<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
80 Käyttäjää paikalla!
0.0086209774017334
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986 1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1986_1 | A_1986_2 | A_1986_3 | A_1986_4 | A_1986_5 | B_1986_1 | B_1986_2 | C_1986_1 | C_1986_2 | D_1986 | E_1986_1 | E_1986_2 | E_1986_3 | E_1986_4 | E_1986_5 | F_1986_1 | F_1986_2 | F_1986_3 | Hak_1986 | PTK_1986_1 | PTK_1986_2 | PTK_1986_3 | PTK_1986_4 | PTK_1986_5 | PTK_1986_6 |
1: Vuoden 1986 2: 3: VALTIOPÄIVÄT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: E4 10: Raha-asia-aloitteet 1-769 11: 12: 13: 14: 15: EDUSKUNTA 16: :VALTlC! . ''·>·""ON 17: HELSINKI 18: K/\NSUA 19: Helsinki 1986. Valtion painatuskeskus 20: SISÄLLYSLUETTELO 21: 22: 23: 24: 25: Raha-asia-aloitteet 1-769 26: 27: 28: Sivu Sivu 29: 1 Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Sei- 11 Ajo. ym.: Määrärahan osoittamisesta 30: näjoen itäisen ohikulkutien rakentamiseen Hinttajärven-Lohinivan tien perusparanta- 31: kantatien n:o 64 ja Seinäjoen-Kuortaneen miseen Kolarissa ja Rovaniemellä .......... . 12 32: tien välillä . . . ............................. . 33: 12 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 34: 2 Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta maksunomien televisiolupien myöntämisek- 35: Geologian tutkimuskeskuksen Seinäjoen si pysyvästi liikuntakyvyttömille henkilöille 13 36: aluetoimiston suunnittelua varten ......... . 2 37: 13 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittami- 38: 3 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta eteläi- sesta tieteellisten kirjastojen atk-järjestel- 39: sen Vakka-Suomen yhdysvesijohdon raken- mien kehittämiseksi korkeakouluissa ....... . 14 40: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 41: 14 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 42: 4 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Leh- taiteenalan valtakunnallisten erikoismuseoi- 43: mänkurkun tien rakentamisen suunnitte- den toiminnan kehittämiseen ............. . 15 44: luun ..................................... . 5 45: 15 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 46: 5 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta me- 47: humanitaariseen apuun lähetysjärjestöjen 48: renkulkijoiden radiopuhelinmaksujen alen- 49: kautta .................................... . 16 50: tamiseen ................................. . 6 51: 52: 6 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta taide- 16 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 53: aineiden opettajien jatko- ja täydennyskou- moshaviJad Hashmonan rakennustöihin ... 17 54: lutukseen Lapin korkeakoulussa ........... . 7 55: 17 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 56: poliisiveneen hankkimiseen Haminan polii- 57: 7 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta rait- sipiiriin .................................. . 18 58: tiuskasvatuksen opetusvalmiuden tehostami- 59: seen opettajankoulutuslaitoksissa .......... . 8 18 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 60: Miehikkälän rajajääkärikomppanian jäteve- 61: 8 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Inarin sien puhdistamiseksi ...................... . 19 62: saamelaismuseon suunnittelua varten ...... . 9 63: 19 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 64: ''terveyslinnake" -hankkeen toteuttamiseksi 65: 9 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta luon- Kirkonmaan linnakkeella ................. . 20 66: nonmarjojen ja sienten valtakunnalliseen 67: tutkimusprojektiin ........................ . 10 20 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 68: valtion virastotalon rakentamiseksi Kotkaan 21 69: 10 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Met- 70: säntutkimuslaitoksen Rovaniemen tutkimus- 21 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 71: aseman lisärakennustöiden käynnistämiseksi 11 Rautjärven pääkirjaston suunnittelua varten 22 72: 73: 260148U 74: 4 Sisällysluettelo 75: 76: Sivu Sivu 77: 22 Almgren ym. : Määrärahan osoittamisesta 36 Almgren: Määrärahan osoittamisesta 78: Savitaipaleen monitoimitalon suunnittelua Kotkan kaupungin ottamien lainojen korko- 79: varten .................................... . 23 tukeen radan rakentamiseksi Mussalon syvä- 80: satamaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 81: 23 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 82: Ruotsinsalmen merimuseon rakentamiseksi 37 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 83: Kotkaan .................................. . 24 Keksijäyhdistysten Keskusjärjestölle ....... . 38 84: 85: 24 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 38 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 86: Haminan ja Kotkan Kyminlinnan linnoitus- kunnille keksijätoiminnan edistämiseksi .... 39 87: ten korjaustöihin ......................... . 25 88: 39 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 89: 25 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden korkotukilainoihin ....... . 40 90: vapaille kirkko- ja seurakunnille kulttuuri- 91: ja sosiaalitoimintaa varten ................. . 26 40 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 92: Yksinhuoltajien Liitolle toimihenkilön palk- 93: 26 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kaamiseksi ................................ . 41 94: valtion viljavaraston rakentamiseen Parikka- 95: laan ...................................... . 27 41 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 96: Parikkalan Siikalahden muodostamiseen py- 97: 27 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta syväksi lintu- ja kasvitieteelliseksi tutkimus- 98: asemaksi ................................. . 42 99: porojen talviruokintakokeiluun ............ . 28 100: 42 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 101: 28 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 102: Kaikulan kuntotalon ja majan peruskorjauk- 103: kalanviljelylaitoksen rakentamiseen Luumä- 104: Ken ...................................... . 43 105: elle ...................................... . 29 106: 43 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 107: 29 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta 108: Vantaanjoen virkistyskäyttömahdollisuuk- 109: runkovesijohdon rakentamiseen Valkealasta 110: sien lisäämiseksi .......................... . 44 111: Anjalankoskelle, Kotkaan ja Vehkalahdelle 30 112: 44 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 113: 30 Almgren: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen lisäämiseksi Helsingissä ... 45 114: Kotkan ja Anjalankosken kaupungeille sekä 115: Vehkalahden kunnalle korkotukena runko- 45 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 116: vesijohdon rakentamiseksi ................. . 31 Turun ja Porin läänin kehittämisrahaa var- 117: ten........................................ 46 118: 31 Almgren: Määrärahan osoittamisesta kar- 119: tastoyksikön perustamiseen Kymen lääniin .. 32 46 Astala: Määrärahan osoittamisesta rau- 120: hantutkimuksen ja kansainvälisten suhtei- 121: 32 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta den professorin viran perustamiseksi Turun 122: arboretum-metsikön hoidon tukemiseen yliopistoon ............................... . 47 123: Mustilan kartanon alueella ................ . 33 124: 4 7 Astala ym. : Määrärahan osoittami- 125: 33 Almgren: Määrärahan osoittamisesta Ha- sesta opettajien palkkausmenoihin lukion 126: minan-Luumäen radan suunnitteluun ..... 34 oppilaanohjaustoiminnan tehostamiseksi ... 49 127: 128: 34 Almgren: Määrärahan osoittamisesta 48 von Bel! ym.: Määrärahan osoittamisesta 129: Mussalon satamahankkeen suunnittelua var- kuntien kulttuuritoimen virkoihin maksetta- 130: ten ....................................... . 35 via valtionosuuksia varten ................. . 50 131: 132: 35 Almgren: Määrärahan osoittamisesta 49 von Bel! ym.: Määrärahan osoittamisesta 133: Kotkan kaupungin ottamien lainojen korko- Pohjois-Suomen tutkimuslaitokselle ekatut- 134: tukeen syväsataman rakentamiseksi ........ . 36 kijan viran perustamiseen ................. . 51 135: Sisällysluettelo 5 136: 137: Sivu Sivu 138: 50 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta 63 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta 139: kotimaisten maatalouskonehankintojen lii- yksityisen linja-autoliikennöitsijän kuljetus- 140: kevaihtoverohelpotuksiin ................. . 52 kustannusten keventämismahdollisuuksien 141: selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 142: 51 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta 143: Kontiomäen-Oulun radan peruskorjauk- 64 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta 144: seen ...................................... . 53 Tampereen seudun teollisuuskiinteistöjen 145: käyttöönoton selvittämiseksi .............. . 67 146: 52 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta 147: Vuokatin-Kontiomäen rataosuuden perus- 6 5 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta 148: parantamiseen ............................ . 54 syö\"än hoitoon erikoistuneiden lääkärien 149: virkojen perustamiseksi yliopistollisiin kes- 150: 53 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta kussairaaloihin ............................ . 68 151: sähköverkoston ulkopuolella olevien talouk- 152: sien sähköistämiseen haja-asutusalueilla .... 55 66 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta 153: kotisairaanhoidon kehittämiseksi .......... . 69 154: 54 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta 155: korkea- ja erityiskoulutetun henkilökunnan 67 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta 156: palkkaamiseksi pienyrityksiin .............. . 56 Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n toimin- 157: nan tukemiseen .......................... . 70 158: 55 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta 159: kolmen esittelijän toimen perustamiseksi 68 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta 160: Uudenmaan lääninoikeuteen .............. . 57 radankaasun aiheuttamien terveydellisten ja 161: taloudellisten menetysten korvaamiseksi .... 71 162: 56 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 163: työväenkulttuurin tutkimuslaitoksen perus- 69 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta 164: tamisen suunnitteluun .................... . 58 happamoitumistutkimusten tehostamiseksi . 72 165: 166: 57 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 70 Elo: Määrärahan osoittamisesta valtion 167: työväenperinteen tallentamiseen ja tutkimi- virastotilojen rakentamiseksi Ulvilassa ..... . 73 168: seen....................................... 59 169: 71 Elo: Määrärahan osoittamisesta Söörmar- 170: 58 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kun ala-asteen lisätilojen rakentamiseen .... 74 171: vammaisten lasten kulttuuri-, kotiharjoitus- 172: ja opetusmateriaalin suunnitteluun ja val- 72 Elo: Määrärahan osoittamisesta Kullaan 173: mistukseen ............................... . 60 metsä- ja puutalouden kurssikeskuksen ra- 174: kentamiseen .............................. . 75 175: 59 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 176: kevyen liikenteen väylien rakentamiseen vä- 73 Elo: Määrärahan osoittamisesta Luvian 177: leille Parainen-Houtskär ja Kustavi-Tur- keskustan kevyen liikenteen väylien rakenta- 178: ku ....................................... . 61 miseen ................................... . 76 179: 180: 60 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 74 Elo: Määrärahan osoittamisesta Arantilan 181: Kalliola-tyyppisen kuntoutusklinikan perus- sillan rakentamiseksi Nakkilassa ........... . 77 182: tamiseksi valtionhallinnosta hoitoon ohjatta- 183: ville päihdeongelmaisille .................. . 62 75 Elo: Määrärahan osoittamisesta Lielah- 184: den-Porin/Rauman radan perusparantami- 185: 61 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta seen ...................................... . 78 186: Aurajoen rantojen suojeluun veden laadun 187: parantamiseksi ............................ . 64 76 Elo: Määrärahan osoittamisesta Satakun- 188: nan teollisuuspiirin perustamiseksi . . . . . . . . . 79 189: 62 Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta 190: korkeakouluopiskelijoiden ruokailukustan- 77 Elo: Määrärahan osoittamisesta Merikar- 191: nusten alentamiseen ...................... . 65 vian laivaväylän rakentamiseen ............ . 80 192: 6 Sisällysluettelo 193: 194: Sivu Sivu 195: 78 Elo: Määrärahan osoittamisesta Teknolo- 89 Hellström ym.: Määrärahan osoittamises- 196: gian kehittämiskeskuksen alueyksikön pe- ta Karjaan ohikulkutien rakennustöiden 197: rustamiseksi Poriin ........................ . 81 aloittamiseen ............................. . 96 198: 199: 79 Elo: Määrärahan osoittamisesta Satakun- 90 Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag 200: nan työvoimapiirin perustamiseksi ......... . 83 för påbörjande av förbättringsarbeten på 201: stamväg nr 53 på avsnittet Virkby-Mjöl- 202: 80 Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta bolsta .................................... . 97 203: Riuttalan talonpoikaismuseon kunnostustöi- 204: den loppuun saattamiseen ................ . 84 90 Hellström ym.: Määrärahan osoitta- 205: misesta kantatien n:o 53 parannustöiden 206: 81 Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta aloittamiseen Virkkalan ja Meltolan välillä .. 98 207: kantatien n:o 69 perusparantamiseen välillä 208: Toholahti-Koskelo ...................... . 85 91 Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag 209: för påbörjande av vägförbättringsarbeten 210: 82 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta mellan Backgränd och Lönnhammar ....... . 99 211: pakolaisten paluumuuttorahaksi ........... . 86 212: 91 Hellström ym.: Määrärahan osoittamises- 213: 83 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Backgrändin-Linhamarin tien parannus- 214: chileläisten pakolaisten kulttuurin tukemi- töiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 215: seen....................................... 87 216: 92 Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag 217: 84 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta för räntestöd som beviljas för anskaffande av 218: asetuotannon korvaamiseen muulla tuotan- ägobostad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 219: nolla ..................................... . 88 220: 92 Hellström ym.: Määrärahan osoittamises- 221: 85 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ta oman asunnon hankintaan myönnettyjen 222: ylimääräisen äitiyspäivärahan maksamiseen lainojen korkotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102 223: lapsen syntymää edeltävältä ajalta ......... . 89 224: 93 Helminen ym.: Määrärahan osoittamises- 225: 86 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Kymenlaakson vedenhankinnan yleis- 226: Eläintarhanlahden ja Töölönlahden veden ja suunnitelman toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 103 227: rantojen puhdistamiseen .................. . 90 228: 94 Helminen ym.: Määrärahan osoittamises- 229: 87 Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag ta tieosuuden Ummeljoki - Muhniemi - 230: för anställande av en byråsekreterare vid Ahvio - Uudenmaan läänin raja perus- 231: Ekenäs sjukvårdsskola ..................... . 91 parantamiseksi............................. 104 232: 233: 87 Hellström ym.: Määrärahan osoittamises- 95 Hietala: Määrärahan osoittamisesta väes- 234: ta toimistosihteerin palkkaamiseen Ekenäs tönsuojelukoulun sijoittamiseksi Pieksä- 235: sjukvårdsskola -oppilaitokseen ............. . 92 mäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 236: 237: 88 Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag 96 Hietala: Määrärahan osoittamisesta vajaa- 238: tili understöd för utvidgning av Fiskars mu- mielis- ja mielisairaanhoitajien koulutus- 239: seum ..................................... . 93 paikkojen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 240: 241: 88 Hellström ym.: Määrärahan osoitta- 97 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta 242: misesta avustuksena Fiskarsin museon laa- Suomen Kalamiesten Keskusliiton toimin- 243: jentamiseen .............................. . 94 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 244: 245: 89 Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag 98 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta 246: för påbörjande av byggnadsarbetena på Ka- moottoriliikennetien rakentamiseksi Lahdes- 247: ris omfartsväg ............................ . 95 ta Heinolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108 248: Sisällysluettelo 7 249: 250: Sivu Sivu 251: 99 Hietala: Määrärahan osoittamisesta Hau- 113 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta sel- 252: kivuoren-Porsaskosken maantien perus- vityksen tekemiseksi opiskelijoiden kesähar- 253: parantamlseen............................. 109 joittelupalkkojen vapauttamiseksi sosiaali- 254: turvamaksuista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 3 255: 100 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta 256: sillan rakentamiseksi Väisälänsaareen Hir- 114 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta ko- 257: vensalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110 din ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä 258: sma opettajille aiheutuvan ylimääräisen 259: 101 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta työn korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124 260: henkilöpaikallisliikenteen ylläpidosta aiheu- 261: tuvien tappioiden korvaamiseksi VR:lle . . . . . 111 115 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kes- 262: kiasteen opettajien eläkeikärajan väliaikaista 263: 102 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta 264: alentamista koskevaan selvitystyöhön . . . . . . . 125 265: dieselkäyttöisen kiskoautokaluston hankki- 266: miseen.................................... 112 267: 116 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Tu- 268: 103 Hietala: Määrärahan osoittamisesta Val- run raakavesiongelman selvittämiseksi . . . . . . 126 269: tionrautateiden Pieksämäen vetokalustohal- 270: 117 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Ah- 271: lin rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 272: venanmaalle organisoitavan öljyntorjunta- 273: 104 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta toiminnan suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . 127 274: Savonradan oikaisemiseksi rataosuudella 275: Lahti - Heinola - Mäntyharju - Mikkeli 114 118 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 276: osoittamisesta Parikkalan maatalousoppilai- 277: 105 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta toksen liikuntatilojen rakentamiseen........ 128 278: Pieksämäen-Jyväskylän radan perusparan- 279: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 119 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 280: osoittamisesta Imatran kaupunginorkesterin 281: 106 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta tukemiseen................................ 129 282: Savonlinnan-Huutokosken radan kiskotuk- 283: sen vaihdon suorittamiseen.. . . . . . . . . . . . . . . . 116 120 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 284: osoittamisesta Koitsanlahden Hovin museon 285: 107 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Var- rakennusten korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130 286: sinais-Suomen Kalastajaliitto ry:lle yhden 287: toimihenkilön palkkaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 117 121 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 288: osoittamisesta Särkisalmen-Melkoniemen 289: 108 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta tien kunnostusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131 290: eteläisen Vakka-Suomen yhdysvesijohdon 291: ensimmäisen vaiheen rakentamiseen........ 118 122 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 292: osoittamisesta tien kunnostamiseen välillä 293: 109 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Afa- 294: Utula-Kietävälä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132 295: sialiitto ry:lle afasiapotilaiden kuntoutustoi- 296: minnan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119 297: 123 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 298: 110 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta han osoittamisesta teletoimintakeskuksen ra- 299: kuntien kantokykyluokitusjärjestelmän epä- kentamiseen Imatralle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 3 300: oikeudenmukaisuuksien selvittämiseksi . . . . . 120 301: 124 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 302: 111 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta val- osoittamisesta teollisuuspiirin sivutoimipis- 303: tion velkojen viivästymisestä kunnille aiheu- teen perustamiseen Imatralle . . . . . . . . . . . . . . . 134 304: tuvien kustannusten lieventämiseksi . . . . . . . . 121 305: 125 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 306: 112 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta sel- osoittamisesta "Imatralla matkaillaan ja osa- 307: vityksen tekemiseksi vanhusvoittoisten kun- taan'' -messu- ja näyttelyesiintymisten tuke- 308: tien aseman helpottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 122 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135 309: 8 Sisällysluettelo 310: 311: Sivu Sivu 312: 126 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan 138 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 313: osoittamisesta työllistämiskokeiluun Kouvo- misesta yhteisen sotilaspapin viran perus- 314: lan työvoimapiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . 136 tamiseksi Riihimäen ja Hyrylän varuskuntiin 150 315: 316: 127 Hämäläinen: Määrärahan osoittamises- 139 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 317: ta Rajamäen metsätyönjohtajakoulun raken- misesta asevelvollisten vanhempainpäivien 318: nushankkeeseen ....... , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 7 järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151 319: 320: 128 Hämäläinen: Määrärahan osoittamisesta 321: 140 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 322: junavaunujen lisäämiseksi pääkaupunkiseu- 323: misesta Reservin Aliupseerien Liiton toimin- 324: dun lähiliikenteessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138 325: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 2 326: 129 Impiö: Määrärahan osoittamisesta Juta- 327: jaiset-nimisen tapahtuman järjestämisen 141 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 328: avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139 misesta valtion virastotalon rakentamiseksi 329: Noormarkkuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 3 330: 130 Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta 331: alueellisen kalatalouden kehittämiseen Tor- 142 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 332: nionjoen taimenen pelastamiseksi . . . . . . . . . . 140 misesta polttoaineveroa vastaavan avustuk- 333: sen suorittamiseksi invalideille . . . . . . . . . . . . . 154 334: 131 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan 335: osoittamisesta korkeakoulujen lehtorien 143 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 336: palkkaamiseksi lyhytaikaisiin tutkimustehtä- misesta raamatunkäännösyksikön työskente- 337: vun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141 lyyn....................................... 155 338: 339: 132 Jansson: Om anvisande av anslag för att 340: 144 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 341: understöda företag med exportstöd för 342: misesta luokkien oppilasmäärien alentami- 343: förädlad fisk............................... 142 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156 344: 132 Jansson: Määrärahan osoittamisesta ja- 345: lostetun kalan vientitukeen . . . . . . . . . . . . . . . . 143 145 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 346: misesta kyläkoulujen vähimmäisoppilasmää- 347: 133 Jansson: Om anvisande av anslag för rien alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 7 348: höjning av andelen eget kapital i bostäder 349: för studerande............................. 144 146 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 350: misesta peruskoululaisten koulukyydityk- 351: 133 Jansson: Määrärahan osoittamisesta seen kyyditykseen oikeuttavan kilometri- 352: opiskelija-asuntojen omapääomaosuuden määrän alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158 353: korottamiseksi............................. 145 354: 147 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 355: 134 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan misesta Merikarvian koulukeskuksen raken- 356: osoittamisesta kansalaisjärjestöjen kulttuuri- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159 357: ohjaajien palkkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146 358: 148 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 359: 135 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan 360: misesta Suodenniemen keskustan Pohjaky- 361: osoittamisesta taideteosten ostoon taloudel- 362: län koulun rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 160 363: lisissa vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta...... 147 364: 365: 136 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan 149 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 366: osoittamisesta raittiushotellien ja -ravintoloi- misesta lukion perustamiseksi Noormark- 367: den tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148 kuun...................................... 161 368: 369: 137 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan 150 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 370: osoittamisesta alkoholittomien juomien hin- misesta yhden henkilön palkkaamiseksi Sa- 371: tojen alentamiseksi ravintoloissa............ 149 takunnan kotiteollisuusneuvontajärjestölle.. 162 372: Sisällysluettelo 9 373: 374: Sivu Sivu 375: 151 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 164 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 376: misesta Parkanon metsämuseon perustami- misesta lyhyemmän tieyhteyden aikaansaa- 377: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163 miseksi Etelä-Pohjanmaalta Kankaanpään 378: kautta Helsingin suuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 176 379: 152 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 380: misesta Kaustisen kansanmusiikki-instituu- 165 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 381: tin juhlakentän rakentamiskustannuksiin . . . 164 misesta Anolan-Kaasmarkun tien rakenta- 382: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 177 383: 153 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 384: misesta kuntien valtionosuuksiin urheiluseu- 166 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 385: rojen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . 165 misesta Eurakosken-Panelian maantien pe- 386: rusparannuksen aloittamiseksi.............. 178 387: 154 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 388: 167 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 389: misesta Parkanon Vahojärven urheiluseura 390: misesta maantien rakentamiseksi välillä Hir- 391: Lennon toimitalon kunnostamiseen . . . . . . . . 166 392: vilahti-Kyrönlahti Viljakkalassa . . . . . . . . . . . 179 393: 394: 155 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 168 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 395: misesta Aholansaarisäätiölle kurssikeskuksen misesta maantien rakentamiseen välillä 396: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167 Honkajoki - Pyntäinen - Siikainen. . . . . . . 180 397: 398: 156 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 169 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 399: misesta Korvaluoman pienviljelijäyhdistyk- misesta Kankaanpään - Suodenniemen 400: sen ja Niinisalon maamiesseuran talojen maantien rakentamiseen välillä Kankaan- 401: peruskorjauksiin Kankaanpäässä............ 168 pään raja- Taipaleen risteys . . . . . . . . . . . . . . 181 402: 403: 157 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 170 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 404: misesta maitotaloustuotteiden käytön edis- misesta maantien rakentamiseksi välillä 405: tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169 Kankaanpää - Verttuu - Tuunajärvi - 406: Kairila - Lassila. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182 407: 158 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 408: misesta keskuskalanviljelylaitoksen perus- 171 Joutsenlahti ym.: 'Määrärahan osoitta- 409: tamiseksi Pohjois-Satakuntaan. . . . . . . . . . . . . . 170 misesta maantien rakentamiseksi välillä Kii- 410: koinen- Kiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183 411: 159 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 412: misesta Karvianjoen perkaamiseen Lankos- 172 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 413: ken ja jokisuun välillä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171 misesta maantien rakentamiseksi välillä La- 414: via- Kiikoinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184 415: 160 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 416: 173 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 417: misesta Elinvoimainen maaseutu -tutkimus- 418: misesta Mansoniemen - Raivalan maantien 419: ohjelman aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 420: rakentamiseksi............................. 185 421: 161 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 174 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 422: misesta Satakunnan tie- ja vesirakennuspii- misesta Santasten paikallistien korjaamiseksi 186 423: rin perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173 424: 175 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 425: 162 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- misesta Suodenniemen Taipaleesta Hä- 426: misesta valtatien n:o 2 päällystämiseksi välil- meenkyrön - Häijään tielle ulottuvan 427: lä Huittinen-Nakkila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174 maantien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187 428: 429: 163 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 176 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 430: misesta kantatien n:o 42 (Rauma-Huittis- misesta maantien rakentamiseksi välillä Sävi 431: ten Raijala) parantamiseksi................. 175 - Vatula . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 188 432: 433: 2 260148U 434: 10 Sisällysluettelo 435: 436: Sivu Sivu 437: 177 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 191 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 438: misesta Arantilan sillan rakentamiseksi Nak- misesta Porin diakonialaitoksen yhteyteen 439: kilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189 rakennettavalle sotainvalidien sairaskodille 440: ja kuntoutuskeskukselle.................... 203 441: 178 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 442: misesta lassiliikenteen aloittamiseksi Ikaalis- 192 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 443: ten Kyrösjärven yli......................... 190 misesta psoriasispotilaiden ilmaisten lääk- 444: keiden ja ulkomaan hoitomatkojen korvaa- 445: 179 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- miseksi sairausvakuutuksesta . . . . . . . . . . . . . . . 204 446: misesta Kilpinokan sillan rakentamisen 447: aloittamiseksi Vammalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . 191 193 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 448: misesta keliakiaa sairastavien erikoisruokava- 449: 180 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- lion kustantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205 450: misesta katumaksurasituksen jakamistutki- 451: mukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 192 194 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 452: misesta Satakunnan työvoimapiirin perus- 453: 181 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206 454: misesta Reposaaren kalasataman II vaiheen 455: rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 193 195 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 456: misesta pitkäaikaistyöttömien työllistämistu- 457: 182 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- kikokeilun laajentamiseen koko maahan . . . . 207 458: misesta Porin - Mäntyluodon rataosan pe- 459: rusparannukseen........................... 194 196 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 460: misesta nuorten työtupien perustamiseen . . . 208 461: 183 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 462: misesta Porin ratapihan saneeraukseen...... 195 463: 197 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 464: misesta korkotuen antamiseksi hyötyjättei- 465: 184 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 466: den käsittelylaitosten investointien tukemi- 467: misesta Pomarkun vanhainkodin rakentami- 468: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209 469: sen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196 470: 471: 185 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 198 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 472: kalatalouslaitoksen rakentamiseksi Ilomant- 473: misesta uuden kunnalliskodin rakentamisek- 474: sin Hiiskoskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210 475: si Siikaisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197 476: 477: 186 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 199 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 478: misesta Punkalaitumen Vanhustenkotiyhdis- Hypönniemen - Varpasalon paikallistien 479: tyksen vanhainkodin kolmannen vaiheen ra- perusparantamiseen Rääkkylässä . . . . . . . . . . . . 211 480: kentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198 481: 200 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 482: 187 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- Kaatamon - Paloniemen paikallistien pe- 483: misesta invalidien vammoista johtuviin hoi- ruskorjaukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212 484: tomenoihin................................ 199 485: 201 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 486: 188 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- Kiihtelysvaaran - Heinävaaran maantien 487: misesta invalidien kuntoutuslaitoslomiin . . . 200 perusparantamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213 488: 489: 189 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 202 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 490: misesta kodinhoitajan virkojen perustami- Käsämän - Sotkumao maantien perus- 491: seksi kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201 parantamiseen............................. 214 492: 493: 190 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 203 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 494: misesta Rauman sotaveteraanien kuntoutuk- Liperin - Salonnenän paikallistien perus- 495: sen tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202 parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215 496: Sisällysluettelo 11 497: 498: 499: Sivu Sivu 500: 204 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 218 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittami- 501: Säimenen - Rönkönvaaran paikallistien pe- sesta urheiluopistojen toiminnan rahoituk- 502: rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216 sen järjestämiseksi . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . 231 503: 504: 205 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 219 Kalliomäki: Määrärahan osoittamisesta 505: Valtimon - Sivakkajoen maantien perus- Vantaanjoen kunnostamiseen virkistyskäyt- 506: parantamiseen . .. . .. . . . . . . . . . .. . . . .. . . . . . . . 21 7 töä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 32 507: 508: 206 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 220 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta pe- 509: katuvalaistuksen lisäämiseksi vanhalla Nur- ruskoulujen rakentamiskustannuksiin Turun 510: meksen - Lieksan maantiellä . . . . . . . . . . . . . . 218 ja Porin läänissä .. . . . . .. . . . . . . . .. . . . . .. . . . . 233 511: 512: 207 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 221 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Sa- 513: Kutenvaaran yksityistien peruskorjaukseen lon seudun evankelisen opiston perus- 514: Liperissä................................... 219 korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234 515: 516: 208 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 222 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta 517: katsastusaseman lunastamiseksi Outokum- Lehmänkurkun tien rakentamiseen . . . . . . . . . 235 518: mun kaupungilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220 519: 223 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Le- 520: 209 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta päisen- Lyökin tien rakentamiseen........ 236 521: Nurmes-Vaitim on Sotainvalidit ry:n toi- 522: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . .. . .. .. . . . . . . . 221 224 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 523: sesta koneidenkuljetuslaverin hankkimiseksi 524: 210 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuluntalahden konevarikolle Kajaanissa . . . . 2 37 525: Nurmeskoti Yhdistyksen toiminnan tukemi- 526: seen....................................... 222 225 Kettunen: Määrärahan osoittamisesta 527: sillan rakentamiseksi Rauhamäen - Etelä- 528: 211 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta lahden yksityistielle Haapavedellä . . . . . . . . . . 238 529: omassa asunnossa asuvien vanhojen henki- 530: löiden tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223 226 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 531: sesta Koillismaan ja Ylä-Kainuun matkailun 532: 212 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . 239 533: Nurmeksen Kehitysvammaisten Tuki ry:lle 534: kuntoutus- ja apuvälineiden vuokraamiseen 224 227 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 535: sesta Sotainvalidien Veljesliiton Kainuun 536: 213 Järvenpää ym.: Määrärahan osoittami- piirin tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240 537: sesta läänien kehittämisrahaksi . . . . . . . . . . . . . 225 538: 228 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 539: 214 Järvenpää ym.: Määrärahan osoittami- sesta Sotainvalidien Veljesliiton Piippolan, 540: sesta maantieyhteyden parantamiseksi välillä Pyhännän, Kärsämäen ja Kestiiän paikallis- 541: Taavetti-Hamina......................... 226 osastojen toiminnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . 241 542: 543: 215 Järvenpää ym.: Määrärahan osoittami- 229 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 544: sesta erityisalueiden tuotantotoiminnan tu- sesta Kainuun sotaveteraanipiiri ry:n toi- 545: kemiseen.................................. 227 minnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242 546: 547: 216 Järvenpää ym.: Määrärahan osoittami- 230 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 548: sesta opiskelija-asuntojen omaan pääomaan 228 sesta Kainuun Rintamamiesveteraanien toi- 549: minnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 243 550: 551: 217 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 231 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 552: osoittamisesta Tampereen Teatterin perus- sesta Rintamanaisten Liitolle Kainuun Rin- 553: korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230 tamanaisten toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 244 554: 12 Sisällysluettelo 555: 556: Sivu Sivu 557: 232 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 246 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 558: sesta Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen toi- sesta valtaviemärien kunnostamiseen Pyhä- 559: minnan tukemiseen........................ 245 jokilaaksossa............................... 260 560: 561: 233 Koivisto: Määrärahan osoittamisesta 247 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 562: Vaasan korkeakoulun virkojen perustami- sesta Vääräjoen ja Siiponjoen vesistösuunni- 563: seen....................................... 246 telman toteuttamiseksi..................... 261 564: 565: 234 Koivisto: Määrärahan osoittamisesta 248 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 566: Vaasan korkeakouluun perustettavan teknil- sesta metsäalan koeaseman perustamiseksi 567: lisen tiedekunnan suunnitteluun . . . . . . . . . . . 24 7 Kainuuseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 263 568: 569: 235 Koivisto: Määrärahan osoittamisesta 249 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 570: maatalouden sääpalvelun vakinaistamiseen 248 sesta Akonlahden - Moisiovaaran tien pe- 571: ruskorjaukseen välillä Niva - Moisiovaara 572: 236 Koivisto: Määrärahan osoittamisesta Kuhmossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 264 573: Suupohjan radan perusparantamiseen . . . . . . 249 574: 250 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 575: 237 Koivisto: Määrärahan osoittamisesta sesta Harjulan - Lamminkankaan tien 576: Vaasaan sijoitettavan öljyvahinkojen tor- päällystämiseen Kuivaniemellä . . . . . . . . . . . . . 265 577: junta-aluksen hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250 578: 251 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 579: 238 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 580: sesta Keson - Karsikkaan maantien perus- 581: sesta Oulun ja Lapin läänejä koskevan ta- 582: parantamiseen Haapavedellä . . . . . . . . . . . . . . . 266 583: loussuunnitelman sekä omavaraisuus- ja 584: täystyöllisyysohjelman laatimiseksi.......... 251 585: 252 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 586: sesta Kuivaniemen Luola-aavan paikallistien 587: 239 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 588: päällystämiseen välillä Heinikoski- Nevala 267 589: sesta maanpuolustus- ja sotilasaikakausleh- 590: distölle jaettavaksi lehdistötueksi . . . . . . . . . . . 2 52 591: 253 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 592: 240 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- sesta maantien rakentamiseksi Pudasjärven 593: Syötekylästä Taivalkosken Virkkuseen . . . . . . 268 594: sesta Raudaskylän Kristillisen Kansanopiston 595: peruskorjaustöihin Ylivieskassa . . . . . . . . . . . . . 2 53 596: 254 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 597: 241 Kottesalmi ym.: Määrärahan osoittami- sesta Siuruan alueen tiestön perusparanta- 598: sesta Siikajoen urheilualuehankkeen toteut- miseen Pudasjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 269 599: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254 600: 255 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 601: 242 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- sesta peruskorjauksen aloittamiseksi tieosuu- 602: sesta Urajärven Nuorisopuhallinorkesterin della Sumsa-Viiksimo Kuhmossa.......... 270 603: toiminnan tukemiseen..................... 255 604: 256 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 605: 243 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- sesta sanomalehtien lauantai- ja sunnuntai- 606: sesta kalankasvattajille suljettuun vedenkier- kannon järjestämiseksi maamme harvaan 607: toon siirtymistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 256 asutuilla alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 271 608: 609: 244 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 257 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 610: sesta Iijoen ja sen vesistöalueen saneeraami- sesta Ylivieskan - Kalajoen Rahjan sata- 611: sen aloittamiseksi.......................... 257 man välisen teollisuusradan suunnitteluun.. 272 612: 613: 245 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 258 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 614: sesta Pyhäjokisuun ruoppauksen ensimmäi- sesta Sotainvalidien Veljesliiton Oulun pii- 615: sen vaiheen toteuttamiseen................. 259 rille virkistysleirin järjestämiseen . . . . . . . . . . . 27 3 616: Sisällysluettelo 13 617: 618: Sivu Sivu 619: 259 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 273 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 620: sesta Pohjois-Pohjanmaan sotaveteraanipii- sesta Askolan Juomaan kylän nuorisoseuran- 621: rille virkistysleirin järjestämiseen . . . . . . . . . . . 274 talon kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 288 622: 623: 260 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 274 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 624: sesta Lapin sotaveteraanipiiri ry:n toiminnan sesta Askolan Vahijärven nuorisoseurantalon 625: tukemiseen................................ 275 peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289 626: 627: 261 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 275 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 628: sesta Rintamamiesveteraanien Oulun piiri- sesta Mäntsälän Nummisen kylässä sijaitse- 629: yhdistykselle virkistysleirin järjestämiseen . . . 276 van seurantalon kunnostamiseen . . . . . . . . . . . 290 630: 631: 262 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 276 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 632: sesta Rintamaveteraanien Lapin piiriyhdistys sesta ToukoJa-nimisen toimitalon kunnosta- 633: ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 277 miseen Mäntsälän Sulkavan kylässä . . . . . . . . . 291 634: 635: 263 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 277 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta 636: sesta Rintamanaisten Liitolle virkistystoimin- Seurantalo AhjoJan kunnostamiseen 637: nan järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 278 Nummi-Pusulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 292 638: 639: 264 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 640: 278 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta 641: sesta Vapaussodan Invalidien Liitolle virkis- Nummi-Seuran seurantalon kunnostamiseen 642: tysleirin järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 79 Nummi-Pusulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 293 643: 265 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 644: 279 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta 645: sesta Sotavangit ry:lle virkistysleirin järj'estä- 646: Tavolan Yhteistuvan kunnostamiseen 647: mlseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280 648: Nummi-Pusulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294 649: 266 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 650: 280 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 651: sesta Kaatuneiden Omaisten Liitolle virkis- 652: sesta Nurmijärven Urheiluautoilijat ry:n toi- 653: tystoiminnan järjestämiseen................ 281 654: minnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 295 655: 267 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- 656: sesta rintamaveteraanien kuntoutukseen . . . . 282 281 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 657: sesta maidontuotantokiintiönsä ylittäneiden 658: 268 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- viljelijöiden tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 296 659: sesta Orimattilan kotitalousopiston navetta- 660: rakennuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 283 282 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 661: sesta yksityisen kalanviljelyn ja kalatalouden 662: 269 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- tukemiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 297 663: sesta Artjärven Vuorenmäen liikuntahallin 664: rakentamiseksi............................. 284 283 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 665: sesta Lanskinjoen suun ja Lapiokosken per- 666: 270 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta kaustointen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 298 667: nurmijärveläisen urheiluseura Nousevan toi- 668: minnan tukemiseen........................ 285 284 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 669: sesta Villikkalanjärven, Säyhteenjärven ja 670: 271 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjärven välisten salmien perkaustyön 671: Tesjoen urheilukentän rakentamiseksi . . . . . . 286 aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 299 672: 673: 272 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 285 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 674: sesta Ratulan - Viliikkalan kylätoimikun- sesta vesakkojen raivaamiseksi muutoin kuin 675: nan toiminnan tukemiseen................. 287 torjunta-aineita käyttämällä . . . . . . . . . . . . . . . . 300 676: 14 Sisällysluettelo 677: 678: Sivu Sivu 679: 286 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 299 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 680: sesta maitotaloustuotteiden käytön lisäämi- sesta ylimääräisen sairauspäivärahan maksa- 681: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301 miseksi yrittäjille sairausvakuutuksen oma- 682: vastuuajalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 314 683: 287 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 684: sesta Artjärven-Uusikylän maantien perus- 300 Ed. Koskinen ym.: Määrärahan osoitta- 685: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 302 misesta laitoshoidon hoitomaksun määräyty- 686: misperusteiden muuttamiseksi eräiltä osin . . 315 687: 288 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 301 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 688: sesta Karkkilan - Piipalan - Lopen kk:n sesta sotainvalidien puolisoiden kuntoutuk- 689: tien perusparantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 303 seen....................................... 316 690: 691: 289 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta 302 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 692: Klaukkalan ohikulkutien suunnitteluun sesta puhelinkustannusten korvaamiseksi nä- 693: Nurmijärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 304 kövammaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 317 694: 695: 290 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta 303 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 696: Koivukujantien perusparantamiseen Hyvin- sesta hammaslääkäripalvelujen saatavuuden 697: käällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305 selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 318 698: 699: 304 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 700: 291 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 701: sesta yliopistollisille keskussairaaloille ohi- 702: sesta Kuivannon-Pyörähtälän tien perus- 703: tusleikkausten lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 319 704: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 306 705: 305 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta 706: 292 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- Orimattilan Sotainvalidit ry:n toiminnan tu- 707: sesta Ratulan-Hietanan tien peruskorjauk- kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 320 708: seen Artjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 307 709: 306 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 710: 293 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Tikkurilan Sotainvalidit ry:n toimin- 711: sesta HanaJan rautatiepysäkin käyttöönotta- 712: miseksi Vantaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308 -- 713: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 714: 715: 307 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 716: 321 717: 718: 719: sesta Artjärven Sotaveteraanit ry:n toimin- 720: 294 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 721: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322 722: sesta Urpian rautatiepysäkin käyttöönotta- 723: miseksi Vantaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 309 308 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 724: sesta Artjärven Sotaveteraanit Naisosasto 725: 295 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 323 726: sesta haja-asutusalueiden postiautoliiken- 727: teen säilyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310 309 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 728: sesta palvelutalojen rakentamiseksi rintama- 729: 296 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- veteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 324 730: sesta Autoalan Ruosteenestoliikkeiden Kes- 731: kusliitto ry:n toiminnan tukemiseen........ 311 310 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta 732: Vantaan Lapsi Reuma -yhdistyksen toimin- 733: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 325 734: 297 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 735: sesta energiapajun ja muiden kotimaisten 311 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 736: energianlähteiden käytön edistämiseksi . . . . . 312 sesta sinilevän esiintymisen selvittämiseksi ja 737: torjumiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 326 738: 298 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 739: sesta kannustuspalkintojen antamiseksi suo- 312 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 740: malaisille keksijöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313 sesta Uudenmaan jokien puhdistamiseksi . . . 327 741: Sisällysluettelo 15 742: 743: Sivu Sivu 744: 313 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 327 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta 745: sesta vähittäismaksuasuntojen rakentamisek- Rauman eteläisen sisääntulotien suunnitte- 746: si nuorille pareille ja vähävaraisille. . . . . . . . . . 328 luun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 342 747: 748: 314 Kulhia: Määrärahan osoittamisesta Uusi 328 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta 749: Tuuli -yhdistykselle Suomen ja kehitysmai- Rauman-Lapin tien parantamiseen . . . . . . . . 343 750: den välisen suoratuonnin kehittämiseksi . . . . 329 751: 329 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta 752: 315 Kulhia: Määrärahan osoittamisesta ke- Rauman satamaan johtavan eteläisen sisään- 753: vyen liikenteen väylien rakentamiseen Uu- tuloväylän suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344 754: denmaan läänissä.......................... 330 755: 330 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta 756: 316 Kulhia: Määrärahan osoittamisesta Al- lääkärien erikoistumispaikkojen lisäämiseen 345 757: lergialiitolle vaihtoehtoisten kuntoutus- ja 758: sopeutusvalmennusmenetelmien kehittämi- 331 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta 759: seen....................................... 331 ohitusleikkausten lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 346 760: 761: 332 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta 762: 317 Kulhia: Määrärahan osoittamisesta val- 763: syövän hoitotyön ja tutkimuksen lisäämisek- 764: tionosuuksiin kunnille ympäristönsuojelu- 765: SI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 347 766: sihteerien palkkaamiseen................... 332 767: 333 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta 768: 318 Kulhia: Määrärahan osoittamisesta Asu- 769: Eurajoen kalatalouden ja virkistyskäyttöar- 770: kasliitto ry:n toiminnan tukemiseksi ja ke- 771: von parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348 772: hittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 333 773: 334 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kihla- 774: 319 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta 775: kunnanoikeuden lautamiesten koulutustoi- 776: valtion virastotalon suunnittelemiseksi No- 777: mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349 778: kialle...................................... 334 779: 335 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kort- 780: 320 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta telipoliisi- ja partiopoliisitoiminnan laajen- 781: maantien n:o 302 parantamiseen välillä tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 50 782: Pirkkalan Reippi- Nurmi................. 335 783: 336 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta 784: 321 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Rajamäen metsätyönjohtajakoulun lisära- 785: Turun ja Porin läänin kehittämisrahaksi . . . . 336 kennuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 51 786: 322 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta 337 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Suo- 787: Rauman merenkulkuoppilaitoksen kalusto- men Kalamiesten Keskusliiton toiminnan 788: hankintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 337 tukemiseen................................ 352 789: 790: 323 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta 338 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Mar- 791: Rauman merenkulkuoppilaitoksen meri- tinlaakson radan jatkamiseen............... 353 792: mieskoulun työtilojen peruskorjaukseen . . . . 338 793: 339 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta pää- 794: 324 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta kaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien 795: Vanhan Rauman säilyttämiseen . . . . . . . . . . . . 339 Uudenmaan kuntien lasten päiväkotien val- 796: tionapuun................................. 354 797: 32 5 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta 798: Rauman musiikkiviikon Festivo -87 järjestä- 340 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta puh- 799: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 340 distuksen tarpeessa olevien vesistöjen kun- 800: nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 55 801: 326 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta 802: Pyhäjärven valuma-alueen vesiensuojelu- 341 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Vao- 803: suunnitelman laatimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 341 taanjoen koskimiljöiden kehittämiseen . . . . . 356 804: 16 Sisällysluettelo 805: 806: Sivu Sivu 807: 342 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 355 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 808: misesta nuorisotyön apulaisprofessuurin pe- misesta Nokian määräämiseksi taantuvien 809: rustamiseksi Tampereen yliopistoon . . . . . . . . 35 7 teollisuusalueiden tukikokeilualueeksi . . . . . . 371 810: 811: 343 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 356 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamises- 812: misesta yliopistojen ja korkeakoulujen kirjal- ta Turun p Porin läänin kuntien perus- 813: lisuushankintojen lisäämiseksi.............. 359 koulurakennushankkeiden valtionosuuksiin 372 814: 344 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 815: 35 7 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamises- 816: misesta Helsingin yliopiston kansalliskirjas- 817: ta raittiuskasvatuksen opetusvalmiuden li- 818: tokokoelman konservointi- ja mikrokuvaus- 819: säämiseksi opettajankoulutuslaitoksissa . . . . . 373 820: tehtävien hoitamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 360 821: 822: 345 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 358 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamises- 823: misesta opintorahan asumislisän muuttami- ta Turun yliopiston opettajankoulutuslaitok- 824: seen ympärivuotiseksi...................... 361 sen lastentarhanopettajakoulutuksen vaki- 825: naistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 374 826: 346 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 827: misesta Suomen kirjastoseuran käynnistä- 359 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamises- 828: män tietotekniikan kokeiluprojektin toteut- ta Uudenkaupungin-Forssan tieyhteyden 829: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 362 rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 375 830: 831: 347 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 360 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamises- 832: misesta "Kivi ja muoto 87" -tapahtuman ta taloudellista yhteistyötä Neuvostoliiton 833: tukemiseen Kurussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 363 kanssa edistävän rahoitus- ja neuvontapalve- 834: lukeskuksen perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 376 835: 348 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 836: misesta vesihuoltohankkeen toteuttamiseksi 837: 361 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamises- 838: Kuhmalahdella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364 839: ta taloudellista yhteistyötä Neuvostoliiton 840: 349 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- kanssa edistävän toimiston perustamiseksi 841: misesta maantien n:o 325 peruskorjaukseen Turkuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 377 842: välillä Pohja-Sahalahti.................... 365 843: 362 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamises- 844: 350 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- ta Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisen 845: misesta Taavetinlahden-Kangasalan tien yhteistyön tutkimus- ja kehittämisinstituu- 846: rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 366 tin perustamiseksi Turkuun . . . . . . . . . . . . . . . . 378 847: 848: 351 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 363 E. Laine ym_: Määrärahan osoittamises- 849: misesta VR:n opiskelija-alennusetujen laa- ta maakaasuputkijohdon rakentamiseksi vä- 850: jentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 367 lille Riihimäki-Turku..................... 379 851: 352 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 852: 364 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamises- 853: misesta VR:lle autokaluston hankintaan 854: ta selvityksen suorittamiseen mahdollisuuk- 855: Transpoint-kuljetusjärjestelmän kehittämi- 856: sista tukea valtion varoilla alkoholiuomia 857: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368 858: ravintola-, hotelli- ja kahvilatoimintoja . . . . . 380 859: 353 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 860: misesta VR:n liikenteen hoitoon sekä mate- 365 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamises- 861: riaali- ja tuotantotoimintaan tarkoitettujen ta Saaristomeren alueen ja Lounais-Suomen 862: rakennusten rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 369 saariston öljyntorjunnan kehittämiseen . . . . . 381 863: 864: 354 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 366 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamises- 865: misesta teollisuusraiteen rakentamiseksi Ylö- ta Turun ja Porin läänin kunnille vuokra- 866: järvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 370 asuntojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 382 867: Sisällysluettelo 17 868: 869: Sivu Sivu 870: 367 Lehtinen: Määrärahan osoittamisesta 381 Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittami- 871: ulkomaisten kouluttajien palkkaamiseksi sesta kevyen liikenteen alikulkutien rakenta- 872: Valamon luostarissa pidettäville ikonimaa- miseksi Ruununmyllyntien liittymään valta- 873: lauskursseille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 383 tielle n:o 10 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 398 874: 875: 368 Lehtinen: Määrärahan osoittamisesta 382 Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittami- 876: Yksinhuoltajien Liitto ry:n toiminnan tuke- sesta kevyen liikenteen väylän rakentamisek- 877: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 384 si maantielle n:o 290 välille Katumantien 878: liittymä-Rautaruukin liittymä. . . . . . . . . . . . . 399 879: 369 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 880: misesta Liimattalan vanhan tien perusparan- 383 Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittami- 881: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 385 sesta Hattelmalan sairaalan peruskorjaustyö- 882: tä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 400 883: 370 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 884: misesta Sumiaisten-Matilanvirran maan- 885: 384 Malm: Om anvisande av anslag för 886: tien perusparannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 386 887: byggande av ett foderkök vid pälsdjursskö- 888: tarskolan i Korsholm....................... 401 889: 3 71 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamises- 890: ta puolustusvoimien Nokian Kaikun kulje- 891: tusvälinevarikon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 387 384 Malm: Määrärahan osoittamisesta rehu- 892: keittiön rakentamiseksi Mustasaaren turkis- 893: 372 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamises- tarhaajakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 402 894: ta vesireitin merkitsemiseen Vilppulan Kol- 895: hosta Mänttään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 388 385 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 896: för ersättande av skador som fridlysta djur 897: 373 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamises- förorsakar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 403 898: ta Keurusselän satamien rakentamiseksi. . . . . 389 899: 385 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta 900: 374 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamises- rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahin- 901: ta Längelmäen laivalaiturin rakentamiseksi. . 390 kojen korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 404 902: 903: 375 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamises- 386 Malm m.fl.: Om visande av anslag för 904: ta Längelmäen kiviainesvarojen tutkimiseen 391 reglering av Kyro älvs nedre lopp........... 405 905: 906: 376 Lipponen ym.: Määrärahan osoittami- 386 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta 907: sesta yksinäisten asunnottomien tukemiseen 392 Kyrönjoen alajuoksun säännöstelemiseen . . . 406 908: 377 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta 909: 387 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 910: Reitkallin puutarhurikoulun päärakennuk- 911: för upprensningsarbetena i Malax å. . . . . . . . . 407 912: sen entistämis- ja kunnostustyöhön . . . . . . . . . 393 913: 914: 378 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta 387 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta 915: Naisten Raittiuskeskus ry:lle koulutusmate- Maalahdenjoen perkaustöiden aloittamiseen 408 916: riaalin valmistamiseksi päihdeongelmaisten 917: hoitohenkilöstön koulutukseen . . . . . . . . . . . . . 395 388 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 918: för försöksverksamhet i fråga om flyghavre- 919: 379 Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittami- bekämpning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 409 920: sesta Kanta-Hämeen maakuntakirjaston toi- 921: minnan aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396 388 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta 922: hukkakauran torjunnan koetoimintaan . . . . . 410 923: 380 Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittami- 924: sesta kevyen liikenteen väylän rakentamisek- 389 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 925: si valtatiellä n:o 10 välille Viipurintien liit- för avlönande av en forskningsassistent vid 926: tymä-Siiri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397 Martens Grönsaksforskningsstation . . . . . . . . . 411 927: 928: 3 260148U 929: 18 Sisällysluettelo 930: 931: Sivu Sivu 932: 389 Malm ymo: Määrärahan osoittamisesta 397 Miettinen ymo: Määrärahan osoittami- 933: tutkimusassistentin palkkaamiseksi Maata- sesta maantien n:o 414 (Heinola kk - 934: louden tutkimuskeskuksen Martensin vihan- Voikoski) parantamiseksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 425 935: nestutkimusasemalle o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 412 936: 398 Miettinen ymo: Määrärahan osoittami- 937: 390 Malm moflo: Om anvisande av anslag sesta Korvenkylän paikallistien rakentami- 938: för påbörjande av ombyggnadsarbetena på seen Mäntyharjussa o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 426 939: landsväg nr 717 5 och bygdevägarna nr 940: 17785 och 17743 i Korsholm 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .... 0 413 399 Miettinen ymo: Määrärahan osoittami- 941: sesta Leppäkorven paikallistien parantami- 942: 390 Malm ym 0: Määrärahan osoittamisesta seen Sysmässä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 427 943: maantien n:o 7175 ja paikallisteiden n:ot 944: 17785 ja 17743 uudelleen rakentamisen 400 Miettinen ymo: Määrärahan osoittami- 945: aloittamiseen Mustasaaressa o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 414 sesta Suurlahden - Hurissalon paikallistien 946: (n:o 11321) parantamiseen ................ 0 428 947: 391 Malm moflo: Om anvisande av anslag 948: för grundförbättringsarbetena på avsnittet 949: Malax-Korsnäs .. o.. 0 0 .... 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ...... 0 415 401 Miettinen ymo: Määrärahan osoittami- 950: sesta Savonlinnan - Huutokosken rataosan 951: 391 Malm ymo: Määrärahan osoittamisesta kiskotuksen vaihdon suorittamiseen o 0 0 0 0 0 0 0 429 952: Maalahden ja Korsnäsin välisen tieosuuden 953: perusparantamiseen 0 0 .... 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. .. 416 402 Miettinen ymo: Määrärahan osoittami- 954: sesta Mikkelin keskussairaalan laajennuksen 955: 392 Malm moflo: Om anvisande av anslag vaatimien lisävirkojen perustamiseen o 0 0 0 0 0 0 430 956: för grundförbättring av Österhankmo- och 957: Västerhankmo-vägarna i Korsholm o 0 0 0 0 0 0 0 0 417 403]. Mikkola ymo: Määrärahan osoittami- 958: sesta työvoimaneuvojatasoisten virkojen pe- 959: 392 Malm ymo: Määrärahan osoittamisesta rustamiseksi eräisiin Varsinais-Suomen työ- 960: Mustasaaressa sijaitsevien Österhankmon ja voimatoimistoihin 0 .. 0 .. 0 0 .... 0 0 .... 0 0 0 0 0 0 0 431 961: Västerhankmon teiden perusparantamiseen 418 962: 404 ]. Mikkola ymo: Määrärahan osoittami- 963: 393 Malm moflo: Om anvisande av anslag sesta työllisyyskoulutuksen erilliskurssipaik- 964: för nybyggnadsarbeten på vägen mellan kojen saamiseksi Turun työvoimapiirin am- 965: Molpe och Bergö .. o 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 ........ 0 419 matillisille kurssikeskuksille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 32 966: 967: 393 Malm ymo: Määrärahan osoittamisesta 405 Muroma ymo: Määrärahan osoittamises- 968: Moikipään ja Bergön kylien välisen tien ta valtion omistamien kulttuurihistoriallises- 969: uudelleenrakentamisen aloittamiseen o 0 0 0 0 0 0 420 ti arvokkaiden rakennusten kunnostamiseen 433 970: 394 Malm moflo: Om anvisande av anslag 971: 406 Muroma ymo: Määrärahan osoittamises- 972: för påbörjande av hamnbygget på Ström- 973: ta uskonnollisten lehtien tukemiseen oo 0 0 0 0 0 434 974: mingsbådan i Malax .. o oo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ...... 421 975: 976: - 394 Malm ymo: Määrärahan osoittami- 407 Muroma ymo: Määrärahan osoittamises- 977: sesta Maalahden Strömmingsbådanin sata- ta sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoi- 978: man rakentamisen aloittamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 422 mintaan o0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 435 979: 980: 395 Mattila ymo: Määrärahan osoittami- 408 Muroma ym 0: Määrärahan osoittamises- 981: sesta Pyhäsalmen lentokentän kunnossapito- ta vammaisten kuljetuspalvelujen järjestämi- 982: kustannuksiin o o oo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 423 seen 0 0 0 0 o 0 o0 0 0 0 0o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 436 983: 984: 396 Miettinen ymo: Määrärahan osoittami- 409 Muroma ymo: Määrärahan osoittamises- 985: sesta Nokan varikon kehittämiseen Hartolas- ta vammaisten lomatoiminnan järjestämi- 986: sa0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 424 seen 0 0 0 o 987: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 437 988: Sisällysluettelo 19 989: 990: Sivu Sivu 991: 410 Muroma ym.: Määrärahan osoittamises- 423 Myllyniemi ym.: Määrärahan osoittami- 992: ta Lähetysnuoret-järjestön toiminnan tuke- sesta asuntoneuvostolle asunnottomien vuo- 993: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 438 den toimintaa varten. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 51 994: 995: 411 Muroma ym.: Määrärahan osoittamises- 424 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta- 996: ta avustuksena kunnille mammografiatutki- misesta Etelä-Pohjanmaan opiston raken- 997: musten järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 439 nuslainojen hoitokuluihin.................. 452 998: 999: 412 Muroma ym.: Määrärahan osoittamises- 425 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta- 1000: ta sädehoitolaitteiden hankkimista ja uusi- misesta Vesihuoltoliitto ry:n toiminnan tu- 1001: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 440 kemiseen.................................. 453 1002: 1003: 413 Muroma ym.: Määrärahan osoittamises- 426 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta- 1004: ta Yhteiskunta Raittiiksi ry:lle Heinolan misesta Seinäjoen itäisen ohitustien suunnit- 1005: sosiaalipalvelu- ja toimintakeskuksen toi- teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454 1006: minnan jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 441 1007: 427 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta- 1008: 414 Muroma ym.: Määrärahan osoittamises- misesta Nurmon kk:n- Kiikun tien paran- 1009: ta alkoholismin ja huumeiden käytön kan- tamiseen Nurmossa........................ 455 1010: sainvälistä ehkäisytoimintaa varten . . . . . . . . . 442 1011: 428 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta- 1012: 415 Mustonen ym.: Määrärahan osoittami- misesta Paavolan - Vasunmäen - Mikki- 1013: sesta edellytysten luomiseksi uusien läänien län maantien parantamiseksi Lapualla Ja 1014: perustamiselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 443 Kuortaneella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 456 1015: 1016: 416 Mustonen ym.: Määrärahan osoittami- 429 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta- 1017: misesta Ilmajoen lentokentän rakentamiseen 1018: sesta siirtona maatilatalouden kehittämisra- 1019: hastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444 ja ylläpitoon............................... 457 1020: 1021: 430 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises- 1022: 417 Mustonen ym.: Määrärahan osoittami- 1023: ta pienten kuntien aseman parantamiseksi . . 458 1024: sesta Kainuun tie- ja vesirakennuspiirille 1025: tiestön perusparannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 445 431 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises- 1026: ta Kankarin ala-asteen peruskorjaukseen 1027: 418 Mustonen ym.: Määrärahan osoittami- 1028: Kihniössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 460 1029: sesta Pihlajapuron - Mustolanmutkan tien 1030: parantamiseen Sotkamossa . . . . . . . . . . . . . . . . . 446 432 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises- 1031: ta Parkanon peruskoulun ala-asteen rakenta- 1032: 419 Mustonen ym.: Määrärahan osoittami- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 461 1033: sesta Outokumpu Oy:n osakepääoman ko- 1034: rottamiseksi Sotkamon Talvivaaran kaivok- 433 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises- 1035: sen avaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 447 ta Kullaan metsä- ja puutalouden kurssikes- 1036: kuksen laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 462 1037: 420 Mustonen ym.: Määrärahan osoittami- 1038: sesta valtionapuun eläkeläisten järjestöille 434 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises- 1039: lomatoiminnan kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . 448 ta luonnonmukaiseen viljelyyn siirtyneiden 1040: viljelijöiden tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 463 1041: 421 Myllyniemi ym.: Määrärahan osoittami- 1042: sesta valtion Lohjan virastotalon suunnitte- 435 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises- 1043: luun ja rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . . . 449 ta sisävesikalatalouden opetuksen järjestämi- 1044: seen....................................... 464 1045: 422 Myllyniemi ym.: Määrärahan osoittami- 1046: sesta kantatien n:o 53 suunnittelemiseksi ja 436 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises- 1047: parantamisen aloittamiseksi välillä Lohjan- ta tien rakentamiseksi Järvi-Suomen tieltä 1048: harju- Lohja............................. 450 Parkanon asemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 465 1049: 20 Sisällysluettelo 1050: 1051: Sivu Sivu 1052: 4 37 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises- 449 Nordman: Om anvisande av anslag för 1053: ta Kokemäenjoen yli johtavan Friitalan sil- en forskningschefstjänst vid Institutet för 1054: lan leventämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466 finlandssvensk samhällsforskning . . . . . . . . . . . 481 1055: 1056: 438 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises- 449 Nordman: Määrärahan osoittamisesta 1057: ta Porin - Parkanon radan peruskorjauk- tutkimuspäällikön viran perustamiseen Ins- 1058: seen....................................... 467 titutet för finlandssvensk samhällsforskning 1059: -nimiseen tutkimuslaitokseen . . . . . . . . . . . . . . 482 1060: 439 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises- 1061: ta pienoisbussin hankkimiseksi Suomen 1062: 450 Nordman: Om anvisande av anslag för 1063: Jengi- ja Katulähetys ry:lle . . . . . . . . . . . . . . . . . 468 1064: projekt ''Poronkangas'' vattenledningsarbe- 1065: ten........................................ 483 1066: 440 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises- 1067: ta sotainvalidien kuntoutushoidon tehosta- 1068: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 469 450 Nordman: Määrärahan osoittamisesta 1069: Poronkangas-hankkeen vesijohtotöihin . . . . . 484 1070: 441 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises- 1071: ta Luvian terveyskeskuksen rakentamiseen . . 470 451 Nordman: Om anvisande av anslag för 1072: grundförbättringsarbeten på vägen Kvev- 1073: 442 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises- lax-Petsmo på avsnittet Lappsund-Pets- 1074: ta Eurajoen kunnalliskodin peruskorjaami- mo........................................ 485 1075: seen....................................... 471 1076: 451 Nordman: Määrärahan osoittamisesta 1077: 443 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises- Koivulahden - Petsmon tien perusparan- 1078: ta asuntosäästöpalkkiojärjestelmän kehittä- nustöiden aloittamiseen osuudella Lappsund 1079: miseksi nuorten parien asunnonsaantimah- - Petsmo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486 1080: dollisuuksien parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 472 1081: 452 Nordman: Om anvisande av anslag för 1082: 444 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamises- 1083: statsunderstöd för byggande av centrala 1084: ta Kyrönluonto ry:lle luontopolun rakenta- 1085: fiskehammar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 487 1086: miseksi Hämeenkyröön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 73 1087: 1088: 445 Nieminen: Määrärahan osoittamisesta 452 Nordman: Määrärahan osoittamisesta 1089: Turun ja Porin läänin paikallisteiden pääl- keskuskalasatamien rakentamisen valtion- 1090: lystämiseen ja kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . 474 apuun..................................... 488 1091: 1092: 446 Nordman: Om anvisande av anslag tili 453 Nordman: Omanvisande av anslag för 1093: FN:s barnfond (UNICEF) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 475 anskaffning av mark för naturvårdsändamål 489 1094: 1095: 446 Nordman: Määrärahan osoittamisesta 453 Nordman: Määrärahan osoittamisesta 1096: YK:n lastenrahaston (UNICEF) toimintaan 476 maan hankkimiseen luonnonsuojelutarkoi- 1097: tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 490 1098: 447 Nordman: Om anvisande av anslag för 1099: fortbildning vid Österbottens högskola . . . . . 477 454 Norrback m.fl.: Om anvisande av an- 1100: slag såsom statsunderstöd tili Förbundet 1101: 447 Nordman: Määrärahan osoittamisesta 1102: Hem och Skola i Finland rf................. 491 1103: Österbottens högskola -nimisen yksikön täy- 1104: dennyskoulutustoimintaan................. 478 1105: 454 Norrback ym.: Määrärahan osoittami- 1106: 448 Nordman: Om anvisande av anslag för sesta valtionavustuksena Förbundet Hem 1107: förhöjning av studiepenningens försörjartil- och Skola i Finland rf. -nimiselle järjestölle 492 1108: lägg....................................... 479 1109: 455 Norrback m.fl.: Om anvisande av an- 1110: 448 Nordman: Määrärahan osoittamisesta slag för planering av tillbyggnader vid Vasa 1111: opintorahan huoltajalisän korottamiseen . . . . 480 sjukvårdsläroanstalt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 493 1112: Sisällysluettelo 21 1113: 1114: Sivu Sivu 1115: 455 Norrback ym.: Määrärahan osoittami- 463 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för 1116: sesta Vaasan sairaanhoito-oppilaitoksen lisä- inledande av grundförbättringsarbeten på 1117: tilojen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 494 bygdevägen nr 17363 i Vasa Iän . . . . . . . . . . . . 507 1118: 1119: 456 Norrback m.fl.: Om anvisande av an- 463 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 1120: slag såsom understöd för Kristinestadsnej- paikallistien n:o 17363 perusparannustöiden 1121: dens hemslöjdsförening . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 495 aloittamiseen Vaasan läänissä............... 508 1122: 1123: 456 Norrback ym.: Määrärahan osoittami- 464 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för 1124: sesta avustuksena Kristinestadsnejdens hem- inledande av förbättringsarbeten på vägen 1125: slöjdsförening -nimiselle yhdistykselle . . . . . . 496 675 i Korsnäs kommun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 509 1126: 1127: 457 Norrback m.fl.: Om anvisande av an- 464 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 1128: slag såsom understöd för planering och tien n:o 675 parannustöiden aloittamiseen 1129: byggande av en ishall i Närpes i Sydöster- Korsnäsin kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 510 1130: botten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 497 1131: 465 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag tili 1132: 457 Norrback ym.: Määrärahan osoittami- statsunderstöd för utrustning av centrala 1133: sesta avustuksena Etelä-Pohjanmaan jäähal- fiskehamnar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 511 1134: lin suunnitteluun ja rakentamiseen Närpi- 1135: öön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 498 465 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 1136: valtionapuna keskuskalasatamien varustuk- 1137: 458 Norrback m.fl.: Om anvisande av an- siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 512 1138: slag för grundförbättring av järnvägen mel- 1139: lan Seinäjoki och Kaskö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499 466 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för 1140: effektivering av den svenskspråkiga arbets- 1141: 458 Norrback ym.: Määrärahan osoittami- platsinformationen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513 1142: sesta Seinäjoen ja Kaskisten välisen rautatien 1143: perusparantamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500 466 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 1144: ruotsinkielisen työpaikkatiedottamisen te- 1145: 459 Norrback: Om anvisande av anslag för hostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 514 1146: inledande av verksamheten vid teknologiska 1147: rådgivningscentralen i Vasa . . . . . . . . . . . . . . . . 501 467 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för 1148: en utredning om föroreningen av Bottniska 1149: 459 Norrback: Määrärahan osoittamisesta viken utanför Jakobstad.................... 515 1150: Vaasan teknologisen neuvontakeskuksen toi- 1151: minnan käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 502 467 N yby ym.: Määrärahan osoittamisesta 1152: tutkimustoimintaan Pohjanlahden saastumi- 1153: 460 Norrback m.fl.: Om anvisande av an- sesta Pietarsaaren edustalla . . . . . . . . . . . . . . . . . 516 1154: slag tili Svenska Byggmästareförbundet i 1155: Finland r.f. för publicering av en bygg- 468 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- 1156: nadskalender . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 503 sesta opintotuen saantia rajaavan tarvehar- 1157: kinnan poistamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 517 1158: 460 Norrback ym.: Määrärahan osoittami- 1159: sesta Svenska Byggmästareförbundet i Fin- 469 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- 1160: land r.f. -nimiselle yhdistykselle rakennus- sesta Tuusulan Kansanopiston perusparan- 1161: kalenterin julkaisemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 504 nus- ja muutostöihin....................... 518 1162: 1163: 461 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 470 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- 1164: sukupuolirooliajattelua ammatinvalinnassa sesta nuorisojärjestöjen toiminnan tukemi- 1165: vastustavaan ilmoituskampanjaan . . . . . . . . . . 505 seen....................................... 519 1166: 1167: 462 Nyby ym.: Määrärahan osoittami- 471 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- 1168: sesta eläinkokeista vaihtoehtoisiin tutkimus- sesta nuorison olosuhteita koskevaan tutki- 1169: menetelmiin siirtymisen selvittämiseksi . . . . . 506 mustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 520 1170: 22 Sisällysluettelo 1171: 1172: Sivu Sivu 1173: 472 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- 486 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami- 1174: sesta lasten ja nuorten kuvataidekoulujen sesta Keski-Suomen läänin kehittämiseksi... 535 1175: toiminnan tukemiseen..................... 521 1176: 487 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami- 1177: 473 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Jyväskylän lastentarhanopettajaopiston 1178: sesta Teatteri Dromin tukemiseen . . . . . . . . . . 522 suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 536 1179: 1180: 474 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- 488 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami- 1181: sesta Keskisen Uudenmaan musiikkiopiston sesta Keski-Suomen läänin haja-asutusaluei- 1182: valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 523 den vesihuollon järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . 53 7 1183: 1184: 475 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- 489 Paavilainen ym.: Määrärahan osoittami- 1185: sesta kansalaisjärjestöille rauhanpolitiikkaa sesta aluetyöterveyslaitoksen perustamiseksi 1186: ja aseistariisuntaa koskevan tiedotuksen Jyväskylään................................ 538 1187: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 524 1188: 490 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1189: 476 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- sähkökaapelin saamiseksi mantereelta Kot- 1190: sesta alikulkutien rakentamiseksi Tuusulan kan Haapasaareen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 540 1191: -Keravan maantielle Mattilan alueella . . . . 525 1192: 491 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1193: 477 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- päätieverkon parantamiseen Kymen läänissä 541 1194: sesta asumistukeen......................... 526 1195: 492 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1196: Kotkan Mussalon satamaradan suunnittelua 1197: 478 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittami- 1198: ja rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542 1199: sesta nuorten vuokra-asuntojen rakentami- 1200: seen....................................... 527 1201: 49 3 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1202: opiskelija-asuntojen omapääomaosuuteen . . 543 1203: 479 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- 1204: sesta Helsingin yliopiston rakennusten pe- 494 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1205: rusparannushankkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 528 Vuokralaisten Keskusliiton toiminnan tuke- 1206: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 544 1207: 480 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- 1208: sesta Helsingin kansainvälisen koulun val- 495 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami- 1209: tionapuun. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 529 sesta Turun opettajankoulutuslaitoksen vie- 1210: raiden kielten didaktiikan apulaisprofessorin 1211: 481 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- viran perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 545 1212: sesta Biodynaamisen Yhdistyksen toiminnan 1213: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 530 496 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami- 1214: sesta Rauman opettajankoulutuslaitoksen 1215: 482 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- kirjaston tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 546 1216: sesta kansalaisradiotoimintaa varten . . . . . . . . 531 1217: 497 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami- 1218: 483 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- sesta esiopetusta antavien lastentarhan- ja 1219: sesta laser-aivoleikkauslaitteen hankkimisek- peruskoulunopettajien täydennyskoulutuk- 1220: si HYKSiin................................ 532 seen....................................... 547 1221: 1222: 484 Paasilinna ym.: Määrärahan osoittami- 498 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami- 1223: sesta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön sesta kuulovammaisten lasten selkokielisten 1224: Helsingin terveydenhoitoaseman vuokrame- kirjojen tuottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 548 1225: noihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 533 1226: 499 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami- 1227: 485 Paasilinna ym.: Määrärahojen osoitta- sesta atk-pohjaisen opetuksen tehostamiseen 1228: misesta asunnottomuuden poistamiseksi . . . . 534 aikuisopetuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549 1229: Sisällysluettelo 23 1230: 1231: Sivu Sivu 1232: 500 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami- 513 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 1233: sesta tieteellisille kirjastoille ulkomaisten ai- sesta Sorsakosken ja valtatien n:o 5 välisen 1234: kakauslehtien hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . 550 tieosuuden parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 563 1235: 1236: 501 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami- 514 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 1237: sesta Osaran maatalousoppilaitoksen lisätilo- sesta Varkauden katsastusaseman rakennus- 1238: jen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 1 suunnittelun käynnistämiseksi. . . . . . . . . . . . . . 564 1239: 1240: 515 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 1241: 502 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami- 1242: sesta Taipaleen vanhan kanavan laiturin ra- 1243: sesta Rauman pitsi-instituutin suunnitte- 1244: kentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 565 1245: luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 552 1246: 516 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 1247: 503 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami- sesta Pohjois-Savon Sydäntautipiirin toimin- 1248: sesta Rauman uuden meriväylän syventämi- nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 566 1249: seen....................................... 553 1250: 517 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 1251: 504 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittami- sesta pienten työeläkkeiden ylimääräiseksi 1252: sesta Rauman kaupungin vanhan osan pe- korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 567 1253: rusparannuslainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 554 1254: 518 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 1255: 505 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 401 rakentamiseen välillä Saa- 1256: Halsuan - Känsäkankaan välisen tien pe- ren keskustaajama - Saaren kk . . . . . . . . . . . . 568 1257: ruskorjaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 555 1258: 519 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Jout- 1259: ~ senon - Hangasojan maantien parantami- 1260: 506 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta 1261: seen....................................... 569 1262: Helsingin rautatieaseman Iaiturikatosten ra- 1263: kentamisen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . 556 520 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Le- 1264: min - Kaihtulan maantien peruskorjauk- 1265: 507 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta seen....................................... 570 1266: huumeita koskevan terveyskasvatusaineiston 1267: kustantamiseksi peruskouluille . . . . . . . . . . . . . 55 7 521 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Me- 1268: renlahdentien parantamiseen Taipalsaarella 571 1269: 508 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta 1270: liikennejuoppojen aiheuttamien vammautu- 522 Ranta: Määrärahan osoittamisesta kaa- 1271: neiden ja kuolonuhrien omaisten virkistys- pelitelevisioverkon rakentamiseen Etelä-Kar- 1272: ja kuntoutustoimintaa varten............... 558 ialassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572 1273: 1274: 509 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 523 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Siika- 1275: sesta Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksen lahden vesistöjärjestelyjen toteuttamiseen... 573 1276: laajennuksen suunnitteluun................ 559 1277: 524 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- 1278: sesta Päivöiän kansanopiston asuntolan ja 1279: 510 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 1280: ruokalarakennuksen rakentamiseksi Valkea- 1281: sesta pohjaveden tutkimus- ja koeyksikön 1282: koskella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 4 1283: perustamiseksi Kuopioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 560 1284: 525 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- 1285: 511 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- sesta Työväen Musiikkitapahtuman avusta- 1286: sesta valtatien n:o 5 parantamiseksi TVL:n miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 575 1287: Kuopion piirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561 1288: 526 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- 1289: 512 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta sesta valtionavun myöntämiseksi Valkeakos- 1290: kantatien n:o 69 parantamiseksi välillä To- ken, Pohjois-Helsingin ja Kemijärven mu- 1291: holahti - Koskelo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 562 siikkioppilaitoksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 576 1292: 24 Sisällysluettelo 1293: 1294: Sivu Sivu 1295: 527 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- 539 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för 1296: sesta vaelluskalakantojen elvyttämiseen . . . . . 5 77 bättring av stamväg nr 53 mellan Karis och 1297: Hangö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 591 1298: 528 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- 1299: sesta Valkeakosken - Pälkäneen tien perus- 5 39 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta 1300: parantamiseen............................. 578 kantatien n:o 53 parantamiseen Karjaan ja 1301: Hangon välillä............................. 592 1302: 529 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- 1303: sesta Saviniemen - Perähuhdan tien perus- 540 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för 1304: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 579 förbättring av landsvägen nr 103 på 1305: srträckan Pojo kommungräns-Björsby . . . . . 593 1306: 530 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- 1307: sesta Valkeakosken, Toijalan, Viialan ja 540 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta 1308: Lempäälän vesihuollon järjestämiseksi . . . . . . 580 maantien n:o 103 parantamiseen välillä 1309: Pohjan kunnan raja - Björsby . . . . . . . . . . . . . 594 1310: 531 Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta 1311: yksityisteiden muuttamiseksi paikallisteiksi 581 541 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för 1312: elektrifiering av kustbanan från Kyrkslätt 1313: 5 32 Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta västerut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 595 1314: eräiden Varsinais-Suomen yksityisteiden pe- 1315: ruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 582 1316: 541 Rehn ym.: Määrärahan osoittami- 1317: sesta rannikkoradan sähköistämiseen Kirk- 1318: 533 Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta 1319: konummelta länteen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 596 1320: eräiden Varsinais-Suomen rintamaveteraani- 1321: yhdistysten toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 583 1322: 542 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för 1323: understödjande av Turistföreningen Sydväst 1324: 5 34 Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta 1325: r.f. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597 1326: Rintamamiesveteraanien Varsinais- Suomen 1327: piiriyhdistys ry:lle asuntojen korjaukseen . . . 584 1328: 542 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta 1329: 535 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoitta- Turistföreningen Sydväst r.f. -nimisen yh- 1330: misesta karjatalousneuvojan palkkaamiseksi distyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . 598 1331: Oulun läänin maatalouskeskukseen......... 585 1332: 543 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag 1333: 536 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoitta- för anskaffning av audivisuell utrustning 1334: misesta Miilurannan asutusalueen teiden pa- och litteratur tili Dövskolan i Borgå . . . . . . . . 599 1335: rantamiseksi Kärsämäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 586 1336: 543 Renlund ym.: Määrärahan osoittamises- 1337: 537 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för ta audiovisuaalisten varusteiden ja kirjalli- 1338: en jubileumspublikation om Stafettkarne- suuden hankkimiseksi Porvoon kuurojen- 1339: valen ................................. , . . . . 587 kouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600 1340: 1341: 53 7 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta 544 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag 1342: Stafettkarnevalen-tapahtuman juhlajulkai- för Finlands svenska radioförbunds verksam- 1343: sun tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 588 h~ ........................................ ~1 1344: 1345: 1346: 538 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för 544 Renlund ym.: Määrärahan osoittamises- 1347: en undersökning av kulturhistoriskt värde- ta Finlands svenska radioförbund -yhdistyk- 1348: fulla miljöer i västra och Östra Nyland . . . . . . 589 sen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 602 1349: 1350: 538 Rehn ym.: Määrärahan osoittami- 545 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag 1351: sesta kulttuuriympäristöjen tutkimiseen för föreningen Ostrobothnia australis verk- 1352: Länsi- ja Itä-Uudellamaalla. . . . . . . . . . . . . . . . . 590 samhet.................................... 603 1353: Sisällysluettelo 25 1354: 1355: Sivu Sivu 1356: 545 Renlund ym.: Määrärahan osoitta- 556 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta 1357: misesta Ostrobothnia Australis -nimisen yh- Heinolan poliisitalon rakentamiseen........ 618 1358: distyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . 604 1359: 557 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- 1360: 546 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag sesta Kerimäen kirkon paloturvallisuuden 1361: för grundförbättring av vägsträckan Jeppo- parantamiseen............................. 619 1362: Lillby-Lappfors-Terjärv.................. 605 1363: 558 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- 1364: 546 Renlund ym.: Määrärahan osoittamises- sesta kasvatustieteen professorin viran perus- 1365: ta Jepuan - Lillbyn - Salonkylän - tamiseen Savonlinnan opettajankoulutuslai- 1366: Teerijärven tien perusparantamiseen. . . . . . . . 606 tokseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 620 1367: 1368: 547 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag 559 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- 1369: för utvidgade rabattförmåner för studerande sesta romaaninuorten opintojen tukemiseen 622 1370: på Statsjärnvägarna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 607 1371: 560 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- 1372: 54 7 Renlund ym.: Määrärahan osoittamises- sesta terveyskasvatuksen huumeaineiston 1373: ta opiskelija-alennusetujen laajentamiseksi kustantamiseksi peruskouluille . . . . . . . . . . . . . 623 1374: Valtionrautateillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 608 1375: 561 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta 1376: 548 Renlund ym.: Määrärahan osoittamises- Haukivuoren kunnankirjaston rakentami- 1377: ta lääkärinvirkojen perustamiseksi syöpäsai- seen....................................... 624 1378: raiden hoitoa varten keskussairaaloihin ja 1379: 562 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta 1380: yliopistollisiin keskussairaaloihin . . . . . . . . . . . 609 1381: maantien n:o 406 perusparantamiseen välil- 1382: lä Kultakivi-Särkilahti.................... 625 1383: 549 Renlund m.fl. Om anvisande av anslag 1384: för upprensning av Vörå å. . . . . . . . . . . . . . . . . . 610 563 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- 1385: sesta Väisälänsaaren sillan rakentamiseen 1386: 549 Renlund ym.: Määrärahan osoittamises- 1387: Hirvensalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 626 1388: ta Vöyrinjoen perkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 611 1389: 564 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta 1390: 550 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1391: Savonlinnan-Huutokosken rataosuuden 1392: Riuttalan talonpoikaismuseon kunnostustöi- 1393: perusparantamiseen........................ 627 1394: den loppuun saattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 612 1395: 565 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- 1396: 5 51 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamises- sesta alennusten antamiseen eläkeläisille 1397: ta kalojen nousuportaan rakentamiseksi Vie- linja-autoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 630 1398: nankoskeen Maaningalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 613 1399: 566 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta 1400: 552 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Oy Pihlaport -nimisen kehitysyhtiön käyn- 1401: kantatien n:o 69 peruskorjaukseen välillä nistämiseen ns. Särkilahti-hankkeen toteut- 1402: Toholahti-Koskelo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 614 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 631 1403: 1404: 553 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamises- 567 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- 1405: ta VR:n opiskelija-alennusetujen laajentami- sesta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän 1406: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 615 kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 632 1407: 1408: 554 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- 568 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- 1409: sesta kansanopiston perustamis- ja käyttö- sesta MS-potilaiden ja muiden neurologises- 1410: kustannuksiin eräissä kehitysmaissa......... 616 ti vammautuneiden kuntoutukseen......... 633 1411: 1412: 55 5 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta 569 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- 1413: väestönsuojelun koulutuskeskuksen suunnit- sesta Vapaaksi Huumeista ry:n toiminnan 1414: teluun Pieksämäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 617 tukemiseen................................ 634 1415: 1416: 4 260148U 1417: 26 Sisällysluettelo 1418: 1419: Sivu Sivu 1420: 570 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- 584 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1421: sesta Vihreä Keidas ry:n toiminnan tukemi- Virkatien - Kankaanmaan tien kunnosta- 1422: seen....................................... 635 miseen Vammalassa........................ 649 1423: 1424: 571 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- 585 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1425: sesta raittiusjärjestöjen toiminnan tukemi- Kivijärven paikallistien parantamiseen Vam- 1426: seen....................................... 636 malassa.................................... 650 1427: 1428: 572 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- 586 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1429: sesta Pelastusarmeijan raittiustyön tukemi- pienyrittäjäin vuosilomajärjestelmän kustan- 1430: seen....................................... 637 nuksiin. . . . . . . . .. .. . . . .. .. . . .. . . . .. .. .. . .. . 651 1431: 1432: 587 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1433: 57 3 Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta 1434: Keuhkovammaliiton toimesta järjestettävän 1435: Lastenkoti Kotirauha ry:n omistaman lasten- 1436: lomatoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 652 1437: kodin lainanhoitokustannuksiin . . . . . . . . . . . . 638 1438: 588 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamises- 1439: 574 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- ta kauppaoppilaitosten atk-laitteiden hank- 1440: sesta vammaisjärjestöille vaikeasti vammau- kimiseen ja kehittämiseen.................. 653 1441: tuneiden kuntoutusleirien järjestämiseen . . . 639 1442: 589 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamises- 1443: 57 5 Roos ym. : Määrärahan osoittamisesta ta Mikkelin maakunta-arkiston laajennuksen 1444: Asevarikko 3:n rakentamiseen Vammalassa 640 suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 654 1445: 1446: 576 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 590 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamises- 1447: Vammalan kirjastotalon rakentamiseen . . . . . 641 ta Itä-Suomen järvikalastusmuseohankkeen 1448: toteuttamiseen 655 1449: 577 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1450: kansainvälisen harmonikkatapahtuman 591 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta 1451: Sata-Häme soi tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 642 maantien n:o 4712 (Kinnaraho-Simanala) 1452: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 56 1453: 578 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1454: Vammalassa järjestettävien Vanhan kirjalli- 592 Rusanen ym.: Määrärahan osoittamises- 1455: suuden päivien tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 643 ta Helemi-radan suunnittelua varten . . . . . . . 657 1456: 1457: 593 Rönnholm ym.: Määrärahan osoi.ttami- 1458: 579 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta 1459: vuohenmaidon ja siitä valmistettavien tuot- sesta valtakunnallisten kulttuuritapahtu- 1460: teiden tunnetuksi tekemiseen . . . . . . . . . . . . . . 644 mien maksamien verojen korvaamiseksi 1461: avustuksilla................................ 658 1462: 580 Roos ym.: Määrärahan osoittamises- 1463: 594 Rönnholm: Määrärahan osoittamisesta 1464: ta Kiikoisten kunnan vesihuollon rakenta- 1465: Turun ohikulkutien parantamiseen . . . . . . . . . 659 1466: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 645 1467: 595 Rönnholm: Määrärahan osoittamisesta 1468: 581 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 1993 (Naantali-Masku) pe- 1469: Mouhijärven vesihuollon runkolinjan toteut- rusparantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 660 1470: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 646 1471: 596 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 1472: 582 Roos: Määrärahan osoittamisesta ns. turkisopiston perustamiseksi Vaasan lääniin 661 1473: Pohjanmaan tien rakentamiseen välillä 1474: Kiikka-Kiikoinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 647 597 Saarikoski ym.: Määrärahan osoittami- 1475: sesta erityisesti kanalintukannallemme tu· 1476: 583 Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta hoisaksi osoittautuneiden villiminkkien, 1477: Stormin - Vesilahden ja Vesilahden - näätien ja supikoirien määrän vähentämi- 1478: Lempäälän teiden parantamiseksi. . . . . . . . . . . 648 seksi . . . . . .. .. . . . . . .. . . . . .. .. . . . . . .. .. . . . . . 662 1479: Sisällysluettelo 27 1480: 1481: 1482: Sivu Sivu 1483: 598 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 611 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta 1484: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirille suunnitel- Kosken Hl. kuntakeskuksen sisääntulotei- 1485: tujen tienrakennushankkeiden toteuttami- den ja valtatien n:o 12 risteysten valaisemi- 1486: seen....................................... 663 seen ja liikennejärjestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . 676 1487: 1488: 599 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 612 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Le- 1489: maantien n:o 682 (Teuva-Bränback) ra- vannon-Asikkalan tien suunnitteluun ja 1490: kentamisen aloittamiseksi työllisyysvaroilla . . 664 rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677 1491: 1492: 600 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 613 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Tii- 1493: maantien n:o 6921 (Koskue-Ylivalli) ra- rismaan kansanterveystyön kuntainliiton toi- 1494: kennustöiden loppuun saattamiseksi. . . . . . . . 665 mitilojen laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 678 1495: 1496: 601 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 614 Skön: Määrärahan osoittamisesta väes- 1497: Isojoen-Karijoen-Teuvan-Jurvan maan- tönsuojelukoulun perustamiseksi Pieksämä- 1498: tien linjaamiseksi ja numeroimiseksi yhte- elle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 679 1499: näiseksi tieyhteydeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 666 1500: 615 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1501: 602 Saarikoski ym.: Määrärahan osoittami- Haapamäen varavankilan suunnitteluun . . . . 680 1502: sesta panssariverkkoaitojen rakentamiseksi 1503: hirvien ylikulkupaikoille vilkasliikenteisten 616 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1504: maanteiden varsille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 667 yleisenä rahoitusavustuksena Savoniinnalle. . 681 1505: 603 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta 617 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1506: Suupohjan radan perusparantamisen jatka- Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen uu- 1507: miseen koko rataosuudella . . . . . . . . . . . . . . . . . 668 1508: den kiihdytinhallin rakentamiseksi . . . . . . . . . 682 1509: 604 Saarikoski ym.: Määrärahan osoittami- 1510: 618 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1511: sesta Vapo Oy:n Haukinevan turveteknolo- 1512: Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen toi- 1513: gian ja turvekemian tutkimuskeskuksen ra- 1514: mitilojen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 683 1515: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 669 1516: 619 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1517: 605 Sasi: Määrärahan osoittamisesta Aito- 1518: Keski-Palokan koulun lisärakennuksen ra- 1519: vuoren-Teiskon tien perusparantamiseen . . 670 1520: kentamiseksiJyväskylän mlk:ssa . . . . . . . . . . . . 684 1521: 606 Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta 1522: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan 620 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1523: laajennukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 671 Jämsänkosken peruskoulun peruskorjauk- 1524: seen....................................... 685 1525: 607 Savolainen: Määrärahan osoittamisesta 1526: Lempäälän, Toijalan ja Valkeakosken veden- 621 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1527: jakelun järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 672 sisäliikuntatilan rakentamiseen Kivijärven 1528: peruskoulun yläasteelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 686 1529: 608 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamises- 1530: ta peruskoulun ala-asteelle tehtävään ääni- 622 Skön: Määrärahan osoittamisesta Hauki- 1531: diasarjaan alkoholin ja tupakan vaaroista . . . 673 vuoren pääkirjaston rakentamiseksi . . . . . . . . . 687 1532: 1533: 609 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta 623 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1534: Nastolan Kanervan koulun rakentamiseen . . 674 Toivakan kirjastotalon rakentamiseen . . . . . . . 688 1535: 1536: 610 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta 624 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1537: Lahden kirjastotalon suunnittelun ja raken- Pihtiputaan maatalousoppilaitoksen raken- 1538: nustöiden käynnistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 675 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 689 1539: 28 Sisällysluettelo 1540: 1541: Sivu Sivu 1542: 62 5 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 639 Skön: Määrärahan osoittamisesta valta- 1543: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen oppilas- tien n:o 5 perusparantamiseksi välillä Kymi- 1544: asuntolan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 690 järvi-Mikkelin läänin raja . . . . . . . . . . . . . . . . . 704 1545: 1546: 626 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 640 Skön: Määrärahan osoittamisesta sora- 1547: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston pintaisten maanteiden parantamiseksi Mik- 1548: opetustilojen rakentamiseen................ 691 kelin tie- ja vesirakennuspiirin alueella . . . . . 705 1549: 1550: 627 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 641 Skön: Määrärahan osoittamisesta maan- 1551: Päijännemuseon uudisrakennuksen rakenta- tien n: o 41 7 perusparantamiseen välillä Var- 1552: miseksi Säynätsaloon. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 692 panen-Käävänkylä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706 1553: 1554: 642 Skön: Määrärahan osoittamisesta maan- 1555: 628 Skön: Määrärahan osoittamisesta Itä- 1556: tien n:o 641 parantamiseen välillä Hankasal- 1557: Suomen järvikalastusmuseon rakennusohjel- 1558: men kk-Ristilä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 707 1559: man toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 693 1560: 643 Skön: Määrärahan osoittamisesta maan- 1561: 629 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 641 parantamiseen välillä Ristilä- 1562: Jyväskylän Huoneteatterin toiminnan tuke- Nujula.................................... 708 1563: miseen.................................... 694 1564: 644 Skön: Määrärahan osoittamisesta maan- 1565: 630 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 659 perusparantamiseen Viitasaarel- 1566: Kannonkosken kansainvälisen nuoriso- ja la ja Vesannolla............................ 709 1567: leirikeskuksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . 695 1568: 645 Skön: Määrärahan osoittamisesta maan- 1569: 631 Skön: Määrärahan osoittamisesta Suo- tien n: o 6411 parantamiseen välillä N iemis- 1570: men Karateliitto ry:n toiminnan tukemiseen 696 järvi-Piippaharju......................... 710 1571: 1572: 632 Skön: Määrärahan osoittamisesta Pieksä- 646 Skön: Määrärahan osoittamisesta Lii- 1573: mäen Moottorikerho ry:n toiminnan tuke- mattalan vanhan tien parantamiseen . . . . . . . 711 1574: miseen.................................... 697 1575: 647 Skön: Määrärahan osoittamisesta Punta- 1576: 633 Skön: Määrärahan osoittamisesta Pieksä- lan-Parkkilan maantien perusparantami- 1577: mäenNMKY:ntoiminnan tukemiseen..... 698 seksi Ristiinassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 712 1578: 1579: 648 Skön: Määrärahan osoittamisesta Säime- 1580: 634 Skön: Määrärahan osoittamisesta Pieksä- 1581: mäen nuorisoseurantalon toiminnan tuke- nen-Rönkönvaaran paikallistien perus- 1582: parantamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 713 1583: miseen.................................... 699 1584: 649 Skön: Määrärahan osoittamisesta Ääne- 1585: 635 Skön: Määrärahan osoittamisesta valtion 1586: kosken-Suolahden välisen kevyen liiken- 1587: viljavaraston laajentamiseksi Pieksämäellä. . . 700 1588: teen väylän rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 714 1589: 636 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 650 Skön: Määrärahan osoittamisesta kevyen 1590: kalateiden rakentamisen suunnitteluun liikenteen väylän rakentamiseksi Suolahdes- 1591: Keski-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 701 sa Nakertajasta Valmetin traktoritehtaalle . . . 715 1592: 1593: 637 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 651 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1594: Jämsänkosken-Kaipolan siirtoviemärin ra- kevyen liikenteen väylän rakentamiseen vä- 1595: kentamiskustannuksiin..................... 702 lillä Huuha-Vaaliala Pieksämäen mlk:ssa.. 716 1596: 1597: 638 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 652 Skön: Määrärahan osoittamisesta kevyen 1598: Konneveden tutkimusaseman majoitustilo- liikenteen väylän rakentamiseksi Kinnulan 1599: jen laajentamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 703 rakennuskaava-alueelle. . . . . . . . . . . . . 71 7 1600: Sisällysluettelo 29 1601: 1602: Sivu Sivu 1603: 653 Skön: Määrärahan osoittamisesta Kissa- 668 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1604: kosken sillan rakentamiseen Hirvensalmella 718 henkilökohtaisten avustajien palkkaamiseen 1605: vaikeavammaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 733 1606: 654 Skön: Määrärahan osoittamisesta Puu- 1607: malansalmen sillan suunnitteluun.......... 719 669 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1608: vammaisten kuntoutustoiminnan tehostami- 1609: 655 Skön: Määrärahan osoittamisesta Väisä- seen....................................... 734 1610: länsaaren sillan rakentamiseen Hirvensal- 1611: mella...................................... 720 670 Skön: Määrärahan osoittamisesta turva- 1612: kotien perustamiseen alkoholistien omaisille 735 1613: 656 Skön: Määrärahan osoittamisesta vene- 1614: satamien rakentamiseksi eräisiin Keski-Suo- 671 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1615: men kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 721 sotainvalidien puolisoiden kuntoutuksen te- 1616: hostamiseksi............................... 736 1617: 65 7 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1618: Jyväskylän lentoaseman yleisön vastaanotto- 672 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1619: tilojen laajennuksen loppuun saattamiseen 722 hoitokotien perustamiseen huumenuorille . . 737 1620: 1621: 658 Skön: Määrärahan osoittamisesta Jyväs- 673 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1622: kylän lentoaseman terminaalirakennuksen Kuortinkartanon syöpää sairastavien lasten 1623: laajennuksen suunnitteluun ja rakentami- kurssikeskuksen käyttökustannuksiin . . . . . . . 738 1624: seen....................................... 723 1625: 674 Skön: Määrärahan osoittamisesta Heino- 1626: 659 Skön: Määrärahan osoittamisesta VR:n lan kaupunginsairaalan laajennus- ja sanee- 1627: työ- ja sosiaalitilojen rakentamiseen ja kun- raushankkeen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . 739 1628: nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 724 1629: 675 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1630: 660 Skön: Määrärahan osoittamisesta VR:n maksuuoman hoidon saamiseksi rintamave- 1631: varikon rakentamiseksi Pieksämäelle........ 725 teraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 740 1632: 1633: 661 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 676 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1634: dieselkäynöisen kiskoautokaluston hankki- Puustellin tuki ry:n toiminnan tukemiseen 741 1635: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 726 1636: 677 Skön: Määrärahan osoittamisesta erään 1637: 662 Skön: Määrärahan osoittamisesta Tam- rintamaveteraanin asuntovelkojen maksami- 1638: pereen-Jyväskylän-Pieksämäen radan säh- seen....................................... 742 1639: köistämisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 727 1640: 678 Skön: Määrärahan osoittamisesta nuori- 1641: 663 Skön: Määrärahan osoittamisesta Ääne- sotyöttömyyden poistamiseen Pieksämäen 1642: kosken postitalon peruskorjaamiseen . . . . . . . 728 kaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 743 1643: 1644: 664 Skön: Määrärahan osoittamisesta kun- 679 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1645: tien pienpuuvarastojen rakentamiseksi. . . . . . 729 kuntien ympäristönsuojelutyön tehostami- 1646: seen....................................... 744 1647: 66 5 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1648: lisätilojen rakentamiseksi VTT:n kotimais- 680 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1649: ten polttoaineiden Iaboratoriolie Jyväskylään 7 30 vähittäismaksuasuntojen rakentamiseksi 1650: nuorille pareille ja pienituloisille . . . . . . . . . . . 74 5 1651: 666 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1652: tietotekniikan toimintayksikön perustami- 681 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1653: seksiJyväskylään........................... 731 asuntojen rakentamiseen kehitysvammaisille 746 1654: 1655: 667 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 682 Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta 1656: maaseudun sähköistämisen loppuun saatta- omistusasuntojen hankkimiseksi rintamave- 1657: miseksi.................................... 732 teraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 7 1658: 30 Sisällysluettelo 1659: 1660: Sivu Sivu 1661: 683 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta 697 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta 1662: korkeakoulutasoisen koulutuksen suunnitte- määräaikaisten professorien palkkaamiseen 1663: lun aloittamiseksi Jyväskylän hotelli- ja ra- teknillisiin korkeakouluihin ja tiedekeskuk- 1664: vintolakoulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 748 sun 763 1665: 1666: 684 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta 698 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta 1667: Jyväskylän Talvi -nimisen kulttuuritapahtu- korkeakoulujen perustutkimukseen ........ . 764 1668: man tukemiseen........................... 749 1669: 699 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1670: 685 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta työpaikkaterveystutkimuksen jatka- 1671: ay-lehtien tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 750 miseksi Kuopion yliopistossa .............. . 765 1672: 1673: 686 Surakka: Määrärahan osoittamisesta ke- 700 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1674: hitysyhtiön perustamiseksi Keski-Suomeen.. 751 misesta ammatillisten oppilaitosten opetta- 1675: jien sijaisten palkkaamiseen ............... . 766 1676: 687 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta 1677: aluetyöterveyslaitoksen perustamiseen Jyväs- 701 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1678: kylään..................................... 753 misesta Snellman-instituutin tutkimus- 1679: toiminnan käynnistämiseen ............... . 767 1680: 688 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta 1681: uuden viran saamiseksi Keski-Suomen vesi- 702 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1682: piiriin jätteiden käsittelyn tehostamiseksi . . . 754 misesta Työväen Näyttämöiden Liiton toi- 1683: minnan tukemiseen ....................... . 768 1684: 689 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta 1685: Lievestuoreen ns. lipeälammen poistamisek- 703 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1686: SI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 755 misesta teatteritoiminnan tukemiseen Rau- 1687: talammin työväentalossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 769 1688: 690 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 1689: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen 704 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1690: suunnittelun ja rakentamisen aloittamiseen 756 misesta elokuvajärjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 770 1691: 1692: 691 Söderström: Määrärahan osoittamisesta 705 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1693: yleiseksi rahoitusavustukseksi Keski-Pohjan- misesta tien n:o 201 perusparantamiseen 1694: maan järviseudun ja Suomenselän kunnille 757 välillä Vaajasalon tie-Kuopion epilepsiasai- 1695: raala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 771 1696: 692 Söderström: Määrärahan osoittamisesta 1697: Vaasan Kaupunginteatterin peruskorjauk- 706 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1698: seen....................................... 758 misesta Säteilyturvakeskuksen aluehallinto- 1699: yksikön perustamiseksi Kuopion lääniin . . . . 772 1700: 693 Söderström: Määrärahan osoittamisesta 1701: Seinäjoen-Kaskisten rautatien perus- 707 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1702: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 759 misesta kotirintaman naisten kuntoutukseen 1703: ja lomatoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 3 1704: 694 Söderström: Määrärahan osoittamisesta 1705: maakaasun käyttöönottomahdollisuuksien 708 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 1706: selvittämiseksi Kristiinankaupungin, Kaskis- sesta aluearkkitehtikokeiluun Ylä-Karjalan 1707: ten ja Vaasan seuduilla..................... 760 kunnissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 4 1708: 1709: 695 Söderström: Määrärahan osoittamisesta 709 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 1710: valtionapujen maksamiseksi Etelä-Pohjan- sesta haja-asutuksen vedenhankinnan kehit- 1711: maan Keskussairaalalle..................... 761 tämiseen Pohjois-Karjalassa . . . . . . . . . . . . . . . . 775 1712: 1713: 696 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta vil- 710 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 1714: jankuivaamon rakentamiseksi Lepaan koulu- sesta sillan rakentamiseksi Pielisjokeen Mön- 1715: tilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 762 nin lossin tilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 776 1716: Sisällysluettelo 31 1717: 1718: Sivu Sivu 1719: 711 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 725 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittami- 1720: sesta lentokentän perustamissuunnitteluun sesta Keski-Pohjanmaan keskussairaalan laa- 1721: Lieksan ja Nurmeksen seudulle... . . . . . . . . . . 777 jennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 791 1722: 1723: 712 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 726 Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta 1724: sesta Nurmeksen-Kontiomäen radan pe- Hämeenlinnan metsäalan työnjohtajille sau- 1725: ruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 778 nan korjaamiseksi Hermalan saaressa . . . . . . . 792 1726: 1727: 713 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 72 7 Valo ym. : Määrärahan osoittamisesta 1728: sesta Enso-Gutzeit Oy:n osakepääoman ko- Keravan nuorisovankilan henkilökunnan 1729: rottamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 779 asuntojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 793 1730: 1731: 714 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 728 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1732: sesta Enso-Gutzeit Oy:n Pankakosken teh- Hyrylän varuskunnan rakennustöihin Tuu- 1733: taan korkotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 780 sulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 794 1734: 1735: 715 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 729 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1736: sesta Kolin matkailuhotellin peruskorjauk- Hyrylän varuskunnan kasarmirakennus 50:n 1737: seen ja laajennukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 781 peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 795 1738: 1739: 716 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 730 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1740: sesta kunnille virkistysalueiden perustami- valtion virastotalon suunnittelemiseksi Nur- 1741: seen....................................... 782 mijärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 796 1742: 1743: 7 31 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1744: 717 Urpilainen ym. : Määrärahan osoittami- 1745: maantien n:o 137 Tammistan eteläisen eri- 1746: sesta Kokkolassa sijaitsevan Pohjoismaisen 1747: tasoliittymän rakentamistyön aloittamiseksi 797 1748: Kuvataidekoulun toiminnan tukemiseen . . . 783 1749: 732 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1750: 718 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittami- 1751: Jokelan aseman seudun tiejärjestelyjä varten 798 1752: sesta nuorisotyöttömyyden seurausvaikutus- 1753: ten lieventämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 784 733 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1754: Lopentien poikittaisliikenneyhteyden paran- 1755: 719 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittami- tamiseen välillä Lahnus-Klaukkala-Met- 1756: sesta Kannuksen Työväentalon peruskorjaa- säkylä-Palojoki-Hyrylä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 799 1757: miseen.................................... 785 1758: 734 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1759: 720 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittami- Hangon satamatoiminnan kehittämiseen . . . 800 1760: sesta Penun ylikäytävän rakentamiseksi var- 1761: tioiduksi ylikäytäväksi Kannuksessa......... 786 735 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1762: pienyrittäjäväestön lomajärjestöjen lomatoi- 1763: 721 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittami- mintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 1 1764: sesta ajoharjoitteluratojen rakentamiseksi . . . 787 1765: 736 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1766: 722 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittami- Keski-Uudenmaan meriviemärin rakentami- 1767: sesta Kokkolaan suunnitellun yhteistermi- seen....................................... 802 1768: naalihankkeen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 788 1769: 737 Valtonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1770: 723 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittami- ta Ulvilan Vanhakylän ala-asteen perus- 1771: sesta Kokkolan Ykspihlajan sataman väylän korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 803 1772: syventämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 789 1773: 738 Valtonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1774: 724 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittami- ta Porin sairaanhoito-oppilaitoksen laajenta- 1775: sesta Invalidiliiton toiminnan tukemiseen. . . 790 miseen.................................... 804 1776: 32 Sisällysluettelo 1777: 1778: Sivu Sivu 1779: 739 Valtonen ym.: Määrärahan osoittamises- 748 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta- 1780: ta Satakunnan liikuntaopiston majoitus- Ja misesta terveydenhuollon ruotsinkielisen yli- 1781: kurssitilojen rakentamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 805 assistentin palkkaamiseksi Helsingin yliopis- 1782: toon...................................... 817 1783: 740 Valtonen: Määrärahan osoittamisesta 1784: Merikarvianjoen tulvasuojelutöiden aloitta- 749 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoit- 1785: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 806 tamisesta Helsingin yliopiston tutkimus- ja 1786: opetusvälineiden hankintaan............... 818 1787: 741 Valtonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1788: ta valtatien n:o 2 parantamiseksi välillä 750 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av 1789: TikkuJa-Tiilimäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 807 anslag för Lilla Teaterns verksamhet . . . . . . . . 819 1790: 1791: 742 Valtonen ym.: Määrärahan osoittamises- 750 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta- 1792: ta ns. Porin pohjoisen satamatien rakenta- misesta Lilla Teaternin toiminnan tukemi- 1793: misen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 808 seen....................................... 820 1794: 1795: 743 Valtonen ym.: Määrärahan osoittamises- 751 Wasz-Höckert: Omanvisandean anslag 1796: ta vanhainkodin rakentamiseksi Noormark- såsom understöd tili organisationen "Läkare 1797: kuun...................................... 809 mot kärnvapenkrig'' . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 821 1798: 1799: 744 Varpasuo: Määrärahan osoittamisesta 751 Wasz-Höckert: Määrärahan osoittami- 1800: Nummelan liittymän liikennejärjestelyihin sesta avustuksena ''Lääkärit ydinsotaa vas- 1801: valtatiellä n:o 2............................ 810 taan" -järjestölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 822 1802: 1803: 752 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av 1804: 745 Varpasuo: Määrärahan osoittamisesta 1805: anslag som tryckningsbidrag för Svenska 1806: liittymien valaisuun Nummelan ympäristös- 1807: Pensionärsförbundet rf:s tidning God Tid . . 823 1808: sä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 811 1809: 752 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta- 1810: 746 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av misesta Svenska Pensionärsförbundet rf:n 1811: anslag för inrättande av extraordinarie per- God Tid -mm1sen lehden painatuskustan- 1812: sonliga professurer vid medicinska fakulte- nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 824 1813: ten och matematisk-naturvetenskapliga sek- 1814: tionen vid Helsingfors universitet. . . . . . . . . . . 812 753 Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1815: misesta keskiasteen koulu-uudistuksen ai- 1816: 746 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta- heuttamiin kalusto- ja peruskorjauskustan- 1817: misesta ylimääräisten henkilökohtaisten pro- nuksiin ammattikouluissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 825 1818: fessuurien perustamiseksi Helsingin yliopis- 1819: ton lääketieteelliseen tiedekuntaan ja mate- 754 Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1820: maattis-luonnontieteelliseen osastoon . . . . . . 813 misesta kantatien n:o 69 parantamiseksi vä- 1821: lillä Taholahti-Koskelo................... 826 1822: 747 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av 1823: anslag för inrättande av en svenskspråkig 755 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1824: professur och biträdande lärararbefattningar teknillisen tiedekunnan perustamiseksi Vaa- 1825: i allmän medicin vid Helsingfors universitet 814 san korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 827 1826: 1827: 747 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoitta- 756 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1828: misesta yleisen lääketieteen ruotsinkielisen kotiteollisuusyhdistysten neuvontahenkilös- 1829: professorin viran sekä apulaisopettajan toi- tön palkkauksen valtionapuun . . . . . . . . . . . . . 828 1830: mien perustamiseksi Helsingin yliopistoon . . 815 1831: 75 7 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1832: 748 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av turveteknologian ja turpeenjalostuksen tut- 1833: anslag för en svenskspråkig överassistent i kimuskeskuksen perustamiseksi Vapa Oy:n 1834: vårdlära tili Helsingfors universitet . . . . . . . . . 816 Haukinevan tehtaiden yhteyteen . . . . . . . . . . . 829 1835: Sisällysluettelo 33 1836: 1837: Sivu Sivu 1838: 758 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta 764 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta 1839: kalkituksen suorittamiseksi happamoituneis- Perähuhdan risteyksen valaisemiseksi kanta- 1840: sa vesistöissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 830 tiellä n:o 54 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 836 1841: 1842: 759 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta 765 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta 1843: Riihimäen poliisitalon rakentamiseen . . . . . . . 831 VR:n Riihimäen tavaravaunukorjaamon ra- 1844: kentamiseen............................... 837 1845: 760 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta 1846: Riihimäen varuskunnan autohuoltamon ra- 766 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta 1847: kentamiseen............................... 832 VR:n Riihimäen kappaletavaraterminaalin 1848: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 838 1849: 761 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta 1850: Riihimäen tiemestaripiirin tukikohdan ra- 767 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta 1851: kentamiseen............................... 833 lainojen korkotukeen pienelle ja keskisuu- 1852: relle teollisuudelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 839 1853: 762 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta 1854: moottonnen rakentamiseen välillä Hel- 768 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta 1855: sinki-Hämeenlinna....................... 834 terveyskeskus-vanhainkodin rakentamiseen 1856: Hausjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 840 1857: 763 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta 1858: Riihimäen ja Hausjärven välisten tieyhteyk- 769 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta 1859: sien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 835 avustuksena Oy Ekokem Ab:lle . . . . . . . . . . . . 841 1860: 1861: 1862: 1863: 1864: 260148U 1865: 1986 vp. 1866: 1867: Raha-asia-aloite n:o 1 1868: 1869: 1870: 1871: 1872: Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen itäisen ohikulkutien 1873: rakentamiseen kantatien n:o 64 ja Seinäjoen-Kuortaneen tien 1874: välillä 1875: 1876: Eduskunnalle 1877: 1878: Seinäjoen itäinen ohikulkutie tulee suunnitel- turvallisuusriskit nopeasti lisääntymään ahtaitten 1879: mien mukaan ohjaamaan nyt Seinäjoen kaupun- katujärjestelyjen johdosta. 1880: gin läpi menevän pitkämatkaisen etelä-pohjois- Seinäjoen kaupunki ja Nurmon kunta ovat yh- 1881: suuntaisen liikenteen kantatien n:o 64 ja kanta- teisessä uudessa yleiskaavassaan tehneet väyläva- 1882: tien n:o 67 välillä pois kaupunkialueelta kaupun- rauksen itäistä ohikulkutietä varten. Tieosuus 1883: gin itä- ja eteläpuolitse. Kun Jalasjärven-Seinä- suunnitellaan mainittujen kuntien ja TVL:n yh- 1884: joen-Ylistaron tie vuoden 1979 toukokuussa on teistoimin, ja se saadaan täten toteuttamisedelly- 1885: muutettu luokittelultaan kantatieksi, on etenkin tyksiltään vastaamaan sekä tien rakentajan että 1886: raskas liikenne lisääntynyt mainitulla osuudella. kaupunkiseudun näkemyksiä. Molempien kun- 1887: Kun kantatien n:o 67 rakentaminen välillä Ytter- tien kunnanhallitusten yhdenmukainen kanta on 1888: jeppo-Alahärmä saadaan lähivuosina loppuun itäisen ohikulkutien mahdollisimman pikainen 1889: suoritetuksi, tulee raskas liikenne Kokkolan ja toteuttaminen. 1890: Tampereen tiesuuntien välillä suuntautumaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotan, 1891: Seinäjoen kautta kantateitten n:o 64 ja 67 risteyk- 1892: senä. Tämä liikenne tulee nykyisten väylien mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1893: kaisesti kulkemaan koko Seinäjoen asemakaavoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 1894: tetun alueen halki. Tämä aiheuttaa huomattavasti 31.24. 77 22 000 000 markkaa Seinäjoen 1895: ylimääräistä häiriötä sekoittuessaan muuhun Sei- itäisen ohikulkutien ensimmäisen osuuden 1896: näjoen kaupungin ja kaupunginseudun liikentee- toteuttamiseksi kantatien n:o 64 ja 1897: seen. Lisäksi Törnävän kaupunginosassa tulevat Seinäjoen-Kuortaneen tien välzllä. 1898: 1899: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 1900: 1901: Markus Aaltonen 1902: 1903: 1904: 1905: 1906: 260148U 1907: 2 1986 vp. 1908: 1909: Raha-asia-aloite n:o 2 1910: 1911: 1912: 1913: 1914: Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Geologian tutkimuskeskuksen 1915: Seinäjoen aluetoimiston suunnittelua varten 1916: 1917: 1918: Eduskunnalle 1919: 1920: Geologian tutkimuskeskus tutkii ja kartoittaa kimustoimintaan. Kallioperäkartoitus, matalalen- 1921: Suomen maankamaraa sekä etsii sen sisältämiä tomittaukset ja geokemiallinen kartoitus ovat 1922: raaka-ainevaroja kaivosteollisuuden ja muun elin- näistä tukitoiminnoista tärkeimmät. 1923: keinoelämän tarpeisiin. Geologista perustutki- Laatokan-Perämeren vyöhyke on edelleen tär- 1924: musta harjoitetaan myös korkeakouluissa ja sovel- kein värillisten metallien etsintäalue. Malminet- 1925: lettua tutkimusta useissa muissa laitoksissa ja yh- sinnän muut painopisteet sijaitsevat Keski-Lapin, 1926: tiöissä, joiden kaikkien kanssa Geologian tutki- Kainuun ja Pohjanmaan liuskealueilla. Toimin- 1927: muskeskuksella on yhteistyötä. Tutkimuskeskuk- nan tärkeimmät kehittämiskohteet ovat malmin- 1928: sessa on kallio- ja maaperätutkimuksen osastoryh- etsintään liittyvä monimenetelmätulkinta, uraa- 1929: mä sekä malmitutkimuksen osastoryhmä, yleinen ni- ja teollisuusmineraalitutkimukset sekä geo- 1930: osasto ja informaatiotoimisto. Alueellista toimin- kemiallinen analyysipalvelu. Kaivosyhtiöiden 1931: taa varten on aluetoimistot Kuopiossa ja Rovanie- kanssa harjoitettavaan yhteistyöhön kiinnitetään 1932: mellä. erityistä huomiota pyrkimällä aikaansaamaan val- 1933: Geologian tutkimuskeskuksen toimintaa on vii- takunnallinen malminetsintäohjelma. 1934: meksi kuluneena kymmenvuotiskautena huomat- Malmintutkimusten henkilöstölisäysten tarve 1935: tavasti tehostettu. Tutkimuslaitoksen määrärahat, lähivuosina lienee kymmeniä henkilötyövuosia. 1936: jotka v. 1973 olivat 22 milj. mk, ovat käsillä ole- 1937: vassa budjettiehdotuksessa 130 milj. mk. Määrä- Malminetsinnän edistämiseksi pyritään maam- 1938: rahat ovat sanottuna aikana kasvaneet keskimää- me kallioperä saamaan kartoitetuksi mittakaavassa 1939: rin neljä prosenttia reaalisesti. Huomattavimpia 1:100 000 vuosisadan vaihteeseen mennessä. Maa- 1940: toiminnan kehittämiskohteita on ollut malmitut- peräkartoitus tehostuu tuntuvasti, kun 60-70 1941: kimusten ja turvetutkimusten tehostaminen. maanmittaushallituksen kartoittajaa koulutetaan 1942: Tutkimuskeskuksen toiminnan painopiste on yhteistyösopimuksen perusteella maaperäkattoi- 1943: käytännöllis-geologisissa tutkimuksissa. Malmi- tukseen. Hiekka- ja soravarojen arvioinnissa kiirei- 1944: tutkimusten osuus toiminnan kokonaisrahoituk- senä jatkotehtävänä on saven- ja moreeninalaisten 1945: sesta on 60 prosenttia; kallio- ja maaperätutki- piiloesiintymien etsintä, pohjaveden alaisten ai- 1946: muksen osuus on 30 prosenttia. Alueellisesti toi- nesmäärien arviointi sekä soraa ja hiekkaa korvaa- 1947: minta on aikaisemmin keskitetty malmikriittisille vien ainesten kartoittaminen. Erityisesti rannikon 1948: alueille Pohjois- ja Keski-Suomeen. Viime aikoina taajamien hupenevat soraesiintymät edellyttävät 1949: on toiminnan painopistettä suunnattu voimak- merenpohjan esiintymien kartoittamista. 1950: kaasti Pohjanmaalle. Kallio- ja maaperätutkimusten tehostaminen 1951: Maamme lähes kaikki toiminnassa olevat kai- edellyttänee lähivuosina n. 30 henkilötyövuoden 1952: vokset lopettavat toimintansa vuosisadan loppuun lisäystä. Tähän sisältyvät pari vuotta sitten aloite- 1953: mennessä. Useimpien kaivosten osalta on kysy- tun kallioperäkartoituksen tehostamisohjelman 1954: myksessä tunnettujen malmivarojen loppuminen, jatkaminen sekä maa-ainestutkimusten ja maape- 1955: mutta myös teollisuuden kustannustason nousu räkartoituksen laajentaminen. 1956: on kohottanut malmien louhittavuuspitoisuuden Geologian tutkimuskeskuksen toiminnan laa- 1957: kannattavuusrajaa. Vaikka maamme kaivosyhtiöt- jentuessa ja painopisteen siirtyessä aikaisempaa 1958: kin harjoittavat malminetsintää, .on aiheellista enemmän läntiseen Suomeen olisi uuden Länsi- 1959: kiinnittää erityistä huomiota Geologian tutkimus- Suomen (tai Pohjanmaan) aluetoimiston perusta- 1960: keskuksen malminetsintään ja sitä edistävään tut- minen tarkoituksenmukaista. 1961: 1986 vp. - RA n:o 2 3 1962: 1963: Keskeisen liikennemaantieteellisen asemansa nit ja olisi niin myös henkilöstöpoliittisesti perus- 1964: vuoksi Seinäjoen kaupunki soveltuisi hyvin uuden teltu toimenpide. 1965: aluetoimiston sijaintipaikaksi. Myös yhteistyö Sei- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 1966: näjoella toimivan maanmittaushallituksen kartoi- taen, 1967: tusyksikön kanssa voitaisiin järjestää joustavasti. 1968: Seinäjoelle perustettavalla aluetoimistolla voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1969: taisiin säästää niitä kustannuksia, joita kenttähen- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 1970: kilöstön matkustamisesta aiheutuu. Uusi toimi- 32.40. 74 1 000 000 markkaa Geologian 1971: piste mahdollistaisi myös kenttätyötä tekevän tutkimuskeskuksen Seinäjoen aluetoimis- 1972: henkilöstön aikaisempaa useammat kotonakäyn- ton suunnittelua varten. 1973: 1974: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 1975: 1976: Markus Aaltonen 1977: 4 1986 vp. 1978: 1979: Raha-asia-aloite n:o 3 1980: 1981: 1982: 1983: 1984: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta eteläisen Vakka-Suomen yhdys- 1985: vesijohdon rakentamiseen 1986: 1987: 1988: Eduskunnalle 1989: 1990: Hyvänlaatuisen ja riittävän juomaveden saami- Ratkaisu edellä esitettyihin ongelmiin onkin 1991: nen kuuluu Suomessa ihmisen perusoikeuksiin. yhdysvesijohdon rakentaminen alueelle. Kuten 1992: Riittämätön tai laadultaan huono vesi aiheuttaa edeltä ilmenee, se on erityisen kiireellinen Taivas- 1993: monenlaisia ongelmia. Pahimmassa tapauksessa salon kunnan tukalan vesitilanteen vuoksi. Kun 1994: se on este ihmisarvoiselle elämälle, se voi muodos- otetaan huomioon alueen pienten kuntien talou- 1995: tua myös esteeksi alueen elinkeinotoiminnan ke- dellisesti niukat voimavarat, on hankkeen toteut- 1996: hittämiselle sekä sitä kautta uusien työpaikkojen tamisen ehdottomana edellytyksenä se, että yh- 1997: syntymiselle tai se voi vaarantaa jopa nykyistenkin dysvesijohdon rakentaminen toteutetaan valtion 1998: työpaikkojen säilymistä. vesihuoltotyönä. Vaikka näin tehdäänkin, siitä 1999: Maamme rannikkoalueilla, niin myös eteläises- huolimatta alueen kuntien taloudelliset voimava- 2000: sä Vakka-Suomessa, on makeaa pohjavettä saata- rat joutuvat erittäin voimakkaasti rasitetuiksi. Yh- 2001: vissa erittäin niukasti. Eteläisen Vakka-Suomen dysvesijohto mahdollistaa eräänlaisen vedensaan- 2002: alueella on lisäksi monenlaisia veden laatuun kiel- nin turvajärjestelmän aikaansaamisen, koska siitä 2003: teisesti vaikuttavia seikkoja. Näistä mainittakoon voimassa olevien suunnitelmien mukaan on tar- 2004: esim. Taivassalon kunnan vesilaitoksen osalta kor- koitus rakentaa yhdysputki Vehmaan kunnan ve- 2005: keat rautapitoisuusarvot, jotka tosin teknisesti sijohtoverkostoon, johon vesi otetaan Ylämäen 2006: puhdistuslaitteistoin pystytään minimoimaan, kunnan pohjavedenottamosta. Saman verkoston 2007: merenrannan läheisyydessä suolapitoisuuden kas- piirissä on myös Kaiannin kunnan vedenhankin- 2008: vu sekä aivan erityisesti Vakka-Suomen alueella ta. Uudenkaupungin alueella sijaitseva Uuden- 2009: ongelmaksi muodostunut fluoripitoisuuden kor- kaupungin makean veden allas on riittävä raaka- 2010: kea taso ja vedenottomäärien kasvaessa sen jatku- vesivarasto, jonka turvin voidaan kyseinen suun- 2011: va lisääntyminen. Taivassalon kunnan vesilaitok- nitelma turvallisesti toteuttaa ja näin turvata mai- 2012: sen osalta tilanne on jo jonkin aikaa ollut se, ettei nittujen yhdyskuntien sekä myös Lokalahden 2013: laitoksen vettä terveysviranomaisten kiellosta joh- alueen makean veden saanti. 2014: tuen enää voida lainkaan antaa vauvaikäiselle Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan yhdys- 2015: väestönosalle. Lääkintöhallituksen antamat ohjeet vesijohdon rakentamiskustannukset ovat yhteen- 2016: ja raja-arvot on jo pitkään runsaastikin ylitetty. sä noin 12 milj. markkaa, josta kuntien osuus on 2017: Nyttemmin myös on päästy pisteeseen, jossa poh- 7 milj. markkaa ja valtion osuus n. 5 milj. mark- 2018: javesivarojen käyttö on saavuttanut tuoton maksi- kaa. 2019: mitason. Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit- 2020: Useina aikaisempina talvikausina tilanne on ol- taen, 2021: lut veden riittävyydenkin osalta erittäin kriittinen. 2022: Varsin poikkeuksellisilla erityisjärjestelyillä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2023: kuitenkin tähän asti yleensä kyetty selviytymään. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 2024: Mutta esimerkiksi alueen kalanjalostusteollisuu- 30. 40. 77 3 000 000 markkaa käytettäväksi 2025: den osalta on useaan otteeseen voimakkaasti jou- eteläisen Vakka-Suomen yhdysveszjohdon 2026: duttu rajoittamaan veden käyttöä, ja sitä kautta rakentamisen I vazheen rahoittamiseen val- 2027: on vaikeutettu alueen elinkeinotoiminnan kehit- tion vesihuoltotyönä. 2028: tymistä sekä työllisyyttä. 2029: 2030: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 2031: 2032: Risto Ahonen 2033: 1986 vp. 5 2034: 2035: Raha-asia-aloite n:o 4 2036: 2037: 2038: 2039: 2040: Ahonen: Määrärahan osomamisesta Lehmänkurkun tien rakenta- 2041: misen suunnitteluun 2042: 2043: 2044: Eduskunnalle 2045: 2046: Lehmänkurkun tien rakentamisajatus on ollut että Uudessakaupungissa sijaitsevat monet kusta- 2047: vireillä jo vuodesta 195 7 lähtien, ja virallinen aloi- vilaisten käyttämät ja tarvitsemat palvelut, kuten 2048: te tien rakentamiseksi on tehty Kustavin ja Loka- mm. aluesairaala, ammattikoulu, kauppaoppilai- 2049: lahden kuntien toimesta vuonna 1967. tos ja kaupalliset sekä teolliset palvelut. Lehmän- 2050: Vuosille 1978-1990 laaditusta tieverkon run- kurkun tien rakentamisen merkitys ei ole vähäi- 2051: ko- ja kehittämissuunnitelmasta ilmenee, että nen myöskään matkailun ja kalastuksen kehittä- 2052: Lehmänkurkun tie on merkitty vuosien 1984- miselle. 2053: 1990 hankeluetteloon. Tien pituus on 8 km ja Tiehankkeen suunnittelu tulisi saada käyntiin 2054: vuonna 1980 kustannuksiksi arvioitiin 15 milj. mahdollisimman pian, sillä aikaisemmat suunni- 2055: markkaa. telmat ovat osittain vanhentuneet. Tätä suunnit- 2056: Vakka-Suomen yhtenäisyyden kannalta on Leh- telutyötä varten tulisi vuoden 1987 valtion tulo- ja 2057: mänkurkun tie tärkeimpiä tiehankkeita alueella. menoarvioon saada 3 milj. markan määräraha. 2058: Se on tärkeä palveluvarustuksen saavutettavuuden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2059: turvaamiseksi alueen kaikkien kuntien asukkaille taen, 2060: edes lähimain tasavertaisesti. Suunniteltu tie ly- 2061: hentäisi oleellisesti matkaa Kustavista Uuteenkau- että Ecruskunta ottaisi valtion vuoden 2062: punkiin ja helpottaisi kunnan asukkaiden asioin- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 2063: tia. 31. 24. 77 3 000 000 markkaa Lehmänkur- 2064: Lehmänkurkun tien rakentaminen lyhentäisi kun tien rakentamisen suunnittelutyötä 2065: Uudenkaupungin ja Kustavin välistä matkaa noin varten. 2066: 30 kilometriä. Tämä on jo merkittävää siitä syystä, 2067: 2068: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 2069: 2070: Risto Ahonen 2071: 6 1986 vp. 2072: 2073: Raha-asia-aloite n:o 5 2074: 2075: 2076: 2077: 2078: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta merenkulkijoiden radiopuhelin- 2079: maksujen alentamiseen 2080: 2081: 2082: Eduskunnalle 2083: 2084: Suomen kauppalaivastosta on lähes puolet kol- tarpeellista yhteydenpitoa omalSlm. Maksujen 2085: mansien maiden välisessä liikenteessä. Työnteki- kohtuuttomuus korostuu erityisesti silloin, kun 2086: jöitä näissä aluksissa on noin 3 000 henkilöä. Lai- niitä verrataan kotimaassa voimassa oleviin kauko- 2087: vaväkeen kuuluvat joutuvat olemaan aluksella yh- liikenteen puhelinkäyttömaksuihin. 2088: täjaksoisesti useita kuukausia. Mainitut alukset Inhimillisen elämän laatuvaatimusten lisään- 2089: kulkevat pääasiassa Euroopan ulkopuolella ole- tyessä on henkilökohtaisen yhteydenpidon tarve 2090: vien maiden välisessä liikenteessä. Tällöin sulje- perheeseen, sukulaisiin ja ystäviin kasvanut. Tä- 2091: tussa laivayhteisössä ja muutoin vieraissa olosuh- män tason yhteydenpidon suurimmat esteet ovat 2092: teissa korostuu yhteydenpidon tarve kotimaahan edelleenkin postinkulun hitaus ja epävarmuus se- 2093: ja omaisiin. Olosuhteiden pakosta merenkulkijat kä laivaradiopuheluiden korkeat hinnat. Kansain- 2094: joutuvat käyttämään huomattavassa määrin ly- välinen jännitys ja eräiden maiden sisäiset levotto- 2095: hytaaltopuheluja hoitaessaan yhteydenpitoa koti- muudet ovat jatkuvasti vaikeuttaneet kirje- ja 2096: maahan. muun postin joutuisaa ja varmaa toimittamista 2097: Posti- ja lennätinhallituksen vahvistamien pu- kotimaasta laivalle. 2098: helinmaksuperusteiden mukaan merimiehet jou- Edellä olevan perusteella ehdotan, 2099: tuvat maksamaan lyhytaaltopuheluista 18,60 2100: markkaa ensimmäiseltä kolmen minuutin jaksolta ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2101: ja jokaisesta seuraavasta minuutista 6,20 markkaa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentitle 2102: Tällaiset puhelimen käyttömaksut rasittavat me- 33.98.53 650 000 markkaa merenkulktjoi- 2103: renkulkijoita kohtuuttomasti ja rajoittavat sinänsä den radiopuhelinmaksujen alentamiseen. 2104: 2105: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 2106: 2107: Risto Ahonen 2108: 1986 vp. 2109: 2110: Raha-asia-aloite n:o 6 2111: 2112: 2113: 2114: 2115: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta taideaineiden opettajien jatko- 2116: ja täydennyskoulutukseen Lapin korkeakoulussa 2117: 2118: 2119: Eduskunnalle 2120: 2121: Yleissivistävältä ja ammatilliselta koulutukselta vastuuta opettajien täydennys- ja lisäkoulutukses- 2122: vaaditaan nykyään oppilaiden luovuuden kehittä- ta. Useissa opettajankoulutusta antavissa korkea- 2123: mistä ja ylläpitämistä. Peruskoulu asettaa melkoi- kouluissa, mm. Lapin korkeakoulussa, toimii oma 2124: sia vaatimuksia kuvaamataidon ja musiikin ope- erillinen täydennyskoulutusyksikkö, joka pyrkii 2125: tukselle. Usein juuri näiden aineiden kautta pyri- koulutuksellaan vastaamaan ajankohtaisiin koulu- 2126: tään luovuutta virittämään. tustarpeisiin. 2127: Esteen peruskoulun musiikin ja kuvaamataidon Täydennyskoulutuskeskukset voisivat kouluttaa 2128: tavoitteiden saavuttamiseksi muodostaa pätevien musiikin ja kuvaamataidon aineopettajia. Tällai- 2129: taideaineiden opettajien puute. Erityisen selvästi sen koulutuksen kohteena tulisi olla sellaiset luo- 2130: tämä puute tuntuu Pohjois-Suomessa. Tällainen kanopettajan koulutusohjelman suorittaneet, jot- 2131: tilanne on otollinen myös peruskoululle kilpaile- ka ovat musiikkiin tai kuvaamataitoon erikoistu- 2132: vien koulutussisältöjen muodostumiselle, mm. neita. Näiden opettajien sekä pedagoginen että 2133: luovuutta korostavien Steiner-koulujen perusta- aineenhallinnan valmius on siksi hyvä, että yhden 2134: mishankkeet lisääntyvät ympäri maata. lukuvuoden mittaiset opinnot varmasti antaisivat 2135: Maassamme on 11 opettajankoulutusyksikköä, P.~tevyyden ko. aineiden aineenopettajan tehtä- 2136: jotka valmistavat opettajia peruskoulun ala- vHn. 2137: asteelle. Opettajankoulutuksen perusopintoihin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 2138: kuuluu kahden vuoden ajan musiikin ja kuvaama- 2139: taidon opintoja. Lisäksi luokanopettajiksi valmis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2140: tuvilla on mahdollisuus erikoistua kuvaamataidon 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 2141: tai musiikin opetukseen suoritettuaan 15 opinto- markkaa musiikin- ja kuvaamataidonopet- 2142: viikon opinnot sekä opetusharjoittelun ko. ai- tajien koulutuksen käynnistämiseksijatko- 2143: neissa. ja täydennyskoulutuksena Lapin korkea- 2144: Osana korkeakoulujen opetusta opettajankou- koulussa. 2145: lutusyksiköille ollaan antamassa yhä enemmän 2146: 2147: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 2148: 2149: Aimo Ajo Hannele Pokka 2150: Niilo Koskenniemi Seppo Pelttari 2151: 8 1986 vp. 2152: 2153: Raha-asia-aloite n:o 7 2154: 2155: 2156: 2157: 2158: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiuskasvatuksen opetusval- 2159: miuden tehostamiseen opettajankoulutuslaitoksissa 2160: 2161: 2162: Eduskunnalle 2163: 2164: Raittiuskasvatus on ollut kodin tehtävä, mutta tuntemuksessa omalla luentotoiminnallaan. Vii- 2165: viime aikoina tämäkin kasvatustehtävä on siirty- me aikoina tästä luentotoiminnasta on täytynyt 2166: nyt kodeilta kouluille ammattikasvattajien työksi. luopua, koska Raittiuskasvatusliitolla ei ole ollut 2167: Raittiuskasvatuskomitea toteaakin mietinnössään siihen varoja valtionavun pienuuden takia. 2168: 29.4.1980: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2169: '' Raittiuskasvatustyön tekeminen kouluopetuk- tavasti, 2170: sen ja -kasvatuksen osana edellyttää valmentautu- 2171: mista opettajakoulutuksen yhteydessä. Opettajan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2172: koulutuslaitosten terveys- ja raittiuskasvatusval- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 2173: miuksien antaminen valmistuville opettajille on 29.50.28 200 000 markan määrärahan 2174: vähäistä ja epäyhtenäistä.'' käytettäväksi tulevien opettajien raittius- 2175: Aikaisempina vuosina Raittiuskasvatusliitto on kasvatuksen opetusvalmiuden tehostami- 2176: kouluttanut opettajakokelaita raittiuskasvatuksen seen opettajankoulutuslaitoksissa. 2177: 2178: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 2179: 2180: Aimo Ajo Paula Eenilä Impi Muroma 2181: Hannele Pokka Niilo Koskenniemi Seppo Pelttari 2182: 1986 vp. 9 2183: 2184: Raha-asia-aloite n:o 8 2185: 2186: 2187: 2188: 2189: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Inarin saamelaismuseon suun- 2190: nittelua varten 2191: 2192: 2193: Eduskunnalle 2194: 2195: Inarin saamelaismuseohanke on ollut vireillä luontoinen, mutta uuden valmistuessa sitä voitai- 2196: useiden vuosien ajan. Asia on hiljalleen edistynyt siin pitää auki ympäri vuoden. Parhaimmillaan se 2197: ja Inarin kunta on lähtenyt mukaan 250 000 mar- myös työllistäisi kymmenkunta henkilöä ja olisi 2198: kan määrärahalla museon esisuunnitteluun. Tämä niin ikään huomattava turisti- ja kulttuurikoh- 2199: ei kuitenkaan riitä. de. 2200: Museo haluaa tallettaa jälkipolville katoavan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 2201: saamelaisperinteen. Museon ideointi on annettu 2202: Tapio Wirkkalan suunnittelutoimiston tehtäväk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2203: si. Museosta on aikomus tehdä toimiva kokonai- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 2204: suus saamelaiskulttuurin vaalimiseksi. Nyt museo määrärahan Inarin saamefaismuseon suun- 2205: on tilojen puutteessa pelkästään ulkomuseon nittelua varten. 2206: 2207: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 2208: 2209: Aimo Ajo Hannele Pokka 2210: Niilo Koskenniemi Seppo Pelttari 2211: 2212: 2213: 2214: 2215: 2 260148U 2216: 10 1986 vp. 2217: 2218: Raha-asia-aloite n:o 9 2219: 2220: 2221: 2222: 2223: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmarjojen Ja sienten 2224: valtakunnalliseen tutkimusprojektiin 2225: 2226: 2227: Eduskunnalle 2228: 2229: Luonnonmarjat ja sienet edustavat tunnetusti Tärkeänä askeleena tässä oli metsämarja- ja sieni- 2230: maassamme merkittävää ja vielä varsin suuressa projektin aloittaminen Metsäntutkimuslaitoksessa 2231: määrin vajaasti hyödynnettyä luonnonvaraa. Kui- vuonna 1981. Hyvin alkaneen tutkimuksen ongel- 2232: tenkin jo nykyisellään keskimääräisenä ja hyvänä ma on kuitenkin ollut projektin vuosittaisen ra- 2233: vuotena talteenotetun luonnonmarja- ja sienisa- hoituksen pysähtyminen (kertamenona) 200 000 2234: don arvo nousee 300-400 miljoonaan markkaan, markkaan, joka on kenttä- ja laboratoriotöitä vaa- 2235: kun kauppaan tulleen sadon lisäksi otetaan huo- tivassa tutkimuksessa erittäin vähän. Hillatutki- 2236: mioon myös taloudellisesti tärkeä kotitarvepoi- mukseen on ollut oma, nyt uhanalaiseksi joutu- 2237: minta. Tehtyjen selvitysten mukaan valtaosa koti- nut määrärahansa, ja lisäksi eri yliopistoissa ja kor- 2238: talouksissa käytetyistä luonnonmarjoista ja sienis- keakouluissa sekä eräissä muissa yksiköissä on väli- 2239: tä on itse poimittua, ja monissa osissa maata suuri aikaisen rahoituksen turvin pystytty jonkin verran 2240: enemmistö kotitalouksista poimii marjoja ja sieniä alan tutkimusaktiviteettia pitämään yllä. Kaiken 2241: ainakin omaan käyttöön. Kauppaan myydyillä ke- kaikkiaan luonnonmarja- ja sienitutkimuksen ra- 2242: räilytuotteilla on puolestaan erityisesti kehitysalu- hoitus maassamme on keräilyn merkitykseen näh- 2243: eilla huomattava elinkeinollinen ja lisätuloja anta- den siinä määrin alimitoitettu, ailahteleva ja koor- 2244: va merkitys. dinoimaton, että sen korjaamiseen on kiinnitettä- 2245: Huolimatta lukuisista ehdotuksista ja aloitteista vä tuntuvaa huomiota. 2246: luonnonmarjojen ja sienten tutkimus maassamme Valtakunnallinen luonnonmarja- ja sienitutki- 2247: kärsii määrärahojen jatkuvasta alimitoituksesta ja musprojekti tulee toteuttaa Metsäntutkimuslai- 2248: tutkimuksen vakiinnuttamisen hitaasta etenemi- toksen, eri yliopistojen ja muiden tutkimusyksik- 2249: sestä johtuvasta toiminnan epävarmuudesta. Hyvä köjen yhteistyönä erikseen laadittavan projekti- 2250: esimerkki jälkimmäisestä on se, että maa- ja met- suunnitelman mukaisesti ja sen tulee käsittää sekä 2251: sätalousministeriön rahoituksen turvin Metsäntut- perus- että soveltava tutkimus. 2252: kimuslaitoksen Kolarin tutkimusasemalla tehty Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2253: hillatutkimus uhkaa ensi vuonna tyrehtyä rahoi- tavasti, 2254: tuksen päättymiseen. 2255: Luonnonmarja- ja sienitutkimuksen pysyvänä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2256: organisatorisena ratkaisuna on taannoisen metsä- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 2257: marja- ja sienitoimikunnan (Komiteanmietintö markkaa valtakunnallisen luonnonmarja- 2258: 1979: 19) ehdotuksen mukaisesti pyritty sijoitta- ja sienitutkimuksen ensimmäisen vuoden 2259: marja- ja sienitoimikunnan (Komiteanmietintö rahoitukseen. 2260: 2261: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 2262: 2263: Aimo Ajo Hannele Pokka Niilo Koskenniemi 2264: Lauri Impiö Seppo Pelttari Reino Paasilinna 2265: 1986 vp. 11 2266: 2267: Raha-asia-aloite n:o 10 2268: 2269: 2270: 2271: 2272: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslaitoksen Rova- 2273: niemen tutkimusaseman lisärakennustöiden käynnistämiseksi 2274: 2275: 2276: Eduskunnalle 2277: 2278: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa on na merkittäväksi pohjoisten metsien tutkimuskes- 2279: varattu 500 000 mk Metsäntutkimuslaitoksen Ro- kukseksi. 2280: vaniemen tutkimusaseman 1 245 m 2 :n laajuisen Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon on 2281: lisärakennuksen suunnitteluun. Vuodelta 1980 tarkistettava Metsäntutkimuslaitoksen Rovanie- 2282: peräisin oleva lisärakennuksen mitoitussuunnitel- men tutkimusaseman lisärakennusta koskeva 2283: ma on kuitenkin jäänyt jo tapahtuneen henkilö- määräraha niin, että hanke voidaan toteuttaa hyö- 2284: kuntakehityksen jalkoihin ja osoittautunut autta- tyalaltaan kaksinkertaisena aiemmin suunnitel- 2285: mattomasti liian pieneksi. Lisäksi valtion kuluvan tuun nähden, eli n. 2 500 m 2 :n suuruisena. Laa- 2286: vuoden budjetissa hyväksytyssä kannanotossa to- jennetun suunnitelman kokonaiskustannusarvio 2287: detaan mm., että ''Metsäntutkimuslaitoksen ke- on 15,5 milj. markkaa. 2288: hittämisen painopiste pidetään alueyksiköissä''. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2289: Lapin metsävarojen, metsätalouden sekä teolli- tavasti, 2290: suuden monimutkaistuvassa tilanteessa metsän- 2291: tutkimukselta vaaditaan tulevaisuudessa yhä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2292: enemmän, toisaalta itse tutkimuksellakin on kas- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 2293: vava aluepoliittinen merkitys. Riittävien toiminta- markkaa Metsäntutkimuslaitoksen Rova- 2294: tilojen avulla pystytään turvaamaan Rovaniemen niemen tutkimusaseman lisärakennuksen 2295: tutkimusaseman kehittyminen, ei vain valtakun- rakennustöiden suunnitteluun ja aloitta- 2296: nallisesti, vaan myös kansainvälisestikin arvioitu- mzseen. 2297: 2298: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 2299: 2300: Aimo Ajo Hannele Pokka 2301: Niilo Koskenniemi Lauri Impiö 2302: Seppo Pelttari 2303: 12 1986 vp. 2304: 2305: Raha-asia-aloite n:o 11 2306: 2307: 2308: 2309: 2310: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hinttajärven-Lohinivan tien 2311: perusparantamiseen Kolarissa ja Rovaniemellä 2312: 2313: 2314: Eduskunnalle 2315: 2316: Kolarin ja Rovaniemen kuntien alueella Lapin Lohioivaan Ounasjoen yli uusi siltakin. Voidaan 2317: läänissä osana tietä n:o 99 on ns. Sieppijärven- sanoa myös, että tie patannettuna palvelisi koko 2318: Lohinivan tie. Osa tästä on hyvässä kunnossa ja öl- Ounasjokilaakson yleistä elpymistä. 2319: jysorattu, mutta väli Hinttajärvi-Lohiniva on Töiden aloittamista voidaan perustella myös 2320: jäänyt kunnostamatta. Tämä väli on 25 km pitkä työllisyyssyillä. Esim. Kolarin kunnassa ei tuleva- 2321: ja erittäin huonokuntoista soratietä. na syksynä ole tiedossa ainuttakaan valtion työ- 2322: Jos tämä heikkokuntoinen osa peruskorjattai- kohdetta. 2323: siin, siitä olisi monenlaista etua. Ensinnäkin mat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 2324: ka Rovaniemeltä Yllästunturin hiihtokeskukseen 2325: lyhenisi huomattavasti. Samoin kunnostettu tie li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2326: säisi puutavaran kuljetuksia ja yleensäkin raskasta 1987 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 2327: liikennettä. Se palvelisi myös nykyistä paremmin markkaa Sieppijärven-Lohinivan tien pe- 2328: paikallista asutusta. rusparannukseen välzllä Hinttajärvi- 2329: Jos tietä taas ei kunnosteta, ei liikenne ilmeises- Lohiniva. 2330: ti nykyisestä lisäänny, vaikka vastikään valmistui 2331: 2332: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 2333: 2334: Aimo Ajo Niilo Koskenniemi 2335: Lauri Impiö Esko-Juhani Tennilä 2336: 1986 vp. 13 2337: 2338: Raha-asia-aloite n:o 12 2339: 2340: 2341: 2342: 2343: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien televisiolupien 2344: myöntämiseksi pysyvästi liikuntakyvyttömille henkilöille 2345: 2346: 2347: Eduskunnalle 2348: 2349: Pysyvästi liikuntakyvyttömät henkilöt kuuluvat laitosten ja yleisten töiden ministeriön päätöksen 2350: yhteiskunnassamme kaikkein vaikeimmissa olo- perusteella maksuton radiolupa. Vuonna 1977 ra- 2351: suhteissa eläviin kansalaisiin. Pääasiallisesti vuo- diolupamaksu yhdistettiin televisiolupamaksuun, 2352: teessa olevina he ovat toisten avusta riippuvaisia mistä lähtien liikuntakyvyttömätkin henkilöt ovat 2353: päivittäisissä toiminnoissaan. Heidän kosketuk- joutuneet maksamaan korkeampaa lupamaksua. 2354: sensa ulkopuoliseen maailmaan jää hyvin vähäi- Viimeksi maksuttoman radioluvan sai runsaat 700 2355: seksi. Tällaisille henkilöille televisiolla on poik- henkilöä. Maksutonta televisiolupaa ei ole sen si- 2356: keuksellisen suuri merkitys. Television avulla heil- jaan myönnetty useista aloitteista huolimatta. 2357: lä on mahdollisuus seurata kulttuuria sekä saada Maksullisia televisiolupia oli vuoden 1984 lopussa 2358: virkistystä ja virikkeitä harrastuksiin. yhteensä runsaat 1 770 000 kappaletta, joten lii- 2359: Useimmat liikuntakyvyttömät henkilöt ovat vä- kuntakyvyttömille henkilöille myönnettävistä 2360: hävaraisia ja heidän ainoa toimeentulolähteensä maksuttomista television katseluluvista koituva 2361: on kansaneläke. Television korkeat katselulupa- näennäinen tulonmenetys yhteiskunnalle olisi 2362: maksut muodostavat heille kohtuuttoman vuosit- vaatimatonta luokkaa. 2363: taisen taloudellisen rasituksen, vaikka itse vas- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 2364: taanotin olisikin saatu esim. lahjoituksena. Kun taen, 2365: televisio on varsin keskeinen tiedotusväline yhteis- 2366: kunnassamme, niin myös liikuntakyvyttömille in- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2367: valideille on mahdollistettava televisio-ohjelmien 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 31.55 2368: seuraammen. uudelle momentzlle 750 000 markan mää- 2369: Vuodesta 1948 lähtien liikuntakyvyttömille so- rärahan käytettäväksi maksutlomien tele- 2370: tainvalideille ja vuodesta 1949lähtien liikuntaky- visiolupien myöntämiseen pysyvästi lii- 2371: vyttömille siviili-invalideille myönnettiin kulku- kuntakyvyttömzlle henkzlözlle. 2372: 2373: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 2374: 2375: Aimo Ajo Hannele Pokka 2376: Niilo Koskenniemi Seppo Pelttari 2377: 14 1986 vp. 2378: 2379: Raha-asia-aloite n:o 13 2380: 2381: 2382: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta tieteellisten kirjastojen 2383: atk-järjestelmien kehittämiseksi korkeakouluissa 2384: 2385: 2386: Eduskunnalle 2387: 2388: Opetusministeriön palautteessa korkeakoulujen tietokoneella) että yhteiskäyttöisesti yhteisjärjes- 2389: toiminta- ja taloussuunnitelmien tarkisteista vuo- telmänä (kaikkien kirjastojen yhteinen keskitetty 2390: sille 1987-1990 mainitaan, että korkeakoulujen tietorekisteri). 2391: toiminnan yhtenä painopisteenä tulee suunnitte- Tieteellisten kirjastojen atk-yksikkö on vuonna 2392: lukaudella olemaan korkeakoulujen tutkimustoi- 1985 käynnistänyt tarjouskilpailun, jonka perus- 2393: minnan edellytysten kehittäminen. teella vuoden 1986 lopussa valitaan laitteisto- ja 2394: Yksi keskeisimpiä korkeakoulukirjastojen tutki- ohjelmistotoimittaja. Syksyllä 1986 käynnistyy pi- 2395: mustoiminnan edellytyksiä ovat kirjastopalvelut. lottijärjestelmän rakentaminen. Vuonna 1987 jär- 2396: Korkeakoulukirjastot eivät palvele vain omaa kor- jestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön kolmessa kir- 2397: keakouluaan, vaan niiden palvelujen osalta on jastossa ja tämän jälkeen vuosittain lisätä järjestel- 2398: pyrkimys yhteiskäyttöisyyteen sekä koko korkea- mässä mukana olevien kirjastojen määrää. Suun- 2399: koululaitoksen osalta että myös muiden tiedontar· nitellun tieteellisten kirjastojen tietojärjestelmän 2400: vitsijoiden osalta. Perinteisin manuaalisin kirjas- toteuttaminen mm. 2401: tomenetelmin yhteiskäyttöisyys ei kuitenkaan riit- - parantaa ja nopeuttaa tiedonvälitystä (tie- 2402: tävän hyvin onnistu, vaan tarvitaan atk-pohjaisia donhakua ja aineiston saatavuutta) sekä korkea- 2403: järjestelmiä ja rekistereitä. koulun sisällä että korkeakoulujen välillä 2404: Korkeakoulu- ja muiden tieteellisten kirjasto- - tekee mahdolliseksi myös kirjastonkäyttäjän 2405: jen atk-järjestelmien kehittäminen on lähtenyt itsenäiskäytön 2406: liikkeelle 1970-luvun puolivälissä opetusministe- - ratianalisoi kirjaston toimintoja aineiston 2407: riön alaisen tieteellisten kirjastojen atk-yksikön hankinnan ja käsittelyn sekä lainauksen osalta ja 2408: toimesta. Tällä hetkellä jo 25 korkeakoulu- ja saa aikaan säästöjä rutiinitehtävissä. 2409: muuta tieteellistä kirjastoa rekisteröi kokoelmatie- Järjestelmän toteutuminen edellyttää paitsi voi- 2410: tojaan valtakunnalliseen tieteellisten kirjastojen mavarojen suuntaamista järjestelmän kokonaiske- 2411: yhteisrekisteriin. Järjestelmän kehittäminen on hittelyyn (tieteellisten kirjastojen atk-yksikön voi- 2412: kuitenkin vielä pahasti kesken; puutteena on mavarojen parantaminen), niin myös korkeakou- 2413: mm. se, että järjestelmä käsittää vain luetteloin- luille kirjastojen laite- ja muita järjestelmäkuluja 2414: nin eikä järjestelmä ole tosiaikainen eikä kaikil- varten. Järjestelmän kehittämisen aikataulussa py- 2415: ta osin myöskään suorasaantinen. Tiedostojen symisen kannalta on oleellisen tärkeää, että korkea· 2416: käyttämistä haittaa myös se, etteivät korkeakoulu- kouluille myönnetään riittävät laite- ja järjestelmä· 2417: kohtaiset tiedot ole muutamaa yliopistoa lukuun määrärahat jo vuoden 1987 budjetissa atk-yksikön 2418: ottamatta yliopistojen omilla tietokoneilla vaan suunnitelmien mukaisesti kolmea kirjastoa varten. 2419: vain keskitetysti Valtion tietokonekeskuksen tieto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 2420: koneella. taen, 2421: Tieteellisten kirjastojen atk-yksikkö on vuonna 2422: 1984 suorittanut tieteellisten kirjastojen tietojen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2423: käsittelyn kokonaistutkimuksen ja laatinut siihen 1987 tulo- ja menoarvioon yhteensä 2424: liittyen kehittämissuunnitelman vuosille 1985- 5 000 000 markkaa tieteellisten kirjastojen 2425: 1990. Tavoitteena on luoda integroitu kirjaston atk-järjestelmän korkeakoulukohtaista to- 2426: tietojärjestelmä, joka toimii suorasaantisesti ja to- teuttamzsta varten kolmelle korkeakoulul- 2427: siaikaisesti. Järjestelmä toimisi sekä kirjaston oma- le kirjastojen atk-laittezsiin ja muihin atk- 2428: na järjestelmänä (tietorekisterit yksikön omalla järjestelmäkuluihin. 2429: 2430: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 2431: 2432: Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos 2433: Kari Urpilainen Jukka Mikkola Aarno von Bell 2434: 1986 vp. 15 2435: 2436: Raha-asia-aloite n:o 14 2437: 2438: 2439: 2440: 2441: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteenalan vai takunnallisten 2442: erikoismuseoiden toiminnan kehittämiseen 2443: 2444: 2445: Eduskunnalle 2446: 2447: Uusista museoista näkyvimpiä ovat olleet pää- tukset ovat kovin vähäisiä. Museon toiminnan ke- 2448: kaupunkiseudulla monet taiteenalan erikoismu- hittämisestä on nyt valmisteltu perusteelliset 2449: seot. Taideteollisuusmuseo ja Rakennustaiteen suunnitelmat, joiden toteuttaminen edellyttää li- 2450: museo ovat erityisesti julkaisu- ja näyttelytoimin- sää avustuksia tälle merkittävää valtakunnallista 2451: nassaan olleet näkyvästi esillä. Valtio on tukenut perinnettä tutkivalle, tallentavalle ja esittävälle 2452: taiteenalan valtakunnallisia erikoismuseoita omal- museolle. 2453: la määrärahallaan. Siitä on myönnetty avustuksia Taiteenalan valtakunnallisten erikoismuseoiden 2454: lähinnä Taideteollisuusmuseolle, Rakennustai- valtionavustusmääräraha on kuitenkin noussut 2455: teen museolle, Suomen valokuvataiteen museolle viime vuosina niin niukasti, että erityisesti edellä 2456: ja eräille muille museoille sekä myös Hvitträsk- mainittujen kahden museon toiminnan kehittä- 2457: säätiölle ja Ainola-säätiölle. Pääosan tuesta ovat miseen tarvittavia avustuksen lisäyksiä ei ole mah- 2458: saaneet Taideteollisuusmuseo ja Rakennustaiteen dollista myöntää ellei määräraha kasva merkittä- 2459: museo. Tuen avulla ne ovat pystyneet näyttäviin västi. 2460: saavutuksiin. Valokuvataiteen museo on jatkuvas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni- 2461: ti kamppaillut taloudellisissa vaikeuksissa. Nyt se oittaen, 2462: on saamassa Helsingin kaupungin avustuksella 2463: uusia tiloja ja ensi vuonna museon on tarkoitus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2464: järjestää suuri suomalaisen valokuvan näyttely, 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 2465: josta samalla tulee museon perusnäyttely. Teatte- 29.90.52 9 000 000 markkaa taiteenalan 2466: rimuseo on tullut viimeksi kyseisestä määrärahasta valtakunnallisten erikoismuseoiden toi- 2467: annettavan avustuksen piiriin. Sen saarnat avus- minnan kehittämiseen. 2468: 2469: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 2470: 2471: Arja Alho Timo Roos 2472: Paavo Lipponen Tuulikki Hämäläinen 2473: 16 1986 vp. 2474: 2475: Raha-asia-aloite n:o 15 2476: 2477: 2478: 2479: 2480: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta humanitaariseen apuun 2481: lähetysjärjestöjen kautta 2482: 2483: 2484: Eduskunnalle 2485: 2486: Kehitysavun antaminen tapahtuu mm. huma- jotka ovat jo pitkään totmmeet kehitysmaissa. 2487: nitaarista apua antamalla. Humanitaarinen apu Tällaisia järjestöjä ovat lähetysjärjestöt. Niiden 2488: käsittää mm. hätätilanteissa annettavan avun ja palveluksessa olevat työntekijät ovat useimmissa 2489: muun kiirellisen avun. tapauksissa hankkineet hyvän ammattikoulutuk- 2490: Humanitaarinen apu, jota käytetään hädänalai- sen. Kehitysmaissa pitkään olleina he tuntevat 2491: sessa asemassa olevien ihmisten olojen lievittämi- erittäin hyvin myös paikalliset olosuhteet ja ne 2492: seen, eroaa luonteeltaan varsinaise~ta kehitysyh- kohteet, jotka erityisesti apua tarvitsevat. 2493: teistyöstä. Siinä ei aina olla yhteistyössä jonkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2494: maan hallituksen kanssa. Kuitenkin kansainväli- taen, 2495: sessä tilastoinnissa humanitaarinen apu lasketaan 2496: kehit~savuksi siltä osin kuin sen kohteet ovat kehi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2497: tysmaissa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 2498: Eräiden kehitysavun muotojen haittapuolena 24.1 0. 69 (Humanitaarinen apu kehitys- 2499: on se, että varsinkin toiminnan alkuvaiheessa hal- maille) 1 800 000 markkaa lähetysjärjestö- 2500: lintomenot vievät suuren osan avustusmäärära- jen kautta anneftavaan humanitaariseen 2501: hoista. Tämän vuoksi olisi tuloksellisinta toimit- apuun. 2502: taa apu sellaisten luotettavien järjestöjen kautta, 2503: 2504: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 2505: 2506: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen 2507: 1986 vp. 17 2508: 2509: Raha-asia-aloite n:o 16 2510: 2511: 2512: 2513: 2514: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta moshavi Jad Hashmonan 2515: rakennustöihin 2516: 2517: 2518: Eduskunnalle 2519: 2520: Maamme raJOJen ulkopuolella toimii monissa sesti ja yhteiskunnallisesti omaan ja keskinäiseen 2521: maissa suomalaisia yhdyskuntia, jotka ovat katso- apuun perustuen, 2522: neet tehtäväkseen toisaalta antaa tukensa sille val- - järjestää ja kehittää yhteistaloutta lomaky- 2523: takunnalle, jonka alueella ne toimivat, ja toisaalta län ja palvelusten pohjalta siten, että siitä tulee 2524: eri tavoin auttaa ja tukea niitä suomalaisia, jotka Suomesta Israeliin suuntautuvan matkailun koh- 2525: joko vierailevat tai jäävät pysyväisesti maahan asu- de, joka toimii myös muiden Israelissa olevien 2526: maan. suomalaisten kotina ja keskuksena, ja 2527: Valtiovalta on tukenut mm. niitä kristillisiä jär- - perustaa kurssikeskus sekä ylläpitää sitä eri- 2528: jestöjä, jotka suorittavat arvokasta sosiaalista ym. laisia Raamattua ja Israelia koskevia kursseja var- 2529: työtä vieraissa maissa. Tästä ovat myönteisinä esi- ten sekä antaa suomalaisille Israelia koskevia ja is- 2530: merkkeinä mm. kehitysyhteistyön nimissä lähe- raelilaisille Suomea koskevia tietoja. 2531: tysjärjestöille annettu tuki sekä Merimieslähetys- 2532: seuralle annettu vuosittainen tuki. Moshavin alueelle on sen rekisteröimisen jäl- 2533: Eräs järjestö, joka on vielä kokonaan vailla val- keen noussut useita parakkeja ja rakentaminen 2534: tion tukea, on moshavi Jad Hashmona, joka toi- jatkuu. Suunnitelmissa on mm. lomakylän raken- 2535: mii Israelin valtiossa Jerusalemin kaupungin lähi- taminen Suomesta Israeliin suuntautuvaa matkai- 2536: tuntumassa. Israelin valtio on osoittanut ainutlaa- lua varten sekä kurssikeskuksen pystyttäminen 2537: tuista myönteisyyttä Suomea kohtaan sallimalla suomalaisille Israelia koskevien ja israelilaisille 2538: perustaa alueelleen moshavin, jonka hallinnassa Suomea koskevien tietojen antamiseksi. 2539: on yli kymmenen hehtaaria maata. Jad Hashmo- Edellä sanottuihin tarkoituksiin tarvitaan kui- 2540: nan moshavi on rekisteröity Israelissa 15.3.1971. tenkin muitakin kuin rakentajien omasta keskuu- 2541: Moshavin tarkoituksena on destaan keräämiä ja lahjoituksina saatuja varoja. 2542: - pystyttää asutus nimeltä Jad Hashmona, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2543: jonka jäsenet pyhittävät ruumiilliset ja henkiset taen, 2544: kykynsä sekä omaisuutensa auttaakseen Israelin 2545: maan rakentamista ja tunnustaakseen kahdeksan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2546: juutalaisen luovuttamisen sota-aikana Suomesta 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 24.30 2547: saksalaisten käsiin, uudelle momentille 100 000 markkaa mos- 2548: - järjestää jäsentensä asuttaminen tarkoituk- havi jad Hashmonassa suoritettavien ra- 2549: senmukaisin ehdoin sivistyksellisesti, taloudelli- kennustöiden tukemiseen. 2550: 2551: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 2552: 2553: Esko Almgren Olavi Ronkainen 2554: 2555: 2556: 2557: 2558: 3 260148U 2559: 18 1986 vp. 2560: Raha-asia-aloite n:o 17 2561: 2562: 2563: 2564: 2565: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisiveneen hankkimi- 2566: seen Haminan poliisipiiriin 2567: 2568: 2569: Eduskunnalle 2570: 2571: Haminan poliisipiirin käyttöön tulisi saada riit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2572: tävän nopeakulkuinen ja turvallinen vene. Samal- taen, 2573: la pitäisi saada riittävä miehistö venettä varten. 2574: Liikkuvan poliisin komennuskunnan lakkautta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2575: misen jälkeen Haminasta on siirretty pois nopea- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 2576: kulkuinen poliisivene. Se on annettu Merentutki- 26.75. 71 500 000 markkaa Haminan po- 2577: muslaitoksen käyttöön. Poliisilla ei tällä hetkellä liisipiirin nopeakulkuisen moottoriveneen 2578: ole riittävän merikelpoista venettä käytettäväksi hankintaan. 2579: mm. pelastusoperaatioissa. Vesiliikenteen valvon- 2580: ta ei nykyisellä kalustolla ole mahdollista. 2581: 2582: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 2583: 2584: Esko Almgren Olavi Ronkainen 2585: 1986 vp. 19 2586: 2587: Raha-asia-aloite n:o 18 2588: 2589: 2590: 2591: 2592: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Miehikkälän rajajääkäri- 2593: komppanian jätevesien puhdistamiseksi 2594: 2595: 2596: Eduskunnalle 2597: 2598: Miehikkälän rajajääkärikomppanian komento- on Miehikkälän rajajääkärikomppanian puhdista- 2599: paikan alueella olevien rakennusten jätevesien mon uusinta merkitty toteutettavaksi vuonna 2600: puhdistaminen on toteutettu siten, että alueella 1988. 2601: olevan kolmen asunnon rivitalon jätevedet puh- Miehikkälän kunnan mielestä Miehikkälän raja- 2602: distetaan biologista puhdistamista hyväksi käyt- jääkärikomppanian jätevedenpuhdistamon uusin- 2603: täen. Imeytyskentästä jätevedet ohjataan lasku- ta ja uuden puhdistamon rakentaminen olisi to- 2604: ojan kautta Valkjärveen. teutettava jo vuoden 1986 aikana. 2605: Kuudentoista asunnon kerrostalon, kasarmira- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2606: kennuksen ja autotallin jätevedet ohjataan viemä- taen, 2607: riputkea pitkin suolle, johon jätevedet imeyte- 2608: tään. Suosta menee laskuputki Valkjärveen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2609: Valkjärven rannalla on rajajääkärikomppanian 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 2610: sauna ja uimapaikat, uimavesi on vielä uimakel- 26.90. 74 1500 000 markkaa Miehikkä- 2611: poista. Otettujen näytteitten mukaan Valkjärven län rajajääkärikomppanian jätevesien puh- 2612: vesi huononee jatkuvasti. distamista varten. 2613: Valtion rakennushankkeissa vuosille 1985-88 2614: 2615: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 2616: 2617: Esko Almgren Olavi Ronkainen 2618: 20 1986 vp. 2619: 2620: Raha-asia-aloite n:o 19 2621: 2622: 2623: 2624: 2625: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta "terveyslinnake" -hank- 2626: keen toteuttamiseksi Kirkonmaan linnakkeella 2627: 2628: 2629: Eduskunnalle 2630: 2631: Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnan toi- nusarvio on noin 800 000 markkaa. Koska suunni- 2632: mesta on laadittu suunnitelma Kotkan rannikko- telma on toteutettavissa vähitellen, päästään al- 2633: patteriston linnakesaarten ympäristöhygienian ke- kuun parhaiten siten, että aloitetaan Kirkonmaan 2634: hittämiseksi. Projekti on nimeltään ''terveyslinna- linnakkeesta. Sieltä saatuja kokemuksia voitaisiin 2635: ke''. Tarkoituksena on selvittää saaristolinnak- käyttää myöhemmin muissa saarissa. 2636: keiden moninaiset ympäristöhygieeniset epäkoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2637: dat ja puutteet sekä esittää kokonaissuunnitelma taen, 2638: asiantilan korjaamiseksi. Hankkeen tarkoituksena 2639: on varmistaa makean veden saanti, elintarvikkei- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2640: den kuljetus ja varastointi sekä tehokas jätehuolto 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 2641: ja saada aikaan energian säästöä. 27.27. 74 200 000 markkaa "terveyslin- 2642: Suunnitellut toimenpiteet pitäisi voida suorit- nake' '-hankkeen alkuunpanemiseksi Kir- 2643: taa Kirkonmaassa, Rankissa, Haapasaaressa ja konmaan linnakkeella. 2644: Vanhankylänmaassa. Hankkeen kokonaiskustan- 2645: 2646: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 2647: 2648: Esko Almgren Olavi Ronkainen 2649: 1986 vp. 21 2650: 2651: Raha-asia-aloite n:o 20 2652: 2653: 2654: 2655: 2656: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon raken- 2657: tamiseksi Kotkaan 2658: 2659: 2660: Eduskunnalle 2661: 2662: Valtion rakennusinvestointeja vuosina 1984- -1988 siten, että suunnittelu käynnistyisi vuon- 2663: 1988 koskevissa rahoitustarvearvioissa Kotkan vi- na 1986 ja rakentaminen vuonna 1987. Piiriraken- 2664: rastotalon rakentamiseen on varauduttu 1980- nustoimisto pitää tärkeänä, että hankkeen suun- 2665: luvun jälkipuoliskolla. Kaupunki on puolestaan nittelu käynnistyy vuoden 1986 aikana ja hanke 2666: varautunut luovuttamaan kaupungin keskustasta toteutetaan suunnitelman mukaisessa aikataulus- 2667: tontin virastotaloa varten vuonna 1984. Kotkan sa. Hankkeen kustannusarvio on 31,6 miljoonaa 2668: virastotalon rakentaminen on eri puolilla kaupun- markkaa. Hanke on tarkoitus rahoittaa momentin 2669: kia sijaitsevien valtion viranomaisten kokoamisek- 28.64. 76 (Virastotalojen rakentaminen) määrära- 2670: si samaan taloon hallinnon tehostamisen ja palve- halla. 2671: lutason parantamisen kannalta tärkeätä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2672: Tällä hetkellä on varsin huomattava määrä val- taen, 2673: tion virastoja vuokratiloissa eri puolilla Kotkan 2674: kaupunkia. Tällaisia ovat mm. verotoimisto, ulos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2675: ottolaitos, Kansaneläkelaitos, työvoimatoimisto, 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 2676: piirimetsälautakunta, liikevaihtoverotoimisto, 28.64. 76 5 000 000 markkaa valtion viras- 2677: tullikamari, luotsipiiri ja henkikirjoittaja. totalon rakentamisen aloittamiseksi Kot- 2678: Valtion KTS-rakennusohjelmassa on Kotkan vi- kaan. 2679: rastotalo suunniteltu toteutettavaksi vuosina 1986 2680: 2681: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 2682: 2683: Esko Almgren Olavi Ronkainen 2684: 22 1986 vp. 2685: 2686: Raha-asia-aloite n:o 21 2687: 2688: 2689: 2690: 2691: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautjärven pääkirjaston 2692: suunnittelua varten 2693: 2694: 2695: Eduskunnalle 2696: 2697: Rautjärven pääkirjasto t01m11 nykyisin osuus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2698: liikkeen liiketalon pohjakerroksessa vuokratilois- taen, 2699: sa. Nykyiset tilat on tarkoitettu välir.ikaisiksi, eikä 2700: kirjasto voi niissä enää toimia. Pääkirjaston tila on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2701: ahdas ja epäkäytännöllinen. Muita kirjastoksi so- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 2702: pivia tiloja Simpeleellä, kehittyvällä teollisuus- 29.56.31 JOO 000 markkaa Rautjärven 2703: paikkakunnalla, ei ole. pääkirjaston suunnittelua varten. 2704: 2705: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 2706: 2707: Esko Almgren Olavi Ronkainen 2708: 1986 vp. 2709: 23 2710: 2711: Raha-asia-aloite n:o 22 2712: 2713: 2714: 2715: 2716: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Savitaipaleen monitoimi- 2717: talon suunnittelua varten 2718: 2719: 2720: Eduskunnalle 2721: 2722: Savitaipaleelle on suunniteltu monitoimitalo, ajoin, jotta rakentaminen voisi tapahtua pikaises- 2723: joka käsittäisi liikuntatiloja, nuoriso- ja kulttuuri- ti. 2724: tiloja sekä Savitaipaleen pääkirjaston. Monitoimi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2725: talon rakentaminen sisältyy valtakunnalliseen lii- taen, 2726: kuntapaikkaohjelmaan, lääninhallituksen ehdo- 2727: tukseen kirjaston rakennusohjelmaksi ja kunta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2728: suunnitelmaan. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 2729: Nopeasti kehittyvän Savitaipaleen kunnan olisi 29.91.50 100000 markkaa Savitaipaleen 2730: saatava monitoimitalonsa suunnitellussa aikatau- monitoimitalon suunnittelua varten. 2731: lussa, ja suunnitelmat olisi laadittava hyvissä 2732: 2733: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 2734: 2735: Esko Almgren Olavi Ronkainen 2736: 24 1986 vp. 2737: 2738: Raha-asia-aloite n:o 23 2739: 2740: 2741: 2742: 2743: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinsalmen merimu- 2744: seon rakentamiseksi Kotkaan 2745: 2746: 2747: Eduskunnalle 2748: 2749: Kotkan kaupunki on paattanyt toteuttaa Tämän valtakunnallisestikin merkittävän hank- 2750: Ruotsinsalmi-merimuseon. Pyrkimyksenä on luo- keen toteuttamiseksi on välttämättä saatava myös 2751: da Kotkalle omaperäinen ja kansainvälisestikin valtion rahoitusta. 2752: kiinnostava vetovoimatekijä, jonka avulla saadaan Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2753: merkittävästi kehitetyksi matkailuelinkeinoa. 2754: Merimuseo rakennetaan paikalle, josta on es- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2755: teetön näköala historialliselle Ruotsinsalmen me- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 2756: ritaistelupaikalle. Tarkoituksena on, että raken- markkaa Ruotsinsalmen merimuseon ra- 2757: nus olisi valmis vuonna 1990, jolloin vietetään kentamiseksi Kotkaan. 2758: Ruotsinsalmen meritaistelun ZOO-vuotisjuhlia. 2759: 2760: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 2761: 2762: Esko Almgren Olavi Ronkainen 2763: 1986 vp. 25 2764: 2765: Raha-asia-aloite n:o 24 2766: 2767: 2768: 2769: 2770: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan ja Kotkan Ky- 2771: minlinnan linnoitusten korjaustöihin 2772: 2773: 2774: Eduskunnalle 2775: 2776: Kotkan kaupungin alueella sijaitsee runsaasti denkin linnoitusten korjaustyö vaatisikin Hami- 2777: vanhoja linnoitusalueita. Näistä mainittakoon eri- nan työsiirtolan perustamista. Hanke on ollut 2778: tyisesti Kyminlinna. Sen saaminen kulttuuri- ja alun perin suunnitelmissa vuodelle 1980. Siitä 2779: matkailukäyttöön olisi merkittävä saavutus. huolimatta, että kokonaisratkaisua ei vielä nyt ole 2780: Töiden suorittamiseksi museoviraston tulisi kii- mahdollista saada aikaan, voidaan Kyminlinnan 2781: reellisesti laadituttaa suunnitelmat linnakkeiden korjaustyön välttämättömimmät osat toteuttaa tai 2782: entisöimiseksi. Hankkeet soveltuisivat mainiosti ainakin panna alulle sellaiset työt, jotka ovat tar- 2783: esim. työllisyysvaroin tehtäviksi. peen jo siitä syystä, että eräät osat linnoituksesta 2784: Kyminlinnan alueen kokonaisratkaisuun liittyy ovat osoittautuneet ohikulkijoidenkin kannalta 2785: museotoiminnan kehittäminen. Kymenlaakson ja vaarallisiksi sen tähden, että kiveys irtoaa eräistä 2786: Kotkan museotoiminnan kehittämistä on pitkään kohdin äkkiarvaamatta. 2787: jarruttanut se, ettei lakisääteinen valtionapujärjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2788: telmä ole käynnistynyt suunnitelmien mukaisesti. taen, 2789: Kyminlinnan alue muodostaisi luontevan koko- 2790: naisuuden ja lähtökohdan maakuntamuseohank- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2791: keille Kymenlaaksossa. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 2792: Eräiden linnojen ja linnoitusten korjaustyöt 29.94. 75 1 500 000 markkaa Haminan ja 2793: ovat olleet jossain määrin sidoksissa työsiirtoloi- Kotkan Kyminlinnan linnoitusten korjaus- 2794: den perustamiseen. Kyminlinnan ja eräiden mui- töihin. 2795: 2796: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 2797: 2798: Esko Almgren Olavi Ronkainen 2799: 2800: 2801: 2802: 2803: 4 2601480 2804: 26 1986 vp. 2805: 2806: Raha-asia-aloite n:o 25 2807: 2808: 2809: 2810: 2811: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaille kirkko- ja seura- 2812: kunnille kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa varten 2813: 2814: 2815: Eduskunnalle 2816: 2817: Vapaat kirkko- ja seurakunnat suorittavat mit- ten. Ruotsin vapaille seurakunnille on Ruotsin 2818: tavaa kulttuurityötä, sosiaalityötä, nuorisotyötä ja valtion budjetista jaettu yli 20 miljoonaa kruunua 2819: ennalta ehkäisevää toimintaa alkoholismia, tupa- vuosittain kullekin niiden jäsenmäärää vastaavassa 2820: kointia ja muita terveydellisesti haitallisia elämän- suhteessa. 2821: tapoja vastaan. Nämä kirkko- ja seurakunnat, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2822: Helluntaiherätys, Vapaakirkko, Pelastusarmeija, taen, 2823: Baptistiyhdyskunta ja Adventtikirkko, eivät kokoa 2824: varoja verotuksella kuten valtionkirkot. Eräitten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2825: vapaitten seurakuntien taloutta rasittavat kiinteis- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 2826: töistä perittävät kirkollis-, valtion- ja kunnallisve- 29.99.50 5 000 000 markkaa jaettavaksi 2827: rot. Näille kirkko- ja seurakunnille voitaisiin vapaille kirkko- ja seurakunnille niiden 2828: myöntää varoja nimenomaan kulttuuri- ja sosiaa- kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa varten sekä 2829: lityötä sekä toimintakeskusten rakentamista var- toimintakeskusten rakentamiseen. 2830: 2831: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 2832: 2833: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen 2834: 1986 vp. 27 2835: 2836: Raha-asia-aloite n:o 26 2837: 2838: 2839: 2840: 2841: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston raken- 2842: tamiseen Parikkalaan 2843: 2844: 2845: Eduskunnalle 2846: 2847: Viljavarastoista on maassamme suuri puute. Tä- On kuitenkin pidettävä kohtuullisena, että 2848: mä puute on havaittu erityisesti viime aikoina, myös Itä-Suomi saisi oman viljavarastonsa ja että 2849: jolloin maassamme on ollut runsas viljasato eikä se sijoitettaisiin yhteen Pohjois-Karjalan, Mikke- 2850: ylijäämäviljojen markkinointiin ole riittänyt val- lin ja Kymen läänin itäisimmistä kunnista, esim. 2851: tion varoja. Tasausvarastojen aikaansaaminen ja Parikkalan kuntaan. 2852: uusien viljavarastojen perustaminen on juuri nyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2853: erittäin ajankohtainen asia. taen, 2854: On todettava, että viljavarastojen rakentamises- 2855: sa jotkut maamme osat on jätetty vähemmälle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2856: huomiolle. Mm. Itä-Suomi on jätetty täysin tyh- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 30.29 2857: jäksi alueeksi. Viranomaisilta olisi odottanut tasa- uudelle momentille 4 000 000 markkaa 2858: puolisempaa ja oikeudenmukaisempaa käytäntöä, valtion viljavaraston rakentamiseksi Parik- 2859: olletikin kun myyntiviljelyä tapahtuu kaikkialla kalan kuntaan tyydyttämään Itä-Suomen 2860: maassa, siis myös Itä-Suomessa. Tosiasiana on tie- tarpeita. 2861: tenkin myönnettävä se, että varsinaiset viljanvilje- 2862: lyalueet ovat Lounais- ja Länsi-Suomi. 2863: 2864: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 2865: 2866: Esko Almgren Olavi Ronkainen 2867: 28 1986 vp. 2868: 2869: Raha-asia-aloite n:o 27 2870: 2871: 2872: 2873: 2874: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta porojen talviruokintako- 2875: keiluun 2876: 2877: 2878: Eduskunnalle 2879: 2880: Lapin elinkeinoista tärkeällä sijalla on porota- ravinnon osana sekä yleensä jäkälän ja lupon tär- 2881: lous. Sen, että tämä elinkeinonhaara rinnastetaan keys porojen elimistölle ja lisäksi selvitetty keinot 2882: täysin luonnonvaraiseen talouteen, ei tarvitse näiden tärkeiden aineiden antamiseksi muun re- 2883: merkitä sitä, että kehittymistä ja kehittämistä ei hun yhteydessä, on mahdollista käynnistää talvi- 2884: porotaloudessa tarvita. Päinvastoin näyttää siltä, ruokinta käsittämään porojen pääasiallinen ravin- 2885: että juuri porotaloudella on Lapin elinkeinoista to talviaikana. 2886: parhaimpiin kuuluvat kehittymismahdollisuudet. Samalla avautuvat mahdollisuudet rehujen laa- 2887: Porotalouden kehittämisessä keskeisellä paikal- jamittaiseen viljelyyn ja ruokinnan tekniseen ke- 2888: la on kysymys ympärivuotisen ravinnonsaannin hittämiseen. Tämä tekninen ja koneellinen kehit- 2889: turvaamisesta. Kesällä ravintoa riittäisi nykyistä tämistyö on kuitenkin mahdollista vain valtion ta- 2890: poromäärää runsaasti suuremmalle määrälle. Pul- loudellisen tuen turvin. Käytännössä asia voitai- 2891: lonkaulana on lähinnä pidettävä talven ruokinta- siin hoitaa melko vähäisin kustannuksin käynnis- 2892: mahdollisuuksia. Juuri tämän seikan parantami- tämällä rehuviljelyn ja talviruokinnan kehittämis- 2893: seen on tiede tullut porotaloudelle avuksi. Oulun ja kokeilutoiminta yhden tai kahden paliskunnan 2894: yliopiston porotalouden tutkimusryhmä on yh- alueelta valituilla kohteilla. 2895: teistyössä Apukan tutkimusaseman kanssa tutki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2896: nut porojen käyttämää ravintoa, niiden ruoan- taen, 2897: käyttökykyä sekä mahdollisuuksia ravinnon kei- 2898: nolliseksi lisäämiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2899: Näkyvänä tuloksena mainituista tutkimuksista 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 2900: on osittain talviruokinnan yleistyminen varsinkin 30.35.45 600 000 markkaa porojen talvi- 2901: metsäseutujen paliskunnissa. Kun on lopullisesti ruokintaan liittyvän kokeilutoiminnan jat- 2902: saatu selvitetyksi jäkälän hivenaineiden merkitys kamiseen. 2903: 2904: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 2905: 2906: Esko Almgren Olavi Ronkainen 2907: 1986 vp. 29 2908: 2909: Raha-asia-aloite n:o 28 2910: 2911: 2912: 2913: 2914: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen raken- 2915: tamiseen Luumäelle 2916: 2917: 2918: Eduskunnalle 2919: 2920: Maassamme on kalatalouden kehittämiseen laa- taisiin, järjestelmällisiin toimenpiteisiin ei toistai- 2921: joista vesistöistämme huolimatta kiinnitetty tois- seksi ole ryhdytty. Maassamme tulisikin alueelli- 2922: taiseksi luvattoman vähän huomiota. Vesistömme sesti kiinnittää tähän kasvavaa huomiota. 2923: olivat vielä ennen vuotta 1940 huomattavasti kala- Luumäen kunnan alueella sijaitseva Urpalanjo- 2924: rikkaampia kuin nykyisin. Kalastuslaki, joka sää- ki olisi eräs tällainen kohde. Alueella on ollut per- 2925: dettiin 16.2.1982, ei myöskään tuonut mitään kaustyö, joka omalta osaltaan on voinut myötävai- 2926: ratkaisevaa muutosta tullessaan kalataloutemme kuttaa siihen, että kalanviljelyä joessa voidaan hy- 2927: kehittämistä ajatellen, vaikka laissa määrättiinkin vällä syyllä harjoittaa. 2928: kalastuskunnille eräitä velvoitteita, joiden perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2929: teella olisi odottanut kalakannan kohentamiseksi taen, 2930: ryhdyttävän toimenpiteisiin. Vesien likaantumi- 2931: sen estämiseksi olisi toimenpiteitä myös tehostet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2932: tava. Eräs keino on kalatalouden ja kalanviljelyn 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 2933: edistäminen siellä, missä sillä on luontaiset edelly- 30.38. 74 600 000 markkaa kalanviljelylai- 2934: tykset. toksen rakentamiseksi Luumäen kunnan 2935: Viime vuosina on kalanviljelyä harrastettu pal- Urpalanjokeen. 2936: jon yksityisestikin, mutta varsinaisiin suurisuun- 2937: 2938: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 2939: 2940: Esko Almgren Olavi Ronkainen 2941: 30 1986 vp. 2942: 2943: Raha-asia-aloite n:o 29 2944: 2945: 2946: 2947: 2948: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta runkovesijohdon rakenta- 2949: miseen Valkealasta Anjalankoskelle, Kotkaan ja Vehkalahdelle 2950: 2951: 2952: Eduskunnalle 2953: 2954: Kotkan ja Anjalankosken kaupungeilla ja Veh- Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 100 2955: kalahden kunnalla on tarkoituksena ratkaista ve- miljoonaa markkaa. On luonnollista, että valtion 2956: densaantinsa siten, että ns. tekopohjavettä joh- on tultava mukaan näin vaativaan ratkaisuun, jota 2957: dettaisiin Pohjois-Kymenlaaksosta mainittujen kaikki asukkaat eteläisessä Kymenlaaksossa pitävät 2958: kuntien käyttöön. Hanke tunnetaan Utti-projek- ensiarvoisen tärkeänä asiana. Kun hanke on saata- 2959: tin nimellä. va nopeasti käyntiin, olisi työt päästävä aloitta- 2960: Kaikki selvitykset osoittavat, että tutkituilta maan jo vuonna 1987, vuoden lopulla. 2961: alueilta voidaan johtaa vettä etelään ilman, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 2962: pumppauspaikkakunta mitenkään kärsisi hank- taen, 2963: keesta. Näyttää siltä, että vesioikeus ratkaisee 2964: asian vuonna 1986, ja sikäli kuin ratkaisua seuraa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2965: valitus, KHO voisi ilmeisesti saattaa asian lopulli- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 2966: seen ratkaisuun jo vuonna 1987. Noin 100 000 markkaa runkoveszjohdon rakentamiseksi 2967: ihmisen vesihuolto olisi saatava pikaisesti ratkais- Valkealasta Anjalankoskelle, Kotkaan ja 2968: tuksi. Vehkalahdelle. 2969: 2970: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 2971: 2972: Esko Almgren Olavi Ronkainen 2973: 1986 vp. 31 2974: 2975: Raha-asia-aloite n:o 30 2976: 2977: 2978: 2979: 2980: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Kotkan ja Anjalankosken kau- 2981: pungeille sekä Vehkalahden kunnalle korkotukena runkovesi- 2982: johdon rakentamiseksi 2983: 2984: Eduskunnalle 2985: 2986: Kotkan ja Anjalankosken kaupungeilla sekä myös korkotukilainoin tukemaan kuntien rahoi- 2987: Vehkalahden kunnalla on tarkoituksena rakentaa tustaakkaa. 2988: runkovesijohto Pohjois-Kymenlaaksosta mainittu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2989: jen kuntien vesiongelman ratkaisemiseksi. taen, 2990: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 100 2991: miljoonaa markkaa. Kotkan kaupunki joutuu ot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2992: tamaan runsaasti lainaa hankkeen toteuttamisek- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 2993: si. Kun vaikea työllisyystilanne, jatkuva työpaik- markkaa korkotukea varten Kotkan ja An- 2994: kojen väheneminen ja verotulojen kasvun pysäh- jalankosken kaupungeille sekä Vehkalah- 2995: tyminen ovat luoneet tietyn epävarmuustekijän den kunnalle nzihin lainoihin, joita em. 2996: kunnallistalouteen, on välttämätöntä, että valtio kunnat ottavat runkoveszjohdon rakenta- 2997: tulee mukaan suuren hankkeen rahoittamiseen ja misen rahoittamiseksi. 2998: 2999: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 3000: 3001: Esko Almgren 3002: 32 1986 vp. 3003: 3004: Raha-asia-aloite n:o 31 3005: 3006: 3007: 3008: 3009: Almgren: Määrärahan osoittamisesta kartastoyksikön perustamiseen 3010: Kymen lääniin 3011: 3012: 3013: Eduskunnalle 3014: 3015: Maanmittaushallitus on tähän mennessä haja- 15 000 maanmittaustoimitusten kantakarttaa ja 3016: sijoittanut kartastoyksikkönsä Oulun, Hämeen ja 27 000 toimitusasiakirjanidosta, joiden aiheutta- 3017: Vaasan lääneihin. Sijoittamatta on vielä yksi yk- man puutteen korjaaminen olisi lopultakin ajan- 3018: sikkö. Sen sijoittaminen tapahtunee lähivuosina. kohtainen ja voisi tapahtua kartastoyksikön toi- 3019: Kartastoyksikön vahvuus on 25-30 henkeä. Vir- mesta. 3020: kamiehinä on insinöörejä, teknikoita, kartoittajia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3021: ja kartanpiirtäjiä. Yksikön tehtävänä on lähinnä taen, 3022: peruskartan täydentäminen ja muiden kartasto- 3023: töiden suorittaminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3024: Yksikön sijoittaminen Kymen lääniin olisi sitä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 3025: kin edullisempaa, kun läänissä oleva maanjako- 30.60.21 1500000 markkaa kartastoyksi- 3026: kartasto on puutteellinen. Sotien aikana tuhoutui kön perustamiseksi Kymen lääniin. 3027: 3028: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 3029: 3030: Esko Almgren 3031: 1986 vp. 33 3032: 3033: Raha-asia-aloite n:o 32 3034: 3035: 3036: 3037: 3038: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta arboretum-metsikön hoi- 3039: don tukemiseen Mustilan kartanon alueella 3040: 3041: 3042: Eduskunnalle 3043: 3044: Mustilan kartano Elimäellä pitää yllä ainutlaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3045: tuista arboretum-metsikköä. Tästä pohjoismaises- taen, 3046: ta harvinaisuudesta koituu ylläpitomenoja suh- 3047: teellisen paljon kartanolle, mutta tuloja ei juuri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3048: laisinkaan. Sitä vastoin metsänkasvatuksen koe- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 30. 76 3049: alueena arboretum on hyödyksi koko valtakunnal- uudelle momenttlle 300 000 markkaa Mus- 3050: le. Tämän johdosta olisi tärkeää, että yhteiskunta ttlan kartanon alueella olevan arboretum- 3051: toteaisi tämäntyyppiset laitokset valtakunnalle metsikön hoidon tukemiseen. 3052: tärkeiksi ja merkittäviksi ja ryhtyisi tukemaan ta- 3053: loudellisesti niiden jatkuvuuden turvaamista. 3054: 3055: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 3056: 3057: Esko Almgren Olavi Ronkainen 3058: 3059: 3060: 3061: 3062: 5 260148U 3063: 34 1986 vp. 3064: 3065: Raha-asia-aloite n:o 33 3066: 3067: 3068: 3069: 3070: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Haminan-Luumäen radan 3071: suunnitteluun 3072: 3073: 3074: Eduskunnalle 3075: 3076: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle että satamiin sijoitettuja varoja ei saada täysitehoi- 3077: 1980 oli momentin 31.90.77 alamomentille 2 seen käyttöön. 3078: (Uusien ratojen tutkimukset ja rakentamisen Kauttakulku Neuvostoliitosta ja Neuvostoliit- 3079: aloittaminen) varattu 5 400 000 mk ja mainitussa toon lisääntyy jatkuvasti. Vuonna 1978 sen osuus 3080: kohdassa esitetty Juurikorven-Haminan radan Kotkan sataman liikennemäärästä oli noin 3081: rakennussuunnitteluun ja rakentamisen aloitta- 325 000 tonnia. Koko maallemme on merkittä- 3082: miseen 3 400 000 mk sekä Helsingistä itään suun- vää, että tämä palvelu, jota Kotkan ja Haminan 3083: tautuvan radan suunnitteluun 1 500 000 mk. satamat hoitavat, suoritetaan hyvin. Tällöin suo- 3084: On kuitenkin havaittavissa, että asiakokonai- ralla rautatieyhteydellä Kotka-Hamina-Luu- 3085: suudesta puuttuu eräs oleellinen osa. Oikorata vä- mäki on koko maamme kannalta huomattava 3086: lillä Luumäki-Hamina-Kotka muodostaa yh- merkitys. 3087: dessä em. hankkeiden kanssa elimellisen kokonai- Hankkeen toteuttamista on tarkasteltava myös 3088: suuden, jota pitäisi tarkastella kokonaisuutena. työttömyystilannetta ajatellen. 3089: Itä-Suomen teollisuuden vienti tapahtuu val- Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit- 3090: taosin Kotkan ja Haminan satamista. Satamapal- taen, 3091: velut tarvitsevat tehokkaan rautatieverkoston. 3092: Kotka ja Hamina ovat investoineet satamiinsa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3093: erittäin huomattavat summat ja pitäneet satamao- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 3094: sa kilpailukykyisinä. Kaupunkien tekemiä uh- 31. 90. 77 2 200 000 markkaa Haminan- 3095: rauksia pitäisi tukea valtiovallan toimesta. Jos rau- Luumäen radan suunnitteluun. 3096: tatieyhteyksiä ei saada tehokkaiksi, on vaarana, 3097: 3098: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 3099: 3100: Esko Almgren 3101: 1986 vp. 35 3102: 3103: Raha-asia-aloite n:o 34 3104: 3105: 3106: 3107: 3108: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Mussalon satamahankkeen 3109: suunnittelua varten 3110: 3111: 3112: Eduskunnalle 3113: 3114: Kotkan kaupungin tavoitteena on rakentaa Sillan rakentaminen liittyy paitsi satamahank- 3115: Mussalon saaren eteläkärkeen uusi satama lähinnä keeseen myös kaupungin kaukolämpö- ja kaavoi- 3116: irrotavaran käsittelyä varten. Satamaan johdettai- tussuunnitelmiin. 3117: siin mereltä 15 metrin kulkusyvyinen väylä sekä Samaan aikaan Kotkan kaupunki on päättänyt 3118: Kotkansaarelta noin 5 kilometrin pituinen sata- kaavoittaa Mussalon saaren ja sijoittaa sinne huo- 3119: marata ratapihoineen. mattavan määrän asutusta 1980-luvun alusta lu- 3120: Uuden satamaosan rakentaminen on niin suuri kien. Syväsatama, kaukolämmön toimittaminen 3121: hanke, että se on toteutettavissa ainoastaan val- ja asutuksen laajeneminen edellyttävät siltayh- 3122: tion, kaupungin ja satamaa tarvitsevan teollisuu- t~yksien rakentamista hankkeiden toteuttamisek- 3123: den yhteisesti rahoittamana. Satamahanke kiin- SI. 3124: nostanee ~yös Neuvostoliiton talous- ja liikenne- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3125: viranomalSla. taen, 3126: Sataman paikkaa, yleisjärjestelyjä sekä rautatien 3127: ja väylän linjausta on tutkittu vuodesta 1979. Sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3128: moin on selvitetty uuden sataman taloudellista 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 3129: perustaa. Ratkaisevaa hankkeen toteutumisessa on 32.10. 77 5 000 000 markkaa Mussalon sa- 3130: sillan valmistuminen Mussalon ja Kotkansaaren tamahankkeen sekä siihen liittyvän syvä- 3131: välille. väylän ja rautatien suunnittelua varten. 3132: 3133: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 3134: 3135: Esko Almgren 3136: 36 1986 vp. 3137: 3138: Raha-asia-aloite n:o 35 3139: 3140: 3141: 3142: 3143: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Kotkan kaupungin ottamien 3144: lainojen korkotukeen syväsataman rakentamiseksi 3145: 3146: 3147: Eduskunnalle 3148: 3149: Kotkaan rakennetaan uusi syväsatama. Se sijoit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3150: tuu Mussalon saaren etelärannalle, johon saadaan taen, 3151: melko vähäisin kustannuksin yli 15 metrin syvä- 3152: väylä. Uusi syväsatama palvelee koko valtakuntaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3153: mutta erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomen elinkei- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 3154: noelämää. markkaa korkotukea varten Kotkan kau- 3155: Valtio tulee hankkeeseen mukaan ja rahoitus pungtlle niihin lainoihin, jotka Kotkan 3156: on näin ollen sekä valtion että Kotkan kaupungin kaupunki ottaa syväsataman rakentami- 3157: harteilla. Kotkan kaupunki joutuu kuitenkin si- seen. 3158: joittamaan hankkeeseen varoja niin paljon, että 3159: on kohtuullista, että kaupunki saa rahoitusta var- 3160: ten korkotukilainaa valtion varoista. 3161: 3162: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 3163: 3164: Esko Almgren 3165: 1986 vp. 37 3166: 3167: Raha-asia-aloite n:o 36 3168: 3169: 3170: 3171: 3172: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Kotkan kaupungin ottamien 3173: lainojen korkotukeen radan rakentamiseksi Mussalon syväsata- 3174: maan 3175: 3176: Eduskunnalle 3177: 3178: Kotkan Mussalon syväsatamahankkeeseen liit- naisten satamatöiden kanssa kokonaishanke on 3179: tyy raideyhteyden rakentaminen sähköistyksi- niin mittava, että kaupunki joutuu rahoitukses- 3180: neen. Kun satamahanke toteutetaan, Valtionrau- saan turvautumaan valtioon. 3181: tatiet pitää em. raideyhteyden rakentamista vält- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3182: tämättömänä. VR:n osuus satamaratahankkeesta taen, 3183: on arvioitu 24 miljoonaksi markaksi vuosina 3184: 1987-1989. VR on tehnyt esityksen liikennemi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3185: nisteriölle em. vuosiksi. Radan tulisi olla käyttö- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 3186: valmis vuoden 1989 alussa nestesataman valmis- markkaa korkotukea varten Kotkan kau- 3187: tuessa. pungzlle niihin lainoihin, jotka Kotkan 3188: Myös Kotkan kaupunki joutuu rahoittamaan kaupunki ottaa raideyhteyden rakentamis- 3189: osan raideyhteyden kustannuksista. Yhdessä varsi- ta varten Mussalon syväsatamaan. 3190: 3191: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 3192: 3193: Esko Almgren 3194: 38 1986 vp. 3195: 3196: Raha-asia-aloite n:o 37 3197: 3198: 3199: 3200: 3201: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Keksijäyhdistysten Keskus- 3202: järjestölle 3203: 3204: 3205: Eduskunnalle 3206: 3207: Työllisyyden parantamiseksi tarvitaan uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3208: tuotteita. Uusien tuotteiden keksiminen on pal- taen, 3209: jolti riippuvainen siitä tuesta, jota valtiovalta voi 3210: antaa yksityisille keksijöille ja heidän keskusjärjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3211: tölleen. Suomessa keksijöiden tukeminen on jää- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 3212: nyt vaille huomiota. Oivallukset tapahtuvat ni- 32.46.41 1 200 000 markkaa Kekstjäyhdis- 3213: menomaan yksilötasolla ja valtiovallan tehtävänä tysten Keskusjärjestö/le. 3214: on huolehtia siitä, että aloitteellisuus ja luovuus 3215: pääsevät kirvoittamaan koko kansantalouttamme. 3216: 3217: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 3218: 3219: Esko Almgren Olavi Ronkainen 3220: 1986 vp. 39 3221: 3222: Raha-asia-aloite n:o 38 3223: 3224: 3225: 3226: 3227: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille keksijätoiminnan 3228: edistämiseksi 3229: 3230: 3231: Eduskunnalle 3232: 3233: Työllisyystilanne ei parane muutoin kuin anta- neet huomattavia summia erilaisten hallien raken- 3234: malla yrityksille mahdollisuus kehittää uusia tuot- tamiseen. Nyt on aika sijoittaa kuntien kautta 3235: teita. Tähän asti vain suurimmilla yrityksillä on keksintötoiminnan hyväksi. 3236: ollut mahdollisuus laajamittaisempaan tutkimus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3237: toimintaan ja keksintöjen kehittämiseen. Nyt tu- taen, 3238: lisi suunnata huomio pienyrityksiin. Yksityisen 3239: henkilön luovuus voi päästä parhaimmilleen, jos että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3240: sitä kannustetaan oikealla tavalla. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.46 3241: Kuntien ja yritysten yhteistoiminta on jo anta- uudelle momentille 10 000 000 markkaa 3242: nut joissakin tapauksissa hyviä tuloksia. Kunnat kunnille keksintötoiminnan tukemiseksi 3243: ovat riittävän lähellä yrittäjiä. Ne ovatkin sijoitta- yrityksissä kunnan alueella. 3244: 3245: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 3246: 3247: Esko Almgren Olavi Ronkainen 3248: 40 1986 vp. 3249: 3250: Raha-asia-aloite n:o 39 3251: 3252: 3253: 3254: 3255: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden korko- 3256: tukilainoihin 3257: 3258: 3259: Eduskunnalle 3260: 3261: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- keinoelämän kehittämisen kannalta katsoen olisi 3262: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvus- tärkeätä, että pääomien saantia helpotettaisiin 3263: ta muodostaa pääoman hankkiminen erityisesti julkisin varoin. Hyvänä myönteisenä esimerkkinä 3264: pienyrittäjälle jatkuvan huolen aiheen. Tähänasti- oli aikanaan Kehitysaluerahaston perustaminen, 3265: set valtiovallan toimenpiteet yritysten pääoman jonka tulisi ensisijaisesti tukea pienen ja keskisuu- 3266: saannin helpottamiseksi eivät ole olleet riittäviä. ren kannattavan teollisuuden syntymistä ja kehit- 3267: Pienteollisuuslainat ovat siirryttyään ainakin osak- tämistä. Kuitenkin mainitut teollisuusyritykset 3268: si investointirahaston alaisuuteen saaneet aikai- ovat käytännössä saaneet verrattain vähän tukea 3269: sempaa epäedullisemman luonteen. Palveluelin- mainitulta rahastolta, suuryritykset ovat siellä ve- 3270: keinot ovat jääneet melkein kokonaan vaille val- täneet varoista pidemmän korren. Kun näin on ja 3271: tion tukea, vaikka kaupan ja liikenteen suhteelli- kun palveluelinkeinot eivät lainkaan kuulu Kehi- 3272: nen osuus bruttokansantuotteesta on jatkuvassa tysaluerahaston piiriin ja kun pienten ja keski- 3273: nousussa ja niilläkin on merkittävä työllisyyttä vä- suurten yritysten tukeminen on tärkeää koko 3274: littömästi ja välillisesti lisäävä vaikutus. Pääomien maassa, ehdotamme kunnioittaen, 3275: tarve koetaan siis erittäin kipeästi niin pienen ja 3276: keskisuuren teollisuuden kuin kaupankin alalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3277: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pääoman 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.5 0 3278: saannissa, on lainanantajien vaatimien, tavallisesti uudelle momentzlle 100 000 markkaa 3279: ylimitoitettujen vakuuksien järjestämisessä. Elin- pienteollisuuden korkotukzlainoja varten. 3280: 3281: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 3282: 3283: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen 3284: 1986 vp. 41 3285: 3286: Raha-asia-aloite n:o 40 3287: 3288: 3289: 3290: 3291: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liitolle 3292: toimihenkilön palkkaamiseksi 3293: 3294: 3295: Eduskunnalle 3296: 3297: Yksinhuoltajien Liitto ry. pyrkii parantamaan huoltajien velvollisuudet, ei toiminta voi pelkäs- 3298: yksinhuoltajien ja varsinkin heidän lastensa ase- tään vapaaehtoisvoimin saada sitä kantavuutta, 3299: maa ja oikeusturvaa. Viime vuosina liiton asian- mitä nykyaikainen toiminta edellyttäisi. 3300: tuntemusta on käytetty mm. eduskunnan valio- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit- 3301: kunnissa. Kun liiton tarkoituksena on kehittää taen, 3302: asiantuntemustaan ja monipuolistaa perhepoliit- 3303: tisia ja lastensuojelullisia näkemyksiään, on tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3304: koituksenmukaista, että valtiovalta antaa tukensa 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 3305: liiton toiminnalle. 33.93.50 70 000 markkaa Yksinhuoltajien 3306: Nykyisin liiton tehtävät suoritetaan talkoovoi- Liitolle toimihenkilön palkkaamiseksi toi- 3307: min. Kun yksinhuoltajien taakkana ovat yksin- mistotehtäviä varten. 3308: 3309: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 3310: 3311: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen 3312: 3313: 3314: 3315: 3316: 6 260148U 3317: 42 1986 vp. 3318: 3319: Raha-asia-aloite n:o 41 3320: 3321: 3322: 3323: 3324: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan Siikalahden 3325: muodostamiseen pysyväksi lintu- ja kasvitieteelliseksi tutkimus- 3326: asemaksi 3327: 3328: Eduskunnalle 3329: 3330: Siikalahti sijaitsee Parikkalan keskustasta noin Siikalahti on jo pitkään ollut lintutieteellisen 3331: 3 km itään. Se on Laatokkaan laskevan Simpele- tutkimuksen kohteena. Esim. Joensuun korkeakoulu 3332: järven itäosan pohjois-etelä-suuntainen, noin 5 on jatkuvasti suorittanut lahdella tutkimuksia. 3333: km pitkä ja 0,3-1,5 km leveä lahti. Pinta-ala on Siikalahti muodostaa kuitenkin niin ainutlaa- 3334: runsaat 500 ha. tuisen tutkimuskohteen, että sen yhteyteen tulisi 3335: Siikalahdelle leimaa antavaa on sekä kasvuston perustaa pysyvä lintu- ja kasvitieteellinen tutki- 3336: että eläimistön monipuolisuus ja lajirunsaus. Kas- musasema. 3337: vusto on erityisen rehevää. Lahden ydinosan muo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3338: dostaa laaja noin 100 ha käsittävä yhtenäinen os- taen, 3339: mankäämialue. 3340: Lahdella on suuri merkitys, paitsi lintujen li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3341: sääntymisalueena, myös tärkeänä ja rauhallisena 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 3342: muuttomatkojen levähdys- ja ruokailupaikkana. markkaa suunnitelmien laatimiseksi Parzk- 3343: Uusimpien tutkimusten mukaan Siikalahti on kalan Siikalahden muodostamiseksi pysy- 3344: Suomen monipuolisin ja lajirikkain lintujärvi. Sii- väksi lintu- ja kasvitieteelliseksi tutkimus- 3345: kalahdella pesii yli 40 lintulajia. asemaksi. 3346: 3347: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 3348: 3349: Esko Almgren Olavi Ronkainen 3350: 1986 vp. 43 3351: 3352: Raha-asia-aloite n:o 42 3353: 3354: 3355: 3356: 3357: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaikulan kuntotalon ja ma- 3358: jan peruskorjaukseen 3359: 3360: 3361: Eduskunnalle 3362: 3363: Kaikulan kuntotalosäätiö omistaa Forssan kau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3364: pungissa Kaikulassa sekä majan, jota käyttävät taen, 3365: hiihtäjät, että myöskin kuntosalin, jota käyttävät 3366: erilaiset yhdistykset kuntoiluun. Sekä maja että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3367: 1900-luvun alusta peräisin oleva entinen suojelus- 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 3368: kuntatalo, ns. kuntosali, vaativat kiireisesti perus- kaa Kaikulan kuntotalosäätiön omistaman 3369: korjauksen, jotta ne voisivat parhaalla mahdolli- ma;an ;a kuntosalin peruskorjausta var- 3370: sella tavalla palvella forssalaisia kuntoilijoita. Tar- ten. 3371: vitaan lämmöneristykset ja maalaukset. Määrära- 3372: han tarve on noin 100 000 mk. 3373: 3374: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 3375: 3376: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen 3377: 44 1986 vp. 3378: 3379: Raha-asia-aloite n:o 43 3380: 3381: 3382: 3383: 3384: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaanjoen virkistyskäyttö- 3385: mahdollisuuksien lisäämiseksi 3386: 3387: 3388: Eduskunnalle 3389: 3390: Vantaanjoki on ollut pitkään poissa virkistys- virkistyskäytön kohdealueeksi olisi erittäin tärkeä- 3391: käytöstä johtuen joen saastuneisuudesta. Ympä- tä. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, ellei joel- 3392: ristöllisten suojelutoimien tehostuttua ja teolli- la suoriteta tiettyjä parannustoimenpiteitä, jotka 3393: suuden ja asutuskeskusten vähennettyä jätepääs- mahdollistavat tehokkaan joen virkistyskäytön. 3394: täjään Vantaanjokeen on joen kunto huomatta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 3395: vasti parantunut. Näin ollen on jo ajankohtaista nioittavasti, 3396: aloittaa toimenpiteet Vantaanjoen saamiseksi uu- 3397: delleen pääkaupunkiseudun asukkaiden virkistys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3398: käyttöön. 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 markan 3399: Vantaanjoki sijaitsee Helsingin ympäristössä, määrärahan Vantaanjoen virkistyskäytön 3400: joten sen saaminen alueen asukkaiden loma- ja tehostamistoimenpiteitä varten. 3401: 3402: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 3403: 3404: Liisa Arranz Helvi Koskinen 3405: 1986 vp. 45 3406: 3407: Raha-asia-aloite n:o 44 3408: 3409: 3410: 3411: 3412: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen lisäämisek- 3413: si Helsingissä 3414: 3415: 3416: Eduskunnalle 3417: 3418: Pääkaupunkiseudulla ja varsinkin Helsingin kohtuullisen vuokratason. SMP ei voi pitää tällais- 3419: kaupungin alueella vallitsee tällä hetkellä huutava ta tilannetta oikeana, vaan haluaa kaikille haluk- 3420: asuntopula. Omistusasuntoja on tarjolla kalliiseen kaille voitavan osoittaa kohtuuhintainen vuokra- 3421: hintaan, mutta useille kaupungin asukkaille on asunto ilman vuosikausia kestävää jonotusta. 3422: vuokra-asunto ainoa taloudellisesti harkittavissa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 3423: oleva vaihtoehto. nioittavasti, 3424: Helsingin kaupunki ei ole kuitenkaan pystynyt 3425: tuottamaan tarvittavaa määrää vuokra-asuntoja, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3426: jotta kaikki halukkaat pääsisivät kohtuuhintaisiin 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 3427: vuokra-asuntoihin. Tämän seurauksena vallitsevat markan määrärahan Helsingin vuokra- 3428: Helsingin kaupungissa täysin valvonnan ulkopuo- asuntokannan tehokkaisiin lisäämistoi- 3429: lelle riistäytyneet vuokra-asuntomarkkinat, joissa menpiteisiin. 3430: asuntojen vuokrahinnat ovat huomattavasti yli 3431: 3432: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 3433: 3434: Liisa Arranz Mikko Vainio 3435: Lea Mäkipää Urho Pohto 3436: Anssi Joutsenlahti 3437: 46 1986 vp. 3438: 3439: Raha-asia-aloite n:o 45 3440: 3441: 3442: 3443: 3444: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin kehittä- 3445: misrahaa varten 3446: 3447: 3448: Eduskunnalle 3449: 3450: Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa on Lapin liittineo neuvottelukunta on luonnollisesti johta- 3451: läänille myönnetty momentilla 26.98.43 ns. lää- nut LAKS-työtä sen kaikissa vaiheissa. LAKS-työn 3452: nin kehittämisrahaa 30 milj. mk. Läänin kehittä- yhteydessä on alueellisen kehittämisen avainkysy- 3453: misrahaa on vuoden 1986 budjetissa myönnetty mykseksi noussut läänin kehittämisraha, jonka 3454: 73 milj. mk Mikkelin, Kymen, Pohjois-Karjalan käyttösuunnitelmaa on muun muassa luonnostel- 3455: sekä Oulun ja Lapin lääninhallitusten käytettä- tu. Tällä hetkellä voidaan arvioida, että Turun ja 3456: väksi läänin elinkeinotoiminnan tukemiskokei- Porin lääninhallitus sekä läänin aluepoliittinen 3457: luun. neuvottelukunta omaavat perusvalmiudet läänin 3458: Turun ja Porin lääninhallitus on määrätietoises- kehittämisrahan käyttösuunnitelman päättämi- 3459: ti kokeillut läänin aluepoliittisen neuvottelukun- seen. 3460: nan käyttämistä lääninneuvoston tai luottamus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3461: miehistä valitun lääninhallituksen esiasteena jo yli taen, 3462: kahden vuoden ajan. Läänin aluepoliittinen neu- 3463: vottelukunta on käsitellyt kaikki tärkeimmät yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3464: teiskuntapolitiikkaan ja aluepolitiikkaan liittyvät 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 3465: kysymykset. Maaherra Paavo Aitio noudatti tä- 26.98.43 30 000 000 markkaa Turun ja 3466: män poliittisesti edustavan toimielimen päätöksiä Porin läänin kehittämisrahaa varten. 3467: myös äänestyspäätösten jälkeen. Läänin aluepo- 3468: 3469: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 3470: 3471: Heli Astala Ensio Laine Paula Eenilä 3472: Anna-Liisa Jokinen Heikki Perho likka Kanerva 3473: 1986 vp. 47 3474: 3475: Raha-asia-aloite n:o 46 3476: 3477: 3478: 3479: 3480: Astala: Määrärahan osoittamisesta rauhantutkimuksen ja kansainvä- 3481: listen suhteiden professorin viran perustamiseksi Turun yliopis- 3482: toon 3483: 3484: Eduskunnalle 3485: 3486: Turun yliopistossa ei tällä hetkellä ole ainutta- myös valtakunnallisesti siinä mielessä, että mis- 3487: kaan virkaa, joka keskittyisi kansainvälisten suh- sään yliopistossa ei ole rauhantutkimukseen eri- 3488: teiden alan opetukseen ja sen tutkimuksen kehit- tyisesti keskittynyttä virkaa. Kun siihen yhdis- 3489: tämiseen. Sen sijaan sekä Helsingin että Tampe- tettäisiin kansainvälinen yhteistyö ja erityisesti 3490: reen yliopistoissa on kummassakin kansainvälisen kansainvälisten suhteiden rauhanomaisten muo- 3491: politiikan professorin virat ja lisäksi Tampereella tojen tutkimus ja kansainväliseen kanssakäymi- 3492: kansainvälisen politiikan apulaisprofessorin virka. seen liittyvä opetus, palvelisi tällainen virka myös 3493: Tässä suhteessa siis Turun yliopisto on kahdesta Suomen ulkopolitiikkaa ja liittyisi läheisesti Suo- 3494: muusta suuresta yliopistosta jäljessä. men omaksumaan rooliin kansainvälisissä suhteis- 3495: On kuitenkin sekä yhteiskuntapoliittisesti että sa. 3496: tiedepoliittisesti perusteltua katsoa kansainvälis- Turun yliopistossa on myös kymmenen vuo- 3497: ten kysymysten kuuluvan korkeampaan opetuk- den perinne kansainvälisten suhteiden tutkimuk- 3498: seen sellaisessakin koulutusyksikössä kuin Turun sessa, joka painottuu rauhan ja kansainvälisen 3499: yliopisto on. Yhteiskuntatieteellisessä koulutuk- yhteistyön tutkimukseen. Tämä on ala, jolla ei 3500: sessa tulisi nykyaikana kansainvälisyyteen koulut- korkeakouluopetusta Suomessa anneta järjestel- 3501: tamisella ja kansainvälisten suhteiden jonkinkal- mällisesti. Kansainvälisen kanssakäymisen muo- 3502: taisella tuntemuksella olla sijansa. Samoin on pe- tojen ja painoalueiden tutkimus ja opetus liit- 3503: rusteltua se, että yhteiskuntatieteellisessä koulu- tyisivät keskeisesti kansainvälisten suhteiden ke- 3504: tusyksikössä myös annetaan erityisopetusta ja tie- hittymiseen ja kattaisivat alati merkitykseltään 3505: teellistä jatkokoulutusta kansainvälisten kysymys- kasvavan alueen sisältäen esimerkiksi alueellisen 3506: ten alalta. yhteistyön, eri yhteiskunnallisten järjestelmien vä- 3507: Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiede- lisen yhteistyön muodot, kansainvälisen kehitys- 3508: kunta on useana vuonna esittänyt kansainvälisen politiikan, kansainvälisten järjestöjen ja niiden 3509: politiikan professorin viran perustamista valtio- merkityksen kasvun sekä yleensä kansainvälisen 3510: opin laitokseen. Tämä virka on sijoitettu myös jä~jestelmän rauhanomaisten muotojen kehittä- 3511: Turun yliopiston virkabudjetissa sangen korkeal- misen. 3512: le, mutta valtion tulo- ja menoarvioon sitä ei ole Parhaiten tätä voitaisiin edistää perustamalla 3513: sisällytetty. Voidaan siis perustellusti sanoa, että Turun yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiede- 3514: Turun yliopisto näkee tämän alan kehittämisen kuntaan rauhantutkimuksen ja kansainvälisten 3515: tärkeänä. Sitä korostaa myös, että yliopiston tutki- suhteiden professorin virka erityisalana kansainvä- 3516: muspoliittisessa ohjelmassa kansainväliset suhteet linen yhteistyö. Tämän varaan voitaisiin rakentaa 3517: on esitetty eräänä yliopiston kehittämisen paino- opetusta ja kehittää tutkimusta ja perustaa mah- 3518: aloista. dollisesti myöhemmin myös jatko- ja täydennys- 3519: Jos ajatellaan Turun yliopistossa tehtyä kansain- koulutusta kansainvälisen yhteistyön alalla antava 3520: välisten suhteiden alan tutkimusta, niin alan vas- yksikkö. On nimittäin selvää, että kun meidän- 3521: tainen kehittäminen voisi perustua erityisesti rau- kin yhteiskuntamme tulevaisuudessa yhä enem- 3522: han ja kansainvälisen yhteistyön tutkimukseen. män joutuu kansainvälistymään ja kun erityisesti 3523: Nämä molemmat alat ovat nimittäin leimanneet talouskehityksemme yhä enemmän ehdollistuu 3524: Turussa tehtyä tutkimusta. maailmantalouden kehityslinjoista, niin ammatil- 3525: Keskittyminen nimenomaan rauhan ja kan- lisia valmiuksia kansainvälisestä toiminnasta ja 3526: sainvälisen yhteistyön ongelmiin on perusteltua kansainvälisestä yhteistyöstä tarvitaan lisää. 3527: 48 1986 vp. - RA n:o 46 3528: 3529: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- muksen ja kansainvälisten suhtez'den pro- 3530: taen, fessorin peruspalkkaisen viran, erityisalana 3531: kansainvälinen yhteistyö, perustamiseksi 3532: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1. 7.1987 lukien Turun yliopiston yhteis- 3533: 1987 tulo- ja menoarvioon momentille kuntatieteelliseen tiedekuntaan. 3534: 29.10. 01 150 000 markkaa rauhantutki- 3535: 3536: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 3537: 3538: Heli Astala 3539: 1986 vp. 49 3540: 3541: Raha-asia-aloite n:o 47 3542: 3543: 3544: 3545: 3546: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajien palkkausmenoihin 3547: lukion oppilaanohjaustoiminnan tehostamiseksi 3548: 3549: 3550: Eduskunnalle 3551: 3552: Lukion uusi lukusuunnitelma sisältää oppilaan- Sekä kouluhallitus että keskiasteen oppilaanoh- 3553: ohjauksen yhtenä oppiaineena. Lukusuunnitel- jaus- ja valintatoimikunta ovat esittäneet henkilö- 3554: man mukaan oppilaat opiskelevat oppilaanoh- kohtaiseen ja pienryhmäohjaukseen varattavaksi 3555: jaus- ja luokantuntioppiainetta luokassa pidettä- vuosiviikkotunnin jokaista lukioluokkaa kohti. 3556: vinä kursseina 111 lk, 2/11 lk ja 0,5/III lk, eli yh- Tätä on pidettävä välttämättömänä sekä lisäksi 3557: teenä 2, 5 kurssia lukion aikana. 0,5 vuosiviikkotunnin varaamista työelämään tu- 3558: Luokkatunnit käytetään oppimäärien mukais- tustuttamiseen jokaista toimenpiteen kohteena 3559: ten kurssien toteuttamiseen. Näistä pääosan hoi- olevaa luokkaa kohti samoin kuin peruskoulussa 3560: taa lukion opinto-ohjaaja ja osan luokanvalvoja. on tehty. 3561: Oppilaanohjaus on osa lukion kasvatustyötä ja Päivä- ja iltalukioissa henkilökohtaisesta ja 3562: sen tehtävänä on edistää oppilaissa sellaisia val- pienryhmäohjauksesta aiheutuisi valtiolle yhteen- 3563: miuksia, joita tarvitaan opiskelussa, urasuunnitte- sä 9 450 000 markan ja lukion II Iuokalle järjestet- 3564: lussa, työelämässä ja vapaa-aikana. Ohjauksella tävästä työelämään tutustuttamisesta 1450 000 3565: tuetaan lukiolaisten itsenäistymistä ja pyritään markan kustannukset sekä kumpaankin vastaavat 3566: edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppi- sosiaali- ym. kulut. 3567: laanohjausta annetaan luokkatunneilla, ohjaukse- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 3568: na ja jatkokoulutusneuvontana. Lisäksi ohjauksen tavasti, 3569: yhteyteen kuuluu työelämään tutustuttamista, 3570: jolla pyritään lähentämään koulua ja ympäröivää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3571: yhteiskuntaa sekä helpottamaan oppilaiden uran- 1987 tulo- ja menoarvioon momentin 3572: valintaa. 29.43.30 alamomentille 1 kohtaan a) 3573: Oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaukseen ei 10 900 000 markkaa sekä vastaavat sosiaali- 3574: kuitenkaan ole varattu voimavaroja, vaikka tutki- ym. kulut lukion oppilaanohjausta hoita- 3575: musten ja palautteen mukaan juuri tätä ohjausta vien opettajien palkkaukseen henkilökoh- 3576: oppilaat eniten tarvitsevat. taista ja pienryhmäohjausta varten sekä 3577: Myöskään työelämään tutustuttamiseen ei ole työelämään tutustuttaviin järjestelyihin 3578: varattu resursseja, vaikka elinkeinoelämä on sen koulun tasolla. 3579: tärkeyttä korostanut. 3580: 3581: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 3582: 3583: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie 3584: Aarno von Bell Riitta Uosukainen Heikki Riihijärvi 3585: Tytti Isohookana-Asunmaa Aino Pohjanoksa Olavi Ronkainen 3586: Antti Kalliomäki Timo Roos Ulla-Leena Alppi 3587: Eva-Riitta Siitonen Martti Tiuri Pähr-Einar Hellström 3588: 3589: 3590: 3591: 3592: 7 260148U 3593: 50 1986 vp. 3594: 3595: Raha-asia-aloite n:o 48 3596: 3597: 3598: 3599: 3600: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoimen 3601: virkoihin maksettavia valtionosuuksia varten 3602: 3603: 3604: Eduskunnalle 3605: 3606: Vuonna 1981 voimaan tullut kulttuuritoimin- ja menoarviossa enimmäismääräksi on esitetty 3607: talaki on tuntuvasti parantanut kuntien mahdolli- vain kymmenen uutta virkaa. 3608: suuksia tukea paikallista kulttuuritoimintaa. Ko- Kuntiin on tällä hetkellä perustettu jo noin 290 3609: kemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että lain ta- kulttuuritoimen virkaa. Valtionosuutta makse- 3610: voitteiden toteuttamisen kannalta kulttuurisih- taan kuluvan vuoden alusta 172 virkaan. Valtion- 3611: teeri tai muu työntekijä on kunnissa tarpeellinen, osuuden piiriin pääsyä odottaa näin ollen lähes 3612: usein jopa välttämätön käytännön edellytys. Li- 130 sellaista kulttuuritoimen virkaa, jotka periaat- 3613: sääntyvää kulttuuritoimintaa ja -hallintoa ei voida teessa täyttävät laissa asetetut valtionosuuden saa- 3614: hoitaa yksinomaan talkootyönä, vaan tarvitaan misen ehdot. Useimmissa tapauksissa on kysy- 3615: henkilöitä, jotka voivat päätoimisesti tai osan ajas- myksessä kunnan ainoan kulttuurityöntekijän vi- 3616: taan palkattuina huolehtia kulttuuriasioista kun- ran saaminen valtionosuuden piiriin. Valtion hi- 3617: nallishallinnossa ja toisaalta tehokkaasti tukea ja taasta vastaantulosta huolimatta kunnat ovat ak- 3618: palvella paikallisia kulttuurijärjestöjä, ammatti- tiivisesti perustaneet uusia kulttuurivirkoja, joihin 3619: taiteilijoita ja harrastajia. hyvin perustein odotetaan valtionosuutta. 3620: Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3621: (1045/80, muut. 948/81) 5 §:n 1 momentin pe- taen, 3622: rusteella kunnille voidaan myöntää valtionosuutta 3623: kulttuuritoimen virkojen palkkaus- ym. kustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3624: nuksiin. Valtionosuus vaihtelee kantokykyluokas- 1987 tulo- ja menoarvioon momentin 3625: ta riippuen 39-75 prosenttiin. Valtionosuuden 29.90.30 alamomentille 1 2 400 000 3626: piiriin otetaan vuosittain saman pykälän 3 mo- markkaa käytettäväksi 40 uuden kulttuuri- 3627: mentin perusteella tulo- ja menoarviossa vahvis- toimen pääviran ottamiseen valtionosuu- 3628: tettu enimmäismäärä virkoja. Vuoden 1986 tulo- den piini·n vuoden 1987 alusta lukien. 3629: 3630: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 3631: 3632: Aarno von Bell Heli Astala Liisa Jaakonsaari 3633: Heikki Mustonen Aimo Ajo Hannu Kemppainen 3634: Sakari Valli Reino Jyrkilä Arvo Kemppainen 3635: Mats Nyby Vappu Säilynoja Antti Kalliomäki 3636: Jussi Ranta Arja Alho Pirjo Ala-Kapee 3637: Kerttu Törnqvist Sinikka Hurskainen-Leppänen 3638: 1986 vp. 51 3639: 3640: Raha-asia-aloite n:o 49 3641: 3642: 3643: 3644: 3645: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen tutkimus- 3646: laitokselle ekotutkijan viran perustamiseen 3647: 3648: 3649: Eduskunnalle 3650: 3651: Kansalaisten keskuudessa tunnetaan kasvavaa seksi Suomussalmen ekokunnassa harjoitettavaa 3652: kiinnostusta vaihtoehtoisia elämäntyylejä ja elin- toimintaa kohtaan. Pohjois-Suomen tutkimuslai- 3653: keinoja kohtaan sekä kemiallisista torjunta-aineis- tos tarvitsisi kuitenkin lisäresursseja tutkimustensa 3654: ta vapaiden elintarvikkeiden tuottamiseen. Erilaa- tehostamiseksi. Tutkimustulokset hyödyttäisivät 3655: tuisten allergisuuksien lisääntyminen on mm. li- koko Suomen maa- ja metsätaloutta. 3656: sännyt ihmisten tarvetta hankkia ns. ekoviljelyllä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3657: tuotettuja elintarvikkeita. taen, 3658: Suomussalmen kunta ekokuntana on jo useita 3659: vuosia toiminut edelläkävijänä sekä ekoviljelyn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3660: menetelmin tuotettavien maataloustuotteiden 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 markan 3661: tuottajana että tähän liittyvän tutkimustoiminnan määrärahan Pohjois-Suomen tutkimuslai- 3662: alueena. tokselle ekatutkijan viran perustamiseksi 3663: Pohjois-Suomen tutkimuslaitos on tuntenut ympäristöystävällisten menetelmien tutki- 3664: kasvavaa kiinnostusta tutkimustoiminnan lisäämi- miseen maa- ja metsätalouden piirissä. 3665: 3666: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 3667: 3668: Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari Heikki Mustonen 3669: Hannu Kemppainen Sakari Valli Arvo Kemppainen 3670: Pentti Kettunen Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas 3671: Juhani Alaranta Väinö Raudaskoski Aimo Ajo 3672: 52 1986 vp. 3673: 3674: Raha-asia-aloite n:o 50 3675: 3676: 3677: 3678: 3679: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten maatalous- 3680: konehankintojen liikevaihtoverohelpotuksiin 3681: 3682: 3683: Eduskunnalle 3684: 3685: Maatalouden kustannuksista konekustannusten Yhteiskonehankinnat ovat yhteiskunnan kan- 3686: osuus on lähes neljäsosa ja tämä osuus ei ainakaan nalta tarkoituksenmukaisia, mutta jotta yksityi- 3687: lähitulevaisuudessa näytä olevan supistumassa. nen, omista koneistaan huolehtiva, vastaava ja 3688: Konekustannuksia nostavat erityisesti pääomakus- päättävä viljelijä tuntisi yhteisen koneen hankin- 3689: tannukset, sillä maatalouskoneet ovat yleensä kal- nan ja yhteiskoneomistuksen mukanaan tuomat 3690: , liita ja useimmissa tapauksissa niiden vuotuinen pienet lisähuolehtimiset riittävän mielekkäiksi, 3691: käyttötuntimäärä jää varsinkin pientiloilla vähäi- tulisi yhteiskonehankintaan liittyä selvä konkreet- 3692: seksi. Koneiden yhteiskäyttöä tilojen kesken tosin tinen etuus. 3693: on, mutta se saisi olla nykyistä tuntuvasti laajem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3694: paa. Pientilavaltaisessa maataloudessa yksityinen taen, 3695: tila joutuu hankkimaan kohtuuttoman suuren ko- 3696: nepääoman, mikäli aikoo hoitaa kaikki työt tilan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3697: omilla koneilla. On monia konetöitä, joita samal- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 3698: la tilalla tehdään vuodessa vain muutamia kym- markkaa kokezlumäärärahana järjestöjen 3699: meniä tunteja, esim. lannan ajo ja levitys, hak- (esim. maamiesseurojen) ja koneyhtymien 3700: keen ja pilkkeiden teko, viljan puinti ja kuivaus, maatalouskonehankintojen liikevaihtove- 3701: kasvinsuojeluruiskutukset jne. rohelpotukszin (poistoon). 3702: Tänä päivänä on ilmeistä, että viljelijöiden oma 3703: kiinnostus yhteisiin koneisiin on voimistumassa. 3704: Halutaan etsiä kustannusten säästökohteita. 3705: 3706: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 3707: 3708: Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari Heikki Mustonen 3709: Hannu Kemppainen Sakari Valli Vappu Säilynoja 3710: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen Reino Jyrkilä 3711: Jorma Rantanen Juhani Vähäkangas Kerttu Törnqvist 3712: Aimo Ajo 3713: 1986 vp. 53 3714: 3715: Raha-asia-aloite n:o 51 3716: 3717: 3718: 1 3719: 3720: 3721: 3722: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiomäen-Oulunradan 3723: peruskorjaukseen ~ 3724: 3725: 3726: 3727: 3728: Eduskunnalle 3729: 3730: Raskas junaliikenne on alkanut Vartiuksen ra- työhankkeet eivät viivästy heikkojen kuljetusolo- 3731: dan ylityspaikan kautta. Tällä hetkellä 6 päivänä suhteiden takia. 3732: viikossa pellettejä tuova juna ajaa tämän osittain Samalla tulisi huolehtia myös siitä, että koko 3733: vain 43 kg/ m kiskotuksella varustetun heikkokun- rataosan Oulu-Vartius liikennöinnistä huolehti- 3734: toisen radan kautta. Mikäli Suomeen tuleva pel- vat tasapuolisesti Ouluun ja Kontiomäelle sijoite- 3735: lettien tuonti kasvaa suunnitelmien mukaisesti ja tut veturimiehistöt. 3736: mikäli Neuvostoliitto aloittaa pellettien myynnin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3737: Ruotsiin ja Norjaan, lisääntyvät transitokuljetuk- taen, 3738: set voimakkaasti ja rataosasta Kontiomäki-Oulu 3739: saattaa muodostua liikenteen ''pullonkaula''. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3740: Tästä syystä olisi pikaisesti aloitettava Kontiomäen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 3741: -Oulun rataosan perusparannus ja kiskotuksen 31.90.78 50 000 000 markan määrärahan 3742: uusiminen 60 kg/m kiskoille. Valmius mm. Var- Kontiomäen-Oulun rataosan peruspa- 3743: tiuksen kautta tapahtuvan liikenteen lisääntymi- rannuksen ja kiskotuksen uusimisen to- 3744: selle olisi luotava riittävän ajoissa. Näin ollen teuttamiseksi. 3745: mahdollisesti Suomen ja Neuvostoliiton yhteis- 3746: 3747: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 3748: 3749: Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari Heikki Mustonen 3750: Hannu Kemppainen Sakari Valli Arvo Kemppainen 3751: Pentti Kettunen Vappu Säilynoja Juhani Alaranta 3752: 54 1986 vp. 3753: 3754: Raha-asia-aloite n:o 52 3755: 3756: 3757: 3758: 3759: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuokatin-Kontiomäen ra- 3760: taosuuden perusparantamiseen 3761: 3762: 3763: Eduskunnalle 3764: 3765: Vuokatin-Kontiomäen rataosuuden peruspa- Kostamuksen rakentamisen päätyttyä on Kai- 3766: rantamista ovat ajaneet yhteistyössä Pohjois- nuussa paljon käyttämätöntä maanrakennustöihin 3767: Karjalan ja Kainuun maakunnat sekä Lieksan, sopivaa konekantaa. Sen työllistäminen olisi nyt 3768: Nurmeksen, Sotkamon ja Paltamon kunnat. Vuo- myös kansantaloudellisesti järkevää. Hankkeen 3769: desta toiseen hankkeen rahoitus on kuitenkin kustannuksiksi on arvioitu noin 15 miljoonaa 3770: j~änyt sisällyttämättä valtion tulo- ja menoar- markkaa. 3771: vwon. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3772: Tämän rataosuuden perusparannustoimenpi- taen, 3773: teitä on pidettävä kuitenkin kiireellisinä ennen 3774: kaikkea maakuntien välisen tavara-, henkilö- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3775: matkailuliikenteen tehostamiseksi ja ylläpitämi- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 3776: seksi. Myös Kainuun yhä vaikeutuva työllisyysti- markan määrärahan Vuokatin-Kontio- 3777: lanne vaatisi uusien työmaiden avaamista Kainuu- mäen rataosuuden perusparantamista var- 3778: seen. ten. 3779: 3780: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 3781: 3782: Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari Heikki Mustonen 3783: Hannu Kemppainen Sakari Valli Arvo Kemppainen 3784: Pentti Kettunen Vappu Säilynoja Juhani Alaranta 3785: Kerttu Törnqvist 3786: 1986 vp. 55 3787: 3788: Raha-asia-aloite n:o 53 3789: 3790: 3791: 3792: 3793: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköverkoston ulkopuolel- 3794: la olevien talouksien sähköistämiseen haja-asutusalueilla 3795: 3796: 3797: Eduskunnalle 3798: 3799: Sähkönjakeluverkon ulkopuolella arvioidaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3800: vuoden 1986 alussa olevan enää osin 1 500 va- taen, 3801: kinaisesti asuttua taloutta, joista asiaa selvittä- 3802: neen toimikunnan mietinnön mukaan tulisi val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3803: tion kustannuksella uudissähköistettäväksi noin 1987 tulo- ja menoarvioon 48 000 000 3804: 650 taloutta. Edellä mainittuun talouksien mää- markan määrärahan vielä sähköverkoston 3805: rään eivät sisälly eräät hyvin kalliit saaristokoh- ulkopuolella olevien talouksien sähköistä- 3806: teet. mzseen. 3807: 3808: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 3809: 3810: Aarno von Bell Pentti Kettunen Vappu Säilynoja 3811: Reino Jyrkilä Reino Karpola Juhani Vähäkangas 3812: Hannu Kemppainen Juhani Alaranta Väinö Raudaskoski 3813: Pentti Skön Mauno Manninen Kerttu Törnqvist 3814: Aimo Ajo Heikki Riihijärvi Heikki Mustonen 3815: 56 1986 vp. 3816: 3817: Raha-asia-aloite n:o 54 3818: 3819: 3820: 3821: 3822: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta korkea- ja erityiskoulutetun 3823: henkilökunnan palkkaamiseksi pienyrityksiin 3824: 3825: 3826: Eduskunnalle 3827: 3828: Maamme kehitysalueilla toimiville pienyrityk- kan avustus jokaisesta keskiasteen ammattikou- 3829: sille muodostaa korkea- ja erityiskoulutetun hen- lun tai korkeakoulun käyneestä työllistetystä työn- 3830: kilökunnan saanti ja palkkaus erityisen ongelman. tekijästä varsinkin silloin, kun ko. työntekijä toi- 3831: Korkeatasoinen ja varsinkin korkeaa taitotietoa mii tuotekehittelyn, viennin tai yrityssuunnitte- 3832: omaava tuotantotoiminta ja tuotekehittelytoimin- lun piirissä. 3833: ta-mitä mm. kauppa- ja teollisuusministeriö on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 3834: viime vuosina pyrkinyt edistämään - on ilman taen, 3835: tällaista henkilökuntaa vaikeata, jopa mahdoton- 3836: ta. Korkeakoulun käyneitä ja erityiskoulutuksen että Eduskunta ottaisi valtio,n vuoden 3837: saaneita toimihenkilöitä eivät pienyritykset pysty 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 3838: taloudellisista syistä palkkaamaan. Näin ollen 34.50. 61 50 000 000 markkaa korkea- 3839: juuri nopeammin kasvavan yrityssektorin kilpailu- koulu-, opisto- tai vastaavan tasoi~n tut- 3840: ja vientiedellytykset kaventuvat. kinnon suorittaneiden työttömien työllis- 3841: Työvoimaministeriön olisi luotava järjestelmä, tämisestä aiheutuviin menoihin valtioneu- 3842: jossa perusteitujen tarpeiden perusteella annetaan voston määräämin perustein. 3843: pienyrityksille kehitysalueilla 2 000-5 000 mar- 3844: 3845: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 3846: 3847: Aarno von Bell Heikki Mustonen Hannu Kemppainen 3848: Sakari Valli Arvo Kemppainen Pentti Kettunen 3849: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta 3850: Aimo Ajo 3851: 1986 vp. 57 3852: 3853: Raha-asia-aloite n:o 55 3854: 3855: 3856: 3857: 3858: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta kolmen esittelijän toimen pe- 3859: rustamiseksi Uudenmaan lääninoikeuteen 3860: 3861: 3862: Eduskunnalle 3863: 3864: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioehdotuksessa Uuden jaoston perustaminen ilman vastaavaa esit- 3865: hallitus on luvussa 26.05, Lääninhallitukset, esit- telijätyövoimaa ei siten oleellisesti parantaisi rat- 3866: tänyt Uudenmaan lääninoikeuden verovalitus- kaisukapasiteettia, mikä on keskeinen päämäärä 3867: asiain määrän pysyttyä korkealla tasolla ja valitus- tässä asiassa. 3868: ten käsittelyajan siksi muodostuttua kohtuutto- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3869: man pitkäksi uuden jaoston perustamista kysei- taen, 3870: seen lääninoikeuteen. Tätä varten on ehdotettu 3871: lääninneuvoksen, nuoremman lääninasessorin ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3872: yhden nuoremman lääninsihteerin virkojen perus- 1987 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark- 3873: tamista. Esitys on tavoitteeseen nähden oikealin- kaa kolmen ylimääräisen esittelijän toimen 3874: jainen. Jaostolie ei kuitenkaan ole esitetty perus- (A 20) perustamiseksi Uudenmaan läänin- 3875: tettavaksi vastaavia varsinaisia esittelijän virkoja oikeuteen verovalitusasioiden käsittelyn 3876: tai toimia. Uudenmaan lääninoikeudella on jo nopeuttamiseksi. 3877: nyt vajausta jaostojen esittelijävakanssien osalta. 3878: 3879: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 3880: 3881: Kaarina Dromberg 3882: 3883: 3884: 3885: 3886: 8 260148U 3887: 58 1986 vp. 3888: 3889: Raha-asia-aloite n:o 56 3890: 3891: 3892: 3893: 3894: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenkulttuurin tutkimus- 3895: laitoksen perustamisen suunnitteluun 3896: 3897: 3898: Eduskunnalle 3899: 3900: Suomessa on kolmen korkeakoulun yhteydessä vänä enemmistön kulttuuri, ei sen tutkimusta voi- 3901: ns. kansanperinteen tutkimuslaitos. Näissä tutki- da enää jättää muutaman harvan asiasta kiinnos- 3902: taan pääasiallisesti ns. kansankulttuuria, joka pe- tuneen tutkijan selvitettäväksi. Tämä ei ole mah- 3903: rinteellisesti ymmärretään talonpoikaiskulttuurik- dollista taloudellisesti eikä tutkijaresurssit huo- 3904: si. Lisäksi eräät näistä laitoksista ovat tutkimus- mioon ottaen. Ainoa keino asian ratkaisemiseksi 3905: ohjelmissaan ottaneet huomioon myös säätyläis- on erityisen työväenkulttuuria tutkivan ja selvitte- 3906: ja pappilakulttuurin. Sen sijaan viime vuosisadan levän tutkimuslaitoksen perustaminen. 3907: jälkipuoliskolla alkanut yhteiskunnallinen ja teol- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 3908: linen muutos on saanut vähän huomiota osakseen nioittaen, 3909: kulttuuritutkimuksessa. Käytännössä tämä on 3910: merkinnyt sitä, että teollisuustyöväestön henki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3911: nen ja aineellinen kulttuuri on selvittämättä. 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 3912: Koska kuitenkin kysymyksessä on varsin laajan kaa työväenkulttuun·n tutkimuslaitoksen 3913: yhteiskuntaluokan edustama kulttuuri, nykypäi- perustamisen suunnitteluun. 3914: 3915: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 3916: 3917: Paula Eenilä Risto Ahonen Aarno von Bell 3918: Liisa Jaakonsaari Arja Alho Riitta Järvisalo-Kanerva 3919: Reino Paasilinna Maija Rajantie Mats Nyby 3920: Heli Astala Reijo Lindroos 3921: 1986 vp. 59 3922: 3923: Raha-asia-aloite n:o 57 3924: 3925: 3926: 3927: 3928: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenperinteen tallenta- 3929: miseen ja tutkimiseen 3930: 3931: 3932: Eduskunnalle 3933: 3934: Työväenkulttuuri oli maamme museolaitokses- rinteen tutkimus sekä työväentalojen kulttuuritoi- 3935: sa pitkään laiminlyöty osakulttuuri. Museoissa mintaa koskevan laajan näyttelyn valmistaminen. 3936: vaalittiin talonpoikais-, pappila-, säätyläis- sekä - Työväenperinteen järjestelmällinen valtion tu- 3937: lappalaiskulttuuria, niin esineistön tallentamisen kema tallentaminen ja tutkiminen oli näin saatu 3938: kuin tutkimus- ja näyttelytoiminnankin suhteen. alkuun. 3939: Maamme teollistumisvaiheen ja osittain teollis- Opetusministeriö asetti sitten vuonna 1982 työ- 3940: tuneen Suomen teollisuustyöväestön esineistön ja väenperinnetyöryhmä Il:n jatkamaan edellisen 3941: perinteen tallentaminen laiminlyötiin, puhu- työryhmän työtä. Vuoden 1983 aikanakin pantiin 3942: mattakaan työväenliikkeen toimintaan olennaises- alulle työväenperinne- ja teollisen kulttuurin sel- 3943: ti kuuluvan esineistön ja perinteen tallentami- vityksiä. Tältä pohjalta on tarkoitus tehdä selkeät 3944: sesta. Työväenliike itse on toki tallentanut arkis- toimenpide-esitykset työväenperinteen tallenta- 3945: toihinsa omaa perinnettään. - Työväestön esi- miseksi ja tutkimiseksi. -Suomen kansan enem- 3946: neistö on teollistumisvaiheen alkuajoilta kuiten- mistön kulttuurin, työväenkulttuurin, esineistön 3947: kin osittain kadonnut ja katoamassa, haastatel- ja perinteen tallentaminen ja tutkiminen on nos- 3948: tavat kuolleet tai pian poistumassa. Siksi työ- tettava entistä keskeisempään asemaan museo- ja 3949: väenperinteen tehokkaalla tallentamisella on jo tutkimustoiminnassa, ja siihen on uhrattava mer- 3950: kiire. kittävästi enemmän niin taloudellisia kuin henki- 3951: Työväenliikettä ja työväenkulttuuria koskevan löstövoimavaroja. Pitkään täysin laiminlyöty 3952: aineellisen ja henkisen perinteen tutkiminen ja enemmistökulttuurin tutkimus ja esineistön sekä 3953: tallentaminen on onneksi viime vuosina voimak- perinteen tallentaminen ei ole mahdollista mil- 3954: kaasti virinnyt. Opetusministeriön asettaman työ- lään määrärahan murusilla. 3955: väenperinneryhmän (KomM 1981:7) työn pohjal- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun- 3956: ta selvisi, että sekä yksityisillä tutkijoilla että tutki- nioittaen, 3957: musta harjoittavilla laitoksilla ja järjestöillä oli 3958: käynnissä työväenperinteen tallentamiseen liitty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3959: viä hankkeita, jotka aloitettiin eduskunnan vuo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 3960: deksi 1981 myöntämän 200 000 markan määrära- 29.99.50 2 000 000 markkaa työväen- 3961: han turvin. Tärkeimmät näistä olivat arkistojen perinteen tallentamista ja tutkimista var- 3962: perinnekeräys, työväen näyttämö- ja musiikkipe- ten. 3963: 3964: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 3965: 3966: Paula Eenilä Reijo Lindroos Risto Ahonen 3967: Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari Arja Alho 3968: Riitta Järvisalo-Kanerva Maija Rajantie Heli Astala 3969: Mats Nyby 3970: 60 1986 vp. 3971: 3972: Raha-asia-aloite n:o 58 3973: 3974: 3975: 3976: 3977: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lasten kulttuuri-, 3978: kotiharjoitus- ja opetusmateriaalin suunnitteluun ja valmistuk- 3979: seen 3980: 3981: Eduskunnalle 3982: 3983: Vammaisen lapsen tarpeet ovat jääneet yhteis- markkaa edellytyksellä, että satukirja julkaistaan 3984: kunnassamme liian vähälle huomiolle. Elämässä tänä vuonna. Rahaa tarvitaan siis lisää. Hakemus 3985: selviäminen vaatii vammaiselta pienestä pitäen on jätetty myös opetusministeriölle. Mutta vastai- 3986: monin verroin enemmän omakohtaista uurastusta sen tarpeen varalta erityisesti kuulovammaisten, 3987: kuin terveeltä. mutta muidenkin vammaisten lasten kotiharjoi- 3988: Niinpä esimerkiksi kuulovammaisen lapsen, tus- ja terapiamateriaaliksi ja kulttuuritarpeisiin 3989: mutta myös hänen vanhempainsa, on opittava olisi voitava suunnitella ja valmistaa materiaalia. 3990: oma kieli, viittomakieli. Sen oppiminen ei ole yk- Siksi valtion tulo- ja menoarvioon tulisi varata tä- 3991: sinkertaista. Ja lapsen ajatusmaailma jää helposti hän tarkoitukseen oma momentti ja määräraha. 3992: suppeaksi. Sen minkä näkee, voi tajutakin. Mutta Sen ei tarvitsisi alkuunsa edes olla suuri, asiantun- 3993: kun ei kuule, on vaikeampaa oppia esimerkiksi t~via, osaavia tekijöitä kun ei valitettavasti ole mo- 3994: käsitteellisiä sanoja, sitä mikä ei ole konkreettista. ma. 3995: Kuuleville lapsille luetaan satuja pienestä pitäen, Nimenomaan kuulovammaiset lapset ovat Suo- 3996: kun halutaan avartaa lapsen ajatusmaailmaa ja kä- messa vähemmistöryhmä, joka ei ole tähän asti 3997: sityskykyä, antaa virikkeitä ja valmiuksia lapsen saanut käsiinsä kertovaa kirjallisuutta omalla äi- 3998: monipuoliselle henkiselle kehitykselle. dinkielellään, ainoastaan laulukirjoja ja kuvastoja. 3999: Kuulovammaisen pienen lapsen vanhempia ke- Tekeillä oleva satukirja on saanut kaikkialta asian- 4000: hotetaan lukemaan lapsilleen satukirjoja viittoma- tuntijapiireistä kiittävät arvostelut, ja sen tarve on 4001: kielellä. Tuo kieli olisi luonnollisesti opittava ja tunnustettu. Sanallinen tuki ei kuitenkaan riitä. 4002: osattava perin pohjin, ennen kuin satukirjojen lu- Ulkomaisista satukirjoista ei ole apua. Tarvitaan 4003: keminen ja selittäminen käy päinsä. Kuitenkin kotimaisia, sillä sanat, jotka suomalaisen on hel- 4004: lapsen tulisi voida mahdollisimman varhain oppia pointa ääntää ja jotka opitaan ensimmäiseksi 4005: viittomakieli ja valmentautua koulua varten, (esim. puu, pupu) eivät muissa kielissä ole lain- 4006: myös avartaa maailmaansa. kaan helpoimpia kuulovammaisille lapsille. 4007: Uudessakaupungissa onkin puheterapeutin ja Sadut auttavat kuulovammaisia lapsia murta- 4008: kuulovammaisten lasten taiteilijaäidin toimesta maan oman konkreettisen maailmansa muuria ja 4009: ryhdytty uraauurtavaan työhön, tekemään satu- omaksumaan myös käsitteitä ja niiden maailmoja. 4010: kirjaa kuulovammaisille lapsille. Sitä ei tehdä Sadut ovat siksi vammaisille lapsille suunnatto- 4011: omanvoitonpyyntimielessä, vaan vaivaa ja voimia masti tärkeämpiä kuin kuuleville. 4012: säästämättä tarkoituksella auttaa kuulovammaisia Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun- 4013: lapsia ja heidän vanhempiaan kuulovammaisen nioittaen, 4014: elämään valmentautumisen vaikealla tiellä. Satu- 4015: kirjaa tehdään pitkäaikaisen omakohtaisen asian- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4016: tuntemuksen ja kokemuksen pohjalta. 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan 4017: Työ vaatii kuitenkin valmistuakseen rahaa vä- määrärahan vammaisten lasten kulttuuri-, 4018: hintään 20 000 markkaa. Turun ja Porin läänin kotiharjoitus- ja opetusmateriaalin suun- 4019: taidetoimikunta myönsi työhön äskettäin 3 000 nitteluun ja valmistamiseen. 4020: 4021: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 4022: 4023: Paula Eenilä Anna-Liisa Jokinen Aarno von Bell 4024: Arja Alho Liisa Jaakonsaari Riitta Järvisalo-Kanerva 4025: Reino Paasilinna Maija Rajantie Mats Nyby 4026: 1986 vp. 61 4027: 4028: Raha-asia-aloite n:o 59 4029: 4030: 4031: 4032: 4033: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien ra- 4034: kentamiseen väleille Parainen-Houtskär ja Kustavi-Turku 4035: 4036: 4037: Eduskunnalle 4038: 4039: Pyöräilyn suosio on viime vuosina jatkuvasti räilijöille niin suuri vaaratekijä, että saaristotieltä 4040: kasvanut. Näin siitä huolimatta, että kevyen lii- kannattaa pysyä pyörinensä poissa. Kuitenkin saa- 4041: kenteen väyliä on toistaiseksi harvassa, ja siellä, ristoluonto houkuttelee kansalaisia kesänviettoon, 4042: mistä ne puuttu~t, ainoastaan innokkaimmat ja niitäkin, joilla ei ole omaa mökkiä siellä. Matkai- 4043: uhkarohkeimmat pyoräilijät uskaltautuvat tielle. lun kehittämisen kannaltakin kevyen liikenteen 4044: Pyöräilyn suosio fefV!:ellisenä ja huokeana mat- väylien rakentaminen saaristoon olisi tärkeätä. Sa- 4045: kustusmuotona tulee lillitenkin energian hinnan malla tulisi luonnollisesti kehittää myös saariston 4046: tulevaisuudessakin mi~odennäköisimmin nous- leirialueita. 4047: tessa huomattavalla vauhdilla kasvamaan sen mu- Jotta saaristo avautuisi kaikelle kansalle kesä- 4048: kana. matkailukohteiden parhaimpiin kuuluvana, ja 4049: Siksi pyöräilyn kehittymiselle niin työmatkai- jotta kotimaanmatkailua voitaisiin kansanmatkai- 4050: lun kuin kesäisen perhematkailun, "kansanmat- lun muodossa kehittää, ehdotamme kunnioit- 4051: kailun'', mahdollistavana on luotava edellytykset. taen, 4052: Pyöräilyn vaarat on poistettava rakentamalla riit- 4053: tävästi kevyen liikenteen väyliä. - Erityisesti ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4054: sämatkailukohteena Turun saaristo on suosittu. 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 4055: Pyörällä sinne ei kuitenkaan nykyisellään pääse. markkaa kevyen liikenteen väylien raken- 4056: Näin voidaan sanoa, sillä jatkuvat autojonot ka- tamiseksi Turun saaristoon väleille Parai- 4057: pealla saaristotiellä ja kilpa-ajo losseille ovat pyö- nen-Houtskär ja Kustavi-Turku. 4058: 4059: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 4060: 4061: Paula Eenilä Anna-Liisa Jokinen 4062: Heli Astala Risto Ahonen 4063: 62 1986 vp. 4064: 4065: Raha-asia-aloite n:o 60 4066: 4067: 4068: 4069: 4070: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalliola-tyyppisen kuntou- 4071: tusklinikan perustamiseksi valtionhallinnosta hoitoon ohjatta- 4072: ville päihdeongelmaisille 4073: 4074: Eduskunnalle 4075: 4076: Valtiovarainministeriön ohjekirjelmä 15. 4. Lisäksi arvioidaan alkoholin haittaavan työelä- 4077: 1983, joka koskee päihteiden haittojen vähentä- mää näm: 4078: mistä valtionhallinnossa, osoittaa selvästi alkoho- 4079: lin järkyttävän suuret haittavaikutukset valtion- Vuodessa 4080: hallinnon alaisilla työpaikoilla. työkyvyttömyysvuorokausia 5 000 000 vrk 4081: Alkoholijuomien kulutusmenot asukasta kohti tapaturmia/ lääkärinhoitoa 22 000 kpl 4082: vuonna 1983 olivat 1 961 markkaa. Yhteensä se tieliikenneonnettomuudet/ 4083: on 9,5 miljardia markkaa. kaikki 15 % 4084: Samana vuonna valtion alkoholitulot olivat 6,2 kuolemaan johtaneet tie- 4085: miljardia markkaa. Se on noin 9 prosenttia valtion liikenneonnettomuudet 24 % 4086: tulo- ja menoarvion koko loppusummasta. hoitopäiviä sairaaloissa 1 500 000 vrk 4087: Suorat haittakustannukset olivat yli 2 miljardia rattijuoppoustapauksia 20 000 kpl 4088: markkaa vuonna 1978 suoritetun tutkimuksen Alkoholistien tapaturmakuolleisuus on no10 4089: mukaan, nyt jo huomattavasti enemmän. kolminkertainen koko väestöön verrattuna. 4090: Eri hallintoaloille haittakustannukset jakautui- 4091: vat näin: Alkoholimenot v. 1983 9,5 miljardia mk. 4092: 18,6 % sairauksien vaihtoehtoiskustannukset Mitä tällä rahalla on saatu? 4093: 14,7 % kuolemien vaihtoehtoiskustannukset 20 000 rattijuoppoustapausta 4094: 14,5 % terveydenhuolto 4095: 10,9 % työkyvyttömyyskorvaukset 4096: 9,9 % tapaturmien aineelliset vahingot 4097: 7, 9 % poliisitoimi 100 miijoonaa 20000 4098: 7,0 % sosiaalihuolto hauskaa iltaa työtapatunnaa 4099: 4100: 5, 7 % vankeinhoito SOOaJkoholi. 4101: 4,6 % vankiloiden vaihtoehtoiskustannukset kuolemaa 4102: 1, 7 % oikeuslaitos 4103: 1,4 % alkoholivalvonta juopumuspidätystä 4104: 1,4 % valistus- ja raittiustoiminta 4105: 0,9% poissaolojen vaihtoehtoiskustannukset Miljoonia krapulapäiviä 4106: 4107: 0,2 % tutkimustoiminta 4108: 0,2 % oikeuslääketiede Joka kolmas päivystyspoliklinikoilla hoidetta- 4109: 0, 1 % alkoholihallinto vista aikuisista on alkoholin vaikutuksen alainen. 4110: Alkoholi aiheuttaa neljä viidestä kuolemaan 4111: Arvio vuoden 1984 haittakustannusten tasosta johtavasta myrkytyksestä. 4112: on noin 2, 5 miljardia markkaa. Aviopuolisoille, lapsille, omaisille, työtoveteille 4113: Kattavaa selvitystä alkoholin aiheuttamista suo- ja liikakäyttäjille aiheutuvia psyykkisiä haittoja ei 4114: rista haitoista ja niiden kustannuksista ei ole teh- voi markkoina arvioida. 4115: ty. Eri yhteyksissä esitetään seuraavia lukuja alko- Asiantuntijat arvelevat vankiloissa rangaistus- 4116: holin aiheuttamista vuotuisista kustannuksista: taan kärsivistä lähes jokaisen tehneen rikoksensa 4117: työnarvon menetys ..... . 800000 Mmk joko suoranaisesti tai välillisesti alkoholista joh- 4118: - työkyvyttömyyskorvaukset 220000 Mmk tuen. 4119: 1986 vp. - RA n:o 60 63 4120: 4121: Viinamiljardi tuotanto- ja työelämässä lisäksi, että se ratkaisevasti parantaa valtionhallin- 4122: nosta hoitoonohjatravien päihdeongelmaisten 4123: 800 milj.mk ::=~k=~~ hoitotilannetta, myös merkittävästi vaikuttaa 4124: työn arvon menetys puoli-ihmistä työssä 4125: asenteiden muutokseen koko yhteiskunnassam- 4126: 5 milj. työkyvyttömyys vuorokautta me. 4127: Asiantuntijain mukaan laitoksen maantieteelli- 4128: 220 milj.mk sellä sijainnilla ei ole muuta ratkaisevaa merkitys- 4129: työkyvyttömyyskorvauksia 4130: tä, kuin se, että vapaaehtoisia ns. itsehoito- tai 4131: 110 000 alkoholitapaturmaa oma-apuryhmiä (AA-ryhmiä) on kohtuullisella 4132: etäisyydellä. Perustamiskustannukset lienevät 4133: 3-kertainen 3-4 Mmk riippuen siitä, löytyykö sopiva raken- 4134: tapaturmakuolleisuus nus valmiina vai joudutaanko sellainen rakenta- 4135: 6-kertainen maan. 20-24-paikkaisen laitoksen vuotuiset 4136: itsemurhakuolleisuus käyttökustannukset ovat nykytasolla n. 3 Mmk 4137: vuodessa. 4138: Tällä hetkellä maassamme harjoitetusta uuden Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun- 4139: tyyppisestä hoidosta saadut tulokset ovat rohkaise- nioittaen, 4140: via. Tämän myötä on hoitoon hakeutuminen li- 4141: sääntynyt siinä määrin, että potilasjonot ovat jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4142: kuvasti 4-5 kuukauden mittaisia, eikä hoitotar- 1987 tulo- ja menoarvioon 6 500 000 mar- 4143: peeseen pystytä vastaamaan kuin murto-osin. Ti- kan määrärahan Kalliola-tyyppisen kun- 4144: lanteen ratkaisemiseksi onkin välttämätöntä, että toutusklinikan perustamiseksi valtionhal- 4145: valtionhallinnossa työskenteleviä varten peruste- linnosta hoitoon ohjattavzlle päihdeongel- 4146: taan oma Kalliola-tyyppinen hoitolaitos, joka sen maiszlle. 4147: 4148: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 4149: 4150: Paula Eenilä Olli Helminen Arja Alho 4151: Impi Muroma Sakari Knuuttila Hannele Pokka 4152: Liisa Hilpelä Jussi Ranta Aarno von Bell 4153: Liisa Jaakonsaari Liisa Kulhia Riitta Uosukainen 4154: Jouko Tuovinen Marjatta Väänänen Pekka Leppänen 4155: Arvo Kemppainen Jukka Mikkola Jouko Skinnari 4156: Ensio Laine Tuulikki Hämäläinen Anna-Kaarina Louvo 4157: Kerttu Törnqvist Katri-Helena Eskelinen Elisabeth Rehn 4158: Pirkko Ikonen Hannu Kemppainen Sakari Valli 4159: Toivo T. Pohjala Kari Urpilainen Anna-Liisa Jokinen 4160: Jorma Rantanen Gunnar Jansson Timo Roos 4161: Paavo Vesterinen Väinö Raudaskoski Kaarina Dromberg 4162: Juhani Surakka Lea Kärhä Vieno Eklund 4163: Martti Tiuri Reino Paasilinna Aimo Ajo 4164: Martti Lähdesmäki Mats Nyby Pekka Myllyniemi 4165: Mikko Rönnholm Maija Rajantie Pertti Hietala 4166: Heli Astala Niilo Koskenniemi Antti Kalliomäki 4167: Vappu Säilynoja Jutta Zilliacus Elsi Hetemäki-Olander 4168: Esko Aho Paavo Lipponen Sten Söderström 4169: Pirkko Valtonen Matti Kautto Osmo Vepsäläinen 4170: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ulla-Leena Alppi Mikko Elo 4171: Marjatta Stenius-Kaukonen Eva-Riitta Siitonen Ilkka Kanerva 4172: Timo Laaksonen Pirkko Turpeinen Reijo Lindroos 4173: Lea Mäkipää Veikko Vennamo Aila Jokinen 4174: Eeva Turunen Ulla Lehtinen Pentti Skön 4175: Esko Almgren Ritva Laurila Jouni J. Särkijärvi 4176: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki Heikki Riihijärvi 4177: Martti Ratu Heikki Perho Sinikka Hurskainen-Leppänen 4178: 64 1986 vp. 4179: 4180: Raha-asia-aloite n:o 61 4181: 4182: 4183: 4184: 4185: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Aurajoen rantojen suojeluun 4186: veden laadun parantamiseksi 4187: 4188: 4189: Eduskunnalle 4190: 4191: Turkulaiset ja Turun seudulla asuvat saavat juo- sen juomaveden puhdistaminen monenlaisilla ke- 4192: mavetensä vielä toistaiseksi Aurajoesta. Tämä yli mikaaleilla ja kemialiisin menetelmin on miele- 4193: 200 000 kansalaisen juomavesilähde on kuitenkin töntä, ellei muita, ennalta ehkäiseviä toimenpitei- 4194: kovin saastunut. Aurajoen varrella on teollisuus- tä suoriteta veden laadun parantamiseksi. Pelkkä 4195: laitoksia, jotka laskevat jätevetensä jokeen, ja yli kemiallinen puhdistaminen osoittaa yhteiskun- 4196: 500 sikalaa, joiden lietteet pelloille vääränä ajan- nan piittaamattomuutta kansalaisten terveydestä, 4197: kohtana levitettyinä valuvat Aurajokeen. Yksin- sillä haju- ja makuhaittojen poistaminen ei paran- 4198: kertainen keino veden puhdistamiseksi olisi luoda na veden juomakelpoisuutta. 4199: suoja-alueet joen molemmille rannoille nimen- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun- 4200: omaan lietteiden valumisen estämiseksi. Maan- nioittaen, 4201: omista~tulisi velvoittaa "paketoimaan" alueen 4202: rannat molemmin puolin esim. noin 30 metrin le- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4203: vyiseltä alueelta. Näille suoja-alueille voitaisiin is- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar- 4204: tuttaa pensaita. - Turun seudulla asuvien juo- kan määrärahan Aurajoen ranta-alueiden 4205: maveden puhdistamiseksi on tehtävä kaikki voita- ''paketoimiseen ''ja varaamiseen pensasis- 4206: va eikä ainoastaan odoteltava, jos puhtaampaa tutuksille Turun seudulla asuvien juoma- 4207: vettä joskus tulevaisuudessa saataisiin muualta. veden laadun parantamiseksi. 4208: Sikaloiden lietteillä maustetuo ammoniakkipitoi- 4209: 4210: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 4211: 4212: Paula Eenilä Anna-Liisa Jokinen 4213: Heli Astala Risto Ahonen 4214: 1986 vp. 65 4215: 4216: Raha-asia-aloite n:o 62 4217: 4218: 4219: 4220: 4221: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden 4222: ruokailukustannusten alentamiseen 4223: 4224: 4225: Eduskunnalle 4226: 4227: Tällä hetkellä on opiskelijan pääasiallinen tu- den velkaantumista kasvattamattomaan suun- 4228: lonlähde opintotuki. Vuosittain opintotukea on taan. 4229: valtion tulo- ja menoarviossa vähitellen lisätty lä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 4230: hinnä tekemällä pieniä korotuksia opintorahaan. nioittavasti , 4231: Opintotukijärjestelmä on tällä hetkellä kuiten- 4232: kin yhä hyvin lainapainotteinen, mistä johtuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4233: useiden opiskelijoiden suuri velkaantuminen. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 4234: Tästä aiheutuu heille valmistumisen jälkeisiksi 29.37.52 5 000 000 markan maarara- 4235: useiksi vuosiksi monesti jopa ylitsepääsemättömiä han korkeakouluopiskelijoiden ruokailu- 4236: taloudellisia vaikeuksia. Tämän takia opiskelijoi- tuen korottamiseksi 5 markkaan 50 pen- 4237: den opintotukea tulee entistä enemmän kehittää niin per ateria. 4238: suoraa ja epäsuoraa tukea lisäämällä opiskelijoi- 4239: 4240: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 4241: 4242: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio 4243: Heikki Riihijärvi Urho Pohto Lea Mäkipää 4244: Helvi Koskinen Anssi Joutsenlahti 4245: 4246: 4247: 4248: 4249: 9 260148U 4250: 66 1986 vp. 4251: 4252: Raha-asia-aloite n:o 63 4253: 4254: 4255: 4256: 4257: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisen linja-autoliiken- 4258: nöitsijän kuljetuskustannusten keventämismahdollisuuksien sel- 4259: vittämiseen 4260: 4261: Eduskunnalle 4262: 4263: Maassamme julkista liikennettä harjoittavat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 4264: linja-autoliikennöitsijät joutuvat harkitsemaan taen, 4265: reittiliikenteen lopettamista kustannussyistä. Kul- 4266: jetuspalvelut ovat tästä syystä vaarassa loppua, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4267: ellei yhteiskunta avusta kannattamauomia lin- 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan 4268: JOJa. määrärahan sen selvittämiseksi, miten yk- 4269: Haja-asutusalueilla asuu kuitenkin paljon ihmi- sityisen linja-autoliikennöitsijän kuljetus- 4270: siä, joille julkiset kulkuvälineet ovat ainoa mah- kalusto/ta voidaan poistaa liikevaihtovero 4271: dollisuus suorittaa kohtuuhintaisia matkoja. sekä mitä muita keinoja käyttäen voidaan 4272: Eläkeläisillä ja työelämän palveluksessa olevilla linja-autoliikennöitszjöiden kustannusta- 4273: ei ole varaa oman auton eikä taksin käyttöön. soa alentaa. 4274: 4275: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 4276: 4277: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi Urho Pohto 4278: Lea Mäkipää Helvi Koskinen Anssi Joutsenlahti 4279: 1986 vp. 67 4280: 4281: Raha-asia-aloite n:o 64 4282: 4283: 4284: 4285: 4286: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen seudun teolli- 4287: suuskiinteistöjen käyttöönoton selvittämiseksi 4288: 4289: 4290: Eduskunnalle 4291: 4292: Pirkanmaan työvoimapunn alue on maamme joittamiseen Tampereen alueelle. Tähän tarjoaa 4293: pahimpia työttömyysalueita. Tampereen työvoi- hyvän pohjan tällä hetkellä vapaa, työttömänä 4294: mapiirin alueella joka kuudes on työtön. Näiden oleva työvoima, josta hyvin suuri määrä on am- 4295: joukossa on pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria alle mattitaidollisesti korkeatasoista, mm. metalli-, 4296: 25-vuotiaita on huolestuttavan paljon. tekstiili- ja kenkäteollisuuden aloilla. Tällöin on 4297: Tampereen kaupunki on tehdaskaupunki, sen ymmärrettävä että valtiontaloudellisestikin on tär- 4298: väestö on saanut toimeentulonsa teollisuudesta. keää saada ammattitaitoinen työvoima tukemaan 4299: Tänä päivänä yhä useampi tehdas on lopettanut kansantulon kasvua, ja samoin on ainakin osa nyt 4300: toimintansa ja joukkoirtisanomisia on tapahtunut suljetuista teollisuuskiinteistöistä mahdollista ot- 4301: ja vastaisuudessa on vaarana lisää irtisanomisia ja taa teollisuuden käyttöön. 4302: työttömiä. Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdotam- 4303: Tilanne on muodostunut erittäin huolestutta- me kunnioittavasti, 4304: vaksi. 4305: On kuitenkin tutkittu, että ihmisen työllistämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4306: nen tulee yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 markan 4307: työttömän päivärahan maksaminen. Tällöin on määrärahan sen selvittämiseksi mitä" val- 4308: pidettävä tärkeänä että Tampereen alueelle muo- tion teollisuutta tai sen osia voidaan sijoit- 4309: dostuu uusia työpaikkoja. Tämä on mahdollista taa Tampereen seudun käyttökelpoisiin te- 4310: vain, kun valtiovallan taholta ryhdytään toimen- ollisuuskiinteistöihin alueen työllisyyden 4311: piteisiin uuden kilpailukykyisen teollisuuden si- parantamiseksi. 4312: 4313: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 4314: 4315: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi 4316: Urho Pohto Lea Mäkipää 4317: Anssi Joutsenlahti 4318: 68 1986 vp. 4319: 4320: Raha-asia-aloite n:o 65 4321: 4322: 4323: 4324: 4325: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta syövän hoitoon erikoistunei- 4326: den lääkärien virkojen perustamiseksi yliopistollisiin keskussai- 4327: raaloihin 4328: 4329: Eduskunnalle 4330: 4331: Maassamme on uusien syöpätapausten vuotui- Mainittujen lukujen perusteella on käsittämä- 4332: nen määrä jatkuvasti lisääntymässä. Valtioneuvos- töntä, että syöpäsairaiden hoidossa keskeisimmäs- 4333: ton asettama syöpäkomitea on mm. todennut sä asemassa olevien sädehoidon erikoislääkäreiden 4334: mietinnössään, että vuonna 1982 oli syöpään sai- virkoja ei maahamme ole perustettu tarvetta vas- 4335: rastuneiden määrä vuosittain 17 380 ja vuonna taavasti. Olemme jäljessä verrattuna Norjaan, 4336: 1997 määrän arvioidaan olevan jo 24 400. Ruotsiin tai Suomen lääkintöhallituksen syöpä- 4337: Syövän hoidossa on jatkuvasti päästy lääketie- suunnitteluryhmän tavoitteisiin 50-100 %. Li- 4338: teellisesti eteenpäin. Syöpäpotilaiden hoidon tu- säksi virkojen tarvetta lisää vielä hoidon jatkuva 4339: lokset ovat jatkuvasti parantuneet. Edistyneestä monipuolistuminen. 4340: varhaistoteamisesta ja hoidon kehittymisestä se- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 4341: kä kasvavasta sairastuvien luvusta johtuu, että nioittavasti, 4342: keskuudessamme elävien syöpää jossakin elämän- 4343: sä vaiheessa sairastavien määrä nousee ennen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4344: vuosisatamme loppua nykyisestä 90 OOO:sta aina- 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 4345: kin 180 OOO:een. Kaikki nämä on pidettävä sään- markan määrärahan syövän hoitoon eri- 4346: nöllisten jälkitarkastusten piirissä, jotta mahdolli- koistuneiden lääkärien virkojen lisäämi- 4347: set uusiutuvat tapaukset saadaan ajoissa hoitoon. seksi yliopistolliszssa keskussairaalozssa. 4348: 4349: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 4350: 4351: Vieno Eklund J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz 4352: Helvi Koskinen Mikko Vainio Lea Mäkipää 4353: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi 4354: 1986 vp. 69 4355: 4356: Raha-asia-aloite n:o 66 4357: 4358: 4359: 4360: 4361: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta kotisairaanhoidon kehittä- 4362: miseksi 4363: 4364: 4365: Eduskunnalle 4366: 4367: Kotisairaanhoito painii valtavien resurssiongel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4368: mien kanssa suuremmissa kaupungeissa, kuten taen, 4369: Tampere, Helsinki ja Turku. 4370: Vanhusten määrä kasvaa ja potilasmäärä pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4371: suu. Sen lisäksi, että henkilöstövajaus on suuri, 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 4372: kuntoutuspalveluita ei saa juuri nimeksikään. Ko- markan määrärahan kotisairaanhoidon 4373: tisairaanhoidossa tarvittavia apuvälineitä saa odot- välineistön hankkimiseksi ja matkakus- 4374: taa. Kun kuntoutuspalveluja tulisi saada heti, tannusten korvaamiseksi. 4375: myöhemmin annettuna niillä ei ole enää merki- 4376: tystä. 4377: 4378: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 4379: 4380: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi 4381: Urho Pohto Lea Mäkipää Helvi Koskinen 4382: Anssi Joutsenlahti 4383: 70 1986 vp. 4384: 4385: Raha-asia-aloite n:o 67 4386: 4387: 4388: 4389: 4390: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan Sotaveteraani- 4391: piiri ry:n toiminnan tukemiseen 4392: 4393: 4394: Eduskunnalle 4395: 4396: Sotiemme veteraaneja on elossa noin 300 000 ja Tämä on ollut erittäin arvokasta työtä sotiemme 4397: he ovat rasitusten vuoksi melkeinpä poikkeuksetta veteraanien ja invalidien hyväksi. 4398: enemmän tai vähemmän sairaita. Monen toi- Edellä olevan petusteella ja jotta tällainen ''vel- 4399: meentulo on ollut hyvin vaikeaa monista syis- jesapu" jatkossakin voisi toimia, ehdotamme 4400: tä. kunnioittaen, 4401: Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri on tehnyt hyvää 4402: työtä veteraaniveljilleen antamalla ''veljesapua'' että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4403: kuntoutukseen, lääkkeiden ostoon ja silmälasien 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 markan 4404: hankintaan, vaateapua, apua asuntoasioissa ja sai- määrärahan Pirkanmaan Sotaveteraanipiin· 4405: rasapua kuljetuksissa. ry:n toiminnan tukemiseen. 4406: 4407: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 4408: 4409: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi 4410: Urho Pohto Lea Mäkipää 4411: Anssi Joutsenlahti 4412: 1986 vp. 71 4413: 4414: Raha-asia-aloite n:o 68 4415: 4416: 4417: 4418: 4419: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta radankaasun aiheuttamien 4420: terveydellisten ja taloudellisten menetysten korvaamiseksi 4421: 4422: 4423: Eduskunnalle 4424: 4425: Viime vuosina ovat radankaasuesiintymien hylkääminen tai taloudellisesti korkeat peruskor- 4426: määrät nousseet huolestuttavasti. Alueittain on jaukset. 4427: ollut määrissä havaittavissa jo niinkin korkeita lu- Missään tapauksessa ei voi olla oikein, että ra- 4428: kemia, että on lähellä monien uusien ja uudeh- donkaasusta kärsimään joutuva uudisrakentaja tai 4429: kojen asuntojen asumiskieltoon asettaminen. Ra- peruskorjaaja pannaan maksamaan laskut, joiden 4430: donkaasuasiasta on keskusteltu jo yli vuosikym- aiheuttajana ovat kovakarvaiset asiaa aikanaan vä- 4431: menen ajan. Aluksi asiaa vähäteltiin, eikä otettu hätelleet viranomaiset. Tällaisessa tilanteessa syn- 4432: vakavasti; mm. rakennusmääräyksiin ei annettu tyneet taloudelliset menetykset on valtion makset- 4433: selviä ohjeita radonin vaarallisuudesta, vaikka tie- tava. 4434: demiehet sitä vaativat. Näin monet rakentajat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit· 4435: johdettiin harhaan ja toimimaan väärin. tavasti, 4436: Vaikka rakennusviranomaiset tiesivät asian va- 4437: kavuuden, ei ryhdytty toimenpiteisiin. Tänään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4438: monilla rakentajilla on edessään hyvin kalliit kor- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 4439: jaukset, jos aikovat taloissaan asua. kan määrärahan sen selvittämiseen, miten 4440: Viimeksi on mitattu hyvin korkeita määriä korvataan radankaasun aiheuttamat ter- 4441: Tampereen Pispalanharjun rinteillä olevissa asun- veydelliset ja taloudelliset menetykset niil- 4442: noissa, joiden radanpitoisuus aiheutuu tutkimus- le rakentajzlle, joiden on nyt ryhdyttävä 4443: ten mukaan sora- ja kalliopohjasta. Siellä määrät asuintaloissaan korjaustoimenpiteiszin ra- 4444: ylittävät moninkertaisesti nyt vihdoinkin voimaan donkaasun aiheuttamien ongelmien pois- 4445: saatetut normit. Seurauksena on joko asunnon tamiseksi. 4446: 4447: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 4448: 4449: Vieno Eklund Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi 4450: Helvi Koskinen Urho Pohto Lea Mäkipää 4451: 72 1986 vp. 4452: 4453: Raha-asia-aloite n:o 69 4454: 4455: 4456: 4457: 4458: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta happamoitumistutkimusten 4459: tehostamiseksi 4460: 4461: 4462: Eduskunnalle 4463: 4464: Happosateet alkavat olla yhä vaarallisempi uh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4465: ka ilmastollemme ja elävälle luonnollemme, eten- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 4466: kin viljelymaalle ja kasvulliselle metsämaalle. määrärahan happamoitumistutkimusten 4467: Tästä huolimatta happamoitumistutkimukset, tehostamiseksi. 4468: puhumattakaan happamoitumisen estämisestä, 4469: ovat puutteellisia. 4470: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 4471: taen, 4472: 4473: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 4474: 4475: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi 4476: Urho Pohto Lea Mäkipää Helvi Koskinen 4477: Anssi Joutsenlahti 4478: 1986 vp. 73 4479: 4480: Raha-asia-aloite n:o 70 4481: 4482: 4483: 4484: 4485: Elo: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotilojen rakentamiseksi 4486: Ulvilassa 4487: 4488: 4489: Eduskunnalle 4490: 4491: Ulvila on väestömäärältään Satakunnan neljän- Valtion virastotilojen järjestäminen vottatslln 4492: neksi suurin kunta (12 200 asukasta). Valtion pai- toteuttaa yhdessä Ulvilan kunnan, valtion ja paik- 4493: kallishallinnon palvelut puuttuvat kuitenkin lähes kakunnan yritysten kanssa. Poliisin toimipisteen, 4494: poikkeuksetta Ulvilasta. Valtion paikallishallin- Kelan sivutoimiston, Ulvilan verotoimiston, Ulvi- 4495: non viranomaisista Ulvilassa on ainoastaan polii- lan postitoimiston ja työvoimatoimiston sivutoi- 4496: silla toimipaikka. Sen sijaan mm. Ulvilan verotoi- miston yhteinen tilantarve on noin 2 000 m 2 ja 4497: misto, työvoimatoimisto ja Kansaneläkelaitoksen kustannusarvio 7,0 milj. mk. 4498: toimisto ovat muualla. Edellä olevaan viitaten ehdotan, 4499: Satakunnan seutukaavan kokonaissuunnitel- 4500: man perusteella Ulvilan nykyiselle väestöpohjalle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4501: tyypillisiä hallintopalveluja olisivat mm. poliisin 1987 tulo- ja menoarvioon 7 000 000 4502: toimipiste, Kelan sivutoimisto, verotoimisto, tie- markkaa valtion virastotzfojen rakentami- 4503: mestarin toimisto ja työvoimatoimiston sivutoi- sen aloittamiseksi Ulvilassa vuonna 1987. 4504: misto. 4505: 4506: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 4507: 4508: Mikko Elo 4509: 4510: 4511: 4512: 4513: 10 260148U 4514: 74 1986 vp. 4515: 4516: Raha-asia-aloite n:o 71 4517: 4518: 4519: 4520: 4521: Elo: Määrärahan osoittamisesta Söörmarkun ala-asteen lisätilojen ra- 4522: kentamiseen 4523: 4524: 4525: Eduskunnalle 4526: 4527: Söörmarkun ala-aste sijaitsee noin 5 km:n etäi- koituksena on rakentaa ne noin 200 m 2 :n suurui- 4528: syydellä kunnan keskustasta. Oppilaita koulussa sma. 4529: on n. 70. Koulusta puuttuvat mm. liikuntatilat. Hankkeen kustannukset ovat kouluhallituksen 4530: Kouluhallitus on 7. 2. 1985 hyväksynyt lisätila- hyväksymien tilojen osalta noin 2 600 000 mark- 4531: hankkeen toteuttamisohjelman 1 vaiheen. Lisäti- kaa sekä liikuntatilojen 100 m 2 :n ylittävältä osalta 4532: loja on tarkoitus rakentaa seuraavasti: noin 400 000 markkaa. 4533: 1 kpl opetustila 2 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 4534: 1 kpl opetustila 3 vasti, 4535: teknisen työn tilat 4536: liikuntatilat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4537: - virasto- ja sosiaalitiloja 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 4538: Liikuntatilat on toteuttamisohjelmassa hyväk- markkaa Söörmarkun ala-asteen lisättlojen 4539: sytty 100 m 2 :n suuruisina, mutta kunnan tar- rakentamiseen. 4540: 4541: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 4542: 4543: Mikko Elo 4544: 1986 vp. 75 4545: 4546: Raha-asia-aloite n:o 72 4547: 4548: 4549: 4550: 4551: Elo: Määrärahan osoittamisesta KuUaan metsä- ja puutalouden kurs- 4552: sikeskuksen rakentamiseen 4553: 4554: 4555: Eduskunnalle 4556: 4557: KuUaan metsä- ja puutalouden kurssikeskuk- - metsäalan opetuksen tulee olla seudulla, 4558: sessa on annettu jo 1970-luvun alkupuolelta läh- missä metsätaloudella on merkittävä osuus 4559: tien metsätyönjohtajan koulutusta, joka vuoden alueen talouselämässä, 4560: 1985 aikana on muuttunut opistotasoiseksi metsä- - valtakunnallisen koulutuksen sijoituspaik- 4561: talousteknikon 3-vuotiseksi koulutukseksi. Vuo- kana KuUaan maantieteellinen sijainti on 4562: sittain oppilaitoksesta on valmistunut noin 18 edullinen, 4563: uutta metsätyönjohtajaa. Ko. koulutus on tarjon- - aluepoliittisesti ei ole mitenkään perustelta- 4564: nut sopivan väylän jatko-opintoihin oppilaitokses- vissa koulutus- ja työpaikkojen siirtäminen 4565: sa petusopinnot suorittaneille nuorille. Koulutus, Satakunnasta läänin eteläosaan. 4566: joka käytännössä on luotu KuUaan metsä- ja puu- Mielestämme se seikka, että Lounais-Suomen 4567: talouden kurssikeskuksessa ja joka sopii erittäin metsäkoulussa on käyttämätöntä tilaa, ei voi olla 4568: hyvin oppilaitoksessa annettavan muun koulutuk- syy Kull~alla hyvin toimivan koulutuksen siirtä- 4569: sen yhteyteen, on osoittautunut korkeatasoiseksi, miseen smne. 4570: sillä valmistuneet metsätyönjohtajat ovat sijoittu- KuUaan metsä- ja puutalouden kurssikeskuksen 4571: neet varsin hyvin koulutustaan vastaaviin työteh- toiminnan kehittäminen edellyttää myös, että op- 4572: täviin. pilaitoksessa tällä hetkellä väliaikaisena koulutuk- 4573: Eräillä tahoilla on kuitenkin ollut pyrkimystä sena annettava sahateollisuusteknikkojen koulu- 4574: siirtää metsätalousteknikkojen koulutus KuHaalta tus voidaan vakinaistaa. Uuden koulutusohjelman 4575: Länsi-Suomen metsäkouluun Paimioon. Mieles- vakinaistaminen edellyttää kuitenkin lisäopetusti- 4576: tämme ei voi olla mitään kestäviä perusteita ko. lojen ja uusien majoitustilojen rakentamista Kul- 4577: opetuksen siirtämiseen. Katsomme, että metsäta- laalle. Erityisen tärkeätä on koulutuskäyttöön tu- 4578: lousteknikkojen koulutuksen oikea paikka on ni- levan opetussahan rakentaminen oppilaitoksen 4579: menomaan KuUaan metsä- ja puutalouden kurssi- yhteyteen. 4580: keskus. Tätä puoltavat mm. seuraavat syyt: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 4581: vasti, 4582: koulutus on jo nykyisin vakiintunut Kul- 4583: laalle, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4584: metsäalan koulutuksen oikea paikka on siel- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 4585: lä, missä on myöskin sopivat metsäalueet markkaa Kullaan metsä- ja puutalouden 4586: harjoitusalueina, kurssikeskuksen rakennushankkeisiin. 4587: 4588: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 4589: 4590: Mikko Elo 4591: 76 1986 vp. 4592: Raha-asia-aloite n:o 73 4593: 4594: 4595: 4596: 4597: Elo: Määrärahan osoittamisesta Luvian keskustan kevyen liikenteen 4598: väylien rakentamiseen 4599: 4600: 4601: Eduskunnalle 4602: 4603: Keskustan kevyen liikenteen väylien rakentami- teen 1987. Koska kysymyksessä on suhteellisen 4604: seen TVL:n Turun piirin toimesta on laadittu Lu- vilkkaasti liikennöity tie, jonka vaikutuspiirissä si- 4605: vian keskustan kevyen liikenteen suunnitelma jaitsevat kaikki kunnan palvelut ja mm. 220 oppi- 4606: maantien linjauksen parantamisineen. Suunnitel- laan ala-aste, ei hankkeen toteuttamista voisi siir- 4607: man laatimiseen ovat osallistuneet TVH ja sisä- tää myöhäisemmäksi, kun otetaan huomioon vie- 4608: asiainministeriö. Suunnittelutyö on ollut tavan- lä se, että tieosalla on vaarallinen ja selkiintymä- 4609: omaista perusteellisempaa ja siinä on pyritty Lu- tön risteys sekä ns. Vähä-Ruutin mutka. Kevyen 4610: vian keskustan omaleimaisen kylänraittimiljöön liikenteen tiesuunnitelma on parhaillaan TVH:ssa 4611: säilyttämiseen niin pitkälle kuin mahdollista. vahvistettavana, joten senkin puolesta toteutta- 4612: Suunnittelijoiden tarkoituksena on käyttää Luvian mista olisi mahdollista aikaistaa. 4613: keskustan kevyen liikenteen suunnitelmaa laadit- Edellä olevan perusteella ehdotan, 4614: taessa suunnitteluohjeita. 4615: Hanke koskee Luvian keskustan tiestöä 4, 5 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4616: km:n matkalla ja on kustannusarvioitaan 3,4 milj. 1987 tulo- ja menoarvioon 3 400 000 4617: mk. Tie- ja vesirakennuspiirin toimenpideohjel- markkaa Luvian keskustan kevyen lizken- 4618: massa hankkeen toteuttaminen on ajoitettu vuo- teen väylien rakentamiseen. 4619: 4620: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 4621: 4622: Mikko Elo 4623: 1986 vp. 77 4624: 4625: Raha-asia-aloite n:o 74 4626: 4627: 4628: 4629: 4630: Elo: Määrärahan osoittamisesta Arantilan sillan rakentamiseksi Nak- 4631: kilassa 4632: 4633: 4634: Eduskunnalle 4635: 4636: Arantilan silta on nakkilalaisten keräysvaroin kysely vuonna 1980, ja liikenneministeriö on 4637: ostettu entinen rautatiesilta, joka on siirretty ja ra- myös vieraillut sanottuna vuonna tutustumassa tä- 4638: kennettu Kokemäenjoen ylitystä varten 1930-lu- hän pulmaan. Edelleen tie- ja vesirakennuslaitok- 4639: vun lopussa. Liikennettä sillalla on jouduttu ra- sen pääjohtaja on ilmoittanut vuoden 1981 alussa 4640: joittamaan kieltämällä sillä ajoneuvojen kohtaa- TVH:n suunnitteluosaston ottaneen asiaan kantaa 4641: minen. Liikennöitsijät ovat lisäksi kieltäytyneet li- kirjeessään liikenneministeriölle. Hanke on myös 4642: säämästä linja-autovuoroja sillan kautta. Viime TVL:n Turun piirin ohjelmassa, jossa se kuitenkin 4643: vuosina sillä on sattunut onnettomuuksia, jopa on siirretty vuonna 1988 toteutettavaksi. 4644: kuolemaan johtanut onnettomuus. Sillan mer- Nakkilan kunnanhallituksen mielestä sillan ra- 4645: kitystä korostaa myös se, että Satakunnan keskus- kentaminen olisi aloitettava jo vuonna 1987. Tä- 4646: sairaalaan kuuluva Satalinnan sairaala sijaitsee sil- mä oli myös TVL:n edellisen toteuttamisohjelman 4647: lan pohjoispuolella ja sairaalain välinen liikenne mukainen aloittamisvuosi. Lisäksi Nakkilan kunta 4648: kulkee sanotun sillan kautta. katsoo, että sillan uudelleen rakentaminen on to- 4649: Satakunnassa on ratkaistu pahimmat Koke- teutettava siten, että se täyttää liikenteen nykyiset 4650: mäenjoen siltapulmat lukuun ottamatta nyt kysy- vaatimukset ja että se toisaalta palvelee pitkälle 4651: myksessä olevaa siltaa. Näillä rakennusratkaisuilla myös tulevaisuuden liikennetarpeita. 4652: ei kuitenkaan voida korvata Arantilan sillan tar- Liikenteelliset seikat puoltavat Arantilan sillan 4653: vetta. Kuntien keskukset ja kysymyksessä olevat rakentamista jo vuonna 1987. 4654: sillat sijaitsevat noin 10 kilometrin välein ja ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4655: näin ollen jokainen välttämättömiä. taen, 4656: Nakkilan kunnan toimesta on tehty lukuisia 4657: esityksiä eri viranomaisille sillan rakentamisesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4658: Mm. TVL:n Turun piirikonttorin ja kunnan väli- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 4659: sessä neuvottelussa asia on ollut esillä jo 23. 10. 31.24. 77 4 500 000 markkaa Arantzlan stl- 4660: 1974. Sillan rakentamisesta on tehty eduskunta- lan rakentamiseksi Nakkilassa. 4661: 4662: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 4663: 4664: Mikko Elo 4665: 78 1986 vp. 4666: 4667: Raha-asia-aloite n:o 75 4668: 4669: 4670: 4671: 4672: Elo: Määrärahan osoittamisesta Lielahden-Porin/Rauman radan 4673: perusparantamiseen 4674: 4675: 4676: Eduskunnalle 4677: 4678: Rautatielaitoksen investointien taso on jo usean Rataosaston vakinaiselle tai vakinaisluonteiselle 4679: vuoden tulo- ja menoarvioissa alentunut huomat- henkilökunnalle on työllisyyden turvaamisen 4680: tavasti. Rautateiden myönteisesti alkanut tekni- vuoksi tärkeää, että laitokselle osoitetaan pitkä- 4681: nen kehitys on pysähtynyt. Myös ratojen peruspa- jänteisen suunnitelman mukaisesti riittävästi mää- 4682: rantaminen on pysähtynyt, mikä on johtamassa rärahoja ratojen ja ratapihojen perusparannustöi- 4683: selkeään taantumaan. hin. Hyöty näistä investoinneista on saatavissa vas- 4684: Laitoksen teknisen kehittämisen jatkaminen ja ta pitkällä aikavälillä. 4685: uudistavan toimintalinjan tekeminen sekä vaki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 4686: naisluontoisen työvoiman työllisyyden turvaami- vasti, 4687: nen edellyttävät riittävää investointivarojen 4688: myöntämistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4689: Maan hallitus ja eduskunta ovat ilmoittaneet 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 4690: asettavansa työllisyyden hoidon erääksi keskeiseksi 31.90.78 35000000 markkaa Lielah- 4691: tavoitteekseen. Työllistämisvelvoitteen hoitami- den-Porin!Rauman radan perusparanta- 4692: seen on kuitenkin pyritty lähinnä yksityisen sekto- mista varten. 4693: rin puitteissa huomioimatta valtion hallinnon 4694: omia työllistämismahdollisuuksia ja -tarpeita. 4695: 4696: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 4697: 4698: Mikko Elo 4699: 1986 vp. 79 4700: 4701: Raha-asia-aloite n:o 76 4702: 4703: 4704: 4705: 4706: Elo: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan teollisuuspiirin perusta- 4707: miseksi 4708: 4709: 4710: Eduskunnalle 4711: 4712: Satakunta kuuluu Turun ja Porin läänin teolli- Kuten edellä olevista luvuista voidaan nähdä, 4713: suuspiiriin muodostaen Porissa sijaitsevan alatoi- on Porin alatoimiston tapahtumien lukumäärä 4714: miston toimialueen. suuruusluokaltaan hyvinkin vertailukelpoinen 4715: Satakunta on yhtenäinen, voimakkaasti teolli- Turun piiritoimiston kanssa. Huomattava määrä 4716: nen maakunta, eikä nykyinen Porin alatoimisto Porin alatoimiston kontakteista kertyy Pohjois- 4717: pysty resurssien puuttuessa riittävästi tarjoamaan Satakunnasta alueen pienyritysvaltaisuuden takia. 4718: siltä kaivattuja palveluksia. Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman 4719: Porin toimistossa on vuodesta 1979 lähtien teollisuuspiirityöryhmän muistiossa todetaan, että 4720: työskennellyt neljä vakituista henkilöä ja Turun uuden teollisuuspiirin perustaminen on mahdol- 4721: toimistossa viisi henkilöä. Toimintoja näissä kah- lista jakamalla lääni kahteen alueeseen. Satakun- 4722: dessa saman läänin toimistossa osoittavat seuraa- nan teollisuuspiirin perustamisen yhteydessä olisi 4723: vat luvut: mahdollista delegoida toimintoja, esim. neuvon- 4724: tapalveluja, myös Pohjois-Satakuntaan, jossa eri- 4725: Porin Turun tyisesti pienteollisuus niitä kipeästi tarvitsee. 4726: toimisto toimisto Edellä olevaan viita~n ehdotan, 4727: Yhteyksiä yrittäjiin 9 205 4 425 4728: Muita yhteyksiä 1187 2 570 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4729: Rahoitushakemuksia 299 307 1987 tulo- ja menoarvioon 3 500 000 4730: Yrityskoulutustilaisuuksia 12 9 markkaa Satakunnan teollisuuspiirin pe- 4731: Koulutustilaisuusosanottajia 167 131 rustamiskustannuksia varten. 4732: 4733: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 4734: 4735: Mikko Elo 4736: 80 - 1986 vp. 4737: 4738: Raha-asia-aloite n:o 77 4739: 4740: 4741: 4742: 4743: Elo: Määrärahan osoittamisesta Merikarvian laivaväylän rakentami- 4744: seen 4745: 4746: 4747: Eduskunnalle 4748: 4749: Merikarvian kauppasatamaan johtaa 3,4 metrin Merikarvian satamaan johtaa vuonna 1980 val- 4750: laivaväylä. Sataman käyttöä rajoittavat väylän mistunut tie. Satama-alue on asfaltoitu vuonna 4751: mataluus, kapeus, mutkaisuus ja heikot merkin- 1982. Satama-allas ei kaipaa väylähankkeen yh- 4752: nät. teydessä mainittavia kunnostustöitä. Laituri on ra- 4753: Sataman liikenne käsittää pääasiassa sahatava- kennettu 1960-luvulla ja on kunnostusten jälkeen 4754: ran vientiä sataman yhteydessä sijaitsevalta Kouhi hyvässä kunnossa. 4755: Oy:n sahalta. Sahatavaran viejien yhteislaivaukset Väylähankkeen toteuttaminen merenkulkuhal- 4756: tulisivat väylän parantamisen myötä lisääntymään lituksen meriväyläohjelman mukaisesti vuonna 4757: ja lisäisivät näin merkittävästi sataman liikenne- 1986-87 on paikkakunnan ja lähiseutujen saha- 4758: määriä. Myös Merikarvian soilta nostettava kasvu- tavarateollisuuden kannalta kiireellinen hanke. 4759: turve tullee muodostamaan tärkeän vientitavara- Edellä olevan perusteella ehdotan, 4760: ryhmän. 4761: Väylän yleissuunnitelman tarkistus valmistui että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4762: vuoden 1984loppuun mennessä. Noin 4,5 metrin 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 4763: kulkusyvyiseksi rakennettavan väylän kustannus- markkaa Merikarvian laivaväylän rakenta- 4764: arvio on noin 4 milj. markkaa. miseen. 4765: 4766: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 4767: 4768: Mikko Elo 4769: 1986 vp. 81 4770: 4771: Raha-asia-aloite n:o 78 4772: 4773: 4774: 4775: 4776: Elo: Määrärahan osoittamisesta Teknologian kehittämiskeskuksen 4777: alueyksikön perustamiseksi Poriin 4778: 4779: 4780: Eduskunnalle 4781: 4782: Satakunnan talousalueella on kaikkiaan runsaat lut aloitteellista itse ja on sitä varmasti jatkos- 4783: 1 300 teollisuustoimialalla toimivaa yritystä. Teol- sakin. 4784: lisuus työllistää Satakunnassa noin 40 000 henki- Satakuntalaisen yritystoiminnan aloitteellisuut- 4785: löä. Teollisuuden sisäinen toimiala- ja kokoraken- ta ja halua kehittää tuotteitaan parantaisi erityi- 4786: ne on monipuolinen ja jatkuvasti kehittyvä. Vii- sesti Teknologian kehittämiskeskuksen (TEKES) 4787: me vuosina on tässä kehityksessä ollut silmiinpis- alaisen tuotekehitys- ja markkinointiyksikön pe- 4788: tävänä piirteenä pienten teollisuustoimipaikkojen rustaminen Poriin. Näiden alueyksikköjen perus- 4789: lukumäärän huomattava lisääntyminen ja uusien tamisessa on Porin kaupunginhallituksen mielestä 4790: tuotantoteknisten sovellutusten käyttöönotto. Sa- ainakin osittain tähän mennessä toteutettu oi- 4791: takuntalaisista teollisuusyrityksistä peräti 1 200 on keansuuntaista ajattelua perustaa yksikkö johon- 4792: alle 50 henkilöä työllistäviä yksiköitä. kin sellaiseen läänin kaupunkiin, joka ei ole lää- 4793: Satakuntalainen teollisuus on myös varsin nuor- nin pääkaupunki vaan talousalueen keskeinen 4794: ta ja uusiutuvaa: teollisuustoimipaikkojen nettoli- yrittäjäkaupunki. Tällaisia esimerkkejä ovat Sei- 4795: säys alueella on vuosittain noin 30 teollisuusyritys- näjoelle ja Lappeenrantaan perustetut alueyksi- 4796: tä. Teollisuustyöntekijöiden lukumäärä on kui- köt. 4797: tenkin vähentynyt vuosittain huomattavasti. Ko- Valtiovallan olisikin oltava myös Turun ja Porin 4798: konaismäärän pieneneminen on aiheutunut en- läänin yksikköä perustettaessa aluepoliittinen ta- 4799: nen kaikkea suurteollisuuden työpaikkojen vähe- saaja, joka olisi samalla myös esim. työllisyyskehi- 4800: nemisestä, josta suurin osa on tapahtunut Porissa tyksessä heikomman talousmaakunnan puolella. 4801: ja Raumalla. Satakuntaa voidaan monelta osin verrata myös 4802: Satakunnan talousalueella on kuitenkin erin- Kainuun alueeseen: se on varsin itsenäinen ja toi- 4803: omainen teollisuusyritysten kasvupohja. Alueen miva talousmaakunta, jossa yritteliäisyys on kor- 4804: teollinen rakenne ja teollisuuden tuoterakenne on kea ja kuitenkin työllisyysluvut ovat pysyneet huo- 4805: terve ja monipuolinen. Alueen keskiasteen oppi- lestuttavina. Valtakunnallisestikin Satakunta on 4806: laitosverkosto on kattava, ja myös Tampereen tek- vahvaa teollisuusaluetta, ja tätä asemaa tulisi 4807: nillisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkea- myös kehittää siten, että Teknologian kehittämis- 4808: koulun alainen Porin koulutus- ja tutkimuskeskus keskuksen alueyksikkö perustettaisiin Poriin. 4809: voi edesauttaa yritysten kehittämistä. Alueyksikköä tarvittaisiin satakuntalaisen teol- 4810: Turun ja Porin läänin sisällä Satakunta on kui- lisuuden tueksi myös siitä syystä, että alueella ei 4811: tenkin useimmiten jäänyt valtiovallan toimenpi- ole olemassa teknillistä korkeakoulua eikä toistai- 4812: teiden sivustakatsojan asemaan. Alueella on myös seksi omaa lääninhallintoa. Porin kaupunginhalli- 4813: korkeasuhdanteen aikana jatkuvasti korkea, noin tus uskoo, että valtiovalta näkee myös jatkossa Sa- 4814: 10 % :n työttömyys. Alueen kehittämisen kannal- takunnan tarvitsevan valtion toimenpiteitä pys- 4815: ta keskeisin asema on ollut pkt-yritysten voimistu- tyäkseen työllistämään ammattitaitoista ja pysty- 4816: misella. Pienet, uudet ja nykyaikaista tuotanto- vää väestöään. 4817: teknologiaa hyväksikäyttävät yritykset ovat viime Satakunta on yksi Suomen teollistuneimmista 4818: vuosina tarjonneet Satakunnassa runsaasti uusia alueista. Suurimman kansantaloudellisen hyödyn 4819: teollisia työpaikkoja siitä huolimatta, ettei valtio- Teknologian kehittämiskeskuksen alueyksiköt 4820: vallan aluepoliittinen tuki ole mitenkään kat- tuottavat alueilla, joiden tuotantorakenne tarjoaa 4821: tavasti tai suuressa määrin kohdistunut Sata- teknologian kehittämiselle riittävän perustan. Tä- 4822: kuntaan. Satakuntalainen yritystoiminta on ol- tä taustaa vasten tällainen yksikkö tulisi perustaa 4823: 4824: 11 260148U 4825: 82 1986 vp. - RA n:o 78 4826: 4827: juuri Satakuntaan, jossa on erinomaiset kehittä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4828: misedellytykset ja toisaalta todellinen kehittämis- taen, 4829: tarve. Edellytyksiä ovat mm. voimakas suurteolli- 4830: suus, hyvät liikenneyhteydet kehittyvine satami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4831: neen, työvoima ja ammattikoulutus. Poikkeuksel- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.44 4832: lisen suurta kehittämistarvetta taas aiheuttaa teol- uudelle momentille 3 000 000 markkaa 4833: lisuuden rakennemuutoksesta johtuvan keskimää- Teknologian kehittämiskeskuksen alueyk- 4834: räistä korkeamman työttömyyden aiheuttama sikön perustamiseksi Poriin. 4835: elinkeinorakenteen moni puolistamisvaatimus. 4836: 4837: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 4838: 4839: Mikko Elo 4840: 1986 vp. 83 4841: 4842: Raha-asia-aloite n:o 79 4843: 4844: 4845: 4846: 4847: Elo: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoimapiirin perusta- 4848: miseksi 4849: 4850: 4851: Eduskunnalle 4852: 4853: Porin kaupungin ja Satakunnan maakunnallis- ovat aiheuttaneet erityisongelmia. Mm. tällä het- 4854: ten yhteisöjen taholta esitettiin jo vuonna 1980 kellä on työttömyysaste Porin työvoimatoimiston 4855: oman työvoimapiirin perustamista Satakuntaan. alueella 11 o/o . Tällaiselle alueelle on tärkeää, että 4856: Tällä hetkellähän Satakunta jakautuu kahteen sitä voidaan käsitellä yhtenä alueena ja kokonai- 4857: työvoimapiiriin. Rauman, Euran ja Huittisten suutena valtion työvoimaviranomaisten ja työvi- 4858: työvoimatoimistot kuuluvat Turun työvoimapii- rastojen taholta. 4859: riin ja muut työvoimatoimistot Tampereen työ- Eduskunta lisäsikin valtion vuoden 1986 tulo- 4860: voimapiiriin. Lisäksi Turun ja Porin läänin kun- ja menoarvion perusteluihin kannan Satakunnan 4861: nista 'Suodenniemi ja Mouhijärvi kuuluvat Hä- työvoimapiirin perustamisesta vuonna 1987. 4862: meen läänissä olevan Nokian työvoimatoimiston Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 4863: alueeseen. Esityksissä on todettu, että on nähtä- vasti, · 4864: vissä, että työvoimahallinnolla tulee olemaan vas- 4865: taisuudessa hyvin keskeinen asema elinkeino- ja että Eduskunta. ottaisi valtion vuoden 4866: työ llisyysp"li tiikassa. 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 4867: Lisäksi esityksissä on todettu, että Satakunta on markkaa Satakunnan työvoimapti'rin pe- 4868: työllisyyspoliittinen ongelma-alue. Suurteollisuu- rustamiseen. 4869: den huomattavat työyoimavaihtelut 19~0-luvulla 4870: 4871: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 4872: 4873: Mikko Elo 4874: 84 1986 vp. 4875: 4876: Raha-asia-aloite n:o 80 4877: 4878: 4879: 4880: 4881: Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta Riuttalan talonpoikaismuseon 4882: kunnostustöiden loppuun saattamiseen 4883: 4884: 4885: Eduskunnalle 4886: 4887: Riuttalan omistaa Riuttalan talonpoikaiskult- varoja 1970-luvun loppupuolella. Kunnostus on 4888: tuurin suojelusäätiö. Säätiö hankki vuonna 1975 varojen niukkuuden vuoksi osittain kesken. Ai- 4889: Riuttalan tilasta haltuunsa 14 ha:n maa-alueen ja nutlaatuisuutensa vuoksi Riuttalan museo kannat- 4890: sillä sijaitsevat rakennukset. Tila on erinomainen taa säilyttää ja kehittää sen toimintaa. Tärkeintä 4891: esimerkki pohjoissavolaisesta talonpoikaisympä- olisi saada kunnostustyöt loppuun. Rakennusten 4892: ristöstä. Museo on sikäli ainutlaatuinen, että talon säilyttämisen kannalta välttämättömien töiden 4893: rakennukset ovat lähes kaikki alkuperäisiä. Näin loppuunsaattaminen maksaisi n. 900 000 mk. 4894: museo on todella aito miljööltään. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4895: Tila on historiallisesti arvokas. Ensimmäiset taen, 4896: maininnat ovat vuodelta 1657. Tilan pääraken- 4897: nukset ovat vuodelta 1852. Talon lisäksi museoon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4898: kuuluu mittava esinekokoelma. Esineitä on n. 1987 tulo- ja menoarvioon 900 000 markan 4899: 2 000 kpl ja ne ovat osin vielä luetteloimatta. määrärahan Riuttalan talonpoikaismuseon 4900: Rakennuksen kunnostukseen saatiin työllisyys- kunnostustöiden loppuun saattamiseen. 4901: 4902: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 4903: 4904: Katri-Helena Eskelinen 4905: 1986 vp. 85 4906: 4907: Raha-asia-aloite n:o 81 4908: 4909: 4910: 4911: 4912: Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69 perusparanta- 4913: miseen välillä Toholahti-Koskelo 4914: 4915: 4916: Eduskunnalle 4917: 4918: Kantatien n:o 69 korjaus ja saattaminen luok- mälle ja myös Suonenjoelle. Rautalampi ja Suo- 4919: kansa mukaiseen kuntoon on TVL:n Kuopion pii- nenjoki ovat molemmat erityisaluekuntia. Tä- 4920: rin toimenpideohjelmassa ajoitettu alkavaksi mänkin vuoksi hankireen aikaistaminen olisi pe- 4921: 1988. Hanke on erittäin merkittävä Rautalammin rusteltua. Täten voitaisiin vaikuttaa erityisalue- 4922: kunnalle ja koko Sisä-Savolle. Tie on myös maa- kuntien kehittämisedellytyksiin. 4923: kuntien välinen yhteys. Se on erittäin tärkeä puu- Edellä olevan perusteella ehdotan, 4924: tavarakuljetuksille. Huomattava osa Äänekosken 4925: ja Suolahden tehtaiden puutavarakuljetuksista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4926: käyttää kantatietä n:o 69. 1987 tulo~ ja menoarvioon momentille 4927: 1980-luvun lopulla alkava tien n:o 5 suurinves- 31.24. 77 3 300 000 markan maarara- 4928: tointi vaikeuttaa muiden hankkeiden toteuttamis- han käytettäväksi kantatien n:o 69 perus- 4929: ta. Näin ollen olisi syytä kiirehtiä kantatien n:o 69 korjauksen aloittamiseen välillä Taholahti 4930: korjausta alkavaksi jo 1987. Erityisen merkittävää -Koskelo. 4931: tien parantaminen on Rautalammin elinkeinoelä- 4932: 4933: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 4934: 4935: Katri-Helena Eskelinen 4936: 86 1986 vp. 4937: 4938: Raha-asia-aloite n:o 82 4939: 4940: 4941: 4942: 4943: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pakolaisten paluumuutto- 4944: rahaksi 4945: 4946: 4947: Eduskunnalle 4948: 4949: Sotilasdiktatuurin tultua Chilessä valtaan on pakolaisten paluumuuttoa varten varattaisun 4950: Suomi myöntänyt turvap~kaoikeuden kaikkiaan määräraha. Tällä voitaisiin mahdollistaa pakolais- 4951: vähän yli sadalle poliittiselle pakobiselle. Suurin ten mahdollisimman turvallinen uuden elämän 4952: osa näistä pakolaisista tuli maahamme heti vallan- alkuunpääsy Chilessä, jossa on turvallisuusriskien 4953: kaappauksen jälkeen. Osa Suomessa olleista pako- lisäksi erittäin vaikea työllisyystilanne ja korkea 4954: laisista on vuosien mittaan lähtenyt kolmansiin inflaatio. Kun useat täällä olleista chileläisistä pa- 4955: maihin, mutta vain harvat ovat palanneet takaisin kolaisista ovat olleet ainakin osan aikaa ansiotyös- 4956: Chileen. Kiinnostus paluumuuttoon Chileen on sä maksaen normaalit verot ja sosiaaliturvamak- 4957: kasvanut huomattavasti sen jäikeen, kun poliitti- sut, olisi muuttorahan maksaminen myös oikeu- 4958: sen opposition voimistuttua sotilashallinto on ol- denmukainen palaute näistä Suomeen jäävistä yh- 4959: lut pakotettu myöntämään useille maasta karkote- teisen sosiaaliturvamme maksamiseen tarkoite- 4960: tuille poliittisille aktivisteille normaalin Chilen tuista varoista. 4961: passin ja tätä kautta myös paluumuuttoluvan. Jo vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä 4962: Johtuen monien pakolaisten aikaisemmista ko- pakolaishuoltoa koskevaa määrärahaa on lisätty ja 4963: kemuksista Chilestä tai heidän perhesuhteistaan, käyttöperusteita muutettu siten, että määrärahas- 4964: ei ole todennäköistä, että kovinkaan moni Suo- ta voidaan maksaa myös pakolaisten ja heihin ver- 4965: messa olevista chileläisistä pakolaisista haluaisi pa- rattavien henkilöiden muihin maihin matkusta- 4966: lata vanhaan kotimaahansa. Lisäksi pakolaisten misesta aiheutuvia menoja. Sen sijaan ei hyväksyt- 4967: kokonaismäärä on esimerkiksi Ruotsissa oleviin ty sosiaali- ja terveysministeriön esitystä, että mää- 4968: pakolaisiin verrattuna häviävän pieni. Kuitenkin rärahaa voitaisiin käyttää myös pakolaisten paluu- 4969: niillä, joille tällainen mahdollfsuus Chilestä suo- muuttorahaksi. 4970: daan ja joilla on itsellään halua paluumuuttoon, Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4971: tulisi inhimillisesti katsoen olla oikeus mahdolli- 4972: simman turvallisesti se myös tehdä. Sekä Chile- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4973: Democratico että lukuisat suomalaiset järjestöt, 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar- 4974: joiden joukossa on mm. Suomi-Chile Seura, ovat kan miiiirdrahan pakolaisten paluumuutto- 4975: toistuvasti esittäneet sekä Suomen hallitukselle rahaksi. 4976: että sen eri jäsenille vetoomukset, että chileläisten 4977: 4978: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 4979: 4980: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee 4981: Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila 4982: 1986 vp. 87 4983: 4984: Raha-asia-aloite n:o 83 4985: 4986: 4987: 4988: 4989: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta chileläisten pakolaisten 4990: kulttuurin tukemiseen 4991: 4992: 4993: Eduskunnalle 4994: 4995: Suomen vastaanottaessa aikoinaan maahamme äidit ovat olleet huolissaan näiden kulttuurisitei- 4996: chileläisiä pakolaisia oli osa heistä lapsia. Moniin den heikentymisestä. Tämän vuoksi on järjestetty 4997: pakolaisperheisiin on maassamme oleskelun aika- lyhyitä kursseja heidän äidinkielensä ja alkupe- 4998: na syntynyt lisää lapsia. Näillä ei ole ollut luon- räiskulttuurinsa ylläpitämiseksi. Pakolaisten itsen- 4999: nollisesti maastamme käsin kovinkaan suuria sä joukossa on useita ammattitaitoisia pedagogeja 5000: mahdollisuuksia ylläpitää eläviä suhteita kaukai- ym. asiantuntijoita, jotka ovat olleet mukana 5001: sen kotimaansa kulttuuriin. Eräät chileläisistä pa- kurssiohjelman läpiviemisessä. Opetusministeriön 5002: kolaisista ovat avioituneet suomalaisten kanssa, taholta on oltu myönteisiä asian kehittelyn suh- 5003: jolloin myös kotipiirin kulttuuri ja jopa käytettävä teen. Varojen puute on kuitenkin haitannut toi- 5004: kieli on suomalaistunut. Kaikkien lasten ja nuor- mintaa. 5005: ten kohdalla ovat joka tapauksessa suomalainen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5006: ystäväpiiri, koulu- ja kulttuurielämä ym. ympäris- taen, 5007: tötekijät vaikuttaneet siihen, ettei näiden hen- 5008: kilöiden alkuperäinen chileläinen kulttuuriperin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5009: tö pysty kilpailemaan tasaveroisesti suomalaisen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5010: kulttuurin kanssa. 29.90.52 150 000 markkaa chtleläisten 5011: Chileläiset vanhemmat ja erityisesti chileläiset pakolaisten kulttuurin tukemiseen. 5012: 5013: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 5014: 5015: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee 5016: Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila 5017: 88 1986 vp. 5018: 5019: Raha-asia-aloite n:o 84 5020: 5021: 5022: 5023: 5024: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta asetuotannon korvaami- 5025: seen muulla tuotannolla 5026: 5027: 5028: Eduskunnalle 5029: 5030: Asevarustelun välttämättömyyttä perustellaan kokemuksia sikäli, että toisen maailmansodan jäl- 5031: usein talouden ja työllisyyden turvaamisella. Kui- keen muutettiin Suomessa aseteollisuutta siviili- 5032: tenkin monissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on tuotannoksi, minkä seurauksena erityisesti metal- 5033: osoitettu, että asevarustelun jatkaminen ei takaa liteollisuus laajeni voimakkaasti. 5034: työllisyyttä, vaan pikemminkin lisää työttömyyt- On vielä todettava se, että Suomessa on aseteol- 5035: tä. Tähän on pääsyynä nykyaikaisen asetuotannon lisuuden merkitys talouteen ja työllisyyteen näh- 5036: teknologia- ja pääomavaltaisuus, joka on aiheut- den suhteellisen vähäinen. Puolustusministeriön 5037: tanut sen, että aseteollisuus työllistää tällä hetkel- laskelmien mukaan puolustuslaitoksen välittömät 5038: lä vähemmän ihmisiä kuin muu teollinen toimin- hankinnat työllistävät Suomen teollisuudessa noin 5039: ta. Asevarustelun keskeinen ongelma on se, että 1 750 henkilöä. Jos mukaan luetaan kaikki koti- 5040: varustelu ei taloudellisessa mielessä tuota mitään, maiseen teollisuuteen vaikuttavat hankinnat, on 5041: vaan syö resursseja siviilituotannolta. työllisyysvaikutus 2 500 henkilöä. 5042: Asevarustelun aiheuttamien taloudellisten ja Asetuotannon korvaaminen muulla tuotannol- 5043: yhteiskunnallisten haittojen herättämänä on vii- la olisi näin ollen mahdollista. Sen vuoksi valtion 5044: me aikoina voimistunut keskustelu yhteiskunnan tulo- ja menoarvioon olisi otettava määräraha 5045: voimavarojen siinämisestä sotilaallisesta siviili- muutostoimenpiteiden käynnistämiseksi. Määrä- 5046: käyttöön. Aseteollisuuden muuntaminen siviili- rahan turvin voitaisiin korvata mm. tuotekehitys- 5047: tuotannoksi ei ole aivan yksinkenainen toimenpi- toiminnasta, markkinoinnista ja henkilökunnan 5048: de, vaan siihen liittyy monia ongelmia. Lyhyellä uudelleenkoulutuksesta tuotantolaitoksille ensi 5049: tähtäyksellä tuotantolaitosten muuntaminen sivii- vaiheessa aiheutuvia kustannuksia. 5050: likäyttöön ja työntekijöiden uudelleenkoulutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5051: minen saattaa aiheuttaa taloudellisia ongelmia ja taen, 5052: jopa työttömyyttä. Toisaalta muutostyön pitkän 5053: tähtäyksen talousvaikutukset eivät lisää ongelmia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5054: vaan elvyttävät taloutta ja kohentavat työllisyyttä. 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 5055: Näin ollen myös Suomessa olisi ajankohtaista markkaa käytettäväksi avustuksina ja kor- 5056: ryhtyä toimenpiteisiin asetuotannon korvaamisek- vauksina asetuotannon korvaamiseksi 5057: si muulla tuotannolla. Meillähän on myönteisiä muulla tuotannolla. 5058: 5059: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 5060: 5061: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee 5062: Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila 5063: 1986 vp. 89 5064: 5065: Raha-asia-aloite n:o 85 5066: 5067: 5068: 5069: 5070: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen äitiyspäivära- 5071: han maksamiseen lapsen syntymää edeltävältä ajalta 5072: 5073: 5074: Eduskunnalle 5075: 5076: Vanhempainlomajärjestelmää on kuluneen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5077: vuoden aikana varsin nopeasti kehitetty. Sekä lää- taen, 5078: kintöhallituksen että työmarkkinajärjestöjen ta- 5079: holta on kiinnitetty kuitenkin valtiovallan huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5080: miota siihen, että äitiyssuojelun kannalta olisi kii- 1987 tulo- ja menoarvioon 90 000 000 5081: reellisesti lisättävä ennen synnyty~tä olevaa laki- markkaa ylimääräisen äitiyspäivärahan 5082: sääteistä loma-aikaa. Tällä voitaisiin ehkäistä mo- maksamiseksi nykyistä pidemmältä ajalta 5083: nia raskaus- ja synnytyskomplikaatioita sekä aset- ennen lapsen syntymää. 5084: taa eri ammateissa työskentelevät naiset nykyistä 5085: paremmin keskenään tasa-arvoiseen asemaan yli- 5086: määräisen vapautuksen saamisessa. 5087: 5088: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 5089: 5090: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee 5091: Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila 5092: 5093: 5094: 5095: 5096: 12 260148U 5097: 90 1986 vp. 5098: 5099: Raha-asia-aloite n:o 86 5100: 5101: 5102: 5103: 5104: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläintarhanlahden ja Töö- 5105: lönlahden veden ja rantojen puhdistamiseen 5106: 5107: 5108: Eduskunnalle 5109: 5110: Helsingin asema maan pääkaupunkina asettaa tus- ja uudelleenkäyttösuunnitelman kohteeksi, 5111: lisävaatimuksia sen puisto- ja virkistysalueiden tulisi valtion tulo- ja menoarvioesitykseen ottaa 5112: hoidolle. Vuosikymmenien kuluessa tapahtunut erityinen määräraha ympäristönsuojelutavoittei- 5113: Töölönlahden ja Eläintarhanlahden vesien saastu- den toteuttamiseksi myös pääkaupunkialueen sy- 5114: minen ja niiden rantojen likaantuminen on hai- dämessä. 5115: tallista sekä pääkaupunkiseudun asukkaille että Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5116: myös Helsingissä vuosittain vierailevien lukuisien taen, 5117: kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kan- 5118: nalta. Koska kyseisten alueiden puhdistaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5119: riittävästi uimis- ja muuhun ulkoilukäyttöön on 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 5120: Helsingin kaupungille varsin kallis kohde, on pe- markkaa suunnittelun aloittamiseksi Hel- 5121: lättävissä, että hanketta lykätään liian kauan. Täl- singin kaupungissa sijaitsevien Eläintar- 5122: löin on vaarana, että koko alue tullaan menettä- hanlahden ja Töölönlahden vedtm ja ran- 5123: mään ulkoilu- ja virkistysmielessä. tojen puhdistamiseksi uinti- ja virkistys- 5124: Jotta Töölönlahden ja Eläintarhanlahden vesi ja käyttöön kelpaaviksi. 5125: alueen rannat voitaisiin tehokkaasri saada puhdis- 5126: 5127: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 5128: 5129: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila 5130: 1986 rd. 91 5131: 5132: Finansmotion nr 87 5133: 5134: 5135: 5136: 5137: Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag för anställande av en byrå- 5138: sekreterare vid Ekenäs sjukvårdsskola 5139: 5140: 5141: Till Riksdagen 5142: 5143: De administrativa uppgifterna vid Ekenäs sjuk- befattningshavaren. Lönen med 3 ålderstilllägg 5144: vårdsskola har ökat kraftigt i och med att utbild- utgör på årsbasis ca 60 000 mark. 5145: ningsprogrammet utvidgats. Vid sjukvårdslä- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 5146: roanstaltens filial i Åbo sköts kansliuppgifterna samt 5147: för närvarande av en biträdande kanslist avlönad 5148: med temporära budgetmedel. Från 1.1.1987 att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 5149: finns inga sådana medel att tillgå. Därför bör en på momentet 29. 60.01 upptar 60 000 5150: byråsekreterartjänst i löneklass A8 inrättas fr.o.m. mark /ör bestridande av kostnaderna för en 5151: den 1.1.1987 vid Ekenäs sjukvårdsskola, varvid byråsekreterartjänst i löneklass AB vid Eke- 5152: Åbo-filialens uppgifter kan överföras på den nya näs sjukvårdsskola. 5153: 5154: Helsingfors den 10 februari 1986 5155: 5156: Pähr-Einar Hellström Ole Wasz-Höckert 5157: Boris Renlund Elisabeth Rehn 5158: Henrik Westerlund 5159: 92 1986 vp. 5160: 5161: Raha-asia-aloite n:o 87 Suomennos 5162: 5163: 5164: 5165: 5166: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta toimistosihteerin palkkaa- 5167: miseen Ekenäs sjukvårdsskola -oppilaitokseen 5168: 5169: 5170: Eduskunnalle 5171: 5172: Ekenäs sjukvårdsskola -oppilaitoksen hallinnol- kolmella ikälisällä on noin 60 000 markkaa vuo- 5173: liset tehtävät ovat lisääntyneet voimakkaasti kun dessa. 5174: koulutusohjelmaa on laajennettu. Sairaanhoita- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 5175: jaoppilaitoksen Turun toimipisteessä on kanslia- nioittaen, 5176: tehtävät järjestetty yhden tilapäisin budjettivaroin 5177: palkatun apulaiskansiistin varaan. Varoja ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5178: 1. 1. 1987 lukien ole lainkaan käytettävissä. Siksi 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5179: on 1. 1. 1987 Ekenäs sjukvårdsskola -oppilaitok- 29.60.01 60 000 markkaa yhden toi- 5180: seen perustettava palkkausluokan A8 toimisto- mistosihteerin (A 8) palkkaamiseen Ekenäs 5181: sihteerin toimi, jolloin uusi toimenhaltija voisi sjukvårdsskola -oppilaitokseen. 5182: huolehtia Turun toimipisteen tehtävistä. Palkka 5183: 5184: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 5185: 5186: Pähr-Einar Hellström Ole Wasz-Höckert 5187: Boris Renlund Elisabeth Rehn 5188: Henrik Westerlund 5189: 1986 rd. 93 5190: 5191: Finansmotion nr 88 5192: 5193: 5194: 5195: 5196: Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag till understöd för 5197: utvidgning av Fiskars museum 5198: 5199: 5200: Till Riksdagen 5201: 5202: I Fiskars museum visas bl.a. vad generationer På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 5203: skickliga smeder åstadkommit. Järnbrukstraditio- samt 5204: nen sträcker sig århundraden tilihaka i tiden. 5205: De nuvarande utrymmena är för små och en sa- att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 5206: nering av det nuvarande museets vindsvåning på momentet 29.99.50 upptar 50 000 5207: överskrider 200 000 mk. mark såsom understöd tzll Fiskars Hem- 5208: Eftersom museet har rika samlingar och sålunda bygdsförening r.f för sanering av Fiskars 5209: representerar genuin finlandssvensk kultur, bör museums vindsvåning. 5210: saneringen kunna genomföras i snabb takt. 5211: 5212: Helsingfors den 11 februari 1986 5213: 5214: Pähr-Einar Hellström Elisabeth Rehn 5215: 94 1986 vp. 5216: 5217: Raha-asia-aloite n:o 88 Suomennos 5218: 5219: 5220: 5221: 5222: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Fiskarsin 5223: museon laajentamiseen 5224: 5225: 5226: Eduskunnalle 5227: 5228: Fiskarsin museossa näytetaan muun muassa, Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5229: mitä taitavien seppien sukupolvet ovat saaneet ai- 5230: kaan. Rakentamisperinne ulottuu ajassa vuosisa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5231: toja taaksepäin. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 5232: Museon nykyiset tilat ovat liian pienet, ja ny- 29.99.50 50 000 markan määrärahan käy- 5233: kyisen museon ullakkokerroksen kunnostaminen tettäväksi avustuksena Fiskars Hembygds- 5234: maksaisi yli 200 000 markkaa. /örening r.f -nimiselle yhdistykselle Fis- 5235: Koska museon kokoelmat ovat rikkaat ja se si- karsin museon ullakkokerroksen kunnosta- 5236: ten edustaa alkuperäistä suomenruotsalaista kult- miseen. 5237: tuuria, tulee korjaustyö voida toteuttaa nopeasti. 5238: 5239: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 5240: 5241: Pähr-Einar Hellström Elisabeth Rehn 5242: 1986 rd. 95 5243: 5244: Finansmotion nr 89 5245: 5246: 5247: 5248: 5249: Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av bygg- 5250: nadsarbetena på Karis omfartsväg 5251: 5252: 5253: Tili Riksdagen 5254: 5255: Den tunga trafiken mellan industrin i Pojo och järnvägskorsningar, av vilka två helt saknar säker- 5256: Hangö udd passerar Karis stads gatunät, varvid hetsanläggningar. 5257: bosättningen allvarligt störs, trafikfarliga kors- Byggnadskostnader uppgår tili 9,3 miljoner 5258: ningar används med fara får ytterligare trafik- mark. 5259: olyckor som följd. Dessutom utsätts innerstadens På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 5260: gator för ett oskäligt stort slitage, vilket orsakar samt 5261: höga underhållskostnader. Gatunätet är nämligen 5262: inte dimensionerat för tung trafik. Vägsträckan att Riksdagen i statsforslaget för år 1987 5263: förlängs därutöver, vilket betyder större transport- på momentet 31.24.77 upptar 1000000 5264: kostnader för industrin. mark för påbörjande av Karis västra om- 5265: Den obyggda delen av Karis västra omfartsled fartsvägs byggnadsarbeten. 5266: är ca 2,6 km lång. Då vägen byggs försvinner tre 5267: 5268: Helsingfors den 10 februari 1986 5269: 5270: Pähr-Einar Hellström Ole Wasz-Höckert 5271: Boris Renlund Elisabeth Rehn 5272: Henrik Westerlund 5273: 96 1986 vp. 5274: 5275: Raha-asia-aloite n:o 89 Suomennos 5276: 5277: 5278: 5279: 5280: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjaan ohikulkutien 5281: rakennustöiden aloittamiseen 5282: 5283: 5284: Eduskunnalle 5285: 5286: Pohjan teollisuuslaitosten ja Hankoniemen vä- osuus on 2,6 km:n mittainen. Tämän tien raken- 5287: linen raskas liikenne kulkee Karjaan kaupungin taminen merkitsisi kolmen kokonaan turvalaittei- 5288: katuverkon kautta, mistä on seurauksena vakavat ta vailla olevan rautatietasoristeyksen poistumista. 5289: häiriöt asukkaille. Liikenteellisesti vaarallisia ris- Rakennuskustannukset ovat 9,3 miljoonaa 5290: teyksiä käytetään, mistä aiheutuu yhä uusien lii- markkaa. 5291: kenneonnettomuuksien vaara. Lisäksi joutuvat Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 5292: keskustan kadut alttiiksi kohtuuttoman suurelle nioittaen, 5293: kulutukselle, mikä aiheuttaa korkeat ylläpitokus- 5294: tannukset. Katuverkko ei nimittäin ole mitoitettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5295: raskaalle liikenteelle. Tilanne aiheuttaa myös ajo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5296: matkojen pitenemistä, mikä merkitsee suurempia 31.24. 77. 1 000 000 markkaa Karjaan län- 5297: kuljetuskustannuksia teollisuudelle. tisen ohikulkutien rakennustöiden aloitta- 5298: Karjaan läntisen ohikulkutien rakentamaton miseen. 5299: 5300: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 5301: 5302: Pähr-Einar Hellström Ole Wasz-Höckert 5303: Boris Renlund Elisabeth Rehn 5304: Henrik Westerlund 5305: 1986 rd. 97 5306: 5307: Finansmotion nr 90 5308: 5309: 5310: 5311: 5312: Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av förbätt- 5313: ringsarbeten på stamväg nr 53 på avsnittet Virkby-Mjölbolsta 5314: 5315: 5316: Tili Riksdagen 5317: 5318: Slutförandet av vägförbättringsarbetena på soitten bör ur trafiksäkerhetssynpunkter omedel- 5319: stamväg nr 53 mellan Virkby och Mjölbolsta är bart förbättras och uträtas. 5320: fortfarande högst aktuellt. Den mycket krokiga På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 5321: vägsträckan på stamväg nr 53 mellan Mjölbolsta samt 5322: och Svartå samt mellan Svartå och Virkby har 5323: under de senaste 5 åren utgjort olycksplatsen för att Riksdagen i statsförslaget for år 1987 5324: flera svåra trafikolyckor. Bl.a. har två långtradare på momentet 31.24.77 upptar 750000 5325: vält omkull. De övriga vägavsnitten på sträckan mark för påbörjande av vägförbättrings- 5326: Virkby-Karis har redan iståndsatts och uträ- arbeten på stamväg nr 53 på avsnitten 5327: tats. Mjölbolsta-Svartå och Svartå- Virkby. 5328: De ovan nämnda synnerligen trafikfarliga av- 5329: 5330: Helsingfors den 10 februari 1986 5331: 5332: Pähr-Einar Hellström Ole Wasz-Höckert 5333: Boris Renlund Elisabeth Rehn 5334: Henrik Westerlund 5335: 5336: 5337: 5338: 5339: 13 260148U 5340: 98 1986 vp. 5341: 5342: Raha-asia-aloite n:o 90 Suomennos 5343: 5344: 5345: 5346: 5347: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 paran- 5348: nustöiden aloittamiseen Virkkalan ja Meltolan välillä 5349: 5350: 5351: Eduskunnalle 5352: 5353: Kantatien n:o 53 parannustöiden loppuun saat- liset osuudet tulee liikenneturvallisuussyistä välit- 5354: taminen Virkkalan ja Meltolan välillä on edelleen tömästi parantaa ja oikaista. 5355: mitä ajankohtaisinta. Kantatien n:o 53 erittäin Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 5356: mutkainen osuus Meltolan ja Mustion välillä, sa- nioittaen, 5357: moin kuin Mustion ja Virkkalan välillä, on vii- 5358: meksi kuluneiden viiden vuoden aikana ollut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5359: useiden vakavien liikenneonnettomuuksien ta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 5360: pahtumapaikkana. Muun muassa kaksi kertaa on 31.24. 77 750 000 markkaa tienparan- 5361: rekka-auto kaatunut. Muut osuudet Virkkalan ja nustöiden aloittamiseen kantatiellä n:o 53 5362: Karjaan välillä on jo kunnostettu ja oikaistu. Meltolan ja Mustion sekä Mustion ja Virk- 5363: Edellä mainitut liikenteellisesti erityisen vaaral- kalan välisillä osuukszlla. 5364: 5365: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 5366: 5367: Pähr-Einar Hellström Ole Wasz-Höckert 5368: Boris Renlund Elisabeth Rehn 5369: Henrik Westerlund 5370: 1986 rd. 99 5371: 5372: Finansmotion nr 91 5373: 5374: 5375: 5376: 5377: Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av väg- 5378: förbättringsarbeten mellan Backgränd och Lönnhammar 5379: 5380: 5381: Till Riksdagen 5382: 5383: Republiken Finlands sämsta landsväg löper från På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 5384: Billnäs via Backgränd till Lönnhammar. Vägen är samt 5385: i så uruselt skick att den inte mera kan trafikeras 5386: med bussar, vilket medfört problem för den fast att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1987 5387: bosatta befolkningen i Backgränd, Bondby och på momentet 31.24. 77 upptar 500 000 5388: Lönnhammar. mark för påbör.fande av vågjörbå"ttringsar- 5389: Vägen mellan Billnäs och Backgränd har i beten på landsväg nr 1015 mellan Back- 5390: någon mån förbättrats men det sämsta avsnittet gränd och Lönnhammar. 5391: mellan Backgränd, Bondby och Lönnhammar bör 5392: försättas i sådant skick att busstrafik blir möj- 5393: lig. 5394: 5395: Helsingfors den 10 februari 1986 5396: 5397: Pähr-Einar Hellström Boris Renlund 5398: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund 5399: 100 1986 vp. 5400: 5401: Raha-asia-aloite n:o 91 Suomennos 5402: 5403: 5404: 5405: 5406: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta Backgrändin-Linha- 5407: marin tien parannustöiden aloittamiseen 5408: 5409: 5410: Eduskunnalle 5411: 5412: Suomen tasavallan huonoin maantie kulkee Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 5413: Pinjaisista Backgrändin kautta Linhamariin. Tie nioittaen, 5414: on niin kurjassa kunnossa, etteivät linja-autot voi 5415: enää liikennöidä sillä, mikä aiheuttaa ongelmia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5416: Backgrändin, Bondbyn ja Linhamarin vakituisille 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5417: asukkaille. 31.24. 77 500 000 markkaa maantien n:o 5418: Pinjaisten ja Backgrändin välistä tietä on jonkin 1015 parannustöiden aloittamiseen Back- 5419: verran parannettu, mutta huonoin osuus Back- grändin ja Linhamarin välillä. 5420: grändin, Bondbyn ja Linhamarin välillä tulee 5421: saattaa sellaiseen kuntoon, että linja-autoliikenne 5422: tulee mahdolliseksi. 5423: 5424: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 5425: 5426: Pähr-Einar Hellström Boris Renlund 5427: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund 5428: 1986 rd. 101 5429: 5430: Finansmotion nr 92 5431: 5432: 5433: 5434: 5435: Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag för räntestöd som beviljas 5436: för anskaffande av ägobostad 5437: 5438: 5439: Tili Riksdagen 5440: 5441: Bostadssparpremien i regeringens budgetför- För att minska denna effekt bör statens ränte- 5442: slag för 1986 föreslås höjas tili 2 500 mark och 500 stöd korrigeras med minst en 1 12 procentenhet 5443: mark per barn, och denna premie kommer att in- från 1.1.1987. 5444: räknas i låntagarens sparandel. Detta leder tili att Statsutskottet och riksdagen förutsatte vid be- 5445: förhåliandet melian det som låntagaren sparar och handlingen av 1986 års budget att regeringen bör 5446: det han efter att lånet erhåliits måste amortera och u treda frågan. 5447: betala i ränta ökar. Det kan inte anses skäligt att På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 5448: öka denna differens kraftigt. Man bör sträva tili samt 5449: att minska skilinaden melian det låntagaren spa- 5450: rar per månad och betalar igen per månad. Denna att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 5451: skilinad kan minskas genom att öka räntestödet. på momentet 35.45.53 upptar 20000000 5452: Den ovan nämnda kostnadsökningen drabbar mark för en höjning av riintestödet för an- 5453: proportionelit sett värst de låntagare som tar små skaffonde av iigarbostad ti/15,5 %. 5454: lån. 5455: 5456: Helsingfors den 10 februari 1986 5457: 5458: Pähr-Einar Hellström Ole Wasz-Höckert 5459: Boris Renlund Elisabeth Rehn 5460: Henrik Westerlund 5461: 102 1986 vp. 5462: 5463: Raha-asia-aloite n:o 92 Suomennos 5464: 5465: 5466: 5467: 5468: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta oman asunnon hankin- 5469: taan myönnettyjen lainojen korkotukeen 5470: 5471: 5472: Eduskunnalle 5473: 5474: Esityksessä valtion vuoden 1986 tulo- ja me- Mainitun vaikutuksen pienentämiseksi tulee 5475: noarvioksi ehdotetaan asuntosäästöpalkkiota ko- valtion korkotukea korottaa vähintään 112 pro- 5476: rotettavaksi 2 500 markkaan lisättynä 500 markal- senttiyksiköllä 1. 1. 1987 lukien. Valtiovarain- 5477: la lasta kohti, ja tämä palkkio lasketaan lainanot- valiokunta ja eduskunta edellyttivät valtion vuo- 5478: tajan säästöosuuteen. Tämä johtaa siihen, että den 1986 tulo- ja menoarviota käsitellessään, että 5479: suhteessa säästöihin lainan nostamisen jälkeen hallituksen tulee selvittää asia. 5480: kuoletuksiin ja korkoihin menevä summa kasvaa. Edellä olevan petusteella ehdotamme, 5481: Tämän eron voimakasta kasvattamista ei voida pi- 5482: tää järkevänä. On pyrittävä pienentämään eroa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5483: lainanottajan kuukausisäästöjen ja kuukausittais- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 5484: ten velanhoitomenojen välillä. Tätä eroa voidaan 35.45.53 20 000 markkaa oman asun- 5485: supistaa korottamalla korkotukea. non hankintaan myönnettyjen lainojen 5486: Edellä mainittu kustannusten nousu kohdistuu korkotuen korottamiseksi 5,5 %:iin. 5487: suhteellisesti pahimmin niihin lainanottajiin, joi- 5488: den lainat ovat pieniä. 5489: 5490: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 5491: 5492: Pähr-Einar Hellström Ole Wasz-Höckert 5493: Boris Renlund Elisabeth Rehn 5494: Henrik Westerlund 5495: 1986 vp. 103 5496: 5497: Raha-asia-aloite n:o 93 5498: 5499: 5500: 5501: 5502: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson veden- 5503: hankinnan yleissuunnitelman toteuttamiseksi 5504: 5505: 5506: Eduskunnalle 5507: 5508: Vuonna 1970 valmistuneessa Kymijoen vesien- kovetenä ns. Utin alueelta ja vedenhankinnan 5509: suojelun yleissuunnitelman toisessa osassa esitet- kustannukset olisivat t-ällöin 104 milj. markan 5510: tiin alustava suunnitelma ja kustannusarvio Ky- luokkaa. 5511: menlaakson vedenhankinnan toteuttamisesta Nyt esillä olevan vedenhankinnan kokonais- 5512: muodostamaila tekopohjavettä sisempään Sal- suunnitelman aloittaminen jo vuonna 1987 on 5513: pausselkään kuuluvalla Selänpään alueella ja joh- Kymenlaakson kannalta erityisen tärkeää ja kii- 5514: tamalla vesi kalliotunnelissa Kouvolaan ja edel- reellistä, vaikka yleissuunnitelmaa joudutaankin 5515: leen Kotkan seudulle. Kymenlaakson vedenhan- alkuperäiseen nähden muuttamaan. Työn toteut- 5516: kintatoimikunta on em. kokonaissuunnitelman tamiseksi olisi saatava valtiolta riittävästi varoja jo- 5517: pohjalta jatkanut vedenhankinnan suunnittelua ko työllisyysvaroina tai siten, että toimenpiteet to- 5518: niin, että on päädytty yleissuunnitelmatasolle v. teutettaisiin vesihuoltoryhmän esityksen mukaise- 5519: 1973. na valtion vesihuoltotyönä. 5520: Keskitetyn vedenhankinnan piiriin oli suunni- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo- 5521: telmassa liitetty seuraavat kunnat: Kuusankoski, tamme, 5522: Kouvola, Anjalankoski ja Kotka. Lisäksi on tarkas- 5523: teltu Haminan ja Vehkalahden liittämistä yhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5524: järjestelmään. 1987 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mar- 5525: Kun yleissuunnitelmaa on sittemmin tarkistet- kan määrärahan käytettäväksi Kymenlaak- 5526: tu yksityisten vedenkulutusennusteiden mukai- son vedenhankinnan yleissuunnitelman 5527: seksi, on havaittu, että tarvittavat vesimäärät ovat toteuttamiseksi, mikä tarkoittaa pohjave- 5528: vain noin puolet alun perin arvioidusta. Suorite- den ottamista Salpausselän alueelta ja sen 5529: tuissa kustannusvertailuissa onkin havaittu, että johtamista Kymzjokivarren taajamiin ensi 5530: veden hankkiminen Salpausselän alueelta Utista vaiheessa Anjalankosken ja Kotkan kau- 5531: on huomattavasti aikaisempaa ns. Selänpää- pungeissa tai että tähän tarkoitukseen 5532: projektia edullisempi. Jatkoselvittelyissä on todet- edellytettäiszi"n käytettäväksi ainakin vas- 5533: tu, että Keski- ja Etelä-Kymenlaakson tarvitsema taava määrä työllisyysvaroja. 5534: raakavesi on saatavissa edullisimmin pohja- ja te- 5535: 5536: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 5537: 5538: Olli Helminen Anna-Liisa Piipari 5539: 104 1986 vp. 5540: 5541: Raha-asia-aloite n:o 94 5542: 5543: 5544: 5545: 5546: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta tieosuuden Ummeljoki- 5547: Muhniemi-Ahvio-Uudenmaan läänin raja perusparantami- 5548: seksi 5549: 5550: Eduskunnalle 5551: 5552: Anjalankosken kaupungin taajamien yhteys- TVL:n maansiirtoliikennettä tapahtuu tämän tien 5553: teistä länteen eli Elimäen, Porvoon ja Helsingin kautta. Tie olisi näin ollen otettava TVL:n perus- 5554: suuntaan on edelleen parantamatta väli Ummel- parannusohjelman piiriin, se olisi kestopäällystet- 5555: joki-Muhniemi, josta kuitenkin Muhniemeltä tävä ja mahdollisesti vaikeimpien mutkapaikkojen 5556: Myllykosken suuntaan on aikaisemmin uudestaan kohdalla olisi tien suuntausta parannettava. Tien 5557: rakennettu tietä noin 1,8 kilometrin pituudelta. pituus on 11,2 kilometriä, josta 10,6 kilometriä 5558: Tie olisi syytä parantaa noin 6,8 kilometrin mat- pitäisi ottaa perusparannuskohteeksi. Hanketta 5559: kalla Ummeljoelle saakka, jolloin Myllykosken- koskeva suunnitelma valmistuu kuluvana vuonna 5560: Ummeljoen teollisuustaajaman yhteydet länteen ja sen vuoksi on mahdollista aloittaa työt vuonna 5561: saataisiin parantumaan ja myös Anjalan-Um- 1987. 5562: meljoen-Korian maantie tulisi kytketyksi näihin Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5563: yhteyksiin. Myllykosken-Ummeljoen taajamasta 5564: ja erityisesti Myllykoski Oy:n tehtaalta suuntau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5565: tuu jatkuvasti vilkasta liikennettä länteen ja päin- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5566: vastoin. Toisaalta Inkeroisten ja toisaalta Korian 31.24. 77 1 000 000 markan miiiirärahan 5567: kautta kulkevat liikenneyhteydet ovat kuitenkin Ummeljoen-Muhniemen maantien n:o 5568: hankalat ja aiheuttavat rurhia ajokilometrejä. Tä- 3543 ja edelleen sen jatkon Muhniemi- 5569: män tien johdonmukainen jatko Muhniemeltä Ahvio-Uudenmaan läänin raja eli maan- 5570: Ahvion kautta Vastilaan on erittäin huonokuntoi- tien n:o 356 parannustöiden aloittami- 5571: nen ja sille on viime vuosina kerääntynyt huomat- seksi. 5572: tava määrä raskasta liikennettä. Erityisesti myös 5573: 5574: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 5575: 5576: Olli Helminen Anna-Liisa Piipari 5577: 1986 vp. 105 5578: 5579: Raha-asia-aloite n:o 95 5580: 5581: 5582: 5583: 5584: Hietala: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelukoulun sijoitta- 5585: miseksi Pieksämäelle 5586: 5587: 5588: Eduskunnalle 5589: 5590: Maaliskuussa 1983 mietintönsä jättänyt parla- mahdollistava laaja rautauensteys- Ja ratapiha- 5591: mentaarinen väestönsuojelukomitea esitti mm., alue sekä Naarajärven pienkenttä. 5592: että väestönsuojelukoulutusta tulisi lisätä ja tehos- - Aluehälytyskeskuksen sijainti. 5593: taa muodostamaila liikkuvia kouluttajaryhmiä se- - Hankkeelle on tarjolla useita sijoitusvaih- 5594: kä tutkimalla mahdollisuuksia perustaa pysyviä toehtoja, jotka kaupunki järjestäisi korvauksetta 5595: koulutuskeskuksia esimerkiksi Keski-Suomeen. (tontti ja kunnallistekniikka). Tarvittaessa kau- 5596: Pieksämäen kaupunki on kiinnostunut väestön- punki rakentaisi tilat valtion viranomaisten hyväk- 5597: suojelukoulutuskeskuksen perustamisesta Pieksä- symien suunnitelmien mukaan. 5598: mäelle. Hankkeen paikkakunnalle saamisen tuek- - Uusien pysyvien työpaikkojen saaminen 5599: si on kaupunki tuonut esiin mm. seuraavia perus- paikkakunnalle varsinkin, kun Valtionrautateiden 5600: teita: palveluksessa oleva henkilökunta jatkuvasti vähe- 5601: - Pieksämäen kaupungin maantieteellinen si- nee tulevina vuosina. 5602: jainti keskellä Suomea. Edellä oleva perusteella ehdotan kunnioittaen, 5603: - Erinomaiset rautatie- ja maantieyhteydet jo- 5604: ka suuntaan sekä lentoyhteydet Varkauden lento- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5605: kentältä (maakuljetus 40 km). 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 5606: - Keskiasteen kaupunkikeskuksen tarjoamat 26. 80. 74 10 000 000 markkaa väestönsuo- 5607: monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut sekä jelukoulun suunnittelemiseksi sekä toteu- 5608: viihtyisä luonnonläheinen elinympäristö. tuksen alkurahoitukseksi Pieksämäelle. 5609: - Todelliset koulutus- ja harjoitteluolosuhteet 5610: 5611: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 5612: 5613: Pertti Hietala 5614: 5615: 5616: 5617: 5618: 14 260148U 5619: 106 1986 vp. 5620: 5621: Raha-asia-aloite n:o 96 5622: 5623: 5624: 5625: 5626: Hietala: Määrärahan osoittamisesta vajaamielis- ja mielisairaanhoi- 5627: tajien koulutuspaikkojen lisäämiseksi 5628: 5629: 5630: Eduskunnalle 5631: 5632: Koulutetun hoitohenkilökunnan saanti paa- Merkittävä osasyy edellä mammuun kehityk- 5633: kaupunkiseudun suuriin kehitysvammahuollon ja seen on kyseisten ammattiryhmien koulutuksen 5634: psykiatrisen sairaanhoidon laitoksiin on muodos- riittämättömyys Etelä-Suomen alueella ja koulu- 5635: tunut vaikeaksi. Tämä koskee varsinkin vajaamie- tuksen aloituspaikkojen vähäisyys. Lisäämällä kii- 5636: lishoitajien ja mielisairaanhoitajien virkoja ja toi- reellisesti koulutettavien määrää ja kohdentamalla 5637: mia. Tämä on johtamassa tilanteeseen, että tällä hakumenettely pääkaupunkiseudulla asuviin nuo- 5638: hetkellä kohtuulliseksi katsottava hoidon taso vaa- riin henkilöstöpula voidaan poistaa ja näin luoda 5639: rantuu. kohtuulliset toimintaedellytykset pääkaupunki- 5640: Esimerkiksi Rinnekodin keskuslaitoksessa ja seudun kehitysvammahuollon ja psykiatrisen sai- 5641: Nikkilän sairaalassa tilanne on kärjistynein, sillä raanhoidon laitoksille. Uusia koulutuspaikkoja 5642: kummassakin laitoksessa kyseisistä viroista tai toi- tulisi saada kiireellisesti vähintään 20. 5643: mista on lähes 25 % täyttämättä koulutetulla Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5644: henkilöstöllä (määrällisesti yli 100) ja osa koko- taen, 5645: naan vailla sijaista. 5646: Seurauksena on lisäksi, että koulutettu hoito- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5647: henkilökunta on hakeutumassa pois kyseisistä lai- 1987 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark- 5648: toksista kohtuuttomaksi muodostuneen työpai- kaa vajaamielishoita;ien ja mzelisairaan- 5649: neen johdosta. Henkilökunnan sairaslomat ovat hoitajien koulutuspaikkojen lisäämiseksi. 5650: myös huomattavasti lisääntyneet. 5651: 5652: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 5653: 5654: Pertti Hietala 5655: 1986 vp. 107 5656: 5657: Raha-asia-aloite n:o 97 5658: 5659: 5660: 5661: 5662: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kalamiesten Kes- 5663: kusliiton toiminnan tukemiseen 5664: 5665: 5666: Eduskunnalle 5667: 5668: Vapaa-ajankalastus on voimakkaasti kasvanut On selvää, että maamme kalatalouden kehittä- 5669: kalatalouden osa-alue. Joka neljäs suomalainen minen edellyttää tasapuolisempaa suhtautumista 5670: käy ainakin kerran vuoden aikana kalassa, joten valtiovallan taholta kaikkiin kalataloutemme pii- 5671: kalastus on yleisimpiä harrastuksia maassamme. rissä toimiviin ryhmiin - ammattikalastajiin, 5672: Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöön - Suo- vapaa-ajankalastajiin ja kalaveden omistajiin. 5673: men Kalamiesten Keskusliittoon - kuuluu sen Näiden eri ryhmien tarvitsema kalataloudellinen 5674: valtakunnallisen toiminta-alueen puitteissa 18 neuvonta ja valistus myös eriytyy selvästi toisis- 5675: alueellista kalamiespiiriä ja niihin yli 650 kalaseu- taan. Tasapuoliset toimintamahdollisuudet eivät 5676: raa ja -kerhoa. Näissä seuroissa ja kerhoissa on ole saavutettavissa käden käänteessä, sillä kalave- 5677: mukana 75 000 aktiivista kalastuksen harrastajaa. sien omistajien ja ammattikalastajien neuvonnasta 5678: Maamme vapaa-ajankalastajista ovat juuri aktiivi- huolehtivalla keskusjärjestöllä on nykyisin palve- 5679: simmat harrastajat järjestäytyneet. Suomen Kala- luksessaan valtionavun turvin yli 60 toimihenki- 5680: miesten Keskusliitolle on valtiovalta osoittanut löä, kun vapaa-ajankalastuksen piirissä toimivilla 5681: tehtäväksi sekä järjestäytyneisiin että vielä järjes- yhteisöillä heitä on 11. 5682: täytymättömiin vapaa-ajankalastajiin kohdistuvan Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo- 5683: kalatalouden edistämistoiminnan siihen liittyvine tamme, 5684: valistus- ja neuvontatehtävineen. Kuitenkin valti- 5685: on tulo- ja menoarvion asianomaiselta momentil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5686: ta 30.37.49 (Kalatalouden järjestöjen toiminnan 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 5687: tukeminen) osoitetaan edellä mainittujen tehtä- 30.37.49 255 000 markkaa, josta alamo- 5688: vien hoitoon vapaa-ajankalastajien järjestöille vain mentille 1 180 000 markkaa käytettäväksi 5689: alle 20 % tämän momentin määrärahoista. Osoi- Suomen Kalamiesten Keskuslti"ttoon tar- 5690: tetut määrärahat ovat räikeässä epäsuhteessa ase- vittavien kahden aluekalatalouskonsulen- 5691: tettujen neuvonta- ja valistustyötä koskevien ta- tin palkkausmenoihin ja alamomentille 2 5692: voitteiden ja harrastajajoukkojen sekä järjestön 75 000 markkaa näiden toimihenktlöiden 5693: kasvun kanssa. muihin käyttömenoihin. 5694: 5695: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 5696: 5697: Pertti Hietala Liisa Jaakonsaari 5698: 108 1986 vp. 5699: 5700: Raha-asia-aloite n:o 98 5701: 5702: 5703: 5704: 5705: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta moottoriliikennetien ra- 5706: kentamiseksi Lahdesta Heinolaan 5707: 5708: 5709: Eduskunnalle 5710: 5711: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon si- nuspiirin KTS:n mukaan tieosa Vierumäki-Myl- 5712: sältyy TVL:n Hämeen ja Mikkelin piireille määrä- lykylä rakennetaan vuosina 1988-1991 ja Mylly- 5713: rahat valtatien n:o 5 rakentamisen aloittamiseen kylä-Heinola vuosina 1991-1996. Tästä aika- 5714: Kymijärveltä Mikkelin piirin rajalle sekä vastaa- taulusta tulee ehdottomasti pitää kiinni ja määrä- 5715: vasti rajalta Vierumäelle. Rakentamista on aien- rahavaraukset tehdä riittävän realistisina toteutta- 5716: nettu esitysten mukaisesti niin, että näiden tie- misen turvaamiseksi. 5717: osuuksien tulisi suunnitelmien mukaisesti olla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 5718: valmiina vuoden 1988 loppuun mennessä. Tämä taen, 5719: edellyttää kuitenkin, että määrärahavaraukset 5720: vuosien 1987 ja 1988 tulo- ja menoarvioissa ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5721: riittävät. 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 5722: Jatkorakentamisen Vierumäeltä Myllykylään ja markan määrärahan moottoriliikennetien 5723: edelleen Heinolaan tulisi jatkua välittömästi em. rakentamiseksi Lahdesta Heinolaan. 5724: tieosan valmistuttua. Mikkelin tie- ja vesiraken- 5725: 5726: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 5727: 5728: Pertti Hietala Jouko Skinnari Liisa Jaakonsaari 5729: 1986 vp. 109 5730: 5731: Raha-asia-aloite n:o 99 5732: 5733: 5734: 5735: 5736: Hietala: Määrärahan osoittamisesta Haukivuoren-Porsaskosken 5737: maantien perusparantamiseen 5738: 5739: 5740: Eduskunnalle 5741: 5742: Pieksämäen seudun kuntien yhteistyötoimi- suunnitelmien mukaan tulee säilymään omana ta- 5743: kunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että Hau- louskylänä, sijaitsee Haukivuoren-Porsaskosken 5744: kivuoren kunnassa ja Pieksämäen maalaiskunnas- maantien varrella. 5745: sa olevalla Haukivuoren-Porsaskosken maantiel- Nykälän talouskylään kuuluvan Taipaleen ky- 5746: lä (n:o 4474) suoritettaisiin perusparannus ja että län asukkaiden liikenneyhteydet kuntakeskukseen 5747: työt aloitettaisiin mahdollisimman pian. Peruste- ovat erittäin heikot. Taipaleen kylän aseman pa- 5748: luina yhteistyötoimikunta esittää seuraavaa: rantaminen kuntakeskukseen nähden edellyttää 5749: Haukivuoren kunnan ja Pieksämäen maalais- kaukaisen sijainnin takia hyväkuntoisia teitä. Tai- 5750: kunnan alueella olevan noin 31 kilometrin pitui- paleen kylästä kuntakeskukseen on suoritettu vii- 5751: sen Haukivuoren-Porsaskosken maantien perus- me vuosina joukkoliikennekokeiluja, jotka myös 5752: parantaminen on erittäin tärkeää tien huonokun- vaativat perusparannetrua maantietä. Hyvien tie- 5753: toisuuden ja runsaan liikenteen takia. yhteyksien luominen kuntakeskukseen edistää ta- 5754: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiiri on vuonna louskylän kehittymistä. 5755: 1979 suorittanut liikennelaskennan ja sen mukaan Haukivuoren-Porsaskosken maantien perus- 5756: edellä mainitun maantien keskimääräinen vuoro- parantaminen on tärkeää myös kunnan koululai- 5757: kausiliikenne oli 169124. Tieosuuksittain keski- toksen kannalta, sillä Nykälästä ja sen ympäristös- 5758: määräinen vuorokausiliikenne ja kesän keskimää- tä kyyditään maanteitse Haukivuoren Asemaky- 5759: räinen vuorokausiliikenne oli vuonna 1979 seuraa- lään noin 50 yläasteen oppilasta ja tien vaikutus- 5760: va: piirissä olevat ala-asteen oppilaat lähimpään ala- 5761: kvl: kkvl: 5762: asteen kouluun. Lisäksi maantiellä on säännölli- 5763: Tieosuus: 5764: nen linja-auto-, myymäläauto- ja maitoautolii- 5765: Kantatie 72-Kurkisensaaren 5766: kenne, joten se on hyvin raskaasti liikennöity tie. 5767: th ................... . 458/51 644/43 5768: Erityisesti tämä tulee esille keväisin ja syksyisin ke- 5769: Kurkisensaaren th-Pohja- 5770: lirikkojen aikoina. 5771: lahden th ............. . 171/30 243/28 5772: Pohjalahden th-Porsaskoski Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5773: 144/19 197/15 taen, 5774: Kunnanhallitus korostaa maantien perusparan- 5775: tamisen tärkeyttä, sillä sen vaikutuspiirissä on täl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5776: lä hetkellä noin 270 taloutta. Maantien merkitys 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5777: korostuu kesäaikana entisestään, sillä Haukivuo- 31.24. 77 2 000 000 markan suuruisen 5778: ren kunnan alueella sijaitsevista loma-asunnoista määrärahan Haukivuoren-Porsaskosken 5779: suuri osa on tämän tien vaikutuspiirissä. maantien perusparannuksen aloittami- 5780: Haukivuoren kuntaan kuuluva Nykälän talous- seksi. 5781: kylä, joka myös Etelä-Savon seutukaavaliiton 5782: 5783: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 5784: 5785: Pertti Hietala 5786: 110 1986 vp. 5787: 5788: Raha-asia-aloite n:o 100 5789: 5790: 5791: 5792: 5793: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Väisä- 5794: länsaareen Hirvensalmella 5795: 5796: 5797: Eduskunnalle 5798: 5799: Hirvensalmen kunnassa oleva Väisälänsaaren kentamiseen olisikin saatava määräraha valtion 5800: paikallistie, joka on suoranainen jatke Malvanie- tulo- ja menoarvioon. 5801: men paikallistielle, on ollut liikenteessä useita Todettakoon vielä, että sillan rakentaminen ei 5802: vuosia. Sillan puuttuminen Väisälänsaaren ja Hir- korjaa ainoastaan Väisälänsaaren asukkaiden lii- 5803: vensalmen puoleisen mantereen väliltä vaikeuttaa kenneoloja, vaan se parantaa liikenneyhteyksiä 5804: kuitenkin saaren asukkaiden asioimista Hirvensal- my~~ Väisälänsaaren läheisyydessä oleviin muihin 5805: men kunnan keskustassa olevissa palvelupisteissä. saarun. 5806: Matka saaresta kunnan keskustaan Mikkelin kaut- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 5807: ta on yli 60 km, kun se suorinta tietä sillan kautta 5808: olisi vajaat 20 km. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5809: Sillan rakentaminen mantereelta Häntäniemes- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5810: tä Väisälänsaaren Sokkasenniemeen on ollut esillä 31.24. 77 4 500 000 markkaa stllan ra- 5811: jo silloin, kun tietä rakennettiin, mutta varojen kentamiseksi mantereelta Väisälänsaareen 5812: puute on estänyt sillan rakentamisen. Sillan ra- Hirvensalmen kunnassa. 5813: 5814: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 5815: 5816: Pertti Hietala Pentti Skön 5817: Pentti Poutanen Mauri Miettinen 5818: Erkki Liikanen 5819: 1986 vp. 111 5820: 5821: Raha-asia-aloite n:o 101 5822: 5823: 5824: 5825: 5826: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilöpaikallisliikenteen 5827: ylläpidosta aiheutuvien tappioiden korvaamiseksi VR:lle 5828: 5829: 5830: Eduskunnalle 5831: 5832: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä ase- Lisäksi kesäkuussa 1985 on liikenneministeriö 5833: tetaan edelleen Valtionrautateille erityinen liike- eduskunnan päätöksen mukaisesti asettanut par- 5834: kirjanpidollisen alijäämän supistamistavoite. Mai- lamentaarisen VR-komitean, jonka tehtävänä on 5835: nitun tavoitteen asettamisen yhteydessä ei valtio- selvittää mm. Valtionrautateiden liikennepoliitti- 5836: vallan taholta ole kuitenkaan riittävästi huomioitu nen asema yhteiskunnassa. 5837: niitä tehtäviä, joita rautatielaitokselle on asetettu Komitealle tulee antaa asialliset mahdollisuu- 5838: yleisen ja yhteiskuntapoliittisen edun nimissä hoi- det suorittaa toimeksiantonsa mukaiset tehtävät. 5839: taa määrätyntyyppistä palvelutehtävää. Valtion Tämä tulee myös huomioida vuoden 1987 tulo- 5840: yleisistä varoista osoitettavat korvaukset eri toi- ja menoarviota valmisteltaessa. 5841: mintojen tukemiseksi eivät riitä kattamaan maini- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5842: tuista toiminnoista aiheutuvia kustannuksia. 5843: Vuoden 1985 keväällä eduskunta teki päätök- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5844: sen jäädyttää henkilöpaikallisliikenteen supista- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5845: misesitykset vuoden 1985 osalta. Vuoden 1986 31.57.40 35 000 000 markkaa yleisen 5846: tulo- ja menoarviossa ei ole huomioitu tämän jää- edun edellyttämän henkilöpaikallislizken- 5847: dytyspäätöksen edellyttämää rahoitusta. Liikenne- teen ylläpidosta aiheutuvien tappioiden 5848: ministeri on alkuvuodesta 1986 tekemällään pää- korvaamiseksi Valtionrautatezlle. 5849: töksellä jatkanut tätä supistamisen jäädytystä ny- 5850: kyiselle tasolle. 5851: 5852: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 5853: 5854: Pertti Hietala Kari Rajamäki Juhani Surakka 5855: Timo Roos Maija Rajantie Jouko Tuovinen 5856: 112 1986 vp. 5857: 5858: Raha-asia-aloite n:o 102 5859: 5860: 5861: 5862: 5863: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta dieselkäyttöisen kiskoauto- 5864: kaluston hankkimiseen 5865: 5866: 5867: Eduskunnalle 5868: 5869: Rautatiehallituksen toiminta- ja taloussuunni- luopua rautateiden paikallisliikenteen supistuksis- 5870: telmassa esitetään henkilöpaikallisliikennettä su- ta ja harkita mahdollisuuksia joukkoliikenteen, 5871: pistettavaksi vuosittain. Kun perusteluna käyte- erityisesti raideliikenteen lisäämiseksi. 5872: tään nykyisen kiskoautokaluston ikää ja suunnitel- Päähuomio paikallisliikenteen jatkon osalta tu- 5873: maan perustuvaa poistumaa, edellyttää henkilö- lee kiinnittää tässä liikenteessä käytettävän ka- 5874: paikallisliikenteen jatko kaukojuniin varatun vau- luston hankintaan sekä periaatepäätöksen saami- 5875: nukaluston käyttöä dieselvetovoimaa hyväksikäyt- seksi siitä, missä laajuudessa Valtionrautatiet tu- 5876: täen. Kaluston käyttökustannukset lasketaan kui- lee hoitamaan henkilöpaikallisliikennettä muual- 5877: tenkin käytettävän kaluston mukaisesti täysimää- la kuin Helsingin lähiympäristössä. Mikäli paikal- 5878: räisinä. Tämä merkitsee nykyiseen Dm-kalustoon lisliikennettä, joka joissakin tapauksissa on myös 5879: nähden vähintään kaksinkertaisia kuljetuskustan- kaukojunien jatkoliikennettä, hoidetaan myös 5880: nuksia. muualla kuin Helsingin lähiympäristössä, tulee 5881: Nykyisessä tilanteessa jouduttaneen yhteiskun- uuden korvaavan kaluston hankinta aloittaa kii- 5882: tapoliittisista ja kansantaloudellisista syistä joh- reell~sesti ja saada sen valmistus alkamaan lähi- 5883: tuen aikaisempia suunnitelmia tarkistamaan. vuosma. 5884: Tiestön rappeutuminen ja sen vaatimat kalliit in- Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityk- 5885: vestoinnit edellyttävät, että koko kuljetusjärjestel- sessä ei Valtionrautateiden vetokaluston ja vau- 5886: määmme on pakko tarkastella sekä yhteiskunta- nuston hankintaa ja valmistusta koskevalle mo- 5887: poliittisesta että kansantaloudellisesta näkökul- mentille ole ehdotettu määrärahaa dieselkäyttöi- 5888: masta. sen kiskoautokaluston hankintaan tarpeista huoli- 5889: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tie- ja matta. 5890: liikennelaboratorion suorittamien eri liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5891: nemuotojen energiankulutuksen vertailun pe- 5892: rusteella voidaan todeta, että tutkimuksen valossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5893: rautatiet niin henkilöliikenteen hoitajana kuin ta- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 5894: varoiden kuljettajanakin on kiistatta maakuljetuk- markan määrärahan dieselkäyttöisen kis- 5895: sista edullisin vaihtoehto. Tähän perustuen tulisi koautokaluston hankkimiseksi. 5896: 5897: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 5898: 5899: Pertti Hietala Jouko Tuovinen 5900: 1986 vp. 113 5901: 5902: Raha-asia-aloite n:o 103 5903: 5904: 5905: 5906: 5907: Hietala: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Pieksämäen 5908: vetokalustohallin rakentamista varten 5909: 5910: 5911: Eduskunnalle 5912: 5913: Valtion vuoden 1984 toisen lisämenoarvion soo, että Pieksämäen vetokalustohallihanke on to- 5914: valtiovarainvaliokunnan mietinnön perusteluis- teutettava ensi tilassa rakentamisvaihtoehtojen 5915: sa menokohdan 31.90.72 osalta todetaan seuraa- selvitystyön valmistuttua, ja tämän vuoksi edellyt- 5916: vaa: tää, että Pieksämäen vetokalustohallin riittävä ja 5917: "31. 90.72. Sähkölaitteiden hankkiminen (siir- oikea-aikainen rahoitus turvataan muista ratkai- 5918: tomääräraha). Momentin perusteluiden mukaan suista riippumatta.'' 5919: on tarkoituksena ratkaista Joensuun uuden ratapi- Sen jälkeen kun em. perustelulausuma on kir- 5920: han sijaintikysymys ennen kuin sähköistystyöt joitettu, on liikenneministeriön, VR:n ja kaupun- 5921: ulotetaan Joensuuhun saakka tai vaihtoehtoisesti gin edustajien kesken käydyissä neuvotteluissa so- 5922: ryhdytään toimenpiteisiin ratapihatoimintojen vittu, että VR:n Pieksämäen vetokalustohalli to- 5923: hajauttamiseksi. Perusteluissa todetaan edelleen, teutetaan uudisrakennuksena. 5924: että vastaavasti voidaan peruuttaa Pieksämäen ve- Edellä olevan johdosta ehdotan, 5925: tokalustohallin rakentamiseen momentille 5926: 31. 90. 74 m yönnetystä siirtomäärärahasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5927: 10 000 000 markkaa, mikä on otettu huomioon 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5928: momentilla 12.39.04. - Valiokunta toteaa, että 31. 90. 74 14 000 000 markan määrärahan 5929: Pieksämäen vetokalustohallin rakentamisvaih- käytettäväksi Pieksämäen uuden varikko- 5930: toehtoja selvitellään parhaillaan ja asiasta voidaan rakennuksen rakennustöiden aloittamista 5931: päättää aivan lähitulevaisuudessa. Valiokunta kat- varten. 5932: 5933: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 5934: 5935: Pertti Hietala 5936: 5937: 5938: 5939: 5940: 15 260148U 5941: 114 1986 vp. 5942: 5943: Raha-asia-aloite n:o 104 5944: 5945: 5946: 5947: 5948: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonradan oikaisemiseksi 5949: rataosuudella Lahti-Heinola-Mäntyharju-Mikkeli 5950: 5951: 5952: Eduskunnalle 5953: 5954: Savonradan oikaisemisesta välillä Lahti-Hei- dellista kannattavuutta oleellisesti. Hankkeeseen 5955: nola-Mäntyharju-Mikkeli ovat vuosina 1982- liittyy lisäksi niin paljon muita myönteisiä vaiku- 5956: 1983 valmistuneet kolmen maakunnan, liikenne- tuksia, kuten liikenteen palvelutason paranemi- 5957: ministeriön ja rautatiehallituksen yhteistyönä nen, työllisyyden ja liikenneturvallisuuden kohe- 5958: hankkeen alustavaa yleissuunnitelmaa vastaavat neminen sekä myönteiset vaikutukset kuntien ke- 5959: aluevarausselvitys, ympäristöselvitys ja vaikutus- hittämisedellytyksiin, että radan rakentaminen ai- 5960: selvitys. Eduskunnan tulisi päättää hankkeen to- kaa myöten on perusteltua. 5961: teuttamisesta, minkä jälkeen rautatiehallitus laatii Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5962: omana virkatyönään hankkeen täsmennetyn yleis- 5963: suunnitelman. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5964: Hankkeen osaselvityksissä todettiin, ettei hanke 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 5965: aivan lähivuosina toteutettuna ollut rautatie- tai markan määrärahan Savonradan oikaise- 5966: kuljetustaloudellisesti kannattava, mutta sen siir- miseksi vältllä Lahti-Heinola-Mänty- 5967: tyminen 1990-luvulle parantaa sen kansantalou- harju-Mikkeli. 5968: 5969: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 5970: 5971: Pertti Hietala Pentti Skön 5972: Pentti Poutanen Mauri Miettinen 5973: Erkki Liikanen 5974: 1986 vp. 115 5975: 5976: Raha-asia-aloite n:o 105 5977: 5978: 5979: 5980: 5981: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen-Jyväskylän ra- 5982: dan perusparantamiseen 5983: 5984: 5985: Eduskunnalle 5986: 5987: Rautatielaitoksen investointien taso on jo usean !innon omia työllistämismahdollisuuksia Ja 5988: vuoden tulo- ja menoarvioissa alentunut huomat- -tarpeita. 5989: tavasti. Rautateiden myönteisesti alkanut tekni- Rataosaston vakinaiselle tai vakinaisluonteiselle 5990: nen kehitys on pysähtynyt; mm. ratojen peruspa- henkilökunnalle on työllisyyden turvaamisen 5991: rantaminen on pysähtynyt ja on johtamassa sel- vuoksi tärkeää, että laitokselle osoitetaan pitkä- 5992: keään taantumaan. jänteisen suunnitelman mukaisesti riittävästi mää- 5993: Laitoksen teknisen kehittämisen jatkaminen ja rärahoja ratojen ja ratapihojen perusparannustöi- 5994: uudistavan toimintalinjan tekeminen sekä vaki- hin. Hyödyt näistä investoinneista ovat saatavissa 5995: naisluontoisen työvoiman työllisyyden turvaami- vasta pitkällä aikavälillä. 5996: nen edellyttävät riittävää investointivarojen Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5997: myöntämistä. 5998: Maan hallitus sekä eduskunta ovat ilmoittaneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5999: asettavansa työllisyyden hoidon erääksi keskeisek- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 6000: si tavoitteekseen. Työllistämisvelvoitteen hoi- 31.90.78 12 000 000 markkaa Pieksä- 6001: tamiseen on kuitenkin pyritty lähinnä yksityi- mäen-jyväskylän radan perusparantamis- 6002: sen sektorin puitteissa huomioimatta valtion hal- ta varten. 6003: 6004: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 6005: 6006: Pertti Hietala Juhani Surakka Pentti Skön 6007: Pentti Poutanen Mauri Miettinen Erkki Liikanen 6008: 116 1986 vp. 6009: 6010: Raha-asia-aloite n:o 106 6011: 6012: 6013: 6014: 6015: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan-Huutokosken 6016: radan kiskotuksen vaihdon suorittamiseen 6017: 6018: 6019: Eduskunnalle 6020: 6021: Savonlinnan-Huutokosken rataosalla on suo- että kiskotuksen vaihto on erittäin miestyövaltais- 6022: ritettu välillä Savonlinna-Kerisalo (55 km) pe- ta ja kiskotuksen vaihto työllistää miehiä huomat- 6023: rusparannustöitä, jotka ovat parantaneet radan tavasti enemmän kuin tietyöt. 6024: routimiskestävyyttä niin, että kiskotuksen vaihto Lisäksi voidaan todeta, että rataosan Savonlinna 6025: tällä rataosalla voidaan suorittaa ilman muuta. -Huutokoski kiskotuksen vaihto on ollut Valti- 6026: Välillä Kerisalo-Huutokoski (20 km) voidaan onrautateiden KTS:ssa. 6027: kiskotuksen vaihto suorittaa vähäisten peruspa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6028: rannustöiden jälkeen. Kun otetaan huomioon, et- taen, 6029: tä kysymyksessä olevalla rataosalla pelkällä kiskon- 6030: vaihdolla voidaan rataosaa nostaa ryhmään B 1, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6031: niin työn suorittaminen muodostuisi kustannuk- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 6032: siltaan varsin edulliseksi. Samoin on Valtionrauta- 31.90.78 3 000000 markkaa Savonlinnan 6033: teillä mahdollisuus sijoittaa rataosaan muualla - Huutokosken rataosan kiskotuksen vaih- 6034: käytettyjä kiskoja (43-54 kg), joten uusia kiskoja tamisen aloittamista varten. 6035: ei tarvitse hankkia. Erityisesti on syytä korostaa, 6036: 6037: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 6038: 6039: Pertti Hietala Maija Rajantie 6040: Pentti Poutanen Erkki Liikanen 6041: 1986 vp. 117 6042: 6043: Raha-asia-aloite n:o 107 6044: 6045: 6046: 6047: 6048: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Varsinais-Suomen Kalastajaliitto 6049: ry:lle yhden toimihenkilön palkkaamiseksi 6050: 6051: 6052: Eduskunnalle 6053: 6054: Vuoden 1983 alusta voimaan tulleen uuden ka- Jotta Varsinais-Suomen kalastuskunnat ja kalas- 6055: lastuslain mukainen kalastuskuntien järjestäyty- tusalueet saataisiin toimiviksi ja neuvontatoimi 6056: minen ja sääntöjen hyväksymiskokoukset sekä ka- asianmukaisesti suoritetuksi, tulisi vuoden 1987 6057: lastusalueiden toiminnan aloittaminen tulee ole- tulo- ja menoarviossa osoittaa määräraha Varsi- 6058: maan mittava työ, jossa tarvitaan kalataloudellista nais-Suomen Kalastajaliitto ry:lle yhden lisätoi- 6059: asiantuntemusta ja neuvontaa. mihenkilön palkkaamiseksi. 6060: Varsinais-Suomen Kalastajaliiton toimisto on Edellä olevan perusteella ehdotan, 6061: nykyisellään ylityöllistetty uusien tehtäväalueiden 6062: rasittaessa sen vähälukuista henkilöstöä, joten sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6063: taholta ei pystytä antamaan riittävästi asiantunte- 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 6064: vaa ohjausta alueen kalatalouden hoitamiseksi, kaa Varsinais-Suomen Kalastajaliitto 6065: kuten kalastuskuntien järjestäytymiseksi ja kalas- ry:lle yhden toimihenkilön palkkaamisek- 6066: tusalueiden toiminnan käynnistämiseksi. st. 6067: 6068: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 6069: 6070: Liisa Hilpelä 6071: 118 1986 vp. 6072: 6073: Raha-asia-aloite n:o 108 6074: 6075: 6076: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta eteläisen Vakka-Suomen yh- 6077: dysvesijohdon ensimmäisen vaiheen rakentamiseen 6078: 6079: Eduskunnalle 6080: 6081: Eteläinen Vakka-Suomi niin kuin maamme kentaminen alueelle on, kuten edellä olevasta il- 6082: rannikkoalue yleensäkin on pohjavesivaroiltaan menee, erityisen kiireellinen Taivassalon kunnan 6083: köyhää aluetta. Tällä alueella on lisäksi monenlai- tukalasta vesitilanteesta johtuen. Näin ollen 6084: sia veden laatuun kielteisesti vaikuttavia seikkoja. hankkeen toteuttamisella on todella kiire. Ottaen 6085: Näistä mainittakoon esim. Taivassalon kunnan huomioon alueen pienten kuntien taloudellisesti 6086: vesilaitoksen osalta korkeat rautapitoisuusarvot, niukat voimavarat on hankkeen toteutumisen eh- 6087: jotka tosin teknisesti puhdistuslaitteistoin pysty- tona se, että yhdysvesijohdon rakentaminen to- 6088: tään minimoimaan, merenrannikon läheisyydessä teutetaan valtion vesihuoltotyönä. Tässäkin vaih- 6089: suolapitoisuuden kasvu sekä aivan erityisesti Vak- toehdossa kuntien taloudelliset voimavarat joutu- 6090: ka-Suomen alueella ongelmaksi muodostunut vat äärimmilleen rasitetuiksi. Yhdysvesijohto 6091: fluoripitoisuuden korkea taso ja vedenottomää- mahdollistaa tietynlaisen turvajärjestelmän ai- 6092: rien kasvaessa sen jatkuva lisääntyminen. Taivas- kaansaamisen, koska suunnitelmien mukaan siitä 6093: salon kunnan vesilaitoksen osalta tilanne on jo rakennetaan yhdysputki Vehmaan kunnan vesi- 6094: jonkin aikaa ollut se, ettei laitoksen vettä terveys- johtoverkostoon, johon vesi otetaan Mynämäen 6095: viranomaisten kiellosta johtuen voida enää lain- kunnan pohjavedenottamosta. Saman verkoston 6096: kaan antaa imeväisikäiselle väestönosalle. Lääkin- piirissä on myös Kaiannin kunnan vedenhankin- 6097: töhallituksen antamat ohjeet ja raja-arvot on jo ta. 6098: pitkään runsaasti ylitetty. Nyttemmin on myös Kun alueella on käytettävissä riittävät raakavesi- 6099: päästy pisteeseen, jossa pohjavesivarojen käyttö on varat, voidaan Vakka-Suomen kuntien alueella to- 6100: saavuttanut tuoton maksimitason. teuttaa myös haja-asutusalueiden saattaminen 6101: Kuluneen talvikauden aikana tilanne veden yleisen vesijohtoverkon piiriin. Tämä on merkittä- 6102: riittävyydenkin suhteen on useaan otteeseen ollut vä asia mm. Uudenkaupungin eteläisen alueen 6103: varsin kriittinen. Vain eräillä erityisjärjestelyillä (Lokalahti) niin taajaman kuin haja-asutusaluei- 6104: on yleensä kyetty selviytymään tähän saakka. denkin vedensaannin turvaamisessa. 6105: Esim. alueen kalanjalostusteollisuuden osalta on Tämänhetkisen suunnitelman mukaan yhdys- 6106: jouduttu voimakkaasti rajoittamaan veden käyt- vesijohdon rakentamiskustannukset ovat yhteensä 6107: töä ja sitä kautta on vaikeutettu elinkeinotoimin- noin 12 milj. markkaa, josta kuntien osuus on 6108: nan kehittämistä alueella. noin 7 milj. markkaa (tarvikkeet) ja valtion osuus 6109: Eteläisen Vakka-Suomen kunnat ovat yhteis- noin 5 milj. markkaa (työkustannus). 6110: työssä Turun vesipiirin vesitoimiston ja vesihalli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6111: tuksen kanssa suunnitelleet yhdysvesijohdon ra- taen, 6112: kentamista siten, että alueen kuntien vedentarve 6113: voitaisiin tyydyttää käyttämällä Uudenkaupungin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6114: makean veden altaan vettä. Yleissuunnitelma on 1987 tulo- ja menoarvioon 2 5 00 000 mar- 6115: valmistunut ja se on paraikaa alueen kuntien kan määrärahan eteläisen Vakka-Suomen 6116: päättävien elinten käsiteltävänä. Tämän jälkeen yhdysveszjohdon rakentamisen ensimmäi- 6117: on tarkoitus välittömästi ryhtyä hankkeen yksityis- sen vaiheen rahoittamiseen valtion vesi- 6118: kohtaiseen suunnitteluun. Yhdysvesijohdon ra- huoltotyönä. 6119: 6120: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 6121: 6122: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Jukka Mikkola 6123: Paula Eenilä Risto Ahonen Anna-Liisa Jokinen 6124: Heikki Perho llkka Kanerva Heli Astala 6125: Ensio Laine Mikko Rönnholm Martti Ratu 6126: Taisto Tähkämaa 6127: 1986 vp. 119 6128: 6129: Raha-asia-aloite n:o 109 6130: 6131: 6132: 6133: 6134: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Afasialiitto ry:lle afasiapotilaiden 6135: kuntoutustoiminnan kehittämiseen 6136: 6137: 6138: Eduskunnalle 6139: 6140: Suomessa on yli 10 000 afaatikkoa, jotka muo- omaisille, jotka hoitavat kotona vaikeasti vammai- 6141: dostavat terveydenhuoltojärjestelmässämme vai- sia potilaita. 6142: keasti hoidettavan ja laiminlyödyn ryhmän. Sekä Jotta tällaista kuntouttavaa lomatoimintaa voi- 6143: aikuis- että lapsiafaatikkojen kohdalla on paitsi taisiin järjestää esim. viikon ajan 20 potilaalle, oli- 6144: vammaisen myös hänen perheenjäsentensä saami- si varoja oltava käytettävissä tällaista jaksoa varten 6145: nen mukaan kuntoutustoimintaan välttämätöntä. 60 000 mk. 100 hengen ryhmälle voitaisiin näin 6146: Tästä syystä on tärkeää, että vaikeavammaisille ollen tarjota kuntouttava loma 300 000 markalla. 6147: afaatikoille ja heidän perheilleen voitaisiin järjes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6148: tää kuntouttavaa lomatoimintaa. Afasialiitto ry., taen, 6149: joka on vuodesta 1979 lähtien toiminut afasiapo- että. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6150: tilaiden ja heidän omaistensa asioiden ajajana, pi- 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 6151: tää kuntouttavan lomatoiminnan järjestämistä en- kaa Afosialiitto ry:lle kuntouttavan loma- 6152: siarvoisen tärkeänä laitoksissa oleville potilaille, toiminnan järjestämiseksi vaikeavammai- 6153: yksinäisille potilaille, kuntoutuksen ulkopuolelle szfle afoatikozfle ja heidän perheenjäsenzf- 6154: jääville potilaille, lapsiperheille ja afaatikkojen leen. 6155: 6156: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 6157: 6158: Liisa Hilpelä 6159: 120 1986 vp. 6160: 6161: Raha-asia-aloite n:o 110 6162: 6163: 6164: 6165: 6166: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kuntien kantokykyluokitusjär- 6167: jestelmän epäoikeudenmukaisuuksien selvittämiseksi 6168: 6169: 6170: Eduskunnalle 6171: 6172: Aikaisemmin niin vauraana, teollistuneena ja Tämän vuoksi tulisi kiireellisesti selvittää miten 6173: viljavana pidetyn Varsinais-Suomen alueella on kantokykyluokitusjärjestelmää voitaisiin korjata. 6174: lukuisia kuntia, joiden paikalleen jähmettynyt Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6175: kantokykyluokka rasittaa voimakkaasti niiden ta- taen, 6176: loutta. Tämä koskee erityisesti maatalousvaltaisia 6177: pieniä kuntia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6178: Selvien epäoikeudenmukaisuuksien lisäksi kan- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 6179: tokykyluokitusjärjestelmä on staattisena järjestel- kan määrärahan kuntien kantokykyluoki- 6180: mänä aikansa elänyt. Valtionapujen jakautumista tusjärjestelmän epäoikeudenmukaisuuksia 6181: epäoikeudenmukaisesti on lisännyt se, että kanto- selvittävän ja korjausehdotuksia Iaativan 6182: kykyluokan alennus aina aiheuttaa jossakin toises- työryhmän tai toimikunnan työn rahoitta- 6183: sa kunnassa korotuksen. miseksi. 6184: 6185: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 6186: 6187: Tapio Holvitie 6188: 1986 vp. 121 6189: 6190: Raha-asia-aloite n:o 111 6191: 6192: 6193: 6194: 6195: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta valtion velkojen viivästymisestä 6196: kunnille aiheutuvien kustannusten lieventämiseksi 6197: 6198: 6199: Eduskunnalle 6200: 6201: Hallitus käsittelee kuntia samalla tavalla kuin Siihen on myös kuntien välttämätöntä varautua. 6202: yksityisiä verovelvollisiakin. Se pitää tiukasti kiin- Tällöin nousee erääksi keskeiseksi kysymykseksi 6203: ni kuntien velvollisuuksista, mutta ei itse huoleh- juuri valtion velkojen maksaminen kunnille. Vel- 6204: di omista velvoitteistaan. Suoritettujen laskelmien kojen suuruuden huomioon ottaen lienee valtion- 6205: mukaan valtio on tällä hetkellä velkaa kunnille taloudellisesti kuitenkin mahdollista ainoastaan 6206: viivästyneinä valtionosuuksina ja -avustuksina yh- se, että velkojen takaisinmaksu ajoitetaan muuta- 6207: teensä noin 1 miljardi markkaa. Varojen myöhäs- malle lähivuodelle. Viivästymisestä kunnille ai- 6208: tyminen aiheuttaa paitsi kunnille asioiden hoita- heutuvia haittoja on kuitenkin kaikin tavoin py- 6209: misen hankaloitumista ja taloudellisia lisärasittei- rittävä lieventämään. Ongelmia helpottaisi mer- 6210: ta myös kuntien asukkaille palvelutason heikenty- kittävästi se, että valtion budjetissa olisi erityinen 6211: mistä. määräraha, jolla vähennettäisiin valtionosuuksien 6212: Valtiovallan ja kuntien keskusjärjestöjen kesken ja -avustuksien viivästymisestä kunnille aiheutuvia 6213: on viimeksi viime vuonna laadittu ns. järjestely- haittoja. 6214: asiakirja, jossa molemmat osapuolet ilmoittavat Määräraha on hyvin ajankohtainen ensi vuoden 6215: hoitavansa omat tehtävänsä asiallisesti ja oikea- budjetissa taloudellisissa vaikeuksissa kamppaile- 6216: aikaisesti. Sopimuksen henkeen ei sovi edellä mai- ville kunnille valtionosuuksien maksatusten laaja- 6217: nittujen velkojen maksamisen viivyttely kuten ei mittaisten siirtojen vuoksi. 6218: myöskään se, että valtio käyttää velkojensa mak- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6219: sun välineenä kunnille kalliiksi tulevia velkasitou- taen, 6220: muksia, jotka saatetaan lunastaa jopa vasta mo- 6221: nien vuosien kuluttua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6222: Kunnallistalouksia on hoidettu varsin hyvin 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 6223: johtuen osin myös vallinneesta taloudellisesta ak- markkaa valtionosuuksien ja -avustusten 6224: tiviteetista. Kuitenkin jo nyt on nähtävissä, että viivästymisestä kunnzlle aiheutuvien lisära- 6225: taloudelliset suhdanteet tulevat heikkenemään. sitteiden lieventämiseksi. 6226: 6227: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 6228: 6229: Tapio Holvitie 6230: 6231: 6232: 6233: 6234: 16 260148U 6235: 122 1986 vp. 6236: 6237: Raha-asia-aloite n:o 112 6238: 6239: 6240: 6241: 6242: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi vanhus- 6243: voittoisten kuntien aseman helpottamiseksi 6244: 6245: 6246: Eduskunnalle 6247: 6248: Monet maakunnalliset yhteisöt ja kunnat ovat Valtioneuvostolla lienee moniakin toimenpide- 6249: toistuvasti kiinnittäneet huomiota vanhusvoittois- mahdollisuuksia vanhusvoittoisten kuntien ase- 6250: ten kuntien erityisongelmiin, joita ei ole otettu man ja etujen turvaamiseksi. Eräänä keinona olisi 6251: riittävästi huomioon valtakunnallisessa päätöksen- erityismäärärahan osoittaminen valtion tulo- ja 6252: teossa. Osatekijänä vallitsevaan tilanteeseen lienee menoarviossa vanhusvoittoisimpien kuntien pal- 6253: se, että maan vanhusvoittoisimmat kunnat sijait- velutuotannon kehittämistä ja taloudellisen rasi- 6254: sevat Etelä- ja Lounais-Suomessa, huomattavalta tuksen tasaamista varten. Niin ikään vanhusten 6255: osaltaan Turun ja Porin läänissä. vuokra- ja palvelutalojen rakentamista varten voi- 6256: Käytännössä muuta maata huomattavasti kor- daan varata erillinen lainoituskiintiö jaettavaksi 6257: keampi vanhusväestön osuus merkitsee kunnille yksinomaan vanhusvoittoisissa kunnissa toteutet- 6258: poikkeuksellisen vaativia velvoitteita vanhusten ja taviin hankkeisiin. Myös yleisten, harkinnanva- 6259: pitkäaikaissairaiden avo- ja laitoshuollon järjestä- raisten valtionavustusten suuntaaminen kuntiin, 6260: misessä, mikä sitoo kuntien taloudellisia voimava- joissa vanhustenhuollon ja sosiaalitoimen rasitus 6261: roja ja vaikeuttaa niiden yleisiä kehitysedellytyk- on suurin, helpottaisi kyseessä olevien kuntien ta- 6262: siä. loudellisia mahdollisuuksia. 6263: Vuoden 1978 virallisen tilaston mukaan van- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6264: hustenhuollon nettomenojen osuus oli koko taen, 6265: maassa keskimäärin 0,85 penniä veroäyrin hinnas- 6266: ta. Turun ja Porin läänissä oli samana vuonna lä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6267: hes 40 kuntaa, joissa kyseiset menot ylittivät kak- 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan 6268: sinkertaisesti tai jopa enemmän koko maan keski- määrärahan niiden enlaisten mahdolli- 6269: arvon. Todetuista vanhusvoittoisten kuntien eri- suuksien selvittämiseksi toimikunnassa tai 6270: tyisongelmista riippumatta valtionhallinnon mo- työryhmässä, joita vanhusvoittoisimpien 6271: net resurssiratkaisut ovat kohdentuneet muualle kuntien aseman helpottamiseksi on käytet- 6272: kuin näihin kuntiin, mikä on edelleen kärjistänyt tävissä. 6273: niiden vaikeuksia. 6274: 6275: 6276: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 6277: 6278: Tapio Holvitie 6279: 1986 vp. 123 6280: 6281: Raha-asia-aloite n:o 113 6282: 6283: 6284: 6285: 6286: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi opiskeli- 6287: joiden kesäharjoittelupalkkojen vapauttamiseksi sosiaaliturva- 6288: maksuista 6289: 6290: Eduskunnalle 6291: 6292: Teollisuuden ja liike-elämän vähentäessä voi- Näistä syistä opiskelijoiden kesäharjoittelupal- 6293: makkaasti työvoimaansa 1980-luvulla opiskelijoi- kat tulisi vapauttaa sosiaaliturvamaksuista. Järjes- 6294: den kesäharjoittelupaikkojen saanti vaikeutuu en- tely ei kausiluontoisuutensa takia vähentäisi vaki- 6295: tisestään. tuista henkilökuntaa, vaan opettaisi tulevan suku- 6296: Yhä suurempi määrä opiskelijoita valmistuu polven työntekoon ja käytännön ammattitaitoon. 6297: suoraan työttömyyskortistoihin, koska heillä ei ole Käytännön ammattitaidon hankkiminen helpot- 6298: ollut tilaisuutta saada ammattiaan vastaavaa har- taisi opiskelijoiden valmistuttua heidän työnsaan- 6299: joittelua opiskeluaikanaan. tiaan ja oman yrityksen perustamista. 6300: Nuoren ihmisen parin vuoden työttömyys estää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6301: (esim. alkoholismin takia) monesti lopullisesti hä- taen, 6302: nen työhönpääsynsä. 6303: Harjoittelijoiden opettaminen yrityksissä sitoo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6304: myös yrityksen vakinaista henkilökuntaa, ja kun 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan 6305: harjoittelijoiden palkka- ja sosiaalikustannukset määrärahan selvityksen tekemiseksi mah- 6306: ovat aikaansaatuun tuotokseen nähden monesti dollisuudesta vapauttaa opiskelijoiden ke- 6307: suhteettoman korkeita, ei harjoittelijoiden työ- säharjoittelupalkat sosiaaliturvamaksuista. 6308: hönottoa suosita. 6309: 6310: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 6311: 6312: Tapio Holvitie 6313: 124 1986 vp. 6314: 6315: Raha-asia-aloite n:o 114 6316: 6317: 6318: 6319: 6320: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kodin ja koulun väliseen yhteis- 6321: työhön sekä siitä opettajille aiheutuvan ylimääräisen työn korvaa- 6322: miseen 6323: 6324: Eduskunnalle 6325: 6326: Viime aikoina käydyssä koulukeskustelussa on Näiden juhlien ja iltojen valmistaminen ja nii- 6327: todettu, että koulun työrauha ei ole vain koulun hin osallistuminen on vaatinut opettajilta paljon- 6328: ongelma. Se koskee myös koteja ja kaikkia kasvat- kin opetustuntien ulkopuolista työtä ja harrastu- 6329: tajia. Se on suomalaisen yhteiskunnan ongelma. neisuutta. 6330: Peruskoulujärjestelmän tultua nyt hallinnolli- Mainittujen tilaisuuksien lisäksi on useita tilan- 6331: sesti toteutetuksi koko maassa on ryhdyttävä sen teita, jolloin on tavattava oppilaiden vanhempia 6332: sisäiseen kehittämiseen ja parantamiseen. Oppi- henkilökohtaisesti opetustuntien ulkopuolella. 6333: lasikäryhmien pienentäminen tuo säästöä perus- Tällaisia tapaamisia on useimmiten järjestettävä 6334: koulumenoihin noin 50 milj. markkaa vuodessa. vasta iltaisin, jolloin vanhemmat ovat ansiotyös- 6335: Vapautuvia resursseja on käytettävä kiireisesti tään vapautuneet. 6336: koulun työskentelyolosuhteiden kaikinpuoliseen Samoin kuin vanhempaintilaisuudet ovat tällai- 6337: parantamiseen. set henkilökohtaiset tapaamiset vaatineet opetta- 6338: Työrauhan turvaaminen on tässä työssä ehdo- jilta kohtuuttoman paljon opetustuntien ulko- 6339: ton alkuedellytys. Opetusryhmien pienentämisen puolista, palkatonta toimintaa. 6340: ohella pitäisi kiinnittää erityinen huomio kodin ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6341: koulun välisen yhteistyön kehittämiseen ja opetta- taen, 6342: jien mahdollisuuksiin tehdä tätä tärkeää työtä. 6343: Opettajat ovat perinteisesti järjestäneet tiettyjä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6344: juhlia ja vanhempainiltoja, jotka ovat tähdänneet 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar- 6345: kodin ja koulun lähentämiseen ja yhteistyöhön. kan mät!iriirahan kodin ja koulun välisen 6346: Vanhemmille tarkoitetut tilaisuudet ovat lisäänty- yhteistyön kehittämiseen ja opetta;ille ai- 6347: neet peruskoulujärjestelmään siirryttäessä. heutuvan työn korvaamiseen. 6348: 6349: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 6350: 6351: Tapio Holvitie 6352: 1986 vp. 125 6353: 6354: Raha-asia-aloite n:o 115 6355: 6356: 6357: 6358: 6359: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen opettajien eläkeikä- 6360: rajan väliaikaista alentamista koskevaan selvitystyöhön 6361: 6362: 6363: Eduskunnalle 6364: 6365: Peruskoulun toteutuessa alennettiin peruskou- vanmäärän omaa aikaansa ja työtänsä selviytyäk- 6366: lun opettajien eläkeikä 63:sta 60:een vuoteen, seen opetukselle asetetuista vaatimuksista. Koulu- 6367: koska katsottiin, että vanhimpien opettajaikä- tettavien suuren määrän vuoksi ei ole tarkoituk- 6368: luokkien ei voi edellyttää kouluttautuvan uuden senmukaista uhrata voimavaroja kaikkein vanhim- 6369: koulujärjestelmän vaatimuksiin. Mainitun pysy- pien rehtoreiden ja opettajien kouluttamiseen 6370: vän eläkeiän alentamisen lisäksi alennettiin perus- eikä heiltä voi myöskään kohtuudella odottaa lu- 6371: koulun siirtymävaiheessa eläkeikää 58 vuoteen si- kiouudistuksen vaatimaa omaa kouluttautumis- 6372: ten, että opettajalla oli mahdollisuus siirtyä eläk- panosta. 6373: keelle, jos hän oli mainitun iän täyttänyt siirtymä- Keskiasteen opettajien työllisyystilanne puoles- 6374: vaiheeseen mennessä. taan tukee vaatimuksia siirtymävaiheen eläkeiän 6375: Keskiasteen koulunuudistus tuo mukanaan lu- alentamisesta. 6376: kion opettajille huomattavan työskentelytapojen Asia olisi kiireellisesti selvitettävä, jotta tarpeel- 6377: ja opetussisältöjen muutoksen. Valtioneuvoston lisiin lainsäädäntö- ym. toimiin voitaisiin ryhtyä. 6378: vahvistama lukusuunnitelma on nykyiseen verrat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit- 6379: tuna sisällöllisesti erilainen. Oppisisällöt on kurs- taen, 6380: sitettu, mikä sinänsä jo on suuri muutos opetus- 6381: työssä. Tämän lisäksi siirrytään jakso-opetukseen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6382: jossa opettajan työmäärä ja opetusmenetelmät 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 6383: ovat kokonaan toisenlaiset kuin nykyjärjestelmäs- määrärahan selvitysten laatimiseksi keski- 6384: sä. asteen opettajien eläkeikärajan alentami- 6385: Opettajat ja rehtorit tarvitsevat siirtymävaihees- seksi 60 ikävuoteen keskiasteen koulun- 6386: sa perusteellisen täydennyskoulutuksen. Edellisen uudistuksen sti'rtymävaiheen ajaksi. 6387: lisäksi opettajat joutuvat käyttämään huomatta- 6388: 6389: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 6390: 6391: Tapio Holvitie 6392: 126 1986 vp. 6393: 6394: Raha-asia-aloite n:o 116 6395: 6396: 6397: 6398: 6399: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Turun raakavesiongelman selvit- 6400: tämiseksi 6401: 6402: 6403: Eduskunnalle 6404: 6405: Turun kaupunki joutuu vuosittain, erityisesti Perusteellisen selvityksen aikaansaaminen eri- 6406: keväisin, kalliin ja vaikean käyttövesiongelman laisin vaihtoehdoin on sekä kiireellinen että kallis 6407: eteen. Aurajokilaakson runsas, mutta heikkolaa- tehtävä. 6408: tuinen raakavesi sisältää vastenmielisiä haju- ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6409: makuhaittoja. Tähän asti suunnitellut toimet ve- taen, 6410: sitilanteen parantamiseksi ovat kohdanneet sekä 6411: t~loudellisia että tunne- ja aluepoliittisia vaikeuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6412: sta. 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 6413: Paremman juoma- ja käyttöveden tarve on tur- kan määrärahan enlaisten vaihtoehtojen 6414: kulaisille krooninen huolenaihe, joka kohtuutto- selvittämiseksi paremman raakaveden saa- 6415: mana tavalla rasittaa Turun talousaluetta. miseksi Turun kaupungin käyttöön. 6416: 6417: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 6418: 6419: Tapio Holvitie 6420: 1986 vp. 127 6421: 6422: Raha-asia-aloite n:o 117 6423: 6424: 6425: 6426: 6427: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Ahvenanmaalle organisoitavan 6428: öljyntorjuntatoiminnan suunnittelua varten 6429: 6430: 6431: Eduskunnalle 6432: 6433: Ahvenanmaan keskeinen asema vesialueittem- koulutettua henkilöstöä myös uusia menetelmiä 6434: me risteyskohdassa tekee siitä merkittävän myös ja välineistöä mahdollisimman taloudellisesti tä- 6435: mahdollisen öljykatastrofin uhatessa maailman hän tärkeään työhön. Näin pystyttäisiin ratkaise- 6436: kauneinta saaristoa. Vallitsevat lounaistuulet siir- vasti kohottamaan valmiutta suurten öljyvahinko- 6437: tävät Itämerellä tapahtuneen öljyvahingon tuhot jen torjunnassa alueilla, joissa paikallistuntemuk- 6438: muutamassa hetkessä Saaristomeren tuhansien sella ja merelliseen elämään tottumisella on aivan 6439: saarien sokkeloihin. Vaara on jatkuvasti ajankoh- ratkaiseva merkitys. 6440: tainen erityisesti kesäisin turismista elävälle Ahve- Koulutustoiminnan järjestämiseen on suhtau- 6441: nanmaalle ja sen vieressä levittäytyvälle Saaristo- duttava Ahvenanmaan itsehallintolakia tiukasti 6442: meren kauniille ja laajalle saaristolle. kunnioittaen. Mainitun lain 6 luvun 34 §:n mu- 6443: Ongelman uhka korostuu kun tiedämme, että kaan ovat Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden 6444: tällä alueella on vain vähän tai ei ollenkaan öljyn- omaavat velvollisia asevelvollisuuden sijasta palve- 6445: torjuntaan tarvittavaa välineistöä, materiaalia ja lemaan luotsi- ja majakkalaitoksessa taikka palve- 6446: henkilöstöä. Ahvenanmaalla olevalla hyvin koulu- lemaan muussa siviilihallinnossa niin kuin siitä 6447: tetulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla organisoi- maakuntapäivien suostumuksella valtakunnan- 6448: dulla henkilöstöllä ja välineistöllä olisi siis myös lailla erikseen säädetään. Niin kauan kuin tällaista 6449: Suomen mannerta kohdanneen öljykatastrofin palvelusta ei ole järjestetty, ovat sanotut maakun- 6450: torjunnassa ratkaisevaa merkitystä. Tehokas tor- nan asukkaat vapautetut asevelvollisuuden suorit- 6451: junta on suoritettava jo ennen vahingon levittäy- tamisesta. 6452: tymistä tiheään saaristoon. Se vaatii kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6453: paljon enemmän koulutettua väkeä ja välineistöä taen, 6454: kuin nyt on Maarianhaminan ja muiden rannik- 6455: kokaupunkien palokunnilla yhteensä. Puolustus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6456: voimien ei voida edellyttää kovin perusteellisesti 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 6457: paneutuvan öljyntorjuntaongelmiin, eikä sillä ole markkaa öljyntorjuntatoiminnan suunnit- 6458: kalustoakaan laajamittaisiin torjuntasuorituksiin. telua varten Ahvenanmaalle sopusoinnus- 6459: Ahvenanmaalle keskitetty ja organisoitu järjes- sa ja yhteistoiminnassa Ahvenanmaan itse- 6460: telmällinen öljyntorjuntakoulutus tuottaisi paitsi hallinnon kanssa. 6461: 6462: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 6463: 6464: Tapio Holvitie 6465: 128 1986 vp. 6466: 6467: Raha-asia-aloite n:o 118 6468: 6469: 6470: 6471: 6472: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan 6473: maatalousoppilaitoksen liikuntatilojen rakentamiseen 6474: 6475: 6476: Eduskunnalle 6477: 6478: Parikkalan maatalousoppilaitoksen opetuksen Maatalousoppilaitoksen osuudeksi liikuntasalis- 6479: ja oppilaiden vapaa-ajan vieton keskeisimmäksi ta on arvioitu 240 m 2 • 6480: haittatekijäksi on muodostunut liikuntatilojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6481: puuttuminen koululta. Liikuntasalin rakentamis- taen, 6482: ta on alustavasti suunniteltu mm. opetusministe- 6483: riön ja ammattikasvatushallituksen virkamiesten ettå· Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6484: toimesta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 6485: Parikkalan kunta on valmis toteuttamaan lii- 29.64.34 1 000 000 markkaa Parikkalan 6486: kuntasalihankkeen yhteistyössä valtion kanssa. maatalousoppilaitoksen ltikuntatzlojen ra- 6487: Liikuntasali palvelisi myös lähellä sijaitsevaa pe- kentamista varten. 6488: ruskoulun ala-astetta sekä kuntalaisten yleisiä lii- 6489: kuntatarpeita. 6490: 6491: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 6492: 6493: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Jorma Rantanen 6494: Anna-Liisa Piipari Anna-Kaarina Louvo Olli Helminen 6495: Riitta Uosukainen 6496: 1986 vp. 129 6497: 6498: Raha-asia-aloite n:o 119 6499: 6500: 6501: 6502: 6503: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran kau- 6504: punginorkesterin tukemiseen 6505: 6506: 6507: Eduskunnalle 6508: 6509: Imatran kaupunginorkesteri on yli 50 soittajan puhua suuresta alueellisesta eriarvoisuudesta sillä 6510: sinfoniaorkesteri, joka toimii myös viihde- ja ka- perusteella, että Kymen läänin alueella toimivat 6511: mariorkesterikokoonpanossa. Orkesterin ohjel- muut kaupunginorkesterit ovat olleet jo pitkään 6512: misto ja konsertit kattavat musiikin kaikki eri osa- valtionavun piirissä. Eriarvoisuutta korostaa vielä 6513: alueet. Imatran kaupunginorkesteri järjestää se, että Imatran kaupunginorkesteri on eräs 6514: sinfonia-, kirkko-, kamari-, ooppera-, operetti-, maamme vanhimmista sinfoniaorkestereista. Se 6515: vanhusten-, nuorison-, lasten- ja viihdekonsertte- on perustettu vuonna 1938, joten sillä on taka- 6516: ja. Konserttien solisteina esiintyvät maan tunne- naan lähes puolivuosisatainen taival. 6517: tuimmat tai ulkomaalaiset taiteilijat. Kaupun- Kymen läänin taidetoimikunta on tehnyt jo 6518: ginorkesteri esiintyy lisäksi erilaisissa juhlati- vuonna 1983 aloitteen Imatran kaupunginorkes- 6519: laisuuksissa, järjestää koululaiskonsertteja sekä terin saamiseksi suoran valtionavun piiriin. Ainoa 6520: Etelä-Karjalan alueorkesterina vastaa myös alueor- Imatran orkesterille myönnettävä valtionapu tulee 6521: kesteritoiminnasta ympäristökunnissa. läänin taidetoimikunnan myöntämänä toiminta- 6522: Imatran kaupunginorkesterin äänenjohtajina avustuksena. Tämä avustus on pieni ja taidetoimi- 6523: toimivat Imatran kaupungin musiikkikoulun kunnalla ei ole ollut mahdollisuutta nostaa avus- 6524: opettajat. Täten orkesterilla on ammattimuusi- tussummaa viime vuosina. 6525: koista koostuva runko. Orkesterin kapellimestari- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6526: na toimii 40 vuoden kokemuksen omaava ammat- taen, 6527: tikapellimestari, joka on suorittanut opintonsa 6528: Sibelius-Akatemiassa, Wienin ja Lontoon musiik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6529: kiakatemiassa, Geneven ja Pariisin konservatorios- 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 markan 6530: sa sekä New Yorkissa. määrärahan Imatran kaupunginorkestenn 6531: Imatran kaupunginorkesterin kohdalla voidaan tukemiseen. 6532: 6533: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 6534: 6535: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Jorma Rantanen 6536: Anna-Liisa Piipari Anna-Kaarina Louvo Olli Helminen 6537: Riitta Uosukainen 6538: 6539: 6540: 6541: 6542: 17 260148U 6543: 130 1986 vp. 6544: 6545: Raha-asia-aloite n:o 120 6546: 6547: 6548: 6549: 6550: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koitsanlah- 6551: den Hovin museon rakennusten korjaukseen 6552: 6553: 6554: Eduskunnalle 6555: 6556: Parikkalassa sijaitsee maamme ainoa jäljellä ole- lahden Hovissa suoritettu pienehköjä kunnossapi- 6557: va lahjoitusmaakartano Koitsanlahden Hovi. totöitä, joilla rakennuksen suoranainen tuhoutu- 6558: Hovin päärakennus on entistetty lahjoitusmaa- minen on voitu estää. Jatkoksi tarvittaisiin kuiten- 6559: museoksi. Rakennukset ja maa-alue ovat valtion ~in täydellinen sisä- ja ulkopuolinen peruskor- 6560: omistuksessa, opetusministeriön ja museoviraston Jaus. 6561: alaisuudessa. Museota ylläpitävät ja sen toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6562: nasta vastaavat Parikkalan, Rautjärven, Saaren ja taen, 6563: Uukuniemen kunnat sekä Etelä-Karjalan Maa- 6564: kuntaliitto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6565: Koitsanlahden Hovin rakennukset vaatisivat 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 6566: huomattavia kunnostustöitä, jotta niiden jatkuva kaa Koitsanlahden Hovin lahjoitusmuseon 6567: säilyminen ja museotoiminnan edellyttämä kunto rakennusten täydelliseen peruskorjauk- 6568: voitaisiin turvata. Kuluvana vuonna on Koitsan- seen. 6569: 6570: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 6571: 6572: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Jorma Rantanen 6573: Anna-Liisa Piipari Anna-Kaarina Louvo Olli Helminen 6574: Riitta Uosukainen 6575: 1986 vp. 131 6576: 6577: Raha-asia-aloite n:o 121 6578: 6579: 6580: 6581: 6582: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Särkisal- 6583: men-Melkoniemen tien kunnostusta varten 6584: 6585: 6586: Eduskunnalle 6587: 6588: Parikkalan kunnan alueella oleva Särkisal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6589: men-Melkoniemen maantie on Melkoniemen taen, 6590: asukkaille ainoa yhteysväylä kunnan keskustaan 6591: sekä läpikulkutie myös Parikkalasta Melkoniemen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6592: kautta Simpeleelle. Tien kunnostus on otettu Ky- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 6593: men piirin tieverkoston suunnitelmiin 1980-lu- 31.24. 77 3 500 000 markkaa Särkisal- 6594: vulle, mutta Särkisalmen-Melkoniemen tie on men-Melkoniemen tien kunnostamista 6595: vilkasliikenteinen ja erityisen tarpeellinen alueen varten. 6596: asukkaille. 6597: 6598: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 6599: 6600: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Jorma Rantanen 6601: Anna-Liisa Piipari Anna-Kaarina Louvo Olli Helminen 6602: Riitta Uosukainen 6603: 132 1986 vp. 6604: 6605: Raha-asia-aloite n:o 122 6606: 6607: 6608: 6609: 6610: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien kunnos- 6611: tamiseen välillä Utula-Kietävälä 6612: 6613: 6614: Eduskunnalle 6615: 6616: Ruokolahden kunnan alueella oleva Utulan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 6617: Kietävälän paikallistie on jatkeena Kyläniemen 6618: paikallistielle. Suunnitelmien mukaan tulisi Kylä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6619: niemen tie kunnostettavaksi ja päällystettäväksi 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 markan 6620: vielä tänä vuonna. Länsipään Utulan-Kietävälän määrärahan Utulan-Kietävälän tien kun- 6621: paikallistien kunnostus- ja päällystyssuunnitelmat nostamista ja påällyståmistei varten. 6622: puuttuvat täysin. 6623: Utulan-Kietävälän tien käyttö Kyläniemen 6624: paikallistien jatkeena on vilkas. 6625: 6626: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 6627: 6628: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Jorma Rantanen 6629: Anna-Liisa Piipari Anna-Kaarina Louvo Olli Helminen 6630: Heikki Kokko Riitta Uosukainen 6631: 1986 vp. 133 6632: 6633: Raha-asia-aloite n:o 123 6634: 6635: 6636: 6637: 6638: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta teletoiminta- 6639: keskuksen rakentamiseen Imatralle 6640: 6641: 6642: Eduskunnalle 6643: 6644: Imatran alueen teletoiminnan käytössä olevat Tilaratkaisu sisältäisi 6645: vuokratilat ovat riittämättömät, huonokuntoiset lämpimiä tiloja 1 330 m 2 6646: ja lisäksi epätarkoituksenmukaiset ja hajallaan eri kylmät tilat 410 m2 6647: puolilla kaupunkia. kriisiajan tilat 225 m 2 6648: Teletoimintakeskukseen sijoitettaisiin telever- kylmä varastokatos 300 m 2 6649: kon rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta Yhteensä 2 265 m 2 6650: huolehtivan henkilökunnan toimisto-, työ-, ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6651: koontumis- ja henkilöstötilat sekä alueen käyttö- taen, 6652: varasto. 6653: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6654: 1987 tulo- ja menoarvioon 12 000 000 6655: markkaa Imatran teletoimintakeskuksen 6656: rakentamista varten. 6657: 6658: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 6659: 6660: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Peter Muurman 6661: Olli Helminen Riitta Uosukainen Pertti Hietala 6662: Anna-Liisa Piipari Jorma Rantanen Heikki Kokko 6663: Anna-Kaarina Louvo 6664: 134 1986 vp. 6665: 6666: Raha-asia-aloite n:o 124 6667: 6668: 6669: 6670: 6671: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuspii- 6672: rin sivutoimipisteen perustamiseen Imatralle 6673: 6674: 6675: Eduskunnalle 6676: 6677: Imatra kuuluu tällä hetkellä aluepoliittisten tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6678: kien piiriin. Imatra on 4 B-tukivyöhyke sekä sen 6679: lisäksi erityistukialue. Näiden pohjalta ovat yritys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6680: ten toimintamahdollisuudet Imatralla helpottu- 1987 tulo- ja menoarvioon 350 000 markan 6681: neet viime vuoden kuluessa. määrärahan kauppa- ja teollisuusministe- 6682: Kymen läänin teollisuuspiirillä on Lappeenran- riön teollisuuspiirin sivutoimipisteen pe- 6683: nassa toimisto, jonka tehtäväpiiriin Imatra kuu- rustamiseksi Imatralle. 6684: luu. Kuitenkin Imatra erityistukineen sekä suur- 6685: ten ongelmien keskellä kamppaillessaan tarvitsee 6686: oman toimipisteen alueelleen. 6687: 6688: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 6689: 6690: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Jorma Rantanen 6691: Anna-Liisa Piipari Anna-Kaarina Louvo Olli Helminen 6692: Heikki Kokko Riitta Uosukainen 6693: 1986 vp. 135 6694: 6695: Raha-asia-aloite n:o 125 6696: 6697: 6698: 6699: 6700: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ''Imatralla 6701: matkaillaan ja osataan'' -messu- ja näyttelyesiintymisten tukemi- 6702: seen 6703: 6704: Eduskunnalle 6705: 6706: Imatralle on valmistunut kulttuurikeskus ja ho- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6707: telleja sekä kylpylä, jotka tarjoavat loistavia taen, 6708: kokous- ja kongressipalveluja. Näyttelyesiintymis- 6709: ten tarkoituksena on esitellä monipuolisesti, elä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6710: västi ja toisiaan tukien Imatran matkailu- ja muu- 1987 tulo- ja menoarvioon 90 000 markan 6711: ta elinkeinotoimintaa. Näyttelyosastolla on tar- määrärahan "Imatralla matkailtaan ja osa- 6712: koitus osallistua Imatran ulkopuolella järjestettä- taan'' -messu- ja näyttelyesiintymisten jär- 6713: ville messuille sekä paikkakunnalla järjestettäville jestämiseen. 6714: Inkerin messuille ja Pikkumessuille ja se esitellään 6715: kaupungin vieraille. 6716: 6717: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 6718: 6719: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Peter Muurman 6720: Pertti Hietala Anna-Liisa Piipari Jorma Rantanen 6721: Anna-Kaarina Louvo Olli Helminen Heikki Kokko 6722: Riitta Uosukainen 6723: 136 1986 vp. 6724: 6725: Raha-asia-aloite n:o 126 6726: 6727: 6728: 6729: 6730: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta työllistämis- 6731: kokeiluun Kouvolan työvoimapiirin alueella 6732: 6733: 6734: Eduskunnalle 6735: 6736: Työllisyyden hoidossa tulisi kaikki keinot käyt- kemuksia ja sen avulla on voitu sijoittaa pitkäai- 6737: tää hyväksi. Kymen lääni on taantuva teollisuus- kaistyöttömiä työhön, jonka seurauksena he ovat 6738: lääni, josta on jo kehittymässä todella musta saaneet jopa vakinaisia työsuhteita. 6739: muuttotappioalue. Työttömyysluvut ovat Kouvo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 6740: lan työvoimapiirin alueella pysytelleet vahvasti yli tavasti, 6741: maan keskitason eikä työllisyyden hoidossa alueel- 6742: la ole odotettavissa mitään suuria muutoksia pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6743: rempaan lähitulevaisuudessa. 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 6744: Alueen työllisyyttä ei voida hoitaa kuin ainoas- markan määrärahan, jonka avulla ulotet- 6745: taan vahvoin erityistoimenpitein ja yksi niistä on taistin Rinteen mallin mukainen koketlu 6746: ns. Rinteen kokeilu. Tästä kokeilusta on saatu Po- koko Kouvolan työvoimapiirin alueelle. 6747: rin työvoimapiirin alueella erittäin myönteisiä ko- 6748: 6749: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 6750: 6751: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Jorma Rantanen 6752: Anna-Liisa Piipari Anna-Kaarina Louvo Olli Helminen 6753: Heikki Kokko Riitta Uosukainen 6754: 1986 vp. 137 6755: 6756: Raha-asia-aloite n:o 127 6757: 6758: 6759: 6760: 6761: Hämäläinen: Määrärahan osoittamisesta Rajamäen metsätyönjohta- 6762: jakoulun rakennushankkeeseen 6763: 6764: 6765: Eduskunnalle 6766: 6767: Rajamäen metsätyönjohtajakoulu on aloittanut hankkeen perustamissuunnitelman opetusminis- 6768: toimintansa vuonna 1967 Työtehoseuran omista- teriön vahvistettavaksi. Hankkeen laajuudeksi on 6769: mana nimensä mukaisesti metsätyönjohtajakoulu- esitetty 4304 m 2 ja kustannusarvioksi 19,2 miljoo- 6770: tusta antavana oppilaitoksena. naa markkaa. Rakennuspaikaksi esitetään Työte- 6771: Koulumuotoisen opetuksen oppilaspaikkamää- hoseuran tutkimus- ja opetuskeskuksen välittö- 6772: räksi vahvistettiin 20 oppilasta. Vuonna 1978 kou- mässä läheisyydessä Rajamäen taajamassa sijaitse- 6773: lu siirtyi valtion omistukseen, josta alkaen toimin- vaa aluetta. 6774: taa on vähitellen laajennettu käsittämään myös Rajamäen metsätyönjohtajakoulun kannalta ra- 6775: muiden opintolinjojen koulutusta. kennushankkeen toteuttaminen on kiireellistä. 6776: Toiminnan laajentaminen on perustunut met- Tämä edellyttää, että hankkeen suunnitteluun ja 6777: säalan koulutustarpeeseen ja on toteutettu siitä toteuttamiseen varattaisiin tarvittavat määrärahat 6778: huolimatta, ettei koululla valtion hallintaan siir- siten, että uudet tilat olisivat otettavissa käyttöön 6779: tymisestä lähtien ole ollut omia toimitiloja. Tar- viimeistään vuonna 1989. 6780: vittavat tilat on vuokrattu lähinnä Työtehoseurat- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas- 6781: ta väliaikaisiksi tarkoitetuista tai sille ikänsä tai ti, 6782: kuntonsa vuoksi tarpeettomiksi käyneistä raken- 6783: nuksista. Toiminnan jatkaminen näissä tiloissa ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6784: ole tarkoituksenmukaista eikä myöskään taloudel- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 6785: lisesti perusteltua. kan määrärahan Rajamäen metsätyönjoh- 6786: Ammattikasvatushallitus on 21. 5. 1984 esittä- tajakoulun rakennushankkeen suunnitte- 6787: nyt Rajamäen metsätyönjohtajakoulun rakennus- luun ja toteutuksen käynnistämiseen. 6788: 6789: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 6790: 6791: Tuulikki Hämäläinen 6792: 6793: 6794: 6795: 6796: 18 260148U 6797: 138 1986 vp. 6798: 6799: Raha-asia-aloite n:o 128 6800: 6801: 6802: 6803: 6804: Hämäläinen: Määrärahan osoittamisesta junavaunujen lisäämiseksi 6805: pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä 6806: 6807: 6808: Eduskunnalle 6809: 6810: Pääradan varren kunnista käy päivittäin Helsin- Helsingin lähiliikenteen hoitoon päiväaikana 6811: gin seudulla työssä suuri joukko ihmisiä. Yksis- sitoutuva kalustomäärä on noin 40 sähkömootto- 6812: tään Hyvinkään kaupungista on arvioitu päivit- rijunayksikköä. Voimakkaiden aamu- ja iltaruuh- 6813: täin käyvän työssä Helsingin seudulla tuhansia ih- kahuippujen vuoksi on koko kalustotarve kuiten- 6814: misiä. Monissa pääradan varren eteläisimmissä kin 100 sähköjunayksikköä, joiden lisäksi liikenne 6815: kunnissa työpaikkaomavaraisuus on Hyvinkäätä vaatii neljä veturi junaa. Koska suuri osa matkusta- 6816: alhaisempi ja monen työssäkäynti niistäkin suun- jista joutuu seisomaan koko matkan ajan, on vält- 6817: tautuu pääkaupunkiseudulle. Pääradan työssä- tämätöntä, että sähkömoottorijunayksikköjä voi- 6818: käyntiliikenteessä käytetään pääasiassa sähköjuna- daan lisätä. 6819: liikennettä, esimerkiksi Hyvinkääitä H- ja R- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas- 6820: junia. Viime aikoina on sinänsä joustavaa ja miel- ti, 6821: lyttävää sähköjunaliikennettä entistä enemmän 6822: haitannut ahtaus. Istumapaikat saattavat työmat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6823: kajunissa loppua kesken jo Hyvinkäällä, jonka jäl- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar- 6824: keen junaan nousee vielä runsaasti matkustajia kan määrärahan sähkömoottonjunayksik- 6825: muualta pääradan varrelta. Vajaan tunninkin työ- köjen lisäämiseksi pääkaupunkiseudun lä- 6826: matka seisten on erittäin rasittava ja saattaa lisätä hzliikenteeseen. 6827: paineita yksityisauton käyttämiseen jo ennestään- 6828: kin ruuhkaisilla ja huonokuntoisilla pääkaupunki- 6829: seudun teillä. 6830: 6831: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 6832: 6833: Tuulikki Hämäläinen 6834: 1986 vp. 139 6835: 6836: Raha-asia-aloite n:o 129 6837: 6838: 6839: 6840: 6841: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Jutajaiset-nimisen tapahtuman 6842: järjestämisen avustamiseen 6843: 6844: 6845: Eduskunnalle 6846: 6847: Sodankylässä on jo toistakymmentä vuotta pi- sä. Lapinlasten laulukirja on koko maassa ensim- 6848: detty kesäisin koko Pohjois-Suomea, erityisesti mäinen alueellisen laulun kirja peruskoulua var- 6849: kuitenkin Lapin lääniä ja koko Pohjoiskalottia ten. Se ei olisi syntynyt ilmeisesti ilman Jutajais- 6850: koskevaa kansanmusiikin, -tanssin ja myös muun ten vaikutteita niinkuin ei olisi monta muutakaan 6851: kansanperinteen kulttuuritapahtumaa. Päivien kotiseutukasvatuksen tapahtumaa, jotka ovat 6852: yhteyteen on sisällytetty myös alan laajaa ja moni- nähneet päivänvalon. 6853: puolista koulutusta. Jutajaisissa on kaiottileiman Vuonna 1985 keskusteltiin erittäin vakavasti sii- 6854: lisäksi myös kansainvälistä sisältöä, vaikka pääpai- tä, voidaanko Jutajaisia jatkaa taloudellisten vai- 6855: no jatkossakin tulee olemaan lappilaisen ja kalot- keuksien takia. Opetusministeriön tuen jatkami- 6856: tialueen kansanperinteen vaalimisessa. nen antoi kuitenkin toivoa siitä, että tuen määrää 6857: Vuosien aikana Jutajaisten ansiosta ja niihin voidaan saada jossakin vaiheessa korotettua ja 6858: kytkeytyneenä on harjoitettu mittavaa kansanpe- näin turvata kalotin oma kansanmusiikin kesäta- 6859: rinteen keruuta niin Suomen Lapissa kuin Ruijas- pahtuma. 6860: sa ja Norrbottenissa. Tähän mennessä on saatu ko- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 6861: koon yli tuhat kansantuotenimikettä. Alueilla on vasti, 6862: suoritettu myös muuta kansanmusiikin selvitys- 6863: työtä, annettu musiikinopetusta ja musiikkikasva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6864: tusta. Käytännössä kesätapahtuma on merkinnyt 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 6865: ympärivuotista kansanmusiikin ja -kulttuurin vi- 29.90.52 300 000 markkaa Lapin Nuori- 6866: reytymistä eri puolilla Lappia ja kalottia. On syytä son Liitto ry:lle jutajaiset-nimisen tapah- 6867: painottaa sitä, että liki 300 uutta kuoro- ym. lau- tuman järjestämisen avustamiseen. 6868: lua on saatu aikaan niin, että ne ovat myös käytös- 6869: 6870: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 6871: 6872: Lauri Impiö 6873: 140 1986 vp. 6874: 6875: Raha-asia-aloite n:o 130 6876: 6877: 6878: 6879: 6880: Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta alueellisen kalatalouden ke- 6881: hittämiseen Tornionjoen taimenen pelastamiseksi 6882: 6883: 6884: Eduskunnalle 6885: 6886: Kalatalouden piirissä on tänä syksynä kerrottu Tulo- ja menoarvion perusteita on muutettava 6887: uutinen, joka on lajissaan hälyttävin. Tornionjoen momentilla 30.37.23 niin, että alueelliseen kala- 6888: vähentyvä taimenkanta on niin lopussa, että kulu- talouden kehittämiseen voidaan merkitä mukaan 6889: vana syksynä ei ole saatu ainuttakaan emokalaa, myös Tornionjoen alue, mikä tapahtuu parhaiten 6890: joka voisi jatkaa sukua. Tulevaisuus on niiden määrärahaa myönnettäessä momentin 3. kohdan 6891: emokalojen varassa, jotka ovat jo kalanviljelylai- kirjoittamisella näin: 3. Tornionjoen taimenen 6892: toksilla. Eduskunta on tekemisissä sukupuuttoon säilymisen turvaaminen ja siihen liittyvät toimen- 6893: kuolevan taimenen pelastusbudjetin kanssa. piteet. 6894: Kun Tornionjoen oma perinteinen lohikanta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6895: on vaarassa eikä sen hyväksi tulo- ja menoarvio taen, 6896: hallituksen esittämänä anna mitään, on asiaa kos- 6897: kevilla aloitteilla suuri ja tärkeä asema. Mutta yli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6898: voimaisesti tärkein meille suomalaisille on itsel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 6899: lemme kuuluva Perämeren ja Tornionjoen tai- 30.37.23 300 000 markkaa Tornionjoen 6900: men, sen vaaliminen. Se käy merimatkansa vain taimenen pelastamiseksi sukupuuttoon 6901: Pohjanlahdella ja siten sen säilyminen ja tulevai- kuolemiselta. 6902: suus on Suomen ja Ruotsin käsissä. Näin ollen 6903: Suomen osuus on hoidettava asiantuntemuksella 6904: välittömästi. 6905: 6906: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 6907: 6908: Lauri Impiö Sakari Va1li 6909: 1986 vp. 141 6910: 6911: Raha-asia-aloite n:o 131 6912: 6913: 6914: 6915: 6916: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulu- 6917: jen lehtorien palkkaamiseksi lyhytaikaisiin tutkimustehtäviin 6918: 6919: 6920: Eduskunnalle 6921: 6922: Korkeakoulujen lehtoraatit on rajattu puhtaiksi jos työsuhdemäärärahan kestoa tulisi pidentää 6923: opetusviroiksi vuonna 1968 ns. Takalan komitean kahdesta kuukaudesta neljään. Näin lehtori voisi 6924: mietinnön perusteella. Tiedeyhteisön opettajalta tehdä tutkimusta syyslukukauden. 6925: työ kuitenkin edellyttää perehtymistä tutkimuk- Läheskään kaikki korkeakoulut eivät ole tällä 6926: sen tekemiseen. Lehtorikunta antaa puolet kor- hetkellä työsuhdemäärärahan piirissä. Vuonna 6927: keakoulujen vakituisesta opetuksesta. 1985 määrärahan sai yksi lehtori Helsingin, Tu- 6928: Korkeakoulujen lehtorien tutkimusmahdolli- run, Tampereen, Jyväskylän ja Joensuun yliopis- 6929: suuksia on pyritty luomaan työsuhdemäärärahan tosta. Korkeakouluilla tulisi kuitenkin olla yhden- 6930: turvin. Vuoden 1985 valtion tulo- ja menoarvio- vertaiset mahdollisuudet määrärahan saamiseen. 6931: esitykseen oli sisällytetty 100 000 markkaa sellais- Yhden lehtorin paikkaaminen neljän kuukau- 6932: ten opettajanviran tai -toimen haltijoiden, joiden den mittaiselle tutkimusvapaalle maksaa reilut 6933: opetusvelvollisuuteen tutkimuksen tekeminen ei 40 000 markkaa. Jos jokaisesta korkeakoulusta yksi 6934: kuulu, palkkaamiseksi lyhytaikaisiin tutkimusteh- lehtori vuosittain palkataan tekemään tutkimusta, 6935: täviin. 100 000 markalla palkattiin viisi korkea- koituisi paikkaamisesta kuluja noin 800 000 mark- 6936: koululehtoria reilusta tuhannesta kahden kuukau- kaa. 6937: den mittaiselle tutkimusvapaalle. Vuoden 1986 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 6938: budjetissa määräraha on 200 000 markkaa. tavasti, 6939: Kahden kuukauden mittainen tutkimusvapaa 6940: on käytännössä osoittautunut erittäin hankalaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6941: sekä yliopisto-opettajan että opiskelijoiden kan- 1987 tulo- ja menoarvioon 800 000 markan 6942: nalta. Kahdessa kuukaudessa tutkimusta on vai- määrärahan korkeakoulujen lehton'en 6943: keaa saada eteenpäin, ja toisaalta opetusta on palkkaamiseksi lyhytaikaiszlle tutkimusva- 6944: mahdotonta järjestää järkeväksi kokonaisuudeksi, pazlle. 6945: 6946: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 6947: 6948: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen Katri-Helena Eskelinen 6949: Aarno von Bell Timo Kietäväinen Juhani Alaranta 6950: Tellervo Nousiainen Kalevi Mattila Hannu Kemppainen 6951: 142 1986 rd. 6952: 6953: Finansmotion nr 132 6954: 6955: 6956: 6957: 6958: Jansson: Om anvisande av anslag för att understöda företag med ex- 6959: portstöd för förädlad fisk 6960: 6961: 6962: Tili Riksdagen 6963: 6964: Regeringen har under år 1985 betalt exportstöd betsplatser i skärgården. Därför ändrade också 6965: för djupfryst fiskkorv med 2 mark/kg. Stödet har riksdagen momentets motivering i 1986 års bud- 6966: tagits ur moment 30.3 7.42, "stabilisering av in- get. 6967: komsten av fiske och främjande av fiskfångsternas Fiskfångsternas användning främjas av föräd- 6968: användning''. Exportstödet har utgjort en förut- ling och även av export samtidigt som billigim- 6969: sättning för förädlingen och exporten. porten borde skäras ned. 6970: I 1986 års budgetförslag ingick en motivering På basis av det ovan framförda föreslår jag vörd- 6971: tili nämnda moment, som kan innebära att ex- samt 6972: portstöd inte längre utbetalas eftersom ändamålet 6973: "understöd tili företag" inte längre ingår i dispo- att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 6974: sitionsplanen. på momentet 30.37.42 upptar 1 000 000 6975: En urveckling i denna riktning står uppenbart mark för att understöda företag med ex- 6976: i strid med strävandena att göra fisk mera tillgäng- portstöd /ör förädlad djupfryst fisk. 6977: lig som människoföda och äventyrar också ar- 6978: 6979: Helsingfors den 11 februari 1986 6980: 6981: Gunnar Jansson 6982: 1986 vp. 143 6983: 6984: Raha-asia-aloite n:o 132 Suomennos 6985: 6986: 6987: 6988: 6989: Jansson: Määrärahan osoittamisesta jalostetun kalan vientitukeen 6990: 6991: 6992: 6993: Eduskunnalle 6994: 6995: Hallitus on vuoden 1985 aikana maksanut vien- kalan ihmisravinnoksi käytettävyyden parantami- 6996: titukea pakastetulle kalamakkaralle 2 markkaa/ seen. Lisäksi se vaarantaa työpaikkoja saaristossa. 6997: kg. Tuki on maksettu momentin 30.37.42 "kalas- Siksi- eduskunta muuttikin momentin perusteluja 6998: tuksesta saatavan tulon vakaannuttaminen ja ka- valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa. 6999: lansaaliin käytön edistäminen" määrärahasta. Kalansaaliiden käyttöä voidaan edistää jalos- 7000: Vientituki on ollut edellytys jalostuksen ja viennin tuksen ja myös viennin avulla samalla kun halpa- 7001: jatkumiselle. tuontia leikattaisiin. 7002: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä on Edellä olevan perusteella ehdotan, 7003: edellä mainitulle momentille esitetty perustelut, 7004: jotka saattavat merkitä, ettei vientitukea enää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7005: maksettaisi, sillä kohta "avustukset yrityksille" ei 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7006: enää sisälly käyttösuunnitelmaan. 30.47.42 1 000 000 markkaa yntysten tu- 7007: Tämän suuntainen kehitys on selvästi ristirii- kemiseksi ja/ostetun pakastekalan vienti- 7008: dassa niiden pyrkimysten kanssa, jotka tähtäävät tuen avulla. 7009: 7010: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 7011: 7012: Gunnar Jansson 7013: 144 1986 rd. 7014: 7015: Finansmotion nr 133 7016: 7017: 7018: 7019: 7020: Jansson: Om anvisande av anslag för höjning av andelen eget kapital 7021: i bostäder för studerande 7022: 7023: 7024: Till Riksdagen 7025: 7026: Regeringen föreslog att 10,5 miljoner markan- diebostäderna bli i den åldern att de behöver 7027: visas i budgeten för år 1986 i statsunderstöd för grundrenoveras. Medel för sådana grundrenove- 7028: andelen eget kapital i bostäder för studerande. ringar bör få användas ur detta anslag. En höjning 7029: Riksdagen höjde anslaget på basen av finansmoti- lika som tidigare är därför påkallad. 7030: on. Studentbostadskommitten rekommenderade På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd- 7031: 1980 en sådan förbättring av finansieringsstruktu- samt 7032: ren vid produktion av studentbostader, att staten 7033: och kommunerna vardera anvisar 5 % eget kapital att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 7034: för detta bostadsbyggande. Åtgärden syftar till på momentet 35.45.51 upptar 2 000 000 7035: både ökad bostadsproduktion, solidare finansie- mark i syfte att motverka stegring av hyres- 7036: ring och dämpad hyresnivå. Dessutom börjar stu- nivån i bostäderna för studerande. 7037: 7038: Helsingfors den 11 februari 1986 7039: 7040: Gunnar Jansson 7041: 1986 vp. 145 7042: 7043: Raha-asia-aloite n:o 133 Suomennos 7044: 7045: 7046: 7047: 7048: Jansson: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen omapää- 7049: omaosuuden korottamiseksi 7050: 7051: 7052: Eduskunnalle 7053: 7054: Hallitus ehdotti, että vuoden 1986 tulo- ja me- lija-asunnot alkavat olla sen ikäisiä, että ne tarvit- 7055: noarvioon otettaisiin 10,5 miljoonaa markkaa val- sevat peruskorjausta. Kyseisen momentin määrä- 7056: tionapuna opiskelija-asuntojen omapääomaosuut- rahaa tulee voida käyttää tällaisiin peruskorjauk- 7057: ta varten. Eduskunta korotti määrärahaa raha- siin. Vastaava korotus kuin aikaisemmin on siksi 7058: asia-aloitteen perusteella. paikallaan. 7059: Opiskelija-asuntotoimikunta suositteli vuonna Edellä olevan perusteella ehdotan, 7060: 1980 opiskelija-asuntotuotannon rahoitusraken- 7061: teen parantamista siten, että valtio ja kunnat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7062: osoittavat kumpikin 5 % omaksi pääomaksi tätä 1987 tulo- menoarvioon momentzlle 7063: rakentamista varten. Tämä toimenpide merkitsee 35.45.51 2000000 markkaa opiskeli- 7064: asuntotuotannon lisäämistä, varmempaa rahoitus- ja-asuntojen vuokratason nousun ehkäise- 7065: ta ja kohtuullista vuokratasoa. Sitä paitsi opiske- miseksi. 7066: 7067: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 7068: 7069: Gunnar Jansson 7070: 7071: 7072: 7073: 7074: 19 260148U 7075: 146 1986 vp. 7076: 7077: Raha-asia-aloite n:o 134 7078: 7079: 7080: 7081: 7082: Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestö- 7083: jen kulttuuriohjaajien palkkaukseen 7084: 7085: 7086: Eduskunnalle 7087: 7088: Maassamme toimii runsaasti erilaisia kansalais- reyttää parhaiten kansalaisjärjestöjen kautta ja 7089: järjestöjä, joiden kulttuurityö on varsin laajaa ja avulla, siksi näiden järjestöjen työtä olisi tuettava. 7090: monipuolista ulottuen lisäksi useassa tapauksessa Järjestämällä ohjaajien palkkaamisen mahdolli- 7091: juuri niille alueille, joihin ns. viralliset ja yhteis- suus kansalaisjärjestöille valtion tuella olisi asia 7092: kunnan ylläpitämät kulttuuritarpeen muodot ei- järjestettävissä. 7093: vät yllä. Tämä pelkästään harrastelijavoimin ja Vakavaksi muodostuneen nuorisotyöttömyyden 7094: useammin varsinaisen ansiotyön ohella hoidettu seuraukset ovat aiheuttaneet monia suuriakin yh- 7095: kulttuuritoiminta on juuri sitä työtä, joka tehok- teiskunnallisia ongelmia. Näiden vaikeuksien 7096: kaimmin tavoittaa kansan syvät rivit ja suo osallis- voittamiseksi olisi tehtävä kaikki mahdollinen ja 7097: tumisen mahdollisuuden yhä laajemmille tyhmil- käytettävä niitä keinoja, joilla nuorisoon kohdis- 7098: le. Tämän toiminnan merkitys lisääntyy ja siksi tuvaa painetta voidaan vähentää. Tässä tulisi kiin- 7099: sille tulisi suoda nykyistä paremmat mahdollisuu- nittää entistä enemmän huomiota juuri niihin jär- 7100: det hoitaa vaativaa tehtäväänsä. jestöihin ja siihen toimintaan, joka vaikuttaa 7101: Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen kulttuurityöstä nuorten vapaa-ajan käyttöön, sillä tällä toiminta- 7102: mainittakoon Kansantanssi- ja Lauluyhtye Turun alueella voidaan työttömyydestä kärsiviä nuoria 7103: Kiikurit, joiden ohjelma ja toiminta tunnetaan vetää mielekkään toiminnan piiriin ja työttömyys- 7104: laajalti jopa maamme rajojen ulkopuolellakin. tilanteessa välttämättömään toisten nuorten yh- 7105: Tämä yhtye on jo vuosikymmenien ajan koonnut teyteen. Jotta tämä työttömien nuorten tukemi- 7106: piiriinsä musiikin ja kansantanssin harrastajia, jot- nen tämän toveripiirin avulla saadaan onnistu- 7107: ka säännöllisellä harjoittelulla ovat kehittäneet maan, asettuu ohjaajan tehtävä entistä keskeisem- 7108: monitaitoisen ja -lukuisen nuorisoyhtyeen. Yh- mäksi. Se merkitsee, että näin laajaa vastuuta ei 7109: tyeen tanssi- ja musiikkiohjelman harjoittelu vaa- voida hoitaa samanaikaisesti ansiotyön ohella. 7110: tii myös asiantuntevaa ohjausta, joka on ansio- Tästä johtuen kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaa- 7111: työnsä ohella tehtävää hoitavien ohjaajien harteil- jien palkkaus on noussut esiin entistä kipeämpänä 7112: la. ja vaativampana. 7113: Urheiluharrastusten tukemisen ohella tulisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 7114: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota taide- ja 7115: kulttuuriharrastusten tukemiseen yhteiskunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7116: varoilla. Juuri kulttuuriharrastusten puute tunne- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 7117: taan vaikeana ongelmana ja sen voittamiseksi etsi- markkaa eräiden arvokasta nuorisotyötä te- 7118: tään keinoja. Kansalaisten kiinnostus erilaisia kevien kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaa- 7119: kulttuurin harrastusmuotoja kohtaan voidaan vi- ;i"en palkkaukseen. 7120: 7121: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7122: 7123: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala 7124: Liisa Hilpelä Niilo Koskenniemi 7125: Jukka Mikkola 7126: 1986 vp. 147 7127: 7128: Raha-asia-aloite n:o 135 7129: 7130: 7131: 7132: 7133: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteosten os- 7134: toon taloudellisissa vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta 7135: 7136: 7137: Eduskunnalle 7138: 7139: Työttömyyden ja taloudellisen laman johdosta teentekijän kotiin ja maksuvelvollisuus vuokrien 7140: ovat eri alojen taiteentekijät joutuneet suuriin ta- ja ruokalaskujen suhteen säilyy. Kuitenkin tulos- 7141: loudellisiin vaikeuksiin. Erityisen raskaana tämän ten odotukset säilyvät, vaikka taloudellista mah- 7142: työttömyyden lajin ovat kokeneet myös kuvatai- dollisuutta luovaan työhön ei kannusta se var- 7143: teilijat. Taiteilijanpalkan maksaminen olisi eräs muus, että kukaan ei tällaisena aikana osta tai tar- 7144: muoto ratkaista ongelma, mutta tällä ratkaisulla vitse mitään. Siitä syystä olisi valtion toimesta tut- 7145: saattaa olla se vaikutus, että siitä osallisiksi tulisi- kittava mahdollisuuksia taideteosten hankintaan 7146: vat ensi sijassa juuri ne, joilla entisestäänkin on erilaisiin valtion laitoksiin, mutta myös kunnille 7147: turvallinen asema ja vähintään kohtalaiset tulot. tulisi antaa aikaisempaa enemmän määrärahoja 7148: Kuitenkin juuri nuoret, vasta opintonsa päättä- taideteosten hankintaan. Näillä toimenpiteillä 7149: neet tai taiteen ensimmäisillä vaikeimmilla por- voitaisiin tukea nuoria, vaikeuksissa olevia tai- 7150: tailla yrittävät ovat kaikkein suurimmissa talou- teentekijöitä. 7151: dellisissa vaikeuksissa ja heille tulisi löytää parem- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 7152: min ja useammalle sopivia ratkaisuja työnsä jatka- taen, 7153: miseksi ja oman alansa edelleen kehittämiseksi, 7154: sillä juuri tätä työttömien joukkoa syrjitään täy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7155: dellisesti myös työttömyysapujen ja -tukien suh- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 7156: teen. Päinvastoin itsenäisen yrittäjän jokakuukau- markkaa taideteosten ostoon taloudellisis- 7157: tinen verolappu tulee tyhjääkin tyhjempään tai- sa vaikeuksissa olevtlta taitetltjozlta. 7158: 7159: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7160: 7161: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala 7162: Liisa Hilpelä Jukka Mikkola 7163: 148 1986 vp. 7164: 7165: Raha-asia-aloite n:o 136 7166: 7167: 7168: 7169: 7170: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiushotellien 7171: ja -ravintoloiden tukemiseen 7172: 7173: 7174: Eduskunnalle 7175: 7176: Alkoholipolitiikan päämääriin kuuluu alkoho- sia kokemuksia. Norjan valtion '' Statens Fond for 7177: lilain 5 §:n mukaan alkoholista aiheutuvien hait- alkoholfrie hoteller, andre herberger och bevert- 7178: tojen supistaminen mahdollisimman vähiin. Vali- ninger" -nimistä lainarahastoa hoitaa sosiaalimi- 7179: tettavasti maan hotelli- ja ravintolaoloja ei ole voi- nisteriö, jonka apuna laina-anomuksien ratkaise- 7180: tu kehittää siten, että ne palvelisivat tätä tarkoi- misessa on asiantuntijavaliokunta. Lainoja myön- 7181: tusta. Ensiluokkaisilla hotelleilla ja ravintoloilla netään hotellien, matkustajakotien ja ravintoloi- 7182: on harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta anniske- den perustamiseen, laajentamiseen ja uusimiseen. 7183: luoikeudet. Runsas neljännes alkoholijuomien Laina-aika on korkeintaan 20 vuotta. Lainoista pe- 7184: kulutuksesta tapahtuu ravintoloissa. ritään valtion muiden vastaavien rahastojen kor- 7185: Anniskeluravintoloita on pyritty suosimaan eri- ko, 2 1/2 %. Lainaa myönnetään yleensä 10- 7186: tyisesti sen perusteella, että alkoholijuomien 30 % koko rahoitustarpeesta. 7187: nauttimisen niissä on katsottu tapahtuvan valvon- Norjassa tämä lainarahasto on yhdessä sikäläi- 7188: nan alaisena ja olevan siksi muualla tapahtuvaa sen raittiusravintoloiden, -kahviloiden ja -hotel- 7189: nauttimista hillitympää. Juha Partasen suorittama lien valtakunnallisen järjestön kanssa myötävai- 7190: ravintolakäyttäytymistä koskeva tutkimus on aset- kuttanut korkeatasoisten alkoholittomien hotelli- 7191: tanut tämän käsityksen vähintään kyseenalaiseksi. ja ravintolayritysten lisääntymiseen huomattavasti 7192: Keskioluen anniskeluluvan saamisen jälkeen lä- kaikkialla maassa. Yleisesti tunnustetaan, että täl- 7193: hes kaikki aikaisemmin siistit ja viihtyisät kahvi- lä toiminnalla on huomattava kansanraittiutta 7194: lat, jopa maitobaarit muuttuivat rähjäisiksi olut- edistävä merkitys, erityisesti nuorison osalta. 7195: paikoiksi. Ruotsissa on valtion komitea viime vuonna ehdot- 7196: Varsinkin nuorison raittiiden elämäntapojen tanut, että siellä Norjan mallin mukaan ruvettai- 7197: edistämiseksi ja myös matkailuolojen kehittämi- siin antamaan valtion tukea raittiushotelleille, 7198: seksi olisi tärkeätä saada maahan riittävästi hyväta- -motelleille ja -ravintoloille. 7199: soisia raittiusravintoloita ja -hotelleja. Tällaiset Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7200: yritykset eivät kuitenkaan ole yleensä yhtä kannat- taen, 7201: tavia kuin ne, joissa harjoitetaan myös anniskelua. 7202: Siksi niitä ei ole riittävästi perustettu. Tämän joh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7203: dosta olisi tarpeellista, että valtiolla olisi rahasto, 1987 tulo- ja menoarvioon 2 300 000 mar- 7204: josta myönnettäisiin huokeakorkoisia lainoja rait- kan määrärahan /ainoiksi ja avustuksiksi 7205: tiushotellien ja -ravintoloiden perustamista ja laa- raittiushotellien, -motellien ja -ravintoloi- 7206: jentamista varten. den perustamiseen sekä laajentamiseen ja 7207: Norjassa on tällaisesta toiminnasta saatu edulli- uudistamiseen. 7208: 7209: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 7210: 7211: Anna-Liisa Jokinen Anna-Kaarina Louvo Sakari Knuuttila 7212: Impi Muroma Heli Astala Ensio Laine 7213: Liisa Hilpelä Jukka Mikkola 7214: 1986 vp. 149 7215: 7216: Raha-asia-aloite n:o 137 7217: 7218: 7219: 7220: 7221: Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholittomien 7222: juomien hintojen alentamiseksi ravintoloissa 7223: 7224: 7225: Eduskunnalle 7226: 7227: Alkoholinkäytön aiheuttamat lääketieteelliset hintaero houkuttelee monia, varsinkin nuoria, va- 7228: ja sosiaaliset ongelmat ovat hälyttäviä. Maailman litsemaan alkoholia sisältävän vaihtoehdon, "kos- 7229: terveysjärjestö WHO on kehottanut jäsenvaltioi- ka se kuitenkin maksaa yhtä paljon''. Alkoholit- 7230: taan ryhtymään toimenpiteisiin alkoholin käytön tomien juomien hintoja tulisi tämän johdosta 7231: vähentämiseksi. alentaa ravintoloissa ja ravitsemusliikkeissä siten, 7232: Tehokkain keino alkoholihaittojen vähentämi- että ne tulevat kuluttajalle myönteiseksi vaihtoeh- 7233: seksi on kulutuksen vähentäminen. Vuoden 1983 doksi ravintolakulttuurissamme. 7234: alussa julkistetun tutkimuksen mukaan noin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 7235: 24 % alkoholin käytöstä tapahtuu ravintoloissa. 7236: Yleisintä se on nuorten aikuisten keskuudessa, ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7237: naisten osalta ravintolakäynnit ovat noususuun- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 7238: nassa. markkaa alkoholittomien juomien hinto- 7239: Ravintoloissa ovat alkoholittomien juomien jen alentamiseksi ravintoloissa, niin että 7240: hinnat alkoholijuomiin verrattuna hämmästyttä- esim. liikenteen piirissä alkoholin käyttöä 7241: vän korkeat. Esim. alkoholiuoman punaviinin voitaisiin vähentää edullisesti saatavien 7242: hinta tavallisen halvan punaviinin hintaan verrat- raittiusjuomien avulla. 7243: tuna on suunnilleen sama. Tämä lähes olematon 7244: 7245: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 7246: 7247: Anna-Liisa Jokinen Anna-Kaarina Louvo Sakari Knuuttila 7248: Impi Muroma Heli Astala Ensio Laine 7249: Jukka Mikkola 7250: 150 1986 vp. 7251: 7252: Raha-asia-aloite n:o 138 7253: 7254: 7255: 7256: 7257: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteisen sotilaspapin vi- 7258: ran perustamiseksi Riihimäen ja Hyrylän varuskuntiin 7259: 7260: 7261: Eduskunnalle 7262: 7263: Sotilaspapiston täysin uusia virkoja ei sotien jäl- Yksi tällainen virka olisi kipeästi saatava yhtei- 7264: keen ole perustettu kuin yksi ainoa. Kuitenkin sesti Riihimäen ja Hyrylän varuskuntiin. 7265: monien varuskuntien papintehtäviä joudutaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7266: hoitamaan sivutoimisesti esim. seurakuntapap- taen, 7267: pien toimesta, jolloin kieltämättä sotilaspapin 7268: tehtävien hoitaminen kärsii. Siksi olisi välttämä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7269: töntä saada sivutoimisesti hoidettuja sotilaspapin 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 7270: tehtäviä vakinaisten sotilaspappien tehtäviksi, jol- 27.12.01 120000 markkaa yhteisen soti- 7271: loin voitaisiin vakavasti ja täysipainoisesti paneu- laspastorin viran perustamiseksi Rzihimäen 7272: tua niihin moniin ongelmiin ja vaikeuksiin, joita ja Hyrylän varuskuntiin. 7273: esim. varusmiespalvelusta suorittavilla nykyaikana 7274: kasvavassa määrin esiintyy. 7275: 7276: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7277: 7278: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7279: 1986 vp. 151 7280: 7281: Raha-asia-aloite n:o 139 7282: 7283: 7284: 7285: 7286: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten van- 7287: hempainpäivien järjestämiseksi 7288: 7289: 7290: Eduskunnalle 7291: 7292: Asevelvollisuuden suorittaminen on kansalais- Tämän mahdollistamiseksi olisi valtion vuoden 7293: velvollisuus kuten myös yleisen maanpuolustus- 1987 tulo- ja menoarvioon otettava määräraha 7294: hengen omaksuminen. Tätä myönteistä maan- vanhempainpäivien entistä useammin tapahtuvaa 7295: puolustushenkeä voidaan lisätä myös niissä henki- ja monipuolisempaa järjestämistä varten. 7296: löissä, jotka eivät enää ole asevelvollisuuttaan suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7297: rittamassa tai eivät koskaan Suomen lakien mu- taen, 7298: kaan pääse sitä suorittamaankaan. Näinhän on 7299: ennen kaikkea asianlaita naishenkilöiden kohdal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7300: la, mutta sekä naiset että vanhemmat miespuoli- 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark- 7301: set henkilöt voisivat saada arvokasta tietoutta vie- kaa asevelvollisten vanhempainpäivien jär- 7302: railemalla entistä useammin järjestettävillä van- jestämisen lisäämiseksi varuskunnissa. 7303: hempienpäivillä katsomassa omaa poikaansa ja tä- 7304: män palveluympäristöä varuskunnassa. 7305: 7306: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7307: 7308: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7309: 152 1986 vp. 7310: 7311: Raha-asia-aloite n:o 140 7312: 7313: 7314: 7315: 7316: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Reservin Aliupseerien 7317: Liiton toiminnan tukemiseen 7318: 7319: 7320: Eduskunnalle 7321: 7322: Reserviläisjärjestöt levittävät jäsenistölleen ja Kysymyksessä on koko kansan yhteinen, politii- 7323: kaikille kansalaispiireille täsmällistä tietoa rauhan kan ulkopuolella oleva asia. 7324: ylläpitämiseen tähtäävästä Suomen virallisesta Rahallisten resurssien rajallisuus on kuitenkin 7325: turvallisuus- ja yhteistyöpolitiikasta. Reserviläis- ollut esteenä riittävän laajan turvallisuuspoliitti- 7326: järjestöt vapaaehtoisina kansalaisjärjestöinä pyrki- sen tiedotusohjelman toteuttamiselle ja maan- 7327: vät kaikessa toiminnassaan vakiinnuttamaan ja sy- puolustustietouden syventämiselle mahdollisim- 7328: ventämään asiallista ja tosiasioihin perustuvaa tie- man laajoissa kansalaispiireissä. 7329: toutta maanpuolustuksemme olemuksesta ja rau- ~ Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7330: hanomaisista tavoitteista. taen, 7331: Liittojen järjestämissä eri tapahtumissa, maan- 7332: puolustusjuhlissa, koulutuspäivillä ja tiedotusti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7333: laisuuksissa kävi viime vuonna yli 100 000 kansa- 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 7334: laista. Liittojen piiriin ovat tervetulleita kaikkien kaa Reservin Aliupseen"en Ltitolle maan- 7335: kansalaispiirien ja mielipidesuuntien edustajat. puolustustyön tukemiseen. 7336: 7337: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7338: 7339: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7340: 1986 vp. 153 7341: 7342: Raha-asia-aloite n:o 141 7343: 7344: 7345: 7346: 7347: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon 7348: rakentamiseksi Noormarkkuun 7349: 7350: 7351: Eduskunnalle 7352: 7353: Noormarkun kunnassa sijaitsee useita valtion Virastotalon rakentaminen to1s1 Pohjois- 7354: virastoja, jotka sijaitsevat vuokratiloissa ja erillään Satakunnan kuntien erittäin korkeaan työttömien 7355: toisistaan, ja useat virastoista ovat lisäksi epäajan- ja erityisesti rakennustyöläisten työttömien mää- 7356: mukaisissa tiloissa. rään omalta osaltaan helpotusta. 7357: Viraston rakentaminen olisi välttämätöntä, jot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7358: ta Noormarkussa sijaitsevat valtion virastot, joita taen, 7359: ovat verotoimisto, sairausvakuutustoimisto, kan- 7360: saneläketoimisto, nimismiespiirin kanslia, poliisi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7361: asema, posti- ja lennätintoimisto ja mahdollinen 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 7362: tiepiirin toimisto, pääsisivät muuttamaan ajan- 28.64. 76 500 000 markkaa valtion viras- 7363: mukaisiin tiloihin valtion omistamassa rakennuk- totalon rakentamisen aloittamiseksi Noor- 7364: sessa ja voisivat sijaita keskitetysti. markussa. 7365: 7366: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7367: 7368: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7369: 7370: 7371: 7372: 7373: 20 260148U 7374: 154 1986 vp. 7375: 7376: Raha-asia-aloite n:o 142 7377: 7378: 7379: 7380: 7381: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta polttoaineveroa vastaa- 7382: van avustuksen suorittamiseksi invalideille 7383: 7384: 7385: Eduskunnalle 7386: 7387: Invalidit ovat paljossa vähemmälle osalle jäänyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7388: ihmisryhmä muihin verrattuna. Siksi heidän ase- taen, 7389: mansa parantamiseksi olisi tehtävä kaikki mahdol- 7390: linen. Tämän vuoksi olisi myös heidän maksamas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7391: taan auton polttoaineesta saatava valtionvero pois, 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 7392: jottei heidän tarvitsisi sitä maksaa, kuten heidän markkaa polttoaineveron osuutta vastaa- 7393: ei tarvitse maksaa autoveroakaan ainakaan koko- van avustuksen suorittamiseksi invalidezl- 7394: naan. le. 7395: 7396: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7397: 7398: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7399: 1986 vp. 155 7400: 7401: Raha-asia-aloite n:o 143 7402: 7403: 7404: 7405: 7406: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta raamatunkäännösyksi- 7407: kön työskentelyyn 7408: 7409: 7410: Eduskunnalle 7411: 7412: Uusi virallinen raamatunsuomennos on työn al- kinapalstaa. Ne suorastaan vilisevät Raamatun si- 7413: la. Työhön on vuodesta 1976 lähtien saatu myös taatteja ja vielä enemmään salasitaatteja. Ja kuin- 7414: valtionapua vuosittain. Näin tulisi saada myös ka monella kirjalla on nimenä lainaus Raamatus- 7415: vuoden 1987 talousarvioon, sillä raamatun suo- ta? Jollei lukija enää tiedä, mitä noihin viittaok- 7416: mennos aina kulloinkin vallitsevalle kirjakielelle siin sisältyy, ne jäävät turhiksi kummallisuuksiksi. 7417: on kansakunnan yksi tärkeistä kulttuuriteoista ja Kansastamme 96 prosenttia tunnustautuu kris- 7418: tietysti myös kristinuskon kannalta ensiarvoista. tityiksi kuulumaila eri kirkkokuntiin. Monen koh- 7419: Kun kirkkoraamattu (1933/ 1938) otettiin käyt- dalla on varmaan kyse tapakristillisyydestä, mutta 7420: töön, oli kaikkialla vallalla sananmukaisen kään- kun hekin suostuvat maksamaan kirkon jäsenyy- 7421: tämisen ihanne. Kullekin alkukielen sanalle haet- destään, ei voi välttyä ajatukselta, että usko usein 7422: tiin mieluiten yksi ainoa vastine äidinkielestä ja piilee kiireen ja välinpitämättömyyden takana. 7423: piste pantiin siihen, missä se alkutekstissäkin oli. Uuden testamentin ns. populaarityyppinen 7424: Lukijan tehtäväksi jäi selvittää kirjan sanoma. Il- käännös, Uusi testamentti nykysuomeksi, ilmestyi 7425: mestyessään kirkkoraamattumme epäilemättä oli 1972. Tähän mennessä sitä on myyty 200 000 kap- 7426: yksi parhaita raamatunkäännöksiä. paletta, vaikka kirjan juoni on yleisesti tunnettu 7427: Sanatarkkuusihanteen aika on kuitenkin ohi ja eikä siihen sisälly menestysromaanien myyviä koh- 7428: tilalle on tullut tarve ymmärtää kirjoittajan ajatus tauksia. Silti painos pääsi kahteen kertaan loppu- 7429: mahdollisimman aitona. Kun on näyttöä siitä, maan kesken. 7430: että suomea puhuvat ihmiset edelleen tarvitsevat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7431: Raamattua ja tahtovat entistä paremmin käsittää taen, 7432: sen sanoman, on Raamattu suomennettava uudel- 7433: leen uusia periaatteita noudattaen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7434: Ja näyttöä on. Yhtenä länsimaisen kulttuurin 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 7435: peruspylväänä Raamattu elävöittää yhä kielen- 29.02.51 JOO 000 markkaa käytettäväksi 7436: käyttöämme. Helpoin tapa vakuuttua tästä on vil- raamatunsuomennostyöhön. 7437: kaista minkä hyvänsä lehden pääkirjoitus- tai pa- 7438: 7439: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7440: 7441: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7442: 156 1986 vp. 7443: 7444: Raha-asia-aloite n:o 144 7445: 7446: 7447: 7448: 7449: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta luokkien oppilas- 7450: määrien alentamiseksi 7451: 7452: 7453: Eduskunnalle 7454: 7455: Koululaitoksessamme syntyy monenlaisia vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7456: keuksia, koska koululuokat ovat useasti liian suu- taen, 7457: ria. Kurinpidolliset asiat ovat usein ongelmallisia. 7458: Oppimistehokkuus muodostuu heikoksi. Erityis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7459: ryhmien muodostuminen on myös vaikeaa, koska 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7460: erikoisempiin, harvempien valitsemiin ryhmiin ei 29.46.30 500 000 markkaa arviomäärära- 7461: löydy tarpeeksi osanottajia. hana luokkien oppzlasmäärien alentami- 7462: Opettajien kohdalla on myös nykyisin usein seksi. 7463: vaikea työllisyystilanne, joka osaltaan helpottuisi, 7464: jos luokkien kokoja nykyisestään pienennettäisiin. 7465: 7466: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7467: 7468: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7469: 1986 vp. 157 7470: 7471: Raha-asia-aloite n:o 145 7472: 7473: 7474: 7475: 7476: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kyläkoulujen vähim- 7477: mäisoppilasmäärien alentamiseen 7478: 7479: 7480: Eduskunnalle 7481: 7482: Kyläkoulu on kaikinpuolisesti paras ratkaisu ta myös nuoret lapsia synnyttävät ihmiset saisivat 7483: niin opintien ensiaskelten ottajan turvallisuuden kylissä toimeentulonsa. Ennen kaikkea on koulu- 7484: kannalta kuin myös koko kyläkunnan kannalta, jen jatkamiseen tarvittavia oppilasmääriä edelleen 7485: sillä kylä ilman koulua on kuin keskuksensa, sydä- alennettava, jotta säästyttäisiin ikäviltä kyläkoulu- 7486: mensä menettänyt. Kyläkoulustahan säteilee mo- jen lakkauttamisilta. 7487: nenlaisia vaikutteita ympäristön elämään, siellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7488: voidaan kokoontua erilaisten harrastusten mer- taen, 7489: keissä, mikä osaltaan lisää kyläläisten yhteenkuu- 7490: luvaisuu?en henkeä ja auttaa myös viihtymään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7491: paremmm. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7492: Kuitenkin yhä useammin joudutaan kyläkoulu- 29.46.30 500 000 markkaa arviomäärära- 7493: ja lopettamaan. Tämän vuoksi olisi tehtävä kaikki hana kyläkoulujen lakkauttamisen estämi- 7494: mahdollinen näiden koulujen toiminnan jatkami- seksi vähimmäisoppzlasmäärää alentamal- 7495: seksi. Kyliin olisi luotava työmahdollisuuksia, jot- la. 7496: 7497: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7498: 7499: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7500: 158 1986 vp. 7501: 7502: Raha-asia-aloite n:o 146 7503: 7504: 7505: 7506: 7507: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoululaisten kou- 7508: lukyyditykseen kyyditykseen oikeuttavan kilometrimäärän alen- 7509: tamiseksi 7510: 7511: Eduskunnalle 7512: 7513: Nykyisin lasten koulutie on tullut yhä vaaralli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7514: semmaksi jatkuvasti lisääntyvän liikenteen aiheut- taen, 7515: taman vaaran vuoksi. Siksi on perin vaarallista 7516: kulkea kapeilla teillä hyvin usein vielä pimeässä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7517: Erityisesti nuoremmat koululaiset ovat vaaroille 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7518: alttiina. Siksi olisikin nykyistä kyyditysjärjestel- 29. 46.30 lisäyksenä 500 000 markkaa pe- 7519: mää muutettava niin, että 3 km:stä lähtien ruskoululaisten koulukyydityksiin oikeut- 7520: voitaisiin kyyditä lapsia kouluun nykyisen 5 krn:n tavan matkan alentamisesta kolmeen kilo- 7521: sijasta. metrzi"n aiheutuviin lisäkustannuksti"n. 7522: 7523: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7524: 7525: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7526: 1986 vp. 159 7527: 7528: Raha-asia-aloite n:o 147 7529: 7530: 7531: 7532: 7533: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvian koulukes- 7534: kuksen rakentamiseen 7535: 7536: 7537: Eduskunnalle 7538: 7539: Merikarvian koululaitos toimii jopa 60 vuotta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7540: vanhoissa tiloissa, jotka käytännössä ovat lop- taen, 7541: puunkuluneet. Tästä syystä uuden koulukeskuk- 7542: sen saaminen on välttämätöntä, mutta Turun ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7543: Porin läänin saamien koulunrakentamisrahojen 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 7544: perusteella on rakentamisen aloittaminen siiny- markkaa Merikarvian koulukeskuksen ra- 7545: mässä vuosikymmenen vaihteeseen. kentamisen aloittamiseksi. 7546: 7547: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7548: 7549: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7550: 160 1986 vp. 7551: 7552: Raha-asia-aloite n:o 148 7553: 7554: 7555: 7556: 7557: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Suodenniemen keskus- 7558: tan Pohjakylän koulun rakentamiseksi 7559: 7560: 7561: Eduskunnalle 7562: 7563: Suodenniemen kunta vaatii kirkonkylän kes- rakentamisesta jälkirahoituksen turvin. Tähän 7564: kustan ala-asteen, Pohjakylän koulun rakennuslu- menettelyyn valtiovalta on viime vuosina suun- 7565: paa lääninhallitukselta jo ensi syksyksi. Lääninhal- nannut yhä enemmän rahoitusta. Tästä menette- 7566: lituksen ohjelmissa koulun rakentaminen on sijoi- lystä Suodenniemellä kuitenkin luovutaan kun- 7567: tettu pari vuotta myöhäisemmäksi. Suodennie- nanhallituksen päätöksellä. Sen sijaan kunnanhal- 7568: mellä joudutaan kuitenkin kestämättömään tilan- litus anoo, että lääninhallitus aikaistaisi rakennus- 7569: teeseen, ellei koulun rakentamiseen päästä. hanketta, sekä urheilutalon liikuntatilojen perus- 7570: Suodenniemen kunnalla on kiireelleen vankka korjausta. Pohjakylän uusi koulu aiotaan tehdä 7571: peruste. Pohjakylän ala-asteen oppilasmäärä ki- kunnan haltuun siirtyneen urheilutalon naapuri- 7572: puaa tasaisesti ylöspäin. Jo ensi syksynä koulu tontille. 7573: muuttuu pysyvästi kolmiopettajaiseksi. Nykyisin Pohjakylän koulun rakennuskustannuksiksi ar- 7574: Pohjakylän koulussa on vain kaksi luokkaa. vioidaan kaksi miljoonaa markkaa. Kunta saa kui- 7575: Vuonna 1984 Pohjakylän koulussa oli 37 oppi- tenkin hankkeeseen valtion avustuksinaja lainoi- 7576: lasta, mutta syksyllä 1985 jo 42. Vuonna 1986 op- na 89 prosenttia kustannuksista. 7577: pilasmäärä nousee 52:een ja ylittää tämän vuosi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7578: kymmenen lopussa 60 oppilaan rajan. taen, 7579: Kunta on pyrkinyt vanhassa kiinteistössä toimi- 7580: van Pohjakylän ala-asteen uudisrakentamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7581: pian parikymmentä vuotta. Toistuvista anomuk- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7582: sista huolimatta lupaa ei ole hellinnyt rakentami- 29.46.34 2 000 000 markkaa Suodennie- 7583: seen. men kirkonkylän Pohjakylän koulun ra- 7584: Tällä hetkellä koulu on yhdeksännellä sijalla kentamiseksi. 7585: läänin kiireellisyysjärj estyksessä. 7586: Hallintoelimet ovat keskustelleet jopa koulun 7587: 7588: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7589: 7590: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7591: 1986 vp. 161 7592: 7593: Raha-asia-aloite n:o 149 7594: 7595: 7596: 7597: 7598: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion perustamiseksi 7599: Noormarkkuun 7600: 7601: 7602: Eduskunnalle 7603: 7604: Noormarkun kunta on kehittyvä lähes 6 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7605: asukkaan kunta Satakunnassa. Siellä on runsaasti nioittaen, 7606: oppilaita peruskoulun yläasteella. Kunnassa on 7607: todettu puutteeksi, että paikkakunnalta puuttuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7608: jatko-opiskelumahdollisuus peruskoulun käyneil- 1987 tulo- ja menoarvioon momenti/le 7609: le oppilaille. Tämän vuoksi olisi tarpeellista, että 29.46.34 1 000 000 markkaa lukion toi- 7610: kuntaan perustettaisiin lukio. Kun siihen on jo minnan aloittamiseksi Noormarkussa. 7611: periaatteessa saatu lupakin, olisi tarpeellista saada 7612: määräraha koulun aloittamiseksi. 7613: 7614: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7615: 7616: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7617: 7618: 7619: 7620: 7621: 21 260148U 7622: 162 1986 vp. 7623: 7624: Raha-asia-aloite n:o 150 7625: 7626: 7627: 7628: 7629: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta yhden henkilön palk- 7630: kaamiseksi Satakunnan kotiteollisuusneuvontajärjestölle 7631: 7632: 7633: Eduskunnalle 7634: 7635: Satakunnan kotiteollisuusneuvontajärjestön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7636: toiminta on vilkasta ja ulottuu useille paikkakun- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7637: nille. Kaikissa toimipiireissä ei kuitenkaan oleva- 29. 76.511isäyksenä 90 000 markkaa yhden 7638: kinaista neuvojaa, joten edes yhden uuden neuvo- henkzlön palkkaamiseksi Satakunnan koti- 7639: jan toimen perustaminen olisi mitä tarpeellisinta. teollisuusneuvontajärjestölle. 7640: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7641: taen, 7642: 7643: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7644: 7645: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7646: 1986 vp. 163 7647: 7648: Raha-asia-aloite n:o 151 7649: 7650: 7651: 7652: 7653: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanon metsämu- 7654: seon perustamiseksi 7655: 7656: 7657: Eduskunnalle 7658: 7659: Tien rakentaminen suunnitellulle Parkanon esineistöä on kerätty. Museoalue sijaitsee hyvällä 7660: metsämuseon alueelle on aloitettu. Tarkoituksena paikalla valtatien n:o 3 ja Järvi-Suomen tien ris- 7661: on saada Parkanoon elävään toiminnallisuuteen teyksen tuntumassa. 7662: perustuva maamme metsä-, metsätalous- ja luon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7663: tomuseo, josta tulisi tiettävästi alan ensimmäinen taen, 7664: museo pohjoismaissa. Tarkoituksena on esitellä 7665: Suomen luonnollisimman raaka-aineen hyväksi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7666: käyttöä ja kehittymistä vuosisatojen saatossa. Mu- 1987 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark- 7667: seo rakennetaan alueelle, joka on vielä täysin kaa Parkanon metsämuseon perustami- 7668: luonnonmukaisessa kunnossa. Sinne on saatu jo seksi. 7669: metsähallinnoita lahjaksi ''peruspääoma'' ja myös 7670: 7671: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7672: 7673: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7674: 164 1986 vp. 7675: 7676: Raha-asia-aloite n:o 152 7677: 7678: 7679: 7680: 7681: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansanmu- 7682: siikki-instituutin juhlakentän rakentamiskustannuksiin 7683: 7684: 7685: Eduskunnalle 7686: 7687: Kaustisen kansanmusiikki-instituutti on saavut- kentän tekeminen liiallisesti rasittaisi instituutin 7688: tanut koko maassa arvostetun aseman ja laajaa taloutta ja siten olisi haittaamassa musiikkijuhlien 7689: tunnustusta ja yleistä tietämystä Kaustisen kan- järjestämisen onnistumista. 7690: sanmusiikkijuhlien järjestäjänä. Jotta juhlien toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7691: minta voisi parhaalla mahdollisella tavalla onnis- taen, 7692: tua, on myös jo rakennettujen konserttitilojen li- 7693: säksi saatava edustava juhlakenttä ulkoilmatilai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7694: suuksien pitopaikaksi. Tämän vuoksi olisi saatava 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark- 7695: myös valtion tukea yli 1 milj. markkaa maksa- kaa Kaustisen kansanmusiikki-instituutin 7696: maan tulevan juhlakentän rakentamiseen, jottei juhlakentän rakentamiseen. 7697: 7698: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7699: 7700: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7701: 1986 vp. 165 7702: 7703: Raha-asia-aloite n:o 153 7704: 7705: 7706: 7707: 7708: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien valtionosuuk- 7709: siin urheiluseurojen toiminnan tukemiseen 7710: 7711: 7712: Eduskunnalle 7713: 7714: Liikuntalain keskeisimmistä tavoitteista yksi oli sa se nousi enmtaan 12 mk/asukas. Tällä tavoin 7715: luoda edellytykset kuntien seura-avustusten kas- voitaisiin ratkaisevalla tavalla edistää vapaaehtoi- 7716: vattamiseksi. Tähän suuntaan valtionosuuksien suuteen perustuvan urheiluseuratoiminnan elin- 7717: vuosittaisella lisäämisellä on toki edettykin. Erityi- voimaisuutta ja turvata erityisesti urheilun nuori- 7718: sen kiitoksen ansaitsevat kunnat, jotka ovat lähes sotoiminnan jatkuvuus. 7719: poikkeuksetta huolehtineet siitä, että niiden ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7720: lousarvioissa seuroille varatut toiminta-avustukset taen, 7721: ovat vuosittain lisääntyneet vähintään valtion- 7722: osuuden kasvun verran. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7723: Valtionosuuden maksamisen perusteena ole- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7724: vaan asukaskohtaiseen markkamäärään tulee kui- 29.91.5 0 5 000 000 markkaa kuntien val- 7725: tenkin saada aikaan tuntuva korotus. Se tulisi pi- tionosuuksien korottamiseksi urhezfuseu- 7726: kaisesti nostaa tasolle 25 mk/asukas, kun se nyt on rojen toiminnan tukemiseksi. 7727: hiukan yli 10 mk/asukas ja vuoden 1986 budjetis- 7728: 7729: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7730: 7731: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7732: 166 1986 vp. 7733: 7734: Raha-asia-aloite n:o 154 7735: 7736: 7737: 7738: 7739: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanon Vahojärven 7740: urheiluseura Lennon toimitalon kunnostamiseen 7741: 7742: 7743: Eduskunnalle 7744: 7745: Parkanon Vahojärven urheiluseura Lento on nen korjaukseen nopeuttaisi talon käyttöönottoa 7746: rekisteröity yhdistys jo vuodesta 1936. Seuran monipuoliseen toimintaan kuten urheilun ja näy- 7747: toiminnan piristämiseksi on vuonna 1983 hankit- telmäpiirin harjoitustiloiksi. Samoin sitä on tar- 7748: tu toimitalo vastapäätä Jaakkolan koulua Ku- koitus vuokrata erilaisten tilaisuuksien pitopai- 7749: run-Parkanon tien varrelta keskeiseltä paikalta kaksi. 7750: kyläkuntaa. Talossa on aiemmin toiminut koulu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7751: ja se on ollut paikallisen pienviljelijäyhdistyksen nioittaen, 7752: omistuksessa. 7753: Talon hankkimiseksi on otettu lainaa, jota on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7754: lyhennetty kilpailujen, keräysten ja huutokaup- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 markkaa 7755: pojen tuottojen avulla. Nyt talo tarvitsisi korjaus- Parkanon Vahojärven urhezluseura Lennon 7756: ta, esim. lattiat, muurit ja ikkunat on uusittava. toimitalon korjaukseen. 7757: Talosta puuttuu myös sähkö. Avustuksen saami- 7758: 7759: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7760: 7761: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7762: 1986 vp. 167 7763: 7764: Raha-asia-aloite n:o 155 7765: 7766: 7767: 7768: 7769: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Aholansaarisäätiölle 7770: kurssikeskuksen rakentamiseen 7771: 7772: 7773: Eduskunnalle 7774: 7775: Aholansaarisäätiö on saanut toimeen vilkkaan joonien markkojen investointi ja säätiöllä itsellään 7776: kurssi- ja leiritoiminnan historiallisesti arvokkaas- ei käyttövaroja ole, koska toimintatarkoituksena- 7777: sa Paavo Ruotsalaisen saaressa Aholansaaressa Nil- kaan ei ole voiton tuottaminen, vaan lomamah- 7778: siän Syväri-järvellä. Saarella sijaitsee mm. Ukko- dollisuuksien tarjoaminen vuosittain yli 10 000 ih- 7779: Paavon savupirtti, jossa voidaan pitää kokouksia ja miselle. Siksi tarvittaisiin rakennushankkeissa 7780: seuroja aidossa ympäristössä. Saarelle on jonkin myös valtion apua. 7781: verran rakennettu uusia majoitustiloja ja vanha Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7782: navetta kunnostettu kokoustiloiksi ja ruokalaksi. taen, 7783: Koska kuitenkin tilat ovat epäkäytännöllisiä eivät- 7784: kä vastaa nykyajan vaatimuksia, on säätiön halli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7785: tus tehnyt suunnitelmat uuden päärakennuksen 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 7786: tekemiseksi ja Raha-automaattiyhdistykseltä on kaa kurssikeskuksen rakentamisen edistä- 7787: luvassa myös varoja. Kuitenkin kyseessä on mil- miseksi Nilsiän Aholansaaressa. 7788: 7789: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7790: 7791: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7792: 168 1986 vp. 7793: 7794: Raha-asia-aloite n:o 156 7795: 7796: 7797: 7798: 7799: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Korvaluoman pienvilje- 7800: lijäyhdistyksen ja Niinisalon maamiesseuran talojen peruskor- 7801: jauksiin Kankaanpäässä 7802: 7803: Eduskunnalle 7804: 7805: Kankaanpään Korvaluomalla ja Jokivarrella Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7806: Niinisalossa on kummassakin kylässä talkoovoi- taen, 7807: min ylläpidetty kyläläisten uhrautuvaisuudella 7808: maamiesseurantaloja, jotka kumpikin ovat entisiä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7809: kansakouluja. Jotta ahkera taikootoiminta saisi 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7810: julkista tunnustusta ja innostaisi kyläläisiä entistä 29. 99.51 9 000 markkaa Kankaanpiiässä 7811: enemmän huolehtimaan yhteisistä maamiesseu- olevien Korvaluoman pienviljeltjäyhdis- 7812: rantaloistaan, olisi yhteiskunnan tunnustuspal- tyksen ja Niinisalon maamiesseuran talo- 7813: kintona annettava näiden talojen kunnostamiseen jen kunnostamiseen. 7814: pieni avustusmääräraha. 7815: 7816: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7817: 7818: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7819: 1986 vp. 169 7820: 7821: Raha-asia-aloite n:o 157 7822: 7823: 7824: 7825: 7826: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maitotaloustuotteiden 7827: käytön edistämiseksi 7828: 7829: 7830: Eduskunnalle 7831: 7832: Jatkuvasti tuodaan esiin, että maassamme olisi jne. Myös valistustyötä tarvittaisiin, jotta kansalai- 7833: liikatuotantoa maitotaloustuotteiden kohdalla. set oppisivat ymmärtämään erilaisten maitota- 7834: Tämä ei pidä paikkaansa, koska maahamme tuo- loustuotteiden ravintoarvot ja sen, miten niitä 7835: daan ravintorasvoja margariinien valmistamista voidaan monipuolisesti käyttää ja niiden kulutus- 7836: varten enemmän kuin maastamme viedään voita ta lisätä esimerkiksi juuri juustojen, jugurttien, 7837: ulkomaille. Kuitenkin tämän johdosta on maas- viilien ja muiden tuotteiden kohdalla. 7838: samme ruvettu keräämään markkinoimismaksuja, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7839: jotka rasittavat ennestäänkin ahdinkotilanteessa taen, 7840: olevia perheitä ja pienviljelijöitä. Jotta markkinoi- 7841: mismaksujen keräämiseltä voitaisiin välttyä, olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7842: kaikin mahdollisin keinoin edistettävä kotimais- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 30.30 7843: ten maitotaloustuotteiden käyttöä, ja tässä olisi uudelle momentzlle 500 000 markkaa mai- 7844: nimenomaan lisättävä maitotaloustuotteita eri- totaloustuotteiden käytön edistämiseksi 7845: laisten yhteiskunnan laitosten ruokavalioissa, jol- yhteiskunnan en· laitoksissa ja käyttöä li- 7846: loin tulevat kysymykseen esimerkiksi koulut, sai- säävän valistustoiminnan tehostamiseksi. 7847: raalat, vankilat, varuskunnat, päiväkodit, virastot 7848: 7849: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7850: 7851: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7852: 7853: 7854: 7855: 7856: 22 260148U 7857: 170 1986 vp. 7858: 7859: Raha-asia-aloite n:o 158 7860: 7861: 7862: 7863: 7864: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta keskuskalanviljelylai- 7865: toksen perustamiseksi Pohjois-Satakuntaan 7866: 7867: 7868: Eduskunnalle 7869: 7870: Koska Pohjois-Satakunta on vesirikasta eikä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7871: alueella ole kalanviljelylaitosta, niin olisi tällainen taen, 7872: laitos saatava aikaan. On suoranainen häpeä, että 7873: tuhatjärvien maahan tuodaan vuosittain useita sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7874: toja miljoonia kiloja kalaa, kun kotimainen tuo- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 7875: tanto on vain noin 100 miljoonaa kiloa, ja kuiten- 30.38. 74 500 000 markkaa keskuskalan- 7876: kin Suomessa olisi erinomaiset luontaiset edelly- viljelylaitoksen perustamiseksi Pohjois- 7877: tykset kalanjalostustoiminnan harjoittamiseksi. Satakuntaan. 7878: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7879: 7880: Anssi Joutsenlahti LeaMäkipää 7881: 1986 vp. 171 7882: 7883: Raha-asia-aloite n:o 159 7884: 7885: 7886: 7887: 7888: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen perkaami- 7889: seen Lankosken ja jokisuun välillä 7890: 7891: 7892: Eduskunnalle 7893: 7894: Viime vuosina on havaittu, että Karvianjoen juoksun ruoppaamiseksi Lankoskesta mereen asti, 7895: suupuoli on huolestuttavassa määrin madaltunut. joten perkaustyöt voitaisiin hyvin aloittaa. 7896: Kun vesistön virtaama-alue on laaja, niin se kerää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7897: vuosien mittaan lietettä aina joen larvoilta alkaen. taen, 7898: Liete kerääntyy alajuoksun osalle, maclaitaa joen 7899: syvyyttä ja lisää tulvavaaroja laajasti koko vesistön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7900: alueella. Niinpä Karvianjoen alajuoksulla joutuu 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7901: vuosittain tulvien peittämäksi noin 600 ha peltoa. 30.40. 77 500 000 markan määrärahan 7902: Tämän tulvan estämiseksi on joen alajuoksu jo Karvianjoen perkaamiseksi Lankoskesta 7903: punnittu ja suunnitelmia on laadittu joen ala- mereen tulvavahinkojen estämiseksi. 7904: 7905: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7906: 7907: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7908: 172 1986 vp. 7909: 7910: Raha-asia-aloite n:o 160 7911: 7912: 7913: 7914: 7915: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Elinvoimainen maa- 7916: seutu -tutkimusohjelman aloittamiseen 7917: 7918: 7919: Eduskunnalle 7920: 7921: Maaseudun elinvoima on jo pitkään vähentynyt Tämän johdosta olisikin käynnistettävä elinvoi- 7922: yhteiskunnan rakennemuutosten vuoksi. Kuiten- mainen maaseutu -tutkimusohjelman laatiminen, 7923: kin maaseudun elinvoimaisuus tulisi säilyttää ja koska riittävä kokonaisnäkemys maaseudusta ja 7924: sitä kaikin keinoin elvyttää. Tämän vuoksi olisi maatalouden mahdollisuuksista puuttuu, vaikka 7925: tarpeellista myös monipuolisen tutkimustyön yksityiskohtaisesti näistä asioista on tietoa paljon- 7926: käynnistäminen, jotta maaseudun runkoasutus ja kin. 7927: sitä myöten palvelut kuten koulu, kauppa ja posti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7928: saataisiin säilymään. Maaseudun asuttuna pitämi- taen, 7929: nen on paitsi maaseudun omien ihmisten kannal- 7930: ta myös valtion näkökulmasta välttämätön, sitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7931: tähdentää esim. peruspalveluiden kotimaisuus- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 7932: asteen säilyttäminen niin elintarvikehuollon, met- markkaa Elinvoimainen maaseutu -tutki- 7933: sätalouden ja energiatuotannon osalta. Myös pel- musohjelman aloittamiseen. 7934: kästään puolustusnäkökohdat vaativat maaseudun 7935: asuttuna pysymistä. 7936: 7937: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7938: 7939: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7940: 1986 vp. 173 7941: 7942: Raha-asia-aloite n:o 161 7943: 7944: 7945: 7946: 7947: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- ja vesi- 7948: rakennuspiirin perustamiseksi 7949: 7950: 7951: Eduskunnalle 7952: 7953: Satakunnan oman tiepiirin perustamista puol- piirissä on 9 100, joista noin puolet Satakunnassa. 7954: tavat monet seikat. TVL:n Turun piiriä sanotaan Liikennetiheys on maan suurimpia Satakunnassa. 7955: liian suureksi. Siihen kuuluu kaikkiaan 26 tiemes- Jos tarkastellaan piirin työntekijämäärää ja ko- 7956: taripiiriä, kun piireissä on keskimäärin vain 12 tie- nekantaa, säilyisi Satakunnan tiepiiri edelleen 7957: mestari piiriä. Lisäksi satakuntalaiset ovat jatkuvas- elinkelpoisena. Turun piirissä on 1 600 työnteki- 7958: ti jääneet toiselle sijalle piirin määrärahoja jaet- jää, joista vajaa puolet Satakunnassa. Koneyksi- 7959: taessa. Esimerkiksi tulevan kesän päällystysohjel- köitä on 346, joista 173 Satakunnassa. 7960: massa Satakunta saa 35 kilometriä uutta tienpääl- Näinkin asiaa tarkastellessa ovat perusteet 7961: lystettä, Varsinais-Suomi sen sijaan 140 kilomet- omalle tiepiirille olemassa. 7962: riä. Oman tie- ja vesirakennuspiirin perustaminen 7963: Satakunnassa on jo hyvät ja nykyaikaiset varas- palvelisi jo ennakkoon mahdollisesti perustetta- 7964: totilat, jotka soveltuvat piirivaraston tarpeisiin. van Satakunnan läänin ajatusta. 7965: Porissa on oma pieni suunnittelutoimisto ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7966: TVH:n oma toimisto. Kovinkaan paljoa ei tarvit- taen, 7967: taisi enää lisää, jotta tiepiirin organisaatio tulisi 7968: toimivaksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7969: Mikäli Satakunnan tiepiiri toteutuisi, kuuluisi 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 7970: siihen 13 tiemestaripiiriä eli enemmän kuin pii- kaa Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin 7971: reissä keskimäärin on. Tiekilometrejä nykyisessä perustamisen aloittamiseksi. 7972: 7973: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 7974: 7975: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7976: 174 1986 vp. 7977: 7978: Raha-asia-aloite n:o 162 7979: 7980: 7981: 7982: 7983: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 2 päällys- 7984: tämiseksi välillä Huittinen-Nakkila 7985: 7986: 7987: Eduskunnalle 7988: 7989: Helsingin-Porin valtatie välillä Huittinen- Tieosuuden montut ja kulumat paikattiin vuo- 7990: Nakkila kiristää jatkuvasti autoilijoiden hermoja den 1984 helmikuussa valuasfaltilla, minkä jäl- 7991: ja aiheuttaa päänsärkyä ja ylimääräistä rahanme- keen tehtiin vielä siroteraidepaikkaus. TVL:n Tu- 7992: noa TVL:n Turun piirille. run piiriitä upposi hankkeeseen ylimääräistä rahaa 7993: Puolisentoista vuotta sitten Harjavallan ja Nak- muutama satatuhatta markkaa. 7994: kilan välille tehty raidepaikkaus on talven aikana Puolessatoista vuodessa on sirotepinta nyt kulu- 7995: murentunut, ja tieosuus on nyt pahasti kuopilla. nut puhki ja tiellä on syviä uria ja kuoppia. Pääl- 7996: Valtatie on myös Huittisten alueella monin pai- lystevaurioista kertovat liikennemerkit ovat ilmes- 7997: koin syvillä urilla. tyneet tienposkeen. 7998: Huittisten-Nakkilan välille laskettiin vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7999: 1981 tuolloin muodissa ollut, asfalttia huomatta- taen, 8000: vasti huokeampi sirotepinta. Työvaiheen aikana 8001: sattui kuitenkin virhe, sillä tienpinta petti pahasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8002: jo muutaman vuoden käytön jälkeen. 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 8003: Huittisten ja Peipohjan välisellä osuudella petti markkaa valtatien n:o 2 päällystämiseksi 8004: todennäköisesti liimaus - irtokivet singahtelivat välillä Huittinen-Raijala-Peipohja- 8005: ja autojen ikkunat ja lamput rikkoutuivat. Pei- Harjavalta-Nakkila. 8006: pohjan ja Nakkilan välisen tieosuuden kunnon ro- 8007: mahtamiseen oli sitä vastoin syynä todennäköises- 8008: ti alustamassaus. 8009: 8010: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8011: 8012: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8013: 1986 vp. 175 8014: 8015: Raha-asia-aloite n:o 163 8016: 8017: 8018: 8019: 8020: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 42 (Rau- 8021: ma-Huittisten Raijala) parantamiseksi 8022: 8023: 8024: Eduskunnalle 8025: 8026: Etelä-Satakunnan tieverkon yksi pahimmista käyttöön. Meriliikenne sataman kautta on voi- 8027: epäkohdista on Raijalasta Raumalle johtavan kan- makkaasti kasvanut niin, että vuonna 1982 Rau- 8028: tatien n:o 42 alhainen tekninen taso. Kuten tun- ma oli liikenteen määrillä mitaten Suomen kun- 8029: nettua, tie rakennettiin 1950-luvulla olosuhteissa, nallisista satamista neljännellä tilalla Helsingin, 8030: jolloin ankaraa työttömyyttä torjuttiin teitä raken- Kotkan ja Haminan jälkeen. Yhä kasvava osa tästä 8031: tamalla. Raijalan-Rauman tie oli suunniteltu liikenteestä suuntautuu Rauman satamaan Poh- 8032: vanhentuneita 1930-luvun normeja käyttäen, jois-Hämeestä, jonka teollisuus perinteisesti käyt- 8033: mutta koska siinä kiireessä ei uuttakaan suunnitel- tää Rauman satamaa. Esimerkiksi Yhtyneet Pape- 8034: maa ehditty tehdä, pantiin toteutus käyntiin ole- ritehtaat Oy:n vientiliikenteen pääosa kulkee 8035: massa olevan suunnitelman mukaan. Näin tiestä Rauman sataman kautta. Tämä yhtiö on yhdessä 8036: tuli alun alkaen vanhanaikainen: kapea, jyrkkä- Rauma-Repola Oy:n kanssa luonut Rauman sata- 8037: luiskaineo sekä harjaoteiltaan varsin pienillä kaar- maan voimakkaan ahtaus- ja huoliotaorganisaa- 8038: resäteillä tasoitettu, joten sen liikenneturvallisuus tion investoiden useita kymmeniä miljoonia 8039: on kyseenalainen. Eritoten Lappi Tl:n kunnan markkoja rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin. 8040: alueella sijaitseva n. 6 km:n pituinen tieosuus Rauman kaupunginhallitus on tehnyt tie- ja ve- 8041: Kullanperän kylän ja Vuorenmaan tienhaaran vä- sirakennushallitukselle aloitteen kantateiden n:ot 8042: lillä on vaarallinen ja kaipaisi nopeita kohennus- 41 ja 42 muodostaman tieyhteyden Tampere- 8043: toimia. Sanotulla välillä on tien valmistumisen Huittinen-Rauma luokituksen muuttamiseksi 8044: jälkeen 1950-luvun loppupuolelta lähtien tapah- niin, että niistä muodostettaisiin valtatie. 8045: tunut toistakymmentä kuolonuhreja vaatinutta Kevyt liikenne välillä Rauma-Vuorenmaan 8046: liikenneonnettomuutta. tieliittymä Lappi Tl:ssä olisi nopeasti saatava pois 8047: Rauman sataman liikenne on kantatien n:o 42 rekka-autojen joukosta ajotieltä, ja itse ajotietä 8048: valmistumisen jälkeen nelinkertaistunut ja Rau- olisi levitettävä ja oiottava tien koko pituudelta 8049: ma-Repola Oy:n puunjalostustuotanto samoin Huittisten Raijalaan asti. 8050: merkittävällä tavalla kasvanut. Molempien päälii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8051: kennevirrat suuntautuvat Raumalle sisämaasta taen, 8052: päin pitkin kantatietä n:o 42. Parhaillaan on Rau- 8053: man satamassa viimeistelyvaiheessa mittava uudis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8054: rakennushanke. Valtion uusi meriväylä on valmis- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8055: tunut ja kaksi uutta satamanosaa, Ulko-Petäjäk- 31. 24. 77 1 000 000 markkaa perusparan- 8056: sen joukkotavarasatama ja Iso-Hakunin vientiter- nustyön aloittamiseksi kantatiellä n:o 42 8057: minaalisatama, ovat valmistuneet ja ne on otettu (Rauma-Huittinen). 8058: 8059: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8060: 8061: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8062: 176 1986 vp. 8063: 8064: Raha-asia-aloite n:o 164 8065: 8066: 8067: 8068: 8069: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lyhyemmän tieyhteyden 8070: aikaansaamiseksi Etelä-Pohjanmaalta Kankaanpään kautta Hel- 8071: singin suuntaan 8072: 8073: Eduskunnalle 8074: 8075: Ns. Pohjanmaan ja Satakunnan tie Kauhajoelta myös rakennettava, mutta sen ei tarvitsisi välttä- 8076: Honkajoen, Kankaanpään ja Lavian kautta Vam- mättä olla yhteydessä Pohjanmaan-Satakunnan 8077: malaan ja Punkalaitumelle ja edelleen Helsingin tiehankkeeseen, ja se voisi toteutua pikaisesti il- 8078: tielle Murronharjuun on tärkeä koko alueelle ja ly- man sitäkin. 8079: hentää alueen yhteyksiä Helsinkiin kymmeniä ki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8080: lometrejä. Siksi tie olisikin laadittava mahdolli- taen, 8081: simman suoraksi. 8082: Tietä on rakennettu osalla Honkajoki-Kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8083: kaanpää sekä Kankaanpään ja Lavian Susikosken 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8084: välillä. Laviasta eteenpäin on lyhin yhteys suoraan 31.24. 77 5 000 000 markkaa lyhyem- 8085: Suodenniemen Putajaan, josta edelleen suoraan män tieyhteyden rakentamiseksi Etelä- 8086: Vammalaan ja edelleen Punkalaitumelle ja Hel- Pohjanmaalta Helsingin tielle Honkajoen, 8087: singin tielle Murronharjuun. Nykyisin suunnit- Kankaanpään, Lavian, Suodenniemen, 8088: teilla oleva tieyhteys Laviasta Kiikoisiin ja Kiik- Putajan, Vammalan, Punkalaitumen ja 8089: kaan on myös huonojen tieyhteyksien takana ja on Murronharjun kautta. 8090: 8091: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8092: 8093: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8094: 1986 vp. 177 8095: Raha-asia-aloite n:o 165 8096: 8097: 8098: 8099: 8100: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Anolan-Kaasmarkun 8101: tien rakentamiseen 8102: 8103: 8104: Eduskunnalle 8105: 8106: Anolan-Kaasmarkun tie Nakkilan ja Ulvilan että Eduskunta ottaisi valtz"on vuoden 8107: kunnissa on kipeän korjausrakentamisen tarpees- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 8108: sa. kaa Anolan-Kaasmarkun tien rakentami- 8109: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- sen aloittamiseksi. 8110: taen, 8111: 8112: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8113: 8114: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8115: 8116: 8117: 8118: 8119: 23 260148U 8120: 178 1986 vp. 8121: 8122: Raha-asia-aloite n:o 166 8123: 8124: 8125: 8126: 8127: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Eurakosken-Panelian 8128: maantien perusparannuksen aloittamiseksi 8129: 8130: 8131: Eduskunnalle 8132: 8133: Kiukaisten kunnan alueella oleva teollisuus si- mioon myös ao. tietä käyttävä työssäkäynti- ja 8134: joittuu pääasiassa kunnan toiseen päätaajamaan muu liikenne. 8135: Paneliaan. Siellä sijaitsevat mm. Jaakko Tehtaat, Paneliassa olevat edellä mainitut yritykset ovat 8136: Jaakko-Tuote Oy, Oy Finnbrass Ab, Panelian Ko- useissa eri yhteyksissä korostaneet tieyhteyden pa- 8137: neliike, Hakalan Konepaja, Harjavallan Saha sekä rantamista ja joissakin tapauksissa se on asetettu 8138: uusimpana toimintaansa aloittelevana rakennus- ehdoksi yritystoiminnan laajentumiselle. Mieles- 8139: liimoja valmistava Emmer Oy. Edellä mainitut tämme pitäisi saada pikaisesti tutkituksi, mikä oli- 8140: teollisuuslaitokset edustavat kevyttä ja keskiras- si oikea ja käyttökelpoisin tiesuunta Eurakoskelta 8141: kasta metalliteollisuutta, puunjalostusteollisuutta Paneliaan, ja tämän jälkeen laatia nopeasti yksi- 8142: sekä liimateollisuutta. Raaka-aineiden sekä val- tyiskohtaiset suunnitelmat, minkä jälkeen kun- 8143: miiden tuotteiden kuljetukset tapahtuvat maan- nan toimesta voitaisiin aloittaa toimenpiteet 8144: teitse autokuljetuksia hyväksi käyttäen. Tällä het- hankkeen eteenpäin viemiseksi sen rahoittamista 8145: kellä ei ole tiedossamme niitä tonnimääriä, joita ajatellen. 8146: vuosittain tällä tavoin kuljetetaan, mutta sen si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8147: jaan tiedämme, että raskaan liikenteen määrä Pa- taen, 8148: neliaan johtavalla "jokiahteen" tiellä on erittäin 8149: suuri. Tien linjaus sekä sen kunto eivät läheskään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8150: vastaa sitä käyttömäärää, joka tiellä tällä hetkellä 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8151: on. Itse Panelian taajamassa asuu noin 900 henkeä 31.24. 77 500 000 markkaa Eurakosken- 8152: sekä Panelian asemalla noin 700 henkeä. Näin ol- Panelian maantien perusparannuksen 8153: len raskaan liikenteen lisäksi on otettava huo- aloittamiseksi. 8154: 8155: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8156: 8157: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8158: 1986 vp. 179 8159: 8160: Raha-asia-aloite n:o 167 8161: 8162: 8163: 8164: 8165: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 8166: seksi välillä Hirvilahti-Kyrönlahti Viljakkalassa 8167: 8168: 8169: Eduskunnalle 8170: 8171: Hirvilahden-Kyrönlahden maantien (n:o että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8172: 2771) rakentaminen parantaisi ratkaisevasti Vil- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8173: jakkalan heikkoja tieyhteyksiä ja auttaisi myös lä- 31.24. 77 300 000 markkaa maantien ra- 8174: pikulkuliikennettä Katheen suunnasta Viljakka- kentamisen aloittamiseksi välillä Hirvilah- 8175: laan, sillä nykyinen tie ei enää sovi nykyaikaiselle ti-Kyrönlahti Viljakkalassa. 8176: liikenteelle. 8177: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8178: taen, 8179: 8180: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8181: 8182: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8183: 180 1986 vp. 8184: 8185: Raha-asia-aloite n:o 168 8186: 8187: 8188: 8189: 8190: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 8191: seen välillä Honkajoki-Pyntäinen-Siikainen 8192: 8193: 8194: Eduskunnalle 8195: 8196: Pohjois-Satakunnassa sijaitsevat suuret turveva- jolloin yhteys parantui Tampereen-Vaasan tiel- 8197: rat. Niiden hyväksikäyttöä ollaan jatkuvasti lisää- le. Samoin loppuunrakennetaan parhaillaan väliä 8198: mässä. Yhtenä esteenä ovat tällä hetkellä alueen Siikainen-Tuorila. 8199: huonot tieolosuhteet. Yhteys Karviasta rannikolle Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8200: on raskaille turveautoille huonosti soveltuvien tei- taen, 8201: den varassa. 8202: Tieyhteys Karvian Kantista on rakennettu nyky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8203: ajan vaatimuksia vastaavaksi Honkajoen kirkonky- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 8204: lään. Parantamista on Pyntäisten ja Siikaisten kir- 31.24.77 300000 markkaa maantien ra- 8205: konkylän välillä. Loppuun on myös saatettu tien- kentamisen aloittamiseksi välillä Honkajo- 8206: rakennus Karvian ja Parkanon keskusten välillä, ki-Pyntäinen-Sitkainen. 8207: 8208: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8209: 8210: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8211: 1986 vp. 181 8212: 8213: Raha-asia-aloite n:o 169 8214: 8215: 8216: 8217: 8218: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kankaanpään-Suo- 8219: denniemen maantien rakentamiseen välillä Kankaanpään raja- 8220: Taipaleen risteys 8221: 8222: Eduskunnalle 8223: 8224: Tieyhteys Kankaanpäästä Suodenniemelle pal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8225: velee myös laajaa kauttakulkuliikennettä Kan- taen, 8226: kaanpään suunnasta Vammalan alueelle ja yhtenä 8227: erittäin runsaasti käytettynä vaihtoehtona myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8228: Tampereen alueelle. Tie on Kankaanpään puolel- 1987 tulo- ja menoarvioon moment:lle 8229: la rakennettu ja päällystetty, nyt myös Suodennie- 31.24. 77 500 000 markkaa Kankaan- 8230: meltä Taipaleen risteykseen tie on työn alla. Näin pään-Suodenniemen maantien rakenta- 8231: ollen tieyhteydestä jää tämän jälkeen heikkokun- misen aloittamiseksi välzllä Kankaanpään 8232: toiseksi väli Taipale-Kankaanpään raja, joka olisi raja- Taipaleen risteys. 8233: saatava pikaisesti rakennetuksi. 8234: 8235: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8236: 8237: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8238: 182 1986 vp. 8239: 8240: Raha-asia-aloite n:o 170 8241: 8242: 8243: 8244: 8245: Joutsenlahti ym: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi 8246: välillä Kankaanpää-Verttuu-Tuunajärvi-Kairila-Lassila 8247: 8248: 8249: Eduskunnalle 8250: 8251: Tieyhteydet Kankaanpään kaupungista Pomar- taan, jotta alueen heikot tieolot saataisiin kun- 8252: kun Tuunajärvelle ja Noormarkun Kaieilaan ja toon ja myös vaikeaa työllisyyskysymystä voitaisiin 8253: Lassilaan ovat heikohkot. Samoin näistä kylistä helpottaa. 8254: maantieyhteys Noormarkun keskustaan on heik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8255: kojen ja mutkaisten teiden varassa. Kun lisäksi taen, 8256: näissä kylissä sijaitsee kaksi huomattavaa sahalai- 8257: tosta, joista on puutavaraliikennettä Porin suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8258: taan, jonne lyhin yhteys on Noormarkun kautta, 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8259: olisi rakennettava maantie Kankaanpäästä Vert- 31.24. 77 500 000 markkaa maantien ra- 8260: tuun tien - kaupungin omistaman Perkiön tien kentamisen aloittamiseksi välillä Kan- 8261: - Kaupin yksityistien kautta Pomarkun Tuuna- kaanpää- Verttuu- Tuunajärvi-Kairila 8262: järven kylään, josta edelleen Noormarkun Kairi- -Lasszla. 8263: Ian ja Lassilan kylien kautta Noormarkun keskus- 8264: 8265: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8266: 8267: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8268: 1986 vp. 183 8269: 8270: Raha-asia-aloite n:o 171 8271: 8272: 8273: 8274: 8275: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 8276: seksi välillä Kiikoinen-Kiikka 8277: 8278: 8279: Eduskunnalle 8280: 8281: Maantieyhteys välillä Lavia-Kiikoinen-Kiik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8282: ka on tärkeä ja nykyisellään kapea ja mutkainen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8283: siitä huolimatta, että väli Lavia-Kiikoinen on 31.24.77 500 000 markkaa maantien ra- 8284: juuri päällystetty. Alueen yhteydet varsinkin kentamisen aloittamiseksi vlilzll!i Kiikoi- 8285: Vammalan suuntaan ovat tärkeät ja myös siksi oli- nen-Kzikka. 8286: si tie saatava rakennetuksi. 8287: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8288: taen, 8289: 8290: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8291: 8292: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8293: 184 1986 vp. 8294: 8295: Raha-asia-aloite n:o 172 8296: 8297: 8298: 8299: 8300: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 8301: seksi välillä Lavia-Kiikoinen 8302: 8303: 8304: Eduskunnalle 8305: 8306: Maantien Lavia-Kiikoinen rakentaminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8307: tarpeellinen paitsi paikallisliikenteen myös kaut- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8308: takulkuliikenteen takia, koska Laviaan on jo hyvä 31. 24. 77 1 000 000 markkaa maantien ra- 8309: tieyhteys Kankaanpään suunnasta. Tien valmis- kentamisen aloittamiseksi välillä La- 8310: tuttua avautuisi valmis tieyhteys kantatielle via-Kiikoinen. 8311: Pori-Tampere. 8312: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8313: nioittaen, 8314: 8315: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8316: 8317: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8318: 1986 vp. 185 8319: 8320: Raha-asia-aloite n:o 173 8321: 8322: 8323: 8324: 8325: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Mansoniemen-Raiva- 8326: lan maantien rakentamiseksi 8327: 8328: 8329: Eduskunnalle 8330: 8331: Ikaalisten Mansoniemestä Parkanoo Raivalaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8332: johtava maantie n:o 264 (ns. Kovelahdentie) ly- nioittaen, 8333: hentää yhteyttä Porin-Parkanon tieltä Tampe- 8334: reen-Vaasan tielle ja siitä edelleen rakennettava- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8335: na olevan Luhalahden-Viljakkalan tien kautta 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8336: aina Tampereelle saakka. Koska tie on päällystä- 31. 24. 77 5 00 000 markkaa tien rakenta- 8337: mätön ja siten nykyajan liikenteen vaatimuksia misen aloittamiseksi välillä Mansoniemi 8338: vastaamaton, olisi tie saatava nopeasti rakenne- (Ikaalinen)-Raivala (Parkano). 8339: tuksi. 8340: 8341: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8342: 8343: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8344: 8345: 8346: 8347: 8348: 24 260148U 8349: 186 1986 vp. 8350: 8351: Raha-asia-aloite n:o 174 8352: 8353: 8354: 8355: 8356: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Santasten paikallistien 8357: korjaamiseksi 8358: 8359: 8360: Eduskunnalle 8361: 8362: Santasten paikallistie n:o 13219 on kovan käy- tasta Honkajoen-Kankaanpään maantielle n:o 8363: tön kohteena, koska tien kautta kulkee laajamit- 271. 8364: tainen turvekuljetus. Tie on kuitenkin heikkora- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8365: kenteinen ja kelirikkoaikana tiellä on painorajoi- nioittaen, 8366: tuksiakin. Tämän johdosta tie olisi pikaisen uu- 8367: delleenrakentamisen tarpeessa. Kun kelirikkoai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8368: kana turvelastit kulkevat Honkajoen kirkonkylän 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8369: kautta ja kun tien Honkajoen puoleisessa päässä 31.24. 77 1 000 000 markkaa Santasten 8370: on myös kasvava teollisuusalue, olisi tieltä joh- paikallistien uudelleenrakentamisen aloit- 8371: dettava ohikulkutie pois Honkajoen ydinkeskus- tamiseksi. 8372: 8373: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8374: 8375: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8376: 1986 vp. 187 8377: 8378: Raha-asia-aloite n:o 175 8379: 8380: 8381: 8382: 8383: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Suodenniemen Taipa- 8384: leesta Hämeenkyrön-Häijään tielle ulottuvan maantien raken- 8385: tamiseksi 8386: 8387: Eduskunnalle 8388: 8389: Paikalliset tieyhteydet Suodenniemeltä Hä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8390: meenkyrön suuntaan ovat heikontaisen tien varas- nioittaen, 8391: sa. Kun nyt kuitenkin Suodenniemen keskustasta 8392: rakennetaan tie päällystyskuntoiseksi Taipaleen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8393: risteykseen saakka ja kun myös Hämeenkyrössä on 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 8394: rakennettu tie Vesajärveltä Hämeenkyrön keskus- 31.24.77 500 000 markkaa Suodennie- 8395: taan Tampereen-Vaasan tielle, olisi myös väli men Taipaleen ja Hämeenkyrön Vesajär- 8396: Suodenniemen Taipale-Hämeenkyrön Vesajärvi ven sekä edelleen Nukarin ja Kuustenlat- 8397: saatava nopeasti rakennetuksi ja päällystetyksi, van kautta Hämeenkyrön-Häijään tielle 8398: jolloin yhteydet Suodenniemen suunnassa paran- ulottuvan maantien rakennustyön lop- 8399: tuisivat huomattavasti Tampereen-Vaasan tielle. puunsaattamiseksi. 8400: 8401: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8402: 8403: Anssi Joutsenlahti LeaMäkipää 8404: 188 1986 vp. 8405: 8406: Raha-asia-aloite n:o 176 8407: 8408: 8409: 8410: 8411: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 8412: seksi välillä Sävi-Vatula 8413: 8414: 8415: Eduskunnalle 8416: 8417: Suodenniemeltä on päällystetty tieyhteys Po- väksi käyttäen, joista väli Vatula-Kilvakkala on 8418: rin-Tampereen tielle. Yhteys Hämeenkyröön jo rakennettu, samoin Suodenniemi-Taipale. 8419: Tampereen-Vaasan tielle on myös saatavissa, sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8420: moin Kankaanpäähän melko lyhyin tienrakenta- nioittaen, 8421: mistehtävin. 8422: Tieyhteydet Suodenniemeltä Ikaalisten kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8423: pungin suuntaan Tampereen-Vaasan tielle ovat 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8424: nykyisin pienten heikkokuntoisten teiden varassa. 31.24. 77 500 000 markkaa maantien ra- 8425: Siksi olisi myös tämä yhteys rakennettava nykyai- kentamisen aloittamiseksi välillä Sävi- 8426: kaiseksi kestopäällystetieksi. Tämä yhteys tulisi Vatula. 8427: rakentaa jo olemassa olevia Suodenniemen-Sä- 8428: vin-Ikaalisten Vatulan-Kilvakkalan teitä hy- 8429: 8430: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8431: 8432: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8433: 1986 vp. 189 8434: 8435: Raha-asia-aloite n:o 177 8436: 8437: 8438: 8439: 8440: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Arantilan siiian raken- 8441: tamiseksi Nakkilassa 8442: 8443: 8444: Eduskunnalle 8445: 8446: Nakkilan keskustassa on ns. Arantilan silta ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8447: kennettu vuonna 1938 ja on siis nykyaikaiselle lii- nioittaen, 8448: kenteelle täysin sopimaton, koska sillalla on vain 8449: yksi ajokaista moottoriliikenteelle. Silta yhdistää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8450: Nakkilan kirkonkylän keskustan Kokemäenjoen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8451: yli Viikkalaan ja on vilkkaasti liikennöity. Tämän 31.24.77 2 000 000 markkaa Arantilan 8452: vuoksi olisi uuden sillan rakentaminen entisen sillan rakentamisen aloittamiseksi Nakki- 8453: heikon sillan tilalle kiireinen ja välttämätön teh- lassa. 8454: tävä. 8455: 8456: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8457: 8458: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8459: 190 1986 vp. 8460: 8461: Raha-asia-aloite n:o 178 8462: 8463: 8464: 8465: 8466: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lossiliikenteen aloitta- 8467: miseksi Ikaalisten Kyrösjärven yli 8468: 8469: 8470: Eduskunnalle 8471: 8472: Talvinen jäätie Kalmaan-Vähäröyhiön välillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8473: lyhentää Ikaalisten keskustan ja Itä-Ikaalisten vä- taen, 8474: listä maantiematkaa 30-40 km. Sama matkan ly- 8475: hennys olisi saatavissa myös kesäaikana lossiliiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8476: teen avulla. Asiasta ovat tehneet aloitteen 1 200 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8477: kuntalaista, ja Ikaalisten kaupunki tekee parhail- 31.24. 77 500 000 markkaa Iomliikenteen 8478: laan selvitystä lossiyhteyden saamiseksi. Suunni- aloittamiseksi Ikaalisissa Kyrösjärven yli 8479: telman valmistuttua olisikin pikimmiten päästävä Kaimaasta Vähäröyhiöön. 8480: tähän kulkuyhteyksiä lyhentävään ja säästöjä ai- 8481: kaansaavaan lossiyhteyteen. 8482: 8483: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8484: 8485: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8486: 1986 vp. 191 8487: 8488: Raha-asia-aloite n:o 179 8489: 8490: 8491: 8492: 8493: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kilpinokan sillan raken- 8494: tamisen aloittamiseksi Vammalassa 8495: 8496: 8497: Eduskunnalle 8498: 8499: Vammalassa on jo pitkään puhuttu Kilpinokan siihen tarvittavat varat, nom 10,5 miljoonaa 8500: sillasta, joka tulee yhdistämään Vammalan kau- markkaa. 8501: pungin alueita lähes 500 metrin levyisen järven yli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8502: toisiinsa Kilpinokasta nykyisen Tervakallion lei- nioittaen, 8503: rintäalueen pohjoispuolelle. Sillasta on suunnitel- 8504: tu pituudeltaan yli 200-metristä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8505: Jotta kaupungin liikenneoloja suuresti helpot- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8506: tava silta, joka edesauttaa myös Vammalan kautta 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Kilpinokan 8507: kulkevaa läpikulkuliikennettä, saataisiin nopeasti sillan rakentamisen aloittamiseksi Vam- 8508: rakennettua, tulisi hallituksen ottaa sillan ra- malan kaupunkiin. 8509: kentaminen ohjelmaansa ja anoa eduskunnalta 8510: 8511: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8512: 8513: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8514: 192 1986 vp. 8515: 8516: Raha-asia-aloite n:o 180 8517: 8518: 8519: 8520: 8521: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta katumaksurasituksen ja- 8522: kamistutkimukseen 8523: 8524: 8525: Eduskunnalle 8526: 8527: Maamme kunnat ovat kovin erilaisia kooltaan, Katumaksulain tarkoituksenahanonperiä maksu- 8528: olosuhteiltaan, sijainniltaan ja perinteiltään. Py- velvollisilta osa kunnan kadunpitokustannuksista, 8529: rittäessä poistamaan kuntien välisiä eroja lainsää- joiden syntymiseen vaikuttavat toimenpiteet ovat 8530: döksiä muuttamalla lainsäädännön tulisi ottaa ny- kunnan varsin vapaasti päätettävissä. Kunnan tu- 8531: kyistä paremmin huomioon kuntien erilaiset olo- lisi myös voida vapaammin lain säätelemissä puit- 8532: suhteet ja säännösten soveltamiskelpoisuus. Par- teissa päättää siitä, miten nämä kustannukset jae- 8533: jattu katumaksulaki on esimerkki siitä, että eroi- taan kiinteistönomistajien kesken. Vain lisäämällä 8534: hin kuntien olosuhteissa ei ole riittävästi kiinnitet- kuntien todellista päätösvaltaa voidaan kansalais- 8535: ty huomiota. Lain säännökset ovat yksityiskohtai- ten vaikutusmahdollisuuksia parantaa. 8536: sia ja sitovia, eivätkä kunnat lakia soveltaessaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 8537: pysty ottamaan huomioon paikallisista olosuhteis- taen, 8538: ta johtuvia tarpeita. Laki, joka on laadittu silmällä 8539: pitäen suurta kuntaa, jossa katujen rakentaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8540: on jatkunut ehkä useita vuosikymmeniä ja jossa 1987 tulo- ja menoarvioon uudelle mo- 8541: maksuvelvollisten joukko on laaja, ei luonnollises- mentille 50 000 markan määrärahan sen 8542: tikaan sovellu sellaisenaan pieneen kuntaan, jon- seikan selvittämiseksi, kuinka kunnat voi- 8543: ka kunnallistekniikan rakentaminen on vasta alul- sivat nykyisen katumaksulain säätelemissä 8544: laan. Vain muuttamalla katumaksulain säännök- puitteissa vapaammin päättää siitä, miten 8545: set joustavammiksi ja lisäämällä kuntien päätös- kadunpitokustannukset jaetaan k#nteis- 8546: valtaa lain soveltamisessa voidaan poistaa esiintul- tönomistajien kesken. 8547: leet kohtuuttomat tilanteet ja tulkintaongelmat. 8548: 8549: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8550: 8551: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8552: 1986 vp. 193 8553: 8554: Raha-asia-aloite n:o 181 8555: 8556: 8557: 8558: 8559: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Reposaaren kalasata- 8560: man II vaiheen rakentamisen aloittamiseen 8561: 8562: 8563: Eduskunnalle 8564: 8565: Porin kaupunki on laatinut yleissuunnitelman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8566: Reposaaren kalasataman II vaiheesta. Suunnitel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8567: man mukaan satamaan rakennettaisiin uutta lai- 31.27. 77 500 000 markkaa Reposaaren ka- 8568: turia 150 metriä. Alustavat kustannusarviot ovat lasataman II vaiheen rakentamisen aloitta- 8569: noin kolme miljoonaa markkaa. miseksi. 8570: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8571: taen, 8572: 8573: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8574: 8575: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8576: 8577: 8578: 8579: 8580: 25 260148U 8581: 194 1986 vp. 8582: 8583: Raha-asia-aloite n:o 182 8584: 8585: 8586: 8587: 8588: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Mäntyluodon 8589: rataosan perusparannukseen 8590: 8591: 8592: Eduskunnalle 8593: 8594: Porin-Mäntyluodon rataosan perusparannuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8595: seen pitäisi ensi vuonna osoittaa vähintään kol- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 8596: men miljoonan markan jatkorahoitus ja vuonna 31.90. 78 3 000 000 markkaa Pon·n- 8597: 1988 samansuuruinen loppurahoitus. Miintyluodon rataosan perusparannuk- 8598: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- seen. 8599: taen, 8600: 8601: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8602: 8603: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8604: 1986 vp. 195 8605: 8606: Raha-asia-aloite n:o 183 8607: 8608: 8609: 8610: 8611: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin ratapihan sanee- 8612: raukseen 8613: 8614: 8615: Eduskunnalle 8616: 8617: Porin ratapihan saneeraukseen tulisi vuosma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8618: 1988-90 osoittaa noin 15 miljoonan markan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8619: määräraha. 31.90. 78 1 000 000 markk(J(J Porin rata- 8620: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- pihan saneeraustöiden aloittamiseen. 8621: taen, 8622: 8623: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8624: 8625: Anssi Joutsenlahti LeaMäkipää 8626: 196 1986 vp. 8627: 8628: Raha-asia-aloite n:o 184 8629: 8630: 8631: 8632: 8633: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Pomarkun vanhainko- 8634: din rakentamisen aloittamiseksi 8635: 8636: 8637: Eduskunnalle 8638: 8639: Pomarkun kunnan vanhainkodin suunnitelmat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8640: ja paikkakysymykset on ratkaistu ja näin on taen, 8641: mahdollistettu rakennushankkeeseen ryhtymi- 8642: nen. Rakentaminen on kipeästi tarpeen vaatima, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8643: koska nykyinen vanhainkoti ei enää täytä lähi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8644: mainkaan nykyajan vaatimuksia. Siksi olisi tar- 33.32.31 1 000 000 markkaa vanhainko- 8645: peellista saada valtiolta rakentamisen aloittami- din rakentamisen aloittamiseksi Pomar- 8646: seksi määräraha. kussa. 8647: 8648: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8649: 8650: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8651: 1986 vp. 197 8652: 8653: Raha-asia-aloite n:o 185 8654: 8655: 8656: 8657: 8658: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden kunnalliskodin 8659: rakentamiseksi Siikaisiin 8660: 8661: 8662: Eduskunnalle 8663: 8664: Siikaisten kunnalliskoti sijaitsee entisessä vuon- nalliskodin rakentamista suunnittelukauden alku- 8665: na 1973 peruskorjatussa Pyntäisten kansakoulus- puolella kuntakeskukseen. Uuteen kunnallisko- 8666: sa. Laitoksen paikkaluku on 24, joista yleisellä tiin tarvittaisiin noin 40 hoitopaikkaa ja sen kus- 8667: osastolla on 10 paikkaa ja sairasosastolla 14 paik- tannukset olisivat 4 milj. mk. Laitoksen yhteistilat 8668: kaa. Lisäksi entisessä kunnalliskodissa sijaitsevat ja mitoitus tulisi suunnitella siten, että se tuottaa 8669: laitoksen keittiö, pesula- ja muut huoltotilat sekä palveluja myös kodeissaan asuville vanhuksille. Kun- 8670: henkilökunnan asunnot. Kunnalliskoti sijaitsee 7 nalliskotia suunniteltaessa tulee selvittää myös, voi- 8671: km:n päässä kirkonkylästä ja on tarkoitukseensa siko laitos toimia työikäisten alkoholiongelmais- 8672: liian pieni. Kunnalliskodissa on jatkuvasti joudut- ten katkaisuhoitoa tuottavana palvelupisteenä. 8673: tu pitämän asukkaita ylipaikoilla. Laitoksessa on Suunnittelutoimikunta totesi myös, että uuden 8674: 30 asukasta. kunnalliskodin rakentamisen rahoitus edellyttää 8675: Vuoden 1979 alussa kunnassa oli 65 vuotta täyt- valtion osallistumista hankkeeseen. Hankkeen to- 8676: täneitä noin 19% väestöstä. Väestöennusteen teuttamiseen voitaneen ryhtyä vasta sitten, kun 8677: mukaan vanhusten suhteellinen määrä lisääntyi siihen saadaan vastaavat valtionavut kuin saa- 8678: vuoteen 1985 mennessä noin 6%. Vuoden 1985 daan kansanterveystyössä rakennusinvestointei- 8679: jälkeen vanhusten määrä ei enää merkittävästi li- hin. Suunnittelutoimikunta katsoo kuitenkin, et- 8680: säänny. tä rakennushankkeen mitoitus ja huonetilaohjel- 8681: Vanhimpien vanhusryhmien kasvaessa pitkäai- ma sekä luonnospiirustukset ja rakennuspaikka 8682: kaisesti sairaiden hoidon tehostamiseen on kiinni- tulisi selvittää valmiiksi mahdollisimman pian, 8683: tettävä kunnassa erityistä huomiota. Pitkäaikaises- jotta kunnalla olisi valmius hankkeen käynnistä- 8684: ti sairaita hoidetaan edelleen sekä terveydenhuol- miseen välittömästi sitten kun rahoitus saadaan 8685: lon että sosiaalihuollon toimesta. järjestymään. 8686: Vaikka avohuoltopalveluja on pyritty kunnassa Uuden kunnalliskodin valmistumisen jälkeen 8687: voimakkaasti kehittämään, on tarve laitoshoidon nykyiseen kunnalliskodin voitaisiin perustaa pie- 8688: tehostamiseen ja hoitopaikkojen lisäämiseen kii- nimuotoinen päihdeongelmaisten huoltokoti. En- 8689: reellinen. tisen kunnalliskodin tiloihin olisi pyrittävä saa- 8690: Tavoitesuunnittelutyön yhteydessä tarkasteltiin maan kehitysvammaisten suojatyöpaikka erityis- 8691: kahta vaihtoehtoa hoitopaikkojen lisäämiseksi. huollon toimintayksikkönä. Osa nykyisistä tiloista 8692: Toisaalta pohdittiin uuden kunnalliskodin raken- soveltunee käytettäväksi mm. turveteollisuuden 8693: tamista kuntakeskukseen ja toisaalta nykyisen väliaikaisina asuntoina. 8694: kunnalliskodin laajentamista. Nykyisen kunnallis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8695: kodin laajentamista ei pidetty tarkoituksenmukai- taen, 8696: sena ratkaisuna, koska kunnalliskoti sijaitsee 8697: etäällä ja on puurakenteinen. Kunnalliskodin laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8698: jentamisen kustannus olisi noin 1 milj. mk. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 8699: Suunnittelutoimikunta päätyi sosiaalilautakun- 33.32.31 3 000 000 markkaa uuden kun- 8700: nan esityksen mukaisesti esittämään uuden kun- nalliskodin rakentamiseksi Siikaisiin. 8701: 8702: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8703: 8704: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8705: 198 1986 vp. 8706: 8707: Raha-asia-aloite n:o 186 8708: 8709: 8710: 8711: 8712: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Punkalaitumen Van- 8713: hustenkotiyhdistyksen vanhainkodin kolmannen vaiheen raken- 8714: tamiseksi 8715: 8716: Eduskunnalle 8717: 8718: Kroonikko-ongelma Punkalaitumella on huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8719: mattava. Väestöstä n. 19 % on 65 vuotta täyt- taen, 8720: täneitä. Vanhusten määrä pysyy vielä vuonna 8721: 2000 samansuuruisena nykyisten ennusteiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8722: mukaan. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8723: Punkalaitumen Vanhustenkotiyhdistys ry:llä 33.33.52 1 000 000 markkaa Punkalai- 8724: on vireillä ns. kolmas rakennusvaihe. Nyt asuntoja tumen Vanhustenkotiyhdistyksen van- 8725: on 40. Kunta on puoltanut hankkeen toteutta- hainkodin kolmannen vaiheen rakentami- 8726: mista. seksi. 8727: 8728: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8729: 8730: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8731: 1986 vp. 199 8732: 8733: Raha-asia-aloite n:o 187 8734: 8735: 8736: 8737: 8738: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidien vammoista 8739: johtuviin hoitomenoihin 8740: 8741: 8742: Eduskunnalle 8743: 8744: Invalidit ovat usein ilman omaa syytään joutu- kiessaan itselleen välttämättömiä liikkumisväli- 8745: neet huonompaan asemaan kuin muut ihmiset ja neitä tai hoitoa. 8746: joutuvat kärsimään. He ovat terveempien ihmis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8747: ten avun tarpeessa ja varsinkin vaikean vamman taen, 8748: tai vian vuoksi joutuvat tarvitsemaan jokapäiväi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8749: sessä elämässään toisen ihmisen apua. He joutuvat 1986 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 8750: päivittäin myös muiden terveen osaksi tulemano- markkaa invalidien vammoista johtuvia 8751: mien kulujen maksajiksi liikkuessaan tai hank- hoitomenoja ja muita kuluja varten. 8752: 8753: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8754: 8755: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8756: 200 1986 vp. 8757: 8758: Raha-asia-aloite n:o 188 8759: 8760: 8761: 8762: 8763: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidien kuntootus- 8764: laitoslomiin 8765: 8766: 8767: Eduskunnalle 8768: 8769: Valtaosa invalideista tarvitsisi välttämättä kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8770: toutusta säilyttääkseen edes vähäisenkin toiminta- taen, 8771: kykynsä ennallaan. Tämän vuoksi tulisi jokaisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8772: vammaisen saada vuosittain mahdollisuus tehos- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 8773: tettuun kuntoutukseen pääsylle 2-3 viikoksi. Li- markkaa invalidien vuosittaisen kahden- 8774: säksi tällainen kuntoutus antaisi myös invalidia kolmen vzikon pituisen kuntoutuslaitoslo- 8775: hoitavalle tervetulleen lepotauon ehkä vuosia tai man aikaansaamiseksi. 8776: jopa vuosikymmeniäkin keskeytyksettä jatkuneen 8777: auttamisen väliin. 8778: 8779: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8780: 8781: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8782: 1986 vp. 201 8783: 8784: Raha-asia-aloite n:o 189 8785: 8786: 8787: 8788: 8789: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinhoitajan virkojen 8790: perustamiseksi kuntiin 8791: 8792: 8793: Eduskunnalle 8794: 8795: Monilla paikkakunnilla on vanhusten lukumää- pysty palkkaamaan kotiavustajia. Siksi olisikin 8796: rä koko asukasmäärästä huomattavan suuri. Täl- saatava kodinhoitajia tällaisiin kuntiin yksi 500 8797: laisissa kunnissa tarvittaisiin kodinhoitohenkilö- asukasta kohden, jolloin vanhusten kotihoito saa- 8798: kuntaa, johon saadaan valtionavustus, keskimää- taisiin paremmin ratkaistuksi kuin nykyisin. 8799: räistä huomattavasti enemmän. Vanhukset halua- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8800: vat yleensä olla omissa kodeissaan niin kauan kuin taen, 8801: mahdollista, ja vanhusten hoito kodeissaan tulee 8802: myös yhteiskunnalle paljon halvemmaksi kuin lai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8803: toshoito. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8804: Tällaisissa vanhusvoittoisissa kunnissa on keski- 33.56.30 1 000 000 markkaa uusien ko- 8805: määräinen henkilöä kohden tuleva äyrimäärä erit- dinhoitajien virkojen perustamiseksi kun- 8806: täin alhainen, joten kunta ei omilla varoillaan tiin. 8807: 8808: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8809: 8810: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8811: 8812: 8813: 8814: 8815: 26 260148U 8816: 202 1986 vp. 8817: 8818: Raha-asia-aloite n:o 190 8819: 8820: 8821: 8822: 8823: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman sotaveteraa- 8824: nien kuntoutuksen tehostamiseen 8825: 8826: 8827: Eduskunnalle 8828: 8829: Veteraanien kuntoutukseen on valtion budje- osastoille, esim. Rauman Sotaveteraaniyhdistyk- 8830: tissa saatu vuosittain melkoisia lisäyksiä SMP:n selle, joka vapaaehtoisin varoin on jo avustanut 8831: vaikutuksesta. Kuitenkin määrärahat ovat täysin veteraanien kuntoutusta. 8832: riittämättömät ja siksi monelta muultakin taholta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8833: on ohjattu rahoja tähän tärkeään sodissa olleiden taen, 8834: kuntouttamiseen, esim. kunnat, seurakunnat ja 8835: veteraanijärjestöt ovat tässä kantaneet kortensa ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8836: koon. 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 markkaa 8837: Jotta veteraaneilla olisi entistä enemmän mah- Rauman Sotaveteraanien yhdistykselle ve- 8838: dollisuutta päästä kuntoutukseen, olisi saatava teraanien kuntoutusta varten. 8839: avustusta esim. veteraanijärjestöille ja yksityisille 8840: 8841: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8842: 8843: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8844: 1986 vp. 203 8845: 8846: Raha-asia-aloite n:o 191 8847: 8848: 8849: 8850: 8851: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin diakonialaitoksen 8852: yhteyteen rakennettavalle sotainvalidien sairaskodille ja kuntou- 8853: tuskeskukselle 8854: 8855: Eduskunnalle 8856: 8857: Porin diakonialaitoksen yhteyteen aletaan ra- dosta olisi saatava myös valtion rahoitusta edes 8858: kentaa sotainvalideille tarkoitettua sairaskotia ja muutaman paikan rakentamiseksi. 8859: kuntoutuskeskusta laitokselta vapautuneisiin pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8860: ruskorjattaviin tiloihin, joita laajennetaan yli 500 taen, 8861: m 2 lisärakennukselle. Yhden sairaskotipaikan hin- 8862: naksi tulee 40 000 mk. Koti käsittää Sotainvali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8863: dien Satakunnan piirin toimialueen eli 34 kuntaa, 1987 tulo- ja menoarvioon 120 000 mark- 8864: jotka osallistuvat kustannuksiin. Valtion tapatur- kaa Porin diakonialaitoksen yhteyteen ra- 8865: mavirasto tulee vastaamaan laitoksen ylläpidosta. kennettavan sotainvalidien sairaskodin ja 8866: Tämän johdosta laitos olisi saatava nopeasti raken- kuntoutuskeskuksen kolmen paikan kus- 8867: netuksi ja kustannukset katettaviksi. Tämän joh- tannusten maksamiseksi. 8868: 8869: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8870: 8871: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8872: 204 1986 vp. 8873: 8874: Raha-asia-aloite n:o 192 8875: 8876: 8877: 8878: 8879: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta psoriasispotilaiden 8880: ilmaisten lääkkeiden ja ulkomaan hoitomatkojen korvaamiseksi 8881: sairausvakuutuksesta 8882: 8883: Eduskunnalle 8884: 8885: Psoriasis-sairaus on perin ikävä ja vaikeasti hoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8886: dettava. Siksi olisi tehtävä kaikki voitava sairau- taen, 8887: den parantamiseksi eikä sairastavia tulisi rangaista 8888: lääkkeiden omavastuuosuuksilla, vaan kaikki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8889: lääkkeet olisi saatava sairausvakuutuksen korvaus- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 8890: ten alaisiksi. Tutkimuksissa on todettu sairauden markkaa psoriasispotilaiden lääkkeiden 8891: lähes ainoana parantamiskeinona olevan auringon korvauksiin ja terveyttä tuovien aurinko- 8892: valon ja lämmön, jossa tarkoituksessa etelän au- matkojen kustannuksiin. 8893: rinkorannoille tehtävät terveysmatkat olisivat tar- 8894: peellisia. 8895: 8896: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8897: 8898: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8899: 1986 vp. 205 8900: 8901: Raha-asia-aloite n:o 193 8902: 8903: 8904: 8905: 8906: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta keliak:iaa sairastavien 8907: erikoisruokavalion kustantamiseen 8908: 8909: 8910: Eduskunnalle 8911: 8912: Keliakia on vaikea sairaus, joka vaatii siihen sai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8913: rastuneita käyttämään erikoisruokavaliota, joka taen, 8914: on 39% kalliimpaa kuin tavallinen ruoka, koska 8915: on käytettävä erikoismaitojauhetta ja -jauhoja ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8916: monet normaaliruokavalioon kuuluvat ruoat ovat 1987 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark- 8917: kiellettyjä. Lapset 16 vuoteen asti saavat korvaus- kaa keliakiaa sairastavien korvauksiksi eri- 8918: ta, mutta sitä vanhemmat ihmiset eivät saa mi- koisruokavalion noudattamisesta syntyvzi"n 8919: tään korvausta. Tämän vuoksi olisi myös 16 vuotta ylimääräisiin menoihin. 8920: täyttäneille annettava korvaus erikoisruokavalion 8921: noudattamiseksi. 8922: 8923: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8924: 8925: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8926: 206 1986 vp. 8927: 8928: Raha-asia-aloite n:o 194 8929: 8930: 8931: 8932: 8933: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoima- 8934: piirin perustamiseksi 8935: 8936: 8937: Eduskunnalle 8938: 8939: Työvoimaministeriössä on pyrkimyksenä saada vaatisi noin 15 uutta virkaa, mutta samalla helpo- 8940: työvoimapiirien rajat yhteneväisiksi lääninrajojen tettaisiin paineita Satakunnan läänin perustami- 8941: kanssa, koska se helpottaisi lääninhallinnon ja seksi, joka puolestaan vaatisi satoja virkoja. 8942: työvoimaministeriön kanssakäymistä, joka muu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8943: ten on hankalaa. Tällöin siirtyisi Turun työvoima- taen, 8944: piirin alaisuuteen koko Pohjois-Satakunta Porin, 8945: Harjavallan ja Vammalan työvoimatoimistoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8946: myöten, jolloin Turun työvoimapiiri kasvaisi koh- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8947: tuuttoman suureksi. Siksi työvoimaministeriö on 34. 06.01 2 000 000 markkaa Satakunnan 8948: ajamassa Porin työvoimapiirin perustamista, joka työvoimapiin'n perustamiseksi. 8949: 8950: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8951: 8952: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8953: 1986 vp. 207 8954: 8955: Raha-asia-aloite n:o 195 8956: 8957: 8958: 8959: 8960: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta pitkäaikaistyöttömien 8961: työllistämistukikokeilun laajentamiseen koko maahan 8962: 8963: 8964: Eduskunnalle 8965: 8966: Ns. Rinteen malli on osoittautunut verratto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8967: maksi avuksi pitkäaikaistyöttömien työllistämises- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 8968: sä. Yhteiskunnan on laskettu saavan nettovoittoa 34.50.61 lisäyksenä 200 000 000 markan 8969: noin 800 markkaa/henkilö/kuukausi, kun pitkä- määrärahan valtionapuun työttömyyden 8970: aikaistyötön työllistetään Rinteen mallin avulla. lieventämiseen ns. Rinteen mallin laajen- 8971: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- tamiseksi koko maahan. 8972: nioittavasti, 8973: 8974: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 8975: 8976: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 8977: 208 1986 vp. 8978: 8979: Raha-asia-aloite n:o 196 8980: 8981: 8982: 8983: 8984: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten työtupien 8985: perustamiseen 8986: 8987: 8988: Eduskunnalle 8989: 8990: Nuorten työllisyystilanne on viime aikoina jat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 8991: kuvasti parantunut mutta osa työttömistä nuorista nioittavasti, 8992: haluaa työskennellä yritystä vapaamuotoisemmas- 8993: sa yhteisössä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8994: Nämä nuoret haluavat tehdä työtä ja nähdä vä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8995: littömästi käsiensä työn tulokset ja näin hankkia 34.50.61 lisäyksenä' 10000000 markan 8996: oman elantonsa. määrärahan nuorten työtupien perustami- 8997: Yhteiskunnalla ei ole tähän mennessä ollut tar- seen ja työttömien työllistämiseen niiden 8998: jottavana tälle joukolle vaihtoehtoa palkkatyön ja pzirissä. 8999: yrittäjätoiminnan välimaastossa. Tällainen olisi 9000: nyt mahdollista työtupatoiminnan kautta. 9001: 9002: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 9003: 9004: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 9005: 1986 vp. 209 9006: 9007: Raha-asia-aloite n:o 197 9008: 9009: 9010: 9011: 9012: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta korkotuen antamiseksi 9013: hyötyjätteiden käsittelylaitosten investointien tukemiseksi 9014: 9015: 9016: Eduskunnalle 9017: 9018: Hyötyjätteiden hyväksikäyttö on kansantalou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9019: dellisesti hyödyllistä ja siten erittäin kannatetta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 9020: vaa. Täten ympäristö saadaan säilymään siistimpä- 35.10.63 1000000 markkaa lisäyksenä 9021: nä ja myös painetta kaatopaikoilla vähennetään. korkotuen antamiseksi hyötyjätteiden kä- 9022: Siksi olisi hyötyjätteiden jälleenkäsittelylaitosten sittelylaitosten investointien tukemiseksi. 9023: investointeja suosittava ja annettava tähän tarkoi- 9024: tukseen korkotukea ja lainoja. 9025: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9026: taen, 9027: 9028: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 9029: 9030: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 9031: 9032: 9033: 9034: 9035: 27 260148U 9036: 210 1986 vp. 9037: 9038: Raha-asia-aloite n:o 198 9039: 9040: 9041: 9042: 9043: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalouslaitoksen rakenta- 9044: miseksi Ilomantsin Hiiskoskelle 9045: 9046: 9047: Eduskunnalle 9048: 9049: Tuhansien järvien runsaudesta huolimatta ei misvaaraa ja vettä on riittävästi suurenkin kalalai- 9050: maamme kalatalous ole kehittynyt siinä laajuu- toksen rakentamista varten. Hiiskoskelle tulee saa- 9051: dessa, johon sillä olisi luontaiset edellytykset mui- da kalanviljely- ja -kasvatuslaitos sekä lisäksi ka- 9052: hin maihin verrattuna. lanjalostusyksikkö Enonkoskella sijaitsevan Itä- 9053: Suomalaisten ruokavaliossa kalalla on hyvin Suomen Keskuskalanviljelylaitoksen alaisuudessa, 9054: huomattava merkitys. Maassamme käytetystä ka- sillä ympäristön vesistöstä on mahdollista saada 9055: lasta tuodaan huomattava osa ulkomailta, joten kalaa niin runsaasti, että kalanjalostuslaitoksen ra- 9056: tämä osa voitaisiin korvata omista vesistöistämme kentaminen on mahdollista. 9057: saatavalla kalalla, mikäli ryhdytään tehokkaisiin Monipuolinen kalatalous loisi uusia pysyviä työ- 9058: toimenpiteisiin kalataloutemme parantamiseksi. paikkoja, joita työttömyyttä potevassa Ilomantsin 9059: Ilomantsin Hiiskoskella on aikaisemmin ollut kunnassa välttämättä tarvittaisiin. 9060: kalanviljelylaitos, jossa on tuotettu lohen ja siian Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9061: poikasia. Toiminta päättyi Pamilon voimalaitok- taen, 9062: sen rakentamisen vuoksi. Hiiskosken seutu on 9063: edelleen suoritettujen tutkimusten mukaan erin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9064: omainen paikka kalatalouden harjoittamista var- 1987 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark- 9065: ten. Kyseeseen tulisi kalanpoikasten tuottaminen, kaa kalatalouslaitoksen suunnittelemiseksi 9066: mutta myös kalan kasvattaminen teuraskalaksi. ja rakentamisen aloittamiseksi Ilomantsin 9067: Näin siitä syystä, että Koitereen vesi on erinomais- Hiiskoskelle. 9068: ta. Näköpiirissä ei myöskään ole vesistön saastu- 9069: 9070: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 9071: 9072: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Reino Karpola 9073: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Mikko Vainio 9074: Anssi Joutsenlahti 9075: 1986 vp. 211 9076: 9077: Raha-asia-aloite n:o 199 9078: 9079: 9080: 9081: 9082: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hypönniemen-Varpasalon 9083: paikallistien perusparantamiseen Rääkkylässä 9084: 9085: 9086: Eduskunnalle 9087: 9088: Hypönniemen-Varpasalon paikallistie, pituu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9089: deltaan noin 15 km, Rääkkylän kunnassa on hei- 1987 tulo- ja menoarvioon 400 000 markan 9090: kossa kunnossa. Paikallistiellä tulisi suorittaa pe- määrärahan Hypönniemen- Varpasaion 9091: ruskorjausta ja tien oikomista sekä paikoitellen paikallistien perusparantamiseen. 9092: leikkauksia. Paikallistien peruskorjaus olisi välttä- 9093: mätöntä häiriöttömän liikenteen turvaamiseksi. 9094: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9095: tavasti, 9096: 9097: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 9098: 9099: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Reino Karpola 9100: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Mikko Vainio 9101: Anssi Joutsenlahti 9102: 212 1986 vp. 9103: 9104: Raha-asia-aloite- n:o 200 9105: 9106: 9107: 9108: 9109: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaatamon-Paloniemen pai- 9110: kallistien peruskorjaukseen 9111: 9112: 9113: Eduskunnalle 9114: 9115: Paikallistie Kaatamo-Paloniemi Liperin kun- ja Joensuun-Varkauden maanteiden välillä, jo- 9116: nassa toimii paikallisen asutuksen ja Liperin- ten tiellä olisi kiireellisesti tarvetta suorittaa perus- 9117: Heinäveden maantien sekä Joensuun-Varkau- korjaus, oikominen ja tien päällystäminen. 9118: den valtatien yhdystienä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9119: Tie on rakennettu vuosikymmeniä sitten ja on tavasti, 9120: hyvin jyrkkine mutkineen hidas ja vaarallinen lii- 9121: kenneturvallisuudelle. Tiellä on suuri paikallis- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9122: kauttakulkuliikennetarve. 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 9123: Kaatamon-Paloniemen paikallistie on vesis- määrärahan Kaatamon-Paloniemen pai- 9124: tön länsipuolinen poikkitie Liperin-Heinäveden kallistien peruskorjaustyön aloittamiseen. 9125: 9126: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 9127: 9128: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Reino Karpola 9129: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Mikko Vainio 9130: Anssi Joutsenlahti 9131: 1986 vp. 213 9132: 9133: Raha-asia-aloite n:o 201 9134: 9135: 9136: 9137: 9138: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiihtelysvaaran-Heinävaa- 9139: ran maantien perusparantamiseen 9140: 9141: 9142: Eduskunnalle 9143: 9144: Kiihtelysvaaran-Heinävaaran maantie n:o 494 Maantien peruskorjauksen aloittaminen olisi 9145: on elintärkeä liikenneväylä Kiihtelysvaaran kunta- välttämättä saatava aloitetuksi myös Kiihtelysvaa- 9146: keskuksen ja Joensuun-Ilomantsin päätien välil- ran työllisyyden helpottamiseksi. 9147: lä. Kyseinen tie on kapea ja huonokuntoinen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9148: Tien peruskorjaustyö tulisi kiireellisesti saada tavasti, 9149: käynnistymään. Tien peruskorjaus sisältyy Poh- 9150: jois-Karjalan tiepiirin toimenpideohjelmaan vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9151: sille 1986-87, mutta aloittaminen on siirtynyt 1987 tulo- ja menoarvioon 2 400 000 mar- 9152: vuodelle 1987, joten tien peruskorjaus tulisi kii- kan määrärahan Kiihtelysvaaran-Heinä- 9153: reellisesti saada työn alle. vaaran maantien perusparantamiseen. 9154: 9155: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 9156: 9157: Reino Jyrkilä Mikko Vainio 9158: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 9159: 214 1986 vp. 9160: 9161: Raha-asia-aloite n:o 202 9162: 9163: 9164: 9165: 9166: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Käsämän-Sotkuman maan- 9167: tien perusparantamiseen 9168: 9169: 9170: Eduskunnalle 9171: 9172: Käsämän-Sotkuman maantie n:o 5031 Lipe- joiden, maansiirtourakoitsijoiden sekä vaikean 9173: rin ja Polvijärven kunnissa välittää liikennettä työllisyystilanteen helpottamiseksi, kuten Poh- 9174: Joensuun-Kuopion valtatieltä ja Liperin kirkon- jois-Karjalan maakunnan tahot ovat esittäneet 9175: kylän suunnasta sekä Joensuun-Polvijärven TVL:n Pohjois-Karjalan piirille. 9176: maantielle, josta edelleen Polvijärven kuntakes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9177: kukseen, Juukaan ja Kolin matkailukeskukseen. tavasti, 9178: Kyseisen maantien peruskorjaus sisältyy Poh- 9179: jois-Karjalan läänin toimenpideohjelmaan vuosi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9180: na 1987-88. 1987 tulo- ja menoarvioon 3 800 000 mar- 9181: Käsämän-Sotkuman maantien peruskorjaus- kan määrärahan Käsämän-Sotkuman 9182: työn aloittamista tulisi kiirehtiä kuorma-autoili- maantien perusparantamiseen. 9183: 9184: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 9185: 9186: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Reino Karpola 9187: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Mikko Vainio 9188: Anssi Joutsenlahti 9189: 1986 vp. 215 9190: 9191: Raha-asia-aloite n:o 203 9192: 9193: 9194: 9195: 9196: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Liperin-Salonnenän pai- 9197: kallistien perusparan tamiseen 9198: 9199: 9200: Eduskunnalle 9201: 9202: Liperin-Salonnenän paikallistie n:o 1563 7 Li- poistaa tien alustasta savea ja lisätä tilalle soraa. 9203: perin kunnassa välittää liikennettä pitkällä nie- Varhaisesta keväästä lähtien aina myöhäissyksyyn 9204: mellä sijaitsevassa kylässä, jossa sijaitsee 60 vaki- asti tiellä on paljon liikennettä, joten tien perus- 9205: naista taloutta, 170 huvila-asuntoa ja 2 kalastaja- korjaus tulisi saada kiireellisesti toteutetuksi. 9206: taloutta. Tietä käytetään maatalouden, työssä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9207: käynnin, vapaa-ajan, kalastus- ja marjastus- sekä tavasti, 9208: vesille suuntautuvaan maamatkan liikenteeseen. 9209: Tiellä on ympäri vuoden vilkasta liikennettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9210: Liperin-Salonnenän paikallistie sijaitsee osittain 1987 tulo- ja menoarvioon 35 0 000 markan 9211: saviperäisellä maalla, ja tiellä on vaarallisia mut- määrärahan Liperin-Salonnenän pazkal- 9212: kia, joten paikallistiellä sijaitsevia mutkia tulisi oi- listien perusparantamiseen. 9213: koa ja pahimmin routaantuvilta kohdilta pitäisi 9214: 9215: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 9216: 9217: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Reino Karpola 9218: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Anssi Joutsenlahti 9219: 216 1986 vp. 9220: 9221: Raha-asia-aloite n:o 204 9222: 9223: 9224: 9225: 9226: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Säimenen-Rönkönvaaran 9227: paikallistien perusparantamiseen 9228: 9229: 9230: Eduskunnalle 9231: 9232: Rönkönvaaran paikallistie (Säimen-Rönkön- minen on aloitettu työllisyysvaroin syyskesällä 9233: vaara) n:o 15415 Savonrannan kunnassa toimii 1985. Tien peruskorjaustyön jatkaminen on erityi- 9234: paikallisen asutuksen sekä Savonlinna-Savon- sen tärkeää Savonrannan pienen ja vähävaraisen 9235: ranta-suunnasta ja Liperin-Heinäveden maan- k.unnan vaikean työllisyystilanteen helpottamisek- 9236: tien suunnasta tulevan kauttakulkuliikenteen yh- SI. 9237: dystienä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9238: Rönkönvaaran paikallistien kantavuus on erityi- tavasti, 9239: sen altis routavaurioille. Tiellä on hyvin jyrkät 9240: kaarteet ja mäkiharjanteita tulisi leikata sekä not- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9241: koja pengertää. 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 9242: Savonrannan kunnassa on työttömyysaste lähes kan määrärahan Rönkönvaaran paikallis- 9243: 20 % eikä muita suurempia investointihankkeita tien perusparantamiseen. 9244: kunnassa ole vireillä. Tien alkupään perusparanta- 9245: 9246: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 9247: 9248: Reino Jyrkilä Mikko Vainio 9249: Anssi Joutsenlahti Pentti Skön 9250: 1986 vp. 217 9251: 9252: Raha-asia-aloite n:o 205 9253: 9254: 9255: 9256: 9257: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtimon-Sivakkajoen 9258: maantien perusparantamiseen 9259: 9260: 9261: Eduskunnalle 9262: 9263: Valtimon-Sivakkajoen maantien n:o 5284 pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9264: rusparantaminen sisältyy Pohjois-Karjalan läänin tavasti, 9265: toimenpideohjelmaan vuosille 1985-87. 9266: Kyseinen maantie välittää liikennettä Kuhmon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9267: suuntaan yhtyen Kainuun puolella Rastinkylässä 1987 tulo- ja menoarvioon 3 200 000 mar- 9268: Lieksan-Nurmijärven maantiehen sekä toimii kan määrärahan Valtimon-Sivakkajoen 9269: hyvin laajalta maaseutualueelta kokoojateiden maantien perusparantamiseen. 9270: pääväylänä Joensuun-Kajaanin valtatielle. 9271: Tien perusparannus on välttämätön raskaan lii- 9272: kenteen hoitamiseksi. 9273: 9274: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 9275: 9276: Reino Jyrkilä Mikko Vainio 9277: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 9278: 9279: 9280: 9281: 9282: 28 260148U 9283: 218 1986 vp. 9284: 9285: Raha-asia-aloite n:o 206 9286: 9287: 9288: 9289: 9290: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta katuvalaistuksen lisäämiseksi 9291: vanhalla Nurmeksen-Lieksan maantiellä 9292: 9293: 9294: Eduskunnalle 9295: 9296: Nurmeksen kaupungin alueella kulkeva niin Bomban risteys-Hyvärilän kurssi- ja leirikeskus. 9297: kutsuttu vanha Nurmeksen-Lieksan maantie Myöhemmin tulisi jatkaa valaistusta vielä Kohta- 9298: kulkee Nurmeksen puoleisesta päästään tiheästi vaaran Evankeliselle Kansanopistolle saakka. 9299: asutun ja jatkuvasti laajenevan asuntoalueen kaut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 9300: ta. Lisäksi tien varre_lla sijaitsevat vilkkaasti käytet- nioittavasti, 9301: ty Bomban matkailukeskus sekä vastavalmistunut 9302: Hyvärilän kurssi- ja leirikeskus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9303: Kyseinen tie on valaistu ainoastaan välillä uu- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan 9304: den Lieksan tien risteys-Bomban risteys. Jalan- määrärahan katuvalaistuksen jatkamiseksi 9305: kulkijoiden ja muun kevyen liikenteen turvalli- vanhalla Nurmeksen-Lieksan maantiellä 9306: suuden varmistamiseksi ja laajenevan asuntoalu- välille Bomban risteys-Hyviirilän kurssi- 9307: een sekä matkailupalvelujen takia olisi ensiarvoi- ja leirikeskus. 9308: sen tärkeätä jatkaa katuvalaistusta ainakin välille 9309: 9310: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 9311: 9312: Reino Jyrkilä Mikko Vainio 9313: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 9314: 1986 vp. 219 9315: 9316: Raha-asia-aloite n:o 207 9317: 9318: 9319: 9320: 9321: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurenvaaran yksityistien 9322: peruskorj aukseen Liperissä 9323: 9324: 9325: Eduskunnalle 9326: 9327: Kurevaaran yksityistie, pituudeltaan noin 4 korjaus ja muuttaminen paikallistieksi olisi välttä- 9328: km, Liperin kunnassa välittää paikallisen asuja- mätöntä. 9329: miston liikennettä ja Liperin-Joensuun maan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9330: tien sekä Mattisenlahden paikallistien välistä nioittavasti, 9331: kauttakulkuliikennettä. 9332: Yksityistie tulisi peruskorjata ja muuttaa pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9333: kallistieksi, mutta tieosakkaiden varoilla tehtävä 1987 tulo- ja menoarvioon 35 0 000 markan 9334: on ylivoimainen suorittaa. Tiellä on paikallisten määrärahan Kurenvaaran yksityistien pe- 9335: maatilojen raskasta liikennettä sekä huomattavaa ruskorjaustyön aloittamiseen. 9336: kauttakulkuliikennettä, joten yksityistien perus- 9337: 9338: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 9339: 9340: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Reino Karpola 9341: Kerttu Törnqvist Lea Sutinen Mikko Vainio 9342: Anssi Joutsenlahti 9343: 220 1986 vp. 9344: 9345: Raha-asia-aloite n:o 208 9346: 9347: 9348: 9349: 9350: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastusaseman lunastami- 9351: seksi Outokummun kaupungilta 9352: 9353: 9354: Eduskunnalle 9355: 9356: Outokummun katsastusaseman rakentaminen punki ja se on menettänyt työpaikkoja Outokum- 9357: Outokummun kaupungin toimesta on tällä het- pu Oy:n toiminnan supistumisen takia, mistä joh- 9358: kellä harjakorkeudessa. Hankkeen kustannusarvio tuen kaupungin verotulojen kertymä on huomat- 9359: on 2,9 miljoonaa markkaa. tavasti alentunut. Tämän vuoksi velanhoitokulu- 9360: Rakennuksen kerrosala on 348 m 2 ja kylmädy- jen vähentämiseksi olisi erittäin tarpeellista, että 9361: namometrikatos on 96 m 2 • Rakennuksen koko- valtio lunastaisi kaupungin rakennuttaman kat- 9362: naistilavuus on noin 2 410m 3 • Piha-alueelle tulee sastusaseman vuonna 1987. 9363: ajoneuvojen koeajorata. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9364: Valtion ja Outokummun kaupungin kesken on tavasti, 9365: sovittu katsastusaseman vuokraamisesta valtiolle 9366: ja sen lunastamisesta myöhemmin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9367: Katsastusaseman perustaminen Outokumpuun 1987 tulo- ja menoarvioon 2 900 000 mar- 9368: oli laajan talousalueen kannalta erittäin tarpeelli- kan määrärahan Outokummun katsastus- 9369: nen. aseman lunastamiseksi valtiolle. 9370: Outokumpu on ehtyvä kaivostoiminnan kau- 9371: 9372: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 9373: 9374: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Reino Karpola 9375: Lea Sutinen Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti 9376: 1986 vp. 221 9377: 9378: Raha-asia-aloite n:o 209 9379: 9380: 9381: 9382: 9383: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmes-Valtimon Sota- 9384: invalidit ry:n toiminnan tukemiseen 9385: 9386: 9387: Eduskunnalle 9388: 9389: Nurmes-Valtimon Sotainvalidit ovat ryhtyneet pankeista loppuosan rakennuskustannusten ra- 9390: hankkeeseen Veljeskodin rakentamiseksi alueen hoittamiseksi. Näin ollen korkokulut ja lainojen 9391: sotainvalideille ja heidän puolisoilleen. Kyseinen lyhennykset muodostavat lähivuosina suuren ku- 9392: rakennushanke on hyvin tarpeellinen, koska luerän, minkä vuoksi paine vuokran määrään on 9393: ikääntymisestä ja vaivojen lisääntymisestä johtuen erittäin suuri. Tämän takia olisi erittäin tärkeätä, 9394: asunnon läheisyydestä pitäisi olla saatavissa myös että myös valtio voisi ojentaa auttavan kätensä so- 9395: tarpeellisia palveluja. tainvalidien Veljeskodin asioiden hoidon turvaa- 9396: Palvelutalojen lisääntyvä tarve aiheuttaa tule- miseksi. 9397: vaisuudessa kunnille ja kaupungeille vakavan on- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kunni- 9398: gelman palvelutalojen rakentamistarpeen huo- oittavasti, 9399: mattavasti kasvaessa ja sopivien hoitopaikkojen 9400: järjestämisessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9401: Nurmes-Valtimon Sotainvalidit ovat aloittaneet 1987 tulo- ja menoarvioon 25 000 markan 9402: Veljeskodin rakentamisen ja saaneet rahoituksen määrärahan Nurmes- Valtimon Sotainvali- 9403: rakentamiseen järjestetyksi. Kyseinen yhdistys on dit ry:n toiminnan tukemiseen. 9404: saanut aravalainaa 60 % ja joutuu lainaamaan 9405: 9406: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 9407: 9408: Reino Jyrkilä Mikko Vainio 9409: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 9410: 222 1986 vp. 9411: 9412: Raha-asia-aloite n:o 210 9413: 9414: 9415: 9416: 9417: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeskoti Yhdistyksen 9418: toiminnan tukemiseen 9419: 9420: 9421: Eduskunnalle 9422: 9423: Nurmeksen kaupungissa to1m11 Nurmeskoti sen osan. Viriketoimintaa varten Nurmeskoti Yh- 9424: Yhdistys -niminen järjestö, jonka jäsenmäärä on distys on käyttänyt ohjaajan palveluja, jotka kui- 9425: 300 henkeä. Tämä yhdistys omistaa kaksi toimin- tenkin aiheuttavat taloudellisia kustannuksia yh- 9426: tayksikköä nimeltään Nurmeskoti 1 ja Nurmesko- distykselle. 9427: ti 2. Yksiköt ovat palvelulaitoksia, jotka ovat tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 9428: koitettuja vanhuksille, joita niissä on tällä hetkellä nioittavasti, 9429: lähes 100 henkeä. Lisäksi Nurmeskodeissa tarjo- 9430: taan asukkaille ruokapalveluja ja niitä tarjotaan että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9431: myöskin talon ulkopuolisille vanhuksille. 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 markan 9432: Nurmeskoti Yhdistys tekee vapaaehtoista työtä määrärahan vanhusten viriketoiminnan 9433: vanhusten hyväksi. Tässä työssä muodostaa virike- järjestiimiseksi Nurmeskoti Yhdistyksen 9434: toiminnan järjestäminen hyvin tärkeän ja oleelli- toimesta. 9435: 9436: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 9437: 9438: Reino Jyrkilä Mikko Vainio 9439: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 9440: Pentti Skön 9441: 223 9442: 1986 vp. 9443: 9444: Raha-asia-aloite n:o 211 9445: 9446: 9447: 9448: 9449: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta omassa asunnossa asuvten 9450: vanhojen henkilöiden tukemiseen 9451: 9452: 9453: Eduskunnalle 9454: 9455: Tällä hetkellä useat vanhukset, jotka pystyisivät saa vanhuksille ainakin 200-300 markkaa kuu- 9456: hyvin asumaan omassa omakotitalossaan, muutta- kaudessa. 9457: vat taajamien kerrostaloasuntoihin vuokralle tai Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 9458: osakkeeseen saaden näin ollen yhteiskunnalta asu- nioittavasti, 9459: mistukea 400-500 markkaa kuukaudessa. Sen si- 9460: jaan vanhukset, jotka yrittävät asua omassa oma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9461: kotitalossaan tehden tarvittavat työt itse, eivät saa 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 9462: ennen vuotta 1975 rakennettuihin taloihin edes markan määrärahan starttirahan maksami- 9463: asumistukea. SMP:n eduskuntaryhmän mielestä seksi 70 vuotta täyttäneille vanhuksille, 9464: olisi oikeus ja kohtuus, että kaikille 70 vuotta täyt- jotta heidän asumisensa omissa asunnois- 9465: täneille vanhuksille maksettaisiin starttirahaa, että saan mahdollistettaisiin nzi"n kauan kuin se 9466: he pystyisivät asumaan omissa taloissaan niin on heidän terveydentzlansa huomioon ot- 9467: kauan kuin se on heidän terveydentilansa huo- taen mahdollista. 9468: mioon ottaen mahdollista. Avustusta tulisi mak- 9469: 9470: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 9471: 9472: Reino Jyrkilä Liisa Arranz J. Juhani Kortesalmi 9473: Mikko Vainio Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 9474: Helvi Koskinen 9475: 224 1986 vp. 9476: 9477: Raha-asia-aloite n:o 212 9478: 9479: 9480: 9481: 9482: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen Kehitysvammais- 9483: ten Tuki ry:lle kuntoutus- ja apuvälineiden vuokraamiseen 9484: 9485: 9486: Eduskunnalle 9487: 9488: Nurmeksen kaupungissa t01m1va Nurmeksen tysvammaisten Tuki ry. pyrkii käynnistämään 9489: Kehitysvammaisten Tuki ry. toimii monella apuvälineiden vuokraustoiminnan, mikäli rahoi- 9490: alueella kehitysvammaisten asioiden puolestapu- tusta välineiden hankintaan järjestyy. 9491: hujana paikkakunnallaan. Tärkeitä toimintamuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 9492: toja yhdistyksellä ovat vanhempain ja kehitysvam- nioittavasti, 9493: mahuollon välisen yhteyden hoitaminen ja paran- 9494: taminen. Lisäksi yhdistys järjestää leiri- ja kurssi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9495: toimintaa kehitysvammaisille lapsille sekä val- 1987 tulo- ja menoarvioon 60 000 markan 9496: mennuskoulutusta heidän vanhemmilleen. määrärahan Nurmeksen Kehitysvammais- 9497: Nurmeksen kaupungin alueella tarvittaisiin tä- ten Tuki ry:lle tarkoitettuna kuntoutus- ja 9498: män lisäksi kehitysvammaisten lasten hoitoon tar- apuvälineiden vuokraustoiminnan käyn- 9499: koitettuja apulaitteita, joita vähävaraisilla van- nistämiseksi Nurmeksen kaupungin 9500: hemmilla ei ole mahdollisuus kalliin hinnan takia alueella. 9501: itselleen hankkia. Tämän takia Nurmeksen Kehi- 9502: 9503: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 9504: 9505: Reino Jyrkilä Mikko Vainio 9506: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 9507: 1986 vp. 225 9508: 9509: Raha-asia-aloite n:o 213 9510: 9511: 9512: 9513: 9514: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien kehittämisrahaksi 9515: 9516: 9517: 9518: Eduskunnalle 9519: 9520: Aluepolitiikka on ennen kaikkea esteiden pois- den poistaminen. Perustavan laatuisena epäkoh- 9521: tamista. Aluepolitiikan keskeisenä tavoitteena pi- tana on pidettävä pitkään jatkunutta negatiivista 9522: tää olla sellaisten yleisten olosuhteiden ja sellaisen väestökehitystä. Vaikka aluepolitiikkaan ei tehtäi- 9523: yhteiskuntarakenteen synnyttäminen, missä elin- si suurempia periaatteellisia korjauksia, on täysin 9524: keinoelämä voi menestyksellisesti toimia. Julkisen välttämätöntä, että tukea kohdeunetaan nykyistä 9525: vallan toimenpiteet on keskitettävä sellaisten seik- tehokkaammin. 9526: kojen parantamiseen, jotka ovat tarpeellisia jokai- Eräänlaisena uutena aluepoliittisen tuen muo- 9527: sen talousmaakunnan ja läänin näkökulmasta kat- tona on vuodesta 1985 ollut läänien kehittämisra- 9528: sottuna. ha. Edellä kuvaamistani syistä on perusteltua lää- 9529: Nykyistä voimallisemmin on aluepoliittinen nin omiin päätöksiin pohjautuvan kehittämisra- 9530: järjestelmä rakennettava tukemaan läänien ja ha~ käyttöön ottaminen maamme kaikissa lää- 9531: maakuntien sekä myös kuntien itsenäistä aloit- neissä. 9532: teellista toimintaa omien olojensa kehittämiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9533: siten, että pysyvä tuen tarve poistuu. taen, 9534: Sekä valtioneuvoston piirissä että muutoin on 9535: äskettäin aloitettu aluepoliittisen lainsäädännön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9536: uudistustarpeiden selvittely. Tässä työssä on yh- 1987 tulo- ja menoarvioon 140 000 000 9537: deksi painopisteistä otettava ns. väli-Suomen ke- markkaa läänien kehittämisrahaksi. 9538: hittäminen ja siellä vallitsevien taantumailmiöi- 9539: 9540: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 9541: 9542: Heikki Järvenpää Riitta Uosukainen 9543: Eeva Turunen Matti Lahtinen 9544: Helena Pesola 9545: 9546: 9547: 9548: 9549: 29 260148U 9550: 226 1986 vp. 9551: 9552: Raha-asia-aloite n:o 214 9553: 9554: 9555: 9556: 9557: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantieyhteyden paranta- 9558: miseksi välillä Taavetti-Hamina 9559: 9560: 9561: Eduskunnalle 9562: 9563: Liikenteeseen kohdistuvat investoinnit ovat vii- vuorokaudessa. Suuri osa näistä autoista on ras- 9564: me vuosien aikana vähentyneet. Investointimeno- kaan liikenteen kalustoa, ja tämä tieyhteys onkin 9565: jen vähentäminen kuvaa sitä tosiseikkaa, että eräs merkittävimpiä raskaan liikenteen väyliä koko 9566: maantieverkostomme alkaa keskeisimmiltä osil- maassa. Yhteys on kuitenkin kapea, mutkainen, 9567: taan olla riittävän tiheä, mutta edelleen on joita- mäkinen ja keväisin useiden viikkojen ajan routai- 9568: kin yhteyksiä, joita ei ole rakennettu liikenteen nen. Tien puutteiden takia raskas liikenne ei ole 9569: asettamia vaatimuksia vastaaviksi. Tällainen on voinut toteuttaa muilla tieyhteyksillä mahdollisia 9570: maantieyhteys Taavetin ja Haminan välillä. kuljetuksen taloudellisuutta parantavia ja ener- 9571: Hamina ja Kotka ovat sekä tuonnin että vien- giaa säästäviä toimenpiteitä. 9572: nin kannalta merkittävä satamaryhmä. Niiden Kun tulevaisuudessakin suurin osa viennistäm- 9573: kautta kulkee suuri osa ulkomaankaupastamme ja me tapahtuu meritse ja kun Saimaan alueella si- 9574: koko kansantalouden kannalta se on avainasemas- jaitseva teollisuus on pääsääntöisesti vientiteolli- 9575: sa. Rautatieyhteys näihin satamiin on parantunut suutta, on mainitun tieyhteyden parantaminen 9576: sen jälkeen, kun Kouvolan ratapihalla on suoritet- suoranainen välttämättömyys. 9577: tu liikennettä parantavia ja joustavuutta lisääviä Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9578: toimenpiteitä. Mutta maantieyhteys, joka yhdis- 9579: tää Saimaan alueen kuljetukset satamiin, vaatii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9580: selviä parannuksia. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 9581: Taavetin ja Haminan välinen noin 50 kilomet- 31.24. 77 5 000 000 markan määrärahan 9582: rin pituinen tieyhteys on vilkkaasti liikennöity. Taavetin-Haminan tieyhteyden suunnit- 9583: Sen liikennetiheydeksi on laskettu 1 500 autoa telua varten. 9584: 9585: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 9586: 9587: Heikki Järvenpää Riitta Uosukainen 9588: 1986 vp. 227 9589: 9590: Raha-asia-aloite n:o 215 9591: 9592: 9593: 9594: 9595: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta erityisalueiden tuotanto- 9596: toiminnan tukemiseen 9597: 9598: 9599: Eduskunnalle 9600: 9601: Erityisalueiden tuotantotoiminnan tukemiseen myysaste on pysynyt jatkuvasti hyvin korkeana, on 9602: on vuoden 1984 budjetissa osoitettu vajaat 18 mil- perusteltua nimetä Kotkan kaupunki pikaisesti 9603: joonaa markkaa. Koko alueelliseen tukeen käytet- erityisalueeksi. 9604: tävästä noin 1, 5 miljardin markan suuruisesta Erityisalueiden tuotantotoiminnan tukemiseen 9605: summasta erityisalueiden osuus on mitättömän varattujen määrärahojen lisäämisen ohella on en- 9606: pieni osa. Summa on täysin riittämätön jo siitä tistä enemmän kiinnitettävä huomiota julkisen 9607: syystä, että valtioneuvosto on vuoden 1982 aikana hallinnon toimenpiteisiin, niiden mitoitukseen ja 9608: päättänyt nimetä peräti 34 kuntaa erityisalueeksi. ajoitukseen silloin, kun ne kohdistuvat erityis- 9609: Aluepoliittisen tuen tarkoituksenmukainen ja- alueelle. Erityisalueet on asetettava julkisen vallan 9610: kaminen edellyttää, että erityisalueille suunna- investointipolitiikassa etuoikeutettuun asemaan. 9611: taan nykyistä huomattavasti enemmän määrära- Niin ikään elinkeinopoliittisten keinojen nykyistä 9612: hoja. Samalla valtioneuvoston tulisi huolehtia sii- parempi yhteensovittaminen aluepoliittisten kei- 9613: tä, että erityisalueisiin kuuluvien kuntien luku- nojen kanssa silloin, kun on kyseessä erityisalue, 9614: määrä rajattaisiin siten, että toimenpiteet kohdis- takaa nopeamman ja varmemman tavan selviytyä 9615: tuisivat vain ns. taantuville teollisuuspaikkakun- äkillisiksi koetuista ongelmista. 9616: nille. Lisäksi tuki tulisi rajata keskimäärin kahden Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9617: vuoden aikana tapahtuvaksi, jolloin voitaisiin eri- 9618: tyisalueille suunnattuja toimenpiteitä toteuttaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9619: nykyistä huomattavasti tehokkaammin. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 9620: Teollisuuden rakenteessa tapahtuvat muutokset 32.51.46 60000000 markan määrära- 9621: ovat tuoneet ongelmia vanhoille teollisuuspaikka- han valtionapuna en"tyisalueiden tuotanto- 9622: kunnille. Tyyppiesimerkki on Kotka, jossa työpai- toiminnan tukemiseen ja näin aikaisem- 9623: kat ovat vähentyneet viimeisten kymmenen vuo- masta poiketen painottaisi aluepoliittista 9624: den aikana noin 3 OOO:lla. Kun väestökehitys on tukea ja lisäisi en"tyisalueiden tukea. 9625: ollut vuodesta 1975 negatiivista ja kun työttö- 9626: 9627: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 9628: 9629: Heikki Järvenpää Riitta Uosukainen 9630: Eeva Turunen Matti Lahtinen 9631: Helena Pesola 9632: 228 1986 vp. 9633: 9634: Raha-asia-aloite n:o 216 9635: 9636: 9637: 9638: 9639: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen 9640: omaan pääomaan 9641: 9642: 9643: Eduskunnalle 9644: 9645: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten omaan paaomaan 5 miljoonan markan määrära- 9646: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riittä- han. Tämä määräraha on vastannut noin 2, 7 pro- 9647: vää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiskelija- senttia opiskelija-asuntojen hankinta-arvosta. 9648: asuntotuotantoa. Runsaan kymmenen vuoden Vuoden 1983 budjettiin eduskunta päätti vara- 9649: ajan tästä tuotannosta ovat vastanneet lähes yksin- ta 10 miljoonaa markkaa. Tällä määrärahalla 9650: omaan opiskelijajärjestöjen ja kuntien petustamat päästiin opiskelija-asuntotoimikunta 1980:n aset- 9651: ja hallitsemat opiskelija-asuntoyhteisöt. Näiden tamaan 5 prosentin omapääomaosuustavoittee- 9652: toimesta on rakennettu vuosittain 2 500-4 500 seen. 9653: asuntopaikkaa. Opiskelijamäärien kasvu sekä Paitsi että vuosien 1980, 1981 ja 1982 asunto- 9654: opiskelijoille soveltuvien muiden vuokra-asunto- tuotantomäärärahoista rahoitettavien opiskelija- 9655: jen voimakas väheneminen ovat aiheuttaneet sen, asuntojen lähtövuokrat ovat olleet noin 0,50 9656: että opiskelija-asuntojen määrä ei voimakkaasta markkaa/m 2 /kk halvempia, kuin ne olisivat il- 9657: tuotannosta huolimatta ole tänä päivänä lähes- man valtion oman pääoman osuutta, on valtion 9658: kään riittävä. omalla pääomalla ollut myös muita positiivisia 9659: Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikunta seurannaisvaikutuksia. 9660: 1980:n mietinnössä on määritelty opiskelija-asun- Kunnat, joiden alueella opiskelija-asuntotuo- 9661: totuotannon alueellisesti tasapainotetut vuoteen tantoa on harjoitettu, ovat suhtautuneet tähän 9662: 1986 ulottuvat vuotuiset tuotantotavoitteet. Toi- tuotantoon aikaisempaa myönteisemmin ja ovat 9663: mikunta esittää, että vuosina 1981-86 tulee vuo- omalta osaltaan antaneet omaa pääomaa opiskeli- 9664: sittain tuottaa 3 750 asuntopaikkaa eli 1 500 asun- ja-asuntotuotantoon. Samoin rahoittajien asenne 9665: toa. Vuosina 1981-83 tätä tavoitetta ei kuiten- on muuttunut positiivisemmaksi, mikä johtuu 9666: kaan saavutettu, vaan tuotanto jäi vuosina 1981 ja opiskelija-asuntojen vakavaraisuuden parantumi- 9667: 1982 noin 3 100 ja vuonna 1983 noin 2 500 opis- sesta. 9668: kelija-asuntopaikkaan. Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikunta 9669: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuotanto 1980:n suosituksissa opiskelija-asuntotuotannon 9670: on ollut kokonaisuudessaan valtion osalainoitta- rahoitusrakenteen korjaamiseksi esitetään, että 9671: maa, ovat vuokrat kohonneet voimakkaasti. Asu- valtio ja kunnat osoittavat opiskelija-asuntojen ra- 9672: mismenot muodostavatkin varsin suuren osan kentamiseen omaa pääomaa kummatkin 5 % . 9673: opiskelijoiden kokonaismenoista. Varsinkin uu- Vuodelle 1984 ennakoitu tuotanto edellytti edel- 9674: sien opiskelija-asuntojen vuokrien kohotessa ovat leen noin 10 miljoonan markan omapääomamää- 9675: myös asumiskustannukset kohonneet huolimatta rärahan varaamista vuoden 1984 valtion tulo- ja 9676: asumistuen ja asumislisän alentavasta vaikutukses- menoarvioon. Rahoitusrakenteen korjaaminen 9677: ta. Vuokrien korkeuden pääsyynä on pääomakus- näin yhdessä kuntien omapääomaosuuden kanssa 9678: tannusten korkeus. Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat alentaisi uusien opiskelija-asuntojen vuokria noin 9679: rahoittaneet rakentamisensa lähes yksinomaan 2,5 mk/m 2 /kk eli noin 55 markalla asuntopaik- 9680: velkapääoman turvin. Tästä syystä pääomakustan- kaa kohti kuukaudessa. Hallituksen esityksessä 9681: nusten osuus vuokrista on kohonnut uusimmissa valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1984 esi- 9682: opiskelija-asunnoissa jo yli puoleen ollen tällä het- tettiin kuitenkin opiskelija-asuntotuotannon 9683: kellä 10 mk/m 2 /kk. omaan pääomaan edelleen vain 5 miljoonaa 9684: Vuonna 1980 eduskunta hyväksyi valtion tulo- markkaa. 9685: ja menoarvioon opiskelija-asuntotuotannon Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9686: 1986 vp. - RA n:o 216 229 9687: 9688: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden asuntojen omaan pääomaan opiskeltja- 9689: 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle asuntojen vuokratason kohottamisen estä- 9690: 35.45.51 7 000 000 markkaa opiskelija- miseksi. 9691: 9692: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 9693: 9694: Heikki Järvenpää Riitta Uosukainen 9695: Eeva Turunen Matti Lahtinen 9696: Helena Pesola 9697: 230 1986 vp. 9698: 9699: Raha-asia-aloite n:o 217 9700: 9701: 9702: 9703: 9704: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen Teat- 9705: terin peruskorjaamiseen 9706: 9707: 9708: Eduskunnalle 9709: 9710: Tampereen Teatteri on yksityisenä osakeyhtiö- mk. Saneeraustyön merkittävä karsiminen ei ole 9711: nä toimiva teatterilaitos, jonka katsojamäärä vuo- juuri mahdollista. Esimerkiksi yksin välttämättö- 9712: sittain ylittää 150 OOO:n rajan. mien sähkötöiden kustannukset ovat 3,9 milj. 9713: Tampereen kaupungin ydinkeskustassa sijaitse- markkaa. 9714: va teatteri on rakennettu v. 1904 ja sitä on joudut- Teatterin ohella Tampereen kaupunki ja Tam- 9715: tu useaan otteeseen korjaamaan ja laajentamaan. pereen Teatterin Talosäätiö osallistuvat sanee- 9716: Nyt edessä on välttämätön saneeraustyö, joka rauksen rahoittamiseen merkittäväitä osalta, min- 9717: ajoittuu vuosille 1987-88. kä jälkeen rahoitusalijäämä on tuntuva. 9718: Teatterirakennuksen kunnosta huolehtii Tam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9719: pereen Teatterin Talosäätiö. Säätiön teatterilta taen, 9720: perimä vuotuinen vuokra on kuitenkin niin alhai- 9721: nen, ettei saneerauksen vaatima rahoitus sitä tietä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9722: synny. 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 9723: Saneeraustyöstä on tehty vaihtoehtoiset kustan- markkaa Tampereen Teatten·n saneerauk- 9724: nuslaskelmat, jotka ovat 42 milj. mk ja 34,5 milj. sen rahoittamiseen. 9725: 9726: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 9727: 9728: Riitta Järvisalo-Kanerva Tuulikki Petäjäniemi Matti Maijala 9729: Liisa Hilpelä Sakari Valli Eeva Turunen 9730: Toivo T. Pohjala 9731: 1986 vp. 231 9732: 9733: Raha-asia-aloite n:o 218 9734: 9735: 9736: 9737: 9738: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta urheiluopistojen toimin- 9739: nan rahoituksen järjestämiseksi 9740: 9741: 9742: Eduskunnalle 9743: 9744: Kolmen urheilun johto-opiston- Suomen Ur- vuosina nopeasti. Tästä johtuen niiden valtionapu 9745: heiluopiston, Pajulahden Urheiluopiston ja Sol- on kasvanut veikkauksen ja raha-arvan tuoton si- 9746: valla idrottsinstitutin - valtionapu katetaan osa- nänsä ~opeaa kehitystä vielä huomattavasti no- 9747: na urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemista peammm. 9748: veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovaroilla. On odotettavissa, että opistojen yhdessä koulu- 9749: Näiden opistojen valtionavun rahoitus poik- hallinnon kanssa asettamien toiminnallisten ta- 9750: keaa täten ratkaisevasti muiden ammattiin valmis- voitteiden saavuttaminen vaikeutuu tai muun ur- 9751: tavien oppilaitosten valtionavun rahoituksesta, jo- heilun ja liikuntakasvatustyön tuen kehitys ratkai- 9752: ka turvataan vuosittain yleisillä budjettivaroilla. sevasti hidastuu, ellei opistojen valtionapua siirre- 9753: Yhtenäinen käytäntö oppilaitosten valtionavun tä katettavaksi yleisillä budjettivaroilla. Tätä on 9754: rahoittamisessa on perusteltua juuri nyt, kun edellytetty useassa eduskunnankin periaatepää- 9755: suunnitellaan keskiasteen koulu-uudistusta. Sen töksessä ja valtion tulo- ja menoarvion laadinnan 9756: yhteydessä on tarkoitus laajentaa myös liikunnan- yhteydessä tehdyssä valiokuntaratkaisussa. 9757: ohjaajan tutkintoon johtavaa koulutusta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9758: Urheiluopistoista annetun lain mukaan val- taen, 9759: tio kattaa 80 % erikseen määritellyistä opisto- 9760: jen kustannuksista. Periaate poikkeaa liikuntalain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9761: tarkoittamien valtionmenojen määräytymisestä. 1987 tulo- ja menoarvioon 45 000 000 9762: Niissä pääsääntönä on valtion tulo- ja menoarvion markkaa käytettäväksi urheiluopistojen 9763: valmistelun yhteydessä päätöksentekijälle annettu toimintaan, jolloin määräraha katettaiszin 9764: harkintavalta. yleisillä budjettivarotila (veikkauksen ja 9765: Urheiluopistojen toiminta on laajentunut viime raha-arpajaisten tuoton ulkopuolelta). 9766: 9767: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 9768: 9769: Antti Kalliomäki Reijo Lindroos 9770: 232 1986 vp. 9771: 9772: Raha-asia-aloite n:o 219 9773: 9774: 9775: 9776: 9777: Kalliomäki: Määrärahan osoittamisesta Vantaanjoen kunnostamiseen 9778: virkistyskäyttöä varten 9779: 9780: 9781: Eduskunnalle 9782: 9783: Sekä Vantaan että useiden sen lähikuntien tyskäyttöön saattamiseksi. Sekä suuren väestömää- 9784: asukkaiden mahdollisuuksia monipuoliseen va- rän kattavan alueen luonnonvesien puute että 9785: paa-aikansa hyödyntämiseen rajoittaa oleellisesti Vantaanjoen virkistyskäyttöön erinomaisesti sovel- 9786: se, että niiden alueella on varsin rajoitetusti virkis- tuvat mahdollisuudet puoltavat voimakkaasti har- 9787: tyskäyttöön soveltuvia luonnonvesiä. Vantaalla kittuja toimenpiteitä jokialueella. 9788: tarkoitukseen mitä parhaimmin soveltuva kohde Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9789: olisi Vantaanjoki, joka kaupungin halki virtaava- taen, 9790: na vetenä sulkee läheiseen vaikutuspiiriinsä kym- 9791: meniä tuhansia asukkaita ja koko pääkaupunki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9792: seutu kehyskuntineen laskien noin miljoonaan 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 9793: nousevan asukasmäärän. markkaa Vantaanjoen vesistöalueen virkis- 9794: Vantaanjoen aiemmin huonokuntoinen veden tyskäytön tehostamiseen kuuluviin hank- 9795: laatu on myös viime vuosina saatu tasolle, joka keisiin. 9796: mahdollistaa toimenpiteet joen laajempaan virkis- 9797: 9798: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 9799: 9800: Antti Kalliomäki 9801: 1986 vp. 233 9802: 9803: Raha-asia-aloite n:o 220 9804: 9805: 9806: 9807: 9808: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen rakentamiskus- 9809: tannuksiin Turun ja Porin läänissä 9810: 9811: 9812: Eduskunnalle 9813: 9814: Turun ja Porin läänin peruskoulurakennus- vuodessa läänin peruskoulujen rakentamispainei- 9815: hankkeet ovat pahoin ruuhkautuneet. Kun kun- den helpottamiseksi. 9816: nat taloudellisesti vaikeassa tilanteessa eivät voi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9817: toteuttaa koulurakennushankkeitaan jälkirahoi- taen, 9818: tuksella, on koulun työskentely monessa tapauk- 9819: sessa muodostunut lähes kestämättömäksi tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9820: tavien tilojen puutteesta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 9821: Usean vuoden aikana on jouduttu toteamaan, 29.46.34 10 000 000 markkaa Turun ja 9822: että koulurakentamiseen varattu kokonaismäärä- Porin läänin alueella suoritettavia perus- 9823: raha on aivan riittämätön. Siksi tulee varata lisä- koulurakennustöitä varten. 9824: määräraha suuruudeltaan 10 miljoonaa markkaa 9825: 9826: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 9827: 9828: Ilkka Kanerva 9829: 9830: 9831: 9832: 9833: 30 260148U 9834: 234 1986 vp. 9835: 9836: Raha-asia-aloite n:o 221 9837: 9838: 9839: 9840: 9841: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Salon seudun evankelisen opis- 9842: ton peruskorjaukseen 9843: 9844: 9845: Eduskunnalle 9846: 9847: Sisäoppilaitoksena toimiva Salon seudun evan- levaisuudessa Salon alueen ja muun lounaisen 9848: kelinen opisto sai vuonna 1985 peruskorjattua Suomen ja Länsi-Uudenmaan sekä Etelä-Hämeen 9849: 1780-luvulta peräisin olevat kaksi piharakennusta nuorison kasvattamisessa ja aikuisväestön harras- 9850: ajanmukaisiksi majoitus- ja luokkatiloiksi. Talo tustoiminnan elvyttämisessä. 9851: on vanha ja hankala korjattavaksi ja tuottaa raken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9852: teidensa vuoksi erityiskustannuksia. Päärakennuk- taen, 9853: sen peruskorjaustyö olisi kuitenkin välttämätöntä 9854: suorittaa käynnissä olleen saneeraussuunnitelman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9855: välittömäksi jatkeeksi. Ilman päärakennuksen pe- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 9856: ruskorjaustyötä toiminta ei opistossa voi pitkälle 29.57.52 1 000 000 markkaa Salon seudun 9857: jatkua. evankelisen opiston peruskorjaukseen ja 9858: Muudan opisto tulisi saada kokonaisuudessaan saneeraussuunnitelman toteuttamiseen. 9859: uudistetuksi ja tällä tavoin palvelemaan myös tu- 9860: 9861: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 9862: 9863: Ilkka Kanerva 9864: 1986 vp. 235 9865: 9866: Raha-asia-aloite n:o 222 9867: 9868: 9869: 9870: 9871: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien rakenta- 9872: miseen 9873: 9874: 9875: Eduskunnalle 9876: 9877: Alueen kannalta merkittävän yhdys- ja matkai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9878: lutien rakentaminen Kustavin pohjoiskärjestä Lo- taen, 9879: kalahdelle on kohtuullisin kustannuksin aloitetta- 9880: vissa pikaisestikin. Lehmänkurkun tie tulisi oleel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9881: lisella tavalla lyhentämään mantereen ja saariston 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 9882: yhteyksiä. Kyseinen tie on välttämätön edellytys 31.24.77 5 000000 markkaa Lehmänkur- 9883: parannettaessa saariston asukkaiden ja elinkeino- kun tien rakentamiseen. 9884: elämän toimeentulomahdollisuuksia. 9885: 9886: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 9887: 9888: likka Kanerva 9889: 236 1986 vp. 9890: 9891: Raha-asia-aloite n:o 223 9892: 9893: 9894: 9895: 9896: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Lepäisen-Lyökin tien raken- 9897: tamiseen 9898: 9899: 9900: Eduskunnalle 9901: 9902: Lepäisen-Lyökin paikallistiellä olisi saariston Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9903: tieolojen kehittämisen kannalta tärkeä merkitys. taen, 9904: Se parantaisi olennaisesti Uudenkaupungin saaris- 9905: ton tieyhteyksiä. Tiellä olisi merkitystä myös pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9906: veluliikenteelle. Samalla tällä tieyhteydellä saatai- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 9907: siin aikaan ainutlaatuinen rengastie Uudenkau- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Lepäisen- 9908: pungin saaristoon ja samalla kyettäisiin paranta- Lyökin tien rakentamiseen. 9909: maan saariston asukkaiden elinolosuhteita. 9910: 9911: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 9912: 9913: likka Kanerva 9914: 1986 vp. 237 9915: 9916: Raha-asia-aloite n:o 224 9917: 9918: 9919: 9920: 9921: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta koneidenkuljetuslavetin 9922: hankkimiseksi Kuluotalahden konevarikolle Kajaanissa 9923: 9924: 9925: Eduskunnalle 9926: 9927: Kajaanin Kuluotalahdessa sijaitsee metsähallin- näin ollen olisi mikään ylivoimaisen suuri hankin- 9928: non varikko. Muutamia vuosia sitten varikko ra- ta. Yksikön kuljettaminen antaa työpaikan jatku- 9929: kennettiin osittain uudestaan ja se on näin ollen vasti ainakin yhdelle hengelle. 9930: tällä hetkellä toimiva ja ajanmukainen. Edelliseen perustuen ehdotammekin kunnioit- 9931: Kyseisen varikon kalustossa on kuitenkin puut- taen, 9932: teita, ja eräs tällainen puute on kunnollinen ko- 9933: neiden siirroissa tarvittava lavetti. Kun vetoauto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9934: on olemassa niin toimintakykyisen kuljetusyksi- 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar- 9935: kön olemassaoloon tarvittaisiin vain lavetin uusin- kan määrärahan koneidenkul,jetuslavetin 9936: ta. hankkimiseksi metsähallinnon Kulunta- 9937: Lavetti maksaisi arviolta noin 300 000 mk eikä lahden konevarikolle. 9938: 9939: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 9940: 9941: Pentti Kettunen Aarno von Bell 9942: 238 1986 vp. 9943: 9944: Raha-asia-aloite n:o 225 9945: 9946: 9947: 9948: 9949: Kettunen: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Rauha- 9950: mäen-Etelälahden yksityistielle Haapavedellä 9951: 9952: 9953: Eduskunnalle 9954: 9955: Rauhamäen-Etelälahden yksityistie Haapave- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9956: den kunnassa on joitakin aikoja sitten kunnostet- 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 markan 9957: tu mutta yksi silta on edelleenkin heikossa kun- määrärahan szflan rakentamiseksi Rauha- 9958: nossa. Sillan rakentaminen maksaisi vain n. mäen-Etelälahden yksityistielle Haapave- 9959: 200 000 markkaa. den kunnassa. 9960: Edelliseen viitaten ehdotan kunnioittavasti, 9961: 9962: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 9963: 9964: Pentti Kettunen 9965: 1986 vp. 239 9966: 9967: Raha-asia-aloite n:o 226 9968: 9969: 9970: 9971: 9972: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koillismaan ja Ylä-Kai- 9973: nuun matkailun kehittämiseksi. 9974: 9975: 9976: Eduskunnalle 9977: 9978: Valtion toimesta tuetaan tällä hetkellä Lapin tys erittäin huomattava. Näillä alueilla ovat mat- 9979: läänissä matkailua antamalla lomatukea valtio- kailuelinkeinossa lisäksi aivan samat hiljaisien 9980: neuvoston päättämin ehdoin. Tukea myönnetään kausien ongelmat, mitkä ovat olemassa Lapiokin 9981: napapiirin pohjoispuolella sijaitseville matkailu- osalta. Talviaikana esim. työttömyys on mainituis- 9982: yrityksille lomien hintojen alentamiseen 1. 1.- sa kunnissa saattanut nousta jopa 25 % :iin. 9983: 15. 2. ja 1. 10.- 20. 12. välisinä aikoina. Tuella Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9984: korvataan samaa tarkoitusta varten suunniteltu tavasti, 9985: lomaseteli järjestelmä. 9986: Oulun läänin osalta voidaan kiistatta todeta, et- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9987: tä samat perustelut lomatuen myöntämiseen ovat 1987 tulo- ja menoarvioon 1500 000 mar- 9988: olemassa Koillismaalla (Kuusamo, Taivalkoski ja kan määrärahan perusteluissa mainittujen 9989: Pudasjärvi) sekä Ylä-Kainuussa (Suomussalmi, Koillismaan ja Ylä-Kainuun aluetden mat- 9990: Puolanka ja Hyrynsalmi). katlun lomatukeen. 9991: Edellä mainituilla alueilla on matkailun merki- 9992: 9993: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 9994: 9995: Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio 9996: Lea Mäkipää Heikki Mustonen Urho Pohto 9997: Anssi Joutsenlahti Aarno von Bell 9998: 240 1986 vp. 9999: 10000: Raha-asia-aloite n:o 227 10001: 10002: 10003: 10004: 10005: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljeslii- 10006: ton Kainuun piirin tukemiseen 10007: 10008: 10009: Eduskunnalle 10010: 10011: Sotainvalidit ovat aikoinaan omalta osaltaan ol- SMP ei koskaan unohda näitä rohkeita naisia ja 10012: leet pelastamassa maatamme niin, että nykyiset miehiä. 10013: sukupolvet voivat vapaasti ja riippumattomina Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10014: asua ja kehittää yhteiskuntaamme. taen, 10015: Tästä jokaisen kansalaisen on vilpittömästi olta- 10016: va kiitollinen niille naisille ja miehille, jotka kan- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10017: samme kohtalon hetkinä panivat alttiiksi jopa 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 10018: henkensä, jotta meillä nykyisillä nuorilla olisi hy- 33.23.53 15 000 markan määrärahan So- 10019: vä olla ja pohja mille rakentaa tulevaisuutta ja itse tainvalidien Veljesititolie Sotainvalidien 10020: määrätä siitä. Veljesliiton Kainuun piirin toiminnan tu- 10021: Kun nyt veteraanit ja invalidit ovat jo elämänsä kemiseen. 10022: ehtoossa, on ainakin nyt, ja se on viimeinen hetki, 10023: tehtävä kaikki voitava heidän hyväksensä. 10024: 10025: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 10026: 10027: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 10028: 1986 vp. 241 10029: 10030: Raha-asia-aloite n:o 228 10031: 10032: 10033: 10034: 10035: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljeslii- 10036: ton Piippolan, Pyhännän, Kärsämäen ja Kestiiän paikallisosas- 10037: tojen toiminnan tukemiseen 10038: 10039: Eduskunnalle 10040: 10041: Sotainvalidien Veljesliiton Piippolan, Pyhän- maan kaikkensa maamme tulevaisuuden ja tule- 10042: nän, Kärsämäen ja Kestiiän paikallisosastot toimi- vien sukupolvien hyväksi. 10043: vat vilkkaasti ja auttavat alueen sotainvalideja Kun maamme nyt on vauras ja rikas maa, on 10044: mm. järjestämällä heille vapaa-ajanviettotoimin- kohtuullista, että yhteiskuntamme toimesta an- 10045: taa, yhteisiä virkistysmatkoja jne. netaan riittävästi tukea mm. sotiemme invalideil- 10046: Näillä osastoilla on yhteisesti omistuksessaan le. 10047: myös Lamun maja -niminen vapaa-ajanvietto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10048: paikka. taen, 10049: Sotainvalidit ovat nyt jo vanhentunutta jouk- 10050: koa, eivätkä he enää voi taikootoimin hankkia ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10051: haa mm. Lamun majan vuosittain vaatimiin kun- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 10052: nostustoimiin ja muuhun välttämättömään toi- 33.23.53 15 000 markan määrärahan 10053: mintaan. Yhteiskunnan antama tuki on ollut ole- osoitettavaksi Sotainvalidien Veljesititolie 10054: matonta. Kestilän, Pzippolan, Pyhännän ja Kärsä- 10055: Suomen kohtalon hetkinä sotiemme veteraanit, mäen pazkallisosastojen toiminnan tuke- 10056: invalidit ja rintamanaiset ovat olleet valmiit anta- mzseen. 10057: 10058: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 10059: 10060: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 10061: 10062: 10063: 10064: 10065: 31 260148U 10066: 242 1986 vp. 10067: 10068: Raha-asia-aloite n:o 229 10069: 10070: 10071: 10072: 10073: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun sotaveteraani- 10074: piiri ry:n toiminnan tukemiseen 10075: 10076: 10077: Eduskunnalle 10078: 10079: Sotiemme veteraanit ja invalidit sekä rintama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10080: naiset ovat tehneet suuriarvoisen työn isänmaam- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 10081: me pelastamiseksi vaikeina kohtalomme aikoina. 33.23.53 15 000 markkaa erityismäiirära- 10082: Siksi on kohtuullista, että yhteiskunta osoittaa hana Kainuun Sotaveteraanipiiri ry:n toi- 10083: tämän esimerkillisen toiminnan huomioimisen minnan tukemiseen. 10084: myös käytännössä. 10085: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10086: taen, 10087: 10088: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 10089: 10090: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 10091: 1986 vp. 243 10092: 10093: Raha-asia-aloite n:o 230 10094: 10095: 10096: 10097: 10098: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun Rintamamiesve- 10099: teraanien toiminnan tukemiseen 10100: 10101: 10102: Eduskunnalle 10103: 10104: Sotiemme veteraanit ja invalidit sekä rintama- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10105: naiset ovat tehneet suuriarvoisen työn isänmaam- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 10106: me pelastamiseksi vaikeina kohtalomme aikoina. 33.23.53 15 000 markkaa erityismäärii- 10107: Siksi on kohtuullista, että yhteiskunta osoittaa rahana Suomen Rintamamiesveteraantlii- 10108: tämän esimerkillisen toiminnan huomioimisen tolle Kainuun Rintamamiesveteraanien 10109: myös käytännössä. toiminnan tukemiseen. 10110: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10111: taen, 10112: 10113: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 10114: 10115: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 10116: 244 1986 vp. 10117: 10118: Raha-asia-aloite n:o 231 10119: 10120: 10121: 10122: 10123: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamanaisten Liitolle 10124: Kainuun Rintamanaisten toiminnan tukemiseen 10125: 10126: 10127: Eduskunnalle 10128: 10129: Syksyllä 1984 on aloittanut toimintansa Kai- SMP on aina pyrkinyt tekemään parhaansa ve- 10130: nuun Rintamanaiset ry. teraaniemme hyväksi. Olemme jopa luovuttaneet 10131: Tämä aloittava yhdistys on potenut alkuajan vuoden 1985 puoluetuen korotusta vastaavan 10132: luonnollista taloudellisten varojen niukkuutta, jo- summan veteraaniemme ja invalidiemme hyväksi. 10133: ten tuki yhteiskunnan toimesta olisi paikallaan. Tämä ei kuitenkaan riitä. 10134: Suomen kohtalojen hetkinä ovat sotiemme ve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10135: teraanit, invalidit ja rintamanaiset antaneet tule- taen, 10136: vien sukupolvien käyttöön kaiken sen minkä ih- 10137: minen voi antaa, ja tämä on jättänyt jälkensä jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10138: nyt iäkkäisiin ihmisiin. On varsin kohtuullista, 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 10139: että yhteiskunta tekee kaikkensa näiden ihmisten 33.23.53 15 000 markkaa Rintamanaisten 10140: kohtuullisen elämän ehtoon turvaamiseksi. Liitolle osoitettavaksi edelleen Kainuun 10141: Eläke- ym. asioiden hoitamisen ohella on kiin- Rintamanaisten toiminnan tukemiseen. 10142: nitettävä suurta huomiota myös heidän loma- ja 10143: virkistystoimintansa kehittämiseen. Myöskään 10144: kuntoutusta ei saa unohtaa. 10145: 10146: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 10147: 10148: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 10149: 1986 vp. 245 10150: 10151: Raha-asia-aloite n:o 232 10152: 10153: 10154: 10155: 10156: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen Syöpä- 10157: yhdistyksen toiminnan tukemiseen 10158: 10159: 10160: Eduskunnalle 10161: 10162: Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen toimesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10163: tehdään mittavaa ja hyvää työtä Oulun ja Lapin taen, 10164: läänien alueella sekä syöpään sairastuneiden että 10165: heidän perheittensä auttamiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10166: Työ on vaativaa ja siihen tarvitaan taloudellisia 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 10167: voimavaroja, joita ei aina ole läheskään riittävästi. 33.81.51 200 000 markkaa Pohjois- 10168: On aivan oikein, että myös yhteiskunta tukee Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnan tu- 10169: rahallisesti tätä toimintaa. kemiseen. 10170: 10171: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 10172: 10173: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti 10174: Lea Mäkipää Aarno von Bell 10175: 246 1986 vp. 10176: 10177: Raha-asia-aloite n:o 233 10178: 10179: 10180: 10181: 10182: Koivisto: Määrärahan osoittamisesta Vaasan korkeakoulun virkojen 10183: perustamiseen 10184: 10185: 10186: Eduskunnalle 10187: 10188: Korkeakoulusta ja muista Vaasassa sijaitsevista Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10189: korkeakoulutuksellisista yksiköistä tulisi ajan mit- taen, 10190: taan kehittää suomen- ja ruotsinkielisen opetuk- 10191: sen aseman turvaava kaksikielinen yliopisto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10192: Nykyisissä toiminnoissa on Vaasan korkeakou- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 10193: lun osalta virkalisäyksen tarve kaikkein kiireelli- 29.10.01 1400000 markkaa Vaasan 10194: sin, koska laitoksen henkilökunta opiskelijamää- korkeakoulun virkojen perustamiseen. 10195: rään verrattuna on pienin maamme korkeakou- 10196: luista. 10197: 10198: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 10199: 10200: Juho Koivisto 10201: 1986 vp. 247 10202: 10203: Raha-asia-aloite n:o 234 10204: 10205: 10206: 10207: 10208: Koivisto: Määrärahan osoittamisesta Vaasan korkeakouluun perustet- 10209: tavan teknillisen tiedekunnan suunnitteluun 10210: 10211: 10212: Eduskunnalle 10213: 10214: Vaasan läänissä on suhteessa oppilasikäluok- nä, jopa selvästi jäljessä aina niin huonona pide- 10215: kaan kaikkein vähiten korkeakoulupaikkoja. Vain tystä Lapin läänistä. 10216: 114 opiskelunsa aloittavista korkeakouluopiskeli- Vaasan läänin kehityksestä vastuussa olevat ta- 10217: joista voidaan ottaa Vaasan korkeakouluun. Lisäk- hot ovat hyvin yksimielisesti ryhtyneet ajamaan 10218: si Vaasan läänin koulunkäyntiaste, mukaan lukien läänin korkeakouluolojen kehittämistä. Ensisijai- 10219: myös kaikki keskiasteen koulutus, on valtakunnan seksi kehittämishankkeeksi on mielletty teknilli- 10220: alhaisin. sen tiedekunnan perustaminen. Perusteluna näh- 10221: Erityiseksi ongelmaksi koulutusasteen alhaisuu- täisiin teknisen opetuksen lisäämiseksi ennen 10222: den sekä korkeamman koulutuksen vähäisyyden kaikkea Vaasan läänin runsaan yritystoiminnan 10223: kokee Vaasan läänin runsas elinkeino- ja yritystoi- tarpeet. 10224: minta. Läänin vähäisten koulutusmahdollisuuk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10225: sien takia enimmin koulutusta saaneet hakeutuvat taen, 10226: opiskelupaikkakuntiensa eli siis muiden alueiden 10227: työpaikkoihin. Kuvaavaa Vaasan läänin yritystoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10228: minnalle onkin ns. matalapalkka-alojen runsaus, 1987 tulo- ja menoarvioon 600 000 markan 10229: joka kyllä työllistää verrattain paljon, mutta palk- määrärahan Vaasan korkeakoulun teknzlli- 10230: kataso on niin alhainen, että valtakunnallisessa sen tiedekunnan suunnittelua varten. 10231: tulotasotilastossa Vaasan lääni on lähes viimeise- 10232: 10233: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 10234: 10235: Juho Koivisto 10236: 248 1986 vp. 10237: 10238: Raha-asia-aloite n:o 235 10239: 10240: 10241: 10242: 10243: Koivisto: Määrärahan osoittamisesta maatalouden sääpalvelun vaki- 10244: naistamiseen 10245: 10246: 10247: Eduskunnalle 10248: 10249: Maataloustuotannon riskien vähentämiseksi on Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 10250: Maatalouskeskusten liiton ja Ilmatieteen laitoksen taen, 10251: toimesta käynnistetty kokeilunluonteinen projekti 10252: nimeltään ''Maatalouden sääpalvelu'' . Kokeilusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10253: on saatu myönteisiä kokemuksia. Sääpalvelun on 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 31.50 10254: todettu vähentävän sekä viljelijän yksityistalou- uudelle momentille 600 000 markkaa maa- 10255: dellista riskiä että valtion varoista maksettavien talouden sääpalvelun vakinaistamiseen. 10256: katokorvausten määrää. Maatalouden sääpalvelu 10257: tulisi saattaa pysyväksi järjestelmäksi varaamaila 10258: sitä varten erillinen 600 000 markan määräraha. 10259: 10260: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 10261: 10262: Juho Koivisto 10263: 1986 vp. 249 10264: 10265: Raha-asia-aloite n:o 236 10266: 10267: 10268: 10269: 10270: Koivi~to: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan perusparanta- 10271: mtseen 10272: 10273: 10274: Eduskunnalle 10275: 10276: Suupohjan radan kunto on nykyisellään erittäin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10277: huono. Kiskotuksen uusiminen sekä ratapenke- taen, 10278: reen vahvistaminen tulisivat maksamaan 100 milj. 10279: markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10280: Suupohjan alueen elinkeinoelämälle on erittäin 1987 tulo- ja menoarvioon momentin 10281: tärkeätä rataosuuden peruskorjaaminen ja tavara- 31.90.78 alamomentzlle 2 25 000000 10282: kuljetusten jatkuvuuden turvaaminen rautateitse. markkaa Suupohjan radan perusparanta- 10283: Radan heikko kunto ja epävarmuus tulevaisuudes- mzseen. 10284: ta ovat selvä este alueen kehitykselle. Perusparan- 10285: nus tulisi nopeasti saattaa loppuun. 10286: 10287: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 10288: 10289: Juho Koivisto 10290: 10291: 10292: 10293: 10294: 32 260148U 10295: 250 1986 vp. 10296: 10297: Raha-asia-aloite n:o 237 10298: 10299: 10300: 10301: 10302: Koivisto: Määrärahan osoittamisesta Vaasaan sijoitettavan öljyvahin- 10303: kojen torjunta-aluksen hankintaan 10304: 10305: 10306: Eduskunnalle 10307: 10308: Moottorialus Eiran karilleajo Vaasan saariston Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10309: edustalla toi esille vakavia puutteita torjunnan taen, 10310: johto-organisaatiossa ja torjuntakalustossa. 10311: Jos tapahtumapaikalle olisi nopeasti saatu öljyn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10312: keräilykalustoa, olisi syntyneiltä vahingoilta suu- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 10313: relta osin säästytty. 35.26. 70 30 000 000 markkaa öljyvahin- 10314: Vuonna 1987 tulisi hankkia Vaasaan sijoitettava kojen torjunta-aluksen hankintaan. 10315: Oili-luokan öljyntorjunta-alus. 10316: 10317: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 10318: 10319: Juho Koivisto 10320: 1986 vp. 251 10321: 10322: Raha-asia-aloite n:o 238 10323: 10324: 10325: 10326: 10327: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun ja Lapin läänejä 10328: koskevan taloussuunnitelman sekä omavaraisuus- ja täystyölli- 10329: syysohjelman laatimiseksi 10330: 10331: Eduskunnalle 10332: 10333: Tiettyjen talous- ja poliittisten piirien tarkoi- seen kehittämiseen tähtäävää tiurismia yms. 10334: tuksena on luoda Etelä-Suomeen tiheä teollisuus- hankkeita vastaan. 10335: ja teknologia-alue ja samalla jättää Itä- ja Pohjois- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10336: Suomi ainoastaan matkailuelinkeinoreservaatiksi. nioittavasti, 10337: Tällä tavoin toteutettuna tulisi yhteiskuntakehitys 10338: lopulta johtamaan siihen, että Pohjois- ja Itä-Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10339: men alueet tyhjentyisivät väestöstä lähes koko- 1987 tulo- ja menoarvioon JOO 000 markan 10340: naan ja Etelä-Suomeen luotaisiin asuntopulasta määrärahan Lapin ja Oulun maakuntalii- 10341: suuresti kärsivä ruuhkakeskus. SMP ei voi hyväk- toille käytettäväksi Lapin ja Oulun läänien 10342: syä tämän tapaista kehitystä, vaan haluaa kaikkia alueilla toimivien yhtt"öiden ja liikeyn"tys- 10343: alueita kohdehavan tasapuolisesti niin, että myös ten omistussuhteen tilinpidollisen vuotui- 10344: Itä- ja Pohjois-Suomen alueille luodaan teollisia sen ltikevaihdon avulla tutkittavaksija las- 10345: ym. työpaikkoja ja niitä tuetaan valtion toimesta. kettavaksz~ paljonko kyseisistä rahoista jää 10346: Pohjois-Suomen taloudellista kehittämistä voi- hyödyntämään kyseisiä läänejä ja mitä 10347: taisiin parhaiten tukea luomalla Lapin ja Oulun paikkakuntia, joissa yritys sijaitsee, sekä li- 10348: lääneihin oma taloussuunnitelma sekä omavarai- säksi taloussuunnitelman sekä omavarai- 10349: suus- ja täystyöllisyysohjelma. Ohjelmalla voidaan suus- ja täystyöllisyysohjelman laatimiseksi 10350: puolustaa alueen ihmisiä Etelä-Suomen yksipuoli- Lapin ja Oulun lääneihin. 10351: 10352: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 10353: 10354: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti 10355: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen Lea Mäkipää 10356: 252 1986 vp. 10357: 10358: Raha-asia-aloite n:o 239 10359: 10360: 10361: 10362: 10363: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maanpuolustus- ja soti- 10364: lasaikakauslehdistölle jaettavaksi lehdistötueksi 10365: 10366: 10367: Eduskunnalle 10368: 10369: Valtiovalta jakaa lehdistötukea erilaisille mieli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10370: pidelehdille. Hämmästyttävää on se, että maan- 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark- 10371: puolustuslehdistö ei saa minkäänlaista lehdistötu- kaa jaettavaksi lehdistötukena valtakun- 10372: kea. Tämä puute on viipymättä korjattava, sillä nallista luonnetta omaaville seuraaville 10373: maanpuolustuslehdet tekevät arvokasta henkistä maanpuolustus- ja sotzlasaikakauslehdille: 10374: maanpuolustustyötä yhteiskuntamme hyväksy· Suomen Sotzlas - Suomen Mies, Reservi- 10375: män turvallisuuspolitiikan tavoitteiden mukaises- läinen, Sotzlasaikakauslehti, Toimiupseeri, 10376: ti. Rajamme Vartijat, Kylkirauta, Sotzlaskoti, 10377: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- Väestönsuojelu/ehti, Maanpuolustus sekä 10378: nioittavasti, Parole, 15 000 markkaa kullekin. 10379: 10380: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 10381: 10382: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Lea Mäkipää 10383: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo 10384: Martti Ratu Helvi Koskinen 10385: 1986 vp. 253 10386: 10387: Raha-asia-aloite n:o 240 10388: 10389: 10390: 10391: 10392: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Raudaskylän Kristillisen 10393: Kansanopiston peruskorjaustöihin Ylivieskassa 10394: 10395: 10396: Eduskunnalle 10397: 10398: Ylivieskassa totmtva Raudaskylän Kristillinen Opistokiinteistöjen lämmitys kuuluu ns. suorite- 10399: Opisto on perustettu vuonna 1920. Se on tällä perusteisen valtionavun piiriin, mikä merkitsee 10400: hetkellä 140-asuntolapaikkainen sisäoppilaitos, pohjoisessa sijaitsevalle suurelle opistolle suorite- 10401: jossa on kirjoilla 164 opiskelijaa. Opistossa on 35 perusteisen valtionavun kulumista lämmitykseen. 10402: päätoimista työntekijää, joista opetustyössä on 16. Siten riittäviä opetusväline-, kirjasto- sekä opisto- 10403: Talousarvion loppusumma on 6 700 000 markkaa. kalustohankintoja ei voida tehdä. 10404: Opistossa annetaan yleissivistävää, ammatillisesti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10405: sivistävää sekä ammattikoulutusta. nioittavasti, 10406: Kansanopistotyön ongelmakohtia Raudaskylän 10407: Kristillisessä Opistossa on erityisesti se, että opisto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10408: toimii suurissa vanhoissa rakennuksissa, joiden 1987 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark- 10409: peruskorjaustyöt ja kunnossapito vaativat runsaas- kaa Ylivieskassa toimivan Raudaskylän 10410: ti varoja. Peruskorjaustyöt joudutaan rahoitta- Kristzllisen Opiston vanhojen rakennusten 10411: maan suurimmaksi osaksi lainoin, mikä johtaa peruskorjaustöihin. 10412: opiston kohtuuttoman suureen velkaantumiseen. 10413: 10414: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 10415: 10416: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo 10417: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen Lea Mäkipää 10418: 254 1986 vp. 10419: 10420: Raha-asia-aloite n:o 241 10421: 10422: 10423: 10424: 10425: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikajoen urheilualue- 10426: hankkeen toteuttamiseksi 10427: 10428: 10429: Eduskunnalle 10430: 10431: Siikajoen kunnanvaltuusto on kokouksessaan hoitettaessa käytettäisiin harkintaa 90 % :iin saak- 10432: 24. toukokuuta 1985 päättänyt, että Siikajoen ka. Lainoituksen osuudeksi esitetään 27,7 % ja 10433: kuntaan rakennetaan, mikäli hanke saadaan val- avustuksen osuudeksi 62, 5 % kustannusarviosta. 10434: tion rahoituksen piiriin, urheilukenttä alle 1 mil- Kustannusarvio on 985 000 markkaa. 10435: joonan markan hankkeena yleissuunnitelman ja Vuosille 1987-1988 on Siikajoella suunniteltu 10436: siihen liittyvän urheilukentän hankesuunnitel- jääkiekkokaukalon ja tenniskentän rakentamista. 10437: man pohjalta siten, että urheilualuetta koskeva Kokonaiskustannusarvioksi on laskettu 700 000 10438: yleissuunnitelma, jossa ovat mukana myös huolto- markkaa. Vuodelle 1988 on suunnitteilla 600 000 10439: rakennus ja jääkiekko- tai tennistoiminnot, toimi- markkaa maksavan huoltorakennuksen teko. 10440: tetaan 31. elokuuta 1985 lääninhallituksen kautta Todettakoon, että Siikajoen urheilutilanne on 10441: opetusministeriöön ja että urheilualuehanke pyri- huonoin koko maassa ja nykyinen urheilukenttä 10442: tään toteuttamaan kesällä 1986. Koska Siikajoen on käyttökelvoton ja että Siikajoen kunnalla ei ole 10443: kunnalla ei ole maata keskuskoulun lähettyvillä, mahdollisuutta toteuttaa urheilualuehanketta, 10444: kunnanvaltuusto on päättänyt ostaa noin 2,5 heh- jollei kunta saa mahdollisimman suurta avustus- 10445: taarin suuruisen maa-alueen keskuskoulun läheltä osuutta hankkeeseen. 10446: 250 000 markan hinnalla. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10447: Siikajoen kunta jätti 31. 8. 1985 mennessä Ou- nioittavasti, 10448: lun läänin urheilulautakunnalle urheilukenttää 10449: koskevan rakennussuunnitelman. Läänin urheilu- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10450: lautakunnan lausunnossa hankkeen mitoituspe- 1987 tulo- ja menoarvioon 630 000 markan 10451: rusteet todetaan hyväksyttäviksi. määrärahan Siikajoen kunnan urhezlualue- 10452: Siikajoen kunta pyytää, että Siikajoen urheilu- hankkeen toteuttamiseksi siten että vuosi- 10453: kentän rakentamiseen hyväksyttyjä kustannuksia na 1987-88 rakennetaan alueelle jääkiek- 10454: opetusministeriön avustus- ja lainapäätöksellä ra- kokaukalo ja tenniskenttä. 10455: 10456: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 10457: 10458: ). Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Lea Mäkipää 10459: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Martti Ratu 10460: 1986 vp. 255 10461: 10462: Raha-asia-aloite n:o 242 10463: 10464: 10465: 10466: 10467: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Urajärven Nuorisopuhal- 10468: linorkesterin toiminnan tukemiseen 10469: 10470: 10471: Eduskunnalle 10472: 10473: Urajärvellä totmH Nuorisopuhallinorkesterin tälle arvokkaalle nuorisotyölle, niin ettei Nuoriso- 10474: Tukiyhdistys, jonka ansiosta Urajärvellä on virin- puhallinorkesterin Tukiyhdistyksen tarvitsisi jat- 10475: nyt nuorisopuhallinorkesteritoiminta. Soittajia A- kuvasti hankkia varoja orkesteritoiminnan tuke- 10476: ja B-orkestereissa on yhteensä noin 60 ja soittajat miseen yksinomaan myyjäisten, arpajaisten ja 10477: ovat pääasiassa nuoria ja koululaisia. Urajärven muiden vastaavien keinojen avulla. 10478: Nuorisopuhallinorkesteri on jo yltänyt mittaviin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10479: saavutuksiin. Tämä toiminta on myös mitä par- nioittavasti, 10480: hainta nuorisotyötä. Se ohjaa nuoria oikealle tielle 10481: musiikin parissa ja vastapainoksi päälletunkevalle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10482: kansainväliselle roskakulttuurin musiikille. 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 markan 10483: Urajärven Nuorisopuhallinorkesteri tarvitsisi määrärahan Utajärven Nuorisopuhallinor- 10484: varoja erityisesti nuorten soittajien koulutustoi- kesterin Tukiyhdistykselle nuorten soitta- 10485: mintaa varten eri musiikkileireillä. Olisi kohtuul- jien eri musiikkileirezllä tapahtuvan koulu- 10486: lista, että valtioltakin tulisi jonkin verran varoja tustoiminnan tukemiseen. 10487: 10488: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 10489: 10490: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti 10491: Pentti Kettunen Lea Mäkipää 10492: Veikko Vennamo 10493: 256 1986 vp. 10494: 10495: Raha-asia-aloite n:o 243 10496: 10497: 10498: 10499: 10500: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalankasvattajille suljet- 10501: tuun vedenkiertoon siirtymistä varten 10502: 10503: 10504: Eduskunnalle 10505: 10506: Vesihallituksen rahoittamassa tutkimuksessa, Koska allaskalan kasvatus on luonnonvesien 10507: joka on tehty Teknillisessä korkeakoulussa, tode- saastumisen vuoksi jo monin paikoin Suomea, 10508: taan kirjolohen kasvatuksen muUistuvan lähivuo- esim. kirkasvetisessä Kuusamossa, ehtinyt aiheut- 10509: sien aikana. taa pahaa epäsopua kalankasvattajien ja muun 10510: Nykyisin ongelmana ovat kalalaitosten vesistöi- paikallisen asujaimiston välillä, on uutta kasvatus- 10511: hin laskemat typpi- ja fosforiyhdisteet, joiden menetelmää tervehdittävä todella mieluisana rat- 10512: määrän todellista arviointia on miltei mahdotonta kaisuna molemmille osapuolille. Siksi sen edistä- 10513: suorittaa. Toisaalta Suomen kylmissä vesissä kalan miseksi on myös valtiovallan ryhdyttävä pikaisiin 10514: kasvattaminen tosimielessä onnistuu vain lämpi- toimiin. 10515: mimpien kuukausien aikana. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10516: Uuden tutkimuksen mukaan vettä tarvitaan nioittavasti, 10517: vastaisuudessa vähemmän ja sitä voidaan myös 10518: lämmittää, jolloin kalan kasvukausi pitenee mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10519: kittävästi. Kasvatuslaitokseen tulevasta vedestä 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 10520: voidaan jopa 99 prosenttia kierrättää uudelleen. kan määrärahan valtionavustusten ja kor- 10521: Jätepäästöt saadaan uuden teknologian mukaan kotuen maksamiseksi nizfle kalankasvatus- 10522: kuriin eri menetelmillä. Kirjolohi kasvaa suljetun yritykszfle, jotka ongelmallisimpina jäte- 10523: vesikierron laitoksessa 2-3 kertaa nopeammin päästötitään ryhtyvät siirtymään kalankas- 10524: kuin vanhanaikaisissa laitoksissa. vatuksessa suljettuun vedenkiertoon. 10525: 10526: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 10527: 10528: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 10529: Helvi Koskinen Mikko Vainio Lea Mäkipää 10530: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo 10531: 1986 vp. 257 10532: 10533: Raha-asia-aloite n:o 244 10534: 10535: 10536: 10537: 10538: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen Ja sen vesistö- 10539: alueen saneeraamisen aloittamiseksi 10540: 10541: 10542: Eduskunnalle 10543: 10544: Iijoen säännöstely on aiheuttanut jokivarten ta- kuperäiselle jokiluonnolle, kalastolle, elinkeino- 10545: louselämälle ja asutukselle hyvin suuria vaikeuk- elämälle sekä muulle normaalille ja tasapainoi- 10546: sia. Tämän vuoksi on ryhdyttävä jo vihdoinkin ja selle jokivarten ja koko vesistöalueen elämänme- 10547: kiireesti toimiin Iijoen ja sen vesistöalueen riittä- nolle. 10548: väksi saneeraamiseksi siten, että ryhdytään el- Työtä on siis tehtävä lujasti ja yhteisvoimin Iijo- 10549: vyttämään kalataloutta ja muita peruselinkeinoja kivesistön elvyttämiseksi, entistämiseksi ja kor- 10550: sekä samalla voidaan saada alueen työllisyyttä vausten vihdoinkin maksamiseksi. 10551: parannetuksi sekä saneerausaikana että sen jäl- Edellä mainituista syistä Suomen Maaseudun 10552: keen. Puolue onkin jo vuosikausia vaatinut, että on ryh- 10553: SMP:n järkkymätön kanta on, että Iijoen keski- dyttävä kiireesti toimiin Iijoen ja sen vesistöalueen 10554: ja yläjuoksu on pidettävä luonnontilassa. Iijoki riittäväksi saneeraamiseksi. Iijoen keski- ja ylä- 10555: kokonaan on sisällytettävä myös valtakunnalliseen juoksun asukkaat haluavat säilyttää Iijoen ilman 10556: koskiensuojelulakiin. Iijokivarten pitäjiin on saa- voimalaitoksia ja haluavat, että Iijoen ja sen sivu- 10557: tava työllisyyttä ja lisäenergiaa tehostamalla tur- jokien tuhotut kosket entistetään, jolloin luontai- 10558: peen, hakkeen ja pienpuun hyväksikäyttöä. Lisäk- set vaelluskalakannat voisivat pitää niitä kutu- 10559: si Iijokivarren elinkeinoelämää on kehitettävä sa- paikkoinaan. Myöskään Iijoen käyttäminen virkis- 10560: neeraamalla Iijoen vesistöä sekä panostamalla val- tystarkoituksiin ei ole vähäistä, ja se tulee aikaa 10561: tion varoja alueen luontaisiin maa-, kala- ja met- myöten huomattavasti lisääntymään. 10562: sätalouselinkeinoihin, tiestön parantamiseen sekä Kun SMP hallituspuolueena sai budjetin kor- 10563: uuteen pehmeään teknologiaan ja pienyritystoi- jaamista varten vuodelle 1986 oman määräraha- 10564: mintaan. kiintiönsä eli 2, 5 miljoonaa markkaa, on SMP 10565: Vesivoiman kahlehtiminen Iijoessa on jo tähän käyttänyt tämän summan yksinomaan yleishyö- 10566: mennessä aiheuttanut koko Iijoki-vesistölle sekä dyllisiin tarkoituksiin, esimerkiksi Oulun ja Lapin 10567: Iijoen Iatvajärvilie eli Irni-, Polo- ja Ketojärvelle erilaisten veteraanijärjestöjen ja sotainvalidien tu- 10568: huomattavia vahinkoja. kemiseen sekä muihin yleishyödyllisiin tarkoituk- 10569: siin, kuten mm. Iijoen saneeraamisen aloittami- 10570: Valtavia vahinkoja Iijoen kalastukselle sekä seen. Merkittävimpiä SMP:n pienkorjausmäärära- 10571: maisemille ovat aiheuttaneet myös Iijoen Uittoyh- hojen korjaustuloksista onkin 200 000 markan 10572: distyksen pöyristyttävän laajat ja laittomat, siis ri- määräraha juuri Iijoen keski- ja yläjuoksun ve- 10573: kolliset perkaukset Iijoki-vesistössä. sistön saneeraamisen aloittamiseen ja kalatalou- 10574: Seurauksena laittomista ja järjettömistä ruop- den elvyttämiseen eli uiton ja vesivoimatalouden 10575: pauksista on ollut Iijoen kalakannan häviäminen laittomien ruoppausten jälkien parantamisen 10576: hyvin vähiin. Lisäksi kalaston elvyttämisessä niin aloittamiseen, joka siis SMP:n osoittamien määrä- 10577: jokivesissä kuin latvajärvissäkin on viivytelty. Ai- rahojen turvin pääsee alkamaan vuoden 1986 ai- 10578: van ilmeistä on, että Iijoen Uittoyhdistyksen taus- kana. 10579: talla kohtuunomiin ja laittomiin ruoppauksiin on Kuitenkin edellä mainitulla 200 000 markan 10580: ollut vaikuttamassa myös Pohjolan Voima Osa- summalla voidaan päästä vasta alkuun Iijoen sa- 10581: keyhtiö. neeraamisen kenttätöissä. On erittäin toivottavaa, 10582: Näin siis raaka tekniikka, kova teknologia ja yk- että muut hallituspuolueet vuoden 1987 budjettia 10583: sipuolinen taloudellinen hyötyajattelu ja riisto laadittaessa lämpenevät Iijoen saneeraushankkeel- 10584: ovat aiheuttaneet korvaamattomia vahinkoja al- le niin, että varat Iijoen keski- ja yläjuoksun en- 10585: 10586: 33 260148U 10587: 2)8 1986 vp. - RA n:o 244 10588: 10589: tistämiseen saadaan normaalia tietä ja jo budjetin piinlle Itjoen ja sen vesistöalueen eli sivu- 10590: laatimisen alkuvaiheessa. jokien saneeraamiseen siten, että varat 10591: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- käytetään kalatalousasiantuntijoiden osoit- 10592: nioittavasti, tamalla tavalla kiireellisyysjär.festyksessä Ii- 10593: joen keski- ja ylä.fuoksun koskien entistä- 10594: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden miseen sekä uittolaitteiden purkamiseen ja 10595: 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle muihin kalataloutta elvyttäviin toimenpi- 10596: 30.40. 77 900 000 markkaa Oulun vesi- teisiin. 10597: 10598: Helsingissä ) päivänä helmikuuta 1986 10599: 10600: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio 10601: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti 10602: 1986 vp. 259 10603: 10604: Raha-asia-aloite n:o 245 10605: 10606: 10607: 10608: 10609: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjokisuun ruoppauk- 10610: sen ensimmäisen vaiheen toteuttamiseen 10611: 10612: 10613: Eduskunnalle 10614: 10615: Pyhäjoen kunta pitää kiireellisenä hankkeena että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10616: Pyhäjokisuun ruoppauksen ensimmäisen vaiheen 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 markan 10617: toteuttamista, mihin kunta tarvitsee rahaa lisää määrärahan Pyhäjokisuun ruoppauksen 10618: noin 300 000 markkaa. Tämä summa tarvitaan ensimmäisen vaiheen loppuunsaattami- 10619: viimeistelytöiden ja vielä tekemättä olevien koh- seksi. 10620: teiden kuntoonsaattamiseksi. 10621: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10622: nioittavasti, 10623: 10624: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 10625: 10626: }. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen 10627: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo 10628: 260 1986 vp. 10629: 10630: Raha-asia-aloite n:o 246 10631: 10632: 10633: 10634: 10635: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtaviemäri en kunnosta- 10636: miseen Pyhäjokilaaksossa 10637: 10638: 10639: Eduskunnalle 10640: 10641: Aikaisemmin on maassamme kaivatettu julki- detyssä kansanedustaja Kortesalmen evästystilai- 10642: sin varoin ja mm. työllisyystöinä valtaviemäreitä. suudessa. Pyhäjokilaakson alueella on ollut suuria 10643: Nämä ovat vuosikymmenten saatossa usein pahas- maankuivatustöitä, joiden tuloksena syntyneet 10644: ti tukkeutuneet ja päässeet muutenkin huonoon pienvaltaojat ovat nyt kiireellisen kunnosruksen ja 10645: kuntoon. Yksityisillä maanomistajilla ja tilallisilla perkauksen tarpeessa. 10646: ei ole varoja näiden valtaviemärien perkaukseen Valtaviemäreiden perkauksen rahoituksen hoi- 10647: eikä avaamiseen. Sen sijaan niiden avaaminen oli- taa maatilahallitus siten, että se suorittaa kustan- 10648: si sopiva työllistämiskohde laajalla maaseudullam- nuksista 60% avustuksina sekä loput 25 vuoden 10649: me, missä on runsaasti työttömyyttä ja missä pien- lainana. Vuonna 1981 käytettiin valtion varoja 10650: ja osa-aikaviljelijät tarvitsevat kipeästi lisätyötä ja erilaisiin maanparannushankkeisiin 11 miljoonaa 10651: ansiota. markkaa, seuraavana vuonna 14,1 miljoonaa 10652: Viemärien puhdistus on yksityisten varoin mah- markkaa sekä vuodelle 1983 on varoja varattu 18 10653: doton tehtävä. Alkujaan kyläkuntien yhteisenä miljoonaa markkaa. Lisätyistä määrärahoista huo- 10654: hankkeena tehdyt viljelysalueiden kuivatukset limatta on varoja tarkoitukseen aivan liian vähän, 10655: ovat nyt joidenkin harvojen viljelijöiden huolena. koska peruskuivatusten hoito on jo kauan aikaa 10656: Maanviljelyn lopettaneita tilallisia on vaikea saada pahoin laiminlyöty. Viemäreitä on puhdistettava 10657: hankkeisiin mukaan. Monessa tapauksessa ovat jatkuvasti, koska ne pajuttuvat, vyöryvät kiinni tai 10658: myös laajat metsäojitukset syynä peltoviemärei- liettyvät lähes umpeen yleensä 20-30 vuoden ai- 10659: den tukkeutumiseen. Kun viljelytoiminnan lopet- kana. 10660: taneetkin maanviljelijät ovat vastuussa viemäreistä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10661: samalla tavalla kuin aktiiviviljelijät, tällainen tila nioittavasti, 10662: saattaa aiheuttaa epäsopua naapureiden kesken. 10663: Siksi olisi tarpeen että valtiovalta mahdollisim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10664: man pitkälle vastaisi valtaviemäreiden perkaukses- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 10665: ta. kan määrärahan valtaviemärien kunnos- 10666: Valtaojien kunnostukseen ja perkaukseen vaa- tukseen työllisyystöinä Pyhäjokilaaksossa. 10667: dittiin lisää määrärahoja Oulaisissa 11. 4. 1983 pi- 10668: 10669: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 10670: 10671: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Mikko Vainio 10672: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo 10673: 1986 vp. 261 10674: 10675: Raha-asia-aloite n:o 247 10676: 10677: 10678: 10679: 10680: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vääräjoen ja Siiponjoen 10681: vesistösuunnitelman toteuttamiseksi 10682: 10683: 10684: Eduskunnalle 10685: 10686: Vääräjoessa olevien tulvaongelmien poistami- Vääräjoen alaosalla suunnitelmaan sisältyy pää- 10687: seksi ja maiseman parantamiseksi on Kokkolan ve- asiassa jääpatojen aiheuttamien tulvien poistami- 10688: sipiirissä ollut vireillä Vääräjoen vesistösuunnitel- seksi Kamusenkosken perkaus 985 m:n matkalla 10689: man laatiminen 1970-luvun puolivälistä alkaen. ja Pirttikosken perkaus Peurakosken myllypadon 10690: Vesihallitus sai valtioneuvostolta hakijanoikeudet yläpuolella 2 300 m:n matkalla. Myllypadon toi- 10691: hankkeelle vuonna 1977. mivuus varmistetaan samassa yhteydessä. 10692: Hankkeen maataloudellisena tavoitteena on pa- Sievinmäenjärven alueen tulvasuojelu toteute- 10693: rantaa Vääräjoen ja Siiponjoen tulvista ja liian taan perkaamalla lisää aikanaan perattuja Sahan- 10694: suurista vesikorkeuksista kärsivien alueiden maa- koskea ja Kapustankoskea yhteensä 500 m:n mat- 10695: talouden harjoittamisedellytyksiä. Lisäksi tavoit- kalta. Perkausten yläpuolella puhdistetaan uoma 10696: teena on luoda edellytykset 8 000 ha:n metsäoji- risuista Petäjäjoen suuhun asti. Perkaustyön yh- 10697: tukselle ja parantaa kulkuyhteyksiä rakentamalla teydessä toteutetaan Sievinmäenjärven alueella 10698: työmaan huoltotiet niin, että ne palvelevat myö- yksityistiejärjestely, jolla kaksi vanhaa pukkisiltaa 10699: hemmin maa- ja metsätalouskäyttöä. Vääräjoen korvataan yhdessä uudella kiinteällä sillalla ja sa- 10700: haitalliset jääpatotulvat on myös tavoitteena pois- malla tehdään tarpeelliset tieyhteydet entisille 10701: taa. teille. 10702: Hankkeen virkistyskäyttötavoitteena on luoda Kortejärven alueen tulvasuojelutyöt jakautuvat 10703: kahden järvikuivion vesityksellä yhteensä 370 ha Kortejärven säännöstelytöihin ja järven ympäris- 10704: virkistyskäyttöön soveltuvaa vesialuetta. Hank- töön kuivatus- ja tiejärjestelyihin. Kortejärven ve- 10705: keen maarakennustyöt ja niiden viimeistely on ta- sijätöstä muodostetaan maapatojen ja säännöste- 10706: voitteena toteuttaa niin, että maisemavaurioilta lypadon avulla tekojärvi, jonka pinta-alaksi tulee 10707: säästyttäisiin. 333 haja tilavuudeksi 5,4 milj. m 3 • Jokea pera- 10708: Hankkeen kalataloudellisena tavoitteena on taan järven alapuolelta 1,3 km:n matkalla ja ylä- 10709: perkaustöiden jälkeen toteutettavan hoitosuunni- puolelta 3, 75 kilometrin matkalla. 10710: telman avulla elvyttää vesistön kalakanta ja kom- Kortejärven ympäristön tulva-alueen kuivatta- 10711: pensoida samalla töiden aiheuttamat mahdolliset IDiseksi kaivetaan jokiperkauksen lisäksi eristys-, 10712: kalataloushaitat. Hankkeen yhteydessä rakenne- kokooja- ja kuivatusojat ja laaditaan yhteissalaoji- 10713: taan 32 ha:n luonnonravintolammikkopinta-ala tussuunnitelmat. Rakentamisen takia tarvittavat 10714: koko Kalajoen vesistön tarpeita varten. Lisäksi Sii- huoltotiet rakennetaan niin, että ne soveltuvat 10715: ponjokisuu perataan kalan kulun helpottamiseksi. käytettäviksi myöhemmin viljelysteinä. 10716: Vääräjoen vesistösuunnitelma jakaantuu Sii- Sievinmäenjärven alueen perkausten yläpuolel- 10717: ponjoen, Vääräjoen alaosan, Sievinmäenjärven la oleva Jyringinjärven vesijättö rakennetaan pen- 10718: alueen ja Kortejärven alueen tulvasuojelutöihin gertämällä virkistyskäyttöön sopivaksi tekojärvek- 10719: sekä näihin liittyviin Kortejärven ja Jyringinjärven si. Järven pinta-alaksi tulee 42 ha ja tilavuudeksi 10720: säännöstelytöihin sekä Murhiajärven luonnonra- 1,0 milj. m 3 • 10721: vintolammikon rakentamiseen. Kalapoikastuotantoon rakennettava Murhian- 10722: Siiponjoen tulvasuojelu toteutetaan perkaamal- järven luonnonravintolammikko sijaitsee Vääräjo- 10723: la jokea 4,1 km:n matkalla Kaalikosken ala- ja ylä- keen laskevan Petäjäjoen varressa. Lammikon 10724: puolelta ja rakentamalla Kaalikosken pohjapato. pinta-alaksi tulee 32 ha. 10725: Siiponjokisuussa kalan kulun helpottamiseksi teh- Vääräjoen vesistösuunnitelma on tarkoitus to- 10726: tävän perkauksen pituus on 300 m. teuttaa osahankkeina. Pohjois-Suomen vesioikeus 10727: 262 1986 vp. - RA n:o 247 10728: 10729: on myöntänyt päätöksissä mainituin ehdoin vesi- laan valittajan kanssa vastikemaan luovuttamises- 10730: hallitukselle luvan seuraavien osahankkeiden to- ta hänelle ja valituksen peruuttamisesta tämän 10731: teuttamiseen: johdosta. 10732: Kortejärven säännöstelyaltaan rakentamisen 10733: 5. 3.1985 Kortejärven säännöstelyaltaan raken- 10734: kustannuksiksi on arvioitu 13-15 miljoonaa 10735: tamiseen 10736: markkaa. 10737: 30. 9.1985 Jyringinjärven vesittämiseen 10738: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10739: 22.10.1985 Murhiajärven luonnonravintolammi- 10740: nioittavasti, 10741: kon rakentamiseen 10742: Kahdesta ensiksi mainitusta vesioikeuden pää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10743: töksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeu- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 10744: teen. Kortejärven altaan rakentamispäätöksestä kan määrärahan Vääräjoen ja Siiponjoen 10745: on valittanut yksi maanviljelijä, joka perustelee vesistösuunnitelman toteuttamiseksi siten, 10746: valitustaan sillä, että huomattava osa hänen pel- että työt aloitetaan Kortejärven säännöste- 10747: loistaan jää veden alle. Kunta neuvottelee parhail- lyaltaan rakentamisella. 10748: 10749: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 10750: 10751: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti 10752: Pentti Kettunen Lea Mäkipää 10753: 1986 vp. 263 10754: 10755: Raha-asia-aloite n:o 248 10756: 10757: 10758: 10759: 10760: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäalan koeaseman 10761: perustamiseksi Kainuuseen 10762: 10763: 10764: Eduskunnalle 10765: 10766: Kainuun seutukaavaliiton liittohallitus on lau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10767: sunnossaan Kainuu-ohjelma III:sta vaatinut, että nioittavasti, 10768: Kainuuseen on perustettava metsän moninaiskäy- 10769: tön koeasema. Koeaseman toteuttajana olisi Joen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10770: suun yliopisto. 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan 10771: Metsät ja metsätalous muodostavatkin Kai- määrärahan metsäalan koeaseman perusta- 10772: nuussa elinkeinoelämän vahvan perustan. Siksi tä- misen tutkimista ja suunnittelemista var- 10773: män luonnonvaran, metsän, tutkimiseen ja sen ten Kainuuseen. 10774: käyttömahdollisuuksien hyödyntämiseen olisipa- 10775: nostettava nykyistä enemmän. Tämän vuoksi Kai- 10776: nuu tarvitseekin juuri metsäalan koeaseman. 10777: 10778: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 10779: 10780: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 10781: Mikko Vainio Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti 10782: Veikko Vennamo 10783: 264 1986 vp. 10784: 10785: Raha-asia-aloite n:o 249 10786: 10787: 10788: 10789: 10790: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Akonlahden-Moision- 10791: vaaran tien peruskorjaukseen välillä Niva-Moisionvaara Kuh- 10792: mossa 10793: 10794: Eduskunnalle 10795: 10796: Kuhmon kunnassa tie n:o 907 eli Akonlah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10797: den-Moisionvaaran tie vaatii peruskorjausta ja 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 10798: päällystämistä siten, että välillä Akonlahti-Syl- . kan määrärahan peruskorjauksen ja pääl- 10799: väjä tarvitaan täydellinen peruskorjaus; väli Syl- lystämisen aloittamiseksi Kuhmossa tiellä 10800: väjä-Niva on kunnossa, mutta välillä Niva- n:o 907 vältllä Akonlahti-Moisionvaara 10801: Hyrynsalmen Moisionvaara tarvitaan täydellinen siten, että vältllä Akonlahti-Sylväjä sekä 10802: peruskorjaus ja päällystäminen. Edellä mainittuja välillä Niva-Hyrynsalmen Moisianvaara 10803: toimenpiteitä tarvitaan liikenneturvallisuuden se- aloitetaan työt täydellisen peruskorjauksen 10804: kä paikkakunnan työllisyyden edistämiseksi. ja päällystämisen aikaansaamiseksi. 10805: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10806: nioittavasti, 10807: 10808: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 10809: 10810: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä 10811: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti 10812: 1986 vp. 265 10813: 10814: Raha-asia-aloite n:o 250 10815: 10816: 10817: 10818: 10819: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Harjulan-Lamminkan- 10820: kaan tien päällystämiseen Kuivaniemellä 10821: 10822: 10823: Eduskunnalle 10824: 10825: Kuivaniemen kunnassa Oulun läänissä on Oi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10826: järven eteläpuolen maantie eli Harjulan-Lam- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 markan 10827: minkankaan välinen tieosuus kiireellisen päällys- määrärahan Kuivaniemen Ozjärven etelä- 10828: tämisen tarpeessa. Päällystäminen parantaisi lii- puolen maantien eli Harjulan-Lammin- 10829: kenneyhteyksiä sekä toisi työtä alan työntekijöille kankaan tien päällystämisen aloittami- 10830: ja koneyrittäjille. Tieosuus on pituudeltaan noin seen. 10831: 18 km. 10832: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10833: nioittavasti, 10834: 10835: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 10836: 10837: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä 10838: Pentti Kettunen Lea Mäkipää 10839: Anssi Joutsenlahti 10840: 10841: 10842: 10843: 10844: 34 260148U 10845: 266 1986 vp. 10846: 10847: Raha-asia-aloite n:o 251 10848: 10849: 10850: 10851: 10852: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Keson-Karsikkaan 10853: maantien perusparantamiseen Haapavedellä 10854: 10855: 10856: Eduskunnalle 10857: 10858: Haapavedellä pidetään erittäin tärkeänä, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10859: Keson-Karsikkaan maantie oikaistaisiin ja perus- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 10860: parannettaisiin mahdollisimman pian. Tätä vaatii miiårärahan Keson-Karszkkaan maantien 10861: sekä liikenneturvallisuus että myös alueen kone- ozkaisun ja perusparannuksen aloittami- 10862: urakoitsijoitten työllistäminen. seen Haapavedellä. 10863: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10864: nioittavasti, 10865: 10866: Helsingissä S päivänä helmikuuta 1986 10867: 10868: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä 10869: Pentti Kettunen Lea Mäkipää 10870: Anssi Joutsenlahti 10871: 1986 vp. 267 10872: 10873: Raha-asia-aloite n:o 252 10874: 10875: 10876: 10877: 10878: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuivaniemen Luola- 10879: aavan paikallistien päällystämiseen välillä Heinikoski-Nevala 10880: 10881: 10882: Eduskunnalle 10883: 10884: Kuivaniemen kunnassa koetaan tärkeäksi sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10885: liikenneyhteyksien parantamisen että työllisyyden 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 10886: kannalta Luola-aavan paikallistien päällystäminen kan määrärahan Kuivaniemen Luola-aavan 10887: välillä Heinikoski-Nevala. patkallistien piiällystämisen aloittamiseen 10888: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- vältllä Heinikoski-Nevala. 10889: nioittavasti, 10890: 10891: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 10892: 10893: ]. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen 10894: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti 10895: 268 1986 vp. 10896: 10897: Raha-asia-aloite n:o 253 10898: 10899: 10900: 10901: 10902: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi 10903: Pudasjärven Syötekylästä Taivalkosken Virkkuseen 10904: 10905: 10906: Eduskunnalle 10907: 10908: Pudasjärven kunnassa SIJaitseva Iso-Syöte on puolella nykyiseen Luokanjärven yksityistiehen, 10909: Suomen eteläisin tunturi. joten uuden tien vaikutuspiiriin tulevat Luokan- 10910: Syötteen alueelle on syntynyt monitoimista yli- järven ja Virkkusen taloryhmät. Rakentamatoma 10911: maakunnallista vapaa-ajantoimintaa ja loma- tieosuutta on noin 11,5 kilometriä. Rakennustyön 10912: asutusta. TVL:n Oulun piiri on laatinut Syöteky- arvioidut kokonaiskustannukset ovat 8, 7 miljoo- 10913: län-Virkkusen tien rakentamista varten tieverk- naa markkaa. 10914: koselvityksen. Matkailun kannalta on todettu, et- Uuden tien aikaansaarnat matkasäästöt vaihte- 10915: tä yhteystien Syötekylä-Virkkunen puute rajoit- levat TVL:n liikennesuunnitelman mukaan 10916: taa matkailun kehittämistä. Uudella tieyhteydellä 28-53 kilometriin. Uuden tieyhteyden liikenne- 10917: on merkitystä myös ko. alueen metsävarojen hyö- määriä ja -kasvua on tässä vaiheessa mahdoton en- 10918: dyntämiselle, sillä tieyhteyden puuttumisesta joh- nustaa, mutta matkailun kehitystä alueella ajatel- 10919: tuen on suunnitellun tieyhteyden vaikutuspiirissä len on oletettavissa, että uudelle tieyhteydelle ha- 10920: laajat hakkaamattomat metsäalueet. keutuu runsaasti uutta liikennettä. 10921: Tiepoliittisena tavoitteena on yleisen tieverkon Työttömyyden sekä Pudasjärven ja Taivalkos- 10922: täydentäminen. Rakennetaan uusi tieyhteys, jon- ken elintärkeiden toimintojen kehityksen kannal- 10923: ka muodostavat vuonna 1984 suunniteltu Saari- ta tieyhteyden aikaansaaminen on välttämätöntä 10924: lammen-Syötekylän tien parantaminen ja edel- ja kiireellistä. Tien rakentaminen olisi aloitettava 10925: leen Syötekylän-Virkkusen uuden tien rakenta- ensi tilassa työllisyysvaroin. 10926: minen. Tieyhteys luo edellytykset Syötteen mat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10927: kailupalvelujen kehitykselle muodostamalla Kuu- nioittavasti, 10928: samon-Taivalkosken-Posion suunnalta nykyis- 10929: tä lyhyemmän reitin. Uusi tieyhteys täydentää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10930: myös sopivasti piirin yleistä tieverkkoa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 10931: Maantie n:o 862 Syötekylä-Virkkunen raken- 31. 24. 77 8 700 000 markan määrärahan 10932: netaan 716,5 metriä leveäksi öljysorapintaiseksi maantien rakentamiseksi Pudasjärven Syö- 10933: tieksi. Tie on suunniteltu 60 km/h ajonopeuden tekylästä Taivalkosken Virkkuseen. 10934: mukaiseksi. Rakennettava tie yhtyy Taivalkosken 10935: 10936: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 10937: 10938: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen 10939: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti 10940: 1986 vp. 269 10941: 10942: Raha-asia-aloite n:o 254 10943: 10944: 10945: 10946: 10947: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Siuruan alueen tiestön 10948: perusparantamiseen Pudasjärvellä 10949: 10950: 10951: Eduskunnalle 10952: 10953: Aikanaan suunnitteilla olleen Siuruan allas- täten menetyksiä paikallisille suon vuokraajille ja 10954: alueen väestö on huolissaan ja ihmeissään siitä, et- vähentää myös suotyöpaikkoja alueella. 10955: tä alueen tiestön kunto ja hoito on edelleen jäljes- Pudasjärven Siuruan alueen asukkaat ovat seu- 10956: sä verrattuna muihin Pudasjärven vastaaviin läpi- ranneet, kuinka vastaavalla Vuotoksen alueella on 10957: kulkuteihin huolimatta siitä, että Siuruan altaan muiden tukitoimien ohella myös tiestön jälkeen- 10958: kielteisestä rakentamispäätöksestä on kulunut jo jääneeseen kunnostukseen myönnetty erillismää- 10959: lähes kymmenen vuotta. rärahoja. Siuruan alue oli rajoitusten alaisena vie- 10960: Kun 1960-luvulla rakennettiin Tannilan- läpä 10 vuotta pitempään kuin Vuotoksen alue. 10961: Pudasjärven tietä, työ katkaistiin altaan länsireu- Tiettävästi Vuotoksen tiestö on ollut paremmassa 10962: naan Mertajokeen. 1970-luvulla rakennettiin kunnossa. 10963: Pudasjärven-Rovaniemen kantatie n:o 78 vii- Siurualaisissa onkin herännyt oikeutettu kysy- 10964: meisenä Siuruan alueen kohdalta. Oli kaksi suun- mys: Miksi Siurualle ei anneta samaa kohtelua 10965: nitelmaa: joko entistä tietä asutmun Siuruan- kuin Vuotokselle? Siurualaiset kysyvät myös: On- 10966: joen-Aittojärven suuntaan tai altaan itäpuolta ko syy siurualaisissa itsessään, kun he ovat vuosi- 10967: asumatoota erämaata Livon tien suuntaan. Aivan kymmenen rajoituksiin tyytyneinä alistuneet tois- 10968: viime hetkellä rakentaminen määrättiin Livon arvoiseen kohteluun myös tieasioissa? 10969: suuntaan, silloinkin vielä ilmassa olleen allasuhan Siurualaiset vaativatkin päättäjiä toimimaan 10970: tähden. niin, että Siuruan alueen tiet päällystetään mah- 10971: Lähes 10 vuotta on kunnossapitopuoli yrittänyt dollisimman nopeasti ja että tätä varten varattai- 10972: kohentaa huonokuntoisia teitä sieltä ja täältä, siin erillismääräraha valtion budjettiin päämäärä- 10973: mutta näyttää siltä, että raskas liikenne vie enem- nä saada Siuruan alueen huonokuntoiset ja jäl- 10974: män kuin kunnostus tuo. Kelirikko- ja painorajoi- keen jääneet tiet tasa-arvoiseen kuntoon. 10975: tukset ovat edelleen nykypäivää Siuruan teillä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10976: Alueen teitä Rovaniemen ja Yli-Iin suuntiin lii- nioittavasti, 10977: kennöi päivittäin 7 linja-autovuoroa edestakaisin. 10978: Puutavaraliikenne Pudasjärven ja muittenkin pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10979: täjien alueilta ohjautuu näitä teitä, lyhintä reittiä, 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 10980: Kemin tehtaille. Teitten huono kunto ja painora- 31. 24. 77 1 000 000 markan määrärahan 10981: joitukset rajoittavat liikennettä. Alueella on neljä Pudasjärven Siuruan alueen huonokuntoi- 10982: turvesuota tuotannossa ja kaksi suota välittömästi sen tiestön kiireellistä kunnostamista var- 10983: tulossa, yhteensä n. 700 ha, mutta teitten huono ten. 10984: kunto rajoittaa soiden hyödyntämistä aiheuttaen 10985: 10986: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 10987: 10988: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen 10989: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti 10990: 270 1986 vp. 10991: 10992: Raha-asia-aloite n:o 255 10993: 10994: 10995: 10996: 10997: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskorjauksen aloitta- 10998: miseksi tieosuudella Sumsa-Viiksimo Kuhmossa 10999: 11000: 11001: Eduskunnalle 11002: 11003: Kuhmossa oleva Sumsan ja Viiksimon välinen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 11004: maantie, joka lähtee Kuhmon-Suomussalmen nioittavasti, 11005: tiestä Viiksimoon, on pituudeltaan 31 km. Se vaa- 11006: tii kiireellistä peruskunnostusta. Tätä tietä myö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11007: ten kulkee puutavaraliikennettä mm. rajan pin- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 11008: nasta, jossa on paljon mm. metsähallituksen mai- kan mäåriirahan peruskorjauksen aloitta- 11009: ta. Lisäksi täällä tarvitaan myös työllisyyssyistä miseksi Sumsan- Viiksimon maantiellä 11010: maantien korjauskohde. Kuhmossa. 11011: 11012: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 11013: 11014: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä 11015: Pentti Kettunen Lea Mäkipää 11016: Anssi Joutsenlahti 11017: 1986 vp. 271 11018: 11019: Raha-asia-aloite n:o 256 11020: 11021: 11022: 11023: 11024: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta sanomalehtien lauantai- 11025: ja sunnuntaikannon järjestämiseksi maamme harvaan asutuilla 11026: alueilla 11027: 11028: Eduskunnalle 11029: 11030: Maamme syrjäseudut ja harvaanasutut alueet vitaankin asianmukainen määräraha valtion vuo- 11031: ovat vailla monia niitä palveluja, jotka ovat asu- den 1987 tulo- ja menoarvioon. 11032: tuskeskusten väestön saavutettavissa. Yksi puute Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 11033: maamme harvaanasutuilla alueilla on se, että sa- nioittavasti, 11034: nomalehtiä ei jaeta lauantaisin eikä sunnuntaisin, 11035: vaan ainoastaan arkipäivinä. Valitettavasti valtio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11036: valta ei ole ottanut palveluasennetta syrjäkylien 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 11037: lehdenjakeluun. Lehtien jakelu viikonloppuisin kan määrärahan sanomalehtien kannon 11038: voitaisiin kuitenkin järjestää varsin edullisestikin, järjestämiseksi lauantaisin ja sunnuntaisin 11039: kun käytettäisiin hyväksi yksityisiä palveluja, esi- harvaanasutuilla alueilla ja syrjäkylissä eri- 11040: merkiksi takseja. Tällöin valtiovallan olisi tultava tyisesti Oulun ja Lapin läänissä. 11041: jossakin määrin rahallisesti avuksi. Tätä varten tar- 11042: 11043: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 11044: 11045: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Pentti Kettunen 11046: Mikko Vainio Lea Mäkipää Urho Pohto 11047: Veikko Vennamo 11048: 272 11049: 1986 vp. 11050: 11051: Raha-asia-aloite n:o 257 11052: 11053: 11054: 11055: 11056: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan-Kalajoen 11057: Rahjan sataman välisen teollisuusradan suunnitteluun 11058: 11059: 11060: Eduskunnalle 11061: 11062: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto on yh- menp1te1ta varten. Ratahanke olisi saatava Val- 11063: dessä VR:n Seinäjoen liikennepiirin ja Kalajoen tionrautateiden suunnitelmiin. 11064: kunnan kanssa tehnyt selvityksen Ylivieskasta Kalajoen kunta toivoo tämän merkittävän ta- 11065: Rahjan satamaan rakennettavan noin 45 km:n pi- voitteen toteutumista mahdollisimman pian. 11066: tuisen teollisuusradan tarpeellisuudesta ja raken- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 11067: tamiskustannuksista. nioittavasti, 11068: Radan rakentamiskustannukset ovat noin 11069: 96 000 000 mk ja lasketut kuljetusmäärät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11070: 400 000-700 000 tonnia vuodessa, mikä merkit- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 11071: see noin kahta junaa jokaisena arkipäivänä. Kulje- kan määrärahan suunnitelman teettämi- 11072: tukset muodostuisivat pääasiassa puutavaran kul- seksi Ylivieskan-Kalajoen Rahjan sata- 11073: jetuksista. Lisäksi malmirikasteet, metallituotteet man välisen teollisuusradan rakentamis- 11074: ja irtotavara, mm. vilja ja maantiesuola, ovat mer- edellytyksistä Oulun läänin eteläosan, Kai- 11075: kittäviä kuljetuskohteita. nuun ja Ylä-Savon talousalueiden kulje- 11076: Selvitys osoitti, että rautatien rakentamishanke tusolosuhteiden kohentamiseksija elinkei- 11077: Ylivieskasta Kalajoen Rahjan satamaan on ajan- noelämän kehitysedellytysten parantami- 11078: kohtainen ja kansantaloudellisesti tarkoituksen- seksi. 11079: mukainen. Selvitys on toimitettu VR:lle jatkotoi- 11080: 11081: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 11082: 11083: J. Juhani Kortesalmi Mikko Vainio 11084: Pentti Kettunen Anssi Joutsenlahti 11085: 273 11086: 1986 vp. 11087: 11088: Raha-asia-aloite n:o 258 11089: 11090: 11091: 11092: 11093: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljeslii- 11094: ton Oulun piirille virkistysleirin järjestämiseen 11095: 11096: 11097: Eduskunnalle 11098: 11099: Sotainvalidien iän lisääntyessä yhteiskunnan eri Myös SMP on aina katsonut, että kansakunnan 11100: tukipalvelujen tarve tulee jatkuvasti suuremmak- velvollisuus ja kunnia-asia on huolehtia niistä 11101: si. !kääntyvät sotainvalidit tarvitsevat muun miehistä ja naisista, jotka olivat valmiit uhraa- 11102: muassa erilaatuista virkistäytymistä sekä mahdolli- maan kaikkensa isänmaan ja kansamme vapauden 11103: suuksia entisten rintamaveljien ja -sisarien tapaa- puolesta. Näille miehille ja naisille on turvattava 11104: miseen. Tämä onnistuu kaikkein parhaiten virkis- kunnollinen toimeentulo sekä riittävät eläkkeet 11105: tysleirejä järjestämällä. samoin kuin myös asianmukainen asumistaso, ter- 11106: Suomen Maaseudun Puolue antaa kaiken arvos- veydenhoito, kuntoutus ja virkistäytyminen. 11107: tuksensa ja tukensa Sotainvalidien Veljesliitolle, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 11108: joka voimiaosa säästämättä on tehnyt parhaansa nioittavasti, 11109: sodissa vammautuneitten kansalaistemme hyväk- 11110: si. Tämä on ollut sitäkin välttämättömämpää, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11111: koska maamme valtaapitävät ovat suhtautuneet 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 11112: välinpitämättömästi sodista kärsineen sukupolven 33.23.53 (valtion avustus erätlle veteraani- 11113: heikompiosaisiin jäseniin, minkä vuoksi kansam- järjestöille) 15 000 markkaa Sotainvalidien 11114: me keskuudessa on syntynyt vapaaehtoista järjes- Veljesliiton Oulun piinlle virkistysleirin 11115: tötyötä ja -toimintaa näiden syrjään jätettyjen so- järjestämiseksi sitä erityisesti tarvitseville 11116: dasta kärsineiden auttamiseksi. Järjestöjen tun- sotainvalidetlle Oulun piirin alueella. 11117: nuslauseena on ollut: veljeä ja sisarta ei jätetä. 11118: 11119: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 11120: 11121: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 11122: Mikko Vainio Lea Mäkipää Urho Pohto 11123: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Martti Ratu 11124: Helvi Koskinen 11125: 11126: 11127: 11128: 11129: 35 2601480 11130: 274 1986 vp. 11131: 11132: Raha-asia-aloite n:o 259 11133: 11134: 11135: 11136: 11137: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan so- 11138: taveteraani piirille virkistysleirin järjestämiseen 11139: 11140: 11141: Eduskunnalle 11142: 11143: Suomen kansa ei tänä päivänä eläisi vapaassa Kun maamme valtaapitävät ovat karkeasti lai- 11144: isänmaassa eikä pohjoismaisessa yhteiskuntajärjes- minlyöneet sodista kärsineen sukupolven heikom- 11145: telmässä, ellei kansakuntamme kohtalonvuosina piosaiset jäsenet, on kansamme keskuudessa syn- 11146: Suomesta olisi löytynyt miehiä ja naisia, jotka oli- tynyt vapaaehtoista järjestötyötä ja toimintaa vä- 11147: vat valmiit uhraamaan kaikkensa isänmaan ja kan- häosaisten sodasta kärsineiden auttamiseksi. Jär- 11148: samme vapauden puolesta. Tämän vuoksi sotiem- jestöjen tunnuslauseena on ollut: veljeä ja sisarta 11149: me veteraanien, sotavammaisten, rintamanaisten ei jätetä. 11150: sekä sotavankien eläke-, asunto- ja kuntoutus- Arvokasta työtä sotiemme veteraanien puolesta 11151: asioiden kaikinpuolinen kuntoonsaattaminen on on tehnyt Pohjois-Pohjanmaan sotaveteraanipiiri 11152: isänmaallinen velvollisuus ja kunniavelka. ry. Sen eräs toimintamuoto on ollut virkistyslei- 11153: On todella hämmästyttävää, kuinka maassam- rien järjestäminen veteraaneille ja heidän puoli- 11154: me valtaapitävät ovat suhtautuneet kylmästi ja vä- soilleen. Esimerkiksi kesällä 1985 Pohjois- 11155: linpitämättömästi sodanaikaiseen sukupolveen, Pohjanmaan sotaveteraanipiiri järjesti virkistyslei- 11156: joka kantoi raskaan vastuun isänmaamme kohta- rin, josta pääsi osalliseksi 60 henkilöä. Taitavan ja 11157: losta. Rahaa veteraanien asioiden kuntoonsaatta- säästäväisen taloudellisen toiminnan johdosta vir- 11158: miseksi on riittävästi, jos vain hyvää poliittista kistysleirin kustannukset saatiin puristetuksi 11159: tahtoa riittää. 15 000 markkaan. 11160: Suomen Maaseudun Puolue on koko olemas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 11161: saolonsa ajan ollut ja on edelleenkin se eduskun- nioittavasti, 11162: tapuolue, joka kaikkein aktiivisimmin ja johdon- 11163: mukaisimmin on pyrkinyt ajamaan sotiemme ve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11164: teraanien, sotavammaisten sekä rintamanaisten ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 11165: sotavankien asioita. SMP ei ole tahtonut myös- 33.23.53 (valtionavustus erät/te veteraani- 11166: kään unohtaa vapaussodan invalideja eikä kaatu- järjestöille) 15 000 markan määrärahan 11167: neitten omaisia. SMP on aina katsonut, että kan- Pohjois-Pohjanmaan sotaveteraanipiirille 11168: sakunnan velvollisuus ja kunnia-asia on huolehtia virkistysleirin järj'estämiseksi sotiemme ve- 11169: näistä miehistä ja naisista turvaamalla heille kun- teraaneille. 11170: nollinen toimeentulo ja riittävät eläkkeet sekä 11171: myös asianmukainen asumistaso, terveydenhoito, 11172: kuntoutus ja virkistäytyminen. 11173: 11174: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 11175: 11176: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 11177: Mikko Vainio Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti 11178: Veikko Vennamo Martti Ratu Urho Pohto 11179: 275 11180: 1986 vp. 11181: 11182: Raha-asia-aloite n:o 260 11183: 11184: 11185: 11186: 11187: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin sotaveteraanipiiri 11188: ry:n toiminnan tukemiseen 11189: 11190: 11191: Eduskunnalle 11192: 11193: Sodan päättymisestä on kulunut jo neljäkym- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 11194: mentä vuotta. Tänä aikana ovat sotiemme vete- taen, 11195: raanien järjestöt tehneet arvokasta työtä hyvän 11196: veljeshengen, yhteenkuuluvuuden ja yhteistoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11197: minnan merkeissä. Vain tämä on- valtiovallan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 11198: viivytellessä lupausten lunastamisessa - auttanut 33.23.53 (valtionavustus erätlle veteraani- 11199: sotiemme veteraanien järjestöjä ja veteraaneja järjestöille) 15 000 markan määrärahan 11200: suoriutumaan arjen askareista. Tänä päivänä myös käytettäväksi Lapin sotaveteraanipiiri ry:n 11201: nuorempi sukupolvi osaa antaa arvoa sotiemme toiminnan tukemiseen. 11202: veteraanien järjestöjen tekemälle työlle ja ymmär- 11203: tää sitä. Tämä työ tarvitsee erityistä tukea pitkien 11204: etäisyyksien Lapissa. 11205: 11206: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 11207: 11208: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen Mikko Vainio 11209: Lea Mäkipää Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 11210: Veikko Vennamo Martti Ratu Helvi Koskinen 11211: 276 1986 vp. 11212: 11213: Raha-asia-aloite n:o 261 11214: 11215: 11216: 11217: 11218: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraanien 11219: Oulun piiriyhdistykselle virkistysleirin järjestämiseen 11220: 11221: 11222: Eduskunnalle 11223: 11224: On todella hämmästyttävää, kuinka maassam- laiminlyöneet sodista kärsineen sukupolven hei- 11225: me valtaapitävät ovat suhtautuneet kylmästi ja vä- kompiosaiset jäsenet, on kansamme keskuudessa 11226: linpitämättömästi sodanaikaiseen sukupolveen, syntynyt vapaaehtoista järjestötyötä ja toimintaa 11227: joka kantoi raskaan vastuun isänmaamme kohta- vähäosaisten sodasta kärsineiden auttamiseksi. 11228: loista. Rahaa veteraanien asioiden kuntoonsaatta- Järjestöjen tunnuslauseena on ollut: veljeä ja sisar- 11229: miseksi on riittävästi, jos vain hyvää poliittista ta ei jätetä. 11230: tahtoa riittää. Arvokasta työtä sotiemme veteraanien puolesta 11231: Suomen Maaseudun Puolue on koko olemas- on tehnyt Rintamamiesveteraanien Oulun piiriyh- 11232: saolonsa ajan ollut ja on edelleenkin se eduskun- distys. Sen eräs toimintamuoto on ollut virkistys- 11233: tapuolue, joka kaikkein aktiivisimmin ja johdon- leirien järjestäminen veteraaneille. 11234: mukaisimmin on pyrkinyt ajamaan sotiemme ve- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 11235: teraanien, sotavammaisten sekä rintamanaisten ja nioittavasti, 11236: sotavankien asioita. SMP ei ole tahtonut myös- 11237: kään unohtaa vapaussodan invalideja eikä kaatu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11238: neitten omaisia. SMP on aina katsonut, että kan- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 11239: sakunnan velvollisuus ja kunnia-asia on huolehtia 33.23.53 (valtionavustus eräzlle veteraani- 11240: näistä miehistä ja naisista turvaamalla heille kun- jårjestözlle) 15 000 markan määrärahan 11241: nollinen toimeentulo ja riittävät eläkkeet sekä Rintamamiesveteraanien Oulun piiriyhdis- 11242: myös asianmukainen asumistaso, terveydenhoito, tykselle virkistysleirin järjestämiseksi so- 11243: kuntoutus ja virkistäytyminen. tiemme rintamamiesve teraanezlle. 11244: Kun maassamme valtaapitävät ovat karkeasti 11245: 11246: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 11247: 11248: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 11249: Mikko Vainio Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti 11250: Veikko Vennamo Martti Ratu Helvi Koskinen 11251: 277 11252: 1986 vp. 11253: 11254: Raha-asia-aloite n:o 262 11255: 11256: 11257: 11258: 11259: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamaveteraanien 11260: Lapin piiriyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 11261: 11262: 11263: Eduskunnalle 11264: 11265: Sodan päättymisestä on kulunut yli neljäkym- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 11266: mentä vuotta. Veteraanien keski-ikä on tällä het- taen, 11267: kellä jo 68 vuotta. Siksi veteraanien asian kun- 11268: toonsaattamisessa ei ole enää paljon aikaa. Valtio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11269: vallan varsinaisena tehtävänä tulee olla veteraa- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 11270: nien elinolosuhteissa olevien selvien puutteiden 33.23.53 (valtionavustus erätlle veteraani- 11271: korjaaminen. Tämän lisäksi veteraanijärjestöt te- järjestözlle) 15 000 markkaa käytettäväksi 11272: kevät arvokasta työtä veteraanien hyväksi. Pitkien Rintamamiesveteraanien Lapin piiriyhdis- 11273: matkojen Lapissa tätä järjestötyötä tulisi myös val- tys ry:n toiminnan tukemiseen. 11274: tiovallan taholta tukea. 11275: 11276: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 11277: 11278: J. Juhani Kortesalmi Martti Ratu Helvi Koskinen 11279: Pentti Kettunen Mikko Vainio Lea Mäkipää 11280: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo 11281: 278 11282: 1986 vp. 11283: 11284: Raha-asia-aloite n:o 263 11285: 11286: 11287: 11288: 11289: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamanaisten Liitolle 11290: virkistystoiminnan järjestämiseen 11291: 11292: 11293: Eduskunnalle 11294: 11295: Isänmaamme kunniakkaiden puolustustaistelu- naisten Liitto, joka on oikeutettu saamaan tukea 11296: jen aikana lotat eli rintamanaiset tekivät isänmaal- rintamanaisille järjestettävään virkistystoimin- 11297: lemme ja kansakunnallemme korvaamattomia ja taan. 11298: ikimuistettavia palveluksia ja uhrauksia. Maail- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 11299: masta ei löydy vertaa heidän uhrivalmiudelleen. nioittavasti, 11300: Siksi on välttämätöntä, että lottien eli rintama- 11301: naisten työlle ja uhrauksille annetaan asiaankuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11302: luva arvo ja tunnustus. Yksi keino muistaa lottia 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 11303: on turvata edes osalle heistä mahdollisuus virkis- 33.23.53 (valtionavustus eräille veteraani- 11304: täytymiseen ja toistensa tapaamiseen. Olisi varat- järjestöille) 15 000 markan määrärahan 11305: tava heille tilaisuus virkistysleirien järjestämiseen. Rintamanaisten Lzitolle virkistystoiminnan 11306: Arvokasta työtä lottien hyväksi tekee Rintama- järjestämiseksi rintamanaiszlle. 11307: 11308: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 11309: 11310: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 11311: Mikko Vainio Lea Mäkipää Urho Pohto 11312: Helvi Koskinen Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo 11313: Martti Ratu 11314: 1986 vp. 11315: 279 11316: 11317: Raha-asia-aloite n:o 264 11318: 11319: 11320: 11321: 11322: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaussodan Invalidien 11323: Liitolle virkistysleirin järjestämiseen 11324: 11325: 11326: Eduskunnalle 11327: 11328: Suomen Maaseudun Puolue on koko olemas- on syntynyt vapaaehtoista järjestötyötä ja toimin- 11329: saolonsa ajan ollut ja on edelleenkin se eduskun- taa vähäosaisten vapaussoturiemme hyväksi. Ar- 11330: tapuolue, joka kaikkein aktiivisimmin ja johdon- vokasta työtä vapaussodan invalidien puolesta on 11331: mukaisimmin on pyrkinyt ajamaan sotiemme ve- tehnyt Vapaussodan Invalidien Liitto. 11332: teraanien, sotavammaisten sekä rintamanaisten ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 11333: sotavankien asioita. SMP ei ole tahtonut myös- 11334: kään unohtaa vapaussodan invalideja eikä kaatu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11335: neitten omaisia. SMP on aina katsonut, että kan- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 11336: sakunnan velvollisuus ja kunnia-asia on huolehtia 33.23.53 (valtionavustus eräille veteraani- 11337: näistä miehistä ja naisista turvaamalla heille kun- järjestözlle) 15 000 markan määrärahan Va- 11338: nollinen toimeentulo ja riittävät eläkkeet sekä paussodan Invalidien Liitolle virkistysleirin 11339: myös asianmukainen asumistaso, terveydenhoito, järjestämiseksi vapaussodan invalidezlle. 11340: kuntoutus sekä virkistäytyminen. 11341: Maamme valtaapitävät ovat vähätelleet jopa va- 11342: paussotureita. Onneksi kansamme keskuudessa 11343: 11344: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 11345: 11346: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 11347: Mikko Vainio Lea Mäkipää Urho Pohto 11348: Anssi Joutsenlahti Helvi Koskinen Veikko Vennamo 11349: Martti Ratu 11350: 280 1986 vp. 11351: 11352: Raha-asia-aloite n:o 265 11353: 11354: 11355: 11356: 11357: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotavangit ry:lle virkis- 11358: tysleirin järjestämiseen 11359: 11360: 11361: Eduskunnalle 11362: 11363: Koska maamme valtaapitävät ovat karkeasti lai- teraanien, sotavammaisten sekä rintamanaisten ja 11364: minlyöneet sodista kärsineen sukupolven heikom- sotavankien asioita. SMP ei ole tahtonut myös- 11365: piosaiset jäsenet, on kansamme keskuudessa syn- kään unohtaa vapaussodan invalideja eikä kaatu- 11366: tynyt vapaaehtoista järjestötyötä ja toimintaa vä- neitten omaisia. SMP on aina katsonut, että kan- 11367: häosaisten sodasta kärsineiden auttamiseksi. Jär- sakunnan velvollisuus ja kunnia-asia on huolehtia 11368: jestöjen tunnuslauseena on ollut: veljeä ja sisarta näistä miehistä ja naisista turvaamalla heille kun- 11369: ei jätetä. Arvokasta työtä sotavankien puolesta on nollinen toimeentulo ja riittävät eläkkeet sekä 11370: tehnyt Sotavangit ry. myös asianmukainen asumistaso, terveydenhoito, 11371: On todella hämmästyttävää, kuinka maassam- kuntoutus sekä virkistäytyminen. 11372: me valtaapitävät ovat suhtautuneet kylmästi ja vä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 11373: linpitämättömästi sodanaikaiseen sukupolveen, nioittavasti, 11374: joka kantoi raskaan vastuun isänmaamme kohta- 11375: losta. Rahaa veteraanien ja sotavankien asioiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11376: kuntoonsaattamiseksi on riittävästi, jos vain hyvää 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 11377: poliittista tahtoa riittää. 33.23.53 (valtionavustus eräzlle veteraani- 11378: Suomen Maaseudun Puolue on koko olemas- järjestöille) 15 000 markan määrärahan So- 11379: saolonsa ajan ollut ja on edelleenkin se eduskun- tavangit ry:lle virkistysleirin jiirjestiimiseksi 11380: tapuolue, joka kaikkein aktiivisimmin ja johdon- entisille sotavangeille. 11381: mukaisimmin on pyrkinyt ajamaan sotiemme ve- 11382: 11383: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 11384: 11385: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 11386: Mikko Vainio Lea Mäkipää Urho Pohto 11387: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Martti Ratu 11388: Helvi Koskinen 11389: 1986 vp. 281 11390: 11391: Raha-asia-aloite n:o 266 11392: 11393: 11394: 11395: 11396: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaatuneiden Omaisten 11397: Liitolle virkistystoiminnan järjestämiseen 11398: 11399: 11400: Eduskunnalle 11401: 11402: Kaatuneiden Omaisten Liitto on tehnyt uhrau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 11403: tuvaa ja arvokasta työtä isänmaallisten puolustus- nioittavasti, 11404: taistelujemme sankarivainajien omaisten hyväksi. 11405: Sodassa kaatunut omainen on kallein menetys ih- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11406: miselle. Se jättää syvän ja kauan kestävän vamman 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 11407: sieluun ja aiheuttaa myös taloudellista huolta. 33.33.51 (valtionapu yksityisten sosiaali- 11408: Varsinkin sotalesket tämän tietävät. huollon palvelujen tuottajien käyttökus- 11409: Siksi olisi tärkeää, että vapaa suomalainen yh- tannuksiin) 15 000 markan määrärahan 11410: teiskunta muistaisi sotaleskien uhria ja menetystä. Kaatuneiden Omaisten Liitolle virkistys- 11411: Yksi keino muistaa sotaleskiä on järjestää heille mahdollisuuksien järjestämiseksi sotales- 11412: mahdollisuus virkistykseen ja toistensa tapaami- kille. 11413: seen. Tämän voi käytännössä hoitaa Kaatuneiden 11414: Omaisten Liitto sille myönnettävien varojen tur- 11415: vm. 11416: 11417: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 11418: 11419: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 11420: Mikko Vainio Lea Mäkipää Urho Pohto 11421: Helvi Koskinen Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo 11422: Martti Ratu 11423: 11424: 11425: 11426: 11427: 36 260148U 11428: 282 1986 vp. 11429: 11430: Raha-asia-aloite n:o 267 11431: 11432: 11433: 11434: 11435: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kun- 11436: toutukseen 11437: 11438: 11439: Eduskunnalle 11440: 11441: Maamme yli 300 000 rintamasotilastunnuksen palveluita. Kotimaassa on viime vuosina kuntou- 11442: ja yli 30 000 rintamapalvelustunnuksen haltijasta tuslaitosten määrä tuntuvasti lisääntynyt sekä par- 11443: vain pieni murto-osa on saanut osakseen laitospal- haillaan rakenteilla olevien laitosten valmistuttua 11444: veluita. toiminnan tuntuvaan lisäämiseen on olemassa 11445: Fysikaalisella kuntoutuksella on tutkimuksen edellytykset. 11446: mukaan voitu auttaa rintamaveteraaneja niissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11447: vaivoissa ja sairauksissa, joista he eniten kärsivät, tavasti, 11448: eli tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Hoitoon 11449: liittyvillä terveystarkastuksilla on myös tärkeä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11450: merkitys monien piilevien sairauksien ja terveys- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 11451: riskien toteamisessa. 33.84.56 200 000 000 markkaa valtion- 11452: Iän karttuessa terveydenhuollon ja kuntoutuk- apuna osoitettavaksi rintamaveteraanien 11453: sen palvelujen tarve lisääntyy erittäin nopeasti. kuntoutukseen. 11454: Rintamaveteraaneista yhä useampi tarvitsisi näitä 11455: 11456: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 11457: 11458: J. Juhani Kortesalmi Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 11459: Mikko Vainio Lea Mäkipää Urho Pohto 11460: Helvi Koskinen Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo 11461: Martti Ratu 11462: 1986 vp. 283 11463: 11464: Raha-asia-aloite n:o 268 11465: 11466: 11467: 11468: 11469: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan kotitalous- 11470: opiston navettarakennuksen rakentamiseen 11471: 11472: 11473: Eduskunnalle 11474: 11475: Orimattilan kotitalousopisto odottaa edelleen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11476: uuden karjarakennuksen rakentamista. Nykyinen 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 11477: karjarakennus ei ole enää ajanmukainen opetus- 29. 60. 74 600 000 markkaa Orimatttlan 11478: tarkoitukseen. Alueen etu vaatii hankkeen nopeaa kotitalousopiston navettarakennuksen ra- 11479: käynnistämistä. kentamiseen. 11480: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11481: tavasti, 11482: 11483: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 11484: 11485: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 11486: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 11487: 284 1986 vp. 11488: 11489: Raha-asia-aloite n:o 269 11490: 11491: 11492: 11493: 11494: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Vuorenmäen 11495: liikuntahallin rakentamiseksi 11496: 11497: 11498: Eduskunnalle 11499: 11500: Artjärven kuntasuunnitelmassa on ollut jo pit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11501: kään mukana liikuntahallin rakentaminen Artjär- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 11502: ven Vuorenmäelle. Rahojen puutteessa rakenta- 29. 91.5 0 200 000 markan määrärahan 11503: mista ei kuitenkaan ole voitu aloittaa, vaikka run- Artjärven Vuorenmäen liikuntahallin ra- 11504: sas nuoriso sitä kipeästi tarvitsisikin. kentamisen aloittamiseen. 11505: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11506: taen, 11507: 11508: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 11509: 11510: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 11511: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 11512: Lea Mäkipää 11513: 285 11514: 1986 vp. 11515: 11516: Raha-asia-aloite n:o 270 11517: 11518: 11519: 11520: 11521: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta nurmijärveläisen urheiluseura 11522: Nousevan toiminnan tukemiseen 11523: 11524: 11525: Eduskunnalle 11526: 11527: Urheiluseurat tekevät arvokasta nuorisokasva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11528: tustyötä. Seurat kasvattavat pojista ja tytöistä hen- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 markkaa 11529: kisesti ja fyysisesti terveitä yhteiskunnan jäseniä. avustuksena Nurmijärven Metsäkyliin ur- 11530: Yhteiskunnan kuntien kautta nuorisotyöhön koh- heiluseura Nousevan toiminnan tukemi- 11531: distama taloudellinen tuki ei ole riittävä, ja koska seen. 11532: on kyse terveistä harrastuksista, pieni erillinen li- 11533: sätuki on oikeaan osunut. 11534: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 11535: vasti, 11536: 11537: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 11538: 11539: Helvi Koskinen 11540: 286 1986 vp. 11541: 11542: Raha-asia-aloite n:o 271 11543: 11544: 11545: 11546: 11547: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Tesjoen urheilukentän raken- 11548: tamiseksi 11549: 11550: 11551: Eduskunnalle 11552: 11553: Tesjoella joutuvat lapset ja muut urheilunhar- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 11554: rastajat matkustamaan peräti 14 kilometrin mat- vasti, 11555: kan lähimmälle urheilukentälle. Urheiluharrastus 11556: on hyvä ja nuorisoa oikealle tielle ohjaava vapaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11557: ajan viettomuoto. Olisikin kohtuullista, että jo- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan 11558: kaisella paikkakunnalla olisi urheilukenttä, jossa määrärahan Tesjoen urheilukentän raken- 11559: koululaiset voisivat viettää urheilutuntejaan ja tamisen avustamiseksi. 11560: harrastajat vapaa-aikaansa. 11561: 11562: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 11563: 11564: Helvi Koskinen 11565: 1986 vp. 287 11566: 11567: Raha-asia-aloite n:o 272 11568: 11569: 11570: 11571: 11572: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ratulan-Villikkalan ky- 11573: lätoimikunnan toiminnan tukemiseen 11574: 11575: 11576: Eduskunnalle 11577: 11578: Anjärven kunnassa toimiva Ratulan-Villikkalan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 11579: kylätoimikunta tekee uimalaituria Villikkalanjär- nioittaen, 11580: ven rantaan. Tulevan laiturin läheisyyteen on tar- 11581: koitus kunnostaa Villikkalan nuorisoseuran 1940 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11582: -1950 luvulla käytössä ollut urheilukenttä. Art- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 markkaa 11583: järven kunnan länsiosissa ei ole tällä hetkellä Ratulan- Vzllikkalan kylätoimzkunnalle 11584: uimarantaa eikä urheilukenttääkään, joten em. avustuksena uimalaiturin ja urheilukentän 11585: hankkeet tulisivat palvelemaan sekä Ratulan että rakentamiseen Villzkkalanjärven rannalle. 11586: Villikkalan kyliä. Artjärven keskustaan onko. ra- 11587: kennuspaikkeilta matkaa 10 km. 11588: 11589: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 11590: 11591: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 11592: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 11593: Lea Mäkipää 11594: 288 1986 vp. 11595: 11596: Raha-asia-aloite n:o 273 11597: 11598: 11599: 11600: 11601: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Askolan Juomaan kylän 11602: nuorisoseurantalon kunnostamiseksi 11603: 11604: 11605: Eduskunnalle 11606: 11607: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11608: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion tavasti, 11609: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli- 11610: suuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat vireästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11611: toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan 11612: kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikko- määrärahan Askolan juomaan kylän nuo- 11613: kuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitse- risoseurantalon kunnostamiseksi. 11614: vat pientä korjausta vähän joka paikkaan. 11615: 11616: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 11617: 11618: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 11619: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 11620: Lea Mäkipää 11621: 1986 vp. 289 11622: 11623: Raha-asia-aloite n:o 274 11624: 11625: 11626: 11627: 11628: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Askolan Vabijärven nuori- 11629: soseurantalon peruskorjaamiseen 11630: 11631: 11632: Eduskunnalle 11633: 11634: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11635: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion tavasti, 11636: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli- 11637: suuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat vireästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11638: toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan 11639: kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikko- määrärahan Askolan Vahijärven nuorzso- 11640: kuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitse- seurantalon peruskorjaamiseen. 11641: vat pientä korjausta vähän joka paikkaan. 11642: 11643: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 11644: 11645: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 11646: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 11647: Lea Mäkipää 11648: 11649: 11650: 11651: 11652: 37 260148U 11653: 290 1986 vp. 11654: 11655: Raha-asia-aloite n:o 275 11656: 11657: 11658: 11659: 11660: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän Nummisen ky- 11661: lässä sijaitsevan seurantalon kunnostamiseen 11662: 11663: 11664: Eduskunnalle 11665: 11666: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11667: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion tavasti, 11668: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli- 11669: suuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat vireästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11670: toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan 11671: kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikko- määrärahan Mäntsälän Nummisen kylän 11672: kuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitse- nuorisoseuran ja urhezluseuran yhteisesti 11673: vat pientä korjausta vähän joka paikkaan. omistaman seurantalon kunnostamiseen. 11674: 11675: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 11676: 11677: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 11678: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 11679: Lea Mäkipää 11680: 1986 vp. 291 11681: 11682: Raha-asia-aloite n:o 276 11683: 11684: 11685: 11686: 11687: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Toukola-nimisen toimita- 11688: lon kunnostamiseen Mäntsälän Sulkavan kylässä 11689: 11690: 11691: Eduskunnalle 11692: 11693: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11694: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion 1987 tulo- ja menoarvioon 50000 markan 11695: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli- määrärahan Mäntsälän Sulkavan kylän 11696: suuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat vireästi Toukota-nimisen urheiluseuran ja maa- 11697: toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot miesseuran yhteisesti omistaman toimita- 11698: kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikko- lon kunnostamiseen. 11699: kuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitse- 11700: vat pientä korjausta vähän joka paikkaan. 11701: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11702: tavasti, 11703: 11704: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 11705: 11706: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 11707: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 11708: Lea Mäkipää 11709: 292 1986 vp. 11710: 11711: Raha-asia-aloite n:o 277 11712: 11713: 11714: 11715: 11716: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Seurantalo Ahjolan kunnosta- 11717: miseen Nummi-Pusulassa 11718: 11719: 11720: Eduskunnalle 11721: 11722: Nummi-Pusulan kunnassa sijaitseva maamies- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11723: seurantalo Seurantalo Ahjola on päässyt pahasti 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa 11724: rapistumaan. Talo kaipaa pikaisesti kunnostamis- Nummi-Pusulan kylässä· sijaitsevan Seu- 11725: ta, jotta siellä voitaisiin asiallisissa tiloissa jatkaa rantalo Ahjolan kunnostamiseen. 11726: vireää toimintaa. 11727: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 11728: vasti, 11729: 11730: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 11731: 11732: Helvi Koskinen 11733: 1986 vp. 293 11734: 11735: Raha-asia-aloite n:o 278 11736: 11737: 11738: 11739: 11740: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Nummi-Seuran seurantalon 11741: kunnostamiseen Nummi-Pusulassa 11742: 11743: 11744: Eduskunnalle 11745: 11746: Nummi-Pusulan kunnassa sijaitseva Nummi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11747: Seuran seurantalo tarvitsee remonttirahaa talon 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa 11748: saattamiseksi hyvään kuntoon. Talo on kovassa Nummi-Pusulan kunnassa szjaitsevan 11749: käytössä ja kaipaa pikaista korjausta, jotta siellä Nummi-Seuran seurantalon kunnostami- 11750: voitaisiin asiallisissa tiloissa jatkaa vireää toimin- seen. 11751: taa. 11752: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas- 11753: ti, 11754: 11755: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 11756: 11757: Helvi Koskinen 11758: 294 1986 vp. 11759: 11760: Raha-asia-aloite n:o 279 11761: 11762: 11763: 11764: 11765: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Tavolan Yhteistuvan kunnos- 11766: tamiseen Nummi-Pusulassa 11767: 11768: 11769: Eduskunnalle 11770: 11771: Nummi-Pusulan kunnassa sijaitseva Pienviljeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11772: jä Yhdistyksen omistama Tavolan Yhteistupa on 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa 11773: päässyt pahasti rapistumaan ja talo kaipaisi pikais- Nummi-Pusulan kunnassa szjaitsevan Ta- 11774: ta kunnostamista. Talo on kovassa käytössä, ja jot- valan Yhteistuvan kunnostamiseen. 11775: ta vireää toimintaa voitaisiin tulevaisuudessa jat- 11776: kaa, ehdotan kunnioittaen, 11777: 11778: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 11779: 11780: Helvi Koskinen 11781: 1986 vp. 295 11782: 11783: Raha-asia-aloite n:o 280 11784: 11785: 11786: 11787: 11788: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmijärven Urheiluau- 11789: toilijat ry:n toiminnan tukemiseen 11790: 11791: 11792: Eduskunnalle 11793: 11794: Nurmijärvellä toimii Nurmijärven Urheiluau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 11795: toilijat ry. Urheiluautoilijoiden toiminta on ollut nioittavasti, 11796: erittäin vilkasta ja ennen kaikkea nuorisoa ohjaa- 11797: vaa hyvän liikennekulttuurin luomiseksi. Tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11798: toiminnalla on kauaskantoinen vaikutus, koska se 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 markkaa 11799: vähentää liikennevahinkoja ja estää ihmishenkien Nurmijärven Urheiluautoilijat ry:n toi- 11800: menetyksiä. minnan tukemiseen. 11801: 11802: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 11803: 11804: Helvi Koskinen Lea Mäkipää 11805: 296 1986 vp. 11806: 11807: Raha-asia-aloite n:o 281 11808: 11809: 11810: 11811: 11812: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maidontuotantokiintiön- 11813: sä ylittäneiden viljelijöiden tukemiseen 11814: 11815: 11816: Eduskunnalle 11817: 11818: Keskustalais-sosialidemokraattinen hallitus- menpiteitä saada aikaan. Suomalainen maatalous 11819: enemmistö ajoi SMP:n vastustuksesta huolimatta on maailman tasoon nähden hyvin velkainen ja 11820: lävitse maidontuotantokiintiöt. Näin hallitus- sen ansiotaso pääosiltaan on alle normaalin muun 11821: enemmistö otti käyttöön "reaganilaiset" mallit väestön. Tällöin olemme tilanteessa, jossa sille ta- 11822: maatalouspolitiikassamme, vaikka se oli täysin tie- pahtuvaa taloudellista suoneniskua se ei kestä. 11823: toinen siitä, mihin nämä mallit ovat johtaneet Kaikkein vaikeimmassa tilanteessa ovat nuoret 11824: Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Niin Tanskan kuin aloittaneet viljelijät, joilla on suuret velat vastatta- 11825: USA:n viljelijät kamppailevat parast' aikaa pakko- vinaan. Ei ole montakaan viljelmää maassamme, 11826: huutokauppakierteessä, joka vie viidenkin suku- jossa nuori on saanut talon velattomana yrityksek- 11827: polven hallussaan pitämät tilat omistajiltaan. 01- seen. Ensisijaisesti karjavaltainen velkainen talous 11828: laanko meillä johtamassa vapaata talonpoikaa sa- ei kestä tuotantoa, josta saa 50 penniä litralta mai- 11829: malle tielle, jolla hän menettää omaisuutensa ja dosta, kun kiintiöt on täytetty. 11830: löytää itsensä työttömyysjonoista? Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11831: Me emme saa laskea tilannetta käsistämme. tavasti, 11832: Maatalousvihamielisyys ei saa vaarantaa elintarvi- 11833: ketuotantomme perusteita, vaan ne on turvattava. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11834: Nälkä lähestyy kaikesta huolimatta koko ajan rajo- 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 11835: jamme. Meidän on aina muistettava, että se joka markan määrärahan sellaisten taloudelli- 11836: omistaa maailman leivän ja ravinnon myös hallit- sessa ahdingossa olevien vilje!tjöiden ta- 11837: see maailmaa. Me emme saa alistaa kansaamme loudellisen tilanteen helpottamiseksz; joi- 11838: näiden valtioiden armoille. den tilanne on aiheutunut maidontuotan- 11839: Meidän on pidettävä huoli siitä, että tuotanto- tokiintiöiden täyttymisestä ja joiden tuot- 11840: kiintiöillä ei tuhota perhe- ja pienviljelmiä. Ny- tama maito ei tarjoa toimeentuloa. 11841: kyinen tilanne johtaa siihen, ellei pelastavia toi- 11842: 11843: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 11844: 11845: Helvi Koskinen Reino Jyrkilä Pentti Skön 11846: Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi 11847: Anssi Joutsenlahti 11848: 1986 vp. 297 11849: 11850: Raha-asia-aloite n:o 282 11851: 11852: 11853: 11854: 11855: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisen kalanviljelyn ja 11856: kalatalouden tukemiseksi 11857: 11858: 11859: Eduskunnalle 11860: 11861: Suomi on kymmenientuhansien järvien maa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11862: Meri on laajalti valtakuntamme rajana. Kuitenkin 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 11863: kalanviljely ja kalatalouden hyväksikäyttö maas- 30.37.27 300 000 markkaa kalanviljelyn ja 11864: samme on laajalti laiminlyöty. On käsittämätön- kalatalouden kehittämiseksi yrityspohjalta 11865: tä, että vuodesta vuoteen on keskustapuolueen maassamme todella kiireellisesti koko kan- 11866: johdolla näin voinut tapahtua. Asiantilaan on siis samme etujen mukaisesti ja myös työlli- 11867: saatava kiireellinen korjaus, sillä tuodaanhan ul- syyttä stlmällä pitäen. 11868: komailta suurin osa ravinnoksi käyttämästämme 11869: kalasta. Tämä on luonnotonta. 11870: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11871: tavasti, 11872: 11873: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 11874: 11875: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi 11876: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 11877: 11878: 11879: 11880: 11881: 38 260148U 11882: 298 1986 vp. 11883: 11884: Raha-asia-aloite n:o 283 11885: 11886: 11887: 11888: 11889: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lanskinjoen suun ja Lapio- 11890: kosken perkaustointen aloittamiseksi 11891: 11892: 11893: Eduskunnalle 11894: 11895: Artjärven-Porlammen alueella on pullonkau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11896: lana vesijärjestelyissä Lanskinjoen suu, joka on 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 11897: matala ja huonosti vetävä. Samoin on Pyhäjärves- 30. 40. 77 300 000 markkaa Lanskinjoen 11898: tä laskeva joki Lapiokoski alentamisen tarpeessa. suun ja Lapiokosken perkaustointen aloit- 11899: Nämä tekijät vaikeuttavat maatalouden menesty- tamiseksi. 11900: mistä nostaen vesiä tulviin asti märkinä aikoina. 11901: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 11902: nioittaen, 11903: 11904: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 11905: 11906: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 11907: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 11908: 1986 vp. 299 11909: 11910: Raha-asia-aloite n:o 284 11911: 11912: 11913: 11914: 11915: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Villikkalanjärven, Säyh- 11916: teenjärven ja Pyhäjärven välisten salmien perkaustyön 11917: aloittamiseksi 11918: 11919: Eduskunnalle 11920: 11921: Maassamme on viime vuosina suoritettu suuria distustoimenpiteitä vaatisivat Villikkalanjärven- 11922: vesipoliittisia toimia, joiden haittavaikutukset Säyhteenjärven ja Säyhteenjärven-Pyhäjärven 11923: ovat useimmiten jääneet hoitamatta. Metsien val- väliset salmet, niistä on muodostunut alueen koh- 11924: tava ojittaminen on aikaansaanut maataloudelle dalla ongelmakysymys. Tunnetusti alue on voima- 11925: ongelmia. Sulamis- ja sadevedet syöksyvät nopeas- kasta maatalousaluetta, joten sen tarpeet on otet- 11926: ti jokiin ja järviin, joiden läpäisykyky on useasti tava huomioon. 11927: rajallinen. Vesien rehevöityminen viemäri- ym. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11928: syistä on lisääntynyt. Tällöin luontaiset veden kul- taen, 11929: kuväylät ovat tukkeutuneet. Samoin salaojitukset 11930: peltoalueilla nopeuttavat tulvahuippujen synty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11931: mistä. Tällöin ovat tulvat omiaan vaikeuttamaan 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 11932: maataloutta mm. tukkimaila kalliisti hankittuja 30.40. 77 700 000 markan määrärahan 11933: salaojia samalla vaikeuttaen muokkaus-, korjuu- Vtllikkalanjärven, Säyhteenjärven ja Py- 11934: ym. töitä. Yksi tällainen alue on muodostunut häjärven välisten salmien perkaustyön 11935: Artjärven ym. kuntien kohdalla. Pikaisesti puh- aloittamiseksi. 11936: 11937: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 11938: 11939: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 11940: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 11941: 300 1986 vp. 11942: 11943: Raha-asia-aloite n:o 285 11944: 11945: 11946: 11947: 11948: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen raivaamiseksi 11949: muutoin kuin torjunta-aineita käyttämällä 11950: 11951: 11952: Eduskunnalle 11953: 11954: Vesakkomyrkytys on kiireellisesti lopetettava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11955: terveydelle ja luonnolle vaarallisena maassamme, 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 11956: niin kuin on tapahtunut Ruotsissa. Samalla olisi 30.76.24 5 000 000 markkaa vesakkojen 11957: edistettävä muunlaista vesakkojen raivausta myös raivauksen edistämiseksi muulla tavoin 11958: työtä kansallemme antavana. kuin myrkkyjä käyttämällä. 11959: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11960: tavasti, 11961: 11962: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 11963: 11964: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi 11965: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 11966: 1986 vp. 301 11967: 11968: Raha-asia-aloite n:o 286 11969: 11970: 11971: 11972: 11973: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maitotaloustuotteiden 11974: käytön lisäämiseksi 11975: 11976: 11977: Eduskunnalle 11978: 11979: Jatkuvasti tuodaan esiin, että maassamme olisi jne. Myös valistustyötä tarvittaisiin, jotta kansalai- 11980: liikatuotantoa maitotaloustuotteiden kohdalla. set oppisivat ymmärtämään erilaisten maitota- 11981: Tämä ei pidä paikkaansa, koska maahamme tuo- loustuotteiden ravintoarvot ja sen, miten niitä 11982: daan ravintorasvoja margariinien valmistamista voidaan monipuolisesti käyttää ja niiden kulutus- 11983: varten enemmän kuin maastamme viedään voita ta lisätä esimerkiksi juuri juustojen, jogurttien, 11984: ulkomaille. Kuitenkin tämän johdosta on maas- viilien ja muiden tuotteiden kohdalla. 11985: samme ruvettu keräämään markkinoimismaksuja, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11986: jotka rasittavat ennestäänkin ahdinkotilanteessa tavasti, 11987: olevia perheitä ja pienviljelijöitä. Jotta markkinoi- 11988: mismaksujen keräämiseltä voitaisiin välttyä, olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11989: kaikin mahdollisin keinoin edistettävä kotimais- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 30.99 11990: ten maitotaloustuotteiden käyttöä, ja tässä olisi uudelle momentille 150 000 markkaa mai- 11991: nimenomaan lisättävä maitotaloustuotteita eri- totaloustuotteiden käytön lisäämiseksi yh- 11992: laisten yhteiskunnan laitosten ruokavalioissa, jol- teiskunnan eri laitoksissa ja käyttöä lisää- 11993: loin tulevat kysymykseen esimerkiksi koulut, sai- vän valistustoiminnan tehostamiseksi. 11994: raalat, vankilat, varuskunnat, päiväkodit, virastot 11995: 11996: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 11997: 11998: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 11999: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti 12000: Lea Mäkipää 12001: 302 12002: 1986 vp. 12003: 12004: Raha-asia-aloite n:o 287 12005: 12006: 12007: 12008: 12009: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven-Uusikylän 12010: maantien perusparantamiseen 12011: 12012: 12013: Eduskunnalle 12014: 12015: Artjärvellä pidetään erittäin tärkeänä, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12016: Artjärven-Uusikylän maantie perusparannet- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 12017: taisiin mahdollisimman pian. Tätä vaatii sekä lii- kan määrärahan Artjärven-Uusikylän 12018: kenneturvallisuus että myös alueen koneurakoitsi- maantien perusparannuksen aloittami- 12019: joitten työllistäminen. seen. 12020: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 12021: nioittavasti, 12022: 12023: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 12024: 12025: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 12026: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 12027: Lea Mäkipää 12028: 303 12029: 1986 vp. 12030: 12031: Raha-asia-aloite n:o 288 12032: 12033: 12034: 12035: 12036: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karkkilan-Pilpalan-Lo- 12037: pen kk:n tien perusparantamiseksi 12038: 12039: 12040: Eduskunnalle 12041: 12042: Karkkilan kaupungin yhteydet Hämeen lää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12043: nin pieniin naapurikuntiin ovat luvattoman hei- tavasti, 12044: kot. Tästä syystä tulee saada nopeasti aikaan mm. 12045: tien Karkkila-Pilpala-Loppi kk. perusparannus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12046: ja päällystys. Tämä tien kunnostaminen palve- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 12047: lee molempien alueiden kehitystä. Sen merki- 31.24.77 200 000 markkaa Karkkzlan- 12048: tys alueen väestölle ja yritystoiminnalle on tär- Pi/palan-Lopen kk:n tien perusparanta- 12049: keä. misen aloittamiseksi. 12050: 12051: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12052: 12053: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 12054: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 12055: 304 1986 vp. 12056: 12057: Raha-asia-aloite n:o 289 12058: 12059: 12060: 12061: 12062: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Klaukkalan ohikulkutien 12063: suunnitteluun Nurmijärvellä 12064: 12065: 12066: Eduskunnalle 12067: 12068: Nurmijärven kunnassa Klaukkalan kylässä ohi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12069: kulkutien tarve on suuri. Rakentamista on suun- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 12070: niteltu useita vuosia, mutta määrärahoja on puut- kaa Klaukkalan ohikulkutien suunnitte- 12071: tunut. luun ja rakentamisen aloittamiseen. 12072: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 12073: vasti, 12074: 12075: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 12076: 12077: Helvi Koskinen 12078: 1986 vp. 305 12079: 12080: Raha-asia-aloite n:o 290 12081: 12082: 12083: 12084: 12085: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Koivukujantien perusparanta- 12086: miseen Hyvinkäällä 12087: 12088: 12089: Eduskunnalle 12090: 12091: Hyvinkään kaupungissa sijaitseva Koivukujan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12092: tie on erittäin huonokuntoinen, tie on kuin kärri- 1987 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark- 12093: tie. Tien varrella on runsaasti omakotiasutusta ja kaa Hyvinkään kaupungissa sijaitsevan 12094: liikenne kärsii huonosta tiestä. Koivukujantien peruskorjaukseen. 12095: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12096: taen, 12097: 12098: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 12099: 12100: Helvi Koskinen 12101: 12102: 12103: 12104: 12105: 39 260148U 12106: 306 1986 vp. 12107: 12108: Raha-asia-aloite n:o 291 12109: 12110: 12111: 12112: 12113: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuivannon-Pyörähtä- 12114: län tien peruskorjaukseen 12115: 12116: 12117: Eduskunnalle 12118: 12119: Orimattilan kunnassa sijaitseva tieosuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12120: Kuivanto-Pyörähtälä on kiireellisen peruskor- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 12121: jauksen tarpeessa. Paikoitellen tieosuus on vaaral- määrärahan Orimattilan kunnassa stjaitse- 12122: lisessa kunnossa, kuitenkin liikenne on melko vil- van Kuivannon-Pyörähtälän tien perui- 12123: kasta. korjaukseen. 12124: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 12125: nioittaen, 12126: 12127: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12128: 12129: Helvi Koskinen Lea Mäkipää 12130: 307 12131: 1986 vp. 12132: 12133: Raha-asia-aloite n:o 292 12134: 12135: 12136: 12137: 12138: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ratulan-Hietanan tien 12139: peruskorjaukseen Artjärvellä 12140: 12141: 12142: Eduskunnalle 12143: 12144: Artjärven kunnassa sijaitseva Ratulan-Hieta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12145: nan tie on erittäin huonossa kunnossa ja vaaraksi 1987 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 markan 12146: liikenneturvallisuudelle. Useat tienkäyttäjät ovat määrärahan Artjärven kunnassa sijaitsevan 12147: jo pitkään toivoneet tien pikaista peruskorjausta. Ratulan-Hietanan tien peruskor/auk- 12148: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- seen. 12149: nioittavasti, 12150: 12151: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12152: 12153: Helvi Koskinen Lea Mäkipää 12154: 308 1986 vp. 12155: 12156: Raha-asia-aloite n:o 293 12157: 12158: 12159: 12160: 12161: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hanalan rautatiepysäkin 12162: käyttöönottamiseksi Vantaalla 12163: 12164: 12165: Eduskunnalle 12166: 12167: Hanalan rautatiepysäkkiä Vantaalla Helsingin dastaisi tai muuten vaikeuttaisi paikallis- tai kau- 12168: lähistöllä ovat käyttäneet päivittäin tuhannet ih- kojunaliikennettä. 12169: miset. Nyt pysäkki on jo muutaman vuoden ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12170: suljettuna vastoin alueen asukkaiden etuja. Tu- tavasti, 12171: hansien ihmisten työ- ym. matkustaminen vai- 12172: keutuu kohtuuttomasti. Pysäkin avaamista lupail- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12173: tiin sen jälkeen, kun kolmas raide rataosuudelle 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 12174: avataan. Nyt kolmas raide on avattu, mutta Hana- markkaa Vantaalla szjaitsevan Hanalan 12175: lan pysäkkiä ei lupauksista huolimatta ole avattu rautatiepysäkin avaamiseksijunaliikenteel- 12176: liikenteelle. Pysäkin avaaminen ei myöskään hi- le. 12177: 12178: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12179: 12180: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 12181: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 12182: Lea Mäkipää 12183: 1986 vp. 309 12184: 12185: Raha-asia-aloite n:o 294 12186: 12187: 12188: 12189: 12190: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Urpian rautatiepysäkin 12191: käyttöönottamiseksi Vantaalla 12192: 12193: 12194: Eduskunnalle 12195: 12196: Urpian rautatiepysäkkiä Vantaalla Helsingin lä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12197: histöllä ovat käyttäneet päivittäin tuhannet ihmi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 12198: set. Nyt pysäkki on ollut jo muutaman vuoden 31.90.78 4 000 000 markkaa Vantaalla si- 12199: suljettuna vastoin alueen asukkaiden etuja. Tu- jaitsevan Urpian rautatiepysäkin avaami- 12200: hansien ihmisten työ- ym. matkustaminen vai- seksi junalizkenteelle. 12201: keutuu kohtuuttomasti. 12202: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12203: tavasti, 12204: 12205: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12206: 12207: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 12208: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 12209: Lea Mäkipää 12210: 310 1986 vp. 12211: 12212: Raha-asia-aloite n:o 295 12213: 12214: 12215: 12216: 12217: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden posti- 12218: autoliikenteen säilyttämiseksi 12219: 12220: 12221: Eduskunnalle 12222: 12223: Posti- ja telelaitoksen postiautoliikennepalvelut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12224: ovat harvaan asutuilla alueilla yhteiskunnan pe- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 31.94 12225: ruspalveluja. Siksi on tärkeää, että posti- ja telelai- uudelle momentzlle 1 000 000 markkaa 12226: tos ei lopeta tai ratkaisevasti vähennä postiauto- harvaan asuttujen alueiden postiautovuo- 12227: vuoroliikennettä, vaan päinvastoin pyrkii paranta- rojen siizlyttiimiseksija uudelleen kiiynnis- 12228: maan kehitys- ja sivualueilla asuvien palveluja. tiimiseksi. 12229: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12230: tavasti, 12231: 12232: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12233: 12234: Helvi Koskinen Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 12235: Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti 12236: Lea Mäkipää Pentti Skön 12237: 1986 vp. 311 12238: 12239: Raha-asia-aloite n:o 296 12240: 12241: 12242: 12243: 12244: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Autoalan Ruosteenesto- 12245: liikkeiden Keskusliitto ry:n toiminnan tukemiseen 12246: 12247: 12248: Eduskunnalle 12249: 12250: Ruostuminen aiheuttaa maamme autokannalle myös korroosion tutkimus- ja kehitystyö, joka ai- 12251: vuosittain noin 1 miljardin markan suuruiset va- heuttaa kustannuksia. 12252: hingot. Tehokkaalla tiedottamisella voitaisiin jo Vuonna 1976 julkaistiin ajoneuvojen ikätoimi- 12253: vähentää kustannuksista noin 20 prosenttia. kunnan mietintö, jonka mukaan ruosteenestokä- 12254: Suomessa on valtuutettuja ja valvotruja ruos- sittely oli tehokkain ja selvin tapa ajoneuvojen iän 12255: teenestoliikkeitä noin 150 ja ne työllistävät lähes pidentämiseen. Yhdistys on toiminnaltaan paljol- 12256: 1 000 henkilöä. ti em. mietinnön mukaisia ehdotuksia toimenpi- 12257: Marraskuussa 1984 on rekisteröity Autoalan teiksi ajava järjestö. 12258: Ruosteenestoliikkeiden Keskusliitto ry, jonka tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12259: koituksena on toimia autojen ruosteenestotoimin- taen, 12260: taa harjoittavien yritysten yleisten ja yhteisten etu- 12261: jen valvojana tavoittelematta kuitenkaan jäsenil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12262: leen välitöntä taloudellista hyötyä. Yhdistyksen 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 31.99 12263: tarkoituksiin kuuluu myös kouluttaa jäsenistöään uudelle momentille 100 000 markkaa Au- 12264: sekä jakaa puolueetonta tietoa korroosion haitois- toalan Ruosteenestoliikkeiden Keskusliitto 12265: ta taloudellisessa ja liikenneturvallisuusmielessä ry:lle sen toiminnan kehittämiseen ja tu- 12266: auton omistajille. Yhdistyksen tehtäviin kuuluu kemiseen. 12267: 12268: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12269: 12270: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 12271: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 12272: 312 1986 vp. 12273: 12274: Raha-asia-aloite n:o 297 12275: 12276: 12277: 12278: 12279: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta energiapajun ja muiden 12280: kotimaisten energianlähteiden edistämiseksi 12281: 12282: 12283: Eduskunnalle 12284: 12285: Imatran Voima on tutkimuksissaan todennut, Tehokkaalla tuotekehityksellä ja tutkimustoi- 12286: että hehtaarin energiapajuviljelmä lämmittää mintaa lisäämällä tilanne ajan mittaan muuttuu 12287: kautta vuoden kolme pientaloa. Hakkeena paju hyvinkin energiapajulle edulliseksi. Tulevaisuu- 12288: riittää vuodeksi kolmen hyvin eristetyn pientalon dessa energiapajua voisivat hyödyntää yhtä hyvin 12289: lämmitykseen. IVO:n mukaan paju sopii energia- kotitaloudet kuin osa teollisuuttakin. Onhan 12290: puuksi, koska se kasvaa nopeasti. Kolmen ensim- energiapolitiikkamme yksi keskeinen tavoite se, 12291: mäisen vuoden aikana paju voi kasvaa useita met- että kotimaisten polttoaineiden käyttöä lisättäisiin 12292: rejä. pitkällä tähtäyksellä mahdollisimman paljon. 12293: Suomessa on kolmisenkymmentä eri pajulajia, Vaikka turpeen ja hakkeen kulutus on viime vuo- 12294: joten kasvatus- ja jalostusmahdollisuuksia on pal- sina kasvanut, silti energian käytössä kotimaisuus- 12295: jon. Pajun etuna on ennen muuta sen erittäin no- aste on pysynyt yhä entisellä tasolla eli 33-34 12296: pea kasvu. Osoituksena siitä, että jo nyt kiinnos- prosenttina. 12297: tusta energiapajun hyödyntämiseen vastaisuudes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12298: sa on, ovat Kemiran alustavat suunnitelmat käyt- tavasti, 12299: tää energiapajua mahdollisesti sokerin raaka- 12300: aineeksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12301: IVO perustaa tutkimuksensa kuitenkin pajuvil- 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 markan 12302: jelmän hoidon kovaan maataloustekniikkaan pe- määrärahan energiapajun ja muiden koti- 12303: rustellen sitä lannoittamisella ja koneellisella kor- maisten energianlähteiden käyttöönoton 12304: jaamisella. Mutta pitkällä tähtäyksellä energiapa- edistämiseksi. 12305: ju on varmasti myös meillä yksi varteenotettava 12306: energiavaihtoehto, vaikka tällä hetkellä sen käyttö 12307: IVO:n mukaan ei olisikaan taloudellista. 12308: 12309: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12310: 12311: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 12312: Anssi Joutsenlahti ). Juhani Kortesalmi 12313: Lea Mäkipää 12314: 1986 vp. 313 12315: 12316: Raha-asia-aloite n:o 298 12317: 12318: 12319: 12320: 12321: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kannustuspalkintojen an- 12322: tamiseksi suomalaisille keksijöille 12323: 12324: 12325: Eduskunnalle 12326: 12327: Keksintöjen merkitystä kansalaisten keskuudes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12328: sa ei saa väheksyä ja aliarvioida. Päinvastoin näitä 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 12329: keksintöjä olisi tehokkaasti edistettävä monopoli- 32.46.50 200 000 markkaa käytettäväksi 12330: soituvassa ja byrokratisoituvassa yhteiskunnassa. palkintoina suomalaisten keksijäin tuke- 12331: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- miseksi. 12332: taen, 12333: 12334: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12335: 12336: Helvi Koskinen Reino Jyrkilä 12337: Heikki Riihijärvi Anssi Joutsenlahti 12338: Lea Mäkipää 12339: 12340: 12341: 12342: 12343: 40 260148U 12344: 314 1986 vp. 12345: 12346: Raha-asia-aloite n:o 299 12347: 12348: 12349: 12350: 12351: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen sairauspäivä- 12352: rahan maksamiseksi yrittäjille sairausvakuutuksen omavastuu- 12353: ajalta 12354: 12355: Eduskunnalle 12356: 12357: Sairastuminen aiheuttaa yrittäjille aina ongel- vuoksi olisi oikein maksaa sellaiselle yrittäjälle, jo- 12358: mia - sitä suurempia mitä pienimuotoisemmasta ka ei saa jollain perusteella sairausajan palkkaa sai- 12359: yritystoiminnasta on kysymys. Yrittäjä joutuu rausvakuutuksen omavastuuajalta, päivärahaa sai- 12360: palkkaamaan itselleen sijaisen - mikäli sellainen rastumispäivää seuraavasta päivästä lukien silloin, 12361: ylipäänsä on mahdollista - ja kaikissa ajateltavis- kun työkyvyttömyys kestää yli seitsemän päivää. 12362: sa tapauksissa yritystoiminnan harjoittaminen vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12363: keutuu. Seurauksena saattaa olla yrittäjän tulojen tavasti, 12364: huomattava väheneminen tai jopa niiden tilapäi- 12365: nen loppuminen kokonaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12366: Koska sairauspäivärahan maksaminen aloite- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 12367: taan vasta seitsemän päivän kuluttua sairastumi- 33.18.60 1 300 000 markkaa yrittäjien ns. 12368: sesta, merkitsee se omaa työtään tekeville yrittä- ehdollisen karenssin toteuttamiseksi yli- 12369: jille toimeentuloturvan vaarantumista. Tämän määräisen sairauspäivärahan muodossa. 12370: 12371: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12372: 12373: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 12374: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti 12375: Lea Mäkipää 12376: 1986 vp. 315 12377: 12378: Raha-asia-aloite n:o 300 12379: 12380: 12381: 12382: 12383: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta laitoshoidon hoitomaksun 12384: määräytymisperusteiden muuttamiseksi eräiltä osin 12385: 12386: 12387: Eduskunnalle 12388: 12389: Viime aikoina ovat jotkin kunnat tehneet itse- ke on tällä hetkellä 852 mk/kk, ja tästä jää asuk- 12390: näisiä päätöksiä vanhainkotihoidossa olevien rin- kaan omaan käyttöön 307 mk/kk. 12391: tamamiesten kohdalla heidän rintamamieslisiensä Valtionosuuslain 7 §:n 2 momentissa sääde- 12392: maksamisesta heille lyhentämättöminä sen lisäksi, tään, että mikäli laitoksen tai palvelujen käytöstä 12393: mitä laki määrää heille maksettavaksi muiden peritään korvaukset pienempinä kuin yleiset pe- 12394: eläkkeiden osalta. Tällöin kunnat ovat menettä- rusteet edellyttävät, on erotus vähennettävä val- 12395: mässä osan valtionapuaan, sillä koska vanhainko- tionosuuteen oikeuttavista kustannuksista. 12396: tihoito on valtionosuuteen oikeuttavaa toimintaa, Rintamalisiin on vuosittain tullut pieniä koro- 12397: peritään vanhainkodissa järjestetystä ympärivuo- tuksia, joten jos rintamalisää ei oteta huomioon 12398: rokautisesta laitoshoidosta hoitoa saaneelta sosiaa- vanhainkodin asukkaiden hoitopäivämaksua mää- 12399: lipalveluista perittävistä maksuista annetun ase- riteltäessä, olisi niiden maksatuksesta pidettävä 12400: tuksen (887 /83) 5 §:n mukaisesti maksukyvyn kirjanpitoa, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon vä- 12401: mukaan määräytyvä hoitomaksu, joka on hoidet- hennyksenä valtionosuusselvityksessä. Muutta- 12402: tavan kuukautta kohti laskettujen tulojen määrä, malla maksuasetusta asia tulisi hoidetuksi valta- 12403: kuitenkin enintään 3 900 mk/kk. Maksuasetuksen kuntatasolla. 12404: 12 §:ssä on lueteltu ne avustukset ja etuudet, joita Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12405: ei oteta huomioon hoitomaksua määriteltäessä. tavasti, 12406: Rintamalisää ei kuitenkaan katsota tällaiseksi 12407: etuudeksi, vaan se tulee maksuasetuksen mukaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12408: ottaa kokonaisuudessaan tuloina huomioon hoito- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan 12409: maksua määriteltäessä. määrärahan sosiaalipalveluista pen.ttävistä 12410: Kuukautta kohti laskemista tuloista vähenne- maksuista annetun asetuksen (887 /83) sel- 12411: tään pitkäaikaisessa laitoshuollossa olevan henki- ventämiseksi niin, että maksuasetuksen 12 12412: lökohtaiseen käyttöön tulevana osuutena 20 % , §:n luetteloon lisätään n·ntamamieslisä sel- 12413: kuitenkin vähintään kansaneläkkeen pohjaosan laiseksi tuloksi, jota ei oteta huomioon 12414: suuruinen määrä. hoitomaksua määrätessä. 12415: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan kansanelä- 12416: 12417: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12418: 12419: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 12420: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti 12421: 316 1986 vp. 12422: 12423: Raha-asia-aloite n:o 301 12424: 12425: 12426: 12427: 12428: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien puolisoi- 12429: den kuntoutukseen 12430: 12431: 12432: Eduskunnalle 12433: 12434: Vuosikymmenien ajan ovat sotaveteraanien vai- sikin kohtuullista, että heille turvattaisiin riittä- 12435: mot uupumatta hoitaneet puolisoitaan. Näin he vän usein toistuvat ja kyllin pitkät kuntoutus- ja 12436: ovat suorittaneet erittäin arvokasta yhteiskunnal- lomajaksot. 12437: lista palvelustyötä. Mutta myös sotainvalidimiehi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunniot- 12438: ään hoitavat puolisot ovat ikääntyneet ja he ovat tavasti, 12439: monesti itsekin kipeästi loman ja kuntoutuksen 12440: tarpeessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12441: Voidakseen pysyä raskaan hoitotyön vaatimassa 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 12442: kunnossa he tarvitsevat yhteiskunnan tukea. So- 33.22.56 500 000 markkaa sotainvalidien 12443: tainvalidien vaimojen tehdessä työtä, joka oi- puolisoiden kuntoutuksen sekä virkistys- ja 12444: keastaan kuuluisi yhteiskunnan hoidettavaksi, oli- lomajaksojen järjestämiseen. 12445: 12446: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12447: 12448: Helvi Koskinen Reino Jyrkilä 12449: Heikki Riihijärvi Anssi Joutsenlahti 12450: Lea Mäkipää 12451: 1986 vp. 317 12452: 12453: Raha-asia-aloite n:o 302 12454: 12455: 12456: 12457: 12458: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta puhelinkustannusten kor- 12459: vaamiseksi näkövammaisille 12460: 12461: 12462: Eduskunnalle 12463: 12464: Näkövammaisille puhelin on välttämättömyys, kulut. Summalla ei ole suurta valtiontaloudellista 12465: jota ilman ei voi tulla toimeen. Puhelin edesaut- merkitystä, mutta se olisi merkittävä kädenojen- 12466: taa myös näkövammaisten mahdollisuuksia selvitä nus näkövammaisille. 12467: itse ilmanlaitoshoito-ja muita palveluja, mikä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12468: sekä yhteiskunnan talouden että inhimillisyyden tavasti, 12469: kannalta kiistaton etu. Puhelinkustannukset ovat 12470: kuitenkin maassamme siksi korkeat, että ne estä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12471: vät monen näkövammaisen mahdollisuuksia 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 12472: hankkia itselleen puhelin tai ainakin käyttää sitä 33.44.54 JOO 000 markkaa puhelinkus- 12473: tarpeellisessa määrin. Yhteiskunnan tulisikin kor- tannusten korvaamiseen maamme näkö- 12474: vata näkövammaisille puhelimesta aiheutuneet vammaisille. 12475: 12476: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12477: 12478: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi 12479: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 12480: 318 1986 vp. 12481: 12482: Raha-asia-aloite n:o 303 12483: 12484: 12485: 12486: 12487: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta hammaslääkäripalvelujen 12488: saatavuuden selvittämiseksi 12489: 12490: 12491: Eduskunnalle 12492: 12493: Hammaslääkärin palvelujen saatavuus on sai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12494: raalakuntainliitoissa heikentynyt jatkuvasti. Paik- tavasti, 12495: koja on täyttämättä ja satojen henkilöiden jonot 12496: odottavat palveluja. Samanaikaisesti palveluja li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12497: sätään yhä vanhempiin ikäryhmiin kohdistuvina, 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 markan 12498: vaikka entisiäkään ei pystytä hoitamaan. Pitkistä, määrärahan hammashoitopalvelujen saata- 12499: jopa kuukausien jonoista johtuen kunnissa voi- vuuden selvittämiseksijoko hammaslääkä- 12500: daan antaa vain pakolliset avunannot särky- ja nii- rikoulutusta lisäämällä tai organisaatiota 12501: hin verrattaviin tapauksiin. Jos tällainen johtuu muuttamalla päämääränä lakisääteisten 12502: lääkäripulasta, on koulutusta lisättävä, tai jos syyt palvelujen aikaansaaminen niitä tarvitse- 12503: ovat muualla, ne on korjattava. Ei ole mitään ville. 12504: merkitystä lainsäädännöllä, joka lisää palveluja, 12505: joita ei kuitenkaan ole saatavissa. 12506: 12507: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12508: 12509: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 12510: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti 12511: Lea Mäkipää 12512: 1986 vp. 319 12513: 12514: Raha-asia-aloite n:o 304 12515: 12516: 12517: 12518: 12519: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yliopistollisille keskussai- 12520: raaloille ohitusleikkausten lisäämiseksi 12521: 12522: 12523: Eduskunnalle 12524: 12525: Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksia odottavia tarvitsevista potilaista odottaessaan hoitotoimen- 12526: potilaita on jokaisessa yliopistollisessa keskussai- pidettä leikkausjonossa. 12527: raalapiirissä hyvin runsaasti, ja henkilöstövoima- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 12528: varojen puute on esteenä kaikille leikkausta odot- nioittavasti, 12529: taville potilaille hoidon antamiseksi ohitusleik- 12530: kauksen avulla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12531: Sekä potilaiden tutkiminen että hoitaminen 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 12532: vaativat kiireellisesti lisää henkilöstövoimavaroja markan miilirärahan avosydänkirurgian re- 12533: kaikkiin yliopistosairaaloihimme. Sairauden luon- surssien lisäämiseksi yliopistollisissa kes- 12534: teesta johtuen kuolee noin 10% ohitusleikkausta kussairaaloissa. 12535: 12536: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 12537: 12538: Helvi Koskinen J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz 12539: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi 12540: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 12541: 320 1986 vp. 12542: 12543: Raha-asia-aloite n:o 305 12544: 12545: 12546: 12547: 12548: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan Sotainvalidit ry:n 12549: toiminnan tukemiseen 12550: 12551: 12552: Eduskunnalle 12553: 12554: Sotainvalidit ovat aikoinaan omalta osaltaan ol- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12555: leet pelastamassa maatamme niin, että nykyiset taen, 12556: sukupolvet voivat vapaasti ja riippumattomina 12557: asua ja kehittää yhteiskuntaa. Tästä tulee jokaisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12558: kansalaisen olla kiitollinen niille, jotka omalla pa- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa 12559: noksellaan antoivat meille mahdollisuuden raken- Orimattilan Sotainvalidit ry:lle toiminnan 12560: taa tulevaisuutta ja itse määrätä siitä. tukemista ja kuntoutusta varten. 12561: Kun invalidit ja veteraanit nyt ovat jo elämänsä 12562: illassa, on nyt hetki, jolloin me voimme tehdä jo- 12563: tain heidän hyväkseen. 12564: 12565: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 12566: 12567: Helvi Koskinen 12568: 1986 vp. 321 12569: 12570: Raha-asia-aloite n:o 306 12571: 12572: 12573: 12574: 12575: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tikkurilan Sotainvalidit 12576: ry:n toiminnan tukemiseen 12577: 12578: 12579: Eduskunnalle 12580: 12581: Sotainvalidit ovat aikoinaan omalta osaltaan ol- kastatyötä sotaveteraaniemme hyväksi. Näitä pyy- 12582: leet pelastamassa maatamme niin, että nykyiset teettömiä järjestöjä olisi valtiovallan taholta myös 12583: sukupolvet voivat vapaasti ja riippumattomina pyrittävä tukemaan. 12584: asua ja kehittää yhteiskuntaamme. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12585: Tästä jokaisen kansalaisen on vilpittömästi olta- taen, 12586: va kiitollinen niille, jotka kansamme kohtalon 12587: hetkinä panivat alttiiksi jopa henkensä. Kun nyt että Eduskunta ottaisi valtz'on vuoden 12588: veteraanit ja invalidit ovat jo ikääntymässä, on ai- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 markan 12589: nakin nyt, ja se on viimeinen hetki, tehtävä kaikki määrärahan Tikkurilan Sotainvalidit ry:n 12590: voitava heidän hyväksensä. toiminnan tukemiseen. 12591: Moni vapaaehtoisjärjestö tekee hyvää ja arvo- 12592: 12593: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12594: 12595: Helvi Koskinen Lea Mäkipää 12596: 12597: 12598: 12599: 12600: 41 260148U 12601: 322 1986 vp. 12602: 12603: Raha-asia-aloite n:o 307 12604: 12605: 12606: 12607: 12608: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Sotaveteraanit 12609: ry:n toiminnan tukemiseen 12610: 12611: 12612: Eduskunnalle 12613: 12614: Sotiemme veteraanit ja invalidit sekä rintama- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 12615: naiset ovat tehneet suuriarvoisen palveluksen nioittavasti, 12616: maallemme vaikeina aikoina. 12617: Artjärven Sotaveteraanit ry on suorittanut jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12618: useiden vuosien aikana omatoimisesti vaikeim- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 markan 12619: massa asemassa olevien veteraanien ja heidän puo- määrärahan Artjärven Sotaveteraanit ry:n 12620: lisoidensa auttamista, mutta varojen puute on tar- toiminnan tukemiseen. 12621: peeseen nähden erittäin suuri. 12622: 12623: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12624: 12625: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 12626: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti 12627: Lea Mäkipää 12628: 1986 vp. 323 12629: 12630: Raha-asia-aloite n:o 308 12631: 12632: 12633: 12634: 12635: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Anjärven Sotaveteraanit 12636: Naisosasto ry:n toiminnan tukemiseen 12637: 12638: 12639: Eduskunnalle 12640: 12641: Sotiemme veteraanit ja invalidit sekä rintama- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 12642: naiset ovat tehneet suuriarvoisen palveluksen nioittavasti, 12643: maallemme vaikeina aikoina. 12644: Artjärven Sotaveteraanit Naisosasto ry. on suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12645: rittanut jo udeiden vuosien aikana omatoimisesti 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 markan 12646: vaikeimmassa asemassa olevien veteraanien ja hei- määrärahan Artjärven Sotaveteraanit Nais- 12647: dän puolisoidensa auttamista, mutta varojen puu- osasto ry:n toiminnan tukemiseen. 12648: te on tarpeeseen nähden erittäin suuri. 12649: 12650: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12651: 12652: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi Urho Pohto 12653: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Pentti Skön 12654: 324 1986 vp. 12655: 12656: Raha-asia-aloite n:o 309 12657: 12658: 12659: 12660: 12661: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta palvelutalojen rakenta- 12662: miseksi rintamaveteraaneille 12663: 12664: 12665: Eduskunnalle 12666: 12667: Sotiemme veteraanien 1an lisääntyessä yhteis- ikääntyneiden ihmisten tavoin hakea vanhusten 12668: kunnan eri tukipalvelujen tarve tulee jatkuvasti palvelutaloasuntoja, on kuitenkin olemassa selvä 12669: suuremmaksi. Sotaveteraanien asumistarpeita var- erityistarve rakentaa sotiemme veteraaneille Suo- 12670: ten on rakennettu veteraanitaloja ja kuntoutuslai- meen riittävä palvelutaloverkosto. 12671: tospalvelut ovat joka vuosi lisääntyneet kasvanei- Edellä esiteyn perusteella ehdotamme kun- 12672: den määrärahojen ansiosta. Tällä hetkellä tarvitsi- nioittavasti, 12673: sivat veteraanit kuitenkin jo sotainvalidien tapaan 12674: palvelutalojen rakentamista, joissa he asumisen li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12675: säksi saisivat siivous-, ateria- ja lääkinnällisiä pal- 1987 tulo- ja menoarvioon 40 000 000 12676: veluja. Sotainvalidien vastaavista palvelutaloista markan määrärahan veteraanien palveluta- 12677: on saatu hyviä ja myönteisiä kokemuksia. Vaikka lojen rakentamista varten. 12678: myös veteraaneilla on mahdollisuus muiden 12679: 12680: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 12681: 12682: Helvi Koskinen J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz 12683: Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi Anssi Joutsenlahti 12684: Lea Mäkipää Pentti Skön 12685: 1986 vp. 325 12686: 12687: Raha-asia-aloite n:o 310 12688: 12689: 12690: 12691: 12692: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Vantaan Lapsi Reuma -yhdis- 12693: tyksen toiminnan tukemiseen 12694: 12695: 12696: Eduskunnalle 12697: 12698: Vantaan kaupungissa on reumalasten vanhem- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 12699: pien toimesta perustettu Lapsi Reuma -yhdistys. vasti, 12700: Yhdistys on perustettu vuonna 1984. Yhdistyksen 12701: tarkoituksena on järjestää lapsireumapotilaille toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12702: mintaa ja kuntoutusta. Koska toiminta on vasta 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa 12703: alussa, määrärahojen puute estää tehokkaan toi- Vantaan Lapsi Reuma -yhdistyksen toi- 12704: mmnan. minnan tukemiseksi ja kehittämiseksi. 12705: 12706: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 12707: 12708: Helvi Koskinen 12709: 326 1986 vp. 12710: 12711: Raha-asia-aloite n:o 311 12712: 12713: 12714: 12715: 12716: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sinilevän esiintymisen sel- 12717: vittämiseksi ja torjumiseksi 12718: 12719: 12720: Eduskunnalle 12721: 12722: Saastuminen Etelä-Suomen taajamien läheisyy- osa juomavedestä otetaan sinilevän saastuttamasta 12723: dessä pahenee jatkuvasti. Eräänä vaikeana ilmiönä Lohjan järvestä. 12724: on sinilevän lisääntyvä ilmeneminen. Se on saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12725: vuttamassa jo kriittisen tilan, koska kotieläimiä al- nioittavasti, 12726: kaa kuolla juotuaan saastunutta vettä. Tällöin 12727: olemme tekemisessä todella vaarallisen tilanteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12728: kanssa. Suurta huomiota herättää kysymys lasten 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 12729: turvallisuudesta. Miten voidaan esimerkiksi estää kan määrärahan sinilevän eszintymisen sel- 12730: pienten lasten pääseminen tekemisiin saastuneen vittiimiseksi ja sen aikaansaamien vaarate- 12731: veden kanssa, joka saattaa olla kuolettavaa. Vai- kzjoiden torjumismenetelmien aikaansaa- 12732: kea on tilanne Lohjan alueella, jossa huomattava miseksi. 12733: 12734: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12735: 12736: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi 12737: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää Pentti Skön 12738: 1986 vp. 327 12739: 12740: Raha-asia-aloite n:o 312 12741: 12742: 12743: 12744: 12745: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan jokien puh- 12746: distamiseksi 12747: 12748: 12749: Eduskunnall'e 12750: 12751: Eteläisimmän Suomen vesistöt ovat kaikenlai- viime vuosien aikana. Puhdistustoimenpiteitä tu- 12752: sen saastumisen kohteena. Tähän liittyy myös me- lee jatkaa ja tehostaa. 12753: rialueittemme saastuminen. Erityistä huolta tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12754: kantaa mereen laskevien jokien puhdistamisesta. nioittavasti, 12755: Tässä kohdassa nousee esiin kaksi kysymystä, ve- 12756: sistöjen puhdistaminen ja jokiin nousevien kala- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12757: kantojen luonnonmukainen uudistuminen. Uu- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 12758: denmaan joista ainakin osa tarjoaa vielä puhdis- kaa käytettäväksi Uudenmaan jokien ve- 12759: tuessaan kaiakannoille mahdollisuuksia. Takavuo- sien puhdistustoimenpiteiden toteutta- 12760: sina mm. Porvoonjokeen ei noussut lohi lainkaan. miseksi päämääränä jokien saattaminen 12761: Kyseinen joki on puhdistunut jo siinä määrin, et- siihen kuntoon, että jokiin nousevien ka- 12762: tä joitakin lohia on havaittu nousevan sen alajuok- lakantojen paluu niihin tulee mahdollisek- 12763: sulle Grönsbergin voimalaitokselle saakka aivan st. 12764: 12765: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12766: 12767: Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 12768: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 12769: Lea Mäkipää 12770: 328 1986 vp. 12771: 12772: Raha-asia-aloite n:o 313 12773: 12774: 12775: 12776: 12777: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähittäismaksuasuntojen 12778: rakentamiseksi nuorille pareille ja vähävaraisille 12779: 12780: 12781: Eduskunnalle 12782: 12783: Nuorten parien ja vähävaraisten tulisi myös voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12784: da saada omistusasunto. Tämä tapahtuu parhai- 1987 tulo- fa menoarvioon luvun 35.45 12785: ten vähittäismaksuasuntojen avulla, jolloin asun- uudelle momentzlle 10 000 000 markkaa 12786: non hinta maksetaan vähitellen jälkikäteen vuok- vähittäismaksuasuntofen rakentamiseksi 12787: ran yhteydessä. nuorzlle parezlle fa vähävaraistlle, folloin 12788: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- omarahoitusosuus on enintään 5 % fa 12789: nioittavasti, asunnon hinta maksetaan fälkzkäteen 12790: vuokraa maksettaessa. 12791: 12792: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 12793: 12794: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi 12795: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 12796: 1986 vp. 329 12797: 12798: Raha-asia-aloite n:o 314 12799: 12800: 12801: 12802: 12803: Kulhia: Määrärahan osoittamisesta Uusi Tuuli -yhdistykselle Suo- 12804: men ja kehitysmaiden välisen suoratuonnin kehittämiseksi 12805: 12806: 12807: Eduskunnalle 12808: 12809: Kehitysmaakaupan parissa toimivat kansalaiset dään talkoovoimin. Lisäksi Tampereen yliopiston 12810: ovat ryhtyneet varustamaan purjelaivaa Suomen ja ylioppilaskunta ja Helsingin yliopiston ylioppilas- 12811: kehitysmaiden väliseen suoratuontiin. Tarkoituk- kunta antavat hankkeelle tukea osoittamalla sen 12812: sena on purjehtia Afrikkaan ja Latinalaiseen Ame- käyttöön projektisihteerit. 12813: rikkaan, viedä sinne käytöstä poistettuja maata- Yhteiskunnan on syytä tukea Uusi Tuuli -yh- 12814: loustyökaluja, kulkuneuvoja ja vaatteita ja tuoda distyksen suoratuontihanketta niin, että tulevai- 12815: Suomeen mm. teetä, kahvia, juuttia ja tekstiilejä. suudessa Suomen ja kehitysmaiden tavarakauppaa 12816: Näin sivuutetaan välikädet, monikansalliset yh- käytäisiin kehitysmaiden työläisten edut huomi- 12817: tiöt, jotka tavallisesti keräävät kaupasta voiton ja oon ottaen. 12818: jättävät kehitysmaiden työläiset vaille heille kuu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12819: luvaa osuutta työn hedelmistä. taen, 12820: Suoratuontialukseksi kunnostettavan m/s Estel- 12821: Ien varustajana toimii Eestaas Oy, jolta Uusi Tuuli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12822: -yhdistys vuorostaan vuokraa laivaa sillä liikennöi- 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 12823: däkseen. Yhtiön osakkeita voivat merkitä kaikki kaa Uusi Tuuli -yhdistykselle Suomen ja 12824: hankkeesta kiinnostuneet kansalaiset. kehitysmaiden välisen suoratuonnin kehit- 12825: Käynnissä olevat EsteHe-laivan korjaustyöt teh- tämiseksi. 12826: 12827: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 12828: 12829: Liisa Kulhia 12830: 12831: 12832: 12833: 12834: 42 260148U 12835: 330 1986 vp. 12836: 12837: Raha-asia-aloite n:o 315 12838: 12839: 12840: 12841: 12842: Kulhia: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien raken- 12843: tamiseen Uudenmaan läänissä 12844: 12845: 12846: Eduskunnalle 12847: 12848: Tie- ja vesirakennuslaitoksen vuosien 1985- hankkeesta on TVL:n ohjelman mukaan tarkoitus 12849: 1991 tienpidon toimenpideohjelmassa on Uuden- suoriutua verkkaisesti niin, että 314 rakennustöis- 12850: maan alueella suunniteltu aloitettavaksi vuonna tä ajoittuu vuoteen 1988 tai sen jälkeiseen aikaan. 12851: 1987 tai sen jälkeen kevyen liikenteen väylän tai Näiden hankkeitten rakentamiskustannukset 12852: muun kevyttä liikennettä koskevan turvajärjeste- vuonna 1987 olisivat näin ollen 14 mmk. 12853: lyn rakentaminen erillisenä hankkeena kahdeksas- Koska ei ole mitään syytä pitkittää maan vilk- 12854: sa kohteessa. Väylien yhteispituus on 42 kilomet- kaimmin liikennöidyn läänin liikenneturvajärjes- 12855: riä ja kustannukset vuoden 1986 kustannustasossa telyjen toteuttamista, eduskunnan tulisi ottaa val- 12856: 45 miljoonaa markkaa. tion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon hankkeit- 12857: Vuosina 1987-91 Uudellamaalla toteutettava ten kokonaiskustannuksia vastaava määräraha. 12858: 42 kilometrin pituinen kevyen liikenteen väylästö Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12859: on vain pieni osa läänin tarpeesta. Koko maan tar- taen, 12860: peeksi on arvioitu yli 4 000 kilometriä kevyen lii- 12861: kenteen väyliä. Nykyisellä rakennusaikataululla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12862: tavoite saavutetaan vasta vuosisadan lopussa. Sa- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 12863: maan aikaan liikenteessä loukkaantuneiden määrä 31. 24. 77 45 000 000 markan määrärahan 12864: kasvaa 9 prosentin vuosivauhdilla. kevyen liikenteen väylien rakentamisen ai- 12865: Edellä mainituista kahdeksasta uusmaalaisesta kaistamiseksi Uudenmaan läänissä. 12866: 12867: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 12868: 12869: Liisa Kulhia 12870: 1986 vp. 331 12871: 12872: Raha-asia-aloite n:o 316 12873: 12874: 12875: 12876: 12877: Kulhia: Määrärahan osoittamisesta Allergialiitolle vaihtoehtoisten 12878: kuntoutus- ja sopeutusvalmennusmenetelmien kehittämiseen 12879: 12880: 12881: Eduskunnalle 12882: 12883: Paikalliset allergiayhdistykset ovat ryhtyneet 76 b §:n mukaista ansionmenetyskorvausta. 12884: ennakkoluulottomasti etsimään perinteisiä hoito- Sosiaali- ja terveysministeri tosin myöntää edus- 12885: muotoja täydentäviä ja korvaavia kuntoutus- ja so- kuntakysymykseeni 31.12.1985 antamassaan vas- 12886: peutusvalmennusmenetelmiä. Esimerkiksi Länsi- tauksessa, että esteenä ansionmenetyskorvauksen 12887: Uudenmaan allergiayhdistys on jo muutaman maksamiselle on ollut valtioneuvoston sovellutus- 12888: vuoden ajan järjestänyt allergisille lapsille kuntou- päätöksessä omaksuttu sairausvakuutuslain ahdas 12889: tusta ulkomailla. Vastaavana lääkärinä on toimi- tulkinta. Vaikka valtioneuvosto korjaisikin mai- 12890: nut Jorvin sairaalan allergologi. nittua päätöstään vastaamaan sairausvakuutuslain 12891: Osallistumalla ulkomailla järjestettyyn kuntou- säännöksiä, jäisivät ulkomailla tapahtuvan kun- 12892: tukseen allergian kannalta kriittisimpänä vuoden- toutuksen kustannukset edelleen perheiden har- 12893: aikana lapset ovat välttyneet sairaalakierteeltä ja teille. 12894: yhteiskunta puolestaan on välttynyt kymmenien Allergian hoitokustannuksista tulisi yleensäkin 12895: tuhansien markkojen sairaanhoitokustannuksilta. huolehtia yhteisvastuullisesti, toisin sanoen yh- 12896: Länsi-Uudenmaan allergiayhdistyksen järjestä- teiskunnan varoin, sillä allergia aiheutuu useim- 12897: mä kuntoutus on osoittautunut ylivoimaiseksi pe- miten lisääntyvistä elinympäristön epäpuhtauksis- 12898: rinteiseen kuntoutukseen ja sairaalahoitoon ver- ta ja ravinnon lisäaineista. Erityisen voimakkaasti 12899: rattuna. Yhteenvetona kahden vuoden kokemuk- yhteiskunnan tulisi panostaa ennaltaehkäisevään 12900: sista vastaava lääkäri kirjoitti lausunnossaan ja toisaalta vaihtoehtoisia hoitomuotoja etsivään 12901: 19.4.198 5 seuraavaa: toimintaan. 12902: ''Kun allergiset lapset välttyvät koivun siitepö- Koska paikallisissa allergiayhdistyksissä toteu- 12903: lyn altistuksesta keväällä, ja yhtä aikaa fyysisesti tettavat vaihtoehtoiset kuntoutus- ja sopeutusval- 12904: kuntoutetaan, johtaa tämä siihen, että kesän mennusmenetelmät hyödyttävät tulevaisuudessa 12905: vointi on ollut huomattavasti parempi sekä vielä maamme kaikkia allergikkoja, tulisi näitä yhdis- 12906: koko talvi tai koko loppuvuosi on sujunut huo- tyksiä kannustaa jatkamaan työtään. Avustukset 12907: mattavasti vähemmällä sairastamisella. Lapset voitaisiin kanavoida Allergialiiton kautta. 12908: ovat tarvinneet huomattavasti vähemmän sairaala- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12909: hoitoa ja huomattavasti vähemmän sairaalan päi- taen, 12910: vystysluonteista poliklinikan käyttöä. Tämä hyvä 12911: tulos on ollut pitkäaikainen, yli vuoden kestävä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12912: Arvelen nyt kahden vuoden jälkeen, että positiivi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 12913: nen hoitotulos kestää monta vuotta.'' 33.81.51 100000 markkaa Allergialiitto 12914: Länsi-Uudenmaan allergiayhdistyksen uraauur- ry:lle jaettavaksi avustuksina paikallisille 12915: tava toiminta on valitettavasti jäänyt yhteiskun- allergiayhdistykszlle vazhtoehtoisten kun- 12916: nan tuen ulkopuolelle. Myöskään allergisten las- toutus- ja sopeutusvalmennusmenetel- 12917: ten vanhemmat eivät ole saaneet kuntoutusmat- mien kehittämiseen ja soveltamiseen. 12918: koihin osallistumisen ajalta sairausvakuutuslain 12919: 12920: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 12921: 12922: Liisa Kulhia 12923: 332 1986 vp. 12924: 12925: Raha-asia-aloite n:o 317 12926: 12927: 12928: 12929: 12930: Kulhia: Määrärahan osoittamisesta valtionosuuksiin kunnille ympä- 12931: ristönsuojelusihteerien palkkaamiseen 12932: 12933: 12934: Eduskunnalle 12935: 12936: Vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarviossa on Suomessa on noin 330 yli 3000 asukkaan kun- 12937: varattu valtionosuuksiin kuntien ympäristönsuo- taa. Mikäli niihin kaikkiin perustettaisiin lain 12938: jelusihteerien palkkaamiseen 1 600 000 markkaa. edellyttämä ympäristönsuojelusihteerin virka, tar- 12939: Määräraha riittää vuonna 1986 80 sihteerin palk- vittaisiin palkkausmenojen valtionosuuksiin ar- 12940: kakustannuksiin kolmen kuukauden ajaksi. violta 25 000 000 markkaa. 12941: Eräs ympäristöministeriön hallitusneuvos on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12942: lehdistölausunnossaan arvioinut, että alimitoitet- taen, 12943: tujen valtionosuuksien vuoksi kestää vielä kaksi 12944: vuotta ennen kuin kaikki ympäristönsuojelusih- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12945: teerin virat on saatu perustetuksi. Tällainen viivyt- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 12946: tely ei ole perusteltua. Uusi ympäristönsuojelun 35.25.32 25 000 000 markkaa valtion- 12947: hallinnosta säädetty laki edellyttää jokaisen yli osuuksiin kunnzlle ympäristönsuojelusih- 12948: 3 000 asukkaan kunnan perustamaan ympäristön- teerien palkkaamiseen. 12949: suojelusihteerin viran eikä eduskunnan tahdon to- 12950: teutumista ole lupa estää tinkimällä kunnille 12951: maksettavista valtionosuuksista. 12952: 12953: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 12954: 12955: Liisa Kulhia 12956: 1986 vp. 333 12957: 12958: Raha-asia-aloite n:o 318 12959: 12960: 12961: 12962: 12963: Kulhia: Määrärahan osoittamisesta Asukasliitto ry:n toiminnan tu- 12964: kemiseksi ja kehittämiseksi 12965: 12966: 12967: Eduskunnalle 12968: 12969: Asukasliitto ry. on asukkaitten valtakunnalli- tolle osoitettiin 200 000 markan avustus. Kolmen 12970: nen edunvalvontaorganisaatio. Paikallisten asu- maakuntasihteerin toimen perustaminen edellyt- 12971: kasyhdistysten kanssa se muodostaa laajan toimin- täisi avustuksen korottamista vuoden 1987 tulo- ja 12972: taverkoston, joka on kiirettäväliä tavalla puuttu- menoarviossa 300 000 markalla. 12973: nut sekä yksittäisiin edunloukkauksiin että laajoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12974: hin asuntotuotantoa, vuokratasoa ja ympäristön- taen, 12975: suojelua koskeviin ratkaisuihin. 12976: Asukasliiton toiminta on osa kansalaisten suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12977: raa demokratiaa ja ansaitsee yhteiskunnan täyden 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 12978: tuen. Edunvalvonnan tehostamiseksi sen tulisi 35.45.52 500 000 markkaa Asukaslzitto 12979: voida perustaa maakuntiin sihteerin toimia pal- ry:lle toimintatukeen ja asukkaitten edun- 12980: kattomien järjestöaktiivien tueksi sekä neuvonta- valvontaorganisaation edelleen kehittämi- 12981: ja valistustyöhön. seen. 12982: Vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa Asukaslii- 12983: 12984: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 12985: 12986: Liisa Kulhia 12987: 334 1986 vp. 12988: 12989: Raha-asia-aloite n:o 319 12990: 12991: 12992: 12993: 12994: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suun- 12995: nittelemiseksi Nokialle 12996: 12997: 12998: Eduskunnalle 12999: 13000: Nokian kaupungissa ovat valtion virastot mo- Nokian kaupungin vaikea työllisyystilanne 13001: nessa eri paikassa, mikä haittaa alueen asukkaiden puoltaa virastotalon pikaista suunnittelun aloitta- 13002: asiointia ja palvelujen saantia. Lisäksi tästä aiheu- mista. 13003: tuu suurta ajanhukkaa ja ylimääräisiä kustannuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13004: sia virastoissa asioiville. taen, 13005: Valtiolle tästä hajasijoituksesta kertyy vuosittain 13006: huomattavia lisäkustannuksia. Lisäksi nyt monet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13007: valtion toimistot kärsivät myös suuresta tilanah- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 13008: taudesta, joka haittaa asiakaspalvelua ja aiheuttaa 28.64. 76 500 000 markkaa valtion virasto- 13009: myös osaltaan lisääntyviä kustannuksia valtiolle. talon suunnittelemiseksi Nokialle. 13010: 13011: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 13012: 13013: Mikko Kuoppa Matti Maijala 13014: 1986 vp. 335 13015: 13016: Raha-asia-aloite n:o 320 13017: 13018: 13019: 13020: 13021: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 302 paranta- 13022: miseen välillä Pirkkalan Reippi-Nurmi 13023: 13024: 13025: Eduskunnalle 13026: 13027: Maantien Reippi-Nurmi perusparantaminen tyjä. Parannettavan tieosuuden pituus on noin 15 13028: tulee suorittaa pikaisesti liikenteen kasvun ja lii- km. 13029: kenneturvallisuuden parantamiseksi. Tiellä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13030: suuri paikallinen merkitys, joka on edelleen li- taen, 13031: sääntymässä Pirkkalan lentoaseman ja varuskun- 13032: nan valmistuttua. Tie on erittäin paha rontimaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13033: ja erityisesti kelirikkoaikoina jopa liikennekelvot- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 13034: tomassa kunnossa. Tiellä on säännöllinen linja- 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien n:o 13035: autoliikenne. Tie on Tampereen ympäristössä ole- 302 perusparantamiseen vältllä Reippi- 13036: vista sorapintaisista teistä vilkkaimmin liikennöi- Nurmi. 13037: 13038: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 13039: 13040: Mikko Kuoppa Matti Maijala 13041: 336 1986 vp. 13042: Raha-asia-aloite n:o 321 13043: 13044: 13045: 13046: 13047: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin kehit- 13048: tämisrahaksi 13049: 13050: 13051: Eduskunnalle 13052: 13053: Sisäasiainministeriön esityksestä on tämän vuo- Työllisyystilanteen huomioon ottaen läänirahan 13054: den budjetissa osoitettu yhteensä 73 milj. mk lää- ohjaaminen erityisesti teollisuuden rakennemuu- 13055: nien kehittämisrahaksi. Tästä summasta menee tospaikkakunnilla elinkeinopoliittisiin erityispro- 13056: Lapin lääniin 30 milj. mk, Oulun lääniin 13 milj. jekteihin olisi välttämätöntä. Tällaisia olisivat 13057: mk sekä Pohjois-Karjalan, Mikkelin ja Kymen lää- mm. vienninedistämistoiminnan laajentaminen, 13058: neihin kuhunkin 10 milj. mk. tietotekniikan edistämiseen tähtäävien erityispro- 13059: Läänin kehittämisrahaa on tähän mennessä jektien toteuttaminen, pienen ja keskisuuren teol- 13060: osoitettu erinäisiin projekteihin sekä maaseudun lisuuden kehittämisprojektit ym. 13061: työpaikkatukikokeiluun. Turun ja Porin läänissä, Edellä olevan perusteella ehdotamme, 13062: erityisesti Satakunnassa, olisi työllisyystilanteen 13063: huomioon ottaen merkittävää käyttöä läänin ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13064: hittämisrahalle. Maaseudun työpaikkatukea tuli- 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 13065: sikin laajentaa myös sellaisiin maalaiskuntiin, jot- markkaa Turun ja Pon'n läänin kehittämis- 13066: ka eivät kuulu harva-asutusalueeseen. rahana käytettäväksi. 13067: 13068: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13069: 13070: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos 13071: 1986 vp. 337 13072: 13073: Raha-asia-aloite n:o 322 13074: 13075: 13076: 13077: 13078: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman merenkulkuoppilai- 13079: toksen kalustohankintoihin 13080: 13081: 13082: Eduskunnalle 13083: 13084: Rauman merenkulkuoppilaitoksen kalustohan- tilojen kunnostaminen ja varustaminen siten, että 13085: kintoihin ehdotettavalla määrärahalla toteutetaan ne vastaavat sähkötarkastuslaitoksen vaatimuksia 13086: seuraavat hankinnat: po. tilojen suojauksesta ja varustuksesta. 13087: 1. Vuonna 1951 rakennetun tai sitä korvaavan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13088: harjoitusaluksen peruskorjaus. taen, 13089: 2. Yhteydenpitovälineistön saattaminen uu- 13090: den merenkulun radioliikenneturvallisuusjärjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13091: telmän tasolle uusimalla harjoitusradioasemat 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 13092: sekä niiden sijoittaminen työturvallisuusviran- markkaa Rauman merenkulkuoppilaitok- 13093: omaisten hyväksymään paikkaan. sen kalustohankintoihin. 13094: 3. Elektroniikan ja radiotekniikan laboratorio- 13095: 13096: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13097: 13098: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos 13099: 13100: 13101: 13102: 13103: 43 260148U 13104: 338 1986 vp. 13105: 13106: Raha-asia-aloite n:o 323 13107: 13108: 13109: 13110: 13111: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman merenkulkuoppilai- 13112: toksen merimieskoulun työtilojen peruskorjaukseen 13113: 13114: 13115: Eduskunnalle 13116: 13117: Keskiasteen koulunuudistus edellyttää niin vastaa ammattitaitoisen työntekijän koulutuksen 13118: opetuksen kuin myös työtilojen saattamista ajan vähimmäistarpeita sen paremmin työelämän kuin 13119: tasalle. Näin ollen esitetään määrärahaa Rauman opetussuunnitelmienkaan vaatimuksilla mitattu- 13120: merenkulkuoppilaitoksen merimieskoulun työti- na. 13121: lojen peruskorjaukseen ja varusteiston ajanmu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13122: kaistamiseen sopivalle tasolle. taen, 13123: Korjattavaksi esitetyt tilat rakennettiin ja varus- 13124: tettiin 60- ja 70-luvun vaihteessa erillisten, 4-5 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13125: kk kestävien kansi- ja konemieskurssien tarpeita 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 13126: varten. Sittemmin koulutus on yhdistetty, ja ajal- 29. 60. 74 2 000 000 markkaa Rauman me- 13127: lisesti se on pidentynyt keskiasteen koulunuudis- renkulkuoppzla#oksen merimieskoulun 13128: tuksen toteutuessa vuonna 1985 vuodesta kahteen työtzlojen peruskorjaukseen ja varusteiston 13129: vuoteen. Varusteisto on 60-luvun tekniikkaa eikä ajanmukaistamiseen. 13130: 13131: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13132: 13133: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos 13134: 1986 vp. 339 13135: 13136: Raha-asia-aloite n:o 324 13137: 13138: 13139: 13140: 13141: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhan Rauman säilyttämi- 13142: seen 13143: 13144: 13145: Eduskunnalle 13146: 13147: Vanha Rauma Säätiön ovat perustaneet Rau- ta Vanhassa Raumassa tapahtuu yhäkin pääosin 13148: man kaupunki, Rauman Kiinteistöyhdistys ry., yksityisten toimesta. Valtion perusparannuslainoi- 13149: Rauman Kilta ry., Rauman Ammatillinen Paikal- tus, joka on tarkoitettu lähinnä asuinrakennusten 13150: lisyhdistys ry., Vanha Rauma Yhdistys ry., Nona- laatu- ja varustetason ylläpitämiseen ja parantami- 13151: moseur ry. sekä Työväen Sivistysliiton Rauman seen, on ollut apuna välttämättömän asumistason 13152: Seudun Opintojärjestö ry. Säätiön tarkoituksena kohottamiseksi. 13153: on toimia Rauman vanhan kaupunginosan kult- Säätiö on toiminut pääosin kaupungin talousar- 13154: tuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja viovaroin. Em. opetusministeriön 210 000 markan 13155: sen omaperäisen miljöön säilyttämiseksi. avustuksen lisäksi on museoviraston entistämis- 13156: Säätiön tavoitteiden asettelu on lyhyesti esitet- avustuksia myönnetty yhteensä 22 000 markkaa 13157: tynä seuraava: kahteen yksittäiseen hankkeeseen. Nykyinen ra- 13158: - Vanhan Rauman kaupunkikokonaisuuden hoitusjärjestelmä aiheuttaa kuitenkin selvää re- 13159: toimivuuden ja elävyyden vaaliminen, surssien puutetta. Alueen dokumentointi ja entis- 13160: - Vanhan Rauman rakennusten ja ympäristön tämistä palveleva tutkimus on riittämätöntä. Eri- 13161: varjeleminen rappeutumiselta ja rajuilta muutok- tyisinä projekteina tulisi käynnistää mm. pihapii- 13162: silta, reihin oleellisesti kuuluvien ulkorakennusten pe- 13163: - Vanhan Rauman rakennushistoriallisia ar- lastaminen vesivaurioilta, katujen kunnostus ja ki- 13164: voja kunnioittava kunnostus ja kohentaminen. veys sekä toiminnallisesti monipuolisen ja vilk- 13165: Kaupunki on voinut tukea säätiön toimintaa tä- kaan liikekeskuksen ympäristön parantaminen. 13166: hän mennessä talousarviovaroin 635 000 markalla. Kaupungin taholta pyritään edellä esitettyjä toi- 13167: Säätiö on saanut lisäksi toimintansa tukemiseen menpiteitä hoitamaan, mutta maan merkittävim- 13168: opetusministeriöltä varoja kaikkiaan 210 000 pien rakennusmuistomerkkien joukkoon kuuluva 13169: markkaa. Säätiö on myöntänyt kaikkiaan Vanha Rauma tarvitsee myös alueen arvoa vastaa- 13170: toiminta-aikanaan avustuksia 83 kpl ja lainoja 102 vaa valtion tukea. Kunnat ovat viimeksi anoneet 13171: kpl. Säätiö on myöntänyt tähän mennessä lainoja valtion perusparannusmäärärahoja yli budjetissa 13172: kaikkiaan 1 601442 markkaa sekä avustuksia tarkoitukseen osoitetun määrän. Myöskään jousta- 13173: 131 351 markkaa. Säätiön toiminnan pyörittämi- maton lainajärjestelmä ei sovellu hyvin vanhan 13174: sen kustannukset ovat tähän mennessä joka vuosi kaupunginosan peruskorjauksiin, sillä monet toi- 13175: alle 20 000 markkaa. Kyseisten lukujen perusteel- met jäävät lainoituksen ulkopuolelle. Eräs keino 13176: la voidaan todeta, että varsin edullisesti on kyetty olisikin sijoittaa valtion budjettiin tarkoitukseen 13177: ohjaamaan varsin merkittävät summat useisiin eri erityismääräraha. 13178: kohteisiin Vanhan Rauman alueella. Vanha Rau- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 13179: ma Säätiön toiminta ei olekaan mitään nukkuvaa 13180: toimintaa, vaan on täyttänyt osaltaan sen tehtä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13181: vän, mikä sille perustajien taholta on alunperin- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 13182: kin ajateltu. 29.95.50 300 000 markkaa käytettäväksi 13183: Säätiön hallitus haluaa tuoda esille kuitenkin Vanhan Rauman säilyttämisen tukemi- 13184: edelleen sen tosiasian, että perusparannustoimin- seen. 13185: 13186: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13187: 13188: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos 13189: 340 1986 vp. 13190: 13191: Raha-asia-aloite n:o 325 13192: 13193: 13194: 13195: 13196: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman musiikkiviikon Fes- 13197: tivo -87 järjestämiseen 13198: 13199: 13200: Eduskunnalle 13201: 13202: Rauman musiikkiviikon Festivo -87 tapahtu- lat kotimaisten ja kansainvälisten huippujen mu- 13203: maa ollaan järjestämässä kolmatta kertaa. Vuonna sisoinnille. Tapaus hakee muotojaan sekä linjo- 13204: 1984 tämä raumalainen kulttuuritapahtuma kerä- jaan. Raumalaissyntyisenä professori Gothoni 13205: si lähes viisituhatta musiikin harrastajaa ja ihaili- tuntee hyvin seutukunnan mahdollisuudet sa- 13206: jaa tilaisuuksiinsa. Festivo-musiikkitapahtuma so- moin kuin laajat kotimaiset ja ulkomaiset taiteili- 13207: pii hyvin kesäisen Rauman luonteeseen ja palvelee jat, jotka tulevat tulevaisuudessa esiintymään 13208: monin eri tavoin seutukuntaa. Musiikkiviikon tai- Raumalla. 13209: teellisena johtajana toimii professori Ralf Gotho- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 13210: ni. Tapahtuma kokoaa hyvin raumalaiset musiik- 13211: kivoimat. Hyvin monipuolisesti kaupunki pystyy että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13212: tarjoamaan tiloja käyttöön. Vanha kirkko ja sa- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 13213: moin taidemuseon tilat omalla osuudellaan liitty- 29.90.52 200000 markan määrärahan 13214: vät saumattomasti viikon tilaisuuksiin. Uusi vasta Rauman musti'kkiviikon Festivo -87 järjes- 13215: valmistunut konserttisali antaa hyvät akustiset ti- telyihin. 13216: 13217: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13218: 13219: Matti Kuusio Pentti Lahti-Nuuttila 13220: Mikko Elo Timo Roos 13221: 1986 vp. 341 13222: 13223: Raha-asia-aloite n:o 326 13224: 13225: 13226: 13227: 13228: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjärven valuma-alueen 13229: vesiensuojelusuunnitelman laatimiseksi 13230: 13231: 13232: Eduskunnalle 13233: 13234: Säkylän Pyhäjärvi on Lounais-Suomen selvästi vun puolivälistä alkaen. Järven kasvillisuus on kui- 13235: suurin, kirkasvetinen järvi, jolla on tärkeä merki- tenkin viime vuosina rehevöitynyt ja varastoinut 13236: tys kalastuksen ja virkistyskäytön kannalta. Järven valuma-alueelta tulevia ravinteita. 13237: kalansaalis on jopa kahdeksankenainen muihin Pyhäjärvi on yksi osa Eurajoen vesistöä, jonka 13238: järviimme verrattuna ja useat kymmenet kalasta- muilla osilla Turun vesipiiri on käynnistänyt ve- 13239: jat saavat elantoosa järvestä. siensuojelusuunnitelman. Seuraavassa vaiheessa 13240: Pyhäjärvi on myös tärkeä raakavesilähde mm. on tarkoitus ulottaa vesiensuojelun suunnittelutyö 13241: alueen pitkälle kehittyneelle teollisuudelle. Ve- koskemaan myös Pyhäjärveä ympäristöineen. 13242: denottoa järvestä on suunniteltu lisättäväksi Rau- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 13243: man ja Turun seudun vedentarpeiden tyydyttämi- 13244: seksi. Laajat piirit koko Suomessa ovat kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13245: vastustaneet veden johtamista Turkuun. 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 13246: Pyhäjärven käyttömahdollisuudet riippuvat markkaa Pyhäjärven valuma-alueen ve- 13247: olennaisesti veden laadusta. Pyhäjärven veden laa- siensuojelusuunnitelman laatimiseksi. 13248: tu on pysynyt lähes muuttumattomana 1960-lu- 13249: 13250: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13251: 13252: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos 13253: 342 1986 vp. 13254: 13255: Raha-asia-aloite n:o 327 13256: 13257: 13258: 13259: 13260: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman eteläisen sisääntulo- 13261: tien suunnitteluun ja rakentamiseen 13262: 13263: 13264: Eduskunnalle 13265: 13266: Yksi valtatiehen n:o 8 liittyviä suurimpia pul- teelliset, paikallinen liikenne ja pitkämatkainen 13267: makysymyksiä Rauman seudulla ovat Rauman liikenne on puutteellisesti erotettu toisistaan ja 13268: eteläisen sisääntulotien liikennejärjestelyt. Valta- valtatien standardi on alhainen. 13269: tietä n:o 8 pitkin etelästä suuntautuvat puutavara- Edellä mainittu hanke sisältyy Turun tie- ja ve- 13270: ja satamakuljetukset, jotka päätyvät kaupungin sirakennuspiirin tienpidon toimenpideohjelmaan 13271: lounaisosiin, kulkevat nykyisin tarpeettomasti 1985-90 samoin kuin Rauman kaupunkiseudun 13272: kaupungin katuverkon kautta. Liikenteen kas- tie- ja katuverkon runko- ja kehittämissuunni- 13273: vaessa voimakkaasti koetaan epäkohdat vuosi vuo- telmaan, joka on laadittu yhteistyössä TVL:n ja 13274: delta yhä vaikeampina. Liikennelaskentojen pe- alueen kuntien kanssa. Hankkeen kustannusarvio 13275: rusteella esim. täysperäkuorma-autojen määrä on 21 Mmk. 13276: päivässä on noussut 1970-luvun 140:stä 175 :een Edellä olevan perusteella ehdotamme, 13277: huippulukemien noustessa 220:stä 260:een. Lii- 13278: kennemäärien lisääntyessä ovat myös onnetto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13279: muudet kasvaneet. Sisääntulotien lähialueella on 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 13280: vuosina 1978-80 tapahtunut 14 poliisin tietoon 31.24. 77 1 000 000 markan miiiirärahan 13281: saatettua onnettomuutta. Lisäksi valtatien poikki- Rauman eteläisen sisiiiintulotien suunnit- 13282: suunnassa kevyen liikenteen järjestelyt ovat puut- teluun ja rakentamiseen. 13283: 13284: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13285: 13286: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos 13287: 1986 vp. 343 13288: 13289: Raha-asia-aloite n:o 328 13290: 13291: 13292: 13293: 13294: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman-Lapin tien paran- 13295: tamiseen 13296: 13297: 13298: Eduskunnalle 13299: 13300: Kantatie n:o 42 Rauma-Raijala on rakennettu Ie 1985-1991 on osuus Rauma-Lappi ajoitettu 13301: 1950-luvulla 1930-luvun suunnittelunormien pe- vuosille 1987-1988 kustannusarvion ollessa 24 13302: rusteella. Tie on kapea, jyrkkäluiskainen ja pysty- milj. mk, josta vuoden 1987 rahoitustarve on 6,0 13303: kaarteet ovat pienisäteiset. Tien liikenneturvalli- milj. mk. Lappi-Eura osuus parannetaan vuosina 13304: suus on huono ja sillä on viime vuosina tapahtu- 1989-1990 ja viimeinen osa Eura-Raijala ei si- 13305: nut runsaasti liikenneonnettomuuksia. sälly toimenpideohjelmaan. 13306: Kantatie n:o 42 on Rauman ja sisämaan välinen Tien rakentamista tulisi oleellisesti nopeuttaa ja 13307: tieyhteys, jota käyttävät mm. sataman tavaralii- varata toimenpideohjelmassa mainittua summaa 13308: kenne ja Rauma-Repola Oy:n puutavarakuljetuk- suurempi määräraha aloitusvuodelle 1987. 13309: set. Rauman satamaa on viime vuosina kehitetty Edellä olevan perusteella ehdotamme, 13310: ja laajennettu ja meriliikenne on kasvanut voi- 13311: makkaasti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13312: Tien parantamista on suunniteltu jo pitkään ja 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 13313: työt on tarkoitus toteuttaa useassa vaiheessa. markkaa Rauman-Lapin tieosan paran- 13314: TVL:n Turun piirin toimenpideohjelmassa vuosil- nustöiden toteuttamiseksi. 13315: 13316: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13317: 13318: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos 13319: 344 1986 vp. 13320: 13321: Raha-asia-aloite n:o 329 13322: 13323: 13324: 13325: 13326: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman satamaan johtavan 13327: eteläisen sisääntuloväylän suunnitteluun 13328: 13329: 13330: Eduskunnalle 13331: 13332: Rauman sataman kehitys on ollut erittäin että Raumalle johtava syvempi väylä sijoittuu kul- 13333: myönteistä kuluvan vuosikymmenen ajan. Tästä kusyvyydessä vasta jaetulle 17. tilalle. 13334: on osoituksena se, että satama sijoittui liikenne- Aluskoko on jatkuvasti kasvamassa lähinnä kul- 13335: määrältään vuoden 1983 tilaston mukaan kuu- jetustaloudellisista syistä. Mikäli Rauman sisään- 13336: dennelle sijalle maamme satamien joukossa ol- tuloväylä syvennettäisiin nykyisestä 9 m:stä 10 13337: tuaan vielä vuonna 1980 10. tilalla. Kokonaislii- m:iin, aiheuttaisi tämä nykyisillä liikennemäärillä 13338: kenne oli vuonna 1984 yhteensä 3,3 milj. tonnia. kuljetustaloudellisia säästöjä 20 vuoden aikana 13339: Varsinaisten yleissatamien joukossa Rauman sijoi- diskontattuna väylän valmistumishetkeen 6 % :n 13340: tus oli neljäs heti Helsingin, Kotkan ja Haminan korkokannalla yhteensä noin 63 Mmk väylän pa- 13341: satamien jälkeen. Paikallisen ja alueellisen merki- rannuskustannusten ollessa TVH:n vesitieosaston 13342: tyksen lisäksi Rauman Satamalla on myös huomat- meriväyläjaoston saadun tiedon mukaan noin 47 13343: tavaa valtakunnallista merkitystä säännöllisten Mmk. 13344: linjaliikenne- ja hyvien maaliikenneyhteyksiensä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13345: sekä keskeisen sijaintinsa vuoksi. taen, 13346: Rauman satamaan johtaa kaksi kauppameren- 13347: kululle tarkoitettua sisääntuloväylää, joiden sy- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13348: vyydet ovat 6,5 ja 9,0 metriä. Jälkimmäisen väylän 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 13349: syvennys valmistui vuonna 1981. Vertailtaessa lii- 31.27. 77 2 000 000 markan määrärahan 13350: kenteellisesti Suomen suurimpien merisatamien Rauman satamaan johtavan eteläisen sz- 13351: sisääntuloväylien kulkusyvyyksiä, voidaan todeta, sääntuloväylän suunnittelutöihin. 13352: 13353: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13354: 13355: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos 13356: 1986 vp. 345 13357: 13358: Raha-asia-aloite n:o 330 13359: 13360: 13361: 13362: 13363: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkärien erikoistumispaik- 13364: kojen lisäämiseen 13365: 13366: 13367: Eduskunnalle 13368: 13369: Suomalainen lääkärikoulutus on maailman tevien lääkärien saatavuuteen. Röntgen- ja aneste- 13370: huippuluokkaa. Lääkärit valmistuttuaan pystyvät sialääkäreistä on sairaaloissa huutava pula. 13371: hyvin vastaamaan ajan tuomiin haasteisiin. Ihmi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13372: set kotimaassaan saavat ensiluokkaisen avun kai- taen, 13373: killa sairauden sektoreilla. Taloudellisten mahdol- 13374: lisuuksien lisääntyessä voisi määrällisesti kasvattaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13375: erikoispalveluita ja hoitotoimenpiteitä, jos olisi 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 13376: enemmän erikoisalojen lääkäreitä. Näin ollen eri- 33.79.30 2 000 000 markan m!iiirärahan 13377: koistumispaikkojen lisäämisellä olisi kiire, ja eri- liiiikärien erikoistumispaikkojen lis!iiimi- 13378: koista huomiota tulisi kiinnittää verisuonikirurgi- seen. 13379: an ja syövän hoitoon ja tutkimukseen tulevien pä- 13380: 13381: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13382: 13383: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos 13384: 13385: 13386: 13387: 13388: 44 260148U 13389: 346 1986 vp. 13390: 13391: Raha-asia-aloite n:o 331 13392: 13393: 13394: 13395: 13396: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta ohitusleikkausten lisäämi- 13397: seksi 13398: 13399: 13400: Eduskunnalle 13401: 13402: Suomalainen verisuonikirurgia on maailman tytään leikkaamaan noin puolet. Leikkauskapasi- 13403: huippuluokkaa. Sydämen ohirusleikkauksia teh- teettia lisättiin Helsingin yliopistollisessa keskus- 13404: dään vuosittain noin 500. Tällä hetkellä kaikki yli- sairaalassa henkilöstöresursseja lisäämällä. Samaa 13405: opistolliset keskussairaalat tekevät niitä. Kyseinen toivotaan muihinkin leikkauspaikkoihin. 13406: leikkaus on osoittautunut tuloksiltaan hyväksi ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13407: monet ovat saaneet pysyväisluonteisen avun ja taen, 13408: työkyvynsä takaisin. 13409: Leikkauksen hyvät tulokset ovat johtaneet sii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13410: hen, että sen kysyntä on nopeasti kasvanut. Tällä 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 13411: hetkellä leikkausjono on lähes kahden vuoden 33.79.30 5 000 000 markan määrärahan 13412: mittainen. Leikkaustarpeeksi on arvioitu noin sydämen ohitusleikkausten lisäämiseen. 13413: 2000 vuodessa, joista nykyisellä kapasiteetilla pys- 13414: 13415: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13416: 13417: Matti Kuusio Pentti Lahti-Nuuttila 13418: Mikko Elo Timo Roos 13419: 1986 vp. 347 13420: 13421: Raha-asia-aloite n:o 332 13422: 13423: 13424: 13425: 13426: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta syövän hoitotyön ja tutki- 13427: muksen lisäämiseksi 13428: 13429: 13430: Eduskunnalle 13431: 13432: Syöpä on Suomessa merkittävä kansantauti. Jo- ja hoidon myötä merkittävästi parantunut. Syö- 13433: ka neljäs suomalainen sairastuu jossakin elämänsä väntorjuntatyön tuen tarve on melkoinen. Kehitys 13434: vaiheessa syöpään. Keskuudessamme elää nykyi- sekä hoidon että tutkimuksen osalta kulkee maail- 13435: sin yli 80 000 henkilöä, joilla on joskus elämän- malla pitkin askelin eteenpäin. Tästä emme saa 13436: sä aikana ollut syöpä. On arvioitu, että vuositu- jäädä jälkeen. 13437: hannen vaihteessa keskuudessamme elää lähes Edellä olevan perusteella ehdotamme, 13438: 200 000 syöpäpotilasta. Syöpätaudeista on muo- 13439: dostunut vakava haaste tämän päivän yhteiskun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13440: nalle. Syöväntorjunnassa odotetaan viranomaisilta 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 13441: yhä suurempaa panosta tuhon lievittämiseksi. kan määrärahan syövän hoitotyön ja tutki- 13442: Syövän ennuste on tehostuneen varhaistoteamisen muksen määrälliseen lisäämiseen. 13443: 13444: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13445: 13446: Matti Kuusio Pentti Lahti-Nuuttila 13447: Mikko Elo Timo Roos 13448: 348 1986 vp. 13449: 13450: Raha-asia-aloite n:o 333 13451: 13452: 13453: 13454: 13455: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Eurajoen kalatalouden ja vir- 13456: kistyskäyttöarvon parantamiseen 13457: 13458: 13459: Eduskunnalle 13460: 13461: Säkylän Pyhäjärvestä Pohjanlahteen laskeva Eu- nostustoimenpiteistä on jo kokemusperäistä posi- 13462: rajoki on yksi maamme kuormitetuimmista joista. tiivista tietoa olemassa. 13463: Joen vaikutusalueeseen kuuluvat mm. Säkylän, Kun ympäristön suojeluun ja ihmisten elinym- 13464: Euran, Köyliön, Kiukaisten, Eurajoen, Rauman päristön laadulliseen parantamiseen yhä enene- 13465: mlk:n kunnat ja Rauman kaupunki. Jokivarren vässä määrin kiinnitetään huomiota, olisi tärkeätä 13466: asutus on tiheätä ja sen vaikutusalueella harjoite- parantaa Eurajoen raakaveden tasoa. 13467: taan laajaa tehoviljelystä. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 13468: Siitä huolimatta, että kunnat ovat varsin tehok- 13469: kaasti rakentaneet jäteveden puhdistuslaitoksia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13470: on Eurajoen vesi yhä edelleen virkistyskäyttöarvol- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 13471: taan vähäinen ja yhdyskuntien raakavesi lähes kel- 35.25. 23 1 000 000 markkaa Eurajoen raa- 13472: paamatonta. kaveden tason parantamista, kalatalouden 13473: Väestön etujen mukaista olisi kohottaa joen elvyttämistä ja virkistyskäyttöarvon kohot- 13474: virkistys- ja hyötykäyttöarvoa sellaisin toimenpi- tamista koskevan suunnitelman laatimi- 13475: tein, joita muualla maassamme on sovellettu ja seen. 13476: edelleen suunnitellaan. Tällaisista vesistöjen kun- 13477: 13478: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13479: 13480: Matti Kuusio Mikko Elo Timo Roos 13481: 1986 vp. 349 13482: 13483: Raha-asia-aloite n:o 334 13484: 13485: 13486: 13487: 13488: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kihlakunnanoikeuden lautamies- 13489: ten koulutustoimintaan 13490: 13491: 13492: Eduskunnalle 13493: 13494: Suomen oikeuskäytännössä on katsottu, että On kuitenkin välttämätöntä, että kihlakun- 13495: kihlakunnanoikeuden lautamiehet eivät ole kun- nanoikeuden lautamiehet saavat omalta alaltaan 13496: nallisia luottamushenkilöitä, vaikka kunnanval- koulutusta tutustuakseen lainvalmistelun nykyti- 13497: tuustot valitsevat lautamiehet tehtäviinsä. Tämä lanteeseen, oikeushallinnon kehitysnäkymiin, eri 13498: käy selville mm. lautamiesten kelpoisuusehdoista. lakeihin sekä ennen kaikkea kihlakunnanoikeu- 13499: Samaa mieltä on ollut hallitus esityksessään n:o den lautakunnasta ja sen tehtävistä annettuihin 13500: 13/1969 vp. ja lakivaliokunta mietinnössään n:o määräyksiin. Kun he eivät voi saada puheena ole- 13501: 611969 vp. Tähän kantaan on yhtynyt myös oi- vaa koulutusmäärärahaa kaupunkien ja kuntien 13502: keuskansleri kirjeessään 2534/30/81. Toisin sa- luottamushenkilöiden koulutukseen varatuista 13503: noen voidaan katsoa, että lautamiehet ovat val- määrärahoista, olisi valtion osoitettava lautamies- 13504: tion luottamushenkilöitä. ten koulutukseen tarvittavat varat, jotka tulisivat 13505: Palkkionsa kihlakunnanoikeuden lautamiehet Suomen Lautamiesten Yhdistyksen käytettäväksi 13506: saavat kuitenkin kunnanvaltuustoilta. Kun lauta- sanottuun tarkoitukseen. 13507: miehet ovat viimeksi mainitun tosiasian vuoksi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13508: pyytäneet asianomaisilta kunnanvaltuustoilta taen, 13509: koulutusmäärärahoja lautamiespäivien järjestä- 13510: mistä varten, on heidän anomuksiaan hylätty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13511: Kaupungit ja kunnat ovat katsoneet, että he eivät 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 markkaa 13512: osallistu lautamiesten eli valtion luottamushenki- kihlakunnanoikeuden lautamiesten koulu- 13513: löiden koulutuskustannuksiin. tustoimintaan. 13514: 13515: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13516: 13517: Lea Kärhä 13518: 350 1986 vp. 13519: 13520: Raha-asia-aloite n:o 335 13521: 13522: 13523: 13524: 13525: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta korttelipoliisi- ja partiopoliisitoi- 13526: minnan laajentamiseen 13527: 13528: 13529: Eduskunnalle 13530: 13531: Eri kaupungit ja kunnat ovat esittäneet, että mättömyys kaikkien tiedossa ja poliisivirkojen li- 13532: valtion taholta osoitettaisiin määrärahoja sääminen onkin kohdistettava ennen kaikkea Uu- 13533: korttelipoliisi- ja poliisien partioimitoiminnan dellemaalle kansalaisten jonkinasteisen turvalli- 13534: laajentamiseksi, koska kokemukset tämänkaltai- suuden takaamiseksi. 13535: sesta toiminnasta ovat osoittautuneet erinomaisik- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13536: si. Edellä kerrotun laista poliisitoiminnan laajen- taen, 13537: tamista ovat anoneet erityisesti Uudenmaan voi- 13538: makkaasti kasvavat kaupungit ja kunnat, muun ettii Eduskunta ottaisi valtt"on vuoden 13539: muassa Keravan kaupunki, Kirkkonummen, 1987 tulo- ja menoarvioon, momentille 13540: Siuntion ja Tuusulan kunnat ja niiden nimismies- 26. 75.01lisiiyksenii 500 000 markkaa kort- 13541: piirit. Uudellamaalla on poliisiresurssien riittä- telipoliisitoiminnan laajentamiseen. 13542: 13543: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13544: 13545: Lea Kärhä 13546: 1986 vp. 351 13547: 13548: Raha-asia-aloite n:o 336 13549: 13550: 13551: 13552: 13553: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta Rajamäen metsätyönjohtaja- 13554: koulun lisärakennuksen rakentamiseen 13555: 13556: 13557: Eduskunnalle 13558: 13559: Rajamäen metsätyönjohtajakoulu toimii puut- keskiasteen koulutuspaikkoja. Hanketta on kii- 13560: teellisissa tiloissa Työtehoseuran alueella Raja- rehtinyt myös Uudenmaan Maakuntaliitto. 13561: mäellä. Rajamäen metsätyönjohtajakoulun uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13562: tiloja on suunniteltu vuosikausia ja suunnitelmat taen, 13563: ovat olleet valmiit tontin, kaavoituksen ym. puo- 13564: lesta. Vain valtion rahoituksen puuttuminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 13565: lykännyt rakentamista. Opetusministeriön hallin- den 1987 tulo- ja menoarvioon momen- 13566: nonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosil- tille 29.60.74 21400000 markkaa Raja- 13567: le 1985 hankkeen rahoitus on osoitettu vuosille mäen metsätyönjohtajakoulun lisäraken- 13568: 1986-1988. Hankkeella on laaja alueellinen nukseen. 13569: merkitys seudulla, jossa on niukasti ammatti- ja 13570: 13571: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 13572: 13573: Lea Kärhä Tauno Valo 13574: 352 1986 vp. 13575: 13576: Raha-asia-aloite n:o 337 13577: 13578: 13579: 13580: 13581: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kalamiesten Keskusliiton 13582: toiminnan tukemiseen 13583: 13584: 13585: Eduskunnalle 13586: 13587: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa on saamaan tukeen verrattuna. Laajenevan vapaa- 13588: varattu perinteelliseen tapaan määrärahoja myös aikatoiminnan osana on tätäkin kalastuksen sekto- 13589: kalastusalan järjestöjen toiminnan tukemiseen ria tuettava oikeassa suhteessa sen merkitykseen. 13590: momentille 30.37.49. Näistä varoista ohjataan Kalatalousalan järjestöjen tukemiseen ohjatta- 13591: valtaosa sellaisille järjestöille, jotka vedenomista- vien valtion varojen kohdentumiseen tulisi puut- 13592: jien ja ammattikalastajien elinkeinotoimintaan tua ja ohjata enemmän varoja juuri vapaa-ajan- 13593: liittyvää neuvontatyötä hoitamalla parantavat näi- kalastajien järjestöjen toimintaan. Mm. asian- 13594: den kalatalouden sektorien toiminnallisuutta. omainen tulo- ja menoarvion momentti tulisi ja- 13595: Laajojen kansalaispiirien harrastuksena kalastuk- kaa alamomentteihin siten, että esimerkiksi Suo- 13596: sella on myös huomattavaa merkitystä niin sitä men Kalamiesten Keskusliitolle ja sen järjestöver- 13597: harrastaville henkilöille kuin myös vapaa- kolle suunnattu määräraha näkyisi selvästi eikä 13598: ajankalastajia palvelevissa ammateissa toimiville. nykyisellä tavalla hukkuisi vedenomistajien ja am- 13599: Toisille siis merkitys on hyvässä harrastuksessa ja mattikalastajien järjestöille tarkoitettuihin määrä- 13600: toisille toimeentulossa. rahoihin. Omalla alamomentillaan tämän vapaa- 13601: Yhteiskunnan kannalta on tärkeätä, että vapaa- ajankalastajille osoitetun määrärahan osuus ei jäisi 13602: ajankalastusta kehitetään ja ohjataan tämän kalas- myöskään edustajilta huomaamatta. 13603: tussektorin merkityksen kannalta oikealla tavalla. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13604: Järjestäytyneet aktiiviset vapaa-ajankalastajat taen, 13605: muodostavat laajapohjaisen keskusjärjestönsä - 13606: Suomen Kalamiesten Keskusliiton - kautta mer- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13607: kittävän vapaa-ajankalastajiin ja kalastukseen vai- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 370 000 mar- 13608: kuttavan yhteisön. Valtiovalta on tukenut tätäkin kan määrärahan Suomen Kalamiesten 13609: järjestöä, mutta tämä tuki on jäänyt huomattavas- Keskusliiton toiminnan tukemiseen, mistä 13610: ti jälkeen niin itse harrastuksen ja järjestön laaje- määrärahasta olisi lisähenkilökunnan palk- 13611: nemisen suhteen kuin myös muiden järjestöjen kaukseen va"attava 470 000 markkaa. 13612: 13613: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13614: 13615: Lea Kärhä 13616: 1986 vp. 353 13617: 13618: Raha-asia-aloite n:o 338 13619: 13620: 13621: 13622: 13623: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Martinlaakson radan jatkamiseen 13624: 13625: 13626: 13627: Eduskunnalle 13628: 13629: Rautatieliikenteen kehittämiseen p1ta1s1 sen ja Nurmijärven kunta ovat tehneet rautatiehalli- 13630: saasteettomuuden vuoksi kiinnittää erityistä huo- tuksen avustamina vuonna 1975 yleispiirteisen 13631: miota joukkokuljetusvälineenä myöskin työmat- selvityksen Martinlaakson radan jatkamisesta 13632: kaliikenteessä. Tämä on tärkeätä varsinkin pää- Klaukkalaan ja Vantaan lentokentän-Hiekka- 13633: kaupunkiseudulla, jossa ilman saastuneisuuden harjun suuntaan. 13634: tila on paikka paikoin jo huolestuttava. Olisi tut- Tämä suunnittelutyö päätyi toteamukseen, että 13635: kittava ja suunniteltava, mitä mahdollisuuksia on päätös ratojen toteuttamisesta voisi olla mahdolli- 13636: pääkaupunkiseudulla rautatieliikenteen laajenta- nen ja ajankohtainen 1980-luvulla. Martinlaakson 13637: miseen ja jatkamiseen. radan jatkamisen taloudellinen kannattavuus ja 13638: Paikallisliikenne on pääkaupunkiseudulla eni- lopullinen linjaus olisi kuitenkin selvitettävä no- 13639: ten ruuhkautunut Helsingin-Nurmijärven tien peasti. 13640: suunnalla ja liikenneruuhkat tulevat entisestään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13641: kasvamaan, sillä tuolla suunnalla kaavoitetaan taen, 13642: edelleen uusia asuntoalueita. Avun liikenteen 13643: ruuhkautumiseen ja ilman saastumisen ehkäisyyn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13644: toisi Martinlaakson paikallisliikenneradan jatka- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 13645: mmen. kan määrärahan käytettäväksi Martinlaak- 13646: Helsingin seutukaavaliitto, Vantaan kaupunki son radan jatkamisen suunnitteluun. 13647: 13648: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13649: 13650: Lea Kärhä 13651: 13652: 13653: 13654: 13655: 45 260148U 13656: 354 1986 vp. 13657: 13658: Raha-asia-aloite n:o 339 13659: 13660: 13661: 13662: • 13663: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun ulkopuolella 13664: sijaitsevien Uudenmaan kuntien lasten päiväkotien valtionapuun 13665: 13666: 13667: Eduskunnalle 13668: 13669: Valtakunnallisen tavoitteen mukaan kaikille kaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien Uuden- 13670: päivähoitopalveluja tarvitseville lapsille tulee jär- maan muiden kuntien eli ns. kehyskuntien päivä- 13671: jestää päivähoitopaikka vuoteen 1990 mennessä. hoitotilannetta, joka on polttava. 13672: Lasten päivähoidon järjestäminen Uudellamaalla Uudenmaan muillekin kunnille kuin pääkau- 13673: nopeasti kasvavissa kunnissa ja pääkaupunkiseu- punkiseudun kunnille olisi varattava valtion ensi 13674: dulla on suuri ongelma. Päivähoitopaikkojen va- vuoden tulo- ja menoarvioon erityismäärärahaa 13675: jauksen lasketaan Uudellamaalla olevan 24 000 lasten päivähoitopulan helpottamiseksi. 13676: paikkaa, mikä merkitsee sitä, että nykyisin voima- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13677: varoin ei valtakunnalliseen tavoitteeseen tulla taen, 13678: pääsemään. 13679: Hallitus aikoo antaa eduskunnalle lakiesityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13680: sen, jonka mukaan pääkaupunkiseudun kunnille 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 13681: luodaan mahdollisuus rakentaa nykyisen vajauk- 33.32.31 50 000 000 markkaa piirikaupun- 13682: sen poistamiseksi päiväkoteja niin sanotun jälkira- kiseudun ulkopuolella sijaitsevien Uuden- 13683: hoitteisen järjestelmän avulla. maan kuntien (ns. kehyskuntien) lasten 13684: Kerrottu järjestelmä ei kuitenkaan helpota pää- päiväkotipaikkojen valtionapuun. 13685: 13686: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13687: 13688: Lea Kärhä 13689: 1986 vp. 355 13690: 13691: Raha-asia-aloite n:o 340 13692: 13693: 13694: 13695: 13696: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta puhdistuksen tarpeessa olevien ve- 13697: sistöjen kunnostamiseen 13698: 13699: 13700: Eduskunnalle 13701: 13702: Suomessa on pikaisen kunnostamisen tarpeessa Mitä aikaisemmassa vaiheessa päästään aloitta- 13703: noin 500 järveä. Lisäksi uittojen jäljiltä odottaa lä- maan vesistön kunnostaminen, sitä vähemmän 13704: hes 400 vesistöä puhdistamistaan erilaisista uitto- siihen joudutaan käyttämään yhteiskunnan varoja 13705: rakenteista ja laitteista. Myös monet aikoinaan vil- ja sitä tyydyttävämpään lopputulokseen kunnos- 13706: jelyskäyttöön kuivatetut ja sittemmin viljelemättä tus johtaa. Siksi olisi tärkeätä, että kunnostuksen 13707: jätetyt järvet voitaisiin palauttaa alkuperäiseen tarpeessa olevien järvien ja jokien parantaminen 13708: käyttöönsä asukkaiden virkistykseksi. pääsisi nopeasti alkuun. 13709: Kokemukset järvien ja jokien puhdistuksista Järvien ja jokien kunnostamisen tarve ylittää 13710: ovat olleet myönteisiä ja rohkaisevia. Puhdistet- kuitenkin huomattavasti vesihallinnon voimava- 13711: tuihin jokiin ja järviin on palautunut uusia kalala- rat, ja tarkoitukseen vuosittain myönnettävät val- 13712: jeja, ja olemassa ollut ja maultaan syömäkelvoton tion avustukset ovat täysin riittämättömät. Ne pi- 13713: kalakanta on muuttunut syömäkelpoiseksi. Levä- täisi vähintään kaksinkertaistaa. 13714: kerrokset ovat kadonneet ja ruoppausten avulla Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13715: vesistöistä on saatu kulkukelpoisia väyliä, jotka taen, 13716: palvelevat sekä virkistyskäyttöä että riista- ja kala- 13717: taloutta. Likavesien tehokkaammat puhdistusme- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13718: netelmät yhdessä patannetun kunnostustekniikan 1987 tulo- ja meno'arvioon 5 000 000 13719: avulla ovat johtaneet pysyvästi hyviinkin lopputu- markkaa puhdistuksen tarpeessa olevien 13720: loksiin. vesistöjen kunnostamiseen. 13721: 13722: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13723: 13724: Lea Kärhä 13725: 356 1986 vp. 13726: 13727: Raha-asia-aloite n:o 341 13728: 13729: 13730: 13731: 13732: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Vantaanjoen koskimiljöiden ke- 13733: hittämiseen 13734: 13735: 13736: Eduskunnalle 13737: 13738: Vantaanjoen vesistöalue on maamme taajim- - Myllykoski, joka on n. 300 metrin pituinen 13739: man asutuksen keskellä. Sen vaikutusalueella ja jyrkkärantainen koski. Se on ollut perintei- 13740: asuu noin miljoona kansalaista ja se ulottuu nel- nen Nurmijärven kirkonkyläläisten myllypaikka. 13741: jääntoista kuntaan. 1900-luvun alkupuolella koskeen rakennettu säh- 13742: Vantaanjoen vesistöllä on sijaintinsa vuoksi kölaitos on nyt poistettu käytöstä. Koski on arvo- 13743: huomattava merkitys. Keskeisimmälle sijalle on kas maisemallisesti ja sen ranta-alueelle on Nur- 13744: nyt nousemassa vesistön käyttö virkistäytymiseen. mijärven kunnan puolesta äskettäin perustettu 13745: Vantaanjoen vesistöalueen virkistyskäyttö on li- erittäin suosituksi tullut luontopolku. 13746: sääntynyt vuosi vuodelta ja on otaksuttvaa, että - Nukarinkoski, joka sijaitsee Nurmijärven 13747: yhä suuremmat ihmismäärät tulevat käyttämään kunnassa ja jolla on pudotusta 25 metriä 1 300 13748: aluetta hyväkseen. metrin matkalla. Nukarinkoski on vanha mylly- ja 13749: Vantaanjoen vesistön kosket ovat jokivesistöjen sahapaikka. Kosken kohdalla on ikivanha silta- 13750: arvokkaita ja mielenkiintoisia kohteita monella eri paikka. Koskimaisemaa rikastuttaa miljööitään 13751: tavoin. Kosket rantoineen ovat kasvistoltaan ja mielenkiintoinen Nukarin kylä. 13752: eläimistöltään rikkaita. Lisäksi vesi koskissa toimii Edellä mainittujen esimerkkeinä luetelluiden 13753: ilmastajana ja parantaa mm. kalaston ja pienil- koskien lisäksi Vantaanjoessa on kaksikymmentä 13754: maston olosuhteita. muuta huomionarvoista koskea. 13755: Vantaanjoen arvokkaita koskimiljöitä tulisi ke- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13756: hittää edelleen virkistyskäyttöön ja kulttuurimai- taen, 13757: seman suojelun tavoitteista lähtien siten, että pe- 13758: rinteinen koskimaisema säilytetään rikastuttamas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13759: sa ympäristöä sekä luonnonsuojelun että kulttuu- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 13760: rihistorian lähtökohdista. markkaa Vantaanjoen koskimiljöiden ke- 13761: Kunnostettavia koskia olisivat muun muassa: hittämiseen. 13762: 13763: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 13764: 13765: Lea Kärhä 13766: 1986 vp. 357 13767: 13768: Raha-asia-aloite n:o 342 13769: 13770: 13771: 13772: 13773: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyön apu- 13774: laisprofessuurin perustamiseksi Tampereen yliopistoon 13775: 13776: 13777: Eduskunnalle 13778: 13779: Ainoana korkeakouluna maassamme Tampe- opisto on myös välillisesti ollut mukana Ylä-Sa- 13780: reen yliopisto antaa nuorisotyön opetusta. Nuori- von nuorisoprojektissa. Opetusministeriö on mm. 13781: sotyön tutkinto perustettiin Yhteiskunnalliseen vuonna 1982 suosittanut nuorisopolitiikkaa kos- 13782: Korkeakouluun syksyllä 1945 valtion nuorisotyö- kevan tutkimustoiminnan keskittämistä jonkin 13783: lautakunnan aloitteesta. Alkuaan yksivuotisesta korkeakoulun yhteydessä toimivaan laitokseen. 13784: ammattitutkinnosta on vuosien mittaan kehitty- Nuorisotyön tarpeita ajatellen sopivana sijoitus- 13785: nyt 3-3,5 vuotta kestävä alempi korkeakoulutut- paikkana on pidetty Tampereen yliopistoa. 13786: kinto, johon vuosittain otetaan 30 uutta opiskeli- Opetusministeriön taholta on myös kiinnitetty 13787: jaa. Tutkintoa varten on alusta lähtien ollut kaksi huomiota siihen, ettei ko. koulutusohjelman nuo- 13788: päätoimista opettajan virkaa: kasvatusopin (nuori- risotyön suuntautumisvaihtoehdolla ole tällä het- 13789: sonkasvatusoppi) yliopettaja ja nuorisotyön mene- kellä yhtään päävastuullista opettajaa. Tämä tie- 13790: telmäopin lehtori. Tutkintoa varten perustettiin tenkin vakavasti haittaa nuorisotyön ja nuorisopo- 13791: lisäksi 1970-luvun alussa ryhmätyön ja järjestö- litiikan opetuksen ja tutkimuksen kehittämistä. 13792: opin lehtoraatit, jotka kuitenkin vain vähäisen Vähiten haitallista se ei ole myöskään opiskelijoi- 13793: osan opetuksestaan tällä hetkellä suuntaavat nuo- den kannalta, esimerkiksi syventävien opintojen 13794: risotyön tutkintoon. Nuorisotyön tutkinto on si- sisällöllistä opetusta ja tutkijakoulutusta ei resurs- 13795: joitettu yhteiskunnalliseen opetusjaostoon. Tut- sien puutteen vuoksi ole voitu riittävästi yhden- 13796: kinnonuudistuksen yhteydessä syksyllä 1980 käyn- tää. 13797: nistyi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tie- Nuorisopoliittista tutkimusta koskeva kansain- 13798: dekunnassa kasvatusalan hallinnon, suunnittelun välinen vuorovaikutus on viime vuosina ilahdutta- 13799: ja tutkimuksen koulutusohjelmassa nuorisotyön vasti kasvanut. Tampereen yliopiston antamaa 13800: suuntautumisvaihtoehto. Koulutusohjelman toi- nuorisotyön ja nuorisopolitiikan opetusta kohtaan 13801: sena suuntautumisvaihtoehtona on koulutuksen tunnetaan monissa maissa (mm. Saksan liittotasa- 13802: hallinto. Koulutusohjelmaan otetaan vuosittain valta, Romania, Ruotsi) kiinnostusta ja oltaisiin 13803: 25 uutta opiskelijaa. valmiita tutkimukselliseen yhteistyöhön, mihin 13804: Nuorisotyön suuntautumisvaihtoehdon nuori- nykyisin voimavaroin ei kuitenkaan ole juurikaan 13805: sotyön ja nuorisopolitiikan opetusta on hoidettu mahdollisuuksia. 13806: alusta saakka tuntiopetuksena, kun valtion tulo- 13807: ja menoarvioon ehdotettua kasvatustieteen, erityi- Nuorison ja nuorisopolitiikan merkitys epäile- 13808: sesti nuorisonkasvatuksen apulaisprofessuuria ei mättä kasvaa tulevaisuudessa, tätähän on paino- 13809: ole saatu. Tilanne käy vuosi vuodelta vaikeam- tettu niin kansainvälisen nuorisovuoden komitean 13810: maksi, mutta olisi kuitenkin valitettavaa, jos mietinnössä kuin hallituksen nuorisopoliittisessa 13811: suuntautumisvaihtoehdosta tämän vuoksi joudut- selonteossa. 13812: taisiin luopumaan. Nuorisotyön korkeamman Maan ensimmäisen nuorisotyön apulaisprofes- 13813: opetuksen kehittämiseksi apulaisprofessuurin saa- suurin perustaminen maan ainoaan nuorisotyön 13814: minen olisi aivan välttämätöntä. Tätä edellyttävät opetusta antavaan korkeakouluun olisi konkreetti- 13815: myös jatkuvasti kasvavat tutkimuksen paineet. nen osoitus eduskunnan ja hallituksen halusta ke- 13816: Tampereen yliopistossa on yhteistoiminnassa Hä- hittää nuorisotyötä ja nuorisopoliittista tutkimus- 13817: meen lääninhallituksen kanssa käynnistetty laajaa ta sekä opetusta. 13818: nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdolli- Apulaisprofessuurin palkkaluokka on A 25, mi- 13819: suuksien parantamista koskevaa tutkimusta. Yli- kä merkitsee kaikkine ikälisineen ja palvelukoro- 13820: 358 1986 vp. - RA n:o 342 13821: 13822: tuksineen vuositasolla 150 706 markan kustannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13823: ta. Vastaavasti jossakin määrin kertyy säästöä tun- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 13824: tiopetuksen kustannusten vähenemisestä. 29.1 0. 01 200 000 markkaa nuorisotyön 13825: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- apulaisprofessuurin perustamiseksi Tam- 13826: taen, pereen yliopistoon. 13827: 13828: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 13829: 13830: Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio Mikko Kuoppa 13831: Reijo Lindroos Matti Maijala Vieno Eklund 13832: 1986 vp. 359 13833: 13834: Raha-asia-aloite n:o 343 13835: 13836: 13837: 13838: 13839: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta yliopistojen ja kor- 13840: keakoulujen kirjallisuushankintojen lisäämiseksi 13841: 13842: 13843: Eduskunnalle 13844: 13845: Korkeakoulukirjastojen kirjallisuudenhankinta- lisuudenhankintojen, laitteiden, atk-varojen yms. 13846: ja sidontamenot ovat v. 1984 rahassa arvioituna kesken. Yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoyk- 13847: kasvaneet vuosina 1980-84 vuosittain 2-4 %. siköt (taidekorkeakouluja lukuun ottamatta) käyt- 13848: Ulkomaisten aikakauslehtien ja kirjojen hinnat tivät v. 1984 kirjallisuudenhankintoihin ja sidon- 13849: ovat vuosina 1980-84 nousseet 11 % :sta 24 toihin runsaat 39,5 milj. markkaa. Koska varat 13850: % :iin, vuodesta ja tieteenalasta riippuen. (Tiedot ovat jääneet jälkeen hintojen noususta jo usean 13851: perustuvat opetusministeriön alaisen tieteellisen vuoden ajan, olisi 40 % :n lisäys vuoden 1984 ta- 13852: informoinnin neuvoston tilastoihin.) On ilmeistä, soon aiheellinen; se merkitsisi 15,8 milj. markkaa. 13853: että maahamme on 1980-luvulla voitu ostaa vuosi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13854: vuodelta yhä vähemmän ulkomaista tieteellistä taen, 13855: kirjallisuutta, mikä merkitsee tutkimuksen ja ope- 13856: tuksen kannalta elintärkeän tieteellisen tiedon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13857: saannin jatkuvaa vaikeutumista. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 13858: Yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen kirjallisuu- 29.10.21 16 000 000 markkaa jaettavaksi 13859: denhankinta-ja sidontavarat sisältyvät momentil- yliopistojen ja korkeakoulujen kesken si- 13860: le 29.10.21 (muut opetus- ja tutkimusmenot). ten, että kukin saisin. 40 %:n korotuksen 13861: Yliopistot ja korkeakoulut voivat, eräin poikkeuk- kirjallisuudenhankintavaroihinsa lähtö- 13862: sin, itse jakaa tämän momentin määrärahat kirja!- kohdan ollessa vuoden 1984 tason. 13863: 13864: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 13865: 13866: Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee Arja Alho 13867: Jorma Rantanen Saara-Maria Paakkinen Tuula Paavilainen 13868: Anna-Liisa Piipari Reijo Lindroos Mikko Elo 13869: Timo Roos Matti Kuusio Jouko Skinnari 13870: Kerttu Törnqvist Sakari Knuuttila 13871: 360 1986 vp. 13872: 13873: Raha-asia-aloite n:o 344 13874: 13875: 13876: 13877: 13878: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston 13879: kansalliskirjastokokoelman konservointi- ja mikrokuvaustehtä- 13880: vien hoitamiseksi 13881: 13882: Eduskunnalle 13883: 13884: Eduskunta hyväksyi tulo- ja menoarvion käsit- Helsingin yliopiston kirjastoon ja kyseistä toimin- 13885: telyn yhteydessä vuodelle 1982 aloitteen pohjalta taa laajennetaan, jotta aineisto olisi tutkijoiden 13886: lausuman "eduskunta edellyttää hallituksen ryh- käytettävissä maamme kaikkien tieteellisten ja 13887: tyvän kiireellisesti toimenpiteisiin Helsingin yli- yleisten kirjastojen välityksellä. Samoin jaosto eh- 13888: opiston kirjaston poikkeuksellisen arvokkaan, dotti, että Helsingin yliopiston kirjaston konser- 13889: vanhan, tuhoutumisvaarassa olevan aineiston vointitoimintaa kehitetään siten, että kirjaston 13890: konservoinnin ja mikrokuvauksen käynnistämi- yhteyteen voitaisiin perustaa valtakunnallinen kir- 13891: seksi siten, että aineisto voidaan helposti toimittaa jastoaineiston konservointikeskus palvelemaan 13892: myös muiden korkeakoulujen käytettäväksi''. maamme tieteellisten kirjastojen tarpeita. 13893: Aloitteen taustana oli syvä huoli siitä, että kansal- Vantaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta 13894: liskirjaston tehtäviä hoitavan Helsingin yliopiston valmistuu ensi kertaa vuonna 1987 arkisto- ja kir- 13895: kirjaston kansalliskirjallisuutemme arkistokokoel- jastoaineiston linjan konservaattoreita, joilla on 13896: man vanhin osa eli vuosina 1488-1809 painettu alan keskiasteen opistotasoinen koulutus. Helsin- 13897: kirjallisuus ja kansainvälisesti uniikki kokoelma gin yliopiston kirjaston olisi välttämätöntä saada 13898: Venäjän vallan aikana vapaakappaleina saatua kir- konservointitehtäviin koulutettua työvoimaa, var- 13899: jallisuutta oli varojen puutteessa välittömässä tu- sinkin kun arkisto- ja kirjastoaineiston opintolin- 13900: hou tumisvaarassa. jaa ei näillä näkymillä jatketa. 13901: Lausuman johdosta vuoden 1983 tulo- ja me- Työsuhdepalkkojen vähäisyyden vuoksi ei vuo- 13902: noarvioon saatiin yhteensä 265 000 markan mää- desta 1983 aloitetun mikrofilmatun aineiston 13903: räraha, josta 115 000 markkaa oli työsuhdepalk- saattamista laajempaan käyttöön ole voitu toteut- 13904: koihin. Määrärahaa on sittemmin korotettu muil- taa. 13905: ta paitsi työsuhdepalkkojen osalta. Edellä olevaan viitaten edotamme, 13906: Kokoelman laajuuteen nähden määrärahat ovat 13907: riittäneet vain toiminnan käynnistämiseen, mutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13908: kokoelmien säilyttämiseen ja ylläpitoon ne ovat 1987 tulo- ja menoarvioon 320 000 mark- 13909: riittämättömät. kaa työsuhdepalkkoihin Helsingin yliopis- 13910: Opetusministeriön asettaman tieteellisen infor- ton kansallzskirjastokokoelman konser- 13911: moinnin neuvoston konservointijaoston mietin- vointi- ja mikrokuvaustehtävien hoitami- 13912: nössä vuodelta 1985 on ehdotettu, että kansallis- seen. 13913: kirjallisuuden mikrokuvaus keskitetään edelleen 13914: 13915: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 13916: 13917: Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee Anna-Liisa Piipari 13918: Saara-Maria Paakkinen Reijo Lindroos Paavo Lipponen 13919: Mikko Elo Timo Roos Matti Kuusio 13920: Matti Maijala Helena Pesola Kerttu Törnqvist 13921: Jorma Rantanen Jouko Skinnari Sakari Knuuttila 13922: Tuula Paavilainen 13923: 1986 vp. 361 13924: 13925: Raha-asia-aloite n:o 345 13926: 13927: 13928: 13929: 13930: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan asumis- 13931: lisän muuttamiseen ympärivuotiseksi 13932: 13933: 13934: Eduskunnalle 13935: 13936: Opiskelijoille myönnetään opintorahan yhtey- Opiskelijan taloudellinen tilanne huomioon ot- 13937: dessä asumislisää pääsääntöisesti yhdeksältä kuu- taen on merkittävä epäkohta, että opiskelija ei saa 13938: kaudelta vuodessa. Kesäajalta asumislisää myön- tukea asumiseensa kesäajalle, vaikka suuri osa 13939: netään muun opintotuen yhteydessä, jos opiskeli- opiskelijoista joutuu maksamaan vuokraa kesä- 13940: ja opiskelee myös kesäkuukaudet. ajalta, myös opiskelija-asunnosta. Näin ollen on 13941: Lapsiperheiden asumistukea ja kansaneläkelain kohtuullista, että opiskelijoille suunnataan avus- 13942: nojalla saatavaa asumistukea myönnetään ympäri- tusta myös kesäaikaisten asumiskulujen keventä- 13943: vuotisesti. Myös opiskelijoilla lähes kaikissa asun- miseksi. 13944: noissa on ympärivuotinen vuokranperintä riippu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13945: matta siitä, asuuko opiskelija opiskelija-asunnos- taen, 13946: saan myös kesäkuukausina. Huomattava osa opis- 13947: kelijoista joutuu maksamaan vuokraa kesällä kah- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13948: desta asunnosta, koska työ- ja harjoittelupaikat ei- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 13949: vät sijaitse opiskelupaikkakunnalla. Vaikka opis- 29.39.55 280 000 000 markkaa opinto- 13950: kelijan onnistuisikin vuokrata asuntonsa pois ke- tuen asumislisää varten ja sen maksamisek- 13951: säksi, hänellä on kuitenkin asumismenoja työ- si ympärivuotisena 1.6.1987 alkaen. 13952: paikkakunnan asunnosta. 13953: 13954: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 13955: 13956: Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee Arja Alho 13957: Anna-Liisa Piipari Saara-Maria Paakkinen Reijo Lindroos 13958: Mikko Elo Timo Roos Matti Kuusio 13959: Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen Jouko Skinnari 13960: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Kari Rajamäki 13961: 13962: 13963: 13964: 13965: 46 260148U 13966: 362 1986 vp. 13967: 13968: Raha-asia-aloite n:o 346 13969: 13970: 13971: 13972: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen kirjastoseu- 13973: ran käynnistämän tietotekniikan kokeiluprojektin toteuttami- 13974: seksi 13975: 13976: Eduskunnalle 13977: 13978: Kevään 1986 aikana on tulossa voimaan uusi teuttamisesta. Vuonna 1985 Suomen kirjastoseura 13979: kirjastolaki. Lain sivistysvaliokuntakäsittelyssä va- on saanut projektia varten opetusministeriöltä 13980: liokunta kiinnitti erityistä huomiota siihen, että 30 000 mk, joka on käytetty suunnittelijan palk- 13981: laki tekee mahdolliseksi tieto- ja viestintäteknii- kaukseen sekä hänen tarvitsemaansa koulutuk- 13982: kan tulon kirjastotoimintaan ja esimerkiksi tie- seen. Vuonna 1986 projektin budjetti on 180 000 13983: donhakuihin. Sivistysvaliokunta totesi kuitenkin mk. Suomen kirjastoseura on anonut opetusmi- 13984: myös: '' Lakiehdotuksessa ei kuitenkaan ole tar- nisteriöltä kirjastotoimen keskitettyihin palvelui- 13985: kemmin pohdittu, miten uudet toimintatavat hin ja kokeilutoimintaan varatusta 300 000 mar- 13986: voidaan ottaa käyttöön ja miten lakiehdotuksessa kan kokonaismäärärahasta 120 000 mk. Anottu 13987: omaksuttu maksuttomuusperiaate vaikuttaa näi- summa kattaa suunnittelijan palkan sosiaalikului- 13988: hin käyttökustannuksiltaan yleensä huomattavasti neen. 13989: kalliimpiin menetelmiin.'' Kun otetaan huomioon, että tietotekniikan ko- 13990: Tällä hetkellä on olemassa noin 30 kotimaista keiluprojektin vaatima kokonaisrahoitus 180 000 13991: julkista tietokantaa, joita yleiset kirjastot voisivat mk jo vuonna 1986 on yli puolet kirjastotoimen 13992: käyttää tiedonhaussa. Arviolta noin 20 yleistä kir- kokeilutoimintaan varatusta 300 000 markan 13993: jastoa käyttää joitakin näistä tietokannoista. Uu- määrärahasta, tulisi projektia varten olla oma eril- 13994: den tietotekniikan käytössä kirjastot elävät kuiten- linen määrärahansa. Vuoden 1987 aikana projek- 13995: kin murrosvaiheen huippukohtaa: uusia tietokan- tin yhteydessä tulisi keskittyä erityisesti tietokan- 13996: toja on tulossa ja yhä useampi kirjasto joutuu lähi- tojen kokeilukäyttöön, mikä vaatii huomattavien 13997: aikoina harkitsemaan, mihin niistä kirjastolla tuli- määrärahojen varaamista palkkakulujen lisäksi 13998: si olla yhteys. Koska tietokantojen käytöstä ei ole myös tietokantojen käyttökuluihin. 13999: vielä laajempaa kokemusta, joudutaan useassa kir- Eduskunnan sivistysvaliokunta on mietinnös- 14000: jastossa pohtimaan samankaltaisia kysymyksiä, sään n:o 23/1985 vp. hallituksen esityksen joh- 14001: kokeilemaan ja mahdollisesti erehtymäänkin. dosta kirjastolaiksi painottanut tieto- ja viestin- 14002: Tarjotakseen kirjastoille tietoa uuden tekniikan tätekniikan vaikutusten seurantaa kirjastotoimes- 14003: käyttömahdollisuuksista yleisissä kirjastoissa Suo- sa. Myös tätä tarkoitusta palvelee Suomen kirjas- 14004: men kirjastoseura on käynnistänyt tietotekniikan toseuran tietotekniikan kokeiluprojekti maam- 14005: kokeiluprojektin, jonka tarkoituksena on mm. me koko kirjastolaitosta hyödyttävänä toiminta- 14006: - kokeilla tietotekniikan erilaisia laitteistoja ja na. 14007: järjestelmiä luonnollisessa kirjastoympäristössä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14008: - arvioida kotimaisten tiedostojen käyttökel- taen, 14009: poisuutta yleisten kirjastojen asiakkaiden kannal- 14010: ta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14011: Projekti on käynnistetty 1.10.1985 Vantaan 1987 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark- 14012: kaupunginkirjastossa ja sitä on tarkoitus jatkaa kaa Suomen kirjastoseuran käynnistämän 14013: vuosina 1986-1987. Projektia varten on palkattu tietotekniikan kokeiluprojektin toteutta- 14014: suunnittelija, joka vastaa projektin käytännön to- mista varten. 14015: 14016: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 14017: 14018: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Juhani Vähäkangas 14019: Helena Pesola Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen 14020: Jouko Skinnari Sakari Knuuttila Paavo Lipponen 14021: Pirjo Ala-Kapee Tuula Paavilainen 14022: 1986 vp. 363 14023: 14024: Raha-asia-aloite n:o 347 14025: 14026: 14027: 14028: 14029: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta "Kivi ja muoto 87" 14030: -tapahtuman tukemiseen Kurussa 14031: 14032: 14033: Eduskunnalle 14034: 14035: Kivivaroistaan ja kiviteollisuustyöstään tunnet- suuri yleisö voivat kohdata symposiumissa, semi- 14036: tu Kurun kunta Pohjois-Hämeessä on ennakko- naareissa ja näyttelyissä. Näyttelyiksi on suunni- 14037: luulottomasti ja rohkeasti ryhtynyt edistämään teltu mm. taidekivinäyttely, työväline- ja laite- 14038: kaikinpuolista kiveen ja kiviainekseen kohdistu- näyttely. 14039: vaa tiedon ja osaamisen tason kohottamista. Kun- Kurun kunnan käynnistämä hankekokonaisuus 14040: ta on käynnistänyt erityisen Kivisuomi-projektin, on myös valtakunnallisesti merkittävä, joten val- 14041: jolla tuetaan työpaikkojen lisäämistä ja kivenjalos- tiovallan on perusteltua tukea "Kivi ja muoto" 14042: tuksen kehittämistä ei ainoastaan Kurussa vaan -tapahtuman järjestämistä. 14043: muissakin maamme kivikunnissa muistaen myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14044: ympäristösuojelulliset näkökohdat. "Kivi ja muo- taen, 14045: to" -tapahtuma muodostaa osan varmasti aika- 14046: naan eri tavoin hyödyttävästä kokonaissuunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14047: masta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 14048: "Kivi ja muoto" -tapahtuma jo sinänsä koos- 29.90.52 JOO 000 markkaa Kurun kunnas- 14049: tuu jäntevästi päätarkoitusta tukevista tilaisuuk- sa toteutettavan ''Kivi ja muoto 87'' -ta- 14050: sista, joissa arkkitehdit, kuvanveistäjät, muotoili- pahtuman valtionavustukseen. 14051: jat, kiviteollisuuden edustajat, kivityöntekijät ja 14052: 14053: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 14054: 14055: Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio Mikko Kuoppa 14056: Reijo Lindroos Matti Maijala Vieno Eklund 14057: 364 1986 vp. 14058: 14059: Raha-asia-aloite n:o 348 14060: 14061: 14062: 14063: 14064: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta vesihuoltohankkeen 14065: toteuttamiseksi Kuhmalahdella 14066: 14067: 14068: Eduskunnalle 14069: 14070: Kuhmalahden kunnan tavoitteena on veden- kustannukset ovat tällä hetkellä 2 100 000 mark- 14071: hankinnan nykyaikainen ja tarkoituksenmukai- kaa, mistä valtion osuus olisi 1100 000 markkaa. 14072: nen järjestäminen niin, että noin kuusikymmentä Kuhmalahden kunta rakentaa lisäksi Lintusyrjän 14073: prosenttia kunnan asukkaista voisi liittyä kunnal- pohjavedenottamon, jonka kustannusarvio on 14074: liseen vesilaitokseen. Kunnalla ei ole pienenä 500 000 markkaa. 14075: kuntana kuitenkaan yksin taloudellisia mahdolli- Työ olisi välttämätöntä aloittaa vuonna 1987 ja 14076: suuksia näin laajan hankkeen toteuttamiseen. saattaa päätökseen viimeistään vuoden 1988 aika- 14077: Hankkeesta on laadittu yleissuunnitelma ja yksi- na. 14078: tyiskohtaiset suunnitelmatkin ovat pääosin val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14079: miina. Nämä suunnitelmat toteuttamalla on taen, 14080: mahdollista järjestää Kuhmalahden taajamien ja 14081: niiden välisen haja-asutuksen vedenhankinta. ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14082: Tampereen vesipiirin vesitoimisto katsoo hank- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 14083: keen täyttävän hyvin valtion vesihuoltotyön edel- 30.40. 77 550 000 markkaa käytettåvå'ksi 14084: lytykset. Kuhmalahden kunnan vesihuoltohank- 14085: Kuhmalahden syöttö- ja yhdysvesijohtotyön keen toteuttamiseen. 14086: 14087: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 14088: 14089: Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio Mikko Kuoppa 14090: Reijo Lindroos Matti Maijala Vieno Eklund 14091: 1986 vp. 365 14092: 14093: Raha-asia-aloite n:o 349 14094: 14095: 14096: 14097: 14098: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 325 14099: peruskorjaukseen välillä Pohja-Sahalahti 14100: 14101: 14102: Eduskunnalle 14103: 14104: Kangasalta Kuhmoisiin suuntautuva tie on tär- leventäminen on tie- ja vesirakennushallituksen 14105: keä työssäkäyntireitti Kuhmalahden ja Sahalah- ohjelmassa vasta ensi vuosikymmenen lopulla, jo- 14106: den asukkaille sekä Kangasalan ja Tampereen ten päällystyksellä saataisiin merkittävä parannus 14107: suunnasta Sahalahdella työssäkäyville. Elinkei- tien kuntoon. 14108: noelämän kuljetuksille tie on niin ikään tärkeä. Se Ottaen huomioon liikenteen määrän ja tien 14109: on kuitenkin erittäin huonokuntoinen erityisesti kunnon on Pohjan ja Sahalahden väliselle osuu- 14110: Sahalahdelta Kuhmalahdelle. Tien kunto aiheut- delle saatava liikenneoloihin pikainen korjaus. 14111: taa vaaraa liikenteelle varsinkin talvella, koska Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14112: tien reunat ovat pahasti painuneet. Tietä on pääl- taen, 14113: lystetty vuonna 1985 välillä Pelisalmi-Sahalahti. 14114: Merkittävimmin liikenneyhteyksiä välillä Poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14115: ja-Sahalahti parantaisi tien päällystäminen ja 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 14116: kunnostus. Kustannukset ovat tämänhetkisen markan määrärahan käytettäväksi tien n:o 14117: hintatason mukaan noin 15 miljoonaa markkaa. 325 kunnostukseen ja päällystämiseen vä- 14118: Kuhmalahden kunta on pitänyt kunnostamista ltllä Pohja-Saha/ahti. 14119: erittäin kiireellisenä. Tien perusparantaminen ja 14120: 14121: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 14122: 14123: Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio Mikko Kuoppa 14124: Reijo Lindroos Matti Maijala Vieno Eklund 14125: 366 1986 vp. 14126: 14127: Raha-asia-aloite n:o 350 14128: 14129: 14130: 14131: 14132: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Taavetinlahden- 14133: Kangasalan tien rakentamiseksi 14134: 14135: 14136: Eduskunnalle 14137: 14138: Kangasalan ja Valkeakosken välisen tieyhtey- Tämä lähes 30 kilometrin pituinen tie on vält- 14139: den, maantien n:o 310, parantaminen on jo pit- tämätöntä saada mahdollisimman pian ratkaise- 14140: kään ollut esillä sekä tienkäyttäjien että myös tie- van parantamisen kohteeksi. Tien rakentamisen 14141: ja vesirakennuslaitoksen piirissä. Tien vaikutuspii- piti jo alkaa viimeistään vuonna 1986, mutta se ei 14142: rissä asuvat ja tietä päivittäin käyttämään joutuvat kokonaiskustannustensa, noin 31 miljoonaa 14143: henkilöt ovat perin juurin kyllästyneitä hankkeen markkaa, vuoksi ilmeisesti voinut sijoittua vielä 14144: ainaiseen siirtymiseen vuodesta toiseen. Kangas- kiireellisyysjärjestysten kärkeen. Tien rakentami- 14145: alan tiemestaripiiri on tehnyt parhaansa tien kun- nen säästää luonnollisesti tien valmistumisen 14146: nossapidossa, mutta kunnossapidollisilla toimen- myötä kunnossapidon kustannuksia, jotka nyt 14147: piteillä ei ole ollutkaan mahdollisuuksia saada tie- ovat noin kaksinkertaiset muihin sorateihin ver- 14148: tä tyydyttävästi liikennöitäväksi. Tietä koskevat rattuna. Tien valmistuttua liikenteen arvioidaan 14149: parantamissuunnitelmat ovat nyt valmiit. kasvavan noin puolella siitä, mitä se on tällä het- 14150: Maantien n:o 310 Taavetinlahti-Kangasala kellä. Tiellä tulee olemaan myös huomattava mer- 14151: nykyistä tilannetta voidaan ytimekkäästi luonneh- kitys Valkeakosken ja Kangasalan välisenä yhdys- 14152: tia seuraavasti: mutkainen, mäkinen, runsaasti tienä ajatellen erilaisten palvelu- ja elinkeinotoi- 14153: routiva, kantavuus erittäin heikko, kunnossapito mintojen saatavuuden kehittymistä. 14154: työlästä ja erittäin kallista. Näistä ominaisuuksista Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14155: huolimatta tiellä on melko vilkas liikenne, mikä taen, 14156: puolestaan vaikuttaa tien liikenneturvallisuuteen, 14157: jota voidaan pitää todella huonona. Varovaisesti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14158: kaan tapahtuvalla liikenteellä ei kyetä liikennetur- 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 14159: vallisuutta parantamaan, koska aikojen saatossa markan määrärahan maantien n:o 310 14160: polku-urasta muotoutunut tie on jäänyt huomat- Taavetinlahti-Kangasala rakentamiseen. 14161: tavasti jälkeen nykyisin edellytettävältä maantie- 14162: tasolta. 14163: 14164: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 14165: 14166: Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio Mikko Kuoppa 14167: Reijo Lindroos Matti Maijala Jorma Rantanen 14168: Vieno Eklund 14169: 1986 vp. 367 14170: 14171: Raha-asia-aloite n:o 351 14172: 14173: 14174: 14175: 14176: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta VR:n opiskelija- 14177: alennusetujen laajentamiseksi 14178: 14179: 14180: Eduskunnalle 14181: 14182: Valtionrautatiet antaa opiskelijoille alennuksen alennuskäytännön laajentaminen to1s1 pienen 14183: koti- ja opiskelupaikkakunnan väliselle yli 75 mutta näkyvän parannuksen opiskelijan talou- 14184: km:n matkalle. VR:n myymistä kaukoliikenteen teen. Valtiolle kustannukset olisivat varsin pienet. 14185: lipuista oli vuonna 1985 opiskelijalippuja noin Lisäksi alennus lisäisi opiskelijoiden junan käyttöä 14186: 12 %. Nykyisessä alennuslippukäytännössä on matkustusmuotona, mikä olisi hyödyllistä myös 14187: opiskelijan kannalta oleellisia puutteita: lippuja ei VR:lle. 14188: myydä kesäaikana eikä muualle kuin koti- ja opis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14189: kelupaikkakunnan väliselle matkalle. Tämä ei taen, 14190: kuitenkaan vastaa varsinkaan korkeakouluopiske- 14191: lijoiden vuosittaista opiskeluaikaa eikä ota huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14192: mioon opiskeluun liittyvää matkustamista. 1987 tulo- ja menoarvioon 7 000 000 14193: Opintotuen pienestä määrästä ja sen suuresta markkaa VR:n opiskelzja-alennuskäytän- 14194: lainapainotteisuudesta johtuen opiskelijan talou- nön laajentamiseksi ympärivuotiseksi ja 14195: dellinen tilanne on usein varsin heikko. VR:n koskemaan kaikkia yli 75 km:n matkoja. 14196: 14197: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 14198: 14199: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Kerttu Törnqvist 14200: Jorma Rantanen Jouko Skinnari Sakari Knuuttila 14201: Tuula Paavilainen Pirjo Ala-Kapee Timo Roos 14202: Kari Rajamäki 14203: 368 1986 vp. 14204: 14205: Raha-asia-aloite n:o 352 14206: 14207: 14208: 14209: 14210: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta VR: lle autokaluston 14211: hankintaan Transpoint-kuljetusjärjestelmän kehittämiseksi 14212: 14213: 14214: Eduskunnalle 14215: 14216: Vuodesta 1982 lähtien on tulo- ja menoarviossa Kun edellä mammua Transpoint-kuljetusjär- 14217: asetettu Valtionrautateille tavoitteeksi parantaa jestelmää kehitetään, tulee sen myötä ottaa huo- 14218: liikekirjanpidollista tulosta 500 miljoonalla mar- mioon myös ne mahdollisuudet, jotka se tuo uu- 14219: kalla vuoteen 1991 mennessä. sien työpaikkojen suhteen. 14220: Tämän seurauksena on Valtionrautateiden mo- Tämä edellyttää, että valtion tulo- ja menoar- 14221: mentille 31.90 kirjattuihin yleisperusteluihin to- viossa varataan riittävä määräraha momentille 14222: dettu yksityiskohtaisia ohjeita Valtionrautateiden 31.90. 70 tarpeellisen autokaluston hankkimiseksi 14223: tuloksen parantamiseksi. Eräs näistä toimenpide- Valtionrautateille. 14224: ehdotuksista on liittynyt kappaletavarajärjestel- Mikäli riittäviä määrärahoja kalustohankintoja 14225: män uudistamiseen. varten ei valtiovallan toimesta osoiteta, se aiheut- 14226: Parhaillaan on Valtionrautateiden toimesta ke- taa tilanteen, että Valtionrautateiden työt yksi- 14227: hitetty kappaletavarajärjestelmästä ns. Trans- tyistyvät ja saaduista tuotoista suuri osa joudutaan 14228: point-kuljetusjärjestelmä, ja tämä järjestelmä on maksamaan ulkopuolisille yrityksille, jolloin toi- 14229: kääntänyt kyseisen liikennemuodon uuteen nou- minnan tehostamisesta aiheutuva taloudellinen 14230: suun. hyöty suuntautuu aliurakoitsijoille rautateiden 14231: Nykyisen kehityssuunnan mukaan ulkopuoli- toiminnan kääntyessä aikaisempaa tappiollisem- 14232: sen työvoiman ja yksityisen autokaluston laajentu- maksi. 14233: va käyttö aiheuttaa ongelman Valtionrautateillä. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 14234: Kuitenkin maan hallitus ja eduskunta ovat ilmoit- 14235: taneet asettavansa työllisyyden hoidon erääksi kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14236: keiseksi tavoitteekseen. Työllistämisvelvoitteen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 14237: hoitamiseen on kuitenkin pyritty lähinnä yksityi- 31.90.70 20000000 markan määrärahan 14238: sen sektorin puitteissa huomioimatta valtionhal- autohankintavaroihin Transpoint-kulje- 14239: linnon omia työllistämismahdollisuuksia ja -tar- tusjärjestelmän edelleen kehittämiseksi. 14240: peita. 14241: 14242: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 14243: 14244: Pentti Lahti-Nuuttila Osmo Vepsäläinen 14245: 1986 vp. 369 14246: 14247: Raha-asia-aloite n:o 353 14248: 14249: 14250: 14251: 14252: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisestaVR:nliikenteen hoi- 14253: toon sekä materiaali· ja tuotantotoimintaan tarkoitettujen raken- 14254: nusten rakentamiseen 14255: 14256: Eduskunnalle 14257: 14258: Rautatielaitoksen liikenteenhoitoon ja radan lisuuden kannalta epätyydyttävissä työolosuhteis- 14259: kunnossapitoon sekä materiaali- ja tuotantotoi- sa. 14260: mintaan liittyvien rakennusten suunnittelua ja ra- Teknisten välineiden puuttuminen tai niiden 14261: kentamista sekä peruskorjausta varten varattuja soveltumattomuus vanhanaikaisiin työtiloihin luo 14262: määrärahoja on viime vuosien tulo- ja menoar- tarpeita uudelle investointitoiminnalle. Nykyai- 14263: vioissa merkittävästi supistettu. kainen tekniikka edellyttää vanhojen tavaratermi- 14264: Valtionrautateillä on vanhana laitoksena erityi- naalien ja varikoiden uusimista sekä laajentamis- 14265: sen suuria tarpeita rakennusten suunnittelun, ra- ta, jotta liikenteenhoidon edellyttämät vaatimuk- 14266: kentamisen ja peruskorjaustarpeen johdosta. set voitaisiin täyttää. 14267: Vanhat sosiaali- ja työtilat ovat kiireellisten sa- Näiden toimenpiteiden keskeyttäminen tai 14268: neerausten ja peruskorjausten tarpeessa jo pelkäs- myöhentäminen aiheuttavat suuria ongelmia niin 14269: tään energiapoliittisista syistä. Myös vanhoihin ra- henkilöstöpolitiikassa kuin liikenteenhoidossa. 14270: kennuksiin ja rakenteisiin tulee investoida, jotta Edellä olevan perusteella ehdotamme, 14271: kuljetuslaitos voisi pysyä ajan tasalla ja pystyä tasa- 14272: päiseen kilpailuun myös kuljetusmarkkinoilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14273: Liikenneosaston toimintaa koskevat budjettipo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 14274: liittiset toimet heijastuvat suoranaisesti sekä seu- 31. 90.74 15 000 000 markan määrärahan 14275: rannaisvaikutusten kautta Valtionrautateiden ko- käytettäväksi rautatieliikenteen hoitoon ja 14276: ko toimintaan. Valtionrautateillä ongelmat muo- kunnossapitoon sekä materiaali- ja tuotan- 14277: dostuvat nykyaikaiseen liikenteenhoitoon soveltu- totoimintaan lti#yvien rakennusten suun- 14278: mattomista ja epäkäytännöllisistä työtiloista, jois- nittelua, rakentamista ja peruskorjausta 14279: sa yleisesti joudutaan työskentelemään työturval- varten. 14280: 14281: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 14282: 14283: Pentti Lahti-Nuuttila Osmo Vepsäläinen 14284: 14285: 14286: 14287: 14288: 47 260148U 14289: 370 1986 vp. 14290: 14291: Raha-asia-aloite n:o 354 14292: 14293: 14294: 14295: 14296: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuustaiteen ra- 14297: kentamiseksi Yläjärvellä 14298: 14299: 14300: Eduskunnalle 14301: 14302: Yläjärven kunnan elinkeinopoliittisen kehityk- Hankkeen toteuttaminen on perusteltua suorit- 14303: sen kannalta on viime vuosina noussut tärkeäksi taa valtion varoin, koska sillä on yleistä merkitystä 14304: hankkeeksi teollisuusraiteen rakentaminen palve- ajatellen liikenneturvallisuutta, Valtionrautatei- 14305: lemaan junakuljetuksia käyttävää teollisuutta. Jo den kuljetuspalveluiden käytön lisääntymistä ja 14306: tällä hetkellä Huurre Oy ja Ylö-Tehtaat Oy käyt- myös välillisiä vaikutuksia Tampereen lähiseudun 14307: täisivät pistoraidetta sen sijaan, että ne nyt joutu- työllisyyden paranemiseksi. On kohtuutonta edel- 14308: vat kuljettamaan tuotteensa Yläjärven asemalle lyttää Yläjärven kunnalta muuta kuin muodollis- 14309: kapeaa ja mutkaista tietä. Kun kunta on perusta- ta rahoitusta pistoraiteen rakentamiseen. 14310: massa vielä uutta teollisuusaluetta Vaasan-tien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14311: pohjoispuolelle, on teollisuusraiteen rakentami- taen, 14312: nen Yläjärven ratapihalta teollisuusalueelle entis- 14313: täkin välttämättömämpää. Pistotaiteen pituuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14314: tulisi ensimmäisessä vaiheessa olla noin kolme 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 14315: kilometriä, jolloin kustannusarvioksi muodostuu markkaa teollisuusraiteen rakentamiseksi 14316: noin neljä miljoonaa markkaa. Kun se ulotetaan Yläjärven kunnassa. 14317: myös Vaasantien eteläpuolelle, missä teollisuus- 14318: laitokset nyt pääasiallisesti sijaitsevat, kustannus- 14319: arvio on noin kolmetoista miljoonaa markkaa. 14320: 14321: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 14322: 14323: Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio Mikko Kuoppa 14324: Reijo Lindroos Matti Maijala Vieno Eklund 14325: 1986 vp. 371 14326: 14327: Raha-asia-aloite n:o 355 14328: 14329: 14330: 14331: 14332: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Nokian määräämi- 14333: seksi taantuvien teollisuusalueiden tukikokeilualueeksi 14334: 14335: 14336: Eduskunnalle 14337: 14338: Aluepoliittisia toimenpiteitä ei ole maassamme neita edellä mainituista toimenpiteistä ja esimer- 14339: kyetty kyllin joustavasti ja nopeasti kohdistamaan kiksi Nokian osalta ei ole vieläkään tehty myön- 14340: eteläisen Suomen taantuville teollisuuspaikka- teisiä päätöksiä. 14341: kunnille. Tähän saataisiin huomattavaa kohen- Tämän vuoksi olisi perusteltua sisällyttää Nokia 14342: nusta osoittamalla taantuvien teollisuusalueiden välittömästi taantuvien teollisuusalueiden tukiko- 14343: tukikokeiluun lisää määrärahaa ja laajentamalla keiluun, jotta valtiovalta voisi nopeasti osoittaa 14344: kokeilua aina tarvittaessa myös muualle kuin Po- tukeaan työpaikkahävikkiä korvaavien työpaikko- 14345: rin ja Kotkan kaupunkeihin, joille nyt on varattu jen luomiseksi Nokialla pieniin ja keskisuuriin yri- 14346: erityismääräraha valtion tulo- ja menoarviossa ai- tyksiin. Nokian kaupungilla on elinkeinosuunni- 14347: van perustelluista syistä. telman mukaisia valmiuksia edistää omalta osal- 14348: Nokian kaupungin työllisyystilanne ja sen seu- taan uusien tarpeellisten työpaikkojen syntymistä 14349: rauksena taloudellinen asema on vaikeutunut paikkakunnalla. 14350: suutteollisuudessa tapahtuvien työpaikkojen vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14351: henemisen johdosta. Työttömyysaste on Nokialla taen, 14352: noussut erittäin voimakkaasti ja erityisen huoles- 14353: tuttavaa on paikkakunnalla nuorisotyöttömyys. ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14354: Valtiovallalla on toki käytettävissään erilaisia ra- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 14355: hoitusjärjestelmiä, joiden avulla voitaisiin pureu- 32.51.46 2 000 000 markan määrärahan 14356: tua Nokian ongelmien ratkomiseen. Kaupunki Nokian kaupungin miiäräämiseksi taantu- 14357: voitaisiin myös nimetä aluepoliittiseksi erityis- vien teollisuusalueiden tukikokezfualueek- 14358: alueeksi. On kuitenkin osoittautunut tosiasiaksi sz. 14359: maassamme, että kunnat ovat erittäin kiinnostu- 14360: 14361: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 14362: 14363: Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio Mikko Kuoppa 14364: Reijo Lindroos Matti Maijala Vieno Eklund 14365: 372 1986 vp. 14366: 14367: Raha-asia-aloite n:o 356 14368: 14369: 14370: 14371: 14372: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin kun- 14373: tien peruskoulurakennushankkeiden valtionosuoksiin 14374: 14375: 14376: Eduskunnalle 14377: 14378: Turun ja Porin läänin peruskouluhankkeisiin suunnitelma muuttumassa 25-vuotissuunnitel- 14379: viime vuosina saatujen valtion määrärahojen pie- maksi. 14380: nuus on hidastanut hankkeiden toteuttamista. Vuonna 1980 saatiin läänin koulurakennus- 14381: Seurauksena on ollut hankkeiden ruuhkautumi- hankkeisiin varoja 22,1 milj. markkaa, vuonna 14382: nen. Samanlainen tilanne vallitsee Hämeen ja 1981 11,9 milj. markkaa ja vuonna 1982 vain 5,8 14383: Uudenmaan lääneissä. Tilanteen normalisointi milj. markkaa. Jotta rakentamista voitaisiin no- 14384: vaatii välttämättä erityismäärärahan varaamista peuttaa, tulisi määrärahoja saada tuntuvasti 14385: em. kolmen läänin kuntien peruskoulujen raken- enemmän. 14386: tamispaineen helpottamiseksi, kuten mm. koulu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 14387: hallituksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa on 14388: esitetty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14389: Turun ja Porin läänin kunnat ovat ilmoittaneet 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 14390: vuosille 1984-88 yhteensä 153 sellaista hanketta, 29.46.34 10 000 000 markan määrärahan 14391: joiden toteuttamiseen tarvitaan ministeriön ra- käytettäväksi Turun ja Porin läänin kun- 14392: kentamislupa ja valtionosuutta. Näistä hankkeis- tien peruskoulurakennushankkeiden val- 14393: ta kunnat aikoivat toteuttaa 13 hakematta val- tionosuuden rahoittamiseen ja määräraha- 14394: tionosuutta. Kun lääniin on vuosittain saatu lupa osuuden korottamiseen. 14395: vain 5-6 koulun rakentamiseen, on 5-vuotis- 14396: 14397: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 14398: 14399: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 14400: 1986 vp. 373 14401: 14402: Raha-asia-aloite n:o 357 14403: 14404: 14405: 14406: 14407: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiuskasvatuksen opetus- 14408: valmiuden lisäämiseksi opettajankoulutuslaitoksissa 14409: 14410: 14411: Eduskunnalle 14412: 14413: Raittiuskasvatus on ollut kodin tehtävä, mutta tuntemuksessa omalla luentotoiminnallaan. Vii- 14414: nykyaikaisten päihdeaineiden monilaatuisuus me aikoina tästä luentotoiminnasta on täytynyt 14415: vaatii myös ammattikasvattajien osallistumista tie- luopua, koska Raittiuskasvatusliitolla ei ole ollut 14416: tojen hankintaan yhteistyössä vanhempien kanssa. siihen varoja valtionavun pienuuden takia. 14417: Raittiuskasvatuskomitea toteaakin mietinnössään Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14418: 29.4.1980: taen, 14419: '' Raittiuskasvatustyön tekeminen kouluopetuk- 14420: sen ja -kasvatuksen osana edellyttää valmentautu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14421: mista opettajakoulutuksen yhteydessä. Opettajan- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 14422: koulutuslaitosten terveys- ja raittiuskasvatusval- 29.50.28 230 000 markan määrärahan 14423: miuksien antaminen valmistuville opettajille on käytettäväksi tulevien opettajien raittius- 14424: vähäistä ja epäyhtenäistä." kasvatuksen opetusvalmiuden tehostami- 14425: Aikaisempina vuosina Raittiuskasvatusliitto on seen opettajankoulutuslaitoksissa. 14426: kouluttanut opettajakokelaita raittiuskasvatuksen 14427: 14428: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 14429: 14430: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 14431: Impi Muroma Sten Söderström 14432: Sakari Knuuttila 14433: 374 1986 vp. 14434: 14435: Raha-asia-aloite n:o 358 14436: 14437: 14438: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston opettajan- 14439: koulutuslaitoksen lastentarhanopettajakoulutuksen vakinaistami- 14440: seksi 14441: 14442: Eduskunnalle 14443: 14444: Opetusministeriö lähetti 2. 5 .198 3 paiVatyssä kohdat koko varhaiskasvatuksen alueen kehittä- 14445: kirjeessään kannanoton, joka koski lastentarhan- miselle. Toiminnassa on syntynyt myös hyvä yh- 14446: opettajien koulutuksen kehittämistä. Kirjelmän teistyö muuhun opettajankoulutukseen. Nivelty- 14447: mukaisesti lastentarhanopettajien peruskoulutus minen yliopisto-organisaatioon mahdollistaa re- 14448: poistettaisiin opettajankoulutuslaitoksista asteit- surssien yhteiskäytön (mm. kirjasto, tilat, opetus- 14449: tain. Tämän sijalle todettiin kehitettävän varhais- ja hallintohenkilöstö), mikä lisää olennaisesti kou- 14450: kasvatuksen kandidaattitasoinen koulutusväylä. lutuksen toimintaedellytyksiä. 14451: Koska lastentarhanopettajakoulutuksen saanei- Valtakunnallisesti suurin huolenaihe on alle 14452: den kandidaattien koulutustarve on maassamme kouluikäisten kasvatukseen ja opetukseen suun- 14453: osoittautunut varsin pieneksi, merkitsee tehty tautuvan tutkimuksen tyrehtyminen, jos opetta- 14454: päätös käytännössä lastentarhanopettajakoulutuk- jankoulutuslaitosten lastentarhanopettajakoulu- 14455: sen sijoittamista kokonaisuudessaan takaisin las- tukset lopetetaan. Huolimatta siitä, että näissä 14456: tentarhanopettaj aopistoihin. koulutoksissa on toistaiseksi varsinaisia tutkijan- 14457: Mikäli opetusministeriön päätös toteutuisi käy- virkoja saatu perustettua vain yksi (varhaiskasva- 14458: tännössä, se aiheuttaisi erittäin kielteisiä alueelli- tuksen apulaisprofessori), on erityisesti henkilö- 14459: sia ja koulutuksellisia seurauksia. Jos lastentar- kunnan pätevöitymistarkoituksessa tuotettu kir- 14460: hanopettajakoulutus siirrettäisiin kokonaisuudes- jallisuutta ja korkeampia opinnäytteitä alle kou- 14461: saan lastentarhanopettajaopistoihin, heitettäisiin luikäisten kasvatuksen ydinkysymyksistä. 14462: hukkaan kymmenen vuoden työllä korkeakoulus- Opetusministeriön tuleekin tarkistaa uudelleen 14463: sa luodut resurssit. Varhaiskasvatuksen tutkimus lastentarhanopettajakoulutuksen kehittämistä 14464: on kymmenvuotisen väliaikaisen lastentarhan- koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen to- 14465: opettajakoulutuksen toteuttamisen aikana lisään- teuttamisohjeita ja varmistaa, että Turun yliopis- 14466: tynyt voimakkaasti. Koulutuksen lopettaminen ton opettajankoulutuslaitoksen lastentarhanopet- 14467: aiheuttaisi tutkimustyön pysähtymisen sekä pe- tajakoulutus muutetaan kolmivuotiseksi syksyllä 14468: ruskoulutuksen ja tutkimuksen kytkentöjen pois- 1987. Samanaikaisesti koulutus tulisi vakinaistaa 14469: tumisen. Tästä olisi seurauksena koulutuksen ta- Turussa sekä varata tarvittavat määrärahat valtion 14470: son lasku. vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon, kuten Turun 14471: Opetusministeriön uudet ohjeet ovat ristiriitai- eteläisen vaalipiirin kansanedustajat ovat opetus- 14472: sia valtioneuvoston lastentarhanopettajakoulutuk- ministeriölle ehdottaneet. 14473: sen kehittämistä koskevan periaatepäätöksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14474: (1.2.1979) kanssa. Kyseisiä ohjeita tulee ehdotto- taen, 14475: masti tarkistaa ja varmistaa lastentarhanopettajien 14476: peruskoulutuksen jatkuminen ja vakinaistaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14477: Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 14478: Turussa. 29.99.28 500 000 markkaa Turun yliopis- 14479: Suunniteltu muutos merkitsisi nuorten ylioppi- ton opettajankoulutuslaitoksen lastentar- 14480: laiden opiskelumahdollisuuksien siirtymistä muu- hanopettajakoulutuksen vakinaistamiseksi 14481: alle tai muuttumista keskiasteen opiskelupaikoik- ja järjestämiseksi kolmivuotisena Turussa 14482: Sl. syksystä 1987 alkaen. 14483: Turussa on saatu luotua erittäin edulliset lähtö- 14484: 14485: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 14486: 14487: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 14488: 1986 vp. 375 14489: 14490: Raha-asia-aloite n:o 359 14491: 14492: 14493: 14494: 14495: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Forssan 14496: tieyhteyden rakentamisen aloittamiseen 14497: 14498: 14499: Eduskunnalle 14500: 14501: Uudenkaupungin ja sen lähiseudun kehittämi- tulisi aloittaa viimeistään vuoden 1986 syksyl- 14502: sen sekä myös alueen asukkaiden liikkumisen kan- lä. 14503: nalta on tarpeellista kehittää alueen liikenne- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 14504: yhteyksiä sisämaahan päin. Tässä tarkoituksessa 14505: on usein ollut esillä tien rakentaminen Uudesta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14506: kaupungista Forssan suuntaan. Asia ei ole kui- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 14507: tenkaan mainittavasti edistynyt. Määrärahoja tien 31. 24. 77 2 000 000 markan määrärahan 14508: rakentamiseen ei ole saatu. Hanketta ei voida kui- Uudenkaupungin-Forssan tieyhteyden 14509: tenkaan loputtomasti siirtää. Tien rakentaminen rakentamisen aloittamista varten. 14510: 14511: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 14512: 14513: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 14514: 376 1986 vp. 14515: 14516: Raha-asia-aloite n:o 360 14517: 14518: 14519: 14520: 14521: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellista yhteistyötä 14522: Neuvostoliiton kanssa edistävän rahoitus- ja neuvontapalvelukes- 14523: kuksen perustamiseksi 14524: 14525: Eduskunnalle 14526: 14527: Suomen ja Neuvostoliiton kaupallis-taloudel- Tuotannollinen yhteistyö lepää vielä suhteelli- 14528: lista, tuotannollista ja tieteellis-teknistä yhteistyö- sen kapealla pohjalla. Tämä sekä yleensäkin Suo- 14529: tä koskeva pitkän ajanjakson ohjelma (PAO), yh- men ja Neuvostoliiton talousyhteistyö on huomat- 14530: teistyön tuloksellisuus ja neuvostoliittolaisen osa- tavan suuryritysvaltaista. Pienten ja keskisuurten 14531: puolen valmius jatkaa ja laajentaa 40 vuoden aika- suomalaisten yritysten mukaanpääsy on ollut kor- 14532: na kehittyneitä yhteistyösuhteita ovat vakuuttavia kean kynnyksen takana. Tämän epäkohdan kor- 14533: osoituksia siitä, että jatkuvalle aktivoitumiselle jaamiseksi valtion toimin tulisi luoda rahoitus- ja 14534: Suomen ja Neuvostoliiton taloussuhteiden kehit- neuvontapalvelua, jolla pientä ja keskisuurta teol- 14535: tämisessä on olemassa pohjaa ja näköaloja. lisuutta voitaisiin auttaa alkuun pitkäjänteisessä 14536: Erityisesti aktiivisuuden lisäämisen vaatimus tuotannollisessa yhteistyössä. 14537: perustuu siihen, että Suomen ja Neuvostoliiton Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 14538: taloussuhteiden kehityksen historiassa ollaan astu- 14539: massa uuteen vaiheeseen, tuotannolliseen yhteis- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14540: työhön. Seuraavien 1) vuoden aikana keskeinen 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 14541: asia Suomen ja Neuvostoliiton välisen kansainväli- kan määrärahan käytettäväksi pienten ja 14542: sen työnjaon syventämisessä tulee olemaan tuo- keskisuurten yritysten Suomen ja Neuvos- 14543: tannollisen yhteistyön laajentaminen. Esim. Kuo- toliiton tuotannollista yhteistyötä edistä- 14544: lan projekti ja Barentsin alueen kaasuvarojen hyö- vän rahoitus- ja neuvontapalvelukeskuksen 14545: dyntäminen saattavat avata suuria tulevaisuuden perustamista varten. 14546: näkymiä taloudellisen yhteistyön kehittämisessä. 14547: 14548: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 14549: 14550: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 14551: 1986 vp. 377 14552: 14553: Raha-asia-aloite n:o 361 14554: 14555: 14556: 14557: 14558: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellista yhteistyötä 14559: Neuvostoliiton kanssa edistävän toimiston perustamiseksi Tur- 14560: kuun 14561: 14562: Eduskunnalle 14563: 14564: Neuvostoliiton ja Suomen välisillä taloudellisil- merkitys valtiovallan ja kuntien toimenpiteillä ja 14565: la yhteistyösuhteilla on erittäin keskeinen merki- hankinnoilla. Merkittävä osa voi olla myös kaup- 14566: tys Turun, sen lähiseudun ja koko Turun ja Porin pakamareilla, kansalaisjärjestöillä ja muilla yhtei- 14567: läänin teollisuudelle, kaupalle, maataloudelle ja söillä yksityisiä kansalaisia unohtamatta. 14568: työllisyydelle. Pelkästään Turussa on sotien jälkei- Neuvostoliiton kanssa tapahtuvaa taloudellista 14569: senä aikana rakennettu Neuvostoliiton tilausten yhteistyötä voisi merkittävästi edistää erityisen toi- 14570: perusteella yli 600 laivaa, joiden myönteinen vai- miston perustaminen läänin keskuspaikkaan Tur- 14571: kutus telakkateollisuuden työllistämisessä on ollut kuun. Toimisto voisi koordinoida ja auttaa yh- 14572: aivan ratkaiseva. Koko läänin alueella Neuvosto- teyksien solmimisessa. 14573: liiton kanssa tapahtuva taloudellinen yhteistyö Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 14574: työllistää välittömästi ja välillisesti yli 20 % työ- 14575: voimasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14576: Ottaen huomioon Turun ja Porin läänin sijain- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.85 14577: nin ja sen teollisuuden rakenteen sekä kulkuyh- uudelle momentille 1 000 000 markan 14578: teydet on olemassa edellytykset edelleen kehittää määrärahan taloudellista yhteistyötä Neu- 14579: ja monipuolistaa taloudellista, teollista ja tieteel- vostoliiton kanssa edistävän toimiston pe- 14580: lis-teknistä yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa. rustamiseksi Turkuun. 14581: Tässä on teollisuuden itsensä ohella keskeinen 14582: 14583: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 14584: 14585: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 14586: 14587: 14588: 14589: 14590: 48 260l48U 14591: 378 1986 vp. 14592: 14593: Raha-asia-aloite n:o 362 14594: 14595: 14596: 14597: 14598: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ja Neuvostoliiton 14599: taloudellisen yhteistyön tutkimus- ja kehittämisinstituutin pe- 14600: rustamiseksi Turkuun 14601: 14602: Eduskunnalle 14603: 14604: Taloudellinen yhteistyö Neuvostoliiton kanssa kanssa tapahtuvalla taloudellisella yhteistyöllä 14605: on mm. Turun seudun työllisyyden turvaamisen suorastaan ratkaiseva merkitys. Esim. metallialan 14606: kannalta erityisen tärkeää. Sen avulla on voitu ja tuotannon ja työpaikkojen turvaaminen on pitkäl- 14607: voidaan edelleen monipuolistaa maamme tuotan- lä tähtäyksellä turvattavissa vain yhteistyöllä Neu- 14608: torakennetta. Suomen ja Neuvostoliiton kaupal- vostoliiton kanssa. 14609: lis-taloudellista, tuotannollista ja tieteellis-teknis- Tämä vaatii Suomeen perustettavan idänkau- 14610: tä yhteistyötä koskeva pitkän ajanjakson ohjelma pan tutkimuslaitoksen ohella sellaisen neuvosto- 14611: (PAO) sisältää pitkälle ulottuvia suuntaviivoja kaupan tutkimus- ja kehittämisinstituutin perus- 14612: kaupan, projektiyhteistyön, tuotannollisen yhteis- tamista, jossa keskitytään tuotannollisen yhteis- 14613: työn ja tieteellis-teknisen yhteistyön kehittämisel- työn kehittämistä koskevaan tutkimukseen, tuote- 14614: le. kehittelyyn ja koulutukseen sekä neuvontaan. 14615: Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisen yhteis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 14616: työn kehittämisessä on yhä keskeisempään ase- 14617: maan nousemassa tuotannollinen yhteistyö. Sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14618: onnistumisen perusedellytys on teknologisen ja 1987 tulo- ja menoarvioon uudelle mo- 14619: tieteellisen yhteistyön tiivistäminen Neuvostolii- mentzlle 1500 000 markkaa Suomen ja 14620: ton kanssa. Neuvostoliiton taloudellisen yhteistyön 14621: Turun ja Porin läänin teollisuuden kehityksen tutkimus- ja kehittämisinstituutin perusta- 14622: ja tulevaisuuden turvaamisessa on Neuvostoliiton miseksi Turkuun. 14623: 14624: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 14625: 14626: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 14627: 379 14628: 1986 vp. 14629: 14630: Raha-asia-aloite n:o 363 14631: 14632: 14633: 14634: 14635: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputkijohdon ra- 14636: kentamiseksi välille Riihimäki-Turku 14637: 14638: 14639: Eduskunnalle 14640: 14641: Maakaasu on todettu ympäristöystävälliseksi ja tä maakaasuputkijohto rakennettaisiin joko Riihi- 14642: muutoinkin luotettavaksi pohtoaineeksi erityisesti mäen tai Järvenpään tienoilta Lounais-Suomeen. 14643: teollisuuden ja energialaitosten sekä myös kotita- Kansantaloudelliset ja ulkomaankauppapoliit- 14644: louksien käyttöön. Suomen ja Neuvostoliiton kes- tiset näkökohdat puoltavat maakaasuputken pi- 14645: ken solmitut sopimukset maakaasutoimitusten li- kaista rakentamista ja valtion osallistumista maa- 14646: säämiseksi Suomeen ovat luoneet mahdollisuuden kaasuputkijohdon rakentamisesta aiheutuviin 14647: toimittaa maakaasua myös Lounais-Suomen suu- kustannuksiin. 14648: riin väestökeskuksiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 14649: Varsinais-Suomen maakaasutyöryhmän ja mui- 14650: den yhteisöjen piirissä suoritetut selvitykset ja yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14651: teenvedot osoittavat Lounais-Suomessa olevan ha- 1987 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 14652: lukkuutta ja edellytyksiä varsin huomattaviin markkaa maakaasuputkijohdon rakenta- 14653: maakaasun ostoihin. Parhaillaan suoritetaan uusia misen aloittamiseen välillä Rzihimäki- 14654: selvityksiä kaasun käyttäjistä siinä tapauksessa, et- Turku. 14655: 14656: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 14657: 14658: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 14659: 380 1986 vp. 14660: 14661: Raha-asia-aloite n:o 364 14662: 14663: 14664: 14665: 14666: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen suorittamiseen 14667: mahdollisuuksista tukea valtion varoilla alkoholiuomia ravin- 14668: tola-, hotelli- ja kahvilatoimintoja 14669: 14670: Eduskunnalle 14671: 14672: Useiden maiden alkoholilainsäädäntöön sisäl- Toiminnassa on ollut havaittavissa vähäistä el- 14673: tyy määräyksiä, joiden mukaan alkoholijuomien pymistä. Käytännössä voidaan kuitenkin katsoa 14674: vähittäismyynti- ja anniskelupaikoissa on oltava maamme raittiusravintolaverkoston olevan vailla 14675: saatavilla riittävä valikoima alkoholiuomia juo- kilpailukykyä verrattuna anniskeluravintoloihin, 14676: mia. Erityisesti anniskelussa on pyritty saamaan joiden lisääntynyt osuus huvi- ja seuraelämässä 14677: alkoholittomien juomien hinnat edullisiksi alko- sekä matkailussa on omiaan edistämään alkoho- 14678: holijuomien hintoihin verrattuna. Suomen alko- lin käytön yleistymistä mm. nuorilla aikuisilla. 14679: holilainsäädännössä asiaa koskevat määräykset si- Voidaan myös todeta, että anniskelun valvonnalla 14680: sältyvät alkoholilain 46 §:ään ja keskioluesta an- ei ole täysin pystytty ehkäisemään siihen kytkeyty- 14681: netun lain 30 §:ään. Alkoholiuoman vaihtoehdon viä kielteisiä ilmiöitä kuten järjestyshäiriöitä ja lii- 14682: saattaminen alkoholin kanssa kilpailukykyiseksi kenteessä olemista alkoholin vaikutuksen alaise- 14683: on yksi haittoja torjuvan alkoholipolitiikan mene- na. 14684: telmistä. Raittiusravintolatoiminnan alkoholittomille 14685: Myös raittiiden eli vailla alkoholitarjoilua ole- vaihtoehdoille suomiin mahdollisuuksiin tulisi 14686: vien ravintoloiden, hotellien ja kahviloiden talou- kiinnittää maassamme enemmän huomiota. Kun 14687: dellinen tukeminen perustamis- ja käyttökustan- anniskeluravintolaverkostoa ei voida harventaa sii- 14688: nusten osalta on alkoholiuoman vaihtoehdon saa- nä määrin, että tämä avaisi raittiusravintolatoi- 14689: tavuutta edistävä menetelmä. Norjassa ja Ruotsis- minnalle automaattisesti toimintaedellytyksiä, 14690: sa sitä toteutetaankin erilaisin avustus- ja rahas- olisikin syytä selvittää, mitä mahdollisuuksia 14691: toinvestointijärjestelyin. Meillä Suomessa tällaista maassamme olisi ryhtyä tukemaan tätä toimintaa 14692: tukea raittiusravintolatoiminnalle sen sijaan ei ole taloudellisesti ja tehdä ehdotukset tarvittaviksi 14693: esiintynyt, koska aikaisemmin anniskeluravinto- toimiksi. 14694: loiden vähäinen määrä turvasi raittiusravintoloi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14695: den toimintamahdollisuudet. taen, 14696: Vuoden 1968 alkoholilainsäädäntöuudistus 14697: helpotti kuitenkin huomattavasti sekä kaikkia al- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14698: koholijuomia että keskiolutta myyvien anniskelu- 1987 tulo- ja menoarvioon 175 000 markan 14699: paikkojen perustamista. Kun lisäksi anniskelukor- määrärahan selvityksen suorittamiseksi 14700: vaukset maassamme kytkeytyvät anniskeltavien al- mahdollisuuksista tukea valtion varotila 14701: koholijuomien määrään, päädyttiin vuodesta maksettavilla avustukstila ja edistää muilla 14702: 1969 alkaen nopeasti siihen, että raittiusravintolat samanluonteistila keinotila taloudellisesti 14703: ja -kahvilat vähenivät murto-osaan entisestään alkoholitonta ravintola-, hotelli- ja kahvi- 14704: pääasiassa juuri heikon taloudellisen kannatta- latoimintaa. 14705: vuuden takia. 14706: 14707: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 14708: 14709: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 14710: Sten Söderström Sakari Knuuttila 14711: Impi Muroma 14712: 1986 vp. 381 14713: 14714: Raha-asia-aloite n:o 365 14715: 14716: 14717: 14718: 14719: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren alueen Ja 14720: Lounais-Suomen saariston öljyntorjunnan kehittämiseen 14721: 14722: 14723: Eduskunnalle 14724: 14725: Rahtilaiva Eiran karilleajosta aiheutuneet öljy- nut. Öljyntorjuntalauttojen rakentaminen hel- 14726: vahingot Merenkurkun saaristoalueilla ja eräät pottaisi myös telakoiden työntekijöiden työllistä- 14727: muut aikaisemmat pienemmän suuruusluokan öl- mistä. 14728: jyvahingot kuvastavat hyvin selkeällä tavalla öljyn- Maamme öljyntorjuntavalmiuksien kehittämi- 14729: torjuntavalmiuden tilaa ja puutteita maassamme. nen ja öljyntorjuntavahinkojen ennaltaehkäisy 14730: Tilanteen ennalleen jääminen voi milloin tahansa edellyttää tehostettuja toimia suunnittelun ja 14731: kostautua äärimmäisen tuhoisin seurauksin esim. määrärahavarausten osalta. 14732: Saaristomeren alueella. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14733: Öljyntorjuntavahinkojen ennaltaehkäisyssä kes- taen, 14734: keinen merkitys on väyläturvallisuudella, jonka 14735: tehostamiseen esim. väyliä leventämällä ja niiden ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14736: merkintää parantamalla olisi kiinnitettävä nykyis- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 14737: tä suurempaa huomiota erityisesti Saaristomeren 35.26.27 15 000 000 markkaa käytettä- 14738: sokkeloisilla väylillä. väksi Saaristomeren alueen ja Lounais-Suo- 14739: Öljyntorjuntavalmiuksien kehittämisessä on men saariston öljyntorjuntatuhojen ennal- 14740: koulutuksen ja normaalin kalustohankinnan ohel- taehkäisyä, öl.fyntorjuntavalmiuksien ke- 14741: la uhrattava varoja öljyntorjuntalauttojen rakenta- hittämistä ja öi.Jyntorjuntakaluston hank- 14742: miseen, kuten ympäristöministeriö on ehdotta- kimista varten. 14743: 14744: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 14745: 14746: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 14747: 382 1986 vp. 14748: 14749: Raha-asia-aloite n:o 366 14750: 14751: 14752: 14753: 14754: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun Ja Porin läänin 14755: kunnille vuokra-asuntojen rakentamiseen 14756: 14757: 14758: Eduskunnalle 14759: 14760: Valtion asuntolainoituksen pienentymisen joh- asuntoja on läänin alueella yli 20 000 eli enem- 14761: dosta on myös Turun ja Porin läänin valtion lai- män kuin minkään muun läänin alueella. Opis- 14762: noittama asuntotuotanto selvästi laskenut. Kun kelija-asunnoista on jatkuva puute. Läänin van- 14763: läänin osuus on lisäksi jäänyt viime vuosien aikana husvoittoisuus asettaa kasvavia vaatimuksia asun- 14764: merkittävästi alle asukasosuuden ja laskennallisen totuotannolle. 14765: kiintiön, on seurauksena ollut läänin asuntotason Erityisen suuri puute on vuokra-asunnoista, joi- 14766: heikkeneminen muihin lääneihin verrattuna. Pa- ta Turun ja Porin läänissä on rakennettu muita vä- 14767: hinta on ollut se, että asuntojen määrä on jäänyt hemmän. Läänin asuntokannasta on vuokra-asun- 14768: yhä kauemmas asuntojen tarpeesta. toja vain n. 25 % vuokra-asuntokannan ollessa 14769: Turun ja Porin läänin osuus valtion asuntomää- koko maassa n. 29 %. Erityisen perusteltua on 14770: rärahasta esim. vuonna 1978 oli 15,1 % eli 282 kunnallisen vuokra-asuntotuotannon lisääminen. 14771: milj. markkaa, mutta vuonna 1984 enää 13,5 % Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 14772: eli 256 milj. markkaa ja asuntohallituksen suunni- 14773: telmat edellyttävät läänin määrärahaosuuden su- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14774: pistamista edelleen. 1987 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 14775: Turun ja Porin läänin asumistaso on huomatta- markan määrärahan käytettäväksi kuntien 14776: vasti jäljessä valtakunnan keskitasosta ja läänissä toimesta tapahtuvan vuokra-asuntotuotan- 14777: on asumiseen liittyviä monia erityisongelmia. Il- non lainoittamiseen Turun ja Porin läänis- 14778: man vakituista asuntoa on läänissä arvion mukaan sä erityisesti ahtaasti asuvzlle lapsiperhezl- 14779: 1 500 henkilöä. Asuntopulan ja asuntojen kallii- le, nuorzlle, yksinåi'szlle, opz'skelijozlle, 14780: den hintojen johdosta 8 000 perhettä asuu liian vanhuksille, asunnottomzlle ja muzlle pie- 14781: ahtaasti. Ilman tyydyttävää varustelutasoa olevia nituloz'szlle asuntojen tarvitsijozlle. 14782: 14783: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 14784: 14785: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 14786: 1986 vp. 383 14787: 14788: Raha-asia-aloite n:o 367 14789: 14790: 14791: 14792: 14793: Lehtinen: Määrärahan osoittamisesta ulkomaisten kouluttajien palk- 14794: kaamiseksi Valamon luostarissa pidettäville ikonimaalauskurs- 14795: seille 14796: 14797: Eduskunnalle 14798: 14799: Valamon Heinävedellä sijaitsevassa luostarissa Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittavas- 14800: alkavan kurssitoiminnan eräänä opetusaineena on ti, 14801: ikonimaalaus. Koska ikonien hankinta sekä koti- 14802: että taide-esineiksi on viime vuosina lisääntynyt, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14803: on ikonimaalauksella ainakin paikallista ammatti- 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 14804: merkitystäkin. Ikonimaalauksen kehittämiseksi kaa Valamon Heinävedellä sijaitsevassa 14805: olisi paikallaan saada kotimaisten ikonimaalauk- luostarissa alkavan ikonimaalauksen kurs- 14806: sen kouluttajien lisäksi korkeatasoisia ulkomaisia, sien ulkomaisten kouluttajien palkkauk- 14807: varsinkin Itä-Euroopan maiden opettajia. seen. 14808: 14809: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 14810: 14811: Ulla Lehtinen 14812: 384 1986 vp. 14813: 14814: Raha-asia-aloite n:o 368 14815: 14816: 14817: 14818: 14819: Lehtinen: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liitto ry:n toi- 14820: minnan tukemiseen 14821: 14822: 14823: Eduskunnalle 14824: 14825: Yksinhuoltajien Liitto ry. to1m11 yksinhuolta- Toiminta-avustusta on tähän asti saatu Raha- 14826: jien ja heidän lastensa aseman ja oikeusturvan pa- automaattiyhdistykseltä. Tehtävien tehostaminen 14827: rantamiseksi. Tarkoitusta toteutetaan paitsi kou- vaatii kuitenkin lisätukea. 14828: lutus- ja tiedotustoiminnalla mm. antamalla lau- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 14829: suntoja lainsäädännön kehittämiseksi. Liiton toi- vasti, 14830: minta tapahtuu nykyään vapaaehtoisvoimin. Toi- 14831: minnan lisääntyminen vaikeuttaa vapaaehtoisvoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14832: mien saantia. Siksi tehtävien suorittaminen edel- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa 14833: lyttää jo nykyisin päätoimisen toimihenkilön Yksinhuoltajien Liitto ry:n toiminnan tu- 14834: paikkaamista ja toimiston perustamista. kemiseen. 14835: 14836: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 14837: 14838: Ulla Lehtinen 14839: 1986 vp. 385 14840: 14841: Raha-asia-aloite n:o 369 14842: 14843: 14844: 14845: 14846: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Liimattalan vanhan 14847: tien perusparantamiseen 14848: 14849: 14850: Eduskunnalle 14851: 14852: Liimattalan vanhan tien perusparannus on pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14853: rusteltua Metsä-Botnian jälkihoitona seutukun- tavasti, 14854: nalla olevan korkean työttömyyden vuoksi. 14855: Kunnan tärkeimmät matkailukohteet ovat ky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14856: seisen tien varrella: Käpykolo, Taidekoti ja majoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 14857: tustilat sekä paljon kesäasutusta ja uutta omakoti- 31.24. 77 6 000 000 markkaa Lzimattalan 14858: asutusta. vanhan tien parantamiseen. 14859: 14860: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 14861: 14862: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola 14863: Matti Lahtinen Juhani Surakka Pirkko Ikonen 14864: Sakari Knuuttila 14865: 14866: 14867: 14868: 14869: 49 260148U 14870: 386 1986 vp. 14871: 14872: Raha-asia-aloite n:o 370 14873: 14874: 14875: 14876: 14877: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sumiaisten-Matilan- 14878: virran maantien perusparannukseen 14879: 14880: 14881: Eduskunnalle 14882: 14883: Maantien peruskorjaus aloitettiin ja saatettiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14884: loppuun osuudella Konginkangas-Matilanvirta taen, 14885: vuonna 1982 ja tien peruskorjaus välillä 14886: Suolahti-Sumiainen valmistui 1985. Näin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14887: perusteltua se, että väli Sumiainen-Matilanvir- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 14888: ta saatettaisiin myöskin peruskorjauksen alle, 31.24. 77 5 000 000 markkaa Sumiaisten 14889: koska ko. tienosa on jo korjattujen osuuksien vä- -MatilanviTTan maantien perusparannuk- 14890: lillä. seen. 14891: 14892: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 14893: 14894: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola 14895: Matti Lahtinen Juhani Surakka Pirkko Ikonen 14896: Sakari Knuuttila 14897: 1986 vp. 387 14898: 14899: Raha-asia-aloite n:o 371 14900: 14901: 14902: 14903: 14904: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustusvoimien Nokian 14905: Kaikun kuljetusvälinevarikon rakentamiseen 14906: 14907: 14908: Eduskunnalle 14909: 14910: Nokialla sijaitsevalla puolustusvoimien Kaikun nalta, myös siltä kannalta, että niiden toteuttami- 14911: kuljetusvälinevarikolla on ns. luolaston kunnostus nen merkitsee useiden korkeata ammattitaitoa 14912: jäänyt kesken varojen puutteessa ja maanpäällisiä vaativien pysyvien työpaikkojen syntymistä. 14913: rakennustöitä ei ole vielä aloitettu. Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit- 14914: Välttämätöntä rakentamista olisivat: taen, 14915: luolaston kunnostus 14916: autohuoltolan rakentaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14917: keskusvaraston rakentaminen 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 14918: korjaamon rakentaminen markkaa puolustusvoimien Nokian Kai- 14919: ammusvarasto ja rautavarasto kun kuljetusvälinevankan rakennustyö- 14920: Rakennushankkeilla on merkitystä paitsi puo- hön. 14921: lustusvoimien toiminnan ja kansantalouden kan- 14922: 14923: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 14924: 14925: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva 14926: 388 1986 vp. 14927: 14928: Raha-asia-aloite n:o 372 14929: 14930: 14931: 14932: 14933: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta vesireitin merkitsemiseen 14934: Vilppulan Kolhosta Mänttään 14935: 14936: 14937: Eduskunnalle 14938: 14939: Esitetään harattavaksi ja viitoitettavaksi seuraa- kuljettaja- ja vesistökoulutuksessaan tärkeänä ve- 14940: vat uudet väylät: sistöalueena. 14941: 1. Mäntän suunnasta Kolhoon johtava väylä Kolhoon suuntautuvien väylien turvallinen 14942: Oikoväylä vanhalta pohjois-eteläsuuntaiselta väy- merkitseminen lisäisi Keurusselällä nopeasti kas- 14943: lältä Ison Riihisaaren pohjoispuolitse Kolhon väy- vavan virkistysveneilyn mahdollisuuksia tuntuvas- 14944: lälle. ti. 14945: Nykyinen Kolhon väylä on puutteellisesti mer- 4. Väylille esitetään tarpeellisessa määrin asen- 14946: kitty, ja virheelliset tulkinnat tällä väylällä saatta- nettavaksi linjaloistot ja valaistut viitat. Edelleen 14947: vat aiheuttaa vakaviakin vaaratilanteita. viitat esitetään varustettavaksi tutkaheijastimin. 14948: 2. Laivamatkailu Keurusselällä tulee lähitule- Esitetty korkeatasoinen viitoitus takaisi turvalli- 14949: vaisuudessa tuntuvasti lisääntymään ja osa lisään- sen mahdollisuuden laajentaa Keurusselän laiva- 14950: tyvästä liikenteestä tulee suuntautumaan Kolhon matkailua sekä antaisi Keski-Suomen pioneeripa- 14951: suuntaan. Edelleen liikennöintiin käytettävä lai- taljoonalle edellytykset nykyaikaiseen veneenkul- 14952: vakoko suurenee, mikä asettaa omat vaatimuksen- jettaja- ja vesistökoulutukseen. 14953: sa reittien merkitsemiselle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14954: 3. Keuruun varuskunta harjoittaa veneenkul- taen, 14955: jettaja- ja vesistökoulutusta laajalla alueella Keu- 14956: russelällä Kolhon suuntaan. Nopeilla veneillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14957: ajettaessa on väylästön merkitseminen erittäin tär- 1987 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark- 14958: keä turvallisuutta lisäävä toimenpide. Keski- kaa vesireitin merkitsemiseksi Vtlppulan 14959: Suomen Pioneeripataljoona pitää Kolhon väylää Kolhosta Mänttään. 14960: 14961: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 14962: 14963: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva 14964: 1986 vp. 389 14965: 14966: Raha-asia-aloite n:o 373 14967: 14968: 14969: 14970: 14971: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Keurusselän satamien 14972: rakentamiseksi 14973: 14974: 14975: Eduskunnalle 14976: 14977: Vireillä olevien Isonhiekan ja Pöyhölän sataman osuus Pohjois-Hämeen vesireiteillä on kasvanut 14978: lisäksi esitetään Keurusselälle rakennettavaksi seu- voimakkaasti. Yksityinen veneharrastus on alueel- 14979: raavat satamapaikat: la voimistunut. Mm. Vilppulassa toimiva Vilppu- 14980: Nyyssänniemen leirintäalue lan veneilijät on usean kymmenen veneenomista- 14981: Hotelli Keurusselän alue jan seura. Kaiken yllä olevan perusteella on 14982: Keuruun kirkonkylä alueen satamarakentaminen ensiarvoista. 14983: Mäntän kaupunki. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14984: Satamaverkoston kehittäminen tasapainoisesti taen, 14985: kasvavan liikenteen kanssa luo mahdollisuudet 14986: toiminnan tasapainoiseen kehittämiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14987: Laivamatkailu Keurusselällä elää uutta tulemis- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 200 000 14988: taan. Mm. siipiratasalus "Elias Lönnrot" on pii- markkaa Keurusselän satamien rakentami- 14989: rustuslaudassa ja liikenteelle valmis palvelemaan seksi. 14990: matkailua Keurusselällä valmistuttuaan. Turismin 14991: 14992: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 14993: 14994: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva 14995: 390 1986 vp. 14996: 14997: Raha-asia-aloite n:o 374 14998: 14999: 15000: 15001: 15002: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Längelmäen laivalaiturin 15003: rakentamiseksi 15004: 15005: 15006: Eduskunnalle 15007: 15008: Längelmäen kunnan Länkipohjan kylä Längel- Kunta on edesauttamassa sekä tarjoaa omia 15009: mäveden rannalla on vanha sisävesiliikenteen sa- mahdollisuuksiaan, kun sanottu laivalaituri saa- 15010: tamapaikka. Paikkakunnan taidetapahtumien ja daan rakennetuksi. 15011: kuvaamataidenäyttelyiden saatavuus ja turismin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15012: kiinnostus lisääntyisi varmuudella, jos sisävesilii- taen, 15013: kenne reitillä Tampere-Valkeakoski-Längel- 15014: mäki olisi mahdollista. Myös liikenne Hämeenlin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15015: nan Aulangolta on mahdollista suoraan Längel- 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 15016: mäelle. Länkipohjan kylästä puuttuu laivalai- kaa Längelmäen kunnan Länkipohjan lai- 15017: turi. valaiturin rakentamiseksi. 15018: 15019: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 15020: 15021: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva 15022: 1986 vp. 391 15023: 15024: Raha-asia-aloite n:o 375 15025: 15026: 15027: 15028: 15029: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Längelmäen kiviainesvaro- 15030: jen tutkimiseen 15031: 15032: 15033: Eduskunnalle 15034: 15035: Hämeen läänin pohjoisosassa on tavattu varsin keätä. Längelmäen kunnan alueella ei ole ollen- 15036: runsaasti erilaisia kiviaineksia maaperästä. Hyvin- kaan varsinaista soranottomahdollisuutta, joten 15037: kin paljon käytettyä ja arvokasta luonnonvaraa, soran tarve on myös korvattava kivestä tehdyllä 15038: kiveä, on erityisen runsaasti alueella Virrat, Kuru, murskeella. 15039: Orivesi. Längelmäen kunnan alueella kaivannais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15040: kiveä on louhittu jo vuosikymmeniä. Kunnan taen, 15041: alueella on runsaasti mm. kiveä, jonka nimi on 15042: fylliitti (liuskekivi). Sanotulle kivelle on ollut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15043: mm. vientimarkkinoita. Längelmäen kunnan ki- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 15044: vivarojen kokonaisvaltainen tutkiminen, inven- kaa Längelmäen kunnan kiviainesvarojen 15045: tointi sekä käyttömahdollisuuksien tutkiminen tutkimiseen. 15046: olisi työllisyys- ja aluepoliittisesti ensiarvoisen tär- 15047: 15048: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 15049: 15050: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva 15051: 392 1986 vp. 15052: 15053: Raha-asia-aloite n:o 376 15054: 15055: 15056: 15057: 15058: Lipponen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksinäisten asunnotto- 15059: mien tukemiseen 15060: 15061: 15062: Eduskunnalle 15063: 15064: Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on Koska tämäntyyppinen tukimuoto on osoittau- 15065: julistanut vuoden 1987 kansainväliseksi asunnot- tunut tehokkaaksi keinoksi vaikuttaa asunnotto- 15066: tomien vuodeksi. Tavoitteena on sekä kansallisella muuden poistamiseen, tulisi avustussummaa lisä- 15067: että kansainvälisellä tasolla kiinnittää huomiota tä vähintäänkin 15 miljoonalla markalla vuoden 15068: kaikkien puutteellisesti asuvien ongelmiin japyr- 1987 tulo- ja menoarviossa. Määrärahalla voitai- 15069: kiä parantamaan heidän asumisolosuhteitaan. En- siin näin ollen vaikuttaa konkreettisesti myös kan- 15070: sisijaisena tavoitteena on pyrkiä hankkimaan jo- sainvälisen asunnottomien vuoden tavoitteiden 15071: kaiselle asunnottomalle asunto. toteuttamiseen. 15072: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15073: varattu 8 miljoonaa markkaa myönnettäväksi taen, 15074: avustuksina pääkaupunkiseudun kunnille asun- 15075: nottomien asunto-olojen parantamiseen. Määrä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15076: rahan turvin on esimerkiksi Helsingissä tähän 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 15077: mennessä hankittu lähes 70 asuntoa asunnotto- 33.33.51 15 000 000 markkaa käytettä- 15078: mille. väksi avustuksina asuntojen hankkimiseen 15079: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa on yksinäisille asunnottomzlle. 15080: varattu 2 milj. markkaa myönnettäväksi avustuk- 15081: sina yksinäisten asumisen tukemiseen. 15082: 15083: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 15084: 15085: Paavo Lipponen Pentti Lahti-Nuuttila Tuula Paavilainen 15086: Timo Roos Pirjo Ala-Kapee Arja Alho 15087: 1986 vp. 393 15088: 15089: Raha-asia-aloite n:o 377 15090: 15091: 15092: 15093: 15094: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta Reitkallin puutarhurikoulun 15095: päärakennuksen entistämis- ja kunnostustyöhön 15096: 15097: 15098: Eduskunnalle 15099: 15100: Reitkallin puutarhurikoulu on maamme vanhin tahot, kuten esimerkiksi Kymen lääninhallitus, 15101: jo vuodesta 1906 alkaen nykyisellä luonnonkau- Kymenlaakson Seutukaavaliitto, Kauppakamari 15102: niilla paikallaan Vehkalahdella toiminut puu- sekä Kauppapuutarhaliiton Kymenlaakson osas- 15103: tarha-alan ammattikoulu. Koulu on ammattipii- to kokevat tämän vanhan arvostetun koulun säi- 15104: reissä hyvin tunnettu ja arvostettu ja sieltä valmis- lyttämisen ja kehittämisen hyvin tärkeäksi ja 15105: tuvat puutarhurit ovat kysyttyjä ja sijoittuneet toivovat, että valtio antaisi takeet koulun opetus- 15106: erinomaisesti myös Kymen läänin alueella sijaitse- linjojen jatkamisesta ja kehittämisestä myös am- 15107: viin lukuisiin puutarha-alan yrityksiin. matillisen keskiasteen koulunuudistuksen yhtey- 15108: Reitkallin puutarhurikoulussa toimii tällä het- dessä. 15109: kellä 1-vuotinen puutarhurikurssi, joka keskias- Reitkallin puutarhurikoulussa opetusta voitai- 15110: teen uudistuksen jälkeen on toivottu laajennetta- siin kehittää mm. taimistoviljely-, puisto- ja kuk- 15111: vaksi 2-vuotiseksi. kakauppalinjoina. Reitkallin puutarhurikoulussa 15112: Koulun toiminnan jatkuvuus on pitkän aikaa voitaisiin opettaa erinomaisesti myös biologista 15113: ollut vaakalaudalla. Opettajien palkkaukseen val- viljelyä, mikä avaisi uusia suotuisia näkymiä vi- 15114: tionapua on kyllä saatu täysimääräisesti, mutta hannestuotteiden viennille ulkomaille. Tulevai- 15115: valtio ei ole myöntänyt varoja aivan välttämättö- suudessa koulusta voisi muodostua myös puutar- 15116: mimpiinkään peruskorjauksiin ja uudisrakentami- ha-alan ammatillinen jatko- ja täydennyskoulu- 15117: seen. Toiminnan jatkamiseen on myönnetty lupa tus- sekä kurssikeskus. Se voisi toimia myös alan 15118: vain muutamaksi vuodeksi kerrallaan - tällä tutkimuspisteenä. 15119: hetkellä kuitenkin vuoteen 1988 asti, mutta am- Tutkimustoiminta Helsingin yliopiston puutar- 15120: matillisen keskiasteen koulunuudistussuunnitel- hatieteellisen laitoksen kanssa onkin käynnisty- 15121: missa ei Reitkallin koulun kehittämistä ole vielä mässä Reitkallin puutarhurikoulussa. Hankkeessa 15122: turvattu. ovat mukana Helsingin yliopiston lisäksi Vehka- 15123: Ehkä osasyynä tähän on ollut se, että koulu on lahden kunta, Neste Oy ja Nokia Oy ja tarkoituk- 15124: perinteisesti ollut pääasiassa yksityisten osakkeen- sena on selvittää kasvihuoneiden uudenlaista läm- 15125: omistajien omistuksessa ja valtiovalta ei ole ano- pö järjestelmää. 15126: muksista huolimatta suostunut koulua ostamaan. Tämän uuden toiminnan, tutkimuksen, käyn- 15127: Nyt omistuspohja on kuitenkin muuttunut niin, nistyminen koulussa on osaltaan vahvistanut us- 15128: että pääosan osakkeista omistaa Vehkalahden koa Reitkallin puutarhurikoulun säilyttämisen 15129: kunta, joka jatkaa osakkeiden hankkimista koko- välttämättömyyteen, ja Vehkalahden kunta pää- 15130: naan itselleen. osakkaana onkin päättänyt korjata koulun vanhan 15131: Reitkallin Puutarhakoulu Osakeyhtiö onkin kauniin päärakennuksen paremmin opetustarkoi- 15132: Vehkalahden kunnan johdolla nyt ryhtynyt mää- tuksiin sopivaksi samalla sen entistäen. Tähän 15133: rätietoiseen koulun kehittämiseen ja ensimmäise- hankkeeseen olisi vihdoin saatava myös valtion 15134: nä toimenpiteenä rakennuttanut tänä syksynä täy- avustusta. Kymen läänissä, joka usean vuoden 15135: dellä teholla käyttöön otetun, toiminnan kannalta ajan on ollut muuttotappiolääni, on tarpeen ke- 15136: aivan välttämättömän uuden oppilasasuntolan, hittää kaikkia kolmea eri puolille sijoittunutta 15137: jonka 1,5 miljoonan markan kustannukset osa- puutarha-alan opetusta antavaa oppilaitosta, niin 15138: keyhtiö on kattanut lainavaroin ilman valtion- Harjun ja Lappeen maatalousoppilaitosta kuin 15139: apua. myös Reitkallin puutarhurikoulua, jonka erikois- 15140: Muutkin lähiseudun kunnat ja eri vaikuttaja- tumislinjat tulevaisuudessa voisivat ohjautua työ- 15141: 15142: 50 260148U 15143: 394 1986 vp. - RA n:o 377 15144: 15145: voiman kouluttamiseen edellä mainiruille kaup- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15146: papuutarha-, puisto- ja kukkamarkkinointialoille 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 15147: sekä erikoisviljelykseen. markkaa Reitkallin puutarhurikoulun pää- 15148: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- rakennuksen entistämis- ja kunnostustyö- 15149: taen, hön. 15150: 15151: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 15152: 15153: Anna-Kaarina Louvo Anna-Liisa Piipari Sampsa Aaltio 15154: Riitta Uosukainen Jussi Ranta Sinikka Hurskainen-Leppänen 15155: Esko Almgren Aino Pohjanoksa 15156: 1986 vp. 395 15157: 15158: Raha-asia-aloite n:o 378 15159: 15160: 15161: 15162: 15163: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta Naisten Raittiuskeskus ry:lle 15164: koulutusmateriaalin valmistamiseksi päihdeongelmaisten hoito- 15165: henkilöstön koulutukseen 15166: 15167: Eduskunnalle 15168: 15169: Työelämässä päihdeongelmista kärsivät työnte- teiden käytön hoitoon liittyvää opetusmateriaalia. 15170: kijät kuuluvat kaikkiin työntekijäryhmiin. Työ- Se edesauttaa myös kuntoutuksen jälkeen työelä- 15171: paikkojen hoitoonohjaushenkilöstön ja hoitoyksi- mään takaisin palaavien lähi-ihmisten valmenta- 15172: köiden henkilökunnan koulutusmateriaalin valis- mista ongelmien kohtaamisessa. 15173: tamiseen tarvitaan lisää varoja. Etenkin AV- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15174: tekniikan saattaminen nykyaikaisia vaatimuksia taen, 15175: vastaavaksi hyödyttäisi sekä hoitoonohjattavia että 15176: henkilöstöä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15177: Suomeen on perustettu v. 1984 alkohologian 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 15178: professuuri. Tämä on mahdollistanut mm. lääkä- 33.89.50 160 000 markan määrärahan 15179: reitten ja muun hoitohenkilöstön alkoholiperäi- Naisten Raittiuskeskus ry:tä varten oppi- 15180: siin sairauksiin perehtymisen uuden koulutuksen materiaalin valmistamiseen yhteistyössä 15181: kautta. alkoholi- ja päihdeongelmaisten tutki- 15182: Käytännön työkentälle on kiireellisesti saatava muksesta ja hoidosta vastaavien tahojen 15183: maassamme tuotettua alkoholi- ja muiden päih- kanssa. 15184: 15185: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 15186: 15187: Anna-Kaarina Louvo Impi Muroma Paula Eenilä 15188: Hannele Pokka Sakari Knuuttila Anna-Liisa Jokinen 15189: Aimo Ajo Lea Kärhä Sampsa Aaltio 15190: Tuulikki Petäjäniemi Saara Mikkola Helena Pesola 15191: Riitta Jouppila Riitta Uosukainen Sinikka Hurskainen-Leppänen 15192: Esko Almgren Aino Pohjanoksa Eeva Turunen 15193: Liisa Hilpelä 15194: 396 1986 vp. 15195: 15196: Raha-asia-aloite n:o 379 15197: 15198: 15199: 15200: 15201: Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanta-Hämeen maa- 15202: kuntakirjaston toiminnan aloittamiseksi 15203: 15204: 15205: Eduskunnalle 15206: 15207: Maamme on jaettu tällä hetkellä 16 maakunta- kunnista on huonot yhteydet Lahteen. Hämeen- 15208: kirjastoalueeseen. Maakuntakirjastojen sijainti- linnan sijainti on paljon keskeisempi. Hämeenlin- 15209: paikkakunnat ovat seuraavat: Joensuu, Rovanie- nalla on hyvät vanhemman kirjallisuuden kokoel- 15210: mi, Kuopio, Vaasa, Seinäjoki, Turku, Kouvola, mat, jotka ovat tärkeitä kaukolainausta ajatellen. 15211: Tampere, Lappeenranta, Oulu, Mikkeli, Pori, Hämeenlinnaan on valmistunut kesällä 1983 uusi 15212: Lahti, Espoo, Jyväskylä ja Maarianhamina. Lisäksi pääkirjasto, jonka suunnittelussa on otettu huo- 15213: Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjas- mioon myös maakuntakirjastotoiminnan tarpeet. 15214: tojen keskuskirjastona. Lisäksi Hämeenlinna on yhtenäisen Kanta-Hä- 15215: Maakuntakirjastot ovat yleisiä kirjastoja, joille meen maakunnallinen keskus, ja mm. Hämeen- 15216: valtioneuvosto on antanut lisätehtävän toimia alu- linnan historiallisella museolla ja taidemuseolla 15217: eellisina keskuskirjastoina täydentämässä ja tuke- on molemmilla maakuntamuseon asema. 15218: massa paikallista kirjastotoimintaa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 15219: Hämeenlinnan kaupunki on kääntynyt valtio- taen, 15220: neuvoston puoleen saadakseen kaupunginkirjas- 15221: tolle Kanta-Hämeen maakuntakirjasto-oikeudet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15222: Hämeenlinna ja Kanta-Hämeen kunnat kuuluvat 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 15223: tällä hetkellä v. 1975 perustettuun Lahden maa- 29.56.30 200 000 markan määrärahan 15224: kuntakirjastoon. Lahti sijaitsee alueen itäreunalla Kanta-Hämeen maakuntakirjaston toi- 15225: ja varsinkin Lounais- ja osasta Kanta-Hämeen minnan aloittamista varten. 15226: 15227: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 15228: 15229: Martti Lähdesmäki Anna-Liisa Piipari 15230: Jorma Rantanen Lea Savolainen 15231: 1986 vp. 397 15232: 15233: Raha-asia-aloite n:o 380 15234: 15235: 15236: 15237: 15238: Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 15239: län rakentamiseksi valtatiellä n:o 10 välille Viipurintien liitty- 15240: mä-Siiri 15241: 15242: Eduskunnalle 15243: 15244: Viime aikojen liikenneonnettomuustilastot Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15245: ovat olleet huolestuttavia. Osasyynä tähän ovat il- taen, 15246: meisesti lisääntynyt liikenne ja toisaalta liikenne- 15247: verkon kehityksen laiminlyönti. Erityisesti Hä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15248: meen läänin alue on jäänyt vähälle huomiolle. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 15249: Tästä syystä tulisi varata nykyistä enemmän mää- 31.24. 77 2 900 000 markkaa kevyen lii- 15250: rärahoja erityisesti kevyen liikenteen väylien ra- kenteen väylän rakentamiseksi valtatiellä 15251: kentamiseksi mm. koululaisten ja työmatkaliiken- n:o JO vältfle VzijJurintien lziltymä-Siiri. 15252: teen turvallisuuden parantamiseksi. 15253: 15254: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 15255: 15256: Martti Lähdesmäki Jorma Rantanen Lea Savolainen 15257: 398 1986 vp. 15258: 15259: Raha-asia-aloite n:o 381 15260: 15261: 15262: 15263: 15264: Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen ali- 15265: kulkutien rakentamiseksi Ruununmyllyntien liittymään valta- 15266: tielle n:o 10 15267: 15268: Eduskunnalle 15269: 15270: Viime aikojen liikenneonnettomuustilastot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15271: ovat olleet huolestuttavia. Osasyynä tähän ovat il- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 15272: meisesti lisääntynyt liikenne ja toisaalta liikenne- 31. 24. 77 600 000 markkaa kevyen lii- 15273: verkon kehityksen laiminlyönti. Erityisesti Hä- kenteen alikulkutien rakentamiseksi valta- 15274: meen läänin alue on jäänyt vähälle huomiolle. tiellä n:o 10 Ruununmyllyntien liittymään 15275: Tästä syystä tulisi varata nykyistä enemmän mää- erityisesti Ruununmyllyn koululaisten lii- 15276: rärahoja erityisesti kevyen liikenteen väylien ra- kenneturvallisuuden parantamiseksi. 15277: kentamiseksi mm. koululaisten ja työmatkaliiken- 15278: teen turvallisuuden parantamiseksi. 15279: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15280: taen, 15281: 15282: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 15283: 15284: Martti Lähdesmäki Jorma Rantanen Lea Savolainen 15285: 1986 vp. 399 15286: 15287: Raha-asia-aloite n:o 382 15288: 15289: 15290: 15291: 15292: Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 15293: län rakentamiseksi maantielle n:o 290 välille Katumantien 15294: liittymä-Rautaruukin liittymä 15295: 15296: Eduskunnalle 15297: 15298: Viime aikojen liikenneonnettomuustilastot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15299: ovat olleet huolestuttavia. Osasyynä tähän ovat il- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 15300: meisesti lisääntynyt liikenne ja toisaalta liikenne- 31.24.77 1300000 markkaa kevyen lti·- 15301: verkon kehityksen laiminlyönti. Erityisesti Hä- kenteen viiyllin rakentamiseksi maantielle 15302: meen läänin alue on jäänyt vähälle huomiolle. n:o 290 välille Katumantien liittymä- 15303: Tästä syystä tulisi varata nykyistä enemmän mää- Rautaruukin ltittymii (1, 1 km) erityisesti 15304: rärahoja erityisesti kevyen liikenteen väylien ra- lasten koulumatkojen sekä' vilkkaan työ- 15305: kentamiseksi mm. koululaisten ja työmatkaliiken- matkalti'kenteen vuoksi. 15306: teen turvallisuuden parantamiseksi. 15307: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15308: taen, 15309: 15310: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 15311: 15312: Martti Lähdesmäki Jorma Rantanen Lea Savolainen 15313: 400 1986 vp. 15314: 15315: Raha-asia-aloite n:o 383 15316: 15317: 15318: 15319: 15320: Lähdesmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Hattelmalan sairaalan 15321: peruskorjaustyötä varten 15322: 15323: 15324: Eduskunnalle 15325: 15326: Viime vuosikymmeninä on maassamme tehty sä ei enää ole voitu toteuttaa sentasoista toimin- 15327: mittava työ valtiolta aikanaan kuntainliitoille siir- taa, johon alan henkilöstön tiedolliset ja taidolli- 15328: tyneen lääninsairaalaverkoston peruskorjaamisessa set valmiudet muutoin olisivat riittäneet. Sairaala- 15329: ja uusien keskussairaaloiden rakentamisessa. Nä- verkoston peruskorjaustoiminnan hitaus on jarrut- 15330: mä sairaalat ovat nyt valmiina. Taloudellisia voi- tamassa myös avohoidon kehittämistä. Kuntain- 15331: mavaroja tarvitaan näissä sairaaloissa lähinnä nii- liittojen omat päätökset ja suunnitelmat osoitta- 15332: den toiminnalliseen kehittämiseen sekä tähän vat, että niiden valmius toteuttaa kyseiset hank- 15333: mennessä tehtyyn työhön nähden vähäisiin sanee- keet on huomattavasti parempi kuin valtion val- 15334: rauksiin ja kapasiteetin lisäyksiin. mius suorittaa voimassa olevan lainsäädännön 15335: Edellä lyhyesti kuvatun keskussairaalaverkoston mukainen valtionosuutensa. 15336: rakentamisen ajanjaksona toteutettiin myös koko Edellä kuvatun mukainen tilanne on mm. 15337: maan kattava kansanterveystyön laitosten rakenta- Etelä-Hämeen mielisairaanhuollon kuntainliiton 15338: minen. alueella. Hattelmalan sairaalan vanhan osan pe- 15339: Nämä molemmat suururakat veivät taloudelli- ruskorjaussuunnitelma on valtion viisivuotissuun- 15340: sia voimavaroja siinä määrin, että monet muut jo nitelmassa merkitty vuodelle 1987. Toteutuksen 15341: kauan tiedostetut ja välttämättömiksi koetut edellytyksenä oleva perustamissuunnitelma on 15342: hankkeet ovat joutuneet kohtuuttomasti odotta- valmiina ja lääkintöhallituksen käsittelyssä. 15343: maan vuoroaan. Näistä nyt toteuttamisvuorossa Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun- 15344: olevista suurista hankkeista keskeisimmäksi tulisi nioittavasti, 15345: asettaa maamme mielisairaanhuoltopiirien toi- 15346: minnan kehittämiseksi välttämättömät sairaaloi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15347: den peruskorjaukset. 1987 tulo- ja menoarvioon 32 000 000 15348: Suuri osa mielisairaanhuoltopiirien kuntainliit- markan määrärahan Hattelmalan sairaalan 15349: tojen sairaaloista on jo kauan sitten tullut sekä toi- peruskorjausta varten. 15350: minnallisesti että teknisesti siihen tilaan, että niis- 15351: 15352: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 15353: 15354: Martti Lähdesmäki Anna-Liisa Piipari 15355: Jorma Rantanen Lea Savolainen 15356: 1986 rd. 401 15357: 15358: Finansmotion nr 384 15359: 15360: 15361: 15362: 15363: Malm: Om anvisande av anslag för byggande av ett foderkök vid 15364: pälsdjursskötarskolan i Korsholm 15365: 15366: 15367: Tili Riksdagen 15368: 15369: Pälsdjursskolan på Korsholms skolor i Vasa har maskinernas användning, skötsel och reparation. 15370: under många år utbildat elever tili pälsdjursfar- Detta är praktiskt taget omöjligt på de vanliga fo- 15371: mare, tili skötare på farmer och tili foderköksarbe- derköken. 15372: tare. På skolan finns nu en undervisningsfarm Eftersom det kommer att föreligga ett alit större 15373: med ca 1 000 avelsminkar, ca 100 avelsrävar vars behov av kunnigt folk på foderköken och eftersom 15374: antal är avsett att utökas och ca 100 avelsilirar. kunskapen om fodret är viktigt i den praktiska 15375: Undervisningsfarmen fungerar bra, är väl utrustad pälsdjursskötseln, är det ett krav att det finns ett 15376: och fyller väl sin uppgift för den praktiska under- foderkök för undervisningen på pälsdjursskolan 15377: visningen. på Korsholm. Enligt planerna skulle byggnaden 15378: En stor brist på pälsdjursskolan är avsaknaden bli ca 800 m 2 stor. Den skulle innehålla foderkök 15379: av ett eget foderkök för undervisningen. Som en och pälseri med sociala utrymmen. Den beräkna- 15380: del i undervisningen ingår fodertillverkningen, de totala kostnaden är ca 4 milj. mk. 15381: fodrets sammansättning och foderkomponenter- Med hänvisning tili ovanstående föreslår under- 15382: na. I dag måste den praktiska undervisningen för- tecknad 15383: läggas tili omkringliggande kommersiella foder- 15384: kök. Avstånden tili dessa är rätt Iånga och det är att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1987 15385: svårt att övervaka undervisningen. Därtili kan upptar 1 000 000 mark för påbörjandet av 15386: man inte kräva att ett vanligt foderkök skall kun- byggnadsarbetena på ett foderkök med 15387: na förmedla den undervisning eleveroa skulle ha pälseri för undervisningsändamål vid 15388: behov av. pälsdjursskötarskolan på Korsholms sko- 15389: Utöver den egentliga fodertillverkningen finns lor. 15390: det behov av att undervisa eleveroa i foderköks- 15391: 15392: Helsingfors den 11 februari 1986 15393: 15394: Håkan Malm 15395: 15396: 15397: 15398: 15399: 51 260148U 15400: 402 1986 vp. 15401: 15402: Raha-asia-aloite n:o 384 Suomennos 15403: 15404: 15405: 15406: 15407: Malm: Määrärahan osoittamisesta rehukeittiön rakentamiseksi Mus- 15408: tasaaren turkistarhaajakouluun 15409: 15410: 15411: Eduskunnalle 15412: 15413: Mustasaaren turkistarhaajakoulu Vaasassa on oppilaille opettaa rehukeittiökoneiden käyttöä, 15414: usean vuoden ajan kouluttanut oppilaita turkis- hoitoa ja korjausta. Tämä on käytännöllisesti kat- 15415: tarhaajiksi, hoitajiksi tarhoille ja rehukeittiön soen mahdotonta tavallisissa rehukeittiöissä. 15416: työntekijöiksi. Koululla on opetustarha, jossa on Koska rehukeittiöt tulevat yhä enemmän tarvit- 15417: n. 1 000 siitosminkkiä, 100 siitoskettua, joiden semaan ammattitaitoista henkilökuntaa ja koska 15418: määrää on tarkoitus lisätä, ja n. 100 siitoshilleriä. rehua koskeva tietous on tärkeätä käytännön tur- 15419: Opetustarha toimii hyvin, se on hyvin varustettu kistarhaustyössä, on välttämätöntä, että Mustasaa- 15420: ja täyttää hyvin käytännön opetuksen vaatimuk- ren turkistarhaajakoulussa on rehukeittiö opetusta 15421: set. varten. Suunnitelmien mukaan rakennuksen koko 15422: Turkistarhaajakoulun huomattava puute on olisi 800 m 2 • Se sisältäisi rehukeittiön ja nahko- 15423: opetustarkoituksiin käytettävä oma rehukeittiö. mon sekä sosiaaliset tilat. Arvioidut kokonaiskus- 15424: Osana opetukseen kuuluu rehun valmistus, rehun tannukset ovat n. 4 mmk. 15425: koostumus ja rehun osa-aineet. Tällä hetkellä täy- Edellä olevan perusteella ehdotan, 15426: tyy käytännön koulutuksen tapahtua läheisyydes- 15427: sä sijaitsevissa kaupallisissa rehukeittiöissä. Matkat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15428: näihin ovat verraten pitkät ja opetusta on vaikeata 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 15429: valvoa. Sitä paitsi ei voida vaatia, että tavallinen markkaa Mustasaaren turkistarhaajakou- 15430: rehukeittiö pystyisi antamaan sellaista opetusta, lun opetusrehukeittiön ja siihen kuuluvan 15431: jota oppilaat tarvitsevat. nahkomon rakennustöiden aloittamiseksi. 15432: Varsinaisen rehun valmistuksen lisäksi täytyy 15433: 15434: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 15435: 15436: Håkan Malm 15437: 1986 rd. 403 15438: 15439: Finansmotion nr 385 15440: 15441: 15442: 15443: 15444: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för ersättande av skador som 15445: fridlysta djur förorsakar 15446: 15447: 15448: Tili Riksdagen 15449: 15450: Under höstflyttningen förorsakar tranorna avse- höll sig länge på odlingarna på grund av den sena 15451: värd skadegörelse på spannmålsodlingarna. De skörden. 15452: största skadegörelserna förekommer längs den Tranan är en fridlyst fågel. 1 miljöministeriets 15453: Österbottniska kusten. Ett område som är spe- budget finns upptaget ett anslag om 100 000 mk 15454: ciellt hårt utsatt är Söderfjärden i Vasa och Kors- för ersättningar för skadegörelse av fridlysta djur. 15455: holm. Den summan är dock alltför knappt tilltagen. 15456: Tranorna kan uppträda i flockar om flera hund- Och skadorna måste ersättas ur statsbudgeten ef- 15457: ra fåglar. Dels trampar de ner stora arealer, dels tersom det inte kan anses vara riktigt att enskilda 15458: äter de av det som inte trampas ner. Enligt upp- skall lida för fridlysta fåglars skadegörelse. 15459: skattning som gjorts uppgår skadorna tili flera Med hänvisning tili ovanstående föreslås 15460: hundratusen mark enbart på Söderfjärden. Och 15461: skadegörelsen har en tendens att öka år från år. että Riksdagen i stats/örslaget for år 15462: Speciellt detta år har skadegörelsen varit stor efter- 1987 upptar 400 000 mark för ersättande 15463: som tranorna anlände ovanligt tidigt och de uppe- av skador som fridlysta djur fororsakar. 15464: 15465: Helsingfors den 11 februari 1986 15466: 15467: Håkan Malm Ole Norrback 15468: 404 1986 vp. 15469: 15470: Raha-asia-aloite n:o 385 Suomennos 15471: 15472: 15473: 15474: 15475: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhoitettujen eläinten 15476: aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 15477: 15478: 15479: Eduskunnalle 15480: 15481: Syysmuuton aikana aiheuttavat kurjet huomat- Kurki on rauhoitettu lintu. Ympäristöministe- 15482: tavaa vahinkoa viljapelloilla. Suurimmat vahingot riön pääluokkaan on esitetty 100 000 markan 15483: esiintyvät Pohjanlahden rannikolla. Erityisen alt- määräraha rauhoitettujen eläinten aiheuttamien 15484: tiina vahingoille on Söderfjärdenin alue Vaasassa vahinkojen korvaamiseen. Momentin määräraha 15485: ja Mustasaaressa. on kuitenkin aivan liian niukka. Vahingot tu- 15486: Kurjet voivat esiintyä usean sadan linnun par- lee korvata valtion budjettivaroista, sillä ei voi- 15487: vissa. Ne sekä polkevat maahan suuria peltoaloja da pitää oikeana, että yksityiset joutuvat kärsi- 15488: että syövät tallaamattomaha alueelta. Tehdyn ar- mään rauhoitettujen lintujen aiheuttamista va- 15489: vion mukaan kohoavat vahingot useisiin satoihin- hingoista. 15490: tuhansiin markkoihin pelkästään Söderfjärdenis- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 15491: sä. Lisäksi vahingoilla on taipumus kasvaa vuosi 15492: vuodelta. Erityisesti tänä vuonna ovat vahingot ol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15493: leet suuria, koska kurjet saapuivat epätavallisen 1987 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark- 15494: aikaisin ja pysyttelivät myöhäisen sadonkorjuun kaa rauhoitettujen eläinten aiheuttamien 15495: takia pitkään viljelyksillä. vahinkojen korvaamiseen. 15496: 15497: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 15498: 15499: Håkan Malm Ole Norrback 15500: 1986 rd. 405 15501: 15502: Finansmotion nr 386 15503: 15504: 15505: 15506: 15507: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för reglering av Kyro älvs nedre 15508: lopp 15509: 15510: 15511: Tili Riksdagen 15512: 15513: Under de senaste åren har i statsförslagen upp- Därtill har vattenmassorna i Vassorbäcken ökat av- 15514: tagits anslag för vattenarbeten i Kyro älv. Större sevärt på grund av fortsatt torrläggning av ovan- 15515: delen av anslagen har gått tili arbeten i älvens övre förliggande skogar. 15516: del. Anslagen för arbeten i den nedre delen har Det är väsentligt att vattenarbetena i Kyro älvs 15517: varit minimala. Arbeten har utförts endast på vis- nedre lopp utförs i snabbare takt än hittills. 15518: sa mindre begränsade projekt. De egentliga vat- Detta är ett livsvillkor för jordbrukarna i området. 15519: tenarbetena är halvfärdiga. Hänvisande tili ovanstående föreslår underteck- 15520: Detta har lett tili att framför allt jordbruket bli- nade 15521: vit lidande. Planerade och utlovade arbeten har 15522: inte kunnat utföras. Upprensningen av Vassor- att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1987 15523: bäcken väntar på att arbetena i den egentliga flod- upptar 2 000 000 mark /ör reglering av Ky- 15524: fåran skali utföras med påföljd att odlingsmarken ro iilvs nedre lopp så att arbetena kan slut- 15525: vid Vassor-fjärden inte kan dräneras ordentligt. föras under år 1988. 15526: 15527: Helsingfors den 11 februari 1986 15528: 15529: Håkan Malm Ole Norrback 15530: 406 1986 vp. 15531: 15532: Raha-asia-aloite n:o 386 Suomennos 15533: 15534: 15535: 15536: 15537: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrönjoen alajuoksun sään- 15538: nöstelemiseen 15539: 15540: 15541: Eduskunnalle 15542: 15543: Viime vuosien aikana on valtion tulo- ja me- Tämän lisäksi veden määrä on lisääntynyt huo- 15544: noarvioon otettu määrärahoja Kyrönjoen vesitöitä mattavasti Vassorin purossa sen yläpuolella tapah- 15545: varten. Suuri osa määrärahoista on mennyt joen tuneen metsien jatkuvan kuivatuksen takia. 15546: yläjuoksulla tehtäviin töihin. Alajuoksun vesitöitä On tärkeätä, että vesityöt Kyrönjoen alajuok- 15547: varten osoitetut määrärahat ovat olleet vähäiset. sulla suoritetaan tähänastista nopeammin. Tämä 15548: Vain aivan pienten hankkeiden töitä on tehty. on alueen maanviljelijöiden elinehto. 15549: Varsinaiset vesityöt ovat puolivalmiita. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 15550: Tämä on johtanut ennen kaikkea siihen, että 15551: maanviljely on kärsinyt. Suunniteltuja ja luvattu ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15552: töitä ei ole voitu suorittaa. Vassorin puron pur- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 15553: kaus odottaa varsinaisen jokiuoman töiden suorit- markkaa Kyrönjoen alajuoksun säännöste- 15554: tamista, mistä seurauksena Vassorin selän äärillä lyä varten niin, että työt voidaan saattaa 15555: olevia viljelymaita ei pystytä kunnolla kuivamaan. loppuun vuoden 1988 aikana. 15556: 15557: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 15558: 15559: Håkan Malm Ole Norrback 15560: 1986 rd. 407 15561: 15562: Finansmotion nr 387 15563: 15564: 15565: 15566: 15567: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för upprensningsarbetena i 15568: Malax å 15569: 15570: 15571: Tili Riksdagen 15572: 15573: Det statliga anslaget för torrläggningsarbeten ner tili ån. Detta har medfört att Malax å svämmar 15574: har under de senaste åren ökat men motsvarar inte över sina breddar också vid långsam snösmältning 15575: ännu behovet. Utdikningen av mindre vattendrag och mindre regnperioder. 15576: sker dock snabbare nu än tidigare. Likaså satsas För närvarande färdigstälis en pian för upprens- 15577: avsevärda resurser på utdikning av våra skogar. ningsarbetenas utförande. Pianeo har uppgjorts i 15578: Den tidigare långa väntetiden på statliga pengar samarbete med olika intressegrupper såsom jord- 15579: har medfört att mindre vattendrag rensats med brukare, miljövårdare, fiskare, vattendistriktet 15580: markägarnas egoa medel. Däremot anslås fortfa- och kommunen. Mao är långt överens om hur ar- 15581: rande inte tillräckliga medel för nödvändiga arbe- betet skall utföras. 15582: ten i större vattendrag. Dessaförhållanden har lett Med hänvisning tili ovanstående motiveringar 15583: tili avsevärda bekymmer för markägarna kring föreslår undertecknade, 15584: Malax å. Själva ån har inte iståndsatts då däremot 15585: ovanför liggande skogsområden och mindre vat- att Riksdagen i stats/örslaget för år 1987 15586: tendrag dikats. För närvarande utförs avsevärda måtte uppta ett anslag om 2 000 000 15587: torrläggningsarbeten i åns Övre lopp och i dess si- mark för påbörjandet av upprensningsar- 15588: dogrenar med privata medel. Därtili planeras dik- betena i Malax å. 15589: ning av rätt stora skogsområden vars vatten skall 15590: 15591: Helsingfors den 11 februari 1986 15592: 15593: Håkan Malm Ole Norrback 15594: 408 1986 vp. 15595: 15596: Raha-asia-aloite n:o 387 Suomennos 15597: 15598: 15599: 15600: 15601: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Maalahdenjoen perkaustöiden 15602: aloittamiseen 15603: 15604: 15605: Eduskunnalle 15606: 15607: Valtion kuivatustöitä varten myöntämä määrä- tavaksi varsin suuria metsäalueita, joiden vedet 15608: raha on viime vuosina kasvanut, mutta se ei vielä tulevat virtaamaan jokeen. Tästä on ollut seurauk- 15609: vastaa tarvetta. Pienten vesistöjen ojitus tapahtuu sena, että Maalahdenjoki tulvii yli äyräittensä 15610: nyt kuitenkin nopeammin kuin aikaisemmin. Sa- myös silloin, kun lumen sulaminen on hidasta ja 15611: moin panostetaan huomattavia varoja metsiemme sadekaudet vähäisempiä. 15612: ojitukseen. Valtion varojen aikaisempi pitkä odo- Tällä hetkellä valmistellaan perkaustöiden työ- 15613: tusaika on aiheuttanut sen, että pieniä vesistöjä suunnitelmaa. Suunnitelma on tehty eri eturyh- 15614: on perattu maanomistajien omilla varoilla. Sitä mien kuten maanviljelijöiden, kalastajien, vesipii- 15615: vastoin ei vieläkään osoiteta riittävästi varoja suu- rin ja kunnan yhteistyönä. Töiden suorittamisesta 15616: rehkojen vesistöjen välttämättömiä töitä varten. ollaan varsin yksimielisiä. 15617: Tästä on aiheutunut Maalahdenjoen ympärillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15618: oleville maanomistajille melkoisia huolia. Itse jo- tavasti, 15619: kea ei ole kunnostettu, vaikka sen yläjuoksun var- 15620: rella olevia metsäalueita ja pieniä vesistöjä on oji- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15621: tettu. Tällä hetkellä suoritetaan huomattavia kui- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 15622: vatustöitä joen yläjuoksulla ja sen sivuhaaroilla yk- 2 000 000 markkaa Maalahdenjoen per- 15623: sityisin varoin. Tämän lisäksi suunnitellaan ojitet- kaustöiden aloittamiseksi. 15624: 15625: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 15626: 15627: Håkan Malm Ole Norrback 15628: 1986 rd. 409 15629: 15630: Finansmotion nr 388 15631: 15632: 15633: 15634: 15635: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för försöksverksamhet i fråga 15636: om flyghavrebekämpning 15637: 15638: 15639: Tili Riksdagen 15640: 15641: Flyghavre håller på att bli våra åkrars värsta ningsintensiteten skulle det vara skäl med viss för- 15642: ogräs. Bekämpningen är svår och dyrbar samtidigt söksverksamhet i de värst drabbade kommunerna 15643: som spridningen av ogräset sker snabbt på stora i landet. Ar 1983 togs initiativ tili ett sådant för- 15644: områden. Problemets storlek understryks av att sök från Vörå kommuns sida. Försöksverksamhe- 15645: statsmakten kommit med när det gällt kostnaderna ten kunde uppläggas så att staten skulle betala 15646: för bekämpningsmedel. Men trots att statsmakten 80 % av preparatkostnaderna och jordbrukaren 15647: betalar 50 % av preparatkostnaderna är dessa dyra det resterande. Försöket borde omfatta flera kom- 15648: och det har visat sig svårt att åstadkomma den ef- muner, bl.a. Vörå, Korsholm och Lillkyro i Vasa 15649: fektiva bekämpning som skulle vara nödvändig. Iän och dessutom någon i södra Finland, t.ex. 15650: Lantbruksnämnderna utför ett effektivt arbete Kyrkslätt. 15651: men just kostnadsfaktorn gör att man inte kan gå Med hänvisning tili ovanstående föreslår under- 15652: så effektivt fram i bekämpningstvånget som skulle tecknade 15653: vara önskvärt. Eftersom bekämpningen av flyg- 15654: havre är så besvärlig och dyrbar vore det på sin att Riksdagen i statsforslaget /ör år 1987 15655: plats att statsmakten skulle komma med i högre upptar ett anslag på 2 000 000 mark för att 15656: grad än hittills. För att få utrett hur ett större del- forsöksverksamhet med bekiimpning av 15657: tagande i kostnaderna för bekämpningsmedel fl:y_ghavre kunde ske i tillriicklig omfott- 15658: från statsmaktens sida skulle påverka bekämp- ntng. 15659: 15660: Helsingfors, den 11 februari 1986 15661: 15662: Håkan Malm Henrik Westerlund 15663: 15664: 15665: 15666: 15667: 52 2601480 15668: 410 1986 vp. 15669: 15670: Raha-asia-aloite n:o 388 Suomennos 15671: 15672: 15673: 15674: 15675: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta hukkakauran torjunnan koe- 15676: toimintaan 15677: 15678: 15679: Eduskunnalle 15680: 15681: Hukkakaurasta on tulossa peltojemme pahin teen, olisi syytä harjoittaa kokeilutoimintaa 15682: rikkaruoho. Sen torjunta on vaikeata ja kallista, maamme pahimmin koetelluissa kunnissa. Vöyrin 15683: koska rikkaruoho leviää nopeasti laajoille alueille. kunta teki vuonna 1983 aloitteen tällaisen kokei- 15684: Pulman mittavuutta osoittaa se, että valtiovalta lun suorittamiseksi. Kokeilutoiminta voitaisiin 15685: osallistuu torjunta-ainekustannuksiin. Huolimat- suunnitella siten, että valtio maksaisi 80 % tor- 15686: ta siitä, että valtiovalta maksaa 50 % valmisteiden junta-ainekustannuksista ja maanviljelijät lop- 15687: kustannuksista, ne ovat kalliita, ja on osoittautu- puosan. Kokeilun tulisi käsittää useita kuntia, 15688: nut vaikeaksi saada aikaan riittävän tehokasta tor- mm. Vöyrin, Mustasaaren ja Vähänkyrön kunnat 15689: juntaa. Maatalouslautakunnat tekevät tehokasta Vaasan läänissä ja lisäksi jonkin Etelä-Suomen 15690: työtä, mutta juuri kustannustekijä aikaansaa sen, kunnan, esim. Kirkkonummen. 15691: että torjunnassa ei voida toimia niin tehokkaasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15692: kuin olisi toivottavaa. tavasti, 15693: Koska hukkakauran torjunta on näin ollen vai- 15694: valloista ja kallista, olisi paikallaan, että valtioval- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15695: ta osallistuisi siihen tähänastista enemmän. Sen 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 15696: seikan selvittämiseksi, miten valtion osallistumi- markkaa hukkakauran torjunnan koetoi- 15697: nen torjunta-ainekuluihin aikaisempaa suurem- minnan suorittamiseksi riittävässä laajuu- 15698: massa määrin vaikuttaisi torjunnan tehokkuu- dessa. 15699: 15700: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 15701: 15702: Håkan Malm Henrik Westerlund 15703: 1986 rd. 411 15704: 15705: Finansmotion nr 389 15706: 15707: 15708: 15709: 15710: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av en forsknings- 15711: assistent vid Martens Grönsaksforskningsstation 15712: 15713: 15714: Tili Riksdagen 15715: 15716: Vid Martens Grönsaksforskningsstation (GFS) i lat skapa en effektivare forskningsinsats inom 15717: Närpes, som underlyder Lantbrukets Forsknings- grönsaksforskningssektorn. För att forskarna skall 15718: central (LFC) utförs sedan början av 1985 de offi- kunna koncentrera sig på kvalificerade uppgifter 15719: ciella försöken för växthusgrönsaker i vårt land. inom forskning och försök krävs det en utökning 15720: Forskningsverksamheten vid Martens Grönsaks- av de knappa personelia resurser som finns vid 15721: forskningsstation utgör en fortsättning på den Grönsaksforskningsstationen i form av personai 15722: försöks- och forskningsverksamhet som på frivillig som forskningsassistenter som kan bistå forskarna 15723: väg bedrivits av Martens Trädgårdsstiftelse och med handräckning. 15724: den statliga forskningsverksamheten vid Träd- Undertecknade anhåller vördsamt om 15725: gårdsforskningsanstalten och Torvindustriförbun- 15726: dets forskningsverksamhet för grönsaker. Genom att Riksdagen i statsförslaget for år 1987 15727: en koordinering och samordning av de knappa re- upptar ett anslag on 75 000 mark för avlö- 15728: surser som finns vid Martens Grönsaksforsknings- nande av en forskningsassistent vid Mar- 15729: station, som befinner sig i centrum av landets tens Grönsaksforskningsstation. 15730: största distrikt för växthusgrönsaker, har man ve- 15731: 15732: Helsingfors den 11 februari 1986 15733: 15734: Håkan Malm Ole Norrback 15735: 412 1986 vp. 15736: 15737: Raha-asia-aloite n:o 389 Suomennos 15738: 15739: 15740: 15741: 15742: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimusassistentin palkkaa- 15743: miseksi Maatalouden tutkimuskeskuksen Martensin vihannestut- 15744: kimusasemalle 15745: 15746: Eduskunnalle 15747: 15748: Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTIK) alai- saada tehokkaampi tutkimuspanos vihannestutki- 15749: sella Vihannestutkimusasemalla (VIH) Närpiössä muksen alalla. Jotta tutkijat voisivat keskittyä 15750: suoritetaan vuoden 1985 alusta lukien maamme tutkimus- ja kokeilutoiminnan vaativiin tehtä- 15751: kasvihuonevihannesten viralliset kokeet. Vihan- viin, tarvitaan Vihannestutkimusaseman niukko- 15752: nestutkimusaseman tutkimustoiminta muodostaa jen henkilöstövoimavarojen lisäämistä tutkijoita 15753: jatkon sille kokeilu- ja tutkimustoiminnalle, jota aputyövoimana avustavien tutkimusassistenttien 15754: aiemmin on harjoitettu vapaaehtoisesti Martens muodossa. 15755: Trädgårdsstiftelse -säätiön toimesta ja valtion tut- Ehdotamme kunnioittaen, 15756: kimustoiminnassa Puutarhatutkimuslaitoksessa 15757: sekä Turveteollisuusliiton vihannestutkimustoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15758: mmnassa. 1987 tulo- ja menoarvioon 75 000 markan 15759: Kokoamalla yhteen ja yhteensovittamalla ole- määrärahan tutkimusassistentin palkkaa- 15760: massa olevat vähäiset resurssit Vihannestutkimus- miseen Maatalouden tutkimuskeskuksen 15761: asemalle, joka sijaitsee maan suurimman kasvi- alaiselle Martensin vihannestutkimusase- 15762: huonevihannesalueen keskellä, on haluttu aikaan- malle. 15763: 15764: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 15765: 15766: Håkan Malm Ole Norrback 15767: 1986 rd. 413 15768: 15769: Finansmotion nr 390 15770: 15771: 15772: 15773: 15774: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av ombygg- 15775: nadsarbetena på landsväg nr 7175 och bygdevägarna nr 17785 15776: och 17743 i Korsholm 15777: 15778: Tili Riksdagen 15779: 15780: Landsväg nr 7175 Kuni-Skatila, bygdeväg nr och skadar byggnader på sådana platser där vägen 15781: 17785 från Vallvik och bygdeväg nr 17743 Skati- borde utgöra skyddsvall. 15782: la-Miekka i Korsholms kommun är viktiga vägar När den s.k. Lilikyro-vägen nu ombyggs blir 15783: i det s.k. Östra Korsholm. Vägarna betjänar Kuni, den högre och kommer att utgöra en effektiv 15784: Vallvik och Voitby byar med ett avsevärt befolk- damm mot söder. Detta kommer att leda tili att 15785: ningsunderlag. vattentrycket ytterligare kommer att öka mot 15786: Vägarna är i dag i ett synnerligen dåligt skick. Voitby-Vallvik-sidan. Det finns orsak att snabbt 15787: De motsvarar inte de krav som stälis på basen av påbörja ombyggnadsarbetena av ovan nämnda vä- 15788: trafiken. Vägarna är byggda på mjuk botten på gar i Korsholm, dels av trafikpolitiska orsaker, 15789: långa sträckor. Under tjäliossningen är trafiken dels för att uppfylla de löften som gavs när Kyro 15790: begränsad vilket ställer tili avsevärda problem ef- älv invallades. 15791: tersom vägarna bildar ett nät som utgör enda för- Den sträckning som skulle komma ifråga utgör 15792: bindelsen med yttervärlden. ca 11 km. 15793: Vägarna går tili avsevärd del längs Kyro älvs Med hänvisning tili ovanstående föreslår under- 15794: stränder. Problemen ökas ytterligare av att rätt tecknade 15795: stora delar ligger under varten vid islossningen i 15796: älven. att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 15797: När det byggdes vallar vid Kyro älv som skydd upptar 500 000 mark for påbörjande av 15798: mot översvämningar, beslöts att en del av vägen byggnadsarbetena på landsväg nr 7175 och 15799: genom Voitby skulle ombyggas och höjas för att bygdevägarna nr 17785 och 17743 i Kors- 15800: utgöra en vali mot älven. Detta har inte skett med holm. 15801: den påföljd att vattenmassorna tränger in på åkrar 15802: 15803: Helsingfors den 11 februari 1986 15804: 15805: Håkan Malm Ole Norrback 15806: 414 1986 vp. 15807: 15808: Raha-asia-aloite n:o 390 Suomennos 15809: 15810: 15811: 15812: 15813: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7175 ja paikal- 15814: listeiden n:ot 17785 ja 17743 uudelleen rakentamisen aloitta- 15815: miseen Mustasaaressa 15816: 15817: Eduskunnalle 15818: 15819: Maantie n:o 7175 (Kuni-Skatila), paikallistie na vesimassat tunkeutuvat pelloille ja vahingoitta- 15820: n:o 17785 Vallvikistä ja paikallistie n:o 17743 vat rakennuksia niillä paikoin missä tien pitäisi 15821: (Skatila-Miekka) Mustasaaren kunnassa ovat tär- muodostaa suojavalli. 15822: keitä teitä niin sanotussa Itä-Mustasaaressa. Tiet Kun niin sanottu Vähäkyröntie nyt uudelleen 15823: palvelevat Kunin, Vallvikin ja Voitilan kyliä, joil- rakennetaan, tulee siitä korkeampi ja se tulee 15824: la on merkittävä väestöpohja. muodostamaan tehokkaan padon eteläsuuntaan. 15825: Tiet ovat nykyisin erittäin huonossa kunnossa. Tämä tulee johtamaan siihen, että veden paine 15826: Ne eivät vastaa liikenteen perusteella asetettavia yhä lisääntyy Voitilan-Vallvikin puolella. On 15827: vaatimuksia. Tiet on pitkin osuuksin rakennettu syytä nopeasti aloittaa edellä mainittujen teiden 15828: pehmeälle pohjalle. Kelirikon aikana on liiken- uudelleenrakennustyöt Mustasaaressa, osittain lii- 15829: nettä rajoitettu, mikä johtaa huomattaviin ongel- kennepoliittisista syistä, osittain Kyrönjoen vallit- 15830: miin, sillä tiet muodostavat verkon, joka on ainoa tamisen yhteydessä annettujen lupausten lunasta- 15831: yhteys ympäröivään maailmaan. miseksi. 15832: Tiet kulkevat huomattavalta osin Kyrönjoen Kyseeseen tulevan tielinjan pituus olisi noin 11 15833: rantoja pitkin. Ongelmat kärjistyvät vielä siitä, et- kilometriä. 15834: tä melko suuret osat jäävät veden alle jäiden läh- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 15835: dön aikaan. 15836: Kun Kyrönjoelle rakennettiin rantavalleja suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15837: jaksi tulvilta, päätettiin, että osa Voitilan kautta 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 15838: kulkevasta tiestä rakennettaisiin uudelleen ja ko- määrärahan maantien n:o 7175 ja paikal- 15839: rotettaisiin siten, että tie muodostaisi vallin jokea listeiden n:ot 17785 ja 17743 uudelleenra- 15840: vasten. Tämä ei ole toteutunut, minkä seuraukse- kennustöiden aloittamiseen Mustasaaressa. 15841: 15842: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 15843: 15844: Håkan Malm Ole Norrback 15845: 1986 rd. 415 15846: 15847: Finansmotion nr 391 15848: 15849: 15850: 15851: 15852: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättringsarbetena 15853: på avsnittet Malax-Korsnäs 15854: 15855: 15856: Tili Riksdagen 15857: 15858: Den s.k. Strandvägen från riksväg nr 8 i Kors- former, den lätta trafiken är på den grunden livlig 15859: holm genom Malax och Korsnäs tili Närpes är en i båda riktningarna. Därtili används denna väg of- 15860: livligt trafikerad landsväg. Vägen nybyggdes un- ta också när det gäller trafik från de södra delarna 15861: der 1950-talet. Den grundförbättrades och bred- av Korsholm och från Malax söderut. En livlig och 15862: dades på sträckan riksvägen-Malax i början av farlig trafik på denna väg är oljetransporterna för 15863: 1970-talet. Avsnittet Korsnäs-Närpes byggdes i växthusnäringen söder om Vasa. 15864: ett senare skede och på den sträckan är vägen i ett Det är synnerligen viktigt att Strandvägen är i 15865: tillfredsstäliande skick och har tiliräcklig bredd. gott skick och att framför allt avsnittet Malax- 15866: Vägavsnittet Malax-Korsnäs är däremot i ett Korsnäs grundförbättras. 15867: synnerligen dåligt skick med beaktande av trafik- Med hänvisning tili ovanstående föreslår under- 15868: tätheten. Vägen är för smal för den livliga och tecknade 15869: tunga trafiken. Därtili har den stälivis dålig grund 15870: och en svag beläggning. att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 15871: Trafiken från Korsnäs går till största delen på upptar 1 000 000 mark för påbörjandet av 15872: denna väg mot Vasa. Korsnäs har samarbete med grundförbättringsarbetena på avsnittet 15873: Malax när det gälier många kommunala service- Malax-Korsnäs av Strandvägen. 15874: 15875: Helsingfors den 11 februari 1986 15876: 15877: Håkan Malm Ole Norrback 15878: 416 1986 vp. 15879: 15880: Raha-asia-aloite n:o 391 Suomennos 15881: 15882: 15883: 15884: 15885: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Maalahden ja Korsnäsin väli- 15886: sen tieosuuden perusparantamiseen 15887: 15888: 15889: Eduskunnalle 15890: 15891: Mustasaaressa oleva Maalahden ja Korsnäsin pahtuva liikenne on vilkas. Tämän lisäksi tätä tie- 15892: kautta Närpiöön valtatieltä n:o 8 johtava ns. Ran- tä käytetään usein myös Mustasaaren eteläosista ja 15893: tatie on vilkkaasti liikennöity. Tie rakennettiin Maalahdesta etelään tapahtuvassa liikenteessä. 15894: 1950-luvulla. Se on perusparannettu ja sitä on le- Tämän tien vilkas ja vaarallinen liikennemuoto on 15895: vennetty valtatien ja Maalahden välisellä osuudel- öljyn kuljetus Vaasan eteläpuolella oleville kasvi- 15896: la 1970-luvun alussa. Korsnäsin ja Närpiön väli- huoneille. 15897: nen osuus rakennettiin myöhemmin, ja tämä tie- On varsin tärkeätä, että Rantatie on hyvässä 15898: osuus on tyydyttävässä kunnossa ja riittävän leveä. kunnossa ja että ennen kaikkea Maalahden ja 15899: Maalahden ja Korsnäsin välinen osuus on sitä Korsnäsin välinen osuus perusparannetaan. 15900: vastoin erittäin huonossa kunnossa liikennetiheyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 15901: tä ajatellen. Tie on liian kapea vilkkaalle ja ras- 15902: kaalle liikenteelle. Sitä paitsi sen pohja on paikoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15903: tellen huono ja päällystys heikko. 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 15904: Liikenne Korsnäsista Vaasaan kulkee suurim- markkaa Rantatien Maalahden ja Korsnä- 15905: maksi osaksi tätä tietä. Korsnäsilla on useita kun- sin välisen osuuden perusparannustöiden 15906: nallisia palveluja koskevaa yhteistyötä Maalahden aloittamiseksi. 15907: kanssa; tästä syystä kevyt, molempiin suuntiin ta- 15908: 15909: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 15910: 15911: Håkan Malm Ole Norrback 15912: 1986 rd. 417 15913: 15914: Finansmotion nr 392 15915: 15916: 15917: 15918: 15919: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av Öster- 15920: hankmo- och Västerhankmo-vägarna i Korsholm 15921: 15922: 15923: Tili Riksdagen 15924: 15925: Kostnaderna för vägbyggande och -underhåli är hankmo-vägen är 258 fordon per dygn. Trafiken 15926: exceptionelit höga inom Vasa väg- och vatten- förutsätter, enligt gäliande normer, att vägarna 15927: byggnadsdistrikt, specielit i kustregionen. Land- skulie vara permanentbelagda. 15928: skapet utgörs långt av gammalt sjöbotten vilket Den livliga trafiken på Hankmo-vägarna utgörs 15929: gör att grunden är svag och kräver dyra lösningar dels av transporter tililantbruket och pälsdjursnä- 15930: för dagens trafikbeläggning. Detta har gjort att ringen, dels av en livlig pendeltrafik tili arbets- 15931: distriktet har många grusvägar med stor trafiktät- platser i Kvevlax och Vasa. Som läger är nu är vä- 15932: het som är i synnerligen dåligt skick. Vid fördel- garna närmast oframkomliga vissa tider av året, 15933: ningen av anslag för vägbyggande och -underhåli något som inte kan accepteras. Grundförbättring 15934: borde detta faktum beaktas i högre grad än hit- och beläggning är ofrånkomligt för att utkomsten 15935: tills. och servicen tili befolkningen skall kunna tryggas. 15936: Två vägar som är typexempel på __ dessa dåliga Hänvisande tili ovanstående motiveringar före- 15937: grusvägar är bygdeväg nr 17813 tili Osterhankmo slår undertecknade 15938: och nr 17819 tili Västerhankmo i Korsholms kom- 15939: mun. Den förra är 10,2 km och den senare 3,2 km att Riksdagen i statsforslaget för år 1987 15940: lång och båda har sin början från den s.k. Petsmo- upptar 500 000 mark för påbörjandet av 15941: vägen. Trafiktätheten på Österhankmo-vägen är grundförbä~~ringsarbetena och belägg- 15942: 430 fordon per dygn med hela 485 fordon på de ningen av Osterhankmo- och Västerhank- 15943: 8 första kilometerna. Trafiktätheten på Väster- mo-vägarna i Korsholm. 15944: 15945: Helsingfors den 11 februari 1986 15946: 15947: Håkan Malm Ole Norrback 15948: 15949: 15950: 15951: 15952: 53 260148U 15953: 418 1986 vp. 15954: 15955: Raha-asia-aloite n:o 392 Suomennos 15956: 15957: 15958: 15959: 15960: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustasaaressa SiJaitsevien 15961: Österhankmon ja Västerhankmon teiden perusparantamiseen 15962: 15963: 15964: Eduskunnalle 15965: 15966: Teiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset lometrin matkalla. Liikenne edellyttää voimassa 15967: ovat poikkeuksellisen korkeat Vaasan tie- ja vesira- olevien normien mukaan sitä, että tiet olisivat 15968: kennuspiirissä, erityisesti rannikkoalueella. Alue päällystetyt. 15969: on suureksi osaksi vanhaa merenpohjaa, mistä Hankmo-teiden liikenteen vilkkaus johtuu osit- 15970: johtuu, että perusta on heikko ja vaatii kalliita rat- tain maatalouden ja turkistarhauksen kuljetuksis- 15971: kaisuja vastatakseen tämän päivän liikenteen vaa- ta, osittain vilkkaasta edestakaisesta liikenteestä 15972: timuksia. Tästä on ollut seurauksena, että piirissä Koivulahdella ja Vaasassa sijaitseviin työpaikkoi- 15973: on paljon sorateitä, joiden liikennetiheys on suuri hin. Tätä nykyä tiet ovat lähes liikennekelvotto- 15974: ja jotka ovat varsin huonossa kunnossa. Jaettaessa mia joinakin aikoina vuodesta, mitä ei voida hy- 15975: määrärahoja teiden rakentamiseen ja ylläpitoon väksyä. Perusparannus ja päällystys on väistämä- 15976: tämä tosiasia tulisi ottaa huomioon tähänastista töntä, jotta väestön toimeentulo ja palvelut voitai- 15977: suuremmassa määrin siin turvata. 15978: Kaksi malliesimerkkiä tällaisista huonoista sora- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15979: teistä ovat kylätiet n:o 17813 Österhankmoon ja tavasti, 15980: n:o 17819 Västerhankmoon, molemmat Musta- 15981: saaren kunnassa. Edellisen pituus on 10,2 km ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15982: jälkimmäisen 3,2 km, ja molemmat alkavat ns. 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 15983: Petsmon tiestä. Österhankmon tien liikennetiheys määrärahan Österhankmon ja Västerhank- 15984: on 430 ajoneuvoa vuorokaudessa määrän ollessa mon teiden perusparantamisen ja päällys- 15985: peräti 485 ajoneuvoa kahdeksan ensimmäisen ki- tämisen aloittamiseksi Mustasaaressa. 15986: 15987: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 15988: 15989: Håkan Malm Ole Norrback 15990: 1986 rd. 419 15991: 15992: Finansmotion nr 393 15993: 15994: 15995: 15996: 15997: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag for nybyggnadsarbeten på 15998: vägen melian Molpe och Bergö 15999: 16000: 16001: Tili Riksdagen 16002: 16003: Vägen tili Bergö skärgårdsdel i Malax går över ten är det nödvändigt med en grundlig ombygg- 16004: det s.k. Bredskäret i Korsnäs. Sträckan från bron nad av vägen. Traflken ökar stadigt och kräver en 16005: i Molpe tili färjfästet vid Bredskärs andra ända är högre standard på vägen. Eftersom skärgårdsbor- 16006: ca 10 km. Vägen byggdes för över 20 år sedan. na också är beroende av färjförbindelse borde de 16007: Vägavsnittet på Bredskär är byggd för en betyd- vägavsnitt som flnns melian skärgården och fast- 16008: ligt lättare och mindre traflk än vad som förekom- landet vara i ett sådant skick att traflken löper 16009: mer på den i dag. Den är därför smal och byggd smidigt. 16010: på dålig grund. Dänili är oljegrusbeläggningen Med hänvisning tili ovanstående föreslår under- 16011: sliten och borde förbättras. tecknade 16012: För att göra traflken för skärgårdsborna smidi- 16013: gare och för att göra vägen mera trafiksäker borde att Rzksdagen i statsforslaget /ör år 1987 16014: vägavsnittet på Bredskär ombyggas. Vägen borde upptar 1 000 000 mark för påbörjandet av 16015: breddas och därtili grundförbättras på väsentliga ombyggnadsarbeten på vägen mellan Mol- 16016: sträckor. lnte minst med tanke på traflksäkerhe- pe och Bergö på Bredskär. 16017: 16018: Helsingfors den 11 februari 1986 16019: 16020: Håkan Malm Ole Norrback 16021: 420 1986 vp. 16022: 16023: Raha-asia-aloite n:o 393 Suomennos 16024: 16025: 16026: 16027: 16028: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Moikipään ja Bergön kylien 16029: välisen tien uudelleen rakentamisen aloittamiseen 16030: 16031: 16032: Eduskunnalle 16033: 16034: Tie Maalahden kunnassa sijaitsevaan Bergön taa perusparannus olennaisilta osin. Varsinkin lii- 16035: saaristoon kulkee Korsnäsin kunnassa Bredskäret- kenneturvallisuuden vuoksi on tärkeää, että tie ra- 16036: saaren yli. Tieosuus Moikipään sillalta Bredskäret- kennetaan perusteellisesti uudelleen. Liikenne li- 16037: saaren toisessa päässä olevaan lauttarantaan on sääntyy jatkuvasti ja vaatii tieltä parempaa laatua. 16038: noin 10 kilometrin mittainen. Tie rakennettiin yli Koska Saaristolaiset ovat myös riippuvaisia laut- 16039: 20 vuotta sitten. tayhteydestä, tulisi saariston ja mantereen välisten 16040: Tieosuus Bredskäret-saarella on rakennettu ny- tieosuuksien olla sellaisessa kunnossa, että liiken- 16041: kyistä merkittävästi kevyempää ja vähäisempää lii- ne sujuu joustavasti. 16042: kennettä varten. Se on siksi kapea ja rakennettu Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 16043: huonolle perustalle. Lisäksi öljysorapäällyste on 16044: kulunut ja parantamisen tarpeessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16045: Jotta liikennöinti tehtäisiin saaristolaisille jous- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 16046: tavammaksi ja jotta tiestä tulisi liikenneturvalli- kan määrärahan Matkipään ja Bergön väli- 16047: sempi, tulisi Bredskäret-saaren tieosuus rakentaa sen tien uudelleenrakennustöiden aloitta- 16048: uudelleen. Tietä tulisi leventää, ja lisäksi toteut- miseen Bredskäret-saarella. 16049: 16050: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 16051: 16052: Håkan Malm Ole Norrback 16053: 421 16054: 1986 rd. 16055: 16056: Finansmotion nr 394 16057: 16058: 16059: 16060: 16061: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av hamnbygget 16062: på Strömmingsbådan i Malax 16063: 16064: 16065: Tili Riksdagen 16066: 16067: Fisket är fortfarande en näring av betydelse i måste söka sig längre mot land vilket helt natur- 16068: Österbotten. Specielit i skärgårdsområdena och ligt är kostsammare och skapar större osäkerhet för 16069: kustbyarna har den betydelse för utkomsten. u trustningen. 16070: Omständigheterna har gjort det nödvändigt att Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen hae planerat 16071: söka fångsten längre och längre ut tili havs. Detta en skyddshamn på nämnda Strömmingsbådan 16072: kräver också bättre utrustning viiken är dyrare i och det är viktigt att byggnadsarbetena kunde på- 16073: anskaffning och drift än tidigare. Specielit är det- börjas och slutföras så fort som möjligt. 16074: ta fallet vid laxfiske. Med hänvisning tili ovan anförda föreslår un- 16075: På Bergö i Malax kommun finns flera fiskare dertecknade, 16076: som bedriver fiske i trakten av den s.k. Ström- 16077: mingsbådan. Fiatsen är långt ute tili havs och fis- att Riksdagen i stats/örslaget för år 1987 16078: karna ligger ofta i lä för Strömmingsbådan när de upptar 500 000 mark för påbör.fandet av 16079: väntar på fångst. Det finns dock ingen utbyggd hamnbygget på Strömmingsbådan i Ber- 16080: skyddshamn vilket gör att fiskarna vid hårt väder gö, Malax. 16081: 16082: Helsingfors den 11 februari 1986 16083: 16084: Håkan Malm Ole Norrback 16085: 422 1986 vp. 16086: 16087: Raha-asia-aloite n:o 394 Suomennos 16088: 16089: 16090: 16091: 16092: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Maalahden Strömmingsbå- 16093: danin sataman rakentamisen aloittamiseen 16094: 16095: 16096: Eduskunnalle 16097: 16098: Kalastus on yhä tärkeä elinkeino Pohjanmaalla. luonnollisesti tulee kalliimmaksi ja pyyntivälinei- 16099: Erityisesti saaristoalueilla ja rannikkokylissä sillä den kannalta epävarmemmaksi. 16100: on merkitystä toimeentulon kannalta. Olosuhteet Tie- ja vesirakennushallitus on suunnitellut 16101: ovat pakottaneet hakemaan saaliita yhä kauempaa suojasataman rakentamista edellä mainitulle 16102: mereltä. Tämä edellyttää parempia varusteita, jot- Strömmingsbådanille ja on tärkeätä, että raken- 16103: ka ovat aikaisempia kalliimpia hankkia ja ylläpi- nustyöt voitaisiin aloittaa ja saattaa loppuun niin 16104: tää. Erityisesti tämä koskee lohenkalastusta. pian kuin mahdollista. 16105: Maalahden kunnan Bergässä useat kalastajat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16106: harjoittavat kalastusta nk. Strömmingsbådanin tavasti, 16107: vaiheilla. Paikka sijaitsee kaukana ulkomerellä ja 16108: kalastajat pysyttelevät usein Strömmingsbådanin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16109: suojassa saalista odottaessaan. Täällä ei kuiten- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 16110: kaan ole mitään rakennettua suojasatamaa, mistä kaa Maalahden kunnan Bergässä szjaitse- 16111: seuraa, että kalastajien täytyy kovalla tuulella ha- van Strömmingsbådanin sataman rakenta- 16112: keutua lähemmäksi rannikkoa, jolloin pyynti misen aloittamiseksi. 16113: 16114: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 16115: 16116: Håkan Malm Ole Norrback 16117: 1986 vp. 423 16118: 16119: Raha-asia-aloite n:o 395 16120: 16121: 16122: 16123: 16124: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäsalmen lentokentän 16125: kunnossapitokustannuksiin 16126: 16127: 16128: Eduskunnalle 16129: 16130: Oulun läänissä olevaa Pyhäsalmen lentokenttää osakkaita Pyhäjärveltä sekä naapurikunnista. 16131: ylläpitää osakeyhtiö, jonka omistavat Pyhäjärven Saint-Air Oy:llä on mahdollisuus ja tarve säännöl- 16132: kunta ja Pyhäjärven Ilmailukerho ry. Osakepää- listää lentoliikenne. Liikennettä hoidetaan kah- 16133: oma on 1,0 milj. mk. Lentokentän maapohjat della kaksimoottorikoneella. Lentoyhteyden suu- 16134: omistaa Pyhäjärven kunta, joka on vuokrannut ne rimpia käyttäjiä ovat Outokumpu Oy:n Pyhäsal- 16135: edelleen Pyhäsalmen Lentokenttä Oy:lle. Kenttä men kaivos ja alueen kunnat. 16136: on varustukseltaan mittarilentokenttä. Tällä het- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16137: kellä kentällä on cloud-break -lähestymismenetel- taen, 16138: mä. Kenttä on 1 000 metriä pitkä, asfalttipäällys- 16139: teinen ja suurtehovaloilla varustettu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16140: Pyhäsalmen lentokentältä on toteutettu puo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 16141: lentoista vuoden ajan taksilentoliikennettä Hel- 31.47.41 500000 markkaa Pyhäsalmen 16142: sinkiin. Käyttäjämäärät ovat koko ajan lisäänty- lentokentän ylläpidon avustamiseen. 16143: neet. Lentämistä hoitaa Saint-Air Oy, jossa on 16144: 16145: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 16146: 16147: Kalevi Mattila Tellervo Nousiainen Väinö Raudaskoski 16148: 424 1986 vp. 16149: 16150: Raha-asia-aloite n:o 396 16151: 16152: 16153: 16154: 16155: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nokan varikon kehittä- 16156: miseen Hartolassa 16157: 16158: 16159: Eduskunnalle 16160: 16161: Hartolassa Nokan kylässä sijaitsee Asevarikko teydet tieosan Metsäkoski-Vehkalahti valmistut- 16162: 2:n varikko. Nykyisin varikolla on tilava esikunta- tua viime syksynä. 16163: rakennus, isokokoinen varastokorjaamorakennus, Puolustusministeriössä tehtyjen suunnitelmien 16164: lämpökeskus sekä erilliset aidatut ja vartioidut va- mukaan Nokan varikon laajentaminen maksaisi 16165: rastorakennusalueet. Alueella sijaitsee myös 12- varasto-osaston osalta 3 miljoonaa markkaa ensi 16166: asuntoinen kerrostalo. Asunnoista on keskimäärin vuonna sekä uuden varastoalueen rakentaminen 16167: ollut puolet käytössä johtuen siitä, että varikkoa ei 10 miljoonaa markkaa vuonna 1988. 16168: ole rakennettu alkuperäisten suunnitelmien laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16169: juiseksi. taen, 16170: Koska puolustusvoimilla on jatkuvaa varastoin- 16171: titarvetta, Nokan varikon jatkokehittäminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16172: siis monesta eri syystä perusteltua. Käytännössä 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar- 16173: laajentaminen maa-alueiden osalta ei ole ongel- kan määrärahan Nokan varikon lisäraken- 16174: mallista, koska varikko sijaitsee valtion omistamil- tamista varten Hartolassa. 16175: la mailla. Alueella on myös erittäin hyvät tieyh- 16176: 16177: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 16178: 16179: Mauti Miettinen Pirjo Rusanen 16180: 1986 vp. 425 16181: 16182: Raha-asia-aloite n:o 397 16183: 16184: 16185: 16186: 16187: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 414 (Hei- 16188: nola kk-Voikoski) parantamiseksi 16189: 16190: 16191: Eduskunnalle 16192: 16193: Heinola kk:n-Voikosken maantiestä on Hei- puutavara- ja linja-autoliikennettä. Samoin kou- 16194: nolan puoleinen alkuosa parannettu ja päällystet- lulaiskuljetukset palvelevat paikallisia asukkaita. 16195: ty kantatien n:o 60 rakentamisen yhteydessä. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16196: mä sekä suoritetut yksittäiset tienoikaisut ovat taen, 16197: huomattavasti parantaneet tien käyttöä. TVL:n 16198: Mikkelin piiri on laatinut tieosalle Kirkkoportti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16199: Kauppi ja Kauppi-Sonnanen parantamissuunni- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 16200: telmat. Näiden parannustöiden kustannusarvio 31.24. 77 2 000 000 markan suuruisen 16201: on noin 5 miljoonaa markkaa. määrärahan maantien n:o 414 (Heinola 16202: Tiellä on runsaan huvila-asutuksen aiheutta- kk-Vozkoskz) perusparannustözden aloit- 16203: man kevyen läpikulkuliikenteen lisäksi raskasta tamiseksi. 16204: 16205: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 16206: 16207: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen 16208: 16209: 16210: 16211: 16212: 54 260148U 16213: 426 1986 vp. 16214: 16215: Raha-asia-aloite n:o 398 16216: 16217: 16218: 16219: 16220: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Korvenkylän paikallistien 16221: rakentamiseen Mäntyharjussa 16222: 16223: 16224: Eduskunnalle 16225: 16226: Uuden Korvenkylän paikallistien rakentaminen Korvenkylän tiehankkeen suunnitelmat on vah- 16227: Mäntyharjusta Virransalmen kautta Voikoskelie ja vistettu tie- ja vesirakennushallituksessa. Hanke 16228: sieltä edelleen Kymenlaaksoon on välttämätöntä on sijoitettu TVL:n Mikkelin piirin toimenpide- 16229: Kymenlaaksoon suuntautuvan tieyhteyden paran- ohjelmassa vuosille 1986-87. Tiehankkeen kus- 16230: tamiseksi. Korvenkylän paikallistien rakentami- tannusarvio on 6, 7 miljoonaa markkaa. Korvenky- 16231: sella parannetaan myös paikallisia tieyhteyksiä län paikallistiehanketta ei kuitenkaan ole sisälly- 16232: Mäntyharjun kuntakeskuksen ja Voikosken teh- tetty hallituksen ensi vuoden budjettiesitykseen. 16233: dasyhdyskunnan välillä. Tämä on tarpeen erityi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16234: sesti sen vuoksi, että Mäntyharjun kunta on viime taen, 16235: vuonna rakentanut Voikoskelie rivitalon, johon 16236: asuntojen lisäksi on sijoitettu Voikosken postiase- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16237: man tilat. Voikosken teollisuusyhdyskunnan ke- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 16238: hittäminen sekä työpaikkojen ja palvelusten ke- 31.24.51 2 000 000 markan määrärahan 16239: hittäminen kuuluvatkin keskeisesti Mäntyharjun Korvenkylän paikallistien rakentamistöi- 16240: kunnan kehittämistavoitteisiin. den aloittamiseksi Mäntyharjussa. 16241: 16242: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 16243: 16244: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen 16245: 1986 vp. 427 16246: 16247: Raha-asia-aloite n:o 399 16248: 16249: 16250: 16251: 16252: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Leppäkorven paikallistien 16253: parantamiseen Sysmässä 16254: 16255: 16256: Eduskunnalle 16257: 16258: Tällä hetkellä Sysmän tärkein tiehanke on Lep- Leppäkorven paikallistien parantamiseksi ja ke- 16259: päkorven paikallistie. Tie kulkee alkuosaltaan Sys- vyen liikenteen väylien rakentamiseksi on Mikke- 16260: män kirkonkylän taajaman kautta. Taajaman asu- lin tiepiirissä valmistunut suunnitelma. Tien ra- 16261: tus on huomattavassa määrin levinnyt juuri tämän kentamiseksi on Sysmän kunta laatinut taajama- 16262: tien suuntaan. Leppäkorven paikallistie ei kuiten- alueelle kaavan muutoksen. 16263: kaan nykyisellään tyydytä jatkuvasti kasvavan lii- Edellä olevan perusteella ja ottaen huomioon 16264: kenteen tarpeita. Sysmän kunnan työllisyystilanne ehdotamme 16265: Erityisen ongelman muodostaa kevyen liiken- kunnioittaen, 16266: teen väylien puuttuminen. Ongelma korostuu 16267: sen johdosta, että koululaiset ja vanhukset käyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16268: vät tietä runsaassa määrin, koska kirkonkylän ala- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 16269: aste, vanhainkoti, terveyskeskus, 9 vuokrakerros- kan määrärahan Leppäkorven paikallistien 16270: taloa ja useita rivitaloja sijaitsee tien vaikutuspii- n:o 15040 parantamistöiden aloittamiseksi 16271: rissä. Sysmässä. 16272: 16273: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 16274: 16275: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen 16276: 428 1986 vp. 16277: 16278: Raha-asia-aloite n:o 400 16279: 16280: 16281: 16282: 16283: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suurlahden-Hurissalon 16284: paikallistien (n:o 11321) parantamiseen 16285: 16286: 16287: Eduskunnalle 16288: 16289: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiiri on laatinut maan Astuvansalmessa. Lisäksi tien yleistä ja myös 16290: suunnitelman paikallistien n:o 11321 parantami- liikenteellistä merkitystä lisäävät sen varrella sijait- 16291: seksi välillä Mäkelä-Toijola. Tie- ja vesiraken- sevat Ristiinan kunnan vanhainkoti, Toijalan pe- 16292: nushallitus on vahvistanut parantamissuunnitel- ruskoulun ala-aste, kyläkauppa Someenjärvellä se- 16293: man 3.2.1984. Tien perusparantaminen on välttä- kä tien varrella oleva yritystoiminta. Etelä-Savon 16294: mätöntä liikenneturvallisuuden ja liikennöitävyy- seutukaavaliitto on runkokaavassaan v. 1974 ja ra- 16295: den parantamisen johdosta. Tarkoitus on ohittaa kennussuunnitelmassaan v. 1975 luokitellut tien 16296: suunnitelman alkuosalla oleva Tiliinmäki ja suu- laajan alueen ainoaksi kokoojatieksi. Tie- ja vesi- 16297: rentaa vaaka- ja pystytason kaarresäteitä. Kanta- rakennushallituksen tiepiirille antamien ohjeiden 16298: vuuden parantamiseksi on tarkoitus lisätä päällys- mukaan kokoojatietä on pidettävä maantienä. 16299: rakennekerroksia ja päällystää tie öljysoralla. Onkin välttämätöntä, että koko Suurlahden- 16300: Tien merkitys kahden kuntakeskuksen Ristii- Hurissalon tie perusparannetaan ja kestopääl- 16301: nan ja Puumalan yhdystienä on viime vuosina lystetään sekä muutetaan paikallistiestä maan- 16302: Varkaantaipaleen uuden kanavasillan ja Nykysal- tieksi. 16303: men sillan valmistuttua huomattavasti lisäänty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16304: nyt. Myös raskaan liikenteen määrä on kasvanut. taen, 16305: Tiellä on runsaasti puutavaraliikennettä. 16306: Mikkelin läänin maakuntaliitto on nimennyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16307: tien Savon maisematieksi. Sen varrella sijaitsevat 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 16308: matkailullisesti merkittävät Varkaantaipaleen ka- 31.24.51 2 000 000 markan määrärahan 16309: nava, Pientoijalan talomuseo ja pohjoismaiden Suurlahden-Hunssalon paikalltstien pe- 16310: suurimmat esihistorialliset kalliomaalaukset Sai- rusparannustöiden aloittamzseksi. 16311: 16312: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 16313: 16314: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen 16315: 429 16316: 1986 vp. 16317: 16318: Raha-asia-aloite n:o 401 16319: 16320: 16321: 16322: 16323: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan-Huutokos- 16324: ken rataosan kiskotuksen vaihdon suorittamiseen 16325: 16326: 16327: Eduskunnalle 16328: 16329: Rataosalla Savonlinna-Huutokoski on suori- On myös korostettava, että kiskotuksen vaihto 16330: tettu perusparannustöitä välillä Savonlinna- on erittäin miestyövaltaista ja kiskotuksen vaihto 16331: Kerisalo (55 km). Perusparannustyöt ovat paran- työllistäisi miehiä huomattavasti enemmän kuin 16332: taneet radan routimiskestävyyttä siten, että kisko- esimerkiksi tietyöt. 16333: tuksen vaihto tällä rataosalla voidaan suorittaa Edellä olevan perusteella ja ottaen huomioon 16334: normaalisti. Rataosalla Kerisalo-Huutokoski (22 Savonlinnan talousalueen heikkenevän työllisyys- 16335: km) voidaan kiskotuksen vaihto suorittaa vähäis- tilanteen ehdotamme kunnioittaen, 16336: ten perusparannustöiden jälkeen. Kiskojen vaih- 16337: dolla voitaisiin rataosa nostaa ryhmään V 1. Kus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16338: tannuksiltaan vaihtotyö muodostuisi vatsin edulli- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 16339: seksi, sillä Valtionrautateillä on mahdollisuus si- 31. 90. 78 5 000 000 markan määrärahan 16340: joittaa rataosaan muualla käytettyjä kiskoja (43- Savonlinnan-Huutokosken rataosan kis- 16341: 54 kg), joten uusia kiskoja ei tarvitse hankkia. kotuksen vaihtotyön aloittamiseksi. 16342: 16343: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 16344: 16345: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen 16346: 430 1986 vp. 16347: 16348: Raha-asia-aloite n:o 402 16349: 16350: 16351: 16352: 16353: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin keskussairaalan 16354: laajennuksen vaatimien lisävirkojen perustamiseen 16355: 16356: 16357: Eduskunnalle 16358: 16359: Mikkelin keskussairaalan laajennusosan käyt- raalan tuberkuloosipiirin toiminta keuhkosairauk- 16360: töönotto on suunniteltu toteutettavaksi tämän sien vuodeosastoineen sekä todennäköisesti myös 16361: syksyn aikana niiden virkojen varassa, jotka ovat keskussairaalapiirin neurologia. Näitten sekä jo 16362: käytettävissä siksi, että vanhan sairaalan peruskor- olemassa olevien toimintojen kehittämiseksi niin, 16363: jauksen vuoksi vuodeosastoja on poissa käytöstä. että laajennusalan toimitilat saadaan tehokkaa- 16364: Näin sairaalalaajennuksen toiminta saadaan jous- seen käyttöön, tarvitaan edellä mainitut lisävirat. 16365: tavasti käyntiin. Vuosina 1988-1989 vuodeosas- Hoitohenkilöstöä sekä avustavaa henkilöstöä lisää- 16366: totoiminta ja tämän mukana myös palveluyksi- mällä voidaan toimintoja järjestää, lisätä sairaalan 16367: köitten toiminta laajenee ja viimeistään silloin tu- kapasiteettia sekä huolehtia riittävästi välttämät- 16368: lisi sairaalan saada kaikki sen tarvitsemat virat. tömästä potilasturvallisuudesta. 16369: Kun tiedetään, että budjettivuoden virat saadaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16370: käyttöön vasta loppuvuodesta, on tärkeää, että tavasti, 16371: uusia virkoja saadaan jo vuosien 1986 ja 1987 ta- 16372: lousarvioihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16373: Valtion viranomaisten suunnitelmien mukaan 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 16374: keskussairaalalle on luvassa 88 virkaa. Kuitenkin 33.79.30 lisäyksenä 5000000 markan 16375: todellinen virkojen tarve on 163, eli virkoja tarvit- määrärahan Mikkelin keskussairaalan laa- 16376: taisiin lisää 75. Tämä selittyy sillä, että täysin jennuksen vaatimien lisävirkojen perusta- 16377: uusina toimintakokonaisuuksina tulee keskussai- miseksi. 16378: 16379: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 16380: 16381: Mauri Miettinen Pirjo Rusanen 16382: 1986 vp. 431 16383: 16384: Raha-asia-aloite n:o 403 16385: 16386: 16387: 16388: 16389: J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimaneuvojatasoisten 16390: virkojen perustamiseksi eräisiin Varsinais-Suomen työvoimatoi- 16391: mistoihin 16392: 16393: Eduskunnalle 16394: 16395: Turun työvoimapunn alueen 15 työvoimatoi- Tilanteet, joissa virkailija joutuu työskentelemään 16396: mistosta neljässä eli Kemiön, Naantalin, Paimion yksin, aiheuttavat käytännön työlle monenlaisia 16397: ja Someron työvoimatoimistoissa on vain kaksi va- ongelmia ja esteitä, esim: 16398: kituista virkailijaa: toimistonhoitaja ja työvoima- - yhteydenpito ulkopuolisiin tahoihin vai- 16399: neuvoja. Samaan aikaan koko maassa on yhteensä keutuu 16400: vain 12 kahden hengen työvoimatoimistoa, joten - yritys- ja kuntakäyntejä ei voi suorittaa 16401: kolmannes näistä työvoimatoimistoista sijaitsee - erilaisten yhteistyöryhmien kokouksiin et 16402: Turun työvoimapiirissä. Potentiaalista palvelutar- voi osallistua 16403: vetta ja siten työmäärää näissä toimistoissa osoitta- - sivuvastaanotot on peruutettava 16404: vat mm. toimistojen alueiden työvoimamäärät, - palvelutaso laskee yleensäkin 16405: jotka ovat seuraavat: Kemiö 3 968, Naantali - ajoittain pakollisten menojen ilmetessä toi- 16406: 5 346, Paimio 5 160 ja Somero 4 660. Erityisen misto on jopa suljettava. 16407: vaikea on tilanne Kemiön toimistossa, jonne on Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16408: vaikeaa alueen kaksikielisyyden takia löytää edes 16409: tilapäistä työvoimaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16410: Käytännössä kahden virkailijan toimistoissa 1987 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark- 16411: suuri osa vuodesta joudutaan työskentelemään kaa kolmannen työvoimaneuvojatasoisen 16412: vain yhden työntekijän voimin. Tällaisia tilanteita virkailtjan viran perustamiseksi Kemiön, 16413: aiheuttavat jo mm. virkailijoiden vuosilomat, Naantalin, Paimion ja Someron työvoima- 16414: omat ja lasten sairaudet, koulutuksessa olot yms. toimistoihin. 16415: 16416: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 16417: 16418: Jukka Mikkola Paula Eenilä 16419: Liisa Hilpelä Anna-Liisa Jokinen 16420: Heli Astala 16421: 432 1986 vp. 16422: 16423: Raha-asia-aloite n:o 404 16424: 16425: 16426: 16427: 16428: J. Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyskoulutuksen 16429: erilliskurssipaikkojen saamiseksi Turun työvoimapiirin ammatilli- 16430: sille kurssikeskuksille 16431: 16432: 16433: Eduskunnalle 16434: 16435: Turun työvoimapunn kuuden ammatillisen Wärtsilän Naviren toiminta Paraisilla on pää- 16436: kurssikeskuksen yhteinen oppilaspaikkamäärä tetty lopettaa tammikuun aikana. Naviressa on 16437: vuodelle 1986 on 1 730 paikkaa, joista 1 480 on 200 työntekijää ja 70 toimihenkilöä, jotka lähes 16438: nk. perustamispäätöksen mukaisia paikkoja, ja kaikki ovat vaarassa näin jäädä työttömiksi. 16439: 250 nk. erilliskurssipaikkoja. Jälkimmäiset ovat Rauma-Repolan Rauman telakalla on annettu 16440: paikkoja, joita voidaan joustavammin lisätä työlli- lomautuksen ennakkoilmoitus, joka koskee 480 16441: syystilanteen niin vaatiessa. Alustavassa esitykses- työntekijää ja Uudenkaupungin telakan, jossa on 16442: sään vuodelle 1986 Turun työvoimapiiri esitti näi- 660 työntekijää, tilauskanta käsittää yhden aluk- 16443: den paikkojen lukumääräksi 300, jolloin paikko- sen, jonka luovutus on toukokuussa 1986. 16444: jen yhteismäärä olisi 1 780. Tämä esitys tehtiin ai- Työllisyyskoulutuksena tapahtuva jatko-, täy- 16445: kana, jolloin telakoiden erittäin pahaksi käänty- dennys- ja uudelleenkoulutus on yksi parhaimpia 16446: nyt ja edelleen uhkaavasti paheneva tilanne ei vie- keinoja lomautusten tai irtisanomisten kohteeksi 16447: lä ollut tiedossa. joutuneiden henkilöiden työllistämisen turvaami- 16448: Turun työvoimapiirin alueella on tapahtunut seksi. Turun työvoimapiirin alueen kurssikeskus- 16449: odottamattoman nopea työllisyystilanteen heikke- ten oppilaspaikat eivät kuitenkaan uudelleen jär- 16450: neminen, erityisesti telakkateollisuudessa. Öljyn jestettynäkään riitä nyt näin voimakkaan tilapäi- 16451: hinnan alenemisen vaikutukset Neuvostoliiton sesti ilmenevän koulutustarpeen tyydyttämiseen. 16452: kauppaan saattavat vielä kärjistää tilannetta. Myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16453: muussa metalliteollisuudessa on odotettavissa lo- tavasti, 16454: mautuksia ja jopa irtisanomisia. 16455: Wärtsilän Pernon telakka on joutunut lomaut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16456: tamaan 200 työntekijää ja kevään aikana lomau- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 700 000 16457: tukset saattavat nousta vielä useilla sadoilla työn- markkaa 100 työllisyyskoulutuksen erzllis- 16458: tekijöillä. Lomautusten ja irtisanomisten kohteek- kurssioppilaspaikan osoittamiseksi Turun 16459: si saattaa myös joutua huomattava määrä toimi- työvoimapiin'n alueen kurssikeskukstlle lii- 16460: henkilöitä. Wärtsilän Dieseltehtaalla Turussa on hinnä telakat/ta irtisanottujen tai lomau- 16461: annettu lomautuksen ennakkoilmoitus 125 työn- tettujen työntektjöiden jatko-, täydennys- 16462: tekijälle. Mikäli uusia tilauksia ei saada, toteutu- ja uudelleenkouluttamiseksi. 16463: vat lomautukset ja uusia ennakkoilmoituksia jou- 16464: dutaan antamaan. Viimeksi Dieseltehdas on jou- 16465: tunut lomauttamaan 1970-luvulla. 16466: 16467: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 16468: 16469: Jukka Mikkola Paula Eenilä 16470: Liisa Hilpelä Anna-Liisa Jokinen 16471: Heli Astala 16472: 1986 vp. 433 16473: 16474: Raha-asia-aloite n:o 405 16475: 16476: 16477: 16478: 16479: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion omistamien kult- 16480: tuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostamiseen 16481: 16482: 16483: Eduskunnalle 16484: 16485: Viime aikoina on useissa eri yhteyksissä kiinni- Kaikki valtion omistamat kulttuurihistorialli- 16486: tetty huomiota kulttuurihistoriallisesti tai raken- sesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaat raken- 16487: nustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten suoje- nukset olisi luetteloitava hallinnonhaaroittain 16488: luun ja perusparantamiseen. Julkisuuteen on tul- ja ryhdyttävä laatimaan näiden rakennusten kun- 16489: lut tapauksia, joissa yksityisten omistamia raken- nostamista ja perusparantamista varten suunni- 16490: nuksia on haluttu suojella kulttuurihistorialli- telmia. 16491: sesti tai rakennustaiteellisesti erittäin arvokkaina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16492: Valtion eri hallinnonhaaroilla on myös omistuk- taen, 16493: sessaan tällaisia rakennuksia. Monin eri paikoin 16494: on havaittavissa niiden huono ulkonäkö ja kunto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16495: Ne olisivat korjaamisen ja perusparantamisen tar- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 16496: peessa. 29.94.50 5 000 000 markkaa valtion omis- 16497: Kun valtion viranomaiset määräävät yksityisten tamien kulttuurihistoriallisesti arvokkai- 16498: omistamia rakennuksia suojeltavaksi kulttuurihis- den rakennusten kunnostamiseen ja perus- 16499: toriallisesti erittäin arvokkaina, olisi erityistä huo- parantamiseen. 16500: miota myös kiinnitettävä valtion omien arvokkai- 16501: den rakennusten suojeluun ja kuntoon. 16502: 16503: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 16504: 16505: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen 16506: Lea Kärhä Aino Pohjanoksa Päivi Varpasuo 16507: 16508: 16509: 16510: 16511: 55 260148U 16512: 434 1986 vp. 16513: 16514: Raha-asia-aloite n:o 406 16515: 16516: 16517: 16518: 16519: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta uskonnollisten lehtien tu- 16520: kemiseen 16521: 16522: 16523: Eduskunnalle 16524: 16525: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon on mättömän tuen tarve olisi kuitenkin ollut kaksin- 16526: varattu uskonnollisten lehtien tukemiseen 1, 7 kertainen jaettavaan määrärahaan verrattuna. 16527: miljoonaa markkaa. Määrärahaa on vuoden 1986 Määräraha on jaettu yhä useammille lehdille ja 16528: tulo- ja menoarviossa korotettu 100 000 markalla. näin yksittäisten lehtien osuus on senkin vuoksi 16529: Muutoin se on pysynyt lähes samansuuruisena in- pienentynyt. 16530: flaatiokehityksestä sekä painatus- ja postituskus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16531: tannusten noususta huolimatta. Sen vuoksi mää- taen, 16532: räraha on edelleen täysin riittämätön. 16533: Maassamme ilmestyy useita kymmeniä sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16534: ruotsin- että suomenkielisiä uskonnollisia lehtiä. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 16535: Avustussummat ovat vaihdelleet n. 2 000 markas- 29.99.56 5 000 000 markkaa uskonnol- 16536: ta 190 000 markkaan. Useimpien lehtien välttä- listen lehtien tukemiseen. 16537: 16538: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 16539: 16540: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen 16541: 1986 vp. 435 16542: 16543: Raha-asia-aloite n:o 407 16544: 16545: 16546: 16547: 16548: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien puolisoiden 16549: kuntoutustoimintaan 16550: 16551: 16552: Eduskunnalle 16553: 16554: Sotainvalidien vaimot ovat vuosikymmenien olisi vähintäänkin kohtuullista, että heille turva- 16555: ajan voimiaan säästämättä hoitaneet puolisoitaan. taan riittävän usein toistuvat ja kyllin pitkät 16556: Näin he ovat suorittaneet arvokasta yhteiskunnal- kuntoutus-, virkistys- ja lomajaksot. 16557: lista palvelustyötä. Mutta myös sotainvalidimie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16558: hiään hoitavat naiset ikääntyvät, heidän voimansa taen, 16559: vähenevät ja he ovat itsekin kipeästi loman, virkis- 16560: tyksen ja kuntoutuksen tarpeessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16561: Pysyäkseen sellaisessa kunnossa, että jaksavat 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 16562: hoitaa puolisoitaan, he tarvitsevat yhteiskunnan 33.22.56 5 000 000 markkaa sotainvali- 16563: tukea. dien puolisoiden kuntoutukseen sekä vir- 16564: Koska sotainvalidien puolisot tekevät työtä, jo- kistys- ja lomajaksojen järjestämiseen. 16565: ka oikeastaan kuuluisi yhteiskunnan tehtäviin, 16566: 16567: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 16568: 16569: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen 16570: Lea Kärhä Aino Pohjanoksa Päivi Varpasuo 16571: 436 1986 vp. 16572: 16573: Raha-asia-aloite n:o 408 16574: 16575: 16576: 16577: 16578: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten kuljetuspalve- 16579: lujen järjestämiseen 16580: 16581: 16582: Eduskunnalle 16583: 16584: Perusedellytys vammaisten henkilöiden tasa- Kuntien tulee liikennesuunnitelmissaan ottaa 16585: vertaiselle osallistumiselle yhteiskunnan toimin- huomioon vammaiset kansalaiset ja varata heille 16586: toihin ovat asumis-, opiskelu- ja työolosuhteet se- riittävä määrä kuljetuspalveluita. Kun kuitenkin 16587: kä tyydyttävällä tavalla järjestetyt kuljetuspalve- eri kuntien alueella palvelujen tarve ja liikenne- 16588: lut. olosuhteet ovat erilaiset, olisi valtion tulo- ja me- 16589: Kansainvälisen vammaisten vuoden Suomen noarvioon otettava erillinen määräraha vammais- 16590: komitea pitää vammaisten kansalaisten liikkumi- ten kuljetuspalveluiden tukemiseen. 16591: sen kannalta tavoitteena, että nämä voivat teh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16592: dä itse tarpeellisiksi katsomansa matkat samoin taen, 16593: kustannuksin kuin muu väestö ja että heillä on 16594: tätä varten tarpeelliset liikenne- ja kuljetuspal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16595: velut. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 16596: Osa vammaisista saa helpotusta kuljetuskustan- 33.32.30 25 000 000 markkaa avustuksena 16597: nuksiinsa autoveron palautuksen myötä, mutta kunnille vammaisten kuljetuspalvelujen 16598: oman auton käyttö ei sovellu kaikille vammaisille. järjestämiseen. 16599: 16600: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 16601: 16602: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen 16603: 437 16604: 1986 vp. 16605: 16606: Raha-asia-aloite n:o 409 16607: 16608: 16609: 16610: 16611: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lomatoimin- 16612: nan järjestämiseen 16613: 16614: 16615: Eduskunnalle 16616: 16617: Monet vaikeasti vammaiset eivät kykene järjes- lisivat tasavertaisesti osallisiksi muiden kansalais- 16618: tämään itselleen minkäänlaista lomanviettoa ja ten kanssa lomanviettomahdollisuudesta ja virkis- 16619: virkistystä ilman yhteiskunnan tuntuvaa taloudel- tyksestä. 16620: lista tukea. Vammaisten lomatoiminta palvelee samanai- 16621: Onhan vuonna 1981 Tampereella tehty tutki- kaisesti niin kuntoutusta kuin virkistystäkin ja on 16622: mus osoittanut, että perin harvat vammaiset yltä- siten omiaan vähentämään vammaishuollon mui- 16623: vät yli 1 500 markan kuukausiansioon. Tuon suu- ta kustannuksia. 16624: ruisilla ansioilla ei juuri lomanviettoa kustanneta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16625: koska jo päivittäinen toimeentulo aiheuttaa vam- taen, 16626: maiselle suurempia kustannuksia kuin terveelle 16627: ihmiselle. Vammaisjärjestöjen mahdollisuudet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16628: palvella jäseniään ovat nykyisellään rajalliset ja 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57 16629: kaipaavat suoraa taloustukea valtion budjettiva- uudelle momentzlle 10 000 000 markkaa 16630: roista. Vammaisten lomatoimintaan tulee osoittaa vammaisten lomatoiminnan järjestämi- 16631: varoja, jotta nämäkin yhteiskuntamme jäsenet tu- seen. 16632: 16633: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 16634: 16635: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen 16636: Lea Kärhä Aino Pohjanoksa Päivi Varpasuo 16637: 438 16638: 1986 vp. 16639: 16640: Raha-asia-aloite n:o 410 16641: 16642: 16643: 16644: 16645: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta Lähetysnuoret-järjestön 16646: toiminnan tukemiseen 16647: 16648: 16649: Eduskunnalle 16650: 16651: Lähetysnuoret-niminen nuorisojärjestö on toi- denuorten auttamiseksi. Kunnostustyöt ovat me- 16652: minut 10 vuoden ajan nuorten parissa kaduil- neillään. 16653: la, kouluissa ja eri seurakunnissa. Katu- ja tee- Koska toiminta nuorten päihdeongelmaisten 16654: tupatyön kautta on järjestön suojiin ja hoitoon auttamiseksi pääsemään eroon alkoholista ja huu- 16655: tullut kymmeniä alkoholisti- ja huumenuoria. Lä- meista ja aloittamaan uuden terveen ja rakentavan 16656: hetysnuorilla on toiminnassa hoito- ja suojakoti elämän on erittäin arvokasta sosiaalista toimintaa, 16657: nuorille, jotka haluavat päästä eroon päihteistä on yhteiskunnan syytä osallistua suojakodin pe- 16658: ja aloittaa uuden elämän. Tulokset ovat olleet ~stamisesta ja ylläpidosta aiheutuviin kustannuk- 16659: rohkaisevia. Tällä hetkellä suojakodissa on 15 sun. 16660: nuorta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16661: Lähetysnuoret toimivat vapaaehtoisen avustus- taen, 16662: työn ja lahjoitusten varassa. Järjestöllä on palve- 16663: luksessaan 30 palkattua työntekijää, mutta suuri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16664: osa työstä tehdään palkatta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 16665: Syksyllä 1980 Lähetysnuoret-järjestö osti 80 33.33.51 700 000 markkaa Lähetysnuo- 16666: ha:n tilan Siuntiosta laajentaakseen tarpeelli- ret järjestölle päihdevammaisten nuorten 16667: seksi osoittautunutta suojakotitoimintaa päih- suojakotitoimintaa varten. 16668: 16669: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 16670: 16671: Impi Muroma Anna-Kaarina Louvo Aimo Ajo 16672: Paula Eenilä Anna-Liisa Jokinen Sakari Knuuttila 16673: Hannele Pokka Esko Almgren Olavi Ronkainen 16674: Riitta Uosukainen Ensio Laine 16675: 1986 vp. 439 16676: 16677: Raha-asia-aloite n:o 411 16678: 16679: 16680: 16681: 16682: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena kunnille mam- 16683: mografiatutkimusten järjestämiseen 16684: 16685: 16686: Eduskunnalle 16687: 16688: Rintasyöpä on viime vuosina yleistynyt maas- hän ei kunnilla ole riittäviä taloudellisia mahdolli- 16689: samme ja sitä on ilmennyt yhä nuoremmissa ikä- suuksia, vaan kunnat tarvitsevat valtion ylimää- 16690: luokissa. Samanaikaisesti ovat hoitomahdollisuu- räistä tukea voidakseen järjestää mammografiatut- 16691: det kehittyneet niin, että rintasyöpä kyetään hoi- kimuksia. 16692: tamaan etenkin riittävän varhaisessa vaiheessa to- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16693: detuissa tapauksissa. Alkava rintasyöpä todetaan taen, 16694: mammografiatutkimuksessa. Tämä tutkimus 16695: maksaa nykyisin noin 300 markkaa. Mammogra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16696: fiatutkimuksen kalleuden vuoksi moni tapaus ei 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 16697: tule todetuksi ajoissa. Sen tähden on välttämätön- 33.78.30 20 000 000 markkaa avustuksena 16698: tä, että mammografiatutkimuksia voidaan järjes- kunnzlle mammografiatutkimusten järjes- 16699: tää kunnan kustantamana toimintana. Mutta tä- tämiseen. 16700: 16701: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 16702: 16703: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen 16704: Lea Kärhä Aino Pohjanoksa Päivi Varpasuo 16705: 440 1986 vp. 16706: Raha-asia-aloite n:o 412 16707: 16708: 16709: 16710: 16711: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta sädehoitolaitteiden hankki- 16712: mista ja uusimista varten 16713: 16714: 16715: Eduskunnalle 16716: 16717: Syöpäpotilaiden ja sädehoitoa tarvitsevien mää- jotka maassamme t01m1vat, vaan laitehankinnat 16718: rän arvioidaan kasvavan lähivuosina entisestään. on suoritettava yleisestä määrärahasta, josta taas 16719: Syöpäsairaiden hoito- ja tutkimuslaitteiden määrä kilpailevat samojen sairaalapiirien muut laitehan- 16720: on kuitenkin maassamme liian vähäinen ja ole- kinnat. 16721: massa olevien laitteidenkin kunto on heikko. Ole- Sädehoitolaitteiden hankinnat tulee suorittaa 16722: massa olevat laitteet ovat noin 12-15 vuoden nopeasti, sillä vain näin voidaan taata syöpäsairai- 16723: ajan olleet käytössä ja siten lähes loppuun kulu- den asianmukainen hoito. Tämän vuoksi ja ottaen 16724: neita. huomioon sädehoitolaitteiston vanhenemisen ja 16725: Säteilyturvallisuuslaitoksen selvityksen mukaan puutteellisuuden sekä laitteiden kalleuden tuli- 16726: suuri osa maassamme käytössä olevista sädehoito- si valtion tulo- ja menoarvioon varata erillinen 16727: laitteista on suorituskyvyltään eli potilasturvalli- määräraha sädehoitolaitteiden hankkimista var- 16728: suudeltaan sekä sähkömekaaniselta käyttöiältään ten. 16729: vanhentuneita. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16730: Lääkintöhallitus on vahvistanut sädehoitolait- taen, 16731: teiden hankintaohjelman vuosiksi 1982-89, mi- 16732: kä sisältää 13 laitteen uusimisen ja 5 laitteen uus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16733: hankinnan. Tässä ohjelmassa on perusheikkoute- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 16734: na se, että laitteiden hankintaan ei osoiteta erillis- 33. 79.30 30 000 000 markkaa sädehoito- 16735: tä määrärahaa niille yhdeksälle keskussairaalalle, laitteiden hankkimista ja uusimista varten. 16736: 16737: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 16738: 16739: Impi Muroma Esko Almgren Olavi Ronkainen 16740: Lea Kärhä Aino Pohjanoksa Päivi Varpasuo 16741: 441 16742: 1986 vp. 16743: 16744: Raha-asia-aloite n:o 413 16745: 16746: 16747: 16748: 16749: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta Yhteiskunta Raittiiksi ry:lle 16750: Heinolan sosiaalipalvelu- ja toimintakeskuksen toiminnan jatka- 16751: miseksi 16752: 16753: Eduskunnalle 16754: 16755: Heinolassa on kokeiluluontoisesti tOtmtnut Heinolan toimintakeskuksen kustannuksissa on 16756: 1.9.1982 alkaen sosiaalipalvelu- ja toimintakes- ollut palvelupäiviä 220 vuodessa. Käyttökustan- 16757: kus, jossa pääperiaatteena on tukea päihdeongel- nukset ovat olleet 180 mk/päivä, joista Heinolan 16758: maista tämän raittiina kautena. Toiminta sisältää kaupunki vastaa 113 :lla. Toimintakeskus sijaitsee 16759: mm. keskustelua ja terapiaa (asiantuntijan joh- kaupungin kiinteistössä, joka kaupungin kiinteis- 16760: dolla), yhdessä oloa (teemailtoja, kahvitarjoilua, tötoimistolta tulleen tiedon mukaan puretaan 16761: retkiä), neuvontaa yhteyksien saamiseksi sosiaali- heinä-elokuussa 1986. Jos varoja uuteen sosiaali- 16762: ja terveydenhuollon viranomaisiin, askartelua ja palvelu- ja toimintakeskuksen rakentamiseen ei 16763: työterapian tapaista harrastustoimintaa. saada, joudutaan uuden päihdehuoltolain kan- 16764: Sosiaalinen avustaminen jätetään sosiaalitoi- nalta tarkoituksenmukaiseksi osoittautunut toi- 16765: miston huoleksi, mutta kriisitilanteessa pyritään minta lakkauttamaan. Heinolan kaupungin vuok- 16766: antamaan tilapäistä apua ruoan ja yösijan saami- ratiloissa toimiva palvelukeskus on purku-uhan 16767: sessa. Samoin majoitusta järjestetään vain kriisiti- alainen. Jos uutta toimipistettä ei saada vuoden 16768: lanteessa. Päivätoimintakeskuksessa on kaikille 1986 aikana, joudutaan hyvin alkanut toiminta 16769: avoin seurusteluhuone, peseytymis- ja pyykinpe- lakkauttamaan. 16770: sumahdollisuus. Asiakkaille tarjotaan kahvia ja Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16771: ruokaa. 16772: Heinolan kokeiluprojektista saadut tulokset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16773: ovat erittäin myönteisiä. Kokeiluprojekti on osoit- 1987 tulo- ja menoarvioon 1500 000 mar- 16774: tautunut myös taloudellisesti erittäin edulliseksi, kan määrärahan Yhteiskunta Raittiiksi 16775: koska työ on eri seurakuntien ja kristillisten yhtei- ry:lle Heinolan sosiaalipalvelu-ja toimin- 16776: söjen vapaaehtoiseen toimintaan perustuvaa. Pal- takeskuksen uuden toimitalon hankintaa 16777: kattua henkilökuntaa tarvitaan vain murto-osa sii- varten. 16778: tä, mitä heitä on kunnallisella tai valtiollisella 16779: PA V-huoltosektorilla. 16780: 16781: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 16782: 16783: Impi Muroma Anna-Kaarina Louvo Paula Eenilä 16784: Aimo Ajo Anna-Liisa Jokinen Sakari Knuuttila 16785: Hannele Pokka Esko Almgren Olavi Ronkainen 16786: Riitta Uosukainen Ensio Laine 16787: 16788: 16789: 16790: 16791: 56 260148U 16792: 442 1986 vp. 16793: 16794: Raha-asia-aloite n:o 414 16795: 16796: 16797: 16798: 16799: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholismin ja huumeiden 16800: käytön kansainvälistä ehkäisytoimintaa varten 16801: 16802: 16803: Eduskunnalle 16804: 16805: Maailman terveysjaqestön yleiskokouksen 25 misvarojen puuttumisen takia. Valitut kokous- 16806: päivänä toukokuuta 1979 hyväksymän päätöslau- edustajat ovat joutuneet osallistumaan kokouksiin 16807: selman mukaan alkoholin liikakäytön haitat kuu- mm. omilla henkilökohtaisilla varoillaan. 16808: luvat maailman uusimpiin terveysongelmiin. Tärkeänä syynä alkoholijuomien kulutuksen li- 16809: Yleiskokous kehotti jäsenvaltioitaan ryhtymään sääntymiseen eri maissa on ollut mannermaisen 16810: tarpeellisiin toimenpiteisiin alkoholijuomien ku- juomatavan leviäminen. Se ei ole missään syrjäyt- 16811: lutulcsen vähentämiseksi. Se antoi Maailman ter- tänyt vanhoja kulutustottumuksia, vaan se on tul- 16812: veysjärjestön tehtäväksi kehottaa eri maita toimi- lut niiden lisäksi. 16813: maan entistä enemmän yhdessä alkoholiongel- Huumausaineiden kauppa on kansainvälistä ri- 16814: mien ehkäisyn ja hoidon kehittämiseksi. kollisuutta, jonka hallinta edellyttää yhteisiä toi- 16815: Maailman terveysjärjestön apuelimenä tässä toi- menpiteitä eri maiden viranomaisilta. Nykyisissä 16816: minnassa on Kansainvälinen alkoholi- ja huume- oloissa ehkäisy voi olla tehokasta vain silloin, kun 16817: neuvosto (lnternational Council on Alcohol and siihen pyritään samantapaisin toimenpitein mah- 16818: Addictions, ICAA), jonka toimisto sijaitsee Lau- dollisimman monessa maassa. Siksi kansainvälis- 16819: sannessa Sveitsissä. Sen suomalaiset jäsenjärjestöt, ten työmuotojen ylläpitäminen ja kehittäminen 16820: Alkoholitutkimussäätiö ja Suomen Raittiusjärjes- on ensiarvoisen tärkeätä juuri nyt, huumeiden ka- 16821: töjen Liitto, ovat aktiivisesti ottaneet osaa neuvos- tukauppahintojen ollessa laskusuunnassa ja huu- 16822: ton toimintaan vuonna 1985 ja vuoden 1986 kesä- meiden ollessa yhä useamman saatavilla. 16823: seminaari pidetään Budapestissa Unkarissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16824: Riittävän osanoton varmistaminen Kansainväli- taen, 16825: sen alkoholi- ja huumeneuvoston kokouksiin, se- 16826: minaareihin ja kongresseihin on osoittautunut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16827: vaikeaksi. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja Suo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 16828: men Raittiusjärjestöjen Liitolla ei ole ollut riittä- 33.99.25 150 000 markkaa kansainväli- 16829: västi määrärahoja näihin tarkoituksiin. Myös Poh- seen toimintaan alkoholismin ja huumei- 16830: joismaiden raittiusneuvoston toimintaan osallistu- den käytön ehkäisemiseksi. 16831: minen ei ole ollut täysitehoista riittävien osallistu- 16832: 16833: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 16834: 16835: Impi Muroma Anna-Kaarina Louvo Paula Eenilä 16836: Aimo Ajo Anna-Liisa Jokinen Sakari Knuuttila 16837: Aino Pohjanoksa Hannele Pokka Esko Almgren 16838: Olavi Ronkainen Riitta Uosukainen Ensio Laine 16839: 1986 vp. 443 16840: 16841: Raha-asia-aloite n:o 415 16842: 16843: 16844: 16845: 16846: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta edellytysten luomiseksi 16847: uusien läänien perustamiselle 16848: 16849: 16850: Eduskunnalle 16851: 16852: Kainuun, Pirkanmaan ja Satakunnan läänit on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 16853: tarkoitus perustaa niin, että uusi läänijako tulee nioittavasti, 16854: voimaan vuonna 1987. Tämä edellyttää paitsi lää- 16855: nien lukumäärästä annetun lain muuttamista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16856: myös tarvittavien määrärahojen varaamista vuo- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 26. 05 16857: den 1986 tulo- ja menoarvioon riittävän toiminta- uudelle momentille 10 000 000 markkaa 16858: valmiuden luomiseksi uusille lääneille. Toiminta- uusien läänien toimintojen käynnistyksen 16859: valmiuden aikaansaamiseksi on ryhdyttävä toi- valmistamiseen. 16860: menpiteisiin mm. lääninhallituksille tarvittavien 16861: toimitilojen hankkimiseksi ja tarvittavien virkojen 16862: perustamiseksi. 16863: 16864: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 16865: 16866: Heikki Mustonen Aarno von Bell 16867: Hannu Kemppainen Sakari Valli 16868: Arvo Kemppainen 16869: 444 1986 vp. 16870: 16871: Raha-asia-aloite n:o 416 16872: 16873: 16874: 16875: 16876: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden 16877: kehittämisrahastoon 16878: 16879: 16880: Eduskunnalle 16881: 16882: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoilla on Tämä tulisi olemaan kohtalokas isku koko maam- 16883: ollut merkittävä myönteinen vaikutus lähinnä ke- me perheviljelmiä kohtaan. 16884: hitysalueella, kuten Pohjois- ja Itä-Suomessa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16885: pienviljelijöiden taloudellisen aseman parantaja- taen, 16886: na. Tämä taas on hillinnyt työttömyyden kasvua. 16887: Valitettavasti käytettävissä olevat määrärahat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16888: vuosittain olleet kovin pienet, joten ne ovat lop- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 16889: puneet jo heti alkuvuodesta. Sittenkin hallitus 30.33. 60 50 000 000 markkaa siirtona 16890: rohkenee nyt esittää ensi vuodelle peräti 100 milj. maatziatalouden kehittämisrahastoon. 16891: markkaa vähennystä tämän vuoden määrärahaan. 16892: 16893: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 16894: 16895: Heikki Mustonen Arvo Kemppainen 16896: Esko-Juhani Tennilä Juhani Vähäkangas 16897: 445 16898: 1986 vp. 16899: 16900: Raha-asia-aloite n:o 417 16901: 16902: 16903: 16904: 16905: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun tie- ja vesiraken- 16906: nuspiirille tiestön perusparannukseen 16907: 16908: 16909: Eduskunnalle 16910: 16911: Kainuun 1VL-alueella on kokonaisuutena Kainuun tieverkostoa rasittavat suuresti raskaat 16912: maanteiden yleiskunto muutamia päärunkoteitä puutavarakuljetukset, joista maakunnassa suorite- 16913: lukuun ottamatta päässyt viime vuosien aikana taan suuri osa sulan aikana, ennen maan jäätymis- 16914: pahasti rappeutumaan. Teiden huonon kunnon tä - siis usein vasta myöhään syksyllä. Näin ollen 16915: ovat aiheuttaneet ne kovin pienet tiemäärärahat, heikkokuntoiset tiet menevät suorastaan koko- 16916: joita viime vuosina on Kainuun TVL:lle valtion naan liikennekelvottomiksi. 16917: budjetissa myönnetty. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 16918: Määrärahan niukkuus johtanee 100 henkilön 16919: vähentämiseen vuonna 1986 Kainuun 1VL:n pii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16920: rin alueella. Määrärahan korottamistarvetta perus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 16921: telee myös se, että Kainuun piirissä on koko maa 31. 24. 77 10 000 000 markkaa Kainuun 16922: huomioon ottaen suhteellisesti eniten maanteitä TVL:n piirille nykyisen tiestön perusparan- 16923: keväällä pitkään liikennekiellossa heikon kunton- nustöiden tekemiseen. 16924: sa vuoksi. 16925: 16926: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 16927: 16928: Heikki Mustonen Aarno von Bell 16929: Hannu Kemppainen Sakari Valli 16930: Arvo Kemppainen 16931: 446 1986 vp. 16932: 16933: Raha-asia-aloite n:o 418 16934: 16935: 16936: 16937: 16938: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihlajapuron-Mustolan- 16939: mutkan tien parantamiseen Sotkamossa 16940: 16941: 16942: Eduskunnalle 16943: 16944: Pihlajapuron-Mustolanmutkan 17 km:n pi- varrella on sattunut useita ihmishenkiäkin vaati- 16945: tuisella soratiellä ovat tietyöt olleet kaksi vuotta neita liikenneonnettomuuksia. Tietyö tulisi ensi 16946: käynnissä, ja suunnitelma on tehty aivan oikein si- vuonna saattaa päätökseen, mikä huomattavasti 16947: ten, että tie tulee olemaan valmis lopullisesti helpottaisi nykyisin paikkakunnalla erittäin vai- 16948: vuonna 1986. Nyt kuitenkin vuoden 1986 määrä- keaksi muodostunutta työttömyyttä ja lähivuosina 16949: rahoista puuttuu 3, 7 miljoonaa markkaa. Tien Talvivaaraan tulevaa kaivoksen rakentamista. 16950: kuntoon saattaminen on kuitenkin erittäin kii- Vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarviossa ei 16951: reellistä (tie on vanha, erittäin heikkokuntoinen ole mainitulle tielle varattu riittävää määrärahaa. 16952: soratie), koska liikenne sanotulla tiellä on vilkasta. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16953: Varsinkin puutavaran kuljetus Kajaaniin on huo- 16954: mattavan suurta: sitä ajetaan aina Kuopion läänin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16955: rajalta saakka tätä 17 km:n pituista tietä, joka 10 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 16956: km ennen Kajaania muuttuu hyväksi pikitieksi. 31. 24. 77 3 000 000 markan määrärahan 16957: Tätä kuitenkin haittaa huomattavasti em. tien Pihlajapuron-Mustolanmutkan tietöiden 16958: huono kunto varsinkin nyt, kun se on korjauksen ~oPPr:un saattamiseksi Sotkamossa ja Ka- 16959: alla. Tie on hyvin mutkainen ja mäkinen ja sen Jaantssa. 16960: 16961: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 16962: 16963: Heikki Mustonen Aarno von Bell 16964: Hannu Kemppainen Sakari Valli 16965: Arvo Kemppainen 16966: 1986 vp. 447 16967: 16968: Raha-asia-aloite n:o 419 16969: 16970: 16971: 16972: 16973: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokumpu Oy:n osake- 16974: pääoman korottamiseksi Sotkamon Talvivaaran kaivoksen avaa- 16975: miseksi 16976: 16977: Eduskunnalle 16978: 16979: Sotkamon kunnan eteläpäästä on löydetty erit- Tuhkakylään matkaa on 8 kilometriä. Tuhkaky- 16980: täin mittava malmiesiintymä, joka on noin 10 ki- lässä on kansakoulu ja kyläkauppa, 1 postiasema 16981: lometriä pitkä ja 2 kilometriä leveä ja porausten (Tuhkakylä) sekä pankki. Kajaanin-Mustolan- 16982: perusteella useita satoja metrejä syvä. Syvyyssuun- mutkan-Iisalmen maantie (pikitie) kulkee kilo- 16983: n~ssa. ei porauksissa ole löydetty malmin loppu- metrin etäisyydellä 10 kilometrin pituudelta mal- 16984: mrsraJaa. miesiintymän vieressä. Lähin rautatie on Lahnas- 16985: Outokumpu Oy on kolmen vuoden ajan suorit- lammen Talkkikaivokselle, jonne on matkaa noin 16986: tanut koerikastusta Outokummussa uuden systee- 10 kilometriä. Lahnaslammelta on valmis rautatie 16987: min soveltamisesta kolmen metallin ja hiilen erot- Vuokatin asemalle. 16988: tamiseksi malmikivestä. Metallit ovat nikkeli, ku- Kostamuksen jälkihoidon kannalta Talvivaaran 16989: pari ja sinkki. Koerikastus uudella menetelmällä kaivoksen rakentaminen lähivuosina olisi erittäin 16990: (Iiu otus) on asiantuntijoitten julkisuuteen anta- tärkeää. Lisäksi se olisi kansantaloudellisesti kan- 16991: mien tietojen mukaan antanut yllättävän myön- nattavaa. Se avaisi useita satoja työpaikkoja ja tur- 16992: teiset tulokset. Koerikastukseen on käytetty jo vaisi työtä useiksi kymmeniksi vuosiksi eteenpäin 16993: noin 30 milj. markkaa valtion varoja. koko Kainuulle. 16994: Malmien Iouhimaa ja kaivostoiminnan aloitta- Suomalaiset kaivostoimintaa harjoittavat yhtiöt 16995: mista Talvivaarassa puoltavat mm. seuraavat var- ovat viime aikoina ahtaasti liiketaloudellisin pe- 16996: teen otettavat tekijät, jotka lisäävät kaivostoimin- rustein tunteneet kasvavaa viehtymystä kaivostoi- 16997: nan taloudellista kannattavuutta ja joita ei julki- mintaan ulkomailla. Sen sijaan, että suomalaiset 16998: suudessa ole lainkaan mainittu. kaivosyhtiöt ryhtyvät hyödyntämään malmivaroja 16999: Malmikivi alkaa aivan maanpinnasta lähtien maamme ulkopuolella, joutuen tällöin sijoitta- 17000: (josta koerikastuskin on suoritettu), joten tuleva maan tällaiseen toimintaan suuriakin summia, tu- 17001: kaivostoiminta tulee olemaan merkittävästi edul- lisi niiden - tarvittaessa julkisen vallan tuella - 17002: lisempaa verrattuna maanalaiseen tunnelikaivok- aloittaa kaivostoiminta kotimaan lupaavissa löy- 17003: seen, joka työntekijöitten turvallisuudenkin kan- döksissä, jolloin työllisyys kotimaassa paranisi. 17004: nalta on paljon vaarallisempi. Ehdotammekin, 17005: Sijaintinsa puolesta Talvivaaran kaivosalue on 17006: varsin hyvällä paikalla liikennekuljetuksien suh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17007: teen. Talvivaaran tulevalta kaivokselta matkaa 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 17008: maanteitse tulevaan Kainuun läänin pääkaupun- 32.50.88 JOO 000 000 markkaa Outokum- 17009: kiin Kajaaniin on 40 kilometriä, Kajaanin lento- pu Oy:n osakepääoman korottamiseksi szi'- 17010: kentälle 47 kilometriä ja Sotkamon kuntakeskuk- nä tarkoituksessa, että yhtiö aloittaa kai- 17011: seen 30 kilometriä. Lähimpään kyläkeskukseen vostoiminnan Sotkamon Talvivaarassa. 17012: 17013: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 17014: 17015: Heikki Mustonen Aarno von Bell 17016: Hannu Kemppainen Sakari Valli 17017: Arvo Kemppainen 17018: 448 1986 vp. 17019: 17020: Raha-asia-aloite n:o 420 17021: 17022: 17023: 17024: 17025: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun eläkeläisten 17026: järjestöille lomatoiminnan kehittämiseksi 17027: 17028: 17029: Eduskunnalle 17030: 17031: Eläkeläisjärjestöt tekevät merkittävää työtä elä- takin, tyytyen sälyttämään vastuun avustuksen ja- 17032: keläisten edunvalvonnan hyväksi ja edistävät mo- kamisesta raha-automaattien tuoton jakoon. Tätä 17033: nipuolisesti sekä jäsenkuntansa että laajemminkin menettelyä ei kuitenkaan voida pitää oikeana ja 17034: eläkeläisten sosiaalista, sivistyksellistä ja virikkeel- kohtuullisena, vaan määräraha tulee säilyttää ja si- 17035: listä hyvinvointia. tä lisätä ottaen huomioon kustannustasossa tapah- 17036: Vuosittain eläkeläisjärjestöille on valtion tulo- tuneet muutokset. 17037: ja menoarviossa osoitettu määräraha seuraavasti: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17038: v. 1981 1,8 milj. mk taen, 17039: v. 1982 1,9 milj. mk 17040: v. 1983 2,1 milj. mk että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17041: v. 1984 2 425 000 mk 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 17042: v. 1985 800 000 mk markkaa valtionapuun eläkeläisten järjes- 17043: v. 1986 ei penniäkään tözlle. 17044: Ensi vuoden osalta hallitus esittää kuitenkin 17045: määrärahan poistamista kuten menneeltä vuodel- 17046: 17047: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 17048: 17049: Heikki Mustonen Arvo Kemppainen 17050: Esko-Juhani Tennilä Juhani Vähäkangas 17051: 1986 vp. 449 17052: 17053: Raha-asia-aloite n:o 421 17054: 17055: 17056: 17057: 17058: Myllyniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Lohjan virasto- 17059: talon suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen 17060: 17061: 17062: Eduskunnalle 17063: 17064: Lohja on kuulunut valtion virastotalojen raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17065: tamisen ensimmäiseen kiireellisyysryhmään vuo- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 17066: desta 1973 alkaen. Hankkeen toteutusta on kui- 28. 64. 76 2 000 000 markan määrärahan 17067: tenkin valtion investointisuunnitteluissa jatkuvas- valtion Lohjan virastotalon suunnitteluun 17068: ti siirretty. Tällä hetkellä Lohjan virastotalon ra- ja rakentamisen aloittamiseen. 17069: kentaminen on ohjelmoitu vuosille 1989-1990. 17070: Hankkeen kustannusarvio on 30 milj. markkaa. 17071: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 17072: tavasti, 17073: 17074: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 17075: 17076: Pekka Myllyniemi Jorma Rantanen 17077: 17078: 17079: 17080: 17081: 57 260148U 17082: 450 17083: 1986 vp. 17084: 17085: Raha-asia-aloite n:o 422 17086: 17087: 17088: 17089: 17090: Myllyniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 suun- 17091: nittelemiseksi ja parantamisen aloittamiseksi välillä Lohjanhar- 17092: ju-Lohja 17093: 17094: Eduskunnalle 17095: 17096: Liikenteen huippujen aikana muodostuu kan- eikä sen suunnittelua ole aloitettu, minkä vuoksi 17097: tatiellä n:o 53 välillä Lohjanharju-Lohja ruuh- sitä tulisi aikaistaa. 17098: kia, jotka voitaisiin mitä ilmeisimmin välttää pa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 17099: rantamalla sanotun tien liikennöitävyyttä. Liiken- taen, 17100: teen kulku muodostuisi joustavammaksi ja suju- 17101: vammaksi, jos tiehen rakennettaisiin tieltä kään- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17102: tyvien ja tielle tulevien ajoneuvojen liityntäkaisto- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 17103: ja. Myös ns. vesitornin liittymän rakentaminen 31.24. 77 1 000 000 markan määrärahan 17104: eritasoliittymäksi parantaisi tien liikennöitävyyttä. kantatien n:o 53 suunnittelemiseksi ja pa- 17105: Erityisen tärkeätä on, että mainituilla toimenpi- rantamisen aloittamiseksi välillä Lohjan- 17106: teillä paranisi myös liikenneturvallisuus huomat- harju-Lohja siten, että tien liikennöitä- 17107: tavasti. vyys ja liikenneturvallisuus paranisi nykyi- 17108: Hanke ei ole tienpidon toimenpideohjelmassa sestään. 17109: 17110: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 17111: 17112: Pekka Myllyniemi Jorma Rantanen 17113: 1986 vp. 451 17114: 17115: Raha-asia-aloite n:o 423 17116: 17117: 17118: 17119: 17120: Myllyniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntoneuvostolle asun- 17121: nottomien vuoden toimintaa varten 17122: 17123: 17124: Eduskunnalle 17125: 17126: YK:nyleiskokouksen päätöksen mukaan viete- 4) laatia raportti asunnottomien vuoden to- 17127: tään vuonna 1987 kansainvälistä asunnottomien teuttamisesta. 17128: vuotta. Asuntoneuvoston vuosittaiset määrärahat eivät 17129: Ympäristöministeriö on antanut asunnotto- anna mahdollisuutta kovinkaan tehokkaaseen toi- 17130: mien vuoden toiminnan ohjauksen ja koordinoin- mintaan, koska valtaosa määrärahoista on sidottu 17131: oin asuntoneuvostolle. Asuntoneuvoston tehtävä- palkkoihin ym. henkilöstömenoihin. 17132: nä on tässä tarkoituksessa Kansalaisjärjestöt ovat osallistuneet merkittä- 17133: 1) asettaa ne vähimmäistavoitteet, joihin asun- vällä tavalla asunnottomuuden ja siihen liittyvien 17134: nottorniin ja puutteellisesti asuviin kohdistuvilla ongelmien poistamiseen. Monissa maissa kansa- 17135: toimenpiteillä tulisi päästä sekä määräaika tavoit- laisjärjestöt ovat jo perustaneet erityisiä asunnot- 17136: teiden toteuttamiselle, tomien vuoden toimikuntia. Myös Suomessa täl- 17137: laisen yhteistoimintaelimen muodostaminen olisi 17138: 2) tehdä ehdotukset asunnottomien vuoden ilmeisen tarpeellinen. Olisi myös asianmukaista, 17139: kansallisen toiminnan painopistealueista ja niistä että valtio voisi taloudellisesti tukea mainitun eli- 17140: toimenpiteitä, joihin asunnottomuuden ja puut- men toimintaa. 17141: teellisesti asumisen poistamiseksi olisi ryhdyttävä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 17142: Tällöin olisi huomiota kiinnitettävä myös asun- taen, 17143: nottomien vuoden toteutukseen liittyvien eri 17144: asunnontarvitsijaryhmiä koskevien kokeiluprojek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17145: tien valintaan. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 17146: 3) ohjata ja koordinoida asunnottomien vuo- 35. 01. 09 200 000 markan määrärahan 17147: den valmisteluun liittyvää toimintaa kunnissa ja asuntoneuvostolle asunnottomien vuoden 17148: järjestöissä, toimintaa varten. 17149: 17150: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 17151: 17152: Pekka Myllyniemi Kari Rajamäki Tuula Paavilainen 17153: Pirkko Valtonen Reino Paasilinna Jorma Rantanen 17154: Timo Roos Paula Eenilä Arja Alho 17155: 452 1986 vp. 17156: 17157: Raha-asia-aloite n:o 424 17158: 17159: 17160: 17161: 17162: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan 17163: opiston rakennuslainojen hoitokuluihin 17164: 17165: 17166: Eduskunnalle 17167: 17168: Ilmajoen kunnassa olevalla Etelä-Pohjanmaan opiston rakennuslainojen hoitoon, mutta lisätarve 17169: opistolla on suoritettu viime vuosina laajaa uudis- on kipeä. 17170: rakentamista. Päärakennuksen saneeraus on lähi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 17171: vuosina välttämättä edessä. Aikaisempien raken- nioittaen, 17172: nushankkeiden kustannukset rasittavat kuitenkin 17173: opiston taloutta niin, että perusparantamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17174: ryhtyminen on ylivoimaista tässä tilanteessa. En- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 17175: sin olisi aikaisempien rakennuslainojen rasitus kaa Etelä-Pohjanmaan opistolle rakennus- 17176: saatava pienenemään. lainojen hoitokuluihin. 17177: Valtio onkin edellisvuosina antanut avustusta 17178: 17179: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 17180: 17181: Pentti Mäki-Hakola Juho Koivisto 17182: 1986 vp. 453 17183: 17184: Raha-asia-aloite n:o 425 17185: 17186: 17187: 17188: 17189: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Vesihuoltoliitto ry:n 17190: toiminnan tukemiseen 17191: 17192: 17193: Eduskunnalle 17194: 17195: Vesihuoltoliitto on vesi- ja viemärilaitosten eri- välttämätöntä, että tämän tärkeän tehtävän edis- 17196: koisjärjestö, jonka tehtävänä on toimia vesihuol- tämiseen ja kehittämiseen tulisi mukaan myös val- 17197: toalan edistäjänä ja edunvalvojana. Sen jäseniä tio avustusten muodossa. Eduskunta on todennut 17198: ovat vesihuoltoyhtiöt, vesihuolto-osuuskunnat ja työn merkityksellisyyden myöntämällä liitolle 17199: -yhtymät sekä kunnat. Vesihuoltoliitto on erityi- vuoden 1986 menoarviossa 50 000 mk:n avustuk- 17200: sesti yhdysside vesilaitosten ja viranomaisten välil- sen. 17201: lä, vesihuoltoalan yleisten edellytysten kehittäjä ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17202: varsinkin keskitetyn vesihuoltoalan koulutuksen taen, 17203: antaja. 17204: Vapaaehtoisena järjestönä sen jäsenmaksuja ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17205: koulutusmaksuja on kuitenkin vaikea nostaa vas- 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 17206: taamaan toiminnasta aiheutuvia kustannuksia kaa Vesihuoltoliiton toiminnan tukemi- 17207: niin, että esimerkiksi koulutusta voitaisiin toteut- seen. 17208: taa täysin tyydyttävällä tavalla. Näin ollen olisi 17209: 17210: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 17211: 17212: Pentti Mäki-Hakola Juho Koivisto 17213: 454 1986 vp. 17214: 17215: Raha-asia-aloite n:o 426 17216: 17217: 17218: 17219: 17220: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen itäisen ohi- 17221: tustien suunnitteluun 17222: 17223: 17224: Eduskunnalle 17225: 17226: Tampereen-Vaasan valtatieltä etelä-pohjoislii- 5-vuotissuunnitelmaa vastaan, koska kyseistä ohi- 17227: kenne Kokkolan suuntaan tapahtuu Jalasjär- tustietä ei siihen ole otettu. 17228: ven-Seinäjoen maantien valmistumisen jälkeen Asian merkitystä kuvaa mm. se, että kansalaiset 17229: Seinäjoen keskustan katuverkon kautta. Tämä ovat omatoimisesti laatineet asian kiirehtimistä 17230: ruuhkauttaa ja hidastaa liikennettä. koskevan aloitteen ja sen on allekirjoittanut tu- 17231: Seinäjoen kaupungin ja Nurmon kunnan lii- hansiin nouseva henkilömäärä. 17232: kenneverkon kehittäminen, kaavalliset perusrat- Tietäen suunnittelumäärärahojen vähäisyyden 17233: kaisut ja osittain rakennustoimintakin ovat edel- ehdotamme tässä tapauksessa erityisesti, 17234: leen kiinni alueen ohitustieratkaisusta. 17235: Nurmon kunta on tämän johdosta päättänyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17236: kääntyä tie- ja vesirakennushallituksen puoleen 1987 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 markan 17237: ohitustien rakentamisen kiirehtimiseksi. Samoin määrärahan Seinäjoen itäisen ohitustien 17238: Seinäjoen kaupunginhallitus on tehnyt muistu- suunnitteluun Seinäjoen kaupungissa ja 17239: tuksia Vaasan tie- ja vesipiirin tienrakentamisen Nurmon kunnassa. 17240: 17241: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 17242: 17243: Pentti Mäki-Hakola Juho Koivisto 17244: 455 17245: 1986 vp. 17246: 17247: Raha-asia-aloite n:o 427 17248: 17249: 17250: 17251: 17252: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmon kk:n-Kii- 17253: kun tien parantamiseen Nurmossa 17254: 17255: 17256: Eduskunnalle 17257: 17258: Nurmon kirkonkylän-Kiikun tieväli on itse Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17259: asiassa rakentamaton nykyaikaisessa mielessä kat- taen, 17260: sottuna. Kuitenkin sitä rasittaa vilkas liikenne. 17261: Liikenteen raskaus on myös kasvanut Osuusteuras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17262: tamo ltikan aloitettua toimintansa Nurmossa v. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 17263: 1983. 31.24. 77 500 000 markkaa Nurmon 17264: Tien parantaminen on välttämätön. Tiesuunni- kk:n-Kiikun maantien parantamiseen 17265: telmat ovat jo valmiit. Nurmossa. 17266: 17267: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 17268: 17269: Pentti Mäki-Hakola Juho Koivisto 17270: 456 1986 vp. 17271: 17272: Raha-asia-aloite n:o 428 17273: 17274: 17275: 17276: 17277: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Paavolan-Vasun- 17278: mäen-Mikkilän maantien parantamiseksi Lapualla ja Kuorta- 17279: neelia 17280: 17281: Eduskunnalle 17282: 17283: Kuortaneen kunnassa ja Lapuan kaupungissa Tiesuunnitelmat ovat valmiina, joten tietyön 17284: oleva tie Paavola-Vasunmäki-Mikkilä on erit- aloittaminen välittömästi olisi mahdollista. 17285: täin heikkokuntoinen, kelirikkaaikoina miltei Edellä olevan perusteella ehdotamme, 17286: kulkukelvoton. Tien parantamista ovat asukkaat 17287: monin eri tavoin, mm. lähetystöin kiirehtineet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17288: 18.4.1983 Kuortaneen puolen asukkaat luovutti- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 17289: vat Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin johdolle n. 31.24. 77 500 000 markkaa Paavolan- 17290: 250 henkilön allekirjoittaman vetoomuksen tien Vasunmäen-Mikktlän maantien paranta- 17291: parantamiseksi. Samanlainen toimenpide on pa- miseksi Lapualla ja Kuortaneella. 17292: rastaikaa käynnissä Lapuan puolella. 17293: 17294: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 17295: 17296: Pentti Mäki-Hakola Juho Koivisto 17297: 1986 vp. 457 17298: 17299: Raha-asia-aloite n:o 429 17300: 17301: 17302: 17303: 17304: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmajoen lentokentän 17305: rakentamiseen ja ylläpitoon 17306: 17307: 17308: Eduskunnalle 17309: 17310: Vuonna 1977 perustivat useat yhteisöt, merkit- rainvaliokunta ja eduskunta ovat kuitenkin vuosi- 17311: tävimpinä jäseninä ja taloudellisen vastuun kanta- na 1984, -85 ja -86 aloitteiden perusteella osoitta- 17312: jina Seinäjoen kaupunki sekä Ilmajoen, Peräseinä- neet määrärahoja kentän rakentamiseen ja kun- 17313: joen, Jalasjärven ja Nurmon kunnat, Rengonhar- nossapitoon osoittaen näin suuntaa, mihin tässä 17314: ju-nimisen säätiön alueellisen lentokenttätarpeen asiassa pitäisi edetä. Eduskunnassa on odotettu, 17315: tyydyttämistä varten. että hallitus vihdoinkin oma-aloitteisesti merkitsi- 17316: Tämän jälkeen on lentokenttä rakennettu ja sil- si määrärahat Ilmajoen lentokentän rakentami- 17317: le helmikuussa 1983 aloitettu liikenne Wasa seen ja kunnossapitoon ja tunnustaisi näin Etelä- 17318: Vings -nimisen lentoyhtiön toimesta kahdella Pohjanmaan lentokenttätarpeen ja pitäisi siitä ta- 17319: edestakaisella vuorolla päivittäin Helsinkiin. Mat- loudellisesti huolta samalla tavoin kuin muistakin 17320: kustajamäärät ovat osoittaneet kentän tarpeelli- maamme alueista. 17321: suuden. Suurempien koneiden tarvetta varten on Edellä olevan perusteella ehdotamme, 17322: kentällä parhaillaan käynnissä kiitoradan piden- 17323: nys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17324: Kunnat ovat sijoittaneet kenttään rahana ja eri- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 17325: laatuisina sitoumuksina noin 10 miljoonaa mark- markkaa Ilmajoen lentokentän rakentami- 17326: kaa. Valtion osuus lentokentän rakentamiseen ja seen ja ylläpitoon. 17327: ylläpitoon on ollut varsin vaatimaton. Valtiova- 17328: 17329: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 17330: 17331: Pentti Mäki-Hakola Juho Koivisto 17332: 17333: 17334: 17335: 17336: 58 260148U 17337: 458 1986 vp. 17338: 17339: Raha-asia-aloite n:o 430 17340: 17341: 17342: 17343: 17344: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta pienten kuntien aseman 17345: parantamiseksi 17346: 17347: 17348: Eduskunnalle 17349: 17350: Maamme kunnista on pienkuntia (asukkaita al- Tavallisen kuntataisen mahdollisuudet vaikut- 17351: le 4 000) lähes 40 %. Näistä alle 2 000 asukkaan taa yhteisten asioiden hoitoon ovat pienkunnissa 17352: kuntia on 35 % . Pienkuntien henkikirjoitettu huomattavasti paremmat kuin suurissa kunnissa. 17353: väestö on noin 9 % maamme kokonaisväkiluvus- Kunnanosahallintojärjestelmämme osoittaudut- 17354: ta. tua toimimattomaksi on varsin selvästi käynyt il- 17355: Keskiverto pienkunta sijaitsee yleensä syrjässä mi, että kunta on pienin demokraattisesti toimiva 17356: läänin keskuksesta huonojen tie- ja liikenneyh- alueellinen yksikkö yhteiskuntajärjestelmässäm- 17357: teyksien takana. Muina rasitteina pienkuntia me. Tämän vuoksi pienkuntien toimintaedelly- 17358: koettelevat voimakas muuttoliike, vanhusvoittoi- tyksiin olisikin kiinnitettävä entistä enemmän 17359: suus, yksipuolinen elinkeinorakenne sekä alhai- huomiota. 17360: nen tulotaso. Kun puhutaan pienkuntien toimintaedellytys- 17361: Keskiverto pienkunta ponnistelee jatkuvasti ten parantamisesta, ei tarkoiteta niiden saattamis- 17362: myös taloudellisten vaikeuksien kanssa. Tervey- ta mihinkään erityisasemaan muihin kuntiin näh- 17363: denhuollon ja sosiaalitoimen menot vievät suh- den. Kysymys on ainoastaan pienkuntien toimin- 17364: teellisesti suuremman osan pienkuntien taloudes- nallisten ja taloudellisten lähtökohtien saamisesta 17365: ta kuin muissa kunnissa. Valtionosuuksien kasvu yhdenvertaiseksi muiden kuntien kanssa. Tähän 17366: pienkunnissa on ollut huomattavasti hitaampaa voidaan vaikuttaa korjaamalla pienkuntia sortavat 17367: kuin muissa kunnissa, ja koska maksutulojakin hallintojärjestelmämme eri lohkoilla havaitut epä- 17368: pienkunnissa kertyy hyvin niukasti, paine veroäy- kohdat. 17369: rin hinnan korottamiseen kasvaa jatkuvasti. Vero- Pienkuntien aseman parantamiskeinona on 17370: äyrin keskihinta pienkunnissa on jo nyt korkeam- liian herkästi nähty kuntauudistus. Maassamme 17371: pi kuin muissa kunnissa. Pienkuntien omavastuis- tehdyt kuntaliitokset kertovat kuitenkin varsin 17372: ta taloudenhoitoa heikentää myös niiden riippu- selvästi, ettei kuntaliitoksella juuri pienkuntien 17373: vuus kuntainliitosta. Kuntainliittojen jatkuvasti asemaa korjata. Ainakin ensiapuna tarvitaan mui- 17374: kasvavat maksuosuudet vievät joidenkin pien- ta toimenpiteitä. Pienkuntien aseman vahvistami- 17375: kuntien äyrihinnasta lähes 10 penniä. Jos kun- seksi tulisikin tehdä mm. seuraavia toimenpiteitä: 17376: nan talous menee heikosti, voi koko kunta huo- 1) Syrjäisten pienkuntien liikenteellisten perusyh- 17377: nosti. teyksien ja paikallistieverkoston parantamiseen 17378: Maamme kaikki pienkunnat eivät kuitenkaan tulisi vuosittain ohjata tietty vähimmäisprosentti- 17379: ole edellä olevan kuvatun kaltaisia keskiverto määrä TVL-piirien tienrakennusmäärärahoista. 2) 17380: pienkuntia. Joidenkin pienkuntien palvelutaso Aluepolitiikassa tulisi vaikeuksissa olevien syrjäis- 17381: saattaa olla jopa erittäin korkea ja taloudelliset ten pienkuntien pääsemistä tasapainoisen alueel- 17382: vaikeudet tuntemattomia. On olemassa myös täy- lisen kehityksen edistämisestä annetun lain mu- 17383: sin päinvastaisia tapauksia. kaiseksi erityisalueeksi helpottaa ja tukitoimenpi- 17384: Vastoin yleistä käsitystä pienkunnat ovat tehok- teiksi tulisi ottaa nykyistä enemmän pienkunnat 17385: kaasti toimivia yksiköitä. Niissä voidaan välttää huomioivia erityisetuuksia. 3) Kuntakohtaisten 17386: suurissa yksiköissä helposti syntyvä byrokraatti- asuntolainakiintiöiden laskentaperusteita tulisi 17387: suus, toimintojen päällekkäisyys ja hallintokoneis- muuttaa mm. nykyistä enemmän kuntalaisten tu- 17388: ton hitaus. Kuntalaisen näkökulmasta pienkun- lotason huomioon ottavaksi, samalla kun vanhus- 17389: nat ovat ihmisläheisiä, lämpimiä ja lapsiystävälli- tentalojen osuus kiintiöistä poistettaisiin. Tietty 17390: siä. vähimmäislainamäärä (4-5 lainaa alkavaa tuhat- 17391: 1986 vp. - RA n:o 430 459 17392: 17393: ta asukasta kohti) tulisi turvata kehittyville pien- kunta- ja kuntainliittosuunnittelun keskinäistä 17394: kunnille. 4) Valtion sosiaalipoliittisia uudistuksia koordinaatiota. Maksuosuuksien tasaamiseksi olisi 17395: tulisi tarkistaa niin, että mm. kansaneläkeuudis- pyrittävä kehittämään kuntainliiton sijaintipaik- 17396: tuksissa kuntien rasitus jaettaisiin nykyisen käy- kakunnan mahdollisuuksia rahoittaa pitkäaikaiset 17397: tännön sijasta kuntien veroäyrin suhteessa. 5) Val- investoinnit lainoituksella. Myös kuntainliittojen 17398: tionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta on no- investointien ajallista koordinaatiota tulisi kehit- 17399: peutettava kiinninäen erityistä huomiota rahoi- tää investointien päällekkäisyyksien välttämiseksi. 17400: tusavustusten perusteisiin. Kantokykyluokitusjär- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 17401: jestelmästä on poistettava pienkuntia sortavat taen, 17402: epäkohdat ottamalla mm. nykyistä enemmän val- 17403: tionosuuksien tarvetta säätelevänä mittana huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17404: mioon kunnan verotulot asukasta kohti. 6) Kun- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 17405: nille olisi löydettävä myös sellaisia uusia tuloläh- markan määrärahan pienkuntien aluepo- 17406: teitä, joista pienkunnatkin hyötyisivät. 7) Valtion liittisen aseman tasavertaistamiseksi, kan- 17407: tulisi koordinoida alueellisesti kuntiin suunnatut tokykyluokitusjärjestelmän korjaamiseksi 17408: tukitoimenpiteensä niiden vaikutusten tehostami- poistamalla pienkuntia sortavat epäkohdat 17409: seksi. 8) Kuntainliittojen toimintaan tulisi pyrkiä sekä pienkuntien liikenteellisten perusyh- 17410: vaikuttamaan nykyistä enemmän kehittämällä teyksien parantamiseksi. 17411: 17412: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 17413: 17414: Lea Mäkipää Liisa Arranz 17415: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto 17416: Anssi Joutsenlahti 17417: 460 1986 vp. 17418: 17419: Raha-asia-aloite n:o 431 17420: 17421: 17422: 17423: 17424: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kankarin ala-asteen perus- 17425: korjaukseen Kihniössä 17426: 17427: 17428: Eduskunnalle 17429: 17430: Kihniön kunnassa sijaitseva Kankarin ala-aste Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17431: on rakennettu 1920-luvulla. Koulu on todelli- tavasti, 17432: sen peruskorjauksen tarpeessa. Koulu toimii uuni- 17433: lämmitteisenä, sosiaalitilat puuttuvat ja mikä pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17434: hinta, wc-tilat puuttuvat sisältä. Kankarin ala- 1987 tulo- ja menoarvioon 600 000 mark- 17435: asteen peruskorjaus tulisi maksamaan 600 000 kaa Kihniön kunnassa stj"aitsevan Kankarin 17436: markkaa. ala-asteen peruskorjaukseen. 17437: 17438: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 17439: 17440: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti 17441: 1986 vp. 461 17442: 17443: Raha-asia-aloite n:o 432 17444: 17445: 17446: 17447: 17448: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanon peruskoulun ala- 17449: asteen rakentamiseen 17450: 17451: 17452: Eduskunnalle 17453: 17454: Parkanoo keskustaajaman voimakas kasvu on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17455: aiheuttanut sen, että 2/3 kaupungin peruskoulun taen, 17456: ala-asteen oppilaista asuu keskustan koulupiirin 17457: alueella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17458: Tällä hetkellä ala-asteen käytössä oleva koulura- 1987 tulo- ja menoarvioon 2500000 17459: kennus on rakennettu vuonna 1951 alun perin markkaa Parkanon peruskoulun ala-asteen 17460: kahdeksaa perusluokkaa varten. Todellinen tarve rakentamiseen. 17461: on vähintään 18 perusopetusryhmän tilojen ra- 17462: kentamiseen keskustan ala-asteen koululle. 17463: 17464: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 17465: 17466: Lea Mäkipää Liisa Arranz 17467: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 17468: 462 1986 vp. 17469: 17470: Raha-asia-aloite n:o 433 17471: 17472: 17473: 17474: 17475: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta KuUaan metsä- ja puuta- 17476: louden kurssikeskuksen laajentamiseen 17477: 17478: 17479: Eduskunnalle 17480: 17481: KuUaan metsä- ja puutalouden kurssikeskuksen syllä 1987. Saha-alan koulutuksen lisääminen ja 17482: toiminnan laajeneminen ja opetuksen kehittämi- vakiinnuttaminen Länsi-Suomen ja Satakunnan 17483: nen tulee turvata siten, että tällä hetkellä tilapäi- alueella on elinkeinoelämän kehittämiseksi perus- 17484: senä opetuksena annettava sahatyönjohtajien kou- teltua. Kyseinen opetus soveltuu mitä parhaim- 17485: lutus voidaan oppilaitoksessa vakinaistaa. Tällä min juuri KuUaan metsä- ja puutalouden kurssi- 17486: hetkellä ko. opetusta joudutaan oppilaitoksen ti- keskuksen yhteyteen. 17487: lanpuutteen vuoksi antamaan oppilaitoksen lisäk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17488: si kahdessa muussa kohteessa. taen, 17489: Opetuksen jatkuvuuden turvaaminen edellyt- 17490: tää opetustilojen ja oppilasasuntojen lisärakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17491: mista. Erityisen tärkeätä on opetuskäyttöön tule- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 17492: van opetussahan rakentaminen oppilaitoksen yh- markkaa Kultaan metsä- ja puutalouden 17493: teyteen. Lisärakentaminen tulee ajoittaa siten, et- kurssikeskuksen laajentamiseen. 17494: tä uudet opetustilat ovat käytössä viimeistään syk- 17495: 17496: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 17497: 17498: Lea Mäkipää Liisa Arranz 17499: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 17500: 1986 vp. 463 17501: 17502: Raha-asia-aloite n:o 434 17503: 17504: 17505: 17506: 17507: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaiseen vilje- 17508: lyyn siirtyneiden viljelijöiden tukemiseen 17509: 17510: 17511: Eduskunnalle 17512: 17513: Luonnonmukaisen eli biodynaamisen viljelyn saada pidettyä kurissa. Luonnosta löytyvät sen 17514: suosio kasvaa jatkuvasti. Saasteeton ja puhdas omat lääkkeet rikkaruohoihin ja tuhohyönteisiin- 17515: elintarvike on niin kuluttajan kuin tuottajankin kin. 17516: yhteinen etu. SMP:n mielestä onkin tulevaisuudessa paneu- 17517: Luonnonmukainen viljely perustuu maan duttava entistä enemmän myrkyttömiin viljely- 17518: omaan kasvuvoimaan: vuoroviljelyyn, kompos- menetelmiin. Luonnonmukaisesti viljelty tuote 17519: tointiin ja luonnon dynamiikkaan (aurinko, kuun on turvallinen ja terveellinen. Siinä ei ole mitään 17520: kierto, vuodenajat). torjunta-aineista ja lannoitteista johtuvia kemial- 17521: Biodynaaminen viljely on elämäntapa, jossa lisen teollisuuden myrkkyjä. Tulevaisuuden saas- 17522: luonnon-, ympäristön- ja ihmisen suojelu sekä teeton ja luonnonmukainen viljely on tuottajien 17523: pehmeä teknologia ja energian säästäminen ovat ja kuluttajien yhteiseen etuun perustuva viljely- 17524: päällimmäisinä asioina. muoto. 17525: Nykyisestä lannoitteiden liikakäytöstä aiheutuu Luonnonmukaiseen viljelyyn on valtion vuoden 17526: mm. tuholaisten ja tautien lisääntymistä, jonka 1986 budjetissa määräraha. Tukea tähän tarkoi- 17527: seurauksena myös viljelijän sadot pienenevät. Sa- tukseen tarvitaan kuitenkin lisää. 17528: malla kuluttajalle tarjotaan vain määrää laadun Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioitta- 17529: kustannuksella. vasti, 17530: Lisääntyneet allergiatapaukset ja syöpäsairaudet 17531: ovat jo nyt selvä osoitus teollisen maatalouden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17532: tuotteiden ihmisen terveydelle aiheuttamista va- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 17533: kavista vaaroista. Kemiallinen lannoiteviljely markkaa luonnonmukaiseen viljelyyn siir- 17534: köyhdyttää myös ennen pitkää viljelymaan käyttö- tyneiden viljelijöiden tukemiseen. 17535: kelvottomaksi, samalla kun kaikkia tuholaisia ei 17536: 17537: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 17538: 17539: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 17540: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 17541: 464 1986 vp. 17542: 17543: Raha-asia-aloite n:o 435 17544: 17545: 17546: 17547: 17548: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesikalatalouden ope- 17549: tuksen järjestämiseen 17550: 17551: 17552: Eduskunnalle 17553: 17554: Vaikka Suomi on kymmenientuhansien järvien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17555: maa, valtaosa käyttämästämme kalasta tuodaan tavasti, 17556: ulkomailta. Kalastusasioittemme hoito on siis pa- 17557: hasti laiminlyöty. Tämä johtuu siitä, että maas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17558: samme ei ole huolehdittu riittävästi sisävesikalata- 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 17559: louden opetuksesta. Tämä olisi kuitenkin välttä- markkaa sisävesikalatalouden opetuksen 17560: mätöntä toteuttaa. aikaansaamiseksi. 17561: 17562: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 17563: 17564: Lea Mäkipää Vieno Eklund 17565: 1986 vp. 465 17566: 17567: Raha-asia-aloite n:o 436 17568: 17569: 17570: 17571: 17572: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi Järvi- 17573: Suomen tieltä Parkanon asemalle 17574: 17575: 17576: Eduskunnalle 17577: 17578: Järvi-Suomen tieltä olisi saatava tieyhteys Par- Tieyhteys palvelisi mm. Linnankylän kylätaaja- 17579: kanon asemalle, jolloin yhteys lyhentyisi huomat- maa, edistäisi Pioneerivarikon kuljetuksia Keu- 17580: tavasti ja samalla helpottaisi linja-autojen liiken- tuun suuntaan sekä lyhentäisi Virroilta ja Kihniös- 17581: nöimistä aseman kautta. tä Parkanon rautatieasemalle kulkevien matkaa. 17582: Paras suunta tulevalle tielle olisi Harjulan- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun- 17583: Isokankaan yksityistien pohjaa käyttäen Isokan- nioittavasti, 17584: kaan pysäkille, josta se jatkuisi Porin-Haapa- 17585: mäen (Isokangas-Riuttaskorpi) radan vanhaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17586: pohjaa Parkanon asemalle. Myös vaarallinen ra- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 800 000 17587: dan ylittäminen tulisi tarpeettomaksi, jos raken- markkaa tien rakentamiseksi]ärvi-Suomen 17588: nettaisiin alikulkutunneli. tieltä Parkanon asemalle. 17589: 17590: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 17591: 17592: Lea Mäkipää Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 17593: 17594: 17595: 17596: 17597: 59 260148U 17598: 466 1986 vp. 17599: 17600: Raha-asia-aloite n:o 437 17601: 17602: 17603: 17604: 17605: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäenjoen yli johtavan 17606: Friitalan sillan leventämiseen 17607: 17608: 17609: Eduskunnalle 17610: 17611: Ulvilan kunnan Friitalan ja Vanhankylän asu- nemäärä oli 4 458 ja kevyen liikenteen luku oli 17612: tustaajamia yhdistää Friitala l:n-Ulvilan maan- 2 322. 17613: tie n:o 2442. Taajamien etäisyys toisistaan on noin Sillan leventämisestä aiheutuvat kustannukset 17614: 1 km. Kokemäenjoen yli johtava Friitalan silta si- olisivat noin 3-4 miljoonaa markkaa. 17615: jaitsee tällä tieosuudella. Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun- 17616: Silta on pullonkaula Ulvilan keskustan, Friita- nioittavasti, 17617: lan ja Vanhankylän välisessä liikenteessä. Ruuhka- 17618: aikana sillan molemmin puolin syntyy jonoja, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17619: koska kevyt liikenne ja moottoriajoneuvot eivät 1987 tulo- ja menoarvioon 1500 000 17620: voi samanaikaisesti liikennöidä siltaosuudella sen markkaa Kokemäenjoen yli johtavan Frii- 17621: kapeuden vuoksi. Keväällä 1983 suoritettiin ko. talan szllan leventämiseksi. 17622: sillalla liikennelaskenta, jolloin vuorokausiliiken- 17623: 17624: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 17625: 17626: Lea Mäkipää Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 17627: 1986 vp. 467 17628: 17629: Raha-asia-aloite n:o 438 17630: 17631: 17632: 17633: 17634: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Parkanon radan pe- 17635: ruskorjaukseen 17636: 17637: 17638: Eduskunnalle 17639: 17640: Satakunnan maakunnallisten yhteisöjen ja ra- Julkisten liikennepalvelujen turvaaminen ei saa 17641: danvarsikuntien edustajat vetosivat helmikuun olla yksin liiketaloudellinen kysymys, ollerikin 17642: 1986 alussa liikenneministeriöön, että se asettaisi kun on kyse Valtionrautateistä. 17643: työryhmän tutkimaan Porin-Kankaanpään- Jo Porin-Parkanon radan peruskorjaaminen 17644: Parkanon rautatien asemaa valtakunnan rataver- lievittäisi merkittävästi Satakunnan vaikeaa työt- 17645: kossa. Henkilöliikenne tällä radalla lakkautettiin tömyystilannetta. 17646: kesällä 1981 ja tavaraliikenne Ruosniemen- Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioitta- 17647: Kankaanpään rataosalla kesällä 1985. vasti, 17648: Radan säilyttämiselle liikenteessä on kuitenkin 17649: löytynyt uusia, painavia perusteita. Näitä ovat Po- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17650: rin syväsataman käyttöä koskeva liikenneselvitys, 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 17651: Kankaanpäähän perusteilla oleva pinooiretehdas markkaa radan säilyttämiseksi välillä Po- 17652: ja Makrotalo Oy:n Kankaanpään tehdasta koskeva ri-Parkano sekä radan kunnostamiseksi. 17653: mittava talotilaus Neuvostoliittoon. 17654: Henkilöliikenteenkään uudelleen aloittamisen 17655: selvittäminen tällä radalla ei saa olla poissuljettua. 17656: 17657: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 17658: 17659: Lea Mäkipää Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 17660: 468 1986 vp. 17661: 17662: Raha-asia-aloite n:o 439 17663: 17664: 17665: 17666: 17667: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta pienoisbussin hankkimisek- 17668: si Suomen Jengi- ja Katulähetys ry:lle 17669: 17670: 17671: Eduskunnalle 17672: 17673: Siikaisten Leväsjoella toimiva Suomen Jengi- ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 17674: Katulähetys ry. tekee hengellistä työtä evankelioi- nioittavasti, 17675: malla ympäri maata. 17676: Työ perustuu lähinnä vapaaehtoisten auttajien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17677: varassa olevaan toimintaan, ja työ on usein vai- 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark- 17678: keaa kustannusten osalta. kaa Suomen jengi- ja Katulähetys ry:lle 17679: Suunnitteilla on bussin hankkiminen, johon pienoisbussin hankkimiseksi. 17680: mahtuisi kymmenkunta henkilöä. Bussin hankin- 17681: takustannukset ovat noin 150 000 markkaa. 17682: 17683: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 17684: 17685: Lea Mäkipää Vieno Eklund 17686: 1986 vp. 469 17687: 17688: Raha-asia-aloite n:o 440 17689: 17690: 17691: 17692: 17693: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien kuntoutus- 17694: hoidon tehostamiseksi 17695: 17696: 17697: Eduskunnalle 17698: 17699: Sotilasvammalain mukaan sotainvalidi on oi- toutuslaitoshoitoon edellyttävää vamma-astetta 17700: keutettu kuntoutuslaitoksessa määrävälein annet- pitäisi sotilasvammalain säännöksiä muuttamalla 17701: tavaan hoitoon, jos haitta-aste on vähintään alentaa 15 % :iin. 17702: 10 %, mutta pienempi kuin 30 %, sekä kuntou- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 17703: tustarve johtuu korvatusta vammasta. Haitta- nioittavasti, 17704: asteen ollessa 30 % tai suurempi korvataan myös 17705: muista syistä tarpeellinen kuntoutushoito. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17706: Käytännössä tämä sotilasvammalain määräys on 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 17707: johtanut siihen, että alle 30% :n sotainvalidien markkaa ;o 15 %:n sotainvalidien pääse- 17708: on ollut vaikea päästä kuntoutuslaitoshoitoon ja miseksi korvattavaan kuntoutushoitoon 17709: yli 30 % :n sotainvalidit käyvät kuntoutuslaitok- silloinkin, kun kuntoutushoidon tarve ai- 17710: sessa vuosittain. Sotainvalidien iän kuitenkin kart- heutuu muustakin kuin sotavammasta ai- 17711: tuessa myös lievemmät vammat aikaansaavat yhä heutuvasta syystä. 17712: suuremman haitan ja tästä syystä vuosittain kun- 17713: 17714: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 17715: 17716: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 17717: Liisa Arranz Urho Pohto 17718: Anssi Joutsenlahti 17719: 470 1986 vp. 17720: 17721: Raha-asia-aloite n:o 441 17722: 17723: 17724: 17725: 17726: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Luvian terveyskeskuksen 17727: rakentamiseen 17728: 17729: 17730: Eduskunnalle 17731: 17732: Luvian kunnan terveyskeskus on itsenäinen ter- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17733: veyskeskus, jonka toimitilat sijaitsevat vuonna tavasti, 17734: 1952 valmistuneessa epäkäytännöllisessä ja ahtaas- 17735: sa terveystalossa. Terveyskeskukselta puuttuvat että Eduskunta ottaisi valtz"on vuoden 17736: kokonaan mm. kuntoutustilat ja sairaansijat. Nä- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 17737: mä vakavat puutteet eivät ole omiaan edesautta- markkaa Luvian terveyskeskuksen rakenta- 17738: maan terveyden- ja sairaanhuollon toteuttamista mzseen. 17739: Luvian kunnassa. Siksi uuden terveyskeskuksen 17740: rakentaminen on kiireellinen tehtävä ja sen rahoi- 17741: tuksen turvaaminen tärkeätä. 17742: 17743: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 17744: 17745: Lea Mäkipää Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 17746: 471 17747: 1986 vp. 17748: 17749: Raha-asia-aloite n:o 442 17750: 17751: 17752: 17753: 17754: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Eurajoen kunnalliskodin 17755: peruskorjaamiseen 17756: 17757: 17758: Eduskunnalle 17759: 17760: Eurajoen kunnalliskotina toimii vuonna 1836 Saneerauksen kustannukset ovat 2-3 miljoo- 17761: rakennettu ja vuonna 1936 kunnalliskotikäyttöön naa markkaa. 17762: otettu Vuojoen kartanon päärakennus, joka on Edellä mainituin perustein ehdotamme kun- 17763: nykyiseen käyttötarkoitukseensa epäkäytännölli- nioittaen, 17764: nen. Hoitopaikkojen puutetta on voitu jossain 17765: määrin lieventää sillä, että vanhuksia varten on ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17766: kennettu 30 huoneistoa käsittävät rivitaloasunnot 1987 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 17767: ja saman verran on rivitaloasuntoja voitu järjestää markkaa kunnalliskodin peruskorjaami- 17768: muista pienehköistä osakeasunnoista. seksi Eurajoella. 17769: 17770: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 17771: 17772: Lea Mäkipää Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 17773: 472 1986 vp. 17774: 17775: Raha-asia-aloite n:o 443 17776: 17777: 17778: 17779: 17780: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntosäästöpalkkiojärjes- 17781: telmän kehittämiseksi nuorten parien asunnonsaantimahdolli- 17782: suuksien parantamiseksi 17783: 17784: Eduskunnalle 17785: 17786: Suomessa on tällä hetkellä eräänä nuorten pa- koja. Tämä muodostaa monissa tapauksissa ylivoi- 17787: rien suurimmista ongelmista vallitseva asuntopu- maisen esteen omistusasunnon hankinnalle tai ai- 17788: la. Omistusasunnon hankkiminen on nuorille nakin viivästyttää hankintaa useita vuosia. 17789: käymässä yhä vaikeammaksi, mikä johtuu jatku- Valtiovallan tulee pikaisesti helpottaa nuorten 17790: vasti kohoavista asuntojen hinnoista, jolloin asun- parien mahdollisuuksia omistusasunnon hankki- 17791: tosäästäminen tulee lähes mahdottomaksi hinto- miseen alentamalla asuntosäästöpalkkiojärjestel- 17792: jen karatessa säästösuunnitelmien edelle. SMP ha- mään kuuluvaa oman asunnon säästöosuutta tun- 17793: luaa, että nuorilla on mahdollisimman varhaisessa tuvasti. Sopivana omarahoitusosuutena voidaan 17794: vaiheessa mahdollisuus hankkia itselleen omistet- asiantuntijoiden arvioiden mukaan pitää 5 % :a 17795: tu asunto, sillä tällöin nuoren ihmisen säästämis- ostettavan asunnon hinnasta. 17796: halukkuus muodostuu huomattavasti suurem- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 17797: maksi kuin vuokralla asuttaessa ja samalla asuntoa nioittavasti, 17798: säästettäessä. 17799: Suurena ongelmana asuntosäästämiselle on kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17800: tenkin omistusasuntoon pääsemiseen tarvittava 1987 tulo- ja menoarvioon 180 000 000 17801: liian suuri omarahoitusosuus. Tällä hetkellä jo markan määrärahan asuntosäästöpalkkio- 17802: keskitasoiseen kaksioon tarvittava omarahoitus- järjestelmän kehittämiseksi siten, että sääs- 17803: osuus on monesti useita kymmeniätuhansia mark- töosuus on 5 % asunnon hinnasta. 17804: 17805: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 17806: 17807: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi Vieno Eklund 17808: Liisa Arranz Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 17809: 473 17810: 1986 vp. 17811: 17812: Raha-asia-aloite n:o 444 17813: 17814: 17815: 17816: 17817: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrönluonto ry:lle luonto- 17818: polun rakentamiseksi Hämeenkyröön 17819: 17820: 17821: Eduskunnalle 17822: 17823: Museoviraston tutkimuksen mukaan Ahrolan mään myös kotiseutuopetuksessa koululaisille se- 17824: tienhaarasta Myllykoskelie kulkeva ns. vanha kä myös matkailukohteena. 17825: maantie on rautakautista perua, ja sen varrella si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17826: jaitsee historiallinen Myllykoski. taen, 17827: Tietä pitkin ovat kulkeneet esim. kenraali Arm- 17828: feltin joukot isonvihan aikana ja tie on ollut kaup- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17829: patienä Kristiinasta Tampereelle. 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa 17830: Suunnitteilla oleva luontopolku kulkisi osaksi Kyrönluonto ry:lle luontopolun rakenta- 17831: tätä tietä pitkin. Luontopolkua tultaisiin käyttä- miseksi Hiimeenkyröön. 17832: 17833: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 17834: 17835: Lea Mäkipää Liisa Arranz 17836: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 17837: 17838: 17839: 17840: 17841: 60 260148U 17842: 474 1986 vp. 17843: 17844: Raha-asia-aloite n:o 445 17845: 17846: 17847: 17848: 17849: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin paikal- 17850: listeiden päällystämiseen ja kunnostamiseen 17851: 17852: 17853: Eduskunnalle 17854: 17855: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarviota val- haja-asutusalueiden väestölle samat toimeentu- 17856: misteltaessa kiinnitettiin erityistlt huomiota valta- loedellytykset kuin asutuskeskustenkin asukkaille, 17857: kuntamme päätiestön huonoon kuntoon, joka olisi paikallisteiden parantamiseen käytettäviä 17858: johtui autokannan runsaasta lisääntymisestä ja vä- määrärahoja huomattavasti lisättävä. 17859: hälle jääneestä teiden kunnostamisesta ja paranta- Myös kunnille olisi annettava enemmän pää- 17860: misesta. Asiantilan korjaamiseksi lisättiin tälle täntävaltaa näiden teiden korjaamisen ja kunnos- 17861: sektorille varoja huomattavasti. tamisen sijajärjestystä määrättäessä. Siten kunta- 17862: Liian vähälle huomiolle on jäänyt myös paikal- laisten tarpeet tulevat paremmin ja nopeammin 17863: listeiden kunnostaminen ja päällystäminen eten- tyydytetyiksi. 17864: kin Turun ja Porin läänissä Satakunnan alueella. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta- 17865: Kun haja-asutusalueiden palvelut ovat entises- vasti, 17866: tään huomattavasti vähentyneet, joutuvat näiden 17867: alueiden ihmiset entistä enemmän käyttämään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17868: paikallisteitä. Tien huonon kunnon vuoksi ajo- 1987 tulo- ja menoarvioon 40 000 000 17869: neuvot joutuvat ylivoimaisen rasituksen kohteeksi markan määrärahan Turun ja Porin läämi"n 17870: ja myös liikkumiseen kuluu enemmän aikaa. pazkallisteiden kunnostamiseen ja päällys- 17871: Jotta tämä epäkohta saataisiin korjatuksi Ja tämiseen. 17872: 17873: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 17874: 17875: Einari Nieminen 17876: 1986 rd. 475 17877: 17878: Finansmotion nr 446 17879: 17880: 17881: 17882: 17883: Nordman: Om anvisande av anslag tili FN:s barnfond (UNICEF) 17884: 17885: 17886: 17887: Tili Riksdagen 17888: 17889: Finland har kontinuerligt ökat anslaget för ut- FN:s barnorganisation UNICEF har lyckats räd- 17890: vecklingssamarbetet, även om det inte har skett i da många barn med små kostnader för vaccine- 17891: den takt som ursprungligen utstakades. Målsätt- ring, viktkontroli, sait/ sockerförpackningar och 17892: ningen bör fortfarande vara att nå upp tili det in- annat dylikt. Om vaccinationsprocenten kunde 17893: ternationelia målet om 0, 7 procent av BNP innan höjas tili närmelsevis normal nivå skulie en stor 17894: 1980-talets slut. Beslut om förhållandevis stor an- del av de miljoner barn som nu dör kunna räddas. 17895: slagsökning åren 1986 och 1987 finns. Ett sådant program har den rika världen både or- 17896: Hungersnöden i Afrika understryker hur avgö- sak och råd tili att finansiera. 17897: rande viktigt det är att systematiskt befrämja I 1986 års statsbudget ökades anslaget för 17898: mångsidig upplysning och åtgärder som gör bas- UNICEF relativt mycket, från 51,5 tili 57 miljoner 17899: servicen tiligänglig för de fattigaste befolknings- mark. Men beloppet bör fördubblas för att nå upp 17900: grupperna. Vån land bör satsa mera på sådant bi- tili exempelvis Sveriges och Norges nivå. 17901: ståndsarbete som hjälper befolkningen '' att hjäl- Med hänvisning tili ovanstående föreslåg jag 17902: pa sig själv". vördsamt, 17903: Finland kan vidare bidra tili en utbyggd pri- 17904: märhälsovård, som kunde göra stora insatser att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 17905: bland kvinnor och barn, genom ekonomiskt stöd, upptar ett 70 000 000 mark stort anslag /ör 17906: utbildning och förmedling av billig teknologi och UNICEF:s verksamhet. 17907: av personal. 17908: 17909: Helsingfors den 10 februari 1986 17910: 17911: flåkan Nordman 17912: 476 1986 vp. 17913: 17914: Raha-asia-aloite n:o 446 Suomennos 17915: 17916: 17917: 17918: 17919: Nordman: Määrärahan osoittamisesta YK:n lastenrahaston 17920: (UNICEF) toimintaan 17921: 17922: 17923: Eduskunnalle 17924: 17925: Suomi on jatkuvasti lisännyt kehitysyhteistyön tuksiin, suola-sokeripakkauksiin tai vastaaviin tar- 17926: määrärahoja, vaikkei siinä tahdissa kuin alun pe- koituksiin käytetyin pienin kustannuksin. Jos ro- 17927: rin viitoitettiin. Tavoitteena tulee edelleen olla kotusprosentti kyettäisiin nostamaan lähellekään 17928: saavuttaa kansainvälinen tavoite, 0, 7 prosentin normaalitasoa, voitaisiin suuri osa nyt kuolevista 17929: bruttokansantuoteosuus ennen 1980-luvun lop- pikkulapsista pelastaa. Sellaisen ohjelman rahoit- 17930: pua. Päätös suhteellisen suurista määrärahalisäyk- tamiseen on rikkaalla maailmalla sekä syytä että 17931: sistä vuosina 1986 ja 1987 on olemassa. varaa. 17932: Afrikan nälänhätä korostaa, miten ratkaisevan Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa li- 17933: tärkeää on järjestelmällisesti edistää monipuolista sättiin UNICEF:lle annettavaa määrärahaa suh- 17934: informaatiota ja toimenpiteitä peruspalvelujen teellisen runsaasti, 51,5 miljoonasta 57 miljoo- 17935: saamiseksi köyhimpien väestöryhmien ulottuville. naan markkaan. Summa olisi silti kaksinkertais- 17936: Maamme tulee panostaa enemmän sellaiseen ke- tettava esimerkiksi Ruotsin ja Norjan tasolle pää- 17937: hitysyhteistyöhön, joka auttaa väestöä "autta- semiseksi. 17938: maan itse itseään". Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit- 17939: Suomi voi edelleen myötävaikuttaa taloudelli- taen, 17940: sen avun, koulutuksen ja edullisen teknologian 17941: sekä henkilöstön välittämisen avulla sellaisen pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17942: rusterveydenhuollon luomiseen, jonka merkitys 1987 tulo- ja menoarvioon 70 000 000 17943: naisille ja lapsille on suuri. markkaa YK:n lastenrahaston (UNICEF) 17944: YK:n lapsijärjestö UNICEF on onnistunut pe- toimintaan. 17945: lastamaan paljon lapsia rokotuksiin, painotarkas- 17946: 17947: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 17948: 17949: Håkan Nordman 17950: 477 17951: 1986 rd. 17952: 17953: Finansmotion nr 447 17954: 17955: 17956: 17957: 17958: Nordman: Om anvisande av anslag för fortbildning vid Österbottens 17959: högskola 17960: 17961: 17962: Tili Riksdagen 17963: 17964: Enligt statsrådets principbeslut av den 24 ja- Fortbildningen skall anordnas inom ramen för 17965: nuari 1985 angående utvecklande av högskolevä- högskolornas system med avgiftsbelagd kund- 17966: sendet och undervisningsministeriets direktiv an- tjänst. 17967: gående planeringen av förvaltningsenheten Öster- För att verksamheten skall komma i gång hös- 17968: bottens högskola ingår fortbildning i enhetens ten 1986 söks tillfällig finansieringshjälp av Vasa 17969: ansvarsområd e. stad. I fortsättningen bör fortbildningsverksamhe- 17970: En viktig del av verksamheten kommer att gälla ten kunna finansieras på normalt sätt med hjälp 17971: fortbildning av lärare i grundskola och gymna- av statsanslag och uppburna kundtjänstavgifter. 17972: sium. Det vetenskapliga ansvaret handhas härvid Med hänvisning tili ovanstående föreslår jag 17973: naturligt av Pedagogiska fakulteten vid Åbo Aka- vördsamt, 17974: demi och ämnesinstitutioner med delaktighet i lä- 17975: rarutbildningen. att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1987 17976: En annan del av verksamheten kommer att rikta på momentet 29.10.28 upptar ett 115 000 17977: sig tili personer med akademisk examen verksam- mark stort anslag för Österbottens högsko- 17978: ma i andra yrken och i olika näringar. las fortbzldningsverksamhet. 17979: 17980: Helsingfors den 10 februari 1986 17981: 17982: Håkan Nordman 17983: 478 1986 vp. 17984: 17985: Raha-asia-aloite n:o 447 Suomennos 17986: 17987: 17988: 17989: 17990: Nordman: Määrärahan osoittamisesta Österbottens högskola -nimi- 17991: sen yksikön täydennyskoulutustoimintaan 17992: 17993: 17994: Eduskunnalle 17995: 17996: Valtioneuvoston 24 päivänä tammikuuta 1985 Täydennyskoulutus tulee järjestettäväksi osana 17997: korkeakoululaitoksen kehittämisestä tekemän pe- korkeakoulujen maksullista palvelu toimintaa. Jot- 17998: riaatepäätöksen sekä Österbottens högskola -nimi- ta toiminta voisi käynnistyä syksyllä 1986, haetaan 17999: sen hallinnollisen yksikön suunnittelua koskevien tilapäistä rahoitusapua Vaasan kaupungilta. Jat- 18000: opetusministeriön ohjeiden mukaan täydennys- kossa tulee täydennyskoulutustoiminta voida ra- 18001: koulutus kuuluu yksikön vastuualueeseen. hoittaa tavalliseen tapaan valtionavun ja asiakkail- 18002: Toiminnan tärkeä osa tulee olemaan peruskou- ta kannettavien maksujen avulla. 18003: lun ja lukion opettajien täydennyskoulutus. Tie- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit- 18004: teellinen vastuu kuuluu luonnollisesti Åbo Aka- taen, 18005: demin kasvatustieteiden tiedekunnalle ja opetta- 18006: jankoulutukseen osallistuville oppilaitoksille. Toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18007: minnan toinen osa tulee kohdistumaan muissa 1987 tulo- ja menoarvioon 115 000 markan 18008: ammateissa ja erilaisten elinkeinojen piirissä toi- määrärahan Österbottens högskola -nimi- 18009: miviin, yliopistollisen tutkinnon suorittaneisiin sen yksikön täydennyskoulutustoimintaan. 18010: henkilöihin. 18011: 18012: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 18013: 18014: Håkan Nordman 18015: 1986 rd. 479 18016: 18017: Finansmotion nr 448 18018: 18019: 18020: 18021: 18022: Nordman: Om anvisande av anslag för förhöjning av studiepen- 18023: ningens försörjartiliägg 18024: 18025: 18026: Tili Riksdagen 18027: 18028: 1 jämförelse med det utkomstskydd som garan- På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd- 18029: teras andra befolkningsgrupper befinner sig stu- samt, 18030: derandenas studiestöd fortfarande på låg nivå. 18031: Detta påverkar studiebenägenheten och förlänger att Riksdagen i statsforslaget för år 1987 18032: studietiden. Detta gälier specielit för studerande på momentet 29.39.29 upptar 2 500 000 18033: barnfamiljer, trots att omläggningen av försörjar- mark för forhöjning av studiepenningens 18034: tiliägget tili direkt bidrag innebar en klar förbätt- försörjartilläggfrån 320 ti/1370 mark i må- 18035: ring. 1 budgeten för år 1986 höjdes försörjartilläg- naden fr.o.m. 1. 1. 1987. 18036: get med endast 20 mark i månaden fr.o.m. juli 18037: 1986, från 300 tili 320 mark. En fortgående för- 18038: höjning är motiverad. 18039: 18040: Helsingfors den 7 februari 1986 18041: 18042: Håkan Nordman 18043: 480 1986 vp. 18044: 18045: Raha-asia-aloite n:o 448 Suomennos 18046: 18047: 18048: 18049: 18050: Nordman: Määrärahan osoittamisesta opintorahan huoltajalisän ko- 18051: rottamiseen 18052: 18053: 18054: Eduskunnalle 18055: 18056: Verrattuna muille väestöryhmille taattuun toi- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit- 18057: meentuloturvaan on opiskelijoiden opintotuki taen, 18058: edelleen alhaisella tasolla. Tämä vaikuttaa opiske- 18059: luhalukkuuteen ja pidentää opiskeluaikaa. Sanot- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18060: tu koskee erityisesti opiskelevia lapsiperheitä, 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 18061: vaikka huoltajatisän muuttaminen suoraksi tueksi 29.39.55 2 500 000 markkaa opintorahan 18062: merkitsi selvää parannusta. Valtion vuoden 1986 huoltaja/isän korottamiseksi 320 markasta 18063: tulo- ja menoarviossa korotettiin huoltajatisää 370 markkaan kuukaudessa 1.1.1987 lu- 18064: vain 20 markalla heinäkuun 1 päivästä 1986 lu- kien. 18065: kien, 300 markasta 320 markkaan. Pitemmälle 18066: menevä korotus on perusteltu. 18067: 18068: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 18069: 18070: Håkan Nordman 18071: 1986 rd. 481 18072: 18073: Finansmotion nr 449 18074: 18075: 18076: 18077: 18078: Nordman: Om anvisande av anslag för en forskningschefstjänst vid 18079: Institutet för finlandssvensk samhällsforskning 18080: 18081: 18082: Tili Riksdagen 18083: 18084: lnstitutet för finlandssvensk samhällsforskning miska undetvisningen i Vasa och tillkomsten av 18085: bedriver viktig vetenskaplig forskning i Vasa med förvaltningsenheten Österbottens högskola. Ut- 18086: hjälp av två forskare, tillfälliga projektmedarbeta- byggd verksamhet förutsätter en chefstjänst och 18087: re och en kanslist. Språksociologiska och demogra- flera forskare. 18088: fiska undersökningar dominerar institutets verk- På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd- 18089: samhet. samt 18090: Med tanke på den akademiska undetvisning 18091: som bedrivs och planeras i Vasa är det viktigt att att Riksdagen i statsförslaget for år 1987 18092: miljön kan berikas med bredare forskning. Forsk- på momentet 29.10 upptar 180 000 mark 18093: ningsenheten kunde ges en mera allmän inrikt- for en forskningschefttjänst vid Institute! 18094: ning på forskning kring finlandssvenskt samhälls- för finlandssvensk samhällsforskning, lk A 18095: liv och finlandssvensk kultur. Detta har framhål- 25. 18096: lits i samband med förstärkningen av den akade- 18097: 18098: Helsingfors den 10 februari 1986 18099: 18100: flåkan Nordman 18101: 18102: 18103: 18104: 18105: 61 260148U 18106: 482 1986 vp. 18107: 18108: Raha-asia-aloite n:o 449 Suomennos 18109: 18110: 18111: 18112: 18113: Nordman: Määrärahan osoittamisesta tutkimuspäällikön viran perus- 18114: tamiseen Institutet för finlandssvensk samhällsforskning -nimi- 18115: seen tutkimuslaitokseen 18116: 18117: Eduskunnalle 18118: 18119: Institutet för finlandssvensk samhällsforskning tu Vaasassa annettavan korkeakouluopetuksen 18120: harjoittaa Vaasassa tärkeää tieteellistä tutkimusta vahvistamisen, samoin kuin Österbottens högsko- 18121: kahden tutkijan, tilapäisten projektityöntekijöi- la -hallintoyksikön muodostamisen yhteydessä. 18122: den ja kanslistin voimin. Kielisosiologiset ja de- Laajentunut toiminta edellyttää laitokselle joh- 18123: mografiset tutkimukset ovat hallitsevina laitoksen tajan virkaa ja useita tutkijoita. 18124: toiminnassa. Edellä olevan perusteella ehdotan, 18125: Vaasassa annettavan ja sinne suunnitellun kor- 18126: keakouluopetuksen kannalta on tärkeää, että ym- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18127: päristöä rikastetaan laajentamalla tutkimusaluet- 1987 tulo- ja menoarvioon 180 000 markan 18128: ta. Institutet för finlandssvensk samhällsforskning määrärahan tutkimuspäällikön (A 25) vi- 18129: -tutkimusyksikön toiminta voitaisiin suunnata ran perustamiseksi Institutet för finlands- 18130: yleisemmäksi, koskemaan suomenruotsalaiseen svensk samhällsforskning -nimiseen tutki- 18131: yhteiskuntaelämään ja suomenruotsalaiseen kult- muslaitokseen. 18132: tuuriin kohdistuvaa tutkimusta. Tätä on korostet- 18133: 18134: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 18135: 18136: Håkan Nordman 18137: 1986 rd. 483 18138: 18139: Finansmotion nr 450 18140: 18141: 18142: 18143: 18144: Nordman: Om anvisande av anslag för projekt "Poronkangas" vat- 18145: tenledningsarbeten 18146: 18147: 18148: Till Riksdagen 18149: 18150: Korsholm, Laihela och Vasa kommuner har i ket innebär att kommunerna står för materialkost- 18151: samarbete med vattenstyrelsen och Vasa vatten- naderna och staten för arbetskostnaderna. Vasa 18152: distrikts vattenbyrå utarbetat en plan för områdets vattendistrikt förordar en sådan lösning. Enligt 18153: vattenförsörjning, eftersom vattenverkens kapaci- planerna skall förverkligandet ske under tre år. 18154: tet börjar bli otillräcklig. För Vasa stads del hand- Projektet är nödvändigt, eftersom varken yt- eller 18155: lar det om kristida behov. grundvattenreserver finns inom kommunens eget 18156: Projektet innebär att grundvatten skall ledas område. Det brådskar med byggstan. 18157: från Jurva, Poronkangas. Vattnet är av god kvali- På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd- 18158: tet och tillgången tillräcklig för en ökad förbruk- samt 18159: ning ett trettiotal år framåt. Kommunerna har 18160: bildat ett särskilt bolag för ändamålet, Poron- att Rzksdagen i stats/örslaget för år 1987 18161: kankaan Vesi Oy. Kostnaderna stiger till ca på momentet 30.40.31 upptar 3 000 000 18162: 25 000 000 mark. För att projektet skall kunna ge- mark för påbörjande av vattenledningsar- 18163: nomföras är det nödvändigt att det utförs som s.k. beten, projekt "Poronkangas". 18164: statligt vattenförsörjnings/vattenvårdsarbete, vil- 18165: 18166: Helsingfors den 7 februari 1986 18167: 18168: Håkan Nordman 18169: 484 1986 vp. 18170: 18171: Raha-asia-aloite n:o 450 Suomennos 18172: 18173: 18174: 18175: 18176: Nordman: Määrärahan osoittamisesta Poronkangas-hankkeen vesi- 18177: johtotöihin 18178: 18179: 18180: Eduskunnalle 18181: 18182: Mustasaaren, Laihian ja Vaasan kunnat ovat yh- kitsee sitä, että kunnat vastaavat materiaalikus- 18183: teistyössä vesihallituksen ja Vaasan vesipiirin vesi- tannuksista ja valtio työkustannuksista. Vaasan 18184: toimiston kanssa laatineet alueen vesihuoltoa kos- vesipiiri on puoltanut tällaista ratkaisua. Suun- 18185: kevan suunnitelman, koska vesilaitosten kapasi- nitelmien mukaan tämä toteutettaisiin kolmen 18186: teetti alkaa olla riittämätön. Vaasan kaupungin vuoden aikana. Projekti on välttämätön, koska 18187: osalta kysymyksessä on kriisiajan tarve. Projekti kuntien omalla alueella ei ole pinta- eikä poh- 18188: merkitsee sitä, että pohjavettä johdettaisiin Po- javesivarantoja. Rakentamisen aloittamisella on 18189: ronkankaaltaJurvasta. Vesi on hyvälaatuista ja sitä kiire. 18190: on riittävästi kasvavaa kulutusta varten noin 30 Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen, 18191: vuodeksi eteenpäin. Kunnat ovat perustaneet tätä 18192: tarkoitusta varten erityisen Poronkankaan Vesi Oy että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18193: -nimisen yhtiön. Kustannukset nousevat noin 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 18194: 25 000 000 markkaan. Jotta projekti voitaisiin to- 30. 40.31 3 000 000 markkaa Poronkan- 18195: teuttaa, on välttämätöntä, että se tehdään ns. val- gas-projektin veszjohtotöiden aloittamista 18196: tiollisena vesihuolto/vesienhoitotyönä, mikä mer- varten. 18197: 18198: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 18199: 18200: Håkan Nordman 18201: 485 18202: 1986 rd. 18203: 18204: Finansmotion nr 451 18205: 18206: 18207: 18208: 18209: Nordman: Om anvisande av anslag för grundförbättringsarbeten på 18210: vägen Kvevlax-Petsmo på avsnittet Lappsund-Petsmo 18211: 18212: 18213: Tili Riksdagen 18214: 18215: Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt har fått åtgärder snarast möjligt, innan dess skick ytterli- 18216: en relativt liten andel av väghållningsanslagen un- gare försämras. Vägen, som är livligt trafikerad 18217: der årens lopp. Den förhållandevis låga arbetslös- med över 500 fordon/ dygn, bör förbättras på 18218: heten tack vare företagsamheten och p.g.a. emig- 10,1 km. Den är delvis permanentbelagd. Ny be- 18219: rationen i området har inverkat menligt på tilldel- läggning fordras i samband med grundförbätt- 18220: ningen. Fortsatt faktisk minskning av väganslagen ringen. 18221: är alarmerande med tanke på vägnätets kvalitet i Enligt Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikts åt- 18222: länet. gärdsprogram skall projektet i sin helhet utföras 18223: För kustområdets del bör beaktas att de yttre först åren 1990-91. Kostnadsförslag 8,1 miljoner 18224: förutsättningarna för vägbyggen är relativt ogynn- mark. Avvikande från detta förslag borde arbete- 18225: samma med åtföljande höga kostnader. Grund- na kunna ske i etapper och det sämsta avsnittet, 18226: förhållandena är besvärliga och tillgången på väg- ca 4 km grusväg Petsmo-Lappsund, kunna utfö- 18227: byggnadsmaterial begränsad. Därtill kräver skär- ras åren 1987-88. 18228: gårdens kommunikationer särskilda ekonomiska Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås, 18229: resurser. 18230: lnom ramen för tillgängliga resurser bör grund- att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 18231: förbättringar och underhåll prioriteras framom upptar ett 1 000 000 mark stort anslag för 18232: dyra nybyggen, även om kompletteringar av väg- påbörjande av förb!ittn'ngsarbetena på 18233: nätet självfallet behövs. Landsväg nr 7252 mellan landsv!ig nr 7252 Kvevlax-Petsmo på av- 18234: Kvevlax och Petsmo i Korsholm kommun kräver snittet Lappsund-Petsmo. 18235: 18236: Helsingfors den 10 februari 1986 18237: 18238: Håkan Nordman 18239: 486 1986 vp. 18240: 18241: Raha-asia-aloite n:o 451 Suomennos 18242: 18243: 18244: 18245: 18246: Nordman: Määrärahan osoittamisesta Koivulahden - Petsmon tien 18247: perusparannustöiden aloittamiseen osuudella Lappsund- 18248: Petsmo 18249: 18250: Eduskunnalle 18251: 18252: Vaasan tie- ja vesirakennuspiiri on vuosien ku- nen kuin sen kunto edelleen heikkenee. Tie, joka 18253: luessa saanut suhteellisen pienen osan tienpito- on vilkkaasti liikennöity, yli 500 ajoneuvoa vuoro- 18254: määrärahoista. Melko alhainen työttömyys- yrit- kaudessa, on 10,1 kilometrin matkalta parannus- 18255: teliäisyydestä ja alueella tapahtuvasta maastamuu- töiden tarpeessa. Se on osittain kestopäällystetty. 18256: tosta johtuva - on vaikuttanut jakoon epäedulli- Uusi päällystys on tarpeen rakennustöiden yhtey- 18257: sesti. Jatkuva tosiasiallinen määrärahojen vähene- dessä. 18258: minen on hälyttävää, kun otetaan huomioon lää- Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toimenpide- 18259: nin tieverkon kunto. ohjelman mukaan hanke toteutettaisiin kokonai- 18260: Rannikkoalueen osalta on otettava huomioon suudessaan vasta vuosina 1990-91. Kustannusar- 18261: se, että teiden rakentamisen ulkoiset edellytykset vio on 8, 1 miljoonaa markkaa. Tästä ehdotuksesta 18262: ovat suhteellisen huonot ja kustannukset vastaa- poiketen tulisi työn voida tapahtua vaiheittain ja 18263: vasti normaalia korkeammat. Perusolosuhteet heikoimman osuuden Petsmon ja Lappsundin vä- 18264: ovat hankalat ja teiden rakennusmateriaalin saata- lisen soratien osalta vuosina 1987-88. 18265: vuus rajoitetru. Tämän lisäksi saariston liiken- Edellä olevan perusteella ehdotan, 18266: neyhteydet vaativat erityisiä taloudellisia resurs- 18267: seja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18268: Käytettävissä olevien varojen puitteissa täytyy 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 18269: perusparannustöille ja ylläpidolle antaa etusija markkaa Koivulahden-Petsmon välisen 18270: kalliisiin uudisrakennuksiin nähden. Mustasaares- maantien n:o 7252 parannustöiden aloit- 18271: sa oleva Koivulahden ja Petsmon välinen tie n:o tamiseksi osuudella Lappsund-Petsmo. 18272: 7252 on pikaisten toimenpiteiden tarpeessa, en- 18273: 18274: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 18275: 18276: Håkan Nordman 18277: 1986 rd. 18278: 487 18279: 18280: Finansmotion nr 452 18281: 18282: 18283: 18284: 18285: Nordman: Om anvisande av anslag för statsunderstöd för byggande 18286: av centrala fiskehamnar 18287: 18288: 18289: Till Riksdagen 18290: 18291: Fiskerinäringen är inte viktig bara för skärgår- ismaskiner och containers är ston. Nuvarande 18292: den utan även för landets ekonomi. Man kan med anslag i statsbudgeten räcker inte på långt när till 18293: fog påstå att upprätthållande av arbetsplatser för att stöda angelägna projekt. En förhöjning 18294: inom yrkesfisket är billigt för samhället, även om från nuvarande 950 000 mark till 1 200 000 mark 18295: välbehövliga investeringar i näringen skulle stödas skulle möjliggöra en värdefull kapacitetsförbätt- 18296: i större omfattning än för närvarande. ring. 18297: Fiskarens utkomst kan i första hand förbättras På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd- 18298: genom bättre hantering och vidareförädling. Fis- samt 18299: ken måste behandlas väl för att kunna konkurrera 18300: med andra livsmedel, och redan lagstiftningen att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 18301: förutsätter att konsumtionsfisk behandlas med is på momentet 31.27.40 upptar 1200 000 18302: inom två timmar. lntresset för att upprusta fis- mark för statsunderstöd /ör byggande av 18303: kehamnar och förse dem med service, byggnader, centrala fiskehamnar. 18304: 18305: Helsingfors den 7 februari 1986 18306: 18307: Håkan Nordman 18308: 488 1986 vp. 18309: 18310: Raha-asia-aloite n:o 452 Suomennos 18311: 18312: 18313: 18314: 18315: Nordman: Määrärahan osoittamisesta keskuskalasatamien rakenta- 18316: misen valtionapuun 18317: 18318: 18319: Eduskunnalle 18320: 18321: Kalastuselinkeino ei ole tärkeä vain saariston tamiseen muun muassa huoltorakennuksin, Jaa- 18322: kannalta, vaan myös maan taloudelle. Voidaan ai- konein ja säilytystiloin. Valtion tulo- ja menoarvi- 18323: heellisesti väittää, että työpaikkojen ylläpitämi- on nykyinen määräraha ei lähestulkoonkaan riitä 18324: nen ammattikalastuksen piirissä on yhteiskunnal- tähdellisten hankkeiden tukemiseen. Korotus ny- 18325: le edullista, vaikka elinkeinon tarpeellisia inves- kyisestä 950 000 markasta 1 200 000 markkaan 18326: tointeja tuettaisiin nykyistä enemmän. mahdollistaisi toiminnan laajuuden merkittävän 18327: Kalastajien toimeentuloa voidaan ensi sijassa parantamisen. 18328: parantaa kehittämällä kalan käsittelyä ja jatkoja- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 18329: lostusta. Kalaa täytyy käsitellä hyvin, jotta se voisi 18330: kilpailla muiden elintarvikkeiden kanssa, ja jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18331: lainsäädäntö edellyttää että kulutukseen tarkoitet- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 18332: tu kala jäitetään kahden tunnin kuluessa. 31.27.40 1 200 000 markkaa keskuskalasa- 18333: Esiintyy suurta kiinnostusta kalasatamien varus- tamien rakentamisen valtionapuun. 18334: 18335: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 18336: 18337: Håkan Nordman 18338: 1986 rd. 489 18339: 18340: Finansmotion nr 453 18341: 18342: 18343: 18344: 18345: Nordman: Om anvisande av anslag för anskaffning av mark för 18346: naturvårdsändamål 18347: 18348: 18349: Tili Riksdagen 18350: 18351: Enligt principprogram och markplaner bör be- På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd- 18352: tydande områden för naturvårdsändamål inlösas. samt 18353: Det finns ett ömsesidigt intresse i myndigheter 18354: och hos markägare. 1 fjol inlöste exempelvis läns- att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1987 18355: styrelsen i Vasa Iän ett 80-tallägenheter på frivil- på momentet 35.20.88 upptar 55 000 000 18356: lig väg. Vid halvårsskiftet var länets anslagskvot mark för anska/fning av mark /ör natur- 18357: förbrukad. Eftersom det ligger i samhällets intres- vårdsändamål. 18358: se att gå vidare på denna linje, bör budgetanslaget 18359: för detta ändamål fortsättningsvis höjas. 18360: 18361: Helsingfors den 7 februari 1986 18362: 18363: llåkan Nordman 18364: 18365: 18366: 18367: 18368: 62 260148U 18369: 490 1986 vp. 18370: 18371: Raha-asia-aloite n:o 453 Suomennos 18372: 18373: 18374: 18375: 18376: Nordman: Määrärahan osoittamisesta maan hankkimiseen luonnon- 18377: suojelutarkoituksiin 18378: 18379: 18380: Eduskunnalle 18381: 18382: Periaateohjelmien ja maankäyttösuunnitelmien tulo- ja menoarvion kyseistä määrärahaa edelleen 18383: mukaan tulee huomattavia alueita lunastaa luon- korottaa. 18384: nonsuojelutarkoituksiin. Kysymys on viranomais- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit- 18385: ten ja maanomistajien molemminpuolisesta edus- taen, 18386: ta. Viime vuonna esimerkiksi Vaasan lääninhalli- 18387: tus lunasti vapaaehtoista tietä noin 80 tilaa. Vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18388: den puolivälissä oli läänin osuus määrärahasta 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 18389: käytetty. 35.20.88 55 000 000 markkaa maan hank- 18390: Koska on yhteiskunnan edun mukaista mennä kimzseksi luonnonsuojelutarkoituksiin. 18391: omaksutulla linjalla pitemmälle, tulee valtion 18392: 18393: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 18394: 18395: Håkan Nordman 18396: 1986 rd. 491 18397: 18398: Finansmotion nr 454 18399: 18400: 18401: 18402: 18403: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag såsom statsunderstöd till 18404: Förbundet Hem och Skola i Finland rf. 18405: 18406: 18407: Till Riksdagen 18408: 18409: De nya skollagarna trädde i kraft i augusti 5) det kursbundna gymnasiet 18410: 1985. 1 lagarna poängteras vikten av samarbete - utarbeta handledningsmaterial, 18411: mellan hem och skola. Förbundet ser det som sin 1) klassmötes- och temamaterial att användas 18412: främsta uppgift att under de närmaste åren infor- av klassombuden inom de enskilda klasserna un- 18413: mera de finlandssvenska föräldrarna om vad de der skolåret 18414: nya lagarna innebär, vilka samarbetsformer som - utarbeta projektmaterial t.ex. 18415: föreligger och hur föräldrarna kan engagera sig i 1) lägerskolguide 18416: sina barns skolgång. Förbundet Hem och Skola i 2) föräldrarnas medverkan i yrkesorientering 18417: Finland rf är den enda organisationen i Svenskfin- 3) jobba för en fungerande skolgård. 18418: land som ansvarar för informationen om skolan, - urveckla en regional kursverksamhet i för- 18419: dess kontinuerliga utveckling och förändring. För bundets samtliga regioner (Österbotten, Åbo- 18420: att målsättningsparagraferna i de nya skollagarna land, Nyland och Åland) 18421: skall kunna förverkligas tar Hem och Skola sitt - arrangera riksomfattande kurser i något ak- 18422: ansvar genom att tuellt ämne (t.ex. kreativiteten i skolan). 18423: - utarbeta informationsskrifter, som distri- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 18424: bueras i 30 000 ex till de finlandssvenska skolbar- samt 18425: nens föräldrar t.ex. 18426: 1) skolstarten - övergång från förskola till sko- att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 18427: la (val av skolspråk) på momentet 29.41.50 upptar 100000 18428: 2) de nya skollagarna mark såsom statsunderstöd tili Förbundet 18429: 3) presentation av lågstadiet Hem och Skola i Finland rf 18430: 4) presentation av högstadiet 18431: 18432: Helsingfors den 11 februari 1986 18433: 18434: Ole Norrback Håkan Malm 18435: 492 1986 vp. 18436: 18437: Raha-asia-aloite n:o 454 Suomennos 18438: 18439: 18440: 18441: 18442: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksena För- 18443: bundet Hem och Skola i Finland rf. -nimiselle järjestölle 18444: 18445: 18446: Eduskunnalle 18447: 18448: Uudet koululait tulivat voimaan elokuussa 1) luokkakokous- ja teema-aineistoa yksittäis- 18449: 1985. Laeissa korostetaan kodin ja koulun välisen ten luokkien luokkayhdyshenkilöiden käytettä- 18450: yhteistyön tärkeyttä. Förbundet Hem och Skola i väksi kouluvuoden aikana; 18451: Finland rf. -järjestö pitää tärkeimpänä tehtävä- - tuottamalla projektimateriaalia, esimerkik- 18452: nään tiedottaa lähivuosien aikana suomenruotsa- Sl 18453: laisille vanhemmille, mitä uudet lait sisältävät, 1) leirikouluoppaan, 18454: mitä yhteistyömuotoja on käytettävissä ja miten 2) koskien vanhempien osallistumista amma- 18455: vanhemmat voivat osallistua lastensa koulunkäyn- tinvalintaan, ja 18456: tiin. Liitto on ruotsinkielisen Suomen ainoa järjes- 3) koskien toimivan koulupihan aikaansaamis- 18457: tö, joka huolehtii koulua, sen jatkuvaa kehitty- ta; 18458: mistä ja muuttumista koskevasta tiedotuksesta. - kehittämällä alueellista kurssitoimintaa lii- 18459: Jotta uusien koululakien tavoitepykälät voitaisiin ton kaikilla toiminta-alueilla (Pohjanmaa, Turun- 18460: panna täytäntöön, toteuttaa liitto vastuutaan maa, Uusimaa ja Ahvenanmaa); sekä 18461: - tuottamalla tietoaineistoja, jotka levitetään - järjestämällä valtakunnallisia kursseja josta- 18462: 30 000 kappaleen painoksena suomenruotsalais- kin ajankohtaisesta aiheesta (esimerkiksi luovuus 18463: ten koululaisten vanhemmille ja jotka koskevat koulussa). 18464: esimerkiksi Edellä sanotun perusteella ehdotamme kunni- 18465: 1) koulun aloittamista - siirtymistä esikoulus- oittaen, 18466: ta kouluun (koulukielen valinta), 18467: 2) uusia koululakeja, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18468: 3) ala-asteen esittelyä, 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 18469: 4) yläasteen esittelyä, ja 29.41.50 100000 markkaa avustuksena 18470: 5) kurssimuotoista lukiota; Förbundet Hem och Skola i Finland rf 18471: - tuottamalla opaskirja-aineistoa, -järjestölle. 18472: 18473: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 18474: 18475: Ole Norrback Håkan Malm 18476: 493 18477: 1986 rd. 18478: 18479: Finansmotion nr 455 18480: 18481: 18482: 18483: 18484: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av tillbyggna- 18485: der vid Vasa sjukvårdsläroanstalt 18486: 18487: 18488: Tili Riksdagen 18489: 18490: Vasa sjukvårdsläroanstalt är en av de två lä- Eftersom sjukvårdsläroanstalten är mycket bety- 18491: roanstalter där svenskspråkiga sjukvårdare utbil- delsefull och eftersom behovet av tillbyggnad är 18492: das. Med tanke på hur viktig vården på moders- akut, är det nödvändigt att tillbyggnaden inleds 18493: målet är, bör man betrakta utbildning av svenska senast år 1987. Endast på det sättet kan man ga- 18494: sjukvårdare som synnerligen viktig. Då sjukvårda- rantera att utbildningen också i fortsättningen 18495: re med svenska som modersmål mycket ofta är kan ges på en kvalitativt lika hög nivå som hittills. 18496: tvåspråkiga, kan de ge fullgod vård åt patienter, Förberedande åtgärder borde alltså redan nu börja 18497: oberoende av om dessa har finska eller svenska vidtas. Ritningar bör uppgöras, utrymmena pla- 18498: som språk. neras och dessutom är det nödvändigt att göra 18499: De utrymmen där Vasa sjukvårdsläroanstalt i överenskommelser med Vasa stad och med Vasa 18500: dag verkar är trånga, och kommer att vara helt centralsjukhus kommunalförbund om förstoring 18501: otillräckliga när mellanstadiereformen inom sjuk- av tomten. 18502: vårdsutbildningen genomförs enligt planerna år På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 18503: 1987. Från sjukvårdsläroanstalten har man gjort samt 18504: framställningar om att skolan skall utbyggas, och 18505: att medel för ändamålet skall reserveras i statens att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 18506: långsiktiga planering. Länsstyrelsen har föreslagi t på momentet 29.60.74 upptar 200 000 18507: att medel för tillbyggnaden skall reserveras i stats- mark för planenng av nödiga tillbyggna- 18508: budgeterna för åren 1986-89. Avsikten är alltså der vid Vasa sjukvårdsläroanstalt i Vasa. 18509: att tillbyggnaden skulle vara klar år 1989. Yr- 18510: kesutbildningsstyrelsen har emellertid inte tagit 18511: med tillbyggnaden i sin långsiktsplanering. 18512: 18513: Helsingfors den 11 februari 1986 18514: 18515: Ole Norrback Håkan Malm 18516: 494 1986 vp. 18517: 18518: Raha-asia-aloite n:o 455 Suomennos 18519: 18520: 18521: 18522: 18523: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan sairaanhoito-oppi- 18524: laitoksen lisätilojen suunnitteluun 18525: 18526: 18527: Eduskunnalle 18528: 18529: Vaasan sairaanhoito-oppilaitos on toinen kah- kasvatushallitus puolestaan ei ole ottanut lisära- 18530: desta oppilaitoksesta, joissa koulutetaan ruotsin- kennusta pitkän tähtäimen suunnitelmaansa. 18531: kielisiä sairaanhoitajia. Ottaen huomioon miten Koska sairaanhoito-oppilaitos on tärkeä ja sen 18532: tärkeätä hoito omalla äidinkielellä on, tulee ruot- lisärakennuksen tarve ajankohtainen, on tarpeel- 18533: sinkielisten sairaanhoitajien koulutusta pitää hy- lista, että sen rakennustyöt aloitetaan viimeistään 18534: vin tärkeänä. Kun äidinkieleltään ruotsinkieliset vuonna 1987. Vain siten voidaan taata opetuksen 18535: sairaanhoitajat usein ovat kaksikielisiä, he voivat yhtä korkea laadullinen taso kuin tähän saakka. 18536: tarjota täysipainoisen hoidon potilaille siitä riip- Valmisteleviin toimenpiteisiin pitäisi siis ryhtyä jo 18537: pumatta, ovatko nämä suomen- vai ruotsinkielisiä. nyt. On tehtävä piirustukset, suunniteltava tilat ja 18538: Vaasan sairaanhoito-oppilaitoksen nykyiset tilat sitä paitsi on välttämätöntä laajentaa tonttia sopi- 18539: ovat ahtaat ja tulevat olemaan täysin riittämättö- maHa asiasta Vaasan kaupungin ja Vaasan keskus- 18540: mät, kun sairaanhoidon keskiasteen koulutuksen sairaalan kuntainliiton kanssa. 18541: uudistus suunnitelmien mukaisesti toteutetaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 18542: vuonna 1987. Sairaanhoito-oppilaitos on esittänyt 18543: koulun tilojen laajentamista ja että siihen varattai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18544: siin varat valtion pitkän tähtäimen suunnittelussa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 18545: Lääninhallitus on ehdottanut, että varat lisäraken- 29. 60.74 200 000 markan määrärahan 18546: nusta varten varattaisiin valtion vuosien 1986-89 tarvittavien lisätzlojen suunnittelemiseksi 18547: tulo- ja menoarvioissa. Tarkoituksena on siis, että Vaasan sairaanhoito-ap pzlaitokselle. 18548: lisärakennus valmistuisi vuonna 1989. Ammatti- 18549: 18550: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 18551: 18552: Ole Norrback Håkan Malm 18553: 1986 rd. 495 18554: 18555: Finansmotion nr 456 18556: 18557: 18558: 18559: 18560: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag såsom understöd för Kristi- 18561: nestadsnejdens hemslöjdsförening 18562: 18563: 18564: Tili Riksdagen 18565: 18566: Hemslöjdstraditionerna i svenska Sydösterbot- ande arbetslöshet, som tidigare ledde till en om- 18567: ten är omfattande. Såväl när det gäller textil- som fattande emigration. För att kunna bereda så 18568: trä- och metallslöjd har aktiviteterna varit omfat- många arbetsplatser som möjligt i hemregionen 18569: tande, och också idag är intresset stort. bör alla åtgärder vidtas. Utveckling av hemslöjden 18570: Kristinestadsnejdens hemslöjdsförening har ge- är en sådan åtgärd, där man med förhållandevis 18571: nom åren utfört ett förtjänstfullt arbete. Ekono- små ekonomiska satsningar kan få tili stånd en 18572: miska svårigheter har emellertid under en tid gjort kompletterande inkomstkälla för många. 18573: att föreningens verksamhet varit av mindre om- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 18574: fattning. Nu finns det emellertid vilja att återut- samt 18575: veckla verksamheten med sikte på en bred aktivi- 18576: tet. Meningen är att man så småningom skall få att Riksdagen i statsforslaget för år 1987 18577: tili stånd en s.k. rådgivningsstation för hemslöjd, på momentet 29.99.50 upptar JOO 000 18578: som skulle förläggas till Kristinestad. mark tzll stöd för Kristinestadsnejdens 18579: Svenska Sydösterbotten har visat på en oroväck- hemslöjdsförenings verksamhet. 18580: 18581: Helsingfors den 11 februari 1986 18582: 18583: Ole Norrback Håkan Malm 18584: 496 1986 vp. 18585: 18586: Raha-asia-aloite n:o 456 Suomennos 18587: 18588: 18589: 18590: 18591: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Kristinestads- 18592: nejdens hemslöjdsförening -nimiselle yhditykselle 18593: 18594: 18595: Eduskunnalle 18596: 18597: Ruotsinkielisen Etelä-Pohjanmaan kotiteolli- johti laajaan maastamuuttoon. Mahdollisimman 18598: suusperinteet ovat laajat. Toiminta on ollut laajaa monen työpaikan luomiseksi kotiseudulle on ryh- 18599: sekä tekstiili-, puu- että metallityön osalta. Myös dyttävä kaikkiin toimenpiteisiin. Eräs tällainen 18600: tänä päivänä kiinnostus on suuri. toimenpide on kotiteollisuuden kehittäminen, 18601: Kristinestadsnejdens hemslöjdsförening -nimi- jolloin suhteellisen vähäisin taloudellisin panok- 18602: nen yhdistys on kautta vuosien tehnyt ansiokasta sin voidaan aikaansaada monille täydentävä tulo- 18603: työtä. Taloudelliset vaikeudet ovat kuitenkin jo lähde. 18604: jonkin aikaa aiheuttaneet sen, että yhdistyksen Edellä olevan perusteella ehdotamme, 18605: toiminta on ollut suppeampaa. Nyt on kuitenkin 18606: halua kehittää toimintaa jälleen siten, että se tuli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18607: si olemaan mahdollisimman laajaa. Tarkoituksena 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 18608: on saada vähitellen aikaan nk. kotiteollisuuden 29.99.50 JOO 000 markan määrärahan 18609: neuvonta-asema, joka sijoitettaisiin Kristiinan- Knstinestadsnejdens hemslöjdsförening 18610: kaupunkiin. -nimzsen yhdzstyksen toiminnan tukemi- 18611: Ruotsinkielisellä Etelä-Pohjanmaalla on ollut seen. 18612: hälyttävän paljon työttömyyttä, joka aikaisemmin 18613: 18614: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 18615: 18616: Ole Norrback Håkan Malm 18617: 497 18618: 1986 rd. 18619: 18620: Finansmotion nr 457 18621: 18622: 18623: 18624: 18625: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag såsom understöd för 18626: planering och byggande av en ishall i Närpes i Sydösterbotten 18627: 18628: 18629: Tili Riksdagen 18630: 18631: I takt med att intresset för ishockey och för an- Ishallen planeras att bli förlagd tili Närpes. Den 18632: nan issport ökar, tilltar också behovet av ishallar kommer att betjäna ett betydligt större område 18633: och andra anläggningar. Viktigt är att få en rättvis varför betydelsen av projektet är stort. 18634: regional spridning av ishallarna. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 18635: I södra delen av Vasa Iän i Sydösterbotten har samt 18636: intresset för issporterna vuxit kännbart. Konkreta 18637: planer finns på att uppföra en ishall. Som i de att Rtksdagen i statsforslaget för år 1987 18638: flesta sammanhang bedrivs projektet huvudsakli- på momentet 29.91.50 upptar 100000 18639: gen på ideell bas. När nu detaljplaneringen skall mark såsom understöd /ör fortsatt plane- 18640: påbörjas, behövs resurser för att arbetet skall kom- ring och för påbörjande av byggnadsarbe- 18641: ma igång. tena av Sydösterbottens isha/1 i Närpes. 18642: 18643: Helsingfors den 11 februari 1986 18644: 18645: Ole Norrback Håkan Malm 18646: 18647: 18648: 18649: 18650: 63 260148U 18651: 498 1986 vp. 18652: 18653: Raha-asia-aloite n:o 457 Suomennos 18654: 18655: 18656: 18657: 18658: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Etelä-Pohjan- 18659: maan jäähallin suunnitteluun ja rakentamiseen Närpiöön 18660: 18661: 18662: Eduskunnalle 18663: 18664: Samaa vauhtia kuin kiinnostus jääkiekkoa ja Jäähallia suunnitellaan pystytettäväksi När- 18665: muuta jääurheilua kohtaan lisääntyy, kasvaa myös piöön. Se tulee palvelemaan merkittävästi laajem- 18666: jäähallien ja muiden rakenneimien tarve. On paa .aluetta, mistä syystä hankkeen merkitys on 18667: tärkeää saavuttaa jäähallien oikeudenmukainen suun. 18668: alueellinen jakautuma. Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 18669: Vaasan läänin eteläosassa Etelä-Pohjanmaalla 18670: on kiinnostus jääurheilulajeja kohtaan kasvanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18671: tuntuvasti. On olemassa konkreettisia suunnitel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 18672: mia jäähallin rakentamisesta. Kuten useimmissa 29.91.50 100000 markkaa avustuksena 18673: tapauksissa, etenee hanke pääasiassa aatteelliselta Närpiöön rakennettavan Etelä-Pohjan- 18674: pohjalta. Kun yksityiskohtainen suunnittelu nyt maan jäähallin suunnittelun jatkamiseen 18675: on tarkoitus aloittaa, tarvitaan voimavaroja, jotta ja rakennustöiden aloittamiseen. 18676: työ saataisiin käyntiin. 18677: 18678: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 18679: 18680: Ole Norrback Håkan Malm 18681: 1986 rd. 499 18682: 18683: Finansmotion nr 458 18684: 18685: 18686: 18687: 18688: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av 18689: järnvägen mellan Seinäjoki och Kaskö 18690: 18691: 18692: Tili Riksdagen 18693: 18694: Järnvägen mellan Seinäjoki och Kaskö har länge transportkostnaderna för företagen, är den rådan- 18695: varit i akut behov av en grundförbättring. Längs de situationen ogynnsam. 18696: järnvägen transporteras bl.a. en hei del kemikalier Risken för olyckor är självfallet också större då 18697: för industrins behov. Vidare transporteras bl.a. järnvägen är i så dåligt skick. 18698: virke och andra tunga varor. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 18699: Enligt undersökningar som gjorts är näringsli- samt 18700: vet berett att öka användningen av järnvägen ifall 18701: den skulle grundförbättras och transporteroa där- att Riksdagen i statsforslaget för år 1987 18702: med bli snabbare. på momentet 31.90.78 upptar 4000000 18703: P.g.a. banans skick kör tågen med starkt ned- mark för grundförbättring av järnvägen 18704: satt hastighet och inte med fullastade vagnar. För mellan Seinäjoki och Kaskö. 18705: järnvägens lönsamhet, men också med tanke på 18706: 18707: Helsingfors den 11 februari 1986 18708: 18709: Ole Norrback Håkan Malm 18710: 500 1986 vp. 18711: 18712: Raha-asia-aloite n:o 458 Suomennos 18713: 18714: 18715: 18716: 18717: Norrback ym.: J-4äärärahan osoittamisesta Seinäjoen ja Kaskisten vä- 18718: lisen rautatien perusparantamiseen 18719: 18720: 18721: Eduskunnalle 18722: 18723: Seinäjoen ja Kaskisten välinen rautatie on jo tien kannattavuuden samoin kuin yritysten kulje- 18724: kauan ollut pikaisen perusparannuksen tarpeessa. tuskustannusten kannalta epäsuotuisa. 18725: Rautatiellä kuljetetaan mm. melkoisia määriä ke- Onnettomuusvaara on luonnollisesti suuri rau- 18726: mikaaleja teollisuuden tarpeisiin. Edelleen kul- tatien huonon kunnon vuoksi. 18727: jetetaan mm. puutavaraa ja muita raskaita tava- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 18728: roita. 18729: Suoritettujen tutkimusten mukaan elinkeino- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18730: elämä on valmis lisäämään rautatien käyttöä, jos 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 18731: se perusparannetaan ja kuljetukset tulevat täten 31.90. 78 4 000 000 markkaa Seinäjoen ja 18732: nopeammiksi. Kaskisten välisen rautatien perusparanta- 18733: Radan kunnon vuoksi junat ajavat hyvin hitaas- miseksi. 18734: ti ja vajain vaunuin. Vallitseva tilanne on rauta- 18735: 18736: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 18737: 18738: Ole Norrback Håkan Malm 18739: 1986 rd. 501 18740: 18741: Finansmotion nr 459 18742: 18743: 18744: 18745: 18746: Norrback: Om anvisande av anslag för inledande av verksamheten 18747: vid teknologiska rådgivningscentralen i Vasa 18748: 18749: 18750: Tili Riksdagen 18751: 18752: 1 takt med att den tekniska utvecklingen går nu att bygga upp en större rådgivningscentral i 18753: framåt ställs nya krav på anpassning av produktio- Vasa som ett lokalt initiativ. Det är naturligtvis 18754: neo i företagen. För att företagen skall kunna hän- rimligt att staten bidrar tili att rådgivningen om 18755: ga med i utvecklingen, behövs idag goda kunska- ny teknologi utvecklas i vårt land. 18756: per och insikter i den nya teknologin. Ur region- På basis av ovan anförda föreslås härmed 18757: politisk synvinkel är det viktigt att företagen i alla 18758: delar av landet har tillgång tili rådgivning från att Riksdagen i statsforslaget för år 1987 18759: instanser med sakkunskap. måtte uppta ett anslag om 300 000 mark 18760: 1 Vasa verkar Teknologicentrum Kvarken sedan /ör inledning av verksamheten i den under 18761: något år med ekonomiskt stöd från Nordiska Rå- planering varande teknologiska rådgiv- 18762: det. Betydelsen av den rådgivning företagen däri- ningscentralen i Vasa. 18763: från fått är säkert många gånger stor. Avsikten är 18764: 18765: Helsingfors den 11 februari 1986 18766: 18767: Ole Norrback 18768: 502 1986 vp. 18769: 18770: Raha-asia-aloite n:o 459 Suomennos 18771: 18772: 18773: 18774: 18775: Norrback: Määrärahan osoittamisesta Vaasan teknologisen neuvonta- 18776: keskuksen toiminnan käynnistämiseen 18777: 18778: 18779: Eduskunnalle 18780: 18781: Samalla kun tekninen kehitys etenee, asetetaan masti usein hyvin suuri. Nyt on tarkoituksena ra- 18782: uusia vaatimuksia yrityksen tuotantotoiminnan kentaa Vaasaan paikallisena hankkeena suurempi 18783: mukauttamiselle uusiin oloihin. Jotta yritykset neuvontakeskus. On tietenkin kohtuullista, että 18784: pysyisivät kehityksessä mukana, tarvitaan nykyään valtio myötävaikuttaa uutta teknologiaa koskevan 18785: hyvää uuden teknologian tietämystä ja asiantun- neuvontatoiminnan kehittymiseen maassamme. 18786: temusta. Aluepoliittisesta näkökulmasta on tär- Edellä olevan perusteella ehdotan, 18787: keää, että asiantuntijatahojen neuvot ovat saata- 18788: vissa maan kaikkien osien yrityksille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18789: Vaasassa on jo muutaman vuoden toiminut Me- 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 18790: renkurkun teknologiakeskus, joka saa taloudellis- kaa Vaasaan suunnitellun teknologisen 18791: ta tukea Pohjoismaiden neuvostolta. Yritysten neuvontakeskuksen toiminnan käynnistä- 18792: keskukselta saamien neuvojen merkitys on var- mtseen. 18793: 18794: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 18795: 18796: Ole Norrback 18797: 503 18798: 1986 rd. 18799: 18800: Finansmotion nr 460 18801: 18802: 18803: 18804: 18805: Norrback m.fl.: Om anvisande av anslag till Svenska Byggmästare- 18806: förbundet r.f. för publicering av en byggnadskalender 18807: 18808: 18809: Till Riksdagen 18810: 18811: Tryckning och utgivning av facklitteratur i små och -förordningen, Byggnadsbestämmelsesam- 18812: upplagor blir ofta oproportionerligt dyr. Facklitte- lingen, Marktäktslagen o.s.v. Här framträder ka- 18813: ratur på svenska säljs sällan i stora upplagor i vårt lenderns karaktär som handbok tydligt, en mängd 18814: land. För att kunna ge ut facklitteratur behövs of- materia! samlat inom samma pärmar som eleverna 18815: ta olika stödformer. skulle vara tvungna att skaffa ändå. Eleverna spa- 18816: Svenska Byggmästareförbundet i Finland r.f. rar pengar genom att köpa BK! Avdelningen Av- 18817: ger årligen ut en bok som heter Byggnadskalen- tai och arvoden föreslås årligen utvidgad med 18818: dern. bl. a. byggmästarnas kollektivavtal men trots flera 18819: Ändamålet med BK har varit detsamma ända försök tillåter inte Yksityistoimialojen rakennus- 18820: sedan 1929, att betjäna medlemmarna och andra mestariliitto att deras avtal publiceras med moti- 18821: som har med praktisk byggnadsverksamhet att gö- veringen att det är endast medlemmar som får ta 18822: ra. Idag kan man säga att kalendern betjänar a) del av det. Bygglexikon avser att hjälpa alla som 18823: medlemmarna, b) elever och lärare vid tekniska- har svårigheter med finska. Att döma av de tele- 18824: och yrkesskolor, c) kommunala och statliga myn- fonsamtal som kommit är statsrådets översätt- 18825: digheter, d) byggnadsfirmor och e) personer som ningsbyrå den som har det största behovet! Ur- 18826: sysslar med praktisk byggnadsverksamhet. Inne- sprungligen var det meningen att kalendern skul- 18827: hållet i kalendern har under de gångna åren i le vara ett häljpmedel för eleverna vid de tekniska 18828: princip varit detsamma åtminstone till en del. skolorna. Överraskande nog är kalendern i stor an- 18829: Detta beror på att i kalendern samlats just sådana vändning även bland yrkesskolorna! 18830: uppgifter som användarna har nytta av. Trots att De tre avdelningarna som inte betjänar elever- 18831: tekniken gått framåt med stormsteg byggs ett hus na är kallade Byggkunskap, Egnahemsbyggande 18832: i dag på samma sätt som på 1920-talet. Därför har och Matrikel. 1 avdelningen Byggkunskap ingår 18833: innehållet i kalendern varit detsamma under hela en artikel som förklarar bestämmelserna om be- 18834: tiden. Allt från början har kalendern använts i de tongkonstruktioner som även eleverna använder. 18835: tekniska skolorna. Under åren som gått har inne- Finansieringen av Byggnadskalendern har alltid 18836: hållet utökats så att det allt bättre och bättre läm- varit problematisk. Trots att en betydande del av 18837: par sig för eleverna vid de tekniska skolorna. Ka- kostnaderna kan täckas med annonser har det bli- 18838: lendern har åtta avdelningar varav speciellt fem är vit svårr att kunna täcka kostnaderna. Eftersom 18839: nyttiga för eleverna. Det är avdelningarna Mate- kalendern används som bok i undervisningen i de 18840: matik, Konstruktion, Bestämmelser, Avtal och ar- svenska tekniska läroanstalterna i vårt land vore 18841: voden samt Bygglexikon. SBF har beaktat skolor- det rimligt att staten skulle stöda utgivningen. 18842: nas behov bl.a. genom att en representant för Va- Med ovanstående motivering anhåller under- 18843: sa Tekniska läroanstalt sitter med i redaktionen tecknade om 18844: för kalendern. Hans önskemål har bl.a. lett till att 18845: avdelningen Matematik har omarbetats och ut- att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 18846: ökats så att den bättre motsvarar dagens behov. på momentet 29.99.50 upptar 200 000 18847: Tabellerna i avdelningen Konstruktion är unika. mark som bidrag tili Svenska Byggmästare- 18848: Bestämmelserna är den avdelning eleverna mest /örbundet i Finland r.f för utgivning av 18849: använder. Här finns publicerat Byggnadslagen Byggnadskalendern. 18850: 18851: Helsingfors den 11 februari 1986 18852: 18853: Ole Norrback Håkan Malm 18854: 504 1986 vp. 18855: 18856: Raha-asia-aloite n:o 460 Suomennos 18857: 18858: 18859: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Byggmästareför- 18860: bundet i Finland r.f. -nimiselle yhdistykselle rakennuskalenterin 18861: julkaisemiseen 18862: 18863: Eduskunnalle 18864: 18865: Ammattikirjallisuuden painattaminen ja jul- ne käsikirjana; samoihin kansiin on koottuna 18866: kaiseminen pieninä painoksina tulee usein suh- suuri määrä materiaalia, joka oppilaiden olisi joka 18867: teettoman kalliiksi. Ruotsinkielistä ammattikirj al- tapauksessa pakko hankkia. Oppilaat säästävät os- 18868: lisuutta myydään harvoin suurina painoksina tamalla BK:n! Sopimuksia ja palkkioita käsittele- 18869: maassamme. Ammattikirjallisuuden julkaisemi- vää osastoa ehdotetaan vuosittain laajennettavaksi 18870: seksi tarvitaan usein erilaisia tukitoimia. sisällyttämällä siihen mm. rakennusmestareiden 18871: Svenska Byggmästareförbundet i Finland rf. työehtosopimus, mutta lukuisista yrityksistä huo- 18872: julkaisee vuosittain Byggnadskalendern-nimistä limatta yksityistoimialojen rakennusmestariliitto 18873: kirjaa. ei salli sopimustaan julkaistavan perustellen sitä 18874: BK:n tarkoitus on ollut sama vuodesta 1929 sillä, että ainoastaan heidän omat jäsenensä ovat 18875: lähtien, nimittäin palvella jäseniä ja muita, jotka oikeutetut saamaan sen tietoonsa. Rakennussana- 18876: ovat tekemisissä käytännön rakennustoiminnan kirjan tarkoituksena on auttaa kaikkia, joilla on 18877: kanssa. Tällä hetkellä voidaan kalenterin sanoa vaikeuksia suomen kielessä. Lukuisista puhelinsoi- 18878: palvelevan a) jäseniä, b) teknillisten koulujen ja toista päätellen suurin tarve olisi valtioneuvoston 18879: ammattikoulujen oppilaita ja opettajia, c) kunnan käännöstoimistolla! Alun perin oli tarkoitus, että 18880: ja valtion virkamiehiä, d) rakennusliikkeitä ja e) kalenteri olisi teknillisten koulujen apuväline. Yl- 18881: henkilöitä, jotka ovat tekemisissä käytännön ra- lättävää kyllä, kalenteri on yleisessä käytössä myös 18882: kennustoiminnan kanssa. Kalenterin sisältö on ammattikouluissa! 18883: kuluneiden vuosien aikana ollut ainakin osittain Kalenterin kolme osastoa, jotka eivät ole avuksi 18884: periaatteessa sama. Tämä johtuu siitä, että kalen- oppilaille, ovat nimeltään Rakennustieto, Oma- 18885: teriin on kerätty juuri sellaisia tietoja, joista sen kotirakentaminen ja Matrikkeli. Rakennustieto- 18886: käyttäjille on hyötyä. Vaikka tekniikka on valta- osastoon sisältyy artikkeli, jossa selvitetään betoni- 18887: vasti edistynyt, talot rakennetaan tällä hetkellä sa- rakennelmia koskevia määräyksiä; tätä artikkelia 18888: malla tavalla kuin 1920-luvulla. Tästä syystä ka- käyttävät myös oppilaat. 18889: lenterin sisältö on ollut koko ajan sama. Aivan Byggnadskalenderin rahoitus on aina ollut on- 18890: alusta saakka on kalenteria käytetty teknillisissä gelmallinen. Vaikka huomattava osa kustannuk- 18891: kouluissa. Kalenterissa on kahdeksan osastoa, jois- sista voidaan peittää ilmoitustuloilla, kaikkien 18892: ta erityisesti viisi on oppilaiden kannalta hyödylli- kustannusten kattaminen on tullut yhä vaikeam- 18893: siä. Nämä osastot ovat Matematiikka, Rakentami- maksi. Koska kalenteria käytetään oppikirjana 18894: nen, Määräykset, Sopimukset ja palkkiot ja Ra- maamme ruotsinkielisissä teknillisissä oppilaitok- 18895: kennussanakirja. SBF on ottanut koulujen tar- sissa, olisi kohtuullista, että valtio tukisi sen jul- 18896: peet huomioon mm. siten, että Vaasan teknillisen kaisemista. 18897: oppilaitoksen edustaja on mukana kalenterin toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18898: mituksessa. Hänen toivomuksestaan on matema- tavasti, 18899: tiikan osasto BK 83 :ssa laadittu uudelleen ja sitä 18900: on lisätty vastaamaan paremmin tämän päivän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18901: vaatimuksia. Rakentamisosaston taulukot ovat ai- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 18902: nutlaatuisia. Määräykset ovat ehkä oppilaiden 29.99.50 200 000 markkaa Svenska Bygg- 18903: eniten käyttämä osasto. Siinä on julkaistu raken- mästareförbundet i Finland rflle Bygg- 18904: nuslaki ja -asetus, rakennusmääräyskokoelma, uu- nadskalendern-nimisen teoksen julkaise- 18905: si maa-aineslaki jne. Tästä selviää kalenterin luon- misen tukemiseksi. 18906: 18907: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 18908: 18909: Ole Norrback Håkan Malm 18910: 1986 vp. 505 18911: 18912: Raha-asia-aloite n:o 461 18913: 18914: 18915: 18916: 18917: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta sukupuolirooliajattelua am- 18918: matinvalinnassa vastustavaan ilmoituskampanjaan 18919: 18920: 18921: Eduskunnalle 18922: 18923: Peruskoululaisten suunnitellessa jatko-opinto- Keskiasteella tapahtuvat jatko-opintojen valin- 18924: vaihtoehtoja valintaan vaikuttavat monet tekijät. nat ovat todennäköisesti hyvin sidottuja sukupuo- 18925: Tärkein tekijä on kuitenkin sukupuoli. Tytöt va- leen. Joissakin maissa opetusministeriöt toteutta- 18926: litsevat edelleen opintopaikat hoito- ja talousaloil- vat laajaa ilmoituskampanjaa nuorisolehdissä. Il- 18927: ta kun pojat useimmiten hakeutuvat teknisille moitusten tarkoituksena on vähentää sukupuoli- 18928: aloille. Metsä- ja puuteollisuus on myös miesval- rooliajattelua ammatinvalinnan yhteydessä. 18929: tainen ala. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18930: Sukupuolirooliajattelu opitaan hyvin varhain. taen, 18931: Yhteiskunnan velvollisuus on myötävaikuttaa sii- 18932: hen, että ammatinvalinnasta muodostuu - läh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18933: tien nuoren omista toiveista ja mielenkiinnosta - 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 18934: niin vapaa kuin mahdollista. Useimmat naisval- 29.01.29 500 000 markkaa sukupuoliroo- 18935: taiset alat ovat matalapalkka-aloja. On myös hy- liajattelua ammatinvalinnassa vastustavaan 18936: vin valitettavaa, jos hoitoaloista kiinnostuneet ja zlmoituskampanjaan. 18937: siihen taipumusta omaavat pojat, ainoastaan van- 18938: hentuneen sukupuolirooliajattelun vuoksi, ha- 18939: keutuvat teknisille aloille. 18940: 18941: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 18942: 18943: Mats Nyby Kari Urpilainen 18944: Aarno von Bell Kaj Bärlund 18945: 18946: 18947: 18948: 18949: 64 260148U 18950: 506 1986 vp. 18951: 18952: Raha-asia-aloite n:o 462 18953: 18954: 18955: 18956: 18957: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinkokeista vaihtoehtoisiin 18958: tutkimusmenetelmiin siirtymisen selvittämiseksi 18959: 18960: 18961: Eduskunnalle 18962: 18963: Vuosittain kuolee 400 000 koe-eläintä 140 suo- 3) Eläinkokeita ei saa tehdä, jos on mahdollis- 18964: malaisessa laboratoriossa. Osalla tutkimuksesta on ta tehdä kyseiset kokeet vaihtoehtoisin menetel- 18965: tavoitteena ihmisiä ja eläimiä varten tarkoitettu- m~n tai jos ne on todistettavasti tehty aikaisem- 18966: jen lääkkeiden aikaansaaminen. Osa koe-eläimillä mm. 18967: tapahtuvasta tutkimuksesta tähtää kuitenkin 4) Tuskalliset eläinkokeet on tehtävä käyttä- 18968: myös erilaisten kosmeettisten valmisteiden kokei- mällä nukutusta ja koe-eläimet tulee lopettaa en- 18969: luun. Tulisi olla itsestään selvää, ettei eläinkokeita nen nukutuksen lakkaamista. 18970: tehdä, jos muita menetelmiä voidaan käyttää. Olisi välittömästi luotava taloudelliset edelly- 18971: Useissa tapauksissa on vaihtoehtoisia tutkimusme- tykset vaihtoehtoisiin tutkimusmenetelmiin siirty- 18972: netelmiä. miseksi. 18973: Muissa pohjoismaissa on eläinkokeita koskeva Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18974: laki uudistettu jo monta vuotta sitten. On välttä- taen, 18975: mätöntä säätää nopeasti myös meidän maahamme 18976: eläinkokeita koskeva laki, joka täyttää seuraavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18977: ehdot: 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 18978: 1) Eläinkokeiden tulee olla luvanvaraisia. 30.80.50 150 000 markkaa tutkimuksen 18979: 2) Eläinkokeet tulee rajoittaa kokeisiin, joista tukemiseksi, missä· szi'trytäiin eläinkokeista 18980: on hyötyä ihmisten tai eläinten terveyden kannalta. vaihtoehtoisiin tutkimusmenetelmzi"n. 18981: 18982: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 18983: 18984: Mats Nyby Kari Urpilainen Reino Paasilinna 18985: Gunnar Jansson Aarno von Bell Kaj Bärlund 18986: 1986 rd. 507 18987: 18988: Finansmotion nr 463 18989: 18990: 18991: 18992: 18993: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för inledande av grundför- 18994: bättringsarbeten på bygdevägen nr 17363 i Vasa län 18995: 18996: 18997: Till Riksdagen 18998: 18999: Bygdeväg 17363 benämnd Tuvängsvägen, är bör grundförbättras och oljegrusbeläggas utgör 19000: hårt belastad. Jordbruket, pälsdjursnäringen och omkring 6 km. 19001: växthusodlingen är dagligen beroende av runga Med hänvisning till det ovan anförda föreslår 19002: transporter. Virkestransporterna till knippnings- undertecknade, 19003: hamnen i Töjby går delvis längs Tuvängsvägen. 19004: Dessutom finns inom Tuvängsvägens verknings- att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1987 19005: område flera betydande grustag. Den tunga trafi- upptar 1 000 000 mark /ör påbörjande av 19006: ken gör att vägen nu är nedsliten och i uppenbart /örbättringsarbeten på bygdeväg nr 17363 19007: behov av grundförbättring. Den vägsträcka som i Vasa Iän. 19008: 19009: Helsingfors den 10 februari 1986 19010: 19011: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen 19012: 508 1986 vp. 19013: 19014: Raha-asia-aloite n:o 463 Suomennos 19015: 19016: 19017: 19018: 19019: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 17363 perus- 19020: parannustöiden aloittamiseen Vaasan läänissä 19021: 19022: 19023: Eduskunnalle 19024: 19025: Paikallistie n:o 17363, jota kutsutaan nimellä peessa. Perusparannuksen ja öljysorapäällystyksen 19026: Tuvängsvägen, on raskaasti kuormitettu. Maata- tarpeessa oleva tieosuus on noin kuusi kilometriä. 19027: lous, turkistarhaus ja kasvihuoneviljely ovat riip- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 19028: puvaisia päivittäisistä raskaista kuljetuksista. Puu- 19029: tavarakuljetukset Töjbyn niputussatamaan käyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19030: vät osittain kyseistä tietä. Lisäksi tien vaikutus- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 19031: alueella on useita huomattavia soranottopaikkoja. markkaa paikallistien n:o 17363 parannus- 19032: Raskaan liikenteen takia tie on jo nyt pahoin ku- töiden aloittamiseen Vaasan läänissä. 19033: lunut ja aivan ilmeisesti perusparannuksen tar- 19034: 19035: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 19036: 19037: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen 19038: 1986 rd. 509 19039: 19040: Finansmotion nr 464 19041: 19042: 19043: 19044: 19045: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för inledande av förbättrings- 19046: arbeten på vägen nr 675 i Korsnäs kommun 19047: 19048: 19049: Tili Riksdagen 19050: 19051: Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt har under km som går genom Vitaniemi gårdsgrupp är re- 19052: senare år fått för små anslag för vägunderhåll. dan byggd. Den vägsträcka som bör grundförbätt- 19053: Detta har medfört att vägnätets kvalitet sjunkit på ras och beläggas utgör omkring 7 km. 19054: ett alarmerande sätt. 1 de trakter där pälsdjursnä- Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår 19055: ringen och växthusodlingen är viktiga näringsgre- undertecknade, 19056: nar belastas vägarna dagligen med tunga transpor- 19057: ter. En grundförutsättning för en levande lands- att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 19058: bygd är välfungerande kommunikationer. Väg nr upptar ett 1 000 000 mark stort anslag för 19059: 675 i Korsnäs kommun bör snarast grundförbätt- påbörjande av förbättringsarbeten på väg 19060: ras och oljegrusbeläggas på sträckan Strandmossa nr 675 i Korsnäs kommun. 19061: vägskäl tili kommungränsen. En vägsträcka om en 19062: 19063: Helsingfors den 10 februari 1986 19064: 19065: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen 19066: 510 1986 vp. 19067: 19068: Raha-asia-aloite n:o 464 Suomennos 19069: 19070: 19071: 19072: 19073: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 675 parannustöiden 19074: aloittamiseen Korsnäsin kunnassa 19075: 19076: 19077: Eduskunnalle 19078: 19079: Vaasan tie- ja vesirakennuspiiri on viime vuosi- tienhaarasta kunnan rajalle. Vitaniemen tilaryh- 19080: na saanut liian vähän määrärahoja teiden kunnos- män läpi kulkeva yhden kilometrin tieosuus on jo 19081: sapitoon. Tästä on seurannut tieverkon laadun hä- rakennettu. Perusparannettava ja päällystettävä 19082: lyttävä lasku. Niillä alueilla, joilla turkistarhaus ja tieosuus on noin seitsemän kilometriä. 19083: kasvihuoneviljely ovat tärkeitä elinkeinonhaaroja, Edellä olevan perusteella ehdotamme, 19084: raskaat kuljetukset kuormittavat päivittäin teitä. 19085: Elävän maaseudun perusedellytyksiä ovat hyvin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19086: toimivat liikennejärjestelyt. Tie n:o 675 Korsnäsin 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 19087: kunnassa tulee mitä pikimmin perusparantaa ja markkaa tien n:o 675 parannustöiden 19088: päällystää öljysoralla tieosuudella Strandmossan aloittamiseksi Korsnäsin kunnassa. 19089: 19090: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 19091: 19092: Mats Nyby Kari Urpilainen Markus Aaltonen 19093: 1986 rd. 19094: 511 19095: 19096: Finansmotion nr 465 19097: 19098: 19099: 19100: 19101: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag tili statsunderstöd för utrust- 19102: ning av centrala fiskehamnar 19103: 19104: 19105: Tili Riksdagen 19106: 19107: Riktiga åtgärder omedelbart efter fångsten är av Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår 19108: avgörande betydelse för fiskens kvalitet. Trots det- undertecknade, 19109: ta har inte centralfiskehamnarna utrustats med 19110: t.ex. ismaskiner i den utsträckning som föreslogs att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 19111: i ett kommittebetänkande från år 1976. 1 stats- upptar ett 2 000 000 mark stort anslag på 19112: budgeten för innevarande år upptas 950 000 mark moment 31. 27.40 såsom statsunderstöd 19113: på moment 31.27.40 vilket är en ökning med för utrustning av centrala fiskehamnar. 19114: 50 000 mark jämfört med föregående år. 1985 an- 19115: söktes om 2,3 miljoner mark från momentet. 19116: 19117: Helsingfors den 10 februari 1986 19118: 19119: Mats Nyby Gunnar Jansson Kaj Bärlund 19120: 512 1986 vp. 19121: 19122: Raha-asia-aloite n:o 465 Suomennos 19123: 19124: 19125: 19126: 19127: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuna keskuskalasata- 19128: mien varustuksiin 19129: 19130: 19131: Eduskunnalle 19132: 19133: Välittömästi pyynnin jälkeen suoritetuilla oi- edelliseen vuoteen. Vuonna 1985 haettiin mo- 19134: keilla toimenpiteillä on ratkaiseva vaikutus kalan mentin määrärahasta 2,3 miljoonaa markkaa. 19135: laatuun. Silti ei keskuskalasatamien varustukseen Edellä olevan perusteella ehdotamme, 19136: kuulu esimerkiksi jääkoneita siinä määrin kuin 19137: ehdotettiin eräässä komiteanmietinnössä vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19138: 1976. Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoar- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 19139: vioon otettiin momentille 31.27.40 950 000 31.27.40 2 000 000 markkaa käytettäväksi 19140: markkaa, missä on lisäystä 50 000 mk verrattuna keskuskalasatamien varustamiseen. 19141: 19142: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 19143: 19144: Mats Nyby Gunnar Jansson Kaj Bärlund 19145: 513 19146: 1986 rd. 19147: 19148: Finansmotion nr 466 19149: 19150: 19151: 19152: 19153: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för effektivering av den svensk- 19154: språkiga arbetsplatsinformationen 19155: 19156: 19157: Tili Riksdagen 19158: 19159: Arbetskraftsförvaltningens platstidningar fun- kraftsministeriet gjort framstäliningar för stats- 19160: gerar nu bristfäliigt och delvis t.o.m. mycket då- budgeterna för åren 1984 och 1985 om anslag och 19161: ligt på svenska. 1 riksplatstidningen Työmarkki- behövliga tjänster för att utveckla den svensksprå- 19162: nat-Arbetsmarknaden och i Helsingfors arbets- kiga tryckta arbetsplatsinformationen. 19163: kraftsdistrikts platstidning Uudenmaan työpaikat Dessa framstäliningar har ej lett tili resultat. 19164: är bara en bråkdel av de på finska tryckta lediga En effektivering av den svenskspråkiga arbets- 19165: arbetsplatserna på svenska elier tvåspråkiga orter platsinformationen i riksplatstidningen Työmark- 19166: översatta och publicerade på svenska. Också de kinat-Arbetsmarknaden kräver tilläggsanslag om 19167: övriga tvåspråkiga arbetskraftsdistriktens svenska 300 000 mark. 19168: platsinformation behöver utvecklas. Också vid ar- Med hänvisning tili ovanstående motivering fö- 19169: betsförmedling av återvandrare från Sverige är det reslår undertecknade, 19170: en mycket stor nackdel att riksplatstidningen fun- 19171: gerar bristfäliigt på svenska. att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 19172: Utgående dels från att service och information under momentet 34.01.29 måtte uppta ett 19173: som gälier arbete och utkomst bör fungera lika väl anslag om 300 000 mark för effiktivering 19174: på bägge språken och dels från kravet att arbets- av den svenskspråkiga arbetsplatsinforma- 19175: kraftsförvaltningens mest centrala verksamhets- tionen i tidningen Työmarkkinat-Arbets- 19176: form, arbetsförmedlingen och dess platsinforma- marknaden. 19177: tion, bör fungera väl även på svenska, har arbets- 19178: 19179: Helsingfors den 6 februari 1986 19180: 19181: Mats Nyby Gunnar Jansson Kaj Bärlund 19182: 19183: 19184: 19185: 19186: 65 260148U 19187: 514 1986 vp. 19188: 19189: Raha-asia-aloite n:o 466 Suomennos 19190: 19191: 19192: 19193: 19194: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen työpaikkatie- 19195: dottamisen tehostamiseen 19196: 19197: 19198: Eduskunnalle 19199: 19200: Työvoimahallinnon työpaikkalehdet toimivat lun, tulee toimia hyvin myös ruotsiksi, työvoima- 19201: tällä hetkellä puutteellisesti ja osin jopa hyvin ministeriö on tehnyt esityksiä määrahojen ottami- 19202: huonosti ruotsiksi: valtakunnallisessa Työmarkki- seksi vuosien 1984 ja 1985 tulo- ja menoarvioihin 19203: nat - Arbetsmarknaden -työpaikkalehdessä ja sekä tarpeellisten virkojen perustamiseksi ruotsiksi 19204: Helsingin työvoimapiirin Uudenmaan työpaikat painettavan työpaikkatiedottamisen kehittämi- 19205: -lehdessä julkaistuista ruotsin- tai kaksikielisten seksi. 19206: paikkakuntien suomenkielisistä avointen työpaik- Nämä esitykset eivät ole johtaneet tulokseen. 19207: kojen ilmoituksista on vain murto-osa käännetty Valtakunnallisessa Työmarkkinat - Arbets- 19208: ja julkaistu ruotsiksi. Myös muiden kaksikielisten marknaden -työpaikkalehdessä tapahtuvan ruot- 19209: työvoimapiirien ruotsinkielistä työpaikkatiedotta- sinkielisen työpaikoista tiedottamisen tehostami- 19210: mista tulee kehittää. - Myös Ruotsista palaavien nen vaatii 300 000 markan lisämäärärahan. 19211: työnvälityksen kannalta on huomattava epäkohta, Edellä olevan perusteella ehdotamme, 19212: että valtakunnallinen työpaikkalehti toimii ruot- 19213: sin kielellä puutteellisesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19214: Lähtien siitä, että työtä ja toimeentuloa koske- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 19215: van palvelun ja tiedottamisen täytyy toimia yhtä 34.01.29 300 000 markkaa Työmarkkinat 19216: hyvin kummallakin kielellä, sekä toisaalta siitä, - Arbetsmarknaden -nimisessä lehdessä 19217: että työvoimahallinnon keskeisimmän toiminta- tapahtuvan ruotsinkielisen työpazkkatie- 19218: muodon, työnvälityksen ja sen työpaikkailmoitte- dottamisen tehostamista varten. 19219: 19220: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 19221: 19222: Mats Nyby Gunnar Jansson Kaj Bärlund 19223: 515 19224: 1986 rd. 19225: 19226: Finansmotion nr 467 19227: 19228: 19229: 19230: 19231: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för en utredning om förore- 19232: ningen av Bottniska viken utanför Jakobstad 19233: 19234: 19235: Till Riksdagen 19236: 19237: Seminariet om forskningen i Bottniska viken ga bl.a. en marinbiologisk fältstation till Jakob- 19238: (Björneborg 20-22.8.1984) avslöjade att kun- stad och undersökningen kunde därför utföras i 19239: skaperna om tillståndet i Bottniska viken är universitetets regi. 19240: mycket bristfälliga. Det vore av stor vikt att erhål- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 19241: la en bättre bild av situationen i de opåverkade samt, 19242: områdena och av den inverkan som speciellt den 19243: kemiska skogsindustrin har. Jakobstad vore ett att Riksdagen i statsforslaget för år 1987 19244: lämpligt centrum för studier av detta slag. Där på momentet 35.25.24 upptar 150 000 19245: finns skogsindustri, två älvar mynnar ut i området mark för forskningsverksamhet angående 19246: och förhållandevis rent vatten finns redan utanför /öroreningen av Bottniska viken utanfor 19247: Munsala. Jyväskylä universitet kommer att förläg- Jakobstad. 19248: 19249: Helsingfors den 6 februari 1986 19250: 19251: Mats Nyby Markus Aaltonen 19252: 516 1986 vp. 19253: 19254: Raha-asia-aloite n:o 467 Suomennos 19255: 19256: 19257: 19258: 19259: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimustoimintaan Pohjan- 19260: lahden saastumisesta Pietarsaaren edustalla 19261: 19262: 19263: Eduskunnalle 19264: 19265: Pohjanlahden tutkimusseminaari (Pori 20.- gisen kenttäaseman Pietarsaareen, ja tutkimustyö- 19266: 22.8.1984) paljasti, että tiedot Pohjanlahden ti- tä voitaisiin tästä syystä tehdä yliopiston johdolla. 19267: lasta ovat erittäin puutteelliset. Olisi tärkeätä saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19268: da parempi kuva terveiden alueiden tilasta ja eri- tavasti, 19269: tyisesti kemiallisen metsäteollisuuden vaikutuk- 19270: sesta. Pietarsaari olisi sopiva tällaisten tutkimus- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19271: ten keskuspaikaksi. Täällä on metsäteollisuutta, 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 19272: kaksi jokea laskee alueelle ja jo Munsalan ulko- 35.25.24 150 000 markkaa Pohjanlahden 19273: puolella oleva vesi on suhteellisen puhdasta. Jy- saastumisen tutkimista varten Pietarsaaren 19274: väskylän yliopisto aikoo sijoittaa mm. meribiolo- edustalla. 19275: 19276: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 19277: 19278: Mats Nyby Markus Aaltonen 19279: 1986 vp. 517 19280: 19281: Raha-asia-aloite n:o 468 19282: 19283: 19284: 19285: 19286: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen saantia rajaa- 19287: van tarveharkinnan poistamiseen 19288: 19289: 19290: Eduskunnalle 19291: 19292: Täysi-ikäisellä ja vanhempiensa kodin ulkopuo- Epäoikeudenmukaisen tarveharkinnan vuoksi 19293: lella asuvalla opiskelijalla otetaan edelleen huo- moni opiskelija joutuu sunamaan opintojensa 19294: mioon opintorahan asumislisää myönnettäessä aloittamisen tai hakeutumaan opiskelun aikana ti- 19295: vanhempien tulot ja varallisuus, jollei opiskelija lapäistyöhön, mikä puolestaan pitkittää opintoja 19296: ennen opintovuoden alkua ole täyttänyt 21 vuot- ja valmistumista. 19297: ta. Alle 20-vuotiaalla kodin ulkopuolella asuvalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19298: opiskelijalla opintorahan perusosaa ja asumislisää taen, 19299: myönnettäessä otetaan huomioon vanhempien 19300: tulot ja varallisuus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19301: Asumislisän aleneminen tarveharkinnan vuoksi 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 19302: merkitsee opintotuen vähenemistä ratkaisevasti markkaa opintotuen saantia rajaavan tar- 19303: juuri sellaisilta opiskelijoilta, jotka ikänsä ja oman veharkinnan poistamiseksi 18 vuotta täyt- 19304: taloutensa johdosta eivät enää kuulu vanhem- täneiltä, vanhempiensa kodin ulkopuolel- 19305: piensa huoltovelvollisuuden piiriin ja jotka olo- la asuvzlta opiskelijoilta. 19306: suhteittensa vuoksi tarvitsisivat ehkä eniten yh- 19307: teiskunnan taloudellista tukea. Näin vaikeutuu 19308: nuoneo itsenäistyminen. 19309: 19310: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 19311: 19312: Saara-Maria Paakkinen Kari Urpilainen 19313: Aarno von Bell Pirjo Ala-Kapee 19314: 518 19315: 1986 vp. 19316: 19317: Raha-asia-aloite n:o 469 19318: 19319: 19320: 19321: 19322: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuusulan Kansanopiston 19323: perusparannus- ja muutostöihin 19324: 19325: 19326: Eduskunnalle 19327: 19328: Tuusulassa vuodesta 1907 toiminut Tuusulan opiston taloudellisiin vaikeuksiin. Rakennustöi- 19329: Kansanopisto on toteuttamassa perusparannus- ja den loppuunsaattamiseksi on jouduttu turvautu- 19330: muutostöitä vuosisadan alussa rakennettuun ja maan jopa lyhytaikaisiin lainoihin. Yksinomaan 19331: 1940-luvulla korjattuun opistorakennukseen. lainojen lyhennys- ja korkomenot nousevat yli 1,0 19332: Opisto on valtakunnallinen ja laajennuksen tar- miljoonan markan vuodessa. 19333: peen on sanellut suuri hakijamäärä sekä tilojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19334: ikä. taen, 19335: Vuosien 1938-85 aikana tehtyjen perusparan- 19336: nus- ja muutostöiden kokonaiskustannukset ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19337: hoavat kalustohankintoineen 7 miljoonaan mark- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 19338: kaan. Kansanopisto on saanut investointeihinsa 29.57.52 1 500 000 markkaa Tuusulan 19339: valtionavustusta vain 1 200 000 markkaa. Kansanopiston perusparannus- ja muutos- 19340: Opisto on anonut huomattavasti enemmän, sil- töiden rahoittamiseen. 19341: lä aikaisemmat avustuspäätökset ovat johtaneet 19342: 19343: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 19344: 19345: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee 19346: 1986 vp. 519 19347: 19348: Raha-asia-aloite n:o 470 19349: 19350: 19351: 19352: 19353: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisojärjestöjen toi- 19354: minnan tukemiseen 19355: 19356: 19357: Eduskunnalle 19358: 19359: Nuorisojärjestöjen taloudelliset edellytykset Nuorisotilat ovat tärkeä osa nuorisotoiminnan 19360: ovat kuluneiden kymmenen viime vuoden aikana edellytyksiä. Nuorisotilojen suunnittelua ja raken- 19361: laskeneet erityisesti niiden piirijärjestöjen osalta. tamista voitaisiin kehittää siten, että nuoret itse 19362: Piiritason toiminnan tehostaminen edellyttää eri- osallistuisivat työhön. On tärkeää, että valtiovalta 19363: tyisesti päätoimisten työntekijöiden saamista piiri- osaltaan on valmis edistämään tätä toimintaa. 19364: järjestöihin. Nuorisojärjestöjen toiminnan tuke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19365: minen on erityisen tärkeää. Nuorisojärjestöt muo- taen, 19366: dostavat merkittävän kasvatuksellisen voimavaran 19367: yhteiskunnassamme, jossa lapset ja nuoret ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19368: enemmän erillään muista sukupolvista kuin mil- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 19369: loinkaan aikaisemmin ja jossa sosiaalinen kontrolli 29.91.51 nuorisotyölain mukaisiin me- 19370: on heikompi kuin milloinkaan aikaisemmin. Jär- noihin 45 000 000 markkaa ja kuntien 19371: jestöjen luomien kontaktien ja toiminnan kasva- nuorisottlojen perustamiskustannuksiin 19372: tuksellinen merkitys lasten ja nuorten elämässä ja 22 000 000 markkaa, mistä 12 000 000 19373: vapaa-ajan toimintojen tuottajina on tunnustetta- markkaa nuorison leiri- ja kurssikeskusten 19374: vissa turvaamalla järjestöille kunnolliset toiminta- avustamiseen. 19375: mahdollisuudet. 19376: 19377: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 19378: 19379: Saara-Maria Paakkinen Kari Urpilainen 19380: Aarno von Bell Jukka Mikkola 19381: Pirjo Ala-Kapee 19382: 520 1986 vp. 19383: Raha-asia-aloite n:o 471 19384: 19385: 19386: 19387: 19388: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorison olosuhteita kos- 19389: kevaan tutkimustoimintaan 19390: 19391: 19392: Eduskunnalle 19393: 19394: Kansainvälisen nuorisovuoden komitean kautta vaikkapa urheiluun tai kulttuuriin ei nuorisotyötä 19395: on voitu ohjata nuorisotyötä käsittelevään tutki- käsittelevää tutkimus- ja kokeilutoimintaa maas- 19396: mus- ja kokeilutoimintaan v. 1985 noin 400 000 samme ole tuettu riittävästi. 19397: markkaa. Kaikkiaan mainittuun kokeilu- ja tutki- Kansainvälisen nuorisovuoden mentyä on ole- 19398: mustoimintaan on osoitettu varoja vain vajaan massa vaara käytettävissä olevien määrärahojen 19399: miljoonan markan verran, vaikka yleisesti on tie- huomattavasta laskusta. 19400: dossa nuorisotutkimuksen suuri tarve. Meillä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19401: toistaiseksi varsin vähän tutkittua tietoa nuorten taen, 19402: elämänasenteista, elämänodotuksista ja tulevai- 19403: suudenkuvista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19404: Monet nuorisovuoden komitealle osoitetut 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 19405: hankkeet jäivät vaille tarvitsemiansa määrärahoja 29. 91.51 930 000 markkaa kå"y te ttåväksi 19406: varojen puutteen vuoksi, vaikka projektianomuk- nuorison elämää, elinolosuhteita, maail- 19407: set olivat tasokkaita, monipuolista tutkimus- ja mankuvaa ja tulevaisuuden odotuksia sekä 19408: kokeilutoimintaa tuottavia sekä myös uusien osa- nuorisotoimintaa käsittelevään tutkimus- 19409: alueiden tietoja kartuttavia projekteja. Verrattuna ja kokeilutoimintaan. 19410: 19411: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 19412: 19413: Saara-Maria Paakkinen Kari Urpilainen 19414: Aarno von Bell Jukka Mikkola 19415: Pirjo Ala-Kapee 19416: 521 19417: 1986 vp. 19418: 19419: Raha-asia-aloite n:o 472 19420: 19421: 19422: 19423: 19424: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten kuva- 19425: taidekoulujen toiminnan tukemiseen 19426: 19427: 19428: Eduskunnalle 19429: 19430: Maassamme toimii yli 60 lasten ja nuorten ku- kansalais- ja työväenopistojen opetuksen ulkopuo- 19431: vataidekoulua, jotka ovat harrastuspohjaisia 3- lelle. 19432: 16-vuotiaiden ikäryhmille tarkoitettuja kouluja. Opetus kuvataidekouluissa on luonteeltaan 19433: Vuonna 1984 näistä sai harkinnanvaraista valtion- vuodesta toiseen etenevää ja tapahtuu pienryh- 19434: apua 29 koulua. Ensimmäisen kerran koulut sai- missä. Useilla kouluilla on selkeät ja yksityiskoh- 19435: vat valtionapua vuonna 1982. taiset tulevaisuuden suunnitelmat opintojen ete- 19436: Kuvataidekoulut ovat syntyneet 1970-luvun lo- nemisestä ja sisällöstä. 19437: pulla ja kuluvan vuosikymmenen alussa. Merkit- Lasten ja nuorten kuvataidekoulutus on etene- 19438: tävästi näiden kuvataidekoulujen syntymiseen mässä ja etsimässä hallinnollista muotoaan. Nyt 19439: voidaan sanoa vaikuttaneen kuvaamataidon ase- käytännössä olevista kunnallisista ja yksityisistä 19440: man heikkeneminen peruskoulu-uudistuksen yh- malleista on kaikista löydettävissä sekä hyviä että 19441: teydessä. huonoja puolia. 19442: Kuvataidekouluja ei ole kuitenkaan tarkoitettu Taiteen keskustoimikunta on osaltaan käsitellyt 19443: yksinomaan paikkaamaan peruskoulun puutteel- lasten ja nuorten kuvataidekoulutusta ja näkee 19444: lista tuntimäärää, vaan koulut tarjoavat harrastus- syntyneiden koulujen toiminnan merkityksellisek- 19445: mahdollisuuden kuvaamataiteista kiinnostuneille si lasten ja nuorten kehityksen kannalta. Taiteen 19446: lapsille ja nuorille. Kouluja on toiminnassa eri keskustoimikunnan mielestä valtion tulisikin kan- 19447: puolilla maata. Hallinnollisesti koulut toimivat taa vastuuta koulujen toiminnasta osoittamalla 19448: monella eri pohjalla. On olemassa kunnallisia ku- niiden toimintaan taloudellista tukea. 19449: vataidekouluja, kannatusyhdistysten kouluja, tai- Tulo- ja menoarvioesityksen määräraha on riit- 19450: teilijayhdistysten ylläpitämiä kuvataidekouluja tämätön eikä turvaa varsinkaan kannatusyhdistys- 19451: ja jopa yksityisten henkilöiden ylläpitämiä koulu- pohjaisten koulujen toimintaa. 19452: Ja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19453: Toiminta kuvataidekouluissa on yleensä peri- taen, 19454: aatteessa avointa kaikille lapsille ja nuorille, jotka 19455: ovat kuvataiteista kiinnostuneita. Tämä käy selvil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19456: le mm. siitä, että kouluihin ei valita '' etevämmyy- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 19457: den" perusteella vaan yleensä ilmoittautumisjär- 29.90.52 1 700 000 markkaa lasten ja 19458: jestyksessä tai arpomalla. Opetus kuvataidekou- nuorten kuvataidekoulujen toimintamah- 19459: luissa suuntautuu ikäluokkaan, joka on jäänyt dollisuuksien turvaamiseksi. 19460: 19461: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 19462: 19463: Saara-Maria Paakkinen Kari Urpilainen 19464: Aarno von Bell Jukka Mikkola 19465: Pirjo Ala-Kapee 19466: 19467: 19468: 19469: 19470: 66 260148U 19471: 522 1986 vp. 19472: 19473: Raha-asia-aloite n:o 473 19474: 19475: 19476: 19477: 19478: Paa~nen ym.: Määrärahan osoittamisesta Teatteri Dromin tuke- 19479: mtseen 19480: 19481: 19482: Eduskunnalle 19483: 19484: Teatteri Dromin juuret lähtevät vuonna 1978 joista mainittakoon Musta ruoska, Nälkäkurjet, 19485: valmistetusta näyttämörunoelmasta Muistan elä- Taon kivestä hevosen ja Rautavyöt. Teatteri Drom 19486: neeni. Teatterin kannatusyhdistyksen rekisteröi- on Teatterikeskuksen jäsen. Se on saanut v. 1981 19487: mispaperit lähetettiin yhdistysrekisteriin jo sama- Teatterikeskuksen tunnustuspalkinnon. 19488: na vuonna. Yhteistyössä Teatterikorkeakoulun, Teatteri Dromin toimintaa ovat kuitenkin koko 19489: ammattikasvatushallituksen ja työvoimaministe- ajan varjostaneet taloudelliset huolet. Ryhmällä ei 19490: riön kanssa järjestettiin tammikuussa 1981 ensim- ole kiinteitä harjoitustiloja eikä esityspaikkaa. 19491: mäinen mustalaisteatterikurssi, jolla oli mukana Toimintansa aikana Drom on pääkaupunkiseu- 19492: sekä aikaisemmin toiminnassa mukana olleita dun lisäksi kiertänyt useilla eri paikkakunnilla ja 19493: näyttelijöitä että uusia näyttelijäoppilaita. Koulu- osallistunut kansainvälisille mustalaisfestivaaleille 19494: tusta on sen jälkeen jatkettu ja ryhmä on ollut Hampurissa. 19495: mm. kevään 1984 koulutuksessa. Teatterin suurten taloudellisten vaikeuksien 19496: Teatteri Drom perustettiin ylläpitämään ja ke- vuoksi on työntekijöitä jouduttu lomauttamaan. 19497: hittämään mustalaisten rikasta henkistä kulttuu- Edellä olevan johdosta ehdotamme, 19498: ria teatterin keinoin sekä toisaalta taiteen keinoin 19499: hälventämään vieläkin vallitsevia ennakkoluuloja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19500: kulttuurien välillä. Perimmäisenä tavoitteena on 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 19501: löytää mustalaiskulttuurissa vielä ilmenevä luon- 29.90.52 900 000 markkaa Teatteri Dro- 19502: non ja ihmisen välinen yhteys ja tätä kautta saada min toiminnan tukemiseen ja 300 000 19503: työlle yleismaailmallista merkittävyyttä. markkaa Teatteri Dromin kiertueiden 19504: Teatteri Drom on esittänyt useita näytelmiä, avustamiseen. 19505: 19506: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 19507: 19508: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee 19509: 523 19510: 1986 vp. 19511: 19512: Raha-asia-aloite n:o 474 19513: 19514: 19515: 19516: 19517: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskisen Uudenmaan 19518: musiikkiopiston valtionapuun 19519: 19520: 19521: Eduskunnalle 19522: 19523: Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto on toimi- Oppilaitoksessa opiskeli lukuvuonna 1982-83 19524: nut vuodesta 1972 lähtien ja saanut toimintaansa yli 600 oppilasta ja opetustunteja oli viikossa yh- 19525: vaatimattoman vain noin viiden prosentin suurui- teensä 550. 19526: sen harkinnanvaraisen valtionavun. Keskisen Uu- Oppilaitos tulisi saada vakituisen valtionavun 19527: denmaan musiikkiopisto täyttää valtionavustuk- piiriin mahdollisimman pian. 19528: sesta annetun lain edellytykset. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19529: Opisto on aloittanut toimintansa kannatusyh- taen, 19530: distyspohjaisena. Se kunnallistettiin 1.8.1981. Yl- 19531: läpitäjäkuntia ovat Tuusula ja Järvenpää. Opistos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19532: sa opiskelee oppilaita myös Sipoosta, Keravalta ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 19533: Mäntsälästä. Opisto on ainoa opistotasoinen mu- 29.90.54 1 500 000 markkaa Keskisen Uu- 19534: siikkioppilaitos keskisellä Uudellamaalla. Opistos- denmaan musti"kkiopiston hyviiksymiseksi 19535: sa noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitel- vakituisen valtionavun piiriin. 19536: maa yleiskirjeen 2873/11.1.1978 mukaan. 19537: 19538: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 19539: 19540: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee 19541: 524 1986 vp. 19542: 19543: Raha-asia-aloite n:o 475 19544: 19545: 19546: 19547: 19548: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöille rau- 19549: hanpolitiikkaa ja aseistariisumaa koskevan tiedotuksen edistämi- 19550: seen 19551: 19552: Eduskunnalle 19553: 19554: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuodesta 1981 henkilöt. Tämä ei ole tyydyttävä asiaintila. Järjes- 19555: ollut määräraha kansalaisjärjestöjen käytettäväksi töillä ei ole tarvittavia varoja, ja yksityisin varoin 19556: rauhanpolitiikasta ja aseidenriisunnasta tiedotta- matkustaminen rajaa osallistumismahdollisuuden 19557: miseen. Hallituksen esityksessä vuodelle 1985 vain niille, joilla on huomattavat henkilökohtaiset 19558: määräraha on 200 000 markkaa. varat käytettävissään. Määrärahojen puutteen 19559: Rauhanliike on tullut luonteeltaan yhä kansain- vuoksi opetusministeriö on joutunut epäämään 19560: välisemmäksi. Jo vanhoilla rauhanjärjestöillä on kaikki rauhantapahtumien järjestämiseen liittyvät 19561: ollut kansainvälistä yhteistyötä. Uudet rauhanliik- matka-apuraha-anomukset. Tämän vuoksi olisi 19562: keet, jotka eivät ole niin tiukasti organisoituneita, tarpeen, että kansalaisjärjestöille tarkoitettuihin 19563: ovat yleensä jo alkujaan kansainvälisiä. Tämä on rauhanpolitiikan ja aseidenriisunnan tiedottamis- 19564: ilmennyt esimerkiksi naisten rauhanmarsseina, varoihin lisätään 50 000 markkaa ja käyttötarkoi- 19565: joissa useiden maiden naiset ovat yhdessä marssi- tusta laajennetaan kansalaisjärjestöjen kansainvä- 19566: neet eri maiden läpi tuoden esille tavoitteitaan. listen suhteiden ylläpitämiseen. 19567: Samoin kansainvälisesti yhdessä ovat toimineet Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19568: lääkärit ydinsotaa vastaan. Useissa maissa järjeste- taen, 19569: tään rauhanaktioita samoihin aikoihin ja yhteisin 19570: tunnuksin. Tällainen yhteistyö edellyttää kuiten- että. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19571: kin myös yhteistä suunnittelua. Tarvitaan eri mai- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 19572: den järjestäjien välisiä tapaamisia. Järjestöjen 29.99.50 60 000 markkaa kansalaisjärjes- 19573: edustajien matkat ovat olleet joko erittäin niukoin tözlle rauhanpolitiikkaa ja aseistariisuntaa 19574: varoin toimivien järjestöjen tuen varassa tai mat- koskevan tiedotuksen edistämiseen. 19575: kojen kustannuksista ovat vastanneet yksityiset 19576: 19577: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 19578: 19579: Saara-Maria Paakkinen Kari Urpilainen 19580: Aarno von Bell Jukka Mikkola 19581: Pirjo Ala-Kapee 19582: 525 19583: 1986 vp. 19584: 19585: Raha-asia-aloite n:o 476 19586: 19587: 19588: 19589: 19590: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulkutien rakentami- 19591: seksi Tuusulan-Keravan maantielle Mattilan alueella 19592: 19593: 19594: Eduskunnalle 19595: 19596: Tuusulan kirkonkylästä Keravan keskustaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19597: johtavan tien liikenne on hyvin vilkas. Tien varrel- taen, 19598: la on taajaan asutettuja alueita sekä päiväkoti ja 19599: ala-asteen koulu. Tien vartta kulkeva kevyen lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19600: kenteen tie on samalla puolella tietä kuin koulu, 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 19601: mutta vastakkaisella puolella kuin päiväkoti ja 31. 24. 77 320 000 markkaa alikulkutien 19602: suuret kerrostaloalueet. Tien ylittäminen aiheut- rakentamiseksi Tuusulan-Keravan maan- 19603: taa vilkkaan ja raskaan liikenteen vuoksi jatkuvasti tielle Hirsitienmäen asuntoalueen tuntu- 19604: vaaratilanteita lapsille. Vaarojen vähentämiseksi maan Mattilan alueella. 19605: on alikulkutie tiheimmän asutuksen tuntumassa 19606: välttämätön. Alikulku on rakennettava mahdolli- 19607: simman pian. 19608: 19609: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 19610: 19611: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee 19612: 526 1986 vp. 19613: 19614: Raha-asia-aloite n:o 477 19615: 19616: 19617: 19618: 19619: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta asumistukeen 19620: 19621: 19622: 19623: Eduskunnalle 19624: 19625: Asumistukeen arvioidaan tulevana vuonna tar- asumistuen keinotekoisia rajoituksia, jotta kaikki 19626: vittavan määrärahoja samalle määrälle ruokakun- tuen tarpeessa todella olevat ryhmät tulisivat asu- 19627: tia kuin kuluvanakin vuonna. Kun asumiskustan- mistuen piiriin. Tuen myöntämisperusteena tulisi 19628: nusten arvioidaan nousevan hitaammin kuin an- olla vain todellinen taloudellisen tuen tarve. Näin 19629: siotason, esittää hallitus asumiskustannusmäärära- helpotettaisiin alempiin tuloryhmiin kuuluvien, 19630: haan vain lievää nousua. Asumistuen myöntämis- esimerkiksi nuorten, asunto-ongelmia. 19631: perusteiden muutosta esitykseen ei sisälly. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19632: Asumiseen kohdistuvan tuen painopisteen siir- taen, 19633: ryttyä yhä enemmän verotuksen kautta ohjautu- 19634: vaan suuntaan ja näin jo kohtuullisen asumistason että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19635: omaavan väestönosan asumiskustannuksia tasaa- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 19636: maan, on erityisen tärkeätä parantaa myös asunto- 35.45.54 850 000 000 markkaa asumistu- 19637: sektorin kautta tulevaa asuntotukea poistamalla keen. 19638: 19639: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 19640: 19641: Saara-Maria Paakkinen Kari Urpilainen 19642: Aarno von Bell Pirjo Ala-Kapee 19643: 527 19644: 1986 vp. 19645: 19646: Raha-asia-aloite n:o 478 19647: 19648: 19649: 19650: 19651: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten vuokra-asunto- 19652: jen rakentamiseen 19653: 19654: 19655: Eduskunnalle 19656: 19657: Nuoren ihmisen ensimmäinen asunto on lähes puen, olisi tavalla tai toisella tästä hakumenette- 19658: poikkeuksetta vuokra-asunto. Nuori ei halua sitoa lystä riippumatta kyettävä turvaamaan nuorille 19659: itseään omistusasunnon velkaan eikä hänellä olisi tietty asuntomäärä. 19660: mahdollisuuttakaan saada tarvitsemaansa lainaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19661: pankista. Nuori ei myöskään halua sitoa itseään taen, 19662: heti tiettyyn paikkaan tai paikkakuntaan vanhem- 19663: piensa kodista irtaannuttuaan. Nuori haluaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19664: vuokra-asunnon. Niitä meillä ei ole riittävästi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 19665: Kun on epätietoista, miten tulevana vuonna va- 35.45.83 1 200 000 000 markkaa erityisesti 19666: ratut aravamäärärahat jaetaan hakemuksista riip- nuorille varattavia vuokra-asuntoja varten. 19667: 19668: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 19669: 19670: Saara-Maria Paakkinen Kari Urpilainen 19671: Aarno von Bell Jukka Mikkola 19672: Pirjo Ala-Kapee 19673: 528 19674: 1986 vp. 19675: 19676: Raha-asia-aloite n:o 479 19677: 19678: 19679: 19680: 19681: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston ra- 19682: kennusten perusparannushankkeisiin 19683: 19684: 19685: Eduskunnalle 19686: 19687: Helsingin yliopiston käytössä olevien kiinteistö- Ellei pieniin perusparannuksiin voida osoittaa 19688: jen ikä on suhteessa valtionhallinnon muuhun ra- 16,5 mmk vuosittain, joudutaan vastaavasti erilli- 19689: kennuskantaan huomattavan korkea. Osittain sik- siä peruskorjaushankkeita lisäämään ja hankki- 19690: si niiden kunto on heikompi kuin keskimäärin maan vuokratilat peruskorjauksen ajaksi. Vuoden 19691: yleensä. Keskustan yliopistoalueen kiinteistöistä 1985 budjetissa yliopisto sai perusparannuksiin 7 19692: suurin osa kuuluu eriasteisen rakennussuojelun mmk. 19693: piiriin. Niiden korjaus edellyttää täten erityisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni- 19694: huolellista suunnittelua ja toteuttamista, mikä li- oittavasti, 19695: sää korjausmäärärahojen tarvetta. Yliopiston käy- 19696: tössä olevat korjausmäärärahat ovat suhteellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19697: ottaen olleet huomattavasti pienemmät kuin 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 19698: muualla valtionhallinnossa sekä tuntuvasti alle 29.10. 75 9 500 000 markkaa Helsingin 19699: yleisesti hyväksytyn suosituksen, joka on 0,5- yliopiston rakennusten perusparannus- 19700: 4 % rakennusten uushankintahinnasta. hankkeiszi'n. 19701: 19702: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 19703: 19704: Reino Paasilinna Jorma Rantanen 19705: 1986 vp. 529 19706: 19707: Raha-asia-aloite n:o 480 19708: 19709: 19710: 19711: 19712: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kansainvälisen 19713: koulun valtionapuun 19714: 19715: 19716: Eduskunnalle 19717: 19718: Kansainvälisten koulujen verkostoa käyttävät Wider-instituutin henkilökunnan koulutarpeet 19719: lukuisat suomalaiset diplomaatti- ja liikemiesper- on niin ikään luvattu ottaa huomioon. Englanti- 19720: heiden lapset hyväkseen eri puolilla maailmaa. laisen ja Helsingin kansainvälisen koulun saama 19721: Helsinki on ainoita Länsi-Euroopan pääkaupun- valtionapu on kerrassaan epätasapainoinen. 19722: keja, jossa koulu ei ole saanut valtion tai kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19723: tukea eikä lukukausimaksujensa suuruuden vuok- taen, 19724: si ole voinut tarjota jatkuvasti myös määrällisesti 19725: lisääntyville takaisinmuuttaneille suomalaislapsil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19726: le edes useinkin välttämätöntä väliaikaista jatko- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 19727: mahdollisuutta saman koulujärjestelmän ja kielen 29.46.52 200 000 markkaa Helsingin kan- 19728: puitteissa. sainvälisen koulun valtionapuun. 19729: 19730: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 19731: 19732: Reino Paasilinna Jorma Rantanen 19733: 19734: 19735: 19736: 19737: 67 260148U 19738: 530 1986 vp. 19739: 19740: Raha-asia-aloite n:o 481 19741: 19742: 19743: 19744: 19745: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Biodynaamisen Yhdistyk- 19746: sen toiminnan tukemiseen 19747: 19748: 19749: Eduskunnalle 19750: 19751: Maassamme on jo n. 80 biodynaamista viljelyä Maamme elintarvikehuollon ylläpitäminen krii- 19752: harjoittavaa tilaa, joiden viljelijät tarvitsevat neu- siaikoina on nykyisin maatalousmenetelmin riski- 19753: vontaa viljelymenetelmien parantamiseksi. Asian- altista. Maatalous toimii huomattavalta osalta ul- 19754: mukainen neuvontatyö on kuitenkin järjestämät- kopuolisten tuontipanosten varassa. Lisäksi biody- 19755: tä, vaikka biodynaamista viljelyä voidaan varauk- naamisen viljelymenetelmän avulla myrkyt elin- 19756: sitta pitää ihmisen ja ympäristön kannalta ratkai- tarviketuotannossa vähenevät. Nitraattien ja mui- 19757: sevasti parempana viljelymenetelmänä kuin ns. den ravinteiden huuhtoutuminen pohjavesiin 19758: kemiallista viljelyä. Lisäksi viljely tapahtuu miltei loppuu. 19759: ilman ulkopuolisia tuotantopanoksia, mikä nostaa Koska viljelmät sijaitsevat hajallaan eri puolilla 19760: käyttökatetta ja vähentää ulkomaista riippuvuut- valtakuntaa, on yksityinen neuvontatyö hankalaa 19761: ta. ja kustannuksia vaativaa. On kuitenkin välttämä- 19762: Biodynaamisesti viljellyt tilat ovat noin 10-15 töntä, että ihmistä ja ympäristöä suojeleva ja vä- 19763: vuoden aikana saavuttaneet korkean omavarai- häisiä ulkopuolisia panoksia tarvitseva viljelyme- 19764: suusasteen. Viljely tapahtuu lähes kokonaan il- netelmä yleistyisi. Myös toimintaa tukevaa tutki- 19765: man ulkopuolisia tuotantopanoksia. Satotaso ar- musta kaivataan. 19766: vioidaan n. 10-15 % pienemmäksi kuin kemial- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19767: lisessa viljelyssä. Toisaalta tuotteiden varastoita- taen, 19768: vuus lisääntyy, joten keväällä lopputulos on lähes 19769: sama. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19770: Eräiden tietojen mukaan n. 85 % maatalouden 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 19771: tuloista kuluu menojen kattamiseen, joten arviol- 30.30.40 150 000 markan määrärahan 19772: ta 15 % jää maatalousyrittäjän käyttöön. Biody- Biodynaamisen Yhdistyksen toiminnan 19773: naamisessa viljelyssä pyritään kasvattamaan katet- kehittämistå'ja neuvojanpaikkaamista var- 19774: ta säästämällä sisäänostoissa ja käyttämällä luon- ten, jolloin kyseinen summa voitaistin siir- 19775: non omaa tuotantovoimaa. Näin saavutetaan lä- tää maatilatalouden kehittämisvaroista. 19776: hes yhtä suuri tulos kuin kemiallisella menetel- 19777: mällä tilan rahataloutta samalla tervehdyttäen, 19778: mutta ylituotantoa jopa vähentäen. 19779: 19780: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 19781: 19782: Reino Paasilinna Jorma Rantanen 19783: 1986 vp. 531 19784: 19785: Raha-asia-aloite n:o 482 19786: 19787: 19788: 19789: 19790: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisradiotoimintaa 19791: varten 19792: 19793: 19794: Eduskunnalle 19795: 19796: Maamme on uusien paikallisradioiden, kaapeli- män patvan kulttuurin muoto, tulisi valtion ja 19797: ja satelliittitelevision sekä videokasettien käytön kuntien luoda kansalaisille mahdollisuudet ohjel- 19798: yleistymisen myötä yhä selkeämmin muuttumassa mien tekemiseen tai niihin osallistumiseen perus- 19799: viestintäyhteiskunnaksi. Tässä tilanteessa on tär- tamalla sopivin teknisin välinein varustettuja 19800: keää turvata kansalaisille todellisempi sananva- "nauhapajoja". Yleisradion teknistä välineistöä 19801: paus ja sanomisen oikeus eetterissä, varallisuuden ja asiantuntemusta voitaisiin käyttää hyväksi so- 19802: tai asuinpaikan sitä estämättä. veltuvin osin. Tällaiset "nauhapajat" olisivat var- 19803: Koska puhuminen on ihmiselle luootaisin vies- sin tehokas keino viestintäkasvatuksen edistämi- 19804: tinnän muoto, tulisi kansalaisille luoda tasavertai- seksi. Tulevaisuudessa toimintaa tulisi laajentaa 19805: set mahdollisuudet tuoda radiossa esiin tärkeiksi perustamalla ''videopajoja'', joissa kansalaisilla 19806: katsomiaan asioita. Kaksisuuntainen tiedonvälitys olisi omakohtaisesti tilaisuus tutustua televisioil- 19807: on informaatioyhteiskunnan tärkeä demokraatti- maisun perusteisiin. 19808: nen edellytys. Kansalaisten on voitava organisoi· Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19809: tua keskenään myös tulevaisuudessa. taen, 19810: Tähän tavoitteeseen on pyritty Yleisradion Ou- 19811: lussa ja Helsingissä aloittamalla kansalaisradioko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19812: keilulla. Sananvapauden turvaaminen ei kuiten- 1987 tulo- ja menoarvioon uudelle mo- 19813: kaan ole yksinomaan Yleisradion tehtävä. Yleisra- mentille 31.99.35 500000 markkaa kan- 19814: dion tekniset resurssit eivät myöskään riitä tarjoa- salaisradiotoiminnan laajentamiseksi ta- 19815: maan kovin laajaa ohjelmantekomahdollisuutta voitteena ulottaa kansalaisradiotoiminta 19816: kansalaisille. Koska radio-ohjelmat ovat eräs tä- koko maahan ja jokaiseen kuntaan. 19817: 19818: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 19819: 19820: Reino Paasilinna Jorma Rantanen 19821: 532 1986 vp. 19822: 19823: Raha-asia-aloite n:o 483 19824: 19825: 19826: 19827: 19828: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta laser-aivoleikkauslaitteen 19829: hankkimiseksi HYKSiin 19830: 19831: 19832: Eduskunnalle 19833: 19834: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neuro- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19835: kirurgian laitos tarvitsee lasersädettä käyttävän taen, 19836: leikkauslaitteen voidakseen operoida tyydyttävällä 19837: tarkkuudella syvällä aivoissa sijaitsevien kasvain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19838: ten osien poistot. Näin voitaisiin säästää esimer- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 19839: kiksi kuulohermoja, kun ei tarvitsisi niin suuressa 33.79.32 300 000 markkaa laser-aivo- 19840: määrin käsitellä mekaanisesti kudoksia, vaan ne leikkauslaitteen hankkimiseksi HYKSiin. 19841: voitaisiin laserilla polttaa haihduttamalla. 19842: 19843: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 19844: 19845: Reino Paasilinna Jorma Rantanen 19846: 1986 vp. 533 19847: 19848: Raha-asia-aloite n:o 484 19849: 19850: 19851: 19852: 19853: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylioppilaiden terveyden- 19854: hoitosäätiön Helsingin terveydenhoitoaseman vuokramenoihin 19855: 19856: 19857: Eduskunnalle 19858: 19859: Opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa keski- kaan tulisi maksaa omista terveyspalveluistaan 19860: tetysti Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö enempää kuin muidenkaan kansalaisten, joten oi- 19861: (YTHS), jota opiskelijat osaksi itse ylläpitävät. keudenmukaista on, että käytetään kaikkia mah- 19862: Opiskelijoiden maksuosuus YTHS:n menoista oli dollisia keinoja opiskelijoiden terveydenhoito- 19863: toimivuonna 1983-84 39 %. Opintovuonna maksujen alentamiseksi. 19864: 1985-86 opiskelijoiden terveydenhoitomaksu on Edellä esitetyn petusteella ehdotammekin kun- 19865: 144 markkaa. Tästä summasta kuluu vajaa 10% nioittavasti, 19866: Helsingin terveydenhoitoaseman vuokraan. Mikä- 19867: li Helsingin terveydenhoitoaseman vuokra korva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19868: taan valtion varoista, keventää tämä jopa oleelli- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 19869: sesti opiskelijoiden maksuosuutta. 33.92.50 2 200 000 markkaa Ylioppilai- 19870: Etenkään pääkaupunkiseudun kunnat eivät ky- den terveydenhoitosäätiön Helsingin ter- 19871: kene tarjoamaan suurelle opiskelijamäärälle riittä- veydenhoitoaseman vuokran kattamiseksi 19872: viä terveydenhuoltopalveluja, joten YTHS:n teke- valtion varoista. 19873: mä työ on korvaamaton. Opiskelijoiden ei kuiten- 19874: 19875: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 19876: 19877: Reino Paasilinna Jorma Rantanen 19878: 534 1986 vp. 19879: 19880: Raha-asia-aloite n:o 485 19881: 19882: 19883: 19884: 19885: Paasilinna ym.: Määrärahojen osoittamisesta asunnottomuuden pois- 19886: tamiseksi 19887: 19888: 19889: Eduskunnalle 19890: 19891: Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut vuoden kien - ovat suurimmillaan noin 2 13 (n. 2 900 mk 19892: 1987 asunnottomien vuodeksi. Vaikka Suomi kuukaudessa) vanhainkotihoidon kustannuksista. 19893: kuuluu maailman kehittyneimpiin maihin, on Vastaavia tuloksia on saatu tutkittaessa asunnotto- 19894: asunnottomuus eräs hyvinvointiyhteiskuntamme mia päihdeongelmaisia, psykiatrisia potilaita ja 19895: suurimmista häpeäpilkuista. Maamme yleinen yömajoissa asuvia henkilöitä (Komiteanmietintö 19896: asumistaso on viimeisten kahden vuosikymmenen 1984: 18). Yksinkertaisella kerrolaskulla voidaan 19897: aikana kohentunut oleellisesti, mutta tästä huoli- laskea kuinka suurista rahasummista kansantalou- 19898: matta meillä on edelleen useita kymmeniätuhan- dellisesti on kysymys. 19899: sia asunnottomia ja puutteellisissa oloissa asuvia Kun asunnottomat ja muutoin heikossa ase- 19900: henkilöitä. Varsin tiukoinkin kriteerein arvioituna massa olevat henkilöt joutuvat asuntomarkkinoil- 19901: asunnottomia on noin 16 000 henkeä, joista noin la kilpailemaan muun väestön kanssa, ei heitä ote- 19902: 6 000-7 000 on pääkaupunkiseudulla. ta riittävästi huomioon asuntopoliittista tukea 19903: Sosiaali- ja terveydenhuolto ovat omalta osal- jaettaessa. Toisaalta meillä on jo kokemuksia ra- 19904: taan joutuneet kantamaan vastuun asunnotto- hoituksellisista erityistoimenpiteistä, jotka ovat 19905: muudesta, koska normaalit asuntopoliittiset toi- edistäneet näiden ryhmien tilannetta. 19906: menpiteet eivät ole tasapuolisesti kohdistuneet Asunnottomuutta ja puutteellista asumista ei 19907: kaikkiin väestöryhmiin. Maassamme on laitos- voida ratkaista yksin uustuotannon avulla eikä se 19908: paikkoja suhteessa väestöön lähes eniten maail- myöskään sosiaalipoliittisesti ole mielekästä, mi- 19909: massa. Laitospaikkojen lisäämisestä ollaan luopu- käli halutaan estää erilaisten sosiaalisten haittate- 19910: massa ja osittain niitä ollaan jopa ·vähentämässä. kijöiden keskittymistä tietyille asuinalueille. Myös 19911: Tämä tulee omalta osaltaan lisäämään paineita jo jo olemassa olevaa asuntokantaa tulee käyttää 19912: ennestään kireillä vuokra-asuntomarkkinoilla. joustavasti hyväksi. 19913: Asunnottomuuden ja tarpeettoman laitosasu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni- 19914: misen poistaminen on sekä inhimillisesti että kan- oittavasti, 19915: santaloudellisesti välttämätöntä. Tehtyjen selvi- 19916: tysten mukaan asunnottomien ja puutteellisesti ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19917: asuvien asunto-oloja parantamalla voidaan päästä 1987 tulo- ja menoarvioon 19918: kansantaloudellisesti huomattaviin säästöihin ja - momentzlle 35.45.83 60 000 000 19919: samalla vähentää uusien laitospaikkojen rakenta- markan määrärahan asunnottomzlle tar- 19920: mispaineita. Esimerkiksi sosiaalihallituksen laskel- koitettujen asuntojen rakentamiseen, 19921: mien mukaan vanhainkotihoito maksaa yhteis- - luvun 35.45 uudelle momentzlle 19922: kunnalle noin 4 000 mk kuukaudessa, josta kun- 40 000 000 markan määrärahan kunnzlle 19923: nan osuus on keskimäärin 2 000 mk kuukaudessa. vanhojen asuntojen hankinnan lainoituk- 19924: Vastaavasti erillisen vuokrayksiön tai vanhustenta- seen ja että määrärahasta puolet osoitettai- 19925: loasunnon kunnalle aiheuttamat kustannukset siin pääkaupunkiseudun kunnzlle, sekä 19926: ovat 220-260 mk kuukaudessa. Vanhusten - luvun 35.45 uudelle momentzlle 19927: asuinpaikkana vanhainkoti on siis kymmenen ker- 40 000 000 markan määrärahan kunnzlle 19928: taa kalliimpi kuin vuokra-asunto. Hyvin varuste- vanhojen asuntojen hankintaan ja että 19929: tun palvelutalon kustannukset - tarvittavat määrärahasta puolet kohdennettaisiin pää- 19930: kodinhoito- ja sairaanhoitopalvelut mukaan lu- kaupunkiseudun kunnzlle. 19931: 19932: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 19933: 19934: Reino Paasilinna Paula Eenilä Pekka Myllyniemi 19935: 1986 vp. 535 19936: 19937: Raha-asia-aloite n:o 486 19938: 19939: 19940: 19941: 19942: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen läänin 19943: kehittämiseksi 19944: 19945: 19946: Eduskunnalle 19947: 19948: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityk- tavan menettelyn keksintöjen kehittelemisen tu- 19949: sessä on varattu 53 milj. mk Mikkelin, Kymen, kemiseen. Jos idean esittäjälle voidaan myöntää 19950: Pohjois-Karjalan sekä Oulun ja Lapin lääninhalli- esimerkiksi 10 000-20 000 mk tuotteen jatkoke- 19951: tusten käytettäväksi valtioneuvoston määräämin hittelyyn, on mahdollista varsin pienin kustan- 19952: perustein läänin elinkeinotoiminnan tukemisko- nuksin saada aikaan uusia tuotteita. 19953: keiluun. Läänin kehittämisrahalla olisi Keski-Suomessa 19954: Keski-Suomessa on vuosina 1984 ja 1985 toteu- siten alue- ja työllisyyspolitiikan kannalta löydet- 19955: tettu Keksintö työllistää -kampanja, jonka tulok- tävissä aivan uusia soveltamisalueita. 19956: sena yksityiset keksijät ovat esittäneet yli 200 tuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 19957: tannollista ideaa. Lähtökohtana on ollut patentoi- taen, 19958: miskelpoinen idea. Asiantuntijoiden arvion mu- 19959: kaan joukossa on yli 200 tuotantoon saatettavissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19960: olevaa ideaa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 19961: Yksityisen keksijän on kuitenkin lähes mahdo- 26.98.43 10 000 000 markkaa Keski- 19962: tonta saada rahoitusta ideansa jatkokehittelyyn. Suomen läänin kehittämiseen. 19963: Läänin kehittämisraha mahdollistaisi varsin jous- 19964: 19965: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 19966: 19967: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen 19968: Jorma Rantanen Pirkko Ikonen 19969: Matti Lahtinen 19970: 536 1986 vp. 19971: 19972: Raha-asia-aloite n:o 487 19973: 19974: 19975: 19976: 19977: Paavilainen ym.: Määrärahan OsoittamisestaJyväskylän lastentarhan- 19978: opettajaopiston suunnitteluun 19979: 19980: 19981: Eduskunnalle 19982: 19983: Jyväskylän lastentarhanopettajaopisto on valti- vaatii asianmukaisia, hyvin kuhunkin tarkoituk- 19984: on ylläpitämä oppilaitos, joka syksyllä 1985 aloitti seen suunniteltuja tiloja. Keskeisenä periaatteena 19985: 39. toimintavuotensa. Lastentarhanopettajakou- lastentarhanopettajien koulutuksessa on käytän- 19986: lutus on vuonna 1983 muuttunut kolmivuotisek- töön soveltuva opetus. Päiväkodin monipuolisten 19987: si. Kouluhallitus vahvistaa vuosittain otettavien tehtävien demonstrointi sekä lasten käyttäytymi- 19988: opiskelijoiden määrän, joka Jyväskylän lastentar- sen ja kasvatustapahtumien havainnointi ovat 19989: hanopettajaopistossa on yleensä ollut 96. Kun merkittävät opetusmenetelmät. Oppilaitoksen 19990: opiston toiminta syksyllä 1986 saavuttaa täyden yhteydessä toimivassa päiväkodissa olisi hyvät 19991: laajuuden, on opiskelijoita tuolloin 288. mahdollisuudet soveltavaan opetukseen. 19992: Opiston henkilökuntaan kuului syksyllä 1985 Kolmivuotisen opetussuunnitelman toteutta- 19993: 15 sopimus- tai peruspalkkaista viran tai toimen minen merkitsee monipuolisten opetusmenetel- 19994: haltijaa tai ylimääräisen toimen haltijaa sekä 3 mien ja didaktisten ratkaisujen käyttöä ja tämä 19995: työsopimussuhteessa olevaa henkilöä ja 3 määrä- taas asettaa joitakin uusia haasteita mm. opetuk- 19996: aikaista työsopimussuhteista työntekijää. Tunti- sen integroinnin osalta tiloille. Opiskelijoiden 19997: opettajia ja luennoitsijoita on vuosittain noin 60. omaehtoisen työskentelyn lisääntyminen edellyt- 19998: Opiston vuosien 1987-1990 toiminta- ja talous- tää myös tilojen osalta tämän mahdollisuuden tar- 19999: suunnitelmaesitys merkitsee henkilökunnan kas- joamista. 20000: vua noin 9 henkilöllä. Jyväskylän lastentarhanopettajaopisto toimii 20001: Opisto toimii nykyisin osittain valtion omista- nykyisin neljässä eri toimipisteessä, joitten etäisyys 20002: missa ja osittain vuokratuissa tiloissa, jotka sijait- toisistaan saattaa olla useita kilometrejä. Edellis- 20003: sevat eri puolilla kaupunkia. Suurinta osaa tiloista ten lisäksi joudutaan vuokraamaan erillisiä tilapäi- 20004: ei ole suunniteltu opetuskäyttöön eikä opistolla siä tiloja, mm. liikunnan ja laitostalouden opetus- 20005: ole käytettävissä erityistiloja erityyppistä opetusta ta varten. Mitkään opiston tällä hetkellä käytössä 20006: varten. Lisäksi tilojen vuokraaminen on kallista, olevista tiloista eivät ole sopivia lastentarhanopet- 20007: etenkin kun osa niistä on vain osan aikaa opiston tajakoulutuksen toteuttamisessa. Tämän hetken 20008: käytössä. Tähän saakka yliopisto ja lähikoulut ovat tilajärjestely on todella hätäratkaisu. Jyväskylän 20009: voineet tarjota apua, mutta tilanne myös niissä on lastentarhanopettajaopiston johtokunta on jo yli 20010: muuttunut. Opiskelijoille ja henkilökunnalle ei kymmenen vuoden ajan esittänyt kiireellistä uu- 20011: ole myöskään voitu järjestää kunnollista työpaik- sien ja tarkoituksenmukaisten toimitilojen suun- 20012: karuokailua. nittelua ja toteuttamista. 20013: Lastentarhanopettajakoulutus tarvitsee ehdot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20014: tomasti sitä varten hyvin suunnitellut tilat. Ope- taen, 20015: tusohjelmaan kuuluu tietopuolisen aineksen li- 20016: säksi taideaineita (musiikki, kuvaamataito, askar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20017: telu, tekninen ja tekstiilikäsityö, liikunta, nukke- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 20018: teatteri). Huomattava on, että kyseessä olevat ai- 29.51.74 500000 markkaajyvåskylån Ias- 20019: neet ovat ns. didaktisia aineita, eivät virkistys- tai tentarhanopettajaopistan suunnitteluun. 20020: harjoitusaineita. Hyvän opetuksen toteuttaminen 20021: 20022: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 20023: 20024: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen 20025: Jorma Rantanen Pirkko Ikonen 20026: Matti Lahtinen 20027: 1986 vp. 537 20028: 20029: Raha-asia-aloite n:o 488 20030: 20031: 20032: 20033: 20034: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen läänin 20035: haja-asutusalueiden vesihuollon järjestämiseen 20036: 20037: 20038: Eduskunnalle 20039: 20040: Vesipiirissä v. 1983 tehdyn diplomityön mu- lehdi. Samoin pohjavesien suojelu kuuluu vesipii- 20041: kaan Keski-Suomessa oli v. 1975 haja-asutus- rin toimialaan. Vuosina 1980-82 tehty tärkeitten 20042: alueella 88 000 asukasta. Vuonna 2000 on määrän pohjavesialueitten selvitystyö antaa hyvät lähtö- 20043: ennustettu olevan noin 50 000, jolloin haja-asu- kohdat haja-asutuksen vedenhankinnalle. Mikäli 20044: tusväestön osuus koko läänin väestöstä on noin haja-asutuksen vesihuoltoa ei voida järjestää, tä- 20045: 20%. Karttatarkastelun perusteella on haja-asu- mä vaikuttaa osaltaan huonontavasti kylien elin- 20046: tusalueella 694 kpl vähintään 5 kiinteistöä käsittä- kelpoisuuteen ja kehittymiseen. Keski-Suomessa 20047: viä asutustihentymiä. Näissä keskitetty vedenhan- kunnat ovat viime vuosina osoittaneet voimakasta 20048: kinta on usein järkevä ratkaisu. mielenkiintoa haja-asutusalueiden vedenhankin- 20049: Diplomityön mukaan noin 30 % :lla kiinteis- nan järjestämiseen, erityisesti Suomenselän kun- 20050: töistä vesihuolto on puutteellisesti järjestetty. Ta- nat. 20051: voitteena on saattaa näitten alueitten vesihuolto Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20052: nykyaikaiselle tasolle vuoteen 1995 mennessä. taen, 20053: Lopullinen järjestämistapa on kussakin tapauk- 20054: sessa ratkaistavissa selvittämällä paikalliset olosuh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20055: teet ja tekemällä vaihtoehtojen välillä kustannus- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 20056: vertailu. 30.40. 77 250 000 markkaa Keski-Suomen 20057: Vastuu vesihuollon kehittämisestä myös haja- vesipiinlle käytettäväksi läänin haja- 20058: asutusalueella kuuluu vesitoimiston viranomais- asutusalueitten vesihuollon järjestämisen 20059: tehtäviin, muut viranomaiset eivät asioista huo- suunnitteluun. 20060: 20061: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 20062: 20063: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen 20064: Jorma Rantanen Pirkko Ikonen 20065: Matti Lahtinen 20066: 20067: 20068: 20069: 20070: 68 260148U 20071: 538 1986 vp. 20072: 20073: Raha-asia-aloite n:o 489 20074: 20075: 20076: 20077: 20078: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta aluetyöterveyslaitoksen 20079: perustamiseksi Jyväskylään 20080: 20081: 20082: Eduskunnalle 20083: 20084: Aluetyöterveyslaitosten perustamisohjelma on - monipuolinen ympäristömyrkkytutkimus 20085: jo toteutettu lukuun ottamatta siinä mainitun Jy- - kolmannen polven mutageenisuustestien 20086: väskylän aluetyöterveyslaitoksen perustamista, kehittelytyö. 20087: vaikka se sijoittui useiden jo perustettujen laitos- On edelleen todettava, että opetusmmtsteno 20088: ten edelle tuolloin arvioidussa kiireellisyysjärjes- on hyväksynyt Jyväskylän yliopistoon perustetta- 20089: tyksessä. vaksi ympäristöntutkimusyksikön, jonka tehtäviin 20090: Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontie- kuuluvat mm. teollisuustuotteiden ja päästöjen 20091: teellisen, yhteiskuntatieteellisen ja liikuntatieteel- ympäristökemialliset tutkimukset, ilmansuojelu- 20092: lisen tiedekunnan useissa laitoksissa on tehty työ- tutkimukset ja jäämäanalyysit sekä haitallisten ke- 20093: terveydenhuoltoon liittyvää perustutkimusta ja mikaalien leviämisen ja niiden ekologisten ja bio- 20094: palvelututkimusta jo pitkään, joten näihin laitok- logisten vaikutusten tutkimukset, työympäristöön 20095: siin on karttunut alan asiantuntemusta, mikä liittyvät tutkimukset ja ympäristöhygieniaan liit- 20096: näkyy myös siinä, että useat laitokset ovat teh- tyvät tutkimukset, kuten allergia- ja aerobiologi- 20097: neet tutkimuksia yhteistyössä Työterveyslaitoksen set sekä kemialliset analyysit. Lisäksi Jyväskylän 20098: kanssa. Laajoista ja työterveydenhuollon kannalta yliopiston yhteydessä toimivassa kasvatustieteiden 20099: merkittävistä jo toteutetuista tutkimushankkeista tutkimuslaitoksessa on tehty ammatillisen koulu- 20100: mainittakoon seuraavat: tuksen tutkimusta, jonka osuus laitoksen hyväksy- 20101: - metalliteollisuuden henkilöstöjen työolot, tyn kehittämisohjelman mukaan tulee merkittä- 20102: terveys- ja liikuntakäyttäytyminen sekä siihen liit- västi lisääntymään ja tällä tavoin antamaan edelly- 20103: tyvä 5- ja 10-vuotisseurantatutkimus tyksiä koulutuksen ja työelämän sekä työlosuhtei- 20104: - Nordstress-projektiin liittyvä opettajien työ- den tutkimuksen yhdistämiselle. Myös Jyväskylän 20105: oloja ja psyykkistä rasittuneisuutta koskeva tutki- yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan asian- 20106: mus tuntemus ergonomian alueella sekä liikunnan ja 20107: - osa-aikatyötä ja sen ongelmia koskeva ta- terveyden välisten yhteyksien tutkimuksessa 20108: loustieteellinen, yhteiskuntapoliittinen ja psyko- samoin kuin terveyskasvatuksessa antavat mer- 20109: loginen tutkimus kittävää tukea alueelliselle työterveyslaitoksel- 20110: - osa-aikatyötä koskeva pohjoismaita vertaile- le. 20111: va tutkimus (NAUT) Keski-Suomen lääni kuuluu nykyisin Kuopion 20112: - työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista aluetyöterveyslaitoksen toimialueeseen, mutta 20113: koskeva tutkimus heikot kulkuyhteydet ja Kuopion aluetyöterveys- 20114: - teollisuuden piirissä työskentelevien vanhe- laitoksen laaja maantieteellinen alue (Keski- 20115: nemisilmiöitä ja fyysistä toimintakykyisyyttä kos- Suomen, Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit) sa- 20116: keva tutkimus moin kuin sen erikoistuminen palvelemaan maa- 20117: - automaation seurausvaikutuksia pienyrityk- ja metsätalouden työterveyshuoltoa ovat merkin- 20118: sissä koskeva tutkimus neet sitä, että Keski-Suomen läänin alueella sijait- 20119: - tietokoneen käyttöönottoa toimistoympäris- sevat laitokset eivät ole saaneet tarvitsemiaan pal- 20120: tössä koskeva tutkimus veluita kohtuullisin kustannuksin. 20121: - tietokoneavusteisissa työtehtävissä käytettä- Jyväskylään perustettavan aluetyöterveyslaitok- 20122: vien toimintastrategioiden tutkimus sen toiminnan erityisalueina voisivat olla - ot- 20123: työelämän inhimillistämistä koskeva tutki- taen huomioon jo toimivien aluetyöterveyslaitos- 20124: mus ten erityisalueet sekä alueelliset edellytykset sa- 20125: 1986 vp. - RA n:o 489 539 20126: 20127: moin kuin arvioitavissa olevat kehittämistarpeet keskitytty turpeen jalostukseen ja käyttöön liitty- 20128: - seuraavat: vään kemialliseen ja biologiseen tutkimukseen se- 20129: 1. Toimisto- ja palvelualan ammatit. Erityisesti kä turpeen tuottamisen ja käytön ympäristövaiku- 20130: toimistoalan ammattien muuttuminen automaa- tuksiin. 20131: tion myötä ja palvelualan ammattien ihmissuhde- 3. Työympäristön mittaamisen ja kuvaamisen 20132: kuormitus sekä automaatio vaativat psykososiaa- metodologia ja metodiikka. 20133: listen työolosuhdetekijöiden tutkimusta ja kehit- Jyväskylän kaupunki on varautunut järjestä- 20134: tämistä. Tällaiset työolojen muutokset toimistois- mään perustettavalle yksikölle soveltuvat tilat. 20135: sa, tuotantolaitoksissa, palvelulaitoksissa, tieto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20136: tehtaissa jne. edellyttävät sen kaltaista tutkimusta taen, 20137: ja kehittämistyötä, jolla Jyväskylän yliopistossa on 20138: vankat perinteet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20139: 2. Turveteknologian työsuojelututkimus, jon- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20140: ka perustana on Jyväskylän yliopiston, VTT:n ko- 33.06.50 1 300 000 markkaa aluetyöter- 20141: timaisten polttoaineiden laboratorion sekä VA- veyslaitoksen perustamiseksi Jyväskylään. 20142: POn yhteistyösopimus. Jyväskylän yliopistossa on 20143: 20144: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 20145: 20146: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen 20147: Jorma Rantanen Pirkko Ikonen 20148: Matti Lahtinen 20149: 540 20150: 1986 vp. 20151: 20152: Raha-asia-aloite n:o 490 20153: 20154: 20155: 20156: 20157: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta sähkökaapelin saamiseksi 20158: mantereelta Kotkan Haapasaareen 20159: 20160: 20161: Eduskunnalle 20162: 20163: Puolustusvoimat ja merivartiosto tuottavat ny- rivalvonnan ja meripelastustoiminnan tehostami- 20164: kyisin kalliisti omilla aggregaateilla sähköä Haa- seksi selvitetään mahdollisuudet Haapasaaressa si- 20165: pasaarella sijaitseviin toimipisteisiin. Haapasaaren jaitsevien puolustusvoimien ja merivartioston ase- 20166: kylä on kokonaan sähköistämättä. mien sähköistämiseksi.'' 20167: Kotkan kaupunki, puolustusvoimat ja merivar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20168: tiosto ovat laatineet suunnitelmat Haapasaaren taen, 20169: liittämiseksi mantereen sähköverkkoon yhteis- 20170: hankkeena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20171: Lisäperusteena on todettava lausuma, joka sisäl- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 20172: tyy valtiovarainvaliokunnan valtion tulo- ja me- markkaa så"hkökaapelin laskemiseksi man- 20173: noarviota vuodelle 1986 koskevaan mietintöön: tereelta Kotkan Haapasaareen. 20174: "Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että me- 20175: 20176: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 20177: 20178: Anna-Liisa Piipari Martti Lähdesmäki Timo Roos 20179: Pertti Hietala Kerttu Törnqvist Jussi Ranta 20180: Mikko Vainio Riitta Uosukainen Saara-Maria Paakkinen 20181: Irma Rosnell Heikki Perho Peter Muurman 20182: Olli Helminen Sinikka Hurskainen-Leppänen Anna-Kaarina Louvo 20183: 1986 vp. 541 20184: 20185: Raha-asia-aloite n:o 491 20186: 20187: 20188: 20189: 20190: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta päätieverkon parantamiseen 20191: Kymen läänissä 20192: 20193: 20194: Eduskunnalle 20195: 20196: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Kymen piiri on tävyyden säilymistä tyydyttävänä. Yleisten teiden 20197: tienpidon pitkän aikavälin suunnittelun yhteydes- rakentamisen määräraha tulisi Kymen tiepiirissä 20198: sä todennut Kymen läänin päätieverkon vaativan nostaa nykyisestä noin 65 mmk:n vuositasosta 20199: huomattavia parannuksia. Kymen tiepiirin pää- noin puolitoistakertaiseksi. Kymen piirin mukaan 20200: tieverkko on vilkkaasti liikennöity, ja erityisesti tarve vuonna 1987 on noin 90 mmk. 20201: raskaan liikenteen osuus on merkittävä. Maamme Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20202: kaksi suurinta vientisatamaa Hamina ja Kotka ai- taen, 20203: heuttavat erityisen voimakasta kuormitusta alueen 20204: pääväylille. Lähivuosien tärkeimmät perusparan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20205: nuskohteet ovat valtatiet n:o 6 ja 7. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20206: Rahoituksen nykyinen taso ei ole riittävä tur- 31. 24. 77 20 000 000 markkaa Kymen lää- 20207: vaamaan maan pääteiden rakenteen ja liikennöi- nin päätieverkon parantamiseen. 20208: 20209: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 20210: 20211: Anna-Liisa Piipari Pertti Hietala Olli Helminen 20212: Riitta Uosukainen Kerttu Törnqvist Jussi Ranta 20213: Sinikka Hurskainen-Leppänen Saara-Maria Paakkinen 20214: 542 1986 vp. 20215: 20216: Raha-asia-aloite n:o 492 20217: 20218: 20219: 20220: 20221: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Mussalon satamara- 20222: dan suunnittelua ja rakentamista varten 20223: 20224: 20225: Eduskunnalle 20226: 20227: Kotkan kaupungin tavoitteena on rakentaa tonnia vuodessa, mikä tekee siitä taloudellisesti 20228: Mussalon saaren eteläkärkeen syväsatama. Hank- kannattavan. 20229: keeseen liittyy myös taideyhteyden rakentaminen Radan tulisi olla käyttövalmis vuoden 1989 20230: sähköistyksineen. alussa nestesataman valmistuessa. 20231: Mussalon satamahanke on liikennepoliittisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20232: merkittävin koko itäisessä Suomessa. Sillä on taen, 20233: myös valtakunnallista merkitystä, koska metsä- 20234: teollisuutemme suurimman vientisataman suotui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20235: sa kehitys on avainasemassa kaikissa suhdannevai- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20236: heissa. 31.90.78 2000000 markkaa Kotkan 20237: Uuteen satamanosaan johtavan radan liikenne Mussalon satamaradan suunnittelua ja ra- 20238: tulee olemaan jo alkuvaiheessaan yli miljoona kentamista varten. 20239: 20240: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 20241: 20242: Anna-Liisa Piipari Pertti Hietala Martti Lähdesmäki 20243: Olli Helminen Kerttu Törnqvist Sinikka Hurskainen-Leppänen 20244: Riitta Uosukainen Anna-Kaarina Louvo Jussi Ranta 20245: Saara-Maria Paakkinen 20246: 1986 vp. 543 20247: 20248: Raha-asia-aloite n:o 493 20249: 20250: 20251: 20252: 20253: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen omapää- 20254: omaosuuteen 20255: 20256: 20257: Eduskunnalle 20258: 20259: Opiskelija-asuntojen puutetta on pyritty kor- vaatii yhä suurempaa opiskelija-asuntorakenta- 20260: jaamaan jatkuvalla uudisrakentamisella. Kuiten- mista. 20261: kaan riittävää määrää asuntoja ei ole onnistuttu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20262: rakentamaan. taen, 20263: Pula opiskelija-asunnoista yllättää opiskelijat 20264: joka syksy. Jopa puolet uusista hakijoista on jou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20265: duttu käännyttämään pois uuden kodin ovelta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20266: Asetettua tavoitetta opiskelija-asuntorakenta- 35.45.51 15 000 000 markkaa opiskelija- 20267: miselle ei ole saavutettu. Tämä on estänyt itsenäi- asuntojen omapääomaosuuden osittaiseksi 20268: sen elämän aloittamisen ja joskus jopa itse opiske- kattamiseksi. 20269: lun aloittamisen. 20270: Nuorten asuntotilanne vaatii pikaista korjaa- 20271: mista. Opiskelijoiden asuntopulan ratkaiseminen 20272: 20273: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 20274: 20275: Anna-Liisa Piipari Mikko Rönnholm Pentti Lahti-Nuuttila 20276: Pertti Hietala Martti Lähdesmäki Kerttu Törnqvist 20277: Sinikka Hurskainen-Leppänen Olli Helminen Kari Rajamäki 20278: Timo Roos Jussi Ranta Saara-Maria Paakkinen 20279: Anna-Kaarina Louvo 20280: 544 1986 vp. 20281: 20282: Raha-asia-aloite n:o 494 20283: 20284: 20285: 20286: 20287: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten Keskusliiton 20288: toiminnan tukemiseksi 20289: 20290: 20291: Eduskunnalle 20292: 20293: Allekirjoittaneet ovat huolestuneina seuranneet raaminen ja pyrkimys vaikuttaa myönteisesti hei- 20294: maamme asuntopolitiikan ja erityisesti vuokralla- dän asemaansa. Vuokralaisten Keskusliitto onkin 20295: asujien yhä vaikeutuvaa tilannetta. Erityisesti asu- jo 40-vuotisen toimintansa aikana antanut merkit- 20296: miskustannusten jatkuva kohoaminen tuo monil- tävän panoksen aravalainsäädännön kehittämi- 20297: le perheille kasvavia taloudellisia uhrauksia. seen. 20298: Vuokralaisten Keskusliitto r.y. on useiden kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20299: keisten etujärjestöjen, mm. SAK:n, KK:n ja taen, 20300: TVK:n perustama järjestö. Myös vuokralaisyhdis- 20301: tykset ja itse vuokralla-asujat kuuluvat järjestöön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20302: Vuokralaisten Keskusliiton asiantuntemusta on 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 20303: käytetty ja edelleen käytetään monin eri tavoin 35.45.52 200 000 markkaa Vuokralais- 20304: asuntopolitiikan eri yhteyksissä. Päätoiminta on ten Keskusliiton toiminnan tukemiseen. 20305: kuitenkin vuokralla-asujien aseman jatkuva seu- 20306: 20307: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 20308: 20309: Anna-Liisa Piipari Mikko Rönnholm Pertti Hietala 20310: Martti Lähdesniemi Kerttu Törnqvist Sinikka Hurskainen-Leppänen 20311: Olli Helminen Saara-Maria Paakkinen Timo Roos 20312: Jussi Ranta Peter Muurman Kari Rajamäki 20313: Pentti Lahti-Nuuttila Heli Astala 20314: 545 20315: 1986 vp. 20316: 20317: Raha-asia-aloite n:o 495 20318: 20319: 20320: 20321: 20322: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun opettajankoulu- 20323: tuslaitoksen vieraiden kielten didaktiikan apulaisprofessorin vi- 20324: ran perustamiseksi 20325: 20326: Eduskunnalle 20327: 20328: Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekun- vuosittain 64 ja aineenopettajien koulutukseen 20329: nan Turun opettajankoulutuslaitoksen kielten kielissä 50. 20330: opetus on ollut jo varsin pitkään vaikeaa vain yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20331: den didaktiikan lehtorin viran avulla. Jotta vierai- taen, 20332: den kielten didaktiikan opetus tehostuisija tutki- 20333: mus käynnistyisi, olisi apulaisprofessorin virka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20334: välttämätön. Tiedekunta on jo useita vuosia aset- 1987 tulo- ja menoarvioon 130 000 mark- 20335: tanut vieraiden kielten didaktiikan apulaisprofes- kaa Turun opettajankoulutuslaitoksen vie- 20336: sorin viran etusijalle virkajärjestyksessä. raiden kielten didaktiikan apulaisprofesso- 20337: Turun opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoi- rin viran perustamiseksi. 20338: den sisäänotto luokanopettajien koulutukseen on 20339: 20340: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 20341: 20342: Aino Pohjanoksa Liisa Hilpelä Riitta Uosukainen 20343: 20344: 20345: 20346: 20347: 69 260148U 20348: 546 1986 vp. 20349: Raha-asia-aloite n:o 496 20350: 20351: 20352: 20353: 20354: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman opettajankou- 20355: lutuslaitoksen kirjaston tukemiseen 20356: 20357: 20358: Eduskunnalle 20359: 20360: Turun yliopiston kirjastoon liittyvä Rauman toksen kirjastoa koko yliopiston kirjamäärärahojen 20361: opettajankoulutuslaitoksen kirjasto on vuonna niukkuuden vuoksi. 20362: 1896 perustetun Rauman seminaarin vanhasta kir- Vuoden 1981 valtiontilintarkastajat huomautti- 20363: jastosta uudistettu tieteellinen laitoskirjasto. vat Rauman opettajankoulutuslaitoksen kirjaston 20364: Kirjaston tulisi palvella noin 450 opiskelijaa, vaikeasta tilanteesta. Puutteellinen ja palveluksil- 20365: jotka opiskelevat peruskoulun luokanopettajaksi, taan vähäinen kirjasto vaikeuttaa opiskelijoiden 20366: teknisen työn opettajaksi sekä lastentarhanopetta- opintojaksojen suorittamista sekä saattaa heidät 20367: jaksi. Sama kirjasto huoltaa myös Rauman nor- eriarvoiseen asemaan muiden maan opettajankou- 20368: maalikoulun kirjaston. lutuslaitosten opiskelijoiden keskuudessa. 20369: Rauman seminaari liitettiin vuonna 1974 Tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20370: run yliopiston filiaaliksi. Rauman opettajankoulu- taen, 20371: tuslaitos joutui kirjaston kohdalla alkamaan lähes 20372: alusta, sillä uudella opettajankoulutuksella on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20373: myös tutkimustehtäviin liittyviä opiskelujaksoja. 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 markkaa 20374: Nykyisen kirjaston tulisi olla kolmea opiskeluoh- Rauman opettajankoulutuslaitoksen kir- 20375: jelmaa palveleva tieteellinen kirjasto. jaston tukemiseen. 20376: Tähän asti Turun yliopisto on pystynyt tuke- 20377: maan vain niukasti Rauman opettajankoulutuslai- 20378: 20379: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 20380: 20381: Aino Pohjanoksa Eeva Turunen 20382: Tapio Holvitie Matti Kuusio 20383: Liisa Hilpelä 20384: 1986 vp. 547 20385: 20386: Raha-asia-aloite n:o 497 20387: 20388: 20389: 20390: 20391: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta esiopetusta antavien las- 20392: tentarhan- ja peruskoulunopettajien täydennyskoulutukseen 20393: 20394: 20395: Eduskunnalle 20396: 20397: Esiopetus on peruskoululain ja -asetuksen pe- muusta ohjaamisesta sekä lastentarhanopettaja 20398: rusteella mahdollista ja se toimii hyvin monessa saisi tiedon peruskoulun didaktiikasta. 20399: kunnassa. Esiopetukseen ei kuitenkaan ole vielä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20400: päteviä opettajia, koska varsinaisesti pätevyyttä ei taen, 20401: ole määritelty eikä virallistettu. Peruskouluissa ja 20402: päiväkodeissa toimivat esiopetusryhmien opetta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20403: jat ovat lähes ilman järjestäytynyttä täydennys- 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark- 20404: koulutusta. Olisi saatava aikaan täydennyskoulu- kaa esiopetuksessa toimivien opettajien 20405: tus, jossa peruskoulun alkuopetukseen erikoistu- täydennyskoulutukseen. 20406: nut opettaja saisi tiedon kuusivuotiaan hoidosta ja 20407: 20408: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 20409: 20410: Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen Olavi Ronkainen 20411: Timo Roos Eeva Turunen Liisa Hilpelä 20412: Kaarina Dromberg Anna-Kaarina Louvo 20413: 548 1986 vp. 20414: 20415: Raha-asia-aloite n:o 498 20416: 20417: 20418: 20419: 20420: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta kuulovammaisten lasten 20421: selkokielisten kirjojen tuottamiseen 20422: 20423: 20424: Eduskunnalle 20425: 20426: Kuulovammaisen lapsen suurimpia vaikeuksia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20427: on sanavaraston omaksuminen. Liian suppea sa- taen, 20428: navarasto estää lapsen kommunikoinnin ympäris- 20429: tön kanssa. Sanavarastoa tulee lisätä yksinkertaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20430: lukutekstiä sisältävillä kirjoilla, jotka selvittävät 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 markkaa 20431: lapselle asioiden merkityksen '' selkokielisesti''. kuulovammaisten lasten selkokielisten kir- 20432: Kirjojen tuotanto on vähäistä, koska ne ovat eri- jojen tuottamiseen. 20433: tyismateriaalia, jonka kustantaminen tulee kalliiksi. 20434: 20435: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 20436: 20437: Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen Olavi Ronkainen 20438: Kaarina Dromberg Timo Roos Eeva Turunen 20439: Tapio Holvitie Liisa Hilpelä Anna-Kaarina Louvo 20440: 549 20441: 1986 vp. 20442: 20443: Raha-asia-aloite n:o 499 20444: 20445: 20446: 20447: 20448: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta atk-pohjaisen opetuk- 20449: sen tehostamiseen aikuisopetuksessa 20450: 20451: 20452: Eduskunnalle 20453: 20454: Tietoyhteiskunnan haasteisiin kuuluu jatkuva Atk-opetus vaatii runsasta konekantaa ja siksi 20455: automatisoituminen. Tietojen käsittely, siirtämi- erillistä määrärahaa opetuksen antamiseksi. 20456: nen ja tallentaminen tapahtuvat tietokoneilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20457: Yhä useammat toimistot, teollisuuslaitokset, taen, 20458: kauppa jne. siirtyvät uuteen tietoyhteiskunnan 20459: viestintään. Koulut ottavat atk-opetuksen opetus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20460: suunnitelmiinsa. Jotta myös keski-ikäisellä väes- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 20461: töllä olisi mahdollisuus oppia tietojenkäsittelyä, markkaa atk-opetukseen ja -välineisiin ai- 20462: olisi siihen annettava tilaisuus. Kaikki aikuisope- kuiskoulutuksessa. 20463: tuslaitokset, erityisesti kesäyliopistot, voisivat olla 20464: antamassa ko. opetusta. 20465: 20466: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 20467: 20468: Aino Pohjanoksa Eeva Turunen 20469: Liisa Hilpelä Kaarina Dromberg 20470: Anna-Kaarina Louvo 20471: 550 1986 vp. 20472: 20473: Raha-asia-aloite n:o 500 20474: 20475: 20476: 20477: 20478: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta tieteellisille kirjastoille 20479: ulkomaisten aikakauslehtien hankkimiseen 20480: 20481: 20482: Eduskunnalle 20483: 20484: Tieteellisten kirjastojen asema on taloudellisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20485: varsin heikko. Yliopistojen määrärahat eivät riitä taen, 20486: takaamaan suomalaisille tutkijoille uusinta ulko- 20487: maista tutkimustietoa, sillä lisääntyvien kustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20488: nusten vuoksi monet tieteelliset kirjastot eivät 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 20489: pysty hankkimaan välttämättömiäkään tieteellisiä markkaa tieteellisten kirjastojen ulkomais- 20490: aikakausjulkaisuja. Tästä kärsivät sekä tutkija, ten aikakausjulkaisujen hankkimiseen. 20491: opiskelija että koko suomalainen tieteen tekeminen. 20492: 20493: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 20494: 20495: Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen Olavi Ronkainen 20496: Martti Tiuri Timo Roos Eeva Turunen 20497: Tapio Holvitie Kaarina Dromberg Liisa Hilpelä 20498: Anna-Kaarina Louvo 20499: 1986 vp. 551 20500: 20501: Raha-asia-aloite n:o 501 20502: 20503: 20504: 20505: 20506: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Osaran maatalousoppi- 20507: laitoksen lisätilojen rakentamiseen 20508: 20509: 20510: Eduskunnalle 20511: 20512: Osaran maatalousoppilaitoksen lisärakennus- ja kunnan maatalouden päätuotantosuuntien ope- 20513: peruskorjaushanke on tällä hetkellä esisuunnitte- tusmahdollisuudet paranevat tuolloin ratkaise- 20514: luvaiheessa: hankkeella on opetusministeriön vah- vasti. 20515: vistama perustamissuunnitelma, joka puolestaan Hämeenkyrön kunnanvaltuusto hyväksyi ko- 20516: perustuu kokonaismitoituksensa osalta ammatti- kouksessaan 30. 9. 1985 Osaran maatalousoppilai- 20517: kasvatushallituksen 17. 2. 1983 tekemään päätök- toksen rakennuskaavan. Kaavallinen valmius uu- 20518: seen, jonka mukaan oppilaitoksen oppilasmäärä disrakennuksen vastaanottamiseen on olemassa. 20519: on 178 vuonna 1988. Ammatissa toimiville tarkoi- Lisäksi Osaran maatalousoppilaitoksella on 20520: tetut kurssipaikat mukaan lukien oppilasmäärä on - uudisrakennuksen tarpeisiin riittävä puh- 20521: 194. dasvesihuolto (kunta rakensi vesijohtoon paineen- 20522: Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää korotuslaitoksen syksyllä 1984) 20523: opetustilojen rakentamista 1640 h-m 2 , asuntola- - uudisrakennuksen tarpeisiin suunniteltu 20524: tilojen rakentamista 1 506 h-m 2 ja henkilökunnan biologinen puhdistamo (valmistui v. 1982) 20525: asuntojen rakentamista 200 h-m 2 • Siten rakenta- - uudisrakentamisen tarpeisiin suunniteltu 20526: misen yhteismäärä esisuunnitelman mukaan on uusi lämpökeskus (valmistui v. 1983) 20527: 3 346 h-m 2 • Tämä sisältää liikuntasalin, kuntosa- - karjatalouslinjan tarpeisiin suunniteltu, riit- 20528: lin, neljä luokkahuonetta, ruokasalin, keittiön, tävä uusi navetta (valmistui v. 1979). 20529: kirjaston, hallintotilat, henkilöstö- ja huoltotilat Kysymyksessä on rakennushankkeiden loppuun 20530: sekä 128 oppilaan asuntotilat. Oppilaitoksen läm- saattaminen luokka-, asuntola-, työpaja- ja hallin- 20531: mitettävä tilavuus kaksinkertaistuu nykyisestään. totilojen osalta niin, että oppilaitos voisi saavuttaa 20532: Koulu työllistää nyt 21 päätoimista henkilö- sille tarkoitetun keskiasteen koulutuksen määrä- 20533: kuntaan kuuluvaa työntekijää ja 80 oppilasta. Uu- ja laatutavoitteen. Tämä on toimivan kokonaisuu- 20534: distuksen jälkeen laitos työllistää 41 henkilökun- den muodostumista ajatellen tärkein rakennus- 20535: taan kuuluvaa opettajaa ja muuta työntekijää sekä vaihe. 20536: 178 oppilasta, eli yhteensä 219 henkilöä. Laitos on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20537: paikkakunnallisesti merkittävä työnantaja jo nyt, taen, 20538: ja tulevaisuudessa sen merkitys vain kasvaa. 20539: Koulu-uudistuksen myötä oppilaitoksen viljeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20540: jälinja laajenee kaksinkertaiseksi nykyisestä, lisäksi 1987 tulo- ja menoarvioon 3 700 000 20541: tulee viljelijä-yo -linja sekä karjanhoitajalinja tek- markkaa Osaran maatalousoppilaitoksen 20542: nisen linjan säilyessä kooltaan nykyisenä. Paikka- lisärakennukseen ja perusparannukseen. 20543: 20544: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 20545: 20546: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala 20547: 552 1986 vp. 20548: 20549: Raha-asia-aloite n:o 502 20550: 20551: 20552: 20553: 20554: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman pitsi-instituutin 20555: suunnitteluun 20556: 20557: 20558: Eduskunnalle 20559: 20560: Raumalla elää pitsinnypläysperinne. Tätä pe- Valtion tulisi olla osaltaan edistämässä tata 20561: rinnekulttuuria vaalitaan lähinnä harrastustoi- kulttuurin haaraa tukien sen perustamista ja 20562: mintana. Pitsinnypläyksen opettajista on puutet- suunnittelua. 20563: ta. Raumalle tulisi perustaa Rauman pitsi-insti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20564: tuutti, joka hoitaisi pitsinnypläyksen opetuksen, taen, 20565: tutkimuksen ja markkinoinnin. Tämä instituutti 20566: olisi verrattavissa musiikkiperinneinstituutteihin, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20567: ja näin osaltaan se olisi viemässä suomalaista 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20568: käsityö- ja kulttuuriperinnettä eteenpäin. Rau- 29. 82.30 300 000 markkaa Rauman pitsi- 20569: malla pitsinnypläyksestä voisi kehittyä myös am- instituutin perustamiseen. 20570: matillinen tekijä. 20571: 20572: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 20573: 20574: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala Eeva Turunen 20575: Tapio Holvitie Matti Kuusio Kaarina Dromberg 20576: Aila Jokinen Anna-Kaarina Louvo Riitta Jouppila 20577: Iiro Viinanen Sakari Valli Ritva Laurila 20578: Tikka Kanerva Tikka Suominen Heikki Perho 20579: Saara Mikkola Sirkka-Liisa Anttila Impi Muroma 20580: Riitta Uosukainen Martti Tiuri Lea Kärhä 20581: Matti Lahtinen 20582: 1986 vp. 553 20583: 20584: Raha-asia-aloite n:o 503 20585: 20586: 20587: 20588: 20589: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman uuden meriväy- 20590: län syventämiseen 20591: 20592: 20593: Eduskunnalle 20594: 20595: Rauman uusi meriväylä valmistui 1980. Tämän vaatii sataman syväyksen ja väylien olevan alusten 20596: jälkeen on sataman käyttö lisääntynyt sataman vaatimalla tasolla. 20597: laajentamisen ja uuden meriväylän ansiosta suh- Rauman uusi meriväylä tulisi ottaa seuraavaksi 20598: teellisesti enemmän kuin koko Suomen satamalii- toimintakohteeksi, joka tutkitaan ja suunnitellaan 20599: kenne muissa satamissa. Vuonna 1980 Rauman sataman vaatimuksia vastaavaksi. 20600: satama oli kahdeksannella tilalla Suomen kauppa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20601: satamien suuruusjärjestyksessä, kun ,se vuonna taen, 20602: 1983 oli jo neljäntenä. 20603: Nykyisen kasvun oletetaan jatkuvan niin, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20604: nykyinen 2, 5 miljoonan tonnin ulkomaan liiken- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 20605: teen kokonaismäärä nousee vuoteen 1995 aina 3 kaa Rauman uuden meriväylän syventlimi- 20606: miljoonaan tonniin. Jatkuvasti kasvava liikenne sen tutkimiseen ja suunnitteluun. 20607: 20608: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 20609: 20610: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala 20611: Tapio Holvitie Matti Kuusio 20612: 20613: 20614: 20615: 20616: 70 260148U 20617: 554 1986 vp. 20618: 20619: Raha-asia-aloite n:o 504 20620: 20621: 20622: 20623: 20624: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman kaupungin 20625: vanhan osan perusparannuslainoihin 20626: 20627: 20628: Eduskunnalle 20629: 20630: Rauman vanha kaupunginosa, joka on laajin naisesti kuuluvien ulkorakennusten pelastaminen 20631: yhtenäinen keskiaikainen säilynyt puukaupunki vesivaurioilta, katujen kunnostus ja kivetys ym. 20632: koko Pohjoismaissa, sai v. 1981 vahvistetun suoje- Kaikkeen tähän Rauman kaupungin vanha osa 20633: lukaavan. Alue on n. 40 ha:n suuruinen. Sen 600 tarvitsee alueen arvoa vastaavaa valtion tukea. 20634: puurakennuksesta on 343 merkitty S-merkillä, siis Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20635: purkaminen on kielletty ilman pakottavaa syytä ja taen, 20636: 65 H-merkinnällä, joka tarkoittaa, että säilyttämi- 20637: nen on suotavaa. Näin laaja puukaupunki on ras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20638: kas ylläpidettävä. Asuntohallituksen peruskor- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 20639: jausmäärärahojen lisäksi olisi saatava erityinen pe- 35.45.86 5 000 000 markkaa Rauman 20640: ruskorjauslainamääräraha, sillä korjaustoiminta ja kaupungin vanhan osan perusparannuslai- 20641: enti~täminen tapahtuu nykyisin lähinnä yksityisin noihin. 20642: varom. 20643: Rakennusten kunnostuksen lisäksi tulisi erityisi- 20644: nä projekteina aloittaa mm. pihapiireihin olen- 20645: 20646: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 20647: 20648: Aino Pohjanoksa Toivo T. Pohjala Eeva Turunen 20649: Tapio Holvitie Matti Kuusio Kaarina Dromberg 20650: Aila Jokinen Anna-Kaarina Louvo 20651: 1986 vp. 555 20652: 20653: Raha-asia-aloite n:o 505 20654: 20655: 20656: 20657: 20658: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Halsuan-Känsäkankaan väli- 20659: sen tien peruskorjaamiseksi 20660: 20661: 20662: Eduskunnalle 20663: 20664: Vaasan läänin alueella kulkevasta Halsuan- kunnostuksesta on jo olemassa suunnitelmat, 20665: Känsäkankaan tiestä n:o 7 511, kokonaispituudel- kunhan toteuttamismäärärahat saadaan varatuksi 20666: taan 21 km, on peruskorjattu viime vuosina Kän- hankkeen käyntiin saattamiseksi. 20667: säkankaan puoleisesta päästä 6 km ja Halsuan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni- 20668: puoleisesta päästä 3 km. Näiden välillä on perus- oittavasti, 20669: korjattavaa tietä edelleen 12 km. Perusparantama- 20670: ton tie on liikenteelle kapea sekä huonokuntoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20671: nen. 1987 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar- 20672: Jäljellä oleva perusparantamaton tie tulisi pikai- kan määrärahan Halsuan-Känsäkankaan 20673: sesti saada myös perusparannetuksi, sillä tien kun- tien n:o 7511 peruskorjaamiseksi niiltä 20674: toon saaminen helpottaisi huomattavasti Kairioe- osin kuin peruskorjaus on vielä suoritta- 20675: van turveajoa sekä paikallista läpikulkua. Tien ma/ta. 20676: 20677: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 20678: 20679: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi 20680: Pentti Skön Mikko Vainio 20681: Anssi Joutsenlahti 20682: 556 20683: 1986 vp. 20684: 20685: Raha-asia-aloite n:o 506 20686: 20687: 20688: 20689: 20690: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin rautatieaseman 20691: Iaiturikatosten rakentamisen suunnitteluun 20692: 20693: 20694: Eduskunnalle 20695: 20696: Helsinki on ainoa Euroopan pääkaupunki, jon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20697: ka päärautatieaseman laituritiloja ei ole katettu. 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 markan 20698: Kun laiturit ovat hyvin pitkiä, aiheuttaa tämä eri- määrärahan Helsingin rautatieaseman Iai- 20699: tyisesti sadesäällä hankaluuksia matkustajille. Sa- turikatosten suunnittelun aloittamiseen. 20700: moin talvinen lumipyry monesti tukkii vaihteita. 20701: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 20702: taen, 20703: 20704: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 20705: 20706: Urho Pohto Mikko Vainio 20707: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti 20708: 1986 vp. 557 20709: 20710: Raha-asia-aloite n:o 507 20711: 20712: 20713: 20714: 20715: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta huumeita koskevan terveys- 20716: kasvatusaineiston kustantamiseksi peruskouluille 20717: 20718: 20719: Eduskunnalle 20720: 20721: Huumeet, niiden käyttö ja kauppa ovat olleet Kansion hinta on nyt 150 mk/kpl. Jos niitä toi- 20722: yleensä suurten kaupunkien ongelma. Viime ai- mitettaisiin kaikille peruskouluille (3 000 koulul- 20723: koina huumetapauksia on tullut ilmi lähes koko le), tarvittaisiin varoja 450 000 mk. 20724: maassa, myös maaseudulla niilläkin paikkakun- Koska huumeongelma on erittäin ajankohtai- 20725: nilla, joilla ei juuri uskottu huumeongelman ole- nen ja koska opetusaineisto on jo valmiina, olisi 20726: massaoloon. Huumeiden käyttö varsinkin koulu- suotavaa, että maamme kaikilla opettajilla olisi 20727: laisten ja muun nuorison parissa on lisääntynyt mahdollisuus antaa samantasoista opetusta ja va- 20728: merkittävästi. Vanhempien ja huoltajien ohella listusta oppilailleen huumeista ja niihin liittyvistä 20729: lähinnä ammattikasvattajat, opettajat, voivat va- vaaroista. 20730: listaa nuoria huumeista, mikäli heillä itsellään on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 20731: siihen tarpeeksi tietoja. nioittavasti, 20732: Raittiuskasvatusliitto on tuottanut koulujen 20733: käyttöön huumausaineita käsittelevän opetusai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20734: neiston v. 1980. Aineisto on kouluhallituksen ja 1987 tulo- ja menoarvioon 450 000 markan 20735: lääkintöhallituksen hyväksymä. Kuitenkin vain arviomäärärahan käytettäväksi terveyskas- 20736: noin 10 prosentilla maamme peruskouluista on vatuksen huumeaineiston kustantamiseen 20737: ollut varaa hankkia tämä opetusaineisto koulujen peruskoulutlle jakelun tapahtuessa Rait- 20738: ja raittiuslautakuntien niukkojen käyttövarojen tiuskasvatusliiton ja kouluhallituksen yh- 20739: vuoksi. teistoimin. 20740: 20741: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 20742: 20743: Hannele Pokka Anna-Kaarina Louvo Impi Muroma 20744: Sakari Knuuttila Aimo Ajo Tellervo Nousiainen 20745: 558 1986 vp. 20746: 20747: Raha-asia-aloite n:o 508 20748: 20749: 20750: 20751: 20752: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta liikennejuoppojen aiheutta- 20753: mien vammautuneiden ja kuolonuhrien omaisten virkistys- ja 20754: kuntoutustoimintaa varten 20755: 20756: Eduskunnalle 20757: 20758: Liikennejuopumuksen seurauksena on liian ei ole järjestetty auttamis- ja tukitoimintaa. Myös 20759: usein onnettomuuden aiheuttama viattoman hen- tapahtuman johdosta aiheutuvat asioimiset viras- 20760: kilön kuolema tai vakava vammautuminen. toissa ja tuomioistuimissa ovat vaikeita. Tapahtu- 20761: Liikennejuopumukseen syyllistyneistä tuomit- miin kohdistuu voimakkaita tunne-elämyksiä ja 20762: tiin v. 1983 17502. Liikennejuopumuksesta ai- asenteita. 20763: heutuneiden onnettomuuksien uhreista kuoli 41 Erityisesti liikennetapaturmien uhrien fyysisen 20764: ja vakavasti vammautui 189 (Suomen virallinen ti- kuntoutuksen aikana sekä heille että heidän omai- 20765: lasto 20/III A 120 ja Tilastokeskus, Alioikeuksissa silleen tulisi luoda mahdollisuudet myös psyykki- 20766: syytetyt 83/01 1984:7). V. 1984 kuolonuhrien lu- seen kuntoutukseen ja kokemuksien läpikäymi- 20767: kumäärä on ollut 34 ja vammautuneiden 183 (Ti- seen. Tämän erityisryhmän kuntoutus sekä siihen 20768: lastokeskus 01 1985:2 - Poliisin tietoon tulleet tärkeänä osana liittyvä virkistystoiminta on järjes- 20769: rikokset). tämättä. 20770: Rattijuopon aiheuttama lapsen kuoleman tuot- · Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20771: tamus jättää vanhemmille elinikäisen psyykkisen taen, 20772: vamman. Esim. isille tapahtuma on järkytys, mikä 20773: tulee esille useita vuosia tapahtuman jälkeen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20774: Oma liikenneonnettomuuksissa vammautu- 1987 tulo- ja menoarvioon 175 000 markan 20775: neitten erityisryhmä ovat rullatuolipotilaat, joit- määrärahan liikennejuoppojen uhreina 20776: ten kohdalla elämän raju muutos on pysyvä. vammautunei.den, heidän omaistensa ja 20777: Liikenneonnettomuuden uhreille, heidän kuolanuhrien omaisten ryhmävirkistys- ja 20778: omaisilleen tai jälkeen jääneille perheenjäsenille kuntoutustoimintaa varten. 20779: 20780: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 20781: 20782: Hannele Pokka Anna-Kaarina Louvo Impi Muroma 20783: Sakari Knuuttila Aimo Ajo Tellervo Nousiainen 20784: 1986 vp. 559 20785: 20786: Raha-asia-aloite n:o 509 20787: 20788: 20789: 20790: 20791: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion sairaanhoito- 20792: oppilaitoksen laajennuksen suunnitteluun 20793: 20794: 20795: Eduskunnalle 20796: 20797: Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksen tilat ovat hetkellä vuositasolla noin 1 miljoonan markan 20798: käymässä epätarkoituksenmukaisiksi ja ahtaiksi vuokramenoihin ulkopuolisille. 20799: suhteessa opetustavoitteisiin. Terveydenhuollon Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20800: peruslinjan mukaantulo ja vanha- ja uusimuotoi- taen, 20801: sen koulutuksen vaikutus nostavat nykyisen va- 20802: jaan 750 oppilaan määrän kolmessa vuodessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20803: noin 1 000 opiskelijaan. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20804: Laajennuksen suunnittelulla sekä toteutuksella 29. 60.74 1 000 000 markkaa Kuopion 20805: on sikälikin valtiontaloudelliset perustelut, että sairaanhoito-oppzlaitoksen laajennuksen 20806: oppilaitoksen tilatarpeet ovat johtaneet jo tällä suunnittelua varten. 20807: 20808: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 20809: 20810: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Osmo Vepsäläinen 20811: 560 1986 vp. 20812: 20813: Raha-asia-aloite n:o 510 20814: 20815: 20816: 20817: 20818: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta pohjaveden tutkimus- ja 20819: koeyksikön perustamiseksi Kuopioon 20820: 20821: 20822: Eduskunnalle 20823: 20824: Hyvälaatuisen käyttöveden saannin turvaami- - Kuopiossa toimii Geologisen tutkimuskes- 20825: nen yhdyskunnille on elintärkeä asia. Tunnettua kuksen Väli-Suomen aluetoimisto, jonka tietoa 20826: on, että pohjavesi täyttää yleensä juoma- ja talous- pohjavesiasioissa voidaan hyödyntää 20827: vedelle asetetut vaatimukset paremmin kuin pin- - Kuopion yliopiston toimesta on selvitetty 20828: tavesi. Merkittävää on lisäksi, että pohjaveden varsin paljon pohjaveden laatu- ja puhdistuskysy- 20829: käyttö ei ole niin riskialtista kuin pintaveden myksiä 20830: käyttö. - Kuopion yliopisto on suuntautunut ja 20831: Muun muassa näistä syistä pohjaveden käyttö suuntautuu tulevaisuudessa yhä enemmän biotek- 20832: juoma- ja talousvetenä on viime vuosikymmeninä nologian koulutukseen ja tätä taitotietoa voidaan 20833: lisääntynyt huomattavasti - mutta kaikkea ei vie- hyödyntää vesien hyötykäytössä 20834: lä ole tehty pohjaveden käytön hyväksi, kuten - Kuopion yliopiston laaja kansainvälinen yh- 20835: juuri julkaistu pohjavesiprojektin loppuraportti teistyö voidaan hyödyntää myös vedenhankinnan 20836: osoittaa. alalla 20837: On kehitettävä pohjavesien inventointia, suoje- - muita yhteistyökumppaneita ovat mm. 20838: lua, vedenhankinnan suunnittelua ja ennen kaik- Kansanterveyslaitoksen Kuopion alueyksikkö ja 20839: kea pohjavesitutkimusta. erityisesti sen ympäristöhygienian toksikologian 20840: osasto 20841: Me allekirjoittaneet katsomme ottaen huo- - Kuopio ympäristöineen tarjoaa hyvän ken- 20842: mioon Suomen rajalliset resurssit, että pohjave- tän tutkimus- ja kehittämistyölle, sillä onhan 20843: den tutkimus- ja koeyksikkö tulisi perustaa ja si- Kuopiossa ja sen ympäristössä toiminnassa ja 20844: joittaa Kuopion vesipiirin vesitoimistoon pohjave- suunnitteilla lukuisia pohjavedenottarnoita sekä 20845: siprojektin loppuraportin mukaisesti. kaupunki- että haja-asutusmittakaavassa. 20846: Perustelemme ehdotustamme mm. seuraavilla Edellä olevan johdosta ehdotamme, 20847: asioilla: 20848: - Kuopion vesipiirillä on toimiva vesilabora- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20849: torio, jota tarvittaessa voitaneen laajentaa 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 markan 20850: - Kuopion vesipiirillä on jo nyt varsin laaja määrärahan Kuopioon szjoitettavan pohja- 20851: kokemus pohjavesiasioissa sekä henkilökunnan et- veden tutkimus- ja koeyksikön suunnitte- 20852: tä laitteiston kannalta lua ja perustamista varten. 20853: 20854: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 20855: 20856: Kari Rajamäki Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen 20857: Heikki Riihijärvi Olavi Martikainen Erkki Moisander 20858: Osmo Vepsäläinen 20859: 1986 vp. 561 20860: 20861: Raha-asia-aloite n:o 511 20862: 20863: 20864: 20865: 20866: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 parantami- 20867: seksi 1VL:n Kuopion piirin alueella 20868: 20869: 20870: Eduskunnalle 20871: 20872: Eduskunnan piirissä sekä käytännössä on kiin- tii lähivuosina merkittäviä voimavaroja. Nämä pe- 20873: nitetty huomiota siihen, ettei päätieverkon välttä- rustellut määrärahat on saatava erikseen ilman, et- 20874: mätön rakentaminen ja sen vaatimat huomattavat tä miltään osin piirin alempiasteisten teiden ra- 20875: taloudelliset voimavarat saa kaventaa suunniteltu- kentamista vaarannetaan tai hidastetaan. Päinvas- 20876: jen samanasteisten teiden rakentamista tai kun- toin siellä tarvittaisiin lisävaroja. 20877: nossapitoa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta- 20878: Tähän viitaten eduskunta myös vuoden 1986 vasti, 20879: tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä saattoi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20880: ohjelman piiriin kaksi esityksestä puuttunutta tie- 1987 tulo- ja menoarvioon 14 000 000 20881: hanketta Kuopion tiepiirin osalta. markan määrärahan valtatien n:o 5 20882: Valtatien n:o 5 turvallisuudenkin kannalta vält- perusparantamiseen Kuopion tiepzirin 20883: tämätön perusparantaminen ja rakentaminen vaa- alueella. 20884: 20885: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 20886: 20887: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Osmo Vepsäläinen 20888: 20889: 20890: 20891: 20892: 71 260148U 20893: 1986 vp. 20894: 20895: Raha-asia-aloite n:o 512 20896: 20897: 20898: 20899: 20900: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69 parantamisek- 20901: si välillä Toholahti-Koskelo 20902: 20903: 20904: Eduskunnalle 20905: 20906: Kantatien n:o 69 korjaus ja saattaminen luok- keinoelämälle ja myös Suonenjoelle. Rautalampi 20907: kansa mukaiseen kuntoon on TVL:n Kuopion pii- ja Suonenjoki ovat molemmat erityisaluekuntia. 20908: rin toimenpideohjelmassa ajoitettu alkavaksi Tämänkin vuoksi hankkeen aikaistaminen olisi 20909: 1988. Hanke on erittäin merkittävä Rautalammin perusteltua. Täten voitaisiin vaikuttaa erityisalue- 20910: kunnalle ja koko Sisä-Savolle. Tie on myös maa- kuntien kehittämisedellytyksiin. 20911: kuntien välinen yhteys. Se on erittäin tärkeä puu- Edellä olevan perusteella ehdotan, 20912: tavarakuljetuksille. Huomattava osa Äänekosken 20913: ja Suolahden tehtaiden puutavarakuljetuksista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20914: käyttää kantatietä n:o 69. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20915: 1980-luvun lopulla alkava valtatien n:o 5 suur- 31.24. 77 3 300 000 markan määrärahan 20916: investointi vaikeuttaa muiden hankkeiden toteut- käytettäväksi kantatien n:o 69 peruskor- 20917: tamista. Näin ollen olisi syytä kiirehtiä kantatien jauksen aloittamiseen välzllä Toholahti- 20918: n:o 69 korjausta alkavaksi jo 1987. Erityisen mer- Koskelo. 20919: kittävää tien parantaminen on Rautalammin elin- 20920: 20921: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 20922: 20923: Kari Rajamäki 20924: 1986 vp. 563 20925: 20926: Raha-asia-aloite n:o 513 20927: 20928: 20929: 20930: 20931: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Sorsakosken ja valtatien 20932: n:o 5 välisen tieosuuden parantamiseksi 20933: 20934: 20935: Eduskunnalle 20936: 20937: Sorsakosken ja valtatien n:o 5 välisen tieosuu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta- 20938: den perusparantaminen on välttämätöntä, kun vasti, 20939: otetaan huomioon teollisuuden ja Sorsakosken että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20940: asutustaajaman aiheuttama käyttö sekä liikenne- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 20941: turvallisuus. kan määrärahan Sorsakosken ja valtatien 20942: Maantiellä n:o 533 Sorsakoskella aloitettu ke- n:o 5 välisen tieosuuden perusparantami- 20943: vyen liikenteen järjestely kaipaa jatkotoimenpitei- seksi sekä kevyen liikenteen järjestelyjen 20944: tä. Kyseessä on Kuopion tiepiirin kolmanneksi toteuttamiseksi. 20945: eniten kuormitettu tieosuus. 20946: 20947: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 20948: 20949: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Osmo Vepsäläinen 20950: 564 1986 vp. 20951: 20952: Raha-asia-aloite n:o 514 20953: 20954: 20955: 20956: 20957: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden katsastusase- 20958: man rakennussuunnittelun käynnistämiseksi 20959: 20960: 20961: Eduskunnalle 20962: 20963: Varkauden autokatsastusasema toimii nykyisin ajan ollut verraten heikko. Tästä syystä rakennus- 20964: Käsityökadun teollisuusalueelia yksityisissä vuok- toiminnan väheneminen ja odoteltavissa oleva las- 20965: ratiloissa. Aseman käytössä on noin 400 m 2 :n hal- kusuhdanne edellyttäisivät uusien työllisyyskoh- 20966: li, jossa katsastustapahtumia oli 18 826 vuonna teiden aikaansaamista, jotta kohtuuttomalta jouk- 20967: 1985 ja ajokokeita sekä kuulusteluja 1 388. Nykyi- kotyöttömyydeltä vältyttäisiin. Sen vuoksi myös 20968: set tilat ovat ahtaat ja epäkäytännölliset, ja lisäksi valtiovallan tulisi omalta osaltaan pyrkiä toimi- 20969: niitä koskeva vuokrasopimus on päättymässä maan kaupungin kanssa samansuuntaisesti ja 20970: vuonna 1986. aloittaa katsastusaseman rakennustyöt. 20971: Varkauden kaupunki on kaavoittanut ja varan- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20972: nut Hasintien teollisuusalueelta uutta katsastus- 20973: asemaa varten noin 1,3 hehtaarin suuruisen tontin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20974: VII/704/4, jonka omistaa valtio. Kysymyksessä 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 20975: olisi ns. miniasema, joka käsittää kuiluradan, nos- 31.40. 74 (katsastusasemien rakentaminen) 20976: turin ja kylmän dynamometrikatoksen. Mainitun- 1 500 000 markkaa Varkauden katsastus- 20977: laisen aseman kustannusarvio on noin 3,5 milj. aseman rakennussuunnittelun käynnistä- 20978: markkaa. miseksi. 20979: Varkauden työllisyystilanne suurteollisuuden 20980: rationalisoinnista johtuen on viimeisten vuosien 20981: 20982: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 20983: 20984: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Osmo Vepsäläinen 20985: 565 20986: 1986 vp. 20987: 20988: Raha-asia-aloite n:o 515 20989: 20990: 20991: 20992: 20993: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Taipaleen vanhan kanavan 20994: laiturin rakentamiseksi 20995: 20996: 20997: Eduskunnalle 20998: 20999: Varkaus on Itä-Suomen teollistuneimpana kau- hallinnon toimesta toteutettu valtakunnallista 21000: punkina joutunut viime vuosina varsin voimak- keskuskanavamuseota, jonka kunnostustyöt val- 21001: kaiden muutospaineiden alaiseksi. Suurteollisuu- mistuvat lähivuosina. Kaupunki puolestaan to- 21002: dessa tapahtuva rakennemuutos on pakottanut teuttaa alueelle uutta leirintäaluetta, joka saadaan 21003: kaupungin entistä ponnekkaammin etsimään käyttöön kesällä 1988. Puutteeksi näiden matkai- 21004: uusia työllisyysmahdollisuuksia myös muualta lupisteiden kehittämiselle on kuitenkin muodos- 21005: kuin perinteisen teollisuuden piiristä. Tässä suh- tunut lisääntyvä vesitse tulevien matkailijoiden 21006: teessa matkailun kehittäminen on ollut eräs avain- palveleminen. Alakanavan alueella ei ole lainkaan 21007: alueista. vierasvenepaikoiksi tarkoitettua laituria. Kuopion 21008: Liikenteellisesti Varkauden kaupunki muodos- tie- ja vesirakennuspiiri on suorittanut tarpeelliset 21009: taa Itä-Suomessa keskeisen solmukohdan. Tär- pohjatutkimukset em. laituria varten niin, että 21010: keimmät liikenteelliset pääväylät valtatie n:o 5 ja edellytykset suunnittelun ja toteutuksen osalta 21011: valtatie n:o 23 (ns. Järvi-Suomen tie) risteävät noin 30-paikkaisen vierasvenelaiturin toteutuksel- 21012: kaupungissa. Varkauden lentoasema ja kaupun- le ovat olemassa. 21013: gin liikenneasema tarjoavat hyvät matkailun ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 21014: hittämispuitteet, mutta lisäksi kaupungin keskus- 21015: tan kautta kulkee Saimaan syväväylä, jonka tehos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21016: tuva käyttö myös vapaa-ajan veneilytienä (3 800 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 21017: venettä 1984 ja 4 100 venettä 1985) tarjoaa erin- 31.27. 77 400 000 markkaa Taipaleen van- 21018: omaiset matkailulliset mahdollisuudet. han kanavan laiturin rakentamiseksi. 21019: Matkailupalvelujen kehittämismielessä onkin 21020: Taipaleen kanavan yhteyteen tie- ja vesirakennus- 21021: 21022: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 21023: 21024: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Osmo Vepsäläinen 21025: 566 21026: 1986 vp. 21027: 21028: Raha-asia-aloite n:o 516 21029: 21030: 21031: 21032: 21033: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon Sydäntauti- 21034: piirin toiminnan tukemiseen 21035: 21036: 21037: Eduskunnalle 21038: 21039: Pohjois-Savon Sydäntautipiiri ry. toteuttaa tie- on myynyt Kuopion yliopistolliselle keskussairaa- 21040: dotustoiminnan, terveyskasvatuksen, kuntoutuk- lalle kuntoutusohjaajan palveluja. Tänä aikana on 21041: sen potilasohjauksen ja tutkimustoiminnan hyö- voitu järjestää mm. kaksi kertaa vuodessa sopeu- 21042: dyntämisen sekä kuntoutustoiminnan avulla sy- rumisvalmennuskursseja ja muutamia viikonlop- 21043: dän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyä sekä pukursseja sydänpotilaille (myös leikatuille) ja 21044: jo sairastuneiden henkilöiden kuntoutusta. Toi- heidän omaisille. Ko. ostopalvelusopimus lakkaa 21045: minta-alueena on Kuopion lääni, toimivia yhdis- 1. 4. 1986 alkaen, jolloin loppuu myös taloudelli- 21046: tyksiä on 13 ja jäsenmäärä on noin 4 000. Sydän- nen tuki KYKS:sta. Piirin talous on lisääntyvien 21047: yhdistysrajat ovat yhteneviä kansanterveystyön tehtävien aikana kiristynyt. Piirin toiminnanjoh- 21048: hallintoon. Täten on luotava edellytyksiä vapaan tajien sekä yleensä kuntoutuspalvelujen tarve on 21049: kansanterveystyön ja virallisen terveydenhuollon moninkertainen siihen verrattuna, mitä piiri voi 21050: toisiaan tukevalle monimuotoiselle yhteistyölle. järjestää. 21051: Kuopion lääni on sydänsairauksien suhteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21052: maamme mustinta aluetta. Läänin väestön taen, 21053: 250 000 asukkaasta sairastuu vuosittain 1 500 ih- 21054: mistä. Infarktiin sairastuneista ja sen saaneista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21055: pääsee vain pieni osa Kelan kuntoutukseen 1987 tulo- ja menoarvioon 40 000 markan 21056: (2 x 16 henkilöä vuodessa). Sydänleikkaustarpees- määrärahan Pohjois-Savon Sydäntautipii- 21057: ta vain pieni osa huolimatta tehostuneesta leik- rin kuntoutustoiminnan tehostamiseen ja 21058: kaustoiminnasta voidaan leikata. Sydäntautipiiri toiminnan tukemiseen. 21059: 21060: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 21061: 21062: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Osmo Vepsäläinen 21063: 1986 vp. 567 21064: 21065: Raha-asia-aloite n:o 517 21066: 21067: 21068: 21069: 21070: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta pienten työeläkkeiden 21071: ylimääräiseksi korottamiseksi 21072: 21073: 21074: Eduskunnalle 21075: 21076: Ennen vuotta 1975 työeläkkeelle jääneiden yk- mia, jotka johtavat todellisuudessa saatavaa eläke- 21077: sityisen puolen eläkeläisten työeläkkeen pienuus tuloa suurempaan kansaneläkkeen pienentämi- 21078: on jatkuva ongelma yhteiskunnassamme. Esimer- seen. 21079: kiksi viime vuoden loppuun mennessä oli työeläk- Pieneen eläkkeeseen johtaneita syitä on useita: 21080: keellä 33 806 eläkeläistä, jotka ansaitsivat van- vanhat eläkejärjestelmät, eläkkeen määräytymisen 21081: huuseläkettä alle 500 markkaa kuukaudessa, ja epäkohdat viimeisten vuosien työtulolaskennassa 21082: 31 762 sellaista vanhuuseläkeläistä, joiden eläke jne. 21083: oli 500 ja 1 000 markan välillä kuukaudessa. Kes- Eläketurvan kehittäminen vaatii ehdottomasti 21084: kimäärin vanhuuseläkkeen määrä 1898-1910 pientä työeläkettä saavien aseman tuntuvaa pa- 21085: syntyneillä 74-86-vuotiailla on 1 324 markkaa ja rantamista, ja erityisesti on kohennettava vuosina 21086: 60-86-vuotiailla 1 454 markkaa. Luvut osoitta- 1898-1910 syntyneiden eläkeläisten vanhuuselä- 21087: vat, että kun TEL-eläkkeissä on otettu huomioon keturvaa. Tämä tapahtuu parhaiten siten, että 21088: vain ne työsuhteet, jotka ovat olleet voimassa valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon otetaan 21089: 8. 7. 1961 ja sen jälkeen, niin vuosikymmeniäkin riittävä summa näiden eläkkeiden korjaamiseen. 21090: kestäneet työsuhteet, jotka ovat kuitenkin olleet Ongelman laajuuden ja kiireellisen korjaamistar- 21091: ennen vuotta 1961, on jätetty täysin ottamatta peen vuoksi summan tulisi olla ainakin 100 mil- 21092: huomioon työeläkettä laskettaessa. Nämä ns. van- joonaa markkaa. 21093: hat työeläkeläiset ovat jääneet suoritetuista kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21094: saneläkeuudistuksista huolimatta jatkuvasti heik- taen, 21095: koon eläketurvaan. Korotukset eivät ole suuntau- 21096: tuneet heidän toimeentuloturvansa parantami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21097: seen. Päinvastoin suoritetuissa eläkeuudistuksissa 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 000 21098: pienikin työeläke on pienentänyt kansaneläkettä, markan määrärahan ylimääräisiksi eläk- 21099: kun sen sijaan omaisuus ja yritystulot ovat etuoi- keiksi pienten työeläkkeiden tasokorotuk- 21100: keutettuja. Samoin myös työeläkkeen vaikutuk- sen suorittamiseen. 21101: sessa kansaneläkkeeseen käytetään indeksikertoi- 21102: 21103: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 21104: 21105: Kari Rajamäki Paavo Lipponen Paula Eenilä 21106: Pentti Lahti-Nuuttila Tuula Paavilainen Pekka Myllyniemi 21107: Risto Ahonen 21108: 568 1986 vp. 21109: 21110: Raha-asia-aloite n:o 518 21111: 21112: 21113: 21114: 21115: Ranta: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 401 rakentamiseen 21116: välillä Saaren keskustaajama-Saaren kk 21117: 21118: 21119: Eduskunnalle 21120: 21121: TVL:n Kymen piirin toimesta on laadittu pa- Edellä olevan perusteella ehdotan, 21122: rantamissuunnitelma maantielle n:o 401 välillä 21123: Saaren keskustaajama-Saaren kirkonkylä. Ky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21124: seessä oleva maantie muodostaa keskeisen liiken- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 21125: neyhteyden kunnan keskustaajamasta ja valtatiel- 31. 24. 77 5 000 000 markan määrärahan 21126: tä n:o 6 Saaren kirkonkylään, jossa sijaitsevat kirk- maantien n:o 401 rakentamiseen. 21127: ko sekä seurakunnalliset palvelut samoin kuin 21128: myös kunnan virkistys- ja uimaranta-alue. 21129: 21130: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 21131: 21132: Jussi Ranta 21133: 1986 vp. 569 21134: 21135: Raha-asia-aloite n:o 519 21136: 21137: 21138: 21139: 21140: Ranta: Määrärahan osoittamisestaJoutsenon-Hangasojan maantien 21141: parantamiseen 21142: 21143: 21144: Eduskunnalle 21145: 21146: Joutsenon Myllymäen laskettelukeskuksen val- oleva maantie todelliseksi sumpuksi, ellei sitä pe- 21147: mistuttua joulukuussa 1984 on Joutsenon-Han- rusparanneta. 21148: gasojan maantien liikenne kasvanut äkillisesti, Edellä olevan perusteella ehdotan, 21149: etenkin Joutsenon keskustaajaman ja laskettelu- 21150: keskuksen tienhaaran välillä. Kapealla, mutkai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21151: sella ja mäkisellä tiellä on sattunut useita ulosajoja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 21152: liikenteen lisäännyttyä, ja tien muukin taso on lii- 31.24. 77 1 000 000 markan määrärahan 21153: kenneturvallisuuden kannalta heikko. Kun lasket- joutsenon-Hangasojan maantien perus- 21154: teluharrastajien määrän on ennustettu lähitulevai- parannukseen. 21155: suudessa jatkuvasti kasvavan, muodostuu kyseessä 21156: 21157: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 21158: 21159: Jussi Ranta 21160: 21161: 21162: 21163: 21164: 72 260148U 21165: 570 1986 vp. 21166: 21167: Raha-asia-aloite n:o 520 21168: 21169: 21170: 21171: 21172: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lemin-Kaihtulan maantien pe- 21173: ruskorj aukseen 21174: 21175: 21176: Eduskunnalle 21177: 21178: Lemin-Kaihtulan maantie palvelee Lemin Edellä olevan perusteella ehdotan, 21179: kunnan pohjoisosan liikennettä ja laajoja kylä- 21180: alueita sekä Lemin että Savitaipaleen kunnissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21181: Vähäinen osa tiestä Lemin ja Savitaipaleen kun- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 21182: tien rajalla Laksiaisten kylän kohdalla on päällys- 31.24. 77 2 000 000 markan määrärahan 21183: tetty. Kyseinen tie tulisi kuntia yhdistävänä seu- Lemin-Kaihtulan maantien peruskorjaa- 21184: dullisena tienä peruskorjata vastaamaan liiken- mzseen. 21185: teen vaatimuksia ja päällystää kokonaisuudessaan. 21186: 21187: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 21188: 21189: Jussi Ranta 21190: 1986 vp. 571 21191: 21192: Raha-asia-aloite n:o 521 21193: 21194: 21195: 21196: 21197: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Merenlahdentien parantamiseen 21198: Taipalsaarella 21199: 21200: 21201: Eduskunnalle 21202: 21203: Merenlahdentie välittää useamman sadan pysy- Edellä olevan perusteella ehdotan, 21204: vän asukkaan yhteyden Lappeenrannan taajama- 21205: alueelle. Merenlahden asukkaat ovat Taipalsaaren että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21206: kuntalaisia ja heidän yhteytensä kuntakeskukseen 1987 tulo- ja menoarvioon monentille 21207: tapahtuu Merenlahdentietä Lappeenrannan kes- 31.24. 77 3 000 000 markan määrärahan 21208: kustaajaman kautta. Merenlahdella on myös run- Merenlahdentien perusparantamiseen Tai- 21209: saasti kesämökkiasutusta. Merenlahdentie on geo- palsaarella. 21210: metrialtaan heikko ja liikenneturvallisuudeltaan 21211: arveluttava. 21212: 21213: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 21214: 21215: Jussi Ranta 21216: 572 1986 vp. 21217: 21218: Raha-asia-aloite n:o 522 21219: 21220: 21221: 21222: 21223: Ranta: Määrärahan osoittamisesta kaapelitelevisioverkon rakentami- 21224: seen Etelä-Karjalassa 21225: 21226: 21227: Eduskunnalle 21228: 21229: Posti- ja teletoimi on Etelä-Karjalan alueella verkon rakentaminen edellyttää vuosittain valtion 21230: valtion posti- ja telelaitoksen hallinnassa. Kaapeli- varoJa. 21231: tv-verkon rakentaminen on välttämätöntä jo alka- Edellä olevan perusteella ehdotan, 21232: neiden satelliittilähetysten vastaanottamiseksi se- 21233: kä alueellisen ohjelmatuotannon ja levityksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21234: käynnistämiseksi. Jotta kaapeli-tv-verkon raken- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 21235: taminen voisi edetä yhtä nopeasti kuin toimilupa- 31. 94. 71 10 000 000 markkaa kaapeli-tv- 21236: laitosten alueella, Etelä-Karjalan kaapeli-tv- verkon rakentamiseen Etelä-Karjalassa. 21237: 21238: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 21239: 21240: Jussi Ranta 21241: 1986 vp. 573 21242: 21243: Raha-asia-aloite n:o 523 21244: 21245: 21246: 21247: 21248: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Siikalahden vesistöjärjestelyjen 21249: toteuttamiseen 21250: 21251: 21252: Eduskunnalle 21253: 21254: Parikkalassa sijaitseva Simpeleen järven Siika- Edellä olevan perusteella ehdotan, 21255: lahti on valtakunnallisessa lintuvesien suojeluoh- 21256: jelmassa luokiteltu yhdeksi maamme arvokkaim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21257: mista suojelukohteista. Suojeluarvon säilyttämi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 21258: seksi sekä rantapelloille aiheutuvan vahingon lie- 35.20.77 1 000 000 markan määrärahan 21259: ventämiseksi on vesihallituksessa laadittu suunni- Szikalahden vesistöjärjestelyjen toteutta- 21260: telma lahden järjestelyhankkeeksi, mikä on paras- miseksi. 21261: ta aikaa vesioikeuden käsiteltävänä. Järjestelyjen 21262: toteuttamisesta on saavutettu varsin laaja eri int- 21263: ressipiirien yksimielisyys. 21264: 21265: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 21266: 21267: Jussi Ranta 21268: 574 21269: 1986 vp. 21270: 21271: Raha-asia-aloite n:o 524 21272: 21273: 21274: 21275: 21276: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Päivöiän kansanopiston 21277: asuntolan ja ruokalarakennuksen rakentamiseksi Valkeakoskella 21278: 21279: 21280: Eduskunnalle 21281: 21282: Valkeakoskella sijaitseva Päivöiän kansanopisto kansanopiston tarpeellisuus omalle seutukunnal- 21283: on omalle talousalueelleen elintärkeä oppilaitos. leen, mitä osoittavat myöskin opiston vuotuiset 21284: Uuden vuoden 1985 kansanopistolain mukaan opiskelijamäärät. 21285: opisto on enenevässä määrin aikuisten oppilaitos. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21286: Tästä syystä myöskin kansanopiston ulkoisia puit- taen, 21287: teita tulee rakentaa aikuisopiskelua silmällä pi- 21288: täen. Päivöiän kansanopiston kehittäminen on että. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21289: tällä hetkellä pahasti kiinni asuntola- ja ruokalati- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 21290: lojen heikkoudesta ja puutteellisuudesta. Tähän markkaa Päivöiän kansanopiston asunto- 21291: pitäisi saada pikainen korjaus. Päivöiän kansan- lan ja ruokalarakennuksen suunnittelun 21292: opistolla on suunnitelmat kyseisten tilojen raken- loppuun saattamiseksi ja rakennustöiden 21293: tamiseen. Useissa selvityksissä on todettu Päivöiän aloittamiseksi. 21294: 21295: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1986 21296: 21297: Jorma Rantanen Tuula Paavilainen Saara Mikkola 21298: Pentti Skön Risto Ahonen Martti Lähdesmäki 21299: Anna-Liisa Piipari Sirkka-Liisa Anttila Marja-Liisa Tykkyläinen 21300: Hannu Tenhiälä 21301: 575 21302: 1986 vp. 21303: 21304: Raha-asia-aloite n:o 525 21305: 21306: 21307: 21308: 21309: Rantanen ym: Määrärahan osoittamisesta Työväen Musiikkitapahtu- 21310: man avustamiseen 21311: 21312: 21313: Eduskunnalle 21314: 21315: Työväen Musiikkitapahtuma on kasvanut yh- tu kuitenkin rahoittamaan pääasiassa oman rahoi- 21316: deksi mittavimmista kesän kulttuuritapahtumis- tusosuuden kasvattamisella. Epävarma talous on 21317: ta, ja se on kesän ainoa valtakunnallinen työväen- osaltaan vaikuttanut myös siihen, että kansainvä- 21318: kulttuurin tapahtuma. Kymmeniintuhansiin ko- listä vuorovaikutusta ei ole voitu riittävässä laajuu- 21319: hoavat yleisöjoukot on käsitettävä kyseisen tapah- dessa toteuttaa, vaikka kotimaisten esiintyjien 21320: tuman tarpeellisuuden osoitukseksi. Tapahtumaa kannalta tällainen kulttuurivaihto koetaan hyvin- 21321: on vuosittain pyritty kehittämään ja monipuolis- kin kehittävänä ja tarpeellisena. 21322: tamaan ja sille on jatkuvasti etsitty uusia ilmene- Vuosien 1981-1984 valtionavustuksen Työ- 21323: mismuotoja. Kehittämistyössä on ohjeena käytet- väen Musiikkitapahtuma sai suoraan valtion tulo- 21324: ty yleisön ja esiintyjien havaintoja ja toivomuksia ja menoarviosta. Tämä on myönteinen asia tapah- 21325: sekä myös julkisen sanan arvosteluja. tuman valmistelun kannalta suunnittelun tapah- 21326: Tapahtuman nopeamman kehittämisen ja mo- tuessa pääsääntöisesti kahden vuoden, osin pi- 21327: nipuolistamisen pääasiallisimpana esteenä on ol- demmälläkin aikavälillä. 21328: lut epävarma talous. Pitkäjänteisempi suunnittelu Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit- 21329: ja siihen liittyvät sitoumukset vaativat varmuutta taen, 21330: myös taloudesta. Tapahtuman periaatteen mukai- 21331: sesti kaikki siihen liittyvät työt suoritetaan talkoo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21332: työnä, siis ilman palkkiota. Siitä huolimatta kus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 21333: tannukset kohoavat jatkuvasti. Tämä johtuu esiin- 29.90.52 500 000 markkaa Työväen Mu- 21334: tyjien määrän sekä osatapahtumien määrän kas- siikkitapahtuma/le annettavaksi valtion- 21335: vusta. Vaikka valtion tuki onkin markkamääräi- avustukseksi. 21336: sesti vuosittain noussut, on kokonaiskasvu joudut- 21337: 21338: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 21339: 21340: Jorma Rantanen Tuula Paavilainen Risto Ahonen 21341: Martti Lähdesmäki Anna-Liisa Piipari Marja-Liisa Tykkyläinen 21342: Sinikka Hurskainen-Leppänen Kari Rajamäki 21343: 576 1986 vp. 21344: 21345: Raha-asia-aloite n:o 526 21346: 21347: 21348: 21349: 21350: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavun myöntämisek- 21351: si Valkeakosken, Pohjois-Helsingin ja Kemijärven musiikkioppi- 21352: laitoksille 21353: 21354: Eduskunnalle 21355: 21356: Musiikkioppilaitosten valtionavustuksista anne- set edellytykset täyttävät Pohjois-Helsingin, Val- 21357: tun lain (147/68, muut. 1076/75 ja 935/82) mu- keakosken ja Kemijärven musiikkioppilaitokset, 21358: kaan valtionavustusta voidaan myöntää niille mu- joita kouluhallitus on puoltanut hyväksyttäväksi 21359: siikkioppilaitoksille, joiden antama opetus on lakisääteisen valtionosuuden piiriin. Nämä mu- 21360: maan musiikkiopetuksen kannalta tarkoituksen- siikkioppilaitokset ovat myös alueellisesti hyvin si- 21361: mukaista. Lisäksi musiikkioppilaitosten tulee täyt- joittuneet. 21362: tää yleiset edellytykset. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21363: Valtion tulo- ja menoarvion momentilla taen, 21364: 29.90.54 oli vuonna 1983 7 000 000 markan 21365: määräraha musiikkioppilaitosten ja musiikin kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21366: kiasteen ammatillisen koulutuksen valtionapuun, 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 21367: vuonna 1984 oli määräraha 5 000 000 markkaa ja 29.90.54 1 000 000 markkaa Valkeakos- 21368: vuodelle 1985 on esitetty 1 000 000 markan mää- ken, Pohjois-Helsingin ja Kemt/ärven mu- 21369: rärahaa. siikkioppilaitosten saamiseksi lakisääteisen 21370: Uusia musiikkioppilaitoksia tulisi saada lakisää- valtionavun piinin 1. 8. 1987 lähtien. 21371: teisen valtionosuuden piiriin. Lain mukaiset ylei- 21372: 21373: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 21374: 21375: Jorma Rantanen Tuula Paavilainen Risto Ahonen 21376: Martti Lähdesmäki Anna-Liisa Piipari Sirkka-Liisa Anttila 21377: Marja-Liisa Tykkyläinen 21378: 1986 vp. 577 21379: 21380: Raha-asia-aloite n:o 527 21381: 21382: 21383: 21384: 21385: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaelluskalakantojen elvyt- 21386: tämiseen 21387: 21388: 21389: Eduskunnalle 21390: 21391: Suomen vaelluskalakantojen hoito on jo vuosia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21392: jäänyt suorittamatta. Mahdollisuuksia vaelluskala- taen, 21393: kantojen elvyttämiseen on olemassa, mm. koskia 21394: kunnostamaila ja ns. kalateitä rakentamalla. Jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21395: pienilläkin toimenpiteillä voidaan saavuttaa mer- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 21396: kittäviä tuloksia. Vesipiireissä on olemassa jo val- 30.37. 77 8 000 000 markkaa vaelluskala- 21397: miita suunnitelmia vesistöjen kunnostamiseksi. kantojen elvyttämiseen, koskireittien kun- 21398: Vaelluskalakantojen elvyttämisellä on paitsi ka- nostamiseen ja kalateiden rakentamiseen. 21399: lataloudellista, myös virkistyksellistä ja matkailul- 21400: lista merkitystä ja samalla kertaa työllistäviä vaiku- 21401: tuksia. 21402: 21403: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 21404: 21405: Jorma Rantanen Tuula Paavilainen Risto Ahonen 21406: Martti Lähdesmäki Anna-Liisa Piipari Marja-Liisa Tykkyläinen 21407: Sinikka Hurskainen-Leppänen 21408: 21409: 21410: 21411: 21412: 73 260148U 21413: 578 21414: 1986 vp. 21415: 21416: Raha-asia-aloite n:o 528 21417: 21418: 21419: 21420: 21421: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken-Pälkäneen 21422: tien perusparantamiseen 21423: 21424: 21425: Eduskunnalle 21426: 21427: Valkeakoskelta Pälkäneen suuntaan liikenne on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21428: vilkasta ja tieosuus tulee säilymään merkittävänä taen, 21429: tulevaisuudessakin ainoana tieyhteytenä tähän 21430: suuntaan. Asutuksen määrän lisääntyminen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21431: kasvava liikennetiheys erityisesti puutavaran osalta 1987 tulo- ja menoarvioon 1500 000 mar- 21432: ovat asettaneet kyseisen tieosuuden suurelle rasi- kan määrårahan Valkeakosken-Pälkä- 21433: tukselle. Valkeakosken-Pälkäneen tieosuuden n~en tien perusparantamisen aloittamisek- 21434: perusparantaminen on välttämätöntä tien keston st. 21435: sekä liikenneturvallisuuden kannalta. 21436: 21437: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 21438: 21439: Jorma Rantanen Tuula Paavilainen Risto Ahonen 21440: Martti Lähdesmäki Sirkka-Liisa Anttila Marja-Liisa Tykkyläinen 21441: 1986 vp. 579 21442: 21443: Raha-asia-aloite n:o 529 21444: 21445: 21446: 21447: 21448: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saviniemen-Perähuhdan 21449: tien perusparantamiseen 21450: 21451: 21452: Eduskunnalle 21453: 21454: Urjalan kunnasta liikennöinti on vilkasta tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 21455: osuudella Saviniemi-Perähuhta pituudeltaan n. 21456: 20 km. Sen kautta Hyvinkään suuntaan tapahtuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21457: linja-autoliikenne säännöllisesti. 1987 tulo- ja menoarvioon 12 000 000 21458: Erityisesti tien heikko kunto on asettanut rajoi- markan määrärahan Saviniemen-Perä- 21459: tuksia teollisuuden kuljetuksiin. Tämän johdosta huhdan tien perusparantamiseen. 21460: teollisuuden kustannukset ovat kasvaneet tarpeet- 21461: tomasti. 21462: 21463: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 21464: 21465: Jorma Rantanen Tuula Paavilainen Risto Ahonen 21466: Martti Lähdesmäki Sirkka-Liisa Anttila Marja-Liisa Tykkyläinen 21467: 580 1986 vp. 21468: 21469: Raha-asia-aloite n:o 530 21470: 21471: 21472: 21473: 21474: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken, Toijalan, 21475: Viialan ja Lempäälän vesihuollon järjestämiseksi 21476: 21477: 21478: Eduskunnalle 21479: 21480: Puhdas juoma- ja talousvesi kuuluu jokaisen Edellä olevan perusteella ehdotamme, 21481: suomalaisen perusoikeuksiin. Toijalan kaupunki 21482: ottaa raakavetensä teollisuuden saastuttamasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21483: Vanajavedestä. Nykyisillä puhdistusmenetelmillä 1987 tulo- ja menoarvioon 18 600 000 21484: ei päästä kohtuullisilla kustannuksilla läheskään markan määrärahan Valkeakosken, Tozja- 21485: tyydyttäviin juomavedelle asetettuihin puhtaus- lan, Viialan ja Lempäälän veszhuollon tur- 21486: vaatimuksiin. vaamiseksi. 21487: Hanke on maa- ja metsätalousministeriön 21488: toiminta- ja taloussuunnitelmissa ajoitettu aloitet- 21489: tavaksi vuonna 1986. 21490: 21491: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 21492: 21493: Jorma Rantanen Tuula Paavilainen Risto Ahonen 21494: Martti Lähdesmäki Sirkka-Liisa Anttila Marja-Liisa Tykkyläinen 21495: Sinikka Hurskainen-Leppänen 21496: 581 21497: 1986 vp. 21498: 21499: Raha-asia-aloite n:o 531 21500: 21501: 21502: 21503: 21504: Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisteiden muuttamiseksi 21505: paikallisteiksi 21506: 21507: 21508: Eduskunnalle 21509: 21510: Maassamme on hyvin runsaasti huonokuntoisia ~inisteriössä käsittelyä joukko tällaisia anomuk- 21511: ja runsaasti liikennöityjä yksityisteitä, joita tien- sia. 21512: hoitokunnat joutuvat monesti vaikeissa olosuh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 21513: teissa ylläpitämään ja hoitamaan. Vaikka tien yllä- nioittavasti, 21514: pitoon tiekunnat saavatkin valtiolta ja kunnalta 21515: avustusta, jää tienpidon ja -hoidon taakka monilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21516: teillä hyvin harvojen ihmisten harteille. Liikenne- 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 21517: ministeriö muuttaa maassamme vuosittain yksi- markan määrärahan, jotta yksityisteitä voi- 21518: tyisteitä paikallisteiksi noin 200 km, mikä on ai- taisiin muuttaa paikallistezksi ainakin ne- 21519: van liian vähäinen määrä otettaessa huomioon linkertainen määrä nykyisiin ve"attuna se- 21520: useiden satojen paikallistieanomusten määrä. kä että näiden teiden hoitokustannukset 21521: Tälläkin hetkellä odottaa TVH:ssa ja liikenne- voitaisiin valtion varoin järjestää. 21522: 21523: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 21524: 21525: Martti Ratu J. Juhani Kortesalmi Liisa Arranz 21526: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Urho Pohto 21527: Helvi Koskinen Anssi Joutsenlahti 21528: 582 21529: 1986 vp. 21530: 21531: Raha-asia-aloite n:o 532 21532: 21533: 21534: 21535: 21536: Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden Varsinais-Suomen yksi- 21537: tyisteiden peruskorjaamiseen 21538: 21539: 21540: Eduskunnalle 21541: 21542: Varsinais-Suomen yksityistiet ovat huonossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21543: kunnossa. 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 21544: Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioitta- kaa Varsinais-Suomen eräiden vaikeuksissa 21545: vasti, olevien kuntien kunnan- ja yksityisteiden 21546: kunnostukseen ja korjaukseen. 21547: 21548: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 21549: 21550: Martti Ratu Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 21551: 1986 vp. 583 21552: 21553: Raha-asia-aloite n:o 533 21554: 21555: 21556: 21557: 21558: Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden Varsinais-Suomen rin- 21559: tamaveteraaniyhdistysten toiminnan tukemiseen 21560: 21561: 21562: Eduskunnalle 21563: 21564: Rintamaveteraanien ja heidän muodostamiensa Rusko- Vahdon 21565: järjestöjen tukeminen on tärkeää. rintamamiesveteraanit ry. 6000,- 21566: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- Suomusjärvi-Kzikalan , , 5 000,- 21567: taen, Perniön 5 000,- 21568: Marttilan " 3 000,- 21569: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden Mynämäen 3 000,- 21570: 1987 tulo- ja menoarvioon 89 000 markkaa Paraisten " 3 000,- 21571: rintamamiesyhdistysten toiminnan tuke- Laitilan " 5000,- 21572: miseen seuraavasti: Someron 5 000,- 21573: Turun n'ntamamiesveteraanit ry. 15 000,- Särkisalon " 3 000,- 21574: Salon 10000,- Kiskon " 4000,- 21575: Yläneen " 8000,- Loimaan " 4000,- 21576: Koski Tl:n 6000,- Paimion " 4000,-. 21577: " " 21578: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 21579: 21580: Martti Ratu Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 21581: 584 1986 vp. 21582: 21583: Raha-asia-aloite n:o 534 21584: 21585: 21586: 21587: 21588: Ratu ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraanien Varsi- 21589: nais-Suomen piiriyhdistys ry:lle asuntojen korjaukseen 21590: 21591: 21592: Eduskunnalle 21593: 21594: Rintamaveteraanien ja heidän muodostamiensa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21595: järjestöjen tukeminen on tärkeää. 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 21596: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- kaa Rintamamiesveteraanien Varsinais- 21597: taen, Suomen piiriyhdistys ry:lle rintamavete- 21598: raanien asuntojen korjaukseen. 21599: 21600: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 21601: 21602: Martti Ratu Urho Pohto 21603: Helvi Koskinen Anssi Joutsenlahti 21604: 585 21605: 1986 vp. 21606: 21607: Raha-asia-aloite n:o 535 21608: 21609: 21610: 21611: 21612: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta karjatalousneuvojan 21613: palkkaamiseksi Oulun läänin maatalouskeskukseen 21614: 21615: 21616: Eduskunnalle 21617: 21618: Maatalousneuvonnassa keskeisellä sijalla on vil- Esimerkkinä kasvaneista neuvonnan tarpeista 21619: jelijäin opastaminen parempaan tulokseen pie- voitaneen mainita, että yksistään Kalajokilaaksos- 21620: nemmillä kustannuksilla eikä niinkään tuotannon sa on tällä hetkellä noin 2 600 karjaa, joissa yh- 21621: lisääminen. Viljelijäin jaksavuuden ja viihtyisyy- teensä eläimiä 30 000-40 000. Tällaista suuruus- 21622: den kannaltakin katsoen suunta on oikea. luokkaa olevaa neuvontatarvetta ei voida enää 21623: Oulun läänin maatalouskeskuksen alueella on hoitaa viidellä neuvojalla, vaan Oulun maatalous- 21624: karjatalousneuvojia vain viisi. Tilanne tällaisen keskukselle on välttämättä saatava yksi neuvojan 21625: erikoisneuvonnan alalla on käynyt kestämättö- virka lisää. 21626: mäksi sen jälkeen, kun neuvontajärjestöjen yhdis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21627: tymisen yhteydessä Oulun maatalouskeskus me- taen, 21628: netti 15 erikoisneuvojaa viime vuosikymmenellä. 21629: Tämän jälkeen karjoja on tullut entistä enemmän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21630: neuvontatarpeen piiriin samalla, kun lajimoni- 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark- 21631: puolisuus on lisääntynyt. Apua ei ole ollut kaikis- kaa Oulun läänin maatalouskeskukselle 21632: sa tapauksissa annettavissa, kun ei ole saatu yh- yhden karjatalousneuvojan palkkaamiseksi 21633: tään lisävirkaa sen jälkeen, kun määrää vähennet- kahden vuoden ajaksi vuoden 1987 alusta 21634: tiin 15 henkilöllä. Yksi peruna- ja juurikasvineu- lukien. 21635: vonnan erikoiskonsulentin toimi vain on saatu 21636: Oulun läänin maatalouskeskukselle. 21637: 21638: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 21639: 21640: Väinö Raudaskoski Matti Maijala Einari Nieminen 21641: Lea Sutinen Sirkka-Liisa Anttila Mauri Pekkarinen 21642: 21643: 21644: 21645: 21646: 74 260148U 21647: 586 1986 vp. 21648: 21649: Raha-asia-aloite n:o 536 21650: 21651: 21652: 21653: 21654: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Miilurannan asutus- 21655: alueen teiden parantamiseksi Kärsämäellä 21656: 21657: 21658: Eduskunnalle 21659: 21660: Sodan jälkeen asutuspoliittisin toimin perustet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21661: tiin Kärsämäen kunnan Miilurannan kylän suo- taen, 21662: alueelle suuri asutuskylä nimeltään Miilurannan 21663: asutusalue. Tiloja reuna-alueet mukaan lukien on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21664: toista sataa. Teitä ko. alueella mukaan lukien taa- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 21665: jamaan johtava yhdystie, jonka pituus on pari- markkaa TVL:n Keski-Pohjanmaan piirille 21666: kymmentä kilometriä, on yhteensä lähemmäs sata käytettäväksi Mizlurannan asutusalueen 21667: kilometriä. Silloisen tiedon, taidon ja tekniikan teiden peruskorjaukseen Kärsämäen kun- 21668: sekä niukkojen varojen vuoksi teitä ei ole miten- nassa. 21669: kään perustettu. Edelleen ne ovat sillä rakennus- 21670: asteella, millä ne olivat 40 vuotta sitten. Asiaan 21671: olisi saatava välttämättä pikaisesti korjaus. 21672: 21673: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 21674: 21675: Väinö Raudaskoski Matti Maijala Einari Nieminen 21676: Lea Sutinen Sirkka-Liisa Anttila Mauri Pekkarinen 21677: 1986 rd. 587 21678: 21679: Finansmotion nr 537 21680: 21681: 21682: 21683: 21684: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för en jubileumspublikation 21685: om Stafettkarnevalen 21686: 21687: 21688: Tili Riksdagen 21689: 21690: Stafettkarnevalen, administrerad av Finlands Avsikten är att utge en festpublikation tili nästa 21691: Svenska Skolidrottsförbund, har anordnats 25 ggr stafettkarneval, med tanken att samla intryck från 21692: sammanlagt. Under dessa år har Stafettkarnevalen de 25 åren karnevalen funnits. Priset för en sådan 21693: utvecklats från en ungdomlig ide tili en finlands- publikation är budgeterad till80 000 mk, sidantal 21694: svensk institution, som stöds av en stor del av de är 160 och 2 000 exemplar har beräknats att publi- 21695: finlandssvenska hemmen. Inom de skolor som kationen skall omfatta. 21696: deltar i karnevalen bidrar förberedelserna för Med anledning av det ovan anförda föreslås 21697: idrottstävlingarna tili en fin laganda och ett kam- vördsamt, 21698: ratskap bland eleverna, en laganda där också för- 21699: äldrar och lärare känner sig delaktiga. Stafettkar- att Riksdagen måtte i statsförslaget for 21700: nevalen bygger på ren idealism inom idrotten, nå- år 1987 på moment 29.91.50 uppta ett 21701: gonting att särskilt framhålia i dagens idrottsdis- anslag om 60 000 mark såsom understöd 21702: kussion. Stafettkarnevalen har också imponerat på för utgivande av en jubileumspublikation 21703: idrottare över språkgränsen, och har på många sätt om Stafettkarnevalen. 21704: varit banbrytare inom ungdomsidrotten. 21705: 21706: Helsingfors den 11 februari 1986 21707: 21708: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus 21709: Ole Norrback Håkan Malm 21710: Ole Wasz-Höckert 21711: 588 1986 vp. 21712: 21713: Raha-asia-aloite n:o 537 Suomennos 21714: 21715: 21716: 21717: 21718: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Stafettkarnevalen-tapahtuman 21719: juhlajulkaisun tukemiseen 21720: 21721: 21722: Eduskunnalle 21723: 21724: Finlands Svenska Skolidrottsförbund -yhdistyk- harrastajiin yli kielirajan, ja se on toiminut monel- 21725: sen hallinnoima Stafettkarnevalen-tapahtuma on la tapaa tienavaajana nuorisourheilussa. 21726: järjestetty kaikkiaan 25 kertaa. Näiden vuosien Seuraavan Stafettkarnevalen-tapahtuman yh- 21727: aikana tapahtuma on kehittynyt nuorekkaasta teydessä on tarkoitus julkaista juhlajulkaisu vaiku- 21728: ideasta suomenruotsalaiseksi instituutioksi, jota telmien kokoamiseksi tapahtuman 25-vuotistaipa- 21729: suurin osa suomenruotsalaisista kodeista tukee. leelta. Julkaisun kustannukset on arvioitu 80 000 21730: Stafettkarnevalen-tapahtumaan osallistuvissa markaksi, kun sivumääräksi on oletettu 160 ja pai- 21731: kouluissa urheilukilpailuihin valmistautuminen nokseksi 2 000 kappaletta. 21732: merkitsee hienoa joukkuehenkeä ja edistää oppi- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 21733: laiden välistä toveruutta, luo joukkuehenkeä, jo- 21734: hon myös vanhemmat ja opettajat tuntevat itsensä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21735: osallisiksi. Tapahtuma perustuu puhtaaseen aat- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 21736: teellisuuteen urheilussa, mitä on nykyisessä urhei- 29.91.50 60 000 markkaa avustuksena 21737: lukeskustelussa syytä erityisesti korostaa. Tapahtu- Stafettkarnevalen-tapahtuman juhlajul- 21738: ma on myös vaikuttanut voimakkaasti urheilun kaisua varten. 21739: 21740: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 21741: 21742: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus 21743: Ole Norrback Håkan Malm 21744: Ole Wasz-Höckert 21745: 589 21746: 1986 rd. 21747: 21748: Finansmotion nr 538 21749: 21750: 21751: 21752: 21753: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för en undersökning av kultur- 21754: historiskt väderfulla miljön i Västra och Östra Nyland 21755: 21756: 21757: Tili Riksdagen 21758: 21759: Områdena inom både Västra och Östra Nylands Utredningen förutsätter kartläggning av områ- 21760: regionplansförbund hör tili vån lands kulturhisto- dets historia, bebyggda miljö och kulturlandskap, 21761: riskt mest betydande och rika områden. Därför är vilket förutsätter arbete i tre delar, nämligen 21762: en kulturhistorisk inventering inom området en arkiv- och litteraturundersökning, fältarbete och 21763: både givande och viktig uppgift. uppgörande av undersökningsrappon. För Västra 21764: Huvudmålsättningen för dylika inventeringar Nylands regionplansförbunds områden finns en 21765: är att sammanställa en förteckning av i byggnads- rätt långt utvecklad planering för en dylik inven- 21766: hänseende värdefulla kulturmiljöer, bebyggda tering, synnerligen viktigt vore att även områdena 21767: helheter, byggnader och konstruktioner som har inom Östra Nylands regionplansförbund kunde 21768: regional betydelse. Objekten bör givetvis väljas på inventeras. 21769: så objektiva och historiskt, byggnadshistoriskt och Med anledning av det ovan anförda föreslås 21770: landskapsmässigt hållbara grunder som möjligt. vördsamt, 21771: Föneckningen skall i första hand betjäna mark- 21772: användningsplaneringen på dess olika nivåer, att Riksdagen på moment 29.94.21 i 21773: men också kommunerna och dess enskilda invåna- stats/örslaget för år 1987 upptar ett anslag 21774: re som önskar ökad kunskap och förståelse för mil- om 100 000 mark att användas for en un- 21775: jöns utveckling. Föneckningen kan utgöra ett dersökning av kulturhistoriskt värdefulla 21776: slags kulturguide för allmänheten. mii.Jöer i Västra och Östra Nyland. 21777: 21778: Helsingfors den 11 februari 1986 21779: 21780: Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström 21781: Henrik Westerlund Ole Norrback 21782: Ole Wasz-Höckert 21783: 590 1986 vp. 21784: 21785: Raha-asia-aloite n:o 538 Suomennos 21786: 21787: 21788: 21789: 21790: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuuriympäristöjen tutki- 21791: miseen Länsi- ja Itä-Uudellamaalla 21792: 21793: 21794: Eduskunnalle 21795: 21796: Sekä Länsi- että Itä-Uudenmaan seutukaavaliit- jen ympäristöjen ja kulttuurimaisemien kartoitta- 21797: tojen alueet kuuluvat maamme kulttuurihistorial- mista, mikä vaatii kolmivaiheista työskentelyä, ni- 21798: lisesti tärkeimpiin ja rikkaimpiin alueisiin. Siksi mittäin arkisto- ja kirjallisuustutkimusta, kenttä- 21799: alueen kulttuurihistoriallinen inventointi on sekä työtä ja tutkimusraportin laatimista. 21800: antoisa että tärkeä tehtävä. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliiton alueen 21801: Kyseisen kaltaisten investointien päätarkoitus osalta on olemassa melko pitkälle viety suunnitel- 21802: on luettelon kokoaminen rakennusten kannalta ma edellä tarkoitetun inventoinnin toteuttamises- 21803: arvokkaista kulttuuriympäristöistä, rakennetuista ta. Erityisen tärkeää olisi, että myös Itä- 21804: kokonaisuuksista, rakennuksista ja rakennelmista, Uudenmaan seutukaavaliiton alueet voitaisiin in- 21805: joilla on alueellista merkitystä. Kohteet on luon- ventoida. 21806: nollisesti valittava niin objektiivisin ja historialli- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 21807: sesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti nioittaen, 21808: kestävin perustein kuin mahdollista. 21809: Luettelo palvelisi ensi sijassa maankäytön suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21810: nittelua sen eri tasoilla, mutta myös kuntia ja nii- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 21811: den yksittäisiä asukkaita, jotka toivovat lisää tietoa 29.94.21100 000 markan määrärahan käy- 21812: ja ymmärtämystä ympäristön kehittymisestä. tettäväksi Länsi- ja Itä- Uudenmaan histo- 21813: Luettelo voi toimia eräänlaisena kulttuurioppaana riallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristö- 21814: yleisölle. jen tutkimiseen. 21815: Selvitys edellyttää alueen historian, rakennettu- 21816: 21817: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 21818: 21819: Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström 21820: Henrik Westerlund Ole Norrback 21821: Ole Wasz-Höckert 21822: 1986 rd. 591 21823: 21824: Finansmotion nr 539 21825: 21826: 21827: 21828: 21829: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för förbättring av stamväg 21830: nr 53 mellan Karis och Hangö 21831: 21832: 21833: Tili Riksdagen 21834: 21835: Väg- och vattenbyggnadsverket har förverkligat Västra Nylands Handelskammare har speciellt 21836: omfartsvägens byggande på stamväg nr 53 vid Ka- påskyndat en förbättring av stamväg nr 53 med 21837: ris. Däremot har VoV inte ansett att trafiktätheten hänsyn tili industrins och handelns starka andel av 21838: på stamväg nr 53 vidare mot Hangö skulle i detta trafiken på vägen. 21839: skede föranleda åtgärder för att förbättra den sma- Även Västra Nylands regionalplansförbund har 21840: la och krokiga vägen, som på vissa sträckor är syn- uttalat sig för en omedelbar förbättring av vägav- 21841: nerligen trafikfarlig. snittet. 21842: Trafikräkningen uppvisar motsättningar: VoV En ytterligare omständighet, som försvårar tra- 21843: har kommit tili en biltäthet som är endast ca hälf- fiksäkerheten även sommartid är turismens starka 21844: ten av motsvarande tai vid räkning utförd av andel i Hangö: utebliven trafik vid företagens 21845: Hangö stad. sommarledigheter kompenseras väl av kraftig bil- 21846: Den nya djuphamnen i Hangö och tågfärjan turism. 21847: Railship II ökar ytterligare den tunga trafiken på Trots det ovanstående har detta vägavsnitt helt 21848: denna väg. Nämnas kan att en stor del av Finlands strukits ur åtgärdsprogrammet 1985-90. 21849: bilimport sker över Hangö, dessa bilar skall trans- Undertecknade anser att förbättringen av stam- 21850: porteras vidare längs landsvägen. Dessutom har väg nr 53 bör inledas år 1987. 21851: Hangönejden tung industri, som för sin del belas- Med anledning av ovanstående föreslås vörd- 21852: tar vägen med ovanligt tunga fordon. samht 21853: Den smala och ställvis mycket krokiga vägen ger 21854: stora problem för lättrafikens säkerhet, observeras att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 21855: bör att förutom normal lättrafik belastas detta upptar 4 000 000 mark för planering av 21856: vägavsnitt starkt även av truppförband i för- /örbättringsarbeten och inledande av dem 21857: flyttning. på stamväg nr 53 ftån Karis tili Hangö. 21858: 21859: Helsingfors den 11 februari 1986 21860: 21861: Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström 21862: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen 21863: 592 1986 vp. 21864: 21865: Raha-asia-aloite n:o 539 Suomennos 21866: 21867: 21868: 21869: 21870: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 parantami- 21871: seen Karjaan ja Hangon välillä 21872: 21873: 21874: Eduskunnalle 21875: 21876: Tie- ja vesirakennuslaitos on toteuttanut kanta- Länsi-Uudenmaan Kauppakamari on erityisesti 21877: tien n:o 53 Karjaan ohitustien rakentamisen. TVL kiirehtinyt kantatien n:o 53 parantamista, koska 21878: ei sitä vastoin ole katsonut, että liikenneyhteys teollisuuden ja kaupan osuus on tällä tiellä 21879: kantatiellä n:o 53 Hangon suunnassa antaisi ai- huomattava. 21880: hetta tässä vaiheessa toimenpiteisiin kapean ja Myös Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto on 21881: mutkaisen tien parantamiseksi, vaikka sen eräät lausunut, että tieosuutta tulisi parantaa mitä pi- 21882: osuudet ovat varsin vaarallisia. kimmin. 21883: Liikennelaskenta osoittaa ristiriitaisuuksia: TVL Seikka, joka edelleen heikentää liikenneturval- 21884: on tullut laskennassaan tulokseen, jonka mukaan lisuutta etenkin kesäaikaan, on Hangon matkai- 21885: autotiheys on ainoastaan puolet Hangon kaupun- lun vilkkaus: yritysten kesälomien takia pois jää- 21886: gin suorittaman laskennan tuloksesta. vän liikenteen korvaa autoturismi runsain mitoin. 21887: Hangon uusi syväsatama ja junalautta Railship Tästä huolimatta tämä tieosuus on kokonaan 21888: II lisäävät edelleen tämän tien raskasta liikennet- poistettu vuosien 1985-90 toimenpideohjelmas- 21889: tä. On syytä mainita, että suuri osa Suomen auto- ta. 21890: tuonnista tapahtuu Hangon kautta; nämä autot Katsomme, että kantatien n:o 53 parantaminen 21891: kuljetetaan edelleen maanteitse. Tämän lisäksi tulee aloittaa vuonna 1987. 21892: Hangon seudulla on raskasta teollisuutta, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21893: osaltaan rasittaa tietä tavallista raskaammilla ajo- taen, 21894: neuvoilla. 21895: Kapea ja paikoitellen hyvin mutkainen tie ai- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21896: heuttaa huomattavia pulmia kevyen liikenteen 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 21897: turvallisuuden kannalta; on syytä ottaa huo- markkaa kantatien n:o 53 parannustöiden 21898: mioon, että tavallisen kevyn liikenteen lisäksi tätä suunnittelua ja aloittamista varten Karjaan 21899: tieosuutta rasittaa myös joukko-osastojen siirto. ja Hangon välisellä tieosuudella. 21900: 21901: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 21902: 21903: Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström 21904: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen 21905: 593 21906: 1986 rd. 21907: 21908: Finansmotion nr 540 21909: 21910: 21911: 21912: 21913: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för förbättring av landsvägen 21914: nr 103 på sträckan Pojo kommungräns-Björsby 21915: 21916: 21917: Tili Riksdagen 21918: 21919: Landsväg nr 10 3 är asfalterad från Ekenäs intill - grunden måste stälivis förstärkas 21920: kommungränsen mot Pojo, men från denna gräns - ytan bör beläggas med asfalt. 21921: tili Björsby där vägen ansluter sig tili landsväg nr Landsväg nr 103 har redan länge funnits med i 21922: 101 är vägen i ett synnerligen trafikfarligt skick. vägförbättringsprogrammet för Nylands Iän, men 21923: Vägen är mycket smal och har flera skarpa och ständigt framskjutits. 21924: farliga kurvor, som kraftigt försvårar trafiken och Pojo kommun har i ett utlåtande 6. 2. 1984 21925: tili en väsentlig del omöjliggör trafik med tunga klart framlagt att vägens iståndsättande skali vara 21926: lastbilar med släpvagn. Dessa tunga transporter är slutfört inom 1980-talet. 21927: nödvändiga inte minst för lant- och skogsbrukets Även Västra Nylands regionalplansförbund har 21928: nödvändiga funktioner. uttalat sig för att grundförbättringen av denna väg 21929: Av de 350 personer som är bosatta inom väg- bör påskyndas. 21930: området arbetar ca en tredjedel på annan ort. Framskjutandet av detta för de berörda invånar- 21931: Dessutom används vägen av de personer som är na och för västnyländskt företagande viktiga för- 21932: bosatta inom Ekenäs-området och dagligen arbe- bättringsprojekt rimmar beklagligt väl med de rå- 21933: tar i Pojo industrier. dande tendenserna att för Nyland bevilja statsme- 21934: Även de talrika varutransporterna från del för vägförbättringar i en alltför liten propor- 21935: Hangö-Ekenäs till Pojo industriområden kräver tion tili trafikbelastningen i länet. 21936: en förbättring av vägen med beaktande av trafik- På grund av det ovanstående föreslås vördsamt 21937: säkerheten. 21938: Vid vägförbättringen borde följande åtgärder att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 21939: vidtas: på moment 31.24. 77 upptar 500 000 mark 21940: - den nuvarande vägsträckningen kan i hu- för planering och inledande av vägförbätt- 21941: vudsak följas, med uträtning av de skarpaste kur- ringen på landsväg nr 103 från Pojo kom- 21942: vorna mungräns tili Björsby. 21943: - de alitför smala avsnitten bör breddas 21944: 21945: Helsingfors den 11 februari 1986 21946: 21947: Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund 21948: 21949: 21950: 21951: 21952: 75 260148U 21953: 594 1986 vp. 21954: 21955: Raha-asia-aloite n:o 540 Suomennos 21956: 21957: 21958: 21959: 21960: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 103 paranta- 21961: miseen välillä Pohjan kunnan raja-Björsby 21962: 21963: 21964: Eduskunnalle 21965: 21966: Maantie n:o 103 on asfaltoitu Tammisaaresta Maantie n:o 103 on jo kauan ollut Uudenmaan 21967: Pohjan kunnan rajalle saakka, mutta tästä rajasta teiden parannussuunnitelmassa, mutta sen to- 21968: Björsbyhyn, jossa tie liittyy maantiehen n:o 101, teuttamista on jatkuvasti lykätty. 21969: se on liikenteellisesti erittäin vaarallisessa kunnos- Pohjan kunta on lausunnossaan 6.2.1984 sel- 21970: sa. västi esittänyt, että tien kunnostamisen tulee olla 21971: Tie on hyvin kapea ja siinä on useita jyrkkiä ja loppuun suoritettu 1980-luvulla. 21972: vaarallisia mutkia, jotka tuntuvasti vaikeuttavat Myös Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto on 21973: liikennettä ja tekevät sen osittain mahdottomaksi lausunut, että tämän tien perusparantamista tulisi 21974: raskaille kuorma-autoille, joilla on perävaunu. kiirehtiä. 21975: Nämä raskaat kuljetukset ovat välttämättömiä 21976: etenkin maa- ja metsätaloudelle tarpeellisten toi- Tämän asianosaisten asukkaiden ja Länsi- 21977: mintojen kannalta. Uudenmaan yritystoiminnan kannalta tärkeän pa- 21978: Tien alueella asuvista 350 henkilöstä n. kolmas- rannushankkeen lykkääminen on ikävällä tavalla 21979: osa on työssä toisella paikkakunnalla. Tietä käyt- vallitsevan käytännön mukainen; Uudellemaalle 21980: tävät sitä paitsi ne ihmiset, jotka asuvat Tammi- myönnetään teiden parantamiseen aivan liian vä- 21981: saaren alueella ja käyvät päivittäin työssä Pohjan hän valtion varoja suhteessa läänin liikennekuor- 21982: teollisuuslaitoksissa. mitukseen. 21983: Myös lukuisat tavaran kuljetukset Hangosta ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21984: Tammisaaresta Pohjan teollisuusalueelle edellyt- tavasti, 21985: tävät tien parantamista liikenteen turvallisuuden 21986: takaamiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21987: Tietä parannettaessa tulisi ryhtyä seuraaviin toi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 21988: menpiteisiin: 31.24.77 500000 markkaa maantien n:o 21989: - nykyistä tien suuntaa voidaan pääasiassa 103 Pohjan kunnan rajan ja Björsbyn väli- 21990: noudattaa, mutta jyrkimmät mutkat on oikaistava sen osuuden suunnittelemiseksi ja paran- 21991: liian kapeita osuuksia on levennettävä nustözden aloittamiseksi. 21992: tien pohjaa on paikoittain vahvistettava 21993: pinta tulee päällystää asfaltilla. 21994: 21995: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 21996: 21997: Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund 21998: 595 21999: 1986 rd. 22000: 22001: Finansmotion nr 541 22002: 22003: 22004: 22005: 22006: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för elektrifiering av kustbanan 22007: från Kyrkslätt västerut 22008: 22009: 22010: Tili Riksdagen 22011: 22012: Ur nyländsk synpunkt kan med tillfredsställelse nan efter dess grundförbättring i skyndsam ord- 22013: konstateras att järnvägsinvesteringarnas tyngd- ning även elektrifieras från Kyrkslätt västerut. Så- 22014: punkt mer lagts på de sydliga länen än tidigare. som en förbättrad trafikservice är detta av största 22015: Såsom ett viktigt objekt kan grundförbättringsar- betydelse för den västnyländska befolkningen, åt- 22016: betena på kustbanan noteras. gärden har även en gynnsam inverkan på företa- 22017: Trafikministeriet har deklarerat att järnvägsin- gens verksamhetsförutsättningar och sysselsätt- 22018: vesteringarna under de närmaste åren skall inrik- ningen i det berörda området. 22019: tas på moderniseringsåtgärder såsom elektrifie- Med anledning av det ovanstående föreslås 22020: ring, medan nya järnvägsbyggen får en mycket li- vördsamt, 22021: ten andel av investeringsmedlen. 22022: Med tanke på hur viktig kustbanan är för den att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 22023: stora bosättning, som hör tili banans intresseom- på momentet 31.90.72 måtte uppta 22024: råde, och för att förena kriterierna i trafikministe- 1 000 000 mark för inledande av plane- 22025: riets investeringsplaner med en kombination av ringen av kustbanans elektrifiering från 22026: modernisering och nyländsk service, bör kustba- Kyrkslätt västerut. 22027: 22028: Helsingfors den 10 februari 1986 22029: 22030: Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström 22031: Ole Norrback Henrik Westerlund 22032: Marjatta Väänänen 22033: 596 1986 vp. 22034: 22035: Raha-asia-aloite n:o 541 Suomennos 22036: 22037: 22038: 22039: 22040: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta rannikkoradan sähköistämi- 22041: seen Kirkkonummelta länteen 22042: 22043: 22044: Eduskunnalle 22045: 22046: Uusmaalaisesta näkökulmasta voidaan tyytyväi- lisi perusparannustöiden jälkeen pikaisesti säh- 22047: senä todeta, että rautateiden investointien paino- köistää Kirkkonummelta länteen. Tämän toimen- 22048: piste on aikaisempaa enemmän sijoitettu eteläi- piteen merkitys liikennepalvelujen parantajana on 22049: siin lääneihin. Eräänä tärkeänä kohteena voidaan Länsi-Uudenmaan väestön kannalta mitä suurin; 22050: mainita rantaradan perusparannustyöt. tällä toimenpiteellä edistetään myös yritysten toi- 22051: Liikenneministeriö on ilmoittanut, että rauta- mintamahdollisuuksia sekä kyseisen alueen työlli- 22052: teiden investoinnit tulevat lähivuosina kohdistu- syyttä. 22053: maan ajanmukaistamistoimenpiteisiin, kuten säh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22054: köistämiseen, samalla kun uusien radanrakennus- tavasti, 22055: töiden osuus kaikista investointivaroista jää hyvin 22056: pieneksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22057: Kun otetaan huomioon rantaradan tärkeys ko- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 22058: ko sen piiriin kuuluvalle laajalle asutukselle, ja 31.90. 72 1 000 000 markkaa rannikkora- 22059: jotta voitaisiin liittää liikenneministeriön ajanmu- dan sähköistämisen suunnittelun alot'tta- 22060: kaistamista koskevat investointisuunnitelmat uus- miseksi Kirkkonummelta länteen. 22061: maalaisten tarvitsemiin palveluihin, rantarata tu- 22062: 22063: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 22064: 22065: Elisabeth Rehn Pähr-Einar Hellström 22066: Ole Norrback Henrik Westerlund 22067: Marjatta Väänänen 22068: 597 22069: 1986 rd. 22070: 22071: Finansmotion nr 542 22072: 22073: 22074: 22075: 22076: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för att stöda Turistföreningen 22077: Sydväst r.f. :s verksamhet 22078: 22079: 22080: Tili Riksdagen 22081: 22082: Turistföreningen Sydväst r.f. är en regional tu- Föreningens ekonomi har byggt på medlemsav- 22083: ristförening som arbetar för och stöds av sex med- gifter från kommunerna, som täcker löneutgif- 22084: lemskommuner, Ekenäs, Karis, Pojo, Ingå, Sjun- terna för personalen, en heltidsanstälid tjänste- 22085: deå och Tenala. man + en person på halvtid. Däremot blir det inte 22086: Dess verksamhet är inriktad på turismens främ- mycket över för själva verksamheten, som visat en 22087: jande i Västnyland, detta sker bl.a. genom stugut- glädjande ökning i aktiviteter. Ökade aktiviteter 22088: hyrning, fisketurer, marknadsföring av regionen betyder även ökade kostnader, och i slutet av år 22089: genom broschyrer, annonsering, information. 198 5 var föreningens ekonomi så pass ansträngd 22090: Dessutom koordinerar föreningen turistverksam- att ett banklån blev nödvändigt för att inte verk- 22091: heten i regionen. samheten skulie lida. 22092: En viktig uppgift för Sydväst är att stöda den lo- Med hänvisning tili den stora betydelse en väl- 22093: kala turistverksamheten. Detta har förverkligats koordinerad och fungerande turism har för den 22094: med hjälp av texter, bilder, lay-out för broschyrer- västnyländska bygden och dess ekonomi, är det 22095: na om Ingå och Sjundeå, Raseborgs Gille har fått synnerligen motiverat att stöda den verksamhet 22096: understöd för trycksaker om Raseborgs ruiner. Ak- Turistföreningen Sydväst bedriver, varför under- 22097: tueli är en anhålian från Fiskars Hembygdsmu- tecknade föreslår, 22098: seum om medel tili en informationsskylt. 22099: Förutom samverkan med medlemskommuner- att Riksdagen i statsförslaget for år 1987 22100: na har även traktens företagare representation i fö- måtte på moment 32.80.40 uppta 70 000 22101: reningen genom ett eget företagarutskott, som av- mark för att stöda Tun'stföreningen Syd- 22102: ger förslag tili Sydväst styrelse. väst r.f :s verksamhet. 22103: 22104: Helsingfors den 12 februari 1986 22105: 22106: Elisabeth Rehn Ole Norrback 22107: 598 1986 vp. 22108: 22109: Raha-asia-aloite n:o 542 Suomennos 22110: 22111: 22112: 22113: 22114: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Turistföreningen Sydväst r.f. 22115: -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen 22116: 22117: 22118: Eduskunnalle 22119: 22120: Turistföreningen Sydväst r.f. -yhdistys on Yhdistyksen talous on rakentunut jäsenkuntien 22121: alueellinen matkailujärjestö, joka toimii kuuden jäsenmaksuihin, jotka kattavat henkilöstön palk- 22122: sitä tukevan jäsenkunnan hyväksi, nimittäin Tam- kamenot (yksi kokopäivätoiminen ja yksi osa- 22123: misaaren, Karjaan, Pohjan, Inkoon, Siuntion ja aikainen toimihenkilö). Paljon ei jää itse toimin- 22124: Tenholan. taan, joka on osoittanut ilahduttavaa viriämistä. 22125: Järjestön toiminta kohdistuu matkailun edistä- Lisääntynyt toiminta merkitsee myös lisääntyneitä 22126: miseen Länsi-Uudellamaalla muun muassa mök- kustannuksia, ja vuoden 1985 lopussa yhdistyksen 22127: kien vuokrauksen ja kalastusretkien avulla sekä talous oli niin rajoitettu, että sen oli pakko ottaa 22128: markkinoimaila alueella esitteiden, ilmoittelun ja pankkilaina, jotta toiminta ei olisi kärsinyt. 22129: tiedottamisen avulla. Lisäksi yhdistys koordinoi Viitaten hyvin koordinoidun ja toimivan mat- 22130: alueen matkailutoimintaa. kailutoiminnan suureen merkitykseen länsi- 22131: Yhdistyksen tärkeä tehtävä on paikallisen mat- uusmaalaisille yhdyskunnille ja niiden taloudelle, 22132: kailutoiminnan tukeminen. Tätä on toteutettu on erityisen perusteltua tukea Turistföreningen 22133: avustamaila Inkoon ja Siuntion esitteiden teks- Sydväst r.f. -yhdistyksen harjoittamaa toimintaa. 22134: tien, kuvien ja lay-outin laatimisessa. Raseborgs Edellä olevan perusteella ehdotamme, 22135: Gille -yhdistys on saanut tukea Raaseporin rau- 22136: nioita esitteleviin painotuotteisiin. Ajankohtai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22137: nen on Fiskarsin kotiseutumuseon hakemus varo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 22138: jen saamiseksi informaatiotaulua varten. 32.80.40 70 000 markkaa Turistförening- 22139: Jäsenkuntien kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi en Sydviist r.f -nimisen yhdistyksen toi- 22140: myös alueen yrittäjät ovat edustettuina yhdistyk- minnan tukemiseen. 22141: sessä erityisen järjestön hallitukselle ehdotuksia 22142: tekevän yrittäjävaliokunnan kautta. 22143: 22144: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 22145: 22146: Elisabeth Rehn Ole Norrback 22147: 599 22148: 1986 rd. 22149: 22150: Finansmotion nr 543 22151: 22152: 22153: 22154: 22155: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffning av audivi- 22156: suell utrustning och litteratur tili Dövskolan i Borgå 22157: 22158: 22159: Tili Riksdagen 22160: 22161: Dövskolan i Borgå är för närvarande landets en- fredsställts från myndigheternas sida. Det är i alla 22162: da svenska internatskola för döva. Eristen på fall av utomordenligt stor betydelse att också de 22163: svenska kurser är skriande och kraven på att Döv- finlandssvenska döva samt grupper som kan bistå 22164: skolan skall utvidga sin verksamhet är stora. dem erbjuds en möjlighet tili utbildning, samvaro 22165: Kurser behövs i dag för praktiskt taget alla sam- och andra former av aktiviteter som kan höja de 22166: hällsområden. Förutom kurser som direkt riktar dövas livskvalitet. 22167: sig tili de döva, behövs det också tolkkurser på På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 22168: svenska, kommunikationskurser för döva barns samt 22169: föräldrar, teckenspråkskurser osv. 22170: Dövskolan i Borgå har också strävat tili att ut- att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 22171: veckla skolan tili ett levande kulturcentrum och på momentet 29.55. 70 upptar 60 000 22172: en levande teckenspråksmiljö för de svenska döva. mark för införskaffande av audivisue/1 ut- 22173: Detta ställer stora krav såväl på lokaliteter som på rustning och litteratur tzll Dövskolan i 22174: undervisningsmaterial. Krav som inte alltid tili- Borgå. 22175: 22176: Helsingfors den 11 februari 1986 22177: 22178: Boris Renlund Gunnar Jansson Elisabeth Rehn 22179: Jutta Zilliacus Ole Norrback Håkan Malm 22180: Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund 22181: 600 1986 vp. 22182: 22183: Raha-asia-aloite n:o 543 Suomennos 22184: 22185: 22186: 22187: 22188: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta audiovisuaalisten varustei- 22189: den ja kirjallisuuden hankkimiseksi Porvoon kuurojenkouluun 22190: 22191: 22192: Eduskunnalle 22193: 22194: Porvoon kuurojenkoulu on tällä hetkellä sekä toimitiloille että opetusmateriaalille. Näitä 22195: maamme ainoa ruotsinkielinen kuurojen sisäoppi- vaatimuksia eivät viranomaiset ole aina tyydyttä- 22196: laitos. Ruotsinkielisten kurssien puute on huutava neet. On kuitenkin erittäin tärkeätä, että myös 22197: ja vaatimukset kuurojen koulun toiminnan laa- maamme ruotsinkielisille kuuroille sekä heitä aut- 22198: jentamiseksi huomattavat. taville ryhmille on tarjolla koulutusta, yhdessä- 22199: Tällä hetkellä tarvitaan käytännöllisesti katsoen oloa ja muita toimintoja, jotka voivat parantaa 22200: kaikkien yhteiskunnan alojen kursseja. Paitsi suo- kuurojen elämän laatua. 22201: raan kunnille tarkoitettuja kursseja tarvitaan myös Edellä olevan perusteella ehdotamme, 22202: ruotsinkielisiä tulkkikursseja, viestintäkursseja 22203: kuurojen lasten vanhemmille, viittomakielen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22204: kursseja jne. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 22205: Porvoon kuurojenkoulu on pyrkinyt kehittä- 29.55. 70 60 000 markkaa audiovisuaalis- 22206: mään koulua eläväksi kulttuurikeskukseksi ja ten varusteiden ja kirjallisuuden hankki- 22207: ruotsinkielisten kuurojen eläväksi viittomakie- miseksi Porvoon kuurojenkoululle. 22208: liympäristöksi. Tämä asettaa suuret vaatimukset 22209: 22210: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 22211: 22212: Boris Renlund Gunnar Jansson Elisabeth Rehn 22213: Jutta Zilliacus Ole Norrback Håkan Malm 22214: Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund 22215: 1986 rd. 601 22216: 22217: Finansmotion nr 544 22218: 22219: 22220: 22221: 22222: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för Finlands svenska radio- 22223: förbunds verksamhet 22224: 22225: 22226: Tili Riksdagen 22227: 22228: De finlandssvenska organisationerna har i stor upprätthållas i den utsträckning som behövs. Fö- 22229: utsträckning i Finlands svenska radioförbund sam- reslås att i statsanslaget för år 1987 intas 110 000 22230: ordnat sina strävanden för att främja den svenska mk för Finlands svenska radioförbunds verksam- 22231: programverksamheten i radio och TV. I detta syfte het. 22232: har radioförbundet framfört organisationernas Kostnadsförslag: 22233: förslag att utveckla även sändningstekniken. Ra- Ombudsman deltid 13 x 3 000 mk = 39000 mk 22234: dioförbundet har samlat väsentliga informationer socialutgifter 13 000 mk 22235: om den tekniska utvecklingen och vidarebefordrat kansliutgifter 20 000 mk 22236: dem tili alla medlemsorganisationer. hyra 38 000 mk 22237: För att kunna verka för dessa syften behöver för- 22238: bundet utveckla sitt kansli och sina sekreterar- 110 000 mk 22239: funktioner. Bristen på medel att ge tillräckliga re- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 22240: seersättningar åt styrelsemedlemmar och sekrete- samt 22241: raren-ombudsmannen hämmar dessutom verk- 22242: samheten. Redan anställningen av denna funktio- att Rtksdagen i statsförslaget för år 22243: när på deltidsbasis innebär utgifter. Förutsatt att 1987 på momentet 29.99.50 upptar 22244: kansliutrymmen erhålls med rimlig standard kan 50 000 mark såsom understöd för Fin- 22245: kontakten tili berörda instanser och medlemmar lands svenska radioförbunds verksamhet. 22246: 22247: Helsingfors den 11 februari 1986 22248: 22249: Boris Renlund Håkan Malm 22250: 22251: 22252: 22253: 22254: 76 260148U 22255: 602 1986 vp. 22256: 22257: Raha-asia-aloite n:o 544 Suomennos 22258: 22259: 22260: 22261: 22262: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands svenska radioför- 22263: bund -yhdistyksen toiminnan tukemiseen 22264: 22265: 22266: Eduskunnalle 22267: 22268: Suomenruotsalaiset organisaatiot ovat Finlands 110 000 markan osoittamista liiton toiminnan tu- 22269: svenska radioförbund -nimisen yhdistyksen kautta kemiseen valtion vuoden 1987 tulo- ja menoar- 22270: pitkälti yhdistäneet pyrkimyksensä radion ja tele- viossa. 22271: vision ruotsinkielisen ohjelmatoiminnan edistä- Arvioidut kustannukset: 22272: miseksi. Tässä tarkoituksessa liitto on tuonut esiin osa-aikainen asiamies 22273: eri organisaatioiden ehdotuksia myös lähettämis- 13 x 3 000 mk 39000 mk 22274: tekniikan kehittämiseksi. Liitto on koonnut tär- sosiaalikulut 13 000 mk 22275: keitä tietoja teknisestä kehityksestä ja jakanut sitä toimistokulut 20000 mk 22276: kaikille jäsenyhteisöilleen. vuokra 38 000 mk 22277: Jotta liitto voisi toimia näiden tehtäviensä to- 22278: teuttamiseksi, täytyy sen kehittää toimistoaan ja 110000 mk 22279: sihteerintoimiaan. Lisäksi toimintaa haittaa puute Edellä olevan perusteella ehdotamme, 22280: varoista, joista voitaisiin maksaa riittävät matka- 22281: korvaukset hallituksen jäsenille ja sihteeriasiamie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22282: helle. Jo tämän toimihenkilön osa-aikapalkkaus 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 22283: aiheuttaa kustannuksia. Edellyttäen, että liitto saa 29.99.50 50 000 markkaa Finlands svens- 22284: kohtuullisen tasoiset toimistotilat, voidaan asian- ka radioförbund -nimisen yhdistyksen toi- 22285: omaisiin tahoihin ja jäseniin pitää yhteyttä tarvit- minnan tukemiseen. 22286: tavassa määrin. Tässä aloitteessa ehdotetaankin 22287: 22288: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 22289: 22290: Boris Renlund Håkan Malm 22291: 603 22292: 1986 rd. 22293: 22294: Finansmotion nr 545 22295: 22296: 22297: 22298: 22299: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för föreningen Ostrobothnia 22300: Australis verksamhet 22301: 22302: 22303: Tili Riksdagen 22304: 22305: Föreningen Ostrobothnia Australis har en nästa år skall kunna fortsätta med sin mångsidiga 22306: mångsidig verksamhet, som omfattar såväl tradi- verksamhet är man i alla fall i behov av ekonomis- 22307: tionell föreningsverksamhet som forsknings- och ka bidrag. 22308: museiverksamhet. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 22309: 1 det naturvetenskapliga museets samlingar in- samt 22310: går bl.a. insekter (ca 50 000), ett herbarium (ca 22311: 40 000 växtark) samt uppstoppade däggdjur, fis- att Riksdagen i statsförlaget /ör år 1987 22312: kar och fåglar (ca 700). Hela samlingen förvaltas på momentet 29.88.53 upptar 50 000 22313: av Ostrobothnia Australis. mark såsom understöd/ör /öreningen Ost- 22314: Samlingen har rönt ett stort intresse, vilket robothnia Australis verksamhet. 22315: bl.a. framgår av att besökarantalet kraftigt stigit. 22316: Föreningens verksamhet sköts dock för tillfället 22317: tili stor del ideellt. För att föreningen även under 22318: 22319: Helsingfors den 10 februari 1986 22320: 22321: Boris Renlund Håkan Malm 22322: Ole Norrback Pähr-Einar Hellström 22323: Ole Wasz-Höckert 22324: 604 1986 vp. 22325: 22326: Raha-asia-aloite n:o 545 Suomennos 22327: 22328: 22329: 22330: 22331: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Ostrobothnia Australis 22332: -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen 22333: 22334: 22335: Eduskunnalle 22336: 22337: Ostrobothnia Australis -mm1sen yhdistyksen kuitenkin tällä hetkellä suureksi osaksi aatteelli- 22338: toiminta on monipuolista, ja se koostuu sekä pe- selta pohjalta. Jotta yhdistys myös ensi vuonna 22339: rinteisestä yhdistystoiminnasta että tutkimustyös- saattaisi jatkaa monipuolista toimintaansa, tarvi- 22340: tä ja museotoiminnasta. taan joka tapauksessa taloudellista tukea. 22341: Luonnontieteellisen museon kokoelmissa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22342: mm. hyönteisiä (n. 50 000), kasvistoa (n. 40 000 tavasti, 22343: kasviarkkia) sekä täytettyjä imettäväisiä, kaloja ja 22344: lintuja (n. 700). Ostrobothnia Australis hoitaako- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22345: ko kokoelmaa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 22346: Kokoelma on herättänyt suurta huomiota, mi- 29.88.53 50000 markkaa Ostrobothnia 22347: kä ilmenee siitä, että kävijöiden määrä on noussut Australis -nimisen yhdistyksen toimintaa 22348: voimakkaasti. Yhdistyksen toimintaa hoidetaan varten. 22349: 22350: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 22351: 22352: Boris Renlund Håkan Malm 22353: Ole Norrback Pähr-Einar Hellström 22354: Ole Wasz-Höckert 22355: 1986 rd. 605 22356: 22357: Finansmotion nr 546 22358: 22359: 22360: 22361: 22362: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av väg- 22363: stäckan Jeppo-Lillby-Lappfors-Terjärv 22364: 22365: 22366: Tili Riksdagen 22367: 22368: Sedan numera vägen Oravais-Jeppo blivit fär- ga kommuner längre borta från Vasa och kustom- 22369: digbyggd, vore det angeläget att också fortsätt- rådet, borde den snabbt grundförbättras. 22370: ningen av denna tvärväg, som1 leder tili Terjärv På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 22371: snart kunde grundförbättras. Vägsträckningen från samt 22372: Jeppo, som går igenom byarna Lillby-Lappfors 22373: -Terjärv är i synnerligen dåligt skick och kan där- att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1987 22374: för inte användas i den utsträckning, som det vore på momentet 31.24.77 upptar 1000000 22375: nödvändigt. 1 synnerhet under menförestider är mark för grundforbättring av vägsträckan 22376: vägen i uruselt skick. Då vägen för övrigt skulle ha ]eppo-Lillby-Lappfors-Terjärv. 22377: en stor betydelse som tvärförbindelseväg för mån- 22378: 22379: Helsingfors den 10 februari 1986 22380: 22381: Boris Renlund Håkan Malm 22382: Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström 22383: Ole Norrback 22384: 606 1986 vp. 22385: 22386: Raha-asia-aloite n:o 546 Suomennos 22387: 22388: 22389: 22390: 22391: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Jepuan-Lillbyn-Salon- 22392: kylän-Teerijärven tien perusparantamiseen 22393: 22394: 22395: Eduskunnalle 22396: 22397: Sen jälkeen kun Oravaisten-Jepuan välinen tie oleville kunnille ja rannikkoalueelle, se tulisi pi- 22398: nyt on tullut valmiiksi, olisi tärkeätä pian perus- kaisesti perusparantaa. 22399: parantaa tämän poikkitien Teerijärvelle vievä Edellä olevan perusteella ehdotamme, 22400: jatko-osuus. Jepualta lähtevä tiesuunta, joka jat- 22401: kuu Lillbyn-Salonkylän-Teerijärven kylien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22402: kautta, on erittäin huonossa kunnossa eikä sitä ole 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 22403: mahdollista käyttää niin paljon kuin olisi tarpeel- 31.24. 77 1 000 000 markkaa tieosuuden 22404: lista. Etenkin kelirikkoaihan tie on surkeassa ]epua-Lillby-Salonkylä- Teenjärvi pe- 22405: kunnossa. Koska tiellä muuten olisi poikkitienä rusparantamiseksi. 22406: melkoinen merkitys useille Vaasasta etäämpänä 22407: 22408: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 22409: 22410: Boris Renlund Håkan Malm 22411: Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström 22412: Ole Norrback 22413: 1986 rd. 607 22414: 22415: Finansmotion nr 547 22416: 22417: 22418: 22419: 22420: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för utvidgande av rabatt- 22421: förmånerna för studerande på Statsjärnvägarna 22422: 22423: 22424: Tili Riksdagen 22425: 22426: Statsjärnvägarna beviljar rabatt för studerande studerande kommer att använda sig av tåg. Samti- 22427: endast mellan hemorten och studieorten, då re- digt underlättas den nu rätt så byråkratiska försälj- 22428: sans längd är över 100 km. År 1983 inbringade ningen och kontrollen av studierabattbiljetterna. 22429: detta SJ ca 27 Mmk i inkomster. Eftersom stu- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 22430: diestödet fortfarande är i underkant har de indi- samt 22431: rekta stödformerna en väsentlig betydelse. 22432: En ändring av studierabattens användning tili att Riksdagen i statsforslaget för år 1987 22433: att gälla alla resor över 100 km, inte bara resor på momentet 31.57.50 upptar 2000000 22434: mellan hem- och studieorten, är därför en efter- mark tzll trafikministeriets föifogande för 22435: längtad och högt prioriterad reform. Naturligt är ersättningar för ett rabattsystem för stude- 22436: att rabatten skulle gälla endast tur och returresor. rande som gäller alla resor tur och retur 22437: En dylik ändring av det nuvarande rabattsyste- över 100 km. 22438: met ökar även statens inkomster, eftersom flera 22439: 22440: Helsingfors den 10 febtuari 1986 22441: 22442: Boris Renlund Elisabeth Rehn Gunnar Jansson 22443: Håkan Malm Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström 22444: Jutta Zilliacus Ole Norrback 22445: 608 1986 vp. 22446: 22447: Raha-asia-aloite n:o 547 Suomennos 22448: 22449: 22450: 22451: 22452: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-alennusetujen 22453: laajentamiseksi Valtionrautateillä 22454: 22455: 22456: Eduskunnalle 22457: 22458: Valtionrautatiet myöntää opiskelijoille alennus- useammat opiskelijat käyttäisivät junaa. Samalla 22459: ta vain kotipaikan ja opiskelupaikkakunnan väli- kevennettäisiin nykyistä kovin byrokraattista 22460: sistä yli 100 kilometrin mittaisista matkoista. opiskelija-alennuslippujen myynti- ja kontrollijär- 22461: Vuonna 1983 tuotti tämä VR:lle noin 27 miljoo- jestelmää. 22462: nan markan tulot. Koska opintotuki edelleen on Edellä sanotun perusteella ehdotamme kunni- 22463: alimitoitettu, on epäsuorilla tukimuodoilla olen- oittaen, 22464: nainen merkitys. 22465: Opiskelija-alennuksen muuttaminen koske- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22466: maan kaikkia yli 100 kilometrin matkoja eikä vain 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 22467: koti- ja opiskelupaikkakunnan välisiä matkoja on 31.57.50 2 000 000 markkaa liikennemi- 22468: siksi odotettu ja tärkeysjärjestyksessä korkealle ase- nisteriön käytettäväksi korvauksiin sellai- 22469: tettu uudistus. On luonnollista, että alennus kos- sesta opiskelija-alennusjärjestelmästä, joka 22470: kisi vain meno-paluu-matkoja. koskisi kaikkia yli 100 kzlometrin mittaisia 22471: Tarkoitettu nykyisen alennusjärjestelmän muu- meno-paluumatkoja. 22472: tos lisää myös valtion tuloja, koska nykyistä 22473: 22474: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 22475: 22476: Boris Renlund Elisabeth Rehn Gunnar Jansson 22477: Håkan Malm Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström 22478: Jutta Zilliacus Ole Norrback 22479: 609 22480: 1986 vp. 22481: 22482: Raha-asia-aloite n:o 548 22483: 22484: 22485: 22486: 22487: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkärinvirkojen perustami- 22488: seksi syöpäsairaiden hoitoa varten keskussairaaloihin ja yliopistol- 22489: lisiin keskussairaaloihin 22490: 22491: Eduskunnalle 22492: 22493: Valtioneuvoston asettama syöpäkomitea jätti yhdeksän onkologisen sairaalan lääkärityövoima 22494: mietintönsä vuoden 1984 kesäkuussa. Mietintö si- yhä edelleen on sama, miksi se 1960-luvun alussa 22495: sältää muun ohessa syöpäsairauksia koskevia mitoitettiin silloisten ilmaantuvuus- ja vallitse- 22496: ilmaantuvuus- ja vallitsevuuslaskelmia, ts. tietoja vuuslukujen perusteella. 22497: siitä, paljonko maassamme vuosittain tavataan Yksinomaan syöpäpotilaiden lääkehoidon ny- 22498: uusia syöpätapauksia ja paljonko keskuudessam- kyaikainen järjestely edellyttää 17 uuden lääkärin- 22499: me on niitä, jotka jossakin elämänsä vaiheessa viran perustamista - näistä viisi sisätautiosastoille 22500: ovat sairastaneet tai parhaillaan sairastavat syöpää. verisairauksien hoitoon ja 12 onkologisille osas- 22501: Nämä laskelmat osoittavat, että kun 1960- toille. Tämän lisäksi tarvitaan onkologisille osas- 22502: luvun alussa maassamme sairastui vuosittain noin toille vähintään 25 uutta lääkärinvirkaa, joista 20 22503: 9 000 henkilöä syöpään, vuotuisten uusien ta- yliopistollisiin keskussairaaloihin. Koska myös 22504: pausten määrä oli 1980-luvulle tultaessa noussut monilla muilla erikoisaloilla on puutetta tarpeelli- 22505: 16 OOO:een ja kohoaa ensi vuosikymmenen lop- sista viroista, sairaalakuntainliittojen on vaikea 22506: puun mennessä 23 OOO:een. ratkaista, miten vähäiset kiintiöt jaetaan. Tilan- 22507: Vallitsevuuslukuja koskevat laskelmat puoles- teen ratkaisemiseksi olisikin välttämätöntä suorit- 22508: taan osoittavat, että kun syöpää jossakin elämänsä taa onkologisten virkojen kertakaikkinen perus- 22509: vaiheessa sairastaneita tai parhaillaan sitä sairasta- määrän korottaminen sitä varten osoitetulla eril- 22510: via oli v. 1970 Suomessa yhteensä 48 610, heitä v. lismäärärahalla. 22511: 1980 oli 82,4 % enemmän eli 88 650. Arvion mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22512: kaan tällaisia ihmisiä on joukossamme 15 vuoden taen, 22513: kuluttua jo yli 230 000. 22514: Syöpäsairaiden hoito on leikkaushoitoa, säde- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22515: hoitoa ja lääkehoitoa ja nykyisin useammin kaik- 1987 tulo- ja menoarvioon momentezlle 22516: kien näiden hoitotapojen yhdistelyjä. Kaksi kol- 33.79.30 ja 33.79.32 yhteensä 10 000 000 22517: mannesta syöpäpotilaista saa ainakin osan hoi- markan määrärahan uusien lääkärinvirko- 22518: toaan syöpätautien ja sädehoidon osastoilla, ns, jen perustamiseen keskussairaaloihin ja yli- 22519: onkologian klinikoilla, joihin myös lääkehoito on opistollisiin keskussairaaloihin syöpäsairai- 22520: pääosin keskitetty. Murheellista on, että maamme den hoitoa varten. 22521: 22522: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 22523: 22524: Boris Renlund Elisabeth Rehn Gunnar Jansson 22525: Håkan Malm Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström 22526: Ole Norrback Jotta Zilliacus 22527: 22528: 22529: 22530: 22531: 77 260148U 22532: 610 1986 rd. 22533: 22534: Finansmotion nr 549 22535: 22536: 22537: 22538: 22539: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för upprensning av Vörå å 22540: 22541: 22542: 22543: Tili Riksdagen 22544: 22545: För något tiotal år sedan upprensades Vörå ås ten beträffar. De kommunala myndigheterna har 22546: nedre del från Rökiö ut tili Karvsor, där ån har sitt i olika sammanhang yrkat på åtgärder såväl ur 22547: utlopp. Den miljömässigt viktigaste delen genom miljö- som ur översvämningssynpunkt, men trots 22548: Vörå centrum blev emellertid oupprensad. Detta detta har inga åtgärder vidtagits av de statliga 22549: har medfört och medför alltjämt översvämningar myndigheterna under hela 1970-talet. 22550: i Vörå centrum, i synnerhet i trakten av bron i På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 22551: Lomby. Kapaciteten på ån genom Vörå centrum samt 22552: motsvarar inte det tiliflöde som sker från Vörsträs- 22553: ket och Kaurajärvi träsk tili följd av alla de skogs- att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 22554: dikningsprojekt som i närheten av nämnda träsk på momentet 30.40. 77 upptar 400 000 22555: utförts under senare år. mark för upprensning av Vörå å genom 22556: Vad miljön i Vörå centrum beträffar har under Vörå centrum för åstadkommande av en 22557: årens lopp en hei del fylinadsåtgärder vid åsträn- bättre miljö och för eliminerande av de år- 22558: derna lett tili att ån blivit än mindre vad kapacite- liga översvämningarna. 22559: 22560: Helsingfors den 10 februari 1986 22561: 22562: Boris Renlund Håkan Malm 22563: Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström 22564: Ole Norrback 22565: 1986 vp. 611 22566: 22567: Raha-asia-aloite n:o 549 Suomennos 22568: 22569: 22570: 22571: 22572: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Vöyrinjoen perkaamiseen 22573: 22574: 22575: 22576: 22577: Eduskunnalle 22578: 22579: Noin kymmenen vuotta sitten perattiin Vöyrin- sen ja siten sen läpäisyn heikkenemisen. Kunnalli- 22580: joen alajuoksu Rökiöstä Karvsoriin, joen suulle set viranomaiset ovat eri yhteyksissä vaatineet toi- 22581: saakka. Ympäristön kannalta tärkein Vöyrin kes- menpiteitä ympäristöön kohdistuvan vaikutuksen 22582: kustan kohdalla oleva osuus jätettiin kuitenkin ja tulvien johdosta, mutta tästä huolimatta eivät 22583: perkaamatta. Tästä on aiheutunut ja aiheutuu valtion viranomaiset ole ryhtyneet mihinkään toi- 22584: edelleenkin tulvia Vöyrin keskustassa, erityisesti menpiteisiin koko 1970-luvun aikana. 22585: Lombyn sillan vaiheilla. Vöyrinjoen läpäisykyky Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22586: ei vastaa keskustan kohdalla Vörsträsketin ja Kau- tavasti, 22587: rajärven virtausta, joka on lisääntynyt kaikkien 22588: edellä mainittujen järvien alueilla viime vuosien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22589: aikana toteutettujen metsänojitushankkeiden seu- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 22590: rauksena. 30.40. 77 400 000 markkaa Vöyrinjoen 22591: Mitä Vöyrin keskustan ympäristöön tulee, ovat perkausta varten Vöyrin keskustan kohdal- 22592: vuosien mittaan joen rannoilla tapahtuneet täyt- la ympäristön parantamiseksi ja jokavuo- 22593: täruistoimet aiheuttaneet joen uoman kapenemi- tisten tulvien ehkäisemiseksi. 22594: 22595: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 22596: 22597: Boris Renlund Håkan Malm 22598: Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström 22599: Ole Norrback 22600: 612 1986 vp. 22601: 22602: Raha-asia-aloite n:o 550 22603: 22604: 22605: 22606: 22607: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Riuttalan talonpoikaismuseon 22608: kunnostustöiden loppuun saattamiseksi 22609: 22610: 22611: Eduskunnalle 22612: 22613: Riuttalan omistaa Riuttalan talonpoikaiskult- varoja 1970-luvun loppupuolella. Kunnostus on 22614: tuurin suojelusäätiö. Säätiö hankki vuonna 1975 varojen niukkuuden vuoksi osittain kesken. Ai- 22615: Riuttalan tilasta haltuunsa 14 ha:n maa-alueen ja nutlaatuisuutensa vuoksi Riuttalan museo kannat- 22616: sillä sijaitsevat rakennukset. Tila on erinomainen taa säilyttää ja kehittää sen toimintaa. Tärkeintä 22617: esimerkki pohjoissavolaisesta talonpoikaisympä- olisi saada kunnostustyöt loppuun. Rakennusten 22618: ristöstä. Museo on sikäli ainutlaatuinen, että talon säilyttämisen kannalta välttämättömien töiden 22619: rakennukset ovat lähes kaikki alkuperäisiä. Näin loppuun saattaminen maksaisi n. 900 000 mk. 22620: museo on todella aito miljööltään. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22621: Tila on historiallisesti arvokas. Ensimmäiset taen, 22622: maininnat ovat vuodelta 165 7. Tilan pääraken- 22623: nukset ovat vuodelta 1852. Talon lisäksi museoon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22624: kuuluu mittava esinekokoelma. Esineitä on n. 1987 tulo- ja menoarvioon 900 000 markan 22625: 2 000 kpl ja ne ovat osin vielä luetteloimatta. määrärahan Riuttalan talonpoikaismuseon 22626: Rakennuksen kunnostukseen saatiin työllisyys- kunnostustöiden loppuun saattamiseen. 22627: 22628: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 22629: 22630: Heikki Riihijärvi 22631: 613 22632: 1986 vp. 22633: 22634: Raha-asia-aloite n:o 551 22635: 22636: 22637: 22638: 22639: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalojen nousuportaan ra- 22640: kentamiseksi Vienankoskeen Maaningalla 22641: 22642: 22643: Eduskunnalle 22644: 22645: Kuopion läänin alueella kulkevaan Vienankos- taisiin joen virkistyskalastuskäyttö myös yläjuok- 22646: keen on istutettu useina vuosina lohia lähinnä sun asukkaille. 22647: joen virkistyskäytön lisäämiseksi. Alajuoksulla tä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 22648: mä onkin jo mahdollista, mutta yläjuoksulle kalat nioittavasti, 22649: eivät pääse, koska nousuportaita ei ole raken- 22650: nettu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22651: Maaningalla tulisi rakentaa Vienankoskeen ka- 1987 tulo- ja menoarvioon 400 000 markan 22652: lojen nousuporras, mikä mahdollistaisi kalojen määrärahan kalojen nousuportaan raken- 22653: pääsemisen Iisalmeen saakka. Näin mahdollistet- tamiseksi Vienankoskeen Maaningalta. 22654: 22655: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 22656: 22657: Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä Urho Pohto 22658: Lea Mäkipää Pentti Skön Anssi Joutsenlahti 22659: 614 1986 vp. 22660: 22661: Raha-asia-aloite n:o 552 22662: 22663: 22664: 22665: 22666: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69 peruskorjauk- 22667: seen välillä Toholahti-Koskelo 22668: 22669: 22670: Eduskunnalle 22671: 22672: Kantatien n:o 69 korjaus ja saattaminen luok- keinoelämälle ja myös Suonenjoelle. Rautalampi 22673: kansa mukaiseen kuntoon on TVL:n Kuopion pii- ja Suonenjoki ovat molemmat erityisaluekuntia. 22674: rin toimenpideohjelmassa ajoitettu alkavaksi Tämänkin vuoksi hankkeen aikaistaminen olisi 22675: 1988. Hanke on erittäin merkittävä Rautalammin perusteltua. Täten voitaisiin vaikuttaa erityisalue- 22676: kunnalle ja koko Sisä-Savolle. Tie on myös maa- kuntien kehittämisedellytyksiin. 22677: kuntien välinen yhteys. Se on erittäin tärkeä puu- Edellä olevan perusteella ehdotan, 22678: tavarakuljetuksille. Huomattava osa Äänekosken 22679: ja Suolahden tehtaiden puutavarakuljetuksista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22680: käyttää kantatietä n:o 69. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 22681: 1980-luvun lopulla alkava valtatien n:o 5 suur- 31.24. 77 3 300 000 markan määrärahan 22682: investointi vaikeuttaa muiden hankkeiden toteut- käytettäväksi kantatien n:o 69 peruskor- 22683: tamista. Näin ollen olisi syytä kiirehtiä kamantien jauksen aloittamiseen välillä Taho/ahti- 22684: n:o 69 korjausta alkavaksi jo 1987. Erityisen mer- Koskelo. 22685: kittävää tien parantaminen on Rautalammin elin- 22686: 22687: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 22688: 22689: Heikki Riihijärvi 22690: 615 22691: 1986 vp. 22692: 22693: Raha-asia-aloite n:o 553 22694: 22695: 22696: 22697: 22698: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta VR:n opiskelija-alennus- 22699: etujen laajentamiseksi 22700: 22701: 22702: Eduskunnalle 22703: 22704: Korkeakouluopiskelijat joutuvat usein asumaan niin usein kuin se opiskelujen puolesta olisi mah- 22705: kaukana kotipaikkakunnaltaan usein hyvin epä- dollista. Tämän takia tulisi valtion toimesta lisätä 22706: viihtyisissä ja vaikeissa asunto-olosuhteissa. Tästä toimenpiteitä, joilla suoraa tai epäsuoraa tukea 22707: saattaa usein aiheutua heille psyykkisiä ongelmia, opiskelijoille lisättäisiin velkaantumisastetta kas- 22708: sillä usein opiskelijat ovat opiskelupaikkakunnalle vattamattomilla tukimuodoilla. 22709: muuttaessaan ensimmäistä kertaa vastuussa omas- Edellä esitetyn petusteella ehdotamme kunni- 22710: ta itsestään ja hyvinvoinnistaan. oittavasti, 22711: Johtuen vaikeista asunto-olosuhteista opiskelu- 22712: paikkakunnalla olisi ensiarvoisen tärkeätä, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22713: opiskelijat voisivat käydä kotipaikkakunnallaan 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 22714: niin usein kuin se opiskelun kannalta on mahdol- 31.57.50 10 000 000 markan lisämäärä- 22715: lista. Tällä hetkellä on usein esteenä opiskelijoi- rahan VR:n opiskelzjalippukäytännön laa- 22716: den käytössä olevien varojen vähäisyys, mikä joh- jentamiseksi siten, että mahdollistettaiszi'n 22717: tuu opintotuen pienuudesta. Opintotukijärjestel- 50 %:n alennuksen saaminen edestakaiszl- 22718: män ollessa hyvin lainapainoitteista ei monilla la, yli JOO km:n pituiszlla matkozlla opis- 22719: opiskelijoilla ole mahdollisuutta käydä kotonaan kelijoiden kotimatkojen helpottamiseksi. 22720: 22721: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 22722: 22723: Heikki Riihijärvi ] . Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti 22724: Helvi Koskinen Liisa Arranz Pentti Skön 22725: Urho Pohto Lea Mäkipää 22726: 616 22727: 1986 vp. 22728: 22729: Raha-asia-aloite n:o 554 22730: 22731: 22732: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanopiston perusta- 22733: mis- ja käyttökustannuksiin eräissä kehitysmaissa 22734: 22735: 22736: Eduskunnalle 22737: 22738: Pohjoismainen kansanopistoliike on levinnyt kehitysyhteistyöosastoon ja kouluhallitukseen yh- 22739: myös kehitysmaihin joko pohjoismaista käsin tai teyttä intialainen tri B. D. Purohit tarkoitukse- 22740: pohjoismaiden kansanopistoihin tutustuneiden naan perustaa Rajahstanin osavaltioon kansan- 22741: henkilöiden aloitteesta. Liikettä ovat olleet tuke- opisto. Purohit on väitellyt tohtoriksi Helsingin 22742: massa pohjoismaiset kansanopistot ja pohjoismai- yliopistossa ja osaa auttavasti myös suomea. Hän 22743: set kehitysyhteistyöyhteisöt: tanskalainen DANI- on osavaltionsa maaseudun kehittämisprojektin 22744: TA, norjalainen NORAD, ruotsalainen SIDA ja johtaja. Samassa tarkoituksessa on tutustunut lu- 22745: kovin vaatimattomasti suomalainen FINIDA. kuisiin maamme kansanopistoihin ja ottanut yh- 22746: Kansanopistoliike syntyi Tanskassa ja sai konk- teyttä viranomaisiin intialainen Delhin yliopistos- 22747: reettisen toteuttamisensa jo 1844, kun perustet- sa työskentelevä tri R. C. Bradhan perustaakseen 22748: tiin ensimmäinen tanskalainen kansanopisto. Lii- kansanopiston Biharin osavaltion pääkaupungin 22749: ke levisi sieltä pian Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen. Patnan lähistölle maaseutuympäristöön. Kenialai- 22750: Kansanopisto on levinnyt yleiseksi kaikissa poh- nen aikuiskasvatuksen edustaja Mululu on tutus- 22751: joismaissa ja Saksan liittotasavallassa, jonkin ver- tuttuaan tanskalaiseen ja suomalaiseen kansan- 22752: ran myös muissa läntisen Euroopan maissa. opistoon suunnitellut suomalaisen kansanopiston 22753: DANITA on tukenut Ghanan ja Bangladeshin esikuvan mukaisten kansanopistojen perustamista 22754: sekä Intian osavaltion Karnatakan, NORAD Sam- maahansa. 22755: bian ja SIDA Tansanian kansanopistoliikettä. Kysymys kaikissa näissä tapauksissa on alkami- 22756: Tansania on liikkeen kehityksessä pisimmällä. sen rahoittamisesta. Kehitysmaissa tarvittaisiin 22757: Siellä on 52 kansanopistoa, Sambiassa 31, Karna- välttämättä perustamiskustannusten ja ensim- 22758: takassa 12, Bangladeshissa 5 ja Ghanassa 3. Edel- mäisten työvuosien käyttökustannusten rahoitta- 22759: listen lisäksi on Biharin osavaltiossa Intiassa kan- mista jonkin pohjoismaan kehitysyhteistyövarois- 22760: sanopisto. Sitä tukee Svenska Föreningen för In- ta. Perustamiskustannukset ovat kehitysmaissa 22761: disk Byfolkhögskola. varsin vaatimattomat, samoin vuosittaiset käyttö- 22762: Yhteistä kaikille on se, että opistot työskentele- kustannukset opistoa kohti. Suomalaiset lähetys- 22763: vät maalaiskylissä ja niiden tarkoitus on palvella järjestöt ovat valmiita toimintaan asiantuntijoina 22764: maaseudun asukkaiden taloudellista, henkistä ja ja toteuttajina, mutta ulkoministeriön päätöksen 22765: sosiaalista nousua lukutaidon opettamisesta läh- mukaan tukea tällaisiin tarkoituksiin voidaan 22766: tien. myöntää järjestöille yleensä enintään 60 % hank- 22767: Esimerkiksi Bangladeshin äsken perustetut keen kokonaiskustannuksista. Tämän päätöksen 22768: opistot eivät ole varsinaisia sisäoppilaitoksia kuten ollessa voimassa ne eivät kykene aloittamistyöhön. 22769: pohjoismaiset kansanopistot, vaan pikemminkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22770: päivä- ja iltakouluja, aikuiskasvatuskeskuksia. Ne taen, 22771: toimivat kaikki maalaiskylissä ja ovat tarkoitetut 22772: palvelemaan köyhintä väestönosaa, talonpoikia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22773: maattornia ja naisten vapautusliikettä. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 22774: Keniassa ja Intiassa on osoitettu kiinnostusta 24. 30. 67 4 000 000 markkaa kansanopis- 22775: suomalaisen kansanopistoliikkeen siirtämiseen ton perustamis- ja käyttökustannuksiin In- 22776: näiden maiden maaseutuongelmien ratkaisuja donesiassa, Kiinassa, Keniassa sekä yhdes- 22777: palvelmaan. Vuonna 1983 otti ulkoministeriön sä Intian osavaltiossa. 22778: 22779: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 22780: 22781: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma 22782: 1986 vp. 617 22783: 22784: Raha-asia-aloite n:o 555 22785: 22786: 22787: 22788: 22789: 1 22790: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelun koulutus- 22791: keskuksen suunnitteluun Pieksämäelle 22792: 22793: 22794: Eduskunnalle 22795: 22796: Maaliskuussa 1983 mietintönsä jättänyt parla- mahdollistava laaja rautauensteys- Ja ratapiha- 22797: mentaarinen väestönsuojelukomitea esitti mm., alue sekä Naarajärven pienkenttä 22798: että väestönsuojelukoulutusta tulisi lisätä ja tehos- - Aluehälytyskeskuksen sijainti 22799: taa muodostamaila liikkuvia kouluttajaryhmiä se- - Hankkeelle on tarjolla useita sijoitusvaih- 22800: kä tutkimalla mahdollisuuksia perustaa pysyviä toehtoja, jotka kaupunki järjestäisi korvauksetta 22801: koulutuskeskuksia esimerkiksi Keski-Suomeen. (tontti ja kunnallistekniikka). Tarvittaessa kau- 22802: Pieksämäen kaupunki on kiinnostunut väestön- punki rakentaa tilat valtion viranomaisten hyväk- 22803: suojelun koulutuskeskuksen perustamisesta Piek- symien suunnitelmien mukaan. 22804: sämäelle. Hankkeen paikkakunnalle saamisen - Uusien pysyvien työpaikkojen saaminen 22805: tueksi esitän kunnioittavasti mm. seuraavia perus- paikkakunnalle, varsinkin kun Valtionrautatieden 22806: teluja: palveluksessa oleva henkilökunta jatkuvasti vähe- 22807: - Pieksämäen kaupungin maantieteellinen si- nee tulevina vuosina. 22808: jainti keskellä Suomea Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22809: - Erinomaiset rautatie- ja maantieyhteydet jo- taen, 22810: ka suuntaan sekä lentoyhteydet Varkauden lento- 22811: kentältä (maakuljetus 40 km) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22812: - Keskiasteen kaupunkikeskuksen tarjoamat 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 22813: monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut sekä 26. 80. 74 1 000 000 markkaa väestön- 22814: viihtyisä luonnonläheinen elinympäristö suojelun koulutuskeskuksen suunnitte- 22815: - Todelliset koulutus- ja harjoitteluolosuhteet luun Pieksämäen kaupunkiin. 22816: 22817: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 22818: 22819: Olavi Ronkainen 22820: 22821: 22822: 22823: 22824: 78 260148U 22825: 618 1986 vp. 22826: 22827: Raha-asia-aloite n:o 556 22828: 22829: 22830: 22831: 22832: Ronkai~en: Määrärahan osoittamisesta Heinolan poliisitalon raken- 22833: tamiseen 22834: 22835: 22836: Eduskunnalle 22837: 22838: Heinolan kaupunki on käynnistänyt poliisita- valmistuisi v. 1986. Hankkeen karkea kustannus- 22839: lon suunnittelun Oy Kaupunkisuunnittelu Ab:n arvio on 11,5 Mmk. 22840: kanssa. Suunnitteluajan kustannusvastuu on yk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22841: sinomaan kaupungin. Suunnittelun päättymisen taen, 22842: jälkeen keväällä 1985 järjestettävän urakkakilpai- 22843: lun jälkeen kaupunki tekee sitovan tarjouksen ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22844: kennuttaa ja rakentaa valtiolle tietystä hinnasta 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 22845: poliisitalon. Valtion päätöstä asiasta odotetaan 28. 64. 76 5 000 000 markkaa Heinolan 22846: vuoden 1985 aikana. Päätöksen ollessa myöntei- poliisitalon rakentamiseen. 22847: nen hanke aloitettaisiin syksyllä 1985 ja rakennus 22848: 22849: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 22850: 22851: Olavi Ronkainen 22852: 1986 vp. 619 22853: 22854: Raha-asia-aloite n:o 557 22855: 22856: 22857: 22858: 22859: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kerimäen kirkon palo- 22860: turvallisuuden parantamiseen 22861: 22862: 22863: Eduskunnalle 22864: 22865: Kerimäellä oleva maailman suurin puukirkko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22866: on yksi koko maan huomattavimpia nähtävyyksiä. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29. 02 22867: Seurakunta toteuttaa parhaillaan mittavaa suun- uudelle momenttlle 400 000 markkaa Ke- 22868: nitelmaa kirkon paloturvallisuuden parantami- rimäen kirkon paloturvallisuuden paranta- 22869: seksi. Hankkeen kustannukset ovat noin 1,5 mil- miseksi. 22870: joonaa mk, jonka katteesta puuttuu vielä noin 22871: 600000 mk. 22872: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22873: taen, 22874: 22875: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 22876: 22877: Olavi Ronkainen Impi Muroma Esko Almgren 22878: 620 1986 vp. 22879: 22880: Raha-asia-aloite n:o 558 22881: 22882: 22883: 22884: 22885: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvatustieteen professo- 22886: rin viran perustamiseen Savonlinnan opettajankoulutuslaitokseen 22887: 22888: 22889: Eduskunnalle 22890: 22891: Mikkelin lääni on maamme ainoa lääni, jossa ei tuslaitoksessa syventävien opintojen opetusta jou- 22892: ole korkeakoulua. Savonlinnan opettajankoulu- tuvat nykyisin antamaan jo maisteritasoiset henki- 22893: tuslaitos ja Savonlinnan kääntäjänkoulutuslaitos löt ja tuntiopettajat. On selvää, ettei Savonlinnan 22894: ovat Mikkelin läänin ainoat oppilaitokset, joissa opettajankoulutuslaitoksen sisäänottoa voida nos- 22895: akateemisia loppututkintoja voidaan suorittaa. taa ja siten lisätä Mikkelin läänin korkeakoulu- 22896: Laitoksissa on yhteensä noin 600 opiskelijaa ja lä- paikkoja- opetuksen tasosta tinkimättä - ellei 22897: hes 180 aloituspaikkaa. Siten Mikkelin läänin kor- nykyisiä kasvatustieteen resursseja lisätä. 22898: keakoulupaikkojen osuus on ainoastaan 0, 7 % ko- Kaikkiin muihin maamme opettajankoulutus- 22899: ko maan korkeakouluopiskelijoiden määrästä. laitoksiin onkin perustettu kasvatustieteen profes- 22900: Läänin väestöpohjan perusteella korkeakoulupaik- suuri. Joensuun yliopiston KTS:ssä ei ole edes esi- 22901: kojen määrän tulisi olla kuusinkertainen. tetty kasvatustieteen professuurin perustamista 22902: Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen opis- Savonlinnan opettajankoulutuslaitokseen, vaikka 22903: kelijamäärän kasvua jarruttaa kasvatustieteen opetusministeriö ja opettajankoulutusneuvosto 22904: opettajakunnan puute. Luokanopettajaksi sekä ovat tehneet periaatepäätöksen siitä, että maam- 22905: kotitalous- ja tekstiilityönopettajaksi opiskelevat me kaikkiin opettajankoulutuslaitoksiin peruste- 22906: suorittavat tutkinnon uudistuksen jälkeen entistä taan kasvatustieteen professuuri. Sen sijaan Joen- 22907: pro gradu -tutkielmaa vastaavan syventäviin opin- suun korkeakoulun hallintovirasto on esittänyt 22908: toihin kuuluvan tutkielman. Tämä edellyttää en- kasvatustieteen lehtoraatin lakkauttamista ja sen 22909: tisiin lehtorivaltaisiin opettajaseminaareihin mer- tilalle professuuria. Tämä viranmuutos tosiasiassa 22910: kittävää kasvatustieteen opettajakunnan lisäystä, vähentäisi Savonlinnan OKL:n kasvatustieteen 22911: koska koulutus samalla piteni vähintään vuodella. opettajakunnan opetuspanosta yli 250 tuntia vuo- 22912: Silti Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa on sittain. Entisen Joensuun korkeakoulun kasvatus- 22913: ainoastaan kaksi kasvatustieteen apulaisprofesso- tieteiden osasto on pitänyt erityispedagogiikan 22914: ria, kaksi lehtoria ja yksi assistentti. Siten kasva- professuuria Joensuuhun tärkeämpänä kuin Sa- 22915: tustieteen nykyisen opettajakunnan opetusvelvol- vonlinnan OKL:n kasvatustieteen professuuria. 22916: lisuus on yhteensä noin 1 300 tuntia lukuvuodes- Silti erityispedagogiikan koulutusohjelmaan ote- 22917: sa. Lukuvuonna 1983-84 kasvatustieteen opetus- taan vuosittain vajaa 20 opiskelijaa, kun Savonlin- 22918: ta on Joensuun yliopiston opetusohjelman mu- nan OKL:n kaikkien koulutuslinjojen uusien 22919: kaan jo noin 1 900 tuntia. opiskelijoiden määrä on kuusinkertainen. Lisäksi 22920: Opetusministeriön KTS:ssä Savonlinnan opet- Jyväskylän yliopistossa jo nykyisin on Pohjoismai- 22921: tajankoulutuslaitoksen vuosittainen sisäänotto on den ainoa erityispedagogiikan professuuri, eikä 22922: esitetty nostettavaksi nykyisestä 48:sta 64:ään. Tä- esimerkiksi Englannin kokoiseen maahan ole kat- 22923: mä lisäisi vähintään nelivuotisen koulutusohjel- sottu tarpeelliseksi perustaa yhtään erityispedago- 22924: man kokonaisopiskelijamäärää vähintään 64 opis- giikan professuuria. 22925: kelijalla. Vastaavasti kasvatustieteen opetuksen Savonlinnan normaalikouluun on juuri valmis- 22926: tarve lisääntyisi noin 2 200 tuntiin eli lähes kak- tumassa uudet opetusharjoittelutilat, jotka mah- 22927: sinkertaiseksi nykyisiin resursseihin verrattuna. dollistavat kolmiluokkasarjaisen peruskoulun ala- 22928: Muissa opettajankoulutuslaitoksissa kasvatustie- asteen perustamisen. Myös luokanlehtorien virat 22929: teen syventäviä opintoja (entistä laudaturtasoista on saatu perustetuksi siten, että sisäänoton nosta- 22930: opetusta) antavat pääsääntöisesti vähintään tohto- misen edellyttämät opetustilat ja -virat ovat nor- 22931: ritasoiset henkilöt. Savonlinnan opettajankoulu- maalikoulussa vuonna 1986. Kolmiluokkasarjai- 22932: 1986 vp. - RA n:o 558 621 22933: 22934: neo ala-aste on välttämätön, mutta ei fllttava mällä opettajankoulutuslaitokseen opettajakun- 22935: edellytys luokanopettajakoulutuksen sisäänoton taa, jonka työvelvollisuuteen kuuluu tutkimustyö- 22936: nostamiseksi nykyisestään. tä, voidaan osittain lisätä sekä tutkimuksen että 22937: Kouluhallitus on esittänyt opettajien virkaehto- todennäköisesti tutkimusrahoituksen osuutta 22938: sopimuksen mukaisen täydennyskoulutuksen osit- Mikkelin läänissä. 22939: taista siirtämistä opettajankoulutuslaitosten tehtä- Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen sisään- 22940: väksi. Myös tämä muutosesitys toteutuessaan oton nostaminen 48:sta 64:ään nostaisi myös Mik- 22941: edellyttäisi lisää kasvatustieteen opetusvirkoja kelin läänin korkeakoulupaikkojen osuutta koko 22942: opettajankoulutuslaitoksiin. maan korkeakouluopiskelijoista. Yhdessä Savon- 22943: Joensuun korkeakoulun KTS:ssä on esitetty kas- linnan kääntäjänkoulutuslaitoksen opiskelijamää- 22944: vatustieteen jatko-opintojen aloittamista Savon- rän kasvun (nykyisestä kolmesta vuosikurssista vii- 22945: linnan opettajankoulutuslaitoksessa lukuvuonna teen vuosikurssiin) kanssa läänin korkeakoulu- 22946: 1985-86. Lisensiaatti- ja tohtoritutkintojen suo- paikkojen osuus nousisi noin yhteen prosenttiin 22947: rittaminen Mikkelin läänissä turvaisi tulevaisuu- kaikista korkeakouluopiskelijoista. 22948: dessa pätevien opettajien saannin Savonlinnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22949: opettajankoulutuslaitokseen sekä takaisi opiskeli- taen, 22950: joille muodollisesti samantasoisen kasvatustieteen 22951: opetuksen kuin muissa maamme opettajankoulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22952: tuslaitoksissa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 22953: Mikkelin läänin tutkimuksen julkinen rahoitus- 29.1 0. 01 200 000 markkaa kasvatustieteen 22954: osuus (0,5 %) on suhteellisesti pienin koko maas- professorin viran perustamiseen Savonlin- 22955: sa. Väestöpohjan perusteella tutkimusrahoituksen nan opettajankoulutuslaitokseen. 22956: osuuden tulisi olla lähes kymmenkertainen. Lisää- 22957: 22958: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 22959: 22960: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma 22961: 622 1986 vp. 22962: 22963: Raha-asia-aloite n:o 559 22964: 22965: 22966: 22967: 22968: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta romaaninuorten opinto- 22969: jen tukemiseen 22970: 22971: 22972: Eduskunnalle 22973: 22974: Nuorten Opintorahaston varojen turvin Musta- vua koulunkäyntiä kohtaan. Kaikki koulutusmah- 22975: laislähetys ry. tukee yritteliäiden ja lahjakkaiden dollisuudet eivät kuitenkaan ole romaaninuorten 22976: romaaninuorten perus-, jatko- ja yleissivistävää se- ulottuvilla. Tällöin yksityinen järjestö voi ojentaa 22977: kä ammatillista koulutusta. Mustalaislähetys ry:n auttavan kätensä ja helpottaa eteenpäin pyrkivien 22978: hallitus myöntää rahastosta tarveharkintaan pe- koulutietä ja silottaa heidän elämäänsä tulevai- 22979: rustuen ja anojan muut mahdolliset rahoitusläh- suudessa. 22980: teet tutkien sopiviksi katsomiaan avustussummia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22981: Tarkoituksena on auttaa lukukausimaksujen mak- taen, 22982: samisessa, kirjojen ostamisessa, koulumatkoissa, 22983: musiikki- ym. instrumenttien hankkimisessa jne. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22984: niitä romaaninuoria, joilla ei muista lähteistä ole 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.39 22985: riittävästi saatavissa taloudellista tukea koulun- uudelle momentille 100 000 markkaa ro- 22986: käyntinsä loppuun saattamiseksi. maaninuorten opintojen tukemiseen Mus- 22987: Romaaninuorissa on viimeksi kuluneiden vuo- talaislähetys ry:n Nuorten Opintorahaston 22988: sien aikana ollut havaittavissa mielenkiinnon kas- kautta. 22989: 22990: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 22991: 22992: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma 22993: 623 22994: 1986 vp. 22995: 22996: Raha-asia-aloite n:o 560 22997: 22998: 22999: 23000: 23001: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatuksen huu- 23002: meaineiston kustantamiseksi peruskouluille 23003: 23004: 23005: Eduskunnalle 23006: 23007: Huumeet, niiden käyttö ja kauppa ovat olleet Kansion hinta on nyt 150 mk/ kpl. Jos niitä toi- 23008: yleensä suurten kaupunkien ongelma. Viime ai- mitettaisiin kaikille peruskouluille (3 000 koulul- 23009: koina huumetapauksia on tullut ilmi lähes koko le), tarvittaisiin varoja 450 000 mk. Jakelu tapah- 23010: maassa, myös maaseudulla niillä paikkakunnilla, tuisi Raittiuskasvatusliiton ja kouluhallituksen yh- 23011: joilla ei juuri uskottu huumeongelman olemassa- teistoimin. 23012: oloon. Huumeiden käyttö varsinkin koululaisten Koska huumeongelma on erittäin ajankohtai- 23013: ja muun nuorison parissa on lisääntynyt merkittä- nen ja koska opetusaineisto on jo valmiina, olisi 23014: västi. Vanhempien ja huoltajien ohella lähinnä suotavaa, että maamme kaikilla opettajilla olisi 23015: ammattikasvattajat, opettajat, voivat valistaa nuo- mahdollisuus antaa samantasoista opetusta ja va- 23016: ria huumeista edellyttäen, että heillä itsellään on listusta oppilailleen huumeiden käytöstä ja niihin 23017: siihen kyllin tietoja. liittyvistä vaaroista. 23018: Raittiuskasvatusliitto on tuottanut koulujen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23019: käyttöön huumausaineita käsittävän opetusaineis- taen, 23020: ton v. 1980. Aineisto on kouluhallituksen ja lää- 23021: kintöhallituksen hyväksymä. Kuitenkin vain noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23022: 10 prosentilla maamme peruskouluista on ollut 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23023: varaa hankkia tämä opetusaineisto koulujen ja 29.41.23 2100000 markkaa käytettäväksi 23024: raittiuslautakuntien niukkojen käyttövarojen terveyskasvatuksen huumeaineiston kus- 23025: vuoksi. tantamiseksi peruskoulutlle. 23026: 23027: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 23028: 23029: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma 23030: 624 1986 vp. 23031: 23032: Raha-asia-aloite n:o 561 23033: 23034: 23035: 23036: 23037: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta Haukivuoren kunnankirjas- 23038: ton rakentamiseen 23039: 23040: 23041: Eduskunnalle 23042: 23043: Haukivuoren kunnankirjasto on auttamatto- Kaikki edellä koruttomasti kerrottu osoittaa, et- 23044: man pieni. Se käsittää kaikkine varasto- ja sosiaali- tä Haukivuori tarvitsee pikaisesti uuden kirjaston. 23045: sine tiloineen 98 m 2 :n huoneiston. Huoneiden Suunnitelmat kirjaston rakentamiseksi ovat val- 23046: epätarkoituksenmukainen sijoittelu lisää tilanah- miit, kunhan vain raha löytyy. Haukivuoren kun- 23047: tautta. Kuitenkin kirjastoa käytetään runsaasti. ta ei pysty omalla kustannuksellaan eikä edes val- 23048: Vuoden 1984 aikana kirjastossa oli 23 000 käyntiä, tion jälkirahoituksen avulla kirjastoa rakenta- 23049: lukusalin ja lainaussalin kaikki istuimet ovat iltai- maan. Sen tähden tarvitaan valtion suora tuki kir- 23050: sin käytössä, päivittäiset oppilasryhmät työskente- jaston rakentamiseen. 23051: levät kirjastossa, välitunneilla on 20-30 oppilasta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23052: kirjastossa palveltavana ja valvonta kirjastossa on taen, 23053: mahdotonta. Kirjahyllyjä on seitsemän päällek- 23054: käin, ylimmät 195-210 cm:n korkeudessa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23055: kaikki täynnä kirjoja. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23056: Kirjasto on iltaisin paikkakunnan nuorison ai- 29.56.31 1500 000 markkaa Haukivuoren 23057: noa kokoontumispaikka. Huoneisto on kylmä, kunnankirjaston rakentamiseen. 23058: lämpötila lainaussalin työpöydän ääressä on tal- 23059: vella 13-17°C. 23060: 23061: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 23062: 23063: Olavi Ronkainen 23064: 23065: 23066: 23067: 23068: 1 23069: \ 23070: 1986 vp. 625 23071: 23072: Raha-asia-aloite n:o 562 23073: 23074: 23075: 23076: 23077: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 406 peruspa- 23078: rantamiseen välillä Kultakivi-Särkilahti 23079: 23080: 23081: Eduskunnalle 23082: 23083: Maantien n:o 406 (Kultakivi-Särkilahti) pe- aloitettu heikoimmista ja liikenteellisesti vaikeim- 23084: rusparannustyöt aloitettiin syksyllä 1976 työlli- mista kohdista. Parantamissuunnitelma on vah- 23085: syysvarojen turvin ja töitä on vuosittain tehty saa- vistettu tammikuussa 1976. 23086: tujen määrärahojen puitteissa. Tien perusparan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23087: nustöiden päätökseen saattaminen edellyttää, että taen, 23088: valtio myöntää perusparannustöiden jatkamiseksi 23089: lisää määrärahaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23090: Maantie n:o 406 (Kultakivi-Särkilahti) on pi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23091: tuudeltaan 26 kilometriä. Tien vaikutuspiirissä 31.24.77 1 000 000 markkaa maantien n:o 23092: asuu vakinaista väestöä noin 1 100 henkilöä. Tie 406 (Kultakivi-Särktlahtt) perusparan- 23093: on vanha ja heikkokuntoinen, ja parannustyöt on nustöihin. 23094: 23095: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 23096: 23097: Olavi Ronkainen 23098: 23099: 23100: 23101: 23102: 79 260148U 23103: 626 1986 vp. 23104: 23105: Raha-asia-aloite n:o 563 23106: 23107: 23108: 23109: 23110: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Väisälänsaaren sillan 23111: rakentamiseen Hirvensalmella 23112: 23113: 23114: Eduskunnalle 23115: 23116: Hirvensalmen kunnassa oleva Väisälänsaaren tänyt sillan rakentamisen. Varat tuleekin osoittaa 23117: paikallistie, joka on suoranainen jatke Malvanie- valtion tulo- ja menoarviossa. 23118: men paikallistielle, on ollut liikennöitävässä kun- Väisälänsaaren sillan rakentaminen ei korjaa ai- 23119: nossa useita vuosia. Sillan puuttuminen Väisälän- noastaan tämän saaren asukkaiden liikenneoloja, 23120: saaren ja Hirvensalmen puoleisen mantereen välil- vaan se parantaa liikenneyhteyksiä myös Väisälän- 23121: tä vaikeuttaa kuitenkin saaren asukkaiden asioi- saaren läheisyydessä oleviin muihin saariin. 23122: mista Hirvensalmen kunnan keskustassa olevissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23123: palvelupisteissä. Matkaa saaresta kunnan keskus- taen, 23124: taan Mikkelin kautta on yli 60 km, kun se suoraa 23125: tietä sillan kautta olisi alle 20 km. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23126: Sillan rakentaminen Häntäniemestä Väisälän- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 23127: saaren Sokkasenniemeen on ollut esillä jo silloin 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Väisälänsaa- 23128: kun tietä rakennettiin, mutta varojen puute on es- ren szllan rakentamiseen Hirvensalmella. 23129: 23130: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 23131: 23132: Olavi Ronkainen Impi Muroma Esko Almgren 23133: 1986 vp. 627 23134: 23135: Raha-asia-aloite n:o 564 23136: 23137: 23138: 23139: 23140: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan-Huutokosken 23141: rataosuuden perusparantamiseen 23142: 23143: 23144: Eduskunnalle 23145: 23146: On myönteistä, että liikenneministeriö on päät- vän hinnoin maksoivat noin 17 miljoonaa mark- 23147: tänyt keskeyttää henkilöliikenteen lopettamistoi- kaa. Rataosa on edelleen sorapatjainen ja varustet- 23148: met Savonlinnan-Huutokosken-Pieksämäen tu vain 30 kg:n kiskotuksella. 23149: rataosuudella sekä että asiaa valmistellaan jatkossa Rautatiekuljetusten kannalta rataosan Savon- 23150: parlamentaarisessa toimikunnassa. linna-Huutokoski ajanmukaistaminen suoritta- 23151: Kuitenkin tämä päätös on poistanut vain väli- malla vähintään kiskoovaihto (siirto ryhmään B1) 23152: aikaisesti henkilöliikenteen lopettamisuhan. on erittäin tarpeellinen. Kaivostoiminnan ohella 23153: Savonlinnan kaupunginhallitus näkee yhtenä tär- heikko liikennöitävyys haittaa koko Itä-Suomen 23154: keänä perusteena jatkotoimenpiteille Savonlin- elinkeinoelämää - erityisesti teollisuutta - sillä 23155: na-Huutokoski -välisen rataosan kiskotuksen VR:n tariffien suosiessa suurkuljetuksia Savon- 23156: vaihdon ja rataosan nostamisen täten ryhmään linnan-Huutokosken rataosan kevyet kiskot (30 23157: Bl. kg) eivät niitä salli. Voidaankin todeta, että Sa- 23158: vonlinnan liikennealue ei juuri voi esittää näyttöjä 23159: kuljetussuoritteista, koska sillä ei ole siihen tekni- 23160: Yleistä siä edellytyksiä. Niinpä Savonlinnan seudulla rau- 23161: tateiden osuus liikenteen kokonaissuoritteesta on 23162: Savonlinnan-Huutokosken-Pieksämäen ra- vain noin 10 prosenttia, kun se koko maassa on 23163: taosan välittömässä vaikutuspiirissä on seitse- keskimäärin 40 prosenttia. 23164: män kuntaa, joiden yhteinen asukasluku on noin 23165: 67 000 henkeä. Alue käsittää Pieksämäen talous- 23166: alueen lisäksi pääosan Savonlinnan talousalueesta Ltikenne 23167: sekä kuntia Varkauden talousalueesta. Kaikki 23168: kunnat kuuluvat kehitysalueisiin, suurin osa Outokumpu Oy aloittaa vuonna 1986 nikkeli- 23169: III B-, eräät jopa 1 A-vyöhykkeeseen. Savonlinna kaivos- ja rikastamotoiminnan Enonkosken Lau- 23170: ja Savonranta ovat erityisalueita. kunkankaalla. Laukunkankaan esiintymässä tun- 23171: Rataosan pituus on 106 kilometriä: Savonlin- netaan tällä hetkellä 3,8 milj. tonnia louhintakel- 23172: nasta on matkaa Huutokoskelie 75 kilometriä ja poista malmia, minkä 0,5 milj. tonnin vuosituo- 23173: siitä edelleen Pieksämäelle 31 kilometriä. Rataosa tannolla arvioidaan riittävän kahdeksan vuoden 23174: on valmistunut vuosina 1914-18 ja se kuuluu tuotantoon. Toimintansa neljän ensimmäisen 23175: Joensuun ja Pieksämäen rautatiepiireihin. Valti- vuoden aikana kaivoksen rikastamo tuottaa nik- 23176: onrautateiden rataryhmityksen mukaan väli keli- ja kuparirikasteita yhteensä noin 75 000 ton- 23177: Pieksämäki-Huutokoski kuuluu ryhmään B1 ja nia vuodessa, minkä jälkeen tuotanto asteittain 23178: Huutokoski-Savonlinna ryhmään A. Mainitta- alenee 32 000 tonnin vuosituotannon tasolle. 23179: koon, että perusparannustyö, jolla rataosan Enimmillään kaivos tuottaa merkittävän osan eli 23180: Savonlinna-Parikkala luokitus nousi ryhmään noin yhden prosentin läntisen maailman nikkelin- 23181: B2, valmistui 1.11.1984; tällä välillä on sepelipat- kulutuksesta. Kaivoksella etsitään jatkuvasti uusia 23182: jalle rakennettu 43 kg:n kiskotus. Perusparannus malmioita. Lisämalmin löytymistä ei pidetä mah- 23183: maksoi tämän päivän hinnoin yli 80 miljoonaa dottomana. 23184: markkaa. Savonlinnan-Huutokosken välillä on Laukunkankaan kaivoksen tuottaman rikasteen 23185: jo aikaisemmin tehty radan roudankesto- jatkokäsittely tapahtuu Harjavallassa. Luonnolli- 23186: ominaisuuksia parantavia töitä, jotka tämän päi- sin ja luontevin rikasteen kuljetustapa on viedä se 23187: 628 1986 vp. - RA n:o 564 23188: 23189: junalla Kerimäen Silvolasta Pieksämäen-Jyväs- tetut yhteensä noin 100 milj. markan suuruiset 23190: kylän-Tampereen kautta Harjavaltaan. Rataosal- investoinnit. 23191: la on jo pitkään ollut malminkuljetusta, sillä Ko- Valtionrautateiden pyrkimystä hoitaa rautatie- 23192: talahden kaivoksen rikaste kuljetetaan Varkaudes- liikennettä taloudellisella tavalla voidaan pitää 23193: ta Harjavaltaan junilla. hyväksyttävänä. Liikenteen hoitaminen on kui- 23194: Savonlinnan ja Pieksämäen välisellä rataosalla tenkin selkeästi erotettava parlamentaarisesta lii- 23195: liikennöi nykyisin keskimäärin 4,6 junaa vuoro- kennepolitiikasta, johon kuuluu riittävien kulje- 23196: kaudessa. HEKE -84 työryhmä esittää - vastoin tuspalveluiden tarjoaminen kansalaisille. Valtion- 23197: mm. läänien henkilöliikennesuunnittelijoiden rautateiden tuleekin valtion tulo- ja menoarvion 23198: kannanottoja liikenteen lakkautettavaksi kautta saada täysi korvaus taloudellisesti kannatta- 23199: 1.6.1986 alkaen perustellen esitystään alhaisilla mauoman paikallisliikenteen aiheuttamista todel- 23200: matkustajaluvuilla ja tästä aiheutuvilla tappioilla. lisista tappioistaan. Tällöin liikennepolitiikka on 23201: Työryhmä toteaa, että Savonlinnan-Pieksämäen sopusoinnussa maassa jo 20 vuotta harjoitetun 23202: rataosalla junaannousijoita olisi keskimäärin aluepolitiikan kanssa. 23203: 4 51 juna ja matkustajia siten yhteensä 14 52 viikos- Tulevina vuosina tarvitaan Savonlinnan seudul- 23204: sa. Savonlinnassa ja Savonlinnan seudulla ei kui- la valtion rakennustyömaita työllisyyden ylläpitä- 23205: tenkaan ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka miseksi. Savonlinnan seudulla on parhaillaan 23206: antaisivat aiheen olettaa matkustajamäärien pie- käynnissä varsin vilkas rakennustoiminta, valtion 23207: nenevän vuonna 1980 lasketusta 77 matkustajas- virastotalo, kaupungintalo, sekä useita suuria 23208: ta/juna. asuinrakennushankkeita, OKL:n normaalikoulun 23209: Savonlinnassa on useita korkeakoulu- ja opisto- peruskorjaustyöt, Sääruingin emäntäkoulun ra- 23210: tasoisia oppilaitoksia, joiden oppilaat muualla kennustyöt jne. Tulevina vuosina ei ole tiedossa 23211: asuvina tarvitsevat liikennepalveluja. Esimerkiksi valtion työkohteita, samoin kaupungin kohteet 23212: Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulu- päättyvät kaupungintalon rakentamiseen. Kau- 23213: tuslaitos ja kääntäjänkoulutuslaitos, sairaanhoito- punginhallitus tulee erikseen esittämään toivo- 23214: oppilaitos sekä Savonlinnan kaupungin taidelu- muksensa ja näkemyksensä työllisyystilanteen hoi- 23215: kio, joissa on yhteensä yli 1000 oppilaspaikkaa, tamisesta valtion virastotalon ja kaupungintalon 23216: ottavat oppilaansa koko valtakunnan alueelta. Sa- valmistumisen jälkeen, mutta haluaa tässä yhtey- 23217: vonlinnalaisten opiskelijoiden lukumäärä on vain dessä korostaa sitä, että Savonlinnan-Huutokos- 23218: muutamia prosentteja. Edellä esitetyn perusteella ken rataosan perusparannustyö muodostaisi niin 23219: opiskelijoiden liikennepalvelujen saatavuus on työvoimapoliittisesti kuin aluepoliittisestikin sopi- 23220: ehdottoman välttämätöntä. van valtion työkohteen tulevina vuosina, ja työ- 23221: Savonlinnan-Huutokosken rataosan peruspa- kohde olisi välittömästi aloitettavissa. 23222: rantamisella saavutettaisiin myös muita kuin jo 23223: mainittuja etuja. Näitä, eikä merkitykseltään vä- 23224: häisempiä etuja ovat mm.: Rataosan Savonlinna-Huutokoski kiskotuksen 23225: - mahdollisuus läpikulkuliikenteeseen Vuok- vaihdon suorittaminen 23226: senlaakson teollisuusalueelle, mikä keventäisi 23227: Kouvolan ylikuormitetun ratapihan toimintaa ja Savonlinnan-Huutokosken rataosalla on suo- 23228: siten helpottaisi mm. idänkauppaan liittyvää lii- ritettu välillä Savonlinna-Kerisalo (55 km) pe- 23229: kennettä rusparannustöitä, jotka ovat parantaneet radan 23230: - mahdollisuus parantaa rautateiden perus- routimiskestävyyttä niin, että kiskotuksen vaihto 23231: palvelutasoa alueella tällä rataosalla voidaan suorittaa ilman muuta. 23232: Välillä Kerisalo-Huutokoski (20 km) voidaan 23233: - mahdollisuus toteuttaa ns. rengasjunahan- kiskotuksen vaihto suorittaa vähäisten peruspa- 23234: ke sekä muita matkustajaliikenteeseen liittyviä pa- rannustöiden jälkeen. Kun otetaan huomioon, et- 23235: rannuksia erityisesti yhteyksiltään puutteelliseen tä kysymyksessä olevalla rataosalla pelkällä kiskon- 23236: Keski-Suomen suuntaan vaihdolla voidaan rataosaa nostaa ryhmään B1, 23237: - mahdollisuus tehostaa Savonlinnan syväsa- niin työn suorittaminen muodostuisi kustannuk- 23238: taman toimintaa ja käyttöä, sekä siltaan varsin edulliseksi. Samoin on Valtionrauta- 23239: - todella hyödyntää Huutokosken-Savon- teillä mahdollisuus sijoittaa rataosaan muualla 23240: linnan-Parikkalan rataosalle, erityisesti välillä käytettyjä kiskoja (43-54 kg), joten uusia kiskoja 23241: Savonlinna-Parikkala, tähän mennessä suori- ei tarvitse hankkia. Erityisesti on syytä korostaa, 23242: 1986 vp. - RA n:o 564 629 23243: 23244: että kiskotuksen vaihto on erittäin miestyövaltais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23245: ta ja kiskotuksen vaihto työllistää miehiä huomat- 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 23246: tavasti enemmän kuin tietyöt. markkaa Savonlinnan-Huutokosken ra- 23247: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- taosuuden perusparannustyötä varten. 23248: taen, 23249: 23250: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 23251: 23252: Olavi Ronkainen 23253: 630 1986 vp. 23254: 23255: Raha-asia-aloite n:o 565 23256: 23257: 23258: 23259: 23260: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta alennusten antamiseen 23261: eläkeläisille linja-autoissa 23262: 23263: 23264: Eduskunnalle 23265: 23266: Henkilöliikenteen matkalippujen hinnat ovat veluja. Tämän vuoksi eläkeläisten matkakustan- 23267: maassamme useastakin syystä tavanomaista kal- nukset saattavat kohota hyvinkin korkeiksi. Ver- 23268: liimmat. Yksi syy on se, että maamme on harvaan rattuna työikäiseen väestöön eläkeläiset ovat siinä- 23269: asuttu ja välimatkat ovat pitkiä. Valtio perii ajo- kin suhteessa huonommassa asemassa, että he ei- 23270: neuvoliikenteestä huomattavia määriä erilaisina vät voi vähentää matkakuluja verotettavasta tulos- 23271: veroina ja maksuina. Maamme ilmastollisten olo- taan. Näin ollen olisi paikallaan, että yhteiskunta 23272: jen vuoksi ajoneuvokaluston on oltava ensiluok- tukisi sopivalla tavalla eläkeläisten mahdollisuuk- 23273: kaista. Korkeista matkalippujen hinnoista joutu- sia käyttää hyväkseen yleisiä kulkuneuvoja. Tästä 23274: vat kuitenkin kärsimään erityisesti vähävaraiset ja aiheutuvat nettomenot saattaisivat jäädä alhaisik- 23275: ne, joiden liikkuminen muuten kuin kulkuneuvo- sikin, sillä eläkeläiset voivat ajoittaa liikkumisensa 23276: ja käyttäen on vaikea. Tällainen ryhmä on erityi- sellaiseen vuorokauden aikaan, jolloin kalusto on 23277: sesti eläkeläiset. muuten vajaakäytössä. Koska ei voida olettaa, että 23278: Eläkeläisten liikkumisen helpottamiseksi Valti- vaikeassa kustannuskriisissä kamppaileva yksityi- 23279: onrautatiet myöntää kansaneläkeläisille 50 % :n nen linja-autoliikenne myöntäisi vapaaehtoisesti 23280: alennuksen kotimaan liikenteessä. Sama alennus alennuksia eläkeläisille, olisi valtion tulo- ja me- 23281: on voimassa myös Pohjolan Liikenteen linja- noarvioon otettava määräraha alennuslippujen 23282: autoissa, joissa muutenkin voidaan käyttää Val- järjestämiseksi eläkeläisille linja-autoliikenteessä. 23283: tionrautateiden matkalippuja. Myös eräät kunnal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23284: liset liikennelaitokset myöntävät eläkeläisille ja in- taen, 23285: valideille alennuksia normaalista lipun hinnasta. 23286: Sen sijaan yksityinen linja-autoliikenne perii elä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23287: keläisiltä normaalin kuljetusmaksun. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 31.99 23288: Toisaalta eläkeläiset joutuvat turvautumaan jul- uudelle momenttlle 15 000 000 markkaa 23289: kisiin liikennepalveluihin muuta väestöä huomat- alennuslippujen järjestämiseen eläkeläistl- 23290: tavasti useammin. Hehän joutuvat asioimaan le linja-autoissa. 23291: mm. lääkäreissä ja noutamaan erilaisia sosiaalipal- 23292: 23293: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 23294: 23295: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma 23296: 1986 vp. 23297: 631 23298: 23299: Raha-asia-aloite n:o 566 23300: 23301: 23302: 23303: 23304: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta Oy Pihlaport -lllmtsen ke- 23305: hitysyhtiön käynnistämiseen ns. Särkilahti-hankkeen toteutta- 23306: miseksi 23307: 23308: Eduskunnalle 23309: 23310: Punkaharjun, Rautjärven ja Ruokolahden kun- nittelu- ja kehittämisvaiheen jälkeen voidaan 23311: nat sekä Etelä-Karjalan ja Mikkelin läänin maa- muuttaa satamatoimintoja hoitavaksi organisaa- 23312: kuntaliitot ovat käynnistämässä Särkilahti-hank- tioksi. Yhtiön perustamistoimet pyritään saamaan 23313: keen toteuttamiseen tähtääviä yksityiskohtaisia loppuun maaliskuun 1986 aikana. 23314: suunnittelu- ja valmistelutoimenpiteitä. Seuraavaksi on tarkoitus valmistella hankkeen 23315: Särkilahti-hanke on merkittävä ja mahdollisesti yleissuunnitelma ja satamasuunnitelma. Suunnit- 23316: laajaliekin alueelle heijastuva elinkeinopoliittinen telutyöstä tulee huolehtimaan tarvittavan erityis- 23317: kehittämisprojekti, joka muodostuu Saimaan Pih- tietämyksen omaava konsulttiyritys. Vientiyhteyk- 23318: lajaveden Särkilahden syväsatamasta, sen välittö- sien kehittelyä jatketaan Suomen Ulkomaankaup- 23319: mässä läheisyydessä olevista sora-, turve-, kivi- paliiton avulla. Yksityiskohtainen suunnittelu on 23320: ym. luonnonvaroista ja niihin pohjautuvista teol- käynnistettävissä heti rahoituksen varmistuttua. 23321: lisen toiminnan mahdollisuuksista sekä teollisuu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23322: den, erityisesti metsäteollisuuden kuljetuksista. taen, 23323: Hankkeen yleisiä kuljtus- ja teollisuustaloudel- 23324: lisia sekä elinkeino- ja aluepoliittisia mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23325: suuksia on selvitelty vuonna 1984 valmistunees- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa 23326: sa Eli?keinokehitys Oy:n laatimassa Särkilahti- Oy Pihlaport -nimisen kehitysyhtiön toi- 23327: raporussa. minnan käynnistämiseen, hankkeen yleis- 23328: Punkaharjun, Rautjärven ja Ruokolahden kun- suunnitelman ja satamasuunnitelman laa- 23329: nat sekä Etelä-Karjalan ja Mikkelin läänin maa- timiseen sekä hankkeeseen liittyvien yritys- 23330: kuntaliitot ovat päättäneet muodostaa hankkeen toiminnan ja viennin kehittämishankkei- 23331: keskitettyä vetämistä varten yhtiön, joka suun- den edistämiseen. 23332: 23333: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 23334: 23335: Olavi Ronkainen 23336: 632 1986 vp. 23337: 23338: Raha-asia-aloite n:o 567 23339: 23340: 23341: 23342: 23343: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosiloma- 23344: järjestelmän kehittämiseksi 23345: 23346: 23347: Eduskunnalle 23348: 23349: Pienyrittäjien vuosilomalain mukaan yhteis- vaus tulevat pienituloisille pienyrittäjille suureen 23350: kunta turvaa omaa työtään tekevälle pienyrittäjäl- tarpeeseen. Tämän vuoksi budjetissa tulisi olla 23351: le vuosiloman. Tähän tarkoitukseen on valtion niin suuri määräraha, että se riittäisi lomakor- 23352: tulo- ja menoarviossa varattu määräraha. Määrära- vaukseen. Lomajärjestelmää tulisi myös laajentaa 23353: han pienuudesta johtuen kaikki vuosilomarahaan nykyisestään ja samalla lisätä loman pituutta. 23354: oikeutetut eivät ole kuitenkaan pystyneet pitä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23355: mään lomaa. Vuosilomakorvaus on kuitenkin san- taen, 23356: gen vähäinen. Se riittää vain viikon mittaiseen 23357: vuosilomaan, kun palkansaajien paikallinen loma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23358: on tällä hetkellä jo vähintään neljä viikkoa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23359: Pienyrittäjien lomarahan saamisen ehdot ovat 33.57.42 23 000 000 markkaa pienyrit- 23360: esimerkiksi vuositulojen osalta varsin tiukat. Näin tä;i"en vuostlomajärjestelmän kustannuk- 23361: ollen loma ja siitä maksettava yhteiskunnan kor- sttn. 23362: 23363: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 23364: 23365: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma 23366: 1986 vp. 633 23367: 23368: Raha-asia-aloite n:o 568 23369: 23370: 23371: 23372: 23373: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta MS-potilaiden ja mui- 23374: den neurologisesti vammautuneiden kuntoutukseen 23375: 23376: 23377: Eduskunnalle 23378: 23379: Multippeliskleroosia eli keskushermoston pesä- taa kielteisesti taudin kehitykseen. Kuntoutuksen 23380: kekovettumatautia sairastaa maassamme noin heikentämisestä valtiontaloudelle aiheutuvat sääs- 23381: 4 000 henkilöä. Paras hoito MS-taudissa on aktii- töt ovat varsin vähäiset verrattuna niihin menoi- 23382: vinen kuntoutus ja liikunta sekä sopeutuminen hin, joita aiheutuu MS-potilaiden joutumisesta 23383: muuttuvaan työ- ja toimintakykyyn. Tehokkaalla täysin laitoshoidon varaan. MS-potilaiden kun- 23384: lääkintävoimistelulla ja kuntoilemalla pyritään pi- toutusta olisikin päinvastoin edelleen tehostettava 23385: tämään potilaan lihakset kunnossa ja säilyttämään ja käytettävä terveyskeskuksia nykyistä tehok- 23386: hänen toimintakykynsä mahdollisimman pitkään kaammin MS-potilaiden fysikaalisessa hoidossa. 23387: täysitehoisena. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23388: Invalidihuoltolain nojalla kunnille ja yksityisille taen, 23389: yhteisöille on voitu myöntää tukea ja avustusta 23390: kuntoutuksen järjestämiseen. Nyt näitä etuisuuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23391: sia on kuitenkin sosiaalihallituksen toimesta ryh- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23392: dytty kaventamaan kohdistamalla valtiontalouden 33.78.30 11 000 000 markkaa MS-poti- 23393: säästötoimia kuntoutusmäärärahoihin. Tämä laiden ja muiden neurologisesti vammau- 23394: suuntaus on kuitenkin täysin virheellinen, koska tuneiden kuntoutuksen ja hoidon tehosta- 23395: kuntoutuksen heikkeneminen välittömästi vaikut- mzseen. 23396: 23397: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 23398: 23399: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma 23400: 23401: 23402: 23403: 23404: 80 260148U 23405: 634 1986 vp. 23406: 23407: Raha-asia-aloite n:o 569 23408: 23409: 23410: 23411: 23412: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaaksi Huumeista ry:n 23413: toiminnan tukemiseen 23414: 23415: 23416: Eduskunnalle 23417: 23418: Huumeet ovat karua todellisuutta tämän päi- ovat opetuselokuvan valmistaminen kouluja, ker- 23419: vän Suomessa. Monen nuoren elämä on huumei- hoja ja yhdistyksiä varten, Helsingin Pukinmäen 23420: den vuoksi tuhoutunut. Huumeiden käytön seu- avohoitokeskuksen kunnostaminen, hoidon ke- 23421: rauksena on syntynyt riippuvuus aineista, rikoksia hittäminen, henkilökunnan paikkaaminen ja 23422: rahan hankkimiseksi huumeisiin, vankilakierre, asiantuntija-avun käyttö. 23423: mielisairaala ja jopa ennenaikainen kuolema. Nämä hankkeet edellyttävät toteutuakseen yh- 23424: Vapaaksi Huumeista ry. on syntynyt huumei- teiskunnan tukea. 23425: den ensimmäisten uhrien vanhempien aloitteesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23426: Yhdistyksen toiminnan kaksi pääaluetta ovat taen, 23427: huumeiden käytön ehkäisy sekä narkomaanien ja 23428: heidän omaistensa auttaminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23429: Tietoa pyritään levittämään ajanmukaisen AV- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 23430: aineiston väliryksellä, mitä tarkoitusta varten tar- 33.87.20 200 000 markkaa Vapaaksi Huu- 23431: vitaan varoja. meista ry:n toiminnan tukemiseen. 23432: Tämän hetken kiireisimmät toteutuskohteet 23433: 23434: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 23435: 23436: Olavi Ronkainen Impi Muroma 23437: 1986 vp. 635 23438: 23439: Raha-asia-aloite n:o 570 23440: 23441: 23442: 23443: 23444: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihreä Keidas ry: n toi- 23445: minnan tukemiseen 23446: 23447: 23448: Eduskunnalle 23449: 23450: Huumausaineiden käyttö on saavuttanut maas- järjestetään nuorten auttamiseen tähtäävää toi- 23451: samme huolestuttavat mittasuhteet. Eräiden tut- mintaa. Kipeänä tarpeena koetaan kuitenkin tee- 23452: kimusten mukaan ainakin kerran kokeilumielessä tupatoiminnan aloittaminen erityisesti yömyöhäl- 23453: huumeita käyttäneitä on noin 50 % kaikista nuo- lä liikkuvien, huonossa kunnossa olevien koulu- 23454: rista. Kokeilijoita, jotka käyttävät huumeita sil- laisten auttamiseksi. Tähän ei ole ollut riittävästi 23455: loin tällöin, on 12-15 % nuoristamme ja varsi- varoja aikaisemmin. 23456: naisia käyttäjiä 2-3 %. Erityisesti keskioluen on Vihreällä Keitaalla on vapaaehtoisia työnteki- 23457: todettu vaikuttavan kynnystä madaltavasti huu- jöitä noin 40 ja lisää tulisi heti teetupatoiminnan 23458: meiden käytön aloittamisessa. alettua. Palkattuja työntekijöitä on ollut 3-5. 23459: Huumeiden käyttö on epäsuorasti vaikuttanut Vakansseja olisi viittä työntekijää varten, mutta 23460: myös väkivaltarikollisuuden kasvuun. Vakinainen rahat eivät ole kaikin ajoin riittäneet palkkakus- 23461: huumeiden käyttäjä ei kykene saamaan laillisin tannuksiin. 23462: keinoin riittävästi rahaa huumausaineiden ostoon, Merkittävää työtä Vihreä Keidas tekee valistus- 23463: vaan hänen on hankittava rahaa esim. omaisuusri- toiminnan antamisessa kouluilla. Työ- ja kuntou- 23464: koksin tai ryöstöin. tusleirejä järjestämällä sekä suojatyöpaikkoja 23465: Huumeiden käyttäjien auttaminen irti tottu- hankkimalla Vihreä Keidas on auttanut monia 23466: muksestaan on osoittautunut varsin vaikeaksi. uuden elämän alkuun. 23467: Parhaita tuloksia tässä työssä ovat saavuttaneet Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit- 23468: kristillisellä pohjalla toimineet järjestöt, jotka pyr- taen, 23469: kivät huumenuorten kaikinpuoliseen auttami- 23470: seen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23471: Eräs vanhimmista huumenuorten parissa työtä 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23472: tekevistä järjestöistä on Vihreä Keidas ry., jonka 33.87.20 200 000 markkaa Vihreä Keidas 23473: keskuspaikka on Kampinkatu 8:ssa. Toimitiloissa ry:n toiminnan tukemiseen. 23474: 23475: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 23476: 23477: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma 23478: 636 1986 vp. 23479: 23480: Raha-asia-aloite n:o 571 23481: 23482: 23483: 23484: 23485: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiusjärjestöjen toi- 23486: minnan tukemiseen 23487: 23488: 23489: Eduskunnalle 23490: 23491: Alkoholikomitean vuonna 1978 jättämän mie- voimavarat. Siksi tulo- ja menoarvioon merkittyä 23492: tinnön mukaisesti on raittiusjärjestöjen toimin- määrärahaa tulee seuraavassa tulo- ja menoarvios- 23493: taan tarkoitettuja määrärahoja vuosittain lisätty. sa tuntuvasti korottaa. 23494: Näin on määrärahaa pyritty korottamaan inflaa- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit- 23495: tiota vastaavasti. taen, 23496: Alkoholin haittojen ehkäisyyn tähtääviä toimia 23497: on viime vuosina maassamme edistetty myös lain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23498: säädäntötoimin. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 23499: Nämä toimet eivät kuitenkaan ole olleet riittä- 33.89.50 12 000 000 markkaa järjestöjen 23500: viä, koska alkoholin haittavaikutukset kasvavat raittiustyöhön ja alkoholijuomista azheu- 23501: nopeammin kuin niiden torjuntaan käytettävät tuvien haittojen ehkäisyyn. 23502: 23503: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 23504: 23505: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma 23506: 1986 vp. 637 23507: 23508: Raha-asia-aloite n:o 572 23509: 23510: 23511: 23512: 23513: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelastusarmeijan raittius- 23514: työn tukemiseen 23515: 23516: 23517: Eduskunnalle 23518: 23519: Alkoholilakeja hyväksyttäessä v. 1968 alkoholi- Pelastusarmeija tekee tehokasta sekä auttavaa 23520: lakivaliokunta mietintönsä perusteluissa totesi, et- että pelastavaa raittiustyötä jo alkoholiongelmaan 23521: tä elintason nousu ja alkoholikaupan muutokset joutuneiden keskuudessa, sekä miesten että nais- 23522: tulevat joka tapauksessa lisäämään kulutusta, jo- ten kohdalla, ja ehkäisevää raittiustyötä nuorten 23523: ten valistus- ja ohjaustyön merkitystä on pidettävä ja lasten kohdalla. 23524: entistä tähdellisempänä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23525: Tänä päivänä voidaan todeta ennusteen täytty- taen, 23526: neen täsmälleen. 23527: Julkinen juopumus on lisääntynyt ja sen myötä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23528: erilaiset haittatekijät. Varsinkin lapset ja nuoriso 1987 tulo- ja menoarvioon momenti//e 23529: joutuvat helposti alkoholisoitumisen vaaroille alt- 33.89.50 200 000 markkaa Pelastusarmei- 23530: tiiksi. jan raittius- ja alkoholityöhön. 23531: Tämän vuoksi raittiustyötä on tehostettava ja 23532: asennekasvatusta raittiiden ja terveiden elämänta- 23533: pojen edistämiseksi on voimistettava. 23534: 23535: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 23536: 23537: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma 23538: 638 1986 vp. 23539: 23540: Raha-asia-aloite n:o 573 23541: 23542: 23543: 23544: 23545: Ronkainen: Määrärahan osoittamisesta Lastenkoti Kotirauha ry:n 23546: omistaman lastenkodin lainanhoitokustannuksiin 23547: 23548: 23549: Eduskunnalle 23550: 23551: Lastenkoti Kotirauha on yksi viidestä lastenko- Uudisrakennusta varten jouduttiin ottamaan n. 23552: dista, jotka ovat toiminnassa Mikkelin läänissä. 1, 5 milj. mk lainaa eri pankeilta. 23553: Lastenkodeista kolme on kunnallista ja kaksi yksi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23554: tyistä. Lastenkoti Kotirauha ry:n omistama lasten- taen, 23555: koti on yksityinen. Lastenkoti on 16-paikkainen, 23556: kesällä uusiin tiloihin muuttanut. Ikäjakauma ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23557: kyisin on 2-19 vuotta. Suurin osa lapsista ja nuo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23558: rista tulee Mikkelin läänin alueelta. 33.93.50 500 000 markkaa Lastenkoti Ko- 23559: Viime kesänä lastenkoti pääsi muuttamaan tirauha ry:n omistaman lastenkodin uudis- 23560: uusiin tiloihin uudisrakennuksen valmistuttua. rakennuksen lainanhoitokustannuksiin. 23561: 23562: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 23563: 23564: Olavi Ronkainen 23565: 1986 vp. 639 23566: 23567: Raha-asia-aloite n:o 574 23568: 23569: 23570: 23571: 23572: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisjärjestöille vai- 23573: keasti vammautuneiden kuntoutusleirien järjestämiseen 23574: 23575: 23576: Eduskunnalle 23577: 23578: Kuntoutusmahdollisuudet ovat viime vuosina Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23579: lukumääräisesti parantuneet, mutta vaikeasti taen, 23580: vammautuneet, jotka ovat riippuvaisia toisen ih- 23581: misen avusta, saavat kuntoutusta niukasti, jos ol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23582: lenkaan. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23583: Lähes ainoita kuntoutusmahdollisuuksia ovat 33.93.52 1 000 000 markkaa vammaisjär- 23584: omien vammaisyhdistysten järjestämät kuntou- jestöille kuntoutusleirien järjestämiseen 23585: tusleirit. Näitä järjestävät mm. MS-yhdistykset, vaikeasti vammautuneille. 23586: Polioinvalidit, reumayhdistykset, Invalidiliitto 23587: jne. Tarpeeseen nähden leirejä on liian vähän ja 23588: ne ovat liian lyhyitä. 23589: 23590: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 23591: 23592: Olavi Ronkainen Esko Almgren Impi Muroma 23593: 640 1986 vp. 23594: 23595: Raha-asia-aloite n:o 575 23596: 23597: 23598: 23599: 23600: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Asevarikko 3:n rakentamiseen 23601: Vammalassa 23602: 23603: 23604: Eduskunnalle 23605: 23606: Viime sodista asti on Vammalassa toiminut Paikkakunnan kannalta on tietysti tärkeätä, et- 23607: puolustusvoimain asevarikko, Asevarikko 3. Viisi- tä jo pitkään Vammalassa sijainnut varikko saisi 23608: kymmentäluvun lopulta asti on varikolle suunni- edelleen macloUisuudet jatkaa siellä toimintaansa. 23609: teltu rakennettavaksi uusi korjaamo. Tällä hetkel- Merkittävää myös on, että paikkakunnalla toimi- 23610: lä sen tarve on jo aivan välttämätön. Suunnitel- vat ammatti- ja kotiteollisuuskoulut voivat metal- 23611: mat sen rakentamiseksi ovat olemassa mutta sen lilinjojensa oppilaita motivoida opiskeluun paik- 23612: pidemmälle ei asia ole edennyt. Muutamia osasto- kakunnalta löytyvällä, hyvämaineisella työpai- 23613: ja on jouduttu jo lopettamaan ja työt teettämään kalla. 23614: muualla. Syynä on ollut se, että eräät tilat eivät Eräs paikkakuntalainen yritys valmistaa varikon 23615: enää ole täyttäneet mm. työsuojelunormeja. käyttöönkin sopivaa hallia, johon myöhemmin on 23616: Nykyisen korjaushallin tilat eivät täytä säädök- mahdollisuus lisätä jatkoa sitä myöten kuin tarvet- 23617: sissä valtion työpaikoille asetettuja vaatimuksia al- ta on. Varikon laaja alue ja sillä nyt olevat raken- 23618: kuunkaan. nukset eivät aseta uusille tiloille rajoituksia. 23619: Uusien ja ajanmukaisten tilojen saanti mahdol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23620: listaisi nyt lopetettujen toimintojen palauttami- taen, 23621: sen varikkoon ja erilaisten puolustusvoimain tar- 23622: peiden tyydyttämisen nykyistä laajemminkin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23623: Kertausharjoitustoiminnan kasvu on osoittanut 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23624: nykyiset kasarmitilat siihenkin tarkoitukseen erit- 27.27. 74 3 000 000 markkaa Asevarikko 23625: täin tarpeellisiksi, joten niiden muuttaminen 3:n uudisrakentamiseen. 23626: esim. korjaamotarkoituksiin ei olisi mielekästä. 23627: 23628: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 23629: 23630: Timo Roos Jorma Rantanen Matti Kuusio 23631: 641 23632: 1986 vp. 23633: 23634: Raha-asia-aloite n:o 576 23635: 23636: 23637: 23638: 23639: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Vammalan kirjastotalon raken- 23640: tamiseen 23641: 23642: 23643: Eduskunnalle 23644: 23645: Vammalan kaupunginkirjasto toimii tällä het- hankkeita Vammalan seudulla ei ole näköpiirissä. 23646: kellä vuokratiloissa, joista se on sanottu irti ke- Tässäkin mielessä siis olisi tärkeätä päästä rakenta- 23647: väästä 1987 lähtien. Kaupungilla on siis pakottava minen aloittamaan ensi vuonna. 23648: tarve saada uudet tilat kirjastolleen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23649: Kaupungin uuden kirjastotalon piirustukset ja taen, 23650: muutkin suunnitelmat ovat jo sillä asteella, että 23651: rakentamiseen niiden puolesta päästäisiin varsin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23652: nopeasti. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23653: Myös on tiedossa, että rakennusalalla on odo- 29.56.31 4 000 000 markkaa Vammalan 23654: tettavissa työttömyyttä, sillä suurempia rakennus- kaupungin kirjastotalon rakentamiseen. 23655: 23656: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 23657: 23658: Timo Roos Jorma Rantanen Matti Kuusio 23659: 23660: 23661: 23662: 23663: 81 260148U 23664: 642 23665: 1986 vp. 23666: 23667: Raha-asia-aloite n:o 577 23668: 23669: 23670: 23671: 23672: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen harmonikka- 23673: tapahtuman Sata-Häme soi tukemiseen 23674: 23675: 23676: Eduskunnalle 23677: 23678: Ikaalisten kaupungissa järjestetään vuosittain selvää tasokorotusta ei saada, on ilmeistä, että 23679: Sata-Häme soi, joka on arvostettu kansainvälinen, juhlilta tulevat verotulot ylittävät valtionavun 23680: viikon mittainen harmonikkatapahtuma. Tapah- määrän. 23681: tuma on vuosi vuodelta laajentunut, mutta sen Tapahtumalla on myös merkittävä koulutuksel- 23682: saama valtionapu ei tätä kehitystä ole seurannut. linen vaikutus. Sen yhteydessä järjestetyt, erityi- 23683: Viime kesänä tilaisuuksia oli 63, kävijöitä yhteen- sesti nuorille tarkoitetut harmonikkaleirit sekä eri- 23684: sä 45 000. Kuluvana vuonna tilaisuuksia tulee ole- laiset kilpailut ovat olleet merkittävästi vaikutta- 23685: maan 70, joissa kävijämäärän oletetaan nousevan massa siihen, että harmonikkamusiikin esittäjäin 23686: 60 OOO:een. taso maassamme on maailman huippuluokkaa. 23687: Sata-Häme soi on maailman suurin harmonik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23688: kajuhla, jolla on vahva kansallinen oma leima. taen, 23689: Kansainvälinenkin mielenkiinto on voimakkaasti 23690: kasvamassa. Tämän sektorin hoitamiseen erityises- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23691: ti järjestäjät tarvitsevat tukea, taloudelliset resurs- 1987 tulo- ja menoarvioon 350 000 mark- 23692: sit nykyisellään ovat riittämättömät. Viime vuon- kaa kansainvälisen harmonikkatapahtu- 23693: na tapahtuma sai valtionavustusta 95 000 mk. Jos man Sata-Häme soi tukemiseen. 23694: 23695: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 23696: 23697: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Kuoppa 23698: Reijo Lindroos Kimmo Sasi Pirkko Valtonen 23699: Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Kuusio Kauko Juhantalo 23700: Riitta Järvisalo-Kanerva Sampsa Aaltio Toivo T. Pohjala 23701: Matti Maijala Lea Mäkipää Mikko Elo 23702: 1986 vp. 643 23703: 23704: Raha-asia-aloite n:o 578 23705: 23706: 23707: 23708: 23709: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Vammalassa järjestettävien 23710: Vanhan kirjallisuuden päivien tukemiseen 23711: 23712: 23713: Eduskunnalle 23714: 23715: Vanhan kirjallisuuden päivät järjestettiin maas- laajenevan joukon kirjallisuudesta kiinnostuneita 23716: samme Vammalassa ensimmäistä kertaa kesällä kautta Suomen. 23717: 1985. Järjestäjinä toimivat Vammalan kaupunki, Paikallinen kulttuuriperintö ja seudulta vuosi- 23718: paikalliset seurakunnat, paikallinen kotiseutuyh- satojen ajan lähtöisin olevien äidinkielen- ja kir- 23719: distys, Tampereen kesäyliopisto, Suomen Anti- jallisuudentutkijoiden vaikutus ovat omiaan teke- 23720: kvaariset Kirjakauppiaat ry. sekä Bibliofiilien seu- mään juuri Vammalan sopivaksi tämäntapaisen 23721: ra ry. Osanottajamäärä ja vastaanotto kannustivat kulttuuritapahtuman tyyssijaksi. 23722: järjestäjiä jatkamaan tulevanakio kesänä, järjestä- Kysymyksessä on todella puhdas kulttuurita- 23723: jien joukkoon liittyi nyt myös Suomen Kirjailija- pahtuma vailla kaupallista tarkoitusta. 23724: liitto. Ohjelmassa on ollut ja tulee nytkin ole- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23725: maan kirjallisuusseminaareja, esitelmiä, näytte- taen, 23726: lyitä, kirjahuutokauppoja, konsertteja jne. Muka- 23727: na on kirjailijoita, alan tutkijoita, tiedemiehiä se- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23728: kä runsaasti vanhasta kirjallisuudesta kiinnostu- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa 23729: neita harrastajia kautta maan. Jo nyt on nähtävis- Vanhan kirjallisuuden päivien tukemiseen 23730: sä, että Vanhan kirjallisuuden päivistä Vammalas- Vammalassa. 23731: sa on syntyvä perinne, joka tulee kokoamaan yhä 23732: 23733: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 23734: 23735: Timo Roos Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila 23736: Mikko Elo Pirkko Valtonen Matti Kuusio 23737: 644 1986 vp. 23738: 23739: Raha-asia-aloite n:o 579 23740: 23741: 23742: 23743: 23744: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vuohenmaidon ja siitä valmis- 23745: tettavien tuotteiden tunnetuksi tekemiseen 23746: 23747: 23748: Eduskunnalle 23749: 23750: Useat tilat maassamme ovat viime vuosina eri- tään. Kysymys on myös maatalouteen liittyvän ar- 23751: koistuneet vuohitiloiksi. Tässä tarkoituksessa on vokkaan perinteen säilymisestä. 23752: myös tehty huomattavia investointeja. Asiaa parantaisi varmaan, jos vuohenmaito ja 23753: Vuohenpitäjäin pettymykseksi osittain luvat- siitä vaimistertavat tuotteet tähänastista tehok- 23754: tuakio vuohenmaidon ja siitä valmistettavien kaammin saatettaisiin ostavan yleisön tietoon. 23755: tuotteiden menekin lisäystä ei ole tapahtunut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23756: kaan. Yhtenä syynä on nähty huono asiasta tie- taen, 23757: dottaminen ja siitä johtuneet markkinointivaikeu- 23758: det. Seurauksena on ollut erityisesti suurempia in- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23759: vestointeja tehneille taloudellisia vaikeuksia, sa- 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 23760: moin kuin yritystoiminnasta luopumista. kaa käytettäväksi vuohenmaidon ja siitä 23761: Maitoallergikoille vuohenmaito on välttämä- valmistettavien tuotteiden tunnetuksi te- 23762: töntä. Vuohenmaidosta valmistettu juusto on ar- kemiseen. 23763: vokas ja perinteinen lisä suomalaiseen tuokapöy- 23764: 23765: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 23766: 23767: Timo Roos Mikko Jokela Einari Nieminen 23768: Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala 23769: Matti Kuusio 23770: 645 23771: 1986 vp. 23772: 23773: Raha-asia-aloite n:o 580 23774: 23775: 23776: 23777: 23778: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiikoisten kunnan vesihuollon 23779: rakentamiseen 23780: 23781: 23782: Eduskunnalle 23783: 23784: Kiikoisten kunnan vesihuollon järjestämiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23785: myönnettiin vuodelle 1986 valtionapua 100 000 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23786: markkaa. Työt on tarkoitus aloittaa loka-marras- 30.40. 77 1 200 000 markkaa Kzikoisten 23787: kuussa. Kunnan taloudellinen tila huomioon ot- kunnan vesihuollon järjestämiseen. 23788: taen työn loppuun saattaminen edellyttää valtion 23789: tukea myös jatkossa. 23790: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23791: taen, 23792: 23793: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 23794: 23795: Timo Roos Matti Kuusio 23796: 646 1986 vp. 23797: 23798: Raha-asia-aloite n:o 581 23799: 23800: 23801: 23802: 23803: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Mouhijärven vesihuollon run- 23804: kolinjan toteuttamiseen 23805: 23806: 23807: Eduskunnalle 23808: 23809: Mouhijärven kunnassa on tarkoitus aloittaa v. ta on 17,25 p ja velkamäärä asukasta kohti n. 23810: 1987 kunnan keskustaajaman ja Häijään taajaman 3 600 mk. Rahoitusvaikeudet ovat johtaneet mm. 23811: välille suunnitellun vesihuollon runkolinjan ra- muiden, tärkeiden hankkeiden siirtämiseen myö- 23812: kentaminen. Sen pituus on 2 600 m ja se sisältää hemmin toteutettavaksi. 23813: paineviemärin ja vesijohdon. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23814: Viimeisten kymmenen vuoden aikana kunta on taen, 23815: käyttänyt erittäin merkittävän summan resursseis- 23816: taan vesihuollon rakentamiseen. Viemärilinjoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23817: on rakennettu 13 km, vesijohtoa 18,6 km, jäteve- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 23818: sipuhdistamo vuonna 1978, ylävesisäiliö 1982 ja 30.40. 77 600 000 markkaa Mouhzjärven 23819: viime vuonna uusi pohjavedenottamo. Mm. vesi- kunnan vesihuollon runkolinjan toteutta- 23820: huoltohankkeiden takia kunnan talous tällä het- miseen valtion vesihuoltotyönä. 23821: kellä on heikentynyt merkittävästi. Veroäyrin hin- 23822: 23823: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 23824: 23825: Timo Roos Matti Kuusio 23826: 1986 vp. 647 23827: 23828: Raha-asia-aloite n:o 582 23829: 23830: 23831: 23832: 23833: Roos: Määrärahan osoittamisesta ns. Pohjanmaan tien rakentami- 23834: seen välillä Kiikka-Kiikoinen 23835: 23836: 23837: Eduskunnalle 23838: 23839: Satakunnan ja Pohjanmaan välinen ns. Poh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23840: janmaan tie on suunnittelussa edennyt niin pit- taen, 23841: källe, että rakentaminen sen puolesta voitaisiin 23842: aloittaa. Tämä usealle talousalueelle tärkeä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23843: pohjois-eteläsuuntainen tieyhteys valmistuessaan 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 23844: helpottaa erityisesti raskaiden kuljetusten suorit- 31.24. 77 5 000 000 markkaa ns. Pohjan- 23845: tamista ja parantaa muutenkin alueen palvelu- maan tien rakentamiseen välille Kiikka- 23846: tasoa. Kiikoinen. 23847: 23848: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 23849: 23850: Timo Roos 23851: 648 1986 vp. 23852: 23853: Raha-asia-aloite n:o 583 23854: 23855: 23856: 23857: 23858: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Stormin-Vesilahden ja Vesi- 23859: lahden-Lempäälän teiden parantamiseksi 23860: 23861: 23862: Eduskunnalle 23863: 23864: Vammalan Stormin-Vesilahden ja Vesilahden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23865: -Lempäälän tiet n:ot 299 ja 298 ovat huonokun- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23866: toisia, mutta sijaintinsa tähden varsin käytettyjä. 31.24.77 10800000 markkaa Stormin- 23867: Osuuden yhteinen pituus on noin 18 km. Teiden Vesilahden ja Vestlahden-Lempäälän tei- 23868: saattaminen nykyistä parempaan kuntoon olisi den parantamiseen. 23869: tarpeellinen toimenpide. 23870: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23871: taen, 23872: 23873: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 23874: 23875: Timo Roos Matti Kuusio 23876: 1986 vp. 649 23877: 23878: Raha-asia-aloite n:o 584 23879: 23880: 23881: 23882: 23883: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Virkatien-Kankaanmaan tien 23884: kunnostamiseen Vammalassa 23885: 23886: 23887: Eduskunnalle 23888: 23889: Liitsolan-Sammaljoen paikallistien risteyk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23890: sestä Rautaniemen paikallistien risteykseen joh- taen, 23891: tava tie n:o 2521 on pituudeltaan noin 3 kilo- 23892: metriä. Tie on vilkkaasti liikennöityä kulkuväy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23893: lää. Tien molemmissa päissä on päällyste, vain 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23894: tämä väli on päällystämättä. Esitetyllä määrä- 31.24.77 750000 markkaa Virkatien- 23895: rahalla pitäisi tietä parantaa mm. päällystämäl- Kankaanmaan tien kunnostamiseen Vam- 23896: lä. malassa. 23897: 23898: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 23899: 23900: Timo Roos Matti Kuusio 23901: 23902: 23903: 23904: 23905: 82 260148U 23906: 650 1986 vp. 23907: 23908: Raha-asia-aloite n:o 585 23909: 23910: 23911: 23912: 23913: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivijärven paikallistien paran- 23914: tamiseen Vammalassa 23915: 23916: 23917: Eduskunnalle 23918: 23919: Tie n:o 12847 Kivijärven paikallistie Vammalan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23920: kaupungissa on paikallisille asukkaille tärkeä lii- taen, 23921: kenneväylä, mutta sillä on myös laajempaa käyt- 23922: töä. Tien kunto kuitenkin on sellainen, että siitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23923: on haittaa liikenteelle. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 23924: Tien pituus on 15,5 kilometriä. Tie pitäisi kun- 31.24. 77 200 000 markkaa Vammalassa si- 23925: nostaa tieltä n:o 299 tielle n:o 2521. Tarkoitus oli- jaitsevan Kivzj'ärven paikallistien kunnos- 23926: si, että tietä parannettaisiin sorapintatienä ja asu- tukseen. 23927: tuksen kohdalle laitettaisiin päällyste. 23928: 23929: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 23930: 23931: Timo Roos Matti Kuusio 23932: 1986 vp. 651 23933: 23934: Raha-asia-aloite n:o 586 23935: 23936: 23937: 23938: 23939: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjäin vuosilomajärjes- 23940: telmän kustannuksiin 23941: 23942: 23943: Eduskunnalle 23944: 23945: Pienyrittäjille tärkeä vuosilomakorvaus ei ole ol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23946: lut riittävä. Erityisen vaikeaksi tilanne on muodos- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 23947: tunut niissä kunnissa, joissa erilaista pienyritystoi- 33.57.42 25 000 000 markkaa käytettäväk- 23948: mintaa on keskimääräistä runsaammin. si pienyrittäjäin vuoszlomajärjestelmän 23949: Nykyisillä määrärahoilla ei todellista tarvetta kustannuksiin. 23950: ole voitu tyydyttää. 23951: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23952: taen, 23953: 23954: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 23955: 23956: Timo Roos Jorma Rantanen 23957: Pentti Lahti-Nuuttila Pirkko Valtonen 23958: Matti Kuusio 23959: 652 1986 vp. 23960: 23961: Raha-asia-aloite n:o 587 23962: 23963: 23964: 23965: 23966: Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuhkovammaliiton toimesta 23967: järjestettävän lomatoiminnan tukemiseen 23968: 23969: 23970: Eduskunnalle 23971: 23972: Vapaa-ajan hyödyllinen, ihmistä kehittävä kumisvaikeuksia eikä vammaisten välttämättä tar- 23973: käyttö on erityisen tärkeätä vammaisille. Monen- vitseman avustajan mukanaoloa. Kokonaisuudes- 23974: laiset vaikeudet juuri heidän kohdallaan ovat sii- saan voidaan sanoa, että vammaisuus aiheuttaa 23975: hen esteenä. Näin on asianlaita erityisesti vaikea- ao. henkilölle taloudellisia lisärasituksia samoin 23976: vammaisten kohdalla. Vaarana on mielentervey- kuin vaikeuksia keskimääräisen elintason ja elämi- 23977: den ja itsensä kehittämisen kannalta haitallinen sen tason ylläpitämiseksi. Valtion tukea siis tarvi- 23978: syrjään jäämisen tunne. taan, jotta vammaiset saisivat tarvitsemiaan koh- 23979: Keuhkovammaliitto monine jäsenyhdistyksi- tuuhintaisia, eräissä tapauksissa ilmaisiakio loma- 23980: neen on lähinnä kesänviettopaikoissa järjestänyt palveluja itselleen. 23981: monipuolista lomanviettoa. Vammaisten virkisty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23982: miskeskusten ylläpito on muodostunut taloudelli- taen, 23983: sesti erittäin raskaaksi. Näin on kuitenkin katsottu 23984: välttämättömäksi menetellä. Yleiset palvelut ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23985: tarkoitetut lähinnä terveille. Tämän johdosta nii- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23986: den järjestämisessä ei ole otettu riittävässä määrin 33.97.50 650 000 markkaa kiiytettåväksi 23987: huomioon vammaisten usein vaikeata allergisuut- Keuhkovammaliiton järjestämään loma- 23988: ta, heidän tarvitsemaansa erityisruokavaliota, liik- toimintaan. 23989: 23990: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 23991: 23992: Timo Roos Saara-Maria Paakkinen Pekka Myllyniemi 23993: Pirkko Valtonen Matti Kuusio Marja-Liisa Tykkyläinen 23994: Kerttu Törnqvist Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila 23995: Mikko Elo 23996: 1986 vp. 653 23997: 23998: Raha-asia-aloite n:o 588 23999: 24000: 24001: 24002: 24003: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kauppaoppilaitosten atk- 24004: laitteiden hankkimiseen ja kehittämiseen 24005: 24006: 24007: Eduskunnalle 24008: 24009: Tietotekniikan kehitys on muuttanut yrityshal- saattaminen sekä oppilaiden taitotiedon ja kilpai- 24010: lintoon liittyvää välineistöä sekä tili- ja toimisto- lukyvyn säilyttäminen edellyttävät pikaisesti valta- 24011: tekniikkaa niin nopeasti ja rajusti, että kauppaop- kunnallisen yleissuunnitelman laatimista, jossa 24012: pilaitosten opetusvälineistö on auttamattomasti määrärahojen tarve otetaan realistisesti huomioon 24013: jäänyt kehityksestä jälkeen. ja rinnastetaan esim. teknillisten oppilaitosten 24014: Tekniikan edistyessä ovat laitteistojen kustan- hankintoihin. 24015: nukset myös kohonneet nopeasti. Oppilaitosten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24016: perushankintamäärärahat ovat pienet ja sidotut taen, 24017: käyttökustannuksiin, joten niiden avulla on mah- 24018: dollista vain vanhan laitteiston huoltaminen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24019: rikkoutuneiden laitteiden uusinta. Kokonaan uu- 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 24020: sien laitteistojen ja välineiden käyttöönotto estyy markkaa kauppaoppilaitosten atk-laittei- 24021: määrärahojen puuttumisen vuoksi. den hankkimiseen ja kehittämiseen tarvit- 24022: Laitteistojen nykyaikaistaminen ja ajan tasalle tavien resurssien turvaamiseksi. 24023: 24024: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 24025: 24026: Pirjo Rusanen Kaarina Dromberg Mauri Miettinen 24027: Pertti Hietala Pentti Skön Pentti Poutanen 24028: 654 1986 vp. 24029: 24030: Raha-asia-aloite n:o 589 24031: 24032: 24033: 24034: 24035: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin maakunta- 24036: arkiston laajennuksen suunnittelua varten 24037: 24038: 24039: Eduskunnalle 24040: 24041: Mikkelin maakunta-arkiston nykyiset toimitilat teltävänä. Rakennukseen on tarkoitus SlJOlttaa 24042: ovat käyneet mitoitukseltaan ahtaiksi eikä maa- to1m1sto-, työskentely- ja tutkimustiloja. Pääosa 24043: kunta-arkisto enää kykene täyttämään sille lain- lisärakennuksesta tulisi kuitenkin olemaan asiakir- 24044: säädännössä asetettua velvoitetta asiakirjojen säi- jojen varastointitilana. 24045: lytyspaikkana. Se ei ole voinut vastaanottaa val- Maakunta-arkiston lisärakennuksen toteuttami- 24046: tion viranomaisten kymmenvuotissiirtoja ja sen seksi on Mikkelin kaupunki hyväksynyt asemakaa- 24047: on ollut kieltäydyttävä myös muun tutkimuksel- vamuutoksen, joka mahdollistaisi lisärakennuksen 24048: lisesti arvokkaan asiakirja-aineiston vastaanotta- rakentamisen. 24049: misesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24050: Toimitilat ovat henkilökunnan ja toimintojen taen, 24051: kehittämisenkin kannalta epätarkoituksenmukai- 24052: set. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24053: Tilanahtaus ja arkiston tulevat kehittämissuun- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 24054: nitelmat edellyttävät lisärakennuksen aikaansaa- 29.93. 74 300 000 markkaa Mikkelin maa- 24055: mista. Lisärakennusta varten on laadittu perusta- kunta-arkiston laa;ennuksen suunnittelua 24056: missuunnitelma, joka on opetusministeriön käsi- varten. 24057: 24058: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 24059: 24060: Pirjo Rusanen Mauti Miettinen 24061: Pentti Skön Pertti Hietala 24062: Pentti Poutaneo 24063: 1986 vp. 655 24064: 24065: Raha-asia-aloite n:o 590 24066: 24067: 24068: 24069: 24070: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen järvikalastus- 24071: museohankkeen toteuttamiseen 24072: 24073: 24074: Eduskunnalle 24075: 24076: Itä-Suomen järvikalastusmuseo on Kerimäen Kerimäen kunta ei pysty tätä 6-7 miljoonan 24077: kunnan ylläpitämä erityismuseo, joka perustettiin markan hanketta toteuttamaan yksin. Sekä talou- 24078: vuonna 1982. Itä-Suomen järvikalastusmuseo on dellisesti että museaalisesti on välttämätöntä, että 24079: kulttuuriekologinen museo, joka tallentaa sisäve- valtio osallistuu toteuttamiskustannuksiin. Itä- 24080: sikalastukseen liittyvää aineistoa ja esineistöä ja Suomen järvikalastusmuseo ei palvele vain Keri- 24081: tutkii kalastuksen ja muun yhteiskunnan suhteita mäkeä, tai edes Itä-Suomea, vaan koko maan kä- 24082: menneisyydestä nykypäivään. Museon toiminta- sittävän kalastuskulttuurin vaalimista. 24083: alueena on Itä-Suomi, ensisijaisesti Puruveden, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24084: Pyhäveden ja Pihlajaveden altaat. taen, 24085: Museon toiminnan on toistaiseksi rahoittanut 24086: lähes yksinomaan Kerimäen kunta. Vuoteen 1988 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24087: mennessä on tarkoitus toteuttaa museon koko- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 24088: naisrakennusohjelma, jonka tuloksena syntyvät markkaa Itä-Suomen järvikalastusmuseo- 24089: museon uusi päärakennus ja itäsuomalainen ka- hankkeen toteuttamiseen. 24090: lastajakylä. Tavoitteena on tieteellisesti ja museaa- 24091: lisesti korkeatasoinen kokonaisuus. 24092: 24093: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 24094: 24095: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen 24096: Pertti Hietala Pentti Skön 24097: Pentti Poutaneo 24098: 656 1986 vp. 24099: 24100: Raha-asia-aloite n:o 591 24101: 24102: 24103: 24104: 24105: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4712 (Kinnar- 24106: aho-Simanala) parantamiseen 24107: 24108: 24109: Eduskunnalle 24110: 24111: TVL:n Mikkelin piirin toimesta laaditaan par- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24112: haillaan parannussuunnitelmaa Kinnarahon- taen, 24113: Simanalan maantien n:o 4712 parantamiseksi 24114: Kerimäen ja Enonkosken kunnissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24115: Tien pituus on noin 18 km ja se on tärkeä Keri- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 24116: mäen ja Enonkosken kuntien väliselle yhdyslii- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Kinnarahon 24117: kenteelle. Tie on mutkikas ja sorapintainen ja kär- -Simanalan maantien n:o 4712 peruspa- 24118: sii jokakeväisestä kelirikosta. rannuksen aloittamiseksi. 24119: Suunnitelmaan liittyvät maastotyöt ovat lopuil- 24120: laan. Rakentamisen alustava kustannusarvio on n. 24121: 10 miljoonaa markkaa. 24122: 24123: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 24124: 24125: Pirjo Rusanen 24126: 657 24127: 1986 vp. 24128: 24129: Raha-asia-aloite n:o 592 24130: 24131: 24132: 24133: 24134: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helemi-radan suunnittelua 24135: varten 24136: 24137: 24138: Eduskunnalle 24139: 24140: Mikkelin läänin Maakuntaliitto ry:n nimeämä Heinola-Mäntyharju maksaa 362 mmk ja Lah- 24141: Helemi-ratatyöryhmä, jossa olivat mukana myös den-Heinolan radan perusparannus maksaa 153 24142: rautatiehallitus ja liikenneministeriö, sai työnsä mmk. 24143: valmiiksi syyskuussa 1983. Yhteydet Savosta pääkaupunkiseudulle nopeu- 24144: Sen toimesta valmistui kolme Helemi-ratahan- tuvat noin 30-40 minuuttia Helemi-radan an- 24145: ketta koskeuutta osaselvitystä: siosta. Henkilöliikenteen aikatauluihin rata vai- 24146: - Helemi-radan aluevarausselvitys välillä Hei- kuttaa kahdella tavalla. Ensiksi junan kulun no- 24147: nola-Mäntyharju, Savon radan oikaisu välillä peutuminen lyhentää matka-aikoja Savon ja Ete- 24148: Lahti-Mikkeli, 1982 lä-Suomen välillä. Toiseksi nopeutumisen muka- 24149: - Helemi-radan ympäristöselvitys välillä Hei- naan tuomat uudet matkustajat tekevät mahdolli- 24150: nola-Mäntyharju, 1983 seksi junatarjonnan lisäämisen. 24151: - Helemi-radan vaikutusselvitys, 1983 Liikenneturvallisuuteen rata vaikuttaa merkit- 24152: Helemi-radan liikeoteeilisten vaikutusten alue tävästi, koska sen avulla voidaan poistaa tasoris- 24153: käsittää radan pohjoispäässä Savon, Kainuun ja teyksiä Lahden ja Heinolan välillä ja vähentää lii- 24154: osia Keski-Suomesta. Eteläpäässä vaikutusaluee- kennöintiä niillä muilla rataosilla. Nykyisin Savon 24155: seen kuuluvat Uusimaa, Etelä-Häme ja osia Var- radalla välillä Lahti-Mäntyharju on 84 tasoris- 24156: sinais-Suomesta. Näillä alueilla asuu yhteensä teystä. Helemi-radalla niitä olisi vastaavalla välillä 24157: noin puolet Suomen väestöstä. Radan lähivaiku- alle 10. 24158: tusalueella ovat merkittäviä lisäksi alueelliset ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24159: työllisyysvaikutukset. Lähivaikutusalueeseen kuu- taen, 24160: luu 26 kuntaa ja niissä on asukkaita yhteensä 24161: 294 000. Rata tekee mahdolliseksi saattaa Heino- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24162: lan kaupungin uudelleen henkilöliikenteen piiriin. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 24163: Laadituo aluevarausselvityksen perusteella ovat 31. 90. 77 5 00 000 markkaa Helemi-radan 24164: radan kustannukset 515 mmk. Uusi rata välille suunnittelua varten. 24165: 24166: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 24167: 24168: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen Pentti Poutaneo 24169: 24170: 24171: 24172: 24173: 83 260148U 24174: 658 1986 vp. 24175: 24176: Raha-asia-aloite n:o 593 24177: 24178: 24179: 24180: 24181: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten kult- 24182: tuuritapahtumien maksamien verojen korvaamiseksi avustuksilla 24183: 24184: 24185: Eduskunnalle 24186: 24187: Nykyinen teknologinen kehitys edellyttää hy- Tunnustamme tapahtumien taloudelliset vaikeu- 24188: vän kulttuuritarjonnan lisäämistä. Meillä onkin det ja verotuksen kielteiset seuraukset ja hyväk- 24189: useita kansainvälisesti arvostettuja tapahtumia, symme lähdeveron oikeutuksen, mutta edellyttäi- 24190: jotka keräävät myös paljon yleisöä. Kulttuurijuh- simme valtion taloudellisen tuen lisäämistä. Tu- 24191: lia järjestetään kaikkialla Suomessa, joten niiden kea tulisi maksaa tapahtumille vähintään niiden 24192: avulla tavoitetaan entistä useampia suomalaisia. maksamien verojen verran. 24193: Tapahtumien kehityksen ongelmaksi on noussut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24194: lisääntyvä verotus. Suorastaan perusteettomalta taen, 24195: tuntuu, että osin vapaaehtoisin voimin pyörivät 24196: tapahtumat tuottavat julkiselle vallalle enemmän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24197: verotuloja kuin saavat tukea. Lähdeveron käyt- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar- 24198: töönotto on viimeisenä tekijänä lisännyt tapahtu- kan määrärahan valtakunnallisten kulttuu- 24199: mien kustannuksia. Onkin vaadittu erillisen ve- ritapahtumien maksamien verojen kom- 24200: ronhuojennuslain säätämistä lähdeveron vaikutus- pensoimiseksi avustuksilla. 24201: ten eliminoimiseksi. 24202: 24203: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 24204: 24205: Mikko Rönnholm Timo Roos 24206: Anna-Liisa Piipari Pentti Lahti-Nuuttila 24207: 1986 vp. 659 24208: 24209: Raha-asia-aloite n:o 594 24210: 24211: 24212: 24213: 24214: Rönn~olm: Määrärahan osoittamisesta Turun ohikulkutien paranta- 24215: miseen 24216: 24217: 24218: Eduskunnalle 24219: 24220: Turun ohikulkutie (kantatie n:o 40) ja sen jat- joka valmistuttuaan noin 3 vuoden päästä siinää 24221: keena Nesteentie muodostavat tärkeän valtakun- osan Naantalin liikenteestä Nesteentielle. 24222: nallista sekä Turun kaupunkiseudun liikennettä Em. näkökohtien vuoksi Turun ohikulkutien 24223: palvelevan pääväylän. Ohikulkutien liikenne on -Nesteentien parantaminen on erittäin kiireelli- 24224: kasvanut 1980-luvulla n. 10-12 % /v, eli huo- nen tehtävä. Ensisijainen kohde on Kuninkojan 24225: mattavasti enemmän kuin läänin muilla pääteillä. eritasoliittymä lähinnä tahtiasemahankkeen vuok- 24226: Liikennemäärä on jo nyt Raisiossa yli 10 000 au- si. Sen jatkeena pitää välittömästi käynnistää pa- 24227: toa/vrk ja ennusteiden mukaan 1990-luvun alku- rantamistyöt välillä Viheriäinen-Nesteentie- 24228: puolella yli 1, 5-kertainen. Merkittäviä liikenteen Kuninkoja sekä jatkaa rakentamista edelleen Kau- 24229: synnyttäjiä ovat mm. Nesteen jalostamo, Pernon selaan asti. Tie- ja vesirakennuslaitoksen tulisi no- 24230: telakka ja Naantalin satama. Tien tuntumaan on peuttaa hankkeen suunnittelua sekä ryhtyä raken- 24231: tullut ja edelleen tulossa runsaasti uusia työpaik- tamisen edellyttämiin valmisteluihin niin, että 24232: koja. Raision Kuninkojalle ohikulkutien varrelle työt voidaan aloittaa viimeistään v. 1987. 24233: on alkamassa n. 400 rekka-autolle mitoitetun tah- Ohikulkutien parantaminen (nelikaistaistami- 24234: tiaseman rakentaminen. nen) Raision ja Kauselan välillä on lähiaikana vält- 24235: Liikenteen ja maankäytön kasvun myötä ohi- tämätöntä riippumatta suunnitteilla olevan valta- 24236: kulkutielle on syntynyt toimivuus-, turvallisuus- tien n:o 1 rakentamisesta. Molemmat hankkeet 24237: sekä ympäristöongelmia, jotka liikenteen kasvaes- ovat erittäin tärkeitä koko Turun kaupunkiseudun 24238: sa hyvin nopeasti pahenevat. Nykyinen tie ei enää tieverkon kehittämisessä. 24239: täytä tämän hetken liikenteen vaatimuksia, ja en- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen, 24240: nusteiden valossa tilanne muodostuu jo tämän 24241: vuosikymmenen lopulla erittäin vaikeaksi, ellei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24242: parantamistoimenpiteitä saada pian aikaan. Nes- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 24243: teentien osalta parantamista kiirehtii lisäksi uu- kan määrärahan kantatien n:o 40 eli Tu- 24244: den Naantalin-Turun maantien rakentaminen, run ohikulkutien parantamiseksi. 24245: 24246: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 24247: 24248: Mikko Rönnholm 24249: 660 1986 vp. 24250: 24251: Raha-asia-aloite n:o 595 24252: 24253: 24254: 24255: 24256: Rönnholm: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 1993 (Naantali 24257: - Masku) perusparantamiseksi 24258: 24259: 24260: Eduskunnalle 24261: 24262: Liikenneverkon tasapainoinen kehittäminen lään tie aiheuttaa myös suuria vaaroja. Tien luo- 24263: edellyttää valppautta liikenneolosuhteitten seu- kan nostaminen ja sen perusparantaminen vaati- 24264: raamisessa. Maantie n:o 1993 Naantalin Lietsalas- vat välittömiä toimia. 24265: ta Maskuun on ollut vähäpätöinen paikallinen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 24266: linkki. Teollisuuden muuttunut kuljetusajattelu vasti, 24267: on kuitenkin nostanut sen merkitystä, minkä 24268: vuoksi sitä käytetään entistä enemmän tärkeitten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24269: ulkomaankuljetusten yhteytenä Vakka-Suomesta 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 24270: ja Satakunnasta Naantalin kautta Ruotsiin ja kan määrärahan maantien n:o 1993 24271: muualle Eurooppaan. Tien standardi ei kuiten- (Naantali-Masku) perusparantamiseksi. 24272: kaan vastaa tiellä liikennöivien tarpeita. Nykyisel- 24273: 24274: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 24275: 24276: Mikko Rönnholm 24277: 1986 vp. 661 24278: 24279: Raha-asia-aloite n:o 596 24280: 24281: 24282: 24283: 24284: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta turkisopiston perustamiseksi 24285: Vaasan lääniin · 24286: 24287: 24288: Eduskunnalle 24289: 24290: Kuluvalla turkisten myyntikaudella viedään lostuskoulutusta. Näin siitäkin syystä, että Vaasan 24291: maastamme turkiksia noin 2 miljardin markan läänissä koulutuksen tulisi olla kaksikielistä. 24292: edestä. Turkiksista jalostetaan kotimaassa vain Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24293: noin 2 prosenttia. Maassamme tuotetuista turkik- taen, 24294: sista tuotetaan Vaasan läänissä yli 80 prosenttia. 24295: Valtioneuvosto on päättänyt, että maahamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24296: perustetaan kaksi turkisjalostusopistoa. Toinen 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 24297: perustetaan Helsinkiin ja toinen Kemijärvelle. kan määrärahan Vaasan liiiinzi'n perustetta- 24298: Erittäin suurta hämmästystä on herättänyt se, että van turkisjalostusopiston perustamiskus- 24299: turkisten päätuotantoalueelle, Vaasan lääniin, ei tannukszi'n. 24300: päätetty perustaa minkäänlaista turkisten jatkoja- 24301: 24302: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 24303: 24304: Helge Saarikoski 24305: 662 1986 vp. 24306: 24307: Raha-asia-aloite n:o 597 24308: 24309: 24310: 24311: 24312: Saarikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta erityisesti kanalintukan- 24313: nallemme tuhoisaksi osoittautuneiden villiminkkien, näätien ja 24314: supikoirien määrän vähentämiseksi 24315: 24316: Eduskunnalle 24317: 24318: Riistataloudessa suurena ongelmana tällä het- jäliitto toimii pelkästään jäsenmaksutulojensa va- 24319: kellä on pienpetokysymys. Villiminkkien, supi- rassa. Asiaan on kiinnittänyt huomiota mm. val- 24320: koirien, näätien ja kettujen määrä 0~1 kasvanut rä- tiontalouden tarkastusviraston ylitarkastaja Risto 24321: jähdysmäisesti ja näiden eläinten aiheuttamat tu- Hänninen, joka Erä-lehden numerossa 6/1985 24322: hot näkyvät jo nyt metsäkanalintu-, vesilintu- ja julkaistussa kirjoituksessaan toteaa: 24323: jäniskannoissa. ''Yhden asian organisaatio, jolla on verotusoi- 24324: Tilanne on pahentunut varsin nopeasti eikä keus eli mahdollisuus järjestää tulonsa menojensa 24325: metsästäjäkunta kaikkialla maassa vielä ole otta- mukaisesti, saattaa loppujen lopuksi, ilman ulko- 24326: nut tehopyyntiä ohjelmaansa, sillä pyyntivälineet puolista kontrollia ja voimakasta ohjausta, joutua 24327: ovat huomattavan kalliita. Esimerkiksi supikoira- tilanteeseen, missä alkuperäisen toiminnan tar- 24328: loukun hinta on 300-500 mk/kpl. koitukset hämärtyvät. Olisikin syytä harkita riis- 24329: On myös niin, että pienpetosaalista ei osata tanhoitovarojen jakamista muillekin alan yhtei- 24330: hyödyntää riittävästi, joten osa nahoista tuhoutuu söille ja harrastajille. Tehtävää ja varoja kun on 24331: vääränlaisen käsittelyn seurauksena. Tämä on riittävästi." 24332: kansantaloudellinen tappio. Mainittakoon vielä, että riistanhoitomaksuvaro- 24333: Metsästäjäjärjestöt olisivat halukkaita pyynnin ja on metsästäjiltä koottu vuodesta 1972 lukien 24334: tehostamiseksi järjestämään myös turkisriistan 9,9 milj. mk enemmän kuin niitä on palautettu 24335: pyyntikursseja, mutta laajamittaisen kurssitoimin- niihin tarkoituksiin, joihin laki määrää varat käy- 24336: nan organisoiminen ei varojen puutteen vuoksi tettäväksi. 24337: ole mahdollista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24338: Metsästäjiltä kerätyt riistanhoitomaksuvarat tu- taen, 24339: lisi lain mukaan käyttää mm. riistanhoitotoimen- 24340: piteistä ja niihin liittyvästä kokeilutoiminnasta ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24341: heutuviin menoihin mukaan luettuna riistanhoi- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 5 00 000 mar- 24342: don edistämistä tarkoittavat avustukset. Pienpeto- kan määrärahan käytettäväksi vapaaehtois- 24343: jen pyynti on tärkeä osa riistanhoitoa ja riistan ten metsäståja.fär.festö.fen jår.feståmien 24344: suojelua. pienpetoihin lukeutuvan turkisriistan 24345: Nykyisin riistanhoitomaksutulojen palautusva- py:ynti- ja nahankäsittelykurssien järjestä- 24346: rat saa lakisääteinen Metsästäjäin Keskusjärjestö, mzseen. 24347: mutta esim. 110 000-jäseninen Suomen Metsästä- 24348: 24349: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 24350: 24351: Helge Saarikoski Aapo Saari 24352: 1986 vp. 663 24353: 24354: Raha-asia-aloite n:o 598 24355: 24356: 24357: 24358: 24359: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Vaasan tie- ja vesirakennuspii- 24360: rille suunniteltujen tienrakennushankkeiden toteuttamiseen 24361: 24362: 24363: Eduskunnalle 24364: 24365: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin varsinaiset mille vuosille tai kokonaan tienrakennussuunni- 24366: tienrakennusmäärärahat ovat jatkuvasti laskeneet telman ulkopuolelle. 24367: niin, että vuonna 1986 piiri tulee saamaan teiden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24368: rakentamiseen määrärahoja 8,8 miljoonaa mark- taen, 24369: kaa vähemmän kuin piirin toimenpideohjelmassa 24370: on arvioitu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24371: Tämä taas on johtanut siihen, että toistakym- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 24372: mentä tärkeää ja jo valmiiksi suunniteltua tienra- markkaa Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin 24373: kennushanketta on jouduttu siirtämään myöhem- varsinaisiin tienrakennusmäärärahoihin. 24374: 24375: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 24376: 24377: Helge Saarikoski 24378: 664 1986 vp. 24379: 24380: Raha-asia-aloite n:o 599 24381: 24382: 24383: 24384: 24385: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 682 (Teuva- 24386: Bränback) rakentamisen aloittamiseksi työllisyysvaroilla 24387: 24388: 24389: Eduskunnalle 24390: 24391: Teuvan kunnassa on työllisyystilanne jatkuvasti Edellä olevan perusteella ehdotan kunniottaen, 24392: huonontunut ja se on jo Vaasan läänin keskitasoa 24393: huonompi. Asiantilan korjaamiseksi pitäisi avata että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24394: uusia työllisyyskohteita. Eräs tällainen työkohde 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 24395: olisi maantie n:o 682 välillä Teuva-Bränback eli 34.50.02 2 500 000 markkaa maantien 24396: ns. Horonkylän tie, jonka rakentamissuunnitel- n:o 682 (Teuva-Brånback) rakentamisen 24397: mat ovat valmiina. Rakentaminen olisi aloitettava aloittamiseksi vuoden 1987 työllisyysva- 24398: työllisyysvaroilla jo vuonna 1987 Teuvan pahene- roz'lla. 24399: van työllisyystilanteen helpottamiseksi. 24400: 24401: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 24402: 24403: Helge Saarikoski 24404: 1986 vp. 665 24405: 24406: Raha-asia-aloite n:o 600 24407: 24408: 24409: 24410: 24411: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6921 (Koskue- 24412: Ylivalli) rakennustöiden loppuun saattamiseksi 24413: 24414: 24415: Eduskunnalle 24416: 24417: Jalasjärven kunta on joutunut työttömyyden ra- vanevalta saakka. Tiehankkeen aloittamiseen on 24418: jun lisääntymisen vuoksi suuriin vaikeuksiin. syksyllä 1985 myönnetty työllisyysmäärärahoja 0,4 24419: Työttömyysprosentti on jo lähes 10%. Tämä taas Mmk. Hankkeen jatkamiseksi tarvitaan vielä 7 24420: johtuu siitä, ettäJalasjärvellä on useita huomatta- Mmk. 24421: via yrityksiä mennyt konkurssiin. Kunnan vaikeu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24422: det johtuvat myös siitä, että se on tukenut useita taen, 24423: näistä yrityksistä ja on aktiivisesti mukana uusia 24424: työpaikkoja luomassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24425: Maantie n:o 6921 (Koskue-Ylivalli) johtaa 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 24426: Seinäjoen-Parkanon radalla olevalle Ylivallin 34.50. 02 7 000 000 markkaa työllisyys- 24427: lastauspaikalle, jota Vapo Oy erittäin paljon käyt- varoja maantien n:o 6921 (Koskue-Yii- 24428: tää turpeen lastaamiseen. Turvetta ajetaan Hauki- vallz) rakennustöiden loppuun saattami- 24429: nevan turvetehtaan alueelta, jopa Kauhajoen Kor- seksi. 24430: 24431: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 24432: 24433: Helge Saarikoski 24434: 24435: 24436: 24437: 24438: 84 260148U 24439: 666 1986 vp. 24440: 24441: Raha-asia-aloite n:o 601 24442: 24443: 24444: 24445: 24446: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Isojoen-Karijoen-Teuvan- 24447: Jurvan maantien linjaamiseksi ja numeroimiseksi yhtenäiseksi tie- 24448: yhteydeksi 24449: 24450: Eduskunnalle 24451: 24452: Etelä-Pohjanmaalla Suupohjan kunnista erityi- muodostaisi luontevan ja yhtenäisen kauttakul- 24453: sesti Isojoki ja Karijoki mutta myöskin Teuva ja kuyhteyden mm. erinäisille tavarankuljetusreiteil- 24454: Jurva ovat joutuneet kärsimään syrjäisestä sijain- le. Onhan alueella varsin runsaasti teollisuutta, 24455: nista ja huonoista liikenneyhteyksistä. Liikenteel- monimuotoista maataloutta ja alue on kauttaal- 24456: listen ongelmien kasautuminen ja syrjintä on suu- taan tiheästi asuttua. Mainittujen alueiden liiken- 24457: resti heikentänyt mainittujen kuntien kaikinpuo- nemaantieteellisen aseman parantaminen olisi 24458: lisia kehittymismahdollisuuksia. Valtatien n:o 8 mitä parasta alueen kehittämispolitiikkaa Isojoen, 24459: uusimisen valmistuminen merkitsi aikoinaan mai- Karijoen, Teuvan ja Jurvan kunnissa, jotka ovat 24460: nittujen kuntien jäämistä tärkeiden liikennevirto- jääneet syrjään valtateistä. Valtatie n:o 8 sivuuttaa 24461: jenkin ulkopuolelle. nämä pitäjät kaukaa ja palvelee näiden pitäjien 24462: Valtatielle n:o 8 Kuvaskankaalle on valmistu- elinkeinoelämää varsin huonosti. 24463: nut ns. Kuvaskankaan tie, joka parantaa ratkaise- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24464: vasti yhteyksiä Isojoelta Länsirannikolle ja mm. taen, 24465: Poriin. VastaavastiJurvasta on valmistunut yhteys 24466: rannikolle kulkevalle valtatielle n:o 8 Långomin- että. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24467: neen ja valtatien n:o 3 suuntaan Laihian Kylän- 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 markan 24468: päähän. Isojoen jaJurvan kirkonkylien välinen yh- tutkimusmäärärahan ja veivoittaisi valtio- 24469: teys Karijoen ja Teuvan kauttaJurvaan ja edelleen neuvoston ja tieviranomaiset ottamaan 24470: Laihialie ei kuitenkaan ole kaikilta osin nykyaikai- maantien Kuvaskangas-Isojoki-Karzjoki 24471: sesti liikennöitävässä kunnossa, ja lisäksi mainitul- - Teuva-}urva-Långominne (vaihtoeh- 24472: la välillä ei ole yhtenäistä tienumerolla osoitettua tozsesti Laihian Kylänpää) huomioon yhte- 24473: linjausta. näisesti numeroituna tielinjana suunnitel- 24474: Mainittu yhteys valtatieltä n:o 8 Kuvaskankaal- taessa Suupohjan alueen kuntien liikenne- 24475: ta Isojoen, Karijoen, Teuvan ja Jurvan kautta ta- maantietee/Itsen aseman parantamzsta ja 24476: kaisin valtatielle n:o 8 taikka valtatielle n:o 3 kehittämistä. 24477: 24478: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 24479: 24480: Helge Saarikoski 24481: 667 24482: 1986 vp. 24483: 24484: Raha-asia-aloite n:o 602 24485: 24486: 24487: 24488: 24489: Saarikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta panssariverkkoaitojen ra- 24490: kentamiseksi hirvien ylikulkupaikoille vilkasliikenteisten maan- 24491: teiden varsille 24492: 24493: Eduskunnalle 24494: 24495: Hirvieläinten metsästyksestä annetun asetuksen muuksien määrästä, sillä TVH:n arvion mukaan 24496: mukaan metsästysluvan saajanon suoritettava val- tieto saadaan vain 70% :sta yhteentörmäyksiä. 24497: tiolle maksu, joka on Lapin läänissä 440 markkaa Hirvieläinonnettomuuksien estämiseksi tehok- 24498: ja muualla maassa 500 markkaa aikuiselta hirveitä kain keino on ns. hirviaitojen rakentaminen tei- 24499: sekä koko maassa 15 5 markkaa kultakin hirven va- den varsille. Meillä Suomessa hirviaitojen yhteis- 24500: salta. Valkohäntäpeuran metsästyksessä maksu on pituus tällä hetkellä on 75,6 km, kun määrä esim. 24501: 105 markkaa, samoin kuin muidenkin peurojen Ruotsissa on moninkertainen. 24502: osalta. Näiden Ruotsissa tehokkaiksi osoittautuneiden 24503: Metsästyslain 27 §:ssä taas säädetään, että hir- ja vahinkoja vähentäneiden panssariaitojen raken- 24504: vieläinten kaatolupamaksut on määrättävä siten, tamiseksi vuosittaiset määrärahat tulisi ottaa hir- 24505: että valtiolle näistä maksuista sekä valtion lukuun vien kaatolupamaksuista, joissa on ollut ylikerty- 24506: myydyistä hirvieläimistä vuosittain kertyvät tulot mää maksettuihin korvauksiin verrattuna. 24507: vastaavat hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen Tieviranomaisten ja maa- ja metsätalousminis- 24508: korvaamisesta sekä vahinkojen estämisesdi tarkoit- teriön olisi selvitettävä, voitaisiinko ko. hirviaidat 24509: tavista toimenpiteistä valtiolle vuosittain aiheutu- rakentaa metsästysseurojen toimesta TVH:n ohjei- 24510: viksi arvioituja menoja. den mukaan. Tällöin säästettäisiin huomattava 24511: Mikäli tarkastellaan tilannetta vuosien 1977- määrä kalliita rakentamiskustannuksia. Ainakin 24512: 1984 selviää, että hirvieläinten kaatolupamaksuis- Suomen Metsästäjäliitto on ilmoittanut olevansa 24513: ta on kertynyt n. 7,2 milj. mk enemmän kuin lais- valmis suosittelemaan jäsenseuroilleen hirviaito- 24514: sa määriteltyihin korvauksiin ja vahinkojen estä- jen pystytystä talkoovoimin, jos materiaali (aita- 24515: mistoimenpiteisiin on käytetty. verkko ja tolpat) saadaan kaatolupamaksutuloista. 24516: Hirvieläimet ovat vuosittain osallisena monissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24517: liikenneonnettomuuksissa. Tie- ja vesirakennus- taen, 24518: hallituksen tilastojen mukaan vuonna 1984 tapah- 24519: tui yleisillä teillä 1 797 onnettomuutta, joissa toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24520: sena osapuolena oli hirvi (vuonna 1983 hirvion- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 24521: nettomuuksien määrä oli 1 755), ja 654 onnetto- kan määrärahan panssariverkkoaitojen ra- 24522: muutta, joissa osallisena oli peura (edellisvuonna kentamiseksi vilkaslzikenteisimpien maan- 24523: 639). Hirvieläinonnettomuuksissa kuoli viime teittemme varszlle tiedossa olevzlle ja vaa- 24524: vuonna viisi ihmistä ja edellisvuonna kuusi. Vam- rallisimmiksi todetuille hirvien maantei- 24525: mautuneita oli viime vuonna 228 ja edellisvuonna den ylityspaikozlle. 24526: 262. Kokonaistilasta ei anna täyttä kuvaa onnetto- 24527: 24528: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 24529: 24530: Helge Saarikoski Aapo Saari 24531: 668 1986 vp. 24532: 24533: Raha-asia-aloite n:o 603 24534: 24535: 24536: 24537: 24538: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan perusparan- 24539: tamisen jatkamiseen koko rataosuudella 24540: 24541: 24542: Eduskunnalle 24543: 24544: Suupohjan rata johtaa Seinäjoelta Kaskisiin nia. Liikennöinti tapahtuu nykyään korkeintaan 24545: Metsä-Botnian selluloosatehtaalle ja satamaan. 17 tonnin kuormilla, jolloin nopeusrajoituksena 24546: Nykyisellään tämä noin 70 vuotta vanha rata on on 35 kmlt. Liikenne radalla on kuitenkin mo- 24547: erittäin huonossa kunnossa. Radan heikkokuntoi- ninkertaistunut viimeksi kuluneiden noin 10 vuo- 24548: suus on uhka liikenteen jatkuvuudelle ja radan- den aikana. Rajoituksista ja huonosta kunnosta 24549: varren tiheän asutuksen turvallisuudelle Metsä- johtuen liikennöinti on kalliimpaa kuin normaali- 24550: Botnialle tapahtuvien huomattavien kloori- ym. radoilla. Näyttää siltä, että rautatiehallitus ei pys- 24551: myrkyllisten aineiden kuljetusten vuoksi. Onnet- ty nykyisillä määrärahoillaan ottamaan Suupohjan 24552: tomuuden sattuessa seuraukset olisivat tuhoisat. rataa kunnostusohjelmaansa. Valtionrautateiltä ja 24553: On myös aivan selvää, että huonokuntoisten ja va- alueen elinkeinoelämältä saatujen tietojen mu- 24554: jaita kuormia ajavien junien käyttäminen ei saa kaan Suupohjan rata olisi täysin itsensä kannatta- 24555: alueen elinkeinoelämää suopeaksi rautatiekulje- va, jos rata saataisiin sellaiseen kuntoon, että ra- 24556: tusten lisäämiselle, vaikka radan välittömässä lä- dalla voidaan kuljettaa normaaleja tavarakuormia. 24557: heisyydessä on runsaasti rautatiepalveluksiin ai- Tässä ei silloin ole vielä otettu huomioon sitäkään, 24558: koinaan tukeutuneita suuryrityksiä. Näistä voi- että Suupohjan rata johtaa Kaskisissa erääseen 24559: daan mainita Metsä-Botnian Kaskisten selluloosa- Suomen merialueen parhaaseen luonnonsata- 24560: tehdas, Rauma-Repola Oy:n Kauhajoen puutalo- maan, jota parhaillaan ollaan kehittämässä ja väy- 24561: tehdas, Strömberg Oy:n Kauhajoen liesitehdas, lää syventämässä. 24562: Onnineo Oy:n konepaja Kauhajoella, Lohja Oy:n Maamme metsäteollisuudelle ja Suupohjan ra- 24563: asuntovaunutehdas Teuvalla, Parainen Oy:n tiili- dan varren eteläpohjalaiselle elinkeinoelämälle 24564: tehdas Kurikassa, Velsa Oy:n konepaja Kurikassa, olisikin mitä tärkeintä, että Suupohjan rata saatai- 24565: Alko Oy:n viinatehdas Koskenkorvalla ja Ilko siin heti turvalliseksi ja tarpeita vastaavaan ajo- 24566: Oy:n konepaja Ilmajoella. Lisäksi on monia muita kuntoon. Radan perusparantaminen mukaan lu- 24567: pienempiä teollisuuslaitoksia ja erittäin voimakas kien loppuunkuluneiden kiskojen vaihto maksaisi 24568: ja paljon kuljetuksia tarvitseva maatalous. Tun- yhteensä noin 110 miljoonaa markkaa. 24569: tuukin suorastaan hämmästyttävältä, että Suu- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 24570: pohjan rata on päästetty eräällä valtakunnan elin- taen, 24571: voimaisimmalla alueella rappeutumaan, samanai- 24572: kaisesti kun maantiestö uhkaa raskaan liikenteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24573: alla vaurioitua ennenaikaisesti. 1987 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 24574: Suupohjan radan kantavuus on 15 tonnia, kun markkaa Suupohjan radan perusparanta- 24575: kansallinen yleinen ratojen kantavuus on 20 ton- misen jatkamiseksi. 24576: 24577: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 24578: 24579: Helge Saarikoski 24580: 669 24581: 1986 vp. 24582: 24583: Raha-asia-aloite n:o 604 24584: 24585: 24586: 24587: 24588: Saarikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapo Oy:n Haukinevan 24589: turveteknologian ja turvekemian tutkimuskeskuksen rakentami- 24590: seen 24591: 24592: Eduskunnalle 24593: 24594: Vapo Oy:llä on Peräseinäjoen ja Jalasjärven Nykyisessä toimintamuodossaan Vapon Hauki- 24595: kuntien rajamailla Suomen ainut turpeenjalostus- nevan laitokset tuottavat lähestulkoon kokonaan 24596: laitos, jossa tuotetaan kasvuturvelevyjen ohella tarvitsemansa katteen, vaikka nykyistä tuotanto- 24597: turvebrikettejä, turvekoksia ja sähköä sekä proses- toimintaa suuruutensa ja muidenkin vertailuomi- 24598: sista saatavaa lauhdelämpöä kasvihuonekylän naisuuksiensa osalta voidaan rinnastaa lähinnä 24599: lämmöntarpeisiin. Sinänsä teknisesti hyvin toimi- tuotantomittakaavaiseen tutkimustoimintaan. 24600: van laitoksen katetuotto lukuun ottamatta kasvu- Tällainen on poikkeuksellisen myönteinen talou- 24601: turvelevyjä on ollut vaatimaton. Syinä menestyk- dellinen tulos. Harvoin perustutkimus jo suori- 24602: sen heikkouteen lienee ollut yhtä lailla tuotannon tusaikanaan maksaa itse itsensä. 24603: vähäisyys ja monet alkukankeudet tällaisen uuden Haukiaevan laitosten lakkauttamisen sijaan tu- 24604: tuotannonalan sisäänajossa kuin myös Vapon tot- lisi laitosten yhteyteen rakentaa turveteknologian 24605: tumattomuus tuotteidensa markkinoinnissa. ja turvekemian tutkimuskeskus. Nykyisten laitos- 24606: Huolimatta öljyn maailmanmarkkinahintojen ten toimintaa tulisi tuotannollisesti jatkaa siinä 24607: vaihteluista, tai ehkäpä juuri siitä syystä, Suomel- mittakaavassa, mitä tutkimustoiminta edellyttää. 24608: la ei ole varaa hetkeksikään hellittää kotimaisten Aikaa myöden laitosten tutkimustoiminta loisi 24609: vaihtoehtojen kehittämistä. Turpeesta puheen ol- edellytykset uudelle, nykyistä laajemmalle ja kan- 24610: len ei myöskään turpeen kaikinpuolista teknolo- nattavammalle toiminnalle Haukinevalla. Samal- 24611: gista ja kemiallista jalostamista tulisi unohtaa. Itse la Suomen hankkima turvetietous myös käytän- 24612: asiassa nykyisessä tilanteessa Suomen pitäisi varau- nön tasolla säilyisi ja karttuisi. 24613: tua tulevaisuuteen panostamalla entistä enemmän Lisäksi tulisi varata vuodesta 1987 lähtien vuo- 24614: turpeeseen. tuisina käyttömenoina laitosta varten 8 000 000 24615: Haukinevan laitosten kohtalosta on esitetty Va- markkaa. 24616: po Oy:n taholla sellaisia arvioita, että laitokset, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24617: lukuun ottamatta kasvuturvetehdasta, tulisi lo- taen, 24618: pettaa ja tilalle rakentaa lähinnä suolla käytettä- 24619: vien turpeentuotantokoneiden koekappaleiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24620: valmistus- ja kokeilupaja. Mikäli tällainen paja 1987 tulo- ja menoarvioon 12 000 000 24621: pantaisiin korvaamaan Suomen korkeatasoisin markan määrärahan Vapon Haukinevan 24622: turpeen käytännön jalostamisesta hankittu tie- laitosten yhteyteen rakennettavan turve- 24623: tous, olisi se suuri menetys maamme turvetekno- teknologian ja turvekemian tutkimuskes- 24624: logiselle ja turvekemialliselle taitotiedolle. kuksen rakentamista varten. 24625: 24626: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 24627: 24628: Helge Saarikoski Aapo Saari 24629: 670 1986 vp. 24630: 24631: Raha-asia-aloite n:o 605 24632: 24633: 24634: 24635: 24636: Sasi: Määrärahan osoittamisesta Aitovuoren-Teiskon tien peruspa- 24637: rantamiseen 24638: 24639: 24640: Eduskunnalle 24641: 24642: Aitovuoren-Teiskon tie on erityisesti Sorilan tellen siirtyessä laajojen viheralueiden ympäröi- 24643: Teiskon osuudelta liikennemääriinsä nähden mille taajama-alueille tien varressa. 24644: puutteellisessa kunnossa. Tie on vaarallisen kapea Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24645: varsinkin ottaen huomioon tiellä vilkkaasti liiken- taen, 24646: nöivän kevyen liikenteen. Keväisin tie on lähes lii- 24647: kennöimättömässä kunnossa roudan aiheuttaessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24648: tien kuoppaisuutta, josta voi ajaa vain hyvin hil- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 24649: jaisella nopeudella. Autokalustoa tien huonokun- 31. 24. 77 5 000 000 markkaa Aitovuo- 24650: toisuus rasittaa voimakkaasti. Tien käyttö tulee lä- ren-Teiskon (Tampere) tien perusparan- 24651: hivuosina kasvamaan Tampereen asutuksen vähi- nuksen aloittamiseen. 24652: 24653: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 24654: 24655: Kimmo Sasi 24656: 671 24657: 1986 vp. 24658: 24659: Raha-asia-aloite n:o 606 24660: 24661: 24662: 24663: 24664: Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen yliopistollisen kes- 24665: kussairaalan laajennukseen 24666: 24667: 24668: Eduskunnalle 24669: 24670: Vuonna 1977 tehdyn päätöksen mukaan olisi valtakunnallisesti ja tässä suhteessa on Tampereen 24671: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan laajen- yliopistollisen keskussairaalan vastuualue jo sel- 24672: nushanke tullut aloittaa jo vuonna 1981. Laajen- västi jäljessä. 24673: nushanke on viimeksi valtakunnallisissa suunni- Edellä olevan perusteella ja mikäli varoja Tam- 24674: telmissa terveydenhuollon järjestämisestä vuosina pereen yliopistollisen keskussairaalan laajennus- 24675: 1986-90 hyväksytty aloitettavaksi vuonna 1986. hankkeen aloittamiseksi ei myönnettäisi jo jossa- 24676: Hanke on kuitenkin jälleen lykkäytynyt, kun kin tämän vuoden lisätalousarvioista, mitä pidäm- 24677: määrärahoja hanketta varten ei osoitettu vuoden me ensisijaisen välttämättömänä, ehdotamme, 24678: 1986 valtion tulo- ja menoarviossa. 24679: Kuten edellä kerrottukin osoittaa, on laajen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24680: nushanke ja sen pikainen toteuttaminen välttä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 24681: mätöntä leikkausjonojen kurissa pitämiseksi ja 33.79.31 25 000 000 markkaa Tampe- 24682: keskussairaalan miljoonapiirin terveydenhuollon reen yliopistollisen keskussairaalan laajen- 24683: tason säilyttämiseksi. Tärkeänä on pidettävä myös nushankkeen aloittamiseen. 24684: terveydenhuollon palvelujen yhdenvertaisuutta 24685: 24686: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 24687: 24688: Kimmo Sasi Tuulikki Petäjäniemi Helena Pesola 24689: Reijo Lindroos Sampsa Aaltio Ulla-Leena Alppi 24690: Mikko Kuoppa Matti Maijala Vieno Eklund 24691: 672 24692: 1986 vp. 24693: 24694: Raha-asia-aloite n:o 607 24695: 24696: 24697: 24698: 24699: Savolainen: Määrärahan osoittamisesta Lempäälän, Toijalan ja Val- 24700: keakosken vedenjakelun järjestämiseen 24701: 24702: 24703: Eduskunnalle 24704: 24705: Jo vuonna 1975 valmistui vesihallituksen, Tam- Nykyisen vedenottopaikan kuormittuneisuu- 24706: pereen ja Helsingin vesipiirien, Tampereen seutu- den vuoksi Toijalan kaupunki tulee ottamaan kai- 24707: kaavaliiton, Lempäälän, Pirkkalan ja Viialan kun- ken tarvitsemansa talousveden eli 3 300 kuutio- 24708: tien, Toijalan kauppalan ja Valkeakosken kau- metriä/vuorokausi Mallasvedestä. Lempäälän 24709: pungin yhteistyön tuloksena vedenhankinnan kunnan lisätarve on 1 000 kuutiometriä/vuoro- 24710: yleissuunnitelma mainittujen kuntien alueille. kausi ja Valkeakosken kaupungin 800 kuutiomet- 24711: Monien vuosien valmistelu- ja suunnittelutyön riä/ vuorokausi. 24712: tuloksena hyväksyttiin vuoden 1984 lopulla yhtei- Eduskunnan käsitellessä vuoden 1986 tulo- ja 24713: sen vedenhankinnan järjestämistä koskeva sopi- menoarvioesitystä on valtiovarainvaliokunnan 24714: mus, jonka mukaan raakavesi otetaan Valkeakos- mietintöön kirjattu lausuma, jossa kiirehditään 24715: ken yläpuolisesta Mallasvedestä. Kuntien yhteis- erityisesti Lempäälän, Toijalan ja Valkeakosken 24716: lautakunta aloitti toimintansa ja yksityiskohtainen vesihuollon järjestämistä. 24717: tekninen suunnittelu käynnistettiin ja on nyttem- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit- 24718: min saatu valmiiksi. taen, 24719: Yhteislautakunnan toimesta on pyydetty vesi- 24720: hallitusta osallistumaan valtion vesihuoltotyönä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24721: vedenjakelujärjestelmän rakentamiseen. Hank- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 24722: keella on erityisesti Toijalan kaupungin raakavesi- 30.40. 77 2 400 000 markan määrärahan 24723: ongelmien vuoksi kiire. Se sisältyy maa- ja metsä- Lempäälän, Totjalan ja Valkeakosken ve- 24724: talousministeriön KTS-suunnitelmaan vuosille denjakeluhankkeen aloittamiseksi valtion 24725: 1986-89. Tarkistetut kokonaiskustannukset on vesihuoltotyönä. 24726: arvioitu 30,4 milj. markaksi, josta valtion osuus 24727: on 9,6 milj. markkaa. 24728: 24729: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 24730: 24731: Lea Savolainen 24732: 1986 vp. 673 24733: 24734: Raha-asia-aloite n:o 608 24735: 24736: 24737: 24738: 24739: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun ala-asteelle 24740: tehtävään äänidiasarjaan alkoholin ja tupakan vaaroista 24741: 24742: 24743: Eduskunnalle 24744: 24745: Talousvaliokunta on mietinnössään n:o 16/ tiuskirjoitusten yhteydessä ilmaiseksi kyseinen ää- 24746: 1985 vp. korostanut valistus-, ohjaus- ja neuvon- nidiasarja. Äänidiasarjan tuottaminen 3 000 kou- 24747: tatoiminnan merkitystä ja pitää asennekasvatusta lulle maksaa noin 600 000 markkaa (ä 200 mk). 24748: pitkällä aikavälillä tehokkaimpana keinona alko- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 24749: holista aiheutuvien haittojen ehkäisemisessä. Va- nioittavasti, 24750: listus on pyrittävä yhtenäistämään ja saamaan se 24751: kattavaksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24752: Raittiuskasvatusliitto on tuottamassa ala-asteen 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 markan 24753: kouluja varten uutta äänidiasarjaa tupakan ja al- arviomäärärahan käytettäväksi peruskou- 24754: koholin !vaaroista. Äänidiasarja käsittelee riippu- lun ala-asteelle alkoholin ja tupakan vaaro- 24755: vuutta oppilaita kiinnostavalla tavalla. ja käsittelevän äänidiasarjan tuottamisesta 24756: Raittiuskasvatusliiton tarkoituksena on jakaa jo- aiheutuviin kustannuksiin. 24757: kaisen peruskoulun ala-asteelle vuoden 1987 rait- 24758: 24759: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 24760: 24761: Jouko Skinnari Sakari Knuuttila 24762: 24763: 24764: 24765: 24766: 85 260148U 24767: 674 1986 vp. 24768: 24769: Raha-asia-aloite n:o 609 24770: 24771: 24772: 24773: 24774: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Nastolan Kanervan koulun ra- 24775: kentamiseen 24776: 24777: 24778: Eduskunnalle 24779: 24780: Kanervan koulun laajennus- ja saneeraushanke välittömään läheisyyteen uudelle alueelle 82 kpl. 24781: on ollut vireillä Nastolassa jo pitkään. Kunnanval- Edellä mainittujen alueiden väestönlisäys Kaner- 24782: tuusto on tehnyt siitä yksimielisiä päätöksiä ja van koulupiiriin on maksimissaan 520 asukasta, 24783: esittänyt opetusministeriölle rakennusluvan saa- mikä merkitsee sitä, että alueelle tulee 67 perus- 24784: mista. Investointiohjelmassa koulun saneeraus- ja kouluikäistä lasta. Pysyvien koulutilojen tarpeen 24785: laajennushanke sijoitetaan vuosille 1986-1987. määrittelyperusteiden mukaan vastaavat luvut 24786: Kanervan koulun oppilasmäärä oli v. 1983 125 ovat 440 asukasta ja 35 oppilasta. Kun ottaa huo- 24787: (5 opettajaa). 1984 oppilaita oli 135 (6 opettajaa) mioon em. alueiden lisäksi tapahtuvan muun täy- 24788: ja 1985 oppilaita 143 (opettajia 6). Koulu on ra- dennysrakennustoiminnan kyseessä olevan koulu- 24789: kennettu kolmiopettajaiseksi. piirin alueella ja sen välittömässä läheisyydessä 24790: Ottaen huomioon Rakokiven koulun nykyisen Turranmetsässä, on Kanervan koulun pysyvien 24791: tilanahtauden sekä Uudenkylän koulun kunnon toimitilojen mitoitusperusteiksi otettu 150 oppi- 24792: ja oppilasmäärän, Kanervan koulu saneerataan ja lasta. 24793: rakennetaan kuusiopettajaiseksi kouluksi vuosina Kanervan koulun saneeraus- ja lisärakennustar- 24794: 1986-1987. ve on yhteensä 750m 2 , ja kokonaiskustannusarvio 24795: Kanervan koulupiirin alueella olevalle Tamme- 5,5 milj. markkaa vuoden 1986 hintatasossa. 24796: lan rakennuskaava-alueelle on rakennettu ja ra- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24797: kennetaan pääosa kunnan omakotitalotuotannos- taen, 24798: ta vuosina 1982-1985. Yhteensä 71 tonttia käsit- 24799: tävä alue on pääosin aravalainoitettua asuntotuo- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24800: tantoa. Samoin Kanervan koulun välittömään lä- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 24801: heisyyteen on rakennettu vuodesta 1982 lukien ri- markkaa Nastolan Kanervan koulun ra- 24802: vitaloasuntoja keskimäärin 15 asunnon vuosivauh- kentamz'seksi. 24803: dilla, yhteensä näitä rivitaloasuntoja tulee koulun 24804: 24805: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 24806: 24807: Jouko Skinnari 24808: 1986 vp. 675 24809: 24810: Raha-asia-aloite n:o 610 24811: 24812: 24813: 24814: 24815: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lahden kirjastotalon suunnitte- 24816: lun ja rakennustöiden käynnistämiseksi 24817: 24818: 24819: Eduskunnalle 24820: 24821: Kirjastotalosta on Lahdessa puhuttu vuodesta set välineet antavat mahdollisuuden käyttää hy- 24822: 1909 lähtien. Lahden pääkirjasto on tällä hetkellä väksi valtakunnallisia tietokantoja. Myös elinkei- 24823: hajasijoitettu kolmeen pisteeseen. Aivan lähiai- noelämälle tästä on tulevaisuudessa hyötyä. 24824: koina joudutaan toiminta siirtämään vielä neljän- Kirjastotalon arkkitehtikilpailu pidettiin vuon- 24825: teen paikkaan. Suurin hankaluus aiheutuu per- na 1983. Uuden kirjastotalon kustannusarvio on 24826: heille, jotka eivät voi tulla yhdessä kirjastoon, sa- noin 55 milj. mk. Kaupungin suunnitelmissa kir- 24827: moin liikuntaesteisille. jastotalon rakentamisen aloittaminen on varmis- 24828: Kirjasto on vilkkaimmin käytetty laitos Lahden tettu vuodelle 1987. Tätä ennen suunnitelmat on 24829: kulttuurielämässä. Pääkirjaston nykyisissä tiloissa saatava mahdollisimman pitkälle, mikä edellyttäi- 24830: käy päivittäin yli 2 500 henkeä. Tämä merkitsee si valtion varaavan jo vuoden 1987 budjettiin 5 24831: vuodessa noin 750 000 kävijää. milj. markkaa aiotun rakentamisaikataulun to- 24832: Kirjaston palvelut ovat halpoja. Vuonna 1983 teuttamiseksi. 24833: maksoi yksi kirjalaina 6,6 markkaa, mistä kaupun- Edellä olevan perusteella ehdotan, 24834: gin osuudeksi tuli 3,1 markkaa. Lahden kirjasto 24835: on toiminnaltaan dynaaminen. Kirjasto pyrkii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24836: vastaamaan tietoyhteiskunnan asettamaan haas- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 24837: teeseen kehittämällä mm. atk-pohjaista tiedonha- 29.56.31 5 000 000 markkaa Lahden 24838: kua. Tiedonsaannin merkitys tulee tulevaisuudes- uuden kirjastotalon suunnittelun ja raken- 24839: sa vielä korostumaan. Tällä hetkellä uudet tekni- nustöiden käynnistämiseksi. 24840: 24841: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 24842: 24843: Jouko Skinnari 24844: 676 1986 vp. 24845: 24846: Raha-asia-aloite n:o 611 24847: 24848: 24849: 24850: 24851: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Kosken Hl. kuntakeskuksen si- 24852: sääntuloteiden ja valtatien n:o 12 risteysten valaisemiseen ja lii- 24853: kennejärjestelyihin 24854: 24855: Eduskunnalle 24856: 24857: Kosken Hl. kuntakeskus on valtatien n:o 12 Hl. liittymät 1,18 miljoonaa markkaa ja kevyen 24858: varressa. Kuntakeskuksen pääväylä, joka yhtyy liikenteen väylät 3,02 miljoonaa markkaa. Kunta 24859: valtatiehen kahdesti, on entinen \altatie ja sitä on laadittanut kevyen liikenteen väylästöstä tie- 24860: käyttää päivittäin mm. 70 julkisen liikenteen vuo- suunnitelman, johon liittyy erityinen ympäristö- 24861: roa. Keskivuorokausiliikenne on 730 autoa. Valta- suunnitelma. Nykyiset sisääntuloteiden liittymät 24862: tien n:o 12 vastaava liikennemäärä kirkonkylän vt 12:sta ovat hyvin vaaralliset, koska niitä ei ole 24863: kohdalla on 3 150 autoa. Kuntakeskuksen päätien varustettu kääntymiskaistoilla ja niistä puuttuu 24864: ja valtatien risteyksien liikenneturvallisuus on valaistus. 24865: heikko. Risteykset ovat valaisematta ja kääntymis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24866: kaistat valtatieltä puuttuvat. Toisen risteyksen taen, 24867: kautta valtatien poikki kulkee Hyväneulan ala- 24868: asteen oppilaiden päivittäinen koulutie. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24869: Kosken Hl:n sisääntuloteiden liittymien (vt 12) 1987 tulo- ja menoarvioon 4 200 000 mar- 24870: ja kevyen liikenteen väylien rakentamissuunnitel- kan määrärahan Kosken Hl. (vt 12) kevyen 24871: ma on ollut vireillä jo useita vuosia. Hämeen pii- liikenteen väylien ja sisääntuloteiden liit- 24872: rin tienpito-ohjelman mukaan hankkeet toteutet- tymien toteuttamiseen. 24873: taisiin 1987 seuraavasti: valtatien n:o 12 Kosken 24874: 24875: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 24876: 24877: Jouko Skinnari 24878: 677 24879: 1986 vp. 24880: 24881: Raha-asia-aloite n:o 612 24882: 24883: 24884: 24885: 24886: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Levannon-Asikkalan tien 24887: suunnitteluun ja rakentamiseen 24888: 24889: 24890: Eduskunnalle 24891: 24892: Seudullisista teistä pidetään tärkeänä maantien hanke on Hämeen piirin vuoteen 2000 ulottuvassa 24893: n:o 295 (Levanto-Koski Hl.-Asikkala) rakenta- tienpito-ohjelmassa ja on mainittu hankkeen Le- 24894: mista. Kyseinen hanke on tieosuudella Levanto vanto-Huljala tiesuunnitteluohjelmassa vuosille 24895: -Koski Hl. Hämeen piirin pitkäntähtäimen 1986-88. 24896: suunnitelman luonnoksessa ajoitettu vuosille Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24897: 1990-91. Rakentaminen tulisi aloittaa välillä taen, 24898: Levanto-Järvelä mahdollisimman nopeasti. Ky- 24899: seisellä tieosuudella ovat liikennemäärät viime että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24900: vuosina voimakkaasti lisääntyneet ja Koskisen sa- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar- 24901: han ja Nesteen raskaan liikenteen hoitaminen on kan määrärahan Levannon-}ärvelän tie- 24902: kyseisellä tieosuudella hyvin hankalaa ja toisaalta osuuden perusparantamiseen. 24903: liikenneturvallisuuden kannalta vaarallista. Tie- 24904: 24905: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 24906: 24907: Jouko Skinnari 24908: 678 1986 vp. 24909: 24910: Raha-asia-aloite n:o 613 24911: 24912: 24913: 24914: 24915: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Tiirismaan kansanterveystyön 24916: kuntainliiton toimitilojen laajentamiseen 24917: 24918: 24919: Eduskunnalle 24920: 24921: Tiirismaan terveyskeskuksessa terveydenhuol- lityöntekijän, 2 terveyskeskusavustajan ja laitos- 24922: lon kehittämistarpeeseen vaikuttaa suuresti jatku- apulaisen (Koski Hl.) viran perustamista. Yhteen- 24923: vasti kasvava väestö. Tilastokeskuksen ennusteen sä vuonna 1986 tarvitaan 10 uutta virkaa. 24924: mukaan kuntainliiton koko väestö kasvaa vuoden Tarvittavat henkilöstölisäykset eivät voi toteu- 24925: 1983 lopun 25 380 asukkaasta vuoteen 1990 men- tua ilman eräiden toimitilojen laajentamista. Ny- 24926: nessä yli 27 300 asukkaaseen. Kasvu on täten viisi- kyisissä toimitiloissa ei ole oleellisia mahdolli- 24927: vuotiskaudella lähes 2 300 asukasta. Samassa ajan- suuksia lisätä toimintaa. Rakentamisohjelmassa 24928: jaksossa yli 65-vuotiaitten määrä kasvaa noin esitetäänkin Järvelän terveysaseman laajennusta 24929: 2 800:sta yli 3 000 asukkaaseen. Työikäisen väes- (kokonaiskustannus 990 000 mk), toimintatera- 24930: tön maara kasvaa lähes 16 900:sta lähes piatilat (350 000 mk), poliklinikkatilojen muutos, 24931: 18 500:een. Alle 14-vuotiaiden määrä kasvaa lä- Salpakangas (650 000 mk), avohoito- ja toimisto- 24932: hes 5 400:sta yli 5 800:aan. Yli 65-vuotiaan väes- tilojen laajennus, Salpakangas (4,2 milj. mk) ja 24933: tön suhteellinen osuus Koskella Hl. ja Kärkölässä psykiatrineo päiväsairaala (1 milj. mk). Näiden 24934: on selvästi suurempi kuin Hollolan kunnassa. rakennuskohteiden valtionosuus olisi yhteensä 3,3 24935: Tiirismaan terveyskeskuksen tulee suunnittelus- milj. markkaa. 24936: sa ottaa huomioon kasvava pitkäaikaissairaiden ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24937: vanhusten määrä kehittämällä omaa toimintaansa taen, 24938: ja erityisesti avoterveydenhuoltoa. Tämä edellyt- 24939: tää vuonna 1986 perustettavaksi terveyskeskuslää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24940: kärin, sairaanhoitajan (Salpakankaan terveysase- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 300 000 24941: man lääkärien vastaanotto), terveydenhoitajan markkaa Tiirismaan kansanterveystyön 24942: (neuvolatoiminta), 2 apuhoitajan (kotisairaanhoi- kuntainliiton toimitilojen laajentamiseen 24943: to ja Kosken Hl. sairaala), puheterapeutin, sosiaa- }ärveliissii ja Salpakankaalla. 24944: 24945: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 24946: 24947: Jouko Skinnari 24948: 679 24949: 1986 vp. 24950: 24951: Raha-asia-aloite n:o 614 24952: 24953: 24954: 24955: 24956: Skön: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelukoulun perustami- 24957: seksi Pieksämäelle 24958: 24959: 24960: Eduskunnalle 24961: 24962: Maaliskuussa 1983 mietintönsä jättänyt parla- mahdollistava laaja rautattensteys- Ja ratapiha- 24963: mentaarinen väestönsuojelukomitea esitti mm., alue sekä Naarajärven pienkenttä. 24964: että väestönsuojelukoulutusta tulisi lisätä ja tehos- - Aluehälytyskeskuksen sijaintikunta. 24965: taa muodostamaila liikkuvia kouluttajaryhmiä se- - Hankkeelle on tarjolla useita sijoitusvaih- 24966: kä tutkimalla mahdollisuuksia perustaa pysyviä toehtoja, jotka kaupunki järjestäisi korvauksetta 24967: koulutuskeskuksia esimerkiksi Keski-Suomeen. (tontti ja kunnallistekniikka). Tarvittaessa kau- 24968: Pieksämäen kaupunki on kiinnostunut väestön- punki rakentaisi tilat valtion viranomaisten hyväk- 24969: suojelukoulutuskeskuksen perustamisesta Pieksä- symien suunnitelmien mukaan. 24970: mäelle. Hankkeen paikkakunnalle saamisen tuek- - Uusien pysyvien työpaikkojen saaminen 24971: si on kaupunki tuonut esiin mm. seuraavia perus- paikkakunnalle varsinkin, kun Valtionrautateiden 24972: teita: palveluksessa oleva henkilökunta jatkuvasti vähe- 24973: - Pieksämäen kaupungin maantieteellinen si- nee tulevina vuosina. 24974: jainti keskellä Suomea. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24975: - Erinomaiset rautatie- ja maantieyhteydet jo- taen, 24976: ka suuntaan sekä lentoyhteydet Varkauden lento- 24977: kentältä (maakuljetus 40 km). että Eduskunta ottaisi valtz'on vuoden 24978: - Keskiasteen kaupunkikeskuksen tarjoamat 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 24979: monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut sekä 26.80.74 10 000 000 markkaa väestön- 24980: viihtyisä luonnonläheinen elinympäristö. suojelukoulun suunnittelemiseksi sekä to- 24981: - Todelliset koulutus- ja harjoitteluolosuhteet teutuksen alkurahoitukseksi Pieksämäelle. 24982: 24983: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 24984: 24985: Pentti Skön 24986: 680 1986 vp. 24987: 24988: Raha-asia-aloite n:o 615 24989: 24990: 24991: 24992: 24993: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen varavankilan 24994: suunnitteluun 24995: 24996: 24997: Eduskunnalle 24998: 24999: Valtioneuvosto on syksyllä 1980 tehnyt periaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25000: tepäätöksen Haapamäen varavankilan rakentami- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 25001: sesta, mikä korvaisi osittain Haapamäen taajaman markkaa Haapamäen varavankzlan suun- 25002: työpaikkamenetystä. Rakennussuunnittelu edel- nittelua varten. 25003: lyttää kuitenkin erillisen suunnittelumäärärahan 25004: osoittamista varavankilaa varten. 25005: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25006: nioittavasti, 25007: 25008: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 25009: 25010: Pentti Skön Urho Pohto 25011: 1986 vp. 25012: 681 25013: 25014: Raha-asia-aloite n:o 616 25015: 25016: 25017: 25018: 25019: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisenä rahoitusavustuksella 25020: Savonlinnalie 25021: 25022: 25023: Eduskunnalle 25024: 25025: Savonlinnan kaupunki ja sen ympäristökunnat alueelle. Sisävesikalatalouden järkevällä käynnis- 25026: kamppailevat vakavan työttömyyden kanssa. Yli tämisellä luotaisiin uusia ansiomahdollisuuksia 25027: 10 prosentin työttömyysluvut pakottavat alueen koko maatakin silmällä pitäen. 25028: ihmiset katsomaan syvästi huolestuneina tulevai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 25029: suuteen, jota ei ole, ellei valtiovalta ojenna autta- taen, 25030: vaa kättä uusien työpaikkojen luomiseksi tälle ta- 25031: lousalueelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25032: Näistä syistä Savonlinnan kaupunki tarvitsee ra- 1987 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark- 25033: hoitusavustusta, jota on myönnetty kunnille. kaa Savonlinnan kaupungille kuntien ylei- 25034: Tätä avustusta tarvittaisiin erityisesti kalanjalos- senä rahoitusavustuksena. 25035: tusteollisuuden luomiseksi tälle vesistörikkaalle 25036: 25037: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25038: 25039: Pentti Skön Urho Pohto 25040: 25041: 25042: 25043: 25044: 86 260148U 25045: 682 1986 vp. 25046: 25047: Raha-asia-aloite n:o 617 25048: 25049: 25050: 25051: 25052: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston fysiikan 25053: laitoksen uuden kiihdytinhallin rakentamiseksi 25054: 25055: 25056: Eduskunnalle 25057: 25058: Fysiikan laitoksen keskeinen tutkimuskohde Jy- missuunnitelmaa valmistellaan. Syklotronin kus- 25059: väskylän yliopistossa on ydinfysiikka. Laitos on tannusarvio on 42 000 000 markkaa ja rakennuk- 25060: maassamme ydinfysiikan tutkimuksen keskus, ja sen 17 000 000 markkaa, ajoitustavoitteena vuo- 25061: sen tutkimukset ovat kansainvälisesti varsin arvos- det 1987-1991. 25062: tettuja. Fysiikan laitoksella vuonna 1975 käyttöön Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25063: otettu syklotroni on suorituskyvyltään vaatima- nioittavasti, 25064: ton, ja sen tieteellinen käyttöikä alkaa olla ohi. 25065: Suomen Akatemian asettaman suomalaisen ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25066: keellisen ydin- ja hiukkasfysiikan kansainvälinen 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 25067: arviointiryhmä on käsitellyt hanketta ja antanut markkaa Jyväskylän yliopiston fyszikan lai- 25068: siitä myönteisen lausunnon. toksen uuden kiihdytinhallin rakentami- 25069: Suunnitelma suprajohtavasta syklotronista on sen aloittamiseen. 25070: valmis ja myös kiihdytinhallirakennuksen perusta- 25071: 25072: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 25073: 25074: Pentti Skön Urho Pohto 25075: 1986 vp. 683 25076: 25077: Raha-asia-aloite n:o 618 25078: 25079: 25080: 25081: 25082: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston kemian 25083: laitoksen toimitilojen rakentamiseksi 25084: 25085: 25086: Eduskunnalle 25087: 25088: Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella ei ole osoittamisen jälkeen. Rakentamisen ajoitustavoit- 25089: erityisesti sen tutkimus- ja koulutustarpeisiin teena ovat vuodet 1987-1989 ja hankkeen kus- 25090: suunniteltuja tiloja, vaan se toimii huonokuntoi- tannusarvio on noin 42 000 000 markkaa. 25091: sissa vuokratiloissa. Koko Jyväskylän yliopistosta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25092: vuokratiloissa toimii lähes 25 %, kun valtakun- nioittavasti, 25093: nallinen keskiarvo jää alle 10 % :n. Luonnontie- 25094: teissä käytettävissä olevat tilat jäävät selvästi kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25095: tämislainsäädännön miniminormien alle. 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 25096: Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen perusta- markkaa Jyväskylän yliopiston kemian lai- 25097: mis- ja esisuunnitelmat ovat valmiit, ja rakennus- toksen rakennussuunnitteluun ja rakenta- 25098: suunnittelu voidaan aloittaa välittömästi varojen misen aloittamiseen. 25099: 25100: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 25101: 25102: Pentti Skön Urho Pohto 25103: 684 1986 vp. 25104: 25105: Raha-asia-aloite n:o 619 25106: 25107: 25108: 25109: 25110: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Palokan koulun lisära- 25111: kennuksen rakentamiseksi Jyväskylän mlk:ssa 25112: 25113: 25114: Eduskunnalle 25115: 25116: Jyväskylän maalaiskunnan Keski-Palokan kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25117: lun oppilasmäärät ovat kasvaneet ennustettua no- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 25118: peammin ja kasvu näyttää yhä kiihtyvän. Koulun markkaa Jyväskylän maalaiskunnan Keski- 25119: tämänhetkiset tilat ovat riittämättömät nykyiselle Patakan koulun lisärakennuksen rakenta- 25120: oppilasmäärälle, ja näin ollen kouluun tarvitaan misen aloittamiseen. 25121: lisätilaa. 25122: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25123: nioittavasti, 25124: 25125: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 25126: 25127: Pentti Skön Urho Pohto 25128: 685 25129: 1986 vp. 25130: 25131: Raha-asia-aloite n:o 620 25132: 25133: 25134: 25135: 25136: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsänkosken peruskoulun pe- 25137: ruskorjaukseen 25138: 25139: 25140: Eduskunnalle 25141: 25142: Jämsänkosken kaupungissa on ollut vireillä jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25143: toistakymmentä vuotta hanke, jotta nykyinen 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 25144: Jämsänkosken peruskoulu saatettaisiin vastaa- markkaa ]ämsänkosken peruskoulun lisä- 25145: maan nykyaikaiselle peruskoulu- ja lukioraken- rakennus- ja muutostöihin. 25146: nukselle asetettavia vaatimuksia. Kouluun tarvi- 25147: taan mm. lisärakennus. 25148: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25149: nioittavasti, 25150: 25151: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 25152: 25153: Pentti Skön Urho Pohto 25154: 686 1986 vp. 25155: 25156: Raha-asia-aloite n:o 621 25157: 25158: 25159: 25160: 25161: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta sisäliikuntatilan rakentamiseen 25162: Kivijärven peruskoulun yläasteelle 25163: 25164: 25165: Eduskunnalle 25166: 25167: Kivijärven kunta on Keski-Suomen läänissä ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25168: noa kunta, josta puuttuvat kunnolliset sisäliikun- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 25169: tatilat. Näin ollen kunnassa on perusteltu tarve si- markkaa Kivtj"ärven kunnan sisåizikuntati- 25170: säliikuntatilan rakentamiselle, joka tulisi rakentaa lan rakentamiseen Kivijärven peruskoulun 25171: Kivijärven peruskoulun yläasteen yhteyteen. yläasteeJJe. 25172: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25173: nioittavasti, 25174: 25175: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 25176: 25177: Pentti Skön Urho Pohto 25178: 1986 vp. 687 25179: 25180: Raha-asia-aloite n:o 622 25181: 25182: 25183: 25184: 25185: Skön: Määrärahan osoittamisesta Haukivuoren pääkirjaston rakenta- 25186: miseksi 25187: 25188: 25189: Eduskunnalle 25190: 25191: Kouluhallitus on hyväksynyt Haukivuoren kun- tämätöntä, että Haukivuoren pääkirjaston raken- 25192: nan kirjastohankkeen toteuttamiseksi ohjelman nustöihin päästään heti ensi vuoden alussa. Hank- 25193: ensimmäisen vaiheen, jonka mukaan kirjastotilo- keen toteuttamista puoltaa myös Haukivuoren 25194: jen suuruudeksi tulee noin 300 neliömetriä. jatkuvasti heikkenevä työllisyystilanne. 25195: Hankkeen kustannusarvio on 1,6 miljoonaa mark- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25196: kaa. taen, 25197: Haukivuoren kirjaston rakentaminen on Mikke- 25198: lin läänin kirjastohankkeista ensimmäisellä sijalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25199: Koska kunnan nykyinen pääkirjasto, yhteistiloil- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 800 000 mar- 25200: taan vajaat 100 neliömetriä, on erittäin ahdas ja se kan määrärahan Haukivuoren pääkirjaston 25201: sijaitsee huonokuntoisessa rakennuksessa, on vält- rakentamista varten. 25202: 25203: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25204: 25205: Pentti Skön 25206: 688 1986 vp. 25207: 25208: Raha-asia-aloite n:o 623 25209: 25210: 25211: 25212: 25213: Skön rm.: Määrärahan osoittamisesta Toivakan kirjastotalon rakenta- 25214: miseen 25215: 25216: 25217: Eduskunnalle 25218: 25219: Uusien kirjastotilojen saaminen on viime vuosi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25220: na ollut vaikeaa. Valtion tulo- ja menoarvion nioittavasti, 25221: määrärahat ovat olleet pienet ja hankkeet ovat ka- 25222: sautuneet. Rahoitusjärjestelmän muutos osittain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25223: jälkirahoituksen suuntaan purkaa toivottavasti su- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 25224: maa. markkaa Toivakan kirjastotalon rakenta- 25225: Toivakan pääkirjasto sijaitsee nykyisellään 79 mzseen. 25226: m 2 käsittävässä huoneistossa, josta puuttuvat täy- 25227: sin varasto- ja sosiaalitilat. Kirjastoa ei ole voitu 25228: mitenkään kehittää tilanahtauden vuoksi. 25229: 25230: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 25231: 25232: Pentti Skön Urho Pohto 25233: 1986 vp. 689 25234: 25235: Raha-asia-aloite n:o 624 25236: 25237: 25238: 25239: 25240: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan maatalousoppilai- 25241: toksen rakentamiseen 25242: 25243: 25244: Eduskunnalle 25245: 25246: Pihtiputaan maatalousoppilaitoksen perusta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25247: missuunnitelma on hyväksytty 2.4.1985. Kone- ja nioittavasti, 25248: kalustohallin sekä koulutilan hankkimiseen on 25249: haettu työvoimaministeriön rahoitusta, mutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25250: muilta osin Pihtiputaan kunta pitää tärkeänä saa- 1987 tulo- ja menoarvioon 12 000 000 25251: da maatalousoppilaitoksen rahoitukseen varoja markkaa Pihtiputaan maatalousoppilai- 25252: valtion tulo- ja menoarviosta. Kunta pelkää ra- toksen rakentamiseen. 25253: kentamisen viivästyvän, ellei kyseisiä varoja voida 25254: myöntää. 25255: 25256: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 25257: 25258: Pentti Skön Urho Pohto 25259: 25260: 25261: 25262: 25263: 87 260148U 25264: 690 1986 vp. 25265: 25266: Raha-asia-aloite n:o 625 25267: 25268: 25269: 25270: 25271: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maatalousoppilai- 25272: toksen oppilasasuntolan rakentamiseen 25273: 25274: 25275: Eduskunnalle 25276: 25277: Keski-Suomessa ei ole maatalousalan opistoas- ri etenkin uuden koneopetuksen linjan alettua. 25278: teista koulutusta. Kun Keski-Suomen lääniin tai Tiloja tarvittaisiin kiireellisesti lisää noin 50 oppi- 25279: sen välittömään läheisyyteen tulee lähivuosina laalle. 25280: kolme uutta maatalousoppilaitosta, tulisi näiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25281: oppilaille tarjota jatkokoulutusmahdollisuus nioittavasti, 25282: omalla alueellaan eli Tarvaalan maatalousoppilai- 25283: toksessa Saarijärvellä, jossa on vanhin valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25284: omistama oppilaitos. 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 25285: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen oppilasasun- markkaa Tarvaalan maatalousoppilaitok- 25286: tolatarve on kuitenkin jo nykyisellään erittäin suu- sen oppilasasuntolan rakentamiseen. 25287: 25288: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 25289: 25290: Pentti Skön Urho Pohto 25291: 1986 vp. 691 25292: 25293: Raha-asia-aloite n:o 626 25294: 25295: 25296: 25297: 25298: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen kotitalousopet- 25299: tajaopiston opetustilojen rakentamiseen 25300: 25301: 25302: Eduskunnalle 25303: 25304: Jyväskylässä SIJaitsevan Keski-Suomen kotita- tämiselle, minkä vuoksi lisärakentaminen on vält- 25305: lousopettajaopiston oppilasmäärä tulee kasva- tämätöntä. 25306: maan huomattavasti. Opetustilat ovat ahtaat, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25307: epätarkoituksenmukaiset ja puutteelliset ja niitä nioittavasti, 25308: on jouduttu myös vuokraamaan. Vuokratilojen 25309: käyttö on vaikeaa oppilaitoksen sijainnin ja ope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25310: tuksen laaja-alaisuuden vuoksi. 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 25311: Opetustilojen tarve on merkittävä jo vuonna markkaa Keski-Suomen kotitalousopetta- 25312: 1986. Lisätilat ovat ehto uusien linjojen käynnis- jaopiston opetustilojen lisiirakentamiseen. 25313: 25314: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 25315: 25316: Pentti Skön Urho Pohto 25317: 1986 vp. 25318: 25319: Raha-asia-aloite n:o 627 25320: 25321: 25322: 25323: 25324: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Päijännemuseon uudisraken- 25325: nuksen rakentamiseksi Säynätsaloon 25326: 25327: 25328: Eduskunnalle 25329: 25330: Säynätsalon kunta suunnittelee kunnan kult- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25331: tuurihistoriallisen museon ja Päijänteen vesilii- nioittavasti, 25332: kenteen historiasta kertovan museon perustamista 25333: kunnan omistamalle maalle Päijänteen rantaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25334: Tarkoituksena on pystyttää uudisrakennus tätä 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 25335: Päijännemuseota vanen. Kyseistä hanketta on markkaa Päijännemuseon uudisrakennuk- 25336: mahdoton toteuttaa ilman valtion tukea. sen rakentamiseksi Säynätsalon kuntaan. 25337: 25338: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 25339: 25340: Pentti Skön Urho Pohto 25341: 693 25342: 1986 vp. 25343: 25344: Raha-asia-aloite n:o 628 25345: 25346: 25347: 25348: 25349: Skön: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen järvikalastusmuseon ra- 25350: kennusohjelman toteuttamiseksi 25351: 25352: 25353: Eduskunnalle 25354: 25355: Itä-Suomen järvikalastusmuseo on Kerimäen Museon toiminnan on toistaiseksi rahoittanut 25356: kunnan ylläpitämä erityismuseo, joka perustettiin lähes yksinomaan Kerimäen kunta. Vuosina 25357: vuonna 1982. Itä-Suomen järvikalastusmuseo on 1984-1988 on tarkoituksena toteuttaa museon 25358: kulttuuriekologinen museo, joka tallentaa sisäve- kokonaisrakennusohjelma, jonka tuloksena synty- 25359: sikalastukseen liittyvää aineistoa ja esineistöä ja vät museon uusi päärakennus, itäsuomalainen ka- 25360: tutkii kalastuksen ja muun yhteiskunnan suhteita lastajatila ja saneerattu Romu-Heikin talo hallin- 25361: menneisyydestä nykypäivään. Museon toimialuee- nollisiksi tiloiksi. Tällaista hanketta ei Kerimäen 25362: na on Itä-Suomi, ensisijaisesti Puruveden, Pyhä- kunta pysty yksin toteuttamaan. 25363: järven ja Pihlajaveden altaat. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 25364: Museoesineiden keruu on ollut käynnissä toista vasti, 25365: vuotta ja esineistöä on tällä hetkellä yli 400. Mu- 25366: seo sijaitsee Kerimäen kirkonkylässä Puruveden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25367: rannalla noin kahden hehtaarin alueella. Alueella 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 25368: ovat tällä hetkellä Kerimäen kotiseutumuseon ra- markkaa Itä-Suomen järvikalastusmuseon 25369: kennukset sekä ns. Romu-Heikin talo, jossa sijait- kokonaisrakennusohjelman toteuttamisek- 25370: sevat museon hallinnolliset toimitilat. Museossa SI. 25371: työskentelevät tällä hetkellä puolipäiväinen mu- 25372: seonhoitaja ja työllistämistuella palkattu kokopäi- 25373: vätoiminen museotekninen apulainen. 25374: 25375: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25376: 25377: Pentti Skön 25378: 694 1986 vp. 25379: 25380: Raha-asia-aloite n:o 629 25381: 25382: 25383: 25384: 25385: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Huoneteatterin toi- 25386: minnan tukemiseen 25387: 25388: 25389: Eduskunnalle 25390: 25391: Jyväskylän Huoneteatteri on maamme suurim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25392: pia ja vilkkaimmin toimivia harrastajateattereita. 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 markkaa 25393: Huoneteatteri toimii tällä hetkellä riittämättömis- Jyväskylän Huoneteatterin toiminnan tu- 25394: sä tiloissa ja sillä on taloudellisia vaikeuksia. Huo- kemiseen. 25395: neteatterin taiteellinen ja kulttuurivaikutus Jyväs- 25396: kylän seudulla on merkittävä, joten teatteria tuli- 25397: sikin tukea taloudellisesti. 25398: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25399: tavasti, 25400: 25401: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 25402: 25403: Pentti Skön Urho Pohto 25404: 1986 vp. 695 25405: 25406: Raha-asia-aloite n:o 630 25407: 25408: 25409: 25410: 25411: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Kannonkosken kansainvälisen 25412: nuoriso- ja leirikeskuksen toiminnan tukemiseen 25413: 25414: 25415: Eduskunnalle 25416: 25417: Kannonkaskeila toimivan kansainvälisen nuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25418: riso- ja leirikeskuksen toiminnan kehittämisen 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 25419: kannalta on erittäin tärkeää, että valtio vielä näin 29.91.51 30 000 markkaa Kannonkos- 25420: toiminnan alkuvaiheessa tukee leirikeskusta toi- ken kansainvälisen nuoriso- ja leirikeskuk- 25421: minnan jatkuvuuden takaamiseksi, koska vaki- sen toiminnan tukemiseen. 25422: naista henkilökuntaa ei ole vielä voitu palkata tar- 25423: peellisessa määrin. 25424: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25425: nioittavasti, 25426: 25427: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 25428: 25429: Pentti Skön Urho Pohto 25430: 696 1986 vp. 25431: 25432: Raha-asia-aloite n:o 631 25433: 25434: 25435: 25436: 25437: Skön: Määrärahan osoittamisesta Suomen Karateliitto ry:n toimin- 25438: nan tukemiseen 25439: 25440: 25441: Eduskunnalle 25442: 25443: Karate on Suomessa etenkin nuorten piirissä arvokilpailuihin. Karateliittoon kuuluvat seurat 25444: suurta suosiota saavuttanut kunto- ja kilpaurhei- ovatkin joutuneet suhteettoman paljon kustanta- 25445: lulaji. Suomalaiset ovat kansainvälisesti menesty- maan esimerkiksi joukkueiden ulkomaanmatkoja 25446: neet erinomaisesti karatessa viime vuosina: Suo- kansainvälisiin arvokilpailuihin, koska Karatelii- 25447: men tietotoimiston laskelmien mukaan karate oli tolla ei tähän ole ollut varoja. 25448: vuoden 1983 menestyksekkäin laji kansainvälisesti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 25449: mitattuna Suomessa. vasti, 25450: Suomen Karateliitto ry:llä on tällä hetkellä kui- 25451: tenkin vakavia taloudellisia vaikeuksia toiminnas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25452: saan. Liitolle on mm. palkattu kokopäivätoimi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 25453: neo valmennus- ja koulutuspäällikkö ja liiton tuli- 29.91.50 20000 markkaa Suomen Ka- 25454: si kustantaa joukkueita ulkomaille kansainvälisiin ratelzitto ry:n toiminta-avustukseksi. 25455: 25456: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25457: 25458: Pentti Skön 25459: 1986 vp. 697 25460: 25461: Raha-asia-aloite n:o 632 25462: 25463: 25464: 25465: 25466: Skön: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen Moottorikerho ry:n toi- 25467: minnan tukemiseen 25468: 25469: 25470: Eduskunnalle 25471: 25472: Pieksämäen kaupungissa ja maalaiskunnassa Moottorikerhon toiminta on ollut täysin omara- 25473: toimii Pieksämäen Moottorikerho ry. Moottoriker- hoitteista, eikä toiminta-avustusta ole yhteiskun- 25474: hon toiminta on ollut erittäin vilkasta ja ennen nalta saatu. Avustus käytettäisiin sosiaalitilojen 25475: kaikkea hyvän liikennekulttuurin luomiseksi nuo- rakentamiseen. 25476: risoa ohjaavaa. Tällä toiminnalla on kauaskantoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 25477: nen vaikutus, koska se vähentää liikennevahinkoja vasti, 25478: ja estää ihmishenkien menetyksiä. 25479: Pieksämäen Moottorikerhon tarkoituksena on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25480: edelleen kehittää opetus- ja harjoitusmahdolli- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 markkaa 25481: suuksia päällystämällä Paitasen soramontulla ole- Pieksämäen Moottorikerho ry:n toiminta- 25482: vat heikkokuntoiset radat, jotta ne täyttäisivät pe- avustukseksi. 25483: rusteelliselle opetukselle asetettavat vaatimukset. 25484: 25485: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25486: 25487: Pentti Skön 25488: 25489: 25490: 25491: 25492: 88 260148U 25493: 698 1986 vp. 25494: 25495: Raha-asia-aloite n:o 633 25496: 25497: 25498: 25499: 25500: Skön: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen NMKY:n toiminnan 25501: tukemiseen 25502: 25503: 25504: Eduskunnalle 25505: 25506: Pieksämäen kaupungissa ja sen ympäristökun- sia vaikeuksia, sillä pitkät pelimatkat verottavat 25507: nissa toimii Pieksämäen Nuorten Miesten Kristil- kukkaroa, koska linja-auto kulkuvälineenä mak- 25508: linen Yhdistys. saa paljon. Koska seuralla on myös II sarjan ja 25509: PieksämäenNMKY:ntoiminta on ollut vilkasta naisten pelejä sekä nuoret harrastusjoukkueet, 25510: ja ennen kaikkea nuorisoa oikeiden harrastusten niin toimintaan tarvitaan paljon rahaa. Harjoitus- 25511: piiriin ohjaavaa. Ensi kesänä on valtakunnallinen salimaksut ym. menot ovat vieneet seuran talou- 25512: tapahtuma Pieksämäellä. Pieksämäen NMKY den niin heikkoon tilaan, että sen tulisi saada ul- 25513: tunnetaan myös kansainvälisesti, sillä seura on kopuolista apua. Nykyisin yrittäjiltä tuleva ulko- 25514: osallistunut Eurooppa Cupiin ja sijoittunut aina puolinen tuki on vähäistä, koska pyytäjiä on pal- 25515: kolmen ensimmäisen joukkoon. Seura on kasvat- jon. 25516: tanut huippulentopalloilijoita edustamaan Suo- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 25517: mea maaotteluissa, ja kyseinen seura varsinaisesti vasti, 25518: nosti Suomen lentopallon huipulle. Seuralla on 25519: seitsemän perättäistä suomenmestaruutta, viimei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25520: sin vuodelta 1982. Nykyisin seura on vahvistunut 1987 tulo- ja menoarvioon 70 000 markkaa 25521: ja taistelee taas ensi vuonna mitaleista. Pieksämäen Nuorten Miesten Kristillisen 25522: Pieksämäen NMKY:llä on kuitenkin taloudelli- Yhdistyksen toiminta-avustukseksi. 25523: 25524: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25525: 25526: Pentti Skön 25527: 1986 vp. 699 25528: 25529: Raha-asia-aloite n:o 634 25530: 25531: 25532: 25533: 25534: Skön: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen nuorisoseurantalon toi- 25535: minnan tukemiseen 25536: 25537: 25538: Eduskunnalle 25539: 25540: Pieksämäen nuorisoseurantalo toimii alueen ih- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 25541: misten kokoontumis- ja ajanviettopaikkana. Tä- vasti, 25542: mä nuorisoseurantalo on viime vuosina ollut ta- 25543: loudellisissa vaikeuksissa varojen puutteen vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25544: Rahoituksen saaminen tälle talolle olisi erittäin 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 markkaa 25545: tärkeää, sillä se palvelee tasapuolisesti kaikkia toiminta-avustuksena Pieksämäen nuoriso- 25546: kansalaisryhmiä, minkä vuoksi yhteiskunnan tuli- seurantalolle. 25547: si tarjota apuaan. 25548: 25549: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25550: 25551: Pentti Skön 25552: 700 1986 vp. 25553: 25554: Raha-asia-aloite n:o 635 25555: 25556: 25557: 25558: 25559: Skön: Määrärahan osoittamisesta va:Ition viljavaraston laajentamiseksi 25560: Pieksämäellä 25561: 25562: 25563: Eduskunnalle 25564: 25565: Maassamme harjoitettu maatalouspolitiikka on me rakennetaan uusia tai laajennetaan jo olemassa 25566: johtanut siihen, että leipä- ja rehuviljan tuotanto olevia valtion viljavarastoja niin, että esimerkiksi 25567: on ollut jatkuvasti ulkomaisen tuonnin varassa. leipäviljavarastojen kapasiteetti riittää 2-3 vuo- 25568: Samanaikaisesti maailmanlaajuinen ydinsodan deksi. 25569: uhka vaanii kansakuntia, ja kriisitilanteen sattues- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 25570: sa mm. meillä Suomessa on vain muutamien kuu- 25571: kausien viljavarannot käytettävissä. Toimenpitei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25572: den tulisi tämä kokonaistilanne huomioon ottaen 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 25573: olla kiireellisiä. Myös työllisyystekijät tulisi tällöin markkaa Pieksämäen kaupungissa sijaitse- 25574: ottaa huomioon. van valtion viljavaraston laajentamista var- 25575: Kiireellinen ja tärkeä tehtävä on, että maaham- ten. 25576: 25577: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25578: 25579: Pentti Skön 25580: 1986 vp. 701 25581: 25582: Raha-asia-aloite n:o 636 25583: 25584: 25585: 25586: 25587: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta kalateiden rakentamisen suun- 25588: nitteluun Keski-Suomessa 25589: 25590: 25591: Eduskunnalle 25592: 25593: Keski-Suomessa on padottu runsaasti virtaavia koski, Äänekoski. Valtion vuoden 1987 tulo- ja 25594: vesiä rakentamatta kalateitä, eikä niitä ole aikoi- menoarvioon tulisi saada määräraha hankkeen 25595: naan kaikkiin kohteisiin edes vaadittu. Nykyään suunnitteluun. 25596: ymmärretään kalateiden välttämättömyys arvoka- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25597: lojen lisääntymiselle, kalataloudelle ja vesien vir- nioittavasti, 25598: kistyskäytölle. Keski-Suomen alueellisessa kalata- 25599: loussuunnitelmassa on kalatiet esitetty rakennet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25600: tavaksi seuraavassa tärkeysjärjestyksessä: Haapa- 1987 tulo- ja menoarvioon 500000 mark- 25601: koski, Kuhankoski, Hilmonkoski, Kärnänkoski ja kaa kalateiden rakentamisen suunnitte- 25602: Kyrönpuro, Pyhäkoski, Leuhunkoski, Hietaman- luun Keski-Suomessa. 25603: koski, Venekoski, Rutajoki, Arvajan reitti, Kallio- 25604: 25605: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 25606: 25607: Pentti Skön Urho Pohto 25608: 702 1986 vp. 25609: 25610: Raha-asia-aloite n:o 637 25611: 25612: 25613: 25614: 25615: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsänkosken-Kaipolan siir- 25616: toviemärin rakentamiskustannuksiin 25617: 25618: 25619: Eduskunnalle 25620: 25621: Jämsänjokilaakson vesiensuojelukysymyksiä on luonnontilaan. Jämsänkosken-Kaipolan siirto- 25622: tutkittu tavoitteena löytää mahdollisimman hyvä viemärihankkeen toteutus on suunniteltu tapah- 25623: ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu Jämsänkosken ja tuvaksi vuosina 1987-1989. 25624: Kaipolan metsäteollisuuslaitosten jätevesien käsit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25625: telemiseksi. Edullisin vesiensuojeluratkaisu olisi nioittavasti, 25626: Kaipolan ja Jämsänkosken tehtaiden jätevesien 25627: yhteiskäsittely ilmastetussa lammikossa kemikaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25628: lein täydennettyjen selkeytysten jälkeen. Näin ol- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 25629: len Jämsänkosken tehtaiden jätevedet johdettai- markkaa }ämsänkosken-Kaipolan szirto- 25630: siinJämsänjoen ohi, joka palautuisi siten nopeasti viemärin rakennuskustannuksiin. 25631: 25632: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 25633: 25634: Pentti Skön Urho Pohto 25635: 703 25636: 1986 vp. 25637: 25638: Raha-asia-aloite n:o 638 25639: 25640: 25641: 25642: 25643: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Konneveden tutkimusaseman 25644: majoitustilojen laajentamiseksi 25645: 25646: 25647: Eduskunnalle 25648: 25649: Konneveden tutkimusasema valmistui vuonna Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25650: 1982. Tutkimusasema ei kuitenkaan toteutunut nioittavasti, 25651: alkuperäisten suunnitelmien mukaan rahoitussyi- 25652: den vuoksi. Nyt on käytännössä ilmennyt, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25653: tutkimusaseman majoitustilat ovat riittämättömät 1987 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 25654: ja haittaavat näin ollen huomattavasti tutkimus- markkaa Konneveden tutkimusaseman 25655: aseman työtä. majoitustilojen laajentamiseen. 25656: 25657: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 25658: 25659: Pentti Skön Urho Pohto 25660: 704 1986 vp. 25661: 25662: Raha-asia-aloite n:o 639 25663: 25664: 25665: 25666: 25667: Skön: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 perusparantamiseksi 25668: välillä Kymijärvi-Mikkelin läänin raja 25669: 25670: 25671: Eduskunnalle 25672: 25673: Valtatiellä n:o 5 osuus Lahdesta Heinolaan ja ovat esittäneet liikenneministeriölle, että valtion 25674: siitä edelleen Lusiin on erittäin vaarallinen. Lu- ensi vuoden budjettiin otettaisiin 14 miljoonan 25675: kuisat liikenneonnettomuudet ja ihmishenkien markan määräraha tieosuuden Kymijärvi-Mik- 25676: menetykset valitettavalla tavalla osoittavat, että kelin läänin raja rakennustöiden aloittamiseksi. 25677: ko. väli on liikenneturvallisuuden kannalta kaik- Hanke tulisi aikaistaa siten, että ko. väli rakennet- 25678: kein riskialttein ja vaarallisin Helsingin ja Heino- taisiin valmiiksi vuosina 1987-1990 ja että Mik- 25679: lan välillä. Tästä syystä aiemmin on perustellusti kelin tiepiiri puolestaan tekisi oman osuutensa ra- 25680: suunniteltu, että väli Lahti-Heinola pitää raken- jalta Vierumäelle vuosina 1987-1989. Osuuden 25681: taa moottoriliikennetieksi ennen väliä Lahti- Kymijärvi-Mikkelin läänin raja kokonaiskustan- 25682: Mäntsälä. Valtion viranomaiset ovat kuitenkin nusarvio on 110 miljoonaa markkaa ja osuuden 25683: muuttaneet muutama vuosi sitten tässä suhteessa Mikkelin läänin raja-Vierumäki 30 miljoonaa 25684: kantaansa niin, että liikenneturvallisuuden kan- markkaa. Nykyisten erittäin pahojen liikenteellis- 25685: nalta vähemmän vaarallinen väli Lahti-Mäntsälä ten pullonkaulojen poistamiseksi ja liikennetur- 25686: rakennetaankin ensin. vallisuuden parantamiseksi on välttämätöntä, että 25687: Valtatien n:o 5 rakentaminen Lahden Kymijär- tieosuutta Vierumäki-Lusi ryhdyttäisiin rakenta- 25688: veltä pohjoiseen Hämeen ja Mikkelin läänin rajal- maan välittömästi sen jälkeen, kun moottorilii- 25689: le on Hämeen tiepiirin ohjelmissa merkitty vuosil- kennetie Vierumäelle saadaan valmiiksi. Kymi- 25690: le 1987-1990. Mikkelin tiepiirin tarkoituksena järven-Lusin tieosuus esitetään myös muutetta- 25691: on rakentaa omalta osaltaan jatko em. tieosuudel- vaksi moottoritieksi. 25692: le Vierumäelle asti nykysuunnitelmien mukaisesti Edellä olevilla perusteluilla ja toivoen määrära- 25693: valmiiksi vuosina 1989-1990. Tulevan moottori- hoja lisättäväksi myös ensi vuoden tulo- ja me- 25694: liikennetien kallein osuus Vierumäeltä Lusiin on noarvioon ehdotan kunnioittaen, 25695: vielä toimenpideohjelmiin merkitsemättä, mutta 25696: sisältyy kylläkin pitkän tähtäimen suunnitelmiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25697: vuosille 1990-2000. 1987 tulo- ja menoarvioon 14 000 000 25698: Monet seikat puoltavat kuitenkin viitostien ra- markan määrärahan valtatien n:o 5 raken- 25699: kentamisen kiirehtimistä. Niinpä Heinolan kau- tamis- ja parannustöiden aloittamiseksi vä- 25700: punki ja viimeksi Päijät-Hämeen Maakuntaliitto lillä Kymijärvi-Mikkelin läänin raja. 25701: 25702: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25703: 25704: Pentti Skön 25705: 1986 vp. 705 25706: 25707: Raha-asia-aloite n:o 640 25708: 25709: 25710: 25711: 25712: Skön: Määrärahan osoittamisesta sorapintaisten maanteiden paranta- 25713: miseksi Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin alueella 25714: 25715: 25716: Eduskunnalle 25717: 25718: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirille ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25719: myönnetty riittävässä määrin määrärahoja teiden 1987 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 25720: perusparantamiseen. Mikkelin läänin tieverkosto markkaa Mikkelin tie- ja vesirakennuspii- 25721: on sorapintaista vanhaa tiestöä ja vaatisi pikaisesti rille vanhojen sorapintaisien maanteiden 25722: peruskorjausta kymmenillä tieosuuksilla. perusparantamista varten. 25723: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 25724: vasti, 25725: 25726: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25727: 25728: Pentti Skön 25729: 25730: 25731: 25732: 25733: 89 2601480 25734: 706 1986 vp. 25735: 25736: Raha-asia-aloite n:o 641 25737: 25738: 25739: 25740: 25741: Skön: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 417 perusparantami- 25742: seen välillä Varpanen-Käävänkylä 25743: 25744: 25745: 25746: Eduskunnalle 25747: 25748: Maantie n:o 417 välillä Varpanen-Käävänkylä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25749: on erittäin heikkokuntoinen ja perusparannuksen 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 25750: piiriin kuuluva maantie. Määrärahojen puuttumi- 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien n:o 25751: nen on ollut esteenä suunnitelmien laatimiselle ja 417 suunnitteluun ja perusparantamisen 25752: perusparantamiseen ryhtymiselle. Hoitokustan- aloittamiseen vältllå' Varpanen-Kiiävän- 25753: nukset ovat korkeat siitä syystä, että tien kunto on kylä. 25754: erittäin heikko ja liikennemäärät ovat kasvaneet. 25755: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 25756: vasti, 25757: 25758: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25759: 25760: Pentti Skön 25761: 707 25762: 1986 vp. 25763: 25764: Raha-asia-aloite n:o 642 25765: 25766: 25767: 25768: 25769: Skön: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 641 parantamiseen 25770: välillä Hankasalmen kk-Ristilä 25771: 25772: 25773: Eduskunnalle 25774: 25775: Maantien perusparantaminen välillä Hankasal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25776: men kk-Ristilä on perusteltua aloittaa mahdolli- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 25777: simman pian jo työllisyyssyistä. Suunnitelmat on 31. 24. 77 3 000 000 markkaa maantien n:o 25778: jo laadittu TVL:n toimesta. 641 parantamiseen välillä Hankasalmen kk 25779: Edellä olevan perusteella ehdotan, -Ristilä. 25780: 25781: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25782: 25783: Pentti Skön 25784: 708 1986 vp. 25785: 25786: Raha-asia-aloite n:o 643 25787: 25788: 25789: 25790: 25791: Skön: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 641 parantamiseen 25792: välillä Ristilä-Nujula 25793: 25794: 25795: Eduskunnalle 25796: 25797: Maantien perusparantarninen välillä Ristilä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25798: Nujula Hankasalmen kunnassa on perusteltua 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 25799: aloittaa mahdollisimman pian työllisyys- ja liiken- 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien n:o 25800: neturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. 641 parantamiseen vältllä Risttlä-Nujula. 25801: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25802: taen, 25803: 25804: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25805: 25806: Pentti Skön 25807: 1986 vp. 709 25808: 25809: Raha-asia-aloite n:o 644 25810: 25811: 25812: 25813: 25814: Skön: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 659 perusparantami- 25815: seen Viitasaarella ja Vesaanolla 25816: 25817: 25818: Eduskunnalle 25819: 25820: Maantie n:o 659 muodostaa tieyhteyden Keski- piirin vuoden 1983 toimenpideohjelmassa suun- 25821: Suomen läänissä olevan Viitasaaren kunnan ja niteltu aloitettavaksi v. 1988. Mielestäni turvalli- 25822: Kuopion läänissä olevan Vesannon kunnan välil- suus- ja työllisyysnäkökohdat huomioon ottaen 25823: lä. Tie on välillä Kymönkoski-Kuopion läänin työ tulisi aloittaa jo v. 1987. 25824: raja vanhaa, mutkaista ja maastoa myötäilevää tie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25825: tä. Se on sorapintaista, huonosti ojitettua tietä, taen, 25826: jossa on useita liikenteellisesti erittäin vaarallisia 25827: kohtia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25828: Tietä käyttää normaalin liikenteen lisäksi pal- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 25829: jon raskas liikenne, koska tien vaikutusalueella on 31.24. 77 5 000 000 markkaa maantien n:o 25830: puiden pudotuspaikkoja. 659 perusparantamiseen Viitasaarella ja 25831: Tien perusparannus on TVL:n Keski-Suomen Vesannolla. 25832: 25833: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25834: 25835: Pentti Skön 25836: 710 1986 vp. 25837: 25838: Raha-asia-aloite n:o 645 25839: 25840: 25841: 25842: 25843: Skön: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6411 parantamiseen 25844: välillä Niemisjärvi-Piippaharju 25845: 25846: 25847: Eduskunnalle 25848: 25849: Maantien perusparantaminen välillä Niemis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25850: järvi-Piippaharju on perusteltua jo työllisyyssyis- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 25851: tä. Tie on erittäin heikkokuntoinen ja vaarallinen 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien 25852: mutkaisuuden ja mäkien vuoksi. n:o 6411 parantamiseen välillä Niemis- 25853: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- järvi-Piippaharju. 25854: taen, 25855: 25856: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25857: 25858: Pentti Skön 25859: 711 25860: 1986 vp. 25861: 25862: Raha-asia-aloite n:o 646 25863: 25864: 25865: 25866: 25867: Skön: Määrärahan osoittamisesta Liimattalan vanhan tien parantami- 25868: seen 25869: 25870: 25871: Eduskunnalle 25872: 25873: Liimattalan vanhan tien perusparannus on pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25874: rusteltua Metsä-Botnian jälkihoitona seutukun- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 25875: nalla olevan korkean työttömyyden vuoksi. Kun- 31. 24. 77 7 000 000 markkaa Lti'mattalan 25876: nan tärkeimmät matkailukohteet ovat kyseisen vanhan tien parantamiseen. 25877: tien varrella: Käpykolo, Taidekoti ja majoitustilat 25878: sekä paljon kesäasutusta ja omakotiasutusta. 25879: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25880: taen, 25881: 25882: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25883: 25884: Pentti Skön 25885: 712 1986 vp. 25886: 25887: Raha-asia-aloite n:o 647 25888: 25889: 25890: 25891: 25892: Skön: Määrärahan osoittamisesta Puntalan-Parkkilan maantien 25893: perusparantamiseksi Ristiinassa 25894: 25895: 25896: Eduskunnalle 25897: 25898: Puntalan-Parkkilan maantie alkaa Ristiinasta kin mitä pikimmin perusparantaa ja kestopäällys- 25899: valtatieltä n:o 13/15 ja päättyy Anttolan kunnan tää. 25900: Parkkilan kylässä kantatiehen n:o 62. Tien pituus Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25901: on 15 kilometriä. Nykyinen tie on huonokuntoi- taen, 25902: nen, vanha sorapäällysteinen tie. Tie on paikoit- 25903: tain erittäin huono liikenneturvallisuuden kan- ettå· Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25904: nalta, koska tien linjaus niin vaaka- kuin pystyta- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 25905: sossakin on vaihteleva sisältäen lyhyitä suoria ja markan määrärahan Puntalan-Parkktlan 25906: jyrkkiä, pienisäteisiä kaarteita. Tiellä on joka vuo- maantien perusparannustöiden aloittami- 25907: si kelirikkoaikana painorajoitus. Tieosuus tulisi- seksi Risttinan kunnassa. 25908: 25909: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25910: 25911: Pentti Skön 25912: 1986 vp. 713 25913: 25914: Raha-asia-aloite n:o 648 25915: 25916: 25917: 25918: 25919: Skön: Määrärahan osoittamisesta Säimenen-Rönkönvaaran paikal- 25920: listien perusparantamiseksi 25921: 25922: 25923: Eduskunnalle 25924: 25925: Rönkönvaaran paikallistie (Säimen-Rönkön- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 25926: vaara) n:o 15415 Savonrannan kunnassa tulisi vasti, 25927: perusparantaa lähimpien kolmen vuoden aikana. 25928: Tieosuuden parantaminen on aloitettu vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25929: 1985 lopulla työllisyysvaroin. Perusparantamisen 1987 tulo- ja menoarvioon 1500 000 mar- 25930: jälkeen tie tulee muuttaa maantieksi. kan määrärahan Säimenen-Rönkönvaa- 25931: Savonrannan kunnassa on työttömyysaste vaih- ran paikallistien perusparantamiseksi ja 25932: dellut 10 ja 22 % :n välillä eikä kunnassa ole suu- muuttamiseksi maantieksi. 25933: ria rakennushankkeita näköpiirissä. Määrärahan 25934: saaminen on välttämätöntä, jotta tietöitä ei tarvit- 25935: se keskeyttää. 25936: 25937: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25938: 25939: Pentti Skön 25940: 25941: 25942: 25943: 25944: 90 260148U 25945: 714 1986 vp. 25946: 25947: Raha-asia-aloite n:o 649 25948: 25949: 25950: 25951: 25952: Skön: Määrärahan osoittamisesta Äänekosken-Suolahden välisen 25953: kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 25954: 25955: 25956: Eduskunnalle 25957: 25958: Äänekoskelta Suolahteen johtavaa maantteta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25959: käyttää päivittäin useita satoja henkilöitä polku- taen, 25960: pyöräilemällä työmatkansa tai vapaa-ajan liikun- 25961: taa varten. Tiellä on vilkas autoliikenne, joka vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25962: rantaa pyöräilijöiden turvallisuutta. Pyöräilijöiden 1987 tulo- ja menoarvioon 900 000 mark- 25963: määrä taas kasvaisi, jos kevyen liikenteen väylä oli- kaa Äänekosken-Suolahden välisen ke- 25964: si rakennettu. Rakentamiseen ei ole olemassa tällä vyen liikenteen väylän rakentamiseen. 25965: hetkellä esteitä. 25966: 25967: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25968: 25969: Pentti Skön 25970: 1986 vp. 715 25971: 25972: Raha-asia-aloite n:o 650 25973: 25974: 25975: 25976: 25977: Skön: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakenta- 25978: miseksi Suolahdessa Nakertajasta Valmetin traktoritehtaalle 25979: 25980: 25981: Eduskunnalle 25982: 25983: Valmetin teollisuusalueen ja Teollisuuskylä II:n Mainituilla perusteilla kunnioittaen ehdotan, 25984: kautta Suolahdessa kulkee kantatie n:o 69. Tie- 25985: osalta on kaksi risteystä Suolahteen, toinen Kaura- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25986: ahossa ja toinen Sirkkahatjussa. Näihin risteyksiin 1987 tulo- ja menoarvioon 2 700 000 25987: olisi rakennettava kaistoitukset. Lisäksi liikenne- markkaa kevyen lizkenteen väylän rakenta- 25988: turvallisuuden parantamiseksi olisi rakennettava miseksi Suolahden Nakertajasta Valmetin 25989: jalankulku-pyörätie Nakertajasta Valmetin trakto- traktoritehtaalle ja Kaura-ahon ja Sirkka- 25990: ritehtaalle. harjun risteysalueiden lisäkaistojen raken- 25991: Suolahdessa ei ole ollut valtion työkohteita juu- tamiseen. 25992: ri lainkaan viime vuosien aikana. Niiden merkitys 25993: olisi erityisen suuri vatsinkin Metsä-Botnian jälki- 25994: hoitona. 25995: 25996: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 25997: 25998: Pentti Skön 25999: 716 1986 vp. 26000: 26001: Raha-asia-aloite n:o 651 26002: 26003: 26004: 26005: 26006: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra- 26007: kentamiseen välillä Huuha-Vaaliala Pieksämäen mlk:ssa 26008: 26009: 26010: Eduskunnalle 26011: 26012: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen välillä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 26013: Huuha-Vaaliala Pieksämäen maalaiskunnassa on nioittavasti, 26014: erittäin tarpeellista. Huuhasta ja Pieksämäen kau- 26015: pungista käy paljon ihmisiä töissä Vaalialan vam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26016: maisten keskuslaitoksessa. Työ on vuorotyötä ja 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 26017: työntekijät käyttävät kulkuvälineenä polkupyörää markkaa kevyen liikenteen väylän rakenta- 26018: hoitaakseen tällä tavalla yleiskuntoaan. Maantie miseen vältllä Huuha- Vaaliala Pieksä- 26019: on kuitenkin erittäin vaarallinen kevyelle liiken- mäen maalaiskunnassa. 26020: teelle, joten kevyen liikenteen väylän rakentami- 26021: nen kyseiselle tieosuudelle on välttämätöntä ja 26022: tarpeellista. 26023: 26024: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26025: 26026: Pentti Skön Urho Pohto 26027: 717 26028: 1986 vp. 26029: 26030: Raha-asia-aloite n:o 652 26031: 26032: 26033: 26034: 26035: Skön: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän rakenta- 26036: miseksi Kinnulan rakennuskaava-alueelle 26037: 26038: 26039: Eduskunnalle 26040: 26041: Taajamajärjestelyt on Keski-Suomen tienpidon kaistettavaksi vuodelle 1987. Hanke sopisi työlli- 26042: toimenpideohjelmassa ajoitettu vasta vuodelle syysvaroin toteutettavaksi. 26043: 1990. Vuoden 1984 hintatason mukaan hankkeen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26044: kustannusarvio on 3 700 000 markkaa. Ottaen taen, 26045: huomioon kirkonkylän rakennuskannan merkittä- 26046: vän tiivistymisen ja erityisesti yritystoiminnan ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26047: hittymisen olisi hanketta liikenneturvallisuussyis- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 26048: tä aikaistettava. markkaa kevyen liikenteen väylän rakenta- 26049: Kunnan puolesta on suunnitelmaa esitetty ai- miseen Kinnulan rakennuskaava-alueelle. 26050: 26051: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26052: 26053: Pentti Skön 26054: 718 26055: 1986 vp. 26056: 26057: Raha-asia-aloite n:o 653 26058: 26059: 26060: 26061: 26062: Skön: Määrärahan osoittamisesta Kissakosken sillan rakentamiseen 26063: Hirvensalmella 26064: 26065: 26066: Eduskunnalle 26067: 26068: Kissakosken kanavan yli johtava silta Hirvensal- paikkakunnalle 15 työpaikkaa, joten yrityksen toi- 26069: men kunnan Vahvamäen paikallistiellä on kapea mintaedellytysten turvaamiseksi Kissakosken ka- 26070: ja erittäin heikkorakenteinen. Kyseistä tietä käyte- navan yli johtavan sillan parantaminen on välttä- 26071: tään paljon raskaaseen liikenteeseen, mm. puuta- mätöntä. 26072: varakuljetuksiin. Sillan heikon kunnon vuoksi sil- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26073: le asetettu painorajoitus rajoittaa raskasta liiken- taen, 26074: nettä, joka joutuu kiertämään Hirvensalmen kir- 26075: konkylän kautta aina kun kuljetettavana on raskas että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26076: puutavaralasti satamiin tai teollisuuslaitoksiin. 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 26077: On huomattava, että kyseisen sillan käyttö tulee kan määrärahan Kissakosken sillan paran- 26078: lisääntymään kuluvan vuoden lopulla, kun Kissa- nustöiden aloittamiseksi Hirvensalmen 26079: koskella sijaitsevan puukyllästämön ja sahan toi- kunnassa. 26080: minta tehostuu. Teollisuuslaitos on luomassa 26081: 26082: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26083: 26084: Pentti Skön 26085: 719 26086: 1986 vp. 26087: 26088: Raha-asia-aloite n:o 654 26089: 26090: 26091: 26092: 26093: Skön: Määrärahan osoittamisesta Puumalansalmen sillan suunnit- 26094: teluun 26095: 26096: 26097: Eduskunnalle 26098: 26099: Mikkelin läänissä sijaitseva Puumalansalmi on liikenteelle ja jakelukuljetuksille myös paikkakun- 26100: yksi vilkkaimmin liikennöityjä sisävesien syväväy- nan elinkeinoelämän kehittymiselle. 26101: liä. Samalla salmen ylittävä lossi on Suomen toi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26102: seksi vilkkaimmin liikennöity ja ainoa kantatiellä taen, 26103: oleva ja näillä näkymin säilyvä lossi. Koska vilk- 26104: kain purjehdus- ja uittokausi ajoittuu samalle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26105: ajanjaksolle kuin vilkkain ajoneuvoliikenne maan- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 26106: tiellä, muodostuu lossille kesäaikaan päivittäin 31.24.77 400 000 markkaa Puumalan- 26107: pitkiä jonoja odotusaikojen venyessä kohtuutto- salmen sillan suunnittelun aloittamista 26108: miksi. Kiinteän tieyhteyden puuttuminen aiheut- varten. 26109: taa huomattavaa haittaa paitsi asukkaiden päivit- 26110: täiselle asiointi- ja työmatkaliikenteelle, julkiselle 26111: 26112: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26113: 26114: Pentti Skön 26115: 720 26116: 1986 vp. 26117: 26118: Raha-asia-aloite n:o 655 26119: 26120: 26121: 26122: 26123: Skön: Määrärahan osoittamisesta Väisälänsaaren sillan rakentamiseen 26124: Hirvensalmella 26125: 26126: 26127: Eduskunnalle 26128: 26129: Sillan rakentaminen Hirvensalmen kunnan ton päätöksellä on Hirvensalmen kunta määrätty 26130: Väisälänsaaresta Hirvensalmen puoleiselle mante- saariston kehittämisestä annetun lain (494/81) 26131: reelle on ollut TVL:n Mikkelin piirin tienpidon 9 §:n mukaiseksi saaristokunnaksi, siksi tulisi saa- 26132: toimenpideohjelmassa jo vuodelle 1984. Silloin ristolain periaatteetkin huomioon ottaen pyrkiä 26133: hanketta siirrettiin vuodelle 1986, mutta suunnit- edistämään saaristo-olosuhteissa toimivan kunnan 26134: telutyö saatettiin loppuun sekä hankittiin Itä- kehitystä. 26135: Suomen vesioikeuden lupa. Sillan rakentamisella varmistetaan asutuksen 26136: TVL:n Mikkelin piirin 1.11.1984 julkaistussa säilyminen saarissa sekä niissä olevien tilojen elin- 26137: tienpidon toimenpideohjelmassa 1984-90 on sil- kelpoisuuden jatkuminen. 26138: lan rakentamista edelleen lykätty vuodelle 1989. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26139: Väisälänsaaressa ja sen läheisyydessä olevissa taen, 26140: saarissa asuu yli 100 henkilöä, jotka joutuvat kier- 26141: tämään oman kuntansa keskustassa oleviin palve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26142: lukohteisiin Mikkelin mlk:n alueen kautta yli 60 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 26143: km:n matkan, kun matka rakennettavan sillan markkaa Väisälänsaaren sillan rakentami- 26144: kautta tulisi olemaan vajaat 20 km. Valtioneuvos- seen Hirvensalmella. 26145: 26146: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26147: 26148: Pentti Skön 26149: ~ 26150: 1986 vp. 721 26151: 26152: Raha-asia-aloite n:o 656 26153: 26154: 26155: 26156: 26157: Skön: Määrärahan osoittamisesta venesatamien rakentamiseksi eräi- 26158: siin Keski-Suomen kuntiin 26159: 26160: 26161: Eduskunnalle 26162: 26163: Pienvenesatamat palvelevat lisääntyvää vesi- Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kunni- 26164: matkailua. Keski-Suomessa on valmiita suunnitel- oittaen, 26165: mia venesatamien rakentamisesta Kannonkoskelie 26166: kaksi, Kinnulaan, Muurameen, Suolahteen ja Ää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26167: nekoskelle. Keski-Suomessa on sovittu vesipiirin 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 26168: ja tie- ja vesirakennuspiirin kesken työnjaosta 31. 24. 77 3 000 000 markan määrärahan 26169: pienvenesatamien rakentamisessa. Näin on edel- Kannonkosken kahden, Kinnulan, Muu- 26170: lytykset ja perusteet niiden rakennustöiden aloit- ramen, Suolahden ja Äänekosken venesa- 26171: tamiseksi. Edellä mainittujen kohteiden yhteinen tamien rakentamiseen. 26172: kustannusarvio on noin 2 000 000 markkaa. 26173: 26174: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26175: 26176: Pentti Skön 26177: 26178: 26179: 26180: 26181: 91 260148U 26182: 722 1986 vp. 26183: 26184: Raha-asia-aloite n:o 657 26185: 26186: 26187: 26188: 26189: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän lentoaseman yleisön 26190: vastaanottotilojen laajennuksen loppuun saattamiseen 26191: 26192: 26193: Eduskunnalle 26194: 26195: Jyväskylän lentoasema on maamme neljänneksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 26196: vilkkain. Kuitenkin sen yleisötilat ovat selvästi ah- nioittavasti, 26197: taimmat verrattuna muihin samaa suuruusluok- 26198: kaa oleviin lentoasemiin. Valtion vuoden 1986 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26199: tulo- ja menoarvioon sisältyy 1 500 000 markan 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 26200: määräraha lentoaseman yleisön vastaanottotilojen markkaa ]yvå:Skylån lentoaseman yleisön 26201: laajentamiseen, ja loppurahoitus tulisi turvata vastaanottotilojen laajennuksen loppuun 26202: vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa. saattamiseen. 26203: 26204: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 26205: 26206: Pentti Skön Urho Pohto 26207: 1986 vp. 723 26208: 26209: Raha-asia-aloite n:o 658 26210: 26211: 26212: 26213: 26214: Skön: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän lentoaseman terminaali- 26215: rakennuksen laajennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen 26216: 26217: 26218: Eduskunnalle 26219: 26220: Ilmailuhallituksen asettama työryhmä, jonka Terminaalirakennuksen laajennustarve toimis- 26221: tehtävänä oli SelvittääJyväskylän lentoaseman ke- to- yms. tiloineen on noin 970 hyöty-m 2 • Työryh- 26222: hittämistarpeet, antoi mietintönsä toukokuussa män mielestä suunnittelu olisi pitänyt aloittaa vä- 26223: 1982. Tehdyn selvityksen mukaan tärkein kehittä- littömästi ja rakennustyöt vuoden 1984 aikana. 26224: miskohde Jyväskylän lentoasemalla on matkusta- Alustava kustannusarvio on 7 500 000 markkaa 26225: jaterminaalitilojen lisääminen. Tätä ovatkin (vuoden 1982 kustannustasossa). Jyväskylän kau- 26226: Keski-Suomen lääninhallitus, Maakuntaliitto ja punki ja Jyväskylän maalaiskunta ovat esittäneet 26227: useat kunnat, ennen kaikkea Jyväskylän kaupunki olevansa valmiit osallistumaan terminaalin raken- 26228: jaJyväskylän maalaiskunta, jo useita vuosia vaati- nusaikaiseen rahoitukseen siten, että valtio mak- 26229: neet. saisi kuntien rahoitusosuuden korkoineen myö- 26230: Jyväskylän terminaalin yleisötilat ovat selvästi hemmin takaisin. 26231: ahtaimmat verrattuna muihin samaa suuruus- Edellä olevilla perusteilla ehdotan, 26232: luokkaa oleviin lentoasemiin. Nykyisiä n. 350 26233: m 2 :n yleisötiloja työryhmä esitti laajennettavaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26234: 500 m 2 :llä. Myös muut terminaalin tilat ovat hy- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 26235: vin ahtaat. Lisäksi lentoaseman tilapäisiksi tarkoi- markkaa Jyväskylän lentoaseman termi- 26236: tetut hallintotilat ovat rakennusteknisesti huono- naalirakennuksen laajennuksen suunnitte- 26237: kuntoiset. luun ja rakentamisen aloittamiseen. 26238: 26239: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26240: 26241: Pentti Skön 26242: 724 1986 vp. 26243: 26244: Raba-asia-aloite n:o 659 26245: 26246: 26247: 26248: 26249: Skön: Määrärahan osoittamisesta VR:n työ- ja sosiaalitilojen raken- 26250: tamiseen ja kunnostamiseen 26251: 26252: 26253: Eduskunnalle 26254: 26255: Kustannustason yleinen kohoaminen ja Val- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26256: tionrautateiden vanhojen rakennusten kunnostus- taen, 26257: töiden laiminlyönti takavuosina edellyttäisivät 26258: työ- ja sosiaalitilojen rakentamiseen ja kunnostuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26259: seen varattavien määrärahojen huomattavaa lisää- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 26260: mistä. Näillä toimenpiteillä parannetaan myös 31.90.74 JO 000 000 markan määrära- 26261: työllisyyttä Valtionrautateillä. han Valtionrautateiden kzi"reellisiksi kat- 26262: Jotta Valtionrautateiden työ- ja sosiaalitilat saa- sottavien työ- ja sosiaalittlojen rakentami- 26263: taisiin yleisesti hyväksyttyjen ohjeiden ja lakien se- seen ja kunnostamiseen. 26264: kä liikenteen edellyttämien palvelutasovaatimus- 26265: ten mukaiseen kuntoon, olisi tätä varten varattava 26266: määräraha valtion budjettiin. 26267: 26268: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26269: 26270: Pentti Skön 26271: 725 26272: 1986 vp. 26273: 26274: Raha-asia-aloite n:o 660 26275: 26276: 26277: 26278: 26279: Skön: Määrärahan osoittamisesta VR:n varikon rakentamiseksi Piek- 26280: sämäelle 26281: 26282: 26283: Eduskunnalle 26284: 26285: Valtion aikaisempien vuosien tulo- ja menoar- mukaisesti, koska muuten työpaikat siirtyvät Piek- 26286: vioista on poistettu varatut määrärahat Pieksä- sämäeltä muualle. 26287: mäen VR:n varikon rakentamiseen. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 26288: Koska kyseisen varikon rakentamisen katsotaan vasti, 26289: soveltuvan Pieksämäelle, joka on risteysasema, ja 26290: parhaiten palvelevan VR:n huoltopisteenä, tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26291: vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon varata varikon 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 26292: rakentamista varten rahoitus uutena määrärahana markkaa Pieksämäen VR:n van'kon raken- 26293: Ja varikko tulisi rakentaa uusien suunnitelmien tamisen aloittamiseksi. 26294: 26295: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26296: 26297: Pentti Skön 26298: 726 1986 vp. 26299: 26300: Raha-asia-aloite n:o 661 26301: 26302: 26303: 26304: 26305: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta dieselkäyttöisen kiskoauto- 26306: kaluston hankkimiseksi 26307: 26308: 26309: Eduskunnalle 26310: 26311: Rautatiehallituksen toiminta- ja taloussuunni- Päähuomio paikallisliikenteen jatkon osalta tu- 26312: telmassa esitetään henkilöpaikallisliikennettä su- lee kiinnittää tässä liikenteessä käytettävän kalus- 26313: pistettavaksi vuosittain. Kun yhtenä perusteluna ton hankintaan sekä periaatepäätöksen saamiseksi 26314: käytetään nykyisen kiskoautokaluston ikää ja siitä, missä laajuudessa Valtionrautatiet tulee hoi- 26315: suunnitelmaan perustuvaa poistumaa, tulee hen- tamaan henkilöpaikallisliikennettä muualla kuin 26316: kilöpaikallisliikenteen jatkaminen aiheuttamaan Helsingin lähiliikenteessä. 26317: kaukojuniin varatun vaunukaluston käyttöä die- Mikäli paikallisliikennettä, joka on myös kau- 26318: selvetovoimalla. kojunien jatkoliikennettä, tullaan hoitamaan 26319: Nykytilanteessa jouduttaneen yhteiskuntapo- myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla, on 26320: liittisista ja kansantaloudellisista syistä tarkista- uuden paikallisliikenteeseen soveltuvan kaluston 26321: maan aikaisempia suunnitelmia. Mm. polttoai- hankinta aloitettava kiireellisesti. 26322: neiden hinnanmuodostus on liikennepolitiikassa- Tämän johdosta on valtion tulo- ja menoar- 26323: kin muodostunut niin keskeiseksi tekijäksi, että vioon varattava Valtionrautateiden vetokaluston 26324: koko yhteiskunnassa tapahtuvaa kuljetusjärjestel- ja vaunuston hankintaa ja valmistusta varten eri- 26325: mää tulee tarkastella myös kansantaloudellisesta tyismääräraha. 26326: näkökulmasta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26327: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tie- ja taen, 26328: liikennelaboratorion suorittaman eri liikenne- 26329: muotojen energiankulutuksen vertailun perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26330: teella voidaan todeta, että rautateiden edullisuus 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 26331: niin henkilöliikenteen hoitajana kuin tavaroiden 31.90.75 30000000 markkaa uuden die- 26332: kuljettajanakio on kiistatta maakuljetuksista paras selkäyttöisen kiskoautokaluston hankkimi- 26333: vaihtoehto. Tähän perustuen tulisi luopua rauta- seksi. 26334: teiden paikallisliikenteen supistuksista ja selvittää 26335: mahdollisuudet raideliikenteen lisäämiseksi. 26336: 26337: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26338: 26339: Pentti Skön Vieno Eklund Reino Jyrkilä 26340: 1986 vp. 727 26341: 26342: Raha-asia-aloite n:o 662 26343: 26344: 26345: 26346: 26347: Skön: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Jyväskylän-Pieksä- 26348: mäen radan sähköistämisen aloittamiseen 26349: 26350: 26351: Eduskunnalle 26352: 26353: Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen radan Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 26354: sähköistäminen on VR:n suunnitelmissa siirretty 26355: ensi vuosikymmenelle. VR:n investoinnit Keski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26356: Suomessa ovat vähentyneet huomattavasti. Vuon- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar- 26357: na 1977 ne olivat 126 milj. mk ja vuonna 1983 kan määrärahan käytettäväksi Tampereen 26358: vain 16 milj. mk. -Jyväskylän-Pieksämäen radan sähköis- 26359: Raidekuljetusten kilpailukyvyn ja samalla koko tiimisen aloittamiseen. 26360: Keski-Suomen kehittämisen turvaamiseksi olisivat 26361: investoinnit rautateihin erittäin tärkeät. 26362: 26363: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26364: 26365: Pentti Skön 26366: 728 1986 vp. 26367: 26368: Raha-asia-aloite n:o 663 26369: 26370: 26371: 26372: 26373: Skön: Määrärahan osoittamisesta Äänekosken postitalon peruskor- 26374: jaamiseen 26375: 26376: 26377: Eduskunnalle 26378: 26379: Äänekosken postitalon perusparannus on Edellä olevan perusteella ehdotan, 26380: PTL:n toiminnan kannalta aiheellinen, ja se tulisi 26381: käynnistää jo vuoden 1986 aikana. Hankkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26382: ajoituksessa ensi vuonna tulee kiinnittää erityistä 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 26383: huomiota Äänekosken työllisyystilanteeseen, jotta 31.94.74 1 800 000 markkaa Äänekosken 26384: hanke otollisimmalla tavalla auttaisi Metsä-Bot- postitalon peruskorjaukseen. 26385: nian hankkeen työllistämisen vähenemisessä. 26386: 26387: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26388: 26389: Pentti Skön 26390: 1986 vp. 729 26391: 26392: Raha-asia-aloite n:o 664 26393: 26394: 26395: 26396: 26397: Skön: Määrärahan osoittamisesta kuntien pienpuuvarastojen raken- 26398: tamiseksi 26399: 26400: 26401: Eduskunnalle 26402: 26403: Kotimaisen energian hyväksikäyttö on lähes lai- teistyössä pienyrittäjien ja maanomistajien kanssa 26404: minlyöty maassamme. Ulkomaisen energian saan- pienpuun hyötykäyttöön polttohakkeena. Pien- 26405: nin helppous on johtanut tärkeiden omien ener- puun käytöllä polttohakkeena saadaan aikaan 26406: giavarojen hylkimiseen. Vain soiden eli turpeen suuri kansantaloudellinen säästö ja poistetaan 26407: hyväksikäyttöön on riittävässä määrin kiinnitetty osaltaan työttömyyttä, joten hanke tulisi toteuttaa 26408: huomiota. Turpeenotto on kuitenkin suurimmak- mitä pikimmin. 26409: si osaksi suurteollisuutta ja sillä on omat riskiteki- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 26410: jänsä. Kotimaisen uudistuvan energian hyväksi- 26411: käyttöä on vierastettu, ja valtion toimenpiteet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26412: ovat olleet riittämättömät. 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 26413: Työllisyyden parantamiseksi tulisi ehdottomasti kaa käytettäväksi kuntien pienpuuvarasto- 26414: kuntien ja valtion avulla luoda mahdollisuus yh- jen rakentamista varten. 26415: 26416: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26417: 26418: Pentti Skön 26419: 26420: 26421: 26422: 26423: 92 260148U 26424: 730 1986 vp. 26425: 26426: Raha-asia-aloite n:o 665 26427: 26428: 26429: 26430: 26431: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta lisätilojen rakentamiseksi 26432: VTI:n kotimaisten polttoaineiden laboratoriolle Jyväskylään 26433: 26434: 26435: Eduskunnalle 26436: 26437: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTI) Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni- 26438: alainen kotimaisten polttoaineiden laboratorio on oittavasti, 26439: toiminut Jyväskylässä vuodesta 1980 alkaen. Se on 26440: yksi VTI:n kuudella eri paikkakunnalla sijaitse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26441: vista aluelaboratorioista. KPA:n palveluksessa 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 26442: työskentelee runsaat 80 henkilöä. markkaa Jyväskylässä szjaitsevan Valtion 26443: Kotimaisten polttoaineiden laboratorion uu- teknillisen tutkimuskeskuksen alaisen ko- 26444: sien toimitilojen vaatimiin investointeihin tulee timaisten polttoaineiden laboratorion uu- 26445: varata määrärahat valtion tulo- ja menoarvioon. sien toimitzlojen vaatimiin investointei- 26446: Vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa hankkeeseen hin. 26447: on osoitettu 11 000 000 markkaa. 26448: 26449: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 26450: 26451: Pentti Skön Urho Pohto 26452: 731 26453: 1986 vp. 26454: 26455: Raha-asia-aloite n:o 666 26456: 26457: 26458: 26459: 26460: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta tietotekniikan toimintayksikön 26461: perustamiseksi Jyväskylään 26462: 26463: 26464: Eduskunnalle 26465: 26466: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTI) lökuntamäärä olisi noin 20 henkeä, mikä edellyt- 26467: toiminnan monipuolistamiselle Jyväskylässä on täisi noin 3 000 000 markan rahoitusta. 26468: edellytyksiä erityisesti tietotekniikan alueella. Jy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 26469: väskylässä on vankkaa asiantuntemusta ja pitkät nioittavasti, 26470: koulutusperinteet, joiden ansiosta seudulla on 26471: tarjolla koulutettua työvoimaa. Tietotaajaman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26472: valmistuminen tarjoaa hyvän toimintaympäris- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 26473: tön. markkaa tietotekniikan toimintayksikön 26474: VTI:n toiminnan laajentamiseksi ja kehittämi- perustamiseksi Jyväskyläiin Valtion teknil- 26475: seksi tulisi Jyväskylään perustaa tietotekniikan toi- lisen tutkimuskeskuksen yhteyteen. 26476: mintayksikkö. Perustamisvaiheessa yksikön henki- 26477: 26478: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 26479: 26480: Pentti Skön Urho Pohto 26481: 732 1986 vp. 26482: 26483: Raha-asia-aloite n:o 667 26484: 26485: 26486: 26487: 26488: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköistäiDisen 26489: loppuun saattamiseksi 26490: 26491: 26492: Eduskunnalle 26493: 26494: Suomessa on vielä joitakin alueita ilman säh- koston rakentamisen kustannuksissa tällaisia syrjä- 26495: köä. Vaikka sähkön saanti on nykyisin teknisesti seutuja. 26496: mahdollista syrjäistenkin alueiden ihmisten tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 26497: peita tyydyttämään, niin taloudellisesti se tuot- nioittavasti, 26498: taa monille sähkön tarvitsijoille ylivoimaisia estei- 26499: tä. Monilta elinkelpoisilta maatiloilta puuttuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26500: sähkö, ja ellei asiaa pian hoideta kuntoon, ei- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 26501: vät viljelijät kykene tasapuolisesti kilpailemaan 32.55.41 6 000 000 markkaa sähköverkos- 26502: ja saavuttamaan riittävää toimeentuloa puutteelli- ton rakentamiseen niille aluezlle, joilta se 26503: sissa olosuhteissa. Valtion tulee auttaa sähköver- puuttuu. 26504: 26505: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26506: 26507: Pentti Skön Reino Jyrkilä 26508: 1986 vp. 733 26509: 26510: Raha-asia-aloite n:o 668 26511: 26512: 26513: 26514: 26515: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökohtaisten avustajien 26516: palkkaamiseen vaikeavammaisille 26517: 26518: 26519: Eduskunnalle 26520: 26521: Vaikeavammaisten henkilöiden jokapäiväistä keavammainen ei itse kykene suoriutumaan. Kos- 26522: suoriutumista tuetaan nykyisin monin eri tavoin. ka henkilökohtaisen avustajan ja vammaisen suh- 26523: Kuntien kotipalvelun ja osin kotisairaanhoidon de on hyvin tiivis ja edellyttää molemminpuolista 26524: avulla voidaan mahdollistaa niiden henkilöiden luottamusta, on tärkeätä, että vammainen saa itse 26525: eläminen kotona, jotka eivät tarvitse ympärivuo- palkata avustajansa. On perusteltua, että avustaja 26526: rokautista apua. on vammaisen palveluksessa ja vammaiselle korva- 26527: Koulutoimi on joillakin paikkakunnilla palkan- taan tästä aiheutuvat kustannukset. 26528: nut vaikeavammaisia koululaisia varten koulu- Avustajan paikkaaminen tulisikin pikaisesti 26529: avustajia, jotka eivät ole henkilökohtaisia ja jotka saada kokonaan valtionavulliseksi toiminnaksi ja 26530: tarvittaessa avustavat useampaakin vammaista palkkausperusteena voitaisiin käyttää esimerkiksi 26531: koululaista. Samoin päivähoidossa toimii avusta- kunnallisen kotiavustajan palkkausta. Henkilö- 26532: jia, jotka eivät ole henkilökohtaisia avustajia. kohtaisen avustajan palkkaamismahdollisuuden 26533: Hengityshalvauspotilaita koskevan lain nojalla järjestäminen merkitsisi ratkaisevaa apua vammai- 26534: vammainen voi saada tuen henkilökohtaisen avus- sille ja uutta askelta kohti täyttä osallistumista ja 26535: tajan palkkaamiseen. Tämä onkin maassamme ai- tasa-arvoa. Avustajaa tarvitsevien vammaisten 26536: noa laki, joka suoranaisesti mahdollistaa henkilö- määrä on suhteellisen pieni ja toiminnan aiheut- 26537: kohtaisen avustajan palkkaamisen yhteiskunnan tamat kustannukset eivät ole valtiontaloudellisesti 26538: kustannuksella. suuret. Avustajatoiminnan tuottamat säästöt mm. 26539: Eräät kunnat ovat omana toimintanaan kustan- laitosten hoitomaksuissa sen sijaan olisivat mel- 26540: taneet vaikeavammaisille henkilökohtaisen avus- koiset. Uudistus merkitsisi vammaisille uutta 26541: t~jan. Kokeiluista on saatu myönteisiä kokemuk- mahdollisuutta selviytyä kotona. 26542: sia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26543: Henkilökohtaista avustajaa tarvitaan niissä ti- taen, 26544: lanteissa, jolloin kotipalvelun ja -sairaanhoidon 26545: keinoin ei ole mahdollista kokonaan hoitaa vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26546: keavammaisen avustamista. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 26547: Vammaisen itsensä yhteiskunnan tuen avulla 33.32.30 20 000 000 markkaa henkilö- 26548: palkkaama henkilökohtainen avustaja auttaa vam- kohtaisten avustajien palkkaamiseen vaz- 26549: maista niissä jokapäiväisissä tehtävissä, joista vai- keavammaisille. 26550: 26551: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26552: 26553: Pentti Skön Reino Jyrkilä 26554: 734 1986 vp. 26555: 26556: Raha-asia-aloite n:o 669 26557: 26558: 26559: 26560: 26561: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten kuntoutustoimin- 26562: nan tehostamiseen 26563: 26564: 26565: Eduskunnalle 26566: 26567: Eri tavoin vammautuneille ihmisille on yh- kaan mahdotonta, sillä suojatyöpaikkojen myynti- 26568: teiskunnan taholta pyrittävä luomaan tasaver- tulot peittävät näiden työpaikkojen menoista ta- 26569: taiset toiminta- ja elämisen mahdollisuudet ter- vallisesti yli 80 % . Monet normaalista työelämästä 26570: veiden kanssa. Vammaisten avohoito ja kuntou- sivuun joutuneet vammautuneet tarvitsisivat suo- 26571: tus tulisi järjestää niin, että mahdollisimman jatyötä jo yksinomaan mielenterveyden kannalta. 26572: moni vammainen voisi elää mahdollisimman nor- Paitsi työtuloja, vajaatyökykyinen saa suojatyön 26573: maalia elämää. Useiden vammaisten ainoa elin- kautta mielekkyyttä elämäänsä. Suojatyö lykkää 26574: paikkamahdollisuus on vanhainkoti, vaikka he so- työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja jouduttaa 26575: pivasti koulutettuina voisivat osallistua työelä- siirtymistä laitoshoidosta osallistuvaan yhteiskun- 26576: mään. Siksi tarvittaisiin vammaisille tarkoitettua taan. Suojatyöpaikkojen lisääminen on perustel- 26577: ammatti- ja uudelleenkoulutusta sekä suojatyö- tua ennen kaikkea siksi, että tällä tavoin pyritään 26578: paikkoja. ihmisen kuntouttamiseen, vammaisen mahdolli- 26579: Vajaatyökykyisiä varten tarvittaisiin n. 10 000 simman itsenäiseen elämään ja elämän laadulli- 26580: suojatyöpaikkaa, kun niitä tällä hetkellä on vain seen kohottamiseen. 26581: n. 1 000. Tarve on siis kymmenkertainen olemassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26582: oleviin paikkoihin nähden. Nykyisin suojatyökes- taen, 26583: kusten ylläpitäjinä toimivat eri yhdistykset ja sää- 26584: tiöt. Olisi toivottavaa, että myös yhteiskunta osal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26585: listuisi merkittävällä panoksella suojatyöpaikkojen 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 26586: perustamiseen ja ylläpitoon, koska tarve on mo- 33.32.30 20 000 000 markan määrärahan 26587: ninkertainen ja suojatyön myönteiset puolet kun- vammaisten lääkinnällisen ja sosiaalisen 26588: toutettaville ja vajaatyökykyisille ovat erittäin suu- kuntoutuksen tehostamiseen ja suojatyö- 26589: ret. Suojatyöpaikkojen moninkertaistamisen yh- paikkojen perustamiseen vammautunetlle 26590: teiskunnan toimesta ei pitäisi olla taloudellisesti- henktlöille. 26591: 26592: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26593: 26594: Pentti Skön Vieno Eklund 26595: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 26596: 1986 vp. 735 26597: 26598: Raha-asia-aloite n:o 670 26599: 26600: 26601: 26602: 26603: Skön: Määrärahan osoittamisesta turvakotien perustamiseen alko- 26604: holistien omaisille 26605: 26606: 26607: Eduskunnalle 26608: 26609: Ensi Kotien liitto ylläpitää suuremmilla paikka- vän henkilön perheenjäsenilleen aiheuttama tur- 26610: kunnilla turvakoteja väkivaltaisten alkoholistien vattomuus ja suoranaisen fyysisen väkivallan uh- 26611: omaisille. Turvakotijärjestelmästä on saatu hyviä ka. Valtiovallan tulisi huolehtia täysimääräisesti 26612: kokemuksia, mikä puolustaa toiminnan laajenta- turvakotijärjestelmän kustannuksista. 26613: mista. Edellä olevan perusteella ehdotan, 26614: Valtio kerää alkoholin käyttäjiltä alkoholijuo- 26615: maverona sekä Alkon ylijäämänä valtiolle vuosit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26616: tain yli 3 miljardia markkaa. Valtion velvollisuu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 26617: tena olisi huolehtia myös alkoholin käytöstä ai- 33.32.30 20 000 000 markkaa käytettä- 26618: heutuvien haittojen torjunnasta. Eräs tällainen in- väksi väkivaltaisten alkoholistien omaisille 26619: himillisiä kärsimyksiä aiheuttava haitta on alkoho- tarkoitetun turvakotiverkoston perustamis- 26620: lin vaikutuksen alaisena väkivaltaisesti käyttäyty- ja käyttökustannukszi"n. 26621: 26622: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26623: 26624: Pentti Skön 26625: 736 1986 vp. 26626: 26627: Raha-asia-aloite n:o 671 26628: 26629: 26630: 26631: 26632: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien puolisoiden 26633: kuntou tuksen tehostamiseksi 26634: 26635: 26636: Eduskunnalle 26637: 26638: Sotainvalidien vaimot ovat vuosikymmenien olisi vähintäänkin kohtuullista, että heille turva- 26639: ajan voimiaan säästämättä hoitaneet puolisoitaan. taan riittävän usein toistuvat ja kyllin pitkät 26640: Näin he ovat suorittaneet arvokasta yhteiskunnal- kuntoutus-, virkistys- ja lomajaksot. 26641: lista palvelutyötä. Mutta myös sotainvalidimie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26642: hiään hoitavat naiset ikääntyvät, heidän voimansa taen, 26643: vähenevät ja he ovat itsekin kipeästi loman, virkis- 26644: tyksen ja kuntoutuksen tarpeessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26645: Pysyäkseen sellaisessa kunnossa, että he jaksavat 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 26646: hoitaa puolisoitaan, he tarvitsevat yhteiskunnan 33.22.56 4 000 000 markkaa sotainvali- 26647: tukea. dien puolisoiden kuntoutuksen sekä 26648: Koska sotainvalidien puolisot tekevät työtä, jo- virkistys- ja lomajaksojen järjestämiseen. 26649: ka oikeastaan kuuluisi yhteiskunnan tehtäviin, 26650: 26651: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26652: 26653: Pentti Skön Vieno Eklund 26654: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 26655: 1986 vp. 737 26656: 26657: Raha-asia-aloite n:o 672 26658: 26659: 26660: 26661: 26662: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta hoitokotien perustamiseen 26663: huumenuorille 26664: 26665: 26666: Eduskunnalle 26667: 26668: Maassamme on arvioiden mukaan kymmeniä--· Maassamme on puute huumeiden käyttäjien 26669: tuhansia huumeiden käyttäjiä. Huumeongelma hoitopaikoista ja erityisesti nuorten hoitopaikois- 26670: on viime vuosina yleistynyt ja vaikeutunut entises- ta. Lisäksi pitkäaikaisten käyttäjien auttaminen on 26671: tään niin, että se ei enää rajoitu vain pääkaupun- osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. Käytäntö on 26672: kiseudulle ja muiden suurten kaupunkien alueil- osoittanut, että pysyvien hoitotulosten saavutta- 26673: le. Yhä useammat ja yhä nuoremmat kokeilevat miseksi tarvitaan erittäin voimakas hoitomotivaa- 26674: huumeita jouduttuaan huumekauppiaiden te- tio. Tällaiseksi on osoittautunut esimerkiksi kris- 26675: hokkaan myyntiverkoston tarjousten uhreiksi. tiiliseen uskoon perustuva pysyvä elämänkatso- 26676: Yhä useampi kokeilija ajautuu vakituiseksi huu- muksen muutos. Kristillisellä pohjalla tehdystä 26677: meiden käyttäjäksi ja siirtyy pian lievistä aineista huumetyöstä on siten saatu pysyviä hoitotuloksia. 26678: ns. koviin aineisiin. Sen vuoksi maahamme tulisi perustaa kristilliseltä 26679: Vuosittain kuolee kymmeniä nuoria huumei- pohjalta toimivia huumeiden käyttäjien hoitoko- 26680: den vuoksi jäätyään ilman apua. Ongelman vaka- teja. 26681: vuudesta huolimatta maassamme ei ole kyetty jär- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kunni- 26682: jestämään riittävän tehokasta hoitoa nuorten pe- oittaen, 26683: lastamiseksi. 26684: Huumeiden käyttöön liittyy myös omaisuus- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26685: väkivaltarikollisuuden kasvu. Vakituinen huumei- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 26686: den käyttäjä ei pysty laillisin keinoin turvaamaan 33.33.51 6 000 000 markan määrärahan 26687: päivittäisen huumeannoksensa saantia, vaan hän kirstzlliseltä pohjalta toimivien hoitokotien 26688: joutuu turvautumaan rikoksiin, joskus jopa vaka- perustamiseen huumeita käyttäville nuo- 26689: viin henkirikoksiin, saadakseen huumeannoksen- nlle. 26690: sa. 26691: 26692: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26693: 26694: Pentti Skön Vieno Eklund Pentti Kettunen 26695: 26696: 26697: 26698: 26699: 93 260148U 26700: 738 1986 vp. 26701: 26702: Raha-asia-aloite n:o 673 26703: 26704: 26705: 26706: 26707: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuortinkartanon syöpää sai- 26708: rastavien lasten kurssikeskuksen käyttökustannuksiin 26709: 26710: 26711: Eduskunnalle 26712: 26713: Leukemiaa sairastavia lapsia ja heidän vanhem- taa sairasta lastaan. Tämä kurssikeskus on saatu ai- 26714: piaan varten perustettiin kolmisen vuotta sitten kaan kansalaisten taloudellisen tuen turvin. Nyt 26715: keräysvaroin 40-paikkainen virkistys- ja kurssikes- olisi valtiovallan vuoro tulla vastaan ja turvata 26716: kus Pertunmaalle. Nyt tämä kurssikeskus on tyh- kurssikeskuksen taloudelliset toimintaedellytykset 26717: jänä ja käyttämättömänä varojen puutteen vuoksi. ja tunnustaa siten laajan vapaaehtoistyön merkitys 26718: Kurssikeskuksen välttämätön huolto on hoidettu lenkemialasten aseman parantamisessa. 26719: lähes vapaaehtoistyön turvin, ja keskuksen palve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26720: luksessa on nykyisin vain talonmies, koska henki- tavasti, 26721: lökuntaa ei voida palkata rahapulan vuoksi. 26722: Lenkemialapset ja heidän vanhempansa tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26723: sevat Pertunmaan Kuortinkartanon kaltaista kes- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 26724: kusta sopeutumisleirejä, lepoa sekä virkistystä var- 33.33.51 30 000 markkaa Kuortinkarta- 26725: ten, jotta he jaksaisivat kestää koko perhettä koet- non syöpää sairastavien lasten kurssikes- 26726: televan sairauden aiheuttaman rasituksen ja hoi- kuksen käyttökustannuksiin. 26727: 26728: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26729: 26730: Pentti Skön Vieno Eklund 26731: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 26732: 1986 vp. 739 26733: 26734: Raha-asia-aloite n:o 674 26735: 26736: 26737: 26738: 26739: Skön: Määrärahan osoittamisesta Heinolan kaupunginsairaalan 26740: laajennus- ja saneeraushankkeen suunnitteluun 26741: 26742: 26743: Eduskunnalle 26744: 26745: Heinolan kaupunginsairaalan laajennus- ja sa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26746: neeraushankkeen toteuttamisajankohtaa on eh- taen, 26747: dottomasti aikaistettava siten, että vuosiksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26748: 1987-1988 aiottu vuodeosaston rakentaminen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 26749: aloitetaan jo vuoden 1986 lopulla. Sairaalan toi- 33. 78.31 2 000 000 markkaa Heinolan 26750: minnan kannalta suurin hankaluus on pitkäaikais- kaupunginsairaalan laajennus- ja sanee- 26751: sairaansijojen täydellinen puuttuminen Heinolasta. raushankkeen suunnittelua varten. 26752: 26753: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26754: 26755: Pentti Skön 26756: 740 1986 vp. 26757: 26758: Raha-asia-aloite n:o 675 26759: 26760: 26761: 26762: 26763: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman hoidon saami- 26764: seksi rintamaveteraaneille 26765: 26766: 26767: Eduskunnalle 26768: 26769: Tutkimusten mukaan suurin osa sotiimme osal- veteraanien eläkkeet monessa tapauksessa ovat 26770: listuneista rintamaveteraaneista on terveydentilat- vielä varsin alhaisia. 26771: taan muihin ikätovereihinsa nähden huonokun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26772: toisia sekä erityisen kuntoutuksen ja hoidon tar- taen, 26773: peessa. Rintamaveteraanien kuntoutusta varten 26774: toimii useita kuntoutuslaitoksia. Ongelmana on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26775: kuitenkin, että nämä kuntoutuslaitokset joutuvat 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 26776: perimään potilailtaan varsin huomattavia maksu- 33.84.56 30 000 000 markkaa maksutlo- 26777: ja. Kuntoutuksen tarpeessa oleva veteraani jää va- man kuntoutuksen ja muun tarvittavan 26778: rojen puutteen vuoksi usein ilman tarvitsemaansa lääkinnällisen hoidon turvaamiseksi so- 26779: hoitoa. Veteraanien tarvitsema kuntoutus ja hoito tiemme veteraaneille. 26780: tulee kokonaan kustantaa valtion varoista, koska 26781: 26782: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26783: 26784: Pentti Skön Vieno Eklund 26785: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 26786: 741 26787: 1986 vp. 26788: 26789: Raha-asia-aloite n:o 676 26790: 26791: 26792: 26793: 26794: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta Puustellin tuki ry:n toiminnan 26795: tukemiseen 26796: 26797: 26798: Eduskunnalle 26799: 26800: Puustellin tuki ry. kuntouttaa vammaisia työtu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 26801: paperiaatteella. Toiminta perustuu suurelta osin nioittavasti, 26802: vapaaehtoisuuteen ja talkoohenkeen. Näin ollen 26803: olisi valtion yhdistykselle antama tuki erittäin tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26804: peellista toiminnan jatkuvuuden kannalta. Vam- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 26805: maisten työllisyyden kannalta toimintamuoto, jo- 33.93.52 30 000 markkaa Puustellin tuki 26806: ta Puustellin tuki ry. toteuttaa, on hyvin tärkeä. ry:n toiminnan tukemiseen. 26807: 26808: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 26809: 26810: Pentti Skön Urho Pohto 26811: 742 1986 vp. 26812: 26813: Raha-asia-aloite n:o 677 26814: 26815: 26816: 26817: 26818: Skön: Määrärahan osoittamisesta erään rintamaveteraanin asuntovel- 26819: kojen maksamiseen 26820: 26821: 26822: Eduskunnalle 26823: 26824: Monet sotiemme veteraaneista ovat erittäin vai- ehdotan, että nämä väliinputoajat ja kovia koke- 26825: keassa taloudellisessa tilassa, etenkin sellaiset vete- neet veteraanit otetaan huomioon myös taloudel- 26826: raanit, jotka eivät ole päässeet julkisin varoin ra- lisen tuen muodossa. 26827: kennettuihin ja veteraaneille tarkoitettuihin asun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 26828: toihin. Monet veteraanit ovat yrittäneet perustaa vasti, 26829: oman kodin, mutta ovat joutuneet kohtuuttoman 26830: koville, eikä perustetun kodin myynti ole monella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26831: kovin kaukana. Yksi tällainen veteraani on Savon- 1987 tulo- ja menoarvioon 30000 markan 26832: linnan kaupungista kotoisin oleva seitsemän lasta määrärahan veteraani Oiva Taposelle 26833: yhteiskuntaan kasvattanut Oiva Taponen, joten asunto-osakkeen velkojen lyhentämiseksi. 26834: 26835: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26836: 26837: Pentti Skön 26838: 743 26839: 1986 vp. 26840: 26841: Raha-asia-aloite n:o 678 26842: 26843: 26844: 26845: 26846: Skön: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden poistamiseen 26847: Pieksämäen kaupungissa 26848: 26849: 26850: Eduskunnalle 26851: 26852: Mikkelin läänin kunnista Pieksämäen kaupunki Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 26853: on synkintä nuorisotyöttömyysaluetta. Pieksä- 26854: mäen kaupunki on itse jatkuvasti korottanut työt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26855: tömyysmäärärahoja. Kaupungin resurssit eivät 1987 tulo- ja menoarvioon 7 000 000 26856: kuitenkaan enää riitä nuorisotyöttömyyden vä- markkaa käytettäväksi Pzeksämäen kau- 26857: hentämiseen kaupungin menetettyä valtionapuja pungin nuorisotyöttömyyden poistami- 26858: kantokykyluokan menetyksen myötä. Pieksämäen seen. 26859: kaupungin alle 25-vuotiaiden työttömyysluvut 26860: ovat hälyttävät, sillä ne ovat jatkuvasti 35-40 26861: prosentin luokkaa. 26862: 26863: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26864: 26865: Pentti Skön 26866: 744 1986 vp. 26867: 26868: Raha-asia-aloite n:o 679 26869: 26870: 26871: 26872: 26873: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien ympäristönsuojelu- 26874: työn tehostamiseen 26875: 26876: 26877: Eduskunnalle 26878: 26879: Kunnallishallinto on ympäristönsuojelun to- suuksia edistää ympäristönsuojelua erityisesti ny- 26880: teuttamisen yhteiskunnallinen perustaso, jolla ta- kyisen, vielä kehittymättömän ympäristönsuojelu- 26881: pahtuvasta toiminnasta paljolti riippuvat ympäris- lainsäädännön aikana. Viranhaltijain saaminen 26882: tön tila ja sen kehittäminen maassa. Kunnallishal- tehostaisi olennaisesti kunnallishallinnon mah- 26883: linnon mahdollisuuksien parantaminen ympäris- dollisuuksia ympäristönsuojelussa ja lisäisi sen ky- 26884: tönsuojelun alalla lisää myös kuntien asukkaiden kyä palvella asukkaita ympäristöasioissa. 26885: osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia hei- Kunnissa toimivien ympäristönsuojelujärjestö- 26886: dän omaa elinympäristöään koskevien asioiden jen tukeminen lisäisi taloudellisesti edullisella ta- 26887: hoitoon. valla ympäristöasioiden tiedottamismahdollisuuk- 26888: Ympäristön tilaa koskevia perusselvityksiä on sia ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. 26889: tähän mennessä laadittu ainoastaan muutamissa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 26890: maamme kunnissa. Vain tällaisten selvitysten, joi- 26891: den tulisi kattaa sekä alkuperäinen luonto, raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26892: nettu ympäristö, luonnonvarain suojelu että ym- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 26893: päristön pilaantuminen, perusteella on mahdol- markkaa käytettäväksi avustuksiin kunnille 26894: lista edetä suunnitelmalliseen ympäristön hyväksi- niiden ympäristön ttlan perusselvityksiin, 26895: käyttöön ja suojelemiseen. Ympäristönsuojeluun kunnan ympäristönsuojelun yleissuunnit- 26896: laajasti perehtyneitä sekä sen suunnittelua ja yh- telua ja -valvontaa sekä ympäristöasioiden 26897: teensovittamista hoitavia viranhaltijoita on toistai- yhteensovittamista haitavien henktlöiden 26898: seksi alle kymmenessä kunnassa. Tämän puutteen palkkaamiseen ja paikallisten ympäristön- 26899: on todettu selvästi haitanneen kuntien mahdolli- suojeluyhdistysten tukemiseen. 26900: 26901: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26902: 26903: Pentti Skön Vieno Eklund 26904: 745 26905: 1986 vp. 26906: 26907: Raha-asia-aloite n:o 680 26908: 26909: 26910: 26911: 26912: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta vähittäismaksuasuntojen ra- 26913: kentamiseksi nuorille pareille ja pienituloisille 26914: 26915: 26916: Eduskunnalle 26917: 26918: Nuorten parien ja pienituloisten tulisi pystyä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26919: hankkimaan omistusasunto. Tämä tapahtuisi par- 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 000 26920: haiten vähittäismaksuasuntojen avulla, jolloin markkaa vähittäismaksuasuntojen rakenta- 26921: asunnon hinta maksetaan vähitellen jälkikäteen miseksi nuorille pareille ja pienituloisille, 26922: vuokran yhteydessä. jolloin omarahoitusosuus on enintään 5 % 26923: Mainitulla perusteella ehdotamme kunnioit- ja asunnon hinta maksetaan jälkikäteen 26924: taen, vuokraa maksettaessa. 26925: 26926: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26927: 26928: Pentti Skön Vieno Eklund Reino Jyrkilä 26929: 26930: 26931: 26932: 26933: 94 260148U 26934: 746 1986 vp. 26935: 26936: Raha-asia-aloite n:o 681 26937: 26938: 26939: 26940: 26941: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen rakentamiseen kehi- 26942: tysvammaisille 26943: 26944: 26945: Eduskunnalle 26946: 26947: Suurin osa maamme kehitysvammaisista selviy- huollon tarjoamia tukipalveluja. Tällaisia henki- 26948: tyisi avohoitopalveluihin tukeutuen itsenäisesti löitä on sekä kehitysvammaisten hoitolaitoksissa 26949: kotona, jos heille olisi sopivia asuntoja. Ongelma- että etenkin kunnalliskodeissa ja mielisairaaloissa. 26950: na on kuitenkin kehitysvammaisille soveltuvien Kehitysvammaisten laitoshoidosta yhteiskunnalle 26951: asuntojen puute sekä ns. päivähoitopalvelujen jär- aiheutuvat kustannukset ovat moninkertaiset ver- 26952: jestäminen. rattuna avohoitopalvelujen ja sopivien asuntojen 26953: Invaliidihuoltolain mukaan kunnat voivat saa- aikaansaamisesta aiheutuviin kustannuksiin. 26954: da valtionavustusta vammaisten asuntojen raken- Avohoito antaisi kehitysvammaisille mahdolli- 26955: tamiseen, mutta tähän tarkoitukseen varattu mää- suuden elää kodissaan ja se on siten yksilön kan- 26956: räraha on nykyisellään täysin riittämätön. Maas- nalta inhimillinen vaihtoehto. Tämän vuoksi on 26957: samme on arvioiden mukaan noin 5 000 asunnon tärkeää, että valtion tulo- ja menoarvioon vara- 26958: tarpeessa olevaa kehitysvammaista, mutta heille taan määräraha, jonka avulla kehitysvammaisten 26959: soveltuvia asuntola- ja tukiasuntopaikkoja on vain asuntopulaa voitaisiin helpottaa. Soveltuvan 26960: murto-osa tästä. asunnon saannin turvaaminen olisi vähintä, mitä 26961: Kehitysvammaisten sijoittaminen muun yhteis- yhteiskunta voisi tehdä tämän väestöryhmän hy- 26962: kunnan yhteyteen heille soveltuviin asuntoihin, väksi. 26963: asuntoloihin tai tukiasuntoihin edistäisi kehitys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26964: vammaisten mahdollisuuksia osallistua työelä- tavasti, 26965: mään. Tämä edistäisi heidän mielenterveyttään ja 26966: saisi heidät tuntemaan itsensä hyödyllisiksi kansa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26967: laisiksi. Myös hoitokustannukset vähenisivät. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 26968: Tällä hetkellä hoidetaan laitoksissa suuri määrä 35.45.83 20 000 000 markan määrärahan 26969: kehitysvammaisia, jotka selviytyisivät omin avuin, käytettäväksi asuntojen rakentamiseen ke- 26970: mikäli heillä olisi sopiva asunto ja kehitysvamma- hitysvammaisille. 26971: 26972: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26973: 26974: Pentti Skön Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 26975: 1986 vp. 747 26976: 26977: Raha-asia-aloite n:o 682 26978: 26979: 26980: 26981: 26982: Skön ym.: Määrärahan osoittamisesta omistusasuntojen hankkimi- 26983: seksi rintamaveteraaneille 26984: 26985: 26986: Eduskunnalle 26987: 26988: Omistusasunnon hankkiminen on monelle so- esimerkiksi vuoden 1983 jälkeen hankituista asun- 26989: tiemme veteraanille erittäin ongelmallista, koska noista. 26990: halpakorkoisten lainojen osuus asunnon kokonais- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni- 26991: hankintahintaan verrattuna on vähäinen. oittavasti, 26992: Mikkelin läänin alueella ovat veteraanit esittä- 26993: neet toivomuksen, että valtio ottaisi tulo- ja me- että Eduskunta ottazsz valtion vuoden 26994: noarvioon määrärahan, josta myönnettäisiin avus- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 26995: tusta veteraanien oman asunnon hankkimista var- kaa sotiemme veteraanien omistusasunto- 26996: ten. Avustusta voitaisiin maksaa myös jälkikäteen jen hankkimista varten. 26997: 26998: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1986 26999: 27000: Pentti Skön Reino Jyrkilä 27001: 748 1986 vp. 27002: 27003: Raha-asia-aloite n:o 683 27004: 27005: 27006: 27007: 27008: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulutasoisen koulu- 27009: tuksen suunnittelun aloittamiseksi Jyväskylän hotelli- ja ravinto- 27010: lakoulussa 27011: 27012: Eduskunnalle 27013: 27014: Majoitus- ja ravitsemusalalla ei ole erityistä kor- tasoisen koulutuksen. Vaikka keskiasteen kou- 27015: keakouluasteista tutkintoa. Kuitenkin alalla tarvi- lunuudistuksen toimeenpanon yhteydessä ravitse- 27016: taan korkeakouluasteen koulutuksen saaneita mis- ja hotellipalvelujen peruslinjalla tullaan an- 27017: henkilöitä tutkimus-, kehittämis-, opetus-, johto- tamaan opistoasteista hotelli- ja ravintolaesimies- 27018: ja suunnittelutehtävissä. Nykyisin antavat neljä koulutusta, jonka kokonaisoppiaika peruskoulu- 27019: erityisopistoa (Hotelli- ja ravintolaopisto) koulu- pohjaisena on viisi vuotta ja ylioppilaspohjaisena 27020: tusta majoitus-, ravitsemis- ja matkailun suun- neljä vuotta, niin tämä ei tule vastaamaan niitä 27021: nittelu-, kehittämis- ja tutkimustehtäviin. Oppi- vaateita, mitä korkeakoulutasoisen koulutuksen 27022: laitosten antama koulutus ei kuitenkaan ole tie- antaminen edellyttää. 27023: teellisesti niin painottunut kuin korkeakoulujen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27024: antama opetus. Ei ole oikein se, että puhtaasti taen, 27025: työnantajien omistamiin opistoihin viedään kor- 27026: keakouluopetusta, vaan opetus tulisi järjestää val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27027: tion omistamissa oppilaitoksissa. Tällaisena lai- 1987 tulo- ja menoarvioon 600 000 markan 27028: toksena voi toimia Jyväskylän hotelli- ja ravintola- måarärahan korkeakoulutasoisen koulu- 27029: koulu, joka yhteistyössä Jyväskylän yliopiston tuksen suunnittelun aloittamiseksi Jyväs- 27030: kanssa voi käytännössä hoitaa alan korkeakoulu- kylän hotelli- ja ravintolakoulussa. 27031: 27032: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 27033: 27034: Juhani Surakka Mauri Pekkarinen 27035: 749 27036: 1986 vp. 27037: 27038: Raha-asia-aloite n:o 684 27039: 27040: 27041: 27042: 27043: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Talvi -nimisen 27044: kulttuuritapahtuman tukemiseen 27045: 27046: 27047: Eduskunnalle 27048: 27049: Jyväskylän Talvi on vuosittain tammi-helmi- valtionavustus on merkittynä valtion tulo- ja me- 27050: kuussa järjestettävä työväen kulttuuritapahtuma. noarvioon siten, että tapahtuman taideohjelmis- 27051: Vuosien aikana Jyväskylän Talvesta on kehittynyt ton tukemiseen on osoitettuna momentilta 27052: yksi maamme merkittävimmistä, kansallista kult- 29.90.52 ja 29.90.53 (taiteen tukeminen) 450 000 27053: tuuriperintöämme vaalivista kulttuuri tapahtumis- mk ja momentilta 29.88.53 (tieteen tukeminen) 27054: ta. Myös kansainvälisyys on ollut voimakkaasti 190 000 mk. 27055: esillä sekä asia- että taideohjelmistossa. Jyväskylän Talvi - ainoana valtakunnallisesti 27056: Vuoden 1987 tammi-helmikuussa järjestettä- merkittävistä kulttuuritapahtumista - järjeste- 27057: vän 19:nnen Jyväskylän Talven valmistelut ovat tään alkuvuodesta tammi-helmikuussa ja on 27058: parhaillaan alkamassa. Tavoitteena on jälleen mo- erittäin tärkeää, että valtionavustusosuus on jär- 27059: nipuolinen ja korkeatasoinen asia- ja taideohjel- jestäjien tiedossa riittävän aikaisin ja että avustus- 27060: misto. Ajankohtaiset kotimaiset ja kansainväliset päätös tehdään eduskunnassa valtion tulo- ja me- 27061: teemat hallitsevat kongressien ja seminaarien oh- noarvion käsittelyn yhteydessä. 27062: jelmia, mutta myös kulttuurin ja tieteen erityisky- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten eh- 27063: symyksiin paneutuvia tapaamisia ja keskusteluti- dotamme, 27064: laisuuksia on valmisteilla. 27065: Taideohjelmisto on moni-ilmeinen konserttei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27066: neen, teatteri- ja tanssiohjelmistoineen, kirjalli- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 27067: suustapahtumineen, kuvataide- ja valokuvanäyt- 29.90.52 (taiteen tukeminen) 600 000 27068: telyineen sekä lapsille, nuorille ja vanhuksille markkaa ja momentille 29.88.53 (tieteen 27069: kohdistettuine ohjelmineen. Talvessa on vuosit- tukeminen) 250 000 markkaa Jyväskylän 27070: tain vieraillut n. 30 000 kävijää. Talvi -nimisen kulttuuritapahtuman tuke- 27071: Kuluvan vuoden 1986 OsaltaJyväskylän Talven miseen. 27072: 27073: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 27074: 27075: Juhani Surakka Juhani Vähäkangas Pentti Lahti-Nuuttila 27076: Jorma Rantanen Timo Roos Pekka Myllyniemi 27077: Matti Kuusio 27078: 750 1986 vp. 27079: 27080: Raha-asia-aloite n:o 685 27081: 27082: 27083: 27084: 27085: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta ay-lehtien tukemiseen 27086: 27087: 27088: 27089: Eduskunnalle 27090: 27091: Ammattijärjestöjen lehtien mahdollisuudet Edellä olevan perusteella ehdotamme, 27092: hoitaa merkittävää yhteiskunnallista tehtäväänsä 27093: ovat voimakkaasti kohonneiden kustannusten, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27094: erityisesti kuljetus- ja jakelukustannusten takia 1987 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 27095: heikentymässä. On välttämätöntä, että valtion markkaa ay-lehtien tukemiseen. 27096: vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon sisällytetään 27097: oma momentti ay-lehtien tukemiseen. Tarkoituk- 27098: seen olisi varattava 1 500 000 markkaa. 27099: 27100: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 27101: 27102: Juhani Surakka Juhani Vähäkangas Pentti Lahti-Nuuttila 27103: Jorma Rantanen Timo Roos Pekka Myllyniemi 27104: Matti Kuusio 27105: 1986 vp. 751 27106: 27107: Raha-asia-aloite n:o 686 27108: 27109: 27110: 27111: 27112: Surakka: Määrärahan osoittamisesta kehitysyhtiön perustamiseksi 27113: Keski-Suomeen 27114: 27115: 27116: Eduskunnalle 27117: 27118: Aluepoliittisten ongelmien kasautumisessa voimapoliittisesti tarkoituksenmukaisena. Perus- 27119: Keski-Suomen läänissä on havaittavissa ongelmia, teluissa on viitattu siihen, että kehitysyhtiöt suun- 27120: jotka vaativat luonteeltaan erityyppisiä ratkaisuja. taavat tavallisesti toimintansa aloittaviin, uutta 27121: Erityisesti maakunnan pohjoisissa maaseutukun- teknologiaa soveltaviin tai muutoin hyvät kasvu- 27122: nissa työttömyys aiheutuu paljolti työvoiman va- ja kehittymisedellytykset omaaviin PKT-yrityk- 27123: pautumisesta maa- ja metsätalouden palvelukses- siin. Kaikilla em. ryhmiin kuuluvilla yrityksillä on 27124: ta. Syntynyttä ongelmaa on menestyksellisesti myönteinen vaikutus teollisuuden rakenteeseen, 27125: hoidettu perinteisen kehitysaluepolitiikan keinoin kilpailukykyyn sekä työllisyyteen. Myös kansain- 27126: rahoittamalla kauppa- ja teollisuusministeriön ja välisissä lähteissä todetaan kehitysyhtiöiden no- 27127: Kehitysrahasto Oy:n toimesta yritystoiminnan peuttavan taloudellista toimeliaisuutta. 27128: edellyttämiä investointeja. Toisaalta läänissä on Vuoden 1984 valtion tulo- ja menoarvioon otet- 27129: vankkoja teollisuustaajamia (Äänekoski-Suo- tiin määräraha kehitysyhtiöiden perustamiseksi 27130: lahti, Jyväskylä-Säynätsalo-Vaajakoski, Jäm- rakenne- ja työllisyysongelmista kärsiviin Kymen 27131: sä-Jämsänkoski). Teollisuuden rakennemuutos- lääniin ja Pirkanmaalle. Oikeuttaessaan alkuvuo- 27132: ten aiheuttama rationointi on johtanut huomatta- desta 1984 kauppa- ja teollisuusministeriön mer- 27133: van nopeaan työpaikkojen vähenemiseen. Viime kitsemään mainittuja kehitysyhtiöiden osakkeita 27134: vuosina ongelmia on esiintynyt Jyväskylässä (Val- asetti valtioneuvosto merkinnälle tietyt ehdot sekä 27135: met, Schauman, EKA ja SOK), Säynätsalossa hyväksyi kauppa- ja teollisuusministeriön kannan- 27136: (Enso-Gutzeit) ja Vaajakoskella (SOK). Korvaavia oton kehitysyhtiötoiminnan edistämisperiaatteis- 27137: työpaikkoja ei ole pystytty riittävästi luomaan. ta. Kannanoton mukaan oli kauppa- ja teollisuus- 27138: Tällä hetkellä ajankohtaisten Keski-Suomen ja ministeriön määrä harkita tarvetta perustaa vielä 27139: erityisesti Lievestuoreen ja Äänekosken työllisyys- yksi valtion osarahoittama kehitysyhtiö vuoden 27140: kysymysten hoidossa perinteiset aluepoliittiset 1986 jälkeen. Perustelut harkinnalle tuli saada sel- 27141: keinot ovat liian hitaita. vityksestä ja arvioinnista aikaisemmin perustettu- 27142: Kehitysyhtiötoimintaa on käsitelty lukuisissa jen kehitysyhtiöiden toiminnasta. Tietojen tuli ol- 27143: kauppa- ja teollisuusministeriön asettamien toi- la käytettävissä vuonna 1986. 27144: mikuntien, neuvottelukuntien ja työryhmien Valmetin kriisin jälkeen jo v. 1981Jyväkylä-työ- 27145: mietinnöissä: ryhmä asetti tavoitteeksi kehitysyhtiön perustami- 27146: PKT-toimikunta, Komiteanmietintö 1978: sen Jyväskylän seudulle yhteistyössä Jyväskylän 27147: 42 kaupungin kanssa. Kun otetaan huomioon tä- 27148: PKT-yritysten kurssiriski-ja riskipääomatoimi- mänhetkinen vaikea työllisyystilanne, mikä aiheu- 27149: kunta, Komiteanmietintö 1980: 36 tuu mm. Lievestuoreen sellutehtaan pysäyttämi- 27150: - Selvitys kehitysyhtiöistä teollisuuspolitiikan sestä ja uuden rationoidun sellutehtaan käynnistä- 27151: välineenä, Gustav Rosenlew, Muistio 1982 misestä Äänekoskella, tulisi kauppa- ja teollisuus- 27152: - PKT-neuvottelukunnan raportti, Komitean- ministeriön periaatekannanotossa tarkoitetun ke- 27153: mietintö 1983: 10 hitysyhtiön perustamista aikaistaa niin, että se 27154: - Kehitysyhtiötoiminnan edistäminen kauppa- voisi aloittaa toimintansa alkuvuodesta 1987. Yh- 27155: ja teollisuusministeriön näkökulmasta, Kalle J. tiö tulisi perustaa nimenomaan Keski-Suomeen 27156: Korhonen, Muistio 1983. siellä vallitsevien olosuhteiden vuoksi. 27157: Edellä mainituissa selvityksissä on kehitysyhtiö- Jotta yhtiö voisi aloittaa toimintansa vuoden 27158: toiminnan edistämistä pidetty teollisuus- ja työ- 1987 alussa, pitäisi alkurahoitus saada vuoden 27159: 752 1986 vp. - RA n:o 686 27160: 27161: 1987 tulo- ja menoarvioon. Pirkanmaan ja Hä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27162: meen lääneihin perustetut kehitysyhtiöt ja Kymen taen, 27163: läänin kehitysyhtiö eivät toimi tehokkaasti eivätkä 27164: toiminta-ajatukseltaan vastaa Keski-Suomeen pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27165: rustettavaksi esitetyn kehitysyhtiön päämääriä. Si- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 27166: ten aiemmin esittämäämme aloitteeseen saatu markkaa kehitysyhtiön perustamiseksi 27167: vastaus ei ole tyydyttävä. Keski-Suomeen. 27168: 27169: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 27170: 27171: Juhani Surakka 27172: 753 27173: 1986 vp. 27174: 27175: Raha-asia-aloite n:o 687 27176: 27177: 27178: 27179: 27180: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta aluetyöterveyslaitoksen pe- 27181: rustamiseen Jyväskylään 27182: 27183: 27184: Eduskunnalle 27185: 27186: Keski-Suomi on määritelty kuuluvaksi toistai- siä laitteistoja ja koulutettua henkilökuntaa. Näin 27187: seksi Kuopion aluetyöterveyslaitoksen toimialuee- ollen perustettavan aluelaitoksen laboratorioin- 27188: seen, johon Kuopion läänin lisäksi kuuluu vestoinneissa voidaan rajoittua minimitasolle ja 27189: Pohjois-Karjalan lääni. Ottaen huomioon alueen ostaa tarvittavat mittaus- ja analyysipalvelut pai- 27190: laajuuden ja elinkeinoelämän rakenteen Keski- kallisilta valtionhallinnon piiriin kuuluvilta lai- 27191: Suomi näyttää jäävän omine erityisongelmineen toksilta. 27192: Kuopion laitoksen toiminnassa toissijaiseen ase- 2. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisen 27193: maan. ja liikuntatieteellisen tiedekunnan piirissä on pe- 27194: Jyväskylä on yksi niitä paikkakuntia, jonne alun rinteitä työelämään liittyvän tutkimuksen suorit- 27195: perin olisi pitänyt perustaa alueellinen työterveys- tamisessa. Mm. psykologian, yhteiskuntapolitii- 27196: laitos. Keski-Suomeen on sijoittunut huomattava kan, taloustieteen ja terveystieteen laitosten piiris- 27197: määrä erityyppisiä metalli- ja konepajateollisuu- sä työskentelee näihin kysymyksiin perehtyneitä 27198: den ja mekaanisen sekä kemiallisen puunjalostus- tutkijoita, joiden asiantuntemus on käytettävissä 27199: teollisuuden laitoksia sekä tätä laaja-alaisemmin yhteistyöhön työterveyslaitokseen päin sen tullessa 27200: runsaasti pienteollisuuden työpaikkoja. Maakun- ajankohtaiseksi. 27201: nan turveteollisuus on niinikään syytä ottaa huo- 3. Eri aluetyöterveyslaitoksille on määritelty jo- 27202: mioon omia erityisongelmiaan tuottavana alana, kin tutkimuksellinen erikoistumistehtävänsä. 27203: jolla on luonnollisia yhteyksiä perinteisiin perus- Näyttäisi perustellulta määritellä Jyväskylän 27204: elinkeinoihin, maa- ja metsätalouteen. Palvelu-, aluetyöterveyslaitoksen erikoistehtäväksi tutki- 27205: toimisto- ja koulutusaloilla samoin kuin liiken- mustoiminta palvelutoimialoilla. Sen erityinen 27206: teen piirissä työskentelee läänin alueella huomat- painotus tulisi olemaan kysymyksissä, jotka koske- 27207: tava määrä työvoimasta. Kuopion aluelaitoksen vat psykososiaalisia työolosuhteita sekä tietoko- 27208: mahdollisuudet palvella näillä aloilla ovat jo sen neistumisen mukanaan tuomia ongelmia erityyp- 27209: erikoistumissuunnan (maa- ja metsätalous) vuoksi pisissä työympäristöissä (toimistot, tuotantolai- 27210: vähäiset ajattelemattakaan fyysisten etäisyyksien tokset, tietotehtaat, koulut jne.). Paikalliset olo- 27211: aiheuttamia vaikeuksia. suhteet- niin henkiset kuin fyysisetkin- tarjoa- 27212: Keski-Suomen alueella tarjoutuvat fyysiset ja vat tälle määrittelylle erinomaiset perustelut. 27213: henkiset voimavarat antavat poikkeuksellisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 27214: edulliset lähtökohdat aluetyöterveyslaitoksen pe- 27215: rustamishankkeelle: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27216: 1. Jyväskylän yliopiston piirissä toimivilla lai- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar- 27217: toksilla on tarjottavanaan erinomaiset fyysistekni- kan määrärahan aluetyöterveyslaitoksen 27218: set edellytykset palvella perustettavaa aluetyöter- perustamiseksi Jyväskylään. 27219: veysyksikköä. Niillä on käytettävissä tähän tekni- 27220: 27221: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 27222: 27223: Juhani Surakka Mauri Pekkarinen 27224: 27225: 27226: 27227: 27228: 95 260148U 27229: 754 27230: 1986 vp. 27231: 27232: Raha-asia-aloite n:o 688 27233: 27234: 27235: 27236: 27237: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden viran saamiseksi 27238: Keski-Suomen vesipiiriin jätteiden käsittelyn tehostamiseksi 27239: 27240: 27241: Eduskunnalle 27242: 27243: Puunjalostusteollisuuden jäteaineet muodostu- mm. Lievestuoreen lipeälammen kymmeniä vuo- 27244: vat suureksi erityisongelmaksi Keski-Suomen ve- sia jatkunut parantumaton tila sekä ne syytetoi- 27245: sistöille. Näin siksi, että läänissä on useita voimak- met, joiden kohteeksi mm. eräät vesipiirin virka- 27246: kaita puunjalostusteollisuuden keskuksia: Jämsä, miehet ovat joutuneet. 27247: Jämsänkoski, Äänekoski, Jyväskylä ja aikaisemmin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27248: Lievestuore. taen, 27249: On käynyt ilmi, että Keski-Suomen vesipiirissä 27250: ei kuitenkaan ole tarvittavaa asiantuntemusta, jo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27251: ka omaisi puunjalostusteollisuuden jätteiden kä- 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 markan 27252: sittelyssä vaadittavan tiedon ja taidon. Tämä on määrärahan puunjalostusteollisuuden jät- 27253: johtanut siihen, että Keski-Suomen vesipiiri, toi- teiden käsittelyä varten perustettavaa vir- 27254: sin kuin muut vesipiirit, ei ole kyennyt selviyty- kaa varten Keski-Suomen vesipiiriin. 27255: mään sille kuuluvista tehtävistä. Tätä osoittaa 27256: 27257: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 27258: 27259: Juhani Surakka Mauri Pekkarinen 27260: 755 27261: 1986 vp. 27262: 27263: Raha-asia-aloite n:o 689 27264: 27265: 27266: 27267: 27268: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen ns. lipeälam- 27269: men poistamiseksi 27270: 27271: 27272: Eduskunnalle 27273: 27274: Vuosina 1935-67 johti Haarlan Sellutehdas mahdollista, vaan ongelman ratkaisua joudutaan 27275: Oy selluloosatehtaan keittolipeää tehtaan läheisel- etsimään uudelta pohjalta. Lipeälammen pysyvä 27276: le padotulle suoalueelle ns. lipeälampeen. Johta- hävittäminen olisi vesiensuojelun kannalta välttä- 27277: misen tarkoituksena oli Lievestuoreen järven kuor- mätöntä. Vesitoimiston resurssit eivät kuitenkaan 27278: mituksen pienentäminen, osittain syystä, että teh- ole riittävät tällaisen suunnitelman laatimiseen 27279: taan käyttövesi otettiin samasta järvestä. Haarlan kohtuullisessa ajassa. Toisaalta tehtaan nyt lope- 27280: sellutehtaan lopetettua toimintansa jäi lipeälampi tettua toimintansa olisi lipeälammenkin suhteen 27281: isännättä. Tehtaan toimintaa jatkanut Keski- löydettävä pysyvä ratkaisu. Tehokkaimmin tämä 27282: Suomen Selluloosa Oy ei katsonut itseään vastuul- kävisi päinsä antamalla kyseinen suunnittelutyö 27283: liseksi aiemman omistajan toimenpiteistä. Nyt- alan konsulttitoimiston tehtäväksi. Suunnittelu- 27284: temmin Keski-Suomen Selluloosakin on lopetta- työ tulisi tehdä konsultin toimesta vesipiirin ja ve- 27285: nut toimintansa. sihallituksen valvonnassa. Suunnittelukustannuk- 27286: Lipeälampi aiheuttaa nykyisellään melkoista siksi on alustavasti arvioitu 150 000 markkaa. Li- 27287: haittaa Toivakan reitin latvavesille. Vesitoimisto peälammen hävittäminen on vesiensuojelun kan- 27288: on ryhtynyt toimiin haittojen vähentämiseksi ja nalta välttämätöntä. Tämän vuoksi onkin tiedos- 27289: estämiseksi. Vuonna 1979 vesitoimisto laati suun- sa, että vuonna 1986 laaditaan suunnitelma lam- 27290: nitelman lipeälammen väkevän pohjakerroksen men puhdistamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. 27291: pumppaamiseksi Keski-Suomen Selluloosa Oy:n Saadun selvityksen mukaan suunnitteluun tar- 27292: tehtaiden haihdutus- ja polttolaitokselle. Tarkoi- vittavat varat voidaan ottaa vuoden 1986 tulo- ja 27293: tukseen jo varatut varat kuitenkin vesitoimistolta menoarvioesitykseen sisältyvästä vesiensuojelun 27294: suurimmaksi osaksi peruutettiin eikä suunnitel- suunnittelumäärärahasta. Koska Lievestuoreen li- 27295: maa voitu toteuttaa. Käytettävissä olevien määrä- peälammen hävittämisellä on kiire, se pitäisi saa- 27296: rahojen puitteissa on vuosina 1983-85 palautet- da aloitetuksi viimeistään vuoden 1987 aikana. 27297: tu Toivakan reitin suuntaan virtaavaa lipeää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27298: pumppaamaila takaisin lampeen. Väkevää pohja- taen, 27299: kerrosta on pyritty vähentämään käyttämällä li- 27300: peää TVL:n toimesta pölynsidontaan. Nämä toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27301: menpiteet ovat vähentäneet Toivakan reitin kuor- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 27302: mitusta, mutta itse lipeälammen kohtalo on rat- määrärahan Lievestuoreen ns. lipeälam- 27303: kaisematta. Keski-Suomen Selluloosa Oy:n lope- men poistamiseksi. 27304: tettua toimintansa ei haihdutus ja poltto enää ole 27305: 27306: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 27307: 27308: Juhani Surakka Mauri Pekkarinen 27309: 756 27310: 1986 vp. 27311: 27312: • Raha-asia-aloite n:o 690 27313: 27314: 27315: 27316: 27317: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan sairaan- 27318: hoito-oppilaitoksen suunnittelun ja rakentamisen aloittamiseen 27319: 27320: 27321: Eduskunnalle 27322: 27323: Pohjois-Karjalaan vuonna 1954 perustetun tä nykyisen koulurakennuksen yhteyteen rakenne- 27324: sairaanhoito-oppilaitoksen nykyiset tilat on mitoi- taan uusi rakennus. Vain näin kaikki keskeiset toi- 27325: tettu 192 oppilaalle. Koulun nyk~·inen oppilas- minnot saadaan keskitetyksi yhden yksikön pii- 27326: määrä on 487 oppilasta, mikä keskiasteen koulun- riin. Lisärakennushankkeen perustamissuunnitel- 27327: uudistukseen liittyen tulee kasvamaan noin 700 ma on valmistunut Pohjois-Karjalan lääninhalli- 27328: oppilaaseen. tuksen kouluosastolta ja ammattikasvatushallituk- 27329: Oppilaitos tarvitsee jo nyt huomattavan paljon sen investointihankkeissa vuosiksi 1987-1990 27330: vuokratiloja, joiden tarve tulee lisääntymään, kun Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen ra- 27331: keskiasteen koulunuudistuksen kokeilutoiminnas- kentamisen aloittaminen on esitetty tapahtuvaksi 27332: ta annetun asetuksen (199/81) mukainen perus- V. 1987. 27333: linjakokeilu alkoi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27334: oppilaitoksessa elokuussa 1984. Vuokratilat sijait- taen, 27335: sevat varsin etäällä toisistaan, mistä aiheutuu huo- 27336: mattavaa haittaa opetuksen luonteen vuoksi. Li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27337: säksi on todettava, että vuokratilat ovat alun perin 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 27338: varastoksi rakennetussa kiinteistössä ja ovat osoit- markkaa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- 27339: tautuneet pitempiaikaisessa käytössä huonoiksi opptlaitoksen suunnitteluun ja rakentami- 27340: opetustiloiksi. sen aloittamiseen. 27341: Tilakysymyksen ratkaisussa on lähdetty siitä, et- 27342: 27343: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 27344: 27345: Lea Sutinen Kerttu Törnqvist 27346: Reino Karpola Eeva Turunen 27347: 757 27348: 1986 vp. 27349: 27350: Raha-asia-aloite n:o 691 27351: 27352: 27353: 27354: 27355: Söderström: Määrärahan osoittamisesta yleiseksi rahoitusavustukseksi 27356: Keski-Pohjanmaan järviseudun ja Suomenselän kunnille 27357: 27358: 27359: Eduskunnalle 27360: 27361: Työllisyys Keski-Pohjanmaan järviseudulla ja edistää työllisyyttä mm. metsänparannustöitä jär- 27362: Suomenselän alueella on viime vuosina ollut huo- jestämällä, tiehankkeita toteuttamalla, julkisia 27363: no. Esim. Perhon kunnassa työttömyys nousi Tik- palveluja kehittämällä kyläkoulujen ja postin sekä 27364: las Oy:n lopetettua toimintansa 17 prosenttiin. terveydenhuollon sivupisteiden ylläpitämisellä ja 27365: Soinin kunnassa taasen työttömyys on pysyvästi rakentamisella. 27366: ollut 15 prosentissa. Ähtärissä työttömyys on ollut Edellä olevan perusteella ehdotan, 27367: yli 10 prosenttia, samoin monessa muussa kunnas- 27368: sa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27369: Näissä kunnissa kuntien edellytykset ylläpitää 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 000 27370: työllisyyttä ovat rajalliset. Paineet veroäyriä koh- markkaa Keski-Pohjanmaan järviseudun 27371: taan ovat kovat ja näin myös kunnallisvero on kuntien ja Suomenselän kuntien yleisenä 27372: näissä kunnissa suhteellisen korkea verrattuna rahoitusavustuksena työllisyyden paranta- 27373: maan keskiarvoon. miseksi tällä alueella. 27374: Näillä alueilla kunnat voisivat yhteisprojektein 27375: 27376: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 27377: 27378: Sten Söderström 27379: 758 27380: 1986 vp. 27381: 27382: Raha-asia-aloite n:o 692 27383: 27384: 27385: 27386: 27387: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Vaasan Kaupunginteatterin 27388: peruskorjaukseen 27389: 27390: 27391: Eduskunnalle 27392: 27393: Vaasan Kaupunginteatterin tilakysymys on vaihtoehto. Sen kustannusarvio on n. 50 miljoo- 27394: noussut valtakunnalliseksi keskustelun aiheeksi naa markkaa. Valtion taholta asiaan on suhtau- 27395: teatteripiireissä. Nykyinen teatteritila on palotur- duttu myötämielisesti. Vaasan kaupunki tulee 27396: vallisuuden kannalta hengenvaarallinen ja työsuo- myös vuoden 1987 menoarvioansa varaamaan 27397: jeluviranomaiset ovat asettaneet muutostöille eh- hanketta varten määrärahan. 27398: dottoman takarajan. Edellä olevan perusteella ehdotan, 27399: Tästä huolimatta ei nykyisen kiinteistön perus- 27400: korjausta varten ole vuodelle 1986 varattu määrä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27401: rahoja. 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 27402: Teatteritilat on Vaasan Kaupunginteatterille markkaa Vaasan Kaupunginteatterin kiin- 27403: pikaisesti saneerattava. Nyt tehty suunnitelma ny- teistön peruskorjaukseen. 27404: kyisen kiinteistön peruskorjaamiseksi on halvin 27405: 27406: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 27407: 27408: Sten Söderström 27409: 759 27410: 1986 vp. 27411: 27412: Raha-asia-aloite n:o 693 27413: 27414: 27415: 27416: 27417: Söderström: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Kaskisten rauta- 27418: tien peruskorjaukseen 27419: 27420: 27421: Eduskunnalle 27422: 27423: Seinäjoen-Kaskisten rautatien peruskorjaus- kauppaa suoran junayhteyden kautta laajenisivat. 27424: hanke on jo pitkään ollut ajankohtainen. Tämän Myös matkustajaliikenne radalla voitaisiin kor- 27425: vuoden valtion tulo- ja menoarvioon on hanketta keampien nopeuksien vuoksi aloittaa uudelleen. 27426: varten varattu 5 miljoonaa markkaa. Koko perus- Hankkeeseen tulisi seuraavina vuosina varata 27427: korjaushankkeen kustannusarvio on n. 120 mil- vähintään 30 miljoonaa markkaa vuodessa, jotta 27428: joonaa markkaa. se toteutuisi tämän vuosikymmenen loppuun 27429: Hankkeella olisi alueen väestön kannalta voi- mennessä. 27430: makkaasti elvyttävä vaikutus alueen väestön työlli- Edellä olevan perusteella ehdotan, 27431: syyteen ja elinkeinoelämän laajenemiseen ja elpy- 27432: miseen. Raskaat vaaralliset kemiallisten aineiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27433: kuljetukset Metsä-Botnian sellutehtaalla voitaisiin 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 27434: tehdä turvallisiksi. markkaa Seinäjoen-Kaskisten rautatien 27435: Myös mahdollisuudet kehittää Neuvostoliiton peruskorjaukseen. 27436: 27437: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 27438: 27439: Sten Söderström 27440: 760 1986 vp. 27441: 27442: Raha-asia-aloite n:o 694 27443: 27444: 27445: 27446: 27447: Söderström: Määrärahan osoittamisesta maakaasun käyttöönotto- 27448: mahdollisuuksien selvittämiseksi Kristiinankaupungin, Kaskis- 27449: ten ja Vaasan seuduilla 27450: 27451: Eduskunnalle 27452: 27453: Maakaasun käyttöä ollaan maassamme laajenta- Tällä hetkellä kuitenkin maakaasun käyttöön- 27454: massa. Yleisessä tietoisuudessa on, että maakaasu otto Etelä-Pohjanmaalla olisi kaikkein halvin rat- 27455: on kaikista energiamuodoista vähiten saasteita kaisu. Nykyiset hiilikattilat Pohjolan Voima 27456: tuottava. Paraikaa ollaan ratkaisemassa maakaa- Oy:ssä ja Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n Vaski- 27457: sun käyttö pääkaupunkiseudulla ja rakentamassa luodon voimalaitoksessa Vaasassa olisivat pienin 27458: maakaasuputken pidennys Tampereen kautta kustannuksin otettavissa maakaasukäyttöön. Met- 27459: Yläjärvelle. sä-Botnian energiantarve Kaskisissa olisi näin 27460: Pitkään on esitetty myös ehdotuksia maakaasu- mahdollista turvata ja Närpiön seudun kasvihuo- 27461: putken jatkamiseksi Turun seudulla ja myös Porin neet saisivat näin puhdasta energiaa käyttöönsä 27462: seudulla. nykyisen raskaan polttoöljyn polttamisen sijaan. 27463: Myös Etelä-Pohjanmaalla on ilmennyt kiinnos- Kustannukset olisivat yhteensä n. 650 milj. 27464: tusta tähän saasteettomaan energiamuotoon. markkaa, josta putken jatkokustannukset olisivat 27465: Vahva kansalaismielipide vastustaa jäljellä olevien n. 400 miljoonaa markkaa. Öljyn hinnan alene- 27466: Pohjanmaan jokien valjastamista voimalakäyt- misen kautta myös maakaasun hinta on alenemas- 27467: töön, eikä näillä valjastamistoimilla millään voi- sa. 27468: taisi ratkaista energiantarvetta pitemmällä aikavä- Maakaasun käytön mahdolliset käyttäjät tulisi 27469: lillä. tarkoin kartoittaa. 27470: Pohjolan Voima Oy kaavailee erilaisia energia- Edellä olevan perusteella ehdotan, 27471: ratkaisuja oman energiantarpeensa tyydyttämisek- 27472: si. Eräänä vaihtoehtona on mainittu Iijoen valjas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27473: taminen ja turvevoimalan rakentaminen Pudasjär- 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 27474: velle. Tämän hankkeen kustannukset olisivat 1, 2 kaa selvityksen tekemiseksi maakaasun 27475: miljardia markkaa. Toisena vaihtoehtona on esi- kiiyttöönottamisesta Kristzinankaupungin, 27476: tetty turvekattilan rakentamista Kristiinankau- Kaskisten, Närpiön ja Vaasan seuduilla. 27477: punkiin Pohjolan Voima Oy:n voimalaitokseen. 27478: Tämän hankkeen kustannusarvio on 850 milj. 27479: markkaa. 27480: 27481: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 27482: 27483: Sten Söderström 27484: 761 27485: 1986 vp. 27486: 27487: Raha-asia-aloite n:o 695 27488: 27489: 27490: 27491: 27492: Söderström: Määrärahan osoittamisesta valtionapujen maksamiseksi 27493: Etelä-Pohjanmaan Keskussairaalalle 27494: 27495: 27496: Eduskunnalle 27497: 27498: Etelä-Pohjanmaan Keskussairaala on edelleen parannettatsun olennaisesti ja siksi tämä hanke 27499: saamassa valtiolta valtionosuuksia sairaalahank- tulisi panna alulle. Valtion tulisikin tätä hanketta 27500: keen toteuttamista varten. Nykyisellään kuntain- varten varata määrärahat vuoden 1987 tulo- ja 27501: liitto joutuu maksamaan miljoonia markkoja kor- menoarvioon. 27502: koja otetuista lainoista valtionosuuksien viipyessä. Edellä olevan perusteella ehdotan, 27503: Valtion tulisi pikaisesti suorittaa loppuun omat 27504: osuutensa, jotta ei kohtuuttomasti rasitettaisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27505: Etelä-Pohjanmaan Keskussairaalan kuntainliiton 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 27506: jäsenkuntia. markkaa Etelä-Pohjanmaan Keskussairaa- 27507: Keski-Pohjanmaan Keskussairaala on laajenta- lan jälkeenjääneiden valtionosuuksien 27508: massa toimintaansa ja sitä varten on olemassa val- maksamiseen ja Keski-Pohjanmaan Kes- 27509: miit suunnitelmat. Sairaalan toimintaedellytyksiä kussairaalan sairaalalaajennusta varten. 27510: 27511: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 27512: 27513: Sten Söderström 27514: 27515: 27516: 27517: 27518: 96 260148U 27519: 762 1986 vp. 27520: 27521: Raha-asia-aloite n:o 696 27522: 27523: 27524: 27525: 27526: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta viljankuivaamon rakentamisek- 27527: si Lepaan koulutilalle 27528: 27529: 27530: Eduskunnalle 27531: 27532: Lepaan koulutilan viljankuivaamo on todettu tilan uuden viljankuivaamon rakentaminen on 27533: palonaraksi ja työturvallisuuden kannalta ongel- erittäin kiireellinen ja tarpeellinen. 27534: malliseksi. Rakennus ei vastaa nykyaikaiselta ope- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27535: tuskuivaamoita vaadinavaa tasoa. taen, 27536: Työsuojeluviranomaiset ovat kiinnittäneet kou- 27537: lutilan viljankuivaamoon huomiota ja kiirehtineet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27538: nykyisten puutteiden pikaista korjaamista. Viljan- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 27539: kuivaamon merkitys viljanviljelyssä on ensiarvoi- kaa uuden viljankuivaamon suunnittelua 27540: nen. Tästä syystä opetukseen käytetyn kuivurin ja rakentamisen aloittamista varten Lepaan 27541: tulee täyttää kaikki työsuojelulliset ja paloturvalli- koulutilalle. 27542: suuden edellyttämät vaatimukset. Lepaan koulu- 27543: 27544: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 27545: 27546: Hannu Tenhiälä 27547: 763 27548: 1986 vp. 27549: 27550: Raha-asia-aloite n:o 697 27551: 27552: 27553: 27554: 27555: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta määräaikaisten professorien 27556: palkkaamiseen teknillisiin korkeakouluihin ja tiedekeskuksiin 27557: 27558: 27559: Eduskunnalle 27560: 27561: Säännöllisen tutkijakoulutuksen järjestäminen vuodeksi. Tarvittava määrärahan lisäys on tehtävä 27562: korkeakouluissa on kiireellinen tehtävä. Tämän korkeakoulujen työsuhdepalkkoihin. 27563: on myös hallitus todennut tiedepoliittisessa selon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27564: teossa, mutta ei ole ryhtynyt vastaaviin toimiin. taen, 27565: Suomessa vallitsee tutkijapula erityisesti uusilla 27566: huipputekniikan aloilla kuten elektroniikassa, tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27567: totekniikassa ja biotekniikassa. Tutkijakoulutuk- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 27568: sen kehittämistä näillä aloilla estää mm. tutki- 29.10. 01 3 000 000 markkaa 10 määräai- 27569: musjohtajien eli professorien puute. Se voidaan kaisen profossorin palkkaamiseen teknilli- 27570: nopeimmin poistaa antamalla alan korkeakouluil- szin korkeakouluzhin ja tiedekeskuksiin. 27571: le kymmenen määräaikaisprofessuuria viideksi 27572: 27573: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 27574: 27575: Martti Tiuri Kaarina Dromberg 27576: Riitta Uosukainen Riitta Jouppila 27577: 764 1986 vp. 27578: 27579: Raha-asia-aloite n:o 698 27580: 27581: 27582: 27583: 27584: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen perustutki- 27585: mukseen 27586: 27587: 27588: Eduskunnalle 27589: 27590: Suomen tulevaisuuden turvaaminen tietoyh- korkeakoulujen perustutkimukseen määrärahan, 27591: teiskunnassa edellyttää yritysten ja korkeakoulu- joka on 20 % tilaustutkimusvaroista. 27592: jen yhteistyön lisäämistä ja korkeakoulujen perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27593: tutkimuksen edistämistä. Molemmat päämäärät taen, 27594: toteutuvat, jos Kokoomuksen teknologiapoliitti- 27595: sen kannanoton mukaisesti valtio sitoutuu anta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27596: maan korkeakoululle yhtä paljon varoja perustut- 1987 tulo- ja menoarvioon lukuun 29.10 27597: kimukseen kuin korkeakoulu hankkii tilaustutki- 35 000 000 markkaa korkeakoulujen pe- 27598: musvaroJa. rustutkimukseen ttfaustutkimusvarojen 27599: Järjestelmään olisi siirryttävä muutaman vuo- suhteessa. 27600: den kuluessa siten, että vuonna 1986 valtio varaa 27601: 27602: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 27603: 27604: Martti Tiuri Kaarina Dromberg 27605: Riitta Uosukainen Riitta Jouppila 27606: 765 27607: 1986 vp. 27608: 27609: Raha-asia-aloite n:o 699 27610: 27611: 27612: 27613: 27614: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikkaterveystutki- 27615: muksen jatkamiseksi Kuopion yliopistossa 27616: 27617: 27618: Eduskunnalle 27619: 27620: Säännöllisesti työpaikoilla pidettävät terveys- lääketieteen klinikan kirjaston ja Postipankin kir- 27621: tunnit, joihin osallistuvat aktiivisena osapuolena jauskeskuksen henkilökunnan keskuudessa. 27622: kaikki työntekijät ja toimihenkilöt, ovat kansan- Kokeilua on rahoitettu mm. Suomen Akatemi- 27623: terveystyön ja työyhteisöjen laadullisen kehittämi- an myöntämän määrärahan turvin. Määräraha 27624: sen näkökulmasta uusi ja perusteltu ajatus. käytettiin tutkijaryhmän suorittamaan esitutki- 27625: Nopeasti tapahtuvat muutokset työelämässä, mukseen työpaikan terveystuntiprojektissa. Tu- 27626: mukautuminen uusiin työmenetelmiin, samoin lokset ovat olleet siinä määrin myönteisiä, että eri 27627: nopeasti tapahtuneet rakennemuutokset sekä jat- tahot ovat esittäneet kokeilun jatkamista. Tähän- 27628: kuvan koulutuksen tarve kaikilla työaloilla ovat astisiin kokeiluihin ovat suhtautuneet myönteises- 27629: asettaneet työikäisen väestön mukautumiskyvyn ti työntekijät, luottamuselimet sekä työnantaja- 27630: ankaralle koetukselle. puoli. Kokeilutulosten mukaan ne on koettu niin 27631: Tieteellis-tekninen kumous koskettaa meitä työntekijäpuolen kuin työnantajankin etuna. 27632: kaikkia ihmisinä ja työntekijöinä, halusimme sitä Paitsi tutkijoiden keräämää tietoa, on edellä mai- 27633: tai emme. Olemme joutuneet uusien, ratkaise- nituista kokeiluista saatu käytännössä runsaasti 27634: mattomien tilanteiden ja ongelmien eteen. Siksi myönteistä palautetta. Kokeilutoiminnan jatka- 27635: tarvitaan uudenlaisia, kokonaisvaltaisia, tieteelli- minen nähdään perusteltuna ja jopa välttämättö- 27636: seltä ja inhimilliseltä kannalta perusteltuja ratkai- mänä vastattaessa nopeasti muuttuvan työelämän 27637: sumalleja. Terveyskäsite Maailman Terveysjärjes- vaatimuksiin. Varsinaisessa tutkimusprojektissa 27638: tön (WHO) määritelmän mukaan antaa siihen on tarkoitus selvittää mm. voidaanko työpaikan 27639: konkreettisia mahdollisuuksia. terveystuntitoiminnalla kehittää työikäisen väes- 27640: Monien työikäistä väestöämme rasittavien ter- tön kattavaa ennaltaehkäisyä ennen kuin sairau- 27641: veysongelmien (tupakka, alkoholi, ravinto- ja lii- det ovat varsinaisesti puhjenneet. Varsinaisen tut- 27642: kuntatottumukset, ihmissuhdeongelmat, työpe- kimuksen tehtävänä on välittää tutkimustietoa eri 27643: räiset rasitukset ym.) ratkaisu edellyttää ympäris- a!oilta ja mitata terveystuntitoiminnan vaikutuk- 27644: töhaittojen korjaamisen ohella myös asennemuu- sia. 27645: toksia ja tietoista terveyskäyttäytymistä viime kä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 27646: dessä yksilötasolla. Väestöstä lähes jokainen kuu- taen, 27647: luu riskiryhmään jonkin kansansairauden suh- 27648: teen. Kansanterveyden kohentaminen vaatii ter- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27649: veystottumusten vaalimista koko väestössä. Siksi 1987 tulo- ja menoarvioon 600 000 markan 27650: väestö itse onkin avainasemassa nykyaikaisia kan- määrärahan työpaikkaterveystutkimuksen 27651: sansairauksia torjuttaessa. kehittämistä varten siten, että määrärahal- 27652: Terveystuntia on kokeiltu Kuopiossa useissa eri la voitaistin ensisijaisesti turvata uuden 27653: kohteissa, mm. Kuopion korkeakoulun hammas- tutktjan jatkotyö Kuopion yliopistossa. 27654: 27655: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 27656: 27657: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki Lauha Männistö 27658: 766 1986 vp. 27659: 27660: Raha-asia-aloite n:o 700 27661: 27662: 27663: 27664: 27665: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppilai- 27666: tosten opettajien sijaisten palkkaamiseen 27667: 27668: 27669: Eduskunnalle 27670: 27671: Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta eräs rata heille mahdollisuus täysin opettajan palkka- 27672: oleellinen tekijä on ammattitaitoinen ja uusiin eduin kerran 5-7 vuodessa mennä ulkopuolisen 27673: tehtäviin pystyvä työvoima. Työvoima saa koulu- yrityksen palvelukseen yhden vuoden ajaksi. Sijai- 27674: tuksensa yhteiskunnan ylläpitämissä oppilaitoksis- sen paikkaaminen tulisi rahoittaa yritykseltä saata- 27675: sa sekä osin yritysten toimesta. valla opettajan työkorvauksella sekä valtion ta- 27676: Ammatillisissa oppilaitoksissa toimivat opetta- lousarvioon varattavalla määrärahalla. 27677: jat ovat työhönsä muodollisesti päteviä. Työsken- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 27678: neltyään opettajana useamman vuoden alkaa hei- taen, 27679: dän oma koulutuksensa vanhentua ja käytännön 27680: yritystoiminnan tuntemuksensa unohtua. Lyhyet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27681: muutaman päivän jatkokoulutustilaisuudet ja sa- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 27682: tunnaiset yritysvierailut eivät tilannetta paranna. kan määrärahan käytettäväksi ammattikas- 27683: Ammatillisten koulujen opettajien perehdyttä- vatushallituksen valvonnassa opetta;ien si- 27684: miseksi elinkeinoelämän uusimpiin menetelmiin jaisten paikkaamisesta aiheutuviin kului- 27685: tulisi ammattikasvatushallituksen valvonnassa va- hin. 27686: 27687: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 27688: 27689: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki 27690: 767 27691: 1986 vp. 27692: 27693: Raha-asia-aloite n:o 701 27694: 27695: 27696: 27697: 27698: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Snellman-instituutin 27699: tutkimustoiminnan käynnistämiseen 27700: 27701: 27702: Eduskunnalle 27703: 27704: Kuopioon perustettiin syyskuussa 1983 Snell- koulutus- ja tutkimuspoliittisia aloitteita ja esityk- 27705: man-instituutin Kannatusyhdistys ja Snellman- siä. 27706: instituutti. Kannatusyhdistyksen ja instituutin taustayhtei- 27707: Sääntöjensä mukaan Snellman-instituutin Kan- söinä ovat mm. Kuopion yliopisto, Kuopion kau- 27708: natusyhdistys ry:n tarkoituksena on ylläpitää Kuo- punki, Pohjois-Savon maakuntaliitto ja Pohjois- 27709: pion kaupungissa Snellman-instituutti-nimistä Savon kulttuurirahasto. 27710: tutkimuslaitosta, joka harjoittaa ja edistää ensisi- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 27711: jaisesti Pohjois-Savoon liittyvää humanistista, yh- 27712: teiskunnallista ja taloudellista tutkimustyötä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27713: Tähän tarkoitukseen liittyen yhdistys tai sen yl- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 27714: läpitämä instituutti voivat järjestää myös keskus- 29.88.53 JOO 000 markan määrärahan 27715: telu- ja esitelmätilaisuuksia, seminaareja ja näyt- Snellman-instituutin tutkimustoiminnan 27716: telyitä, harjoittaa julkaisutoimintaa sekä tehdä käynnistämistä varten. 27717: 27718: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 27719: 27720: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki Lauha Männistö 27721: Osmo Vepsäläinen Katri-Helena Eskelinen Erkki Moisander 27722: Heikki Riihijärvi Olavi Martikainen 27723: 768 1986 vp. 27724: 27725: Raha-asia-aloite n:o 702 27726: 27727: 27728: 27729: 27730: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Näyttämöiden 27731: Liiton toiminnan tukemiseen 27732: 27733: 27734: Eduskunnalle 27735: 27736: Maamme harrastajateatteritoiminta on jatku- tustarpeesta. Työväen Näyttämöiden Liitto pal- 27737: vasti kasvanut ja vilkastunut. Työväen Näyttämöi- oottaa harrastajateatteritoiminnassaan vuonna 27738: den Liiton piirissä toimii tällä hetkellä 170 aktii- 1986 ohjaajakoulutusta (vuonna 1985 ensimmäi- 27739: vista harrastajateatteria. Osoituksena tästä aktiivi- sellä kolmen kuukauden harrastajateatteriohjaaja- 27740: suudesta ja korkeasta taiteellisesta tasosta voidaan kurssilla Voionmaan Opistolla oli 17 oppilasta, 27741: mainita Mikkelin Työväen Näyttämöpäivät, Las- kesällä 1986 on suunnitteilla ay-väelle ohjaaja- 27742: ten ja nuorten teatteripäivät Oulussa, TNL:n teat- kurssi Kiljavalla), julkaisutoimintaa (harrastaja- 27743: tereiden osallistuminen Seinäjoen Harrastajateat- kentälle teatteritoiminnan opas, ensimmäinen 27744: terikesään ja pohjoismaisiin ja kansainvälisiin Ees- laatuaan koko maassa, Työväen Näyttämö -lehti, 27745: tivaaleihin ja katselmuksiin sekä valtakunnallinen nuorisonäytelmien tilaaminen kirjailijoilta) ja 27746: Työväen Teatterisunnuntai -tapahtuma. Työväen nuorten teatteritoimintaa. Ensimmäiset nuoriso- 27747: Teatterisunnuntain viettoon osallistuu syksyisin teatterileirit pidetään kesällä 1986 Helsingissä, 27748: useita kymmeniä TNL:n jäsenteattereita eri puo- Tampereella ja Rovaniemellä. 27749: lilla Suomea. Hallituksen esitys toteutuessaan merkitsisi Työ- 27750: Hallitus esittää ehdotuksessaan vuoden 1986 väen Näyttämöiden Liiton palvelujen vähentymis- 27751: tulo- ja menoarvioksi näyttämötaiteelliseen har- tä ja kehittämissuunnitelmien pysähtymistä ja 27752: rastustoimintaan 2 600 000 mk (vuonna 1984 siirtämistä tulevaisuuteen. 27753: 2 500 000 mk). Määrärahan hyväksyminen halli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 27754: tuksen esittämässä muodossa merkitsisi erityisesti nioittaen, 27755: Työväen Näyttämöiden Liitolle toiminnan ja pal- 27756: velujen supistamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27757: Tällä hetkellä liitto tarvitsisi lisää henkilökun- 1987 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark- 27758: taa pystyäkseen suoriutumaan kaikkein välttämät- kaa Työväen Näyttämöiden Liiton toimin- 27759: tömimmästä jäsenteattereiden ohjaus- ja koulu- nan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 27760: 27761: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 27762: 27763: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki 27764: Tuula Paavilainen Kari Urpilainen 27765: 769 27766: 1986 vp. 27767: 27768: Raha-asia-aloite n:o 703 27769: 27770: 27771: 27772: 27773: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta teatteritoiminnan tu- 27774: kemiseen Rautalammin työväentalossa 27775: 27776: 27777: Eduskunnalle 27778: 27779: Rautalammin työväentalo on ollut kuntalaisten lolta puuttuu tällä hetkellä teatteritoimintaan tar- 27780: kulttuurikeskuspaikka. Siellä on harrastettu pes- vittava salin tuolikalusto ja näyttämöllä on suori- 27781: tuumarkkinoiden aikana erilaista näyttely- ja juh- tettava peruskorjaustyö, jotta teatteritoiminta saa- 27782: latoimintaa. Vuosisadan alkuaikoina työväentalol- taisiin toimivaksi. 27783: la oli harrastajateatteri. Aika on muuttunut ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 27784: useimmat teatterimme ovat kaupungeissa kunnal- 27785: listettuja. Harrastajateatteritoimintaa ovat alka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27786: neet hoitaa useimmat kunnat kotiseudullaan. 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 27787: Rautalammin työväentalo on peruskorjattu ja kaa Rautalammin työväentalon teatteritoi- 27788: siellä tällä hetkellä kansalaisopisto järjestää teatte- minnan tukemiseksi, kalustohankintoihin 27789: ri toimintaa, joka on tarkoitettu kotiseudun asuk- ja näyttämön peruskorjaustyön käynnistä- 27790: kaille ja matkailijoille. Rautalammin työväenta- miseksi. 27791: 27792: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 27793: 27794: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki 27795: 27796: 27797: 27798: 27799: 97 260148U 27800: 770 27801: 1986 vp. 27802: 27803: Raha-asia-aloite n:o 704 27804: 27805: 27806: 27807: 27808: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta elokuvajärjestöille 27809: 27810: 27811: Eduskunnalle 27812: 27813: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar- laskua elokuvajärjestöjen toiminnan rahoituk- 27814: vioksi vuodelle 1986 on momentille 29.90.52 sessa. 27815: (VeikkaRksen _ja raha-a~pajaisten voitt~v~rat. ~ai Elokuvakulttuurijärjestöt hoitavat Suomessa 27816: teen uikem1seen) esitetty elokuvajärjestöllle monia tehtäviä, jotka yhteiskunnallisen luonteen- 27817: 500 000 markkaa. sa vuoksi useissa sivistysmaissa kuuluvat valtioUi- 27818: Elokuvajärjestöjen toimintaa on tähän mennes- sille tai puolivaltiollisille organisaatioille. Tällai- 27819: sä tuettu kahdesta lähteestä: opetusministeriön sen työn merkitystä korostetaan muun muassa 27820: kautta veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- UNESCO:n ohjelmissa ja monissa kotimaisissa 27821: roista sekä momentilta 29.90. 57 (Elokuvataiteen mietinnöissä ja opetusohjelmissa. Tällä hetkellä 27822: tukeminen) Suomen elokuvasäätiön kautta. Tä- elokuvajärjestöjen työ on entisestään korostunut 27823: män momentin varoja on käytetty myös muuten kuvallisen viestinnän osuuden jatkuvasti kasvaes- 27824: elokuvakulttuurin tukemiseen. sa. Elokuvakulttuurijärjestöt tarjoavat vaihtoehto- 27825: Viime syksynä opetusministeriön esityksestä ja kaupalliselle tarjonnalle. Ne vastaavat meillä 27826: tuen jakoa kuitenkin muutettiin siten, että minis- suureksi osaksi esimerkiksi lasten ja nuorten elo- 27827: teriö tästä lähtien jakaa yksin toiminta-avustukset kuvakasvatuksesta, kotimaisen lyhytelokuvan levi- 27828: ja Suomen elokuvasäätiö avustaa järjestöjen erilai- tyksestä ja tunnetuksi tekemisestä, elokuvakerho- 27829: sia projekteja. Vuoden 1985 osalta jako hoidettiin liikkeestä sekä alan ammattilaisten jatkokoulutuk- 27830: siirtymävaiheessa kuitenkin vielä siten, että mo- sesta, toimien monissa kysymyksissä edelläkävijöi- 27831: mentilla 29.90.52 olleiden 360 000 markan lisäksi nä. Järjestöjen toiminnan laaja-alaisuuteen ja niil- 27832: lohkaistiin momentin 29.90. 57 varoista 600 000 le asetettuihin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin 27833: markkaa järjestötukeen. Ministeriön yhtenä pää- nähden niiden yhteiskunnalta saama tuki on tä- 27834: perusteluna jaon keskittämiselle oli saada järjestö- hän mennessä ollut riittämätön. Jos elokuvajärjes- 27835: jen toiminnan tukeminen vakaalle pohjalle - töjen tuki toteutuu valtion vuoden 1986 tulo- ja 27836: riippumattomaksi elokuvataiteen tukimomentis- menoarvioesityksen mukaisesti, kaventuvat järjes- 27837: ta, jota viime vuosina on koko ajan pyritty pienen- töjen toimintamahdollisuudet ratkaisevasti. 27838: tämään vedoten elokuvaveron tuoton laskuun. Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme, 27839: Kuitenkin vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesi- 27840: tyksessä on elokuvajärjestöille esitetty vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27841: 500 000 markkaa. Kun samanaikaisesti moment- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 27842: tiin 29.90.57 on ehdotettu 1,2 miljoonan mar- 29.90.52 1200 000 markkaa elokuvajär- 27843: kan vähennystä, niin tämä merkitsee jyrkkää jestöjen toiminnan tukemiseen. 27844: 27845: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 27846: 27847: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki 27848: Tuula Paavilainen Kari Urpilainen 27849: 771 27850: 1986 vp. 27851: 27852: Raha-asia-aloite n:o 705 27853: 27854: 27855: 27856: 27857: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 201 peruspa- 27858: rantamiseen välillä Vaajasalon tie-Kuopion epilepsiasairaala 27859: 27860: 27861: Eduskunnalle 27862: 27863: Pohjois-Savon ammatissa toimivasta väestöstä metsätalouden kuljetuksia tukevien tieyhteyksien 27864: saa lähes 30 o/o toimeentulonsa maa- ja metsä- kehittämiseen ei ole juuri kiinnitetty huomiota. 27865: taloudesta. Myös lähes puolet alueen elinkeinotoi- Jotta haja-asutusalueella vielä olevat palvelut ja 27866: minnasta on tavalla tai toisella puusta riippuvai- työpaikat voitaisiin säilyttää, tulisi tienpidossa 27867: nen. Koska maa- ja metsätalouden kuljetukset ku- kiinnittää kasvavaa huomiota kyläkeskuksia tuke- 27868: luttajilleen alkavat aina yksityis- tai paikallisteiltä, van pientieverkon kehittämiseen. 27869: on näiden teiden kunnolla ratkaiseva merkitys Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 27870: koko Pohjois-Savon kehitykselle. 27871: Tiemäärärahojen niukkuuden vuoksi on tien- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27872: pidon painopiste 1970-luvulla ja 1980-luvun al- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 27873: kupuolella kohdistunut kuitenkin kunta- ja kau- 31.24. 77 800 000 markkaa tien n:o 201 27874: punkikeskuksiin suuntautuvien tieyhteyksien pa- parantamiseen osuudella Vaajasalon tie- 27875: rantamiseen. Sen sijaan kyläkeskuksia ja maa- ja Epilepsiasairaala Kuopiossa. 27876: 27877: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 27878: 27879: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki 27880: Lauha Männistö Heikki Riihijärvi 27881: 772 1986 vp. 27882: 27883: Raha-asia-aloite n:o 706 27884: 27885: 27886: 27887: 27888: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Säteilyturvakeskuksen 27889: aluehallintoyksikön perustamiseksi Kuopion lääniin 27890: 27891: 27892: Eduskunnalle 27893: 27894: Säteilyturvallisuuslaitoksen hallintotoimikunta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 27895: (1982:70) katsoo, että mikäli myös Säteilyturva- taen, 27896: keskuksen toimialan osalta päädytä2'n toimivallan 27897: ja tehtävien alueelliseen hajauttamiseen, voitai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27898: siin se toteuttaa lääninhallitusorganisaation poh- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 markan 27899: jalta. Mahdolliset aluehallintoyksiköt voitaisiin määrärahan Sätezlyturvakeskuksen alue- 27900: perustaa Ouluun, Kuopioon ja Tampereelle lää- hallintoyksikön ja sen tarvitsemien virko- 27901: ninhallitusten yhteyteen. jen perustamiseksi Kuopion lääniin. 27902: 27903: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 27904: 27905: Marja-Liisa Tykkyläinen Reijo Lindroos Kari Rajamäki 27906: Lauha Männistö Heikki Riihijärvi Erkki Moisander 27907: Osmo Vepsäläinen Katri-Helena Eskelinen Olavi Martikainen 27908: 1986 vp. 27909: 773 27910: 27911: Raha-asia-aloite n:o 707 27912: 27913: 27914: 27915: 27916: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotirintaman naisten 27917: kuntoutukseen ja lomatoimintaan 27918: 27919: 27920: Eduskun~alle 27921: 27922: Rintamaveteraanien kuntoutusta on viime vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27923: sina määrätietoisesti kehitetty. Rintamaveteraa- tavasti, 27924: nien kuntoutuksesta on hyväksytty myös erityinen 27925: laki (60/83). Kuntoutukseen ovat oikeutettuja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27926: lain perusteella ne rintamaveteraanit, joille on an- 1987 tulo- ja menoarvioon 7 000 000 mar- 27927: nettu rintamasotilastunnus tai rintamapalvelus- kan määrärahan kotirintaman naisten kun- 27928: tunnus. toutuspalveluiden ja virkistyslomien järjes- 27929: Sen sijaan silloiset kotirintaman naiset ovat lä- tämiseksi. 27930: hes kokonaisuudessaan kuntoutuspalveluiden ja 27931: virkistyslomien saannin ulkopuolella. 27932: 27933: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 27934: 27935: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Aarno von Bell 27936: Reijo Lindroos Pirkko Valtonen Martti Lähdesmäki 27937: Anna-Liisa Piipari Tuulikki Hämäläinen Lauha Männistö 27938: 774 1986 vp. 27939: 27940: Raha-asia-aloite n:o 708 27941: 27942: 27943: 27944: 27945: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta aluearkkitehtikokeiluun 27946: Ylä-Karjalan kunnissa 27947: 27948: 27949: Eduskunnalle 27950: 27951: Nurmeksen kaupunki hakee Ylä-Karjalan kun- asukasta. Koko alueen kehittämistä ympäristö- ja 27952: tia, Nurmeksen kaupunkia sekä Juuan ja Valti- kaavoituskysymyksissä haittaa, paitsi taloudelliset 27953: mon kuntia aluearkkitehtikokeilun piiriin. Arkki- resurssit, myös asiantuntijapula. Ylä-Karjalan 27954: tehdin sijaintikuntana tulisi olemaan Nurmeksen kuntien alueella on kaksi perusparannuskokeilu- 27955: kaupunki. Aluearkkitehtikokeilua valvovan työ- aluetta. Lisäksi alueella on runsaasti peruskorjaus- 27956: ryhmän mietinnön (31.3.1984) ehdotuksissa läh- toimintaa ja maaseudun rakentamisen ohjausta. 27957: detään toiminnan vakinaistamisesta ja asteittaises- Tämän lisäksi Ylä-Karjalan kuntien kaavoitusti- 27958: ta laajentamisesta vuoden 1986 alusta. Ympäris- lanteen parantaminen vaatii lisää resursseja pää- 27959: töministeriö oli esittänyt vuoden 1986 tulo- ja me- töstenteon ja kuntalaisten avustamiseksi. 27960: noarvioehdotukseen aluearkkitehtitoiminnan va- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27961: kinaistamista. Koska ministeriön ehdotus ei to- taen, 27962: teutunut vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa, tuli- 27963: si aluearkkitehtikokeilua jatkaa ja laajentaa. Vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27964: den 1987 alusta tulisi aluearkkitehtikokeilu laa- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 markan 27965: jentaa koskemaan myös Ylä-Karjalan kuntia. Ylä- määrärahan aluearkkitehtikokeilun käyn- 27966: Karjalan talousalueeseen kuuluu runsaat 23 000 nistämiseksi Ylä-Karjalan kunnissa. 27967: 27968: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 27969: 27970: Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen Jouko Tuovinen 27971: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Reino Karpola 27972: 1986 vp. 775 27973: 27974: Raha-asia-aloite n:o 709 27975: 27976: 27977: 27978: 27979: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutuksen vedenhan- 27980: kinnan kehittämiseen Pohjois-Karjalassa 27981: 27982: 27983: Eduskunnalle 27984: 27985: Maamme vesihuollossa (vedenhankinta ja vie- riittämätön tai laadultaan huono käyttövesi. Vie- 27986: märöinti) päähuomio on kiinnitetty asutustaaja- märöinti on yleensä hoidettava talouskohtaisesti, 27987: miin. Aivan viime aikoina on havaittu tarpeelli- mutta vedenhankinnassa on monesti tarkoituk- 27988: seksi myös haja-asutuksen vesihuollon tarkastelu. senmukaista mennä yhteisiin ratkaisuihin. Näitä 27989: Maa- ja metsätalousministeriön asettama haja- varten vesitoimisto on suorittanut jo usean vuo- 27990: asutuksen vesihuoltotyöryhmä on mietinnössään den ajan vedenottopaikkatutkimuksia työllisyys- 27991: 1983 arvioinut, että vuosina 1984-95 olisi ajan- varoin. Toimintaa on tarkoitus jatkaa kunnittain 27992: mukaistettava 550 000 haja-asutusalueen asuk- sitä mukaa kuin käyttövesi tilanneselvitys etenee ja 27993: kaan eli noin 200 000 talouden vesihuolto. Kus- tarpeet tulevat esille. 27994: tannukset olisivat yli 4 miljardia markkaa. Toisaalta maamme käyttökelpoisia pohjavesi- 27995: Pohjois-Karjalan lääninhallituksen asettama varoja ei riittävästi tunneta. Ympäristöministeriön 27996: haja-asutusalueiden vesihuoltoselvitystyöryhmä toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosiksi 1985 27997: on puolestaan (vuonna 1983) katsonut, että -88 mainitaankin, että jo kartoitettujen tärkei- 27998: Pohjois-Karjalan maaseudulla olisi noin 7 500 ta- den pohjavesialueiden lisäksi suunnittelukaudella 27999: loutta saatettava asianmukaisen vesihuollon pii- on tarkoitus selvittää myös muut käyttökelpoiset 28000: riin. Tämä merkitsisi lähes 200 milj. markan kus- ja merkitykselliset pohjavesivarat. 28001: tannuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28002: Pohjois-Karjalan vesipiirin vesitoimisto on taen, 28003: käynnistänyt haja-asutuksen käyttövesitilannetta 28004: koskevan selvityksen yhteistyössä kuntien ja kylä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28005: toimikuntien kanssa. Selvitys tehdään periaattees- 1987 tulo- ja menoarvioon 450 000 markan 28006: sa talo talolta kylittäin. Ensimmäisenä työ on teh- määrärahan haja-asutuksen vedenhankin- 28007: ty Liperin kunnassa. nan kehittämiseen Pohjois-Karjalassa. 28008: Haja-asutuksen vesihuolto-ongelmista pahin on 28009: 28010: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 28011: 28012: Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen Jouko Tuovinen 28013: Reino Jyrkilä Reino Karpola Eeva Turunen 28014: 776 1986 vp. 28015: 28016: Raha-asia-aloite n:o 710 28017: 28018: 28019: 28020: 28021: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Pie- 28022: lisjokeen Mönnin lossin tilalle 28023: 28024: 28025: Eduskunnalle 28026: 28027: Tie- ja vesirakennushallituksen suunnitelmissa määrä tulee kasvamaan, kun museo kehittyy. 28028: on tiettävästi korvata vuosittain neljä lossia sillal- Kanava-alueella toimii myös kesäteatteri. Kesällä 28029: la. Pohjois-Karjalassa yksi kiireellisimmistä koh- 1985 kesäteatterin näytäntöjä kävi seuraamassa yli 28030: teista olisi Mönnin lossin korvaaminen Pielisjoen 5 000 katsojaa. Liikenteen sujumista haittaa oleel- 28031: yli rakennettavalla sillalla. Mönnin ja Selkien ky- lisesti Mönnin lossi. Pielisjoella on kesäaikana uit- 28032: lien kautta kulkee sorapintainen maantietasoinen to erittäin vilkasta ja tukkilautan tullessa laskee 28033: tie, jonka osaksi tämä silta tulisi rakentaa. Tiekin lossi vaijerinsa ja jää rantaan. Näin tielläliikkujille 28034: olisi samassa yhteydessä syytä peruskorjata ja pääl- aiheutuu kohtuuttomia odotusaikoja. Tämä on 28035: lystää. Mönnin ja Selkien kylillä asuu noin 500 ih- varsinkin paikallisille asukkaille kiusallista. 28036: mistä, jotka joutuvat ylittämään Pielisjoen asioi- Pohjois-Karjalassa Kontiolahden kunnassa sijait- 28037: dessaan, käydessään työssä tai koulussa kuntakes- seva Mönnin lossi tulisikin kiireellisesti korvata sil- 28038: kuksessa tai muualla Kontiolahdessa tai jopa Joen- lalla. 28039: suussa. Kylien asukasmäärät ovat lisäksi kasvu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28040: suunnassa. Myös osa enolaisia kulkee tätä kautta taen, 28041: asioidessaan kaupungissa. Kesäaikana tie on mat- 28042: kailijoiden suosima, onhan se matkailukartoissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28043: merkitty maisematieksi upeiden vaaramaisemien- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 28044: sa takia. Mönnin kylän kohdalla tietä on esitetty 31.24. 77 3 000 000 markan määrärahan 28045: myös museotieksi. Liikennettä Pielisjoen yli on li- szllan rakentamiseksi Pielisjokeen Mönnin 28046: säämässä Jakokosken kanavamuseo, jossa kesäisin lossin tilalle. 28047: käy tuhansia vierailijoita. Tulevina kesinä kävijä- 28048: 28049: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 28050: 28051: Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen Jouko Tuovinen 28052: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Reino Karpola 28053: 777 28054: 1986 vp. 28055: 28056: Raha-asia-aloite n:o 711 28057: 28058: 28059: 28060: 28061: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta lentokentän perustamis- 28062: suunnitteluun Lieksan ja Nurmeksen seudulle 28063: 28064: 28065: Eduskunnalle 28066: 28067: Neuvostoliiton rajaan ja Pieliseen rajoittuvina Asian perusteluiksi voidaan esittää myös erityi- 28068: muodostavat lähinnä Lieksan ja Nurmeksen kau- siä valtiontaloudellisia seikkoja. Itse valtio on 28069: pungit sekä niiden välittömässä läheisyydessä ole- merkittävä tekijä alueen talouselämässä omistaes- 28070: vat kunnat maantieteellisesti laajan ja metsätalou- saan suoraan tai valtiojohtoisten yhtiöiden kautta 28071: den, teollisuuden, maatalouden sekä matkailun suuren osan alueen metsistä sekä valtiojohtoisten 28072: suhteen merkittävän talousalueen, jonka ulotta- yhtiöiden harjoittaessa alueella voimaperäistä 28073: minen lentoliikenteen käyttömahdollisuuksien teollisuutta. Edelleen on valtion erityisessä intres- 28074: piiriin on valtiovallan tärkeä tehtävä. sissä myötävaikuttaa sen tukitoimenpiteillä kehi- 28075: Paikallisesti lentoliikenteen järjestäminen koe- tettyjen teollisuus- ja matkailuelinkeinojen toi- 28076: taan erittäin tärkeäksi asiaksi, mutta yksin alueen mintaedellytysten kehittämiseksi. 28077: omilla voimavaroilla ilman valtion taloudellista Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 28078: myötävaikutusta käytännön toimenpiteisiin asian 28079: kehittämisessä ei ole päästy asian laajakantoisuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28080: desta sekä siitä johtuen, että se koskee useita kun- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 28081: tia. markkaa Lieksan ja Nurmeksen kaupun- 28082: Lentoliikenteen käyttömahdollisuuksien järjes- kien ja niitä ympäröiviä kuntia palvelevan 28083: tämisen perusteluja ovat alueen syrjäinen sijainti, lentokentän suunnitteluun ja rakentamis- 28084: alueen rautatieliikenteen heikko taso, alueen työn valmisteluun siten, että suunnittelu- 28085: maantieteellinen laajuus ja ennen kaikkea se, että työ aloitetaan vuonna 1987. 28086: alueen talouselämän nykytaso ja sen kehittäminen 28087: edelleen edellyttävät mahdollisuutta nopeisiin yh- 28088: teyksiin eri puolille maata. 28089: 28090: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 28091: 28092: Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen Jouko Tuovinen 28093: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Reino Karpola 28094: 28095: 28096: 28097: 28098: 98 260148U 28099: 778 1986 vp. 28100: 28101: Raha-asia-aloite n:o 712 28102: 28103: 28104: 28105: 28106: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen-Kontio- 28107: mäen radan peruskorjaamiseen 28108: 28109: 28110: Eduskunnalle 28111: 28112: Nurmeksen-Kontiomäen rataosuuden kisko- Kun myrsky kaatoi Lapissa runsaasti puita muu- 28113: tus on vanha ja liian kevytrakenteinen nykyiselle tama vuosi sitten, osa puista kuljetettiin rautatietä 28114: raskaalle liikenteelle. Rata kuuluu mielestämme myöten Lieksaan jalostettavaksi. Radan peruskor- 28115: perusratoihin, joten sen korjaaminen ja kiskojen jaus ja kiskojen vaihto on aloitettu muutama vuosi 28116: uusiminen on välttämätöntä rautatieliikenteen sitten Lieksasta, ja rataosuus Lieksa-Nurmes saa- 28117: säilyttämiseksi Lieksasta ja Nurmeksesta pohjoi- taneen korjattua lähivuosina. Nurmeksen-Kon- 28118: seen ja päinvastoin. Yleisellä kulkuneuvolla mat- tiomäen välisen radan peruskorjaamisesta tulisi 28119: kustaminen Lieksasta ja Nurmeksesta esimerkiksi valtioneuvoston ja eduskunnan tehdä kiireellisesti 28120: Ouluun käy parhaiten matkustamaHa junalla. Ra- periaatepäätös ja varata rahat valtion tulo- ja me- 28121: dan huonon kunnon vuoksi kyseessä olevalla ra- noarvioon. Radan vaikutusalueella vallitsee suuri, 28122: taosuudella voidaan liikennöidä vain ns. ''lättäha- jatkuvasti yli 10 % :n työttömyys, joten olisi pe- 28123: tuilla", joilla kulkeminen on kovin epämukavaa rusteltua käyttää myös työllistämisvaroja hank- 28124: vaunujen heilahdellessa puolelta toiselle. Myös ta- keen toteuttamiseen. 28125: varaliikenteen osalta radan peruskorjaus on välttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28126: mätöntä. taen, 28127: Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on runsaat met- 28128: sävarat, ja myös valtio omistaa paljon metsiä ko. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28129: alueella. Puiden kuljettaminen rautatietä myöten 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 28130: sahoille ja tehtaille vaatii myös radan peruskor- 31.90.78 10 000 000 markkaa Nurmek- 28131: jauksen, koska nykyisellään tavarajunat voivat sen-Kontiomäen radan peruskorjaami- 28132: kulkea vain noin 30 kilometrin tuntivauhtia radan seen ja kiskojen vaihtoon. 28133: heikon kunnon vuoksi. 28134: 28135: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 28136: 28137: Kerttu Törnqvist Aarno von Bell Jorma Rantanen 28138: Jouko Tuovinen Reino Jyrkilä Eeva Turunen 28139: Reino Karpola 28140: 779 28141: 1986 vp. 28142: 28143: Raha-asia-aloite n:o 713 28144: 28145: 28146: 28147: 28148: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n osake- 28149: pääoman korottamiseen 28150: 28151: 28152: Eduskunnalle 28153: 28154: Viimeksi kuluneiden vuosien aikana Enon kun- suudet Enso-Gutzeit Oy:lle tarvittavien investoin- 28155: taa on koetellut erittäin vaikea työttömyys. Koko- tien suorittamiseen. Tämä voisi tapahtua esimer- 28156: naisuudessaan työttömyystilanne Pohjois-Karjalan kiksi siten, että valtion budjetissa nostettaisiin 28157: läänissä on vaikein juuri Enon kunnassa, jossa Enso-Gutzeit Osakeyhtiön osakepääomaa ja lai- 28158: työttömyysprosentti korkeimmillaan on ollut noin nanottovaltuuksia ja näin saadut varat ohjattaisiin 28159: 19% :n tienoilla. Teollisten työpaikkojen määrä Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun tehtaiden jatko- 28160: Enossa on vuodesta 1980 lähtien jatkuvasti laske- jalostuksen toteuttamiseen. 28161: nut. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28162: Enossa sijaitsee Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun taen, 28163: saha ja selluloosatehdas. Tehtaan ja sahan kehittä- 28164: minen ja laajentaminen on elinehto Enon kunnal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28165: le ja sen asukkaille. Sen vuoksi onkin välttämätön- 1987 tulo- ja menoarvioon 430 000 000 28166: tä, että pikaisesti ryhdytään Enso-Gutzeit Osa- markan määrärahan Enso-Gutzeit Oy:n 28167: keyhtiön Uimaharjun tehtaiden jatkojalostuksen osakepääoman korottamiseksi tarkoitukse- 28168: toteuttamiseen. na aloittaa Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun 28169: Tehtaan laajentaminen ja jatkojalostuksen li- tehtazlla jatkojalostuksen suunnittelu ja 28170: sääminen edellyttää, että valtiovalta luo mahdolli- rakentaminen. 28171: 28172: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 28173: 28174: Kerttu Törnqvist Reino Karpola Eeva Turunen 28175: 780 1986 vp. 28176: 28177: Raha-asia-aloite n:o 714 28178: 28179: 28180: 28181: 28182: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n Panka- 28183: kosken tehtaan korkotukeen 28184: 28185: 28186: Eduskunnalle 28187: 28188: Pankakosken kartonkitehtaan uudistustöiden Toimintaan sidotun pääoman korot ovat yli 20 28189: rahoittaminen tehtiin mahdolliseksi lailla 8361 Mmk vuodessa, ja ne ovat jääneet edellä esitetty- 28190: 77. Keskeisinä perusteluina lakia säädettäessä oli- jen tappioiden lisäksi kattamatta. Käyttökatteen 28191: vat: (v. 1983 12,5 %, v. 1984 noin 14 %) tulisi olla 28192: - Tehdas oli loppuun ajettu, vaihtoehtoina noin 10 % nykyistä korkeampi, ennen kuin kaikki 28193: lopettaminen tai uusiminen. pääomakulut pystyttäisiin kattamaan. 28194: - Yhtiö ei nähnyt uusimista omin avuin mah- Pankakosken tehtaat ovat edelleen, niin kuin 28195: dolliseksi, koska laadittu yhtiön rahoitusmahdol- uudistusprojektia suunniteltaessa ja korkotukila- 28196: lisuudet ylittävä investointiohjelma ei riittänyt teke- kia säädettäessä on nähty, rasituksena koko yhtiön 28197: mään tehdasta liiketaloudellisesti kannattavaksi. taloudelle. Kapasiteetin käyttöastetta, tuotevali- 28198: - Paikkakunnan työllisyyden hoidon kannalta koimaa ja sisäistä tehokkuutta voidaan parantaa 28199: tehtaan työpaikkojen säilyttäminen oli välttämä- vähitellen, mutta se vaatii jatkuvaa ja pitkäiänteis- 28200: töntä. Tehtaan sulkeminen olisi merkinnyt koko tä ponnistelua koko henkilöstöltä. Epävarmuus 28201: Pankakosken taajaman loppua. tehtaan toiminnan jatkumisesta aiheuttaa levotto- 28202: Uudistusprojekti ei olisi toteutunut ilman lain muutta henkilöstön keskuudessa eikä ole omiaan 28203: 836/77 lupaamaa korkotukea. luomaan yrityshenkistä ilmapiiriä, jota parhaa- 28204: Projektin toteutunut rahankäyttö ja tuloskehi- seen mahdolliseen tulokseen pääseminen edellyt- 28205: tys on ollut seuraava: täisi. Tehtaan kehittämisprojektin tukeminen täy- 28206: - Investoinnin rahankäyttö oli 197 Mmk eli simääräisesti säädetyn lain suomien mahdolli- 28207: 55 Mmk suunniteltua enemmän. Tärkein syy yli- suuksien puitteissa on tässä tilanteessa ensiarvoi- 28208: tykseen aiheutui siitä, että vanhoja koneistoja ei sen tärkeää. Työttömyysaste Lieksassa on tällä het- 28209: voitu käyttää hyödyksi niin laajasti kuin oli suun- kellä n. 14,8 %. Pankakosken tehtaan n. 500 työ- 28210: niteltu. Mm. molempien kartonkikoneiden kui- paikkaa edustavat noin neljäsosaa Lieksan teolli- 28211: vatusosat jouduttiin uusimaan lähes kokonaan, sista työpaikoista, joten myös alueen työllisyysti- 28212: kun vanhat kuivatussylinterit eivät läpäisseet pai- lanteen kannalta on tehtaan työpaikkojen säilyttä- 28213: neastiatarkastusta. minen välttämätöntä. 28214: - Kartonkikoneiden tuotannossa on suunni- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 28215: teltu taso, 75 000 tl a, saavutettu. Työn tuotta- nioittavasti, 28216: vuus t/henkilö/vuosi on kaksinkertaistunut. Ta- 28217: loudellinen tulos ei kuitenkaan ole ollut riittävä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28218: Tuotto ennen korkokustannuksia on ollut seu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 28219: raava (Mmk): 32.51.45 10000000 markan määrärahan 28220: Enso-Gutzeit Oy:n Pankakosken tehtaan 28221: 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 korkotukea varten. 28222: -13,1-22,2-25,3-20,3-14,0 -7,3 -0,3 28223: 28224: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 28225: 28226: Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen Jouko Tuovinen 28227: Reino Jyrkilä Reino Karpola Eeva Turunen 28228: 781 28229: 1986 vp. 28230: 28231: Raha-asia-aloite n:o 715 28232: 28233: 28234: 28235: 28236: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolin matkailuhotellin 28237: peruskorjaukseen ja laajennukseen 28238: 28239: 28240: Eduskunnalle 28241: 28242: Kolin matkailuhotelli on valtion omistama Hankkeen alustavaksi kustannusarvioksi on esi- 28243: kiinteistö, joka on vuokrattu Suomen Matkailulii- tetty 15 milj. mk. 28244: tolle hotelli- ja ravintolatoimintaa varten. Pohjois-Karjalan läänin investointimuistiossa 28245: Matkailuhotellin merkitys Kolin matkailun ke- hanke on esitetty toiseksi kiireellisimpänä niistä 28246: hittämiselle on huomattava. Nykyisellään kiin- hankkeista, jotka eivät sisälly valtion pitkän täh- 28247: teistön majoitustilat ovat riittämättömät ja liian täyksen suunnitelmiin. Valtion vuoden 1984 tulo- 28248: vähäiset suhteessa ravintolan kapasiteettiin. Myös ja menoarviossa on hankkeeseen myönnetty 28249: kiinteistön kunto on päässyt heikentymään. 3 milj. markkaa. 28250: Kolin matkailullisten edellytysten hyödyntämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28251: nen edellyttäisi hotellin tilojen laajentamista ja taen, 28252: kunnostamista. 28253: Hotellin saneerausta ja laajennusta tutkineen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28254: työryhmän suunnitelma on parhaillaan lausun- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 28255: nolla rakennushallituksessa. Valtion työllisyysoh- kan määrärahan Kolin matkailuhotellin 28256: jelmassa (kevät 1983) myönnettiin hankkeen peruskorjauksen ja laajennuksen jatkami- 28257: suunnittelun aloittamiseen 200 000 mk. Suunni- seen. 28258: telma valmistui vuonna 1984. 28259: 28260: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 28261: 28262: Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen Jouko Tuovinen 28263: Reino Jyrkilä Reino Karpola Eeva Turunen 28264: 782 1986 vp. 28265: 28266: Raha-asia-aloite n:o 716 28267: 28268: 28269: 28270: 28271: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille virkistysalueiden 28272: perustamiseen 28273: 28274: 28275: Eduskunnalle 28276: 28277: Luonnon yleiskäyttöoikeudella eli jokamiehen- Tarvittavien alueiden säilyminen ulkoilukäytös- 28278: oikeudella on keskeinen merkitys ulkoilussa ja sä voidaan osittain turvata perustamalla ulkoilun 28279: muussa luonnon virkistyskäytössä. Jokamiehenoi- palvelu- ja tukialueita sekä ulkoilureittejä, joissa 28280: keus sisältää periaatteessa verraten laajan oikeu- jokamiehenoikeudella tapahtuva ulkoilu toteu- 28281: den liikkua ja oleskella sekä tilapäisesti leiriytyä tuu. Erityisesti taajamien läheisyydessä sijaitsevat 28282: toisen omistamilla luonnontilaisilla maa- ja vesi- alueet, joihin kohdistuu huomattavaa ulkoilupai- 28283: alueilla. Ulkoiluun soveltuvia alueita on maas- netta, on kuitenkin hankittava pääsääntöisesti yh- 28284: samme, kun sitä tarkastellaan kokonaisuutena, teiskunnan omistukseen, kuten mm. virkistys- 28285: runsaasti. Rakentamisen ja muun maankäytön aluekomitea on mietinnössään todennut (Komi- 28286: seurauksena ulkoiluun soveltuvat alueet ovat kui- teanmietintö 1973:143). 28287: tenkin nopeasti vähentymässä etenkin Etelä- Ympäristöministeriön asettama työryhmä on 28288: Suomen taajamissa ja niiden lähiympäristöissä. saanut keväällä 1985 valmiiksi selvityksen seutu- 28289: Etäisyydet taajamista luonnontilaisille alueille kaavojen virkistysalue-esitysten toteuttamisesta. 28290: kasvavat. Tämä heikentää etenkin yksityisautoa Ensisijaisesti tulisi toteuttaa taajamien läheisyy- 28291: omistamattoman väestön ulkoilumahdollisuuksia. dessä sijaitsevat alueet, jotka on hankittava yhteis- 28292: Työelämän ja vapaa-ajan muutokset vaikuttavat kunnan omistukseen. Päävastuu hankinnassa 28293: osaltaan siihen, että ulkoilun ja yleensäkin liikun- kuuluu kunnille. Virkistysaluevarausten toteutta- 28294: nan osuus saa yhä tärkeämmän sijan kansalaisten minen vaatii kuitenkin myös valtion tukitoimia. 28295: vapaa-ajan harrastuksissa. Ulkoilumahdollisuuk- Sisäasiainministeriö tukee tällä hetkellä valta- 28296: sien parantamiseksi tarvitaan etenkin ulkoilun kunnallisesti merkitystä omaavien ulkoilureittien 28297: painealueilla erilaatuisia palveluja, kuten leväh- perustamista kunnissa. Ensi vuoden aikana olisi- 28298: dys- ja majoitustiloja sekä jätehuollon järjestämis- kin myönnettävä valtionavustusta harkinnan mu- 28299: tä. Ulkoilusta ympäristölle aiheutuvien mahdol- kaan kunnille sellaisten vahvistetun seutukaavan 28300: listen haitta- ja häiriötekijöiden vähentämiseksi mukaisten virkistysalueiden toteuttamiseen, joilla 28301: liikkumista on ohjattava siihen parhaiten soveltu- on seudullista tai valtakunnallista merkitystä. 28302: ville paikoille rakentamalla ulkoilureittejä ja -teitä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28303: Ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen ja pa- taen, 28304: rantaminen sekä ympäristönsuojelun näkökohtien 28305: riittävä huomioon ottaminen luonnon virkistys- että Eduskunta ottazsi valtion vuoden 28306: käytössä edellyttävät ulkoilun erityisalueiden 1987 tulo- ja menoarvz"oon momentzlle 28307: hankkimista ja rakentamista tarpeellisessa laajuu- 35.15.31 3000000 markkaa avustuk- 28308: dessa. Virkistysalueilla pyritään siihen, että kaikil- sina kunnzlle tai kuntainlzitozlle seudulle 28309: la kansalaisilla olisi asuinpaikasta riippumatta tai valtakunnalle merkityksellzsten virkzs- 28310: mahdollisimman tasavertaiset ulkoilumahdolli- tysalueiden toteuttamzsta varten. 28311: suudet. 28312: 28313: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 28314: 28315: Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen 28316: Jouko Tuovinen Eeva Turunen 28317: Reino Karpola 28318: 1986 vp. 28319: 783 28320: 28321: Raha-asia-aloite n:o 717 28322: 28323: 28324: 28325: 28326: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolassa sijaitsevan 28327: Pohjoismaisen Kuvataidekoulun toiminnan tukemiseen 28328: 28329: 28330: Eduskunnalle 28331: 28332: Kokkolassa aloitti totmmtansa Pohjoismainen rän ollessa 40. Opetuskieli on pääosin ruotsin kie- 28333: Kuvataidekoulu tammikuussa 1984. Oppilaitos li. Opetuksesta tulee huolehtimaan pieni, kiinteä 28334: tulee olemaan keskiasteen ammatillista opetusta opettajakunta, jonka lisäksi opetusta tulevat anta- 28335: antava kuvataidekoulu. Kaksivuotisen Pohjois- maan vierailevat opettajat kaikista Pohjoismaista. 28336: maisen Kuvataidekoulun tarkoituksena on antaa Näin koulu tulee konkreettisesti lisäämään Poh- 28337: perusopetusta kuvallisen taiteen alueella ja tuot- joismaiden keskinäistä vuorovaikutusta nuorisom- 28338: taa oppilaille sellaisia valmiuksia, että he voisivat me keskuudessa. 28339: koulun pohjalta pyrkiä taidekorkeakouluihin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28340: Pohjoismaissa ja että he voisivat toimia vapaina taen, 28341: taiteilijoina koulun jälkeen sekä työskennellä 28342: esim. seuraavilla aloilla: muotoilu, lavastus, teks- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28343: tiilisuunnittelu ja opetus. 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 28344: Koulu on tarkoitettu yli 18-vuotiaille nuorille kaa Kokkolassa szjaitsevan Pohjoismaisen 28345: kaikista Pohjoismaista. Kouluun on tarkoitus ot- Kuvataidekoulun toiminnan tukemiseen. 28346: taa vuosittain 20 opiskelijaa koko opiskelijamää- 28347: 28348: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 28349: 28350: Kari Urpilainen Pirjo Ala-Kapee Aarno von Bell 28351: Saara-Maria Paakkinen Marja-Liisa Tykkyläinen Tuula Paavilainen 28352: Mats Nyby 28353: 784 1986 vp. 28354: 28355: Raha-asia-aloite n:o 718 28356: 28357: 28358: 28359: 28360: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden 28361: seurausvaikutusten lieventämiseen 28362: 28363: 28364: Eduskunnalle 28365: 28366: Nuorten yhteiskuntatakuujärjestelmä on laa- lekkään toiminnan piiriin. Monet ovat aktivointi- 28367: jennettu koskemaan koko maata. Yhteiskuntata- leirien myötä löytäneet itselleen elämänikäisen 28368: kuu on merkittävä askel nuorten työttömyyson- harrastuksen ao. järjestöjen parista. Leirien luon- 28369: gelman ratkaisemisessa. Nuorten työttömyyttä ei teeseen on työn ohella kuulunut myös yhteiskun- 28370: kuitenkaan onnistuta kokonaan poistamaan. nallisten asioiden, ennen kaikkea työttömyyden 28371: Nuorisojärjestöt ja kuntien nuorisolautakunnat syiden pohdinta ja selvittely. 28372: ovat järjestäneet nuorille työttömille ja kesätyötä Ei ole myöskään vailla vähäistä merkitystä se, 28373: vailla oleville aktivointileirejä. Leirien rahoitus on että työleirikohteet ovat olleet järjestäjille tärkei- 28374: järjestetty valtion budjetissa momentilla 29.91.61 tä, toisin sanoen osallistujille mielekkäitä. Näiden 28375: (Nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lieven- kohteiden määrä on kokemusten myötä lisäänty- 28376: täminen). Vuonna 1983 tähän tarkoitukseen oli nyt koko ajan. 28377: osoitettu kolme miljoonaa markkaa, mutta vuo- Järjestetyt leirit ovat olleet kaikille työttömille 28378: delle 1984 eduskunta ei myöntänyt määrärahoja nuorille ja kesätyötä vailla oleville avoimia ja pää- 28379: tähän tarkoitukseen. osa nuorista on tullut leireille työvoimatoimisto- 28380: Aktivointileirejä järjestettiin vuoden 1983 aika- jen välityksellä. 28381: na seuraavasti: Lukuisat kunnat ja järjestöt ovat suunnitelleet 28382: Nuorisolautakunnat vastaavien leirien järjestämistä myös ensi kesänä. 28383: 152 kuntaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28384: 3 200 osallistujaa taen, 28385: Nuorisojärjestöt 28386: 26 järjestöä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28387: 44 kohdetta 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 28388: 829 osallistujaa. 29.91. 61 3 000 000 markkaa nuorisotyöt- 28389: Yhteensä siis noin 4 000 nuorta työtöntä tai ke- tömyyden seurausvaikutusten lieventämi- 28390: sätyötä vailla olevaa pääsi vähintään viikoksi mie- seen. 28391: 28392: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 28393: 28394: Kari Urpilainen Jukka Mikkola Aarno von Bell 28395: Saara-Maria Paakkinen Marja-Liisa Tykkyläinen Tuula Paavilainen 28396: Mats Nyby 28397: 1986 vp. 785 28398: 28399: Raha-asia-aloite n:o 719 28400: 28401: 28402: 28403: 28404: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kannuksen Työväen- 28405: talon peruskorjaamiseen 28406: 28407: 28408: Eduskunnalle 28409: 28410: Kannuksen Työväentalon syntyyn ja sen alku- Talon kuntoon saattaminen edellyttää mittavia 28411: vaiheisiin liittyy läheisesti eräs Suomen poliittisen ponnisteluja. Peruskorjaustyöt nousevat useisiin 28412: historian merkkimiehistä Oskari Tokoi. Paikallis- satoihin tuhansiin, joten paikallisin voimin hank- 28413: ten kulttuuripiirien aloitteesta uhanalaisena ollut keen toteuttaminen ei onnistu. Työväentalon 28414: Työväentalo suojeltiin Vaasan lääninhallituksen merkittävää kulttuurihistoriallista taustaa ja koko 28415: päätöksellä keväällä 1983 puoleksi vuodeksi. Suo- suomalaista yhteiskuntaa ajatellen olisi perustel- 28416: jelua puolsi museovirasto tammikuussa 1983. Mu- tua, että valtiovalta osallistuisi peruskorjauskus- 28417: seovirasto totesi talon olevan kulttuurihistorialli- tannuksiin. 28418: sesti arvokas erityisesti Oskari Tokoin ansiosta ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28419: myös siitä syystä, että sillä on merkitystä kannus- taen, 28420: laisessa rakennuskulttuurissa sekä maisemallista 28421: arvoa, sillä se sijaitsee Kannuksessa keskeisellä pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28422: kalla. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 28423: Vaasan lääninhallitus on suojellut Kannuksen 29.99.51 800000 markkaa kulttuurihisto- 28424: Työväentalon 15.9.83 tekemällään päätöksellä. riallisesti merkittävän Kannuksen Työ- 28425: Päätös odottaa valtioneuvoston vahvistamista. väentalon peruskorjaukseen. 28426: 28427: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 28428: 28429: Kari Urpilainen Pirjo Ala-Kapee Aarno von Bell 28430: Saara-Maria Paakkinen Marja-Liisa Tykkyläinen Tuula Paavilainen 28431: Mats Nyby 28432: 28433: 28434: 28435: 28436: 99 260148U 28437: 786 1986 vp. 28438: 28439: Raha-asia-aloite n:o 720 28440: 28441: 28442: 28443: 28444: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pertun ylikäytävän ra- 28445: kentamiseksi vartioiduksi ylikäytäväksi Kannuksessa 28446: 28447: 28448: Eduskunnalle 28449: 28450: Kannuksen kaupungin Ylikannuksen kylässä ollen huomattava taloudellinenkin haitta, puhu- 28451: on Pertun ylikäytävä. Ylikäytävän välittömässä mattakaan siitä kuinka paljon lisäaikaa matkan pi- 28452: käyttäjäpiirissä on useita talouksia. Ainakin yh- teneminen tulee vaatimaan. Jotta todetunkaltai- 28453: deksän taloutta joutuu käyttämään ylikäytävää set huomattavat haitat voidaan estää, olisi perus- 28454: myös oman toimeentulonsa eli maatilatalouden teltua, että ylikäytävä muutettaisiin alikäytäväksi, 28455: harjoittamiseen päivittäin. Ylikäytävä yhdistää jolloin liikenneturvallisuustekijätkin tulisivat 28456: maatilat peltoihinsa. Viljelyksessä olevaa pelto- huomioon otetuiksi. 28457: pinta-alaa on noin 30 hehtaaria. Lisäksi ylikäytävä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28458: yhdistää tilat metsäpalstoille, joiden yhteinen taen, 28459: pinta-ala on alun toistasataa hehtaaria. Mikäli, 28460: kuten VR:n piirissä on suunniteltu, ylikäytävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28461: poistetaan käytöstä, pitenee matka pelloille ja 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 28462: metsäpalstoille nelisen kilometriä yhtä käyntiker- kaa Kannuksen kaupungissa Ylikannuksen 28463: taa kohden. Tällöin varovaisenkin arvion mukaan kylässä stj"aitsevan Pertun ylikäytävän 28464: todetulle yhdeksälle eri taloudelle aiheutuu vuo- muuttamiseksi joko vartioiduksi y!tkäytä- 28465: sittain ylimääräistä ajomatkaa noin 500-1 700 ki- väksi tai a!tkäytäväksi. 28466: lometriä. Ylikäytävän poistamisesta koituisi näin 28467: 28468: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 28469: 28470: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Mats Nyby 28471: 787 28472: 1986 vp. 28473: 28474: Raha-asia-aloite n:o 721 28475: 28476: 28477: 28478: 28479: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ajoharjoitteluratojen ra- 28480: kentamiseksi 28481: 28482: 28483: Eduskunnalle 28484: 28485: Liikenneministeriö päätti 5.10.1981 asettaa Näillä radoilla voitaisiin huomattavasti tehostaa 28486: työryhmän, jonka tehtävänä oli: myös vapaaehtoista kuljettajien jatkokoulutusta, 28487: 1. Selvittää ajoharjoitteluratojen tarve ottaen joka nyt on ollut paljon riippuvaista siitä, onko tä- 28488: huomioon mm. kuljettajaopetuksen uudista- hän tarkoitukseen jostain ollut löydettävissä sopi- 28489: missuunnitelmat ja vapaaehtoisen autoilun va harjoittelupaikka. 28490: jatkokoulutuksen tehostaminen. Vaikka esimerkiksi maamme pohjoisosissa voi- 28491: 2. Laatia yleisohjeet ajoharjoitteluratojen suun- taisiin käyttää niin sanottuja luonnonjäitä harjoit- 28492: nittelua ja rakentamista varten. teluun, on tässä törmätty vastakkain luonnonsuo- 28493: 3. Tehdä ehdotus ratojen lukumäärästä ja sijoit- jelijoiden kanssa. Lisäksi on todettava, että mah- 28494: tamispaikasta. dollisuudet harjoitella järven jäällä ovat ilmastosta 28495: 4. Selvittää ratojen perustamis- ja käyttökustan- johtuen rajalliset. 28496: nukset. Kuljettajaopetuksen jatkotyöryhmä, joka jätti 28497: 5. Selvittää ratojen perustamiseen ja rakentami- välimietintönsä 31.3.1981, päätyi esittämään niin 28498: seen mukaan tulevat tahot sekä tehdä ehdotus sanottua kaksivaiheista ajokorttitutkintoa. Toinen 28499: kustannusten jaosta eri osapuolten kesken. vaihe suoritettaisiin 12-24 kuukauden kuluttua 28500: Työryhmä sai työnsä valmiiksi ja luovutti mie- ensimmäisestä tutkinnosta. Tämä toinen vaihe si- 28501: tintönsä 31.5.1983 liikenneministeriölle. sältäisi myös harjoittelun poikkeuksellisissa olois- 28502: Kartoittaessaan tehtäväänsä työryhmä totesi, et- sa, toisin sanoen liukkaan kelin harjoitteluradalla. 28503: tä maamme hyvinkin vaikeat liikennöimisolosuh- Jotta nämä tavoitteet voitaisiin toteuttaa ja sitä 28504: teet edellyttävät muulta liikenteeltä rauhoitettua kautta pienentää uusien kuljettajien onnetto- 28505: tilaa, jossa voidaan harjoitella ajamista poikkeavis- muusriskiä, edellyttää se, että maahamme saa- 28506: sa olosuhteissa. Työryhmä selvitti myös tilanteen daan mahdollisimman nopeasti työryhmän esittä- 28507: muissa Pohjoismaissa. Selvityksen tuloksena to- mät 26 ajoharjoittelurataa. 28508: dettiin, että Suomi on ainoa Pohjoismaista, jossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28509: ei ole yhtään niin sanottua liukkaan kelin harjoi- taen 28510: tusrataa. 28511: Selvittelytyössä kävi myös ilmi, että uusien kul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28512: jettajien yleisin onnettomuussyy on ajoneuvon 1987 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 28513: hallinnan menettäminen huonoissa olosuhteissa. markkaa ajoharjoitteluratatyöryhmän mie- 28514: Näitä onnettomuuslukuja voitaisiin huomattavas- tinnön mukaisten harjoitteluratojen ai- 28515: ti pienentää, mikäli kuljettajakoulutuksen aikana kaansaamiseksi. 28516: voitaisiin antaa opetusta liukkaalla ajamisessa. 28517: 28518: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 28519: 28520: Kari Urpilainen Jukka Mikkola Aarno von Bell 28521: Saara-Maria Paakkinen Marja-Liisa Tykkyläinen Tuula Paavilainen 28522: Mats Nyby 28523: 788 28524: 1986 vp. 28525: 28526: Raha-asia-aloite n:o 722 28527: 28528: 28529: 28530: 28531: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolaan suunnitellun 28532: yhteisterminaalihankkeen rakentamiseksi 28533: 28534: 28535: Eduskunnalle 28536: 28537: Vuonna 1976 asettivat Valtionrautatiet ja Kok- käsittelylle asetettavia vaatimuksia. Tämän päivän 28538: kolan kaupunki yhteisen työryhmän selvittämään vaatimustasoa vastaavien terminaalitilojen myötä 28539: suurehkon yhteisterminaalin sijoitt:c.mista Kokko- voitaisiin Kokkolassa päästä paitsi nykyistä tehok- 28540: laan Keski-Pohjanmaalle. Työryhmän selvitysten kaampaan kappaletavaran käsittelyyn ja kilpailu- 28541: pohjalta laaditut suunnitelmat ovat edenneet niin edellytysten kohentamiseen myös parempaan ta- 28542: pitkälle, että liikenneministeriö on tehnyt päätök- loudelliseen tulokseen. Lisäksi on todettava, että 28543: sen sijoittaa Keski-Pohjanmaan kappaletavarater- nykyinen VR:n tavara-asema sijaitsee liikennetur- 28544: minaalitoiminnot Kokkolaan. Selvitysten mukaan vallisuuden kannalta todella vaarallisella paikalla. 28545: Kokkola on liiketaloudellisesti edullisin kappale- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28546: tavaraterminaalin sijoituspaikka Keski-Pohjan- taen, 28547: maalla. 28548: Rataosan Seinäjoki-Oulu sähköistyksen yhtey- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28549: dessä jouduttiin monilla eri tahoilla toteamaan, 1987 tulo- ja menoarvioon 17 000 000 28550: että Valtionrautateiden nykyinen tavara-asema on markkaa Keski-Pohjanmaalle suunnitellun 28551: aikansa elänyt. 1800-luvulla rakennettu hirsira- yhteisterminaalin rakentamiseksi Kokko- 28552: kenteinen tavara-asema ei voi mitenkään vastata laan. 28553: 1990-luvulla tavaraliikenteelle ja kappaletavaran 28554: 28555: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 28556: 28557: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Mats Nyby 28558: 789 28559: 1986 vp. 28560: 28561: Raha-asia-aloite n:o 723 28562: 28563: 28564: 28565: 28566: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan Ykspihlajan 28567: sataman väylän syventämiseen 28568: 28569: 28570: Eduskunnalle 28571: 28572: Kokkolan satamaan johtaa 9, 5 metrin väylä. Sa- van noin 1,0 miljoonaan tonniin, josta kaukolii- 28573: tama sijaitsee Ykspihlajassa ja se jakautuu kol- kennettä on 440 000 tonnia. Teollisuussataman 28574: meen osaan: kuivalastisatamaan, öljylastisata- tavaraliikenteen kasvu ja toisaalta kilpailukyvyn 28575: maan ja teollisuussatamaan. Teollisuussatamassa turvaaminen edellyttävät Kokkolan väylän syven- 28576: on Outokumpu Oy:n ja Kemira Oy:n tuotantolai- tämistä. Esim. merenkulkuhallitus pitää väylän 28577: tokset ja kummallakin yhtiöllä on omat laiturinsa. syventämistä 11 metriin kuljetustaloudellisesti 28578: Vuonna 1980 sataman kokonaisliikenne oli 1,9 erittäin kannattavana. Väylän syventäminen 11 28579: miljoonaa tonnia. Tärkein vientiartikkeli oli puu- metriin nykyisestä 9, 5 metristä maksaisi alustavan 28580: tavara. Tuonti muodostui mm. malmirikasteista, arvion mukaan 32,3 miljoonaa markkaa. Myös 28581: lannoitusaineista ja öljystä. Kokkolan kaupunki on varautunut osallistumaan 28582: Teollisuussataman tavaraliikenteessä on tapah- investointikustannuksiin omassa kuntasuunnitel- 28583: tumassa lähivuosina sekä kuljetusmäärien että massaan. 28584: kuljetusmatkojen huomattavaa kasvua. Outo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 28585: kumpu Oy:n meriliikenteen kokonaismäärän yh- 28586: tiö on arvioinut olevan vuosikymmenen lopulla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28587: runsaat 900 000 tonnia vuodessa, josta on kauko- 1987 tulo- ja menoarvioon 13 000 000 28588: liikennettä 750 000 tonnia. Kemira Oy on arvioi- markkaa Kokkolan Ykspihlajan sataman 28589: nut vastaavasti kokonaisliikennemääränsä kohoa- väylän syventämistäitä varten. 28590: 28591: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 28592: 28593: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen 28594: 790 28595: 1986 vp. 28596: 28597: Raha-asia-aloite n:o 724 28598: 28599: 28600: 28601: 28602: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliiton toiminnan 28603: tukemiseen 28604: 28605: 28606: Eduskunnalle 28607: 28608: Työ- ja muussa yhteiskuntaelämässä kuluvalla 50:ssä eri puolilla maata sijaitsevassa lomanvietto- 28609: vuosikymmenellä tapahtuneet voimakkaat muu- paikassa yhteensä noin 60 000 lomavuorokautta. 28610: tokset ovat saattaneet yksilön kestokyvyn entistä Tämän lisäksi on kesänviettopaikkoja käyttänyt 28611: suuremmalle koetukselle. Työelämän lisääntyneet vuorokautta lyhyemmän ajan noin 70 000 henki- 28612: vaatimukset, turvallisuudentunteen väheneminen löä. Vuoden 1985 aikana ilmaisen loman sai 487 28613: ja kiireistyminen ovat tekijöitä, jotka aiheuttavat henkilöä. Ilmaisten lomien tarjonta ei kuitenkaan 28614: pahoinvointia. Kilpailutilanteessa erityisesti hei- vastaa kasvanutta tarvetta. Lomanviettomahdolli- 28615: koimmat yksilöt joutuvat kovimman paineen alai- suuksien turvaaminen ja kehittäminen edellyttää 28616: seksi. sen vuoksi yhteiskunnan tukea. Ilman sitä monet 28617: Lomatoiminta on koettu erääksi keinoksi fyysi- lomapalvelujen tarpeessa olevat vammaiset henki- 28618: sen ja psyykkisen rasituksen lieventäjänä. Loman löt jäävät siitä osattomaksi. Invalidiliiton ja sen jä- 28619: virkistävä ja kuntouttava merkitys korostuu vam- sen yhdistysten voimavarat ovat hyvin rajoitetut 28620: maisten henkilöiden kohdalla. Työssä ja elämässä myös käytössä olevien lomapaikkojen kunnossapi- 28621: yleensäkin he joutuvat muita enemmän ponniste- toon ja kehittämiseen. Kuitenkin näiden tulisi 28622: lemaan voimiensa äärirajoilla. Heidän mahdolli- tyydyttää lähes 50 000 jäsenen ja heidän perheit- 28623: suutensa kodin ulkopuolella tapahtuvaan loman- tensä loma- ja virkistyspalvelujen tarpeet. 28624: viettoon ja virkistäytymiseen ovat kuitenkin rajoi- Yhteiskunnan taloudellisella tuella voitaisiin 28625: tetut. Yleisissä lomanviettopaikoissa on liikun- tarjota vammaisille henkilöille yhtäläiset mahdol- 28626: taesteitä. Myös asenteelliset ja psyykkiset tekijät lisuudet virkistykseen ja lomanviettoon kuin 28627: asettavat rajoituksia niiden käyttämiseen. Vam- muilla kansalaisilla. Lomapalvelujen lisääminen 28628: maisten henkilöiden lomanvietto onnistuu par- edistäisi heidän selviytymistään työ- ja päivittäi- 28629: haiten heitä varten suunnitelluissa ja rakennetuis- sessä elämässä sekä heidän osallistumismahdolli- 28630: sa lomanviettopaikoissa. suuksiaan yhteiskunnassamme. 28631: Invalidiliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat koko Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 28632: toimintansa ajan harjoittaneet sosiaalista lomatoi- taen, 28633: mintaa. Lomapalvelujen kysyntä on jatkuvasti 28634: kasvanut. Taloudellisten mahdollisuuksien mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28635: kaan Invalidiliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat 1987 tulo- ja menoarvioon 400 000 markan 28636: vuosittain järjestäneet vähävaraisille vammaisille mäiirårahan Invalidzlzitto ry: /Ie kå"y te ttå"- 28637: henkilöille ilmaisia lomia ja muita lomapalveluja. väksi vammaisten henkilöiden lomatoi- 28638: Vuonna 1985 kertyi liiton ja sen jäsenyhdistysten minnan järjestämiseen. 28639: 28640: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 28641: 28642: Kari Urpilainen Jukka Mikkola Aarno von Bell 28643: Saara-Maria Paakkinen Marja-Liisa Tykkyläinen Tuula Paavilainen 28644: Mats Nyby 28645: 791 28646: 1986 vp. 28647: 28648: Raha-asia-aloite n:o 725 28649: 28650: 28651: 28652: 28653: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan kes- 28654: kussairaalan laajennustöiden aloittamiseksi 28655: 28656: 28657: Eduskunnalle 28658: 28659: Keski-Pohjanmaan keskussairaala aloitti toi- monia sairaanhoitotoimintoja varten, jotka kes- 28660: mintansa Kokkolassa vuonna 1969. Sairaalassa on kussairaalapiiristä puuttuvat täysin, mutta joiden 28661: kaikkiaan 281 sairaansijaa kokonaistilavuuden ol- nykyajattelun mukaisesti katsotaan kuuluvan jo- 28662: lessa 84 900 m 2 • Keski-Pohjanmaan keskussairaa- kaisen keskussairaalapiirin toimintoihin. Tällaisia 28663: lan omavarainen sairaansijatiheys on maan alin, ovat iho- ja sukupuolitaudit, keuhkosairaudet, 28664: eli vain 2,3 sairaansijaa 1 000 asukasta kohden, neurologia sekä yleissairaalapsykiatria. Sairaansija- 28665: kun maan keskiarvo on yli 5 sairaansijaa tuhatta lisäys olisi yhteensä 97, josta 85 olisi uudisraken- 28666: asukasta kohden. Nykyisten palvelujen turvaami- nuksen puolella ja 12 nykyisessä kiinteistössä. Ko- 28667: seksi ja toisaalta palveluvarustuksen kehittämisek- ko sairaalan sairaansijojen yhteismäärä olisi laajen- 28668: si olisikin perusteltua laajentaa sairaalaa. Vaasan nuksen jälkeen 368 sairaansijaa. 28669: lääninhallitus on asettanut Keski-Pohjanmaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28670: keskussairaalan laajennushankkeen kiireellisyys- taen, 28671: ohjelmissaan ensimmäiselle sijalle. Lääninhalli- 28672: tuksen mielestä laajennushanke tulisi toteuttaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28673: kuluvan vuosikymmenen puolivälissä. 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 28674: Laajennushanke sisältää yhden 3-kerroksisen ra- markkaa Keski-Pohjanmaan keskussairaa- 28675: kennussiiven, jonka hyötypinta-ala on noin 3 200 lan laajennustöiden aloittamiseksi vuonna 28676: m 2 • Laajennukseen on suunniteltu sairaansijoja 1987. 28677: 28678: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 28679: 28680: Kari Urpilainen Aarno von Bell Marja-Liisa Tykkyläinen 28681: 792 28682: 1986 vp. 28683: 28684: Raha-asia-aloite n:o 726 28685: 28686: 28687: 28688: 28689: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan metsäalan 28690: työnjohtajille saunan korjaamiseksi Hermalan saaressa 28691: 28692: 28693: Eduskunnalle 28694: 28695: Jo useiden vuosien ajan ovat Hämeenlinnan on nyt kuitenkin jo niin vanha, että sen korjaami- 28696: metsäalan työnjohtajat voineet perheineen viettää seen tarvitaan talkoohengen lisäksi myös varoja. 28697: kesäisiä vapaailtojaan Hermalan saaressa sijaitse- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 28698: vassa lomamökissä ja saunassa. Hermalan saari on nioittavasti, 28699: hyvin pieni ja luonnonkaunis, ja mökin käyttö 28700: vapaa-aikoina on ollut vilkasta. Paikan päällä on ettå" Eduskunta ottazsi valtion vuoden 28701: myös järjestetty useita kokouksia ja muita yhteis- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 markkaa 28702: tapaamisia. Hämeenlinnan metsäalan työnjohta;ille 28703: Hermalan saaren mökkiä ja saunarakennusta on Hermalan saaressa szj"aitsevan saunaraken- 28704: pidetty kunnossa talkoovoimin. Saunarakennus nuksen korjaustöihin. 28705: 28706: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 28707: 28708: Mikko Vainio Urho Pohto 28709: Lea Mäkipää Anssi Joutsenlahti 28710: 1986 vp. 793 28711: 28712: Raha-asia-aloite n:o 727 28713: 28714: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan nuorisovankilan hen- 28715: kilökunnan asuntojen rakentamiseen 28716: 28717: Eduskunnalle 28718: 28719: Keravan nuorisovankilan päälaitoksen alueella vankiloihin tai kokonaan pois vankeinhoitolaitok- 28720: on tällä hetkellä vajaat 40 ns. perheasuntoa, joi- sen palveluksesta. Tilannetta kuvaavat parhaiten 28721: den yhteinen asuntopinta-ala on 2 450m 2 , mihin seuraavat tiedot: viimeisten kymmenen vuoden 28722: sisältyy yksi ns. poikamiesasuntola. Henkilökun- aikana on vankilan palveluksesta eronnut yhteen- 28723: nan asunnoista on seitsemän sekä pinta-alaltaan sä 47 vartijatutkinnon suorittanutta vartijaa ja 44 28724: että laatutasoltaan parhaimpiin kuuluvaa huo- muihin henkilökuntaryhmiin kuuluvaa henkilöä. 28725: neistoa varattu virka-asunnoiksi loppujen ollessa Tilanne on huolestuttava siitä syystä, että laitok- 28726: vuokra-asuntoja. sen palveluksesta poistuu tällaisten - sinänsä ym- 28727: Vaikka virka-asuntojen määrä perheasuntojen märrettävien - sosiaalisten syiden vuoksi alalle 28728: kokonaismäärästä on vain 18 %, niin pinta-alal- hyvin soveltuvaa ja tehtäviin koulutettua henkilö- 28729: taan ne muodostavat jo runsaan neljänneksen eli kuntaa. Prosessi jatkunee tulevaisuudessakin sa- 28730: 26 % päälaitoksen alueella olevien perheasunto- manlaisena, ellei tilanteeseen saada pikaista kor- 28731: jen kokonaispinta-alasta. Tämä merkitsee puoles- jausta. 28732: taan sitä, että vuokra-asuntojen keskipinta-alat Laitoksen palveluksesta eronneiden määrä on 28733: ovat melko pieniä ja että perheasunnoiksi soveltu- yksi tilanteen vakavuuden mittari. Lisäksi on otetta- 28734: via asuntoja on päälaitoksen alueella vain muuta- va huomioon se, että merkittävä osa alalle haki- 28735: mia. Lisäksi osaa vuokra-asunnoista on pyritty joista vetää hakemuksensa takaisin tai peruu tu- 28736: käyttämään ns. työsuhdeasuntoina määrätyille lonsa tehtäviin, kun henkilökunnan heikko asun- 28737: virkanimikeryhmille sekä osa on jouduttu luovut- totilanne selviää. Toisin sanoen Keravan nuoriso- 28738: tamaan vastaanottoasunnoiksi, mikä vielä pienen- vankila ei pysty kilpailemaan pysyvästä työvoimas- 28739: tää yleiseen käyttöön tarkoitettujen vuokra-asun- ta pääkaupunkiseudulla. 28740: tojen määrää. Valtiontilintarkastajat ovat puuttuneet vuoden 28741: Kun viimeisin asuintalo Keravan nuorisovanki- 1981 tarkastuskertomuksessaan vankilan henkilö- 28742: lan alueella 1948 rakennettiin, työskenteli vanki- kunnan vaikeaan asuntotilanteeseen. Tilintarkas- 28743: lassa vain noin kolmasosa laitoksen tämänhetki- tajat esittävät korjausta tilanteeseen ensinnäkin 28744: sestä henkilökuntamäärästä. Tuolloin vankila tar- uudelle henkilökunnalle tarkoitetun vastaanotto- 28745: josi lähes jokaiselle halukkaalle vuokra-asunnon. asuntolan pikaisella rakentamisella ja pitävät 28746: Tällä hetkellä voidaan tarjota ainoastaan neljäs- myös henkilökunnalle tarkoitetun asuintalon ra- 28747: osalle henkilökunnasta vastaavaa etuutta. Niin kentamista tarpeellisena. 28748: ikään yleiset vuokra-asuntomarkkinat ovat kiristy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28749: neet pääkaupunkiseudulle suuntautuneen muut- taen, 28750: toliikkeen johdosta. 28751: Erityisen heikko tilanne on perheasuntoa ki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28752: peimmin kaipaavien nuorten lapsiperheiden koh- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 28753: dalla. Pienen lähtöpalkan ja vuokra-asuntojen 25.50. 74 4 500 000 markkaa käytettä- 28754: kalleuden ja vaikean saannin vuoksi monet vanki- väksi Keravan nuorisovankzlan Vastaanot- 28755: lan palvelukseen tulleet henkilöt ovat eronneet toasuntolan ja henkzlökunnalle tarkoite- 28756: vankilan palveluksesta ja siirtyneet joko muihin tun asuintalon rakentamista varten. 28757: 28758: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 28759: 28760: Tauno Valo Impi Muroma Kaarina Dromberg 28761: Saara-Maria Paakkinen Helvi Koskinen Elsi Hetemäki-Olander 28762: Eva-Riitta Siitonen Päivi Varpasuo Lea Kärhä 28763: Elisabeth Rehn Pekka Myllyniemi Tuulikki Hämäläinen 28764: Veikko Saarto 28765: 100 260148U 28766: 794 1986 vp. 28767: 28768: Raha-asia-aloite n:o 728 28769: 28770: 28771: 28772: 28773: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyrylän varuskunnan raken- 28774: nustöihin Tuusulassa 28775: 28776: 28777: Eduskunnalle 28778: 28779: Tuusulassa SIJaitsevan Hyrylän varuskunnan toiminut lähes 20 vuotta tilapäistiloissa Helsingin 28780: välttämättöminä lähivuosien rakennushankkeina ilmatorjuntarykmentin rakennuksissa. 28781: on pidetty mm. ilmatorjuntakoulun ja huoltokes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28782: kusvaraston rakentamista, korjaamon laajennusta taen, 28783: ja taistelukoulun asuinrakennusten peruskorjaus- 28784: ta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28785: Kiireellisimpänä hankkeena on puolustusvoi- 1987 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 28786: main Tuusulan kiinteistönhoitopiirin taholta näh- markkaa Hyrylän varuskuntaan suunnitel- 28787: ty ilmatorjuntakoulun rakentaminen. Koulu on lun ilmatorjuntakoulun rakentamiseen. 28788: 28789: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 28790: 28791: Tauno Valo Impi Muroma Kaarina Dromberg 28792: Päivi Varpasuo Lea Kärhä Elisabeth Rehn 28793: Eva-Riitta Siitonen Elsi Hetemäki-Olander Helvi Koskinen 28794: Pekka Myllyniemi Tuulikki Hämäläinen Veikko Saarto 28795: Martti Tiuri 28796: 795 28797: 1986 vp. 28798: 28799: Raha-asia-aloite n:o 729 28800: 28801: 28802: 28803: 28804: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyrylän varuskunnan kasarmi- 28805: rakennus 50:n peruskorjaukseen 28806: 28807: 28808: Eduskunnalle 28809: 28810: Hyrylän varuskunnan kasarmirakennus 50:een että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28811: on majoitettu 1. it-patteri, esikuntapatteri ja 3. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 28812: ohjuspatteri. 27.27. 74 3 700 000 markkaa Hyrylän 28813: Kyseinen kasarmirakennus on vetoinen ja sen varuskunnan kasarmirakennus 50:n perus- 28814: äänieristys on olematon. Rakennus vaatisi pikaista korjaukseen. 28815: peruskorjausta täyttääkseen nykyaikaiselle kasar- 28816: mirakennukselle asetettavat vaatimukset. 28817: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28818: taen, 28819: 28820: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 28821: 28822: Tauno Valo Impi Muroma Kaarina Dromberg 28823: Päivi Varpasuo Elisabeth Rehn Eva-Riitta Siitonen 28824: Elsi Hetemäki-Olander Helvi Koskinen Pekka Myllyniemi 28825: Tuulikki Hämäläinen Veikko Saarto 28826: 796 1986 vp. 28827: 28828: Raha-asia-aloite n:o 730 28829: 28830: 28831: 28832: 28833: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnitte- 28834: lemiseksi Nurmijärvelle 28835: 28836: 28837: Eduskunnalle 28838: 28839: Nurmijärven kunta on jo useamman vuoden valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa osoit- 28840: anonut valtiolta määrärahoja valtion virastotalon taa määräraha virastotalon alustavia suunnittelu- 28841: rakentamiseksi Nurmijärven kirkolle. Virastota- töitä varten. 28842: loon sijoittuisivat Kansaneläkelaitoksen Nurmijär- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 28843: ven toimisto, Nurmijärven nimismiespiiri, työvoi- nioittaen, 28844: matoimisto sekä verotoimisto. 28845: Virastotalon rakentaminen parantaisi merkittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28846: västi asukkaiden mahdollisuuksia käyttää edellä 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 28847: mainituista toiruistoista saatavia palveluja. Lisäksi kan määrärahan Nurmijärvelle stj'oitetta- 28848: virastotalon rakentamisella parannettaisiin maini- van valtion virastotalon rakentamista edel- 28849: tuissa toimistoissa toimivien ihmisten työskentely- lyttävien alustavien suunnitelmien laati- 28850: olosuhteita. mista varten. 28851: Nurmijärven virastotalon kiirehtimiseksi tulisi 28852: 28853: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 28854: 28855: Tauno Valo Lea Kärhä 28856: Tuulikki Hämäläinen Veikko Saarto 28857: Saara-Maria Paakkinen 28858: 797 28859: 1986 vp. 28860: 28861: Raha-asia-aloite n:o 731 28862: 28863: 28864: 28865: 28866: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 137 Tammiston 28867: eteläisen eritasoliittymän rakentamistyön aloittamiseksi 28868: 28869: 28870: Eduskunnalle 28871: 28872: Tuusulantie on yksi Suomen vilkkaimmin lii- toimenpideohjelmassa esitetystä on tärkeää Tuu- 28873: kennöidyistä kaksikaistaisista teistä. Tien liikenne sulantien liikenteen välityskyvyn ja liikenneturval- 28874: ruuhkautuu sekä aamuisin että iltaisin huippu- lisuuden parantamiseksi. Tuusulantien eteläisen 28875: tuntien aikana. Erityisesti liikennöinti sivuteiltä osan välityskyvyn parantamiseksi rakennetaan 28876: päätielle on ruuhka-aikana ongelmallista. Vantaan alueelle Tammiston eritasoliittymä. Eri- 28877: Keskimääräinen vuorokausiliikenne välillä tasoliittymän rakentamissuunnitelma on jo val- 28878: Maantiekylä-Hyryläoli vuonna 1983 jo 15 000- mis, mutta tienpidon toimenpideohjelman mu- 28879: 20 000 autoa. Maankäytössä ja autoistumisessa ta- kaan hanke aloitettaisiin vasta 1988. 28880: pahtuva kehitys huomioon ottaen on arvioitu, et- Tammiston eritasoliittymän rakentaminen tuli- 28881: tä liikenne Tuusulassa kasvaa vuodesta 1983 vuo- si aloittaa jo vuonna 1986, jotta myös muita Tuu- 28882: teen 1990 mennessä keskimäärin 30 % ja vuoteen sulantien rakentamishankkeita voitaisiin aientaa 28883: 2000-2010 mennessä noin 70 %. tuntuvasti. 28884: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirissä on ku- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni- 28885: luvan vuoden aikana valmistunut selvitys Tuusu- oittaen, 28886: lantien parantamisesta välillä Maantiekylä- 28887: Hyrylä-Nummi. Tuusulantien rakentaminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28888: tienpidon toimenpideohjelmassa ajoitettu Valkoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 28889: senlähteentien-Ruotsinkylän osuudelta vuosille 31. 24. 77 7 000 000 markkaa Tammistan 28890: 1987-1989 ja Ruotsinkylän-Hyryiän osuudelta eteläisen eritasolzi"ttymän rakentamistyön 28891: vuosille 1990-1992. aloittamiseksi. 28892: Näiden hankkeiden huomattava aientaminen 28893: 28894: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 28895: 28896: Tauno Valo Impi Muroma Kaarina Dromberg 28897: Päivi Varpasuo Elisabeth Rehn Elsi Hetemäki-Olander 28898: Helvi Koskinen Pekka Myllyniemi Veikko Saarto 28899: Saara-Maria Paakkinen 28900: 798 28901: 1986 vp. 28902: 28903: Raha-asia-aloite n:o 732 28904: 28905: 28906: 28907: 28908: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokelan aseman seudun tiejär- 28909: jestelyjä varten 28910: 28911: 28912: Eduskunnalle 28913: 28914: Maantie Järvenpää-Jokela-Hyvinkää muo- vuosina 1985-1986 painottuen vuoden 1986 28915: dostaa pääradan varressa kulkevan tieyhteyden osalle. Valtionrautatiet olisi valmis toteuttamaan 28916: Keski-Uudenmaan alueelta pohjoiseen Hyvin- hankkeen jo aikaisemmin. 28917: käälle. Tie on suuntaukseltaan ja rakenteeltaan Tiejärjestelyt ovat tarpeen tämän ns. radanvar- 28918: suhteellisen hyvälaatuinen lukuun ottamatta Jo- sitien liikennöitävyyden parantamiseksi välillä 28919: kelan aseman seutua, jolla tie on kapea ja mutkai- Järvenpää-Hyvinkää. Järjestelyt parantavat mer- 28920: nen sekä risteävän Nukarin-Ridasjärven maan- kittävästi myös Jokelan keskustan liikenneoloja 28921: tien liikenneturvallisuuden kannalta huonossa ohjaamalla läpikulkuliikenteen omalle väylälleen. 28922: paikassa. Tuusulan kunta ja Uudenmaan tie- ja Kevyn liikenteen yhteydet ja turvallisuus parane- 28923: vesirakennuspiiri ovat yhteistyönä teettäneet tie- vat uuden rautatien alittavan väylän ansiosta. 28924: suunnitelman, johon sisältyy ko. tien oikaisu, ris- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28925: teyssilta Nukarin-Ridasjärven maantien yli sekä tavasti, 28926: kevyen liikenteen alikulku Järvenpään-Hyvin- 28927: kään maantien ja pääradan alitse. Hankkeen ko- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28928: konaiskustannukset ovat n. 7,4 mmk, josta VR:n 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 28929: osuus on n. 0,8 mmk. Uudenmaan tie- ja vesira- markkaa Jokelan aseman seudun tiejärjes- 28930: kennuspiirin toimenpideohjelmassa hanke on telyjen aloittamiseksi Tuusulan kunnassa. 28931: 28932: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 28933: 28934: Tauno Valo Kaarina Dromberg Päivi Varpasuo 28935: Elsi Hetemäki-Olander Pekka Myllyniemi Tuulikki Hämäläinen 28936: Veikko Saarto Saara-Maria Paakkinen 28937: 799 28938: 1986 vp. 28939: 28940: Raha-asia-aloite n:o 733 28941: 28942: 28943: 28944: 28945: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lopentien poikittaisliiken- 28946: neyhteyden parantamiseen välillä Lahnus-Klaukkala-Metsä- 28947: kylä-Palojoki-Hyrylä 28948: 28949: Eduskunnalle 28950: 28951: Klaukkalan taajama on Helsingin läheisyydestä jausta Espoon keskus-Lahnus-Klaukkala- 28952: johtuen nopeasti kasvava kylä, joka sijaitsee Nur- Metsäkylä-Palojoki-Hyrylä, josta tie jatkuisi 28953: mijärven kunnan eteläosassa Vantaan ja Espoon valmista väylää Porvooseen. Tiellä olisi tärkeä seu- 28954: rajanaapurina. dullinenkin merkitys sen yhdistäessä kehätienä 28955: Klaukkalassa on 7 500 asukasta ja vaikutus- suuret asutustaajamat ja Helsingistä poispäin 28956: alueineen yli 10 000 asukasta. Kunnan toimesta suuntautuvat valtaväylät. Tie voisi suurelta osin 28957: on kylään kaavoitettu uusia teollisuusalueita, joita noudattaa olemassa olevia tieväyliä, esim. Lah- 28958: kunta markkinoi. Teollisuutta ja yritystoimintaa nus-Klaukkala ja Palojoki-Hyrylä. Myös suun- 28959: onkin tulossa runsaasti lisää. Liike-elämä on vil- nitellun Martinlaakson sähköradan (aluevaraus 28960: kasta, muutaman vuoden sisällä on tullut kymme- yleiskaavassa) jatkaminen Klaukkalaan edellyttää 28961: nittäin uusia yrityksiä. Työpaikkaomavaraisuus on em. tieyhteyden toteuttamista. Se palvelisi erin- 28962: kuitenkin vain 25 %. Tämän vuoksi klaukkalalai- omaisesti liityntäliikennettä. 28963: set joutuvat liikkumaan paljon, joten yritystoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28964: minnan lisäksi myös asukkaille hyvät liikenneyh- taen, 28965: teydet ovat tärkeitä. 28966: Kylän halki kulkee valtaväylänä Keimolan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28967: Vihtijärven maantie, nk. Lopentie, kaavassa 1987 tulo- ja menoarvioon 700 000 mark- 28968: Klaukkalantie. Klaukkalan poikittaisyhteydet Lo- kaa Lopentien poikittaisyhteyden paranta- 28969: pentiehen nähden ovat erittäin puutteelliset. Poi- miseen välillä Lahnus-Kiaukkala-Met- 28970: kittaisyhteyksien tarve on kuitenkin suuri. säkylä-Palojoki-Hyrylä. 28971: Esitämme tällaiseksi poikittaisyhteydeksi Iin- 28972: 28973: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 28974: 28975: Tauno Valo Lea Kärhä Elsi Hetemäki-Olander 28976: Pekka Myllyniemi Veikko Saarto Saara-Maria Paakkinen 28977: 800 28978: 1986 vp. 28979: 28980: Raha-asia-aloite n:o 734 28981: 28982: 28983: 28984: 28985: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hangon satamatoiminnan 28986: kehittämiseen 28987: 28988: 28989: Eduskunnalle 28990: 28991: Vuonna 1974 Hanko osti valtiolta sataman. Sii- teeseen, jossa ajoittain tulevaisuudessa mahdolli- 28992: tä lähtien sitä on paranneltu, ja mm. ulkosata- sesti joudutaan rajoittamaan jäänsärkijöiden käyt- 28993: maan on vaiheittain rakennettu Railship-junalau- töaikaa. Tällöin Hangon sataman merkitys talvisa- 28994: talle sopiva laituri, raiteet ym. laitteet. 1980- tamana kasvaa. 28995: luvun suunnitelmana on parhaillaan tutkimuksen Hangon sataman kehittämissuunnitelmien mu- 28996: alaisena syvälaiturin kannattavuus ja rakentami- kaan pitäisi satamaan rakentaa syvälaituri ja sata- 28997: nen länsisatamaan samoin kuin tehokkaamman manosturikapasiteettia lisätä. Mielestämme tulisi 28998: nosturikapasiteetin hankkiminen. valtion tukea voimakkaasti näitä maamme tavara- 28999: Hangon satamatoiminnan kehittämisessä on huollon kannalta keskeisen sataman kehittämis- 29000: pyrittävä siihen, että satamaan saadaan ympäri- suunnitelmia. 29001: vuotinen liikenne ja mahdollisimman paljon lin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29002: jaliikennettä, koska Hangon satama on maamme taen, 29003: ainoa luonnollinen talvisatama. Vaikka Hangon 29004: sataman kehittämiseen vaadittavat investoinnit että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29005: vaikuttavat suurilta, on kansantaloudellisesti jär- 1987 tulo- ia menoarvioon 5 000 000 29006: kevää kehittää juuri Hangon satamaa. Jään murta- markkaa Hangon sataman kehittämisen 29007: minen on valtiolle kallista, ja kun polttoaineiden tukemiseksi. 29008: hinnat yhä kohoavat, voi olla, että tullaan tilan- 29009: 29010: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 29011: 29012: Tauno Valo Impi Muroma Päivi Varpasuo 29013: Elisabeth Rehn Elsi Hetemäki-Olander Pekka Myllyniemi 29014: Tuulikki Hämäläinen Veikko Saarto Saara-Maria Paakkinen 29015: 801 29016: 1986 vp. 29017: 29018: Raha-asia-aloite n:o 735 29019: 29020: 29021: 29022: 29023: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjäväestön lomajärjes- 29024: töjen lomatoimintaa varten 29025: 29026: 29027: Eduskunnalle 29028: 29029: Pienyrittäjän mahdollisuudet irtautua päivittäi- Koska lakisääteisesti on huolehdittu yritysten 29030: sestä työstään virkistäytymis- ja terveydenhoitotar- palveluksessa olevan henkilöstön työterveyden- 29031: koituksessa tuottavat usein ylipääsemättömiä vai- huollosta sekä loma- ja virkistäytymismahdolli- 29032: keuksia. Kun kesä erityisesti palveluammateissa suuksista, olisi oikeudenmukaista turvata valtio- 29033: toimiville pienyrittäjille merkitsee yritystoimin- vallan toimin vastaavat edut myös pienyrittäjä- 29034: nan korkeasuhdannetta, yrityksen sulkeminen on kunnalle. Tämä ei kuitenkaan nykyisen lainsää- 29035: mahdotonta. Pienyrittäjille pienyrittäjien vuosilo- dännön puitteissa ole mahdollista, ellei pienyrit- 29036: marahalain perusteella maksettava korvaus ei riitä täjien vuosilomajärjestelmän piiriin kuulumisen 29037: kompensoimaan sijaisen palkkaa edes lyhyen lo- ehtoja nykyisestä ratkaisevasti väljennetä ja pien- 29038: man ajaksi. Tästä syystä lomat jäävät usein pien- yrittäjien vuosilomarahalain mukaista korvausta 29039: yrittäjäväestön kohdalla käyttämättä, mikä heijas- moninkertaisteta. 29040: tuu mm. pienyrittäjien vuosilomarahaa hakenei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni- 29041: den lukumäärässä. oittaen, 29042: Yhteiskunnan kannalta olisi kuitenkin ensiar- 29043: voisen tärkeätä, että pienyrittäjäväestön virkistäy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29044: tymis- ja terveydenhoitomahdollisuuksista huo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 29045: lehdittaisiin. Yrittäjän arrimatin raskaus yhtynee- 33.57.58 5 000 000 markkaa valtionapuna 29046: nä puutteellisiin lomanviettomahdollisuuksiin ai- pienyrittäjäväestön lomajärjestöjen loma- 29047: heuttaa mm. sen, ettei ennaltaehkäisevä tervey- toimintaa varten. 29048: denhoito ole riittävä. Tästä johtuu esimerkiksi 29049: suuri poistuma pienyrittäjäkunnan keskuudesta. 29050: 29051: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 29052: 29053: Tauno Valo Matti Viljanen Esko Almgren 29054: Impi Muroma Kaarina Dromberg Päivi Varpasuo 29055: Iiro Viinanen Helge Saarikoski Elisabeth Rehn 29056: Eva-Riitta Siitonen Elsi Hetemäki-Olander Helvi Koskinen 29057: Martti Tiuri 29058: 29059: 29060: 29061: 29062: 101 260148U 29063: 802 29064: 1986 vp. 29065: 29066: Raha-asia-aloite n:o 736 29067: 29068: 29069: 29070: 29071: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Uudenmaan meriviemä- 29072: rin rakentamiseen 29073: 29074: 29075: Eduskunnalle 29076: 29077: Keski-Uudenmaan kunnat Järvenpää, Kerava, tei jätevesien mahdollisesta ylivuodosta aiheudu 29078: Tuusula ja Vantaa ryhtyivät vuonna 1976 toteut- uhkaa Keravanjoen alaosan ja Vantaanjoen vesis- 29079: tamaan Keski-Uudenmaan meriviemärihanketta. tön tilalle ja hyväksikäytölle. 29080: Investoinneista on vuoden 1984loppuun mennes- Jotta meriviemäri olisi mahdollista saada val- 29081: sä toteutettu noin 105 000 000 mk. Hankkee- miiksi vuoden 1986 loppuun mennessä, tarvittai- 29082: seen on myönnetty vuosina 1975-83 vesiensuo- siin vesihuoltotyön toteuttamiseen valtion avus- 29083: jeluavustuksia 4 000 000 mk, korkotukilainaa tusta 5 000 000 mk. Täten valtio tulisi osallistu- 29084: 16 400 000 mk sekä osatöinä toteutettuina valtion maan yhteensä 50 000 000 markan hankkeeseen 29085: vesihuoltotöinä 6 500 000 mk. 7 000 000 markalla eli 14 prosentilla, mikä vastaa 29086: Käynnissä olevan Koivuhaan-Pihlajamäen likimain valtion hankkeen alkuvuosina toteutta- 29087: osahankkeen kustannusarvio on noin 50 000 000 maa avustusosuutta. Näin menetellen hanke ei 29088: mk. viivästyisi. 29089: Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa on osoitettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29090: 2 000 000 mk:n määräraha ympäristöministeriön taen, 29091: momentille 35.25.77 (vesiensuojelu, vesiensuoje- 29092: lutyöt). Hanke on tarkoitus saada valmiiksi vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29093: den 1986 loppuun mennessä samanaikaisesti Hel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 29094: singin kaupungin rakennuttaman Katajaluodon 35.25.77 5 000 000 markan määrärahan 29095: purkutunnelin kanssa. Hanke on kiireellinen osit- Keski-Uudenmaan meriviemärin rakenta- 29096: tain käytössä olevan meriviemärin jätevesien misen jatkamista varten Vantaalla ja Hel- 29097: asianmukaisen viemärin varmistamiseksi siten, et- singissä välillä Koivuhaka-Pzhlajamäki. 29098: 29099: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 29100: 29101: Tauno Valo Impi Muroma Kaarina Dromberg 29102: Päivi Varpasuo Elisabeth Rehn Elsi Hetemäki-Olander 29103: Helvi Koskinen Pekka Myllyniemi Veikko Saarto 29104: Saara-Maria Paakkinen Martti Tiuri 29105: 803 29106: 1986 vp. 29107: 29108: Raha-asia-aloite n:o 737 29109: 29110: 29111: 29112: 29113: Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ulvilan Vanhakylän ala- 29114: asteen peruskorjaukseen 29115: 29116: 29117: Eduskunnalle 29118: 29119: Ulvilan kunnan Vanhakylän ala-asteen koulussa Edellä olevan perusteella ehdotamme, 29120: on suuri tilanahtaus. Koulu on tehty 150 oppilas- 29121: ta varten, mutta siellä joutuu opiskelemaan 500 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29122: oppilasta. Puutteellisissa tiloissa koulu on toimi- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 29123: nut jo vuodesta 1976 lähtien. Koulu tarvitsee pe- markkaa Ulvilan Vanhakylän ala-asteen 29124: ruskorjauksen ja uudisrakennuksen. laajentamista ja peruskorjausta varten. 29125: 29126: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 29127: 29128: Pirkko Valtonen Mikko Elo 29129: 804 1986 vp. 29130: 29131: Raha-asia-aloite n:o 738 29132: 29133: 29134: 29135: 29136: Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin sairaanhoito-oppilai- 29137: toksen laajentamiseen 29138: 29139: 29140: Eduskunnalle 29141: 29142: Porin sairaanhoito-oppilaitoksen nykyiset toi- mukaan rakennettavaksi tulisi 3 265 m 2 :n lisära- 29143: mitilat on aikanaan suunniteltu noin 200 opiskeli- kennus. Nykyisessä rakennuksessa tulisi lisäksi 29144: jalle 13 ryhmässä. Vuoden 1986 kevättä koskevat tehdä peruskorjaus (930 m 2 ), jolla epätarkoituk- 29145: suunnitelmat nostavat oppilasmäärän 530:een ja senmukaiset tilat saataisiin vastaamaan oppilai- 29146: ryhmiä tulee olemaan 31. Ammattikasvatushalli- toksen tarpeita. Peruskorjauksen ja laajennuksen 29147: tuksen keskiasteen koulu-uudistukseen liittyvä kokonaiskustannukset ovat vuoden 1983 marras- 29148: päätös nostaa ryhmäluvun 32:een. Tilanpuutteen kuun hintatasossa noin 23 milj. mk. 29149: vuoksi opetusta on jouduttu antamaan kellariker- Porin sairaanhoito-oppilaitoksen laajennushan- 29150: roksen ikkunattomassa tilassa, neuvotteluhuo- ke on niin koulutuksen kuin rakennusalan työlli- 29151: neessa, opetusvälinevarastossa ja auloissa. Nämä syydenkin kannalta erittäin tärkeä ja kiireellinen 29152: kaikki ovat kooltaan ja ilmastoinniltaan sekä ää- tehtävä. Vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarvios- 29153: nieristykseltään teoriaopetukseen soveltumatto- sa kohteeseen on osoitettu suunnittelumääräraha. 29154: mia. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 29155: Porin sairaanhoito-oppilaitos sijaitsee omalla, 29156: valtion omistamalla tontilla, jonka rakennusoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29157: keus on 15 000 m 2 • Tästä on käyttämättä 8 500 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 29158: m 2 • Porin kaupunki on omalla kustannuksel- markan määrärahan Porin sairaanhoito- 29159: laan yhteistoiminnassa sairaanhoito-oppilaitoksen opptfaitoksen laajennushankkeen rahoitta- 29160: kanssa teettänyt lisärakennuksen esisuunnitelman miseksi. 29161: petustamissuunnitelmaa varten. Suunnitelman 29162: 29163: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 29164: 29165: Pirkko Valtonen Mikko Elo 29166: 805 29167: 1986 vp. 29168: 29169: Raha-asia-aloite n:o 739 29170: 29171: 29172: 29173: 29174: Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan liikuntaopis- 29175: ton majoitus- ja kurssitilojen rakentamiseen 29176: 29177: 29178: Eduskunnalle 29179: 29180: Kokemäellä sijaitsevan Satakunnan liikunta- nä on ainakin omien majoitus- ja kurssitilojen ra- 29181: opiston toiminta alkoi vuonna 1984 valtion kentaminen. 29182: toiminta-avustusten turvin. Opiston kurssitoimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29183: ta toteutetaan Satakunnan alueella kuntien lii- taen, 29184: kuntatiloja hyväksi käyttäen, sillä omat koulutus- 29185: ja majoitustilat puuttuvat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29186: Opiston kurssipäivien lukumäärä oli 4 700 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 29187: vuonna 1984 ja 9 300 vuonna 1985. Opiston markkaa Satakunnan liikuntaopiston ma- 29188: täysipainoisen toiminnan jatkumisen edellytykse- joitus- ja kurssitilojen rakentamista varten. 29189: 29190: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 29191: 29192: Pirkko Valtonen Mikko Elo 29193: 806 29194: 1986 vp. 29195: 29196: Raha-asia-aloite n:o 740 29197: 29198: 29199: 29200: 29201: Valtonen: Määrärahan osoittamisesta Merikarvianjoen tulvasuojelu- 29202: töiden aloittamiseksi 29203: 29204: 29205: Eduskunnalle 29206: 29207: Merikarvianjoen yläpuolisessa Karvianjoen ve- sen Pohjanlahdella ja Noormarkunjoella. Ke- 29208: sistössä on viime vuosina tehty mittavia järjestely- vättalven vedenkorkeuksien pitäminen nykyistä 29209: ja kuivatustöitä. Monilta osin edelleenkin maini- ylempänä Isojärvessä ja Isojärven tulvakorkeuksien 29210: tuissa vesistöosissa on merkittäviä tulvasuojelutar- laskeminen tulee myös mahdolliseksi. 29211: peita. Nykyään Merikarvianjoki suuosa mukaan- Merikarvianjoen järjestelyn toteuttamiskustan- 29212: luettuna on riittämätön yläpuolisesta vesistöstä nukset ovat arviolta 12-15 milj. markkaa, kun 29213: nopeasti purkautuville tulvavesille. Kevättulvien tulvauoman mitoituksessa on otettu huomioon 29214: ohella Merikarvianjoen varrella kärsitään lähes jo- edellä mainitut yläpuolisen vesistön tarpeet. Meri- 29215: kavuotisista hyydetulvista. Laajimmillaan tulva karvianjoen tulvasuojelutöiden aloittaminen esi- 29216: peittää alleen runsaat 400 hehtaaria peltoa. Tulva- merkiksi Tuorijoen osalta olisi jo mahdollista, sillä 29217: haittoja esiintyy myös Vassan asu tulla alueella Me- suunnitelmat sitä varten ovat valmiina. 29218: rikarvian kirkonkylässä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29219: Tampereen vesipiirissä on laadittavana Merikar- taen, 29220: vianjoen järjestelysuunnitelma. Suunnitelma si- 29221: sältää tulvauoman rakentamisen Lankosken ala- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29222: puolelta Syylöönstrikkaan ja suuosan ruoppauk- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar- 29223: sen. Mitoitus mahdollistaa Merikarvianjoen tul- kan määrärahan Men"karvianjoen tulvasuo- 29224: vien poistamisen ja tulvavirtaamien pienentämi- jelutöiden aloittamiseksi Tuorijoen osalta. 29225: 29226: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 29227: 29228: Pirkko Valtonen 29229: 807 29230: 1986 vp. 29231: 29232: Raha-asia-aloite n:o 741 29233: 29234: 29235: 29236: 29237: Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 2 parantami- 29238: seksi välillä Tikkula-Tiilimäki 29239: 29240: 29241: Eduskunnalle 29242: 29243: Porin seudun tieverkosta puuttuu nykyisin val- Ruutukuopan ja Tiilimäen välillä. Tämä on vält- 29244: tatieyhteys Helsingin ja Turun suunnista Vaasan tämätöntä mm. Porin syväsataman joustavan lii- 29245: suuntaan. Tämän vuoksi kauttakulkuliikenne on kennöimisen varmistamiseksi. Valtatien n:o 2 pa- 29246: ohjattu kantakaupungin katuverkon kautta. On- rantamistoimenpiteiden seurauksena on mm. lii- 29247: gelman poistamiseksi on aloitettu Porin läntisen kenneturvallisuuden lisääntyminen sekä kaupun- 29248: ohikulkutien eli länsitien rakentaminen Mänty- gin katuverkon kuormituksen ja ympäristöhaitto- 29249: luodontien ja Vaasantien välille. Tie valmistuu jen vähentyminen. Suunniteltujen tiejärjestelyjen 29250: vuonna 1986, jolloin pääosa kaupungin ohituslii- myötä syntyy länsitiehen liittyvä eteläinen ohikul- 29251: kenteestä siirtyy sille ja kaupungin eteläpuolisille kutie, jolloin Porin kaupunkiseudun ulkoinen tie- 29252: valtatieosille Ruutukuopan ja Tiilimäen kiertoliit- verkko on valmis keskeisiltä osiltaan. 29253: tymien kautta. Näiden liittymien toimivuuden Rakennettavien yleisten teiden pituus on yh- 29254: turvaamiseksi, valtatiejärjestelyjen yhtenäistämi- teensä 5 km, katujen 1,3 km ja kevyen liikenteen 29255: seksi sekä kaupunki- ja valtatieliikenteen erottele- väylien 5 km. Hankkeen toteuttamiskustannusar- 29256: miseksi on Turun tie- ja vesirakennuspiiri laatinut vio on noin 48 milj. markkaa. Rahoitustarve vuo- 29257: tiesuunnitelman valtatien n:o 2 parantamiseksi delle 1987 on 28 milj. markkaa. 29258: välille Tikkula-Tiilimäki. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29259: Suunnitellut valtatien n:o 2 parantamistoimen- taen, 29260: piteet nopeuttavat Porin pohjoispuolelle suuntau- 29261: tuvaa ohikulkuliikennettä ja Meriporin yhteyksiä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29262: Toimenpiteet mahdollistavat valtatiereitin suosi- 1987 tulo- ja menoarvioon 28 000 000 29263: misen sekä erottelevat hitaan kaupunkiliikenteen markan määrärahan valtatien n:o 2 paran- 29264: ja nopean valtatieliikenteen omille väylilleen tamiseen välzflä Tikkula-Tiilimäki. 29265: 29266: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 29267: 29268: Pirkko Valtonen Mikko Elo 29269: 808 1986 vp. 29270: 29271: Raha-asia-aloite n:o 742 29272: 29273: 29274: 29275: 29276: Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Porin pohjoisen sata- 29277: matien rakentamisen aloittamiseksi 29278: 29279: 29280: Eduskunnalle 29281: 29282: Porin pohjoisen satamatien rakentamishanke että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29283: on ollut esillä useita vuosia. Toteutuessaan sata- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 29284: matie lyhentäisi yhteyksiä 20-30 km Tahkoluo- markkaa valtatien n:o 23 lå'ntisen osuuden 29285: don syväsatamasta pohjoiseen Vaasan suuntaan ja eli Porin pohjoisen satamatien rakentami- 29286: itäiselle Järvi-Suomen tielle Jyväskylän suuntaan. sen aloittamiseksi. 29287: Tien rakentaminen tulisi olemaan kansantalou- 29288: dellisesti edullinen sijoitus. 29289: Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit- 29290: taen, 29291: 29292: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 29293: 29294: Pirkko Valtonen Mikko Elo 29295: 809 29296: 1986 vp. 29297: 29298: Raha-asia-aloite n:o 743 29299: 29300: 29301: 29302: 29303: Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhainkodin rakentami- 29304: seksi Noormarkkuun 29305: 29306: 29307: Eduskunnalle 29308: 29309: Noormarkun kunnassa on tällä hetkellä yli 65- pesemismahdollisuudet ovat huonot, koska ajan- 29310: vuotiaita 11,2 8 prosenttia koko asukasmäärästä. mukaisia laitteita ei tilojen takia voida käyttää. 29311: Vuonna 1990 arvioidaan vastaavan määrän olevan Vanhainkodin keittiötilat ovat ahtaat. Vanhain- 29312: 10,77 prosenttia. Lukumääräisesti yli 65-vuotiaat koti sijaitsee 8 km:n päässä keskustasta ja osittain 29313: kuitenkin lisääntyvät vuoteen 1990 mennessä tämän takia on vanhainkotiin ollut vaikea viime 29314: noin 40 henkilöllä. aikoina saada henkilökuntaa. Lisäksi vanhusten 29315: Noormarkun vanhainkodin vahvistettu paikka- osallistuminen keskustassa tarjottaviin toimintoi- 29316: luku on 30. Vuosien 1981-1984 ajan vanhainko- hin ja palveluihin sekä yhteydenpito omaisiin on 29317: ti on toiminut seitsemän lisäpaikan turvin. Kuor- sijainnin takia hankalaa. 29318: mitus on ollut siis 122 prosenttia. Lisäpaikat huo- Noormarkun kunta on suunnitellut rakenta- 29319: mioon ottaen on Noormarkun kunnassa ollut käy- vansa vanhainkodin vuosina 1987-1988 päivätoi- 29320: tössä vanhainkotipaikkoja 5,6 prosenttia yli 65- mintakeskuksen ja terveyskeskuksen välittömään 29321: vuotiaiden määrästä. Vanhainkotipaikkaa on läheisyyteen. 29322: odottanut keskimäärin kymmenen henkilöä. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 29323: Noormarkun vanhainkodissa vallitsee tilanah- 29324: taus. Nykyisen vanhainkodin rakennus on epätar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29325: koituksenmukainen. Sen hoitotilat ovat epätar- 1987 tulo- ja menoarvioon 9 000 000 29326: koituksenmukaiset, ovet ovat liian kapeita ja ra- markkaa Noormarkun vanhainkodin ra- 29327: kennuksessa on paljon portaita. Vuodepotilaiden kentamiseksi. 29328: 29329: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 29330: 29331: Pirkko Valtonen Mikko Elo 29332: 29333: 29334: 29335: 29336: 102 260148U 29337: 810 29338: 1986 vp. 29339: 29340: Raha-asia-aloite n:o 744 29341: 29342: 29343: 29344: 29345: Varpasuo: Määrärahan osoittamisesta Nummelan liittymän liikenne- 29346: järjestelyihin valtatiellä n:o 2 29347: 29348: 29349: Eduskunnalle 29350: 29351: Valtatien n:o 2 risteys Nummelan kohdalla on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29352: liikenneturvallisuuden kannalta vaarallinen. Tie- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 29353: piirin toimenpideohjelmassa on Nummelan liitty- 31.24.77 470000 markkaa Nummelan 29354: män parantaminen ja liikenneturvallisuusjärjeste- liittymän liikennejärjestelyihin. 29355: lyt ajoitettu vasta vuodelle 1988. 29356: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29357: taen, 29358: 29359: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 29360: 29361: Päivi Varpasuo 29362: 811 29363: 1986 vp. 29364: 29365: Raha-asia-aloite n:o 745 29366: 29367: 29368: 29369: 29370: Varpasuo: Määrärahan osoittamisesta liittymien valaisuun Numme- 29371: lan ympäristössä 29372: 29373: 29374: Eduskunnalle 29375: 29376: Nummelan lähes 9 000 asukkaan taajaman liit- rantamisella ja valaisun rakentamisella on kuiten- 29377: tymät ovat käytännöllisesti katsoen kaikki valaise- kin liikenneturvallisuussyistä erityinen kiire. 29378: mattomia ja kuitenkin taajaman läheisyydessä Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit- 29379: ovat valtateiden n:o 1 ja 2 risteys, valtatien n:o 2 taen, 29380: liittymä Nummelaan, valtatien n:o 2 ja kantatien 29381: n:o 53 risteys sekä lukuisia muita vilkkaasti liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29382: nöityjä risteyksiä. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 29383: Tiepiirin tienpidon toimenpideohjelmassa on 31.24. 77 1 200 000 markkaa Nummelan 29384: näiden vaarallisten risteysten valaisun rakentami- ympäristön lt"ittymien valaisuun. 29385: nen ajoitettu vasta vuodelle 1988. Liittymien pa- 29386: 29387: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 29388: 29389: Päivi Varpasuo 29390: 812 29391: 1986 rd. 29392: 29393: Finansmotion nr 746 29394: 29395: 29396: 29397: 29398: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av 29399: extraordinarie personliga professurer vid medicinska fakulteten 29400: och matematisk-naturvetenskapliga sektionen vid Helsingfors 29401: universitet 29402: 29403: Tili Riksdagen 29404: 29405: Forskarflykten har i oroväckande grad ökat från sorstjänster med tillhörande sekreterare vid medi- 29406: Helsingfors universitet tili USA, Sverige och Väst- cinska och mat. vet. fakulteterna vid Helsingfors 29407: tyskland. Ett flertal av landets ledande grundfors- universitet. F.n. finns 28 dylika forskartjänster vid 29408: kare inom medicinens och biokemins centrala om- hela universitetet. Ett tillägg av 10 tjänster för me- 29409: råden har flyttat utomlands. dicinsk grundforskning är en ekonomiskt an- 29410: Regeringens förståelse för forskningsbehovet i språkslös lösning på ett akut problem med oanade 29411: vårt land har förbättrats och planerna för Finlands följder. 29412: Akademi och landets universitet och högskolor tili På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 29413: år 2000 innebär en femfaldig ökning av forsk- samt 29414: ningsresurserna. 29415: Den akuta situationen är nu krisartad. 10-15 att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 29416: toppforskare utvandrar, delvis med forskargrup- på moment 29.10.01 upptar 2000000 29417: per och medförande sina utländska stipendier tili mark för inriittande av tio extraordinarie 29418: utländska laboratorier. En dylik ''hjärnexport'' personliga professurer vid medicinska fo- 29419: kan förhindras och eventuelit repareras genom att kulteten och matematisk-naturvetenskap- 29420: i skyndsam ordning inrätta e.o. personliga profes- liga sektionen vid Helsingfors universitet. 29421: 29422: Helsingfors den 11 februari 1986 29423: 29424: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn 29425: 1986 vp. 813 29426: 29427: Raha-asia-aloite n:o 746 Suomennos 29428: 29429: 29430: 29431: 29432: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten henki- 29433: lökohtaisten professuurien perustamiseksi Helsingin yliopiston 29434: lääketieteelliseen tiedekuntaan ja matemaattis-luonnontieteelli- 29435: seen osastoon 29436: Eduskunnalle 29437: 29438: Tutkijapako Helsingin yliopistosta Yhdysvaltoi- ton lääketieteelliseen tiedekuntaan ja matemaat- 29439: hin, Ruotsiin ja Länsi-Saksaan on huolestuttavasti tis-luonnontieteelliseen osastoon sekä palkkaa- 29440: lisääntynyt. Enemmistö maamme lääketieteen ja malla sihteerit näille professoreille. Tällä hetkellä 29441: biokemian keskeisten alojen perustutkimusta te- on koko yliopistossa 28 tuollaista tutkijanvirkaa. 29442: kevistä johtavista tutkijoista on muuttanut ulko- Kymmenen viran lisäys lääketieteelliseen perus- 29443: maille. tutkimukseen on taloudellisesti vaatimaton rat- 29444: Hallituksen ymmärtämys maamme tutkimus- kaisu akuuttiin ongelmaan, jonka seuraukset ovat 29445: tarvetta kohtaan on parantunut ja Suomen Akate- arvaamattomat. 29446: miaa ja maamme korkeakouluja koskevat vuoteen Edellä olevan perusteella ehdotamme, 29447: 2000 ulottuvat suunnitelmat sisältävät tutkimus- 29448: voimavarojen viisinkertaisen lisäyksen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29449: Tämän hetken tilanne on kriisinluonteinen. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 29450: Maastamme lähtee 10-15 huippututkijaa, osit- 29.10.01 2000000 markkaa kymmenen 29451: tain vieden mukanaan ulkomaisiin laboratorioi- ylimääräisen henkilökohtaisen professorin 29452: hin tutkimusryhmänsä ja ulkomaiset apurahansa. viran perustamiseksi Helsingin yliopiston 29453: Tällainen '' aivovienti'' voidaan estää ja mahdolli- lääketieteelliseen tiedekuntaan ja mate- 29454: sesti korjata perustamalla pikaisesti ylimääräisiä maattis-luonnontieteelliseen osastoon. 29455: henkilökohtaisia professuureja Helsingin yliopis- 29456: 29457: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 29458: 29459: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn 29460: 814 1986 rd. 29461: 29462: Finansmotion nr 747 29463: 29464: 29465: 29466: 29467: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en 29468: svenskspråkig professur och biträdande lärarbefattningar i allmän 29469: medicin vid Helsingfors universitet 29470: 29471: Till Riksdagen 29472: 29473: Läkarutbildningen bör giva garantier för pri- Helsingfors och Västra Nyland omfattar såväl bli- 29474: märvårdens yrkeskunskap. Detta sker i övriga nor- vande läkare som specialister i allmän medicin, 29475: diska länders medicinska fakulteter under ledning liksom också handledning av forskning rörande 29476: av en professor i allmän medicin. primärvården. 29477: Vid Helsingfors universitet har år 1984 inrättats På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 29478: en finskspråkig professur i allmän medicin. Den samt 29479: '' svenska studielinjen'' som i Finland ansvarar för 29480: svenskspråkig läkarutbildning kräver nu en mot- att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 29481: svarande professur med svenska som utbild- på momentet 29.1 0. 01 upptar 300 000 29482: ningsspråk för läkarutbildningen och specialhand- mark för inrättande av en svenskspråkig 29483: ledning inom allmän medicin. Detta är nödvän- professur och bt"trädande lärar- jämte sek- 29484: digt för att giva garanrier för vård på modersmålet reterartjänster i allmän medicin vid medi- 29485: vid hälsocentralerna. cinska fokulteten vid Helsingfors universi- 29486: Den planerade undervisningen i allmän medi- tet. 29487: cin vid hälsocentraler och sjukhus i Österbotten, 29488: 29489: Helsingfors den 5 februari 1986 29490: 29491: Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström Elisabeth Rehn 29492: 1986 vp. 815 29493: 29494: Raha-asia-aloite n:o 747 Suomennos 29495: 29496: 29497: 29498: 29499: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen lääketieteen 29500: ruotsinkielisen professorin viran sekä apulaisopettajan toimien 29501: perustamiseksi Helsingin yliopistoon 29502: 29503: Eduskunnalle 29504: 29505: Lääkärikoulutuksen tulee antaa takeet perus- Suunniteltu yleisen lääketieteen opetus terveys- 29506: hoidon ammattitaidosta. Tämä tapahtuu muiden keskuksissa ja sairaaloissa Pohjanmaalla, Helsin- 29507: Pohjoismaiden lääketieteellisissä tiedekunnissa gissä ja Länsi-Uudellamaalla koskee sekä tulevia 29508: yleisen lääketieteen professorin johdolla. lääkäreitä että yleisen lääketieteen erikoislääkärei- 29509: Helsingin yliopistoon on vuonna 1984 perustet- tä, samoin kuin ohjaus perusterveydenhuoltoa 29510: tu suomenkielinen yleisen lääketieteen profes- koskevaan tutkimukseen. 29511: sorinvirka. ''Ruotsinkielinen linja'', joka Suomes- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 29512: sa vastaa ruotsinkielisestä lääkärikoulutuksesta, 29513: tarvitsee nyt vastaavanlaisen professorin viran, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29514: jonka opetuskieli on ruotsi, yleisen lääketieteen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 29515: lääkärikoulutusta ja erikoistumisopastusta varten. 29.10. 01 300 000 markkaa yleisen lääke- 29516: Tämä on välttämätöntä, jotta saataisiin takeet sii- tieteen ruotsinkielisen professorin viran 29517: tä, että terveyskeskuksissa annetaan hoitoa äidin- sekä apulaisopettajan ja szhteerin toimen 29518: kielellä. perustamiseksi Helsingin yliopistoon. 29519: 29520: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 29521: 29522: Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström Elisabeth Rehn 29523: 816 1986 rd. 29524: 29525: Finansmotion nr 748 29526: 29527: 29528: 29529: 29530: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för en svenskspråkig 29531: överassistent i vårdlära till Helsingfors universitet 29532: 29533: 29534: Till Riksdagen 29535: 29536: Vid Helsingfors universitet inleddes svensksprå- universitetscenrralsjukhus klinikerna. SSY-SSF, 29537: kig hälsovårdskandidatutbildning, inriktning Sjuksköterskeföreningen i Finland har donerat en 29538: vårdlära hösten 1983. För den svenskspråkiga häl- professur i vårdlära till Helsingfors universitet. För 29539: sovårdskandidatutbildningen finns ett lektorat i att garantera vårdforskning och undervisning i 29540: vårdlära (vilket tillkom genom överflyttning av vårdlära vid Helsingfors universitet är en svensk- 29541: en lärarbefattning från Helsingfors svenska sjuk- språkig överassistentbefattning i vårdlära (A 21 + 29542: vårdsinstitut). 1 dag finns 6-8 svenskspråkiga ålderstillägg) nödvändig. 29543: hälsovårdskandidatstuderande på postgradual ni- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 29544: vå. Den svenskspråkiga undervisningen i vårdlära samt 29545: bör vidareutvecklas i Helsingfors universitet vid 29546: den medicinska fakulteten och i nära samarbete att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 29547: med motsvarande finska utbildning. på momentet 29.1 0. 01 upptar 100 000 29548: Utvecklingen av den svenskspråkiga hälsovårds- mark för en svenskspråkig överassistent i 29549: kandidatutbildningen är nödvändig för att garan- vårdlära vid Helsingfors universitets me- 29550: tera vårdforskningen vid de svenska Helsingfors dicinska fokultet. 29551: 29552: Helsingfors den 11 februari 1986 29553: 29554: Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström Elisabeth Rehn 29555: 1986 vp. 817 29556: 29557: Raha-asia-aloite n:o 748 Suomennos 29558: 29559: 29560: 29561: 29562: W asz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuollon 29563: ruotsinkielisen yliassistentin palkkaamiseksi Helsingin yliopis- 29564: toon 29565: 29566: Eduskunnalle 29567: 29568: Helsingin yliopistossa aloitettiin syksyllä 1983 Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ruotsin- 29569: ruotsinkielinen terveydenhuollon kandidaattien kielisten klinikoiden terveydenhuollon tutkimuk- 29570: koulutus terveydenhuollon suuntautumisvaih- sen turvaamiseksi. Suomen sairaanhoitoyhdistys 29571: toehdossa. Ruotsinkielistä terveydenhuollon kan- (SSY-SSF) on lahjoittanut Helsingin yliopistolle 29572: didaattien koulutusta varten on nyt yksi tervey- terveydenhuollon professuurin. Terveydenhuol- 29573: denhuollon lehtoraatti (joka saatiin siirtämällä lon tutkimuksen ja opetuksen turvaamiseksi Hel- 29574: Helsingfors Svenska sjukvårdsinstitut -oppilaitok- singin yliopistossa tarvitaan terveydenhuollon 29575: sesta yksi opettajanvirka). Nyt 6-8 ruotsinkielistä ruotsinkielinen yliassistentuuri (A21 ja ikälisät). 29576: terveydenhuollon opiskelijaa harjoittaa jatko- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 29577: opintoja. Terveydenhuollon ruotsinkielistä ope- 29578: tusta tulee edelleen kehittää Helsingin yliopiston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29579: lääketieteellisessä tiedekunnassa ja läheisessä yh- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 29580: teistyössä vastaavan suomenkielisen koulutuksen 29.10. 01 100 000 markkaa terveydenhuol- 29581: kanssa. lon ruotsinkielisen yliassistentin palkkaa- 29582: Terveydenhuollon kandidaattien ruotsinkieli- miseksi Helsingin yliopiston lääketieteelli- 29583: sen koulutuksen kehittäminen on välttämätöntä seen tiedekuntaan. 29584: 29585: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 29586: 29587: Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström Elisabeth Rehn 29588: 29589: 29590: 29591: 29592: 103 260148U 29593: 818 29594: 1986 vp. 29595: 29596: Raha-asia-aloite n:o 749 29597: 29598: 29599: 29600: 29601: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston 29602: tutkimus- ja opetusvälineiden hankintaan 29603: 29604: 29605: Eduskunnalle 29606: 29607: Helsingin yliopiston tutkimus- ja opetusväli- Tämä näkökohta on huomionarvoinen yhä ki- 29608: neiden hankkimiseen osoitettujen määrärahojen ristyvässä kansainvälisessä teknisessä ja taloudelli- 29609: reaaliarvon vähentyminen ja laitteiden hintatason sessa kilpailussa, jossa tieteen soveltaminen käy- 29610: kohoaminen 1970-luvun lopulla johti siihen, että täntöön on välttämätöntä ja nopeata. Opiskeli- 29611: nykyaikaisen vaatimustason mukaista tutkimusta joille tulee yliopiston pystyä antamaan koulutus 29612: ei enää voitu suorittaa ja myös opetus jäi jälkeen nykyaikaiset vaatimukset täyttävillä laitteilla. 29613: tavoitteiksi asetetuista vaatimuksista. Laitteistoa ei Opetusalan ja tutkimusvälineiden kehityksestä se- 29614: tulo- ja menoarviossa toteutettujen määrärahan kä käyttömäärästä riippuen opetus- ja tutkimusvä- 29615: lisäysten jälkeenkään kyetä riittävän nopeasti lineiden keskimääräinen tarkoituksenmukainen 29616: ajanmukaistamaan ja se on edelleen huolestutta- käyttöaika on noin 10 vuotta. Huomattava osa lai- 29617: vasti jäljessä kansainvälisestä kehityksestä. tosten peruslaitteistosta on yli 10 vuotta vanhaa, 29618: Kun perushankintamäärärahat ovat vuosikausia joten sen uusimisen opetus- ja tutkimustoimin- 29619: olleet riittämättömät, on syntyneen vajeen poista- taan kelpaavaksi on tapahduttava lähivuosina. 29620: miseksi määrärahoihin edelleen saatava inflaatiota Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29621: suurempi korotus. Laitteiden hankintahinnat ovat taen, 29622: nousseet huomattavasti inflaatiota nopeammin 29623: laitteiden käyttöteknisen monipuolistumisen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29624: kehittymisen vuoksi. Tämä näkökohta on erityi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 29625: sen huolestuttava, sillä epämoderneilla ja kansain- 29.1 0. 70 12 000 000 markkaa Helsingin 29626: väliset vaatimukset selvästi alittavan tason lait- yliopiston tutkimus- ja opetusvälineiden 29627: teilla tehdyillä tutkimuksilla ei nykyaikaisessa tie- sekä kaluston hankkimiseen. 29628: teessä ole suurtakaan arvoa. 29629: 29630: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 29631: 29632: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Kaarina Dromberg 29633: 819 29634: 1986 rd. 29635: 29636: Finansmotion nr 750 29637: 29638: 29639: 29640: 29641: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för Lilla Teaterns verk- 29642: samhet 29643: 29644: 29645: Tili Riksdagen 29646: 29647: Lilla Teatern i Helsingfors är en av våra mest För att Lilla Teatern till fullo skall kunna fort- 29648: mångsidiga teatrar, som haft en stark experimen- sätta med sin mångsidiga verksamhet, krävs det 29649: tell karaktär inom teatervärlden, vilket internatio- också utökade statsanslag utöver det årliga stats- 29650: nellt uppmärksammats på ett för vårt land hed- budgetanslaget. 29651: rande sätt. Det ställer höga krav inte minst vad de På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 29652: personelia resurserna beträffar. samt 29653: Lilla Teatern har också konsekvent gått ut med 29654: en repertoar såväl på svenska som på finska, och att Rzksdagen i statsförslaget för år 1987 29655: på ett förtjänstfullt sätt bidragit tili att kontakter- på momentet 29.90.52 upptar 500 000 29656: na över språkgränsen ökat. mark /ör Lilla Teaterns verksamhet. 29657: 29658: Helsingfors den 5 februari 1986 29659: 29660: Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström Elisabeth Rehn 29661: 820 1986 vp. 29662: 29663: Raha-asia-aloite n:o 750 Suomennos 29664: 29665: 29666: 29667: 29668: Wasz-Höcker't ym.: Määrärahan osoittamisesta Lilla Teaternin toi- 29669: minnan tukemiseen 29670: 29671: 29672: Eduskunnalle 29673: 29674: Helsingissä sijaitseva Lilla Teatern on eräs kaik- Lilla Teatern voisi täysipainoisesti jatkaa moni- 29675: kein monipuolisimpia teattereitamme, jolla on puolista toimintaansa, mihin tarvitaan myös val- 29676: ollut teatterimaailmassa voimakas kukeileva luon- tionavun lisäämistä enemmän kuin mitä vuotui- 29677: ne, mikä on todettu kansainvälisesti maallemme nen budjettimääräraha on noussut. 29678: kunniaa tuottavalla tavalla. Tämä asettaa suuria Edellä olevan perusteella ehdotamme, 29679: vaatimuksia, eikä vähiten henkilövoimavarojen 29680: suhteen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29681: Lilla Teatern on myös johdonmukaisesti esittä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 29682: nyt sekä ruotsin- että suomenkielisiä ohjelmia ja 29.90.52 500 000 markkaa Ltlla Teatern 29683: vaikuttanut ansiokkaasi kielirajan ylittävien yh- -nimisen teatterin toimintaa varten. 29684: teyksien lisääntymiseen. 29685: 29686: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 29687: 29688: Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström Elisabeth Rehn 29689: 821 29690: 1986 rd. 29691: 29692: Finansmotion nr 751 29693: 29694: 29695: 29696: 29697: Wasz-Höckert: Om anvisande av anslag såsom understöd tili organi- 29698: sationen ''Läkare mot kärnvapenkrig'' 29699: 29700: 29701: Tili Riksdagen 29702: 29703: Riksdagen beviljade för år 1984 ett anslag tili organisationen, har också ''Läkare mot kärnva- 29704: organisationen ''Läkare mot kärnvapenkrig'' penkrig'' i Finland ett ökat internationellt ansvar. 29705: 430 000 mark i bidrag för genomförande av den En höjning av bidragets storlek är därför nödvän- 29706: stora internationelia kongress, som organisationen dig. 29707: höli i Helsingfors under året. Ett bidrag om På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd- 29708: 50 000 mark i 1985 års budget täckte organisatio- samt 29709: nens internationelia medlemsavgifter och förplik- 29710: telser. Bidraget för 1986 om 100 000 mark täcker att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 29711: organisationens internationelia förpliktelser samt på momentet 29.99.50 upptar 150 000 29712: en del av verksamheten i Finland. mark i understöd för organisationens ''Lä- 29713: Efter den uppskattning som Nobels fredspris kare mot kärnvapenkrig '' verksamhet. 29714: 1985 medfört för den internationelia IPPNW- 29715: 29716: Helsingfors den 11 februari 1986 29717: 29718: Ole Wasz-Höckert 29719: 822 1986 vp. 29720: 29721: Raha-asia-aloite n:o 751 Suomennos 29722: 29723: 29724: 29725: 29726: Wasz-Höckert: Määrärahan osoittamisesta avustuksena "Lääkärit 29727: ydinsotaa vastaan'' -järjestölle 29728: 29729: 29730: Eduskunnalle 29731: 29732: Eduskunta otti vuoden 1984 tulo- ja menoar- merkinnyt arvonantoa, joka lisää myös Suomen 29733: vioon lääkärien ydinsotaa vastustavalle järjestölle "Lääkärit ydinsotaa vastaan" -järjestön kansain- 29734: 430 000 markkaa saman vuoden aik.ma Helsingis- välistä vastuuta. Siksi avustuksen korotus on vält- 29735: sä pidettyä suurta kansainvälistä kongressia var- tämätön. 29736: ten. Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon sisältyvä Edellä olevan petusteella ehdotan, 29737: 50 000 markan määräraha kattoi järjestön kan- 29738: sainväliset jäsenmaksut ja vdvoitteet. Vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29739: 1986 100 000 markan avustus kattaa järjestön kan- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 29740: sainväliset velvoitteet ja osan toiminnasta Suo- 29.99.50 150 000 markkaa avustuksena 29741: messa. lääkärien ydinsotaa vastustavatie järjestöl- 29742: Vuoden 1985 Nobelin rauhanpalkinnon myön- le. 29743: täminen kansainväliselle IPPNW-järjestölle on 29744: 29745: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 29746: 29747: Ole Wasz-Höckert 29748: 823 29749: 1986 rd. 29750: 29751: Finansmotion nr 752 29752: 29753: 29754: 29755: 29756: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag som tryckningsbidrag 29757: för Svenska Pensionärsförbundet rf:s tidning God Tid 29758: 29759: 29760: Tili Riksdagen 29761: 29762: Svenska Pensionärsförbundet rf har 16 000 lertid stigit, varför ett större bidrag är nödvän- 29763: medlemmar i hela svensk-Finland. Förbundets digt. 29764: tidskrift God Tid har en central betydelse som På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 29765: pensionärernas kontaktorgan, som på olika sätt samt 29766: aktiverar medborgare i pensionsåldern. 29767: Tidningen God Tid har kunnat bibehålla tid- att Riksdagen i stats/örslaget för år 1987 29768: ningens sidoantal och utgivningsprogram tack va- på momentet 33.58.51 upptar 40000 29769: re bidrag via budgeten både 1984 och 1985. mark som tryckningsbidrag för Svenska 29770: Tryckningskostnaderna ~för tidningen har emel- Pensionärsförbundet if:s tidning God Tid. 29771: 29772: Helsingfors den 11 februari 1986 29773: 29774: Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström 29775: Boris Renlund Elisabeth Rehn 29776: 824 1986 vp. 29777: 29778: Raha-asia-aloite n:o 752 Suomennos 29779: 29780: 29781: 29782: 29783: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Pensionärs- 29784: förbundet rf:n God Tid -nimisen lehden painatuskustannuksiin 29785: 29786: 29787: Eduskunnalle 29788: 29789: Svenska Pensionärsförbundet rf:llä on Suomen set ovat kuitenkin nousseet, mistä syystä suurempi 29790: koko ruotsinkielisellä alueella 16 000 jäsentä. Lii- avustus on välttämätön. 29791: ton aikakauslehti God Tid on merkitykseltään Edellä olevan perusteella ehdotamme, 29792: keskeinen eläkeläisten yhteysväline, joka eri ta- 29793: voin aktivoi eläkeiässä olevia kansalaisia. että Eduskunta, ottaisi valtion vuoden 29794: God Tid -lehti on kyennyt pysyttämään lehden 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 29795: sivumäärän ja ilmestymistiheyden vuosina 1984 ja 33.58.51 40 000 markkaa painatusavus- 29796: 1985 valtion tulo- ja menoarvioissa myönnettyjen tuksena Svenska Pensionärsförbundet rfn 29797: avustusten ansiosta. Lehden painatuskustannuk- God Tt"d -nimistä aikakauslehteä· varten. 29798: 29799: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 29800: 29801: Ole Wasz-Höckert Pähr-Einar Hellström 29802: Boris Renlund Elisabeth Rehn 29803: 825 29804: 1986 vp. 29805: 29806: Raha-asia-aloite n:o 753 29807: 29808: 29809: 29810: 29811: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen koulu- 29812: uudistuksen aiheuttamiin kalusto- ja peruskorjauskustannuksiin 29813: ammattikouluissa 29814: 29815: Eduskunnalle 29816: 29817: Keskiasteen koulu-uudistus aiheuttaa kaikissa Edellä olevan perusteella ehdotamme, 29818: ammattikouluissa huomattavaa lisäkaluston tar- 29819: vetta. Tämä tulee turvata jo senkin vuoksi, ettei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29820: ammattikoulutus jää jälkeen teollisuuden kehi- 1987 tulo- ja menoarvioon 40 000 000 29821: tyksestä. Teknologian jatkuva kehitys vaatii myös markan määrärahan keskiasteen koulu- 29822: ammatilliselta koulutukselta uuden teknologian uudistuksen aiheuttamiin ylimäiiräisti"n 29823: työvälineisiin perehtymistä. Tavanomaiset määrä- kalusto- ja peruskorjauskustannuksiin ylei- 29824: rahat eivät tähän riitä. sissä ammattikouluissa. 29825: 29826: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 29827: 29828: Osmo Vepsäläinen Lauha Männistö 29829: 29830: 29831: 29832: 29833: 104 260148U 29834: 826 1986 vp. 29835: 29836: Raha-asia-aloite n:o 754 29837: 29838: 29839: 29840: 29841: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69 paran- 29842: tamiseksi välillä Toholahti-Koskelo 29843: 29844: 29845: Eduskunnalle 29846: 29847: Kantatien n:o 69 korjaus ja saattaminen luok- mälle ja myös Suonenjoelle. Rautalampi ja Suo- 29848: kansa mukaiseen kuntoon on TVL:n Kuopion pii- nenjoki ovat molemmat erityisaluekuntia. Tä- 29849: rin toimenpideohjelmassa ajoitettu alkavaksi mänkin vuoksi hankkeen aikaistaminen olisi pe- 29850: 1988. Hanke on erittäin merkittävä Rautalammin rusteltua. Täten voitaisiin vaikuttaa erityisalue- 29851: kunnalle ja koko Sisä-Savolle. Tie on myös maa- kuntien kehittämisedellytyksiin. 29852: kuntien välinen yhteys. Se on erittäin tärkeä puu- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 29853: tavarakuljetuksille. Huomattava osa Äänekosken 29854: ja Suolahden tehtaiden puutavarakuljetuksista että· Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29855: käyttää kantatietä n:o 69. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 29856: 1980-luvun lopulla alkava viitostien suurinves- 31.24.77 3300000 markan määrärahan 29857: tointi vaikeuttaa muiden hankkeiden toteuttamis- käytettäväksi kantatien n:o 69 peruskor- 29858: ta. Näin ollen olisi syytä kiirehtiä kantatien n:o 69 jauksen aloittamiseen välillä Taholahti - 29859: korjausta alkavaksi jo 1987. Erityisen merkittävää Koskelo. 29860: tien parantaminen on Rautalammin elinkeinoelä- 29861: 29862: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 29863: 29864: Osmo Vepsäläinen Lauha Männistö 29865: 827 29866: 1986 vp. 29867: 29868: Raha-asia-aloite n:o 755 29869: 29870: 29871: 29872: 29873: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta teknillisen tiedekunnan pe- 29874: rustamiseksi Vaasan korkeakouluun 29875: 29876: 29877: Eduskunnalle 29878: 29879: Vaasan lääni muodostaa valtakunnan suurim- ti täyttämättä. Lääni ei kykenekään vastaamaan 29880: man korkeakoulutyhjiön. Maamme 90 212:sta kehityksen haasteisiin enempää julkisella kuin 29881: syyslukukaudella 1985 korkeakouluissa opiskele- elinkeino- ja yritystoiminnan sektorilla. 29882: vasta vain 2 359 eli 2,6 prosenttia opiskeli Vaasan Enemmän kuin mikään muu uusi tieteenala vä- 29883: läänissä, jonka väestöosuus valtakunnan väestöstä littömästi loisi teknillisen tiedekunnan perustami- 29884: on 9,1 prosenttia. Vaasan läänissä on siten noin nen Vaasan läänin elinkeino- ja koko yhteiskunta- 29885: 5 800 korkeakoulupaikan vajaus. kehitykselle edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Vaa- 29886: Vaasan läänissä opiskelevista korkeakoululaisis- san lääniin tulisikin perustaa huhtikuun. lopussa 29887: ta 1 618 opiskeli Vaasan korkeakoulussa, 493 Åbo työnsä valmiiksi saavan Vaasan teknillisen tiede- 29888: Akademin alaisessa kasvatustieteellisessä tiede- kunnan suunnittelutyöryhmän mietinnön pohjal- 29889: kunnassa ja 248 Svenskahandelshögskolanin Vaa- ta kaksiosastoinen tiedekunta Vaasan korkeakou- 29890: san yksikössä. luun. Tämä teknillinen tiedekunta sisältäisi osas- 29891: Korkeakouluopiskelijapaikkojen alhaisesta oma- ton materiaalitekniikkaa ja tietotekniikkaa varten. 29892: varaisuudesta johtuen Vaasan lääni kärsii valta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29893: kunnan suurinta ja kroonisinta korkeasti koulutet- taen, 29894: tujen ammatti-ihmisten pulaa. Läänin ammatissa 29895: toimiva väestö on kokonaisuutenakin valtakunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29896: alhaisimmin koulutettua. Tämän seurauksena 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 29897: Vaasan läänin väestön palkkataso on valtakunnan määrärahan Vaasan korkeakoulun teknilli- 29898: alhaisin. sen tiedekunnan suunnittelua varten sekä 29899: Vaasan läänissä on elinkeinoelämän kehittämi- 4 500 000 markan määrärahan teknillisen 29900: sen keskeisenä esteenä koulutetun väestön pula. tiedekunnan materiaaliteknzikan ja tieto- 29901: Myös julkisella sektorilla ilmenee yllättävää va- teknzikan opetuksen aloittamiseksi. 29902: jausta, mm. lääkäreiden virkoja on kohtuuttomas- 29903: 29904: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 29905: 29906: Jukka Vihriälä Aapo Saari 29907: 828 29908: 1986 vp. 29909: 29910: Raha-asia-aloite n:o 756 29911: 29912: 29913: 29914: 29915: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusyhdistysten 29916: neuvontahenkilöstön palkkauksen valtionapuun 29917: 29918: 29919: Eduskunnalle 29920: 29921: Kotiteollisuus on kaikkein pienimuotmsmta vin työvaltaisia. Kotiteollisuusyhdistysten neu- 29922: yritys- ja elinkeinotoimintaa. Kotiteollisuuskoulu- vonta-asemien merkitys näiden yrittäjien koulut- 29923: jen ohella ammattikasvatushallituksen alaisuudes- tamisessa ja yrittäjiksi rohkaisemisessa on ollut 29924: sa toimii maassamme 22 kotiteollisuusyhdistyksen merkittävä. 29925: ylläpitämänä noin 170 kotiteollisuusneuvonta- Siitä syystä, että neuvonta-asemien valtionapu 29926: asemaa, joilla työskentelee yli 300 valtionapuun on epätasaisesti jakautunut maan eri alueiden 29927: oikeutettua henkilöä. Kuitenkin näistä henkilöistä välillä ja asemien tiheydessäkin on merkittäviä 29928: vain noin puolet saa käytännössä tätä valtionapua. alueellisia eroja, tulisi kotiteollisuusyhdistysten 29929: Niiden henkilöiden, jotka eivät saa palkkaukseen- neuvonta-asemien valtionosuusjärjestelmä koko- 29930: sa valtionapua, palkkauksesta huolehtivat lähes naisuudessaan uudistaa ja samalla ulottaa koske- 29931: vararikon partaalla olevien kotiteollisuusyhdistys- maan kaikkia jo toimivia neuvonta-asemia ja 29932: ten ohella asemien sijaintikunnat ja työllisyysvi- myöskin automaattisesti tietyn ajan sisällä uusia 29933: ranomaiset. Lisäksi maassamme olisi useita kym- perustettavia asemia. 29934: meniä paikkakuntia, jotka haluaisivat saada Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29935: kotiteollisuusneuvonta-aseman, jos se vain voitai- taen, 29936: siin saada valtionavun piiriin. 29937: Kotiteollisen neuvonnan kautta on maahamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29938: luotu lukematon määrä pieniä yrityksiä, joista 1987 tulo- ja menoarvioon 12 000 000 29939: monet ovat aikaa myöden kasvaneet merkittäviksi markan määrärahan kotiteollisuusyhdistys- 29940: yrityksiksi ja työnantajiksi. Nämä yritykset ovat ten valtionavun ulkopuolella olevan neu- 29941: investointeina olleet edullisia ja ne ovat olleet hy- vontahenkilöstön valtionapuihin. 29942: 29943: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 29944: 29945: Jukka Vihriälä Tellervo Nousiainen 29946: Juho Koivisto Pirkko Ikonen 29947: 1986 vp. 829 29948: 29949: Raha-asia-aloite n:o 757 29950: 29951: 29952: 29953: 29954: Vihriälä ym.: Määrärahojen osoittamisesta turveteknologian ja tur- 29955: peenjalostuksen tutkimuskeskuksen perustamiseksi Vapo Oy:n 29956: Haukinevan tehtaiden yhteyteen 29957: 29958: Eduskunnalle 29959: 29960: Suomi on turpeen tuotannossa ja monilta osin Sen sijaan, että Haukinevan tehtaat lopetettai- 29961: turpeen pohtokäyttöön liittyvässä tietämisessä se- siin, olisi niitä voimakkaasti kehitettävä. Vapo pi- 29962: kä tutkimisessa maailman johtavia maita. Näin ei täisi velvoittaa mitä pikimmin toteuttamaan Hau- 29963: ole sattumalta, vaan siitä syystä, että maassamme kinevan tehtaiden kolme vuotta vanhan kehittä- 29964: on erityiset edellytykset turpeen tuotannolle, käy- missuunnitelman tuotannon tehostaminen. Lisäk- 29965: tölle ja tutkimiselle. Kotimaisessa energiapolitii- si Vapon tulisi jo tämän vuoden aikana raken- 29966: kassa ja kotimaisten luonnonvarojen hyväksikäy- taa Haukinevan tehtaiden yhteyteen turvetekno- 29967: tön tutkimuspolitiikassa on viime vuosina selvästi logian ja turpeen jalostuksen tutkimuskeskus. In- 29968: pysähdytty, jopa taannuttu. Syynä eivät suinkaan vestointiarvoltaan noin 10-20 miljoonaa mark- 29969: ole menestymisen huonot mahdollisuudet, vaan kaa ja vuotuisilta käyttökustannuksiltaan noin 29970: kerta kaikkiaan energia- ja tutkimuspolitiikasta 10-15 miljoonaa markkaa maksava hanke tulisi 29971: vastuussa olevien piirien tarkoituksellinen koti- rahoittaa pääosin KTM:n varoin vuoden 1987 29972: maisuuden syrjiminen. tulo- ja menoarviossa sekä käyttömenojen osalta 29973: Kansainvälisen energiapolitiikan epävarmuus- jatkuvasti vuosittain. Mutta myöskin Vapon omia 29974: tekijöistä johtuen Suomella ei ole hetkeksikään tuotekehitykseen ja tutkimustoimintaan irrotet- 29975: varaa höllätä kotimaisen energian kaikinpuolisesta tavissa olevia varoja voitaisiin käyttää hankkeen 29976: kehittämisestä. Pohtokäytön ohella maamme tur- rahoittamiseen ainakin vuoden 1986 aikana, jol- 29977: vevaroja voidaan käyttää erittäin laajamittaisesti loin eivät vielä ole käytettävissä budjettivuoden 29978: raaka-aineena hyvinkin korkeatasoisille ja pitkälle 1987 varat. 29979: jalostetuille kemiallisen teollisuuden tuotteille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29980: Tämä kuitenkin edellyttäisi alaan liittyvän tutki- taen, 29981: mustoiminnan oleellista lisäämistä ja nykyisen pi- 29982: simmälle kehitetyn turvetuotannon ja -jalostami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29983: sen edelleen kehittämistä. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 29984: Tiettävästi valtion kokonaan omistama Vapo 32.42.74 20 000 000 markkaa Vapon 29985: Oy suunnittelee Peräseinäjoella ja Jalasjärvellä si- Haukinevan tehtaan yhteyteen rakennetta- 29986: jaitsevien Haukinevan tehtaiden lakkauttamista. vaa turveteknologian ja turpeenjalostuksen 29987: Laukkauttamisen myötä Suomi menettäisi merkit- tutkimuskeskuksen rakentamista varten se- 29988: tävimmät turpeen jalostus- ja koetoimintalaitok- kä momentzlle 32.34.29 JO 000 000 mark- 29989: sensa sekä tärkeimmän osan alalle koulutetusta kaa em. laitoksen käyttömenoihin. 29990: henkilökunnasta. 29991: 29992: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 29993: 29994: Jukka Vihriälä Juhani Tuomaala Aapo Saari 29995: 830 29996: 1986 vp. 29997: 29998: Raha-asia-aloite n:o 758 29999: 30000: 30001: 30002: 30003: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta kalkituksen suorittamiseksi 30004: happamoituneissa vesistöissä 30005: 30006: 30007: Eduskunnalle 30008: 30009: Maamme jätevesipäästöjen pienentämiseksi on den torjuntaan on vesistöjen kalkitus. Suomessa 30010: 1960-luvulta lähtien investoitu varsin huomatta- tähän mennessä tehtyjen kalkituskokeilujen tu- 30011: via rahamääriä. Pohjanmaalla lienee kuitenkin lokset ovat olleet rohkaisevia. Vesihallituksen 30012: vaikein vesiensuojeluongelma vesistöjen ajoittai- mahdollisuudet tukea kalkituksia ovat olleet var- 30013: nen suuri happamuus. Tähän ongelmaan on kui- sin vähäiset. Näin ollen tarvitaan erillinen mo- 30014: tenkin kiinnitetty vain vähän huomiota ja happa- mentti, jonka varat yksinomaan käytettäisiin ve- 30015: muuden torjuntaan ei sanottavassa määrin ole vie- sistöjen kalkitukseen. 30016: lä päästy. Mainittakoon, että esim. Ruotsissa valtio tukee 30017: Melkein kaikki Pohjanmaan joet ovat kevättul- kalkitustoimintaa 85 milj. kruunulla kalkitus- 30018: van aikaan tai juuri kevättulvan jälkeen liian hap- vuonna 1985-1986. Myös Norjassa valtio tukee 30019: pamia. Tästä kärsii erityisesti kalatalous, koska ke- kalkitustoimintaa. Näin mittavaan toimintaan ei 30020: vätkutuisten kalojen kutu epäonnistuu. Niinä ole syytä vielä ryhtyä, mutta vesistöjen happamoi- 30021: vuosina, jolloin joet ovat olleet tavallista happa- tuminen on meilläkin niin vakava ongelma, että 30022: mampia, on mm. Kyrönjoen suistoalueella sattu- pikaisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä. 30023: nut hyvin laajalle ulottuvia kalakuolemia (mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30024: vuosina 1970, 1971, 1974). Vedenotto ja vesistö- taen, 30025: jen virkistyskäyttö kärsii myös happamuudesta. 30026: Happamuus johtuu melkein yksinomaan rikki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30027: pitoisten (ns. alunamaiden) happamista kuivatus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 30028: vesistä. Ilmalaskennasta peräisin oleva happa- 30.40. 77 300 000 markkaa kalkituksen 30029: muus vaikuttaa vain vähän vesistöjen happamuu- kåynnisteimiseksi happamoituneissa vests- 30030: teen Pohjanmaalla. töissä. 30031: Käytännössä ainoa keino vaikuttaa happamuu- 30032: 30033: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 30034: 30035: Jukka Vihriälä Tellervo Nousiainen Juho Koivisto 30036: 831 30037: 1986 vp. 30038: 30039: Raha-asia-aloite n:o 759 30040: 30041: 30042: 30043: 30044: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen poliisitalon rakenta- 30045: miseen 30046: 30047: 30048: Eduskunnalle 30049: 30050: Riihimäen poliisilaitos toimii vanhassa valtion koituksenmukainen ratkaisu olisi rakentaa uusi 30051: virastotalossa jo alkujaankin epäkäytännöllisiksi poliisitalo esim. uudemman valtion virastotalon 30052: suunnitelluissa tiloissa. Poliisin päivystystoimin- yhteyteen, johon on kaavoituksellinen valmius 30053: taan liittyvät tapahtumat ovat asioivan yleisön va- olemassa. 30054: paasti nähtävissä ja kuultavissa, mikä sinänsä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30055: loukkaa niin pidätettyjen kuin poliisilaitoksella taen, 30056: asioivienkin oikeusturvaa. Henkilökunnan sosiaa- 30057: litilat ovat niinikään tasoltaan ala-arvoiset eivätkä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30058: vastaa läheskään nykyajan vaatimuksia. Oikeussa- 1987 tulo- ja menoarvioon 12 000 000 30059: lin siirryttyä uusiin tiloihin pois samasta kiinteis- markkaa Riihimäen poliisitalon rakenta- 30060: töstä aiheutuu siitäkin poliisin toiminnalle lisä- mtseen. 30061: haittaa jatkuvan pidätettyjen siirtelyn vuoksi. Tar- 30062: 30063: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 30064: 30065: Iiro Viinanen 30066: 832 30067: 1986 vp. 30068: 30069: Raha-asia-aloite n:o 760 30070: 30071: 30072: 30073: 30074: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen varuskunnan auto- 30075: huoltamon rakentamiseen 30076: 30077: 30078: Eduskunnalle 30079: 30080: Riihimäen varuskunnan autohuoltamo toimii sa, jotta niin työhygieeniset olosuhteet kuin toi- 30081: vanhoissa ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa. minnan tehokkuuskin saataisiin asialliselle tasol- 30082: Päivittäin työskentelee huoltamossa useita siviili- le. 30083: asentajia sekä varusmiehiä. Työolosuhteet ovat jo Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30084: kauan olleet terveydelle vaaralliset, sillä esim. hä- taen, 30085: käpitoisuus ylittää moninkertaisesti työpaikoilla 30086: yleisesti sallitut normit. Hälyttävät mittaustulok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30087: set eivät kuitenkaan ole nopeuttaneet jo kauan 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 30088: suunnitelmissa olleen uudisrakennustyön aloitta- 27.27.74 10 000 000 markkaa Riihimäen 30089: mista. Siksi olisikin tarpeellista käynnistää uusien varuskunnan autohuoltamon rakentami- 30090: ja asiallisten työtilojen rakentaminen ensi tilas- seen. 30091: 30092: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 30093: 30094: Iiro Viinanen 30095: 1986 vp. 833 30096: 30097: Raha-asia-aloite n:o 761 30098: 30099: 30100: 30101: 30102: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen tiemestaripiirin tu- 30103: kikohdan rakentamiseen 30104: 30105: 30106: Eduskunnalle 30107: 30108: Riihimäen tiemestaripiiri tormu tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30109: vanhoissa ja ahtaissa tiloissa kaupunkialueen sisäl- taen, 30110: lä. Uuden tukikohdan rakentamista on kaavailtu 30111: jo vuosikausia toimintojen järkeistämisen ja asu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30112: tuskeskuksen sisältä pois siirtymisen vuoksi. Uu- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 30113: delle tukikohdalle on Kirjauksen alueelta osoitet- 31.24. 74 5 000 000 markkaa Riihimäen 30114: tu alue, jonka tuntumaan on vastikään saatu myös tiemestaripiirin tukikohdan rakentami- 30115: kunnallistekniikka, joten rakentamiselle on kau- seen. 30116: pungin taholta luotu hyvät edellytykset. 30117: 30118: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 30119: 30120: Iiro Viinanen 30121: 30122: 30123: 30124: 30125: 105 260148U 30126: 834 1986 vp. 30127: 30128: Raha-asia-aloite n:o 762 30129: 30130: 30131: 30132: 30133: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta moottoritien rakentamiseen vä- 30134: lille Helsinki-Hämeenlinna 30135: 30136: 30137: Eduskunnalle 30138: 30139: Valtatie n:o 3 on nykyisellään Etelä-Suomen ja eteläpäähän, mutta rakennustyön jatkumisen 30140: vilkkaimmin liikennöity valtatie, jolla liikennevä- turvaamiseksi tulee rahoitus osoittaa myös poh- 30141: lityskyky ylittyy jo tavallisina arkipäivinäkin use- joiseromille tieosuuksille. 30142: aan kertaan. Liikennemäärät kasvavat vuosittain Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30143: yli 5 %, mikä aiheuttaakio sen, että vuosikymme- taen, 30144: nen lopulla välityskyky ylittyy kaikkina vuorokau- 30145: denaikoina. Kyseinen valtaväylä Helsingistä poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30146: joiseen on myös raskaan liikenteen runsaasti käyt- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 30147: tämä ja se palvelee tien vaikutuspiirissä olevan 31. 24. 77 JOO 000 000 markkaa moottori- 30148: teollisen ja muun elinkeinoelämän tarpeita. tien rakentamiseen vält11e Helsinki-Hå·- 30149: Moottoritien rakentamiseen onkin osoitettu varo- meenlinna. 30150: 30151: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 30152: 30153: Iiro Viinanen 30154: 835 30155: 1986 vp. 30156: 30157: Raha-asia-aloite n:o 763 30158: 30159: 30160: 30161: 30162: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen ja Hausjärven välis- 30163: ten tieyhteyksien parantamiseen 30164: 30165: 30166: Eduskunnalle 30167: 30168: Riihimäen ja Hausjärven välisten tieyhteyksien sellä paikallaan kunnostettuna, päällystettynä ja 30169: parantamiseksi on jo lukuisia vuosia haettu ratkai- pitäen se TVL:n hoidossa. 30170: sua. Nykyisin ainoastaan yhteys kantatien n:o 54 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30171: kautta täyttää nykyisille liikennemäärille asetetta- taen, 30172: vat vaatimukset, mutta ainoastaan Riihimäen ja 30173: Oitin välillä, jättäen Hausjärven kunnan Hikiän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30174: taajaman ympäristöineen hankalan tieyhteyden 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 30175: taakse. Tämän asiantilan korjaamiseksi tulisi pi- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Riihimäen 30176: kaisesti selvittää tieyhteyden parantaminen Riihi- ja Hausjärven välisten tieyhteyksien paran- 30177: mäeltä Karhiin samalla huolehtien siitä, että ete- tamiseksi. 30178: läinen yhteys Selänojan kautta säilytetään nykyi- 30179: 30180: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 30181: 30182: Iiro Viinanen 30183: 836 1986 vp. 30184: 30185: Raha-asia-aloite n:o 764 30186: 30187: 30188: 30189: 30190: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Perähuhdan risteyksen valaise- 30191: miseksi kantatiellä n:o 54 30192: 30193: 30194: 30195: Eduskunnalle 30196: 30197: Kantatien n:o 54 ja valtatien Turku-Hämeen- rin kilometrin sähkölinjan vetoa mahdollistaen sa- 30198: linna risteys on osoittautunut pimeällä erittäin malla myös muutaman asuintalon saamisen säh- 30199: vaaralliseksi huonon näkyvyyden vuoksi. Erityises- köistyksen piiriin. 30200: ti Riihimäen suunnasta risteystä ei merkeistä huo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30201: limatta ole helppo havaita, ja toistuvasti esim. ko- taen, 30202: rokkeella olevat liikennemerkit ajetaan nurin hä- 30203: täjarrutusten seurauksena. Risteyksen havaitsemi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30204: sessa on samanlaisia ongelmia myös muista suun- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 30205: nista ajettaessa. Oleellisen parannuksen saisi ai- 31.24. 77 200 000 markkaa Perähuhdan 30206: kaan risteyksen valaiseminen, joka edellyttäisi pa- risteyksen valaisemiseen kantatiellä n:o 54. 30207: 30208: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 30209: 30210: Iiro Viinanen 30211: 837 30212: 1986 vp. 30213: 30214: Raha-asia-aloite n:o 765 30215: 30216: 30217: 30218: 30219: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta VR:n Riihimäen tavaravaunu- 30220: korjaamon rakentamiseen 30221: 30222: 30223: Eduskunnalle 30224: 30225: Tavaravaunukorjaamo toimii nykyisin puutteel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30226: lisissa tiloissa Peltosaaren asuntoalueen keskellä. taen, 30227: Lisäksi kevyen liikenteen pääkulkuväylä asunto- 30228: alueelle kulkee vaunukorjaamon pihan halki, jos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30229: ta aiheutuu haittaa sekä vaunukorjaamon toimin- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 30230: nalle että asuntoalueen asukkaille puhumattakaan 31. 90. 74 10 000 000 markkaa VR:n Riihi- 30231: vaaratilanteista. Siksi vaunukorjaamon siirto uu- mäen tavaravaunukorjaamon rakentami- 30232: teen paikkaan tulisi pikaisesti toteuttaa. seen. 30233: 30234: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 30235: 30236: Iiro Viinanen 30237: 838 1986 vp. 30238: 30239: Raha-asia-aloite n:o 766 30240: 30241: 30242: 30243: 30244: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta VR:nRiihimäen kappaletavara- 30245: terminaalin peruskorjaukseen 30246: 30247: 30248: Eduskunnalle 30249: 30250: Riihimäen kappaletavaraterminaali toimii Hä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30251: meenlinnan, Lohjan, Hyvinkään ja Riihimäen taen, 30252: alueiden kappaletavaran kuljetuskeskuksena. Toi- 30253: mintojen voimakkaasti laajentuessa on nykyisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30254: terminaalin vanha osa osoittautunut epäkäytän- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 30255: nölliseksi ja kunnoltaan kehnoksi. Työntekijöiden 31.90.74 2000000 markkaa VR:n Riihi- 30256: sosiaaliset tilat ovat niinikään ala-arvoiset. VR:n mäen kappaletavaraterminaalin peruskor- 30257: toimintojen tehostaminen ei voi onnistua nykyi- jaamiseen. 30258: sessä kunnossa olevassa terminaalissa, ja siksi olisi- 30259: kin pikaisesti osoitettava varat vanhan terminaalin 30260: perusparannukseen. 30261: 30262: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 30263: 30264: Iiro Viinanen 30265: 1986 vp. 839 30266: 30267: Raha-asia-aloite n:o 767 30268: 30269: 30270: 30271: 30272: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta lainojen korkotukeen pienelle 30273: ja keskisuurelle teollisuudelle 30274: 30275: 30276: Eduskunnalle 30277: 30278: Pienen ja keskisuuren teollisuuden rahoitusti- vuosia sitten, vaikka sen merkitys valtiontaloudes- 30279: lanteen helpottamiseksi sekä uusien yritysten pe- sa oli vähäinen ja kaikinpuolin terveempi järjestel- 30280: rustamisen kannustamiseksi oli 1960-luvulla ja mä kuin nykyisen avustuslinjan käyttäminen. 30281: vielä 1970-luvun alussa käytössä nk. korkotuki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30282: luottojärjestelmä. Sen mukaisesti valtion korkotu- taen, 30283: ki oli lainan ottohetkellä suurimmillaan pieneten 30284: laina-ajan loppua kohti. Laina sai pkt-yritysten va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30285: rauksettoman tuen, etenkin kun KTM:n asian- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 30286: tuntevalla opastuksella ja hakemusten joustavalta 32.50.90 10 000 000 markkaa lainojen 30287: käsittelyllä Iainansaanti yleensä toteutui ilman korkotukeen pienelle ja keskisuurelle teol- 30288: liiallista byrokratiaa. lisuudelle. 30289: Kyseinen järjestelmä on kuitenkin lopetettu jo 30290: 30291: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 30292: 30293: Iiro Viinanen 30294: 840 30295: 1986 vp. 30296: 30297: Raha-asia-aloite n:o 768 30298: 30299: 30300: 30301: 30302: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskus-vanhainkodin 30303: rakentamiseen Hausjärvellä 30304: 30305: 30306: Eduskunnalle 30307: 30308: Hausjärvelle on jo vuosikausia ollut suunnitteil- kaan anna tähän mahdollisuutta, ja näin ollen 30309: la vanhainkodin rakentaminen, sillä erittäin van- Hausjärven kunta on erittäin suurissa vaikeuksissa 30310: hat ja puutteelliset tilat ovat lisäksi paikkamääräl- etenkin vanhustenhuollon suhteen. 30311: tään täysin riittämättömät. Koska samanaikaisesti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30312: on ollut vireillä terveyskeskuksen rakentaminen, taen, 30313: päädyttiin läänin ja valtion viranomaisten kanssa 30314: ratkaisuun, jossa kokeiluluonteisesti molemmat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30315: laitokset päätettiin rakentaa yhteishankkeena saa- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 30316: vutettavien käyttökustannussäästöjen vuoksi. Lu- 33.32.31 5 000 000 markkaa Hausjärven 30317: pauksia saatiinkin siitä, että hanke voitaisiin käyn- terveyskeskus -vanhainkodin valtionosuu- 30318: nistää jo vuonna 1985. Budjettiesitys ei kuiten- teen. 30319: 30320: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 30321: 30322: Iiro Viinanen 30323: 841 30324: 1986 vp. 30325: 30326: Raha-asia-aloite n:o 769 30327: 30328: 30329: 30330: 30331: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Oy Ekokem Ab:lle 30332: 30333: 30334: 30335: Eduskunnalle 30336: 30337: Valtakunnallisesta ongelmajätteiden hävittämi- senmukaista, että valtio osoittaisi Oy Ekokem 30338: sestä vastaavan Oy Ekokem Ab:n korkeiden, n. Ab:lle viiden vuoden ajan vuosittain 30 milj. mar- 30339: 250 milj. markkaa maksaneiden investointien kan avustuksen toimintaedellytysten turvaamisek- 30340: vuoksi yhtiön korkokustannukset ylittävät selvästi si ja käsittelymaksujen pitämiseksi nykyisellä ta- 30341: 20 milj. markkaa vuodessa. Vaikka eduskunta on- solla. 30342: kin myöntänyt avustusta korkokuluihin tälle ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30343: kahdelle seuraavalle vuodelle, on jätteiden käsit- taen, 30344: telykustannuksiin edelleen nostopaineita. Koska 30345: nykyiselläänkin teollisuus kokee käsittelymaksut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30346: korkeiksi, tulisi yhtiön rahoitusrakennetta korjata 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 30347: sellaiseksi, että hinnat eivät nykytasosta ainakaan 35.13.47 30 000 000 markkaa Oy Ekokem 30348: nouse. Ympäristöpoliittisesti olisikin tarkoituk- Ab:n rahoitusaseman parantamiseen. 30349: 30350: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 30351: 30352: Iiro Viinanen 30353: 30354: 30355: 30356: 30357: 106 260148U 30358:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025