anna-Kaarina Louvo Kaarina Dromberg
20708: 1986 vp. 553
20709:
20710: Toivomusaloite n:o 514
20711:
20712:
20713:
20714:
20715: Lähdesmäki ym.: Korkeakoulutasoisen käsiteollisuuden opetuksen
20716: aloittamisesta
20717:
20718:
20719: Eduskunnalle
20720:
20721: Keskiasteen koulu-uudistuksen yhteydessä kak- nitelleet käsiteollisen alan ammatilliseen kor-
20722: si alaa, kotiteollisuus ja taideteollisuus, on yhteis- keakoulututkintoon tähtäävän opetustoiminnan
20723: ten perusteiden pohjalta muodostettu uudeksi aloittamista. Opetus voisi tapahtua yhteistyössä
20724: käsitteeksi käsi- ja taideteollisuusala. Opetushal- lähiyliopistojen, esimerkiksi Tampereen ja Helsin-
20725: linnon alaa joudutaan tarkastelemaan uudella ta- gin kanssa.
20726: valla. Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
20727: Erityisesti käsiteollisuuden alalle on perustettu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20728: lukuisia opistoasteisia laitoksia ja monet toimin- muksen,
20729: nassa olevat kouluasteen opetuslaitokset ovat pyr-
20730: kimässä opistotasoisiksi. Opistoasteen opettajilta että hallitus ryhtyisi ensi tzlassa toimen-
20731: on vaadittava korkeakoulutasoinen tutkinto, mikä piteisiin, jotta käsiteoitisuuden korkeakou-
20732: ei toistaiseksi kuitenkaan ole mahdollista käsiteol- luasteen opetus voidaan mahdollisimman
20733: lisuuden erikoisalalla. Taideteollisella alalla tämä pikaisesti aloittaa Fredrika Wetterhoffin
20734: mahdollisuus on jo olemassa. kotiteollisuusopettajaopiston ja Lahden
20735: Hämeenlinnassa sijaitseva Fredrika Wetterhof- taide- ja käsityöteollisuusoppzlaitoksen yh-
20736: fin kotiteollisuusopettajaopisto ja Lahden taide- teistyönä.
20737: ja käsiteollisuusoppilaitos ovat yhteistyössä suun-
20738:
20739: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
20740:
20741: Martti Lähdesmäki Jorma Rantanen
20742: Lea Savolainen Jouko Skinnari
20743:
20744:
20745:
20746:
20747: 70 260211N
20748: 554 1986 vp.
20749:
20750: Toivomusaloite n:o 515
20751:
20752:
20753:
20754:
20755: Lähdesmäki ym.: Liikenneopiston perustamisesta Hämeenlinnaan
20756: Ammattikoulujen opettajaopiston yhteyteen
20757:
20758:
20759: Eduskunnalle
20760:
20761: Liikennealan koulutus on nykyisin verrattain ti, pedagogisesti että valtion taloudenkin kannalta
20762: kehittymätöntä moniin muihin aloihin verrattu- olisi edullista, että liikennealan koulutusta ja tut-
20763: na. Erityisesti tieliikennealan opettajien koulutus kimusta keskitettäisiin jo alan koulutuksesta huo-
20764: on toistaiseksi hoidettu hajanaisesti ja epätyydyt- lehtivan Ammattikoulujen Hämeenlinnan opet-
20765: tävästi. Kun otetaan huomioon liikenteen aiheut- tajaopiston yhteyteen. Tälle kannalle on asettunut
20766: tamat tapaturmat, liikennekuolemat, kalliin ajo- myös Hämeen lääninhallitus.
20767: kaluston ja kuljetettavan tavaran vahingoittumi- Liikenneopiston perustamista tarkoittavissa eh-
20768: set, on myös kuljettajakoulutus nimenomaan dotuksissa on edellytetty, että opiston yhteydessä
20769: jatko- ja täydennyskoulutuksen osalta puutteelli- on harjoitusrata. Hämeenlinnan Ahveniston
20770: sesti hoidettu. moottorirata on 3 040 metriä pitkä monipuolinen
20771: Valtion eri toimikunnat ja työryhmät ovat rata, jonka täydentäminen liikenneopetuksessa
20772: 1970-luvun alusta lähtien tehneet esityksiä liiken- käytettäväksi harjoitusradaksi vaatisi vähäiset kus-
20773: nealan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisek- tannukset uuden harjoitusradan rakentamiseen
20774: si tavoitteena liikenneopiston perustaminen. Hä- verrattuna.
20775: meenlinnan kaupunki on ensimmäisen kerran Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
20776: vuonna 1972 esittänyt Hämeenlinnan tarjoamia taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20777: mahdollisuuksia liikenneopiston perustamispaik-
20778: kana liikenneministeriölle, opetusministeriölle ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lii-
20779: ammattikasvatushallitukselle. Vuodesta 1978 läh- kenneopiston perustamiseksi Ammatti-
20780: tien on Ammattikoulujen Hämeenlinnan opetta- koulujen Hämeenlinnan opettajaopiston
20781: jaopistossa järjestetty liikenneopettajiksi valmistu- yhteyteen.
20782: vien pedagogista koulutusta. Sekä toiminnallises-
20783:
20784: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
20785:
20786: Martti Lähdesmäki Anna-Liisa Piipari
20787: Jorma Rantanen Lea Savolainen
20788: 1986 vp. 555
20789:
20790: Toivomusaloite n:o 516
20791:
20792:
20793:
20794:
20795: Maijala ym.: Maataloudellisen bioteknologian tutkimuksen ja koulu-
20796: tuksen aloittamisesta
20797:
20798:
20799: Eduskunnalle
20800:
20801: Geeninsiirto eläimistä bakteereihin onnistui Odotettua paljon nopeammin saavutetut edis-
20802: ensi kerran v. 1973, mikä teki mahdolliseksi ohjel- tysaskelet ovat antaneet rohkaisua monille gee-
20803: moida mikrobeita tuottamaan ihmisten elämälle niteknologisille tutkimuslaboratorioille eri mais-
20804: tärkeitä valkuaistyyppejä kuten hormoneita, ent- sa, ja asia on yhä enemmän ollut kansainvälis-
20805: syymeitä, rokotteita jne. Tekniikka on sittemmin ten tieteellisten konferenssien aiheena parin
20806: mahdollistanut perintötekijöiden kopioimisen lä- viime vuoden aikana. USA:ssa oli kesällä 1983
20807: hes rajattomasti bakteeriviljelmien avulla. Mole- n. 220 molekyyligeneettistä tutkimus- ja kehitys-
20808: kyyligeneettisen tutkimuksen alueella onkin tehty työtä tekevää yritystä, joilla oli yhteensä yli 4000
20809: käänteentekeviä keksintöjä lähes jatkuvasti. Kehi- tohtoritason tutkijaa ja joista 73 työskenteli koti-
20810: tys on niin nopeata, että vakavasti puhutaan bio- eläintenkin geeninsiirron hyväksi mm. kehit-
20811: logisesta vallankumouksesta. Vuodesta 1953 läh- tääkseen eräille taudeille vastustuskykyisiä eläi-
20812: tien on 38 Nobel-palkintoa jaettu molekyyligene- miä.
20813: tiikkaan liittyvistä löydöistä. Merkittävää on Kotieläinten geeninsiirto on monivaiheinen,
20814: myös, että löytöjen soveltaminen käytäntöön var- monipuolista asiantuntemusta vaativa tapahtu-
20815: sinkin lääketieteessä ja teollisuudessa on tapahtu- masarja. Tähänastisissa onnistuneissa siirroissa on
20816: nut nopeasti. tutkijaryhmän koko ollut 8-10 tutkijaa apulaisi-
20817: USA:n kongressin teettämässä selvityksessä v. neen. Kehitystä seuranneiden ulkopuolisten tut-
20818: 1984 arvioidaan tällaiseen geenitekniikkaan pe- kijain piirissä on voimistunut käsitys, että alan
20819: rustuvien tuotteiden markkina-arvon USA:ssa ole- edistysaskelia ei paljoakaan julkaista, vaan että
20820: van v. 1985 jo 1,3 miljardia dollaria ja 25 miljar- menetelmät pidetään liikesalaisuuksina. Julkisuu-
20821: dia dollaria v. 2000. Tällaisen teollisuuden osuus teen tullaan päästämään vain geeninsiirron tulok-
20822: kansantuotteesta olisi v. 2000 arvion mukaan sa- sena aikaansaatuja kotieläinkantoja, joita paten-
20823: ma kuin tietoteknisen teollisuuden. toituina myydään vain suurilla hinnoilla.
20824: Geenitekniikka on otettu käyttöön paitsi lääke- Ottaen huomioon viimeaikaisen kehityksen
20825: teollisuudessa myös maataloudessa, elintarvike-, vauhdin on Suomessakin varustauduttava siihen,
20826: kasvinsuojeluaine- ja kemian teollisuudessa, ym- että meillä 5-10 vuoden sisällä on riittävän voi-
20827: päristönsuojelussa jne., lähinnä mikrobien perin- makas, maatalouden alkutuotannon kehittämistä
20828: nölliseen uudelleenohjelmointiin perustuen. palveleva bioteknologinen tutkimusyksikkökoko-
20829: Geeninsiirron kasveihin ja eläimiin katsottiin kau- naisuus, jossa voidaan kehittää myös eläin- ja kas-
20830: an olevan niin vaikeata, että eräs molekyyligene- viainesta tuotantomme hinta- ja laatukilpailuky-
20831: tiikan alalla Nobel-palkittu tutkija v. 1978 arvioi vyn ylläpitämiseksi.
20832: sen olevan mahdollista vasta seuraavan vuosisadan Kokonaisuus olisi sijoitettava läheisillä tutki-
20833: 1. neljänneksellä. Kuitenkin jo v. 1980 saatiin musaloilla työskentelevien yksiköiden yhteyteen,
20834: siirretyksi vieras geeni hiireen. Vuoden 1982 lo- esim. Maatalouden tutkimuskeskukseenJokioisiin
20835: pulla onnistuttiinUSA:ssasiirtämään hiiriin rotan tai Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelli-
20836: kasvuhormonigeeni, joka aikaansai hiirissä kasvun seen tiedekuntaan Viikkiin. Siihen mennessä kun-
20837: oleellisen nopeutumisen ja joka myös siirtyi seu- nes tavoitehava kokonaisuus saadaan aikaan, on
20838: raavalle sukupolvelle. Vuonna 1985 saatiin sekä tärkeätä huolehtia jo olemassa olevien yksiköi-
20839: USA:ssa että Länsi-Saksassa siirretyksi vieras den mahdollisuuksista käynnistää geeniteknologi-
20840: yhdistelmägeeni sikoihin, lampaisiin ja kaniinei- nen tutkimustoiminta ja kouluttaa tutkijoita
20841: hin. alalle.
20842: 556 1986 vp. - TA n:o 516
20843:
20844: Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun- varten maassamme sekä n"ittävien määrära-
20845: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- hojen varaamtseksi työn käynnistämtstä
20846: sen, varten olemassa olevissa yksiköissii, kuten
20847: Maatalouden tutkimuskeskuksessa jokioi-
20848: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tar- sissa ja Helsingin yliopiston maatalous-
20849: peellisten selvitysten ja suunnitelmien laa- metsätieteelltsessä tiedekunnassa, esim.
20850: timtseksi maataloudelltsen bioteknologian vtiden tutkt/an monitietetsen työryhmän
20851: tutkimuksen ja koulutuksen toteuttamtsta avulla kummassakin.
20852:
20853: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
20854:
20855: Matti Maijala Kalevi Mattila Mikko Jokela
20856: Aapo Saari Pentti Lahti-Nuuttila Pirkko Ikonen
20857: Väinö Raudaskoski Kimmo Sasi Jukka Vihriälä
20858: Lea Sutinen
20859: 1986 vp. 557
20860:
20861: Toivomusaloite n:o 517
20862:
20863:
20864:
20865:
20866: Mattila: Kuvaamataidon keskiasteen ammatillisen koulutuksen aloit-
20867: tamisesta Oulussa
20868:
20869:
20870: Eduskunnalle
20871:
20872: Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto on yhteis- elämän keskus. Vahvana yliopisto- ja kulttuuri-
20873: työssä Oulun kaupungin, Oulun taiteilijaseuran kaupunkina se kykenee tarjoamaan opiskelijoille
20874: ja Oulun kotiteollisuuskoulun kanssa vuodesta varsinaisen ammattikoulutuksen lisäksi monipuo-
20875: 1981 lähtien suunnitellut kuvataiteen keskiasteen lisen virikkeisen kulttuuri-ilmapiirin.
20876: ammatillisen koulutuksen aloittamista Oulun ko- Oulun kotiteollisuuskoululla on kuvataiteen
20877: titeollisuuskoulussa ammattikasvatushallituksen ammatillisen koulutuksen aloittamiseen riittävät
20878: alaisuudessa. resurssit, pitkälle valmistellut opetussuunnitelmat
20879: Paitsi että Pohjois-Suomen ammattitaide on ja mahdollisuudet saada pätevää opettajakuntaa.
20880: korkeatasoista, sen kuvataiteen harrastus on hyvin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
20881: vireää: kuvataidepainotteisia lukioita ja lasten ja vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20882: nuorten kuvataidekouluja perustetaan ja kansan-
20883: opistoissa annetaan kuvataiteen harrastajapohjais- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n ku-
20884: ta koulutusta. Pitkälle edistynyt harrastus luo vaamataidon keskiasteen ammatzllisen
20885: luonnollista kysyntää kuvataiteen ammatilliselle koulutuksen aloittamiseksi Oulun koti-
20886: koulutukselle. Pohjois-Suomesta se kuitenkin teollisuuskoulussa ammattzkasvatushalli-
20887: puuttuu kokonaan. tuksen alaisena.
20888: Oulu on Pohjois-Suomen talous- ja kulttuuri-
20889:
20890: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
20891:
20892: Kalevi Mattila
20893: 558 1986 vp.
20894:
20895: Toivomusaloite n:o 518
20896:
20897:
20898:
20899:
20900: Miettinen ym.: Kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen kehittä-
20901: misestä
20902:
20903:
20904: Eduskunnalle
20905:
20906: Kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksessa hyödyksi myös ammattikasvatushallituksen piiriin
20907: koulutetaan vuosittain noin 8 000 opettajaa. Täy- kuuluvassa opettajiston ja muun koulutushenki-
20908: dennyskoulutustarpeen kasvaessa on välttämätön- löstön täydennyskoulutuksessa. Tästä syystä on
20909: tä toisaalta kehittää Heinolan kurssikeskusta edel- välttämätöntä varata ensi vuoden tulo- ja menoar-
20910: leen sekä ryhtyä toimenpiteisiin ammattikasvatus- vioon riittävät määrärahat, joilla valmistellaan
20911: hallituksen koulutuskeskuksen perustamiseksi kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen rin-
20912: kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen rin- nalle tai yhteyteen Heinolaan perustettavaksi am-
20913: nalle tai yhteyteen. mattikasvatushallituksen koulutuskeskus. Valtion
20914: Heinolan kurssikeskuksen täysipainoisen koulu- varojen käytön kannalta, aluepoliittisesti sekä tie-
20915: tustoiminnan turvaamiseksi tarvitaan tämän valta- don, taidon ja resurssien yhdistämisen ja hyväksi-
20916: kunnallisen koulutuskeskuksen henkilöresurssien käytön kannalta ammattikasvatushallituksen kou-
20917: lisäämistä pikaisesti. lutuskeskuksen perustaminen Heinolaan on eri-
20918: Heinolan kurssikeskus tarvitsee myös määrära- tyisen järkevää.
20919: hoja selvitys- ja tutkimustoiminnan aloittamiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20920: sekä koulutusmateriaalin tuottamiseksi paitsi tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20921: kurssikeskuksen omaa myös muuta valtakunnallis-
20922: ta täydennyskoulutusta varten. Kurssikeskuksen että hallitus ryhtyisi pzkaisiin toimenpi-
20923: kirjastosta ja oppimateriaalinäyttelystä on myös teiszin kouluhallituksen Heinolan kurssi-
20924: perusteltua kehittää valtakunnallinen täydennys- keskuksen edelleen kehittämiseksi ja am-
20925: koulutuksen informaatiokeskus. mattikasvatushallituksen koulutuskeskuk-
20926: Erityisesti viimeksi mainittua eli täydennyskou- sen perustamiseksi Heinolaan.
20927: lutuksen informaatiokeskusta on järkevää käyttää
20928:
20929: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
20930:
20931: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
20932: 1986 vp. 559
20933:
20934: Toivomusaloite n:o 519
20935:
20936:
20937:
20938:
20939: Miettinen ym.: Mikkelin kotiteollisuuskoulun muuttamisesta opisto-
20940: asteiseksi
20941:
20942:
20943: Eduskunnalle
20944:
20945: Mikkelin kotiteollisuuskoulua laajennetaan koulun muuttamiseksi maatalous-, kotitalous- ja
20946: parhaillaan. Tänä vuonna valmistuva laajennusosa kotiteollisuusoppilaitoksista annetussa laissa tar-
20947: mahdollistaa varsin korkeatasoisen ja monipuoli- koitetuksi kotiteollisuusopistoksi vuoden 1987
20948: sen koulutuksen. alusta lukien.
20949: Kiinnostus Mikkelin kotiteollisuuskoulussa an- Opistoasteisessa yrittäjäkoulutuksessa on tarkoi-
20950: nettavaa käsityö- ja taideteollisuuden koulutusta tus toimia tiiviissä yhteistyössä Helsingin kauppa-
20951: kohtaan onkin lisääntynyt jatkuvasti. Oppilaita korkeakoulun Mikkelin pienyrityskeskuksen sekä
20952: koulussa on tällä hetkellä kymmenen eri läänin Mikkelin kauppaoppilaitoksen ja teknillisen oppi-
20953: alueelta sekä myös ulkomailta. laitoksen kanssa.
20954: Opiskelijat ovat erittäin kiinnostuneita opiske- Mikkelin kotiteollisuuskoululla on kaikki edel-
20955: lusta ja omaavat omintakeista suunnittelutaitoa. lytykset aloittaa opistoasteinen koulutus vuoden
20956: Monen opiskelijan tavoitteena onkin oman yrityk- 1987 alusta lukien.
20957: sen perustaminen. Luovuuden ja osaamisen tulok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20958: sena syntyvillä korkeatasoisilla tuotteilla on kysyn- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20959: tää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Jatkokou-
20960: lutuksella voitaisiin kehittää osaamista ja lisätä että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
20961: opiskelijoiden valmiuksia tuottavan yritystoimin- menpiteisiin Mtkkelin kotiteollisuuskou-
20962: nan aloittamiseen. Tavoitteena Mikkelin kotiteol- lun muuttamiseksi opistoasteiseksija ottai-
20963: lisuuskoulussa onkin aloittaa opistoasteinen käsi- siko. tarkoitukseen valtion vuoden 1987
20964: ja taideteollisuuden yrittäjäkoulutus vuonna tulo- ja menoarvioesitykseen riittävät mää-
20965: 1987. Mikkelin kaupunginhallitus on tehnyt val- rärahat.
20966: tioneuvostolle esityksen Mikkelin kotiteollisuus-
20967:
20968: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
20969:
20970: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen
20971: )60
20972: 1986 vp.
20973:
20974: Toivomusaloite n:o 520
20975:
20976:
20977:
20978:
20979: J. Mikkola ym.: Peruskoulun ja lukion johtokuntien kokoonpanoa
20980: koskevien säännösten muuttamisesta
20981:
20982:
20983: Eduskunnalle
20984:
20985: Askaisten, Lemun, Maskun, Nousiaisten, Vah- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
20986: don ja Velkuan kunnilla on yhteinen peruskoulun vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20987: yläasteen ja erityiskoulun piiri. Kunnat ovat teh-
20988: neet myös lukion ylläpitämisestä sopimuksen. että hallitus ryhtyisi pikaiszi'n toimenpi-
20989: Näiden koulujen johtokuntia valittaessa ei nii- teisiin peruskoulu- ja lukiolakien muutta-
20990: hin saada mahtumaan piirin kaikkien kuntien miseksi johtokuntien kokoonpanoa koske-
20991: edustusta. Peruskoulu- ja lukiolaeissa on johto- viita osin siten, että milloin kahdella tai
20992: kunnan jäsenmäärä määritelty kiinteästi. Johto- useammalla kunnalla on yhteinen perus-
20993: kunnan jäsenmäärässä ei ole mahdollisuutta jous- koulun yläasteen piiri tai muuta yhteistä
20994: toon sen mukaan kuinka monta kuntaa yhteisen koulutointa, ;ohtokuntti'n voitaistin valita
20995: koulun piiriin kuuluu. useampia jäseniä esimerkiksi siten kuin
20996: Edellä esitetyistä syistä koulujen johtokuntiin ei koululautakunnan osalta on kunnan kou-
20997: saada koulupiirin alueen ja oppilaiden olojen tun- luhallinnosta annetussa laissa (479183)
20998: temusta kattavasti järjestetyksi. säädetty.
20999:
21000: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
21001:
21002: Jukka Mikkola Timo Roos Aarno von Bell
21003: Paula Eenilä Liisa Hilpelä Anna-Liisa Jokinen
21004: Heli Astala
21005: 1986 vp. 561
21006:
21007: Toivomusaloite n:o 521
21008:
21009:
21010:
21011:
21012: J. Mikkola ym.: Lounais-Suomen metsäkoulun opistotasoisen koulu-
21013: tuksen aloittamisesta
21014:
21015:
21016: Eduskunnalle
21017:
21018: Lounais-Suomen metsäkoulu toimii Paimiossa pinta-ala kasvoi merkittävästi. Näin luotiin edel-
21019: entisen maatalouskerho-opiston kiinteistössä. lytykset metsäkoulun toiminnan kehittämiseksi
21020: Paimion kunta on luovuttanut omistamiaan opistotasoiseksi.
21021: metsiä vuonna 1985 Suomen valtiolle ammatti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
21022: kasvatushallituksen hallintaan n. 200 hehtaaria. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21023: Metsät on vaihtokirjalla luovutettu valtiolle, jotta
21024: voitaisiin edesauttaa metsäkoulun opistotasoisen että hallitus pzkaisesti ryhtyisi toimenpi-
21025: opetuksen käynnistämistä. Vaihtokirja perustui teisiin Lounais-Suomen metsäkoulun opis-
21026: eduskunnan hyväksymään lakiin (284/85). Maa- totasoisen koulutuksen aloittamiseksi.
21027: alueiden vaihdon johdosta metsäkoulun metsä-
21028:
21029: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
21030:
21031: Jukka Mikkola Paula Eenilä
21032: Liisa Hilpelä Anna-Liisa Jokinen
21033: Heli Astala
21034:
21035:
21036:
21037:
21038: 71 260211N
21039: 562 1986 vp.
21040:
21041: Toivomusaloite n:o 522
21042:
21043:
21044:
21045:
21046: Moisander: Korkeakoulujen tutkinnonuudistuksessa havaittujen vir-
21047: heiden korjaamisesta
21048:
21049:
21050: Eduskunnalle
21051:
21052: Mamme korkeakoululaitoksessa toteutettu tut- senäisiin toimenpiteisiin virheiden korjaamiseksi.
21053: kinnonuudistus on jo tässä vaiheessa osoittautu- Koska kysymys on kuitenkin erittäin mittavas-
21054: nut monelta osin epäonnistuneeksi. ta, jopa periaatteellisestakin ja koko korkeakoulu-
21055: Opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien ka- laitosta koskettavasta asiasta, ei havaittujen epä-
21056: ventuminen, opiskeluaikojen huomattava piden- kohtien korjaamista tulisi sysätä yksittäisten kor-
21057: tyminen, opiskelijoiden lisävelkaantuminen sekä keakoulujen ja yliopistojen varaan.
21058: yliopistojen ja korkeakoulujen resurssien puut- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
21059: teellisuus ovat eräitä konkreettisia tämänhetkisiä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21060: epäkohtia.
21061: Useissa yliopistoissa ja korkeakouluissa on kaik- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimenpi-
21062: kien ko. laitoksen hallinnossa mukana olevien ta- teisiin korkeakoululaitoksessa toteutetun
21063: holta vaadittu muutoksia ja korjauksia tapahtu- tutkinnonuudistuksen edelleen kehittämi-
21064: neeseen tutkinnonuudistukseen. Opetusministe- seksi ja jo havaittujen ja yleisesti tunnus-
21065: riönkin taholta on tunnustettu useita puutteelli- tettujen virheiden pikaiseksi korjaamisek-
21066: suuksia ja kehotettu korkeakouluja ryhtymään it- st.
21067:
21068: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
21069:
21070: Erkki Moisander
21071: 1986 vp. 563
21072:
21073: Toivomusaloite n:o 523
21074:
21075:
21076:
21077:
21078: Mäkipää ym.: Opettajien tietokonekoulutuksen turvaamisesta
21079:
21080:
21081:
21082: Eduskunnalle
21083:
21084: Tietokoneopetus maamme kouluissa lisääntyy arvioitu 1,5 miljoonaa markkaa. Valtion osuudek-
21085: lähivuosina erittäin huomattavasti. Lukioissa tie- si on kaavailtu 0,5 miljoonaa markkaa. Kunnissa
21086: tokoneopetus on ollut valinnaisaineena jo muuta- kannetaan huolta näiden kustannusten paisumi-
21087: man vuoden. Peruskoulun yläasteille atk-opetus sesta, varsinkin jos opettajien atk-koulutus tar-
21088: tulee valinnaiseksi aineeksi syksyllä 1987. peettomasti pitkittyy.
21089: Atk-opetuksen tuntuva lisääntyminen kouluis- Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioitta-
21090: sa edellyttää maamme opettajakunnan koulimista vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21091: näiden laitteiden käyttöön. Yksistään Turun ja
21092: Porin läänissä on tarpeen kurssittaa noin 5 700 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21093: opettajaa näiden laitteiden hallintaan. opettajien tietokonekoulutuksen turvaa-
21094: Atk-koulutuksen järjestäminen opettajille tie- miseksi osoittamalla tarkoitukseen rzi'ttä-
21095: tää kunnille suuria kustannuksia. Turun ja Porin västi valtion varoja.
21096: läänin osalta kokonaiskustannuksiksi vuodessa on
21097:
21098: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
21099:
21100: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
21101: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21102: 564 1986 vp.
21103:
21104: Toivomusaloite n:o 524
21105:
21106:
21107:
21108:
21109: Mäkipää ym.: Viittomakielen ottamisesta kuurojen lasten opetuskie-
21110: leksi
21111:
21112:
21113: Eduskunnalle
21114:
21115: Syksyllä 1981 kuulovammaisalan neuvottelu- Ruotsi on ainoa maa maailmassa, jossa on viral-
21116: kunta jätti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuk- lisesti hyväksytty viittomakieli kuurojen lasten en-
21117: selle aloitteen, jossa esitettiin viittomakielen lain- simmäiseksi kieleksi opetuksessa, jonka tavoittee-
21118: säädännöllisen aseman parantamista siten, että si- na on kaksikielisyyden saavuttaminen.
21119: tä tutkittaisiin ja huollettaisiin valtion varoin ku- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
21120: ten saamen kieltä. Asia ei ole kuitenkaan edennyt. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21121: Voimaan tuleva koululaki mainitsee viittoma-
21122: kielen ensimmäistä kertaa. Siinä todetaan, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vti"t-
21123: kuurojen opetuksessa opetuskielen tukena voi- tomakielen hyväksymiseksi virallisesti kuu-
21124: daan käyttää viittomakieltä. Laissa annetaan mah- rojen lasten ensimmäiseksi kieleksi.
21125: dollisuus viittomakielen opetukseen kuulovam-
21126: maisten kouluissa myös oppiaineena.
21127:
21128: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
21129:
21130: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
21131: 565
21132: 1986 vp.
21133:
21134: Toivomusaloite n:o 525
21135:
21136:
21137:
21138:
21139: Mäkipää ym.: Kirjastoautojen hankinnan tukemisesta haja-asutus-
21140: alueiden kirjastopalvelujen turvaamiseksi
21141:
21142:
21143: Eduskunnalle
21144:
21145: Yleiset kirjastot ovat vapaan kansansivistystyön Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21146: perusta. SMP:n mielestä yleistä kirjastolaitosta tu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21147: lee kehittää siten, että kirjastopalvelut ovat tasa-
21148: puolisesti kaikkien saatavilla riippumatta asuin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tar-
21149: paikasta ja kunnan taloudellisesta tilasta. Maam- peellisen tuen osoittamiseksi köyhille kun-
21150: me laajoilla haja-asutusalueilla kuntalaisten yh- mlle kirjastoauton hankintaan haja-
21151: denvertaisuus kirjastopalvelujen saamisen suhteen asutusalueiden kirjastopalvelujen turvaa-
21152: ei kuitenkaan toteudu. Tätä aukkoa täyttävät osal- miseksi.
21153: taan kirjastoautot. Niitäkään ei kuitenkaan vielä
21154: ole tarpeellisessa määrin maamme kunnissa.
21155:
21156: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
21157:
21158: Lea Mäkipää ). Juhani Kortesalmi
21159: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21160: 566 1986 vp.
21161:
21162: Toivomusaloite n:o 526
21163:
21164:
21165:
21166:
21167: Mäkipää ym.: Kokemäen maatalousoppilaitoksen kehittämisestä
21168:
21169:
21170:
21171: Eduskunnalle
21172:
21173: Ammattikasvatushallituksen käsittelemässä talousopetuksen tehostumisen laajalti läänin alu-
21174: suunnitteluohjelmassa, joka yltää vuoteen 1988 eella.
21175: asti, valtion omistuksessa olevan Kokemäen maa- Ylioppilaspohjainen koulutus on tullut uutena
21176: talousoppilaitoksen investoinnit ovat yhteensä maatalousoppilaitoksen opetusohjelmaan mu-
21177: 28,3 milj. mk. kaan, ja ehkä eniten koulutus on laajentunut
21178: Turun ja Porin lääninhallituksen kannanotoissa puutarhaopetuksen osalta. Puutarhurikouluun
21179: Kokemäen maatalousoppilaitoksen kehittämistä tulee hakijoita ympäri maan ja muille koulutus-
21180: on pidetty välttämättömänä. Kysymyksessä on aloista riippuen laajalti läänin alueelta. Ammatti-
21181: maatalousopetuksen ja samalla myös keskiasteen kasvatushallituksen hyväksymä oppilaspaikkata-
21182: koulutuksen tehostaminen, jota läänissä on oppi- voite on v. 1988 yhteensä 187, joten koulu tarvit-
21183: laspaikkavajauksen takia pidetty tärkeänä. Koke- see välttämättä erilaisia lisätiloja.
21184: mäen osalta kysymyksessä on myös vaikean työlli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21185: syystilanteen hoitaminen. Työttömyyden lieven- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21186: tämiseksi tarvitaan uusia perusteltuja investoin-
21187: teja, jolloin uusia työpaikkoja saadaan järjesty- että' hallitus ryhtyisi toimenpitet'sti'n Ko-
21188: mään jo rakennusajaksi. Luonnollisesti uudet kemäen maatalousopptfaitoksen kehittä-
21189: koulutuspaikat helpottavat osaltaan nuorisotyöt- miseksi suunnitellut investoinnit nopeasti
21190: tömyyttä sekä ennen kaikkea mahdollistavat maa- toteuttamalla.
21191:
21192: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
21193:
21194: Lea Mäkipää Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21195: 1986 vp. 567
21196:
21197: Toivomusaloite n:o 527
21198:
21199:
21200:
21201:
21202: Mäkipää ym.: Osaran maatalousoppilaitoksen rakennushankkeen to-
21203: teuttamisesta
21204:
21205:
21206: Eduskunnalle
21207:
21208: Osaran maatalousoppilaitoksen lisärakennus- ja totilojen osalta niin, että oppilaitos voisi saavuttaa
21209: peruskorjaushanke on tällä hetkellä esisuunnitte- sille tarkoitetun keskiasteen koulutuksen määrä-
21210: luvaiheessa: hankkeella on opetusministeriön vah- ja laatutavoitteen. Tämä on toimivan kokonaisuu-
21211: vistama perustamissuunnitelma, joka puolestaan den muodostumista ajatellen tärkein rakennusvai-
21212: perustuu kokonaismitoituksen osalta ammattikas- he.
21213: vatushallituksen 1983 tekemään päätökseen, jon- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
21214: ka mukaan oppilaitoksen oppilasmäärä on 178 nioittaen,
21215: vuonna 1988. Ammatissa toimiville tarkoitetut
21216: kurssipaikat mukaan lukien oppilasmäärä on 194. että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
21217: Kysymyksessä on rakennushankkeiden loppuun Osaran maatalousoppilaitoksen rakennus-
21218: saattaminen luokka-, asuntola-, työpaja- ja hallin- hankkeen toteuttamiseksi.
21219:
21220: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
21221:
21222: Lea Mäkipää Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21223: 568 1986 vp.
21224:
21225: Toivomusaloite n:o 528
21226:
21227:
21228:
21229:
21230: Mäkipää ym.: Nuorisotilojen rakentamisesta ja kunnostamisesta
21231:
21232:
21233:
21234: Eduskunnalle
21235:
21236: Perhepolitiikkamme on vuosikausia ollut retu- ollut paljon penseyttä ja saamattomuutta siitäkin
21237: perällä ja syyttömät nuoret ovat saaneet kärsiä huolimatta, että samalla edistettäisiin valtakun-
21238: työn ja kunnollisten ansioiden puutteesta. Tällai- nan sisäistä taloutta.
21239: sissa tilanteissa on välttämätöntä, että kaikkialla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21240: maassamme nuorisolla on edes asianmukaiset ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21241: riittävät nuorisotilat tai -talot. Näin edistettäisiin
21242: asianmukaisesti nuorison harrastuksia, itsensä ke- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21243: hittämistä ja omatoimisuutta. nuorisotilojen rakentamiseksi ja nziden
21244: Kuitenkin nuorisotalo- ja nuorisotila-asiassa on kunnostamiseksi maassamme.
21245:
21246: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
21247:
21248: Lea Mäkipää Liisa Arranz
21249: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
21250: 1986 vp. 569
21251:
21252: Toivomusaloite n:o 529
21253:
21254:
21255:
21256:
21257: Mäkipää ym.: Satakunnan Liikuntaopiston investointien turvaami-
21258: sesta
21259:
21260:
21261: Eduskunnalle
21262:
21263: Vuodesta 1969 alkaen on toiminut Satakunnan joita on muiden harkinnanvaraisten liikuntaopis-
21264: Urheilutuki ry. -niminen yhdistys, jossa tällä het- tojen tapaan suunniteltu rakennettavaksi lähivuo-
21265: kellä ovat jäseninä urheilun piirijärjestöt, Sata- sina Kokemäen Pitkäjärvelle.
21266: kunnan maakuntaliitto sekä 25 Satakunnan Tämän ruokalan sekä majoitus- ja kurssiraken-
21267: alueen kaupunkia tai kuntaa. Yhdistyksen ylläpi- nuksen kustannusarvio on 5, 5 milj. markkaa,
21268: tämä Satakunnan Liikuntaopisto on saanut Koke- mutta sen toteuttamiseen ei voida saada opetus-
21269: mäen Pitkäjärvellä sijaitsevien kenttien ja huolto- ministeriön varoja.
21270: rakennuksen rakentamiseen opetusministeriön tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21271: kea. Samoin toiminta-avustusta opetusministeriö taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21272: on myöntänyt vuodesta 1984 alkaen.
21273: Liikuntaopisto tarjoaa vuosittain 60-70 erilais- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Sa-
21274: ta kurssia ja on siten merkittävä liikunta-alan kou- takunnan Lzikuntaopiston investointien
21275: lutusyksikkö. Sen toiminnan kehittäminen edel- turvaamiseksi.
21276: lyttää välttämättä omia kurssi- ja koulutustiloja,
21277:
21278: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
21279:
21280: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
21281:
21282:
21283:
21284:
21285: 72 260211N
21286: 570
21287: 1986 vp.
21288:
21289: Toivomusaloite n:o 530
21290:
21291:
21292:
21293:
21294: Mäkipää ym.: Ikaalisten keskusurheilukentän rakennushankkeen to-
21295: teuttamisesta
21296:
21297:
21298: Eduskunnalle
21299:
21300: Ikaalisten keskusurheilukentän kustannusarvio Lisäksi tulee kaupungin kustannuksella ra-
21301: on noin 8 miljoonaa markkaa. Juoksuratoja on kennettavaksi maavallikatsomo ja liikennealueet,
21302: pääsuoralla kahdeksan ja koko radan pituudelta joitten kustannukset ovat runsaat 900 000 mark-
21303: kuusi, hyppypaikkoja kaksi. kaa.
21304: Alueelle rakennetaan huoltorakennus ja alueel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21305: ta on varattu paikka myös tennishallille. Hallia tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21306: voisivat käyttää myös pesäpalloilijat sisäkaudella.
21307: Varsinaisen yleisurheilukentän kustannusarvio että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21308: on noin 3,5 miljoonaa markkaa. Kenttään liitty- Ikaalisten keskusurheilukentän rakennus-
21309: vät laitteet ja varusteet maksavat runsaat 500 000 hankkeen toteuttamiseksi.
21310: markkaa.
21311:
21312: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
21313:
21314: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
21315: 1986 vp. 571
21316:
21317: Toivomusaloite n:o 531
21318:
21319:
21320:
21321:
21322: Mäkipää ym.: Pienkustannustoiminnan tukemisesta
21323:
21324:
21325:
21326: Eduskunnalle
21327:
21328: Hallitusmuodossamme ilmaistu sanan- ja pai- ajatusten ja mielipiteiden julkituontiin ja levittä-
21329: novapauden periaate on korkeassa arvossa kansa- miseen, joita suuret kaupalliset kustantajat syystä
21330: laisten keskuudessa, onhan siinä kyse yhdestä de- tai toisesta saattavat vierastaa ja joiden julkitulolla
21331: mokratian keskeisestä kulmakivestä. Kuitenkin on sanan- ja painovapauden tosiasiallisen toteutu-
21332: sanan- ja painovapauden tosiasialliseen toteutu- misen kannalta tärkeä merkitys. Nämä pienkus-
21333: miseen vaikuttavat monet seikat, eivät vähiten ta- tantamot kuitenkin miltei säännönmukaisesti
21334: loudelliset, ja tästä seuraa, ettei sana ole kaikille kamppailevat taloudellisissa vaikeuksissa.
21335: samalla tavalla vapaa eikä esimerkiksi kuka tahan- Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioitta-
21336: sa kykene perustamaan kirjapainoliikettä ajatus- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21337: tensa tunnetuksi tekemiseksi.
21338: Tiedonvälityksen piirissä, myös kirjapainoalal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21339: la, on kehitys johtanut kohti keskittymistä. Pien- pienkustannustoiminnan tukemiseksi sa-
21340: ten on kovin vaikea saada ääntään kuuluviin. Kui- nan- ja painovapauden toteutumisen ni-
21341: tenkin esimerkiksi maamme lukuisat pienkustan- missä.
21342: tamot tarjoavat merkittävän väylän sellaistenkin
21343:
21344: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
21345:
21346: Lea Mäkipää Urho Pohto
21347: f
21348: J. Juhani Kortesalmi \ Anssi Joutsenlahti
21349:
21350:
21351:
21352:
21353: .. ,·..
21354: 572 1986 vp.
21355:
21356: Toivomusaloite n:o 532
21357:
21358:
21359:
21360:
21361: Norrback: Kokouspalkkioiden maksamisesta korkeakoulujen hal-
21362: lintoelinten työskentelyyn osallistuville opiskelijoille
21363:
21364:
21365: Eduskunnalle
21366:
21367: Korkeakoulujen hallintoelimiin osallistuvat korvausta. Siitä tulisikin suorittaa korvaus vastaa-
21368: opiskelijajäsenet eivät tähän saakka ole saaneet valla tavalla kuin työskentelystä korkeakoulujen
21369: korvausta hallintoelinten työskentelyyn osallistu- opintotukilautakuntien jäsenenä.
21370: misestaan. Kuitenkin näiden hallintoelinten työ Ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21371: vaatii hyvin usein pitkällistä perehtymistä niissä muksen,
21372: käsiteltäviin asioihin, ja varsinkin korkeimmissa
21373: hallintoelimissä, kuten korkeakoulujen hallituk- että hallitus ryhtyisi mitä pikimmin toi-
21374: sissa työskenteleminen merkitsee usein raskasta menpiteisiin, joilla turvattaisiin korkea-
21375: viikottaista työtaakkaa. On kohtuutonta edellyt- koulujen hallintoelimiin osallistuvzlle
21376: tää, että tämä työskentely, joka vaatii opiskelu- opiskelijozlle korvaus kokoustyöskentelys-
21377: ajasta tinkimistä, tapahtuisi ilman minkäänlaista tä.
21378:
21379: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
21380:
21381: Ole Norrback
21382: 1986 vp. 573
21383:
21384: Toivomusaloite n:o 533
21385:
21386:
21387:
21388:
21389: Nousiainen ym.: Oulunsalon lukion perustamisesta
21390:
21391:
21392:
21393: Eduskunnalle
21394:
21395: Oulunsalon kunta on muuttovoittoinen kunta, Keskiasteen kehittämissuunnitelmassa Oulun-
21396: joka omaa nuoren ikäluokan. Peruskoulun päättä- salon lukio on sijoitettu vuosille 1986-88. Kun-
21397: neidea ikäluokka kasvaa vuodesta 1986 vuoteen nan toiminta- ja taloussuunnitelmassa lukio on
21398: 1992 mennessä 120:stä 180:een. Lukionkäynti- ajoitettu aloittamaan toimintansa syksystä 1988.
21399: prosentti on 50-60 % . Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
21400: Nykyään oulunsalolaiset käyvät Kempeleen lu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21401: kiossa. Kempeleen omat ikäluokat kasvavat sa-
21402: manaikaisesti, eikä Oulunsalon lukion aloittami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lu-
21403: nen tuota vaikeuksia Kempeleen lukion säilyttä- kion perustamisluvan myöntämiseksi Ou-
21404: miselle 3-4-sarjaisena lukiona. lunsalon kuntaan.
21405:
21406: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
21407:
21408: Tellervo Nousiainen Juhani Alaranta
21409: Hannele Pokka Hannu Kemppainen
21410: 574 1986 vp.
21411:
21412: Toivomusaloite n:o 534
21413:
21414:
21415:
21416:
21417: Nousiainen ym.: Taidekoulujen saattamisesta kunnan koululaitok-
21418: sen osaksi
21419:
21420:
21421: Eduskunnalle
21422:
21423: Peruskoulu-uudistus toi Suomeen teoreettisen si. Lasten ja nuorten taidekoulun kunnallistami-
21424: koulun, joka varsin yksipuolisesti huolehtii lasten sen kautta olisi mahdollista luoda maahamme
21425: persoonallisuuden kasvusta. Tämä on synnyttänyt musiikkiopetusta vastaava taideaineiden opetus,
21426: eri puolilla maata vapaan harrastustoiminnan tai- joka kattaisi sekä peruskoulun ala- että yläasteen
21427: deaineisiin. Toiminta on jäsentynyt vuosien mit- sekä lukion.
21428: taan lasten ja nuorten taidekoulun alaisuuteen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21429: Toiminta on kannatusyhdistyspohjaista ja tarvit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21430: see kehittyäkseen virka- ja opetusohjelmalliset sen,
21431: puitteet.
21432: Uusien koululakien myötä painotetaan koulu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin las-
21433: kasvatuksessa yksilön luovuuden merkitystä, ja ten ja nuorten taidekoulun kehittämiseksi
21434: lasten ja nuorten taidekoulu sellaisenaan olisi val- osaksi kunnallista koululaitosta stihen lti"t-
21435: . mis toimintamalli ko. tavoitteiden saavuttamisek- tyvine lainsäädäntöineen.
21436:
21437: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
21438:
21439: Tellervo Nousiainen Juhani Alaranta
21440: 575
21441: 1986 vp.
21442:
21443: Toivomusaloite n:o 535
21444:
21445:
21446:
21447:
21448: Nousiainen ym.: Kulttuurisihteerin viran saamisesta Oulunsaloon
21449:
21450:
21451:
21452: Eduskunnalle
21453:
21454: Oulunsalon kunta on muuttovoittoinen ja voi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
21455: makkaasti kasvava kunta, jossa lapsiperheiden taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21456: määrä on keskimääräistä suurempi.
21457: Lasten ja nuorten määrän nopea kasvu on tuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi"n
21458: nut monia haasteita kunnan vapaan sivistystyön niin, että vuoden 1987 kulttuurisihteerin
21459: kehittämiselle. Oulunsalon kunta on jo vuonna virkoja myönnettäessä yksi tulisi Oulunsa-
21460: 1983 perustanut kulttuurisihteerin viran, joka täy- lon kuntaan.
21461: tetään välittömästi sen jälkeen, kun saadaan vir-
21462: kaan liittyvä valtionapupäätös.
21463:
21464: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
21465:
21466: Tellervo Nousiainen Juhani Alaranta
21467: Kalevi Mattila Hannele Pokka
21468: 576 1986 rd.
21469:
21470: Hemställningsmotion nr 536
21471:
21472:
21473:
21474:
21475: Nyby m.fl.: Om införande av televisionsfostran skolans under-
21476: visningsprogram
21477:
21478:
21479: Tili Riksdagen
21480:
21481: Videobandspelarna, kabelnäten och TV-satel- TV idealiserar ofta våldet som lösning på kon-
21482: literna har fört in nya element i TV-tittandet. På flikter. Hos barn skrämmer våldet och uppmun-
21483: marknaden finns nu över 3 000 videokassetter trar tili aggressivitet.
21484: med finsk text. Endast något tiotal är producerade Dia-serier uppfattas i dag av många skolelever
21485: i Finland. Videomarknaden omsätter över 200 som hopplöst föråldrade. Bristen på undervis-
21486: miljoner mark per år och tiliväxten är snabb. ningsprogram inspelade på videokassett är uppen-
21487: 200 000 hushåli elier 11 % är anslutna tili ka- bar.
21488: belnät. Alimänt anses att en tredjedel av hushål- Ytterst handlar utmaningen om hur vi skall
21489: len är anslutna tili kabel-TV i slutet av seklet. 1 lyckas bevara vår egen kultur och vår egen iden-
21490: Kanada är 80 prosent av hushålien anslutna tili titet i en störtflod av internationeli massunder-
21491: kabelnät. hålining.
21492: lfali alla planerade sateliitkanaler förverkligas Barn och unga som i grund känner TV som me-
21493: kommer det att finnas 180 kanaler i Europa 1989. dium tittar inte kritiklöst på vad som finns inspe-
21494: En stor del av dem kan ses åtminstone i de södra lat på videokassett elier förmedlas per satellit.
21495: delarna av Finland. Med hänvisning tili ovanstående föreslår under-
21496: Finländarna såg år 1984 i medeltal 2 timmar tecknade att riksdagen måtte hemstälia,
21497: och 5 minuter på TV per dygn. 1 USA är TV på-
21498: slagen i medeltal 8 timmar per dygn och hushåll. att regeringen vidtar brådskande åtgär-
21499: Redan nu har televisioneo påverkat människor- der för att undervisning på temat TV-
21500: nas tänkesätt och det alimänna kulturklimatet. fostran införs på alla skolstadier.
21501: Den lavinartade urvecklingen inom de elektronis-
21502: ka massmedierna innebär alivarliga utmaningar.
21503:
21504: Helsingfors den 10 februari 1986
21505:
21506: Mats Nyby Reino Paasilinna Kaj Bärlund
21507: 1986 vp. 577
21508:
21509: Toivomusaloite n:o 536 Suomennos
21510:
21511:
21512:
21513:
21514: Nyby ym.: Televisiokasvatuksen sisällyttämisestä koulujen opetusoh-
21515: jelmaan
21516:
21517:
21518: Eduskunnalle
21519:
21520: Videonauhurit, kaapeliverkot ja TV-satelliitit ten joukkotiedotusvälineiden vyörynomainen ke-
21521: ovat tuoneet uusia aineksia television katseluun. hitys sisältää vakavia haasteita.
21522: Markkinoilla on nykyisin yli 3 000 videokasettia Televisio ihannoi usein väkivaltaa ristiriitojen
21523: suomenkielisin tekstein. Vain muutama kymme- ratkaisuna. Väkivalta pelottaa lapsia ja rohkaisee
21524: nen on tuotettu Suomessa. Videomarkkinat ovat aggressiivisuuteen. Monet koululaiset pitävät ny-
21525: yli 200 miljoonaa markkaa vuodessa, ja kasvu on kyisin diakuvia toivottoman vanhentuneina. Vi-
21526: nopeaa. de~kasetilla olevien opetusohjelmien puute on il-
21527: Kotitalouksista 200 000 eli 11 prosenttia on lii- metnen.
21528: tetty kaapeliverkkoon. Yleisesti katsotaan, että Lopuksi on käsillä haaste siitä, miten kykenem-
21529: vuosikymmenen lopussa kolmannes kotitalouksis- me säilyttämään oman kulttuurimme kansainväli-
21530: ta on liitetty kaapelitelevisioverkkoon. Kanadassa sen massaviihteen tulvassa. Lapset ja nuoret, jotka
21531: on 80 % kotitalouksista liitetty kaapeliverkkoon. tuntevat television välineenä, eivät katso kritiikit-
21532: Mikäli kaikki suunnitellut satelliittikanavat to- tömästi videokasetille nauhoitettua tai satelliitin
21533: teutetaan, tulee Euroopassa vuonna 1989 olemaan välittämää ohjelmaa.
21534: 180 kanavaa. Suuri osa niistä on nähtävissä aina- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
21535: kin Suomen eteläosissa. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21536: Suomalaiset katselivat televisiota vuonna 1984
21537: keskimäärin 2 tuntia 5 minuuttia vuorokaudessa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
21538: Yhdysvalloissa televisio on päällä 8 tuntia vuoro- piteisiin televisiokasvatuksen sisällyttämi-
21539: kaudessa koritaloutta kohti. seksi opetusohjelmti'n kaikilla kouluasteil-
21540: Jo nyt televisio on vaikuttanut ihmisten ajatte- la.
21541: lutapaan ja yleiseen kulttuuri-ilmastoon. Sähköis-
21542:
21543: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
21544:
21545: Mats Nyby Reino Paasilinna Kaj Bärlund
21546:
21547:
21548:
21549:
21550: 73 260211N
21551: 578 1986 vp.
21552:
21553: Toivomusaloite n:o 537
21554:
21555:
21556:
21557:
21558: Paavilainen ym.: Lastentarhanopettajakoulutuksen kehittämisestä
21559:
21560:
21561:
21562: Eduskunnalle
21563:
21564: Lastentarhanopettajakoulutuksen kehittämis- sessa siirrytään kolme vuotta kestävään opetuk-
21565: työ on edennyt työryhmien, komiteoiden sekä seen.
21566: eduskunnan kannanottojen kautta valtioneuvos- Tällä hetkellä lastentarhanopettajakoulutusta
21567: ton periaatepäätökseen, joka tehtiin 1.2.1979. tapahtuu kahdessa korkeakouluyksikön opettajan-
21568: Tämä periaatepäätös toimii lähtökohtana lasten- koulutuslaitoksessa: Joensuu, Jyväskylä, Kajaani,
21569: tarhanopettajakoulutuksen kehittämiselle. Periaa- Rauma, Savonlinna ja Turku.
21570: tepäätöksen mukaisesti lastentarhanopettajan Noin 10 vuoden ajan korkeakouluissa tapahtu-
21571: koulutus pidennetään aluksi kolmivuotiseksi las- nut väliaikainen lastentarhanopettajakoulutus on
21572: tentarhanopettajaopistoissa ja eräiden korkeakou- osoittautunut erinomaiseksi. Lastentarhanopetta-
21573: lujen opettajankoulutusyksiköissä. Myöhemmin jien tarve edellyttää koulutusmäärien pitämistä
21574: selvitetään mahdollisuudet koulutuksen laajenta- vähintäänkin entisellä tasolla. Siksi lastentarhan-
21575: miseen ja rinnastamiseen muuhun opettajankou- opettajakoulutus tulee vakinaistaa kaikissa kuu-
21576: lutukseen. Periaatepäätöksessä todetaan edelleen, dessa korkeakouluyksikön opettajankoulutuslai-
21577: että lastentarhanopettajille järjestetään korkea- toksessa.
21578: kouluissa mahdollisuus edetä kasvatustieteellisen Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
21579: koulutusalan petustutkintoihin. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21580: Valtion tulo- ja menoarvio vuodelle 1983 loi
21581: myös edellytyksiä koulutuksen kehittämiseksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin las-
21582: Sen mukaisesti lastentarhanopettajakoulutus kol- tentarhanopetta/akoulutuksen /atkamisek-
21583: mivuotistettiin 1.8.1983 lastentarhanopettaja- si kaikissa nykyisissä koulutuspisteissä ia
21584: opistoissa. Käsitellessään hallituksen esitystä vuo- kaikissa opetta/ankoulutuspisteissä tapah-
21585: den 1983 tulo- ja menoarvioksi eduskunta edel- tuvan lastentarhanopetta/akoulutuksen va-
21586: lytti, että myös korkeakoulutasoisessa koulutuk- kinaistamiseksi.
21587:
21588: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
21589:
21590: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Jorma Rantanen
21591: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Sinikka Hurskainen-Leppänen
21592: 1986 vp. 579
21593:
21594: Toivomusaloite n:o 538
21595:
21596:
21597:
21598:
21599: Pekkarinen ym.: Maataloustieteellisen opetuksen siirtämisestä Jyväs-
21600: kylän yliopistoon
21601:
21602:
21603: Eduskunnalle
21604:
21605: Suomessa on viimeisten parin vuosikymmenen toteuttaminen. Samaa edellyttävät myös ne Hel-
21606: ajan harjoitettu korkeamman opetuksen onnistu- singin johtavien virkamiesten esittämät käsitykset,
21607: nutta hajasijoitusta. Tällaisella toiminnalla on ol- joiden mukaan Viikin alueen maita tarvittaisiin
21608: lut tavattoman myönteiset vaikutukset maan eri muihin kuin maatalousopetuksen tarpeisiin. Maa-
21609: osien alueelliseen kehittymiseen. Uudet korkea- talousopetuksen siinämiselle pois Helsingistä löy-
21610: koulut ja yliopistot ovat myös tieteellisissä saavu- tyy myös lukuisia muita perusteita.
21611: tuksissaan yltäneet korkealle tasolle. Korkeam- Korkeimman maataloustieteellisen opetuksen
21612: man opetuksen hajasijoituksessa ajatus on ollut siinokysymys oli edellisen kerran voimallisemmin
21613: juuri niiden tieteenalojen sijoittaminen pääkau- esillä 1970-luvun alussa. Jo silloin todettiin Jyväs-
21614: punkiseudun ulkopuolelle, joiden korkein opetus kylän yliopisto ja Jyväskylän kaupunki ympäristöi-
21615: hyvin soveltuu myös maakuntayliopistoihin ja neen yhdeksi sopivimmista sijoituspaikoista, mi-
21616: korkeakouluihin. käli po. opetus siirretään pois Helsingin yliopis-
21617: Edellä sanotusta ajatuskaavasta kuitenkin poik- tosta.
21618: keaa korkeimman maatalousopetuksen järjestämi- Viimeisten 10 vuoden aikana Jyväskylän yliopis-
21619: nen maassamme. Se on keskitetty tällä hetkellä to on entisestään kehittynyt tavalla, joka takaisi
21620: Helsinkiin, Helsingin yliopistoon. Suomalaisen maataloustieteelliselle koulutukselle riittävät ''tu-
21621: maataloustuotannon alueellinen painopiste on kitieteet'' ja muun korkeatasoisen tiedeyhteisön.
21622: kuitenkin keskisemmässä osassa maata. Monella Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21623: tavalla onkin äskettäin käynyt uudelleen ajankoh- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21624: taiseksi arvioida, tulisiko myös maatalousopetus
21625: sijoittaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Tätä että hallitus käynnistäisi valmistelut
21626: arviointia edellyttää muun muassa valtioneuvos- maataloustieteellisen opetuksen stirtämi-
21627: ton ns. "pääkaupunkiseudun periaatepäätöksen" seksi Jyväskylän yliopistoon.
21628:
21629: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
21630:
21631: Mauri Pekkarinen Juhani Surakka
21632: 580 1986 vp.
21633:
21634: Toivomusaloite n:o 539
21635:
21636:
21637:
21638:
21639: Pekkarinen ym.: Muurasjärven koulun lisärakennuksen ja liikunta-
21640: hallin rakentamisesta Pihtiputaalla
21641:
21642:
21643: Eduskunnalle
21644:
21645: Muurasjärven koulun lisärakennushanke on ol- Pihtiputaan kunta on omalta osaltaan varautu-
21646: lut vireillä jo useiden vuosien ajan. Tarkoituksena nut käynnistämään hankkeen vuonna 1986. Kun-
21647: on saneerata ja ajanmukaistaa vanhan koulun nan työttömyysaste on jatkuvasti ollut yli 10 %.
21648: koulutiloja ja rakentaa samalla tälle noin 30 km:n Kunta kuuluu ns. Suomenselän alueeseen.
21649: etäisyydellä Pihtiputaan kirkonkylästä sijaitsevalle Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21650: kylälle liikuntasali, joka täyttäisi normaalin palloi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21651: lusalin mitat. Muurasjärvellä ja sen välittömässä
21652: läheisyydessä sijaitsevassa Kojolan kylässä asuu yh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin Pih-
21653: teensä noin 1000 henkeä. tiputaan Muurasjärven koulun saneeraus-
21654: Kouluhallitus on vuonna 1983 hyväksynyt to- töiden käynnistämiseksi ja liikuntahallin
21655: teuttamisohjelma 1:n ja opetusministeriö liikun- rakentamisen aloittamiseksi vielä vuonna
21656: tasalin osalta perustamissuunnitelman. Hankkeen 1986.
21657: kustannusarvio on 1, 7 milj. mk, josta koulun sa-
21658: neerauksen osuus on 740 000 mk ja liikuntasalin
21659: rakentamisen osuus 960 000 mk.
21660:
21661: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
21662:
21663: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Helena Pesola
21664: Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen Juhani Surakka
21665: 1986 vp. 581
21666:
21667: Toivomusaloite n:o 540
21668:
21669:
21670:
21671:
21672: Pekkarinen ym.: Hankasalmen pääkirjaston rakentamisesta
21673:
21674:
21675:
21676: Eduskunnalle
21677:
21678: Hankasalmen kirjasto toimii tällä hetkellä poik- milj. mk. Hankkeen rakennustyöt voitaisiin käyn-
21679: keuksellisen puutteellisissa tiloissa kunnanviras- nistää suunnitelmien ja kunnan oman valmiuden
21680: ton talossa. Kirjaston toimintaa ei voida kehittää puolesta vielä syksyllä 1986 tai vuonna 1987.
21681: sen nykyisissä puitteissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21682: Jo usean vuoden ajan Hankasalmella onkin ol- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21683: lut vireillä uuden pääkirjaston rakennushanke.
21684: Kirjaston suunnittelu on aloitettu ja suunnitelmat että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
21685: valmistuvat vielä kuluvan vuoden aikana. Kustan- Hankasalmen pääkirjaston rakennustöiden
21686: nusarvio muodostunee noin 2,8 milj. mk:n suu- käynnistämiseksi.
21687: ruiseksi, josta valtionosuuden määräksi jäisi 2
21688:
21689: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
21690:
21691: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Helena Pesola
21692: Paavo Vesterineo Pirkko Ikonen Juhani Surakka
21693: 582 1986 vp.
21694:
21695: Toivomusaloite n:o 541
21696:
21697:
21698:
21699:
21700: Pekkarinen ym.: Ammatillisen keskiasteen koulutuksen voimavaro-
21701: jen lisäämisestä
21702:
21703:
21704: Eduskunnalle
21705:
21706: Keskiasteen ammatillisen koulutuksen uudista- sessa koulutuksessa on määrällisen, mutta ennen
21707: misessa tulee kuluva vuosi olemaan hyvin tärkeä. muuta suuren laadullisen kehittämisen tarve. Tä-
21708: Ensi syksynä käynnistyy suurempi määrä peruslin- mä edellyttää sijoittamista opettajien jatko- ja täy-
21709: joja kuin muissa uudistusvaiheissa. dennyskoulutukseen sekä työelämäharjoitteluun.
21710: Käytännössä tämä tulee merkitsemään mm. si- Samoin tämä edellyttää ammatillisen koulutuksen
21711: tä, että opiskeluajat pitenevät keskiasteen koulu- kalusto- ja laitehankintamäärärahojen, erityisesti
21712: tuksessa. Uudistus vaatii ammatilliselta koulutuk- tietotekniikkaan tarvittavien, tuntuvaa lisäämistä.
21713: selta myös koulutuksen laadullisen tason kohenta- Lisäksi koulurakentamisen välttämättömimmät-
21714: mista. kin tarpeet ovat mittavat. Erityisen hälyttävä on
21715: Paineita ammatillisen koulutuksen resurssien ja tässä suhteessa tilanne terveydenhuollon oppilai-
21716: muiden toimintaedellytysten kohentamiseen luo tosten kohdalla.
21717: osaltaan myös ylioppilaspohjaisten linjojen aiot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21718: tua laajempi perustaminen. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21719: Uuden teknologian ja tietotekniikan esiinmars-
21720: si kaikilla yhteiskuntaelämän alueilla edellyttää että" hallitus ryhtyisi toimenpiteiszi'n am-
21721: myös ammatillisen koulutuksen pysymistä ajan matillisen keskiasteen koulutuksen vaati-
21722: hermolla. mien resurssien lisäämiseksi.
21723: Kaikki edellä sanottu osoittaa, että ammatilli-
21724:
21725: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
21726:
21727: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Helena Pesola
21728: Paavo Vesterinen Pirkko Ikonen Juhani Surakka
21729: 1986 vp. 583
21730:
21731: Toivomusaloite n:o 542
21732:
21733:
21734:
21735:
21736: Pekkarinen ym.: Pihtiputaan maatalousoppilaitoksen rakentamisesta
21737:
21738:
21739:
21740: Eduskunnalle
21741:
21742: Valtioneuvosto antoi 21.7.1983 Pihtiputaan kannalta olisi erittäin tärkeää, että tOlmtntansa
21743: kunnalle luvan perustaa maatalousoppilaitoksen aloittava uusi oppilaitos saisi mahdollisimman no-
21744: 1.8.1986 lukien. Lupapäätöksessä valtioneuvosto peasti tarkoitukseen soveltuvat toimitilat. Pihti-
21745: määritteli, että Pihtiputaan maatalousoppilaitok- putaan kunnallisen maatalousoppilaitoksen ra-
21746: sessa tulee toimimaan maatilatalouden peruslinja, kennushankkeen kustannuksista vastaa valtio 51
21747: joka käsittää yleisjakson sekä viljelijän erikoistu- % :lla ja kunta 49 % :lla. Äskettäin valtiovarain-
21748: mislinjan. Oppilaspaikkoja tulee olemaan 52. ministeriön, opetusministeriön ja työvoimaminis-
21749: Väliaikaisena maatalousopetusta on Pihtipu- teriön edustajien kesken on voitu sopia siitä, että
21750: taalla annettu jo useamman vuoden ajan. Ope- valtion osuus hankkeeseen rahoitetaan puoliksi
21751: tuksen vakinaistuessa syksyllä 1986 käy koulutilan opetusministeriön normaaleilla budjettivaroilla ja
21752: ja tarvittavien rakennusten saaminen välttämättö- puoliksi työllisyysvaroin.
21753: mäksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21754: Koulutilan perustamissuunnitelma onkin hy- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21755: väksytty opetusministeriössä 2.4.1985. Oppilai-
21756: toksen suunnittelu- ja toteuttamisohjelma on vas- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
21757: taavasti valmistumassa paraikaa. tulo- ja menoarvioesitykseen sekä ko. vuo-
21758: Pihtiputaan kunta on varautunut rakentamaan den työohjelmiin riittävät määrärahat Pih-
21759: maatalousoppilaitoksen tilat hyvinkin nopean ai- tiputaan maatalousoppzlaitoksen raken-
21760: kataulun mukaan. Koulun toiminnan ja suosion nustöiden käynnistämiseksi.
21761:
21762: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
21763:
21764: Mauri Pekkarinen Juhani Surakka
21765: 584 1986 vp.
21766:
21767: Toivomusaloite n:o 543
21768:
21769:
21770:
21771:
21772: Pekkarinen ym.: Liikuntahallin rakentamisesta Pylkönmäelle
21773:
21774:
21775:
21776: Eduskunnalle
21777:
21778: Pylkönmäen kunnassa ei ole yhtään normaali- Siksi hankkeen toteuttamiseen tulisi saada nykyis-
21779: mitat täyttävää sisäpalloilukenttää. Liikuntatilo- tä käytäntöä korkeammat, liikuntalain sallimat
21780: jen puute vaikuttaa oleellisesti nuorison viihtymi- suurimmat valtionavustukset ja lainat.
21781: seen kunnassa. Tilojen puute vaikeuttaa toki mo- Liikuntahallin suunnittelutyö on käynnistynyt.
21782: nia vanhemmankin väestön harrastusmahdolli- Arvioitu kustannusarvio on 1,5 milj. mk.
21783: suuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21784: Kun erilaisten aluepoliittisten toimien seurauk- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21785: sena kunnan elinkeinotoiminta on osoittanut el-
21786: pymisen merkkejä viime vuosina, olisi suotavaa, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lii-
21787: ettei peruspalvelujen puute muodostuisi esteeksi kuntahallin toteuttamiseksi Pylkönmäen
21788: orastavalle myönteisemmälle kehitykselle. kunnassa ja osoittaisi hankkeeseen tässä
21789: Normaalein liikuntapaikkarakentamisen val- tarkoituksessa liikuntalain sallimat suu-
21790: tionavustuksin ja lainoin hankkeen toteuttaminen rimmat mahdolliset avustukset ja lainat.
21791: on kohtuuttoman kallis Pylkönmäen kunnalle.
21792:
21793: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
21794:
21795: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
21796: Helena Pesola Paavo Vesterinen
21797: Juhani Surakka
21798: 1986 vp. 585
21799:
21800: Toivomusaloite n:o 544
21801:
21802:
21803:
21804:
21805: Pesola ym.: Perusliikuntapaikkojen rakentamisesta korotetun valtion
21806: tuen turvin
21807:
21808:
21809: Eduskunnalle
21810:
21811: Liikuntalain (984/ 79) mukaan kuntien ym. lii- Rakentamistuessa tulisi pyrkiä järjestelmään,
21812: kuntapaikkojen rakentamishankkeita tuetaan val- jossa ns. perusliikuntapaikkojen valtion tuki on
21813: tion budjetin määrärahan puitteissa laissa mai- liikuntalain tarkoittamalla tasolla. Lähivuosien ta-
21814: nituin prosentein kantokykyluokasta riippuen voitteeksi voitaisiin ottaa perusliikuntapaikkojen
21815: 75 %-39%. rakentaminen korotetun valtion tuen avulla sin-
21816: Valtion tuki voi olla lain mukaan avustusta tai ne, mistä ne vielä puuttuvat.
21817: halpakorkoista lainaa. Opetusministeriön päätök- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21818: sellä (n:o 1472/79/80; 28.2.1980) otettiin käyt- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21819: töön kuitenkin merkittävästi alhaisempi prosent-
21820: titaso valtion tuen jaossa (50 %-26 %). että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pe-
21821: Lain kuuden sovellutusvuoden jälkeen koke- ruslizkuntapaikkojen rakentamiseksi koro-
21822: mukset osoittavat, että valtion tuen heikennyttyä tetun valtion tuen turvin.
21823: siellä, missä perusliikuntapaikkojen rakentamisen
21824: tarve olisi kiireellinen, kuntien omarahoitusosuus
21825: ei salli rakentamista.
21826:
21827: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
21828:
21829: Helena Pesola Matti Viljanen Mauri Miettinen
21830: Tuulikki Petäjäniemi Eeva Turunen Matti Lahtinen
21831: Heikki Järvenpää Aila Jokinen llkka Kanerva
21832: Pirkko Ikonen Riitta Uosukainen Aapo Saari
21833: Mikko Jokela Sakari Knuuttila Kerttu Törnqvist
21834: Pentti Lahti-Nuuttila Lauri Impiö Elsi Hetemäki-Olander
21835: Pirjo Rusanen Mauri Pekkarinen
21836:
21837:
21838:
21839:
21840: 74 260211N
21841: 586 1986 vp.
21842:
21843: Toivomusaloite n:o 545
21844:
21845:
21846:
21847:
21848: Pietikäinen ym.: Korkeakoulutasoisen lastentarhanopettajakoulu-
21849: tuksen vakinaistamisesta
21850:
21851:
21852: Eduskunnalle
21853:
21854: Valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin leen on luonteeltaan väliaikaista. Myöskään sen
21855: 1. 2.1979, toimii perustana lastentarhanopettaja- rinnastamista muuhun opettajankoulutukseen ei
21856: koulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätöksen ole tutkittu.
21857: mukaan lastentarhanopettajakoulutus pidenne- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
21858: tään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopettajaopis- toivomuksen,
21859: toissa ja eräiden korkeakoulujen opettajankoulu-
21860: tusyksiköissä. Päivähoidon henkilöstön opetus- että hallitus ryhtyisi valtion vuoden
21861: suunnitelmatoimikunta on edellyttänyt mietin- 1987 tulo- ja menoarvioesityksen laadin-
21862: nössään (1981:13), että 3-vuotista koulutusta tu- nan yhteydessä toimenpiteisiin korkeakou-
21863: lee järjestää kaikissa nykyisin toimivissa opistojen lutasoisen lastentarhanopettajakoulutuk-
21864: ja korkeakoulujen koulutuspisteissä. Lisäksi toimi- sen vakinaistamiseksi sekä ryhtyisi tut-
21865: kunta totesi, että koulutus tulee vakinaistaa kai- kimaan lastentarhanopettajakoulutuksen
21866: kissa nykyisin toimivissa korkeakoulujen opetta- rinnastamista muuhun opettajankoulu-
21867: jankoulutusyksiköissä. Tästä huolimatta korkea- tukseen.
21868: koulutasoinen lastentarhanopettajakoulutus edel-
21869:
21870: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
21871:
21872: Sirpa Pietikäinen Pirjo Rusanen
21873: 1986 vp. 587
21874:
21875: Toivomusaloite n:o 546
21876:
21877:
21878:
21879:
21880: Pietikäinen ym.: Opintorahan perusosan korottamisesta
21881:
21882:
21883:
21884: Eduskunnalle
21885:
21886: Pääosa opintotuesta on edelleenkin opintolai- torahan osuudessa pitää pyrkiä tavoitteeseen, jossa
21887: naa. Lainapainotteisen opintotukijärjestelmän ta- se viiden seuraavan vuoden kuluessa muodostaa
21888: kia velkaantuminen on vastavalmistuneen suu- puolet koko opintotuesta. Tavoitteena on saattaa
21889: rimpia ongelmia. Esimerkiksi vuonna 1984 val- opiskelijat kohtuullisen vähimmäistoimeentulo-
21890: mistuneen korkeakouluopiskelijan keksimääräi- turvajärjestelmän piiriin. Tämä periaate on il-
21891: nen lainamäärä oli 36 114 mk. maistu myös sosiaali- ja terveysministeriön pe-
21892: Velkantuminen heikentää oleellisesti opiskelun rustoimeentulotyöryhmän muistiossa (osa 2,
21893: jälkeistä toimeentuloa. Tällöin ansiot ovat pie- 1986: 2).
21894: nimmillään, koulutusta vastaavaa työpaikkaa voi Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
21895: olla vaikea saada ja opiskelija-asunnosta on läh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21896: dettävä pois. Monen nuoren vastavalmistuneen
21897: edessä on lainakierre: opintolainaa, asuntolainaa että hallitus valtion vuoden 1987 tulo-
21898: jne. Mm. ETLAn tutkimusten mukaan lainan tur- ja menoarvioesityksen laadinnan yhteydes-
21899: vin opiskellut juristi saavuttaa elinikäisessä palk- sä ryhtyisi toimzi'n opintorahan perusosan
21900: kavertailussa toimistoapulaisen vasta noin 40 vuo- määrän nostamiseksi kaikilla koulutusas-
21901: den iässä! teilla 4 000 markkaan ja varaisi tätä varten
21902: Velkaantumista pystytään tehokkaimmin eh- riittävät määrärahat.
21903: käisemään lisäämällä opintorahan määrää. Opin-
21904:
21905: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
21906:
21907: Sirpa Pietikäinen Pirjo Rusanen
21908: 588 1986 vp.
21909:
21910: Toivomusaloite n:o 547
21911:
21912:
21913:
21914:
21915: Pietikäinen ym.: Opintorahan asumislisän maksamisesta myös kesä-
21916: ajalta
21917:
21918:
21919: Eduskunnalle
21920:
21921: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- meässä Suomessa asuminen muodostaa välttämät-
21922: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausilta, tömän ja tärkeän hyvinvoinnin tekijän, myös opis-
21923: pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opiske- kelijalle. On kohtuutonta, että opiskelija joutuisi
21924: lija-asuntoloissa noudatetaan kuitenkin ympäri- maksamaan jopa 50 % opintotuen koko arvosta
21925: vuotista vuokranperintää. Näin opiskelija joutuu pelkkänä vuokrana.
21926: maksamaan kolme kuukautta vuodessa yksin Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
21927: oman asumisensa. Kesäajalta asumislisä myönne- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21928: tään vain, jos opiskelija opiskelee myös kesäkuu-
21929: kaudet. Huomattava osa opiskelijoista joutuu kui- että hallitus valtion vuoden 1987 tulo-
21930: tenkin työskentelemään kesäisin, usein myös eri ja menoarvioesitystä valmistellessaan ryh-
21931: paikkakunnalla kuin missä opiskelija-asunto si- tyisi toimiin opintorahan asumislisän mak-
21932: jaitsee. Näin hän joutuu maksamaan asumiskulu- sukäytännön muuttamiseksi ympärivuoti-
21933: ja kahdesta asunnosta kesäisin. Kylmässä ja pi- seksi.
21934:
21935: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
21936:
21937: Sirpa Pietikäinen Pirjo Rusanen
21938: 1986 vp. 589
21939:
21940: Toivomusaloite n:o 548
21941:
21942:
21943:
21944:
21945: Pietikäinen ym.: Vastavalmistuneen opiskelijan korkotuen ja lai-
21946: nojen takaisinmaksun alkamisajan pidentämisestä
21947:
21948:
21949: Eduskunnalle
21950:
21951: Vastavalmistuneet juuri opintonsa päättäneet neen opiskelijan korkotuen ja lainojen takaisin-
21952: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin maksun aloittamisajan pidentäminen 1, 5 vuodes-
21953: huonommassa asemassa. Heillä on edessä muutto ta 3 vuoteen.
21954: pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankinta, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
21955: perheen perustaminen, asunnon hankinta ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21956: opintolainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne saat-
21957: taa monelle olla ylivoimainen. että hallitus valtion vuoden 1987 tulo-
21958: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suinkaan ja menoarvioesityksen laadinnan yhteydes-
21959: ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien mu- sä ryhtyisi toimiin opintotukilain 7 §:n 2
21960: kaan, kun otetaan huomioon piilotyöttömyys, va- momentin muuttamiseksi kuulumaan si-
21961: jaatyöllisyys ja koulutustaan vastaamatonta työtä ten, että korkotuen maksaminen lopete-
21962: tekevät, nousee akateemisten työttömyysprosentti taan kolmen vuoden kuluttua ensimmäi-
21963: jopa 3,8:aan. Useilla aloilla, vaikka saisikin koulu- sestä lain 1 §:ssä tarkoitettujen opintojen
21964: tustaan vastaavaa työtä, palkkatulot ovat niin pie- päättymiskuukautta seuraavasta koron-
21965: net, että vastavalmistunut nuori ei pysty saavutta- maksupäivästä, kuitenkin viimeistään 15,5
21966: maan edes kohtuullista elintasoa. Tätä juuri opin- vuoden kuluttua siitä, kun lainaerä on en-
21967: tonsa päättänyttä nuorta kohtaavaa noidankehää simmäisen ke"an nostettu.
21968: voidaan helpottaa. Yksi keino on vastavalmistu-
21969:
21970: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
21971:
21972: Sirpa Pietikäinen Pirjo Rusanen
21973: 590 1986 vp.
21974:
21975: Toivomusaloite n:o 549
21976:
21977:
21978:
21979:
21980: Pohto ym.: Määrärahasta Vimpelin kotiteollisuuskoulun rakentami-
21981: seksi
21982:
21983:
21984: Eduskunnalle
21985:
21986: Kotiteollisuuskoulun perustaminen Järviseu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
21987: dulle on välttämätöntä. Jo yksistään Viropelissä oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21988: on Tiklaksen osalta ilmoitettu viiden henkilön sen,
21989: kurssitustarve vuosittain. Sama tarve on Järviseu-
21990: dun muissakin kunnissa kuten Alajärvellä, Lappa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21991: järvellä, Evijärvellä, Kortesjärvellä ja Soinissa. määrärahan varaamiseksi valtion vuoden
21992: Myös Vimpelin muilla työnantajilla on koulu- 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen koti-
21993: tustarvetta huomattavasti, samoin kuin kaikissa teollisuuskoulun rakentamisen aloitta-
21994: muissakin Järviseudun kunnissa. miseksi Vimpelissä.
21995:
21996: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
21997:
21998: Urho Pohto Reino Jyrkilä
21999: Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
22000: 1986 vp. 591
22001:
22002: Toivomusaloite n:o 550
22003:
22004:
22005:
22006:
22007: Pohto ym.: Määrärahasta monitoimitalon rakentamiseksi Ullavalle
22008:
22009:
22010:
22011: Eduskunnalle
22012:
22013: Keski-Pohjanmaalla olevassa Ullavan kunnassa Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
22014: ei ole muita kokoontumispaikkoja kuin kansakou- me kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
22015: lurakennus. Kuitenkin kokoontumistarvetta on toivomuksen,
22016: eri järjestöillä ja ennen kaikkea nuorisolla. Tätä
22017: varten kuntaan olisi saatava kokoontumistiloja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22018: varten monitoimitalo, jota voisivat käyttää hyväk- määrärahan varaamiseksi valtion vuoden
22019: seen niin koulut, urheilujärjestöt kuin aikuiskas- 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen moni-
22020: vatusjärjestöt jne. toimitalon rakentamiseksi Ullavan kuntaan.
22021:
22022: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22023:
22024: Urho Pohto Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
22025: 592 1986 vp.
22026:
22027: Toivomusaloite n:o 551
22028:
22029:
22030:
22031:
22032: Pokka ym.: Saamenkielisen oppimateriaalin tuottamisesta ja oppi-
22033: materiaalikeskuksen perustamisesta Utsjoelle
22034:
22035:
22036: Eduskunnalle
22037:
22038: Saamenkielisen opetuksen polttavin ongelma tuottamiseen ei ole saatu. Oppimateriaalin tuot-
22039: on tällä hetkellä sekä saamenkielisen että saamen- tamiseen ei ole osoitettu riittävästi varoja. Pitkään
22040: kielen opetuksen tarvitseman oppimateriaalin luvattu oppimateriaalikeskuksen perustaminen on
22041: puute. lykkääntynyt. Oppimateriaalikeskus, joka huoleh-
22042: Saamelaisvaltuuskunta ja Pohjoismainen saa- tisi saamenkielisen oppimateriaalin suunnitelmal-
22043: melaisneuvosto jättivät opetusministerille ja edus- lisesta tuottamisesta, on aiottu perustaa Utsjoelle.
22044: kunnan sivistysvaliokunnalle jo vuonna 1983 kir- Monista lupauksista huolimatta keskuksen perus-
22045: jelmän, jossa todettiin mm: ''Huolestuneina saa- taminen on edelleen päätöksiä vailla.
22046: menkielisen opetuksen tilasta saatamme tietoon- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
22047: ne seuraavat ongelmat. Vaikka uusi koululainsää- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22048: däntö ottaa saamenkielen ja saamenkielisen ope- sen,
22049: tuksen suhteellisen hyvin huomioon, tarkoitus
22050: uhkaa jäädä toteutumatta oppimateriaalin puut- että hallitus ryhtyisi viipymättä toimen-
22051: teen vuoksi. Oppimateriaalin valmistaminen ko- piteisiin riittävän saamenkielisen oppima-
22052: keiluineen vie vuosia. Sen vuoksi saamenkielistä teriaalin tuottamiseksi ja oppimateriaalin
22053: oppimateriaalia on alettava tuottaa suunnitelmal- keskitetystä ja suunnitelmallisesta tuotta-
22054: lisesti. '' miJesta huolehtivan oppimateriaalikes-
22055: Parannusta saamenkielisen oppimateriaalin kuksen perustamiseksi Utsjoelle.
22056:
22057: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22058:
22059: Hannele Pokka Tytti Isohookana-Asunmaa Aimo Ajo
22060: 1986 vp. 593
22061:
22062: Toivomusaloite n:o 552
22063:
22064:
22065:
22066:
22067: Puolanne ym.: Tutkijakoulutuksen tehostamisesta
22068:
22069:
22070:
22071: Eduskunnalle
22072:
22073: Suomi on muiden kehittyneiden maiden mu- Jatkokoulutuksen tehostaminen vaatii monia
22074: kana siirtymässä tietoyhteiskuntaan. Siinä tiedon toimenpiteitä, jotka eivät ole yksin korkeakoulu-
22075: taso on yhä tärkeämpi tekijä kansakunnan aineel- jen ratkaistavissa. Jatkokoulutus on järjestettävä
22076: lisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Koulu- siten, että korkeakouluille varataan sitä varten
22077: tus ja tutkimus ovat avainasemassa. omia tutkimusvaroja, joista voidaan maksaa palk-
22078: Hallituksen syksyllä 1985 antamissa tiede- ja kaa tutkijakoulutukseen osallistuville, hankkia
22079: teknologiapoliittisissa selonteoissa on todettu, et- tutkimusvälineitä ja maksaa muita tutkimuskus-
22080: tä tutkijakoulutuksesta huolehtiminen on eräs tär- tannuksia. Tutkijakoulutukseen on myös varatta-
22081: keimmistä korkeakoulujen tehtävistä. OECD:n va opettajia, joita tähän asti on saatu vain perus-
22082: tutkijaryhmä, joka selvitti Suomen tiede- ja tutki- koulutukseen. On myös tehtävä mahdolliseksi pe-
22083: muspolitiikkaa, totesi, että tutkijakoulutuksen or- rustaa kaikkiin korkeakouluihin henkilökohtaisia
22084: ganisoiminen on Suomessa välttämätöntä. professuureja ja palkata määräaikaisia professorei-
22085: Onkin ilmeistä, että erityisesti huipputekniikan ta erityisesti uusille tärkeille aloille, joilla vajausta
22086: teollisuus ja alan palveluita tarjoavat yritykset ja esiintyy.
22087: laitokset tarvitsevat tähänastista huomattavasti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
22088: enemmän lisensiaatteja ja tohtoreita palvelukses- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22089: saan. Siksi on välttämätöntä, että erityisesti tek-
22090: niikan alalla pyritään lisäämään jatkotutkintojen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
22091: suorittamista. teisiin tutkzjakoulutuksen tehostamiseksi.
22092:
22093: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22094:
22095: Ulla Puolanne Heikki Perho Mauri Miettinen
22096: Sampsa Aaltio Kaarina Dromberg Elsi Hetemäki-Olander
22097: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Lauri Impiö
22098: Aila Jokinen Riitta Jouppila Tuure Junnila
22099: Heikki Järvenpää Ilkka Kanerva Juho Koivisto
22100: Lea Kärhä Matti Lahtinen Ritva Laurila
22101: Anna-Kaarina Louvo Saara Mikkola Erkki Moisander
22102: Pentti Mäki-Hakola Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi
22103: Sirpa Pietikäinen Toivo T. Pohjala Aino Pohjanoksa
22104: Pirjo Rusanen Helge Saarikoski Pertti Salolainen
22105: Kimmo Sasi Eva-Riitta Siitonen Ilkka Suominen
22106: Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri Eeva Turunen
22107: Riitta Uosukainen Sakari Valli Tauno Valo
22108: Päivi Varpasuo Iiro Viinanen Matti Viljanen
22109: Ben Zyskowicz
22110:
22111:
22112:
22113:
22114: 75 260211N
22115: 594 1986 vp.
22116:
22117: Toivomusaloite n:o 553
22118:
22119:
22120:
22121:
22122: Rajamäki ym.: Vapaaehtoisen aineen hyväksymisestä ala-asteen luok-
22123: kien opetussuunnitelmaan
22124:
22125:
22126: Eduskunnalle
22127:
22128: Peruskoululain 27 §:n 4 momentissa säädetään: len kolmannelta luokalta alkavaksi kieleksi valin-
22129: ''Ruotsinkielisen peruskoulun ala-asteen ja saa- neille opettaa englantia 5. ja 6. luokalla. Nykyisin
22130: melaisten kotiseutualueella sijaitsevan peruskou- huoltajat eivät uskalla valita saksan kieltä, sillä
22131: lun ala-asteen opetussuunnitelmaan voi kuulua mahdollinen paikkakunnan vaihto aiheuttaa op-
22132: myös yksi vapaaehtoinen aine. Suomenkielisen pilaan koulunkäynnille suuria vaikeuksia. Jos op-
22133: peruskoulun ala-asteen opetussuunnitelmaan voi pilaalla olisi saksan kielen rinnalla mahdollisuus
22134: erityisestä syystä lääninhallituksen luvalla kuulua lukea myös englantia, ei saksan kielen valintaa
22135: yksi vapaaehtoinen aine. "(Kursivointi allekirjoit- kolmannelta luokalta alkavaksi kieleksi koettaisi
22136: taneiden) liian kohtalokkaaksi.
22137: Lakiteksti on sinänsä käyttökelpoinen ja mah- Kielenopetuksen lisäksi vapaaehtoisen aineen
22138: dollistaisi myös suomenkielisen ala-asteen koulun antamaa mahdollisuutta voitaisiin käyttää hyväksi
22139: opetussuunnitelmaan yhden vapaaehtoisen ai- minkä tahansa paikkakunnalla tärkeäksi koetun
22140: neen. oppiaineen opettamiseen.
22141: Lain perustelujen mukaan kursivoitua lausetta Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
22142: on tarkoitus soveltaa ainoastaan ruotsinkielisellä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22143: alueella toimivaan suomenkieliseen kouluun. Sa-
22144: moin peruskouluasetuksen 34 § rajaa vapaaehtoi- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimenpi-
22145: sen aineen käyttömahdollisuutta. teisiin, että ala-asteen opetussuunnitel-
22146: Ala-asteen opetussuunnitelmaan tulee sallia maan tullaan sallimaan lääninhallituksen
22147: lääninhallituksen luvalla yksi vapaaehtoinen aine luvalla yksi vapaaehtoinen aine esimerkiksi
22148: esim. 5. ja 6. luokalle ilman muita rajoituksia. 5. ja 6. Iuokaiie ilman muita rajoituksia.
22149: Näin menetellen voidaan esimerkiksi saksan kie-
22150:
22151: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22152:
22153: Kari Rajamäki Osmo Vepsäläinen
22154: 1986 vp. 595
22155:
22156: Toivomusaloite n:o 554
22157:
22158:
22159:
22160:
22161: Riihijärvi ym.: Opiskelijapaikkojen lisäämisestä yliopistoissa ja kor-
22162: keakouluissa
22163:
22164:
22165: Eduskunnalle
22166:
22167: Korkea kansansivistys on maamme rikkaus. peertomasti ylioppilaitten elämänuran valitsemis-
22168: Suurin osa ylioppilaista jää kuitenkin vaille jatko- ta.
22169: opintomahdollisuutta. Erityisesti yliopistojen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22170: korkeakoulujen ovet ovat tiukalla numerus clau- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22171: sus -järjestelmällä suljetut monen ylioppilaan
22172: edessä. Ammatilliset etujärjestöt määräävät opis- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toimen-
22173: kelijapaikoista eri tiedekunnissa enemmän kuin piteisti'n numerus clausuksen poistamiseksi
22174: oppilaitokset. Voimassa oleva järjestelmä näivet- ja ni"ttävien opiskelijapaikkojen aikaansaa-
22175: tää tieteellisen tutkimustyön ja rajoittaa tar- miseksi yliopistoihin ja korkeakouluihin.
22176:
22177: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22178:
22179: Heikki Riihijärvi Urho Pohto Lea Mäkipää
22180: Helvi Koskinen Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
22181: 596 1986 vp.
22182:
22183: Toivomusaloite n:o 555
22184:
22185:
22186:
22187:
22188: Riihijärvi ym.: Määrärahasta Juantehtaan ala-asteen koulurakennuk-
22189: sen korjaamiseksi
22190:
22191:
22192: Eduskunnalle
22193:
22194: Koulua ei voi loputtomasti pitää samoissa tilois- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
22195: sa. Uudistunut koulu tarvitsee myös ajanmukaiset tulo- ja menoarvioesitykseen tarvittavat
22196: toimitilat. Juankoskella on Juantehtaan ala-asteen määrärahat juantehtaan ala-asteen muu-
22197: muutostyö tullut välttämättömäksi. tostyötä varten.
22198: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22199: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22200:
22201: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22202:
22203: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio Urho Pohto
22204: Lea Mäkipää Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
22205: 1986 vp. 597
22206:
22207: Toivomusaloite n:o 556
22208:
22209:
22210:
22211:
22212: Riihijärvi ym.: Määrärahasta koulutilojen peruskorjaamiseksi ja ra-
22213: kentamiseksi Vesaanolla
22214:
22215:
22216: Eduskunnalle
22217:
22218: Uudistunut koulu edellyttää myöskin riittäviä että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
22219: opetustiloja. Erityisen tarpeellinen Vesannon kou- tulo- ja menoarvioesitykseen tarvittavat
22220: lutoimelle on yläasteen ja lukion tilojen muutos- määrärahat yläasteen ja lukion tilojen
22221: työ, koulukeskuksen uuden voimistelusalin raken- muutostyötä varten, koulukeskuksen uu-
22222: taminen ja kirkonkylän ala-asteen uuden koulun den voimistelusalin rakentamista varten ja
22223: rakentaminen. kirkonkylän ala-asteen uuden koulun ra-
22224: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- kentamista varten Vesannon kunnassa.
22225: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22226:
22227: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22228:
22229: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
22230: Urho Pohto Lea Mäkipää
22231: Anssi Joutsenlahti
22232: 598 1986 vp.
22233:
22234: Toivomusaloite n:o 557
22235:
22236:
22237:
22238:
22239: Riihijärvi ym.: Määrärahasta lukion saamiseksi Kaaville
22240:
22241:
22242:
22243:
22244: Eduskunnalle
22245:
22246: Koulutuksen suhteen vallitsee edelleenkin suu- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
22247: ri eriarvoisuus. Maaseudun koululaisilla ei ole yh- tulo- ja menoarvioesitykseen tarvittavat
22248: tä hyviä mahdollisuuksia jatkaa lukiossa kuin kau- määrärahat lukion saamiseksi Kaavin kun-
22249: punkilaisilla. Kaavin kunnassa lukion puute mer- taan.
22250: kitsee monen koululaisen kohdalla opintien päät-
22251: tymistä liian suurten kustannusten vuoksi.
22252: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22253: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22254:
22255: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22256:
22257: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
22258: Urho Pohto Lea Mäkipää
22259: Anssi Joutsenlahti
22260: 1986 vp. 599
22261: Toivomusaloite n:o 558
22262:
22263:
22264:
22265:
22266: Riihijätvi ym.: Määrärahasta lukion saamiseksi Keiteledie
22267:
22268:
22269:
22270: Eduskunnalle
22271:
22272: Koulutuksen suhteen vallitsee edelleenkin suu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22273: ri eriarvoisuus. Maaseudun koululaisilla ei ole yh- muksen,
22274: tä hyviä mahdollisuuksia jatkaa lukiossa kuin kau-
22275: punkilaisilla. Keiteleen kunnassa lukion puute että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
22276: merkitsee monen koululaisen kohdalla opintien tulo- ja menoarvioesitykseen tarvittavat
22277: päättymistä liian suurten kustannusten vuoksi. määrärahat lukion saamiseksi Keiteleen
22278: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kuntaan.
22279:
22280: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22281:
22282: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
22283: Urho Pohto Lea Mäkipää
22284: Anssi Joutsenlahti
22285: 600 1986 vp.
22286:
22287: Toivomusaloite n:o 559
22288:
22289:
22290:
22291:
22292: Riihijärvi ym.: Lukion saamisesta Vehmersalmelle
22293:
22294:
22295:
22296: Eduskunnalle
22297:
22298: Kuopion läänin Vehmersalmen kunnassa ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22299: lukiota. Saaristokunnan lukiolaiset joutuvat käy- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22300: mään koulua kotikuntansa ulkopuolella. Lukion
22301: saaminen Vehmersalmelle helpottaisi koulun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lu-
22302: käyntiä ja vähentäisi huomattavasti kustannuksia, kion saamiseksi Vehmersalmen kuntaan.
22303: jotka nyt rasittavat lukiolaisten koteja.
22304:
22305: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22306:
22307: Heikki Riihijärvi Urho Pohto
22308: Lea Mäkipää Pentti Skön
22309: Anssi Joutsenlahti
22310: 1986 vp. 601
22311:
22312: Toivomusaloite n:o 560
22313:
22314:
22315:
22316:
22317: Riihijärvi ym.: Määrärahasta kirjaston rakentamiseksi Tervoon
22318:
22319:
22320:
22321: Eduskunnalle
22322:
22323: Kirjastojen merkitys kansansivistykselle on kor- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
22324: vaamaton. Nykyaikainen kirjastotoimi edellyttää tulo- ja menoarvioesitykseen tarvittavat
22325: kunnollisia toimitiloja. Tervon kunnalle uusi kir- määrärahat kirjaston rakentamista varten
22326: jastotalo on välttämätön edellytys kirjastotoimin- Tervon kunnassa.
22327: nan kehittämiselle.
22328: Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioitta-
22329: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22330:
22331: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22332:
22333: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
22334: Urho Pohto Lea Mäkipää
22335: Anssi Joutsenlahti
22336:
22337:
22338:
22339:
22340: 76 260211N
22341: 602 1986 vp.
22342:
22343: Toivomusaloite n:o 561
22344:
22345:
22346:
22347:
22348: Riihijärvi ym.: Varkauden teknillisen koulun muuttamisesta opisto-
22349: tasoiseksi
22350:
22351:
22352: Eduskunnalle
22353:
22354: Tekniikan nopea kehitys synnyttää lakkaamatta että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn,
22355: uusia haasteita tekniikan opetukselle. Voimakas joilla Varkauden teknillinen koulu muute-
22356: teollisuuskaupunki Varkaus on erittäin sopiva taan opistotasoiseksi.
22357: paikka teknilliselle opistolle varsinkin, kun paik-
22358: kakunnalla on jo teknillinen koulu.
22359: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22360: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22361:
22362: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22363:
22364: Heikki Riihijärvi Urho Pohto
22365: Lea Mäkipää Pentti Skön
22366: Anssi Joutsenlahti
22367: 1986 vp. 603
22368:
22369: Toivomusaloite n:o 562
22370:
22371:
22372:
22373:
22374: Riihijärvi ym.: Määrärahasta Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksen li-
22375: sätilojen rakentamiseksi
22376:
22377:
22378: Eduskunnalle
22379:
22380: Kehittynyt sairaanhoidon opetus edellyttää riit- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
22381: täviä toimitiloja. Kuopion sairaanhoito-oppilai- tulo- ja menoarvioesitykseen tarvittavat
22382: tosta on välttämättä laajennettava. määrärahat Kuopion sairaanhoito-oppilai-
22383: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- toksen laajennusta varten.
22384: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22385:
22386: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22387:
22388: Heikki Riihijärvi Urho Pohto
22389: Lea Mäkipää Pentti Skön
22390: Anssi Joutsenlahti
22391: 604 1986 vp.
22392:
22393: Toivomusaloite n:o 563
22394:
22395:
22396:
22397:
22398: Riihijärvi ym.: Määrärahasta Suonenjoen maatalousoppilaitoksen
22399: opetus- ja työpajarakennuksen rakentamiseksi
22400:
22401:
22402: Eduskunnalle
22403:
22404: Monipuolinen maatalousopetus edellyttää riit- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
22405: täviä opetus- ja työtiloja. Voidakseen antaa ajan- tulo- ja menoarvioesitykseen tarvittavat
22406: mukaista maataloudellista opetusta tarvitsee Suo- määrärahat Suonenjoen maatalousoppilai-
22407: nenjoen maatalousoppilaitos opetus- ja työpajara- toksen opetus- ja työpajarakennuksen ra-
22408: kennuksen. kentamista varten.
22409: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22410: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22411:
22412: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22413:
22414: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio Urho Pohto
22415: Lea Mäkipää Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
22416: 1986 vp. 605
22417:
22418: Toivomusaloite n:o 564
22419:
22420:
22421:
22422:
22423: Riihijärvi ym.: Määrärahasta Runnin kotitalousoppilaitoksen lisätilo-
22424: jen rakentamiseksi
22425:
22426:
22427: Eduskunnalle
22428:
22429: Kotitalousoppilaitokset ovat viime vuosina ke- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
22430: hittyneet yhä laaja-alaisemmiksi opetusohjelman- tulo- ja menoarvioesitykseen rti"ttävät mää-
22431: sa suhteen. Monipuolinen opetus vaatii lisätiloja. rärahat Runnin kotitalousoppilaitoksen
22432: Mm. Runnin kotitalousoppilaitos tarvitsee lisä- laajennustyötä varten.
22433: tiloja.
22434: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22435: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22436:
22437: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22438:
22439: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio Urho Pohto
22440: Lea Mäkipää Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
22441: 606 1986 vp.
22442:
22443: Toivomusaloite n:o 565
22444:
22445:
22446:
22447:
22448: Riihijärvi ym.: Määrärahasta kulttuurikeskuksen rakentamiseksi lisal-
22449: meen
22450:
22451:
22452: Eduskunnalle
22453:
22454: Iisalmen kaupunki on jäänyt jälkeen muiden että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
22455: kaupunkien kulttuuripalveluista. Kulttuurikes- tulo- ja menoarvioesitykseen tarvittavat
22456: kus, johon kuuluu myös kirjasto, antaisi Iisalmen määrärahat kulttuurikeskuksen rakentami-
22457: kaupungin sivistyselämälle toimintamahdollisuu- seksi Iisalmeen.
22458: det.
22459: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22460: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22461:
22462: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22463:
22464: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio Urho Pohto
22465: Lea Mäkipää Pentti Skön Anssi Joutsenlahti
22466: 1986 vp. 607
22467:
22468: Toivomusaloite n:o 566
22469:
22470:
22471:
22472:
22473: Riihijärvi ym.: Elokuvakylän aikaansaamisesta Sonkajärvelle
22474:
22475:
22476:
22477: Eduskunnalle
22478:
22479: Sonkajärven kunnan alueella on viime vuosina vaaliminen antavat erinomaiset puitteet elokuva-
22480: filmattu useita kotimaisia elokuvia. Vapaaehtois- kylän rakentamiselle.
22481: ten harrastajien myötävaikutuksella on hiljaiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22482: maaseutupitäjään virinnyt monimuotoista kult- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22483: tuuritoimintaa, jolla on laajempaakin vaikutusta
22484: maamme kulttuuriin. Myönteisen kehityksen tur- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin elo-
22485: vaisi elokuvakylän aikaansaaminen Sonkajärvelle. kuvakylän aikaansaamiseksi Sonkajärvelle.
22486: Luonnon kauneus, kansanperinteen tuntemus ja
22487:
22488: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22489:
22490: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
22491: Urho Pohto Lea Mäkipää
22492: Anssi Joutsenlahti
22493: 608 1986 vp.
22494:
22495: Toivomusaloite n:o 567
22496:
22497:
22498:
22499:
22500: Ronkainen ym.: Kansanopistoissa opiskelevien opintososiaalisten
22501: etujen parantamisesta
22502:
22503:
22504: Eduskunnalle
22505:
22506: Suomen kansanopistolaitos on vuosikymmeniä tilliset linjat jäävät useimmiten lapsipuolen ase-
22507: järjestänyt erilaista ammatillista koulutusta. Kui- maan.
22508: tenkin se on jäänyt opintososiaalisten tukien kehi- Tällainen koulupoliittinen linja aiheuttaa omi-
22509: tystyössä perin juurin jälkeen muista ammatillisis- tuisia ratkaisuja. Eräänlaisena kukkasena on pi-
22510: ta oppilaitoksista. Kansanopistojen antamaa am- dettävä sitä, että kodinhoitajakoulutusta antava
22511: matillista koulutusta ei ole hyväksytty samanarvoi- kansanopisto pakotetaan anomaan itsensä myös
22512: seksi ammattikasvatushallituksen alaisten oppilai- ammattikasvatushallituksen alaiseksi sosiaalialan
22513: tosten koulutuksen rinnalla. oppilaitokseksi samalla kun se on kouluhallituk-
22514: Erityisen räikeänä tämä epäkohta ilmeni edus- sen alainen kansanopisto, jotta sen opiskelijat voi-
22515: kunnan hyväksyessä väliaikaisen lain sosiaalialan sivat saada ammattikasvatushallituksen kautta tu-
22516: oppilaitoksista, joissa valmistetaan kodinhoitajia. levat sosiaaliset edut. Ammattikasvatushallitus
22517: Laitoksissa opiskelevat saavat normaalit ammatilli- tunkee itsensä viidentenä kolonnana kouluhalli-
22518: sessa koulutuksessa opiskelevien sosiaaliedut. tuksen alaisiin oppilaitoksiin.
22519: Kansanopistoissa on vuosikymmenet annettu sa- Tällainen tilanne on tietenkin nurinkurinen.
22520: maa koulutusta, eikä kansanopistojen opiskelijoil- Korjaus voitaisiin saada aikaan vain myöntämällä
22521: le ole aikaisemmin eikä nytkään sosiaalialan kou- molempien keskusvirastojen alaisille opiskelijoille
22522: lutuksen uudelleen järjestelyn yhteydessä myön- yhtäläiset edut. Jollei tämä muuten voi tapahtua,
22523: netty ammatillisen koulutuksen normaaleja sosi- on keskusvirastot yhdistettävä.
22524: aalisia etuisuuksia. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
22525: Käytännössä tämä merkitsee, että samanaikai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22526: sesti kun sosiaalialan oppilaitos kouluttaa ilmai- sen,
22527: seksi kodinhoitajia, kansanopistossa opiskeleva saa
22528: maksaa koulutuksestaan 8 000-9 000 mk vuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin en-
22529: dessa. sin kansanopistojen ammatzllisten linjojen
22530: Mitään muuta syytä ei tähän tilanteeseen ole ja myöhemmin koko kansanopiston saatta-
22531: nähtävissä kuin se, että kiista on ammattikasva- miseksi muiden keskiasteen ammattllisten
22532: tushallituksen ja kouluhallituksen välinen ongel- oppzlaitosten kanssa yhdevertaiseen ase-
22533: ma. Periaatteessa ammatilliseksi koulutukseksi maan opintososiaalisia etuisuuksia jaet-
22534: hyväksytään vain ammattikasvatushallituksen taessa.
22535: alainen koulutus. Kouluhallituksen alaiset amma-
22536:
22537: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22538:
22539: Olavi Ronkainen Impi Muroma
22540: 609
22541: 1986 vp.
22542:
22543: Toivomusaloite n:o 568
22544:
22545:
22546:
22547:
22548: Roos ym.: Korkeakoulukirjastoissa valtion työtehtävissä toimivien
22549: työsuhteen vakinaistamisesta
22550:
22551:
22552: Eduskunnalle
22553:
22554: Korkeakoulukirjastojen vakinaisten virkojen ja myyden takia tilapäisellä valtion työtehtävissä
22555: toimien määrä on viimeisten 10 vuoden aikana työskenteleväliä henkilökunnalla on jouduttu hoi-
22556: pysynyt lähes ennallaan; vuosittain kirjastoihin on tamaan myös monia pysyväisluontoisia tehtäviä.
22557: perustettu yhteensä vain pari virkaa. Samanaikai- Koska valtion työtehtävissä työskentelevät muo-
22558: sesti kuitenkin kirjastojen palvelujen kysyntä on dostavat merkittävän osan korkeakoulukirjastojen
22559: voimakkaasti kasvanut käyttäjämäärän ja tietoai- työvoimasta, jota ilman monet tehtävät jäisivät
22560: neiston sekä tiedontarpeen kasvun vuoksi. Erityi- hoitamatta, tulisi ko. henkilöiden asema vakiin-
22561: sen vaikeassa tilanteessa ovat uusimmat korkea- nuttaa muuttamalla toimet pysyviksi työsuhdetoi-
22562: koulukirjastot, joiden vakinaisen henkilökunnan miksi. Vakinaistaminen ei nostaisi palkkoja, vaan
22563: määrä on suhteellisesti huomattavasti pienempi valtiolle aiheutuvat palkkakustannukset säilyisivät
22564: kuin vanhempien korkeakoulukirjastojen henkilö- ennallaan. Työsuhteiden vakiinnuttaminen olisi
22565: kunnan määrä. tärkeää sekä ko. henkilöiden työllisyyden turvaa-
22566: Kirjastot ovat pyrkineet selviytymään tilantees- miseksi että korkeakoulukirjastojen käyttäjien pal-
22567: ta käyttämällä valtion työllisyyspolitiikan mukai- velujen turvaamiseksi.
22568: sesti saatavaa valtion työtehtävissä työskentelevää Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
22569: henkilökuntaa. Korkeakoulukirjastojen henkilö- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22570: kunnasta valtion työtehtävissä työskentelevien
22571: määrä on viime vuosina ollut vähintään 100 hen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin kor-
22572: keä elin. 10% henkilökunnan määrästä. Korkea- keakoulukirjastoissa työskentelevien val-
22573: kouluittain tilanne on vaihdellut merkittävästi: tion työtehtävissä toimivien 50 henkilön
22574: uusissa kehitysaluekorkeakouluissa ko. henkilö- vakinaistamiseksi muuttamalla toimet py-
22575: kunnan määrä on ollut jopa 30-50% henkilö- syviksi työsopimussuhteisiksi toimi/ui.
22576: kunnasta. Vakinaisen henkilökunnan riittämättö-
22577:
22578: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
22579:
22580: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Pekka Myllyniemi
22581: Tuula Paavilainen Reijo Lindroos Marja-Liisa Tykkyläinen
22582: Liisa Jaakonsaari Kerttu Törnqvist Mikko Elo
22583: Pirkko Valtonen Matti Kuusio
22584:
22585:
22586:
22587:
22588: 77 260211N
22589: 610 1986 vp.
22590:
22591: Toivomusaloite n:o 569
22592:
22593:
22594:
22595:
22596: Roos ym.: Erityisluokan oppilasmäärän pienentämisestä peruskou-
22597: lussa
22598:
22599:
22600: Eduskunnalle
22601:
22602: Peruskouluasetuksen 43 §:n 3 momentissa to- nen ja oppilaiden suuret kehityserot vaikeuttavat
22603: detaan, että erityisluokalla annettavassa opetuk- opetusjärjestelyitä.
22604: sessa perusopetusryhmässä voi olla enintään 10 Tällaisissa erikoistapauksissa opetusryhmän
22605: oppilasta. Edelleen asetus toteaa, että opetusryh- koon pienentäminen on nopein ja tehokkain rat-
22606: mässä voidaan opettaa yhdessä kaikkien vuosi- kaisu, jonka kustannusvaikutuksetkaan eivät eri-
22607: luokkien oppilaita ja että opetusministeriö voi tyisen suuriksi tulisi kohoamaan.
22608: määrätä, että jollakin erityisopetuksen alalla tai Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
22609: yhdysluokkaopetuksessa perusopetusryhmän tulee vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22610: olla pienempi kuin 10.
22611: Oppivelvollisuudesta vapauttamisesta luopu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin eri-
22612: minen on tuonut uusia ryhmiä, mm. kehitysvam- tyisluokan koon miiäriiämiseksi pienem-
22613: maiset ja sairaalaopetuksen, koululaitoksen pii- mäksi kuin kymmenen oppilasta silloin,
22614: riin. Psykiatristen hoitopaikkojen puuttuminen ja kun opetusryhmässä olisi peruskoululain
22615: avohuollollisen tendenssin lisääntyminen ovat vai- 32 §:n 3 momentissa tarkoitettuja tai
22616: keuttaneet entisestään oppilasainesta ja mm. mo- psyykkisesti vazkeavammaisia oppilaita tai
22617: nivammaisten oppilaiden osuus on lisääntynyt. milloin erityisluokassa olisi oppzlaita
22618: Erityisen ongelmallisia opetustilanteet ovat yhdys- useammalta kuin kahdelta vuoszluokalta.
22619: luokkaopetuksessa, jossa opetuksen yksilöllistämi-
22620:
22621: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22622:
22623: Timo Roos Tapio Holvitie
22624: 1986 vp. 611
22625:
22626: Toivomusaloite n:o 570
22627:
22628:
22629:
22630: Roos ym.: Automyyjien ja varaosamyyjien koulutuksen järjestämises-
22631: tä Vammalan ammattikoulussa
22632:
22633:
22634: Eduskunnalle
22635:
22636: Autoalalla on jo pitkään tuotu esille automyy- koulutusvaatimus olisi ruttavan korkea. Pohja-
22637: jien ja varaosamyyjien koulutuksen puuttuminen. koulutukseksi sopisi ylioppilastutkinto tai opisto-
22638: Vain varaosamyyjiä on muutamassa paikassa kou- tasoinen kaupallinen koulutus.
22639: lutettu väliaikaisesti. Tällä hetkellä tiettävästi vii- Vammalan ammattikoulu sopisi koulutuspai-
22640: meinen kurssi pääsee keväällä 1986 Seinäjoen am- kaksi automyyjän ja varaosamyyjän koulutukselle
22641: mattikoulusta ja sen jälkeen koulutus loppuu ko- erittäin hyvin. Esimerkiksi syksyllä 1986 koulussa
22642: konaan. Automyyjien koulutusta ei ole kouluissa alkaa yleisjakso, jonka ainoana erikoistumisjakso-
22643: tapahtunut lainkaan ja koulutuksen ovat autoliik- na on ajoneuvoasenrajan koulutus. Tämän eri-
22644: keet hoitaneet itse varsin kirjavasti. Useissa yh- koistumisjakson rinnalla kumpikin koulutus so-
22645: teyksissä on tuotu esille, että sekä automyyjiä että pisi opetusohjelmien, tilojen ja laitteiden osalta
22646: varaosamyyjiä pitäisi kouluttaa, ja on myös toivot- autonmyyjien ja varaosamyyjien koulutukseen.
22647: tu riittävän korkeata pohjakoulutusvaatimusta, Vammalan ammattikoululla on riittävästi muita
22648: joka olisi joko ylioppilas- tai opistotasoinen kau- tiloja ja laitteistoja, mm. atk-luokka, kielistudio
22649: pallinen koulutus. sekä vapaita asuntolapaikkoja. Paikkakunnalta ja
22650: Pelkkä kaupallinen koulutus ei kuitenkaan riitä tarpeen vaatiessa esim. Tampereelta löytyy myös
22651: ainakaan raskaan kaluston myyjille. Asiantuntijoi- riittävästi hyviä harjoittelupaikkoja. Vammalassa
22652: den mielestä raskaan kaluston asiakaskunta on on kymmenkunta autoliikettä sekä lukuisia auto-
22653: erittäin asiantuntevaa ja heidän asiakaspalvelus- korjaamoita.
22654: saan pitää pääpaino olla teknisellä puolella. Koska Kaupallisen koulutuksen osalta yhteistyö Etelä-
22655: koulutusta vaaditaan sekä tekniseltä että kaupalli- Satakunnan kauppaoppilaitoksen kanssa sujuisi
22656: selta alalta, on koulutuksen järjestäminen ollut varmasti vaikeuksitta. Kyseinen laitos sijaitsee
22657: kouluille vaikeaa. Koulutusaika muodostuu liian Vammalan naapurikunnassa Huittisissa.
22658: pitkäksi, mikäli opetusta annetaan peräkkäin, ei- Vammalan ammattikoulu olisi siis erittäin sopi-
22659: vätkä nuoret katso tällaista koulutusta enää tarkoi- va paikka automyyjien ja varaosamyyjien koulu-
22660: tuksenmukaiseksi. Kuten tiedetään, ylioppilaista tukseen. Se olisi myös halukas vaikkapa kokeilu-
22661: vain noin kolmasosa pääsee jatkamaan yliopistoi- luonteiseen ja väliaikaiseenkin koulutukseen, jot-
22662: hin ja muihin korkeakouluihin, jolloin kaksi kol- ta alan työvoimatarve tulisi edes välttävästi tyydy-
22663: masosaa hakeutuu keskiasteen koulutukseen tai ei tettyä.
22664: mihinkään jatkokoulutukseen. Keskiasteen kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
22665: lutuspaikkojakaan ei ole riittävästi, jolloin yliop- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22666: pilaista on vuosien mittaan jäänyt melkoinen am-
22667: matillista peruskoulutusta vailla oleva reservityö- että hallitus ryhtyisi pikaisti'n toimenpi-
22668: voima. teisiin automyyji'en ja varaosamyyjien kou-
22669: Autoalan järjestöjen, mm. Autoalan Keskuslii- lutuksen järjestämiseksi maassamme ja et-
22670: ton, Suomen Autoteknillisen Liiton ja Autojen tä mahdollinen koulutus alkaisi niin pian
22671: Maahantuojat ry:n mielestä automyyjien ja vara- kuin mahdollista Vammalan ammattikou-
22672: osamyyjien koulutus pitäisi saada mahdollisim- lussa.
22673: man nopeasti käyntiin ja sellaisena, että pohja-
22674:
22675: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22676:
22677: Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen
22678: Kerttu Törnqvist Pirkko Valtonen
22679: Matti Kuusio
22680: 612 1986 vp.
22681:
22682: Toivomusaloite n:o 571
22683:
22684:
22685:
22686:
22687: Roos ym.: Apuhoitajakoulutuksen laajentamisesta Vammalassa
22688:
22689:
22690:
22691: Eduskunnalle
22692:
22693: Vammalassa toimii tällä hetkellä Pirkanmaan joittelupaikkojakin löytyisi riittävästi. Ensi vuon-
22694: sairaanhoito-oppilaitoksen alaisena apuhoitaja- na alkaa Vammalassa terveyskeskuksen laajennus,
22695: kurssi. Ensimmäiset apuhoitajat ovat jo valmistu- jonka valmistuttua apuhoitajatarve paikkakunnal-
22696: neet ja toinen kurssi päättyy keväällä 1986. la kasvaa. Paikkakunnalta löytyy siis pätevä opet-
22697: Seuraava kurssi alkaa elokuussa 1986. Kursseille taja myös toiselle kurssille, mutta tällä hetkellä on
22698: on hakijoita ollut erittäin runsaasti ja ensimmäi- vain yksi kurssi kerrallaan käynnissä.
22699: seltä kurssilta valmistuneet ovat kaikki saaneet jo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
22700: ko väliaikaisen tai vakinaisen työpaikan. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22701: Tilojen ja välineiden puolesta olisi mahdollista
22702: viedä kahtakin kurssia yhtaikaa. Toinen kurssi voi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22703: si aloittaa puoli vuotta jäljessä, jolloin luokkatilat apuhoitajakoulutuksen laajentamiseksi
22704: nykyisellään riittäisivät ja kahdelle kurssille har- Vammalassa.
22705:
22706: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22707:
22708: Timo Roos Matti Kuusio
22709: 1986 vp. 613
22710:
22711: Toivomusaloite n:o 572
22712:
22713:
22714:
22715:
22716: Rusanen ym.: Määrärahasta korkeakoulujen tutkijoiden ja opiskeli-
22717: joiden kansainväliseen ja kotimaiseen yhteistyöhön
22718:
22719:
22720: Eduskunnalle
22721:
22722: Korkeakoulujen tieteelliselle toiminnalle kan- määrärahojen yleinenkin kehitys. Apurahojen ke-
22723: sainvälisen ja kansallisen tieteellisen yhteydenpi- hityksen jälkeenjääneisyydestä seuraa, että yleises-
22724: don kehittämisellä on mitä keskeisin merkitys. ti ottaen kyse ei ole edes merkittävän suuresta
22725: Kuitenkin juuri tällä alueella korkeakoulut ovat absoluuttisesta lisätarpeesta.
22726: jääneet voimakkaasti suhteellisesti jälkeen yleises- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
22727: tä resurssikehityksestä. Erityisesti tämä on tuntu- toivomuksen,
22728: nut korkeakoulujen tähän tarkoitukseen varattu-
22729: jen apurahojen reaaliarvon alitoisena heikentymi- että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn,
22730: senä ja täten tieteellisen yhteydenpidon ja tieteel- jotta valtion vuoden 1987 tulo- ja menoar-
22731: lisiin tapahtumiin osallistumisen edellytysten hei- vioesityksen laadinnan yhteydessä korkea-
22732: kentymisenä. Raskaimmin tämä koskee ns. alue- koulujen tutkijoiden ja opiskelijoiden
22733: korkeakouluja, joiden matkakustannukset muo- mahdollisuudet kansainväliseen ja koti-
22734: dostuvat korkeimmiksi. maiseen tieteelliseen yhteydenpitoon tur-
22735: Jotta korkeakoulujen toimintaedellytykset tällä vataan varaamaila tähän tarkoitukseen vä-
22736: alueella säilyisivät, olisi apurahojen kehitys saatet- hintään 1 000 000 markkaa enemmän re-
22737: tava vähintään samalle tasolle kuin korkeakoulu- sursseja kuin aiemmin.
22738:
22739: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
22740:
22741: Pirjo Rusanen Sirpa Pietikäinen
22742: 614 1986 vp.
22743:
22744: Toivomusaloite n:o 573
22745:
22746:
22747:
22748:
22749: Rusanen ym.: Korvauksen suorittamisesta korkeakoulujen hallinto-
22750: elinten työskentelyyn osallistuville opiskelijoille
22751:
22752:
22753: Eduskunnalle
22754:
22755: Korkeakoulujen hallintoelimiin osallistuvat vausta. Siitä tulisikin suorittaa korvaus vastaavalla
22756: opiskelijajäsenet eivät tähän saakka ole saaneet tavalla kuin työskentelystä korkeakoulujen opin-
22757: korvausta hallintoelinten työskentelyyn osallistu- totukilautakuntien jäsenenä.
22758: misestaan. Kuitenkin näiden hallintoelinten työ Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
22759: vaatii hyvin usein pitkällistä perehtymistä niissä toivomuksen,
22760: käsiteltäviin asioihin, ja varsinkin korkeimmissa
22761: hallintoelimissä kuten korkeakoulujen hallituksis- että hallitus ryhtyisi mitä pikimmin toi-
22762: sa työskenteleminen merkitsee usein raskasta vii- menpiteisiin, joilla turvattaisiin korkea-
22763: kottaista työtaakkaa. On kohtuutonta edellyttää, koulujen hallintoelimiin osallistuville
22764: että tämä työskentely, joka vaatii opiskeluajasta opiskelijoille korvaus kokoustyöskentelys-
22765: tinkimistä, tapahtuisi ilman minkäänlaista kor- tä.
22766:
22767: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
22768:
22769: Pirjo Rusanen Sirpa Pietikäinen
22770: 1986 vp. 615
22771:
22772: Toivomusaloite n:o 574
22773:
22774:
22775:
22776:
22777: Rusanen ym.: Opintotuen tarveharkintaikärajan alentamisesta
22778:
22779:
22780:
22781: Eduskunnalle
22782:
22783: Täysi-ikäisten, oman talouden muodostaneiden tekoisesti. Tarveharkintaikärajan noudattaminen
22784: opiskelijoiden vanhempien tuloihin ja varallisuu- asettaa myös vanhemmille erityisiä vaatimuksia
22785: teen kohdistuva tarveharkinta on yksi opintotuki- opiskelevien lastensa elatuksesta. Pahimmillaan se
22786: järjestelmän merkittävistä epäkohdista. Vaikka saattaa johtaa entistä suurempaan koulutukselli-
22787: tarveharkintaikärajaa on viime vuosina vähittäin seen eriarvoisuuteen. Jo nyt on havaittavissa aiem-
22788: pudotettu alaspäin, vaikuttavat vanhempien tulot mista sosiaaliluokista tulevien opiskelijoiden mää-
22789: ja varallisuus edelleen alle 21-vuotiaiden saamaan rän laskua.
22790: asumislisään ja 18-19-vuotiaiden kohdalla myös Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
22791: opintotuen perusosaa vähentävästi. Koska 18 nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22792: vuotta täyttänyt ihminen on Suomessa täysi-
22793: ikäinen ja velvollinen huolehtimaan itsestään että hallitus valtion vuoden 1987 tulo-
22794: myös taloudellisesti, opintotuen tarveharkinnan ja menoarvioesityksen laadinnan yhteydes-
22795: ikärajan pitäminen normaalia täysi-ikäisyysrajaa sii ryhtyisi toimz'in opintotuen tarveharkin-
22796: korkeampana estää nuoren taloudellista ja sosiaa- taikärajan laskemiseksz· normaalzin täysi-
22797: lista itsenäistymistä ja pidentää nuoruutta keino- ikäisyysikärajaan.
22798:
22799: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
22800:
22801: Pirjo Rusanen Sirpa Pietikäinen
22802: 616 1986 vp.
22803:
22804: Toivomusaloite n:o 575
22805:
22806:
22807:
22808:
22809: Rusanen: Mikkelin kotiteollisuuskoulun muuttamisesta opistoastei-
22810: seksi
22811:
22812:
22813: Eduskunnalle
22814:
22815: Kiinnostus Mikkelin kotiteollisuuskoulussa an- lisuusoppilaitoksista annetussa laissa tarkoitetuksi
22816: nettavaa käsityö- ja taideteollisuuden koulutusta kotiteollisuusopistoksi vuoden 1987 alusta lukien.
22817: kohtaan lisääntyy vuosittain. Alkaneena luku- Opistoasteinen yrittäjäkoulutus kohdistuisi
22818: vuonna on oppilaita 10 eri läänin alueelta ja lisäk- vuorovuosina sekä pehmeiden että kovien mate-
22819: si myös ulkomaisia opiskelijoita. riaalien suuntautumisaloille. Näin saataisiin tuo-
22820: Opiskelijat ovat motivoituneita ja omintakeista tekehittelyn koulutus kattamaan nämä käsi- ja tai-
22821: suunnittelutaitoa omaavia. Koulun nykyiset tilat deteollisuuden keskeiset alat. Y rittäjäkoulutuk-
22822: sekä vuonna 1986 toteutettava laajennus antavat sessa yhteistyö voisi toteutua Helsingin kauppa-
22823: edellytykset korkeatasoiselle ja monipuoliselle korkeakoulun Mikkelin pienyrityskeskuksen kans-
22824: koulutukselle. sa. Niin ikään yhteistoimintaa voitaisiin järjestää
22825: Monen koulutusta saaneen tavoitteena on Mikkelin kauppaoppilaitoksen sekä teknillisen
22826: oman yrityksen perustaminen. Luovuuden ja oppilaitoksen kanssa.
22827: osaamisen tuloksena syntyvillä tuotteilla on kysyn- Mikkelin kotiteollisuuskoululla on kaikki edel-
22828: tää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Jatkokou- lytykset aloittaa opistoasteinen koulutus vuoden
22829: lutuksella voitaisiin kehittää osaamista ja lisätä 1987 alusta lukien.
22830: opiskelijoiden valmiuksia tuottavan yritystoimin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22831: nan aloittamiseen. Mikkelin kotiteollisuuskoulun vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22832: tavoitteena onkin aloittaa opistoasteinen käsi- ja
22833: taideteollisuuden yrittäjäkoulutus vuonna 1987. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
22834: Mikkelin kaupunginhallitus on tehnyt valtioneu- tei.riin Mikkelin kotiteollisuuskoulun
22835: vostolle esityksen Mikkelin kotiteollisuuskoulun muuttamiseksi opistoasteiseksi.
22836: muuttamiseksi maatalous-, koti talous- ja kotiteol-
22837:
22838: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
22839:
22840: Pirjo Rusanen
22841: 1986 vp. 617
22842:
22843: Toivomusaloite n:o 576
22844:
22845:
22846:
22847:
22848: Saari ym.: Lehtimäen erityiskansanopiston oppilaskohtaisten käyttö-
22849: menojen valtionosuuden korottamisesta
22850:
22851:
22852: Eduskunnalle
22853:
22854: Kansanopistojen käyttömenojen valtionosuu- minen on monest1 surtynyt Lehtimäen kunnan
22855: den suuruus on normitettu oppilaskohtaisesti. kustannettavaksi. Voimavaroiltaan suhteellisen
22856: Tällä periaatteella on eräitä hyviä puolia. Esimer- pienen kunnan on kohtuutonta edellyttää maksa-
22857: kiksi moninkertaista hallinnollista byrokratiaa on van näitä menoja. Ovathan Lehtimäen erityiskan-
22858: voitu vähentää. Lehtimäen erityiskansanopiston sanopiston opiskelijat tulleet opistoon kautta ko-
22859: kohdalla oppilaskohtainen normitus ei kuiten- ko valtakunnan. Lisäksi Lehtimäen erityiskan-
22860: kaan ole valtakunnan keskiarvoihin perustuvana sanopisto tekee aivan ensiarvoisen tärkeää työtä
22861: oikeudenmukainen. Hoidetaanhan Lehtimäen maamme kehitysvammaisten kouluttamisen ja
22862: erityiskansanopistossa normaalin kansanopisto- yhteiskuntaan sopeuttamisen puolesta.
22863: koulutuksen ohella oppilaina olevia kehitysvam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22864: maisia kaikkina sisäoppilaitoksen seitsemänä vii- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22865: konpäivänä monesti vielä lähes kellon ympäri.
22866: Luonnollisesti tästä aiheutuu valtakunnallisiin, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22867: enimmäkseen terveillä oppilailla mitoitettuihin Lehtimäen erityiskansanopiston käyttöme-
22868: normeihin verrattuna runsaasti ylimääräisiä kus- nojen valtionosuusjärjestelmässä olevien
22869: tannuksia. Ylimääräisten käyttömenojen maksa- epäkohtien poistamiseksi.
22870:
22871: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22872:
22873: Aapo Saari Jukka Vihriälä
22874:
22875:
22876:
22877:
22878: 78 260211N
22879: 618 1986 vp.
22880:
22881: Toivomusaloite n:o 577
22882:
22883:
22884:
22885:
22886: Savolainen ym.: Kansalais- ja työväenopistojen toimistoapulaisten
22887: määrän lisäämisestä
22888:
22889:
22890: Eduskunnalle
22891:
22892: Vuonna 1985 oli Suomessa toiminnassa kaik- samalle tasolle. Asiantilaa ei voida pitää tyydyttä-
22893: kiaan 278 kansalais- ja työväenopistoa. Niissä vänä opistojen käytännön työn sujumisen kannal-
22894: opiskeli kaikkiaan noin 6 500 henkilöä ja opetus- ta.
22895: tuntien määrä nousi 1 890 000 tuntiin. Kansalais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22896: ia työväenopistojen suosio opiskelupaikkoina on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22897: lisääntynyt jatkuvasti. Opiskelijoiden oppituntien
22898: ja opintoaineiden määrä kasvaa vuosittain jatku- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin toi-
22899: vasti. Opistojen toiminnan laajentuminen ei ole mistoapulaisten miiiirän lisiiiimiseksi kan-
22900: kuitenkaan heijastunut niiden hallintoresurssei- salais- ja työväenopistoissa siten, että se
22901: hin. Kansalaisopistoissa työskentelevien toimis- vastaisi opistojen toiminnalle asetettavia
22902: toapulaisten määrä on ollut vuosia jäädytettynä käytännön vaatimuksia.
22903:
22904: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22905:
22906: Lea Savolainen Pentti Lahti-Nuuttila
22907: Reijo Lindroos Saara-Maria Paakkinen
22908: Martti Lähdesmäki
22909: 1986 vp. 619
22910:
22911: Toivomusaloite n:o 578
22912:
22913:
22914:
22915:
22916: Skinnari ym.: Teknisen koulutuksen järjestämisestä keskiasteen
22917: uudistamisen yhteydessä
22918:
22919:
22920: Eduskunnalle
22921:
22922: Maamme hyvinvoinnin kehittyminen on ratkai- Insinöörikoulutus on järjestettävä ammatillisena
22923: sevasti sidoksissa ulkomaankauppaan ja kansain- korkea-asteen opetuksena ja teknikkokoulutus
22924: väliseen kilpailuun. Meillä ei ole syytä heikentää ammatillisena opistoasteen opetuksena.
22925: menestymisen ehtoja, joista yksi on teknikko- ja Opetustavoitteiden saavuttaminen teknillisissä
22926: insinöörikoulutus. oppilaitoksissa opiskelevilta edellyttää riittävää
22927: Voimavarojen suuntaaminen tutkimus- ja kehi- ikää ja kypsyyttä. Tästä johtuen teknillisten oppi-
22928: tystoimintaan sekä teknologian siirtoon ja niiden laitosten opetuksen on perustuttava lukion tai täy-
22929: sovellutuksiin on välttämätöntä maamme kilpai- sin suoritetun ammattikoulun oppimäärien perus-
22930: lukyvylle. Tähän liittyen hyvällä teknisellä osaa- talle. Näin määritelty aloitustaso on saavutettavis-
22931: misella on erityistä merkitystä työvoimapoliittises- sa myös pitkän käytännön työkokemuksen tai pe-
22932: sa mielessä, ei yksinomaan asianomaisille teknisis- ruslinjan yleisjakson ja ohjatun harjoittelun kaut-
22933: sä tehtävissä toimiville, vaan välillisesti laajemmin ta.
22934: yhteiskunnassa. Ammatillisen koulutuksen kehit- Teknillisiä oppilaitoksia koskeva hallinto on jär-
22935: tämispaineet suuntautuvat erityisesti insinööri- ja jestettävä joustavaksi ja itsenäiseksi, suoraan kes-
22936: teknikkokoulutukseen - toisin sanoen henkilös- kushallinnosta johdettavaksi, jotta tekniikan no-
22937: töön, joka suurelta osin vastaa teollisuuden pea kehittyminen voidaan ottaa huomioon ope-
22938: suunnittelu-, käyttö- ja johtotehtävistä. tuksessa. Näin turvataan myös hallinnossa alan
22939: Teknillisiä oppilaitoksia koskevaa lainsäädäntöä kehittämisen kannalta välttämätön asiantunte-
22940: ja hallintoa säädettäessä tulisi ottaa huomioon: mus.
22941: Teknillisten oppilaitosten taso on säilytettävä Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
22942: korkeana ja oppilaitoksia on kehitettävä keskias- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22943: teen jälkeisinä ja perusluonteeltaan valtakunnalli-
22944: sina. Oppilaitoksien on voitava pysyä jatkuvasti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kes-
22945: tekniikan ja työtehtävien edellyttämällä tasolla. kiasteen koulunuudistuksen yhteydessä
22946: Teknillisten oppilaitosten tavoitteena on an- teknisen koulutuksen järjestiimiseksi pe-
22947: taa soveltavaa teknistä ja teknis-taloudellista am- rusteluissa esitetyt näkökohdat huomioon
22948: matillista erikoiskoulutusta asiantuntijatason ottaen.
22949: suunnittelu-, käyttö- ja johtamistehtäviä varten.
22950:
22951: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22952:
22953: Jouko Skinnari Mikko Rönnholm
22954: Sakari Knuuttila Juhani Surakka
22955: 620 1986 vp.
22956:
22957: Toivomusaloite n:o 579
22958:
22959:
22960:
22961:
22962: Skön ym.: Lasten oppivelvollisuusiän korottamisesta
22963:
22964:
22965:
22966: Eduskunnalle
22967:
22968: Yhteiskunnan vaatimukset kansalaisilleen kas- paineista vapaa lapsuus. Lainsäädäntöä tulee
22969: vavat jatkuvasti. Ihmisen on mukauduttava aina muuttaa siten, että esikoulu tehdään pakolliseksi
22970: uuteen, vaihdettava elämänsä aikana useasti am- vasta seitsemänvuotiaiHe ja peruskoulu alkaa vasta
22971: mattia, kehitettävä itseään sekä fyysisesti että hen- kun lapsi täyttää kahdeksan vuotta. Tällä menet-
22972: kisesti. telyllä autetaan nuorta tekemään kypsemmässä
22973: Lapsuusaika luo perustan kansakunnan sitkey- iässä myös ammatinvalintaratkaisunsa.
22974: delle ja psyykkiselle kestävyydelle. Yhteiskuntam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22975: me on vaatimassa lapsilta liikaa ja liian aikaisin. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22976: Lasten laitostaminen aloitetaan vanhempien ural-
22977: laetenemisen nimissä liian varhain. Virikkeitä an- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22978: netaan jo silloin kun turvallisuus olisi lapselle tär- menpiteisiin lainsäädännön muuttamisek-
22979: keää. Teorialuontoinen oppiminen aloitetaan kun si siten, että eszkoulu tehdään pakolliseksi
22980: tulisi opettaa elämisen perusvalmiuksia. Esikou- vasta seitsemänvuotiazlle ja peruskoulu al-
22981: lusta aiotaan tehdä pakollinen jo kuusivuotiaiHe kaa vasta kun lapsi täyttää kahdeksan vuot-
22982: - olivatpa he kypsiä koulutettaviksi tai ei. ta.
22983: Lapselle tulisi antaa turvallinen ja ylimääräisistä
22984:
22985: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
22986:
22987: Pentti Skön Urho Pohto Lea Mäkipää
22988: 1986 vp. 621
22989:
22990: Toivomusaloite n:o 580
22991:
22992:
22993:
22994:
22995: Skön ym.: Määrärahasta opintorahan perusosan korottamiseksi
22996:
22997:
22998:
22999:
23000: Eduskunnalle
23001:
23002: Pääosa opintotuesta on edelleenkin opintolai- se viiden seuraavan vuoden kuluessa muodostaa
23003: naa. Lainapainotteisen opintotukijärjestelmän ta- puolet koko opintotuesta. Samoin opintotuen
23004: kia velkaantuminen on vastavalmistuneen suu- määrässä on pyrittävä valtion A1 palkkaluokkaan
23005: rimpia ongelmia. Esimerkiksi vuonna 1983 val- verrattavaan tulotasoon. Tavoitteena on saattaa
23006: mistuneen korkeakouluopiskelijan keskimääräi- opiskelijat kohtuullisen vähimmäistoimeentulo-
23007: nen lainamäärä oli 32 712 mk. turvajärjestelmän piiriin.
23008: Vekaantuminen heikentää oleellisesti opiskelun Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
23009: jälkeistä toimeentuloa. Tällöin ansiot ovat pie- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23010: nimmillään, koulutusta vastaavaa työpaikkaa voi
23011: olla vaikea saada ja opiskelija-asunnosta on läh- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
23012: dettävä pois. Monen nuoren vastavalmistuneen tulo- ja menoarvioesitykseen riittävät mää-
23013: edessä on lainakierre: opintolainaa, asuntolainaa rärahat opintorahan perusosan määrän
23014: jne. Velkaantumista pystytään tehokkaimmin eh- nostamiseksi kaikzlla koulutusastetila 4 000
23015: käisemään lisäämällä opintorahan määrää. Opin- markkaan.
23016: torahan osuudessa pitää pyrkiä tavoitteeseen, jossa
23017:
23018: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
23019:
23020: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
23021: 622 1986 vp.
23022:
23023: Toivomusaloite n:o 581
23024:
23025:
23026:
23027:
23028: Skön ym.: Opintorahan asumislisän muuttamisesta ympärivuotiseksi
23029:
23030:
23031:
23032:
23033: Eduskunnalle
23034:
23035: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- meässä Suomessa asuminen muodostaa välttämät-
23036: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausilta, tömän ja tärkeän hyvinvoinnin tekijän, myös opis-
23037: pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opiske- kelijalle. On kohtuutonta, että opiskelija joutuisi
23038: lija-asuntoloissa noudatetaan kuitenkin ympäri- maksamaan jopa 50 % opintotuen koko arvosta
23039: vuotista vuokraperintää. Näin opiskelija joutuu pelkkänä vuokrana.
23040: maksamaan kolme kuukautta vuodessa yksin Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
23041: oman asumisensa. Kesäajalta asumislisä myönne- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23042: tään vain jos opiskelija opiskelee myös kesäkuu-
23043: kaudet. Huomattava osa opiskelijoista joutuu kui- että hallitus valtion vuoden 1987 tulo-
23044: tenkin työskentelemään kesäisin, usein myös eri ja menoarvioesitystä valmistellessaan ryh-
23045: paikkakunnalla kuin missä opiskelija-asunto si- tyisi toimtin opintorahan asumislisän mak-
23046: jaitsee. Näin hän joutuu maksamaan asumiskulu- sukäytännön muuttamiseksi ympärivuoti-
23047: ja kahdesta asunnosta kesäisin. Kylmässä ja pi- seksi.
23048:
23049: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
23050: 1
23051:
23052: Pentti Skön Pentti Kettunen
23053: 1986 vp. 623
23054:
23055: Toivomusaloite n:o 582
23056:
23057:
23058:
23059:
23060: Skön: Opintotuen tarveharkintaikärajan alentamisesta
23061:
23062:
23063:
23064: Eduskunnalle
23065:
23066: Vanhempien tuloihin ja varallisuuteen kohdis- ikärajan noudattaminen asettaa myös vanhemmil-
23067: tuva tarveharkinta alle 24-vuotiaille opintorahan le erityisiä vaatimuksia opiskelevien lastensa ela-
23068: asumislisää ja alle 19-vuotiaille myös opintorahan tuksesta. Pahimmillaan se saattaa johtaa entistä
23069: perusosaa myönnettäessä on yksi suurimmista suurempaan koulutukselliseen eriarvoisuuteen. Jo
23070: opintotuen epäkohdista. Se asettaa täysi-ikäiset, nyt on havaittavissa aiemmista sosiaaliluokista tu-
23071: mutta alle 24-vuotiaat nuoret eriarvoiseen ase- levien opiskelijoiden määrän laskua.
23072: maan yli 24-vuotiaiden kanssa. Tällainen eriarvoi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23073: suus ei ole perusteltua. 18 vuotta täyttänyt ihmi- hyväksyttäväksi toivomuksen,
23074: nen on Suomessa täysi-ikäinen ja velvollinen huo-
23075: lehtimaan itsestään myös taloudellisesti. Opinto- että hallitus ryhtyisi valtion vuoden
23076: tuen tarveharkinnan ikärajan pitäminen normaa- 1987 tulo- ja menoarvioesityksen laadin-
23077: lia täysi-ikäisyysikärajaa korkeampana estää nuo- nan yhteydessä toimiin opintotuen tarve-
23078: ren taloudellista ja sosiaalista itsenäistymistä ja pi- harkintaikärajan alentamiseksi normaalzi'n
23079: dentää nuoruutta keinotekoisesti. Tarveharkinta- täysi-ikäisyysikärajaan.
23080:
23081: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
23082:
23083: Pentti Skön
23084: 624 1986 vp.
23085:
23086: Toivomusaloite n:o 583
23087:
23088:
23089:
23090:
23091: Skön: Opintolainojen korkotokiajan jatkamisesta
23092:
23093:
23094:
23095: Eduskunnalle
23096:
23097: Vastavalmistuneet juuri opintonsa paattaneet voidaan helpottaa. Yksi keino on vastavalmistu-
23098: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin neen opiskelijan korkotuen pidentäminen 1, 5
23099: huonommassa asemassa. Heillä on edessä muutto vuodesta 3 vuoteen.
23100: pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankinta, Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
23101: perheen perustaminen, asunnon hankinta ja hyväksyttäväksi toivomuksen,
23102: opintolainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne saat-
23103: taa olla ylivoimainen. että hallitus valtion vuoden 1987 tulo-
23104: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suinkaan ja menoarvioesityksen laadinnan yhteydes-
23105: ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien mu- sä ryhtyisi toimiin opintotukzfain 7 §:n 2
23106: kaan, kun otetaan huomioon piilotyöttömyys, va- momentin muuttamiseksi siten, että kor-
23107: jaatyöllisyys ja koulutustaan vastaamatonta työtä kotuen maksaminen lopetetaan kolmen
23108: tekevät, nousee akateemisten työttömyysprosentti vuoden kuluttua ensimmäisestä 1 §:ssä tar-
23109: jopa 3,8:aan. Useilla aloilla, vaikka saisikin koulu- koitettujen opintojen päättymiskuukautta
23110: tustaan vastaavaa työtä, palkkatulot ovat niin pie- seuraavasta koronmaksupäivästä, kuiten-
23111: net, että vastavalmistunut nuori ei pysty saavutta- kin vti.meistään 15,5 vuoden kuluttua sii-
23112: maan edes kohtuullista elintasoa. Tätä juuri opin- tä, kun lainaerä on ensimmäisen ke"an
23113: tonsa päättänyttä nuorta kohtaavaa noidankehää nostettu.
23114:
23115: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
23116:
23117: Pentti Skön
23118: 1986 vp. 625
23119:
23120: Toivomusaloite n:o 584
23121:
23122:
23123:
23124:
23125: Skön ym.: Erityistuen myöntämisestä runsaasti velkaantuneille opis-
23126: kelijoille
23127:
23128:
23129: Eduskunnalle
23130:
23131: Opiskelijoiden joukossa on ryhmiä, joiden ta- hin, joiden opintolainan korkomenot ovat suuret,
23132: loudellinen tila on erityisen vaikea. Yksi tällainen on perusteltua. Tämä erityinen korkotuki voidaan
23133: ryhmä ovat paljon velkaantuneet opiskelijat. Yli hoitaa joko korkotukena tai erityisopintorahana
23134: 30 000 markan velan saa jo 3 vuoden opintolai- paljon velkaantuneille opiskelijoille.
23135: noista, koska opintotuen vuosittaiset lainamäärät Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
23136: ovat ylittäneet 10 000 mk. Sen lisäksi, että opiske- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23137: lija joutuu maksamaan takaisin opintolainansa,
23138: hän joutuu maksamaan siitä korkoja myös opiske- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
23139: luajalta. Suuren lainan hoitokulut ovat huomatta- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävät mää-
23140: vat jo opiskeluaikana. Neljän vuoden opiskelun rärahat Valtion opintotukikeskukselle sen
23141: jälkeen opiskelija joutuu maksamaan lähes 2 500 selvittämiseksi, mikä on paras mahdolli-
23142: mk vuodessa pelkkiä opintolainan korkoja. Opin- nen tapa kohdentaa en.tyistukea runsaasti
23143: torahan perusosa kuluu tällöin kokonaan korkojen velkaantunetlle opiskeltjotlle, ja asiainttlan
23144: maksuun. korjaamiseksi.
23145: Erityisen korkotuen kohdistaminen opiskelijoi-
23146:
23147: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986
23148:
23149: Pentti Skön Urho Pohto Lea Mäkipää
23150:
23151:
23152:
23153:
23154: 79 260211N
23155: 626 1986 vp.
23156:
23157: Toivomusaloite n:o 585
23158:
23159:
23160:
23161:
23162: Turunen ym.: Erityispedagogiikan professorin viran perustamisesta
23163: Joensuun yliopistoon
23164:
23165:
23166: Eduskunnalle
23167:
23168: Joensuun yliopistossa on annettu erityisopetta- yliopiston kiireellisyyslistoilla jo koulutusohjel-
23169: jakoulutusta jo vuodesta 1972 alkaen, ja vuonna man aloittamisen aikana vuonna 1979. Vuonna
23170: 1979 siellä aloitettiin erityiskasvatuksen koulutus- 1984 vuoden 1986 TMAE:ta varten erityispedago-
23171: ohjelma. Lisäksi annetaan opetusta käytännössä giikan professorin virka oli yliopiston kaikkien vir-
23172: kaikille kasvatusalan koulutuslinjoille sekä Joen- kojen kiireellisyyslistalla ensimmäisellä sijalla.
23173: suussa että Savonlinnassa. Uutena toimintamuo- Virka on samalla sijalla myös TMAE:ssa vuodelle
23174: tona on esitetty erityislastentarhanopettajakoulu- 1987. Valtakunnallisesti korkeakouluneuvosto si-
23175: tuksen käynnistämistä, ja kehittämissuunnitel- joitti sen vuodelle 1986 toiselle sijalle kasvatus- ja
23176: missa on mukana myös ammatillisen erityisopet- psykologian alan viroista. Vuodelle 1987 korkea-
23177: tajakoulutuksen aloittaminen. kouluneuvosto on sijoittanut ko. viran kaikkien
23178: Kaikki erityiskasvatukseen sekä kasvatusalaan virkojen kiireellisyysjärjestyksessä kymmenen tär-
23179: tähtäävä koulutus tehdään Joensuun yliopistossa keimmän joukkoon.
23180: erittäin pienin resurssein. Apulaisprofessorin vir- On huomattava, ettei Joensuun yliopiston kas-
23181: ka on saatu vuonna 1975 ja assistentti vuonna vatustieteiden tiedekunta ole saanut uusia virkoja
23182: 1979. Vähistä voimavaroista huolimatta on py- vuoden 1981 jäkeen kiireellisyyslistalta. Koulu-
23183: ritty harjoittamaan tutkimustoimintaa osallistu- tusohjelma tarvitsee professorin viran, sillä vain si-
23184: malla lähinnä laajempiin projekteihin sekä jär- ten on mahdollista tyydyttää myös jatkokoulutuk-
23185: jestämään tutkijakoulutuskursseja koko maan tä- sen ja tutkimuksen kasvavat tarpeet.
23186: män alan tarpeita silmällä pitäen. Erityispedago- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23187: giikan painoarvo nousee koko ajan koko ikäluo- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23188: kan koulutuksen laajentuessa peruskoulusta var-
23189: haiskasvatukseen ja keskiasteelle. Tämän vuoksi että hallitus ryhtyisi pikaisesti asianmu-
23190: tutkimukseen tulee olla mahdollisuuksia entistä kaiszin toimenpiteisiin en"tyispedagogiikan
23191: enemmän. professon·n viran saamiseksi Joensuun yli-
23192: Erityispedagogiikan professorin virka on ollut opistoon vuonna 1987.
23193:
23194: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
23195:
23196: Eeva Turunen Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen
23197: Liisa Hilpelä Sakari Valli Lauri Impiö
23198: Reino Karpola Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä
23199: Lea Sutinen
23200: 1986 vp. 627
23201:
23202: Toivomusaloite n:o 586
23203:
23204:
23205:
23206:
23207: Turunen ym.: Määrärahasta musiikinopettajien poikkeuskoulutuk-
23208: sen järjestämiseksi Joensuun yliopistossa
23209:
23210:
23211: Eduskunnalle
23212:
23213: Pätevistä musiikinopettajista on jatkuvasti sekä nistyä myös Joensuussa vuonna 1987. Koulutuk-
23214: peruskouluissa ja lukioissa että aikuiskoulutukses- seen tarvittavat riittävät varat tulisikin sisällyttää
23215: sa huutava pula. Tilannetta ei ole pystytty sanot- näin ollen opettajien poikkeuskoulutukseen tar-
23216: tavasti parantamaan poikkeuskoulutuksenkaan koitettuihin määrärahoihin.
23217: avulla, ei varsinkaan maan reunaosissa. Esimerkik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23218: si Pohjois-Karjalan lääninhallituksen kouluosas- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23219: ton selvitysten mukaan noin 80 % musiikin ope-
23220: tuksesta näissä kouluissa on epäpätevien opetta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistin
23221: jien hoidossa. 300 000 markan sisällyttämiseksi opetta-
23222: Nyt poikkeuskoulutuksen mahdollistavan ase- jien poikkeuskoulutukseen osoitettaviin
23223: tuksen voimassaoloa on jatkettu vuoden 1989lop- määrärahoihin musiikinopettajien potk-
23224: puun. Tämän jatkoajan turvin näyttäisi myös keuskoulutuksen aloittamiseksi Joensuun
23225: mahdolliselta, että poikkeuskoulutus voisi käyn- yliopistossa vuonna 1987.
23226:
23227: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
23228:
23229: Eeva Turunen Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen
23230: Liisa Hilpelä Sakari Valli Lauri Impiö
23231: Reino Karpola Kerttu Törnqvist Reino Jyrkilä
23232: Lea Sutinen
23233: 628 1986 vp.
23234:
23235: Toivomusaloite n:o 587
23236:
23237:
23238:
23239:
23240: Törnqvist ym.: Pohjoismaisen kulttuuri- ja tiedotuskeskuksen perus-
23241: tamisesta Pohjois-Karjalaan
23242:
23243:
23244: Eduskunnalle
23245:
23246: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun- useita korkeatasoisia taidelaitoksia, esimerkiksi
23247: nan jäsenet ovat tehneet 2. 3. 1984 jäsenehdotuk- modernin taiteen museo ja musiikkiopisto. Nämä
23248: sen (A 688 K) pohjoismaisen kulttuuri- ja tiedo- laitokset puoltavat keskuksen sijoittamista Poh-
23249: tuskeskuksen perustamisesta Itä- ja Keski-Suo- jois-Karjalaan.
23250: meen. Jäsenehdotuksessaan he esittävät, että Pohjois-Karjalaa keskuksen sijoituspaikaksi
23251: Pohjoismaiden neuvosto suosirtaisi Pohjoismai- puoltaa myös monitieteinen Joensuun yliopisto,
23252: den ministerineuvostolle tämän hankkeen toteut- jonka kanssa keskus voi olla monipuolisessa yh-
23253: tamista. Kun keskuksen tarkoituksena on antaa teistyössä. Yliopistossa ovat edustettuina huma-
23254: ko. alueen väestölle tietoja Pohjoismaista, elvyttää nistiset ja luonnontieteet, ja sen erikoistehtävä on
23255: kulttuurinvaihtoa, lisätä Pohjolan kansojen välisiä peruskoulun sekä lukion opettajien valmistus.
23256: kontakteja ja antaa pohjoismaisten kielten opetus- Yliopiston opetusohjelmaan kuuluvat suomalai-
23257: ta, niin on todettava, että suurin puute näistä ta- sille tärkeimmät kielet, suomi, ruotsi, englanti,
23258: voitteista on juuri maamme itäisemmässä osassa, venäjä ja saksa.
23259: Pohjois-Karjalassa. Toisaalta Pohjois-Karjalassa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
23260: voidaan varmasti hyvin toteuttaa keskukseen kaa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23261: vaillut toimintamuodot, kuten kieltenopetus, ys-
23262: tävyyskuntatoiminnan edistäminen, luennoitsijoi- ettå' hallitus ryhtyisipikaisti'n toimenpi-
23263: den välittäminen sekä erilaisten kiertueiden, tai- teisiin yhdessä muiden Pohjoismaiden
23264: teilijavierailuiden ja taidenäyttelyiden järjestämi- kanssa pohjoismaisen kulttuuri- ja tiedo-
23265: nen, sillä maakunnassa toimii mm. kieltenopetus- tuskeskuksen perustamiseksi Pohjois-
23266: ta antava yliopisto, Pohjola-Norden-yhdistys sekä Karjalaan.
23267:
23268: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
23269:
23270: Kerttu Törnqvist Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä
23271: Reino Karpola Eeva Turunen
23272: 1986 vp. 629
23273:
23274: Toivomusaloite n:o 588
23275:
23276:
23277: Uosukainen ym.: Lukiolain 21 §:n muuttamisesta opetustuntimää-
23278: rien lisäämiseksi
23279:
23280:
23281: Eduskunnalle
23282:
23283: Hallituksen esityksessä eduskunnalle peruskou- tään 0,9 tuntia viikossa. Milloin vuosiluokalla on
23284: lulaiksi ja lukiolaiksi sekä niihin liittyväksi lainsää- vain yksi perusopetusryhmä, saadaan edellä tässä
23285: dännöksi (HE n:o 30/1982 vp.) todetaan peruste- momentissa säädetystä poiketen tällaista vuosi-
23286: luosassa, että ''lukiossa on tarkoitus pienentää pe- luokkaa kohti käyttää kuitenkin kaikkiaan 49 tun-
23287: rusopetusryhmää nykyisestä 36 oppilaasta 34 op- tia.
23288: pilaaseen ja alentaa lukion 3. luokan rinnakkais- Lukion tuntikehysresurssi on osoittautunut sel-
23289: luokan säilyttämisrajaa.'' Edelleen hallitus totesi västi alimitoitetuksi ja entisiä tuntikertymiä leik-
23290: kyseisessä esityksessään, että ''lukion perusopetus- kaavaksi. Tämä on johtanut siihen, että muun
23291: ryhmän enimmäiskoon alentaminen kahdella muassa oppilaille tärkeitä kielten ja matematiikan
23292: oppilaalla ja lukion 3. luokalla ylläpidettävän rin- lisäkursseja sekä kuvaamataidon ja musiikin kurs-
23293: nakkaisluokan säilyttämisrajan tarkistaminen ai- seja on jouduttu voimakkaasti vähentämään. Tä-
23294: heuttavat yhteensä 26 miljoonan markan lisäkus- mä vaikeuttaa oppilaiden opiskelua ja kaventaa
23295: tannukset, josta valtionosuus on noin 18 miljoo- heidän valinnanmahdollisuuksiaan.-
23296: naa markkaa. Lisäkustannukset aiheutuvat palk- Lukion 3. luokan tuntikehysresurssin laskenta-
23297: kamenojen kasvusta. Perusopetusryhmän koon tavan muuttaminen siten, että alkuperäinen työ-
23298: alentaminen on tarkoitus aloittaa asteittain luku- viikkoihin perustunut kerroin 26:38 muutettiin
23299: vuodesta 1986-87." työpäiviin perustuvaksi kertoimeksi 122:188, on
23300: Lukiossa siirryttiin 1. 8. 1985 tuntikehysjärjes- vähentänyt lukion tuntikenymää entisestään. Ko-
23301: telmään. Tämä merkitsee sitä, että eri aineiden, ko maan osalta tämä kouluhallituksen toteuttama
23302: sekä kaikille oppilaille pakollisten että valionais- kenoimen muutos merkitsee noin 1 400 viikko-
23303: ten aineiden opetusryhmien koko on riippuvainen tunnin lisävähennystä. Mikäli yhden vuosiviikko-
23304: tuntikehysresurssin suuruudesta. Perusopetusryh- tunnin hintana pidetään 3 800 markkaa, merkit-
23305: män koon alentamisen pedagoginen merkitys ai- see tämä noin 5,3 miljoonan markan suuruisen
23306: kaisemmassa merkityksessä on hävinnyt, koska tuntikehyksen vähentymistä lukiossa.
23307: opetusryhmien koko ei enää perustu ryhmiinjako- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
23308: säädöksiin. Opetusryhmiä voidaan pienentää tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23309: vain, mikäli tuntikehysresurssia nostetaan.
23310: Edellä mainitusta syystä suunniteltu perusope- että hallitus antaisi esityksen lukiolain
23311: tusryhmän koon pudottaminen tulisi muuntaa, 21 §:n 1 momentin alkuosan muuttami-
23312: jotta tarkoitus toteutuisi, lukion tuntikehyksen seksi siten, että lukiossa saadaan lukuvuo-
23313: nostamiseksi vastaavalla määrärahalla. den työpäivien aikana käyttää opetussuun-
23314: Lukiossa saadaan lukiolain 21 §:n 1 momentin nitelmassa vahvistettujen oppiaineiden
23315: mukaan käyttää lukuvuoden työpäivien aikana opettamiseen vuoszluokkaa kohti enintään
23316: opetussuunnitelmassa vahvistettujen oppiainei- 29 tuntia viikossa sekä kutakin oppzlasta
23317: den opettamiseen vuosiluokkaa kohti enintään 29 kohti yksi tunti vzikossa.
23318: tuntia viikossa sekä kutakin oppilasta kohti enin-
23319:
23320: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
23321:
23322: Riitta Uosukainen Aino Pohjanoksa Tapio Holvitie
23323: Eva-Riitta Siitonen Toivo T. Pohjala Jouni J. Särkijärvi
23324: Kimmo Sasi Ole Wasz-Höckert Tytti Isohookana-Asunmaa
23325: Anna-Kaarina Louvo Reino Paasilinna Helena Pesola
23326: Anna-Liisa Piipari Eeva Turunen Riitta Jouppila
23327: Sinikka Hurskainen-Leppänen Martti Tiuri Sakari Valli
23328: Liisa Hilpelä Sirpa Pietikäinen
23329: 630 1986 vp.
23330:
23331: Toivomusaloite n:o 589
23332:
23333:
23334:
23335:
23336: Uosukainen ym.: Lukioiden iltalinjoille myönnettävän valtionavun
23337: lisäämisestä
23338:
23339:
23340: Eduskunnalle
23341:
23342: Vanhan lainsäädännön mukaan iltaoppikoulut näin olisi tapahtunut, siihen olisi tarvittu kaksi
23343: ja oppikoulujen iltalinjat olivat täysin rinnasteisia ehtoa:
23344: lainsäädännöllisesti niin toiminnan sisällön suh- 1. Lainsäädännössä on iltalinjan olemassaolon
23345: teen kuin valtionavustustenkin suhteen. Ne saivat mahdollistavat muodolliset ja toiminnalliset sään-
23346: valtionavustusta täsmälleen samojen perusteiden nökset.
23347: mukaan eli saman valtionosuuden kuntakohtai- 2. Lainsäädännössä on tarpeelliset iltalinjojen
23348: sesti kuin lukiokin; valtionosuus oli porrastettu tosiasiallisen olemassaolon mahdollistavat valtion-
23349: kunnan kantokykyluokan mukaan (50-85 % ). avustussäännökset.
23350: Tämän lisäksi kummallekin voitiin myöntää val- Sivistysvaliokunnan tahto toteutui lainsäädän-
23351: tioneuvoston vahvistamien perusteiden mukainen nössä ainoastaan puolittain, ensimmäiseltä osal-
23352: oppilaskohtainen lisäavustus (laki kunnan perus- taan (iltalukiolaissa). Iltalinjan olemassaolo on
23353: koulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuk- mahdollinen, mutta sen asema iltalukioon talou-
23354: sista ja -avustuksista sekä lainoista 1112/78 5 §:n dellisessa suhteessa muuttui. Eduskunnan tahto ei
23355: 6 mom.). siten tosiasiallisesti toteutunut, vaan iltalinjan
23356: Uuden lainsäädännön mukaan iltalukioiksi asema huononi entisestä.
23357: muuttuneet iltaoppikoulut ja lukion iltalinjoiksi Jo nyt on käynyt selvästi ilmi, että iltalinjat ovat
23358: muuttuneet oppikoulujen iltalinjat rinnastetaan joutumassa taloudellisesti kestämättömään tilan-
23359: edelleen toiminnan sisällön suhteen toisiinsa (ilta- teeseen, ellei niitä saateta tasavertaiseen asemaan
23360: lukiolaissa ja iltalukioasetuksessa). Sen sijaan val- iltalukioiden kanssa. Saadakseen entisen suurui-
23361: tionavustusten suhteen iltalinjojen tilanne tuli sen valtionavustuksen iltalinjoilleen eräät omista-
23362: huonommaksi kuin iltalukioiden, koska uudessa jayhteisöt ovat jo ryhtyneet toimenpiteisiin iltalin-
23363: valtionosuuslaissa (480/83) sen 6 a §:n 3 momen- jojen muuttamiseksi hallinnollisesti itsenäisiksi il-
23364: tissa, jossa säädetään lukiolle, iltalukiolle ja lu- talukioiksi. Tämän muutoksen jälkeen valtion-
23365: kion iltalinjalle tulevan normaalin valtionosuu- avustus tulisi olemaan entisen kaltainen.
23366: den lisäksi maksettavasta valtioneuvoston perus- Iltalukioiden ja iltalinjojen antama opetus on
23367: teiden mukaisesta lisäavustuksesta, on jätetty ilta- eri yhteyksissä todettu erittäin taloudelliseksi. Jot-
23368: linja pois. Ainoastaan iltalukiolle voidaan nykyi- ta näiden oppilaitosten antaman opetuksen jous-
23369: sin myöntää aikaisemmin kummallekin iltakoulu- tavuus ja korkeatasoisuus voitaisiin edelleen turva-
23370: muodolle myönnetty lisäavustus. Tämä tarkoittaa ta, oppilaskohtainen valtioneuvoston vahvistama
23371: käytännössä sitä, että iltalinjat rinnastetaan lu- valtionavustus tulisi säilyttää vähintään vuonna
23372: kioihin valtionavun suhteen ja ainoastaan iltalu- 1978 annettujen ohjeiden mukaisena.
23373: kioille annetaan aikuisoppilaitoksien normaalisti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
23374: saama valtionavustus (kantokykyluokan mukai- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23375: nen valtionosuus + mainittujen perusteiden mu-
23376: kainen lisäavustus ). että hallitus antaisi esityksen peruskou-
23377: Uusia koululakeja säädettäessä sivistysvaliokunta lun, lukion ja yleisen kirjaston valtion-
23378: lausui (SiVm n:o 18/1982 vp., esitykset n:o 30 ja osuuksista ja -avustuksista annetun lain
23379: 179): "Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena 6 a §:n 3 momentin muuttamiseksi siten,
23380: lukion iltalinjan säilyttämistä edelleen." Valio- että paitsi tltalukiotlle myös lukioiden tlta-
23381: kunnan tahto siis oli, että kaikki iltalinjan toi- linjotlle voidaan myöntää valtionavustusta
23382: minnalliset edellytykset säilyvät entisellään. Jotta oppilasta kohden valtioneuvoston vahvis-
23383: 1986 vp. - TA n:o 589 631
23384:
23385: tamien perusteiden mukaan, ja että" edus- neuvoston vahvistaman valtionavustuksen
23386: kunta edellä mainitun pykälän peruste- säzlyttämistä vähintään vuonna 1978 an-
23387: luissa edellyttäisi oppzlaskohtaisen valtio- nettujen ohjeiden mukaisena.
23388:
23389: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
23390:
23391: Riitta Uosukainen Aino Pohjanoksa Tapio Holvitie
23392: Eva-Riitta Siitonen Toivo T. Pohjala Jouni J. Särkijärvi
23393: Kimmo Sasi Tytti Isohookana-Asunmaa Ole Wasz-Höckert
23394: Anna-Kaarina Louvo Reino Paasilinna Helena Pesola
23395: Anna-Liisa Piipari Eeva Turunen Riitta Jouppila
23396: Sinikka Hurskainen-Leppänen Martti Tiuri Sakari Valli
23397: Sirpa Pietikäinen Liisa Hilpelä
23398: 632 1986 vp.
23399:
23400: Toivomusaloite n:o 590
23401:
23402:
23403:
23404:
23405: Urpilainen ym.: Aluetaidemuseo-oikeuksien myöntämisestä Kok-
23406: kolalle ja maakuntamuseo-oikeuksien myöntämisestä Pietarsaa-
23407: relle
23408:
23409: Eduskunnalle
23410:
23411: Maakuntamuseoiden ja aluetaidemuseoiden Käytännössä molemmat museot ovat harjoitta-
23412: toiminta-alueita hahmoteltaessa ja näitä museoita neet jo toimintaa, joka kuuluisi maakuntamuseol-
23413: sijoitettaessa oli vahvasti esillä myös Vaasan läänin le ja aluetaidemuseolle. Pietarsaaren kaupungin-
23414: erityistilanne ja siinä yhteydessä Keski-Pohjan- museon toiminta on painottunut kokoelmien, vir-
23415: maan maakuntamuseon ja Keski-Pohjanmaan kojen ja toiminnan osalta lähes yksinomaan kult-
23416: aluetaidemuseon perustaminen ja niille määritel- tuurihistorialliselle puolelle, K. H. Renlundin
23417: tävät toiminta-alueet. Lopulta päädyttiin kuiten- museon virat, kokoelmat ja toiminta taas ovat
23418: kin siihen ratkaisuun, että Pohjanmaan museosta mahdollistaneet taidemuseotoiminnan. Molem-
23419: muodostettiin Vaasan läänin rannikkoalueen ja mat museot ovat huolehtineet toiminnoista, jotka
23420: pohjoisosien maakuntamuseo ja Seinäjoella toimi- kuuluvat valtiovallalle ja joihin on saatu vain har-
23421: neesta museosta muodostettiin Etelä-Pohjanmaan kinnanvaraisia valtionapuja tai jotka kunnat ovat
23422: maakuntamuseo ympäröivät kunnat toiminta- kustantaneet kokonaan itse: molemmat museot
23423: alueenaan. on oikeutettu myöntämään kulttuurihistoriallises-
23424: Mikäli aluejakoa tarkastellaan museoiden tehtä- ti arvokkaiden esineiden vientilupia ja Pietarsaa-
23425: vänä olevan aineellisen kulttuurin keräämisen, ren kaupunginmuseo on museoviraston valvon-
23426: säilyttämisen, tutkimisen ja tutkitun perinteen nassa, osittain valtionavun turvin, mutta pääosin
23427: esittämisen näkökulmasta, voidaan Vaasan läänin omin määrärahoin harjoittanut meriarkeologista
23428: alueelle muodostettujen maakuntamuseoiden toi- tutkimusta läänin koko merialueella. Molemmat
23429: minta-alueita pitää osittain epähistoriallisina, museot ovat huolehtineet sekä suomen- että ruot-
23430: luonnottomina. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan sinkielisen väestönosan museopalveluista.
23431: maakuntamuseon pohjoisosien, Pohjanmaan jär- Näillä perusteilla Kokkolassa sijaitsevan K. H.
23432: viseudun, kuuluminen nykyiseen yhteyteensä pe- Renlundin museon nimittäminen aluetaidemu-
23433: rustuu varsin tuoreisiin aluepoliittisiin näkökoh- seoksi ja Pietarsaaren kaupunginmuseon nimit-
23434: tiin. Keski-Pohjanmaa muodostaa oman omalei- täminen Keski-Pohjanmaan maakuntamuseoksi
23435: maisen kaksikielisen kokonaisuuden, jota tulisi itse asiassa virallistaisi käytännössä jo tapahtuvat
23436: käsitellä myös perinnepoliittisesti omana aluee- alueelliset toiminnat ja mahdollistaisi niiden tu-
23437: naan. kemisen valtion varoin.
23438: Keski-Pohjanmaan kaupunkien, Kokkolan ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
23439: Pietarsaaren, museot täyttävät henkilöstöresurs- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23440: seiltaan valtionavuista annetun lain edellyttämät
23441: vaatimukset. Kokkolassa sijaitsevalla K. H. Ren- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23442: lundin museolla on käytössään kaksi museoam- aluetaidemuseo-oikeuksien myöntämiseksi
23443: matillista virkaa, Pietarsaaren kaupunginmuseolla Kokkolan kaupungille sekä maakuntamu-
23444: kolme museoammatillista ja yksi museotekninen seo-oikeuksien myöntämiseksi Pietarsaaren
23445: virka. Tällaisina ne täyttävät hyvin myös museo- kaupungzlle.
23446: lakiehdotuksessa esitetyt vaatimukset.
23447:
23448: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
23449:
23450: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen
23451: Tuula Paavilainen Mats Nyby
23452: 1986 vp. 633
23453: Toivomusaloite n:o 591
23454:
23455:
23456:
23457:
23458: Vainio ym.: Määrärahasta Anianpellon ala-asteen koulun rakentami-
23459: seen Asikkalassa
23460:
23461:
23462: Eduskunnalle
23463:
23464: Kuntien koulutusta palvelevien rakennushank- 6 000 000 markkaa, josta valtion osuutta lainoina
23465: keiden kiireellisyys tuntuu olevan ratkaistu yleen- ja avustuksina on noin 3 500 000 markkaa.
23466: sä muilla perusteilla kuin tarpeella. Riittämättö- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
23467: mät työttömyysprosentit ja aluepolitiikka ovat hi- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23468: dastaneet peruskoulu-uudistukselle välttämättö- vomuksen,
23469: miä koulurakennusten rakentamisia esimerkkinä
23470: Asikkala. Asikkalan kuntakeskuksen väestömäärä että hallitus ryhtyisi ptkaisiin totmttn
23471: on erittäin voimakkaasti noussut ja tarve uusiin ni'ttävän määrärahan osoittamiseksi Asik-
23472: koulutiloihin on todella välttämätön. Asikkalan kalan Anianpellon ala-asteen koulun
23473: Anianpellon ala-asteen rakentamiseen on kun- suunnitteluun ja rakentamisen aloittami-
23474: nalla valmius jo täksi vuodeksi. Aloittamislupaa seen jo vuoden 1987 aikana.
23475: kuitenkin odotetaan. Kustannusarvio on noin
23476:
23477: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
23478:
23479: Mikko Vainio Urho Pohto
23480: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
23481:
23482:
23483:
23484:
23485: 80 260211N
23486: 634 1986 vp.
23487:
23488: Toivomusaloite n:o 592
23489:
23490:
23491:
23492:
23493: Vainio ym.: Määrärahasta Kurhilan ala-asteen peruskorjaamiseen
23494:
23495:
23496:
23497: Eduskunnalle
23498:
23499: Koulutusta palvelevien hankkeiden kiireellisyy- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
23500: den ratkaisevana perusteena tulee olla koulutus- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23501: tarve, oppilaiden oikeus tarkoituksenmukaiseen vomuksen,
23502: opetukseen ja opiskelutiloihin.
23503: Työttömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat että hallitus ryhtyisi toimiin tarvittavan
23504: täysin toinen asia. Nämä seikat ovat liikaa vaikut- määrärahan varaamiseksi valtion vuoden
23505: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen Kurhi-
23506: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistukselle lan ala-asteen saneeraukseen.
23507: välttämättömien koulurakennusten rakentamista
23508: mm. Päijät-Hämeen kunnissa.
23509:
23510: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
23511:
23512: Mikko Vainio Urho Pohto
23513: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
23514: 1986 vp. 635
23515:
23516: Toivomusaloite n:o 593
23517:
23518:
23519:
23520:
23521: Vainio ym.: Määrärahasta Kanervan koulun rakentamiseen Nasto-
23522: lassa
23523:
23524:
23525: Eduskunnalle
23526:
23527: Koulutusta palvelevien hankkeiden kiireellisyy- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
23528: den ratkaisevana perusteena tulee olla koulutus- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23529: tarve, oppilaiden oikeus tarkoituksenmukaiseen vomuksen,
23530: opetukseen ja opiskelutiloihin.
23531: Työttömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimiin
23532: täysin toinen asia. Nämä seikat ovat liikaa vaikut- määrärahan varaamiseksi vuoden 1987
23533: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- tulo- ja menoarvioesitykseen Nastolan Ka-
23534: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistukselle nervan koulun rakentamiseen.
23535: välttämättömien koulurakennusten rakentamista
23536: mm. Päijät-Hämeen kunnissa.
23537:
23538: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
23539:
23540: Mikko Vainio Urho Pohto
23541: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
23542: 636 1986 vp.
23543:
23544: Toivomusaloite n:o 594
23545:
23546:
23547:
23548:
23549: Vainio ym.: Määrärahasta Viilähteen koulun rakentamiseen Nasto-
23550: lassa
23551:
23552:
23553: Eduskunnalle
23554:
23555: Koulutusta palvelevien hankkeiden kiireellisyy- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
23556: den ratkaisevana perusteena tulee olla koulutus- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23557: tarve, oppilaiden oikeus tarkoituksenmukaiseen vomuksen,
23558: opetukseen ja opiskelutiloihin.
23559: Työttömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
23560: täysin toinen asia. Nämä seikat ovat liikaa vaikut- määrärahan varaamiseksi Nastolan Vtlläh-
23561: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- teen koulun rakennustyöhön.
23562: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistukselle
23563: välttämättömien koulurakennusten rakentamista
23564: mm. Päijät-Hämeen kunnissa.
23565:
23566: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
23567:
23568: Mikko Vainio Urho Pohto
23569: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
23570: 1986 vp. 637
23571:
23572: Toivomusaloite n:o 595
23573:
23574:
23575:
23576:
23577: Vaini? ym.: Määrärahasta Padasjoen kirkonkylän ala-asteen rakenta-
23578: miseen
23579:
23580:
23581: Eduskunnalle
23582:
23583: Koulutusta palvelevien hankkeiden kiireellisyy- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
23584: den ratkaisevana perusteena tulee olla koulutus- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23585: tarve, oppilaiden oikeus tarkoituksenmukaiseen vomuksen,
23586: opetukseen ja opiskelutiloihin.
23587: Työttömyysprosentit ja ns. läänikiintiöt ovat että hallitus ryhtyisi toimiin määrärahan
23588: täysin toinen asia. Nämä seikat ovat liikaa vaikut- varaamiseksi valtion vuoden 1987 tulo- ja
23589: taneet rakennushankkeiden toteuttamiseen ja hi- menoarvioesitykseen Padasjoen kirkonky-
23590: dastaneet peruskoulu- ja keskiasteen uudistukselle län ala-asteen rakennustöihin.
23591: välttämättömien koulurakennusten rakentamista
23592: mm. Päijät-Hämeen kunnissa.
23593:
23594: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
23595:
23596: Mikko Vainio Urho Pohto
23597: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
23598: 638 1986 vp.
23599:
23600: Toivomusaloite n:o 596
23601:
23602:
23603:
23604:
23605: Vainio ym.: Avustuksen myöntämisestä koulunkäynnin aloittavan
23606: lapsen vanhemmille
23607:
23608:
23609: Eduskunnalle
23610:
23611: Lapsen koulunkäynnin aloittaminen aiheuttaa Onkin väärin, ettei kaikilla koulunsa aloittavilla
23612: perheessä aina lisäkustannuksia. On hankittava ole mahdollisuutta lähteä henkisesti raskaalle
23613: lapselle kouluasusteita, usein kalliitakin urheilu- koulutielle samoin edellytyksin.
23614: varusteita ja -asusteita ja muita tarvikkeita, kuten Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
23615: esim. koulureppu. me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23616: Vähävaraisille perheille tämä tilanne on talou- vomuksen,
23617: dellisesti raskas. Nykyisen kilpailuyhteiskunnan
23618: aikana ovat pienet lapsetkin jo ns. muotitietoisia että hallitus ryhtyisi toimiin ns. reppu-
23619: ja köyhälle lapselle tulee olemaan hyvin raskasta rahan maksamiseksi koulunkäyntinsä
23620: toveripiirissä, jollei hänelle ole ollut mahdollista aloittavien lasten vanhemmzlle koulun-
23621: hankkia tarkoituksenmukaisia ja lasten "muoti- käynnin aloittamisen aiheuttamien lisä-
23622: tietoisuuden'' mukaisia asusteita ja välineitä. kustannusten korvaamiseksi.
23623:
23624: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
23625:
23626: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
23627: Urho Pohto Lea Mäkipää
23628: Anssi Joutsenlahti
23629: 1986 vp. 639
23630:
23631: Toivomusaloite n:o 597
23632:
23633:
23634:
23635:
23636: Vainio ym.: Määrärahasta Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilaitoksen
23637: suunnitteluun
23638:
23639:
23640: Eduskunnalle
23641:
23642: Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilaitos toimii toiminta- ja taloussuunnitelmissa on esitetty mää-
23643: erittäin ahtaissa tiloissa. Oppilaitos on joutunut rärahaa vuodelle 1984 oppilaitoksen suunnittelua
23644: hajauttamaan toimitilansa erittäin moneen eri toi- varten.
23645: mipisteeseen. Terveydenhuollon palvelupisteiden Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
23646: henkilökunnan kouluttamiseksi tarvittaisiin ki- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23647: peästi riittävät, nykyaikaisia vaatimuksia vastaavat vomuksen,
23648: opetustilat. Valtiontilintarkastajat ovat myös kiin-
23649: nittäneet huomiota Hämeenlinnan sairaanhoito- että hallitus ryhtyisi toimiin määrärahan
23650: oppilaitoksen tilojen tarpeellisuuteen. Hämeen- varaamiseksi valtion vuoden 1987 tulo- ja
23651: linnan sairaanhoito-oppilaitos on toiminut jo lä- menoarvioesitykseen Hämeenlinnan sai-
23652: hes parikymmentä vuotta ahtaissa, tilapäisissä se- raanhoito-oppilaitoksen suunnittelua var-
23653: kä hajautetuissa tiloissa. Valtion hallinnonalojen ten.
23654:
23655: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
23656:
23657: Mikko Vainio Urho Pohto
23658: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
23659: 640 1986 vp.
23660:
23661: Toivomusaloite n:o 598
23662:
23663:
23664:
23665:
23666: Vainio ym.: Määrärahasta Urajärven kartanomuseon kunnostami-
23667: seksi
23668:
23669:
23670: Eduskunnalle
23671:
23672: Asikkalan kunnassa sijaitseva Urajärven karta- kaan avustaisi museovirastoa kartanoon liittyvissä
23673: nomuseo on Suomen muinaismuistoyhdistyksen kysymyksissä, mikäli museovirasto ottaa vastatak-
23674: omistuksessa, mutta yhdistyksellä ei ole varoja seen sen hoidosta.
23675: museotoiminnan ylläpitämiseksi. Asian ratkaise- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
23676: miseksi on esitetty useita eri vaihtoehtoja. Olisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23677: erittäin toivottavaa, että museoviraston ja maa- sen,
23678: kuntamuseon toimesta saataisiin mahdollisimman
23679: pian toteutettua ratkaisu, jonka perusteella olisi että hallitus ryhtyisi toimzin määrärahan
23680: mahdollista turvata Urajärven kartanomuseon saa- varaamiseksi valtion vuoden 1987 tulo- ja
23681: minen avoimeksi yleisölle jo kesällä 1987. Toivot- menoarvioesitykseen Urajärven kartano-
23682: tavaa olisi, että valtio osallistuisi kustannuksiin, museon saattamiseksi yleisön käyttöön ja
23683: jotta maakuntamuseo mahdollisuuksiensa mu- ihailtavaksi jo vuonna 1987.
23684:
23685: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
23686:
23687: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
23688: Urho Pohto Lea Mäkipää
23689: Anssi Joutsenlahti
23690: 1986 vp. 641
23691:
23692: Toivomusaloite n:o 599
23693:
23694:
23695:
23696:
23697: Vainio ym.: Määrärahasta Hollolan monitoimitalon lisätilojen raken-
23698: tamiseen
23699:
23700:
23701: Eduskunnalle
23702:
23703: Nuoriso- ja urheilutilojen rakentaminen Päijät- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
23704: Hämeessä on ollut erittäin hidasta. SMP tähden- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23705: tää, että Lahden urheilukeskus tai valtakunnalliset vomuksen,
23706: urheiluopistot Vierumäellä ja Padasjoella taka-
23707: vuosien uusinvestointeineen eivät saa olla paikal- että hallitus ryhtyisi toimiin määrårahan
23708: listen liikuntatilojen rakentamisen lykkäämisen varaamiseksi valtion vuoden 1987 tulo- ja
23709: perusteena. Liikuntaa palvelevia monitoimitiloja menoarvioesitykseen Hollolan monitoimi-
23710: tarvitaan erityisesti kuntakeskusten suurten kou- talon uimahalliosan valtionavustukseksi
23711: luyksiköiden yhteydessä. Hollolan Salpakankaan sekä nuorisotilaosan rakennusavustukseksi.
23712: monitoimitilahanke käsittää sekä uimahallin että
23713: nuorisotilat.
23714:
23715: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
23716:
23717: Mikko Vainio J. Juhani Kortesalmi
23718: Urho Pohto Lea Mäkipää
23719: Anssi Joutsenlahti
23720:
23721:
23722:
23723:
23724: 81 260211N
23725: 642 1986 vp.
23726:
23727: Toivomusaloite n:o 600
23728:
23729:
23730:
23731:
23732: Vainio ym.: Määrärahasta miniteatterin toiminnan tukemiseen
23733: Hämeenlinnassa
23734:
23735:
23736: Eduskunnalle
23737:
23738: Nuorten kiinnostus teatteria ja luovaa toimin- teatteriryhmien suurin ongelma lienee kuitenkin
23739: taa kohtaan on suurta, ja tämäntapainen hyvä riittävän rahoituksen saaminen esiintymismatkoja
23740: harrastus antaa nuorille virikkeitä ja pitää heidät ja näyttämömateriaalin hankintaa yms. varten.
23741: poissa kaduilta. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
23742: Viime vuosina on harrastelijateatteritoiminta me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23743: nopeasti elpynyt ja monet ryhmät ovat saaneet vomuksen,
23744: paljon positiivista aikaan. Yksi vapaaehtoisin voi-
23745: min viime vuosina toiminut ryhmä on Hämeen- että hallitus ryhtyisi toimiin määrärahan
23746: linnan Miniteatteri, joka on tarkoitettu nimen- varaamiseksi valtion vuoden 1987 tulo- ia
23747: omaan teatterialasta kiinnostuneille nuorille. Mi- menoarvioesitykseen Hämeenlinnassa toi-
23748: niteatterin toiminta on ollut monipuolista ja ryh- mivan Miniteatterin toiminnan tukemi-
23749: mä on saanut kiitosta mm. Mikkelin harrastaja- seen.
23750: teatteripäivillä. Vapaaehtoisin voimin toimivien
23751:
23752: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
23753:
23754: Mikko Vainio Urho Pohto
23755: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti
23756: 1986 vp. 643
23757:
23758: Toivomusaloite n:o 601
23759:
23760:
23761:
23762:
23763: Valli ym.: Tietotekniikan linjan perustamisesta Kajaanin teknilliseen
23764: oppilaitokseen
23765:
23766:
23767: Eduskunnalle
23768:
23769: Kajaanin teknillisessä oppilaitoksessa alkaa ko- nuussa annettavan opetuksen tasoa. Samalla voi-
23770: neautomaation insinööriopetus tammikuussa daan lisätä oppilaitoksen ja yritysten välistä yhteis-
23771: 1987. Linjan perustamisen yhteydessä on havait- työtä ja kokemusten vaihtoa. Yhden lisälinjan
23772: tu, että Kainuussa toimivan elektroniikkateolli- saaminen ei edellytä lisärakentamista, sillä Kajaa-
23773: suuden työvoiman saamiseksi tarvitaan myös tie- nin teknillisellä oppilaitoksella on riittävät ja ny-
23774: totekniikan opintosuunta, jossa painotetaan tek- kyaikaiset opetustilat.
23775: nisen fysiikan osuutta. Näin koulutetuilla insi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23776: nööreillä olisi tällöin laaja-alaisemmat valmiudet nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23777: suuntautua erityisesti uuden tekniikan eri alueil- sen,
23778: le.
23779: Kainuun nopeasti kasvava alan teollisuus ottaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tek-
23780: vuosittain palvelukseensa noin 40 insinööriä, joi- niseen fyszikkaan painottuvan tietoteknii-
23781: den hankkimisessa on ollut vaikeuksia. Paikka- kan opintosuunnan perustamiseen Kajaa-
23782: kunnalla oleva oppilaitos parantaisi näitä mahdol- nin teknilliseen oppilaitokseen.
23783: lisuuksia huomattavasti ja nostaisi samalla Kai-
23784:
23785: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
23786:
23787: Sakari Valli Heikki Mustonen Aarno von Bell
23788: Hannu Kemppainen Pentti Kettunen Arvo Kemppainen
23789: 644 1986 vp.
23790:
23791: Toivomusaloite n:o 602
23792:
23793:
23794:
23795:
23796: Valtonen: Merikarvian koulukeskushankkeen toteuttamisesta
23797:
23798:
23799:
23800: Eduskunnalle
23801:
23802: Merikarvian koulukeskushanke sisältää Ylikylä sa osa yläasteen opetuksesta tapahtuu. Kunnan
23803: -Ahlströmin ala-asteen tilojen saneerauksen ja yleinen kirjasto toimii ala-asteen yhteydessä ah-
23804: uusien tilojen rakentamisen edellä mainitun kou- taissa tiloissa. Kirjastoautolle ei rakennuksessa ole
23805: lun laajennetulle tontille yläasteelle, kirjastolle ja säilytystilaa.
23806: lukiolle. Uudisrakennettavia tiloja tulee suunni- Merikarvian koulukeskuksen uusien tilojen
23807: telman mukaan 2 615 neliömetriä kustannusar- suunnittelu on aloitettu ja se saadaan valmiiksi
23808: vioitaan yhteensä n. 15 milj. markkaa. Muutos- ja keväällä 1986. Kunnan tarkoituksena on aloittaa
23809: perusparannustöiden kustannusarvio on noin koulukeskuksen rakennustyö lukion osalta vuoden
23810: 500 000 markkaa. Koulukeskushanke on Merikar- 1986 syksyllä.
23811: vian kunnan sivistystoimen palvelujen tason yllä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
23812: pitämiseksi ja parantamiseksi välttämätön ja kii- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23813: reellinen hanke.
23814: Oppilasmäärä Ylikylä-Ahlströminala-asteella että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Me-
23815: tulee ennusteiden mukaan vuosikymmenen lop- rikarvian koulukeskushankkeen saamiseksi
23816: puun mennessä voimakkaasti kasvamaan. Yläaste valtion rakennusohjelmaan vuosille 1986
23817: joutuu luovuttamaan rakennuksesta tiloja ala- -1987 nzin, että vuonna 1986 työllisyys-
23818: asteen käyttöön ja joutuu näin kohtaamaan suuria määrärahoilla työvoimaministeriö avustaisi
23819: tilaongelmia, ellei uusia toimitiloja ajoissa raken- lukion osuutta ja muita kohteita rahoitet-
23820: neta. Nykyiset lukion ja yläasteen tilat ovat erit- taisiin vuosina 1987-1988 koulurakenta-
23821: täin heikkokuntoiset ja sijaitsevat 1, 7 kilometrin mismäärärahozlla.
23822: etäisyydellä Ylikylä-Ahlströmin ala-asteesta, jos-
23823:
23824: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
23825:
23826: Pirkko Valtonen
23827: 1986 vp. 645
23828:
23829: Toivomusaloite n:o 603
23830:
23831:
23832:
23833:
23834: Valtonen ym.: Luvian kirkonkylän ala-asteen tilojen rakentamisesta
23835:
23836:
23837:
23838: Eduskunnalle
23839:
23840: Luvian kunnan kirkonkylän ala-asteen tilat on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23841: mitoitettu nykyisellään seitsemää opetusryhmää taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23842: varten. Koulun oppilasmäärä tulee kuitenkin ylit-
23843: tämään 250 oppilaan rajan, jolloin opetusryhmiä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
23844: tulee kaikkiaan 12. Tämä aiheuttaa välttämätöntä joilla turvataan Luvian kunnan kirkonky-
23845: ja kiireellistä rakentamistarvetta noin 400 hyöty- län ala-asteen välttämättömät ja kiireelliset
23846: m2. Koska valtion budjettiin koulujen rakenta- rakentamishankkeet.
23847: mista varten varatut määrärahat ovat olleet hyvin
23848: niukkoja, rakentamishanke on jäänyt toteutumat-
23849: ta.
23850:
23851: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
23852:
23853: Pirkko Valtonen Mikko Elo
23854: 646 1986 vp.
23855:
23856: Toivomusaloite n:o 604
23857:
23858:
23859:
23860:
23861: Vepsäläinen ym.: Teknillisen korkeakouluopetuksen kehittämisestä
23862: Itä-Suomessa
23863:
23864:
23865: Eduskunnalle
23866:
23867: Perustettaessa Kuopion, Joensuun ja Lappeen- biotekniikassa. Näitä aloja kehittämällä voitaisiin
23868: rannan korkeakouluja arvioitiin jokaisen korkea- nopeiten ja parhaiten saada syntymään teknistä
23869: koulun vaikutusalueeksi Itä-Suomi kokonaisuu- korkeakouluopetusta. Toimenpiteinä olisivat bio-
23870: dessaan. Käytännössä on kuitenkin osoittautunut, teknologian nimeäminen Kuopion yliopiston uu-
23871: että Lappeenrannan teknisen korkeakoulun vaiku- deksi opetus- ja tutkimusalaksi, elektroniikan ja
23872: tusalue on hyvin pieni, eikä sen vaikutus ulotu sähkötekniikan vahvistaminen Kuopion yliopis-
23873: Kuopion tai Pohjois-Karjalan lääneihin. Osittain ton fysiikan opetuksessa, tutkimuksessa ja tulos-
23874: tämän seurauksena on näillä alueilla alhainen me- ten hyödyntämisessä, tietotekniikan opetuksen ja
23875: talliteollisuus ja korkean teknologian hyödyntä- tutkimuksen laajentaminen Kuopion yliopistossa
23876: misen taso. ja VTT:n ympäristöteknologian laboratorion pe-
23877: Elinkeinoelämän edustajat sekä alueiden kehit- rustaminen Kuopioon.
23878: tymisestä vastaavat viranomaiset ovat useissa yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
23879: teyksissä korostaneet teknisen korkeakouluope- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23880: tuksen merkitystä teollisen tuotannon ja korkeam-
23881: man teknologian hyödyntämisessä. että hallitus nopeasti ryhtyisi toimenpi-
23882: Kuopion yliopistossa annetaan opetusta fysii- teisiin Kuopion yliopiston teknologian
23883: kassa, tietotekniikassa, ympäristöteknologiassa ja opetuksen ja tutkimuksen vahvistamiseksi.
23884:
23885: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
23886:
23887: Osmo Vepsäläinen Katri-Helena Eskelinen Lauha Männistö
23888: Marja-Liisa Tykkyläinen Olavi Martikainen Erkki Moisander
23889: Kari Rajamäki Heikki Riihijärvi
23890: 1986 rd. 647
23891:
23892: Hemställningsmotion nr 605
23893:
23894:
23895:
23896:
23897: Westerlund m.fl.: Om statsbidrag för uppförande av en tilibyggnad
23898: tili Ekenäs sjukvårdsskola
23899:
23900: Tili Riksdagen
23901:
23902: Sedan Ekenäs sjukvårdsskola år 1970 inledde antalet vid Ekenäs sjukvårdsskola ytterligare. För
23903: sin verksamhet i nuvarande fastighet, som upp- att kunna beräkna utrymmesbehovet i anledning
23904: hyrs av Ekenäs stad, har utbildningsverksamheten av mellanstadiereformen har skolan hos yrkesut-
23905: kommit att täcka ett allt större fält inom hälso- bildningsstyrelsen anhållit om att antalet nybör-
23906: och sjukvårdssektorn. Samtidigt har antalet stude- jarplatser måtte fastslås för Ekenäs sjukvårdsskolas
23907: rande samt lärare och övrig personai utökats. Det- del. Yrkesutbildningsstyrelsen har fastställt anta-
23908: ta har lett tili att arbetsutrymmena i de nuvarande let utbildningslinjer och nybörjarplatser vid sko-
23909: lokaliteterna blivit alitför trånga. lan, vilket förutsätts som grund för byggnadspla-
23910: Redan 1975 överskreds det godkända maximi- neringen i regeringens planeringsdirektiv 4.3.
23911: antalet 80 personer, vilket beräknas för skolans ut- 1982. Det totala antalet studerande kommer att
23912: bildningsutrymmen. uppgå tili 248.
23913: Sedan 1977 har Ekenäs sjukvårdsskola aktivt Yrkesutbildningsstyrelsen bedömer Ekenäs
23914: fört underhandlingar med yrkesutbildningsstyrel- sjukvårdsskolas behov av ytterligare utrymmen tili
23915: sen och Ekenäs stad för att erhålia tilläggsutrym- ca 1 400 m 2 nyttoyta och konstaterar att möjlighe-
23916: men. ter saknats att inrymma läroanstalten i
23917: Ar 1979 övertog Ekenäs sjukvårdsskola fd Abo- verksamhets- och finansieringsplanen över inves-
23918: lands barnavårdsskolas verksamhet varvid en ut- teringar på medeliång sikt. Yrkesutbildningssty-
23919: bildningsenhet inrättades i Åbo. Denna filial kom relsen har föreslagit att skolan inleder underhand-
23920: bl.a. att ytterligare helasta de administrativa ut- lingar med Ekenässtadi ärendet, vilka f.n. pågår.
23921: rymmena. Enligt preliminära kostnadsberäkningar skulie
23922: Läsåret 1982-83 saknar 3 klasser inom den or- en tillbyggnad omfattande ca 1 400 m 2 nyttoyta
23923: dinarie utbildningsverksamheten, en temporär kosta ca 10,5 milj. mk. Ekenäs jämte närbelägna
23924: kurs samt en påbyggnadskurs undervisningsut- sjukhus kommunalförbund underhandlar om
23925: rymmen. Lärarna, vilka samtliga har tjänstgö- grundandet av ett fastighetsaktiebolag för lösan-
23926: ringsskyldighet 36 114 h/v, arbetar i kansliutrym- det av skolans utrymmesproblem.
23927: men som klart underskrider fastslagna normer. Det vore dock orimligt att kräva att staden jäm-
23928: Maskinskrivningssal saknas och har sammanslagits te kommunalförbunden ensamma utan något
23929: med ett teoriklassrum, biblioteks- och läsesalsut- som helst statsstöd skall förverkliga detta kostsam-
23930: rymmen återfinns i ett lagerutrymme och flera ma projekt.
23931: motsvarande otympliga arrangemang kunde upp- Med hänsivning tili ovansagda och därmed
23932: räknas. Personalen saknar i sin helhet sociala ut- sammanhängande omständigheter föreslås vörd-
23933: rymmen och studerandenas sociala utrymmen är samt, att riksdagen ville hemställa,
23934: minimala.
23935: Hösten 1983 inleddes utbildning på institutsni- att regeringen i brådskande ordning
23936: vå vid Ekenäs sjukvårdsskola, dvs. sjukskötarut- skrider tzll åtgärder syftande ttll att erfor-
23937: bildning. Skolan saknar utrymmen för denna ut- derligt statsbidrag beaktas for byggnads-
23938: bildningsverksamhet. projekt vid Ekenäs sjukvårdsskola i propo-
23939: 1 den s.k. mellanstadiereformen införs grund- sitionen angående statsförslaget for Jr
23940: linjen hälsovård 1987, vilket medför bl.a. en för- 1987.
23941: längd utbildningstid. Därmed utökas studerande-
23942:
23943: Helsingfors den 11 februari 1986
23944:
23945: Henrik Westerlund Pähr-Einar Hellström
23946: Elisabeth Rehn Elsi Hetemäki-Olander
23947: 648 1986 vp.
23948:
23949: Toivomusaloite n:o 605 Suomennos
23950:
23951:
23952:
23953:
23954: Westerlund ym.: Valtionavusta Ekenäs sjukvårdsskola -nimisen kou-
23955: lun lisätilojen rakentamiseen
23956:
23957: Eduskunnalle
23958:
23959: Tammisaaren sairaanhoitokoulun (Ekenäs sjuk- denhuollon peruslinja vuonna 1987, mikä mm.
23960: vårdsskola) aloitettua toimintansa vuonna 1970 aiheuttaa koulutusajan pitenemisen. Tästä syystä
23961: nykyisessä kiinteistössä, joka on vuokrattu Tam- Tammisaaren sairaanhoitokoulun opiskelijoiden
23962: misaaren kaupungilta, koulutustoiminta on katta- määrä lisääntyy entisestään. Voidakseen arvioida
23963: nut yhä suuremman terveydenhoidon ja sairaan- keskiasteen uudistuksen aiheuttaman tilojen tar-
23964: hoidon alueen. Samanaikaisesti on opiskelijoiden peen koulu on pyytänyt ammattikasvatushallitus-
23965: ja opettajien sekä muun henkilökunnan määrä li- ta vahvistamaan Tammisaaren sairaanhoitokou-
23966: sääntynyt. Tämä on johtanut siihen, että nykyis- lussa aloitettavien opiskelijoiden paikkaluvun.
23967: ten tilojen työtilat ovat tulleet aivan liian ahtaiksi. Ammattikasvatushallitus on vahvistanut koulu-
23968: Jo vuonna 1975 ylitettiin hyväksytty 80 henki- tuslinjojen ja koulussa aloittavien opiskelijoiden
23969: lön enimmäisraja, joka oli suunniteltu koulun ny- määrän, jota edellytetään rakennussuunnitelman
23970: kyisissä koulutustiloissa tapahtuvaa koulutustoi- perustaksi hallituksen 4. 3.1982 antamien suun-
23971: mintaa silmällä pitäen. nitteluohjeiden mukaisesti. Opiskelijoiden koko-
23972: Vuodesta 1977 lähtien Tammisaaren sairaan- naismäärä tulee olemaan 248.
23973: hoitokoulu on käynyt aktiivisesti neuvotteluja am- Ammattikasvatushallitus arvioi Tammisaaren
23974: mattikasvatushallituksen ja Tammisaaren kau- sairaanhoitokoulun lisätilojen tarpeen olevan n.
23975: pungin kanssa lisätilojen saamiseksi. 1 400 hyöty-m 2 ja toteaa, että oppilaitosta ei ole
23976: Vuonna 1979 Tammisaaren sairaanhoitokoulu ollut mahdollista sisällyttää keskipitkän tähtäyk-
23977: liitti tehtäviinsä Turunmaan entisen lastenhoito- sen toiminta- ja rahoitussuunnitelmaan. Ammat-
23978: koulun toiminnan, jolloin yksi koulutusyksikkö tikasvatushallitus on ehdottanut, että koulu aloit-
23979: perustettiin Turkuun. Tämä sivuosasto rasittaa taa neuvottelut asian johdosta Tammisaaren kau-
23980: entistä enemmän hallinnon tiloja. pungin kanssa, ja ne ovatkin parhaillaan käynnis-
23981: Koulussa oli lukuvuonna 1982-83 kolme var- sä.
23982: sinaista koulutustoiminnan luokkaa, yksi tilapäi- Tammisaari ja läheisen sairaalan kuntainliitto
23983: nen kurssi sekä yksi jatkokurssi vailla opetustiloja. neuvottelevat kiinteistöosakeyhtiön perustamises-
23984: Kaikkien opettajien virkavelvollisuus on 36 114 ta koulun tilaongelmien ratkaisemiseksi.
23985: tuntia viikossa ja he toimivat vahvistetut normit Olisi kuitenkin kohtuutonta vaatia, että kau-
23986: selvästi alittavissa kansliatiloissa. Konekirjoitus- punki ja kuntainliitto yksin, kokonaan ilman val-
23987: huone puuttuu ja se on yhdistetty teorialuokka- tion tukea, toteuttaisivat tämän kalliin hankkeen.
23988: huoneeseen, kirjasto- ja lukusalitilat ovat varasto- Edellä sanottuun ja siihen liittyviin seikkoihin
23989: tiloissa ja useita vastaavanlaisia kömpelöitä järjes- viitaten ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
23990: telyjä voitaisiin luetella. Henkilökunnalta puuttu- toivomuksen,
23991: vat sosiaaliset tilat kokonaan ja opiskelijoiden so-
23992: siaaliset tilat ovat mitättömät. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimenpi-
23993: Syksyllä 1983 aloitettiin Tammisaaren sairaan- teisiin tarvittavan valtionavustuksen varaa-
23994: hoitokoulun opistotasoinen koulutus, ts. sairaan- miseksi Ekenäs sjukvårdsskola -nimisen
23995: hoitajakoulutus. Koululla ei ole tiloja tätä toistai- koulun lisärakennushankkeeseen valtion
23996: seksi tilapäistä opetustoimintaa varten. vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityk-
23997: Ns. keskiasteen uudistukseen sisältyy tervey- sessä.
23998:
23999: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
24000:
24001: Henrik Westerlund Pähr-Einar Hellström
24002: Elisabeth Rehn Elsi Hetemäki-Olander
24003: 1986 vp. 649
24004:
24005: Toivomusaloite n:o 606
24006:
24007:
24008:
24009:
24010: Vihriälä ym.: Turkistalouden peruslinjan perustamisesta Alajärven
24011: maatalousoppilaitokseen
24012:
24013:
24014: Eduskunnalle
24015:
24016: Alajärven maatalousoppilaitoksen alueella tur- Turkistarhauksen peruskoulutusta ei alueella
24017: kistarhaus on merkittävä elinkeino. Alueen kun- ole lukuun ottamatta satunnaisia nahoituskursse-
24018: nissa (Lehtimäki, Soini, Lappajärvi, Evijärvi, Kor- ja. Turkikset ovat alueen merkittävimpiä vientiar-
24019: tesjärvi, Vimpeli, Alajärvi) on noin 480 tarhaa. tikkeleita, ja siksi olisikin turkistalouden perus-
24020: Suuri osa turkistarhoista on perustettu 5-7 vii- koulutusta tehostettava.
24021: meksi kuluneen vuoden aikana. Tarhojen määräl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24022: linen kasvu on tällä hetkellä vähäistä, mutta ole- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24023: massa olevat, varsinkin viime vuosina aloittaneet
24024: tarhat laajentavat edelleen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisti'n tur-
24025: Alueen turkistarhojen liikevaihto on arviolta kistalouden peruslinjan perustamiseksi
24026: 100 milj. markkaa. Työllistävä vaikutus miestyö- Alajärven maatalousoppilaitokseen.
24027: vuosina laskettuna on 600-700 työpaikkaa.
24028: Useimmissa alueen kunnissa taehanstulojen ar-
24029: vioidaan jo ylittävän maitotulojen määrän.
24030:
24031: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
24032:
24033: Jukka Vihriälä Aapo Saari
24034:
24035:
24036:
24037:
24038: 82 260211N
24039: 650 1986 vp.
24040:
24041: Toivomusaloite n:o 607
24042:
24043:
24044:
24045:
24046: Vihriälä: Kotiteollisuusoppilaitoksen perustamisesta Vimpeliin
24047:
24048:
24049:
24050: Eduskunnalle
24051:
24052: Vaasan läänin itäisellä alueella ja Keski- Aluepoliittisesti Suomenselän alueen kehittä-
24053: Suomen läänissä ei ole tarjolla kotiteollisuusalan minen on erittäin tärkeä ja yhteiskuntataloudelli-
24054: koulutusta. Vimpelissä on annettu puualan kou- sesti merkittävä tehtävä.
24055: lutusta ammattikurssikeskuksessa vuosina 1959- Perustettavan oppilaitoksen omistaja on Vim-
24056: 64, ja Lappajärvellä toiminut kotiteollisuuskoulu pelin kunta. Oppilaitoksen nimeksi tulee Vimpe-
24057: lakkautettiin vuonna 1965, jolloin alueelle syntyi lin kotiteollisuusoppilaitos, sijaintipaikaksi Vim-
24058: kotiteollisuusopetqksellinen tyhjiö. pelin kirkonkylä ja opetuskieleksi suomen kieli.
24059: Järviseudun ja ympäristökuntien alueella on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
24060: voimakasta kudonta-alan yritystoimintaa, jolta vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24061: puuttuu alan koulutus. Kotiteollisuusopetuksen
24062: tehostaminen virittäisi pienyritteliäisyyttä ja lie- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24063: ventäisi alueen vaikeaa työllisyystilannetta. Tätä Vimpelin kotiteollisuusoppzlaitoksen pe-
24064: silmällä pitäen oppilaitosta voidaan kehittää myös rustamiseksi.
24065: taideteollisen opetuksen antamiseksi koulu- ja
24066: mahdollisesti opistotasoisena.
24067:
24068: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
24069:
24070: Jukka Vihriälä
24071: 1986 vp. 651
24072:
24073: Toivomusaloite n:o 608
24074:
24075:
24076:
24077:
24078: Vihriälä ym.: Eteläpohjalaisten Spelien tukemisesta
24079:
24080:
24081:
24082: Eduskunnalle
24083:
24084: Spelit, kansanmusiikki- ja tanssijuhla, syntyi Kokonaisvaltaisena kulttuuritapahtumana Spe-
24085: 1970-luvun alussa eteläpohjalaisten kansanmu- lit on ratkaisevasti aktivoinut kaikissa juhlapitäjis-
24086: siikkiharrastajien yhteisellä päätöksellä tyydyttä- sä musiikin ja kulttuurin parissa työskentelevien
24087: mään pelimannien ja tanssijoiden esiintymistar- ihmisten yhteistoimintaa.
24088: vetta. Spelit on selvästi vakiinnuttanut asemansa vuo-
24089: Spelit on ollut ja on edelleen alati uudistuva sittaisena tapahtumana suomalaisessa kulttuurike-
24090: suomalaisen ja eteläpohjalaisen kulttuurin suurta- sässä.
24091: pahtuma, joka ammentaa voimansa vuosittain Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
24092: kiertävänä tapahtumana eri paikkakunnilla. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24093: Spelien merkitys on eteläpohjalaiselle ja koko
24094: valtakunnan kansankulttuurille sekä sen nykyai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ete-
24095: kaan soveltuvalle hyödyntämiselle suuntaa ja vi- läpohjalaisten Spelien saattamiseksi val-
24096: rikkeitä antava. Spelien ansiosta on maakuntaan tion tulo- ja menoarvion kautta tuettavien
24097: ja valtakunnalliseen käyttöön syntynyt eri spelipi- kulttuuritapahtumien joukkoon.
24098: täjissä merkittävää ja harvinaislaatuista nuottikir-
24099: jajulkaisutoimintaa.
24100:
24101: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
24102:
24103: Jukka Vihriälä Helge Saarikoski
24104: Juho Koivisto Pentti Mäki-Hakola
24105: 652 1986 vp.
24106:
24107: Toivomusaloite n:o 609
24108:
24109:
24110:
24111:
24112: Viinanen: Toimitilojen saamisesta Valtion askartelunohjaajaopistolle
24113: Riihimäellä
24114:
24115:
24116: Eduskunnalle
24117:
24118: Keskiasteen koulu-uudistuksen myötä Valtion Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskunnan
24119: askartelunohjaajaopiston tilat Riihimäellä käyvät hyväksyttäväksi toivomuksen,
24120: lähiaikoina riittämättömiksi oppilasmäärän kas-
24121: vaessa yli sataan oppilaaseen. Tilaongelma voitai- että' hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn,
24122: siin ratkaista valtiontaloudellisestikin edullisesti jozlla nykyinen valtion virastotalo Riihi-
24123: saneeraamalla nykyinen virastotalo, jossa poliisilla mäellä saneerattaisiin Valtion askartelun-
24124: ja verotoimistolla on epäasialliset tilat, askarte- ohjaajaopiston tzJoiksi ja edistettäiszi'n
24125: lunohjaajaopiston käyttöön. Tämä kuitenkin uuden polzisitalon rakentamishankkeen
24126: edellyttää uuden poliisitalon rakentamista. Hank- eteenpäin viemistä.
24127: keesta on alustavat suunnitelmat jo olemassa, ja
24128: Riihimäen kaupunki on varautunut osoittamaan
24129: uudisrakennukselle tontin.
24130:
24131: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
24132:
24133: Iiro Viinanen
24134: 1986 vp. 653
24135:
24136: Toivomusaloite n:o 610
24137:
24138:
24139:
24140:
24141: Vähäkangas ym.: Koulujen rakentamiseen tarkoitettujen valtionapu-
24142: jen lisäämisestä
24143:
24144:
24145: Eduskunnalle
24146:
24147: Kuntien on kyettävä koululaitosten ylläpitäjinä noin 70 kappaletta seuraavaa viisivuotisohjelmaa
24148: tarjoamaan kuntalaisille tyydyttävät kouluolot sil- odottamassa. Rakentamiskustannusten nousu vai-
24149: loin kun palveluja tarvitaan. Hankkeiden päära- keuttaa lisäksi ohjelmien toteuttamista. Ellei
24150: hoittajana koulurakentamisessa on valtio, eikä rakentamis- ja korjausmäärärahoja lisätä, koulu-
24151: Pohjois-Suomen kunnilla ole mitään taloudellisia jen rakentaminen ja korjaaminen on monille kun-
24152: mahdollisuuksia toteuttaa tarpeen edellyttämää nille mahdotonta.
24153: rakentamista kuntien omilla varoilla. Rakentamis- Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
24154: määrärahojen puute on rappeuttamassa peruskou- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24155: lujen rakennuskantaa ja vaikeuttamassa lakisää-
24156: teistä koulutyön toteuttamista monin paikoin uh- että hallitus ryhtyisi ktireellisiin toimtin
24157: kaavana tavalla. koulujen rakentamiseen ja korjaamiseen
24158: Pelkästään Oulun läänissä on opetusministe- tarkoitettujen valtionosuuksien maksami-
24159: riön rakennuslupaa edellyttäviä kouluhankkeita seksi kunnille nykyistä nopeammin.
24160:
24161: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
24162:
24163: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
24164: 654 1986 vp.
24165:
24166: Toivomusaloite n:o 611
24167:
24168:
24169:
24170:
24171: Vähäkangas ym.: Raahen tietokonealan oppilaitoksen laajentami-
24172: sesta
24173:
24174:
24175: Eduskunnalle
24176:
24177: Suomen ainoa tietotekniikkaan erikoistunut Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
24178: oppilaitos sijaitsee Raahen kaupungissa entisen se- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24179: minaarin tiloissa. Tämä valtion omistama oppilai-
24180: tos toimii erittäin ahtaissa tiloissa. Oppilaitos ja että hallitus ryhtyisi kti'reellisesti toimiin
24181: Raahen kaupunki selvittelevät laajennushanketta, Raahen tietokonealan oppilaitoksen laa-
24182: johon tulisi robottitekniikkaosasto, kurssiosasto ja jentamiseksi.
24183: mahdollisesti Raahen Tietotekniikka Oy:n toimi-
24184: tilat. Oppilaitoksen kehittämisen kannalta laajen-
24185: nus olisi välttämätön.
24186:
24187: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
24188:
24189: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta Vappu Säilynoja
24190: 1986 vp. 655
24191:
24192: Toivomusaloite n:o 612
24193:
24194:
24195:
24196:
24197: Vähäkangas ym.: Lohenpyrstön leirikeskuksen rakentamisesta Patti-
24198: joella
24199:
24200:
24201: Eduskunnalle
24202:
24203: Pattijoen kunta on aloittanut Lohenpyrstö- jen olevan tarpeen. Samoin ay-liike ja erilaiset
24204: nimisen leirikeskuksen rakentamisen Pattijoen kansalaisjärjestöt ovat ilmoittaneet tarvitsevansa
24205: kuntaan. Rakennustyöt on aloitettu jo kaksi vuot- leirikeskuksen palveluja.
24206: ta sitten, mutta erittäin pienen valtionavustuksen Osittain myös maakunnan tarpeita leirikeskus
24207: (500 000 mk) vuoksi hanke ei vieläkään ole val- voisi palvella viikonloppuisin, sillä leirikeskuksen
24208: mis. Pattijoen kunta pienenä kuntana on erittäin tiloihin on myös suunniteltu yöpymistiloja.
24209: vaikeassa taloudellisessa asemassa, kun sen tehtä- Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
24210: vänä on nytkin ala-asteen rakentaminen koulu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24211: puolella jälkirahoitusmenettelyllä ja urheiluken-
24212: tän rakentaminen on käynnissä. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
24213: Leirikeskus tulee palvelemaan moninaiskäyttöä teisiin Patti:foen kunnan leirikeskuksen ra-
24214: kunnan omien käyttötarpeiden lisäksi, ja myös kentamiseksi loppuun.
24215: seurakunta on ilmoittanut leirikeskuksen palvelu-
24216:
24217: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
24218:
24219: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
24220: 656 1986 vp.
24221:
24222: Toivomusaloite n:o 613
24223:
24224:
24225:
24226:
24227: Väänänen ym.: Oppilasasuntolan rakentamisesta Mäntsälän maata-
24228: lousoppilaitokseen
24229:
24230:
24231: Eduskunnalle
24232:
24233: Mäntsälän maatalousoppilaitoksen oppilaspaik- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
24234: kamäärä on 150. Keskiasteen tavoiteohjelmissa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24235: oppilaspaikkamääräksi on merkitty 300. Oppilai-
24236: toksessa tulisi kouluttaa etenkin puutarha-alan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimzin
24237: työntekijöitä, joista Uudenmaan läänissä on pu- oppziasasuntolan rakentamiseksi Mäntsä-
24238: laa. Oppilasmäärän lisääminen ei kuitenkaan ole län maatalousoppziaitokseen.
24239: mahdollista asuntola- ja opetustilojen niukkuu-
24240: den vuoksi.
24241:
24242: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
24243:
24244: Marjatta Väänänen Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
24245: 1986 vp. 657
24246:
24247: Toivomusaloite n:o 614
24248:
24249:
24250:
24251:
24252: Väänänen: Määrärahasta Orimattilan kotitalousopiston lisärakennus-
24253: ten rakentamiseen
24254:
24255:
24256: Eduskunnalle
24257:
24258: Orimattilan kotitalousopisto on saanut suun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen
24259: nittelumäärärahan uuden kotieläinrakennuksen ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24260: muiden tarvittavien tilojen suunnitteluun. Suun-
24261: nitelmat ovat valmistuneet. Valtion vuosien 1984, että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
24262: 1985 ja 1986 tulo- ja menoarvioissa ei kuitenkaan tulo- ja menoarvioesitykseen tarvittavan
24263: ole esitetty rakentamismäärärahoja tehtyjen suun- määrärahan jo suunniteltujen rakennustöi-
24264: nitelmien toteuttamiseksi. Kun rakentaminen vii- den aloittamiseksi Orimattilan kotitalous-
24265: västyy, on opiston vaikea vastata koulunuudistuk- opistossa.
24266: sen aiheuttamista uusista velvoitteista. Maatalous-
24267: opetuskin kärsii vallitsevasta tilanteesta.
24268:
24269: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
24270:
24271: Marjatta Väänänen
24272:
24273:
24274:
24275:
24276: 83 260211N
24277: 658 1986 vp.
24278:
24279: Toivomusaloite n:o 615
24280:
24281:
24282:
24283:
24284: Väänänen ym.: Toivo Kuulan patsaan pystyttämisestä Helsinkiin
24285:
24286:
24287:
24288: Eduskunnalle
24289:
24290: Maamme keskeisiin säveltäjiin kuuluvan Toivo Luonnos muistopatsaaksi on jo valmistunut. Yh-
24291: Kuulan kuolemasta tulee vuonna 1988 kuluneeksi teisöiltä ja yksityisiltä saatavan taloudellisen tuen
24292: 70 vuotta. Säveltäjän tuotanto on jatkuvasti esillä lisäksi hankkeen onnistuminen edellyttää myös
24293: julkisuudessa. Etenkin hänen kuoroteoksensa ja valtiovallan myötämielistä suhtautumista asiaan.
24294: yksinlaulunsa ovat suomalaisten kuorojen ja solis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24295: tien perusohjelmistoa. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24296: Toivo Kuulan poismenon 70-vuotispäivänä 18
24297: päivänä toukokuuta 1988 on tarkoitus paljastaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimiin
24298: Helsingissä hänen muistopatsaansa. Säveltäjän ni- Toivo Kuulan muistopatsaan aikaansaami-
24299: meä kantava seura, Toivo Kuula -seura, on ryhty- seksi Helsingin kaupunkiin.
24300: nyt hankkeen edellyttämiin toimenpiteisiin.
24301:
24302: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
24303:
24304: Marjatta Väänänen Jukka Vihriälä Aapo Saari
24305: Juhani Tuomaala Esko Aho Ole Norrback
24306: Mats Nyby Helge Saarikoski Lauri Impiö
24307: Sten Söderström Håkan Malm Pentti Mäki-Hakola
24308: Urho Pohto Juho Koivisto
24309: 1986 vp. 659
24310:
24311: Toivomusaloite n:o 616
24312:
24313:
24314:
24315:
24316: Väänänen ym.: Määrärahasta seurantalojen peruskorjaamiseksi maa-
24317: seudulla
24318:
24319:
24320: Eduskunnalle
24321:
24322: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain va- jestöt voisivat saada taikootoiminnalla yleensä pe-
24323: rattu määräraha nuorisoseurojen ja maaseudun ruskorjattavien rakennusten kustannuksiin edes
24324: muiden yhteisöjen toimitalojen peruskorjauk- osan valtion varoista, tulisi ao. määrärahaa valtion
24325: seen. tulo- ja menoarviossa lisätä.
24326: Määrärahan turvin on voitu kunnostaa lukuisia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24327: seurantaloja väestön erilaista harrastus- ja juhla- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24328: toimintaa varten. Näin on pystytty tehokkaasti el-
24329: vyttämään paikallista harrastetoimintaa ja lisätty että hallitus ottaisi valtion vuoden 1987
24330: paikkakunnan viihtyvyystekijöitä. Määrärahat tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän suu-
24331: ovat osoittautuneet kuitenkin liian vähäisiksi. ren määrärahan ns. maaseudun seuranta-
24332: Kun on toivottavaa, että toimitiloja korjaavat jär- lojen peruskorjausta varten.
24333:
24334: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
24335:
24336: Marjatta Väänänen Paavo Vesterinen
24337: Einari Nieminen Pirkko Ikonen
24338: 660 1986 rd.
24339:
24340: Hemställningsmotion nr 617
24341:
24342:
24343:
24344:
24345: Zilliacus: Om anslag för utvecklande av de internationella och natio-
24346: nella vetenskapliga kontakterna
24347:
24348:
24349: Till Riksdagen
24350:
24351: För högskolornas vetenskapliga verksamhet har hetsförutsättningar på detta område borde
24352: utvecklingen av internationella och nationella ve- stipendie- och resebidragsmedlen garanteras en
24353: tenskapliga kontakter central betydelse. Emeller- höjning, som motsvarar utvecklingen av högskole-
24354: tid har högskolorna på detta område blivit kraftigt resurserna i övrigt. Eftersläpningen i stipendieme-
24355: efter i utvecklingen relativt sett när man betraktar del borde snarast korrigeras.
24356: den allmänna resursutvecklingen. 1 synnerhet har Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
24357: detta känts i högskolornas för detta ändamål reser- jag att riksdagen måtte hemställa om
24358: verade stipendiemedel, vars realvärde sjunkit, och
24359: på så sätt försvårat deltagande i vetenskapliga be- att regeringen i 1987 års statsförslag
24360: givenheter avolika slag, i synnerhet de internatio- måtte börja stöda de vetenskapliga kontak-
24361: nella kontakterna. Hårdast har detta drabbat de terna på såviil internationellt som natio-
24362: s.k. regionhögskolorna, vars resekostnader är sär- nellt pian genom att uppta ett anslag om
24363: skilt höga. För att trygga högskolornas verksam- 1 000 000 mark.
24364:
24365: Helsingfors den 11 februari 1986
24366:
24367: Jutta Zilliacus
24368: 1986 vp. 661
24369:
24370: Toivomusaloite n:o 617 Suomennos
24371:
24372:
24373:
24374:
24375: Zilliacus: Määrärahasta kansainvälisen ja kansallisen tieteellisen yh-
24376: teydenpidon kehittämiseen
24377:
24378:
24379: Eduskunnalle
24380:
24381: Korkeakoulujen tieteelliselle toiminnalle kan- alueella turvattaisiin, olisi taattava apurahojen ja
24382: sainvälisen ja kansallisen tieteellisen yhteydenpi- matkamäärärahojen korotus, joka vastaa korkea-
24383: don kehittämisellä on keskeinen merkitys. Kui- kouluvoimavarojen yleistä kehitystä. Apurahava-
24384: tenkin juuri tällä alueella korkeakoulut ovat jää- rojen jälkeenjääneisyys olisi korjattava mitä pi-
24385: neet suhteellisen voimakkaasti jälkeen yleisestä re- kimmin.
24386: surssikehityksestä. Erityisesti tämä on tuntunut Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
24387: korkeakoulujen tähän tarkoitukseen varattujen hyväksyttäväksi toivomuksen,
24388: apurahojen reaaliarvon heikentymisenä ja täten
24389: erilaisiin tieteellisiin tapahtumiin osallistumisen että hallitus varaisi valtion vuoden 1987
24390: ja etenkin kansainvälisten yhteyksien vaikeutumi- tulo- ja menoarvioesitykseen 1 000 000
24391: sena. Raskaimmin tämä koskee ns. aluekorkea- markan määrärahan kansainvälisen ja koti-
24392: kouluja, joiden matkakustannukset muodostuvat maisen tieteellisen yhteydenpidon tukemi-
24393: korkeimmiksi. seen.
24394: Jotta korkeakoulujen toimintaedellytykset tällä
24395:
24396: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
24397:
24398: Jutta Zilliacus
24399: 662 1986 rd.
24400:
24401: Hemställningsmotion nr 618
24402:
24403:
24404:
24405:
24406: Zilliacus: Om ordinarie status för barnträdgårdslärarutbildningen
24407: på högskolenivå
24408:
24409:
24410: Tili Riksdagen
24411:
24412: Statsrådets principbeslut från den 1.2.1979 ut- gårdslärarutbildningen på högskolenivå fortfaran-
24413: gör grunden för utvecklingen av barnträdgårdslä- de av tillfällig natur. lnte heller har man utrett
24414: rarnas utbildning. Enligt principbeslutet förlängs möjligheterna att jämställa denna utbildning med
24415: barnträdgårdslärarnas utbildning i barnträdgårds- övrig lärarutbildning.
24416: lärarinstituten och vissa enheter för lärarutbild- Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
24417: ning till3-årig utbildning. Kommissionen för pla- jag att riksdagen måtte hemställa om
24418: nering av dagvårdspersonalens utbildning har i
24419: sitt betänkande (1981:13) förutsatt att 3-årig ut- att regeringen skulle vidta åtgiirder for
24420: bildning bör ordnas i alla nuvarande institut och att permanenta barntriidgårdsliirarnas ut-
24421: högskolor som har barnvårdsutbildning. Där- bzldning på högskolenivå i statsförslaget
24422: utöver konstaterade kommissionen, att utbild- för år 1987 samt skulle börja utreda möj-
24423: ningen bör permanentas i alla högskolenheter ligheterna att jiimstiilla barnträdgårdslärar-
24424: med sådan utbildning. Trots detta är barnträd- nas utbzldning med övrig liirarutbzldning.
24425:
24426: Helsingfors den 11 februari 1986
24427:
24428: Jutta Zilliacus
24429: 1986 vp. 663
24430:
24431: Toivomusaloite n:o 618 Suomennos
24432:
24433:
24434:
24435:
24436: Zilliacus: Korkeakoulutasoisen lastentarhanopettajakoulutuksen va-
24437: kinaistamisesta
24438:
24439:
24440: Eduskunnalle
24441:
24442: Valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin nen lastentarhanopettajakoulutus edelleen on
24443: 1. 2.1979, toimii perustana lastentarhanopettaja- luonteeltaan väliaikaista. Myöskään sen rinnasta-
24444: koulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätöksen mista muuhun opettajankoulutukseen ei ole tut-
24445: mukaan lastentarhanopettajakoulutus pidenne- kittu.
24446: tään 3-vuotiseksi lastentarhanopettajaopistoissa ja Edellä sanotun perusteella ehdotan eduskun-
24447: eräiden korkeakoulujen opettajankoulutusyksi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24448: köissä. Päivähoidon henkilöstön opetussuunnitel-
24449: matoimikunta on edellyttänyt mietinnössään että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kor-
24450: (1981:13), että 3-vuotista koulutusta tulee järjes- keakoulutasoisen lastentarhanopettajakou-
24451: tää kaikissa nykyisin toimivissa opistojen ja kor- lutuksen vakinaistamiseksi valtion vuoden
24452: keakoulujen koulutuspisteissä. Lisäksi toimikunta 1987 tulo- ja menoarvioesityksen yhteydes-
24453: totesi, että koulutus tulee vakinaistaa kaikissa ny- sä sekä ryhtyisi tutkimaan mahdollisuuksia
24454: kyisin toimivissa korkeakoulujen opettajankoulu- lastentarhanopettajakoulutuksen rinnasta-
24455: tusyksiköissä. Tästä huolimatta korkeakoulutasoi- miseksi muuhun opettajankoulutukseen.
24456:
24457: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
24458:
24459: Jutta Zilliacus
24460: