81 Käyttäjää paikalla!
0.0085299015045166
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1986 2: 3: VALTIOPÄIVÄT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: E5 10: Raha-asia-aloitteet 770-1615 11: 12: 13: 14: 15: EDUSKUNTA 16: HELSINKI ': 17: Helsinki 1986. Valtion painatuskeskus 18: SISÄLLYSLUETTELO 19: 20: 21: 22: 23: Raha-asia-aloitteet 770-1615 24: 25: 26: Sivu Sivu 27: 770 Aaltio: Määrärahan osoittamisesta met- 780 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- 28: säpatologian professorin viran perustamisek- sesta ohjattuun syöpäpotilaiden lomatoi- 29: si Helsingin yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 843 mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 856 30: 31: 771 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- 781 Aho: Määrärahan osoittamisesta opinto- 32: sesta uuden henkilöstön ottamiseksi nimis- lainojen ylimääräisiin lisiin lainojen korko- 33: miespiireihin ulosottoasioiden hoidon tehos- tuen pidentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 857 34: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 846 35: 782 Aho: Määrärahan osoittamisesta Maa- 36: 772 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- seudun Sivistysliiton toiminnan tukemiseen 858 37: sesta Suomen museoliitolle museoiden tieto- 38: tekniikan suunnittelun ja seurannan kehit- 783 Aho: Määrärahan osoittamisesta Hirvi- 39: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 7 kosken kurssikeskuksen toiminnan tukemi- 40: seen Toholammilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 859 41: 773 Aaltonen ym.: Koeotetun määrärahan 42: osoittamisesta alueteattereiden valtionapuun 849 784 Aho ym.: Korotemo määrärahan osoit- 43: tamisesta Siirtolaisinstituutin toiminnan tu- 44: 774 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 860 45: sesta Suomen Siirtolapuutarhaliiton toimin- 46: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 850 785 Aho ym.: Korotetun määrärahan osoit- 47: tamisesta Suomen Rauhanpuolustajat ry:n 48: 775 Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 861 49: osoittamisesta Seinäjoen-Vaasan tien si- 50: sääntuloväylän rakentamiseen Seinäjoella . . . 851 786 Aho: Määrärahan osoittamisesta maata- 51: louskeskuksille turkiseläintalouden neuvon- 52: 776 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- nan laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 862 53: sesta kantatien n:o 67 linjauksen siinämi- 54: seen Seinäjoella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 852 787 Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta 55: lisähenkilökunnan palkkaamiseen Kannuk- 56: 777 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- sen turkistalouden tutkimusasemalle . . . . . . . 863 57: sesta Kitinojan-Liipantönkän tien paranta- 58: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 853 788 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 59: panioveneiden hankkimiseksi merivanios- 60: 778 Aaltonen ym.: Koeotetun määrärahan toille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 864 61: osoittamisesta paikallislehtien kuljetus- 62: maksujen alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 854 789 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 63: liikenneopiston rakentamiseksi Uuteenkau- 64: 779 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- punkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 5 65: sesta Transpoint-kuljetusjärjestelmän kehit- 66: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 855 790 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 67: merimieskatselmusmiesten palkkaamiseksi . . 867 68: 69: 260148U 70: 4 Sisällysluettelo 71: 72: Sivu Sivu 73: 791 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 805 Alaranta: Määrärahan osoittamisesta 74: käytettäväksi ylimääräisenä lisänä päihteiden vammaisten lasten perheiden autonhankin- 75: käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemi- nan helpottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 883 76: seen....................................... 868 77: 806 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises- 78: 792 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ta ammatinvalintapsykologin palkkaamiseksi 79: Merimieseläkeläisyhdistysten Keskusliitto Oulaisten työvoimatoimistoon. . . . . . . . . . . . . . 884 80: ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 870 81: 807 Alho ym.: Koeotetun määrärahan osoit- 82: 793 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta ylimääräisiin taiteilijaeläkkeisiin . . 885 83: raamatunkäännöstyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 871 84: 808 Alho ym.: Koeotetun määrärahan osoit- 85: 794 Ajo ym.: Koeotetun määrärahan osoit- tamisesta korkeakouluopiskelijoiden ruokai- 86: tamisesta opintokeskusten valtionapuun . . . . 872 lutukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 886 87: 88: 795 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 809 Alho ym.: Koeotetun määrärahan osoit- 89: Työläisnuorison kasvatus, retkeily ja tuki tamisesta valtion taiteilija-apurahoihin . . . . . 887 90: ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 873 91: 810 Alho ym.: Koeotetun määrärahan osoit- 92: 796 Alaranta: Määrärahan osoittamisesta tamisesta taiteenalan tutkimus- ja julkaisu- 93: avustuksena väestönlaskentatietojen hankin- toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 888 94: taan taloudellisesti heikoille kunnille . . . . . . . 874 95: 811 Alho ym. : Määrärahan osomam1sesta 96: 797 Alaranta ym.: Koeotetun määrärahan 97: musiikki-instituuteille suomalaisen jazzkult- 98: osoittamisesta läänien kehittämiseen........ 875 99: tuurin arkistoimityöhön. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 889 100: 798 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises- 101: 812 Alho ym.: Koeotetun määrärahan osoit- 102: ta päätoimisen kurssitoimenjohtajan palk- 103: tamisesta taidemuseoiden toiminnan tuke- 104: kaamiseksi Oulaisten kauppaoppilaitokseen 876 105: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 890 106: 799 Alaranta: Määrärahan osoittamisesta 107: Oulaisten Kallion kotiseututalon kunnosta- 813 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 108: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 877 Suomi-Nicaragua-Seuralle tiedotustoimiston 109: perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 891 110: 800 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises- 111: ta pitkäaikaisten korkotukiluottojen myön- 814 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 112: tämiseksi kauppapuutarhoille . . . . . . . . . . . . . . 878 YTV :IIe eräistä opiskelija-alennuslipuista ai- 113: heutuvan tulojen menetyksen korvaamiseen 892 114: 801 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises- 115: ta Tähjänjoen ja Haarajoen perkaamiseen 815 Almgren ym. : Koeotetun määrärahan 116: sekä Merijärven eteläpuolisen penkereen ko- osoittamisesta säteilyvalvontaverkon täyden- 117: rottamiseen................................ 879 tämiseen Ja säteilynmittauskaluston uusm- 118: taan....................................... 893 119: 802 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises- 120: ta Parhalahden ja Y ppärin kylien kuivatus- 816 Almgren ym.: Koeotetun määrärahan 121: järjestelyjen suunnitteluun Pyhäjoella . . . . . . 880 osoittamisesta ydinturvallisuuden Ja ydin- 122: jätehuollon valvonta- ja tutkimustoimintaan 894 123: 803 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises- 124: ta maantien n:o 18217 kunnostamiseen vä- 817 Almgren ym.: Määrärahan osoittamises- 125: lillä Oulainen-Kastari-Ojala............. 881 ta raittiuspiirijärjestöjen toiminnan tukemi- 126: seen....................................... 895 127: 804 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises- 128: ta Vihannin Lampinsaaren kaivokselta va- 818 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta 129: pautuvien tuotantotilojen jatkokäytön sel- siviilivastarinnan tutkimustoiminnan aloitta- 130: vittämiseen................................ 882 mlseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 896 131: Sisällysluettelo 5 132: 133: Sivu Sivu 134: 819 Alppi ym.: Koeotetun määrärahan 832 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Val- 135: osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden tion ravitsemiskeskuksen siirtämiseksi Fors- 136: opintorahan korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 897 saan....................................... 912 137: 138: 820 Alppi ym.: Koeotetun määrärahan 833 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 139: osoittamisesta valtionapuun järjestöjen va- Jokiläänin lukion perustamiseksiJokioisiin.. 913 140: paata sivistystyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 899 141: 834 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 142: 821 Alppi ym.: Koeotetun määrärahan eräiden kirjastojen perustamiskustannusten 143: osoittamisesta opintokeskusten valtion- jälkirahoitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 914 144: apuun..................................... 900 145: 835 Anttila: Koeotetun määrärahan osoitta- 146: misesta Evon metsäoppilaitoksen perus- 147: 822 Alppi ym.: Koeotetun määrärahan 148: korjaukseen ja lisärakennuksen rakentami- 149: osoittamisesta käytettäväksi yksityisluontois- 150: seen....................................... 915 151: ten arkistojen valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . 901 152: 836 Anttila: Koeotetun määrärahan osoitta- 153: 823 Alppi ym.: Koeotetun määrärahan misesta Lepaan puutarhaoppilaitoksen sekä 154: osoittamisesta Työväenperinne - Arbetar- Mustialan maatalousoppilaitoksen rakenta- 155: tradition ry:lle kirjasto- ja museotoimintaa miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 916 156: varten..................................... 902 157: 837 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 158: 824 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousoppilaitoksen uuden 159: tanssiteatteri Raatikon toiminnan tukemi- opistorakennuksen peruskorjaukseen . . . . . . . 917 160: seen....................................... 903 161: 838 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 162: 825 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousoppilaitoksen vanhan 163: Kivi-talo Säätiölle ns. kirjailijatalon perus- opistorakennuksen peruskorjaukseen . . . . . . . 918 164: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 904 165: 839 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 166: 826 Alppi ym.: Koeotetun määrärahan Mustialan maatalousoppilaitoksen liikunta- 167: osoittamisesta äitiysavustusten korottamisek- salin, oppilasasuntolan ja luokkahuoneiden 168: si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 906 rakentamiseen............................. 919 169: 170: 827 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Rii- 840 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 171: himäen keskusvankilan vankien liikunta- ja Mustialan maatalousoppilaitoksen sikalan 172: tapaamistilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 907 peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 920 173: 174: 841 Anttila: Määrärahan osoittamisesta eräi- 175: 828 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 176: den Etelä-Hämeen musiikkioppilaitosten 177: Kylmäkoskelie sijoitettavan Hämeen läänin- 178: saattamiseksi lakisääteisen valtionosuuden 179: vankilan suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 908 180: purun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 921 181: 829 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Rii- 842 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Fors- 182: himäen varuskunnan rakennusten perus- san ratsastajat ry:lle tallirakennuksen raken- 183: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 909 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 922 184: 185: 830 Anttila: Koeotetun määrärahan osoitta- 843 Anttila: Määrärahan osoittamisestaJoki- 186: misesta varuskunnan rakennustöihin Hattu- oisten museorautatien toiminnan tukemi- 187: lassa ja Hämeenlinnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 910 seen....................................... 923 188: 189: 831 Anttila: Määrärahan osoittamisesta va- 844 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Ka- 190: rastorakennusten rakentamiseen Tammelan taloisten nuorisoseurantalon peruskorjauk- 191: aluevaraston C-alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 911 seen Lammilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 924 192: 6 Sisällysluettelo 193: 194: Sivu Sivu 195: 845 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Poh- 858 Anttila: Määrärahan osoittamisesta val- 196: jois-Lammin maamiesseurantalon perus- tatiellä n:o 10 olevan liittymän peruskorjaa- 197: korjausta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 925 miseksi Hauholla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 938 198: 199: 846 Anttila: Korotettujen määrärahojen 859 Anttila: Määrärahan osoittamisesta pai- 200: osoittamisesta Valtion maitotalouden tutki- kallistien n:o 13919 ja valtatien n:o 12 201: muslaitoksen toiminnan kehittämiseksi . . . . . 926 risteyksen liikenneturvallisuuden parantami- 202: seksi Hauhon kirkonkylässä . . . . . . . . . . . . . . . . 939 203: 847 Anttila: Määrärahan osoittamisesta ken- 204: gityssepän ja konekirjoittajan tointen perus- 860 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 205: tamiseksi Valtion hevosjalostuslaitokseen . . . 927 Toijalan-Huhdin maantien n:o 2847 pe- 206: ruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 940 207: 848 Anttila ym.: Korotetun määrärahan 208: osoittamisesta nuorten viljelijöiden tukemi- 861 Anttila: Määrärahan osoittamisesta 209: seen....................................... 928 maantien n:o 2852 (Sotkiantie) perus- 210: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 941 211: 849 Anttila: Korotetun määrärahan osoitta- 212: misesta siirtona maatilatalouden kehittämis- 862 Anttila: Määrärahan osoittamisesta 213: rahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 929 maantien n:o 3055 perusparantamiseksi ja 214: päällystämiseksi välillä Sotjala-Kokkila . . . . 942 215: 850 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Mat- 216: kun ja Kojon alueen vesihuoltohankkeeseen 863 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 217: Forssassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 930 maantien n:o 3223 perusparantamiseksi ja 218: päällystämiseksi välillä Lehdesmäki-Sappee 943 219: 851 Anttila: Korotetun määrärahan osoitta- 220: misesta yhteisen vedenjakelujärjestelmän ra- 864 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 221: kentamiseen Valkeakoskelle, Toijalaan ja Hauhon-Hattulan maantien rakentami- 222: Lempäälään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 931 seen....................................... 944 223: 224: 852 Anttila: Määrärahan osoittamisesta 865 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 225: Hauhon reitin rantapengerrysten aloittami- Hämeenojan tien peruskorjaamiseksi ja 226: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 932 päällystämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 945 227: 228: 853 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 866 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 229: neljän tutkijan viran perustamiseksi Maata- Hyrsynkulman paikallistien ja Kauhan- 230: louden tutkimuskeskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 933 ojan-Katinhännän maantien päällystämi- 231: seen....................................... 946 232: 854 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 233: erikoistutkijan viran perustamiseksi Maata- 867 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 234: louden tutkimuskeskuksen kasvinjalostus- Jokioisten-Forssan maantien rakentamiseen 947 235: osastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 34 236: 868 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 237: 855 Anttila: Korotetun määrärahan osoitta- Lautaportaan-Kuurilan tien peruskorjaa- 238: misesta maatalouden sääpalvelun kehittämi- miseksi ja päällystämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 948 239: seen....................................... 935 240: 869 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 241: 856 Anttila ym.: Korotetun määrärahan Matkun-Humppilan maantien perus- 242: osoittamisesta yleisten teiden kunnossapi- korjaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 949 243: toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 936 244: 870 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 245: 85 7 Anttila: Määrärahan osoittamisesta val- Myllykylän-Lamalan maantien perus- 246: tatien n:o 9 peruskorjaamiseksi............. 937 korjausta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 950 247: Sisällysluettelo 7 248: 249: Sivu Sivu 250: 871 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 885 Anttila: Määrärahan osoittamisesta 251: Oinasjärven-Tentilän maantien perus- Etelä-Suomen metsä- ja maatalouden työ- 252: korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 951 suojelupiirin siirtämiseksi Somerolie . . . . . . . . 965 253: 254: 872 Anttila: Määrärahan osoittamisesta 886 Anttila: Koeotetun määrärahan osoitta- 255: maantien rakentamiseen ja peruskorjaami- misesta kunnille vanhusten, vammaisten ja 256: seen välillä Saviniemi-Perähuhta.......... 952 pitkäaikaissairaiden kotihoidon tukemiseen 966 257: 258: 873 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Son- 887 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 259: tulan paikallistien perusparantamiseksi . . . . . 95 3 eräiden virkojen perustamiseksi Lounais- 260: Hämeen aluesairaalaan..................... 967 261: 874 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Tai- 262: paleen tien peruskorjaamiseen Kylmäkoskel- 888 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 263: la......................................... 954 Espoon Meripelastusyhdistyksen pelastus- 264: alushankinnan osarahoittamiseksi . . . . . . . . . . 968 265: 875 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Teu- 266: ron-Vaihijoen tien peruskorjaamiseen ja 889 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 267: päällystämiseen............................ 955 valtion Porvoon virastotalon rakentamiseen 969 268: 876 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Toi- 890 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 269: jalan-Lontilan maantien peruskorjaukseen 956 vankeinhoidon professorin viran perustami- 270: seen....................................... 970 271: 877 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Tu- 272: run-Hämeenlinnan tien maantierummun 273: 891 Arranz ym.: Koeotetun määrärahan 274: madaltamiseksi Haukivahon suon kohdalla 275: osoittamisesta korkeakoulujen määrärahoi- 276: Tammelassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 957 277: hin opiskelijapaikkojen lisäämiseksi . . . . . . . . 971 278: 878 Anttila: Määrärahan osoittamisesta ke- 279: 892 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 280: vyen liikenteen väylän rakentamiseksi maan- 281: Koskenkylän ala-asteen voimistelusalin ra- 282: tielle n:o 3054 ja paikallistielle n:o 13913 283: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 972 284: Hauholla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 958 285: 893 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 286: 879 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 287: Liljendalin nuorisotalon perusparannustöi- 288: jalankulku- ja pyöräteiden rakentamiseen 289: den aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 973 290: Lopelle ja Iittalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 959 291: 292: 880 Anttila: Määrärahan osoittamisesta 894 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 293: Kalkkisten sillan rakentamiseen Asikkalassa 960 Torpinkylän raittiusseurantalon rakentami- 294: sen avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 974 295: 881 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 296: uuden Saarensalmen sillan suunnitteluun 895 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 297: Tammelassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 961 Espanjankielisten koululaisten vanhempien 298: yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . 975 299: 882 Anttila: Määrärahan osoittamisesta liuk- 300: kaan kelin ajoharjoitteluradan perustamis- 896 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 301: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 962 luonnonmukaisesti ja biodynaamisesti viljel- 302: tyjen tuotteiden laatuvaatimusten aikaan- 303: 883 Anttila: Määrärahan osoittamisesta saamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 976 304: Viialan rautatieaseman rakennussuunnitte- 305: lun käynnistäiDiseksi....................... 963 897 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 306: lammastalouden kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . 977 307: 884 Anttila: Määrärahan osoittamisesta 308: luonnonvarojen tutkimuksen edistämiseksi 898 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 309: erään eläkeläisen toimesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 964 Hangon tien leventämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 978 310: 8 Sisällysluettelo 311: 312: Sivu Sivu 313: 899 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 914 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 314: Liljendalin-Myrskylän tien perusparanta- Munuaistautiliitto ry:n lomatoiminnan tu- 315: miseen.................................... 979 kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 994 316: 317: 900 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 915 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 318: SaukkoJan ja Pusulan taajamien liikennejär- Psoriasisliitto ry:n toiminnan tukemiseen . . . 995 319: jestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 980 320: 916 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 321: 901 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Mielenterveysseura ry:n toiminnan 322: kevyen liikenteen väylän rakentamisen aloit- tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 996 323: tamiseksi Sammatin kirkolta Leikkiiän tien- 324: haaraan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 981 917 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 325: Helsingin Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n 326: 902 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 997 327: avustuksiin kunnille kuntalaisten tekemien 328: keksintöjen esittelemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . 982 918 Arranz ym. : Määrärahan osoittamisesta 329: Suomen MS-yhdistysten Liitto ry:n toimin- 330: 903 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 331: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 998 332: alkuavustuksiin pienyritysten perustamiseksi 983 333: 334: 904 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 919 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 335: Sopukan Tuki ry:n toiminnan tukemiseen . . 984 Kalliolan kannatusyhdistys ry:n toiminnan 336: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 999 337: 905 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 338: Nuorten Palvelu ry:n toiminnan tukemiseen 985 920 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 339: Irti Huumeista ry:n toiminnan tukemiseen 1000 340: 906 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 341: Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n toimin- 921 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 342: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 986 Vapaaksi Huumeista ry:n toiminnan tuke- 343: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1001 344: 907 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 345: Kaunialan sotavammasairaalan potilaiden 922 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 346: yhdistys Toverikunnan toiminnan tukemi- Huumeambulanssi ry:n toiminnan tukemi- 347: seen....................................... 987 seen....................................... 1002 348: 349: 908 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 92 3 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 350: Sotasokeat ry:n lomatoiminnan tukemiseen 988 avustuksen myöntämiseksi Vaihtoehtoisen 351: Lääketieteen Keskusliiton toiminnan käyn- 352: 909 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 353: nistämiseen................................ 1003 354: Suomen Kuurosokeat ry:n toiminnan tuke- 355: miseen.................................... 989 356: 924 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 357: rintarauhassyövän varhaistoteamiseen täh- 358: 910 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 359: täävään joukkotutkimukseen . . . . . . . . . . . . . . . 1004 360: Afasialasten tuki ry:n toiminnan tukemiseen 990 361: 362: 911 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 925 Arranz ym.: Koeotetun määrärahan 363: Epilepsialiitto ry:n toiminnan tukemiseen . . 991 osoittamisesta tyottomien työllistämiseen 364: valtion virastoissa ja laitoksissa. . . . . . . . . . . . . . 1005 365: 912 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 366: Suomen hemofiliayhdistys ry:n toiminnan 926 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 367: tukemiseen................................ 992 rintamaveteraanien veteraanimajan perus- 368: korjaukseen Mäntsälässä.................... 1006 369: 913 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 370: Suomen keliakiayhdistys ry:n toiminnan tu- 927 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 371: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 993 kemikaalien haittavaikutusten tutkimiseen.. 1007 372: Sisällysluettelo 9 373: 374: Sivu Sivu 375: 928 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 941 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 376: tuontitavaroiden myrkkyjäämien tarkastuk- tutkijan toimen perustamiseen Kotimaisten 377: sen kehittämiseen.......................... 1008 kielten tutkimuskeskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1021 378: 379: 929 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 942 Astala ym.: Koeotetun määrärahan 380: keräyspaperin ja -pahvin talteenoton edistä- osoittamisesta taiteilijoille myönnettäviksi 381: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1009 yksivuotisiksi taiteilija-apurahoiksi. . . . . . . . . . 1022 382: 383: 930 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 943 Astala ym.: Koeotetun määrärahan 384: asuinkiinteistöjen ongelmajätteiden vastaan- osoittamisesta säveltaidejärjestöille . . . . . . . . . 1023 385: oton järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1010 386: 944 Astala ym.: Koeotetun määrärahan 387: osoittamisesta näyttämötaiteellisen harras- 388: 9 31 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 389: tustoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1024 390: pääkaupunkiseudun kuntien avustamiseen 391: asunnottomien asunto-olojen parantamisek- 94 5 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 392: SI . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1011 turkulaisen Aurinkobaletin toiminnan tuke- 393: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1025 394: 932 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 395: yhteisöasumishalukkuuden selvittämiseen . . 1012 946 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 396: tutkijan palkkaamiseksi museovirastoon ra- 397: 933 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta kennussuojelutehtäviin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1026 398: kiinteistöjen radankorjauksista aiheutuvien 399: kustannusten korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1013 94 7 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 400: museoiden valtionosuuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . 1027 401: 934 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 402: piirihallintoviranomaisten hallinnon demok- 948 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 403: ratisoimiskokeilun aloittamiseksi Turun ja vanhan Suurtori-alueen rakennusten perus- 404: Porin läänissä.............................. 1014 korjaukseen Turussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1028 405: 406: 935 Astala ym.: Koeotetun määrärahan 949 Astala: Koeotetun määrärahan osoitta- 407: osoittamisesta kuntien yhdistymisavustusten misesta Vapaa-ajattelijain liiton tukemiseen 1029 408: korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1015 409: 950 Astala ym.: Koeotetun määrärahan 410: 936 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta työväenperinteen keräämiseen 411: venäjän kielen professorin viran perustami- ja tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1030 412: seen Turun yliopistoon..................... 1016 413: 951 Astala ym.: Koeotetun määrärahan 414: osoittamisesta valtionavustuksiin työväen- ja 415: 937 Astala ym.: Koeotetun määrärahan 416: seurantalojen korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1031 417: osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden 418: ruokailukustannusten alentamiseen. . . . . . . . . 1017 952 Astala ym.: Koeotetun määrärahan 419: osoittamisesta siementarkastuslaitoksen uu- 420: 938 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta sien toimitilojen suunnitteluun ja henkilös- 421: Turun ja Porin läänin kuntien peruskoulura- tön asuntokysymysten selvittämiseen Loi- 422: kennushankkeiden valtionosuuksiin . . . . . . . . 1018 maan kaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1032 423: 424: 939 Astala ym.: Koeotetun määrärahan 953 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 425: osoittamisesta kirjastojen perustamiskustan- Turun seudun kuntien joukkoliikenneyh- 426: nuksiin.................................... 1019 teistyön tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1033 427: 428: 940 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 954 Astala ym.: Koeotetun määrärahan 429: Turun seudun itäisen ammattikoulun suun- osoittamisesta ns. rantaradan peruskorjauk- 430: nittelun aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1020 seen välillä Turku-Helsinki . . . . . . . . . . . . . . . 1034 431: 432: 433: 2 260148U 434: 10 Sisällysluettelo 435: 436: Sivu Sivu 437: 955 Astala: Määrärahan osoittamisesta valta- 968 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises- 438: kunnallisen liikenneopiston perustamiseen ta Kainuun Jazzkevät '87 -tapahtuman tu- 439: ja toiminnan käynnistämiseen Uudessakau- kemiseen.................................. 1048 440: pungissa................................... 1035 441: 969 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises- 442: 956 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Siikajoen kunnan urheilukentän lisärahoi- 443: maakaasuputken rakentamiseen Varsinais- tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1049 444: Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1036 445: 970 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises- 446: 95 7 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Kainuun työväenliikkeen historia -projek- 447: vammaisille henkilöille järjestettävään loma- tin tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1050 448: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103 7 449: 971 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises- 450: ta Kajaaniin perustettavan maatalouden si- 451: 958 Astala ym.: Korotetun määrärahan 452: vuelinkeinoja tutkivan tutkimuslaitoksen 453: osoittamisesta erikoistyövoimaneuvojien 454: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1051 455: palkkaamiseen............................. 1038 456: 972 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises- 457: 959 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Ollilan paikallistien perusparantamiseen 458: yhden viran perustamiseksi kuhunkin kah- Kuhmossa................................. 1052 459: den työntekijän työvoimatoimistoon. . . . . . . . 1039 460: 97 3 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises- 461: 960 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ta neuvostoliittolaisen satelliitin kautta väli- 462: korvaavien työpaikkojen luomiseksi telakka- tettävien ohjelmien vastaanottoaseman ra- 463: teollisuudesta irtisanotuille työntekijöille . . . 1040 kentamiseen Kuhmoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1053 464: 465: 961 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 97 4 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises- 466: ympäristöhallinnon virkojen valtionosuu- ta apulaispiiripäällikön viran perustamiseen 467: teen Turun ja Porin läänissä................ 1041 Kainuun teollisuuspiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1054 468: 469: 962 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 975 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises- 470: Saaristomeren kansallispuiston toiminnan ta alihankintakoulutuksen aloittamiseen 471: käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1042 Vuolijoen teollisuuskylässä Kainuussa . . . . . . 1056 472: 473: 963 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 976 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises- 474: Kurjenrahkan kansallispuiston maanhankin- ta Kainuun työllisyyden, koulutuspalvelujen 475: taa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1043 ja matkailutoiminnan kehittämiseen........ 1057 476: 477: 977 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises- 478: 964 Astala ym.: Korotetun määrärahan 479: ta Siikajoen kunnan rakennuskaavan mukai- 480: osoittamisesta avustuksiin energiataloudel- 481: siin muutos- ja laajennustöihin............. 1058 482: lista korjaustoimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . 1044 483: 978 Bärlund ym.: Korotetun määrärahan 484: 965 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta Ulkopolitiikan tutkimuksen 485: vanhusten asuntojen rakentamiseksi Turun säätiölle . . . .. .. . . . . .. . . . . . .. . . . . . . .. . . . .. . . 1059 486: ja Porin läänissä . . . . . . . . .. .. . . . . . . . .. .. .. .. 1045 487: 979 Bärlund: Korotetun määrärahan osoitta- 488: 966 von Bell ym.: Korotetun määrärahan misesta Porvoonseudun musiikkiopiston 489: osoittamisesta kuntien kulttuuritoimen vir- saattamiseksi lakisääteisen valtionosuuden 490: koihin maksettavia valtionosuuksia varten . . 1046 piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1060 491: 492: 967 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises- 980 Bärlund: Om anvisande av anslag för 493: ta Kuhmon kamarimusiikkifestivaalien jär- grundförbättring av väg nr 11893 (Eski- 494: jestämiseen................................ 1047 lom-Mörskom)........................... 1061 495: Sisällysluettelo 11 496: 497: Sivu Sivu 498: 980 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien 992 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami- 499: n:o 11893 (Eskilom-Myrskylä) perusparan- sesta pääkaupunkiseudun opiskelijalipusta 500: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1062 aiheutuvan tulojen menetyksen korvaami- 501: seksi pääkaupunkiseudun kunnille . . . . . . . . . 1075 502: 981 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta 503: Pornaisten-Monninkylän maantien perus- 993 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami- 504: parannustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1063 sesta Keravanjoen kunnostukseen. . . . . . . . . . . 1076 505: 506: 994 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami- 507: 982 Bärlund: Om anvisande av anslag för en 508: sesta Mustion mukinmiljöön korjauksiin.... 1077 509: led för lätt trafik längs riksväg nr 7 på 510: sträckan Mellungsbacka-Söderkulla . . . . . . . 1064 511: 995 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami- 512: sesta Ruotsinpyhtään Ruukin miljöön säilyt- 513: 982 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta ke- tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 78 514: vyen liikenteen väylän rakentamiseksi valta- 515: tien n:o 7 varteen Mellunmäen ja Söderkul- 996 Eenilä ym.: Korotettujen määrärahojen 516: lan välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 5 osoittamisesta keskiasteen opiskelijoiden 517: opintotukeen sen korottamiseksi . . . . . . . . . . . 1079 518: 983 Bärlund ym.: Koeotetun määrärahan 519: osoittamisesta Kuluttajaneuvontaliitto ry:n 997 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 520: toiminnan tukemiseen..................... 1066 ylimääräiseksi tueksi ammatillisten oppilai- 521: tosten opiskelijoille matkakustannusten kor- 522: 984 Dromberg ym.: Korotetun määrärahan vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1080 523: osoittamisesta poliisin virkojen lisäämiseen 524: Uudellamaalla............................. 1067 998 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 525: radan sähköistämiseen ja perusparannukseen 526: välillä Turku-Toijala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1081 527: 985 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami- 528: sesta Helsingin kauppakorkeakoulun päära- 529: 999 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 530: kennuksen peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . 1068 531: AIDS-testien suorittamiseen rutiinitoimen- 532: piteenä..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1082 533: 986 Dromberg ym.: Koeotetun määrärahan 534: osoittamisesta peruskoulujen perustaruiskus- 1000 Ehrnrooth ym.: Määrärahan osoittami- 535: tannusten valtionosuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1069 sesta presidentti Risto Rytin patsashanketta 536: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1084 537: 987 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta 538: itäisellä Uudellamaalla sijaitsevien vanhojen 1001 Ehrnrooth ym.: Korotetun määrärahan 539: linnoitusten entistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1070 osoittamisesta puolustusvoimien perus- 540: hankintamenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1085 541: 988 Dromberg ym.: Korotetun määrärahan 542: osoittamisesta Maantiekylän-Korson tien 1002 Ehrnrooth ym.: Korotetun määrärahan 543: rakentamiseen............................. 1071 osoittamisesta asuntosäästöpalkkioihin...... 1086 544: 545: 1003 Ehrnrooth ym.: Korotetun määrärahan 546: 989 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta 547: osoittamisesta lisähenkilökunnan palkkaa- 548: maantien n:o 1791 (Ruotsinkylä-Lind- 549: miseksi Näkövammaisten kirjastolle . . . . . . . . 1087 550: koski-Lapinjärvi) parantamiseen . . . . . . . . . . 1072 551: 1004 Ehrnrooth ym.: Korotetun määrärahan 552: 990 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta valtionavustuksena säveltaide- 553: Martinkyläntien tieosuuden Varista-Mar- järjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1088 554: tinlaakso rakentamiseen.................... 1073 555: 1005 Ehrnrooth ym.: Määrärahan osoittami- 556: 991 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta sesta luonnonmukaisen viljelyn neuvojien 557: Tussinkoskentien rakentamiseen Vantaalla.. 1074 palkkaamiseksi maatalouskeskuksiin . . . . . . . . 1089 558: 12 Sisällysluettelo 559: 560: Sivu Sivu 561: 1006 Ehrnrooth ym.: Korotetun määrärahan 1020 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 562: osoittamisesta valtionapuna Koe-eläinten ta apuvälinetekniikan tutkimusryhmän pe- 563: Suojelu ry:lle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1090 rustamiseksi VTT:n sairaalatekniikan labora- 564: torioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1104 565: 1007 Ehrnrooth: Korotetun määrärahan 566: osoittamisesta rintamaveteraanien kuntou- 1021 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 567: tustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1091 ta haja-asutusalueiden vähittäiskauppapal- 568: velujen turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1105 569: 1008 Ehrnrooth: Korotetun määrärahan 570: osoittamisesta sotainvalidien sairaskotipaik- 1022 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 571: kojen lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1092 ta Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdis- 572: tys ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . 1106 573: 1009 Ehrnrooth ym.: Määrärahan osoittami- 574: sesta Sotavangit ry:lle kesäpäivien järjestä- 1023 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 575: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1093 ta Pirkanmaan Rintamanaiset ry:n toimin- 576: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1107 577: 1010 Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta 578: lääkärin virkojen perustamiseksi sairaaloiden 1024 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 579: sädehoito-osastoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1094 ta kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen 580: tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1108 581: 1011 Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta 582: veteraanikotien rakentamiseen tarkoitetuiksi 1025 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 583: asuntoiainoiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109 5 ta kotisairaanhoidon virkojen lisäämiseksi.. . 1109 584: 585: 1012 Ehrnrooth ym. : Määrärahan osoittami- 1026 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 586: sesta puutteellisesti asuvien rintamaveteraa- ta Pirkanmaan Allergiayhdistys ry:n toimin- 587: nien asuntojen peruskorjauksiin . . . . . . . . . . . . 1096 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1110 588: 589: 1013 Eklund ym. : Määrärahan osoittamises- 1027 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 590: ta Tampereen teknilliselle korkeakoululle ta Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n toimin- 591: MHD-tutkimuksen kehittämiseksi.......... 1097 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1111 592: 593: 1014 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 1028 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 594: ta Pohjois-Hämeen emäntäkoulun lisäraken- ta Tampereen Ensi Koti ry:n toiminnan 595: nuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1098 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1112 596: 597: 1015 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 1029 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 598: ta Kurun kunnalle Kivi ja muoto -tapahtu- ta Kehitysvammaisten Tuki ry:n toiminnan 599: man järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1099 tukemiseen Tampereella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1113 600: 601: 1016 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 1030 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 602: ta Ruoveden Stoolin paniolaisille erämajan ta Tampereen Kasvatusyhdistys ry:n toimin- 603: kalustohankintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1100 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1114 604: 605: 1017 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 1031 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 606: ta Kangasalan nuorisoseurantalon kunnosta- ta Mäntän Seudun Invalidit ry:lle kuntou- 607: miseksi.................................... 1101 tus- ja virkistystoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1115 608: 609: 1018 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 1032 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 610: ta Iharin kylätoimikunnalle monitoimitalon ta Vinain Seudun Sydänyhdistys ry:n toi- 611: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1102 minnan tukemiseen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1116 612: 613: 1019 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 1033 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 614: ta Isoniemen - Seinäjärven paikallistien ta radonkaasun aiheuttamien terveydellisten 615: perusparantamiseksi Virroilla.. . . . . . . . . . . . . . 1103 ja taloudellisten menetysten korvaamiseksi . . 1117 616: Sisällysluettelo 13 617: 618: Sivu Sivu 619: 1034 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 1048 Halonen ym.: Määrärahan osoittami- 620: ta Pälkäneveden ja Längelmäveden välisen sesta uuden kuulomonivammaisten ja moni- 621: lharinjoen kannaksen aukaisemiseksi 1118 vammaisten lasten ja nuorten kuntoutusyk- 622: sikön käyttörahoitusta varten . . . . . . . . . . . . . . . 1132 623: 103) Elo ym.: Korotetun määrärahan osoit- 624: tamisesta Porin sairaanhoito-oppilaitoksen 1049 Halonen ym.: Määrärahan osoittami- 625: laajennustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1119 sesta Kuulonhuoltoliiton työhönvalmennus- 626: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1133 627: 1036 Elo ym.: Korotetun määrärahan osoit- 628: tamisesta urheiluseuroille annettavaan val- 10)0 Halonen ym.: Määrärahan osoittami- 629: tionapuun................................. 1120 sesta Iääkelaboratoriolie eläinkokeille vaihto- 630: ehtoisten menetelmien tutkimiseen . . . . . . . . 1134 631: 103 7 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 632: tieosuuden Siikainen - Pyntäinen - Ala- 633: 1051 Helle: Määrärahan osoittamisesta Här- 634: honkajoki rakentamiseen................... 1121 635: kätien historian tutkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 1135 636: 1038 Elo ym.: Korotetun määrärahan osoit- 637: tamisesta Lielahden - Porin 1Rauman radan 1052 Helle: Määrärahan osoittamisesta Ter- 638: perusparantamiseen........................ 1122 vakosken Seurantalon ostamiseen........... 1136 639: 640: 1039 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1053 Helle: Määrärahan osoittamisesta ke- 641: Satakunnan keskussairaalan synnytysvuode- vyen liikenteen väylien rakentamiseen Tu- 642: osastorakennuksen korottamiseen........... 1123 rengissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 7 643: 644: 1040 Eskelinen ym.: Koeotetun määrärahan 1054 Helle: Määrärahan osoittamisesta Ter- 645: osoittamisesta kotiteollisuusneuvontajärjes- vakosken Teollisuusalue Oy:n osakepää- 646: töjen palkkausmenojen valtionapuun....... 1124 oman korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1138 647: 648: 1041 Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta 105) Hellström ym.: Koeotetun määrärahan 649: Snellman-instituutin toiminnan tukemiseen 1125 osoittamisesta aineenopettajien koulutuk- 650: seen....................................... 1139 651: 1042 Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta 652: Karttulan kunnalle käytettäväksi Riuttalan 1056 Hellström: Om anvisande av höjt an- 653: talomuseon kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126 slag för folkhögskoleelevernas studiestöd.... 1140 654: 655: 1043 Eskelinen ym.: Määrärahan. osoittami- 1056 Hellström: Koeotetun määrärahan 656: sesta Nilsiän Pieksänkosken kalojen rodunja- osoittamisesta kansanopistojen opiskelijoi- 657: lostuslaitoksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1127 den opintotukeen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1141 658: 1044 Halonen ym.: Määrärahan osoittami- 659: 1057 Hellström m.fl.: Om anvisande av höjt 660: sesta Kansainväliselle Solidaarisuussäätiölle 661: anslag för förbundets Hem och Skola i 662: Nicaraguan kulttuuriprojektin toteuttami- 663: Finland rf. svenska verksamhet . . . . . . . . . . . . . 1142 664: seen....................................... 1128 665: 666: 1045 Halonen ym.: Määrärahan osoittami- 105 7 Hellström ym.: Koeotetun määrärahan 667: sesta vakuutettujen asiamiehen viran perus- osoittamisesta Förbundet Hem och Skola i 668: tamiseksi valtiokonttoriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1129 Finland rf. -nimisen järjestön ruotsinkieli- 669: seen toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1143 670: 1046 Halonen ym.: Koeotetun määrärahan 671: osoittamisesta eläinsuojelutyöhön . . . . . . . . . . 1130 1058 Hellström m.fl.: Om anvisande av 672: anslag för utvecklande av läromedel . . . . . . . . 1144 673: 1047 Halonen ym.: Määrärahan osoittami- 674: sesta apulaismerenkuluntarkastajien tointen 1058 Hellström ym.: Määrärahan osoittami- 675: perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1131 sesta oppimateriaalien kehittämiseen . . . . . . . 1145 676: 14 Sisällysluettelo 677: 678: Sivu Sivu 679: 1059 Hellström m.fl.: Om anvisande av 1068 Helminen ym.: Määrärahan osoittami- 680: anslag för föreningen Sommarmusik i Väst- sesta Kuntoutussäätiön valtionapuun . . . . . . . 1162 681: nyland . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1146 682: 1069 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan 683: 1059 Hellström ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta valtionavuksi uusille Steiner- 684: sesta Sommarmusik i Västnyland -mm1sen kouluille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 3 685: yhdistyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 1147 686: 1070 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan 687: 1060 Hellström m.fl.: Om anvisande av osoittamisesta henkilöstön palkkaamiseksi 688: anslag för Nordisk Gitarrfestival rf. . . . . . . . . . 1148 Helsingin lastentarhanopettajaopistoon . . . . . 1164 689: 1060 Hellström ym.: Määrärahan osoittami- 690: 1071 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan 691: sesta Nordisk Gitarrfestival rf. -nimisen yh- 692: osoittamisesta Helsingin lastentarhanopetta- 693: distyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . 1149 694: jaopiston lisätilojen rakentamiseen . . . . . . . . . 1165 695: 1061 Hellström m.fl.: Om anvisande av 696: 1072 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan 697: anslag för Raseborgs festspel . . . . . . . . . . . . . . . 1150 698: osoittamisesta Paasikivi-opiston rakennus- 699: 1061 Hellström ym.: Määrärahan osoittami- hankkeiden rahoittamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 1166 700: sesta avustuksena Raaseporin juhlat -tapah- 701: tumalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1151 1073 Hetemäki-Olander ym.: Korotetun 702: määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjes- 703: 1062 Hellström m.fl.: Om anvidande av töille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 7 704: anslag för Västnyländska Ungdomsringen 705: r.f. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1152 1074 Hetemäki-Olander ym.: Korotetun 706: määrärahan osoittamisesta Suomen maakun- 707: 1062 Hellström ym.: Määrärahan osoittami- takirjailijat ry:lle........................... 1168 708: sesta avustuksena Västnyländska Ungdoms- 709: ringen rf:n toiminnan tukemiseen.......... 1153 1075 Hetemäki-Olander ym.: Korotetun 710: määrärahan osoittamisesta kuvataidekouluil- 711: 1063 Hellström m.fl.: Om anvidande av le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1169 712: anslag för påbörjande av ombyggnadsarbe- 713: ten på stamväg nr 53 på avsnittet Skogby- 1076 Hetemäki-Olander ym.: Korotetun 714: Hangö .................................... 1154 määrärahan osoittamisesta rakennusten en- 715: tistämisavustuksiin... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1170 716: 1063 Hellström ym.: Määrärahan osoittami- 717: sesta kantatien n:o 53 perusparantamisen 1077 Hetemäki-Olander ym.: Korotetun 718: aloittamiseen Skogbyn ja Hangon välillä.... 1155 määrärahan osoittamisesta Pohjola-Norden 719: 1064 Hellström ym.: Määrärahan osoittami- 720: ry:n toimintaan............................ 1171 721: sesta opiskelija-alennusten laajentamiseen 722: 1078 Hietala ym.: Korotetun määrärahan 723: valtionrautateillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1156 724: osoittamisesta läänien kehittämiseen. . . . . . . . 1172 725: 1065 Helminen ym.: Korotetun määrärahan 726: osoittamisesta Suomen toimikunnalle Eu- 1079 Hietala: Määrärahan osoittamisesta 727: roopan turvallisuuden edistämiseksi (STE- Pieksämäen kauppaoppilaitoksen uudisra- 728: TE) toiminnan tukemiseen................. 1157 kennuksen rakentamiseen.................. 1173 729: 730: 1066 Helminen: Määrärahan osoittamisesta 1080 Hietala: Korotetun määrärahan osoit- 731: Paperintekijän patsaan aikaansaamiseksi An- tamisesta Pieksämäen kulttuurikeskuksen 732: jalankoskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1159 (kirjastotalo) uudisrakennuksen rakentami- 733: seen....................................... 1174 734: 1067 Helminen ym.: Määrärahan osoittami- 735: sesta Kehitysvammaliiton toiminnan tuke- 1081 Hietala ym. : Määrärahan osoittamises- 736: mlseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1160 ta Joroisten musiikkipäivien tukemiseen .... 1175 737: Sisällysluettelo 15 738: 739: Sivu Sivu 740: 1082 Hietala: Korotetun määrärahan osoit- 1095 Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan 741: tamisesta rakennuslain 136 §:n mukaisiin osoittamisesta ammatillisten oppilaitosten 742: katujen rakennuskorvauksiin .............. . 1176 opettajien jatko- ja täydennyskoulutukseen 1189 743: 744: 1083 Hietala ym.: Korotetun määrärahan 1096 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamises- 745: osoittamisesta moottoriliikennetien rakenta- ta vedenhankinnan pohjavesiselvityksiin 746: miseksi Lahdesta Heinolaan ............... . 1177 Varsinais-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1190 747: 748: 1084 Hietala: Korotetun määrärahan osoit- 1097 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamises- 749: tamisesta Valtionrautateiden uudistusrahas- ta syöpälääkärin viran perustamiseksi Turun 750: toon 1178 yliopistolliseen keskussairaalaan . . . . . . . . . . . . 1191 751: 752: 1085 Hietala: Määrärahan osoittamisesta 1098 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamises- 753: Valtionrautateiden tilapäisessä työsuhteessa ta Pidä Saaristo Siistinä ry. - Håll Skärgår- 754: olevien henkilöiden vakinaistamiseksi ..... . 1179 den Ren rf:n toiminnan tukemiseen........ 1192 755: 756: 1086 Hietala ym. : Määrärahan osoittamises- 1099 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamises- 757: ta Valtionrautateiden Pieksämäen vetokalus- ta Otajärven kunnostuksen selvitystyöhön... 1193 758: tohallin rakentamista varten ............... . 1180 759: 1100 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamises- 760: 1087 Hietala: Määrärahan osoittamisesta ta eräiden kansallisten vapautusliikkeiden 761: rautatieopiston suunnittelua varten Pieksä- kautta annenavaan kehitysapuun... . . . . . . . . 1194 762: mäen kaupunkiin ......................... . 1181 763: 1101 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamises- 764: 1088 Hietala: Määrärahan osoittamisesta 765: ta saamelaisteatteritoiminnan edistämiseksi 1195 766: työllisyysperusteisen avustuksen myöntämi- 767: seksi Pieksämäen maalaiskunnalle monitoi- 768: 1102 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamises- 769: mitalo-kunnanvirastotalon rakentamiseen ... 1182 770: ta Uusi Tuuli ry:lle kehitysmaakauppalaivan 771: 1089 Hietala: Määrärahan osoittamisesta kunnostukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1196 772: työllisyysperusteisen avustuksen myöntämi- 773: 110 3 Hirvelä ym. : Määrärahan osoittamises- 774: seksi Pieksämäen kaupungille kulttuurikes- 775: ta valtion viljavaraston rakentamiseksi Jäm- 776: kuksen rakentamista varten ............... . 1183 777: sään....................................... 1198 778: 1090 Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan 779: osoittamisestaYK:nNaisten Kehitysrahasto, 1104 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamises- 780: Suomen Yhdistys - Finska Riksföreningen ta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi 781: för FN:s Utvecklingsfond för Kvinnor ry:lle 1184 tieosuudelle Kaipola- Olkkola............ 1199 782: 783: 1091 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamises- 1105 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamises- 784: ta arvioija-ostoneuvottelijan palkkaamiseksi ta rataosuuden Tampere - Jyväskylä - 785: Turun ja Porin lääninhallitukseen . . . . . . . . . . 1185 Pieksämäki sähköistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1200 786: 787: 1092 Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan 1106 Hirvelä ym. : Korotetun määrärahan 788: osoittamisesta Turun ja Porin läänin kehittä- osoittamisesta PTL:n Jämsän laitesuojan ra- 789: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1186 kentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1201 790: 791: 1093 Hilpelä ym.: Koeotetun määrärahan 1107 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamises- 792: osoittamisesta eräisiin aineenopettajien kou- ta kansallispuistojen palveluvarustuksen ra- 793: lutuksen menoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1187 kentamiseen............................... 1202 794: 795: 1094 Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan 1108 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- 796: osoittamisesta valtion ammatillisten oppilai- sesta peruskoulurakentamisen valtionosuuk- 797: tosten laitehankintoihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1188 siin Turun ja Porin läänissä ................. 1203 798: 16 Sisällysluettelo 799: 800: Sivu Sivu 801: 1109 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- 1123 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 802: sesta jazzin koulutustoimintaan . . . . . . . . . . . . 1204 ta Tammijärven koulun laajennukseen.. . . . . 1218 803: 804: 1110 Holvitie ym.: Korotetun määrärahan 1124 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 805: osoittamisesta musiikkiopistojen valtion- ta Hankasalmen kunnan kirjaston rakenta- 806: apuun..................................... 1205 miseen . . . . . .. .. . . . . .. . .. . . . . .. .. .. .. . .. . . . 1219 807: 808: 1111 Holvitie ym.: Korotetun määrärahan 1125 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 809: osoittamisesta rautatien perusparannukseen ta kotitalous- ym. opettajien demonstraatio- 810: välillä Kirkkonummi - Karjaa - Salo - lisään . . . . .. .. . . . .. .. . . . . . .. . . . . . . . .. . . . . . . 1220 811: Turku..................................... 1206 812: 1126 Ikonen: Määrärahan osoittamisesta 813: 1112 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- keskiasteen ns. vaihtuvalinjaisen ammatilli- 814: sesta sotainvalidien sairaskotipaikkojen lisää- sen koulutuksen aloittamiseksi Kivijärvellä.. 1221 815: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1207 816: 1127 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 817: 1113 Holvitie ym.: Korotetun määrärahan 818: ta Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston 819: osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjes- 820: lisärakennuksen suunnittelemiseksi . . . . . . . . . 1222 821: telmän kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1208 822: 823: 1114 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 1128 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 824: han osoittamisesta Saaren keskustaajaman ta Jyväskylän talouskoulun laajennustöihin.. 1223 825: - Saaren kirkonkylän tien kunnostamista 826: vanen..................................... 1209 1129 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 827: ta Jyväskylän ammatillisen kurssikeskuksen 828: 1115 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoitta- Leivonmäen osaston toimitilojen saneerauk- 829: misesta Työväen Teatterisunnuntai -tapah- seen....................................... 1224 830: tuman koulutus- ja tiedotustoimintaan . . . . . 1210 831: 1130 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 832: 1116 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoitta- ta maaseutuneuvojan palkkaamiseen Keski- 833: misesta Lasten ja nuorten taidekeskukselle . . 1211 Suomen Maatalouskeskukseen.............. 1225 834: 835: 1117 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1131 Ikonen ym.: Korotetun määrärahan 836: misesta valtionrautateiden opiskelija-alen- osoittamisesta satovahinkojen korvaamiseen 1226 837: nuksiin.................................... 1212 838: 1132 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 839: 1118 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoitta- ta kalatalouden kehittämiseen Keski-Suo- 840: misesta Hyvinkään konepajan uudistusval- men kalastuspiirin alueella................. 1227 841: mistusosastojen työllisyyden turvaamiseksi . . 1213 842: 113 3 Ikonen ym. : Korotetun määrärahan 843: 1119 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 844: osoittamisesta yksityisteiden tekemiseen . . . . 1228 845: ta väestönsuojelun koulutuskeskuksen pe- 846: rustamiseksi Toivakkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1214 847: 1134 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 848: 1120 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- ta maantien n:o 625 (Kintaus- Uurainen) 849: ta kaakkoisen Keski-Suomen kuntien erityis- perusparantamiseen........................ 1229 850: ongelmien tutkimus- ja kehitystoimintaan.. 1215 851: 113 5 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 852: 1121 Ikonen ym.: Korotetun määrärahan ta maantien n:o 614 perusparantamiseksi 853: osoittamisesta läänien kehittämiseen........ 1216 Hankasalmen keskustassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1230 854: 855: 1122 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1136 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 856: ta Asevarikko 2:n varasto- ja huoltohallin ta maantien n:o 652 (Kivijärvi- Möttönen) 857: rakentamiseksi Toivakkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 1217 peruskorjaamiseksi......................... 1231 858: Sisällysluettelo 17 859: 860: Sivu Sivu 861: 1137 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1150 Impiö: Määrärahan osoittamisesta 862: ta maantien n:o 6181 pemsparannukseen Enontekiön ja Kittilän kuntien elinkeinojen 863: välillä Toivakka-Leppälahti.............. 1232 kehittämiseksi tehtävään selvitykseen . . . . . . . 1246 864: 865: 1138 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1151 Impiö: Korotetun määrärahan osoitta- 866: ta Rutalahden - Viisarimäen tien pems- misesta rintamaveteraanien kuntoutustoi- 867: parantamiseen............................. 1233 mintaan................................... 1247 868: 869: 1139 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1152 Impiö: Määrärahan osoittamisesta Po- 870: ta Sumiaisten - MariJanvirran maantien sion ja Ranuan kunnissa tietöiden tekemi- 871: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1234 seksi työllisyysvaroin .. . . . . .. .. . . . . .. .. . . . .. 1248 872: 873: 1140 Ikonen ym. : Määrärahan osoittamises- 1153 Impiö: Määrärahan osoittamisesta val- 874: ta Pylkönmäen kirkonkylän kevyen liiken- tatien n:o 21 pemsparannukseen välillä Pel- 875: teen väylän rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1235 lo - Orajärvi. . . . . . .. .. . . . . .. .. . . . .. .. .. . . . 1249 876: 877: 1141 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1154 Impiö: Määrärahan osoittamisesta 878: ta laivalaitureitten rakentamiseen Päijänteel- Mutkavaaran paikallistien sillan rakentami- 879: lä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1236 seksi Savukoskella.......................... 1250 880: 881: 1142 Ikonen ym.: Korotetun määrärahan 1155 Impiö: Määrärahan osoittamisesta Ou- 882: osoittamisesta pienyrittäjien vuosiloman tur- nasjoen suojelulaista aiheutuvien menetyk- 883: vaamiseksi sekä yrittäjien lomarahan korot- sien korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1251 884: tamiseksi . . . . . .. .. . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . .. . . 12 37 885: 115 6 Isohookana-Asunmaa ym. : Korotetun 886: 1143 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 887: määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin 888: ta Perhehoitoliitto ry:lle huoneiston hankki- 889: rahoitusavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1252 890: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1238 891: 1157 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 892: 1144 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 893: han osoittamisesta tieteellisten kirjastojen 894: ta retkeilyalueen perustamiseksi Leivonmäel- 895: kirjahankintoihin.......................... 1253 896: le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1239 897: 898: 1145 Ikonen ym.: Korotetun määrärahan 1158 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 899: osoittamisesta Lievestuoreen lipeälammen han osoittamisesta kansainvälisen tutkija- ja 900: hävittämiseksi .. .. . .. . . . . . . . . .. .. .. .. .. .. . . 1240 opiskelijavaihdon kehittämiseksi . . . . . . . . . . . 1254 901: 902: 1146 Impiö: Määrärahan osoittamisesta 115 9 Isohookana-Asunmaa ym. : Korotetun 903: opintorahan ylimääräiseksi lisäksi rahan määrärahan osoittamisesta aikuisopintora- 904: saantia rajaavan tarveharkinnan poistamisek- han kokeilun aloittamiseen................. 1255 905: si 18 vuotta täyttäneiltä opiskelijoilta . . . . . . . 1241 906: 1160 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 907: 1147 Impiö: Määrärahan osoittamisesta La- han osoittamisesta Kärsämäen kunnan koti- 908: pin läänin rakennusperinne ry:n toiminnan seutu- ja kirjastotalon suunnitteluun . . . . . . . 1256 909: tukemiseen................................ 1242 910: 1161 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 911: 1148 Impiö: Määrärahan osoittamisesta Tor- han osoittamisesta Oulun läänin kunnille 912: nionjoen ja Simojoen lohikantojen säilyttä- ammattioppilaitosten oppilaiden matkakus- 913: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1243 tannuksiin ................................. 1257 914: 915: 1149 Impiö: Määrärahan osoittamisesta ka- 1162 Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun 916: lastuksen valvonnan tehostamista varten määrärahan osoittamisesta kulttuuritoimin- 917: eräissä Pohjois-Suomen vesistöissä . . . . . . . . . . 1245 taan tarvittavia tiloja ja laitteita varten . . . . . . 1258 918: 919: 3 260148U 920: 18 Sisällysluettelo 921: 922: Sivu Sivu 923: 1163 Isohookana-Asunmaa ym.: Koroteron 1176 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 924: määrärahan osoittamisesta näyttämötaiteelli- han osoittamisesta Taipaleenkylän-Kiimin- 925: sen harrastustoiminnan tukemiseen......... 1259 gintien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1273 926: 927: 1164 Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun 1177 Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun 928: määrärahan osoittamisesta kuntien nuoriso- määrärahan osoittamisesta Pyhäsalmen len- 929: työn valtionosuuteen....................... 1260 tokentän kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1274 930: 931: 1165 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1178 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 932: han osoittamisesta Kellon nuorisoseuralle han osoittamisesta Oulun syväväylän raken- 933: liikennepuiston rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1261 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1275 934: 935: 1166 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1179 Isohookana-Asunmaa ym.: Koroteron 936: han osoittamisesta konservaattorin viran pe- määrärahan osoittamisesta maaseudun säh- 937: rustamiseksi Oulun maakunta-arkistoon . . . . 1262 köistykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1276 938: 939: 1167 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1180 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 940: han osoittamisesta museoiden valtionosuuk- han osoittamisesta Piippolan kunnan toi- 941: sien porrastamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1263 mintakeskuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . 1277 942: 943: 1168 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1181 Jaakonsaari ym.: Korotetun maarara- 944: han osoittamisesta kalanviljely-yksikön st- han osoittamisesta YK:n Lähi-idässä toimi- 945: jaintipaikan selvittämiseen Perämerellä . . . . . 1265 valle pakolaisten avustus- ja työelimelle 946: (UNRWA) annettavaan avustukseen........ 1278 947: 1169 lsohookana-Asunmaa ym.: Korotetun 948: määrärahan osoittamisesta Riista- ja kalata- 1182 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta 949: louden tutkimuslaitoksen Oulun kenttäase- yritysasiamiesten palkkaamiseksi kehitys- 950: man toimiston hoitokuluihin............... 1266 alueiden korkeakouluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1279 951: 952: 1170 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1183 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta 953: han osoittamisesta Riista- ja kalatalouden Suomen Elokuvakerhojen Liiton toiminnan 954: tutkimuslaitoksen Oulun kenttäaseman atk- tukemiseen................................ 1280 955: laitteiden ja toimistokalusteiden hankkimi- 956: seen....................................... 1267 1184 Jaakonsaari ym. : Määrärahan osoitta- 957: misesta Kalle Päätalo -päivien tukemiseksi . . 1281 958: 1171 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 959: han osoittamisesta Pohjois-Suomen keskus- 1185 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta 960: kalanviljelylaitoksen peruskorjaukseen . . . . . . 1268 Iijokisoudun tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1282 961: 962: 1172 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1186 Jaakonsaari: Korotetun määrärahan 963: han osoittamisesta syöttövesijohdon rakenta- osoittamisesta nuorisonkasvatustyön tukemi- 964: miseksi Onkamon selältä Haukipuraalle . . . . 1269 seen....................................... 1283 965: 966: 117 3 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1187 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta 967: han osoittamisesta Oijärven kunnostamiseen 1270 nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lie- 968: ventämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1284 969: 1174 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 970: han osoittamisesta maantien n:o 862 (Syöte- 1188 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoitta- 971: kylä-Virkkunen) rakentamiseen........... 1271 misesta Rajaseutuliiton työn tukemiseen . . . . 1285 972: 973: 117 5 Isohookana-Asunmaa ym. : Määrära- 1189 Jaakonsaari ym.: Määrärahojen osoitta- 974: han osoittamisesta Siuruan alueen tiestön misesta uhanalaisten lajien suojelun tehosta- 975: kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1272 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1286 976: Sisällysluettelo 19 977: 978: Sivu Sivu 979: 1190 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta 1199 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan 980: kunnille vuokra-asuntojen hankkimiseen . . . 1288 osoittamisesta akupunktiohoidon tehostami- 981: seen....................................... 1302 982: 1191 Jansson m.fl.: Om anvisande av anslag 983: för Finlands Svenska Ungdomsförbunds 1200 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan 984: bildverk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1289 osoittamisesta Esperantoliiton toiminnan tu- 985: kemiseen.................................. 1303 986: 1191 Jansson ym.: Määrärahan osoittamises- 987: ta avustuksena Finlands Svenska Ungdoms- 1201 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan 988: förbund rf. -nimisen järjestön satavuotis- osoittamisesta vesakkojen hävittämiseen il- 989: kuvateoksen julkaisemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1290 man vesakkomyrkkyjä...................... 1305 990: 991: 1192 Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt 1202 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan 992: anslag tili yrkesfiskarnas rådgivningsorgani- osoittamisesta Turun tie- ja vesirakennuspii- 993: sationer i fiskeribranschen.................. 1291 rin poikittaisteiden suunnitteluun ja raken- 994: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1307 995: 1192 Jansson ym.: Korotetun määrärahan 996: osoittamisesta kalastusalan järjestöjen toi- 1203 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan 997: minnan tukemiseen........................ 1292 osoittamisesta Marttilan-Yläneen tien 998: suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 1308 999: 1193 Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt 1000: 1204 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan 1001: anslag för byggande av fiskehamnar . . . . . . . . 1293 1002: osoittamisesta jalankulku- ja polkupyörätei- 1003: 1193 Jansson ym.: Korotetun määrärahan den verkoston aikaansaamiseksi kaikkiin 1004: osoittamisesta kalasatamien rakentamiseen.. 1294 asutuskeskuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1309 1005: 1006: 1205 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan 1007: 1194 Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt 1008: osoittamisesta Turun kaupungin lähiliiken- 1009: anslag för avlöningskostnaderna för Meteo- 1010: teen järjestämiseksi Valtionrautateiden toi- 1011: rologiska institutets personai i sydvästra Fin- 1012: mesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1310 1013: land....................................... 1295 1014: 1206 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan 1015: 1194 Jansson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta paikallisluonteisen sähköjuna- 1016: osoittamisesta Ilmatieteen laitoksen Lounais- liikenteen aikaansaamiseksi Turun seudulla 1311 1017: Suomen henkilökunnan palkkauskustan- 1018: nuksiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1296 1207 Anna-Liisa Jokinen ym.: Korotetun 1019: määrärahan osoittamisesta vaunuston hank- 1020: 1195 Jansson: Om anvisande av höjt anslag kimiseen Valtionrautateille . . . . . . . . . . . . . . . . . 1312 1021: för höjning av andelen eget kapital i bostä- 1022: der för studerande . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1297 1208 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan 1023: osoittamisesta valtionapuun Yksinhuoltajien 1024: 1195 Jansson: Korotetun määrärahan osoit- Liitolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1313 1025: tamisesta opiskelija-asuntojen omapääoma- 1026: osuuden korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1298 1209 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan 1027: osoittamisesta perhepäivähoidon epäkohtien 1028: 1196 Jokela: Määrärahan osoittamisesta Ka- poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1314 1029: levan Nuorten Lapin Piiri ry:n toimitilakus- 1030: tannuksiin................................. 1299 1210 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan 1031: osoittamisesta ylimääräisiksi lisiksi vuoro- ja 1032: 1197 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan yötyötä tekevien työntekijäin eläkeikärajan 1033: osoittamisesta talousrikosten selvittämiseen 1300 alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1315 1034: 1035: 1198 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan 1211 Anna-Liisa Jokinen ym.: Korotetun 1036: osoittamisesta talonmiesten palkkaamiseksi määrärahan osoittamisesta avustuksiin talou- 1037: piirirakennustoimistoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1301 dellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille 1316 1038: 20 Sisällysluettelo 1039: 1040: Sivu Sivu 1041: 1212 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan 1226 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 1042: osoittamisesta tyhjillään olevien arava-asun- misesta ulkomailla ilmestyvien suomenkie- 1043: tojen järjestämiseksi vähävaraisille . . . . . . . . . . 1317 listen sanoma- Ja aikakauslehtien tukemi- 1044: seen....................................... 1331 1045: 1213 J ouppila ym. : Määrärahan osoittami- 1046: sesta Ouluun sijoitettavan musiikkialan kor- 1227 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 1047: keakoulun perustamissuunnitteluun . . . . . . . . 1318 misesta elinkeinoasiamiesten palkkaamiseksi 1048: Satakunnan kuntiin........................ 1332 1049: 1214 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami- 1050: sesta Haapaveden emäntäkoulun uuden 1228 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 1051: koulurakennuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . 1319 misesta hierontapalveluiden saattamiseksi 1052: sairausvakuutuskorvausten piiriin . . . . . . . . . . . 13 33 1053: 1215 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami- 1054: sesta keskussairaaloille syöpäpotilaiden hoi- 1229 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 1055: toon tarvittavien lääkärinvirkojen ja laitteis- misesta erityistoimenpiteisiin työsuhteistaan 1056: ton lisäämiseksi............................ 1320 irtisanottujen työllistämiseksi............... 1334 1057: 1058: 1216 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami- 1230 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 1059: sesta sepelvaltimo-ohitusleikkausten lisäämi- misesta nuorten työtupien perustamiseen . . . 1335 1060: seksi Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa 1061: tarvittaviin virkoihin....................... 1321 1231 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- 1062: misesta asuntojen massatuotantoon asunnot- 1063: 1217 Joutsenlahti ym.: Koeotetun määrära- tomille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1336 1064: han osoittamisesta varusmiesten lomamat- 1065: koihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1322 1232 Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta 1066: Osaran maatalousoppilaitoksen lisäraken- 1067: 1218 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- nuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1337 1068: misesta kotiteollisuusyrittäjäopiston perus- 1069: tamiseksi Viropeliin........................ 1323 1233 Juhantalo ym.: Määrärahan osoittami- 1070: sesta Satakunnan Nuorisoseurojen liiton toi- 1071: 1219 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- mitilakustannuksiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 38 1072: misesta erään veistoskokoelman sijoittami- 1073: seksi Kankaanpäähän . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1324 1234 Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta 1074: Suomen Mehiläishoitajain Liiton toiminnan 1075: 1220 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- tukemiseen................................ 1339 1076: misesta urheiluvalmentajien palkkaamiseksi 1077: kuntiin.................................... 1325 1235 Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta 1078: Karvian-Kankaanpään maantien perus- 1079: 1221 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1340 1080: misesta laskettelurinteen rakentamiseen 1081: Ikaalisten terveyskylpylän alueelle . . . . . . . . . . 1326 1236 Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta 1082: maantien parantamiseksi välillä Siikainen- 1083: 1222 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- Pyntäinen-Kankaanpään raja . . . . . . . . . . . . . 1341 1084: misesta teiden kunnostukseen . . . . . . . . . . . . . . 1327 1085: 123 7 Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta 1086: 1223 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- Merikarvian väylän ruoppaustöiden aloitta- 1087: misesta läpikulkutien rakentamiseksi Parka- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1342 1088: non asemalta valtatielle n:o 23 . . . . . . . . . . . . . 1328 1089: 1238 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1090: 1224 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- taajama- ja korttelipoliisijärjestelmän laajen- 1091: misesta maantien rakentamiseen välillä Pyn- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1343 1092: täinen-Kankaanpään raja . . . . . . . . . . . . . . . . . 1329 1093: 1239 Jyrkilä ym.: Koeotetun määrärahan 1094: 1225 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitusavus- 1095: misesta Vasunmäen tien rakentamiseksi..... 1330 tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1344 1096: Sisällysluettelo 21 1097: 1098: Sivu Sivu 1099: 1240 Jyrkilä ym. : Määrärahan osoittamisesta 1254 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1100: rintamaveteraanien kuntoutushenkilökun- Rikkarannan yksityistien muuttamiseksi pai- 1101: nan koulutuksen tehostamiseen . . . . . . . . . . . . 1345 kallistieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 59 1102: 1103: 1241 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1255 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1104: kivenjalostuksen ammattikoulutuksen to- Ristinpohjan-Kaarnalammen tien perus- 1105: teuttamiseksiJuuassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1346 korjaamiseen Liperissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1360 1106: 1107: 1242 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1256 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1108: kivenjalostuksen ammattikoulutuksen to- Romppalan-Tuopanjoen paikallistien pe- 1109: teuttamiseksi Outokummussa . . . . . . . . . . . . . . 1347 rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1361 1110: 1111: 1243 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 125 7 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1112: Kalevalan Näyttämö ry:n toiminnan tuke- Suonrannan-Kalliojärven yksityistien pe- 1113: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1348 ruskorjaukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1362 1114: 1115: 1244 Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan 1258 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1116: osoittamisesta satovahinkojen korvaamiseen 1349 Tuopanjoen paikallistien perusparantami- 1117: seen....................................... 1363 1118: 1245 Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan 1119: osoittamisesta siirtona maatilatalouden ke- 1259 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1120: hittämisrahastoon.......................... 1350 Tuupovaaran-Huosionvaaran paikallistien 1121: perusparantamiseen........................ 1364 1122: 1246 Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan 1123: osoittamisesta satovahinkojen johdosta 1260 Jyrkilä ym. : Määrärahan osoittamisesta 1124: myönnettäviin korkotukilainoihin . . . . . . . . . . 13 51 Viinijärven-Siikakosken-Komperon th:n 1125: paikallistien peruskorjaamiseen Liperissä.... 1365 1126: 1247 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1127: Hoikan, Louhivaaran ja Sulkuvaaran yksi- 1261 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1128: tyisteiden muuttamiseksi paikallistieksi . . . . . 1352 Ylikylän-Karhunpään paikallistien raken- 1129: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1366 1130: 1248 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1131: Kolmikannan-Perttivaaran-Sammalvaaran 1262 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1132: yksityisteiden muuttamiseksi paikallistieksi Joensuun lentokentän kiitoradan jatkeen 1133: Ilomantsissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1353 suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 1367 1134: 1135: 1249 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1263 Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan 1136: Kylyn-Hason paikallistien parantamiseen.. 1354 osoittamisesta Joensuun lentoaseman mat- 1137: kustajatilojen laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1368 1138: 1250 Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan 1139: osoittamisesta Lieksan-Nurmijärven maan- 1264 Jyrkilä ym. :. Määrärahan osoittamisesta 1140: tien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 55 asemarakennuksen rakentamiseen Onkamon 1141: liikennepaikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1369 1142: 1251 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1143: Pahkavaaran ja Timoskan yksityisteiden 1265 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1144: muuttamiseksi paikallistieksi . . . . . . . . . . . . . . . 1356 Outokurupuun sijoitettavan valtion konepa- 1145: jatekniikan laitoksen rakentamisen aloitta- 1146: 1252 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta miseksi.................................... 13 70 1147: Palokankaan yksityistien peruskorjaukseen . . 13 57 1148: 1266 Jyrkilä ym. : Määrärahan osoittamisesta 1149: 12 53 Jyrkilä ym. : Määrärahan osoittamisesta sivualueiden sähkömuuntopiirien rakenta- 1150: Pirtun yksityistien peruskorjaukseen . . . . . . . . 1358 misen rahoittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1371 1151: 22 Sisällysluettelo 1152: 1153: Sivu Sivu 1154: 1267 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1280 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 1155: Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry:n toi- osoittamisesta työvoimatoimiston perustami- 1156: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 72 seen Ylöjärvelle...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1385 1157: 1158: 1268 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1281 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 1159: Rintamaveteraanit Pohjois-Karjalan pun osoittamisesta Tampereen työvoimapiirin si- 1160: ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1373 vupisteen avaamiseksi Hervannassa . . . . . . . . . 1386 1161: 1162: 1282 Kalliomäki: Määrärahan osoittamisesta 1163: 1269 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1164: Pajulahden Urheiluopistolle pururadan va- 1165: Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry:n toiminnan 1166: laistukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1387 1167: tukemiseen................................ 1374 1168: 1283 Kanerva ym.: Korotetun määrärahan 1169: 1270 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta opiskelija-asuntojen omapää- 1170: Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry:n toimin- omaosuuden kattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1388 1171: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 75 1172: 1284 Kanerva ym.: Määrärahan osoittami- 1173: 1271 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta ylimääräiseen opintorahaan opintotuen 1174: Kehitysvammaisten Tuki ry:n toiminnan tu- saattamiseksi riippumattomaksi vanhempien 1175: kemiseen Nurmeksessa..................... 1376 varallisuudesta............................. 1389 1176: 1177: 1272 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1285 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta 1178: Ilomantsin-Tuupovaaran Kotimäen lukion Helsingin lastentarhanopettajaopiston ra- 1179: kehitysvammaisten virkistystoimintaan . . . . . 13 77 kentamiseen............................... 1390 1180: 1181: 1286 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta 1182: 12 73 Jyrkilä ym. : Korotetun määrärahan 1183: Helsingin IV sairaanhoito-oppilaitoksen ra- 1184: osoittamisesta pienyrittäjien lomarahan ko- 1185: kentamiseen............................... 1391 1186: rottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 78 1187: 1287 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta 1188: 1274 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalialan järjestöille lasten tilapäisen hoi- 1189: nk. Rinteen mallin mukaisen työllistämisko- toavun järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1392 1190: keilun aloittamiseksi Pohjois-Karjalan läänin 1191: pohjoisosassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 79 1288 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta 1192: sosiaalialan järjestöille vanhusten ja vam- 1193: 1275 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta maisten kotipalvelujen järjestämiseksi . . . . . . 1393 1194: tekojärvihankkeen jatkotutkimuksiin ja 1195: suunnitteluun Valtimon Rumossa . . . . . . . . . . 1380 1289 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta 1196: päiväkotien avustavan henkilökunnan kou- 1197: 1276 Järvenpää: Korotetun määrärahan luttamiseksi työllisyyskursseilla . . . . . . . . . . . . . 1394 1198: osoittamisesta väkivaltaa vastustavien elo- 1199: kuva- ja video-ohjelmien työstämiseen ko- 1290 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta 1200: din ja koulun yhteistyössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1381 kunnille asuntojen hankkimiseksi lasten päi- 1201: vähoito- ja terveydenhoitohenkilökunnalle.. 1395 1202: 1277 Järvenpää: Korotetun määrärahan 1203: 1291 Karpola ym.: Korotetun määrärahan 1204: osoittamisesta tiestön peruskorjauksiin . . . . . . 1382 1205: osoittamisesta läänien kehittämiseen. . . . . . . . 1396 1206: 1278 Järvisalo-Kanerva ym.: Korotetun 1292 Karpola ym.: Määrärahan osoittamises- 1207: määrärahan osoittamisesta Tampereen Työ- ta Pohjois-Karjalan Maataloussäätiön koulu- 1208: väen Teatterin valtionavustukseen . . . . . . . . . . 1383 tus- ja lomakeskuksen suunnitteluun . . . . . . . 1397 1209: 1210: 1279 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 1293 Karpola ym.: Määrärahan osoittamises- 1211: osoittamisesta Lastenteatteri 2000:n valti- ta Kesälahden-Totkuniemen-Kymen lää- 1212: onavun korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1384 nin rajan tien peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . 1398 1213: Sisällysluettelo 23 1214: 1215: Sivu Sivu 1216: 1294 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan 1308 A. Kemppainen ym.: Määrärahan 1217: osoittamisesta opintorahaan opintotuen asu- osoittamisesta lisähenkilökunnan palkkaa~ 1218: mislisän maksamiseksi ympärivuotisena . . . . . 1399 miseksi Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen 1219: Kajaanin yksikköön........................ 1413 1220: 1295 Kautto ym.: Määrärahan osoittamises- 1221: ta Lahden kaupunginteatterin valtionapuun 1400 1309 A. Kemppainen ym.: Määrärahan 1222: osoittamisesta lannoitteiden ja rehujen han- 1223: 1296 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan kintakustannusten alentamiseksi pienillä ja 1224: osoittamisesta viljelmäkoon mukaan makset- keskisuurilla tiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1414 1225: tavaan hintapoliittiseen tukeen............. 1401 1226: 1227: 1297 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan 1310 A. Kemppainen ym.: Määrärahan 1228: osoittamisesta alueittaiseen hintapoliittiseen osoittamisesta maatalouden tuotannollisen 1229: tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1402 yhteistoiminnan käynnistysavustuksiin . . . . . . 1415 1230: 1231: 1298 Kautto ym.: Korotetun määrärahan 1311 A. Kemppainen ym.: Koeotetun mää- 1232: osoittamisesta muuhun hintapoliittiseen tu- rärahan osoittamisesta Hakasuon kalanvilje- 1233: keen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1403 lylaitoksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1416 1234: 1235: 1299 Kautto ym.: Määrärahan osoittamises- 1312 A. Kemppainen ym.: Määrärahan 1236: ta lannoitteiden ja rehujen hankintakustan- osoittamisesta Kontiomäen-Vuokatin ra- 1237: nusten alentamiseksi pienillä ja keskisuurilla dan perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141 7 1238: tiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1404 1239: 1313 A. Kemppainen ym.: Koeotetun mää- 1240: 1300 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan rärahan osoittamisesta kansanterveystyön 1241: osoittamisesta nuorten viljelijöiden tukemi- käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1418 1242: seen....................................... 1405 1243: 1314 A. Kemppainen ym.: Koeotetun mää- 1244: 1301 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan 1245: rärahan osoittamisesta kunnallisen erikois- 1246: osoittamisesta siirtona maatilatalouden ke- 1247: sairaanhoidon käyttökustannuksiin . . . . . . . . . 1419 1248: hittämisrahastoon... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1406 1249: 1250: 1302 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan 1315 A. Kemppainen ym.: Määrärahan 1251: osoittamisesta katumaksulain mukaisiin kor- osoittamisesta sydän- ja verisuonitautien eh- 1252: vauksiin kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1407 käisytoimintaan paikallistasolla. . . . . . . . . . . . . 1420 1253: 1254: 1303 Kautto ym.: Määrärahan osoittamises- 1316 A. Kemppainen ym.: Koeotetun mää- 1255: ta lainoihin kunnille vuokra-asuntojen rärahan osoittamisesta työttömyyden lieven- 1256: hankkimista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1408 tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1421 1257: 1258: 1304 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan 1317 H. Kemppainen ym.: Koeotetun mää- 1259: osoittamisesta avustuksiin taloudellisissa vai- rärahan osoittamisesta läänien kehittämiseen 1422 1260: keuksissa oleville vuokrataloille . . . . . . . . . . . . . 1409 1261: 1318 H. Kemppainen ym.: Koeotetun mää- 1262: 1305 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan 1263: rärahan osoittamisesta opintotuen asumisli- 1264: osoittamisesta ylimääräisenä asumistukena 1265: sän maksamiseksi ympärivuotisella . . . . . . . . . 1423 1266: asumiskustannusten alentamiseksi.......... 1410 1267: 1268: 1306 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan 1319 H. Kemppainen ym.: Määrärahan 1269: osoittamisesta lainoihin peruskorjauksiin ja osoittamisesta Kainuun opiston erityislinjan 1270: perusparannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1411 rakennuksen saneeraukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1424 1271: 1272: 1307 Kautto ym.: Määrärahan osoittamises- 1320 H. Kemppainen ym.: Määrärahan 1273: ta energiataloudelliseen korjaustoimintaan osoittamisesta Sana ja Sävel kalevalaisessa 1274: tarkoitetuiksi avustuksiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1412 Kajaanissa -tapahtuman tukemiseen........ 1425 1275: 24 Sisällysluettelo 1276: 1277: Sivu Sivu 1278: 1321 H. Kemppainen ym.: Määrärahan 13 34 Kettunen ym. : Määrärahan osoittami- 1279: osoittamisesta maanmittausinsinöörin viran sesta maantien n:o 897 (Alajärvi-Vääkiö) 1280: täyttämiseksi Kajaanin maatalouspiirissä.... 1426 peruskorjauksen aloittamiseksi Suomussal- 1281: mella ...................................... 1439 1282: 1322 H. Kemppainen ym.: Määrärahan 1283: osoittamisesta vähempiarvoisen kalalajiston 1335 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 1284: pyyntiä edistävään tutkimukseen . . . . . . . . . . . 1427 sesta maantien n:o 901 perusparantamiseksi 1285: välillä Vihtamo-Kontiomäki Sotkamossa ja 1286: 1323 H. Kemppainen ym.: Määrärahan Paltamossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1440 1287: osoittamisesta Allergialiiton toiminnan tu- 1288: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1428 1336 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 1289: sesta maantien n:o 8) peruskorjauksen aloit- 1290: 1324 H. Kemppainen ym.: Määrärahan tamiseksi välillä Oulun piirin raja-Vuoli- 1291: osoittamisesta Keskustan Terveysliiton toi- joen Kytökoski . . .. . . . . .. .. . . . . . . . . . . . .. . .. 1441 1292: minnan tukemiseen........................ 1429 1293: 1337 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 1294: 132) Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Raatteentien perusparantamiseksi Suo- 1295: sesta säteilyvalvonnan mittausasemien ra- mussalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1442 1296: kentamiseksi Kainuuseen ja Pohjois-Pohjan- 1297: maalle .. .. . . . .. .. . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . . 1430 1338 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 1298: sesta pienituloisten henkilöiden televisiolu- 1299: 1326 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- pamaksujen alentamiseksi puoleen . . . . . . . . . 1443 1300: sesta neuvontahenkilöstön vakinaistamiseksi 1301: Kajaanin Kotiteollisuusyhdistys ry:n alueella 1431 1339 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 1302: sesta Pohjois-Suomen Keksintökeskuksen 1303: 1327 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- perustamiseksi Kajaaniin................... 1444 1304: sesta Kajaanin Haka ry:lle junioritoiminnan 1305: tukemiseen................................ 1432 1340 Kettunen ym.: Koeotetun määrärahan 1306: osoittamisesta Pudasjärvelle rakennettavan 1307: 1328 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- turvevoimalan suunnitteluun ja rakentami- 1308: sesta Kajaanin Palloilijat ry:lle junioritoi- sen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1445 1309: minnan tukemiseen........................ 1433 1310: 1341 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 1311: 1329 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- sesta ydinvoiman vaaroista tiedonavaan toi- 1312: sesta maanmittausinsinöörin vuan perus- mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1446 1313: tamiseksi Kajaanin maatalouspiiriin . . . . . . . . 1434 1314: 1342 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 1315: 1330 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- sesta valtion työmaiden avaamiseksi pahim- 1316: sesta ylimääräisiin lisiin katokorvausten milla työttömyysalueilla.................... 1447 1317: omavastuuosuuden poistamiseksi perhevil- 1318: jelmiltä Itä- ja Pohjois-Suomessa . . . . . . . . . . . 1435 1343 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 1319: sesta Kainuun vesi- ja ympäristöpiirille sään- 1320: 1331 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- nösteltyjen vesistöjen kunnostamiseksi Kai- 1321: sesta tutkimuksen suorittamiseksi Vuolijoen nuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1448 1322: Kuusirannan kalastusteknisen koeaseman 1323: vaikutuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1436 1344 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 1324: sesta Iijoen keski- ja yläjuoksun koskien 1325: 1332 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- entistämiseen.............................. 1449 1326: sesta metsähallituksen pääkonttorin hajasi- 1327: joittamista Kajaaniin ja Ouluun koskevan 134) Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- 1328: suunnittelun aloittamiseksi................. 1437 misesta kuntien verotulojen täydennysjärjes- 1329: telmän kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1450 1330: 1333 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 1331: sesta kantatien n:o 78 peruskorjauksen jat- 1346 Kietäväinen ym.: Korotetun määrära- 1332: kamiseen Puolangalla...................... 1438 han osoittamisesta läänien kehittämiseen . . . 14)1 1333: Sisällysluettelo 25 1334: 1335: Sivu Sivu 1336: 1347 Kietäväinen ym.: Korotetun määrära- 1360 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- 1337: han osoittamisesta asevelvollisten päivärahan misesta Matkailun koulutus- ja tutkimus- 1338: korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1452 keskuksen perustamis- ja toimintamenoihin 1466 1339: 1340: 1348 Kietäväinen ym.: Korotetun määrära- 1361 Kietäväinen ym.: Korotetun määrära- 1341: han osoittamisesta asuntosäästöpalkkioiden han osoittamisesta happamoitumistutki- 1342: korottamiseksi suorittamalla ylimääräistä muksen tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1467 1343: palkkiota.................................. 1453 1344: 1362 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 1345: 1349 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta kovien materiaalien koulutussihteerin 1346: misesta Mikkelin pienyrityskeskuksen toi- palkkaamiseksi Kotiteollisuuden keskusliit- 1347: minnan tukemiseen........................ 1454 toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1468 1348: 1350 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- 1349: 1363 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 1350: misesta ylimääräiseksi lisäksi opintorahan 1351: sesta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan 1352: asumislisään sen myöntämiseksi ilman tarve- 1353: ylioppilastalon peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . 1469 1354: harkintaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 55 1355: 1356: 1351 Kietäväinen ym.: Korotetun määrära- 1364 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 1357: han osoittamisesta velkaantuneille opiskeli- sesta Haapamäen entisen yhteiskoulun kou- 1358: joille maksettavan opintorahan korottami- lurakennuksen kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . 1470 1359: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1456 1360: 1365 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 1361: 13 52 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta Keski-Suomen läänin sorateiden perus- 1362: misesta Heinolan kurssikeskuksen kehittä- parantamiseen ja päällystämiseen........... 1471 1363: miseksi .................................... 1457 1364: 1366 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 1365: 1353 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta Haapamäen-Kolhon maantien raken- 1366: misesta Juvan kotiseutu- ja museoyhdistyk- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 72 1367: sen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1458 1368: 1367 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 1369: 1354 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta Keuruun-Koskenpään maantien pe- 1370: misesta Heinäveden kunnan maatalous- rusparantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 73 1371: sihteerin palkkauskustannusten valtionosuu- 1372: teen....................................... 1459 1368 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 1373: sesta Kuhmoisten-Länkipohjan maantien 1374: 1355 Kietäväinen ym.: Korotetun määrära- perusparantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 74 1375: han osoittamisesta nuorten viljelijöiden tu- 1376: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1460 1369 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 1377: sesta Kuusan-Korkeakosken-Tankolam- 1378: 1356 Kietäväinen ym.: Korotetun määrära- 1379: men tien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1475 1380: han osoittamisesta maaseudun pienimuotoi- 1381: sen elinkeinotoiminnan edistämiseen . . . . . . . 1461 1382: 1370 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 1383: 1357 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta kevyen liikenteen väylien rakentami- 1384: misesta tietöiden aloittamiseksi tieosalla Le- seksi Keski-Suomen läänissä................ 1476 1385: vänomaisen th-Koikkala-RisulahtiJuvalla 1462 1386: 13 71 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 1387: 1358 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta uuden teknologian soveltamiseksi vam- 1388: misesta Väisälänsaaren sillan rakentamiseksi maisten apuvälineissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1477 1389: Hirvensalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1463 1390: 1372 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 1391: 1359 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta yhteistyökokeiluun päihdeongelmais- 1392: misesta Savonlinnan-Huutokosken rata- ten nuorten keskeytymätöntä putkapäivys- 1393: osan perusparannustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1464 tystä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 78 1394: 1395: 4 260148U 1396: 26 Sisällysluettelo 1397: 1398: Sivu Sivu 1399: 1373 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 1387 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta 1400: sesta aistivammaisten ääni- ja videolehtien Partakosken-Kärnäkosken tien peruskorjaa- 1401: tuotantoon tarvittavien henkilöiden työllis- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1493 1402: tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1479 1403: 1388 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta 1404: 1374 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- Simpeleen-Särkilahden tien peruskorjauk- 1405: sesta työllisyyslain kokeiluun Keski-Suomen seen....................................... 1494 1406: läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1480 1407: 1389 Kokko: Määrärahan osoittamisesta Äit- 1408: 1375 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 1409: saaren-Härskiänsaaren paikallistien raken- 1410: sesta työllisyysinstituutin perustamiseksi Jy- 1411: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1495 1412: väskylään.................................. 1481 1413: 1414: 1376 Koivisto: Korotetun määrärahan osoit- 1390 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta 1415: tamisesta poliisitoimen ajoneuvojen hankki- rautatien tasoristeyksen rakentamiseksi Hy- 1416: miseksi.................................... 1482 tin-Vainikkalan maantielle . . . . . . . . . . . . . . . 1496 1417: 1418: 1377 Koivisto: Korotetun määrärahan osoit- 1391 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta 1419: tamisesta kulttuuriympäristön suojelusta ai- pienten järvien kalkituskokeiluun Kymen 1420: heutuviin menoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1483 vesi- ja ympäristöpiirin alueella............. 1497 1421: 1422: 1378 Koivisto: Koeotetun määrärahan osoit- 1392 Komsi ym.: Koeotetun määrärahan 1423: tamisesta siirtona maatilatalouden kehittä- osoittamisesta YK:n lastenrahastolle (UNI- 1424: misrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1484 CEF)...................................... 1498 1425: 1426: 1379 Koivisto: Korotetun määrärahan osoit- 1427: 1393 Komsi ym.: Korotetun määrärahan 1428: tamisesta Vaasan läänin yleisten teiden kun- 1429: osoittamisesta tarvikeapuun (non-food 1430: nossapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1485 items) Maailman elintarvikeohjelmalle 1431: (WFP) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1499 1432: 1380 Koivisto: Korotetua määrärahan osoit- 1433: tamisesta yksityisten teiden tekemiseen . . . . . 1486 1434: 1394 Komsi ym.: Korotetun määrärahan 1435: 1381 Koivisto: Korotetun määrärahan osoit- osoittamisesta Kansainväliselle maatalouden 1436: tamisesta Vaasan tie- Ja vesirakennuspiirin kehittämisrahastolle (IFAD)................ 1500 1437: yleisten teiden tekemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1487 1438: 1395 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta 1439: 1382 Koivisto: Korotetun määrärahan osoit- kahdenväliseen lahjamuotoiseen kehitys- 1440: tamisesta asuntolainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1488 apuun ns. SADCC-maille.................. 1501 1441: 1442: 1383 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta 1396 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta 1443: Parikkalan maatalousoppilaitoksen asunto- uusien Steiner-koulujen oppilaiden tukemi- 1444: lan ja liikuntatilan rakennustöiden aloitta- seen....................................... 1502 1445: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1489 1446: 1397 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta 1447: 1384 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta 1448: opettajien kansainvälisyys- ja rauhankasva- 1449: Ruokolahden metsäkoulun rakennustyön 1450: tuksen jatko- ja täydennyskoulutukseen. . . . . 1503 1451: käynnistäiDiseksi........................... 1490 1452: 1453: 1385 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta 1398 Komsi ym.: Koeotetun määrärahan 1454: Nuijamaan ja Konnunsuon välisten teiden osoittamisesta kotimaisen elokuvan tuotan- 1455: perusparannustöiden aloittamiseksi......... 1491 totukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1504 1456: 1457: 1386 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta 1399 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta 1458: Lappeenrannan-Merenlahden paikallistien videotyöpajoille kansalaisten oman videotoi- 1459: parantamiseen............................. 1492 minnan kehittämiseksi..................... 1505 1460: Sisällysluettelo 27 1461: 1462: Sivu Sivu 1463: 1400 Komsi ym. : Määrärahan osoittamisesta 1414 Kortesalmi ym. : Määrärahan osoitta- 1464: elokuvajärjestöille korkeatasoisten elokuvien misesta kalateiden rakentamiseksi Iijokeen.. 1520 1465: levityksen tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1506 1466: 1415 Kortesalmi ym. : Määrärahan osoitta- 1467: 1401 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta valtatien n:o 5 perusparantamiseksi 1468: elokuvajärjestöille lastenelokuvien kopioi- Kainuun piirin-Karhunnoran välisellä 1469: den tarjonnan lisäämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1507 osuudella .................................. 1521 1470: 1471: 1402 Komsi ym.: Korotetun määrärahan 1416 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1472: osoittamisesta kotimaisen lämmitysenergian misesta valtatien n:o 20 parantamiseen välil- 1473: käytön lisäämiseksi maatiloilla.... . . . . . . . . . . 1508 lä Korentokangas-Pintamo . . . . . . . . . . . . . . . 1522 1474: 1475: 1403 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta 1417 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1476: Maaemo ry:n toiminnan tukemiseen........ 1509 misesta maantien n:o 855 parantamiseen 1477: välillä Tannila-Pudasjärvi................. 1523 1478: 1404 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta 1479: 1418 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1480: kaupunkien ja taajamien liikennesaneerauk- 1481: misesta Kivarin-Pärjänsuon turvetien ra- 1482: seen....................................... 1510 1483: kentamiseksi Pudasjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . 1524 1484: 1405 Komsi ym.: Koeotetun määrärahan 1419 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1485: osoittamisesta rautateiden sähkölaitteiden misesta Petäjäkankaan-Kurenaluksen- 1486: hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1511 Kipinän paikallistien päällystämiseksi . . . . . . 1525 1487: 1488: 1406 Komsi ym.: Koeotetun määrärahan 1420 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1489: osoittamisesta vähäliikenteisten ratojen vah- misesta Ypykkäjärven paikallistien jatkami- 1490: vistamis- ja muutostöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1512 seksi Pudasjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1526 1491: 1492: 1407 Komsi ym.: Koeotetun määrärahan 1421 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1493: osoittamisesta valtakunnallisten luonnon- misesta Relletin-Tuomiojan tien paranta- 1494: suojelujärjestöjen toiminnan tukemiseen . . . 1513 mise..:J Oulun läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1527 1495: 1496: 1408 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1422 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1497: misesta nimismiespiirien kanslioiden kont- misesta Oulaisten-Tuomiperän yhdysvesi- 1498: torikoneiden uusimiseen Oulun läänissä . . . . 1514 johdon rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1528 1499: 1500: 1409 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1423 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1501: misesta nimismiespiirien kanslioiden kont- misesta Ristikankaan-Munakan syöttövesi- 1502: torikoneiden uusimiseen Lapin läänissä . . . . . 1515 johdon rakentamiseksi Kuusamossa......... 1529 1503: 1504: 1424 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1505: 1410 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1506: misesta opiskelija-alennusten laajentamisek- 1507: misesta opintolainojen ylimääräiseen lisään 1508: si valtionrautateillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 30 1509: korkotukiajan pidentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1516 1510: 1425 Kortesalmi ym.: Määrärahojen osoitta- 1511: 1411 Kortesalmi ym.: Koeotetun määrära- misesta turveteollisuuden kehittämiseksi 1512: han osoittamisesta säveltaidejärjestöjen toi- Oulun läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 31 1513: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151 7 1514: 1426 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1515: 1412 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- misesta turvetuotannon vesiensuojelutekno- 1516: misesta Iijoki-soudun järjestämiseksi........ 1518 logian kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 33 1517: 1518: 1413 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1427 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1519: misesta Suomi-Australia Seura ry:n toimin- misesta perheen ensimmäisestä lapsesta ai- 1520: nan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1519 heutuviin kuluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1534 1521: 28 Sisällysluettelo 1522: 1523: Sivu Sivu 1524: 1428 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1441 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1525: misesta turvesoiden kunnostamisen suunnit- sesta Mäntsälän Urheilijoiden toiminnan tu- 1526: teluun Pohjois-Pohjanmaalla............... 1535 kemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1548 1527: 1528: 1429 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1442 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1529: misesta ylimääräisenä lisänä asuntosäästö- sesta Veteraanikeilaajat ry:n toiminnan tu- 1530: palkkiolainojen omarahoitusosuuden alenta- kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1549 1531: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1536 1532: 1533: 1430 Koskenniemi ym.: Korotetun määrära- 1443 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1534: han osoittamisesta puolustusvoimien palk- sesta Artjärven Kotiseutuyhdistys ry:lle mu- 1535: kausmenoihin eräiden henkilöstöjärjestely- seorakennusten kunnostukseen . . . . . . . . . . . . . 15 50 1536: jen suorittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 37 1537: 1444 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1538: 1431 Koskenniemi ym.: Määrärahan osoitta- sesta Artjärven Vuorenmäellä sijaitsevan ta- 1539: misesta lisähenkilökunnan palkkaamiseksi lon kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155 1 1540: piirirakennustoimistoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 38 1541: 1445 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1542: 1432 Koskenniemi ym.: Määrärahan osoitta- sesta Hietanan vesimyllyn kunnostamiseksi 1543: misesta Sieppijärven-Lohinivan maantien Artjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155 2 1544: perusparantamiseen välillä Hinttajärvi- 1545: Lohiniva ................................... 1539 1546: 1446 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1547: 1433 Koskenniemi ym.: Määrärahan osoitta- sesta Artjärven Säilän nuorisoseurantalon 1548: misesta Sokiin kaivoshankkeen käynnistämi- peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 53 1549: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1540 1550: 1447 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1551: 1434 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Myrskyiän Majakan nuorisoseurantalon 1552: sesta väestönsuojan rakentamiseksi Klaukka- kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 54 1553: laan....................................... 1541 1554: 1448 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1555: 1435 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta PukkiJan nuorisoseurantalon kunnosta- 1556: sesta laitekeskuksen rakentamiseksi Helsin- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1555 1557: gin yliopiston matemaattis-luonnontieteelli- 1558: seen osastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1542 1559: 1449 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1560: 1436 Koskinen ym.: Korotetun määrärahan sesta Sotungin seurantalon kunnostamiseen 1561: osoittamisesta aineenopettajien opetushar- Vantaalla.................................. 1556 1562: joittelun järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1543 1563: 1450 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1564: 1437 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Mäntsälän Sääksjärven nuorisoseuran- 1565: sesta aikuiskoulutuksen tukemiseksi . . . . . . . . 1544 talon kalusteiden uusimiseen............... 1557 1566: 1567: 1438 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta 1451 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1568: Artjärven-Villikkalan Nuorisoseura ry:n sesta Artjärven maamiesseurantalon kunnos- 1569: toiminnan tukemiseen..................... 1545 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1558 1570: 1439 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1571: sesta Artjärven Ahjo -urheiluseuralle puru- 1452 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1572: radan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1546 sesta korvauksen maksamiseen suomalaisen 1573: työhevosen pitäjälle........................ 1559 1574: 1440 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1575: sesta Kirkkonummen Veikkolan Veikot 1453 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1576: -urheiluseuralle urheilukentän rakentamisen sesta maantien n:o 1607 perusparantamisek- 1577: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154 7 si Mäntsälän Sääksjärven osuudella . . . . . . . . . 1560 1578: Sisällysluettelo 29 1579: 1580: Sivu Sivu 1581: 1454 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1466 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1582: sesta Pornaisten-Monninkylän maantien sesta tutkijanviran perustamiseksi Helsingin 1583: peruskunnostukseen sekä kevyen liikenteen vesipiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 74 1584: väylien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1561 1585: 1467 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1586: 1455 Koskinen m.fl.: Om anvisande av sesta sinilevän torjunnan tehostamiseksi . . . . 1575 1587: anslag för utvidgande sebarhetsområdet för 1588: Sveriges television . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1562 1468 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1589: sesta pienvesistöjen suojelun tehostamiseen 1590: 1455 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- Uudellamaalla ja Hämeessä . . . . . . . . . . . . . . . . 1576 1591: sesta Ruotsin television näkyvyysalueen laa- 1592: jentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1563 1469 Kulhia: Määrärahan osoittamisesta 1593: Suomen Kunnallisliitolle kylätoimikuntien 1594: 1456 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 77 1595: sesta toimeentulotuen perusosan korottami- 1596: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1564 1470 Kulhia: Määrärahan osoittamisesta 1597: opettajien täydennyskoulutuksen laajenta- 1598: 1457 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 78 1599: sesta Sotainvalidien Veljesliiton Mäntsälän 1600: osaston kuntoutustoiminnan tukemiseksi . . . 1565 1471 Kulhia: Määrärahan osoittamisesta 1601: eräille puutarha-alan järjestöille luonnon- 1602: 1458 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- mukaisen viljelyn edistämiseen . . . . . . . . . . . . . 15 79 1603: sesta Artjärven Sotainvalidit ry:n toiminnan 1604: tukemiseen................................ 1566 1472 Kulhia: Korotetun määrärahan osoitta- 1605: misesta keksijöiden tukemiseen . . . . . . . . . . . . 1580 1606: 1459 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1607: sesta Hyvinkään Sotaveteraanit ry:lle kun- 1473 Kulhia: Määrärahan osoittamisesta 1608: toutustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1567 työttömyyden poistamiseksi valtion yritystoi- 1609: mintaa laajentamalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 81 1610: 1460 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1611: sesta Orimattilan Rintamamiesveteraanit 1474 Kulhia: Korotetun määrärahan osoitta- 1612: ry:lle kuntoutustaimimaan................. 1568 misesta koerakentamiseen ja kokeilutoimin- 1613: taan....................................... 1582 1614: 1461 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1615: sesta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ori- 1475 Kulhia: Määrärahan osoittamisesta 1616: mattilan osastolle ns. hoitajarengastoimin- kunnille asuntopulan poistamiseksi......... 1583 1617: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1569 1618: 1476 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan 1619: 1462 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta Maailman elintarvikeohjel- 1620: sesta Rinnekoti-Säätiölle toiminnan tukemi- man (WFP) tukemiseksi.................... 1584 1621: seen....................................... 15 70 1622: 1477 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami- 1623: 1463 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta yhteistyön lisäämiseksi Neuvostoliiton 1624: sesta HYKS:n lastenklinikan syöpäosaston kanssa kehitysyhteistyössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1585 1625: toiminnan turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 71 1626: 1478 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami- 1627: 1464 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Costa Rican rauhanyliopiston toimin- 1628: sesta sydänpiiritoiminnan kehittämiseen . . . . 15 72 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1586 1629: 1630: 1465 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1479 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami- 1631: sesta Vantaan Syöpäyhdistys ry:n toiminnan sesta työttömyydestä kärsiville kunnille 1632: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 73 myönnettäviin avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1587 1633: 30 Sisällysluettelo 1634: 1635: Sivu Sivu 1636: 1480 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan 1493 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami- 1637: osoittamisesta valtion virastotalon suunnitte- sesta Valtion hankintakeskukselle tuonnin 1638: lemiseksi Nokialle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1588 lisäämiseksi Neuvostoliitosta . . . . . . . . . . . . . . . 1601 1639: 1640: 1481 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami- 1494 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan 1641: sesta idänkaupan koulutuksen tehostami- osoittamisesta kunnille sosiaalipalvelujen 1642: seen Lahden tutkimuskeskuksessa . . . . . . . . . . 1589 käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1602 1643: 1644: 1482 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan 1495 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami- 1645: osoittamisesta Nokian Linnavuoren ja Totti- sesta kuntoutussihteerien palkkaamiseksi 1646: järven peruskoulujen ala-asteiden perus- kuntiin.................................... 1603 1647: korjauksiin ja liikuntatilojen rakentamiseen 1590 1648: 1496 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami- 1649: 1483 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan sesta ympäristön- ja luonnonsuojelun tutki- 1650: osoittamisesta Pirkkalan Nuolialan perus- musaseman rakentamiseksi Kuruun . . . . . . . . 1604 1651: koulun peruskorjaukseen................... 1591 1652: 1497 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan 1653: 1484 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pikkujärvien puhdistuskokei- 1654: osoittamisesta maantien n:o 302 parantami- luun Kurussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1605 1655: seen välillä Reippi-Nurmi . . . . . . . . . . . . . . . . 1592 1656: 1498 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamises- 1657: 1485 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan ta merivartiokoulun rakentamiseksi Raumal- 1658: osoittamisesta Kurun-Ylöjärven maantien le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1606 1659: perusparantamiseen........................ 1593 1660: 1499 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamises- 1661: 1486 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan ta Rauman Pitsiviikon järjestelyihin . . . . . . . . 1607 1662: osoittamisesta alennuslippukäytännön laa- 1663: jentamiseksi valtionrautateillä.............. 1594 1500 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamises- 1664: ta Eurakosken-Panelian tien rakentamiseen 1608 1665: 1487 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan 1666: osoittamisesta rautateiden turvalaitteiden 1501 Kärhä: Korotetun määrärahan osoitta- 1667: hankkimiseksi Neuvostoliitosta Tampe- misesta väestönsuojelulain 24 §:n mukaisiin 1668: reen-Jyväskylän-Pieksämäen rataosalle . . . 1595 lainoihin kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1610 1669: 1670: 1488 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan 1502 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta pe- 1671: osoittamisesta rautatiekaluston tilaamiseksi ruskoulujen ja lukioiden perustamiskustan- 1672: Valmetin Tampereen tehtaalta . . . . . . . . . . . . . 1596 nuksiin Uudellamaalla..................... 1611 1673: 1674: 1489 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami- 1503 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kou- 1675: sesta Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun teh- lunkäyntiavustajien palkkaamiseen harjaan- 1676: taan laajentamiseen........................ 1597 tumiskoululaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1612 1677: 1678: 1490 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami- 1504 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta ke- 1679: sesta lopettamisuhan alaisten yritysten otta- hitysvammalaitoksissa olevien urheilumah- 1680: miseksi valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1598 dollisuuksien parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 1613 1681: 1682: 1491 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami- 1505 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta ve- 1683: sesta TEKESille Neuvostoliiton kanssa käytä- teraanien ilmaisten junamatkojen lisäämi- 1684: vän kaupan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1599 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1614 1685: 1686: 1492 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami- 1506 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Val- 1687: sesta Suomen liittymiseen SEV:n teknolo- tionrautateiden Keravan tavaraterminaalin 1688: giaohjelmiin..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1600 rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1615 1689: Sisällysluettelo 31 1690: 1691: Sivu Sivu 1692: 1507 Kärhä: Koeotetun määrärahan osoitta- 1521 Könkkölä ym.: Koroteron määrärahan 1693: misesta Uudenmaan teollisuuspiirin paikal- osoittamisesta saamenkielisen julkaisutoi- 1694: listoimiston perustamiseksi Karjaalle........ 1616 minnan tukemiseen........................ 1630 1695: 1696: 1508 Kärhä: Korotetun määrärahan osoitta- 15 22 Könkkölä ym. : Korotetun määrärahan 1697: misesta ulkoilureittien ja luontopolkujen ra- osoittamisesta mielipidelehtien tukemiseen 1631 1698: kentamiseksi Uudellemaalle................ 1617 1699: 1523 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami- 1700: 1509 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami- sesta kahden luonnonmukaisen viljelyn neu- 1701: sesta vammaisten poliittisen toiminnan tu- vojanpalkkaamiseen....................... 1632 1702: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1618 1703: 1524 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami- 1704: 1510 Könkkölä ym.: Koroteron määrärahan 1705: sesta viljan vientitukeen elintarvikeapuna... 1633 1706: osoittamisesta saamelaisvaltuuskunnan toi- 1707: minnan edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1619 1708: 1525 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan 1709: osoittamisesta nuorten viljelijöiden tukemi- 1710: 1511 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan 1711: osoittamisesta asuntosäästöpalkkiojärjestel- seen....................................... 1634 1712: män ylimääräisiin lisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1620 1713: 1526 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami- 1714: 1512 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan sesta linja-autojen linjaliikenteen tukemi- 1715: osoittamisesta korkeakoulujen kirjasto- ja seen....................................... 1635 1716: laitehankintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1621 1717: 15 27 Könkkölä ym. : Koroteron määrärahan 1718: 1513 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sanomalehdistön tukemiseen 1636 1719: osoittamisesta aineenopettajain erillisten 1720: kasvatustieteen opintojen järjestämiseen . . . . 1622 1528 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami- 1721: sesta opiskelijalippujen alennuskäytännön 1722: 1514 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan parantamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163 7 1723: osoittamisesta kansainvälisen tutkija- ja 1724: opiskelijavaihdon kehittämiseksi . . . . . . . . . . . 1623 1529 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami- 1725: sesta iunavaunujen muuttamiseksi vammai- 1726: 1515 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami- sille soveltuviksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1638 1727: sesta ylimääräisenä lisänä opintolainojen 1728: korkotuen pidentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1624 1530 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami- 1729: sesta sosiaalipoliittisten tuki- ja rohkaisuyk- 1730: 1516 Könkkölä ym.: Koroteron määrärahan siköiden toimintakuluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1639 1731: osoittamisesta opintotuen asumislisän mak- 1732: samiseksi ympärivuotisena . . . . . . . . . . . . . . . . . 1625 1733: 1531 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami- 1734: sesta Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön toi- 1735: 1517 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami- 1736: minnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1640 1737: sesta kesälukiotoiminnan tukemiseen . . . . . . . 1626 1738: 1739: 1518 Könkkölä ym. : Määrärahan osoittami- 15 32 Laaksonen ym. : Määrärahan osoittami- 1740: sesta Näkövammaisten kirjaston toiminnan sesta Helsingin Kulttuuritalon peruskorjauk- 1741: tukemiseen................................ 1627 seen....................................... 1641 1742: 1743: 1519 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami- 1533 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami- 1744: sesta taiteilijoiden ateljeetalojen rakentami- sesta Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin 1745: seen....................................... 1628 perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1642 1746: 1747: 1520 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami- 15 34 Laaksonen ym. : Määrärahan osoittami- 1748: sesta nuorisotyöttömyyden seurausvaikutus- sesta Porin pohjoisen satamatien rakentami- 1749: ten lieventämiseen......................... 1629 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1643 1750: 32 Sisällysluettelo 1751: 1752: Sivu Sivu 1753: 1535 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami- 1548 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- 1754: sesta maakaasujohdon jatkamiseksi Satakun- tamisesta tietotekniikan opetukseen radion 1755: taan....................................... 1644 ja television välityksellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1659 1756: 1757: 1536 Lahtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1549 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- 1758: sesta kalaponaiden rakentamiseksi Vaajakos- tamisesta Valtionrautateiden kevyen paikal- 1759: kelle ja Kuhankoskelie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1645 lisliikennekaluston hankkimiseksi pääkau- 1760: punkiseudun ulkopuoliseen liikenteeseen... 1660 1761: 1537 Lahtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1762: 1550 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- 1763: sesta maantien n:o 630 parantamiseen välil- 1764: tamisesta dieselkäynöisen kiskoautokaluston 1765: lä Kuikka-Uuraisten kunnan raja . . . . . . . . . 1646 1766: hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1661 1767: 1538 Lahtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1551 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- 1768: sesta Palokan-Seppälänkankaan-Vaaja- tamisesta opiskelija-asuntojen uustuotannon 1769: kosken kehätien rakentamiseen............. 1647 ja peruskorjauksen rahoitukseen . . . . . . . . . . . . 1662 1770: 1771: 1539 Lahtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1552 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1772: sesta Kärkistensalmen sillan rakennustöiden sesta presidentti Urho Kekkosen rauhanpal- 1773: aloittamiseksi.............................. 1648 kinnon perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1663 1774: 1775: 1540 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- 1553 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1776: tamisesta talousrikosten tutkinnan tehosta- sesta kuntien verotulojen menetysten kor- 1777: miseen tietotekniikkaa käyttäen . . . . . . . . . . . . 1649 vaamiseen avustuksin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1664 1778: 1779: 1554 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan 1780: 1541 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- 1781: osoittamisesta kunnille urheiluseurojen 1782: tamisesta Voionmaan Opiston rakentamis- 1783: avustuksiin ja erityisryhmien liikuntatoimin- 1784: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1651 1785: nan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1665 1786: 1542 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- 1555 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan 1787: tamisesta Työväen Sivistysliitto ry:n paikalli- osoittamisesta liikunnanohjaajan virkojen 1788: sen kulttuuriharrastustoiminnan kehittä{ni- perustamiseksi kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1666 1789: seen....................................... 1562 1790: 1556 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan 1791: 1543 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta valtakunnallisten nuonson 1792: tamisesta Rauhan- ja konfliktintutkimuslai- leiri- ja kurssikeskusten toiminnan tukemi- 1793: toksen toiminnan kehittämiseksi . . . . . . . . . . . 1653 seen....................................... 1667 1794: 1795: 1544 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- 1557 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1796: tamisesta Suomen Työväen Musiikkiliiton sesta Kustavin ja Lokalahden välisen Leh- 1797: nuorisotoiminnan tukemiseen.............. 1655 mänkurkun tieyhteyden rakentamiseksi. . . . . 1668 1798: 1799: 1558 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan 1800: 1545 Lahti-Nuuttila ym.: Koeotettujen mää- 1801: osoittamisesta rantaradan perusparannuk- 1802: rärahojen osoittamisesta teatteri- ja tanssi- 1803: seen välillä Kirkkonummi-Karjaa-Salo- 1804: ryhmien tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1656 1805: Turku..................................... 1669 1806: 1546 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- 1559 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan 1807: tamisesta Työväen Näyttämöiden Liiton toi- osoittamisesta valtiollisen telakkateollisuu- 1808: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 57 den jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1670 1809: 1810: 1547 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- 1560 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1811: tamisesta kansallisen äänitearkiston perus- sesta telakkateollisuuden kehittämisohjel- 1812: tamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1658 man toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1671 1813: Sisällysluettelo 33 1814: 1815: Sivu Sivu 1816: 1561 E. Laine: Määrärahan osoittamisesta 1575 Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan 1817: maakaasujohdon jatkamiseksi Uuteenkau- osoittamisesta Kalevan Nuorten Uuden- 1818: punkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1672 maan Piiri ry:n toiminnan tukemiseen...... 1686 1819: 1820: 1562 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan 1576 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1821: osoittamisesta raittiustyöntekijöiden täyden- sesta Mustalaislähetys ry:n Nuorten opinto- 1822: nyskoulutukseen........................... 1673 rahaston toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 1687 1823: 1824: 1563 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1577 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1825: sesta läänien raittiuslautakuntien ja -järjes- sesta eläinsuojeluyhdistys Vihreä risti ry: n 1826: töjen yhteiskampanjoiden toimeenpanemi- toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1688 1827: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1674 1828: 1578 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1829: 1564 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami- sesta oppimishäiriöistä aiheutuviin erityis- 1830: sesta ylimääräisen insinöörin toimen perus- kustannuksiin Helsingissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1689 1831: tamiseen Turun ja Porin työsuojelupiiriin... 1675 1832: 15 79 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1833: 1565 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan sesta fysikaalisen hoidon kehittämiseksi ter- 1834: osoittamisesta asuntolainoihin.............. 1676 veyskeskuksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1690 1835: 1836: 1566 Laurila: Määrärahan osoittamisesta las- 1580 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1837: ten päiväkotien perustamiskustannuksiin sesta keskoslasten sairaalamaksujen korvaa- 1838: pääkaupunkiseudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1677 miseksi valtion varoista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1691 1839: 1840: 1581 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1841: 1567 Laurila: Määrärahan osoittamisesta ter- 1842: sesta sotainvalidien sairaskodin rakentami- 1843: veydenhuollon rakentamiskustannuksiin 1844: seksi Helsingin alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1692 1845: pääkaupunkiseudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1678 1846: 1582 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1847: 1568 Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta 1848: sesta Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n toi- 1849: sydän- ja verisuonitautien ehkäisytoiminnan 1850: minnan tukemiseen........................ 1693 1851: tiedottamiseen............................. 1679 1852: 1583 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1853: 1569 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1854: sesta Pelastakaa Lapset ry: lle lasten virkistys- 1855: sesta korttelipoliisien lisäämiseksi. . . . . . . . . . . 1680 toiminnan tukemiseksi..................... 1694 1856: 15 70 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1584 Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan 1857: sesta Steiner-koulujen saamiseksi valtion- osoittamisesta ympäristönsuojeluneuvoston 1858: avun piiriin................................ 1681 toiminnan rahoittamiseen.. . . . . . . . . . . . . . . . . 1695 1859: 1860: 15 71 Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan 1585 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1861: osoittamisesta opintorahan korottamiseksi . . 1682 sesta sairaaloiden henkilökunnan asunto- 1862: olojen parantamiseksi...................... 1696 1863: 1572 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1864: sesta kesälukiotoiminnan tukemiseen . . . . . . . 1683 1586 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1865: misesta Jyväskylän yliopiston laajentamiseen 1697 1866: 1573 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1867: sesta Oulunkylän Pop/]azz Musiikkiopiston 1587 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1868: kannatusyhdistys ry:n toiminnan tukemi- misesta Telakkakadun koulun laajennukseen 1869: seen....................................... 1684 Suolahdessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1698 1870: 1871: 1574 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1588 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1872: sesta Hetan Musiikkipäivien järjestämiseksi misesta Hankasalmen pääkirjaston rakenta- 1873: Enontekiöllä............................... 1685 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1699 1874: 1875: 2601480 1876: 34 Sisällysluettelo 1877: 1878: Sivu Sivu 1879: 1589 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1602 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1880: misesta Kinnulan pääkirjaston laajentami- misesta Hankasalmen aseman tiestön paran- 1881: seen....................................... 1700 tamiseksi . . . . . . . . .. .. . . . .. . . . . .. . . . .. . . . . . . 1713 1882: 1883: 1590 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1603 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1884: misesta Keski-Suomen opiston III vaiheen misesta Koskenpään-Keuruun tien paran- 1885: rakentamiseen . . . . . . .. .. .. .. . . . . . . . . . . . . . . . 1701 tamiseen . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . 1714 1886: 1887: 1604 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1888: 1591 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1889: misesta Suolahden-Ruotinkylän maantien 1890: misesta rakennusavustuksena Sirola-Opistol- 1891: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1715 1892: le ......................................... 1702 1893: 1605 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1894: 1592 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- misesta kevyen liikenteen väylän rakentami- 1895: misesta Saarijärven metsäkoulun rakentami- seen välilleJämsä-Kaipola ................ 1716 1896: seen....................................... 1703 1897: 1606 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1898: 1593 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- misesta kevyen liikenteen väylän rakentami- 1899: misesta Tarvaalan maatalousoppilaitoksen seksi välille Äänekoski-Suolahti . . . . . . . . . . . 1717 1900: laajennukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1704 1901: 1607 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1902: 1594 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- misesta kevyen liikenteen väylän rakentami- 1903: misesta Leppäveden palloiluhallin rakenta- seen Hankasalmen kirkonkylässä . . . . . . . . . . . 1718 1904: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1705 1905: 1608 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1906: misesta kevyen liikenteen väylän rakentami- 1907: 1595 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1908: seksi Kinnulan rakennuskaava-alueelle...... 1719 1909: misesta nuorison leiri- ja kurssikeskusten 1910: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1706 1609 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1911: misesta eräiden pienvenesatamien rakenta- 1912: 1596 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- miseen Keski-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1720 1913: misesta Kivijärven yläasteen liikuntatilojen 1914: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1707 1610 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1915: misesta eräiden laivalaitureiden rakentami- 1916: 1597 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- seen Päijänteelle . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . .. 1721 1917: misesta kantatien n:o 69 parantamiseen vä- 1918: lillä Konneveden kk-Kivisalmi............ 1708 1611 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1919: misesta teollisuustaiteen rakentamiseen 1920: 1598 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- Muuramessa .. .. . . . . . .. . . . . . .. . . . . . .. .. . . .. 1722 1921: misesta kantatien n:o 69 parantamiseen 1922: Suolahdessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1709 1612 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1923: misesta työvelvollisten saattamiseksi rinta- 1924: 1599 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- masotilaseläkelain piiriin................... 1723 1925: misesta maantien n: o 641 parantamiseksi 1926: 1613 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1927: välillä Ristilä-Nujula . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1710 1928: misesta sepelvaltimon ohitusleikkausten li- 1929: säämiseksi yliopistollisissa keskussairaaloissa 1724 1930: 1600 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1931: misesta maantien n:o 659 parantamiseen 1614 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1932: Viitasaarella ja Vesannolla. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1711 misesta ortopediasairaalan rakentamiseen . . . 1725 1933: 1934: 1601 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1615 P. Leppänen ym.: Korotetun määrära- 1935: misesta maantien n:o 6411 parantamiseen han osoittamisesta työllisyysperusteiseksi val- 1936: välillä Niemisjärvi-Piippaharju. . . . . . . . . . . . 1712 tionavuksi investointeihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1726 1937: 1986 vp. 843 1938: 1939: Raha-asia-aloite n:o 770 1940: 1941: 1942: 1943: 1944: Aaltio: Määrärahan osoittamisesta metsäpatologian professorin viran 1945: perustamiseksi Helsingin yliopistoon 1946: 1947: 1948: Eduskunnalle 1949: 1950: Metsien tuoton kohottaminen on ollut viime hatulojen alenemisen muodossa ovat kuusikoissa 1951: vuosikymmenien suuri haaste käytännön metsä- n. 40 milj. mk ja männiköissä ehkä 10 milj. mk. 1952: taloudelle. Tavoite, n. 20 % :n lisäys vuotuiseen Juurikääpä vähentää metsiköiden puustoa niin, 1953: kasvuun, on katsottu olevan mahdollista saavut- että niistä voi tulla vajaatuottoisia jo kauan 1954: taa tehostetulla metsien hoidolla ja erilaisilla ennen normaalin päätehakkuuiän saavuttamista. 1955: perusparannustoimilla kuten vajaatuottoisten Männiköissä ja kuusikoissa yhteensä kasvun ale- 1956: metsien viljely, ojitus, lannoitus, metsänjalostus nemista saattaa tapahtua n. 10 milj. mk:n 1957: jne. Näillä toimilla pyritään lisäämään metsien edestä. Lisäksi tulevat välilliset tappiot, jotka 1958: tuotantokapasiteettia ja hyödyntämään sitä mah- voitaneen arvioida yhtä suuriksi kuin välittömät. 1959: dollisimman täydellisesti. Välilliset tappiot muodostuvat kohonneista kor- 1960: Mihinkään laskelmiin ei ole sisällytetty metsä- juu- ja kuljetuskustannuksista, vähäisestä massan 1961: tuhojen torjuntaa tuottoa kohottavana toimena. saannosta, lisääntyneen jätemassan aiheuttamista 1962: Ehkäpä metsien taudit erityisesti on katsottu kustannuksista jne. Voidaan sanoa, että juurikää- 1963: säiden kaltaisiksi luonnonilmiöiksi, joita ihminen vän vuosittain aiheuttamat tappiot ovat vähin- 1964: tään 100 milj. mk. 1965: ei voi järjestellä, ja toisaalta tautien merkitystä 1966: maamme metsissä on yleisesti pidetty vähäisenä. Versosyöpä on viime vuosina ja jo aiemminkin 1967: Tämä arvio perustunee kuitenkin lähinnä tiedon vaivannut meillä pahimmin männiköitä. Tästä 1968: puutteeseen. Metsän tautien esiintymisen ja nii- syystä nykyisin puhutaan lähinnä vain männyn- 1969: den vaikutusten jatkuva inventointi on ollut versosyövästä, vaikka samaa tautia tavataan myös 1970: käynnissä vasta hyvin lyhyen aikaa valtakunnan nuorista kuusikoista. Versosyöpä on epideeminen 1971: metsien arvioinnin yhteydessä. Työssä on havait- tauti. Se esiintyy jaksoittain lähinnä männyn 1972: tu edelleen puutteita, mutta sitä pyritään kehit- kasvulle epäedullisten kylmien kasvukausien vai- 1973: tämään. Toisena tiedon puutetta aiheuttavana kutuksesta. Viimeinen paha epidemia, joka alkoi 1974: tekijänä on maamme metsänhoitajakunnan met- 1970-luvun puolivälissä, osoittaa nyt päättymisen 1975: säpatologisen koulutuksen vajavaisuus. Harva merkkejä. Epidemia on aiheuttanut eriasteisia 1976: suomalainen metsänhoitaja kykenee tunnista- tappioita. Useita tuhansia hehtaareja nuoria 1977: maan edes tavallisimmat metsän taudit. Tautien männiköitä tauti on pilannut kasvatuskelvotto- 1978: merkityksen arvioimiseksi on kuitenkin käytettä- maksi, jolloin tappiot voivat olla kolmasosa koko 1979: vissä tietoja, jotka on saatu erillisselvityksistä ja kiertoajan tuotosta. Kymmenientuhansien heh- 1980: vuosittain Metsäntutkimuslaitoksen metsänsuoje- taareiden alalla versosyöpä on saattanut männi- 1981: lun tutkijain tekemistä havainnoista. köitä vajaatuottoiseen tilaan, joka ei useinkaan 1982: Juurikääpä eli maannousemasieni on perintei- enää jäljellä olevan kiertoajan kuluessa palaudu 1983: sesti ollut metsiemme pahin taudinaiheuttaja. Se normaaliksi. Lisäksi on satojatuhansia hehtaareja 1984: aiheuttaa tyvilahoa kuusikoissa ja tyvitervastautia männiköitä, joiden kasvu on alentunut useiksi 1985: männiköissä. Tauti esiintyy metsiköissä kroonise- vuosiksi, mutta jotka kykenevät vielä täysin elpy- 1986: na ja etenee vuosittain varsin hitaasti, mutta mään, ellei uutta tartuntaa tapahdu. Nämä kaik- 1987: metsikön kiertoajan kuluessa se saa aikaan mer- ki tappiot yhteenlaskien versosyöpä on aiheutta- 1988: kittäviä tappioita. Erittäin varovaisen arvion mu- nut Etelä-Suomen männiköissä viimeisten viiden 1989: kaan sen aiheuttamat välittömät tappiot kantora- vuoden aikana vähintään 500 milj. markan tap- 1990: 844 1986 vp. - RA n:o 770 1991: 1992: piot kasvun ja puuaineksen menetyksenä ja li- onnistumisellakin epäonnistuneeseen viljelyyn 1993: sääntyneinä uudistuskustannuksina. Pohjois-Suo- tehdyt sijoitukset ovat n. 175 milj. markkaa. 1994: messa taudin vaivaamat männiköt ovat pinta- Näistä aiheutuvien täydennysviljelyjen kustan- 1995: aioiltaan samaa suuruusluokkaa, mutta vähäi- nukset eivät kuitenkaan nousse yli 200 milj. 1996: semmän kasvun takia rahalliset tappiot ehkä vain markan. 1997: n. 100 miljoonaa markkaa. Metsäpatologiaan luetaan myös abioottiset tau- 1998: Viimeisten viiden vuoden aikana versosyövän dit, kuten haitallisten ilmastotekijäin ja ilman 1999: männiköissä aiheuttamat vuotuiset tappiot ovat epäpuhtauksien aiheuttamat metsätaudit ja 2000: siis n. 120 miljoona markkaa. -tuhot. Laajoja ilman epäpuhtauksien aiheutta- 2001: Metsäpuiden taimituotanto on n. 250 milj. mia metsätuhoja Keski-Euroopan malliin meillä 2002: tainta vuodessa. Erilaiset tuhot, joista sienitaudit ei ole toistaiseksi esiintynyt, mutta suurimpien 2003: ovat yleisimpiä, aiheuttavat huomattavia tappioi- teollisuus- ja asutusalueiden ympäristössä metsät 2004: ta. Metsänviljelyyn menevästä taimimäärästä me- ovat selvästi huonokuntoisia. Ilmastotekijäin ai- 2005: netetään tautien vuoksi vuosittain 5-15 %. Tä- heuttamia tuhoja meillä esiintyy ajoittain. Erityi- 2006: män lisäksi tuhoja esiintyy myös aikaisemmissa sesti hallan ja talvipakkasten aiheuttamat tuhot 2007: kasvatusvaiheissa. Vuosittain tuhoutuneiden voivat olla huomiota herättäviä. Niihin liittyy 2008: tainten määrä vaihtelee erittäin paljon. Esim. usein sekundäärisiä sieni- tai hyönteistuhoja, jot- 2009: peltoluteen ja mahdollisesti virusten yhdessä ai- ka edelleen pahentavat tilannetta. 2010: heuttama kasvuhäiriö oli kesällä 1984 jollakin Jos myrskyjen aiheuttamat tuhot jätetään tässä 2011: taimitarhalla lähes merkityksetön, kun taas muu- huomioon ottamatta, on muiden abioottisten 2012: tamilla taimitarhoilla lähes kaikki tuotetut män- tuhojen rahallista arvoa mahdotonta määritellä, 2013: nyntaimet olivat metsitykseen kelpaamattomia. koska ne ovat usein yhdistyneenä erilaisiin bioot- 2014: Samalla tavoin vaihtelevat myös männynversosyö- tisiin tuhoihin. On kuitenkin olemassa vaara, 2015: pätuhot taimitarhoissa. Aiemmin kemiallisesti että erityisesti abioottiset tuhot ilman epäpuh- 2016: torjutuista talvituhosienistä eli lumihomeista on tauksien aiheuttamina voivat tulla muita edellä 2017: muodostumassa taimitarhoissa jälleen paha on- mainittuja merkittävämmiksi. 2018: gelma, kun käytössä olleet torjunta-aineet poistu- Nykyisin metsissämme esiintyvien tuhojen hal- 2019: vat kaupasta. Näiden tilalle olisi löydettävä uu- linta edellyttää voimallista tiedon tason kohotta- 2020: sia, jotta männyntaimen tuotanto pystyttäisiin mista metsäammattimieskunnan keskuudessa 2021: pitämään nykyisellä tasolla. sekä tehokasta uuden tiedon hankintaa tutki- 2022: Tautien aiheuttamat tappiot taimituotannossa muksen avulla. Tutkimuksessa tulisi erityisesti 2023: yhteensä lienevät vuosittain vähintään 25 miljoo- tehostaa merkittävimpien metsätuhojen biologis- 2024: naa markkaa. ta selvittelyä. Lisäksi on välttämätöntä, että eril- 2025: Edellä selostettujen tautien lisäksi metsiämme lisprojekteina käynnistetyt tutkimukset ilman 2026: vaivaa suuri joukko lähinnä epideemisiä tauteja, epäpuhtauksien ekologisista ja patologisista vai- 2027: joiden vaikutus on vähemmän dramaattinen, kutuksista saatettaisiin jatkuvan budjettirahoi- 2028: mutta hyvin varovaisestikin arvioiden niiden yh- tuksen piirin, jotta asianomaisten tutkijain toi- 2029: teistappiot nousevat yli 100 miljoonan markan met voidaan vakinaistaa. Ei liene mahdollista, 2030: vuodessa. Tärkeimpiä näistä ovat karistesienet että ilman epäpuhtauksien tutkimus lopetetaan 2031: (neulaskariste, harmaakariste), mesisieni, kupla- lyhytaikaisen projektin jälkeen. 2032: mörsky, roosteet (männynversoruoste, tervasroso, Metsäpatologisen tiedon soveltamisen kannalta 2033: kuusensuopursuruoste, kuusentuomiruoste) paju- korkeakouluopetuksen järjestäminen nykyisen ti- 2034: jen roosteet lyhytkiertoviljelmissä, kasvavan lanteen vaatimalle tasolle olisi vielä paljon tär- 2035: puuston ja puutavaran lahot jne. keämpää kuin tutkimuksen määrällinen lisäämi- 2036: Karisteet ovat tyypillisiä nuorten metsien tau- nen. Nykyisin metsänhoitajat ovat metsän tau- 2037: teja. Ruostetauteja voi esiintyä kaikenikäisissä tien osalta vajaasti koulutettuja, eivätkä he kyke- 2038: metsissä. Vanhoissa yli-ikäisissä metsissä lisäänty- ne soveltamaan täysin edes jo olevaa tietoa. 2039: vät juurikäävän lisäksi lukuisat muut lahottajasie- Uuden tiedon omaksuminen uusine termeineen 2040: net. on ylivoimaista, jos perustiedot puuttuvat. 2041: Metsänviljelyn heikosta onnistumisesta näkee Metsäpatologian opetus Helsingin yliopistossa 2042: jatkuvasti uutisraportteja, jopa niin että viljelyk- perustuu nykyisellään kasvipatologian yleisope- 2043: sistä olisi onnistuneita vain n. 30 %. Tässä tukseen, mikä on liiaksi agraaripainotteista ollak- 2044: luvussa saattaa olla liioittelua, mutta epäonnistu- seen riittävän kiinnostavaa metsäylioppilaille. Li- 2045: misia on varmasti tapahtunut ja vielä 60 % :n säksi lähinnä Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat 2046: 1986 vp. - RA n:o 770 845 2047: 2048: antavat metsäpatologian erityisluentoja o. t.o. professorin virka. Tulevaa metsänhoitajakuntaa 2049: Tutkijoilla ei kuitenkaan voi riittää kiinnostusta tämä virka hyödyttäisi parhaiten Helsingin yli- 2050: eikä aikaakaan opetuksen kehittämiseen nykyisen opiston kasvipatologian laitoksella, missä se olisi 2051: metsätuhotilanteen vaatimalle tasolle. Opiskeli- mahdollisimman suuren opiskelijajoukon käytet- 2052: jalla tosin on mahdollisuus erikoistua metsäpato- tävissä. Kasvipatologian ja metsäpatologian ope- 2053: logiaan kasvipatologian professorin johdolla. Pää- tukset yhdessä toimiessaan voisivat myös monin 2054: osa maamme metsätaloudesta vastaavista metsän- tavoin hyödyntää toisiaan; vähäinen merkitys ei 2055: hoitajista koulutetaan Helsingin yliopistossa. ole esim. yhteisten laitteiden käytöllä. Voidaan 2056: Joensuun yliopistossa aloitettu metsäopetus sanoa, että yhden alan opetusta ja tutkimusta 2057: suunniteltiin aluksi biologisvoittoiseksi, mihin hajauttamaila varmistetaan sekä tilojen, henkilö- 2058: olisi kuulunut myös mahdollisuus erikoistua met- kunnan että välineistön vajaatehoinen käyttö. 2059: sänsuojelun alalle. Korkeakouluopetuksen käy- 2060: tännön mukaan erikoistuminen voi tapahtua vain Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2061: taen, 2062: professorin johtamassa oppiaineessa. Kuitenkin 2063: Joensuussa koko metsänsuojelun alaa edustaa 2064: vain yksi apulaisprofessori, mikä merkitsee ope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2065: tuksen rajoittumista peruskurssi- tai apuaineta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 2066: solle. 29.10. 01 300 000 markkaa metsäpatolo- 2067: Huonon koulutustilanteen korjaamiseksi met- gian professorin viran perustamiseksi Hel- 2068: säpatologian alalle olisi viipymättä perustettava singin yliopistoon. 2069: 2070: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 2071: 2072: Sampsa Aaltio 2073: 846 1986 vp. 2074: 2075: Raha-asia-aloite n:o 771 2076: 2077: 2078: 2079: 2080: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden henkilöstön otta- 2081: miseksi nimismiespiireihin ulosottoasioiden hoidon tehostami- 2082: seksi 2083: 2084: 2085: Eduskunnalle 2086: 2087: Ulosottoasiain neuvottelukunta laati vuoden piirit rahapulan tai muun seikan vuoksi ovat 2088: 1985 syksyllä selvityksen nimismiespiirien ulos- antaneet rahaa vain puolen vuoden ajaksi. Tämä 2089: ottohenkilöstön tarpeesta. Ulosottoasiain neuvot- on ollut nimismiespiirien kannalta hankalaa, kun 2090: telukunta kiinnitti huomiota nimismiespiireissä uusi henkilö on saanut olla piirissä vain kuusi 2091: jo pitkään vallinneeseen ulosottohenkilöstön re- kuukautta, jolloin hän on juuri oppinut osan 2092: surssivajaukseen. Tilanne kärjistyi entisestään työtehtävistään ja juuri silloin on työsuhde jou- 2093: 1. 5.1985 voimaan tulleiden ulosoton uudistuk- duttu katkaisemaan. 2094: sen sekä haasteiden tiedoksiantomenettelyä kos- Ulosottoa olisikin tehostettava niin, että nimis- 2095: kevan uudistuksen yhteydessä. Tällöin ulosotto- miespiireihin olisi palkattava sekä uusia ulosotto- 2096: apulaiset saivat uutena tehtäväalueena suorittaak- apulaisia että tarvittava määrä kansliahenkilökun- 2097: seen yksityisoikeudellisten haasteiden tiedoksian- taa. Em. neuvottelukunta on arvioinut, että 2098: not. Ulosoton kansliatyöntekijät saivat puoles- nimismiespiireihin tarvittaisiin 80 uutta ulosotto- 2099: taan hoitoonsa haasteiden kirjanpidon. apulaista ja 110 kansliatyöntekijää. Lisäkustan- 2100: Neuvottelukunta totesi myös, että muutamassa nukset valtiolle olisivat n. 13 Mmk, joka peittyisi 2101: nimismiespiirissä ei ole lainkaan ulosottoapulai- pääosiltaan sillä, että sakkojen ja verojen perintä 2102: sia. Lisäksi neuvottelukunnan käsityksen mukaan tehostuisi. 2103: erittäin huolestuttava on tilanne niissä 26 nimis- 2104: miespiirissä, joissa jokaista ulosottoapulaista koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2105: ti tulee perittäväksi yli 4 000 uutta ulosottoasiaa, nioittavasti, 2106: kun oikeusministeriössä tehtyjen arvioiden mu- 2107: kaan yksi ulosottoapulainen pystyy hoitamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2108: keskimäärin 2 800 ulosottoasiaa vuodessa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 2109: Nimismiespiirien ulosottoa on pyritty tehosta- 25.47.01 lisäyksenä 13 000 000 markkaa 2110: maan siten, että työvoimaministeriön määrära- 80 uuden ulosottoapulaisen ja 110 uuden 2111: hoin on palkattu vuodeksi virastotyöntekijöitä eri toimistovirkailzjan toimen perustamiseksi 2112: piireihin. Ainakin joissakin tapauksissa työvoima- eri nimismiespiireihin. 2113: 2114: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 2115: 2116: Markus Aaltonen Reijo Lindroos Jussi Ranta 2117: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen Mats Nyby 2118: Jukka Vihriälä Kari Urpilainen 2119: 1986 vp. 847 2120: 2121: Raha-asia-aloite n:o 772 2122: 2123: 2124: 2125: 2126: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen museoliitolle 2127: museoiden tietotekniikan suunnittelun ja seurannan kehittämi- 2128: seen 2129: 2130: 2131: Eduskunnalle 2132: 2133: Maamme museoissa on noin 4 miljoonaa esi- ohjelmien tarjonnasta sekä järjestämään alan 2134: nettä, 3 miljoonaa valokuvaa ja 13 miljoonaa koulutusta. Museovirasto on tänä vuonna käyn- 2135: luonnontieteellistä näytettä. Kokoelmien vuosit- nistänyt omaa toimintaansa koskevan tietoteknii- 2136: tainen kasvuvauhti on huomattava. Museoiden kan kokonaisselvitystyön, jonka laajuus ja aika- 2137: kokoelmiin sisältyvä tieto muodostaa huomatta- taulu eivät kuitenkaan lähivuosina anna myöten 2138: van kansallisen pääoman ja voimavaran, jonka muuta museokenttää koskevaan suunnittelu- ja 2139: hyväksikäyttöä nyky-yhteiskunnassa olisi tehostet- koordinointityöhön. 2140: tava. Esimerkiksi uusien koululakien myötä voi- 2141: makkaasti lisääntyvä paikallisen opetusaineksen Atk:n käyttö museoissa on laajamittaista jo 2142: hyvin monissa maissa ja myös muut Pohjoismaat 2143: käyttö tulee asettamaan huomattavia vaatimuksia 2144: ovat asiassa kymmenkunta vuotta Suomea edellä. 2145: juuri museoiden osalle. Uuden tietotekniikan 2146: Kansainvälisessä toiminnassa on todettu tärkeäk- 2147: antamien mahdollisuuksien avulla museolaitok- 2148: si, että museoiden kesken päästään mahdollisim- 2149: sen palvelukykyä voidaan merkittävästi lisätä. 2150: man suureen yhteensoveltuvuuteen paitsi museo- 2151: Suomen museoiden tietoteknistyminen on voi- 2152: alan omien tiedostojen myös muiden alaan 2153: makkaasti käynnistymässä. Opetusministeriön 2154: liittyvien tiedostojen kehittämisessä. Tähän teh- 2155: asettama työryhmä (1985 117) selvitti runsas vuosi 2156: tävään tarvitaan museoalalla erikoistuneita henki- 2157: sitten tietotekniikan käyttömahdollisuudet mu- 2158: löitä, jotka huolehtivat ohjelma- ja laiteseuran- 2159: seotyössä ja teki esityksensä sen käyttöönoton 2160: nasta sekä testauksesta, museokohtaisesta konsul- 2161: vaatimista toimista. Uusiin tiedonhallintajärjes- 2162: toinnista, museohenkilökunnalle annettavan 2163: telmiin siirryttäessä pidettiin ensiarvoisen tärke- 2164: koulutuksen suunnittelusta sekä kansainvälisellä 2165: änä valtakunnallisesti yhteneväisen käytännön ai- 2166: kentällä tapahtuvan kehityksen seurannasta. Asia 2167: kaansaamista. Näin voitaisiin taata mahdollisuus 2168: on erittäin kiireellinen maassamme juuri nyt, 2169: tulevaisuudessa kansallisten kulttuuriperintöä 2170: kun museot ovat suorittamassa laite- ja ohjelma- 2171: koskevien rekisterien luomiselle. Tätä valmistele- 2172: hankintoja, ja kun keskusmuseot valmistelevat 2173: maan opetusministeriön tietotekniikkatyöryhmä 2174: omia sisäisiä tietotekniikkasuunnitelmiaan. Nyt 2175: esitti mietinnössään erityisen projektiorganisaa- 2176: tehtävällä atk:n suunnittelu- ja seurantatyöllä 2177: tion perustamista. Tähän valtion taloudellinen 2178: voidaan eliminoida turhia virheinvestointeja, mi- 2179: tilanne ei kuitenkaan ole tarjonnut mahdolli- 2180: kä tuottaa koko museokentän kannalta sekä ta- 2181: suuksia. 2182: loudellisen että työekonomisen hyödyn. Lisäksi 2183: Museoiden keskusjärjestö Suomen museoliitto 2184: sillä voidaan varmistaa, että museoissa suoritetta- 2185: on muiden tehtäviensä ohella pyrkinyt seuraa- 2186: va tiedostojen luominen tapahtuu yhtenäisesti, 2187: maan ja koordinoimaan tietotekniikan kehitystä 2188: mikä tulevaisuudessa takaa kansallisten rekiste- 2189: museokentällä, neuvottelemaan laite- ja ohjelma- 2190: rien luomisen mahdollisuuden. 2191: valmistajien kanssa museokäyttöön soveltuvien 2192: 848 1986 vp. - RA n:o 772 2193: 2194: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 29.88.54 500 000 markan måärärahan 2195: Suomen museoliitolle museoiden tieto- 2196: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden teknzikan suunnittelu- ja seurantaprojek- 2197: 1987 tulo- ja menoarvioon momentille tin käynnistämiseen ja hoitamiseen. 2198: 2199: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 2200: 2201: Markus Aaltonen Ensio Laine Mauri Miettinen 2202: Saara-Maria Paakkinen Mauri Pekkarinen Mikko Elo 2203: Jouko Tuovinen Mats Nyby Kari Urpilainen 2204: 1986 vp. 849 2205: 2206: Raha-asia-aloite n:o 773 2207: 2208: 2209: 2210: 2211: Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alueteatterei- 2212: den valtionapuun 2213: 2214: 2215: Eduskunnalle 2216: 2217: Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle tava henkilöstö, jo pelkästään Seinäjoen Kaupun- 2218: 1987 on varattu 21 milj. mk alueteattereiden ginteatteri tarvitsisi nykyiseen 1,17 milj. markan 2219: valtionapuun. Lisäystä edelliseen vuoteen on 1 määrärahaan 1 milj. markan korotuksen. 2220: milj. mk eli 5 %. Alueteatterimäärärahaan tarvittaisiin ainakin 1 2221: Lisäystä jakamassa on 8 vakinaistettua alueteat- milj. markan lisäys. 2222: teria. Näistä teattereista Seinäjoen Kaupungin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2223: teatterin kohdalla tapahtuu olennaineo toimin- nioittaen, 2224: nan laajeneminen sen siirtyessä uuteen Alvar 2225: Aallon suunnittelemaan teatteritaloon elokuussa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2226: 1987. Uuden talon toimintojen edellyttämä hen- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 2227: kilökuntamäärän lisäys on 30 työntekijää, ja jotta 29.90.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 2228: suunnitelmat voitaisiin toteuttaa ja saada tarvit- alueteattereiden valtionapuun. 2229: 2230: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 2231: 2232: Markus Aaltonen Mats Nyby 2233: Jukka Vihriälä Kari Urpilainen 2234: 2235: 2236: 2237: 2238: 6 260148U 2239: 850 1986 vp. 2240: 2241: Raha-asia-aloite n:o 774 2242: 2243: 2244: 2245: 2246: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Siirtolapuutar- 2247: haliiton toiminnan tukemiseen 2248: 2249: 2250: Eduskunnalle 2251: 2252: Suomen Siirtolapuutarhaliitto on yli viisikym- Siirtolapuutarhaviljely on runsaasti lisäänty- 2253: mentä vuotta jatkuneen toimintansa aikana toi- mässä, siitä antavat selviä viitteitä eri puolilla 2254: minut siirtolapuutarhatoimintaa harrastavien vil- Suomea ko. käyttöön tapahtuvat maavaraukset. 2255: jelijöiden ja yhdistysten yhdyssiteenä. Liiton toi- Lisääntyvä toiminta vaatii myöskin lisääntyvää 2256: mintaperiaatteisiin kuuluu edistää ja kehittää ohjaus- ja valistustyötä, jotta olemassa olevat sekä 2257: terveitä vapaa-ajan harrastuksia ja elämäntapoja uudet alueet tulisivat oikein hoidetuiksi. Uusien 2258: jäsenistönsä parissa. Toimintamuotoina on valis- alueiden suunnitteluvaiheessa joutuvat liiton 2259: tustilaisuuksien ja kurssien järjestäminen sekä edustajat käymään neuvotteluja kuntien viran- 2260: opetus- ja neuvontatyö. Valtakunnallisena liitto- omaisten kanssa. Mahdollisuus edes osapäivätoi- 2261: na toiminta on maan kattava. Niinpä jo pelkäs- misen neuvojan palkkaamiseen olisi suureksi 2262: tään matkakustannukset ovat huomattava meno- avuksi tässä työssä. Jo vuosia on ollut tavoitteena 2263: erä vuosittain. valmistaa yhtenäinen neuvontaohjeisto, joka aut- 2264: Liiton toimesta julkaistaan kuusi kertaa vuo- taisi kuntien viranomaisia suunnittelutyössä. Va- 2265: dessa ilmestyvää Siirtolapuutarha-nimistä lehteä, rojen puuttumisen takia on suunnitelmista kui- 2266: jossa alan asiantuntijat kirjoituksillaan antavat tenkin jouduttu luopumaan. 2267: ohjeita ja neuvoja pienpuutarhojen hoidossa. 2268: Liiton toimintaa tuettiin aikaisempina vuosina Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 2269: valtion toimesta, kuten tapahtuu muissakin Eu- nioittaen, 2270: roopan maissa. Vuoden 1967 jälkeen, jolloin 2271: valtion tuki lopetettiin, on liiton toimintaa hoi- 2272: dettu pelkästään palkattomana harrastetyönä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2273: Jälleen viime vuonna eduskunta varasi kuluvan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 2274: vuoden tulo- ja menoarvioon 150 000 markan 30.30.47 200 000 markan määrärahan 2275: määrärahan Siirtolapuutarhaliiton toiminnan tu- Suomen Siirtolapuutarhaliiton toiminnan 2276: kemiseen. tukemiseen. 2277: 2278: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 2279: 2280: Markus Aaltonen Pentti Lahti-Nuuttila 2281: Jouko Tuovinen Mats Nyby 2282: Kari Urpilainen 2283: 1986 vp. 851 2284: 2285: Raha-asia-aloite n:o 775 2286: 2287: 2288: 2289: 2290: Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Seinäjoen- 2291: Vaasan tien sisääntuloväylän rakentamiseen Seinäjoella 2292: 2293: 2294: Eduskunnalle 2295: 2296: Seinäjoen-Vaasan tien Vaasan suunnan si- Näin ollen liikenteen turvallisuuden lisäämi- 2297: sääntulon rakentaminen välillä Impivaara-Nie- seksi olisi kantatien n:o 64 Seinäjoen Vaasan 2298: mistö-Seinäjoki on TVL:n Vaasan piirin suunni- suunnan sisääntulon rakentamista huomattavasti 2299: telmissa jo valmiina ja on esitetty piirin inves- aiennettava ja aloitettava sen rakentaminen jo v. 2300: tointiohjelmassa 1980-luvulla toteutettavaksi. 1987. Tieosuuden kokonaiskustannusarvio on n. 2301: Tieosuus on osa kantatietä n:o 64, joka kulkee 19 milj. mk. 2302: Seinäjoen kaupungin läpi asemakaavoitetun alu- 2303: een koko pituudelta ja Seinäjoen pohjoispuolella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2304: tällä hetkellä läpi Heikkilänkylän taajaman. Ase- nioittaen, 2305: makaavoitetun alueen osuus on lähes koko pituu- 2306: deltaan rakennettu turvallisuusnormien mukai- 2307: sesti. Heikkilänkylän kohdalla vilkastunut ja yhä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2308: vilkastuva liikenne on aiheuttanut liikenneturmia 1987 tulo- ja menoarvioon momentiile 2309: ja useita vaaratilanteita. Lisäksi kantatie ylittää 31. 24. 77 lisäyksenä 19 000 000 markkaa 2310: Seinäjoen-Vaasan radan tasoristeyksenä ja tämä- Seinäjoen- Vaasan tien sisääntulon ra- 2311: kin lisää vaaratilanteita. kentamiseen Seinäjoeiia. 2312: 2313: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 2314: 2315: Markus Aaltonen Juho Koivisto 2316: Mats Nyby Jukka Vihriälä 2317: Kari Urpilainen 2318: 852 1986 vp. 2319: 2320: Raha-asia-aloite n:o 776 2321: 2322: 2323: 2324: 2325: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 67 linjauk- 2326: sen siirtämiseen Seinäjoella 2327: 2328: 2329: Eduskunnalle 2330: 2331: Seinäjoen kaupunki on TVL:n Vaasan piirin olisi tarpeen rauhoittaa nykyinen Suupohjantie 2332: kanssa laadituttanut yleissuunnitelman kantatien kaupungin sisäiseksi väyläksi ja siirtää kantatie 2333: n:o 67 eli Suupohjantien linjauksen siirtämisestä radan varteen paikalle, joka jo luonnonolojenkin 2334: Seinäjoen kaupunkialueella keskustan ja Alaky- vuoksi (tulva-alue) tulee olemaan kaupungin sii- 2335: län välillä nykyiseltä paikaltaan Suupohjan radan hen suuntaan laajentumisen raja. 2336: varteen. Kantatien sisääntulon siirto tällä tavalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2337: olisi tulevan kaupunkikehityksen kannalta erit- nioittaen, 2338: täin keskeinen toimenpide. Nykyisen Suupohjan- 2339: tien ja radan välinen alue tullaan kaavoittamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2340: pääasiallisesti teollisuuden ja liiketoiminnan tar- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 2341: peisiin, mikä enenevästi tuo nykyiselle Suupoh- 31.24. 77 7 000 000 markkaa kantatien 2342: jantielle kaupungin sisäistä liikennettä. Liiken- n:o 67 linjauksen siirtämiseen Seinäjoen 2343: teellisen välityskyvyn ja turvallisuuden kannalta kaupungin alueella. 2344: 2345: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 2346: 2347: Markus Aaltonen Mats Nyby 2348: Jukka Vihriälä Kari Urpilainen 2349: 1986 vp. 853 2350: 2351: Raha-asia-aloite n:o 777 2352: 2353: 2354: 2355: 2356: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kitinojan-Liipantönkän 2357: tien parantamiseen 2358: 2359: 2360: Eduskunnalle 2361: 2362: Maantie n:o 7033 kulkee Halkosaaresta kanta- Iässä toimii myös kymmenisen henkilöä työllistä- 2363: tieltä n:o 64 Kirinojan ja Hanhikosken kautta vä huonekalualan yritys. Tiellä on myös läpikul- 2364: Liipantönkälle. Tie on pituudeltaan 18 km. Ky- kuliikennettä. Kunnollisen tieyhteyden saaminen 2365: seinen maantie peruskorjattiin vuosina 1978- on kylän toimintojen ja palvelujen kannalta vält- 2366: 1979 Kirinojan ja Halkosaaren väliseltä 8 kilo- tämätöntä. 2367: metrin osuudelta. Peruskorjaus on toisen puolen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 2368: osalta suorittamatta. Peruskorjaamattoman tie- 2369: osuuden kuntoon saattaminen on erityisen tär- 2370: keätä Hanhikosken turkistaloutta harjoittavalle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2371: maatalousvaltaiselle kylälle, jossa on noin 400 1987 tulo- ja menoarvioon momentt!le 2372: asukasta. Tietä käyttää päivittäin neljä 31.24.77 4 200 000 markkaa Kitin- 2373: edestakaista linja-autovuoroa. Hanhikosken ky- ojan-Liipantönkän tien parantamiseen. 2374: 2375: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 2376: 2377: Markus Aaltonen Juho Koivisto 2378: Mats Nyby Jukka Vihriälä 2379: Kari Urpilainen 2380: 854 1986 vp. 2381: 2382: Raha-asia-aloite n:o 778 2383: 2384: 2385: 2386: 2387: Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta paikallisleh- 2388: tien kuljetusmaksujen alentamiseen 2389: 2390: 2391: Eduskunnalle 2392: 2393: Lehdistön yleinen kuljetustuki on tarkoitettu Viestintäpoliittinen komitea esitti v. 1973, että 2394: keventämään kotimaisten sanoma- ja aikakaus- 1-2-päiväisten paikallislehtien postitaksa olisi 2395: lehtien postimaksuja. Ensi vuoden tulo- ja meno- samastettava useampipäiväisten lehtien postitak- 2396: arvioesityksessä on tähän tarkoitukseen esitetty san kanssa. Parlamentaarinen lehdistökomitea 2397: posti- ja telelaitokselle 330 700 000 mk. esitti v. 1968, että 1-2-päiväisten paikallisleh- 2398: Sanomalehdet ovat postitaksan osalta kuiten- tien postitaksa vaiheittain samastenaisiin sano- 2399: kin eriarvoisessa asemassa riippuen ilmestymis- malehtien postitaksan kanssa. 2400: kertojen määrästä. Kerran ja kahdesti viikossa Epäkohdan poistaminen kertakorjauksena 2401: ilmestyvien paikallislehtien numerokappalekoh- edellyttäisi postimaksulautakunnan mukaan 2402: tainen postimaksu on noin kaksinkertainen ver- 9 140 000 markan lisäystä posti- ja telelaitokselle 2403: rattuna kolmesti tai useammin ilmestyvien, sa- käytettäväksi postitse kuljetettavien lehtien kulje- 2404: manpainoisten lehtien numerokappaleen posti- tusmaksujen alentamiseen. 2405: maksuun. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2406: Parlamentaarinen lehdistökomitea on toden- nioittaen, 2407: nut postimaksujen reaalikehityksen v. 1973-85 2408: seuraavaksi: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2409: Vuosi Sanomalehdet Paikallislehdet 1987 tulo- ja menorvioon momentille 2410: 1043 1709 31.55.42 lisäyksenä 10 000 000 markkaa, 2411: 1973 2412: 1980 4713 2413: jolla 1-2-päiväisten paikallislehtien pos- 2414: 1783 2415: 1985 2052 titaksa voitaisiin alentaa samaksi useam- 2416: 5371 2417: pipäiväzsten sanomalehtien postitaksan 2418: Vuoden 1952 indeksi = 1000. kanssa. 2419: 2420: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 2421: 2422: Markus Aaltonen Mats Nyby Jukka Vihriälä 2423: Niilo Koskenniemi Georg C. Ehrnrooth J. Juhani Kortesalmi 2424: Mikko Vainio Ulla Puolanne 2425: 1986 vp. 855 2426: 2427: Raha-asia-aloite n:o 779 2428: 2429: 2430: 2431: 2432: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Transpoint-kuljetusjärjes- 2433: telmän kehittämiseen 2434: 2435: 2436: Eduskunnalle 2437: 2438: Vuodesta 1982 lähtien on tulo- ja menoarvios- Kun edellä matntttua Transpoint-kuljetusjär- 2439: sa asetettu Valtionrautateille tavoitteeksi paran- jestelmää kehitetään, tulee sen myötä ottaa huo- 2440: taa liikekirjanpidollista tulosta 500 miljoonalla mioon myös ne mahdollisuudet, jotka se tuo 2441: markalla vuoteen 1991 mennessä. uusien työpaikkojen suhteen. 2442: Tämän seurauksena on Valtionrautateiden mo- 2443: Tämä edellyttää, että valtion tulo- ja menoar- 2444: mentille 31.90 kirjattuihin yleisperusteluihin to- 2445: viossa varataan riittävä määräraha momentille 2446: dettu yksityiskohtaisia ohjeita Valtionrautateiden 2447: 31.90. 70 tarpeellisen autokaluston hankkimiseksi 2448: tuloksen parantamiseksi. Eräs näistä toimenpide- 2449: Valtionrauta teille. 2450: ehdotuksista on liittynyt kappaletavarajärjestel- 2451: män uudistamiseen. Mikäli riittäviä määrärahoja kalustohankintoja 2452: Parhaillaan on Valtionrautateiden toimesta ke- varten ei valtiovallan toimesta osoiteta, Valtion- 2453: hitetty kappaletavarajärjestelmästä ns. Trans- rautateiden työt yksityistyvät ja saaduista tuotois- 2454: point-kuljetusjärjestelmä ja tämä järjestelmä on ta suuri osa joudutaan maksamaan ulkopuolisille 2455: kääntänyt kyseisen liikennemuodon uuteen nou- yrityksille, jolloin toiminnan tehostamisesta ai- 2456: suun. heutuva taloudellinen hyöty suuntautuu aliura- 2457: Nykyisen kehityssuunnan mukaan aiheuttaa kaitsijoille rautateiden toiminnan kääntyessä ai- 2458: ongelman ulkopuolisen työvoiman ja yksityisen kaisempaa tappiollisemmaksi. 2459: autokaluston laajentuva käyttö Valtionrautateillä. 2460: Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2461: Kuitenkin maan hallitus ja eduskunta ovat il- 2462: moittaneet asettavansa työllisyyden hoidon erääk- 2463: si keskeiseksi tavoitteekseen. Työllistämisvelvoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2464: teen hoitamiseen on kuitenkin pyritty lähinnä 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 2465: yksityisen sektorin puitteissa huomioimatta valti- 31.90. 70 40 000 000 markkaa käytettä- 2466: onhallinnon omia työllistämismahdollisuuksia ja väksi Transpoint-kuljetusjärjestelmän 2467: tarpeita. edelleen kehittämiseksi. 2468: 2469: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 2470: 2471: Markus Aaltonen Pertti Hietala Jussi Ranta 2472: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen Mats Nyby 2473: 856 1986 vp. 2474: 2475: Raha-asia-aloite n:o 780 2476: 2477: 2478: 2479: 2480: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ohjattuun syöpäpotilai- 2481: den lomatoimintaan 2482: 2483: 2484: Eduskunnalle 2485: 2486: Maassamme toimii 11 eri läänien syöpäyhdis- roista, aiheuttaa lomatoimintaan osallistuminen 2487: tystä. Nämä syöpäyhdistykset ovat järjestäneet syöpäpotilaalle itselleen edelleen huomattavia 2488: syöpäpotilaille kuntoutus- ja lomaviikkoja osit- kustannuksia. Valtion tulo- ja menoarvioon on 2489: tain Kansaneläkelaitoksen kuntoutusvaroilla ja vuodesta 1981 lähtien otettu määräraha syöpäpo- 2490: osittain itse keräämillään varoilla. Lomatoimintaa tilaiden lomatoiminnan järjestämistä varten. Vii- 2491: on järjestetty ensisijaisesti syöpäjärjestöjen omassa me vuonna määräraha oli 300 000 mk. Näiden 2492: kuntoloma- ja kurssikeskuksessa Kyyrönkaidassa määrärahojen turvin on voitu järjestää n. 2 400 2493: Ristiinan kunnassa. Kysymyksessä on ollut sekä syöpäpotilaalle ohjelmoitu loma- ja virkistysviik- 2494: fyysinen että psyykkinen kuntoutus. ko. 2495: Vuosittain Suomessa todetaan n. 16 000 uutta Edellä selostetun perusteella ehdotamme, 2496: syöpätapausta. Elossa olevien syöpää sairastanei- 2497: den määrä kasvaa ja on nyt n. 80 000. Osa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2498: potilaista on täysin parantunut, osa osittain inva- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 2499: lidisoitunut ja osa täysin työkyvyttömiä. Vaikka 33.57.51 400 000 markan måärärahan 2500: syöpäpotilaiden kurssi- ja lomatoimintaa on tuet- käytettäväksi ohjattuun syöpäpotzlaiden 2501: tu Kansaneläkelaitoksen ja syöpäjärjestöjen va- lomatoimintaan. 2502: 2503: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 2504: 2505: Markus Aaltonen Kari Urpilainen Reijo Lindroos 2506: Jussi Ranta Juho Koivisto Elsi Hetemäki-Olander 2507: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen Mats Nyby 2508: Jukka Vihriälä 2509: 1986 vp. 857 2510: 2511: Raha-asia-aloite n:o 781 2512: 2513: 2514: 2515: 2516: Aho: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen ylimääräisiin lisiin 2517: lainojen korkotuen pidentämiseksi 2518: 2519: 2520: Eduskunnalle 2521: 2522: Opiskelunsa vastikään paattaneet nuoret jou- opintovelkataakan kantajien osuus opintonsa 2523: tuvat usein taloudellisesti vaikeaan asemaan. Per- päättäneistä kaksinkertaistui viime vuoden aika- 2524: heen perustaminen ja oman asunnon hankinta na. 2525: nostavat elämisen kustannukset korkeiksi. Opin- Taloudellisia helpotuksia tulisi saada erityisesti 2526: tolainojen takaisinmaksu alkaa ja samanaikaisesti opintolainojen takaisinmaksun alkuun. Päätös 2527: lainojen korkotuki lakkaa. lainojen takaisinmaksun alkamisajan siirtämisestä 2528: Vastavalmistuneet eivät enää siirry vaikeuksitta puolella vuodella eteenpäin - kahteen vuoteen 2529: työelämään. Alkutyöttömyys ja koulutusta vas- valmistumisesta - oli askel tähän suuntaan. 2530: taamattomat tehtävät ovat tavallisia myös pitkään Samalla olisi kuitenkin pitänyt pidentää vastaa- 2531: opiskelleiden kohdalla. Vaikka työhönsijoittumi- vasti myös korkotuen maksuaikaa. 2532: nen sujuisi ongelmittakin, ensimmäisten vuosien 2533: ansiotaso jää palkkajärjestelmästä johtuen alhai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 2534: seksi. Kuitenkin elämisen kustannukset ovat juu- vasti, 2535: ri tuossa elämänvaiheessa kaikkein korkeimmat. 2536: Vaikka opintolainojen korkokantaa on lasket- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2537: tu, korkorasitus lisääntyy keskimääräisten laina- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 2538: määrien kasvun takia. Erityisen hankalassa tilan- 29.39.52 7 000 000 markkaa ylimääräi- 2539: teessa ovat ne opiskelijat, joiden velkamäärä on senä lisänä opintolainojen korkotuen pi- 2540: kaikkein suurin. Tällaisten yli 60 000 markan dentämiseksi puolella vuodella. 2541: 2542: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 2543: 2544: Esko Aho 2545: 2546: 2547: 2548: 2549: 7 260148U 2550: 858 1986 vp. 2551: 2552: Raha-asia-aloite n:o 782 2553: 2554: 2555: 2556: 2557: Aho: Määrärahan osoittamisesta Maaseudun Sivistysliiton toimin- 2558: nan tukemiseen 2559: 2560: 2561: Eduskunnalle 2562: 2563: Maaseudun Sivistysliitto perustettiin vuonna tyy lukuisa joukko erillisiä tapahtumia, kampan- 2564: 1952 eri maaseutuhenkisten sivistysjärjestöjen yh- joita ja julkaisutoimintaa. Jotta teemavuoden 2565: dyssiteeksi. Liiton tehtävänä on edistää maaseu- tapahtumat voitaisiin toteuttaa suunnitellussa 2566: dun koulutus- ja kulttuuripyrintöjä sekä tarjota laajuudessa, tarvitsee liitto lisää valtion toiminta- 2567: ja kehittää omaleimaisia sivistys- ja kulttuuripal- avustusta. 2568: veluja etenkin haja-asutusalueilla, joilla palvelut Maaseudun Sivistysliiton rooliin kuuluu myös 2569: usein ovat vähäisiä. Liitto on ollut perustamises- sen jäsenjärjestöjen kulttuuriperinnön kokoami- 2570: taan saakka keskeinen vaikuttaja maakuntien ja nen, vaaliminen ja kehittäminen. Keskustan 2571: maaseudun koulutus- ja kulttuurihankkeiden Opiskelijaliitto, eräs liiton jäsenjärjestöistä, täyt- 2572: edistämisessä. Maaseudun Sivistysliiton toiminta tää ensi vuonna 50 vuotta. Tähän liittyen on 2573: on korostetusti alueellista; liitolla on aluekeskuk- yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa 2574: set yhdessätoista läänissä. käynnistetty toimenpiteet opiskelijaliiton histo- 2575: Maaseudun Sivistysliiton toiminta kansansivis- rian kirjoittamiseksi. Myös tähän projektiin tarvi- 2576: tysjärjestönä on jakaantunut kahteen pääsekto- taan valtion varoja. 2577: riin, aikuiskasvatustyöhön ja kulttuuritoimin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2578: taan. Molemmat toiminta-alueet ovat kasvussa. taen, 2579: Pääongelman liiton toiminnassa ja toiminnan 2580: laajenemisessa muodostavat niukat rahavarat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2581: Vuoden 1987 toiminnassa painottuu erityisesti 1987 tulo- ja menoarvioon momentz/le 2582: teemavuosi '' Elämänpiirissä - Maaseudun Sivis- 29.57.54 500 000 markkaa erityisavus- 2583: tysliiton miljöövuosi 1987". Teemavuoteen liit- tuksena Maaseudun Sivistys/iita/le. 2584: 2585: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 2586: 2587: Esko Aho 2588: 1986 vp. 859 2589: 2590: Raha-asia-aloite n:o 783 2591: 2592: 2593: 2594: 2595: Aho: Määrärahan osoittamisesta Hirvikosken kurssikeskuksen tOI- 2596: minnan tukemiseen Toholammilla 2597: 2598: 2599: Eduskunnalle 2600: 2601: Keski-Pohjanmaan kurssikeskussäätiö ylläpitää Hirvikosken kurssikeskus sijaitsee alueella, jos- 2602: Toholammin Hirvikaskeila nuorisokasvatusta sa kurssi- ja koulutustoimintaan soveltuvien tilo- 2603: sekä kansansivistystyötä palvelevaa kurssikeskus- jen tarjonta on vähäistä. Erityisesti keskipohja- 2604: ta. Säätiön oman kurssi- ja koulutustoiminnan laisten järjestöjen ja yhdistysten kannalta kurssi- 2605: ohella tiloja on luovutettu valtakunnallisten, keskuksen tarjoamat palvelut ovat elintärkeitä. 2606: maakunnallisten ja paikallisten järjestöjen käyt- Niukat taloudelliset voimavarat ovat vaikeutta- 2607: töön. Hirvikosken kurssikeskuksessa vuoden 1985 neet kurssikeskuksen palvelujen kehittämistä. 2608: aikana järjestettyihin tapahtumiin kirjattiin yh- Laajennusinvestoinnista aiheutuneiden velkojen 2609: teensä noin 5 000 osallistujaa. hoito sekä suunnitellut peruskorjaustoimenpiteet 2610: Itse kurssikeskus on alun pitäen rakennettu edellyttävät nykyistä suuremman taloudellisen 2611: kansakouluksi vuonna 1953. Tilat kunnostettiin tuen saamista kurssikeskuksen kehittämistyöhön. 2612: vuonna 1969 kurssitoiminnan käyttöön ja niitä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2613: laajennettiin vuonna 1980 käyttöönotetuilla ma- taen, 2614: joitustiloilla. Kokoontumis- ja koulutustilojen 2615: ohella kurssikeskuksessa on 20 majoitushuonetta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2616: ja niissä vuodepaikkoja runsaat 50. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 2617: Säätiön hallinnosta vastaavat Keski-Pohjan- 29.91.53 250 000 markkaa Toholammil- 2618: maan Nuorisoseura, Toholammin kunta sekä la sijaitsevan Hirvikosken kurssikeskuksen 2619: Kalevan Nuorten Keski-Pohjanmaan piiri. toiminnan tukemiseen. 2620: 2621: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 2622: 2623: Esko Aho 2624: 860 1986 vp. 2625: 2626: Raha-asia-aloite n:o 784 2627: 2628: 2629: 2630: 2631: Aho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Siirtolaisinstituutin 2632: toiminnan tukemiseen 2633: 2634: 2635: Eduskunnalle 2636: 2637: Siirtolaisinstituutti on maassamme ainoa siir- Vuoden 1987 valtion tulo- ja menoarvioesityk- 2638: tolaisuuteen ja massamuuttoon keskittyvä laitos. sessä on Siirtolaisinstituutin toiminnan tukemi- 2639: Sen toimintamuotoja ovat siirtolaistutkimuksen seen ehdotettu 830 000 mk. Siten budjetin kaut- 2640: edellytysten parantaminen, siirtolaistutkimuksen ta tuleva tuki instituutin toimintaan säilyisi tä- 2641: toteuttaminen ja seuranta, tutkimustulosten tun- mänvuotisella tasolla. 2642: netuksi tekeminen sekä niihin liittyvä kansainvä- 2643: linen yhteistoiminta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2644: Siirtolaisinstituutin tieteellisesti vaativa tehtävä nioittaen, 2645: sekä laaja toimintakenttä edellyttäisivät sen ta- 2646: loudellisten toimintaedellytysten parantamista. 2647: Nykyiset neljä vakinaista toimihenkilöä eivät riitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2648: takaamaan laitoksen pysymistä kansainvälisen ke- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 2649: hityksen mukana. Erityisesti henkilövajausta on 29. 98. 65 lisäyksenä 200 000 markkaa 2650: tällä hetkellä dokumentointi- ja informaatiopal- Szirtolaisinstituutin toiminnan tukemi- 2651: veluissa sekä tutkijaresursseissa. seen. 2652: 2653: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 2654: 2655: Esko Aho Boris Renlund 2656: Ensio Laine Ilkka Kanerva 2657: Jukka Mikkola 2658: 1986 vp. 861 2659: 2660: Raha-asia-aloite n:o 785 2661: 2662: 2663: 2664: 2665: Aho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan- 2666: puolustajat ry:n valtionapuun 2667: 2668: 2669: Eduskunnalle 2670: 2671: Kuluvan Yhdistyneiden Kansakuntien julista- tionapua hallituksen esittämästä summasta. Tä- 2672: man kansainvälisen rauhan vuoden aikana on eri hän päästäisiin siten, että hallituksen esityksessä 2673: yhteyksissä korostettu rauhantyön suurta merki- huomioitaisiin riittävän määrärahan esittäminen 2674: tystä. Erityisesti on kiinnitetty huomiota kansa- Suomen Rauhanpuolustajat r.y:n yhteiskunnalli- 2675: laisten omatoimisen rauhantoiminnan tärkey- sesti varsin tärkeän toiminnan tukemiseen. 2676: teen. Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityk- 2677: Suomen Rauhanpuolustajat r.y., joka on yh- sessä esitetään Suomen Rauhanpuolustajat r.y:n 2678: teiskunnalliselta pohjaltaan laajin ja jäsenmääräl- toiminnan tukemiseen kuitenkin vain 1 200 000 2679: tään suurin maamme rauhanjärjestöistä, anoi markkaa, joka on sama kuin minkä eduskunta 2680: opetusministeriöltä vuoden 1987 toimintansa tu- osoitti sille vuoden 1986 toimintaan. 2681: kemiseen 1 770 000 markkaa. Mikäli esitystä ei eduskuntakäsittelyn aikana 2682: Järjestö perusteli anomustaan välttämättömyy- nostettaisi, merkitsisi se Suomen Rauhanpuolus- 2683: dellä saada ratkaistua sen toimintaa jo pitkään tajat r. y: n valtionavun reaalista laskemista ja 2684: vakavasti haitanneet taloudelliset vaikeudet. En- yleisemminkin niin järjestön kuin koko rauhan- 2685: nen kaikkea tavoitteena on vahvistaa rauhanliik- liikkeen toiminnan supistumista. Tämä olisi sel- 2686: keen valtakunnallista luonnetta parantamalla vässä ristiriidassa YK:n kansainvälisen rauhan 2687: piiri- ja paikallistason rauhantyön toimintaedelly- vuoden tavoitteiden kanssa. 2688: tyksiä. Lisäksi järjestön merkittävä toiminta idän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2689: ja lännen rauhanliikkeiden yhteistyön rakentaja- nioittaen, 2690: na merkitsee kasvavia kansainvälisen toiminnan 2691: kustannuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2692: Suomen Rauhanpuolustajat r.y. on myös pitä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 2693: nyt erittäin tavoiteltavana sitä, että päästäisiin irti 29.99.50 lisäyksenä 570 000 markkaa 2694: jo vuosikausia jatkuneesta menettelystä, että Suomen Rauhanpuolustajat ry:n valtion- 2695: eduskunta on joutunut nostamaan järjestön vai- apuun. 2696: 2697: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 2698: 2699: Esko Aho Marjatta Stenius-Kaukonen Liisa Kulhia 2700: Pentti Skön Irma Rosnell Anna-Liisa Piipari 2701: Sirpa Pietikäinen Pirkko Turpeinen Pentti Lahti-Nuuttila 2702: Ulla-Leena Alppi Tuula Paavilainen Sten Söderström 2703: Ensio Laine 2704: 862 1986 vp. 2705: 2706: Raha-asia-aloite n:o 786 2707: 2708: 2709: 2710: 2711: Aho: Määrärahan osoittamisesta maatalouskeskuksille turkiseläinta- 2712: louden neuvonnan laajentamiseen 2713: 2714: 2715: Eduskunnalle 2716: 2717: Turkistarhauksella on Suomelle huomattava On tärkeää, että myös valtiovalta on osaltaan 2718: kansantaloudellinen merkitys. Myyntikaudella huolehtimassa suomalaisen turkistarhauksen ke- 2719: 1984/85 myytyjen tarhaturkisten myynnistä ker- hittämisestä. Yksi kiireellisimmistä tehtävistä oli- 2720: tyi maallemme vientituloja noin 1,8 miljardia si elinkeinon neuvontatyön tehokas järjestämi- 2721: markkaa. Joka 50:s vientimarkka oli lähtöisin nen. Se edellyttäisi sitä, että maatalouskeskusten 2722: turkistarhauksesta. yhteyteen luotaisiin toimiva turkistarhauksen 2723: neuvontajärjestelmä. 2724: Turkistarhaus työllistää tällä hetkellä noin 2725: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2726: 13 000 henkeä. Valtaosa työpaikoista on sijoittu- 2727: taen, 2728: nut kehitysalueille ja erityisesti maaseudulle, jos- 2729: sa vaihtoehtoisia työllistämismahdollisuuksia on 2730: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2731: niukasti. 2732: 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 2733: Myös turkistarhauksen välilliset työllisyysvaiku- 30.30.44 lisäyksenä 500 000 markkaa 2734: tukset ovat huomattavat. On arvioitu, että rehun käytettäväksi valtionapuna maatalous- 2735: tuotannossa, kuljetuksissa, kaupassa sekä konei- keskukstlle turkiselåi"ntalouden neuvon- 2736: den ja laitteiden valmistuksessa tarvitaan vuosit- nan laajentamisesta aiheutuviin palkkaus- 2737: tain lähes 10 000 ihmisen työpanos. ja käyttömenoihin. 2738: 2739: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 2740: 2741: Esko Aho 2742: 1986 vp. 863 2743: 2744: Raha-asia-aloite n:o 787 2745: 2746: 2747: 2748: 2749: Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan palkkaami- 2750: seen Kannuksen turkistalouden tutkimusasemalle 2751: 2752: 2753: Eduskunnalle 2754: 2755: Maatalouden tutkimuskeskuksen alainen Kan- mahdollista parantaa tarhaturkisten laatua, ke- 2756: nuksen turkistalouden tutkimusasema valmistui hittää menetelmiä ympäristöhaittojen vähentä- 2757: vuoden 1983 alussa. Aseman suunnitteluun, ra- miseksi sekä muutoin vahvistaa suomalaisen tur- 2758: kentamiseen ja kalustamiseen käytettiin valtion kistuotannon kansainvälistä kilpailukykyä. 2759: varoja yhteensä noin 7,3 miljoonaa markkaa. Valtion kannalta ei voida pitää järkevänä sitä, 2760: Kannuksen tutkimusaseman tiloja ei ole kui- että tutkimusaseman rakentamiseen käytetyt voi- 2761: tenkaan voitu käyttää tehokkaasti hyväksi tutki- mavarat pidetään jatkuvasti vajaatehoisessa käy- 2762: joiden ja muun henkilökunnan puutteen takia. tössä henkilöstön puutteen takia. 2763: Asemalle suunnitellusta henkilökuntamäärästä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2764: on tähän mennessä voitu toteuttaa vasta kolman- nioittaen, 2765: nes. Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä 2766: tutkimusasemalle esitetään kuitenkin perustetta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2767: vaksi vain yksi uusi virka. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 2768: Turkistarhauksen taloudelliset vaikeudet edel- 30. 70.01 lisäyksenä 500 000 markkaa li- 2769: lyttäisivät juuri nyt voimakasta panostusta perus- sähenktlökunnan palkkaamiseksi Kan- 2770: tutkimukseen. Sen tuottaman tiedon avulla on nuksen turkistalouden tutkimusasemalle. 2771: 2772: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 2773: 2774: Esko Aho Heimo Linna 2775: 864 1986 vp. 2776: 2777: Raha-asia-aloite n:o 788 2778: 2779: 2780: 2781: 2782: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta partioveneiden hankkimi- 2783: seksi merivartiostoille 2784: 2785: 2786: Eduskunnalle 2787: 2788: Merivartiostojen venekalustoon kuuluu partio- vanhat veneet eivät vastaa nykyajan vaatimuksia 2789: vene, joka on merivartioaseman eniten käyttämä nopeuden eivätkä työturvallisuuden suhteen. 2790: alus ja tarpeellinen jokaisella asemalla. Tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2791: hetkellä neljä merivartioasemaa on ilman partio- nioittaen, 2792: venettä. Veneet on jouduttu poistamaan käytöstä 2793: niiden huonokuntoisuuden vuoksi. Kuudella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2794: merivartioasemalla on vielä käytössä varsin huo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 2795: nokuntoisia, jo 1960-luvulla rakennettuja partio- 26.90. 70 lisäyksenä 18 000 000 markkaa 2796: veneitä, jotka pitäisi poistaa välittömästi. Nämä 10 partioveneen hankkimiseksi rajavartio- 2797: laitoksen merivartiostoille. 2798: 2799: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 2800: 2801: Risto Ahonen Jukka Mikkola 2802: Timo Roos Aarno von Bell 2803: Jorma Rantanen 2804: 1986 vp. 865 2805: 2806: Raha-asia-aloite n:o 789 2807: 2808: 2809: 2810: 2811: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenneopiston rakentami- 2812: seksi Uuteenkaupunkiin 2813: 2814: 2815: Eduskunnalle 2816: 2817: Liikenneministeriö asetti 16.12.1985 työryh- löä ja opiskeluvuorokausia kertyisi vuotta kohti 2818: män, jonka tehtävänä oli: yli 25 000. 2819: 1. Selvittää liikenneopettajien ja muiden tielii- Työryhmän mukaan liikenneopiston SIJainti- 2820: kennealan kouluttajien koulutukseen tarkoitetun paikalle on asetettava verrattain suuret vaatimuk- 2821: liikenneopiston petustamistarve. set ympäristön liikenneolosuhteiden, harjoittelu- 2822: 2. Tehdä tarveselvityksen pohjalta ehdotus ja demonstraatiomahdollisuuksien, muihin oppi- 2823: laitoksiin ja asiantuntijoihin yhteydenpitomah- 2824: liikenneopiston perustamisen edellyttämistä sel- 2825: dollisuuksien sekä toiminnan aloittamismahdolli- 2826: vityksistä ja jatkotoimenpiteistä. 2827: suuksien (mm. opetus- ja tutkimustilojen saata- 2828: Liikennealan opettajien, kouluttajien ja viran- vuus) suhteen. Koulutettavilla tulisi olla hyvät 2829: omaisten koulutusta on jo pitkään arvosteltu yhteydet opistoon eri puolilta Suomea ja ajo-ope- 2830: hajanaisuudesta ja puutteellisuudesta. Tästä kou- tuksessa tulisi olla mahdollisuus sekä taajama- 2831: lutuksesta huolehtii useampi eri organisaatio, että maantieajon opetukseen ja harjoitteluun 2832: minkä vuoksi kokonaissuunnittelu on kärsinyt. harjoitusradalla. 2833: Liikenneopettajien nykyinen koulutus on haja- Sijoituspaikkakuntana Uusikaupunki vastaa 2834: naista ja vakituisten opettajien puuttumisen täysin liikenneministeriön työryhmän sijainti- 2835: vuoksi on opetusta jouduttu hoitamaan tilapäis- paikkakunnalle asettamia vaatimuksia. Lisäksi 2836: ten tuntiopettajien voimin. Tämä on tuonut Uudessakaupungissa on maamme ainoa henkilö- 2837: epäyhtenäisyyttä kursseihin ja vaikeuttanut nii- autotehdas, Saab-Valmet. 2838: den kehittämistä. Kuljettajantutkinnon vastaan- Työryhmä toteaa tekemiensä selvitysten perus- 2839: ottajien peruskoulutus on pääosaltaan teknistä, teella, että liikenneopettajien ja tutkinnon vas- 2840: eikä heille ole järjestetty nimenomaan tutkinto- taanottajien sekä muiden liikennealan koulutta- 2841: jen vastaanottoon perehdyttävää systemaattista jien opetus ja jatkokoulutus on nykyisellään 2842: käyttäytymistieteellistä koulutusta. Muiden lii- puutteellista ja hajanaista sekä eräiden ryhmien 2843: kennealan kouluttajien koulutus on epäsäännöl- osalta kokonaan järjestämättä. Tämän vuoksi työ- 2844: listä ja hajanaista sekä osittain kokonaan järjestä- ryhmä ehdottaa, että maahamme tulee perustaa 2845: mättä. erityinen liikenneopettajien ja kuljettajantutkin- 2846: Lähitulevaisuudessa toteutettava kuljettajaope- non vastaanottajien sekä muiden liikennealan 2847: tuksen kokonaisuudistus tulee edellyttämään lii- kouluttajien koulutuksesta huolehtiva laitos, jot- 2848: kenneopettajien ja tutkinnon vastaanottajien ta liikennealan opettajien ja kouluttajien taso 2849: sekä muiden liikennealan kouluttajien ja viran- saataisiin vastaamaan muiden alojen vastaavien 2850: omaisten paitsi laajaa jatko- ja täydennyskoulu- opettajien ja kouluttajien tasoa. 2851: tusta myös peruskoulutuksen edelleen kehittä- Työryhmän mukaan liikenneopiston perus- 2852: mistä ja muuttamista. Lisäksi kuljettajaopetuksen tamispäätös on tehtävä kiireellisesti, koska lähitu- 2853: kokonaisuudistus tulee ilmeisesti myös vaikutta- levaisuudessa toteutettavaksi suunniteltu kuljet- 2854: maan liikenneopettajien vuotuisiin koulutusmää- tajanopetuksen kokonaisuudistus tulee edellyttä- 2855: riin lisäävästi. mään liikenneopettajien ja tutkinnon vastaan- 2856: Liikenneministeriön työryhmä on sitä mieltä, ottajien sekä muiden liikennealan kouluttajien 2857: että maahamme on perustettava liikennealan paitsi laajaa jatko- ja täydennyskoulutusta, myös 2858: koulutusta varten opinahjo, liikenneopisto. Opis- peruskoulutuksen edelleen kehittämistä ja muut- 2859: tossa koulutettaisiin vuosittain lähes 4 000 henki- tamista. Samalla jouduttaneen lisäämään myös 2860: 2861: 8 260148U 2862: 866 1986 vp. - RA n:o 789 2863: 2864: ll:usien liikenneopettajien vuotuisia koulutusmää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2865: nä. 1987 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 2866: markkaa valtion lzikenneopiston rakenta- 2867: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2868: miseksi Uuteenkaupunkiin. 2869: nioittaen, 2870: 2871: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 2872: 2873: Risto Ahonen Jukka Mikkola 2874: Aarno von Bell Jorma Rantanen 2875: Liisa Hilpelä 2876: 1986 vp. 867 2877: 2878: Raha-asia-aloite n:o 790 2879: 2880: 2881: 2882: 2883: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta merimieskatselmusmiesten 2884: palkkaamiseksi 2885: 2886: 2887: Eduskunnalle 2888: 2889: Sosiaalivaliokunta on kiinnittänyt huomiota katselmusmiehen aseman muuttumiseen siten, 2890: merimieskatselmusmiesten aseman mu uttumi- ettei tehtävä enää takaa pääasiallista toimeentu- 2891: seen katselmusten määrän vähetessä. Vaikka kat- loa. 2892: selmusmiehet nykyisin toimivat toimituspalkkioi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2893: den perusteella, on suurimmissa satamissa katsel- nioittaen, 2894: musten määrä sellainen, että katselmusmiehet 2895: ovat päätoimisia. Sosiaalivaliokunta on edellyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2896: nyt hallituksen kiinnittävän huomiota katselmus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentt!le 2897: miesten aseman muuttumiseen ja ryhtyvän toi- 32.1 0. 01 1 500 000 markkaa merimies- 2898: menpiteisiin virkojen perustamiseksi ainakin niis- katselmusmiesten palkkaamiseksi valtion 2899: sä tapauksissa, joissa järjestelmän muutos johtaa palvelukseen. 2900: 2901: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 2902: 2903: Risto Ahonen Jukka Mikkola Timo Roos 2904: Tarja Halonen Aarno von Bell Jorma Rantanen 2905: 868 1986 vp. 2906: 2907: Raha-asia-aloite n:o 791 2908: 2909: 2910: 2911: 2912: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi ylimääräisenä 2913: lisänä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen 2914: 2915: 2916: Eduskunnalle 2917: 2918: Aina vuodesta, jolloin momentin 33. 87.20 Kun otetaan huomioon kevään yllätykselliset 2919: (Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäi- palkkaratkaisut ym., on täysin perusteltua lähteä 2920: seminen) määräraha raittiustyölain (828 182) laki- siitä, että palkka- ja muiden työvoimakustannus- 2921: sääteisenä menona (10 §:n 1 mom.) tuli menoar- ten nousu avustusprojektien tilapäisissä, lyhyt- 2922: vioon, sen määräytymisperusteena on ollut 0,40 aikaisissa työsuhteissa vuosina 1984-1987 tulee 2923: markkaa/ asukas. Määrärahan kehitys on tämän olemaan suurempi kuin työmarkkinoilla yleensä, 2924: vuoksi pysynyt jatkuvasti samalla tasolla: eli ainakin 25 prosenttia. Loppuosa on pääosil- 2925: taan palvelusten ostoja, joiden hintataso seuraa 2926: 1984 1 938 000 markkaa palkka- ja työvoimakustannusten kehitystä. Var- 2927: 1985 1 949 000 markkaa sinaisten tavarahankintojen osuus, joiden hin- 2928: 1986 1 958 000 markkaa nannousua ei vuodelle 1987 budjetoida, on erit- 2929: täin vähäinen. 2930: Vastaavasti hakemuksien loppusumma on vuo- 2931: sittain ollut noin 2,5-3,0 milj. markkaa. Käy- Momentin 33.87.20 määrärahalla on myös 2932: tännöllisesti katsoen lähes kaikki hakemukset nuorisotyöttömyyttä lieventävä vaikutus. Lyhyt- 2933: ovat olleet ehkäisevän päihdetyön kannalta tär- aikaisiin, tilapäisiin työsuhteisiin on voitu palka- 2934: keitä ja niiden karsiminen objektiivisin perustein ta varsin kehittäviin ja mielenkiintoisiin tehtäviin 2935: on hakemusten käsittelijöille ollut äärimmäisen melko hyvän koulutuksen saaneita. Avustuspro- 2936: vaikeaa. Vuodelle 1987 hakemusten määrä on jektit omalta osaltaan antavat heille työkokemus- 2937: ennätyksellinen: yhteensä 5 752 973 markkaa. ta, joka jatkossa edesauttaa heitä sijoittumaan 2938: Joukossa on paljon merkittäviä hankkeita. Tämän työelämään. 2939: lisäksi on otettava huomioon ministeriön omat 2940: Nyt kysymyksessä oleva määräraha on ennalta 2941: suunnitelmat joukkoviestintätutkimuksen toi- 2942: ehkäisevän päihdetyön sekä koko sosiaali- ja 2943: meenpanemisesta (gallup). Jo yksin tällä perus- 2944: terveysministeriön hallinnonalan toimintapolitii- 2945: teella on havaittavissa määrärahan korotuspainei- 2946: kan kannalta erittäin tärkeä. Tarkoitus on vuon- 2947: ta. 2948: na 1987 monipuolistaa toimintaa päihdehuollon 2949: Avustettavien hankkeiden kustannustaso on hoito- ja tiedotuskokeiluihin. 2950: noussut sitten vuoden 1984. Kustannuksista yli 2951: 70 prosenttia on lyhytaikaisista työsuhteista joh- Edellisinä vuosina on momentin 33. 87.20 2952: tuvia palkka- ja työvoimakustannuksia. Toimi- avulla voitu panna alulle eräitä hyödyllisiä jouk- 2953: henkilöiden ansiotasoindeksi on näinä vuosina kotiedotuskokeiluja (runsaasti palkittu ''Isä anna 2954: kehittynyt näin: meille selvä loma/ joulu" -kampanja 1984, Rock- 2955: ooppera Toikkanen 1985 ja ''Mies 2000-projek- 2956: 1980 100,0 ti" 1986) sekä alkoholisairauksia ja raittiusliik- 2957: 1984 154,3 keen toimintaa koskevia tutkimuksia. Ilman tätä 2958: 1985 164,1 (arvio) määrärahaa ne olisivat jääneet toteutumatta. 2959: 1986/1 171,2 (arvio) 2960: 890 1986 vp. 2961: 2962: Raha-asia-aloite n:o 812 2963: 2964: 2965: 2966: 2967: Alho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taidemuseoiden 2968: toiminnan tukemiseen 2969: 2970: 2971: Eduskunnalle 2972: 2973: Aluetaidemuseotoiminta ja avustukset sekä den toimintaa vähintään siinä laajuudessa, kuin 2974: aluetaidemuseoiden että muiden taidemuseoiden valtion tuki oli ennen aluetaidemuseotoiminnan 2975: toimintaan on rahoitettu samalta momentilta. aloittamista. 2976: Alueellisen museotoiminnan avustukset eivät ole 2977: Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun- 2978: nousseet läheskään sille tasolle, mitä niiden toi- 2979: nioittaen, 2980: minnallinen valmius edellyttäisi. Toisaalta taide- 2981: museoiden oman toiminnan tukemiseen tarkoite- 2982: tut avustukset ovat jatkuvasti pienentyneet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2983: Aluetaidemuseotoiminnan jatkuvuus ja suun- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 2984: nitelmien mukainen kehittäminen tulisi turvata, 29.90.52 lisäyksenä 600 000 markkaa tai- 2985: ja välttämätöntä olisi tukea muiden taidemuseoi- demuseoiden toiminnan tukemiseen. 2986: 2987: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 2988: 2989: Arja Alho Liisa Jaakonsaari 2990: Maija Rajantie Timo Roos 2991: 1986 vp. 889 2992: 2993: Raha-asia-aloite n:o 811 2994: 2995: 2996: 2997: 2998: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikki-instituuteille suoma- 2999: laisen jazzkulttuurin arkistoimityöhön 3000: 3001: 3002: Eduskunnalle 3003: 3004: Suomalaisen jazzin runsaan kuuden vuosikym- Suomen Kulttuurirahaston tuella toiminta saa- 3005: menen mittainen historia eri vaiheineen on vielä tiin kuitenkin vuoden 1986 aikana käynnistettyä. 3006: suurelta osin kartoittamatta. Alan historiasta ei Avustus on mahdollistanut määräaikaisen tutki- 3007: ole suunnitelmallisesti ja säännöllisesti kerätty jan palkkaamisen, peruskirjaston hankkimisen 3008: aineistoa eikä myöskään tehty tutkimuksia. Kan- sekä tutkimuksen käynnistämisen suomalaisista 3009: sainvälisesti Suomi onkin jäämässä jälkeen jazz- jazzin harrastajista. Toiminnan jatkumisen tur- 3010: kulttuurin arkistointi- ja tutkimustyössä. Muualla vaamisesta ei ole mitään takeita. Opetusministe- 3011: pohjoismaissa alan vastaava toiminta on ollut riön musiikki-instituuteille suunnatut määrärahat 3012: käynnissä jo vuosia. Samoin voidaan nähdä, että ovat niin pienet, ettei uusia kohteita, kuten 3013: maailmalla jazzalan tutkimustyö on kehittynyt esim. suomalaisen jazzin arkistoa, ole todennä- 3014: voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. köisesti mahdollista mahduttaa joukkoon. 3015: Pysyvä, systemaattisesti toimiva ja keskitetty Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun- 3016: arkistointi- ja tutkimustyöpiste, ts. suomalaisen nioittaen, 3017: jazzin arkisto, on ehdoton edellytys kotimaisen 3018: jazzkulttuurin vaiheiden tutkimiseksi ja tallenta- 3019: miseksi. Arkistointi- ja tutkimustoiminta kuuluu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3020: Suomen Jazzliiton toimialaan ja on määritetty 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 3021: liiton säännöissä. Työn käynnistämistä ovat vii- 29.90.52 60 000 markan määrärahan 3022: västyttäneet vain rahoitusongelmat. Jazzliiton musiikki-instituuteille suomalaisen jazzin 3023: saama valtionapu ei riitä arkiston ylläpitämiseen. arkiston toiminnan turvaamiseksi. 3024: 3025: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 3026: 3027: Arja Alho Tarja Halonen 3028: Jouko Skinnari Jukka Mikkola 3029: Maija Rajantie 3030: 3031: 3032: 3033: 3034: 11 260148U 3035: 888 1986 vp. 3036: 3037: Raha-asia-aloite n:o 810 3038: 3039: 3040: 3041: 3042: Alho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taiteenalan tutki- 3043: mus- ja julkaisutoimintaan 3044: 3045: 3046: Eduskunnalle 3047: 3048: Taiteenalan tutkimus- ja julkaisutoimintaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3049: hallitus esittää 400 000 mk edelleenkin edellisten nioittaen, 3050: vuosien tapaan. Todelliset kulut ovat kuitenkin 3051: suuremmat. Vuonna 1987 on tutkijan palkkaus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3052: noin 100 000 mk ja ARSIS-lehden kulut noin 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 3053: 200 000 mk, joten tutkimusten valmistelu- ja 29.90.52 lisäyksenä 350 000 markkaa tai- 3054: julkaisumenoihin jää vain 100 000 mk. Todelli- teenalan tutkimusten valmistelu- ja jul- 3055: set kulut ovat kuitenkin noin 750 000 mk. kaisumenoihin. 3056: 3057: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 3058: 3059: Arja Alho Liisa Jaakonsaari 3060: Maija Rajantie Timo Roos 3061: 1986 vp. 887 3062: 3063: Raha-asia-aloite n:o 809 3064: 3065: 3066: 3067: 3068: Alho ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtion taiteilija- 3069: apurahoihin 3070: 3071: 3072: Eduskunnalle 3073: 3074: Hallituksen kulttuuripoliittisessa selonteossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3075: vuonna 1982 esitetään nuorten taiteilijoiden ase- nioittaen, 3076: man parantamista. Erityisiä toimenpiteitä ei vielä 3077: kuitenkaan ole tässä asiassa tehty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3078: Erityisesti nuorille taiteilijoille tulisi osoittaa 45 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 3079: apurahaa, jotka taiteen keskustoimikunta kuul- 29.90.51 lisäyksenä 2 121 000 markkaa 3080: tuaan valtion taidetoimikuntia jakaisi alle 35- 45 apurahan myöntämiseksi nuorzlle tai- 3081: vuotiaille taiteilijoille. teilijozl/e. 3082: 3083: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 3084: 3085: Arja Alho Liisa Jaakonsaari 3086: Maija Rajantie Timo Roos 3087: 886 1986 vp. 3088: 3089: Raha-asia-aloite n:o 808 3090: 3091: 3092: 3093: 3094: Alho ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta korkeakouluopis- 3095: kelijoiden ruokailutukeen 3096: 3097: 3098: Eduskunnalle 3099: 3100: Korkeakouluopiskelijoiden ruokailutuki on va- oiden kokonaismäärästä. Valtio on tukenut näi- 3101: kiintunut välillisen opintotuen muoto. Kuiten- den ruokailijoiden toimintaa 1, 50 pennin erityis- 3102: kaan ruokailukustannusten alentamiseksi myön- tuella. Tätäkään tukea ei ole nostettu ja näiden 3103: nettyä tukea ei ole korotettu kahteen vuoteen. Jo ruokaloiden toiminta on vaarassa. 3104: inflaatiotarkistus edellyttää ruokailutuen korotta- Ruokailutuki ateriaa kohden on ollut 3, 75 mk. 3105: mista kustannusten nousua vastaavaksi. Viime vuoden budjetissa sitä ei nostettu. Ruokai- 3106: Korkeakouluissa syödään n. 4 700 000 ateriaa lutuki on tehokasta välillistä opintotukea, joka 3107: vuodessa erilaisissa opiskelijaruokaloissa. Ruoka- kohdistuu yliopistojen kampuksilla liikkuviin ak- 3108: loiden pitäjät ovat jo pitkään olleet huolestuneita tiiviopiskelijoihin ja sillä on myös välitöntä kan- 3109: siitä, että valtion ruokailutuki opiskelijarnokai- santerveydellistä merkitystä. 3110: luun ei ole noussut kustannusten nousua vastaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3111: vasti. Hintojen pitäminen alhaisina vaikeuttaa 3112: ravintonormien mukaisten aterioiden valmista- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3113: mista. Vaikeinta tämä on ylioppilaskuntien ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 3114: niiden alayhteisöjen ylläpitämissä ruokaloissa, 29.37.52 lisäyksenä 2 620 000 markkaa 3115: joissa aterioiden hintoja nostaa vielä se, että ne korkeakouluopiskelijoiden ruokazlutuen 3116: eivät ole valtion kustantamissa tiloissa. Niille korottamiseksi 4,25 markkaan ateria/ta ja 3117: tulee lisäkustannuksia vuokra- ym. kiinteistön- muissa kuin korkeakoulujen tzloissa toi- 3118: hoitokustannuksista. Näissä ruokatoissa syödään mivien opiskelijaruokaloiden lisätuen ko- 3119: kuitenkin 900 000 ateriaa edellä mainitusta ateri- rottamiseksi 1,90 markkaan. 3120: 3121: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 3122: 3123: Arja Alho Jouko Skinnari 3124: Timo Roos Jukka Mikkola 3125: Maija Rajantie 3126: 1986 vp. 885 3127: 3128: Raha-asia-aloite n:o 807 3129: 3130: 3131: 3132: 3133: Alho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin taitei- 3134: li jaeläkkeisiin 3135: 3136: 3137: Eduskunnalle 3138: 3139: Hallitus esittää myönnettäväksi 62 ylimääräistä Pitkäaikaisen apurahan, johon kuuluu eläketur- 3140: taiteilijaeläkettä vuonna 1987, mikä merkitsee va, saa vuosittain kolme kuvataiteilijaa. Ylimää- 3141: vähennystä kolmella edelliseen vuoteen. Työelä- räisiä taiteilijaeläkkeitä ei tulisi poistaa eikä tässä 3142: kejärjestelmän mukainen toimeentuloturva ja ns. vaiheessa vähentää. 3143: freelancer-eläkejärjestelmä ovat kehittyneet, mut- 3144: ta jo keski-ikäisellä taiteilijalla on huonot mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3145: dollisuudet eläketurvaan. Taiteilijan ansioiden nioittaen, 3146: tulisi olla yli 90 000 mk vuodessa, jotta hän 3147: yrittäjäeläkkeen kautta saisi eläkkeenä saman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3148: kuin taiteilijaeläkkeen määrä nyt on. Hyvin har- 1987 tulo- ja menoarvioon momentitle 3149: valla taiteilijalla on sellaiset vuositulot. 28.07.06 lisäyksenä 150 000 markkaa yli- 3150: Ammattiliitossa on esim. noin 800 kuvataitei- määräisten taitezlijaeläkkeiden määrän 3151: lijaa ja määrä kasvaa 10-20 henkilöllä vuodessa. nostamiseksi edellisen vuoden tasoon. 3152: 3153: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 3154: 3155: Arja Alho Liisa Jaakonsaari Maija Rajantie 3156: Timo Roos 3157: 884 1986 vp. 3158: 3159: Raha-asia-aloite n:o 806 3160: 3161: 3162: 3163: 3164: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalintapsykologin 3165: palkkaamiseksi Oulaisten työvoimatoimistoon 3166: 3167: 3168: Eduskunnalle 3169: 3170: Oulaisten työvoimatoimiston alueella on noin viikossa. Tämä ei riitä vastaamaan palveluja kos- 3171: 700 koululaista, jotka tarvitsevat ammatinvalin- kevaa kysyntää. 3172: nan ohjaajan apua. Vuonna 1985 Oulaisten työ- 3173: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3174: voimatoimiston asiakkaista oli 40 prosenttia alle 3175: nioittaen, 3176: 25-vuotiaita. Näistä vain vähän yli puolella oli 3177: ammatillinen koulutus. Tutkimusten mukaan 3178: paras keino suojautua työttömyyttä vastaan olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3179: juuri hyvä ammatillinen koulutus ja sitä kautta 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 3180: hankitut valmiudet mukautua työelämässä nope- 34.06.01 100 000 markkaa ammatinva- 3181: asti tapahtuviin muutoksiin. Oulaisten työvoima- lintapsykologin palkkaamiseksi Oulaisten 3182: toimistossa käy ammatinvalintapsykologi kerran työvoimatoimistoon. 3183: 3184: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 3185: 3186: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Nousiainen 3187: Kalevi Mattila Riitta Jouppila Väinö Raudaskoski 3188: Liisa Jaakonsaari Juhani Vähäkangas 3189: 1986 vp. 883 3190: 3191: Raha-asia-aloite n:o 805 3192: 3193: 3194: 3195: 3196: Alaranta: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lasten perheiden 3197: autonhankinnan helpottamiseksi 3198: 3199: 3200: Eduskunnalle 3201: 3202: Kansaneläkelaitos myöntaa avustusta auton maisen lapsen kuljettamista varten on 20 000 3203: hankkimiseksi vaikeavammaisen lapsen kuljetta- markkaa, mitä on pidettävä alhaisena, kun ote- 3204: misen helpottamiseksi. Avustuksen saaminen au- taan huomioon, että tällaiseen tarkoitukseen ei 3205: toon edellyttää, että vammaisen lapsen perheellä sovi mikä auto tahansa. 3206: on monenlaisia kuljetustarpeita, esim. kuntou- 3207: Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit- 3208: tus- ja hoitomatkoja, koulumatkoja sekä perheen 3209: taen, 3210: yhteisiä matkoja. Hankittavan auton tulee olla 3211: vammaisen lapsen kuljettamiseen sopiva ja hel- 3212: posti muunneltavissa, sillä avustusta voidaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3213: myöntää myös autoon tehtävien muutostöiden 1987 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark- 3214: kustannuksiin. Avustuksen enimmäismäärä joko kaa vammaisten lasten perheiden auton- 3215: uuden auton hankintaan tai muutostöihin vam- hankinnan helpottamiseksi. 3216: 3217: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 3218: 3219: Juhani Alaranta 3220: 882 1986 vp. 3221: 3222: Raha-asia-aloite n:o 804 3223: 3224: 3225: 3226: 3227: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihanoin Lampinsaaren 3228: kaivokselta vapautuvien tuotantotilojen jatkokäytön selvittämi- 3229: seen 3230: 3231: 3232: Eduskunnalle 3233: 3234: Vihanoin kunnassa sijaitsevan Outokumpu myös se, että valtion tuella rakennetut kaivosky- 3235: Oy:n Lampinsaaren kaivoksen toiminta lakkaa lät jäisivät tyhjilleen. Siksi Lampinsaaressa olisi 3236: näillä näkymin vuoden 1990 paikkeilla. Pohjois- pian käynnistettävä selvitykset kaivostoiminnan 3237: Pohjanmaan Seutukaavaliiton selvityksen mu- jälkeisestä toiminnasta. 3238: kaan Oulun lääni on ollut jo kauan eniten 3239: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3240: malmia tuottava lääni koko maassa. Joka kolmas 3241: nioittaen, 3242: kaivostyöpaikka on ollut Oulun läänin alueella. 3243: Tiedossa olevien malmivarojen ehtymisen vuoksi 3244: työpaikkojen lukumäärä vähenee vuosien 1984- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3245: 1994 välisenä aikana 1 500 työpaikalla. Toimi- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 3246: vien kaivosten läheisyydessä suoritetaan malmin- 32.51.49 250 000 markkaa Vihannin 3247: etsintää muun muassa syvämalmikaira4_ksin. El- Lampinsaaren kaivokselta vapautuvien 3248: lei malmia löydetä lisää, kaivostoiminta on lope- tuotanto- ym. tilojen jatkokäytön selvit- 3249: tettava. Tästä seuraisi paitsi suurtyöttömyyttä tämiseksi. 3250: 3251: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 3252: 3253: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Nousiainen 3254: Kalevi Mattila Riitta Jouppila Väinö Raudaskoski 3255: Liisa Jaakonsaari Juhani Vähäkangas 3256: 1986 vp. 881 3257: 3258: Raha-asia-aloite n:o 803 3259: 3260: 3261: 3262: 3263: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 18217 3264: kunnostamiseen välillä Oulainen-Kastari-Ojala 3265: 3266: 3267: Eduskunnalle 3268: 3269: Maantie n:o 18217 välillä Oulainen-Kas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3270: tari-Ojala eli ns. Irvan tie on nykyisin erittäin nioittaen, 3271: huonokuntoinen. Kyseinen tie on päivittäin mer- 3272: kittävä yhteys sivukylien asukkaille sekä Oulais- 3273: ten kaupungin keskustaan että Merijärven kun- 3274: nan kuntakeskukseen. Tie palvelee sekä työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3275: paikka- että asiointiliikennettä. Tien matkailulli- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 3276: nen merkitys on jatkuvasti kasvanut, sillä tie on 31.24. 77 200 000 markkaa ns. Irvan tien 3277: aikoinaan rakennettu kulkemaan pitkin Pyhäjoen (maantie n:o 18217) kunnostamiseen vä- 3278: rantaa. lillä Oulainen-Kastari- Ojala. 3279: 3280: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 3281: 3282: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa Tellervo Nousiainen 3283: Kalevi Mattila Riitta Jouppila Liisa Jaakonsaari 3284: Juhani Vähäkangas 3285: 3286: 3287: 3288: 3289: 10 260148U 3290: 880 1986 vp. 3291: 3292: Raha-asia-aloite n:o 802 3293: 3294: 3295: 3296: 3297: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Parhalahden ja Yppärin 3298: kylien kuivatusjärjestelyjen suunnitteluun Pyhäjoella 3299: 3300: 3301: Eduskunnalle 3302: 3303: Pyhäjoen kunnan Parhalahden ja Yppärin ky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3304: lien alueella ovat käynnissä uusjakotoimet. Kui- nioittaen, 3305: vatusjärjestelyjen tutkimisesta ja suunnittelusta 3306: vastaa Oulun vesipiiri. Vesipiirillä ei kuitenkaan 3307: ole kävtertävissä määrärahoja kyseisen tutkimuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3308: sen ja ·suunnirtelun roteurtamiseen. Tutkimusten 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfie 3309: ja suunnittelun toteurtamarta jättäminen vai- 30.40. 77 150 000 markkaa Pyhäjoen 3310: kcurtaa ja hidastaa uusjaon muuta toteurtamista, kunnan Parhalahden ja Yppärin kylien 3311: mistä puolestaan seuraa merkittävää muuta kus- kuivatusjärjestelyjen tutkimukseen ja 3312: tannuslisää. suunnitteluun. 3313: 3314: Helsingissä 2) päivänä syyskuuta 1986 3315: 3316: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Nousiainen 3317: Kalevi Mattila Riitta Jouppila Väinö Raudaskoski 3318: Liisa Jaakonsaari Juhani Vähäkangas 3319: 1986 vp. 879 3320: 3321: Raha-asia-aloite n:o 801 3322: 3323: 3324: 3325: 3326: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Tähjänjoen ja Haarajoen 3327: pe_rkaamiseen sekä Merijärven eteläpuolisen penkereen korotta- 3328: miseen 3329: 3330: 3331: Eduskunnalle 3332: 3333: Tähjänjoen perkaus, johon sisältyy myös Meri- 340 ha. Hankkeella on myös tarkoitus luoda 3334: järven eteläpuolisen penkereen korotus, on käsi- edellytykset viiden kuivatushankkeen (mukaan- 3335: telty ojitustoimituksessa, jonka lainvoiman saa- luettuna Talusoja) toteuttamiselle. Yhdessä Meri- 3336: nut päätös on annettu 16.10.1985. Tähjänjoen järven eteläpuolen penkereen kunnostamisen 3337: perkaukseen Iiittyvälie vesien johtamiselle Pyhä- kanssa Tähjänjoen perkauksella lisätään tulvavar- 3338: joesta ja Haarajoen (Pyhäjoen tulvauoma) per- muutta noin 800 hehtaarin alueella. Lisäksi pen- 3339: kaukselle on vesioikeus 28.1.1986 antanut luvan, kereen kunnostamisella varmistetaan Merijärven 3340: joka on saanut lainvoiman. keskustaajaman tulvasuoja. Onhan esim. vuosien 3341: Tähjänjoen perkaus aloitettiin jo vuonna 1949, 1981-82 tulvilla vesi noussut paikoin jopa 0,2- 3342: ennen Pyhäjoen tulvasuojelusuunnitelman val- 0,4 metrin päähän eteläpuolen penkereen harjas- 3343: mistumista, työttömyystyönä. Tähjänjoen per- ta. 3344: kaus suoritettiin tällöin liian pienenä. Siinä ei Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdotam- 3345: otettu huomioon koko sitä valuma-aluetta, mistä me, 3346: pengerryksen jälkeen alueelle kerääntyi vettä, 3347: eikä myöskään riittävästi noin 800 hehtaarin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3348: suuruisen Meri- ja Tähkijärven vesijätän painu- 1987 tulo- ja menoarvioon momenti//e 3349: mista. 30.40. 77 300 000 markkaa Tähjänjoen ja 3350: Tähjänjoen perkauksella on tarkoitus parantaa Haarajoen perkausta sekä Merzjärven ete- 3351: kuivatustilaa hyötyalueelle, jonka pinta-ala on lapuolisen penkereen korotusta varten. 3352: 3353: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 3354: 3355: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Vappu Säilynoja 3356: J. Juhani Kortesalmi Tellervo Nousiainen Kalevi Mattila 3357: Väinö Raudaskoski Aarno von Bell Juhani Vähäkangas 3358: 878 1986 vp. 3359: 3360: Raha-asia-aloite n:o 800 3361: 3362: 3363: 3364: 3365: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta pitkäaikaisten korkotuki- 3366: luottojen myöntämiseksi kauppapuutarhoille 3367: 3368: 3369: Eduskunnalle 3370: 3371: Monet Pohjois-Suomessa toimivat kauppapuu- lisuutta saada yhteiskunnan korvauksia esimer- 3372: tarhat ovat rahoitusrakenteeltaan raskaita. Kun kiksi katokorvauksia vastaavalla tavalla. 3373: puutarhat ovat iältään nuoria, niiden toimintaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3374: rasittavat suuret perustamiskustannukset. Puu- nioittaen, 3375: tarha-ala ei kuulu valtion korkotukiluottojen pii- 3376: riin. Kauppapuutarhat ovat kuitenkin usein ali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3377: työllistettyjen sijaintipaikkakuntiensa huomatta- 1987 tulo- ja menoarvioon momen- 3378: via työllistäjiä. Puutarha-ala on erittäin riskialtis- tin 30.30.47 uudelle alamomentzfle 3379: ta, mistä syystä yrittäjien työstään saama ansiotu- 1 000 000 markkaa pitkäaikaisten korko- 3380: lo saattaa jäädä vähäiseksi eikä alalla ole mahdol- tukiluottojen myöntämiseksi kauppapuu- 3381: tarhozfle. 3382: 3383: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 3384: 3385: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Nousiainen 3386: Kalevi Mattila Riitta Jouppila Liisa Jaakonsaari 3387: Juhani Vähäkangas 3388: 1986 vp. 877 3389: 3390: Raha-asia-aloite n:o 799 3391: 3392: 3393: 3394: 3395: Alaranta: Määrärahan osoittamisesta Oulaisten Kallion kotiseututa- 3396: lon kunnostamiseen 3397: 3398: 3399: Eduskunnalle 3400: 3401: Oulaisten kaupunki hankki vuonna 1983 omis- noiden ja ovien kunnostaminen, maalaus ja tape- 3402: tukseensa Petäjäskosken kylässä sijaitsevan van- tointi sekä välttämättömät sähköistystyöt. 3403: han maalaistalon, josta on tarkoitus kunnostaa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3404: Kallion kotiseututalo. Taloa voisivat käyttää kun- taen, 3405: talaiset, kyläläiset, koulut ja järjestöt kokous-, 3406: koulutus-, kerho-, leirikoulu-, perhejuhla- yms. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3407: tarkoituksiin. Oulaisten kotiseutuväki ja Petäjäs- 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark- 3408: koske.n kyläläiset ovat kunnostaneet taloa taikoo- kaa Oulaisten Kallion kotiseututalon 3409: työllä. Kiireellisiä kunnostustöitä olisivat ikku- kunnostukseen. 3410: 3411: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 3412: 3413: Juhani Alaranta 3414: 876 1986 vp. 3415: 3416: Raha-asia-aloite n:o 798 3417: 3418: 3419: 3420: 3421: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta päätoimisen kurssitoimen- 3422: johtajan palkkaamiseksi Oulaisten kauppaoppilaitokseen 3423: 3424: 3425: Eduskunnalle 3426: 3427: Oulaisten kaupunki on anonut valtioneuvos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3428: tolta lupaa perustaa Oulaisten kauppaoppilaitok- nioittaen, 3429: seen kurssiosasto. Vuodesta 1969 väliaikaisesti 3430: järjestetty jatko- ja täydennyskurssitoiminta on 3431: viime vuosina laajentunut. Kurssitoimintaa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3432: johtanut sivutoiminen kurssitoimenjohtaja. Pää- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 3433: toimisen kurssitoimenjohtajan saaminen kurssi- 29.65.30 150 000 markkaa päätoimisen 3434: osaston perustamisen myötä olisi kurssitoiminnan kurssitoimenjohtajan palkkaamiseksi Ou- 3435: kehittämisen kannalta hyvin tärkeää. laisten kauppaoppilaitokseen. 3436: 3437: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 3438: 3439: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Nousiainen 3440: Riitta Jouppila Väinö Raudaskoski Liisa Jaakonsaari 3441: Juhani Vähäkangas 3442: 1986 vp. 875 3443: 3444: Raha-asia-aloite n:o 797 3445: 3446: 3447: 3448: 3449: Alaranta ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittä- 3450: miseen 3451: 3452: 3453: Eduskunnalle 3454: 3455: Aluepolitiikan välineenä on ollut jo kahden Koska läänien kehittämisrahan pnmn tulee 3456: vuoden ajan ns. lääninraha. Kokeilu aloitettiin kuusi uutta lääniä ja koska määräraha ei reaalises- 3457: Lapin läänistä ja kuluvana vuonna se on ulotettu ti kasva, on olemassa vaara nykyisin lääninrahaa 3458: koskemaan myös neljää muuta lääniä. saavien läänien osuuden pienenemisestä. 3459: Valtion tulo- ja menoarvioehdotuksessa vuo- 3460: delle 1987 läänien kehittämisraha esitetään laa- Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdotam- 3461: jennettavaksi koko maahan ja samalla poistetaan me, 3462: erityisaluekuntien tuki sekä maaseutualueiden 3463: työpaikkatukikokeilu. 3464: Läänien kehittämiseen varattu määräraha ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3465: kuitenkaan reaalisesti lisäänny, kun otetaan huo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 3466: mioon ne em. lakkautettavat momentit, jotka on 26.98.43 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 3467: sisällytetty läänien kehittämisrahaan. läänien kehittämisrahaan. 3468: 3469: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 3470: 3471: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Vappu Säilynoja 3472: J. Juhani Kortesalmi Tellervo Nousiainen Kalevi Mattila 3473: Väinö Raudaskoski Aarno von Bell Juhani Vähäkangas 3474: Hannu Kemppainen Pentti Kettunen Sakari Valli 3475: 874 1986 vp. 3476: 3477: Raha-asia-aloite n:o 796 3478: 3479: 3480: 3481: 3482: Alaranta: Määrärahan osoittamisesta avustuksena väestönlaskenta- 3483: tietojen hankintaan taloudellisesti heikoille kunnille 3484: 3485: 3486: Eduskunnalle 3487: 3488: Valtiovalta on huolehtinut perinteisesti väes- monipuolisempaa ja atk-pohjaista tilastotietoa 3489: tönlaskennan kustannuksista. Nyt vuoden 1985 yhteiskunnan eri toimialoilta, väestönlaskentojen 3490: laskennan kustannuksista on päätetty, että kun- kustannuksia ei tule siirtää kuntasektorille, vaan 3491: tasektori suorittaa kustannuksista noin kolman- valtiovallan tulee turvata eri lakisääteisten toi- 3492: neksen, mikäli se haluaa ko. tilastotietoja. Kun- mintojen tarvitsema tietojen saanti. Tämä koskee 3493: tasektorin suunnittelutyö on lakisääteinen tehtä- ensi sijassa seuraavia väestönlaskentoja, mutta jo 3494: väala ja ilman riittäviä lähtötietoja on mahdoton 1985 väestönlaskennan kustannuksista voitaisiin 3495: laatia laissa edellytettyjä suunnitelmia. Myös lää- antaa helpotuksia kehitysalueiden taloudelliselta 3496: nin- ja seutusuunnittelu tarvitsee vastaavia tilas- kantokyvyltään heikoille kunnille. 3497: totietoja omilla sektoreillaan. 3498: Tietotekniikan edistyminen on luonut uuden- Edellä sanottuun viitaten ehdotan kunnioitta- 3499: laiset mahdollisuudet tietojen hyödyntämiselle ja vasti, 3500: samalla tiedon tuottamismuodot ovat muuttu- 3501: neet atk-pohjaisiksi. Tiedon keruu ja käsittely 3502: paperitulosteiden pohjalta on jäämässä syrjään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3503: tietorekisterien ja tietokoneiden levykkeiden tul- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 3504: lessa tilalle. Tämä vaatii jatkossa tietotuotannon markan määrärahan myönnettäväksi har- 3505: uutta suuntaamista. kinnanvaraisina avustuksina väestönlas- 3506: Koska yhteiskunnan kaikki suunnittelutasot ja kentatietojen hankintaan taloudellt'szlta 3507: niitä palveleva tutkimustoiminta tarvitsevat yhä voimavarozltaan heikozlle kunmlle. 3508: 3509: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 3510: 3511: 3512: Juhani Alaranta 3513: 1986 vp. 873 3514: 3515: 3516: Raha-asia-aloite n:o 795 3517: 3518: 3519: 3520: 3521: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Työläisnuorison kasvatus, ret- 3522: keily ja tuki ry:n toiminnan tukemiseen 3523: 3524: 3525: Eduskunnalle 3526: 3527: Työläisnuorison kasvatus, retkeily ja tuki ry:n ten hiihtolomaleirit helmi-maaliskuussa, nuorten 3528: toimialueena on koko maa. Yhdistys tekee mer- työttömien leiri heinäkuussa, nuorten lapsiper- 3529: kittävää työtä lasten ja nuorten vapaa-ajantoi- heiden leiri heinäkuussa ja patikkaretket ja -leirit 3530: minnan kehittämiseksi ja tukemiseksi. syyskuussa. Lisäksi yhdistys osallistuu toimialansa 3531: Leiri- ja retkeilytoiminta on keskeisellä sijalla koulutustoiminnan suunnitteluun ja toteutuk- 3532: yhdistyksen toiminnassa. Tälle toiminnalle antaa seen yhdessä nuoriso- ja varhaisnuorisotyönteki- 3533: hyvän mahdollisuuden yhdistyksen hallinnassa jöiden ja -järjestöjen kanssa. 3534: oleva leiri- ja retkeilykeskus Muonion kunnan 3535: Utkujärvellä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3536: nioittaen, 3537: Majan ylläpito, huolto ja korjaukset, sekä ret- 3538: keilykeskuksen nuorisopalvelujen kehittäminen 3539: vaatii vuosittain paljon työtä yhdistyksiltä. Täysin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3540: vapaaehtoisin voimin toimiva yhdistys tarvitsee 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.91 3541: tähän työhön myös yhteiskunnan tukea. määrärahoihin 100 000 markkaa Työläis- 3542: Työläisnuorison kasvatus, retkeily ja tuki ry:n nuorison kasvatus, retkeily ja tuki ry:n 3543: tulevan vuoden toiminnasta mainittakoon nuor- toiminnan tukemiseen. 3544: 3545: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 3546: 3547: Aimo Ajo Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen 3548: Aarno von Bell Jouko Skinnari Risto Ahonen 3549: Jussi Ranta Tarja Halonen Reijo Lindroos 3550: Niilo Koskenniemi Pentti Lahti-Nuuttila Reino Paasilinna 3551: Arja Alho 3552: 3553: 3554: 3555: 3556: 9 260148U 3557: 872 1986 vp. 3558: 3559: Raha-asia-aloite n:o 794 3560: 3561: 3562: 3563: 3564: Ajo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskusten 3565: valtionapuun 3566: 3567: 3568: Eduskunnalle 3569: 3570: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle mä tulee vaikeuttamaan merkittävästi opintokes- 3571: 1987 ehdotetaan momentin 29.57.55 käyttö- kusten tulevaisuutta. 3572: suunnitelmassa valtionapua opintokeskusten Kun 1. 7.1986 voimaan tullut laki opintokes- 3573: yleismenoihin 20 800 000 markkaa. kuslain muuttamisesta vaikuttaa koko vuoden 3574: Maassamme toimii tällä hetkellä kymmenen 1987 juuri opintokeskusten yleismenoja lisääväs- 3575: opintokeskusta, joista kolme on aloittanut toi- ti, on tulo- ja menoarvioesitykseen merkitty 3576: mintansa v. 1980-1982. Uusien opintokeskus- markkamäärä riittämätön. 3577: ten vakiinnuttaessa toimintaansa ja muiden opin- 3578: tokeskusten toiminnan yhä laajetessa nykyisillä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 3579: henkilöstövoimavaroilla ei ole mahdollista kehit- taen, 3580: tää opintokeskusten toimintaa. Opintokeskukset 3581: haluavat painottaa erityisesti pedagogisen ja alu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3582: eellisen henkilökunnan lisäämisen tarvetta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlie 3583: Uusien valtionaputoimien myöntäminen on 29.57.55 lisäyksenä 1 200 000 markkaa 3584: kuitenkin 1980-luvulla vain taantunut eikä vuo- käytettäväksi viidentoista uuden vaition- 3585: den 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä opinto- aputoimen perustamiseksi opintokeskuk- 3586: keskuksille esitetä ainoatakaan uutta tointa. Tä- sttn. 3587: 3588: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 3589: 3590: Aimo Ajo Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen 3591: Jussi Ranta Aarno von Bell Pentti Lahti-Nuuttila 3592: Tarja Halonen Reijo Lindroos Niilo Koskenniemi 3593: Jouko Skinnari 3594: 1986 vp. 871 3595: 3596: Raha-asia-aloite n:o 793 3597: 3598: 3599: 3600: 3601: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta raamatunkäännöstyöhön 3602: 3603: 3604: Eduskunnalle 3605: 3606: Uusi virallinen raamatunsuomennos on valmis- Mikäli käännöshanke tulisi tässä vaiheessa ko- 3607: tumassa. Kesäkuussa laaditun laskelman mukaan konaan luterilaisen kirkon kustannettavaksi, tä- 3608: raamatunkäännöskomitea oli saanut yksiköissään mä merkitsisi muutosta hankkeen ekumeenisessa 3609: valmiiksi 75 % Vanhan ja Uuden testamentin luonteessa. Yhteistyössä nimitoimiston kanssa 3610: kirjoista. Suomennoshankkeen puitteissa ovat komitea suorittaa yleisen nimistönhuollon kan- 3611: useat nuoremmat tutkijat ja kirjailijat saaneet nalta merkittävää Raamatun nimistön oikeinkir- 3612: tilaisuuden antaa kokotoimisen panoksensa luo- joituksen ja taivutuksen tarkistustyötä. 3613: vaan, kansallisia ominaispiirteitämme ylläpitä- 3614: vään ja kehittävään työhön. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 3615: nioittaen, 3616: Evankelis-luterilainen kirkko on viime vuosina 3617: kantanut vastuun lähes kokonaan tämän myös 3618: yhteiskunnan kannalta tärkeän hankkeen rahoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3619: tuksesta eli vuosina 1976-85 5,1 miljoonaa 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 3620: markkaa. Suomen valtio on antanut työlle sama- 29.02.51 200 000 markan määrärahan 3621: na ajanjaksona yhteensä 1 750 000 markkaa. raamatunsuomennostyötä varten. 3622: 3623: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 3624: 3625: Aimo Ajo Mauno Manninen Helena Pesola 3626: Vieno Eklund Jukka Vihriälä Pentti Mäki-Hakola 3627: Kerttu Törnqvist Saara-Maria Paakkinen Impi Muroma 3628: Jorma Rantanen Reijo Lindroos Juhani Vähäkangas 3629: Jussi Ranta Pekka Myllyniemi Pentti Lahti-Nuuttila 3630: Juhani Alaranta Tuula Paavilainen Reino Paasilinna 3631: Heikki Järvenpää Aarno von Bell Risto Ahonen 3632: Heimo Linna Jouko Tuovinen Pentti Kettunen 3633: Paavo Vesterinen Mauri Miettinen Sakari Knuuttila 3634: Hannu Kemppainen Juhani Surakka Seppo Tikka 3635: Heikki Kokko Jouko Skinnari Arja Alho 3636: Mikko Elo Helge Saarikoski Markus Aaltonen 3637: Henrik Westerlund Mikko Vainio Martti Ratu 3638: 870 1986 vp. 3639: 3640: Raha-asia-aloite n:o 792 3641: 3642: 3643: 3644: 3645: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Merimieseläkeläisyhdistys- 3646: ten Keskusliitto ry:n toiminnan tukemiseen 3647: 3648: 3649: 3650: Eduskunnalle 3651: 3652: Suurimpien satamakaupunkien alueilla toimi- yhteiskunnan tuen olevan ainoa perusteltu lähtö- 3653: vat merimieseläkeläisyhdistykset perustivat vuo- kohta varmistamaan merimieseläkeläisten vapaa- 3654: den 1983 alkupuoliskolla valtakunnallisen kes- ajan toimintojen määrää ja laatua. Vapaa-ajan 3655: kusjärjestön, joka merkittiin yhdistysrekisteriin toimintojen kehittämisen lisäksi tulisi keskusjär- 3656: 30.6. 198 3. Merimieseläkeläisyhdistysten Keskus- jestö paneutumaan myös vanhushuoltoon. 3657: liiton toiminta käynnistettiin Suomen Merimies- Merimies-Unioni ja Merimieseläkeläisyhdistys- 3658: Unionin tuella, koska paikallisyhdistyksillä ei ten Keskusliitto ovat kääntyneet sosiaali- ja ter- 3659: ollut resursseja riittävästi. veysministeriön puoleen ja esittäneet 13.6.1985 3660: Keskusjärjestö on kantanut muodollista jäsen- päivätyssä kirjeessään, että ministeriö varaisi val- 3661: maksua, jolla on pystytty peittämään hallituksen tion budjetissa Merimieseläkeläisyhdistysten Kes- 3662: kokouksista syntyneet kulut. Merimies-Unioni on kusliitolle toiminnan käynnistämiseen 30 000 3663: mahdollistanut keskusliiton toiminnan omissa ti- markan suuruisen määrärahan. Asia ei kuiten- 3664: loissaan ja antanut vähäisessä määrin toimisto- ja kaan ole edennyt ministeriössä. 3665: postitusapua. Momentin 33.98.51 nimi olisi samalla muutet- 3666: Keskusliiton toiminnan varmistamiseksi tulisi tava muotoon ''Valtion osuus merimiespalvelu- 3667: liiton taloudellinen asema kyetä turvaamaan yh- toimiston menoista ja valtion avustus Merimies- 3668: teiskunnan toimesta. Suomessa toimii useita val- eläkeläisyhdistysten Keskusliitolle''. 3669: takunnallisia eläkeläisjärjestöjä, jotka saavat varo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3670: ja valtiolta. nioittaen, 3671: Merenkulkijat eivät ole kuitenkaan perinteises- 3672: ti menneet mukaan nk. poliittisiin eläkeläisjärjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3673: töihin, vaan ovat perustaneet oman järjestön. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 3674: Merimies-Unioni ammattijärjestönä ei ole kat- 33.98.51 30 000 markkaa Merimieseläke- 3675: sonut velvollisuudekseen ryhtyä tukemaan elä- läisyhdistysten Keskusliitto ry:n toimin- 3676: keläisjärjestöä suuremmassa määrin ja katsookin nan tukemiseen. 3677: 3678: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 3679: 3680: Risto Ahonen Aarno von Bell 3681: Jukka Mikkola Timo Roos 3682: Jorma Rantanen 3683: 1986 vp. -- EU\ n:o 791 869 3684: 3685: Edellä olevan perusteella on pidettävä ehdotto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3686: man välttämättömänä raittiustyölain (828/82) nioittaen, 3687: 10 §:n 1 momentin tarkoittaman määrärahan 3688: määräytymisperusteiden tarkistamista vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3689: 1987 valtion menoarviossa niin, että määräraha 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 3690: tulisi vastaamaan 50 penniä kutakin edellisenä 33.87.20 lisäyksenä 250 000 markkaa 3691: vuonna maassa henkikirjoitettua asukasta kohti. käytettäväksi ylimäåråisenä ltså"nä påihtei- 3692: den käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäi- 3693: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 semzseen. 3694: 3695: Risto Ahonen Jukka Mikkola 3696: Timo Roos Aarno von Bell 3697: 1986 vp. 891 3698: 3699: Raha-asia-aloite n:o 813 3700: 3701: 3702: 3703: 3704: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Nicaragua-Seuralle 3705: tiedotustoimiston perustamiseksi 3706: 3707: 3708: Eduskunnalle 3709: 3710: Nicaragua on eräs niistä maista, joihin suun- Suomi-Nicaragua-Seura toimii vapaaehtoistyön 3711: tautunut kehitysyhteistyö on voimakkaasti kasva- ja jäsenmaksutuoton varassa. Laajentuva solidaa- 3712: nut viimeisten vuosien aikana. Eri kansalaisjärjes- risuustyö, monet kansainväliset kontaktit ja eri- 3713: töt ovat käynnistäneet pitkäaikaisiakin projekte- tyisesti tiedotus- ja julkaisutoiminnan kehittämi- 3714: ja. Suomi-Nicaragua-Seura ylläpitää mm. tervey- nen edellyttävät seuran toiminnan uudelleenor- 3715: denhuoltoprikaatia ja lähettää vuosittain sadon- ganisointia. Nicaragua-tiedotustoimiston perus- 3716: korjuuprikaateja Nicaraguaan. taminen voisi olla juuri käyttökelpoinen tapa 3717: Kiinnostus Nicaraguaa kohtaan on lisääntynyt. kehittää Suomi-Nicaragua-Seuran toimintaa. 3718: Kansainvälispoliittisen tilanteen kärjistymisen 3719: johdosta mm. Suomi-Nicaragua-Semalta odote- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3720: taan tehokasta tiedotus- ja julkaisutoimintaa ti- nioittaen, 3721: lanteesta Nicaraguassa ja eri puolilla maailmaa 3722: tapahtuvasta solidaarisuustoiminnasta. Nicara- 3723: gualla ei ole Suomessa lähetystöä, joka voisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3724: palvella tiedottamisessa eri kansalaispiirejä. Näin 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 3725: ollen Nicaragua-solidaarisuustyötä tekevien taho- 29.98.50 lisäyksenä 150 000 markkaa 3726: jen piirissä on nähty tarpeelliseksi aikaansaada Suomi-Nicaragua-Seuralle Nicaragua-tie- 3727: Nicaragua-tiedotustoimisto. dotustoimiston perustamiseksi. 3728: 3729: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 3730: 3731: Arja Alho Jouko Skinnari Tarja Halonen 3732: Ulla-Leena Alppi Jussi Ranta Jukka Mikkola 3733: Saara-Maria Paakkinen Inger Hirvelä Risto Ahonen 3734: Timo Roos Maija Rajantie Kati Peltola 3735: 892 1986 vp. 3736: 3737: Raha-asia-aloite n:o 814 3738: 3739: 3740: 3741: 3742: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta YTV:lle eräistä opiskelija- 3743: alennuslipuista aiheutuvan tulojen menetyksen korvaamiseen 3744: 3745: 3746: Eduskunnalle 3747: 3748: YTV:n kirjeessä 29.9.1986 liikenneministeriöl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3749: le ja eduskuntaryhmille esitetään pääkaupunki- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 31.57 3750: seudun ulkopuolella asuville opiskelijoille seutu- uudelle momentzlle 4 100 000 markkaa 3751: lippuun opiskelija-alennusta pääkaupunkiseudul- pääkaupunkiseudun ulkopuolella kirjotila 3752: la. Kohtuutonta on, että pääkaupunkiseudun olevien, pääkaupunkiseudulla opiskele- 3753: kunnat joutuisivat subventoimaan opiskelijalip- vien opiskelijoiden alennuslipun käyt- 3754: pua muille kuin oman kunnan opiskelijoille. töönotosta YTV:IIe aiheutuvan tulojen 3755: Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun- menetyksen korvaamiseen. 3756: nioittaen, 3757: 3758: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 3759: 3760: Arja Alho Paavo Lipponen 3761: 1986 vp. 893 3762: 3763: Raha-asia-aloite n:o 815 3764: 3765: 3766: 3767: 3768: Almgren ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta säteilyvalvonta- 3769: verkon täydentämiseen ja säteilynmittauskaluston uusimaan 3770: 3771: 3772: Eduskunnalle 3773: 3774: Keväällä 1986 tapahtunut Tshernobylin ydin- taan. Ottaen huomioon alalla tapahtuneen kehi- 3775: voimalaonnettomuus paljasti suuria puutteita sä- tyksen ja toisaalta suuren tarpeen määrärahanli- 3776: teilyvalvontaverkossamme ja erilaisissa laitteissa. säystä ei voi pitää riittävänä. 3777: Kauan onnettomuuden jälkeen tapahtui eräällä 3778: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 3779: paikkakunnalla mittauksia, jotka antoivat hälyt- 3780: taen, 3781: tävän korkeita arvoja. Myöhemmin voitiin tode- 3782: ta, että tulokset olivat vääriä. Väärät tulokset taas 3783: aiheutuivat siitä, että kalusto oli ikääntynyttä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3784: ainakin osittain käyttökelvotonta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 3785: Hallitus on lisännyt vuoden 1987 tulo- ja 26.80. 70 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 3786: menoarvioon määrärahoja säteilyvalvontaverkon sätezlyvalvontaverkon täydentämiseen ja 3787: täydentämiseen ja säteilynmittauskaluston uusin- sätezlynmittauskaluston uusintaan. 3788: 3789: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 3790: 3791: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen 3792: 894 1986 vp. 3793: 3794: Raha-asia-aloite n:o 816 3795: 3796: 3797: 3798: 3799: Almgren ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ydinturvalli- 3800: suuden ja ydinjätehuollon valvonta- ja tutkimustoimintaan 3801: 3802: 3803: Eduskunnalle 3804: 3805: Julkisuudessa on esitetty, että eräät säteilymit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 3806: tauksia suorittavat yhteisöt joutuvat vähentämään taen, 3807: henkilökuntaa, koska määrärahat eivät riitä am- 3808: mattitaitoisen väen palkkaamiseen. Meneillään 3809: olevat tutkimustehtävät jäävät kesken. Huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3810: mioon ottaen kaiken tapahtuneen ja ennakoita- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 3811: vissa olevan kehityksen Suomella ei ole varaa 33.68.21 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 3812: jättää hoitamatta ydinturvallisuuteen ja ydinjäte- ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon 3813: huoltoon liittyvän valvonta- ja tutkimustoimin- liittyvän valvonta- ja tutkimustoiminnan 3814: nan tehostamista. menoihin. 3815: 3816: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 3817: 3818: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen 3819: 1986 vp. 895 3820: 3821: Raha-asia-aloite n:o 817 3822: 3823: 3824: 3825: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiuspiirijärjestöjen toi- 3826: minnan tukemiseen 3827: 3828: 3829: Eduskunnalle 3830: 3831: Raittiustyölain 10 §:n 2 momentin tarkoitta- avustusjärjestelmässä. Kuitenkin niiden olemas- 3832: mia avustuksia voidaan myöntää paitsi valtakun- saolo ja toiminta on välttämätöntä sekä keskus- 3833: nallisille raittiusjärjestöille myös niiden piirijär- järjestöille että paikallisyhdistyksille. Julkisen 3834: jestöille. Käytännössä kuitenkin piirijärjestöjen hallinnon puolella kiinteää yhteistoimintaa rait- 3835: tätä kautta saama julkinen taloudellinen tuki on tiuspiirijärjestöjen kanssa harjoittavat etenkin 3836: jäänyt vähäiseksi. Syynä ovat olleet sekä keskus- raittiuslautakunnat ja lääninhallitusten sosiaali- 3837: järjestöjen omat rahoitustarpeet että piiriavustus- ja terveysosastot, joista jälkimmäisten kanssa rait- 3838: ten vaivalloinen hakemismenettely, joka edellyt- tiusjärjestöillä on virallisia pysyviä yhteistoiminta- 3839: tää ao. raittiuspiirien toimintasuunnitelmien ja elimiä sekä koulutus- ja kampanjayhteistyötä. 3840: talousarvioiden lähettämistä keskusjärjestöjen Kun on epätodennäköistä, että raittiuspiirijär- 3841: valtionavustusanomuksen liiteasiakirjoina avus- jestöt voisivat saada riittävää julkista rahoitusta 3842: tusvuotta edeltävän vuoden lokakuun loppuun toisaalta keskusjärjestöjensä välityksellä valtiolta 3843: mennessä. ja toisaalta alueensa kunnilta, olisikin tarkoituk- 3844: Raittiuspiirijärjestöjen toinen mahdollisuus senmukaista pyrkiä siihen, että niille kohdistetta- 3845: saada julkista taloudellista tukea toimintaansa va julkinen rahoitus ohjattaisiin vastaisuudessa 3846: ovat kunnan avustukset raittiustyötä tekeville lääninhallitusten kautta. Tämä järjestely olisi 3847: yhdistyksille. Tämän avustusmuodon hankaluu- hakemus- ja tilitysmenettelyn, samoin kuin val- 3848: tena on, että sen tarkoittaman toiminnan on vonnankin osalta huomattavasti yksinkertaisempi ja 3849: tapahduttava avustusta myöntävän kunnan alu- nopeampi kuin nykyinen kahtaalle suuntautuva 3850: eella tai muuten kohdistuttava tämän kunnan paperisota ja vapauttaisi raittiuspiirijärjestöjen 3851: väestöön. Läänissä tai sen osassa toimivalle rait- yhteistoimintaa lääninhallitusten kanssa ja myös 3852: tiuspiirijärjestölle tämän avustusehdon toteutu- eri raittiuspiirijärjestöjen keskinäistä yhteistoi- 3853: misen osoittaminen on usein hankalaa. Käytän- mintaa, mikä mahdollistaisi esimerkiksi yhteisten 3854: nössä tämä avustusedellytys onkin saanut aikaan koulutustilaisuuksien järjestämisen. Vain tältä 3855: sen, että raittiuspiirijärjestöt ovat voineet saada pohjalta olisi myös mahdollista saada toiminnal- 3856: merkittäviä kunnan avustuksia, mm. palkkaustu- lisesti riittävän laajoille raittiuspiirijärjestöille sel- 3857: kea, vain niiltä kaupungeilta, jotka ovat niiden laisia kokopäivätoimisia toimihenkilöitä, jotka 3858: yhdistysrekisteriin merkittyjä kotipaikkoja. Sen voisivat tasapuolisesti palvella koko toimialuet- 3859: sijaan muut kunnat eivät ole raittiuspiirijärjes- taan. 3860: töille myöntäneet yleisavustuksia tai avustukset 3861: ovat olleet niin vähäisiä, etteivät ne ole vastan- Viitaten edellä esitettyyn ehdotamme kun- 3862: nioittaen, 3863: neet edes niiden hakemisesta aiheutuvia kustan- 3864: nuksia. Sen sijaan raittiuspiirijärjestöt ovat kyllä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3865: saaneet kunnilta niissä toteutettaviin hankkeisiin- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 33.89 3866: sa merkittäviäkin erityis- eli projektiavustuksia. määrärahoihin 300 000 markkaa myön- 3867: Raittiuspiirijärjestöt ovatkin eräänlaisia väliin- nettäväksi lääninhallitusten kautta rait- 3868: putoajia nykyisessä vapaaehtoisen raittiustyön tiuspiirzjärjestöille. 3869: 3870: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 3871: Esko Almgren Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila 3872: Sakari Knuuttila Tellervo Nousiainen Heikki Kokko 3873: Impi Muroma Olavi Ronkainen Anna-Kaarina Louvo 3874: Päivi Varpasuo Lea Kärhä Eeva Turunen 3875: Riitta Uosukainen Ensio Laine 3876: 896 1986 vp. 3877: 3878: Raha-asia-aloite n:o 818 3879: 3880: 3881: 3882: 3883: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta siviilivastarinnan tutkimus- 3884: toiminnan aloittamiseen 3885: 3886: 3887: Eduskunnalle 3888: 3889: Maamme turvallisuus on perustunut sodanjäl- puolustuslaitoksemme perinteisiä rakenteita. Tä- 3890: keisenä aikana rauhantahtoiselle aktiiviselle puo- män toiminnan tavoitteena on viime kädessä 3891: lueettomuuspolitiikalle ja aseelliselle maanpuo- korvata täysin nykyinen armeijalaitoksemme sivii- 3892: lustukselle. Aseteknologian nopea kehittyminen livastarintaan perustuvalla kansalaisten toimin- 3893: on kuitenkin aiheuttanut sen, ettei kansalaistem- nalla. 3894: me turvallisuutta kriisitilanteissa voida enää pe- Koska siviilivastarinnan muodot ja keinot sen 3895: rustaa asevaraiselle turvallisuusajattelulle. Suo- harjoittamiseksi ovat varsin vähän tutkitut maas- 3896: men kaltaisella pienellä maalla ei ole taloudellisia samme, on valtion resursseja ryhdyttävä suuntaa- 3897: mahdollisuuksia eikä edes moraalista oikeutusta maan tässä vaiheessa erityisesti tutkimus- ja ko- 3898: yrittää pysytellä yhä kiihtyvässä ja kalliimmaksi keilu toimintaan. 3899: käyvässä asevarustelukilvassa mukana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3900: Kun kansallista turvallisuuttamille ei enää voi- nioittaen, 3901: da taata kotimaista asevarustelua lisäämällä ja 3902: armeijan toimintaa kehittämällä, on välttämä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3903: töntä etsiä niitä keinoja, joilla kriisitilanteissa 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 3904: voidaan varmistaa kansalaistemme turvallisuus ja markkaa käytettäväksi sivizJivastarinnan 3905: kulttuurimme säilyminen. Näitä keinoja on ryh- tutkimustoiminnan aloittamiseen ja alu- 3906: dyttävä etsimään siviilivastarinnan muotoja ja eelliseen sivizlivastarinnan keinojen ja 3907: koulutusta kehittämällä ja korvaamalla niillä muotojen kokezlutoimintaan. 3908: 3909: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 3910: 3911: Ulla-Leena Alppi Liisa Jaakonsaari Anna-Liisa Jokinen 3912: Niilo Koskenniemi Reino Paasilinna Inger Hirvelä 3913: Arja Alho Vappu Säilynoja 3914: 1986 vp. 897 3915: 3916: Raha-asia-aloite n:o 819 3917: 3918: 3919: 3920: 3921: Alppi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta korkeakouluopis- 3922: kelijoiden opintorahan korottamiseen 3923: 3924: 3925: Eduskunnalle 3926: 3927: Hallituksen esityksessä eduskunnalle opintotu- prosenttia. Opintotuen tasoa on pidetty yllä 3928: kea koskevan lainsäädännön uudistamisesta (HE lähinnä opintolainaosuutta korottamalla, jolloin 3929: n:o 121/1971 vp.) todetaan seuravaa: "Mitä laa- opintorahan reaaliarvo on alentunut huomatta- 3930: jemmiksi ja monipuolisemmiksi koulutuspalvelut vasti enemmän kuin koko tuen reaaliarvo. 3931: kehittyvät, sitä keskeisemmäksi muodostuu toi- Tilastokeskuksen tutkimuksen (KO 1983:7) 3932: minta koulunkäynnin taloudellisten edellytysten mukaan hankittava koulutustaso riippuu van- 3933: turvaamiseksi. Tavoitteena tulee olla opintososi- hempien koulutustasosta ja sosiaalisesta asemas- 3934: aalisten olosuhteitten kehittäminen siten, että ta. Voidaan siis olettaa, että opiskelemaan ha- 3935: kaikilla on mahdollisuus sosiaalisista, taloudelli- keutumiseen vaikuttaa monia muitakin syitä 3936: sista ja alueellisista tekijöistä riippumatta koulut- kuin opintotuen taso. Kuitenkaan opintotuen 3937: taa itsensä sekä yksilön että yhteiskunnan kannal- taso ei saisi olla esteenä sille, että nuori hakeutuu 3938: ta tarkoituksenmukaisella tavalla. opintielle ja suorittaa tutkinnon, jos hän haluaa 3939: Esitettyjen tavoitteiden toteuttaminen edellyt- itselleen vanhempiaan paremman koulutuksen. 3940: tää selkeän lainsäädännöllisen perustan luomista Tärkein sosiaalista liikkuvuutta ylläpitävä tekijä 3941: kokonaisvaltaisen opintotukijärjestelmän ja opin- yhteiskunnassa on edelleen koulutuksen hankki- 3942: totuen sisällön asteittaiseksi kehittämiseksi siten, mtnen. 3943: että opintotuki antaa yksilölle mahdollisuuden Tutkimusten ja selvitysten mukaan opintotuen 3944: ammatinvalintaan eikä saata häntä valitsemaan suurin ongelma on tuen riittävyys; opintotuen 3945: ansiotyöhön menoa ammattitaidottomana. Ko- enimmäismäärienkään varassa on miltei mahdo- 3946: konaisvaltainen opintotukijärjestelmä merkitsee tonta opiskella täysiä lukuvuosia. Ongelmaa on 3947: oppivelvollisuuskoulun jälkeen opintojaan jatka- kärjistänyt opiskelutahdin kiristyminen. Velkaan- 3948: vien henkilöiden opiskeluaikaisen toimeentulon tuminen ja lasten elatuksesta aiheutuvat rasitteet 3949: turvaamista mahdollisimman keskitetysti yhden ovat merkittävästi vähentäneet tuen riittävyyttä. 3950: yhtenäisen opintotukilain nojalla.'' Tilanne edellyttää pikaista korjausta, koska mit- 3951: Opintotuen tavoitteiksi voidaan edelleen kat- kään koulutus- ja työvoimapoliittiset syyt eivät 3952: soa: edellytä omavastuuosuuksien sisällyttämistä opin- 3953: 1. Opiskeluedellytysten parantaminen yhteis- totukeen opiskelijan itsensä, hänen vanhempien- 3954: kunnan koulutustavoitteiden saavuttamiseksi vä- sa tai perheenjäsentensä kannettaviksi. Erityisen 3955: hentämällä alueellisten ja taloudellisten taustate- epäoikeudenmukainen tilanne on niiden opiske- 3956: kijöiden vaikutusta peruskoulun jälkeiseen kou- lijoiden osalta, jotka vanhempien vähävaraisuu- 3957: lutukseen hakeutumisessa; den takia eivät voi saada muuta taloudellista 3958: 2. Opiskeluajan toimeentulokustannusten kat- tukea opinnoilleen kuin opintotuen. 3959: taminen erilaisten opintotukimuotojen avulla, Opintorahan mitoituksessa on pidettävä kes- 3960: 3. Vanhemmille lasten koulutuksesta aiheutu- keisenä lähtökohtana myös velkaantumiskehityk- 3961: vien kustannusten vähentäminen. sen pysäyttämistä. Opintorahan taso olisi luonte- 3962: Opintotuen tavoitteiden toeuttamista on hai- vaa nostaa samalle tasolle kuin sairauspäivärahan 3963: tannut opintotuen enimmäismäärien reaaliarvon vähimmäismäärä, jotta opintotuki turvaisi vä- 3964: aleneminen. Opintotuen enimmäismäärien reaa- himmäistoimeentulon opintovuoden aikana. Täl- 3965: liarvo on noin 10 prosenttia alhaisempi kuin löin opintorahan täyden määrän osuus täysimää- 3966: seitsemänkymmentäluvun alkupuolella, ja keski- räisestä opintotuesta olisi lähes 50 prosenttia. 3967: määräisen tuen reaaliarvo on alentunut noin 16 Opiskelijoiden velkaantumista saataisiin myös 3968: 3969: 12 260I48U 3970: 898 1986 vp. - RA n:o 819 3971: 3972: hillittyä. Opintorahan määrän korotus edellyttäi- 29.39.55 lisäyksenä 143 000 000 markkaa 3973: si maksatuksen kehittämistä. käytettäväksi korkeakouluopiske!zjoiden 3974: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- opintorahan korottamiseksi sairauspäivä- 3975: nioittaen, rahan vähimmäismäärän suuruiseksi 1 3976: påivåstä heinäkuuta 1987 lukien. 3977: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3978: 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 3979: 3980: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 3981: 3982: Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja Kati Peltola 3983: Esko Helle Anna-Liisa Jokinen Heli Astala 3984: Arvo Kemppainen Inger Hirvelä Liisa Kulhia 3985: Lauha Männistö Pekka Leppänen Timo Laaksonen 3986: Heikki Mustonen 3987: 1986 vp. 899 3988: 3989: Raha-asia-aloite n:o 820 3990: 3991: 3992: 3993: 3994: Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuun 3995: järjestöjen vapaata sivistystyötä varten 3996: 3997: 3998: Eduskunnalle 3999: 4000: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- kuksia koskeva laki ei tarjoa valtionavun etuja 4001: delle 1987 korostetaan aikuiskasvatuksen osuutta, kulttuuritoimintaan eikä aineistotuotantoon, ei- 4002: mutta sivuutetaan vapaan sivistystyön yhteiskun- kä se myöskään suo sivistysjärjestöjen työnteki- 4003: nallinen merkitys ja tarpeet. jöille opintokeskusten työntekijöillä olevia 4004: Valtionapu opintokeskusta ylläpitävien järjes- palkka- ja eläketurvaetuja. 4005: töjen sivistystyöhön nousee esityksen mukaan Asiaa voitaisiin jo vuoden 1987 tulo- ja meno- 4006: ainoastaan 100 000 mk eli 7 900 000 markasta arviossa edistää toimikunnan toimeksiannon 4007: 8 000 markkaan. Tämä ei vastaa edes järjestöjen suuntaan korottamalla opintokeskusta ylläpitä- 4008: palkkakustannuksissa tapahtunutta kehitystä. Li- vien sivistysjärjestöjen valtionapua 2 100 000 4009: säksi määrärahaa ovat nyt jakamassa entistä use- markalla, jolloin momentin loppusumma olisi 4010: ammat sivistysjärjestöt. Jotta kaikki sivistysjärjes- 10 500 000 markkaa. Korotuksen jälkeen olisi 4011: töt voisivat pitkäjänteisesti kehittää omia toimin- mahdollista turvata eri sivistysjärjestöjen tasapuo- 4012: tojaan ja suuntautua myös entistä enemmän linen ja oikeudenmukainen kohtelu: korotus 4013: yhteistyöhön, tulisi varmistaa kunkin järjestön suunnattaisiin ensisijaisesti uusien sivistysjärjestö- 4014: oikeudenmukainen kohtelu määrärahaa jaettaes- jen tarpeisiin. 4015: sa. 4016: Myös järjestöjen työntekijöiden työsuhteen tur- Edellä olevan petusteella ehdotamme kun- 4017: va on kyseenalainen, jos määräraha jää hallituk- nioittaen, 4018: sen esittämälle riittämättömälle tasolle. 4019: Opetusministeriö on asettanut työryhmän ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4020: hittämään edelleen järjestöllisen sivistystyön toi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 4021: mikunnan esityksiä, jotka kohdistuivat juuri 29.57.54 lisäyksenä 2 100 000 markkaa 4022: tulo- ja menoarvion momentin 29.57.54 käyttä- käytettäväksi valtionapuun järjestöjen va- 4023: miseen. Sivistysjärjestöjen ylläpitämiä opintokes- paata sivistystyötä varten. 4024: 4025: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 4026: 4027: Ulla-Leena Alppi Niilo Koskenniemi 4028: Marjatta Stenius-Kaukonen Inger Hirvelä 4029: Kati Peltola 4030: 900 1986 vp. 4031: 4032: Raha-asia-aloite n:o 821 4033: 4034: 4035: 4036: 4037: Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskusten 4038: valtionapuun 4039: 4040: 4041: Eduskunnalle 4042: 4043: Hallituksen esittämä määrärahakorotus vuoden varoja alueellisten opintosihteerien palkkauk- 4044: 1987 tulo- ja menoarvion momentille 29.57.55 seen. Lisämäärärahan tarve olisi ainakin 1,2 4045: riittää korkeintaan opintokeskusten palkkausme- mmk, jolloin momentin loppusumma olisi 22 4046: nojen nousuun. Määräraha ei nykyisellään riitä mmk. 4047: edes opintokeskusten toiminnalle keskeisiin me- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4048: noihin kuten matkustus-, puhelin-, posti- eikä nioittaen, 4049: monentamiskuluihin. Näin lain edellyttämä val- 4050: tionapu opintokeskusten yleismenoihin jää toteu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4051: tumatta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 4052: Opintokeskustoiminnan mielekäs kehittämi- 29.57.55 lisäyksenä 1 200 000 markkaa 4053: nen edellyttäisi välttämättä mm. alueellisen käytettäväksi opintokeskusten yleismenoi- 4054: opintotoiminnan ohjausta ja siihen resursseja: hin ja uuszin toimiin. 4055: 4056: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 4057: 4058: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä 4059: Niilo Koskenniemi Marjatta Stenius-Kaukonen 4060: Kati Peltola 4061: 1986 vp. 901 4062: 4063: Raha-asia-aloite n:o 822 4064: 4065: 4066: 4067: 4068: Alppi ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta käytettäväksi 4069: yksityisluontoisten arkistojen valtionapuun 4070: 4071: 4072: Eduskunnalle 4073: 4074: Laki yksityisluontoisten arkistojen valtionavus- ei ole vuosittain noussut kustannusten nousua 4075: ta tuli voimaan vuonna 1975. Lain piiriin on vastaavasti eikä yhden uuden arkiston tulo lain 4076: valtioneuvosto hyväksynyt kymmenen arkistoa piiriin ole vaikuttanut määrärahaa nostavasti. 4077: (Suomalaisen kirjallisuuden seura, Svenska Litte- Lain piirissä olevien arkistojen toimintamenojen 4078: ratursällskapet i Finland, Ammattiyhdistysarkis- (muut kuin palkat ja vuokrat) osuus on vuosi 4079: to, Elinkeinoelämän keskusarkisto, Kansan Arkis- vuodelta supistunut aina nykyiseen noin 10 pro- 4080: to, Keskustan ja maaseudun arkisto, Porvarillisen senttiin asti. 4081: Työn Arkisto, Svenska centralarkivet, Työväen Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar- 4082: arkisto ja Urheilun keskusarkisto), joiden kokoel- vioksi vuodelle 1987 on ko. momentille esitetty 4083: milla on tieteellisen tutkimuksen kannalta huo- 8,4 milj. mk, mikä merkitsisi arkistojen toimin- 4084: mattava merkitys. Valtionavun turvin on näihin nan supistumista edelleen. 4085: arkistoihin voitu koota ainutlaatuista lähdeaineis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 4086: toa kansalais- ja järjestötoiminnasta sekä kult- 4087: tuuri- ja talouselämästä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4088: Monet koko kansallisen kulttuurin kannalta 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 4089: merkittävät hankkeet ovat viime vuosina joutu- 29.88.53 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 4090: neet arkistoissa kuitenkin suuriin vaikeuksiin, yksityisluontoisten arkistojen valtion- 4091: sillä arkistojen valtionapuun osoitettu määräraha apuun. 4092: 4093: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 4094: 4095: Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja Kati Peltola 4096: Pekka Leppänen Inger Hirvelä Lauha Männistö 4097: Timo Laaksonen Heikki Mustonen Esko Helle 4098: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala 4099: 902 1986 vp. 4100: 4101: Raha-asia-aloite n:o 823 4102: 4103: 4104: 4105: 4106: Alppi ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta Työväenperinne 4107: - Arbetartradition ry:lle kirjasto- ja museotoimintaa varten 4108: 4109: 4110: Eduskunnalle 4111: 4112: Työväenperinne - Arbetartradition ry. on taan 600 000 markkaa (josta keskusmuseon pe- 4113: perustanut vuonna 1986 Helsinkiin Työväenliik- rustamiskustannusten osuus on 100 000 mark- 4114: keen kirjaston, joka avataan palveluineen yleisöl- kaa). Kirjastotoimintaan tarkoitettu 500 000 4115: le vuoden 1987 alussa. Kirjaston tehtävänä on markkaa riittää henkilöstö- ja vuokrakuluihin, 4116: toimia työväestön ja työväenliikkeen historian muttei uudelle kirjastolle välttämättömiin laite- 4117: erikoiskirjastona. Kirjaston peruskokoelman ja kalustohankintoihin. 4118: muodostavat Työväen Arkistosta ja Kansan Arkis- 4119: tosta siirrettävät kirjastot, jotka käsittävät erikois- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 4120: alansa kirjallisuutta vuosisadan vaihteesta läh- 4121: tien yhteensä noin 150 000 nidettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4122: Kirjaston kokoelmien luettelointiin ja kirjaston 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 4123: suunnittelutyöhön on saatu valtionavustusta vuo- 29.88.53 lisäyksenä 200 000 markkaa 4124: sina 1985-1986. Hallituksen esityksessä valtion käytettäväksi Työväenperinne - Arbetar- 4125: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1987 on Työväen- tradition ry:lle Työväenliikkeen kirjaston 4126: perinne ry:lle esitetty kirjasto- ja museotoimin- laite- ja kalustohankintoihin. 4127: 4128: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 4129: 4130: Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja Kati Peltola 4131: Esko Helle Anna-Liisa Jokinen Heli Astala 4132: Inger Hirvelä Lauha Männistö Pekka Leppänen 4133: Timo Laaksonen Heikki Mustonen 4134: 1986 vp. 903 4135: 4136: Raha-asia-aloite n:o 824 4137: 4138: 4139: 4140: 4141: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta tanssiteatteri Raatikon toi- 4142: minnan tukemiseen 4143: 4144: 4145: Eduskunnalle 4146: 4147: Suomalainen taidetanssi on voimakkaasti laa- maaran katsojia. Esityksistä on aina vähintään 4148: jentunut viime vuosina muiden taiteenalojen kolmannes suunnattu lapsille ja nuorille. Raati- 4149: rinnalla. Uusia tanssiryhmiä on syntynyt, tanssin kon vierailuilla on osana koulujen taidekasvatusta 4150: harrastus- ja koulutustoiminta on lisääntynyt ja jo pitkä perinne. Raatikko on myös ollut kutsut- 4151: tanssitaide on tavoittanut kasvavan vastaanotta- tuna monilla kansainvälisillä festivaaleilla ja juh- 4152: jajoukon. laviikoilla tehden näin tunnetuksi Suomea ja 4153: Tanssitaiteen taloudelliset resurssit eivät kui- suomalaista tanssitaidetta. 4154: tenkaan ole vahvistuneet samassa mitassa. Voidakseen edelleen kehittää ja laajentaa toi- 4155: Tanssiteatteri Raatikko on toiminut vuodesta mintaansa tarvitsee teatteri taloudellista tukea 4156: 1972 ammattiteatterina. Nykyään se on 11 tanssi- tämänhetkistä enemmän. 4157: taiteilijan ja viiden muun teatteriammattilaisen 4158: muodostama ensemble. Vuodesta 1977 alkaen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 4159: Raatikon yhteydessä on toiminut tanssikoulu alan 4160: harrastajille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4161: Raatikon peruslähtökohta koko sen toiminta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 4162: historian ajan on ollut säännöllinen ja laaja 29.90.52 (säännöllisesti toimivien tanssi- 4163: kiertuetoiminta kotimaassa. Vuosittain se tavoit- ryhmien tukemiseen) lisäyksenä 650 000 4164: taa eri puolilla Suomea järjestetyissä kiertue-esi- markkaa tanssiteatteri Raatikon toiminta- 4165: tyksissä pienen laitosteatterin yleisöön verrattavan edellytysten turvaamiseksi. 4166: 4167: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 4168: 4169: Ulla-Leena Alppi Heli Astala Liisa Jaakonsaari 4170: Vappu Säilynoja Kati Peltola Esko Helle 4171: Heikki Mustonen Seija Karkinen Inger Hirvelä 4172: Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Löyttyjärvi Arvo Kemppainen 4173: Pekka Leppänen Kaj Bärlund Tarja Halonen 4174: Timo Laaksonen Arja Alho Liisa Kulhia 4175: Lauha Männistö Maija Rajantie Kalle Könkkölä 4176: Pertti Hietala Saara-Maria Paakkinen Ensio Laine 4177: Irma Rosnell 4178: 904 1986 vp. 4179: 4180: Raha-asia-aloite n:o 825 4181: 4182: 4183: 4184: 4185: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivi-talo Säätiölle ns. kirjai- 4186: lijatalon peruskorjaukseen 4187: 4188: 4189: Eduskunnalle 4190: 4191: Kirjailijatalohankkeen oltua kirjailijoiden ja nuksia varten. Säätiön edustajien käydessä 4192: kirjailijajärjestöjen aloitteesta vireillä lähes nel- 17.9.1986 ministeri Björkstrandin luona ilmeni, 4193: jännesvuosisadan opetusministeriö lähetti vih- että ministeriö voinee osoittaa suunnittelutyön 4194: doin 30.3.1983 Helsingin kaupungille kirjeen, jatkamiseen 150 000 markkaa, minkä summan 4195: jossa esitettiin, että Helsingin kaupunki tekisi säätiö saanee jo tammikuussa 1987. 4196: Aleksis Kiven syntymän 150-vuotisjuhlallisuuk- Juuri mainittuihin summiin nojautuen Kivi- 4197: siin liittyen periaatepäätöksen jonkin pääkaupun- talo Säätiö näkee, että täydelliset korjaussuunni- 4198: gin alueella sijaitsevan rakennuksen (esim. Lin- telmat valmistuvat keväällä 1987 ja rakennuslupa 4199: nunlaulun) luovuttamisesta Kivi-talon nimeä saadaan kesällä 1987. Urakkakilpailu voidaan 4200: kantavana rakennuksena kirjailijoiden ja kirjaili- toimeenpanna elo-syyskuussa 1987, jolloin siis 4201: jajärjestöjen käyttöön. tarkoin tiedetään, mitä hanke tulee maksamaan. 4202: Helsingin kaupunginhallitus päätti 1.10.1984 Summaarineo tieto on jo olemassa, sillä säätiö 4203: varata kirjailijajärjestöille perustettavan säätiön järjesti luonnos 1 -suunnitelmiin ja katselmuk- 4204: lukuun Eläintarhan huvila-alueen n:o 10 ja sillä seen perustuvan urakkakilpailun kesällä 1985. 4205: sijaitsevat kaksi asuinrakennusta peruskorjatta- Sen perusteella kustannukset nousisivat 12,5 mil- 4206: vaksi ns. kirjailijatalana käytettäväksi. joonaan markkaan. Kun urakkakilpailussa syyske- 4207: Valtakunnalliset kirjailijajärjestöt Suomen Kir- sällä 1987 olisi käytettävissä täydelliset korjaus- 4208: jailijaliitto ry., Finlands Svenska Författareföre- suunnitelmat, kustannukset riskin vähentyessä 4209: ning rf. ja Suomen Näytelmäkirjailijaliitto sekä laskisivat ehkä noin viidenneksellä. 4210: Helsingin Kirjailijat - Helsingfors Författare ry. Eduskunnalle jaettu ehdotus valtion tulo- ja 4211: perustivat 17.1.1985 säätiön, jonka tarkoituksena menoarvioksi vuodelle 1987 ei sisällä kirjailijata- 4212: on ylläpitää kirjailijataloa. Säätiö rekisteröitiin lorakennusten varsinaisten korjaustöiden aloitta- 4213: 7. 5.1985 nimellä Kivi-talo Säätiö - Stiftelsen mista varten määrärahaa. Useat seikat kuitenkin 4214: Villa Kivi. viittaavat siihen, että olisi tarkoituksenmukaista 4215: Sen jälkeen kun opetusministeriön, Helsingin aloittaa varsinaiset korjaustyöt syksyllä 1987. 4216: kaupungin ja Kivi-talo Säätiön kesken oli sovittu, Ensinnäkin rakennukset ovat olleet asumatto- 4217: että säätiö toimii peruskorjausten osalta raken- mina ja kylmiltään 1.11. 1985 alkaen eli kaksi 4218: nuttajana, se ryhtyi korjaussuunnitelman laati- vuotta. Kolmas vuosi nähtävästi lisäisi melkoisesti 4219: mista ja hankkeen rahoittamista koskeviin toi- kustannuksia rakennusten rappeutuessa lisää. 4220: menpiteisiin. Edelleen on syytä painottaa, että nyt puheena 4221: Opetusministeriö ilmoitti kirjeellään oleva valtakunnallinen hanke on maamme ainoa 4222: 27.11.1985 pyrkivänsä käytettävissä olevien mää- kirjallisuuden osalle tuleva. Töiden aloittaminen 4223: rärahojen puitteissa peruskorjauskustannusten ra- syksyllä 1987 soveltuisi juhlistamaan Suomen 4224: hoittamiseen enintään puolella arvioiduista perus- Kirjailijaliiton 90-vuotispäivää. 4225: korjauskustannuksista kalustoineen. Ministeriö Jo mainittujen näkökohtien lisäksi on aihetta 4226: mainitsi em. kirjeessään muun ohessa myös, että todeta, että kirjailijoiden kansallinen tehtävä ko- 4227: valtionavustus pyritään myöntämään kahden- rostuu jatkuvasti aikana, jolloin alati paisuvien 4228: kolmen vuoden aikana alkaen vuodesta 1987. joukkotiedotusvälineiden ylikansallinen ohjel- 4229: Helsingin kaupunginhallitus päätti 2.6.1986 mien laadullinen halpatuonti on muodostumassa 4230: osoittaa kiinteistövirastolle 150 000 markkaa kir- vakavaksi uhkaksi kansalliselle kulttuurillemme. 4231: jailijatalon perusparannusten suunnittelukustan- Ei ole liioin väheksyttävä kirjailijoiden merkitystä 4232: 1986 vp. - RA n:o 825 905 4233: 4234: toisten taiteenalojen työnantajana - näyttämö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4235: taiteen, oopperan ja säveltaiteen. Tässä yhteydes- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 4236: sä todettakoon, että kirjallisuuden edistämiseen markkaa Kivi-talo Säätiölle peruskorjaus- 4237: on vuoden 1986 -siis kuluvan vuoden- tulo- töiden aloittamiseksi Helsingissä Eläintar- 4238: ja menoarvion taidemäärärahoista osoitettu han huvila-alueella n:o JO sijaitsevassa 4239: 3,4 %. Se ei ole paljon. kahdessa rakennuksessa syksyllä 1987. 4240: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 4241: nioittaen, 4242: 4243: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 4244: 4245: Ulla-Leena Alppi Heli Astala Marja-Liisa Tykkyläinen 4246: Lauha Männistö Pekka Leppänen Kati Peltola 4247: Liisa Kulhia Timo Laaksonen Heikki Mustonen 4248: Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen Inger Hirvelä 4249: Kalle Könkkölä Arja Alho Tarja Halonen 4250: Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen Irma Rosnell 4251: 4252: 4253: 4254: 4255: 13 260148U 4256: 906 1986 vp. 4257: 4258: Raha-asia-aloite n:o 826 4259: 4260: 4261: 4262: 4263: Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta äitiysavustusten 4264: korottamiseksi 4265: 4266: 4267: Eduskunnalle 4268: 4269: Hallitus esittää äitiysavustuksen korottamista entistä enemmän kehittää sen mukaan, onko 4270: 1.3.1987 lukien 550 markasta 580 markkaan. kyse ensimmäisestä lapsesta. 4271: Äitiysavustus on kuitenkin siksi merkittävä apu Pidämme kohtuullisena, että äitiysavustus ko- 4272: perheelle, jolle vastasyntynyt aiheuttaa merkittä- rotettaisiin 550 markasta 1 000 markkaan halli- 4273: viä lisäkustannuksia, että siinä tulisi nykyistä tuksen esittämän 580 markan asemasta. 4274: laajemmin ottaa huomioon vastasyntyneestä ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4275: heutuvat tärkeät hankinnat. Sinänsä äitiyspak- nioittaen, 4276: kaukseen sisältyvät vaatteet ja muut tarvikkeet 4277: ovat osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi, mut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4278: ta ainakin ensimmäisen lapsen osalta mm. sänky 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 4279: ja vaunut ovat välttämättömiä hankintoja. Mikäli 33.15.51 lisäyksenä 14 000 000 markkaa 4280: äitiysrahaa merkittävästi korotetaan tulisi selvit- käytettäväksi äitiysavustuksen korottami- 4281: tää myös, tulisiko äitiyspakkauksen koostumusta seen 1 000 markkaan. 4282: 4283: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 4284: 4285: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä Marjatta Stenius-Kaukonen 4286: Heli Astala Esko Helle Pekka Leppänen 4287: Vappu Säilynoja Kati Peltola Heikki Mustonen 4288: Timo Laaksonen Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen 4289: Liisa Kulhia 4290: 1986 vp. 907 4291: 4292: Raha-asia-aloite n:o 827 4293: 4294: 4295: 4296: 4297: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen keskusvankilan van- 4298: kien liikunta- ja tapaaruistilojen rakentamiseen 4299: 4300: 4301: Eduskunnalle 4302: 4303: Riihimäen keskusvankilan vankien liikunta- ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4304: tapaaruistilat ovat olleet pitkään suunnitteilla. taen, 4305: Hankkeen kustannusarvio on 9,3 milj. markkaa 4306: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4307: ja määrärahan tarve vuonna 1987 toiminnan 4308: 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 4309: käynnistämiseksi olisi 3 milj. markkaa. Hanke on 4310: 25.50. 74 3 000 000 markkaa Rtihimäen 4311: tarkoitus toteuttaa ns. avolaitostyönä. 4312: keskusvanktlan vankien liikunta- ja ta- 4313: paamisttlojen rakentamista varten. 4314: 4315: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 4316: 4317: Sirkka-Liisa Anttila 4318: 908 1986 vp. 4319: 4320: Raha-asia-aloite n:o 828 4321: 4322: 4323: 4324: 4325: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kylmäkoskelie sijoitettavan 4326: Hämeen lääninvankilan suunnitteluun 4327: 4328: 4329: Eduskunnalle 4330: 4331: Hämeen lääninvankilan sijoittamisesta Kylmä- näin hyväksytyksi tulee vuoden 1987 tulo- ja 4332: koskelle on eduskunta tehnyt periaatepäätöksen menoarvioon varata suunnittelumäärärahaa Kyl- 4333: jo vuonna 1979. Kylmäkosken kunta on oikeus- mäkoskelie sijoitettavan Hämeen lääninvankilan 4334: ministeriölle jättämällään kirjeellä kiirehtinyt suunnitteluun. Rakennustöihin on tarkoitus 4335: hankkeen aloittamista jo vuonna 1986 kuten päästä vuoden 1988 aikana. 4336: Hämeen läänin investointimuistiossakin tode- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4337: taan. Hämeen lääninvankilan kunto on sellainen, nioittaen, 4338: että ne, jotka ovat kyseiseen laitokseen tutustuneet 4339: ovat todenneet sen todella surkeakuntoiseksi ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4340: ihmisten asumiseen kelpaamattomaksi. Hämeen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 4341: lääninvankilan perustamissuunnitelma on hyväk- 25.50. 74 1 000 000 markkaa Kylmiikos- 4342: sytty rakennusasiain neuvottelukunnassa kesä- kelle sijoitettavan Hiimeen liiiininvanki- 4343: kuussa 1986. Perustamissuunnitelman tultua lan suunnitteluun. 4344: 4345: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 4346: 4347: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio 4348: 1986 vp. 909 4349: 4350: Raha-asia-aloite n:o 829 4351: 4352: 4353: 4354: 4355: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen varuskunnan raken- 4356: nusten peruskorjaukseen 4357: 4358: 4359: Eduskunnalle 4360: 4361: Riihimäellä toimiva varuskunta tarvitsee kiirei- neeraus, jotta tilanne ei muodostuisi kestämättö- 4362: sesti määrärahoja korjatakseen rakennuksensa mäksi. 4363: n:ot 23 ja 43 sekä ruokalan samoin kuin ajoneu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4364: vohuoltolansa ja erityisajoneuvojen säilytystilan. taen, 4365: Määrärahan kokonaistarve vuonna 1987 on 20 4366: milj. mk. Etelä-Suomen varuskunnat ovat pahas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4367: ti rappiolla johtuen siitä, että työllisyyssyistä on 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 4368: varuskuntien peruskorjauksen painopiste ollut 27.27. 74 20 000 000 markkaa käytettä- 4369: juuri pohjoisessa. Nyt on yhdestoista hetki aloit- väksi ajoneuvohuoltolan, erityisajoneuvo- 4370: taa etelässä toimivien vanhojen varuskuntien sa- jen sätlytysttlan, rakennuksien n:ot 23 ja 4371: 43 sekä ruokalan peruskorjaukseen. 4372: 4373: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 4374: 4375: Sirkka-Liisa Anttila 4376: 910 1986 vp. 4377: 4378: Raha-asia-aloite n:o 830 4379: 4380: 4381: 4382: 4383: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta varuskunnan raken- 4384: nustöihin Hattulassa ja Hämeenlinnassa 4385: 4386: 4387: Eduskunnalle 4388: 4389: Varuskunnan rakennustyöt Hattulassa ja Hä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4390: meenlinnassa ovat käynnissä ja niihin on osoitet- taen, 4391: tu hallituksen budjettiesityksessä yhteensä 12 4392: milj. markkaa vuonna 1987. Tarve määrärahojen 4393: osalta on vuosittain ollut n. 20 milj. mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4394: Puuttuva rahoitus tulee ottaa varsinaiseen bud- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 4395: jettiin eikä lisäbudjetteihin. Varuskunnan raken- 27.27. 74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 4396: tamistarve on kiistaton, siksi huonoon kuntoon varuskunnan rakennustöihin Hattulassa 4397: juuri Etelä-Suomen varuskuntamme on päästet- ja Hämeenlinnassa (rakennukset n:ot 1 ja 4398: ty. 2). 4399: 4400: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 4401: 4402: Sirkka-Liisa Anttila 4403: 1986 vp. 911 4404: 4405: Raha-asia-aloite n:o 831 4406: 4407: 4408: 4409: 4410: Anttila: Määrärahan osoittamisesta varastorakennusten rakentami- 4411: seen Tammelan aluevaraston C-alueella 4412: 4413: 4414: Eduskunnalle 4415: 4416: Tammelan aluevarastoalueella C on suunnitel- tenkin ne olisivat tarpeellisia. Varastotilojen ra- 4417: mat rakentaa useita varastorakennuksia armeijan kentaminen on kuitenkin kiireeliisin tehtävä. 4418: tarvikkeiden varastointia varten. Määrärahan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4419: hankkeen toteuttamiseen olisi pitänyt olla halli- taen, 4420: tuksen budjettiesityksessä. Armeijalla on parla- 4421: mentaarisen puolustuskomitean ehdotusten mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4422: kaan toteutettavana merkittäviä varustehankinto- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 4423: ja yms., mutta niiden varastotilat pitää rakentaa 27.27. 74 20 000 000 markkaa Tamme- 4424: ensimmäiseksi. Näillä hankkeilla paikattaisiin lan aluevaraston C-alueen varastoraken- 4425: mittavasti mm. idänkaupan alijäämäisyyttä. Kui- nuksien rakentamista varten. 4426: 4427: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 4428: 4429: Sirkka-Liisa Anttila 4430: 912 1986 vp. 4431: 4432: Raha-asia-aloite n:o 832 4433: 4434: 4435: 4436: 4437: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Valtion ravitsemiskeskuksen siir- 4438: tämiseksi Forssaan 4439: 4440: 4441: Eduskunnalle 4442: 4443: Valtioneuvoston joulukuussa 1984 hyväksymän noudata valtiovarainministeriön SlJOlttamistyö- 4444: valtion virastojen ja laitosten toimitiloja koskevan ryhmän suositusta eikä siten vähennä pääkau- 4445: periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministe- punkiseudun erityisongelmia. Forssan kaupunki 4446: riön asettama virastojen ja laitosten sijoittamis- on omalta osaltaan tehnyt periaatepäätöksen Val- 4447: työryhmä on päätynyt esittämään pääkaupunki- tion ravitsemiskeskuksen mahdollisesta sijoitta- 4448: seudun erityisongelmien toimenpideohjelman misesta kaupunkiin. Forssan kaupunki sijaitsee 4449: mukaisesti mm. Valtion ravitsemiskeskuksen siir- Etelä-Suomea ajatellen varsin keskeisellä paikalla. 4450: tämistä muualle Suomeen pääkaupunkiseudun Kaksi kolmasosaa suomalaisesta väestöstä on va- 4451: työssä käyntialueen ulkopuolelle. Valtion ravitse- jaan 200 km:n säteellä Forssasta. 4452: miskeskus hoitaa ja kehittää valtion ja valtion- 4453: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4454: apuyhteisöjen työpaikka- ja oppilaitosruokaitua 4455: taen, 4456: ylläpitämällä ruokaloita ja muita ruokailujärjeste- 4457: lyjä. Hallituksen budjettiesityksen mukaan Val- 4458: tion ravitsemiskeskuksen pääkonttori on tarkoitus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4459: sijoittaa pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueel- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 4460: le. Tämä on vastoin valtiovarainministeriön aset- 28.94.01 1 000 000 markkaa Valtion ra- 4461: taman sijoittamistyöryhmän kantaa, mitä pidän vitsemiskeskuksen pääkonttorin siirtämi- 4462: valitettavana. Valtioneuvoston budjettiesitys ei seksi Forssaan. 4463: 4464: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 4465: 4466: Sirkka-Liisa Anttila 4467: 1986 vp. 913 4468: 4469: Raha-asia-aloite n:o 833 4470: 4471: 4472: 4473: 4474: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokiläänin lukion perus- 4475: tamiseksi Jokioisiin 4476: 4477: 4478: Eduskunnalle 4479: 4480: Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kunnat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4481: perustamassa omaa lukiota Jokioisten kuntaan. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 4482: Hämeen läänissä on 13 aloitusluokan vajaus lu- 29.43.32 2 000 000 markkaa jokiläänin 4483: kiokouluruksessa verrattuna maan keskiarvoon. lukion perustamista varten jokioisiin. 4484: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4485: nioittaen, 4486: 4487: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 4488: 4489: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio 4490: 4491: 4492: 4493: 4494: 14 260148U 4495: 914 1986 vp. 4496: 4497: Raha-asia-aloite n:o 834 4498: 4499: 4500: 4501: 4502: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden kirjastojen perus- 4503: tamiskustannusten jälkirahoitukseen 4504: 4505: 4506: Eduskunnalle 4507: 4508: Forssan kaupunginkirjasto totmu todella ah- valtionosuudelle maksetaan Suomen Pankin pe- 4509: taissa ja vanhentuneissa tiloissa. Forssan kirjasto- ruskorko. Näin ollen tämä nyt 11 kuukautta 4510: olot lienevät Hämeen läänin kehnoimmat, mitä voimassa ollut laki synnytti pahoja väliinputoajia, 4511: omalta osaltaan todistavat Forssan kirjaston tilas- joita ovat nämä kuusi: Forssa, Jyväskylän maalais- 4512: toluvut, jotka ovat läänin huonoimmat. Kirjas- kunta, Laukaa, Mustasaari, Riihimäki ja Leppäve- 4513: tolle on saatu peruskorjauslupa opetusministeri- si. Rahallisesti 15 vuoden jälkirahoitusaika ilman 4514: öltä keväällä 1984. Uudet, ajanmukaiset tilat korkoa merkitsee näille kuudelle kunnalle mel- 4515: peruskorjataan Oy Finlayson Ab:ltä kaupungin koisia taloudellisia menetyksiä ottaen huomioon, 4516: ostamiin entisen kehräämön tiloihin. Perus- että ko. laki oli voimassa kirjastojen osalta ainoas- 4517: korjaushanke on loppusuoralla ja uudet kirjasto- taan 11 kuukautta. Näin ollen tarvitaan lisärahoi- 4518: tilat valmistuvat lähikuukausina. Samanaikaisesti tusta 1 000 000 markkaa. 4519: kirjastohanke on toteutumassa Riihimäellä myös- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4520: kin jälkirahoitteisena. Samanaikaisesti myönnet- nioittaen, 4521: tiin myöskin kuudelle muulle kunnalle jälkira- 4522: hoitteinen kirjaston rakentamis- ja peruskorjaus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4523: lupa. Jälkirahoitusaika vuonna 1984 voimassa 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 4524: olleen lain mukaan olisi opetusministeriön pää- 29.56.31 1 000 000 markkaa eri lisänä 4525: töksen mukaan 15 vuotta ilman korkoa. Vuoden Forssan, Jyväskylän mlk:n, Mustasaaren, 4526: 1986 alussa jälkirahoituksen maksuperusteet huo- Riihimäen, Laukaan ja Leppäveden kir- 4527: mattavasti paranivat vuoden 1984 lain tasosta, jastojen jälkirahoitusjiirjestelmån muutta- 4528: jolloin jälkirahoitusaika on joko 7 tai 10 vuotta miseksi vuonna 1986 voimaan tulleen 4529: hankkeen valmistumisesta ja maksamattomalle lain mukaiseksi. 4530: 4531: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 4532: 4533: Sirkka-Liisa Anttila Paavo Vesterinen 4534: Jorma Rantanen Mikko Vainio 4535: Pentti Mäki-Hakola Inger Hirvelä 4536: Håkan Nordman Jouko Skinnari 4537: Pirkko Ikonen Iiro Viinanen 4538: Mauri Pekkarinen 4539: 1986 vp. 915 4540: 4541: Raha-asia-aloite n:o 835 4542: 4543: 4544: 4545: 4546: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta Evon metsäoppilai- 4547: toksen peruskorjaukseen ja lisärakennuksen rakentamiseen 4548: 4549: 4550: Eduskunnalle 4551: 4552: Evon metsäoppilaitos on pitkään odottanut Evon metsäoppilaitoksen rakennushankkeen 4553: laitoksen nykyisten rakennusten peruskorjausta ja suunnitteluun. 4554: lisärakennusta, joiden yhteiskustannusarvio on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4555: 13,2 milj. markkaa. Vuoden 1987 budjettiin taen, 4556: tulisi saada aloitusmäärärahaa 2 milj. mk. Halli- 4557: tuksen budjettiesityksessä on momentilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4558: 29.60.74 (talonrakennukset) 1 milj. markan 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 4559: suunnittelumääräraha, jonka perusteluissa tode- 29.60. 74 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 4560: taan, että määräraha on tarkoitus käyttää mm. Evon metsäoppzlaitoksen rakennushank- 4561: keiden suunnitteluun. 4562: 4563: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 4564: 4565: Sirkka-Liisa Anttila 4566: 916 1986 vp. 4567: 4568: Raha-asia-aloite n:o 836 4569: 4570: 4571: 4572: 4573: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lepaan puutarhaop- 4574: pilaitoksen sekä Mustialan maatalousoppilaitoksen rakentami- 4575: seen 4576: 4577: 4578: Eduskunnalle 4579: 4580: Lepaan puutarhaoppilaitoksen lisärakennuksien olevissa rakennuksissa, joiden peruskorjaaminen 4581: ja asuntolan rakentaminen tulee aloittaa vuonna on ollut jo vuosia sitten ajankohtainen, mutta 4582: 1987. Näin ollen tarvittavaa lisärahoitusta bud- syystä taikka toisesta jäänyt valitettavasti toteutu- 4583: jettiin tarvitaan 1,5 milj. markkaa. Lepaan puu- matta toistaiseksi. 4584: tarhaoppilaitoksen lisärakentamistarpeet ovat ol- 4585: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4586: leet valtion suunnitelmissa vuositolkulla mutta 4587: taen, 4588: niiden lopullinen toteuttaminen on jäänyt bud- 4589: jetista valitettavasti pois aina tähän saakka. 4590: Mustialan maatalousoppilaitoksen luokkatilo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4591: jen rakentaminen ja asuntolan peruskorjaus tulee 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 4592: aloittaa myöskin vuonna 1987. Aloitusrahoitus- 29.60. 74 lisäyksenä 1 500 000 markkaa 4593: tarve on 2 000 000 mk, joka tulee ottaa määrära- Lepaan puutarhaoppzfaitoksen rakenta- 4594: han korotuksena hallituksen budjettiehdotuk- mistarpeisiin sekä 2 000 000 markkaa 4595: seen. Mustialan maatalousoppilaitos on toiminut Mustialan maatalousoppilaitoksen raken- 4596: pitkään osittain jo viime vuosisadalta peräisin tamistarpeisiin. 4597: 4598: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 4599: 4600: Sirkka-Liisa Anttila 4601: 1986 vp. 917 4602: 4603: Raha-asia-aloite n:o 837 4604: 4605: 4606: 4607: 4608: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousoppi- 4609: laitoksen uuden opistorakennuksen peruskorjaukseen 4610: 4611: 4612: Eduskunnalle 4613: 4614: Mustialan uusi opistorakennus on 25 vuotta huoneen kuten myös kouluterveydenhoitaja. Op- 4615: vanha. Siinä sijaitsee mm. oppilasasuntola, luok- pilaitoksella ei ole kunnollisia arkistotiloja, mikä 4616: kahuoneita sekä koulun toimistotilat ja opetta- puute myös korjaantuisi tilajärjestelyiden myötä. 4617: jainhuone. Koko 2 5 vuoden aikana rakennukselle Tämän hankkeen toteuttamisen edellytyksenä on 4618: ei ole tehty mitään lukuun ottamatta pieniä liikuntatilojen rakentamisen yhteydessä rakennet- 4619: välttämättömiä korjaustöitä. Ajan hammas on tavat oppilasasuntotilat. Hankkeen suunnittelun 4620: purrut erityisesti rakennuksen vesi- ja lämpöjoh- jatkamiseksi tarvitaan kuitenkin määrärahaa vuo- 4621: toihin, jotka vuotavat vähän väliä ja joita ei enää den 1987 tulo- ja menoarvioon. 4622: kaikilta osin saada korjaamallakaan kuntoon. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4623: Tämän johdosta on jouduttu sulkemaan pois nioittaen, 4624: käytöstä mm. suihkuja ja pesualtaita. Uudesta 4625: opistorakennuksesta on laadittu ns. Puronlahden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4626: suunnitelma. Suunnitelman mukaan asuntola- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 4627: osan ensimmäinen kerros muutettaisiin toimisto- 29.60.74 500 000 markkaa Mustialan 4628: tiloiksi. Näin opettajat saisivat omat työtilansa, maatalousoppzlaitoksen uuden opistora- 4629: apulaisrehtori ja rehtori pääsisivät yhteisestä huo- kennuksen peruskorjaussuunnitelmien 4630: neesta omiin huoneisiinsa ja oppilaanohjaaja saisi laatimista varten. 4631: 4632: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 4633: 4634: 4635: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio 4636: 918 1986 vp. 4637: 4638: Raha-asia-aloite n:o 838 4639: 4640: 4641: 4642: 4643: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousoppi- 4644: laitoksen vanhan opistorakennuksen peruskorjaukseen 4645: 4646: 4647: Eduskunnalle 4648: 4649: Mustialan vanhan opistorakennuksen perus- vassa kunnossa. Opistorakennusta käytetään ope- 4650: korjausasia on mukana ammattikasvatushallituk- tukseen täysitehoisesti ja sen kunto todella tällä 4651: sen lähivuosien ohjelmassa. Alustavana korjaus- hetkellä kaipaa peruskorjausta. 4652: töiden alkamisajankohtana on pidetty vuotta 4653: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4654: 1988. Toivomme, ettei alkamisajankohta tuosta 4655: nioittaen, 4656: enää lykkääntyisi kun sitä on jo viimeisien vuo- 4657: sien aikana vuosi vuodelta lykätty valitettavasti. 4658: Mustialan maatalousoppilaitos ja koko maamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4659: maatalousopetus täyttää vuonna 1990 kunniak- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 4660: kaat 150 vuotta. Mustialassa pidetään tuolloin 29.60. 74 1 000 000 markkaa Mustialan 4661: valtakunnallisesti merkittävät juhlat. Vanha opis- maatalousoppzlaitoksen vanhan opistora- 4662: torakennus on tärkeä Mustialan ulkoinen symboli kennuksen peruskorjauksen suunnittelun 4663: joten olisi tärkeätä, että se tuolloin olisi edusta- loppuun suorittamista varten. 4664: 4665: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 4666: 4667: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio 4668: 1986 vp. 919 4669: 4670: Raha-asia-aloite n:o 839 4671: 4672: 4673: 4674: 4675: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousoppi- 4676: laitoksen liikuntasalin, oppilasasuntolan ja luokkahuoneiden 4677: rakentamiseen 4678: 4679: 4680: Eduskunnalle 4681: 4682: Keskiasteen uudistus toi mukanaan liikunta- n. 45 kpl. Mustialassa ei ole myöskään osoittaa 4683: tunnit maatalousoppilaitoksen opetussuunnitel- kurssilaisille asuntoja, mikäli erikoiskursseja talvi- 4684: maan. Sisäliikuntatiloja tarvitaan Mustialan maa- kautena järjestetään. Lisäluokan tarve aiheutuu 4685: talousoppilaitoksessa lähes 30 h viikossa. Aikai- mm. erikoiskurssien järjestämistarpeesta. Mustia- 4686: semmin on käytetty hyväksi Tammelan kunnan lasta puuttuu edelleen niin ikään kielistudio, 4687: liikuntatiloja, mutta kunnan yläasteen uusi lii- joka voitaisiin sijoittaa liikuntatilojen yhteyteen. 4688: kuntasali on nykyisin niin täynnä yläasteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4689: omien tarpeiden vuoksi, että Mustialan maata- nioittaen, 4690: lousoppilaitos ei ole sinne saanut yhtään ainoaa 4691: vuoroa päivällä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4692: Näin ollen Mustialan maatalousoppilaitoksen - 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 4693: yhteyteen tulisi rakentaa liikuntasali, lisää oppi- 29.60. 74 1 000 000 markkaa Mustialan 4694: lasasuntoja sekä vähintään kaksi luokkahuonetta. maatalousoppzlaitoksen lzikuntatzlojen, 4695: Oppilasasuntoja tarvitaan lisää koska niitä jatkos- oppzlasasuntolan ja kahden luokkahuo- 4696: sa häviää ruokalarakennuksen peruskorjauksen ja neen rakentamissuunnittelua varten. 4697: uuden opistorakennuksen peruskorjauksen myötä 4698: 4699: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 4700: 4701: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio 4702: 920 1986 vp. 4703: 4704: Raha-asia-aloite n:o 840 4705: 4706: 4707: 4708: 4709: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousoppi- 4710: laitoksen sikalan peruskorjaukseen 4711: 4712: 4713: Eduskunnalle 4714: 4715: Mustialassa toimii maamme ainoa sikalanhoi- mahdollisuudet ovat olemattomat. Lietesäiliö on 4716: tajan erikoistumislinja. Vastaavia sisäoppilaitok- sikalan alla, jolloin säiliötä tyhjennettäessä on 4717: sia ei Euroopassakaan liene kuin yksi ja ainoa vaarana myrkyllisten kaasujen joutuminen sika- 4718: Mustialan lisäksi. Sikatalouden osuus maatalou- laan. Rakennuksen oma ilmastointi ei riitä vaan 4719: den kokonaistuotosta on koko maassamme joudutaan käyttämään lisäpuhaltimia. Sikojen 4720: 18,8 % ja kotieläintalouden tuotannosta n. juomavesijärjestelmä puuttuu kokonaan. Sikojen 4721: 27 %. Mustiala toimii alueella jossa vastaavat lastaus ja karanteenitilat puuttuvat kokonaan. 4722: luvut ovat 19,2 % ja 32,5 % eli sikataloudella Rehukeskus sijaitsee kaukana. Henkilökunnan 4723: on varsin keskeinen asema. Sikalanhoitajalinjalta sosiaalitilat ovat puutteelliset. Oppilaiden sosiaa- 4724: valmistuvilla ei ole työllisyysongelmia. Ammatti- litilat puuttuvat kokonaan, jolloin työvaatteita 4725: taitoisista sikalanhoitajista on jatkuvasti pulaa joudutaan säilyttämään oppilasasuntolassa, mistä 4726: vaikka heidän palkkatasonsakin on karjatalous- aiheutuu erittäin runsaasti mm. hajuhaittaa. Si- 4727: alan kärkipäästä. Vanhanaikaiseksi käynyt opetus- kalassa ei ole havainto-opetustiloja. Lietelantala 4728: sikala Mustialassa vaikuttaa negatiivisesti opiske- joudutaan 2-3 vuoden välein tyhjentämään si- 4729: lijoiden haluun hakeutua sikalanhoitajalinjalle. ten, että yksi lantalan seinä puretaan ja synty- 4730: Tästä on selkeää näyttöä viime vuosilta. Samoin neestä aukosta pienellä pyöräkuormaajalla aje- 4731: on ollut vaikeuksia täyttää mm. karjatalousopet- taan lanta pois. Tyhjennyksen jälkeen purettu 4732: tajan virkaa, koska opetusolosuhteet ovat niin seinä rakennetaan uudestaan ja pois kuljetettu 4733: kehnot sikalanhoitajalinjalla. penger tuodaan takaisin seinustalle. Kaikista va- 4734: Sikalarakennuksen pahimpia epäkohtia ovat: rotoimenpiteistä huolimatta lietettä pääsee 4735: porsitus ja lihotussiat joutuvat osittain olemaan enemmän tai vähemmän valumaan vesistöön. 4736: samalla osastolla, jolloin yhdenmukaisen ruokin- Sikalan peruskorjausta puoltavat näin ollen ope- 4737: nan, ilmastoinnin ja lannan poiston järjestämi- tukselliset, taloudelliset ja työturvallisuuteen ja 4738: nen on mahdotonta. Karsinoita ei voida muuo- eläinten viihtyvyyteen liittyvät tekijät mutta 4739: nelia tarpeiden mukaan, joka johtaa epäasiallisiin myöskin ympäristönsuojelulliset näkökohdat. 4740: karsinaratkaisuihin. Karsinoiden lattioiden klink- Edellä kuvailemani esimerkki lienee lajissaan 4741: kerilaatoitukset ovat erittäin liukkaana lattiarat- pohjanoteeraus nykyisten opetustilojen tasosta 4742: kaisuna aiheuttaneet runsaasti emakoiden ja por- samoin kuin suunnittelun todella mittavasta epä- 4743: saiden jalka- ja nivelsairauksia. Porsituskarsinoi- onnistumisesta. 4744: den ilmanvaihto on suunniteltu väärin, mikä on 4745: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4746: johtanut emakoiden toistuviin utaresairauksiin. nioittaen, 4747: Karsinoita on vaikea puhdistaa, koska enin osa 4748: niistä on kiinteitä. Joutilasosastolla lantajärjestel- 4749: mä on suunniteltu lietelantajärjestelmäksi. Käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4750: tännössä lanta on lähinnä kuivaa lantaa, jonka 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 4751: käsittely lietelantakourun kautta lietesäiliöön on 29.60.74 2 000 000 markkaa Mustialan 4752: hankalaa, jopa vaarallista. Kuivalannan käsittely- maatalousoppilaitoksen koulutzlan sika- 4753: koneet ovat vanhanaikaiset. Ilmastoinnin säätö- lan peruskorJausta varten. 4754: 4755: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 4756: 4757: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio 4758: 1986 vp. 921 4759: 4760: Raha-asia-aloite n:o 841 4761: 4762: 4763: 4764: 4765: Anttila: Määrärahan osoittamisesta eräiden Etelä-Hämeen musiikki- 4766: oppilaitosten saattamiseksi lakisääteisen valtionosuuden piiriin 4767: 4768: 4769: Eduskunnalle 4770: 4771: Maassamme musiikinopetus lähti 1970-luvun si valtion tulee kiireisesti omalta osaltaan löytää 4772: alussa myönteisesti toteutumaan säädettyjen la- resursseja voimakkaasti virinneen arvokkaan kult- 4773: kien tukemana. Musiikkioppilaitokset ovat viime tuuriharrastuksen laajentamiseksi. 4774: vuosina runsaasti lisääntyneet ja ne ovat sijoittu- Siksi valtioneuvoston tuleekin antaa eduskun- 4775: neet maan eri osiin mukaan luettuina myöskin nalle esitys musiikkioppilaitosten saattamisesta 4776: kiitettävästi haja-asutusalueet. Musiikinopetus on lakisääteisen valtionosuuden piiriin. 4777: suosittua ja pyrkijöitä on huomattavasti enem- Forssan kaupunki on yhteistyössä ympäristö- 4778: män kuin oppilaitoksiin voidaan ottaa. Kunnalli- kuntien kanssa perustanut Forssan musiikkikou- 4779: set musiikkioppilaitokset rikastuttavat alueellista 4780: lun, joka on jo useana vuonna anonut mahdolli- 4781: kulttuuritoimintaa ja antavat nuorille harrastus- 4782: suutta päästä lakisääteiseksi musiikkioppilaitok- 4783: mahdollisuuksia sekä toimivat verkostona, josta seksi. Etelä-Hämeessä ovat IisäksiJanakkalan mu- 4784: nuoret lahjakkuudet opastetaan eteenpäin musii- siikkikoulu, Riihimäen musiikkiopisto ja Valkea- 4785: kin saralla. Toiminnan edelleen kehittämisessä 4786: kosken musiikkiopisto oppilaitoksia, jotka ovat 4787: on ongelmana kuitenkin varojen puute, koska 4788: saaneet harkinnanvaraista valtionapua, mutta ei- 4789: vain osa kouluista on lakisääteisen valtionavun vät lakisääteistä. Kaikkien näiden osalta on mää- 4790: piirissä. Musiikkikoulujen ja -opistojen harkin- rätietoisesti pyritty lakisääteisen valtionavun pii- 4791: nanvarainen valtionapu on vain 7-30 %. Sa- riin, mutta toistaiseksi turhaan. 4792: manaikaisesti meillä valtion budjetin kautta tue- 4793: taan kansalais- ja työväenopistojen toimintaa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4794: 70 % :n valtionavulla. Kansalais- ja työväenopis- taen, 4795: tojen valtionapuun tulee syrjäisillä alueilla vielä 4796: 15 % :n syrjäseutulisä ja tällöin valtion tuki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4797: onkin jo 85 % kansalais- ja työväenopistojen 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 4798: toiminnalle. Samanaikaisesti meillä on 41 laki- 29.90.54 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 4799: sääteistä ja 52 harkinnanvaraista valtionapua Forssan musiikkikoulun, Janakkalan mu- 4800: nauttivaa musiikkioppilaitosta ja suurin osa on siikkikoulun, Rzihimäen musiikkiopiston 4801: kokonaan valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella sekä Valkeakosken muszikkiopiston saa- 4802: olevia oppilaitoksia. Tämän eriarvoisuuden pois- miseksi lakisääteisen valtionosuuden pii- 4803: tamiseksi ja suuren opetustarpeen tyydyttämisek- riin 1.1.1987 alkaen. 4804: 4805: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 4806: 4807: Sirkka-Liisa Anttila 4808: 4809: 4810: 4811: 4812: 15 260148U 4813: 922 1986 vp. 4814: 4815: Raha-asia-aloite n:o 842 4816: 4817: 4818: 4819: 4820: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Forssan ratsastajat ry:lle tallira- 4821: kennuksen rakentamiseen 4822: 4823: 4824: Eduskunnalle 4825: 4826: Arpajaislain mukaisesti veikkauksen ja raha- töntä saada uusi talli ratsuhevosille. Ottaen huo- 4827: arpajaisten voittovaroja käytetään mm. urheilun mioon Forssan ratsastajien suuren lukumäärän ja 4828: ja liikuntakasvatustyön tukemiseen. Momentin heidän innostuksensa harrastukseensa tulee val- 4829: määräraha käytetään liikuntalakiin ja urheilu- tion olla tukemassa tätä hanketta liikuntalain 4830: opistojen valtionavusta annettuun lakiin perus- perusteiden mukaisesti. 4831: tuvia valtionosuuksia, -avustuksia ja halpakor- 4832: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4833: koisia lainoja sekä muita urheilun ja liikuntakas- 4834: taen, 4835: vatustyön tukemiseksi myönnettäviä valtionavus- 4836: tuksia ja apurahoja varten. Forssan ratsastajat ry. 4837: ylläpitää Forssan Kaukijärvellä käytöstä poistetus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4838: sa vanhassa navetassa ratsastustallia joka toimii 1987 tulo- ja menoarvioon momentzile 4839: pääosin innokkaiden ratsastajien hoitamana ja 29.91.50 1 000 000 markkaa käytettä- 4840: ylläpitämänä. Käytöstä poistettu navetta on kui- väksi Forssan ratsastajat ry:n tallihank- 4841: tenkin niin huonokuntoinen, että on väittämä- keen toteuttamiseen. 4842: 4843: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 4844: 4845: Sirkka-Liisa Anttila 4846: 1986 vp. 923 4847: 4848: Raha-asia-aloite n:o 843 4849: 4850: 4851: 4852: 4853: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Jokioisten museorautatien toi- 4854: minnan tukemiseen 4855: 4856: 4857: Eduskunnalle 4858: 4859: Jokioisten kunnassa toimii Suomen ainoa mu- museorautatieyhdistys on saanut toiminnan ny- 4860: seorautatie jolla on säällöllistä höyryveturiliiken- kyiseen laajuuteen. Jokioisten museorautatieyh- 4861: nettä. Museorautatietoimintaa ylläpitävä voima distyksen toiminnan jatkamiselle on välttämätön- 4862: on museorautatieyhdistyksen vapaaehtoinen tal- tä saada myöskin vuosittaista toimintatukea. Jo- 4863: kootyö, josta ei makseta lainkaan korvausta. Kaik- kioisten kunta avustaa tällä hetkellä museorauta- 4864: ki tehtävät radankunnostustyöstä liikennöintiin tieyhdistystä vuosittain pienellä avustuksella, 4865: perustuvat talkootoimintaan. Museorautatien ja mutta tämä ei yksinomaan riitä. Vuosittainen 4866: kapearaidemuseon elinehtona tähän saakka on toiminta-avustuksen tarve olisi 35 000 mk. 4867: ollut juuri palkaton työ. Nyt kuitenkin museo- Jokioisten museorautatieyhdistyksellä on myös- 4868: rautateillä on edessä melkoisia investointeja, jois- kin kapeataidemuseo joka sijaitsee Minkiön alku- 4869: ta ei selvitä pelkästään talkootyöllä. Museorauta- peräisellä asema-alueella rakennuksineen. Mu- 4870: tien höyryvetureista yksi on ehdottomasti ollut seon kokoelmissa on esineistöä eri kapearaiteisilta 4871: saatava korjatuksi siitä syystä, että tällä hetkellä rautateiltä maastamme ja kirjasto. Ulkomuseo- 4872: toimitaan vain yhden höyryveturin varassa. Mikä- alueella ja kalustohalleissa aseman ympäristössä 4873: li tämä höyryveturi jostakin syystä menee rikki on useita ainutlaatuisia höyry- ja moottoriveturei- 4874: tarvitaan tilalle varahöyryveturi. Höyryveturi on ta sekä vaunukalustoa, resiinoita ym. joista esi- 4875: ollut korjattavana Kuopiossa VR:n konepajalla. merkkinä on mm. entisen Loviisan-Vesijärven 4876: Höyryveturin korjaus on aivan loppusuoralla ja rautatien höyryveturi n:o 6 sekä Finlayson-Fors- 4877: ongelmana on ainoastaan mistä löydetään rahoi- sa Oy:n sähköveturi vuodelta 1905. Tämä kapea- 4878: . tus, jolla voidaan suorittaa Kuopion VR:n Kuo- taidemuseo on myöskin avoinna yleisölle aivan 4879: pion konepajalla tupitsehöyryveturin korjauksessa samoin kuin museorautatie jolla museojuna kesä- 4880: tuleva 220 000 mk:n lasku. kautena ajaa. 4881: Tupitsehöyryveturin korjaamisen rahoittami- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4882: seksi on saatu valtiolta vuonna 1985 100 000 taen, 4883: mk:n määräraha ja vuonna 1986 liikenneministe- 4884: riön myöntämänä 40 000 mk:n määräraha. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4885: Tämän hetken rahoitustarve olisi 220 000 mk. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.94 4886: Museorautatieyhdistyksen liikevaihto vuosita- määrärahoihin 220 000 markkaa käytettä- 4887: solla on 300 000 mk, jossa menoerässä ei ole väksi jokioisten museorautatieyhdistyksen 4888: markkaakaan palkkamenoja, koska toiminta to- höyryveturin kunnostamiseen sekä 35 000 4889: della tapahtuu talkoovoimin. Museorautatietoi- markkaa jokioisten museorautatieyhdis- 4890: mintaa on ylläpidetty vuodesta 1978 alkaen, ja tykselle myönnettävää vuosiavustusta var- 4891: suurella uurastuksella ja talkoovoimin Jokioisten ten. 4892: 4893: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 4894: 4895: Sirkka-Liisa Anttila 4896: 924 1986 vp. 4897: 4898: Raha-asia-aloite n:o 844 4899: 4900: 4901: 4902: 4903: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Kataloisten nuorisoseurantalon 4904: peruskorjaukseen Lammilla 4905: 4906: 4907: Eduskunnalle 4908: 4909: Kataloisten nuorisoseurantalo Lammilla on pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4910: ruskorjauksen tarpeessa. Talo on kyläläisten ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 4911: tarvittaessa Lammin asukkaiden käytössä. 29.99.51 100 000 markkaa Kataloisten 4912: nuonsoseurantalon peruskorjausta varten 4913: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4914: Lammzlla. 4915: taen, 4916: 4917: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 4918: 4919: Sirkka-Liisa Anttila 4920: 1986 vp. 925 4921: 4922: Raha-asia-aloite n:o 845 4923: 4924: 4925: 4926: 4927: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Lammin maamiesseu- 4928: rantalon peruskorjausta varten 4929: 4930: 4931: Eduskunnalle 4932: 4933: Pohjois-Lammin maamiesseurantalo on perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4934: korjauksen tarpeessa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 4935: 29.99.51 100 000 markkaa Pohjois-Lam- 4936: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- min maamiesseurantalon peruskorjausta 4937: taen, varten. 4938: 4939: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 4940: 4941: Sirkka-Liisa Anttila 4942: 926 1986 vp. 4943: 4944: Raha-asia-aloite n:o 846 4945: 4946: 4947: 4948: 4949: Anttila: Koeotettujen määrärahojen osoittamisesta Valtion maitota- 4950: louden tutkimuslaitoksen toiminnan kehittämiseksi 4951: 4952: 4953: Eduskunnalle 4954: 4955: Jokioisilla toimiva Valtion maitotalouden tut- tään. Siksi tarvitaan maitovalmisteiden perus- ja 4956: kimuslaitos on laatinut suunnitelman toimintan- sovellettuun tutkimukseen yksi tutkija, yksi labo- 4957: sa laajentamisesta ja kehittämisestä. Tarkoitukse- ratoriomestari ja yksi laborantti. Edelleen maidon 4958: na on laajentaa laitoksen toiminta-aluetta katta- ja maitovalmisteiden tuotekehittelytoiminnan 4959: maan rajoitetusti myöskin kananmuniin ja lihaan aloittamista varten tarvitaan yksi tutkija, yksi 4960: liittyvän teknologisen tutkimuksen tuotekehitte- mestari ja yksi laborantti. Samoin kananmunien 4961: lyn. Edelleen eri maitovalmisteisiin kohdistuvan ja kananmunavalmisteiden tutkimus- ja tuoteke- 4962: perus- ja sovelletun tutkimuksen lisäksi laitokses- hittelytoimintaan tarvitaan yksi tutkija, yksi elin- 4963: sa pitäisi suorittaa myös tuotekehittelyä palvele- tarviketeknikko ja yksi laborantti. 4964: vaa teknologista tutkimustoimintaa, jonka tarkoi- Lihan ja lihavalmisteiden tutkimus- ja tuoteke- 4965: tuksena olisi pyrkiä löytämään maidolle ja sen eri hittelytoiminnan ensisijainen tarkoitus olisi laa- 4966: ainesosille uusia käyttömuotoja sekä kehittää uu- jentaa laitoksen toimialaa siten, että laitoksen 4967: sia maitovalmisteita. Esitetyn kaltaisen tuoteke- tuotekehittelytoiminnassa voitaisiin tehokkaasti 4968: hittelytoiminnan tulisi palvella paitsi meijeriteol- hyödyntää eri animaalisten peruselintarvikkeiden 4969: lisuutta myös muuta elintarviketeollisuutta sa- yhdistämismahdollisuuksia elintarvikkeissa. Li- 4970: moin kuin elintarviketeollisuuden koneita val- haan ja lihanvalmisteisiin kohdistuvan tutkimus- 4971: mistavaa metalliteollisuutta. Silloin kuin kysy- ja tuotekehittelytoiminnan aloittaminen edellyt- 4972: myksessä olisi teollisuuden toimeksianto, tuote- tää että suunnittelukaudella perustettaisiin tutki- 4973: kehittelytoiminta olisi maksullista palvelutoimin- jaryhmä, jonka kokoonpano olisi yksi tutkija, 4974: taa. yksi elintarviketeknikko ja yksi laborantti. 4975: Valtion maitotalouden tutkimuslaitoksessa on Kokonaisuudessaan edellä esitetyn toiminnan 4976: viisi akateemista tutkijaa joiden päävastuualueet laajentamiskustannukset olisivat vuositasolla n. 4977: ovat voi, maitorasva, juusto ja valkuaistutkimuk- 2 000 000 mk, josta palkkauksia 920 000 mk, 4978: set, maidonlaatuun liittyvät tutkimukset sekä tarvikekustannuksia 500 000 mk ja laitekustan- 4979: ravitsemustutkimukset. Laitoksen toimialue on nuksia 500 000 mk. 4980: tällä hetkellä huomattavasti suppeampi kuin mi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4981: tä laitoksesta annettu laki edellyttää. taen, 4982: Sellaiset tutkimuskohteet kuin maitojauhe, 4983: jäätelö, maitosokeri, hapanmaitovalmisteet ja että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4984: erikoistuotteet, sekä maidon aineosien käyttö 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 4985: muissa elintarvikkeissa ovat jääneet lähes täydelli- 30.16.01 lisäyksenä 920 000 markkaa, 4986: sesti tutkimustoiminnan ulkopuolelle resurssien momentzfle 30.16.29 lisäyksenä 500 000 4987: puutteessa. Laitoksen toiminnan pitäminen ny- markkaa sekä momentille 30.16. 70 li- 4988: kyaikaisella tasolla edellyttää, että tutkimus- säyksenä 500 000 markkaa Valtion maito- 4989: toimintaa kehitetään parantamalla tutkimuksen talouden tutkimuslaitoksen toiminnan 4990: suorittamismahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa en- kehittämiseksi laadittujen suunnitelmien 4991: sisijaisesti, että tutkimushenkilöstön määrää lisä- toteuttamista varten. 4992: 4993: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 4994: 4995: Sirkka-Liisa Anttila 4996: 1986 vp. 927 4997: 4998: Raha-asia-aloite n:o 847 4999: 5000: 5001: 5002: 5003: Anttila: Määrärahan osoittamisesta kengityssepän ja konekirjoitta- 5004: jan toimen perustamiseksi Valtion hevosjalostuslaitokseen 5005: 5006: 5007: Eduskunnalle 5008: 5009: Valtion hevosjalostuslaitoksessa hevosten ja op- maatalouskoulussa 20. Samoin hevosjalostuslaitos 5010: pilasmäärien kaksinkertaistumisesta johtuen ovat tavitsee aivan välttämättä konekirjoittajan toi- 5011: kengityssepän työt lisääntyneet siinä määrin, että men, jotta voidaan selvitä toimisto- ja tutkimus- 5012: on välttämätöntä saada pikaisesti Valtion hevos- työn velvoitteista. 5013: jalostuslaitokseen kengityssepän toimi, siis toinen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5014: toimi, jotta hevosten kaviohoidosta voitaisiin sel- taen, 5015: vitä asianmukaisella tavalla. Valtion hevosjalos- 5016: tuslaitoksen hevosmäärä oli vuonna 1974 124 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5017: hevosta ja tänä vuonna 230 hevosta. Vuonna 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 5018: 1974 oli hevostalouskoulussa 24 ja maatalous- 30.17. 01 200 000 markkaa kengityssepän 5019: seppäkoulussa 11 oppilasta. Tällä hetkellä vastaa- toimen ja konekirjoittajan toimen perus- 5020: vat oppilasmäärät ovat hevostalouskoulussa 40 ja tamiseksi Valtion hevosjalostuslaitokseen. 5021: 5022: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5023: 5024: Sirkka-Liisa Anttila 5025: 928 1986 vp. 5026: 5027: Raha-asia-aloite n:o 848 5028: 5029: 5030: 5031: 5032: Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljeli- 5033: jöiden tukemiseen 5034: 5035: 5036: Eduskunnalle 5037: 5038: Nuorten viljelijöiden tukemiseen myönnettävä tään 155 000 000 mk nuorten viljelijöiden tuke- 5039: määräraha saadaan käyttää nuorille viljelijöille miseen, mikä määräraha ei riittäisi kattamaan 5040: tilanpidon aloittamisen yhteydessä maksettaviin kaikkia kuluvankaan vuoden hyväksyttyjä hake- 5041: käynnistysavustuksiin valtioneuvoston tarkemmin muksia. 5042: määräämin perustein. Nuorten viljelijöiden start- 5043: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5044: tirahajärjestelmä tulee lakisääteistää ja momentil- 5045: nioittaen, 5046: la tulee myöntää riittävästi rahoitusta, jotta kaik- 5047: ki starttirahaan oikeutetut ja sitä hakeneet hyväk- 5048: sytyt hakemukset voidaan maksaa viipymättä eikä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5049: vuoden viiveellä kuten tällä hetkellä. Lisärahoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 5050: tuksen tarve tänä vuonna on jo 35-40 milj. 30.33.40 lisäyksenä 50 000 000 markkaa 5051: markkaa. Hallituksen budjettiehdotuksessa esite- nuorten viljelijözden tukemiseen. 5052: 5053: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5054: 5055: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen 5056: 1986 vp. 929 5057: 5058: Raha-asia-aloite n:o 849 5059: 5060: 5061: 5062: 5063: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalou- 5064: den kehittämisrahastoon 5065: 5066: 5067: Eduskunnalle 5068: 5069: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista Maatilatalouden rakenteen kehittämisen tur- 5070: suoritetaan maatilalain mukaisesta maanostotoi- vaamiseksi on välttämätöntä turvata riittävä ra- 5071: minnasta ja sen sekä porotilalain, luontaiselinkei- hoitus maatilatalouden kehittämisrahaston kaut- 5072: nolain ja kohtalain mukaisesta lainoitustoimin- ta. 5073: nasta aiheutuvat menot. Muina sijoitusmenoina 5074: rahastosta suoritetaan oikeudesta hankkia maa- ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5075: metsätalousmaata annetun lain mukaisia lunas- taen, 5076: tushintoja sekä pakkohuutokauppojen lunastus- 5077: hintoja. Hallituksen budjettiehdotuksessa siir- 5078: toon maatilatalouden kehittämisrahastoon on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5079: osoitettu määrärahaa 435 milj. markkaa, mikä on 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 5080: täsmälleen sama määrä kuin vuonna 1986. Tänä 30.33.60 lisäyksenä 200 000 000 markkaa 5081: vuonna ovat maatilatalouden kehittämisrahaston siirtona maatziatalouden kehittämisrahas- 5082: määrärahat loppuneet jo elokuun alkuun men- toon maatziatalouden välttämättömän ra- 5083: nessä. kennekehityksen turvaamiseksi. 5084: 5085: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 5086: 5087: Sirkka-Liisa Anttila 5088: 5089: 5090: 5091: 5092: 16 260148U 5093: 930 1986 vp. 5094: 5095: Raha-asia-aloite n:o 850 5096: 5097: 5098: 5099: 5100: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Matkun ja Kojon alueen vesi- 5101: huoltohankkeeseen Forssassa 5102: 5103: 5104: Eduskunnalle 5105: 5106: Forssan kaupungissa Matkun ja Kojon alueella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5107: on pohjavesi erittäin ruosteista ja siten talous- taen, 5108: vedeksi lähes kelpaamatonta. Vesi on jokaiselle 5109: välttämätön kulutushyödyke. Matkun ja Kojon 5110: alueen asukkaat ovat vuosia odottaneet kunnol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5111: lista vettä. Vesijohdon vetäminen Forssan keskus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 5112: taajamasta Matkuun ja Kojolie on järkevin vaih- 30.40. 77 500 000 markkaa veden- 5113: toehto toteuttaa Pohjois-Forssan asukkaille kun- hankinnan yleissuunnitelman laatimiseksi 5114: nollisen veden saanti. Matkun ja Kajon alueelle Forssassa. 5115: 5116: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5117: 5118: Sirkka-Liisa Anttila 5119: 1986 vp. 931 5120: 5121: Raha-asia-aloite n:o 851 5122: 5123: 5124: 5125: 5126: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta yhteisen vedenjakelu- 5127: järjestelmän rakentamiseen Valkeakoskelle, Toijalaan ja Lempää- 5128: lään 5129: 5130: 5131: Eduskunnalle 5132: 5133: Valkeakosken kaupunki, Toijalan kaupunki ja teriön keskipitkän tähtäyksen ohjelmaan. Valtion 5134: Lempäälän kunta ovat yhtäpitävillä päätöksillä osuudeksi on arvioitu 8,4 mmk 28,9 mmk:n 5135: vuoden 1984 lopussa päättäneet toteuttaa yhtei- kokonaiskustannuksista. Vesihuoltohankkeen to- 5136: sen vedenjakelujärjestelmän rakentamisen maini- teuttamisedellytyksenä on todella valtion mu- 5137: tuille kunnille. Samaiset kunnat ovat vuoden kaantulo, koska muutoin kuntien yksin kustan- 5138: 1985 alussa pyytäneet vesihallitusta osallistumaan nettava osuus nousisi näiden kuntien kantokyvyn 5139: ns. valtion vesihuoltotyönä yhteisen vedenjakelu- huomioon ottaen kohtuuttoman suureksi. 5140: järjestelmän rakentamiseen Valkeakoskelle, Toi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5141: jalaan ja Lempäälään. Hankkeella on erityisesti taen, 5142: Toijalan raakavesiongelmien vuoksi kiire, minkä 5143: johdosta on erittäin hyvä, että rahoitus aloitetaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5144: vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa. Tulo- ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5145: menoarvioehdotuksessa on tarkoitukseen esitetty 30.40. 77 lisäyksenä 2 400 000 markkaa 5146: 500 000 mk:n määrärahaa, mikä vuoden 1987 valtion vesihuoltotyönä toteutettavan yh- 5147: tarpeita ajatellen on erittäin pieni. teisen vedenjakelujärjestelmän rakenta- 5148: Edelleen on todettava, että tämä hanke sisältyy miseen Valkeakoskelle, Toijalaan ja Lem- 5149: vuodesta 1986 alkaen maa- ja metsätalousminis- päälään. 5150: 5151: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5152: 5153: Sirkka-Liisa Anttila 5154: 932 1986 vp. 5155: 5156: Raha-asia-aloite n:o 852 5157: 5158: 5159: 5160: 5161: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Hauhon reitin rantapengerrysten 5162: aloittamiseksi 5163: 5164: 5165: Eduskunnalle 5166: 5167: Hauhon reltln rantapengerrykset koskettavat vuodelle. Ensimmäisistä suunnitelmista on tar- 5168: 10-20 erillistä pengerrysaluetta lähinnä Hauhon koitus yksi aloittaa jo vuonna 1987, minkä jäl- 5169: ja Tuuloksen kunnissa. Hankkeiden tarkoitukse- keen voitaisiin toteuttaa kahdesta kolmeen han- 5170: na on suojata pysyvässä maatalouskäytössä olevat ketta vuosittain. Työn aloittamiseen tarvittaisiin- 5171: alavat rantamaat Hauhon reitin haitallisilta tul- kin vuonna 1987 300 000 mk. 5172: vilta. Hauhon reitin kunnat ovat pitäneet tärkeä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5173: nä, että vesiviranomaiset ryhtyisivät kiireellisesti taen, 5174: toimenpiteisiin tulvahaittojen poistamiseksi no- 5175: peasti toteutettavissa olevien rantapengerrysten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5176: avulla. Alustavan arvion mukaan rantapengerrys- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5177: ten kokonaiskustannusarvio olisi n. 3 000 000 30.40. 77 300 000 markkaa Hauhon rei- 5178: mk. Toimeenpano on ajateltu ajoittuvaksi 5-10 tin rantapengerrystöiden aloittamiseen. 5179: 5180: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5181: 5182: Sirkka-Liisa Anttila 5183: 1986 vp. 933 5184: 5185: Raha-asia-aloite n:o 853 5186: 5187: 5188: 5189: 5190: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta neljän tutkijan viran perus- 5191: tamiseksi Maatalouden tutkimuskeskukseen 5192: 5193: 5194: Eduskunnalle 5195: 5196: Suomi on sitoutunut Pohjoismaiden ministeri- myös vaara kasvitautien kulkeutumisesta maa- 5197: neuvostossa hoitamaan osuutensa pohjoismaisen hamme. Puutarhakasvien aitoustutkimusta tai 5198: viljely- ja puutarhakasvien geenipankin perus- tarkastusta ei maassamme juuri harjoiteta. Var- 5199: tamisessa ja hoidossa. In situ -kokoelmat hoide- sinkin viherrakentamiseen käytettyä taimiaineis- 5200: taan maakohtaisesti. Suomen in situ -kokoelmia toa myydään usein väärällä nimellä, mikä on 5201: varten on kerätty huomattava määrä aineistoa vastoin taimitarhauksesta annettuja säädöksiä. 5202: puutarhantutkimuslaitokselle, jossa aineisto on Aitousmääritystä tekevää viranomaista ei ole. 5203: väliaikaisvarastossa. Kokoelman perustaminen ja KESKAS-tutkimuksessa lienee ilmennyt varsin 5204: myöhempi hoito ja täydentäminen riippuvat sii- paljon seikkoja, jotka puoltavat aitoustutkimuk- 5205: tä, saadaanko riittävä rahoitus. Jo kerättyä aineis- sen järjestämistä. Geenipankkikokoelmien ylläpi- 5206: toa tuhoutuu, jos rahoitusta ei saada vuoden dossa ja KESKAS-hankkeessa tarvitaan aitoustut- 5207: 1987 alusta alkaen. kimusta. Tästä johtuen nämä kaikki kolme edellä 5208: Viherrakentamisessa alkuperältään epämääräi- mainittua hanketta tukevat toisiaan, ja siksi on- 5209: nen, usein ulkomainen taimimateriaali on ai- kin perusteltua niputtaa ne, kuten puutarhantut- 5210: heuttanut tuntuvia taloudellisia menetyksiä niin kimuslaitoskin ehdottaa. 5211: suurkäyttäjille kuten kaupungeille, kuin yksityis- 5212: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5213: henkilöillekin. Maassamme käytetään tilastojen 5214: nioittaen, 5215: mukaan vuosittain 800 000 000 mk viherrakenta- 5216: miseen. Kotimainen, ominaisuuksiltaan ja kestä- 5217: vyydeltään sekä aitoudeltaan testattu taimimate- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5218: riaali varmistaisi istutusten onnistumista ja vä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5219: hentäisi niin yhteisöille kuin yksityisillekin tule- 30. 70.01 280 000 markkaa neljän tutki- 5220: via riskejä. Hyvä kotimainen lisäysaineisto avaisi jan palkkaamiseksi Maatalouden tutki- 5221: mahdollisuudet taimitarhojemme tuotannon kas- muskeskukseen hoitamaan pohjoismaisen 5222: vulle ja tuotannon monipuolistumiselle. Koti- viljely- ja puutarhakasvien geenipankin 5223: maisten taimistotuotteiden kilpailukyky ulkomai- in sz"tu -kokoelmia, tekemään aitoustutki- 5224: siin nähden kasvaisi. Tuonnin vähetessä vähenisi muksia ja KESKAS-tutkimuksia. 5225: 5226: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5227: 5228: Sirkka-Liisa Anttila Matti Maijala 5229: 934 5230: 1986 vp. 5231: 5232: Raha-asia-aloite n:o 854 5233: 5234: 5235: 5236: 5237: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoistutkijan viran perus- 5238: tamiseksi Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinjalostusosas- 5239: toon 5240: 5241: 5242: Eduskunnalle 5243: 5244: Maatalouden tutkimuskeskuksen toiminta täh- tävyysjalosrukseen ei tähän mennessä ole ollut 5245: tää maataloustuotannon valmistamiseen maata- mahdollisuuksia. Kasvinjalostusosaston uudet 5246: louden harjoittamisen pohjoisilla äärialueilla. toimitilat, joita paraikaa rakennetaan, mahdollis- 5247: Tuotantoriskien vähentämisessä on kasvilajikkeil- tavat tämän jalostustavoitteiden saavuttamisen 5248: la keskeinen merkitys. Kasvinjalostuksen on kyet- entistä nopeammin. Ulkonaisten resurssien kehit- 5249: tävä tuottamaan maamme eri osien ilmasto- ja tymisestä huolimatta jalostustyön edistymisen es- 5250: sääolosuhteisiin viljelyvarmoja ja satoisia sekä teeksi on koettu erikoistutkijan puute. Mm. 5251: samalla jatkojalostuksen tarpeet täyttäviä pelto- uusien jalostusmenetelmien, solukkoviljely- ja 5252: kasvilajikkeita. Maatalouden tutkimuskeskus on haploidijalostuksen, tutkimus ja käytäntöön so- 5253: laskenut kauppaan yhteensä 75 lajiketta, joista veltaminen perustelee viran tarpeellisuutta. 5254: yleisessä viljelyssä on n. 40. Lajikkeilla kylvetyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5255: pinta-alat vaihtelevat vuosittain mm. siementen nioittaen, 5256: saatavuudesta riippuen. Vuonna 1985 oliJokiois- 5257: ten viljalajikkeiden osuus kylvöalasta seuraava: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5258: syysvehnä 84 % , kaura 72 % , ruis 60 % , ohra 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 5259: 19 % ja kevätvehnä 14 %. Jalostuksessa on edis- 30.70.01 200 000 markkaa erikozstutkzjan 5260: tymisestä huolimatta lajikkeiden edelleen kehit- viran perustamzseksi Maatalouden tutki- 5261: tämisen tarvetta. Tärkeään lajikkeiden taudinkes- muskeskuksen kasvinjalostusosastoon. 5262: 5263: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5264: 5265: Sirkka-Liisa Anttila Einari Nieminen 5266: 1986 vp. 935 5267: 5268: Raha-asia-aloite n:o 855 5269: 5270: 5271: 5272: 5273: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalouden sääpal- 5274: velun kehittämiseen 5275: 5276: 5277: Eduskunnalle 5278: 5279: Maatalouden kasvukauden aikaista sää- ja neu- menoja vastaavasti, jos puhelinpalvelun päivittäi- 5280: vontapalvelua on kehitetty neljän vuoden ajan. nen keskimääräinen käyttöaste on viisi prosent- 5281: Vuoden 1985 aikana palvelun piirissä on ollut tia. Vuonna 1986 tarvitaan 1 315 000 markan 5282: Kanta-Häme ja Uusimaa. Toiminnasta on saatu lisämääräraha maatalouden sääpalvelun edelleen 5283: tähän asti erittäin myönteisiä kokemuksia. Auto- kehittämiseen ja laajentamiseen koskemaan Ny- 5284: maattiseen puhelinvastaajaan on tänä vuonna lands svenska lantbtukssällskapin, Pirkanmaan, 5285: tullut 170 000 puhelua. Päivittäin sääpalvelua Satakunnan, Keski-Suomen ja Itä-Hämeen maa- 5286: käyttää keskimäärin yli 6 % alueen maanviljeli- talouskeskusten alueita. 5287: jöistä. Sääpalvelua on suunniteltu laajennetta- Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit- 5288: vaksi asteittain niin, että se kattaisi koko maan taen, 5289: vuonna 1991. Suunnitelman toteuttaminen 5290: vuonna 1986 edellyttää yhteensä 3 240 000 mar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5291: kan määrärahaa. Hallituksen esityksessä on tar- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 5292: koitukseen osoitettu 1 925 000 markkaa. Vuonna 30.70.29 lisäyksenä 1 315 000 markkaa 5293: 1991 toiminnasta aiheutuvat menot on arvioitu maatalouden sääpalvelun kehittämiseen 5294: 4 390 000 markaksi. Toiminnasta kertyy tuloja suunnitelmien mukaisesti. 5295: 5296: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 5297: 5298: Sirkka-Liisa Anttila 5299: 936 1986 vp. 5300: 5301: Raha-asia-aloite n:o 856 5302: 5303: 5304: 5305: 5306: Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yleisten teiden 5307: kunnossapitoon 5308: 5309: 5310: Eduskunnalle 5311: 5312: Maantieverkoston rakentaminen ja kunnossapi- 30 % vähemmän kuin tänä vuonna. Kunnossapi- 5313: to on yksi tärkeimmistä valtion tehtävistä. Liiken- tomäärärahaan olisi pitänyt tulla 100 000 000 5314: teen suunniteltua nopeampi kasvu on asettanut markan lisäys, jotta voisimme huolehtia paikallis- 5315: tieverkostomme kestävyyden kovalle koetukselle. väestön tarpeista. Tie- ja vesirakennushallitukses- 5316: Tieverkostomme rappeutuminen alkaa olla tosi- sa on valmistunut tieverkon kehittämissuunnitel- 5317: asia. Hallituksen budjettiehdotuksessa on kun- ma, jonka mukaan liikenteen kasvu vuoden 1986 5318: nossapitoon ja tienrakentamiseen määrärahoja alkupuoliskolla olisi 9 %, minkä määrän vuosit- 5319: yhteenlaskettuna korotettu 2, 5 %: n rcaalikas- tainen kasvu on ylittänyt ainoastaan 1960-luvun 5320: vulla vuoden 1986 tasoon verrattuna. Kunnossa- alussa autokaupan vapauduttua. Liikenteen suo- 5321: pidossa määrärahat kuitenkin vähenevät tienra- ritemäärien kasvu on ollut suurinta Uudellamaal- 5322: kennusindeksillä mitattuna 17 milj. markalla. la, Oulussa ja Hämeessä, mistä johtuen Hämeen 5323: Ottaen kuitenkin huomioon bitumituotteiden tiepiirin osuutta tulee nostaa vuoden 1987 mää- 5324: halvan hinnan pystytään todennäköisesti pääl- rärahojen jaossa. Tälle vaatimukselle tienpidon 5325: lystämään lähes tavoiteltu määrä. Tien rakenta- pitkäntähtäyksen suunnitelma vuosille 1986- 5326: mismäärärahoissa realistinen lisäys on 2000 antaa vankan pohjan. 5327: 100 000 000 mk ja se tullaan suuntaamaan pää- Eduskuntakäsittelyssä tiemäärärahat on saatava 5328: tieverkon kehittämiseen teiden liikenteenvälitys- vastaamaan tieverkon järkevän hoidon tasoa. 5329: kykyä parantamalla. Öljysorateiden rakenteiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5330: parantamista pyritään ensi vuonna lisäämään 100 nioittaen, 5331: kilometrillä tähän vuoteen verrattuna. Jotta tämä 5332: edellä mainittu voisi toteutua, joudutaan sora- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5333: teille rakentamisen parantamista vähentämään. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 5334: Tänä vuonna on sorateitä peruskorjattu ja pääl- 31.24.141isåyksenä 100 000 000 markkaa 5335: lystetty 1 500 km. Ensi vuonna tultaneen perus- käytettäväksi erityisesti sorateiden raken- 5336: korjaamaan ja päällystämään n. 1 000 km, siis teen parantamiseen ja päällystämiseen. 5337: 5338: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5339: 5340: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen 5341: 1986 vp. 937 5342: 5343: Raha-asia-aloite n:o 857 5344: 5345: 5346: 5347: 5348: Anttila: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 9 peruskorjaami- 5349: seksi 5350: 5351: 5352: Eduskunnalle 5353: 5354: Valtatie yhdeksän Turusta Toijalaan on erityi- vasta vuodelle 1990 määrärahojen niukkuuden 5355: sesti Hämeen tiepiirin alueella urautunut ja osit- vuoksi. 5356: tain tien pintakin on vaurioirunut. Samoin on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5357: mm. Kylmäkosken kunnan kirkonkylän kohdal- taen, 5358: la, jossa valtatie yhdeksän risteystä tulisi leventää 5359: siten, että kääntyvä liikenne voisi tarvittaessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5360: turvallisesti pysähtyä risteysalueella. Tällä hetkel- 1987 tulo- ja menoarvioon momenti!!e 5361: lä tien kapeus aiheuttaa päivittäin useita vaarati- 31. 24. 77 10 000 000 markkaa valtatien 5362: lanteita. Risteyksessä on sattunut peräänajoja. n:o 9 peruskorjaamiseksi sekä ryhmitty- 5363: Hämeen tiepiirin toimenpideohjelmissa valtatie miskaistojen rakentamiseksi Kylmäkosken 5364: yhdeksän rakenteen parantaminen on ajoitettu kunnan kirkonkylän kohda!!a olevaan ris- 5365: teykseen. 5366: 5367: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5368: 5369: Sirkka-Liisa Anttila 5370: 5371: 5372: 5373: 5374: 17 260148U 5375: 938 1986 vp. 5376: 5377: Raha-asia-aloite n:o 858 5378: 5379: 5380: 5381: 5382: Anttila: Määrärahan osoittamisesta valtatiellä n:o 10 olevan liitty- 5383: män peruskorjaamiseksi Hauholla 5384: 5385: 5386: Eduskunnalle 5387: 5388: Valtatie kymmenellä Eteläisten liittymä Hau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5389: hon kunnan kohdalla on piirin toimenpideohjel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzJ/e 5390: massa suunniteltu toteutettavaksi vuonna 1988. 31.24. 77 580 000 markkaa valtatiellä n:o 5391: Hankkeen kustannusarvio on 580 000 markkaa. 10 olevan Eteläisten liittymän liikenne- 5392: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- turvajärjestelyjä varten. 5393: taen, 5394: 5395: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5396: 5397: Sirkka-Liisa Anttila 5398: 1986 vp. 939 5399: 5400: Raha-asia-aloite n:o 859 5401: 5402: 5403: 5404: 5405: Ant~ila: Määräraha_n osoittam~~esta paikallistien n:o 13919 ja valta- 5406: tien n: o .12 nsteyksen lukenneturvallisuuden parantamiseksi 5407: Hauhon kirkonkylässä 5408: 5409: 5410: Eduskunnalle 5411: 5412: Paikallistien n:o 13919 ja valtatien n:o 12 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5413: risteyksen liikenneturvallisuuden parantamisesta taen, 5414: Hauhon kirkonkylässä on tehty useita esityksiä 5415: Hämeen tiepiirille. Kyseisellä alueella on sattu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5416: nut onnettomuuksia melko usein myös viime 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 5417: kesänä. Siksi hankkeen rahoitus tulee aloittaa 31.24. 77 2 000 000 markkaa paikallistien 5418: vuoden 1987 budjetissa. n:·.o 13919 ja valtatien n:o 12 risteyksen 5419: lukenneturvallzsuuden parantamiseen 5420: Hauhon kirkonkylässä. 5421: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5422: 5423: Sirkka-Liisa Anttila 5424: 940 1986 vp. 5425: 5426: Raha-asia-aloite n:o 860 5427: 5428: 5429: 5430: 5431: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Toijalan-Huhdin maan- 5432: tien n:o 2847 peruskorjaamiseen 5433: 5434: 5435: Eduskunnalle 5436: 5437: Maantie n:o 2847 Toijalasta Huhtiin Urjalaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5438: toimii yhdystienä Toijalasta Urjalan asemalle ja nioittaen, 5439: edelleen Forssan suuntaan. Tämä ns. kokoojatie 5440: on tiesuunnitelman puolesta valmis toteutetta- 5441: vaksi. Tietä on perusparannettu Urjalan asemalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5442: Toijalan suuntaan noin 8 kilometrin matkalta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 5443: Siksi tuntuukin käsittämättömältä, että tien pe- 31. 24. 77 4 000 000 markkaa maantien 5444: ruskorjaaminen on pysähtynyt Kylmäkosken kun- n:o 2847 (Tozjala-Huhti) peruskorjaa- 5445: nan rajalle. miseen ja päällystämiseen. 5446: 5447: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5448: 5449: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio 5450: 1986 vp. 941 5451: 5452: Raha-asia-aloite n:o 861 5453: 5454: 5455: 5456: 5457: Anttila: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2852 (Sotkiantie) 5458: peruskorjaukseen 5459: 5460: 5461: Eduskunnalle 5462: 5463: Sotkian kylän kohdalle on laadittu tienparan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5464: tamissuunnitelma. Tältä osin tie voidaan paran- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttl/e 5465: taa viipymättä. Samoin väli Kirkonkylä-Sotkia 31.24. 77 1 300 000 markkaa maantien 5466: tulee saada tiepiirin suunnittelun alle koko mat- n:o 2852 (Sotkiantie) perusparantamisek- 5467: kalta. si Sotkian kylän kohdalta. 5468: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5469: taen, 5470: 5471: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5472: 5473: Sirkka-Liisa Anttila 5474: 942 1986 vp. 5475: 5476: Raha-asia-aloite n:o 862 5477: 5478: 5479: 5480: 5481: Anttila: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3055 perusparan- 5482: tamiseksi ja päällystämiseksi välillä Sotjala-Kokkila 5483: 5484: 5485: Eduskunnalle 5486: 5487: Hauhon kunnan asukkaat ovat jo pitkään toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5488: voneet maantien n:o 3055 perusparantamista ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 5489: kestopäällystämistä välillä Sotjala-Kokkila. Tä- 31. 24. 77 3 000 000 markkaa maantien 5490: mä hanke on ollut tiemestarin ohjelmissa vuosina n:o 3055 perusparantamiseksi ja kesto- 5491: 1987-1988. Jotta hanke voitaisiin toteuttaa ai- päällystämiseksi välzllä Sotjala-Kokkzia. 5492: kataulun mukaisesti, tulisi sille saada lisärahoi- 5493: tusta. 5494: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5495: taen, 5496: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5497: 5498: Sirkka-Liisa Anttila 5499: 1986 vp. 943 5500: 5501: Raha-asia-aloite n:o 863 5502: 5503: 5504: 5505: 5506: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3223 perus- 5507: parantamiseksi ja päällystämiseksi välillä Lehdesmäki-Sappee 5508: 5509: 5510: Eduskunnalle 5511: 5512: Maantien n:o 3223 perusparantaminen ja kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5513: topäällystäminen välillä Lehdesmäki-Sappee on nioittaen, 5514: ollut pitkään Hauhon kuntalaisten toiveena. Par- 5515: haillaan tieyhteys Tuulos-Luopioinen on perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5516: parantamisen alla piirin työkohteena ja suunni- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzl/e 5517: telmien mukaan Sappeen seutu valmistuisi vuosi- 31. 24. 77 3 000 000 markkaa maantien 5518: na 1988-1989. Hanketta pitäisi jouduttaa ja n:o 3223 perusparantamiseksi ja päällys- 5519: tässä tarkoituksessa tulee saada sille rahoitusta. tämiseksi välillä Lehdesmäki-Sappee. 5520: 5521: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5522: 5523: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio 5524: 944 1986 vp. 5525: 5526: Raha-asia-aloite n:o 864 5527: 5528: 5529: 5530: 5531: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hauhon-Hattulan maan- 5532: tien rakentamiseen 5533: 5534: 5535: Eduskunnalle 5536: 5537: Hauhon kuntakeskuksen ja Hämeenlinnan vä- on 22,5 milj. markkaa. Tässä vaiheessa tulee 5538: lisen suoran tieyhteyden puuttuminen on koko voida turvata hankkeen yleissuunnitelman laati- 5539: Kanta-Hämeen tieverkon suurin rakenteellinen mista varten tarvittavat määrärahat. 5540: heikkous. Tieyhteys tulisi palvelemaan ensi sijas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5541: sa Hauhon kunnan yhteyksiä Hämeenlinnan nioittaen, 5542: suuntaan, mutta myös pitempimatkaista Luopion 5543: suunnalta tulevaa liikennettä. Nyt kun Hattu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5544: lan-Hauhon maantien suunnittelu on käynnis- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 5545: tynyt, toivotaan, että ryhdytään pikaisesti tie- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Rauhan- 5546: hankkeen toteuttamiseen. Hauhon-Hattulan Hattulan maantien yleissuunnitelman 5547: maantien rakentamisen kokonaiskustannusarvio laatimista varten. 5548: 5549: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5550: 5551: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio 5552: 1986 vp. 945 5553: 5554: Raha-asia-aloite n:o 865 5555: 5556: 5557: 5558: 5559: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenojan tien perus- 5560: korjaamiseksi ja päällystämiseksi 5561: 5562: 5563: Eduskunnalle 5564: 5565: Hämeenojan yksityistien vaikutusalueella asuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5566: vakituisesti 80-90 asukasta. He hakevat palve- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5567: luosa lähinnä olevasta Pitkäjärven kylästä. Paikal- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Hämeen- 5568: listien Åvik-Kerkola silta on jouduttu asetta- ojan tien peruskor/aamiseksi ja päällystä- 5569: maan painorajoituksen alaiseksi, mistä kyläläiset miseksi, Åvikin-Kerkolan paikallistien 5570: eivät suinkaan ole tyytyväisiä. Avikin silta tulisi päällystämiseksi ja Åvikin stllan rakenta- 5571: kiireisesti voida rakentaa ja tiet päällystää. miseksi. 5572: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5573: nioittaen, 5574: 5575: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5576: 5577: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio 5578: 5579: 5580: 5581: 5582: 18 260148U 5583: 946 1986 vp. 5584: 5585: Raha-asia-aloite n:o 866 5586: 5587: 5588: 5589: 5590: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyrsynkulman paikallistien 5591: ja Kauhanojan-Katinhännän maantien päällystämiseen 5592: 5593: 5594: Eduskunnalle 5595: 5596: Ypäjän kunnan alueella Hyrsynkulman paikal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5597: listie on odottanut päällystettä useita vuosia. nioittaen, 5598: Hanke on kuitenkin määrärahojen puutteen 5599: vuoksi jäänyt toteuttamatta. Samoin Ypäjällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5600: maantie Kauhanoja-Katinhäntä on perus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5601: korjauksen ja päällysteen tarpeessa. Suunnitelma 31.24. 77 2 000 000 markkaa Hyrsynkul- 5602: on parhaillaan vahvistettavana. man paikallistien päällystämiseksija Kau- 5603: hanojan-Katinhännän maantien perus- 5604: korjaamiseksi ja påällystämiseksi. 5605: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5606: 5607: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio 5608: 1986 vp. 947 5609: 5610: Raha-asia-aloite n:o 867 5611: 5612: 5613: 5614: 5615: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokioisten-Forssan maan- 5616: tien rakentamiseen 5617: 5618: 5619: Eduskunnalle 5620: 5621: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimenpide- piiriin myöntää riittävät määräraharesurssit suun- 5622: ohjelmissa on tarkoituksena 1980-luvun lopulla nitelmien tekemistä varten. 5623: rakentaa uusi tieyhteys Jokioisista Forssaan. Sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5624: manaikaisesti on tarkoitus toteuttaa Jokioisten nioittaen, 5625: taajamassa kevyen liikenteen vaatimat järjestelyt 5626: samoin kuin peruskorjata Jokioisten keskustasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5627: Murronkulmalle menevä tie. Näiden hankkeiden 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5628: toteuttamista varten tulisi Hämeen tie- ja vesira- 31.24.77 2 000 000 markkaa jokioisten 5629: kennuspiirillä olla riittävästi suunnittelumäärära- -Forssan maantien suunnittelemista, jo- 5630: haa suunnitelmien tekemistä varten. Yhä useam- kioisten taajaman lzikennejärjestelyjen 5631: min viime vuosina on ollut tieverkon rakentami- suunnittelemista sekä jokioisten-Mur- 5632: nen kiinni nimenomaan suunnitelmien valmistu- ronkulman tien peruskorjauksen suunnit- 5633: misesta. Tässä tarkoituksessa tulee Hämeen tie- telemista varten. 5634: 5635: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5636: 5637: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio 5638: 948 1986 vp. 5639: 5640: Raha-asia-aloite n:o 868 5641: 5642: 5643: 5644: 5645: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lautaportaan-Kuurilan 5646: tien peruskorjaamiseksi ja päällystämiseksi 5647: 5648: 5649: Eduskunnalle 5650: 5651: Maantie Lautaportaasta Kuurilaan on päällys- maantietä. Edelleen on todettava, että Lautapor- 5652: tetty ja peruskorjattu Tammelan kunnan osuu- taan-Kuutilan tie on merkitty Parolassa toimi- 5653: delta tien alkupäästä runsaan 8 km:n matkalta. van panssariprikaatin harjoitustieksi, jolloin tien 5654: Lautaportaan-Kuurilan maantie on kokoojatie päällystämisessä on otettava huomioon panssari- 5655: ja erittäin merkittävä yhteysväylä Toijalan ja vaunujen tarpeet. Hämeen tie- ja vesirakennus- 5656: Iittalan suunnasta Tammelaan ja Forssaan tulevil- piiri pitää hankkeen toteuttamista tärkeänä, 5657: le. Tien nykyinen kunto kuitenkin aiheuttaa sen, mutta niukkojen määrärahojen johdosta sitä ei 5658: että liikenne tänä päivänä kiertää Toijalan kautta ole saatu toteutetuksi. 5659: valtatietä n:o 9 käyttäen, koska mutkainen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5660: kuoppainen soratie ei houkuttele autoilijoita. nioittaen, 5661: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirissä on puolet 5662: teistämme jo päällystetty, kun taas Kalvolan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5663: kunnassa on koko kunnan alueella noin 140 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5664: km:n pituinen tieverkko, josta päällystettynä on 31.24.77 3 000 000 markkaa Lautapor- 5665: ainoastaan 30 km ja sekin pääosin valtatie kol- taan-Kuurilan tien peruskorjausta ja 5666: mea ja kunnan keskustaajaman läpi kulkevaa päällystämistä varten. 5667: 5668: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5669: 5670: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio 5671: 1986 vp. 949 5672: 5673: Raha-asia-aloite n:o 869 5674: 5675: 5676: 5677: 5678: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Matkun-Humppilan 5679: maantien peruskorjaamiseksi 5680: 5681: 5682: Eduskunnalle 5683: 5684: Maantie Matkusta Humppilaan on vilkkaasti asukkaat ovat keränneet ison joukon nimiä adres- 5685: liikennöity, varsinkin työmatkaliikennettä tiellä siin, jossa vaaditaan tien pikaista peruskorjausta 5686: on runsaasti. Matkun taajamassa ovat lopettaneet ja päällystettä tielle. 5687: toimintansa sekä saha, tapettitehdas että tulla- 5688: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5689: tehdas. Tästä syystä matkulaiset ovat olleet pako- 5690: nioittaen, 5691: tettuja hakemaan työpaikkansa muualta. Hump- 5692: pilassa toimivat saha ja talotehdas yms. ovat 5693: matkulaisten työpaikkoja. Matkaa on 10 kilomet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5694: riä Matkusta Humppilaan, mikä työmatkana on 1987 tulo- ja menoarvioon momentzl!e 5695: ihan kohtuullinen. Tien huono kunto, mutkai- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Matkun 5696: suus, kuraisuus ja kuoppaisuus tekevät työmat- -Humppilan maantien peruskorjaami- 5697: kasta hyvin epämiellyttävän. Tien vaikutuspiirin seksi. 5698: 5699: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5700: 5701: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio 5702: 950 1986 vp. 5703: 5704: Raha-asia-aloite n:o 870 5705: 5706: 5707: 5708: 5709: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Myllykylän-Lamalan 5710: maantien peruskorjausta varten 5711: 5712: 5713: Eduskunnalle 5714: 5715: Maantien Myllykylä-Lamala peruskorjaushan- menoarvioon tulisi osoittaa Hämeen piirille lisää 5716: ke on yleissuunnitelman osalta valmistumassa. suunnittelumäärärahoja. 5717: Tämä erittäin vilkkaasti liikennöity mutta hyvin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5718: mutkainen maantie on tarkoitus peruskorjata ja nioittaen, 5719: liikenneturvallisuuden parantamiseksi myöskin 5720: pahimpien mutkien osalta oikaista. Hämeen tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5721: ja vesirakennuslaitoksen toimenpideohjelmissa 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 5722: Myllykylän-Tammelan välisen tieyhteyden ra- 31.24. 77 1 000 000 markkaa My//yky- 5723: kentamisaikataulu on vuonna 1988. Tiesuunni- län-Lamalan maantien peruskorjaami- 5724: telman laatimista varten vuoden 1987 tulo- ja sen suunnitteluun. 5725: 5726: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5727: 5728: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio 5729: 1986 vp. 951 5730: 5731: Raha-asia-aloite n:o 871 5732: 5733: 5734: 5735: 5736: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Oinasjärven-Terttilän 5737: maantien peruskorjaamiseen 5738: 5739: 5740: Eduskunnalle 5741: 5742: Maantie Oinasjärveltä Terttilään on erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5743: mutkainen, mutta vilkkaasti liikennöity. Tien 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5744: peruskorjaaminen oikaisuineen vaatii tiesuunni- 31.24. 77 2 000 000 markkaa käytettä- 5745: telman. Samoin valtatie kahdelta Somerniemelle väksi Oinasjärven- Terttzfän maantien 5746: kulkeva paikallistie on 8 km:n osalta vielä pääl- peruskorjaamiseksi ja päällystämiseksi 5747: lystämättä. Tämä väli tulisi päällystää mahdolli- sekä valtatien n:o 2-Somerniemen pai- 5748: simman pian. kallistien päällystämiseksi 8 km:n matkal- 5749: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- ta. 5750: nioittaen, 5751: 5752: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5753: 5754: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio 5755: 952 1986 vp. 5756: 5757: Raha-asia-aloite n:o 872 5758: 5759: 5760: 5761: 5762: Anttila: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseen ja pe- 5763: ruskorjaamiseen välillä Saviniemi-Perähuhta 5764: 5765: 5766: Eduskunnalle 5767: 5768: Maantie välillä Saviniemi-Perähuhta on huo- Teuron kylässä raskas liikenne aiheuttaa tien 5769: nokuntoinen ja kapea, mutta hyvin vilkkaasti varren taloissa jytinää, erityisesti sillan ympäris- 5770: liikennöity. Urjalan kunnan samoin kuin Forssan tössä. Asukkat kärsivät tästä tilanteesta. 5771: kaupungin Koijärven alueella olevien asukkaiden 5772: liikenneyhteydet läänin pääkaupunkiin Hämeen- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5773: linnaan paranisivat huomattavasti maantien Savi- taen, 5774: niemi-Perähuhta peruskorjaamisen myötä. Erit- 5775: täin vaikeasti liikennöitävä kohta tällä hetkellä 5776: on kyseisellä maantiellä mm. Teuron kylän koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5777: dalla. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5778: Tien yleissuunnitelma on valmistunut ja on 31.24.77 3 000 000 markkaa maantien 5779: lähetetty lausuntokierrokselle, jonka jälkeen rakentamiseen ja peruskorjaamzseen vå"lzl- 5780: suunnitelma tulee vahvistettavaksi. lä Saviniemi-Perähuhta. 5781: 5782: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 5783: 5784: Sirkka-Liisa Anttila 5785: 1986 vp. 953 5786: 5787: Raha-asia-aloite n:o 873 5788: 5789: 5790: 5791: 5792: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Sontulan paikallistien perus- 5793: parantamiseksi 5794: 5795: 5796: Eduskunnalle 5797: 5798: Sontulan paikallistie, joka välittää liikennettä suunnitelmissa ollut kokonaan uusi tieyhteys Jär- 5799: Toijalasta-Kylmäkoskelie ja päinvastoin, on niin viöitä Kurjenkalliolle. Tämän tieyhteyden raken- 5800: vahvasti liikennöity että se pitäisi päällystää mah- taminen ei saa viivästyttää Sontulan paikallistien 5801: dollisimman pian. Hämeen piirissä vastaavilla peruskorjaamista, koska se on kuntalaisten kan- 5802: liikennemäärillä liikennöidyt tiet on jo kaikki nalta erittäin tärkeä. 5803: päällystetty. Tien kunnostaminen on kuntalais- 5804: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5805: ten kannalta tärkeää. Ensisijainen vaihtoehto on 5806: taen, 5807: tien muuttaminen maantieksi ja sen perusparan- 5808: taminen. Tiehanke on sisältynyt TVL:n Hämeen 5809: piirin toimenpideohjelmaan ja alun perin kohde että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5810: on ollut tarkoitus rahoittaa ja tehdä vuosina 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 5811: 1988-1989. Nyt kuitenkin tien liikennemäärät 31.24.77 4500000 markkaa Sontulan 5812: vaativat tien perusparantamista mahdollisimman paikallistien muuttamiseksi maantieksi ja 5813: pikaisesti viimeistään 1987. Samanaikaisesti on sen perusparantamiseksi. 5814: 5815: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5816: 5817: Sirkka-Liisa Anttila 5818: 5819: 5820: 5821: 5822: 19 260148U 5823: 954 1986 vp. 5824: 5825: Raha-asia-aloite n:o 874 5826: 5827: 5828: 5829: 5830: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Taipaleen tien peruskorjaami- 5831: seen Kylmäkoskella 5832: 5833: 5834: Eduskunnalle 5835: 5836: Taipaleen tie Kylmäkosken kunnassa on mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5837: kittävä yhdystie Taipaleen kylästä valtatie yhdek- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 5838: sällä. Tien parantamissuunnitelmien laatiminen 31.24. 77 2 000 000 markkaa Taipaleen 5839: tulisi aloittaa kiireellisesti. Tie on sorapäällystei- tien peruskorjaamiseen tarvittavien tie- 5840: nen ja ajoittain erittäin huonossa kunnossa. suunnitelmien laatimista varten. 5841: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5842: taen, 5843: 5844: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5845: 5846: Sirkka-Liisa Anttila 5847: 1986 vp. 955 5848: 5849: Raha-asia-aloite n:o 875 5850: 5851: 5852: 5853: 5854: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Teuron-Vaihijoen tien perus- 5855: korjaamiseen ja päällystämiseen 5856: 5857: 5858: Eduskunnalle 5859: 5860: Teuron-Vaihijoen tie on teurolaisten asukkai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5861: den tieyhteys Tammelan kuntakeskukseen ja taen, 5862: Forssaan. Tie on päivittäin vilkkaasti liikennöity 5863: ja tien peruskorjaus ja päällystäminen on teuro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5864: laisten toivelistalla ollut jo pitkään. Asiasta on 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 5865: tehnyt esityksiä ja aloitteita kylätoimikunta sekä 31.24.77 1500 000 markkaa Teuron- 5866: tiemestarille Forssaan että myöskin Hämeen tie- Vaihzjoen tien peruskorjaukseen ja pääl- 5867: ja vesirakennuspiirille. lystämiseen. 5868: 5869: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5870: 5871: Sirkka-Liisa Anttila 5872: 956 1986 vp. 5873: 5874: Raha-asia-aloite n:o 876 5875: 5876: 5877: 5878: 5879: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Toijalao-Lontilan maantien 5880: peruskorjaukseen 5881: 5882: 5883: Eduskunnalle 5884: 5885: Maantie Toijalasta Lontilaan on odottanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5886: monta vuotta peruskorjausta ja päällystettä. Tie 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 5887: on vilkkaasti liikennöity ja sen korjaaminen on 31.24.77 1 000 000 markkaa Toijalan- 5888: perusteltua jo paikallisen väestönkin tarpeita aja- Lontilan maantien peruskorjausta ja pääl- 5889: tellen. lystämistä varten. 5890: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5891: taen, 5892: 5893: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5894: 5895: Sirkka-Liisa Anttila 5896: 1986 vp. 957 5897: 5898: Raha-asia-aloite n:o 877 5899: 5900: 5901: 5902: 5903: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Turun-Hämeenlinnan tien 5904: maantierummun madaltamiseksi Haukivahon suon kohdalla 5905: Tammelassa 5906: 5907: 5908: Eduskunnalle 5909: 5910: Turun-Hämeenlinnan tien alittava rumpu taaria. Lannoituskoekenttää on 384 koealaa yh- 5911: Tammelan kunnan Haukivahon suon kohdalla teensä 6 hehtaaria, istutusaikakokeita 1, 5 hehtaa- 5912: on käynyt liian matalaksi suon painumisen joh- ria, sarkaleveyskoekenttä 10 sarkaa, 7,8 hehtaaria 5913: dosta. Tämän vuoksi suon ojastot eivät enää vedä ja mä-uudistamiskoe 6,0 hehtaaria. Koekenttien 5914: kunnolla ja koko ojitus on menossa hukkaan. tuloksista on julkaistu tähän mennessä useita 5915: Helsingin yliopiston koealueita vaivaa vesi noin tieteellisiä julkaisuja ja opinnäytteitä. Alueella 5916: 40 hehtaarin alalla ja muilla Oy Finlayson Ab:n on myös käynyt useita kansainvälisiä retkeilijäitä 5917: metsäalueilla noin 60 hehtaarin alalla. Oy Finlay- ja oman maamme metsäammattikunnan retkeilyt 5918: son Forssa Ab on anonut tie- ja vesirakennushal- ovat usein suuntautuneet näille alueille. Suon 5919: litukselta valtatien n:o 10 rummun alentamista painuminen kuivatuksen johdosta on ollut odo- 5920: Haukinevan suon kohdalla Tammelan kunnassa. tettua suurempaa ja tämän seurauksena valtaojan 5921: Mainittu rumpu on valtatien rakentamisen yhtey- rumpu tien kohdalla on jäänyt liian korkealle. 5922: dessä tehty vaaditmun syvyyteen, mutta suon Alueen kuivatus on jo usean vuoden ajan ollut 5923: painumisen johdosta jäänyt myöhemmin liian tästä johtuen riittämätön. Koealueilla oleva 5924: ylös. Tie- ja vesirakennushallitus on ilmoittanut puusto on alkanut kitua ja osin kuollakin. Alu- 5925: tiukkojen määrärahojen vuoksi, ettei rummun een kuivatuksen kunnostaminen edellyttäisi 5926: alentamiseen ole voitu ryhtyä ja näyttää epävar- maantierummun laskemista 50-60 cm. 5927: malta sen uusiminen lähivuosinakaan. Rummun Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5928: uusiminen tulee maksamaan noin 150 000 mark- taen, 5929: kaa. 5930: Oy Finlayson Ab:n omistamalla Tammelan ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5931: kunnassa sijaitsevalla Haukivahon suolla, jonka 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5932: läpi kulkee valtatie n:o 10 Forssa-Hämeenlinna 31.24.77 150 000 markkaa Turun- 5933: on Helsingin yliopiston suometsätieteen laitoksen Hämeenlinnan tien alittavan rummun 5934: 1964 perustamia koealueita yhteensä 21,3 heh- madaltamiseksi Haukivahon suon koh- 5935: taaria ja reuna-alueet mukaan luettuna 40 heh- dalla Tammelassa. 5936: 5937: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 5938: 5939: Sirkka-Liisa Anttila 5940: 958 1986 vp. 5941: 5942: Raha-asia-aloite n:o 878 5943: 5944: 5945: 5946: 5947: Anttila: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän raken- 5948: tamiseksi maantielle n:o 3054 ja paikallistielle n:o 13913 Hau- 5949: holla 5950: 5951: 5952: Eduskunnalle 5953: 5954: Tieverkoston kehittymistä ajatellen Hauhon kun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5955: ta pitää erittäin tärkeänä, että maantie~ n:o 3045 taen, 5956: ja paikallistien n:o 13913 parantammen Hau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5957: hon kohdalla kevyen liikenteen väylän järjeste- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 5958: lyin toteutetaan mahdollisimman pian. Hank- 31.24. 77 1 700 000 markkaa kevyen lii- 5959: keen kustannusarvio on 1, 7 milj. markkaa ja se kenteen väylän rakentamiseksi maantien 5960: on toimenpideohjelmassa ajoitettu vuodelle n:o 3054 ja paikallistien n:o 13913 koh- 5961: 1987. dalla Hauho/la. 5962: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5963: 5964: Sirkka-Liisa Anttila 5965: 1986 vp. 959 5966: 5967: Raha-asia-aloite n:o 879 5968: 5969: 5970: 5971: 5972: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta jalankulku- ja pyöräteiden 5973: rakentamiseen Lopelle ja Iittalaan 5974: 5975: 5976: Eduskunnalle 5977: 5978: Hämeen tiepunn toimenpideohjelmissa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5979: suunniteltu toteutettavaksi Lopen ja Launosten nioittaen, 5980: jalankulku- ja pyöräteiden rakentaminen vuonna 5981: 1988 samoin kuin Kalvolan kunnan Iittalan kes- 5982: kustassa jalankulku- ja pyöräteiden rakentami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5983: nen. Määrärahan tarve on yhteensä 2,1 milj. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 5984: markkaa. Ottaen huomioon sekä Lopen keskus- 31. 24. 77 2 100 000 markkaa Lopen ja 5985: tan että Kalvolan kunnan Iittalan keskustan vilk- Launosten jalankulku- ja pyöräteiden ra- 5986: kaan jalankulku- ja pyöräliikenteen olisi perus- kentamista varten Lopella sekä Iittalan 5987: teltua liikenneturvallisuussyistä näiden hankkei- jalankulku- ja pyöräteiden rakentamista 5988: den mahdollisimman kiireellinen toteuttaminen. varten Kalvolassa. 5989: 5990: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 5991: 5992: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio 5993: 960 1986 vp. 5994: 5995: Raha-asia-aloite n:o 880 5996: 5997: 5998: 5999: 6000: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Kalkkisten sillan rakentamiseen 6001: Asikkalassa 6002: 6003: 6004: Eduskunnalle 6005: 6006: Tie- ja vesirakennushallitus on yhdessä TVL:n velujen saanti vaikeutui. Siksi olisi erittäin perus- 6007: Hämeen piirin kanssa järjestänyt kesällä 1985 teltua rakentaa silta lossin väylälle ihmisten ja 6008: Kalkkisten lossin aikataulun mukaisen liikenne- elinkeinoelämän kulkuyhteyksien turvaamiseksi 6009: kokeilun. Tämä kokeilu aiheutti Kalkkisten seu- Asikkalan kunnassa. 6010: dulla ja Asikkalassa huomattavaa haittaa elinkei- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6011: noelämälle ja maataloudelle. Päivittäistavarakau- taen, 6012: pan myynti laski huomattavasti ja ostosmatkat 6013: suunnattiin kuntakeskukseen ja Lahteen. Am- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6014: mattiautoilijoille lossin aikataulun mukainen lii- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 6015: kennöinti merkitsi useiden tuntien odotusaikoja 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Kalkkisten 6016: ja siten tulonmenetyksiä. Samoin eläinlääkäripal- sillan rakentamiseen Asikkalassa. 6017: 6018: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6019: 6020: Sirkka-Liisa Anttila 6021: 1986 vp. 961 6022: 6023: Raha-asia-aloite n:o 881 6024: 6025: 6026: 6027: 6028: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden Saarensalmen sillan 6029: suunnitteluun Tammelassa 6030: 6031: 6032: Eduskunnalle 6033: 6034: Saarensalmen silta Tammelan kunnassa Saaren ten tarvitaan vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon 6035: kansanpuiston alueella on historiallisesti arvokas, yleisten teiden tekemiseen lisää määrärahaa. 6036: mutta liikenteellisesti liian matala ja kapea nyky- 6037: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6038: ajan liikennevaatimuksia ajatellen. Saarensalmen 6039: nioittaen, 6040: sillan sekä leveys että korkeus sulkevat pois 6041: liikennemahdollisuuden korkeammilta kuorma- 6042: autoilta ja kaikilta vähänkin leveämmiltä kulje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6043: tuksilta. Sillalla ei ole kuin yksi ajokaista ja sekin 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 6044: kapea. Uuden sillan suunnittelu nykyisen Saaren- 31.24. 77 1 000 000 markkaa uuden Saa- 6045: salmen sillan välittömään läheisyyteen tulisi rensalmen szflan suunnitteluun Tamme- 6046: käynnistää mahdollisimman nopeasti ja tätä var- lassa 6047: 6048: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 6049: 6050: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio 6051: 6052: 6053: 6054: 6055: 20 260148U 6056: 962 1986 vp. 6057: 6058: Raha-asia-aloite n:o 882 6059: 6060: 6061: 6062: 6063: Anttila: Määrärahan osoittamisesta liukkaan kelin ajoharjoittelura- 6064: dan perustamiskustannuksiin 6065: 6066: 6067: Eduskunnalle 6068: 6069: Ajokorttitutkinto on uudistumassa. Liukkaan tonnin yhdistelmäajoneuvoille. Näin menetellen 6070: kelin ajotutkinto tulee uusille ajokortinsuoritta- rakentamiskustannukset jäisivät 1, 5 milj. mark- 6071: jille pakolliseksi ja mahdollisesti jatkossa myös kaan rakennuspaikan hyvän tarkoitukseen sopi- 6072: ajokortin säilyttäminen vaatii liukkaan kelin har- vuuden huomioon ottaen. Ajoharjoittelurata tu- 6073: joittelua. Uudistuksen myötä koko maahan tarvi- lee sijaitsemaan Urjalan keskustasta n. 7 km 6074: taan n. 30 liukkaan kelin ajoharjoittelurataa. Punkalaitumelle päin. 6075: Liikenneministeriön edustajan sekä alueen au- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6076: tokoulujen kanssa käydyissä neuvotteluissa on taen, 6077: päädytty esittämään yhden ajoharjoitteluradan 6078: perustamista Urjalan Honkolaan. Urjalan rata että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6079: tulisi omalta osaltaan palvelemaan pienempi- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 5 00 000 6080: muotoisena harjoittelu- ja tutkinnonsuorittamis- markkaa käytettäväksi liukkaan kelin ajo- 6081: ratana kaikkia autokouluajoneuvoja varten. Rataa harjoitteluradan perustamiseksi Urjalan 6082: ei suunniteltaisi eikä rakennettaisi yli 15 000 kuntaan. 6083: 6084: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 6085: 6086: Sirkka-Liisa Anttila 6087: 1986 vp. 963 6088: 6089: Raha-asia-aloite n:o 883 6090: 6091: 6092: 6093: 6094: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Viialan rautatieaseman raken- 6095: nussuunnittelun käynnistämiseksi 6096: 6097: 6098: Eduskunnalle 6099: 6100: Viialan rautatieasema tarvitsee uudet totmltl- tilat matkahuollolle, taksille ja linja-autoasemal- 6101: lat. Nykyinen asemarakennus on niin huonokun- le. 6102: toinen, ettei sen korjaaminen ole enää taloudelli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6103: sesti järkevää. Tämä vanha asemarakennus on taen, 6104: historiallisesti arvokas ja se tulisikin säilyttää. 6105: Rautatieaseman rakentamiskysymyksissä on istu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6106: nut syksystä vuoden 1984 toimikunta asiaa val- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 6107: mistelemassa. Rakennukseen suunnitellaan sijoi- 31. 90. 74 1 000 000 markkaa Viialan 6108: tettavaksi myöskin poliisin päivystystilat sekä rautatieaseman rakentamissuunnittelun 6109: käynnistämiseksi. 6110: 6111: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 6112: 6113: Sirkka-Liisa Anttila 6114: 964 1986 vp. 6115: 6116: Raha-asia-aloite n:o 884 6117: 6118: 6119: 6120: 6121: Anttila: Määrärahan osoittamisesta luonnonvarojen tutkimuksen 6122: edistämiseksi erään eläkeläisen toimesta 6123: 6124: 6125: Eduskunnalle 6126: 6127: Luonnonvarojen tutkija Suvenmaa Somerolta värahat apumiehille olisivat yhteensä noin 7 500 6128: on jäänyt eläkkeelle, mutta eläkepäivinäänkin markkaa kuukaudessa. 6129: hän todella haluaisi edelleen toimia luonnonva- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6130: rojen tutkimuksen edistämiseksi. Tätä varten hän taen, 6131: pyytää tukea yleisistä valtion varoista saadakseen 6132: käyttöönsä keskimäärin kolme apumiestä kartoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6133: tuksiin ja geofysikaalisiin mittauksiin. Samoin 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 6134: hän tarvitsisi asuntomahdollisuuden eri kuntien 32.40.21 35 000 markkaa Someron kun- 6135: alueella työskennellessään sekä varoja tutkimus- nasta olevan luonnonvarojen tutkija Su- 6136: auton ja kaluston ylläpitämiseen. Palkkaa hän ei venmaan tutkimustoiminnan edistämi- 6137: itselleen vaadi mitään. Yleiskustannukset ja päi- seen. 6138: 6139: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 6140: 6141: Sirkka-Liisa Anttila 6142: 1986 vp. 965 6143: Raha-asia-aloite n:o 885 6144: 6145: 6146: 6147: 6148: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Suomen metsä- ja maata- 6149: louden työsuojelupiirin siirtämiseksi Somerolie 6150: 6151: 6152: Eduskunnalle 6153: 6154: Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen den hoito- ja tuotantomenetelmiin. Suunnitel- 6155: pääkaupunkiseudun kasvun rajoittamiseen täh- missa on mm. hoitonavetan rakentaminen. So- 6156: täävistä toimenpiteistä. Tällöin on mm. valtiova- mero sijaitsee aivan Jokioisten naapuruudessa, 6157: rainministeriön asettama virastojen ja laitosten jolloin ao. työsuojelupiirin ja tutkimuskeskuksen 6158: sijoittamistyöryhmä tehnyt esityksensä pääkau- tarpeellinen yhteistoiminta olisi mahdollista to- 6159: pungissa sijaitsevien virastojen ja laitosten sijoit- teuttaa. 6160: tamisesta. Tällöin on esitetty mm. Etelä-Suomen 6161: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6162: metsä- ja maatalouden työsuojelupiirin sijoitta- 6163: taen, 6164: mista muualle Suomeen pääkaupunkiseudun 6165: työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Somero suurim- 6166: pana maatalouskuntana peltopinta-alalla mitat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6167: tuna on sopiva paikka tälle laitokselle. Jokioisissa 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 6168: toimii Maatalouden tutkimuskeskus, jonka tar- 33.03.29 1 000 000 markkaa Etelä-Suo- 6169: koituksena on jatkossa perehtyä mm. maatalou- men metsä- ja maatalouden työsuojelu- 6170: piirin siirtämiseksi Somero/le. 6171: 6172: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 6173: 6174: Sirkka-Liisa Anttila 6175: 966 1986 vp. 6176: 6177: Raha-asia-aloite n:o 886 6178: 6179: 6180: 6181: 6182: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille vanhusten, 6183: vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tukemiseen 6184: 6185: 6186: Eduskunnalle 6187: 6188: Vuoden 1984 alusta voimaan tullut yhtenäinen maksi kuin henkilön hoitaminen laitoshoidossa. 6189: suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmä, ns. Val- Kustannukset ovat keskimäärin vain yksi kolmas- 6190: tava-järjestelmä mahdollisti vanhusten, vammais- osa siitä mitä laitoshoitokustannukset ovat van- 6191: ten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidontukijärjes- husta kohti. 6192: telmän, joka on sosiaalihuollon normaalia palve- 6193: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6194: lutoimintaa. Vanhusväestömme kasvava määrä 6195: taen, 6196: on aiheuttanut kunnissa paineita erityisesti van- 6197: husten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden koti- 6198: hoidontukimäärärahan kasvattamiseen. Ongel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6199: mana ovat kuitenkin olleet valtion taholta tulleet 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 6200: toistaiseksi melko niukat resurssit. Samalla on 33.32.30 lisäyksenä 50 000 000 markkaa 6201: todettava, että vanhuksen, vammaisen tai pitkä- vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissai- 6202: aikaissairaan kotihoito tulee kansantaloudellisesti raiden kotihoidontukijärjestelmän laajen- 6203: laskettuna yhteiskunnalle monin verroin halvem- tamiseen tarvetta vastaavasti. 6204: 6205: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 6206: 6207: Sirkka-Liisa Anttila 6208: 1986 vp. 967 6209: 6210: Raha-asia-aloite n:o 887 6211: 6212: 6213: 6214: 6215: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen perustami- 6216: seksi Lounais-Hämeen aluesairaalaan 6217: 6218: 6219: Eduskunnalle 6220: 6221: Lounais-Hämeen aluesairaalassa on jouduttu valtio vastaavasti omalta osaltaan ei ole pystynyt 6222: tarkistamaan osastojen välistä sisäistä paikkajakoa järjestämään riittävää määrää virkoja valtion 6223: siitä syystä, että kuormitusprosentit osastoilla osuuden piiriin. 6224: vaihtelevat hyvin suuresti. Erityisen suurta kuor- Lounais-Hämeen aluesairaalaan tullaan perus- 6225: mitusta on ollut sisätautien osastolla, kun saman- tamaan seuraavat uudet virat 1.3.1987 lukien: 6226: aikaisesti synnytysosastolla on ollut vain noin kaksi sairaanhoitajan virkaa Y 22 palkkaluokkaa, 6227: 60 % :n kuormitus. Lisääntyvä vanhusväestömme yksi apuhoitajan virka Y 18 palkkaluokka, yksi 6228: ja erityisesti terveyskeskuksen tarvitsemat erikois- sisätautiosaston lääkärin virka Y 36 palkkaluok- 6229: sairaanhoitopalvelur vanhuksille ovat lisänneet ka, yksi sairaanhoitajan ja yksi apuhoitajan toimi. 6230: sisätautiosaston kuormitusta. Tämän johdosta on Näiden edellä mainittujen virkojen kokonais- 6231: päädytty muuttamaan sairaalan erikoisalakohtais- kustannukset ovat yhteensä 700 000 mk. 6232: ta sairaansijajakoa sillä tavalla, että synnytys- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6233: naistentautien sairaansijoista vähennetään yhdek- nioittaen, 6234: sän sairaansijaa, jotka osoitetaan sisätautiosaston 6235: käyttöön. Tämä järjestely vaatii lisää henkilökun- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6236: taa, joka on jouduttu alustavasti esittämään pal- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 6237: kattavaksi kuntainliiton omana kustannuksena, 33.79.30 500 000 markkaa kahden sai- 6238: koska Kanta-Hämeen keskussairaalan aluesairaa- raanhoitajan, yhden apuhoitajan, yhden 6239: lalle osoittamasta virkakiintiöstä ei ainakaan sisätautienosastonlääkän'n viran sekä yh- 6240: vuonna 1987 ole annettu toiveita saada kyseisiä den sairaanhoitajan toimen sekä yhden 6241: virkoja valtion osuuden piirin. Toisaalta tuntuu apuhoitajan toimen saattamiseksi valtion- 6242: täysin kohtuuttomalta, että kunnilla on lainmu- osuuden piini'n Lounais-Hämeen aluesai- 6243: kainen velvollisuus järjestää erikoissairaanhoito ja raalassa Forssassa. 6244: 6245: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 6246: 6247: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio 6248: 968 1986 vp. 6249: 6250: Raha-asia-aloite n:o 888 6251: 6252: 6253: 6254: 6255: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Espoon Meripelastusyhdis- 6256: tyksen pelastusalushankinnan osarahoittamiseksi 6257: 6258: 6259: Eduskunnalle 6260: 6261: Espoon Meripelastusyhdistyksen pv Nokkala II Venesuunnittelutyöryhmä on laatinut nykyistä 6262: on tällä hetkellä ollut aktiivisessa meripelastus- pv Nokkalaa vastaavan pelastusaluksen rakennus- 6263: käytössä toistakymmentä vuotta. Tilasto vuodelta erittelyn, joka joulukuussa 1984 toimitettiin 15 6264: 1984 kuvaa hyvin pv Nokkalan vuotuista käyttö- telakalle tarjouspyynnön muodossa. Tarjousten 6265: tarvetta ja -astetta. Suomen Meripelastusseuran perusteella venesuunnittelutyöryhmä laati vuo- 6266: tilasto vuodelta 1983 osoittaa kiistattomasti va- den 1985 kuluessa rakennuserittelyn niille tela- 6267: paaehtoisen meripelastustyön merkityksen maas- koille, joilla katsotaan olevan mahdollisuuksia 6268: samme ja erityisesti Espoon osuuden laajuuden toimittaa pelastusalus vuosien 1986-87 aikana. 6269: valtakunnallisestikin tarkasteltuna. Lisääntyvä ve- Pv Nokkalan kokoinen pelastusalus ilman meren- 6270: neily Espoon vesialueilla asettaa Espoon Meripe- kulku-, viesti- ja meripelastusvarustusta on saata- 6271: lastusyhdistykselle toiminnallisia vaatimuksia, vissa syksyn 1984 hintatason mukaan hintaan n. 6272: jotka edellyttävät erityisesti: 600 000 mk. Veneen varustaminen nostaa hin- 6273: - toimintavarmaa ja toimintakuntoista vene- taa, minkä vuoksi sopivasti varustettu meripelas- 6274: kalustoa sekä tusalus suunniteltuna Espoon olosuhteisiin mak- 6275: - hyvää toimintavalmiutta nopeutta vaativissa saa vuoden 1985 hintatasossa n. 750 000 mk. 6276: hälytystehtävissä. 6277: Pv Nokkalan ylläpitokustannukset ovat iän Pv Nokkala on yhdessä Espoon Meripelastus- 6278: myötä kasvaneet ja vene olisi peruskorjauksen yhdistyksen etsintälaivueen kanssa avustanut yli 6279: tarpeessa täyttääkseen hyvän toimintavarmuuden 450 venettä ja niissä olleita yli 1 100 ihmistä 6280: vaatimukset. Kun Espoon Meripelastusyhdistyk- viimeistään 15 vuoden aikana. Yhdistys ei harjoi- 6281: sen toimintavalmius on päivystys- ja partiointijär- ta taloudellista toimintaa. 6282: jestelyin saatu parhaaksi mahdolliseksi, on häly- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6283: tystehtävien suoritus nopeutettavissa vain veneka- nioittaen, 6284: luston nopeusvaatimusta nostamalla. Koska sekä 6285: toimintavarmuus että nopeuden lisääminen ovat 6286: parhaiten hoidettavissa venekalustoa uusimalla, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6287: on Espoon Meripelastusyhdistyksen hallitus ryh- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 6288: tynyt toimenpiteisiin veneen hankkimiseksi pv 26.97.51 250 000 markkaa Espoon Meri- 6289: Nokkala Il:n tilalle. Reaaliseksi hankkeen aika- pelastusyhdistyksen Nokkala II -pelastus- 6290: tauluksi valittiin kevät 1987, jolloin uusi vene aluksen korvaavan aluksen hankinnan 6291: tulisi saada käyttöön. osarahoittamiseksi. 6292: 6293: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6294: 6295: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6296: 1986 vp. 969 6297: 6298: Raha-asia-aloite n:o 889 6299: 6300: 6301: 6302: 6303: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Porvoon virastotalon 6304: rakentamiseen 6305: 6306: 6307: Eduskunnalle 6308: 6309: Valtion virastot toimivat hajallaan eri puolilla koskeva tonttijako. Rakennushallitus on hyväksy- 6310: Porvoota mm. Porvoon kaupungintalossa. Kau- nyt tonttia koskevan kaupan vuonna 1985. 6311: pungilla itsellään olisi pikainen tarve saada ra- Hankkeen rakentamismäärärahat tulisi varata 6312: kennus, jossa toimivat mm. poliisilaitos, maist- valtion investointisuunnitelmaan siten, että viras- 6313: raatti ja raastuvanoikeus, omaan käyttöönsä. to valmistuu vuonna 1989. 6314: Valtion Porvoon virastotalohanke on jo vuosia Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden- 6315: sisältynyt valtion investointisuunnitelmiin, mutta maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan 6316: hanketta on kuitenkin siirretty jatkuvasti eteen- työvaliokunnassa. 6317: päin siten, että sen rakentaminen viimeksi hyväk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 6318: sytyssä suunnitelmassa on sijoitettu vuosille nioittavasti, 6319: 1989-1991. 6320: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6321: Kaupungin toimesta on tehty tarkoitukseen 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 6322: hyvin soveltuva asemakaava, joka vahvistettiin 28. 64. 78 2 000 000 markkaa valtion 6323: vuonna 1984. Silloin hyväksyttiin myös tonttia Porvoon virastotalon suunnittelua varten. 6324: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6325: 6326: Liisa Arranz Pekka Myllyniemi Veikko Saarto 6327: Marja-Liisa Löyttyjärvi Kaarina Dromberg Tauno Valo 6328: Pertti Salolainen Elisabeth Rehn Marjatta Väänänen 6329: 6330: 6331: 6332: 6333: 21 260148U 6334: 970 1986 vp. 6335: 6336: Raha-asia-aloite n:o 890 6337: 6338: 6339: 6340: 6341: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta vankeinhoidon professorin 6342: viran perustamiseen 6343: 6344: 6345: Eduskunnalle 6346: 6347: Helsingin yliopistolla on kaksi rikosoikeuden ja Tämän johdosta on pikaisesti saatava vankeinhoi- 6348: kaksi prosessioikeuden professuuria sekä yhdet don professuuri maahamme. Jo 1950-luvun alus- 6349: rikos- ja prosessioikeuden apulaisprofessuurit. sa todettiin vankeinhoidon professuurin tarpeelli- 6350: Turun yliopistossa on yhdet rikos- ja prosessioi- suus, mutta kun pätevää ei löytynyt, haudattiin 6351: keuden professuurit ja vielä Lapin korkeakoulussa koko professuuri unohduksen suohon. 6352: rikosoikeuden professuuri. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 6353: Voinemme todeta, että tyydyttävästi on koulu- nioittaen, 6354: tus ja tutkimustyö oikeudenkäytön ja -soveltami- 6355: sen puolelta järjestetty kansalaisten oikeusturvan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6356: takaamiseksi siihen saakka kunnes vankilan portit 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 6357: sulkeutuvat, mutta mitään sen jälkeistä riippu- 29.1 0. 01 200 000 markkaa vankeinhoi- 6358: matonta tutkimusta ja koulutusta vankeinhoidon don professorin viran perustamiseksi 6359: sekä siihen liittyvän jälkihuollon osalta ei ole. maahamme. 6360: 6361: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6362: 6363: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6364: 1986 vp. 971 6365: 6366: Raha-asia-aloite n:o 891 6367: 6368: 6369: 6370: 6371: Arranz ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen 6372: määrärahoihin opiskelijapaikkojen lisäämiseksi 6373: 6374: 6375: Eduskunnalle 6376: 6377: Suomen yliopistopolitiikka on liiaksi vajonnut ti otettava koko korkeakoululaitoksen kehittämi- 6378: määrälliseen kehittämiseen, taisteluun resurssien- sen perustaksi. Kansalaiset haluavat tulevaisuu- 6379: jaosta sekä hallinnon järjestelyn pohdintaan. dessa nykyistä enemmän suorittaa korkeakou- 6380: Vaikka korkeakoulujen kehittämislaki onkin re- luopintoja. Siksi onkin riittämätöntä, että nykyi- 6381: surssivaikutuksiltaan ollut myönteinen, on se sin vain viidennes ikäluokasta saa opiskelupai- 6382: tehnyt yliopiston kehittämisestä lähinnä opiske- kan. Korkeakoulujen aloituspaikkoja tulisikin li- 6383: lupaikkojen laskentaa ja normimatematiikkaa. sätä nopeasti vähintään 15 OOO:een. 6384: Joitain osin rehtorit ja dekaanit, myös jokainen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 6385: laitosesimies ja oppituolin haltija on valjastettu taen, 6386: pohtimaan sitä, miten hänenkin yksikkönsä saa- 6387: vuttaisi asetuksen mainitsemat vähimmäisnormit että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6388: ja minimiopettajamäärät. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.10 6389: Nuori ihminen tulisi nähdä resurssien pohdin- määrärahoihin lisäyksenä 50 000 000 6390: nan takaa. Ihmiset haluavat lapsensa lukioon ja markkaa korkeakoulupaikkojen lisäämi- 6391: sen jälkeen korkeakouluihin. Tämä olisi pikaises- seksi nopeasti ainakin 15 OOO:een. 6392: 6393: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6394: 6395: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6396: 972 1986 vp. 6397: 6398: Raha-asia-aloite n:o 892 6399: 6400: 6401: 6402: 6403: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Koskenkylän ala-asteen 6404: voimistelusalin rakentamiseen 6405: 6406: 6407: Eduskunnalle 6408: 6409: Vuosien 1985-1986 aikana tehtiin Koskenky- pienentynyttä entistä suuna luokkahuonetta- 6410: län koululla saneeraus- sekä uudisrakennustyö. kaan. Voimistelusalilla olisi enempääkin käyttöä 6411: Saneerauksen yhteydessä entinen ns. suuri luok- suomenkielisen väestön kulttuuri- ja vapaa-aika- 6412: kahuone + varastointitila, joka toimi myös luok- tilana Pernajan kunnassa. 6413: kahuoneen lisäksi liikuntasalina ja liikuntaväline- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6414: varastona, jaettiin luokkahuoneeksi ja varastoti- nioittaen, 6415: laksi sekä uudisrakennukseen rakennettiin opet- 6416: tajienhuone, suuri veistosali sekä suihku- ja pu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6417: kuhuoneet tytöille ja pojille. Oppilailta puuttuu 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 6418: tyystin voimistelusali, sillä veistosalia työkalui- 29.46.34 1 000 000 markkaa voimistelu- 6419: neen ja veistopenkkeineen ei voi käyttää voimis- salin rakentamiseen Koskenkylän ala- 6420: telusalina, kuten ei neliöiltään huomattavasti asteen kouluun. 6421: 6422: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6423: 6424: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6425: 1986 vp. 973 6426: 6427: Raha-asia-aloite n:o 893 6428: 6429: 6430: 6431: 6432: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Liljendalin nuorisotalon 6433: perusparannustöiden aloittamiseksi 6434: 6435: 6436: Eduskunnalle 6437: 6438: Liljendalin kunnan entinen palokunnantalo on vuoden, mikäli tilat saatettaisiin ajanmukaiseen 6439: nykyisin nuorisotoimen omistuksessa. kuntoon. 6440: Tilat palokunnantalossa ovat jatkuvassa käytös- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6441: sä, mutta talo ei vastaa nykyajan vaatimuksia ja nioittaen, 6442: se on remontin tarpeessa. Talossa on erittäin 6443: ohut vuoraus kylmää vastaan ja talo on puuläm- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6444: mitteinen. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 6445: Talon huono kunto rajoittaa sen käyttöä eten- 29.91.51 100 000 markkaa Liljendalin 6446: kin talvisin. Talo sijaitsee keskellä Liljendalin kunnan nuorisotalon perusparannustöi- 6447: kuntaa ja sille löytyisi käyttäjiä kunnasta ympäri den aloittamiseksi. 6448: 6449: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6450: 6451: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6452: 974 1986 vp. 6453: 6454: Raha-asia-aloite n:o 894 6455: 6456: 6457: 6458: 6459: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Torpinkylän raittiusseuran- 6460: talon rakentamisen avustamiseen 6461: 6462: 6463: Eduskunnalle 6464: 6465: Torpinkylän raittiusseurantalo Pukkilan kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6466: nassa on rakennettu lähes valmiiksi kuntalaisten nioittaen, 6467: taikootyöllä ja vapaaehtoisin avustuksin. Raken- 6468: nuksen jo kertaalleen valmistuttua tulipalo tuho- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6469: si työn tuloksen. Kylän asukkaiden aktiviteetilla 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark- 6470: työt saatiin uudelleen käyntiin. kaa Torpinkylän raittiusseurantalon ra- 6471: kentamisen avustamiseen. 6472: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6473: 6474: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6475: 1986 vp. 975 6476: 6477: Raha-asia-aloite n:o 895 6478: 6479: 6480: 6481: 6482: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Espanjankielisten koululais- 6483: ten vanhempien yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 6484: 6485: 6486: Eduskunnalle 6487: 6488: Espanjankielisten koululaisten vanhempien yh- ~nhan se täysin vanhempien aktiviteetista kiin- 6489: distys ry:n päämääränä on auttaa koulua ratkaise- nL 6490: maan Suomessa asuvien espanjalaisten oppilai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6491: den opetukselliset ongelmat sekä pyrkiä erityises- nioittaen, 6492: ti ylläpitämään ja kehittämään Helsingissä ja sen 6493: ympäristössä asuvien Espanjan kansalaisuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6494: omaavien lasten espanjan kielen taitoa ja espan- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzl/e 6495: jankielistä kulttuuria sekä helpottamaan näiden 29.98.50 30 000 markkaa Espanjankie- 6496: oppilaiden mahdollista paluuta kouluun Espan- listen koululaisten vanhempien yhdistys 6497: jassa. Toimintaa rajoittaa rahoituksen vähäisyys. ry:n toiminnan tukemiseen. 6498: 6499: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6500: 6501: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6502: 976 1986 vp. 6503: 6504: Raha-asia-aloite n:o 896 6505: 6506: 6507: 6508: 6509: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisesti ja biody- 6510: naamisesti viljeltyjen tuotteiden laatuvaatimusten aikaansaami- 6511: seen 6512: 6513: 6514: Eduskunnalle 6515: 6516: Yhä useammat kuluttajat haluavat biodynaa- on määriteltävä ja 3) myrkky-apulanta-linjan 6517: misesti tai muuten luonnonmukaisesti viljeltyjä tuotteet halpaa haluaville. 6518: tuotteita. Jotta kuluttajat saisivat hyvin viljeltyjä, terveei- 6519: Valtaosa elintarvikkeistamme viljellään myrk- lisiä ja ravitsevia elintarvikkeita, niistä on makset- 6520: kyjä ja apulautoja käyttäen. Kuluttajat ovat to- tava selvästi korkeampi hinta kuin myrkky-apu- 6521: denneet laadun huonoksi. Luonnonmukaisesti tai lanta-linjan tuotteista. Biodynaaminen viljelijä ei 6522: biologisesti viljelty on suosittua, biodynaaminen voi hoitaa niin suurta pinta-alaa kuin myrkky- 6523: suosituinta. apulanta-viljelijä. Vain kunnolliset hinnat lisää- 6524: Luonnonmukaisesti, biologisesti tai puhtaasti vät biodynaamista viljelyä maassamme. Elleivät 6525: viljelty on hieman epämääräinen käsite. Jotkut hinnat ole riittäviä ja laatu taattua, ei biodynaa- 6526: kuvittelevat tuotteen kuuluvan mainittuun ryh- minen viljely koskaan kasva niin suureksi, että se 6527: mään silloin, kun myrkkyjä ei ole käytetty. Joku voi tyydyttää jatkuvasti kasvavan kysynnän. Bio- 6528: voi lannoittaa maansa raa' alla sian Iietelannalla ja dynaamisen tuotteen ostaja saa hyvää tavaraa 6529: kertoa olevansa biologinen viljelijä. Näin saatu kuitenkin koko rahalla. Myrkky-apulanta-linjan 6530: tuote ei ole korkealaatuinen. tuotteista aina pienempi tai suurempi osa joudu- 6531: Biodynaaminen viljelytapa on selkeästi määri- taan panemaan suoraan roskiin tai kaatopaikalle. 6532: teltyä ja tuotteet ovat tunnetusti hyviä. Myrkkyjä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 6533: ja apulautoja ei käytetä, maata hoidetaan hyvin taen, 6534: kompostilla ja biodynaamisilla preparaateilla. 6535: Noudatetaan edullisimpia kylvö- ja korjuuaikoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6536: sekä toteutetaan vuoroviljelyä. 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar- 6537: Laatukysymykset on selkeästi määriteltävä. Ja- kan määrärahan puhtaasti, luonnonmu- 6538: ko voisi olla: 1) biodynaamiset tuotteet, joilla on kaisesti ja biodynaamisesti vi/je/tyjen 6539: Biodynaamisen yhdistyksen myöntämä laatu- tuotteiden laatuvaatimusten aikaansaami- 6540: merkki, 2) biologiset tuotteet, joiden viljelytapa seksi. 6541: 6542: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6543: 6544: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6545: 1986 vp. 977 6546: 6547: Raha-asia-aloite n:o 897 6548: 6549: 6550: 6551: 6552: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta lammastalouden kehittämi- 6553: seen 6554: 6555: 6556: Eduskunnalle 6557: 6558: Lampaiden lukumäärä on ollut viime vuosina Lampaankasvatuksella olisi Suomessa edelleen 6559: nousussa maassamme. Lampaalle on löytymässä laajentamisen varaa erityisesti pien- ja perhetiloil- 6560: villan ja lihan lisäksi muutakin hyötykäyttöä. la, sillä hyvin laajasti joudutaan teollisuuden 6561: Ruotsissa on tutkimuksin todettu lammas hyväksi tarvitsemaa villaa ja nahkaa tuomaan ulkomailta. 6562: vesakoiden torjujaksi. Monissa maissa ovat kau- Edellä esitetyillä petusteilla ehdotamme kun- 6563: pungit vuokranneet puistoja ja vapaa-ajan alueita nioittaen, 6564: lammaslaitumiksi. Tällöin myös kaupunkilaislap- 6565: set ovat saaneet kosketusta elävään lammastalou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6566: teen. Kauan uinuksissa olleet suomalaisen lam- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 6567: paan turkisnahkaominaisuudetkin on uudelleen markkaa lammastalouden kehittämiseksi 6568: löydetty, kun kotimaisista lampaannahoista val- vakavasti otettavaksi vaihtoehdoksi erityi- 6569: mistetaan jo turkiksiakin. sesti pien- ja perhetzlojen tarpeisiin 6570: maamme kehitys- ja sivualuezlla. 6571: 6572: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6573: 6574: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6575: 6576: 6577: 6578: 6579: 22 260148U 6580: 978 1986 vp. 6581: 6582: Raha-asia-aloite n:o 898 6583: 6584: 6585: 6586: 6587: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Hangon tien leventämiseen 6588: 6589: 6590: Eduskunnalle 6591: 6592: Koska Hangon satama on vilkas ja ympärivuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6593: tinen, on Hankoon johtavalla tiellä myös ympäri- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 6594: vuotinen erittäin raskas liikenne. Silti tie Han- 31.24.77 5 000 000 markkaa Hankoon 6595: gonniemeen on kapea ja liikenteelle vaarallinen johtavan tien leventämisen aloittamisek- 6596: ja näin aiheuttaa vakavia ongelmia. si. 6597: Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun- 6598: nioittavasti, 6599: 6600: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6601: 6602: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6603: 1986 vp. 979 6604: 6605: Raha-asia-aloite n:o 899 6606: 6607: 6608: 6609: 6610: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Lil jendalin-Myrskylän tien 6611: perusparantamiseen 6612: 6613: 6614: Eduskunnalle 6615: 6616: Liljendalin ja Myrskyiän välinen tie n:o 1671 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6617: on vilkkaasti liikennöity mutta erittäin huono- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 6618: kuntoinen. Jokakeväiset tulvat estävät tien käy- 31.24. 77 1 500 000 markkaa tien n:o 6619: tön pitkäksikin ajaksi. Tie on mutkainen, huono- 1671 (Liljendai-Myrskylä) perusparan- 6620: kuntoinen ja vaarallinen isojen rekkojen, linja- nustöiden suunnitteluun ja aloittami- 6621: autojen ja muun liikenteen käyttämä tie. seen. 6622: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6623: nioittaen, 6624: 6625: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6626: 6627: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6628: 980 1986 vp. 6629: 6630: Raha-asia-aloite n:o 900 6631: 6632: 6633: 6634: 6635: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Saukkolan ja Pusulan taaja- 6636: mien liikennejärjestelyihin 6637: 6638: 6639: Eduskunnalle 6640: 6641: Nummi-Pusulan kunnan Saukkolan taajaman Saukkolan ja Pusulan taajamien kevyen liiken- 6642: tiejärjestelyihin kuuluvat maantien n:o 109 erita- teen turvallisuuden parantamiseksi on tärkeää, 6643: soliittymän rakentaminen, yksityistiejärjestelyt, että em. hankkeet voidaan aloittaa jo vuonna 6644: kevyen liikenteen väylän jatkaminen, maantien 1987. 6645: n:o 1072 liittymän parantaminen ja kevyen lii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 6646: kenteen alikulun rakentaminen. Näiden yhtei- nioittavasti, 6647: nen kustannusarvio on 5 300 000 markkaa. 6648: Pusulan taajaman tiejärjestelyihin kuuluvat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6649: maantien n:o 127 parantaminen ja liittymäjärjes- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 6650: telyt ja kevyen liikenteen järjestelyt, joiden kus- 31.24. 77 9 000 000 markkaa Saukkolan 6651: tannusarvio on 3 500 000 mk. ja Pusulan liikennejärjestelyihin. 6652: 6653: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6654: 6655: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6656: 1986 vp. 981 6657: 6658: Raha-asia-aloite n:o 901 6659: 6660: 6661: 6662: 6663: Arranz ym: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra- 6664: kentamisen aloittamiseksi Sammatin kirkolta Leikkiiän tienhaa- 6665: raan 6666: 6667: Eduskunnalle 6668: 6669: Sammatin kirkonkylän läpi kulkeva tie on van- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6670: ha, mutkikas ja vilkkaasti liikennöity. Kirkonky- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 6671: lällä asioivat ovat useasti hengenvaarallisessa tilan- 31.24.77 1 000 000 markkaa kevyen lii- 6672: teessa. Sammatin kunta on lunastanut jo maa- kenteen väylän rakentamisen aloittami- 6673: alueet tien viereltä kevyen liikenteen väylää var- seksi Sammatin kirkolta Leikkzlän tienhaa- 6674: ten. raan. 6675: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6676: taen, 6677: 6678: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6679: 6680: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6681: 982 1986 vp. 6682: 6683: Raha-asia-aloite n:o 902 6684: 6685: 6686: 6687: 6688: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin kunnille kun- 6689: talaisten tekemien keksintöjen esittelemiseen 6690: 6691: 6692: Eduskunnalle 6693: 6694: Kaikille kuntalaisille tulee antaa mahdollisuus Uusien oivallusten nopea rekisteröinti vaikuttaa 6695: esittää oivalluksensa ennen kuin ne vanhenevat. myös tehokkaasti kansantuloon, ja näin saataisiin 6696: Keksiminen on vain uuden asian oivaltamista. patenttikauppa toimimaan kuten esim. Ruotsissa 6697: Vain hätä keinon keksii, ja useimmiten juuri va- ja Japanissa. 6698: rattomille tulee niitä tilanteita eniten, mutta oi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 6699: vallusta toiselle voi esittää vain kun se ensin on nioittavasti, 6700: täsmennetty patenttivaatimukseksi. Tämä edellyt- 6701: tää, että keksinnöstä on riittävän hyvät käytännön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6702: tiedot, joiden mukaan vaatimus määritellään. 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 6703: Koska valtio ei voi mitenkään tavoittaa niitä kan määrärahan avustuksina kunnille, jot- 6704: henkilöitä, jotka tarvitsevat ohjausta keksintöjen- ta ne voisivat taata kuntalaisille yhtäläisen 6705: sä rekisteröimiseen, tulee kuntien valtion avustuk- oikeuden esittää keksintönsä varallisuu- 6706: sella hankkia elinkeinoasiamiehen käyttöön hen- destaan riippumatta kunnan antaman 6707: kilö, joka pystyy laatimaanmallisuoja-ja patentti- tuen ja neuvonnan avulla. 6708: anomukset niitä tarvitseville kuntalaisille. 6709: 6710: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6711: 6712: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6713: 1986 vp. 983 6714: 6715: Raha-asia-aloite n:o 903 6716: 6717: 6718: 6719: 6720: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta alkuavustuksiin pienyritys- 6721: ten perustamiseksi 6722: 6723: 6724: Eduskunnalle 6725: 6726: Työvoimaministeriön toimesta on työttömiä it- tajien vähentäessä jatkuvasti työvoimaansa on tär- 6727: sensä työllistäjiä tuettu viime aikoina heidän yrit- keää, että uusia työpaikkoja syntyy lisää ja ihmis- 6728: täjänäolonsa alkuvaiheessa toimeentuloa turvaa- ten työllisyys tulee täten turvattua. 6729: malla. Useita avustushakemuksia on jouduttu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6730: kuitenkin hylkäämään lähinnä rahan puutteen ja tavasti, 6731: yrityksen liian aikaisen aloittamisen vuoksi. Nämä 6732: yritykset ovat useimmiten pitemmällä tähtäimellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6733: kannattavia, mutta joutuvat todella kohtuutto- 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 6734: man tiukoille taipaleensa alkuvaiheessa. Yhteis- markkaa myönnettäväksi alkuavustuksina 6735: kunnan kaikista muista tukimuodoista kyseiset myös muille kuin työttömille pienyritys- 6736: yritykset eivät yleensä hyödy mitään. Suurtyönan- ten perustamiseen. 6737: 6738: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6739: 6740: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6741: 984 1986 vp. 6742: 6743: Raha-asia-aloite n:o 904 6744: 6745: 6746: 6747: 6748: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Sopukan Tuki ry:n toimin- 6749: nan tukemiseen 6750: 6751: 6752: Eduskunnalle 6753: 6754: Ensi Kotien Liiton omistaman, Sipoon kunnas- että" Eduskunta ottaisi valtton vuoden 6755: sa sijaitsevan Sopukka-nimisen toimintakeskuksen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 6756: harjoittamaa perhekriisien kohtaamista palvelevaa 33.33.51 30 000 markkaa Sopukan Tuki 6757: opinto- ja virkistystoimintaa on pidettävä ensiar- ry:n toiminnan tukemiseen. 6758: voisen tärkeänä työnä. 6759: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6760: taen, 6761: 6762: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6763: 6764: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti LeaMäkipää 6765: 1986 vp. 985 6766: 6767: Raha-asia-aloite n:o 905 6768: 6769: 6770: 6771: 6772: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuorten Palvelu ry:n toi- 6773: minnan tukemiseen 6774: 6775: 6776: Eduskunnalle 6777: 6778: Nuorten Palvelu ry. on valtakunnallinen nuor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6779: ten vapaaehtoista sosiaalityötä toteuttava yhdistys. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 6780: Nuorten Palvelu ry:n työ kohdistuu lähinnä nii- 33.33.51 30 000 markkaa Nuorten Palve- 6781: hin lapsiin ja nuoriin, jotka ovat joutuneet elä- lu ry:n toiminnan tukemiseen. 6782: mässään vaikeuksiin joko päihteiden väärinkäytön 6783: tai muiden syiden vuoksi. 6784: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6785: taen, 6786: 6787: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6788: 6789: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6790: 6791: 6792: 6793: 6794: 23 260148U 6795: 986 1986 vp. 6796: 6797: Raha-asia-aloite n:o 906 6798: 6799: 6800: 6801: 6802: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaatuneitten Omaisten Liit- 6803: to ry:n toiminnan tukemiseen 6804: 6805: 6806: Eduskunnalle 6807: 6808: Kaatuneitten Omaisten Liitto ry. tekee arvokas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6809: ta työtä vanhustenhuollon piirissä. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 6810: 33.33.51 100 000 markkaa Kaatuneitten 6811: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- Omaisten Lzi"tto ry:n toiminnan tukemi- 6812: taen, seen. 6813: 6814: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6815: 6816: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6817: 1986 vp. 987 6818: 6819: Raha-asia-aloite n:o 907 6820: 6821: 6822: 6823: 6824: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaunialan sotavammasairaa- 6825: lan potilaiden yhdistys Toverikunnan toiminnan tukemiseen 6826: 6827: 6828: Eduskunnalle 6829: 6830: Kaunialan sotavammasairaalassa toimii potilai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6831: den oma yhdistys, Toverikunta, joka järjestää ret- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 6832: kiä teattereihin, konsertteihin ja eri kohteisiin ja 33.23.53 30 000 markkaa Kaunialan so- 6833: tilaisuuksiin. Toverikunta esittää myös elokuvia tavammasairaalan potzlaiden yhdistys To- 6834: sekä muutoinkin vastaa virkistys- ja vapaa-ajan verikunnan toiminnan tukemiseen. 6835: toiminnasta. 6836: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6837: taen, 6838: 6839: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6840: 6841: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6842: 988 1986 vp. 6843: 6844: Raha-asia-aloite n:o 908 6845: 6846: 6847: 6848: 6849: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotasokeat ry:n lomatoimin- 6850: nan tukemiseen 6851: 6852: 6853: Eduskunnalle 6854: 6855: Sotasokeat ry:llä on laajaa ja monipuolista toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6856: mintaa näkövammaisten hyväksi. Erityistä tukea 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 6857: tarvitaan Sotasokeat ry:n lomatoimintaan . 33.33.51 30 000 markkaa Sotasokeat ry:n 6858: . Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- lomatoiminnan tukemiseen. 6859: taen, 6860: 6861: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6862: 6863: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6864: 1986 vp. 989 6865: 6866: Raha-asia-aloite n:o 909 6867: 6868: 6869: 6870: 6871: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kuurosokeat ry:n 6872: toiminnan tukemiseen 6873: 6874: 6875: Eduskunnalle 6876: 6877: Suomen Kuurosokeat ry. tekee erityisen tärkeää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6878: työtä kuurosokeiden virkistys- ja lomatoiminnan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 6879: piirissä sekä järjestämällä kuurosokeiden tukihen- 33.33.51 100000 markkaa Suomen Kuu- 6880: kilökoulutusta. rosokeat ry:n järJestämän kuurosokeiden 6881: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- virkistys- ja lomatoiminnan sekä tukihen- 6882: taen, kilökoulutuksen tukemiseen. 6883: 6884: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6885: 6886: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti LeaMäkipää 6887: 990 1986 vp. 6888: 6889: Raha-asia-aloite n:o 910 6890: 6891: 6892: 6893: 6894: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Afasialasten tuki ry:n toi- 6895: minnan tukemiseen 6896: 6897: 6898: Eduskunnalle 6899: 6900: Afasialasten tuki ry. tukee ja auttaa afasialapsia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6901: ja heidän vanhempiaan sepeutumisessa ja selviy- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 6902: tymisessä sairauden aiheuttamista ongelmista. 33.33.51 30 000 markkaa Afosialasten 6903: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- tuki ry:n toiminnan tukemiseen. 6904: taen, 6905: 6906: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6907: 6908: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6909: 1986 vp. 991 6910: 6911: Raha-asia-aloite n:o 911 6912: 6913: 6914: 6915: 6916: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Epilepsialiitto ry:n toimin- 6917: nan tukemiseen 6918: 6919: 6920: Eduskunnalle 6921: 6922: Epilepsiapotilaat ja heidän omaisensa tarvitse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6923: vat monenlaista koulutusta ja tukea. Epilepsialiit- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 6924: to ry:n järjestämää hoidonopetustoimintaa ja epi- 33.33.51 30 000 markkaa Epzlepsialiitto 6925: leptikoiden kurssi- ja virkistystoimintaa tulisi mie- ry:n järjestämään hoidonopetukseen ja 6926: lestämme tukea nykyistä enemmän. epzleptikozden kurssi- ja virkistystoimin- 6927: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- taan. 6928: taen, 6929: 6930: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6931: 6932: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6933: 992 1986 vp. 6934: 6935: Raha-asia-aloite n:o 912 6936: 6937: 6938: 6939: 6940: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen hemofiliayhdistys 6941: ry:n toiminnan tukemiseen 6942: 6943: 6944: Eduskunnalle 6945: 6946: Suomen hemofiliayhdistys ry. toimii hemofilia- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6947: potilaiden ja heidän omaistensa parissa auttaen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 6948: heitä selviytymään sairauden aiheuttamista ongel- 33.33.51 30 000 markkaa Suomen hemo- 6949: mista. filiayhdistys ry:n toiminnan tukemiseen. 6950: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 6951: taen, 6952: 6953: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6954: 6955: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6956: 1986 vp. 993 6957: 6958: Raha-asia-aloite n:o 913 6959: 6960: 6961: 6962: 6963: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen keliakiayhdistys ry:n 6964: toiminnan tukemiseen 6965: 6966: 6967: Eduskunnalle 6968: 6969: Suomen keliakiayhdistys ry. tekee ensiarvoisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6970: tärkeää työtä keliakiapotilaiden hyväksi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 6971: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 33.33.51 30 000 markkaa Suomen kelia- 6972: taen, kiayhdistys ry:n toiminnan tukemiseen. 6973: 6974: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 6975: 6976: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 6977: 6978: 6979: 6980: 6981: 24 260148U 6982: 994 1986 vp. 6983: 6984: Raha-asia-aloite n:o 914 6985: 6986: 6987: 6988: 6989: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Munuaistautiliitto ry:n loma- 6990: toiminnan tukemiseen 6991: 6992: 6993: Eduskunnalle 6994: 6995: Munuaistautiliitto ry:llä on laajaa ja monipuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6996: lista toimintaa munuaistautipotilaiden hyväksi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 6997: Erityistä tukea tarvitaan liiton järjestämään mu- 33.33.51 30 000 markkaa Munuaistautz'- 6998: nuaistautipotilaiden lomatoimintaan. liitto ry:n järjestämän munuaistautipoti- 6999: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- laiden lomatoiminnan tukemiseen. 7000: taen, 7001: 7002: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7003: 7004: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7005: 1986 vp. 995 7006: 7007: Raha-asia-aloite n:o 915 7008: 7009: 7010: 7011: 7012: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Psoriasisliitto ry:n toiminnan 7013: tukemiseen 7014: 7015: 7016: Eduskunnalle 7017: 7018: Psoriasisliitto ry. järjesti viime kesänä psoriasis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7019: ja reumalasten yhteisen kesäleirin, josta saatiin 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7020: erittäin myönteisiä kokemuksia. Yhteistoiminta 33.33.51 30 000 markkaa Psoriasisliitto 7021: muiden potilasryhmien kanssa on erityisen tär- ry:n toiminnan tukemiseen. 7022: keää, ja sitä tulisi mielestämme jatkaa ja kehittää. 7023: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7024: taen, 7025: 7026: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7027: 7028: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7029: 996 1986 vp. 7030: 7031: Raha-asia-aloite n:o 916 7032: 7033: 7034: 7035: 7036: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Mielenterveysseura 7037: ry:n toiminnan tukemiseen 7038: 7039: 7040: Eduskunnalle 7041: 7042: Suomen Mielenterveysseura ry:n järjestämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7043: perheterapiakoulutuksen tarve kasvaa voimak- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 7044: kaasti siirryttäessä käyttämään avohuollon palve- 33.33.51 JOO 000 markkaa Suomen Mie- 7045: luja entistä enemmän mielenterveyspotilaiden lenterveysseura ry:n jiirjestämään perhete- 7046: hoidossa ja kuntoutuksessa. rapiakoulutukseen ja psykiatnsten potzlai- 7047: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- den lomatoimintaan. 7048: taen, 7049: 7050: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7051: 7052: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7053: 1986 vp. 997 7054: 7055: Raha-asia-aloite n:o 917 7056: 7057: 7058: 7059: 7060: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Mielenterveysyh- 7061: distys Helmi ry:n toiminnan tukemiseen 7062: 7063: 7064: Eduskunnalle 7065: 7066: Ihmisten osallistumisen ja tasa-arvon esteistä mioon, että mielenterveyden häiriöt ja sairaudet 7067: vakavimpia ovat mielenterveyden häiriöt. Ne saat- ovat johtava peruste tämän hetken työkyvyttö- 7068: tavat aiheuttaa eriasteista psyykkistä vajaakuntoi- myyseläkkeille. Helsingissä on eläkkeellä mielen- 7069: suutta ja rajoittaa mm. toiminta- ja työkykyä, sekä terveyden häiriöiden perusteella Kelan laskelmien 7070: osallistumis- ja selviytymismahdollisuuksia. Pa- mukaan n. 7 000 ihmistä. 7071: himmillaan ne vammauttavat toimintakyvyn täy- Helsingin Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n tar- 7072: sin ja sulkevat ihmisen yhteiskunnasta. koituksena on koota yhteiseen järjestöön kaikki 7073: Ajoittaisten mielenterveyden vaikeuksien, elä- mielenterveyden häiriöistä ja sairauksista kärsivät 7074: mänkriisien, voi sanoa kuuluvan jokaisen ihmisen henkilöt ja toimia heidän tukijärjestönään, sa- 7075: elämään. moin saada mielenterveyden häiriöt samanarvoi- 7076: Mielenterveyden muokkautuminen on jatkuva siksi fyysisten sairauksien kanssa, sekä hoito- että 7077: - elinikäinen tapahtuma. Kehitystä voidaan tie- asennetasolla. 7078: tystikin tukea lisäämällä ihmisten henkisiä ja so- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7079: siaalisia voimavaroja esimerkiksi yksilö- ja ryhmä- taen, 7080: kohtaisen tuen, sekä yhteiskunnallisten toimien 7081: avulla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7082: Tutkimusten mukaan mielenterveyden häiriöis- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7083: tä kärsii peräti joka kolmas työikäinen, lapsista ja 33.33.51 30 000 markkaa Helsingin Mie- 7084: nuorista jopa neljännes on hoidon tai tuen tar- lenterveysyhdistys Helmi ry:n toiminnan 7085: peessa. Näin ollen ollaan tekemisissä varsin vaka- tukemiseen. 7086: van ongelman kanssa, kun otetaan vielä huo- 7087: 7088: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7089: 7090: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7091: 998 1986 vp. 7092: 7093: Raha-asia-aloite n:o 918 7094: 7095: 7096: 7097: 7098: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen MS-yhdistysten 7099: Liitto ry:n toiminnan tukemiseen 7100: 7101: 7102: Eduskunnalle 7103: 7104: Suomen MS-yhdistysten Liitto ry. tekee tärkeää että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7105: työtä järjestämällä kuntoutusneuvontaa ja kun- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7106: toutuskursseja. 33.33.51 JOO 000 markkaa Suomen MS- 7107: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- yhdistysten Liitto ry:n toiminnan tukemi- 7108: taen, seen. 7109: 7110: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7111: 7112: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7113: 1986 vp. 999 7114: 7115: Raha-asia-aloite n:o 919 7116: 7117: 7118: 7119: 7120: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalliolan kannatusyhdistys 7121: ry:n toiminnan tukemiseen 7122: 7123: 7124: Eduskunnalle 7125: 7126: Kalliolan kannatusyhdistys ry. pitää yllä Kallio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7127: lan kuntoutuskotia päihdeongelmaisille. Päihde- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7128: ongelmaisten tilanne pääkaupunkiseudulla on 33.33.51 30 000 markkaa Kalliolan kan- 7129: huolestuttava ja kaikki työ päihdeongelmaisten natusyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen. 7130: tilanteen helpottamiseksi ansaitsee kaiken mah- 7131: dollisen tuen. 7132: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7133: taen, 7134: 7135: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7136: 7137: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7138: 1000 1986 vp. 7139: 7140: Raha-asia-aloite n:o 920 7141: 7142: 7143: 7144: 7145: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Irti Huumeista ry:n toimin- 7146: nan tukemiseen 7147: 7148: 7149: Eduskunnalle 7150: 7151: Irti Huumeista ry. on vanhempainyhdistys, jo- nen ja nykyiset käyttäjät hoidon kautta pääsisivät 7152: ka toimii koko valtakuntamme alueella informoi- irti huumeiden käytöstä. 7153: den ja valistaen huumeiden vaaroista ja vaikutuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7154: sista sekä nuorille että myös vanhemmille, pitäen taen, 7155: tiedotustilaisuuksia, koulutustilaisuuksia ja semi- 7156: naareja, jakaen valistusmateriaalia sekä pyrkien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7157: vaikuttamaan niin lehdistöön kuin päättäjiin, jot- 1987 tulo- j'a menoarvioon momentille 7158: ta huumeongelma tiedostettaisiin ja yritettäisiin 33.33.51 30000 markkaa Irti Huumeista 7159: kaikin keinoin torjua huumeiden käytön leviämi- ry:n toiminnan tukemiseen. 7160: 7161: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7162: 7163: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7164: 1986 vp. 1001 7165: 7166: Raha-asia-aloite n:o 921 7167: 7168: 7169: 7170: 7171: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaaksi Huumeista ry:n toi- 7172: minnan tukemiseen 7173: 7174: 7175: Eduskunnalle 7176: 7177: Vanhempainyhdistys Vapaaksi Huumeista ry. den ohella tuettava myös yksityisiä yhdistyksiä, 7178: suorittaa ensiarvoisen tärkeää työtä huumenuor- jotka tekevät korvaamattoman arvokasta työtä täl- 7179: ten ja heidän perheittensä- vanhempien- aut- lä alalla. 7180: tamiseksi. Toiminta on kaksitahoista, sekä suoraa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7181: auttamista, tukemista ja hoitamista että myös in- taen, 7182: formointia ja valistusta. 7183: Koska kansakunnan elinjuuria ja kokeilunha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7184: Juista nuorisoa jäytävä huumeiden käyttö on tor- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7185: juttava ja huumeiden uhreille on annettava teho- 33.33.51 30 000 markkaa Vapaaksi Huu- 7186: kas erityishoito, on valtiovallan omien järjestelyi- meista ry:n toiminnan tukemiseen. 7187: 7188: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7189: 7190: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7191: 7192: 7193: 7194: 7195: 25 260148U 7196: 1002 1986 vp. 7197: 7198: Raha-asia-aloite n:o 922 7199: 7200: 7201: 7202: 7203: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Huumeambulanssi ry:n toi- 7204: minnan tukemiseen 7205: 7206: 7207: Eduskunnalle 7208: 7209: Huumeambulanssi ry. pitää yllä huumeambu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7210: lanssia ja huolehtii sen toiminnasta tehden siten 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 7211: arvokasta työtä huumepotilaiden hyväksi. 33.33.51 30 000 markkaa Huumeambu- 7212: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- lanssi ry:n toiminnan tukemiseen. 7213: taen, 7214: 7215: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7216: 7217: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7218: 1986 vp. 1003 7219: 7220: Raha-asia-aloite n:o 923 7221: 7222: 7223: 7224: 7225: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksen myöntämiseksi 7226: V~ihtoehtoisen Lääketieteen Keskusliiton toiminnan käynnistä- 7227: mtseen 7228: 7229: Eduskunnalle 7230: 7231: Suomessa on rakennettu sodan jälkeisenä aika- ja hoitomuodot on kiireesti saatettava jokaisen 7232: na korkeatasoinen neuvola-, sairaala-, sekä vii- kansalaisen ulottuville. 7233: meksi terveyskeskusjärjestelmä. Nämä yhteiskun- Vaihtoehtoisen Lääketieteen Keskusliitto 7234: nalliset toteutukset ovat olleet seurausta niistä aat- (VLKL) on perustettu kokoamaan vaihtoehtoista 7235: teellisista pyrkimyksistä, joita kansalaisten paris- lääketiedettä edustavat henkilöt ja yhdistykset. 7236: sa on syntynyt ihmisen hyvinvointiin tähtäävistä VLKL:n tarkoituksena on vaihtoehtoisen lääketie- 7237: tarpeista. Tässä kansalaisnäkemyksessä on tapah- teen ja tutkimustoiminnan edistäminen. VLKL 7238: tumassa merkittävä arvomaailmanmuutos. Yksi- kartoittaa ja kokoaa vaihtoehtoiset hoitomuodot 7239: löratkaisuna se merkitsee valintaa ehkäisevän ja ja hoitokäytännön ja vaihtoehtoista lääketieteellis- 7240: sairauksia poistavan ja toisaalta sairauksia totea- tä tietoa ja tiedottaa alan kehittymisestä. 7241: van ja sairauden oireita hoitavan näkemyksen vä- Liitto pitää yhteyttä lääkintäviranomaisiin ja 7242: lillä. muihin lääketiedettä edistäviin tahoihin, järjestää 7243: Kansalaisten tarvetta vaihtoehtoon heijastavat koulutusta jäsenilleen sekä yleisölle ja järjestää 7244: runsaslukuiset ja nopeasti lisääntyvät ns. laajem- yleisötilaisuuksia. 7245: man lääketieteen terveys- ja hoitopalvelut. Ratkai- Uuden järjestön toiminnan käynnistämiseksi ja 7246: sevaa käännettä vaihtoehtoisten hoitomuotojen organisoimiseksi tulisi saada yhteiskunnalta tu- 7247: käytössä on merkinnyt lääkäreiden laaja käytän- kea. 7248: nön kiinnostus vaihtoehtoiseen lääketieteeseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7249: Tästä on akupunktuuri hyvä esimerkki. Käytän- taen, 7250: nön potilastyössä kokemusperäisesti toimiva vaih- 7251: toehtoinen taitotieto on antanut moniin tähän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7252: asti yleisesti hyväksytyssä lääketieteessä parantu- 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 7253: mattomana pidettyihin vaivoihin ja sairauksiin kaa Vaihtoehtoisen Lääketieteen Keskus- 7254: apua. Vaihtoehtoinen lääketieteellinen tietämys liiton toiminnan tukemiseen. 7255: 7256: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7257: 7258: Liisa Arranz Pentti Kettunen Vieno Eklund 7259: Reino Jyrkilä Pentti Skön Helvi Koskinen 7260: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7261: Urho Pohto Ulla Lehtinen Heikki Riihijärvi 7262: 1004 1986 vp. 7263: 7264: Raha-asia-aloite n:o 924 7265: 7266: 7267: 7268: 7269: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta rintarauhassyövän varhaisto- 7270: teamiseen tähtäävään joukkotutkimukseen 7271: 7272: 7273: Eduskunnalle 7274: 7275: Kansalaisiin kohdistuvilla joukkotutkimuksilla haistoteamiseen tähtäävien joukkotutkimusten 7276: on ollut Suomessa hyvin tärkeä sija taisteltaessa käynnistämiseen koko Suomessa. Turun ja Porin 7277: suuria kansantauteja vastaan. Erityisesti keuhko- läänin ja mm. Kuopion läänin alueella joukkotut- 7278: tuberkuloosin ja kohdunkaulasyövän joukkotutki- kimuskokeilussa on saatu viitteitä joukkotutki- 7279: muksilla on päästy hyvin merkittäviin tuloksiin musten tärkeydestä ja kiireellisyydestä. 7280: näiden sairauksien vähentämisessä väestössämme. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7281: Rintarauhassyöpä on jatkuvasti lisääntymässä ja tavasti, 7282: sen arvioidaan muodostavan hyvin suuren terveys- 7283: uhan naispuoliselle väestönosalle. Tällä hetkellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7284: on olemassa rintasyövän varhaistoteamiseen sove- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 7285: liaat tutkimusvälineet ja tutkimusorganisaatio kan määrärahan laajamittaisen rintarau- 7286: Suomessa. Yliopistolliset keskussairaalat, Syöpä- hassyövän varhaistoteamiseen tähtäävän 7287: säätiö ja mammografialaitteet yhdessä takaavat joukkotutkimuksen suunnitteluun. 7288: nyt riittävän valmiuden rintarauhassyövän var- 7289: 7290: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7291: 7292: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7293: 1986 vp. 1005 7294: 7295: Raha-asia-aloite n:o 925 7296: 7297: 7298: 7299: 7300: Arranz ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttömien työl- 7301: listämiseen valtion virastoissa ja laitoksissa 7302: 7303: 7304: Eduskunnalle 7305: 7306: Työttömissä henkilöissä on useita satoja sellai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 7307: sia, jotka voisivat hyödyttää valtiota työskentele- nioittavasti, 7308: mällä valtion virastoissa tai laitoksissa sen sijaan, 7309: että yhteiskunta ei käytä hyväkseen heidän työpa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7310: nostaan. 1987 tulo- ja menoarvioon momenti!le 7311: Kuten toisaalta tiedämme, valtion virastoissa ja 34.50.02 lisäyksenä 50 000 000 markan 7312: laitoksissa on paljon tekemätöntä työtä ja paperei- määrärahan työttömien työllistämiseksi 7313: den kulku päättäjille asti on hidasta. valtion virastoissa ja laitoksissa. 7314: 7315: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7316: 7317: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7318: 1006 1986 vp. 7319: 7320: Raha-asia-aloite n:o 926 7321: 7322: 7323: 7324: 7325: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien veteraa- 7326: nimajan peruskorjaukseen Mäntsälässä 7327: 7328: 7329: Eduskunnalle 7330: 7331: Mäntsälässä sijaitseva veteraanimaja on perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7332: kunnoltaan heikko ja sosiaalitiloiltaan puutteelli- 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 7333: nen. Peruskorjaustöiden aloittaminen olisi kiireel- kaa sota- ja rintamaveteraanien Mäntsäläs- 7334: listä. sä szj"aitsevan veteraanimajan peruskor- 7335: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- jaustöiden aloittamiseen. 7336: taen, 7337: 7338: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7339: 7340: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7341: 1986 vp. 1007 7342: 7343: Raha-asia-aloite n:o 927 7344: 7345: 7346: 7347: 7348: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta kemikaalien haittavaikutus- 7349: ten tutkimiseen 7350: 7351: 7352: Eduskunnalle 7353: 7354: Suomessa voi sattua samanlainen myrkkykatast- Pelkästään nämä seikat merkitsevät sitä, että 7355: rofi kuin Bhopalissa Intiassa sattui, jolloin 250 ih- onnettomuuden tapahtumismuoto on vaikea en- 7356: mistä kuoli ja 200 000 ihmistä vammautui. Bho- nustaa. Vaarallisin kohta tässä ketjussa ei suinkaan 7357: palin onnettomuuden välitön syy oli veden pääsy ole kemikaalien tuotanto tehtaissa, vaan kemikaa- 7358: myrkkysäiliöön. Se johtui kunnossapito- ja turval- liketjun muut osat: kuljetus, varastointi ja jättei- 7359: lisuuslaitteiden puutteellisuudesta. Vuosina den käsittely. 7360: 1981-1982 samassa tehtaassa sattui ainakin viisi Myös Suomessa on tapahtunut myrkyllisten ke- 7361: kemiallista onnettomuutta, joista kolmessa sama mikaalien päästöjä. Ainoa, mikä Bhopalissa ta- 7362: myrkky (metaalietyyli-isosyanaatti) oli osatekijä- pahtuneessa onnettomuudessa oli poikkeuksellis- 7363: nä. Union Carbide -yhtiöllä oli puutteelliset tur- ta, oli se, että karannut aine oli tavallista myrkylli- 7364: vajärjestelyt. sempää ja sitä pääsi ilmaan paljon. Meidän tulisi- 7365: Kemialliset aineet ovat vaarallisia nimenomaan kin tietää paljon tarkemmin käytössä olevien ke- 7366: sen takia, että niistä tiedetään kovin vähän. mikaalien ominaisuuksia sekä niiden haittavaiku- 7367: 1. Maailmassa on jokapäiväisessä käytössä tuksia. 7368: 60 000-70 000 erilaista kemikaalia. Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun- 7369: 2. Arviolta 1 000 uutta kemikaalia tulee mark- nioittavasti, 7370: kinoille joka vuosi. 7371: 3. Korkeintaan 5 000 kemikaalin terveys- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7372: ympäristöhaittoja on kunnolla tutkittu. 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 7373: 4. Vain 800 kemikaalille on missään länsimaas- kan määrärahan kaikkien käytössä olevien 7374: sa asetettu virallinen suurin sallittu altistusarvo. kemikaalien pikaisen tutkimisen ja tark- 7375: 5. Eri kemikaalien samanaikaista yhteisvaiku- kojen haittavaikutusten selvittämisen 7376: tusta ei ole tutkittu nimeksikään. käynnistämiseksi maassamme. 7377: 6. Maailmassa kuolee vuosittain 220 000 ihmis- 7378: tä torjunta-aineista johtuviin syihin. 7379: 7380: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7381: 7382: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7383: 1008 1986 vp. 7384: 7385: Raha-asia-aloite n:o 928 7386: 7387: 7388: 7389: 7390: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta tuontitavaroiden myrkkyjää- 7391: mien tarkastuksen kehittämiseen 7392: 7393: 7394: Eduskunnalle 7395: 7396: Maahamme on toissa talvena tuotu bromidia si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7397: sältänyt erä auringonkukan siemeniä. Se aiheutti 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 7398: sittemmin lintukuolemia ja runsaasti huolta ja kan måärårahan maahan tuotavan tavaran 7399: murhetta lintujen ruokkijoille. Tämä johtui siitä, myrkkyjäämien tarkastuksen kehittämi- 7400: että lainsäädännössä oli bromidin mentävä aukko: seksi siten, että kaikki maahan tuotava 7401: jos auringonkukan siemenet eivät ole tarkoitetut syötäväksi kelpaava tavara tulee käyttötar- 7402: ihmisen tai hänen kotieläimensä syötäväksi, ei koituksesta riippumatta tarkastettua. 7403: maahan tuodun tavaran mahdollisia myrkkyjää- 7404: miä tarvitse tarkastaa. 7405: Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun- 7406: nioittaen, 7407: 7408: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7409: 7410: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7411: 1986 vp. 1009 7412: 7413: Raha-asia-aloite n:o 929 7414: 7415: 7416: 7417: 7418: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta keräyspaperin ja -pahvin tal- 7419: teenoton edistämiseen 7420: 7421: 7422: Eduskunnalle 7423: 7424: Maassamme on laajalti erilaisia toimistoja ja Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun- 7425: liikkeitä, joissa voitaisiin ottaa ennen roskakorien ui oittavasti, 7426: tyhjentämistä talteen keräyspaperina ja -pahvina 7427: käyttökelpoinen paperijäte. Tämä tapahtuisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7428: esim. jokaisen työntekijän huoneeseen sijoitetta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7429: villa keräyspaperilaatikoilla yms. sekä sen jälkeen 35. 13. 62 1 000 000 markan määrärahan 7430: tapahtuvilla suuremmilla välivarastointilaatikoil- keräyspaperin ja -pahvin talteenoton edis- 7431: la. Lisäksi pahvit kerättäisiin erilliseen välivaras- tämiseksi erityisesti liike- ja toimistokzin- 7432: toon. Alustavien kokeilutietojen perusteella on teistöissä sekä kuntien ja valtion viras- 7433: arvioitavissa saatavan merkittäviä jätehuollon kus- toissa. 7434: tannussäästöjä erityisesti toimistotalokiinteistöis- 7435: sä. Myös voimassa oleva jätehuoltolaki edellyttää 7436: jätteiden uudelleenkäyttöä ja hyödyntämistä. 7437: 7438: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7439: 7440: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7441: 7442: 7443: 7444: 7445: 26 260148U 7446: 1010 1986 vp. 7447: 7448: Raha-asia-aloite n:o 930 7449: 7450: 7451: 7452: 7453: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta asuinkiinteistöjen ongelma- 7454: jätteiden vastaanoton järjestämiseen 7455: 7456: 7457: Eduskunnalle 7458: 7459: Kaupunkien tehtävänä on jätehuoltolain mu- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun- 7460: kaan öljyjätteiden sekä asuinkiinteistöjen ongel- nioittavasti, 7461: majätteiden vastaanoton järjestäminen. Silti on- 7462: gelmajätteiden vastaanotto on kunnissa puutteel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7463: lisesti järjestetty. Osasyynä on ollut tarvittavien 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 35.13 7464: ohjeiden puuttuminen. Apteekeilla, huoltoase- määrärahoihin 5 000 000 markkaa asuin- 7465: milla ja fotokauppiailla voisi olla mahdollisuuksia kiinteistöjen ongelmajätteiden vastaan- 7466: sopia kotitalouksien ongelmajätteiden vastaan- oton kuntoon saattamiseksi ja organisoi- 7467: otosta, mikäli ongelmajätteiden lajittelusta, varas- miseksi. 7468: toinnista ja toimittamisesta edelleen saataisiin 7469: kunnille tarvittavat ohjeet sekä tilat. 7470: 7471: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7472: 7473: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7474: 1986 vp. 1011 7475: 7476: Raha-asia-aloite n:o 931 7477: 7478: 7479: 7480: 7481: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun kuntien 7482: avustamiseen asunnottomien asunto-olojen parantamiseksi 7483: 7484: 7485: Eduskunnalle 7486: 7487: Koska asunnottomien ongelmat pääkaupunki- nes asunnottomien tilanne olisi korjaantunut pää- 7488: seudulla ovat edelleenkin huomattavat eivätkä tä- kaupunkiseudulla. 7489: hänastiset toimet ole asunnottomien määrää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7490: oleellisesti vähentäneet, tulee hallituksen edel- taen, 7491: leenkin toimia määrätietoisesti tämän ongelman 7492: poistamiseksi. Momentti 35.45.33 on tarpeen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7493: jotta voitaisiin avustaa pääkaupunkiseudun kun- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7494: tia tai kunnan omistamia asuntojen hankintayh- 35.45.33 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 7495: tiöitä asuntojen hankkimiseksi asunnottomille. käytettäväksi avustuksina pääkaupunki- 7496: Avustuksia myönnettäisiin 40 prosenttia rakenta- seudun kunnzlle asunnottomien asunto- 7497: mis- tai hankkimiskustannuksista. Tälle momen- olojen parantamiseksi. 7498: tille tulisi taata riittävä määräraha joka vuosi, kun- 7499: 7500: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7501: 7502: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7503: 1012 1986 vp. 7504: 7505: Raha-asia-aloite n:o 932 7506: 7507: 7508: 7509: 7510: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteisöasumishalukkuuden 7511: selvittämiseen 7512: 7513: 7514: Eduskunnalle 7515: 7516: Asumiseen tarvitaan vaihtoehtoja. Perinteisten on eri asia; se on vahva pienessä kylässä, mutta 7517: asumismuotojen lisäksi kansalaiset ovat myös kiin- kuihtuu helposti isossa kerrostalossa. 7518: nostuneita yhteisöasumisesta, vaikka sen määritte- Tanskassa ja Ruotsissa on saatu kokemuksia ny- 7519: leminen voikin olla hieman vaikeaa. Yhteisöasu- kyaikaisesta yhteisöasumisesta. Meilläkin kannat- 7520: mismuotojen on sanottu voivan vaihdella lento- taisi asiaa ainakin selvittää. Asiasta voitaisiin vä- 7521: palloporukasta perheiden täydelliseen yhteista- hintään keskustella, mutta kumminkaan sitä ei 7522: louteen. liene syytä tuputtaa. Ruokakuntien yhteistilat voi- 7523: Nykyisten lakien mukaan valtio ei voi lainoittaa vat olla hyvät ja edustavat; siitä ei ole kuitenkaan 7524: sellaisten kiinteistöjen rakentamista, jotka omis- hyötyä, jos niiden käyttäjien kanssakäyminen ra- 7525: taisivat koko asuntoalueen käyttöön tulevia yh- joittuu arkaan tervehtimiseen. 7526: teistiloja. Ennen kuin uusien säädösten tarpeesta Kuitenkin vaihtoehtojen luominen asumiseen 7527: tulee asuntoviranomaisten päänsärky, kannattaisi on erittäin tärkeää. 7528: tutkia, miten suurta halua yhteisöasumiseen on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 7529: olemassa. taen, 7530: Yhteisöasumisesta on puhuttu vanhan suoma- 7531: laisen kyläyhteisön kaupunkilaisena sovellutukse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7532: na. Jos yhteisöasumisen perustana on perheiden 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 markan 7533: välinen yhteistalous, sillä ei ole juuri tekemistä määrärahan sen seikan selvittämiseen, 7534: perhekohtaisiin yksityistalouksiin perustuvien minkälaiseen yhteisöasumiseen on haluk- 7535: maalaiskylien kanssa. Naapureiden ahkerasta ta- kuutta maassamme ja kuinka laajalti. 7536: paamisesta kasvava vastuuntunto lähimmäisistä 7537: 7538: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7539: 7540: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7541: 1986 vp. 1013 7542: 7543: Raha-asia-aloite n:o 933 7544: 7545: 7546: 7547: 7548: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta kiinteistöjen radankorjauk- 7549: sista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen 7550: 7551: 7552: Eduskunnalle 7553: 7554: Vuosikausia on viivytelty asuntojen radanon- Mikäli säteilyturvakeskuksen mittauksella on 7555: gelman korjaamisessa. Tuhannet suomalaiset ovat todettu korkeat radonarvot, tulisi talon omistajien 7556: itse kouriintuntuvasti joutuneet kokemaan radan- tai asukkaiden radankorjaukset korvata tai ainakin 7557: kaasun aiheuttamat terveydelliset haitat terveys- osittain tukea yhteiskunnan varoin. 7558: viranomaisten levitellessä käsiään. Tutkimusten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 7559: mukaan 200-600 ihmistä sairastuu vuodessa ra- nioittaen, 7560: donin aiheuttamaan keuhkosyöpään, ja näin jat- 7561: kuu ellei korjauksia tehdä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7562: Asuntojen sokkeliin ja alapohjiin porattujen 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 7563: reikien kautta voidaan imeä poistoilmapuhalti- markkaa kiinteistöjen radankorjausten 7564: men avulla radon ulos ennen kuin se nousee hait- korvaamiseksi valtion varoista. 7565: toja aiheuttaen sisätiloihin. Samoin radankaasun 7566: haittoja voidaan torjua talon alapohjan alle sijoi- 7567: tetulla sokkelilevyllä. 7568: 7569: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7570: 7571: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 7572: 1014 1986 vp. 7573: 7574: Raha-asia-aloite n:o 934 7575: 7576: 7577: 7578: 7579: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta piirihallintoviranomaisten 7580: hallinnon demokratisoimiskokeilun aloittamiseksi Turun ja Porin 7581: läänissä 7582: 7583: Eduskunnalle 7584: 7585: Väliportaan hallinnon demokratisointia koske- distus ei toteudu vielä aivan lähivuosina, tulisi 7586: van keskustelun yhteydessä on lääninhallitusten harkita sellaisten osauudistusten tekemistä, jotka 7587: lisäksi kiinnitetty huomiota piirihallintoviran· edesauttavat ja tukevat myöhemmin toimeenpan- 7588: omaisten hallintoon ja laajempien kuntainliitto- tavaa väliportaan hallinnon kokonaisuudistusta. 7589: jen hallintoon. Piirihallintoviranomaisille tulisi asettaa neuvotte- 7590: Nykyisellään on lääninhallitusten päätöksente- lukunnat tai toimikunnat johtamaan viranomais- 7591: ko jo osittain demokratisoitu. Useiden tehtävien ten työtä. Tämä toimenpide olisi tärkeä myös lää- 7592: alalle on asetettu eri mielipidesuuntia ja alueita ninhallitusten työn kannalta, jolloin lääninhalli- 7593: edustavia lautakuntia, toimikuntia ja neuvottelu- tuksen yhteensovittavalla ja koordinoivalla suun- 7594: kuntia. Esimerkkinä mainittakoon läänin nuoriso- nittelulla olisi huomattavasti paremmat lähtökoh- 7595: lautakunta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon neu- dat piirihallintoviranomaisten työn pohjautuessa 7596: vottelukunta. Lisäksi v. 1982 lääneihin asetettiin yhteiskunnallisesti eri mielipidesuuntia ja alueita 7597: valtioneuvoston kanslian päätöksellä aluepoliitti- edustavien elinten päätöksiin. 7598: set neuvottelukunnat, jotka antavat lausuntonsa Piirihallintoviranomaisten hallinnon demokra- 7599: läänin kehittämistä koskevista tavoite- ja toimen- tisoimiskokeilu voitaisiin aloittaa esim. Turun ja 7600: pidesuunnitelmista sekä muista läänin kehittämi- Porin läänissä. 7601: sen kannalta laajakantoisista kysymyksistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7602: Piirihallintoviranomaiset on jätetty kokonaan taen, 7603: demokraattisen kontrollin ulkopuolelle, vaikka ne 7604: käyttävät valtion tulo- ja menoarviossa lääneille ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7605: varatuista määrärahoista suurimman osan. Esi- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 26.05 7606: merkiksi Turun ja Porin läänissä pelkästään TVL uudelle momentzlle 100 000 markan mää- 7607: käyttää lääniin menevistä valtion suorien inves- rärahan piirihallintoviranomaisten hallin- 7608: tointien määrärahoista n. 60% eli 240 milj. mk. non demokratisoimiskokeilun aloittami- 7609: Koska näyttää siltä, että väliportaan hallintouu- seksi Turun ja Porin läänissä. 7610: 7611: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 7612: 7613: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 7614: 1986 vp. 1015 7615: 7616: Raha-asia-aloite n:o 935 7617: 7618: 7619: 7620: 7621: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien yhdisty- 7622: misavustusten korottamiseksi 7623: 7624: 7625: Eduskunnalle 7626: 7627: Turun ja Porin lääni on maan pienkuntavaltai- na on ollut mm. päätösvallan siirtyminen monien 7628: sin lääni. Maan yli 450 kunnasta 94 sijaitsee tässä palvelujen osalta kuntainliitoille. Nykytilanteen 7629: läänissä. Kunnista on alle 4 000 asukkaan kuntia yhteiskuntapoliittisia heijastus- ja vaikutussuhtei- 7630: 60% ja alle 2 000 asukkaan kuntia 25. ta tulisi tarkastella ennakkoluulottomasti. 7631: Lähes kaikki alle 2 000 asukkaan kunnat sijait- Kuntauudistus on Varsinais-Suomessa ollut py- 7632: sevat Varsinais-Suomessa. Sisäasiainministeriön sähdyksissä. Uudistusta vaativat perustekijät eivät 7633: luokituksen mukaan Varsinais-Suomen nykyisistä kuitenkaan ole muuttuneet. Siksi tulisi löytää uu- 7634: kunnista suurin osa ei yllä kuntakeskustasolle, sia keinoja kuntien vapaaehtoisen yhdistymisen 7635: vaan ne ovat palveluvarustuksen perusteella pai- edistämiseksi Varsinais-Suomessa. 7636: kallistason keskuksia. Valtion tulisi tukea liitoksia riittävillä yhdisty- 7637: Väestöpohjaltaan pienet Varsinais-Suomen misavustuksilla. Valtion tulo- ja menoarviossa ko. 7638: kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Tämä il- määrärahoja on jatkuvasti supistettu. Vuoden 7639: menee mm. kuntien velkaantumisen lisääntymi- 1987 budjettiin hallitus esittää vain 100 000 7640: senä ja veroäyrin hintaan kohdistuvana paineena. markkaa kyseiseen tarkoitukseen. 7641: Vaikka kuntalaisten verorasitus on korkea, pienet Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7642: kunnat eivät pysty kuitenkaan tarjoamaan saman- taen, 7643: laisia palveluja kuin varakkaammat kunnat. 7644: Nykyisestä vallitsevasta tilanteesta on muodos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7645: tumassa yhteiskuntapoliittinen ongelma, mikä es- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7646: tää pienten kuntien sekä kuntalaisten palvelujen 26.97.32 lisäyksenä 1900 000 markan 7647: kehittymisen ja on siten yhtenä tekijänä estämässä määrärahan kuntien yhdistymisavustuksia 7648: tasa-arvon, demokratian ja yhteiskuntapoliittisesti varten. 7649: tasapainoisen kehityksen edistämistä. Seuraukse- 7650: 7651: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 7652: 7653: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 7654: 1016 1986 vp. 7655: 7656: Raha-asia-aloite n:o 936 7657: 7658: 7659: 7660: 7661: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta venäjän kielen professorin vi- 7662: ran perustamiseen Turun yliopistoon 7663: 7664: 7665: Eduskunnalle 7666: 7667: Neuvostoliiton kauppa on Turun ja Porin lää- lellä Åbo Akademissa. Turun yliopistossa voi suo- 7668: nissä keskimääräistä korkeammalla tasolla. Se on rittaa vain alimman ja keskimmäisen arvosanan. 7669: kohdistunut läänin keskeisille toimialoille. NL:n Varsinais-Suomen kehittämisen ja tähän liit- 7670: kauppa onkin Varsinais-Suomen ja koko läänin tyen suunnitellun Idänkaupan tutkimus- ja kou- 7671: kehityksen kannalta avainasemassa. lutuskeskuksen toiminnan kannalta on tärkeää, 7672: Kaupan suuri merkitys läänille on yleisesti tun- että venäjän kielen korkeimman arvosanan voi 7673: nustettu. Tästä on esimerkkinä ammattiyhdistys- suorittaa myös suomen kielellä Turun yliopis- 7674: liikkeen, teollisuuden ja monien muiden tahojen tossa. 7675: yhteisesti ajama hanke Idänkaupan tutkimus- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7676: koulutuskeskuksen perustamiseksi Turkuun. taen, 7677: NL:n kaupan edellytysten luomisessa venäjän 7678: kielen osaamisella on suuri merkitys. Lisäksi kie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7679: len hallinta on tärkeää maittemme välisen matkai- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7680: lun ja muun kanssakäymisen kehittämisessä. 29.1 0. 01 200 000 markkaavenäjänkielen 7681: Varsinais-Suomessa korkeimman arvosanan ve- professorin viran perustamiseksi Turun 7682: näjän kielessä voi suorittaa ainoastaan ruotsin kie- yliopistoon. 7683: 7684: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7685: 7686: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 7687: 1986 vp. 1017 7688: 7689: Raha-asia-aloite n:o 937 7690: 7691: 7692: 7693: 7694: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakouluopis- 7695: kelijoiden ruokailukustannusten alentamiseen 7696: 7697: 7698: Eduskunnalle 7699: 7700: Valtio tukee korkeakouluopiskelijoiden ruokai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7701: lukustannusten alentamista 3, 75 markalla ateriaa 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 7702: kohti. Tämä markkamäärä on jo useita vuosia säi- 29.37.52 lisäyksenä 4 000 000 markkaa 7703: lynyt samana, mikä on merkinnyt tuen rcaaliar- korkeakouluopiskeltjoiden ateriakohtaisen 7704: von pienentymistä. Tuen rcaaliarvon palauttami- tuen nostamiseksi 3, 75 markasta 5 mark- 7705: seksi ja opiskelijoiden aseman helpottamiseksi kaan. 7706: katsomme, että tuen ateriakohtainen määrä tulisi 7707: nostaa 5 markkaan. 7708: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7709: taen, 7710: 7711: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 7712: 7713: Heli Astala Pekka Leppänen 7714: Vappu Säilynoja Kati Peltola 7715: Inger Hirvelä 7716: 7717: 7718: 7719: 7720: 27 260148U 7721: 1018 1986 vp. 7722: 7723: Raha-asia-aloite n:o 938 7724: 7725: 7726: 7727: 7728: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin kuntien 7729: peruskoulurakennushankkeiden valtionosuuksiin 7730: 7731: 7732: Eduskunnalle 7733: 7734: Koko Turun ja Porin lääni ja etenkin Varsinais- Kireä tilanne jatkuu. Vuonna 1987 saataneen 7735: Suomi ovat pienkunta-aluetta, jonka koulut ovat käyntiin vain viisi peruskoulun rakennushanketta. 7736: keskimääräistä enemmän uudis-, lisä- ja sanee- Kahden muun toivotun kohtalo saattaa jäädä riip- 7737: rausrakentamisen tarpeessa. Lääninhallituksen pumaan työllisyysmäärärahojen saamisesta. 7738: 19.6.1986 antaman kirjelmän mukaan läänissä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7739: kolmattasataa peruskouluhanketta odottamassa taen, 7740: vuoroaan. Ruuhkan osittainenkin purkaminen on 7741: välttämätöntä. Läänin kunnat ovat vuosille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7742: 1984-88 ilmoittaneet 153 sellaista hanketta, joi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 7743: den toteuttamiseen tarvitaan rakentamislupa ja 29. 46.34 lisäyksenä 15 000 000 markkaa 7744: valtionosuutta. Turun ja Porin läänin kuntien peruskou- 7745: Turun ja Porin lääniin on vuosittain saatu luvat lurakennushankkeiden valtionosuuksiin. 7746: vain 5-6 koulun rakentamiseen. Tilanne on kes- 7747: tämätön. Tarvitaan erityismääräraha ruuhkan 7748: purkamiseksi Turun ja Porin läänissä. 7749: 7750: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 7751: 7752: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 7753: 1986 vp. 1019 7754: 7755: Raha-asia-aloite n:o 939 7756: 7757: 7758: 7759: 7760: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjastojen perus- 7761: tamiskustannuksiin 7762: 7763: 7764: Eduskunnalle 7765: 7766: Tiedontarve tulee lähivuosina lisääntymään no- merkiksi tänä vuonna lääniin saatiin vain yksi ra- 7767: peasti. Tiedonvälitys ja -hallinta tulevat monipuo- kennushanke pienehköjen lääninhallituksen pää- 7768: listumaan ja kehittymään. tettävissä olevien hankkeitten lisäksi sekä kaksi 7769: Uusia informaatiokanavia tulee vanhojen rin- kirjastoautoa. Läänissä on tällä hetkellä odotta- 7770: nalle. Yleisillä kirjastoilla tulee olemaan entistä massa 15-25 hanketta. 7771: suurempi vastuu ihmisten tiedontarpeen tyydyttä- Kirjastotoimen kehittäminen Turun ja Porin 7772: jänä. Kirjastotoimen kehittämisen kannalta suu- läänissä muun maan tasolle vaatii määrärahojen 7773: rimmat epäkohdat ovat kirjastoautojen hankin- suhteellisen osuuden nostamista useaksi vuodeksi 7774: taan varattujen määrärahojen sekä kirjastoraken- läänin väestöosuutta korkeammalle tasolle. 7775: tamiseen varattujen määrärahojen pienuus. Mää- Kirjastojen perustamiskustannuksiin hallitus on 7776: rärahoihin nähden tarve on moninkertainen. esittänyt budjettiin 30 milj. mk. Määräraha on tä- 7777: Suurin osa kirjastoautoista on hankittu kymme- hän tarkoitukseen riittämätön. 7778: nisen vuotta sitten ja autotoiminnan jatkumisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7779: edellytyksenä on auton uusiminen. Mikäli määrä- taen, 7780: rahoja ei saada nostettua, joudutaan useassa kun- 7781: nassa harkitsemaan autotoiminnan lopettamista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7782: kokonaan, mistä joutuisivat eniten kärsimään 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7783: haja-asutusalueiden asukkaat, joilla muutenkin 29.56.31 lisäyksenä 15 000 000 markkaa 7784: on heikoimmat palvelut. Tilanne on koettu erit- kirjastojen perustamiskustannuksiin, mis- 7785: täin huolestuttavaksi Turun ja Porin läänissä, mis- tä Turun ja Porin läänzlle varataan neljä 7786: sä määrärahojen suhteellinen osuus on jatkuvasti rakentamislupaa. 7787: olennaisesti alittanut läänin väestöosuuden. Esi- 7788: 7789: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 7790: 7791: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 7792: 1020 1986 vp. 7793: 7794: Raha-asia-aloite n:o 940 7795: 7796: 7797: 7798: 7799: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun itäisen ammat- 7800: tikoulun suunnittelun aloittamiseksi 7801: 7802: 7803: Eduskunnalle 7804: 7805: Laissa ammatillisen koulutuksen määrällisestä boratoriotekniikan sekä koti- ja laitostalouden pe- 7806: kehittämisestä vaaditaan, että ammatillisiin oppi- ruslinjoilla. 7807: laitoksiin on varattava aloituspaikkoja niin paljon, Varsinais-Suomessa ammatillisen koulutuksen 7808: että jokaisella peruskoulun tai lukion päättäväliä aloituspaikat ovat jakaantuneet sikäli epätasaises- 7809: on mahdollisuus päästä ammatilliseen koulutuk- ti, että Turun seudun itäisiltä kunnilta puuttuu 7810: seen. Lisäksi aloituspaikat on jaettava eri koulu- yleinen ammattikoulu. Näissä kunnissa väestön- 7811: tusaloille ja -asteille yhteiskunnan ja työelämän kasvu on voimakasta ja koulutuspaikkojen tarve 7812: koulutusperiaatteiden mukaisesti. on suuri myös pitkällä tähtäyksellä. Nykyisellään 7813: Ammatillisen koulutuksen tarvetta Varsinais- suuri osa oppilaista hakeutuu lukioon, koska seu- 7814: Suomessa vuosina 1979-1988 selvittävässä tutki- dulla ei ole riittävästi ammatillisen koulutuksen 7815: muksessa todettiin aloituspaikkavajausta esiinty- aloituspaikkoja. Tämä ei liene kenenkään kannal- 7816: vän kaikkina tarkasteluajanjakson vuosina. Va- ta tarkoituksenmukaista. 7817: jauksen vaihteluväli on 600-1 400 aloituspaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7818: kaa. Ikäluokkien pienenemisen myötä aloitus- tavasti, 7819: paikkavajaus vähenee siten, että se on pienimmil- 7820: lään vuonna 1988. Suurinta aloituspaikkavajausta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7821: Varsinais-Suomessa on maatilatalouden peruslin- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7822: jalla. Tämä puute korjaantunee uuden maata- 29.65.37 500 000 markan suunnittelu- 7823: lousoppilaitoksen perustamisella Salon seudulle. määrärahan Turun seudun itäisen ammat- 7824: Huomattavaa aloituspaikkavajausta on myös auto- tikoulun suunnittelun aloittamiseksi. 7825: ja kuljetustekniikan, puutekniikan, prosessi- ja la- 7826: 7827: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 7828: 7829: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 7830: 1986 vp. 1021 7831: 7832: Raha-asia-aloite n:o 941 7833: 7834: 7835: 7836: 7837: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkijan toimen perustami- 7838: seen Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen 7839: 7840: 7841: Eduskunnalle 7842: 7843: Valantehneiden kielenkääntäjien tutkijalauta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7844: kuntien toiminnan siirtämistä Kotimaisten kiel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 7845: ten tutkimuskeskuksen yhteyteen on suunniteltu 29.89.01 100 000 markkaa tutkzjan toi- 7846: jo useiden vuosien ajan, ja asiaa koskeva lakiesitys- men perustamiseksi Kotimaisten kielten 7847: kin lienee ministeriössä jo valmiina. Siirtäminen tutkimuskeskukseen valantehneiden kie- 7848: edellyttää kuitenkin tutkijan toimen perustamista le.~kääntäjien tutkzjalautakuntien tehtä- 7849: Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen näitä vzzn. 7850: tehtäviä varten. 7851: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7852: taen, 7853: 7854: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 7855: 7856: Heli Astala Osmo Vepsäläinen 7857: Vappu Säilynoja Inger Hirvelä 7858: 1022 1986 vp. 7859: 7860: Raha-asia-aloite n:o 942 7861: 7862: 7863: 7864: 7865: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taiteilijoille myön- 7866: nettäviksi yksivuotisiksi taiteilija-apurahoiksi 7867: 7868: 7869: Eduskunnalle 7870: 7871: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija- opintolainojen ja muiden velkojen rasittamille 7872: apurahoista annetun lain (734/ 69, muut. 947 /81) taiteilijoille apuraha on usein ainoa tapa rahoittaa 7873: mukaan jaetaan vuosittain 104 kappaletta yksi- esim. ulkomailla tapahtuva jatko-opiskelu. Taitei- 7874: vuotisia taiteilija-apurahoja. Määrä on jo vuosia lijajärjestöjen edustajat katsovat, että valtion tulo- 7875: pysytellyt samana. Yksivuotiset taiteilija-apurahat ja menoarvioon tulee varata ylimääräinen määrä- 7876: on tarkoitettu alunperin nuorille taiteenharjoitta- raha, joka vastaa 40 yksivuotisen taiteilijamäärära- 7877: jille. Tästä apurahasta ovat kuitenkin viime vuosi- han kustannuksia. Nämä apurahat tulee myöntää 7878: na päässeet nauttimaan vain aniharvat alle 35- lakimääräisten 104 yksivuotisen taiteilija-apura- 7879: vuotiaat taiteilijat. Taiteen keskustoimikunta on han lisäksi. 7880: viitaten hallituksen antamaan kulttuuripoliitti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7881: seen selontekoon ja omiin aikaisempiin esityksiin- taen, 7882: sä ryhtynyt toimiin yksivuotisten taiteilija-apura- 7883: hojen kohottamiseksi 40 kappaleella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7884: Yksivuotisten taiteilija-apurahojen määrän li- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7885: sääminen on välttämätöntä jo pelkästään taiteen 29.90.51 lisäyksenä 1 840 320 markkaa 7886: jälkikasvun turvaamiseksi. Nuorille ja lahjakkaille käytettäväksi ylimääräisten yksivuotisten 7887: opiskelunsa päättäneille tai muutoin taiteellisessa taitezlija-apurahojen myöntämiseen nuo- 7888: työssä toimiville tulee varata mahdollisuus opiske- nlle taiteilijozlle. 7889: luun tai työskentelyyn apurahan turvin. Nuorille 7890: 7891: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 7892: 7893: Heli Astala Riitta Uosukainen Ulla-Leena Alppi 7894: Pähr-Einar Hellström Inger Hirvelä Marja-Liisa Tykkyläinen 7895: Tytti lsohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila Kati Peltola 7896: Marjatta Väänänen 7897: 1986 vp. 1023 7898: 7899: Raha-asia-aloite n:o 943 7900: 7901: 7902: 7903: 7904: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjes- 7905: töille 7906: 7907: 7908: Eduskunnalle 7909: 7910: Maamme säveljärjestöt ovat koko tOimintansa Valtionavustukset säveltaidejärjestöille 7911: ajan suorittaneet suomalaista musiikkielämää ja (mom. 29.90.23) vuosina 1982-1986 7912: julkista hallintoa hyödyttäviä tehtäviä, kuten mk 7913: esim. tiedotusta, koulutusta, tilastointia ja kan- 1982 420 000 7914: sainvälisiä suhteita. Tämä on kuitenkin aiheutta- 1983 460 000 7915: nut lisääntyviä taloudellisia paineita, koska val- 1984 488 000 7916: tion avustukset säveltaidejärjestöille viimeisten 1985 520 000 7917: viiden vuoden aikana ovat nousseet hyvin vähän 1986 528 000 7918: tai pysyneet samoina ja niiden merkitys suhteessa 7919: kustannuksiin on koko ajan pienentynyt. Saman- Vuonna 1986 jaettiin ko. momentilta seuraavat 7920: aikaisesti suomalainen musiikkielämä on laajentu- avustukset: 7921: nut huomattavasti ja lisännyt säveltaidejärjestöjen mk 7922: tehtäviä. Suomen Musiikinopettajain Liitto r. y. 111 000 7923: Suomen Musiikkioppilaitosten 7924: Vuonna 1987 vietetään maamme itsenäisyyden Liitto r. y. 109 000 7925: 70-vuotisjuhlaa. Se tulee aiheuttamaan mm. Suo- Suomen Muusikkojen Liitto r.y. 69 000 7926: men Musiikkiopettajainliitolle, Suomen Musiikki- Suomen Sinfoniaorkesterit r. y. 149 000 7927: oppilaitosten Liitolle sekä Suomen Sinfoniaorkes- Suomen Säveltaiteilijain Liitto r. y. 18 000 7928: terit ry:lle suuren työpanoksen, koska valtioneu- Suomen Säveltäjät r.y. 35 000 7929: voston toivomat juhlakonsertit ym. juhlavuoteen Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS 26 000 7930: liittyvät musiikkitapahtumat pyritään asianmu- Koulujen musiikinopettajat r.y. 11 000 7931: kaisesti hoitamaan. 7932: yht. 528 000 7933: Vuoden 1987 budjettiesityksessä on valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 7934: avustuksiin säveltaidejärjestöille varattu vain taen, 7935: 550 000 markkaa. Summa on sama kuin vuoden 7936: 1986 budjetissa. Määräraha on riittämätön. Sävel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7937: taidejärjestöt ovat toivoneet määrärahaa nostetta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 7938: vaksi 900 000 markaksi. Lisäystä tarvitaan 350 000 29.90.52 lisäyksenä 350 000 markkaa sä- 7939: markkaa. veltaidejärjestözlle. 7940: 7941: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 7942: 7943: Heli Astala Vappu Säilynoja Timo Laaksonen 7944: Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen Arvo Kemppainen 7945: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä 7946: 1024 1986 vp. 7947: 7948: Raha-asia-aloite n:o 944 7949: 7950: 7951: 7952: 7953: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämötaiteelli- 7954: sen harrastustoiminnan tukemiseen 7955: 7956: 7957: Eduskunnalle 7958: 7959: Maamme harrastajateatteritoiminta on jatku- täysin riippuvainen eduskunnan harrastajateatte- 7960: vasti kasvanut ja vilkastunut. Mm. Työväen Näyt- rityöhön osoittamista määrärahoista. 7961: tämöiden Liiton piirissä toimi v. 1985 170 aktii- Hallituksen esitys toteutuessaan merkitsisi har- 7962: vista harrastajateatteria. Osoituksena tästä aktii- rastajateatteritoiminnan lamaantumista ja tason 7963: visuudesta ja korkeasta taiteellisesta tasosta voi- voimakasta laskua paikkakunnilla, joilla on oltu 7964: daan mainita Mikkelin Työväen Näyttämöpäivät, riippuvaisia ohjaaja- ja kouluttajatyövoiman saan- 7965: Lasten ja Nuorten Teatteripäivät Oulussa, TNL:n nista Työväen Näyttämöiden Liitosta. 7966: teattereiden osallistuminen Seinäjoen Harrasta- Hallituksen esitys merkitsisi kehityksen pysäh- 7967: jateatterikesään ja valtakunnallinen, vuosittai- tymistä. Voimakas aikuisteatteri tarvitsee vireän 7968: nen Työväen Teatterisunnuntai -tapahtuma. Työ- lasten ja nuorten toiminnan rinnalleen. 7969: väen Teatterisunnuntai järjestettiin ensimmäisen Eduskunnan tulisikin nostaa näyttämötaiteelli- 7970: kerran syksyllä 1983 ja siihen osallistui useita seen harrastustoimintaan varattu määräraha 7971: kymmeniä TNL:n jäsenteattereita eri puolilla 3 700 000 markkaan, josta varataan Työväen Näyt- 7972: Suomea. tämöiden Liitolle 1 800 000 mk. 7973: Hallitus esittää ehdotuksessaan vuoden 1987 Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit- 7974: tulo- ja menoarvioksi näyttämötaiteelliseen har- taen, 7975: rastustoimintaan 2 600 000 mk (v. 1986 2 600 000 7976: mk). Määrärahan hyväksyminen hallituksen esit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7977: tämässä muodossa merkitsisi harrastajateatterijär- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 7978: jestöille, erityisesti Työväen Näyttämöiden Liitol- 29.90.52 kaikkiaan 3 700 000 markan 7979: le, toiminnan ja palvelujen supistamista tuntuvas- määrärahan näyttämötaiteelliseen harras- 7980: ti. Liiton harrastajateatteritoimintaa ei nimittäin tustoimintaan, josta varataan Työväen 7981: tueta millään muilla määrärahoilla, vaan se on Näyttämöiden Ltitolle 1 800 000 markkaa. 7982: 7983: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 7984: 7985: Heli Astala Vappu Säilynoja Timo Laaksonen 7986: Pekka Leppänen Arvo Kemppainen Anna-Liisa Jokinen 7987: Inger Hirvelä 7988: 1986 vp. 1025 7989: 7990: Raha-asia-aloite n:o 945 7991: 7992: 7993: 7994: 7995: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta turkulaisen Aurinkobaletin 7996: toiminnan tukemiseen 7997: 7998: 7999: Eduskunnalle 8000: 8001: Tanssitaiteen nopea kasvu on eräs kulttuuriken- tamaan jatkuvasti huolta ryhmän perustoiminta- 8002: tän näkyvimpiä ilmiöitä; tanssi on saavuttanut vii- edellytysten puutteellisuudesta, mikä koskee ra- 8003: meisten vuosikymmenien aikana virallisen aseman hoitusta, tanssijoiden koulutusta sekä harjoitus- ja 8004: muiden taidemuotojen rinnalla harrasteena, am- esiintymistiloja. 8005: mattina ja näyttämötaiteen osana. Suomeen on Aurinkobaletin kannatusyhdistys on tehnyt 8006: syntynyt Kansallisbaletin ulkopuolelle merkittäviä maaliskuussa 1986 opetusministeriölle ehdotuk- 8007: säännöllistä näyttämötoimintaa harjoittavia am- sen Aurinkobaletin saattamisesta alueteatterilain 8008: mattitanssiteattereita. Varsinais-Suomessa toimiva piiriin. Asialle ovat olleet suopeita sekä Suomen 8009: turkulainen Aurinkobaletti on yksi näistä, ja se on tanssitaiteilijain liitto että valtion tanssitaidetoi- 8010: ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva mikunta. Tehty aloite ei ole kuitenkaan edennyt 8011: ammattitanssiteatteri. opetusministeriössä yhdistyksen toivomalla taval- 8012: Näiden ns. vapaiden ryhmien taloudellisessa ja la, joten Aurinkobaletin kehityksen turvaavat pe- 8013: hallinnollisessa kehittämisessä ei sen sijaan ole rusratkaisut ovat vielä toteutumatta. 8014: edistytty tilanteen vaatimalla tavalla. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 8015: Aurinkobaletin kannatusyhdistys ry. on vuo- 8016: desta 1981 ylläpitänyt Aurinkobalettia, josta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8017: vuosi vuodelta kehittynyt merkittävämpi tekijä 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8018: suomalaisen tanssitaiteen kenttään. Tällä hetkellä 29.90.52 650 000 markkaa säännöllisesti 8019: Aurinkobaletti työllistää vakituisesti 13 henkilöä toimivien tanssiryhmien tukemiseen Var- 8020: ja tavoittaa vuosittain n. 40 000 katsojaa. sinais-Suomessa toimivan Aurinkobaletin 8021: Aurinkobaletin taiteellisesta menestymisestä toimintaedellytyksien turvaamiseksi. 8022: huolimatta yhdistyksen piirissä on jouduttu kan- 8023: 8024: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 8025: 8026: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Taisto Tähkämaa 8027: Martti Ratu Risto Ahonen Ensio Laine 8028: Tapio Holvitie Mikko Rönnholm Jukka Mikkola 8029: Paula Eenilä likka Kanerva Liisa Hilpelä 8030: Heikki Perho 8031: 8032: 8033: 8034: 8035: 28 260148U 8036: 1026 1986 vp. 8037: 8038: Raha-asia-aloite n:o 946 8039: 8040: 8041: 8042: 8043: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkijan palkkaamiseksi mu- 8044: seovirastoon rakennussuojelutehtäviin 8045: 8046: 8047: Eduskunnalle 8048: 8049: Museoviraston rakennushistorian osaston hen- jein edellyttäisi lisää henkilökuntaa museoviraston 8050: kilökunnan vähäisyys on jo useiden vuosien ajan ao. tehtäviin. 8051: muodostanut esteen rakennussuojelun kehittymi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8052: selle. Onhan museovirasto alan ainoa valtakun- taen, 8053: nallinen asiantuntijaviranomainen, ja alueellisten 8054: asiantuntijaelinten puuttuessa monin paikoin ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8055: konaan museoviraston tulisi ehtiä perehtyä myös 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8056: paikallisiin, valtakunnallista merkitystä vailla ole- 29. 94. 01 100 000 markkaa tutkzjan palk- 8057: viin rakennussuojelukohteisiin. Myös rakennusten kaamiseksi museovirastoon rakennussuo- 8058: entistämisavustusten käytön nykyistä parempi jelutehtäviin. 8059: seuranta ja korjaajien avustaminen neuvoin ja oh- 8060: 8061: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 8062: 8063: Heli Astala Osmo Vepsäläinen 8064: Vappu Säilynoja Inger Hirvelä 8065: 1986 vp. 1027 8066: 8067: Raha-asia-aloite n:o 947 8068: 8069: 8070: 8071: 8072: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta museoiden valtionosuuksiin 8073: 8074: 8075: 8076: Eduskunnalle 8077: 8078: Suomen kuudessasadassa museossa vierailee lut noin 22 miljoonaa markkaa. Kaikkien amma- 8079: vuosittain runsaat kolme miljoonaa ihmistä. Näis- tillisesti hoidettujen museoiden tullessa lain pii- 8080: tä 20 % on koululaisia. Pääosa kävijöistä tutustuu riin valtionosuuden tarve olisi tämänhetkisten 8081: ammattimaisten museoiden järjestämiin erikois- arvioiden mukaan 63 miljoonaa markkaa. Ei-am- 8082: näyttelyihin, käyttää museoiden tarjoamia luen- matillisesti hoidetut museot olisivat saaneet toi- 8083: to-, esitelmä- ja koulupalveluja tai tarvitsee asian- mintatukensa edelleen harkinnanvaraisesti sekä 8084: tuntemusta museoiden edustamalta alalta. välillisesti maakuntamuseoiden tarjoaman asian- 8085: Lisääntynyt vapaa-aika, juurettomuus, kohon- tuntija-avun kautta. 8086: nut elintaso ym. ovat kasvattaneet ihmisten tar- Pitkään jatkunut odotus ja epätietoisuus mu- 8087: vetta hakeutua kulttuurin ja museoiden palvelu- seoiden valtionosuuslain voimaantulosta on hei- 8088: jen äärelle. Uusien koululakien soveltaminen lisää jastunut kuntien tuen kasvun hidastumisena. Täl- 8089: huomattavalla tavalla jo nyt merkittävää museoi- lä on ollut vaikutuksensa myös mm. museoiden 8090: den ja koulujen yhteistyötä. Museoiden odotetaan toimintavalmiuksien pahaan jälkeenjääneisyy- 8091: hyödyttävän tämän päivän yhteiskuntaa tehok- teen. Esimerkiksi museoiden tietoteknistyminen 8092: kaana palvelulaitoksena ja silti toteuttavan perus- on vasta suunnitelma-asteella, vaikka museoiden 8093: tehtäväänsä aineellisen kulttuuriperinnön tallen- kymmeniätuhansia esineitä, valokuvia ja doku- 8094: tajana menneiltä sukupolviita tuleville. menttiaineistoa käsittävien tiedostojen hallinta il- 8095: Museoissa, kuten niiden omistajayhteisöissä man aucDmaatiota on lähes mahdotonta. Tämä 8096: kaupungeissa, kunnissa sekä näiden tukemissa yh- mainittakoon vain yhtenä käynnistämistä odotta- 8097: teisöissä, kuitenkin tiedetään, ettei jatkuvalla yli- vana projektina. 8098: paineelia toteutettavaa kehitystä voi enää edistää Kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämisessä 8099: pelkällä myötätunnolla. Keskeisen ratkaisun tule- on myös valtiolla velvollisuutensa. Kansakunnan 8100: vaisuudesta odotettiin sisältyvän vuoden 1987 menneisyyden säilyttäminen on sivistysvaltiolle 8101: budjettiesitykseen. Siihen toivottiin vihdoin sisäl- velvollisuus. 8102: tyvän opetusministeriössä toistakymmentä vuotta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8103: valmistellun museoiden valtionosuuslain, joka taen, 8104: olisi merkinnyt kantokykyluokan mukaisesti 25 8105: -48 % :n suuruista valtionapua museoiden käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8106: tömenoihin. Mikäli laki olisi tullut voimaan 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.94 8107: 1. 3.1987 porrastettuna siten, että ensimmäisessä määrärahoihin 22 000 000 markkaa mu- 8108: vaiheessa se olisi koskenut maakuntamuseoita ja seoiden valtionosuuksiin. 8109: aluetaidemuseoita, olisi valtionosuuden tarve ol- 8110: 8111: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 8112: 8113: Heli Astala Timo Laaksonen Anna-Liisa Jokinen 8114: Esko Helle Vappu Säilynoja Pekka Leppänen 8115: Arvo Kemppainen Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö 8116: Heikki Mustonen Inger Hirvelä 8117: 1028 1986 vp. 8118: 8119: Raha-asia-aloite n:o 948 8120: 8121: 8122: 8123: 8124: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhan Suurtori-alueen ra- 8125: kennusten peruskorjaukseen Turussa 8126: 8127: 8128: Eduskunnalle 8129: 8130: Vanha Suurtorin alue Turussa edustaa vanhinta kaupunginosa kaavoitettiin. Katu johti luostarista 8131: kulttuurihistoriaa maassamme. Vanhan valtakun- Tuomiokirkkoon. Turun palon jälkeen katu jäi ta- 8132: nan keskuksen arvokkaat rakennukset ja ympäris- kapihaksi Brinkkalan talon ja Ruotsalaisen klassil- 8133: tö tulee säilyttää jälkipolville. lisen lyseon väliin. 8134: Vanha Suurtori on rakennettu nykyiseen muo- Turun kaupunginhallitus asetti kaksi vuotta sit- 8135: toonsa vuonna 1831 kaupunginarkkitehti P.J. ten ns. Suurtori-toimikunnan, jonka tehtävänä oli 8136: Gylichin laatimien piirustusten mukaan. Raken- laatia suunnitelma siitä, miten aluetta rakennuk- 8137: nuksen muurit olivat olemassa jo ennen Turun sineen tullaan käyttämään. Toimikunta asetti ta- 8138: paloa, sillä jo 1700-luvulla oli Karjakadun ja Raa- voitteekseen kulttuurihistoriallisten rakennusten 8139: tihuoneenkadun kulmassa kaksikerroksinen kivi- ja miljöön säilyttämisen ja alueen käytön aktivoi- 8140: talo. misen. Toimikunta pyrkii avoimeen keskusteluun 8141: Ensimmäinen raatihuone rakennettiin ilmeises- kaupunkilaisten kanssa alueen suunnitteluperi- 8142: ti tälle paikalle 1320-luvulla. Vuosina 1734-35 aatteista. C. J. Gardberg on laatinut rakennusten 8143: rakennettiin tämän päivän rakennuksen paikalle historiasta lyhyen selvityksen. 8144: kaksikerroksinen kivinen raatihuone. Turun palon Koska Suurtori-alue on valtakunnallisesti mer- 8145: jälkeen rakennusta kunnostettiin. Taloon liittyy kittävää kulttuurihistoriaa, onhan se valtakunnan 8146: rauhan- ja kansainvälispoliittisia perinteitä. Raati- vanha keskus, tulisi myös valtion osallistua raken- 8147: huoneen kulmahuoneessa solmittiin mm. Turun nusten säilyttämiseen. 8148: rauha v. 1743. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 8149: Ns. Brinkkalan talo mainitaan jo 1500-luvulla 8150: kaupungin ehkä hienoimpana talona. Keisari että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8151: Aleksanteri I asui tässä talossa käydessään Turussa 1987 tulo- j'a menoarvioon momentille 8152: v. 1809. Turun palon jälkeen tuli P.J. Gylichin 29.94.50 3 000 000 markan määrärahan 8153: piirustusten mukaisesta talosta uusi raatihuone. Turun vanhan Suurtori-alueen rakennus- 8154: "Luostarin välikatu" on ilmeisesti peräisin ten peruskorj'aukseen. 8155: 1320-luvulta, jolloin Kroopin eteläpuolella oleva 8156: 8157: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 8158: 8159: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 8160: 1986 vp. 1029 8161: 8162: Raha-asia-aloite n:o 949 8163: 8164: 8165: 8166: 8167: Astala: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vapaa-ajattelijain lii- 8168: ton tukemiseen 8169: 8170: 8171: Eduskunnalle 8172: 8173: Vapaa-ajattelijain liitto ry. on Suomen ainoa puolustaessa yli 300 000 kansalaisen etuja tässä 8174: uskonnottomien etu- ja oikeusturvajärjestö. Kir- maassa. 8175: kosta eronneita on maassamme lähes 400 000, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 8176: joista ei-uskovaisia on yli 300 000. vasti, 8177: Vapaa-ajattelijain liiton toiminta tarvitsee vä- 8178: hintään kaksi uutta päätoimista henkilöä nykyisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8179: yhden lisäksi. Myös lisäresursseja perustoiminto- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8180: jen takaamiseksi on lisättävä. 29.99.50 lisäyksenä 175 000 markkaa 8181: Liiton oman budjetin vaje on suuri. Valtion tu- avustuksena Vapaa-ajattelzjain lzitto ry:lle 8182: lisi tukea rahoitusavustuksella tärkeätä työtä liiton sen työn tukemiseen. 8183: 8184: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 8185: 8186: Heli Astala 8187: 1030 1986 vp. 8188: 8189: Raha-asia-aloite n:o 950 8190: 8191: 8192: 8193: 8194: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväenperinteen 8195: keräämiseen ja tutkimiseen 8196: 8197: 8198: Eduskunnalle 8199: 8200: Työväenkulttuuria koskevan aineellisen ja hen- yksityisten harrastajien arvokasta kansallisen kult- 8201: kisen perinteen tallentaminen, kerääminen ja tut- tuurimme tallennustyötä. 8202: kiminen on kasvanut voimakkaasti viime vuosina Käynnissä olevien hankkeiden loppuun saatta- 8203: maamme arkisto- ja museolaitoksen, tutkijoiden miseksi sekä alan harrastajien tutkimustyön tuke- 8204: sekä perinteenharrastajien piirissä. Eduskunta on miseksi olisi välttämätöntä ottaa hallituksen tulo- 8205: vuodesta 1981 lähtien myöntänyt vuosittain mää- ja menoarvioon vuodelle 1987 tarpeellinen määrä- 8206: rärahan alan tutkimus- ja keruutoimintaan. Mää- raha. 8207: rärahoilla on turvattu edellytykset useille tärkeille Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 8208: alan keruu- ja tutkimushankkeille. Aloitetuista nioittaen, 8209: hankkeista ovat valtakunnallisen työväen keskus- 8210: museon suunnittelu sekä perinnelaitosten suuri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8211: yhteinen hanke muistitietoaineksen hakutiedos- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8212: ton luomiseksi vielä kesken. Vuosittain määrära- 29.99.50 lisäyksenä 250 000 markkaa työ- 8213: hasta jaetut avustukset paikallisen työväenperin- väenperinteen keräämistä ja tutkimista 8214: teen tallentamiseen ja tutkimiseen ovat myös saat- varten. 8215: taneet alkuun ja tukeneet kansalaisjärjestöjen ja 8216: 8217: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 8218: 8219: Heli Astala Vappu Säilynoja Timo Laaksonen 8220: Pekka Leppänen Arvo Kemppainen Anna-Liisa Jokinen 8221: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä 8222: 1986 vp. 1031 8223: 8224: Raha-asia-aloite n:o 951 8225: 8226: 8227: 8228: 8229: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiin 8230: työväen- ja seurantalojen korjaukseen 8231: 8232: 8233: Eduskunnalle 8234: 8235: Hallitus esittää momentille 29.99.51 "Työ- riamme - kulttuurimme ja rakennushistoriamme 8236: väen- ja seurantalojen korjaukseen liittyvä valtion- - säilyttämisessä. Hallitus on esittänyt ko. mo- 8237: avustus'' vain 11 miljoonan markan määrärahaa. mentille 2 145 000 markkaa vähemmän kuin vuo- 8238: Tästä määrärahasta ehdotetaan 4 100 000 markkaa den 1986 tulo- ja menoarviossa. 11 milj. markan 8239: valtionavustuksilla työväentalojen korjaustöihin, määräraha on tähän arvokkaaseen tarkoitukseen 8240: 4 100 000 markkaa nuorisoseurantalojen korjaus- liian vähäinen. Määrärahaa tulee nostaa vähintään 8241: töihin ja 2 660 000 markkaa muiden vastaavanlais- 2 145 000 markalla. 8242: ten yhdistysten ja järjestöjen vanhojen rakennus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8243: ten korjaustöihin, josta 300 000 markkaa mm. taen, 8244: Rauhanaseman kunnostamisesta aiheutuviin kus- 8245: tannuksiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8246: Momentin määrärahoilla on pelastettu monia 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 8247: työväen- ja seurantaloja. Myös Rauhanaseman 29.99.51 lisäyksenä 2145 000 markkaa 8248: kunnostaminen on arvokas rauhanteko. Talojen työväen- ja seurantalojen korjaukseen liit- 8249: korjaaminen on arvokas pilari kansallisen histo- tyvzin valtionavustuksiin. 8250: 8251: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 8252: 8253: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 8254: 1032 1986 vp. 8255: 8256: Raha-asia-aloite n:o 952 8257: 8258: 8259: 8260: 8261: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siementarkastus- 8262: laitoksen uusien toimitilojen suunnitteluun ja henkilöstön asun- 8263: tokysymysten selvittämiseen Loimaan kaupungissa 8264: 8265: Eduskunnalle 8266: 8267: Eduskunta päätti 4.6.1985 valtion siementar- on kuitenkin riittämätön. Mm. henkilöstön asun- 8268: kastuslaitoksen siirtämisestä Loimaan kaupunkiin. tokysymysten selvittäminen riittävän aikaisessa 8269: Laitoksen siirto edellyttää, että laitoksen palveluk- vaiheessa on välttämätöntä. Siksi määrärahaa tuli- 8270: sessa Helsingissä olevan henkilöstön asema siirron si korottaa 500 000 markalla. Samalla todetta- 8271: yhteydessä asianmukaisesti turvataan. Lakia ei saa- koon, että siementarkastuslaitoksen suunnittelu- 8272: teta asetuksella voimaan ennen kuin henkilöstön määräraha on ainoa Loimaan kaupunkiin tuleva 8273: aseman turvaamisen edellyttämistä tarvittavista budjettimääräraha. 8274: toimenpiteistä on sovittu valtiotyönantajan ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8275: asianomaisten virkamies- ja työntekijäjärjestöjen taen, 8276: kesken. Siementarkastuslaitoksen uuden laborato- 8277: riorakennuksen kustannukset ovat yhteensä n. 30 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8278: milj. markkaa, minkä lisäksi henkilöstön aseman 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 8279: järjestelystä mahdollisesti aiheutuu lisäkustan- 30.12.74/isäyksenä 500 000 markkaa sie- 8280: nuksia. mentarkastuslaitoksen uusien toimitzlojen 8281: Hallitus on vuoden 1987 budjettiin ehdottanut suunnitteluun ja henkilöstön asuntokysy- 8282: 500 000 markkaa laitoksen uusien toimitilojen mysten selvittämiseen Loimaan kaupun- 8283: suunnitteluun Loimaan kaupunkiin. Määräraha gzssa. 8284: 8285: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 8286: 8287: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 8288: 1986 vp. 1033 8289: 8290: Raha-asia-aloite n:o 953 8291: 8292: 8293: 8294: 8295: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun kuntien jouk- 8296: koliikenneyhteistyön tukemiseksi 8297: 8298: 8299: Eduskunnalle 8300: 8301: Turun seudulla olisi tarkoituksenmukaisinta lä. Valtionrautatiet on tyytyväinen alkaneeseen 8302: järjestää joukkoliikenne alueen kuntien yhteistoi- kokeiluun. Tähän mennessä valtio on luvannut 8303: min, koska mm. työssäkäynti ylittää kuntarajat. osallistua 400 000 markan hankkeeseen 130 000 8304: Muukin liikenne on yleistä. markalla. Mahdollisesti alijäämästä 85 prosenttia 8305: Mm. Raision kaupunki on tehnyt aloitteen Tu- jää Turulle, Kaarinan osuus on 10 ja Piikkiön 5 8306: run seudun kuntien yhteisen joukkoliikenneyh- prosenttia. 8307: tiön perustamiseksi. Tällaiseen hankkeeseen voisi- Valtion tulee edistää joukkoliikenteen palvelu- 8308: vat osallistua mm. Turku, Naantali, Rusko, Lieto, tasoa ja parantaa kuntien yhteistyötä antamalla 8309: Kaarina, Piikkiö, Raisio ja Parainen. Samalla tulisi asiantuntija-apua ja riittävää taloudellista tukea. 8310: selvittää myös VR:n mukaantulo yhteistoimin- Olisi perustettava Turun seudun kuntien toimi- 8311: taan. kunta, jossa olisi myös liikenneministeriön edus- 8312: Turun kaupunginhallitus on 26.8.1986 omalta taja, suunnittelemaan yhteisen liikenteenhoito- 8313: osaltaan päättänyt jatkaa seudullisen joukkolii- organisaation perustamista ja käynnistämään mo- 8314: kennesuunnitelman valmistelemista koko Turun nimuotoista kokeilutoimintaa. 8315: kaupunkiseudun kannalta. Suunnittelualue kat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8316: taa Turun lisäksi ainakin Raision, Kaarinan, Rus- taen, 8317: kon ja Liedon. Suunnitelmaan lisätään mahdolli- 8318: sesti vielä Naantali ja Piikkiö. Suunnitelman laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8319: dintaan on määrä anoa rahaa myös liikenneminis- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 8320: teriöltä. 31.57.30 400 000 markkaa Turun seu- 8321: Elokuussa 1986 aloitettiin Turun seudulla pai- dun kuntien joukkoliikenneyhteistyön tu- 8322: kallisjunakokeilu Piikkiön ja Pernon telakan välil- kemiseksi. 8323: 8324: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 8325: 8326: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 8327: 8328: 8329: 8330: 8331: 29 260148U 8332: 1034 1986 vp. 8333: 8334: Raha-asia-aloite n:o 954 8335: 8336: 8337: 8338: 8339: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ns. rantaradan pe- 8340: ruskorjaukseen välillä Turku-Helsinki 8341: 8342: 8343: Eduskunnalle 8344: 8345: Hallitus on esittänyt Turun ja Helsingin välisen on mahdollista, mikäli rahoitus järjestyy VR:n toi- 8346: rantaradan peruskorjaukseen vuoden 1987 tulo- ja vomalla tavalla: vuoden 1987 budjetissa 100 milj. 8347: menoarvioon 66 miljoonaa markkaa. Kyseinen markkaa ja parina seuraavana vuonna 120 milj. 8348: määräraha on tähän tarkoitukseen riittämätön. markkaa. 8349: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 800 Rantaradan mahdollisimman pikainen perus- 8350: milj. markkaa. Korjaussuunnitelman virallisen ai- korjaaminen ja sen jälkeen sähköistäminen on 8351: kataulun mukaan rata valmistuisi v. 1994. VR on erittäin kannatettava hanke sekä kansantaloudelli- 8352: aientanut aikataulua ja tähtää jo vuoteen 1991. sesti, liikennepoliittisesti että ympäristösuojelun 8353: Tämä on mahdollista, mikäli kunnostustyöhön näkökulmasta katsottuna. Siksi on tarpeen lisätä 8354: budjetissa myönnetään 100 miljoonaa markkaa. rantaradan peruskorjausmäärärahoja VR:n esittä- 8355: VR on tehnyt esityksen kyseisestä summasta. Mi- mällä tavalla. Hallituksen esittämää 66 miljoonan 8356: käli rahoitus järjestyy, VR:llä on tekninen valmius markan määrärahaa on lisättävä 34 milj. markalla. 8357: saada työnsä valmiiksi jo v. 1991. Silloin matkus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8358: tusaika Turusta Helsinkiin jää alle kahden tunnin. taen, 8359: Se tyydyttäisi suurta osaa matkustajista. V. 1991 8360: aiotaan päivittäiset junayhteydet nostaa seitsemäs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8361: tä kymmeneen. Juna lähtee kaupungista toiseen 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 8362: puolentoista tunnin välein. Aikataulut nopeutu- 31.90.78 34 000 000 markkaa lisäyksenä 8363: vat jonkin verran jo syksyllä 1987, jolloin päästään Turun-Helsingin rantaradan peruskor- 8364: 2 tunnin ja 12 minuutin ajoaikaan. Tämä kaikki jaukseen. 8365: 8366: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 8367: 8368: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 8369: 1986 vp. 1035 8370: 8371: Raha-asia-aloite n:o 955 8372: 8373: 8374: 8375: 8376: Astala: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen liikenneopiston 8377: p~rustamiseen ja toiminnan käynnistämiseen Uudessakaupun- 8378: gissa 8379: 8380: Eduskunnalle 8381: 8382: Liikenneministeriön työryhmä on mletmnös- vansa valmis tukemaan hanketta luovuttamalla 8383: sään 30.4.1986 todennut, että maassa tarvitaan liikenneopiston käyttöön mm. 8384: pikaisesti oppilaitosta, jossa annettaisiin liikenne- koeajoradan ja liukkaankelin radan 8385: alan koulutusta. Opistossa koulutettaisiin vuosit- riittävän määrän Saab 900-koeautoja 8386: tain yli 3 800 henkilöä ja koulutusvuorokausia luentotilan 8387: kertyisi vuotta kohti 25 200. autotehtaan asiantuntevaa opettajavoimaa. 8388: Työryhmän mukaan liikenneopiston perusta- Lisäksi autotehtaalta on saatavissa muita hank- 8389: mispäätös on tehtävä kiireellisesti, koska lähitule- keeseen liittyviä palveluja. Luento- ja majoitusti- 8390: vaisuudessa toteutettavaksi suunniteltu kuljetta- laa on saatavissa tarpeen mukaan kaupungissa toi- 8391: jaopetuksen kokonaisuudistus tulee edellyttä- mivista ja suunnitteilla olevista majoitus- ja ravin- 8392: mään liikenneopettajien ja tutkinnon vastaanotta- tolaliikkeistä, joka selviää oheisista liitteistä. 8393: jien sekä muiden liikennealan kouluttajien paitsi Ensi vuosikymmenen alkupuolella Uudenkau- 8394: laajaa jatko- ja täydennyskoulutusta, myös perus- pungin kaupunki voi lisäksi luovuttaa liikenne- 8395: koulutuksen edelleen kehittämistä ja muuttamis- opiston käyttöön sovittavin ehdoin opetus- ja toi- 8396: ta. Samalla jouduttaneen lisäämään myös uusien mistotilaa 3 580 m 2 sekä majoitustilaa 60-100 8397: liikenneopettajien vuotuisia koulutusmääriä. henkilölle. 8398: Uusikaupunki olisi erittäin sopiva liikenneopis- Liikenneopiston sijoittaminen maamme ainoan 8399: ton sijoituspaikka. Kaupunki on nopeasti kasva- henkilöautoja valmistavan teollisuuslaitoksen lä- 8400: massa maamme henkilöautoilun taito-tieto-kes- heisyyteen on oikea ratkaisu, kun lisäksi ottaa 8401: kukseksi. Liikenneopisto voisi aloittaa nopeasti huomioon, että toiminta voidaan aloittaa Uudes- 8402: toimintansa Uudessakaupungissa liikenneminis- sakaupungissa ilman huomattavia investointeja. 8403: teriön, Uudenkaupungin kaupungin ja kotimai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8404: sen henkilöautotehtaan yhteisvoimin. Saab-Val- taen, 8405: met on perustamassa alueelleen 'Autoilun Kes- 8406: kustaa', josta liikenneopisto voisi hyötyä monella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8407: tavalla. 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 8408: Uusikaupunki on neuvotellut Oy Saab-Valmet kaa valtakunnallisen lzikenneopiston pe- 8409: Ab:n johdon kanssa, jonka seurauksena mainittu rustamiseen ja toiminnan käynnistämi- 8410: yhtiö on ilmoittanut kirjeessään 12.9. 1986 ole- seen Uudessakaupungissa. 8411: 8412: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 8413: 8414: Heli Astala 8415: 1036 1986 vp. 8416: 8417: Raha-asia-aloite n:o 956 8418: 8419: 8420: 8421: 8422: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken rakentami- 8423: seen Varsinais-Suomeen 8424: 8425: 8426: Eduskunnalle 8427: 8428: Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että maa- päättänyt kiireellisesti toimeenpanna yhteistoi- 8429: kaasun Iisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi useita minnassa Turun kauppakamarin kanssa yritysky- 8430: merkittäviä etuja mm. kansantalouden kannalta. selyn helmi-maaliskuun 1983 aikana maakaasun 8431: Suomen ja Neuvostoliiton kaupan kehittämisen mahdollisesta käytöstä toimialueellaan. Kokonais- 8432: pääongelmaksi on meillä noussut tuonnin lisää- tulokset toimitetaan Neste Oy:lle sekä kauppa- ja 8433: minen. Sopiva kohde on maakaasu. Maakaasun li- teollisuusministeriölle. Samalla on päätetty mer- 8434: sätuonnilla Neuvostoliitosta olisi erittäin edullisia kitä maakaasun johtolinjaus vaihekaava Il:een 8435: työllisyys- ja kauppapoliittisia seurauksia. Se aut- seutukaava l:n linjauksen mukaisesti. 8436: taisi myös tasapainottamaan nykyistä epätasapai- Varsinais-Suomessa toivotaan, että nyt vireillä 8437: noa bilateraalikaupassa Neuvostoliiton kanssa. olevassa maakaasukysymyksessä kauppa- ja teolli- 8438: Tämä kauppa tarjoaa runsaasti uusia mahdolli- suusministeriössä otetaan erityisen selvityksen 8439: suuksia. Valtakunnallisen maakaasuverkoston laa- kohteeksi maakaasuputkilinjan rakentaminen 8440: jentaminen Kouvolasta Etelä-Suomeen ja Varsi- Varsinais-Suomeen. Tällöin on selvitettävä tämän 8441: nais-Suomeen avaisi rikkaita kehitysnäkymiä. saasteettoman energian käyttö Suomen suurilla 8442: Maakaasu on täydellisesti palavana ja olematto- maatalouden keskellä sijaitsevilla teollisuusalueil- 8443: man rikki- ja tuhkapitoisuutensa vuoksi ihanteel- la sekä uuden energialähteen antama korvike län- 8444: linen polttoaine. Maakaasun lisätuonti ja lännestä tisen Suomen uusteollistamiselle. 8445: tuotavan öljyn ainakin osittainen korvaaminen Kemiran Uudenkaupungin tehtaitten, sen 8446: maakaasulla monipuolistaisi myös energiahuoltoa mahdollisen uuden ammoniakkitehtaan, sen ym- 8447: ja tekisi energiahuoltomme ja taloutemme vä- päristön talousalueen ja koko Länsi-Suomen kan- 8448: hemmän riippuvaiseksi lännen kriisitaloudesta. nalta ajatellen toivoisi, että vireillä oleva maakaa- 8449: Maakaasu tarjoaa runsaasti käyttömahdolli- suhanke toteutuisi pikaisesti. 8450: suuksia. Sitä voi raaka-aineena käyttää mm. ke- Maakaasun saanti Länsi-Suomeen loisi erin- 8451: mian teollisuus. Se on erityisen sovelias energian- omaiset edellytykset alueen taloudelliselle kasvul- 8452: lähteenä useilla teollisuudenaloilla. le ja kehitykselle. Tiedossa oleviin kaasun käyttö- 8453: Maakaasu paranta1s1 mahdollisuuksiamme määriin löytyy varmasti lisäkasvua ja siitä saaduille 8454: myös silloin, kun Länsi-Eurooppa pääsee maakaa- tuotteille jatkojalostusta niin olemassa olevista 8455: suenergian piiriin. kuin uusistakin tuotantolaitoksista. 8456: Maakaasuputken ulottamisesta Lounais-Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8457: meen oltiin kiinnostuneita jo vuonna 1972, jol- taen, 8458: loin Varsinais-Suomen seutukaavaliitto teki alus- 8459: tavan selvityksen maakaasun käyttömahdollisuuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8460: sista täällä. 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 8461: Maakaasuputken ulottaminen Varsinais-Suo- markkaa maakaasuputken rakentamiseen 8462: meen on tullut uudestaan ajankohtaiseksi. Varsi- Varsinais-Suomeen. 8463: nais-Suomen seutukaavaliitto on mm. 28.1.1983 8464: 8465: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 8466: 8467: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 8468: 1986 vp. 1037 8469: 8470: Raha-asia-aloite n:o 957 8471: 8472: 8473: 8474: 8475: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisille henkilöille järjes- 8476: tettävään lomatoimintaan 8477: 8478: 8479: Eduskunnalle 8480: 8481: Työnteon vaatimusten lisääntyminen ja elä- mien rakennustenkin osalta keskeneräisiä. Vapaa- 8482: mänmenon kiireistyminen saattaa ihmiset suuren ehtoista sosiaalista toimintaa harjoittavilla vam- 8483: rasituksen alaiseksi. Kunnon ylläpitäminen edel- maisjärjestöillä ei ole riittäviä taloudellisia edelly- 8484: lyttää mahdollisuuksia lepoon ja virkistäytymi- tyksiä riittävän monen ja rakenteellisesti vammai- 8485: seen. Lomanvietto on tunnustettu keinoksi henki- sille henkilöille sopivan lomanviettopaikan raken- 8486: sen ja ruumiillisen vireyden ylläpitäjänä ja palaut- tamiseen ja ylläpitämiseen. Kuitenkin näitä tulisi 8487: tajana. olla eri puolilla maata ja niiden tulisi palvella 8488: Erityisen suuri merkitys lomanvietolla on vaiD- useita kymmeniä tuhansia vammaisia ja heidän 8489: rnaisille henkilöille. Monet heistä joutuvat jatku- perheenjäseniään. 8490: vasti työskentelemään ruumiillisen kestokyvyn ää- Yhteiskunta tukee monin tavoin yleistä loman- 8491: rirajoilla. Vaikeavammaisuus lisää myös päivittäi- vietto- ja virkistystoimintaa, joka ei ole vammais- 8492: sen elämän rasitteita. Liikuntaesteellisistä ja asen- ten henkilöiden tavoitettavissa. Kohtuullista olisi, 8493: teellisista syistä vammaiset henkilöt eivät yleensä että myös vammaisten henkilöiden omaehtoisesti 8494: voi käyttää yleisiä lomanviettopaikkoja. Koke- järjestämää toimintaa tuettaisiin. 8495: musten mukaan yksinomaan heidän käytössään Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 8496: oleva ja rakenteellisesti heidän tarpeittensa mu- nioittaen, 8497: kainen lomanviettopaikka takaa parhaiten myös 8498: heidän viihtyvyytensä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8499: Vammaisjärjestöt järjestävät perustamissaan lo- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar- 8500: manviettopaikoissa lomapalveluja ilman yhteis- kan määrärahan käytettäväksi vammaistfle 8501: kunnan säännöllistä tukea. Useimmat näistä lo- henktfötfle järjestettävään lomatoimin- 8502: manviettopaikoista ovat pieniä ja välttämättä- taan. 8503: 8504: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 8505: 8506: Heli Astala Vappu Säilynoja Timo Laaksonen 8507: Pekka Leppänen Arvo Kemppainen Anna-Liisa Jokinen 8508: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä 8509: 1038 1986 vp. 8510: 8511: Raha-asia-aloite n:o 958 8512: 8513: 8514: 8515: 8516: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta erikoistyövoima- 8517: neuvojien palkkaamiseen 8518: 8519: 8520: Eduskunnalle 8521: 8522: Viime vuosina on ollut nähtävissä työttömien dellisen vajauksen teki työvoimaministeriön työ- 8523: rakenteessa tapahtunut selvä muutos niin, että ryhmä joulukuussa 1985 tätä koskevan kyselyn 8524: vaikeasti työllistyvien, mm. vajaakuntoisten mää- työvoimapiirien toimistoille. Työvoimapiirien kä- 8525: rä ja osuus työttömistä on noussut nopeasti. Koko sityksen mukaan henkilöstöresurssivajaus on 96 8526: vuoden aikana työttömänä olleiden vajaakuntois- vakanssia. Työryhmä ehdottaa seuraavaa etene- 8527: ten (työrajoitteisten) määrä on noussut koko missuunnitelmaa: vuonna 1986 lisämenoarviossa 8528: maassa 24 200:sta 37 700:aan vuosien 1981-85 työrajoitteispalveluita hoitavien erikoistyövoima- 8529: aikana. Kasvu on ollut 55 %. Turun työvoimapii- neuvojien vakansseja lisättäisiin 20:lla ja vuoden 8530: rissä vajaakuntoisten työttömien määrän kasvu on 1987 menoarvioon sisällytetään 40 työrajoitteis- 8531: ollut peräti 75 %. palvelujen erikoistyövoimaneuvojan vakanssia. 8532: Kun koko maassa on vuonna 1985 ollut keski- Hallitus ehdottaa vuoden 1987 tulo- ja menoar- 8533: määrin 19 500 vajaakuntoista työnhakijaa kuu- vioon uusia erikoistyövoimaneuvojan vakansseja. 8534: kaudessa ja työvoimatoimistoissa 78 erikoistyövoi- Määrä on kuitenkin riittämätön. 8535: maneuvojaa, on yhdellä virkailijalla ollut noin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8536: 250 asiakasta. Vertailun vuoksi todettakoon Ruot- taen, 8537: sissa olevan 32 000 vajaakuntoista, joita on ohjaa- 8538: massa 2 140 virkailijaa, ts. 16 asiakasta virkailijaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8539: kohden. Saadakseen selville vajaakuntoisten (työ- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 8540: rajoitteisten) työnhakijoiden työvoimapalveluihin 34. 06.01 lisäyksenä 1 100 000 markkaa 15 8541: tarvittavien erikoistyövoimaneuvojaresurssien to- erikoistyövoimaneuvojan palkkaamiseksi. 8542: 8543: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 8544: 8545: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 8546: 1986 vp. 1039 8547: 8548: Raha-asia-aloite n:o 959 8549: 8550: 8551: 8552: 8553: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta yhden viran perustamiseksi 8554: kuhunkin kahden työntekijän työvoimatoimistoon 8555: 8556: 8557: Eduskunnalle 8558: 8559: Vuoden 1985 alusta tuli voimaan työttömyys- nen ja jopa työttömien oikeusturva saattaa vaaran- 8560: turvalaki, joka on merkinnyt muun muassa sitä, tua, kun esimerkiksi toimeentuloturva-asioita ei 8561: että jokaisessa työvoimatoimistossa on työvoima- pystytä virkailijoiden vuosi-, sairaus- ym. lomien 8562: toimikunta, joka käsittelee ja antaa ns. sitovia lau- aikana tehokkaasti hoitamaan. 8563: suntoja toimeentuloturvahakemuksista työttö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8564: myyskassoille ja kansaneläkelaitoksen sosiaaliva- taen, 8565: kuutustoimikunnille. Koko maassa on edelleen 8566: kuitenkin vähintään seitsemän sellaista työvoima- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8567: toimistoa, joissa on vain kaksi vakinaista virkaili- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 8568: jaa. Turun työvoimapiirin alueella näitä kahden 34. 06.01 lisäyksenä 500 000 markan mää- 8569: hengen työvoimatoimistoja on neljä. Vähäisen rärahan yhden lisäviran perustamiseksi 8570: virkailijamäärän vuoksi työttömien työnhakijoi- seitsemään kahden työntekt/än työvoima- 8571: den palvelutaso on näissä toimistoissa puutteelli- toimistoon. 8572: 8573: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 8574: 8575: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 8576: 1040 1986 vp. 8577: 8578: Raha-asia-aloite n:o 960 8579: 8580: 8581: 8582: 8583: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta korvaavien työpaikkojen luo- 8584: miseksi telakkateollisuudesta irtisanotuille työntekijöille 8585: 8586: 8587: Eduskunnalle 8588: 8589: Telakkateollisuudessa meneillään olevan raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8590: nemuutoksen vuoksi tultaneen telakkateollisuu- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 8591: dessa supistamaan työvoimaa lähitulevaisuudessa markkaa korvaavien työpaikkojen luomi- 8592: vähintäin 4 000 työntekijällä, ehkä enemmänkin. seksi telakkateollisuudesta irtisanotutfle 8593: Ilman työtä jääville telakkatyöläisille tulisi val- työntektjotfle. 8594: tiovallan luoda heidän ammattitaitoaan ja koulu- 8595: tustaan vastaava työpaikka. 8596: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8597: taen, 8598: 8599: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 8600: 8601: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 8602: 1986 vp. 1041 8603: 8604: Raha-asia-aloite n:o 961 8605: 8606: 8607: 8608: 8609: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristöhallinnon virkojen 8610: valtionosuuteen Turun ja Porin läänissä 8611: 8612: 8613: Eduskunnalle 8614: 8615: Turun ja Porin läänissä on maamme 451 kun- pienkuntavaltaisuudesta ja kunnallistaloudellis- 8616: nasta 94. Valtakunnallisesti tarkasteltaessa läänis- ten ongelmien kasvusta johtuen kuntien mahdol- 8617: sä korostuvat vientiteollisuus ja maatalous, joka lisuudet selvitä näistä tehtävistä riippuvat paljolti 8618: nojaa suotuisiin luonnonolosuhteisiin. Näiden siitä, saavatko ne ympäristöhallinnon virkoihin 8619: ympäristövaikutukset yhdessä liikenteen ja ener- valtionosuutta. 8620: giahuollon kanssa ovat merkittävät. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8621: Läänin luonto on harvinaisen monipuolinen. taen, 8622: Siellä sijaitsee runsaasti luonnonsuojelun ja virkis- 8623: tyskäytön kannalta arvokkaita alueita. Turun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8624: maan saaristo ja useat muut kohteet ovat arvoluo- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 8625: kaltaan kansainvälisesti merkittäviä. 450 000 markkaa 20 uuden ympäristöhal- 8626: Edellä esitetyt näkökohdat asettavat kuntien linnon viran valtionosuuteen Turun ja 8627: ympäristönhallinnolle suuria vaatimuksia. Läänin Porin läänissä. 8628: 8629: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 8630: 8631: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 8632: 8633: 8634: 8635: 8636: 30 260148U 8637: 1042 1986 vp. 8638: 8639: Raha-asia-aloite n:o 962 8640: 8641: 8642: 8643: 8644: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansallispuis- 8645: ton toiminnan käynnistämiseen 8646: 8647: 8648: Eduskunnalle 8649: 8650: Kansallispuiston perustamista Saaristomerelle tä on aluksi puiston hoito- ja käyttösuunnitelman 8651: on pidettävä eräänä kansainvälisesti merkittävim- laadinnan loppuunsaattaminen. Samaan aikaan 8652: pänä luonnonsuojeluhankkeena maassamme. on välttämätöntä aloittaa uhanalaisten luonto- ja 8653: Vastaavan tyyppistä luonnonkauneudeltaan ai- kulttuurikohteiden inventointi, opastusaineiston 8654: nutlaatuista ja eliömaailmaltaan rikasta saaristo- tuottaminen sekä puiston hoidon ja valvonnan te- 8655: aluetta ei ole toista maapallolla. hostaminen. 8656: Eduskunta hyväksyi Saaristomeren kansallis- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun- 8657: puistoa koskevan lain kesäkuussa 1982. Puiston nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa. 8658: perustamislaki ja asetus astuivat voimaan vuoden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 8659: 1983 alussa. Laista ja asetuksesta huolimatta kan- taen, 8660: sallispuiston olemassaolo Saaristomerellä on ky- 8661: seenalaista. Valtion hajallaan omistamien tuhan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8662: nen hehtaarin maa-alueiden väliin ovat tunkeutu- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 8663: massa loma-asutus, metsänhakkuut ja kontrolloi- 450 000 markkaa Saaristomeren kansallis- 8664: maton veneturismi. puiston toiminnan käynnistämiseen, mikä 8665: Hallituksen budjettiesitykseen on otettu uusi jakautuisi tulo- ja menoarvion eri momen- 8666: alamomentti kohtaan 35.20.22 "luonnonsuoje- teille seuraavasti: 8667: lualueiden hoito ja kunnossapito'', jossa on varat- 1. Puiston johtajan palkkaus 8668: tu 200 000 mk Saaristomeren kansallispuistolle. (30.50. 01, yleismetsätalouden työsuhde- 8669: Tämä ei kuitenkaan riitä. palkat) 15 0 000 markkaa 8670: Toiminnan käynnistämiseksi Saaristomeren 2. Saaristomeren kansallispuiston hoito 8671: kansallispuisto tarvitsee puiston johtajan, joka voi ja kunnossapito (alamomentti 35.20.22.2) 8672: päätoimisesti ryhtyä vetämään hanketta. Tärkein- 300 000 markkaa. 8673: 8674: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 8675: 8676: Heli Astala Reino Paasilinna Mauno Manninen 8677: Heikki Riihijärvi Marja-Liisa Löyttyjärvi Mats Nyby 8678: Pertti Salolainen Ville Komsi Anna-Kaarina Louvo 8679: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Paula Eenilä 8680: Esko Helle Inger Hirvelä Liisa Hilpelä 8681: 1986 vp. 1043 8682: 8683: Raha-asia-aloite n:o 963 8684: 8685: 8686: 8687: 8688: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurjenrahkan kansallispuis- 8689: ton maanhankintaa varten 8690: 8691: 8692: Eduskunnalle 8693: 8694: Kansallispuistokomitean mietinnössä sekä kan- varattava riittävä määräraha. Varsinais-Suomen 8695: sallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelmassa seutukaavassa osoitettujen suojelualueiden toteut- 8696: on mukana Kurjenrahkan kansallispuiston perus- taminen vaatisi vuosittain n. 10-15 milj. mark- 8697: taminen. Tämän kansallispuiston toteuttaminen kaa, jotta ne toteutuisivat vuoteen 2000 mennessä. 8698: on jo lähtenyt käyntiin. Kurjenrahkan kansallis- Valtion tulo- ja menoarvioon tulisi varata ny- 8699: puistoa koskeva lakiesitys on odotettavissa. kyistä huomattavasti suurempi määräraha suoje- 8700: Kurjenrahkan kansallispuiston pinta-ala on lualueiden lunastamiseen. 8701: 1 400 ha. Kurjenrahkan soiden luonnontilaa uh- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 8702: kaa paikoin metsäojitustoiminta. Valtion tulisikin 8703: kiireellisesti ostaa nämä suot. Valtio on vähitellen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8704: ostanut maata kansallispuiston alueelta, mutta 1987 tulo- ia menoarvioon momenttl/e 8705: alueesta on vielä n. 40 % ostamatta. 35.20.88 3 000 000 markkaa Kur/enrah- 8706: Kurjenrahkan kansallispuiston maiden hankin- kan kansallispuiston maanhankintaa var- 8707: ta valtiolle on tärkeää. Sitä varten budjettiin on ten. 8708: 8709: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 8710: 8711: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 8712: 1044 1986 vp. 8713: 8714: Raha-asia-aloite n:o 964 8715: 8716: 8717: 8718: 8719: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiin ener- 8720: giataloudellista korjaustoimintaa varten 8721: 8722: 8723: Eduskunnalle 8724: 8725: Hallitus on muuttanut tulo- ja menoarvion mo- den 1985 tilinpäätöksen mukaanhan tarkoituk- 8726: mentin 35 .4 5. 56 käyttötarkoitusta niin, ettei seen käytettiin 57 miljoonaa, vuodeksi 1986 tar- 8727: määräraha ole yksinomaan sidottu energiatalou- koitukseen oli varattu enää 44 miljoonaa ja nyt 8728: delliseen korjaustoimintaan. Tarkoituksenmu- hallitus esittää vain 30 miljoonaa. 8729: kaista onkin suosia muutakin korjaustoimintaa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8730: käyttää avustusperusteena sosiaalisia perusteita. taen, 8731: Järjestelmää ei kuitenkaan tule rajata liiaksi vain 8732: vanhusväestöä koskevaksi, sillä myös muunikäisil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8733: lä on perusteltua tarvetta saada tässä tarkoitettua 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 8734: tukea. Perusparannuslainoitus ei suinkaan yksi- 35.45.56 lisäyksenä 35 000 000 markkaa 8735: nään riitä täyttämään tarvetta. avustuksiin energiataloudellista korjaus- 8736: Oikeana emme sen sijaan voi pitää hallituksen toimintaa varten. 8737: pyrkimystä toistamiseen laskea määrärahaa. Vuo- 8738: 8739: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 8740: 8741: Heli Astala Vappu Säilynoja Timo Laaksonen 8742: Pekka Leppänen Arvo Kemppainen Anna-Liisa Jokinen 8743: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä 8744: 1986 vp. 1045 8745: 8746: Raha-asia-aloite n:o 965 8747: 8748: 8749: 8750: 8751: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten asuntojen rakenta- 8752: miseksi Turun ja Porin läänissä 8753: 8754: 8755: Eduskunnalle 8756: 8757: Vanhusten asuntotilanteen suhteen on valta- taan maan vanhinta. Vuonna 1984läänin väestös- 8758: kunnallisena vähimmäistavoitteena järjestää nyky- tä oli yli 65-vuotiaiden osuus 13,8 % kun vastaava 8759: aikainen vuokra-asunto 10 % :lle yli 65-vuotiaasta luku koko maassa oli 12,3 % . 8760: väestöstä. Vuoden 1980 tilastotietojen mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8761: Turun ja Porin läänin 65-vuotiaasta väestöstä vain taen, 8762: 6,2 % asui vanhuksille tarkoitetuissa asunnoissa. 8763: Koko maan vastaava luku oli 6,9 %. Turun ja Po- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8764: rin läänissä kasvaa vanhusten lukumäärä nopeam- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 8765: min kuin heille tarkoitettujen asuntojen määrä. markan määrärahan vanhusten asuntojen 8766: Turun ja Porin läänin väestö on ikärakenteel- rakentamiseksi Turun ja Pon·n läänissä. 8767: 8768: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 8769: 8770: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 8771: 1046 1986 vp. 8772: 8773: Raha-asia-aloite n:o 966 8774: 8775: 8776: 8777: 8778: von Bell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuu- 8779: ritoimen virkoihin maksettavia valtionosuuksia varten 8780: 8781: 8782: Eduskunnalle 8783: 8784: Vuonna 1981 voimaan tullut kulttuuritoimin- sessä vuoden 1987 tulo- ja menoarvioksi enim- 8785: talaki on tuntuvasti parantanut kuntien mahdolli- mäismääräksi on esitetty vain viisi uutta päävir- 8786: suuksia tukea paikallista kulttuuritoimintaa. Ko- kaa. 8787: kemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että lain ta- Valtionosuuden piiriin pääsyä odottaa lähes 8788: voitteiden toteuttamisen kannalta kulttuurisih- 130 sellaista kulttuuritoimen virkaa, jotka periaat- 8789: teeri tai muu työntekijä on kunnissa tarpeellinen, teessa täyttävät laissa asetetut valtionosuuden saa- 8790: usein jopa välttämätön käytännön edellytys. Li- misen ehdot. Useimmissa tapauksissa on kysy- 8791: sääntyvää kulttuuritoimintaa ja -hallintoa ei voida myksessä kunnan ainoan kulttuurityöntekijän vi- 8792: hoitaa yksinomaan talkootyönä, vaan tarvitaan ran saaminen valtionosuuden piiriin. Valtion hi- 8793: henkilöitä, jotka voivat päätoimisesti tai osan ajas- taasta vastaantulosta huolimatta kunnat ovat ak- 8794: taan palkattuina huolehtia kulttuuriasioista kun- tiivisesti perustaneet uusia kulttuurivirkoja, joihin 8795: nallishallinnossa ja toisaalta tehokkaasti tukea ja hyvin perustein odotetaan valtionosuutta. 8796: palvella paikallisia kulttuurijärjestöjä, ammatti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8797: taiteilijoita ja harrastajia. taen, 8798: Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain 8799: (1045/80, muut. 948/81) 5 §:n 1 momentin pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8800: rusteella kunnille voidaan myöntää valtionosuutta 1987 tulo- ja menoarvioon momentin 8801: kulttuuritoimen virkojen palkkaus- ym. kustan- 29.90.30 alamomentille 1 lisäyksenä 8802: nuksiin. Valtionosuus vaihtelee kantokykyluokas- 900 000 markkaa käytettäväksi 15 uuden 8803: ta riippuen 39-75 prosenttiin. Valtionosuuden kulttuuritoimen pääviran ottamiseen val- 8804: piiriin otetaan vuosittain saman pykälän 3 mo- tionosuuden piiriin vuoden 1987 alusta 8805: mentin perusteella tulo- ja menoarviossa vahvis- lukien. 8806: tettu enimmäismäärä virkoja. Hallituksen esityk- 8807: 8808: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 8809: 8810: Aarno von Bell Pentti Lahti-Nuuttila Kerttu Törnqvist 8811: Reijo Lindroos Liisa Jaakonsaari Kari Rajamäki 8812: Jukka Vihriälä Heikki Riihijärvi Arvo Kemppainen 8813: Sakari Valli 8814: 1986 vp. 1047 8815: 8816: Raha-asia-aloite n:o 967 8817: 8818: 8819: 8820: 8821: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon kamarimusiikki- 8822: festivaalien järjestämiseen 8823: 8824: 8825: Eduskunnalle 8826: 8827: Kuhmon kamarimusiikkifestivaalit ovat osoit- hallista tukea. Taiteellisen tason säilyttämiseksi 8828: tautuneet yhdeksi parhaimmista ja elävimmistä yhtä korkeana kuin tähänkin saakka on tärkeää 8829: suomalaisista musiikkitapahtumista. Yli 15 vuo- turvata tapahtumalle valtion rahoituksen saami- 8830: den ajan ne ovat koonneet vuosittain Kuhmoon nen valtion budjetin kautta. 8831: joukon maailman konserttitaiteen huippuja, jotka Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8832: ovat esiintymistensä lisäksi avustaneet musiikin taen, 8833: opetuksessa. 8834: Musiikkitapahtuman järjestäminen on vaatinut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8835: paljon vapaaehtoista työtä, joka on ollut leimaa 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 8836: antavaa koko tapahtumalle. Musiikkifestivaali 29.90.52 300 000 markkaa Kuhmon ka- 8837: vaatii kehittyäkseen järjestäjien luovan innon ja marimusiikkifestivaalien järjestämiseen. 8838: paikkakunnan tuen lisäksi myös yhteiskunnan ra- 8839: 8840: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 8841: 8842: Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila 8843: Tytti Isohookana-Asunmaa Pentti Kettunen Hannu Kemppainen 8844: 1048 1986 vp. 8845: 8846: Raha-asia-aloite n:o 968 8847: 8848: 8849: 8850: 8851: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun Jazzkevät '87 8852: -tapahtuman tukemiseen 8853: 8854: 8855: Eduskunnalle 8856: 8857: KainuunJazzkevät on nelipäiväinen kansainvä- vään yhteydessä on myös järjestetty ja tullaan jär- 8858: linen jazzfestivaali, joka pidetään neljännen ker- jestämään koulutus-, luento- ym. tilaisuuksia, jot- 8859: ran toukokuussa 1987 Kajaanissa. Tapahtuman ka lisäävät tapahtuman kulttuuripoliittista merki- 8860: taiteellisena johtajana on alusta pitäen toiminut tystä. 8861: säveltäjä Heikki Sarmanto. KainuunJazzkevät ei pyri kilpailemaan muiden 8862: Kolmen toimintavuotensa aikana Kainuun vastaavien tapahtumien kanssa, vaan päinvastoin 8863: Jazzkevät on vakiinnuttanut asemansa yhtenä tasapainottamaan jazzin alueella vallitsevaa alue- 8864: Kainuun tärkeimpänä ja korkeatasoisimpana kult- poliittista epätasapainoa. Kolme ensimmäistä 8865: tuuritapahtumana. Vuoden 1986 festivaalia luon- vuotta ovat osoittaneet tapahtuman tarpeellisuu- 8866: nehdittiin valtakunnan lehdistössä sekä radiossa ja den ja herättäneet kiinnostuksen ei vain Pohjois- 8867: tv:ssä poikkeuksellisen korkeatasoiseksi ja taiteel- Suomessa vaan laajemminkin. 8868: lisesti merkittäväksi tapahtumaksi. KainuunJazzkevät on toiminut lähes täysin Ka- 8869: KainuunJazzkevät koostuu kolmesta tai neljäs- jaanin kaupungin rahoituksen turvin. Tapahtu- 8870: tä pääkonsertista sekä lastentapahtumista, jam man kulttuuri- ja aluepoliittinen merkitys on jul- 8871: session -tilaisuuksista sekä poikkitaiteellisista ta- kisuudessa jo tullut osoitetuksi, joten on täysin 8872: pahtumista. Festivaalin kotimaisuusaste on huo- perusteltua, että myös valtiovalta osallistuisi ta- 8873: mattavan korkea. Juhlilla esiintyy noin 40 koti- pahtuman tukemiseen taloudellisesti. Ensi vuo- 8874: maista taiteilijaa. Ulkomaiset esiintyjät ovat aina den tapahtuman budjetti tulee olemaan noin 8875: edustaneet jazztaiteen huippua. 500 000 markkaa, josta on lipputuloilla mahdol- 8876: Kainuun Jazzkevään päätavoitteena on ollut ja lista kattaa noin kolmannes. 8877: on uuden kotimaisen tuotannon esiintuominen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 8878: - joka vuosi tapahtumassa on esitetty jonkin ko- 8879: timaisen sävelteoksen kantaesitys - nuorten jazz- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8880: muusikoiden esiintuominen sekä kainuulaisten 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 8881: taiteentekijöiden ja valtakunnallisten huippujen 29.90.52 50 000 markkaa Kainuun jazz- 8882: yhteisten produktioiden toteuttaminen. Jazzke- kevät '87 -tapahtuman rahoittamiseen. 8883: 8884: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 8885: 8886: Aarno von Bell Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja 8887: Sakari Valli Hannu Kemppainen Heikki Mustonen 8888: 1986 vp. 1049 8889: 8890: Raha-asia-aloite n:o 969 8891: 8892: 8893: 8894: 8895: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikajoen kunnan urheilu- 8896: kentän lisärahoitukseen 8897: 8898: 8899: Eduskunnalle 8900: 8901: Raahen alueella työllisyystilanne näyttaa syn- Valtiovallan tuki toteuttamisohjelmiltaan val- 8902: kältä. Varsinkin Kone Oy:n konkurssin, Rauta- miiden ja yhteiskunnan kannalta perusteitujen 8903: ruukin 2. masuunin peruskorjauksen ja kesäre- hankkeiden rahoitukseen Siikajuen kunnassa on 8904: mounien sekä kesälomitusten päättyminen alka- työllisyyden hoidon ja välttämättömien palvelu- 8905: vat näkyä siten, että Raahen työvoimatoimiston jen toteuttamiseksi tärkeää. 8906: ennusteen mukaan alueen työttömyysprosentti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8907: talvikaudella 1986-87 nousee 13 prosenttiin. Jos tavasti, 8908: kunnallisella työllistämistuella työllistetyt otetaan 8909: huomioon (n. 3 % työllistetyistä), päästään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8910: 15-16 prosentin työttömyysasteeseen. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.91 8911: Liikuntamahdollisuuksien parantamiseksi on määrärahoihin 200 000 markkaa Siikajoen 8912: Siikajoen kunta saanut alulle urheilukenttänsä ra- kunnan urhetlukentän lisärahoituksen 8913: kentamisen. Hankkeen loppuun saattaminen vaa- turvaamiseksi. 8914: tii edelleen valtiovallan tukea. 8915: 8916: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 8917: 8918: Aarno von Bell Pentti Kettunen 8919: 8920: 8921: 8922: 8923: 31 260148U 8924: 1050 1986 vp. 8925: 8926: Raha-asia-aloite n:o 970 8927: 8928: 8929: 8930: 8931: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun työväenliikkeen 8932: historia -projektin tukemiseen 8933: 8934: 8935: Eduskunnalle 8936: 8937: Kainuussa on ollut jo vuodesta 1978 lähtien vi- kaaosaarnineo on erittäin merkittävä koko valta- 8938: reillä hanke Kainuun työväenliikkeen historia- kuntaakio ajatellen. Teoksen kirjoittajina ja tutki- 8939: teoksen kirjoittamiseksi. Samaan hankkeeseen mustyön suorittajina ovat valtiotieteen lisensiaatti 8940: liittyy työväestön elinoloja, toimeentuloa, elä- Reijo Heikkinen Kajaanista ja työväenopiston reh- 8941: mäntapoja, järjestön toimintaa jne. käsittävän tori, filosofian tohtori Matti Lackman Oulusta. 8942: muistitiedon keruu, joka on myös ollut käynnissä. Teoksen on arvioitu valmistuvan vuonna 1986 8943: Kainuun museon toimesta on suoritettu työväen- riippuen kuitenkin hankkeen rahoituksen järjesty- 8944: talojen kartoitusta, samoin kuin on myös tehty misestä. 8945: nuoriso- ja urheiluseurojen talojen kartoitustyötä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8946: Kainuun työväenliikkeen historia on kaavailtu taen, 8947: n. 400-sivuiseksi teokseksi, joka valaisee työväen- 8948: liikkeen toimintaa viime vuosisadan lopulta nyky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8949: päiviin saakka. Hankkeen kustannusarvio on n. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 8950: 300 000 markkaa. Kainuun kunnat osallistuvat 29.99.50 50 000 markkaa Kainuun työ- 8951: hankkeen rahoittamiseen 1 markka/ asukas -mää- väenliikkeen historia -projektin rahoitta- 8952: rällä. miseksi. 8953: Tällaisen maakunnallisen historiateoksen a1- 8954: 8955: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 8956: 8957: Aarno von Bell Kerttu Törnqvist Reijo Lindroos 8958: Pentti Lahti-Nuuttila Tuula Paavilainen Sinikka Hurskainen-Leppänen 8959: Anna-Liisa Piipari Arvo Kemppainen Liisa Jaakonsaari 8960: Pentti Kettunen Kari Rajamäki Risto Ahonen 8961: Antti Kalliomäki Tuulikki Hämäläinen Paavo Lipponen 8962: Heikki Mustonen Tarja Halonen 8963: 1986 vp. 1051 8964: 8965: Raha-asia-aloite n:o 971 8966: 8967: 8968: 8969: 8970: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaaniin perustettavan 8971: maatalouden sivuelinkeinoja tutkivan tutkimuslaitoksen suun- 8972: nitteluun 8973: 8974: Eduskunnalle 8975: 8976: Maassamme on viime vuosina lähdetty luomaan määrin, että tutkimusta maatalouden sivuelinkei- 8977: lainsäädäntöä, jolla mm. pyritään parantamaan nojen kehittämiseksi olisi käynnistettävä lähellä 8978: maaseudulla elävän väestön mahdollisuuksia pa- tutkimusten tulosten käyttäjiä. 8979: rantaa toimeentuloaan erilaisten liitännäis- ja si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 8980: vuelinkeinojen harjoittamisella. Tulevaisuudessa tavasti, 8981: sivuelinkeinojen harjoittamisen merkitys tulee ko- 8982: rostumaan erittäin voimakkaasti maaseudun asu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8983: tuksen tukijana. 1987 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar- 8984: Mikään vakavasti otettava ja taloudellisia uh- kan mäå7iirahan Kajaamin perustettavan 8985: rauksia vaativa toiminta ei edisty halutulla tavalla maatalouden sivuelinkeinoja tutkivan tut- 8986: ilman tutkimusta ja sen antamaa tietoa. Olosuh- kimuslaitoksen suunnittelua varten. 8987: teet maamme eri osissa poikkeavat toisistaan siinä 8988: 8989: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 8990: 8991: Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari 8992: Risto Ahonen Pentti Kettunen 8993: Hannu Kemppainen 8994: 1052 1986 vp. 8995: 8996: Raha-asia-aloite n:o 972 8997: 8998: 8999: 9000: 9001: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Ollilan paikallistien perus- 9002: parantamiseen Kuhmossa 9003: 9004: 9005: Eduskunnalle 9006: 9007: Valtatie n:o 76 välillä Kajaani-Kuhmo raken- Ollilan kylän asukkaat kokevat hyvin suurena 9008: nettiin uudelleen kymmenen vuotta sitten. Mai- puutteena ja jokapäiväistä elämäänsä vaikeuttava- 9009: nitun tien rakentamisen yhteydessä suoritettiin na Ollilan paikallistien huonon kunnon. 9010: tien oikaisu Ollilan kylän kohdalla Kuhmon kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9011: nassa asumattoman alueen kautta kulkevaksi. Täs- taen, 9012: tä johtuen Ollilan kylän asukkaat joutuvat käyttä- 9013: mään edelleen kuuden kilometrin matkalta entis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9014: tä sorapintaista paikallistietä (PT 19254). 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 9015: Tien vaikutuspiirissä on 15 ympärivuotisessa 31. 24. 77 750 000 markkaa Ollilan pai- 9016: käytössä olevaa taloa, yksi tanssi- ja kokouskäyt- kallistien perusparantamiseen Kuhmon 9017: töön rakennettu kiinteistö sekä 16 loma-asuntoa, kunnassa. 9018: joista n. 113 on osittain käytössä myös talvisin. 9019: 9020: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 9021: 9022: Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari 9023: Pentti Kettunen Heikki Mustonen 9024: 1986 vp. 1053 9025: 9026: Raha-asia-aloite n:o 973 9027: 9028: 9029: 9030: 9031: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta neuvostoliittolaisen satellii- 9032: tin kautta välitettävien ohjelmien vastaanottoaseman rakentami- 9033: seen Kuhmoon 9034: 9035: Eduskunnalle 9036: 9037: Kuhmon kaupunki on Kostamuksen teollisuus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9038: kombinaatin ja kaupungin rakentamisen myötä taen, 9039: luonut tiiviit yhteistyösuhteet Neuvostoliiton 9040: kanssa. Lähellä Neuvostoliiton rajaa sijaitsevana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9041: paikkakuntana se soveltuisi alueeksi, jonne yhteis- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 9042: työssä Neuvostoliiton kanssa tulisi rakentaa satel- kan määrärahan neuvostoliittolaisen satel- 9043: liittien kautta välitettävien ohjelmien vastaanot- lti"tin kautta välitettävien ohjelmien vas- 9044: toasema, josta ohjelmat edelleen välitettäisiin taanottoaseman rakentamiseen Kuhmon 9045: Kuhmossa SYJ-verkon kautta. kaupunkiin. 9046: Vastaanottoasemalla olisi suuri merkitys Kuh- 9047: mon tietoliikenneyhteyksien parantamiselle. 9048: 9049: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 9050: 9051: Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari 9052: 1054 1986 vp. 9053: 9054: Raha-asia-aloite n:o 974 9055: 9056: 9057: 9058: 9059: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta apulaispiiripäällikön viran 9060: perustamiseen Kainuun teollisuuspiiriin 9061: 9062: 9063: Eduskunnalle 9064: 9065: Kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuuspii- tehokkaalla tavalla riitä ja siitä kärsii viime kädessä 9066: rien työjärjestyksessä 16.3.1981 mainitaan henki- kainuulainen yrittäjä. Koulutus- ja konsultointi- 9067: löstön tehtävistä kohdassa 3 seuraavaa: '' Apulais- kysyntää Kainuussa on, sillä teollisuuspiirin val- 9068: piiripäällikkö toimii piiripäällikön apuna esimie- mennusmäärät ovat kaksinkertaistuneet vuosit- 9069: hen tehtävien hoidossa sekä suorittaa yritysneu- tain. Tänä vuonna jouduttiin jopa tilapäisiin ra- 9070: vontaa ja huolehtii koulutus- ja valmennustoi- joitustoimenpiteisiin, kun budjetissa ei osattu ky- 9071: minnan järjestämisestä yrityksille sekä suorittaa syntään tarpeeksi varautua. 9072: tarpeen mukaan muita teollisuuspiirille kuuluvia Apulaispiiripäälliköiden virat perustettiin aika- 9073: tehtäviä.'' naan eräältä osaltaan juuri piiripäälliköiden ajan- 9074: Käytännössä apulaispiiripäälliköt ovat huoleh- käytön kohdentamiseksi ja vapauttamiseksi mui- 9075: tineet piirinsä koulutus-, neuvonta- ja valmennus- hin pakollisiin viranhoidollisiin asioihin. Kai- 9076: toiminnan järjestämisestä ja vastanneet yritysten nuussa on Suomen korkein työttömyysaste ja teol- 9077: kehittämistoimenpiteiden toteuttamisesta. Apu- lisia työpaikkoja on suhteessa väestömäärään vain 9078: laispiiripäälliköt toimivat myös nimenkirjoittajina puolet valtakunnallisesta keskiarvosta, mitä taus- 9079: piiripäällikön ollessa poissa tai esteellinen. taa vasten maakunnassa ei ole pienimmässäkään 9080: Kainuun teollisuuspiirin perustamisen yhtey- määrin varaa kouluttamalla tai kehittämällä ai- 9081: dessä 1.6.1985 toimistoon tuli yksi uusi vakanssi, kaansaatavien tai säilytettävien työpaikkojen me- 9082: piiripäällikön virka. Tosiasiallisesti henkilölisäystä netyksiin. 9083: ei kuitenkaan ole tapahtunut. Piiripäällikkyys Apulaispiiripäällikön toiminta piiripäällikön si- 9084: hoidettiin 1. 11. 198 5 asti toimiston sisäisin vt- jaisena tuo joustavuutta ja nopeutta asioiden kä- 9085: nimityksin, ja sen jälkeen keväällä 1986 on luo- sittelyyn. Koska Kajaanin toimistohenkilökun- 9086: vuttu vuodesta 1982 asti käytäntänä olleesta viras- nankin paikkaamisessa on edelleen noudatettava 9087: totyöntekijöiden epäkäytännöllisestä käyttämises- jo 1970-luvulla alkanutta virastatyöntekijämenet- 9088: tä yritysneuvojana. telyä eikä piirissä ole kuin yksi (auktorisoitu) atk- 9089: Kaikissa muissa teollisuuspiireissä Kainuun taitoinen vakinainen toimistotyöntekijä ja yksi 9090: teollisuuspiiriä lukuunottamatta apulaispiiripääl- päätösoikeuden omaava henkilö, lomien aikana 9091: likön virka on olemassa. Apulaispiiripäälliköt kes- päätökset, myös selkeät maksatuspäätökset, voivat 9092: kittyvät piireissään koulutus-, neuvonta- ja yritys- viipyä pelkässä odotusjonossa 1 1 12 kuukautta. 9093: ten kehittämisasioihin ja näiden toimintojen mer- Virkamiehiäkään ei voitane kohtuudella vaatia 9094: kitys Kainuun elinkeinoelämän edistämisessä jat- keskeyttämään lomiaan, vaikka sinänsä viatto- 9095: kuvasti kasvaa. mien yrittäjien etu sitä vaatisi. 9096: Toiminnat ovat myös tulevaisuuden painopiste- Toinen pienempi esteellisyyshaitta syntyy virka- 9097: aloja valtakunnallisesti. Toimintojen koordinoin- miesten toimiessa KTM:n määrääminä edustajina 9098: tia ja teollisuuspiiriyhteyksiä hoidetaan KTM:n mm. teollisuuskylien hallituksissa. Teollisuuskylät 9099: pienteollisuustoimistosta ja yritysrahoitustoimis- ja niissä toimivat yritykset jättävät teollisuuspii- 9100: tosta käsin juuri apulaispiiripäällikkötasolla ja reille paljon avustushakemuksia ja hallituksen jä- 9101: Kainuun osalta on jouduttu muodostamaan muis- seninä viranhaltijat hakemuksen käsittelijöinä jää- 9102: ta poikkeava sekajärjestely lähinnä piiripäällikkö- väytyvät juridisesti teollisuuspiirin puolella. Asiaa 9103: tasolla. on toistaiseksi kierretty kyseenalaisella tavalla jät- 9104: Piiripäällikön aika ei muiden piirien referens- täytymällä pois niistä kokouksista, joissa käsitel- 9105: seihin nojaten Kainuussakaan em. toimintoihin lään teollisuuspiiriinkin kohdistuvia asioita. Me- 9106: 1986 vp. - RA n:o 974 1055 9107: 9108: nettelyyn on jouduttu turhan usein ja se on kaik- pysyvään olotilaan, joustavuuteen ja sijaisuuksiin 9109: kien osapuolten edun vastainen, sillä Kajaanin myös konttorihenkilöpuolella.) 9110: teollisuuskylä on kuitenkin hyödyllinen yhteistyö- Apulaispiiripäällikön viran puuttumista Kai- 9111: kohde. nuusta on pidetty kaikissa KTM:n sisäisissä kes- 9112: Kainuun teollisuuspiirin henkilöstömäärä suh- kusteluissa kauneusvirheenä ja perustamisvaiheen 9113: teessa työmäärään ei ole tällä hetkellä suhteessa työtapaturmana, jonka on uskottu korjautuvan 9114: muihin piireihin ylimitoitettu. Kun otetaan huo- ensimmäisessä mahdollisessa yhteydessä. Tapatur- 9115: mioon, että piirin yleishallintoon ja rutiineihin man korjausperustelut ovat tasavertaisuus, hallin- 9116: kuluu piirin koosta riippumaton perustyöpanos, nollinen yhdenmukaisuus ja tarkoituksenmukai- 9117: Kainuu on harvaan asuttu ja matkaetäisyydet ovat suus, tarve, joustavuus ja myös tavoitteena toimi- 9118: pitkät sekä että yritysten nuori ikä ja yrityskult- henkilöiden laadullisen tason kohoaminen ja te- 9119: tuurin perinteettömyys vaativat normaalia enem- hokkuuden edelleen kasvaminen. 9120: män perusneuvonta- ja koulutuspanostusta, Kai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9121: nuun teollisuuspiirin henkilömäärän kasvattamis- taen, 9122: ta voidaan pitää perusteltuna. Lisäys, jota ei to- 9123: teutettu piiripäällikkönimityksen jälkeen, olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9124: edellä kerrotuin perusteluin kohdistettava apu- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 9125: laispiiripäällikön viran perustamiseen. (Erikseen 32.02.01 200 000 markkaa apulaispiiri- 9126: esitetty toimistovirkailijan toimen vakinaistami- päällikön viran perustamiseen Kainuun 9127: nen ei lisää henkilökuntaa, vaan luo edellytykset teollisuuspiiriin. 9128: 9129: Helsingissä 2 5 päivänä syyskuuta 1986 9130: 9131: Aarno von Bell Pentti Kettunen Arvo Kemppainen 9132: Sakari Valli Hannu Kemppainen Heikki Mustonen 9133: 1056 1986 vp. 9134: 9135: Raha-asia-aloite n:o 975 9136: 9137: 9138: 9139: 9140: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta alihankintakoulutuksen 9141: aloittamiseen Vuolijoen teollisuuskylässä Kainuussa 9142: 9143: 9144: Eduskunnalle 9145: 9146: Rautaruukin erikoisvaunutehdas Otanmäessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9147: sekä muut metalliteollisuuden ym. yritykset Kai- taen, 9148: nuussa tarvitsisivat toimintaansa tukevaa alihan- 9149: kintakoulutusta ja sen luomaa alihankintateolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9150: suutta. 1987 tulo- ja menoarvioon 4 5 00 000 9151: Vuolijoen teollisuuskylään rakennettava alihan- markkaa Kainuun teollisuuskyliä ja muuta 9152: kintakoulutustehdas tulisi varustaa alihankinta- Kainuussa szjaitsevaa teollisuutta palvele- 9153: koulutukseen ja toimintaan soveltuvalla koneis- van alzhankintakoulutuksen aloittamiseen 9154: tuksella sekä mahdollisesti alihankintatöitä vas- Vuolzjoen teollisuuskylässä. 9155: taan ottavana laitoksena laatukontrollilla. Alihan- 9156: kintatöitä suorittavat yritykset osaltaan helpottai- 9157: sivat Kainuun edelleen pahenevaa työttömyyttä. 9158: 9159: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 9160: 9161: Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari 9162: Pentti Kettunen Hannu Kemppainen 9163: 1986 vp. 1057 9164: 9165: Raha-asia-aloite n:o 976 9166: 9167: 9168: 9169: 9170: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun työllisyyden, kou- 9171: lutuspalvelujen ja matkailutoiminnan kehittämiseen 9172: 9173: 9174: Eduskunnalle 9175: 9176: Kainuu maamme pahimpana työttömyysaluee- tavoin auttaa Kainuun kehittymistä lähemmäksi 9177: na vaatii erityistoimenpiteitä. valtakunnan keskiarvotasoa työllisyyden, koulu- 9178: Valtion tulo- ja menoarvio ei määrärahojen riit- tus- ja muiden palvelujen sekä matkailutoimin- 9179: tävyyden osalta vastaa Kainuussa kehittämisen nan osalta. 9180: tarpeita. Se ei ota riittävästi huomioon vaikeaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9181: työllisyystilannetta ja pitempivaikutteisen kehittä- taen, 9182: misen vaatimuksia. 9183: Valtioneuvoston asettamalla Kainuun neuvot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9184: telukunnalla olisi valmiuksia alueen tuntemuksen 1987 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 9185: perusteella aloitteessa ehdotetun määrärahan oh- markkaa valtioneuvoston asettaman Kai- 9186: jaamiseen työllisyyden, koulutuspalvelujen ja nuun neuvottelukunnan kautta käytettå"- 9187: matkailutoiminnan kehittämiseksi tehokkaalla ta- väksi Kainuun työllisyyden, koulutuspal- 9188: valla. velujen ja matkailutoiminnan kehittämi- 9189: Eduskunnan hylättyä hallituksen esityksen Kai- seen. 9190: nuun läänin perustamisesta korostuu tarve muilla 9191: 9192: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 9193: 9194: Aarno von Bell Kerttu Törnqvist Reijo Lindroos 9195: Liisa Jaakonsaari Kari Rajamäki Sakari Valli 9196: Tarja Halonen Jouko Skinnari Anna-Liisa Piipari 9197: Pentti Kettunen Heikki Mustonen Arvo Kemppainen 9198: Hannu Kemppainen 9199: 9200: 9201: 9202: 9203: 32 260148U 9204: 1058 1986 vp. 9205: 9206: Raha-asia-aloite n:o 977 9207: 9208: 9209: 9210: 9211: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikajoen kunnan rakennus- 9212: kaavan mukaisiin muutos- ja laajennustöihin 9213: 9214: 9215: Eduskunnalle 9216: 9217: Raahen alueella työllisyystilanne näyttaa syn- Rakennuskaavan muutos ja laajennus: kunnal- 9218: kältä. Varsinkin Kone Oy:n konkurssin, Rauta- listekniikka teollisuusalueelle 9219: ruukin 2. masuunin peruskorjauksen ja kesäre- viemäröinti +vesijohto 9220: monttien sekä kesälomitusten päättyminen alka- 1000 m x 300 mk/m 300 000 mk 9221: vat näkyä siten, että Raahen työvoimatoimiston pumppaamo 150 000 mk 9222: ennusteen mukaan alueen työttömyysprosentti kaavatieverkko 9223: talvikaudella 1986-87 nousee 13 prosenttiin. Jos 700 m x 500 mk/m 350 000 mk 9224: kunnallisella työllistämistuella työllistetyt otetaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9225: huomioon (n. 3 % työllistetyistä), päästään tavasti, 9226: 15-16 prosentin työttömyysasteeseen. 9227: Vaitiovallan tuki toteu ttamisoh jelmiltaan val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9228: miiden ja yhteiskunnan kannalta perusteitujen 1987 tulo- ja menoarvioon 800 000 mar- 9229: hankkeiden rahoitukseen Siikajoen kunnassa on kan määrärahan Siikajoen kunnan raken- 9230: työllisyyden hoidon ja välttämättömien palvelu- nuskaavan mukaisten muutos- ja laajen- 9231: jen turvaamiseksi tärkeää. nustöiden toteuttamiseen. 9232: 9233: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 9234: 9235: Aarno von Bell Jouko Skinnari Pentti Kettunen 9236: 1986 vp. 1059 9237: 9238: Raha-asia-aloite n:o 978 9239: 9240: 9241: 9242: 9243: Bärlund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Ulkopolitiikan 9244: tutkimuksen säätiölle 9245: 9246: 9247: Eduskunnalle 9248: 9249: Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön ylläpitämä nisteriö nimittävät kumpikin yhden jäsenen. Sää- 9250: Ulkopoliittinen instituutti on yksityinen valtion- tiön säännöt on hyväksytty v. 1960 ja Ulkopoliitti- 9251: apulaitos. Sen toiminnan menot olivat 1 500 000 nen instituutti on aloittanut toimintansa v. 1961. 9252: markkaa, mistä opetusministeriön myöntämällä Ulkopoliittinen instituutti toimi vuosikymme- 9253: valtionavustuksella katettiin kaksi kolmasosaa. nen osapäiväpohjalla. Vuonna 1972 perustettiin 9254: Valtionavustus vuodelle 1986 oli 1 250 000 mark- ensimmäiset kokopäiväiset toimet. Siitä lähtien 9255: kaa; säätiön anomus vuodelle 1987 oli 1 705 000 instituutti on julkaissut Ulkopolitiikka-Utrikes- 9256: markkaa. politik-lehteä. Vuonna 1985 perustettiin ensim- 9257: Ulkopoliittisen instituutin palveluksessa on mäinen tutkijan toimi. 9258: vuonna 1986 viisi vakinaista kokopäiväistä toimi· Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9259: henkilöä (johtaja, erikoistutkija, tiedotussihteeri, taen, 9260: kirjastonhoitaja, toimistosihteeri) ja 3-5 tilapäis- 9261: tä osa-aikaista työntekijää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9262: Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön on perusta- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 9263: nut Paasikivi-Seura, joka nimittää säätiön halli- 405 000 markkaa Ulkopolitiikan tutki- 9264: tuksen jäsenistä kolme. Opetus- ja ulkoasiainmi- muksen säätiön toiminnan tukemiseen. 9265: 9266: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 9267: 9268: Kaj Bärlund Marjatta Väänänen Jutta Zilliacus 9269: Mikko Vainio Heikki Järvenpää Ulla-Leena Alppi 9270: 1060 1986 vp. 9271: 9272: Raha-asia-aloite n:o 979 9273: 9274: 9275: 9276: 9277: Bärlund: Korotetun määrärahan osoittamisesta Porvoonseudun mu- 9278: siikkiopiston saattamiseksi lakisääteisen valtionosuuden piiriin 9279: 9280: 9281: Eduskunnalle 9282: 9283: Laki musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta kin joissain aineissa on aJolttain ollut vaikeata 9284: on peräisin vuodelta 1968. Laki ja siihen kuuluva järjestää ruotsinkielistä opetusta. 9285: asetus uusittiin perusteellisesti vuonna 1977. Myös hallinto on toiminut molemmilla koti- 9286: Alunperin lakisääteisen valtionavun piiriin maisilla kielillä rinnakkain, poiketen täten useista 9287: otettiin yhdeksän laitosta. Kehitys oli 1970-luvul- muista musiikkioppilaitoksista, joissa käytännölli- 9288: la nopeaa, mutta hidastui 1980-luvulla miltei py- syyden vuoksi on siirrytty yksikieliseen käytän- 9289: sähtymispisteeseen. Tilanne on muodostunut erit- töön. Porvoonseudun musiikkiopiston voidaan 9290: täin epäoikeudenmukaiseksi sellaisille laitoksille, näin ollen sanoa pyrkineen vaalimaan nimen- 9291: jotka varsinkin viimeisten viiden vuoden aikana omaan ruotsin kielen asemaa ja omalta osaltaan 9292: ovat voimakkaasti kehittäneet toimintaansa. Ti- vaikuttaneen siihen, että ruotsinkielisiä opiskeli- 9293: lanne on tällainen esim. Porvoossa. joita vähitellen on saatu myös ammattikoulutusta- 9294: Alkuvuosina valtionavustuksen osuus vaihteli solle. 9295: 20% :n molemmin puolin, mutta jo 1970-luvun Opiston monipuolisuuden on kuviteltu vaikut- 9296: puolivälistä lähtien suuntaus oli laskeva. tavan myös valtionavustusasioihin, mutta sitä se ei 9297: 1980-luvulle tultaessa valtion rahoitusosuus tun- kuitenkaan ole tehnyt. Toiminta on ollut hanka- 9298: tui vakiintuvan n. 10 % :n paikkeille, mutta vuo- laa, kun on pyritty turvaamaan jatko-opintoihin 9299: desta 1983 suunta on jälleen ollut selvästi laskeva. pyrkivien tutkintopätevyys suorittamalla tutkin- 9300: Opetusministeriön myöntämät summat eivät juu- not valtionosuuslaitoksissa. Opiston asemaahan ei 9301: ri ole nousseet, kun sen sijaan opiston toiminnan ole määritelty, kun valtionosuutta ei ole myönnetty. 9302: kehittyessä ja osin myös oppilasmäärän kasvaessa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9303: talousarviossa on tapahtunut voimakastakin nou- taen, 9304: sua. Toiminnan nyt vakiinnuttua valtionavustuk- 9305: sen osuus talousarviosta on enää 7-8 % . Opiston että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9306: talousarvio vuodelle 1986 on 2 180 000 mk ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 9307: valtion myöntämä harkinnanvarainen avustus 29.90.54 liså"yksenå" 750 000 markkaa Por- 9308: 165 000 mk. voonseudun musiikkiopiston valitsemisek- 9309: Porvoonseudun musiikkiopisto on alusta saakka siyhdeksi nzistå" kolmesta muszikkiopistos- 9310: ollut alueellinen oppilaitos, jossa opetusta on an- ta, jotka vuoden 1987 tulo- ja menoarvion 9311: nettu sekäsuomenettä ruotsin kielellä. Tasapuo- perusteella otetaan muszikkiopistojen laki- 9312: lisuus tässä suhteessa on saatu säilymään, vaikka- så"å"teisen valtionosuuden piiriin. 9313: 9314: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 9315: 9316: Kaj Bärlund 9317: 1986 rd. 1061 9318: 9319: Finansmotion nr 980 9320: 9321: 9322: 9323: 9324: Bärlund: Om anvisande av anslag för grundförbättring av väg nr 9325: 11893 (Eskilom-Mörskom) 9326: 9327: 9328: Tili Riksdagen 9329: 9330: Lokalvägen nr 11893 Eskilom-Mörskom är en På basis av det ovan anförda föreslår jag 9331: viktig faktor i kontakterna mellan centralorterna i 9332: de norra delarna av östligaste Nyland. Vägen har att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 9333: särskild betydelse för de tre små kommunerna Lil- på momentet 31.24. 77 upptar 500 000 9334: jendal, Mörskom och Lappträsk. Vägen är sam- mark för påbörjandet av grundförbätt- 9335: manlagt 18 kilometer lång. ringsarbetena på lokalvägen mellan Eski- 9336: För närvarande av vägens skick inte sådant att lom och Mörskom. 9337: den klarar en kritisk granskning. Särskilt under 9338: vårarna och höstarna är den på många ställen 9339: svårframkomlig. 9340: 9341: Helsingfors den 26 september 1986 9342: 9343: Kaj Bärlund 9344: 1062 1986 vp. 9345: 9346: Raha-asia-aloite n:o 980 Suomennos 9347: 9348: 9349: 9350: 9351: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 11893 (Eskilom- 9352: Myrskylä) perusparantamiseen 9353: 9354: 9355: Eduskunnalle 9356: 9357: Paikallistie n:o 11893 Eskilom-Myrskylä on Edellä olevan perusteella ehdotan, 9358: tärkeä tekijä itäisimmän Uudenmaan pohjoisosien 9359: asutuskeskusten välisissä yhteyksissä. Tiellä on eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9360: tyinen merkitys kolmelle pienelle kunnalle, Lil- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 9361: jendalille, Myrskylälle ja Lapinjärvelle. Tie on yh- 31.24. 77 500 000 markkaa Eskzlomin ja 9362: teensä 18 kilometrin pituinen. Myrskylå"n välisen paikallistien peruspa- 9363: Tällä hetkellä tien kunto ei ole kriittistä tarkas- rannustöiden käynnistämiseen. 9364: telua kestävä. Erityisesti keväisin ja syksyisin se on 9365: monin paikoin vaikeakulkuinen. 9366: 9367: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 9368: 9369: Kaj Bärlund 9370: 1986 vp. 1063 9371: 9372: Raha-asia-aloite n:o 981 9373: 9374: 9375: 9376: 9377: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta Pornaisten-Monninkylän 9378: maantien perusparannustöiden aloittamiseksi 9379: 9380: 9381: Eduskunnalle 9382: 9383: Pornaisten ja Askolan Monninkylän välisen tien sen, että myös rtarsen Uudenmaan haja-asutus- 9384: parantaminen on ollut paikallisten asukkaiden alueiden tieverkostoa pitäisi kunnostaa asianmu- 9385: toivelistalla jo pitkään. Tie muodostaa tärkeän kaisella tavalla, on pidettävä kohtuullisena, että 9386: alueen keskusten välisen yhteyden, jonka huono Pornaisten ja Monninkylän tien parannusta varten 9387: kunto on omiaan heikentämään myös elinkeino- varataan määräraha jo vuoden 1987 budjettiin. 9388: toimintojen kehittämistä alueella. Edellä olevan perusteella ehdotan, 9389: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin vuonna 9390: 1985 hyväksytyssä toimenpideohjelmassa ao. tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9391: rakentamisen aloittaminen on sijoitettu vuodelle 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 9392: 1987. Hallituksen esitykseen valtion vuoden 1987 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien 9393: tulo- ja menoarvioksi mainitun tieosuuden paran- n:o 151/01-02 Pornaisten ja Monninky- 9394: tamista varten ei ole kuitenkaan varattu määrära- län välisen osuuden perusparannustöiden 9395: haa. Ottaen huomioon tien huonon kunnon sekä aloittamiseksi. 9396: 9397: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 9398: 9399: Kaj Bärlund 9400: 1064 1986 rd. 9401: 9402: Finansmotion nr 982 9403: 9404: 9405: 9406: 9407: Bärlund: Om anvisande av anslag för en led för lätt trafik längs 9408: riksväg nr 7 på sträckan MeHungsbacka - SöderkuHa 9409: 9410: 9411: 9412: Till Riksdagen 9413: 9414: SöderkuHa området i Sibbo har under de senas- mer än en del av nuvarande svårigheter. För den 9415: te åren vuxit kraftigt. Samtidigt som invånaranta- skull är det nödvändigt att anslag för förverkligan- 9416: let ökar har servicen i området blivit mångsidiga- de av leden från Mellungsbacka fram till Söder- 9417: re. Längs riksväg nr 7 till och från Helsingfors fö- kuHa medtas. 9418: rekommer dagligen en livlig trafik till skolor, dag- På basis av det ovan anförda föreslår jag 9419: hem, postkontor, hälsostation osv. Södra Sibbos 9420: största arbetsplats finns också vid vägen. att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 9421: I statsförslaget för 1987 är 2,9 miljoner mark för på momentet 31.24. 77 upptar 2 000 000 9422: påbörjande av en lättrafikled för sträckan Mel- mark för byggande av lättrafikleden mel- 9423: lungsbacka-Östersundom inskriven. En sådan lan Mellungsbacka och Söderkulla längs 9424: lösning av lätta trafikens problem skulle inte lösa riksväg nr 7. 9425: 9426: Helsingfors den 26 september 1986 9427: 9428: Kaj Bärlund 9429: 1986 vp. 1065 9430: 9431: Raha-asia-aloite n:o 982 Suomennos 9432: 9433: 9434: 9435: 9436: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän raken- 9437: tamiseksi valtatien n:o 7 varteen Mellunmäen ja Söderkullan 9438: välille 9439: 9440: Eduskunnalle 9441: 9442: Sipoon Söderkullan alue on viime vuosina kas- mien ratkaisu ei poistaisi kuin osan nykyisistä han- 9443: vanut voimakkaasti. Samalla kun asukkaiden lu- kaluuksista. Tästä syystä on välttämätöntä myön- 9444: kumäärä on lisääntynyt, alueen palvelut ovat mo- tää määräraha väylän toteuttamiseksi Mellun- 9445: nipuolistuneet. Valtatiellä n:o 7 Helsinkiin ja siel- mäestä Söderkullaan saakka. 9446: tä takaisin on päivittäin vilkas liikenne kouluihin, Edellä olevan perusteella ehdotan, 9447: päiväkoteihin, postitoimipaikkaan, terveysase- 9448: malle jne. Etelä-Sipoon suurin työpaikka on myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9449: tien varrella. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 9450: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon on 31. 24. 77 2 000 000 markkaa kevyen lii- 9451: otettu 2,9 miljoonaa markkaa kevyen liikenteen kenteen väylän rakentamiseksi Mellun- 9452: väylän rakentamisen aloittamiseksi Mellunmäestä mäen ja Söderkullan välille valtatien n:o 7 9453: Östersundomiin. Tällainen kevyen liikenteen pul- varteen. 9454: 9455: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 9456: 9457: Kaj Bärlund 9458: 9459: 9460: 9461: 9462: 33 260148U 9463: 1066 1986 vp. 9464: 9465: Raha-asia-aloite n:o 983 9466: 9467: 9468: 9469: 9470: Bärlund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuluttajaneu- 9471: vontaliitto ry:n toiminnan tukemiseen 9472: 9473: 9474: Eduskunnalle 9475: 9476: Kuluttajaneuvontaliitto ry. on palkansaajajär- kuluttajakäyttäytymistä kahden ammattiliiton 9477: jestöjen, kuluttajien osuustoimintaliikkeen ja kentässä. Tutkimus on osa laajempaa pohjois- 9478: kansansivisrysjärjestöjen yhteinen valtakunnalli- maista projektia, mutta sen rahoituksesta vastaa 9479: nen järjestö, jonka tehtävänä on kuluttajien edun- Kuluttajaneuvontaliitto itse omalta osaltaan. 9480: valvonta, neuvonta, tiedontuotanto ja vapaaeh- Alan tutkimus- ja julkaisutoiminta on lähes 9481: toinen kotipalvelutoiminta. olematonta koko maassa. Kuluttajaneuvontalii- 9482: Kuluttajaneuvontaliiton tiedontuotanto käsit- tolle tulevat valtion yleisavustukset (valtion tulo- 9483: tää sekä tutkimustoiminnan että erilaisen neuvon- ja menoarvion momentit 32.28.31/valtionavustus 9484: tamateriaalin tuottamisen. Tiedontuotanto palve- kuluttajajärjestöille ja 29.7 6. 501 valtionavustus 9485: lee sekä kuluttajien aseman parantamiseen tähtää- kotitalouden edistämiseen) eivät kata tarpeellisia 9486: vää edunvalvontaa että neuvontaa ja vapaaehtois- tiedontuotannon kustannuksia, joten Kuluttaja- 9487: ta kotipalvelutoimintaa, jota Kuluttajaneuvonta- neuvontaliitolla ei ole mahdollisuutta toteuttaa 9488: liitto toteuttaa hakevana toimintana yhteistyössä tiedontuotannon välttämättömiäkään tehtäviä pe- 9489: kuntien sosiaaliviranomaisten kanssa. rusbudjetillaan. 9490: Neuvonnan kohteena on yli miljoona jäsenjär- Valtionavustusten pienuus ja valtionavun suu- 9491: jestöissä toimivaa palkansaajaa perheineen ja va- ruuden vaihtelut vuosittain vaikeuttavat erityisesti 9492: paaehtoisen kotipalvelutoiminnan kautta tavoi- tiedontuotannon kehittämistä, mistä syystä ehdo- 9493: tettavat kuntien sosiaalitoimen asiakkaat. Laaja tamme, 9494: toimintakenttä asettaa huomattavia laadullisia 9495: vaatimuksia Kuluttajaneuvontaliiton tiedontuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9496: tannolle. Neuvontamateriaalin tuottaminen edel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 9497: lyttää myös sellaista tietoa, jota vain tutkimus voi 32.28.50 lisäyksenå· 300 000 markan mää- 9498: eri tarpeisiin synnyttää. Esimerkkinä mainitta- rärahan käytettäväksi Kuluttajaneuvonta- 9499: koon Kuluttajaneuvontaliitossa vuonna 1986 al- liitto ry:n tutkimustoimintaan, neuvonta- 9500: kanut ''Elämisen hinta'' -tutkimusprojekti, jolla materiaalin tuottamiseen ja julkaisutoi- 9501: selvitetään vähän koulutusta saaneiden ja pienitu- mintaan. 9502: loisten ihmisten elinkustannuksia ja arkipäivän 9503: 9504: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 9505: 9506: Kaj Bärlund Anna-Liisa Piipari 9507: 1986 vp. 1067 9508: 9509: Raha-asia-aloite n:o 984 9510: 9511: 9512: 9513: 9514: Dromberg ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta poliisin virko- 9515: jen lisäämiseen Uudellamaalla 9516: 9517: 9518: Eduskunnalle 9519: 9520: Uudenmaan lääni ja enty1sesti pääkaupunki- jen tarjontaa Espoon ja Vantaan nimismiespiireis- 9521: seutu ja muut läänin kasvukeskukset ovat viime sä heikentänyt erityisesti nuonen poliisimiesten 9522: vuosina olleet huomattavan maassamuuton koh- keskimääräistä suurempi vaihtuvuus. Tähän ovat 9523: teina. Läänin nettomuuttovoitto on viime vuosina vaikuttaneet poliisimiesten asuntojen saannin vai- 9524: ollut keskimäärin yli 5 000 henkilöä. Väestömää- keudet, pääkaupunkiseudulta poliisikoulutuk- 9525: rän kasvun ja vaihtuvuuden johdosta on julkisten seen hakeutuvien vähäisyys ja työolosuhteiden ko- 9526: palvelujen, kuten poliisipalvelujen kysyntä kasva- keminen epämieluisiksi. Pääkaupunkiseudun ul- 9527: nut voimakkaasti. Erityisesti voimakas väestönkas- kopuolelta kotoisin olevat nuoret poliisimiehet 9528: vu ja vaihtuvuus ovat lisänneet poliisipalvelujen ovatkin näistä syistä hakeutuneet muualla avoinna 9529: kysyntää muuttovoittoalueilla. Tähän on osaltaan oleviin poliisin toimiin, lähinnä omalle kotiseu- 9530: vaikuttanut se, että eriasteinen rikollisuus ja jär- dulleen. Tämä poliisimiespoistuma on luonteen- 9531: jestyshäiriöt ovat kasvukeskuksissa olleet keski- omaista myös Helsingille. 9532: määräisesti yleisempiä kuin muualla maassa. Vaikka poliisin tehtävämäärä Uudenmaan kas- 9533: Uudenmaan poliisitoimen henkilöstöresurssien vukeskuksissa on lisääntynyt huomattavasti, ei uu- 9534: lisääminen ei ole vastannut läänin väestömäärän sia vakansseja ole perustettu työmäärän edellyttä- 9535: kasvusta ja vaihtuvuudesta aiheutunutta poliisi- mää määrää vastaavasti. Näin ollen Uudenmaan, 9536: palvelujen kysyntää ja tarvetta. Yhteiskuntakehi- erityisesti Keski-Uudenmaan alueen sekä Espoon 9537: tyksen mukanaan tuomat tekijät ja voimakas väes- ja Vantaan nimismiespiireissä poliisin mahdolli- 9538: tönkasvu ovat olleet nähtävissä myös poliisin kans- suudet nykyisin henkilöstövoimavaroin poliisipal- 9539: liatyön lisääntymisenä. Paikallispoliisin kanslia- velujen tarjontaan ovat heikentyneet, eikä poliisi- 9540: henkilökunnan vähyyden vuoksi on kansliatehtä- palveluja ole lisättävissä kysyntää vastaavasti. Mi- 9541: viin joutunut osallistumaan myös varsinaisiin po- käli edelleenkään väestönkasvun jatkuessa voi- 9542: liisitoimen tehtäviin koulutettua henkilökuntaa. makkaana poliisin henkilöstöä ei lisätä, ei poliisin 9543: Poliisitoimen henkilökunnan vähäisyys on on- hälytysvalmius ja tarpeellinen ennakolta ehkäisevä 9544: gelma kaikissa Uudenmaan läänin poliisipiireissä, paniointimahdollisuus tule olemaan riittävää. 9545: mutta suurimmat ongelmat henkilöstövajaus ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9546: heuttaa kuitenkin Keski-Uudenmaan alueen sekä taen, 9547: Espoon ja Vantaan nimismiespiireissä. 9548: Espoon ja Vantaan kaupunkien väestön kasvu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9549: vauhti on viime vuosina ollut nopeinta koko 1987 tulo- j'a menoarvioon momentille 9550: maassa. Näissä läänin suurissa kasvukeskuksissa on 26.75.01 3 000000 markkaa polzi'sin vir- 9551: poliisitoimen henkilöstön määrän lisääminen ol- koj'en lisäämiseksi Uudellamaalla. 9552: lut aivan liian hidasta. Edelleen on poliisipalvelu- 9553: 9554: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 9555: 9556: Kaarina Dromberg Tauno Valo 9557: 1068 1986 vp. 9558: 9559: Raha-asia-aloite n:o 985 9560: 9561: 9562: 9563: 9564: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kauppakorkea- 9565: koulun päärakennuksen peruskorjaukseen 9566: 9567: 9568: Eduskunnalle 9569: 9570: Helsingin kauppakorkeakoulun 1950-luvulla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9571: valmistunut päärakennus on peruskorjauksen tar- taen, 9572: peessa lähes 3 5 vuoden käytön jälkeen. Korkea- 9573: koulun oman tilatyöryhmän korjaus- ja lisätilatar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9574: ve-ehdotuksen mukaan kustannusarvio on yh- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 9575: teensä 65 miljoonaa markkaa. Peruskorjauksen to- 29.1 0. 74 5 000 000 markkaa Helsingin 9576: teuttaminen on kiireellinen. Työ on saatava al- kauppakorkeakoulun päärakennuksen pe- 9577: kuun vuoden 1987 aikana. ruskorjauksen aloittamiseen. 9578: Tämä aloite on käsitelty Uudenmaan läänin 9579: kansanedustajien neuvottelukunnan työvaliokun- 9580: nassa. 9581: 9582: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 9583: 9584: Kaarina Dromberg Martti Tiuri Tauno Valo 9585: Pertti Salolainen Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 9586: Liisa Arranz Veikko Saarto Marja-Liisa Löyttyjärvi 9587: Marjatta Väänänen Pekka Myllyniemi 9588: 1986 vp. 1069 9589: 9590: Raha-asia-aloite n:o 986 9591: 9592: 9593: 9594: 9595: Dromberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta peruskoulujen 9596: perustaeniskustanousten valtionosuuteen 9597: 9598: 9599: Eduskunnalle 9600: 9601: Peruskoulujen rakentamistarve on Uudella- vuosina, saadaan nyt vireillä olevat hankkeet ra- 9602: maalla erittäin suuri. Keskipitkän aikavälin to- kennettua vasta vuoteen 2010 mennessä. Uuden- 9603: teuttamissuunnitelmaan 1987-1992 ovat Uu- maan kunnat ovatkin valtionosuuden vähäisyyden 9604: denmaan kunnat esittäneet yhteensä 197 perus- vuoksi joutuneet rakentamaan peruskouluraken- 9605: koulujen rakentamishanketta, joiden yhteenlas- nuksia omalla kustannuksellaan enemmän kuin 9606: kettu normaalihinta-arvio on runsaat miljardi valtionosuusperusteet edellyttäisivät ja pääkau- 9607: markkaa ja joiden valtionosuusarvio on yli 200 punkiseudun kunnat suurimmalta osalta koko- 9608: miljoonaa markkaa normaalihinnan mukaisesti. naan omalla kustannuksellaan. 9609: Näistä Uudenmaan kunnat ovat esittäneet vuo- Peruskoulujen rakentamislupien määrän lisää- 9610: delle 1987 59 hanketta, joiden normaalihinta- minen edellyttää, että tulo- ja menoarviossa vuo- 9611: arvio on yli 300 mmk ja valtionosuusarvio noin 70 delle 1987 momentin 29.46.34 (valtionosuus 9612: mmk. peruskoulujen ja lukioiden perustamiskustan- 9613: Uudellemaalle rakentamisluvan saaneiden nuksiin) perusteluihin sisältyvä rakentamislu- 9614: hankkeiden normaalihinta on vuonna 1986 noin pien myöntämisvaltuus korotetaan esitetystä 9615: 60 miljoonaa markkaa, josta valtionosuus on noin 130 000 000 markan tasosta 200 000 000 mark- 9616: kolmannes. Uudenmaan kuntien viisivuotissuun- kaan. 9617: nitelmaan esittämien hankkeiden toteuttaminen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 9618: kuntien esittämässä aikataulussa siten, että niihin nioittaen, 9619: saataisiin myös anottu valtionapu, edellyttäisi ra- 9620: kentamisluvissa hankkeiden normaalihinnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9621: markkamäärän kolminkertaistamista ja valtion- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 9622: osuuden määrän kaksinkertaistamista. 29. 46.34 lisäyksenä 70 000 000 markkaa 9623: Mikäli Uudenmaan kunnille myönnetään jat- peruskoulujen rakentamislupien myöntä- 9624: kossakin rakentamislupia sama määrä kuin viime misvaltuuksiin. 9625: 9626: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 9627: 9628: Kaarina Dromberg Tauno Valo Liisa Arranz 9629: Veikko Saarto Marja-Liisa Löyttyjärvi Pekka Myllyniemi 9630: Elisabeth Rehn 9631: 1070 1986 vp. 9632: 9633: Raha-asia-aloite n:o 987 9634: 9635: 9636: 9637: 9638: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta itäisellä Uudellamaalla sijait- 9639: sevien vanhojen linnoitusten entistämiseen 9640: 9641: 9642: Eduskunnalle 9643: 9644: Vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa mene- historiallisia muistomerkkejä ja voivat kunnostet- 9645: tettyjen linnoitusten tilalle rakennettiin Kymijoen tuina paremmin palvella matkailuelinkeinoa. 9646: länsipuolelle muutamia uusia linnoituksia itära- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9647: jan suojaksi. Näin syntyivät muun muassa meri- taen, 9648: linnoitus Svanholma sekä Loviisan bastionit Ro- 9649: sen ja Ungern ja lisäksi rajanylityslinnakkeet Ah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9650: venkoskelle ja Hirvikoskelle. 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 9651: Nämä linnoitukset ja alueen läheisyydessä si- kaa itäisellä Uudellamaalla szj"aitsevien 9652: jaitseva Savukosken museosilta ovat merkittäviä vanhojen linnoitusten entistämiseen. 9653: 9654: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 9655: 9656: Kaarina Dromberg 9657: 1986 vp. 1071 9658: 9659: Raha-asia-aloite n:o 988 9660: 9661: 9662: 9663: 9664: Dromberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Maantiekylän 9665: -Korson tien rakentamiseen 9666: 9667: 9668: Eduskunnalle 9669: 9670: 1VL:n Uudenmaan piirin vuosien 1985-1991 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9671: toimenpideohjelmaan sisältyvän Kulomäentien taen, 9672: (n:o 006) tieosan Maantiekylä-Korso rakentami- 9673: nen ohjelman mukaisesti tulisi saattaa loppuun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9674: vuonna 1987. Maantien n:o 152 Maantiekylä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 9675: Korso -tieosuuden kustannusarvio on 32,7 miljoo- 31.24. 77 lisäyksenä 3 100 000 markkaa 9676: naa, johon on jo budjetoitu 29,1 miljoonaa. Vuo- maantien n:o 152 tieosuuden Maantieky- 9677: delle 1987 valtion tulo- ja menoarvioesityksessä on lä-Korso rakentamiseen. 9678: varattu ainoastaan 500 000 markkaa. Aikataulusta 9679: kiinnipitäminen vaatii kuitenkin 3, 1 miljoonan 9680: markan lisärahoitusta vuodelle 1987. 9681: 9682: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 9683: 9684: Kaarina Dromberg Tauno Valo 9685: 1072 1986 vp. 9686: 9687: Raha-asia-aloite n:o 989 9688: 9689: 9690: 9691: 9692: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 1791 (Ruotsin- 9693: kylä-Lindkoski-Lapinjärvi) parantamiseen 9694: 9695: 9696: Eduskunnalle 9697: 9698: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin toimen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9699: pideohjelmaan 1985-1991 sisältyy maantien n:o 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 9700: 1791 (Ruotsinkylä-Lindkoski-Lapinjärvi) pa- 31.24.77 8000000 markkaa maantien 9701: rantaminen. Alueen kunnat pitävät tiehankkeen n:o 1791 (Ruotsinkylä-Lindkoski-La- 9702: toteuttamista mahdollisimman nopeasti perustel- pinjärvt) parantamiseen. 9703: tuna. 9704: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9705: taen, 9706: 9707: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 9708: 9709: Kaarina Dromberg 9710: 1986 vp. 1073 9711: 9712: Raha-asia-aloite n:o 990 9713: 9714: 9715: 9716: 9717: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta Martinkyläntien tieosuuden 9718: Varisto-Martinlaakso rakentamiseen 9719: 9720: 9721: Eduskunnalle 9722: 9723: TVL:n Uudenmaan punn toimintasuunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9724: massa (rakennuslain 136 a §:n mukaiset lakisäätei- taen, 9725: set korvaukset ja harkinnanvaraiset avustukset) on 9726: Martinkyläntien tieosuus Varisto-Martinlaakso, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9727: jonka kustannusarvio on 6,6 miljoonaa markkaa. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 9728: TVL:n Uudenmaan piirin suunnitelmien mukaan 31.24.33 6 600 000 markkaa Martinkylän- 9729: hankkeen tulisi olla valmis vuonna 1987. Hank- tien tieosuuden Varista-Martinlaakso ra- 9730: keeseen ei kuitenkaan ole vuoden 1987 valtion kentamiseen. 9731: tulo- ja menoarvioesityksessä osoitettu määrära- 9732: hoja. 9733: 9734: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 9735: 9736: Kaarina Dromberg 9737: 9738: 9739: 9740: 9741: 34 260148U 9742: 1074 1986 vp. 9743: 9744: Raha-asia-aloite n:o 991 9745: 9746: 9747: 9748: 9749: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta Tussinkoskentien rakentami- 9750: seen Vantaalla 9751: 9752: 9753: Eduskunnalle 9754: 9755: TVL:n Uudenmaan punn toimintasuunnitel- Hankkeeseen ei kuitenkaan ole vuoden 1987 val- 9756: massa (rakennuslain 136 a §:n mukaiset lakisäätei- tion tulo- ja menoarvioesityksessä osoitettu määrä- 9757: set korvaukset ja harkinnanvaraiset avustukset) on rahoja. 9758: Vantaalla sijaitseva tieosuus Tussinkoskentie, jon- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9759: ka kustannusarvio on 2,6 miljoonaa markkaa. taen, 9760: TVL:n suunnitelmien mukaan hankkeen rakenta- 9761: minen on ajoitettu siten, että vuoden 1987 val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9762: tion tulo- ja menoarvioon tulisi ottaa 1,6 miljoo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 9763: nan markan määräraha ja vuoden 1988 tulo- ja 31.24.33 lisäyksenä 1 600 000 markkaa 9764: menoarvioon 1 miljoonan markan määräraha. Tussinkoskentien rakentamiseen Vantaalle. 9765: 9766: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 9767: 9768: Kaarina Dromberg 9769: 1986 vp. 107) 9770: 9771: Raha-asia-aloite n:o 992 9772: 9773: 9774: 9775: 9776: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun 9777: opiskelijalipusta aiheutuvan tulojen menetyksen korvaamiseksi 9778: pääkaupunkiseudun kunnille 9779: 9780: Eduskunnalle 9781: 9782: Liikenneministeriö vahvisti 8. 4. 1986 antamal- lijoille tarkoitetun yksihintaisen opiskelijalipun 9783: Iaan päätöksellä pääkaupunkiseudun seudullisen sekä laajentamaan opiskelijalipun osto-oikeuden 9784: liikenteen henkilötaksan sekä samalla vahvisti seudun ulkopuolelta kotoisin oleville, mutta seu- 9785: opiskelijoille tarkoitetun 30 päivän näyttölipun dulla asuville opiskelijoille edellytyksellä, että val- 9786: hinnaksi 200 markkaa. Pääkaupunkiseudun yh- tio kattaa tästä aiheutuvat lisäkustannukset. 9787: teistyövaltuuskunnan esitykseen ei kuulunut 30 Vuonna 1987 ennakkoarvion mukaan lisäkulut 9788: päivän näyttölippua opiskelijoille. YTV:n hallitus ovat pääkaupunkiseudulla asuvien opiskelijoiden 9789: päätti valittaa liikenneministeriön ao. päätöksestä lipun hinnanalennuksen osalta 2,) miljoonaa 9790: ja siirtää päätöksen täytäntöönpanoa muutoksen- markkaa ja seudun ulkopuolella asuvien lipun 9791: hausta hallintoasioissa annetun lain 14 §:n 1 mo- osalta 4,1 miljoonaa markkaa. 9792: mentin nojalla enintään KHO:n lainvoimaiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9793: ratkaisuun saakka. taen, 9794: Kunnallislain hengen mukaisesti pääkaupunki- 9795: seudun kuntien tehtävänä ei ole tukea pääkau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9796: punkiseudun ulkopuolella asuvien henkilöiden 1987 tulo- ja menoarvioon 6 600 000 9797: matkoja. Seututariffijärjestelmään kuuluvien lip- markkaa opiskelijalipun aiheuttamien li- 9798: pujen hinnoittelu perustuu tähän periaatteeseen. säkulujen korvaamiseksi pääkaupunkiseu- 9799: YTV on valmis liikenneministeriön päätöksen dun kunnzlle. 9800: mukaisesti toteuttamaan seudulla asuville opiske- 9801: 9802: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 9803: 9804: Kaarina Dromberg Martti Tiuri 9805: 1076 1986 vp. 9806: 9807: Raha-asia-aloite n:o 993 9808: 9809: 9810: 9811: 9812: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravanjoen kunnostuk- 9813: seen 9814: 9815: 9816: Eduskunnalle 9817: 9818: Väestön kasvusta, vesien virkistysarvon korostu- mista Päijännetunnelista Ridasjärven kautta Kera- 9819: misesta ja meriviemärihankkeen edistymisestä vanjokeen. Toimenpiteiden kokonaiskustannusar- 9820: johtuen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kun- vio on 14,9 miljoonaa markkaa. Keravanjoen kun- 9821: tainliiton jäsenkunnat päättivät vuonna 1980 nostusta ja tulvasuojelua koskeviin hankkeisiin tu- 9822: aloittaa Keravanjoen kunnostustöiden suunnitte- lisi varata vähintään 6,8 miljoonaa markkaa. 9823: lun. Keravanjoen kunnostussuunnitelma valmis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9824: tui syksyllä 1983 kuntainliiton toimesta. Suunnit- taen, 9825: teluun osallistui myös Helsingin vesipiirin vesitoi- 9826: misto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9827: Kunnostuksen yleissuunnitelmassa ehdotetut 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 9828: vesistössä suoritettavat toimenpiteet sisältävät 35.25. 77 6 800 000 markkaa Keravanjoen 9829: pohjapatojen, uimarantojen, virkistysaltaiden ja kunnostushankkeeseen. 9830: tulvaperkausten rakentamista ja lisävesien johta- 9831: 9832: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 9833: 9834: Kaarina Dromberg Tauno Valo 9835: 1986 vp. 1077 9836: 9837: Raha-asia-aloite n:o 994 9838: 9839: 9840: 9841: 9842: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustion ruukinmiljöön 9843: korjauksiin 9844: 9845: 9846: Eduskunnalle 9847: 9848: Mustiossa toimi Suomen ensimmäinen rauta- ta korjaustyöt vaativat melkoisen määrärahan. 9849: ruukki 1500-luvulla. Suurin osa nykyisestä ruu- Kartanoa ympäröi englantilaistyylinen puisto, jo- 9850: kinmiljööstä on 1700- ja 1800-luvulta, käsittäen ta on mm. käytetty paikallisten kulttuuritapahtu- 9851: mm. kartanon päärakennuksen vuodelta 1791, mien puitteina. 9852: ruukinkirkon vuodelta 1761 sekä työväenasunnot Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9853: 1700- ja 1800-luvulta. Ruukin alueella toimii me- taen, 9854: talliteollisuusyritys Oy Svartå Bruk Ab (ent. 9855: Stockfors) ja läheisyydessä on Oy Lohja Ab:n Mus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9856: tion avolouhos. Vanhojen työväenasuntojen lisäk- 1987 tulo- ja menoarvioon momentin 9857: si on alueen ,läheisyydessä uudempaa omakotiasu- 35.30.34 uudelle alamomenttfle 500 000 9858: tusta. markkaa Mustion arvokkaan ruukinmzl- 9859: Kartanon päärakennus on arvioitu lajissaan jöön ja erityisesti kartanon päärakennuk- 9860: merkittävimmäksi kulttuurihistorialliseksi muis- sen korjauksiin. 9861: tomerkiksi. Se on harvinaisen hyvin säilynyt, mut- 9862: 9863: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 9864: 9865: Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen Liisa Arranz 9866: Pekka Myllyniemi Veikko Saarto Tauno Valo 9867: Pertti Salolainen Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn 9868: 1078 1986 vp. 9869: 9870: Raha-asia-aloite n:o 995 9871: 9872: 9873: 9874: 9875: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinpyhtään Ruukin 9876: miljöön säilyttämiseksi 9877: 9878: 9879: Eduskunnalle 9880: 9881: Ruotsinpyhtään vanhaa rautaruukin maisemaa rakennushallituksen ja kunnan viranomaiset ovat 9882: uhkaa hidas häviäminen. Aina 1600-luvulta pe- sitä mieltä, että rakennukset tulisi säilyttää. 9883: räisin oleva tehdasyhdyskunta ei pysty taloudelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 9884: sesti selviytymään tarvittavista peruskorjauksista. taen, 9885: Ruukin maat kuuluvat A. Ahlström Osakeyhtiöl- 9886: le. Ruukin tuntumassa on muitakin säilyttämisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9887: arvoisia ja kunnostusta kaipaavia rakennuksia, ku- 1987 tulo- ja menoarvioon momentin 9888: ten 1700-luvulla rakennetut pappila ja varastora- 35.30.34 uudelle alamomentille 500 000 9889: kennus. markkaa Ruotsinpyhiäiin Ruukin miljöön 9890: Ruukin miljööseen tutustuneet museoviraston, korjausten aloittamiseen. 9891: 9892: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 9893: 9894: Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen Liisa Arranz 9895: Elisabet Rehn Ole Wasz-Höckert Pekka Myllyniemi 9896: Veikko Saarto Tauno Valo Pertti Salolainen 9897: 1986 vp. 1079 9898: 9899: Raha-asia-aloite n:o 996 9900: 9901: 9902: 9903: 9904: Eenilä ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta keskiasteen 9905: opiskelijoiden opintotukeen sen korottamiseksi 9906: 9907: 9908: Eduskunnalle 9909: 9910: Opintotuen porrastamista koulutusasteen mu- Kun puhutaan keskiasteen opiskelijoiden opin- 9911: kaan on perusteltu keskiasteen opiskelijoille tososiaalisista eduista, on muistettava, että nämä 9912: myönnettävillä opintososiaalisilla eduilla kuten il- edut eivät koske yksityisissä oppilaitoksissa opiske- 9913: maisilla koulumatkoilla, aterioilla ja asuntolapai- levia. Näiden oppilaitosten opiskelijat joutuvat 9914: koilla. Todellisuudessa vain harvat opiskelijat saa- maksamaan lukukausimaksuja 300-600 mk ja 9915: vat nämä edut täysimääräisinä, monet eivät lain- päivittäisestä ateriastaan 12-17 mk. Myös kun- 9916: kaan. Esim. oppilaitoksen omistamia asuntola- nallisissa opilaitoksissa opintososiaaliset edut on 9917: paikkoja on 15 OOO:lle terveydenhuoltoalan opis- toteutettu puutteellisesti. 9918: kelijalle tarjolla 2 200, jotka nekin vähenevät koko Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9919: ajan. Alan opiskelijat joutuvat usein vuokraamaan 9920: käytännön opiskelun vuoksi toisen asunnon, jo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9921: hon rahallista tukea ei myönnetä. Lisäkustannuk- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 9922: sia asuntolassa asuvalle aiheutuu siitä, että asunto- 29.39.55 30 000 000 markkaa keskiasteen 9923: lan omistaja- oppilaitos- voi määrätä opiskeli- opiskeltjoiden opintorahan korottamiseksi 9924: jan poistumaan asunnosta lomien ajaksi. Koulu- korkea-asteen opintorahaa vastaavaksi ja 9925: matkatkaan eivät ole olleet automaattisesti ilmai- momentille 29.39.52 3 025 000 markkaa 9926: sia vuoden alussa voimaan tulleesta laista huoli- valtion korkomenoihin opintolainan ko- 9927: matta. Korvausten saamista on rajoitettu mm. rottamiseksi korkea-asteen opiskeltjoiden 9928: matkan pituuden ja siihen kuluvan ajan perus- opintolainan suuruiseksi. 9929: teella. 9930: 9931: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 9932: 9933: Paula Eenilä Mikko Rönnholm Anna-Liisa Piipari 9934: 1080 1986 vp. 9935: 9936: Raha-asia-aloite n:o 997 9937: 9938: 9939: 9940: 9941: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi tueksi amma- 9942: tillisten oppilaitosten opiskelijoille matkakustannusten korvaa- 9943: miseksi 9944: 9945: Eduskunnalle 9946: 9947: Valtion tulo- ja menoarvioon on osoitettava että kaukana asuvat opiskelijat joutuvat kärsimään 9948: määräraha yli kolmen tunnin ylärajan poistami- kaksinkertaisesti asuntojen vähyydestä. He joutu- 9949: seksi päivittäisten koulumatkojen korvausperus- vat käyttämään paljon aikaa ja rahaa matkoihin 9950: teista. eivätkä saa niihin mitään taloudellista tukea. 9951: Vuoden 1986 alussa tuli voimaan laki ammatil- Opiskelijan elämäntilanne voi olla sellainen, että 9952: listen oppilaitosten opiskelijoiden opintososiaali- hänen on esim. perheensä vuoksi pakko asua 9953: sista eduista. Sen myötä ko. opiskelijat saivat il- etäällä opiskelupaikkakunnasta. 9954: maiset päivittäiset koulumatkat. Säännöksiin si- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9955: sältyy kuitenkin rajoitus, jonka mukaan koulu- 9956: matkoja ei kuitenkaan korvata, jos matka odotuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9957: sineen kestää yli kolme tuntia. 1987 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 9958: Edellä mainittu rajoitus asettaa opiskelijat eriar- markkaa ylimääräiseksi tueksi ammatilli- 9959: voiseen asemaan. Seuduilla, joilla vallitsee huuta- sissa oppzlaitoksissa opiskelevtfle matka- 9960: va asuntopula, opiskelijan on otettava asunto siel- kustannusten korvaamiseksi matkaan käy- 9961: tä, mistä sen saa. Asunto voi sijaita hyvinkin kau- tetystä ajasta riippumatta. 9962: kana opiskelupaikasta. Mielestämme on väärin, 9963: 9964: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 9965: 9966: Paula Eenilä Mikko Rönnholm Anna-Liisa Piipari 9967: 1986 vp. 1081 9968: 9969: Raha-asia-aloite n:o 998 9970: 9971: 9972: 9973: 9974: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta radan sähköistämiseen ja pe- 9975: rusparannukseen välillä Turku-Toijala 9976: 9977: 9978: Eduskunnalle 9979: 9980: Maan rautatieverkoston kehittämisessä Varsi- taosuuden Turku-Toijala kehittämisen laimin- 9981: nais-Suomi on jäänyt pahasti jälkeen muualla lyöminen suunnata myös ulkomaankauppaan liit- 9982: maassa tapahtuvasta kehityksestä. tyviä kuljetuksia ohi Varsinais-Suomen luonnon- 9983: Henkilöliikenteessä tämä on paikallisliikenteen ja sääolojen kannalta edullisten ja suorituskykyis- 9984: kohdalla koettu - tarkoitusta varten suunnitel- ten satamien. 9985: lun dieselkaluston vanhetessa ja uusien puuttues- Turun-Toijalan radan varrella sijaitsee myös 9986: sa - jatkuvina supistuksina ja supistusuhkana. kehitysvaikeuksista kärsivä Loimaan talousalue, 9987: Pitempimatkaisen henkilöliikenteen kohdalla ti- jonka kehitysedellytyksiin tämän rautatien kun- 9988: lanne tulee ennen pitkää vaikeuttamaan kohtuut- nolla on ratkaiseva vaikutus. 9989: tomasti myös Turun ja Naantalin satamien kautta Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9990: kulkevan kansainvälisen matkustajaliikenteen jat- 9991: kokuljetuksia ja suuntaamaan niitä energiatalou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9992: den kannalta epäedullisempiin kuljetusmuotoi- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 9993: hin. kan määrärahan Turun-Tozj"alan radan 9994: Tavaraliikenteen kohdalla uhkaa erityisesti ra- sähköistämisen suunnittelua varten. 9995: 9996: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 9997: 9998: Paula Eenilä Ensio Laine Heli Astala 9999: Risto Ahonen Liisa Hilpelä Heikki Perho 10000: Mikko Rönnholm Martti Ratu 10001: 10002: 10003: 10004: 10005: 35 260148U 10006: 1082 1986 vp. 10007: 10008: Raha-asia-aloite n:o 999 10009: 10010: 10011: 10012: 10013: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta AIDS-testien suorittamiseen 10014: rutiinitoimenpiteenä 10015: 10016: 10017: Eduskunnalle 10018: 10019: AIDS-tauti etenee nopeammin kuin osattiin veren välityksellä. Onkin kysyttävä, onko oikein 10020: odottaa ja toiveet ehkäisevän rokotteen keksimi- pitää AIDS:ia pelkästään sukupuolitautina. 10021: sestä ovat vähentyneet. Pariisin AIDS-konferens- Sukupuolivietti ihmisillä on luonnostaan ja 10022: sista palannut Sirkka-Liisa Valle katsookin, että AIDS:n on jo nyt voitu todeta uhkaavan erityisesti 10023: taistelu AIDS:ia vastaan edellyttää Suomessa tur- nuoria. Pariisin konferenssin jälkeen yhteiskunta 10024: vautumista samantapaisiin menettelytapoihin ei voi meilläkään jättää ihmisiä oman onnensa no- 10025: kuin toisen maailmansodan jälkeen, jolloin kuppa jaan, luottaa vapaaehtoisuuteen ja vähäiseen valis- 10026: oli tuhoisa kansantauti, kun penisilliiniä ei ollut tuksen jakamiseen. 10027: keksitty. Siinä, missä yhdet puhuvat oikeuksista, siinä 10028: AIDS-tutkija esittää, että HIV-testi otettaisiin toiset valittavat pakkoa. Oikeus ilmaiseen HIV- 10029: rutiinitoimenpiteenä kaikista sairaalaan tai tutki- testiin lienee monen mielestä yhtä tärkeä ja luon- 10030: muksiin, sukupuolitaudin hoitoon, huumehoi- nollinen toimenpide taistelussa vaarallista tautia 10031: toon tai vankilaan tulevista, samoin varusmiehistä vastaan, kuin oikeus ilmaiseen - pakolliseen - 10032: ja Afrikan tai Karibian HIV-alueilta Suomeen pa- tubitarkastukseen tai ilmaiseen - vapaaehtoiseen 10033: laavista kansalaisista. - rinta- tai kohtusyöpätutkimukseen. 10034: Mikä tässä luonnollisistakin luonnollisimmassa Yleinen etu ja perustuslain hengen suoja vaati- 10035: esityksessä saa korkeat vastuuhenkilöt Vastustaval- vat HIV-testin pikaista toteuttamista. Myös esitys 10036: le kannalle, julkituomaan vääristyneitä käsityksiä AIDS:iin perustuvan syrjinnän kieltämisestä on 10037: pakkotutkimuksista ja vapauksiin kajoamisesta! luonnollisesti samalla toteutettava, vaikka kiellol- 10038: Näinkö terveysviranomaisiin kuuluvat suojelevat ta ei voitaisikaan odottaa sen parempia tuloksia, 10039: kansalaisten henkeä, joka nauttii perustuslain kuin on ollut muunkaan syrjinnän kieltämisellä. 10040: suojaa- AIDS:iakin vastaan, koska se on tappava On myös aika ymmärtää, että kansalaisten hen- 10041: tauti. gen suoja edellyttää, että HIV-viruksen kantajan 10042: Kenellä vastuunsa tuntevalla kansalaisella voisi puolisolle tai kumppaneille on asiasta aina ilmoi- 10043: olla mitään sitä vastaan, että hänestä jonkin muun tettava ja heidät kutsuttava myös testiin. Salas- 10044: tutkimuksen ohessa otetaan HIV-testi! Ketä se voi sapito- ja vaitiolovelvollisuuden ymmärtäminen 10045: loukata! Näinhän vältytään myös turhalta lei- niin, että ko. henkilöt eivät välttämättä saa asiasta 10046: maantumiselta. Moni turhaan AIDS:ia pelännyt tietoa eikä heitä kutsuta testiin, on selvästi halli- 10047: voi rutiinitestin jälkeen huoahtaa helpotuksesta. tusmuodon 6 §:n 1 momentin (hengen suojan) 10048: AIDS-tuomion saava saisi sen joka tapauksessa vastainen tulkinta. Virkamies/ -nainen ei siis ole 10049: jossakin vaiheessa. Tilanne ei liene helppo, kun oikeutettu vaikenemaan. Kysymys on puolison tai 10050: kysymys on '' kuolemantuomiosta'', niin kauan kumppanin hengen suojaamisesta. 10051: kuin rokotetta ei ole keksitty. Yhtä hyvin voim- Sirkka-Liisa Vallea on kiitettävä asiallisesta, vas- 10052: me kuitenkin saada tutkimustulosten muodossa tuullisesta esityksestä AIDS:n ehkäisemiseksi. Us- 10053: ''kuolemantuomion'', joka tarkoittaa, että sairas- kon, että yleinen oikeuskäsitys - jos kansalaisilta 10054: tamme parantumatonta, pitkälle kehittynyttä tai asiaa kysyttäisiin - olisi, että meitä on AIDS:lta 10055: laajalle levinnyttä syöpää. Tilanne ei ole sen hel- suojeltava Sirkka-Liisa Vallen esittämällä tavalla 10056: pompi. Mutta se on yksityisasiamme, koska emme ottamalla HIV-testi automaattisesti, maksoi mitä 10057: voi yleensä tartuttaa tautia muihin. AIDS:n kans- maksoi, ja toteuttamalla muutkin Vallen esityk- 10058: sa on toisin. AIDS tarttuu sperman, mutta myös seen sisältyvät toimenpiteet. 10059: 1986 vp. - RA n:o 999 1083 10060: 10061: Edellä selvitetyn pohjalta ehdotamme kun- kan määrärahan AIDS-tutkzja Sirkka-Liisa 10062: nioittaen, Vallen esittämiin HIV-testien rutzinitutki- 10063: mukszin ja muihin välttämättömiin AIDS- 10064: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden taudin tutkimustoimenpiteiszin. 10065: 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 10066: 10067: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 10068: 10069: Paula Eenilä Pirkko Valtonen Tapio Holvitie 10070: Marjatta Stenius-Kaukonen Vappu Säilynoja Riitta Uosukainen 10071: Jouko Skinnari Seija Karkinen Maija Rajantie 10072: Heikki Perho Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine 10073: Pirkko Turpeinen Tuula Paavilainen Anna-Liisa Piipari 10074: Saara-Maria Paakkinen Reino Paasilinna Tarja Halonen 10075: Liisa Jaakonsaari Heikki Riihijärvi Pekka Myllyniemi 10076: LeaMäkipää Liisa Kulhia Jukka Vihriälä 10077: Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Jouppila Lea Kärhä 10078: Eeva Turunen Tuulikki Petäjäniemi Pirjo Rusanen 10079: Aino Pohjanoksa Sakari Valli Martti Tiuri 10080: Mauri Pekkarinen Tellervo Nousiainen Sirkka-Liisa Anttila 10081: Juhani Alaranta Esko Almgren Helvi Koskinen 10082: Pentti Kettunen Heli Astala Pekka Leppänen 10083: Sinikka Hurskainen-Leppänen Pirkko Ikonen Mikko Vainio 10084: Irma Rosnell Osmo Vepsäläinen Sakari Knuuttila 10085: Katri-Helena Eskelinen Ulla Lehtinen Marja-Liisa Löyttyjärvi 10086: Kimmo Sasi Helena Pesola Kaarina Dromberg 10087: Kari Rajamäki Ulla-Leena Alppi 10088: 1084 1986 vp. 10089: 10090: Raha-asia-aloite n:o 1000 10091: 10092: 10093: 10094: 10095: Ehrnrooth ym.: Määrärahan osoittamisesta presidentti Risto Rytin 10096: patsashanketta varten 10097: 10098: 10099: Eduskunnalle 10100: 10101: Presidentti Risto Rytin valtiollista toimintaa ar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10102: vioitaessa voidaan todeta, että hänen uhrautuva taen, 10103: työnsä osaltaan vaikutti ratkaisevasti Suomen säi- 10104: lymiseen itsenäisenä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10105: Presidentti Rytillä ei ole patsasta Helsingissä. 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 10106: Valtioneuvoston tulisi asettaa toimikunta presi- kan måä'rärahan Risto Rytin patsashanket- 10107: dentti Rytin muistomerkin pystyttämiseksi Hel- ta varten. 10108: sinkiin. Jo ensi vuoden tulo- ja menoarvioon pi- 10109: täisi varata määräraha patsaan luonnoskilpailua 10110: varten, jottei hanke viivästyisi. ··~ 10111: 10112: 10113: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 10114: 10115: Georg C. Ehrnrooth Lea Kärhä Eva-Riitta Siitonen 10116: Tuure Junnila Tauno Valo Helge Saarikoski 10117: Riitta Jouppila Esko Almgren 10118: 1986 vp. 1085 10119: 10120: Raha-asia-aloite n:o 1001 10121: 10122: 10123: 10124: 10125: Ehrnrooth ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustusvoi- 10126: mien perushankintamenoihin 10127: 10128: 10129: Eduskunnalle 10130: 10131: Puolustusvoimien kehittämistavoitteiden saa- taan tarkistamaan, ellei perushankintamäärära- 10132: vuttamisen kannalta vuoden 1987 tulo- ja me- hoihin saada taso- ja reaalikasvua vastaavaa koro- 10133: noarvio on niukka, eikä se turvaa perushankillta- tusta. 10134: määrärahojen reaalikasvua. Perushankintojen hin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10135: nat kohoavat keskimäärin muuta kustannuskehi- taen, 10136: tystä nopeammin. 10137: Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa puolustus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10138: voimien perushankintamenot ovat jääneet n. 500 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 10139: miljoonaa markkaa jälkeen siitä mitä puolustus- 27.20.18 lisäyksenä 5 00 000 000 markkaa 10140: toimikunta on esittänyt. puolustusvoimien perushankintamenoi- 10141: Puolustusvoimille asetettuja tehtäviä joudu- hin. 10142: 10143: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 10144: 10145: Georg C. Ehrnrooth Martti Tiuri 10146: Esko Almgren Helge Saarikoski 10147: Riitta Jouppila 10148: 1086 1986 vp. 10149: 10150: Raha-asia-aloite n:o 1002 10151: 10152: 10153: 10154: 10155: Ehrnrooth ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntosäästö- 10156: palkkioihin 10157: 10158: 10159: Eduskunnalle 10160: 10161: Ensiasunnon hankinnan helpottamiseksi tulivat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10162: vuonna 1981 voimaan asnntosäästöpalkkiolaki ja taen, 10163: korkotukijärjestelmä. ASP-järjestelmällä ei ole 10164: riittävästi voitu helpottaa ensiasunnon saantia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10165: Ongelmana ovat olleet liian matalat hankintahin- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 10166: tojen ylärajat korkotukea myönnettäessä sekä var- 28.87.53 lisäyksenä 10 000 000 markkaa 10167: sin vähäinen säästöpalkkio. asuntosäästöpalkkiolain mukaisiin palk- 10168: Nuorten asunnonhankintamahdollisuuksien kioihin. 10169: parantamiseksi tulisi asuntopalkkioihin varattavaa 10170: määrärahaa korottaa. 10171: 10172: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 10173: 10174: Georg C. Ehrnrooth Aino Pohjanoksa Helge Saarikoski 10175: 1986 vp. 1087 10176: 10177: Raha-asia-aloite n:o 1003 10178: 10179: 10180: 10181: 10182: Ehrnrooth ym.: Koroterun määrärahan osoittamisesta lisähenkilö- 10183: kunnan palkkaamiseksi Näkövammaisten kirjastolle 10184: 10185: 10186: Eduskunnalle 10187: 10188: Näkövammaisten kirjaston määrärahoja ei tulo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10189: ja menoarvioesityksessä ole lisätty reaalisesti. Kir- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 10190: jasto tarvitsee kipeästi lainaus- ja tuotantopuolelle 29.58. 01 lisäyksenä 880 000 markkaa Nä- 10191: ruuhka-apulaisten palkkaukseen sekä muihin kövammaisten kirjaston kausi-, ruuhka- 10192: palkkoihin ja palkkioihin (oikolukijoita ym.) yms. apulaisten palkkaukseen sekä mui- 10193: käyttösuunnitelmassa ja siihen perustuvalla mo- hin palkkoihin ja palkkioihin. 10194: mentilla 29.58.01 olevaa rahasummaa suurem- 10195: man määrärahan. 10196: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10197: taen, 10198: 10199: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 10200: 10201: Georg C. Ehrnrooth Kari Rajamäki Martti Ratu 10202: Tellervo Nousiainen Vappu Säilynoja Tuulikki Petäjäniemi 10203: Liisa Kulhia Henrik Westerlund 10204: 1088 1986 vp. 10205: 10206: Raha-asia-aloite n:o 1004 10207: 10208: 10209: 10210: 10211: Ehrnrooth ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus- 10212: tuksena säveltaidejärjestöille 10213: 10214: 10215: Eduskunnalle 10216: 10217: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toimin- Vuonna 1987 vietämme maamme itsenäisyyden 10218: tansa ajan suorittaneet suomalaista musiikkielä- 70-vuotisjuhlaa. Se tulee aiheuttamaan säveltai- 10219: mää ja julkista hallintoa hyödyttäviä tehtäviä, ku- dejärjestöille suuren työtaakan, jotta juhlavuo- 10220: ten esim. tiedotusta, koulutusta, tilastointia ja teen liittyvät musiikkitapahtumat voidaan hoitaa 10221: kansainvälisiä suhteita. Ne eivät ole halunneet asianmukaisesti. 10222: luopua em. tehtävistä, koska silloin niistä ei mi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10223: kään taho huolehtisi. Tämä on kuitenkin aiheut- taen, 10224: tanut lisääntyviä taloudellisia paineita, koska val- 10225: tion avustukset säveltaidejärjestöille viimeisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10226: viiden vuoden aikana ovat nousseet hyvin vähän 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 10227: tai pysyneet samoina ja niiden merkitys suhteessa 29.90.52 lisäyksenä 350 000 markkaa val- 10228: kustannuksiin on koko ajan pienentynyt. tionavustuksena säveltaidejärjestöille. 10229: 10230: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 10231: 10232: Georg C. Ehrnrooth Aino Pohjanoksa Esko Almgren 10233: 1986 vp. 1089 10234: 10235: Raha-asia-aloite n:o 1005 10236: 10237: 10238: 10239: 10240: Ehrnrooth ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen vilje- 10241: lyn neuvojien palkkaamiseksi maatalouskeskuksiin 10242: 10243: 10244: Eduskunnalle 10245: 10246: Luonnonmukainen viljely pyrkii tuottamaan Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit- 10247: mahdollisimman korkeatasoisia ja haitallisista ai- taen, 10248: neista vapaita elintarvikkeita sekä säilyttämään ja 10249: kohottamaan maan luontaista viljavuutta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10250: Luonnonmukaisen viljelyn kehittämisen esteitä 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 10251: ovat mm. koulutuksen ja neuvonnan puute sekä 30.30.40 2 000 000 markkaa 19 luon- 10252: luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden markki- nonmukaisen viljelyn neuvojan palkkaa- 10253: noinnin järjestämättömyys. miseksi maatalouskeskukszi"n. 10254: Edellä mainitun johdosta tulisi perustaa 19 10255: luonnonmukaisen viljelyn neuvojan tointa maata- 10256: louskeskuksiin. 10257: 10258: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 10259: 10260: 10261: Georg C. Ehrnrooth Aino Pohjanoksa 10262: 10263: 10264: 10265: 10266: 36 260148U 10267: 1090 1986 vp. 10268: 10269: Raha-asia-aloite n:o 1006 10270: 10271: 10272: 10273: 10274: Ehrnrooth ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuna 10275: Koe-eläinten Suojelu ry:lle 10276: 10277: 10278: Eduskunnalle 10279: 10280: Koe-eläinten Suojelu ry. on tehnyt jatkuvasti Koe-eläinten Suojelu ry:n laaja-alainen toimin- 10281: laaja-alaista eläinsuojeluun liittyvää valistus- ja ta huomioon ottaen tulisi sille valtionapuna jaet- 10282: ohjaustyötä koko maassa. Maan eläinsuojelua tavaa avustusta korottaa. 10283: edistävän toiminnan ohella järjestö pyrkii vaikut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10284: tamaan siten, että Suomessa kuten monessa taen, 10285: muussa maassa koe-eläintoimintaa korvattaisiin 10286: käytettävissä olevilla vaihtoehtomenetelmillä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10287: Koe-eläinten Suojelu ry:llä oli vuoden 1986 alussa 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 10288: n. 9 000 jäsentä. Maamme suurimpana eläinsuo- 30.80.50 lisäyksenä 70 000 markkaa val- 10289: jelujärjestönä Koe-eläinten Suojelu ry. saa vähiten tionapuna Koe-eläinten Suojelu ry:lle. 10290: valtionapua muihin eläinsuojelujärjestöihin ver- 10291: rattuna. 10292: 10293: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 10294: 10295: Georg C. Ehrnrooth Lea Kärhä Sirpa Pietikäinen 10296: Esko Almgren Ulla Lehtinen Kalle Könkkölä 10297: Liisa Kulhia 10298: 1986 vp. 1091 10299: 10300: Raha-asia-aloite n:o 1007 10301: 10302: 10303: 10304: 10305: Ehrnrooth: Koroteron määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien 10306: kuntoutustoimintaan 10307: 10308: 10309: Eduskunnalle 10310: 10311: Vuoden 1983 alussa tuli voimaan laki rintama- kuntien vastaavien määrärahojen ohella valtion 10312: veteraanien kuntoutuksesta. Lain mukaan rinta- kuntoutustoimintaa varten myöntämän määrära- 10313: maveteraanilla on mahdollisuus työ- ja toiminta- han oltava nykyistä määrärahaa paremmassa suh- 10314: kykyä edistävään ja ylläpitävään kuntoutukseen. teessa tarpeeseen. 10315: Koettua tarvetta kuntoutukseen on arvioitu ole- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10316: van yhdellä kolmasosalla kaikista veteraaneista eli taen, 10317: noin 100 000 veteraanilla. Ensi vuoden valtion 10318: tulo- ja menoarvioesitykseen otettu määräraha että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10319: rintamaveteraanien kuntoutustoimintaa varten, 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 10320: 77 000 000 markkaa, ei vastaa tarvetta. Jotta kun- 33.22.59 lisäyksenä 10 000 000 markan 10321: toutuslain rintamaveteraaneille antama mahdolli- määrärahan valtionapuna rintamaveteraa- 10322: suus kuntoutukseen toteutuisi käytännössä, olisi nien kuntoutustoimintaan. 10323: 10324: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10325: 10326: Georg C. Ehrnrooth 10327: 1092 1986 vp. 10328: 10329: Raha-asia-aloite n:o 1008 10330: 10331: 10332: 10333: 10334: Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sai- 10335: raskotipaikkojen lisäämiseen 10336: 10337: 10338: Eduskunnalle 10339: 10340: Sotainvalidien ikääntyessä sairaskotipaikkojen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10341: tarve nopeasti kasvaa. Sairaskotipaikkojen tarve taen, 10342: on 150 vuodessa ja vuosikymmenen loppuun 10343: mennessä tarvitaan 650 paikkaa. Lisäksi on syytä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10344: todeta, että sotainvalidien hoitomenetelmät poik- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 10345: keavat suuresti normaalista sairaalahoidosta, joten 33.22.50 lisäyksenä 3 000 000 markkaa so- 10346: sairaskotipaikkojen lisääminen on nopeasti toteu- tainvalidien sairaskotipaikkojen lisäämi- 10347: tettava. seksi. 10348: 10349: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10350: 10351: Georg C. Ehrnrooth 10352: 1986 vp. 1093 10353: 10354: Raha-asia-aloite n:o 1009 10355: 10356: 10357: 10358: 10359: Ehrnrooth ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotavangit ry:lle kesäpäi- 10360: vien järjestämiseen 10361: 10362: 10363: Eduskunnalle 10364: 10365: Sotavangit ry:n jäsenmäärä on n. 950 henkilöä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10366: Sotavangit ry. tulee järjestämään kesäpäivät jä- taen 10367: senilleen vuonna 1987. Yhteinen tapaaminen on 10368: henkistä kuntoutusta ja virkistystä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10369: Jäsenkunta on vähävaraista. Kesäpäivien toteut- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 10370: tamiseksi tulisi Sotavangit ry:lle osoittaa vuoden 33.23.53 lisäyksenä 20 000 markkaa Sota- 10371: 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 mk:n määrära- vangit ry:n kesäpäivien järjestämistä var- 10372: ha. ten. 10373: 10374: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 10375: 10376: Georg C. Ehrnrooth Tauno Valo 10377: Esko Almgren Helge Saarikoski 10378: Riitta Jouppila 10379: 1094 1986 vp. 10380: 10381: Raha-asia-aloite n:o 1010 10382: 10383: 10384: 10385: 10386: Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta lääkärin virkojen perustami- 10387: seksi sairaaloiden sädehoito-osastoille 10388: 10389: 10390: Eduskunnalle 10391: 10392: Suomalaistenkin eläessä keskimäärin yhä kor- 50 uutta lääkärinvirkaa. Yhden viran vuosikustan- 10393: keampaan ikään ja suurten ikäluokkien tullessa lä- nukset ovat n. 160 000 markkaa, ja ensi vuoden 10394: hivuosina siihen ikään, jossa syöpäriski on huo- tulo- ja menoarvioon sisällytettävä määrärahan 10395: mattavan suuri, kasvaa syöpään sairastuneiden lu- korotus hallituksen esitykseen verrattuna on näin 10396: kumäärä entistä suuremmaksi. Kun nyt on n. ollen 8 miljoonaa markkaa. 10397: 16 000-17 000 uutta syöpätapausta vuodessa, ar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10398: vioidaan tapausten lisääntyvän vuosisadan lop- taen, 10399: puun mennessä runsaasti. Tämä kehitys, lisäksi 10400: hoitotapojen kasvava monipuolisuus, asettaa erit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10401: täin suuria vaatimuksia sairaalalaitokselle. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 10402: Jotta syöpäpotilaat pystyttäisiin asianmukaisella 33.79.30 lisäyksenä 8 000 000 markkaa 10403: tavalla hoitamaan, tulisi yliopistollisiin ja muihin yliopistollisiin ja muihin sädehoito- 10404: keskussairaloihin, joissa on sädehoito-osasto (vii- osaston sisältäviin keskussairaaloihin syö- 10405: meksi mainitut sijaitsevat Vaasassa, Jyväskylässä, pätapauksia varten perustettaviin lääkä- 10406: Kotkassa ja Lappeenrannassa) perustaa yhteensä n'nvirkothin. 10407: 10408: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10409: 10410: Georg C. Ehrnrooth 10411: 1986 vp. 1095 10412: 10413: Raha-asia-aloite n:o 1011 10414: 10415: 10416: 10417: 10418: Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta veteraanikotien rakentami- 10419: seen tarkoitetuiksi asuntoiainoiksi 10420: 10421: 10422: Eduskunnalle 10423: 10424: Monien rintamaveteraanien liikuntakunto on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10425: huono ja useat heistä eivät kykene hoitamaan edes 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 10426: jokapäiväisiä askareitaan. Tilanteen korjaamiseksi 35.45.83 lisäyksenä 75 000 000 markkaa 10427: ikääntyneiden veteraanien kohdalta tulisikin veteraanikotien rakentamiseen tarkoite- 10428: osoittaa vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon vete- tuiksi /ainoiksi. 10429: raanikotien rakentamiseen 75 milj. mk lainoina. 10430: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10431: taen, 10432: 10433: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10434: 10435: Georg C. Ehrnrooth 10436: 1096 1986 vp. 10437: 10438: Raha-asia-aloite n:o 1012 10439: 10440: 10441: 10442: 10443: Ehrnrooth ym.: Määrärahan osoittamisesta puutteellisesti asuvien 10444: rintamaveteraanien asuntojen peruskorjauksiin 10445: 10446: 10447: Eduskunnalle 10448: 10449: Varsinkin Lapin, Pohjois-Karjalan ja Oulun lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10450: neissä ovat lukuisten rintamaveteraanien asunto- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 10451: olot erittäin huonot. Monista asunnoista puuttu- 35.45.86 lisäyksenä· 10 000 000 markkaa 10452: vat esim. lämpöeritykset ja sosiaalitilat kokonaan. käytettäväksi puutteellisesti asuvien rinta- 10453: Myös muualla maassa esiintyy veteraanien asunto- maveteraanien asuntojen peruskorjauk- 10454: oloissa kiireesti korjattavia puutteellisuuksia. sztn. 10455: Asiantilan parantamiseksi tulisi ensi vuoden tulo- 10456: ja menoarvioon varata 10 milj. markkaa. 10457: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10458: taen, 10459: 10460: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 10461: 10462: Georg C. Ehrnrooth Helge Saarikoski Esko Almgren 10463: 1986 vp. 1097 10464: 10465: Raha-asia-aloite n:o 1013 10466: 10467: 10468: 10469: 10470: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen teknilliselle kor- 10471: keakoululle MHD-tutkimuksen kehittämiseksi 10472: 10473: 10474: Eduskunnalle 10475: 10476: Tampereen teknillisen korkeakoulun olisihan- kiivaasti liki 3000-asteinen kaasu, jonka lämpö 10477: kittava Eximer-laser ja väriainelaser LIF-menetel- muuttuu sähköksi suoraan. Tavalliseen generaat- 10478: mään perustuva MHD-generaattori plasman tilan toriin kuuluvaa mekaanista välivaihetta ei tarvita. 10479: mittausmenetelmän kehittämiseen. Laitetta voi- Laitehankinta edellyttäisi myös tutkijan paikkaa- 10480: taisiin lisäksi käyttää myös muuhun plasmatek- mista korkeakouluun. 10481: niikkaan liittyvään tutkimukseen, joka on ajan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10482: kohtaista Suomen teollisuudessa. Tutkimukset taen, 10483: edistäisivät sellaisten uusien tuotantomenetel- 10484: mien (energia-, kemian ja metalliteollisuus) ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10485: hittämistä, joilla vähennetään ympäristön saastu- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.10 10486: mista. MHD-kirjainlyhenteen M tulee magneetis- määrärahoihin 2 000 000 markkaa Tampe- 10487: ta, H ja D taas juontuvat hydrodynamiikasta, joka reen tekmlliselle korkeakoululle MHD- 10488: tarkoittaa nesteiden ja kaasujen virtausoppia. tutkimukseen tarvittavan laitteiston hank- 10489: Magnetohydrodynaamisessa generaattorissa virtaa kimiseksi ja tutkzjan palkkaamiseksi. 10490: 10491: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10492: 10493: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 10494: Pentti Skön Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila 10495: 10496: 10497: 10498: 10499: 37 260148U 10500: 1098 1986 vp. 10501: 10502: Raha-asia-aloite n:o 1014 10503: 10504: 10505: 10506: 10507: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Hämeen emäntä- 10508: koulun lisärakennuksen suunnitteluun 10509: 10510: 10511: Eduskunnalle 10512: 10513: Ruoveden kunnassa sijaitseva Pohjois-Hämeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10514: emäntäkoulu tarvitsee noin 1 100 m 2 :n ja kustan- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 10515: nusarvioitaan noin 5,5 miljoonan markan suurui- kaa Pohjois-Hämeen emäntäkoulun lisära- 10516: sen lisärakennuksen toimintansa tehostamiseksi. kennuksen suunnittelemiseksi. 10517: Suunnitteluraha lisärakennusta varten tulisi saada 10518: valtion vuoden 1987 budjettiin. 10519: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10520: taen, 10521: 10522: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10523: 10524: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 10525: Pentti Skön Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila 10526: J. Juhani Kortesalmi 10527: 1986 vp. 1099 10528: 10529: Raha-asia-aloite n:o 1015 10530: 10531: 10532: 10533: 10534: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun kunnalle Kivi Ja 10535: muoto -tapahtuman järjestämiseksi 10536: 10537: 10538: Eduskunnalle 10539: 10540: Kurun kunnan alueelta on louhittu harmaata tunnetuksi tekemisessä ja kaupan lisäämiseksi, 10541: graniittia jo yli 100 vuotta. Kurulla onkin hyvät etenkin viennin lisäämiseksi. Kurun kunnassa 10542: mahdollisuudet nousta Pirkanmaan alueen kivipi- työttömyysaste on korkea. 10543: täjäksi. Kurun kunnassa on suunnitteilla valta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10544: kunnallisen Kivi ja muoto -tapahtuman järjestä- taen, 10545: minen yhdessä kiviteollisuuden ja kuvanveistä- 10546: jäyhteisöjen kanssa. Hanke on osa laajempaa maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10547: kunnallista kokonaisuutta jossa on mukana mm. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.90 10548: Tampereen Seutukaavaliitto ja Pirkanmaan maa- määrärahoihin 5 00 000 markkaa Kurun 10549: kuntaliitto. Projektin toteuttaminen vaatisi mm. kunnalle Kivi ja muoto -tapahtuman jär- 10550: projektisihteerin paikkaamista. Kurun kunta tar- jestämiseksi. 10551: vitsee kivenjalostuksen tapahtumia teollisuuden 10552: 10553: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10554: 10555: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 10556: Pentti Skön Ulla-Leena Alppi Reijo Lindroos 10557: Pentti Lahti-Nuuttila 10558: 1100 1986 vp. 10559: 10560: Raha-asia-aloite n:o 1016 10561: 10562: 10563: 10564: 10565: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruoveden Stoolin partiotai- 10566: sille erämajan kalustohankintoihin 10567: 10568: 10569: Eduskunnalle 10570: 10571: Partiotoiminta on nuoria oikeille teille ohjaavaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10572: kasvattavaa toimintaa. Yhdessä nuoret oppivat taen, 10573: omatoimisuutta ja yhteisvastuuta. Ruoveden 10574: Stoolin partiolaiset ovat talkoovoimin rakentaneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10575: erämajaa. Hanketta on rahoitettu mm. paperin- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.91 10576: ja puunkeräyksin. Nuorten ahkeruus ja into eivät määrärahoihin 20 000 markkaa Ruoveden 10577: kuitenkaan ilman ulkopuolista tukea riitä eräma- Stoolin partiotaisille erämajan vzi"meiste- 10578: jan viimeistelyyn ja kaluston hankintaan. Partio- lyyn ja kaluston hankintaan. 10579: laisten arvokasta työtä onkin syytä myös valtioval- 10580: lan toimesta tukea. 10581: 10582: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10583: 10584: Vieno Eklund Reino Jyrkilä 10585: Pentti Kettunen Pentti Skön 10586: ). Juhani Kortesalmi 10587: 1986 vp. 1101 10588: 10589: Raha-asia-aloite n:o 1017 10590: 10591: 10592: 10593: 10594: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasalan nuorisoseuranta- 10595: lon kunnostamiseksi 10596: 10597: 10598: Eduskunnalle 10599: 10600: Kangasalan nuorisoseurantalo on ahkerassa käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10601: tössä erilaisissa juhlissa ja harrastetoiminnoissa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 10602: Talo on rakennettu jo vuonna 1905 ja sitä on tal- 29.99.51 20 000 markkaa Kangasalan 10603: koovoimin remontoitu kaksi kertaa. Talon kunto nuorisoseurantalon kunnostamiseen. 10604: on kuitenkin melko heikko ja pikaista peruskor- 10605: jausta tarvittaisiin. 10606: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10607: taen, 10608: 10609: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10610: 10611: Vieno Eklund Reino Jyrkilä 10612: Pentti Kettunen Pentti Skön 10613: Pentti Lahti-Nuuttila 10614: 1102 1986 vp. 10615: 10616: Raha-asia-aloite n:o 1018 10617: 10618: 10619: 10620: 10621: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Iharin kylätoimikunnalle 10622: monitoimitalon peruskorjaukseen 10623: 10624: 10625: Eduskunnalle 10626: 10627: Iharin kylätoimikunta käyttää nuorisoseuranta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10628: loa nykyään monitoimitalona. Talossa järjestetään taen, 10629: monia tilaisuuksia. Rakennus on jo kuitenkin van- 10630: ha ja peruskorjaukseen tarvittaisiin kipeästi varo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10631: ja. Myös laajentamistarvetta on, jotta kaikki suu- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark- 10632: remmatkin tilaisuudet voitaisiin järjestää kylätoi- kaa Iharin kylätoimikunnalle monitoimi- 10633: mikunnan ainoassa yhteisessä käytössä olevassa talon peruskorjaukseen ja laajentamiseen. 10634: monitoimitalossa. 10635: 10636: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10637: 10638: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä 10639: Pentti Kettunen Pentti Skön Pentti Lahti-Nuuttila 10640: 1986 vp. 1103 10641: 10642: Raha-asia-aloite n:o 1019 10643: 10644: 10645: 10646: 10647: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Isoniemen-Seinäjärven pai- 10648: kallistien perusparantamiseksi Virroilla 10649: 10650: 10651: Eduskunnalle 10652: 10653: Isoniemen-Seinäjärven paikallistien (n:o sia kuutioita vuodessa. Tie on huomattava oikotie 10654: 14369) tieosuus 0.1 Virtain kaupungin Kurjenky- järviseudulta Porin suuntaan ja satamaan. 10655: lässä on teknisesti erittäin heikossa kunnossa. Tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10656: osuus on pituudeltaan 8 km. Vaasan tiepiirin taen, 10657: osuus samaan tiehen on parhaillaan korjauksen 10658: alaisena, joten Hämeen läänin alueella sijaitseva että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10659: huonokuntoinen tieosuus muodostaa liikeoteeili- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 10660: sen pullonkaulan. Tien vaikutuspiirissä on höylää- 31.24. 77 1 200 000 markkaa Isoniemen- 10661: mö, joka tuo tielle raskasta kuormitusta. Samoin Seinäjärven pazkallistien n:o 14369 perus- 10662: tiellä on pohtoturvekuljetuksia kymmeniätuhan- parantamiseksi Hämeen läänin alueella. 10663: 10664: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10665: 10666: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 10667: Pentti Skön Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila 10668: 1104 1986 vp. 10669: 10670: Raha-asia-aloite n:o 1020 10671: 10672: 10673: 10674: 10675: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta apuvälinetekniikan tutki- 10676: ~usryhmän perustamiseksi VTT:n sairaalatekniikan laborato- 10677: noon 10678: 10679: Eduskunnalle 10680: 10681: Tampereella toimivan Valtion teknillisen tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10682: muskeskuksen sairaalatekniikan laboratorioon on 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.42 10683: ollut useita vuosia suunnitteilla apuvälineteknii- määrärahoihin 1 000 000 markkaa VTT:n 10684: kan tutkimusryhmän perustaminen. Apuväline- sairaalateknitkan laboratorioon suunnitel- 10685: tekniikan tutkimuksen käynnistämistä pidetään lun apuvälinetekniikan tutkimusryhmän 10686: kaikkialla välttämättömänä. Tämä mahdollistaisi perustamiseksi. 10687: mm. osallistumisen yhteispohjoismaiseen alan 10688: toimintaan. 10689: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10690: taen, 10691: 10692: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10693: 10694: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä 10695: Pentti Kettunen Pentti Skön Pentti Lahti-Nuuttila 10696: 1986 vp. 1105 10697: 10698: Raha-asia-aloite n:o 1021 10699: 10700: 10701: 10702: 10703: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden vähit- 10704: täiskauppapalvelujen turvaamiseksi 10705: 10706: 10707: Eduskunnalle 10708: 10709: Maamme harvaan asutulla haja-asutusalueella myymäläautolinjat lakkauttamisuhan alaisia. 10710: myymäläautot muodostavat varsinkin vanhusväes- Myymäläautojen toiminnan jatkuvuuden turvaa- 10711: tölle ja kesäisin lomalaisille tärkeän jokapäiväisten miseksi tarvittaisiin valtiolta tehostuvia tukitoi- 10712: elintarvikkeiden ja tarvetavaroiden saamismah- menpiteitä tämän välttämättömän kauppamuo- 10713: dollisuuden. Pitkien välimatkojen ja runsaiden don tulevaisuuden varmistamiseksi. 10714: kauppakuolemien takia on varsinkin vanhuksille Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10715: ylivoimaista saada tuoreita elintarvikkeita edes vii- taen, 10716: koittain. Tämän takia myymäläautojen toiminnan 10717: jatkon turvaaminen on niin vanhuksille kuin ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10718: säisin kesälomalaisille täysin välttämätöntä. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 10719: Myymäläautojen hankintakustannusten jatku- 32.61.42 10 000 000 markkaa maamme 10720: van nopean kohoamisen sekä haja-asutusalueen myymäläautojen toiminnan nykyisen laa- 10721: väestön jatkuvan harvenemisen takia ovat useat ;uuden turvaamiseksi avustuksin. 10722: 10723: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10724: 10725: Vieno Eklund Reino Jyrkilä 10726: Pentti Kettunen Pentti Skön 10727: ). Juhani Kortesalmi 10728: 10729: 10730: 10731: 10732: 38 260148U 10733: 1106 1986 vp. 10734: 10735: Raha-asia-aloite n:o 1022 10736: 10737: 10738: 10739: 10740: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen Sotaveteraanien 10741: Huoltoyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 10742: 10743: 10744: Eduskunnalle 10745: 10746: Monet maamme sotaveteraanit ovat varattornia teiskunnan taholta pystytty riittävästi turvaa- 10747: ja asuvat vanhoissa huonokuntoisissa kodeissa. maan. 10748: Polttopuut ovat heille elintärkeitä mutta kaikil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10749: la ei ole varaa niitä ostaa eivätkä voimat enää rii- taen, 10750: tä pohtopuiden keräämiseksi omin avuin. Tampe- 10751: reen Sotaveteraanien Huoltoyhdistys toimii hä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10752: dässä olevien sotaveteraaniemme elämän helpot- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 10753: tamiseksi. Sotaveteraanit ovat tehneet todella 33.23.53 20 000 markkaa Tampereen So- 10754: valtavan uhrauksen isänmaamme hyväksi. Kui- taveteraanien Huoltoyhdistys ry:lle poltto- 10755: tenkaan heidän vanhuudenturvaansa ei ole yh- puiden hankkimiseen sotaveteraanezlle. 10756: 10757: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10758: 10759: Vieno Eklund Reino Jyrkilä 10760: Pentti Kettunen Pentti Skön 10761: J. Juhani Kortesalmi 10762: 1986 vp. 1107 10763: 10764: Raha-asia-aloite n:o 1023 10765: 10766: 10767: 10768: 10769: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan Rintamanaiset 10770: ry:n toiminnan tukemiseen 10771: 10772: 10773: Eduskunnalle 10774: 10775: Rintamanaiset tekivät sotien aikana isänmaal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10776: lemme korvaamattomia palveluksia ja uhrauksia. taen, 10777: Siksi on välttämätöntä, että rintamanaisten työlle 10778: ja uhrauksille annetaan arvoa ja tunnustusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10779: Pirkanmaan Rintamanaiset ry. on erittäin aktii- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 10780: visesti toimiva järjestö, jolla on useita alaosastoja. 33.23.53 20 000 markkaa Pirkanmaan 10781: Yhdistys järjestää mm. kokouksia, kesäpäiviä, ret- Rintamanaiset ry:n toiminnan tukemi- 10782: kiä, yhteisiä kirkkomatkoja yms. seen. 10783: 10784: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10785: 10786: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 10787: Pentti Skön Pentti Lahti-Nuuttila J. Juhani Kortesalmi 10788: 1108 1986 vp. 10789: 10790: Raha-asia-aloite n:o 1024 10791: 10792: 10793: 10794: 10795: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten sosiaali- ja ter- 10796: veyspalvelujen tehostamiseksi 10797: 10798: 10799: Eduskunnalle 10800: 10801: Työttömyys on maassamme suuri ongelma. Te- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10802: kemätöntä työtä löytyy kuitenkin myös runsaasti. taen, 10803: Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen puit- 10804: teissa on uusien työpaikkojen tarve todella suuri. ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10805: Läheskään kaikkia avuntarvitsijoita ei nykyisin re- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 10806: surssein voida auttaa. Uusien työpaikkojen tarve 33.32.30 40 000 000 markkaa uusien työ- 10807: kunnallisessa sosiaali- ja terveyspalvelussa on to- paikkojen perustamiseksi kunnallisten so- 10808: della suuri; joidenkin laskelmien mukaan tarvit- siaali- ja terveyspalvelujen hoitamiseksi. 10809: taisiin liki 20 000 uutta työpaikkaa tarpeiden tyy- • 10810: dyttämiseksi edes kohtuullisesti. 10811: 10812: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10813: 10814: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 10815: Pentti Skön Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila 10816: J. Juhani Kortesalmi 10817: 1986 vp. 1109 10818: 10819: Raha-asia-aloite n:o 1025 10820: 10821: 10822: 10823: 10824: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta kotisairaanhoidon virkojen 10825: lisäämiseksi 10826: 10827: 10828: Eduskunnalle 10829: 10830: Kotisairaanhoito painii valtavien resurssiongel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10831: mien kanssa suuremmissa kaupungeissa: Tampe- taen, 10832: reella, Helsingissä ja Turussa. Henkilökuntaa: 10833: lääkäreitä, terveydenhoitajia, apuhoitajia ja koti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10834: avustajia on liian vähän. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 10835: Pitkäaikaissairaat ja vanhukset jäävät vaille in- 33.32.30 20 000 000 markan määrärahan 10836: himillistä hoitoa. Vanhusten määrä kasvaa tule- uusien virkojen perustamiseksi kotisai- 10837: vina vuosina kovaa vauhtia. Jotta heitä pystyttäi- raanhoitoon sosiaali- ja terveydenhuollon 10838: siin kotonaan hoitamaan, tarvitaan lisää voimava- alalla maamme kolmessa suurimmassa 10839: roja. kaupungissa. 10840: 10841: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10842: 10843: Vieno Eklund Pentti Skön Martti Ratu 10844: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi 10845: 1110 1986 vp. 10846: 10847: Raha-asia-aloite n:o 1026 10848: 10849: 10850: 10851: 10852: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan Allergiayhdistys 10853: ry:n toiminnan tukemiseen 10854: 10855: 10856: Eduskunnalle 10857: 10858: Pirkanmaan Allergiayhdistys ry. tekee Pirkan- liita. Mikäli yhdistyksillä on tarjota hoitomuotoja, 10859: maan alueella arvokasta työtä allergiaa sairastavien pelastaa se usein allergisen elämän. 10860: auttamiseksi ja hoitamiseksi. Erilaiset allergiat li- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10861: sääntyvät maassamme koko ajan huolestuttavasti. taen, 10862: Jo tämänkin vuoksi on eri allergiayhdistysten toi- 10863: minta tärkeää. Allergiaa sairastava tarvitsee hoitoa ettå· Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10864: ja tietoa sairautensa helpottamiseksi. Valistustoi- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark- 10865: minta esim. erilaisten ruokavalioiden suhteen kaa Pirkanmaan Allergiayhdistys ry:n toi- 10866: saattaa usein helpottaa allergisuutta. Allergisten minnan tukemiseen. 10867: hoitolaitteet ja apuvälineet ovat myös erittäin kal- 10868: 10869: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10870: 10871: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi Ulla-Leena Alppi 10872: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen Pentti Skön 10873: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila 10874: 1986 vp. 1111 10875: 10876: Raha-asia-aloite n:o 1027 10877: 10878: 10879: 10880: 10881: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan Syöpäyhdistys 10882: ry:n toiminnan tukemiseen 10883: 10884: 10885: Eduskunnalle 10886: 10887: Maassamme on lähes 100 000 ihmistä, joilla jos- syöpätutkimuksen ja hoidon lisäämiseksi, joukko- 10888: sakin elämänsä vaiheessa on ollut syöpä. Vuosit- tarkastusten tehostamiseksi sekä neuvonnan hy- 10889: tain todetaan n. 15 000 uutta syöpätapausta. Vii- väksi. 10890: dentoista vuoden kuluttua arvioidaan syöpää sai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10891: rastaneiden tai sairastavien lukumääräksi lähes taen, 10892: 200 000 suomalaista, joista yli 20 000 asuu Pirkan- 10893: maalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10894: Vaikka hoitomahdollisuudet ovat yleensä kehit- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark- 10895: tyneet, tarvitaan lisää tukea ja apua taudin voitta- kaa Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n toi- 10896: miseksi tehtävälle työlle. Pirkanmaan Syöpäyhdis- minnan tukemiseen. 10897: tys on toiminut jo 36 vuotta ja ahertaa aktiivisesti 10898: 10899: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10900: 10901: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 10902: Pentti Skön Ulla-Leena Alppi Reijo Lindroos 10903: Pentti Lahti-Nuuttila 10904: 1112 1986 vp. 10905: 10906: Raha-asia-aloite n:o 1028 10907: 10908: 10909: 10910: 10911: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen Ensi Koti ry:n 10912: toiminnan tukemiseen 10913: 10914: 10915: Eduskunnalle 10916: 10917: Perheväkivalta on järkyttävän yleistä maassam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10918: me. Lehdistä saamme päivittäin lukea surullisista taen, 10919: tapahtumista ja kuitenkin suurin osa väkivallasta 10920: jää salaan muilta ihmisiltä. Ensi Koti ry. toimii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10921: aktiivisesti perheväkivallan toteamiseksi ja estämi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 10922: seksi. Yhdistys valistaa ja antaa apuaan kaikille si- 33.33.51 100 000 markkaa Tampereen 10923: tä pyytäville ja tarvitseville. Toiminta on täysin va- Ensi Koti ry:lle perheväkivallan estämisek- 10924: paaehtoistoimintaa ja erittäin arvokasta nyky- si tehtäviin toiminnan tukemiseksi. 10925: yhteiskunnassamme. 10926: 10927: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10928: 10929: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 10930: Pentti Skön Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila 10931: 1986 vp. 1113 10932: 10933: Raha-asia-aloite n:o 1029 10934: 10935: 10936: 10937: 10938: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysvammaisten Tuki 10939: ry:n toiminnan tukemiseen Tampereella 10940: 10941: 10942: Eduskunnalle 10943: 10944: Kehitysvammaisten Tuki ry. tekee Tampereella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10945: arvokasta vapaaehtoistyötä kehitysvammaisten 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 10946: auttamiseksi. Kaikki apu on kehitysvammaisille 33.33.51 20 000 markkaa Kehitysvam- 10947: tarpeen, mutta ahkera taikoohenki ei aina riitä, maisten Tuki ry:n toiminnan tukemiseen 10948: vaan tarvitaan myös taloudellista tukea. Tampereella. 10949: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10950: taen, 10951: 10952: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10953: 10954: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä 10955: Pentti Kettunen Pentti Skön Reijo Lindroos 10956: Pentti Lahti-Nuuttila 10957: 10958: 10959: 10960: 10961: 39 260148U 10962: 1114 1986 vp. 10963: 10964: Raha-asia-aloite n:o 1030 10965: 10966: 10967: 10968: 10969: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen Kasvatusyhdistys 10970: ry:n toiminnan tukemiseen 10971: 10972: 10973: Eduskunnalle 10974: 10975: Huumeiden käyttö on huolestuttavasti lisäänty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 10976: nyt maassamme. Huumeongelma ei lainkaan taen, 10977: enää ole vain pääkaupunkiseudun ongelma vaan 10978: se on levinnyt koko maahan. Poliisin tiedossa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10979: Tampereella satoja huumeiden käyttäjiä. Nuorten 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 10980: vanhemmat ovat avainasemassa huumeiden käy- 33.33.51 20 000 markkaa Tampereen 10981: tön tunnistamisessa ja vastustamisessa. Tampe- Kasvatusyhdistys ry:lle huumeiden vastai- 10982: reen Kasvatusyhdistys onkin pitänyt yleisötilai- seen toimintaan. 10983: suuksia, joissa huumeongelmaa on käsitelty ja an- 10984: nettu neuvoja ongelman ehkäisemiseksi ja käyttä- 10985: jien auttamiseksi. 10986: 10987: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 10988: 10989: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi Pentti Lahti-Nuuttila 10990: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen Pentti Skön 10991: 1986 vp. 1115 10992: 10993: Raha-asia-aloite n:o 1031 10994: 10995: 10996: 10997: 10998: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntän Seudun Invalidit 10999: ry:lle kuntoutus- ja virkistystoimintaan 11000: 11001: 11002: Eduskunnalle 11003: 11004: Invalidi on usein sidottu kotiinsa tai hoitolai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11005: tokseen. Erilaiset virkistysmahdollisuudet ovat vä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 11006: häiset. Kuitenkin kuntoutus ja virkistäytyminen 33.33.51 20 000 markkaa Mäntän Seu- 11007: on sekä psyykkisesti että fyysisesti erittäin arvokas- dun Invalidit ry:lle kuntoutus- ja virkistys- 11008: ta invalideillemme. toimintaan. 11009: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11010: taen, 11011: 11012: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 11013: 11014: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 11015: Pentti Skön Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila 11016: 1116 1986 vp. 11017: 11018: Raha-asia-aloite n:o 1032 11019: 11020: 11021: 11022: 11023: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtain Seudun Sydänyhdis- 11024: tys ry:n toiminnan tukemiseen 11025: 11026: 11027: Eduskunnalle 11028: 11029: Myös Pohjois-Hämeen alueella on paljon sy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11030: dän- ja sepelvaltimotautia sairastavia ihmisiä, jot- taen, 11031: ka taloudellisten vaikeuksiensa takia eivät saa 11032: ajoissa apua sairauteensa. Virtain Seudun Sydän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11033: yhdistys ry. pyrkii omalta osaltaan auttamaan 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark- 11034: alueensa sydän- ja sepelvaltimotautia sairastavia kaa Virtain Seudun Sydänyhdistys ry:n 11035: ihmisiä. toiminnan tukemiseen. 11036: 11037: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 11038: 11039: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 11040: Pentti Skön Ulla-Leena Alppi Reijo Lindroos 11041: Pentti Lahti-Nuuttila 11042: 1986 vp. 1117 11043: 11044: Raha-asia-aloite n:o 1033 11045: 11046: 11047: 11048: 11049: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta radonkaasun aiheuttamien 11050: terveydellisten ja taloudellisten menetysten korvaamiseksi 11051: 11052: 11053: Eduskunnalle 11054: 11055: Viime vuosina ovat radonkaasuesiintymien voimaan saatetut normit. Seurauksena on joko 11056: määrät nousseet huolestuttavasti. Alueittain on asunnon hylkääminen tai kalliit peruskorjaukset. 11057: ollut määrissä havaittavissa jo niinkin korkeita lu- Missään tapauksessa ei voi olla oikein, että ra- 11058: kemia, että on lähellä monien uusien ja uudehko- donkaasusta kärsimään jouruva uudisrakentaja tai 11059: jen asuntojen asumiskieltoon asettaminen. Ra- peruskorjaaja pannaan maksamaan laskut, joiden 11060: donkaasuasiasta on keskusteltu jo yli vuosikym- aiheuttajana ovat kovakorvaiset asiaa aikanaan vä- 11061: menen ajan. Aluksi asiaa vähäteltiin, eikä asiaa hätelleet viranomaiset. Tällaisessa tilanteessa syn- 11062: otettu vakavasti, mm. rakennusmääräyksiin ei an- tyneet taloudelliset menetykset on valtion makset- 11063: nettu selviä ohjeita radonin vaarallisuudesta, vaik- tava. 11064: ka tiedemiehet sitä vaativat. Näin monet rakenta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 11065: jat johdettiin harhaan ja toimimaan väärin. tavasti, 11066: Nyt näyttää asia olevan niin, että vaikka raken- 11067: nusviranomaiset tiesivät asian vakavuuden, ei ryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11068: dytty toimenpiteisiin. Tänään monilla rakentajilla 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 11069: on edessään hyvin kalliit korjaukset, jos aikovat markan määrärahan radankaasun aiheut- 11070: talossaan asua. tamien terveydellisten ja taloudellisten 11071: Viimeksi on mitattu hyvin korkeita radonkaasu- menetysten korvaamiseksi nizlle rakenta- 11072: määriä Tampereen Pispalanharjun rinteillä asu- jzlle, joiden on nyt ryhdyttävä asuintalois- 11073: vien asunnoista. Tutkimusten mukaan sora ja kal- saan kotjaustoimenpiteisiin radankaasun 11074: liopohja aiheuttavat korkeat esiintymämäärät. aiheuttamien ongelmien poistamiseksi. 11075: Määrät ylittävät moninkertaisesti nyt vihdoinkin 11076: 11077: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 11078: 11079: Vieno Eklund Helvi Koskinen Pentti Skön 11080: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen Ulla-Leena Alppi 11081: Pentti Lahti-Nuuttila J. Juhani Kortesalmi 11082: 1118 1986 vp. 11083: 11084: Raha-asia-aloite n:o 1034 11085: 11086: 11087: 11088: 11089: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pälkäneveden ja Längelmä- 11090: veden välisen Iharinjoen kannaksen aukaisemiseksi 11091: 11092: 11093: Eduskunnalle 11094: 11095: Pälkäneveden ja Längelmäveden väliin on Iha- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11096: rissa muodostunut kannas Iharin kylätoimikunta taen, 11097: on jo vuosia ajanut järvien yhdistämistä tumpusil- 11098: lan avulla. Nykyään vesi järvissä ei voi virrata ja että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11099: järvet ovat alkaneet saastua. Järviin muodostuu 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 11100: mm. sinilevää ja kalakanta on heikentynyt selväs- kaa På'lkäneveden ja Liingelmå"veden väli- 11101: ti. Samalla ovat uintimahdollisuudet huonontu- sen Iharinjoen kannaksen aukaisemiseksi 11102: neet. Pälkäneveden ja Längelmäveden välinen ja rumpusillan rakentamiseksi. 11103: Iharinjoen kannas tulisikin pikaisesti aukaista ja 11104: rakentaa rumpusilta veden virtaamisen mahdollis- 11105: tamiseksi. 11106: 11107: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 11108: 11109: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi Ulla-Leena Alppi 11110: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen Pentti Skön 11111: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila 11112: 1986 vp. 1119 11113: 11114: Raha-asia-aloite n:o 1035 11115: 11116: 11117: 11118: 11119: Elo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Porin sairaanhoito- 11120: oppilaitoksen laajennustöihin 11121: 11122: 11123: Eduskunnalle 11124: 11125: Porin sairaanhoito-oppilaitoksen nykyiset toi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 11126: mitilat on aikanaan suunniteltu n. 200 opiskelijal- taen, 11127: le 13 ryhmässä. Tällä hetkellä opiskelijoita on n. 11128: 450 ja ryhmiä 23. Keskiasteen koulunuudistuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11129: yhteydessä opiskelijamäärä nousee 520:een ja 32 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 11130: ryhmään. Hallituksen esityksessä vuoden 1987 tu- 29.60. 74 lisäyksenä 10 000 000 markkaa 11131: lo- ja menoarvioksi ko. kohteeseen on osoitettu Porin sairaanhoito-oppilaitoksen laajen- 11132: 2,5 miljoonan markan määräraha. Ottaen kuiten- nukseen. 11133: kin huomioon Porin talousalueen laajan työttö- 11134: myyden erityisesti rakennusalalla tulisi määrära- 11135: hoja lisätä. 11136: 11137: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 11138: 11139: Mikko Elo Timo Laaksonen 11140: Pirkko Valtonen Timo Roos 11141: Matti Kuusio 11142: 1120 1986 vp. 11143: 11144: Raha-asia-aloite n:o 1036 11145: 11146: 11147: 11148: 11149: Elo ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta urheiluseuroille an- 11150: nettavaan valtionapuun 11151: 11152: 11153: Eduskunnalle 11154: 11155: Maamme urheilujärjestöt sekä valtion urheilu- tintöön. Tästä huolimatta urheiluseuroille suun- 11156: neuvosto ovat viime vuosien kannanotoissaan ko- tautuva valtion tuki on jäänyt noin puoleen siitä, 11157: rostaneet urheiluseurojen työn tukemisen tarvet- mitä sekä liikuntalakikomitea että sivistysvalio- 11158: ta. Kuten tiedetään, suoritetaan suomalaisissa ur- kunta aikoinaan esittivät. Ensi vuoden budjetissa 11159: heiluseuroissa suunnaton määrä taikootyötä vuo- urheiluseuroille annettaisiin avustusta 12 mk/ asu- 11160: sittain. Kuitenkin kansainvälisen kilpailun kiris- kas, kun sen inflaatio huomioon ottaen tulisi olla 11161: tyessä on luonnollista, että myös yhteiskunnan noin 25 mk. 11162: voimavaroja liikuntatyön tukemiseen on lisättävä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 11163: Urheiluseurojen avustamisesta valtion varoin on 11164: olemassa kannanottoja jo vuosikymmenen takaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11165: jolloin liikuntalakikomitea ehdotti, että valtio tu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 11166: kisi urheiluseuroja 10 mk/ asukas kunnan kanto- 29.91.50 10 500 000 markkaa lisäyksenä 11167: kykyluokan mukaisesti. Käsitellessään liikuntala- urhezluseurozlle anneftavaan valtion- 11168: kiehdotusta vuoden 1979 syksyllä eduskunnan si- apuun. 11169: vistysvaliokunta yhtyi liikuntalakikomitean mie- 11170: 11171: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 11172: 11173: Mikko Elo Jouko Skinnari 11174: Toivo T. Pohjala Markus Aaltonen 11175: 1986 vp. 1121 11176: 11177: Raha-asia-aloite n:o 1037 11178: 11179: 11180: 11181: 11182: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta tieosuuden Siikainen-Pyntäi- 11183: nen-Alahonkajoki rakentamiseen 11184: 11185: 11186: Eduskunnalle 11187: 11188: Tieosuus Siikainen-Pyntäinen-Alahonkajoki Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11189: on ollut pitkään 1VL:n suunnitelmissa. Kuiten- taen, 11190: kin kyseistä hanketta on siirretty vuodesta toiseen, 11191: vaikka kaikki syyt puoltavat tieosuuden rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11192: misen aloittamista mahdollisimman nopeasti. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 11193: Tien parantaminen välillä Siikainen-Pyntäinen 31. 24. 77 3 000 000 markkaa tieosuuden 11194: -Alahonkajoki merkitsisi huomattavaa paran- Szikainen-Pyntäinen-Aiahonkajoki ra- 11195: nusta alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän kan- kentamisen aloittamiseksi. 11196: nalta, ja siksi tien rakentamisen aloittamista on 11197: syytä kiirehtiä. 11198: 11199: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 11200: 11201: Mikko Elo Timo Laaksonen 11202: Pirkko Valtonen Timo Roos 11203: Matti Kuusio 11204: 11205: 11206: 11207: 11208: 40 260148U 11209: 1122 1986 vp. 11210: 11211: Raha-asia-aloite n:o 1038 11212: 11213: 11214: 11215: 11216: Elo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lielahden-Porin/ 11217: Rauman radan perusparantamiseen 11218: 11219: 11220: Eduskunnalle 11221: 11222: Rataosuudella Lielahti-Pori/Rauma on perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11223: parannus- ja kiskoovaihtotöitä tehty vuodesta 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 11224: 1979 alkaen. Valitettavasti vuosittain osoitetut 31. 90.78 lisäyksenä· 300 000 markkaa käy- 11225: määrärahat eivät ole riittäneet ratatöiden läpivie- tettäväksi Lielahden-Porin!Rauman ra- 11226: miseksi alun perin suunnitellulla tavalla. Hallitus dan perusparantamiseen. 11227: on esittänyt ensi vuoden tulo- ja menoarvioon ky- 11228: seiseen kohteeseen 32 milj. markkaa. 11229: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 11230: taen, 11231: 11232: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 11233: 11234: Mikko Elo Timo Laaksonen 11235: Pirkko Valtonen Timo Roos 11236: Matti Kuusio 11237: 1986 vp. 1123 11238: 11239: Raha-asia-aloite n:o 1039 11240: 11241: 11242: 11243: 11244: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan keskussairaalan syn- 11245: nytysvuodeosastorakennuksen korottamiseen 11246: 11247: 11248: Eduskunnalle 11249: 11250: Satakunnan keskussairaalan laajentamisessa on merkitty vuodelle 1987. Samoin sosiaali- ja ter- 11251: toteutettu sekä valtion että kuntien talouden kan- veysministeriö on esittänyt hankkeen toteuttamis- 11252: nalta järkevää vaiheittaista rakentamista. Ensim- ta samana vuonna. 11253: mäinen osalaajennus valmistui jo vuonna 1970 se- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11254: kä viimeinen vuonna 1982. Sairaala ei kuitenkaan taen, 11255: ole valmis, sillä rakentamatta ovat edelleen ns. S- 11256: osan korotus (gynekologian ja silmätautien vuode- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11257: osastot), ns. N-siiven rakentaminen (90 sairaansi- 1987 tulo- ja menoarvioon 22 300 000 11258: jaa) sekä ns. toinen rakennusvaihe. Lääkintöhalli- markkaa Satakunnan keskussairaalan syn- 11259: tuksen esityksessä valtakunnalliseksi suunnitel- nytysvuodeosastorakennuksen korottami- 11260: maksi vuosille 1987-1991 S-osan korotus on seksi. 11261: 11262: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 11263: 11264: Mikko Elo Timo Laaksonen 11265: Pirkko Valtonen Timo Roos 11266: Matti Kuusio 11267: 1124 1986 vp. 11268: 11269: Raha-asia-aloite n:o 1040 11270: 11271: 11272: 11273: 11274: Eskelinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotiteollisuus- 11275: neuvontajärjestöjen palkkausmenojen valtionapuun 11276: 11277: 11278: Eduskunnalle 11279: 11280: Eduskunta edellytti vuoden 1986 tulo- ja me- ka kysyntää ja tarvetta uusien neuvonta-asemien 11281: noarvioesityksessä toimenpiteitä kotiteollisuusyh- perustamiseksi on jatkuvasti olemassa. 11282: distyksissä pysyväisluontoisia tehtäviä suorittavan Kotiteollisuuden keskusliitto on esittänyt vuon- 11283: työllistämisvaroin ylläpidetyn henkilöstön palk- na 1987 perustettavaksi 25 uutta vakanssia, sekä 11284: kauksen valtionavun siirtämistä työllistämisvarois- työllistämisvaroin palkatun henkilöstön vakinais- 11285: ta momentille 29.76.51 (kotiteollisuuden edistä- tamista. 11286: minen). Ammattikasvatushallitus on esittänyt 64:n yli 11287: Kotiteollisuusyhdistyksissä työskentelee tällä kolmen vuoden ajan työllistämisvaroin ylläpide- 11288: hetkellä n. 100 työllisyysvaroin palkattua henki- tyn toimen siirtämistä valtionaputoimiksi. Budje- 11289: löä. Heistä jokainen antaa työnohjausta ja neu- tin loppusummaan ei tämä siirto vaikuta. Sen 11290: vontaa sadoille ihmisille, mm. työttömille. Tällä avulla voidaan mielekästä työtä järjestää kymme- 11291: hetkellä neuvonta-asemia on eri puolilla maata nilletuhansille ihmisille. 11292: 187. Työllistämisvaroilla palkattu henkilö voi olla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11293: aseman ainoa työntekijä. Kun hän ei saa suorittaa taen, 11294: myynti työtä, on jopa ylivoimaisia vaikeuksia saada 11295: myyntitehtävään pysyväisesti palkattu henkilö, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11296: joita on valtion tuella palkattuja tällä hetkellä 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 11297: 155. 29.76.51 lisäyksenä 5500000 markkaa 11298: Tilanne on käynyt kestämättömäksi ja moni kotiteollisuusneuvontajärjestöjen valtion- 11299: neuvonta-asema on lopettamisuhan alainen, vaik- apuun 64 henkzfön palkkaamiseksi. 11300: 11301: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 11302: 11303: Katri-Helena Eskelinen Sakari Knuuttila Eva-Riitta Siitonen 11304: Lea Sutinen Marjatta Väänänen Mauno Manninen 11305: Taisto Tähkämaa Matti Maijala Hannu Tenhiälä 11306: Paavo Vesterinen Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila 11307: Tytti Isohookana-Asunmaa Reino Karpola Pentti Poutanen 11308: Hannele Pokka Hannu Kemppainen Mauri Pekkarinen 11309: Tellervo Nousiainen Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä 11310: Aapo Saari Heikki Kokko Sinikka Hurskainen-Leppänen 11311: Tuulikki Petäjäniemi Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen 11312: Reijo Lindroos Paula Eenilä Ulla Lehtinen 11313: Iiro Viinanen Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen 11314: Toivo T. Pohjala Päivi Varpasuo Saara Mikkola 11315: Heikki Perho Pähr-Einar Hellström Elisabeth Rehn 11316: Pentti Lahti-Nuuttila Anna-Liisa Piipari Timo Roos 11317: Kari Rajamäki Heikki Riihijärvi Kerttu Törnqvist 11318: Lea Mäkipää Vieno Eklund Liisa Arranz 11319: Anna-Kaarina Louvo Jouko Skinnari 11320: 1986 vp. 1125 11321: 11322: Raha-asia-aloite n:o 1041 11323: 11324: 11325: 11326: 11327: Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta Snellman-instituutin toimin- 11328: nan tukemiseen 11329: 11330: 11331: Eduskunnalle 11332: 11333: Snellman-instituutti ja Chydenius-instituutti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11334: ovat tutkimusyhteisöjä, joiden merkitys on jatku- taen, 11335: vasti kasvamassa. Mainitut instituutit tekivät ope- 11336: tusministeriölle yhdessä avustusanomuksen. Il- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11337: meisen erehdyksen vuoksi Snellman-instituutti on 1987 tulo- ja menoaroioon 100 000 mar- 11338: jäänyt tulo- ja menoarviossa ilman avustusmäärä- kan miiiiriirahan valtionavustuksena Sne/1- 11339: rahaa, sen sijaan Chydenius-instituutti saa val- man-instituutzlle. 11340: tionapua. 11341: 11342: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 11343: 11344: Katri-Helena Eskelinen 11345: 1126 1986 vp. 11346: 11347: Raha-asia-aloite n:o 1042 11348: 11349: 11350: 11351: 11352: Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta Karttulan kunnalle käytettä- 11353: väksi Riuttalan talomuseon kehittämiseen 11354: 11355: 11356: Eduskunnalle 11357: 11358: Riuttala-säätiön talo Karttulassa on ainutlaatui- rukiinleikkuun SM-kilpailut, riihenpuintitalkoot 11359: nen kokonaisuus historiallisesti arvokkaasta elämi- ym. Eduskunnan myönnettyä Karttulan kunnalle 11360: sen muodosta. Ensimmäiset tiedot Riuttalasta tälle vuodelle 100 000 mk on kunta perustanut 11361: ovat vuodelta 1657. Siinä on yli kaksikymmentä toimikunnan Riuttala-säätiön ja Kuopion museon 11362: rakennusta, jotka melkein kaikki ovat melko tyy- edustajista. Toimikunta suunnittelee parhaillaan 11363: dyttävässä kunnossa. Siihen on kuulunut aikoi- Riuttalan tulevaa toimintaa säätiön jäsenistön 11364: naan 10 torppaa. esittämällä tavalla. Välttämätöntä olisi saada jat- 11365: Riuttalaa on kunnostettu 70-luvulla työllisyys- kaa toimintoja viime kesän kokemusten pohjalta 11366: varoilla sekä Karttulan, Kuopion kaupungin ja tulevanakio kesänä. Riuttalassa tarvitaan henkilö- 11367: museoviraston pienillä avustuksilla. Säätiön jäse- kuntaa sen verran, että ympäristö, eläimet (jotka 11368: nistön mielestä Riuttalasta tulisi kehittää toimiva on saatu naapureilta), tapahtumien valmistelut ja 11369: kokonaisuus, joka eläisi kaksi-kolmikymmenlu- museon esittelyt voidaan hoitaa. Lisäksi on erilais- 11370: vun tapaan. Tätä näkemystä ovat pitäneet myös ta pienempää rakennusten kunnostamista. 11371: tärkeänä lukuisat asiantuntijat, mm. Suomen Ta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11372: lonpoikaiskulttuurisäätiö, vieraillessaan Riuttalas- taen, 11373: sa. Viime kesäkaudella vieraili Riuttalassa yli seit- 11374: semäntuhatta henkeä. Heistä osa oli leirikoulun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11375: tai muun tapahtuman johdosta useita päiviä. Erit- 1987 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark- 11376: täin suosittu Riuttala oli niille leirikoululaisille, kaa Karttulan kunnalle Riuttalan talomu- 11377: jotka siellä saivat tutustua toimintoihin keväällä. seon kehittämiseksi toimivaksi kokonai- 11378: Suosituiksi tulivat myös erilaiset työtapahtumat, suudeksi. 11379: kuten hevoskyntö-, kalakukko- ja sepäntaitokisat, 11380: 11381: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 11382: 11383: Katri-Helena Eskelinen 11384: 1986 vp. 1127 11385: 11386: Raha-asia-aloite n:o 1043 11387: 11388: 11389: 11390: 11391: Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nilsiän Pieksänkosken 11392: kalojen rodunjalostuslaitoksen rakentamiseen 11393: 11394: 11395: Eduskunnalle 11396: 11397: Nilsiän kalojen rodunjalostuslaitoksen suunnit- kilöihin. Mainittakoon, että Norjassa lohentuo- 11398: telua varten on valtion tulo- ja menoarviossa jo tanto- ja kalojen tutkimus- ja jalostustoimintaan 11399: vuodesta 1983 lähtien ollut suunnittelumäärära- sijoitetaan jo vuositasolla vähintään 50 milj. kruu- 11400: ha. Hankkeen rakentaminen tulisi saada jo käyn- nua, kun se Suomessa jää noin 1 milj. markan ta- 11401: tiin, jotta kalojen rodunjalostuksen hyödyt saatai- solle. 11402: siin mahdollisimman pian maamme kalanviljelyk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11403: sen hyödyksi. Pieksänkosken rodunjalostuslaitos taen, 11404: on ainoalaatoinen Suomessa kalanviljelylaitos- 11405: hankkeista. Muut kalanviljelylaitoshankkeet ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11406: perinteisiä viljely- ja kasvatuslaitoksia. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 11407: Hankkeista on oltu yhteydessä maa- ja metsäta- 30.37. 77 1 000 000 markkaa Nilsiän 11408: lousministeriin, valtiovarainministeriin ja maa- ja Pieksänkosken kalojen rodunjalostuslai- 11409: metsätalousministeriön budjetista vastaaviin hen- toksen rakentamisen aloittamiseen. 11410: 11411: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 11412: 11413: Katri-Helena Eskelinen Lauha Männistö 11414: Kari Rajamäki Heikki Riihijärvi 11415: 1128 1986 vp. 11416: 11417: Raha-asia-aloite n:o 1044 11418: 11419: 11420: 11421: 11422: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansainväliselle Solidaari- 11423: suussäätiölle Nicaraguan kulttuuriprojektin toteuttamiseen 11424: 11425: 11426: Eduskunnalle 11427: 11428: Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö on yksi suu- ohjelmaan kuuluu nicaragualaisen taiteen näytte- 11429: rimmista suomalaisista kehitysyhteistyön alalla lyn järjestäminen Suomessa usealla paikkakunnal- 11430: toimivista kansalaisjärjestöistä. Säätiön avustus- la, nicaragualaisen musiikki- tai teatteriryhmän 11431: työn pääkohde on jo neljän vuoden ajan ollut Ni- vierailu Suomeen sekä suomalaisen ammattiteat- 11432: caragua, jossa on avustettu Nicaraguan lasten ruo- teri- ja muusikkoryhmän vierailu Nicaraguaan. 11433: kaitua ja lähetetty avustustarvikkeita päiväkotei- Tämän ohjelman toteuttamisen toivotaan anta- 11434: hin, kouluihin, sairaaloihin ja orpokoteihin. van kokemuksia ja kannustusta Suomen ja Nicara- 11435: Kehitysyhteistyön eräänä perustarkoituksena on guan välisen kulttuurivaihdon kehittämiseen sekä 11436: tiedon levittäminen ja yhteisymmärryksen lisää- valtakunnallisesti että kuntatasolla, onhan monis- 11437: minen kansojen välillä. Varsinaiseen kehitysyh- sa Suomen kunnissa jo tehty aloitteita nicaragua- 11438: teistyöhön liittyvän tiedotuksen lisäksi tarvitaan laisen kunnan saamiseksi suomalaisen kaupungin 11439: tässä mielessä laajaa kulttuuriyhteistyötä, jonka tai kunnan ystävyyskunnaksi. 11440: toteuttamiseen ei ole mahdollista käyttää kehi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11441: tysyhteistyöhön kohdennettuja varoja. taen, 11442: Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö JarJestaa 11443: vuonna 1987 kulttuurinvaihto-ohjelman Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11444: ja Nicaraguan välillä keskinäisen kulttuurin tunte- 1987 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark- 11445: muksen ja kulttuuriyhteistyön edistämiseksi. Oh- kaa Kansainväliselle Solidaansuussiiiitiölle 11446: jelma on projektiluontoinen eikä sitä ole suunni- Nicaraguan kulttuunprojektin toteutta- 11447: teltu vuosittain jatkuvaksi. Kulttuurinvaihto- mtseen. 11448: 11449: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 11450: 11451: Tarja Halonen Arja Alho Liisa Jaakonsaari 11452: Jouko Skinnari Saara-Maria Paakkinen Jukka Mikkola 11453: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila 11454: 1986 vp. 1129 11455: 11456: Raha-asia-aloite n:o 1045 11457: 11458: 11459: 11460: 11461: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vakuutettujen asiamiehen 11462: viran perustamiseksi valtiokonttoriin 11463: 11464: 11465: Eduskunnalle 11466: 11467: Valtiokonttori hoitaa noin 200 OOO:n valtion tulisi valtiokonttoriin perustaa vakuutettujen asia- 11468: palveluksessa olevan henkilön eläkeasioita sekä mies. 11469: erillisten lakien nojalla myös monien valtionapu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 11470: laitosten henkilöstön eläketurvaa. Laitoksessa ei nioittavasti, 11471: kuitenkaan ole henkilöä, jonka tehtäviin kuuluisi 11472: valvoa vakuutettujen etua, vaan päätösten valvo- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11473: minen ja muutoksenhakumahdollisuuden käyttä- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 11474: minen jää merkittäviltä osin vakuutettujen itsensä 28.05.01 lisiiyksenii 140 000 markkaa va- 11475: aktiivisuuden varaan. Kun eläketurvan asianmu- kuutettujen asiamiehen viran (A 22) pe- 11476: kaista hoitamista on pidettävä erityisen tärkeänä, rustamista varten. 11477: 11478: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 11479: 11480: Tarja Halonen Jorma Rantanen Jouko Skinnari 11481: 11482: 11483: 11484: 11485: 41 260148U 11486: 1130 1986 vp. 11487: 11488: Raha-asia-aloite n:o 1046 11489: 11490: 11491: 11492: 11493: Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eläinsuojelu- 11494: työhön 11495: 11496: 11497: Eduskunnalle 11498: 11499: Eläinsuojelutyöhön käytetyt määrärahat ovat jotta voidaan parantaa eläinten olosuhteita ja vält- 11500: epäsuhteessa niin maatalouden neuvontatyöhön tää eläinten hyväksikäytön muuttuminen eläinten 11501: käytettyihin määrärahoihin, joka työ ainakin osit- väärinkäytöksi. 11502: tain on eläinsuojelun periaatteiden vastaista, kuin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11503: myös koe-eläinten käyttöön osoitettuihin määrä- taen, 11504: rahoihin. 11505: Eläinsuojelutyöllä on suuri merkitys pyrittäessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11506: kehittämään eettisesti kestäville periaatteille pe- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 11507: rustuvaa tutkimustyötä ja kiinnitettäessä huomio- 30.80.50 lisäyksenä 150 000 markkaa 11508: ta tehotuotannon vääristyneisiin menetelmiin. eläinsuojelutyön valtionapuun. 11509: Eläinsuojelua on tehostettava ja laajennettava, 11510: 11511: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 11512: 11513: Tarja Halonen Tuula Paavilainen Helena Pesola 11514: Saara Mikkola Liisa Kulhia Georg C. Ehrnrooth 11515: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen Jorma Rantanen 11516: Jouko Skinnari Elisabeth Rehn Marja-Liisa Löyttyjärvi 11517: 1986 vp. 1131 11518: 11519: Raha-asia-aloite n:o 1047 11520: 11521: 11522: 11523: 11524: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta apulaismerenkuluntarkas- 11525: tajien tointen perustamiseen 11526: 11527: 11528: Eduskunnalle 11529: 11530: Eduskunnan käsiteltävänä on merimieskatsel- mukseen liittyvät tarkastustehtävät ja satamassa 11531: muslain uudistaminen, jonka seurauksena meri- käyvien alusten tarkastustoimiin liittyvät tehtävät. 11532: mieskatselmusten määrä vähenee huomattavasti. Molemmat toiminnot perustuvat kansainvälisiin 11533: Merimieskatselmus on nykyisin järjestetty siten, sopimuksiin. 11534: että katselmusmiehet toimivat palkkioperiaatteel- Katselmusjärjestelmän uudistaminen aiheuttaa 11535: la. Osa näistä on päätoimisia sen johdosta, että julkiselle sektorille (valtio ja kunnat) säästöjä sa- 11536: katselmusten määrä suuremmissa satamissa on massa määrin kuin apulaismerenkuluntarkastajien 11537: niin suuri. tointen perustaminen aiheuttaa valtiolle menoja. 11538: Katselmusjärjestelmän uudistaminen aiheuttaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 11539: päätoimenaan merimieskatselmusta tehneiden nioittavasti, 11540: henkilöiden ansioiden laskua ja päätoimen muut- 11541: tumista sivutoimeksi. Muun muassa tästä syystä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11542: olisi tarpeellista perustaa merenkulkuun kahdek- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 11543: san apulaismerenkuluntarkastajan tointa (A 19). 32.10. 01 lisäyksenä 450 000 markan mää- 11544: Samalla lakkautetaan myös satamakatsantomies- rärahan kahdeksan ylimääräisen apulais- 11545: järjestelmä. merenkuluntarkastajan toimen (A 19) pe- 11546: Apulaismerenkuluntarkastajien tarvetta lisäävät rustamiseksi 1.7.1987 lukien. 11547: myös kemikaalien kuljettamista koskevaan sopi- 11548: 11549: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 11550: 11551: Tarja Halonen Jorma Rantanen 11552: 1132 1986 vp. 11553: 11554: Raha-asia-aloite n:o 1048 11555: 11556: 11557: 11558: 11559: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden kuulomonivam- 11560: maisten ja monivammaisten lasten ja nuorten kuntoutusyksikön 11561: käyttörahoitusta varten 11562: 11563: Eduskunnalle 11564: 11565: Kuulovammaistentalon yhteyteen Helsingin musjakson aikana tehdään perusteellinen kuntou- 11566: Pohjois-Haagaan rakennetaan tutkimus- ja kun- tustutkimus ja kuntoutussuunnitelma. Sen jäl- 11567: toutusyksikkö kuulomonivammaisille ja moni- keen kuntoutusta, esimerkiksi kehitysvammaisten 11568: vammaisille lapsille ja nuorille. Monivammaisen kuntoutusta, seurataan yhteistyössä erityishuolto- 11569: lapsen kohdalla kuulon diagnostiikka ja kuntou- piirien kanssa. Toiminnan päämääränä on löytää 11570: tus jää usein taka-alalle, koska kuulovamma ei kaikki kuulomonivammaiset ja monivammaiset 11571: näy. Lieväkin kuntouttamaton kuulovamma hi- lapset ja nuoret Suomessa ja saada heidät saman- 11572: dastaa kuitenkin lapsen kielellistä kehitystä ja sen arvoisen kuntoutuksen piiriin kuin muutkin vam- 11573: mukana oppimiskykyä sekä lapsen koko muuta maiset lapset ja nuoret. Tämän toiminnan aloitta- 11574: kehitystä. Suuri osa kuulomonivammaisista lapsis- miseksi Kuulonhuoltoliitto ry. tarvitsee vuoden 11575: ta on joutunut laitoshoitoon riittämättömän ko- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 markkaa ja ar- 11576: konaiskuntoutuksen vuoksi. Myös kohtuuttoman vioitu tarve vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon on 11577: suuri määrä näistä nuorista joutuu eläkkeelle 16 2 miljoonaa markkaa. 11578: vuotta täytettyään, koska he eivät kykene perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11579: koulun oppimäärää suorittamaan. Tämä johtuu taen, 11580: useassa tapauksessa puutteellisesta kielellisestä ke- 11581: hityksestä sekä kommunikaatio- ja oppimiskyvys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11582: tä. 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 11583: Kuulonhuoltoliitto ry. aloittaa vuoden 1988 kaa uuden kuulomonivammaisten ja mo- 11584: alussa näiden lasten tutkimisen kuulovammais- nivammaisten lasten ja nuorten kuntou- 11585: tentalon yhteydessä siten, että 2-3 viikon tutki- tusyksikön käyttörahoitusta varten. 11586: 11587: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 11588: 11589: Tarja Halonen Jouko Skinnari Anna-Liisa Piipari 11590: Liisa Jaakonsaari Jukka Mikkola Tuula Paavilainen 11591: Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila 11592: 1986 vp. 1133 11593: 11594: Raha-asia-aloite n:o 1049 11595: 11596: 11597: 11598: 11599: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuulonhuoltoliiton työ- 11600: hönvalmennustoimintaan 11601: 11602: 11603: Eduskunnalle 11604: 11605: Suomessa on yli 300 000 eriasteisesti kuulovam- hönvalmennustilanteena käytetään normaalia työ- 11606: maista henkilöä. Heitä ovat lievästi, keskivaikeasti tilannetta työpaikalla, jossa työpaikkasuunnitteli- 11607: ja vaikeasti huonokuuloiset, kuuroutuneet, kuu- ja toimii asiantuntijana ja yhdyshenkilönä. 11608: rot sekä kuulomonivammaiset. Suurin osa lapsuu- Kuulonhuoltoliitto ry:llä, joka on valtakunnal- 11609: desta asti kuulovammaisista tai työikäisinä lievän- linen kuulovammaisten järjestö, on valmiudet 11610: kin kuulovamman saaneista saattaa kuulua ns. aloittaa vuonna 1987 valtakunnallinen invaliidi- 11611: työrajoitteisten ryhmään. Heidän on vaikea sekä huoltolain mukaisena työhönvalmennuksena to- 11612: työllistyä että säilyttää työpaikkansa ilman erityis- teutettava työpaikkasuunnittelu, jonka kohteena 11613: toimenpiteitä. olisivat työssä käyvät huonokuuloiset, kuuroutu- 11614: Kuulovammaisten henkilöiden työhönvalmen- neet ja kuurot sekä työelämään pyrkivät nuoret 11615: nuksella voidaan tukea heidän sijoittumistaan kuulovammaiset. 11616: työelämään ja vähentää työpaikan säilyttämiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11617: liittyviä vaikeuksia. tavasti, 11618: Työhönvalmennustoiminnan tehtävänä on en- 11619: nalta ehkäistä työikäisten kuulovammaisten en- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11620: nenaikaista joutumista työstä pois sekä edistää 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 11621: heidän työhönsijoittumistaan ja informoida työn- 33.33.51 (Valtionavustus yksityisten so- 11622: antajaa kuulovammaisen työtä helpottavista apu- siaalihuollon palvelujen tuottajien käyttö- 11623: välineistä ym. ratkaisuista. Työhönvalmennus an- kustannuksiin) 150 000 markan suuruisen 11624: taa myös valmennuksessa olevasta kuulovammai- määrärahan käytettäväksi Kuulonhuolto- 11625: sesta tietoa, kuten tietoa hänen selviytymisestään lti'tto ry:n työhönvalmennustoimintaan. 11626: ko. valmennuspaikassa olevista tehtävistä. Työ- 11627: 11628: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 11629: 11630: Tarja Halonen Jouko Skinnari Anna-Liisa Piipari 11631: Liisa Jaakonsaari Tuula Paavilainen Jorma Rantanen 11632: Pentti Lahti-Nuuttila 11633: 1134 1986 vp. 11634: 11635: Raha-asia-aloite n:o 1050 11636: 11637: 11638: 11639: 11640: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iääkelaboratoriolie eläinko- 11641: keille vaihtoehtoisten menetelmien tutkimiseen 11642: 11643: 11644: Eduskunnalle 11645: 11646: Lääkelaboratorion tehtävänä on muun muassa alan tutkimuksen käynnistäjä on lääkelaboratorio, 11647: lääkkeiden, lääkeaineiden ja lääkkeiden tavoin jonka toimialaan lääkkeiden valvonta ja tutkimus 11648: käytettävien aineiden tutkiminen sekä muutoin- kuuluvat. Tarkoitusta varten on varattava määrä- 11649: kin alan tutkimustoiminta. raha, jolla voidaan aloittaa vaihtoehtotutkimusten 11650: Lääketutkimuksessa olisi siirryttävä mahdolli- selvittäminen. 11651: simman laajassa mitassa eläinkokeista vaihtoehtoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11652: siin tutkimusmenetelmiin. Näitä menetelmiä taen, 11653: ovat muun muassa solututkimus ja epäorgaanisiin 11654: menetelmiin perustuvat tutkimukset. Vaihtoeh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11655: toisilla menetelmillä on suuri merkitys eläinsuoje- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 11656: lun kannalta, koska näin voidaan välttää tarpeet- 33.66.29lisäyksenä 150 000 markkaa lää- 11657: tomia ja tuskallisia eläinkokeita. kelaboratorion eläinkokezlle vaihtoehtois- 11658: Vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittä- ten tutkimusmenetelmien tutkimiseen. 11659: miseen olisi ryhdyttävä välittömästi. Luonteva 11660: 11661: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 11662: 11663: Tarja Halonen Tuula Paavilainen Helena Pesola 11664: Saara Mikkola Liisa Kulhia Georg C. Ehrnrooth 11665: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen Jorma Rantanen 11666: Jouko Skinnari Elisabeth Rehn Marja-Liisa Löytryjärvi 11667: 1986 vp. 1135 11668: 11669: Raha-asia-aloite n:o 1051 11670: 11671: 11672: 11673: 11674: Helle: Määrärahan osoittamisesta Härkätien historian tutkimiseksi 11675: 11676: 11677: 11678: Eduskunnalle 11679: 11680: Hämeen Härkätie on muodostunut käsitteeksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11681: Eikä ihme, onhan se ollut vuosisatoja, ehkä taen, 11682: kauemminkin eräs suomalaisten elämänlangoista. 11683: Härkätietä pitkin on kulkenut niin suola kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11684: sanakin. 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark- 11685: Sen merkitys on siis suomalaisen yhteiskunnan kaa Härkätien historian tutkimiseksi. 11686: muotoutumisessa ja tapojen kulkeutumisessa kiis- 11687: taton. Kuitenkin on niin, että kyseistä tietä ja sen 11688: merkitystä ei ole tutkittu systemaattisesti. 11689: 11690: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 11691: 11692: Esko Helle 11693: 1136 1986 vp. 11694: 11695: Raha-asia-aloite n:o 1052 11696: 11697: 11698: 11699: 11700: Helle: Määrärahan osoittamisesta Tervakosken Seurantalon ostami- 11701: seen 11702: 11703: 11704: Eduskunnalle 11705: 11706: Suomen Pankin kuluvaan vuoteen asti omista- Enso-Gutzeit Oy osti Tervakoski Oy:n alkuvuo- 11707: ma Tervakoski Oy on ollut vuosikausia vaikeuksis- desta. Nyt Seurantalo on jälleen sulkemisen edes- 11708: sa. Työvoiman voimakas vähentäminen ja muut sä. Taloa kaupataan kunnalle melkoisen korkeaan 11709: saneeraustoimet ovat vaikuttaneet suuresti Janak- hintaan käyttäen jopa erilaisia asiakytkentöjä peh- 11710: kalan kunnan toimintaan. mittämään kunnan päättäjiä. 11711: Kunta on joutunut sijoittamaan miljoonia Valtiovallan eri elimet ovat vuosien mittaan 11712: markkoja Tervakosken kyläyhteisön elinkelpoi- tutkiskelleet mahdollisuuksia käyttää Seurantaloa 11713: suuden säilyttämiseen ja parantamiseen. Kunta tarpeisiinsa. Asia ei ole kuitenkaan edistynyt. 11714: on mm. ostanut yhtiöltä useita sen aiemmin yllä- Olen tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen 24.6. 11715: pitämiä palvelulaitoksia jopa melko korkeaan hin- 1986. Kysymykseen ei ole tähän päivään mennes- 11716: taan. Lisäksi kunta on sijoittanut teollisuushallien sä tullut vastausta. 11717: rakentamiseen ja perustanut Tervakosken Teolli- Janakkalan kunnalla ei ole Seurantalolle täysi- 11718: suusalue Oy:n. mittaista käyttöä. Talo muodostuisi kunnalle suu- 11719: Tervakosken kylän yhtenä keskuspisteenä on ol- reksi rasitukseksi käyttökustannustensa vuoksi. 11720: lut ns. Seurantalo, jossa lähes kaikki paikkakun- Kun ottaa huomioon kunnan suuret panostukset 11721: nan järjestöt ovat toimineet, kuten myös Terva- Tervakosken ongelmien ratkaisemiseksi, tuntuu 11722: kosken Kansalaisopisto (nykyisin Janakkalan kun- käsittämättömältä valtiovallan nuiva suhtautumi- 11723: nan kansalaisopiston Tervakosken toimipiste). Ta- nen kyseisiin asioihin. 11724: lossa on suuren juhlasalin ja siihen liittyvien tilo- Edellä olevan perusteella ehdotan, 11725: jen lisäksi elokuvateatteri, keilahalli sekä lukuisia 11726: pienempiä kokous- ja harrastustiloja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11727: Monena vuonna Tervakoski Oy on uhannut sul- 1987 tulo- ja menoarvioon 530 000 mark- 11728: kea omistamansa Seurantalon "kustannussyistä". kaa Tervakosken Seurantalon ostamiseksi. 11729: Kansalaisopiston on kuitenkin tähän asti sallittu 11730: jatkaa korkeata vuokraa vastaan. 11731: 11732: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 11733: 11734: Esko Helle 11735: 1986 vp. 1137 11736: 11737: Raha-asia-aloite n:o 1053 11738: 11739: 11740: 11741: 11742: Helle: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien rakenta- 11743: miseen Turengissa 11744: 11745: 11746: Eduskunnalle 11747: 11748: TVH:n Hämeen piirin suunnitelmat ovat edel- kenteen joustavuuden lisäämistä ja sen eriyttämis- 11749: lyttäneet Turengin kevyen liikenteen väylien ra- tä ajoneuvoliikenteestä taajamissa. 11750: kennustyön alkavan vuonna 1987. Nyt kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11751: tämä hanke puuttuu valtion kyseisen vuoden tu- taen, 11752: lo- ja menoarvioehdotuksesta, vaikka tienrakenta- 11753: mismäärärahoja onkin jossain määrin lisätty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11754: Näyttää siltä, että suuret tiehankkeet aiheutta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 11755: vat pienempien töiden siirtymistä. Liikennetur- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Turengin 11756: vallisuuden parantaminen edellyttää kevyen lii- kevyen liikenteen väylien rakentamiseen. 11757: 11758: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 11759: 11760: Esko Helle 11761: 11762: 11763: 11764: 11765: 42 260148U 11766: 1138 1986 vp. 11767: 11768: Raha-asia-aloite n:o 1054 11769: 11770: 11771: 11772: 11773: Helle: Määrärahan osoittamisesta Tervakosken Teollisuusalue Oy:n 11774: osakepääoman korottamiseen 11775: 11776: 11777: Eduskunnalle 11778: 11779: Suomen Pankki omistaa Tervakoski Oy:n 95,7 Tervakoski-projektin kuluessa on ulospäin an- 11780: -prosenttisesti. Yhtiön kehittäminen jäi 1970- nettu monesti ymmärtää, että valtiovalta kantaa 11781: luvulla toissijaiseksi. 1970-luvun puolivälissä yh- erityistä huolta aiheuttamistaan ongelmista. Val- 11782: tiön työntekijämäärä oli lähes 1 600 henkeä. Raju- tiovallan osallisuus on kuitenkin jäänyt lähinnä 11783: jen saneerausten seurauksena Tervakoski Oy:n neuvojen asteelle lukuun ottamatta sitä, että Ter- 11784: henkilöstöä on nyt enää vajaat 700. Tervakoski Oy vakosken alue lainmuutoksen jälkeen muodostet- 11785: on ollut kylän ainoa merkittävä työnantaja vuo- tiin erityistukialueeksi. 11786: desta 1818 alkaen. Tervakosken kyläyhteisö on Valtion tulisi osallistua myös taloudellisesti Ter- 11787: syntynyt "piipun juurelle". vakosken Teollisuusalue Oy:n toiminnan edistä- 11788: Kun Tervakoski Oy ilmoitti huhtikuussa 1983 miseen. 11789: vähentävänsä työvoimaansa syksyyn 1983 mennes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11790: sä 380 hengellä, muodostettiin Janakkalan kun- taen, 11791: nan, Tervakoski Oy:n ja useiden valtion viran- 11792: omaisten kesken ns. Tervakoski-projekti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11793: Kyseisen projektin eräänä tuloksena on perus- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 11794: tettu Tervakosken Teollisuusalue Oy, jonka osak- markkaa Tervakosken Teollisuusalue Oy:n 11795: kaina ovat Janakkalan kunnan lisäksi Tervakoski osakepääoman korottamiseksi. 11796: Oy, Janakkalan Osuuspankki ja Kanta-Hämeen 11797: Säästöpankki. Janakkalan kunnan osuus on yli 11798: 90%. 11799: 11800: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 11801: 11802: Esko Helle 11803: 1986 vp. 1139 11804: 11805: Raha-asia-aloite n:o 1055 11806: 11807: 11808: 11809: 11810: Hellström ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta aineenopetta- 11811: jien koulutukseen 11812: 11813: 11814: Eduskunnalle 11815: 11816: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti nollista tietä vuoteen 1987-89 mennessä) ratkai- 11817: koulujen aineenopettajien opiskelutilannetta si- semiseksi. 11818: ten, että uuden tutkinnon (vrt. asetus 530/78) Valtion tulo- ja menoarvioon on esitetty, että 11819: mukaan opiskelevat suorittavat opetusharjoitte- erillisiä kasvatustieteellisiä opintoja järjestettäisiin 11820: lunsa jo varsinaisen opiskelunsa aikana osana tätä 615 opiskelijalle. Koska vanhan tutkintojärjestel- 11821: opiskelua. Samanaikaisesti uuden tutkintojärjes- män mukaan opiskelevien opiskeluoikeus päättyy 11822: telmän mukaan opiskelevien kanssa on korkea- syksyllä 1986, tämä toimenpide ei ole riittävä on- 11823: kouluissa vielä niitä, jotka opiskelevat vanhan tut- gelman ratkaisemiseksi. 11824: kintojärjestelmän mukaan. Näiden opetusharjoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 11825: telu on järjestetty ns. aineenopettajien erillisinä taen, 11826: kasvatustieteen opintoina. Näihin opintoihin pää- 11827: seminen on osoittautunut kuitenkin ongelmalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11828: seksi, sillä opettajankoulutusyksiköiden opetusre- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 11829: surssit on jouduttu käyttämään lähes kokonaan 29.37.291isäyksenä 1 863 000 markkaa ai- 11830: uuden järjestelmän mukaan opiskelevien opetus- neenopettajaksi opiskelevien harjoittelu- 11831: harjoittelun järjestämiseen. Tämän vuoksi olisi paikkojen nostamiseksiyhteensä 950 paik- 11832: ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin syntyneen siirty- kaan. 11833: mävaiheen ongelman (joka pääosin poistuu luon- 11834: 11835: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 11836: 11837: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund 11838: 1140 1986 rd. 11839: 11840: Finansmotion nr 1056 11841: 11842: 11843: 11844: 11845: Hellström: Om anvisande av höjt anslag för folkhögskoleelevernas 11846: studiestöd 11847: 11848: 11849: Till Riksdagen 11850: 11851: Folkhögskoleeleverna hör till de studerande På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd- 11852: som har de högsta utgifterna, genom att de ofta samt 11853: måste bo på internat under terminerna. Det stu- 11854: diestöd och studielån de beviljas räcker inte till att att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 11855: täcka kostnaderna, utan de är tvungna att förlita på momentet 29.39.55 i tzllägg upptar 11856: sig på annan finansiering. 1 200 000 mark för att höja folkhögskole- 11857: En förhöjning till samma nivå som högskolestu- elevernas studiepenning tili 320 mark, 11858: derandena skulle därför vara motiverad. fr.o.m. 1.7.1987. 11859: Under läseåret 1985-86 lyfte ca 6 000 folk- 11860: högskolestuderande studiestöd. 11861: 11862: Helsingfors den 26 september 1986 11863: 11864: Pähr-Einar Hellström 11865: 1986 vp. 1141 11866: 11867: Raha-asia-aloite n:o 1056 Suomennos 11868: 11869: 11870: 11871: 11872: Hellström: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kansanopistojen 11873: opiskelijoiden opintotukeen 11874: 11875: 11876: Eduskunnalle 11877: 11878: Kansanopistojen opiskelijat kuuluvat niihin Lukuvuonna 1985-86 sai opintotukea nom 11879: opiskelijoihin, joilla on suurimmat menot, koska 6 000 kansanopistoissa opiskelevaa. 11880: he usein joutuvat asumaan sisäoppilaitoksessa lu- Edellä olevan perusteella ehdotan, 11881: kukausien aikana. Heille myönnettävä opintotuki 11882: ja opintoraha eivät riitä kattamaan kustannuksia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11883: vaan heidän on pakko turvautua muuhun rahoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 11884: tukseen. 29.39.55 lisäyksenä 1 200 000 markkaa 11885: Opintotuen korottaminen korkeakouluopiske- kansanopistojen opiskelijoiden opintora- 11886: lijoiden kanssa samalle tasolle olisi sen vuoksi pe- han korottamiseksi 320 markkaan 1. 7. 11887: rusteltua. 1987 lukien. 11888: 11889: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 11890: 11891: Pähr-Einar Hellström 11892: 1142 1986 rd. 11893: 11894: Finansmotion nr 1057 11895: 11896: 11897: 11898: 11899: Hellström m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för förbundets Hem 11900: och Skola i Finland r.f. svenska verksamhet 11901: 11902: 11903: Till Riksdagen 11904: 11905: Förbundet Hem och Skola i Finland rf ser det 3) handbok om samarbete mellan Hem och 11906: som en av sina främsta uppgifter under de när- Skola och direktionerna 11907: maste åren att informera de finlandssvenska för- - utarbeta projektmaterial 11908: äldrarna om vad de nya skollagarna innebär, vilka 1) lägerskolguide, utkommer hösten 1986 (i 11909: samarbetsformer som föreligger och hur föräldrar- samarbete med skolstyrelsen) 11910: na kan engagera sig i sina barns skolgång. Förbun- 2) föräldrarnas medverkan i yrkesorientering 11911: dets målgrupp är ca 45 000 föräldrar. 3) elevutväxling mellan de finlandssvenska re- 11912: Förbundet Hem och Skola i Finland rf är den gionerna (t.ex. gymnasiet i Närpes och gymnasiet 11913: enda organisationen som ansvarar för informatio- Norsen i Helsingfors) 11914: nen om skolan, dess kontinuerliga utveckling och - utveckla den regionala kursverksamheten i 11915: förändring. För att målsättningsparagraferna i de förbundets samtliga regioner (Norra Österbotten, 11916: nya skollagarna skall kunna förverkligas tar Hem Södra Österbotten, Åboland, Åland, Helsingfors, 11917: och Skola sitt ansvar genom att: Västra Nyland, Mellannyland och Östra Nyland) 11918: - utarbeta informationsskrifter, som distri- - arrangera riksomfattande kurser i något ak- 11919: bueras till de finlandssvenska skolbarnens föräld- tuellt ämne (t.ex. undervisning utanför skolan- 11920: rar om lägerskolan). 11921: 1) skolstarten - övergång från förskola till sko- Förbundet Hem och Skola har under våren 11922: la 1986 flyttat till ändamålsenliga utrymmen, vilket 11923: 2) de nya skollagarna, utkom 1985 (30 000 ex) har påfört betydande extra kostnader. 11924: 3) lågstadiet På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 11925: 4) högstadiet samt 11926: 5) det kursbundna gymnasiet 11927: - utarbeta handledningsmaterial att Rik.sdagen i statsförslaget för år 1987 11928: 1) klassombudspärmen, utkom hösten 1986 på momentet 29.41.50 i tzllägg upptar 11929: (2 500 ex.). Kontinuerlig komplettering av inne- 65 000 mark. för förbundets Hem och Sk.ola 11930: hållet. i Finland rf. svensk.a verk.samhet. 11931: 2) klassmötesmaterial t.ex. om tvåspråkighet 11932: 11933: Helsingfors den 27 september 1986 11934: 11935: Pähr-Einar Hellström Ole Norrback 11936: Elisabeth Rehn Boris Renlund 11937: Henrik Westerlund 11938: 1986 vp. 1143 11939: 11940: Raha-asia-aloite n:o 1057 Suomennos 11941: 11942: 11943: 11944: 11945: Hellström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Förbundet 11946: Hem och Skola i Finland rf. -nimisen järjestön ruotsinkieliseen 11947: toimintaan 11948: 11949: Eduskunnalle 11950: 11951: Förbundet Hem och Skola i Finland rf. -järjestö - tuottamalla projektimateriaalia 11952: pitää tärkeimpänä tehtävänään tiedottaa lähivuo- 1) leirikouluopas, ilmestyy syksyllä 1986 (yh- 11953: sien aikana suomenruotsalaisille vanhemmille, teistyössä kouluhallituksen kanssa), 11954: mitä uudet koululait sisältävät, mitä yhteistyö- 2) koskien vanhempien osallistumista amma- 11955: muotoja on käytettävissä ja miten vanhemmat tinvalintaan ja 11956: voivat osallistua lastensa koulunkäyntiin. Liiton 3) koskien oppilasvaihtoa suomenruotsalaisten 11957: kohderyhmänä on noin 45 000 lasten vanhempaa. alueiden kesken (esim. Närpiön lukion ja Helsin- 11958: Liitto on ainoa järjestö, joka huolehtii koulua, gin normaalilyseon välillä); 11959: sen jatkuvaa kehittymistä ja muuttumista koske- - kehittämällä alueellista kurssitoimintaa lii- 11960: vasta tiedotuksesta. Jotta uusien koululakien ta- ton kaikilla toiminta-alueilla (Pohjois-Pohjan- 11961: voitepykälät voitaisiin panna täytäntöön, toteut- maa, Etelä-Pohjanmaa, Turunmaa, Ahvenanmaa, 11962: taa liitto vastuutaan Helsinki, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Itä- 11963: - tuottamalla tietoaineistoja, jotka levitetään Uusimaa); sekä 11964: suomenruotsalaisten koululaisten vanhemmille ja - järjestämällä valtakunnallisia kursseja josta- 11965: jotka koskevat kin ajankohtaisesta aiheesta (esimerkiksi koulun 11966: 1) koulun aloittamista - siirtymistä esikoulus- ulkopuolisesta opetuksesta - leirikoulusta). 11967: ta kouluun, Förbundet Hem och Skola -järjestö on kevään 11968: 2) uusia koululakeja, ilmestyi 1985 (30 000 1986 aikana muuttanut tarkoituksenmukaisiin ti- 11969: kpl), loihin. Tämä muutto on aiheuttanut merkittäviä 11970: 3) ala-astetta, lisäkustannuksia. 11971: 4) yläastetta ja Edellä olevan perusteella ehdotamme, 11972: 5) kurssimuotoista lukiota; 11973: - tuottamalla opaskirja-aineistoa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11974: 1) luokkayhdyshenkilökansio, ilmestyi syksyllä 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 11975: 1986 (2 500 kpl), sisältöä täydennetään jatkuvasti, 29.41.50 lisäyksenä 65 000 markkaa För- 11976: 2) luokkakokousaineistoa esim. kaksikielisyy- bundet Hem och Skola i Finland rf -ni- 11977: destä ja misen järjestön ruotsinkieliseen toimin- 11978: 3) käsikirja Hem och Skola -järjestön ja johto- taan. 11979: kuntien välisestä yhteistyöstä; 11980: 11981: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 11982: 11983: Pähr-Einar Hellström Ole Norrback 11984: Elisabeth Rehn Boris Renlund 11985: Henrik Westerlund 11986: 1144 1986 rd. 11987: 11988: Finansmotion nr 1058 11989: 11990: 11991: 11992: 11993: Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag för utvecklande av läro- 11994: medel 11995: 11996: 11997: Till Riksdagen 11998: 11999: Undervisningen i svenska i de finska skolorna från skolstyrelsen har förlagen inte kunnat produ- 12000: genomförs enligt två skilda kursprogram, den s.k. cera läromedel för alla kurser och inte heller den 12001: A-svenskan (längre kurs) och den s.k. B-svenskan tekniska nivån hos de läroböcker som framställts 12002: (kortare kurs). är tillfredsställande. 12003: Vid de finska gymnasierna väljes den långa A- Orsaken är att tillräckliga medel inte reserverats 12004: svenskan idag av endast 4 % av eleverna, vilket för detta ändamål. 12005: måste anses vara ett mycket lågt tal. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 12006: Endast genom att välja A-svenskan erhåller ele- samt 12007: ven en stabil grund för en vidare förkovran i svens- 12008: ka. att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 12009: En stor brist, som bland annat påtalats av Fin- på momentet 29.41.23 (utvecklande av lä- 12010: lands Svensklärarförbund rf. och motsvarande romedel) upptar JOO 000 markför stöd tzll 12011: finska organisation är dock de ofullständiga läro- produktionen av läromedel /ör A- 12012: medlen i A-svenska. På grund av otillräckligt stöd svenskan i de finska gymnasierna. 12013: 12014: Helsingfors den 30 september 1986 12015: 12016: Pähr-Einar Hellström Inger Hirvelä Ole Wasz-Höckert 12017: Sten Söderström Martti Lähdesmäki Olavi Ronkainen 12018: Riitta Uosukainen Martti Tiuri Aino Pohjanoksa 12019: Georg C. Ehrnrooth Tytti lsohookana-Asunmaa Eva-Riitta Siitonen 12020: Heli Astala Kaj Bärlund Ole Norrback 12021: Elisabeth Rehn Katri-Helena Eskelinen Jutta Zilliacus 12022: Boris Renlund Timo Kietäväinen Heikki Riihijärvi 12023: Timo Roos Henrik Westerlund Ben Zyskowicz 12024: Aarno von Bell Antti Kalliomäki Pekka Myllyniemi 12025: Kalle Könkkölä Ulla Lehtinen Jukka Vihriälä 12026: Liisa Kulhia Esko Almgren Tapio Holvitie 12027: Gunnar Jansson Liisa Jaakonsaari Risto Ahonen 12028: 1986 vp. 1145 12029: 12030: Raha-asia-aloite n:o 1058 Suomennos 12031: 12032: 12033: 12034: 12035: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta oppimateriaalien kehit- 12036: tämiseen 12037: 12038: 12039: Eduskunnalle 12040: 12041: Ruotsin kielen opetuksessa suomenkielisissä tuen takia kustantamot eivät ole voineet tuottaa 12042: kouluissa on kaksi eri kurssiohjelmaa, nk. A-ruotsi oppimateriaalia kaikille kursseille eikä valmistet- 12043: (pitempi kurssi) ja nk. B-ruotsi (lyhyempi kurssi). tujen oppikirjojen tekninen tasokaan ole ollut tyy- 12044: Suomenkielisissä lukioissa valitsee nykyisin pit- dyttävä. Tämä johtuu siitä, että tähän tarkoituk- 12045: kän A-ruotsin noin 4 % oppilaista eli hyvin pieni seen ei ole varattu riittävästi varoja. 12046: määrä. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 12047: Vain valitsemalla A-ruotsin oppilas saa vankan 12048: p~hjan ruotsin kielen taitojensa edelleen kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12049: miseen. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 12050: Suuri ongelma, jota muun muassa Finlands 29.41.23 (oppimateriaalien kehittäminen) 12051: Svensklärarförbund rf. -niminen yhdistys ja vas- 100 000 markkaa A-ruotsia koskevan op- 12052: taava suomenkielinen järjestö ovat valittaneet, on pimateriaalin tuottamiseen suomenkieli- 12053: joka tapauksessa A-ruotsin oppimateriaalien siä lukiaita varten. 12054: puutteellisuus. Kouluhallituksen riittämättömän 12055: 12056: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 12057: 12058: Pähr-Einar Hellström Inger Hirvelä Ole Wasz-Höckert 12059: Sten Söderström Martti Lähdesmäki Olavi Ronkainen 12060: Riitta Uosukainen Martti Tiuri Aino Pohjanoksa 12061: Georg C. Ehrnrooth Tytti Isohookana-Asunmaa Eva-Riitta Siitonen 12062: Heli Astala Kaj Bärlund Ole Norrback 12063: Elisabeth Rehn Katri-Helena Eskelinen Jutta Zilliacus 12064: Boris Renlund Timo Kietäväinen Heikki Riihijärvi 12065: Timo Roos Henrik Westerlund Ben Zyskowicz 12066: Aarno von Bell Antti Kalliomäki Pekka Myllyniemi 12067: Kalle Könkkölä Ulla Lehtinen Jukka Vihriälä 12068: Liisa Kulhia Esko Almgren Tapio Holvitie 12069: Gunnar Jansson Liisa Jaakonsaari Risto Ahonen 12070: 12071: 12072: 12073: 12074: 43 260148U 12075: 1146 1986 rd. 12076: 12077: Finansmotion nr 1059 12078: 12079: 12080: 12081: 12082: Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag för föreningen Sommar- 12083: musik i Västnyland 12084: 12085: 12086: Till Riksdagen 12087: 12088: Föreningen Sommarmusik i Västnyland har musik. Konsertserien planeras omfatta 7-10 12089: som ändamål att befrämja musikverksamhet i konserter på olika orter i Västnyland. Budgeten 12090: Västnyland genom att stödja musikundervisning planeras att balansera på ca 250 000 mk. 12091: och annan musikverksamhet som försiggår i an- Föreningen strävar till att fortgående höja kon- 12092: slutning till Västra Nylands folkhögskolas som- sertverksamhetens konstnärliga nivå. 12093: markursverksamhet. Enligt en etablerad arbetsför- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 12094: delning ordnar folkhögskolan musikkurser enligt samt 12095: lagen om statsunderstöd till folkhögskolor ( 542 1 12096: 84), medan föreningen anordnar konserter, i förs- att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1987 12097: ta hand under samma tidsperiod som musikkur- på momentet 29.90.52 upptar 65 000 12098: serna pågår. mark för föreningen Sommarmusik i Väst- 12099: 1 juli 1987 kommer föreningen att anordna Ka- nyland. 12100: ris Musikfestspel, som är uppbyggt kring kammar- 12101: 12102: Helsingfors den 27 september 1986 12103: 12104: Pähr-Einar Hellström Elisabeth Rehn Henrik Westerlund 12105: 1986 vp. 1147 12106: 12107: Raha-asia-aloite n:o 1059 Suomennos 12108: 12109: 12110: 12111: 12112: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta Sommarmusik i Västny- 12113: land -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen 12114: 12115: 12116: Eduskunnalle 12117: 12118: Sommarmusik i Västnyland -nimisen yhdistyk- lytettäväksi 7-10 konserttia eri länsiuusmaalaisil- 12119: sen tarkoituksena on Länsi-Uudenmaan musiikki- la paikkakunnilla. Juhlien talousarvioksi kaavail- 12120: toiminnan edistäminen tukemalla musiikinope- laan noin 250 000 markkaa. 12121: tusta ja muuta musiikkitoimintaa, joka tapahtuu Yhdistys pyrkii edelleen kohottamaan konsert- 12122: Länsi-Uudenmaan kansanopiston kesäkurssitoi- titoiminnan taiteellista tasoa. 12123: minnan yhteydessä. Laadituo työnjaon mukaan Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 12124: kansanopisto järjestää musiikkikursseja kansan- nioittaen, 12125: opistojen valtionavusta annetun lain ( 542184) 12126: mukaisesti, kun taas yhdistys järjestää konsertteja, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12127: ensi sijassa samaan aikaan kun musiikkikurssit 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 12128: ovat menossa. 29.90.52 65 000 markkaa avustuksena 12129: Heinäkuussa 1987 yhdistys järjestää Karjaan Sommarmusik i Västnyland -nimiselle yh- 12130: Musiikkijuhlat, jotka on rakennettu kamarimusii- distykselle. 12131: ki ympärille. Konserttisarjaan suunnitellaan sisäl- 12132: 12133: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 12134: 12135: Pähr-Einar Hellström Elisabeth Rehn Henrik Westerlund 12136: 1148 1986 rd. 12137: 12138: Finansmotion nr 1060 12139: 12140: 12141: 12142: 12143: Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag för Nordisk Gitarrfesti- 12144: val r.f. 12145: 12146: 12147: Till Riksdagen 12148: 12149: Nordisk Gitarrfestival har arrangerats i Västra För att genomföra festivalen och garantera dess 12150: Nyland sedan 1984 i form av ett eget arrange- fortsatta höga klass krävs emellertid stöd utifrån. 12151: mang. Festivalen är den enda i sitt slag i hela Fin- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 12152: land. Festivalen har genom sin specialisering på samt 12153: gitarren som instrument och genom sin höga klass 12154: enligt samstämmiga kritiker varit framgångsrik. att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 12155: Arbetet med att sköta ''Nordisk Gitarrfestival på momentet 29.90.52 upptar 65 000 12156: 1987", kommer att handhas av föreningen Nor- mark för Nordisk Gitarrfestival r.fs verk- 12157: disk Gitarrfestival r.f., och är upplagt på frivillig, samhet. 12158: ideell bas. 12159: 12160: Helsingfors den 27 september 1986 12161: 12162: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund 12163: 1986 vp. 1149 12164: 12165: Raha-asia-aloite n:o 1060 Suomennos 12166: 12167: 12168: 12169: 12170: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta Nordisk Gitarrfestival rf. 12171: -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen 12172: 12173: 12174: Eduskunnalle 12175: 12176: Pohjoismainen kitarafestivaali (Nordisk Gitarr- Jotta festivaali voitaisiin toteuttaa ja jotta sen 12177: festival) on järjestetty Länsi-Uudellamaalla vuo- korkea taso voitaisiin jatkossa turvata, tarvitaan 12178: desta 1984lähtien itsenäisin järjestelyin. Festivaali kuitenkin ulkopuolista tukea. 12179: on ainoa laatuaan koko Suomessa. Kitarainstru- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 12180: menttiin erikoistuneena ja korkeatasoisena se on nioittaen, 12181: yhdenmukaisten arvostelujen mukaan ollut me- 12182: nestyksekäs. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12183: Nordisk Gitarrfestival 1987 -tapahtuman järjes- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 12184: telyt hoitaa Nordisk Gitarrfestival rf. -niminen 29.90.52 65 000 markkaa Nordisk Gita"- 12185: yhdistys, joka perustuu vapaaehtoiselle, aatteelli- festival rf -nimisen yhdistyksen toimin- 12186: selle pohjalle. nan tukemiseen. 12187: 12188: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 12189: 12190: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund 12191: 1150 1986 rd. 12192: 12193: Finansmotion nr 1061 12194: 12195: 12196: 12197: 12198: Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag för Raseborgs festspel 12199: 12200: 12201: 12202: Till Riksdagen 12203: 12204: Västnyländska Ungdomsringen strävar med historiska miljön och utnyttja Raseborgs slottsruin 12205: projektet "RenässansmusiL: på Raseborg" till att för musikevenemang som har anknytning till bor- 12206: bredda och fördjupa innehållet i Raseborgs fest- gens storhetstid på 1400- och 1500-talet. Evene- 12207: spel. Med renässansmusiken vill Ringen befästa manget ges både djup och innehåll genom att 12208: Raseborgs festspels anknytning till borgen och man samtidigt presenterar både musikens och Ra- 12209: dess historia. Evenemanget kompletterar Ringens seborgs historia. Grupper och artister som uppträ- 12210: övriga verksamhet på området, speciellt sommar- der representerar hög internationell nivå. 12211: teaterverksamheten. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 12212: Att Ringen gått inför renässansmusik beror på samt 12213: att man sålunda fyller ett kulturpolitiskt tomrum, 12214: eftersom motsvarande evenemang inte arrangeras att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1987 12215: i Finland. på momentet 29.90.52 upptar 50 000 12216: Evenemanget sammanfaller väl med strävande- mark såsom underströd för Raseborgs 12217: na att återknyta Raseborgs festspel till den unika festspel. 12218: 12219: Helsingfors den 30 september 1986 12220: 12221: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund 12222: 1986 vp. 1151 12223: 12224: Raha-asia-aloite n:o 1061 Suomennos 12225: 12226: 12227: 12228: 12229: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Raaseporin 12230: juhlat -tapahtumalle 12231: 12232: 12233: Eduskunnalle 12234: 12235: Västnyländska Ungdomsringen pyrkii "Renes- seen ympäristöön ja käyttää Raaseporin linnan 12236: sanssimusiikkia Raaseporissa" -projektillaan laa- raunioita hyväksi linnan suuruudenaikaan 1400- 12237: jentamaan ja syventämään Raaseporin juhlien si- ja 1500-lukuun liittyvän musiikkitapahtuman jär- 12238: sältöä. Renessanssimusiikin avulla seura haluaa jestämisessä. Tapahtumalle antaa sekä syvyyttä 12239: vahvistaa Raaseporin juhlien yhteyttä linnaan ja että sisältöä musiikin ja Raaseporin historian sa- 12240: sen historiaan. Tapahtuma täydentää seuran manaikainen esittely. Esiintyvät ryhmät ja taiteili- 12241: muuta toimintaa alueella, erityisesti kesäteatteri- jat ovat korkeaa kansainvälistä tasoa. 12242: toimintaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 12243: Seuran päätös järjestää renessanssimusiikkita- 12244: pahtuma johtuu siitä, että näin täytetään kulttuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12245: ripoliittinen tyhjiö, koska vastaavia tapahtumia ei 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 12246: Suomessa järjestetä. 29.90.52 50000 markkaa avustuksena 12247: Tapahtuma sopii hyvin pyrkimyksiin sitoa Raa- Raaseporin juhlille. 12248: seporin juhlat tähän ainutlaatuiseen historialli- 12249: 12250: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 12251: 12252: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund 12253: 1152 1986 rd. 12254: 12255: Finansmotion nr 1062 12256: 12257: 12258: 12259: 12260: Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag för Västnyländska Ung- 12261: domsringen r.f. 12262: 12263: 12264: Tili Riksdagen 12265: 12266: Västnyländska Ungdomsringen har av Ekenäs uppgår tili 990 000 mark. Arbetet beräknas kunna 12267: stad hyrt en byggnad som utvecklas tili ett Väst- slutföras under år 1987. 12268: nyländskt kulturhus. Byggnaden är uppförd i På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 12269: tegel i tre våningar med sammanlagt 19 rum, samt 12270: våningsyta 1 820 m 3 och en golvyta om 345 m 2 . 12271: Huset utnyttjas också av andra organisationer än att Rzksdagen i statsförs/aget /ör år 1987 12272: Ungdomsringen. Två rum inreds för tilifäliet tili på momentet 29.99.50 upptar JOO 000 12273: arkivutrymmen för slutuppbevaring av västny- mark såsom understöd för Västny/ändska 12274: ländska föreningars handlingar. Ungdomsringen r.f 12275: Den slutliga kostnadskalkylen för saneringen 12276: 12277: Helsingfors den 30 september 1986 12278: 12279: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund 12280: 1986 vp. 1153 12281: 12282: Raha-asia-aloite n:o 1062 Suomennos 12283: 12284: 12285: 12286: 12287: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Västnyländs- 12288: ka Ungdomsringen rf:n toiminnan tukemiseen 12289: 12290: 12291: Eduskunnalle 12292: 12293: Västnyländska Ungdomsringen on vuokrannut nuslaskelma kohoaa 990 000 markkaan. Työn las- 12294: Tammisaaren kaupungilta rakennuksen, josta tul- ketaan valmistuvan vuoden 1987 aikana. 12295: laan kehittämään Länsi-Uudenmaan kulttuurita- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 12296: lo. Talo on rakennettu tiilestä, se on kolmikerrok- 12297: sinen, huoneita on yhteensä 19, kuutiotilavuus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12298: 1 820 m 3 ja lattiapinta-ala 345 m 2 • 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 12299: Kahta huonetta sisustetaan tällä hetkellä arkis- 29.99.50 JOO 000 markkaa avustuksena 12300: totiloiksi länsiuusmaalaisten yhdistysten asiakirjo- Västnyländska Ungdomsringen r.f -nimi- 12301: jen säilytystä varten. selle yhdistykselle. 12302: Rakennuksen kunnostuksen lopullinen kustan- 12303: 12304: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 12305: 12306: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund 12307: 12308: 12309: 12310: 12311: 44 260148U 12312: 1154 1986 rd. 12313: 12314: Finansmotion nr 1063 12315: 12316: 12317: 12318: 12319: Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av ombygg- 12320: nadsarbeten på stamväg nr 53 på avsnittet Skogby-Hangö 12321: 12322: 12323: Till Riksdagen 12324: 12325: Vägavsnittet Skogby-Hangö på stamväg 53 är att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 12326: i ett bedrövligt dåligt skick. Vägen trafikeras liv- på momentet 31.24. 77 upptar 1 000 000 12327: ligt av tung trafik, som går till och från hamnen mark för att påbörja ombyggnadsarbetena 12328: i Hangö. I nuvarande skick är trafiken rent livsfar- på sträckan Skogby-Hangö på stamväg 12329: lig. Vägen borde snarast möjligt inståndsättas så 53. 12330: att den skulle tåla den trafikintensitet som finns. 12331: På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 12332: samt 12333: 12334: Helsingfors den 27 september 1986 12335: 12336: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund 12337: 1986 vp. 1155 12338: 12339: Raha-asia-aloite n:o 1063 Suomennos 12340: 12341: 12342: 12343: 12344: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 perus- 12345: parantamisen aloittamiseen Skogbyn ja Hangon välillä 12346: 12347: 12348: Eduskunnalle 12349: 12350: Kantatien n:o 53 Skogbyn ja Hangon välinen Edellä olevan perusteella ehdotamme, 12351: tieosuus on surullisen huonossa kunnossa. Han- 12352: gon satamaan kulkeva raskas liikenne käyttää tätä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12353: tietä runsaasti. Tien nykyisessä kunnossa liikenne 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 12354: on suorastaan hengenvaarallista. Tie pitäisi niin 31.24.77 1000000 markkaa käytettä- 12355: pian kuin mahdollista panna sellaiseen kuntoon, väksi kantatien n:o 53 perusparantamisen 12356: että se kestäisi sitä käyttävän liikenteen. aloittamiseen Skogbyn ja Hangon vältllä. 12357: 12358: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 12359: 12360: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund 12361: 1156 1986 vp. 12362: 12363: Raha-asia-aloite n:o 1064 12364: 12365: 12366: 12367: 12368: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-alennusten laa- 12369: jentamiseen valtionrautateillä 12370: 12371: 12372: Eduskunnalle 12373: 12374: Valtionrautatiet myöntaa opiskelijoille alen- huomattavasti enemmän tuloja myös opiskelijali- 12375: nuksen koti- ja opiskelupaikkakunnan väliselle yli puista ja takaa itselleen asiakaskuntaa tulevaisuu- 12376: 100 kilometrin matkalle. Opiskelijat tekevät näil- dessakin. 12377: lä säännöillä noin miljoona matkaa vuosittain. Valtionrauta teiden opiskelijalippukäytännön 12378: Lippuja ei nykykäytännön mukaisesti myydä kesä- laajentaminen koskemaan kaikkia yli 100 kilomet- 12379: aikana eikä muille kuin koti- ja opiskelupaikka- rin pituisia matkoja ja määräasemarajoitusten 12380: kunnan välisille matkoille. Tämä käytäntö ei kui- poistaminen lisäisi opiskelijoiden matkustamista 12381: tenkaan ota huomioon matkustustarpeita esim. valtionrautateillä oletettavasti noin 30-40 pro- 12382: eri korkeakoulupaikkakuntien välillä eikä kesäai- senttia. Valtiolle tämä aiheuttaisi lisäkuluja, mut- 12383: kaista opiskelua, joka on myös varsin yleistä kiris- ta samanaikaisesti toisi lisätuloja ja totuttaisi opis- 12384: tyneiden tutkintovaatimusten vuoksi. kelijoita junankäyttäjiksi, mikä on liikennepoliit- 12385: Opiskelijat elävät pienellä opintotuella ja omil- tisestikin kannatettavaa. 12386: la työtuloillaan varsin niukan budjetin rajoissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12387: Erilaiset alennuskäytännöt ovatkin aina olleet ja taen, 12388: ovat edelleen erinomaisen tärkeä keino parantaa 12389: muutoin niukkaa elintasoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12390: Valtionrautatiet on omassa alennuslippukäy- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 12391: tännössään jäänyt jälkeen kilpailijansa Matka- 31.57.50 6 000 000 markkaa opiskelzja- 12392: huollon alennuslinjasta, joka ei hyllytä alennuk- alennuksen myöntämiseksi 1. 7.1987 lu- 12393: siaan kesäajaksi eikä sido niitä tiettyihin määräase- kien kaikzlla yli 100 kilometrin matkozlla 12394: miin. Näin Matkahuolto voikin kirjata itselleen valtionrautateillä. 12395: 12396: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 12397: 12398: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund 12399: 1986 vp. 1157 12400: 12401: Raha-asia-aloite n:o 1065 12402: 12403: 12404: 12405: 12406: Helminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen toimi- 12407: kunnalle Euroopan turvallisuuden edistämiseksi (STETE) toi- 12408: minnan tukemiseen 12409: 12410: Eduskunnalle 12411: 12412: Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden maissa hyvin myönteiseksi ja arvokkaaksi koettua 12413: edistämiseksi pyrkii aktivoimaan yleistä mielipi- yhteistyötä. Ryhmän kokoonpanoa kussakin 12414: dettä Suomessa niin, että toimet Euroopan turval- maassa laajennetaan edelleen. Tavoitteena on 12415: lisuuden edistämiseksi ja ETY-konferenssin pää- muodostaa pohjoismainen turvallisuuspoliittinen 12416: tösten toteuttamiseksi saisivat eri kansalaispiirien foorumi, jonka puitteissa voidaan käydä rakenta- 12417: mahdollisimman laajan ja tehokkaan tuen. vaa keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa. Kevään 12418: STETEn tavoitteena on myös edistää Euroopan kuluessa järjestetään Suomessa laajennetun poh- 12419: turvallisuuteen liittyviä alueellisia ratkaisuja, ja se joismaisen työryhmän kokous, jossa arvioidaan tä- 12420: jatkaa tässä mielessä yhteistyötä muiden pohjois- hänastista kehitystä, kansalaistoiminnan vaikutus- 12421: maiden kansalaispiirien kanssa. STETE toimii niin ta ja tehtäviä sekä työryhmän toiminnan suunta- 12422: ikään yleiseurooppalaisella tasolla - ennen muu- viivoja. Keskustelun vauhdittamisen ja voimien 12423: ta Kansainvälisen Euroopan turvallisuus- ja yhteis- kokoamisen lisäksi työryhmä on nähnyt tehtävä- 12424: työkomitean puitteissa - maanosan turvallisuu- nään valistustoiminnan edistämisen järjestämällä 12425: den takaamiseksi. seminaareja ja konferensseja sekä laatimalla jul- 12426: Norjan kansankäräjien varapuhemiehen Reiulf kaisuja. Suunnitelmissa on myös uuden laajan 12427: Steenin aloitteesta ja maamme kaikkien eduskun- kansalaiskonferenssin järjestäminen. 12428: taryhmien tuella muodostettu yhteispohjoismai- Suomen ja Pohjolan kansainvälispoliittista ase- 12429: nen työryhmä, jonka tavoitteena on edistää Poh- maa ja sen kehitystä ajatellen STETE pyrkii turval- 12430: jolan ydinaseettoman vyöhykkeen luomista, jat- lisuuspoliittisen jaostonsa toimesta käynnistä- 12431: kaa syksyllä 1983 aloittamaansa työtä. Kööpenha- mään laajempaa turvallisuuspoliittista keskustelua 12432: minassa vuonna 1984 järjestetty tähän asti laajin tulevan vuosikymmenen haasteista. Tässä tarkoi- 12433: kansalaiskonferenssi ydinaseettoman vyöhykkeen tuksessa järjestetään heti alkuvuodesta asiantunti- 12434: vauhdittamiseksi kokosi yli 200 edustajaa eri poh- jaseminaari, jonka aineistosta kootaan julkaisu 12435: joismaista ja johti aloitteeseen parlamentaarikko- laajemman keskustelun pohjaksi ja virikkeeksi. 12436: jen vyöhykekokouksesta ja parlamentaarikkotyö- Turvallisuuspoliittisen jaoston työn tavoitteena on 12437: ryhmän perustamisesta. myös tarjota aineksia ja virikkeitä suomalaisten 12438: Laajan poliittisen ja yhteiskunnallisen pohjan osallistumiselle pohjoismaiseen keskusteluun. 12439: omaavan pohjoismaisen työryhmän toiminta on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin 12440: tuonut uuden merkittävän ulottuvuuden pohjois- aloittama prosessi on vuosien varrella laajentunut 12441: maiseen yhteistyöhön. Ryhmä on pitänyt työko- käsittämään kokonaisen sarjan seuranta- ja asian- 12442: kouksiaan vuoroin eri pohjoismaiden pääkaupun- tuntijakokouksia. Marraskuussa 1986 järjestettävä 12443: geissa. STETE on vastannut työryhmän työn poh- ETYKin seurantakokous Wienissä päättänee eri- 12444: joismaisesta koordinoinnista. Työryhmän yhtei- laisista seurantatoimista ja -kokouksista sekä Eu- 12445: sesti muotoilema ja hyväksymä dokumentti "Poh- roopan aseidenriisuntakokouksen toisen vaiheen 12446: jolan ydinaseettoman vyöhykkeen puolesta'' sai mandaatista Tukholmassa pidetyn Euroopan luot· 12447: jatkokseen Kööpenhaminan kansalaiskonferenssin tamusta ja turvallisuutta lisääviä toimia ja asei- 12448: aineiston pohjalta laaditun raportin, joka luovu- denriisuntaa käsittelevän konferenssin jatkoksi. 12449: tettiin pohjoismaiden parlamenttien jäsenille en- ETYK-prosessin laajentuminen on merkinnyt 12450: nen vuonna 1985 järjestettyä parlamentaarikkoko- myös kansalaistasolla uusia tehtäviä ja lisääntynyt- 12451: kousta. tä toimintaa. Samalla kun kansainvälinen tilanne 12452: Vuonna 1987 työryhmä jatkaa kaikissa pohjois- on monimutkaistunut, on kansainvälinen yhteis- 12453: 1158 1986 vp. - RA n:o 1065 12454: 12455: työ kansalaistasolla liennytyksen edistämiseksi nutlaatuista ja tärkeätä pohjoismaista yhteistyötä 12456: käynyt yhä tärkeämmäksi. Yleisesti tunnettu huo- sekä täyttää siihen kansainvälisellä tasolla kohdis- 12457: li kansainvälisen jännityksen jatkumisesta ja ydin- tuvat odotukset vuoropuhelun edistämisessä kan- 12458: asevarustelujen kiihtymisen näköaloista on puo- salaistasolla, edellyttää se kustannuksia, joista 12459: lestaan lisännyt yhteistyön mahdollisuuksia. Sen STETE ei sille tänä vuonna varatun valtionavun 12460: lisäksi, että STETE pyrkii edistämään kansainvä- turvin pysty suoriutumaan. 12461: listä yhteistyötä ja vuoropuhelua eri maiden kans- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 12462: sa kahdenvälisten suhteiden puitteissa STETE on 12463: aktiivisesti myötävaikuttanut Brysselin liikkeen eli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12464: kansainvälisen ETYK-liikkeen alullepaneman 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 12465: vuoropuhelun laajentamiseen paitsi osallistumalla 24.99.50 lisäyksenä 400 000 markkaa Suo- 12466: liikkeen tilaisuuksiin myös järjestämällä tapaami- men toimikunnalle Euroopan turvallisuu- 12467: sia Suomessa. Suomalaisten panos sillanrakentaja- den ediståmiseksi (STETE) käytettäväksi 12468: na ja vuoropuhelun edistäjänä myös kansalaista- eri kansalaispiirejä edustavan yhteispoh- 12469: solla on kansainvälisesti arvostettu korkealle. joismaisen työryhmän työhön Pohjolan 12470: Tämä kuitenkin edellyttää varsin merkittävää ydinaseettoman vyöhykkeen edistämiseksi 12471: taloudellista panosta. Vuonna 1986 STETEn toi- sekä kansainvälisen kansalaistason vuoro- 12472: mintaan myönnettiin 500 000 markkaa. puhelun laajentamiseen ETYK-Izi'kkeen 12473: Jotta STETE voisi menestyksellisesti jatkaa ai- piirissä. 12474: 12475: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 12476: 12477: Olli Helminen Esko Aho Ensio Laine 12478: Reino Paasilinna Liisa Jaakonsaari Reijo Lindroos 12479: Ole Wasz-Höckert Arja Alho 12480: 1986 vp. 1159 12481: 12482: Raha-asia-aloite n:o 1066 12483: 12484: 12485: 12486: 12487: Helminen: Määrärahan osoittamisesta Paperintekijän patsaan ai- 12488: kaansaamiseksi Anjalankoskelie 12489: 12490: 12491: Eduskunnalle 12492: 12493: Anjalankosken kaupungissa Inkeroisten taaja- kosken kaupunki on osoittanut patsaalle sijoitus- 12494: massa on yli 100 vuotta valmistettu paperia. Siellä paikan. 12495: toimiva Paperiliiton osasto n:o 15 r.y. täyttää 80 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12496: vuotta 1.1.1987. Tämä ammattiosasto on päättä- taen, 12497: nyt hankkia juhlavuotensa kunniaksi Inkeroisten 12498: uudelle torille Paperintekijän patsaan. Patsaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12499: kustannusarvio on n. 500 000 mk. 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 12500: Paperiliiton osasto n:o 15 pyrkii saamaan pat- JOO 000 markkaa käytettäväksi avustukse- 12501: saan rahoitukseen mukaan Anjalankosken kau- na Papenliiton osasto n:o 15 ry:lle Pape- 12502: pungin, Oy Tampella Ab:n sekä muita paikallisia rintekzjän patsaan hankkimiseksi Anjalan- 12503: liikeyrityksiä ja ammattiosastoja. Patsaan toteutu- koske/le. 12504: minen vaatii myös valtion rahoitustukea. Anjalan- 12505: 12506: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 12507: 12508: Olli Helminen 12509: 1160 1986 vp. 12510: 12511: Raha-asia-aloite n:o 1067 12512: 12513: 12514: 12515: 12516: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysvammaliiton toi- 12517: minnan tukemiseen 12518: 12519: 12520: Eduskunnalle 12521: 12522: Kehitysvammahuollossa on vuodesta 1978 läh- riaalia, järjestää tarvittavaa koulutusta sekä seura- 12523: tien ollut mahdollista myöntää valtionavustusta ta toiminnan tuloksia. Tämä tapahtuu yhteistyös- 12524: valtakunnalliseen tutkimus-, kokeilu- ja muuhun sä keskusvirastojen kanssa. Kehitysvammaliiton 12525: kehittämistoimintaan kehitysvammalain 16 §:n varhaiskuntoutuksen kehittelyn painopiste on 12526: nojalla. Valtion tulo- ja menoarvioon onkin otettu opetuksellisissa seikoissa. Varhaiskuntoutuksen 12527: vuodesta 1978 lähtien tarkoitukseen määräraha keskeisiä asioita on perheen tukeminen alusta al- 12528: (momentti 33.47.53). Vuodesta 1984 alkaen on kaen. Perheiden olosuhteiden, tilanteiden ja 12529: tämä määräraha merkitty momentille 33.33.51 mahdollisuuksien selvittäminen on osa tätä koko- 12530: (Valtionavustus yksityisten sosiaalihuollon palve- naisuutta. 12531: lujen tuottajien käyttökustannuksiin). Peruskoululainsäädännön nojalla pääosa kehi- 12532: Valtion tulo- ja menoarvioesityksissä on otettu tysvammaisista on siirtynyt peruskouluun. Syvästi 12533: mainitun määrärahan kohdalla vuosittain huo- ja vaikeasti kehitysvammaiset tarvitsevat kuiten- 12534: mioon kustannustason nousu. Tämän lisäksi on kin edelleen paitsi kehitettäviä opetussuunnitel- 12535: eduskunta viitenä viime vuotena hyväksynyt sano- mia ja monipuolista oppimateriaalia myös muu- 12536: tulle momentille (Yksityisten yhteisöjen sosiaali- hun hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä menetel- 12537: palvelut) Kehitysvammaliiton toimintaan ehdolli- miä ja materiaaleja. Tämä koskee lisäksi aikuisia 12538: sen määrärahan. Määräraha on ollut ratkaiseva lii- vaikeasti vammaisia henkilöitä. 12539: ton tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan Kehitysvammaisten elinikä on noussut. Tästä- 12540: sekä tämän nojalla tapahtuvan perhekohtaisen kin syystä kotona asuvien aikuisten kehitysvam- 12541: ohjauksen ja neuvonnan ylläpitämisessä ja tehos- maisten määrä on huomattava, mikä merkitsee 12542: tamisessa. perheisiin kohdistuvien paineiden edelleen lisään- 12543: Kehitysvammaliiton tutkimusta ja kokeilua on tymistä. Näiden kehitysvammaisten itsenäinen 12544: toteutettu koko ajan maan eri osissa Lapista Uu- asuminen vaatii ratkaisuvaihtoehtojen selvittämis- 12545: dellemaalle. On tutkittu mm. päivähoidon ja tä ja vaihtoehtojen kokeilua sekä kehittämistä yh- 12546: koulunkäynnin integraatiota, vaikeavammaisten dessä viranomaisten kanssa. 12547: hoitoa ja kuntoutusta, suojatyötä ja työtoimintoja Kehitysvammalaitoksissa ja avohuollossa toimi- 12548: sekä asumista. Lisäksi on koottu alan kirjallisuutta van henkilökunnan työtilanteiden, työmenetel- 12549: ja raportteja. Julkaisusarjassa on julkaistu kokei- mien ja täydennyskoulutuksen tarpeiden sekä me- 12550: lun ja tutkimuksen tuloksia kentällä ja koulutuk- netelmien tutkiminen ja kehittäminen on entistä 12551: sessa käytettäväksi. Koulutus on tutkimustulosten tarpeellisempaa mm. siksi, että avohuollon osuu- 12552: hyödyntämisessä ja jopa tuottamisessa entistä tär- den kasvaessa laitoksiin jäävät vaikeimmin vam- 12553: keämpää. maiset. Näin myös avohuollon asiakkaiden määrät 12554: Lähivuosina Kehitysvammaliiton tutkimuksen kasvavat. Ympärivuorokautinen hoito vaikeutuu 12555: ja kokeilun painopisteet ovat kehitysvammaisten ja edellyttää henkilöresurssien kehittämisen lisäksi 12556: lasten varhaiskuntoutuksessa, syvästi ja vaikeasti nykyistä kehittyneempiä menetelmiä. 12557: kehitysvammaisten opetuksessa, kehitysvammais- Kehitysvammaliiton tutkimus- ja kokeilutoi- 12558: ten aikuiskasvatuksessa ja asumisessa sekä alan minnan tulokset julkaistaan omassa sarjassa. Jul- 12559: henkilöstön täydennyskoulutuksessa. kaisusarjassa on tähän mennessä ilmestynyt 39 ra- 12560: Varhaiskuntoutuksen tavoitteena on edelleen porttia. Työn alla on parhaillaan neljä raporttia. 12561: kehittää Suomen oloihin sopivia varhaiskuntou- Kahdeksan vuotta jatkunut tavoitteellinen ja 12562: tuksen toimintamalleja, laatia ja julkaista mate- määrätietoinen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämis- 12563: 1986 vp. - RA n:o 1067 1161 12564: 12565: toiminta on kasvattanut myös omaisten, alan hen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12566: kilöstön ja yleisten palvelujen antajien jatkuvaa 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 12567: täydennyskoulutustarvetta, mihin liittyy kansain- 33.33.51 (Valtionavustus yksityisen sosiaa- 12568: välisen tiedon ja kokemuksen sekä uusien kasva- lihuollon palvelujen tuottajien käyttökus- 12569: tusmenetelmien kehittäminen ja välittäminen. tannukstin) 300 000 markan määrärahan 12570: Tämä edellyttää voimavaroja myös koulutustoi- käytettäväksi Kehitysvammalti.ton toimin- 12571: mintaan. nan avustamiseen. 12572: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 12573: nioittavasti, 12574: 12575: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 12576: 12577: Olli Helminen Lea Sutinen Boris Renlund 12578: Pentti Skön Reijo Lindroos Ole Wasz-Höckert 12579: 12580: 12581: 12582: 12583: 45 260148U 12584: 1162 1986 vp. 12585: 12586: Raha-asia-aloite n:o 1068 12587: 12588: 12589: 12590: 12591: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuntoutussäätiön val- 12592: tionapuun 12593: 12594: 12595: Eduskunnalle 12596: 12597: Kuntoutussäätiön Malminkartanon Kuntoutus- päätöksellä vuoden 1987 alkupuolella. Aloite on 12598: keskuksen toiminnasta aiheutuvista menoista enemmänkin periaatteellinen. Kuntoutussäätiö 12599: (19 386 500 mk) vuonna 1987 edellytetään julki- on toimintansa alusta saakka saanut valtionavus- 12600: sista avustusvaroista katettavaksi 7 806 000 mk si- tuksensa eduskunnan päätöksellä, kun eduskunta 12601: ten, että 5 520 000 mk myönnetään Raha-auto- on hyväksynyt seuraavan vuoden tulo· ja menoar- 12602: maattiyhdistyksen tuotosta, 493 500 mk invalidi- vioesityksen. 12603: huoltolain (907 146) ja 1 628 500 mk ammatinva- Kuntoutussäätiö on toiminta-alallaan tai toi- 12604: linnanohjauksesta annetun lain (431 60) nojalla mintaan läheisesti liittyvillä aloilla ainoa, jonka 12605: maksettavina avustuksina sekä 164 000 mk val- korkeimpaan päättävään elimeen - hallitukseen 12606: tionapuna tältä momentilta 33. 99. 54. ] ulkisten - valtiovalta nimeää kaksi kolmasosaa hallituk- 12607: avustusvarojen lisäys aiheutuu toiminnan tehosta- sen jäsenistä (STM 5, TVM 2 ja OPM 1 jäsentä), 12608: misesta ja kustannusten noususta. Momentille eh- joten Kuntoutussäätiötä voidaan pitää tosiasiassa 12609: dotetaan edelleen 164 000 mk. valtion laitoksena. 12610: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12611: 1987 esitys 164 000 mk 12612: taen, 12613: 1986 menoarvio 164 000 mk 12614: 1985 tilinpäätös 158 000 mk 12615: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12616: Aloitteen hyväksyminen tarkoittaisi mamltun 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 12617: momentin palauttamista tulo- ja menoarvioon. 33.99.54/isäyksenä 164 000 markkaa sekä 12618: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myönnettä- ettå' momentin perusteluz'ksi otettaiszi'n 12619: vä valtionapu 5 520 000 mk ei lisää valtion meno- aloitteen perustelujen ensimmäisen kap- 12620: ja, koska avustus myönnettäneen valtioneuvoston paleen mukainen lausuma. 12621: 12622: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 12623: 12624: Olli Helminen Boris Renlund 12625: Pentti Skön Reijo Lindroos 12626: Martti Lähdesmäki 12627: 1986 vp. 1163 12628: 12629: Raha-asia-aloite n:o 1069 12630: 12631: 12632: 12633: 12634: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavuksi uu- 12635: sille Steiner-kouluille 12636: 12637: 12638: Eduskunnalle 12639: 12640: Uusia Steiner-kouluja on syntynyt maahamme taa koskemaan kaikkia Steiner-kouluja. Vuoden 12641: lukuisia viime vuosien aikana. Ne hoitavat hyvin 1987 budjetissa tulisi kuitenkin jo myöntää val- 12642: tehtävänsä ja tarjoavat vaihtoehdon vanhemmille, tionapu uusiHekin Steiner-kouluille ja saattaa näi- 12643: jotka näkevät tämän koulumuodon normaalia pe- den koulujen oppilaat ja heidän vanhempansa sa- 12644: ruskoulua parempana vaihtoehtona lapsilleen. manarvoiseen asemaan maan muiden kansalaisten 12645: Maassa, jossa kunnioitetaan vapaata valintaa ja kanssa. 12646: mielipiteen muodostusta, tulisi Steiner-koulut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12647: nähdä samanarvoisena ja rikastuttavana tekijänä taen, 12648: koulujärjestelmässämme. Vanhemmat ja oppilaat 12649: tulisi saattaa samanarvoiseen asemaan tavallista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12650: peruskoulua käyvien kanssa. Sama koskee luon- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 12651: nollisesti myös lukiota. 29.46.51 3 000 000 markkaa uusien 12652: Steiner-kouluista annettua lakia tulisikin muut- Steiner-koulujen valtionapuun. 12653: 12654: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 12655: 12656: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Perho Mauri Miettinen 12657: Päivi Varpasuo Lauri Impiö Elisabeth Rehn 12658: Helvi Koskinen Aino Pohjanoksa Eva-Riitta Siitonen 12659: 1164 1986 vp. 12660: 12661: Raha-asia-aloite n:o 1070 12662: 12663: 12664: 12665: 12666: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilöstön 12667: palkkaamiseksi Helsingin lastentarhanopettajaopistoon 12668: 12669: 12670: Eduskunnalle 12671: 12672: Helsingin lastentarhanopettajaopistolla on Mainittakoon, että edellisenä vuonna oppilaita 12673: paitsi tilanpuutteen myös henkilöstövajauksen ta- oli 384 (12 kurssilla) ja tänä vuonna kursseja on 12674: kia vaikeuksia selviytyä opetussuunnitelmien läpi- 16, joilla 502 oppilasta. Ensi lukuvuonna oppilai- 12675: viemisestä sillä huolella, mitä toimeksianto edel- ta lienee 603. 12676: lyttää ja opettajat ja oppilaat toivovat. Henkilös- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12677: tön suunnitelmassa ovat kiireellisiä ainakin seu- taen, 12678: raavat viisi tointa, joista apulaisrehtorin toimi tar- 12679: vittaisiin heti, muut viimeistään seuraavan luku- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12680: vuoden alkaessa: 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 12681: 29.51. 01 500 000 markkaa aloitteen pe- 12682: 1 apulaisrehtori (S 23) 1.2.1987 alkaen 12683: 1 kirjastoapulainen (ylim.) 12684: rusteluissa mainitun henkzlöstön palkkaa- 12685: (A 8) 1.8.1987 alkaen 12686: miseksi Helsingin lastentarhanopettaja- 12687: 1 päätoiminen soitonopettaja 1.8.1987 alkaen 12688: opistoon. 12689: 2 linjanjohtajaa (C 50) 1.8.1987 alkaen 12690: 12691: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 12692: 12693: Elsi Hetemäki-Olander Pertti Salolainen Ole Wasz-Höckert 12694: Tuulikki Hämäläinen Elisabeth Rehn Helvi Koskinen 12695: Päivi Varpasuo Aino Pohjanoksa Eva-Riitta Siitonen 12696: Paavo Lipponen 12697: 1986 vp. 1165 12698: 12699: Raha-asia-aloite n:o 1071 12700: 12701: 12702: 12703: 12704: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin lasten- 12705: tarhanopettajaopiston lisätilojen rakentamiseen 12706: 12707: 12708: Eduskunnalle 12709: 12710: Helsingin lastentarhanopettajaopistolla on keuksia selviytyä opetussuunnitelmien läpiviemi- 12711: huutava sekä akuutti että pitkäaikainen tilantar- sestä sillä huolella, mitä toimeksianto edellyttää ja 12712: ve. Koska kouluhallituksen ja Helsingin kaupun- opettajat ja oppilaat toivovat. 12713: gin neuvottelut ovat johtamassa siihen, että rat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12714: kaisuksi tulee Vallgårdin koulun luovuttaminen taen, 12715: lastentarhanopettajaopiston käyttöön, olisi mitä 12716: kiireisimmin ryhdyttävä sekä saneeraus- että lisä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12717: rakentamistoimiin. Vallgårdin koulusta on mah- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 12718: dollisuus saada tarkoituksenmukainen ja pysyvä 29.51.74 10 000 000 markkaa Helsingin 12719: ratkaisu, sillä koulun laaja piha-alue tarjoaa mah- lastentarhanopettajaopiston lisätzlojen sa- 12720: dollisuuden lisärakentamiseen. Suunnitelmat olisi neeraukseen sekä uudisrakennuksen suun- 12721: kuitenkin laadittava kiireisesti. Opistolla on yllät- nitteluun. 12722: täen lisättyjen oppilasmäärien takia suuria vai- 12723: 12724: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 12725: 12726: Elsi Hetemäki-Olander Pertti Salolainen Ole Wasz-Höckert 12727: Tuulikki Hämäläinen Elisabeth Rehn Helvi Koskinen 12728: Päivi Varpasuo Aino Pohjanoksa Eva-Riitta Siitonen 12729: Marjatta Väänänen Paavo Lipponen 12730: 1166 1986 vp. 12731: 12732: Raha-asia-aloite n:o 1072 12733: 12734: 12735: 12736: 12737: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta Paasikivi-opiston 12738: rakennushankkeiden rahoittamiseen 12739: 12740: 12741: Eduskunnalle 12742: 12743: Valtioneuvosto myönsi Paasikivi-opistolle pe- vistävä koulutus on siten hyvin vastannut nuori- 12744: rustamisluvan 31.1.1980. Tänä syksynä alkoi siten son koulutuskysyntää. 12745: opiston seitsemäs toimintavuosi. Nuorena opisto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12746: na Paasikivi-opisto on joutunut tekemään huo- taen, 12747: mattavia investointeja opistorakennusten ja tilo- 12748: jen saattamiseksi ajanmukaisiksi ja toiminnaltaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12749: tarkoituksenmukaisiksi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 12750: Paasikivi-opistolla on tällä hetkellä 60 opiskeli- 29.57.52 1 500 000 markkaa Paasikivi- 12751: japaikkaa, minkä lisäksi opistolla opiskelee 10 Tu- opiston rakennushankkeiden aiheutta- 12752: russa asuvaa opiskelijaa. Opistoon oli tänä vuonna mien lainojen lyhentämiseen ja korkojen 12753: 250 hakijaa, joista voitiin valita ainoastaan 45. maksamiseen sekä uusien rakennushank- 12754: Opiston tarjoama yhteiskunnallinen ja ammattisi- keiden rahoittamiseen. 12755: 12756: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 12757: 12758: Elsi Hetemäki-Olander Ulla Puolanne 12759: Heikki Perho Mauri Miettinen 12760: 1986 vp. 1167 12761: 12762: Raha-asia-aloite n:o 1073. 12763: 12764: 12765: 12766: 12767: Hetemäki-Olander ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta sävel- 12768: taidejärjestöille 12769: 12770: 12771: Eduskunnalle 12772: 12773: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toimin- juhlakonsertit ym. juhlavuoteen liittyvät musiik- 12774: tansa ajan suorittaneet suomalaista musiikkielä- kitapahtumat on voitava hoitaa asianmukaisesti. 12775: mää ja julkista hallintoa hyödyttäviä tehtäviä. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12776: mä on kuitenkin aiheuttanut lisääntyviä taloudel- taen, 12777: lisia paineita, koska valtion avustukset säveltaide- 12778: järjestöille viimeisten viiden vuoden aikana ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12779: nousseet hyvin vähän tai pysyneet samoina. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 12780: Vuonna 1987 vietetään maamme itsenäisyyden 29.90.52 lisäyksenä 350 000 markkaa sä- 12781: 70-vuotisjuhlaa. Se tulee aiheuttamaan erittäin veltaidejärjestözlle. 12782: paljon vaativaa työtä. Valtioneuvoston toivomat 12783: 12784: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 12785: 12786: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Perho Mauri Miettinen 12787: Eva-Riitta Siitonen Lauri Impiö Helvi Koskinen 12788: Timo Roos Päivi Varpasuo Aino Pohjanoksa 12789: 1168 1986 vp. 12790: 12791: Raha-asia-aloite n:o 1074 12792: 12793: 12794: 12795: 12796: Hetemäki-Olander ym.: Korotemo määrärahan osoittamisesta Suo- 12797: men maakuntakirjailijat ry:lle 12798: 12799: 12800: Eduskunnalle 12801: 12802: Suomen maakuntakirjailijat ry. on valtakunnal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12803: linen kirjailija- ja kirjoittajajärjestö, jonka jäsen- taen, 12804: määrä on lähes 400. Yhdistys järjestää valtakun- 12805: nallisia kirjailijatapahtumia, maakunnallisia kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12806: jallisuussavottoja, kirjastovierailuita ja lukemi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 12807: senedistämiskampanjoita. Ensi vuonna yhdistys 29.90.52lisåyksenä 300 000 markkaa Suo- 12808: jatkaa "Maakunta lukee" -kampanjaa Kainuussa men maakuntakirjazfijat ry:n toiminnan 12809: ja Lapissa. Kirjoittajakoulutus on edelleen kes- tukemiseen. 12810: keistä järjestön toiminnassa. Järjestö on yhteis- 12811: työssä äänikirjoja ja selkokirjallisuutta tuottaviin 12812: järjestöihin. 12813: 12814: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 12815: 12816: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Perho Lauha Männistö 12817: Mauri Miettinen Lauri Impiö Helvi Koskinen 12818: Päivi Varpasuo Aino Pohjanoksa 12819: 1986 vp. 1169 12820: 12821: Raha-asia-aloite n:o 1075 12822: 12823: 12824: 12825: 12826: Hetemäki-Olander ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuva- 12827: taidekouluille 12828: 12829: 12830: Eduskunnalle 12831: 12832: Kiinnostus lasten ja nuorten kuvataidekoului- kuten nyt. Lasku on noin 20 %, kasvunhan pitäisi 12833: hin on räjähdysmäisesti kasvanut. Kouluja syntyy olla sitä luokkaa. 12834: lisää, entiset kasvavat. Kuvataidekoulujen avus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12835: tukset ovat usein sattumanvaraisia. Ne toimivat taen, 12836: usein koko ajan kallistuvien lukukausimaksujen 12837: varassa. Taidekoulujen toimintojen tulisi olla yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12838: teiskunnan erityisessä suojeluksessa sen monimer- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 12839: kityksisen työn takia, jota niissä tehdään. Taide- 29.90.52 lisäyksenä· 1 000 000 markkaa 12840: koulujen avustusmäärien tulisi kasvaa, ei laskea lasten ja nuorten kuvataidekouluzlle. 12841: 12842: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 12843: 12844: Elsi Hetemäki-Olander Mauri Miettinen Helvi Koskinen 12845: Lauri Impiö Timo Roos Päivi Varpasuo 12846: Aino Pohjanoksa Eva-Riitta Siitonen 12847: 12848: 12849: 12850: 12851: 46 260148U 12852: 1170 1986 vp. 12853: 12854: Raha-asia-aloite n:o 1076 12855: 12856: 12857: 12858: 12859: Hetemäki-Olander ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ra- 12860: kennusten entistämisavustuksiin 12861: 12862: 12863: Eduskunnalle 12864: 12865: Hyväksyessään voimassa olevan rakennussuoje- Suojeltujen ja suojeltaviksi luokiteltujen raken- 12866: lulainsäädännön 26.10.1984 eduskunta liitti vas- nusten omistajilla on oltava luottamus siihen, että 12867: tauksessaan hallituksen esitykseen mm. seuraavan valtio on luotettava osapuoli suojelutoiminnoissa 12868: perustelulausuman (HE n:o 4511983 vp. ): ja että valtio vastaa omasta osuudestaan riittävällä 12869: ''Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan taloudellisella tuella. Suojeltavien rakennusten 12870: siitä, että valtion tulo- ja menoarvioissa varataan omistajat kuitenkin kantavat pääasiallisen talou- 12871: tarvittavat ja riittävät määrärahat muun muassa dellisen vastuun suojelusta. Eduskunnan on siten 12872: suojelukohteiden omistajille maksettaviin kor- varmistettava avustusvarojen riittävyys. 12873: vauksiin ja heille myönnettäviin kunnossapito- ja Museovirasto on vuodelle 1987 esittänyt 4 milj. 12874: perusparannusavustuksiin.'' markan määrärahaa entistämisavustuksiin ja 12875: Sanotut varat sisältyvät museoviraston moment- KTS:ssä lähivuosille aina 1 milj. markan kasvua. 12876: teihin 29.94.50 ja 29.94.95. Asuntohallituksen ja Suojelutoimien tehostamiseksi suurempi kasvu 12877: maatilahallituksen jakamat perusparannuslainat olisi tarpeen, mutta budjettiohjeiden vuoksi on 12878: ovat asia erikseen. museovirastokin pidättäytynyt niukimpaan mah- 12879: Museovirasto on myöntänyt entistämisavustuk- dolliseen kasvutavoitteeseen. 12880: sia paitsi lailla suojelluille, myös muille kulttuuri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12881: historiallisesti arvokkaille rakennuksille. Kuluva- taen, 12882: na vuonna on käytössä 2,8 milj. mk. Vuosina 12883: 1977-86 on avustuksia jaettu 9,1 milj. mk eli yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12884: tä paljon kuin vuonna 1986 on ollut avustushake- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 12885: muksia. Korvauksia ei suojelusta ole toistaiseksi 29.94.50 lisäyksenä 1200 000 markkaa ra- 12886: maksettu. kennusten entistämisavustuksiin. 12887: 12888: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 12889: 12890: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Perho Mauri Miettinen 12891: Timo Roos Eva-Riitta Siitonen Lauri Impiö 12892: Tytti Isohookana-Asunmaa Helvi Koskinen Päivi Varpasuo 12893: Aino Pohjanoksa 12894: 1986 vp. 1171 12895: 12896: Raha-asia-aloite n:o 1077 12897: 12898: 12899: 12900: 12901: Hetemäki-Olander ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Poh- 12902: jola-Norden ry:n toimintaan 12903: 12904: 12905: Eduskunnalle 12906: 12907: Pohjola-Norden on maan merkittävimpiä kan- "uusprojekti" oli mukanaolo Norjobb-hankkees- 12908: salaisjärjestöjä. Se on perustettu vuonna 1924. Jär- sa. Tämä on mm. alue, jolla tarvitaan Pohjola- 12909: jestössä on viitisensataa osastoa ja 80 000 jäsentä. Nordenin panosta edelleen kokeilun laajentuessa 12910: Valtion järjestölle myöntämä avustus ei anna Poh- sisämaan kuntiin. 12911: jola-Nordenille riittäviä mahdollisuuksia uudistu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 12912: vaan ja taikkaaseen järjestötyöhön. Viime vuoden taen, 12913: alijäämä oli 117 000 markkaa, vaikka taloutta hoi- 12914: dettiin mitä suurinta säästäväisyyttä osoittaen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12915: Viime vuoteen verrattuna nousua on merkitty 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 12916: vain 40 000 markkaa, jolla pitäisi kattaa myös vii- 29.98.50 lisäyksenä 200 000 markkaa 12917: me vuoden alijäämä. Viime vuoden merkittävin Pohjola-Norden ry:n toimintaan. 12918: 12919: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 12920: 12921: Elsi Hetemäki-Olander Markus Aaltonen Ole Norrback 12922: Tytti Isohookana-Asunmaa Lauri Impiö Heikki Riihijärvi 12923: Juhani Vähäkangas Eva-Riitta Siitonen 12924: 1172 1986 vp. 12925: 12926: Raha-asia-aloite n;o 1078 12927: 12928: 12929: 12930: 12931: Hietala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittä- 12932: miseen 12933: 12934: 12935: Eduskunnalle 12936: 12937: Sisäasiainministeriön hallinnonalan menokoh- keätä huolehtia siitä, että määrärahojen taso säi- 12938: dalla 26.98.43 on 105 miljoonaa markkaa osoitet- lyisi tulevana vuonna eri lääneissä samalla tasolla 12939: tu ns. läänien kehittämisrahaksi. kuin tänä vuonna. Tämän vuoksi olisi ko. määrä- 12940: Kun em. määrärahasta on 2, 5 miljoonaa mark- rahaa korotettava vähintään 30 000 000 markalla. 12941: kaa merkitty Lapin matkailun lomatukeen ja kun Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 12942: siitä on tarkoitus osoittaa määrärahoja valtakun- nioittavasti, 12943: nan kaikkien läänien kehittämiseen, jäisi esim. 12944: Mikkelin läänin osuus kuluvan vuoden määrära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12945: haan verrattuna huomattavasti pienemmäksi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 12946: Huomioon ottaen sen myönteisen vaikutuksen 26.98.43 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 12947: elinkeinoelämän toimintojen vireyttämiseksi, joka läänien kehittämiseen esitetyn 105 miljoo- 12948: lääninrahalla on tähän mennessä ollut, olisi tär- nan markan lisäksi. 12949: 12950: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 12951: 12952: Pertti Hietala Timo Kietäväinen Maija Rajantie 12953: 1986 vp. 1173 12954: 12955: Raha-asia-aloite n:o 1079 12956: 12957: 12958: 12959: 12960: Hietala: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen kauppaoppilaitoksen 12961: uudisrakennuksen rakentamiseen 12962: 12963: 12964: Eduskunnalle 12965: 12966: Pieksämäen kauppaoppilaitos aloitti toimintan- sisällä kurssitoimintaa) vuoden 1988 runkokapasi- 12967: sa v. 1960, jolloin se mitoitettiin 144 oppilaalle. teetin mukaan. Perustamiskustannukset (raken- 12968: Tällä hetkellä samojen seinien sisällä opiskelee nuskustannusindeksi I/86) ovat kaupungin mitoi- 12969: 280 oppilasta. Ainoat lisätilat tänä aikana on saa- tuslaskelmien mukaan ja OPM:n ohjeisiin perus- 12970: tu Kontiopuiston liikuntahallin lisäksi kellariti- tuen 19,5 miljoonaa markkaa. Hankkeen rahoi- 12971: loista, joiden korkeus palkkien kohdalla on noin tuksessa on lähdetty siitä, että valtio osallistuisi 12972: kaksi metriä. Lisäksi koulurakennus on todettu siihen 43 prosentilla eli 8,4 miljoonalla markalla 12973: mm. Mikkelin lääninhallituksen kouluosaston (kaupungin kantokykyluokka on 5). 12974: kanssa käydyissä neuvotteluissa epätarkoituksen- Mikäli valtiontaloudellisista tai muista syistä 12975: mukaiseksi keskiasteen koulunuudistuksen muka- hanketta ei voida budjettirahoitteisena toteuttaa 12976: naan tuomia tarpeita varten. kaavaillussa aikataulussa, tulisi ns. jälkirahoitus- 12977: Pieksämäen kaupunki on sisällyttänyt kaup- menettely yhtä lailla kysymykseen. Kaupungin 12978: paoppilaitoksen uudisrakennushankkeen omassa kannalta tärkeintä on se, että hanke toteutuu ja 12979: rakentamisohjelmassaan valmistuvaksi vuoden kauppaoppilaitos pystyy sen jälkeen antamaan 12980: 1989 helmikuussa. Opetusministeriön investointi- asiallisissa tiloissa tarkoituksenmukaista kaupan 12981: ohjelmassa hanke on merkitty myös vuodelle ja hallinnon koulutusta Pieksämäen seudun nuo- 12982: 1989. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hank- rille. 12983: keen perustamissuunnitelman, ja se on edelleen Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta- 12984: lähetetty ammattikasvatushallituksen kautta ope- vasti, 12985: tusministeriön vahvistettavaksi huhtikuussa 1985. 12986: Vahvistuspäätöstä ei vielä ole tehty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12987: Perustamissuunnitelmassa kaupunki on mitoit- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 12988: tanut hankkeen 484 oppilaalle (kurssitoiminta 29.67.57 5 000 000 markkaa Pieksämäen 12989: mukaan luettuna), huoneistoalaltaan 3 150 m 2 • kauppaoppzlaitoksen uudisrakennuksen 12990: Ammattikasvatushallitus on sen sijaan keväällä rakentamiseen tulevan valtionosuuden al- 12991: 1986 vahvistanut Pieksämäen kauppaoppilaitok- kurahoituksena. 12992: sen oppilaspaikkamääräksi 224 oppilaspaikkaa (ei 12993: 12994: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 12995: 12996: Pertti Hietala 12997: 1174 1986 vp. 12998: 12999: Raha-asia-aloite n:o 1080 13000: 13001: 13002: 13003: 13004: Hietala: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pieksämäen kulttuuri- 13005: keskuksen (kirjastotalo) uudisrakennuksen rakentamiseen 13006: 13007: 13008: Eduskunnalle 13009: 13010: Pieksämäen kapungin nykyinen kirjastoraken- rikeskuksen (kirjasto-monitoimitalon) uudisra- 13011: nus on vanha, huonokuntoinen, ahdas ja epäkäy- kennushankkeen omassa rakentamisohjelmassaan 13012: tännöllinen eikä näin ollen tarjoa pienimpiäkään valmistuvaksi vuonna 1988. Alustavia lupauksia 13013: mahdollisuuksia kirjaston ja sen oheistoimintojen hankkeen rakentamisluvan saamiseksi opetusmi- 13014: kehittämiselle ja tehokkaalle käytölle. Kaupunki- nisteriössä on annettu vuodelle 1987. Kouluhalli- 13015: liiton suorittaman kaupunkipalvelututkimuksen tus on joulukuussa 1985 hyväksynyt hankkeen to- 13016: mukaan Pieksämäen kaupunginkirjasto todettiin teuttamisohjelman I vaiheen kirjastotilojen osalta. 13017: käyttäjien keskuudessa ylivoimaisesti heikoim- Hankkeen kokonaiskustannusarvio on tällä het- 13018: maksi kirjastoksi ulkoisilta puitteiltaan tutkimuk- kellä 39,5 miljoonaa markkaa, josta kirjastotilojen 13019: sessa mukana olleiden 30 kaupungin kirjastoista. osuus on noin kolmannes. Valtionrahoitustukea 13020: Ihmisten lukuharrastus on lisääntynyt kaikissa ikä- kaupunki on budjetoinut hankkeeseen 2,6 mil- 13021: luokissa, minkä lisäksi kirjastojen käyttö opiske- joonaa markkaa kirjastotilojen osalta ja saman ver- 13022: luun, tutkimustoimintaan, musiikin kuunteluun, ran muiden tilojen osalta. Päätöstä valtion osallis- 13023: kirjailijavierailuihin sekä moniin muihin toimin- tumisesta hankkeen rahoitukseen ei vielä ole 13024: toihin kasvaa jatkuvasti. Kirjastoista on muodos- tehty. 13025: tunut eräänlaisia kulttuurikeskuksia, joiden mer- Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 13026: kitys tulevaisuudessa tulee korostumaan kiireisen 13027: elämänrytmin ja teknisen kehityksen sävyttämässä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13028: yhteiskunnassa. Näillä näkymillä Pieksämäellä ol- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 13029: laan huolestuneita tulevaisuudesta tällä sektorilla, 29.90.30 alamomentille 3 lisäyksenä 13030: mikäli kirjaston ja kulttuuritoimen kehittämis- 3 000 000 markkaa Pieksämäen kulttuuri- 13031: edellytyksiin ei saada pikaista parannusta aikaan keskuksen (kirjastotalo) rakentamiseen 13032: esim. valtiovallan tuen muodossa. tarvittavana valtionosuutena. 13033: Pieksämäen kaupunki on sisällyttänyt kulttuu- 13034: 13035: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 13036: 13037: Pertti Hietala 13038: 1986 vp. 1175 13039: 13040: Raha-asia-aloite n:o 1081 13041: 13042: 13043: 13044: 13045: Hietala ym.: Määrärahan OsoittamisestaJoroisten musiikkipäivien tu- 13046: kemiseen 13047: 13048: 13049: Eduskunnalle 13050: 13051: Joroisten musiikkipäivät on Joroisten Musiik- rikesässä" (HS, 5.8.86 Veijo Murtomäki)." Käyn- 13052: kiyhdistys ry:n (perustettu 1977) järjestämä vuo- ti Joroisten musiikkipäivillä on kuin avaisi koru- 13053: sittainen musiikkitapahtuma heinä-elokuun lippaan", arvioi hallitusneuvos Närvä Järvikylässä 13054: vaihteessa. Pianotaiteilija Ralf Gothonin aloittees- 23.7.1984 konsertti-iltaa. 13055: ta syntynyt kansainvälinen juhlaviikko on keskit- Joroisten musiikkipäivien kiehtovinta antia ovat 13056: tynyt kamari- ja liedmusiikkiin, jota esitetään his- juuri kartanokonsertit. Ne ovat järjestäjille samal- 13057: toriallisesti merkittävissä, vanhoissa yksityiskotei- la taloudellinen ongelma. Konserttitilojen pie- 13058: na säilyneissä kananoissa sekä 1700-luvun jälki- nuuden johdosta yleisömäärät jäävät vähäisiksi. 13059: puoliskolla valmistuneessa ristikirkossa. Ohjelmis- Lipputuloilla ei saada konserttikuluja katetuiksi. 13060: toon kuuluu lisäksi Pöyhölän maatilalla järjestet- Musiikkipäivien suunnittelutyön ja jatkuvuuden 13061: tävä pihatapahtuma, joka koostuu paitsi musiikis- edellytyksenä on valtionavun nostaminen järjestö- 13062: ta myös kesäisestä seurustelusta rantakalan ja kah- jen anoman noin 100 000 markan tasolle. Korkea- 13063: vin äärellä. Kevyempää kamarimusiikki-iltaa tasoisten taiteilijoiden, edes suomalaisten saami- 13064: edustaa myöskin kamarikimarakonsertti. nen esiintymään, taiteellisen suunnittelun joutu- 13065: Konserttien ohella Joroisten musiikkipäivät minen korvattavaksi ja painotöiden kustannusten 13066: ovat tarjonneet musiikkikursseja nuorille ja mu- nousu ovat tärkeimpiä syitä korottamiseen. 13067: siikkileikkikoulun lapsille. Viime vuosina lapsille Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 13068: on järjestetty korkeatasoisia lastenmatineoita vii- 13069: kon taiteilijoiden esittäminä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13070: Joroisten musiikkipäivät ovat kymmenessä vuo- 1987 tulo- ja menoravioon momentille 13071: dessa saavuttaneet merkittävän paikan kesäisten 29.90.52 100 000 markan suuruisen mää- 13072: kulttuuritapahtumiemme kirjossa. ''Joroisten rärahan Joroisten muszikkipäivien tukemi- 13073: musiikkipäivät ovat helmi suomalaisessa kulttuu- seen. 13074: 13075: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 13076: 13077: Pertti Hietala Kari Rajamäki 13078: 1176 1986 vp. 13079: 13080: Raha-asia-aloite n:o 1082 13081: 13082: 13083: 13084: 13085: Hietala: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennuslain 136 §: n 13086: mukaisiin katujen rakennuskorvauksiin 13087: 13088: 13089: Eduskunnalle 13090: 13091: Vuoden 1987 budjettiesityksessä on rakennus- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 13092: lain 136 §:n mukaisiin kadunrakennuskorvauksiin taen, 13093: varattu 34 500 000 markkaa. Summa on vain 1 13094: milj. markkaa suurempi kuin tänä vuonna. Tarve että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13095: näiden avustusten suorittamiseen on todella suu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 13096: ri, eikä sitä pystytä em. määrärahan puitteissa to- 31.24.34 lisäyksenä 45 000 000 markkaa 13097: teuttamaan. rakennuslain 136 §:n edellyttämiin katu- 13098: Liikenneministeriö on esittänyt momentille jen rakentamiskorvauksiin. 13099: 80 000 000 markan suuruisen määrärahan, jonka 13100: turvin voitaisiin ainakin osittain purkaa tähän 13101: määrärahaan kohdistuvaa painetta. 13102: 13103: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 13104: 13105: Pertti Hietala 13106: 1986 vp. 1177 13107: 13108: Raha-asia-aloite n:o 1083 13109: 13110: 13111: 13112: 13113: Hietala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta moottoriliiken- 13114: netien rakentamiseksi Lahdesta Heinolaan 13115: 13116: 13117: Eduskunnalle 13118: 13119: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon si- lykylä rakennetaan vuosina 1988-1991 ja 13120: sältyy TVL:n Hämeen ja Mikkelin piireille määrä- Myllykylä-Heinola vuosina 1991-1996. Tästä 13121: rahat valtatien n:o 5 rakentamisen aloittamiseen aikataulusta tulee ehdottomasti pitää kiinni ja 13122: Kymijärveltä Mikkelin piirin rajalle sekä vastaa- määrärahavaraukset tehdä riittävän realistisina to- 13123: vasti rajalta Vierumäelle. Rakentamista on aien- teuttamisen turvaamiseksi. 13124: nettu esitysten mukaisesti niin, että näiden tie- Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä on 13125: osuuksien tulisi suunnitelmien mukaisesti olla tieosuuden Vierumäki-Myllykylä rakentamiseen 13126: valmiina vuoden 1988 loppuun mennessä. Tämä varattu vain 1 miljoona markkaa. 13127: edellyttää kuitenkin, että määrärahavaraukset Edellä olevan perusteella ehdotamme, 13128: vuosien 1987 ja 1988 tulo- ja menoarvioissa ovat 13129: riittävät. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13130: Jatkorakentamisen Vierumäeltä Myllykylään ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 13131: edelleen Heinolaan tulisi jatkua välittömästi em. 31.24.77 lisäyksenä 9000000 markkaa 13132: tieosan valmistuttua. Mikkelin tie- ja vesiraken- moottonltikennetien rakentamiseksi Vie- 13133: nuspiirin KTS:n mukaan tieosa Vierumäki-Myl- rumäeltä Heinolaan. 13134: 13135: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 13136: 13137: Pertti Hietala Pirjo Rusanen Pentti Poutanen 13138: Timo Kietäväinen Mauri Miettinen Maija Rajantie 13139: 13140: 13141: 13142: 13143: 47 260148U 13144: 1178 1986 vp. 13145: 13146: Raha-asia-aloite n:o 1084 13147: 13148: 13149: 13150: 13151: Hietala: Korotetun määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden 13152: uudistusrahastoon 13153: 13154: 13155: Eduskunnalle 13156: 13157: Valtionrautateiden investointeihin esitetty 702 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13158: miljoonaa markkaa ei vastaa edes laitoksen käyttö- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 13159: omaisuuden kulumista, josta syystä rataverkko ja 31.90. 60 lisäyksenä 50 000 000 markkaa 13160: VR:nliikkuva kalusto on nopeasti rappeutumassa. VR:n uudistusrahastoon käytettäväksi ra- 13161: ~ataverkon kohdalla tilanne alkaa olla jo havaitta- taverkon kiireellisiin korjauksiin sekä 13162: vissa. Kirkkonummen- Turun radan parannuk- 13163: Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit- sen nopeuttamiseen. 13164: taen, 13165: 13166: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 13167: 13168: Pertti Hietala 13169: 1986 vp. 1179 13170: 13171: Raha-asia-aloite n:o 1085 13172: 13173: 13174: 13175: 13176: Hietala: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden tilapäisessä 13177: työsuhteessa olevien henkilöiden vakinaistamiseksi 13178: 13179: 13180: Eduskunnalle 13181: 13182: Valtionrautatiet työllisti radan ja rakennusten Tämän määrän vakinaistaminen ei itse asiassa 13183: kunnossapito- sekä rakentamistehtävissä vuonna aiheuta muita muutoksia kuin sen, että palkkaus- 13184: 1985 keskimäärin n. 3400 työntekijää. Näistä osa määrärahat voitaisiin osoittaa nykyisten 13185: eli n. 3000 on ns. vakinaisia työntekijöitä. Muu investointi- ja työllisyysmäärärahojen sijaan suo- 13186: osa työntekijöistä on tilapäistä työvoimaa. Näiden raan palkkausmomentilta. 13187: työntekijöiden osalta tilapäisyyttä on jatkunut Edellä olevan johdosta ehdotan, 13188: muutaman kuukauden tai enintään vuoden pitui- 13189: sin määräaikaisin työsuhtein useiden vuosien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13190: ajan. Tilanne johtaa siihen, että työntekijät ovat 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 13191: jatkuvassa epävarmuudessa työn jatkumiseen näh- 31.90.01 40000000markkaa Valtionrau- 13192: den ja jäävät eräiltä osin vaille ns. vakinaiselle tateiden n. 400:n tilapäisessä työsuhteessa 13193: työntekijälle kuuluvia etuuksia. olevan työntekzjan vakinaistamiseksi. 13194: Valtionrautatiet voisi vakinaistaa edellä mainit- 13195: tuihin tehtäviin nykyisin n. 3000 henkilön lisäksi 13196: n. 400 henkilöä. 13197: 13198: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 13199: 13200: Pertti Hietala 13201: 1180 1986 vp. 13202: 13203: Raha-asia-aloite n:o 1086 13204: 13205: 13206: 13207: 13208: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Pieksä- 13209: mäen vetokalustohallin rakentamista varten 13210: 13211: 13212: Eduskunnalle 13213: 13214: Valtion vuoden 1984 toisen lisämenoarvion val- tää, että Pieksämäen vetokalustohallin riittävä ja 13215: tiovarainvaliokunnan mtetmnön perusteluissa oikea-aikainen rahoitus turvataan muista ratkai- 13216: menokohdan 31.90. 72 osalta todetaan seuraavaa: suista riippumatta.'' 13217: "31.90.72. Sähkölaitteiden hankkiminen (siir- Sen jälkeen kun em. perustelulausuma on kir- 13218: tomääräraha). Momentin perusteluiden mukaan joitettu, on liikenneministeriön, VR:n ja kaupun- 13219: on tarkoituksena ratkaista Joensuun uuden ra- gin edustajien kesken käydyissä neuvotteluissa so- 13220: tapihan sijaintikysymys ennen kuin sähköistys- vittu, että VR:n Pieksämäen vetokalustohalli to- 13221: työt ulotetaan Joensuuhun saakka tai vaihtoeh- teutetaan uudisrakennuksena. 13222: toisesti ryhdytään toimenpiteisiin ratapihatoimin- Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen on 13223: tojen hajauttamiseksi. Perusteluissa todetaan em. vetokalustohallin rakentamista varten esitetty 13224: edelleen, että vastaavasti voidaan peruuttaa Piek- 5 miljoonaa markkaa. Kun tarve on kuitenkin jo 13225: sämäen vetokalustohallin rakentamiseen momen- ensi vuonna suurempi, olisi määräraha korotetta- 13226: tille 31.90. 74 myönnetystä siirtomäärärahasta va 10 000 000 markkaan. 13227: 10 000 000 markkaa, mikä on otettu huomioon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 13228: momentilla 12.39.04. -Valiokunta toteaa, että 13229: Pieksämäen vetokalustohallin rakentamisvaih- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13230: toehtoja selvitellään parhaillaan ja asiasta voidaan 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 13231: päättää aivan lähitulevaisuudessa. Valiokunta kat- 31.90.74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 13232: soo, että Pieksämäen vetokalustohallihanke on to- uuden varikkorakennuksen toteuttamisek- 13233: teutettava ensi tilassa rakentamisvaihtoehtojen si Pieksämäelle. 13234: selvitystyön valmistuttua, ja tämän vuoksi edellyt- 13235: 13236: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 13237: 13238: Pertti Hietala Timo Kietäväinen 13239: Mauri Miettinen Maija Rajantie 13240: 1986 vp. 1181 13241: 13242: Raha-asia-aloite n:o 1087 13243: 13244: 13245: 13246: 13247: Hietala: Määrärahan osoittamisesta rautatieopiston suunnittelua var- 13248: ten Pieksämäen kaupunkiin 13249: 13250: 13251: Eduskunnalle 13252: 13253: Pieksämäen kaupunki ja Valtionrautateiden keskuksen sijoittaminen Pieksämäelle. Jo vuonna 13254: Pieksämäen toiminnot ovat kasvaneet ja kehitty- 1974 kaupunki esitti VR:n kurssikeskuksen sijoit- 13255: neet rinta rinnan jo miltei sadan vuoden ajan. tamista Pieksämäelle tarjoten mm. ilmaisen maa- 13256: VR:nmerkitys koko Pieksämäen seudun kehityk- alueen kunnallistekniikalla varustettuna kurssi- 13257: selle on ollut huomattavan suuri. Työpaikkojen li- keskuksen käyttöön. Tuolloin kuitenkaan rauta- 13258: säksi VR:nvaikutus on heijastunut monille eri elä- tiehallituksen liikenneosaston mielestä asia ei ol- 13259: mänaloille, joilla tapahtuva toiminta on aikojen lut ajankohtainen vaan ensin oli selvitettävä jatko- 13260: kuluessa muovannut omalta osaltaan Pieksämäen ja täydennyskoulutuksen tarve ja erilaiset vaih- 13261: nykyilmettä. toehdot sen järjestämiseksi. Kaupunki uudisti esi- 13262: Viime vuosina VR:n työpaikat paikkakunnalla tyksensä vuonna 1981. 13263: ovat kuitenkin vähentyneet rationalisointi- ja Tämän jälkeen Pieksämäen kaupungin ja rauta- 13264: muiden toimenpiteiden johdosta. Vähenemistä tiehallituksen välillä on käyty ja käydään neuvot- 13265: on tapahtunut jo pelkästään kolmen viime vuo- teluja rautatieopiston sijoittamiseksi Pieksämäel- 13266: den aikana noin 230 työpaikkaa, 1720:stä le. Opiston sijoitusta Pieksämäelle puoltavat mo- 13267: 1490:een. VR:n kehitysnäkymien mukaan sama net seikat, joista mainittakoon mm. pitkät rauta- 13268: suuntaus jatkuu tästä eteenkinpäin. Merkittäviin tieperinteet, keskeinen sijainti ja hyvät liiken- 13269: irtisanomisiin ei kuitenkaan ole jouduttu turvau- neyhteydet, VR:n monipuoliset hallinto- ja muut 13270: tumaan, vaan väheneminen on tapahtunut ns. toiminnot, aikaisempaan koulutustoimintaan pe- 13271: luonnollista tietä. Kaupunki on pyrkinyt saamaan rustuva paikallinen opettajakunta etenkin käytän- 13272: tilalle korvaavia työpaikkoja, joiden osalta on to- nönläheisissä oppiaineissa (veturimieskoulu), rau- 13273: sin vielä huomattavasti toivomisen varaa. Erityi- hallinen ja viihtyisä ympäristö sekä kaupunkikes- 13274: sesti pysyvien työpaikkojen saanti menetettyjen kuksen palveluvarustus. 13275: tilalle luo pohjaa kaupungin ja seutukunnan tule- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta- 13276: valle kehitykselle. Kaupungin työpaikoista VR:n vasti, 13277: osuus on runsas viidennes. 13278: Pieksämäen kaupunki on useissa eri yhteyksissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13279: esittänyt mm. valtiovallan suuntaan erilaisten 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 13280: hankkeiden ja toimintojen käynnistämistä Pieksä- 31.90.74 2 000 000 markan määrärahan 13281: mäellä. Yhtenä kiinnostuksen kohteena kaupun- käytettäväksi rautatieopiston suunnitte- 13282: gilla on ollut rautatiehallituksen alaisen koulutus- luun Pieksämäelle. 13283: 13284: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 13285: 13286: Pertti Hietala 13287: 1182 1986 vp. 13288: 13289: Raha-asia-aloite n:o 1088 13290: 13291: 13292: 13293: 13294: Hietala: Määrärahan osoittamisesta työllisyysperusteisen avustuksen 13295: myöntämiseksi Pieksämäen maalaiskunnalle monitoimitalo- 13296: kunnanvirastotalon rakentamiseen 13297: 13298: Eduskunnalle 13299: 13300: Pieksämäen maalaiskunnalla on edessään vuosi- Vuoden 1985 aikana kunnan keskimääräinen 13301: na 1986-1987 mitta':an rakennuskohteen työttömyysprosentti (5,9) on ollut korkeampi 13302: monitoimitalo-kunnanvirastotalon rakentaminen. kuin Mikkelin työvoimapiirin (5,7) ja koko maan 13303: Talon yhteyteen tulevat tilat kansalaisopistoa ja (5 ,0). Työllisyystilanne kunnassa käytettävissä ole- 13304: kunnanvirastoa varten samoin kuin auditoriatilat vien tietojen perusteella vuoden 1986 alkupuolis- 13305: musiikki-, kokous- yms. tapahtumia varten. Myö- kolla on heikentynyt entisestään. Esimerkiksi 13306: hemmin II vaiheessa samaan yhteyteen tulevat maaliskuun tilanteen mukaan kunnan työttö- 13307: myös pääkirjaston tilat. Yhteensä tiloja myysprosentti oli 7,9 Mikkelin työvoimapiirin 13308: monitoimitalo-kunnanvirastotaloon tulee noin työttömyysprosentin ollessa 6,4 ja koko maan 5,6. 13309: 5 400 m 2 , josta I vaiheen osuus noin 4 450 m 2 • Pieksämäen maalaiskunta on jättänyt työvoima- 13310: Kokonaiskustannusarvio on noin 23 milj. mark- ministeriölle hakemuksen, että monitoimitalo- 13311: kaa, josta I vaiheen osuus 19 milj. markkaa. kunnanvirastotalon rakentamiseen myönnettäisiin 13312: Valmistuttuaan tilat parantavat huomattavasti avustusta 20 % hankkeen kustannusarviosta 19 13313: kunnan palveluvarustusta opetus- ja vapaa- milj. markasta eli 3 800 000 markkaa. 13314: aikatoimessa. Samoin kunnanviraston toimitilat, Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 13315: jotka nykyisin ovat ahtaat ja epäkäytännölliset, taen, 13316: parantuvat huomattavasti. 13317: Hanke on ajoitettu valtion ohjeiden ja toivo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13318: musten mukaisesti laskukaudelle parantamaan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 13319: koko seudun työllisyystilannetta, joka on heiken- 34.50.62 3 800 000 markan suuruisen 13320: tynyt huomattavasti yritysten lopettamisten sekä määrärahan käytettäväksi työllisyysperus- 13321: supistamisten kautta. Kunnan alueella on mene- teisena avustuksena Pieksämäen maalais- 13322: tetty noin 120 työpaikkaa kahden viime vuoden kunnalle monitoimitalo-kunnanvirastota- 13323: aikana (Suonenjoen Ympäristön Osuusmeijeri, lohankkeen toteuttamiseen. 13324: Haapakosken Tehdas Oy, Partek Oy ja Sotka Oy). 13325: Lisäksi seudun huomattava työllistäjä Valtionrau- 13326: tatiet on vähentänyt työvoimaansa. 13327: 13328: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 13329: 13330: Pertti Hietala 13331: 1986 vp. 1183 13332: 13333: Raha-asia-aloite n:o 1089 13334: 13335: 13336: 13337: 13338: Hietala: Määrärahan osoittamisesta työllisyysperusteisen avustuksen 13339: myöntämiseksi Pieksämäen kaupungille kulttuurikeskuksen ra- 13340: kentamista varten 13341: 13342: Eduskunnalle 13343: 13344: Pieksämäen kaupungin nykyinen kirjastoraken- rikeskuksen (kirjasto-monitoimitalon) uudisra- 13345: nus on vanha, huonokuntoinen, ahdas ja epäkäy- kennushankkeen omassa rakentamisohjelmassaan 13346: tännöllinen eikä näin ollen tarjoa pienimpiäkään valmistuvaksi vuonna 1988. Alustavia lupauksia 13347: mahdollisuuksia kirjaston ja sen oheistoimintojen hankkeen rakentamisluvan saamiseksi opetusmi- 13348: kehittämiselle ja tehokkaalle käytölle. Kaupunki- nisteriöstä on annettu vuodelle 1987. Kouluhalli- 13349: liiton suorittaman kaupunkipalvelututkimuksen tus on joulukuussa 1985 hyväksynyt hankkeen to- 13350: mukaan Pieksämäen kaupunginkirjasto todettiin teuttamisohjelman I vaiheen kirjastotilojen osalta. 13351: käyttäjien keskuudessa ylivoimaisesti heikoim- Hankkeen kokonaiskustannusarvio on tällä het- 13352: maksi kirjastoksi ulkoisilta puitteiltaan tutkimuk- kellä 39,5 miljoonaa markkaa, josta kirjastotilojen 13353: sessa mukana olleiden 30 kaupungin kirjastoista. osuus on noin kolmannes. Valtion rahoitustukea 13354: Ihmisten lukuharrastus on lisääntynyt kaikissa ikä- kaupunki on budjetoinut hankkeeseen 2,6 mil- 13355: luokissa, minkä lisäksi kirjastojen käyttö opiske- joonaa markkaa kirjastotilojen osalta ja saman ver- 13356: luun, tutkimustoimintaan, musiikinkuunteluun, ran muiden tilojen osalta. Päätöstä valtion osallis- 13357: kirjailijavierailuihin sekä moniin muihin toimin- tumisesta hankkeen rahoitukseen ei vielä ole 13358: toihin kasvaa jatkuvasti. Kirjastoista on muodos- tehty. 13359: tunut eräänlaisia kulttuurikeskuksia, joiden mer- Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 13360: kitys tulevaisuudessa korostuu kiireisen elämän- 13361: rytmin ja teknisen kehityksen sävyttämässä yhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13362: kunnassa. Näillä näkymin Pieksämäellä ollaan 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 13363: huolestuneita tulevaisuudesta tällä sektorilla, mi- 34.50.62 2 000 000 markan suuruisen 13364: käli kirjaston ja kulttuuritoimen kehittämisedelly- määrärahan käytettäväksi työllisyysperus- 13365: tyksiin ei saada pikaista parannusta aikaan esim. teisen avustuksen myöntämiseksi Pieksä- 13366: valtiovallan tuen muodossa. mäen kaupungzlle kulttuurikeskuksen ra- 13367: Pieksämäen kaupunki on sisällyttänyt kulttuu- kentamiseen. 13368: 13369: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 13370: 13371: Pertti Hietala 13372: 1184 1986 vp. 13373: 13374: Raha-asia-aloite n:o 1090 13375: 13376: 13377: 13378: 13379: Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n Naisten 13380: Kehitysrahasto, Suomen Yhdistys - Finska Riksföreningen för 13381: FN:s Utvecklingsfond för Kvinnor ry:lle 13382: 13383: Eduskunnalle 13384: 13385: YK:nNaisten Kehtysrahasto, Suomen Yhdistys Toiminta tapahtuu vapaaehtoisin voimin, mut- 13386: perustettiin vuoden 1981 helmikuussa maailman ta yhä laajenevan työkentän jatkuva palveleminen 13387: ensimmäisenä kansallisena yhdistyksenä tuke- edellyttää toimintakeskuksen ylläpitoa ja myös 13388: maan YK:n pääsihteerin alaisen YK:n naisten jatkuvaa yhteydenpitoa paikallistaimikuntiin eri 13389: vuosikymmenen vapaaehtoisen rahaston välityk- puolilla Suomea. 13390: sellä kaikkein köyhimpien kehitysmaiden naisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13391: omatoimisia pyrkimyksiä omien ja perheittensä taen, 13392: elinolojen parantamiseksi maaseudulla ja kaupun- 13393: kien vähäruloisten keskuudessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13394: Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan tiedotuksen ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 13395: varainhankinnan avulla. Yhdistyksen toiminta on 24.99.50 lisäyksenä 100 000 markkaa 13396: ollut tuloksellista. Paikallistaimikuntia on jo vä- YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen 13397: hintään yksi joka läänissä ja uusia on perusteilla. Yhdistys - Finska Riksföreningen för 13398: Edellä mainittuun YK:n rahastoon on yhdistys FN:s Utveck/ingsfond för Kvinnor ry:lle 13399: vuosina 1982-84 suorittanut valtioiden ulkopuo- annettavaksi valtionavuksi. 13400: lelta tulleista avustuksista yksinään lähes puolet. 13401: 13402: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 13403: 13404: Liisa Hilpelä Hannele Pokka Ritva Laurila 13405: Tarja Halonen Elisabeth Rehn Inger Hirvelä 13406: Ulla Puolanne Helena Pesola Ulla-Leena Alppi 13407: Vieno Eklund Marjatta Väänänen Impi Muroma 13408: Elsi Hetemäki-Olander Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi 13409: Paula Eenilä Riitta Uosukainen Sirpa Pietikäinen 13410: Aino Pohjanoksa Kati Peltola Heli Astala 13411: Liisa Jaakonsaari Tuulikki Petäjäniemi Eeva Turunen 13412: Lea Kärhä Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen 13413: Arja Alho Tuulikki Hämäläinen Jutta Zilliacus 13414: Päivi Varpasuo Eva-Riitta Siitonen Liisa Arranz 13415: Saara Mikkola Anna-Kaarina Louvo Saara-Maria Paakkinen 13416: Tuula Paavilainen Sinikka Hurskainen-Leppänen 13417: 1986 vp. 1185 13418: 13419: Raha-asia-aloite n:o 1091 13420: 13421: 13422: 13423: 13424: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta arvioija-ostoneuvottelijan 13425: palkkaamiseksi Turun ja Porin lääninhallitukseen 13426: 13427: 13428: Eduskunnalle 13429: 13430: Valtioneuvosto on viime vuosina vahvistanut sien kuluttua. Toteutumisvauhdin kymmenker- 13431: useita valtakunnallisia suojeluohjelmia. Näitä taistaminenkin nykyisestään, mikä on ympäris- 13432: ovat kansallispuistojen kehittämisohjelma, soi- tönsuojelutoimiston nykyisellä työvoimalla täysin 13433: densuojelun perusohjelma ja lintuvesien suoje- mahdotonta, tietäisi päätösten toteutumista vasta 13434: luohjelma. Myös vahvistetuissa seutukaavoissa on 50 vuoden kuluttua. Valtioneuvoston periaate- 13435: valtakunnallisesti merkittäviä suojelukohteita. päätösten suojelualueiden toteuttamisen esteenä 13436: Suojeluohjelmia on pääasiallisesti pyritty toteutta- ei siis yleensä ole maanomistajan vastustus. Kaup- 13437: maan ostamalla alueet valtiolle. pojen syntymisen ehdottomasti suurimpana estee- 13438: Ostotoiminta käynnistyy lääninhallituksen nä on arviointien tavaton hitaus. 13439: alustavilla neuvotteluilla maanomistajan kanssa. Kaupankäyntitilanne on puuroutumassa erityi- 13440: Tämän jälkeen ympäristöministeriö, joko omalla sen kestämättömäksi Saaristomeren kansallispuis- 13441: työvoimalla tai metsähallitusta ja maanmittaus- ton kohdalla. 13442: hallitusta apunaan käyttäen, suorittaa alueen Jos maakauppoja ei tapahdu, alueita uhkaa tu- 13443: kauppahinnan arvioinnin. Arvion saatuaan lää- houtuminen. Kaupankäynnin jumiutumista 13444: ninhallitus neuvottelee ja tekee mahdolliset kau- usein seuraavat soiden ojitukset, rakentaminen 13445: pat maanomistajien kanssa. ym. toimenpiteet aiheuttavat luonnonsuojelulli- 13446: Valtakunnallisia suojeluohjelmia on Turun ja sia menetyksiä ja erittäin suuria työajan menetyk- 13447: Porin läänissä toteuttamatta seuraavasti: kansallis- siä luonnonsuojeluviranomaisille. Yhden uuden 13448: puistoja 2 400 hehtaaria, soita 11 800 hehtaaria ja työntekijän työpanoksella valtioneuvoston periaa- 13449: lintuvesiä 12 000 hehtaaria. Suomen vielä toteu- tepäätösten toteuttamisnopeus voisi nykyisestään 13450: tumattomista kansallispuistoalueista tämä on run- jopa kymmenkertaistua. 13451: saat 50 %. Viiden eteläisen läänin toteutumatto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13452: masta soidensuojelualasta on Turun ja Porin lää- ten, 13453: nissä 50 % ja lintuvesien suojelualasta vajaat 13454: 40%. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13455: Näillä alueilla on varovaisestikin arvioiden 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 13456: 4 500 maanomistajaa. Ottaen huomioon myös 26.05.01 lisäyksenä 150 000 markkaa ar- 13457: vahvistuneiden seutukaavojen valtakunnalliset vioija-ostoneuvottelijan palkkaamiseksi 13458: kohteet ja sen, että suojeluohjelmia on tulossa li- Turun ja Porin lääninhallitukseen läänin 13459: sää (ainakin lehdot ja uhanalaiset eliöt), merkitsee aluetta koskevien suojeluohjelmien to- 13460: kauppojen jatkuminen nykyiseen tahtiin valtio- teuttamiseksi. 13461: neuvoston hyväksymien suojeluohjelmien toteu- 13462: tumista Turun ja Porin läänissä vasta satojen vuo- 13463: 13464: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 13465: 13466: Liisa Hilpelä Heikki Perho Martti Ratu 13467: Risto Ahonen Mikko Rönnholm Ensio Laine 13468: Tapio Holvitie Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 13469: Jukka Mikkola llkka Kanerva 13470: 13471: 13472: 48 260148U 13473: 1186 1986 vp. 13474: 13475: Raha-asia-aloite n:o 1092 13476: 13477: 13478: 13479: 13480: Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin 13481: läänin kehittämiseen 13482: 13483: 13484: Eduskunnalle 13485: 13486: Läänin kehittämisrahamenettely laajenee kaik- vostoliiton kaupan vientiylijäämäisyys tullee ai- 13487: kiin lääneihin. Lisäystä edellisen tulo- ja menoar- heuttamaan suuria ongelmia juuri Turun ja Porin 13488: vion määrärahaan on 32 000 000 markkaa, mutta läänissä. Tästä syystä läänin kehittämisrahan 13489: koska maaseutualueiden työpaikkakokeiluun ja osuuden tulisi tässä läänissä olla tuntuva. 13490: erityisalueiden elinkeinotoiminnan edistämiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13491: tarkoitettuun valtionavustukseen varatut määrära- taen, 13492: hat, yhteensä 29 500 000 markkaa, poistuvat, on 13493: todellinen lisäys vain 2 500 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13494: Turun ja Porin läänin teollisuuden hallitsevat 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 13495: toimialat ovat metallituote- ja konepajateollisuus, 26.98.43 lisäyksenä 25 000 000 markkaa 13496: tevanake-teollisuus sekä elintarviketeollisuus. Lää- kå"ytettävå"ksi erityisesti Turun ja Porin låä"- 13497: nin teollisuus perustuu ennen muuta vientiin, jos- nin kehittämiseen. 13498: ta suurin osa suuntautuu Neuvostoliittoon. Neu- 13499: 13500: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 13501: 13502: Liisa Hilpelä Ensio Laine 13503: Martti Ratu Anna-Liisa Jokinen 13504: likka Kanerva 13505: 1986 vp. 1187 13506: 13507: Raha-asia-aloite n:o 1093 13508: 13509: 13510: 13511: 13512: Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eräisiin aineen- 13513: opettajien koulutuksen menoihin 13514: 13515: 13516: Eduskunnalle 13517: 13518: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti ai- Tulo- ja menoarvion ko. momentin perusteluis- 13519: neenopettajien opiskelutilannetta siten, että sa esitetään, että erillisiä kasvatustieteellisiä opin- 13520: uuden tutkinnon (vrt. asetus 530/78) mukaan toja järjestettäisiin 615 opiskelijalle. Koska van- 13521: opiskelevat suorittavat opetusharjoittelunsa jo var- han tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevien 13522: sinaisen opiskelunsa aikana osana tätä opiskelua. opiskeluoikeus päättyy syksyllä 1986, näitä opis- 13523: Samanaikaisesti uuden tutkintojärjestelmän mu- kelijoita lasketaan olevan ainakin 950, ja tästä 13524: kaan opiskelevien kanssa korkeakouluissa on vielä syystä esitetty määräraha ei ole riittävä ongelman 13525: niitä, jotka opiskelevat vanhan tutkintojärjestel- ratkaisemiseksi. 13526: män mukaan. Näiden opetusharjoittelu on järjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13527: tetty ns. aineenopettajien erillisinä kasvatustie- taen, 13528: teen opintoina. Näihin opintoihin pääseminen on 13529: kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi, sillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13530: opettajankoulutusyksiköiden opetusresurssit on 1987 tulo- ja menorvioon momentzlle 13531: jouduttu käyttämään lähes kokonaan uuden jär- 29.37.29lisäyksenä 1 900 000 markkaa ai- 13532: jestelmän mukaan opiskelevien opetusharjoitte- neenopettaji"en erillisten kasvatustieteellis- 13533: lun järjestämiseen. Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä ten opintojen järjestämiseen. 13534: erityistoimenpiteisiin syntyneen siirtymävaiheen 13535: ongelman (joka pääosin poistuu luonnollista tietä 13536: vuoteen 1989 mennessä) ratkaisemiseksi. 13537: 13538: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 13539: 13540: Liisa Hilpelä Ensio Laine Martti Ratu 13541: Heikki Perho Tapio Holvitie Heli Astala 13542: Anna-Liisa Jokinen Jukka Mikkola llkka Kanerva 13543: 1188 1986 vp. 13544: 13545: Raha-asia-aloite n:o 1094 13546: 13547: 13548: 13549: 13550: Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion ammatil- 13551: listen oppilaitosten laitehankintoihin 13552: 13553: 13554: Eduskunnalle 13555: 13556: Valtion ammatillisten oppilaitosten emy1senä koituksenmukaista erityisesti nopean teknisen ke- 13557: ongelmana on opetus- ja muun kaluston hankki- hityksen kohteena olevien laitteiden sekä hankin- 13558: miseen tarkoitettujen määrärahojen vähäisyys. tamenoiltaan hyvin kalliiden, mutta käyttöasteel- 13559: Pääosin 1970-luvun alussa ostettu peruskalusto on taan vähäisten laitteiden hankkimiseksi. 13560: jo uusimisen tarpeessa. Varsinkin teknologian ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13561: hitys ja opetuksen laatuun panostaminen edellyt- taen, 13562: tävät nykyaikaisen kone- ja laitekannan hankki- 13563: mista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13564: Kone- ja kalustohankintaan tarkoitettuja mää- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttJie 13565: rärahoja on tuntuvasti lisättävä. Samalla on myös 29.60.29 lisåyksenå· 7 000 000 markkaa 13566: käytettävä hyväksi vuokrauksen ja leasing- käytettåvå"ksi valtion ammattllisten oppi- 13567: sopimusten käyttömahdollisuudet. Tämä on tar- laitosten kone- ja laitekannan uusimiseen. 13568: 13569: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 13570: 13571: Liisa Hilpelä Heikki Perho Martti Ratu 13572: Ensio Laine Tapio Holvitie Heli Astala 13573: Anna-Liisa Jokinen Jukka Mikkola Tikka Kanerva 13574: 1986 vp. 1189 13575: 13576: Raha-asia-aloite n:o 1095 13577: 13578: 13579: 13580: 13581: Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammatillisten op- 13582: pilaitosten opettajien jatko- ja täydennyskoulutukseen 13583: 13584: 13585: Eduskunnalle 13586: 13587: Keskiasteen koulunuudistus tuo mukanaan toksissa, tietotekniikan tulo opetukseen, läpäisy- 13588: vaatimuksen koulun pedagogisesta uudistamises- periaatteella opetettu aine jne. Tämän vuoksi 13589: ta. Työelämän vaatimusten lisääntyminen ja eri opettajien jatko- ja täydennyskoulutukseen varat- 13590: ammattien muuttuminen aiheuttavat uusia kehi- tavia määrärahoja on tuntuvasti lisättävä, koska 13591: tysvaateita ammatilliseen koulutukseen. Opetta- opetuksen laadullinen ja sisällöllinen kehittämi- 13592: jien on jatkuvasti kehitettävä opetustaan pysyäk- nen ei ilman sitä tule onnistumaan. 13593: seen työelämän vaatimusten tasolla, mikä aiheut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13594: taa kasvavaa opettajien jatko- ja täydennyskoulu- taen, 13595: tustarvetta. 13596: Opettajien jatko- ja täydennyskoulutuksen tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13597: ve on sekä pedagogisten valmiuksien kehittämisen 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 13598: että ammattialalla tapahtuvan kehityksen alueella 29.76.28 lisäyksenä 1 500 000 markkaa 13599: tärkein, mutta tarvetta ovat lisänneet myös monet käytettäväksi ammatillisten opptlaitosten 13600: muut seikat. Tällaisia ovat mm. oppilasaineksen opettajien ja muun henktlökunnan jatko- 13601: heterogeenisuuden lisääntyminen, ylioppilaiden ja täydennyskoulutukseen. 13602: määrän kasvu keskiasteen ammatillisissa oppilai- 13603: 13604: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 13605: 13606: Liisa Hilpelä Heikki Perho Paula Eenilä 13607: Martti Ratu Ensio Laine Tapio Holvitie 13608: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Jukka Mikkola 13609: llkka Kanerva 13610: 1190 1986 vp. 13611: 13612: Raha-asia-aloite n:o 1096 13613: 13614: 13615: 13616: 13617: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta vedenhankinnan pohjavesi- 13618: selvityksiin Varsinais-Suomessa 13619: 13620: 13621: Eduskunnalle 13622: 13623: Varsinais-Suomen yhdyskuntien Ja haja- kin määrärahoja tähän tarkoitukseen lisätä sekä 13624: asutuksen vesihuollon ongelmat ovat suuret, Ja vuoden 1987 että ainakin kahden seuraavan vuo- 13625: siksi tulisi pohjavesien tutkimukseen panostaa ny- den talousarvioissa. 13626: kyistä huomattavasti enemmän. Varsinais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13627: Suomen asutuksen pääosa nojautuu edelleen erit- taen, 13628: täin heikkolaatuisen ja monien riskien alaisena 13629: olevan pintaveden ja niukkojen sekä usein laadul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13630: taan heikohkojen pohjavesien varaan. Alueella on 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 13631: kuitenkin myös käyttämättömiä pohjavesivaroja, 30.40.23lisäyksenä 1 000 000 markkaa ve- 13632: joiden runsautta ja laatua ei ole voitu riittävän pe- denhankinnan pohjavesiselvitysten teke- 13633: rusteellisesti selvittää tutkimusmäärärahojen miseen en"tyisesti Varsinais-Suomessa. 13634: puutteen vuoksi. Edellä mainituista syistä tulisi- 13635: 13636: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 13637: 13638: Liisa Hilpelä Ensio Laine Martti Ratu 13639: Mikko Rönnholm Jukka Mikkola Heikki Perho 13640: Paula Eenilä Risto Ahonen Tapio Holvitie 13641: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ilkka Kanerva 13642: 1986 vp. 1191 13643: 13644: Raha-asia-aloite n:o 1097 13645: 13646: 13647: 13648: 13649: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpälääkärin viran perusta- 13650: miseksi Turun yliopistolliseen keskussairaalaan 13651: 13652: 13653: Eduskunnalle 13654: 13655: Vuosittain ilmenee maassamme 17 000 uutta tilasjoukkoa ei tarvitsisi ryhtyä voimakkaasti karsi- 13656: syöpätapausta. Vuonna 2000 uusia tapauksia en- maan, tarvittaisiin TYKS:n sädehoitoklinikalle 4 13657: nustetaan ilmaantuvan 23 000 vuodessa. Syöpä- uutta lääkärin virkaa vuoteen 1990 mennessä. Tä- 13658: potilaiden hoitoa vaikeuttaa tänä päivänä se, että hän päästäisiin, jos virkoja saataisiin yksi vuodes- 13659: alati kasvavaan potilasjoukkoon verrattuna syöpä- sa. 13660: lääkärin virkoja on liian vähän. Suomessa on tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13661: hetkellä 64 1 12 syöpätautien ja sädehoidon eri- taen, 13662: koislääkärin virkaa, mutta niitä tulisi olla vähin- 13663: tään 93-97 virkaa eli yksi lääkäri 60 000 asukasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13664: kohti. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 13665: Turun ja Porin läänin syöpäpotilaiden sädehoi- 33. 79.321isäyksenä 250 000 markkaa syö- 13666: dosta vastaa kymmenen lääkäriä Turun yliopistol- pälääkärin viran perustamiseksi Turun yli- 13667: lisen keskussairaalan sädehoitoklinikalla. Jotta po- opistolliseen keskussairaalaan. 13668: 13669: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 13670: 13671: Liisa Hilpelä Matti Ratu Mikko Rönnholm 13672: llkka Kanerva Jukka Mikkola Heikki Perho 13673: Paula Eenilä Risto Ahonen Ensio Laine 13674: Tapio Holvitie Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 13675: 1192 1986 vp. 13676: 13677: Raha-asia-aloite n:o 1098 13678: 13679: 13680: 13681: 13682: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pidä Saaristo Siistinä ry. - 13683: Håll Skärgården Ren rf:n toiminnan tukemiseen 13684: 13685: 13686: Eduskunnalle 13687: 13688: Pidä Saaristo Siistinä ry. - Håll Skärgården Valtio saa vuosittain kertakäyttöjuomapakkauk- 13689: Ren rf:n toiminta on kehittynyt voimakkaasti vii- sista verotuloja useita miljoonia markkoja. Pak- 13690: me vuosina. Vuosittain liittyy yhdistykseen kaukset roskaavat luontoa huomattavasti. Kuiten- 13691: 600-700 uutta jäsentä. Omaehtoinen varainhan- kin esim. ennalta ehkäisevään ympäristönsuojelu- 13692: kinta on aktiivista, mutta toiminnan kehittämi- työhön verotuloja on käytetty hyvin niukasti. 13693: nen ja laajentaminen sekä jatkuvuus riippuu kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13694: tenkin ratkaisevasti valtion myöntämästä vuotui- taen, 13695: sesta tuesta. 13696: Jo nykyisellä toimintalaajuudella saariston jäte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13697: huoltoon tarvittaisiin paljon enemmän taloudel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 13698: lista tukea kuin yhdistys on saanut. Jätehuolto- 35.13.611isäyksenä 150 000 markkaa Pidä 13699: verkoston laajentaminen koko Suomen saaristo- Saaristo Sti'stinä ry. - Hå/1 Skärgården 13700: alueille ja sen laadun parantaminen ovat Pidä Saa- Ren rfn toiminnan tukemiseen. 13701: risto Siistinä ry:n tärkeimpiä tehtäviä. Lisäksi va- 13702: roja tarvitaan ennalta ehkäisevään asennekasvatus- 13703: työhön. 13704: 13705: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 13706: 13707: Liisa Hilpelä Ensio Laine Martti Ratu 13708: Mikko Rönnholm Ilkka Kanerva Heikki Perho 13709: Paula Eenilä Risto Ahonen Tapio Holvitie 13710: Anna-Liisa Jokinen Jukka Mikkola 13711: 1986 vp. 1193 13712: 13713: Raha-asia-aloite n:o 1099 13714: 13715: 13716: 13717: 13718: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Otajärven kunnostuksen sel- 13719: vitystyöhön 13720: 13721: 13722: Eduskunnalle 13723: 13724: Laitilan, Pyhärannan ja Kodisjoen rajalla sijait- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13725: seva Otajärvi on Varsinais-Suomen paras lintuvesi taen, 13726: ja koko maamme parhaita lintuvesiä. Järvi on kan- 13727: sainvälisesti arvokkaana kohteena mukana valtio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13728: neuvoston hyväksymässä lintuvesien suojeluohjel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 13729: massa. Jotta järvi säilyttäisi arvonsa lintuvesialuee- 35.25. 771isäyksenä 200 000 markkaa Ota- 13730: na ja sen virkistyskäyttöarvo turvattaisiin, on sille järven kunnostuksen selvitystyöhön. 13731: laadittava kunnostussuunnitelma, sillä sen arvoa 13732: uhkaavat monet ihmistoiminnot. 13733: 13734: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 13735: 13736: Liisa Hilpelä Ensio Laine Martti Ratu 13737: Heli Astala likka Kanerva Paula Eenilä 13738: Risto Ahonen Mikko Rönnholm Tapio Holvitie 13739: Anna-Liisa Jokinen Jukka Mikkola 13740: 13741: 13742: 13743: 13744: 49 260148U 13745: 1194 1986 vp. 13746: 13747: Raha-asia-aloite n:o 1100 13748: 13749: 13750: 13751: 13752: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden kansallisten vapau- 13753: tusliikkeiden kautta annettavaan kehitysapuun 13754: 13755: 13756: Eduskunnalle 13757: 13758: Suunnilleen kymmenen vuoden ajan Suomi on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13759: antanut taloudellista tukea kansallisille vapautus- taen, 13760: järjestöille, ensi sijassa Etelä-Afrikassa sijaitseville 13761: liikkeille. Kun Etelä-Afrikan tasavalta on itsepäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13762: sesti kieltäytynyt noudattamasta YK:n Namibiaa 1987 tulo- ja menoarvioon momentin 13763: koskevaa päätöstä ja lukemattomia suosituksia, 24. 70.69 alamomentille 2 lisäyksenä" 13764: jotka tarkoittavat taloudellisen ja rotupoliittisen 16 000 000 markkaa, joka jakautuisi seu- 13765: sorron lopettamista itse Etelä-Afrikassa, mikä on raavasti: Afn.kan National Congress 13766: kiristänyt Etelä-Afrikan tilannetta, on Suomen 8 000 000 markkaa sekii Afnkan ulkopuo- 13767: kaltaisen laajaa kauppaa Etelä-Afrikan kanssa käy- lella toimivat vapautusjiirjestöt, joita 13768: vän maan moraalinen velvollisuus tukea kansan OAU ei hyviiksy, 8 000 000 markkaa. 13769: vapaustaistelua. 13770: 13771: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 13772: 13773: Inger Hirvelä Pekka Leppänen 13774: Ulla-Leena Alppi Arvo Kemppainen 13775: Anna-Liisa Jokinen 13776: 1986 vp. 1195 13777: 13778: Raha-asia-aloite n:o 1101 13779: 13780: 13781: 13782: 13783: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta saamelaisteatteritoiminnan 13784: edistämiseksi 13785: 13786: 13787: Eduskunnalle 13788: 13789: Maassamme asuu noin 4 500 kolmeen eri kieli- saavat valtiolta suoraa avustusta, mikä on mahdol- 13790: ryhmään kuuluvaa saamelaista. Omaan kieleen listanut mm. pätevän ohjaaja-avun saamisen ja 13791: pohjautuvan elävän saamelaiskulttuurin perusta- suunnitelmallisen koulutustoiminnan. Tavoittee- 13792: minen riippuu valtion erityistoimista, sillä saame- na on myös yhteistyön kehittäminen Pohjoismai- 13793: laiset elävät taloudellisesti vaikeissa oloissa luon- den saamelaisteatteriryhmien kesken ja pysyvän 13794: taiselinkeinojen harjoittamisen vaikeuduttua ja saamelaisteatterin rakentaminen. 13795: työttömyyden ollessa Lapissa yleensäkin suurem- Myös Suomessa toimii mm. Utsjoen Outakos- 13796: paa kuin muualla maassa. Pieni väestömäärä ei kella saamelaisten oma teatteriryhmä, jonka toi- 13797: myöskään tarjoa itsestään samanlaisia edellytyksiä mintaedellytyksiä tulisi valtion tuella edistää. Tär- 13798: taloudellisesti kannattavan lehtien ja kirjallisuu- keä näkökohta on myös, että Suomen saamelaisil- 13799: den kustannustoiminnan, teatterilaitoksen ja mo- la olisi tasavertainen lähtökohta saamelaisteatteri- 13800: nen muun vastaavan henkisen kulttuurin toimin- toiminnan yhteistyömuotojen kehittämisessä Poh- 13801: nan harjoittamiseen siinä mitassa ja runsaudessa jolassa. 13802: kuin se on pääväestölle mahdollista. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 13803: Saamelaisten keskuudessa, ennen kaikkea Nor- 13804: jassa ja Ruotsissa, on noussut vireä teatteritoimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13805: ta, joka edelleen on kasvussa. Norjan valtio on 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 13806: myöntänyt erityisen määrärahan saamelaisteatte- 29.90.52 lisäyksenä 150 000 markkaa saa- 13807: rin kehittämiseen. Myös Ruotsissa toimivat Kau- melaisteatten"toiminnan edistämiseksi. 13808: tokeinon ja Jokkmokin saamelaisteatteriryhmät 13809: 13810: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 13811: 13812: Inger Hirvelä Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi 13813: Mauri Pekkarinen Heli Astala Sakari Knuuttila 13814: Arvo Kemppainen Anna-Liisa Jokinen 13815: 1196 1986 vp. 13816: 13817: Raha-asia-aloite n:o 1102 13818: 13819: 13820: 13821: 13822: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Uusi Tuuli ry:lle kehitys- 13823: maakauppalaivan kunnostukseen 13824: 13825: 13826: Eduskunnalle 13827: 13828: Uusi Tuuli ry. on aatteellinen yhdistys, jonka hallitsema yhtiö. Osakkaina ovat mm. Emmauk- 13829: toiminta tähtää köyhien ja rikkaiden maiden väli- set, useat kehitysmaakaupat, useat ylioppilaskun- 13830: sen kanssakäymisen lisäämiseen, niin henkisellä nat, Punainen Risti jne. sekä yksityiset osakkeen 13831: kuin materiaalisellakin tasolla. Lisäksi yhdistyksen lunastaneet. 13832: tehtävänä on tiedottaa kehitysmaiden ongelmista. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto 13833: Osa yhdistyksen toimintaa on ihmiselle ja luon- on suhtautunut Uusi Tuuli -projektiin myöntei- 13834: nolle ystävällisen tekniikan käyttö ja siitä tiedotta- sesti, mutta Estelle-laivan kuntoon saattaminen 13835: minen Suomessa ja muualla. on vaikea määritellä kehitysyhteistyövaroilla ra- 13836: Yhdistys toimii kiinteässä yhteistyössä Em- hoitettavaksi hankkeeksi, koska esimerkiksi koh- 13837: maus-liikkeen, kehitysmaakauppojen, prosentti- demaata ei voida ilmoittaa etukäteen. Projektin 13838: liikkeen ja muiden Uusi Tuuli ry:n kanssa aatteel- tärkeä tehtävä on tiedottaminen, mutta tiedotus- 13839: lisesti sopusoinnussa olevien järjestöjen kanssa. määrärahat annetaan yleensä painotuotteiden, fil- 13840: Yhdistyksen tärkein projekti on kehitysmaa- mien jne. tuottamiseen. 13841: kauppalaivan Estelien kuntoon saattaminen ja ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 13842: hitysmaapurjehduksen aloittaminen. Lastina olisi taen, 13843: kehitysmaiden suuntaan Emmaus- ja muun ke- 13844: räyksen kautta saatua ylijäämätavaraa kuten työ- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13845: kaluja, vaatteita, keittiövälineitä, polkupyöriä 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 13846: jne. Paluulastissa tuotaisiin kehitysmaakauppa- 300 000 markan määrärahan Uusi Tuuli 13847: tuotteita kuten teetä, kahvia, käsitöitä jne. ry:n kehitysmaakauppalaivan Estelien 13848: Kehitysmaakauppahanketta rahoittaa Eestaas kunnostusta varten. 13849: oy, joka on voittoa tuottamaton Uusi Tuuli ry:n 13850: 13851: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 13852: 13853: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen 13854: Timo Roos Vieno Eklund Ensio Laine 13855: Hannu Kemppainen Anna-Liisa Jokinen Liisa Arranz 13856: Timo Kietäväinen Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi 13857: Ole Wasz-Höckert Jouko Skinnari Pirjo Rusanen 13858: Liisa Jaakonsaari Ville Komsi Timo Laaksonen 13859: Pertti Hietala Lauha Männistö Reijo Lindroos 13860: Arvo Kemppainen Pähr-Einar Hellström Tarja Halonen 13861: Arja Alho Kati Peltola Pekka Leppänen 13862: Liisa Hilpelä Jouni J. Särkijärvi Elisabeth Rehn 13863: Irma Rosnell Esko-Juhani Tennilä Aarno von Bell 13864: Jutta Zilliacus Marjatta Stenius-Kaukonen Osmo Vepsäläinen 13865: Heli Astala Marja-Liisa Löyttyjärvi Mikko Kuoppa 13866: Pentti Lahti-Nuuttila Sten Söderström Esko Helle 13867: Tuula Paavilainen Saara-Maria Paakkinen Sinikka Hurskainen-Leppänen 13868: Olli Helminen Risto Ahonen Paula Eenilä 13869: 1986 vp. - RA n:o 1102 1197 13870: 13871: Riitta Järvisalo-Kanerva Pirkko Valtonen Esko Aho 13872: Päivi Varpasuo Heikki Järvenpää Eeva Turunen 13873: Ben Zyskowicz Riitta Uosukainen Esko Almgren 13874: Pentti Skön Heikki Riihijärvi Kalle Könkkölä 13875: Jussi Ranta Pirkko Turpeinen Tuulikki Hämäläinen 13876: Sirpa Pietikäinen Georg C. Ehrnrooth Veikko Saarto 13877: Reino Paasilinna 13878: 1198 1986 vp. 13879: 13880: Raha-asia-aloite n:o 1103 13881: 13882: 13883: 13884: 13885: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston rakenta- 13886: miseksi Jämsään 13887: 13888: 13889: Eduskunnalle 13890: 13891: Jämsän seutukunta on perinteisesti ollut ja tu- sieltä tuotetaan tänne huomattavia määriä rehu- 13892: lee olemaan yksi maamme luontaisimmista ja voi- ja siemenviljaa, joten viljan edestakainen kuljetta- 13893: maperäisimmistä viljanviljelyalueista. Keski-Suo- minen aiheuttaa suuret kustannukset. Tämän 13894: messa tuotetusta leipäviljasta noin 80 % viljellään vuoksi valtion viljavaraston perustaminenJämsään 13895: Jämsän seudulla ja siemenvilja lähes kokonaan. on perusteltua. Aloite asiasta on tehty jo useita 13896: Jämsässä viljan vastaanottoa harjoittavat liikkeet vuosia sitten Valtion viljavarastolle. Jämsän edul- 13897: ovat ottaneet viljaa vastaan vuosittain keskimäärin lisuutta varaston sijoituspaikkana puoltavat myös 13898: 7,5 milj. kg, joka vastaa noin 20000 ha:n vilje- paikkakunnan keskeinen sijainti sekä erin- 13899: lysalaa. Viljaa on toimitettu liikkeisiin Jämsäs- omaiset maantie- ja rautatieliikenneyhteydet. 13900: tä (kokonaispeltoala 7 500 ha), Jämsänkoskelta Esitettyihin perusteluihin viitaten ehdotamme, 13901: (2 500 ha), Korpilahdelta (5 200 ha), Kuhmoisista 13902: (3 800 ha), Kuorevedeltä (2 800 ha), Längelmäeltä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13903: sekä muista lähialueen kunnista. Koska liikkeillä 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 13904: on pienet varastot ja kahdella liikkeellä ei ole vas- kan määrärahan viljavaraston suunnittelua 13905: taanottovarastaa lainkaan, on vilja kuljetettava varten Jämsään. 13906: Etelä- ja Lounais-Suomen varastoihin. Vastaavasti 13907: 13908: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 13909: 13910: Inger Hirvelä Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi 13911: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila 13912: Anna-Liisa Jokinen 13913: 1986 vp. 1199 13914: 13915: Raha-asia-aloite n:o 1104 13916: 13917: 13918: 13919: 13920: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän 13921: rakentamiseksi tieosuudelle Kaipola-Olkkola 13922: 13923: 13924: Eduskunnalle 13925: 13926: Jämsän kaupungin Kaipolan-Olkkolan tie- kauan odottaneet, että tieosuus peruskorjattaisiin 13927: osuus on vilkasliikenteinen väylä, jota käyttää ja sen viereen rakennettaisiin pyöräilijöille ja ja- 13928: nelostien ja Kaipolan tehtaan välille suuntautu- lankulkijoille turvallinen väylä. 13929: va kuorma- ja rekka-autoliikenne, mutta myös Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 13930: runsas määrä koululaisia koko Olkkolan asunto- 13931: alueelta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13932: Tie on erittäin kapea ja erityisesti talvisaikaan 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 13933: pimeällä ja liukkaalla hengenvaarallinen koulutie 1 000 000 markan määrärahan kevyen lzi- 13934: pienille lapsille. Monet lapset asuvat niin kaukana kenteen väylän rakentamiseksi tieosuudel- 13935: koulusta, jopa 4-5 km:n päässä, ettei heiltä voi le Kaipola-Oikkola. 13936: kieltää pyörällä ajoa kouluun. Asukkaat ovat jo 13937: 13938: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 13939: 13940: Inger Hirvelä Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi 13941: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila 13942: Anna-Liisa Jokinen 13943: 1200 1986 vp. 13944: 13945: Raha-asia-aloite n:o 1105 13946: 13947: 13948: 13949: 13950: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta rataosuuden Tampere- 13951: ] yväskylä-Pieksämäki sähköistämiseen 13952: 13953: 13954: Eduskunnalle 13955: 13956: Valtionrautateiden vuonna 1974 valmistuneen loudellisuus kasvaa, mikä aikaa myöten heijastuu 13957: vuoteen 1985 saakka ulottuvan pitkän aikavälin myös rahtitasoon. Sähköistämisellä on merkitystä 13958: suunnitelman mukaan sähköistäminen olisi vuon- myös VR:n kilpailukykyyn Sisä-Suomessa. Erityi- 13959: na 1985 toteutettu rataosuuksilla Helsinki-Tam- sesti kilpailua käydään junaliikenteen ja autokul- 13960: pere-Seinäjoki-Oulu, Kotka-Iisalmi, Tampe- jetusten kesken. Kovinta kilpailu on puun ja hak- 13961: re-Riihimäki-Joensuu, Tampere-Jyväskylä- keen kuljetuksessa, missä Keski-Suomessa on 13962: Pieksämäki ja Tuomioja-Raahe. Näistä rata- käynnissä markkinoiden uudelleenjako. Tieto 13963: osuuksista on muut rataosuudet paitsi Tampere- sähköistämisen toteutumisesta vaikuttaisi epäile- 13964: Jyväskylä-Pieksämäki joko sähköistetty tai niiden mättä yritysten päätöksentekoon kuljetusmuotoa 13965: sähköistys sisältyy VR:n KTS-suunnitelmaan vuo- valittaessa. 13966: sille 1986-1990. Sähköistäminen mahdollistaisi myös nopeam- 13967: Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen rata on mat pikajunayhteydet Jyväskylästä Helsinkiin, mi- 13968: Keski-Suomen talouselämän kannalta elintärkeä. kä lisäisi junien kilpailukykyä lentoliikenteeseen 13969: Rataa pitkin kulkee sekä itään että länteen suun- verrattuna. 13970: tautuva tuonti- ja vientiliikenne. Rautatieyhteyk- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 13971: sien merkitystä korostaa se, että Keski-Suomen taen, 13972: teollisuuden tuotannosta menee vientiin noin 13973: 40 %, mikä on poikkeuksellisen suuri osuus ver- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13974: rattuna maan muihin alueisiin. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 13975: Tampereelta Jyväskylän suuntaan lähtevän ja 31.90. 72 1 000 000 markkaa rataosuuden 13976: saapuvan liikenteen määrä vuonna 1984 oli 6,9 Tampere-Jyväskylä'-Pieksämäki sä'h- 13977: miljoonaa bruttotonnia ja Jyväskylän-Pieksä- köistämisen suunnittelua varten. 13978: mäen liikenne 5,4 miljoonaa bruttotonnia. 13979: Sähköistys vaikuttaa liikenteen nopeuteen, var- 13980: muuteen ja radan läpäisykykyyn. Kuljetusten ta- 13981: 13982: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 13983: 13984: Inger Hirvelä Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen 13985: Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila 13986: Paavo Vesterinen 13987: 1986 vp. 1201 13988: 13989: Raha-asia-aloite n:o 1106 13990: 13991: 13992: 13993: 13994: Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta PTI:n Jämsän 13995: laitesuojan rakentamiseksi 13996: 13997: 13998: Eduskunnalle 13999: 14000: Jämsän laitesuojan rakentamista on laitoksen miljoonaa markkaa pienempi kuin vuoden 1983 14001: toiminnan kannalta pidettävä ajankohtaisena. Li- tilinpäätöksessä ja noin kolme miljoonaa markkaa 14002: säksi rakennustyö parantaa merkittävästi Jämsän pienempi kuin vuoden 1984 menoarviossa. 14003: seudun työllisyyttä. Rakennustyön aloituksessa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14004: samalla syytä kiinnittää huomiota odotettavissa taen, 14005: olevaan alueen työllisyyskehitykseen, jotta Jämsän 14006: seudulle voitaisiin turvata tasainen ja mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14007: simman korkea työllisyys. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 14008: Valtiontaloudellisilla syillä ei Jämsän laitesuo- 31.94.74 lisäyksenä 5 500 000 markkaa 14009: jan rakentamisen lykkäämistä voi perustella, on- PTL:n Jämsän laitesuojan rakentamiseksi. 14010: han momentin loppusumma lähes parikymmentä 14011: 14012: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 14013: 14014: Inger Hirvelä Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi 14015: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila 14016: Anna-Liisa Jokinen 14017: 14018: 14019: 14020: 14021: 50 260148U 14022: 1202 1986 vp. 14023: 14024: Raha-asia-aloite n:o 1107 14025: 14026: 14027: 14028: 14029: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kansallispuistojen palvelu- 14030: varustuksen rakentamiseen 14031: 14032: 14033: Eduskunnalle 14034: 14035: Vuoden 1982 alusta lukien perustettiin mm. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 14036: Isojärven kansallispuisto Kuhmoisten kuntaan. taen, 14037: Puistoon on sittemmin laadittu ja vahvistettu run- 14038: kosuunnitelma sekä yksityiskohtaisia suunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14039: mia, joiden toteuttaminen on riittävien määrära- 1987 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar- 14040: hojen puuttumisen takia erittäin hidasta. Kansal- kan siirtomäärärahan käytettäväksi 1.1. 14041: lispuistojen tarkoitus ei toteudu, ellei puistokoh- 1982 perustettujen kansallispuistojen pal- 14042: taista varustusta saada rakennetuksi kuntoon. veluvarustuksen rakentamiseen. 14043: 14044: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 14045: 14046: Inger Hirvelä Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi 14047: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen Heli Astala 14048: Sakari Knuuttila Arvo Kemppainen Anna-Liisa Jokinen 14049: 1986 vp. 1203 14050: 14051: Raha-asia-aloite n:o 1108 14052: 14053: 14054: 14055: 14056: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulurakentamisen 14057: valtionosuuksiin Turun ja Porin läänissä 14058: 14059: 14060: Eduskunnalle 14061: 14062: Monien eteläisten läänien tavoin Turun ja Porin seksi havaitut koulurakennushankkeet toteutuvat 14063: läänin peruskoulurakennushankkeihin on viime vuosina 2080-2090. Tilanne uhkaa koko läänin 14064: vuosina saatu lähes symboliset valtionavut. Talou- peruskoulutoimintaa vakavalla tavalla. 14065: dellinen tilanne on pysäyttänyt kiireellisetkin ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14066: kennustarpeet ruuhkaan, jota kuntien talous ei taen, 14067: ole sallinut omin varoin purkaa. Ministeriön lupaa 14068: ja valtionosuutta odottaa tällä hetkellä lähes 160 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14069: rakennushanketta. Määrärahat ovat läänin alueel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 14070: la pudonneet jyrkästi vuoden 1980 22,1 milj. 29.46.34 5 000 000 markkaa Turun ja 14071: markasta muutamaan miljoonaan, jolla voidaan Pon·n läänin peruskoulurakennushankkei- 14072: toteuttaa vain 1-2 rakennushanketta läänin den rakentamiseen valtionosuuksina. 14073: alueella. Tällä vauhdilla viimeiset nyt tarpeelli- 14074: 14075: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 14076: 14077: Tapio Holvitie Aino Pohjanoksa Heikki Perho 14078: 1204 1986 vp. 14079: 14080: Raha-asia-aloite n:o 1109 14081: 14082: 14083: 14084: 14085: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta jazzin koulutustoimintaan 14086: 14087: 14088: 14089: 14090: Eduskunnalle 14091: 14092: SuomenJazzliitto r.y. on esittänyt valtiovallalle esiintymismahdollisuuksia ja joita ei vielä tunne- 14093: jo useana vuotena toivomuksen siitä, että maas- ta. Bändikisoihin ovat voineet osallistua yhtyeet, 14094: samme kiinnitettäisiin yhteiskunnan taholla jotka soittavat jazzia laajasti ymmärrettynä. Tyyli- 14095: enemmän huomiota jazzin ja erityisesti nuorten suunta on ollut vapaavalintainen, samoin soitti- 14096: jazzmuusikoiden asemaan maassamme. met. 14097: Jazzliitto onkin tehnyt arvokasta työtä. Jazzliit- Jazzliitto ei ole saanut koulutustoimintaansa ei- 14098: to on järjestänyt jazzmuusikoille workshop- kä myöskään bändikisojen järjestämiseen yhteis- 14099: tyylistä koulutusta, työtilaisuuksia ja nuorille kunnan tukea. Kun kuitenkin tällä toiminnalla 14100: muusikoille tarkoitetut bändikisat. on erittäin suuri merkitys suomalaisen jazzmusii- 14101: Viime vuoden syksystä lähtienJazzliiton koulu- kin kehittymiselle ja ennen muuta nuorten jazz- 14102: tusyksikkönä on toiminut Sound and Fury -yhtye. muusikoiden rekrytoimisessa, tulisi jazzin harras- 14103: Se on noussut lyhyessä ajassa kotimaiseksi edus- tamisen edistämiseksi avata opetusministeriön tai- 14104: tusyhtyeeksi. Sound and Furyn toiminnassa ovat teen tukemiseen suunnatuista varoista oma käyt- 14105: keskeisellä sijalla koulutukselliset tavoitteet. Ope- tösuunnitelman kohta jazzin koulutustoiminnan 14106: tus ei jää pelkkien nuottien opettelemiseen, vaan edistämiseen. 14107: opetuksessa on olennainen osa uudenlaisen imp- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14108: rovisoinnin, fraseerauksen ja kokonaisvaltaisen taen, 14109: näkemyksen kehittämisessä. 14110: Jazzliitto järjesti myös viime vuonna toista ker- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14111: taa bändikisat. Bändikisoihin osallistui noin 20 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 14112: yhtyettä eri puolilta maata. Kilpailun tarkoitukse- 29.90.52 200 000 markkaa jazzin koulu- 14113: na on saada esille yhtyeitä, joilla on ollut vähän tustoimintaan. 14114: 14115: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 14116: 14117: Tapio Holvitie Aino Pohjanoksa 14118: 1986 vp. 1205 14119: 14120: Raha-asia-aloite n:o 1110 14121: 14122: 14123: 14124: 14125: Holvitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta musiikkiopisto- 14126: jen valtionapuun 14127: 14128: 14129: Eduskunnalle 14130: 14131: Vuonna 1968 annettu laki on osaltaan vaikutta- kuntien, yksityisten ja kohoavien oppilasmaksu- 14132: nut musiikkiopistotoiminnan laajenemiseen voi- jen varaan. Näin monen oppilaitoksen taloudelli- 14133: makkaasti viime vuosikymmeninä. Tämän lain nen asema vaikeutuu entisestään. 14134: mukaan lähes 200 musiikkioppilaitoksen joukosta Musiikkioppilaitosten suosion kasvu sekä tällai- 14135: osa saa lakisääteistä valtionavustusta, osa harkin- sen harrastus- ja taidekasvatuksen tarpeellisuus 14136: nanvaraista valtionavustusta ja osa on kokonaan edellyttävät riittäviä määrärahoja jo yhtenä par- 14137: avustusjärjestelmän ulkopuolella. Lakisääteistä haimmista nuorisotyön muodoista. 14138: valtionapua maksetaan 45 prosenttia ja harkin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14139: nanvaraista avustusta 8 prosenttia menoista. taen, 14140: Harkinnanvaraisten avustusmäärien niukkuus 14141: synnyttää eriarvoisuutta samantasoisten musiikki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14142: oppilaitosten ja niiden opiskelijoiden kesken. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 14143: Kun budjetissa on maininta, ettei uusia musiikki- 29.90.54 lisäyksenä 10 000 000 markkaa 14144: oppilaitoksia hyväksytä lakisääteisten valtion- musiikkiopistojen valtionapuihin. 14145: osuuksien piiriin, toiminnan laajentaminen jää 14146: 14147: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 14148: 14149: Tapio Holvitie Aino Pohjanoksa 14150: 1206 1986 vp. 14151: 14152: Raha-asia-aloite n:o 1111 14153: 14154: 14155: 14156: 14157: Holvitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rautatien perus- 14158: parannukseen välillä Kirkkonummi-Karjaa-Salo-Turku 14159: 14160: 14161: Eduskunnalle 14162: 14163: Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1987 on noin puolet on heikkokuntoisimmilta osiltaan 14164: luvassa vain 66 miljoonaa markkaa momentille saatu perusparannetuksi. 14165: 31.90.78. Summa on pettymys kaikille niille ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14166: hoille, jotka vuosikymmenen ovat yrittäneet saada taen, 14167: vauhtia heikkokuntoisen radan peruskorjaukseen. 14168: Mikäli VR:n anomaa 100 miljoonaa markkaa ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14169: saada ensi vuoden budjettiin, siirtyy Kirkkonum- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 14170: men-Turun radan valmistumisvuosi kolme vuot- 31.90.78 lisäyksenä 34000000 markkaa 14171: ta eteenpäin, vuoteen 1994. rautatien perusparannukseen vältllä 14172: VR:nrakennusaikataulusta kiinnipitäminen on Kirkkonummi-Karjaa-Salo- Turku. 14173: sitäkin tärkeämpää, koska rantaradan pituudesta 14174: 14175: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 14176: 14177: Tapio Holvitie Liisa Hilpelä Anna-Liisa Jokinen 14178: Mikko Rönnholm Paula Eenilä Aino Pohjanoksa 14179: Martti Ratu Heikki Perho Toivo T. Pohjala 14180: Taisto Tähkämaa Risto Ahonen 14181: 1986 vp. 1207 14182: 14183: Raha-asia-aloite n:o 1112 14184: 14185: 14186: 14187: 14188: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sairaskoti- 14189: paikkojen lisäämiseksi 14190: 14191: 14192: Eduskunnalle 14193: 14194: !kääntyvät sotainvalidit tarvitsevat tulevina vetta, jolloin ikääntymisestä vaikeutuva invalidi- 14195: vuosina yhä enemmän sairaskotipaikkoja. Vuotui- teetti on vaikeimmillaan. 14196: nen tarve on n. 130-180 paikkaa. Vuosikymme- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14197: nen loppuun mennessä tarpeen arvioidaan olevan taen, 14198: n. 1000 sairaskotipaikkaa. 14199: Sotainvalidien hoitomenetelmät poikkeavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14200: paljon tavanomaisesta sairaalahoidosta mutta hoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 14201: to ei ole taloudellisesti niin kallista. Sairaskoti- 33.22.50 2 000 000 markkaa sotainvali- 14202: paikkojen vuosittain tapahtuva lisääntyminen oli- dien sairaskotipaikkojen lisäämiseksi. 14203: si pelastamassa vuosikymmenen lopun suurta tar- 14204: 14205: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 14206: 14207: Tapio Holvitie Aino Pohjanoksa 14208: 1208 1986 vp. 14209: 14210: Raha-asia-aloite n:o 1113 14211: 14212: 14213: 14214: 14215: Holvitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien 14216: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin 14217: 14218: 14219: Eduskunnalle 14220: 14221: Pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain rempi kuin hakijoiden määrä- monet kerrat tur- 14222: (408/77) mukaan pienyrittäjä on oikeutettu val- haan lomarahaa hakeneet eivät hae sitä uudelleen 14223: tion tulo- ja menoarvion puitteissa vuosilomara- - määrärahan tulisi olla sen suuruinen, että aina- 14224: haan, jonka turvin hän vapautuu yritystoiminnas- kin kaikki lomarahaan oikeutetut hakijat sen saisi- 14225: ta vuosilomalle vaarantamatta omaa ja perheensä vat. 14226: toimeentuloa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14227: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon varat- taen, 14228: tu määräraha jättää inflaatiotarkistuksienkin jäl- 14229: keen n. 2 000 lomarahaan oikeutettuaanojaa lail- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14230: lista korvausta vaille. Kun on lisäksi todennäköis- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 14231: tä, että lomarahaan oikeutettujen pienyrittäjien 33.57.42 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 14232: lukumäärä on todellisuudessa huomattavasti suu- pienyrittäjien lomarahoihin. 14233: 14234: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 14235: 14236: Tapio Holvitie Aino Pohjanoksa 14237: 1986 vp. 1209 14238: 14239: Raha-asia-aloite n:o 1114 14240: 14241: 14242: 14243: 14244: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaren 14245: keskustaajaman-Saaren kirkonkylän tien kunnostamista varten 14246: 14247: 14248: Eduskunnalle 14249: 14250: Saaren kunnan alueella oleva maantie n:o 401 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14251: muodostaa keskeisen liikenneväylän kunnan kes- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 14252: kustasta ja valtatieltä n:o 6 Saaren kirkonkylään, 31.24.14 400 000 markkaa tien n:o 401 14253: joka on yksi Saaren kunnan ja seurakunnan palve- (Saaren keskustaajama - Saaren kirkon- 14254: lukeskuksista. Tien käyttö on Saaren kunnan kylä) kunnostamista varten. 14255: alueella yksi vilkkaimmista. 14256: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14257: taen, 14258: 14259: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 14260: 14261: Sinikka Hurskainen-Leppänen Anna-Liisa Piipari Jussi Ranta 14262: Olli Helminen Riitta Uosukainen Heikki Kokko 14263: 14264: 14265: 14266: 14267: 51 260148U 14268: 1210 1986 vp. 14269: 14270: Raha-asia-aloite n:o 1115 14271: 14272: 14273: 14274: 14275: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Teatterisun- 14276: nuntai -tapahtuman koulutus- ja tiedotustoimintaan 14277: 14278: 14279: Eduskunnalle 14280: 14281: Maassamme vietetään neljättä valtakunnallista Yhteistyökumppanina päivän järjestelyissä toi- 14282: Työväen Teatterisunnuntaita 16. marraskuuta mii SAK:lainen ammattiyhdistysliike. Pyrkimyk- 14283: 1986. Päivän aikana kerrotaan monimuotoisin ta- senä on saada ammattiyhdistysliikkeen jäsenistö 14284: pahtumin työväestön rikkaasta teatteriperinteestä osallistumaan työväennäyttämöiden toimintaan 14285: ja sen elävästä nykypäivästä. Tapahtuma järjeste- sekä itse harrastamaHa teatterityötä että tulemaHa 14286: tään vuosittain marraskuun kolmantena sunnun- katsomaan toisten harrastustoimintaa. 14287: taina ja siihen osallistuvat Työväen Näyttämöiden Työväen Näyttämöiden Liittoon kuuluu 180 14288: Liiton jäsenteatterit. harrastajanäyttämöä ja 27 ammattiteatteria. Työ- 14289: Työväen Teatterisunnuntain ohjelmaan kuuluu väen Teatterisunnuntain toivotaan omalta osal- 14290: näyttämökohtaisesti keskustelutilaisuuksia, semi- taan lisäävän paikkakunnan väestön, päätöksente- 14291: naareja, näyttämön tilanteeseen liittyviä kursseja, kijöiden ja teatterilaisten välistä vuorovaikutusta. 14292: perinteisiä iltamia, esiintymisiä laitoksissa, näytte- Taloudelliset mahdollisuudet tapahtuman 14293: lyitä, avointen ovien päiviä, avoimia harjoituksia edelleen kehittämiseen ja laajentamiseen ovat 14294: ja tietenkin esityksiä. Valtakunnallinen päätapah- Työväen Näyttämöiden Liiton taloudellisen tilan- 14295: tuma järjestetään vuosittain eri puolilla Suomea teen huomioon ottaen huonot. 14296: yhteistyössä jonkin jäsenteatterin kanssa. Työväen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 14297: Teatterisunnuntaista on tarkoitus toimittaa tiedo- nioittaen, 14298: tuspaketti, jota näyttämöt voivat hyödyntää omas- 14299: sa toiminnassaan. Tänä vuonna päätapahtuma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14300: järjestetään Rovaniemellä Lapin Ylioppilasteatte- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 14301: rin toimiessa isäntänä. Työväen Teatterisunnun- 29.91.56 250 000 markkaa Työväen Teat- 14302: tain teemana on tänä vuonna Harrastajateatteri tensunnuntai -tapahtuman valtakunnalli- 14303: kuntien kulttuuritoiminnassa. seen ja paikatitseen koulutus- ja tiedotus- 14304: Tänä syksynä ensimmäistä kertaa myös ruotsin- toimintaan. 14305: suomalaiset harrastajateatterit ovat mukana omil- 14306: la tapahtumillaan eri puolilla Ruotsia. 14307: 14308: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 14309: 14310: Tuulikki Hämäläinen Kerttu Törnqvist Reino Paasilinna 14311: Saara-Maria Paakkinen Pekka Myllyniemi Anna-Liisa Piipari 14312: 1986 vp. 1211 14313: 14314: Raha-asia-aloite n:o 1116 14315: 14316: 14317: 14318: 14319: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lasten ja nuorten taide- 14320: keskukselle 14321: 14322: 14323: Eduskunnalle 14324: 14325: Hyvinkäällä toimiva Lasten ja nuorten taidekes- lisääminen olisi entytsen tärkeää vuonna 1987, 14326: kus on jo ennättänyt vakiinnuttaa toimintansa ja koska silloin toteutetaan jo perinteiseksi muodos- 14327: osoittaa myös sen tuloksellisuuden. Taidekeskuk- tunutta lasten kansainvälistä kuvataidekilpailua. 14328: sen tehtävänä on edistää lasten ja nuorten kuvatai- Tämän järjestyksessä seitsemännen kansainvälisen 14329: deharrastusta ja tukea taidekasvatusta. Tässä teh- kilpailun tuloksista järjestetään myös laaja kuva- 14330: tävässä se on onnistunut hyvin. taidenäyttely, joka perinteisesti on myös kiertänyt 14331: Taidekeskusta ylläpitävät opetusministeriö ja esillä ympäri maata. 14332: Hyvinkään kaupunki. Taidekeskuksen säätiön val- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 14333: tuuskunnassa ovat edustettuina myös useat taide- 14334: kasvatusta ja nuorisotyötä tekevät yhteisöt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14335: Alun perin oli periaatteena, että valtio ja Hy- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 14336: vinkään kaupunki osallistuvat toiminnan rahoi- 29.91.51 lisäyksenä 75 000 markkaa Las- 14337: tukseen yhtä suurin panoksin. Valtion osallistu- ten ja nuorten taidekeskuksen toiminnan 14338: minen näyttää nyt kuitenkin jäävän jälkeen kun- turvaamiseen. 14339: nan panostuksesta. Valtion taloudellisen vastuun 14340: 14341: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 14342: 14343: Tuulikki Hämäläinen Anna-Liisa Piipari 14344: 1212 1986 vp. 14345: 14346: Raha-asia-aloite n:o 1117 14347: 14348: 14349: 14350: 14351: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden 14352: opiskelija-alennuksiin 14353: 14354: 14355: Eduskunnalle 14356: 14357: Valtionrautatiet myöntaa opiskelijoille alen- huolto voikin kirjata itselleen huomattavasti 14358: nuksen koti- ja opiskelupaikkakunnan väliselle yli enemmän tuloja myös opiskelijalipuista ja takaa 14359: 100 kilometrin matkalle. Opiskelijat tekevät näil- itselleen asiakaskuntaa tulevaisuudessakin. 14360: lä säännöillä noin miljoona matkaa vuosittain. VR:n opiskelijalippukäytännön laajentaminen 14361: Lippuja ei nykykäytännön mukaisesti myydä kesä- koskemaan kaikkia yli 100 kilometrin pituisia 14362: aikana eikä muille kuin koti- ja opiskelupaikka- matkoja ja määräasemarajoitusten poistaminen li- 14363: kunnan välisille matkoille. Tämä käytäntö ei kui- säisi opiskelijoiden matkustamista VR:llä oletetta- 14364: tenkaan ota huomioon matkustustarpeita esim. vasti noin 30-40 prosenttia. Valtiolle tämä ai- 14365: eri korkeakoulupaikkakuntien välillä eikä kesäai- heuttaisi lisäkuluja, mutta samanaikaisesti toisi li- 14366: kaista opiskelua, joka on myös varsin yleistä kiris- sätuloja ja totuttaisi opiskelijoita junankäyttäjiksi, 14367: tyneiden tutkintovaatimusten vuoksi. mikä on liikennepoliittisestikin kannatettavaa. 14368: Opiskelijat elävät pienellä opintotuella ja omil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14369: la työtuloillaan varsin niukan budjetin rajoissa. taen, 14370: Erilaiset alennuskäytännöt ovatkin aina olleet ja 14371: ovat edelleen erinomaisen tärkeä keino parantaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14372: muutoin niukkaa elintasoa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 14373: VR on omassa alennuslippukäytännössään jää- 31.57.50 lisäyksenä 12000000 markkaa 14374: nyt jälkeen kilpailijansa Matkahuollon alennuslin- opiskelzjalippujen alennuskäytännön kor- 14375: jasta, joka ei hyllytä alennuksiaan kesäajaksi eikä jaamiseksi koskemaan kaikkia yli 100 kzlo- 14376: sido niitä tiettyihin määräasemiin. Näin Matka- metrin matkoja. 14377: 14378: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 14379: 14380: Tuulikki Hämäläinen Liisa Kulhia Pentti Skön 14381: Tellervo Nousiainen Heikki Kokko Kerttu Törnqvist 14382: Reino Paasilinna Arvo Kemppainen Jorma Rantanen 14383: Kalle Könkkölä Ulla Lehtinen Lea Mäkipää 14384: Juhani Alaranta Anna-Liisa Piipari Saara-Maria Paakkinen 14385: Risto Ahonen Liisa Jaakonsaari Inger Hirvelä 14386: Ulla-Leena Alppi Pekka Myllyniemi 14387: 1986 vp. 1213 14388: 14389: Raha-asia-aloite n:o 1118 14390: 14391: 14392: 14393: 14394: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään konepajan 14395: uudistusvalmistusosastojen työllisyyden turvaamiseksi 14396: 14397: 14398: Eduskunnalle 14399: 14400: Vuoden 1984 aikana tehtiin Valtionrautateiden Osastoilla on perinteisesti suoritettu näitä työ- 14401: konepajojen osalta selvitys, jossa selvitettiin nii- tehtäviä, joissa vuosien myötä on ammattitaito 14402: den asemaa ja niiden suorittamia työtehtäviä. koulutuksen ja työkokemuksen kautta noussut 14403: KOPA-työryhmän mietintö päätyi esitykseen, huomattavasti. Samoin on huomioitava näitä eri 14404: jossa mm. todettiin, että konepajoja tulee Val- toimintoja varten suoritetut investoinnit, joiden 14405: tionrautateillä edelleen kehittää itsenäisinä tulos- tulee olla tehokkaassa käytössä. 14406: yksikköinä kuitenkin Valtionrautateiden alaisina. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 14407: Suuri merkitys konepajojen työllisyydelle on, 14408: että ne voivat hoitaa aikaisemminkin niiden työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14409: tehtäviin kuuluneita toimia. Mm. Hyvinkään ko- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 14410: nepajan uudistusvalmistusosastojen työllisyys tu- 31.90.01 lisäyksenä 10000000 markkaa 14411: lee jatkossakin turvata. Tämä uudistusvalmistus- työntektjoiden ottamiseen Hyvinkään ko- 14412: osastojen työllisyyden turvaaminen takaa myös nepajan uudistusvalmistusosastatlle. 14413: sen, ettei töitä siirrettäisi yhä enenevässä määrin 14414: yksityisten alihankkijoiden suoritettavaksi eikä 14415: tätä kautta valtion töiden yksityistäminen jatkuisi. 14416: 14417: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 14418: 14419: Tuulikki Hämäläinen Anna-Liisa Piipari 14420: 1214 1986 vp. 14421: 14422: Raha-asia-aloite n:o 1119 14423: 14424: 14425: 14426: 14427: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelun koulutus- 14428: keskuksen perustamiseksi Toivakkaan 14429: 14430: 14431: Eduskunnalle 14432: 14433: Parlamentaarisen väestönsuojelukomitean mie- tarvittavat tilat. Metsähallitus omistaa välittömäs- 14434: tinnössä (1983:22) on esitetty kahden pysyvän sä läheisyydessä maita, joita on mahdollisuus 14435: väestönsuojelun koulutuskeskuksen perustamista. käyttää maastoharjoitteluun. Asevarikko 2 sijain- 14436: Toinen sijoitettaisiin Keski-Suomen lääniin ja toi- tinsa johdosta on ratkaisulle eduksi. 14437: nen Oulun lääniin. Väestönsuojelu on viime ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14438: koina ollut erittäin kaupunkipainotteista ja eten- taen, 14439: kään maaseutukunnissa väestönsuojelutoiminta ei 14440: ole päässyt sille kuuluvaan tärkeään asemaan. On että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14441: sen vuoksi erityisen tärkeätä, että väestönsuojelun 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 14442: koulutusta mitä pikimmin laajennetaan ja hajau- 26.80. 74 200 000 markkaa väestönsuo- 14443: tetaan. jelun koulutuskeskuksen perustamiseksi 14444: Keski-Suomessa Toivakan kunta on ilmoittanut Toivakkaan. 14445: olevansa kiinnostunut tarjoamaan koulutukseen 14446: 14447: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 14448: 14449: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen 14450: Sakari Knuuttila Matti Lahtinen Mauri Pekkarinen 14451: 1986 vp. 1215 14452: 14453: Raha-asia-aloite n:o 1120 14454: 14455: 14456: 14457: 14458: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kaakkoisen Keski-Suomen 14459: kuntien erityisongelmien tutkimus- ja kehitystoimintaan 14460: 14461: 14462: Eduskunnalle 14463: 14464: Nykyisen aluepoliittisen lainsäädännön tavoit- Kyseisten kuntien omia mahdollisuuksia luoda 14465: teena on mm. edistää väestönkehityksen alueellis- uusia työpaikkoja, elvyttää asuntotuotantoa ja ke- 14466: ta tasapainoisuutta ja turvata tasapuolisesti kun- hittää elinkeinopolitiikkaansa leikkaavat erityises- 14467: kin alueen väestölle tärkeiden palvelujen saata- ti vinoutuneesta ikärakenteesta aiheutuneet van- 14468: vuus. hustenhuollon alati kasvavat kustannukset. 14469: Kun väestörakenteeltaan ongelmallisissa kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14470: nissa on myös muuttoliikkeestä johtuva matala taen, 14471: työttömyys, on näitä kuntia vaikea auttaa pelkäs- 14472: tään aluepoliittisilla tai työllisyyspoliittisilla tuki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14473: toimilla em. tavoitteiden saavuttamiseksi. 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 14474: Kaakkoisen Keski-Suomen kunnat Goutsa, Lei- kaa käytettäväksi kaakkoisen Keski- 14475: vonmäki, Luhanka ja Toivakka) ovat kärsineet Suomen kuntien erityisongelmien tutki- 14476: muuttotappioita nuoren lisääntymiskykyisen ja mus- ja kehitystoimintaan. 14477: koulutetun väestön siirtyessä kaupunkikeskuksiin. 14478: 14479: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 14480: 14481: Pirkko Ikonen Paavo Vesterineo Matti Lahtinen 14482: 1216 1986 vp. 14483: 14484: Raha-asia-aloite n:o 1121 14485: 14486: 14487: 14488: 14489: Ikone~ ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittä- 14490: miseen 14491: 14492: 14493: Eduskunnalle 14494: 14495: Lääninhallituksien eräänä tehtävänä on edistää uusina mukaan tulevien osalta - juuri lainkaan 14496: tasapainoista alueellista kehitystä. Tähän on lää- lisäresursseja, joita myös lääninneuvostokokeilu 14497: ninhallituksilla myös omaehtoisesti tahto ryhtyä ja edellyttää. 14498: niille on myös kertynyt tarvittavia toteuttamiskel- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun- 14499: poisia ehdotuksia ja suunnitelmia hyvin perin- nioittavasti, 14500: pohjaisen läänien kehittämissuunnitelmien käsit- 14501: telyn yhteydessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14502: Läänin kehittämisrahan piirin tulee nyt uusia 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 14503: läänejä, mutta hallituksen esityksen mukaan lää- 26.98.43 135 000 000 markan määrära- 14504: nin kehittämisraha olisi 105 miljoonaa markkaa. han läänien omaehtoiseen kehittämiseen. 14505: Tämä ei tuo läänien kehittämiseen - ei ainakaan 14506: 14507: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 14508: 14509: Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen Pekka Leppänen 14510: Mauri Pekkarinen Inger Hirvelä Sakari Knuuttila 14511: Paavo Vesterinen 14512: 1986 vp. 1217 14513: 14514: Raha-asia-aloite n:o 1122 14515: 14516: 14517: 14518: 14519: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Asevarikko 2:n varasto- ja 14520: huoltohallin rakentamiseksi Toivakkaan 14521: 14522: 14523: Eduskunnalle 14524: 14525: Toivakan kunnassa sijaitseva Asevarikko 2 on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14526: esittänyt varasto- ja huoltohallin (450 m 2 ) raken- taen, 14527: tamista. Varastotila on lataamon toiminnalle vält- 14528: tämätön, sillä tällä hetkellä laukauselementit ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14529: varastoituna Hartolassa, jonne on matkaa 50 km 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 14530: yhteen suuntaan. Rakennettava halli toimisi myös 27.27. 74 2 500 000 markkaa Asevarikko 14531: kylmän materiaalin huoltotilana, mikä tila vari- 2:n varasto- ja huoltohallin rakentamiseen 14532: koita puuttuu. Hanke on ensimmäisellä tilalla Toivakkaan. 14533: Asevarikko 2:n hankkeista ja kuuluu myös puo- 14534: lustusvoimien KTS:ään. 14535: 14536: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 14537: 14538: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen 14539: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Paavo Vesterinen 14540: Matti Lahtinen Mauri Pekkarinen 14541: 14542: 14543: 14544: 14545: 52 260148U 14546: 1218 1986 vp. 14547: 14548: Raha-asia-aloite n:o 1123 14549: 14550: 14551: 14552: 14553: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammijärven koulun laajen- 14554: nukseen 14555: 14556: 14557: Eduskunnalle 14558: 14559: Luhangan kunnassa sijaitsevalta Tammijärven kunnan tarpeita. Hankkeen yhteydessä on toteu- 14560: koululta puuttuvat liikuntatilat kokonaan. Koko tettava myös Tammijärven sivukirjaston tilauudis- 14561: kunnassa ei ole olemassa lentopallokentän kokois- tus. Tällä hetkellä sivukirjasto toimii koululuokas- 14562: ta sisäliikuntatilaa. Teknisten aineiden opetus ta- sa ollen tästä huolimatta suurin ja toimivin kirjas- 14563: pahtuu entisessä talousrakennuksessa kyseenalai- to kunnassa. 14564: sissa olosuhteissa. Oppilaiden saniteettitilat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14565: erittäin heikot. taen, 14566: Tammijärven koulun laajennushankkeesta on 14567: tehty tilatarpeen tutkimus. 1 vaiheen asiakirjat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14568: ovat tällä hetkellä kouluhallituksessa. Suunnitte- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 14569: lutöihin olisi tarpeen päästä viimeistään vuoden 29.46.35 300 000 markkaa Tammtj"ärven 14570: 1987 aikana ja rakennustöihin vuonna 1988. koulun laajennushankkeen suunnitte- 14571: Koulun liikuntatilojen laajennus tulisi toteut- luun. 14572: taa siinä laajuudessa, että se palvelisi koko kylä- 14573: 14574: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 14575: 14576: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen 14577: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila 14578: 1986 vp. 1219 14579: 14580: Raha-asia-aloite n:o 1124 14581: 14582: 14583: 14584: 14585: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankasalmen kunnan kirjas- 14586: ton rakentamiseen 14587: 14588: 14589: Eduskunnalle 14590: 14591: Hankasalmen kunnan kirjasto toimii täysin riit- Kirjaston rakentamiseen kunta toivoo pääsevänsä 14592: tämättömissä ja puutteellisissa tiloissa kunnan vi- vuonna 1987. 14593: rastotalossa eikä toimintaa voida nykyisestään ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14594: hittää. taen, 14595: Kirjaston suunnittelu on käynnissä ja rakennus- 14596: lupahakemus lähetetty lääninhallituksen kautta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14597: opetusministeriöön. Suunnittelua varten ei tarvita 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 14598: erikseen määrärahaa. Kirjaston kustannusarvio on 29.56.31 500 000 markkaa Hankasalmen 14599: 2,8 milj. mk, josta kunnan osuus 0,8 milj. mk. kunnan kirjastotalon rakentamiseen. 14600: 14601: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 14602: 14603: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen 14604: 1220 1986 vp. 14605: 14606: Raha-asia-aloite n:o 1125 14607: 14608: 14609: 14610: 14611: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotitalous- ym. opettajien 14612: demonstraatiolisään 14613: 14614: 14615: Eduskunnalle 14616: 14617: Eräille opettajaryhmille maksetaan ns. de- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14618: monstraatiolisää heidän hankkiessaan opetuksessa taen, 14619: tarvittavia aineita ja välineitä. 14620: Edun ulkopuolelle ovat jäneet mm. kotitalous-, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14621: käsityö- ja tekstiiliopettajat. Kuitenkin he päivit- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 14622: täin joutuvat varaamaan opetuksessa tarvittavia ai- 29. 60.01 1 000 000 markkaa kotitalous-, 14623: neita ja huoltamaan niitä. Tämä kaikki tapahtuu käsityö- ja tekstizfiopetta;i'en demonstraa- 14624: työajan ulkopuolella ja se vie paljon aikaa, jota ei tiolisään. 14625: lasketa opettajan työajaksi. 14626: 14627: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 14628: 14629: Pirkko Ikonen Tellervo Nousiainen Helena Pesola 14630: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Pekka Leppänen 14631: Matti Lahtinen 14632: 14633: 14634: 14635: 14636: ~- ~--· -· -· - 14637: 1986 vp. 1221 14638: 14639: Raha-asia-aloite n:o 1126 14640: 14641: 14642: 14643: 14644: Ikonen: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen ns. vaihtuvalinjaisen 14645: ammatillisen koulutuksen aloittamiseksi Kivijärvellä 14646: 14647: 14648: Eduskunnalle 14649: 14650: Kivijärven kunnanhallitus on esittänyt opetus- kohti on yli kaksinkertainen koko maan keskiar- 14651: ministeriölle ja ammattikasvatushallitukselle, että voon verrattuna (Kivijärvi 4 350 mk/asukas; koko 14652: Kivijärven kunnassa aloitettaisiin jatkuva keskias- maa 2 129 mk/asukas) 14653: teen ammatillinen koulutus ns. vaihtuvalinjaisena - myös työttömyys Kivijärvellä on ollut ja on 14654: koulutuksena 1.8.1987 lukien. edelleen vaikea ongelma; työttömyysaste vuosina 14655: Hankkeen etenemistapa ja toteuttamisjärjestys 1975-83 oli 14,2 %, vuosina 1984-85 työttö- 14656: olisi seuraava: myys parani hiukan tilapäisesti ja on tällä hetkellä 14657: - Kivijärven koulu toimisi jonkun jo toimin- taas Keski-Suomen läänin toiseksi korkein eli noin 14658: nassa olevan ammattikoulun sivukouluna (esim. 14,0 %. 14659: Äänekosken ammattikoulu tai valtion ammatti- Edellä oleva Kivijärven kunnanhallituksen eh- 14660: koulu) dotus ns. vaihtuvalinjaisen ammatillisen koulu- 14661: - keskiasteen ammatillisen koulutuksen varsi- tuskokeilun saamisesta syrjäseutujen pieneen ke- 14662: naiset aloituspaikat Keski-Suomen läänissä eivät hitysaluekuntaan antaisi kokemusta koko maan- 14663: lisääntyisi kin syrjäseutujen kehitysaluekuntien mahdollises- 14664: - varsinaisten koulutilojen (=työtilat) raken- ta koulutusongelmien ratkaisemista sillä periaat- 14665: taminen toteutettaisiin työvoimaministeriön ra- teella, että ammatillisen koulutuksen suuntaa ja 14666: hoituksen turvin koulun alkamiseen mennessä painopistettä muutetaan nykyisestä asutuskeskuk- 14667: - pitkistä välimatkoista ja väestön köyhyydes- sia suosivasta teollisuusyrityksille koulutettavasta 14668: tä johtuen hakeutuminen keskiasteen koulutuk- ammattityövoimasta kehitysalueiden omaa työtar- 14669: seen on noin puolta vähäisempää kuin keskimää- jontaa vastaavaksi. 14670: rin koko maassa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14671: - Kivijärven kunta kuuluu kehitysalue II Ae taen, 14672: -vyöhykkeeseen; erityisaluekunta 1.6.1984lukien 14673: - verotulot asukasta kohti ovat maan pienim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14674: piä ja veroäyrin hinta maan kalleimpia (vuoden 1987 tulo- ja menoarvzoon 100 000 mark- 14675: 1985 tilasto: Kivijärvi 20,315 äyriä/asukas ja 18,0 kaa keskiasteen ns. vaihtuvalinjaisen am- 14676: penniä: koko maa 34,682 äyriä/asukas ja 15,97 matzllisen koulutuksen aloittamiseksi Ki- 14677: penniä) vzjärvellä 1.8.1987. 14678: - velkamäärä ( = talousarviolainat) asukasta 14679: 14680: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 14681: 14682: Pirkko Ikonen 14683: 1222 1986 vp. 14684: 14685: Raha-asia-aloite n:o 1127 14686: 14687: 14688: 14689: 14690: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen kotitalous- 14691: opettajaopiston lisärakennuksen suunnittelemiseksi 14692: 14693: 14694: Eduskunnalle 14695: 14696: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston ope- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 14697: tustilat ovat ahtaat ja puutteelliset. Tilat on mitoi- nioittaen, 14698: tettu 124 oppilaalle. Oppilasmäärä tulee kasva- 14699: maan vuoteen 1988 mennessä runkokapasiteetin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14700: mukaan. Oppilasmäärä on silloin 464 oppilasta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 14701: Opetustilojen vuokraaminen on vaikeaa koulun 29.60. 74 500 000 markkaa Keski-Suo- 14702: etäisyyden ja opetuksen laaja-alaisuuden vuoksi. men kotitalousopettajaopiston lisäraken- 14703: Perustamissuunnitelma on laadittu vuonna nuksen esisuunnitteluun. 14704: 1984. Nyt olisi päästävä suorittamaan esisuunnit- 14705: telua, mutta määrärahat puuttuvat. 14706: 14707: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 14708: 14709: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen 14710: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila 14711: Matti Lahtinen Mauri Pekkarinen 14712: 1986 vp. 1223 14713: 14714: Raha-asia-aloite n:o 1128 14715: 14716: 14717: 14718: 14719: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän talouskoulun laa- 14720: jennustöihin 14721: 14722: 14723: Eduskunnalle 14724: 14725: Jyväskylän talouskoulun tilat on rakennettu Uuden tarvittavan tilan pinta-ala on 900 m 2 ja 14726: 80:lle talouskoululinjan oppilaalle. Koulun lisära- kustannusarvio 4,8 milj. markkaa. Opetusminis- 14727: kennustarve kasvaa keskiasteen koulu-uudistuk- teriö on hyväksynyt perustamis- ja esisuunnitel- 14728: sen myötä. Vuonna 1985 alkavat 48 oppilaan koti- man. 14729: ja laitostalouden peruslinjan yleisjakso, 60 oppi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14730: laan talouskoululinja sekä vuonna 1986 16 oppi- taen, 14731: laan laitoshuoltolinja ja 16 oppilaan pesulatyönte- 14732: kijän linja. Yhteensä näillä tulee olemaan 140 op- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14733: pilasta. Uudet linjat eivät mahdu entisiin tiloihin. 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 14734: Vanhoissa tiloissa ei ole laitoskeittiötä, jota nyt markkaa Jyväskylän talouskoulun laajen- 14735: tarvitaan, koska uusilla linjoilla on teoriatunteja nustöihin. 14736: runsaasti ja opetuskeittiöopetusta vähemmän. 14737: 14738: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 14739: 14740: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen 14741: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Matti Lahtinen 14742: Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen 14743: 1224 1986 vp. 14744: 14745: Raha-asia-aloite n:o 1129 14746: 14747: 14748: 14749: 14750: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän ammatillisen 14751: kurssikeskuksen Leivonmäen osaston toimitilojen saneeraukseen 14752: 14753: 14754: Eduskunnalle 14755: 14756: Jyväskylän ammatillisen kurssikeskuksen Lei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14757: vonmäen kurssiosaston toimitilat siirtyivät 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 14758: 1.8.1986 valtion omistukseen. Työvoimaministe- 29.69.74 500 000 markkaa Jyväskylän 14759: riön 1984 asettama Leivonmäki-työryhmä esittää ammatzllisen kurssikeskuksen Leivonmäen 14760: luento-, vapaa-ajan ja sosiaalitilojen saneerausta. kurssiosaston toimitzlojen saneeraukseen. 14761: Ko. tilat eivät vastaa sitä tasoa, mitä nykyisin edel- 14762: lytetään työllisyyskoulutuksessa. 14763: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14764: taen, 14765: 14766: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 14767: 14768: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen Pekka Leppänen 14769: Matti Lahtinen Helena Pesola Sakari Knuuttila 14770: Mauri Pekkarinen 14771: 1986 vp. 1225 14772: 14773: Raha-asia-aloite n:o 1130 14774: 14775: 14776: 14777: 14778: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseuruneuvojan palkkaa- 14779: miseen Keski-Suomen Maatalouskeskukseen 14780: 14781: 14782: Eduskunnalle 14783: ' 14784: \ 14785: Maataloustuotannon rajoittamistoimet ovat li- ja neuvonnan tarve suuri. Keski-Suomen Maata- 14786: sänneet tarvetta etsiä maaseudulle maataloutta tu- louskeskuksen palveluksessa ei ole puutarha-alan 14787: kevia oheiselinkeinoja. Mahdollisuuksia tällaisen toimihenkilöä. 14788: elinkeinotoiminnan käynnistämiseen lisää valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14789: vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon ehdotettu taen, 14790: maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan 14791: edistämiseen tarkoitettu määräraha. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14792: Keski-Suomen Maatalouskeskuksen alueella 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 14793: edellä mainittujen elinkeinojen kehittämiseen ja 30.30.40 lisäyksenå· JOO 000 markkaa 14794: aikavien yrittäjien ohjaamiseen on suurta tarvetta. maaseutuneuvojan palkkaamiseen Keski- 14795: Erityisesti puutarhaviljelyn alalla on suunnittelun Suomen Maatalouskeskukseen. 14796: 14797: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 14798: 14799: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Tuula Paavilainen 14800: 14801: 14802: 14803: 14804: 53 260148U 14805: 1226 1986 vp. 14806: 14807: Raha-asia-aloite n:o 1131 14808: 14809: 14810: 14811: 14812: Ikonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta satovahinkojen 14813: korvaamiseen 14814: 14815: 14816: Eduskunnalle 14817: 14818: Syksyn säätilanne on aiheuttanut erittäin suur- jen korvaamista. Mikäli säätila jatkuu edelleen ny- 14819: ta haittaa sadonkorjuutöille mm. Sisä-Suomen kyisellään on oletettavissa, että valtion budjettiin 14820: alueella. Yksistään Keski-Suomen Maatalouskes- varattu määräraha ei tule riittämään korvauksiin. 14821: kuksen alueella arvioidaan tämänhetkisen tilan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14822: teen (24. 9.) pohjalta jäävän n. 10% rehuviljasa- taen, 14823: dosta korjaamatta. 14824: Jo korjatun ja korjatuksi saatavan sadon laatu ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14825: määrä ovat merkittävästi alentuneet. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 14826: Tämänhetkisen arviointitilanteen pohjalta on 30.31.441isäyksenä 1 000 000 markkaa sa- 14827: oletettavissa, että tullaan esittämään satovahinko- tovahinkojen korvaamiseen. 14828: 14829: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 14830: 14831: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Matti Lahtinen 14832: 1986 vp. 1227 14833: 14834: Raha-asia-aloite n:o 1132 14835: 14836: 14837: 14838: 14839: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalouden kehittämiseen 14840: Keski-Suomen kalastuspiirin alueella 14841: 14842: 14843: Eduskunnalle 14844: 14845: Kalatalouden suunnitelmallinen tarkastelu ja teuttaminen ja vireillepano edellyttää niin läänis- 14846: kehittäminen tehostui ratkaisevasti 1970-luvun sä olevia omia voimavaroja kuin valtion tai kun- 14847: loppuvuosina. Silloin käynnistyi kalatalouden tien tukitoimenpiteitä. Osa on toteutettavissa jo 14848: alueellinen suunnittelu eräillä kalataloudellisesti olemassa olevien tukijärjestelmien puitteissa, 14849: merkittävillä alueilla, ja nykyisin tämä suunnitte- mutta osa edellyttää nykyisiin tukijärjestelmiin ja 14850: lu kattaa jo valtaosan maastamme. Suunnitte- kalatalouden määrärahoihin soveltumattomia ra- 14851: luohjelman laati aikanaan maa- ja metsätalousmi- hoitusjärjestelyjä. Esimerkiksi Keski-Suomen lää- 14852: nisteriön asettama vesien käytön suunnittelun ka- nin alueellisen kalataloussuunnitelman mukaan 14853: lataloustyöryhmä. Kalatalouden tavoitekomitea tarvittavien vuotuisten investointien tarve on 1,2 14854: mietinnössään vuodelta 1979 piti tätä suunnitte- milj. mk, ja tästä toimenpiteiden aikaansaamisek- 14855: lua varsin tarpeellisena kalataloudelle asetettujen si ja nopeaksikin virittämiseksi tarvitaan uusia ra- 14856: yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kalatalou- hoitusmahdollisuuksia noin 50 % :lle esitetystä 14857: den alueellinen suunnittelu tapahtuu nykyisin varojen tarpeesta. 14858: valtion tulo- ja menoarviossa olevilla tähän tarkoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14859: tukseen varatuilla määrärahoilla, ja vastuu suun- taen, 14860: nittelusta on vuonna 1983 voimaan tulleen kalas- 14861: tuslain mukaisesti perustetuilla kalastuspiireillä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14862: Viime vuosina on valmistunut useita eri aluei- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 14863: den kalatalouden alueelliseen suunnitteluun liit- 30.37.23 600 000 markkaa alueellisissa 14864: tyviä osasuunnitelmia sekä koko lääniä kattavana kalataloussuunnitelmissa esitettyjen toi- 14865: mm. Keski-Suomen läänin alueellinen kalata- menpiteiden ja hankkeiden rahoitukseen 14866: loussuunnitelma. Tähän kalataloussuunnitelmaan mm. Keski-Suomen kalastuspzirin alueel- 14867: liittyy useita toimenpidesuosituksia, joiden to- la. 14868: 14869: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 14870: 14871: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen 14872: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila 14873: 1228 1986 vp. 14874: 14875: Raha-asia-aloite n:o 1133 14876: 14877: 14878: 14879: 14880: Ikonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisteiden te- 14881: kemiseen 14882: 14883: 14884: Eduskunnalle 14885: 14886: Suomessa on yksityisiä teitä noin 84 000 km. Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit- 14887: Yksityisteiden kunto on usein huono eikä niiden taen, 14888: tekninen taso vastaa aina nykyisiä liikennetarpeita 14889: ja -välineitä. Toimenpiteet, jotka nostavat yksi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14890: tyistien teknistä tasoa, uusi silta, päällystäminen 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 14891: yms., luokitellaan tien tekemiseksi. Määrärahatar- 31.24.51 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 14892: ve yksityisteiden tekemisen avustamiseen olisi yli siirtomäärärahana käytettäväksi yksityis- 14893: kaksinkertainen (yli 40 milj. mk), kuin mitä nyt teiden tekemisen avustamiseen yksityis- 14894: esitetään. teistä annetun lain mukaisesti. 14895: 14896: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 14897: 14898: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Helena Pesola 14899: Lea Sutinen Pekka Leppänen Sakari Knuuttila 14900: Mauri Pekkarinen Sirkka-Liisa Anttila 14901: 1986 vp. 1229 14902: 14903: Raha-asia-aloite n:o 1134 14904: 14905: 14906: 14907: 14908: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 625 (Kin- 14909: taus-U urainen) perusparan tamiseen 14910: 14911: 14912: Eduskunnalle 14913: 14914: Maantie n:o 625 (Kintaus-Uurainen), pituus Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14915: 27 km, on sorapäällysteinen, vaikeasti liikennöitä- taen, 14916: vä tie, jota mm. raskas liikenne käyttää tien laa- 14917: tuun nähden huomattavasti. Se palvelee yhtenä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14918: Jyväskylän ohikulkutienä. Ko. tiestä 50 % on 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 14919: Uuraisten alueella, 5 % Jyväskylän mlk:ssa ja 31.24. 77 liså'yksenå' 300 000 markkaa 14920: 45 % Petäjävedellä. Kokonaiskustannusarvio on maantien n:o 625 (Kintaus-Uurainen) 14921: 25,5 mmk. Hankkeen toteuttaminen on siirtynyt perusparantamiseen. 14922: vuosia, vaikka se on sisältynyt pitkään 5-vuotis- 14923: ohjelmiin. 14924: 14925: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 14926: 14927: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen 14928: Tuula Paavilainen Matti Lahtinen 14929: 1230 1986 vp. 14930: 14931: Raha-asia-aloite n:o 1135 14932: 14933: 14934: 14935: 14936: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 614 peruspa- 14937: rantamiseksi Hankasalmen keskustassa 14938: 14939: 14940: Eduskunnalle 14941: 14942: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Suomen Suomessa, jossa jalkakäytävät ovat vielä rakenta- 14943: piirin tienpidon toimenpideohjelmassa vuosille matta. 14944: 1984-1990 vuonna 1986 toteutettavaksi suunni- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 14945: teltu maantien n:o 641 tierakenteen parantami- taen, 14946: nen ja jalkakäytävien rakentaminen Hankasalmen 14947: keskustassa on tiepiirin ilmoituksen mukaan pois- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14948: tettu toteuttamisohjelmasta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 14949: Vaikka kirkonkylän liikenne on suorastaan hen- 31.24. 77 500 000 markkaa maantien n:o 14950: genvaarallinen jalkakäytävien puuttuessa, on 641 tierakenteen parantamista ja jalkakäy- 14951: suunnitelman toteuttamista vuodesta vuoteen ly- tävien rakentamista varten Hankasalmen 14952: kätty tulevaisuuteen. Hankasalmen kunnan kes- keskustassa. 14953: kusta lieneekin ainoa laatuaan koko Keski- 14954: 14955: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 14956: 14957: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen 14958: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila 14959: Mauri Pekkarinen 14960: 1986 vp. 1231 14961: 14962: Raha-asia-aloite n:o 1136 14963: 14964: 14965: 14966: 14967: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 652 (Kivi- 14968: järvi-Möttönen) peruskorjaamiseksi 14969: 14970: 14971: Eduskunnalle 14972: 14973: Maantie n:o 652 (Kivijärvi-Möttönen) Kivijär- myös tärkeä matkailuelinkeinon kannalta, sillä 14974: ven ja Perhon kunnissa muodostaa tärkeän seu- tienvarrella sijaitsevat Koirajärven urheilukalas- 14975: dullisen yhteyden Kivijärven ja Perhon kuntakes- tusalue sekä Salamaperän luonnonpuisto ja Sala- 14976: kuksissa. Tie on heikkokuntoinen ja keväisin ja majärven kansallispuisto. 14977: syksyisin kelirikon pahasti vaivaama. Kivijärven Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 14978: kunnan alueella tienvarrella sijaitsevat lähipalve- taen, 14979: luksista ala-asteen koulu ja kauppa. Kylien kehit- 14980: täminen alueella riippuu ratkaisevasti liikenneolo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14981: suhteista. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 14982: Paikallinen teollisuus käyttää maantietä kulje- 31. 24. 77 1 000 000 markkaa maantien 14983: tusväylänä satamiin. Teollisuuden raaka-aineita n:o 652 (Kivzjärvi-Möttönen) peruskor- 14984: kuljetetaan runsaasti tien vaikutusalueelta. Tie on jaamiseksi. 14985: 14986: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 14987: 14988: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen 14989: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Paavo Vesterinen 14990: Matti Lahtinen 14991: 1232 1986 vp. 14992: 14993: Raha-asia-aloite n:o 1137 14994: 14995: 14996: 14997: 14998: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6181 peruspa- 14999: rannukseen välillä Toivakka-Leppälahti 15000: 15001: 15002: Eduskunnalle 15003: 15004: Maantien n:o 6181 (Toivakka-Leppälahti) pi- TVL:n Keski-Suomen piirin viime1s1mm1ssa 15005: tuus on 20 km. Tie on sorapintainen. Se on raken- tienpidon toimenpideohjelmissa tienparannus on 15006: nettu vuosina 1950-51. Mitään perusparannuk- siirtynyt siirtymistään ja se on tarkoitus toteuttaa 15007: sia tielle ei ole suoritettu. Se on erittäin huono- vasta ensi vuosikymmenen puolella. Viitaten edel- 15008: kuntoinen, paikka paikoin mutkainen, koska ra- lä sanottuun tulisi hanke kuitenkin käynnistää jo 15009: kentamisen jälkeen tietä ei ole peruskorjattu ja aikaisemmin. 15010: normaalit hoitotyötkin ovat olleet vähäisiä. Raskas Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15011: puutavara- ym. kuljetus rasittaa tietä, mikä var- taen, 15012: sinkin kelirikon aikana aiheuttaa tielle vaurioita. 15013: Tienvarsiasukkaat joutuvat päivittäin käyttämään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15014: tätä tietä työ- ja asioimismatkoillaan Jyväskylään, 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 15015: joka on alueen talouskeskus. Matka Toivakka- 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien 15016: Leppälahti-Jyväskylä on lyhyempi kuin tietä n:o n: o 6181 perusparannukseen välzllä 15017: 13 käyttäen. Se on myös yhdystie Jyväskylän- Toivakka-Leppälahti. 15018: Kuopion valtatielle. 15019: 15020: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 15021: 15022: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen 15023: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Paavo Vesterinen 15024: Matti Lahtinen Mauri Pekkarinen 15025: 1986 vp. 1233 15026: 15027: Raha-asia-aloite n:o 1138 15028: 15029: 15030: 15031: 15032: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rutalahden-Viisarimäen 15033: tien perusparantamiseen 15034: 15035: 15036: Eduskunnalle 15037: 15038: Rutalahden-Viisarimäen (maantie n:o 613 Puutavaran mittavan kuljetustoiminnan vuoksi 15039: Leivonmäki-Toivakka) tien rakenteen ja suun- maantieosuuden Rutalahti-Viisarimäki peruspa- 15040: tauksen parantamisen ja päällystämisen kustan- rantaminen tulisi aloittaa vuosina 1987-88, jol- 15041: nusarvio on 8,4 milj. markkaa. loin tieosuus saadaan kuljetuksia vastaavalle ta- 15042: Heikkokuntoista tietä rasittaa erittäin suuri ras- solle. 15043: kaan liikenteen määrä, joka suuntautuu Rutalah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15044: deo puutavaran pudotuspaikalle. Pudotuspaikka taen, 15045: on yksi Päijänteen alueen suurimpia. Puutavara- 15046: kuljetukset maaoteitse Rutalahden pudotuspaik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15047: kaan ovat huomattavasti lisääntyneet: v. 1976 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 15048: kuljetettiin pudotuspaikkaan 64 422m 3 ja v. 1985 31.24. 77 lisäyksenä 300 000 markkaa 15049: 148 868 m 3 puutavaraa. Kuljetuskertoina se on Rutalahden- Viisarimäen tien peruspa- 15050: n. 4000 puutavara-autoa/vuosi. rannuksen aloittamiseen. 15051: 15052: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 15053: 15054: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen Pekka Leppänen 15055: Matti Lahtinen Helena Pesola Sakari Knuuttila 15056: Mauri Pekkarinen 15057: 15058: 15059: 15060: 15061: 54 260148U 15062: 1234 1986 vp. 15063: 15064: Raha-asia-aloite n:o 1139 15065: 15066: 15067: 15068: 15069: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sumiaisten-Matilanvirran 15070: maantien peruskorjaukseen 15071: 15072: 15073: Eduskunnalle 15074: 15075: Maantie Sumiainen-Matilanvirta on vaikeasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15076: liikennöitävä tie, jota mm. raskas liikenne käyttää 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 15077: tien laatuun nähden huomattavasti. 31.24. 77 lisäyksenä 200 000 markkaa 15078: Tien perusparantaminen lisäisi tien käyttöä en- Sumiaisten-Matilanvirran maantien pe- 15079: tisestään ja toisi välillistä hyötyä Sumiaisten kun- rusparantamisen aloittamiseen. 15080: nalle. 15081: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15082: taen, 15083: 15084: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 15085: 15086: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen 15087: Tuula Paavilainen Matti Lahtinen 15088: 1986 vp. 1235 15089: 15090: Raha-asia-aloite n:o 1140 15091: 15092: 15093: 15094: 15095: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pylkönmäen kirkonkylän ke- 15096: vyen liikenteen väylän rakentamiseen 15097: 15098: 15099: Eduskunnalle 15100: 15101: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Suomen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15102: piirin tienpidon toimenpideohjelmissa vuosille taen, 15103: 1984-1990 toteutettavaksi suunniteltu jalkakäy- 15104: tävien väylä on nyt jätetty toimenpideohjelmista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15105: pois. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 15106: Jalkakäytävien puuttuminen kirkonkylän kes- 31. 24. 77 200 000 markkaa Pylkönmäen 15107: kustassa aiheuttaa monia vaaratilanteita. kirkonkylän jalkakäytävien rakentami- 15108: Ko. jalkakäytävän kaavoitus ja suunnittelu on seen. 15109: valmis, joten työn aloittamiseen kunnalla on val- 15110: mms. 15111: 15112: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 15113: 15114: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen Matti Lahtinen 15115: Helena Pesola Pekka Leppänen Sakari Knuuttila 15116: 1236 1986 vp. 15117: 15118: Raha-asia-aloite n:o 1141 15119: 15120: 15121: 15122: 15123: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta laivalaitureitten rakentami- 15124: seen Päijänteellä 15125: 15126: 15127: Eduskunnalle 15128: 15129: Laivaliikenne Päijänteen alueella on viime vuo- sillä olisi myös suuri matkailullinen merkitys ko. 15130: sina huomattavasti vilkastunut. Päijänteen laiva- kunnalle. Esim. Luhangan kirkonkylän laivalaitu- 15131: laiturit ovat kuitenkin varsin huonokuntoisia. Lai- ri toimisi Suomettaren käyntisatamana. 15132: valiikenteen kehittämisen kannalta olisi tärkeää Luhangan, Jämsän ja Kuhmoisten laivalaiturit 15133: luoda risteilyrenkaita esim. Pohjois-Päijänteelle. tulisikin ensi sijassa rakentaa. 15134: Laitureiden huono kunto on kuitenkin esteenä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15135: laivaliikenteen lisäämiselle. Päijänteen Keski- taen, 15136: Suomen puoleisella alueella laitureitten rakenta- 15137: mista on toteutettu osittain työllisyysvaroin. Kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15138: kaikki Päijänteen ympärillä olevat kunnat eivät 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 15139: ole kaikkein vaikeimpia työttömyyskuntia, ei va- 31.27.31 lisäyksenä 500 000 markkaa Lu- 15140: roja ole osoitettu tätä kautta. hangan, }ämsän ja Kuhmoisten laivalaitu- 15141: Paitsi että kunnossa oleva laituri lisäisi kunta- reitten rakentamiseen. 15142: laisten vesiliikennettä ja sitä kautta viihtyvyyttä, 15143: 15144: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 15145: 15146: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen Helena Pesola 15147: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen 15148: 1986 vp. 1237 15149: 15150: Raha-asia-aloite n:o 1142 15151: 15152: 15153: 15154: 15155: Ikonen ym.: Korotemo määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien 15156: vuosiloman turvaamiseksi sekä yrittäjien lomarahan korottami- 15157: seksi 15158: 15159: Eduskunnalle 15160: 15161: Pienyrittäjien vuosilomatoiminta alkoi maas- marahahakemusta. Sen jälkeen hylättyjen hake- 15162: samme vuonna 1977. Läheskään kaikki lomaan oi- musten määrä on kasvanut. Hylätty lomaan oi- 15163: keutetut hakijat eivät ole päässeet lain piiriin keutettu vuosilomarahahakemus aiheuttaa katke- 15164: määrärahan pienuudesta johtuen. Pienyrittäjien ruutta yrittäjissä. Hakemukset käsitellään kunnan 15165: vuosilomatoimintaan varattu määräraha jaetaan lomalautakunnassa yhdessä viljelijöiden lomaha- 15166: läänien kesken lomakaudella tehtyjen vuosiloma- kemusten kanssa. Heidän hakemuksensa yleisesti 15167: rahahakemusten lukumäärän mukaisessa suhtees- hyväksytään. 15168: sa. Kuntakohtainen jako suoritetaan edellä mai- Pienyrittäjien nykyinen vuosilomaraha tulee 15169: nittua jakoperustetta käyttäen. Kuluneelle vuosi- korottaa todellista tarvetta vastaavaksi ja nostaa 15170: lomakaudelle on varattu 17,9 milj. markkaa. Al- valtionverotuksessa vuositulon alarajaa. Samoin 15171: kaneelle lomakaudelle sitä on lisätty 5 % :lla. Tar- tulee korottaa yrittäjälle tulevaa lomarahaa. 15172: ve olisi ollut suurempi. Pienyrittäjä saa vuosiloma- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15173: rahaa 920 mk vuodessa, mikäli verotuksessa vuosi- taen, 15174: tulo ei ylitä 36 400 mk. Vieraalla teetettyjä työpäi- 15175: viä saa olla enintään 252 päivää. Pienyrittäjien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15176: vuosilomalain mukaiset etuudet eivät ole myön- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 15177: teisesti kehittyneet. Lomaan oikeutettuja hake- 33.57.42 1 000 000 markkaa pienyrittä- 15178: muksia on vuosittain hylätty useita satoja, jopa tu- ;i"en vuoszloman turvaamiseksi sekä yrittä- 15179: hansia. Vain yhtenä lomavuotena 1981-82 ei ol- jien lomarahan korottamiseksi. 15180: lut yhtään hylättyä lomaan oikeutettua vuosilo- 15181: 15182: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 15183: 15184: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Pekka Leppänen 15185: Lea Sutinen Paavo Vesterinen Matti Lahtinen 15186: Helena Pesola Sakari Knuuttila Sirkka-Liisa Anttila 15187: 1238 1986 vp. 15188: 15189: Raha-asia-aloite n:o 1143 15190: 15191: 15192: 15193: 15194: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Perhehoitoliitto ry:lle huo- 15195: neiston hankkimista varten 15196: 15197: 15198: Eduskunnalle 15199: 15200: Perhehoitoliitto ry. on valtakunnallinen huos- minnan laajentuessa ja monipuolistuessa. Liitto 15201: taanotettujen lasten ja kehitysvammaisten sijais- on hankkimassa omaa huoneistoa, jossa on riittä- 15202: kotien järjestö, joka on toiminut rekisteröitynä vät toimintatilat. Käytäntö on osoittanut, että 15203: järjestönä 3 vuotta. perhehoitoliitolla tulisi olla tilat "tilapäistuki- 15204: Liiton tarkoituksena on toimia perhehoitoa sekä asuntoon'' sijaishuollosta esim. opiskelemaan siir- 15205: koti- ja sijaiskasvatusta tukevien yhteisöjen valta- tyville nuorille, joten huoneiston hankintaa pide- 15206: kunnallisena etujärjestönä, jäsenistönsä koulutus- tään välttämättömänä. 15207: ja virkistystoiminnan edistäjänä sekä perheiden, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15208: alan yhteisöjen ja viranomaisten yhteistyön ylläpi- taen, 15209: täjänä ja kehittäjänä. 15210: Perhehoitoliitto ry:n keskuspaikka on Jyväskylä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15211: 19 jäsenyhdistystä toimivat eri puolella maata. 1987 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 mark- 15212: Liitto toimii 15 m 2 käsittävässä vuokrahuoneessa. kaa Perhehoitoliitto ry:lle huoneiston 15213: Tilat ovat osoittautuneet aivan liian ahtaiksi toi- hankkimiseksi. 15214: 15215: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 15216: 15217: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila 15218: Sirkka-Liisa Anttila Helena Pesola 15219: 1986 vp. 1239 15220: 15221: Raha-asia-aloite n:o 1144 15222: 15223: 15224: 15225: 15226: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta retkeilyalueen perustami- 15227: seksi Leivonmäelle 15228: 15229: 15230: Eduskunnalle 15231: 15232: Leivonmäen kunnassa sijaitsevan Haapasuon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15233: Rutajärven alueen käytön kehittämiseksi on Kes- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 15234: ki-Suomen lääninhallitus esittänyt ympäristömi- 35.15.31 lisäyksenä 500000 markkaa 15235: nisteriölle, että Leivonmäelle perustettaisiin ul- retkezJyalueen perustamiseksi Leivonmäel- 15236: koilulain mukainen valtion retkeilyalue retkeily- le. 15237: reitteineen ja virkistyskalastusalueineen jne. 15238: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15239: taen, 15240: 15241: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 15242: 15243: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen 15244: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Paavo Vesterinen 15245: Matti Lahtinen Mauri Pekkarinen 15246: 1240 1986 vp. 15247: 15248: Raha-asia-aloite n:o 1145 15249: 15250: 15251: 15252: 15253: Ikonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen 15254: lipeälammen hävittämiseksi 15255: 15256: 15257: Eduskunnalle 15258: 15259: Lievestuoreen liki kymmenhehtaarinen lipeä- Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa ei ole esitetty 15260: lampi syntyi vuosina 1935-67. Lampi on muo- määrärahaa jatkotoimenpiteisiin lammen hävittä- 15261: dostunut ympäristöongelmaksi lähiympäristölle miseksi. Aloitettuja toimenpiteitä ei saisi enää 15262: ja aiheuttaa melkoista haittaa Toivakan reitin ve- keskeyttää ja viivyttää. 15263: sille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15264: Myrkkynesteen hävittämistä on puitu vuosikau- taen, 15265: det. Vesihallitus myönsi lammen tyhjentämis- 15266: suunnitelmien tekoon 100 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15267: Suunnitelmat on jätetty ja Keski-Suomen vesi- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 15268: piirissä on asetettu tavoitteeksi, että jätettyjen 35.25.21 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 15269: suunnitelmien pohjalta valmistuu lammen puh- Lievestuoreen lipeälammen hävittämi- 15270: distussuunnitelma kuluvan vuoden lokakuun lop- seksi. 15271: puun mennessä. 15272: 15273: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 15274: 15275: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen 15276: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Paavo Vesterineo 15277: Matti Lahtinen Mauri Pekkarinen 15278: 1986 vp. 1241 15279: 15280: Raha-asia-aloite n:o 1146 15281: 15282: 15283: 15284: 15285: Impiö: Määrärahan osoittamisesta opintorahan ylimääräiseksi lisäksi 15286: rahan saantia rajaavan tarveharkinnan poistamiseksi 18 vuotta 15287: täyttäneiltä opiskelijoilta 15288: 15289: Eduskunnalle 15290: 15291: Eduskunnassa on kahtena vuotena peräkkäin Opiskelua on pitänyt viivyttää niin alkamisajan- 15292: tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä muutettu kohdan kuin valmistumisen osalta ja välillä on 15293: opintotuen myöntämispetusteita niin, että van- täytynyt käydä työssä. Aloituspaikkoja ei välttä- 15294: hempien tuloja ja varallisuutta ei oteta huomioon mättä ole ollut aina käytettävissä niin paljon kuin 15295: vanhempien kodin ulkopuolella asuvien - ensin kunnollisen opiskeluntuen kaudella on mahdol- 15296: 22 vuotta ja tänä vuonna 21 vuotta täyttäneiden lista. 15297: - opiskelijoiden opintorahoja myönnettäessä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15298: Täysi-ikäisyysraja on 18 vuotta. Viime vuosina taen, 15299: on perusteltu ikärajan säilyttämistä huomattavasti 15300: 18 ikävuotta korkeampana valtiontalouden syillä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15301: Syyt ovat ymmärrettävät, mutta ne eivät voi riittää 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 15302: perusteluksi silloin, kun yhteiskunnan erilaiset tu- 29.39.55 15 000 000 markkaa opintotuen 15303: kimuodot nousevat moninkertaisiksi muiden opintorahan ylimääräiseksi lisäksi sen 15304: nuorten kohdalla, jotka eivät vailiinaisin opinnoin saantia rajaavan tarveharkinnan poistami- 15305: saa työpaikkaa, vaan jäävät tuen piiriin työttö- seksi 18 vuotta täyttänezltä, vanhempiensa 15306: miksi. kodin ulkopuolella asuvzlta opiskelzjozlta 15307: Tarveharkinnan säilyttäminen on osoittautunut 1.7.1987 lukien. 15308: monissa tapauksissa epäoikeudenmukaiseksi. 15309: 15310: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 15311: 15312: Lauri Impiö 15313: 15314: 15315: 15316: 15317: 55 26014SU 15318: 1242 1986 vp. 15319: 15320: Raha-asia-aloite n:o 1147 15321: 15322: 15323: 15324: 15325: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin rakennusperinne ry:n 15326: toiminnan tukemiseen 15327: 15328: 15329: Eduskunnalle 15330: 15331: Lapin erityisalasuhteet ja luontaiselinkeinojen nusten, rakenteiden ja ympäristöjen luetteloimi ja 15332: merkittävä asema leimaavat pohjoisimman Lapin kuvaaminen. Tähänastisena tuloksena mainitta- 15333: rakennusperinnettä. Omaleimaista rakentamista koon Lapin rakennusperintökirjan julkaiseminen 15334: ovat tuottaneet myös savotta- ja uittotoiminta se- opetusministeriön rahoituksen turvin. 15335: kä kullanhuuhdonta. Lukumääräisesti pääosan - Neuvonta- ja valistustoiminnan harjoitta- 15336: muodostaa kuitenkin jokivarsien talonpoikaisra- minen sekä kunniakirjojen jakaminen vanhan ta- 15337: kentaminen, johon omia piirteitään tuovat vene- lon hoidossa ja kunnostamisessa ansioituneille yk- 15338: huoneet, kesänavetat ja komeat aitat. sityisille henkilöille ja yhteisöille ( "hurrikaspal- 15339: Kun Lapin perinteistä rakennuskantaa viime so- kinto"). Neuvontaa pyydetään runsaasti, kenttä- 15340: dan loppuvaiheessa kohtasi melkoinen tuho, jäl- työhön tarvittaisiin asiantunteva henkilö. 15341: jellä olevan rakennuskannan vaaliminen on nous- - Neuvonta- ja ohjemateriaalin suunnittelu ja 15342: sut tärkeäksi huolenpidon kohteeksi. Tässä mie- julkaiseminen. 15343: lessä petustettiin v. 1974 Lapin läänin rakennus- - Yhdyshenkilöiden kouluttaminen. 15344: perinne ry. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää - Aloitteiden tekeminen ja lausuntojen anta- 15345: kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten minen merkittävien kohteiden suojelemiseksi. 15346: ja rakenteiden sekä näihin liittyvän kulttuurimai- Paikan päällä käynnit ovat välttämättömiä, usein 15347: seman säilymistä Lapin läänissä. ~yös tarvitaan asiantuntija-apua lisätutkimuk- 15348: Yhdistyksen jäsenyyteen kuuluvat lähes kaikki sun. 15349: Lapin läänin kunnat ( 17 kuntaa), seurakuntia, ko- - Lapin tutkimus- ja suunnittelutoiminnasta 15350: tiseutuyhdistyksiä ym. kotiseutukulttuuria harras- vastaavien elinten (mm. seutukaavaliitto, Lapin 15351: tavia yhteisöjä sekä yhtiöitä. Paikallistasan toi- tutkimusseura, lääninhallitus) avustaminen ko. 15352: mintaa ja yhteydenpitoa varten on koottu yhdys- tehtäväaluetta koskevassa selvitystyössä. 15353: henkilöverkosto, johon kuuluu kussakin kunnassa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15354: 1-3 asianharrastajaa. taen, 15355: Jäsenmaksuina saatavat tulot, n. 25 000 mk/v. 15356: peittävät vain hallinto- ja toimistokulut, mutta ei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15357: vät riitä toiminnasta aiheutuviin menoihin. Varo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 15358: ja tarvittaisiin mm. seuraaviin yhdistyksen toimin- 29.90.52 50 000 markkaa Lapin läänin ra- 15359: nan kannalta oleellisiin tehtäviin: kennusperinne ry:n toiminnan tukemi- 15360: - Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden raken- seen. 15361: 15362: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 15363: 15364: Lauri Impiö 15365: 1986 vp. 1243 15366: 15367: Raha-asia-aloite n:o 1148 15368: 15369: 15370: 15371: 15372: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Tornionjoen ja Simojoen lohikan- 15373: tojen säilyttämiseen 15374: 15375: 15376: Eduskunnalle 15377: 15378: Itämeren luonnonvarainen merilohi on viime suosivat edelleen heikoimman perintöaineksen 15379: vuosien aikana joutunut biologisen kuoleman säästymistä, merilohi kalastetaan väärin ajoitetuin 15380: partaalle. Ainoa suuri jokivesistö, johon merilohi ja väärin suunnatuin pyyntimenetelmin liian var- 15381: enää voi pyrkiä, on Tornion-Muonionjoki, yli 500 hain ja korvaamatonta geneettistä ainesta kaiken 15382: kilometriä pitkä Suomen ja Ruotsin rajajoki sivu- aikaa tuhoten. Menetettyä merilohikantaa ei voi- 15383: vesistöineen. Tämä mahtava jokivesistö on lähes da luoda uudelleen, ihminen ei pysty kehittä- 15384: tyhjä merilohen poikasista. Lisääntymiskykyinen mään uudelleen menetettyjä biologisia muunnel- 15385: kanta ei pääse alueelle, sillä sen mahdollisuudet mia. Ellei kiireisiin toimenpiteisiin ryhdytä, on 15386: estetään liiallisella meri- ja rannikkopyynnillä. Li- kokonainen eläinlaji häviämässä sukupuuttoon. 15387: sääntymiskykyisiä emokaloja ei enää riitä edes tur- Sekä suomalaisten että ruotsalaisten asiantunti- 15388: vaamaan eläinlajin olemassaoloa puhumattakaan joiden valtaenemmistö on jo useita vuosia varoit- 15389: siitä, että kannat kestäisivät normaalia kalastusta. tanut merilohta uhkaavasta katastrofista. Toistai- 15390: Nykyisin lasketaan jokialueen tuottavan noin seksi ei ole ryhdytty mihinkään vakaviin toimen- 15391: 60 000-70 000 vaelluskykyistä merilohen poikas- piteisiin tilanteen korjaamiseksi. Suurella osalla 15392: ta sen sijaan, että se tuottaisi normaalitilassa eri avomerikalastusta rajoittavista määräyksistä ei ole 15393: tutkijoiden arvioiden mukaan noin 900 000- mitään vaikutusta luonnon merilohikantojen tur- 15394: 1 000 000 lohensmolttia. Kun yhden luonnossa vaamisessa. 15395: kasvaneen smoltin katsotaan vastaavan kahta lai- On myös merkittävää, että Tornionjoen ja Si- 15396: toksissa tuotettua, niin jo poikasten tuotannossa mojoen varsilla asuviita kansalaisilta riistetään 15397: vuosittain kärsittävä kansantaloudellinen tappio heille kuuluvia toimeentuloedellytyksiä sallimalla 15398: on täysin ilmeinen. Täysikasvuisten lohien suh- liiallinen merilohen pyynti avomerellä; samoin 15399: teen tappio on vieläkin selvempi: hyvin hoidettu- koskee mainitun edun menetys koko Perämeren 15400: na voisi kyseinen jokivesistö tuottaa noin 250 000 rannikkoa. Alueella, jossa työttömyys on suurta, 15401: -300 000 tonnia lohta vuodessa sen sijaan, että olisi tämän luontevan elinkeinon turvaaminen eri- 15402: tuotto on nyt vain noin 2-5 tonnia vuodessa. tyisen tärkeätä. 15403: Syynä tähän valtavaan katoon on liiallinen pyynti Hallituksen tulisi heti ryhtyä toimenpiteisiin 15404: sekä avomerellä että rannikolla - lohen nousu- luonnonvaraisten merilohikantojen turvaamiseksi 15405: mahdollisuuksia ei ole turvattu ja niinpä Tornion- suhteettoman laajaa meripyyntiä rajoittaen, lohen 15406: Muonionjoen lohikannat ovat menehtymäisillään. kalastusta järkevämmin suunnaten, kalastuksen 15407: Lohenpoikasten esiintyminen rajajoella on muu- valvontaa tehostaen ja luonnon merilohikantojen 15408: tamassa vuodessa laskenut yli 100 kilometriä kohti biologisia monimuotoisuuksia säilyttäen ja huo- 15409: jokisuuta. Kun ylimmät poikashavainnot on en- lehtia myös siitä, että Tornion-Muonionjoen ja Si- 15410: nen tehty Lätäsenolla, on yläraja nyt Kolarin kor- mojoen varsilla olevat kunnat saavat pohjoismais- 15411: keudella. Kalakantojen tuhoutumisuhka kohdis- ta demokratiakäsitystä vastaavan edustuksen niissä 15412: tuu samalla tavalla myös Ruotsin Kalix-jokeen ja elimissä, jotka päättävät merilohikantojen hoi- 15413: Suomen Simojokeen. toon ja kalastukseen liittyvistä asioista. 15414: Ilman voimakkaita ja elinkykyisiä luonnonva- Mikäli raha-asia-aloite tulee hyväksytyksi, se 15415: raisia lohikantoja on koko Itämeren merilohen tu- muuttaisi momentin 30.37.26 otsikon kuulu- 15416: levaisuus uhattuna, sillä laitosviljelyssä tuotettu maan: ''Tenojoen, Inarin sekä Tornionjoen ja Si- 15417: kalakanta rappeutuu perintötekijöiden kertau- mojoen kalakantojen kehittäminen, kalastuksen 15418: tuessa. Avomeripyynnissä käytetyt menetelmät valvonta ja kalataloustutkimukset''. 15419: 1244 1986 vp. - RA n:o 1148 15420: 15421: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30.37.26 2 000 000 markkaa käytettäväk- 15422: taen, si Tornionjoen ja Simojoen luonnonvarais- 15423: ten meniohikantojen säzlyttämiseen tar- 15424: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden koitettuihin toimenpiteisiin. 15425: 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 15426: 15427: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 15428: 15429: Lauri Impiö 15430: 1986 vp. 1245 15431: 15432: Raha-asia-aloite n:o 1149 15433: 15434: 15435: 15436: 15437: Impiö: Määrärahan osoittamisesta kalastuksen valvonnan tehosta- 15438: mista varten eräissä Pohjois-Suomen vesistöissä 15439: 15440: 15441: Eduskunnalle 15442: 15443: Lohikantojen säätelytoimikunnan mtetmnossa tioston tehtäväksi. Rajajokikomission sihteeri jul- 15444: ehdotetaan perustellusti kalastuksen valvonnan kisen sanan haastattelussa myöntää luvattoman 15445: tehostamista Tornion-Muonionjoen, Simojoen ja pyynnin olemassaolon ja valvonnan heikkouden 15446: Kiiminkijoen varsilla ja näiden jokien suualueilla sekä sen puutteen, mikä on viranomaisilla, kun he 15447: erityisesti avovesikautena. eivät voi puuttua toisen valtakunnan alueen osalta 15448: Aivan viime vuosina on julkisessa sanassa Tor- valvontaan. Näin ollen yhteisvalvonnan kehittä- 15449: nionjoen osalta puututtu tähän asiaan mm. Tor- minen on tarpeen. Suomen on omalta puolen vas- 15450: nion- ja Muonionjoki-seuran edustajien taholta. tattava voimavarojen lisäämisestä. 15451: Näin varsinkin sen jälkeen, kun on havaittu, ettei Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15452: ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä ole otet- taen, 15453: tu huomioon niitä vakavia vetoomuksia, joita Tor- 15454: nionlaaksosta on valtiovallan tietoon tullut Tor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15455: nionjoen lohikannan pelastamiseksi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 15456: Edellä mainitun seuran l!§äksi ovat riista- ja ka- 30.37.29 300 000 markkaa kalastuksen 15457: latalouden tutkijat painottaneet järjestetyn val- valvontaan Tornion-Muonionjoen, Simo- 15458: vonnan merkitystä salakalastuksen ehkäisijänä. joen ja Kiiminkzjoen varszfla ja näiden jo- 15459: Rajajokikomissio on keskittänyt kalastuksen kien suualuezfla. 15460: valvonnan Tornionjoella poliisin, tullin ja rajavar- 15461: 15462: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 15463: 15464: Lauri Impiö 15465: 1246 1986 vp. 15466: 15467: Raha-asia-aloite n:o 1150 15468: 15469: 15470: 15471: 15472: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Enontekiön ja Kittilän kuntien 15473: elinkeinojen kehittämiseksi tehtävään selvitykseen 15474: 15475: 15476: Eduskunnalle 15477: 15478: Enontekiön ja Kittilän kunnat eivät voineet noinnin järjestämiseksi valtion avustuksen myön- 15479: hyväksyä Ounasjoen erityissuojelulakia vuonna tämistä vuosittain aina vuoteen 1989 saakka. Eri- 15480: 1983 säädettäessä sitä, ettei samanaikaisesti tehty tyisen merkittävänä on kuntien alueiden matkai- 15481: päätöksiä jokivarten elinkeinoelämän elvyttämi- lukeskusten peruspalvelujen rakentamisesta ai- 15482: sestä ja kehittämisestä, korvaavien työpaikkojen heutuvien kustannusten saattaminen valtion va- 15483: perustamisesta eikä silloisten työpaikkojen säilyt- roista suoritettavaksi. Ehdotuksiin kuuluu merkit- 15484: tämisestä ja luontaiselinkeinojen kehittämisestä. täviä tienrakennustöitä, vesihuoltotöitä, opastus- 15485: Enontekiön ja Kittilän kunnanhallitukset ovat keskuksia jne. 15486: lokakuussa 1984 lähettäneet valtioneuvostolle laa- Suurisuuntaiset elinkeinoelämän kehittämisen 15487: jat selvitykset ja ehdotukset Ounasjoen suojelusta vaatimukset eivät etene ilman huolellista selvit- 15488: aiheutuneiden menetysten korvaamiseksi suoritet- tely- ja suunnittelutyötä. Kunnilla taas ei ole ta- 15489: tavista toimenpiteistä. Keskeisessä asemassa täl- loudellisesti siihen merkittäviä mahdollisuuksia. 15490: löin on monipuolinen elinkeinoelämän kehittä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15491: minen. Kunnat ehdottavat, että valtioneuvosto taen, 15492: periaatepäätöksellään veivoittaisi ministeriöt kun- 15493: tien alueilla olevia investointihankkeita käsitelles- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15494: sään noudattamaan aikaisempaa joustavampaa 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 15495: käsittelymenettelyä ja myöntämään valtion ra- 32.51. 49 300 000 markkaa Enontekiön ja 15496: hoituksen lain saliimien maksimimäärien mu- Kitttfän kuntien elinkeinojen kehittämi- 15497: kaisesti. Edelleen esitetään matkailun markki- seksi tehtävään selvitykseen. 15498: 15499: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 15500: 15501: Lauri Impiö 15502: 1986 vp. 1247 15503: 15504: Raha-asia-aloite n:o 1151 15505: 15506: 15507: 15508: 15509: Impiö: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien 15510: kuntoutustoimintaan 15511: 15512: 15513: Eduskunnalle 15514: 15515: Hallitus ei ole lisätessään rintamaveteraanien män ja ennen kaikkea järjestää kuntoutusta lä- 15516: kuntoutustoiminnan määrärahoja ensi vuoden hempänä veteraanien kotipaikkoja. Tällaisen toi- 15517: tulo- ja menoarviossa voinut tehdä sitä siinä laa- minnan rahoittaminen olisi saatava nopeasti käyn- 15518: juudessa, kuin veteraaniasiain neuvottelukunta tiin ja toiminta sijoitettavaksi mm. sisäoppilaitok- 15519: on esittänyt. Tämän vuoksi lisätarve on ainakin siin ajankohtina, jolloin oppilaitokset eivät ole 15520: seitsemän miljoonaa markkaa. varsinaisessa toiminnassa. 15521: Viime aikoina on todettu, miten monet vete- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15522: raanit osallistuvat mielellään tilaisuuden tarjou- taen, 15523: tuessa tilaisuuksiin, joita voidaan pitää henkisenä 15524: huoltona, kuntoutuksena, missä huomattava pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15525: nopiste on perinteisen fyysisen puolen ohella hen- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 15526: kisellä alueella. Nämä voidaan pitää tiloissa, joita 33.22.59 lisäyksenä 10 000 000 markkaa 15527: ei ole alunperin suunniteltu kuntoutukseen. Kun valtionapuna rintamaveteraanien kuntou- 15528: saadaan lisää tilaa, voidaan tulijoita ottaa enem- tustoimintaan. 15529: 15530: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 15531: 15532: Lauri Impiö 15533: 1248 1986 vp. 15534: 15535: Raha-asia-aloite n:o 1152 15536: 15537: 15538: 15539: 15540: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Posion Ja Ranuan kunnissa tie- 15541: töiden tekemiseksi työllisyysvaroin 15542: 15543: 15544: Eduskunnalle 15545: 15546: Posion ja Ranuan kunnissa on ensi vuoden bud- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15547: jetin valossa minimaalineo määrä tietyökohteita. taen, 15548: Ilman työllisyysvaroista myönnettäviä määräraho- 15549: ja joudutaan ennennäkemättömiin vaikeuksiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15550: erityisesti autoalan ja maansiirtokoneiden parissa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 15551: Mm. Ranualla aloitettu työ välillä Kuha- 34.50. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 15552: Paljakka näyttää jäävän kesken, mitä ei voida pi- jaettuna tasan Posion ja Ranuan kunnissa 15553: tää oikeana. Vastaavasti Posion kunnassa odote- käytettäväksi tietyökohteissa työllisyyden 15554: taan nimenomaan Posion ja Ranuan välisen tien turvaamiseksi. 15555: korjaamisen alkamista. Monia muitakin suunni- 15556: teltuja kohteita on olemassa. 15557: 15558: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 15559: 15560: Lauri Impiö 15561: 1986 vp. 1249 15562: 15563: Raha-asia-aloite n:o 1153 15564: 15565: 15566: 15567: 15568: Impiö: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 21 perusparannuk- 15569: seen välillä Pello-Orajärvi 15570: 15571: 15572: Eduskunnalle 15573: 15574: Pellon kunnan työttömyys on erittäin vakava, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15575: myös ja erityisesti auto- ja maansiirtoalan yrittäjil- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 15576: lä. Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon on Lapin 34.50. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 15577: TVL:lle merkitty 600 000 markan määräraha. parannustöiden aloittamiseksi vuoden 15578: Työt tulisi voida aloittaa kuitenkin jo talvella ja 1987 alusta valtatiellå. n:o 21 väizllä Pel- 15579: siksi työllisyysvaroista tulisi voida tarkoitukseen ir- lo- Orajärvi työllisyysvaroin. 15580: rottaa 2 milj. markan määräraha. 15581: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15582: taen, 15583: 15584: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 15585: 15586: Lauri Impiö 15587: 15588: 15589: 15590: 15591: 56 260148U 15592: 1250 1986 vp. 15593: 15594: Raha-asia-aloite n:o 1154 15595: 15596: 15597: 15598: 15599: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Mutkavaaran paikallistien sillan 15600: rakentamiseksi Savukoskella 15601: 15602: 15603: Eduskunnalle 15604: 15605: Liikenneministeri Matti Luttinen vastasi edus- nyt, jotta hanke tarvittaessa voidaan ottaa työlli- 15606: kuntakyselyyni n:o 478/1984 vp. mm.: "Savu- syysohjelmiin. '' 15607: kosken lossin tilalle on myös suunniteltu siltaa Sallan ja Savukosken kuntien alueella on viime 15608: Mutkavaaran (Mukkavaaran) paikallistielle. Tien vuosina esiintynyt runsaasti ongelmia valtion työ- 15609: osalta suunnitelmat ovat tielain mukaisessa käsit- kohteiden osalta. Vuotoksen alueen elvytyksen 15610: telyssä. Sillan vesioikeuskäsittely on kesken. Silta- niukat määrärahat ja Sokiin kaivoksen avaamatto- 15611: suunnitelmia arvioidaan valmistuvan vuoden muus on merkittävimpiä. 15612: 1985 aikana. Tienpidon toimenpideohjelmassa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15613: vuosille 1984-90 Savukosken silta on ajoitettu taen, 15614: muiden Lapin kiireellisempien hankkeiden vuoksi 15615: 1990-luvulle. Mikäli esimerkiksi työllisyyssyistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15616: Lapin piirin alueella tienpidon rahoitusta lisätään, 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 15617: saattaa tämän sillan toteuttaminen olla mahdollis- 34.50. 77 2 000 000 markkaa Mutkavaaran 15618: ta jo lähitulevaisuudessa työllisyysvaroilla. Tämän sillan rakentamiseksi Savukosken kunnas- 15619: vuoksi tämän sillan suunnitelmat on laadittu jo sa työllisyysvaroin. 15620: 15621: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 15622: 15623: Lauri Impiö 15624: 1986 vp. 1251 15625: 15626: Raha-asia-aloite n:o 1155 15627: 15628: 15629: 15630: 15631: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Ounasjoen suojelulaista aiheutu- 15632: vien menetyksien korvaamiseksi 15633: 15634: 15635: Eduskunnalle 15636: 15637: Yli kaksi vuotta sitten eduskunta hyväksyi yksi- Kun tulo- ja menoarvioehdotus ei sisällä min- 15638: mielisesti ns. Ounasjoen suojelulain. Lakiin tuli käänlaista korvaamiseen tarkoitettua määrärahaa, 15639: korvausten maksamisen mahdollisuus kirjatuksi. on eduskunnan syytä lisätä arviomääräraha, jotta 15640: Sitä täydennettiin eduskunnan hyväksymässä va- eduskunnan tahto toteutetaan. 15641: liokunnan mietinnössä. Aikataulu jäi avoimeksi ja Korvaussummat liikkuvat eri tahojen kannan- 15642: korvaukset näin ollen jäivät roikkumaan ilmaan. otoissa 50-616 miljoonan markan puitteissa. 15643: Kokoomus esitti allekirjoittaneen toimesta lausu- Koska summan ottaminen yhtenä vuonna on suu- 15644: maehdotuksen, missä aikataulu olisi lyöty luk- ri, on syytä ensi vuoden budjettiin merkitä 50 15645: koon, mutta esitys ei mennyt läpi. Lausumaehdo- milj. markkaa. 15646: tus kuului: ''Eduskunta edellyttää erityisesti yksi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15647: tyisten pienten vesiosuuksien omistajille ja käyttö- taen, 15648: oikeuden haitijoille Ounasjoen suojelulaista ai- 15649: heutuvien menetyksien korvaamista kiinteän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15650: omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 15651: annetun lain (603/77) mukaisina kahden vuoden markkaa Ounasjoen suojelulaista aiheutu- 15652: kuluessa suojelulain voimaantulosta.'' neiden menetyksien korvaamiseen. 15653: 15654: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 15655: 15656: Lauri Impiö 15657: 1252 1986 vp. 15658: 15659: Raha-asia-aloite n:o 1156 15660: 15661: 15662: 15663: 15664: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 15665: kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin 15666: 15667: 15668: Eduskunnalle 15669: 15670: Kuntien yleiset rahoitusavustukset ovat viime suhteessa kuin tähän mennessä valtion budjeteissa 15671: vuosien valtion tulo- ja menoarvioissa kehittyneet on tehty. Tällöin vuoden 1987 määrärahan tulisi 15672: varsin myönteisesti. Niillä on voitu helpottaa juu- olla 340 milj. markkaa. 15673: ri niiden kuntien asemaa, joissa veroäyrimäärät Rahoitusavustukset tulisi jakaa siten, että n. 15674: ovat alhaiset. Esimerkiksi Oulun läänissä rahoi- 90 % menisi verotulojen täydennykseen ja lop- 15675: tusavustusten avulla veroäyrin hintaa alentava vai- puosa harkinnanvaraisiin avustuksiin. Kyseinen 15676: kutus on kolme penniä kymmenessä kunnassa ja jako tuottaisi oikeudenmukaisimman ja vähiten 15677: yli pennin 27 kunnassa. Tästä huolimatta kyseis- byrokratiaa aiheuttavan jakamistavan. 15678: ten kuntien äyrinhinnat ovat 17-18,75 pennin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15679: välillä. taen, 15680: Rahoitusavustusten kasvu on hillinnyt niitä äy- 15681: rinhinnan nostopaineita joita esimerkiksi sosiaali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15682: ja terveyspuolelta on kunnille tullut. Jotta kun- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 15683: tien taloudellisia eroja voitaisiin edelleen tasata, 26.97.30 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 15684: tulisi kuntien yleisiä rahoitusavustuksia lisätä kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin. 15685: muutaman lähimmän vuoden aikana samassa 15686: 15687: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 15688: 15689: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen Juhani Alaranta 15690: Tellervo Nousiainen Pirkko Ikonen Sirkka-Liisa Anttila 15691: Riitta Jouppila 15692: 1986 vp. 1253 15693: 15694: Raha-asia-aloite n:o 1157 15695: 15696: 15697: 15698: 15699: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta tieteellisten 15700: kirjastojen kirjahankintoihin 15701: 15702: 15703: Eduskunnalle 15704: 15705: Tutkimus- ja tiedepolitiikka on yksi ensi vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15706: den budjetin painopistealue. Tieteellisten kirjas- taen, 15707: tojen tietoliikenne- ja atk-ohjelmointi vie suuren 15708: osan näille kirjastoille suunnatusta valtionavusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15709: Teosten hankinta luo kuitenkin pohjan tieteel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 15710: listen kirjastojen mahdollisuuksille edistää tutki- 29.10.21 300 000 markkaa tieteellisten 15711: mustyötä. Tieteellisten julkaisujen korkean hin- kirjastojen kirjahankintoihin. 15712: nan vuoksi teosten määrällinen hankinta ei ole py- 15713: synyt toivotuissa luvuissa. 15714: 15715: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 15716: 15717: Tytti Isohookana-Asunmaa Seppo Pelttari Martti Tiuri 15718: Heli Astala Inger Hirvelä Timo Roos 15719: Liisa Jaakonsaari Ole Wasz-Höckert 15720: 1254 1986 vp. 15721: 15722: Raha-asia-aloite n:o 1158 15723: 15724: 15725: 15726: 15727: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen 15728: tutkija- ja opiskelijavaihdon kehittämiseksi 15729: 15730: 15731: Eduskunnalle 15732: 15733: Valtioneuvoston 12. 9. 198 5 antamissa tiede- ja Jotta korkeakoulu- ja tiedeyhteisömme kansain- 15734: teknologiapoliittisissa selonteoissa on suomalaisen välistämispäämäärät voitaisiin saavuttaa, on kehi- 15735: tutkimuksen kansainvälistäminen asetettu yhdek- tettävä maamme kansainvälistä tutkija- ja opiske- 15736: si painopisteeksi. lijavaihtoa. 15737: Hyvin laaja yhteisymmärrys vallitsee myös siitä, Tästä syystä ehdotamme, 15738: että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää 15739: lisätä tuntuvasti opiskelijoiden ulkomailla tapah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15740: tuvaa harjoittelua ja opiskelua. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 15741: Lisäksi on todettu Suomen "tutkijatuonnin" 29.37.241isäyksenä 500 000 markkaa kan- 15742: alijäämäisyyden johtuvan siitä, että Suomeen tu- sainvälisen tutkzja- ja opiskelzjavazhdon 15743: levien ulkomaalaisten tutkijoiden ja opiskelijoi- kehittämiseksi. 15744: den ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan. 15745: 15746: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 15747: 15748: Tytti lsohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila 15749: Riitta Uosukainen Timo Roos 15750: 1986 vp. 1255 15751: 15752: Raha-asia-aloite n:o 1159 15753: 15754: 15755: 15756: 15757: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 15758: aikuisopintorahan kokeilun aloittamiseen 15759: 15760: 15761: Eduskunnalle 15762: 15763: Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon on otettu 10 Jos aikuisopintoraha aiotaan toteuttaa 1. 7.1987 15764: milj. markan määräraha momentille 29.39.56 ai- lukien, ei 10 milj. markan määräraha tule riittä- 15765: kuisopintorahan toteuttamiseksi kokeilun muo- mään järkevän kokeilun aikaansaamiseksi. Aikuis- 15766: dossa. Määräraha tulisi muuttaa arviomäärärahak- opintotuen suunnittelussa esillä ollutta kulukor- 15767: si, jotta työelämästä opintoihin aikoville henki- vausta ei myöskään voitaisi tällöin ottaa käyttöön. 15768: löille voidaan antaa perheen talouden suunnitte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15769: lun kannalta välttämätön ja selkeä ennakkoinfor- taen, 15770: maatio opintorahan tasosta ja saantiperusteista. 15771: Jos määräraha jää kiinteäksi, joudutaan aikuis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15772: opintorahat käsittelemään kiinteiden hakuaikojen 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 15773: päättymisen jälkeen, jolloin käsittelyaika muodos- 29.39.56 lisäyksenä 10 000 000 markkaa 15774: tuu kohtuuttoman pitkäksi. Tuen saantioikeus aikuisopintorahan kokezlun aloittamiseksi 15775: selviäisi vasta hakemusten yhteiskäsittelyn jäl- 1. 7.1987 ja samalla muuttaisi momentin 15776: keen. määrärahan arviomäärärahaksi. 15777: 15778: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 15779: 15780: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen 15781: Katri-Helena Eskelinen Reino Paasilinna Marja-Liisa Tykkyläinen 15782: Riitta Uosukainen Pirkko Ikonen Ole Wasz-Höckert 15783: Sirkka-Liisa Anttila Mauri Pekkarinen Marjatta Väänänen 15784: Liisa Jaakonsaari Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi 15785: Inger Hirvelä Riitta Jouppila Pirkko Turpeinen 15786: 1256 1986 vp. 15787: 15788: Raha-asia-aloite n:o 1160 15789: 15790: 15791: 15792: 15793: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärsämäen 15794: kunnan kotiseutu- ja kirjastotalon suunnitteluun 15795: 15796: 15797: Eduskunnalle 15798: 15799: Kärsämäen kuntaan suunnitellaan kotiseutu- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15800: kirjastotaloa, johon on tarkoitus varata tiloja kir- taen, 15801: jaston lisäksi kansalaisopistolle, musiikkiopistolle, 15802: kulttuuritoimelle ja hallinnolle. Talon kokonais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15803: pinta-alaksi suunnitellaan noin 800 neliötä ja kus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 15804: tannukset ovat noin 5 milj. mk. 29.56.31 250 000 markkaa harkinnanva- 15805: Kärsämäen kunnan taloudellinen kantokyky on ratseksi valtionavustukseksi Kärsämäen 15806: varsin heikko. Tilojen saaminen kuntaan on kui- kunnan kotiseutu- ja kirjastotalon suun- 15807: tenkin välttämätöntä, koska kulttuuritoiminta ja nitteluun. 15808: harrastustoiminta on kunnassa koko ajan hyvin 15809: vilkasta. 15810: 15811: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 15812: 15813: Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Nousiainen 15814: Juhani Alaranta Riitta Jouppila 15815: 1986 vp. 1257 15816: 15817: Raha-asia-aloite n:o 1161 15818: 15819: 15820: 15821: 15822: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun läänin 15823: kunnille ammattioppilaitosten oppilaiden matkakustannuksiin 15824: 15825: 15826: Eduskunnalle 15827: 15828: Vuoden 1986 alusta tulevat keskiasteen opinto- Kun Oulun läänissä on hyvin monia kuntia eri- 15829: sosiaalisten etuuksien joukossa mm. oppilaiden tyisesti Koillismaalla ja Iijokivarressa, joissa oppi- 15830: koulumatkoista aiheutuvat menot valtionosuuden laat joutuvat pitkän matkan vuoksi asumaan vii- 15831: piiriin. Valtionosuuden piiriin ei kuitenkaan las- kot koulun oppilasasuntoloissa, olisi paikallaan 15832: keta kuuluviksi niille oppilaille aiheutuvia koulu- ulottaa lisäavustus myös Oulun läänin puolelle. 15833: matkoja, jotka asuvat viikot oppilasasuntoloissa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15834: käyvät viikonloppuisin kotonaan. Ensi vuoden taen, 15835: tulo- ja menoarvioon on kuitenkin saatu oma mo- 15836: menttinsa lisäavustuksen myöntämistä varten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15837: kunnille oppilaiden matkakustannuksiin silloin, 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 15838: kun kustannukset aiheutuvat pitkämatkaisten op- 29.65.33 lisäyksenä 200000 markkaa 15839: pilaiden koulunkäyntiin liittyvistä viikonloppu- avustuksen myöntämiseksi myös erätlle 15840: matkoista. Lisäavustus koskee kuitenkin ainoas- Oulun läänin kunmlle ammattioppzlaitos- 15841: taan Lapin läänin kuntia. ten opptlaiden matkakustannuksia varten. 15842: 15843: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 15844: 15845: Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Nousiainen 15846: Juhani Alaranta Riitta Jouppila 15847: 15848: 15849: 15850: 15851: 57 260148U 15852: 1258 1986 vp. 15853: 15854: Raha-asia-aloite n:o 1162 15855: 15856: 15857: 15858: 15859: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 15860: kulttuuritoimintaan tarvittavia tiloja ja laitteita varten 15861: 15862: 15863: Eduskunnalle 15864: 15865: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle ateljeetilojen hankkimiseen. Lisäksi se soveltuu 15866: 1987 esitetään kuntien kulttuuritoiminnasta an- kuntien monitoimitilojen rakentamiseen, erilai- 15867: netun lain (1045/80, muut. 948/81) 8 §:n mukai- siin perusparannustöihin sekä varustetason kohot- 15868: sesti kunnalle tai kunnan osoituksesta yhteisölle tamiseen. Jo yksistään tehtyjen hakemusten mää- 15869: myönnettävien avustusten määräksi 3 milj. mark- rästä voidaan päätellä, että kunnat ovat halukkai- 15870: kaa. Määrä on sama kuin vuodelle 1986 vahvistet- ta sijoittamaan kulttuuritoimintaan, kun siihen 15871: tu määräraha. Vuonna 1985 ensimmäistä kertaa on mahdollista saada avustusta. Taiteilijajärjestö- 15872: jaetut avustukset, 2, 5 milj. markkaa, saatiin edus- jen edustajien mielestä avustuksiin myönnettävää 15873: kuntaan raha-asia-aloitteen nojalla. Hakemuksia määrärahaa on tuntuvasti korotettava. 15874: on tähän mennessä tehty kymmenkertainen mää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15875: rä jaettavana oleviin avustuksiin nähden. Kult- taen, 15876: tuuritoimintalain mukaiset avustukset soveltuvat 15877: erinomaisesti niiden rakentamis- ym. hankkeiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15878: rahoittamiseen, joihin ei ole mahdollista saada 1987 tulo- ja menoarvioon momentin 15879: veikkausvoittovaroja, jotka on tarkoitettu ensi si- 29.90.30 alamomentzlle 3 lisäyksenä 15880: jaisesti suurempiin hankkeisiin. 1 000 000 markkaa käytettäväksi kuntien 15881: Puheena oleva määräraha on tällä hetkellä ai- kulttuuritoiminnasta annetun lain 8 §:n 15882: noa avustusmuoto, jota voidaan käyttää estm. mukaisiin avustukszin. 15883: 15884: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 15885: 15886: Tytti Isohookana-Asunmaa Heli Astala Riitta Uosukainen 15887: Reino Paasilinna Marja-Liisa Tykkyläinen Inger Hirvelä 15888: 1986 vp. 1259 15889: 15890: Raha-asia-aloite n:o 1163 15891: 15892: 15893: 15894: 15895: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 15896: näyttämötaiteellisen harrastustoiminnan tukemiseen 15897: 15898: 15899: Eduskunnalle 15900: 15901: Allekirjoittaneet ovat huolissaan harrastajateat- Suomi tunnetaan eri puolilla maailmaa sekä hy- 15902: terimäärärahojen jälkeenjääneisyydestä. vin organisoidusta harrastajateatteritoiminnasta 15903: Jo useana vuonna on liittojen tuki jäänyt alle että sen korkeasta tasosta. Tästä tiedottaminen se- 15904: kulttuuribudjetin keskiarvon. Vuonna 1984 nou- kä ryhmien lähettäminen kansainvälisiin tapahtu- 15905: su oli 3,5% ja vuonna 1985 4,5 %. Kuitenkin miin on ollut sattumanvaraista, eikä sitä ole voitu 15906: harrastajateatteritoiminta on kautta maan ollut rahoittaa nykyisillä toimintavaroilla. Taloudelli- 15907: nousussa. Uusia ryhmiä syntyy vuosittain useita sen tuen lisääminen tekisi mahdolliseksi kansain- 15908: kymmeniä eri puolille maata. Samassa suhteessa välisen tiedotuksen parantamisen. 15909: on kasvanut koulutuksen tarve sekä tasoltaan että Edellä olevan perusteella ehdotamme, 15910: määrältään, mutta liitot eivät voi riittävästi varata 15911: alueelliseen koulutus- ja ohjaustyöhön varoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15912: Nykyaikainen tiedotustoiminta, joka sisältää 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 15913: yhteydenpidon kenttään, on kasvanut vuosi vuo- 29.90.52 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 15914: delta ja vie liittojen keskustoimistojen kapasitee- näyttämötaiteellisen harrastustoiminnan 15915: tista suuren osan. Järjestöjen suoraa tiedotusta jä- tukemiseen. 15916: senkentälle ei ole voitu kehittää ajan tasoa vastaa- 15917: vaksi. 15918: 15919: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 15920: 15921: Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Järvisalo-Kanerva Elisabeth Rehn 15922: Liisa Jaakonsaari Reino Paasilinna Kerttu Törnqvist 15923: Ole Wasz-Höckert Riitta Jouppila Riitta Uosukainen 15924: Marjatta Väänänen Mauri Pekkarinen 15925: 1260 1986 vp. 15926: 15927: Raha-asia-aloite n:o 1164 15928: 15929: 15930: 15931: 15932: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 15933: kuntien nuorisotyön valtionosuuteen 15934: 15935: 15936: Eduskunnalle 15937: 15938: Kuntien nuorisotyön merkitys kasvaa jatkuvas- käyttömenoksi voitaisiin vahvistaa 8 markkaa. Tä- 15939: ti. Nuorisotyöllä on lakisääteinen pohja, ja valtio mä lisäisi valtionosuutta 6,5 milj. markalla. 15940: avustaa kuntien nuorisotyötä. Tulo- ja menoar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15941: viossa valtionosuus kuntien nuorisotyöhön sisältyy taen, 15942: momentille 29.91.51, jossa on vuodelle 1987 osoi- 15943: tettu 57 000 000 markan määräraha. Tällöin val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15944: tionosuuteen oikeuttavaksi kuntien asukaskohtai- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 15945: seksi käyttömenoksi nuorisotyöhön osoitettaisiin 29.91.51 lisäyksenä 6500000 markkaa 15946: enintään 6 markkaa. Tämä on selvästi liian alhai- käytettäväksi valtionosuutena kuntien 15947: nen, ja tulo- ja menoarvion käsittelyssä määrära- nuoriso työhön. 15948: haa tulisikin korottaa niin, että asukaskohtaiseksi 15949: 15950: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 15951: 15952: Tytti Isohookana-Asunmaa Katri-Helena Eskelinen 15953: 1986 vp. 1261 15954: 15955: Raha-asia-aloite n:o 1165 15956: 15957: 15958: 15959: 15960: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kellon nuori- 15961: soseuralle liikennepuiston rakentamiseen 15962: 15963: 15964: Eduskunnalle 15965: 15966: Nuorten ikäluokka Haukipuraalla kasvaa koko heisyydestä 4 600 m 2 :n suuruisen määräalan lii- 15967: ajan. Tällä hetkellä kunnassa koko väestöstä on kennepuiston rakentamista varten. Kellon nuori- 15968: 1 13 kouluikäisiä ja sitä nuorempia. Kuntaa hal- soseura on tehnyt päätöksen rakentaa liikenne- 15969: koo hyvin vilkas valtatie n:o 4. Tämä merkitsee si- puisto kyseiseen paikkaan. Puiston läheisyyteen 15970: tä, että nuoret joutuvat pienestä lähtien käyttä- tulee myös kunnan toinen yläaste. Liikennepuis- 15971: mään liikenteellisesti vaarallista valtatietä. Kun ton suunnittelu on valmis. Sen kustannusarvio on 15972: vielä kunnan sisäinen liikenne on vilkasta, mm. 170 000 markkaa ja se sisältää 38,5 m 2 :n suuruisen 15973: teollisuuslaitosten, sahojen jne. vuoksi, on liiken- huoltorakennuksen välinevarastoineen ja asian- 15974: neopetuksen tehostaminen kunnassa käynyt vält- mukaisine sosiaalitiloineen. 15975: tämättömäksi. Haukiputaan kunta ei kuitenkaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 15976: ole sisällyttänyt kuntasuunnitelmaansa kiireellise- taen, 15977: nä liikennepuistohanketta. Liikennepuistossa 15978: nuorille alkaen päiväkoti-ikäisistä olisi kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15979: mahdollista antaa parhainta ja eritasoista liiken- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzile 15980: neopetusta. 29.91.51 150000 markkaa Kellon nuori- 15981: Kunta on sen sijaan luovuttanut vastikkeetta soseuralle liikennepuiston rakentamista 15982: Kellon nuorisoseuralle ala-asteen ja päiväkodin lä- varten. 15983: 15984: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 15985: 15986: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta 15987: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila 15988: 1262 1986 vp. 15989: 15990: Raha-asia-aloite n:o 1166 15991: 15992: 15993: 15994: 15995: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta konservaatto- 15996: rin viran perustamiseksi Oulun maakunta-arkistoon 15997: 15998: 15999: Eduskunnalle 16000: 16001: Oulun maakunta-arkisto siirtyi uusiin tiloihin kataan ja sidotaan uusiin kansiin, pesulaitteet 16002: vuonna 1983. Tuolloin valmistui valtion ostama ovat käyttämättä ja esimerkiksi homeisia asiakirjo- 16003: saneerattu uusi Oulun maakunta-arkisto. Oulun ja ei kyetä puhdistamaan. Varsinainen konser- 16004: maakunta-arkisto on toiminut 53 vuotta, ja sen vointi jääkin kokonaan tekemättä, koska lyhytai- 16005: asiakirjasarjat alkavat vuodesta 1776 eli Oulun kaista työntekijää ei voi kouluttaa eikä hänelle 16006: läänin perustamisesta. Kirkonarkistoja, joita maa- näin ollen voi antaa vaikeita töitä. 16007: kunta-arkistossa on 55 seurakunnasta, on 1600-lu- Oulun ja Lapin lääneissä ei ole yhtään vastaa- 16008: vulta asti. vanlaista toimipistettä. Oulun maakunta-arkistos- 16009: Koska asiakirjoja on säilytetty ennen maakunta- sa on konservoitavia asiakirjoja ainakin 535 met- 16010: arkiston perustamista kosteissa ja muutenkin huo- riä. Lisäksi konservoitavia karttoja on 212 kappa- 16011: noissa tiloissa, ovat monet ainutlaatuisista asiakir- letta. 16012: joista hyvin heikkokuntoisia, kannettornia tai Konservoijan toimia on Vaasan, Turun ja Mik- 16013: muuten rikkinäisiä. Niitä on jouduttu panemaan kelin maakunta-arkistoissa. Maakunta-arkiston 16014: käyttökieltoon. Vaikka vanhimpia asiakirjoja on olisi myös ohjattava virastoja, esimerkiksi kuntia, 16015: mikrofilmattu, ei alkuperäisiä asiakirjoja voi kui- kuntainliittoja ja yksityisiä laitoksia korjaamaan 16016: tenkaan hävittää. Mikrofilmauksella ei voida mi- asiakirjoja. Tämä tehtävä on maakunta-arkiston 16017: tenkään korvata alkuperäisiä asiakirjoja, joita on työjärjestyksessäkin mainittu. Kuitenkaan sillä ei 16018: jatkuvasti käytettävä. Näin ollen konservointi ja ole henkilöä, joka tätä työtä voisi tehdä. 16019: sitominen ovat ainoat keinot saada asiakirjat käyt- Vuonna 1987 valmistuvat Suomessa ensimmäi- 16020: tökuntoon. set ammattikoulutetut konservaattorit. Heidänkin 16021: Oulun maakunta-arkistossa on yritetty konser- sijoittumisensa vaatii virkoja. 16022: vointia hoitaa työllistämistuella palkatulla kirjan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16023: sitojalla, vaikka konservoijan työ on pysyväisluon- taen, 16024: teista. Kun työntekijä vaihtuu jatkuvasti, ei työn- 16025: teko ole mielekästä eikä lyhyessä ajassa ehdi mi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16026: tenkään oppia tätä vaikeaa työtä. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 16027: Uudessa maakunta-arkistossa on jo kuitenkin 29. 93.01 70 000 markkaa konservaattorin 16028: tilat kahdelle konservoijalle. Nyt tilat ovat hyvin viran perustamiseksi Oulun maakunta- 16029: vähäisessä käytössä. Asiakirjoja lähinnä kuivapai- arkistoon vuodesta 1987 lähtien. 16030: 16031: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 16032: 16033: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta 16034: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila 16035: 1986 vp. 1263 16036: 16037: Raha-asia-aloite n:o 1167 16038: 16039: 16040: 16041: 16042: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta museoiden 16043: valtionosuuksien porrastamiseen 16044: 16045: 16046: Eduskunnalle 16047: 16048: Kaikissa sivistysmaissa pidetään oman kulttuu- rionapulaiksi heti kirjastolain (1961) voimaan tul- 16049: rin, historian, luonnon ja erityisesti kansakunnan tua. Valmisteltaessa museovirastosta 1972 annet- 16050: taloudellisten ja yhteiskunnallisten saavutusten tua lakia eduskunnan sivistysvaliokunta piti tär- 16051: tallentamista, tutkimista ja esittämistä yhteiskun- keänä, että opetusministeriö kiirehtii museoiden 16052: nan perustehtäviin kuuluvina. Samoin tärkeänä valtionapua ja aluehallintoa koskevien säännösten 16053: nähdään nuorison kasvattaminen tietoiseksi omas- valmistelua. Valtioneuvoston asettama museotoi- 16054: ta kulttuuritaustastaan. Tämän kansallisen identi- minnan aluehallintokomitea (1973: 13) esitti, että 16055: teetin hahmotrajana avainasemassa on elävä ja toi- on säädettävä laki, jonka mukaan maan museolai- 16056: mintakykyinen museolaitos. toksen toimintaa tuetaan valtion varoilla. Saman- 16057: Museoiden tehtävänä on kansakunnan aineelli- aikaisesti työskennellyt opetusministeriön asetta- 16058: sen kulttuuriperinnön tallentaminen, tutkiminen ma taidemuseoiden kehittämistavoitteita pohti- 16059: ja esillä pitäminen. Niiden suorittama yhteiskun- nut toimikunta (1973: 119) päätyi samankaltaisiin 16060: nan ja luonnon kehittymisen ja muutoksen jatku- ehdotuksiin. 16061: va dokumentointi, uuden tiedon tuottaminen, Ensimmäinen opetusministeriön valmistama 16062: elämyksellisen ja esteettisen kokemuksen tarjoa- luonnos hallituksen esitykseksi museoiden val- 16063: minen edistävät kehityksen ymmärtämistä ja ih- tionapulaista valmistui v. 1974, mutta jätettiin 16064: misten sopeutumista muutoksiin. antamatta eduskunnalle valtiontaloudellisista 16065: Yhteiskunnan perustehtäviin yleisesti hyväksyt- syistä. 16066: ty museotoiminta kaipaa edelleen omaa lainsää- Vuonna 1979 annettiin valtioneuvoston päätös 16067: däntöä, jolla voitaisiin turvata museoiden perus- museoiden valtionavustuksen perusteista. Tämä 16068: toiminnot. Museoiden valtionosuuslain odotus on oli eräänlainen välitavoite museolainsäädännön 16069: kestänyt jo 63 vuotta, sillä asia oli konkreettisesti viipyessä, ja sillä oli myös huomattava kunnallista 16070: esillä jo museopäivillä v. 1923. Museokentän yh- museotoimintaa aktivoiva vaikutus. Viime vuosi- 16071: teisten ponnistelujen tuloksena museot pääsivät- na museoiden kehittämisnäkymät eivät enää ole 16072: kin osallisiksi valtion harkinnanvaraisesta tuesta kuitenkaan olleet yhtä suotuisat. Tilanteeseen 16073: vuodesta 1927 lähtien. Aina 1950-luvulle asti har- ovat vaikuttaneet kuntien taloudellisen kasvun ra- 16074: kinnanvaraisen tuen merkitys museolaitoksen ke- joitukset. Samalla on toista vuosikymmentä ope- 16075: hittämisessä oli huomattava. Sen jälkeen kehittä- tusministeriössä valmisteltujen, toteutumatto- 16076: misen avain on vähitellen siirtynyt kuntien käsiin mien museolakiesitysten uskottavuuden menetys 16077: valtion tuen jäädessä merkitykseltään yhä vähäi- pysäyttänyt museoissa alkaneen suotuisan kehi- 16078: semmäksi. tyksen. 16079: Muinaismuistohallinnon organisointitoimikun- Ratkaisu museolaitoksen perusongelmaan on 16080: nan mietinnössä (1970:A2) esitettiin tutkittavaksi museolaki, joka osoittaisi kansakunnan mennei- 16081: kuntien ja yksityisten museoiden lakisääteisen val- syyden säilyttämisen sivistysvaltiolle kuuluvaksi 16082: tionapujärjestelmän luominen. Museokenttä oli velvollisuudeksi, saattaisi monitahoisen, ammatil- 16083: tehnyt opetusministeriölle oman esityksensä vai- lisesti hoidetun museokenttämme yhden yhtenäi- 16084: 1264 1986 vp. - RA n:o 1167 16085: 16086: sen valtionapujärjestelmän purnn ja ratkaisisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16087: merkittävästi museoiden toiminnan rahoitusvai- 1987 tulo- ja menoarvioon lisiiyksenå· 16088: keuksia. 22 000 000 markkaa opetusministeriössii 16089: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- valmistellun museoiden valtionosuuslain 16090: tavasti, toteuttamiseksi porrastaen siten, ettii se 16091: saatettaisiin vuonna 1987 koskemaan 16092: maakuntamuseoita ja aluetaidemuseoita. 16093: 16094: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 16095: 16096: Tytti Isohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala 16097: Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen Sirkka-Liisa Anttila 16098: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen Marjatta Väänänen 16099: Katri-Helena Eskelinen Riitta Järvisalo-Kanerva Elisabeth Rehn 16100: Liisa Jaakonsaari Reino Paasilinna Heikki Riihijärvi 16101: Kerttu Törnqvist Marja-Liisa Tykkyläinen Ole Wasz-Höckert 16102: J. Juhani Kortesalmi Riitta Jouppila Riitta Uosukainen 16103: Pirkko Turpeinen Elsi Hetemäki-Olander Helena Pesola 16104: Ritva Laurila Seppo Pelttari Olavi Martikainen 16105: Inger Hirvelä Pertti Salolainen 16106: 1986 vp. 1265 16107: 16108: Raha-asia-aloite n:o 1168 16109: 16110: 16111: 16112: 16113: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljely- 16114: yksikön sijaintipaikan selvittämiseen Perämerellä 16115: 16116: 16117: Eduskunnalle 16118: 16119: Vesihallitus ja Riista- ja kalatalouden tutkimus- nyt vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon. Aiemmin 16120: laitos ovat esittäneet 100 000 markan määrärahaa on maatalousministeriö luvannut hoitaa kyseisen 16121: Oulun vesipiirin vesitoimistolle kalanviljely-yksi- määrärahan työllisyysohjelman kautta. 16122: kön sijaintipaikan selvittämiseen Oulun läänissä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16123: Lapin vesipiiri on jo vastaavan selvityksen tehnyt. taen, 16124: Sen pohjalta on sijoituspaikaksi joelliselle kalan- 16125: viljelylaitokselle osoitettu Simon kunta. Kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16126: näyttää siltä, että tarkoituksena on perustaa myös- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 16127: kin toinen kalanviljely- ja tutkimuslaitos Peräme- 30.37.23 100000 markkaa Oulun vesipii- 16128: ren alueelle, olisi Oulun läänin puolella Oulun rin käyttöön kalanviljely-yksikön sijainti- 16129: vesipiirin alueella suoritettava pikimmiten vastaa- paikan selvittämiseen Perämerellä. 16130: vanlainen tutkimus. Oulun vesipiiri on tätä esittä- 16131: 16132: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 16133: 16134: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Riitta Jouppila 16135: 16136: 16137: 16138: 16139: 58 260148U 16140: 1266 1986 vp. 16141: 16142: Raha-asia-aloite n:o 1169 16143: 16144: 16145: 16146: 16147: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 16148: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Oulun kenttäaseman 16149: toimistonhoitokuluihin 16150: 16151: Eduskunnalle 16152: 16153: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Ou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16154: lun kenttäasema sijaitsee Oulun kaupungin kes- taen, 16155: kustassa Oulun vesipiirin toimitalon vuokralaise- 16156: na. Kenttäaseman tutkimustyön kannalta on otol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16157: lista, että Oulun yliopiston Linnainmaan tilat ovat 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 16158: vain 6 kilometrin päässä. 30.38.29 lisäyksenä 100 000 markkaa 16159: Keskeisen sijainnin vuoksi kenttäaseman toi- Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen 16160: miston vuokrakulut ja muut toimistonhoitokulut Oulun kenttäaseman toimistonhoitoku- 16161: vievät kohtuuttomasti varoja itse tutkimustyöltä. luihin. 16162: Sijainti lähellä yliopistoa luo kuitenkin hyvät 16163: edellytykset Perämeren alueen kalantutkimuksen 16164: edistymiselle. 16165: 16166: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 16167: 16168: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta 16169: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila 16170: 1986 vp. 1267 16171: 16172: Raha-asia-aloite n:o 1170 16173: 16174: 16175: 16176: 16177: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Riista- ja kala- 16178: talouden tutkimuslaitoksen Oulun kenttäaseman atk-laitteiden 16179: ja toimistokalusteiden hankkimiseen 16180: 16181: Eduskunnalle 16182: 16183: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Ou- minen vaatisi atk-laitteiston hankintaa. Oman 16184: lun kenttäasema on perustettu vuonna 1984 lä- tutkimusmikroskoopin saanti olisi myös välttämä- 16185: hinnä Oulun ja Lapin läänien kalantutkimuspro- töntä. 16186: jektien tarpeisiin. Kenttäaseman sijainti Oulussa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16187: antaa hyvät edellytykset Pohjois-Pohjanmaan lu- taen, 16188: kuisten jokien ja Perämeren alueelle tärkeän ka- 16189: lantutkimustoiminnan kehittämiselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16190: Talvisin asemalla työskentelee kaksi KTO:n 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 16191: työsopimussuhteista henkilöä ja kuusi virastotyön- 30.38. 70 100 000 markkaa atk-laitteiden 16192: tekijää. Kesällä asemalla työskentelee useita har- ja tutkimusvälineiden hankkimiseksi Riis- 16193: joittelijoita. Kenttäasema ei teknisesti vastaa ny- ta- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Ou- 16194: kyajan vaatimuksia. Tietojen käsittely ja tallenta- lun kenttäasemalle. 16195: 16196: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 16197: 16198: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta 16199: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila 16200: 1268 1986 vp. 16201: 16202: Raha-asia-aloite n:o 1171 16203: 16204: 16205: 16206: 16207: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suo- 16208: men keskuskalanviljelylaitoksen peruskorjaukseen 16209: 16210: 16211: Eduskunnalle 16212: 16213: Taivalkoskella sijaitsevan Pohjois-Suomen kes- rakennustekniikkaa, joka mahdollistaa lammikoi- 16214: kuskalanviljelylaitoksen lammikkoalueiden perus- den säännöllisen puhdistamisen eli jätteen tal- 16215: korjauksiin on vuonna 1984 valmistuneen suunni- teenoton. 16216: telman mukaisesti tarkoitus ryhtyä lähivuosina vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16217: dessä eri vaiheessa. Suunnitelman mukaan on esi- taen, 16218: merkiksi 20 vuoden ikäinen pääputkisto tarkoitus 16219: korjata niin, että se antaa vesioikeuden luvassa sal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16220: litun vesimäärän sekä tehostaa vesiensuojelua pa- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 16221: rantamalla viemäröintiä ja lietteen talteenottoa. 30.38. 74 lisäyksenä 500 000 markkaa 16222: Samalla on tarkoitus korjata ja ajanmukaistaa 40 Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitok- 16223: maalammikkoa käyttämällä nykyaikaista betoni- sen peruskorjaushankkeen aloittamiseen. 16224: 16225: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 16226: 16227: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta 16228: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila 16229: 1986 vp. 1269 16230: 16231: Raha-asia-aloite n:o 1172 16232: 16233: 16234: 16235: 16236: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta syöttövesijoh- 16237: don rakentamiseksi Onkamon selältä Haukipuraalle 16238: 16239: 16240: Eduskunnalle 16241: 16242: Haukiputaan kunnan asukasluku on lähes joonaa markkaa, josta valtion osuus olisi noin 2, 5 16243: 13 000, josta yleisen vesijohtoverkoston piirissä on miljoonaa markkaa. Hankkeen kiireellisyyteen 16244: noin 98 %. Vedenhankinta tapahtuu tällä hetkel- vaikuttaa vielä se, että hanke liittyy Oulun seudun 16245: lä pohjavesiesiintymistä, joiden yhteinen antoi- kriisiajan vesisuunnitelmiin. 16246: suus on noin 3 300 m 3 /d. Keskimääräinen vuoro- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16247: kausikulutus on runsaat 2 000 m 3 /d, mutta huip- taen, 16248: pukulutusaikana veden tarve kasvaa niin, että lisä- 16249: vettä joudutaan johtamaan Oulun kaupungin ver- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16250: kostosta. Kunta on tehnyt päätöksen Onkamon 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 16251: pohjavesivarojen käyttöönottamisesta. Pohjavesi- 30.40.31 2 500 000 markkaa Haukipu- 16252: varat sijaitsevat noin 20 km:n etäisyydellä nykyi- taan syöttövestjohdon rakentamiseksi On- 16253: sistä runkojohdoista. kaman selältä. 16254: Onkamon käyttöön ottaminen maksaa 8 mil- 16255: 16256: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 16257: 16258: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta 16259: Tellervo Nousiainen Liisa Jaakonsaari 16260: Riitta Jouppila 16261: 1270 1986 vp. 16262: 16263: Raha-asia-aloite n:o 1173 16264: 16265: 16266: 16267: 16268: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oijärven kun- 16269: nostamiseen 16270: 16271: 16272: Eduskunnalle 16273: 16274: Kuivaniemen kunnassa sijaitsevan Oijärven ete- Suunnitelmista ovat yleissuunnitelmat valmistu- 16275: läosa on pahoin maatunut ja ruohottunut. Tämä massa. 16276: osa järveä on rauhoitettu kansainvälisesti merkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16277: tävänä lintujärvenä. Kuivaniemen kunnanval- taen, 16278: tuusto on päättänyt, että myös Kuivajoen vesistö 16279: tulisi rauhoittaa voimataloudelta. Samalla val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16280: tuusto on edellyttänyt toimia Oijärven tilan pa- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 16281: rantamiseksi luontoon soveltuvin menetelmin. 30.40. 77 300 000 markan määrärahan 16282: Tällaisina toimina tulisivat kysymykseen mm. vir- Otjärven kunnostustoimien aloittamiseen 16283: tausaukkojen lisääminen pengertiessä. Samalla vuonna 1987. 16284: voitaisiin välttää myös jokavuotisia tulvahaittoja. 16285: 16286: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 16287: 16288: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Alaranta 16289: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila 16290: 1986 vp. 1271 16291: 16292: Raha-asia-aloite n:o 1174 16293: 16294: 16295: 16296: 16297: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 16298: 862 (Syötekylä-Virkkunen) rakentamiseen 16299: 16300: 16301: Eduskunnalle 16302: 16303: TVL:n Oulun piiri on laatinut Syötekylän- vat Luokanjärven ja Virkkusen taloryhmät. Raken- 16304: Virkkusentien rakentamista varten tieverkkoselvi- tamatoma tieosuutta on noin 11,5 km. Rakennus- 16305: tyksen. On todettu, että Syötekylän-Virkkusen työn arvioidut kokonaiskustannukset ovat 8, 7 16306: yhteystien puute rajoittaa matkailun kehittämis- milj. mk. 16307: tä. Uudella tieyhteydellä olisi merkitystä myös ko. Tieyhteyden saamisen perusteeksi on vielä to- 16308: alueen metsävarojen hyödyntämiselle, sillä alueen dettava, että työttömyyden ja paikkakunnan elin- 16309: vaikutuspiirissä on laajat hakkaamattomat metsä- toimintojen kehityksen kannalta tieyhteyden ai- 16310: maat. Tieyhteys loisi kuitenkin ennen kaikkea kaansaamista pidetään välttämättömänä ja kiireel- 16311: edellytykset Syötteen matkailupalvelujen kehityk- lisenä. 16312: selle muodostamaHa Kuusamon, Taivalkosken ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16313: Posion suunnalta nykyistä lyhyemmän reitin. Uusi taen, 16314: tieyhteys täydentäisi sopivasti piirin yleistä tie- 16315: verkkoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16316: Maantie n:o 862 (Syötekylä-Virkkunen) on 1987 tulo- ja menoarvioon momenttile 16317: suunniteltu rakennettavaksi 716,5 metriä leveäksi 31.24.77 2 700 000 markkaa maantien 16318: öljysorapintaiseksi tieksi. Rakennettava tie yhtyy n:o 862 (Syötekylä-Virkkunen) rakenta- 16319: Taivalkosken puolella nykyiseen Luokanjärven yk- mtseen. 16320: sityistiehen, joten uuden tien vaikutuspiiriin tule- 16321: 16322: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 16323: 16324: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta 16325: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila 16326: 1272 1986 vp. 16327: 16328: Raha-asia-aloite n:o 1175 16329: 16330: 16331: 16332: 16333: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Siuruan 16334: alueen tiestön kunnostamiseen 16335: 16336: 16337: Eduskunnalle 16338: 16339: Pudasjärvellä sijaitsevan Siuruan alueen tiestön listä linja-autovuoroa. Alueella SlJaltsee myös 16340: heikko kunto on seurausta vuosikymmeniä jatku- useita turvesoita, joilta ei pystytä kuljettamaan 16341: neesta allasuhasta, mikä vieläkin vaikuttaa niin, turvetta ympärivuotisesti. Puutavaran kuljetus 16342: että tiestön parantamistoimenpiteitä ei ole alueel- suuntautuu pääasiassa Kemiin. 16343: le suunniteltu. Altaan takia siirrettiin kantatie n:o Siuruan alueella sijaitseva Ritvan-Konttilan 16344: 78 aikanaan kulkemaan asumatonta korpea suun- tie on erittäin heikkokuntoinen. Myös Pudasjär- 16345: nitellun altaan itäreunalle. Lisäksi entinen kanta- ven-Tannilan tie on heikkokuntoinen. Teiden 16346: tie muutettiin paikallistieksi ja jätettiin paranta- heikko kunto lisää huomattavasti asukkaiden lii- 16347: matta. Samoin Tannilan tien parantaminen lope- kennöimiskustannuksia. Molemmat tiet ovat Pu- 16348: tettiin. Myöhemmin alueella olevaa tiestöä on yri- dasjärven heikkokuntoisimmat tiet tällä hetkellä. 16349: tetty parantaa tiemestaripiirin toimesta. Paranta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16350: minen tapahtuu kuitenkin hitaasti ja tie on jatku- taen, 16351: vasti heikosti liikennöitävässä kunnossa. Tästä 16352: johtuen perinteinen läpikulkuliikenne on hakeu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16353: tunut käyttämään parempikuntoisia, mutta myös 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 16354: pitempiä reittejä. Teiden kunnolla on kuitenkin 31.24. 77 5 000 000 markkaa Siuruan 16355: ratkaiseva merkitys alueen asukkaiden toimeentu- alueen tiestön kunnostamiseen vuoden 16356: lolle. Alueella liikennöi yhä päivittäin 7 säännöl- 1987 aikana. 16357: 16358: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 16359: 16360: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta 16361: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila 16362: 1986 vp. 1273 16363: 16364: Raha-asia-aloite n:o 1176 16365: 16366: 16367: 16368: 16369: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Taipaleenky- 16370: län-Kiimingin tien perusparantamiseen 16371: 16372: 16373: Eduskunnalle 16374: 16375: TVL:n Oulun piiri on laatinut Haukiputaan- ovat vilkkaalla tiellä pimeällä kulkiessaan jatku- 16376: Lamunkankaan maantien parantamisesta välillä vassa hengenvaarassa. 16377: Taipaleenkylä-Kiiminki suunnitelmat, joista on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16378: saatu myös kunnan lausunnot. taen, 16379: Huonokuntoinen, öljysorapintainen kuusi met- 16380: riä leveä tie on kiireellisen parantamisen tarpees- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16381: sa. Sen liikennemäärät ovat jopa valtatieluokkaa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 16382: Parantamiskustannukset ovat runsaat 4 milj. 31.24. 77 4 000 000 markkaa Taipaleen- 16383: markkaa. Rekka-autot muodostavat huomattavan kylän-Kiimingin tien perusparantami- 16384: osan tien liikenteestä. Etenkin pienet koululaiset seen vuonna 1987. 16385: 16386: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 16387: 16388: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta 16389: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila 16390: 16391: 16392: 16393: 16394: 59 260148U 16395: 1274 1986 vp. 16396: 16397: Raha-asia-aloite n:o 1177 16398: 16399: 16400: 16401: 16402: Isohookana-Asunmaa ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta 16403: Pyhäsalmen lentokentän kehittämiseen 16404: 16405: 16406: Eduskunnalle 16407: 16408: Pyhäsalmen lentokenttää pitää yllä osakeyhtiö, Saint-Air oy:llä on mahdollisuus ja tarve säännöl- 16409: jonka omistavat Pyhäjärven kunta ja Pyhäjärven listää lentoliikenne. Liikennettä hoidetaan kah- 16410: Ilmailukerho ry. Osakepääoma on 1 milj. mark- della kaksimoottorikoneella, ja lentoyhteyden 16411: kaa. Lentokentän maapohjat omistaa Pyhäjärven suurin käyttäjä on Outokumpu Oy:n Pyhäsalmen 16412: kunta, joka on vuokrannut ne edelleen Pyhäsal- kaivos. 16413: men lentokenttä oy:lle. Kenttä on varustukseltaan Pyhäsalmen lentokentän kehittämiseen on tänä 16414: mittarilentokenttä. Tällä hetkellä kentällä on vuonna saatu liikenneministeriöitä 80 000 mark- 16415: cloud-break-lähestymismenetelmä. Kenttä on kaa. 16416: 1 000 metriä pitkä, asfalttipäällysteinen ja suurte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16417: hovaloilla varustettu. taen, 16418: Pyhäsalmen lentokentältä on toteutettu puo- 16419: lentoista vuoden ajan taksilentoliikennettä Hel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16420: sinkiin. Käyttäjämäärät ovat koko ajan lisäänty- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 16421: neet. Lentämistä hoitaa Saint-Air oy, jossa on 31.47.41 lisäyksenä 1 200 000 markkaa 16422: osakkaita Pyhäjärveltä sekä naapurikunnista. Pyhäsalmen lentokentän kehittämiseen. 16423: 16424: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 16425: 16426: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen 16427: Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen 16428: Riitta Jouppila 16429: 1986 vp. 1275 16430: 16431: Raha-asia-aloite n:o 1178 16432: 16433: 16434: 16435: 16436: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun syvä- 16437: väylän rakentamiseen 16438: 16439: 16440: Eduskunnalle 16441: 16442: Oulun kaupunki on investoinut viimeisten 20 suus on olematon. Oulun syväväylän toteuttami- 16443: vuoden aikana satamien kehittämiseen yhteensä sella on myönteinen vaikutus kaupungin ja maa- 16444: 112 milj. markkaa jälleenhankinta-arvoltaan. Sa- kunnan kehittymiselle, minkä lisäksi se on talou- 16445: tamien kokonaisliikennemäärä on nykyisellään dellisesti ja ympäristönsuojelullisesti perusteltavis- 16446: 1,4 milj. tonnia vuodessa. Oulun satamien kehi- sa. Näin ollen valtiovallan tulisi ajoittaa syväväylä- 16447: tysnäkymät ovat myönteiset ottaen huomioon töiden toteutus vuosille 1987-88. Väylän tutki- 16448: Veitsiluodon ja Kemiran kuljetustarpeet ja mah- mus- ja suunnitteluvalmius antaisi tähän mahdol- 16449: dollisen transitoliikenteen avautumisen. Ongel- lisuuden. 16450: mana on kuitenkin 11 metrin syväväylän puuttu- Syväväylän kustannusarvio on 18,5 milj. mark- 16451: minen merelle. Syväväylä lyhentäisi edestakaista kaa. 16452: matkaa Ouluun 140 km. Tästä aikaansaatavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16453: säästöt tekevät vuositasolla n. 4,5 milj. markkaa. taen, 16454: Syväväylän rakentaminen vähentäisi merkittävästi 16455: Hailuodon pohjoispuolisen Perämeren öljyvahin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16456: koriskiä ja Krunnin luonnonsuojelualueen saastu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 16457: misvaaraa. Väylien parantaminen vaikuttaa yleen- 32.10. 77 9 000 000 markkaa Oulun sy- 16458: säkin vahinkoja ehkäisevästi ja rajoittavasti. Eten- väväylän rakentamisen aloittamiseksi 16459: kin talviolosuhteissa vahingontorjuntamahdolli- vuonna 1987. 16460: 16461: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 16462: 16463: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Alaranta 16464: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila 16465: 1276 1986 vp. 16466: 16467: Raha-asia-aloite n:o 1179 16468: 16469: 16470: 16471: 16472: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotemo määrärahan osoittamisesta 16473: maaseudun sähköistykseeo 16474: 16475: 16476: Eduskunnalle 16477: 16478: Maamme maaseudun sähköistys on vielä pahas- köistäminen vähentäisi muuttoliikettä. Viime ai- 16479: ti kesken. Sähköverkon ulkopuolella on yli 2 200 koina on virinnyt paluumuuttoa etenkin Pohjois- 16480: taloutta. Näiden sähköistämisen tärkeänä edelly- Suomeen, joten sähköistäminen takaisi tilalle toi- 16481: tyksenä on valtion tuen jatkuminen vähintään ny- meentulon ja varmistaisi muuttavan perheen py- 16482: kyisin perustein. Valtion sähköistysmäärärahalla symisen paikkakunnalla. Lisäksi sähköistystyöt an- 16483: alennetaan talouksien liittymismaksuja, jotka ver- taisivat järkevää työtä sellaisilla alueilla, joissa 16484: kostokustannuksista johtuen ovat tavanomaisia työttömyys on korkea, esim. Koillismaalla, Taival- 16485: kalliimpia. Maaseudun sähköistykseen tulisi kosken, Kuusamon ja Pudasjärven kunnissa. 16486: myöntää määräraha, joka mahdollistaisi sähköis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16487: tyksen saattamisen loppuun nopeammin kuin taen, 16488: vuosikymmenen loppuun mennessä. Tällöin vuo- 16489: tuiset maaseudun sähköistämismäärärahat tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16490: nostaa 25 milj. markkaan. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 16491: Nopeaa sähköistämistä puoltavat mm. seuraa- 32.55.41 lisäyksenä 8 000 000 markkaa 16492: vat näkökohdat: sähköistäminen pitää syrjäiset maaseudun sähköistämisen nopeuttami- 16493: seudut asuttuna, auttaa elämää siellä ja parantaa seen maassamme. 16494: yleensä toimeentuloa. Viimeistenkin tilojen säh- 16495: 16496: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 16497: 16498: Tytti lsohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen Juhani Alaranta 16499: Tellervo Nousiainen Sirkka-Liisa Anttila Riitta Jouppila 16500: 1986 vp. 1277 16501: 16502: Raha-asia-aloite n:o 1180 16503: 16504: 16505: 16506: 16507: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Piippolan 16508: kunnan toimintakeskuksen suunnitteluun 16509: 16510: 16511: Eduskunnalle 16512: 16513: Piippolan kunnassa on lähtenyt liikkeelle laaja Kunnallinen toimintakeskushanke on tarkoitus 16514: kunnallinen toimintakeskushanke, joka sisältäisi toteuttaa valtakunnallisena kehittämishankkeena. 16515: lasten päiväkodin, avoimen päiväkodin, vanhus- Oulun lääninhallitus ja sosiaalihallitus ovat suh- 16516: ten palvelukeskuksen, vanhainkotiosaston sekä tautuneet asiaan myönteisesti. 16517: kokoontumis- ja harrastustiloja. Tarkoituksena on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16518: rakentaa toimintakeskus, jossa kokeiltaisiin eri taen, 16519: ryhmien lähekkäistä asumista ja toimintaa. Tar- 16520: koituksena on myös vähentää esim. vanhainkodin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16521: ja lasten päiväkodin laitosmaisuutta. Hankkeen 1987 tulo- ja menoarvioon momenttile 16522: toteutumisen kautta seuranaisiin mm. pienten 33.32.31 300 000 markkaa Piippolan 16523: kuntien kustannussäästövaikutuksia. Hankkeella kunnan toimintakeskuksen suunnitteluun 16524: pyritään edistämään myös kuntalaisten ennakko- ja rakentamisen aloittamiseen. 16525: luulotonta osallistumista. 16526: 16527: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 16528: 16529: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta 16530: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila 16531: 1278 1986 vp. 16532: 16533: Raha-asia-aloite n:o 1181 16534: 16535: 16536: 16537: 16538: Jaakonsaari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n Lähi- 16539: idässä toimivalle pakolaisten avustus- ja työelimelle (UNRWA) 16540: annettavaan avustukseen 16541: 16542: Eduskunnalle 16543: 16544: Jo lähes neljä vuosikymmentä jatkunut Lähi- myötävaikuttaa koko alueen kriisin ratkaisemi- 16545: idän kriisi on aiheuttanJ;t suunnattomia kärsi- seen, josta kansainvälisellä yhteisöllä on vastuu. 16546: myksiä ennen kaikkea Palestiinan arabikansalle, Suomi on vastannut myönteisesti UNRWA:n 16547: josta suuri osa joutuu elämään joko miehityksen pyyntöön avustuksen lisäämisestä, ja maamme tu- 16548: alaisena tai naapurimaiden pakolaisleireillä. ki järjestölle on suhteellisen nopeasti kohonnut. 16549: YK:n Lähi-idässä toimiva pakolaisten avustus- Tästä huolimatta Suomen avustus on vielä riittä- 16550: ja työelin UNRWA on tärkein palestiinalaisten mätön ja kaukana esim. muiden Pohjoismaiden 16551: pakolaisten koulutuksesta ja terveydenhuollosta antamasta tuesta. 16552: huolehtiva kansainvälinen elin. Sen avustuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16553: piiriin kuuluu yli kaksi miljoonaa palestiinalaista taen, 16554: eli noin puolet palestiinalaisista. 16555: UNRW A:n toiminta on kuitenkin suurissa vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16556: keuksissa taloudellisten ongelmien johdosta. Jär- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 16557: jestön toiminnan supistuminen johtaisi osaltaan 24.30.69 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 16558: Lähi-idän jo nyt äärimmäisen vaarallisen tilanteen YK:n Lähi-idässä toimivalle pakolaisten 16559: kärjistymiseen ja inhimillisten kärsimysten lisään- avustus- ja työelimelle (UNRWA) annet- 16560: tymiseen. UNRWA:n toiminnan tukeminen tavaan avustukseen. 16561: 16562: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 16563: 16564: Liisa Jaakonsaari Marjatta Stenius-Kaukonen Paula Eenilä 16565: Heli Astala Marja-Liisa Löyttyjärvi Esko-Juhani Tennilä 16566: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Arja Alho 16567: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen Sten Söderström 16568: Ensio Laine Liisa Kulhia Sirpa Pietikäinen 16569: Irma Rosnell Tarja Halonen Vieno Eklund 16570: Liisa Arranz Esko Aho Jouni J. Särkijärvi 16571: Pirkko Turpeinen 16572: 1986 vp. 1279 16573: 16574: Raha-asia-aloite n:o 1182 16575: 16576: 16577: 16578: 16579: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta yritysasiamiesten palkkaami- 16580: seksi kehitysalueiden korkeakouluihin 16581: 16582: 16583: Eduskunnalle 16584: 16585: Aluepoliittiset toimet ovat tähän asti kohdistu- Yhteistyössä korkeakoulun kanssa tulisi ottaa huo- 16586: neet enimmäkseen yritysten perustamis- ja laajen- mioon edellä mainitut näkökohdat. 16587: tamisvaiheiden tukemiseen. Pelkkä tuotteiden Edellä olevaan viitaten ehdotan, 16588: valmistustaito ei enää kuitenkaan riitä. Huomiota 16589: on kiinnitettävä myös tuotekehitykseen, markki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16590: nointiin, ammattitaitoon ja johtamistapaan. Tä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 16591: män vuoksi tulisi kehitysalueiden korkeakoului- 29.1 0. 01 1 000 000 markkaa yn'tysasia- 16592: hin perustaa yritysasiamiesten virkoja, joiden teh- miesten palkkaamiseksi kehitysalueiden 16593: tävänä olisi yhteydenpito paikallisiin yrityksiin. korkeakouluihin. 16594: 16595: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 16596: 16597: Liisa Jaakonsaari 16598: 1280 1986 vp. 16599: 16600: Raha-asia-aloite n:o 1183 16601: 16602: 16603: 16604: 16605: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Suomen Elokuvakerhojen 16606: Liiton toiminnan tukemiseen 16607: 16608: 16609: Eduskunnalle 16610: 16611: Suomen Elokuvakerhojen Liitto SEKL ry. on Tällä hetkellä kerhojen yhteenlaskettu henkilö- 16612: maamme elokuvakerhojen palveluelin ja elokuva- jäsenmäärä on noin 25 000 henkeä. Useassa ta- 16613: taidepoliittinen etujärjestö. Opinto- ja koulutus- pauksessa kerhoja perustetaan "pikkukuntiin" ja 16614: toiminnan, julkaisutoiminnan ja kerhojen esitys- sellaisille alueille, joissa ei ole lainkaan elokuva- 16615: toimintaa avustavan tietopalvelun ohella liiton tarjontaa. Elokuvakerholiike on myös keskeinen 16616: toimisto hoitaa keskitetysti kerhojen esityssarjoi- toimintamuoto kasvatettaessa uusia sukupolvia 16617: hin kuuluvien elokuvien tilaukset kaupallisilta korkeatasoisen elokuvataiteen ja varsinkin koti- 16618: elokuvatoimistoilta ja tähän liittyvän maksulii- maisen elokuvan katsomiseen. Yhteensä elokuva- 16619: kenteen, siis perii filmivuokrat kerhoilta ja mak- kerhojen esityksissä on katsojia vuosittain noin 0,5 16620: saa ne edelleen elokuvatoimistoille. Tämä keski- miljoonaa. 16621: tetty filmivälitysjärjestelmä on nykyisessä muo- SEKL ry:n julkinen tuki ei ole viime vuosina ke- 16622: dossaan luotu 1960- ja 1970-lukujen taitteessa, ja hittynyt tyydyttävästi, eikä se ole ollut riittävää, 16623: se on osoittautunut välttämättömäksi elokuvaker- jotta liiton taholta olisi voitu palvella riittävästi 16624: hojen (erityisesti maaseudulla) toimintaedellytys- laajenevan elokuvakerhotoiminnan tarpeita. Vii- 16625: ten kannalta. Itse elokuvakerhojen esityssarjojen me vuosina on jouduttu sitomaan yhä enemmän 16626: laatimisessa on osoittautunut erinomaiseksi avuksi resursseja välttämättömään, mutta tekniseen fil- 16627: vuosittain julkaistu 16 mm:n ja 35 mm:n eloku- mivälitykseen ja jättämään vähemmälle mm. tär- 16628: vien kerhofilmiluettelo. keät opinto- ja kurssitoiminnan muodot sekä jä- 16629: Elokuvakerhojen toiminnan jatkuva kasvu ja senhankinta. Valtionavun jälkeenjääneisyys suh- 16630: niille välitettävien elokuvien ja tähän liittyvän teessa laajenevaan toimintaan on johtanut säästö- 16631: maksuliikenteen lisääntyminen ovat väistämättä toimista huolimatta SEKL ry:n toiminnan tap- 16632: merkinneet voimakkaita paineita SEKL ry:n toi- ~iol_lisuuteen ja keskeisten toimintamuotojen kar- 16633: miston palvelukyvylle. Niinpä tilaus- ja maksulii- stmtseen. 16634: kenteen tarkoituksenmukainen hoito on tehnyt Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 16635: välttämättömäksi siirtyä atk-järjestelmään. 16636: ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16637: Elokuvakerhojen määrän kehitys vuosma 16638: 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 16639: 1970-85: 16640: kaa Suomen Elokuvakerhojen Liitto SEKL 16641: 1970 53 ry:n tukemiseen. 16642: 1975 164 16643: 1980 223 16644: 1985 210 16645: (Useissa kerhoissa olevat eri piirit on laskettu 16646: yhdeksi kerhoksi) 16647: 16648: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 16649: 16650: Liisa Jaakonsaari 16651: 1986 vp. 1281 16652: 16653: Raha-asia-aloite n:o 1184 16654: 16655: 16656: 16657: 16658: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalle Päätalo -päivien 16659: tukemiseksi 16660: 16661: 16662: Eduskunnalle 16663: 16664: Kaukana Suomen kulttuurikeskuksista sijaitse- miskuvaa, hänen merkitystään yleensä kirjailijana 16665: va Taivalkosken kunta on yhdessä Kalle Päätalo ja Päätalon kieltä. 16666: -seuran kanssa järjestänyt jo usean vuoden ajan Taivalkoskella toimiva Päätalo-seura on kuiten- 16667: Päätalo-päivät Taivalkoskella. Päivät ovat kerän- kin varaton ja päivien järjestely on käynyt vuosi 16668: neet tuhansia Koillismaan ja Kalle Päätalon ystä- vuodelta taloudellisesti yhä raskaammaksi. 16669: viä pohtimaan Päätalon kirjallisuuden merkitystä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 16670: Päätalo-päivistä onkin muodostunut vähitellen 16671: ns. tavallisten ihmisten kulttuuritapahtuma, mi- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16672: hin vuosi vuodelta on saatu myös korkeatasoinen 1987 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mark- 16673: ohjelma. Päivillä on pohdittu mm. Päätalon ih- kaa Kalle Päätalo -seuran tukemiseksi. 16674: 16675: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 16676: 16677: Liisa Jaakonsaari Timo Roos 16678: 16679: 16680: 16681: 16682: 60 260148U 16683: 1282 1986 vp. 16684: 16685: Raha-asia-aloite n:o 1185 16686: 16687: 16688: 16689: 16690: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Iijokisoudun tukemiseen 16691: 16692: 16693: 16694: 16695: Eduskunnalle 16696: 16697: Iijokisoudusta on muodostumassa merkittävä ma. Vapaaehtoistyöllä se ei ole mahdollista, vaik- 16698: Koillismaan matkailutapahtuma. Viikon kestävä ka toiminta-ajatuksena tulee edelleenkin olemaan 16699: Iijoen suojeluun tähtäävä soututapahtuma on luonnonsuojelijoiden ja paikkakunnan ihmisten 16700: vuodesta toiseen kerännyt tuhansia kansalaisia yhteinen, palkaton työ. 16701: soutamaan vielä vapaana virtaavaa Iijokea. Tapah- Edellä olevaan viitaten ehdotan, 16702: tuma on järjestetty täysin talkoovoimin. Erityisesti 16703: ovat mukana järjestelyissä olleet Iijokivarren kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16704: tien kylätoimikunnat. 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 16705: Iijokisoudusta on mahdollisuus tehdä mittava kaa ltjokisoudun tukemiseksi. 16706: koillismaalainen kulttuuri- ja matkailutapahtu- 16707: 16708: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 16709: 16710: Liisa Jaakonsaari 16711: 1986 vp. 1283 16712: 16713: Raha-asia-aloite n:o 1186 16714: 16715: 16716: 16717: 16718: Jaakonsaari: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorisonkasvatus- 16719: työn tukemiseen 16720: 16721: 16722: Eduskunnalle 16723: 16724: Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on useita maila toiminnalla maksaa jo nyt 20-30-kertai- 16725: kohtia, jotka vaikuttavat kansalaisjärjestöjen toi- sesti. 16726: mintaa heikentävästi. Näin on myös valtakunnal- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 16727: listen nuorisojärjestöjen avustusten kohdalla, joi- taen, 16728: ta tulo- ja menoarvioesityksessä esitetään korotet- 16729: tavaksi vain 1, 3 %, kun esityksen keskimääräinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16730: kasvu on peräti 8 %. Esitys ei merkitse ainoas- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 16731: taan avustusten rcaaliarvon alenemista; jälkilasku 29.91.51 lisäyksenä 1500000 markkaa 16732: toiminnan aliarvostamisesta saattaa muodostua valtakunnallisten nuorisojärjestöjen tuke- 16733: korkeaksi. Esimerkiksi kuntien toimintaa seurat- miseen ja samalle momentzlle lisäyksenä 16734: taessa voidaan havaita, että jonkin vapaaehtois- 50 000 markkaa muiden nuorisotyötå" te- 16735: ryhmän toiminnan korvaaminen kunnan toteutta- kevien järjestöjen toiminnan tukemiseen. 16736: 16737: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 16738: 16739: Liisa Jaakonsaari 16740: 1284 1986 vp. 16741: 16742: Raha-asia-aloite n:o 1187 16743: 16744: 16745: 16746: 16747: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden seu- 16748: rausvaikutusten lieventämiseen 16749: 16750: 16751: Eduskunnalle 16752: 16753: Vuoden 1986 budjetissa oli osoitettuna 1 milj. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 16754: markkaa nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten taen, 16755: lieventämiseen. Hallituksen tulo- ja menoarvio- 16756: esityksessä vuodelle 1987 määräraha on kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16757: poistettu. 1987 tulo- ja menoarvioon Palautettavalle 16758: Ensi vuonna nuorisotyöttömyyden kuitenkin momentzlle 1500 000 markkaa nuonso- 16759: kasvaessa olisi tärkeää, että määräraha säilytettäi- työttömyyden seurausvaikutusten lieven- 16760: siin tulo- ja menoarviossa. Tämä on tärkeää myös tämzseen. 16761: sen vuoksi, että kokemukset määrärahan käytöstä 16762: ovat olleet myönteisiä. 16763: 16764: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 16765: 16766: Liisa Jaakonsaari 16767: 1986 vpo 1285 16768: 16769: Raha-asia-aloite n:o 1188 16770: 16771: 16772: 16773: 16774: Jaakonsaari ymo: Määrärahan osoittamisesta Rajaseutuliiton työn tu- 16775: kemiseen 16776: 16777: 16778: Eduskunnalle 16779: 16780: Rajaseututyötä on tehty meillä valtion rahoitta- on rakennuttanut Enontekiön Hettaan ja Karesuo 16781: mana neuvontatyönä vuosina 1923-1968 sekä sa- vantoon. Kolmantena valmistuu talo Utsjoelle tä- 16782: manaikaisesti ja edelleen jatkuvana vapaaehtoise- nä vuonna. Liitto on vapaaehtoisin voimin huo- 16783: na kansalaistoimintanao Työstä vastaa jäsenyhdis- lehtinut talojen suunnittelusta, rahoituksen hank- 16784: tystensä kanssa Rajaseutuliitto r y joka valtion 16785: 0 0 , kimisesta ja asiaan liittyvistä lukuisista määräyksis- 16786: tuen lakattua on saanut vain opetusministeriön tä sekä on luovuttanut asianomaisen kunnan ja 16787: vuotuista avustusta ja sen lisäksi eduskunnan vuo- seurakunnan kanssa sovitussa järjestyksessä valmiit 16788: deksi 1984 neuvontatyön tukemiseen myöntämän talot kutakin kohdetta varten perustetulle paikal- 16789: 120 000 markan määrärahan. Liiton työkenttään liselle yhdistykselle. 16790: kuuluu runsaat 40 kuntaa itäisillä ja pohjoisilla ra- Rajaseutuliitto on kuitenkin joutunut kasvanei- 16791: jaseuduilla sekä eräitä ulkosaariston kuntia. siin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka uhkaavat kes- 16792: Viime vuosikymmeninä rajaseututyön kohteena keyttää sen työn, samanaikaisesti kun sen palve- 16793: on ollut rajaseudun nuorison opintojen tukemi- luita kysytään entistä enemmän, erityisesti pohjoi- 16794: nen, vaikeuksiin joutuneiden lapsiperheiden sessa saamelaisalueellao 16795: asuntohankkeiden avustaminen sekä yhteistyö yli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16796: opistojen ja tutkimuslaitosten kanssa maaseudun taen, 16797: elinkelpoisuutta ahdistavien ongelmien ratkaise- 16798: miseksi mm. kylätoimintaa kehittämällä ja ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16799: vaintotilojen kokemuksia hyödyntämällä. Eräänä 1987 tulo- ja menoarvioon 360 000 mark- 16800: kaiottialuetta koskevana näyttönä on saamenkieli- kaa käytettäväksi Rajaseutuliitto ry:n työn 16801: sen poronhoito-oppaan aikaansaaminen. tukemiseen yleensä ja erityisesti saamelais- 16802: Työssä vanhusten hyväksi merkittävimpinä aluezlla. 16803: kohteina ovat vanhusten talot, joita Rajaseutuliitto 16804: 16805: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 16806: 16807: Liisa Jaakonsaari Niilo Koskenniemi Mauno Manninen 16808: 1286 1986 vp. 16809: 16810: Raha-asia-aloite n:o 1189 16811: 16812: 16813: 16814: 16815: Jaakonsaari ym.: Määrärahojen osoittamisesta uhanalaisten lajien 16816: suojelun tehostamiseksi 16817: 16818: 16819: Eduskunnalle 16820: 16821: Kuluvan vuoden heinäkuussa julkistettiin ym- joka on tulevaisuudessa yhä suurempi uhka harvi- 16822: päristöministeriön alaisuudessa työskennelleen naisille petolinnuille. 16823: uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikun- Rakentaminen ja kaivotoiminta uhkaavat useita 16824: nan mietintö (KM 1985:43). Mietintö on olois- merkittäviä uhanalaisten lajien esiintymiä. Etelä- 16825: samme harvinaisen laaja ja ansiokas kartoitus Suomen soista on suurin osa ojitettu ja varsinkin 16826: maamme eläin- ja kasvilajiston tilasta ja niistä toi- monet lettojen ja lehtokorpien kasvit ovat nyt 16827: menpiteistä, joilla uhanalaisten lajien suojelua uhanalaisia. Virtaavien vesien perkaukset ja vesis- 16828: voitaisiin edistää. töjen säännöstely ovat erityisen haitallisia sekä 16829: Toimikunta tarkasteli työssään lähes 15 000 rantojen että vesien selkärankaislajistolle. Vedessä 16830: eläin- ja kasvilajia, joista 1 051 on arvioitu uhan- eläviä lajeja uhkaavat myös veden laadun muu- 16831: alaisiksi. Kansainvälistä käytäntöä noudattaen tokset, kuten rehevöityminen ja happamoitumi- 16832: lajit on jaettu häviämistodennäköisyyden perus- nen. 16833: teella uhanalaisuusluokkiin: hävinneitä lajeja on Rikki- ja typpiyhdisteet, ympäristömyrkyt ja 16834: 83, erittäin uhanalaisia 154, vaarantuneita 190 muut haitalliset kemialliset aineet ovat jo aiheut- 16835: ja silmällä pidettäviä 624. Erittäin uhanalaiset ja taneet monien eliöryhmien herkimpien lajien 16836: vaarantuneet lajit tarvitsevat välittömiä suojelu- taantumista eikä niiden pitkäaikaisia vaikutuksia 16837: toimia, silmällä pidettäville lajeille riittää tässä tunneta. 16838: vaiheessa seuranta. Parhaiten tunnettuja ovat sel- Toimikunta on tehnyt kaikkiaan 89 toimenpi- 16839: kärankaiset eläimet, joista 69 lajia on uhanalai- de-ehdotusta uhanalaisten lajien suojelun, hoi- 16840: sia. Uhanalaisten lajien osuus on hyvin tunne- don ja seurannan järjestämiseksi. Osa ehdotuksis- 16841: tuissa eliöryhmissä yli 10 %, nisäkkäistä jopa ta on yleisluonteisia, osa taas hyvinkin yksityis- 16842: 27%. kohtaisia. 16843: Eläin- ja kasvilajistomme suurin uhka on elin- Valtiovalta on tähän asti osallistunut varsin vä- 16844: ympäristöjen muuttuminen. Lähes puolet uhan- hän uhanalaisten lajien suojeluun. Pääosa uhan- 16845: alaisista lajeista elää metsissä ja erilaiset metsän- alaisten lajien suojelutoimenpiteistä ja niiden ra- 16846: hoitotoimet uhkaavat yli 420 lajia. Useimmiten hoituksesta on tehty vapaaehtoisten luonnonsuo- 16847: uhattuja ovat ikimetsissä, kuloalueilla tai lehdois- jelujärjestöjen ja yksityisten luonnonharrastajien 16848: sa elävät hyönteiset, sammalet, sienet ja jäkälät. toimesta. Kun nyt on käytettävissä riittävästi hy- 16849: Lahojen puiden, erityisesti lehtipuiden häviämi- vää tausta-aineistoa ja suojeluehdotuksia, on myös 16850: nen uhkaa yli 180 lajia. valtiovallan kannettava vastuunsa ja lisättävä voi- 16851: Maatalouden muutosten takia taantuneet ja hä- makkaasti panostaan uhanalaisten lajien suojelun 16852: viävät eliöt ovat toistaiseksi suurin uhanalaisten edistämiseksi. 16853: lajien ryhmä ( 19 % ). Ahot, kedot, erilaiset niityt, Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun- 16854: pientareet sekä hakamaat ovat sulkeutumassa ja nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa. 16855: huomattava osa niiden Iajistosta (etenkin putkilo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 16856: kasveja, hyönteisiä ja lintuja) on taantunut lai- tavasti, 16857: dunnuksen ja niiton loppumisen takia. 16858: Aiemmin merkittävien uhkatekijöiden, metsäs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16859: tyksen ja vainon vaikutus on selvästi pienentynyt. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 16860: Tilalle on nousemassa kansainvälistä kauppaa var- 35.01.01 280000 markkaa kahden uu- 16861: ten tapahtuva harvinaisten lajien laiton pyynti, den viran perustamista varten ympäristö- 16862: 1986 vp. - RA n:o 1189 1287 16863: 16864: ministeriön luonnonsuojelutoimistoon 2 400 000 markkaa uhanalaisten laji"en 16865: uhanalaisten laji"en suojelutoimien edistä- suojelu- ja hoitotoimenpiteiden rahoitta- 16866: miseksi, miseksi. 16867: sekä momentzlle 35.15.22 lisäyksenä 16868: 16869: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 16870: 16871: Liisa Jaakonsaari Reino Paasilinna Pertti Salolainen 16872: Anna-Kaarina Louvo Heli Astala Mauno Manninen 16873: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ville Komsi Mats Nyby 16874: 1288 1986 vp. 16875: 16876: Raha-asia-aloite n:o 1190 16877: 16878: 16879: 16880: 16881: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta kunnille vuokra-asuntojen 16882: hankkimiseen 16883: 16884: 16885: Eduskunnalle 16886: 16887: Pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on Edellä olevan perusteella ehdotan, 16888: Suomessa huutava. Nuoret ensiasuntoa hankkivat 16889: tarvitsisivat kipeimmin kohtuuhintaisen vuokra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16890: asunnon. Valtion aravarahoitteiseen vuokra- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 16891: asuntotuotantoon osoittamat määrärahat ovat 35.45.32 lisäyksenä 3 750 000 markkaa 16892: suuresti vaihdelleet. Tässä tulo- ja menoarviossa avustuksina kunmlle vuokra-asuntojen 16893: on saavutettu kohtuullinen taso, joka ei kuiten- hankkimista varten. 16894: kaan ole läheskään riittävä. 16895: 16896: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 16897: 16898: Liisa Jaakonsaari 16899: 1986 rd. 1289 16900: 16901: Finansmotion nr 1191 16902: 16903: 16904: 16905: 16906: Jansson m.fl.: Om anvisande av anslag för Finlands Svenska Ung- 16907: domsförbunds bildverk 16908: 16909: 16910: Tili Riksdagen 16911: 16912: Ungdomsföreningsrörelsen i Svenskfinland an- ganisationens anslag för ungdomsverksamhet. 16913: ses ha uppstått år 1888. Då grundades den första Realiseringen av dessa projekt är därför inte möj- 16914: finlandssvenska ungdomsföreningen, Malax uf. ligt inom ramen för organisationens ordinarie an- 16915: Finlands Svenska Ungdomsförbund kommer år slag. 16916: 1988 att fira ungdomsföreningsrörelsens 100-års- Med tanke på den centrala roll uf-rörelsen inne- 16917: jubileum med stora festligheter i Vasa stad och i haft i landets historia är det synnerligen viktigt att 16918: Malax. I samband med jubileet ger förbundet ut förbundets verksamhet uppmärksammas och do- 16919: ett bildverk som allsidigt dokumenterar uf-rörel- kumenteras. 16920: sens verksamhet och insatser under 100 år. Samti- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 16921: digt skall verket rikta uppmärksamheten på uf- samt 16922: rörelsens aktuella och framtida betydelse. 16923: Bildverket är avsett att bli på ca. 80 sidor med att Riksdagen i stats/örslaget för år 1987 16924: en kort historik och övervägande bildmaterial. på momentet 29.99.50 upptar 100 000 16925: Själva jubileumsarrangemangena handhas av en mark för /örberedelsema av ufrörelsens 16926: arbetsgrupp som förbundets styrlese utsett. 100 års-jubzleum och tryckningen av 16927: Kostnaderna för förberedelsearbetet inför jubi- ett bildverk, att disponeras av Finlands 16928: leumsfestligheterna och tryckandet av bildverket Svenska Ungdomsförbund rf 16929: kommer i dagens läge att utgöra 113 av centralor- 16930: 16931: Helsingfors den 27 september 1986 16932: 16933: Gunnar Jansson Boris Renlund Elisabeth Rehn 16934: 16935: 16936: 16937: 16938: 61 260148U 16939: 1290 1986 vp. 16940: 16941: Raha-asia-aloite n:o 1191 Suomennos 16942: 16943: 16944: 16945: 16946: Jansson ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Finlands Svens- 16947: ka Ungdomsförbund rf. -nimisen järjestön satavuotiskuvateoksen 16948: julkaisemiseen 16949: 16950: Eduskunnalle 16951: 16952: Ruotsinkielisen Suomen nuorisoseuraliikkeen kuvateoksen painatuksen kustannukset muodos- 16953: katsotaan syntyneen vuonna 1888. Tuolloin pe- taisivat nykytilanteessa noin 113 keskusjärjestön 16954: rustettiin ensimmäinen suomenruotsalainen nuo- nuorisoseuratoiminnan määrärahoista. Tämän 16955: risoseura, Maalahden nuorisoseura. hankkeen toteuttaminen ei siksi ole mahdollista 16956: Finlands Svenska Ungdomsförbund viettää järjestön tavanmukaisten määrärahojen puitteissa. 16957: vuonna 1988 nuorisoseuraliikkeen satavuotisjuh- Ajatellen nuorisoseuraliikkeen keskeistä merki- 16958: lavuotta suurin juhlallisuuksin Vaasassa ja Maa- tystä maamme historiassa on erityisen tärkeätä, et- 16959: lahdella. Juhlien yhteydessä liitto julkaisee kuva- tä liiton toimintaan kiinnitetään huomiota ja sitä 16960: teoksen, joka kaikinpuolisesti dokumentoi nuori- dokumentoidaan. 16961: soseuraliikkeen toimintaa ja saavutuksia 100 vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16962: den aikana. Samalla teos suuntaa huomion nuori- 16963: soseuraliikkeen nykyiseen ja tulevaan merkityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16964: seen. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 16965: Kuvateoksesta on tarkoitus tulla noin 80-sivui- 29.99.50 JOO 000 markkaa avustuksena 16966: nen ja siihen tulee sisältymään lyhyt historiikki ja Finlands Svenska Ungdomsförbund rf 16967: pääasiallisesti kuvamateriaalia. Itse julkaisujärjes- -nimiselle järjestölle käytettäväksi lizkkeen 16968: telyistä huolehtii liiton hallituksen asettama työ- satavuotisjuhlien valmisteluun ja kuva- 16969: ryhmä. teoksen painamiseen. 16970: Juhlavuoden juhlallisuuksien valmistelujen Ja 16971: 16972: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 16973: 16974: Gunnar Jansson Boris Renlund Elisabeth Rehn 16975: 1986 rd. 1291 16976: 16977: Finansmotion nr 1192 16978: 16979: 16980: 16981: 16982: Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt anslag tili yrkesfiskarnas rådgiv- 16983: ningsorganisationer i fiskeribranschen 16984: 16985: 16986: Tili Riksdagen 16987: 16988: Y rkesfiskarnas organisationer fungerar delvis På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 16989: som intresseorganisationer för yrkesfiskarna, dvs. samt 16990: driver "fackliga" frågor, och delvis som upplys- 16991: nings- och informationskanaler. Det arbete, som att Riksdagen i statsförslaget för år 1987 16992: yrkesfiskarnas organisationer bedriver för fiskeri- på momentet 30.37.49 i tzllägg upptar 16993: näringens intressen är oerhört viktigt för fiskerinä- 500 000 mark som understöd tili yrkesfis- 16994: ringens fortbestånd i vårt land. karnas rådgivningsorganisationer. 16995: 16996: Helsingfors den 27 september 1986 16997: 16998: Gunnar Jansson Boris Renlund Elisabeth Rehn 16999: Mats Nyby. Henrik Westerlund Mikko Rönnholm 17000: 1292 1986 vp. 17001: 17002: Raha-asia-aloite n:o 1192 Suomennos 17003: 17004: 17005: 17006: 17007: Jansson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalastusalan jär- 17008: jestöjen toiminnan tukemiseen 17009: 17010: 17011: Eduskunnalle 17012: 17013: Ammattikalastajien järjestöt toimivat osaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme, 17014: ammattikalastajien etujärjestöinä eli ajavat '' am- 17015: matillisia'' kysymyksiä ja osaksi valistus- ja tiedo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17016: tuskanavina. Ammattikalastajien järjestöjen teke- 1987 tulo- ja menoarvtoon momentille 17017: mä työ kalastuselinkeinojen etujen ajamiseksi on 30.37.49 lisäyksenä 500 000 markkaa 17018: erittäin tärkeää kalastuselinkeinon jatkuvuuden avustuksena ammattikalasta;irm neuvon- 17019: turvaamiseksi maassamme. tajärjestöille. 17020: 17021: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 17022: 17023: Gunnar Jansson Boris Renlund Elisabeth Renh 17024: Mats Nyby Henrik Westerlund Mikko Rönnholm 17025: 1986 rd. 1293 17026: 17027: Finansmotion nr 1193 17028: 17029: 17030: 17031: 17032: Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för byggande av fiske- 17033: hamnar 17034: 17035: 17036: Till Riksdagen 17037: 17038: Fiskerinäringen i vårt land har ändrat karaktär På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 17039: under de senaste 20 åren. Numera utgörs den samt 17040: största delen av vårt fiske av fiske med trål- och 17041: laxfiskebåtar. att Riksdagen i stats/örslaget för år 1987 17042: För att kunna ordna fiskhanteringen på ett till- på momentet 31.27.40 i tillägg upptar 17043: fredsställande sätt krävs tillgång till ändamålsen- 1 000 000 mark /ör byggnad av fiskeham- 17044: liga hamnanläggningar. Ett nät av fiskehamnar nar. 17045: har också byggts ut i vårt land, men tyvärr i en 17046: alltför långsam takt. 17047: 17048: Helsingfors den 27 september 1986 17049: 17050: Gunnar Jansson Boris Renlund 17051: Elisabeth Rehn Mats Nyby 17052: Henrik Westerlund 17053: 1294 1986 vp. 17054: 17055: Raha-asia-aloite n:o 1193 Suomennos 17056: 17057: 17058: 17059: 17060: Jansson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalasatamien ra- 17061: kentamiseen 17062: 17063: 17064: Eduskunnalle 17065: 17066: Maamme kalastuselinkeino on muuttanut Edellä olevan perusteella ehdotamme, 17067: luonnettaan viimeisten 20 vuoden aikana. Nykyi- 17068: sin suurin osa kalastuksestamme tapahtuu troola- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17069: reilla ja lohenkalastusaluksilla. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 17070: Kalankäsittelyn järjestäminen tyydyttävällä ta- 31.27.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa ka- 17071: valla edellyttää tarkoituksenmukaisia satamalai- lasatamien rakentamiseen. 17072: toksia. Kalasatamaverkostoa on myös rakennettu 17073: maahamme, mutta valitettavasti aivan liian hi- 17074: taassa tahdissa. 17075: 17076: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 17077: 17078: Gunnar Jansson Boris Renlund 17079: Elisabeth Rehn Mats Nyby 17080: Henrik Westerlund 17081: 1986 rd. 1295 17082: 17083: Finansmotion nr 1194 17084: 17085: 17086: 17087: 17088: Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för avlöningskostnader- 17089: na för Meteorologiska institutets personai i sydvästra Finland 17090: 17091: 17092: Tili Riksdagen 17093: 17094: För att effektivera den meteorologiska verksam- stärkning av personalen med en befattning som 17095: heten i Egentliga Finland, Satakunta och på meteorolog enligt följande: 17096: Åland föreslås i 1987 års budgetförslag, att sju be- 17097: fattningar inrättas för sydvästra Finlands regional- Avlönings- Budget- 17098: klass förslaget 17099: verksamhet i Åbo. 1 övermeteorolog A24 (A22) 17100: Med tanke på det vidsträckta arbetsfältet, det 3 meteorologer A 20 (1 A20, 1 A19) 17101: geografiskt stora och delvis splittrade verksam- 4 undersökningsbiträden (dito) 17102: A 5 17103: hetsområdet och kraven på språkkunskap är den 17104: föreslagna arbetsstyrkan otillräcklig samtidigt som På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 17105: löneklassinplaceringen inte är riktigt sakenlig. samt 17106: 1 syfte att korrigera dessa förhållanden och för 17107: att trygga den meteorologiska servicenivån genast att Riksdagen i statsforslaget för år 1987 17108: när verksamheten inleds, föreslås dels löneklass- på momentet 31.50.01 i tillägg upptar 17109: justering för befattningen som övermeteorolog 90 000 mark för Meteorologiska institutets 17110: och för en befattning som meteorolog, dels för- regionalverksamhet i sydvästra Finland. 17111: 17112: Helsingfors den 27 september 1986 17113: 17114: Gunnar Jansson Boris Renlund 17115: Elisabeth Rehn Mikko Rönnholm 17116: 1296 1986 vp. 17117: 17118: Raha-asia-aloite n:o 1194 Suomennos 17119: 17120: 17121: 17122: 17123: Jansson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Ilmatieteen lai- 17124: toksen Lounais-Suomen henkilökunnan palkkauskustannuksiin 17125: 17126: 17127: Eduskunnalle 17128: 17129: Ilmatieteellisen toiminnan tehostamiseksi Var- lisäämistä yhdellä meteorologin toimella seuraa- 17130: sinais-Suomessa, Satakunnassa ja Ahvenanmaalla vasti: 17131: ehdotetaan vuoden 1987 budjettiesityksessä seit- 17132: palkka- budjetti- 17133: semän toimen perustamista Lounais-Suomen luokka esitys 17134: aluetoimintaa varten Turkuun. 1 ylimeteorologi A24 (A22) 17135: Ottaen huomioon laajan työkentän, maantie- 3 meteorologia A20 (1 A20, 1 A19) 17136: teellisesti suuren ja osittain hajanaisen toiminta- 4 tutkimusapulaista A5 (sama) 17137: alueen ja kielitaitovaatimukset ehdotettu työvoi- 17138: ma ei riitä eivätkä ehdotetut palkkaluokatkaan ole Edellä olevan perusteella ehdotamme, 17139: oikein asiallisia. 17140: Näiden epäkohtien korjaamiseksi ja ilmatieteel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17141: lisen palvelun tason turvaamiseksi heti toiminnan 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 17142: käynnistymisestä lähtien ehdotetaan toisaalta yli- 31.50. 01 Hsäyksenä 90 000 markkaa Ilma- 17143: meteorologin ja meteorologin toimien palkka- tieteen laitoksen Lounais-Suomen aluetoi- 17144: luokkien muuttamista ja toisaalta henkilökunnan mintaa varten. 17145: 17146: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 17147: 17148: Gunnar Jansson Boris Renlund 17149: Elisabeth Rehn Mikko Rönnholm 17150: 1986 rd. 1297 17151: 17152: Finansmotion nr 1195 17153: 17154: 17155: 17156: 17157: Jansson: Om anvisande av höjt anslag för höjning av andelen eget ka- 17158: pital i bostäder för studerande 17159: 17160: 17161: Tili Riksdagen 17162: 17163: Boendekostnaderna utgör fortsättningsvis en resnivå. För att uppnå dessa mål är de föreslagna 17164: stor del av de studerandes levnadskostnader. På 11 miljonar marken för lågt. 17165: många håll är hyrorna i studentbostäder mycket På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd- 17166: höga. samt 17167: Studentbostadkommitten rekommenderade 17168: 1980 en sådan förbättring av finansieringsstruktu- att Rzksdagen i stats/örslaget för år 1987 17169: ren vid produktion av studentbostäder, att staten på momentet 35.45.51 i tillägg upptar 17170: och kommunen vardera anvisar 5 % eget kapital 3 000 000 mark i syfte att motverka hyres- 17171: för byggandet. Åtgärden syftar tili ökad bostads- stegringen i bostäder för studerande. 17172: produktion, solidare finansiering och dämpad hy- 17173: 17174: Helsingfors den 30 september 1986 17175: 17176: Gunnar Jansson 17177: 17178: 17179: 17180: 17181: 62 260148U 17182: 1298 1986 vp. 17183: 17184: Raha-asia-aloite n:o 1195 Suomennos 17185: 17186: 17187: 17188: 17189: Jansson: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen 17190: omapääomaosuuden korottamiseen 17191: 17192: 17193: Eduskunnalle 17194: 17195: Asumiskustannukset muodostavat jatkuvasti ta ja kohtuullista vuokratasoa. Näiden päämää- 17196: suuren osan opiskelijoiden elinkustannuksista. rien saavuttamiseksi on ehdotettu 11 miljoonan 17197: Opiskelija-asuntojen vuokrat ovat monin paikoin markan määrärahan liian alhainen. 17198: hyvin korkeat. Edellä olevan perusteella ehdotan, 17199: Opiskelija-asuntotoimikunta suositteli vuonna 17200: 1980 opiskelija-asuntotuotannon rahoitusraken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17201: teen parantamista siten, että valtio ja kunnat 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 17202: osoittavat kumpikin 5 % omaksi pääomaksi tätä 35.45.51 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 17203: rakentamista varten. Tämä toimenpide merkitsee opiskeltj'a-asunto;en vuokratason nousun 17204: asuntotuotannon lisäämistä, varmempaa rahoitus- ehkäisemiseksi. 17205: 17206: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 17207: 17208: Gunnar Jansson 17209: 1986 vp. 1299 17210: 17211: Raha-asia-aloite n:o 1196 17212: 17213: 17214: 17215: 17216: Jokela: Määrärahan osoittamisesta Kalevan Nuorten Lapin Piiri ry:n 17217: toimitilakustannuksiin 17218: 17219: 17220: Eduskunnalle 17221: 17222: Kalevan Nuorten Lapin Piiri on hankkinut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17223: nuorten kulttuuriharrastusten ja kerhotoiminnan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 17224: edistämiseksi toimitilat. Avustus toimitilojen yllä- 29.91.51 150 000 markkaa Kalevan Nuor- 17225: pitämiseksi mahdollistaisi harrastustoimimaan ten Lapin Piirin toimitilojen rahoittami- 17226: ohjattujen varojen täysimääräisen käyttämisen seen. 17227: varsinaisen kerhotoiminnan edistämiseen. 17228: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 17229: taen, 17230: 17231: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 17232: 17233: Mikko Jokela 17234: 1300 1986 vp. 17235: 17236: Raha-asia-aloite n:o 1197 17237: 17238: 17239: 17240: 17241: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta talousrikosten 17242: selvittämiseen 17243: 17244: 17245: Eduskunnalle 17246: 17247: Talousrikosten määrä on kasvanut maassamme omaan talousrikosten selvittämiseen toisi nopeasti 17248: jo siihen tasoon, että tarvitaan lisää voimia niiden takaisin tähän sijoitetut varat. Ainakin osa niistä 17249: selvittämiseen. sadoista miljoonista, joita on viety mm. Flori- 17250: Miljoonien markkojen siirrot pois Suomesta ja daan, voitaisi saada takaisin. 17251: monenlaiset keinot talousrikosten kasvulle ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 17252: mahdollisia niin kauan kuin asiaan ei paneuduta taen, 17253: sen vaatimalla vastuulla. Tässä työssä tarvitaan 17254: myös nykyaikaisia laitteita ja henkilökuntaa, jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17255: tämän vaarallisen rikollisuuden toimet voidaan 1987 tulo- menoarvioon 7 000 000 mark- 17256: jatkossa selvittää ja estää. kaa laajaksi paisuneen talousrzkollisuuden 17257: Keskusrikospoliisin määrärahojen lisäys nimen- selvittämiseen. 17258: 17259: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 17260: 17261: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi Niilo Koskenniemi 17262: Reino Paasilinna Sten Söderström Ensio Laine 17263: 1986 vp. 1301 17264: 17265: Raha-asia-aloite n:o 1198 17266: 17267: 17268: 17269: 17270: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta talonmiesten 17271: palkkaamiseksi piirirakennustoimistoihin 17272: 17273: 17274: E d u s k u n n a'll e 17275: 17276: Sen johdosta, että valtion kiinteistöjä tulee lisää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17277: rakennushallituksen hoitoon, on tarpeen palkata 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 17278: 10 talonmiestä piirirakennustoimistoihin. 28. 60. 01 lisäyksenä 1 040 000 markkaa 10 17279: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- talonmiehen palkkaamiseksi pziriraken- 17280: taen, nustoimistoihin. 17281: 17282: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 17283: 17284: Anna-Liisa Jokinen Reino Paasilinna Vappu Säilynoja 17285: Ulla-Leena Alppi Niilo Koskenniemi Sten Söderström 17286: 1302 1986 vp. 17287: 17288: Raha-asia-aloite n:o 1199 17289: 17290: 17291: 17292: 17293: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta akupunktiohoi- 17294: don tehostamiseen 17295: 17296: 17297: Eduskunnalle 17298: 17299: Suomessa käytetään liikaa lääkkeitä, tämän to- ns. akuhieronta tulleet yhä enemmän tunnetuik- 17300: siasian ovat asiantuntijat ja alaan perehtyneet lää- si, koska näiden hoitomuotojen antamat tulokset 17301: kärit todenneet useissa viimeaikaisissa kirjoituksis- ovat olleet erittäin myönteisiä. Erityisesti kiinni- 17302: saan ja esitelmissään. Helsingin Sanomien kuu- tettäessä aikaisempaa enemmän huomiota ennal- 17303: kausiliite käsitteli asiaa varsin laajasti elokuun 1 taehkäisevään hoitoon nousee jo vuosituhansia 17304: päivän lehdessä. Sairaista suomalaisista puhutaan käytössä ollut akupunktiohoito suureen arvoon. 17305: kansainvälisissä tilastoissa, eikä se ole kunniaksi Kuitenkin alan koulutukseen on kiinnitetty aivan 17306: maalle, joka pitää itseään kehittyneenä myös ter- liian vähän huomiota. Tästä syystä on jo korkea ai- 17307: veydenhoidon alalla. Tästä maineestaan maa ei ka ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin akupunktio- 17308: kuitenkaan pääse irti, jos kehitys saa jatkua nykyi- hoidon ja akuhieronnan koulutuksen lisäämiseen. 17309: sellään eli kansalaiset syötetään sairaiksi lääkkeil- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 17310: lä. 17311: Kuitenkin meillä on jo tiedossa hoitomuotoja, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17312: joilla ratkaisevasti suurin osa nykyisin käytettävistä 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 17313: lääkkeistä voitaisiin korvata. On tarpeen kysyä, pi- markkaa akupunktiohoidon ja ns. aku- 17314: tääkö ihmiset syöttää sairaiksi lääkkeillä, jotta lää- punktiohieronnan koulutuksen lisäämi- 17315: ketehtaat ja apteekit rikastuvat. seen. 17316: Viime vuosien aikana ovat akupunktiohoito ja 17317: 17318: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 17319: 17320: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Vappu Säilynoja 17321: Sakari Knuuttila Ensio Laine Pekka Leppänen 17322: 1986 vp. 1303 17323: 17324: Raha-asia-aloite n:o 1200 17325: 17326: 17327: 17328: 17329: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Esperantoliiton 17330: toiminnan tukemiseen 17331: 17332: 17333: Eduskunnalle 17334: 17335: Yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan edus- sainvälisen kongressin, jonka avaJaiSet pidettiin 17336: kunta myönsi valtionapua kansainvälisen kielen mainitun vuoden heinäkuussa Helsingin Messu- 17337: hyväksi toimivalle Suomen Esperanto-Opistolle. hallissa. Kongressin yhteydessä järjestettiin useita 17338: Ensi kerran siitä tehtiin päätös vuoden 1921 tulo- joukkoretkeilyjä maan pohjoisosiin, järvialueelle 17339: ja menoarvion yhteydessä. Aiheena sille oli seu- ym. Turussa jatkui tuon kongressiviikon jälkeen 17340: raavana vuonna, 1922, Suomessa pidettävä 14. vielä viiden päivän ajan ns. jälkikongressi. Päivä- 17341: kansainvälinen esperantokonferenssi. Kun kan- lehtien mukaan tämän. 2 000 osanottajaa käsittä- 17342: sainvälinen matkailu oli vielä siihen aikaan meillä vä kansainvälinen kongressi oli sen kesän suurin 17343: lastenkengissä, herättivät tuhatpäisen ulkomaalai- maassamme. 17344: sen kongressivieraan maahamme tulo ja heidän Suomen Esperantoliiton myötävaikutuksella 17345: täällä suorittamaosa monet retkeilyt ansaittua opetetaan tälläkin hetkellä monissa kansalais- 17346: huomiota. ia työväenopistoissamille esperantokieltä. Turun 17347: Tämän jälkeen valtionapu Suomen Esperanto- ja Jyväskylän kesäyliopistoissa se on ollut, lii- 17348: liikkeelle oli vakinaisesti tulo- ja menoarviossa. ton useassa tapauksessa ulkomailta hankkimien 17349: Vielä toisen maailmansodan jälkeen, lokakuus- tunnettujen opettajien johdolla, oppiaineena. 17350: sa vuonna 1948, jätti silloin edustaja V. K. Turu- Suomen Esperantoliiton aloitteesta ja monissa 17351: nen eduskunnalle raha-asia-aloitteen, jossa sanot- maissa saavutettuihin myönteisiin kokemuksiin 17352: tiin mm.: perustuen "Esperanto sopii kouluhallituksen mie- 17353: "Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- lestä vakinaiseksi kolmanneksi kieleksi peruskou- 17354: noarvioksi vuodelle 1949, sen 10 Pl. XV: 1 koh- lun yläasteen kieliohjelmaan. . . Erikoiskursseilla 17355: dalle ja otsikossa 'Muut yhdistykset' ehdottaa hal- ja kielikerhoissa tulee esperantoa voida opettaa se- 17356: litus Suomen Esperanto-Opiston avustuksen pysy- kä peruskoulussa että lukiossa, katsoo keskusviras- 17357: tettäväksi entisellään, 2 600 markan suuruisena.'' to." (Kansan uutiset 30.7.1974) 17358: Ed. Turunen huomauttaa summan olleen aluk- Yksinomaan vähäisten jäsenmaksujen varassa 17359: si 25 000 markkaa, mutta pulavuosina pudonneen toimivalla Suomen Esperantoliitolla ei kuitenkaan 17360: mainittuun 2 600 markkaan, "jollaisena se on ol- nykyisin ole mahdollisuuksia toimintansa tehosta- 17361: lut jo useita vuosia". miseen. Tästä esimerkkinä mainittakoon seuraa- 17362: Todettuaan esperantokielen harrastuksen maas- va tapaus. Suomen esperantoliikkeen edustajina 17363: samme huomattavasti kasvaneen hän ehdotti, että matkusti vuonna 1974 heinäkuun lopussa Ham- 17364: eduskunta ottaisi vuoden 1949 tulo- ja menoar- purissa pidettävään 59. kansainväliseen esperanto- 17365: vioon Suomen Esperanto-Opiston toiminnan tuke- kongressiin seitsemänkymmentä henkilöä. Jokai- 17366: miseksi 247 400 markan suuruisen lisämäärärahan. nen heistä joutui itse henkilökohtaisesti kustanta- 17367: Maailmansodan jälkeisinä poikkeuksellisina maan matkansa ja koko kongressiviikon vaatimat 17368: vuosina jäi tämän asian hoitaminen kuitenkin menot. Tällainen uhrautuminen jonkin yhteisen 17369: pois päiväjärjestyksestä. asian hyväksi lienee meidän päivinämme hyvin 17370: Maassamme vireästi toimiva esperantoliike on harvinaista. 17371: sen jälkeen järjestäytynyt uudelleen. Sen keskus- Suomen esperantoliikkeessä mukana olevat ja 17372: elimenä toimii Suomen Esperantoliitto r. y., joka kielen opiskeluun perehtyneet kansalaiset tunte- 17373: on vilkkaassa vuorovaikutuksessa muiden maiden vat syvää vastuuta kielen opiskelun tehostamisesta 17374: vastaavien järjestöjen kanssa. Niinpä liitto sai jär- ja laajentamisesta. Juuri kansainvälisten yhteyk- 17375: jestääkseen vuonna 1969 esperantistien 54. kan- sien laajentaminen on antanut heille hyvin paljon 17376: 1304 1986 vp. - RA n:o 1200 17377: 17378: ja tämän vuoksi he haluavat asian kehittyvän edel- mm. kansainvälisen yhteistyön alueella, ehdotam- 17379: leen, jotta yhä useammilla kansalaisilla olisi samat me, 17380: mahdollisuudet. 17381: Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomioon, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17382: että maamme esperantoliike on jo aikaisemmin- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 17383: kin neljännesvuosisadan ajan nauttinut valtion- 29.99.50 1 000 000 markkaa Esperantolii- 17384: apua ja että sen toiminta tunnetaan arvokkaaksi ton toiminnan tukemiseen. 17385: 17386: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 17387: 17388: Anna-Liisa Jokinen Heikki Mustonen Arvo Kemppainen 17389: Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi Kati Peltola 17390: Ensio Laine 17391: 1986 vp. 1305 17392: 17393: Raha-asia-aloite n:o 1201 17394: 17395: 17396: 17397: 17398: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen hä- 17399: vittämiseen ilman vesakkomyrkkyjä 17400: 17401: 17402: Eduskunnalle 17403: 17404: Metsäyhtiöiden, VR:n ja TVH:n toimesta on tuksia tutkinut työryhmä on käyttänyt runsaasti 17405: vuodesta toiseen jatkettu vesakkomyrkkyjen levit- eri maissa suoritettujen tutkimusten tuloksia. 17406: tämistä parhaana ulkoilukautena sekä marja- ja Myös Työterveyslaitos on suorittanut tutkimuksia 17407: sieniaikaan, vaikka eri puolilta maailmaa tulleet vesakontorjunta-aineiden vaikutuksesta, mutta 17408: tiedot kertovat varsin varoittavia tosiasioita vesak- henkilökunnan vähyyden ja määrärahojen niuk- 17409: komyrkkyjen tuhoista. Kuluvana vuonna ilmesty- kuuden vuoksi ei tutkimuksissa ole edetty. 17410: nyt torjunta-aineiden turvallisuusohjetoimikun- Vesakontorjunta-aineiden työterveys-ja työturval- 17411: nan mietintö n:o 1 Vesakontorjunnasta selvittää lisuuskysymyksiä tutkiva työryhmä katsoo, että 17412: tilannetta. Toimikunta jatkaa edelleen työtään, vesakontorjunta-aineiden terveydelle haitallisista 17413: mutta jo ensimmäisessä mietinnössä tähdenne- vaikutuksista on jo niin runsaasti epäilyksiä ja osit- 17414: tään erityistä varovaisuutta aineen käytössä. Koska tain näyttöjäkin, että aineille pahimmin altistetut 17415: toimikunnan tehtävänä on tässä vaiheessa ollut lä- työntekijät olisi saatava lääketieteellisen tutki- 17416: hinnä valmistaa vesakontorjunta-aineiden käyttä- muksen kohteeksi, todetaan tutkimuksissa. 17417: jien suojaksi turvallisuusohjeet, jäävät aineen vai- Vesakkomyrkkyjen käyttö sodankäyntiaseena 17418: kutuksille edelleen alttiiksi levitysalueella asuvat kiellettiin Vietnamissa sen jälkeen kun syntymävi- 17419: ja liikkuvat kansalaiset. Siksi mietinnössä tode- kaisten lasten lukumäärä kasvoi huomattavasti. 17420: taankin, että ulkopuolisten henkilöiden suojaami- Suomalaiset myrkkyjen levittäjät ja asioista päät- 17421: nen vesakontorjunta-aineiden mahdollisilta hai- tävät elimet eivät ole välittäneet näistä vakavista ja 17422: toilta on jäänyt vähäiseksi, koska siihen ei ole kiin- varoittavista tosiasioista, eivätkä heitä ole saaneet 17423: nitetty riittävästi huomiota. vastuuseen nekään tutkimusten tulokset, joissa 17424: Siellä missä vesakontorjuntamyrkkyjen vaiku- vesakkomyrkkyjen on havaittu aiheuttavan koe- 17425: tusta on tutkittu, on myös päädytty niiden käytön eläimissä kromosomivaurioita ja tästä johtuvaa si- 17426: kieltämiseen. Ruotsissa on vesakkomyrkyt julistet- kiöiden epämuotoisuutta. 17427: tu käyttökieltoon jo vuonna 1971 kaikkialla tei- On vaikea mitata niiden myrkkytonnien tuhoi- 17428: den varsilla. Tämä kielto on ehdoton eikä niiden saa vaikutusta, jotka kuluvan kesän aikana jälleen 17429: käytöstä tienvarsivesakkojen torjunnassa edes kes- levitetään Suomen tienvarsiin ja vesakkoihin. Kun 17430: kustella. tämä levitys tapahtuu parhaana ulkoilukautena 17431: Myös Suomessa on todettu useita kalakuolemia sekä marja- ja sieniaikaan, on varmaa, että näitä 17432: vesakkomyrkkyjen levityksen jälkeen. Turun kau- tuhoaineita kulkeutuu ravintoaineisiin. On var- 17433: punki on kieltänyt alueellaan vesakkomyrkkyjen maa, että myrkytettyjä sieniä ja marjoja on ollut 17434: käytön sen jälkeen kun havaittiin useita lintukuo- kaupan sekä liikkeissä että toreilla. Tiheimmät ve- 17435: lemia myrkytetyllä alueella. Eikä ole suinkaan syy- sakot kasvavat usein juuri teiden varsilla samoilla 17436: tä unohtaa Hilja Lyytistä Savosta, hän sairastui va- alueilla kuin vadelmapensaatkin. Kun vesakon- 17437: kavasti ja joutui työkyvyttömyyseläkkeelle juo- torjunta-aineita kylvetään marja-aikaan, on sel- 17438: tuaan vettä kaivostaan, jonka TVH:n vesakkomyrk- vää, että myrkyt poimitaan marjojen mukana. 17439: ky oli saastuttanut. Vaikeita sairastumisia, jopa Myöskään myrkyn vaikutusta Iinmihin ja muihin 17440: kuolemaan johtaneita, on todettu vesakkomyrk- metsän eläimiin ei voida vähätellä. Tästä on myös 17441: kyjen levittäjien keskuudessa. Tilastoa ei puutu runsaasti todistusaineistoa. Varsinkin suurimmat 17442: omankaan maamme kohdalla, mutta perusteellis- riistalinnut kuten metsot ovat hävinneet niiltä 17443: ta tutkittua aineistoa on saatavissa eri maista. alueilta, joille vesakkomyrkkyjä on levitetty. Ko- 17444: Vesakontorjunta-aineiden terveydellisiä vaiku- ti eläimet eivät myöskään ole turvassa vesakontor- 17445: 17446: 63 260148U 17447: 1306 1986 vp. - RA n:o 1201 17448: 17449: junta-aineilta, sillä liikkuvathan kotieläimet sa- lisi nopeasti lopettaa kaikki vesakkojen hävittämi- 17450: moilla alueilla ihmisten kanssa silloin, kun näitä nen myrkkyjen avulla ja etsiä muita parempia rat- 17451: myrkkyjä kylvetään asumusten lähellä. Erityisen kaisuja. 17452: suurta huomiota asiaan tulisi kiinnittää työttö- Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten ehdo- 17453: myyden johdosta, sillä on toki vesakoiden torjun- tamme, 17454: ta myös työllisyyskysymys silloin kun tätä torjun- 17455: taa hoidetaan hakkuumenetelmän avulla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17456: Jos tarkastellaan kustannuskysymystä, niin on 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 30.99 17457: otettava huomioon myös haittatekijät ja niiden ai- uudelle momentzfle 5 000 000 markkaa 17458: heuttamat vahingot sekä niistä syntyvät kustan- vesakkojen hävittämiseen muzfla toimen- 17459: nukset. Edellä mainittujen seikkojen johdosta tu- pitezllä kuin myrkkyjä levittämälfå·. 17460: 17461: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 17462: 17463: Anna-Liisa Jokinen Matti Kautto Kari Rajamäki 17464: Helvi Koskinen Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja 17465: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Heli Astala 17466: Ulla-Leena Alppi Kati Peltola Sakari Knuuttila 17467: Ensio Laine 17468: 1986 vp. 1307 17469: 17470: Raha-asia-aloite n:o 1202 17471: 17472: 17473: 17474: 17475: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun tie- ja 17476: vesirakennuspiirin poikittaisteiden suunnitteluun ja rakentami- 17477: seen 17478: 17479: Eduskunnalle 17480: 17481: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittäminen var- suista. Eräät näistä suunnitelmista ovat jo vuosien 17482: sinkin paikallista asujaimistoa palvelevaksi on jää- takaisia, mutta varoja näiden kohteiden toteutta- 17483: nyt jälkeen siitä tarpeesta, jonka muu kehitys on miseen ei ole valtion tulo- ja menoarvioon saatu. 17484: tuonut mukanaan. Erityisesti Turun tie- ja vesira- Alueen väestön ja liikenteen määrä edellyttää 17485: kennuspiirin alueella on tässä suhteessa paljon kuitenkin nykyistä myönteisempää suhtautumista 17486: puutteita. Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen poikittais- 17487: Pääteiden voidaan toistaiseksi todeta palvele- tieverkoston ja muiden paikallisten yhteyksien ra- 17488: van nykyistä liikennetarvetta, mutta Turusta sä- kentamiseen ja kehittämiseen. Suhteellisen vähil- 17489: teittäisesti muuhun Suomeen johtavien teiden yh- lä kustannuksilla voitaisiin tällä alueella saada ai- 17490: dystiet joko puuttuvat tai ovat erittäin heikko- kaan alueen väestöä ja sen liikennetarpeita palve- 17491: kuntoisia. Juuri näiden yhdysteiden tarve on jo levat ratkaisut. Valtiovallan taholla tulisi vakavasti 17492: monien vuosien ajan ollut vakavana puutteena paneutua tämän alueen liikennetarpeiden kehit- 17493: alueen toimintojen kehittämisessä. Kouluolojen tämiseen. 17494: muutokset ja koulujen yhdistämiset vaativat myös Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen väestö- 17495: liikenteellisesti olojen kehittämistä muuttuneita pohjan ja liikennetarpeen edellyttämät poikittais- 17496: koululaisten kuljetuksia vastaaviksi. Lisäksi yhteis- tiet ovat jo pitkään olleet mukana maakunnallisia 17497: kunnan palvelupisteiden ja terveydenhoitoon liit- suunnitelmia laadittaessa. Nykyisen työttömyy- 17498: tyvien palvelujen tehokas käyttö edellyttää tiever- den johdosta tulisi näillä alueilla löytää myös 17499: kon kehittämistä. Kuntauudistussuunnitelmien uusia työkohteita. Siksi työllisyyspoliittiset näky- 17500: eteneminen ja palvelusten keskittyminen jättävät mät kiirehtivät osaltaan suunnitelmien toteutta- 17501: syrjäisempien seutujen asukkaat todella epäta- mista mahdollisimman pian. 17502: sa-arvoiseen asemaan keskusten asukkaisiin verrat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 17503: tuna. taen, 17504: Kuntien yhteistoimin, maakunta- ja seutukaa- 17505: valiiton sekä tie- ja vesirakennuspiirin ja alan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17506: asiantuntijoiden voimin on laadittu hyvinkin 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 17507: tarkkoja suunnitelmia ja perusteltuja esityksiä 31.24. 77 2 000 000 markkaa Turun tie- ja 17508: poikittaistieverkon eri kohteiden rakentamisesta vesirakennuspiin'n alueen poikittaisteiden 17509: ja tarkoituksenmukaisista liikenteellisistä ratkai- suunnitteluun ja rakentamiseen. 17510: 17511: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 17512: 17513: Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie 17514: Martti Ratu Heli Astala 17515: Ensio Laine 17516: 1308 1986 vp. 17517: 17518: Raha-asia-aloite n:o 1203 17519: 17520: 17521: 17522: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Marttilan-Ylä- 17523: neen tien suunnitteluun ja rakentamiseen 17524: 17525: 17526: Eduskunnalle 17527: 17528: Marttilan-Yläneen tieyhteys olisi rakennettava misteiden kuljetus tulisi käyttämään em. tietä var- 17529: kiireellisesti. Valtatie n:o 1 Halikon sekä Paimion sin runsaasti. Yläneellä sijaitseva Suomen armei- 17530: Vaskion kautta Marttilaan valmistui v. 1970. Tä- jan koulutuskeskus, joka toimii ns. Raasin korves- 17531: män tien jatkaminen Karinaisten Kyrön kautta sa, voisi myös käyttää liikenteessään juuri tätä reit- 17532: Pöytyän Riihikoskelie ja sieltä Yläneelle olisi tiä. Yhteydet Tammisaareen ja Hangon suuntaan 17533: alueen liikenteelliset olosuhteet huomioon ottaen sekä yhteys Salon kaupungin kautta Helsinkiin 17534: saatava toteutetuksi ensi tilassa. paranisivat tätä kautta. 17535: Marttilan-Yläneen tien tarpeellisuutta puo- Tieosuuden rakentamisen kiireellisyyttä puo- 17536: lustavat mm. seuraavat seikat. Tällä seudulla ei lustavat mm. seuraavat tekijät. Vaikeakulkuinen 17537: ole alueen ohittavien valtateiden poikittaisteitä, tieosuus Tarvasjoelta Karinaisten kirkon kautta 17538: jotka vastaisivat paikallista liikennetarvetta tai Kyröön kulkee suurimmaksi osaksi tien varsille 17539: alueen ohittavaa liikennettä suunnassa Salo-Yläne. muodostuneen asutuksen halki. Tien tehostettu 17540: Turusta viuhkamaisesti pohjoissuuntaan kulke- kunnossapito ei tällä osuudella ratkaise asiaa. Tie 17541: vat päätiet vastaavat liikennetarvetta em. suun- kulkee pihamaiden kautta, joilla sen käyttö ei ole 17542: nassa, mutta valtateiden poikittaissuunnan liiken- turvallista ottaen huomioon, että osa talousraken- 17543: ne on varsin vaikeasti hoidettavissa. Tämä poikit- nuksista sijaitsee tien eri puolilla. Lisäksi maan 17544: taisliikenne on edelleen harvojen ja vanhojen kar- epätasaisuudesta johtuen tie on mäkinen ja mut- 17545: jankuljetuspolkujen mukainen, joita käyttäen ny- kainen, noudattaen osittain myös mutkittelevan 17546: kyinen ja edelleen kasvava liikenne ei enää pysty joen suuntaa. 17547: selviytymään. Tieosuus Kyrö-Riihikoski on kiireellisin, sillä 17548: Alueella sijaitsevien Yläneen, Pöytyän, Kari- tällä osalla ei ole tietä ollenkaan. Tämän suhteelli- 17549: naisten, Tarvasjoen, Marttilan ja Auran kuntien sen lyhyen tieosuuden rakentamisen jälkeen saa- 17550: tieverkkosuunnitelman keskeisenä asiana tulee taisiin edes puutteellinen yhteys välille Mart- 17551: ottaa huomioon Karinaisten Kyröön keskittyvä tila-Yläne. Tämä osuus auttaisi huomattavasti 17552: alueen opetustoimi. Elisenvaaran yhteiskoulu on ~yös paikallista liikennettä ja koululaiskuljetuk- 17553: jo pitemmän ajan toiminut alueen ylemmän as- Sla. 17554: teen opinahjona ja tulee edelleen kehittymään sa- Marttilan-Yläneen tieosuuden valmistuminen 17555: moissa merkeissä. Tieyhteyksien parantaminen on on alueen kehittymisen kannalta varsin merkityk- 17556: tarpeellinen myös koulumatkat huomioon ottaen. sellinen. Sen vaikutus yltää myöskin laajalti tä- 17557: Yläneen kunnalla on arvokkaita vesialueita, män alueen ulkopuolella oleviin kuntiin, joten 17558: joista esim. kirkasvetisen Pyhäjärven rantamille on sen rakentamiseen tulisi ryhtyä ensi tilassa. 17559: viime vuosina muodostunut vilkkaita lomakes- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 17560: kuksia. Näiden toimintaa olisi mahdollista laajen- 17561: taa huomattavasti ja samalla lisätä alueen työlli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17562: syyttä. Teiden puuttuminen ja niiden kehnous 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 17563: kuitenkin asettavat rajoituksia myös lomatoimin- 31. 24. 77 4 000 000 markkaa Marttzfan- 17564: nan kehittymiselle. Yiäneen tien suunnitteluun ja rakentami- 17565: Myös maataloustuotteiden ja teollisuuden val- seen. 17566: 17567: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 17568: 17569: Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie 17570: Heli Astala Ensio Laine 17571: 1986 vp. 1309 17572: 17573: Raha-asia-aloite n:o 1204 17574: 17575: 17576: 17577: 17578: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta jalankulku- ja 17579: polkupyöräteiden verkoston aikaansaamiseksi kaikkiin asutus- 17580: keskuksiin 17581: 17582: 17583: Eduskunnalle 17584: 17585: Uusia asetuksia ja tieliikennelakeja käsitellään, seksi. Lasten havaintokyky on tilastojen mukaan 17586: mutta samanaikaisesti sadat kansalaiset kuolevat todettu liikenteessä niin puutteelliseksi, että tarvi- 17587: sekä tuhannet loukkaantuvat hyvinkin vaikeasti taan erityistoimia heidän turvakseen. Myöskään 17588: liikenneonnettomuuksissa. Nykyisellään jalankul- lastenvaunuja ja -rattaita kuljettavia ei ole miten- 17589: kijan turvattomuus liikenteesä on jo sitä luokkaa, kään turvattu liikenteessä. 17590: että tarvitaan nopeita toimenpiteitä asiantilan Vain erillisten jalankulku- ja polkupyöräteiden 17591: korjaamiseksi. Kaistojen leventäminen ja mootto- avulla on tilanne ratkaisevasti korjattavissa. Näi- 17592: riliikenteen parempi sujuminen eivät voi olla ai- den teiden kustannukset ovat suhteellisen vähäi- 17593: noat ja keskeisimmät muodot liikennepoliittisissa set, koska mitään suuria perusrakenteita eivät nä- 17594: ratkaisuissa. Tuijottaminen ensisijaisesti kansain- mä tiet vaadi. Jo rakennetut pyöräily- ja jalankul- 17595: välisiin säädöksiin ja niiden antamiin viitteisiin kureitit ovat osoittautuneet erittäin vilkkaasti käy- 17596: mahdollisimman suuren yhdenmukaisuuden saa- tetyiksi ja tarpeellisiksi. 17597: vuttamiseksi ei ole sopusoinnussa suomalaisen lii- Varsinkin asutuskeskuksista ja kaupunkialueilta 17598: kennepoliittisen kehityksen ja ratkaisujen kanssa. asuma-alueille johtavien maanteiden varsilla on 17599: Myöskään julkisen liikenteen tai yksityisliikenteen heikot kulkumahdollisudet pyöräilijöille ja jalan- 17600: kannalta ei suinkaan ole samantekevää, miten kulkijoille. Erityisen vaarallisia ovat tässä suhtees- 17601: jalankulku- ja pyöräilymahdollisuudet on järjes- sa koulutiet. 17602: tetty. Kun onnettomuus tapahtuu, on kumpikin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 17603: osapuoli uhreja, joskin suuremman tuhon alaisek- 17604: si jää jalankulkija tai pyöräilijä. Kummankin edut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17605: vaativat tarkoituksenmukaisen jalankulku- ja pyö- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 17606: räilytieverkoston järjestämistä. 31.24. 77 2 000 000 markkaa jalankulku- 17607: Lasten osuus liikenteen onnettomuuksista on ja polkupyöräteiden verkoston saamiseksi 17608: kasvanut. Tämä valitettava tosiasia velvoittaa no- kaikkiin kaupunkeihin ja asutuskeskuk- 17609: peisiin ratkaisuihin onnettomuuksien välttämi- szzn. 17610: 17611: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 17612: 17613: Anna-Liisa Jokinen Heikki Mustonen Helvi Koskinen 17614: Arvo Kemppainen Osmo Vepsäläinen Pekka Leppänen 17615: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Kati Peltola 17616: Sakari Knuuttila Ensio Laine 17617: 1310 1986 vp. 17618: 17619: Raha-asia-aloite n:o 1205 17620: 17621: 17622: 17623: 17624: Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun kaupun- 17625: gin lähiliikenteen järjestämiseksi Valtionrautateiden toimesta 17626: 17627: 17628: Eduskunnalle 17629: 17630: Turun kaupungin keskustan liikenne on työ- saasti työntekijöitä läpi Turun kaupungin keskus- 17631: matkaliikenteen johdosta 11sein melkein tukkeu- tan Pansion ja laajan satama-alueen työkohteisiin, 17632: tunut työaikojen päättyessä ja myös aamuisin on joista suurin osa yksityisautoilla. Koska muuta yh- 17633: runsaasti liikenneruuhkaa kaikilla Aurajoen ylittä- dysliikennettä ei kaupunginosien välillä ole, on 17634: villä silloilla. pakko käyttää liikennettä tukkivaa yksityisautoa. 17635: Ongelman ratkaisua on pohdittu pitkään, mut- Valtionrautateiden palvelut eivät nykyisellään 17636: ta ratkaisuvaihtoehdot eivät siltojen ja teiden li- vastaa lainkaan niitä tarpeita, joita niiltä Turun 17637: säämisen jälkeenkään ole tilannetta korjanneet. kaupungin alueella voitaisiin edellyttää järkevän, 17638: Kuitenkin kaupungin halki kulkee Aurajoen vastuullisen ja nykyaikaisen liikennepolitiikan 17639: ylittävä rautatie, jonka avulla liikenneruuhkia voi- kannalta. 17640: taisiin ratkaisevasti helpottaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17641: On valitettavaa, että kasvavien liikenneongel- taen, 17642: mien ratkaisemisessa ei käytetä jo olemassa olevia 17643: mahdollisuuksia. Kokeilukäytössä oleva Pernoon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17644: kulkeva junavuoro tulisi saattaa pysyväksi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 17645: Viime vuosikymmenillä rakennetut varsinaiset 31.90.22 2000000 markkaa Turun kau- 17646: suuret asuma-alueet ovat lähiliikennettä tarvitse- pungin lähiliikenteen järjestämiseksi Val- 17647: vien listalla. Esimerkiksi Varissuon suuri lähialue- tionrautateiden nykyisillä linjatila niin, 17648: keskus ja sen ympäristöön rakennetut uudet ker- että Itäisen aseman, Iittaisten, Piikkiön ja 17649: rostaloalueet kaipaavat kiireesti uudenlaisia järjes- Paimion pysäkit otettaistin käyttöön ja tar- 17650: telyjä, jotta yhä vaikeutuvilta liikenneruuhkilta vittaessa lisättäisiin pysäkkejä vältllä 17651: voitaisiin välttyä. Juuri näiltä alueilta kulkee run- Salo-Turku. 17652: 17653: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 17654: 17655: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine 17656: 1986 vp. 1311 17657: 17658: Raha-asia-aloite n:o 1206 17659: 17660: 17661: 17662: 17663: Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisluontei- 17664: sen sähköjunaliikenteen aikaansaamiseksi Turun seudulla 17665: 17666: 17667: Eduskunnalle 17668: 17669: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti Ete- teen ja nimenomaan lähiliikenteen järjestelyssä. 17670: lä-Suomessa autokannan voimakkaan kasvun joh- Kaupungin laajenemisen mahdollisuudet vain 17671: dosta tulisi valtion toimesta ryhtyä liikenteen ja mantereen suuntaan johtavat siihen, että esikau- 17672: kuljetusalan ohjelmointiin ottaen huomioon niin punkialueet ja jopa kymmeniintuhansiin nouse- 17673: taideliikenteen kuin muidenkin liikenne- ja kulje- vat asuma-alueet sijoittuvat pitkien matkojen pää- 17674: tusmuotojen kehittämisen rationaalisella tavalla. hän kaupungista. Kaupunkien ja asuma-alueiden 17675: Rautatieliikenteen kehittäminen tulevaisuuden välisen liikenteen järjestäminen ruuhkautumista 17676: vaatimuksia vastaavaksi on tullut yhä ajankohtai- välttäen on mahdollista vain taideliikennettä ke- 17677: semmaksi varsinkin suurempien Etelä-Suomen hittämällä. Kansantaloudelliselta kannalta kat- 17678: kaupunkien läheisyydessä. Erityisesti Helsingin- soen sekä turvallisuuden vaatimukset huomioon 17679: Kirkkonummen rataosalla on sähköistämisen jäl- ottaen taideliikenne puolustaa paikkaansa yhä pe- 17680: keen voitu todeta tämän liikennemuodon mah- rustellummin urbanisoituvassa yhteiskunnassa. 17681: dollisuudet nopeana, tehokkaana ja edullisena lii- Helsingin seudulla tehdään sähköjunalla jo yli 17682: kennemuotona kaupunkien lähiliikenteessä. Asu- 106 000 matkaa vuorokaudessa. Tämä liikenne- 17683: tuksen laajentuessa ja työmatkojen pidentyessä se- muoto palvelee tehokkaasti laajaa pääkaupunki- 17684: kä koululaiskuljetusten kasvaessa on sähköjunalii- seutua nopeasti, edullisesti ja ennen muuta tur- 17685: kenteen kehittäminen paras ratkaisu. vallisesti . 17686: Maailmanlaajuisen energiakriisin ja energian Turun ja ympäristön liikenneongelmien ratkai- 17687: hinnan huomattavan kohoamisen johdosta on suja etsittäessä tulisi ryhtyä kehittämään mahdol- 17688: kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota lisuuksia nykyaikaa vastaaviksi liikenneratkaisuiksi 17689: myös energian säästöön liikenneratkaisuja suun- taideliikennettä kehittämällä. Koska tähän suun- 17690: niteltaessa. Tässä tulee taideliikenteen merkitys taan on olemassa hyviä kokemuksia Helsingin seu- 17691: entistä keskeisempänä esiin ja sen kehittämi- dulla, tulisi myös Turun ja sen lähikaupunkien se- 17692: nen nousee ensi sijalle. Raideliikenteessä ener- kä asutuskeskusten välisten liikenneyhteyksien 17693: gian käyttö tuhatta kilometriä kohden on tällä järjestäminen toteuttaa sähköistetyn rautatiever- 17694: hetkellä keskimäärin 30 % tieliikenteen tarpeesta. koston avulla. 17695: Sähköistyksen myötä suhde tulee olemaan vielä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 17696: huomattavasti edullisempi. Raideliikenteen ke- taen, 17697: hittäminen kaupunkien lähiliikennettä palvele- 17698: maan tulee olemaan lähivuosina yhä merkittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17699: vämpää. 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 17700: Turun kaupungin sijainti meren tuntumassa markkaa pazkallisluonteisen sähköjunalzi- 17701: asettaa omat erikoisvaatimuksensa myös liiken- kenteen aikaansaamiseksi Turun seudulla. 17702: 17703: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 17704: 17705: Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie 17706: Heli Astala Ensio Laine 17707: 1312 1986 vp. 17708: 17709: Raha-asia-aloite n:o 1207 17710: 17711: 17712: 17713: 17714: Anna-Liisa Jokinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta vau- 17715: nuston hankkimiseen Valtionrautateille 17716: 17717: 17718: Eduskunnalle 17719: 17720: Pasilan konepaja jää ilman työtä vuoden 1987 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17721: jälkipuoliskolla. Siksi olisi tarkoituksenmukaista 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 17722: nyt tehdä vaunukalustohankintoja VR:lle. Ehdo- 31.90.73 lisäyksenä 50000000 markkaa, 17723: tetaan, mistä 40 000 000 markkaa 100 uuden ti- 17724: - että tilanaisiin 100 uutta tavaravaunua hin- lattavan tavaravaunun aiheuttamiin me- 17725: naltaan n. 0,5 milj. mk vaunulta sekä noihin vuonna 1987 ja 10 000 000 mark- 17726: - että uuden paikallisliikennekaluston suun- kaa uuden paikallisliikennekaluston suun- 17727: nitteluun osoitettaisiin 10 miljoonaa markkaa. nitteluun. 17728: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17729: taen, 17730: 17731: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 17732: 17733: Anna-Liisa Jokinen Reino Paasilinna Vappu Säilynoja 17734: Ulla-Leena Alppi Niilo Koskenniemi Sten Söderström 17735: 1986 vp. 1313 17736: 17737: Raha-asia-aloite n:o 1208 17738: 17739: 17740: 17741: 17742: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun 17743: Yksinhuoltajien Liitolle 17744: 17745: 17746: Eduskunnalle 17747: 17748: Yksinhuoltajien Liitto ry:n tarkoituksena on liitolle ylimääräinen valtionapu, jota vo1ta1s11n 17749: pyrkiä parantamaan yksinhuoltajien ja heidän las- käyttää koulutustilaisuuksiin sekä Yksinhuoltaja- 17750: tensa asemaa ja oikeusturvaa. Liitto pyrkii myös lehden ja tiedotteiden julkaisemiseen. 17751: vaikuttamaan lainsäädäntöön seuraamalla sen ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 17752: hitystä ja antamalla lausuntoja. 17753: Liitolla on nyt oma toimisto ja kokopäivätoimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17754: neo toimihenkilö, jolloin se voi paremmin palvel- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 33.98 17755: la jäsenyhdistyksiä ja yksinhuoltajia yleensä. Vuo- uudelle momentille 70 000 markkaa yli- 17756: deksi 1986 liitto on saanut RAY:n tuotosta avus- määräisenä avustuksena Yksinhuoltajien 17757: tusta 90 000 markkaa ja anoo 193 000 markkaa Liitto ry:lle. 17758: vuodeksi 1987. Tämän lisäksi on tarpeen osoittaa 17759: 17760: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 17761: 17762: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Vappu Säilynoja 17763: Sakari Knuuttila Ensio Laine Pekka Leppänen 17764: 17765: 17766: 17767: 17768: 64 260148U 17769: 1314 1986 vp. 17770: 17771: Raha-asia-aloite n:o 1209 17772: 17773: 17774: 17775: 17776: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta perhepäivähoi- 17777: don epäkohtien poistamiseksi 17778: 17779: 17780: Eduskunnalle 17781: 17782: Sen johdosta, että lastenpäivähoitolain velvoit- kuntienkin taholla suhtaudutaan niin välinpitä- 17783: teiden toteuttaminen on viivästynyt, eikä lähes- mättömästi tähän tärkeään ammattikuntaan. Oli- 17784: kään kaikille päivähoitoa tarvitseville ole paikkaa si jo korkea aika saattaa perhepäivähoitajat työai- 17785: päiväkodeissa, toimii lasten perhepäivähoitojär- kalain piiriin ja osallisiksi niistä eduista, jotka val- 17786: jestelmä lähes kaikkialla maassa. Kuitenkin tämän litsevat kaikkialla muualla työelämän piirissä. 17787: hoitomuodon puitteissa toimivat perhepäivähoi- Kaiken lisäksi valitettava eriarvoisuus vallitsee 17788: tajat ovat vailla heille kuuluvia ja muualla työelä- kunnalliseen tukeen nähden myös niillä perheillä, 17789: mässä voimassa olevia oikeuksia. Kaikkialla muis- jotka käyttävät tätä päivähoitomuotoa. Koko jär- 17790: sa työtehtävissä on työntekijöiden asema parem- jestelmän kaikinpuolinen ajanmukaistaminen on 17791: min turvattu kuin tätä vastuullista hoito- ja kasva- kiireellisesti aikaansaatava. 17792: tustehtävää suorittavien perhepäivähoitajien koh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 17793: dalla on tilanne. tavasti, 17794: Huoli ja vastuu lapsista vaatii päivähoitajilta 17795: jatkuvaa valppautta ja huolenpitoa. Eikä työaika että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17796: tässä tehtävässä jää läheskään siihen kun lapset tu- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 17797: levat taloon tai lähtevät sieltä, sillä siivous ja muu markkaa lasten perhepäivähoidon kustan- 17798: valmistelutyö on tehtävä vapaa-aikana. nusten menoihin nykyisten epäkohtien 17799: On todella huolestuttavaa, että valtiovallan ja poistamiseksi. 17800: 17801: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 17802: 17803: Anna-Liisa Jokinen Sten Söderström Reino Paasilinna 17804: Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi Niilo Koskenniemi 17805: 1986 vp. 1315 17806: 17807: Raha-asia-aloite n:o 1210 17808: 17809: 17810: 17811: 17812: Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi li- 17813: siksi vuoro- ja yötyötä tekevien työntekijäin eläkeikärajan alen- 17814: tamiseen 17815: 17816: Eduskunnalle 17817: 17818: Vuosikymmeniä vuorotyötä tehneet työntekijät lä monet sellaiset tekijät, jotka lyhentävät välttä- 17819: kokevat usein voimiensa vähenevän jo paljon en- mättömän lepoajankäyttöä varsinkin perheen äi- 17820: nen eläkeikää. Tämä on seurausta siitä jatkuvasta din ollessa kyseessä. 17821: normaalia voimakkaammasta rasituksesta, jonka Tästä syystä olisikin ryhdyttävä sellaisiin toi- 17822: kohteeksi elimistö joutuu jatkuvan työ- ja lepo- menpiteisiin, joilla vuorotyössä pitkään olleiden 17823: ajan rytmin muutoksen johdosta. Erityisen raskaa- työntekijäryhmien eläkeikää lyhennettäisiin esim. 17824: na tämän kokevat ne työntekijät, jotka joutuvat 58 ikävuoteen niissä tapauksissa, joissa asianomai- 17825: tekemään kolmivuorotyötä, jossa muutos työ- ja nen sitä itse haluaa. Normaalin työajan ulkopuo- 17826: lepoajan rytmiin on vielä suurempi. Asiaa ei ole lella suoritetun työajan tulisi myös olla eläkettä 17827: riittävästi painotettu julkisuudessa eikä myöskään korottava. 17828: kyseisten työntekijäryhmien taholla, koska nämä Ehdotammekin, 17829: ryhmät toimivat yleensä erillään ja pieninä työnte- 17830: kijäryhminä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17831: Kuitenkin vuorotyötä jatkuvasti suorittaneet ih- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 33.19 17832: miset kokevat haitat varsin moninaisina. Vähäi- uudelle momentille 3 000 000 markan yli- 17833: nen ei suinkaan ole se liikenteen ja asutuksen häli- määräisen määrärahan vuoro- ja yötyötä 17834: nä, joka asettaa lepoajan käyttäjille tavallista suu- tekevien työntekijöiden eläkeiän alenta- 17835: remman rasitteen silloin, kun lepoaika asettuu miseksi ja heidän eläkkeensä korottami- 17836: yleisestä lepoajasta poikkeavalle vuorokauden seksi normaalin työajan ulkopuolella suo- 17837: ajalle. Lapsiperheiden kohdalla nousevat esiin vie- ntetun työn osalta. 17838: 17839: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 17840: 17841: Anna-Liisa Jokinen Heikki Mustonen Matti Kautto 17842: Helvi Koskinen Arvo Kemppainen Osmo Vepsäläinen 17843: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Heli Astala 17844: Ulla-Leena Alppi Kari Peltola Ensio Laine 17845: 1316 1986 vp. 17846: 17847: Raha-asia-aloite n:o 1211 17848: 17849: 17850: 17851: 17852: Anna-Liisa Jokinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus- 17853: tuksiin taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille 17854: 17855: 17856: Eduskunnalle 17857: 17858: Valtion lainoittama asuntotuotanto on tarkoi- korottaa avustuksia taloudellisissa vaikeuksissa 17859: tettu sosiaaliseksi asuntotuotannoksi, jossa ote- oleville vuokrataloille. 17860: taan huomioon asunnontarvitsijan tulot. Tästä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17861: huolimatta on ilmennyt, että yhä useammin ara- taen, 17862: vavuokrat ylittävät tasoyleisohjeet, vaikka ne on 17863: tarkoitettu "kovan rahan" asuntojen "kohtuulli- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17864: suusohjeiksi". Syynä vuokratalojen vaikeuksiin on 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 17865: mm. kireäksi todettu lyhennysaikataulu ja korkea 35.45.64 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 17866: korko. Laina-aikoja onkin pidennettävä ja korko- avustuksiin taloudellisissa vazkeuksissa 17867: tasoa alennettava. Tästä huolimatta on tarpeen olevzlle vuokrataloille. 17868: 17869: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 17870: 17871: Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä Pekka Leppänen 17872: Heikki Mustonen Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö 17873: Osmo Vepsäläinen Heli Astala Kati Peltola 17874: Arvo Kemppainen Esko Helle 17875: 1986 vp. 1317 17876: 17877: Raha-asia-aloite n:o 1212 17878: 17879: 17880: 17881: 17882: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tyhjillään ole- 17883: vien arava-asuntojen järjestämiseksi vähävaraisille 17884: 17885: 17886: Eduskunnalle 17887: 17888: Asuntopula jatkuu edelleen varsin huolestutta- totilanteen korjaaminen, mistään perhepolitiikan 17889: vana suurissa keskuksissa ja kaupungeissa. Erityi- hoidosta ei asunnottomalle perheelle voida edes 17890: sen hitaasti ovat viime vuosina edenneet kunnal- puhua. Viime vuosina on useaan kertaan puutut- 17891: listen vuokra-asuntojen rakentamiset, vaikka tu niihin tyhjillään oleviin tuhansiin kovanrahan- 17892: vuokra-asuntojen lisäämisen tarve onkin ollut jat- asuntoihin, joita käytetään sijoituskohteina. Mut- 17893: kuvaa. ta nyt ovat tyhjillään myös yhteiskunnan rahoitta- 17894: Turun kaupungissa on jopa vähennetty kunnal- mat ja myynnissä olevat arava-asunnot. Asia vaatii 17895: listen vuokra-asuntojen rakentamista. Samanai- nopeaa korjausta. Kaikki tyhjät asunnot on saata- 17896: kaisesti kuitenkin näihin vuokra-asuntoihin hake- va käyttöön ja asuntojen puutteesta kärsiville on 17897: vien määrä kasvaa, vaikka kaupungin omistamiin osoitettava asunto sieltä missä niitä on. Aravalake- 17898: vuokra-asuntoihin hakevien määrää jarrutetaan. ja on muutettava niiltä osin, jotka estävät asunto- 17899: Mitään lupausta asunnon saannista ei hakijalle jen käytön silloin kun ostajia ei ilmaannu. Yhteis- 17900: kaupungin taholta anneta, vaikka häätöuhka olisi kunnan varojen sijoittaminen asuntotuotantoon 17901: painamassa ja asunnon saanti vapailta markkinoil- ei saa merkitä sen perustarkoituksen mitätöintiä 17902: ta melkein mahdotonta, kuten se yleensä lapsiper- - kunnon asunnon turvaamista sitä tarvitsevalle 17903: heiden kohdalla ja myöskin vanhusten asuntoa perheelle. Tähän on tilanne johtanut silloin kun 17904: hakiessa on. myytäviä arava-asuntoja rakennetaan, vaikka kaik- 17905: Vastaavia esimerkkejä asuntovaikeuksista löytää kein kif~in tarve on aravavuokratalojen kohdalla. 17906: kaikkialta tästä maasta. Vakavaa kieltään asunto- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdotam- 17907: ongelmien kasvusta puhuvat myös ne tilastot, jot- me, 17908: ka osoittavat arava-asuntoja olevan kaupan ja jat- 17909: kuvasti tyhjinä. Ilmoitukset myytävinä olevista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17910: arava-asunnoista sanomalehtien ilmoitussivuilla 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45 17911: kertovat vakavaa kieltään nykypäivän suomalaises- uudelle momentzlle 5 000 000 markkaa 17912: ta asunto-ongelmasta. Hyvät asunnot ovat kuu- tyhjillään olevien arava-asuntojen järjestä- 17913: kaudesta toiseen tyhjinä. Samanaikaisesti lapsi- miseksi asuntojen puutteesta kärsiville 17914: perheet ovat tilapäisissä ja todella puutteellisissa perheille ja jotta työttömyys ja toimeentu- 17915: oloissa suurten asuntovaikeuksiensa vuoksi. Kui- lon vaikeudet eivät aiheuttaisi hiiätöjä 17916: tenkin perhepolitiikan keskeisin kysymys on asun- arava-asunnoista. 17917: 17918: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 17919: 17920: Anna-Liisa Jokinen Heikki Mustonen Arvo Kemppainen 17921: Osmo Vepsäläinen Timo Laaksonen Pekka Leppänen 17922: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Ensio Laine 17923: 1318 1986 vp. 17924: 17925: Raha-asia-aloite n:o 1213 17926: 17927: 17928: 17929: 17930: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ouluun sijoitettavan mu- 17931: siikkialan korkeakoulun perustamissuunnitteluun 17932: 17933: 17934: Eduskunnalle 17935: 17936: Musiikin harrastus on viime aikoina voimak- opiskelemaan. Musiikkialan ammattilaisten tason 17937: kaasti lisääntynyt Pohjois-Suomessa. Alueella val- takaamiseksi Pohjois-Suomenkin osalta on mu- 17938: litsevan musiikinopettajien pulan takia on Oulun siikkialan korkeakoulun saaminen Ouluun perus- 17939: konservatoriossa yhdessä Sibelius-Akatemian ja teltua. 17940: Oulun yliopiston kanssa aloitettu väliaikainen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17941: musiikinopettajien koulutus. Tämä koulutus olisi taen, 17942: kuitenkin syytä vakinaistaa, jotta tulevaisuudessa- 17943: kin voidaan taata Pohjois-Suomen musiikinopet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17944: tajien taso. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.12 17945: Musiikkiala ammattina vaatii jatkuvaa opiske- määrärahoihin 500 000 markkaa Ouluun 17946: lua, raidollisen ja taiteellisen ilmaisun kehittämis- st/oitettavan musiikkialan korkeakoulun 17947: tä. Nykyisin pelkästään Oulusta lähtee vuosittain perustamissuunnitteluun. 17948: useita kymmeniä opiskelijoita muualle musiikkia 17949: 17950: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 17951: 17952: Riitta Jouppila Sakari Valli Ole Wasz-Höckert 17953: Riitta Uosukainen Tellervo Nousiainen Tytti Isohookana-Asunmaa 17954: Juhani Alaranta Liisa Jaakonsaari 17955: 1986 vp. 1319 17956: 17957: Raha-asia-aloite n:o 1214 17958: 17959: 17960: 17961: 17962: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden emäntäkou- 17963: lun uuden koulurakennuksen rakentamiseen 17964: 17965: 17966: Eduskunnalle 17967: 17968: Keskiasteen koulu-uudistuksen myötä lakkaa sätilojen tarve on ilmeinen ja kiireinen. Uuden 17969: Haapaveden emäntäkoulun toiminta vuonna koulurakennuksen kustannusarvioksi on arvioitu 17970: 1986. Sen tilalle tulee 2-vuotinen koti- ja laitosta- 11 milj. markkaa, ja rakennuksen pitäisi olla val- 17971: louden peruslinja, 3-vuotinen kotitalousteknikko- mis vuoteen 1988 mennessä, jolloin edellä maini- 17972: linja sekä puutarhurilinja. Lisäksi vuonna 1988 al- tut toimintojen muutokset on tarkoitus toteuttaa 17973: kaa sosiaalialan koulutus. Nämä muutokset mer- täysimääräisinä. 17974: kitsevät oppilasmäärän kasvua nykyisestä 143 op- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 17975: pilaasta 188 oppilaaseen. Myös opettajien määrä taen, 17976: on kasvanut ja kasvaa edelleen. Jotta oppilaitos 17977: pystyisi vastaamaan muutoksien aiheuttamiin vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17978: timuksiin, tulisi koulussa olla nykyisen 3 luokan 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 17979: sijasta 9 luokkaa. Lisäksi tulisi olla tietotekniikan, 29.60.74 2500000 markkaa Haapave- 17980: fysiikan ja kemian luokat sekä erikoistiloja, kirjas- den emäntäkoulun uuden kouluraken- 17981: to ja erilaisia työskentelytiloja. nuksen rakentamisen aloittamiseen. 17982: Nykyinen emäntäkoulun rakennus on vanha ja 17983: mitoitettu aikoinaan 80 oppilaalle. Näin ollen Ii- 17984: 17985: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 17986: 17987: Riitta Jouppila Sakari Valli Riitta Uosukainen 17988: Tellervo Nousiainen Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta 17989: Liisa Jaakonsaari 17990: 1320 1986 vp. 17991: 17992: Raha-asia-aloite n:o 1215 17993: 17994: 17995: 17996: 17997: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta keskussairaaloille syopa- 17998: potilaiden hoitoon tarvittavien lääkärinvirkojen ja laitteiston 17999: lisäämiseksi 18000: 18001: Eduskunnalle 18002: 18003: Syöpäpotilaiden määrä on lisääntymässä nykyi- arvioitu tarvittavan syövän hoitoon henkilökuntaa 18004: sestä noin 90 OOO:sta vuoteen 2000 mennessä 45 % enemmän kuin nykyisin. Samoin syövän 18005: 52 % :lla eli lähes 200 OOO:een. Syöpä on sairaus, hoitoon käytettävien laitteiden määrän olisi kas- 18006: jonka tutkimus, hoito ja seuranta vaatii nimen- vettava nykyisestä 50 % :lla. 18007: omaan keskussairaaloiden erikoislääkäritasoisia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18008: palveluja. Syövän lisääntymisen myötä näiden taen, 18009: palvelujen tarve kasvaa. Kuitenkin jo nyt meillä 18010: on huomattavaa vajausta syöpätautien ja sädehoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18011: tolääkäreiden viroista. Vuoden 1984lopussa meil- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 18012: lä oli 64 näiden alojen spesialistia, kun tarve olisi 33.79.30 10 000 000 markkaa keskussai- 18013: tuolloin ollut 110. Paitsi henkilökunnasta on raalozlle syövän hoitoon tarvittavien lääkä- 18014: pulaa myös tarvittavista laitteista. Näiden mo- rinvirkojen ja laitteiston lisäämiseksi. 18015: lempien tarve lisääntyy. Niinpä vuonna 2000 on 18016: 18017: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 18018: 18019: Riitta Jouppila Sakari Valli Ole Wasz-Höckert 18020: Pentti Skön Heikki Kokko Paula Eenilä 18021: Riitta Uosukainen Helena Pesola Helge Saarikoski 18022: Kimmo Sasi Ben Zyskowicz Impi Muroma 18023: Toivo T. Pohjala Jukka Vihriälä Ritva Laurila 18024: Iiro Viinanen Lea Kärhä Tellervo Nousiainen 18025: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Martti Tiuri 18026: Markus Aaltonen Pirjo Rusanen Liisa Hilpelä 18027: Liisa Jaakonsaari Tapio Holvitie Pertti Salolainen 18028: Elsi Hetemäki-Olander Pentti Poutaneo Aino Pohjanoksa 18029: Matti Lahtinen Timo Kietäväinen Tuulikki Petäjäniemi 18030: Eeva Turunen Pirkko Turpeinen Pertti Hietala 18031: Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen Tarja Halonen 18032: Anna-Kaarina Louvo Väinö Raudaskoski Pirkko Ikonen 18033: Hannu Kemppainen Kalle Könkkölä Jorma Rantanen 18034: Kerttu Törnqvist Tuula Paavilainen Paavo Lipponen 18035: Håkan Nordman Maija Rajantie Reijo Lindroos 18036: Martti Lähdesmäki Lea Mäkipää Ulla Lehtinen 18037: Sten Söderström Arja Alho Pähr-Einar Hellström 18038: Erkki Moisander Eva-Riitta Siitonen Sirpa Pietikäinen 18039: Päivi Varpasuo Jouni J. Särkijärvi Henrik Westerlund 18040: Kaarina Dromberg Saara Mikkola Pentti Lahti-Nuuttila 18041: 1986 vp. 1321 18042: 18043: Raha-asia-aloite n:o 1216 18044: 18045: 18046: 18047: 18048: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta sepelvaltimo-ohitusleik- 18049: kausten lisäämiseksi Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa tar- 18050: vittaviin virkoihin 18051: 18052: 18053: Eduskunnalle 18054: 18055: Sepelvaltimotauti on yksi maamme työikäi- uuteen leikkausvaljakkoon ( = 3 kirurgia, 2 anes- 18056: sen väestön, etenkin miesten, suurimpia työ- tesialääkäriä, 4 leikkaussalinhoitajaa) sekä 15 18057: kyvyttömyyden tai äkkikuoleman aiheuttajia. Sen teho- ja vuodeosaston hoitajan virkaa. Tähän tar- 18058: paras hoitomenetelmä on sepelvaltimo-ohitus- koitukseen tarvittaisiin 3 milj. mk vuosittain palk- 18059: leikkaus. Tällaista leikkausta tarvitsee Suomes- kamenoina. 18060: sa vuosittain n. 2 400 uutta potilasta. Vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18061: 1985 leikattiin 723 potilasta, siis vain kolman- taen, 18062: nes vuotuisesta tarpeesta. OYKS:n vaatuualue 18063: käsittää noin 700 000 asukasta. OYKS:n koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18064: dalla sepelvaltimokirurgian tarve on noin 400 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 18065: leikkausta vuodessa. Viime vuonna suoritettiin 33. 79.32 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 18066: 115 ohitusleikkausta. OYKS:n asiantuntijoiden virkojen perustamiseksi Oulun yliopistol- 18067: taholta on esitetty, että leikkauskapasiteetti voi- liseen keskussairaalaan sepelvaltimo-ohi- 18068: taisiin kaksinkertaistaa perustamalla virat yhteen tusleikkauksia varten. 18069: 18070: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 18071: 18072: Riitta Jouppila Sakari Valli Ole Wasz-Höckert 18073: Riitta Uosukainen Tellervo Nousiainen Tytti Isohookana-Asunmaa 18074: Juhani Alaranta Liisa Jaakonsaari 18075: 18076: 18077: 18078: 18079: 65 260148U 18080: 1322 1986 vp. 18081: 18082: Raha-asia-aloite n:o 1217 18083: 18084: 18085: 18086: 18087: Joutsenlahti ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten 18088: lomamatkoihin 18089: 18090: 18091: Eduskunnalle 18092: 18093: Varusmiehet joutuvat suorittamaan asepalve- lainaa rahoittaakseen varusmiespalveluksen ai- 18094: lustaan usein kaukana kotipaikkakunnaltaan. heuttamat ylimääräiset kustannukset. Tämän 18095: Tämän takia heille tulee runsaasti pitkiä juna- vuoksi olisi erittäin tärkeää saada varusmiesten 18096: matkoja, mutta armeijan antamia vapaalippuja kaikki lomamatkat kuulumaan vapaamatkojen 18097: eli ns. litteroita ei ole mahdollisuus saada kaikille piiriin. 18098: lomamatkoille. Tämän takia varusmiehet joutuvat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 18099: suorittamaan useita matkoja omalla kustannuksel- nioittaen, 18100: laan. 18101: Nuoret miehet ovat varusmiespalvelusta suorit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18102: tamaan mennessään yleensä juuri lopettaneet 1987 tulo- ja menoarvioon 40 000 000 18103: koulunkäyntinsä, joten heillä ei ole juurikaan markan määrärahan varusmiesten kaik- 18104: säästöjä aloittaessaan varusmiespalvelustaan. Tä- kien lomamatkojen saamiseksi ilmaismat- 18105: män takia he joutuvat usein turvautumaan joko kojen pti'rti'n. 18106: vanhempiensa apuun tai käyttämään jopa pankki- 18107: 18108: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18109: 18110: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi 18111: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio 18112: 1986 vp. 1323 18113: 18114: Raha-asia-aloite n:o 1218 18115: 18116: 18117: 18118: 18119: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusyrittäjä- 18120: opiston perustamiseksi Vimpeliin 18121: 18122: 18123: Eduskunnalle 18124: 18125: Vimpelin kunnan hankkeista on tärkeällä sijalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18126: kotiteollisuusyrittäjäoppilaitoksen käynnistämi- 1987 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark- 18127: nen pikaisesti. Asiasta on tehty esitys opetusmi- kaa kotiteollisuusyrittäjäopiston perusta- 18128: nisteriölle, joka on hankkimassa asiasta lausuntoja. miseksi Vimpeliin. 18129: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18130: taen, 18131: 18132: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18133: 18134: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 18135: Mikko Vainio Heikki Riihijärvi 18136: 1324 1986 vp. 18137: 18138: Raha-asia-aloite n:o 1219 18139: 18140: 18141: 18142: 18143: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta erään veistoskokoel- 18144: man sijoittamiseksi Kankaanpäähän 18145: 18146: 18147: Eduskunnalle 18148: 18149: Raumalla asuva kuvanveistäjäpariskunta Sinik- tajien pitkäaikaisesta tuotannosta. Porin lisäksi 18150: ka ja Kauko Räike on tehnyt Porin taidemuseolle luonnollisia sijoituspaikkoja voisivat olla niin 18151: lahjoitusesityksen veistostensa kipsimalleista. Si- Rauma kuin Kankaanpääkin. Rauman taidemu- 18152: nikka Räikkeeltä veistosmalleja on 55 kappaletta seo potee tosin Porin tavoin tilaongelmia, mut- 18153: vuodesta 1956 vuoteen 1984, Kauko Räikkeeltä ta varteenotettava vaihtoehto voisi olla juuri 18154: veistosten kipsimalleja vuodesta 1954 vuoteen Kankaanpää. Kauko Räike on Kankaanpään tai- 18155: 1985 kaikkiaan 177 ja muotokuvia 45 vuodesta dekoulun perustaja, ja taiteilijapariskunnan vai- 18156: 1949 vuoteen 1983. kutus on ollut Kankaanpäässä erityisen merkit- 18157: Sinikka ja Kauko Räikkeen tuotanto on seikka- tävä. 18158: peräisesti dokumentoitu Porin taidemuseossa jär- Kankaanpää olisikin sopiva sijoituskohde näille 18159: jestettyjen näyttelyjen yhteydessä vuosina 1983- arvokkaille veistoksille, joita varten voitaisiin 18160: 1985. Tällä haavaa taidemuseossa on veistosten paikkakunnalle hankkia tilat ja kehitellä siitä py- 18161: varastointia varten tilaa runsaat 30 neliötä. Sikäli syvää taidemuseota. Tiloja on vapautumassa esim. 18162: kuin museon yläkerrassa majaansa pitävän taide- vanhan terveyskeskuksen alueelta. 18163: koulun tilakysymys saadaan lähivuosina ratkais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18164: tuksi, museo saa lisää tiloja mahdollisesti myös va- taen, 18165: rastointiin. Ennen tällaisia ratkaisuja taidemuseon 18166: olisi sijoitettava lahjoitus väliaikaisiin tiloihin, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18167: lämpimään ja kuivaan suojaan. 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 18168: Esitetty lahjoitus käsittää ainutlaatuisen koko- kaa kuvanveiståjii:pariskunta Räikkeen 18169: naisuuden satakuntalaisen taiteen tärkeiden edus- veistosten szjoittamiseksi Kankaanpäähän. 18170: 18171: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18172: 18173: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 18174: Mikko Vainio Heikki Riihijärvi 18175: 1986 vp. 1325 18176: 18177: Raha-asia-aloite n:o 1220 18178: 18179: 18180: 18181: 18182: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta urheiluvalmentajien 18183: palkkaamiseksi kuntiin 18184: 18185: 18186: Eduskunnalle 18187: 18188: Urheilupaikkarakentamiseen on käytetty eten- tuksen laajennuttua. Tämän vuoksi yhteiskunnan 18189: kin veikkausvoittovaroja hyvin paljon, ja näin on tehtävänä tulisi olla palkata kuntiin urheiluval- 18190: hyviä liikuntapaikkoja tarjolla jo useimmissa mentajia, jotka innostaisivat ja ohjaisivat nuoria 18191: maamme kunnissa. Samoin kunnissa on liikunta- urheilun jalon harrastuksen pariin. 18192: lautakuntien alaisina viranhaltijoita, mutta käy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18193: tännön valmentajia ei ole, vaikka he juuri pystyisi- taen, 18194: vät saamaan hyville rakennetuille paikoille käyt- 18195: töä innostamaila ja ohjaamalla nuoria urheilun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18196: pariin. Hyvää työtä tekevien urheiluseurojen voi- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 18197: mavarat eivät riitä useinkaan valmentajien palk- markkaa urhezluvalmentajien palkkaami- 18198: kaamiseen, vaikka heitä olisikin saatavissa koulu- seksi maamme kuntiin. 18199: 18200: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18201: 18202: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi Mikko Vainio 18203: 1326 1986 vp. 18204: 18205: Raha-asia-aloite n:o 1221 18206: 18207: 18208: 18209: 18210: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta laskettelurinteen raken- 18211: tamiseen Ikaalisten terveyskylpylän alueelle 18212: 18213: 18214: Eduskunnalle 18215: 18216: Ikaalisten terveyskylpylän alueelle suunnitel- taa Hämylänlahden pohjukkaan, josta maasto 18217: laan rakennettavaksi laskettelurinne hiihtohis- nousee noin 30 metriä. Maansiirrolla olisi saatavis- 18218: seineen. Toteuttajaksi on perustettu Kylpylä- sa 50-60 metrin nousu, ja rinteen pituudeksi tu- 18219: kasino Oy:n ja Ikaalisten kaupungin perusta- lisi noin 400 metriä. 18220: ma yhtiö. Alustavan arvion mukaan kustannuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18221: set olisivat noin kaksi miljoonaa markkaa, josta taen, 18222: hiihtohissi maksaisi puoli miljoonaa markkaa, lu- 18223: metusjärjestelmä 700 000 markkaa, välinevuok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18224: rausrakennus 200 000 markkaa, tamppauskone sa- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 18225: man verran ja maansiirtotyöt lähes puoli miljoo- kaa laskettelurinteen rakentamiseksi Ikaa- 18226: naa markkaa. Laskettelurinne on tarkoitus raken- listen terveyskylpylän alueelle. 18227: 18228: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18229: 18230: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 18231: Mikko Vainio Heikki Riihijärvi 18232: 1986 vp. 1327 18233: 18234: Raha-asia-aloite n:o 1222 18235: 18236: 18237: 18238: 18239: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta teiden kunnostukseen 18240: 18241: 18242: 18243: Eduskunnalle 18244: 18245: Vuosi sitten vallitsi laaja yksimielisyys siitä, kestävämpiin päällysteisiin. Paksummat päällyste- 18246: että tiemäärärahoja tulisi lisätä reaalisesti 300 kerrokset lisäävät myös tien kantavuutta, joka al- 18247: miljoonaa markkaa viime vuoden tasosta. Tä- kaa olla vakava ongelma kaikille päällystetyillä 18248: mä oli liikenneministeriön esitys, jota järjestöt teillämme. Myös öljysorateiden kunnostus ja sora- 18249: vahvasti tukivat. Kuluvalle vuodelle saatiinkin teiden päällystäminen tulevat entistä edullisem- 18250: tuntuva määrärahalisäys, yhteensä 290 mmk. miksi materiaalin halvan hinnan johdosta. Parasta 18251: Jos kustannustason nousuksi arvioidaan tänään säästämistä on nyt päällystää mahdollisimman 18252: noin 3 % vuositasolla, se merkitsee reaalista nou- paljon. Säästyvät miljoonat tuleekin ehdottomasti 18253: suakin noin 200 miljoonaa markkaa. Korotus on käyttää parempiin päällysteisiin, eikä ohjata mui- 18254: siten merkittävä, joskaan ei aivan tavoitellun suu- hin toimenpiteisiin. 18255: ruinen. Tilanne on niin otollinen, ettei olisi syytä edes 18256: Tämän vuoden alkupuolella tapahtunut öljy- tyytyä käyttämään kustannustason alenemisen 18257: tuotteiden hinnan romahtaminen on kuitenkin johdosta syntyneitä "lisämäärärahoja", vaan pyr- 18258: tulossa lisäavuksi. Tiebitumin hinta on laskemassa kiä vieläkin suurempaan päällystysmäärään. 18259: viimevuotisesta runsaasta 1,6 markasta jopa alle Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18260: markan tasolle kilolta, mikä merkitsee päällystyk- taen, 18261: sessä yli 100 miljoonan markan kustannussäästöä. 18262: Valtiovalta osoittaa kiitettävää viisautta käyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18263: mällä hyödyksi bitumin hinnan laskun. Nyt on 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 18264: mahdollisuus siirtyä ohuista ja kulutusta kestä- 31. 24. 77 lisäyksenä 100 000 000 markkaa 18265: mättömistä keveistä pintauksista paksumpiin ja teiden rakentamiseen ja kunnostukseen. 18266: 18267: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18268: 18269: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi Mikko Vainio 18270: 1328 1986 vp. 18271: 18272: Raha-asia-aloite n:o 1223 18273: 18274: 18275: 18276: 18277: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta läpikulkutien rakenta- 18278: miseksi Parkanon asemalta valtatielle n:o 23 18279: 18280: 18281: Eduskunnalle 18282: 18283: Parkanon aseman läpikulkutien suunnitelmat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18284: ovat valmistuneet, joten tien rakentamiseen on taen, 18285: mahdollista päästä jo alkavana vuotena. Suunni- 18286: telmien mukaan uutta tietä tulee 5,3 kilometriä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18287: ja se yhdistää rautatieaseman valtatielle n:o 23 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 18288: Rännäriin muodostuen siten läpiajotien osaksi 31.24. 77 500 000 markkaa maantien ra- 18289: Parkanon keskustasta aseman kautta valtatielle kentamisen aloittamiseksi Parkanon ase- 18290: n:o 23. Näin Parkanon aseman saavutettavuus malta valtatielle n:o 23 ja siten läpikulku- 18291: paranee etenkin Kihniön ja Virtain suunnalta ja tien aikaansaamiseksi Parkanon keskustas- 18292: lisää aseman ja siten myös junaliikenteen käyttöä. ta aseman kautta valtatielle n:o 23. 18293: Kokonaiskustannukset tulevat olemaan noin 7 18294: milj. mk. 18295: 18296: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18297: 18298: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi Mikko Vainio 18299: 1986 vp. 1329 18300: 18301: Raha-asia-aloite n:o 1224 18302: 18303: 18304: 18305: 18306: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 18307: seen välillä Pyntäinen-Kankaanpään raja 18308: 18309: 18310: Eduskunnalle 18311: 18312: Pohjois-Satakunnassa on paljon luonnonrik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18313: kauksia. On turvevaroja, puuta, soraa ja lisäksi taen, 18314: Siikaisissa on kalkkikaivos. Tämän johdosta 18315: alueen tiestö on kovan rasituksen alaisena, ja se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18316: olisi kunnostettava nykyajan liikenteen vaatimuk- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 18317: sia vastaavaksi. Yksi tällainen parannuksen tar- 31.24. 77 500 000 markkaa maantien ra- 18318: peessa oleva tieosuus on Kankaanpään rajalta Sii- kentamisen aloittamiseksi välzlle Pyntäi- 18319: kaisiin päin. Tien Kankaanpään puoleinen osuus nen (Siikainen)-Kankaanpään raja. 18320: Kankaanpään-Siikaisten rajalle on jo kunnostet- 18321: tu. Siksi olisi tien rakentamista jatkettava välillä 18322: Kankaanpään raja-Siikaisten Pyntäinen. 18323: 18324: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18325: 18326: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi Mikko Vainio 18327: 18328: 18329: 18330: 18331: 66 260148U 18332: 1330 1986 vp. 18333: 18334: Raha-asia-aloite n:o 1225 18335: 18336: 18337: 18338: 18339: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Vasunmäen tien raken- 18340: tamiseksi 18341: 18342: 18343: Eduskunnalle 18344: 18345: Lapuan Vasunmäen tie on heikkokuntoinen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18346: vaikka tien varrella on runsas asutus ja tiellä siten 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 18347: paljon liikennettä. Tämä tie kulkee Lapuan ja markkaa Lapuan Vasunmäen tien rakenta- 18348: Kuortaneen välillä Ylikylän alueella välillä Paa- mzseen. 18349: vola-Vasunmäki. Tien numero on 6991. 18350: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18351: taen, 18352: 18353: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18354: 18355: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 18356: Mikko Vainio Heikki Riihijärvi 18357: 1986 vp. 1331 18358: 18359: Raha-asia-aloite n:o 1226 18360: 18361: 18362: 18363: 18364: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta ulkomailla ilmestyvien 18365: suomenkielisten sanoma- ja aikakauslehtien tukemiseen 18366: 18367: 18368: Eduskunnalle 18369: 18370: Ulkomailla ilmestyy runsaasti suomenkielisiä kuitenkin Suomen valtion tukea. Siten nämä leh- 18371: sanoma- ja aikakauslehtiä. Suomenkielisen väes- det voisivat häiriöttömästi ilmestyä ilman lakkaut- 18372: tön vähitellen vähentyessä ovat nämä lehdet jou- tamisen pelkoa. 18373: tuneet lähes poikkeuksetta taloudellisiin vaikeuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18374: siin. Rajoitetuilla painosmäärillä ei näistä lehdistä tavasti, 18375: voida odottaa tulevaisuudessakaan saatavan kan- 18376: nattavta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18377: Suomen kielen ylläpitämiseksi ja suomalaisen 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 18378: kulttuurin vaalimiseksi ulkomailla on kuitenkin kan määrärahan ulkomailla ilmestyvien 18379: ensiarvoisen tärkeää saada nämä suomenkieliset suomenkielisten sanoma- ja aikakausleh- 18380: lehdet säilytetyksi. Tähän tarvitaan välttämättä tien tukemiseksi. 18381: 18382: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18383: 18384: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi 18385: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio 18386: 1332 1986 vp. 18387: 18388: Raha-asia-aloite n:o 1227 18389: 18390: 18391: 18392: 18393: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta elinkeinoasiamiesten 18394: palkkaamiseksi Satakunnan kuntiin 18395: 18396: 18397: Eduskunnalle 18398: 18399: Alle kymmenessä kunnassa Satakunnan alueel- lousarviossa 43 miljoonaa markkaa eli 28,4 % ko- 18400: la ei ole elinkeinoasiamiestä tai muuta henki- konaismenoista. 18401: löä, jonka tehtävänä olisi vastaavien tehtävien Elinkeinoasiamiesten määrää lisäämällä voitai- 18402: hoito. siin varmaan helpottaa kuntien mahdollisuuksia 18403: Nämä kunnat ovat pieniä ns. väliinputoajakun- monipuolistaa ja laajentaa pientenkin kuntien 18404: tia, joiden yrittäjät ja muutkin kuntalaiset näke- elinkeinorakennetta sekä saada uusia yrityksiä 18405: vät puutteena sen, että elinkeinoasiamiestä ei ole paikkakunnalle. 18406: voitu palkata varojen puutteen vuoksi ja valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18407: osuutta ei palkkaukseen ole useista anomuksista taen, 18408: huolimatta saatu. 18409: Esimerkiksi Kiukaisten kunnassa on jo kolme- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18410: kin eri kertaa anottu perustettavaksi elinkeinoasia- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 18411: miehen virkaa. Omatoimisesti sitä ei ilman val- kaa elinkeinoasiamiesten palkkaamiseksi 18412: tion apua voida kuitenkaan kunnan taloudellisten niihin Satakunnan kuntiin, joissa elinkei- 18413: voimavarojen vähäisyyden vuoksi perustaa. Pel- noasiamiehiä ei vielä ole. 18414: kästään kuntainliittomenot ovat Kiukaisten ta- 18415: 18416: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18417: 18418: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi Mikko Vainio 18419: 1986 vp. 1333 18420: 18421: Raha-asia-aloite n:o 1228 18422: 18423: 18424: 18425: 18426: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta hierontapalveluiden 18427: saattamiseksi sairausvakuutuskorvausten piiriin 18428: 18429: 18430: Eduskunnalle 18431: 18432: Hierontapalvelut ovat mitä parasta ennalta eh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18433: käisevää terveydenhoitoa ja tietysti myös erin- taen, 18434: omaista kuntouttamista. Kuitenkaan ennalta eh- 18435: käisevä hieronta ei kuulu sairausvakuutuksen kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18436: vausten piiriin, mikä on osaltaan estämässä näi- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 18437: den palveluiden käyttöä kustannussyistä. Tämän markkaa hierontapalveluiden saattamisek- 18438: johdosta olisikin myös hierontapalvelut saatettava si sairausvakuutuksen korvausten pziriin. 18439: sairausvakuutuksen korvausten piiriin. 18440: 18441: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18442: 18443: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Heikki Riihijärvi 18444: 1334 1986 vp. 18445: 18446: Raha-asia-aloite n:o 1229 18447: 18448: 18449: 18450: 18451: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta entytstoimenpttetsun 18452: työsuhteistaan irtisanottujen työllistämiseksi 18453: 18454: 18455: Eduskunnalle 18456: 18457: Päivittäin saamme lukea lehdistä, kuinka yksi- nen tulee suorittaa kunkin omalla kotipaikkakun- 18458: tyinen ja joskus jopa valtionyhtiökin sanoo kym- nalla seurausvaikutusten supistamiseksi mahdolli- 18459: menittäin ja sadoittain työntekijäitään irti työs- simman pieniksi. 18460: tään. Yhteiskunnan kehitysvaiheen huomioon ot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18461: taen toiminta ei tule vähenemään, vaan yksityisen tavasti, 18462: suurtyönantajan vastuu henkilöstöstään näyttää 18463: heikkenevän. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18464: Yhteiskunnan tulee ryhtyä toimiin kansalaisten 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 18465: työnoikeuden turvaamiseksi jo silloin, kun irtisa- markan määrärahan erityistoimenpiteiszin 18466: nominen tapahtuu, ja varautua irtisanotun henki- työsuhteestaan irtisanottujen työntekzjoi- 18467: lön koulutukseen, palkkasubventioon ja muihin den työllistämiseksi heidän omzlla koti- 18468: työllisyyttä edistäviin investointeihin. Työllistämi- paikkakunnillaan. 18469: 18470: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18471: 18472: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi 18473: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio 18474: 1986 vp. 1335 18475: 18476: Raha-asia-aloite n:o 1230 18477: 18478: 18479: 18480: 18481: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten työtupien pe- 18482: rustamiseen 18483: 18484: 18485: Eduskunnalle 18486: 18487: Nuorten työllisyystilanne on viime aikoina jat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18488: kuvasti parantunut, mutta osa työttömistä nuoris- tavasti, 18489: ta haluaa tehdä työtä yritystä vapaamuotoisem- 18490: massa yhteisössä. Nämä nuoret haluavat nähdä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18491: välittömästi käsiensä työn tulokset ja näin hankkia 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 18492: oman elantonsa. markan määrärahan nuorten työtupien 18493: Yhteiskunnalla ei ole tähän mennessä ollut tar- p~rustamiseen työttömien työllistämisek- 18494: jottavana näille nuorille vaihtoehtoa palkkatyön ja sz. 18495: yrittäjätoiminnan välimaastossa. Kyseinen vaih- 18496: toehto olisi nyt mahdollinen työtupatoiminnan 18497: kautta. 18498: 18499: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18500: 18501: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi 18502: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio 18503: 1336 1986 vp. 18504: 18505: Raha-asia-aloite n:o 1231 18506: 18507: 18508: 18509: 18510: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen massatuotan- 18511: toon asunnottomille 18512: 18513: 18514: Eduskunnalle 18515: 18516: Asuntotilanne maamme suurimmissa asutus- saada vuokra-asuntoa vapailta markkinoilta tai 18517: keskuksissa ja jopa maaseudulla on nopesti vai- kunnan vuokra-asunnoista. 18518: keutunut asuntojen hintojen kohoamisen vuoksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 18519: Vuokra-asuntojen saanti suuremmilla paikkakun- nioittaen, 18520: nilla on vähävaraisille ihmisille monesti täysin 18521: ylitsepääsemätön ongelma. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18522: Tämän vallitsevan vaikean asuntotilanteen ta- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 18523: kia on maassamme runsaasti täysin asunnottomia markan määrärahan asunnottomien asun- 18524: ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuuksia oman asun- tojen massatuotannon pikaiseen käynnis- 18525: non hankintaan eikä myöskään mahdollisuutta tämiseen. 18526: 18527: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18528: 18529: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi 18530: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio 18531: 1986 vp. 1337 18532: 18533: Raha-asia-aloite n:o 1232 18534: 18535: 18536: 18537: 18538: Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta Osaran maatalousoppilaitok- 18539: sen lisärakennuksen rakentamiseen 18540: 18541: 18542: Eduskunnalle 18543: 18544: Hämeenkyrössä sijaitsevan Osaran maatalous- 128 oppilaalle. Uudisrakennuksen jälkeen Osaran 18545: oppilaitoksen lisärakennus- ja peruskorjaushank- maatalousoppilaitos työllistää suoraan 41 henkilöä 18546: keelle on opetusministeriön vahvistama perusta- ja voi ottaa sisään 178 oppilasta. Oppilaitoksella 18547: missuunnitelma. Suunnitelma perustuu ammatti- on paikkakunnalle myös välillisesti merkittävä 18548: kasvatushallituksen 17.2.1983 tekemään päätök- työllistävä vaikutus. 18549: seen, jonka mukaan oppilaitoksen oppilasmäärä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 18550: nostetaan 178:aan vuoteen 1988 mennessä. taen, 18551: Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää 18552: opetus- ja asuntolatilojen lisärakentamista run- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18553: saan 3000 neliömetrin verran. Lisärakennukseen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 18554: on suunniteltu liikuntasali, kuntosali, neljä luok- 29. 60. 74 5 00 000 markkaa Osaran maata- 18555: kahuonetta, ruokailusali, keittiö, kirjasto, hallin- lousopptlaitoksen rakennushankkeeseen. 18556: totilat, henkilöstö- ja huoltotiloja sekä asuntotilat 18557: 18558: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18559: 18560: Kauko Juhantalo 18561: 18562: 18563: 18564: 18565: 67 260148U 18566: 1338 1986 vp. 18567: 18568: Raha-asia-aloite n:o 1233 18569: 18570: 18571: 18572: 18573: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan Nuorisoseu- 18574: rojen liiton toimitilakustannuksiin 18575: 18576: 18577: Eduskunnalle 18578: 18579: Satakunnan Nuorisoseurojen liitto ry. kuuluu tu 9:stä. Toimitilojen hankinta on rahoitettu pää- 18580: jäsenenä Suomen Nuorison Liittoon. Liitossa oli osin lainoilla. 18581: vuonna 1985 jäseniä 8 120. Paikallisseuroja on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18582: kaikkiaan 59. Liitto järjestää toimistossaan ohjaa- taen, 18583: jakoulutusta, paikallisseurakohtaista ohjausta ja 18584: monipuolista neuvontaa sekä erilaisia tapahtu- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18585: mia. Tapahtumista tunnetuin lienee Ikaalisissa 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 18586: kevätkesäisin järjestettävä Sata-Häme soi -juhla. 29.91.51 150000 markkaa Satakunnan 18587: Satakunnan Nuorisoseurojen liitto on hankki- Nuorisoseurojen liiton toimitzlojen rahoit- 18588: nut uudet toimitilat kesällä 1986 Porista Antinka- tamiseksi. 18589: 18590: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18591: 18592: Kauko Juhantalo Einari Nieminen 18593: 1986 vp. 1339 18594: 18595: Raha-asia-aloite n:o 1234 18596: 18597: 18598: 18599: 18600: Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta Suomen Mehiläishoitajain Lii- 18601: ton toiminnan tukemiseen 18602: 18603: 18604: Eduskunnalle 18605: 18606: Maa- ja metsätalousministeriön asettama mehi- 390 000 markan määrärahan samaan tarkoituk- 18607: läistalouden kehittämistoimikunta katsoi mietin- seen. Lisäksi toimikunta esitti vuoden 1987 tulo- 18608: nössään (Komiteanmietintö 1984:67) mm., että ja menoarvioon otettavaksi myös 50 000 markan 18609: mehiläishoidolle tarjoutuvia mahdollisuuksia ei määrärahan liiton perustaman eroonkasvatusase- 18610: ole maassamme vielä läheskään täysin hyödynnet- man perustamiskustannuksiin. 18611: ty. Mehiläisyhdyskuntatiheys on yleisesti ottaen Vuoden 1985 valtion tulo- ja menoarviossa lii- 18612: alhainen, ja se voitaisiin moninkertaistaa nykyises- ton toiminnan tukemiseen osoitettiin 100 000 18613: tään. Toimikunnan mielestä tavoitteeksi voitaisiin markan määräraha, vuoden 1986 tulo- ja menoar- 18614: asettaa, että vuoteen 1995 mennessä maamme viossa 200 000 markan määräraha ja vuoden 1987 18615: mehiläistarhauksella olisi mahdollisuus ja myös tulo- ja menoarvioehdotuksessa samaan tarkoituk- 18616: tarve kasvaa runsaasti kaksinkertaiseksi nykyises- seen on esitetty 300 000 markan määräraha. 18617: tään. Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n te- 18618: Toimikunta katsoi, että parhaiten mehiläista- hostunut neuvonta- ja koulutustyö vaarantuu, el- 18619: loutta edistetään lisäämällä neuvonnan ja tutki- lei se saa edes mehiläistalouden neuvottelukun- 18620: muksen voimavaroja sekä järjestämällä mehiläis- nan esityksen suuruista yhteiskunnan tukea. 18621: tautien torjunta nykyistä paremmaksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 18622: Vuoden 1984 alusta alan edistämistyö on ollut taen, 18623: Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n vas- 18624: tuulla. Liitolla on 40 paikallisyhdistystä, joissa jä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18625: seniä on noin 4 500. Mehiläistalouden kehittämis- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 18626: toimikunta esitti valtion vuoden 1985 tulo- ja me- 30.30.49 400 000 markkaa Suomen Me- 18627: noarvioon otettavaksi 315 000 markan määrära- hiläishoitajain Liitto ry:n toiminnan tuke- 18628: han liiton toiminnan tukemiseen. Vuoden 1986 mzseen. 18629: tulo- ja menoarvioon toimikunta esitti otettavaksi 18630: 18631: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18632: 18633: Kauko Juhantalo 18634: 1340 1986 vp. 18635: 18636: Raha-asia-aloite n:o 1235 18637: 18638: 18639: 18640: 18641: Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta Karvian-Kankaanpään maan- 18642: tien peruskorjaukseen 18643: 18644: 18645: 18646: Eduskunnalle 18647: 18648: Kankaanpään ja Karvian välisellä maantiellä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18649: liikenne lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 18650: Tien huonokuntoisuuden vuoksi liikenneturvalli- 31.24. 77 3 000 000 markkaa Karvzan- 18651: suus on huomattavasti heikentynyt. Kankaanpään maantien peruskorjauksen 18652: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- aloittamiseen. 18653: taen, 18654: 18655: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18656: 18657: Kauko Juhantalo 18658: 1986 vp. 1341 18659: 18660: Raha-asia-aloite n:o 1236 18661: 18662: 18663: 18664: 18665: Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta maantien parantamiseksi välil- 18666: lä Siikainen-Pyntäinen-Kankaanpään raja 18667: 18668: 18669: Eduskunnalle 18670: 18671: Maantiellä Tuorila-Kantti liikenne on lisään- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18672: tynyt viime vuosina huomattavasti mm. kalkki- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 18673: kuljetusten vuoksi. Peruskorjaus tielle on jo tehty 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien 18674: välillä Tuorila-Siikainen ja Alahonkajoki- parantamiseen välzllä Szi"kainen-Pyntäi- 18675: Kankaanpään raja. Tieosuudelle Siikainen- nen-Kankaanpään raja. 18676: Pyntäinen-Kankaanpään raja on peruskorjaus- 18677: suunnitelma valmiina. 18678: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 18679: taen, 18680: 18681: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18682: 18683: Kauko Juhantalo 18684: 1342 1986 vp. 18685: 18686: Raha-asia-aloite n:o 1237 18687: 18688: 18689: 18690: 18691: Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta Merikarvian väylän ruoppaus- 18692: töiden aloittamiseen 18693: 18694: 18695: Eduskunnalle 18696: 18697: Merikarvian väylän ruoppaus on suunniteltu Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 18698: TVH:n vesitieosaston toi!ilesta ja suunnitelmat taen, 18699: ovat valmiit toteutettaviksi. Ruoppauksen koko- 18700: naiskustannusarvio on 5, 5 miljoonaa markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18701: Merikarvian väylä on taloudellisesti kannattava. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 18702: Väylän käyttäjänä huomattavin on Koukin saha, 31.27. 77 3 000 000 markkaa Merikarvian 18703: joka on parhaillaan kaksinkertaistamassa tuotan- väylän ruoppaustöiden aloittamiseen. 18704: toaan. 18705: 18706: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18707: 18708: Kauko Juhantalo 18709: 1986 vp. 1343 18710: 18711: Raha-asia-aloite n:o 1238 18712: 18713: 18714: 18715: 18716: Jytkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta taajama- ja korttelipoliisijär- 18717: jestelmän laajentamiseen 18718: 18719: 18720: Eduskunnalle 18721: 18722: Kansalaisten koskemattomuus ja turvallisuus Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioitta- 18723: on taattava heidän kulkiessaan maaseudun asutus- vasti, 18724: taajamissa sekä kaupunkien kaduilla tai linja- 18725: autoissa. Lehdistössä on yhä useammin uutisia sii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18726: tä, miten jotakin vanhusta on pahoinpidelty ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 18727: ryöstetty hänen lompakkonsa tai käsilaukkunsa. 26. 75. 01 lisäyksenä 10 000 000 markan 18728: Päihtyneiden kahinoinnit julkisilla paikoilla ja määrärahan korttelipoliiszjärjestelmän laa- 18729: kuljetusvälineissä ovat myös lisääntyneet. Koke- jentamiseksi kaupungeissa ja maaseudun 18730: mukset korttelipoliisi- ja maaseudun taajamien asutustaajamissa kansalaisten ruumizllisen 18731: kyläpoliisijärjestelmästä ovat hyvät. Poliisin läsnä- koskemattomuuden suojelemiseksi ja tur- 18732: olo tuo siis turvallisuutta ja ehkäisee ennalta häi- vallisuuden palauttamiseksi. 18733: rikkökäyttäytymistä. 18734: 18735: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18736: 18737: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 18738: Helvi Koskinen Pentti Kettu'nen Pentti Skön 18739: Vieno Eklund 18740: 1344 1986 vp. 18741: 18742: Raha-asia-aloite n:o 1239 18743: 18744: 18745: 18746: 18747: Jyrkilä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin 18748: rahoitusavustuksiin 18749: 18750: 18751: Eduskunnalle 18752: 18753: Kehitysalueilla kuntien talous on vakavasti tien yleisiin rahoitusavustuksiin osoitettua määrä- 18754: heikkenemässä ja velkataakka asukasta kohden li- rahaa olisi tarvetta korottaa. Yleisistä rahoitus- 18755: sääntyy huolestuttavasti. Kehitysaluekuntien ta- avustuksista tulisi jakaa noin 90 prosenttia verotu- 18756: loutta heikentävät lukuisat yritystoiminnan lopet- lojen täydennyksenä ja loppuosa harkinnanvarai- 18757: tamiset, työvoiman supistukset ja keskittäminen sina avustuksina. Verotulojen täydennysrajaa olisi 18758: sekä yritysten konkurssit. nostettava nykyisestä 77,5 prosentista heikoim- 18759: Kuntien talouden heikkenemiseen ovat syynä pien kuntien osalta ainakin lähelle 100 prosenttia. 18760: työllisyyden heikentymisestä johtuva verotulojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18761: kasvun pysähtyminen ja kalliskorkoisten lainojen taen, 18762: korkokustannusten huomattava kohoaminen ja li- 18763: säksi se, että kunnille maksettavat valtionosuudet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18764: eivät ole kasvaneet samassa tahdissa kuin lakisää- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 18765: teiset ym. velvoitteet. 26.97.30 lisäyksenä 50 000 000 markan 18766: Kuntien verotulot eivät kasva samassa suhteessa määrärahan kuntien verotulojen täyden- 18767: kuin pakolliset menot, joten paine kohdistuu jo nykseksi ja yleiszin rahoitusavustuksiin 18768: ennestään korkeaan veroäyrin hintaan sekä kun- kunnzlle. 18769: tien lainakannan lisääntymiseen. Näin ollen kun- 18770: 18771: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18772: 18773: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Reino Karpola 18774: Lea Sutinen Jouko Tuovinen Liisa Arranz 18775: Pentti Skön 18776: 1986 vp. 1345 18777: 18778: Raha-asia-aloite n:o 1240 18779: 18780: 18781: 18782: 18783: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kuntou- 18784: tushenkilökunnan koulutuksen tehostamiseen 18785: 18786: 18787: Eduskunnalle 18788: 18789: Rintamaveteraanien ikääntyessä lisääntyy kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18790: toutuksen tarve suuresti. Kuntoutuslaitoksissa ja tavasti, 18791: terveyskeskuksissa on lääkintävoimistelijoista, 18792: kuntohoitajista ja hierojista pulaa ja avoimia työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18793: paikkoja on paljon. Kuntien ja kuntainliittojen 1987 tulo- ja menoarvioon 1 600 000 mar- 18794: terveyskeskuksiin pitäisi perustaa uusia virkoja ja kan määrärahan erityisesti n"ntamaveteraa- 18795: samanaikaisesti lisätä kuntoutukseen tarvittavan nien koulutukseen tarvittavien lääkintä- 18796: henkilöstön riittävää koulutusta, jotta rintamave- voimisteltjoiden, kuntohoitajien ja hiero- 18797: teraanien välttämätön kuntoutus voitaisiin hoitaa jien koulutuksen lisäämiseen. 18798: rinnan muun väestön kuntoutuksen kanssa. 18799: 18800: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18801: 18802: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 18803: 18804: 18805: 18806: 18807: 68 260148U 18808: 1346 1986 vp. 18809: 18810: Raha-asia-aloite n:o 1241 18811: 18812: 18813: 18814: 18815: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kivenjalostuksen ammatti- 18816: koulutuksen toteuttamiseksi Juuassa 18817: 18818: 18819: Eduskunnalle 18820: 18821: Pohjois-Karjalassa Juuan kunnan Nunnanlah- ja kiviveistämöillä on jo nyt huomattava merkitys 18822: dessa toimiva Suomen Vuolukivi Oy on tullut kivenlouhinnan ja -jalostuksen alalla. Kivialan li- 18823: tunnetuksi kiviteollisuustuotteistaan. Yrityksen sääntyvä työvoimantarve voi vaarantua ellei saada 18824: tuotteita ovat vuolukiviuunit, tuliverhoukset, järjestettyä kivialan koulutusta ja sen mukanaan 18825: seinä- ja lattialaatat sekä pöytätasot. tuomaa ammattitaitoa ja arvostusta. 18826: Samalla paikkakunnalla toimii myös Nunnan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18827: lahden Uuni Oy, jolla on myös pitkät perinteet tavasti, 18828: varaavista vuolukiviuuneista ja -takoista sekä 18829: uuni-hella-takkayhdistelmistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18830: Kiviveistämöitä on toiminnassa Viinijärven Kivi 1987 tulo- ja menoarvi3on 350 000 mar- 18831: Oy Liperin kunnassa ja Kivenveistoliike A. Mietti- kan määrärahan kivenjalostuksen ammat- 18832: nen Joensuussa. tikoulutushankkeen alkuun saattamiseksi 18833: Pohjois-Karjalan maakunnan kiviteollisuudella juuan kunnassa. 18834: 18835: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18836: 18837: Reino Jyrkilä Reino Karpola Kerttu Törnqvist 18838: Lea Sutinen Eeva Turunen Pentti Kettunen 18839: Helvi Koskinen Vieno Eklund Pentti Skön 18840: Heikki Riihijärvi Martti Ratu 18841: 1986 vp. 1347 18842: 18843: Raha-asia-aloite n:o 1242 18844: 18845: 18846: 18847: 18848: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kivenjalostuksen ammatti- 18849: koulutuksen toteuttamiseksi Outokummussa 18850: 18851: 18852: Eduskunnalle 18853: 18854: Pohjois-Karjalassa Outokummun kaupunki on paikkakuntana menettänyt suuressa määrin työ- 18855: tullut hyvin tunnetuksi kaivospaikkakuntana. paikkoja, joten korvaavien työpaikkojen saanti 18856: Pohjois-Karjalan ammatillisella kurssikeskuk- olisi erittäin tärkeätä. 18857: sella on Outokummussa kurssiosastot louhinta-, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18858: jalkine-, metalli-, valokuvaus- ja sähköalalla. tavasti, 18859: Outokummussa toimii kivestä koruja ammatti- 18860: maisesti valmistava ammatinharjoittaja, ja näillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18861: kivikorutuotteilla näyttää olevan markkinointi- 1987 tulo- ja menoarvioon 250 000 mar- 18862: mahdollisuuksia, joten alan koulutus tulisi käyn- kan määrärahan kivenjalostuskoulutuksen 18863: nistää korukivituotteiden valmistuksen lisäämi- at~aansaamiseksi Outokummun kaupun- 18864: seksi ja kiven tuotekehittelyn aikaansaamiseksi. gtssa. 18865: Outokummun kaupunki on ehtyvänä kaivos- 18866: 18867: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18868: 18869: Reino Jyrkilä Reino Karpola Kerttu Törnqvist 18870: Lea Sutinen Eeva Turunen Pentti Kettunen 18871: Helvi Koskinen Vieno Eklund Pentti Skön 18872: Heikki Riihijärvi Martti Ratu 18873: 1348 1986 vp. 18874: 18875: Raha-asia-aloite n:o 1243 18876: 18877: 18878: 18879: 18880: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalevalan Näyttämö ry:n toi- 18881: minnan tukemiseen 18882: 18883: 18884: Eduskunnalle 18885: 18886: Nurmeksen kaupungissa totmtva Kalevalan Tulevan talven aikana markkinointi kohdiste- 18887: Näyttämö ry. on perustettu taustavoimaksi Kale- taan pääasiassa ulkomaille, ja kävijämääräksi odo- 18888: vala-draamalle, jota esitetään Bornbao kesäteatte- tetaan tulevana kesänä samaa määrää kuin vuoden 18889: rissa Nurmeksessa. Kalevala-draama kertoo näy- 1985 kesän aikana. Näin suurta hanketta maam- 18890: telmällisin keinoin kansalliseepoksemme Kaleva- me kansalliseepoksen dramatisoinniksi voidaan 18891: lan tapahtumat. Esityksen toteuttamiseksi on ke- pitää oloissamme merkittävänä. Näin ollen olisi 18892: säteatteriin rakennettu mittavat kulissit ja raken- maamme kulttuurielämälle erittäin suuri takais- 18893: nelmat esitystä varten. ku, jos Kalevala-eepoksen esittäminen keskeytyisi 18894: Kesällä 1985 näytelmän ensimmäisenä esitys- rahoitusvaikeuksien takia. 18895: vuonna oli kävijämäärä teatterissa noin 20 000 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 18896: henkeä. Tarkoituksena on jatkaa esitystä seitse- nioittavasti, 18897: män vuoden ajan. Hankkeen kokonaiskustannus- 18898: arvio vaihtelee 2,6-3,2 miljoonan markan välil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18899: lä. Velat ovat tällä hetkellä noin 1, 3 miljoonaa 1987 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar- 18900: markkaa, mistä lainaa eri pankeilta sekä kaupun- kan määrärahan Kalevalan Näyttämö 18901: gilta on noin 500 000 markkaa 10% :n korolla. ry:lle Bomban kesäteatterissa Nurmeksen 18902: Takaisinmaksua joudutaan vuosittain suoritta- kaupungissa esitettävän Kalevala-draaman 18903: maan 250 000 markkaa. esittämisen turvaamiseksi. 18904: 18905: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18906: 18907: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 18908: 1986 vp. 1349 18909: 18910: Raha-asia-aloite n:o 1244 18911: 18912: 18913: 18914: 18915: Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta satovahinkojen 18916: korvaamiseen 18917: 18918: 18919: Eduskunnalle 18920: 18921: Kuluvan kesän poikkeukselliset sääolosuhteet Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18922: ovat Pohjois- ja Itä-Suomen alueilla sekä muualla- taen, 18923: kin maassa vaikeuttaneet rehuviljan puintiaja osa 18924: sadosta jää kokonaan saamatta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18925: Tämän vuoksi satovahinkojen korvaamiseen esi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 18926: tettyä 30 miljoonan markan määrärahaa tulisiko- 30.31.44 /z'siiyksenii 20 000 000 markkaa 18927: rottaa. satovahinkojen korvaamiseen. 18928: 18929: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18930: 18931: Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi Urho Pohto 18932: 1350 1986 vp. 18933: 18934: Raha-asia-aloite n:o 1245 18935: 18936: 18937: 18938: 18939: Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatilata- 18940: louden kehittämisrahastoon 18941: 18942: 18943: 18944: Eduskunnalle 18945: 18946: Maatilatalouden kehittämisrahaston varat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18947: viime vuosien aikana loppuneet jo syyskesän aika- taen, 18948: na. 18949: Sukupolvenvaihdosten toteuttamiseksi tarvitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18950: vassa määrin olisi välttämätöntä saada valtion lai- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 18951: noitus hoidetuksi kunakin vuotena, joten tämän 30.33.60 lisäyksenä· 50 000 000 markkaa 18952: vuoksi maatilatalouden kehittämisrahastoon va- siirtona maatilatalouden kehittämisrahas- 18953: rattua määrärahaa tulisi korottaa. toon. 18954: 18955: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18956: 18957: Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi Urho Pohto 18958: 1986 vp. 1351 18959: 18960: Raha-asia-aloite n:o 1246 18961: 18962: 18963: 18964: 18965: Jyrkilä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta satovahinkojen 18966: johdosta myönnettäviin korkotukilainoihin 18967: 18968: 18969: Eduskunnalle 18970: 18971: Kuluvan kesän poikkeukselliset sääolosuhteet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18972: ovat Pohjois- ja Itä-Suomen alueilla sekä muualla- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 18973: kin maassa aiheuttaneet tuntuvasti satovahinkoja. 30.34.43 lisäyksenä 2 500 000 markkaa sa- 18974: Tämän vuoksi satovahinkojen johdosta myön- tovahinkojen johdosta myönnettävien 18975: nettävien korkotukilainojen menoihin varattua 4 korkotuktlainojen menoihin. 18976: miljoonan markan suuruista määrärahaa tulisi 18977: välttämättä korottaa. 18978: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 18979: taen, 18980: 18981: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 18982: 18983: Reino Jyrkilä Ifeikki Riihijärvi Urho Pohto 18984: 1352 1986 vp. 18985: 18986: Raha-asia-aloite n:o 1247 18987: 18988: 18989: 18990: 18991: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hoikan, Louhivaaran ja Sul- 18992: kuvaaran yksityisteiden muuttamiseksi paikallistieksi 18993: 18994: 18995: Eduskunnalle 18996: 18997: Hoikan yksityistie ja Louhivaaran yksityistie se- minen ja muuttaminen maantieksi tulisi kiireelli- 18998: kä Sulkuvaaran yksityistie Tuupovaaran kunnassa senä toteuttaa Tuupovaaran vaikean työllisyysti- 18999: tulisi peruskorjata ja muuttaa paikallistieksi. lanteen helpottamiseksi. 19000: Tuupovaaran kunta on tehnyt paikallistiealoit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 19001: teen v. 1980 edellä mainittujen yksityisteiden nioitavasti, 19002: muuttamiseksi paikallistieksi. 19003: Kyseisen paikallistien rakentaminen mahdollis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19004: taisi poikittaistieyhteyden Tuupovaaran-Öllölän 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 19005: maantien ja Tuupovaaran-Kinnasniemen pai- kan määrärahan Hoikan, Louhivaaran ja 19006: kallistien n:o 15627 sekä Kinnasniemen- Sulkuvaaran yksityisteiden muuttamiseksi 19007: Petrovaaran paikallistien välillä. paikallistieksi sekä rakentamisen suunnit- 19008: Edellä mainittujen yksityisteiden peruskorjaa- teluun ja tietöiden aloittamiseen. 19009: 19010: Helsingissä 30 päiävnä syyskuuta 1986 19011: 19012: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19013: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19014: Vieno Eklund 19015: 1986 vp. 1353 19016: 19017: Raha-asia-aloite n:o 1248 19018: 19019: 19020: 19021: 19022: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolmikannan-Perttivaa- 19023: ran-Sammalvaaran yksityisteiden muuttamiseksi paikallistieksi 19024: Ilomantsissa 19025: 19026: Eduskunnalle 19027: 19028: Kolmikannan- Perttivaaran-Sammalvaaran taisiin suuri määrä yksityisteiden peruskorjauksia 19029: yksityisteiden muuttamisesta paikallistieksi Ilo- ja muuttamista paikallisteiksi. 19030: mantsin kunnassa on vuonna 1977 tehty paikallis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19031: tiealoite. tavasti, 19032: Ilomantsin kunta pitää hyvin tärkeänä, että ky- 19033: seinen yksityistie peruskorjattaisiin ja muutettai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19034: siin paikallistieksi. 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar- 19035: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan läänissä on kan määrärahan Kolmikannan-Pertti- 19036: maapinta-alaltaan 2 770,4 km 2 , ja asukkaita kun- vaaran-Sammalvaaran yksityisteiden 19037: nassa on noin 8 675. Tiestön rakennustarve Ilo- muuttamiseksi paikallistieksi sekä raken- 19038: mantsin kunnassa on tavattoman suuri, joten lii- tamisen suunnitteluun ja tietöiden aloit- 19039: kennetarpeen vuoksi Ilomantsin kunnassa tarvit- tamiseen. 19040: 19041: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19042: 19043: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19044: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19045: Vieno Eklund 19046: 19047: 19048: 19049: 19050: 69 260148U 19051: 1354 1986 vp. 19052: 19053: Raha-asia-aloite n:o 1249 19054: 19055: 19056: 19057: 19058: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kylyn-Hason paikallistien 19059: parantamiseen 19060: 19061: 19062: Eduskunnalle 19063: 19064: TVL:n Pohjois-Karjalan piirin ja Pohjois-Kar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 19065: jalan Seutukaavaliiton yhteinen työryhmä on esit- nioittavasti, 19066: tänyt Rasisalon-Kylyn paikallistien n:o 15674 19067: Rääkkylän kunnassa ja Hason paikallistien n:o että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19068: 15586 Tohmajärven kunnassa yhdystien rakenta- 1987 tulo- ja menoarvioon 250 000 mar- 19069: mista Kylystä lähtien Hason paikallistielle, jolloin kan määrärahan Kylyn-Hason paikallis- 19070: saataisiin liikenneyhteys Joensuun-Lappeenran- tien rakentamisen suunnitteluun ja tietöi- 19071: nan valtatien ja Tolosenmäen-Rääkkylän maan- den aloittamiseen. 19072: tien välille paikallisen asujaimiston ja kauttakul- 19073: kuliikenteen turvaamiseksi. 19074: 19075: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19076: 19077: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19078: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19079: Vieno Eklund 19080: 1986 vp. 1355 19081: 19082: Raha-asia-aloite n:o 1250 19083: 19084: 19085: 19086: 19087: Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lieksan- 19088: Nurmijärven maantien perusparantamiseen 19089: 19090: 19091: Eduskunnalle 19092: 19093: Lieksan-Nurmijärven maantien n:o 524 pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19094: ruskorjaus sisältyy Pohjois-Karjalan läänin toi- tavasti, 19095: menpideohjelmaan. 19096: Lieksan-Nurmijärven maantie jatkuu Rastin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19097: kylään asti, jossa se yhtyy Nurmeksesta tulevaan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 19098: tiehen. 31.24. 77 lisäyksenä 3 000 000 markan 19099: Kyseisen maantien peruskorjaus on välttämätön määrärahan Lieksan-Nurmzj'ärven maan- 19100: Lieksan vaikean työllisyystilanteen helpottamisek- tien perusparantamiseen. 19101: Si. 19102: 19103: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19104: 19105: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19106: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19107: Vieno Eklund 19108: 1356 1986 vp. 19109: 19110: Raha-asia-aloite n:o 1251 19111: 19112: 19113: 19114: 19115: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pahkavaaran ja Timoskan yk- 19116: sityisteiden muuttamiseksi paikallistieksi 19117: 19118: 19119: Eduskunnalle 19120: 19121: Pahkavaaran yksityistie ja Timoskan yksityistie Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19122: sijaitsevat Kontiolahden ja Enon kunnissa. tavasti, 19123: Pahkavaaran ja Timoskan yksityistiet tulisi pe- 19124: ruskorjata ja muuttaa paikallistieksi, jolloin saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19125: taisiin yhdystie Novikan-Kuusjärven paikallis- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 0 000 mar- 19126: tien n:o 15741 ja Kontiolahden-Heinävaaran kan määrärahan Pahkavaaran ja Timoskan 19127: paikallistien n:o 15727 välille. yksityisteiden muuttamiseksipaikallistiek- 19128: Edellä mainittujen yksityisteiden peruskorjaus si sekä rakentamisen suunnitteluun ja tie- 19129: ja paikallistieksi muuttaminen olisi erittäin tärkeä töiden aloittamiseen. 19130: hanke yhdystien aikaansaamiseksi paikallisen asu- 19131: tuksen ja kauttakulkuliikenteen hoitamiseksi. 19132: 19133: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19134: 19135: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19136: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19137: Vieno Eklund 19138: 1986 vp. 1357 19139: 19140: Raha-asia-aloite n:o 1252 19141: 19142: 19143: 19144: 19145: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Palokankaan yksityistien pe- 19146: ruskorjaukseen 19147: 19148: 19149: Eduskunnalle 19150: 19151: Polvijärven kunta on vuonna 1976 tehnyt pai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19152: kallistiealoitteen Palokankaan yksityistien muut- tavasti, 19153: tamiseksi paikallistieksi. 19154: Palokankaan yksityistie lähtee Polvijärven kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19155: konkylästä ja kulkee Höytiäisen ranta-alueille si- 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar- 19156: joittuneen asutuksen kautta ja yhtyy Kuorevaaras- kan määrärahan Palokankaan yksityistien 19157: sa kulkevaan paikallistiehen n:o 15 781. peruskorjauksen suunnitteluun ja muutta- 19158: Palokankaan yksityistie tulisi peruskorjata ja miseen paikallistieksi. 19159: muuttaa paikallistieksi. 19160: 19161: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19162: 19163: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19164: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19165: Vieno Eklund 19166: 1358 1986 vp. 19167: 19168: Raha-asia-aloite n:o 1253 19169: 19170: 19171: 19172: 19173: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirtun yksityistien peruskor- 19174: jaukseen 19175: 19176: 19177: Eduskunnalle 19178: 19179: Pirtu-niminen yksityistie Nurmeksen kaupun- takia. Sanotun yksityistien peruskorjaus ja muut- 19180: gissa lähtee Petäiskylän paikallistieltä Kapiosta taminen paikallistieksi on välttämätön, jotta Pe- 19181: yhtyen Viekin-Lipinvaaran-Nurmeskylän pai- täiskylän paikallistien ja Nurmeskylän-Lipinvaa- 19182: kallistiehen Lipinvaarassa. Yksityistie on pituu- ran-Viekin paikallistien välttämätön yhdyslii- 19183: deltaan 8,9 km, tien vaikutuspiirissä on 48 asukas- kenne saataisiin turvatuksi paikallisen liikenteen 19184: ta ja metsähallituksen äskettäin laajentama metsä- ohella. 19185: autotieverkosto yhtyy yksityistiehen. Pirtun yksi- Nurmeksen kaupungin työttömyysaste on jat- 19186: tyistien tuntumassa sijaitsee suuria sora-alueita ja kuvasti ollut yli 10 %, joten tien peruskorjauksel- 19187: leirintäalueita sekä Kuohatinjärven ympärillä la ja muuttamisella paikallistieksi olisi myös työlli- 19188: noin 30 huvila-asukasta. Kyseinen yksityistie välit- syyttä parantava vaikutus. 19189: tää puutavaran ajoa metsähallituksen metsäauto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19190: tieverkostosta, huomattavaa soranajoa ja posti-, taen, 19191: maidonkuljetus-, myymäläauto-ja teuraskuljetus- 19192: ajoa sekä jatkuvasti lisääntyvää loma-asutus-, vir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19193: kistys-, kalastus-, metsästys- ja marjastusliiken- 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar- 19194: nettä. 8,9 km:n yksityistien tienhoito on tieosak- kan määrärahan Pirtun yksityistien perus- 19195: kaille kohtuuttoman raskas ja ylivoimainen tehtä- korjaukseen ja muuttamiseen paikallis- 19196: vä jatkuvasti lisääntyvän ulkopuolisen liikenteen tieksi. 19197: 19198: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19199: 19200: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19201: Helvi Koskinen Vieno Eklund Pentti Skön 19202: 1986 vp. 1359 19203: 19204: Raha-asia-aloite n:o 1254 19205: 19206: 19207: 19208: 19209: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Rikkarannan yksityistien 19210: muuttamiseksi paikallistieksi 19211: 19212: 19213: Eduskunnalle 19214: 19215: Rikkarannan yksityistie sijaitsee Outokummun Kuopion valtatien välille osana Maarianvaaran- 19216: kaupungissa. Outokummun kaupunki on tehnyt Kuusjärven yhdystietä. 19217: paikallistiealoitteen v. 1979 Rikkarannan yksityis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19218: tien muuttamiseksi paikallistieksi. Pohjois- taen, 19219: Karjalan Seutukaavaliitto on puoltanut paikallis- 19220: tiealoitteen toteuttamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19221: Rikkarannan yksityistien peruskorjaus ja muut- 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar- 19222: taminen paikallistieksi on tärkeä hanke, koska täl- kan määrärahan Rikkarannan yksityistien 19223: löin muodostuu yhdystie Outokummun-Rikka- paikallistieksi suunnitteluun ja tietyön 19224: rannan paikallistien n:o 15673 ja Joensuun- aloittamiseen. 19225: 19226: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19227: 19228: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19229: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19230: Vieno Eklund 19231: 1360 1986 vp. 19232: 19233: Raha-asia-aloite n:o 1255 19234: 19235: 19236: 19237: 19238: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Ristinpohjan-Kaarnalam- 19239: men tien peruskorjaamiseen Liperissä 19240: 19241: 19242: Eduskunnalle 19243: 19244: Liperin kunnassa Ristinpohjan-Kaarnalam- jaimiston, metsäautotien ja kauttakulkuliikenteen 19245: men yksityistie välittää liikennettä yksityistien sekä työssä käyvien liikennetarpeiden turvaami- 19246: tuntumassa asuvien ja Ristin, Liperin, Taipaleen seksi. 19247: ja Komperon kylissä asuvien välillä sekä kautta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 19248: kulkuliikennettä huomattavassa määrin Varkau- taen, 19249: den-Joensuun maantien suunnasta ja Riston- 19250: kankaan-Komperon paikallistien suunnasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19251: Tietä käyttävät Joensuussa, Outokummussa, Lipe- 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 19252: rissä, Ylämyllyllä ja Viinijärvellä työssä käyvät se- kan määrärahan Ristinpohjan-Kaarna- 19253: kä maidonkeräily-, myymälä-, kirjasto- ja teuras- lammen yksityistien peruskorjaamiseksi ja 19254: autot. Yksityistien peruskorjaus ja muuttaminen yksityistien muuttamiseksi paikallistieksi. 19255: paikallistieksi olisi välttämätöntä paikallisen asu- 19256: 19257: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19258: 19259: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19260: 1986 vp. 1361 19261: 19262: Raha-asia-aloite n:o 1256 19263: 19264: 19265: 19266: 19267: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Romppalan-Tuopanjoen 19268: paikallistien perusparantamiseen 19269: 19270: 19271: Eduskunnalle 19272: 19273: Romppalan-Tuopanjoen paikallistie n:o ottaa kiireellisesti peruskorjattavaksi ja muuttaa 19274: 15730 Kontiolahden kunnassa yhtyy Juuan kun- maantieksi. 19275: nan puolella Tuopanjoen paikallistiehen n:o Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19276: 15802. tavasti, 19277: Kontiolahden kunta on tehnyt maantiealoit- 19278: teen v. 1981, jolloin Romppalan-Tuopanjoen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19279: paikallistie n:o 15730 on esitetty perusparannetta- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 19280: vaksi ja muutettavaksi maantieksi. kan määrärahan Romppalan-Tuopan- 19281: Kyseisen paikallistien liikenteellinen merkitys joen paikallistien perusparantamiseksi ja 19282: on huomattavan suuri, joten kokoojatienä se tulisi muuttamiseksi maantieksi. 19283: 19284: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19285: 19286: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19287: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19288: Vieno Eklund 19289: 19290: 19291: 19292: 19293: 70 260I48U 19294: 1362 1986 vp. 19295: 19296: Raha-asia-aloite n:o 1257 19297: 19298: 19299: 19300: 19301: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suonrannan-Kalliojärven 19302: yksityistien peruskorjaukseen 19303: 19304: 19305: Eduskunnalle 19306: 19307: Pyhäselän kunta on vuonna 1980 tehnyt paikal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19308: listiealoitteen Suonrannan-Kalliojärven yksityis- tavasti, 19309: tien muuttamiseksi paikallistieksi. 19310: Kyseinen yksityistie alkaa Jukajärven paikallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19311: tien n:o 15694 päästä ja yhtyy Rasivaaran-Kum- 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 19312: mun paikallistiehen n:o 15691. kan määrärahan Suonrannan-Kalliojär- 19313: Yksityistien peruskorjaus ja muuttaminen pai- ven yksityistien perusparantamiseen ja 19314: kallistieksi on välttämätöntä paikallisen asutuksen muuttamiseksi paikallistieksi. 19315: ja yhdystien Kiihtelysvaara-Reijola välisen kaut- 19316: takulkuliikenteen hoitamiseksi. 19317: 19318: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19319: 19320: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19321: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19322: Vieno Eklund 19323: 1986 vp. 1363 19324: 19325: Raha-asia-aloite n:o 1258 19326: 19327: 19328: 19329: 19330: Jyrkilä ym.: Mää~ärahan osoittamisesta Tuopanjoen paikallistien 19331: perusparantamtseen 19332: 19333: 19334: Eduskunnalle 19335: 19336: Tuopanjoen paikallistie n:o 15802 Juuan kun- hyvin tärkeä ja tie tulisi saada peruskorjauksen 19337: nassa on liikenteellisesti hyvin tärkeä. Juuan kun- alaiseksi ja muuttaa maantieksi. 19338: ta on tehnyt vuonna 1980 aloitteen paikallistien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19339: muuttamisesta maantieksi ja tien peruskorjauk- taen, 19340: sesta. 19341: Tuopanjoen paikallistie toimii yhdystienäJoen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19342: suun-Kajaanin valtatien ja Romppalan-Tuo- 1987 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar- 19343: panjoen paikallistien sekä Kansalan-Ahmovaa- kan määrärahan Tuopanjoen pazkallistien 19344: ran maantien välillä. perusparantamiseen ja muuttamiseksi 19345: Kyseisen paikallistien merkitys liikenteelle on maantieksi. 19346: 19347: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19348: 19349: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19350: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19351: Vieno Eklund 19352: 1364 1986 vp. 19353: 19354: Raha-asia-aloite n:o 1259 19355: 19356: 19357: 19358: 19359: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuupovaaran-Huosionvaa- 19360: ran paikallistien perusparantamiseen 19361: 19362: 19363: Eduskunnalle 19364: 19365: Tuupovaaran-Huosionvaaran paikallistie n:o Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19366: 15625 Tuupovaaran kunnassa on kokoojatie, josta taen, 19367: on tehty v. 1979 maantiealoite, johon Tuupovaa- 19368: ran kunta on yhtynyt v. 1983. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19369: Tämä liikenteellisesti tärkeä paikallistie tulisi 1987 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar- 19370: kiireellisesti saattaa peruskorjaukseen ja muuttaa kan måärårahan Tuupovaaran-Huosion- 19371: maantieksi. vaaran paikallistien maantieksi muuttami- 19372: seen ja peruskorjaustyön aloittamiseen. 19373: 19374: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19375: 19376: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19377: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19378: Vieno Eklund 19379: 1986 vp. 1365 19380: 19381: Raha-asia-aloite n:o 1260 19382: 19383: 19384: 19385: 19386: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Viinijärven-Siikakosken- 19387: Komperon th:n paikallistien peruskorjaamiseen Liperissä 19388: 19389: 19390: Eduskunnalle 19391: 19392: Paikallistiet Viinijärvi-Siikakoski ja Siikakoski Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19393: -Komperon th. välittävät paikallista liikennettä tavasti, 19394: Viinijärven asutustaajamaan ja kauttakulkuliiken- 19395: nettä Joensuun-Kuopion maantien ja Joensuun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19396: -Varkauden maantien välillä. Kelirikko- ja sade- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 19397: kausina kauttakulkuliikennettä haittaa tien huo- kan määrärahan Vzi'nijärven-Siikakosken 19398: no kunto, joten paikoitellen savipohja-alustaa tu- ja Siikakosken-Komperon th:n paikallis- 19399: lisi peruskorjata ja saada tie päällystetyksi paikal- tien peruskorjaamiseksi ja tien päällystä- 19400: listien suuren käyttömäärän kestäväksi. miseksi Liperin kunnassa. 19401: 19402: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19403: 19404: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19405: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19406: Vieno Eklund 19407: 1366 1986 vp. 19408: 19409: Raha-asia-aloite n:o 1261 19410: 19411: 19412: 19413: 19414: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylikylän-Karhunpään pai- 19415: kallistien rakentamiseen 19416: 19417: 19418: Eduskunnalle 19419: 19420: TVL:n Pohjois-Karjalan piirin ja Pohjois-Karja- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19421: lan Seutukaavaliiton yhteinen työryhmä on to- tavasti, 19422: dennut tieyhteyspuutteen Valtimon kunnassa vä- 19423: lillä Ylikylä-Karhunpää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19424: Joensuun-Kajaanin valtatieltä n:o 18 ei ole 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 19425: poikittaisyhteyttä Ylikylän paikallistien n:o 15928 kan määrärahan Ylikylän-Karhunpään 19426: ja Ylikylän-Saramon paikallistien n:o 15931 vä- paikallistien suunnitteluun ja tietyön 19427: lillä. aloittamiseen. 19428: Poikittaistien rakentaminen olisi erittäin tärkeä 19429: hanke paikallisen väestön ja kauttakulkuliiken- 19430: teen hoidon kannalta. 19431: 19432: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19433: 19434: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19435: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19436: Vieno Eklund 19437: 1986 vp. 1367 19438: 19439: Raha-asia-aloite n:o 1262 19440: 19441: 19442: 19443: 19444: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun lentokentän kiito- 19445: radan jatkeen suunnitteluun ja rakentamiseen 19446: 19447: 19448: Eduskunnalle 19449: 19450: Joensuun lentokentän kiitoradan on monissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19451: yhteyksissä todettu olevan liian lyhyt. Pohjois- taen, 19452: Karjalan matkailun kannalta olisi myös välttämä- 19453: töntä kiitoradan jatkaminen, jotta kookkaammat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19454: kin lentokoneet voisivat käyttää Joensuun lento- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 19455: kenttää. markkaa Joensuun lentokentän ktitoradan 19456: Joensuun lentokentän kiitoradan jatkeen suun- jatkeen suunnitteluun ja rakentamiseen. 19457: nittelu tulisi käynnistää kiireellisesti, jotta mah- 19458: dolliseen kiitoradan jatkeen rakentamiseen voitai- 19459: siin päästä jo tulevana kesänä. 19460: 19461: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19462: 19463: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19464: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19465: Vieno Eklund 19466: 1368 1986 vp. 19467: 19468: Raha-asia-aloite n:o 1263 19469: 19470: 19471: 19472: 19473: Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Joensuun lento- 19474: aseman matkustajatilojen laajentamiseen 19475: 19476: 19477: Eduskunnalle 19478: 19479: Joensuun lentomatkustajien määrän ja liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19480: teen voimakkaan kasvun vuoksi olisi kiireellisesti taen, 19481: lentoaseman matkustajatiloja laajennettava mat- 19482: kustajien määrän nopeaa kasvua vastaavaksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19483: Joensuun lentoasemalla on tehty vain pieniä 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19484: parannuksia ja saneerauksia, mutta matkustajati- 1 000 000 markkaa Joensuun lentoaseman 19485: loihin ei ole saatu lisätiloja. Nykyinen lentomat- matkustajatziojen laajentamiseen. 19486: kustajille varattu tila on täysin riittämätön ja 19487: puutteellinen vilkkaasti liikennöidyn lentokentän 19488: tarpeisiin. 19489: 19490: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19491: 19492: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19493: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19494: Vieno Eklund 19495: 1986 vp. 1369 19496: 19497: Raha-asia-aloite n:o 1264 19498: 19499: 19500: 19501: 19502: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta asemarakennuksen rakenta- 19503: miseen Onkamon liikennepaikalle 19504: 19505: 19506: Eduskunnalle 19507: 19508: Tohmajärven kunnassa SlJaltsevan Onkamon asuvan kaikkiaan noin 10 000 ihmistä, olisi välttä- 19509: liikennepaikan kehittäminen on ollut pysähdyk- mätöntä rakentaa ainakin pieni lämmitettävä ase- 19510: sissä. Useimmat Joensuun ja Helsingin välillä lii- marakennus matkustajien odotustiloja ja mahdol- 19511: kennöivät matkustajajunat pysähtyvät tällä liiken- lista lipunmyyntiä varten. Varsinkaan talvisaikaan 19512: nepaikalla ja liikennettä varten rakennettiin myös matkustajat eivät muutoin pysty käyttämään On- 19513: matkustajalaituri. kamon liikennepaikan palveluja. 19514: Onkamon liikennepaikka palvelee Tohmajär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19515: ven asukkaitten lisäksi myös kaikkia Värtsilän taen, 19516: kuntalaisia sekä suurta osaa Rääkkylän ja Kiihte- 19517: lysvaaran kuntien asukkaita. Onkamo on lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19518: risteysasema, josta haarautuu rautatie jatkuvasti 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 19519: kasvavalle Niiralan raja-asemalle. Koska Onka- kaa asemarakennuksen rakentamiseen 19520: mon liikennepaikan vaikutuspiirissä on laskettu Onkamon liikennepaikalle. 19521: 19522: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19523: 19524: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19525: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19526: Vieno Eklund 19527: 19528: 19529: 19530: 19531: 71 260148U 19532: 1370 1986 vp. 19533: 19534: Raha-asia-aloite n:o 1265 19535: 19536: 19537: 19538: 19539: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokumpuun sijoitettavan 19540: valtion konepajatekniikan laitoksen rakentamisen aloittamiseksi 19541: 19542: 19543: Eduskunnalle 19544: 19545: Kehitysalueiden elinkeinopohjan monipuolis- Kiireellisesti olisi nyt ryhdyttävä selvittämään 19546: tamisessa metalliteollisuudella eri muodoissaan valtion konepajatekniikan laitoksen perustami- 19547: on hyvin suuri merkitys. Kehitysalueiden omiin seen liittyvää suunnittelua. Perustamista selvittä- 19548: voimavaroihin perustuvan teollistamisen yksi pe- mään olisi kiireellisesti asetettava työryhmä, johon 19549: rusedellytys on konepajateollisuuden uusimpien tulisi nimetä kauppa- ja teollisuusministeriön, 19550: työmenetelmien taitamisen olennainen lisäämi- Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, Joensuun 19551: nen tehokkaan keskitetyn koulutus- ja tutkimus- yliopiston sekä Outokummun kaupungin edus- 19552: toiminnan kautta. Outokummun kaupunki on tus. 19553: 4.8.1980 esittänyt kaivospaikkakuntien seuranta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19554: ryhmälle, että se esittäisi erityisesti Itä-Suomea taen, 19555: varten perustettavaksi konepajatekniikan laitosta, 19556: jonka tehtävänä olisi metalliteollisuuden menetel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19557: mien tutkiminen, kehittäminen sekä siihen liitty- 1987 tulo- ja menoarvioon 500000 mark- 19558: vä koulutus ja kurssitoiminta ja joka sijoitettaisiin kaa Outokumpuun szjoitettavan valtion 19559: Outokummun kaupunkiin rakennettavan Valtion konepajatekntikan laitoksen suunnitte- 19560: teknillisen tutkimuskeskuksen mineraalitekniikan luun ja alkurahoitukseen. 19561: laboratorion rinnakkaisyksiköksi. 19562: 19563: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19564: 19565: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19566: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19567: Vieno Eklund 19568: 1986 vp. 1371 19569: 19570: Raha-asia-aloite n:o 1266 19571: 19572: 19573: 19574: 19575: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta sivualueiden sähkömuunta- 19576: piirien rakentamisen rahoittamiseen 19577: 19578: 19579: Eduskunnalle 19580: 19581: Sähkönsaantimahdollisuus on välttämätön myös suorittaminen ole mahdollista, joten maaseudun 19582: haja-asutusalueilla. Harvaanasutuissa kylissä muun- sähköistäminen ei toteudu sivualueilla ilman val- 19583: tapiirin muodostaminen on kiinni korkeista kus- tion mukaantuloa. 19584: tannuksista, jotka eivät kerry sähköliityntämak- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit- 19585: suista. Sähköyhtiölle pylväsmuuntopiirin rakenta- tavasti, 19586: minen aiheuttaa tietyn kustannuserän, minkä 19587: kunnat oman talousarvionsa puitteissa maksavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19588: sähköyhtiölle liityntämaksujen erotuksena. 1987 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mar- 19589: Pienet ja vähävaraiset kunnat, kuten Värtsilän kan määrärahan käytettäväksi pienten ja 19590: kunta Pohjois-Karjalassa, eivät kykene taloudelli- vähävaraisten kuntien sähkömuuntopzi·- 19591: sesti tukemaan tätä erotusta. Näin ollen monille rien rakentamiskustannusten ja liityntä- 19592: sähköä tarvitseville talouksille ei kohtuuttoman maksujen välisen erotuksen rahoittami- 19593: korkeiksi muodostuvien sähköliityntämaksujen seen. 19594: 19595: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19596: 19597: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19598: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19599: Vieno Eklund 19600: 1372 1986 vp. 19601: 19602: Raha-asia-aloite n:o 1267 19603: 19604: 19605: 19606: 19607: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Sotavete- 19608: raanipiiri ry:n toiminnan tukemiseen 19609: 19610: 19611: Eduskunnalle 19612: 19613: Sotiemme veteraanit ja invalidit sekä rintama- hoitopisteissä, mutta varojen puute on tarpeeseen 19614: naiset ovat tehneet suuriarvoisen palveluksen nähden erittäin suuri. 19615: maallemme vaikeina aikoina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19616: Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry tarvitsisi taen, 19617: ikääntyvien veteraanien asuinolojen kohentami- 19618: seen ja kuntoutukseen kipeästi lisävaroja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19619: Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry ja sen 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 19620: naistaimikunta ovat suorittaneet jo usean vuoden 33.23.53 15 000 markan määrärahan 19621: aikana omatoimisesti vaikeimmassa asemassa ole- Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipziri ry:n 19622: vien veteraanien ja heidän puolisoittensa sekä ve- toiminnan tukemiseen. 19623: teraanien leskien kuntouttamista fysikaalisissa 19624: 19625: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19626: 19627: Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi 19628: 1986 vp. 1373 19629: 19630: Raha-asia-aloite n:o 1268 19631: 19632: 19633: 19634: 19635: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamaveteraanit Pohjois- 19636: Karjalan piiri ry:n toiminnan tukemiseen 19637: 19638: 19639: Eduskunnalle 19640: 19641: Sotiemme rintamaveteraanit, invalidit ja rinta- sa hoitopisteissä, mutta varojen puute on tarpee- 19642: manaiset ovat tehneet suuriarvoisen palveluksen seen nähden erittäin suuri. 19643: maallemme vaikeina aikoina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19644: Rintamaveteraanit Pohjois-Karjalan piiri ry tar- taen, 19645: vitsisi ikääntyvien veteraanien asuinolojen paran- 19646: tamiseen ja kuntoutukseen erittäin kipeästi lisäva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19647: roja. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 19648: Rintamaveteraanit Pohjois-Karjalan piiri ry on 33.23.53 15 000 markan määrärahan Rin- 19649: suorittanut jo useiden vuosien aikana omatoimi- tamaveteraanit Pohjois-Karjalan pziri ry:n 19650: sesti vaikeimmassa asemassa olevien veteraanien ja toiminnan tukemiseen. 19651: heidän puolisoittensa kuntouttamista fysikaalisis- 19652: 19653: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19654: 19655: Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi 19656: 1374 1986 vp. 19657: 19658: Raha-asia-aloite n:o 1269 19659: 19660: 19661: 19662: 19663: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Sydänpiiri 19664: ry:n toiminnan tukemiseen 19665: 19666: 19667: Eduskunnalle 19668: 19669: Pohjois-Karjalan Sydänpiirin tärkeimpiä toi- leisuus on kansainvälisesti vertaillen erittäin kor- 19670: mintamuotoja ovat tervey~kasvatus-, kuntoutus-, kealla tasolla Pohjois-Karjalassa. 19671: koulutus- ja tiedotustoiminta sekä virkistys- ja Pohjois-Karjalan Sydänpiiri pyrkii omalta osal- 19672: kuntolomatoiminta. taan vaikuttamaan sydän- ja verisuonitauteja vä- 19673: Sydän- ja verisuonitauteja on pyritty viimeisten hentävästi Pohjois-Karjalassa, mutta toimintaa 19674: reilun kymmenen vuoden ajan torjumaan tehoste- jarruttava ja pitkäiänteistä suunnittelua sekä toi- 19675: tusti Pohjois-Karjalassa vähentämällä näiden tau- minnan kehittämistä vaikeuttava tekijä on varojen 19676: tien riskitekijöitä ja tehostamalla sairastuneiden puute. 19677: henkilöiden hoitoa ja kuntoutusta. Sydäntautien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19678: torjuntatyö on ollut tuloksellista, sillä sydäntauti- taen, 19679: kuolleisuus on vähentynyt Pohjois-Karjalassa sel- 19680: västi enemmän kuin koko maassa keskimäärin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19681: Myönteisestä kehityksestä huolimatta tarvitaan 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 markan 19682: edelleen työtä sydän- ja verisuonitautien vähentä- määrärahan Pohjois-Karjalan Sydänpiiri 19683: miseksi, sillä sepelvaltimosairastavuus ja -kuol- ry:n toiminnan tukemiseen. 19684: 19685: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19686: 19687: Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi 19688: 1986 vp. 1375 19689: 19690: Raha-asia-aloite n:o 1270 19691: 19692: 19693: 19694: 19695: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Syöpäyhdis- 19696: tys ry:n toiminnan tukemiseen 19697: 19698: 19699: Eduskunnalle 19700: 19701: Syöpä tautina on viime vuosien aikana voimak- minta voisi olla vieläkin tehokkaampaa, jos niiden 19702: kaasti lisääntynyt. Monet perheet ovat joutuneet toimintaa tuettaisiin enemmän taloudellisesti vai- 19703: toteamaan sen vakavan tosiasian, että joku per- tionkin taholta. 19704: heen jäsenistä on yllättäen sairastunut tähän vai- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun- 19705: keaan tautiin. Lääketiede ei ainakaan vielä ole nioittaen, 19706: pystynyt kehittämään ratkaisuja syöpätaudin täy- 19707: delliseksi voittamiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19708: Syöpäyhdistykset eri puolilla maatamme teke- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 markan 19709: vät arvokasta työtään syöpään sairastuneiden ja määrärahan Pohjois-Karjalan Syöpäyhdis- 19710: heidän perheittensä parissa. Syöpäyhdistysten toi- tys ry:n toimninnan tukemiseen. 19711: 19712: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19713: 19714: Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi 19715: 1376 1986 vp. 19716: 19717: Raha-asia-aloite n:o 1271 19718: 19719: 19720: 19721: 19722: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysvammaisten Tuki ry:n 19723: toiminnan tukemiseen Nurmeksessa 19724: 19725: 19726: Eduskunnalle 19727: 19728: Kehitysvammaisten Tuki ry toimii Nurmekses- Yhdistyksen toiminnan edelleen kehittämiseksi 19729: sa, ja yhdistyksen tarkoituksena on mm. tehdä yh- ja tukemiseksi olisi ensiarvoisen tärkeätä saada toi- 19730: teistyötä Nurmeksen kaupungin ja seurakunnan mintaan tukea myös valtiolta. 19731: sekä Honkaluoman keskuslaitoksen kanssa. Yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19732: distys järjestää koulutus- ja virkistystoimintaa van- taen, 19733: hemmille, huoltajille ja omaisille. Koulutus-, vir- 19734: kistys- ja matkakuluja kustannetaan tarvittaessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19735: yhdistyksen varoista johtokunnan harkinnan mu- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 mark- 19736: kaan. Yhteisiä juhlia ja retkiä järjestetään niin kaa Kehitysvammaisten Tuki ry:n toimin- 19737: usein kuin yhdistyksen varat sen sallivat. Yhdis- nan tukemiseen Nurmeksessa. 19738: tyksen varoja kartutetaan myyjäisillä, arpajaisilla 19739: ja myös lauluilloilla. 19740: 19741: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 19742: 19743: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19744: 1986 vp. 1377 19745: 19746: Raha-asia-aloite n:o 1272 19747: 19748: 19749: 19750: 19751: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilomantsin-Tuupovaaran 19752: Kotimäen lukion kehitysvammaisten virkistystoimintaan 19753: 19754: 19755: Eduskunnalle 19756: 19757: Ilomantsin-Tuupovaaran Kotimäen lukion Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19758: kehitysvammaisten (25 oppilasta) virkistystoimin- taen, 19759: ta olisi näille lapsille erittäin tärkeätä. Eräänä esi- 19760: merkkinä virkistysmahdollisuuksista olisi laivaris- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19761: teilyn järjestäminen välille Helsinki-Tukholma 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 mark- 19762: -Helsinki. Arvioidut kustannukset tämäntyyli- kaa Ilomantsin-Tuupovaaran Kotimåtm 19763: sestä virkistysmatkasta olisivat yhteensä noin lukion kehitysvammaisten virkistystoimin- 19764: 25 000 markkaa, joista osan lukion johtokunta ke- taan. 19765: räisi itse rahoitustueksi osallistujille. 19766: 19767: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 19768: 19769: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19770: 19771: 19772: 19773: 19774: 72 260148U 19775: 1378 1986 vp. 19776: 19777: Raha-asia-aloite n:o 1273 19778: 19779: 19780: 19781: 19782: Jyrkilä ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien 19783: lomarahan korottamiseen 19784: 19785: 19786: Eduskunnalle 19787: 19788: Pienyrittäjät saavat vuosilomarahaa 965 mark- haa tulisi mahdollisimman nopeasti korottaa tun- 19789: kaa vuodessa, mikäli verotuksen vuositulo ei ylitä tuvasti ja nostaa valtionverotuksessa vuositulon 19790: 38 300 markkaa. Vuosiloman saamisen ehtona on alarajaa. 19791: lisäksi, että pienyrittäjä on toiminut koko edelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19792: sen vuoden yrittäjänä ja että perheen ulkopuoli- tavasti, 19793: sella työntekijällä ei ole teetetty enempää kuin yh- 19794: dellä 252 ja kahdella työntekijällä 504 työpäivää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19795: Taksi- ja kuorma-autoilijat, kyläkauppiaat sekä 1987 tulo- ja menoarvioon mometille 19796: korjaamotoimintaa ym. harjoittavat pienyrittäjät 33.57.42 lisäyksenä 2 000 000 markan 19797: ovat kiistattomasti vuosiloma-asiassa pahasti kuo- määrärahan pienyrittäjien lomarahan ko- 19798: passa, joten pienyrittäjien nykyistä vuosilomara- rottamiseen. 19799: 19800: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19801: 19802: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19803: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19804: Vieno Eklund 19805: 1986 vp. 1379 19806: 19807: Raha-asia-aloite n:o 1274 19808: 19809: 19810: 19811: 19812: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta nk. Rinteen mallin mukai- 19813: sen työllistämiskokeilun aloittamiseksi Pohjois-Karjalan läänin 19814: pohjoisosassa 19815: 19816: Eduskunnalle 19817: 19818: Nk. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 19819: listämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi Porin tavasti, 19820: seudun kokeilussa. Tutkimukset osoittavat, että 19821: Rinteen mallin mukainen työllistäminen on myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19822: valtiontaloudellisesti kannattavaa. 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 19823: Pohjois-Karjalan läänin pohjoisosassa Valti- markan määrärahan nk. Rinteen työllistä- 19824: mon, Nurmeksen, Juuan, Lieksan ja Enon kunnis- miskokeilun käynnistämiseksi Pohjois- 19825: sa työttömyys on jatkuvasti ollut yli 10 % :n suu- Karjalan läänin pohjoisosan kuntien 19826: ruinen, joten työllistämiskokeilusta tulisi saada alueella. 19827: Pohjois-Karjalan läänin em. kunnat kattava. 19828: 19829: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19830: 19831: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi 19832: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön 19833: Vieno Eklund 19834: 1380 1986 vp. 19835: 19836: Raha-asia-aloite n:o 1275 19837: 19838: 19839: 19840: 19841: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta tekojärvihankkeen jatkotut- 19842: kimuksiin ja suunnitteluun Valtimon Rumossa 19843: 19844: 19845: Eduskunnalle 19846: 19847: Valtimon kunnan alueen läpi kulkee UKK- Valtimon kunnan elinkeinoasiamiehen Kauko 19848: reitti, jota matkailijoiden toimesta on käytetty Rahkon mukaan tulisi vielä välttämättä suorittaa 19849: huomattavassa määrin jo Simo Hurtan aikakau- tekojärvihankkeen jatkotutkimus, jolla selvitettäi- 19850: desta lähtien. siin uimarannan saanti, maanomistusolosuhteita 19851: Matkailijoiden taholta on jatkuvasti toivottu ja kustannusvertailuja. 19852: UKK-reitin varteen tehtäväksi tekojärvi sopivalle Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit- 19853: paikalle, koska laajalla vedenjakaja-alueella ei en- taen, 19854: nestään ole vesistöjä. 19855: Hanketta ovat olleet eteenpäin viemässä Valti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19856: mon kunta, Rumon kylätoimikunta ja matkaili- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan 19857: jat. määrärahan tekojärvihankkeen jatkotutki- 19858: Tekojärvi tarvittaisiin vaitimalaisten ja matkai- muksiin ja suunnitteluun Valtimon kun- 19859: lijoiden virkistyskäyttöön ja kalastusalueena. nan Ruman kylässä. 19860: 19861: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19862: 19863: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen 19864: 1986 vp. 1381 19865: 19866: Raha-asia-aloite n:o 1276 19867: 19868: 19869: 19870: 19871: Järvenpää: Korotetun määrärahan osoittamisesta väkivaltaa vastus- 19872: tavien elokuva- ja video-ohjelmien työstämiseen kodin ja koulun 19873: yhteistyössä 19874: 19875: Eduskunnalle 19876: 19877: Henkisen ja fyysisen väkivallan lisääntyminen on kehitettävä aikaisempaa huomattavasti voi- 19878: Suomessa on huolestuttavimpia ilmiöitä. Yhä makkaammin. On etsittävä vastauksia juuri niihin 19879: useampi kokee turvattomuutta niin kodissa kuin haasteisiin, jotka tämän päivän yhteiskunnassa 19880: varsinkin kodin ulkopuolella. Vapaa-ajan lisään- ovat polttavimpia. Väkivallasta ja sen vastustami- 19881: tyessä televisio, video ja ennen kaikkea kansainvä- sesta on tässä yhteistyössä tultava säännönmukai- 19882: linen viihde muokkaa varsinkin nuoren sukupol- nen keskustelunaihe. 19883: ven asenteet. Ihanteet ja esikuvat ovat muuttu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19884: neet. Käyttäytymismallit etsitään kohteista, jotka taen, 19885: ovat vieraita rauhalliselle ja tasapainoiselle yhteis- 19886: kuntakehitykselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19887: Avoimessa ja yhä avoimemmaksi muuttuvassa 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 19888: yhteiskunnassa ei kielloilla ja rajoituksilla saada 29.41.50 lisäyksenä 500000 markkaa vä- 19889: ratkaisevaa aikaan. Oleellisinta on koulutus ja va- kivaltaa vastustavien elokuva- ja video- 19890: listus. Vastuu nuorten kasvattamisesta on sekä ohjelmien työstämiseen käytettäväksi ko- 19891: koululla että kodilla. Koulun ja kodin yhteistyötä din ja koulun yhteistyössä. 19892: 19893: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19894: 19895: Heikki Järvenpää 19896: 1382 1986 vp. 19897: 19898: Raha-asia-aloite n:o 1277 19899: 19900: 19901: 19902: 19903: Järvenpää: Korotetun määrärahan osoittamisesta tiestön peruskor- 19904: jauksiin 19905: 19906: 19907: Eduskunnalle 19908: 19909: Liikenteen ja autokaluston kehitys osoittaa sel- set tiestön kuntoon merkitsevät joka tapauksessa 19910: västi yksityisautoilun lisääntyvän nopeammin pitemmällä tähtäimellä kansantaloudellista sääs- 19911: kuin liikenneviranomaisten ennusteet ja myös töä. Bitumin alhainen hinta on omiaan lisäämään 19912: toiveet edellyttäisivät. Liikenteen vilkastuminen juuri näinä vuosina hankkeiden edullisuutta. 19913: on johtanut onnettomuuksien ja kuolanuhrien Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19914: määrien kasvuun. taen, 19915: Liikenneonnettomuudet eivät ole estettävissä, 19916: ellei tiestön kuntoon kiinnitetä nykyistä enem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19917: män huomiota. On epärealistista kuvitella kiel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 19918: loilla, pakkotoimilla ja julkisen liikenteen keino- 31.24. 77 lisäyksenä 300 000 000 markkaa 19919: tekoisesti suosituimmuusasemaan asettamisella tiestön peruskorjauksiin, kehittämiseen 19920: voitavan tilanteeseen oleellisesti puuttua. sekä tutkimukseen ja suunnitteluun. 19921: Nykyistä huomattavasti suuremmat panostuk- 19922: 19923: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19924: 19925: Heikki Järvenpää 19926: 1986 vp. 1383 19927: 19928: Raha-asia-aloite n:o 1278 19929: 19930: 19931: 19932: 19933: Järvisalo-Kanerva ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tampe- 19934: reen Työväen Teatterin valtionavustukseen 19935: 19936: 19937: Eduskunnalle 19938: 19939: Tampereen Työväen Teatterin uudisrakennuk- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19940: sen valmistuttua teatterin valtionavustusosuutta 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 19941: korotettiin ja teatterin ja valtion kesken tehtiin 29.90.52 1 000 000 markan lisämäärära- 19942: valtionavustuksen määrän kehittämisohjelma. han käytettäväksi Tampereen Työväen 19943: Avustus ei ole kuitenkaan kehittynyt teatterin Teatterin valtionavustuksen korottami- 19944: välttämättömiä tarpeita vastaavasti. seen. 19945: Tämän vuoksi ehdotamme, 19946: 19947: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19948: 19949: Riitta Järvisalo-Kanerva Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila 19950: 1384 1986 vp. 19951: 19952: Raha-asia-aloite n:o 1279 19953: 19954: 19955: 19956: 19957: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Lastenteatteri 19958: 2000:n valtionavun korottamiseksi 19959: 19960: 19961: Eduskunnalle 19962: 19963: Tampereen Työväen Teatterin muutettua uu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19964: distiloihinsa Tampereella perustettiin lastenteat- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 19965: teri, joka toimii Työväen Teatterilta vapaaksi jää- 29.90.52 lisäyksenä 350 000 markkaa Las- 19966: neissä tiloissa. Teatteri on saanut vuodelle 1986 tenteatteri 2000:n valtionavustuksen ko- 19967: valtionavustuksen. Lastenteatteri 2000:n toiminta rottamiseksi 2 000 000 markkaan vuonna 19968: ja katsojamäärä ovat kehittyneet lyhyessä ajassa 1987. 19969: ennätyksellisesti. Huolimatta merkittävästä lippu- 19970: tulo-osuudesta teatterin rahoitustarve on kohon- 19971: nut. Tämän vuoksi ehdotamme, 19972: 19973: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19974: 19975: Riitta Järvisalo-Kanerva Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila 19976: 1986 vp. 1385 19977: 19978: Raha-asia-aloite n:o 1280 19979: 19980: 19981: 19982: 19983: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimiston 19984: perustamiseen Ylöjärvelle 19985: 19986: 19987: Eduskunnalle 19988: 19989: Ylöjärven kunta on merkittävä pienten ja keski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19990: suurten yritysten sijaintikunta. Kunnassa ei kui- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 34. 06 19991: tenkaan ole työvoimatoimistoa. määrärahozhin 5 00 000 markan määrära- 19992: Ehdotamme, han työvoimatoimiston perustamiseksi 19993: Ylöjärvelle. 19994: 19995: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 19996: 19997: Riitta Järvisalo-Kanerva Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila 19998: 19999: 20000: 20001: 20002: 73 260148U 20003: 1386 1986 vp. 20004: 20005: Raha-asia-aloite n:o 1281 20006: 20007: 20008: 20009: 20010: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen työvoi- 20011: mapiirin sivupisteen avaamiseksi Hervannassa 20012: 20013: 20014: Eduskunnalle 20015: 20016: Tampereen kaupungin kuntasuunnitelmassa Samoin kansaneläkelaitos on sijoittamassa sivutoi- 20017: Hervanta on itäisten kaupunginosien keskus. mistoaan Hervantaan. 20018: "Tytärkaupunkina" se jo itsenään tulee olemaan Ottaen huomioon Hervannan vaikutuspiirissä 20019: yli 25 000 asukkaan yksikkö. Alue on kehitty- asioivan ammatissa toimivan väestön suuren mää- 20020: mässä myös huomattavaksi koulutus- ja yrityskes- rän sekä sen, että työttömyysturva-asiat tullaan 20021: kukseksi. Hervanta on rakentumassa selkeäksi hoitamaan kansaneläkelaitoksen Hervannan sivu- 20022: maantieteelliseksi kokonaisuudeksi. Hervannan pisteessä, ehdotamme, 20023: väestön pääosa koostuu ammatissa toimivasta 20024: aktiiviväestöstä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20025: Suunnitelma Hervannan toimimisesta itsenäi- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 34. 06 20026: senä kaupunkiyksikkönä on osin toteutunut tai määrärahoihin 300 000 markkaa Tampe- 20027: toteutumassa. Alueen palveluvarustus on jo huo- reen työvoimapiirin sivupisteen avaami- 20028: mattava. Tampereen kaupungin sosiaalipalveluja seksi Tampereen Hervannassa. 20029: ollaan parhaillaan alueellistamassa Hervantaan. 20030: 20031: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20032: 20033: Riitta Järvisalo-Kanerva Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila 20034: 1986 vp. 1387 20035: 20036: Raha-asia-aloite n:o 1282 20037: 20038: 20039: 20040: 20041: Kalliomäki: Määrärahan osoittamisesta Pajulahden Urheiluopistolle 20042: pururadan valaistukseen 20043: 20044: 20045: Eduskunnalle 20046: 20047: Urheiluopistojen joukossa ns. johto-opistoihin Vaadittavista toimenpiteistä olisi valaistuksen saa- 20048: kuuluvan Pajulahden Urheiluopiston palvelut minen ensisijainen. 20049: tähtäävät monipuolisten ja laajoihin ihmisryh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20050: miin kohdistuvien liikuntamahdollisuuksien luo- taen, 20051: miseen. Opistolla on myös merkittävä vastuu 20052: maamme liikunnanohjaajakoulutuksesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20053: Pajulahdessa koetaan sekä palvelu- että opetus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20054: kohtaisena ongelmana, että varojen puutteessa on 29.91.50 lisäyksenä 150000 markkaa Pa- 20055: opiston alueella kiertävän pururata-hiihtoladun julahden Urheiluopiston pururadan va- 20056: kunnostus ja valaistuksen järjestäminen estynyt. laistuksen hankkimiseksi. 20057: 20058: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20059: 20060: Antti Kalliomäki 20061: 1388 1986 vp. 20062: 20063: Raha-asia-aloite n:o 1283 20064: 20065: 20066: 20067: 20068: Kanerva ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-asun- 20069: tojen omapääomaosuuden kattamiseksi 20070: 20071: 20072: Eduskunnalle 20073: 20074: Opiskelija-asuntojen puute on ollut erityisen nollisesti rasittavat tiukalle vedettyä opiskelijan 20075: huutava kuluvana syksynä. Etenkin uudet opiske- taloutta. 20076: lijat ovat ponnistelun tuloksena opiskelupaikan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20077: saatuaan joutuneet toteamaan joutuneensa vai- taen, 20078: keaan asuntotilanteeseen joutuessaan muutta- 20079: maan uudelle opiskelupaikkakunnalle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20080: Opiskelija-asuntojen rakentamisessa ei ole saa- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 20081: vutettu opiskelija-asuntotoimikunnan suositta- 35.45.51 lisäyksenä 10 000 000 markkaa 20082: maa 3 750 asuntopaikan rakentamista vuosit- opiskelija-asuntojen omapääomaosuuden 20083: tain. Vuokrat ovat jatkuvasti kohonneet ja luon- osittaiseksi kattamiseksi. 20084: 20085: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20086: 20087: Tikka Kanerva Helena Pesola 20088: 1986 vp. 1389 20089: 20090: Raha-asia-aloite n:o 1284 20091: 20092: 20093: 20094: 20095: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen opintorahaan 20096: opintotuen saattamiseksi riippumattomaksi vanhempien varalli- 20097: suudesta 20098: 20099: Eduskunnalle 20100: 20101: Vanhempien tulot ja varallisuus vaikuttavat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 20102: alle 21-vuotiaalle opiskelijalle myönnettävään nioittaen, 20103: opintotukeen. Suomessa 18-vuotias ihminen on 20104: täysi-ikäinen ja pääsääntöisesti vastuussa itsestään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20105: ja toimeentulostaan. Täten 21 vuoden ikäraja on 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 20106: perusteeron ja ylläpitää keinotekoisesti nuorten 29.39.55 10 000 000 markkaa ylimääräi- 20107: riippuvuutta. Olisikin loogista ja oikeudenmu- seen opintorahaan 21 vuoden ikärajan 20108: kaista poistaa 21 vuoden ikäraja opintotuen sää- korvaamiseksi normaalilla täysi-zkäisyys- 20109: telystä ja korvata se normaalilla täysi-ikäisyys- rajalla opintotuen jakamisessa 1.7.1987 20110: rajalla. lähtien. 20111: 20112: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20113: 20114: likka Kanerva Helena Pesola 20115: 1390 1986 vp. 20116: 20117: Raha-asia-aloite n:o 1285 20118: 20119: 20120: 20121: 20122: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta Helsingin lastentarhanopetta- 20123: jaopiston rakentamiseen 20124: 20125: 20126: Eduskunnalle 20127: 20128: Pääkaupunkiseudulla vallitseva pula lasten päi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20129: vähoitopaikoista saadaan poistetuksi vain päiväko- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 20130: teja rakentamalla ja henkilöstökoulutusta lisää- 29.51. 74 10 000 000 markkaa Helsingin 20131: mällä. lastentarhanopettajaopiston rakentami- 20132: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- seksi. 20133: taen, 20134: 20135: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20136: 20137: Seija Karkinen 20138: 1986 vp. 1391 20139: 20140: Raha-asia-aloite n:o 1286 20141: 20142: 20143: 20144: 20145: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta Helsingin IV sairaanhoito- 20146: oppilaitoksen rakentamiseen 20147: 20148: 20149: Eduskunnalle 20150: 20151: Pääkaupunkiseudulla vallitsevaa terveydenhoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20152: tohenkilöstöpulaa voitaisiin olennaisesti helpottaa 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.51 20153: aloittamalla koulutus perustettavassa Helsingin IV määrärahoihin 10 000 000 markkaa Hel- 20154: sairaanhoito-oppilaitoksessa. singin IV sairaanhoito-oppilaitoksen ra- 20155: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- kentamiseksi. 20156: taen, 20157: 20158: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20159: 20160: Seija Karkinen 20161: 1392 1986 vp. 20162: 20163: Raha-asia-aloite n:o 1287 20164: 20165: 20166: 20167: 20168: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta sosiaalialan järjestöille las- 20169: ten tilapäisen hoitoavun järjestämiseksi 20170: 20171: 20172: Eduskunnalle 20173: 20174: Lasten vakinaisten päiväkotipaikkojen ohella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20175: vallitsee erityisesti pääkaupunkiseudulla huomat- taen, 20176: tava puute tilapäisestä lasten hoitoavusta esim. 20177: lapsen tai hoitajan sairastuttua. Sosiaalialan järjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20178: töt ovat käynnistäneet merkittävää kokeilutoimin- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20179: taa tämän puutteen poistamiseksi. Toimintaa olisi 33.33.51lisäyksenä 5 000 000 markkaa so- 20180: tuettava varaamaila järjestöjen käyttöön määrä- siaalialan Järjestötlie lasten tzlapäisen hoi- 20181: raha tätä tarkoitusta varten. toavun järjestämiseksi. 20182: 20183: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20184: 20185: Seija Karkinen 20186: 1986 vp. 1393 20187: 20188: Raha-asia-aloite n:o 1288 20189: 20190: 20191: 20192: 20193: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta sosiaalialan järjestöille vanhus- 20194: ten ja vammaisten kotipalvelujen järjestämiseksi 20195: 20196: 20197: Eduskunnalle 20198: 20199: Vanhusten ja vammaisten mahdollisuuksia asua Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20200: kotonaan voitaisiin olennaisesti lisätä järjestämällä taen, 20201: heille erilaisia palveluja kodinhoito- ja helpom- 20202: piin terveydenhuoltotehtäviin. Koska kunnallisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20203: palveluja ei erityisesti pääkaupunkiseudulla ole 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20204: voitu järjestää läheskään tarvetta vastaavasti, olisi 33.33.51lisäyksenä 5 000 000 markkaa so- 20205: mahdollista helpottaa tilannetta yksityisten so- siaalialan Järjestötlie vanhusten ja vam- 20206: siaalialan järjestöjen antamien palvelujen turvin. maisten kotipalvelujen järjestämiseksi. 20207: 20208: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20209: 20210: Seija Karkinen 20211: 20212: 20213: 20214: 20215: 74 260148U 20216: 1394 1986 vp. 20217: 20218: Raha-asia-aloite n:o 1289 20219: 20220: 20221: 20222: 20223: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta päiväkotien avustavan henkilö- 20224: kunnan kouluttamiseksi työllisyyskursseilla 20225: 20226: 20227: Eduskunnalle 20228: 20229: Henkilökuntapulan vuoksi lasten päiväkodit Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20230: erityisesti pääkaupunkiseudulla toimivat ylikuor- taen, 20231: mitettuina tai valmiita rakennuksia ei voida ottaa 20232: käyttöön. Vastuuhenkilökunnan koulutuksen li- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20233: säämisen ohella voitaisiin tilannetta helpottaa 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 20234: kouluttamalla riittävän monipuolisilla kuntien 34.50.50 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 20235: järjestämillä työllisyyskursseilla henkilökuntaa eri- lasten päiväkotien avustavan henkilökun- 20236: laisiin avustaviin tehtäviin lasten päivähoitolaitok- nan kouluttamiseksi työllisyyskursseilla. 20237: sissa. 20238: 20239: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20240: 20241: Seija Karkinen 20242: 1986 vp. 1395 20243: 20244: Raha-asia-aloite n:o 1290 20245: 20246: 20247: 20248: 20249: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta kunnille asuntojen hankkimi- 20250: seksi lasten päivähoito- ja terveydenhoitohenkilökunnalle 20251: 20252: 20253: Eduskunnalle 20254: 20255: Asuntojen puute vaikeuttaa työntekijöiden ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20256: keutumista lastenhuollon ja terveydenhoitoalan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20257: tehtäviin, mistä osaltaan johtuu erityisesti pää- 35.45.32 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 20258: kaupunkiseudulla vallitseva näiden alojen henki- avustuksina kunnille terveydenhoitoalan 20259: lökuntavajaus. ja lasten päivähoitohenkilökunnan asun- 20260: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- tojen hankkimiseksi. 20261: taen, 20262: 20263: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20264: 20265: Seija Karkinen 20266: 1396 1986 vp. 20267: 20268: Raha-asia-aloite n:o 1291 20269: 20270: 20271: 20272: 20273: Karp~la ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittä- 20274: miseen 20275: 20276: 20277: Eduskunnalle 20278: 20279: Jo kahden vuoden aikana on valtion tulo- ja Ellei määrärahaa tuntuvasti lisätä, ensi vuonna 20280: menoarviossa ollut määräraha läänien kehittämis- varsinaisille kehitysalueille tulee määrärahaa jaet- 20281: tä varten. Vuonna 1985 määrärahaa voitiin käyt- tavaksi tämänvuotista huomattavasti vähemmän. 20282: tää vain Lapin läänissä, kuluvana vuonna määrära- Niissä lääneissä, joissa määräraha oli kuluvana 20283: han käyttöalue käsitti viisi maamme itäisintä ja vuonna käytössä, saatiin järjestelmästä myönteiset 20284: pohjoisinta lääniä. Ensi vuoden aikana tulo- ja kokemukset. Kysyntää oli vähintään kaksinkertai- 20285: menoarvioesityksen mukaan määrärahan jakelu- nen määrä määrärahaan verrattuna. Näin ollen ei 20286: alueena toimisi koko maa. ole perusteltua määrärahan pienentäminen Itä- ja 20287: Eduskunta lisäsi kyseistä määrärahaa niin, että Pohjois-Suomen alueelta. Niinpä eduskunnan tu- 20288: tänä vuonna käytettävissä oli kaikkiaan 73 milj. lisikin huomattavasti korottaa läänien kehittämi- 20289: markkaa. Ensi vuotta varten on nousuksi esitetty seksi tarkoitettua määrärahaa. 20290: vain 32 miljoonaa markkaa, mikä ei läheskään Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20291: vastaa jakelualueen laajentumista. Kun vielä esi- taen, 20292: tetään luopumista maaseudun työpaikkatukiko- 20293: keilusta, joka käytännössä on kohdistunut samoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20294: hin kohteisiin läänien kehittämiseksi varatun 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20295: määrärahan kanssa, määrärahan lisäys ei ole ollen- 26.98.43 lisäyksenä 100 000 000 markkaa 20296: kaan suhteessa edes alueen laajenemisen kanssa. läänien kehittämiseen. 20297: 20298: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 20299: 20300: Reino Karpola Kerttu Törnqvist Eeva Turunen 20301: Jukka Vihriälä Mikko Jokela Sirkka-Liisa Anttila 20302: Reino Jyrkilä Pentti Poutaneo Katri-Helena Eskelinen 20303: Lea Sutinen Hannu Tenhiälä Mauno Manninen 20304: Jouko Tuovinen 20305: 1986 vp. 1397 20306: 20307: Raha-asia-aloite n:o 1292 20308: 20309: 20310: 20311: 20312: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Maatalous- 20313: säätiön koulutus- ja lomakeskuksen suunnitteluun 20314: 20315: 20316: Eduskunnalle 20317: 20318: Pohjois-Karjalasta on puuttunut ja puuttuu jen harjoittaman jatkokoulutuksen kanssa, vaan se 20319: edelleenkin viljelijäväestön jatko- ja täydennys- tulee nimenomaan alan neuvontajärjestöjen tar- 20320: koulutuskeskus ja viljelijäväestön loma- ja virkis- peita varten. 20321: tystoimintaa hoitava lomakeskus. Tämän puut- Eduskunnassa on parhaillaan hallituksen esitys 20322: teen poistamiseksi Pohjois-Karjalan Maataloussää- maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan 20323: tiö on vuokrannut 50 vuoden ajaksi Kukkolan ti- edistämisestä. Sen tultua ensi vuoden aikana voi- 20324: lasta (RN:o 125) Joensuun kaupungista 24 heh- maan suunnitellun tapaiselle kurssimuotoiselle 20325: taarin suuruisen määräalan, joka käsittää peltoa koulutukselle tulee nykyistä enemmän kysyntää ja 20326: kahdeksan hehtaaria ja metsää 16 hehtaaria. tarvetta. 20327: Maataloussäätiö ei ryhdy suorittamaan ja hoita- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20328: maan koulutusta, vaan rakentaa ja luo toiminnal- taen, 20329: liset edellytykset ja puitteet lähes 20 maakunnalli- 20330: selle maa-, metsä-, kala- ja kotitalousjärjestölle ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20331: niiden järjestämälle koulutustoiminnalle. Näin 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark- 20332: ollen Maataloussäätiön suunnittelemalla kurssi- ja kaa Pohjois-Karjalan Maataloussäätiön 20333: lomatoiminnalla ei pyritä kilpailemaan maakun- suunnitteleman koulutus- ja lomakeskuk- 20334: nassa sijaitsevien maatalous- ja metsäalan koulu- sen suunnitteluun. 20335: 20336: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 20337: 20338: Reino Karpola Kerttu Törnqvist Eeva Turunen 20339: Reino Jyrkilä Lea Sutinen Jouko Tuovinen 20340: 1398 1986 vp. 20341: 20342: Raha-asia-aloite n:o 1293 20343: 20344: 20345: 20346: 20347: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kesälahden-Totkunie- 20348: men-Kymen läänin rajan tien peruskorjaamiseen 20349: 20350: 20351: Eduskunnalle 20352: 20353: Kesälahden kunnan alueella sijaitseva Kesälah- lisesti alueella sijaitseva maa- ja metsätalous tarvit- 20354: den kirkonkylästä Totkuniemen kautta Kymen see tietä päivittäin. Tästäkin liikenteestä osa on 20355: läänin rajalle ja edelleen Uukuniemelle ulottuva verraten raskasta liikennettä. Näin ollen Kesälah- 20356: tie on Kesälahden kunnan alueella vielä liikentee- den kirkonkylästä Totkuniemen kautta Kymen 20357: seen nähden erittäin huonokuntoinen. Peruskor- läänin rajalle sijaitsevan tien pikainen peruskor- 20358: jaus ja päällystys on suoritettu Kymen läänin puo- jaus ja päällystäminen olisi välttämätöntä. 20359: lella, mutta Pohjois-Karjalan läänin osuus on vie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20360: läkin peruskorjausta vailla. taen, 20361: Mainitulla tieosuudella on liikennettä melkoi- 20362: sesti heikkokuntoisuudesta huolimatta. Kesälah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20363: den ja Uukuniemen kuntien välillä on yhteistoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20364: mintaa esimerkiksi koulutoimen hoitamisen alal- 31.24.14 1 000 000 markkaa Kesälah- 20365: la, joten koululaisten kuljetus on jokapäiväistä. den-Totkuniemen-Kymen läänin ra- 20366: Tien vaikutuspiirissä on huomattava määrä turkis- jan tien peruskorjaamiseen ja päällystämi- 20367: tarhausta ja tämän toiminnan vaatima verraten seen. 20368: raskas liikenne on myös jatkuvaa. Lisäksi luonnol- 20369: 20370: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 20371: 20372: Reino Karpola Kerttu Törnqvist Eeva Turunen 20373: Reino Jyrkilä Lea Sutinen Jouko Tuovinen 20374: 1986 vp. 1399 20375: 20376: Raha-asia-aloite n:o 1294 20377: 20378: 20379: 20380: 20381: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahaan 20382: opintotuen asumislisän maksamiseksi ympärivuotisena 20383: 20384: 20385: Eduskunnalle 20386: 20387: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- vuotisesti. Näin ollen opiskelijat ovat huomatta- 20388: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausilta, van eriarvoisessa asemassa verrattuna muihin pie- 20389: pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opiskeli- nituloisiin kansalaisryhmiin. Siksi on välttämä- 20390: ja joutuu kuitenkin (mm. opiskelija-asuntolassa töntä, että opiskelijoille myönnetään avustus asu- 20391: asuessaan) maksamaan vuokran myös kesäajalta. miskustannuksiin ympärivuotisena. 20392: Tavallista onkin, että kesäkuukausien aikana mak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20393: settavaksi tulee kaksi vuokraa: toinen opiskelija- taen, 20394: asunnosta ja toinen kesätyöpaikkakunnalla sijait- 20395: sevasta asunnosta. Näihin kustannuksiin opiskeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20396: ja ei saa minkäänlaista tukea, sillä kesäajalta asu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 20397: mislisä maksetaan vain siinä tapauksessa, että 29.39.55 lisäyksenä 60 000 000 markkaa 20398: opiskelija opiskelee myös kesän ajan. opintotuen asumislisän maksamiseksi ym- 20399: Lapsiperheiden asumistukea ja kansaneläkelain pärivuotisena 1. 6.1987 alkaen. 20400: nojalla saatavaa asumistukea myönnetään ympäri- 20401: 20402: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20403: 20404: Matti Kautto Esko-Juhani Tennilä Marja-Liisa Löyttyjärvi 20405: 1400 1986 vp. 20406: 20407: Raha-asia-aloite n:o 1295 20408: 20409: 20410: 20411: 20412: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden kaupunginteatterin 20413: valtionapuun 20414: 20415: 20416: Eduskunnalle 20417: 20418: Lahden kaupunginteatterin uusi teatteriraken- Hankkeesta päätettäessä on valtionavustusta ar- 20419: nus on valmistunut ja otettu käyttöön jo vuonna vioitu saatavan noin 24 milj. markkaa. 20420: 1983. Sen rakentamiskustannukset olivat yhteensä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20421: n. 114 milj. mk, johon Lahden kaupunki on tä- taen, 20422: hän mennessä saanut valtionavustusta 17,5 milj. 20423: mk eli 15,4% rakentamiskustannuksista. Avustus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20424: on vuosittain myönnetty suhteellisen pieninä eri- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.90 20425: nä veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen miiilrärahothin 6 5 00 000 markkaa valtion- 20426: ylimääräisestä tuotosta. Viimeksi kuluneen vuo- avustuksena Lahden kaupunginteatterin 20427: den aikana avustusta ei kuitenkaan ole myönnetty rakentamiseen. 20428: lainkaan. 20429: 20430: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20431: 20432: Matti Kautto Jouko Skinnari Ulla Puolanne 20433: Mikko Vainio Matti Viljanen Hannu Tenhiälä 20434: 1986 vp. 1401 20435: 20436: Raha-asia-aloite n:o 1296 20437: 20438: 20439: 20440: 20441: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta viljelmäkoon mu- 20442: kaan maksettavaan hintapoliittiseen tukeen 20443: 20444: 20445: Eduskunnalle 20446: 20447: Hallitus esittää pinta-ataiisien määrärahaa alen- vaikutukset ns. "ylituotantoon". Pinta-alalisä on 20448: nettavaksi jopa markkamääräisesti. Tällä on kiel- ainoa maataloustuki, joka ei kiihota lisäämään 20449: teiset vaikutukset sekä pienviljelijöille että maata- tuotantoa, vaan voisi antaa pienviljelijälle perus- 20450: loustuotteiden kuluttajille. Hallituksen kielteinen toimeentuloturvaa. 20451: suhtautuminen pinta-alalisän kehittämiseen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20452: merkinnyt sen saajien lukumäärän supistumista ja taen, 20453: tuen rcaaliarvon pienenemistä. Näin on lisätty 20454: pienviljelijöiden taloudellista ahdinkoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20455: Kuluttajille pinta-alalisän ja alueittaisen tuen 1987 tulo- ja menoaroioon momentzlle 20456: huono kehitys merkitsee elintarvikkeiden hinto- 30.31.41 lisäyksenä 200 000 000 markkaa 20457: jen nousua. Näin siksi, että entistä suurempi osa viljelmäkoon mukaan maksettavaan hin- 20458: maataloustulosta annetaan maataloustuotteiden tapolzi"ttiseen tukeen. 20459: hintojen kautta. Tällä linjalla on myös kielteiset 20460: 20461: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20462: 20463: Matti Kautto Sten Söderström Mikko Kuoppa 20464: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Irma Rosnell 20465: Esko-Juhani Tennilä 20466: 20467: 20468: 20469: 20470: 75 260148U 20471: 1402 1986 vp. 20472: 20473: Raha-asia-aloite n:o 1297 20474: 20475: 20476: 20477: 20478: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alueittaiseen hin- 20479: tapoliittiseen tukeen 20480: 20481: 20482: Eduskunnalle 20483: 20484: Hallitus esittää maatalouden aluepoliittisen Tuen määräytymisperusteita tulisi muuttaa niin, 20485: tuen alentamista sekä markkamääräisesti että että se kohdistuisi paremmin pienille ja keski- 20486: reaalisesti. Näin lisätään ennen muuta Pohjois- ja suurille tiloille ja antaisi näille perustoimeentulo- 20487: I~ä-Suomen viljelijäväestön taloudellisia vaikeuk- turvaa ilman tuotannon lisäämisen välttämättö- 20488: Sia. myyttä. 20489: Hallitus ei esitä muutoksia aluetuen myöntä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20490: misperusteihin. Se aikoo jatkaa linjaansa, jonka taen, 20491: mukaan tuki jaetaan yksinomaan tuotantomää- 20492: rien perusteella. Näin tuki kohdistuu suurempana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20493: enemmän tuottaville tiloille. Tuki myös kiihottaa 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 20494: ja pakottaa viljelijäväestöä lisäämään tuotantoaan. 30.31.42 lisäyksenä 50 000 000 markkaa 20495: Näin tuki omalta osaltaan tukee ns. ylituotantoa. alueittaiseen hintapoliittiseen tukeen. 20496: 20497: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20498: 20499: Matti Kautto Sten Söderström Mikko Kuoppa 20500: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Irma Rosnell 20501: Esko-Juhani Tennilä 20502: 1986 vp. 1403 20503: 20504: Raha-asia-aloite n:o 1298 20505: 20506: 20507: 20508: 20509: Kautto ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta muuhun hintapo- 20510: liittiseen tukeen 20511: 20512: 20513: Eduskunnalle 20514: 20515: Ns. muuta hintapoliittista tukea, ennen muuta ma pienenisi asteittain tilan tuotannon ylitettyä 20516: maidon lisähintaa jaetaan edelleen tuotantomää- 100 000 1/v. Näin säästyneet varat suunnattaisiin 20517: rien perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että suurim- pienempien tilojen lisähinnan korottamiseen. Ti- 20518: man tuen valtiolta saavat suuret tilat, jotka tuotta- lalla tässä yhteydessä tarkoitetaan 1-2 henkeä 20519: vat 150 000 litraa tai sitä enemmän vuodessa mai- työllistävää perheviljelmää. 20520: toa. Näin tuki on myös omalta osaltaan tukemassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20521: ns. ylituotantoa. taen, 20522: Tuen määräytymisperusteita tulisi muuttaa 20523: niin, että se painottuisi pienille ja keskisuurille ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20524: loille ja se lopetettaisiin kokonaan suurilta tiloilta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20525: Siksi ehdotamme, että maidon lisähintaa ei 30.31.43 lisäyksenä 10 000 markkaa muu- 20526: myönnettäisi lainkaan tiloille, joiden tuotanto- hun hintapoliittiseen tukeen. 20527: kiintiö on yli 150 000 litraa ja sen kokonaissum- 20528: 20529: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20530: 20531: Matti Kautto Sten Söderström Mikko Kuoppa 20532: Marja-Liisa Löyttyjärvi Irma Rosnell Ensio Laine 20533: 1404 1986 vp. 20534: 20535: Raha-asia-aloite n:o 1299 20536: 20537: 20538: 20539: 20540: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta lannoitteiden ja rehujen 20541: hankintakustannusten alentamiseksi pienillä ja keskisuurilla 20542: tiloilla 20543: 20544: Eduskunnalle 20545: 20546: Karjataloutta harjoittavien pienten ja keski- Myös lannoite- ja rehuseosverot rasittavat koh- 20547: suurten tilojen kannattavuus on huonontunut sen tuuttomana tavalla pieniä ja keskisuuria tiloja var- 20548: johdosta, että väkirehujen ja lannoitteiden hinnat sinkin maamme pohjois- ja itäalueilla. Rehujen ja 20549: ovat niin voimakkaasti nousseet. lannoitteiden ostotodistuksilla voitaisiin palauttaa 20550: Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen alueilla on pal- näille tiloille heidän lannoite- ja rehuseosveronsa. 20551: jon sellaisia kuntia, joissa maanviljelystilat eivät Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20552: ole kyenneet siirtymään ympärivuotiseen viherre- taen, 20553: hun käyttämiseen eivätkä kykene myöskään rehu- 20554: viljan riittävään viljelyyn. Tämän johdosta joutu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20555: vatkin karjataloudessa toimivat pientilat käyttä- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 30.31 20556: mään puolet saamastaan maitotilistä rehujen osta- uudelle momentzlle 50 000 000 markkaa 20557: miseen. Kun vielä otetaan huomioon lannoittei- käytettäväksi pienille ja keskisuurille ti- 20558: den ostot ja monenlaiset tarvikekustannukset, lozlle lannoitteiden ja rehujen ostamiseen 20559: ovat hintojen nousut saattaneet taloudellisen kan- oikeuttaviin ostotodistuksiin. 20560: nattavuuden niin kestämättömäksi, että entistä 20561: suuremmassa määrin on luovuttava karjanpidosta. 20562: 20563: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20564: 20565: Matti Kautto Sten Söderström Mikko Kuoppa 20566: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Irma Rosnell 20567: Esko-Juhani Tennilä 20568: 1986 vp. 1405 20569: 20570: Raha-asia-aloite n:o 1300 20571: 20572: 20573: 20574: 20575: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöi- 20576: den tukemiseen 20577: 20578: 20579: Eduskunnalle 20580: 20581: Valtioneuvoston päätöksessä mainitut ehdot Hallituksen esittämä 155 milj. markan määrä- 20582: täyttäviä hakijoita on enemmän kuin käynnistys- raha ei riitä kaventamaan tätä jo syntynyttä mää- 20583: tukeen osoitetut varat mahdollistavat myönteisiä rärahan vajausta. 20584: päätöksiä. Tämän takia vuonna 1985 ei tukiratkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20585: sua voitu tehdä 1800 hakemuksen johdosta vaan taen, 20586: ne katettiin vuoden 1986 määrärahasta. Näin ol- 20587: len vuonna 1986 voitiin varatusta määrärahasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20588: käyttää vain 113 (40 milj. mk) tänä vuonna vireil- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20589: le pantuihin hakemuksiin. Käynnistysavustuksen 30.33.40 lisäyksenä 50 000 000 markkaa 20590: kysynnän ja käytettävissä olevien varojen erotuk- nuorten viljelijöiden tukemiseen. 20591: sen arvioidaan muodostuvan noin 120 milj. mar- 20592: kaksi. 20593: 20594: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20595: 20596: Matti Kautto Sten Söderström Mikko Kuoppa 20597: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine Irma Rosnell 20598: 1406 1986 vp. 20599: 20600: Raha-asia-aloite n:o 1301 20601: 20602: 20603: 20604: 20605: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatilata- 20606: louden kehi ttämisrahastoon 20607: 20608: 20609: Eduskunnalle 20610: 20611: Maatilatalouden kehittämisrahaston varat ovat Kehirys on johtanut siihen, että mm. sukupol- 20612: reaalisesti alentuneet viir:.e vuosina. Näin siitä venvaihdoksia ja asuntolainoitusta ei kyetä hoita- 20613: huolimatta, että rahastosta myönnettyjen lainojen maan. Edelleen hallituksen linjan tulos on se, että 20614: laina-aikoja on lyhennetty ja korkoja korotettu. maatilalainoituksen painopiste on siirtynyt pank- 20615: Kehitys johtuu siitä, että valtion budjetissa siirto kien korkotukilainoihin. Tästä on seurauksena 20616: rahastoon on joutunut nykyisen hallituksen aika- pankkien vallan kasvu maaseudulla. 20617: na merkittävän supistuksen kohteeksi. Vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20618: 1982 siirto oli 630 milj. mk ja vielä vuonna 1983 taen, 20619: 620 milj.mk. Nyt hallitus esittää tarkoitukseen 20620: vain 435 milj. mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20621: Kuitenkaan varojen kysyntä ei ole alentunut. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20622: Maatalouden pääomahuolto- ja rahoitustyöryh- 30.33. 60 lisäyksenä 100 000 000 markkaa 20623: män muistion mukaan tarve vuonna 1987 olisi siirtona maatilatalouden kehittämisrahas- 20624: 220 milj. mk suurempi kuin hallituksen esitys an- toon. 20625: taa mahdollisuuksia. 20626: 20627: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20628: 20629: Matti Kautto Sten Söderström Mikko Kuoppa 20630: Marja-Liisa Löytryjärvi Irma Rosnell Ensio Laine 20631: 1986 vp. 1407 20632: 20633: Raha-asia-aloite n:o 1302 20634: 20635: 20636: 20637: 20638: Kautto ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta katumaksulain 20639: mukaisiin korvauksiin kunnille 20640: 20641: 20642: Eduskunnalle 20643: 20644: Katumaksu on väärämielineo vero, joka nostaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20645: asumiskuluja. Katumaksut asuinkiinteistöiltä tu- taen, 20646: leekin poistaa. Niin meneteltäessä kuntien val- 20647: tiolta saamaa avustusta katujen kunnossapitoon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20648: tulee korottaa muistaen se, että valtio kerää ajo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20649: neuvoliikenteeltä suuren määrän veroja juuri tei- 31. 24.35 lisäyksenä 85 000 000 markkaa 20650: den ja katujen rakentamista ja kunnossapitoa var- katumaksulain mukaisiin korvauksiin 20651: ten. kunnille katujen kunnossapitoa varten. 20652: 20653: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20654: 20655: Matti Kautto Esko-Juhani Tennilä 20656: Mikko Kuoppa Pirkko Turpeinen 20657: Marja-Liisa Löyttyjärvi 20658: 1408 1986 vp. 20659: 20660: Raha-asia-aloite n:o 1303 20661: 20662: 20663: 20664: 20665: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoihin kunnille vuokra- 20666: : asuntojen hankkimista varten 20667: 20668: 20669: Eduskunnalle 20670: 20671: Useissa kunnissa, ennen muuta kaupungeissa, vanhasta asuntokannasta. Tämä totmmta tulee 20672: on vuokra-asuntojen puute kärjistynyt voimak- aloittaa niiltä paikkakunnilta, joilla vuokra-asun- 20673: kaasti. Kaikissa kunnissa tätä puutetta ei kyetä topula on suurin. 20674: uustuotannolla korjaamaan. Tilannetta on kärjis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20675: tänyt se, että yksityiset vuokra-asuntojen omistajat taen, 20676: ovat myyneet vuokra-asuntoja omistusasunnoiksi. 20677: Tässä tilanteessa on valtion avustus kunnille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20678: vuokra-asuntojen hankkimiseen ollut riittämätön. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20679: Ehdotamme, että budjettiin otetaan uusi mää- 35.45.34 JOO 000 000 markkaa lainoihin 20680: räraha halpakorkoisten ja pitkäaikaisten lainojen kunnille vuokra-asuntojen hankkimista 20681: myöntämiseen kunnille, jotta ne voisivat hankkia varten. 20682: omistukseensa vuokra-asuntoja ja vuokrataloja ns. 20683: 20684: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20685: 20686: Matti Kautto Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä 20687: Marja-Liisa Löyttyjärvi 20688: 1986 vp. 1409 20689: 20690: Raha-asia-aloite n:o 1304 20691: 20692: 20693: 20694: 20695: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiin talou- 20696: dellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille 20697: 20698: 20699: Eduskunnalle 20700: 20701: Valtion ja yksityisten rahalaitosten asuntolaino- avustusta taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuok- 20702: jen lyhyet laina-ajat ja varsin korkeat korot ovat rataloille. Tällä määrärahalla tulee taata, että ara- 20703: pääsyyt vuokratalojen ajautumiseen taloudellisiin vavuokrat eivät ylitä valtioneuvoston vuokrataso- 20704: vaikeuksiin. Suuressa joukossa vuokrataloja yrite- yleisohjetta. 20705: tään taloudelliset vaikeudet voittaa perimällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20706: vuokralaisilta valtioneuvoston vuokratasoyleisoh- taen, 20707: jeen ylittäviä, laittomia vuokria. Tällaisia aravalai- 20708: noitettuja asuinhuoneistoja on maassamme yli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20709: 50 000 kpl. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20710: Pääkeino ylikorkeiden vuokrien alentamiseen 35.45.64 lisäyksenä 10000000 markkaa 20711: on sekä valtion että pankkien asuntolainojen lai- avustuksiin taloudellisissa vaikeuksissa 20712: na-ajan pidentäminen ja koron alentaminen. Kui- oleville vuokrataloille. 20713: tenkin on välttämätöntä korottaa myös valtion 20714: 20715: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20716: 20717: Matti Kautto Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä 20718: Marja-Liisa Löyttyjärvi 20719: 20720: 20721: 20722: 20723: 76 260148U 20724: 1410 1986 vp. 20725: 20726: Raha-asia-aloite n:o 1305 20727: 20728: 20729: 20730: 20731: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä asu- 20732: mistukena asumiskustannusten alentamiseksi 20733: 20734: 20735: Eduskunnalle 20736: 20737: Hallitus esittää asumistukimäärärahan alenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20738: mista tämänvuotisesta. Näin siitä huolimatta, että taen, 20739: suurelle joukolle suomalaisia asumiskustannukset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20740: ovat täysin kohtuuttomat. Osin tämä johtuu siitä, 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20741: että asumistuen saannille on asetettu varsin keino- 35.45.54 lisäyksenä 200 000 000 markkaa 20742: tekoisia esteitä. ylimääräiseksi määriirahaksi asumistuen 20743: Asumistukea tulisi kehittää niin, että se takaisi korottamiseen, asumistuen saa;i"en piirin 20744: sen, että kenelläkään työtätekevällä asumismenot laajentamiseen, asumistuen rcaaliarvon 20745: eivät ylittäisi 20 % tuloista ja vähävaraisilla 10 o/o sätlyttämiseen ja asumismenojen kohtuul- 20746: tuloista. lisuuden turvaamiseen. 20747: 20748: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20749: 20750: Matti Kautto Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä 20751: Marja-Liisa Löyttyjärvi 20752: 1986 vp. 1411 20753: 20754: Raha-asia-aloite n:o 1306 20755: 20756: 20757: 20758: 20759: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoihin perus- 20760: korjauksiin ja perusparannuksiin 20761: 20762: 20763: Eduskunnalle 20764: 20765: Peruskorjaus- ja perusparannuslainojen kysyntä Tästä myöntämisvaltuuden korottamisesta ai- 20766: on merkittävästi ylittänyt niihin myönnetyn mää- heutuu vuonna 1987 arviolta 50 milj. mk:n lisä- 20767: rärahan. Sekä tänä että viime vuonna hakemuksia määrärahan tarve. 20768: oli noin kaksinkertainen määrä kuin mitä lainoja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20769: voitiin myöntää. On arvioitavissa, että lähivuosina taen, 20770: määrärahan tarve edelleen kasvaa. 20771: Ehdotamme, että myöntämisvaltuutta korote- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20772: taan niin, että ensi vuonna perusparannuslainoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20773: tukseen voidaan käyttää 600 000 000 mk. Näin 35.45.86 lisäyksenä 50 000 000 markkaa 20774: voitaisiin lainoittaa hallituksen esittämän n. lainoihin peruskorjauksiin ja perusparan- 20775: 10 000 asunnon sijasta yli 13 000 asuntoa. nuksiin. 20776: 20777: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20778: 20779: Matti Kautto Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä 20780: Marja-Liisa Löyttyjärvi 20781: 1412 1986 vp. 20782: 20783: Raha-asia-aloite n:o 1307 20784: 20785: 20786: 20787: 20788: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta energiataloudelliseen kor- 20789: jaustoimintaan tarkoitetuiksi avustuksiksi 20790: 20791: 20792: Eduskunnalle 20793: 20794: Hallitus esittää, että energiataloudelliset kor- pieniäkin kohteita. Avustuksen merkitystä koros- 20795: jausavustukset lopetettaisiin kokonaan. Kuitenkin taa myös se, että perusparannuslainoituksessa val- 20796: niillä on edelleen ollut huomattavasti enemmän tion avustus lainan saajalle on varsinkin lyhyissä 20797: kysyntää kuin niitä on voitu myöntää. Näin siitä lainoissa hyvin vaatimatonta. 20798: huolimatta, että niiden saannille on asetettu kei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20799: notekoisia esteitä ja perusparannus- ja korjauslai- taen, 20800: noitus on laajentunut. 20801: Käsityksemme mukaan energian hinnan tila- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20802: päinen alentuminen ei saa johtaa energian säästö- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45 20803: tavoitteista luopumiseen. Perusparannuslainoitus määrärahoihin 50 000 000 markkaa avus- 20804: ei korvaa energiataloudellisia avustuksia sen joh- tuksena energiataloudelliseen korjaustoi- 20805: dosta, että avustuksella voidaan toteuttaa hyvin mintaan. 20806: 20807: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 20808: 20809: Matti Kautto Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä 20810: Marja-Liisa Löyttyjärvi 20811: 1986 vp. 1413 20812: 20813: Raha-asia-aloite n:o 1308 20814: 20815: 20816: 20817: 20818: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan 20819: palkkaamiseksi Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen Kajaanin 20820: yksikköön 20821: 20822: Eduskunnalle 20823: 20824: Pohjois-Suomen tutkimuslaitos on Oulun yli- keää. Tästä syystä tulisi myös tämän Pohjois-Suo- 20825: opiston yhteydessä toimiva, pääasiassa Pohjois- men tutkimuslaitoksen sivutoimipisteen toimin- 20826: Suomen erikoiskysymyksiin tutkimustoimintansa taa voimakkaasti kehittää. Ensisijaisesti tarvitaan 20827: kohdistava tutkimuslaitos. Sen keskeisenä tutki- lisää erikoistutkijan sekä tutkijan ja avustavan 20828: musalueena on ollut selvittää alueellisten kehitys- henkilöstön vakansseja sekä käyttömäärärahoja. 20829: erojen syitä ja niitä ylläpitäviä mekanismeja, Poh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 20830: jois-Suomen työllisyyttä ja elinkeinoelämää, ener- 20831: giataloutta ja muita pohjoisten alueiden kannalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20832: keskeisiä aloja ja elinkeinoja. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20833: Kainuun tutkimusyksikön toiminta on koko 29.10. 01 lisäyksenä 250 000 markkaa eri- 20834: ajan ollut varsin suppeaa, mikä johtuu vähäisistä koistutkijan sekä avustavan tutkimushen- 20835: henkilö- ja muista resursseista. Kainuun elinkei- kilökunnan palkkaamiseen Pohjois-Suo- 20836: noelämän ja yleensä alueen kehittämisen kannalta men tutkimuslaitoksen Kajaanin yksik- 20837: on sinne kohdistuvan tutkimustoiminnan moni- köön. 20838: puolistaminen ja laajentaminen ensiarvoisen tär- 20839: 20840: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 20841: 20842: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Hannu Kemppainen 20843: Heikki Mustonen Aarno von Bell Sakari Valli 20844: Pentti Kettunen 20845: 1414 1986 vp. 20846: 20847: Raha-asia-aloite n:o 1309 20848: 20849: 20850: 20851: 20852: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lannoitteiden ja re- 20853: hujen hankintakustannusten alentamiseksi pienillä ja keskisuu- 20854: rilla tiloilla 20855: 20856: Eduskunnalle 20857: 20858: Maataloudessa on entistä tärkeämpää kohdistaa noitteista tilakohtainen alennus. Tämä suosisi var- 20859: yhteiskunnan tuki tilakohtaisesti sen sijaan, että sinkin kehitysalueiden pienviljelmiä, jotka joutu- 20860: maatalouden tulonmuodotus tapahtuisi suuressa vat turvautumaan ostorehuihin. 20861: määrin tuotantomäärien perusteella. Tuotanto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20862: määriin perustuva maatalouden tulonmuodostus taen, 20863: suosii suurtuotantoa ja on omiaan johtamaan sillä 20864: tavoin ylituotantoon, että siitä maatalous kärsii. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20865: Maatalouden tuen oikeudenmukainen ja harkittu 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 30.31 20866: kohdentaminen on myös omiaan vähentämään uudelle momentzlle 50 000 000 markkaa 20867: tuen tarvetta, mikäli tukea karsitaan suurtuottajil- käytettäväksi valtioneuvoston tarkemmin 20868: ta ja mikäli samalla tuki kohdennetaan ylituotan- määräämin perustein pienzlle ja keskisuu- 20869: toa supistavasti. rzlle tzlozlle annettavzi·n lannoitteiden ja 20870: Onkin tarkoituksenmukaista tukea kannatta- rehujen ostossa käytettävzin alennukseen 20871: vuusvaikeuksissa kamppailevia pien- ja perhevil- ozkeuttaviin ostokuponkeihin. 20872: jelmiä mm. suomalla niille ostorehuista ja lan- 20873: 20874: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 20875: 20876: Arvo Kemppainen Heikki Mustonen Vappu Säilynoja 20877: Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi Esko Helle 20878: Osmo Vepsäläinen Aarno von Bell Timo Laaksonen 20879: Inger Hirvelä Pentti Kettunen 20880: 1986 vp. 1415 20881: 20882: Raha-asia-aloite n:o 1310 20883: 20884: 20885: 20886: 20887: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden tuo- 20888: tannollisen yhteistoiminnan käynnistysavustuksiin 20889: 20890: 20891: Eduskunnalle 20892: 20893: Useat selvitykset ovat osoittaneet viljelijäväes- tää maatalouden lainoitusta niin, että se ottaa 20894: tön tuntevan kiinnostusta monimuotoiseen yh- tuotannollisen yhteistyön tuettavaksi vaihtoeh- 20895: teistoimintaan maataloudessa alkaen aina tilapäi- doksi. Yhteistyön avulla voidaan osaltaan helpot- 20896: sestä vastavuoroisesta naapuriavusta vuokrakonei- taa vapaa-ajan järjestämistä maataloudessa, vaikka 20897: siin ja tuotannolliseen yhteistyöhön saakka. Silti sitä onkin vähäisessä määrin jo auttanut lomitus- 20898: on maatalouspolitiikka ollut erittäin haluton tu- toiminnan kehittyminen. 20899: kemaan viljeljäväestön perinteiseen yhteistoimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 20900: taan pohjautuvaa ja siitä edelleen kehitettävää toi- taen, 20901: mintaa. Varsinkin tuotannollista yhteistoimintaa 20902: on syrjitty jättämällä se halpakorkoisen lainoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20903: sen ulkopuolelle. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 30.33 20904: Jotta yhteistoimintaa voitaisiin viljelijäväestön uudelle momenttfle 20 000 000 markkaa 20905: hyödyksi edelleen kehittää, tulisi sitä tukea käyn- käynnistysavustuksiin maatalouden tuo- 20906: nistysavustuksin. Tämän lisäksi on tarpeen kehit- tannollista yhteistoimintaa varten. 20907: 20908: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 20909: 20910: Arvo Kemppainen Heikki Mustonen Vappu Säilynoja 20911: Pekka Leppänen Kati Peltola Ulla-Leena Alppi 20912: Esko Helle Osmo Vepsäläinen Timo Laaksonen 20913: Inger Hirvelä Aarno von Bell 20914: 1416 1986 vp. 20915: 20916: Raha-asia-aloite n:o 1311 20917: 20918: 20919: 20920: 20921: A. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Haka- 20922: suon kalanviljelylaitoksen rakentamiseen 20923: 20924: 20925: Eduskunnalle 20926: 20927: Hakasuon kalanviljelylaitoksen perusparanta- myydenvaivaamaan Kainuuseen ja edistää alueen 20928: minen, uudistaminen ja laajentaminen on ollut jo luontaisten elinkeinojen kehittämistä. Tästä syys- 20929: vuosikausia vireillä. Se on koko Kainuun ja laa- tä hankkeeseen on osoitettava täysimääräinen ra- 20930: jemminkin Pohjois-Suomen kalatalouden kehittä- hoitus jo ensi vuoden tulo- ja menoarvioon. 20931: misen kannalta hyvin tärkeä hanke. Hankkeen ra- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 20932: kennusaikataulu on kuitenkin jatkuvasti viivästy- 20933: nyt ennen muuta valtion määrärahojen puutteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20934: vuoksi. Ensi talvena uhkaa työttömyys varsinkin 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20935: Kainuussa nousta ennätyslukemiin. Siksi myös 30.38. 74 lisäyksenä 12 000 000 markkaa 20936: Hakasuon rakentamista tulee kiirehtiä. Se tuo Hakasuon kalanviljelylaitoksen rakenta- 20937: myös uusia pysyviä työpaikkoja vaikean työttö- mista varten. 20938: 20939: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 20940: 20941: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Heikki Mustonen 20942: Aarno von Bell Sakari Valli Pentti Kettunen 20943: 1986 vp. 1417 20944: 20945: Raha-asia-aloite n:o 1312 20946: 20947: 20948: 20949: 20950: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiomäen- 20951: Vuokatin radan perusparantamiseen 20952: 20953: 20954: Eduskunnalle 20955: 20956: Kontiomäen-Vuokatin välinen rataosuus on kaan esitä ensi vuoden talousarvioon tätä tarkoit- 20957: osa Joensuun ja Oulun välistä rautatieyhteyttä. tavaa määrärahaa. 20958: Liikenteellisesti se on näin ollen erittäin merkittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20959: vä. Rataosuuden heikko kunto on kuitenkin lii- 20960: kenteen, varsinkin tavaraliikenteen lisäämisen es- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20961: teenä. VR:nsuunnitelmissa on lisätä myös henki- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 20962: löliikennettä radalla mm. matkailun edistämisek- 31. 90. 78 2 5 00 000 markkaa Kontio- 20963: si, onhan Vuokatti sekä talvi- että kesämatkailun mäen-Vuokatin rataosan perusparannus- 20964: kannalta varsin tärkeä kohde. Hallitus ei kuiten- töitä varten. 20965: 20966: Helsingissä 2 5 päivänä syyskuuta 1986 20967: 20968: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Hannu Kemppainen 20969: Heikki Mustonen Aarno von Bell Sakari Valli 20970: Pentti Kettunen 20971: 20972: 20973: 20974: 20975: 77 260148U 20976: 1418 1986 vp. 20977: 20978: Raha-asia-aloite n:o 1313 20979: 20980: 20981: 20982: 20983: A. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansan- 20984: terveystyön käyttökustannuksiin 20985: 20986: 20987: Eduskunnalle 20988: 20989: Kansanterveyslain mukaisten terveydenhuolto- taan kalliimpien palvelujen hankkimisen muo- 20990: palvelujen järjestäminen ei ole edennyt maassam- dossa. Yhteiskunnan kokonaisedun mukaista on 20991: me sillä tavoin kuin lakia säädettäessä aikoinaan saattaa kunnallinen terveydenhuolto kaikkialla 20992: ajateltiin. Syynä tähän on ollut ennen muuta se, maassa sellaiseen kuntoon, että se pystyy tarjoa- 20993: että henkilöstön palkkaamiseen ei ole osoitettu maan alueensa väestölle sen tarvitsemat terveys- 20994: riittävästi määrärahoja eikä henkilöstön palk- palvelut. 20995: kaus- ja työoloihin ole kiinnitetty tarpeellista huo- Tästä syystä ehdotamme, 20996: miota. Kunnat ovat joutuneet tästä syystä tinki- 20997: mään välttämättömienkin palvelujen kehittämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20998: sessä tai hankkimaan niitä kalliimmilla hinnoilla 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 20999: yksityissektorilta. SVOL:n perusteella onkin koh- 33.78.30 lisäyksenä 230 000 000 markkaa 21000: tuuttomasti ohjautunut yhteiskunnan varoja ter- valtionosuuteen kunnzlle kansanterveys- 21001: veydenhuollon yksityisten yrittäjien pönkittämi- työn käyttökustannuksiin. 21002: seen, usein tasoltaan heikompien mutta hinnal- 21003: 21004: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 21005: 21006: Arvo Kemppainen Heli Astala Lauha Männistö 21007: Vappu Säilynoja Kati Peltola Osmo Vepsäläinen 21008: Pekka Leppänen Timo Laaksonen Heikki Mustonen 21009: Ulla-Leena Alppi Esko Helle Inger Hirvelä 21010: 1986 vp. 1419 21011: 21012: Raha-asia-aloite n:o 1314 21013: 21014: 21015: 21016: 21017: A. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnal- 21018: lisen erikoissairaanhoidon käyttökustannuksiin 21019: 21020: 21021: Eduskunnalle 21022: 21023: Kunnallisesta erikoissairaanhoidosta vastaavat laserlaitteistoja ja kobolttikanuunoita ym. voltal- 21024: kuntainliitot ja niiden jäsenkunnat ovat joutuneet siin hankkia esim. Neuvostoliitosta, jolloin samal- 21025: vaikeuksiin palvelujensa järjestämisessä ja kehittä- la autettaisiin idänkauppamme tasapaino-ongel- 21026: misessä. Yhtenä keskeisenä syynä tähän on ollut mien ratkaisemista ja työllisyyden parantamista. 21027: se, että SVOL:n säätämisen yhteydessä terveyden- Siksi valtion tulisi osoittaa tulo- ja menoarvios- 21028: huollon valtionosuusprosenttia kohtuuttomasti saan riittävät määrärahat erikoissairaanhoidon 21029: alennettiin. Kuntainliitot ovat joutuneet turvau- käyttökustannuksiin sekä henkilöstön palkkaami- 21030: tumaan lainarahoituksiin ja niiden menot ovat seen ja laitteistojen hankintaan. 21031: tästä syystä kohtuuttomasti kasvaneet. Määräraho- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 21032: jen niukkuus on ollut myös muutoin toimintojen 21033: kehittämisen esteenä, kuten mm. jonot sepelvalti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21034: mon ohitusleikkauksiin ja syövän hoitoon osoitta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 21035: vat. Useiden keskussairaaloiden laitteistot ovat 33.79.30 lisäyksenä 280 000 000 markkaa 21036: vanhentuneita, mutta niiden uusimiseen ei löydy valtionosuuteen kunnzlle erikoissairaan- 21037: varoja. Korkeatasoista sairaalateknologiaa, kuten hoidon käyttökustannukszi'n. 21038: 21039: Helsingissä 2 5 päivänä syyskuuta 1986 21040: 21041: Arvo Kemppainen Heli Astala Inger Hirvelä 21042: Osmo Vepsäläinen Lauha Männistö Vappu Säilynoja 21043: Pekka Leppänen Heikki Mustonen Kati Peltola 21044: Timo Laaksonen Ulla-Leena Alppi Esko Helle 21045: 1420 1986 vp. 21046: 21047: Raha-asia-aloite n:o 1315 21048: 21049: 21050: 21051: 21052: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta sydän- ja verisuoni- 21053: tautien ehkäisytoimintaan paikallistasolla 21054: 21055: 21056: Eduskunnalle 21057: 21058: Suomen Sydäntautiliiton sydän- ja verisuoni- tajien kanssa yhteistyötä tehden vastaa ohjelman 21059: tautien ehkäisyohjelma valmistuu tämän vuoden toteutumisesta. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyös- 21060: aikana ja se sisältää osaohjelmia, jotka valmistuvat sä esim. työväenopistojen, kansalaisopistojen ja 21061: seuraavien kolmen vuoden aikana. kesäyliopistojen ym. kanssa. Erityisesti tärkeätä 21062: Oleellista olisi nyt hyödyntää sydän- ja verisuo- olisi turvata ohjelman toteuttaminen myös pienil- 21063: nitautien ehkäisyohjelma kokonaisuudessaan eri lä paikkakunnilla. 21064: puolilla maata. Tällöin tärkeänä ohjelman to- Tässä on kyseessä kokeilu sydän- ja verisuoni- 21065: teuttajana ovat sydän(tauti)piirit sekä sydän(tau- tautien ehkäisytoiminnan laajentamiseksi. 21066: ti)yhdistykset. Näitä varten tarvittaisiin aineistosta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21067: huomattavasti suunniteltua suurempi määrä kopi- taen, 21068: oita, jotta voidaan järjestää aluetason koulutusti- 21069: laisuuksia. Tilaisuudet aiheuttavat sekä koulutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21070: jakustannuksia, tilakustannuksia että matka- ja 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 21071: majoitus- ja ateriointikustannuksia. Lisäksi ohjel- kaa sydän- ja verisuonitautien ehkäisytoi- 21072: man toteuttamista varten perustetaan erillinen mintaan paikallistasolla. 21073: yhdyshenkilöverkosto, joka piirien toiminnanjoh- 21074: 21075: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21076: 21077: Arvo Kemppainen Kari Rajamäki Hannu Tenhiälä 21078: Helvi Koskinen Ole Wasz-Höckert Ritva Laurila 21079: 1986 vp. 1421 21080: 21081: Raha-asia-aloite n:o 1316 21082: 21083: 21084: 21085: 21086: A. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttö- 21087: myyden lieventämiseen 21088: 21089: 21090: Eduskunnalle 21091: 21092: Momenttia 34.50.02 koskevassa ed. Säilynojan Valtionapuun työttömyyden lieventämiseen on 21093: raha-asia-alaitteessa käsitellään seikkaperäisem- tarkoituksenmukaista tehdä lisäykset seuraavasti 21094: min työllisyyttä ja talouspolitiikkaa. Tässä tyydy- käyttösuunnitelman eri kohtiin: 21095: tään vain viittaamaan sen yleisiin näkemyksiin nii- 21096: tä erikseen toistamatta. 21097: 21098: miljoonaa markkaa 21099: Käyttösuunnitelma: TMAE lisäys 21100: Vajaakuntoisten työllistämistuki .................................... . 44 + 46 21101: Nuorten perehdyttämistuki ....................................... . 53 + 47 21102: Yrittäjäksi ryhtyvän työttömän tukemiskokeilu ....................... . 55 + 70 21103: Ylimääräinen valtionapu vaikeimmilla työttömyysalueilla toteutettavia hank- 21104: keita varten .................................................... . 15 + 85 21105: Muu valtionapu ................................................. . 24 + 126 21106: 21107: Yllä käyttösuunnitelman eri kohtiin ehdotetut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21108: lisäykset ovat yhteensä 374 miljoonaa markkaa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 21109: Edellä olevan perusteella ehdotamme, 34.50.61 lisäyksenä yhteensä 374 000 000 21110: markkaa valtionapuun työttömyyden lie- 21111: ventämiseen perusteluissa ehdotettuzhin 21112: käyttösuunnitelman kohtzin. 21113: 21114: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 21115: 21116: Arvo Kemppainen Heli Astala Lauha Männistö 21117: Vappu Säilynoja Pekka Leppänen Kati Peltola 21118: Timo Laaksonen Heikki Mustonen Ulla-Leena Alppi 21119: Osmo Vepsäläinen Inger Hirvelä Esko Helle 21120: 1422 1986 vp. 21121: 21122: Raha-asia-aloite n:o 1317 21123: 21124: 21125: 21126: 21127: H. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien 21128: kehittämiseen 21129: 21130: 21131: Eduskunnalle 21132: 21133: Maaseudun työpaikkatukikokeilu ja siitä kehi- nuussa on viimeisten vuosien aikana ollut selvästi 21134: tetty ja laajennettu lääninraha on osoittautunut Lappia suurempi. Tämän takia on erityisen perus- 21135: merkittäväksi aluepoliittiseksi välineeksi, jolla teltua, että myös Kainuun matkailuyrittäjät saavat 21136: työllisyyttä on voitu parantaa vaikeimmilla työttö- tällaisen etuuden. 21137: myysalueilla. Nyt määrärahan käyttöä ollaan laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21138: jentamassa koko maahan. Tämä vähentää suhteel- taen, 21139: lisesti ja myös absoluuttisesti eräillä vaikeimmilla 21140: alueilla tämän määrärahan käyttöä ja näin myös ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21141: sen työllistävää vaikutusta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 21142: Tästä määrärahasta on osoitettu 2,5 milj. mark- 26.98.43 lisiiyksenii 20 000 000 markkaa 21143: kaa Lapin matkailuelinkeinolle kausiluonteiseen läänien kehittämiseen, josta 1 500 000 21144: tukeen matkailuyrittäjille. Kainuun matkailuyrit- markkaa Kainuun matkazluyritysten kau- 21145: täjät ovat Lapin matkailuyrittäjiin nähden vähin- stluonteiseen lomatukeen. 21146: tään vastaavassa asemassa. Lisäksi työttömyys Kai- 21147: 21148: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21149: 21150: Hannu Kemppainen Aarno von Bell 21151: Pentti Kettunen Sakari Valli 21152: 1986 vp. 1423 21153: 21154: Raha-asia-aloite n:o 1318 21155: 21156: 21157: 21158: 21159: H. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto- 21160: tuen asumislisän maksamiseksi ympärivuotisena 21161: 21162: 21163: Eduskunnalle 21164: 21165: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- vuotisesti. Näin ollen opiskelijat ovat huomatta- 21166: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausilta, van eriarvoisessa asemassa verrattuna muihin pie- 21167: pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opiskeli- nituloisiin kansalaisryhmiin. Siksi on välttämä- 21168: ja joutuu kuitenkin (mm. opiskelija-asuntolassa töntä, että opiskelijoille myönnetään avustus asu- 21169: asuessaan) maksamaan vuokran myös kesäajalta. miskustannuksiin ympärivuotisena. 21170: Tavallista onkin, että kesäkuukausien aikana mak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21171: settavaksi tulee kaksi vuokraa: toinen opiskelija- tavasti, 21172: asunnosta ja toinen kesätyöpaikkakunnalla sijait- 21173: sevasta asunnosta. Näihin kustannuksiin opiskeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21174: ja ei saa minkäänlaista tukea, sillä kesäajalta asu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 21175: mislisä maksetaan vain siinä tapauksessa, että 29.39.55 lisäyksenä 60 000 000 markkaa 21176: opiskelija opiskelee myös kesän ajan. opintotuen asumislisän maksamiseksi ym- 21177: Lapsiperheiden asumistukea ja kansaneläkelain pärivuotisena 1. 6.1987 alkaen. 21178: nojalla saatavaa asumistukea myönnetään ympäri- 21179: 21180: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21181: 21182: Hannu Kemppainen Timo Kietäväinen Tytti Isohookana-Asunmaa 21183: Aarno von Bell Sakari Valli Jukka Vihriälä 21184: 1424 1986 vp. 21185: 21186: Raha-asia-aloite n:o 1319 21187: 21188: 21189: 21190: 21191: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun opiston 21192: erityislinjan rakennuksen saneeraukseen 21193: 21194: 21195: Eduskunnalle 21196: 21197: Kainuun opisto on 100 opiskelijapaikan kan- valmistuneet ja kokonaiskustannusarvio on n. 21198: sanopisto Paltamon Mieslahdessa. Maakunnan ai- 500 000 markkaa. Saneerausta ei kuitenkaan pys- 21199: noana opistona se on pyrkinyt kehittämään ope- tytä suorittamaan ilman ulkopuolista rahoitusta. 21200: tustaan ja palvelemaan erityisesti kainuulaisen Lisäperuste saneeraustöiden aloittamiselle on 21201: nuorison ja aikuisväestön koulutuksen tarpeita. se, että Kainuussa erityisesti rakennusalan työttö- 21202: Opistossa toimii kuusi opintolinjaa. Uusina hy- myys on suurta. Saneeraustyöt voidaan ajoittaa 21203: vin tarpeellisiksi koettuina iinjoina on viimeksi pahimpaan työttömyysaikaan. 21204: kehitetty ekologinen linja ja tietotekniikan linja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21205: Opistossa toimii myös erityislinja lievästi kehitys- taen, 21206: vammaisille. Tämä linja on nykyisessä kehitys- 21207: vammaisten avopalvelujen ja kuntoutuksen kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21208: tämisessä todettu erittäin tarpeelliseksi. Tätä toi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 21209: mintaa on haitannut se, että erityisopetusta varten 29.57.521isäyksenä 250 000 markkaa Kai- 21210: vuonna 1974 valmistunut rakennus on sekä majoi- nuun opiston erityislinjan opistoraken- 21211: tus- että opetustilojen osalta talvella hyvin kylmä. nuksen saneerausta varten. 21212: Näiden tilojen lämpösaneeraussuunnitelmat ovat 21213: 21214: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 21215: 21216: Hannu Kemppainen Sakari Valli 21217: Heikki Mustonen Aarno von Bell 21218: Pentti Kettunen 21219: 1986 vp. 1425 21220: 21221: Raha-asia-aloite n:o 1320 21222: 21223: 21224: 21225: 21226: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sana Ja Sävel 21227: kalevalaisessa Kajaanissa -tapahtuman tukemiseen 21228: 21229: 21230: Eduskunnalle 21231: 21232: Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa on Suo- pien vuosien nuorten lausujain yhteisesiintymi- 21233: men ainoa lausunnan ja puhetaidon kesätapahtu- nen, jonka ohjaa Antti-Einari Halonen. Vuonna 21234: ma. Vuonna 1987 vietetään tapahtuman 10-vuo- 1985 aloitettu seminaaritoiminta jatkuu. Samana 21235: tisjuhlia. vuonna aloitettu harrastajalausujien esiintyminen 21236: Koko olemassaolonsa ajan tapahtuma on kerän- Maakunnat kohtaavat jatkuu myös. Ohjelmassa 21237: nyt aina ohjelmistonsa Suomen parhaiden lausun- ovat mukana perinteiset tilaisuudet kuten konser- 21238: tataiteilijoiden esityksistä. tit, kirkkoilta, toritapahtumat ja lausuntailtamat 21239: Vuoden nuoren lausujan ensi-ilta Kajaanissa on poliittisine lausujineen. 21240: merkittävä kanava nuorten lausujain pääsemiseksi Jo asemansa vakiinnuttaneen, Suomessa ainut- 21241: yleisön tietoisuuteen. Suomen Lausujain Liitto laatuisen tapahtuman kehittäminen vaatii valtion 21242: järjesti vuonna 1978 ensi kerran Vuoden nuoren tuen vakinaistamisen ja lisäämisen. Järjestelyihin 21243: lausujan karsinnat. Vuoden nuori lausuja pitää tarvitaan lisätyövoimaa ja tiedotuksen ja mainos- 21244: ensi-iltansa Kajaanissa Sana ja Sävel -tapahtuman mksen lisääminen edellyttää siihen varatun mää- 21245: yhteydessä. Kajaanissa toimiva Veikko Sinisalon rärahan lisäämistä. 21246: stipendirahasto luovuttaa aina tunnustuspalkin- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit- 21247: non nuorille lausujille. Rahaston tarkoituksena on taen, 21248: lausuntataiteen tukeminen ja yleisön mielenkiin- 21249: non vireillä pitäminen lausumaa kohtaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21250: Sana ja Sävel -tapahtuman teemana on vuonna 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 21251: 1987 kolmen sukupolven äänet. Juhlavuoden oh- 29.90.52 250 000 markkaa Sana ja Sävel 21252: jelmaan on tilattu Suomen Lausujain Liiton ryh- kalevalaisessa Kajaanissa -tapahtuman tu- 21253: mäilta. Tilaustyö on samoin kaikkien aikaisem- kemiseen. 21254: 21255: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21256: 21257: Hannu Kemppainen Aarno von Bell 21258: Pentti Kettunen Sakari Valli 21259: 21260: 21261: 21262: 21263: 78 260148U 21264: 1426 1986 vp. 21265: 21266: Raha-asia-aloite n:o 1321 21267: 21268: 21269: 21270: 21271: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maanmittausinsi- 21272: nöörin viran täyttämiseksi Kajaanin maatalouspiirissä 21273: 21274: 21275: Eduskunnalle 21276: 21277: Maassamme ovat ainoastaan Kajaanin maata- kien toteuttamiseen liittyvät tehtävät: laki oikeu- 21278: louspiiri, joka on vakinainen piiri, ja Ylivieskan desta hankkia maa- ja metsätalousmaata, laki pak- 21279: maatalouspiiri, joka on ylimääräinen piiri, ilman kohuutokaupassa myytävien kiinteistöjen luovut- 21280: maanmittausinsinööriä. Virat ovat olemassa, mut- tamisesta valtiolle, laki oikeudesta luovuttaa val- 21281: tei varoja niiden täyttämiseen. Tilanne on hyvin tion omaisuutta ja tuloa tuottavia oikeuksia, poro- 21282: epätyydyttävä. Kyseiset tehtävät hoidetaan Kajaa- tilalaki, laki sotilastorppien lunastamisesta, luon- 21283: nin osalta sivutoimisesti Oulusta käsin. taiselinkeinolaki, kohtalaki jne. Maatalousinsi- 21284: Erityisesti Kajaanin maatalouspiirissä maanmit- nöörin tehtäviin kuuluvat myös muut maatalous- 21285: tausinsinöörin tehtävän kokopäiväisen hoitamisen piirin mahdollisesti määräämät tehtävät. 21286: tarve on ilmeinen. Maatalouden rakenne- ja ke- Kainuun kohdalla maanmittausinsinöörin tar- 21287: hittämistoimenpiteet sekä lisääntyvän sukupol- vetta lisää myös lisääntynyt pellonvarausten pur- 21288: venvaihdostarpeen takia että lisämaiden saannin kaantuminen, ylituotantorajoitukset. Kainuun 21289: tarpeen takia ovat lisääntyneet. Pääosa tehtävistä alueella aktiivisemmalla maapolitiikalla voitaisiin 21290: liittyy maatilalain toteuttamiseen eli osto- ja huomattavasti lisätä varoja maatilatalouden kehit- 21291: myyntitoimintaan. Tällä tavoin ostetaan maa- ja tämisrahastosta, tehostaa toimenpiteitä Kainuun 21292: metsätalousmaata käyvästä hinnasta käytettäväksi maatalouden kehittämiseksi, elinkelpoisten maa- 21293: lisämaiksi erityisesti niille viljelijöille, joilla tilan tilojen luomiseksi ja tätä kautta pysyvien työpaik- 21294: elinkelpoisuus on lisämaan saannista ja tilusjärjes- kojen luomiseksi. 21295: telyistä kiinni. Tuotannon rajoitusten tullessa voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21296: maan erityisesti metsälisämaiden saanti on nouse- taen, 21297: massa tärkeäksi. 21298: Piireissä maankäytöstä päättää suunnittelutoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21299: mikunta. Suunnittelutoimikunnan puheenjohta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 21300: jana on maanmittausinsinööri, jota ei Kainuussa 30. 08. 01 lisäyksenä JOO 000 markkaa 21301: ole päätoimisesti. maanmittausinsinöörin viran täyttiimisek- 21302: Maatalouspiirin maanmittausinsmoonn toi- si Kajaanin maatalouspiinin. 21303: menkuvaan kuuluvat lisäksi mm. seuraavien la- 21304: 21305: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21306: 21307: Hannu Kemppainen Aarno von Bell 21308: Pentti Kettunen Sakari Valli 21309: 1986 vp. 1427 21310: 21311: Raha-asia-aloite n:o 1322 21312: 21313: 21314: 21315: 21316: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähempiarvoisen 21317: kalalajiston pyyntiä edistävään tutkimukseen 21318: 21319: 21320: Eduskunnalle 21321: 21322: Suomen sisävesien kalalajista on voimakkaasti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tehnyt 21323: muuttunut vähäarvoisemmaksi. Kalavesien hoi- vastaavanlaista tutkimustyötä Saarijärvellä. Neu- 21324: dossa on liikaa painotettu arvokkaiden kalalajien votteluissa se on ilmoittanut valmiutensa laajen- 21325: istutusten tärkeyttä. Kalastajat pyytävät kaloja taa tutkimusta kahteen muuhun järveen. Rahoi- 21326: pääasiassa verkoilla, jotka valikoivat kalalajistosta tustarpeeksi järveä ja vuotta kohti RKTI ilmoit- 21327: vain kaikkein arvokkaimmat kalat. Vähäarvoisten taa: pyyntivälineet ja kalusto 50 000 mk (vain en- 21328: kalojen pyyntiä on vaikea tehostaa pelkästään ka- simmäinen vuosi), työkustannukset 4 henkeä x 5 21329: lastuksen järjestelykeinoin. Vähempiarvoiselle ka- kk = 100 000 mk, kuljetukset 10 000 mk, näyt- 21330: lalle ei ole olemassa sellaista hinta- ja kuljetustu- teet, tiedustelut ja laboratoriotyöt 10 000 mk. 21331: kea, joka olisi saanut sen kalastuksen kannattavak- Kaluston osalta RKTI ilmoittaa olevan mahdol- 21332: si esimerkiksi Kainuussa alueen turkistarhojen tar- lista käyttää jo olemassa olevia tai kalastajien it- 21333: peisiin. sensä hankkimia välineitä. Suomussalmella esi- 21334: Suomussalmella ekakuntakokeilun toimikunta merkiksi nuotta ja muut tarpeelliset välineet ovat 21335: on nähnyt asian tärkeyden ja esittää, että käynnis- jo olemassa tai ne voidaan hankkia tai lainata. 21336: tettäisiin tutkimustoimintaa vähempiarvoisen ka- Henkilöiden palkkaamiseen on mahdollista käyt- 21337: lan kalastuksen tehostamiseksi. Toimikunta to- tää työllisyysvaroja. Tutkimussuunnitelmaa ollaan 21338: teaa, että vähempiarvoisen kalan tehokas kalastus paraikaa tekemässä RKTL:n tutkijan ja Suomus- 21339: on kuitenkin ehdoton edellytys kalakantojen hoi- salmen kunnan edustajan toimesta. 21340: totoimien onnistumiselle. Kalatalouden kehittä- Tällaisella tutkimuksella olisi saatavissa arvokas- 21341: misen ongelmat esiintyvät saaliin keräilyssä ja ta tietoa kalatalouden hoidosta ja sillä olisi myös 21342: markkinoinnissa. Keräilyn ongelmana ovat pitkät tärkeä merkitys turkistarhojen omalta alueelta saa- 21343: matkat. Alueen turkistarhat voivat käyttää kaiken tavan rehun tuotantoon. 21344: alueelta saatavan rehukalan ja perkausjätteet, kun Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21345: niille on mahdollista maksaa kustannuksia vastaa- taen, 21346: va hinta. Sen takia ehdotetaan, että kalatalousvi- 21347: ranomaiset käynnistäisivät projektin, jossa kokeil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21348: laan ja tutkitaan rehukalasta maksettavan hinta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 21349: tuen vaikutuksia vähempiarvoisen kalan hyödyn- 30.38.23 JOO 000 markkaa vähempiarvoi- 21350: tämiseen. Toimikunnan esitys on saanut Suomus- sen kalala;iston pyyntiä edistävään tutki- 21351: salmen kunnanhallituksen hyväksynnän. Lisäksi mukseen. 21352: Kainuun maatalouskeskus on tehnyt samansuun- 21353: taisen esityksen. 21354: 21355: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21356: 21357: Hannu Kemppainen Aarno von Bell Pentti Kettunen 21358: 1428 1986 vp. 21359: 21360: Raha-asia-aloite n:o 1323 21361: 21362: 21363: 21364: 21365: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Allergialiiton toi- 21366: minnan tukemiseen 21367: 21368: 21369: Eduskunnalle 21370: 21371: Erilaiset allergiset sairaudet lisääntyvät jatku- tehostunut ja kehittynyt. Yhteiskunta on havah- 21372: vasti. Elinympäristömme saastuminen altistaa ih- tunut huomaamaan allergikkojen ongelmat ja tä- 21373: misen elimistöä erilaisille ärsykkeille yhä useam- mä on näkynyt myös osittain lainsäädännössä, esi- 21374: min ja voimakkaammin. Järkyttävää on allergia- merkkeinä tupakkalaki ja ilmansuojelulaki. 21375: sairauksien voimakas lisääntyminen erityisesti Allergialiitto toimii tällä hetkellä lähinnä tie- 21376: koulu- ja opiskelevan nuorison keskuudessa. Tästä dottajana sen lisäksi, että se järjestää kesäisin ast- 21377: kuten muistakin sairauksista aiheutuu sekä inhi- malasten kuntoutusta Pääskylän kuntokodissa. 21378: millisiä kärsimyksiä että taloudellisia menetyksiä. Allergisten sairauksien yleisyys ja kansanterveydel- 21379: Allergiasairauksien ensisijainen ja paras hoito- linen merkitys on aiheuttanut voimakkaita vaati- 21380: muoto on ennaltaehkäisy. Tehokas ennaltaehkäisy muksia niin terveydenhuollolle, eri viranomaisille 21381: vaatii perusteellista tietämystä näistä sairauksista. kuin kansalais- ja potilasjärjestöille. 21382: Tieto on välttämätöntä sekä allergiasta kärsiville, Allergisten sairauksien yhä lisääntyvä ilmene- 21383: heitä hoitaville että myös päättäville viranomai- minen teollisen yhteiskunnan kehittyessä asettaa 21384: sille. Tietoa eri allergiaryhmistä ei vielä ole riittä- Allergialiiton alati kasvavien haasteiden eteen. 21385: västi, vaikka suomalainen alan tutkimustyö on Kasvavat haasteet merkitsevät kasvavaa työmäärää 21386: kansainvälistä huippua. Ennalta ehkäisevän tie- ja tehokkuutta. Näitä päämääriä ei saavuteta il- 21387: don, valistuksen ja opetuksen antaminen eri koh- man, että taloudelliset resurssit turvataan toimin- 21388: deryhmille on pääosin jäämässä Allergialiiton teh- nan laajenemisen myötä. 21389: täväksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21390: Viimeksi kuluneiden 10-15 vuoden aikana on taen, 21391: tietämys allergisten sairauksien luonteesta ja syistä 21392: nopeasti lisääntynyt tutkimustyön tuloksena. Sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21393: malla allergisten sairauksien ennaltaehkäisyn 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 21394: mahdollisuudet ovat kasvaneet ja allergian diag- 33.33.51 400 000 markkaa Allergialziton 21395: nostiikka sekä potilaiden hoito on monin tavoin toiminnan tukemiseen. 21396: 21397: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21398: 21399: Hannu Kemppainen Aarno von Bell Pirkko Ikonen 21400: Jukka Vihriälä Tellervo Nousiainen Paavo Vesterinen 21401: Pentti Skön Sakari Valli 21402: 1986 vp. 1429 21403: 21404: Raha-asia-aloite n:o 1324 21405: 21406: 21407: 21408: 21409: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskustan Terveys- 21410: liiton toiminnan tukemiseen 21411: 21412: 21413: Eduskunnalle 21414: 21415: Keskustan Terveysliiton t01mmta on ratkaise- terveyspäivien sarja, jota tullaan myös jatkamaan. 21416: vasti lisääntynyt ja laajentunut. Liitolta on ilmes- Vuonna 1986 toteutettiin Marjamiehen terveys- 21417: tynyt terveysaapinen SANO AA, josta on tullut päivä Ilomantsissa, Perunaväen terveyspäivä Lap- 21418: menestys myös myyntiluvuissa. Alueyhdistysten pajärvellä, ja Maitoväen terveyspäivä Saarijärvellä. 21419: normaali toiminta vei myös varoja, samoin liiton Vuonna 1987 tullaan sarjaa jatkamaan ja val- 21420: toiminnan esittely, kuten terveysmessujen yhtey- mistelun alla ovat Ompelijan terveyspäivä Kuo- 21421: dessä järjestettävät näyttelyt, jotka liiton tunne- piossa, Rakentajan terveyspäivä Varsinais-Suo- 21422: tuksi tekemisen kannalta ovat osoittautuneet tär- messa ja Juurikasmiehen terveyspäivä Raumalla. 21423: keiksi. Maaseudun Sivistysliiton pyynnöstä Ter- Lisäksi ovat suunnitteilla Hevosmiehen terveyspäi- 21424: veysliitto on aloittanut yhteistyönä liikunta- ja vä Outokumpuun ja Lappiin Turvemiehen ter- 21425: terveyskerho-ohjaajien kurssitoiminnan 1-2-päi- veyspäivä jollekin turveteollisuusalueelle. 21426: väisinä. Kuluvana toimintavuonna kursseja järjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21427: tettiin 3 kappaletta ja kursseille tulee yhä uusia taen, 21428: halukkaita osallistujia. Liiton tavoitteena on tule- 21429: vana kautena valmistaa 7 ohjaajakurssia. Ohjaaja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21430: koulutuksen jälkeen niitä seuraavia kerhoja on 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 21431: maahamme oletettu tulevan 200-300. Vuonna 33.33.51 450 000 markkaa Keskustan 21432: 1986 aloitettiin eri ammattialoille kohdistettava Terveysliitto ry:n avustamiseen. 21433: 21434: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21435: 21436: Hannu Kemppainen Tellervo Nousiainen Paavo Vesterinen 21437: Katri-Helena Eskelinen Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä 21438: 1430 1986 vp. 21439: 21440: Raha-asia-aloite n:o 1325 21441: 21442: 21443: 21444: 21445: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta säteilyvalvonnan mit- 21446: tausasemien rakentamiseksi Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle 21447: 21448: 21449: Eduskunnalle 21450: 21451: Vaikka maamme sijaitseekin kaukana Pohjolas- Tämä tilanne ei voi olla oikein. Radioaktiivinen 21452: sa ja tämän syrjäisen sijainnin voisi olettaa suojaa- laskeuma voi saapua maahamme aivan mistä il- 21453: van meitä mm. Euroopan ruuhka-alueilla synty- mansuunnasta tahansa. Mm. Neuvostoliitolla on 21454: vien saasteiden vaikutuksilta, voimme tänään to- ydinvoimaloita Karjalassa ja Kuolan niemimaalla, 21455: deta, että tämä olettamus ei pidä paikkaansa. jolloin on mahdollista, että siellä sattuvien häi- 21456: Viime vapun alla sattunut Tshernobylin ydin- riöiden vuoksi laskeuma voi saapua maahamme 21457: voimalaonnettomuus todisti, että sopivien ilma- itärajan yli juuri siitä kohdasta, jossa jatkuvasti 21458: virtausten mukana on mahdollista kulkeutua mittaavia asemia ei ole. 21459: maahamme todella vakavia radioaktiivisia laskeu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21460: mla. taen, 21461: Näiden varalta ja laskeumien toteamiseksi riit- 21462: tävän ajoissa tulee maassamme olla jatkuvasti toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21463: mivia säteilynmittausasemia riittävän tiheässä. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 21464: Mitään aluetta ei saa unohtaa. 26.80. 70 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 21465: Tällä hetkellä jatkuvasti mittaavia säteilynval- jatkuvasti mittaavien radioaktiivisen sätei- 21466: vonta-asemia sijaitsee varsin tiheässä kaikkialla lyn valvonta-asemien rakentamiseksi nizlle 21467: muualla maassamme, mutta Kainuu ja osa Poh- aluetlle Kainuuseen ja Pohjois-Pohjan- 21468: jois-Pohjanmaata on mustaa aluetta eli ko. asemat maalle, jotlta ko. asemat puuttuvat. 21469: puuttuvat tyystin. 21470: 21471: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21472: 21473: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön 21474: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Juhani Alaranta 21475: 1986 vp. 1431 21476: 21477: Raha-asia-aloite n:o 1326 21478: 21479: 21480: 21481: 21482: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta neuvontahenkilöstön vaki- 21483: naistamiseksi Kajaanin Kotiteollisuusyhdistys ry:n alueella 21484: 21485: 21486: Eduskunnalle 21487: 21488: Ammattikasvatushallituksen esitys valtion vuo- voja ohjaustyössään työllistää ammatinharjoittajia 21489: den 1987 tulo- ja menoarvioon oli 64 toimen vaki- ja omaan talouteensa valmistavia. 21490: naistaminen ja 6 valtionaputoimen lisäys, yhteen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21491: sä 70. taen, 21492: Kyseinen tulo- ja menoarvioesitys sisältää kui- 21493: tenkin ainoastaan 10 toimen vakinaistamisen eikä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21494: uusia vakansseja ollenkaan. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 21495: Kajaanin Kotiteollisuusyhdistys ry:n alueella on 29. 76.41 lisäyksenä 600 000 markkaa vii- 21496: viisi yli kolme vuotta työllisyysvaroin ylläpidettyä den neuvojan toimen vakinaistamiseksi 21497: tointa, jotka tulisi välttämättä vakinaistaa. Joka Kajaanin Kotiteollisuusyhdistys ry:n 21498: ainoalla näistä toimista on työllisyystilanteeseen alueella. 21499: · parantava kerrannaisvaikutus, sillä jokainen neu- 21500: 21501: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21502: 21503: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön 21504: Reino Jyrkilä Juhani Alaranta 21505: 1432 1986 vp. 21506: 21507: Raha-asia-aloite n:o 1327 21508: 21509: 21510: 21511: 21512: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin Haka ry:lle ju- 21513: nioritoiminnan tukemiseen 21514: 21515: 21516: Eduskunnalle 21517: 21518: Pohjoisen jalkapalloseurat, jotka osallistuvat mavaroja seurojen talouden tukemisiin, mihin eh- 21519: joukkueillaan esim. I tai II divisioonan peleihin kä eteläisessä Suomessa on totuttu. Siksi onkin 21520: joutuvat pitkien matkojen vuoksi satsaamaan toi- kohtuullista, että syrjäisten alueiden menestyneitä 21521: mintaansa paljon taloudellisia voimavaroja. Kun seuroja tuetaan erityisilläkin määrärahoilla. 21522: rahat käytetään välttämättömään matkustamiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21523: kärsii juniorityö taloudellisten voimavarojen puu- taen, 21524: tetta. Seurojen tulevan menestymisen ja nuoriso- 21525: työn kannalta on tärkeätä, että työskentelyä nuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21526: rison parissa voidaan hoitaa tehokkaasti ja järke- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 21527: västi. Tämä edellyttää myös talousvaroja. 29.91.50 15 000 markkaa Kajaanin Haka 21528: Pohjoisessa Suomessa ja syrjäisillä alueilla ei esi- ry:lle juniorityön tukemiseksi. 21529: merkiksi liike-elämällä ole käytettävissä niitä voi- 21530: 21531: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 21532: 21533: Pentti Kettunen Vieno Eklund 21534: Pentti Skön Reino Jyrkilä 21535: Aarno von Bell 21536: 1986 vp. 1433 21537: 21538: Raha-asia-aloite n:o 1328 21539: 21540: 21541: 21542: 21543: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin Palloilijat ry:lle 21544: junioritoiminnan tukemiseen 21545: 21546: 21547: Eduskunnalle 21548: 21549: Pohjoisen jalkapalloseurat, jotka osallistuvat merkiksi liike-elämällä ole käytettävissä niitä voi- 21550: joukkueillaan esim. 1 tai II divisioonan peleihin, mavaroja seurojen talouden tukemisiin, mihin eh- 21551: joutuvat pitkien matkojen vuoksi satsaamaan toi- kä eteläisessä Suomessa on totuttu. Siksi onkin 21552: mintaansa paljon taloudellisia voimavaroja. Kun kohtuullista, että syrjäisten alueiden menestyneitä 21553: rahat käytetään välttämättömään matkustamiseen seuroja tuetaan erityisilläkin määrärahoilla. 21554: kärsii yleensä juuri juniorityö taloudellisten voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21555: mavarojen puutetta. Seurojen tulevan menesty- taen, 21556: misen ja nuorisotyön kannalta on tärkeätä, että 21557: työskentelyä nuorison parissa voidaan hoitaa te- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21558: hokkaasti ja järkevästi. Tämä edellyttää myös ta- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 21559: lousvaroja. 29.91.50 15 000 markkaa Kajaanin Pal- 21560: Pohjoisessa Suomessa ja syrjäisillä alueilla ei esi- lotltjat ry:lle juniorityön tukemiseksi. 21561: 21562: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 21563: 21564: Pentti Kettunen Vieno Eklund 21565: Pentti Skön Reino Jyrkilä 21566: Aarno von Bell 21567: 21568: 21569: 21570: 21571: 79 260148U 21572: 1434 1986 vp. 21573: 21574: Raha-asia-aloite n:o 1329 21575: 21576: 21577: 21578: 21579: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maanmittausinsinöörin 21580: viran perustamiseksi Kajaanin maatalouspiiriin 21581: 21582: 21583: Eduskunnalle 21584: 21585: Kainuu maakuntana on erittäin selvä ja yhte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21586: näinen alue. Kainuussa ovat lähes kaikki piirihal- taen, 21587: lintoviranomaiset ja mm. Kajaanin maatalouspii- 21588: ri. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21589: Kainuussa on pitkän aikaa esiintynyt tarvetta 1987 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark- 21590: omalle maanmittausinsinöörille. Siksi tarvittaisiin kaa maanmittausinsinöörin viran perusta- 21591: välttämättä uusi maanmittausinsinöörin virka Ka- miseksi vuoden 1987 azkana Kajaanin 21592: jaanin maatalouspiirin maataloustoimistoon. maatalouspiinin. 21593: 21594: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21595: 21596: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön 21597: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Hannu Kemppainen 21598: Juhani Alaranta 21599: 1986 vp. 1435 21600: 21601: Raha-asia-aloite n:o 1330 21602: 21603: 21604: 21605: 21606: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin lisiin kato- 21607: korvausten omavastuuosuuden poistamiseksi perheviljelmiltä Itä- 21608: ja Pohjois-Suomessa 21609: 21610: Eduskunnalle 21611: 21612: Tämänhetkiset merkit viittaavat siihen, että Itä- teessa katokorvausasiaa tulisi tarkastella eri näkö- 21613: ja Pohjois-Suomen pien- ja perheviljelmiä tulee kulmasta ja poistaa vaikeitten alueiden viljelijöi- 21614: kohtaamaan tämän vuoden osalta ehkä suurin ka- den omavastuut. 21615: to kautta aikojen. Aikainen kylmän kauden ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21616: syksyn tuleminen lyhyen kasvukauden jälkeen ai- taen, 21617: heuttaa sen, että hyvin monilla tulee sato jäämään 21618: peltoon tai ainakin sadosta tulee erittäin huono- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21619: laatuinen. Näillä näkymin pien- ja perheviljelmät 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 21620: tulevat olemaan tulevan talven aikana taloudelli- 3 0. 31.44 10 000 000 markkaa arviomää- 21621: sesti erittäin ahtaalla. rärahaa ylimäå1iiisiin listin omavastuu- 21622: Katokorvauksissa viljelijöillä on omavastuu- osuuksien poistamiseksi katokorvauksista 21623: osuus. Omavastuuta laskettaessa otetaan huo- Itä- ja Pohjois-Suomen pien- ja perhevtf- 21624: mioon myös mm. nurmiviljely. Tällaisessa tilan- jelmtftä. 21625: 21626: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21627: 21628: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön 21629: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Juhani Alaranta 21630: 1436 1986 vp. 21631: 21632: Raha-asia-aloite n:o 1331 21633: 21634: 21635: 21636: 21637: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suorittami- 21638: seksi Vuotijoen Kuusirannan kalastusteknisen koeaseman vaiku- 21639: tuksista 21640: 21641: Eduskunnalle 21642: 21643: Vuotijoen Kuusirannan kylässä on muutaman rittaa riittävä ja puolueeton tutkimus. Tutkimuk- 21644: vuoden ajan toiminut kalastustekninen koeasema. sen voisi suorittaa esimerkiksi Oulun yliopisto. 21645: Koeaseman toimesta suoritetaan mm. uusien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21646: pyytöjen ja uusien pyyntimenetelmien kokeilua. taen, 21647: Ammattikalastajat kyseisellä alueella ovat koke- 21648: neet koeaseman toiminnan jopa ristiriitaisesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21649: Jotkut ovat katsoneet, että koeasema suorittaa am- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 21650: mattimaista kalastusta ja kalojen myyntiä yhteis- 30.37.48 50 000 markkaa puolueettoman 21651: . kunnan verovaroilla ja samalla kilpailee ammatti- tutkimuksen suorittamiseksi szitä, mitä 21652: kalastajia vastaan heikemäen näin heidän toi- hyötyjä ja mahdollisia haittoja on Vuoti- 21653: meentuloaan. joen kalastusteknisen koeaseman työstå" 21654: Tällaisten asioiden selvittämiseksi on hyvä suo- alueen ammattikalastajzlle. 21655: 21656: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21657: 21658: Pentti Kettunen Vieno Eklund 21659: Pentti Skön Reino Jyrkilä 21660: Juhani Alaranta 21661: 1986 vp. 1437 21662: 21663: Raha-asia-aloite n:o 1332 21664: 21665: 21666: 21667: 21668: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsähallituksen pääkont- 21669: torin hajasijoittamista Kajaaniin ja Ouluun koskevan suunnitte- 21670: lun aloittamiseksi 21671: 21672: Eduskunnalle 21673: 21674: Metsähallituksen pääkonttori sijaitsee tällä het- seen. Luonnonsuojelualuetoimistolle Oulu olisi 21675: kellä Helsingissä. Sijaintipaikka on todella ih- hyvä ja keskeinen paikka. Kun tällainen suuren 21676: meellinen ja virheellinen, kun otetaan huomioon, organisaation hajasijoittaminen ei tapahdu het- 21677: että valtion metsät sijaitsevat pääasiassa Itä- ja kessä, onkin se syytä toteuttaa hyvin suunniteltu- 21678: Pohjois-Suomessa. na ja harkiten. Myös tilantarve antaa aihetta suun- 21679: Asioiden hoitamisen helpottamiseksi tulisikin nitelmien käynnistämiseen. 21680: ryhtyä pikaisiin toimiin juuri tällaisten valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21681: keskusvirastojen hajasijoittamiseksi. Tällä toimel- taen, 21682: la helpotettaisiin myös Helsingin keskustan jatku- 21683: vasti paisuvia ongelmia mm. liikenteen ja tilan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21684: käytön suhteen. 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 21685: Kajaanin sijainti keskeisellä paikalla valtion kaa suunnitelmien laatimiseksi metsähal- 21686: metsien suhteen antaa hyvän pohjan suunnitella lituksen pääkonttorin hajastjoittamiseksi 21687: metsähallituksen hajasijoittamista juuri Kainuu- Kajaaniin ja Ouluun. 21688: 21689: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21690: 21691: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön 21692: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Juhani Alaranta 21693: 1438 1986 vp. 21694: 21695: Raha-asia-aloite n:o 1333 21696: 21697: 21698: 21699: 21700: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 78 peruskor- 21701: jauksen jatkamiseen Puolangalla 21702: 21703: 21704: Eduskunnalle 21705: 21706: Kantatie n:o 78 on Puolangan kautta kulkeva Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi näin ei saisi 21707: tie, josta käytetään nimitystä "oikotie Lappiin". käydä, vaan lisärahoitusta hankkeeseen tulisi 21708: Tie on tärkeä yhteys niin tavara- kuin matkailulii- myöntää pikaisesti jo vuoden 1986 syksyn lisäbud- 21709: kenteellekin. Kyseistä tietä on viime vuosina pe- jetissa sekä jatkorahoitusta vuoden 1987 varsinai- 21710: ruskorjattu työvoimaministeriön rahoituksen tur- sessa budjetissa. Hallituksen vuoden 1987 budjet- 21711: vin Paltamon kirkonkylästä Puolangan suuntaan. tiesitykseen rahoitusta ei esitetä. 21712: Nyt näyttää siltä, että työt ovat pysähtyneet Puo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21713: langan Väyrylänkylään, ellei hankkeeseen osoiteta taen, 21714: pikaisesti lisää varoja. TVL:n Kainuun piirin 21715: 5-vuotissuunnitelmassa työt jatkuisivat vasta tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21716: män vuosikymmenen loppupuolella. Jos ns. Ou- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 21717: lujärven ylitystiehanke toteutettaisiin, olisi vaara- 31.24. 77 3 000 000 markkaa Kainuun tie- 21718: na, että tämäkin kantatien n:o 78 perusparanta- ja vesirakennuspiirzlle kantatien n:o 78 21719: misen jatkaminen voisi siirtyä vieläkin eteenpäin. peruskorjauksen jatkamiseen Puolangalla. 21720: 21721: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21722: 21723: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön 21724: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Juhani Alaranta 21725: 1986 vp. 1439 21726: 21727: Raha-asia-aloite n:o 1334 21728: 21729: 21730: 21731: 21732: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 897 (Ala- 21733: järvi-Vääkiö) peruskorjauksen aloittamiseksi Suomussalmella 21734: 21735: 21736: Eduskunnalle 21737: 21738: Suomussalmen kuorma-autoilijat ja maansiirto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21739: koneurakoitsijat potevat työn tarvetta siitäkin 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 21740: huolimatta, että valtatie n:o 5 on korjauksen alla. 31. 24. 77 5 200 000 markkaa maantien 21741: Kun TVL:n Kainuun piirillä on järkeviä tienpa- n:o 897 perusparantamisen aloittamiseksi 21742: rannussuunnitelmia valmiina, on nyt halvan öljyn välillä Alajärvi- Vääkiö Suomussalmella. 21743: aikana tehtävä näitä parantamisia mahdollisim- 21744: man paljon. 21745: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21746: taen, 21747: 21748: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21749: 21750: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön 21751: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Juhani Alaranta 21752: 1440 1986 vp. 21753: 21754: Raha-asia-aloite n:o 1335 21755: 21756: 21757: 21758: 21759: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 901 perus- 21760: parantamiseksi välillä Vihtamo-Kontiomäki Sotkamossa ja Pal- 21761: tamossa 21762: 21763: Eduskunnalle 21764: 21765: Sotkamon ja Paltamon alueen kuorma-autoili- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21766: jat ja maansiirtourakoitsijat potevat työn tarvetta 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 21767: ja kalusto on vajaakapasiteetilla. Samalla TVL:n 31. 24. 77 5 400 000 markkaa maantien 21768: Kainuun piirillä on alueella valmiita tiesuunnitel- n:o 901 peruskorjauksen aloittamiseen vä- 21769: mia, jotka olisi nyt halvan öljynhinnan aikana jär- lillä Vihtamo-Kontiomäki Paltamon ja 21770: kevää aloittaa ja saattaa myös loppuun aina pääl- Sotkamon kunnissa. 21771: lystämistä myöten. 21772: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21773: taen, 21774: 21775: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21776: 21777: Pentti Kettunen Vieno Eklund 21778: Pentti Skön Reino Jyrkilä 21779: Aarno von Bell 21780: 1986 vp. 1441 21781: 21782: Raha-asia-aloite n:o 1336 21783: 21784: 21785: 21786: 21787: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 85 peruskor- 21788: jauksen aloittamiseksi välillä Oulun piirin raja-Vuolijoen Kytö- 21789: koski 21790: 21791: Eduskunnalle 21792: 21793: Kainuun alueella on puutetta työstä nimen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21794: omaan kuorma-autoilijoilla ja maansiirtokoneura- 1987 tulo- ja menoarvioon momentt!le 21795: koitsijoilla. TVL:n Kainuun piirillä on riittävästi 31.24.77 1500000 markkaa maantien 21796: valmiiksi suunniteltuja kohteita töiden aloittami- n:o 85 peruskorjauksen aloittamiseksi vä- 21797: seksi. Samalla voidaan sekä järkevästi työllistää et- ltllä Oulun piirin raja-Vuoltjoen Kytö- 21798: tä myös parantaa Kainuun varsin heikkokuntoista koski. 21799: tieverkostoa. 21800: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21801: taen, 21802: 21803: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21804: 21805: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön 21806: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Hannu Kemppainen 21807: Juhani Alaranta 21808: 21809: 21810: 21811: 21812: 80 260148U 21813: 1442 1986 vp. 21814: 21815: Raha-asia-aloite n:o 1337 21816: 21817: 21818: 21819: 21820: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Raatteentien perusparan- 21821: tamiseksi Suomussalmella 21822: 21823: 21824: Eduskunnalle 21825: 21826: Raatteen kylätoimikunta on vedonnut päättä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21827: jiin ns. Raatteentien perusparantamiseksi ja kesto- taen, 21828: päällystämiseksi. 21829: Kylätoimikunnan esitystä ovat omilla lausun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21830: noillaan tukeneet Kajaani Oy, Eelis Moilanen ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 21831: Pojat Oy, Lihakunta sekä 174 Suomussalmen ja 31.24. 77 1 000 000 markkaa Raatteentien 21832: Raatteen asukasta omalla allekirjoituksellaan. perusparantamisen ja kestopäällystämisen 21833: Hanke on hyvä ja kannatettava. aloittamiseksi Suomussalmen kunnassa. 21834: 21835: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21836: 21837: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön 21838: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Hannu Kemppainen 21839: Juhani Alaranta 21840: 1986 vp. 1443 21841: 21842: Raha-asia-aloite n:o 1338 21843: 21844: 21845: 21846: 21847: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienituloisten henkilöiden 21848: televisiolupamaksujen alentamiseksi puoleen 21849: 21850: 21851: Eduskunnalle 21852: 21853: Suomessa television lupamaksut ovat todella huomioon lupahintoja määrätessään myös kunkin 21854: huippuluokkaa. Yleisradio monopolina on voinut väestöryhmän maksukyky. Onhan mm. rautateillä 21855: käyttää kansalaisia lypsylehmänään ja tehnyt kal- ja jopa lentokoneissa huomioitu maksukyky aiem- 21856: liita investointeja ja käyttänyt estottomasti rahaa pina lippujen hintoina kansamme vähäosaisille. 21857: kerskarakentamiseen ja laitteiden hankkimiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21858: Kaiken tämän maksaa Suomen kansa kalliina taen, 21859: TV-lupamaksuina. 21860: Tältä järjettömyydeltä eivät ole säästyneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21861: myöskään kansamme vähäosaiset. Niin köyhät 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 31.55 21862: eläkeläiset, sotiemme veteraanit, invalidit ja rinta- määrärahoihin 10 000 000 markkaa TV- 21863: manaiset joutuvat maksamaan katseluluvastaan Iupamaksujen alentamiseksi puoleen ny- 21864: saman hinnan kuin 50 000 markkaa kuukaudessa kyisestä pienituloiszlle eläkeläiszlle, vete- 21865: ansaitseva yritysjohtaja. Tämä ei ole oikein. Parla- raaneille, invalidezlle sekä n·ntamanaiszlle 21866: mentaarisesti johdetun Yleisradion on otettava ja vammaiszlle. 21867: 21868: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21869: 21870: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön 21871: Reino Jyrkilä Aarno von Bell J. Juhani Kortesalmi 21872: 1444 1986 vp. 21873: 21874: Raha-asia-aloite n:o 1339 21875: 21876: 21877: 21878: 21879: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen Keksin- 21880: tökeskuksen perustamiseksi Kajaaniin 21881: 21882: 21883: Eduskunnalle 21884: 21885: Keksijät ovat tärkeitä tuotantoelämällemme ja Suomen Keksintökeskus. Ko. keskus voisi auttaa 21886: koko kansantaloudellemme. Ilman keksijöitä ja keksijöitä tuoteideoiden eteenpäin viennissä, suo- 21887: oivallettuja keksintöjä ei synny uusia tuoteideoita rittaa kokeita alueen koulujen ja yliopistojen 21888: eivätkä jo aikanaan keksityt tuotteet kehity. kanssa sekä auttaa ja ohjata kaikin tavoin keksin- 21889: Keksijöiden tärkeää merkitystä ei ole vieläkään tötoimintaan osallistuvia henkilöitä luottamuksel- 21890: tajuttu, ja keksijät törmäävät päivittäin byrokra- lisesti. 21891: tiaan ja muihin työtään vaikeuttaviin ongelmiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21892: Erityisen vaikea tilanne on Pohjois-Suomen keksi- taen, 21893: jöiden osalta. 21894: Jotta pohjoisen keksijöiden ideoita voitaisiin te- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21895: hokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti hyödyntää, 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 21896: tulisi perustaa siihen erityisesti tarkoitettu ja kaa Pohjois-Suomen Keksintökeskuksen 21897: suunniteltu organisaatio, jossa keksijöillä tulisi ol- perustamiseksi szjoituspaikkana esimerkik- 21898: la riittävän keskeinen asema. Tämän olemassa ole- si Kajaani. 21899: van puutteen voisi poistaa perustettava Pohjois- 21900: 21901: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21902: 21903: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön 21904: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Hannu Kemppainen 21905: Juhani Alaranta 21906: 1986 vp. 1445 21907: 21908: Raha-asia-aloite n:o 1340 21909: 21910: 21911: 21912: 21913: Kettunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pudasjärvelle 21914: rakennettavan turvevoimalan suunnitteluun ja rakentamisen 21915: aloittamiseen 21916: 21917: Eduskunnalle 21918: 21919: Pudasjärven kunta on käynyt vakavia neuvotte- ta, ja Kollajan alueen kosket sisällytetään koskien- 21920: luja turvevoimalan saamiseksi Pudasjärvelle. Kun- suojeluun, tulee pudasjärvisten turvevoimalahan- 21921: nan toimesta on tehty laajat ja perusteelliset tutki- ke kokemaan ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. 21922: mukset turvevoimalan vaikutuksista alueen elin- Siksi koskiensuojelulaki on päätettävä eduskun- 21923: keinoelämälle ja työllisyydelle. Kiistan aiheeksi on nassa sisällöltään sellaiseksi, että se sallii kaikkien 21924: kohonnut toisen neuvotteluosapuolen ehdotus olemassa olevien vaihtoehtojen käyttämisen. Ra- 21925: saada samalla rakentaa ns. Kollajan allas, joka hoitukseen on varauduttava jo vuoden 1987 val- 21926: mahdollistaisi yhden uuden vesivoimalan rakenta- tion budjetissa. 21927: misen Iijokeen sekä yhden lisäturbiinin rakenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21928: misen jo toiminnassa oleviin voimaloihin. taen, 21929: Pudasjärvisille on kaikkein tärkeintä se, että 21930: turvevoimalan rakentamista mahdollisimman pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21931: kaisesti ei vaaranneta. Turvevoimalan rakentami- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 21932: nen onkin kytkeyksissä eduskunnan käsittelyssä 32.55.40 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 21933: olevaan koskiensuojelulakiesitykseen. Jos sellaista Pudasjärvelle rakennettavan turvevoima- 21934: rakentajaa ei löydetä, joka sitoutuu rakentamaan lan suunnitteluun ja rakentamisen aloitta- 21935: turvevoimalan Pudasjärvelle ilman Kollajan allas- mzseen. 21936: 21937: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 21938: 21939: Pentti Kettunen Vieno Eklund 21940: Pentti Skön Reino Jyrkilä 21941: Juhani Alaranta 21942: 1446 1986 vp. 21943: 21944: Raha-asia-aloite n:o 1341 21945: 21946: 21947: 21948: 21949: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ydinvoiman vaaroista tie- 21950: dottavaan toimintaan 21951: 21952: 21953: Eduskunnalle 21954: 21955: Suuret voimalayhtiöt käyttävät miljoonia mark- tukea myös ydinvoiman vaaroista tiedottavaa toi- 21956: koja yleisen mielipiteen muokkaamiseksi uuden mintaa. 21957: suunnitteilla olevan ydinvoimalaitoksen puolelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21958: Näistä varoista suuri osa on käytännössä veron- taen, 21959: maksajien varoja, koska kysymyksessä ovat valtio- 21960: johtoiset yhtiöt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21961: Koska yhteiskunnan tehtävänä olisi keskeisissä 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark- 21962: asioissa tukea monipuolista tiedonvälitystä, jotta kaa ydinvoiman vaaroista tiedottavaan toi- 21963: kansa voisi vapaasti ja riittävän tiedon perusteella mintaan EVY.·IIe. 21964: valita eri vaihtoehtojen välillä, tulisi yhteiskunnan 21965: 21966: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 21967: 21968: Pentti Kettunen Vieno Eklund Reino Jyrkilä 21969: Pentti Skön Jukka Mikkola Arja Alho 21970: Aarno von Bell 21971: 1986 vp. 1447 21972: 21973: Raha-asia-aloite n:o 1342 21974: 21975: 21976: 21977: 21978: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion työmaiden avaami- 21979: seksi pahimmilla työttömyysalueilla 21980: 21981: 21982: Eduskunnalle 21983: 21984: Vaikka työvoimaministeriö on tehnyt parhaan- pikaisesti avataan laajassa mitassa valtion työmai- 21985: sa, näyttää siltä, että Itä- ja Pohjois-Suomen vai- ta. 21986: keille työttömyysalueille on löydettävä todella te- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 21987: hokkaita lisälääkkeitä työttömyyden ehkäisemi- taen, 21988: seksi, koska suurteollisuus ja suuri raha kokoo- 21989: muksen ja kepun tukemana jatkuvasti irtisanoo ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21990: pakkolomauttaa työntekijöitä samalla estäen te- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 000 21991: hokkaiden työllistämiskeinojen ja mm. Rinteen markkaa valtion työmaiden avaamiseksi 21992: suoran työllistämistuen käyttöönoton laajemmasti pahimmzlle työttömyysaluezlle ja aluezlle, 21993: kansan etujen mukaisesti. joita uhkaa vakava työttömyys tulevan tal- 21994: Tässä tilanteessa on välttämätöntä, että näille ven aikana. 21995: alueille ja muuallekin, jossa työttömyyttä esiintyy, 21996: 21997: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 21998: 21999: Pentti Kettunen Vieno Eklund Juhani Alaranta 22000: Pentti Skön Reino Jyrkilä Aarno von Bell 22001: J. Juhani Kortesalmi 22002: 1448 1986 vp. 22003: 22004: Raha-asia-aloite n:o 1343 22005: 22006: 22007: 22008: 22009: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun vesi- ja ympäris- 22010: töpiirille säännösteltyjen vesistöjen kunnostamiseksi Kainuussa 22011: 22012: 22013: Eduskunnalle 22014: 22015: Kainuun ves1- Ja ympäristöpiiri on jo usean tärkeätä, että eduskunta osoittaa vastuuntuntoa ja 22016: vuoden ajan tehnyt mm. eduskunnan myöntä- lisää riittävästi määrärahaa niille alueille, missä 22017: mien erityismäärärahojen turvin säännösteltyjen säännöstelyn haitat ovat todella vaikeat ja selvästi 22018: vesistöjen rantojen raivausta Suomussalmella, Ris- nähtävissä haitaten jopa matkailuelinkeinojen 22019: tijärvellä ja Kuhmossa. harjoittamista. 22020: Tehty työ on ollut joustavaa ja järkevää sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22021: hyödyttänyt alueen väestöä mm. kalastuksen pa- taen, 22022: ranemisen muodossa. Ympäristönäkökohdista 22023: lähtien monien vesistöjen ilme on muuttunut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22024: huomattavasti paremmaksi. 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 22025: Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä ei kaa Kainuun vesi- ja ympäristöpiirzfle Kai- 22026: ole kuitenkaan tähän toimintaan esitetty yhtään nuun säännösteltyjen vesistöjen rantojen 22027: rahaa. Tätä täytyy todella ihmetellä. Siksi onkin puhdistukseen ja kunnostukseen. 22028: 22029: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22030: 22031: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön 22032: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Hannu Kemppainen 22033: Juhani Alaranta 22034: 1986 vp. 1449 22035: 22036: Raha-asia-aloite n:o 1344 22037: 22038: 22039: 22040: 22041: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen keski- ja yläjuoksun 22042: koskien entistämiseen 22043: 22044: 22045: Eduskunnalle 22046: 22047: Eduskunta on allekirjoittaneen tekemän raha- teen ja parannetaan mm. kalastusmahdollisuuksia 22048: asia-aloitteen n:o 1068/1985 vp. mukaisesti ja ennen kaikkea näin tuodaan työtilaisuuksia sin- 22049: myöntänyt vuodelle 1986 200 000 markan määrä- ne missä ihmiset potevat työn puutetta. Tällä ta- 22050: rahan Iijoen keski- ja yläjuoksun koskien entistä- voin järjestettynä työpaikka ei maksa paljon ja työ 22051: miseen ja uittolaitteiden purkamiseen. Oulun ve- on myös järkevää ja hyväksyttävää. 22052: sipiiri on aloittanut tällä rahalla työt syyskuussa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22053: 1986. taen, 22054: Työt ovat kuitenkin vasta alussa ja koska halli- 22055: tus ei budjettiesityksessään vuodelle 1987 esitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22056: hankkeelle jatkorahoitusta, on paikallaan, että 1987 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 mark- 22057: eduskunnassa lisätään tarkoitukseen tarvittavat kaa Oulun vesi- ja ympäristöpiirille Izjoen 22058: määrärahat. keski- ja yläjuoksun koskien entistämiseen 22059: Tällaisten töiden tekemiset ovat kaiken kaik- sekä uittolaitteiden ja uiton jälkien purka- 22060: kiaan hyvin järkeviä. Näillä toimilla vaikutetaan miseen ja siistimiseen. 22061: paikallisten ihmisten asuinympäristön viihtyvyy- 22062: 22063: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 22064: 22065: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön 22066: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Juhani Alaranta 22067: 22068: 22069: 22070: 22071: 81 260148U 22072: 1450 1986 vp. 22073: 22074: Raha-asia-aloite n:o 1345 22075: 22076: 22077: 22078: 22079: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien verotulojen täy- 22080: dennysjärjestelmän kehittämiseen 22081: 22082: 22083: Eduskunnalle 22084: 22085: Kuntien väliset taloudelliset erot ovat kasvaneet nut paineita yleisten rahoitusavustusten käyttämi- 22086: viime vuosina. Kehitys on lisännyt kansalaisten seen luokituksen epäkohtien korjaamiseen. Ra- 22087: välistä eriarvoisuutta, sillä korkean veroäyrin köy- hoitusavustuksista on myös osa käytetty erikseen 22088: hä kunta ei kykene tarjoamaan asukkailleen lähes- nimettyjen kohteiden rahoitukseen, mikä on vä- 22089: kään samantasoisia palveluita kuin varakkaat al- hentänyt avustusten käyttöä laissa mainittuihin 22090: haisemman veroäyrin kunnat. tarkoituksiin. Tarvetta on erityisesti ilmennyt ve- 22091: Kuntien taloudellisia eroja on pyritty tasoitta- rotulojen täydennysjärjestelmän tasoitusrajojen 22092: maan mm. kantokykyluokitusjärjestelmällä sekä korottamiseen. 22093: yleisillä rahoitusavustuksilla. Kantokykyluokitus Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22094: ei ole toiminut viime vuosina aivan oikeudenmu- taen, 22095: kaisella tavalla, koska kaikkein suurimpien kau- 22096: punkien kantokykyluokkaa ei ole katsottu tarkoi- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22097: tuksenmukaiseksi muuttaa, vaikka laki olisi anta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 22098: nut siihen mahdollisuuden, jolloin köyhempien 26.97.30 lisäyksenä· 3 000 000 markkaa 22099: liian korkeassa kantokykyluokassa olevien kuntien kuntien verotulojen täydennysjärjestel- 22100: kantokykyluokkaa ei ole voitu lain tasoitussään- mä'n kehittämiseen. 22101: nöksen takia korjata. Tämä on osaltaan aiheutta- 22102: 22103: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22104: 22105: Timo Kietäväinen Aapo Saari Jukka Vihriälä 22106: Pentti Poutanen Mikko Jokela Heikki Kokko 22107: Einari Nieminen 22108: 1986 vp. 1451 22109: 22110: Raha-asia-aloite n:o 1346 22111: 22112: 22113: 22114: 22115: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien ke- 22116: hittämiseen 22117: 22118: 22119: Eduskunnalle 22120: 22121: Läänien kehittämiseen varattua ns. läänien ke- Läänien kehittämiseen varatun momentin pe- 22122: hittämisrahaa oli kuluvan vuoden valtion tulo- ja rusteluita tulisi myös muuttaa seuraavasti, jotta 22123: menoarviossa 73 milj. mk. Kehittämisrahajärjes- nykyisten kehittämisrahaläänien asema ei heikke- 22124: telmän piirissä on tänä vuonna viisi lääniä: Lapin, nisi: ''Momentin määrärahaa saavat kaikki läänin- 22125: Oulun, Pohjois-Karjalan, Mikkelin ja Kymen lää- hallitukset käyttää valtioneuvoston määräämin 22126: nit. Jokaisessa läänissä on kehittämisrahaa koh- perustein läänin elinkeinotoiminnan tukemisko- 22127: taan osoitettu hakemuksia huomattavasti yli käy- keiluun. Momentin määrärahasta saadaan käyttää 22128: tettävissä olevien määrärahojen. Kehittämisraha- enintään 85 000 000 mk Lapin, Oulun, Pohjois- 22129: järjestelmän etuna on erityisesti ollut järjestelmän Karjalan, Mikkelin ja Kymen läänien kehittämi- 22130: joustavuus ja se, että sen kautta on kyetty edistä- seen jaettuna vuonna 1986 käytetyillä jako- 22131: mään sellaisia alueellisia kehittämishankkeita, joi- osuuksilla. Momentin määrärahasta saadaan ... '' 22132: ta muilla yhteiskunnan tutkitoimin ei ole voitu (jatko kuten hallituksen esityksessä). 22133: auttaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22134: Hallituksen vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesi- taen, 22135: tyksessä esitetään kehittämisrahan korottamista 22136: 105 milj. mk:aan, jossa on lisäystä kuluvaan vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22137: teen 32 milj. mk. Lisäyksen merkitystä kuitenkin 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 22138: vähentää samanaikaisesti poistettava maaseudun 26.98.43 lisäyksenä 10 000 000 markkaa 22139: työpaikkatukikokeilun määräraha 19,5 milj. mk, läänien kehittämiseen varatun määrära- 22140: joten todelliseksi lisäykseksi tulee ainoastaan 22,5 han korottamiseen. 22141: milj. mk. Näin kehittämisraha lääniä kohti uhkaa 22142: laskea huomattavasti. 22143: 22144: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22145: 22146: Timo Kietäväinen Pertti Hietala Pentti Skön 22147: Hannu Kemppainen Pentti Poutaneo Heikki Kokko 22148: 1452 1986 vp. 22149: 22150: Raha-asia-aloite n:o 1347 22151: 22152: 22153: 22154: 22155: Kietäväinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta asevelvollis- 22156: ten päivärahan korottamiseksi 22157: 22158: 22159: Eduskunnalle 22160: 22161: Varusmiesten päivärahat ovat jääneet tuntuvas- ja menoarvioesityksessä ole lainkaan varattu mää- 22162: ti jälkeen mm. kolmannen parlamentaarisen puo- rärahaa. Päivärahan korottaminen on kuitenkin 22163: lustuskomitean esittämästä tasosta. Se esitti päivä- välttämätöntä, jotta päivärahan merkitys ei enti- 22164: rahojen korottamista viidenteen osaan virkamies- sestäänkin vähenisi ja jotta jälkeenjääneisyys ase- 22165: ten matkustuspäivärahasta, mikä merkitsisi tällä tettuun tavoitteeseen nähden ei kasvaisi liian suu- 22166: hetkellä noin 25 mk:n suuruista varusmiespäivära- reksi. Korottamista tulee jatkaa tulevien vuosien 22167: haa. budjettiesityksiä valmisteltaessa. 22168: Varusmiespäiväraha on kahdeksan kuukautta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22169: palvelevan osalta tällä hetkellä kuitenkin vain 13 taen, 22170: mk ja yksitoista kuukautta palvelevien osalta 22171: 13,50 mk. Joulukuun alusta suoritettavan koro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22172: tuksen jälkeen päivärahat ovat vastaavasti 15 mk 1987 .tulo- ja menoarvioon momentille 22173: ja 15,50 mk, mikä on noin 10 mk kolmannen par- 27.14.02 lisäyksenä 1500000 markkaa 22174: lamentaarisen puolustuskomitean asettaman ta- asevelvollisten päivärahan korottamiseksi 22175: son alapuolella. kahdella markalla 1.12.1987 lukien. 22176: Päivärahojen korotukseen ei ensi vuoden tulo- 22177: 22178: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22179: 22180: Timo Kietäväinen Aapo Saari Jukka Vihriälä 22181: Pähr-Einar Hellström Pentti Poutaneo Esko Aho 22182: Jouko Skinnari Reino Jyrkilä 22183: 1986 vp. 1453 22184: 22185: Raha-asia-aloite n:o 1348 22186: 22187: 22188: 22189: 22190: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntosääs- 22191: töpalkkioiden korottamiseksi suorittamalla ylimääräistä palkkiota 22192: 22193: 22194: Eduskunnalle 22195: 22196: Nuorten ja nuorten perheiden ensiasunnon aikaa tulisikin pidentää pikaisesti viisinkertaiseksi 22197: hankkiminen on yhä vaikeaa mm. asuntojen kor- säästöaikaan verrattuna. 22198: kean hinnan, korkeiden omapääomaosuusvaati- Asuntosäästäjäitä vaadittava varsinainen säästö- 22199: musten, lyhyiden laina-aikojen ja korkean korko- osuus on myös pikaisesti alennettava 10 % :iin 22200: kannan sekä riittämättömän yhteiskunnan tuen asunnon hinnasta. 22201: takia. Hallituksen vuoden 1987 tulo- ja menoar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22202: vioesityksessä esitetään nuorten ja nuorten perhei- taen, 22203: den ensiasunnon hankintaa helpottamaan tarkoi- 22204: tetun asuntosäästöpalkkion korottamista 4 500 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22205: markkaan. Esitys ei ole kuitenkaan riittävä. Asun- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 22206: tosäästöpalkkion korottamista tulisi myös jatkaa 28.87.53 lisäyksenä 7 500 000 markkaa 22207: tulevien vuosien tulo- ja menoarvioissa. maksettavaksi ylimääräisenä palkkiona 22208: Nykyinen asuntosäästöpalkkiojärjestelmän kor- asuntosäästöpalkkioiden korottamiseksi 22209: kotukilainan laina-aika on myös liian lyhyt, neljä 5 000 markkaan. 22210: kertaa säästöajan pituinen. Korkotukilainan laina- 22211: 22212: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22213: 22214: Timo Kietäväinen Aapo Saari Jukka Vihriälä 22215: Pentti Poutanen Esko Aho Heikki Kokko 22216: 1454 1986 vp. 22217: 22218: Raha-asia-aloite n:o 1349 22219: 22220: 22221: 22222: 22223: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin pienyrityskes- 22224: kuksen toiminnan tukemiseen 22225: 22226: 22227: Eduskunnalle 22228: 22229: Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin pien- pyritään pienyrityskeskuksessa erityisesti tehosta- 22230: yrityskeskus on maamme johtava pk-yritysten joh- maan keskuksen tutkimus- ja tietopalvelutoimin- 22231: don koulutuskeskus ja pk-yrityssektorin tutkimus- toja. 22232: keskus. Pienyrityskeskuksen vaikutusalue kattaa Lisäksi pienyrityskeskus tarvitsisi lisävaroja kou- 22233: lähes koko maan, esim. koulutuksessa on ollut lutustoiminnan kehittämiseen. Kiireellisimpinä 22234: opiskelijoita ympäri maata. Keskuksen toimintaa kohteina tällöin ovat perheyritysohjelman koulu- 22235: on kuitenkin haitannut resurssien niukkuus. Kii- tusmateriaalin suunnittelu ja toteuttaminen sekä 22236: reisimpiin hankintoihin pienyrityskeskuksessa on yritysjohtaja- ja ihmissuhteet: pk-yritysnäkökulma 22237: katsottu kuuluvaksi keskuksen tietotekniikkalait- -koulutusprojektin eteenpäinvieminen. 22238: teistojen laajennukset. Pienyrityskeskukseen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22239: tarkoitus perustaa koulutusmikroluokka. Tieto- taen, 22240: tekniikkalaitteistojen laajennukset tulisi suorittaa 22241: nopeasti, koska se helpottaisi keskuksen niukan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22242: henkilöstön työpanoksen kohdentamista mahdol- 1987 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 mark- 22243: lisimman hyödyllisellä tavalla ja koska tietoteknii- kaa Mikkelin pienyrityskeskuksen tieto- 22244: kan koulutustarve on pk-yrityksissä jatkuvasti kas- tekniikkalaitteistojen laajentamiseksi sekä 22245: vussa. Tietotekniikkalaitteistojen laajennuksilla koulutustoiminnan kehittämiseksi. 22246: 22247: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22248: 22249: Timo Kietäväinen Mauri Pekkarinen Jukka Vihriälä 22250: 1986 vp. 1455 22251: 22252: Raha-asia-aloite n:o 1350 22253: 22254: 22255: 22256: 22257: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi lisäksi 22258: opintorahan asumislisään sen myöntämiseksi ilman tarveharkin- 22259: taa 22260: 22261: Eduskunnalle 22262: 22263: Opintotuen saantia säätelevät ikärajat, joita nen kokonaan on perusteltua opintotuen asumis- 22264: lainsäädäntömme ei muuten tunne. Lailla säädet- lisän osalta, koska raja yli ja alle 20-vuotiaiden 22265: ty täysi-ikäisyysraja on 18 vuotta, mutta opintotu- osalta on yhä keinotekoinen. Toisaalta tarvehar- 22266: kea myönnettäessä käytetään selvästi korkeampia kinnan poistamista kokonaan puoltaa myös se, et- 22267: ikärajoja. tä näin parannettaisiin monien esim. Pohjois- ja 22268: Opintotuen asumislisää myönnettäessä otetaan Itä-Suomessa opiskelija-asuntolassa tai -asunnossa 22269: opiskelijan vanhempien tulot ja varallisuus huo- asuvan lukiolaisen ja ammattikoululaisen ja muun 22270: mioon kuluvana opintovuonna, jos opiskelija on nuoren opiskelijan asemaa. 22271: alle 21-vuotias. Tämä on aiheuttanut ongelmia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22272: useille jopa aivan tavallisesta kodista, jossa van- taen, 22273: hemmat käyvät työssä, lähtöisin olevalle opiskeli- 22274: jalle sekä myös maatalosta lähtöisin olevalle opis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22275: kelijalle. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 22276: Eduskunta alensi em. ikärajaa 24 vuodesta 22 29.39.55 lisäyksenä 12 000 000 markkaa 22277: vuoteen käsitellessään vuoden 1985 tulo- ja me- opintorahan asumis/isien myöntämisessä 22278: noarviota ja 21 vuoteen käsitellessään kuluvan noudatettavan vanhempien tuloihin ja va- 22279: vuoden tulo- ja menoarviota. Nyt on syytä poistaa rallisuuteen perustuvan tarveharkinnan 22280: tarveharkinta kokonaan asumislisää myönnettäes- poistamiseksi kokonaan kodin ulkopuolel- 22281: sä. Hallitus esittää tulo- ja menoarvioesityksessään la asuvan opiskelzjan osalta 1.7.1987 lu- 22282: vuodelle 1987 em. ikärajan laskemista 20 vuo- kien. 22283: teen. Tässä yhteydessä tarveharkinnan poistami- 22284: 22285: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22286: 22287: Timo Kietäväinen Mauri Pekkarinen Jukka Vihriälä 22288: 1456 1986 vp. 22289: 22290: Raha-asia-aloite n:o 1351 22291: 22292: 22293: 22294: 22295: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta velkaantu- 22296: neille opiskelijoille maksettavan opintorahan korottamiseksi 22297: 22298: 22299: Eduskunnalle 22300: 22301: Pitkään opiskelleiden opiskelijoiden lainojen ta, kun lainan määrä ylittää 40 000 mk. Perustel- 22302: korkokulut ovat korkeat. Vaikka opiskelija saisikin tua on alentaa lainan saldorajaa ensi opiskelu- 22303: opintotukensa täysimääräisenä, kuluu siitä koh- vuonna 35 000 mk:aan ja näin helpottaa pahasti 22304: tuuttoman suuri osuus opintolainojen korkokulu- velkaantuneiden opiskelijoiden asemaa, joiksi ny- 22305: jen hoitamiseen. Opiskeluajan pituus taas voi joh- kyään voidaan lukea myös yli 35 000 mk:n opinto- 22306: tua monesta eri tekijästä, mm. siitä, että monet lainalla velkaantuneet opiskelijat. 22307: opiskelijat ovat joutuneet turvautumaan työssä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22308: käyntiin opiskeluaikanaan. Pääasiallisesti kysymys taen, 22309: on kuitenkin siitä, että monilla opiskelualoilla lai- 22310: nan määrä nousee opiskeluaikana varsin helposti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22311: yli 40 000 mk:n normaalipituisen opiskeluajan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 22312: puitteissa. 29.39.55 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 22313: Opintovuotta 1986/87 koskevana tullaan koro- korotetun opintorahan maksamiseksi run- 22314: tettua opintotukea maksamaan paljon velkaantu- saasti velkaantuneille opiskeltjoille. 22315: neille opiskelijoille 1 % opiskelijan lainan saldos- 22316: 22317: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22318: 22319: Timo Kietäväinen Mauri Pekkarinen Jukka Vihriälä 22320: 1986 vp. 1457 22321: 22322: Raha-asia-aloite n:o 1352 22323: 22324: 22325: 22326: 22327: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinolan kurssikeskuk- 22328: sen kehittämiseksi 22329: 22330: 22331: Eduskunnalle 22332: 22333: Kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen Iisen laajentamisen edellyttämä rakentamisen tar- 22334: toiminnan kehittyminen tulee turvata. Valtion ve lähivuosina. 22335: vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa sekä seuraa- Heinolan kurssikeskuksen tietoja ja asiantunte- 22336: vien vuosien tulo- ja menoarvioissa tulee olla riit- musta - erityisesti juuri täydennyskoulutuksen 22337: tävät, laitoksen täysipainoisen toiminnan turvaa- informaatiokeskusta - tulisi voida käyttää hyö- 22338: vat määrärahat Heinolan kurssikeskukselle. Mää- dyksi myös ammattikasvatushallituksen piiriin 22339: rärahoilla ja valtion keskushallinnon toimenpiteil- kuuluvassa opettajiston ja muun koulutushenki- 22340: lä tulee löstön täydennyskoulutuksessa. Valtion vuoden 22341: - auttaa tämän valtakunnallisen koulutuskes- 1987 tulo- ja menoarviossa tulee varata riittävät 22342: kuksen henkilöstöresurssien voimakkaaseen lisää- määrärahat siihen selvitystyöhön, jolla valmistel- 22343: miseen ensisijaisesti tämänhetkisen jälkeenjäänei- laan kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen 22344: syyden vuoksi ja toisaalta uusien, hahmotteilla rinnalle tai yhteyteen Heinolaan kehitettävää 22345: olevien tehtävien johdosta AKH:n koulutuskeskus -hanketta. Lisäksi valtion 22346: - pyrkiä Heinolan kurssikeskukselle osoitetta- keskushallintoon tulee asettaa työryhmä valmiste- 22347: vien määrärahojen turvin selvitys- ja tutkimustoi- lemaan AKH:n koulutuskeskus -hankkeen toteut- 22348: minnan aloittamiseen sekä koulutusmateriaalin tamista Heinolassa pikaisella aikataululla. 22349: tuottamiseen paitsi kurssikeskuksen omaa myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22350: muuta valtakunnallista täydennyskoulutusta var- taen, 22351: ten 22352: - kehittää kurssikeskuksen kirjastosta ja oppi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22353: materiaalinäyttelystä valtakunnallinen täydennys- 1987 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark- 22354: koulutuksen informaatiokeskus kaa kouluhallituksen Heinolan kurssikes- 22355: - turvata kurssikeskuksen täysipainoisen kou- kuksen kehittämiseksi. 22356: lutustoiminnan ja toiminnan mahdollisen määräl- 22357: 22358: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22359: 22360: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Pertti Hietala 22361: Mauri Miettinen Pentti Skön Pentti Poutanen 22362: 22363: 22364: 22365: 22366: 82 260148U 22367: 1458 1986 vp. 22368: 22369: Raha-asia-aloite n:o 1353 22370: 22371: 22372: 22373: 22374: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Juvan kotiseutu- ja mu- 22375: seoyhdistyksen toiminnan tukemiseen 22376: 22377: 22378: Eduskunnalle 22379: 22380: Juvan kotiseutu- ja museoyhdistys on ylläpitä- valaistus. Museon muutostöitä varten kotiseutu- 22381: nytJuvan kirkonkylässä ns. varastomuseotyyppistä ja museoyhdistys on palkannut suunnittelijan ja 22382: kotiseutumuseota varsin heikoissa tiloissa. Pitkän suunnittelu tapahtuu Mikkelin maakuntamuseon 22383: suunnittelutyön jälkeen Juvan kunta on osoitta- ohjauksessa. Lisäksi kartanon maille on suunnitel- 22384: nut museolle uudet tilat kirkonkylässä sijaitsevan tu ulkomuseota, johon on tarkoitus siirtää alueen 22385: Panalan kartanon täysin peruskunnostetun enti- perinteisiä rakennuksia. 22386: sen navettarakennuksen yläkerroksesta. Uudet ti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22387: lat antavat hyvät puitteet museon toiminnalle, sil- taen, 22388: lä uusi sijoituspaikka on vanhan kuninkaankarta- 22389: non varsin hyvin säilyneeseen pihapiiriin kuulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22390: vassa kivinavettarakennuksessa. 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark- 22391: Juvan kotiseutu- ja museoyhdistyksellä on tar- kaa avustuksena Juvan kotiseutu- ja mu- 22392: koitus uudistaa muuttotyön yhteydessä museon seoyhdistykselle kalusteiden hankintaan 22393: tarvitsemat vitriinit ja hankkia museoon lisää in- uusiin museotzloihin, uusien museotzlojen 22394: formatiivista materiaalia näyttelytiloihin (mm. fo- suunnittelzj"an palkkakustannukszin sekä 22395: tostaatteja) sekä hankkia museoon asianmukainen ulkomuseon toteuttamiseen. 22396: 22397: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22398: 22399: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Pertti Hietala 22400: Mauri Miettinen Pentti Skön Pentti Poutanen 22401: 1986 vp. 1459 22402: 22403: Raha-asia-aloite n:o 1354 22404: 22405: 22406: 22407: 22408: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinäveden kunnan 22409: maataloussihteerin palkkauskustannusten valtionosuuteen 22410: 22411: 22412: Eduskunnalle 22413: 22414: Heinäveden kunta on esittänyt usean vuoden Heinäveden kunta lienee lähes ainoa kehitys- 22415: ajan maatilahallitukselle, että kunnalle myönnet- alueella sijaitseva maa- ja metsätalousvaltainen, 22416: täisiin valtionosuus maataloussihteerin viran palk- ensimmäiseen kantokykyluokkaan kuuluva kunta, 22417: kauksista aiheutuviin kustannuksiin. Tilanne on jossa maataloussihteerin palkkaukseen ei vielä saa- 22418: kunnassa muodostunut niin vaikeaksi, että Heinä- da valtionosuutta. 22419: veden kunnanvaltuusto perusti maataloussihtee- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22420: rin pääviran. Virka täytettiin 1.9.1986lukien val- taen, 22421: tionapupäätöksen puuttumisesta huolimatta. 22422: Heinävesi on maatalousvaltainen kunta, jonka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22423: väestöstä 39 % sai vuonna 1985 edelleen toimeen- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 22424: tulonsa maa- ja metsätaloudesta. Kunta on run- 30.08.30 lisäyksenä 20 000 markkaa Hei- 22425: sasvesistöinen ja pinta-alaltaan laaja, minkä vuok- näveden kunnan maataloussihteerin palk- 22426: si tilakäynnit vievät runsaasti aikaa. Vuonna 1982 kakustannusten valtionosuuden maksami- 22427: kunnassa oli yli 2 peltohehtaarin tiloja 540 ja kes- seen. 22428: kimääräinen peltopinta-ala oli 6,5 ha. 22429: 22430: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22431: 22432: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Pertti Hietala 22433: Mauri Miettinen Pentti Skön Pentti Poutanen 22434: 1460 1986 vp. 22435: 22436: Raha-asia-aloite n:o 1355 22437: 22438: 22439: 22440: 22441: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten vil- 22442: jelijöiden tukemiseen 22443: 22444: 22445: Eduskunnalle 22446: 22447: Nuorten viljelijöiden taloudellinen asema on olevat varat loppuivat kesken ja 1.8. hakemuksia 22448: heikentynyt viime vuosien aikana. Tämä tulee il- oli käsittelemättä 95 milj. mk:n edestä. Koska ha- 22449: mi mm. ylivelkaantumisongelmana. Valtion toi- kemuksia tulee koko ajan lisää, on arvioitavissa, 22450: menpitein on pyritty helpottamaan nuorten vilje- että rästien määrä vuoden lopussa on noin 120 22451: lijöiden tilanpidon aloittamista. Yksi keskeinen ja milj. mk. Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on 22452: varsin käyttökelpoinen keino on ollut starttirahan starttirahojen maksuun esitetty 155 milj. mk. Il- 22453: maksaminen nuorille tilanpitoaan aloittaville vil- man määrärahan korotusta tilanne vaikeutuu ensi 22454: jelijöille. Tämän nuorten viljelijöiden käynnistys- vuonna nykyisestään. 22455: avustuksen, kuten koko maatalouden rahoituk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22456: seen varattujen varojen niukkuus on kuitenkin taen, 22457: huomattavasti heikentänyt järjestelmän toimi- 22458: vuutta. Viime vuoden osalta starttirahoja jäi mak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22459: samattomina rästiin noin 88 milj. mk, jotka mak- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 22460: settiin tämän vuoden 127,5 milj. mk:sta ensin 30.33.40 lisäyksenä 10 000 000 markkaa 22461: päältä. Tämän vuoden hakemuksiin jäi siis vain nuorten viljelijöiden tukemiseen (startti- 22462: noin 40 milj. mk. Kuluvana vuonna käytettävissä rahojen maksatuksiin). 22463: 22464: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22465: 22466: Timo Kietäväinen Aapo Saari Jukka Vihriälä 22467: Heikki Kokko Hannu Kemppainen Pentti Poutanen 22468: Einari Nieminen Esko Aho 22469: 1986 vp. 1461 22470: 22471: Raha-asia-aloite n:o 1356 22472: 22473: 22474: 22475: 22476: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun 22477: pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämiseen 22478: 22479: 22480: Eduskunnalle 22481: 22482: Maaseudun asuttuna säilymisen kannalta on maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan 22483: tärkeää luoda maaseudulle uusia ansiomahdolli- edistämisestä tarjoaa hyvän perustan liitännäis- 22484: suuksia niin liitännäiselinkeinojen kuin muun elinkeinojen kehittämiselle ja lisäansiomahdolli- 22485: pienyritystoiminnan kautta. suuksien hankkimiselle. Lain toteuttamiselle on 22486: Lisäansiomahdollisuuksia tarvitaan erityisesti kuitenkin varattava riittävät varat. Lain toteutuk- 22487: pientiloilla, joiden tuotannonkehittämismahdol- sessa tulee kunnille tarjota lakiesitystä joustavam- 22488: lisuudet ovat käytössä olevien tuotannonrajoitus- mat mahdollisuudet lain täytäntöönpanemiseksi. 22489: ten takia perinteisillä päätuotantosuunnilla erit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22490: täin vähäiset. taen, 22491: Maaseudulla on pienimuotoiselle elinkeinotoi- 22492: minnalle hyvät mahdollisuudet mm. taimitarha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22493: viljelyssä, maatilamatkailussa, kotimaisten poltto- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 22494: aineiden (hake, turve) tuotannossa, käsityötoi- 30.33.44 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 22495: minnassa ja koneiden korjaustoiminnassa. Halli- maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi- 22496: tuksen äskettäin eduskunnalle antama lakiesitys minnan edistämiseen. 22497: 22498: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22499: 22500: Timo Kietäväinen Aapo Saari Jukka Vihriälä 22501: Heikki Kokko Pentti Poutanen Esko Aho 22502: Einari Nieminen 22503: 1462 1986 vp. 22504: 22505: Raha-asia-aloite n:o 1357 22506: 22507: 22508: 22509: 22510: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi 22511: tieosalla Levänomaisen th-Koikkala-Risulahti Juvalla 22512: 22513: 22514: Eduskunnalle 22515: 22516: Juvan kunnan alueella on sorapäällysteisiä pai- Juvan kirkonkylään suuntautuva työmatkaliiken- 22517: kallis- ja maanteitä lähes 300 km. Kaikkein vai- ne. Ko. tieyhteyden osalta on Järvenpään-Levän- 22518: keimmat tieolot kunnan alueella ovat Etelä-Ju- omaisen th:n tietyöt saatettu loppuun ja tieosuus 22519: valla, jonne johtaa heikkokuntoinen ja pitkä sora- on pinnoitettu 1986. Tieosuuden Levänomaisen 22520: tie. Tien vaikutuspiirissä asuu useita satoja asuk- th-Koikkala-Risulahti tieosan ilmakuvaus on 22521: kaita. Ko. tieyhteyttä käyttää asukkaiden lisäksi tehty ja suunnittelu edennyt pitkälle. 22522: myös raskas liikenne, erityisesti puunkuljetukset Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22523: Otamon ja Savivedenpään pudotuspaikoille. Li- taen, 22524: säksi liikenne alueella sijaitseville lukuisille kesä- 22525: mökeille ja tien kautta kulkeva läpikulkuliikenne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22526: kuluttaa tietä huomattavasti. Runsaan liikenteen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 22527: takia on tie erityisesti kelirikkoaikana lähes ajokel- 31. 24. 77 lisäyksenä 5 00 000 markkaa tie- 22528: vottomassa kunnossa. Tien merkitystä lisää myös töiden aloittamiseen tieosalla Levänomai- 22529: Etelä-Juvalla sijaitsevasta Koikkalan kirkonkylästä sen th-Koikkala-Risulahti Juva/la. 22530: 22531: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22532: 22533: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Pertti Hietala 22534: Mauri Miettinen Pentti Skön Pentti Poutaneo 22535: 1986 vp. 1463 22536: 22537: Raha-asia-aloite n:o 1358 22538: 22539: 22540: 22541: 22542: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Väisälänsaaren sillan ra- 22543: kentamiseksi Hirvensalmella 22544: 22545: 22546: Eduskunnalle 22547: 22548: Hirvensalmen kunnan Väisälänsaaren ja sen lä- kuksessa. Sillan rakentamisen osalta suunnitelmat 22549: heisyydessä olevien saanen asukkaat ovat jo kauan ovat valmiit ja hanke odottaa vain toteutustaan. 22550: odottaneet sillan rakentamista saaresta Hirvensal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22551: men kunnan puoleiselle mantereelle. Kunta on taen, 22552: pitänyt sillan rakentamista kunnan tieolojen pa- 22553: rantamisen kannalta kaikkein kiireellisimpänä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22554: kohteena, jotta elinkelpoisen Väisälänsaaren asuk- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 22555: kaat saisivat suoran tieyhteyden omaan kuntakes- 31.24. 77 500 000 markkaa Väisälänsaa- 22556: kukseensa. Nykyisellään Väisälänsaaren asukkaat ren srllan rakentamisen aloittamiseksi syk- 22557: joutuvat kiertämään useiden kymmenien kilomet- syllä 1987 Hirvensalmella. 22558: rien kiertotietä käyttäen asioidessaan kuntakes- 22559: 22560: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22561: 22562: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Pertti Hietala 22563: Mauri Miettinen Pentri Skön Pentti Poutanen 22564: 1464 1986 vp. 22565: 22566: Raha-asia-aloite n:o 1359 22567: 22568: 22569: 22570: 22571: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan-Huuto- 22572: kosken rataosan perusparannustöihin 22573: 22574: 22575: Eduskunnalle 22576: 22577: Savonlinnan-Huutokosken-Pieksämäen ra- teollisuus, sillä VR:n tariffien suosiessa suurkulje- 22578: taosan välittömässä vaikutuspiirissä on seitsemän tuksia Savonlinnan-Huutokosken rataosan ke- 22579: kuntaa, joiden asukasluku on lähes 70 000 hen- vyet kiskot eivät salli niitä. Tilanne on johtanut 22580: keä. Ko. rataosan pituus on 106 km. Savonlinnas- siihen, että Savonlinnan seudulla rautateiden 22581: ta Huutokoskelie matkaa on 75 km ja siitä edel- osuus liikenteen kokonaissuoritteesta on laskenut 22582: leen Pieksämäelle 31 km. Rataosa on valmistunut noin 10 % :iin, kun se koko maassa on keskimää- 22583: vuosina 1914-18. Valtionrautateiden rataryhmi- rin 40%. 22584: tyksen mukaan väli Pieksämäki-Huutokoski Savonlinnan-Huutokosken rataosan peruspa- 22585: kuuluu ryhmään B1 ja Huutokoski-Savonlinna rantamisella saavutettaisiin myös muita etuja. 22586: ryhmään A. Savonlinnan-Huutokosken rataosal- Näitä ovat mm.: 22587: la on aikaisemmin jo tehty radan roudankesto- - mahdollisuus läpikulkuliikenteeseen Vuok- 22588: ominaisuuksia parantavia töitä, jotka tämän päi- senlaakson teollisuusalueelle, mikä keventäisi 22589: vän hinnoin laskettuna maksoivat n. 17 milj. mk. Kouvolan ylikuormitetun ratapihan toimintaa ja 22590: Rataosa on edelleen sorapatjainen ja varustettu siten helpottaisi mm. idänkauppaan liittyvää lii- 22591: vain 30 kg:n kiskotuksella. kennettä; 22592: Tämän radan jatkoradan Savonlinna-Parik- 22593: kala perusparannustyö valmistui 1.11.1984, min- - mahdollisuus parantaa rautateiden perus- 22594: kä ansiosta radan luokitus nousi ryhmään B2. Pe- palvelutasoa alueella; 22595: rusparannus maksoi tämän päivän hinnoin yli 80 - mahdollisuus toteuttaa ns. rengasjunahan- 22596: milj. mk. Mikäli rataosaa Savonlinna-Huutokos- ke sekä muita matkustajaliikenteeseen liittyviä pa- 22597: ki ei kunnosteta jää Savonlinnan-Parikkalan ra- rannuksia erityisesti yhteyksiltään puutteelliseen 22598: taosan kunnostustyöstä saatava hyöty vähäiseksi. Keski-Suomen suuntaan; 22599: Rautatiekuljetusten kannalta rataosan Savon- - mahdollisuus toteuttaa vireillä oleva ns. 22600: linna-Huutokoski kunnostaminen suorittamalla Järvi-Suomen ratahanke, jonka toteuttamisella 22601: vähintään kiskonvaihto (ryhmään B 1) on erittäin olisi huomattava ja laaja-alainen merkitys koko 22602: tarpeellinen. Rataosan kunnostamisen tarpeelli- Itä- ja Keski-Suomen kehittymiselle; 22603: suutta lisää Outokumpu Oy:n äskettäin toimin- - mahdollisuus tehostaa Savonlinnan syväsa- 22604: tansa aloittanut nikkelikaivos- ja rikastamotoi- taman toimintaa ja käyttöä, sekä 22605: minta Enonkosken Laukunkankaalla, josta tuo- - todella hyödyntää Huutokosken-Savonlin- 22606: tannon kuljetus eteenpäin olisi kannattavinta ja nan-Parikkalan rataosalla erityisesti välillä Sa- 22607: helpointa suorittaa Savonlinnan-Huutokosken vonlinna-Parikkala tähän mennessä suoritetut 22608: rataosan kautta. Ko. rataosan heikosta kunnosta yhteensä n. 100 milj. markan suuruiset investoin- 22609: kärsii koko Itä-Suomen elinkeinoelämä, erityisesti nit. 22610: 1986 vp. - RA n:o 1359 1465 22611: 22612: Mikäli lähiaikoina ei Savonlinnan-Huutokos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22613: ken rataosaa kunnosteta, uhkaa tällä rataosalla taen, 22614: rautatieliikenteen loppuminen lähivuosina. Ra- 22615: taosan menetys heikentäisi merkittävästi jo muu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22616: tenkin heikkoa poikittaisliikennettä maassamme 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 22617: ja vaikeuttaisi entisestään Mikkelin läänin ja koko 31.90.78 lisäyksenä 500000 markkaa ra- 22618: Itä-Suomen kehittymismahdollisuuksia. taosan Savonlinna-Huutokoski peruspa- 22619: rannustöiden aloittamiseen. 22620: 22621: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22622: 22623: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Pertti Hietala 22624: Mauri Miettinen Pentti Skön Pentti Poutanen 22625: 22626: 22627: 22628: 22629: 83 260148U 22630: 1466 1986 vp. 22631: 22632: Raha-asia-aloite n:o 1360 22633: 22634: 22635: 22636: 22637: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Matkailun koulutus- ja 22638: tutkimuskeskuksen perustamis- ja toimintamenoihin 22639: 22640: 22641: Eduskunnalle 22642: 22643: Mikkelin lääninhallituksen aloitteesta käynnis- Projekti on saanut tukea tähän asti niukasti, lä- 22644: tyi Savonlinnassa elokuussa 1985 matkailun kehi- hinnä Mikkelin lääninhallituksen myöntämistä 22645: tyskeskusprojekti, jonka tavoitteena oli selvittää lääninrahoista. Keskuksen toiminta on valtakun- 22646: matkailun '' tuotekehityskeskuksen'' perustamis- nallisesti erittäin tärkeää matkailuelinkeinon ke- 22647: mahdollisuuksia Savonlinnaan. Selvitystyön pe- hittämiseksi, joten keskuksen saaminen budjetti- 22648: rusteella on päätetty Savonlinnaan perustaa Mat- rahoituksen piiriin on erittäin perusteltua. 22649: kailun koulutus- ja tutkimuskeskus. Keskuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22650: tarkoituksena on yhteistyössä alalla toimivien taen, 22651: muiden organisaatioiden kanssa järjestää matkai- 22652: luhenkilöstön koulutusta ja matkailualan tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22653: mustoimintaa sekä tukea muilla tavoin matkailu- 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 22654: elinkeinon kehitystä. Savonlinnan talousalue on kaa Matkailun koulutus- ja tutkimuskes- 22655: maamme vetovoimaisinta matkailualuetta, sa- kuksen perustamis- ja toimintamenoihin. 22656: moin kuin koko Mikkelin lääni. Tämä luo suotui- 22657: sat sijoittumisedellytykset keskuksen perustami- 22658: selle ja sen toiminnalle. 22659: 22660: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22661: 22662: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Pertti Hietala 22663: Mauri Miettinen Pentti Skön Pentti Poutanen 22664: 1986 vp. 1467 22665: 22666: Raha-asia-aloite n:o 1361 22667: 22668: 22669: 22670: 22671: Kietäväinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta happamoitu- 22672: mistutkimuksen tehostamiseen 22673: 22674: 22675: Eduskunnalle 22676: 22677: Ilmansaasteet aiheuttavat monissa maissa vaka- Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on tätä var- 22678: via vaurioita luonnolle ja elinympäristölle sekä ten varattu ympäristöministeriön pääluokassa 22679: terveydellisiä haittoja ihmisille. On välttämätöntä 5 200 000 mk:n määräraha. Happamoitumistutki- 22680: kiireellisesti selvittää ilmansaasteiden vaikutukset musta on kuitenkin välttämätöntä tehostaa esite- 22681: mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, jolloin tut- tystä, sillä monia tärkeitä tutkimushankkeita jää 22682: kimuksen kohteena ovat terveysvaikutusten lisäksi vaille tarpeellista rahoitusta. 22683: vedet ja maaperä elimistöineen ja kasvistoineen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22684: sekä ilma. Tämä on tärkeää, jotta saasteiden ra- taen, 22685: joittamiseksi voitaisiin ryhtyä kaikkiin tarvittaviin 22686: toimiin sekä jotta saastevaikutukset voitaisiin mi- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22687: nimoida. Tällaista tutkimusta varten on Suomessa 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 22688: asetettu ympäristöministeriön ja maa- ja metsäta- 35 .12. 26lisäyksenä 400 000 markkaa hap- 22689: lousministeriön yhteistyönä ns. happamoitumis- pamoitumistutkimuksen tehostamiseen. 22690: projekti. 22691: 22692: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22693: 22694: Timo Kietäväinen Aapo Saari Jukka Vihriälä 22695: Pentti Poutaneo Esko Aho Heikki Kokko 22696: Einari Nieminen 22697: 1468 1986 vp. 22698: 22699: Raha-asia-aloite n:o 1362 22700: 22701: 22702: 22703: 22704: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kovien materiaalien kou- 22705: lutussihteerin palkkaamiseksi Kotiteollisuuden keskusliittoon 22706: 22707: 22708: Eduskunnalle 22709: 22710: Kotiteollisuuden keskusliiton tehtävänä on den keskusliittoon. Jo kuluvana vuonna vakanssin 22711: huolehtia maamme kotiteollisuuden edistämises- saamisesta oli toiveita. Näin ei kuitenkaan käynyt 22712: tä ja kotiteollisuusyhdistysten auttaminen koti- ja vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä ei 22713: teollisuusneuvonnan hoitamisessa. myöskään ole tällaista vakanssia. 22714: Jo pitkään on mm. valtion viranomaisten tahol- Esitämmekin kunnioittavasti, että vuoden 1987 22715: ta korostettu kovien materiaalien toiminnan ke- tulo- ja menoarvioesitykseen varataan määräraha 22716: hittämistä ja edellytetty, että Kotiteollisuuden kovien materiaalien koulutussihteerin vakanssin 22717: keskusliitto huolehtisi toiminnan laajentamisesta perustamiseksi Kotiteollisuuden keskusliittoon. 22718: ja kehittämisestä ohjaamalla yhdistyksiä tähän toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 22719: mintaan. Kovien materiaalien malliston kehittä- taen, 22720: mistä on myös pidetty tärkeänä. Kotiteollisuuden 22721: keskusliitto ei ole pystynyt vastaamaan haastee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22722: seen. Syynä tähän on se, että keskusliiton palve- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 22723: luksessa ei ole yhtään henkilöä, jolla olisi alan 29.76.51 50000 markkaa kovien mate- 22724: koulutus ja asiantuntemus tai edes mahdollisuus riaalien koulutussihteerin palkkaamiseksi 22725: paneutua asiaan muiden tehtävien ohessa. Kotiteollisuuden keskusliittoon 1. 3.1987 22726: Tästä syystä on jo vuosia esitetty kovien mate- alkaen. 22727: riaalien koulutussihteerin vakanssia Kotiteollisuu- 22728: 22729: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 22730: 22731: Sakari Knuuttila Eva-Riitta Siitonen 22732: Tuulikki Petäjäniemi Katri-Helena Eskelinen 22733: Timo Roos 22734: 1986 vp. 1469 22735: 22736: Raha-asia-aloite n:o 1363 22737: 22738: 22739: 22740: 22741: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston yli- 22742: oppilaskunnan ylioppilastalon peruskorjaamiseen 22743: 22744: 22745: Eduskunnalle 22746: 22747: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan omista- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun- 22748: ma ja hallitsema ylioppilastalo on osa Alvar Aal- nioittavasti, 22749: lon arkkitehtuurista tuotantoa. Nyt tämä mainei- 22750: kas rakennus on peruskorjauksen tarpeessa. Yliop- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22751: pilaskunnan tarkoituksena on korjauksen yhtey- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 22752: dessä toteuttaa myös talon laajennus. Lisäneliöt kan määrärahan käytettäväksi Jyväskylän 22753: tulisivat palvelemaan ylioppilaskunnan etujärjes- yliopiston ylioppzlaskunnan ylioppzlasta- 22754: tötoimintaa sekä osaltaan helpottaisivat kampus- lon laajennukseen ja peruskorjaukseen. 22755: alueen puutteellisia kokous- ja seminaaritiloja. 22756: 22757: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22758: 22759: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen 22760: 1470 1986 vp. 22761: 22762: Raha-asia-aloite n:o 1364 22763: 22764: 22765: 22766: 22767: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen entisen yh- 22768: teiskoulun koulurakennuksen kunnostamiseen 22769: 22770: 22771: Eduskunnalle 22772: 22773: Haapamäellä on säilynyt eräs kulttuurihistorial- kuitenkin jatkaa, ja koska kyseessä on suuri raken- 22774: lisesti merkittävä rakennus, nimittäin Haapamäen nus suurine kustannuksineen, olisi myös valtion 22775: yhteiskoulun vanha, puusta tehty koulurakennus. tuettava osaltaan tätä hyvin perusteltua hanketta. 22776: Se on arvokas siksi, että tämä koulu oli kauan laa- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun- 22777: jan alueen ainoa oppikoulu ja muun muassa vas- nioittaen, 22778: taavanlainen koulurakennus Lapualla tuhoutui 22779: tulipalossa. Tämäkin rakennus on ollut tuhoutu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22780: misen partaalla, mutta koulun entiset oppilaat 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark- 22781: ovat Keuruun kaupungin tukemana ryhtyneet kaa Haapamäen yhteiskoulun entisen pui- 22782: kunnostustoimiin ja näin koulun ulkomaalaus on sen koulurakennuksen kunnostamista var- 22783: voitu viime kesänä tehdä. Kunnostustoimia pitäisi ten avustuksena Keuruun kaupungtlle. 22784: 22785: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22786: 22787: Sakari Knuuttila Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila 22788: 1986 vp. 1471 22789: 22790: Raha-asia-aloite n:o 1365 22791: 22792: 22793: 22794: 22795: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen läänin so- 22796: rateiden perusparantamiseen ja päällystämiseen 22797: 22798: 22799: Eduskunnalle 22800: 22801: Keski-Suomen läänissä teiden päällystyspro- suudessa esitellyn tutkimuksen mukaan tienkäyt- 22802: sentti on maan alhaisimpia. Tämä johtuu osaltaan täjät olisivat suuressa määrin jopa itse valmiit osal- 22803: siitä, että läänissä on paljon valtakunnallisia pää- listumaan tien paramamiskustannuksiin. Teiden 22804: teitä ja niinpä määrärahat ovat menneet suurem- parantaminen on osoitettu myös kansantaloudel- 22805: massa määrin kuin muissa lääneissä näiden teiden lisesti perustelluksi. 22806: ylläpitoon. Myöskään valtakunnallisessa päätök- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun- 22807: senteossa ei ole otettu tätä riittävästi huomioon. nioittaen, 22808: Tämä vääristymä pitäisi nyt korjata ja myöntää 22809: erillinen määräraha Keski-Suomen paikallisten ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22810: seudullisten sorateiden perusparantamiseen ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 22811: päällystämiseen kevyillä päällysteillä. Nyt olisi 31. 24. 77 lisäyksenä 10 000 000 markkaa 22812: otollinen ajankohta senkin vuoksi, että nyt halvan Keski-Suomen läänin sorateiden peruspa- 22813: öljyn vuoksi päällysteet ovat halvempia kuin aikai- rantamiseen ja päällystämiseen. 22814: semmin todellisilta kustannuksiltaan. Erään julki- 22815: 22816: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22817: 22818: Sakari Knuuttila Kari Urpilainen 22819: 1472 1986 vp. 22820: 22821: Raha-asia-aloite n:o 1366 22822: 22823: 22824: 22825: 22826: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen-Kolhon 22827: maantien rakentamiseksi 22828: 22829: 22830: Eduskunnalle 22831: 22832: Haapamäen taajama Keuruun kaupungissa on Tieliikenneyhteydet tällä hetkellä eivät ole kui- 22833: yksi eniten työpaikkoja menettänyt paikkakunta tenkaan tyydyttävät ja muun muassa Tampereen 22834: maassamme. Haapamäki on edelleen rautateiden - Haapamäen tien rakentaminen on toteuttamat- 22835: risteysasema, mutta valtionrautatiet ovat vähentä- ta Kolhon ja Haapamäen välillä, vaikka se on ollut 22836: neet siellä työpaikkoja jatkuvasti liikennevirtojen jo kauan suunnitelmissa. Tämän tieosan rakenta- 22837: muuttumisen vuoksi. Nyt on muun muassa uhat- minen täydentäisi myös merkittävällä tavalla val- 22838: tuna lukion säilyminen paikkakunnalla liiken- takunnallista tieverkostoa ja edistäisi puun kulje- 22839: neyhteyksien huonontumisen takia. Paikkakun- tuksia Mäntän ja Vilppulan teollisuuslaitoksille. 22840: nalla on ryhdytty kuitenkin moniin toimenpitei- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun- 22841: siin kehityksen kääntämiseksi myönteiseksi. Niin- nioittaen, 22842: pä Haapamäelle on tulossa veturimuseo Keuruun 22843: kaupungin ja valtionrautateiden yhteishankkee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22844: na. Yhdessä lähellä olevien muiden turistikohtei- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 22845: den kanssa onkin seudulle odotettavissa lisäänty- 31. 24. 77 4 000 000 markkaa Haapa- 22846: vää toimintaa ja myös liikennettä. Omalta osal- mäen-Kolhon maantien rakentamiseksi. 22847: taan tätä kehitystä vauhdittaa vuoden 1987 tulo- 22848: ja menoarvioehdotuksessa oleva määräraha vara- 22849: vankilan rakentamiseksi Haapamäelle. 22850: 22851: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22852: 22853: Sakari Knuuttila Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila 22854: 1986 vp. 1473 22855: 22856: Raha-asia-aloite n:o 1367 22857: 22858: 22859: 22860: 22861: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuruun-Koskenpään 22862: maantien perusparantamiseksi 22863: 22864: 22865: Eduskunnalle 22866: 22867: Keuruun kaupunki on yksi maamme merkittä- da tyydyttävään kuntoon perusparantamalla ja te- 22868: vistä matkailukohteista. Erityisen huomion se on kemällä kestopäällysteen. 22869: saanut uuden sisävesiristeilyalus Elias Lönnrotin Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun- 22870: kautta osakseen. Myös Haapamäelle perustettava nioittaen, 22871: veturimuseo tulee lisäämään matkailuliikennettä. 22872: Kuitenkin edelleen eräät seudun tiet ovat huono- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22873: kuntoisia sorateitä. Näin on muun muassa Keu- 1987 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar- 22874: ruun jaJämsänkosken kaupungin välinen yhdystie kan määrärahan momenttlle 31. 24. 77 22875: 14 kilometrin matkalla. Tätä tietä käytetään myös Keuruun-Koskenpään maantien perui- 22876: ajettaessa Keuruulta Lahteen ja Helsinkiin. Kun parantamiseksi. 22877: tie on suuntaukseltaan melko hyvä, voisi tien saa- 22878: 22879: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22880: 22881: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen 22882: 22883: 22884: 22885: 22886: 84 2601480 22887: 1474 1986 vp. 22888: 22889: Raha-asia-aloite n:o 1368 22890: 22891: 22892: 22893: 22894: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmoisten-Länkipoh- 22895: jan maantien perusparantamiseksi 22896: 22897: 22898: Eduskunnalle 22899: 22900: Kuhmoisten ja Länkipohjan välinen tie on edel- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22901: leen huonokuntoinen soratie, vaikka se on suh- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 22902: teellisen vilkkaasti liikennöity ja on muun muassa 31.24. 77 800 000 markan måarärahan 22903: lyhin tieyhteys Kuhmoisista rautatieasemalle. lisäyksenä Kuhmoisten-Länkipohjan 22904: Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun- maantien perusparantamista ja päällystä- 22905: nioittaen, mistä varten. 22906: 22907: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22908: 22909: Sakari Knuuttila Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila 22910: 1986 vp. 1475 22911: 22912: Raha-asia-aloite n:o 1369 22913: 22914: 22915: 22916: 22917: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusan-Korkeakos- 22918: ken-Tankolammen tien perusparantamiseen 22919: 22920: 22921: Eduskunnalle 22922: 22923: Laukaan seudulla ovat monet päätiet jo tyydyt- dempi. Tien vaikutuspiirissä on myös matkailu- 22924: tävässä kunnossa, mutta eräät tärkeät paikalliset toimintaa, jota parannettu tie edistäisi. 22925: tiet ovat sorateitä, vaikka niillä on vilkas liikenne. Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun- 22926: Tällainen on muun muassa Kuusan-Korkeakos- nioittaen, 22927: ken-Tankolammen tie. Tie muodostuu joko en- 22928: tisestä valtatiestä tai kantatiestä. Siten se on poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22929: jaltaan hyvin kestävä ja helposti perusparannetta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 22930: va. Myös tientekoainetta on läheltä saatavissa. Tä- 31.24. 77 800 000 markkaa Kuusan- 22931: män tien parantaminen lyhentäisi myös Laukaan Korkeakosken- Tankolammen tien pe- 22932: ja Konneveden välistä matkaa, sillä nyt parempi- rusparantamiseen. 22933: kuntoisia teitä ajettaessa on matka oleellisesti pi- 22934: 22935: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22936: 22937: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen 22938: 1476 1986 vp. 22939: 22940: Raha-asia-aloite n:o 1370 22941: 22942: 22943: 22944: 22945: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien 22946: rakentamiseksi Keski-Suomen läänissä 22947: 22948: 22949: Eduskunnalle 22950: 22951: Yksi tehokkaimmista keinoista liikenneturvalli- hansa kuljetukset taajaman kautta tapahtuvaksi 22952: suuden parantamiseksi on erillisten kevyen liiken- vaarallisesta rautatien tasoristeyksestä. 22953: teen väylien rakentaminen. Niitä onkin viime Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun- 22954: vuosina rakennettu paljon, mutta Keski-Suomen nioittaen, 22955: läänissä löytyy monia teitä, joilla niitä ei ole. Mai- 22956: nittakoon vain Jämsän kaupungin keskustan ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22957: Kaipolan välinen tie, Haapamäen asematie tai 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 22958: Hankasalmen aseman seudun läpi menevä tie. 31. 24. 77 JO 000 000 markan määrärahan 22959: Viimeksi mainittu on tullut hyvin vaaralliseksi sen kevyen liikenteen väylien rakentamista 22960: vuoksi, että Vapo Oy on joutunut siirtämään sa- varten Keski-Suomen liiänisså·. 22961: 22962: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22963: 22964: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen 22965: 1986 vp. 1477 22966: 22967: Raha-asia-aloite n:o 1371 22968: 22969: 22970: 22971: 22972: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden teknologian sovel- 22973: tamiseksi vammaisten apuvälineissä 22974: 22975: 22976: Eduskunnalle 22977: 22978: Tietotekniikan kehitys antaa nykyisin jo erittäin muotoja käyttäen. Niiden soveltaminen ei ole 22979: hyvät mahdollisuudet kehittää erilaisia teknisiä kuitenkaan edennyt kovin nopeasti. Uusi teknolo- 22980: apuvälineitä vammaisten avuksi. Myös liikunta- gia luo kuitenkin tälläkin alueella yhä parempia 22981: vammaisten avuksi on jo kehitetty monia liikku- keinoja. 22982: misvälineitä. Siitä huolimatta käytännössä ei so- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun- 22983: vellutuksia vammaisilla ole saatavissa tai niiden nioittaen, 22984: kehitys ei vastaa nykyajan mahdollisuuksia. Myös 22985: nuorilla vammaisilla pitäisi olla käytössään kaikki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22986: ne tekniset keinot, jotka nykyteknologia mahdol- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 22987: listaa. Suomeen pitäisi hankkia myös kaikki se tie- kan määrärahan uuden teknologian kehit- 22988: to ja taito, mikä on ulkomailta saatavissa. Pohjois- tämiseen ja soveltamiseen vammaisten 22989: maisen yhteistyön puitteissa on selvitetty vam- apuvälineissä. 22990: maisten liikkumismahdollisuuksia eri liikenne- 22991: 22992: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 22993: 22994: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen 22995: Aimo Ajo Pentti Lahti-Nuuttila 22996: 1478 1986 vp. 22997: 22998: Raha-asia-aloite n:o 1372 22999: 23000: 23001: 23002: 23003: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteistyökokeiluun päih- 23004: deongelmaisten nuorten keskeytymätöntä putkapäivystystä var- 23005: ten 23006: 23007: Eduskunnalle 23008: 23009: Keski-Suomen läänin raittiuslautakunnat ovat - päivystävän raittius- ja sosiaali- 23010: yhteistyössä poliisin sekä sosiaali-, nuoriso- ja kou- toimen henkilöstön palkkaus 220 000 mk 23011: lutoimen kanssa valmistaneet nuoria päihdeon- - tutkimuksen teko ja sen 23012: gelmaisia koskevan seuranta- ja tutkimussuunni- julkaisu 300 000 mk 23013: telman. Kokeilun tarkoituksena on järjestää jat- - yhteistyömääräraha (raittius-, 23014: kuva päivystys poliisiasemien putkatiloihin alle poliisi-, sosiaali-, nuoriso- ja 23015: 18-vuotiaita päihtyneitä varten. koulun oppilashuoltohenki- 23016: Päivystyksen tarkoituksena on saada poliisiase- löstö 80 000 mk 23017: mille raittius- ja sosiaalitoimen ammattihenkilös- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 23018: töä selvittämään päihteitä käyttävän nuoren elä- tavasti, 23019: mäntilannetta tukitoimenpitein. 23020: Kokeilu olisi viiden vuoden mittainen. Tänä ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23021: kana voidaan tehdä tutkimus nuorten päihteiden- 1987 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar- 23022: käyttäjien mahdollisuudesta selvitä ongelmastaan kan määrärahan Keski-Suomen läänin 23023: tukitoimenpiteiden avulla. Tutkimus edistää kat- raittiuslautakuntien sosiaali-, poliisi-, 23024: kaisuhoidon ym. tulevaisuuden järjestelyjä ja nuoriso- ja oppilashuoltotoimen käyttöön 23025: nuorten elämäntilanteiden kartoitusta. pai"hdeongelmaisten alle 18-vuotiaiden 23026: Keskeytymättömän putkapäivystyskokeilun ai- nuorten jatkuvaa putkapäivystyskokeilua 23027: heuttamat kulut: varten. 23028: 23029: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 23030: 23031: Sakari Knuuttila Ensio Laine Pekka Leppänen 23032: Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen Helvi Koskinen 23033: Paula Eenilä Katri-Helena Eskelinen Jouko Skinnari 23034: Esko Almgren Mikko Rönnholm Pirkko Turpeinen 23035: Reijo Lindroos Hannele Pokka Marja-Liisa Tykkyläinen 23036: Kerttu Törnqvist 23037: 1986 vp. 1479 23038: 23039: Raha-asia-aloite n:o 1373 23040: 23041: 23042: 23043: 23044: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta aistivammaisten ääni- ja 23045: videolehtien tuotantoon tarvittavien henkilöiden työllistämiseksi 23046: 23047: 23048: Eduskunnalle 23049: 23050: Aistivammaiset jäävät ilman sanomalehtien vä- Työntekijöinä voivat olla myös sekä kuulo- että 23051: littämiä tärkeitä uutisia ja tietoja. Näkövammai- näkövammaiset. 23052: sista ainoastaan heikkonäköiset kykenevät apuvä- Aikaisempi koulutus työtehtäviin ei ole välttä- 23053: lineiden avulla lukemaan niitä. Syntymästään mätöntä, koska työ voidaan oppia kokemusten 23054: saakka kuurot tai vaikeasti kuulovammaiset eivät kautta. 23055: puolestaan saa omalla äidinkielellään, viittoma- Jos lääniä kohti toimisi yksi, viisi- tai seitsenpäi- 23056: kielellä, sanomalehtien välittämää tietoa, koska väinen ääni- ja videolehti, työllistäisi toiminta 23057: he eivät suppean sanavarastonsa vuoksi ymmärrä kaikkiaan 55 henkilöä. Määrärahan työllisyysvai- 23058: lukemaansa. kutus olisi siten hyvin suuri. Samalla edistettäisiin 23059: Eri puolilla maata ilmestyy äänikasetille luettu- aistivammaisten mahdollisuuksia muiden kansa- 23060: ja sanoma- tai paikallislehtiä noin sata. Useimmat laisten kanssa tasavertaiseen tiedonsaantiin. 23061: niistä ilmestyvät vain viikoittaisena koosteena Määrärahaa voisivat anoa tiedon tuottaja, lähin- 23062: menneistä uutisista. Kuulovammaisille tarkoitet- nä lehtitalo, tiedon välittäjä, esim. kaapeli-tv- 23063: tuja viittomakielisiä lehtiä ilmestyy sen sijaan vain yhtiö, tele- tai postipiiri, jotka välittäisivät lehtiä 23064: kaksi. kaapeliteitse tai postitse kasetteina, lehtien vas- 23065: Lehtien tuottaminen riittävän usein, tiedon- taanottajien edustajat, esim. aistivammaisjärjes- 23066: saannin turvaavalla tavalla, onnistuu hyvin har- töt. 23067: voin vapaaehtoisin voimin ja hyväntekeväisyyden Edellä olevalla tavalla luotaisiin pienin kustan- 23068: turvin. Yhden viisipäiväisen ääni- ja videolehden nuksin monia työpaikkoja ja parannettaisiin tie- 23069: tekemiseen tarvitaan neljä kokoaikaista työnteki- toyhteiskunnan kynnyksellä ratkaisevalla tavalla 23070: jää. Yhden tulee olla viittomakielen taitoinen aistivammaisten tiedon saantia. 23071: henkilö, joka pystyy myös lukemaan kirjoitettua Ehdotamme kunnioittavasti, 23072: tekstiä. Teknisten välineiden hoitoon tarvitaan 23073: kaksi henkilöa (ääni- ja videokasettien monistus, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23074: kuvaus ja äänitys). Ääniversion lukemiseen tarvi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23075: taan yksi henkilö ja tilaajarekisterien sekä käytän- 34.50.61 lisäyksenä 1500000 markkaa 23076: nön toimintojen hoitoon yksi henkilö. Ja mikäli aistivammaisten ääni- ja videolehtien tuo- 23077: toiminta on seitsenpäiväistä, tarvitaan lisäksi yksi tantoon tarvittavien henkilöiden työllistä- 23078: kokopäiväinen henkilö työaikajärjestelyjä varten. miseksi. 23079: 23080: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 23081: 23082: Sakari Knuuttila Pekka Myllyniemi 23083: Jorma Rantanen Kaj Bärlund 23084: 1480 1986 vp. 23085: 23086: Raha-asia-aloite n:o 1374 23087: 23088: 23089: 23090: 23091: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyslain kokeiluun 23092: Keski-Suomen läänissä 23093: 23094: 23095: Eduskunnalle 23096: 23097: Hallitus on antanut esityksen eduskunnalle kokeiltava käytännössä ennen sen voimaantuloa, 23098: työllisyyslaiksi. Keski-Suomen kunnat ovat nykyi- jotta helpotettaisiin odotettavissa olevia vaikeuk- 23099: sen lain puitteissa työllistäneet kunnallisella työl- sia lain soveltamisessa. Tähän kokeiluun on Kes- 23100: listämistuella useana vuonna niin, että Keski- ki-Suomessa parhaat edellytykset. 23101: Suomeen kohdistetut työvoimahallinnon asian- Kokeiluun osallistumisen tulee olla kunnille va- 23102: omaiset määrärahat eivät ole riittäneet. Kunnat paaehtoista ja kokeilun ajan kunnille on makset- 23103: olisivat osaltaan työllistäneet enemmänkin. tava lisättyä valtionosuutta. 23104: Työvoimaministeriön asettama työryhmä on Voidaan arvioida, että kokeilu koko Keski- 23105: selvittänyt Jämsänkosken kaupungin ja Kinnulan Suomessa maksaisi noin 120 Mmk, josta lisätty 23106: sekä Viitasaaren kuntien osalta työllisyyslakiesi- valtionosuus olisi noin 70 Mmk, kuntien osuus 2) 23107: tyksen soveltuvuutta käytäntöön. Keski-Suomessa Mmk ja yritysten osuus noin 2) Mmk. Verotulojen 23108: on äskeittäin yhteistyössä maakuntaliiton, kaup- palautuminen ja säästöt työttömyyskorvauksissa 23109: pakamarin ja työvoimapiirin kanssa asetettu työ- ovat arviolta valtiolle )0 Mmk, joten valtion net- 23110: ryhmä, jonka tehtävänä on kartoittaa tehtäviä ja tokustannukset olisivat alle 20 Mmk. Kokeilulla 23111: töitä, jotka ovat olleet kunnallisella työllistämis- voitaisiin työllistää 2 000 noin 10 000 Keski- 23112: tuella palkattujen töinä ja tehtävinä ja jotka näin Suomen työttömästä vuoden ajaksi. Tämä alentai- 23113: ollen soveltuisivat myös hallituksen esityksen mu- si Keski-Suomen työttömyysastetta 1,6 prosent- 23114: kaisiksi työllisyyskohteiksi. tiyksiköllä. 23115: Keski-Suomen maakuntaliitto on esittänyt, että Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 23116: suunniteltu työllisyyslain kokeilu toteutetaan ko- taen, 23117: ko Keski-Suomen läänissä tai ainakin Jämsänkos- 23118: ken kaupungissa ja Kinnulan sekä Viitasaaren ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23119: kunnissa. 1987 tulo- ja menoarvioon 70 000 000 23120: Työllisyyslain uudistaminen on yksi hallitus- markan määrärahan työllisyyslain Keski- 23121: kauden merkittävimmistä uudistuksista, jota on Suomessa tapahtuvaa kokezlua varten. 23122: 23123: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 23124: 23125: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen 23126: Pekka Leppänen Inger Hirvelä Mauri Pekkarinen 23127: 1986 vp. 1481 23128: 23129: Raha-asia-aloite n:o 1375 23130: 23131: 23132: 23133: 23134: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyysinstituutin pe- 23135: rustamiseksi Jyväskylään 23136: 23137: 23138: Eduskunnalle 23139: 23140: Työttömyys on pahin yhteiskuntaamme vaivaa- piteisiin. Nykyisin erityisesti rakennemuutosten 23141: va ongelma. Tämän ongelman poistamiseen ei ole tapahtuessa ei ole riittävän ajoissa ennakoitu tule- 23142: vieläkään riittävästi paneuduttu, vaikka jo halli- vaa työllisyyden huonontumista, minkä vuoksi 23143: tusmuoto edellyttää kansalaisen työvoiman eri- toimenpiteisiin on ryhdytty liian myöhään ja 23144: tyistä suojelemista. Päin vastoin työllisyysnäkymät suunnittelemattomasti. 23145: ensi talvelle näyttävät varsin synkiltä. Perusteluksi instituutin perustamiselle voidaan 23146: Suomessa on selvä puute työllisyyskysymyksiä esittää myös se tosiasia, että kehityksen myötä 23147: pohtivasta ja tietoja kokoavasta työllisyysinstituu- palkkatyön käsite on muuttumassa. Esimerkiksi 23148: tista, joka myös tehokkaasti tiedottaisi tutkimus- luonnon kiertokulkuun perustuvaa työllisyyspoli- 23149: tensa tuloksista. Tämän instituutin tehtävänä olisi tiikkaa ei ole riittävästi tutkittu, ja kokonaisuu- 23150: ennen kaikkea koota niin kansallista kuin kansain- dessaan voidaan sanoa, että työllisyyden hoidon 23151: välistäkin tietoa työllistämisestä ja työttömyydestä tulevaisuuden haasteet ovat maassamme syvälli- 23152: sekä aktiivisesti tuottaa omaa tietoaineistoa. Tut- sellä tasolla analysoimatta. 23153: kimuksen tulokset palvelisivat sekä päätöksente- Työllisyysinstituutin sijoituspaikaksi on esitetty 23154: koa päättävissä elimissä ja järjestöissä että kansa- Poria. Työllisyysinstituutin sijaintipaikaksi sopisi 23155: laisten keskuudessa käytävää keskustelua työttö- myös Jyväskylä, jossa rakennemuutosten aiheutta- 23156: myysongelman poistamisen eri vaihtoehdoista. ma työllisyysongelma on yksi vaikeimpia maas- 23157: Työllisyysinstituutti harjoittaisi myös koulutustoi- samme. Jyväskylää puoltaa myös se tosiasia, että 23158: mintaa esimerkiksi järjestämällä työttömille ja Jyväskylässä toimii jo tällä hetkellä työvoimaopis- 23159: työllistäjille tilaisuuksia sekä antamalla tarvittavaa to. Tämän opiston yhteyteen instituutti voidaan 23160: tietoa ja toimintaideoita yrityksen perustamisessa. luontevasti perustaa. 23161: Perustettava työllisyysinstituutti olisi ennen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23162: kaikkea innovointiin keskittyvä ja se pyrkisi aktii- taen, 23163: viseen yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Tavoittee- 23164: na olisi saada uutta tietoa ja edistää täystyöllisyy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23165: teen tähtääviä käytännön toimenpiteitä. Tutki- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 34.50 23166: muksen tuloksilla voitaisiin myös ennakoida tule- määrärahoihin 5 000 000 markkaa työlli- 23167: vaa kehitystä, jotta työllisyystilanteen huonon- syysinstituutin perustamiseksi Jyväsky- 23168: tuessa voitaisiin ajoissa ryhtyä tarvittaviin toimen- lään. 23169: 23170: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 23171: 23172: Sakari Knuuttila Pentti Lahti-Nuuttila 23173: Matti Maijala Pirkko Valtonen 23174: 23175: 23176: 23177: 23178: 85 260148U 23179: 1482 1986 vp. 23180: 23181: Raha-asia-aloite n:o 1376 23182: 23183: 23184: 23185: 23186: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta poliisitoimen ajoneu- 23187: vojen hankkimiseksi 23188: 23189: 23190: Eduskunnalle 23191: 23192: Poliisin käytössä oleva ajoneuvokalusto on heik- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23193: kotehoista ja vanhentunutta. Valvonnan ja ylei- taen, 23194: sen turvallisuuden tehostamiseksi on ajoneu- 23195: vohankintoja nopeutettava. Kotimainen auto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23196: teollisuus pystyy nykyään tarjoamaan sellaisia- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23197: kin ajoneuvoja, joilla ei jäädä rekka-autojen jal- 26. 75. 71 lisäyksenii 10 000 000 markkaa 23198: koihin. poliisitoimen ajoneuvojen hankkimiseksi. 23199: 23200: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 23201: 23202: Juho Koivisto 23203: 1986 vp. 1483 23204: 23205: Raha-asia-aloite n:o 1377 23206: 23207: 23208: 23209: 23210: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta kulttuuriympäristön 23211: suojelusta aiheutuviin menoihin 23212: 23213: 23214: Eduskunnalle 23215: 23216: Kulttuurihistoriallisesti huomattavien raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23217: nusten suojelusta annetun lain sekä muinaismuis- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23218: tolain toteuttamisesta aiheutuvia menoja ja kor- 29.94.95 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 23219: vauksia varten tulee olla riittävästi varoja, ettei kulttuuriympäristön suojelusta aiheutu- 23220: kustannuksia sysättäisi yksittäisille kansalaisille. viin menoihin. 23221: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23222: taen, 23223: 23224: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 23225: 23226: Juho Koivisto 23227: 1484 1986 vp. 23228: 23229: Raha-asia-aloite n:o 1378 23230: 23231: 23232: 23233: 23234: Koivisto: Koeotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalou- 23235: den kehittämisrahastoon 23236: 23237: 23238: Eduskunnalle 23239: 23240: Kehittämisrahaston lainoitus painottuu maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23241: osto- ja sisarosuuslainoihin sekä asuntolainoihin. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23242: Kehittämisrahastoon ohjattavien määrärahojen 30.33. 60 lisäyksenä" 190 000 000 markkaa 23243: reaalinen vähentäminen merkitsisi supistuksia ky- siirtona maatziatalouden kehittämisrahas- 23244: seisissä lainoituskohteissa. Tämä heijastuisi kiel- toon. 23245: teisesti sukupolvenvaihdoksiin maatiloilla. 23246: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23247: taen, 23248: 23249: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 23250: 23251: Juho Koivisto 23252: 1986 vp. 1485 23253: 23254: Raha-asia-aloite n:o 1379 23255: 23256: 23257: 23258: 23259: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vaasan läänin yleis- 23260: ten teiden kunnossapitoon 23261: 23262: 23263: Eduskunnalle 23264: 23265: Tienrakentamisen runsaina vuosina 1960-lu- taa nykyistä enemmän liikennesuoritteet, tiestön 23266: vulla Vaasan tiepiiri sai ratkaisevasti vähemmän määrä sekä kunto. 23267: määrärahoja kuin sille suhteellisesti olisi kuulu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23268: nut. Maaperän rakentamiskorvauksista soravaro- taen, 23269: jen niukkuudesta ja kunnossapitomäärärahojen 23270: riittämättömyydestä johtuen läänin tiestö on rap- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23271: peutumassa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23272: Pienteollisuuden ja maatilatalouden kuljetus- 31.24.14 lisäyksenä 10000000 markkaa 23273: ten voimakas lisääntyminen sekä kyläkeskusten el- Vaasan läänin yleisten teiden kunnossapi- 23274: pyminen aiheuttavat yhä suurenevaa rasitusta ties- toon. 23275: tölle. Määrärahojen jakamisperusteeksi tulisi ot- 23276: 23277: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 23278: 23279: Juho Koivisto 23280: 1486 1986 vp. 23281: 23282: Raha-asia-aloite n:o 1380 23283: 23284: 23285: 23286: 23287: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisten teiden 23288: tekemiseen 23289: 23290: 23291: Eduskunnalle 23292: 23293: Haja-asutusalueiden runkoasutuksen säilymi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23294: seksi ovat liikenneyhteydet nousemassa erityisen taen, 23295: tärkeään asemaan. Ykstyisten teiden rakentami- 23296: sen lisääminen olisi nopea ja paikalliset olosuhteet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23297: hyvin huomioiva ratkaisu. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 23298: Esteenä yksityisten teiden tekemiselle on nopea 31.24.51 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 23299: kustannusten nousu ja vähäinen valtionapu. Vuo- yksityisten teiden tekemiseen. 23300: sien odottelu on jo nyt haudannut lukemattomia 23301: tiehankkeita ympäri maata. 23302: 23303: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 23304: 23305: Juho Koivisto 23306: 1986 vp. 1487 23307: 23308: Raha-asia-aloite n:o 1381 23309: 23310: 23311: 23312: 23313: Koivisto: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Vaasan tie- ja vesi- 23314: rakennuspiirin yleisten teiden tekemiseen 23315: 23316: 23317: Eduskunnalle 23318: 23319: Vaasan tiepunn määrärahakehitys on viime Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23320: vuosina ollut huolestuttava. Ainoana tiepiirinä taen, 23321: Vaasan tiepiiri saa määrärahoja vähemmän kuin 23322: sekä tieliikenneosuutemme että myöskin tiestön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23323: pituus edellyttäisi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentin 23324: Sekä teiden kunnossapito- että rakentamisvaro- 31.24. 77 alamomentille 9 lisäyksenä 23325: jen jakamisperusteeksi tulisi ottaa nykyistä enem- 23 000 000 markkaa Vaasan tie- ja vesira- 23326: män liikennesuoritteet, tiestön määrä sekä kunto. kennuspiirin yleisten teiden tekemiseen. 23327: Näillä kriteereillä mitattuna osuutemme tulisi olla 23328: yli 9 prosenttia kokonaismäärärahoista. 23329: 23330: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 23331: 23332: Juho Koivisto 23333: 1488 1986 vp. 23334: 23335: Raha-asia-aloite n:o 1382 23336: 23337: 23338: 23339: 23340: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolainoihin 23341: 23342: 23343: 23344: 23345: Eduskunnalle 23346: 23347: Jo vuosia on asuntolainoihin osoitettu riittä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23348: mättömästi varoja. Tämän seurauksena on lääni- taen, 23349: kohtaisia kiintiöitä leikattu. Suurimmaksi menet- 23350: täjäksi on joutunut Vaasan lääni. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23351: Vuonna 1987 pitäisi aloittaa yli 20 000 valtion 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23352: asuntolainoituksen piiriin kuuluvan uuden asun- 35.45.83 lisäyksenä 230 000 000 markkaa 23353: non rakentaminen. uusien asuntojen rakentamiseen. 23354: 23355: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 23356: 23357: Juho Koivisto 23358: 1986 vp. 1489 23359: 23360: Raha-asia-aloite n:o 1383 23361: 23362: 23363: 23364: 23365: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan maatalousoppilai- 23366: toksen asuntolan ja liikuntatilan rakennustöiden aloittamiseen 23367: 23368: 23369: Eduskunnalle 23370: 23371: Parikkalan ja ympäristökuntien pääelinkeino si liikuntatilojen rakentaminen maatalousoppilai- 23372: on maatalous. Parikkalan Särkisalmella toimiva tokselle on aivan välttämätön. Liikuntatilojen ra- 23373: Parikkalan maatalousoppilaitos tarjoaa hyvät puit- kentaminen on suunniteltu toteutettavaksi val- 23374: teet maatalousopetuksen kehittämiseen. Koulussa tion ja kunnan yhteishankkeena (270/ 150 m') 23375: on jo nykyisin sekä peruskoulu- että ylioppilas- palvelemaan maatalousoppilaitoksen lisäksi myös 23376: pohjaisia opintolinjoja. peruskoulun ala-asteen ja kunnallisen liikuntatoi- 23377: Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä laadi- men tarpeita. Kunta on varautunut tähän kunta- 23378: tut suunnitelmat edellyttävät Parikkalan maata- suunnitelmassaan. 23379: lousoppilaitoksen oppilaspaikkojen lisäämistä ny- Valtion opetusalan investointihankkeisiin vuo- 23380: kyisestä 92:sta 122:een. Oppilaspaikkojen lisää- siksi 1986-90 sisältyvät vuosina 1988-89 em. 23381: minen ja opetuksen muu kehittäminen vaativat hankkeet 4,1 milj. mk:n kustannuksin. Liikunta- 23382: kuitenkin investointeja, joista keskeisiä ovat tilojen osuus tästä on 2,4 milj. mk. 23383: asuntola- ja liikuntatilojen rakentaminen. Asun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23384: tolapaikoista annetut normit sekä em. oppilas- taen, 23385: paikkatavoite huomioon ottaen maatalousoppilai- 23386: tokselle tarvittaisiin lisää asuntolapaikkoja 44. Lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23387: kuntatiloja koululla ei tällä hetkellä ole lainkaan, 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 23388: vaan koulu on käyttänyt n. 5 km:n päässä olevia kaa Parikkalan maatalousopptlaitoksen 23389: Kiipolan koulun liikuntatiloja, jotka vastaavat asuntolan ja liikuntatzlan rakennustöiden 23390: vain peruskoulun tarpeita. Uusien opetussuunni- aloittamista varten. 23391: telmien ja oppilaiden vapaa-ajan toiminnan vuok- 23392: 23393: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 23394: 23395: Heikki Kokko Riitta Uosukainen 23396: 23397: 23398: 23399: 23400: 86 260148U 23401: 1490 1986 vp. 23402: 23403: Raha-asia-aloite n:o 1384 23404: 23405: 23406: 23407: 23408: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruokolahden metsäkoulun 23409: rakennustyön käynnistämiseksi 23410: 23411: 23412: Eduskunnalle 23413: 23414: Kotkan puutalousopiston alainen Ruokolahden seksi kunta on jo aiemmin laadituttanut oppilai- 23415: metsäkoulu toimii tällä hetkellä väliaikaistiloissa toksen perustamissuunnitelman, joka on viran- 23416: kunnalta vuokratussa Vennonmäen kouluraken- omaisten käsiteltävänä. 23417: nuksessa sekä kunnan rakennuttamassa ns. pien- Kymen lääninhallitus on investointimuistios- 23418: teollisuustalossa. Lappeenrannan toimipisteestä saan esittänyt Ruokolahden metsäkoulun rakenta- 23419: väliaikaiskoulutus on kuluvan lukuvuoden alusta mishankkeen käynnistämistä vuonna 1986. Hank- 23420: lukien lakannut ja Etelä-Karjalan metsäopetus on keen kustannusarvio on n. 13 milj. mk. Läänin- 23421: keskittynyt kokonaisuudessaan Ruokolahdelle. hallitus on muistiossaan esittänyt vuodelle 1986 23422: Ruokolahdella käynnistyi lukuvuoden alussa kaksi määrärahoja suunnittelun käynnistämiseen, ja 23423: metsäopetuksen yleisjaksoa sekä yksi metsurien varsinainen rakentaminen tapahtuisi vuosina 23424: erikoistumisjakso. Oppilaita Ruokolahden metsä- 1987-1988. Ruokolahti on erityisaluekunta, ja 23425: koulussa kuluvana lukuvuonna on 50. Etelä-Kar- nyt esitettävälle uudishankkeelle olisi osoitettava 23426: jalan metsäopetus on näin ollen vakinaistettu osin työllisyysrahoitusta. 23427: Ruokolahdelle ja toiminta jatkuu toistaiseksi Kot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23428: kan puutalousopiston alaisena laitoksena. Itsenäi- taen, 23429: sen Ruokolahden metsäkoulun perustaminen on 23430: esillä seuraavassa keskiasteen koulutuksen kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23431: misohjelmassa. 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 23432: Tasaveroisen aseman saamiseksi muuhun keski- kaa Ruokolahden metsäkoulun investoin- 23433: asteen koulutukseen verrattuna olisi Ruokolahden tihankkeen suunnittelu- ja rakennustyön 23434: metsäkoululle saatava kiireellisesti asianmukaiset käynnistämiseksi. 23435: opetus- ja majoitustilat. Hankkeen nopeuttami- 23436: 23437: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 23438: 23439: Heikki Kokko Riitta Uosukainen 23440: 1986 vp. 1491 23441: 23442: Raha-asia-aloite n:o 1385 23443: 23444: 23445: 23446: 23447: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuijamaan ja Konnunsuon 23448: välisten teiden perusparannustöiden aloittamiseksi 23449: 23450: 23451: Eduskunnalle 23452: 23453: Nuijamaan rajanylityspaikan kokonaisvaltai- myös paikallisen väestön työssäkäyntiä ja asiointia 23454: seen uudistamiseen liittyy kiinteästi Nuijamaan ja Joutsenon ja Imatran suunnille. 23455: Konnunsuon välisten teiden n:ot 392 ja 3921 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23456: oikaiseminen ja parantaminen. Valtaosa Itä- ja taen, 23457: Pohjois-Suomen liikenteestä Neuvostoliittoon ta- 23458: pahtuu juuri Nuijamaan raja-aseman kautta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23459: Konnunsuon ja Nuijamaan välisen tien huonon 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23460: kunnon vuoksi nykyisin mm. pohjoisesta tule- 31. 24. 77 400 000 markan määrärahan 23461: va linja-autoliikenne joutuu Nuijamaalle tulles- Nuzjamaan ja Konnunsuon välisten teiden 23462: saan kiertämään ylimääräisen mutkan Lappeen- n:ot 392 ja 3921 suunnittelu- ja peruspa- 23463: rannan kaupungin kautta. Nuijamaan-Konnun- rannustöiden aloittamiseksi. 23464: suon tien kehno kunto vaikeuttaa kohtuuttomasti 23465: 23466: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 23467: 23468: Heikki Kokko Riitta Uosukainen 23469: 1492 1986 vp. 23470: 23471: Raha-asia-aloite n:o 1386 23472: 23473: 23474: 23475: 23476: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan-Merenlah- 23477: den paikallistien parantamiseen 23478: 23479: 23480: Eduskunnalle 23481: 23482: Lappeenrannan-Merenlahden paikallistien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23483: kokonaispituus on n. 10,4 km. Tiestä on paran- taen, 23484: nettu 1, 4 km. Pääosa tiestä on erittäin heikko- 23485: kuntoista. Liikennemäärä on 50-300 autoa vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23486: rokaudessa. Tieosuuden parantamiseksi on laa- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 23487: dittu asianmukainen tiesuunnitelma. Hankkeen 31. 24. 77 400 000 markan määrärahan 23488: kustannusarvio on 3,6 milj. mk. Hanke sisältyy Lappeenrannan-Merenlahden paikallis- 23489: piirin tienpidon toimenpideohjelmaan vuosiksi tien rakentamiseksi. 23490: 1985-91. 23491: 23492: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 23493: 23494: Heikki Kokko Riitta Uosukainen 23495: 1986 vp. 1493 23496: 23497: Raha-asia-aloite n:o 1387 23498: 23499: 23500: 23501: 23502: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Partakosken-Kärnäkosken 23503: tien peruskorjaamiseksi 23504: 23505: 23506: Eduskunnalle 23507: 23508: Savitaipaleeira Partakosken kautta Suomennie- ovat äskettäin avatun Kaakkois-Suomen linnoitus- 23509: melle johtavan maantien vaikutusalueella asuu reittiin kuuluvat Kärnäkosken ja Partakosken lin- 23510: runsaasti väestöä, joka tarvitsee kunnolliset kul- noitukset. Tien vaikutuspiirissä on myös merkittä- 23511: kuyhteydet kuntien virastoihin, kouluihin, ter- viä matkailualan yrityksiä ja huomattavasti loma- 23512: veyskeskukseen ja työpaikkoihin. Tie on tällä het- asutusta. Partakosken tien tähänastiset kunnostus- 23513: kellä paikoin erittäin huonokuntoinen ja liikenne- toimet ovat tapahtuneet pelkästään kunnossapito- 23514: turvallisuuden kannalta vaarallinen. Erityisesti määrärahoin. 23515: tiestä edelleen päällystämättä oleva väli Luotolah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23516: ti-Kärnä olisi kunnostettava pikaisesti. taen, 23517: Tie on vuosisatoja vanha, historiallinen kulku- 23518: reitti, jonka osaa Partakoski-Kärnäkoski on esi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23519: tetty kunnostettavaksi ja parannettavaksi erityise- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23520: nä museotienä historiallisia arvoja ja maisemaa 31.24. 77 300 000 markkaa Partakosken- 23521: kunnioittaen. Partakosken tie on myös tärkeä ja Kärnäkosken tien suunnittelemiseksi ja 23522: maisemallisesti kaunis matkailureitti. Tien piirissä toteuttamiseksi. 23523: 23524: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 23525: 23526: Heikki Kokko Riitta Uosukainen 23527: 1494 1986 vp. 23528: 23529: Raha-asia-aloite n:o 1388 23530: 23531: 23532: 23533: 23534: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen-Särkilahden tien 23535: peruskorjaukseen 23536: 23537: 23538: Eduskunnalle 23539: 23540: Punkaharjun kunnssa sijaitsevaan Saimaan Pih- sityistietä. Satama- ja teollisuushanketta varten 23541: lajaveden Särkilahteen on ryhdytty laajapohjaise- koko tieosuus olisi peruskorjattava. 23542: na alueellisena yhteistyönä kehittelemään merkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23543: tävää syväsatama- ja teollisuushanketta. Hanke tavasti, 23544: perustuu alueen omiin luonnonvaroihin. Hank- 23545: keen olennaisena edellytyksenä on liikenneyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23546: teyksien parantaminen nykyisestään Simpeleen ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23547: Särkilahden välillä. Simpeleen ja Särkilahden tie- 31. 24. 77 400 000 markkaa Simpeleen- 23548: osasta Simpeleen ja Ruokolahden kunnassa sijait- Sårkzlahden tiehankkeen suunnitteluun ja 23549: sevan Sarajärven kylän välinen osuus on paikallis- toteuttamisen aloittamiseen. 23550: tietä ja Sarajärveltä Särkilahdelle jatkuva osuus yk- 23551: 23552: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 23553: 23554: Heikki Kokko Riitta Uosukainen 23555: 1986 vp. 1495 23556: 23557: Raha-asia-aloite n:o 1389 23558: 23559: 23560: 23561: 23562: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Äitsaaren-Härskiänsaaren pai- 23563: kallistien rakentamiseksi 23564: 23565: 23566: Eduskunnalle 23567: 23568: Ruokolahden kunnan toimesta ja kustannuk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23569: sella on laadittu tiesuunnitelma tiepenkereen taen, 23570: rakentamiseksi Haapaveden Soinilansalmen yli 23571: Härskiänsaareen. Tielain mukaiset toimenpiteet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23572: tiesuunnitelman vahvistamiseksi on käynnistetty 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 23573: ja tiepenkereen osalta hanke on lisäksi saatettu ve- 31.24.77 400 000 markkaa Äitsaaren- 23574: silain mukaiseen käsittelyyn. Hanke on tarkoitus Härskiänsaaren paikallistien rakentamisen 23575: toteuttaa paikallistienä. Tien pituus on n. 2 km. aloittamiseksi. 23576: Pengertiehankkeen kustannusarvio on n. 5,5 milj. 23577: markkaa. 23578: 23579: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 23580: 23581: Heikki Kokko 23582: 1496 1986 vp. 23583: 23584: Raha-asia-aloite n:o 1390 23585: 23586: 23587: 23588: 23589: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien tasoristeyksen ra- 23590: kentamiseksi Hytin-Vainikkalan maantielle 23591: 23592: 23593: Eduskunnalle 23594: 23595: Lappeenrannassa oleva maantie n:o 389 Hytti asian korjaamiseksi suunnitellaan TVL:n Kymen 23596: -Vainikkala ylittää Neuvostoliittoon menevän piirin toimesta. 23597: rautatien Vainikkalan ratapihan alueella tasoris- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23598: teyksenä. Risteys on muodostunut liikenteellisesti taen, 23599: erittäin hankalaksi. Ratapihalla tapahtuvan lii- 23600: kenteen takia suojapuomit joutuvat olemaan al- ettet Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23601: haalla tiettyinä vuorokauden aikoina jopa puolet 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 23602: ajasta. 31.24.77 500000 markkaa Rytin-Vai- 23603: Toisaalta rautatiekuljetuksina kuljetetaan pal- nikkalan maantien ja rautatien tasoris- 23604: jon räjähdys- ja palonarkoja sekä myrkyllisiä ainei- teyksen rakentamiseksi eritasoristeykseksi. 23605: ta, jolloin onnettomuusvaara on suuri. Ratkaisua 23606: 23607: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 23608: 23609: Heikki Kokko Riitta Uosukainen 23610: 1986 vp. 1497 23611: 23612: Raha-asia-aloite n:o 1391 23613: 23614: 23615: 23616: 23617: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta pienten Jarvlen kalkitus- 23618: kokeiluun Kymen vesi- ja ympäristöpiirin alueella 23619: 23620: 23621: Eduskunnalle 23622: 23623: Fossiilisten polttoaineiden voimaperäisen käy- miljoonaa kruunua. Suomessa valtion osuus on 23624: tön yhteydessä muodostuvat ilmansaasteet aiheut- jäänyt yhteensäkin vain muutamiin satoihin tu- 23625: tavat yhä vakavampia ympäristöhaittoja kaikkialla hansiin markkoihin. Vesien kalkitus voidaan näh- 23626: maapallolla. Ilmansaasteiden sisältämät happa- dä myös investointina vesitöihin, jotka ovat 23627: moittavat rikki- ja typpiyhdisteet ovat ympäristön maamme tärkeimpiä luonnonrikkauksia. Kustan- 23628: pilaantumisen kannalta keskeisessä asemassa. Rik- nuksiltaan vesistöjen kalkitus on varsin koh- 23629: kiyhdisteet ovat toistaiseksi tärkein vesistöjen hap- tuuhintaista, n. 100 mk/vesihehtaari. Vesistö- 23630: pamoitumisen aiheuttaja. jen kalkitus on myös työvaltaista toimintaa, mi- 23631: Etelä-Suomessa rikkilaskeuma on 0, 7 ja 1,2 g:n tä voidaan pitää painavana lisäperusteena hei- 23632: välillä/ neliömetri siten, että Kymen läänin las- koilla työllisyysalueilla, esimerkiksi Kymen lää- 23633: keumat ovat korkeimpia. Tästä aiheutuu mm. ve- nissä. 23634: sistöille huomattavaa haittaa happamoitumisen Vesitöjen kalkituskokeiluja on syytä laajentaa. 23635: muodossa. Pahiten ovat happamoituneet pienet Suuren rikkilaskeuman sekä työllisyysongelmien 23636: järvet. vuoksi sopivin kokeilujen laajentamiskohde on 23637: Suomessa tehtiin ensimmäiset vesien kokeilu- Kymen vesi- ja ympäristöpiiri. Kokeilunluontoi- 23638: luontoiset kalkkitukset Oulun vesipiirin alueella nen pienten järvien kalkitus tulisikin aloittaa 23639: vuosina 1975-1976. Sittemmin, 1980-luvun alueella jo talvella 1987. 23640: puoliväliin mennessä on tehty useita kalkituksia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23641: eri puolilla maata. Vesihallinto on ollut mukana taen, 23642: kokeilumielessä Tampereen, Kokkolan ja Mikke- 23643: lin vesipiirien alueella. Tulokset ovat olleet myön- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23644: teisiä, joskin toiminnan suppeudesta johtuen ko- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 23645: ko maahan yleistettäviä johtopäätöksiä on ennen- 35.25. 77 lisäyksenä 300 000 markkaa käy- 23646: aikaista tehdä. tettäväksipienten järvien kalkituskokezlun 23647: Ruotsissa käytetään vesistöjen kalkitukseen val- aloittamiseen Kymen vesi- ja ympänstö- 23648: tion varoja kuluvana budjettikautena noin 100 pzi'rin alueella. 23649: 23650: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 23651: 23652: Heikki Kokko Riitta Uosukainen 23653: 23654: 23655: 23656: 23657: 87 260148U 23658: 1498 1986 vp. 23659: 23660: Raha-asia-aloite n:o 1392 23661: 23662: 23663: 23664: 23665: Komsi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta YK:n lastenra- 23666: hastolle (UNICEF) 23667: 23668: 23669: Eduskunnalle 23670: 23671: Maailman köyhissä maissa kuolee joka vuosi vii- UNICEF pystyisi käyttämään hankkeisiinsa te- 23672: sitoista miljoonaa alle vuoden ikäistä lasta. Enem- hokkaasti ja viivytyksettä huomattavasti suurem- 23673: män kuin puolet näistä lapsista voitaisiin pelastaa, piakin summia kuin sillä nyt on käytettävissään. 23674: jos maailmanlaajuisesti sovellettaisiin eräitä yksin- Suomen tuki UNICEFille on selvästi muiden poh- 23675: kertaisia ja halpoja perusterveydenhoitomenetel- joismaiden panosta pienempi, esimerkiksi Norja 23676: miä, joita UNICEF yhdessä Maailman terveysjär- on viime vuosina antanut UNICEFille noin viisi 23677: jestön (WHO) kanssa opettaa ja levittää useissa kertaa enemmän varoja kuin Suomi. 23678: kymmenissä eri maissa. UNICEFin toimintaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23679: kuuluu myös mm. vesihuollon, käymätöiden ja taen, 23680: yleisen terveystiedon parantamishankkeita. Tämä 23681: kaikki tähtää lasten ja äitien ja välillisesti koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23682: väestön terveyden ja muun hyvinvoinnin paranta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 23683: miseen. 24.30. 66 lisäyksenä 110 000 000 markkaa 23684: On vakuuttavasti osoitettu, että - toisin kuin YK:n lastenrahastolle (UNICEF). 23685: äkkiä ajatellen luulisi - nopean väestönkasvun 23686: hillitseminen köyhissä maissa edellyttää lasten 23687: kuolevaisuuden alentamista. 23688: 23689: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 23690: 23691: Ville Komsi Kalle Könkkölä 23692: 1986 vp. 1499 23693: 23694: Raha-asia-aloite n:o 1393 23695: 23696: 23697: 23698: 23699: Komsi ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta tarvikeapuun 23700: (non-food items) Maailman elintarvikeohjelmalle (WFP) 23701: 23702: 23703: Eduskunnalle 23704: 23705: Elintarvikehuollon onnistuminen köyhissä ria yms. sekä koneiden ja laitteiden käyttöön ja 23706: maissa ei riipu pelkästään tuotannosta, ostoista ja elintarvikkeiden säilytykseen liittyvää neuvontaa 23707: avustuksista. Usein kuljetuksien, varastoinoin ja ja koulutusta. 23708: jakelua asianmukainen järjestäminen on pullon- Suomi voisi antaa apua ns. multi-bi-apuna. 23709: kaulana. Tämä koskee sekä ulkopuolelta tuotavia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23710: että samassa maassa tuotettavia elintarvikkeita. taen, 23711: Pahimmassa tapauksessa jonkin maan viljasadosta 23712: saattaa jopa kolmannes pilaantua tarkoitukseensa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23713: sopimattomien varastojen ja kehnojen kuljetus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23714: mahdollisuuksien takia. 24.30.66 lisäyksenä 55 000000 markkaa 23715: Maailman elintarvikeohjelman (WFP) puitteis- tarvikeapuun (non-food items) Maailman 23716: sa on suunniteltu elintarvikkeiden kuljetukseen, elintarvikeohjelmalle (WFP) ja lisäksi oi- 23717: käsittelyyn, varastoimiin ja jakeluun liittyviä tek- keuttaisi hallituksen tekemään tähän liit- 23718: nisiä parannuksia, joiden toteuttamiseen tarvittai- tyviä sopimuksia ja valmistelemaan hank- 23719: siin varoja ilmeisesti vielä kipeämmin kuin varsi- keita siten, että niistä aiheutuu kassame- 23720: naiseen elintarvikkeiden tuotantoon tai ostoihin. noja 55 000 000 markkaa vuonna 1988 ja 23721: Varoilla voitaisiin hankkia satamalaitteita, kulje- 55 000 000 markkaa vuonna 1989. 23722: tuskalustoa, pakkauskoneita, vaakoja, säkkipape- 23723: 23724: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 23725: 23726: Ville Komsi Kalle Könkkölä 23727: 1500 1986 vp. 23728: 23729: Raha-asia-aloite n:o 1394 23730: 23731: 23732: 23733: 23734: Komsi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Kansainväliselle 23735: maatalouden kehittämisrahastolle (IFAD) 23736: 23737: 23738: Eduskunnalle 23739: 23740: Vuonna 1974 perustettu Kansainvälinen maa- mattavan osan maksavilla OPEC-mailla sekä lai- 23741: talouden kehittämisrahasto (IF AD) on ainoa mo- noja saavilla köyhillä mailla on kullakin ryh- 23742: nenvälinen kehitysapurahasto, joka peruskirjansa mällä kolmannes äänistä. Tällä hetkellä suuri 23743: mukaan kiinnittää erityistä huomiota maaseudun osa IFADin tukemista ja suunnittelemista hank- 23744: köyhien pienviljelijöiden ja maattoman väestön keista uhkaa jäädä toteutumatta varojen puutteen 23745: elinolojen parantamiseen. IF AD ei keskity vienti- vuoksi. 23746: viljelyn tehostamiseen vaan köyhän maaseutu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23747: väestön oman ravinnontuotannon parantamiseen. taen, 23748: IFAD on asettanut kaikkien lainojensa ehdoksi, 23749: että niillä rahoitettavat hankkeet eivät saa kärjis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23750: tää tulo- ja varallisuuseroja köyhissä maissa. Lai- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23751: nojen suuntaamisessa pyritään päinvastoin tasoit- 24. 30. 66 lisäyksenä 33 000 000 markkaa 23752: tamaan näitä eroja. Kansainväliselle maatalouden kehittämis- 23753: Äänivalta IFADin sisällä on jaettu siten, että rahastolle (IFAD). 23754: läntisillä teollisuusmailla, järjestön menoista huo- 23755: 23756: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 23757: 23758: Ville Komsi Kalle Könkkölä 23759: 1986 vp. 1501 23760: 23761: Raha-asia-aloite n:o 1395 23762: 23763: 23764: 23765: 23766: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta kahdenväliseen lahjamuotoi- 23767: seen kehitysapuun ns. SADCC-maille 23768: 23769: 23770: Eduskunnalle 23771: 23772: SADCC eli Southern African Developmem sen, polttopuuhuollon, metsänhoidon ja metsä- 23773: Coordination Comission on Angolan, Botswanan, teollisuuden alalla. 23774: Lesothon, Malawin, Mosambikin, Sambian, Swa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23775: simaan ja Tansanian yhteistyöelin, joka suun- taen, 23776: nittelee ja valvoo yhteisiä kehityshankkeita sekä 23777: koordinoi näiden maiden kehityssuunnitelmia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23778: Hankekohtainen kehitysyhteistyö SADCC-mai- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 23779: den kanssa voisi liittyä järkevästi Suomen vaki- 24.30. 67 alamomentzfle 2 lisäyksenä , 23780: naiseen ohjelmayhteistyöhön Tansanian ja Sam- 165 000 000 markkaa kahdenväliseen lah- 1 23781: bian kanssa. Hankkeiden suunnittelu, valvoma ja jamuotoiseen kehitysapuun ns. SADCC- 23782: arvioimi eivät tuottaisi samanlaisia vaikeuksia mazlle ja lisäksi oikeuttaisi hallituksen te- 23783: kuin "irrallisemmissa" kohteissa. kemään tähän liittyviä sopimuksia ja val- 23784: SADCC-maiden yhteistyö ja kehitys lisäävät mistelemaan hankkeita siten, että mistä 23785: näiden maiden kykyä torjua riippuvuutta Etelä- azheutuu kassamenoja 165 000 000 mark- 23786: Afrikan tasavallasta. kaa vuonna 1988 ja 165 000 000 markkaa 23787: Suomella on hyvät edellytykset kehitysyhteis- vuonna 1989. 23788: työhön SADCC-maiden kanssa esim. metsityk- 23789: 23790: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 23791: 23792: Ville Komsi Kalle Könkkölä 23793: 1502 1986 vp. 23794: 23795: Raha-asia-aloite n:o 1396 23796: 23797: 23798: 23799: 23800: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta uusten Steiner-koulujen 23801: oppilaiden tukemiseen 23802: 23803: 23804: Eduskunnalle 23805: 23806: Suomessa toimii 12 Steiner-koulua. Näistä vain Oppilasta kohti kustannukset ovat lukuvuodes- 23807: kolme on valtionavun piirissä. Yhdeksän Steiner- sa n. 6 000-7 000 mk. Nyt ehdotettu määräraha 23808: koulun noin 700 oppilasta on täysin valtion tuen merkitsee oppilasta kohti 3 000 mk/lukuvuosi. 23809: ulkopuolella, ja koulunkäyntikustannuksista vas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23810: taavat lasten vanhemmat. taen, 23811: Kuitenkin näissä kouluissa annettava opetus 23812: vastaa sisällöltään täysin kolmen valtion tuen pii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23813: rissä olevan koulun opetusta ja kaikkien Steiner- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 JOO 000 23814: koulujen opetusta valvoo Steinerpedagogiikan markkaa uusien Steiner-koulujen oppzlai- 23815: seura ry. den tukemiseen. 23816: 23817: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 23818: 23819: Ville Komsi Kalle Könkkölä Liisa Jaakonsaari 23820: 1986 vp. 1503 23821: 23822: Raha-asia-aloite n:o 1397 23823: 23824: 23825: 23826: 23827: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajien kansainvälisyys- ja 23828: rauhankasvatuksen jatko- ja täydennyskoulutukseen 23829: 23830: 23831: Eduskunnalle 23832: 23833: Kansainvälisyys- ja rauhankasvatuksen edistä- varauksellisesti, mikä usein johtuu uetamatto- 23834: miseksi on erittäin tärkeää ennen kaikkea kasvat- myydestä sen sisällöistä. Tämän vuoksi opettajien 23835: tajien kouluttaminen ja heidän valmiuksiensa li- täydennyskoulutus on välttämätön edellytys rau- 23836: sääminen. Jotta kasvattaja kykenisi toteuttamaan hankasvatuksen toteutumiselle. 23837: kansainvälisyys- ja rauhankasvatusta, tulee hänellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23838: olla riittävät tiedolliset ja menetelmälliset valmiu- taen, 23839: det. Koulujen ja muiden oppilaitosten rauhankas- 23840: vatuksessa opettaja on avainasemassa. Rauhankas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23841: vatuksen sisällyttäminen läpäisyperiaatteella ope- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23842: tukseen on ennen kaikkea riippuvainen opettajan 29.50.28 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 23843: halusta ja kyvystä sisällyttää se oppiaineensa yh- opetta;ien kansainvälisyys- ja rauhankas- 23844: teyteen. Selvitysten mukaan suuri osa opettajista vatuksen jatko- ja täydennyskoulutuk- 23845: suhtautuu kansainvälisyys- ja rauhankasvatukseen seen. 23846: 23847: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 23848: 23849: Ville Komsi Kalle Könkkölä 23850: 1504 1986 vp. 23851: 23852: Raha-asia-aloite n:o 1398 23853: 23854: 23855: 23856: 23857: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen eloku- 23858: van tuotantotukeen 23859: 23860: 23861: Eduskunnalle 23862: 23863: Maassamme on kansainvälisestikin korkeatasoi- Nykyinen tuotantotuki on kaiken kaikkiaan pieni, 23864: sia lastenelokuvatyöntekijöitä, joiden mahdolli- mutta erityinen tarve määrärahan lisäämiseen on 23865: suudet työn tekemiseen ovat heikot, mikä johtuu juuri lastenelokuvien osalta. 23866: määrärahojen pienuudesta. Elokuva on kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23867: hyvä vaihtoehto yksipuoliselle satelliitti- ja video- taen, 23868: tarionnalle, joten sen merkitys kasvatuksellisesti 23869: on suuri. Kansallisen kulttuurimme säilyttämisek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23870: si olisi myös tärkeää, että kotimaiselta pohjalta 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 23871: tehtyjä korkeatasoisia elokuvia olisi myös lapsia 29.90.52 lisäyksenä 3 800 000 markkaa 23872: varten. Näin erityisesti nyt, kun muualta tuleva kotimaisen elokuvan tuotantotukeen. 23873: video- ja satelliittitarjonta on lisääntymään päin. 23874: 23875: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 23876: 23877: Ville Komsi Kalle Könkkölä 23878: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä 23879: Kati Peltola 23880: 1986 vp. 1505 23881: 23882: Raha-asia-aloite n:o 1399 23883: 23884: 23885: 23886: 23887: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta videotyöpajoille kansalaisten 23888: oman videotoiminnan kehittämiseksi 23889: 23890: 23891: Eduskunnalle 23892: 23893: Tällä hetkellä Suomessa on kolme toimivaa Vain tarjoamalla vaihtoehtoa väkivaltaviihteelle 23894: videotyöpajaa. Niiden tarkoitus on toteuttaa kan- pystymme viime kädessä torjumaan sen huonot 23895: salaisten mahdollisuus itse tutkia ja ymmärtää vi- vaikutukset. 23896: suaalista viestintää. Videotyöpajat palvelevat eri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23897: tyisesti koulujen elokuva- ja tv-työn kasvatusta, taen, 23898: jota opettajat tällä hetkellä laajalti toivovat. 23899: Omia ohjelmia tekemällä kansalaiset kehittävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23900: myös lähidemokratiaa: pystyvät kertomaan eloku- 1987 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 mark- 23901: van keinoin omista tarpeistaan ja omasta elämäs- kaa videotyöpajoille videotoiminnan ke- 23902: tään. hittämiseen. 23903: 23904: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 23905: 23906: Ville Komsi Kalle Könkkölä 23907: 23908: 23909: 23910: 23911: 88 260148U 23912: 1506 1986 vp. 23913: 23914: Raha-asia-aloite n:o 1400 23915: 23916: 23917: 23918: 23919: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta elokuvajärjestöille korkea- 23920: tasoisten elokuvien levityksen tukemiseksi 23921: 23922: 23923: Eduskunnalle 23924: 23925: Elokuvajärjestöt tekevät kasvatuksellisesti tär- myös erityisen laatuteatteripalkinnon avulla. Pal- 23926: keää työtä levittäessään korkeatasoisia elokuvia kinnon suuruus voidaan suhteuttaa teatterin liike- 23927: maassamme, erityisesti lapsikatselijoille. Nykyisen vaihtoon. 23928: kuvatarjonnan viidakossa on järjestöille jäänyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23929: miltei yksinomaan myös katselutottumusten oh- taen, 23930: jaaminen. Nyt, kun mm. väkivaltaisten videoka- 23931: settien katselussa eletään pahinta ensihuumaa, pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23932: täisi kasvatuksellisesti tervehenkisten ja taiteelli- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 23933: sesti korkeatasoisten elokuvien levitystä lisätä. 29.90.52 lisäyksenä 250 000 markkaa elo- 23934: Tässä elokuvajärjestöt valmiine kanavineen liene- kuvajärjestözfle korkeatasoisten elokuvien 23935: vät tehokkaimpia. levitykseen ja niistä tiedottamiseen. 23936: Lisäksi voidaan kokeilla levityksen tehostumista 23937: 23938: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 23939: 23940: Ville Komsi Kalle Könkkölä 23941: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä 23942: 1986 vp. 1507 23943: 23944: Raha-asia-aloite n:o 1401 23945: 23946: 23947: 23948: 23949: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta elokuvajärjestöille lasten- 23950: elokuvien kopioiden tarjonnan lisäämiseen 23951: 23952: 23953: Eduskunnalle 23954: 23955: Kotimaisten elokuvajärjestöjen kautta levitettä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23956: vien elokuvien katselijoiden määrä on maassam- taen, 23957: me suuri. Suuri osa elokuvista näytetään kouluis- 23958: sa, päiväkodeissa ja nuorisojärjestöjen tilaisuuksis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23959: sa. Elokuvien levitystä vaivaa tällä hetkellä kopioi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 23960: den puute. Kuitenkin kansallisen kulttuurimme 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa las- 23961: vaalimiseksi ja asiallisen ja sisällöllisen tiedon tenelokuvien kopioiden määrän lisäämi- 23962: eteenpäin viemiseksi olisi elokuvaa kyettävä vie- seen. 23963: mään katselijoille mm. kaupallisen videoviihteen 23964: vastapainoksi. 23965: 23966: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 23967: 23968: Ville Komsi Kalle Könkkölä 23969: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä 23970: Kati Peltola 23971: 1508 1986 vp. 23972: 23973: Raha-asia-aloite n:o 1402 23974: 23975: 23976: 23977: 23978: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen läm- 23979: mitysenergian käytön lisäämiseksi maatiloilla 23980: 23981: 23982: Eduskunnalle 23983: 23984: Kotimaisen lämmitysenergian käyttöä maatila- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 23985: kiinteistöissä ja kasvihuoneviljelmillä tulisi voi- taen, 23986: makkaasti edistää. Tässä tarkoituksessa olisi entis- 23987: tä paremmin tuettava kotimaista energiaa käyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23988: vien lämmitysjärjestelmien rakentamista ja uusi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 23989: mista. Esimerkkinä vahvat käyttömahdollisuudet 30.34.44 lisäyksenä· 6 000 000 markkaa 23990: omaavasta kehittelyn aiheesta mainittakoon läm- kotimaisen lämmitysenergian käytön li- 23991: mityskattila, joka polttaa turvepellettejä, joita on säämiseen maatiloilla. 23992: valmistettu varastoon yllin kyllin jo nyt. Käyttö 23993: vain on kovin vajavaista kattiloiden puuttuessa. 23994: 23995: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 23996: 23997: Ville Komsi Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi 23998: 1986 vp. 1509 23999: 24000: Raha-asia-aloite n:o 1403 24001: 24002: 24003: 24004: 24005: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaemo ry:n toiminnan 24006: tukemiseen 24007: 24008: 24009: Eduskunnalle 24010: 24011: Maaemo ry., joka on perustettu vuonna 1982, tä asioista ja elämäntapakokeiluista kiinnostuneil- 24012: pitää yllä Kettulan tilaa Suomussalmella. Yhdis- le ihmisille. 24013: tys pyrkii kehittämään Kettulaa koetilaksi, jossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24014: tutkitaan luonnonmukaisen tai pehmeän viljelyn taen, 24015: mahdollisuuksia ja siihen liittyen yleisemminkin 24016: toimeentulomahdollisuuksia syrjäsuomalaisella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24017: pientilalla. Tarkoituksena on tällä tavoin tukea 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark- 24018: Suomussalmen ekokuntakokeilua. Samalla Kettu- kaa Maaemo ry:lle Kettulan tilalla tapah- 24019: lasta pyritään tekemään kokoontumispaikka näis- tuvan kokezlutoiminnan edistämiseen. 24020: 24021: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 24022: 24023: Ville Komsi Kalle Könkkölä Liisa Jaakonsaari 24024: Tytti Isohookana-Asunmaa Kati Peltola Sakari Valli 24025: Mikko Vainio 24026: 1510 1986 vp. 24027: 24028: Raha-asia-aloite n:o 1404 24029: 24030: 24031: 24032: 24033: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta kaupunkien Ja taajamien 24034: liikennesaneeraukseen 24035: 24036: 24037: Eduskunnalle 24038: 24039: Viime aikoina on kansainvälinen suuntaus kau- Suuntausta on syytä suosia, sillä kaupungeissa hy- 24040: punkisuunnittelussa korostanut kaupungin mer- vin vähälle huomiolle jääneiden kokopäiväasuk- 24041: kitystä asuinympäristönä sen muiden tehtävien ja kaiden suhteellinen osuus on huomattava. Koko- 24042: mm. vapaasti kasvavan liikenteen kustannuksella. päiväasukkaita ovat mm. eläkeläiset, lapset jako- 24043: Tämä suuntaus on saanut kannatusta lähes aina, tiäidit. 24044: kun asukkaiden omaa mielipidettä on kysytty. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24045: Viimeksi sai liikenteen rajoittamiseen ja asuin- taen, 24046: alueiden rauhoittamiseen perustuva vaihtoehto 24047: yksiselitteisen kannatuksen Helsingin kaupungin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24048: järjestämässä kyselyssä. Läpiajolta suojatut alueet, 1987 tulo- ja menoarvioon 5 500 000 24049: piha- ja hidaskadut ym. viihtyvyyttä parantavat markkaa kaupunkien ja taajamien liiken- 24050: järjestelyt ovat hitaasti lisääntymässä myös meillä. nesaneeraukseen. 24051: 24052: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 24053: 24054: Ville Komsi Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi 24055: 1986 vp. 1511 24056: 24057: Raha-asia-aloite n:o 1405 24058: 24059: 24060: 24061: 24062: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rautateiden sähkö- 24063: laitteiden hankkimiseen 24064: 24065: 24066: Eduskunnalle 24067: 24068: Rautatiet ovat ylivoimaisesti energiataloudelli- Rautateiden tasoristeykset muodostavat edel- 24069: sin liikennemuoto. Sähköjuna on energiaa kaik- leen suuren vaaratekijän liikenteessä. Varusta- 24070: kein eniten säästävä liikenneväline. Hallitusohjel- malla kaikki tasoristeykset asianmukaisin turva- 24071: massa on luvattu, että energian säästöä tehoste- laittein voitaisiin onnettomuuslukuja merkittä- 24072: taan voimakkaasti. Tämän tulisi näkyä myös lii- västi laskea. Liikenneturvallisuus on niin tärkeä 24073: kennepolitiikassa. asia, että sen edestä on oltava valmiit jotain mak- 24074: Sähköistäminen nopeuttaa liikennettä vetäen samaankin. Tämän vuoksi olisi liikenteen ohjaus- 24075: siten lisää matkustajia rautateille. Rautateiden ja turvalaitteisiin ehdotettua määrärahaa huomat- 24076: sähköistäminen on myös puhtaan liiketaloudelli- tavasti korotettava. 24077: sesti tarkastellen todettu edulliseksi. Se vähentää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24078: valtionrautateiden niin sanottua tappiota. taen, 24079: Näistä syistä rautateiden sähköistystä olisi voi- 24080: makkaasti nopeutettava. Hallitus esittää sähköis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24081: tyksen jatkamista rataosalla Imatra-Joensuu. Tä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 24082: mä on oikeasuuntaista, mutta tahti on kovin hi- 31.90. 72 lisäyksenä 50 000 000 markkaa, 24083: das. Rahoitusta olisi lisättävä, jotta työ saataisiin josta 33 000 000 markkaa käyttösuunnitel- 24084: valmiiksi lähivuosina ja sähköistystä voitaisiin jat- man kohtaan ''Sähköistyksen kiinteät lisä- 24085: kaa muilla rataosilla. Tätä varten olisi laadittava laitteet" ja 17 000 000 markkaa kohtaan 24086: ensi tilassa sähköistysohjelma, jonka puitteissa "Liikenteen ohjaus- ja turvalaitteet". 24087: kaikki maan keskeiset rataosat sähköistetään. 24088: 24089: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 24090: 24091: Ville Komsi Kalle Könkkölä 24092: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä 24093: 1512 1986 vp. 24094: 24095: Raha-asia-aloite n:o 1406 24096: 24097: 24098: 24099: 24100: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähäliikenteisten 24101: ratojen vahvistamis- ja muutostöihin 24102: 24103: 24104: Eduskunnalle 24105: 24106: Maamme rautatieverkostoon on vuosikymme- tena, joka on vaatinut monen sukupolven työn. 24107: nien kuluessa sijoitettu huomattavat määrät sekä Sen päästäminen lopullisesti rappeutumaan olisi 24108: taloudellista pääomaa että ihmisten työtä. Viime suurta vastuuttomuutta. Rautatieverkostomme 24109: vuosina harjoitetun liikennepolitiikan myötä on vähäliikenteiset osat sisältävät huomattavan kulje- 24110: suuret osat tästä verkostosta kuitenkin päästetty tuskapasiteetin, joka oikealla liikennepolitiikalla 24111: rappeutumaan. Ratoja ei ole korjattu tai edes pi- suurelta osin voitaisiin ottaa käyttöön. Tämän 24112: detty kunnossa. Henkilöliikennettä on supistettu vuoksi olisi vähäliikenteisten ratojen vahvistamista 24113: tai se jopa kokonaan lopetettu. Maantiekuljetuk- tehostettava ja tähän tarkoitukseen saatava huo- 24114: sia ja lentoliikennettä subventoivan vero- ja mak- mattavasti hallituksen ehdottamaa suuremmat 24115: supolitiikan tuloksena usein myös tavarankulje- määrärahat vuosittain. 24116: tukset ovat vähentyneet. Sen seurauksena valtio- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24117: varainministeriö ja valtionrautatiet suunnittelevat taen, 24118: monella rataosalla liikenteen lopettamista koko- 24119: naan. Tällöin radat nopeasti rappeutuvat koko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24120: naan niin, etteivät ne myöhemminkään ole otet- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 24121: tavissa käyttöön ilman suuria kustannuksia. 31.90.78 lisäyksenä 55 000 000 markkaa 24122: Tämä olisi suuri onnettomuus sekä yhteiskunta- vähålzi"kenteisten ratojen kunnostus- ja 24123: taloudellisesti että inhimillisesti tarkastellen. Rau- muutostöihin. 24124: tatieverkostomme on nähtävä kansallisvarallisuu- 24125: 24126: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 24127: 24128: Ville Komsi Kalle Könkkölä 24129: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä 24130: 1986 vp. 1513 24131: 24132: Raha-asia-aloite n:o 1407 24133: 24134: 24135: 24136: 24137: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten 24138: luonnonsuojelujärjestöjen toiminnan tukemiseen 24139: 24140: 24141: Eduskunnalle 24142: 24143: Tuloksekkaan ympäristönsuojelutyön yhtenä vähäinen ja kattaa noin neljäsosan järjestöjen me- 24144: edellytyksenä on luonnonsuojelun vapaaehtoinen noista. 24145: kansalaisjärjestötyö. Täydennetty ympäristölain- Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1987 24146: säädäntö ja selkeytynyt hallinto ovat lisänneet tar- valtionapua edellä mainituille valtakunnallisille 24147: vetta ympäristönsuojelun kansalaisjärjestötyölle. luonnonsuojelujärjestöille ei ole esitetty korotetta- 24148: Hyvätkään lait ja hallinto eivät johda tuloksiin vaksi lainkaan. Koska järjestöjen menot ovat tiu- 24149: ympäristönsuojelun alalla, jos niiltä puuttuu kan- kasti sidottuja, tulisi valtiovallan taata näille jär- 24150: salaisten ymmärtämys ja tuki. jestöille vähintään yleistä kustannuskehitystä vas- 24151: Valtionapu valtakunnallisille luonnonsuojelu- taava valtionavun kasvu. Muussa tapauksessa reaa- 24152: järjestöille, Suomen luonnonsuojeluliitto ry:lle ja lisesti laskeva valtionapu tulee supistamaan näi- 24153: Natur och Miljö rf:lle, on mahdollistanut viime den järjestöjen toimintamahdollisuuksia. 24154: vuosina erityisesti näiden järjestöjen piirisihteeri- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun- 24155: järjestelmän laajentamisen. Nykyisin näitä piiri- nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa. 24156: sihteereitä on seitsemällä paikkakunnalla. Piirisih- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24157: teerijärjestelmä on osoittautunut tarpeelliseksi ja taen, 24158: tehokkaaksi keinoksi alueellisen ja paikallisen ym- 24159: päristövalistuksen ja kansalaisten ympäristöedun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24160: turvaamisessa. Samoin järjestöjen valistus- ja tie- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 24161: dotustoiminta on osoittautunut välttämättömäk- 35.99.50 lisäyksenä 400 000 markkaa val- 24162: si. Kasvaneesta valtionavusta huolimatta näiden tionavustuksena valtakunnalliszlle luon- 24163: järjestöjen saama valtionapu on yhä suhteellisen nonsuojelujärjestözlle. 24164: 24165: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 24166: 24167: Ville Komsi Mats Nyby Heli Astala 24168: Marja-Liisa Löyttyjärvi Mauno Manninen Pertti Salolainen 24169: Reino Paasilinna Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä 24170: Kati Peltola Kalle Könkkölä 24171: 24172: 24173: 24174: 24175: 89 260148U 24176: 1514 1986 vp. 24177: 24178: Raha-asia-aloite n:o 1408 24179: 24180: 24181: 24182: 24183: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta nimismiespiirien kans- 24184: lioiden konttorikoneiden uusimiseen Oulun läänissä 24185: 24186: 24187: Eduskunnalle 24188: 24189: Nimismiespiirien kanslioiden konttorikoneti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24190: lanne on jo vuosia ollut vaikea. Koneet ovat van- taen, 24191: hoja ja käyttöön soveltumattomia. Vanhojen ko- 24192: neiden korjaukseen ei ole ollut kaikissa lääneissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24193: varoja. 1987 tulo- ja menoarvioon 70 000 mark- 24194: Kaikilla ei ole ollut edes välttämättömiä konei- kaa nimismiespzirien kanslioiden konttori- 24195: ta lainkaan käytettävissä koneiden vähyyden koneiden uusimiseen Oulun läänissä. 24196: vuoksi. 24197: Suurin tarve on elektronisista kirjoitus- ja lasku- 24198: koneista. 24199: 24200: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 24201: 24202: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää 24203: 1986 vp. 1515 24204: 24205: Raha-asia-aloite n:o 1409 24206: 24207: 24208: 24209: 24210: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta nimismiespiirien kans- 24211: lioiden konttorikoneiden uusimiseen Lapin läänissä 24212: 24213: 24214: Eduskunnalle 24215: 24216: Nimismiespiirien kanslioiden konttorikoneti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24217: lanne on jo vuosia ollut vaikea. Koneet ovat van- taen, 24218: hoja ja käyttöön soveltumattomia. Vanhojen ko- 24219: neiden korjaukseen ei ole ollut kaikissa lääneissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24220: varoja. 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 24221: Kaikilla ei ole ollut edes välttämättömiä konei- 35 000 markkaa nimismiespiirien kanslioi- 24222: ta lainkaan käytettävissä koneiden vähyyden den konttorikoneiden uusimiseen Lapin 24223: vuoksi. läänissä. 24224: Suurin tarve on elektronisista kirjoitus- ja lasku- 24225: koneista. 24226: 24227: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 24228: 24229: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 24230: 1516 1986 vp. 24231: 24232: Raha-asia-aloite n:o 1410 24233: 24234: 24235: 24236: 24237: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen ylimää- 24238: räiseen lisään korkotukiajan pidentämiseksi 24239: 24240: 24241: Eduskunnalle 24242: 24243: Opiskelunsa päättäneet vastavalmistuneet nuo- huomiota myös vastavalmistuneen nuoren maiste- 24244: ret ovat Suomessa yksi kaikkein suurimmassa ta- rin asemaan. Yhteiskuntapoliittisesti ja perhepo- 24245: loudellisessa ahdingossa elävä väestöryhmä. Heillä liittisesti olisi varsin perusteltua, että opintolainan 24246: on takanaan useiden vuosien pituinen opiskelu ja korkotukea voitaisiin pidentää nykyisestä 1, 5 vuo- 24247: yleensä suuri velkataakka, joka oli vuonna 1984 desta 3 vuoteen. 24248: keskimäärin 35 000 markkaa opiskelijaa kohden. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24249: Opiskelunsa päättänyt henkilö on yleensä siinä tavasti, 24250: iässä, jossa hänen tulisi perustaa perhe, hankkia 24251: asunto ja muutenkin vakiinnuttaa elämäänsä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24252: Korkeakouluopinnot eivät enää varmista pääsyä 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 24253: hyvin palkatmihin ammatteihin, kuten aiemmin 29.39.52 20 000 000 markkaa ylimääräi- 24254: on ollut lähes itsestään selvää. Moni joutuu suo- senä lisänä opintolainojen valmistumisen 24255: raan koulunpenkiltä työttömyyskortistoon ja vielä jälkeisen korkotuen pidentämiseksi 1, 5 24256: useampi alipalkatmihin koulutusta vastaamatto- vuodella. 24257: miin töihin. Tämän takia tulisi kiinnittää erityistä 24258: 24259: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 24260: 24261: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi Helvi Koskinen 24262: Urho Pohto Reino Jyrkilä Lea Mäkipää 24263: 1986 vp. 1517 24264: 24265: Raha-asia-aloite n:o 1411 24266: 24267: 24268: 24269: 24270: Kortesalmi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta säveltaide- 24271: järjestöjen toiminnan tukemiseen 24272: 24273: 24274: Eduskunnalle 24275: 24276: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toimin- 70-vuotisjuhlaa. Se tulee aiheuttamaan säveltai- 24277: tansa ajan suorittaneet suomalaista musiikkielä- dejärjestöille, kuten esim. Suomen Musiikinopet- 24278: mää ja julkista hallintoa hyödyttäviä tehtäviä, ku- tajain Liitto r.y:lle, Suomen Musiikkioppilaitos- 24279: ten esim. tiedotusta, koulutusta, tilastointia ja ten Liitto r. y:lle ja Suomen Sinfoniaorkesterit 24280: kansainvälisiä suhteita. Ne eivät ole halunneet r. y:lle, erittäin suuren työpanoksen, koska järjes- 24281: luopua näistä tehtävistä, koska silloin niistä ei mi- töt pyrkivät saamaan valtioneuvoston toivomat 24282: kään taho huolehtisi. Tämä on kuitenkin aiheut- juhlakonsertit ym. juhlavuoteen liittyvät musiik- 24283: tanut lisääntyviä taloudellisia paineita, koska val- kitapahtumat asianmukaisesti hoidetuiksi. 24284: tion avustukset säveltaidejärjestöille viimeisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24285: viiden vuoden aikana ovat nousseet hyvin vähän taen, 24286: tai pysyneet samoina ja niiden merkitys suhteessa 24287: kustannuksiin on koko ajan pienentynyt. Sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24288: manaikaisesti suomalainen musiikkielämä on laa- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 24289: jentunut huomattavasti ja lisännyt säveltaidejär- 29.90.52 lisäyksenä 325 000 markkaa 24290: jestöjen tehtäviä. maamme säveltaidejärjestöjen tukemi- 24291: Vuonna 1987 vietetään maamme itsenäisyyden seen. 24292: 24293: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 24294: 24295: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Mikko Vainio 24296: Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi Urho Pohto 24297: Reino Jyrkilä Helvi Koskinen 24298: 1518 1986 vp. 24299: 24300: Raha-asia-aloite n:o 1412 24301: 24302: 24303: 24304: 24305: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoki-soudun järjestä- 24306: miseksi 24307: 24308: 24309: Eduskunnalle 24310: 24311: Suomen Maaseudun Puolueen eduskuntaryh- myös Koillis-Pohjanmaalla on todella mahdollista 24312: mä oli ensimmäinen eduskuntapuolue, joka jo kehittää matkailua ja siten tulevaisuudessa saada 24313: 29.5.1981 otti selvän ja kielteisen kannan Iijoen sinne omatekoisia työpaikkoja. 24314: jatkovaljastushankkeisiin. Lisäksi SMP:n eduskun- Iijoki-soutu liittyi jo kesällä 1986 Taivalkosken 24315: taryhmä on taistellut toistakymmentä vuotta voi- Päätalo-päiviin, ja se on tarkoitus kesällä 1987 liit- 24316: matalouden ja uiton Iijokivarren asukkaille ai- tää edelleen Kuusamo-Naturaan. 24317: heuttamien kalatalous- ja vesistövahinkojen kor- Iijoki-soutu alkoi kesällä 1983 ja on siitä pitäen 24318: vaamiseksi täysimääräisinä ja ilman kohtuutonta laajentunut suureksi jo tuhansia ihmisiä käsittä- 24319: viivyttelyä. SMP:n taistelu eduskunnassa onkin väksi kulttuurin, luonnonsuojelun ja matkailun 24320: johtanut jo moniin myönteisiin tuloksiin. suurtapahtumaksi Iijokivarressa. 24321: Siksi onkin täysin luonnollista, että SMP:n Koska Ii joki-soudun järjestäjillä ei ole vakituista 24322: eduskuntaryhmä on tukenut Iijoen pelastamiseksi rahoituslähdettä, he tarvitsevat yhteiskunnan tu- 24323: syntynyttä Iijoki-liikettä sekä sen järjestämää Ii- kea arvokkaaseen työhönsä. 24324: joki-soutua. Opetusministeriö myönsikin kesällä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 24325: 1986 pienen määrärahan tähän tarkoitukseen. nioittavasti, 24326: SMP:n eduskuntaryhmä tukee lämpimästi 24327: myös tulevina vuosina järjestettäviä Iijoki-soutuja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24328: Iijoki-soutu on jokivarren kylien väestöä akti- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 mark- 24329: voiva ja samalla vesimatkailun kehittämiseen liit- kaa Izjoki-soudun järjestämiseksi kesällä 24330: tyvä suurtapahtuma Koillis-Pohjanmaalla. Sou- 1987 Koillis-Pohjanmaalla. 24331: dun avulla paikallinen väestö voi näyttää, että 24332: 24333: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 24334: 24335: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Mikko Vainio 24336: Pentti Kettunen fleikki Riihijärvi Urho Pohto 24337: Reino Jyrkilä flelvi Koskinen 24338: 1986 vp. 1519 24339: 24340: Raha-asia-aloite n:o 1413 24341: 24342: 24343: 24344: 24345: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Australia Seura 24346: ry:n toiminnan tukemiseksi 24347: 24348: 24349: Eduskunnalle 24350: 24351: Valtakunnallinen Suomi-Australia Seura ry. pe- Kaikki tämä tOlmmta, varsinkin jäsenlehden 24352: rustettiin marraskuussa 1984 Turussa. Perustavas- Bumerangin toimittaminen vaatii suuria rahallisia 24353: sa kokouksessa jäseniä oli läsnä 100 henkeä. Tämä kustannuksia huolimatta lukemattomista vapaa- 24354: joukko on tällä hetkellä kasvanut 1200 henkeen, ehtoisista talkootyötunneista. Seuran toimintaa 24355: joten Suomi-Australia Seura on täyttänyt ilmeisen on rahoitettu ensisijaisesti jäsenmaksuin, joka on 24356: aukon suomalaisessa yhdistyskentässä. Vajaan 50 markkaa varsinaiselta jäseneltä ja 10 markkaa 24357: kahden toimintavuoden aikana seura on järjestä- perheenjäseneltä. Lisäksi liikeyrityksiltä on saatu 24358: nyt jäseniltoja Helsingissä, Turussa, Tampereella satunnaisia tukirahoituksia sekä valtiolta vaatima- 24359: ja Oulussa. Tulevaisuudessa seura panostaa enem- ton avustus. 24360: män myös Itä-Suomeen, jotta paikallinen toimin- Vuonna 1988 seura joutuu entistä vaativaropien 24361: ta saataisiin alkuun sielläkin. haasteiden eteen, sillä Australian valtio täyttää sil- 24362: loin 200 vuotta ja jo vuonna 1987 seura ryhtyy 24363: Suomi-Australia Seura ry:n näkyvin toiminta- 24364: alustaviin toimenpiteisiin juhlistaakseen kaukai- 24365: muoto on vuotuinen kesäjuhla, Australia-päivät. 24366: sen ystävämaamme merkkivuotta. 24367: Päivilie on osallistunut kaikille hieman yli 200 24368: Suomi-Australia Seura toimii monella eri tasol- 24369: henkeä. Kesäpäivät ovat kaksipäiväiset, ja niiden 24370: la: se hoitaa ja pyrkii edelleen aktiivisesti kehittä- 24371: aikana tutustutaan sekä australialaiseen että suo- 24372: mään Suomen ja Australian välisiä kulttuuri- ja 24373: malaiseen kulttuuriin mm. musiikin ja elokuvan 24374: ystävyyssuhteita sekä taloudellista yhteistyötä. Jo 24375: merkeissä sekä tapaamaila ystävyysmaan kansalai- 24376: nyt toiminta on niin laaja-alaista, että on perustel- 24377: sia. 24378: tua esittää valtionavun nostamista 50 000 mark- 24379: Seuralla on jäsenlehti, Bumerangi, joka ilmes- kaan etenkin lähestyvä Australian 200-vuotisjuhla 24380: tyy kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on tehdä huomioon ottaen. Osa korotetusta valtionavusta 24381: mahdollisimman monipuolinen lehti, joka välit- tultaisiin käyttämään tämän juhlavuoden vaati- 24382: tää tietoa Australiasta suomalaisille ja Suomesta miin tapahtumiin, mm. näyttelyjen, seminaarien 24383: australialaisille. Lehdessä on myös englanninkieli- ja vierailun järjestämiseen. 24384: nen osasto. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24385: Seura järjestää alkaneella toimikaudella austra- tavasti, 24386: lialaisen elokuvan viikon, jonka aikana esitellään 24387: kansainvälisestikin tunnettuja ja tunnustettuja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24388: australialaisia elokuvia. Viikko alkaa Helsingissä, 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 24389: siirtyy sitten Turkuun ja sieltä Tampereelle ja Ou- 50 000 markkaa Suomi-Australia Seura 24390: luun. ry:n toiminnan tukemiseen. 24391: 24392: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 24393: 24394: J. Juhani Kortesalmi Lea Sutinen Heikki Riihijärvi 24395: likka Kanerva Ensio Laine Anna-Liisa Piipari 24396: Håkan Malm 24397: 1520 1986 vp. 24398: 24399: Raha-asia-aloite n:o 1414 24400: 24401: 24402: 24403: 24404: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalateiden rakenta- 24405: miseksi Iijokeen 24406: 24407: 24408: Eduskunnalle 24409: 24410: Sen jälkeen kun Iijoen alajuoksulle rakennettiin Tämä ajatus on seuraava. Iijoessa olevan Haapa- 24411: vesivoimalaitoksia, Iijoen kalakanta on romahdus- kosken voimalan yläpuolelle rakennetaan kalapor- 24412: maisesti laskenut. Siitä on koitunut erittäin suuria ras, siitä on pudotusta Koutuan järveen, Kou- 24413: taloudellisia vahinkoja jokivarren asujamistolle. tuanoja padotaan, Koutuanjärvestä voidaan kai- 24414: Nyt olisikin jännitettävä kaikki voimat Iijoen suo- vaa kanava valtion maita pitkin Poikainlampeen 24415: jelemiseen ja aiheutettujen vahinkojen korjaami- ja edelleen Martimojokeen, joka kanava olisi pi- 24416: seen. Iijoki tarvitsee nykyisissä oloissa mahdolli- tuudeltaan noin 18 kilometriä. Mactimojoki puo- 24417: simman tehokasta ja tarkoituksenmukaista sanee- lestaan laskee Iijoen vanhaan uomaan. Vanhan 24418: raamista. Yksi saneeraamisen kohde on kalapor- uoman säännöstelypatoon tehtäisiin kalaporras ja 24419: taiden rakentaminen Iijoen vesivoimalaitosten vanhan uoman kauneuspadot porrastettaisiin, jot- 24420: yhteyteen vaelluskalan nousun ja kutumahdol- ta kala pääsee kulkemaan. Mactimojoki ja siihen 24421: lisuuksien turvaamiseksi edes tällä tavoin. Tämä johtava kanava rakennettaisiin porrastamalla, jol- 24422: velvollisuus kuuluu ennen kaikkea vesivoiman loin selvittäisiin varsin vähällä veden määrällä. Pa- 24423: rakentajalle. On todella hämmästyttävää, että dotuskorkeus Haapakosken ja Maalismaan välillä 24424: vieläkään asiaa ei ole ryhdytty tehokkaasti kor- on noin 55 metriä. Kun näin tehtäisiin, kalatie 24425: jaamaan eikä siis rakentamaan kunnon kalapor- merelle olisi valmis eli kalalla olisi kulkutie merel- 24426: taita eli kalateitä tai muita asianmukaisia väyliä tä vapaasti Iijoen Taivalkoskeen saakka. 24427: Iijoen rakennettujen koskien kohdalle. Tämän Iijoen Taivalkoski tarvitsisi kalatietä varten 24428: vuoksi valtiovallan on kiireesti ryhdyttävä toimiin omat järjestelynsä, jolloin kala nousisi Taivalkos- 24429: asianmukaisten kalaportaiden tai muiden kalarei- kella aina Jokijärveen ja Tyräjärveen saakka. Myös 24430: den rakentamiseksi Iijoen vesivoimalaitosten yh- Iijoe~ .sivujoki Kostonjoki on nousukalan vaiku- 24431: teyteen ja siten edes osaltaan Iijoen saneerami- tuspunssä. 24432: seen. Edellä kerrotun suunnitelman tutkimiseen ja 24433: Kalatieasia on tullut nyt aivan uuteen valoon suunnitteluun tarvittaisiin määrärahaa aluksi noin 24434: sen jälkeen, kun iiläiset ja yli-iiläiset kalastajat se- 500 000 markkaa. 24435: kä Pudasjärvellä toimiva Iijoen Suojelutoimikunta Edellä esitetyn petusteella ehdotamme kun- 24436: ja Iijoki-liike ovat ryhtyneet pohtimaan kalatie- nioittavasti, 24437: asiaa. Erityisesti kalastaja Arttu Määtän sekä Iijoen 24438: Suojelutoimikunnan puheenjohtajan metsätek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24439: nikko Tauno Kallungin ja Iijoki-liikkeen puheen- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark- 24440: johtajan johtajaopettaja Erkki Isomursun kehitte- kaa kalateiden tutkimiseen ja suunnitte- 24441: lemä idea kannattaisi toteuttaa. lun aloittamiseen Iijokeen. 24442: 24443: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 24444: 24445: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen 24446: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää 24447: 1986 vp. 1521 24448: 24449: Raha-asia-aloite n:o 1415 24450: 24451: 24452: 24453: 24454: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 peruspa- 24455: rantamiseksi Kainuun piirin-Karhunnoran välisellä osuudella 24456: 24457: 24458: Eduskunnalle 24459: 24460: TVL:n Oulun piiri pitää kiireellisenä työkoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24461: teena valtatien n:o 5 Kainuun piirin-Karhunno- taen, 24462: ran välisen tieosuuden rakenteen parantamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24463: Tieosuuden rakenteen parantamisen kustannusar- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 24464: vio on 1, 5 miljoonaa markkaa. Työllä olisi myös 31. 24. 77 1 5 00 000 markkaa Kainuun 24465: työllistävä vaikutus, sillä se työllistäisi 20 miestä piirz·n-Karhunnoron välisen tieosuuden 24466: kolmen kuukauden ajaksi. parantamzseksi valtatiellä n:o 5. 24467: 24468: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 24469: 24470: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen 24471: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää 24472: 24473: 24474: 24475: 24476: 90 260148U 24477: 1522 1986 vp. 24478: 24479: Raha-asia-aloite n:o 1416 24480: 24481: 24482: 24483: 24484: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 20 paranta- 24485: miseen välillä Korentokangas-Pintamo 24486: 24487: 24488: Eduskunnalle 24489: 24490: TVL:n Oulun piiri pitää kiireellisenä työkoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24491: teena valtatien n:o 20 Korentokankaan-Pinta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 24492: mon välisen osuuden mursketyön suorittamista 31. 24. 77 300 000 markkaa Korentokan- 24493: Pudasjärven kunnassa. Tieosuuden parantamisen kaan-Pintamon tien mursketyön suorit- 24494: kustannusarvio on 300 000 markkaa. Työllä olisi tamiseksi valtatiellä n:o 20. 24495: myös työllistävä vaikutus, sillä se työllistäisi 3 24496: miestä kahden kuukauden ajaksi. 24497: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24498: taen, 24499: 24500: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 24501: 24502: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen 24503: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää 24504: 1986 vp. 1523 24505: 24506: Raha-asia-aloite n:o 1417 24507: 24508: 24509: 24510: 24511: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 855 paran- 24512: tamiseen välillä Tannila-Pudasjärvi 24513: 24514: 24515: Eduskunnalle 24516: 24517: TVL:n Oulun piiri pitää kiireellisenä työkoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24518: teena maantien n:o 855 mursketyön suorittamista 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 24519: välillä Tannila-Pudasjärvi Pudasjärven kunnassa. 31.24. 77 580 000 markkaa maantien n:o 24520: Parannettavan tien kustannusarvio on 580 000 855 mursketyön suorittamiseksi välzllä 24521: markkaa. Työllä olisi myös työllistävä vaikutus, Tannzla-Pudasjärvi. 24522: sillä se työllistäisi 6 miestä kahden kuukauden 24523: ajaksi. 24524: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24525: taen, 24526: 24527: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 24528: 24529: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen 24530: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää 24531: 1524 1986 vp. 24532: 24533: Raha-asia-aloite n:o 1418 24534: 24535: 24536: 24537: 24538: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivarin-Pärjänsuon 24539: turvetien rakentamiseksi Pudasjärvellä 24540: 24541: 24542: Eduskunnalle 24543: 24544: Turvetien rakentaminen on tarpeen Pudasjär- Tien ylläpito jää tiehoitokunnalle ja Pudasjär- 24545: ven keskustan koillispuolella olevien runsaiden ven kunnalle. 24546: turvevarojen hyödyntämiseksi. Liikenneyhteydet Alustaviin töihin syksyn 1986 lisätyöohjelmaan 24547: Pärjänsuon kylästä kuntakeskukseen paranevat on esitetty 336 000 mk. 24548: myös oleellisesti. Vuodelle 1987 olisi tien rakentamiseen saatava 24549: Suunnitelman on laadituttanut Pudasjärven 1,5 milj. mk:n määräraha. 24550: kunta. Hanketta on esitetty vesihallituksen syksyn Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24551: 1986 lisätyöohjelmaan. taen, 24552: Koko hankkeen kustannusarvio on 4,1 milj. 24553: mk. Kustannusarvio jakaantuu työkohteille seu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24554: raavasti: 1987 tulo- ja menoarvioon 1500 000 24555: - Uuden Kivarin-Pärjänsuon tien rakenta- markkaa Kivarin-Pärjänsuon turvetien 24556: minen 3,1 milj. mk. rakentamiseksi Pudasjärvellä. 24557: - Vanhan Pärjänsuon tien parantaminen 1,0 24558: milj. mk. 24559: 24560: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 24561: 24562: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi 24563: 1986 vp. 1525 24564: 24565: Raha-asia-aloite n:o 1419 24566: 24567: 24568: 24569: 24570: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Petäjäkankaan-Ku- 24571: renaluksen-Kipinän paikallistien päällystämiseksi 24572: 24573: 24574: Eduskunnalle 24575: 24576: Pudasjärvellä Kutenaluksen kautta Petäjäkan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24577: kaalta Kipinään oleva paikallistie on huonokun- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 24578: toinen ja päällystämisen tarpeessa. Tien pituus on 31.24. 77 300 000 markkaa Petäjäkan- 24579: vain 30 kilometriä. Tämä tieosuus voidaan pääl- kaan-Kurenaluksen-Kipinän patkallis- 24580: lystää öljysoralla. Tietöiden suorittamisella on tien päällystämiseen öljysoralla Pudasjär- 24581: myös työllistävää vaikutusta. vellä. 24582: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 24583: nioittavasti, 24584: 24585: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 24586: 24587: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen 24588: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää 24589: 1526 1986 vp. 24590: 24591: Raha-asia-aloite n:o 1420 24592: 24593: 24594: 24595: 24596: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ypykkäjärven paikallis- 24597: tien jatkamiseksi Pudasjärvellä 24598: 24599: 24600: Eduskunnalle 24601: 24602: Pudasjärvellä koetaan tarpeelliseksi Ypykkäjär- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 24603: ven paikallistien jatkaminen Kääpäsuon turvetie- nioittavasti, 24604: hen Kollajan kylässä. Rakennettavan tien pituus 24605: olisi ainoastaan kolme kilometriä ja se olisi helppo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24606: rakentaa maastoon. Rakennettuna tie yhdistäisi 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 24607: kylän sisäistä liikennettä ja olisi myös kauttakul- 31. 24.51 50 000 markkaa Pudasjärven 24608: kutie. Tien rakentamisella olisi myös työllistävää Ypykkäjärven paikallistien jatkamiseksi 24609: vaikutusta vaikeasta työttömyydestä kärsivässä Pu- Kääpäsuon turvetielle Kailajan kylässä. 24610: dasjärven kunnassa. 24611: 24612: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 24613: 24614: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi 24615: 1986 vp. 1527 24616: 24617: Raha-asia-aloite n:o 1421 24618: 24619: 24620: 24621: 24622: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Relletin-Tuomiojan 24623: tien parantamiseen Oulun läänissä 24624: 24625: 24626: Eduskunnalle 24627: 24628: Maantie n:o 8121 välillä Relletti-Tuomioja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24629: Oulun läänissä tarvitsee parantamista 10,5 km:n taen, 24630: pituisella matkalla. Kysymyksessä on soratien ra- 24631: kenneparannus ja päällystäminen, sillan uusimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24632: nen sekä rautatien tasoylikäytävän puomien ra- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 500 000 24633: kentaminen. Kustannusarvio on 7,4 miljoonaa markkaa Relletin-Tuomiojan maantien 24634: markkaa. Samalla tien parantamisella on myös parantamisen aloittamiseen. 24635: työllistävää merkitystä. 24636: 24637: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 24638: 24639: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen lfeikki Riihijärvi 24640: Mikko Vainio Urho Pohto Reino Jyrkilä 24641: Lea Mäkipää 24642: 1528 1986 vp. 24643: 24644: Raha-asia-aloite n:o 1422 24645: 24646: 24647: 24648: 24649: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulaisten-Tuomipe- 24650: rän yhdysvesijohdon rakentamiseksi 24651: 24652: 24653: Eduskunnalle 24654: 24655: Oulaisten alueella vedenhankinnasta ja jake- ta- ja taloussuunnitelmassa, koska hanke vesitoi- 24656: lusta vastaa Oulaisten Vesiosuuskunta. Verkosto miston käsityksen mukaan täyttää valtioneuvoston 24657: on rakennettu Ylivieskan suuntaan Törmäperälle päätöksen (976/85) edellyttämät vaatimukset. 24658: saakka. Ylivieskan suunnasta verkosto on raken- Hankkeen kustannukset ovat seuraavat: 24659: nettu Tuomiperälle saakka, joka sijaitsee n. 3,3 24660: km kuntien rajalta Ylivieskan puolelle. Verkosto- valtion vesihuoltotyöksi esitetty osuus johto- 24661: jen rakentamaton väli on 13,3 km, jonka lisäksi osa 4-5-6-7 24662: on rakennettava jakelu- ja talojohtoja 5 920 m, työkustannukset (valtion 24663: jotta vaikutusalueella sijaitsevat 14 taloutta, joissa osuus). . . . . . . . . . . . . . . . . 900 000 mk 24664: asuu yhteensä 49 asukasta, saataisiin verkoston tarvike- ja tarveainekustan- 24665: pumn. nukset (vesiosuuskunnan 24666: Johtoyhteyttä ei ole esitetty missään yleissuun- osuus) . . . . . . . . . . . . . . . . . 600 000 24667: nitelmassa, vaan se on tullut esille kuntien välises- 24668: 1 500 000 mk 24669: sä neuvottelussa, joka pidettiin 30.3.1983 Oulai- 24670: sissa. Johtolinjan mitoituksessa ei ole varauduttu Hanke on tarkoitus toteuttaa talvikautena 24671: suurempien vesimäärien siirtoon, vaan se tulee 1986-1987. Rahoitustarve on 600 000 markkaa 24672: toimimaan mahdollisten jakeluhäiriöiden sattues- v. 1986 ja 200 000 markkaa v. 1987. 24673: sa ns. katastrofijohtona. Suunnitelman mukaan Koko hankkeen työllistävä vaikutus on 78 mies- 24674: jobdettavat vesimäärät voivat olla enintään n. 200 työkuukautta. 24675: m 3 /d. Hankesuunnitelma on valmis. Suunnitelma- 24676: Oulaisten kaupunginhallitus on 30.3.1983 päi- kansio on lähetetty vesihuoltotoimistoon. 24677: vätyllä kirjeellä esittänyt, että yhdysvesijohto ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24678: kennettaisiin valtion vesihuoltotyönä. Lisäksi kau- taen, 24679: punginhallitus ja -valtuusto ovat käsitelleet han- 24680: ketta lokakuussa 1984lähinnä aikataulun ja rahoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24681: tuksen osalta. 1987 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 24682: Vesitoimisto on esittänyt hankkeen valtion vesi- markkaa Oulaisten-Tuomiperän yhdys- 24683: huoltotyökohteeksi vuosien 1986-1990 toimin- veszjohdon rakentamiseksi. 24684: 24685: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 24686: 24687: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen 24688: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää 24689: 1986 vp. 1529 24690: 24691: Raha-asia-aloite n:o 1423 24692: 24693: 24694: 24695: 24696: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ristikankaan-Munakan 24697: syöttövesijohdon rakentamiseksi Kuusamossa 24698: 24699: 24700: Eduskunnalle 24701: 24702: Kuusamon keskustaajamaan johdetaan vesi täl- Hankkeen työllistävä vaikutus on 65 miestyö- 24703: lä hetkellä kahdelta vedenottamolta: Munakka- kuukautta. 24704: lammelta ja Tatangista. Yleissuunnitelman mu- Hanke on tarkoitus toteuttaa viimeistelytöitä 24705: kaan lisävettä alueelle tullaan johtamaan Ristikan- lukuun ottamatta talvikautena 1986-1987. 24706: kaan pohjavesiesiintymästä, jonka antoisuus koe- Yksityiskohtainen suunnitelma on valmis. 24707: pumppausten perusteella on 500 m 3 1d. Suunni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24708: telman mukaan pääosa tästä vesimäärästä on tar- nioittaen, 24709: koitus johtaa kulutusalueelle Kuusamojärven 24710: pohjoispuolelle rakennettavaa syöttövesijohtoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24711: (1-2) pitkin. 1987 tulo- ja menoarvioon 1 400 000 24712: Koska kyseessä on syöttövesijohto, se täyttää ve- markkaa syöttöveszjohdon rakentamiseksi 24713: sitoimiston käsityksen mukaan valtioneuvoston välzllä Ristikangas-Munakka Kuusamos- 24714: päätöksen (976/ 85) edellyttämät vaatimukset. sa. 24715: Hankkeen kustannukset ovat seuraavat: 24716: valtion vesihuoltotyö 24717: johto-osa 1-2 (5600 m 24718: M 180-10) 24719: työkustannukset (val- 24720: tion osuus) ....... . 750000 mk 24721: tarvike- ja tarveaine- 24722: kustannukset ...... . 650 000 , 24723: 1400000 mk 24724: 24725: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 24726: 24727: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää 24728: 24729: 24730: 24731: 24732: 91 260148U 24733: 1530 1986 vp. 24734: 24735: Raha-asia-aloite n:o 1424 24736: 24737: 24738: 24739: 24740: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-alennusten 24741: laajentamiseksi valtionrautateillä 24742: 24743: 24744: Eduskunnalle 24745: 24746: Valtionrautateillä voimassa oleva opiskelija- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24747: alennus koskee tällä hetkellä ainoastaan matko- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 24748: ja, jotka suoritetaan opiskelupaikkakunnan ja 31.5 7. 30 10 000 000 markan määrära- 24749: opiskelijan kotipaikkakunnan välillä. Tämä ai- han opiskelija-alennusten laajentamiseksi 24750: heuttaa usein hankaluuksia ja ylimääräisiä kus- kaikkiin opiskelijakortzlla suoritettuihin 24751: tannuksia opiskelijoiden liikkumisessa ja myös yli 75 km:n pituisiin matkoihin. 24752: esimerkiksi Matkahuollon alennuskortilla tehtyjen 24753: matkojen jatkoyhteyksien käyttöä. 24754: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24755: tavasti, 24756: 24757: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 24758: 24759: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen 24760: Urho Pohto Reino Jyrkilä 24761: Heikki Riihijärvi 24762: 1986 vp. 1531 24763: 24764: Raha-asia-aloite n:o 1425 24765: 24766: 24767: 24768: 24769: Kortesalmi ym.: Määrärahojen osoittamisesta turveteollisuuden ke- 24770: hittämiseksi Oulun läänissä 24771: 24772: 24773: Eduskunnalle 24774: 24775: Oulun lääni on maan turverikkainta aluetta ja muiden alueiden turvesoiden kunnostustarpeet, 24776: sen mukaisesti turveteollisuus on nopeasti laajen- tulisi kunnostukseen osoittaa lähivuosina valtion 24777: tumassa. Turpeen käyttöä lisäävät vuoteen 1990 varoja 5-10 milj. mk/vuosi. 24778: mennessä toteutumisvaiheessa olevat Kemira Oulun läänissä ja erityisesti Pohjois-Pohjan- 24779: Oy:n ammoniakkihanke ja Kajaanin voimalahan- maalla on vesistöjen humuskuormitus lisääntynyt 24780: ke sekä päätöksentekovaiheessa oleva Haapaveden jo tähän mennessä huomattavasti. Odotettavissa 24781: turvevoimala (IVO Oy). Pudasjärven turvevoimala olevan turpeen käytön laajentuessa lisääntyy hu- 24782: ajoittuu KTM:n suunnitelman mukaan 1990-lu- muskuormitus voimakkaasti. Tällä hetkellä ei 24783: vun puoliväliin, koska turvesoiden valmiustilan- tunneta tehokkaita keinoja sen torjumiseen. On- 24784: netta ei tässä vaiheessa pidetä riittävän hyvänä no- gelman ratkaisemiseksi tarvitaan monipuolista 24785: peammalle toteutukselle. tutkimusta, niin turvetuotantoteknologian kehit- 24786: Ottaen huomioon myös muut alueen tarpeet tämiseksi kuin vesistöjen sietokyvyn määrittelemi- 24787: nousee turpeenkäyttö niin, että turvetuotanto- seksi. Tutkimusprojekti voisi olla noin 3-4-vuo- 24788: aluetta tarvitaan yli 20 000 ha ja reservialuetta sa- tinen ja kokonaisrahoitukseltaan arviolta noin 2 24789: man verran lisää laitosten pitkäaikaisen (30 vuot- milj. mk, ja se sopisi erittäin hyvin Oulussa toteu- 24790: ta) polttoaineen saannin turvaamiseksi. tettavaksi VTT:n Oulun rakennuslaboratorion 24791: GTK:n käytettävissä olevat määrärahat ovat johdolla yhteistyössä Oulun yliopiston sekä vesi- 24792: niin niukat, että niiden mukaiset turvetutkimuk- ja ympäristöhallinnon kanssa. 24793: set ovat vaarassa jäädä selvästi alle em. ajankoh- Edellä todetun perusteella ehdotamme kun- 24794: taisten tarpeiden. Alueen osalta lisärahoitustarve nioittaen, 24795: v. 1987 olisi noin puoli miljoonaa markkaa. 24796: Ennen muuta työllisyys- ja aluepoliittisin perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24797: tein on tärkeää varmistaa Pudasjärven turvevoima- 1987 tulo- ja menoarvioon 24798: lan toteutuminen. Tämän huomioon ottaen tulee 7 000 000 markkaa työvoimaministe- 24799: voimalan tarvitsemat turvesuot kunnostaa mah- riön käytettäväksi turvesoiden kunnosta- 24800: dollisimman nopeasti ja suunnitelmallisesti. Täl- miseen Oulun läänin turvevoimaloiden 24801: löin voimalan rakentaminen on mahdollista ajoit- turpeenhankinnan turvaamiseksi ja Pu- 24802: taa jo 1990-luvun alkuvuosille ja näin varmentaa dasjärven turvevoimalahankkeen toteutu- 24803: sen toteutuminen. misen varmistamiseksi, 24804: Viime vuosina on turvesoiden kunnostamiseen 400 000 markkaa lisäyksenä Geolo- 24805: myönnetty työvoimaministeriön käytössä olevia gian tutkimuskeskuksen käytettäväksi Ou- 24806: varoja suoraan turvetuottajille sekä vesipiirien lun läänin turvetutkimuksiin turveteolli- 24807: suorittamiin kunnostustöihin. Suon kunnostus- suuden toimintaedellytysten edistämisek- 24808: kustannukset ovat yli 10 000 mk/ha ja jo Pudas- sz, ;a 24809: järvellä joudutaan kunnostamaan tuhansia suo- 500 000 markkaa turpeenoton vesistö- 24810: hehtaareja. Näin ollen Pudasjärven seudulla in- vaikutuksia ja niiden vähentämistä koske- 24811: vestointitarve kunnostustoimintaan on ainakin 40 van tutkimusprojektin käynnistämiseen 24812: milj. mk. Tästä tulisi huomattava osuus toteuttaa VTT:n Oulun rakennuslaboratoriossa yh- 24813: työvoimaministeriön osoittamin määrärahoin. teistyössä Oulun yliopiston sekä vesi- ja 24814: Kun otetaan huomioon Pudasjärven ohella läänin ympänstöhallinnon kanssa. 24815: 1532 1986 vp. - RA n:o 1425 24816: 24817: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 24818: 24819: J. Juhani Kortesalmi Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen 24820: Mauno Manninen Pentti Kettunen Helvi Koskinen 24821: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää Juhani Alaranta 24822: Sakari Valli Riitta Jouppila Heikki Mustonen 24823: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Mikko Vainio 24824: Urho Pohto Vieno Eklund Liisa Arranz 24825: Väinö Raudaskoski Aarno von Bell Helvi Koskinen 24826: 1986 vp. 1533 24827: 24828: Raha-asia-aloite n:o 1426 24829: 24830: 24831: 24832: 24833: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta turvetuotannon vesien- 24834: suojeluteknologian kehittämiseksi 24835: 24836: 24837: Eduskunnalle 24838: 24839: Oulun, Lapin, Kainuun ja Kokkolan vesi- ja tus, varastointi ym. menetelmät) vesistöön joh- 24840: ympäristöpiirit, Oulun yliopisto ja turvetuottajat dettavista vesistä, 24841: ovat yhteistyössä käynnistämässä tutkimushanket- 3. turvetuotantosoilla vesistöön johtuvien kuor- 24842: ta turvetuotannon vesiensuojeluteknologian ke- mitusten tarkkailemiseksi. 24843: hittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit- 24844: kokeilla turvetuotantosoiden vesistökuormitusta taen, 24845: vähentäviä laitteita, rakenteita ja menetelmiä. 24846: Tutkimuksessa selvitetään ja kokeillaan laittei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24847: ta, rakenteita ja menetelmiä 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 24848: 1. lietteen ja raviateiden pidättämiseksi mah- 32.55.42 200 000 markkaa turvetuotan- 24849: dollisimman tehokkaasti tuotantoalueelle, non vesiensuojeluteknologian tutkijan 24850: 2. lietteen ja raviateiden laskeuttamiseksi ja palkkaamiseksi Ouluun. 24851: poistamiseksi muilla tavoin (suodatus, pintavalo- 24852: 24853: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 24854: 24855: J. Juhani Kortesalmi Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta 24856: Vappu Säilynoja Tellervo Nousiainen Kalevi Mattila 24857: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Lea Mäkipää 24858: Mikko Vainio 24859: 1534 1986 vp. 24860: 24861: Raha-asia-aloite n:o 1427 24862: 24863: 24864: 24865: 24866: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta perheen ensimmäisestä 24867: lapsesta aiheutuviin kuluihin 24868: 24869: 24870: Eduskunnalle 24871: 24872: Ensimmäisen lapsen syntymä aiheuttaa per- Yksi tällainen tukimuoto olisi nk. esikoisrahan 24873: heessä huomattavia kuluja. Juuri ensimmäiselle maksaminen ensimmäisen lapsen hankkineelle 24874: lapselle eli esikoiselle on hankittava lastenvaunut, perheelle lapsen aiheuttamien hankintojen osit- 24875: rattaat, vuode, syöttötuoli ja muita lapsenhoitoon taiseksi korvaamiseksi. Esikoisraha myönnettäisiin 24876: tarvittavia välineitä. Vaatehankinnat ovat myös sairausvakuutustoimistoon toimitetun lääkärin 24877: ensimmäisen lapsen kohdalla suuremmat kuin kirjoittaman ensisynnyttäjä-todistuksen perusteel- 24878: seuraavien, koska vanhoja vaatteita ei ole tällöin la. Maksatuksessa noudatettaisiin samoja karenssi- 24879: käytettävissä. Lastenvaunut ja -rattaat sekä syöttö- aikoja kuin äitiyspäivärahan suhteen. 24880: tuoli ja muut huonekalut säilyvät hyvinä vuosia, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24881: joten seuraaville lapsille näitä ei normaalisti tarvit- taen, 24882: se enää uudelleen hankkia. Ensimmäisen lapsen 24883: hankinnan aikaan perheet ovat yleensä juuri aloit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24884: tamassa muutenkin elämäänsä, jolloin heillä lap- 1987 tulo- ja menoarvioon 60 000 000 24885: senhoidosta aiheutuvien kulujen lisäksi on nor- markkaa kahdentuhannen markan suurui- 24886: maalisti myöskin asunnonhankkimiskustannuksia sen ''esikoisrahan'' maksamiseksiperheel- 24887: sekä monasti myös opintolainojen takaisinmaksu- le ensimmäisen lapsen aiheuttamiin ku- 24888: ja. Tämän takia ensimmäisen lapsen hankintaa luzhin. 24889: tulisi valtion toimesta tukea nykyistä enemmän. 24890: 24891: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 24892: 24893: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen 24894: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää 24895: 1986 vp. 1535 24896: 24897: Raha-asia-aloite n:o 1428 24898: 24899: 24900: 24901: 24902: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta turvesoiden kunnosta- 24903: misen suunnitteluun Pohjois-Pohjanmaalla 24904: 24905: 24906: Eduskunnalle 24907: 24908: Pohjois-Pohjanmaa on turvevaroiltaan maam- teensä noin 7 000-10 000 ha. Kiireeliisin tilanne 24909: me keskeisintä aluetta. Kemira Oy on jo tehnyt on Pudasjärven osalta, jossa yhtenä ongelmana 24910: päätöksen turveammoniakkitehtaan rakentami- hankkeen toteuttamiselle on toistuvasti esitetty si- 24911: sesta Ouluun. Oulun kaupunki on tehnyt päätök- tä, että turvetuotantoalueita ei vielä ole kunnos- 24912: sen 70 MW sähköä ja 140 MW lämpöä tuottavan tettu. Kaikkien hankkeiden merkitystä korostaa 24913: turvevoimalan rakentamisesta. se, että ne toteutuessaan luovat uusia työpaikkoja 24914: Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi alueen alueille, joilla työttömyys on vaikeinta. 24915: turvevarat mahdollistavat hyvin kahden suuren Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit- 24916: lauhdevoimalayksikön rakentamisen Haapaveden taen, 24917: ja Pudasjärven kuntiin. 24918: Hankkeiden tarvitsemat turvetuotantoalueet on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24919: kunnostettava nopeasti. Kemira Oy:n tarvitsema 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 24920: suoala on noin 3 500 ha, kun kuunostettuja soita 34.50. 77 2 000 000 markkaa Oulun vesi- 24921: on tällä hetkellä 1 500 ha. Oulun kaupungin voi- ja ympäristöpiinlle turvesoiden kunnosta- 24922: malainvestoinnin aiheuttama soiden lisäkustan- misen suunnitteluun Pohjois-Pohjanmaan 24923: nustarve on noin 3 000 ha. Lisäksi lauhdevoima- alueella. 24924: layksiköt tarvitsevat kunnostettua suoalaa lisää yh- 24925: 24926: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 24927: 24928: J. Juhani Kortesalmi Vappu Säilynoja Tytti Isohookana-Asunmaa 24929: Tellervo Nousiainen Juhani Alaranta Kalevi Mattila 24930: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Lea Mäkipää 24931: Mikko Vainio 24932: 1536 1986 vp. 24933: 24934: Raha-asia-aloite n:o 1429 24935: 24936: 24937: 24938: 24939: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä lisänä 24940: asuntosäästöpalkkiolainojen omarahoitusosuuden alentamiseksi 24941: 24942: 24943: Eduskunnalle 24944: 24945: Nuorten ja nuorten parien asuntotilanne on täl- melko nopeasti mennen karkuun sovitusta säästö- 24946: lä hetkellä varsinkin suurkaupungeissa erittäin ohjelmasta ja sen tavoitteista. 24947: heikko. Vuokra-asuntoja on saatavissa erittäin Ratkaisu nuorten ja nuorten parien oman asun- 24948: niukasti ja omistusasuntojen hinnat ovat erittäin non hankkimisongelmiin olisi ensiasunnon ASP- 24949: korkeat. Tämä tilanne on saattanut monet nuoret järjestelmän mukaisen omarahoitusosuuden alen- 24950: ja nuoret parit suuriin vaikeuksiin asunnonsaami- taminen 5 % :iin asunnon ostohinnasta. Näin 24951: sessa aiheuttaen näin vaikeuksia paremman työ- nuoret voisivat muuttaa omaan asuntoon saas- 24952: paikan hankkimisessa ja jopa vaikeuttaen nuorten tettyään vuoden oman asunnon omarahoitus- 24953: avioliittojen onnistumismahdollisuuksia. osuutta. 24954: Useat nuoret asuisivat mielummin omistus- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit- 24955: asunnossa kuin vuokralla, sillä nuoret toivoisivat taen, 24956: voivansa säästää asuntoa itselleen samalla asuen jo 24957: tässä asunnossa. Nykyisellä järjestelmällä tämä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24958: kuitenkin melko vaikeata, sillä nykyinen 20 % :n 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 24959: omavastuuosuus ensiasuntoon on liian suuri. Kor- 35.45.83 180 000 000 markkaa käytettä- 24960: kean verotuksen ja korkeiden vuokrien takia asun- väksi ylimääräisenä lisänä ASP-järjestel- 24961: tosäästösopimuksen mukainen säästöosuus kuu- män mukaisten asuntolainojen omarahoi- 24962: kaudessa muodostuu monille nuorille ylivoimai- tusosuuden alentamiseksi 5 %:iin asun- 24963: sen vaikeaksi. Samalla asuntojen hinnat nousevat non ostohinnasta. 24964: 24965: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 24966: 24967: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen 24968: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää 24969: 1986 vp. 1537 24970: 24971: Raha-asia-aloite n:o 1430 24972: 24973: 24974: 24975: 24976: Koskenniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustus- 24977: voimien palkkausmenoihin eräiden henkilöstöjärjestelyjen suorit- 24978: tamiseksi 24979: 24980: Eduskunnalle 24981: 24982: Henkilökuntavajauksen poistamiseksi ja tilapäi- - tilapäisten vakinaistaminen: 40 varaston- 24983: sen henkilökunnan vakinaistaiDiseksi tulisi tehdä hoitajaa, varuskunnat ja sotilaspiirit (siirto mo- 24984: seuraavat muutokset puolustusvoimien palkkaus- mentilta 34.30.02), ei lisää menoja. 24985: menoihin: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 24986: - kaluston asennus-, korjaus- ja kunnossapi- taen, 24987: totehtäviin henkilökuntavajauksen poistamiseksi 24988: 50 asemajaa (tss), kustannus 4,5 milj. mk että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24989: - tilapäisten vakinaistaminen: 100 toimihen- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 24990: kilöä (tss) eri nimikkeillä esikunnissa ja toimistois- 27.12.01 lisäyksenä 4500000 markkaa 24991: sa (sii.rto momentilta 34. 30.02), ei lisää valtion puolustusvoimien lisähenkzlöstön palk- 24992: menoJa kaamiseen ja tilapäisen henkilökunnan va- 24993: - tilapäisten vakinaistaminen: 150 varasto- ja kinaistamiseen. 24994: · huoltoalan työntekijää (tss), varastot ja huoltoalat 24995: eri sotilaspiireissä ja varikoilla (ei lisää valtion me- 24996: noja) 24997: 24998: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 24999: 25000: Niilo Koskenniemi Ulla-Leena Alppi 25001: 25002: 25003: 25004: 25005: 92 260148U 25006: 1538 1986 vp. 25007: 25008: Raha-asia-aloite n:o 1431 25009: 25010: 25011: 25012: 25013: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan 25014: palkkaamiseksi piirirakennustoimistoihin 25015: 25016: 25017: Eduskunnalle 25018: 25019: Valtion kiinteistötöitä teetetään tarpeettomasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25020: yksityisillä. Piirirakennustoimistoihin tulisi palka- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 25021: ta rakennus-, korjaus- ja huoltotyöntekijöitä 20 28. 60.01 lisäyksenä 2 080 000 markkaa 25022: henkeä. 20 rakennus-, korjaus- ja huoltotyönteki- 25023: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- jän palkkaamiseksi piin'rakennustoimistoi- 25024: taen, hin. 25025: 25026: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 25027: 25028: Niilo Koskenniemi Ulla-Leena Alppi Aimo Ajo 25029: 1986 vp. 1539 25030: 25031: Raha-asia-aloite n:o 1432 25032: 25033: 25034: 25035: 25036: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sieppijärven-Lohini- 25037: van maantien perusparantamiseen välillä Hinttajärvi-Lohiniva 25038: 25039: 25040: Eduskunnalle 25041: 25042: Sieppijärven-Lohinivan välillä oleva maantie kevyilläkin ajoneuvoilla on lähes mahdoton. Sa- 25043: Kolarin ja Rovaniemen kuntien alueella on erit- moin on laita raskaan liikenteen. Koululais- ja 25044: täin heikossa kunnossa tieosuudella Hinttajärvi- linja-autoliikenne tiellä on usein keskeytyksissä 25045: Lohiniva noin 25 km:n matkalla. Tieosuus tien heikon kunnon vuoksi. 25046: Sieppijärvi-Hinttajärvi on peruskorjattu työlli- Kun sekä Kolarissa että Rovaniemen kunnassa 25047: syysmäärärahoilla 1980-luvun alkuvuosina ja silta työttömyys on erittäin vaikea, olisi pelkästään jo 25048: Ounasjoen yli Lohinivassa valmistui vuonna 1985. näilläkin perusteilla tien perusparantaminen kii- 25049: Peruskorjatuilta osin tie on myös öljysorattu pin- reellinen ja välttämätön, sillä antaisihan se työtä 25050: naltaan, joten se on kohtalaisessa kunnossa. Sen lyhyeksikin aikaa työttömille ja paikallisille autoi- 25051: sijaan peruskorjaamaton osa on routiva, mutkai- lijoille. 25052: nen ja muutoinkin vailla kunnollisia rakenteita. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 25053: Ojat ovat osittain umpeutuneet tienvarrella ja 25054: osittain toiselta puolelta tietä kokonaan puuttu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25055: vat. Tien liikenneturvallisuus peruskorjaamatto- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 25056: malla osalla on lähes olematon runsaan pensaskas- 31.24.77 2000000 markkaa Sieppijär- 25057: villisuuden ym. näkyvyysesteiden vuoksi. ven-Lohinivan tien perusparantamiseen 25058: Keväisin ja syksyisin tien kulkeminen tavallisilla vältflä Hinttajärvi-Lohiniva. 25059: 25060: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 25061: 25062: Niilo Koskenniemi Aimo Ajo 25063: 1540 1986 vp. 25064: 25065: Raha-asia-aloite n:o 1433 25066: 25067: 25068: 25069: 25070: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sokiin kaivoshankkeen 25071: käynnistämiseksi 25072: 25073: 25074: 25075: Eduskunnalle 25076: 25077: Sokiin kaivoshanke on Lapin työllisyyden kan- Sokiin hankkeen yhteydessä on eritoten tut- 25078: nalta merkittävä tekijä. Alueen hyödyntämistä on kittava mahdollisuudet yhteistyöhön Neuvostolii- 25079: tutkittu, mutta toistaiseksi löydöstä ei ole ryhdyt- ton kanssa, mihin Neuvostoliitossa olisi haluk- 25080: ty hyödyntämään vetoamalla liiketaloudellisiin te- kuutta. 25081: kijöihin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25082: Kun on odotettavissa työllisyyden tuntuva hei- taen, 25083: kentyminen ja toisaalta alueen raaka-ainejalostei- 25084: den hinnan paraneminen lähitulevaisuudessa, oli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25085: si hankkeen käynnistäminen jo nyt yhteiskuntata- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 25086: loudellisesti järkevää ja pian myös liiketaloudelli- 32.50.88 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 25087: sesti mielekästä. Kemira Oy:n osakepääoman korottami- 25088: Hankkeen rahoitus olisi tarkoituksenmukaista seen Sokiin kaivoshankkeen käynnistämi- 25089: hoitaa osakepääoman korotuksena, jotta velka ei seksi. 25090: rasittaisi liiaksi Kemira Oy:n taloutta. 25091: 25092: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 25093: 25094: Niilo Koskenniemi Ulla-Leena Alppi Aimo Ajo 25095: 1986 vp. 1541 25096: 25097: Raha-asia-aloite n:o 1434 25098: 25099: 25100: 25101: 25102: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojan rakentami- 25103: seksi Klaukkalaan 25104: 25105: 25106: Eduskunnalle 25107: 25108: Nurmijärven kunnassa sijaitsevan Klaukkalan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25109: taajaman asukasluku on 8 500 henkilöä. Kylässä taen, 25110: on suunnitteilla väestönsuojan rakentaminen. 25111: Väestönsuoja rakennettaisiin Vaskomäkeen kallio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25112: suojaksi. Väestönsuoja toimisi samalla myös mo- 1987 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark- 25113: nitoimitilana. Koska kylän asukasluku on näinkin kaa väestönsuojan rakentamiseksi Klauk- 25114: suuri, olisikin kohtuullista, että väestönsuoja voi- kalaan. 25115: taisiin rakentaa. 25116: 25117: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25118: 25119: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto 25120: 1542 1986 vp. 25121: 25122: Raha-asia-aloite n:o 1435 25123: 25124: 25125: 25126: 25127: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta laitekeskuksen rakenta- 25128: miseksi Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen 25129: osastoon 25130: 25131: 25132: Eduskunnalle 25133: 25134: Elintarvike- samoin kuin muunkin soveltavan laitekeskus toisi mahdollisuudet geeniteknologian 25135: tutkimuksen eteneminen maassamme riippuu pe- kehittämiseen, vaativiin valkuaisaine-, rasva- ja 25136: rustutkimuksen tasosta. Vuosikymmeniä jatku- sokerisynteeseihin ja -analyyseihin, se mahdollis- 25137: neen Helsingin yliopiston syrjinnän seurauksena taisi biokemian, radiokemian ja analyyttisen ke- 25138: varsinkin tärkeillä kemian aloilla tarvitaan oleellis- mian alueella tulevaisuudessa tarpeelliset operaa- 25139: ta tutkimusmahdollisuuksien kohentumista. Mi- tiot. 25140: käli perustutkimuksen taso ei pidä, on sovelletuil- Maitotalouden kehittäminen edellyttää uuden- 25141: la aloilla turha odottaa huippusaavutuksia. Tä- laista ajattelua ja sen soveltamista valtion varojen 25142: tä varten on Helsingin yliopiston piirissä käynnis- käyttötapoihin. Valtion tulee luoda perusedelly- 25143: tetty hanke kohentaa kemian perustutkimuksen tyksiä, joiden varassa yksityinen sektori pystyy ak- 25144: työskentelymahdollisuuksia matemaattis-luon- tivoitumaan. 25145: nontieteelliseen osastoon perustettavan laitekes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25146: kuksen avulla. taen, 25147: Laitekeskus tulisi suunnitelmien mukaan palve- 25148: lemaan perustutkimusta valtakunnallisesti ja se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25149: säteilisi sovellettujen tiedekuntien kuten 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 25150: maatalous-, metsätieteellisen ja lääketieteellisen markkaa laitekeskuksen rakentamisen 25151: tiedekunnan aloille. Yksikön perustamisen hinta- aloittamiseksi Helsingin yliopiston 25152: luokka on noin 100 miljoonaa markkaa, mikä matemaattis-luonnontieteellisen tiede- 25153: ajoittuisi viiden vuoden jaksolle ja olisi erityinen kunnan yhteyteen. 25154: lisä normaaliin rahoitukseen. Näin muotoutunut 25155: 25156: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25157: 25158: Helvi Koskinen Urho Pohto 25159: 1986 vp. 1543 25160: 25161: Raha-asia-aloite n:o 1436 25162: 25163: 25164: 25165: 25166: Koskinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta aineenopetta- 25167: jien opetusharjoittelun järjestämiseen 25168: 25169: 25170: Eduskunnalle 25171: 25172: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti mukaan opiskelevien opetusharjoittelun järjestä- 25173: koulujen aineenopettajien opiskelutilannetta si- miseen. Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä erityistoi- 25174: ten, että uuden tutkinnon (asetus 530/78) mu- menpiteisiin syntyneen siirtymävaiheen ongelman 25175: kaan opiskelevat suorittavat opetusharjoittelunsa (joka pääosin poistuu luonnollista tietä vuoteen 25176: jo varsinaisen opiskelunsa aikana osana tätä opis- 1987-89 mennessä) ratkaisemiseksi. 25177: kelua. Samanaikaisesti uuden tutkintojärjestel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25178: män mukaan opiskelevien kanssa on korkeakou- tavasti, 25179: luissa vielä niitä, jotka opiskelevat vanhan tutkin- 25180: tojärjestelmän mukaan. Näiden opetusharjoittelu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25181: on järjestetty ns. aineenopettajien erillisinä kasva- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 25182: tustieteen opintoina. Näihin opintoihin pääsemi- 29.37.291isäyksenä 250 000 markkaa van- 25183: nen on osoittautunut kuitenkin ongelmalliseksi, han tutkintojärjestelmän mukaisesti opis- 25184: sillä opettajankoulutusyksiköiden opetusresurssit kelevien aineenopettajien erillisten kasva- 25185: ovat menneet lähes kokonaan uuden järjestelmän tustieteellisten opintojen järjestämiseen. 25186: 25187: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25188: 25189: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen 25190: 1544 1986 vp. 25191: 25192: Raha-asia-aloite n:o 1437 25193: 25194: 25195: 25196: 25197: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta aikuiskoulutuksen tuke- 25198: miseksi 25199: 25200: 25201: Eduskunnalle 25202: 25203: Yhteiskuntamme kehittyy tieto-taidollisesti jat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25204: kuvasti kiihtyvällä vauhdilla. Tämän seurauksena taen, 25205: maassamme tarvitaan jatkuvasti yhä kasvavassa 25206: määrin aikuiskoulutusta ja sen monipuolistamista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25207: ja tehostamista. Määrärahat aikuiskoulutuksen ke- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 25208: hittämiseen ovat kuitenkin jatkuvasti jääneet jäl- 30 000 000 markkaa aikuiskoulutuksen tu- 25209: keen kysynnästä. Tämän takia aikuiskoulutuksen kemiseen tehtäväksi tasokorotukseksi. 25210: tukemiseen ja kehittämiseen tarvittaviin määrära- 25211: hoihin tulisi saada tasokorotus. 25212: 25213: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25214: 25215: Helvi Koskinen Vieno Eklund 25216: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto 25217: Ulla Lehtinen 25218: 1986 vp. 1545 25219: 25220: Raha-asia-aloite n:o 1438 25221: 25222: 25223: 25224: 25225: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Artjärven-Villikkalan Nuori- 25226: soseura ry:n toiminnan tukemiseen 25227: 25228: 25229: Eduskunnalle 25230: 25231: Artjärven-Viliikkalan Nuorisoseura ry. on montti oli kuitenkin välttämätön, jotta taloa voi- 25232: suorittanut omarahoitteisesti nuorisoseurantalolla tiin käyttää. 25233: korjaustöitä, mm. peltikaton korjauksen. Koska Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25234: talon lämpöeristys oli todella huono eikä sitä tal- taen, 25235: vella voitu kunnolla käyttää, jouduttiin välikat- 25236: toon laittamaan lämpöeristeeksi puhallusvillaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25237: Remontti on edelleen osittain kesken ja se nielee 1987 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark- 25238: kaikki nuorisoseuran varat ja ylitsekin. Näin ollen kaa Artjärven- Vzflikkalan Nuorisoseura 25239: nuorisoseuran toiminta jatkossa vaikeutuu. Re- ry:n toiminnan tukemiseen. 25240: 25241: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25242: 25243: Helvi Koskinen 25244: 25245: 25246: 25247: 25248: 93 260148U 25249: 1546 1986 vp. 25250: 25251: Raha-asia-aloite n:o 1439 25252: 25253: 25254: 25255: 25256: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Ahjo -urheilu- 25257: seuralle pururadan rakentamiseen 25258: 25259: 25260: Eduskunnalle 25261: 25262: Artjärven kunnassa toimivan urheiluseura Ah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25263: jon toiminta on erittäin vilkasta. Urheiluseura on taen, 25264: suunnitellut pururadan rakentamista Artjärven 25265: kunnan alueelle. Purorata olisi näin kaikkien kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25266: talaisten ilona ja hyötynä. Suunnitelman toteutta- 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark- 25267: miseksi ei kuitenkaan pelkkä taikoohenki riitä, kaa Artjärven Ahjo -urheiluseuralle avus- 25268: vaan tarvitaan myös taloudellista tukea. tukseksi pururadan rakentamista varten. 25269: 25270: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25271: 25272: Helvi Koskinen Vieno Eklund 25273: Urho Pohto Lea Mäkipää 25274: Heikki Riihijärvi 25275: 1986 vp. 1547 25276: ~ 25277: 25278: 25279: 25280: 25281: Raha-asia-aloite n:o 1440 25282: 25283: 25284: 25285: 25286: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirkkonummen Veikko- 25287: lan Veikot -urheiluseuralle urheilukentän rakentamisen aloit- 25288: tamiseksi 25289: 25290: 25291: 25292: Eduskunnalle 25293: 25294: Veikkolan Veikot on erittäin aktiivisesti työtä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25295: urheilumme ja nuorisomme terveiden harrastus- taen, 25296: ten eteen tekevä urheiluseura Uudellamaalla. 25297: Puutteena toiminnassa on oman urheilukentän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25298: puuttuminen alueelta. Urheiluseura toivoisikin 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 25299: voivansa taikootyöllä rakentaa urheilukentän, mi- kaa erityismäärärahana Veikkolan Veikot 25300: käli riittävästi varoja hankkeen aloittamiseksi olisi -urheiluseuralle urheilukentän rakentami- 25301: saatavissa. sen aloittamiseksi Kirkkonummella. 25302: 25303: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25304: 25305: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto 25306: 1548 1986 vp. 25307: 25308: Raha-asia-aloite n:o 1441 25309: 25310: 25311: 25312: 25313: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän Urheilijoiden 25314: toiminnan tukemiseksi 25315: 25316: 25317: Eduskunnalle 25318: 25319: Urheiluseurat tarjoavat maassamme kasvavalle Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25320: nuorisolle terveen ja liikunnallisen vapaa-ajanviet- taen, 25321: tovaihtoehdon. Liian paljon nuorisaamme kulkee 25322: kadulla joutuen huonoon seuraan vapaa-ajan toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25323: mintamahdollisuuksien puutteessa. Mäntsälän 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark- 25324: Urheilijat on useita vuosia toiminut aktiivisesti kaa erityismåärårahana Mäntsälän Urhezli- 25325: tehden työtä urheilun ja nuorisomme kasvatuksen joiden toiminnan tukemiseen. 25326: hyväksi. 25327: 25328: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25329: 25330: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto 25331: 1986 vp. 1549 25332: 25333: Raha-asia-aloite n:o 1442 25334: 25335: 25336: 25337: 25338: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Veteraanikeilaajat ry:n 25339: toiminnan tukemiseen 25340: 25341: 25342: Eduskunnalle 25343: 25344: Vantaan Tikkurilassa to1m11 aktiivisesti seura että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25345: Veteraanikeilaajat ry. Keilaaminen on hyvää kun- 1987 tulo- ia menoarvioon 50 000 mark- 25346: toilua, ja tärkeää on etenkin yhteisessä ryhmässä kaa Vantaalla toimivan Veteraanikeilaa/af 25347: toimiminen ja toisten ihmisten tapaaminen. ry:n toiminnan tukemiseen. 25348: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25349: taen, 25350: 25351: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25352: 25353: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen 25354: 1550 1986 vp. 25355: 25356: Raha-asia-aloite n:o 1443 25357: 25358: 25359: 25360: 25361: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Kotiseutuyhdis- 25362: tys ry:lle museorakennusten kunnostukseen 25363: 25364: 25365: Eduskunnalle 25366: 25367: Artjärvi on vanhaa uusimaalaista asutusaluetta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25368: Alueella on monia vanhoja ja historiallisesti ar- taen, 25369: vokkaita rakennuksia, jotka kohtuuden nimessä 25370: olisi syytä kunnostaa ja säästää muistoksi ja ope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25371: tukseksi jälkipolville. Artjärven Kotiseutuyhdistys 1987 tulo- ja menoarvioon momentzile 25372: ry. toimii aktiivisesti alueen vanhojen museora- 29.94.50 100 000 markkaa Artjärven Ko- 25373: kennusten säilyttämisen puolesta. Taloudellista tiseutuyhdistys ry:lle museorakennusten 25374: tukea valtion taholta kuitenkin tarvitaan. kunnostamiseen. 25375: 25376: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25377: 25378: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto 25379: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi Ulla Lehtinen 25380: 1986 vp. 1551 25381: 25382: Raha-asia-aloite n:o 1444 25383: 25384: 25385: 25386: 25387: Koskinen ym: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Vuorenmäellä 25388: sijaitsevan talon kunnostamiseksi 25389: 25390: 25391: Eduskunnalle 25392: 25393: Artjärven Vuorenmäellä sijaitsee vanha vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25394: 1883 rakennettu hirsinen rakennus, joka on toi- taen, 25395: minut mm. keisarin reserviläisten aikaisen kaptee- 25396: nin asuntona. Rakennus ja koko alue on historial- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25397: lisesti arvokas. Artjärven päivien aikana alueella 1987 tulo- ja menoarvioon 1 200 000 25398: paikallinen nuorisoseura esittää näytelmiä ja mu- markkaa Artjärven Vuorenmäellä sijaitse- 25399: seoksi kunnostettavassa kapteenin talossa riittäisi van vuonna 1883 rakennetun talon kun- 25400: varmasti muutoinkin kävijöitä. nostamiseksi. 25401: 25402: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25403: 25404: Helvi Koskinen Vieno Eklund 25405: Urho Pohto Lea Mäkipää 25406: Heikki Riihijärvi 25407: 1552 1986 vp. 25408: 25409: Raha-asia-aloite n:o 1445 25410: 25411: 25412: 25413: 25414: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hietanan vesimyllyn kun- 25415: nostamiseksi Artjärvellä 25416: 25417: 25418: Eduskunnalle 25419: 25420: Artjärven kunnassa Hietanan kylässä sijaitsee Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25421: erittäin kaunis vanha vesimylly. Vesimyllyn omis- taen, 25422: taa Hietanan kyläyhteisö. Vesimyllyt ovat katoa- 25423: vaa kansanperinnettä ja olisikin tarpeen, että tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25424: mä mylly voitaisiin entistää ja kunnostaa tulevien 1987 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark- 25425: sukupolvien ihailtavaksi ja historialliseksi muisto- kaa Hietanan vesimyllyn kunnostamiseksi 25426: merkiksi. Artjärvellä. 25427: 25428: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25429: 25430: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto 25431: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi 25432: 1986 vp. 1553 25433: 25434: Raha-asia-aloite n:o 1446 25435: 25436: 25437: 25438: 25439: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Säilän nuoriso- 25440: seurantalon peruskorjaukseen 25441: 25442: 25443: Eduskunnalle 25444: 25445: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25446: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 25447: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli- 29.99.51 20 000 markan määrärahan Art- 25448: suuksien mukaan. Yksi kipeästi apua tarvitseva järven Sätlän nuorisoseurantalon perus- 25449: seurantalo on Artjärven Säilän nuorisoseurantalo, korjausta varten. 25450: joka heikkokuntoisena ja vireästi toimivana kaipaa 25451: kipeästi tukea kunnostusta varten. 25452: Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun- 25453: nioittaen, 25454: 25455: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25456: 25457: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen 25458: 25459: 25460: 25461: 25462: 94 260148U 25463: 1554 1986 vp. 25464: 25465: Raha-asia-aloite n:o 1447 25466: 25467: 25468: 25469: 25470: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Myrskyiän Majakan nuori- 25471: soseurantalon kunnostamiseen 25472: 25473: 25474: Eduskunnalle 25475: 25476: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25477: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion taen, 25478: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli- 25479: suuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat vireästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25480: toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 25481: kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikko- 29.99.51 50 000 markkaa Myrskykin Ma- 25482: kuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitse- jakan nuorisoseurantalon kunnostami- 25483: vat pientä korjausta vähän joka paikkaan. seen. 25484: 25485: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25486: 25487: Helvi Koskinen Vieno Eklund 25488: Urho Pohto Lea Mäkipää 25489: Heikki Riihijärvi 25490: 1986 vp. 1555 25491: 25492: Raha-asia-aloite n:o 1448 25493: 25494: 25495: 25496: 25497: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pukkilan nuorisoseuranta- 25498: lon kunnostamiseen 25499: 25500: 25501: Eduskunnalle 25502: 25503: Pukkilan nuorisoseura on talkoovoimin kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25504: nostanut nuorisoseurantaloa. Puutteita on kuiten- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 25505: kin vielä mm. sähkötöiden ja kaluston osalta, jot- 29.99.51 40 000 markkaa Pukkzlan nuori- 25506: ka molemmat vaativat ahkeran talkoohengen li- soseurantalon kunnostamiseen. 25507: säksi myös riittävästi varoja. 25508: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25509: taen, 25510: 25511: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25512: 25513: Helvi Koskinen Vieno Eklund 25514: Urho Pohto Lea Mäkipää 25515: Heikki Riihijärvi 25516: 1556 1986 vp. 25517: 25518: Raha-asia-aloite n:o 1449 25519: 25520: 25521: 25522: 25523: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotungin seurantalon kun- 25524: nostamiseen Vantaalla 25525: 25526: 25527: Eduskunnalle 25528: 25529: Vantaalla sijaitsevassa Sotungin seurantalossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25530: on vilkasta toimintaa. Seurantalo on kuitenkin ki- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 25531: peästi pikaisen kunnostuksen tarpeessa. 29.99.51 40 000 markkaa Satungin seu- 25532: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- rantalon kunnostamiseen Vantaalla. 25533: taen, 25534: 25535: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25536: 25537: Helvi Koskinen Vieno Eklund 25538: Urho Pohto Lea Mäkipää 25539: Heikki Riihijärvi 25540: 1986 vp. 1557 25541: 25542: Raha-asia-aloite n:o 1450 25543: 25544: 25545: 25546: 25547: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän Sääksjärven 25548: nuorisoseurantalon kalusteiden uusimiseen 25549: 25550: 25551: Eduskunnalle 25552: 25553: Nuorisoseuratoiminta kasvattaa nuorissamme Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25554: vastuuta ja yhteishenkeä. Nuorisoseuratoiminta taen, 25555: onkin ilahduttavasti elpynyt viime vuosina. Sääks- 25556: järven nuorisoseurantalo on erittäin ahkerassa käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25557: tössä mm. kerho- ja harrastustoiminnan puitteis- 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark- 25558: sa. Talon kalusteet ovat kuitenkin erittäin vanhoja kaa Sääksjärven nuorisoseurantalon kalus- 25559: ja huonokuntoisia. teiden uusimiseen. 25560: 25561: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25562: 25563: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto 25564: 1558 1986 vp. 25565: 25566: Raha-asia-aloite n:o 1451 25567: 25568: 25569: 25570: 25571: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven maamiesseuran- 25572: talon kunnostamiseen 25573: 25574: 25575: Eduskunnalle 25576: 25577: Artjärven maamiesseurantalo on alueellaan ai- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25578: noa rakennus, jossa voidaan järjestää suurempia 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 25579: juhlia ja tilaisuuksia. Talon katto on nyt kuitenkin 29. 99.51 800 000 markkaa Artjärven 25580: erittäin huonossa kunnossa. Katto vuotaa ja läm- maamiesseurantalon kunnostamiseen. 25581: pöeristys on huono. Näin ollen talon käyttö eten- 25582: kin talvikautena on lähes mahdotonta. 25583: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25584: taen, 25585: 25586: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25587: 25588: Helvi Koskinen Vieno Eklund 25589: Urho Pohto Lea Mäkipää 25590: Heikki Riihijärvi 25591: 1986 vp. 1559 25592: 25593: Raha-asia-aloite n:o 1452 25594: 25595: 25596: 25597: 25598: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta korvauksen maksamiseen 25599: suomalaisen työhevosen pitäjälle 25600: 25601: 25602: Eduskunnalle 25603: 25604: Suomen työhevoskanta on supistunut huoles- nykyisillä menetelmillä. Tulee luoda entisen lisäk- 25605: tuttavasti. Tämä on viime vuosina kyllä jossain si ns. ruokarahajärjestelmä. Jokaiselle, joka ylläpi- 25606: määrin huomioitu, mutta ei riittävästi. On ollut tää työhevosta, maksettakoon 3 000 mk:n suurui- 25607: selvästi havaittavissa, että metsätalouden puolella nen ruokarahakorvaus hevosta kohden vuodessa. 25608: kaivataan tasaisesti koko maan kattavaa työhevos- Edellä esittämillämme perusteilla ehdotamme 25609: kantaa metsätöissä käytettäväksi. Samoin eräillä kunnioittaen, 25610: muilla aloilla kaivataan palautumista hevosen 25611: käyttöön. Oman kokonaisuutensa muodostaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25612: mahdollinen kriisiaika. Tätä varten on ikään kuin 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 25613: vakuutena säilytettävä määrätyn suuruinen hevos- markan määrärahan suomalaisen työhevo- 25614: kanta. Se ei kylläkään onnistu riittävässä määrin sen pitäjälle maksellavaan korvaukseen. 25615: 25616: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25617: 25618: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen 25619: 1560 1986 vp. 25620: 25621: Raha-asia-aloite n:o 1453 25622: 25623: 25624: 25625: 25626: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 1607 perus- 25627: parantamiseksi Mäntsälän Sääksjärven osuudella 25628: 25629: 25630: Eduskunnalle 25631: 25632: Vanha Porvoon maantie n:o 1607 osuuddtaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25633: Mäntsälän Sääksjärven kylässä on erittäin huonos- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 25634: sa kunnossa ja tarvitsee pikaista perusparantamis- 31.24. 77 100 000 markkaa maantien n:o 25635: ta. S_iksi tarkoitukseen olisi myönnettävä pikaisesti 1607 perusparantamiseksi Miintsälå'n 25636: varoJa. Sääksjärven kylän alueella. 25637: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25638: taen, 25639: 25640: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25641: 25642: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto 25643: 1986 vp. 1561 25644: 25645: Raha-asia-aloite n:o 1454 25646: 25647: 25648: 25649: 25650: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pornaisten-Monninkylän 25651: maantien peruskunnostukseen sekä kevyen liikenteen väylien ra- 25652: kentamiseen 25653: 25654: Eduskunnalle 25655: 25656: Valtateiden n:o 7 ja 4 rakentaminen nielee lei- jo vuosia. TVL:n Uudenmaan piiri pitääkin hank- 25657: jonanosan valtion vuoden 1987 budjettiesityksessä keen pikaista aloittamista erittäin tarpeellisena. 25658: Itä-Uudenmaan teille osoitetuista määrärahoista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25659: Pornaisten-Monninkylän maantien peruskun- taen, 25660: nostus on jäänyt ilman määrärahaa, vaikka se 25661: TVL:n toimenpideohjelman mukaan piti aloittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25662: vuonna 1987. Monninkylän-Pornaisten tiehank- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 25663: keen karsimisen takia joudutaan siirtämään myös 31.24. 77 1 000 000 markkaa Pornaisten- 25664: siihen liittyviä kevyen liikenteen järjestelyjä Per- Monninkylän maantien peruskunnostuk- 25665: naisissa ja Monninkylässä. Tie on alueen pahimpia sen sekä kevyen liikenteen väylien raken- 25666: kelirikkateitä ja sen peruskunnostus on ollut esillä tamisen aloittamiseksi. 25667: 25668: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25669: 25670: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto 25671: 25672: 25673: 25674: 25675: 95 260148U 25676: 1562 1986 rd. 25677: 25678: Finansmotion nr 1455 25679: 25680: 25681: 25682: 25683: Koskinen m.fl.: Om anvisande av anslag för utvidgande av sebar- 25684: hetsområdet för Sveriges television 25685: 25686: 25687: Till Riksdagen 25688: 25689: En höjning av det svenskspråkiga kulturutbu- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 25690: det är en viktig sak för bevarandet av det svenska samt 25691: språket, vilket är en rikedom för vårt land. 25692: Direkt sändning av Sveriges TV till alla de att Riksdagen i statsförslaget för 1987 i 25693: svensk- och tvåspråkiga kommuner vilka ännu in- tillägg upptar 5 000 000 mark /ör att byg- 25694: te kanta del av dessa sändningar vore ett synnerli- ga nödvändigt system för att se Sverzges 25695: gen bra och förmånligt alternativ att fylla detta TV i alla svensk- och tvåspråkzga kommu- 25696: behov. Ett positivt beslut i denna sak skulle också ner. 25697: vara av utomordentlig betydelse för förståelsen för 25698: den nordiska samhörigheten i vårt land. 25699: 25700: Helsingfors den 26 september 1986 25701: 25702: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen 25703: 1986 vp. 1563 25704: 25705: Raha-asia-aloite n:o 1455 Suomennos 25706: 25707: 25708: 25709: 25710: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsin television näky- 25711: vyysalueen laajentamiseksi 25712: 25713: 25714: Eduskunnalle 25715: 25716: Ruotsin kieli on maamme rikkaus ja siksi on tär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25717: keää edistää sen säilymistä lisäämällä ruotsinkielis- tavasti, 25718: tä kulttuuritarjontaa. 25719: Ruotsin television suorien lähetysten saaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25720: näkymään kaikissa niissä ruotsinkielisissä ja kaksi- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 25721: kielisissä kunnissa, joissa ne eivät vielä näy, olisi markkaa välttämättömien järjestelmien 25722: erittäin hyvä ja edullinen tapa ruotsinkielisen rakentamiseksi, jotta Ruotsin televisiota 25723: kulttuurin tarpeen tyydyttämiseksi. Tässä asiassa voitaistin katsoa kaikissa ruotsinkielisissä 25724: tehtävällä myönteisellä päätöksellä olisi erittäin ja kaksikielisissä kunnissa. 25725: suuri merkitys myös pohjoismaisen yhteenkuulu- 25726: vuuden ymmärtämiselle maassamme. 25727: 25728: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 25729: 25730: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen 25731: 1564 1986 vp. 25732: 25733: Raha-asia-aloite n:o 1456 25734: 25735: 25736: 25737: 25738: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta toimeentulotuen perus- 25739: osan korottamiseksi 25740: 25741: 25742: Eduskunnalle 25743: 25744: Toimeentulotuen perusosa on tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25745: 55 % täyden kansaneläkkeen määrästä. Tämä taen, 25746: 55 % :n taso vaikeuttaa työttömyysturvan ja muun 25747: sosiaaliturvan yhteensovittamista työvoimapoliit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25748: tiset näkökohdat huomioon ottavalla tavalla. Tä- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 25749: män takia tulisi kiireellisesti nostaa toimeentulo- 40 000 000 markkaa toimeentulotuen pe- 25750: tuen perusosaa 55 % :sta 70 % :iin täyden kansan- rusosan korottamiseksi 55 %:sta 70 %:iin 25751: eläkkeen määrästä. täyden kansaneläkkeen määrästä. 25752: 25753: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25754: 25755: Helvi Koskinen Vieno Eklund 25756: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto 25757: 1986 vp. 1565 25758: 25759: Raha-asia-aloite n:o 1457 25760: 25761: 25762: 25763: 25764: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljesliiton 25765: Mäntsälän osaston kuntootustoiminnan tukemiseksi 25766: 25767: 25768: Eduskunnalle 25769: 25770: Sotiemme veteraanit olivat valmiit uhraamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25771: terveytensä ja jopa henkensä isänmaamme puoles- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 25772: ta rintamalla. Arvokasta isänmaallista työtä teh- 33.23.53 30 000 markkaa Sotainvalidien 25773: neiden veteraaniemme asioita ei kuitenkaan vielä- Veljesliiton Mäntsälän osastolle sotainvali- 25774: kään ole hoidettu kuntoon. Jo ikääntyneiden ve- dien kuntoutukseen. 25775: teraanien kuntootus on erittäin tarpeellista. 25776: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25777: taen, 25778: 25779: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25780: 25781: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto 25782: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi 25783: Ulla Lehtinen 25784: 1566 1986 vp. 25785: 25786: Raha-asia-aloite n:o 1458 25787: 25788: 25789: 25790: 25791: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Sotainvalidit 25792: ry:n toiminnan tukemiseen 25793: 25794: 25795: Eduskunnalle 25796: 25797: Sodan päättymisestä on kulunut jo yli 40 vuot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25798: ta. Kuitenkaan arvokasta isänmaallista työtä teh- 1987 tulo- ja menoarvioon momenti//e 25799: neiden veteraanien asioita ei vieläkään ole hoidet- 33.23.53 20 000 markkaa Artjärven So- 25800: tu kuntoon. Jo ikääntyneiden veteraanien kun- tainvalidit ry:n toiminnan tukemiseen. 25801: toutus on erittäin tarpeellista. Kuntoutuksen yms. 25802: tuen tarve on suuri myös Artjärven kunnassa. 25803: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25804: taen, 25805: 25806: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25807: 25808: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto 25809: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi 25810: Ulla Lehtinen 25811: 1986 vp. 1567 25812: 25813: Raha-asia-aloite n:o 1459 25814: 25815: 25816: 25817: 25818: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään Sotaveteraanit 25819: ry:lle kuntoutustoimintaan 25820: 25821: 25822: Eduskunnalle 25823: 25824: Sodan päättymisestä on kulunut jo yli 40 vuot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25825: ta. Kuitenkaan arvokasta isänmaallista työtä teh- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 25826: neiden veteraanien asioita ei vieläkään ole hoidet- 33.23.53 25 000 markkaa Hyvinkään So- 25827: tu kuntoon. Jo ikääntyneiden veteraanien kun- taveteraanit ry:lle sotainvalidien kuntou- 25828: toutus on erittäin tarpeellista. Kuntoutustarve on tukseen. 25829: suuri myös Hyvinkään kaupungin alueella. 25830: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25831: taen, 25832: 25833: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25834: 25835: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto 25836: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi Ulla Lehtinen 25837: 1568 1986 vp. 25838: 25839: Raha-asia-aloite n:o 1460 25840: 25841: 25842: 25843: 25844: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan Rintamamies- 25845: veteraanit ry:lle kuntoutustoimintaan 25846: 25847: 25848: Eduskunnalle 25849: 25850: Orimattilan Rintamamiesveteraanit ry vietti tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25851: nä syksynä 20-vuotisjuhlaansa. Sodan päättymi- taen, 25852: sestä on kulunut yli 40 vuotta, mutta kuitenkaan 25853: arvokasta isänmaallista työtä tehneiden veteraa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25854: nien asioita ei ole saatu hoidetuksi. Orimattilan 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 25855: Rintamamiesveteraanit ry aikoo tulevaisuudessa 33.23.53 30 000 markkaa Orimatttlan 25856: suunnata toimintansa painopistettä yhä enemmän Rintamamiesveteraanit ry:lle sotainvali- 25857: sotaveteraanien kuntoutuspalvelujen parantami- dien kuntoutukseen. 25858: seen. Jo ikääntyneiden veteraanien kuntoutus on 25859: erittäin tarpeellista. 25860: 25861: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25862: 25863: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto 25864: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi 25865: Ulla Lehtinen 25866: 1986 vp. 1569 25867: 25868: Raha-asia-aloite n:o 1461 25869: 25870: 25871: 25872: 25873: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mannerheimin Lastensuo- 25874: jel.uliiton Orimattilan osastolle ns. hoitajarengastoiminnan tuke- 25875: mtseen 25876: 25877: Eduskunnalle 25878: 25879: Työssä käyvä äiti ja isä joutuu pulmalliseen ti- Hoitajarenkaan toiminta onkin tavallaan organi- 25880: lanteeseen, jos lapsi sairastuu. Vanhempien on soitua naapuriapua, josta auttaja saa pienen rahal- 25881: mentävä työhön, mutta ongelmana on saada lap- lisen korvauksen. 25882: selle hoitaja. Jo vuodesta 1974 alkaen on eri puo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25883: lilla Suomea ollut kunnallisen kodinhoitotoimin- taen, 25884: nan apuna Mannerheimin Lastensuojeluliiton pai- 25885: kallisosastojen organisoima nk. hoitajarengastoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25886: minta. Myös Orimattilassa on tällainen toiminta 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 25887: aloitettu ja hoitajia koulutetaan Orimattilan kan- kaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton 25888: salaisopistossa sairastuneen lapsen kotihoitokurs- on·mattzlan osastolle ns. hoitajarengastoi- 25889: seilla. Toiminta on täysin vapaaehtoispohjalla. minnan tukemiseen. 25890: 25891: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25892: 25893: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto 25894: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi 25895: Ulla Lehtinen 25896: 25897: 25898: 25899: 25900: 96 260148U 25901: 1570 1986 vp. 25902: 25903: Raha-asia-aloite n:o 1462 25904: 25905: 25906: 25907: 25908: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rinnekoti-Säätiölle toi- 25909: minnan tukemiseen 25910: 25911: 25912: Eduskunnalle 25913: 25914: Rinnekoti-Säätiön tarkoituksena on perustaa ja yksityisenä keskuslaitoksena. Laitoksessa on vireil- 25915: ylläpitää huoltolaitoksia kehitysvammaisia varten, lä mm. 60-hoitopaikkaisen monivammaisten hoi- 25916: edistää kehitysvammaisuuden tutkimista ja huol- torakennuksen rakentamissuunnitelma. 25917: toa maassamme, kasvattaa ja kouluttaa henkilöitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 25918: mainitun laatuista toimintaa varten ja muulla ta- taen, 25919: voin edistää kehitysvammaisten huoltoa maassam- 25920: me. Säätiön toiminta- ja talousyksiköitä ovat Rin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25921: nekodin keskuslaitos, Rinnekoti-Säätiön tutki- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 25922: muslaitos sekä Rinnekoti-Säätiön maatila. Kes- markkaa Rinnekoti-Säätiön toiminnan tu- 25923: kuslaitos toimii Uudenmaan erityishuoltopiirin kemiseksi. 25924: 25925: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25926: 25927: Helvi Koskinen Vieno Eklund 25928: Heikki Riihijärvi Urho Pohto 25929: Ulla Lehtinen 25930: 1986 vp. 1571 25931: 25932: Raha-asia-aloite n:o 1463 25933: 25934: 25935: 25936: 25937: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta HYKS:n lastenklinikan 25938: syöpäosaston toiminnan turvaamiseen 25939: 25940: 25941: Eduskunnalle 25942: 25943: HYKS:n lastenklinikalla käynnistyi vuoden Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam- 25944: 1984 alussa saneeraustyö, jonka johdosta lasten me kunnioittaen, 25945: syöpäosasto eli osasto 10 jouduttiin hajauttamaan 25946: eri osastoille. Tämä merkitsee syöpää sairastavien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25947: lasten hoito-olosuhteiden selvää huonontumista. 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 25948: Tilanne jatkuu ilmeisesti syöpäsairaiden lasten kan määrärahan HYKS:n lastenklinikan 25949: kannalta huonona, kunnes uusi lisärakennus las- osasto 10:n toiminnan turvaamiseksi. 25950: tenklinikalle valmistuu. 25951: 25952: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 25953: 25954: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen 25955: 1572 1986 vp. 25956: 25957: Raha-asia-aloite n:o 1464 25958: 25959: 25960: 25961: 25962: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sydänpiiritoiminnan ke- 25963: hittämiseen 25964: 25965: 25966: Eduskunnalle 25967: 25968: Suomen Sydäntautiliitto on valtakunnallinen paljon liikkeellä. Hänen lisäkseen paikalla pitää 25969: kansanterveysjärjestö, johon kuuluu lähes 100 000 olla toimistosihteeri, joka hoitaa päivittäiset rutii- 25970: jäsentä. Liiton organisaatio muodostuu keskustoi- niluontoiset tehtävät ja samalla on valmiina vas- 25971: miston lisäksi 20 sydänpiiristä ja yli 200 sydänyh- taamaan puhelimeen. 25972: distyksestä. Samalla sydän- ja verisuonitautien ehkäisyoh- 25973: Erittäin merkittävänä osana sydän- ja verisuoni- jelman toteuttamisessa, koulutustilaisuuksien jär- 25974: tautien ehkäisyohjelman toteuttamisessa ovat sy- jestämisessä ym. toiminnanjohtajan ja sydän(tau- 25975: dän( tauti)piirit sekä sydänyhdistykset. Tällä het- ti)piirin osuus on erittäin merkittävä. Tällä het- 25976: kellä muutamassa sydänpiirissä on päätoiminen kellä eräät piirit ovat taloudellisissa vaikeuksissa. 25977: toiminnanjohtaja ja toimistosihteeri. Kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme, 25978: täysipainoisen toiminnan edellytyksenä on koko- 25979: päivätoimineo ammattitaitoinen toiminnanjohta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25980: ja ja toimistosihteeri. Toiminnanjohtajan tehtävä- 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 25981: nä on organisoida toiminta, käydä kouluttamassa, kan määrärahan sydänpiiritoiminnan ke- 25982: suorittaa varainkeräystä ja yleensäkin olla varsin hittämiseen. 25983: 25984: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 25985: 25986: Helvi Koskinen Arvo Kemppainen Kari Rajamäki 25987: Hannu Tenhiälä Ole Wasz-Höckert Ritva Laurila 25988: 1986 vp. 1573 25989: 25990: Raha-asia-aloite n:o 1465 25991: 25992: 25993: 25994: 25995: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaan Syöpäyhdistys 25996: ry:n toiminnan tukemiseen 25997: 25998: 25999: Eduskunnalle 26000: 26001: Vantaan Syöpäyhdistys ry. tekee alueellaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26002: merkittävää työtä syöpään sairastuneiden ja hei- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark- 26003: dän perheittensä auttamiseksi. Työ on vaativaa ja kaa Vantaan Syöpäyhdistys ry:n toimin- 26004: siihen tarvitaan taloudellisia voimavaroja, joita ei nan tukemiseen. 26005: aina ole läheskään riittävästi. On aivan oikein, et- 26006: tä yhteiskunta tukee rahallisesti tätä toimintaa. 26007: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26008: taen, 26009: 26010: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 26011: 26012: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen 26013: 1574 1986 vp. 26014: 26015: Raha-asia-aloite n:o 1466 26016: 26017: 26018: 26019: 26020: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkijanviran perustami- 26021: seksi Helsingin vesipiiriin 26022: 26023: 26024: Eduskunnalle 26025: 26026: Helsingin vesipiiri tarvitsisi pikaisesti uuden vi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26027: ranhaltijan vesistöjen tutkimiseen. Alueella ovat taen, 26028: ongelmana mm. tulvat ja vesistöjen saastuminen. 26029: Esimerkiksi kesällä 1986 kuoli 3 lehmää Artjärven että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26030: kylässä sinilevämyrkytykseen juotuaan myrkyllistä 1987 tulo- ja menoarvioon 500000 mark- 26031: vettä. Muillakin alueilla on myrkyllisyyttä esiinty- kaa tutkzjcmviran perustamiseksi Helsin- 26032: nyt. gin vesipiiriin. 26033: 26034: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 26035: 26036: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen Heikki Riihijärvi 26037: 1986 vp. 1575 26038: 26039: Raha-asia-aloite n:o 1467 26040: 26041: 26042: 26043: 26044: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sinilevän torjunnan tehos- 26045: tamiseksi 26046: 26047: 26048: Eduskunnalle 26049: 26050: Saastuminen Etelä-Suomen taajamien läheisyy- joka saattaa olla kuolettavaa. Vaikea tilanne on 26051: dessä pahenee jatkuvasti. Yhtenä vaikeana ilmiö- mm. Lohjan ja Artjärven alueella. 26052: nä on sinilevän lisääntyminen. Se on saavuttamas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26053: sajo kriittisen tilan, koska kotieläimiä kuolee juo- taen, 26054: tuaan saastunutta vettä. Tällöin olemme tekemi- 26055: sissä todella vaarallisen tilanteen kanssa. Suurta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26056: huomiota herättää kysymys lasten turvallisuudes- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 26057: ta: miten voidaan esimerkiksi estää pienten lasten markkaa sinilevän torjunnan tehostami- 26058: pääseminen tekemisiin saastuneen veden kanssa, seksi. 26059: 26060: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 26061: 26062: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto 26063: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi 26064: Ulla Lehtinen 26065: 1576 1986 vp. 26066: 26067: Raha-asia-aloite n:o 1468 26068: 26069: 26070: 26071: 26072: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienvesistöjen suojelun te- 26073: hostamiseen Uudellamaalla ja Hämeessä 26074: 26075: 26076: Eduskunnalle 26077: 26078: Uudenmaan ja Hämeen pienvesistöt ovat jou- kohonneena aiheuttaa kalakannoille. Eräät kemi- 26079: tumassa saastumissyistä uhanalaisiksi. Se, että nii- kaalit aiheuttavat liiallista rehevöitymistä, joka saa 26080: tä saastuttavat yhä lisääntyvät ympäristössä, met- a.ikaan veden happitilanteessa kielteisiä muutok- 26081: sissä ja maataloudessa käytettävät erilaiset suora- sla. 26082: naiset myrkyt ja tuotannon lisäykseen käytettävät Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam- 26083: kemikaalit, ei enää riitä, uuden uhan tuovat niin me kunnioittaen, 26084: sanotut happamat sateet. 26085: Tähän kysymykseen ei ole kiinnitetty riittävästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26086: huomiota. Meidän tulee suhtautua siihen vaka- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 26087: vasti. Meillä ei ole varaa laskea asioita niin pitkälle 35.12.26 2 000 000 markkaa Uuden- 26088: kuin naapurimaissamme on tapahtunut. maan ja Hämeen pienvesistöjen luonnon- 26089: Mainitut pienvesistöt ovat erittäin tärkeitä mm. suojelulizsen tzlanteen selvittämzseksi ja 26090: vapaa-ajan käytölle. Jo nyt ovat selvästi havaitta- tarpeellzsten toimenpiteiden aloittami- 26091: vissa ne haitat, jotka happamuus liian korkeaksi seksi. 26092: 26093: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 26094: 26095: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen 26096: 1986 vp. 1577 26097: 26098: Raha-asia-aloite n:o 1469 26099: 26100: 26101: 26102: 26103: Kulhia: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kunnallisliitolle kylätoi- 26104: mikuntien toiminnan tukemiseen 26105: 26106: 26107: Eduskunnalle 26108: 26109: Paikalliskulttuurista, kylien elinkelpoisuudesta sa yhä lisää tehtäviä, tulisi yhteiskunnan ryhtyä 26110: ja asukkaitten eduista huolehdittaessa on asuk- niitä tukemaan. Avustukset tulisi kanavoida Suo- 26111: kaitten vapaaehtoisuuteen perustuvalla paikalli- men Kunnallisliiton kautta, koska se toimii kylä- 26112: sella toiminnalla erityinen merkitys. Yhtenä täl- toimikuntien neuvontajärjestönä ja on Kyläasiain 26113: laisena asukkaitten järjestäytyneen yhteistoimin- neuvottelukunnan tärkein jäsenjärjestö. Määrära- 26114: nan kantavana voimana ovat maamme yli 2 000 haan tulisi sisällyttää Kunnallisliitolle hallinnollis- 26115: kylätoimikuntaa. ten kulujen peittämiseen 5 000 markkaa. 26116: Kylätoimikunnat ovat osoittautuneet toimiviksi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26117: kansanvallan välineiksi. Myös julkinen hallinto on taen, 26118: tunnustanut kylätoimikunnat varteenotettaviksi 26119: asukkaitten etujen ajajiksi. Esimerkiksi sisäasiain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26120: ministeriön asettaman lähidemokratiatoimikun- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 26121: nan mietinnössä tunnustetaan kylätoimikuntien kaa Suomen Kunnallisliitto ry:lle käytet- 26122: merkitys vaihtoehtona viralliselle kunnanosahal- täväksi kylätoimikuntien toiminnan tuke- 26123: linnolle. mzseen. 26124: Koska kylätoimikunnille asettuu tulevaisuudes- 26125: 26126: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 26127: 26128: Liisa Kulhia 26129: 26130: 26131: 26132: 26133: 97 2601480 26134: 1578 1986 vp. 26135: 26136: Raha-asia-aloite n:o 1470 26137: 26138: 26139: 26140: 26141: Kulhia: Määrärahan osoittamisesta opettajien täydennyskoulutuksen 26142: laajentamiseksi 26143: 26144: 26145: Eduskunnalle 26146: 26147: Kouluopetuksen sisällöllinen ja metodinen uu- nykyistä huomattavasti laajempaa opettajien täy- 26148: distaminen edellyttää varattavaksi opettajille riit- dennyskoulutusta. Se tulisi kuitenkin toteuttaa si- 26149: tävästi aikaa täydentää omia tietojaan ja taitojaan. ten, ettei opettajien tarvitsisi uhrata täydenyskou- 26150: Erityisen suuria vaatimuksia opettajille asettaa uu- lutukseen nykyistä enempää vapaa-aikaansa. Jär- 26151: si integroidun opetuksen menetelmä, joka edel- jestely edellyttäisi sijaisopettajien käyttöä. 26152: lyttää useamman aineenopettajan yhteistyötä tiet- Valtion tulo- ja menoarvioon tulisi sisällyttää 26153: tyjen opetuskokonaisuuksien opetuksessa. Tällai- määräraha, joka mahdollistaisi opettajien paikalli- 26154: sia opetuskokonaisuuksia ovat esimerkiksi kan- sen täydennyskoulutuksen yli sen, mitä säännök- 26155: sainvälisyys-, rauhan- ja ympäristökasvatus. set kuntien koulumenojen valtionavusta muutoin 26156: Nykyisin opettajien täydennyskoulutus tapah- sallisivat. 26157: tuu säännöllisen työajan ulkopuolella. Paikallisia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26158: koulutuspäiviä on enintään kolme kutakin luku- taen, 26159: vuotta kohden. Järjestely perustuu virkaehtosopi- 26160: mukseen ja opetusministeriön määräyksiin siitä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26161: että valtionapuun oikeuttavasta palkkasummasta 1987 tulo- ja menorvioon luvun 29.50 26162: vain noin yksi prosentti saadaan käyttää täyden- määrärahoihin lisäyksenä 15 000 000 26163: nyskoulutukseen. markkaa kunntlle käytettäväksi opetta;i"en 26164: Koulunuudistuksen toteuttaminen edellyttäisi täydennyskoulutuksen laajentamiseksi. 26165: 26166: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 26167: 26168: Liisa Kulhia 26169: 1986 vp. 1579 26170: 26171: Raha-asia-aloite n:o 1471 26172: 26173: 26174: 26175: 26176: Kulhia: Määrärahan osoittamisesta eräille puutarha-alan järjestöille 26177: luonnonmukaisen viljelyn edistämiseen 26178: 26179: 26180: Eduskunnalle 26181: 26182: Puutarhaliitto, Svenska Trädgårdsförbundet ja puutarhureille asiasta aikaisempaa maaratietoi- 26183: Martens Trädgårdsstiftelsen tekevät arvokasta työ- semmin tutkimustietoa ja järjestää koulutustilai- 26184: tä maamme puutarhatalouden kehittämiseksi. suuksia. 26185: Vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarviossa näille Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26186: järjestöille oli osoitettu 2 618 000 markkaa. Vuo- taen, 26187: den 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä hallitus 26188: esittää avustussumman säilyttämistä vuoden 1986 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26189: tasolla. 1987 tulo- ja menoarvioon 30.30.47 li- 26190: Koska biologisten tuotantomenetelmien yhä säyksenä 382 000 markkaa Puutarhaliitto 26191: laajempi käyttöönotto olisi suotavaa, tulisi alan ry:lle ja eräille muille puutarha-alan Jär- 26192: järjestöjä tukea, jotta ne puolestaan rohkaisisivat jestötlie luonnonmukaisen viljelyn edistä- 26193: puutarhureita ottamaan käyttöön uudet menetel- mzseen. 26194: mät. Erityistuen turvin järjestöt voisivat jakaa 26195: 26196: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 26197: 26198: Liisa Kulhia 26199: 1580 1986 vp. 26200: 26201: Raha-asia-aloite n:o 1472 26202: 26203: 26204: 26205: 26206: Kulhia: Korotetun määrärahan osoittamisesta keksijöiden tukemi- 26207: seen 26208: 26209: 26210: Eduskunnalle 26211: 26212: Yhteiskunnan suora tuki keksijöille oli vuoden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26213: 1986 valtion tulo- ja menoarviossa 150 000 mark- taen, 26214: kaa. Hallitus ehdottaa määrärahan säilyttämistä 26215: entisellään vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26216: sessä. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 26217: Yhteiskunnan tuki keksintötoiminnalle on tä- 32.46.50 lisäyksenä 350 000 markkaa kek- 26218: män toiminnan yhteiskunnalliseen merkitykseen szjoiden tukemiseen. 26219: nähden täysin riittämätön. Määräraha tulisi pikai- 26220: sesti saattaa asianmukaiselle tasolle. 26221: 26222: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 26223: 26224: Liisa Kulhia 26225: 1986 vp. 1581 26226: 26227: Raha-asia-aloite n:o 1473 26228: 26229: 26230: 26231: 26232: Kulhia: Määrärahan osoittamisesta työttömyyden poistamiseksi val- 26233: tion yritystoimintaa laajentamalla 26234: 26235: 26236: Eduskunnalle 26237: 26238: Tuotantomenetelmien ja talouden rakenteen Työllisyysverolla vottatsun kerätä muutamassa 26239: kehityksestä alkuunsa saava työelämän murros vuodessa 17 miljardia markkaa, sama määrä, jon- 26240: näyttää Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa johta- ka yksityinen sektori on pelkästään vuodesta 1970 26241: van väistämättä joukkotyöttömyyteen. Esimerkik- lähtien siirtänyt ulkomaille. Tällaisen pääoman 26242: si Suomessa työttömiä lasketaan pian olevan turvin valtio voisi luoda kokonaan uudenlaisen, 26243: 200 000, mikä merkitsee noin seitsemän prosentin yhteiskunnan omistaman mutta kansalaisten suo- 26244: työttömyyttä. rassa hallinnassa olevan teollisuus- ja palveluyri- 26245: Joukkotyöttömyys on seurausta siitä, että yksi- tysten verkoston. 26246: tyisen elinkeinoelämän sallitaan vapaana yhteis- Työllisyysveroa voidaan arvioida kertyvän en- 26247: kunnallisesta työllistämisvastuusta irtisanoa työn- simmäisenä vuonna 4 miljardia markkaa. Summa 26248: tekijöitä ja siirtää pääomia ulkomaille miljardien vastaa nykyisten valtionyhtiöiden yhteenlaskettua 26249: markkojen arvosta. osakepääomaa. Koska valtionyhtiöt nykyisin työl- 26250: Julkiset työllistämistoimenpiteet puolestaan listävät noin 65 000 ihmistä, voidaan työllisyysve- 26251: ovat täysin riittämättömiä. Toimenpiteiden vaati- ron tuotolla varovaistenkin arvioiden mukaan luo- 26252: mattomuus paljastuu verrattaessa niitä pankki- da työpaikka kymmenilletuhansille ihmisille. Tä- 26253: maailman finanssioperaatioihin. Työvoimaminis- mä kansallinen työllistämishanke voisi merkitä 26254: teriön arvion mukaan esimerkiksi uusi työllisyysla- neljän vuoden kuluessa joukkotyöttömyyden pois- 26255: ki panee vuositasolla liikkeelle valtion varoja sa- tamista Suomesta. 26256: man verran kuin Suomen Yhdyspankki käytti val- Eduskunnalle tullaan jättämään lakialoite työl- 26257: latessaan Helsingin Osakepankin. lisyysverosta syksyn 1986 aikana. 26258: Koska yksityinen elinkeinoelämä ei pysty työl- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26259: listämään kaikkia työhaluisia, vaan tuntee suu- taen, 26260: rempaa mielenkiintoa kansainväliseen sijoitustoi- 26261: mintaan, on ryhdyttävä laajentamaan yhteiskun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26262: nan hallinnassa olevaa yritystoimintaa. Hankkeen 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 000 26263: rahoitus järjestyy pääomavaltaisilta suuryrityksiltä markkaa valtion yn'tystoiminnan laajenta- 26264: kerättävän työllisyysveron avulla. miseen työttömyyden poistamiseksi. 26265: 26266: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 26267: 26268: Liisa Kulhia 26269: 1582 1986 vp. 26270: 26271: Raha-asia-aloite n:o 1474 26272: 26273: 26274: 26275: 26276: Kulhia: Korotetun määrärahan osoittamisesta koerakentamiseen ja 26277: kokeilutoimintaan 26278: 26279: 26280: Eduskunnalle 26281: 26282: Valtion tulo- ja menoarviossa koerakentamiseen dellisten hyötyjen vuoksi yhteiskunnan tulisi tu- 26283: osoitettu määräraha on vuodesta 1982 lähtien py- kea sitä nykyistä tuntuvammin. Esimerkiksi Ruot- 26284: synyt rakennuskustannusten noususta huolimatta sissa koerakentamista tuetaan vuosittain kymme- 26285: kahtena miljoonana markkana. nillä miljoonilla kruunuilla. 26286: Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä hal- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26287: litus on korottanut määrärahaa 2,6 Mmk:lla. Li- taen, 26288: säys on kuitenkin tarkoitettu käytettäväksi koko- 26289: naisuudessaan Keravan Aurinkokylän energia- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26290: huoltoa varten otettujen lainojen hoitoon. Näin 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 26291: ollen varsinainen kokeilumääräraha pysyy vuoden 35.30.62 lisäyksenä 5 400 000 markkaa 26292: 1982 tasolla 2 Mmk:na. koerakentamiseen ja kokeilutoimintaan. 26293: Koerakentamisella saavutettavien kansantalou- 26294: 26295: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 26296: 26297: Liisa Kulhia 26298: 1986 vp. 1583 26299: 26300: Raha-asia-aloite n:o 1475 26301: 26302: 26303: 26304: 26305: Kulhia: Määrärahan osoittamisesta kunnille asuntopulan poistami- 26306: seksi 26307: 26308: 26309: Eduskunnalle 26310: 26311: Suomessa lasketaan 16 000 ihmisen olevan vail- tion tulo- ja menoarvion puolustusvoimain pää- 26312: la asuntoa. Lupauksista huolimatta ongelmaa ei luokasta siten, että palautetaan pääluokan loppu- 26313: ole pystytty ratkaisemaan. Uusin lupaus sisältyy summa reaalisesti vuoden 1980 tasolle. 26314: hallituksen syksyllä 1986 hyväksymään asunto- Asunnon rakentaminen 16 000 ihmiselle edel- 26315: olojen kehittämisohjelmaan, jonka mukaan asun- lyttää keskimäärin noin 8 000 kaksion rakentamis- 26316: topula luvataan poistaa viidessä vuodessa. ta. Kun valtakunnan keskimääräinen aravahinta 26317: Mikäli asuntopula todella haluttaisiin poistaa, on 4 000 mk/m 2 , edellyttää hanke noin 1 200 mil- 26318: ei tarvittavien asuntojen rakentamiseen kuluisi ai- joonan markan pääomaa. Valtion vuoden 1987 26319: kaa enempää kuin yksi vuosi. Työntekijöistä ei ole tulo- ja menoarvion tasapainottamiseksi tullaan 26320: pulaa, onhan rakennusalalla lähes 10 000 työtön- puolustusvoimain pääluokan 5 600 miljoonan 26321: tä. Myöskään hankkeen edellyttämistä verovarois- markan määrärahoihin esittämään budjettia hy- 26322: ta ei ole puutetta. Esimerkiksi valtion budjetissa väksyttäessä 1 200 miljoonan markan vähennys. 26323: olevia asemäärärahoja on paisutettu vuodesta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26324: 1980 vuoteen 1986 mennessä reaalisesti yli miljar- taen, 26325: dilla markalla. 26326: Eduskunnan on osoitettava kunnille ylimääräis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26327: tä valtionapua asuntojen rakentamiseksi 16 000 1987 tulo- ja menoarvioon 1 200 000 000 26328: asunnottomalle vuoden 1987 aikana. Tavoitteeksi markkaa kunmlle ylimääräisenä valtion- 26329: on asetettava asuntopulan poistaminen vuoden apuna asuntopulan poistamiseksi Suo- 26330: 1987 loppuun mennessä. Varat tähän suureen mesta. 26331: kansalliseen asuntohankkeeseen voidaan ottaa val- 26332: 26333: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 26334: 26335: Liisa Kulhia 26336: 1584 1986 vp. 26337: 26338: Raha-asia-aloite n:o 1476 26339: 26340: 26341: 26342: 26343: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Maailman elin- 26344: tarvikeohjelman (WFP) tukemiseksi 26345: 26346: 26347: Eduskunnalle 26348: 26349: Kehitysyhteistyössä monenkeskinen apu on ns. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26350: kehityspankkien sijasta ohjattava YK-järjestöjen 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 26351: kautta. Taistelussa nälkää vastaan tulee Maailman 24.30. 66 lisäyksenä 60 000 000 markkaa 26352: elintarvikeohjelman tukea lisätä. Maazlman elintarvikeohjelman (WFP) tu- 26353: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- kemiseksi. 26354: taen, 26355: 26356: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 26357: 26358: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen 26359: Ensio Laine Irma Rosnell 26360: 1986 vp. 1585 26361: 26362: Raha-asia-aloite n:o 1477 26363: 26364: 26365: 26366: 26367: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteistyön lisäämiseksi 26368: Neuvostoliiton kanssa kehitysyhteistyössä 26369: 26370: 26371: Eduskunnalle 26372: 26373: Kehitysyhteistyön mahdollisuudet laajenisivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26374: huomattavasti, mikäli sitä tehtäisiin yhdessä neu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 26375: vostoliittolaisten organisaatioiden kanssa. Sillä 24.30. 67 JOO 000 markkaa yhteistyömah- 26376: olisi myös myönteiset vaikutukset Suomen ja dollisuuksien selvittämiseksi suomalaisten 26377: Neuvostoliiton keskinäiseen taloudelliseen yhteis- ja neuvostoliittolaisten organisaatioiden 26378: työhön. Asian eteenpäin vieminen edellyttää sel- kesken kehitysyhteistyöprojektien toteut- 26379: vityksen tekemistä käytännön mahdollisuuksista tamisessa. 26380: ja toteuttamismuodoista. 26381: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26382: taen, 26383: 26384: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 26385: 26386: Mikko Kuoppa Irma Rosnell 26387: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä 26388: Marjatta Stenius-Kaukonen 26389: 26390: 26391: 26392: 26393: 98 260148U 26394: 1586 1986 vp. 26395: 26396: Raha-asia-aloite n:o 1478 26397: 26398: 26399: 26400: 26401: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Costa Rican rauhanyliopis- 26402: ton toiminnan tukemiseen 26403: 26404: 26405: Eduskunnalle 26406: 26407: Costa Rican rauhanyliopisto tekee arvokasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26408: työtä rauhan edistämiseksi. Toimintansa tueksi se 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 26409: tarvitsee taloudellisia voimavaroja. markkaa Costa Rican rauhanyliopiston toi- 26410: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- minnan tukemiseen. 26411: taen, 26412: 26413: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 26414: 26415: Mikko Kuoppa Irma Rosnell 26416: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen 26417: 1986 vp. 1587 26418: 26419: Raha-asia-aloite n:o 1479 26420: 26421: 26422: 26423: 26424: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyydestä kärsiville 26425: kunnille myönnettäviin avustuksiin 26426: 26427: 26428: Eduskunnalle 26429: 26430: Monilla teollisuuspaikkakunnilla ovat erityisesti täminen on vaarantunut kuntien taloudellisten 26431: suuryritykset vähentäneet henkilökuntaansa, mi- vaikeuksien johdosta. 26432: kä on lisännyt työttömyyttä ja vähentänyt kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26433: verotuloja. Kuntien kantokykyluokitus ei ole tur- taen, 26434: vannut kunnille mahdollisuuksia saada riittäviä 26435: valtionapuja, koska kantokykyluokitusta ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26436: pystytty uudistamaan. Monet kunnat ovat selvästi 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 26.97 26437: liian korkeassa kantokykyluokassa. Valtion osuuk- uudelle momentzlle 200 000 000 markkaa 26438: sien lisääruistarvetta kuvaa se, että noin 130 kun- työttömyydestä kärsiville kunnzlle harkin- 26439: taa on anonut kantokykyluokan alennusta. Näissä nanvaraisien ylimääräisten avustusten 26440: kunnissa asuu yhteensä noin miljoona asukasta, maksamiseksi. 26441: joiden yhteiskunnalta saatavien palvelujen kehit- 26442: 26443: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 26444: 26445: Mikko Kuoppa Ensio Laine Irma Rosnell 26446: Sten Söderström Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen 26447: Matti Kautto Marja-Liisa Löyttyjärvi Pirkko Turpeinen 26448: 1588 1986 vp. 26449: 26450: Raha-asia-aloite n:o 1480 26451: 26452: 26453: 26454: 26455: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion virastota- 26456: lon suunnittelemiseksi Nokialle 26457: 26458: 26459: Eduskunnalle 26460: 26461: Nokian kaupungissa ovat valtion virastot mo- Nokian kaupungin vaikea työllisyystilanne 26462: nessa eri paikassa, mikä haittaa alueen asukkaiden puoltaa virastotalon suunnittelun pikaista aloitta- 26463: asiointia ja palvelujen saantia. Tästä aiheutuu mista. 26464: huomattavaa ajanhukkaa ja ylimääräisiä kustan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26465: nuksia virastoissa asioiville. taen, 26466: Valtiolle tästä hajasijoituksesta kertyy vuosittain 26467: huomattavia lisäkustannuksia mm. vuokrien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26468: muodossa. Lisäksi nyt monet valtion toimistot 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 26469: kärsivät tilanahtaudesta, joka haittaa asiakaspalve- 28.64. 76 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 26470: lua ja aiheuttaa myös osaltaan lisäkustannuksia valtion virastotalon suunnittelemiseksi 26471: valtiolle. Nokialle. 26472: 26473: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 26474: 26475: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen 26476: Esko-Juhani Tennilä Matti Kautto 26477: 1986 vp. 1589 26478: 26479: Raha-asia-aloite n:o 1481 26480: 26481: 26482: 26483: 26484: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta idänkaupan koulutuksen 26485: tehostamiseen Lahden tutkimuskeskuksessa 26486: 26487: 26488: Eduskunnalle 26489: 26490: Monilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26491: tarvittavaa tietoa Neuvostoliiton-kaupan erityis- taen, 26492: tarpeista ja jopa perustiedoissa on suuria puuttei- 26493: ta. Ei myöskään tunneta riittävästi niitä tavaravali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26494: koimia, mitä Neuvostoliitto voi Suomelle tarjota. 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 26495: Tiedon ja taidon lisäämiseksi on välttämätöntä li- markkaa Helsingin yliopiston Lahden tut- 26496: sätä koulutusta teollisuuspiireissä ja muissa jul- kimuskeskukselle henkzlöstön palkkauk- 26497: kisyhteisöissä kuten Helsingin yliopistossa ja Lah- seen ja muihin kustannuksiin idänkaupan 26498: den tutkimuskeskuksessa. koulutuksen tehostamiseksi. 26499: 26500: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 26501: 26502: Mikko Kuoppa Ensio Laine Irma Rosnell 26503: Sten Söderström Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen 26504: Matti Kautto Marja-Liisa Löyttyjärvi Pirkko Turpeinen 26505: 1590 1986 vp. 26506: 26507: Raha-asia-aloite n:o 1482 26508: 26509: 26510: 26511: 26512: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Nokian Linna- 26513: vuoren ja Tottijärven peruskoulujen ala-asteiden peruskorjauk- 26514: siin ja liikuntatilojen rakentamiseen 26515: 26516: Eduskunnalle 26517: 26518: Nokian Linnavuoren ala-asteella ei ole min- sen vaikea on nuorten työllisyystilanne. Koulujen 26519: käänlaisia sisäliikuntatiloja. Alueella ei ole myös- peruskorjaukset ja liikuntatilojen rakentaminen 26520: kään muita harrastustiloja, jotka palvelisivat kou- helpottaisivat osaltaan vaikeaa työllisyystilannet- 26521: lun tarpeita, henkilökunnan sosiaalitilat ovat ta. 26522: puutteelliset, ruokala ja keittiötilat ovat ahtaat ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26523: vanhanaikaiset. Koulun kunto nykyisellään vaatii taen, 26524: mm. työsuojelun kannalta pikaisia korjauksia. 26525: Tottijärven ala-asteella ei myöskään ole liikun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26526: tatiloja koululla lainkaan, samoin henkilökunnan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 26527: sosiaalitilat ovat hyvin puutteelliset. Koulun pe- 29.46.34 lisäyksenä 2 300 000 markkaa 26528: ruskunto on pahasti capistunut eikä vastaa nyky- Linnavuoren ja Tottt/ärven ala-asteiden 26529: ajan vaatimuksia. peruskorjauksiin ja lti"kuntattlojen raken- 26530: Nokialla on työttömyys pahentunut suurteolli- tamiseen. 26531: suuden vähentäessä pysyviä työpaikkoja, ja erityi- 26532: 26533: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 26534: 26535: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Kautto 26536: 1986 vp. 1591 26537: 26538: Raha-asia-aloite n:o 1483 26539: 26540: 26541: 26542: 26543: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pirkkalan Nuoli- 26544: alan peruskoulun peruskorjaukseen 26545: 26546: 26547: Eduskunnalle 26548: 26549: Nuolialan peruskoulun päärakennus on raken- ton mukaan 7, 7 % työvoimasta. Hankkeen to- 26550: nettu 1949 eikä rakentamisen jälkeen ole tehty teuttamisella olisi myönteinen vaikutus kunnan 26551: laajaa peruskorjausta. Koulu on iän ja käytön työllisyyteen. Peruskorjauksen kokonaiskustan- 26552: myötä rapistunut eikä varusteiltaan ja tilajaoltaan nusarvio on 3,8 milj. mk, josta valtion osuus on 26553: vastaa enää nykypäivän vaatimuksia. Koulussa on 0,9 milj. mk. 26554: nykyisin noin 450 oppilasta, jotka eniten joutuvat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26555: kärsimään koulun puutteellisista tiloista ja heikos- taen, 26556: ta kunnosta. Pirkkalan kunta on pyrkinyt pitä- 26557: mään koululaitosta ajanmukaisessa kunnossa, että Eduskunta ottisi valtion vuoden 26558: mutta nyt omat varat eivät anna mahdollisuutta 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 26559: ryhtyä pikaisesti koulun peruskorjaukseen. Pirk- 29.46.341isäyksenä 900 000 markkaa Pirk- 26560: kalan kunnan työllisyystilanne on myös merkittä- kalan Nuolialan koulun peruskorjauk- 26561: västi heikentyn;t ja työttömiä on 29.8.1986 tilas- seen. 26562: 26563: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 26564: 26565: Mikko Kuoppa Matti Kautto 26566: 1592 1986 vp. 26567: 26568: Raha-asia-aloite n:o 1484 26569: 26570: 26571: 26572: 26573: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maantien n:o 26574: 302 parantamiseen välillä Reippi-Nurmi 26575: 26576: 26577: 26578: Eduskunnalle 26579: 26580: Maantien Reippi-Nurmi perusparantaminen tyjä. Patannettavan tieosuuden pituus on noin 15 26581: tulee suorittaa pikaisesti liikenteen kasvun ja lii- km. 26582: kenneturvallisuuden parantamiseksi. Tiellä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26583: suuri paikallinen merkitys, joka on edelleen li- taen, 26584: sääntymässä Pirkkalan lentoaseman ja varuskun- 26585: nan valmistuttua. Tie on erittäin paha rontimaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26586: ja erityisesti kelirikkaaikoina jopa liikennekelvot- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 26587: tomassa kunnossa. Tiellä on säännöllinen linja- 31.24. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 26588: autoliikenne. Tie on Tampereen ympäristössä ole- maantien n:o 302 perusparantamiseen vä- 26589: vista sorapintaisista teistä vilkkaimmin liikennöi- lzllä Reippi-Nurmi. 26590: 26591: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 26592: 26593: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen 26594: 1986 vp. 1593 26595: 26596: Raha-asia-aloite n:o 1485 26597: 26598: 26599: 26600: 26601: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kurun-Ylöjär- 26602: ven maantien perusparantamiseen 26603: 26604: 26605: Eduskunnalle 26606: 26607: Kurun-Ylöjärven tie on kapea ja pahoin routi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26608: va tie. Routavaurioita on viime aikoina osittain 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 26609: korjattu. Tien liikenteellinen merkitys on jatkuvas- 31.24.77 lisäyksenä 10 000 000 markkaa 26610: ti kasvussa eivätkä pelkät routavaurioiden kor- maantien n:o 330 (Kuru- Ylöjärvz) perus- 26611: jaukset riitä, vaan tieosalle on suoritettava uudis- parantamiseen. 26612: rakentamiseen verrattava peruskorjaus. 26613: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26614: taen, 26615: 26616: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 26617: 26618: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen 26619: 26620: 26621: 26622: 26623: 99 260148U 26624: 1594 1986 vp. 26625: 26626: Raha-asia-aloite n:o 1486 26627: 26628: 26629: 26630: 26631: Kuoppa ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta alennuslippu- 26632: käytännön laajentamiseksi valtionrautateillä 26633: 26634: 26635: Eduskunnalle 26636: 26637: Eläkeläisiltä on viime vuosina poistettu monia oli poistettu matkustivat mieluummin sellaisena 26638: etuja, mikä lisää eläkeläisten elinkustannuksia. aikana, jolloin junissa ei ole ruuhkia. 26639: Yksi tällainen etuus oli eläkeläisten saama alennus Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26640: matkustettaessa rautateillä. Tätä muutettiin niin, taen, 26641: että viikonloput ja juhlapyhät ovat pääsääntöisesti 26642: sellaista aikaa, jolloin alennuslippua ei voi käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26643: tää. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 26644: Valtionrautatiet on perustellut alennusoikeu- 31.57.50 lisäyksenä 6000000 markkaa 26645: den poistamista ruuhkien vähentämisellä viikon- eläkelåis- ja invalidialennuksen laajenta- 26646: loppuisin ja juhlapyhinä. Ruuhkat eivät johdu mzseksi rautatezllä (koskemaan juhlapyhiä 26647: eläkeläisistä, sillä eläkeläiset jo ilman että alennus ja viikonloppuja). 26648: 26649: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 26650: 26651: Mikko Kuoppa Ensio Laine Irma Rosnell 26652: Sten Söderström Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen 26653: Matti Kautto Marja-Liisa Löyttyjärvi Pirkko Turpeinen 26654: 1986 vp. 1595 26655: 26656: Raha-asia-aloite n:o 1487 26657: 26658: 26659: 26660: 26661: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rautateiden tur- 26662: valaitteiden hankkimiseksi Neuvostoliitosta Tampereen-Jyväs- 26663: kylän-Pieksämäen rataosalle 26664: 26665: Eduskunnalle 26666: 26667: Valtionrautatiet ovat hankkineet opastin- ja tää releasetin ja niiden kauko-ohjauslaitteet linja- 26668: turvalaitteita länsimaista huomattavia määriä. suojastuksineen. 26669: Näitä hankintoja voidaan suorittaa vain Neuvos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26670: toliitosta. Neuvostoliiton rautatiekalusto on toi- taen, 26671: minut hyvin Suomen olosuhteissa. Myös erilaiset 26672: turvalaitteet on suunniteltu toimimaan Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26673: olosuhteita vastaavissa oloissa. Kauppa- ja työlli- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 26674: syyspoliittiset syyt puoltavat rautateiden hankin- 31.90.72 lisäyksenä 30000000 markkaa 26675: tojen suuntaamista neuvostoliittolaisiin tuottei- releasetin- ja kauko-ohjauslaitteiden hank- 26676: siin. Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen rata- kimiseksi linjasuojastuksineen Neuvosto- 26677: osalle liikenteen turvaamiseen tarvittavat laitteet liitosta rataosalle Tampere-jyväskylä- 26678: tulee tilata Neuvostoliitosta. Tilauksen tulisi sisäl- Pieksämäki. 26679: 26680: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 26681: 26682: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen 26683: Ensio Laine Irma Rosnell 26684: 1596 1986 vp. 26685: 26686: Raha-asia-aloite n:o 1488 26687: 26688: 26689: 26690: 26691: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rautatiekaluston 26692: tilaamiseksi Valmetin Tampereen tehtaalta 26693: 26694: 26695: Eduskunnalle 26696: 26697: Valmetin Tampereen tehtaan kiskokalusteteh- töntä saada tilauksia Valmetin Tampereen kisko- 26698: das on toimittanut Valtionrautateille jatkuvasti kalustetehtaalle. 26699: erilaista veturi- ja vaunukalustoa. Nyt tilauksia on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26700: erittäin vähän ja koko tehdas uhkaa käytännölli- taen, 26701: sesti pysähtyä, jos uusia tilauksia ei tehtaalle saa- 26702: da. Työllisyyteen tilausten puutteella on merkittä- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26703: vä vaikutus eivätkä tehtaan muut tilaukset pysty 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 26704: korvaamaan kiskokaluston tilausten puutetta. Sa- 31. 90. 73 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 26705: manaikaisesti VR tarvitsee uutta henkilö- ja eri- rautatiekaluston tzlaamiseksi Valmetin 26706: koisvaunukalustoa. Ammattitaidon säilymisen ja Tampereen tehtaalta. 26707: työllisyyden ylläpitämisen kannalta on väittämä- 26708: 26709: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 26710: 26711: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen 26712: 1986 vp. 1597 26713: 26714: Raha-asia-aloite n:o 1489 26715: 26716: 26717: 26718: 26719: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n Uima- 26720: harjun tehtaan laajentamiseen 26721: 26722: 26723: Eduskunnalle 26724: 26725: Enso-Gutzeitin Uimaharjun selluloosatehtaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26726: kehittäminen on välttämätöntä, jotta tehtaan taen, 26727: kannattavuus voidaan taata pitkällä tähtäyksellä. 26728: Tehtaalla on suuri paikallinen merkitys ja myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26729: kansantaloudellisesti tehdas on merkittävä. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50 26730: Alueen kehityksen ja työllisyyden ylläpitämisen määrärahoihin 200 000 000 markkaa 26731: kannalta tehtaan laajentaminen ja kehittäminen Enso-Gutzeit Oy:n osakepääoman korot- 26732: ja jalostusasteen nostaminen on toteutettava halli- tamiseen Uimaharjun tehtaan laajentami- 26733: tuksen periaatepäätöksen pohjalta välittömästi. seksi ja jalostusasteen nostamiseksi. 26734: 26735: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 26736: 26737: Mikko Kuoppa Ensio Laine Irma Rosnell 26738: Sten Söderström Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen 26739: Matti Kautto Marja-Liisa Löyttyjärvi Pirkko Turpeinen 26740: 1598 1986 vp. 26741: 26742: Raha-asia-aloite n:o 1490 26743: 26744: 26745: 26746: 26747: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta lopettamisuhan alaisten yri- 26748: tysten ottamiseksi valtiolle 26749: 26750: 26751: Eduskunnalle 26752: 26753: Valtion yritystoiminnalla on alueellisesti usein ottaa tällaiset yritykset valtion haltuun, vahvistaa 26754: ratkaiseva merkitys työllisyyden ylläpitämiseksi. valtion yritystoimintaa ja turvata työllisyys. 26755: Yksityiset yritykset ja rahoittajapankit eivät kanna Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26756: vastuuta työllisyydestä eivätkä yhteiskunnan elin- taen, 26757: voimaisuudesta. Viime aikoina on huomattavia 26758: keskisuuria yrityksiä rahoittajapankkien toimesta että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26759: saatettu konkurssiin. Pankit ovat toimenpiteillään 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50 26760: ryhtyneet suorittamaan toimialarationalisointia, uudelle momentille 250 000 000 markkaa 26761: kun yritykset itse eivät ole vapaaehtoisesti suostu- yksityisten lopettamisuhan alaisten tai lo- 26762: neet toiminnan lopettamiseen. Viime kädessä petettujen yritysten ottamiseksi valtion 26763: suurten pankkilaitosten toimenpitein on lopetet- haltuun työllisyyden ja tuotannon turvaa- 26764: tu lukuisia yrityksiä ja samalla tehty tuhansittain miseksi. 26765: lisää työttömiä. Yhteiskunnallisesti on järkevää 26766: 26767: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 26768: 26769: Mikko Kuoppa Ensio Laine Irma Rosnell 26770: Sten Söderström Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen 26771: Matti Kautto Marja-Liisa Löyttyjärvi Pirkko Turpeinen 26772: 1986 vp. 1599 26773: 26774: Raha-asia-aloite n:o 1491 26775: 26776: 26777: 26778: 26779: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta TEKESille Neuvostoliiton 26780: kanssa käytävän kaupan kehittämiseen 26781: 26782: 26783: Eduskunnalle 26784: 26785: Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26786: Neuvostoliitosta tapahtuvan tuonnin osalta ollut taen, 26787: lähes yksinomaan energian ja raaka-aineiden 26788: tuontia. Tuonnin monipuolistamiseksi ei Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26789: puolelta ole tehty kaikkia mahdollisia toimia. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.85 26790: Neuvostoliiton kanssa käytävällä kaupalla on suuri uudelle momentzlle 30 000 000 markkaa 26791: merkitys Suomen työllisyyteen, ja työllisyyden yl- TEKESzlle idänkaupan tuotannollisten 26792: läpitämiseksi on välttämätöntä, että kauppavaih- yhteistyöhankkeiden vaatimien tuotekehi- 26793: don taso säilyy korkeana. Korkean kauppavaihdon tyskustannusten osarahoitukseen ja lainoi- 26794: tason ylläpitämiseksi on välttämätöntä lisätä tuo- tukseen. 26795: tannollisten yhteistyöhankkeiden tuotekehityksen 26796: rahoitusta ja lainoitusta. 26797: 26798: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 26799: 26800: Mikko Kuoppa Ensio Laine Irma Rosnell 26801: Sten Söderström Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen 26802: Matti Kautto Marja-Liisa Löyttyjärvi Pirkko Turpeinen 26803: 1600 1986 vp. 26804: 26805: Raha-asia-aloite n:o 1492 26806: 26807: 26808: 26809: 26810: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen liittymiseen SEV:n 26811: teknologiaohjelmiin 26812: 26813: 26814: Eduskunnalle 26815: 26816: Suomen teknologiselle kehitykselle on haitallis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26817: ta, jos Suomi ei ole mukana SEV-maiden teknolo- taen, 26818: giaohjelmissa. Ohjelmiin osallistuminen antaisi 26819: tulevaisuudessa suomalaisille korkean teknologian että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26820: yrityksille uusia vientimahdollisuuksia Neuvosto- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.85 26821: liittoon ja erityisesti kolmansiin maihin. Tällä yh- määrärahoihin 10 000 000 markkaa SEV:n 26822: teistyöllä varmistettaisiin työllisyyden säilyminen vuoteen 2000 ulottuviin teknologiaohjel- 26823: ja teknologian kehittyminen. mtin liittymiseksi. 26824: 26825: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 26826: 26827: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen 26828: 1986 vp. 1601 26829: 26830: Raha-asia-aloite n:o 1493 26831: 26832: 26833: 26834: 26835: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion hankintakeskuk- 26836: selle tuonnin lisäämiseksi Neuvostoliitosta 26837: 26838: 26839: Eduskunnalle 26840: 26841: Valtion hankintakeskus on huomattava ostaja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26842: jonka tulisi suunnata ostoja nykyistä enemmän taen, 26843: neuvostoliittolaisiin tuotteisiin. Hankintakeskuk- 26844: sen tulisi selvittää mitä kaikkia hankintoja voitai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26845: siin suorittaa Neuvostoliitosta ja korvata lännestä 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.90 26846: tapahtuvaa tuontia. Samoin tulee varustautua te- määrärahoihin 20 000 000 markkaa Val- 26847: kemään tarvittaessa pienehköjä muutostöitä, jos tion hankintakeskukselle Neuvostoliitosta 26848: tuote ei suoraan sovellu hankintakeskuksen saa- tapahtuvan tuonnin lisäämiseen. 26849: miin tilauksiin. 26850: 26851: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 26852: 26853: Mikko Kuoppa Ensio Laine Irma Rosnell 26854: Sten Söderström Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen 26855: Matti Kautto Marja-Liisa Löyttyjärvi Pirkko Turpeinen 26856: 26857: 26858: 26859: 26860: 100 260148U 26861: 1602 1986 vp. 26862: 26863: Raha-asia-aloite n:o 1494 26864: 26865: 26866: 26867: 26868: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille sosiaa- 26869: lipalvelujen käyttökustannuksiin 26870: 26871: 26872: Eduskunnalle 26873: 26874: Lapsiperheiden, vanhusten ja vammaisten tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26875: vitsemien kotipalvelujen kehittämiseksi on turvat- taen, 26876: tava avohuollon kodinhoitajien ja kotiavustajien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26877: virkojen lisäys niin, että vuosittain saadaan vähin- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 26878: tään 1 000 uutta virkaa, kun nyt hallitus esittää 33.32.30 lisäyksenä 55 000 000 markkaa 26879: tästä määrästä vain puolta. kuntien järjestämien sosiaalipalvelujen 26880: käyttökustannuksiin. 26881: 26882: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 26883: 26884: Mikko Kuoppa Ensio Laine Irma Rosnell 26885: Sten Söderström Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen 26886: Matti Kautto Marja-Liisa Löyttyjärvi Pirkko Turpeinen 26887: 1986 vp. 1603 26888: 26889: Raha-asia-aloite n:o 1495 26890: 26891: 26892: 26893: 26894: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntoutussihteerien palk- 26895: kaamiseksi kuntiin 26896: 26897: 26898: Eduskunnalle 26899: 26900: Vammaisten asioita hoitamaan tarvitaan kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26901: tiin kuntoutussihteerin virkoja. Ehdotamme, että 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 26902: vuoden 1987 budjetissa varattaisiin valtionosuus 33.32.30 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 26903: 100 kuntoutussihteerin palkkaamiseen kuntiin. valtionosuutena 100 kuntoutussihteerin 26904: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- palkkaamiseksi kuntzi'n. 26905: taen, 26906: 26907: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 26908: 26909: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen 26910: Ensio Laine hma Rosnell 26911: 1604 1986 vp. 26912: 26913: Raha-asia-aloite n:o 1496 26914: 26915: 26916: 26917: 26918: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta ympanston- Ja luonnon- 26919: suojelun tutkimusaseman rakentamiseksi Kuruun 26920: 26921: 26922: Eduskunnalle 26923: 26924: Puhtaan luonnon ja elinympäristön tarve on erittäin puhdasta. Seitsemisen luonnonpuisto on 26925: viime vuosina voimakkaasti korostunut aivan oi- osaksi myös kunnan alueella. Kunnan läheisyys 26926: keutetusti ihmisten keskuudessa. He haluavat Tampereen kaupunkiin mahdollistaisi yhteistoi- 26927: elinympäristönsä ja luonnon säilyvän puhtaana. minnan Tampereen yliopiston kanssa. Monipuoli- 26928: Tämän sukupolven on tunnettava vastuunsa myös nen luonto ja eläimistö antaisivat hyvät luonnon- 26929: tulevia sukupolvia kohtaan. olosuhteet Kurun kunnassa ympäristön- ja luon- 26930: Luontoa on saastutettu varsin suruttomasti nonsuojelun tutkimusaseman toiminnalle puh- 26931: maassamme. Suomalainen teollisuus on ollut var- taan luonnon säilyttämiseksi Suomessa. 26932: sin piittaamaton luonnonsuojelun vaatimuksista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26933: Nykyisin ei riitä edes se, että asutuskeskusten ja taen, 26934: teollisuusalueiden ympäristöt saastutetaan erilai- 26935: silla saasteilla. Nyt myös levitetään myrkkyjä suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26936: raan luontoon erilaisin perustein, tutkimatta nii- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 26937: den vaikutuksia luonnon tasapainoon. 35 .11. 26 1 000 000 markkaa ympäristön- 26938: Kurun kunnan alueilla on suoritettu vesakko- ja luonnonsuojelun tutkimusaseman 26939: myrkytyksiä erilaisia levityskeinoja käyttäen. Osa suunnittelemiseksi ja rakennustöiden 26940: kunnan runsaasta luonnosta on vielä kuitenkin aloittamiseksi Kuruun. 26941: 26942: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 26943: 26944: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Kautto 26945: 1986 vp. 1605 26946: 26947: Raha-asia-aloite n:o 1497 26948: 26949: 26950: 26951: 26952: Kuoppa ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta pikkujärvien 26953: puhdistuskokeiluun Kurussa 26954: 26955: 26956: Eduskunnalle 26957: 26958: Monin paikoin ovat sisävesien kalastuskunnat lut mahdollista. Suuryhtiöt ja metsähallitus tulisi 26959: menettäneet huomattavan osan kalansaalistaan, velvoittaa puhdistamaan saastuttamansa vesistöt. 26960: koska hyvät, kalaiset ja kauniit järvet ovat menet- Valtion tulisi käynnistää tutkimukset tehokkai- 26961: tämässä kalakantansa. Samoin sisävesien ammatti- den puhdistusmenetelmien kehittämiseksi ja pe- 26962: kalastajien määrä on jatkuvasti supistunut, koska riä sitten kustannukset suuryhtiöiltä ja metsähalli- 26963: kalojen vähentyminen saastuneissa järvissä ei anna tukselta. Kurun kunnassa on runsaasti tällaisia 26964: riittävää toimeentuloa kalastajille. Järvet ovat pikkujärviä, joissa työt voitaisiin aloittaa. 26965: saastuneet ja rehevöityneet, vaikka niiden lähei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 26966: syydessä ei ole teollisuutta tai suuria asutuskes- taen, 26967: kuksia. 26968: Metsäjärvien saastumiseen ovat varmasti usein että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26969: syynä metsähallituksen ja suuryhtiöiden suoritta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 26970: mat metsien lentolannoitukset ja vesakkojen len- 35.25.23 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 26971: toruiskutukset. Tehokkaan ympäristönsuojelu- pikkujärvien puhdistuskokeiluun Ku- 26972: lainsäädännön puuttumisen johdosta tämä on ol- russa. 26973: 26974: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 26975: 26976: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen 26977: 1606 1986 vp. 26978: 26979: Raha-asia-aloite n:o 1498 26980: 26981: 26982: 26983: 26984: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta merivartiokoulun rakentami- 26985: seksi Raumalle 26986: 26987: 26988: Eduskunnalle 26989: 26990: Merivartiokoulun tehtävänä on antaa merivar- Rauman kaupunki on luovuttanut vuonna 1975 26991: tioinoin vaatimaa perus-, täydennys- ja jatkokou- korvauksetta valtiolle merivartiokoulun rakennus- 26992: lutusta. Koulutus tapahtuu pääasiassa kurssi- paikaksi 14 727,7 m 2 :n suuruisen muodostettavan 26993: muotoisena. Kursseja ovat mm. merivartiokurssi tontin. Mikäli merivartiokoulun rakennushank- 26994: (1/2 v), ylempi toimiupseerikurssi (112 v), alempi keesta päätetään luopua, sisäasiainministeriö tu- 26995: toimiupseerikurssi (1/2 v), merivartioluutnantti- lee siirtämään sanotun tontin valtiovarainministe- 26996: kurssi ja rajavartiolaitoksen erityisupseerikurssi. riölle sekä samalla esittämään, että se palautettai- 26997: Vuonna 1985 merivartiokoulussa pidettiin kah- siin Rauman kaupungille, ellei valtio käytä sitä 26998: deksan kurssia ja opetustehtävissä oli 36 tunti- muun vastaavan kaltaisen rakennushankkeen ra- 26999: opettajaa. kennuspaikkana. Tonttia ei ole luovutettu takai- 27000: Merivartiokoulun nykyiset tilat eivät vastaa kai- sin, vaan se on edelleen valtion hallinnassa. 27001: kilta osin koulun tarpeita. Työryhmän käsityksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27002: mukaan merivartiokoulun käyttämää opetushen- taen, 27003: kilökuntaa on saatavissa myös pääkaupunkiseu- 27004: dun ulkopuolelta, missä myös eri merivartiostot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27005: pystyvät tukemaan merivartiokoulua sen koulu- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 27006: tus- ja henkilöasioissa. Tämän vuoksi ja ottaen markkaa merivartiokoulun rakentamiseksi 27007: huomioon merivartiokoulun toiminnan luonteen Raumalle. 27008: työryhmä katsoo, että merivartiokoulu voi toimia 27009: pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen ulkopuo- 27010: lella muualla maassa. 27011: 27012: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 27013: 27014: Matti Kuusio Mikko Elo 27015: Pirkko Valtonen Timo Roos 27016: 1986 vp. 1607 27017: 27018: Raha-asia-aloite n:o 1499 27019: 27020: 27021: 27022: 27023: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman Pitsiviikon järjeste- 27024: lyihin 27025: 27026: 27027: Eduskunnalle 27028: 27029: Rauman Pitsiviikko on perinteinen raumalai- pitsiviikon järjestelyihin muutamana viime vuote- 27030: nen kulttuuriviikko, jota on vietetty jo kuusitoista na pientä määrärahaa. Jos pitsiviikosta aiotaan ke- 27031: kertaa. Se on raumalaisen kulttuurin monipuoli- hittää mittasuhteiltaan muita suomalaisia kult- 27032: nen katselmus. tuurifestivaaleja vastaava kesätapahtuma, tulisi 27033: Rauman kaupungin varhaishistoria kietoutuu sen järjestämiseen varata nykyistä huomattavasti 27034: pitsiin: Raumalla tiedetään nyplätyn jo 1500- suurempi määräraha. 27035: luvulla, vaikka tuon ajan pitsinnypläyksestä onkin Pitsiviikolla on ollut Raumalla n. 60 000- 27036: olemassa vain legendaarisia tietoja. 1700-luvulla 70 000 kävijää. Näyttelytoiminnan kehittäminen 27037: pitsit varsinaisesti valtasivat Rauman: Pietari Bra- entistä kansainvälisemmäksi ja mittavammaksi ot- 27038: he, joka oli tutustunut mm. Venetsian ja Alanko- taen huomioon mahdollisesti myös muut käden 27039: maitten tuottavaan pitsikauppaan, kehotti rau- taidot on pitsiviikon järjestelyjen keskeinen tavoi- 27040: malaisia nypläämään ja käden taidoin kartutta- te, jonka kulttuuriviikon toimeenpanija kulttuu- 27041: maan kassaansa. 1800-lukua voidaan pitää rau- rilautakunnan yleisjaosto on määritellyt. 27042: manpitsin nousukautena: tuolloin oli kaupungis- Pitsiviikon järjestelyjen yhteydessä on Rauma 27043: sa n. 600 nypläystyynyä päivittäisessä käytössä. ollut yhteistyössä myös OIDFA:n kanssa (kansain- 27044: Niinpä Raumalla yhä nyplätään, ja jottei rikas välinen ommellun ja nyplätyn pitsin järjestö), 27045: perinne katkeaisi, järjestetään sen vaalimiseksi jonka pääpaikka on Belgiassa ja johon kuuluu jä- 27046: pitsiviikolla a) raumanpitsin b) ulkomaisten pit- seniä ympäri maailmaa. Raumalla ei enää eletä 27047: sien näyttelyitä (esillä on ollut pitsinäyttely Unka- nypläyksellä, mutta raumanpitsin maine elää 27048: rista, Itä-Saksasta, Belgiasta, Ranskasta, Neuvos- maailmalla, missä pitsit kuvastavat Rauman hen- 27049: toliitosta, Ruotsista, Tanskasta). Näyttelytoimin- keä - teollisuuden ja kaupan, meren ja kulttuu- 27050: nan lisäksi pidetään pitsien tekemiseen liittyviä rin kaupunkia. 27051: kursseja sekä seminaareja. Seuraava pitsinäyttely Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27052: saadaan Raumalle Englannista. Kesäksi 1988 on tavasti, 27053: kaavailtu tsekkiläisten pitsien esillepanoa. 27054: Jotta päästäisiin toteuttamaan linjakasta suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27055: niteltua pitkän tähtäyksen näyttelytoimintaa, tar- 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 27056: vitaan taloudellista tukea. Valtio on myöntänyt kaa Rauman Pitsivzikon järjestelyihin. 27057: 27058: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 27059: 27060: Matti Kuusio Mikko Elo 27061: Pirkko Valtonen Timo Roos 27062: Aino Pohjanoksa 27063: 1608 1986 vp. 27064: 27065: Raha-asia-aloite n:o 1500 27066: 27067: 27068: 27069: 27070: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Eurakosken-Panelian tien 27071: rakentamiseen 27072: 27073: 27074: Eduskunnalle 27075: 27076: Kokemäki - Kiukainen - Eurajoki - Rauma myöskään sovi unohtaa eräiden maataloustuottei- 27077: -maantieyhteyksien parantaminen palvelisi vaiku- den, mm. sokerijuurikkaan kuljetuksia eri suun- 27078: tusalueen kuntien käsityksen mukaan niin seudul- tiin, mm. Lännen Tehtaille Säkylään. 27079: lista kuin kuntien sisäistäkin liikennettä. Toteu- - Kiukaisten kunnan sisäisten liikenneyhteyk- 27080: tuessaan uusi tieyhteys parantaisi merkittävästi sien parantajana Eurakosken ja Panelian taaja- 27081: alueen itä-länsisuunnan tieyhteyksiä niin Koke- mien välillä uudella tieyhteydellä olisi ratkaiseva 27082: mäen kautta Helsinkiin kuin vastaavasti Eurajoen merkitys niin tavaraliikennettä kuin työssäkäynti- 27083: kautta Raumalle ja Porin suuntiin. liikennettäkin ajatellen. Tieyhteyden merkitystä 27084: Rauman kaupunginhallitus, Kokemäen kau- ovat käydyissä keskusteluissa erityisesti korosta- 27085: punginhallitus, Eurajoen kunnanhallitus, Kiu- neet yrityksien edustajat, joista yrityksistä mainit- 27086: kaisten kunnanhallitus sekä Satakunnan seutu- takoon nyt Suomen Sokeri Oy/Jaakko Tehtaat, 27087: kaavaliitto ovat hanketta koskevissa kannanotois- Jaakko Tuote Oy, Oy Finnbrass Ab, Panelian Ko- 27088: saan kiinnittäneet huomiota mm. seuraaviin tie- neliike, Hakalan Paja, Paneliankosken Voima Oy 27089: yhteyden tarpeellisuutta korostaviin seikkoihin: sekä Panelian Sähkö Oy, jotka kaikki yritykset si- 27090: - Maantieyhteydet Kokemäen ja Harjavallan jaitsevat Panelian taajaman vaikutusalueella suh- 27091: seudulta Raumalla ja nimenomaan Rauman sata- teellisen heikkojen tieyhteyksien takana ottaen 27092: maan ovat nykyisellään huonot. Uusi tieyhteys pa- huomioon monesti hyvinkin raskaat tavarakulje- 27093: rantaisi paitsi puuraaka-aineen kuljetusyhteyksiä tukset, joita suuntaan jos toiseenkin asianomaisil- 27094: Rauma-Repola Oy:n paperi- ja selluloosatehtaille, ta tehtailta kuljetetaan. 27095: myös molemmansuuntaisia kuljetusyhteyksiä Ris- - Satakunnan seutukaavaliitto on omassa 27096: teen viljavarastolta ja varastolta Rauman satamassa kannanotossaan lausunut, että teollisuuden ja 27097: olevaan valtion viljavaraston ulkomaankauppater- maatalouden raskaat kuljetukset, työssäkäynti- se- 27098: minaaliin. Edellistä suurempikin merkitys olisi kä palveluliikenne on Eurajokilaaksossa erityisesti 27099: vielä kuitenkin Kiukaisten kunnan alueella ole- välillä Kiukaisten kk-Panelia-Eurajoen kk kas- 27100: vien tuotantolaitosten sekä puuraaka-aineen kul- vanut voimakkaasti ja viime aikoina tehdyt ratkai- 27101: jetusyhteyksille Etelä-Satakunnan talousalueen sut kuten viljavarastojen rakentaminen ja teolli- 27102: keskuskuntaan Raumalle. suuden laajentaminen ennakoivat liikenteen sel- 27103: - Kokemäen teollisten elinkeinojen lisääntymi- vää kasvua jatkossakin. Kiukaisten kunnassa val- 27104: nen sekä valtion viljavaraston toiminnan laajenemi- linnut viime vuosien aikainen voimakas väestöka- 27105: nen tekevät tieyhteyden entistä tärkeämmäksi. to, kunnan epäsuotuisa kehitys on osaksi johdet- 27106: - Tien rakentamisella saataisiin merkittävä tavissa epätyydyttävistä tieyhteyksistä itä-länsi- 27107: parannus yhteyksissä Helsingin ja Tampereen suunnassa. 27108: suuntiin tieverkostoon sekä lähikuntien, kuten Puhuttaessa hankkeen seudullisesta merkityk- 27109: Euran, Kiukaisten, Harjavallan ja Kokemäen sestä lienee syytä muistaa myös eräät muut vireillä 27110: alueille. Parannettu yhteys helpottaisi päivittäistä olevat tiehankkeet Kokemäeltä Kiikoisten ja Poh- 27111: työssäkäyntiliikennettä Kiukaisista Eurajoen ja janmaan suuntaan, joihin hankkeisiin nyt puhee- 27112: Rauman suuntiin sekä päinvastoin. Eurajoen kun- na oleva yhteys mielestämme saumattomasti ni- 27113: nassa toimiva Satoturve Oy on erittäin paljon riip- veltyy. 27114: puvainen liikenneolosuhteista ja tällöin se pääsisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27115: kunnollisen ajoreitin varrelle. Tässä yhteydessä ei taen, 27116: 1986 vp. - RA n:o 1500 1609 27117: 27118: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden kummankin taajaman kevyen liikenteen 27119: 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 väylästön rakentamiseen. 27120: markkaa Eurakosken-Panelian tien sekä 27121: 27122: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 27123: 27124: Matti Kuusio Mikko Elo 27125: Pirkko Valtonen Timo Roos 27126: 27127: 27128: 27129: 27130: 101 260148U 27131: 1610 1986 vp. 27132: 27133: Raha-asia-aloite n:o 1501 27134: 27135: 27136: 27137: 27138: Kärhä: Korotetun määrärahan osoittamisesta väestönsuojelulain 27139: 24 §:n mukaisiin lainoihin kunnille 27140: 27141: 27142: Eduskunnalle 27143: 27144: Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jäl- on keskimäärin 760 markkaa vuodessa. Jotta kun- 27145: keen paljastui suomalaisille, kuinka vähäisessä tia saataisiin kiinnostumaan asukkaittensa turval- 27146: määrin meillä on rakennettu asukkaille väestön- lisuuden varmistamisesta myös kriisiaikoina, olisi 27147: suojia kriisitilanteiden varalle. Väestönsuojien ra- puheena oleva määräraha nostettava moninkertai- 27148: kentaminen kuuluu laajalti kuntien tehtäväpii- seksi. 27149: riin, mutta ne eivät ole huolehtineet riittävästi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27150: tästä velvollisuudestaan. taen, 27151: Väestönsuojelulain mukaan kunnalle myönne- 27152: tään valtion varoista pitkäaikaista halpakorkoista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27153: lainaa väestönsuojien rakentamisesta aiheutuvia 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 27154: kustannuksia varten. Valtion budjetissa sanottu 26.80.90 lisäyksenä 4 650 000 markkaa 27155: lainamäärä on vain symbolinen. Summa on pysy- väestönsuojelulain 24 §:n mukaisia lainoja 27156: nyt samana eli 350 000 markkana ainakin vuodes- varten. 27157: ta 1981 alkaen. Yksittäistä kuntaa kohden summa 27158: 27159: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 27160: 27161: Lea Kärhä 27162: 1986 vp. 1611 27163: 27164: Raha-asia-aloite n:o 1502 27165: 27166: 27167: 27168: 27169: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen ja lukioiden perus- 27170: tamiskustannuksiin Uudellamaalla 27171: 27172: 27173: Eduskunnalle 27174: 27175: Valtion tulo- ja menoarviossa olevien rakenta- luolot pahenevat entisestään, koska tänne muut- 27176: misaikaisten valtionosuusmäärärahojen perusteel- taa jatkuvasti väkeä muualta. 27177: la kestää 40 vuotta, ennen kuin Uudenmaan pe- Valtion tulo- ja menoarvioon on otettava osoi- 27178: ruskoulujen rakennushankkeet saadaan toteute- tettua enemmän määrärahoja Uudenmaan perus- 27179: tuksi. koulujen rakentamiseen ja kunnostamiseen. 27180: Uudenmaan tiheästi asutetuilla alueilla on kou- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27181: luahtaus paikka paikoin lähes sietämätön, mikä taen, 27182: on johtanut koululaisten vuorolukuun. 27183: Kuitenkin ensi vuodeksi on valtion taholta va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27184: rattu peruskoulujen ja lukioiden perustamiskus- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 27185: tannuksiin vain 87 miljoonaa markkaa, mikä on 20 000 000 markkaa peruskoulujen ja lu- 27186: noin 1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tä- kioiden perustamiskustannukstin Uudel- 27187: mä merkitsee sitä, että Uudenmaan lasten kou- lamaalla. 27188: 27189: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 27190: 27191: Lea Kärhä 27192: 1612 1986 vp. 27193: 27194: Raha-asia-aloite n:o 1503 27195: 27196: 27197: 27198: 27199: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta koulunkäyntiavustajien palkkaa- 27200: miseen harjaantumiskoululaisille 27201: 27202: 27203: Eduskunnalle 27204: 27205: Harjaantumiskoululaisten siirryttyä vuoden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27206: 1985 syksystä kouluhallituksen alaisiksi ja oppioi- taen, 27207: keuden ulottuessa myös heihin on hyvin monessa 27208: harjaantumiskoulussa jouduttu ylipääsemättö- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27209: mien vaikeuksien eteen koulunkäyntiavustajien 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä' 27210: vähyyden vuoksi. 2 000 000 markkaa vammaisten lasten 27211: On ilmennyt, että koulunkäyntiavustajien tarve koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen 27212: vammaisten lasten kohdalla on suurempi kuin oli harjaantumiskouluihin. 27213: oletettu, ja niinpä valtion tulo- ja menoarvion 27214: puitteissa vain joka toiselle avustajaa tarvitsevalle 27215: on voitu myöntää koulunkäyntiavustaja. 27216: 27217: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 27218: 27219: Lea Kärhä 27220: 1986 vp. 1613 27221: 27222: Raha-asia-aloite n:o 1504 27223: 27224: 27225: 27226: 27227: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammalaitoksissa olevien 27228: urheilumahdollisuuksien parantamiseksi 27229: 27230: 27231: Eduskunnalle 27232: 27233: Monissa Euroopan maissa on kehitysvammalai- Vammaisurheilun määrärahoja pitäisi lisätä, 27234: toksissa olevilla vammaisilla mahdollisuus saada jotta kehitysvammalaitoksiin sijoitetut saisivat 27235: urheilumäärärahoista avustusta urheiluharrastuk- mahdollisuuden osallistua henkisesti ja ruumiilli- 27236: siinsa. Näin he ovat voineet matkustaa maansa ul- sesti kuntouttavaan urheiluun muiden kanssa. 27237: kopuolellekin kilpailemaan urheilusuorituksista Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27238: muiden vammaisten kanssa. taen, 27239: Suomessa olevat kehitysvammalaitokset ovat ot- 27240: taneet vastaan edellä kerrottu ja Suomeen kilpaile- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27241: maan tulleita muiden maiden vammaisurheilijoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzJle 27242: ta, mutta oman maamme kehitysvammaisilla ei 29.91.50 lisäyksenä 150 000 markkaa ke- 27243: ole ollut mahdollisuuksia tehdä samanlaisia vasta- hitysvammalaitoksissa olevien vammaisten 27244: vierailuja, vaikka heille on tullut vastavuoroiskut- urhezJu- ja lzikuntamahdollisuuksien pa- 27245: suja. Suomessa ovat näet kehitysvammaiset jää- rantamiseksi. 27246: neet tässä suhteessa vammaismäärärahojen ulko- 27247: puolelle. 27248: 27249: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 27250: 27251: Lea Kärhä 27252: 1614 1986 vp. 27253: 27254: Raha-asia-aloite n:o 1505 27255: 27256: 27257: 27258: 27259: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta veteraanien ilmaisten junamatko- 27260: jen lisäämiseksi 27261: 27262: 27263: Eduskunnalle 27264: 27265: Vuosien 1939-1945 sotien veteraaneja on Suo- Näistä syistä ja kunnianosoituksena veteraaneil- 27266: messa noin 340 000. Heidän keski-ikänsä on 70 le tulisi heille myöntää vapaat matkat rautateillä 27267: vuotta, joten he ovat suurimmalta osaltaan jo ja Suomen Turistiautossa veteraanien valtakun- 27268: eläkkeellä. Työeläkejärjestelmässä heistä hyvin nallisiin juhliin ja kokouksiin. Matkalipuksi riit- 27269: monet ovat jääneet väliinputoajan asemaan, jol- täisi tuolloin puolustusvoimain lahjoittaman tam- 27270: loin heidän eläketurvansa on muodostunut pie- menlehvän olemassaolo. 27271: neksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27272: Veteraanijärjestöt viettävät vuosittain valtakun- taen, 27273: nallisia kokouksia ja juhlia, joista on muodostu- 27274: nut heille innostavia yhteisiä tapaamisia. Pitkien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27275: matkojen tuomat kalliit matkakustannukset muo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 27276: dostavat kuitenkin pientä eläkettä nauttiville ve- 31.57.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa ve- 27277: teraaneille esteen päästä osallistumaan näihin teraanien zlmaiszin junamatkoihin valta- 27278: omiin tilaisuuksiinsa. kunnallisiin kokouksiin ja juhliin. 27279: 27280: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 27281: 27282: Lea Kärhä 27283: 1986 vp. 1615 27284: 27285: Raha-asia-aloite n:o 1506 27286: 27287: 27288: 27289: 27290: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Keravan tava- 27291: raterminaalin rakennustöiden aloittamiseksi 27292: 27293: 27294: Eduskunnalle 27295: 27296: Keravan kaupunki on syntynyt rautatieaseman paletavarat kulkevat lähes kokonaan Keravan 27297: ympärille ja rautatieasemalla onkin aina ollut kau- tavara-aseman kautta. 27298: pungin kehitykselle ja hyvinvoinnille suuri merki- Keravan tavara-asema on rakennettu 1920- 27299: tys. Näin on edelleen tänäkin päivänä, sillä muun luvulla eikä se 1970-luvulla tehtyjen laajennustöi- 27300: muassa 4 000 keravalaista käy päivittäin Helsingis- denkään jälkeen täytä nykyliikenteen vaatimuk- 27301: sä työssä. Lisäksi lähiseutujen asukkaat käyttävät sia. Liikenteen lisääntymisen takia on vaikeuksia 27302: Keravan rautatieaseman palveluja hyväkseen sekä selvitä päivittäisistä tavaramääristä. 27303: henkilö- että tavarakuljetusten osalta. Keravan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27304: rautatieasema onkin Suomen vilkasliikenteisimpiä taen, 27305: rautatieasemta. 27306: Keravan rautatieaseman tavaraterminaalin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27307: alueella sijaitsevat Keravan, Järvenpään ja Por- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 27308: voon kaupungit, Hyrylän, Jokelan ja Nikkilän taa- 31.90. 74 5 000 000 markkaa Valtionrau- 27309: jamat sekä Askolan, Mäntsälän, Pornaisten ja Por- tateiden Keravan tavaraterminaalin raken- 27310: voon maalaiskunnat. Alueella sijaitsee monta nustöiden aloittamiseksi. 27311: merkittävää teollisuuslaitosta. Terminaalin kap- 27312: 27313: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 27314: 27315: Lea Kärhä 27316: 1616 1986 vp. 27317: 27318: Raha-asia-aloite n:o 1507 27319: 27320: 27321: 27322: 27323: Kärhä: Korotetun määrärahan osoittamisesta Uudenmaan teolli- 27324: suuspiirin paikallistoimiston perustamiseksi Karjaalle 27325: 27326: 27327: Eduskunnalle 27328: 27329: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon sisältyy mai- dollisin keinoin pian korvattua. Teollisuuspiirin 27330: ninta Uudenmaan läänin teollisuuspiirin Karjaan paikallistoimiston avaaminen mahdollisimman 27331: paikallistoimiston perustamisesta. Tulo- ja me- pian voisi osaltaan myötävaikuttaa uusien teollis- 27332: noarvioon ei kuitenkaan sisältynyt määrärahaa ten yritysten syntymiseen ja olemassa olevien yri- 27333: paikallistoimistoon tarvittavien virkojen perusta- tysten toiminnan jatkumiseen läntisellä Uudella- 27334: miseksi ja täten toiminnan käynnistämiseksi. maalla. 27335: Uudenmaan teollisuuspiirin paikallistoimiston Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27336: avaamisen Karjaalla tulisi tapahtua mahdollisim- taen, 27337: man pian. Länsi-Uudenmaan vanhan suurteolli- 27338: suuden ongelmat ovat edelleen kärjistyneet ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27339: teollisuustyöpaikkojen menetykset ovat vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 27340: 1986 aikana edelleen voimakkaasti lisääntyneet. 32.02.01 lisäyksenä 150 000 markkaa 27341: Alueen kuntien ongelmien lieventämiseksi tulisi Uudenmaan teollisuuspiirin paikallistoi- 27342: menetetyt teollisuustyöpaikat saada kaikin mah- miston perustamiseksi Karjaa/le. 27343: 27344: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 27345: 27346: Lea Kärhä 27347: 1986 vp. 1617 27348: 27349: Raha-asia-aloite n:o 1508 27350: 27351: 27352: 27353: 27354: Kärhä: Korotemo määrärahan osoittamisesta ulkoilureittien ja luon- 27355: topolkujen rakentamiseksi Uudellemaalle 27356: 27357: 27358: Eduskunnalle 27359: 27360: Kunnat ovat voineet vuodesta 1980 lähtien ha- taminen tärkeätä ottaen huomioon läänin asukas- 27361: kea valtion avustusta ulkoilureittien rakentami- tiheys. Täällä on ulkoilualueiden saavutettavuus 27362: seen. Esimerkiksi vuonna 1985 jaettiin valtion heikentynyt ja ulkoiluun sopivat metsäalueet ovat 27363: tulo- ja menoarvion puitteissa 480 000 markkaa pirstoutuneet. Tämän johdosta tarvitaan Uudella- 27364: valtakunnallista tai seudullista merkitystä omaa- maalla ulkoilu- ja luontopolkuja rakennettaessa 27365: vien ulkoilureittien perustamiseen ja kehittämi- eritasoristeyksiä ja muita erityisjärjestelyjä, mitkä 27366: seen. Avustusta haettiin kaikkiaan 1 665 900 toimenpiteet tekevät reittien rakentamisen kal- 27367: markkaa ja sitä myönnettiin 48 hakijasta 33:lle. liiksi. Siksi olisi myös Uudenmaan läänin ulkoilu- 27368: Vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarviossa sa- reitteihin ja luontopolkuihin saatava valtionapua. 27369: nottuun tarkoitukseen myönnettiin 600 000 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27370: markkaa ja ensi vuoden talousarviossa momentille taen, 27371: ehdotetaan 10 000 markan lisäystä. 27372: Ulkoilureittien ja luontopolkujen rakentamis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27373: määrärahoja myönnettäessä on unohdettu Uu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 27374: denmaan läänin asukkaiden lukumäärä ja heidän 35.15.31 lisäyksenä 500000 markkaa eri- 27375: virkistystarpeensa. Kuitenkin nimenomaan Uu- tyisesti Uudellemaalle rakennettaviin ul- 27376: dellamaalla olisi ulkoilu- ja luontopolkujen raken- kozlureitteihin ja luontopolkuihin. 27377: 27378: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 27379: 27380: Lea Kärhä 27381: 27382: 27383: 27384: 27385: 102 260148U 27386: 1618 1986 vp. 27387: 27388: Raha-asia-aloite n:o 1509 27389: 27390: 27391: 27392: 27393: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten poliittisen 27394: toiminnan tukemiseen 27395: 27396: 27397: Eduskunnalle 27398: 27399: Poliittiseen t01mmtaan osallistuminen organi- puoluelaitoksen ja muiden järjestöjen on perustel- 27400: satioiden ulkopuolella on vammaisille ja erityisesti tua osoittaa valtion tukea vammaisten omaan po- 27401: vaikeavammaisille käytännössä hankalaa. Eräitä liittiseen toimintaan. 27402: vaikeuksia ovat mm. kuljetusten, pistemateriaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27403: lien ja viittomakielen tulkinnan järjestämisen kal- taen, 27404: leus. Nämä ovat kustannuksia, jotka ovat tavan- 27405: omaisia toimintakuluja huomattavasti suurempia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27406: ~onet vammaiset henkilöt ovat lisäksi pienituloi- 1987 tulo- ja menoarvioon 225 000 mark- 27407: sla. kaa vammaisten poliittisen toiminnan tu- 27408: Poliittisen toiminnan ulottuessa ohi perinteisen kemiseen. 27409: 27410: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27411: 27412: Kalle Könkkölä Ville Komsi 27413: 1986 vp. 1619 27414: 27415: Raha-asia-aloite n:o 1510 27416: 27417: 27418: 27419: 27420: Könkkölä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta saamelaisval- 27421: tuuskunnan toiminnan edistämiseen 27422: 27423: 27424: Eduskunnalle 27425: 27426: Saamelaisvaltuuskunta on vaalein valittu, saa- vät resurssit sekä vakinaisen että projektihenkilös- 27427: melaisista koostuva ja saamelaisten etua valvova tön ylläpitämiseksi. 27428: elin. Valitettavasti saamelaisvaltuuskunnalla ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27429: apunaan riittäviä henkilöresursseja toimintansa yl- taen, 27430: läpitämiseksi ja omaehtoisen ja aloitteellisen toi- 27431: mintansa edistämiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27432: Koska saamelaisvaltuuskunta voi toimivana es- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 27433: tää sitä kulttuurien sulautumista, joka uhkaa saa- 26. 01.09 lisäyksenä 200 000 markkaa saa- 27434: melaiskulttuuria ja sen perinteisiä elinkeinoja, on melaisvaltuuskunnan toiminnan edistämi- 27435: tarkoituksenmukaista taata valtuuskunnalle riittä- seen. 27436: 27437: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27438: 27439: Kalle Könkkölä Ville Komsi 27440: 1620 1986 vp. 27441: 27442: Raha-asia-aloite n:o 1511 27443: 27444: 27445: 27446: 27447: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntosäästö- 27448: palkkiojärjestelmän ylimääräisiin lisiin 27449: 27450: 27451: Eduskunnalle 27452: 27453: Ensiasunnon hankinnan helpottamiseksi tuli budjetoidut määrärahat ovat olleet liian pienet. 27454: vuonna 1981 voimaan asuntosäästöpalkkiolaki ja ASP-järjestelmässä tulee oma säästöosuus laskea 5 27455: siihen liittyvä korkotukijärjestelmä. Ainakaan vie- prosenttiin asunnon hankinta-arvosta ja laina-aika 27456: lä ei ASP-järjestelmällä ole juurikaan kyetty hel- tulee pidentää 25 vuoteen. 27457: pottamaan ensiasunnon saantia. Vain vähemmis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27458: tö nuorista on onnistunut säästötavoitteessaan. taen, 27459: Ongelmana ovat etenkin edellytetty liian korkea 27460: omarahoitusosuus sekä merkitykseltään varsin vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27461: häinen säästöpalkkio, jotka tekijät yhdessä ovat 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 27462: johtaneet siihen, että nuorilta on vaadittu koh- 28.87.53 lisäyksenä 60 000 000 markkaa 27463: tuuttomia säästöponnistuksia ja säästötavoite on asuntosäästöpalkkiojärjestelmän mukais- 27464: karannut asuntojen hintojen noustessa. Järjestel- ten asuntosäästöpalkkioiden korottami- 27465: mään ja nimenomaan asuntosäästöpalkkioihin seen ylimääräisin /isin. 27466: 27467: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27468: 27469: Kalle Könkkölä Ville Komsi 27470: 1986 vp. 1621 27471: 27472: Raha-asia-aloite n:o 1512 27473: 27474: 27475: 27476: 27477: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu- 27478: jen kirjasto- ja laitehankintoihin 27479: 27480: 27481: Eduskunnalle 27482: 27483: Korkeakoulujen kehittämislaki ei säädellyt kir- joiden valmistumisaikoja opetusm101stenon toi- 27484: jasto- ja laitemäärärahojen kehitystä. Tämä on menpideohjelman (21.1.1986) mukaisesti sekä 27485: johtanut määrärahojen jäämiseen niin vähäisiksi, edistää suomalaisen tutkimuksen kansainvälisty- 27486: että korkeakoulujen opetus- ja tutkimustoiminta mistä, ei momentille esitetty korotus ole riittävä 27487: häiriintyy ja saattaa jäädä jälkeen kansainväliseen momentin pitkäaikaisen jälkeenjääneisyyden 27488: tasoon nähden. vuoksi. 27489: Kirjastojen riittämätön resurssointi aiheuttaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27490: tenttikirjojen puutteen vuoksi opintojen viivästy- taen, 27491: mistä ja kaventaa ulkomaisten julkaisujen valikoi- 27492: maa, mikä vaikeuttaa tutkimuksen kansainvälisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27493: kehityksen seuraamista. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 27494: Samaa momenttia nakertavat myös alituisesti 29.10.21 lisäyksenä 14 880 000 markkaa 27495: kasvavat tietoliikenne- ja atk-ohjelmistomenot. korkeakoulujen kirjasto- ja laite hankintoi- 27496: Mikäli halutaan lyhentää korkeakouluopiskeli- hin. 27497: 27498: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27499: 27500: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi Ville Komsi 27501: 1622 1986 vp. 27502: 27503: Raha-asia-aloite n:o 1513 27504: 27505: 27506: 27507: 27508: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta aineenopetta- 27509: jain erillisten kasvatustieteen opintojen järjestämiseen 27510: 27511: 27512: Eduskunnalle 27513: 27514: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti poistuu luonnollista tietä vuoteen 1989 mennessä) 27515: koulujen aineenopettajien opiskelutilannetta si- ratkaisemiseksi. 27516: ten, että uuden tutkinnon (vrt. asetus 530/78) Tulo- ja menoarvioon on esitetty erillisiä kasva- 27517: mukaan opiskelevat suorittavat opetusharjoitte- tustieteen opintoja järjestettäviksi 615 opiskelijal- 27518: luosa jo varsinaisen opiskelunsa aikana osana opis- le. Koska vanhan tutkintojärjestelmän mukaan 27519: keluaan. Samanaikaisesti opiskelee kuitenkin opiskelevien opiskeluoikeus päättyy syksyllä 1986, 27520: myös vanhan tutkintojärjestelmän mukaisia opin- tämä toimenpide ei ole riittävä ongelman ratkai- 27521: tojaan moni tuleva aineenopettaja, jonka täytyy semiseksi. 27522: suorittaa opetusharjoittelu ns. aineenopettajan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27523: erillisinä kasvatustieteen opintoina. taen, 27524: Erilliseen opetusharjoitteluun pääseminen on 27525: osoittautunut ongelmalliseksi, koska opettajan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27526: koulutusyksiköiden opetusresurssit ovat kuluneet 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 27527: lähes kokonaan uuden järjestelmän mukaan opis- 29.37.29 lisäyksenä 3 420 000 markkaa 27528: kelevien opetusharjoittelun järjestämiseen. Tä- yhteensä 950 aineenopettajan enJiisten 27529: män vuoksi olisi ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin kasvatustieteen opintojen järjestämiseksi. 27530: syntyneen siirtymävaiheongelman (joka pääosin 27531: 27532: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27533: 27534: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi Ville Komsi 27535: 1986 vp. 1623 27536: 27537: Raha-asia-aloite n:o 1514 27538: 27539: 27540: 27541: 27542: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansainvälisen 27543: tutkija- ja opiskelijavaihdon kehittämiseksi 27544: 27545: 27546: Eduskunnalle 27547: 27548: Valtioneuvoston 12.9.1985 eduskunnalle anta- Korkeakoulu- ja tiedeyhteisömme nmavan 27549: massa tiede- ja teknologiapoliittisessa selonteossa kansainvälisyyden tukemiseksi ja pitämiseksi mu- 27550: on suomalaisen tutkimuksen kansainvälistyminen kana ajassaan on kansainvälistä opiskelija- ja tut- 27551: asetettu yhdeksi painopisteeksi, mikä on tieteem- kijavaihtoa kehitettävä. 27552: me edistymisen kannalta tärkeää. Tämän tavoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27553: teen edistämiseksi on tärkeää, että opiskelijoiden taen, 27554: harjoittelu- ja. opiskelupaikkoja ulkomailla lisä- 27555: tään tuntuvasu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27556: Suomen "tutkijataseen" alijäämäisyys eli Suo- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 27557: meen saapuvien ulkomaisten tutkijoiden vähäi- 29.37.241isäyksenä 500 000 markkaa kan- 27558: syys johtuu lähinnä maamme haluttomuudesta sainvälisen tutkija- ja opiskelijavaihdon 27559: edistää näiden tutkijoiden oleskelua Suomessa ja kehittämiseksi. 27560: tukea heitä taloudellisesti. 27561: 27562: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27563: 27564: Kalle Könkkölä Ulla Leena Alppi Ville Komsi 27565: 1624 1986 vp. 27566: 27567: Raha-asia-aloite n:o 1515 27568: 27569: 27570: 27571: 27572: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä lisänä opin- 27573: tolainojen korkotuen pidentämiseksi 27574: 27575: 27576: Eduskunnalle 27577: 27578: Opiskelunsa päättäneet nuoret ovat yksi kaik- Opiskelijat ja vastavalmistuneet nuoret eivät 27579: kein vaikeimmassa asemassa olevista nuorten ryh- enää siirry suoraan kouluista ja yliopistoista hyvin 27580: mistä. Opintolainat lankeavat maksuun, lainojen palkatmihin töihin. Alkutyöttömyys, vajaatyölli- 27581: korkotuki lakkaa, oma asunto on yleensä pakko syys ja huonot alkupalkat ovat todellisuutta myös 27582: hankkia, perhe on perustettava jne. Etenkin kor- korkeasti opiskelleiden nuorten kohdalla. Erilaiset 27583: keasti velkaantuneiden opiskelijoiden määrä kas- tukimuodot, joista yksi on opintolainojen korko- 27584: vaa. Viime vuoden kuluessa valmistuneiden yli tuen jatkaminen, ovat hyvin tarpeellisia helpotta- 27585: 60 000 markkaa velkaantuneiden osuus kaksinker- maan nuorten opiskelijoiden ja opiskelijaperhei- 27586: taistui. den asemaa. 27587: Nousseista lainamääristä johtuen lainojen kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27588: kokulut ovat kasvaneet suuriksi huolimatta jo to- tavasti, 27589: teutuneista korkokannan laskuista. Etenkin opin- 27590: tolainojen takaisinmaksun alussa korkorasituksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27591: ollessa suurimmillaan kaivataan helpotuksia. Yksi 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 27592: tämänsuuntainen uudistus oli lainojen takaisin- 29.39.52 7 000 000 markkaa ylimåäräise- 27593: maksun alkamisajankohdan siirtäminen puolella nä lisänä opintolainojen korkotuen piden- 27594: vuodella eteenpäin - nyt kahteen vuoteen val- tämiseksi puolella vuodella. 27595: mistumisen jälkeen. Epähuomiossa jäi kuitenkin 27596: jatkamatta myös valtion korkotukea opintolainoil- 27597: le vähintään saman mittaiseksi. 27598: 27599: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27600: 27601: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi Ville Komsi 27602: 1986 vp. 1625 27603: 27604: Raha-asia-aloite n:o 1516 27605: 27606: 27607: 27608: 27609: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintotuen 27610: asumislisän maksamiseksi ympärivuotisena 27611: 27612: 27613: Eduskunnalle 27614: 27615: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- vuotisesti. Näin ollen opiskelijat ovat huomatta- 27616: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausilta, van eriarvoisessa asemassa verrattuna muihin pie- 27617: pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opiskeli- nituloisiin kansalaisryhmiin. Siksi on välttämä- 27618: ja joutuu kuitenkin (mm. opiskelija-asuntolassa töntä, että opiskelijoille myönnetään avustus asu- 27619: asuessaan) maksamaan vuokran myös kesäajalta. miskustannuksiin ympärivuotisena. 27620: Tavallista onkin, että kesäkuukausien aikana mak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27621: settavaksi tulee kaksi vuokraa: toinen opiskelija- tavasti, 27622: asunnosta ja toinen kesätyöpaikkakunnalla sijait- 27623: sevasta asunnosta. Näihin kustannuksiin opiskeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27624: ja ei saa minkäänlaista tukea, sillä kesäajalta asu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 27625: mislisä maksetaan vain siinä tapauksessa, että 29.39.55 lisäyksenä 60 000 000 markkaa 27626: opiskelija opiskelee myös kesän ajan. opintotuen asumislisän maksamiseksi ym- 27627: Lapsiperheiden asumistukea ja kansaneläkelain pärivuotisena 1. 6.1987 alkaen. 27628: nojalla saatavaa asumistukea myönnetään ympäri- 27629: 27630: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27631: 27632: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi Ville Komsi 27633: 27634: 27635: 27636: 27637: 103 260148U 27638: 1626 1986 vp. 27639: 27640: Raha-asia-aloite n:o 1517 27641: 27642: 27643: 27644: 27645: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta kesälukiotoiminnan tuke- 27646: mtseen 27647: 27648: 27649: Eduskunnalle 27650: 27651: Kesälukiotoiminnan yhteydessä on jo 20 vuo- Koska määrärahaa ei pitkään aikaan ole halli- 27652: den ajan kokeiltu erilaisia vaihtoehtoja nuorison tuksen taholta esitetty riittävästi koeotettavaksi ja 27653: vapaaehtoisen opiskelun järjestämiseksi. Viime koska toiminta on samaan aikaan ollut voimak- 27654: vuosina on kokeilutyössä mukana olevien opetta- kaasti lisääntymässä, ovat kesälukiotoiminnan 27655: jien ja järjestöjen määrä voimakkaasti lisääntynyt edellytykset nyt aikaisempaa huomattavasti hei- 27656: ja kesälukiotoiminnasta on tullut maassamme kommat. 27657: poikkeuksellisen monipuolisen pedagogisen työn Edellä esittämämme perusteella ehdotamme 27658: kehittäjä. Kesälukioseura ry. on muista sivistysjär- kunnioittaen, 27659: jestöistä poiketen keskittynyt erityisesti lasten ja 27660: nuorten vapaan sivistystoiminnan ja jatkuvan kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27661: vuun ohjaavan opiskelun järjestämiseen. Osin 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 27662: juuri kohderyhmän poikkeuksellisuuden vuoksi 29.43.52 lisäyksenä 100 000 markkaa ke- 27663: on Kesälukioseura ry:n kurssi- ja kokeilutoimin- sälukiotoiminnan tukemiseen. 27664: nan keskusjärjestönä saama valtionapu ollut jat- 27665: kuvasti riittämätön ja ratkaisevasti muiden sivis- 27666: tysjärjestöjen saamia avustuksia pienempi. 27667: 27668: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27669: 27670: Kalle Könkkölä Ville Komsi 27671: 1986 vp. 1627 27672: 27673: Raha-asia-aloite n:o 1518 27674: 27675: 27676: 27677: 27678: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten kirjas- 27679: ton toiminnan tukemiseen 27680: 27681: 27682: Eduskunnalle 27683: 27684: Näkövammaisten mahdollisuudet lukea kirjal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27685: lisuutta ovat huomattavsti pienemmät kuin mui- taen, 27686: den kansalaisten. Valtakunnallisen Näkövam- 27687: maisten kirjaston nimikeluettelo on kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27688: vain n. 10 % esimerkiksi Helsingin kaupungin 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.58 27689: kirjaston vuotuisista uutuuksista. Siksi on välttä- määrärahoihin lisäyksenä 700 000 mark- 27690: mätöntä lisätä Näkövammaisten kirjaston resurs- kaa Näkövammaisten kirjaston toiminnan 27691: sep. tukemiseen. 27692: Momentin määrärahaa saadaan käyttää myös 27693: momentin 29.58.29 kulutusmenoihin. 27694: 27695: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27696: 27697: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi 27698: Kati Peltola Ville Komsi 27699: 1628 1986 vp. 27700: 27701: Raha-asia-aloite n:o 1519 27702: 27703: 27704: 27705: 27706: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteilijoiden ateljeetalo- 27707: jen rakentamiseen 27708: 27709: 27710: Eduskunnalle 27711: 27712: Valtion tulo- ja menoarviossa on aina vuoteen jaseurojen ja -yhdistysten kanssa. Rakentamisessa 27713: 1977 saakka ollut erityinen määräraha ateljeetilo- on huolehdittava alueellisen tasa-arvon toteutu- 27714: jen rakentamiseen. Määrärahan poistaminen ei misesta. 27715: kuitenkaan johtunut siitä, että maamme kuvatai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27716: teilijoiden työtilat olisivat riittävät. Ateljeetilojen taen, 27717: rakentaminen taiteilijan omalla aravalainoituksel- 27718: la ei ole onoistunut ja menetelmää onkin pidettä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27719: vä kohtuuttomana - kuvataiteilijat ovat selvästi 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 27720: muita kulttuurityöntekijöitä huonommassa tilan- markkaa ateljeetalojen rakentamisen avus- 27721: teessa työtilojensa puutteen takia. Ateljeetalojen tamiseen. 27722: rakentaminen voisi tapahtua yhteistyössä taiteili- 27723: 27724: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27725: 27726: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi Ville Komsi 27727: 1986 vp. 1629 27728: 27729: Raha-asia-aloite n:o 1520 27730: 27731: 27732: 27733: 27734: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden seu- 27735: rausvaikutusten lieventämiseen 27736: 27737: 27738: Eduskunnalle 27739: 27740: Kasvanut työttömyys koskettaa erityisesti nuo- tiehdotuksessa ko. tarkoitukseen varattu määrära- 27741: ria. Nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lie- ha on kuitenkin ehdotettu poistettavaksi. 27742: ventämiseksi kunnat ja nuorisojärjestöt ovat järjes- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 27743: täneet valtion tuella työttömille ja kesätyötä vailla taen, 27744: oleville nuorille aktivointileirejä. Hallitus on nuo- 27745: risopoliittisessa selonteossaan 1984 todennut näis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27746: tä leireistä saadun hyviä kokemuksia ja ilmoitta- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle 27747: nut selvittävänsä tämän toiminnan jatkamismah- 29.91.61 lisäyksenä 1000000 markkaa 27748: dollisuuksia. Myös nuorisojärjestöissä on tämä toi- nuorisotyöttömyyden vaikutusten lieven- 27749: minta koettu mielekkääksi. Vuoden 1987 budjet- tämiseen. 27750: 27751: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27752: 27753: Kalle Könkkölä Ville Komsi 27754: 1630 1986 vp. 27755: 27756: Raha-asia-aloite n:o 1521 27757: 27758: 27759: 27760: 27761: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saamenkielisen 27762: julkaisutoiminnan tukemiseen 27763: 27764: 27765: Eduskunnalle 27766: 27767: Suomessa saa valtionapua yksi saamenkielinen on välttämätöntä - riittämättömät määrärahat 27768: koko kieliryhmälle osoitettu aikakausjulkaisu. Jul- ovat osoitus enemmistökulttuurin välinpitämättö- 27769: kaisu ei ilmesty riittävän usein väestön tarpeisiin myydestä vähemmistön elinehtoja kohtaan. 27770: nähden. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27771: Saamen kielialue on pieni, ja saamelaisilla kir- taen, 27772: jailijoilla on vaikeuksia saada teoksiaan julkaistuk- 27773: si. Niinpä monet saamelaiskirjailijat ovat joutu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27774: neet julkaisemaan teoksiaan Norjassa. 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 27775: Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden säilyttä- 350 000 markkaa saamenkielisten julkai- 27776: miseksi saamenkielisten julkaisujen ilmestyminen sujen tukemiseen. 27777: 27778: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27779: 27780: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi 27781: Inger Hirvelä Kati Peltola 27782: Ville Komsi 27783: 1986 vp. 1631 27784: 27785: Raha-asia-aloite n:o 1522 27786: 27787: 27788: 27789: 27790: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta mielipideleh- 27791: tien tukemiseen 27792: 27793: 27794: Eduskunnalle 27795: 27796: Maassamme julkaistaan koko joukko korkeata- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27797: soisia kulttuuri- ja mielipidelehtiä, jotka jatkuvas- taen, 27798: ti kärsivät taloudellisesta ahdingosta. Sitä vastoin 27799: puolueiden hallitsemat muutamat suuret päivä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27800: lehdet voivat toimia turvatulla taloudellisella pe- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 27801: rustalla puoluelehtituen nojalla. Tilannetta ei voi- 29.99.57 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 27802: da pitää tyydyttävänä. mielipidelehtien tukemiseen. 27803: 27804: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27805: 27806: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi Ville Komsi 27807: 1632 1986 vp. 27808: 27809: Raha-asia-aloite n:o 1523 27810: 27811: 27812: 27813: 27814: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden luonnonmukaisen 27815: viljelyn neuvojan palkkaamiseen 27816: 27817: 27818: Eduskunnalle 27819: 27820: Luonnonmukaisen viljelyn neuvontatoimintaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27821: olisi tehostettava. Maatalouskeskusten Liitto ja sen taen, 27822: jäseninä olevat maatalouskeskukset ovat ilmaisseet 27823: tarpeen luonnonmukaisen viljelyn neuvojan toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27824: mien perustamiseen. Luonnonmukaisin menetel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 27825: min jo nyt viljeleviä on maassamme niin paljon, 30.30.40 200 000 markkaa kahden luon- 27826: että kiinnostuksen huomioiden on välttämätöntä nonmukaisen viljelyn neuvojan palkkaa- 27827: osoittaa määräraha kahden neuvojan palkkaami- miseen maatalouskeskuksiin. 27828: seen, jotta myös syntyvä viljelytoiminta saa tarvit- 27829: semansa neuvontatuen. 27830: 27831: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27832: 27833: Kalle Könkkölä Ville Komsi 27834: 1986 vp. 1633 27835: 27836: Raha-asia-aloite n:o 1524 27837: 27838: 27839: 27840: 27841: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan vientitukeen elin- 27842: tarvikeapuna 27843: 27844: 27845: Eduskunnalle 27846: 27847: Suomessa ylituotettuja elintarvikkeita voitaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27848: toimittaa kriisiapuna nälkäkatastrofeista kärsiviin 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 27849: maihin kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta. 30.32.40 35 000 000 markkaa viljan vien- 27850: Esimerkiksi viljaa voitaisiin Suomesta toimittaa titukeen elintarvikeapuna. 27851: vuonna 1987 elintarvikeapuna huomattavasti kaa- 27852: vailtua enemmän. 27853: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27854: taen, 27855: 27856: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27857: 27858: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi 27859: Inger Hirvelä Ville Komsi 27860: 27861: 27862: 27863: 27864: 104 260148U 27865: 1634 1986 vp. 27866: 27867: Raha-asia-aloite n:o 1525 27868: 27869: 27870: 27871: 27872: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljeli- 27873: jöiden tukemiseen 27874: 27875: 27876: Eduskunnalle 27877: 27878: Starttirahajärjestelmä on yksi niistä toimenpi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27879: teistä, joilla maatilojen sukupolvenvaihdosten taen, 27880: määrä on saatu kaksinkertaistumaan 3-4 vuodes- 27881: sa. Lisäksi järjestelmällä on pyritty helpottamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27882: aloittavan viljelijän rahoitusongelmia. Kokemuk- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 27883: set tästä järjestelmästä ovat hyvät, joten aloitustu- 30.33.40 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 27884: kijärjestelmä tulee saattaa lakisääteiseksi. Järjestel- nuorten viljelijöiden tukemiseen. 27885: män tultua vakinaistetuksi koko maahan 1. 7. 198 3 27886: lähtien tulee huolehtia siitä, että siihen budjetoi- 27887: daan riittävästi määrärahoja. 27888: 27889: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27890: 27891: Kalle Könkkölä Ville Komsi 27892: 1986 vp. 1635 27893: 27894: Raha-asia-aloite n:o 1526 27895: 27896: 27897: 27898: 27899: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta linja-autojen linjaliiken- 27900: teen tukemiseen 27901: 27902: 27903: Eduskunnalle 27904: 27905: Maaseudun paikallisliikenteen vuoroja on viime liikkumismahdollisuuksista, väestöpohjan säily- 27906: vuosina vähennetty huomattavasti ja supistukset misestä sekä siitä, että ihmiset voivat asua siellä, 27907: jatkuvat. Vain puolet vuoroista on enää kannatta- missä jo on riittävästi asuntoja. Tärkeää on lisäksi 27908: via. Maaseudun elinvoiman säilymisen edellytys se, että maan joukkoliikenneverkko säilyy palvelu- 27909: on, että joukkoliikenteen palvelukyky säilytetään. kykyisenä kokonaisuutena. 27910: Liikkumismahdollisuuksien väheneminen sattuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27911: pahimmin maaseudun vanhuksiin, lapsiin ja nuo- taen, 27912: riin, joiden elinolot vaikuttavat osaltaan väestö- 27913: määrän ja ikärakenteen kehitykseen. Samalla ky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27914: symys on tasa-arvosta. 1987 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000 27915: Linja-autoliikenteen säilyttäminen nykytasolla markkaa linja-autojen linjaliikenteen tu- 27916: vaatii noin 100 miljoonan markan vuosittaisen kemiseen. 27917: tuen. Tämä hinta kannattaa maksaa tasaveroisista 27918: 27919: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27920: 27921: Kalle Könkkölä Ville Komsi 27922: 1636 1986 vp. 27923: 27924: Raha-asia-aloite n:o 1527 27925: 27926: 27927: 27928: 27929: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sanomalehdis- 27930: tön tukemiseen 27931: 27932: 27933: Eduskunnalle 27934: 27935: Valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvällä määrä- osoittaminen eduskuntaryhmien estttamiin koh- 27936: rahalla tuetaan puolueiden lehdistöä. Puolueiden teisiin silloin kun kysymys on puolueiden ja puo- 27937: kannatus eduskunnassa on kuitenkin laskenut yli lueryhmittymien ulkopuolelta valittujen kansan- 27938: prosenttiyksiköllä. Siksi on perusteltua, että lehti- edustajien muodostamista eduskuntaryhmistä. 27939: tuen jakamismenettelyä tarkennetaan. Yhteis- Näin voitaisiin toteuttaa entistä paremmin sitä 27940: kunnallinen lehdistö ja sen ylläpitäminen on sel- tarkoitusta, joka puolueiden lehdistön tukemises- 27941: laista poliittista toimintaa, joka edustaa päättäjien sa piilee: yhteiskunnallisen keskustelun käymistä 27942: ja kansalaisten välistä kommunikaatiota, kun sen julkisesti. 27943: sijaan eräät muut poliittisen toiminnan tuen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27944: muodot synnyttävät jäykkiä ja kansalaisia päättä- taen, 27945: jistä vieraannuttavia rakenteita, kuten puoluetoi- 27946: mistoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27947: Puoluelehtituki voitaisiin jakaa entiseen tapaan 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 27948: puolueiden osalta, mutta kohtuullista olisi sen 31.55.41 lisäyksenä 1 markan sanomaleh- 27949: parlamentaarisen osuuden, joka syntyy käytettäes- distön tukemiseen. 27950: sä kansanedustajien lukumäärää jakoperusteena, 27951: 27952: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27953: 27954: Kalle Könkkölä Ville Komsi 27955: 1986 vp. 1637 27956: 27957: Raha-asia-aloite n:o 1528 27958: 27959: 27960: 27961: 27962: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijalippujen alen- 27963: nuskäytännön parantamiseksi 27964: 27965: 27966: Eduskunnalle 27967: 27968: Valtionrautatiet myöntaa opiskelijoille alen- huolto voikin kirjata itselleen huomattavasti 27969: nuksen koti- ja opiskelupaikkakunnan väliselle yli enemmän tuloja myös opiskelijalipuista ja takaa 27970: 100 kilometrin matkalle. Opiskelijat tekevät näil- itselleen asiakaskuntaa tulevaisuudessakin. 27971: lä säännöillä noin miljoona matkaa vuosittain. VR:n opiskelijalippukäytännön laajentaminen 27972: Lippuja ei nykykäytännön mukaisesti myydä kesä- koskemaan kaikkia yli 100 kilometrin pituisia 27973: aikana eikä muille kuin koti- ja opiskelupaikka- matkoja ja määräasemarajoitusten poistaminen li- 27974: kunnan välisille matkoille. Tämä käytäntö ei kui- säisi opiskelijoiden matkustamista VR:llä oletetta- 27975: tenkaan ota huomioon matkustustarpeita esim. vasti noin 30-40 prosenttia. Valtiolle tämä ai- 27976: eri korkeakoulupaikkakuntien välillä eikä kesäai- heuttaisi lisäkuluja, mutta samanaikaisesti toisi li- 27977: kaista opiskelua, joka on myös varsin yleistä kiris- sätuloja ja totuttaisi opiskelijoita junankäyttäjiksi, 27978: tyneiden tutkintovaatimusten vuoksi. mikä on liikennepoliittisestikin kannatettavaa. 27979: Opiskelijat elävät pienellä opintotuella ja omil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 27980: la työtuloillaan varsin niukan budjetin rajoissa. taen, 27981: Erilaiset alennuskäytännöt ovatkin aina olleet ja 27982: ovat edelleen erinomaisen tärkeä keino parantaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27983: muutoin niukkaa elintasoa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 27984: VR on omassa alennuslippukäytännössään jää- 31.5 7.5 0 12 000 000 markan määrärahan 27985: nyt jälkeen kilpailijansa Matkahuollon alennuslin- c:piskelzj(tlippualennusten laajentamiseksi 27986: jasta, joka ei hyllytä alennuksiaan kesäajaksi eikä kaikkiin yli 100 kzlometrin matkoihin. 27987: sido niitä tiettyihin määräasemiin. Näin Matka- 27988: 27989: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 27990: 27991: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi Ville Komsi 27992: 1638 1986 vp. 27993: 27994: Raha-asia-aloite n:o 1529 27995: 27996: 27997: 27998: 27999: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta junavaunujen muuttami- 28000: seksi vammaisille soveltuviksi 28001: 28002: 28003: Eduskunnalle 28004: 28005: Valtionrautatiet on vuosia jarrutellut vammais- hankintaan, 21 500 000 (lisäys hallituksen esityk- 28006: ten vakavaa huomioon ottamista junavaunujen seen 10 milj.) mk henkilövaunujen muutostöihin 28007: suunnittelussa ja korjaamisessa huolimatta esim. sisältäen ainakin 20 vaunun muuttamisen liikun- 28008: kansanedustajien valtaenemmistön allekirjoitta- taesteettämiksi nostolaitteella ja inva-wc:llä varus- 28009: masta kirjallisesta kysymyksestä. Erinäisiä pieniä tettuna ... '' 28010: parannuksia on tehty, mikä sinänsä on myönteis- Kohta ''Uuden liikkuvan kaluston tilaukset'', 28011: tä. Kuitenkin ratkaiseva muutos tapahtuu vasta toinen kappale 28012: sitten, kun joka junarunkoon saadaan yksi liikun- "Vuonna 1987 on suunniteltu tilattavaksi 22 28013: taesteisille soveltuva vaunu, kuten liikenneminis- henkilövaunua. Hankinnan alkurahoitusta varten 28014: teriön työryhmä ''Liikuntaesteiset ja joukkoliiken- ehdotetaan momentille valtioneuvoston käytet- 28015: ne" esitti aikanaan. Tämänkaltaisessa vaunussa täväksi 3 000 000 mk (lisäys hallituksen esitykseen 28016: tulee olla nostolaite ja inva-wc. 500 000), josta 500 000 mk liikuntaesteiden pois- 28017: Näitä vaunuja tulisi tehdä aina, kun korjataan tamiseen. Vaunut on tarkoitus toimittaa vuosina 28018: vanhoja ja rakennetaan uusia. Siksi momentin 1989-1990. Hankintojen kokonaiskustannusar- 28019: 31.90. 73 perusteluissa tulisi olla lisäykset seuraa- vio on 60 000 000 mk.'' 28020: vasti: Edellä mainittuun viitaten ehdotamme, 28021: Kohta ''Aikaisemmat tilaukset'', kolmas kap- 28022: pale että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28023: " ... kaupallisesti vanhentuneiden muuttami- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 28024: seen uuteen käyttötarkoitukseen ja vaihto-osien 31.90.73 lisäystä 10 500 000 markkaa ju- 28025: hankintaan ehdotetaan momentille 33 500 000 navaunujen muuttamiseksi liikuntaesteet- 28026: mk, josta 3 000 000 mk käytetään vaihto-osien tömiksi. 28027: 28028: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 28029: 28030: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi 28031: Inger Hirvelä Ville Komsi 28032: 1986 vp. 1639 28033: 28034: Raha-asia-aloite n:o 1530 28035: 28036: 28037: 28038: 28039: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalipoliittisten tuki- ja 28040: rohkaisuyksiköiden toimintakuluihin 28041: 28042: 28043: Eduskunnalle 28044: 28045: Maamme sosiaalipolitiikan järjestelmien kan- massa. Kriittinen suhtautuminen ja uuden vaih- 28046: nalta käy vuosittain ilmeisemmäksi, että ongelma toehdon etsiminen on näille hankkeille luonteen- 28047: ei piile vain järjestelmien määrällisessä riittämät- omaista. Vapaaehtoistyö on tietenkin valtion kan- 28048: tömyydessä, vaan myös laadullisessa kehitystar- nalta taloudellinen ratkaisu, mutta samalla se tu- 28049: peessa. Järjestelmien kehittämistä aktiivisia sub- kee ihmisen käsitystä itsestään autonomisena toi- 28050: jekteja tukeviksi on vaadittu useassa eri yhteydessä mijana, subjektina. Vaikkakaan nämä toiminta- 28051: - objektit, kohteet ovat heränneet vaatimaan oi- pisteet eivät aiheuta palkkakustannuksia, on toi- 28052: keuksiaan. On selvää, että yksi tällainen perusoi- mintakuluja tuettava. 28053: keus on tieto sosiaalipoliittisista järjestelmistä ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28054: niiden toiminnan ehdoista, kansalaisten oikeuk- taen, 28055: sista päästä näiden palvelujen piiriin. 28056: Maahan on syntymässä vapaaehtoistyön ajatuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28057: selta nousevia tuki- ja rohkaisupisteitä, jotka tie- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 200 000 28058: dottavat kansalaisille heidän oikeuksistaan ja roh- markkaa sosiaalipoltittisten tuki- ja roh- 28059: kaisevat käyttämään järjestelmiä, jotka ovat jo ole- kaisuyksiköiden toimintakuluihin. 28060: 28061: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 28062: 28063: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi Ville Komsi 28064: 1640 1986 vp. 28065: 28066: Raha-asia-aloite n:o 1531 28067: 28068: 28069: 28070: 28071: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaan sivistystyön yh- 28072: teisjärjestön toiminnan tukemiseen 28073: 28074: 28075: Eduskunnalle 28076: 28077: Nykyisessä tietoyhteiskunnassa aikuiskoulutuk- eikä tarjoamaan riittävästi palveluja alan kehittä- 28078: sen merkitys entisestään kasvaa. Samalla kun am- miseksi. Tämän vuoksi on välttämätöntä mm. saa- 28079: matillisen aikuiskoulutuksen tarkoituksena on da uusi toimihenkilö hoitamaan järjestöllisen si- 28080: pääasiassa tuotannollisen elämän tarpeiden tyy- vistystyön yhteistyökysymyksiä. Vapaan sivistys- 28081: dyttäminen, vapaan sivistystyön päämääränä on työn muilla toimintamuodoilla kuten kansalais- ja 28082: ihmisen sosiaalisen ja eettisen kasvun edistäminen työväenopistoilla, kansanopistoilla ja kirjastoilla 28083: sekä mahdollisuuksien antaminen laaja-alaisen on sen sijaan jo vuosikymmeniä ollut Kansalais- ja 28084: maailmankatsomuksen kehittämiselle. Vapaan si- työväenopistojen liitto, Suomen Kansanopistoyh- 28085: vistystyön harjoittama opinto- ja kulttuuritoimin- distys ja Suomen kirjastoseura näiden alojen ke- 28086: ta auttaa ihmisiä hahmottamaan asemansa yhteis- hittämistyöstä huolehtimassa. 28087: kunnassa, toimimaan vastuullisena jäsenenä ryh- Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar- 28088: missä ja järjestöissä sekä suuntautumaan aktiivi- vioksi on vuodelle 1987 ehdotettu momentille 28089: sesti vapaa-aikaan. 29.5 7. 54 eräiden sivistysjärjestöjen valtionapuun 28090: Viimeisten vuosikymmenien aikana järjestölli- 1 5 70 000 markkaa. 28091: nen sivistystyö on määrältään ja laadullisesti ke- Ehdotammekin, 28092: hittynyt ja uudistunut. Järjestöllistä sivistystyötä 28093: edustavien sivistysjärjestöjen keskeistä yhteistoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28094: mintaa on harjoitettu pääasiassa Vapaan sivistys- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 28095: työn yhteisjärjestössä. Nykyisillä voimavaroilla Va- 29.57.54 lisäyksenä 250 000 markkaa Va- 28096: paan sivistystyön yhteisjärjestö ei kuitenkaan pysty paan sivistystyön yhteisjärjestö/te. 28097: tyydyttämään sivistysjärjestöjen yhteistyötarvetta 28098: 28099: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 28100: 28101: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Osmo Vepsäläinen 28102: Esko Helle Heli Astala Ulla-Leena Alppi 28103: 1986 vp. 1641 28104: 28105: Raha-asia-aloite n:o 1532 28106: 28107: 28108: 28109: 28110: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Kulttuuritalon 28111: peruskorjaukseen 28112: 28113: 28114: Eduskunnalle 28115: 28116: Helsingin Kulttuuritalon rakentamisella hie- tilaisuuksissa noin 300 000 henkeä, joudutaan jat- 28117: man yli kaksi vuosikymmentä sitten oli useita tar- kuviin korjaus- ja uusintainvestointeihin sekä ylei- 28118: koituksia. Siihen aikaan Helsingissä ei ollut ainoa- sen vaatimustason nousun takia ja edellytysten pa- 28119: takaan vaativat mitat täyttävää konserttisalia. rantuessa myös kehittämään talon toimintaa, jotta 28120: Kulttuuritalon konserttisali on nämä vaatimukset puitteet eri toiminnoille olisivat mahdollisimman 28121: täyttänyt ja on tänäkin päivänä akustiikaltaan hyvät. 28122: Pohjoismaiden parhaita. Tämän osoittaakin mm. Talon rakentamisen työväestö on joutunut itse 28123: se, että se on Radion sinfoniaorkesterin jatkuvana kustantamaan ilman julkisen vallan apua. Muiden 28124: harjoitus- ja äänityspaikkana, kymmenien erilais- vastaavien ja pienempienkin kulttuurilaitosten 28125: ten konserttien paikkana, Kansallisoopperan vie- julkinen tukeminen on ollut huomattavaa. Jotta 28126: railutoiminnan paikkana jne. Kulttuuritalo voisi olla työväenkulttuurin kehto, 28127: Alvar Aallon merkittävästä luomistyöstä Kult- ei talon kunnossapitoa ja kehittämistä voi jättää 28128: tuuritalo on keskeisimpiä. Myös tämä perustelee yksin kasvavan velkataakan varaan. Sehän vaaran- 28129: talon kunnossa pitämistä. taisi talon valtakunnallisestikin merkittävän kult- 28130: Helsingin Kulttuuritalosta on kuluneina vuosi- tuurityön. 28131: na tullut myös työväestön kulttuuri-, opiskelu- ja Kulttuuritalossa on ollut menossa mittava kor- 28132: muun harrastustoiminnan keskus. Toiminnan laa- jaus- ja uusintainvestointien ohjelma. Ohjelmaan 28133: juus on verrattavissa minkä tahansa työväen- tai kuuluvia toimenpiteitä ovat mm. konserttisalin 28134: kansalaisopiston toimintaan ja ylittääkin monen lattian ja tuolien uusinta, korjaustoimet eri tilois- 28135: opiston toiminnan. Talossa on myös eri harrastus- sa, talon laite- ja varustelutason parantaminen ja 28136: ryhmiä, joilla on erittäin tärkeä tehtävä elävän ajanmukaistaminen. 28137: työväenkulttuurin jatkajana. Talossa on kaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28138: kuoroa, big band, teatteri, kuvataidepiiri, valo- taen, 28139: kuvauskerho, tanssiryhmä, laulu- ja soitinyhtyei- 28140: tä jne. Lapsilla on omat taide- ja harrastekerhon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28141: sa. Talossa toimivassa Helsingin yhteiskunnallises- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.57 28142: sa opistossa opiskelee vuosittain kolmisentuhatta uudelle momentille lisäyksenä 1 000 000 28143: opiskelijaa. markkaa avustuksena Helsingin Kulttuu- 28144: Kun Kulttuuritalossa vuosittain käy erilaisissa n·talo Oy:lle peruskorjaukseen. 28145: 28146: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 28147: 28148: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Osmo Vepsäläinen 28149: Esko Helle Heli Astala Ulla-Leena Alppi 28150: 28151: 28152: 28153: 28154: 105 260148U 28155: 1642 1986 vp. 28156: 28157: Raha-asia-aloite n:o 1533 28158: 28159: 28160: 28161: 28162: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- ja vesira- 28163: kennuspiirin perustamiseen 28164: 28165: 28166: Eduskunnalle 28167: 28168: Turun tie- ja vesirakennuspiiri on maamme tie- kaammin hoitaa vastaamaan teille ja liikenteelle 28169: ja vesirakennuspiireistä suurin. Piirin alueella on asetettuja vaatimuksia, jos Satakuntaan perustet- 28170: yleisiä teitä n. 10 000 kilometriä, yli tuhat siltaa taisiin oma tie- ja vesirakennuspiiri. Eduskuntakin 28171: jne. Maamme moottoriajoneuvoista ja liikenne- on jo vuonna 1962 hyväksynyt toivomuksen piirin 28172: määrästä on alueella noin 16 prosenttia. Piiri ja- perustamisesta. 28173: kautuu kahteen suureen keskukseen: Turun ete- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 28174: läiseen alueeseen eli Varsinais-Suomeen ja pohjoi- 28175: seen alueeseen Satakuntaan. Porissa toimii TVL:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28176: korjaamo, jota on viime aikoina kehitetty myön- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 28177: teiseen suuntaan ja joka palvelee lähinnä Satakun- markkaa Satakunnan tie- ja vesirakennus- 28178: nan aluetta. Asioita voitaisiin nykyistä tehok- pzi'rin perustamiseen. 28179: 28180: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 28181: 28182: Timo Laaksonen Matti Kuusio Pirkko Valtonen 28183: Mikko Elo Irma Rosnell Toivo T. Pohjala 28184: Einari Nieminen Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää 28185: Timo Roos Anssi Joutsenlahti 28186: 1986 vp. 1643 28187: 28188: Raha-asia-aloite n:o 1534 28189: 28190: 28191: 28192: 28193: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin pohjoisen satama- 28194: tien rakentamiseksi 28195: 28196: 28197: Eduskunnalle 28198: 28199: Porin Tahkoluotoon on valmistunut ajanmu- maaoteitse tapahtuvan tavaraliikenteen kuljetus- 28200: kainen uusi 15,3 m:n syväsatama. Alkuperäisten matkaa kymmenillä kilometreillä niin valtatieltä 28201: suunnitelmien mukaan tavoitteeksi asetettiin kes- n:o 8 Vaasan suunnasta kuin myös Keski-Suo- 28202: kittyminen hiilen kaukotuontiin (1,5 milj. tn/v.) menkin suunnasta. Toisaalta se myös ratkaisevasti 28203: Satama kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden myös vähentäisi maantieliikennettä Porin ja Mäntyluo- 28204: muuhun ja monipuoliseen vientiin ja tuontiin. don välillä, joka raskaan liikenteen osalta on yksi 28205: Satamaan suuntautuvasta maantieliikenteestä tu- maamme vilkkaimmin liikennöidyistä tieyhteyk- 28206: lee huomattava osa valtatietä n:o 8 Vaasan suun- sistä. Tieyhteyden rakentamisella olisi huomatta- 28207: nasta ja toisaalta ns. Järvi-Suomen tien kautta. vaa kansantaloudellista arvoa ja samalla se osal- 28208: Poikittaisliikenteen osalta Järvi-Suomen tie .on taan helpottaisi Porin alueen suurtyöttömyyttä. 28209: väylä Keski-Suomen kautta aina Itä-Suomeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28210: saakka. taen, 28211: Porin ns. pohjoista satamatietä on suunniteltu 28212: jo vuodesta 1972 alkaen. Uusi tie kulkisi Lampa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28213: luodon-Ahlaisten kautta, leikaten valtatien n:o 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 28214: 8 Ahlaisissa ja jatkuen Järvi-Suomen tielle, joko 31. 24. 77 15 000 000 markkaa Porin poh- 28215: Noormarkussa tai Pomarkussa. Uusi tieyhteys ly- joisen satamatien suunnittelua ja rakenta- 28216: hentäisi huomattavasti Ahlaisten työssäkäyntilii- mista varten. 28217: kennettä Meri-Poriin ja ennen muuta se lyhentäisi 28218: 28219: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 28220: 28221: Timo Laaksonen Paavo Vesterinen Irma Rosnell 28222: Toivo T. Pohjala Pirkko Valtonen Matti Kuusio 28223: Einari Nieminen Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää 28224: Timo Roos Mikko Elo Anssi Joutsenlahti 28225: 1644 1986 vp. 28226: 28227: Raha-asia-aloite n:o 1535 28228: 28229: 28230: 28231: 28232: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasujohdon jatka- 28233: miseksi Satakuntaan 28234: 28235: 28236: Eduskunnalle 28237: 28238: Maakaasujohdon laajennusvaihe on parhaillaan taa Suomen ja Neuvostoliiton kauppavaihtoa ja si- 28239: menossa. Suomen ja Neuvostoliiton kesken solmi- ten lisätä vientiämme, joka tuonnin arvon laskun 28240: tut sopimukset antavat myös oivallisen mahdolli- takia on joutumassa vaikeuksiin. 28241: suuden laajentaa maakaasun käyttöä Satakun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28242: taan. Silti ei pidä laiminlyödä ponnisteluja jo ra- taen, 28243: kennetun verkoston käytön lisäämiseksi. 28244: Maakaasu on ympäristön kannalta myönteinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28245: energianlähde. Sen lisäksi se kelpaa yhä useam- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50 28246: min teolliseen tuotantoon raaka-aineeksi. määrärahoihin 10 000 000 markkaa maa- 28247: Maakaasun käytön lisäämisellä voidaan kasvat- kaasujohdon jatkamiseksi Satakuntaan. 28248: 28249: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 28250: 28251: Timo Laaksonen Mikko Elo Irma Rosnell 28252: Pirkko Valtonen Matti Kuusio Einari Nieminen 28253: Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää Timo Roos 28254: Anssi Joutsenlahti 28255: 1986 vp. 1645 28256: 28257: Raha-asia-aloite n:o 1536 28258: 28259: 28260: 28261: 28262: Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalaportaiden rakentami- 28263: seksi Vaajakoskelle ja Kuhankoskelie 28264: 28265: 28266: Eduskunnalle 28267: 28268: Aikanaan maankuulu Pohjois-Päijänteen tai- tojen elvyttämistyöryhmä. Keski-Suomen Sellu- 28269: men on kadonnut ja tilalle on tullut istutettu lai- loosa Oy:n toiminnan loppuminen ja Äänekosken 28270: tostunut taimenkanta. Vaikka vuosittaiset taime- tehtaiden uudet puhdistamot ovat parantaneet 28271: nen istutusmäärät ovat suuria, eivät kalat yläpuo- veden laatua niin, ettei vesistön tilakaan ole enää 28272: listen voimalaitosten vuoksi pääse kutupaikoilleen esteenä hankkeelle. 28273: eivätkä istutukset johda Päijänteen oman taimen- Kalaporrashanke on nykymuodossaan myöskin 28274: kannan vahvistumiseen. Vaajakoski ja sen yläpuo- erittäin edullinen, Vaajakoskelle rakennettava 28275: liset kutualueet olivat aikoinaan merkittävimpiä maksaisi n. puoli miljoonaa markkaa ja Kuhan- 28276: poikastuotantoalueita ja edelleenkin kalat pyrki- koskelle saman verran. Keski-Suomen vesipiirin 28277: vät Vaajakosken kautta ylös. vesitoimistolla on valmiudet kalaportaiden suun- 28278: Voimaloita ohittavia kalaportaita on Suomessa- nitteluun ja toteutukseen. Myöskin Vaajakosken 28279: kin aikaisemmin rakennettu, mutta toimimaan voimalan nykyinen omistaja on myötämielinen 28280: niitä ei juuri ole saatu. Useissa maissa on nyttem- hankkeen toteuttamiselle. 28281: min onnistuttu kehittämään kalojen hyväksymiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28282: portaita. Suomessakin tutkijat ovat pienoismalli- taen, 28283: kokein voineet luoda toimivia malleja ja täysimit- 28284: taisiin kalatiemalleihin on luotettavaa tietoa. Tut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28285: kijatkin, kalojen ohella, tarvitsisivat mitä pikim- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 28286: min täysimittaista kalaporrasta tutkimuskohteek- 30.37.77 500000 markkaa kalaportai- 28287: seen. den rakentamisen aloittamiseksi Vaajakos- 28288: Kalaportaan tarpeellisuuden Vaajakoskelle on kelle ja Kuhankoskelle. 28289: todennut mm. valtakunnallinen vaelluskalakan- 28290: 28291: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 28292: 28293: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen 28294: Paavo Vesterinen Helena Pesola Mauri Pekkarinen 28295: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Juhani Surakka 28296: 1646 1986 vp. 28297: 28298: Raha-asia-aloite n:o 1537 28299: 28300: 28301: 28302: 28303: Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 630 paranta- 28304: miseen välillä Kuikka-Uuraisten kunnan raja 28305: 28306: 28307: Eduskunnalle 28308: 28309: Maantie n:o 630 välillä Kuikka-Uuraisten Suunnitelmat ovat valmiina ja työn kustannus- 28310: kunnan raja on erittäin huonokuntoinen ja paran- arvio on 2 mmk. 28311: nustyön toteuttaminen on siirtynyt jo vuosia, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28312: vaikka kyseessä on pienehkö hanke. taen, 28313: Ilmavoimien esikunta, Jyväskylän maalaiskunta 28314: ja Uuraisten kunta kiirehtivät hanketta ja pitävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28315: sen toteuttamista erittäin tärkeänä. Erityisesti 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 28316: Uuraisten kunnan kannalta on tieyhteyden heik- 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien 28317: kous kunnan kehittymistä hidastava ongelma, n:o 630 parantamiseksi ja päällystämisek- 28318: koska nykyisellään ei esimerkiksi raskas liikenne si vältllä Kuikka-Uuraisten kunnan raja. 28319: pysty tehokkaasti liikennöimään paikkakunnalle. 28320: 28321: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 28322: 28323: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen 28324: Paavo Vesterinen Helena Pesola Mauri Pekkarinen 28325: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Juhani Surakka 28326: 1986 vp. 1647 28327: 28328: Raha-asia-aloite n:o 1538 28329: 28330: 28331: 28332: 28333: Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Palokan-Seppälänkan- 28334: kaan-Vaajakosken kehätien rakentamiseen 28335: 28336: 28337: Eduskunnalle 28338: 28339: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin työoh- Jyväskylän maalaiskunta on omissa maankäytön 28340: jelmaan on kuulunut tieosuuden Ruoke-Palokka suunnitelmissaan varautunut tulevaan kehätie- 28341: perusparantaminen ja työ on nyt valmistunut. hen, joka kunnan kehityksen kannalta on ensiar- 28342: Jatko-osuutena tälle ns. pohjoiselle kehätielle tuli- voisen tärkeä. 28343: si tieosuuden Palokka-Seppälänkangas sekä Tieyhteys on kokonaisuudessaan n. 10,5 kilo- 28344: edelleen Vaajakoskelle suuntautuvan tieosan ra- metriä pitkä ja sen kustannusarvio on noin 11 mil- 28345: kentamisen aloittaminen v. 1987. joonaa markkaa. Tie voidaan toteuttaa vaiheit- 28346: Palokan-Vaajakosken yhteys parantaisi yhdys- tain: 1. Palokka-Seppälänkangas, 2. Seppälän- 28347: kuntarakenteen toimivuutta: kangas-Vaajakoski. 28348: - Seppälänkankaan teollisuusalueen pohjoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28349: seen ja pohjoisesta suuntautuva liikennöinti siir- taen, 28350: tyisi pois katuverkosta, 28351: - kaupungin sisäinen liikenne vähenisi Kuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28352: pion ja Heinolan suunnasta länteen ja pohjoiseen 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 28353: suuntautuvan liikenteen osalta, 31.24. 77 2 000 000 markkaa Palokan- 28354: - kunnan sisäiset liikenneyhteydet paranisivat Seppälänkankaan- Vaajakosken kehätien 28355: mm. Palokan terveyskeskukseen ja tulevaan kun- rakentamiseen. 28356: nan hallintokeskukseen. 28357: 28358: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 28359: 28360: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen 28361: Paavo Vesterinen Helena Pesola Mauri Pekkarinen 28362: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Juhani Surakka 28363: 1648 1986 vp. 28364: 28365: Raha-asia-aloite n:o 1539 28366: 28367: 28368: 28369: 28370: Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen sillan ra- 28371: kennustöiden aloittamiseksi 28372: 28373: 28374: Eduskunnalle 28375: 28376: Keski-Suomen jakaa sen eteläosassa Päijänne, Kärkistensalmen silta on vuosia ollut Keski- 28377: jonka ainoana poikittaisyhteytenä läänin alueella Suomen tie- ja vesirakennuspiirin toimenpideoh- 28378: on Joutsan-Korpilahden tie. Tie kulkee Kärkis- jelmissa. Suunnitelmat ovat valmiit ja kustannus- 28379: tensalmen kautta ja Päijänteen ylitys hoidetaan arvio on n. 25 milj. markkaa. 28380: lossin avulla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28381: Joutsan-Korpilahden tie on vilkasliikenteinen taen, 28382: ja Kärkistensalmen lossi on liikentelliseesti pul- 28383: lonkaula, jossa varsinkin kesäaikaan on vaikeita ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28384: liikenneruuhkia. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 28385: Myös vesiliikenne kärsii lassiliikenteestä muu- 31. 24. 77 5 000 000 markkaa Kärkisten- 28386: tenkin vaikeassa ja kapeassa salmessa. Vesiliikenne salmen szllan rakennustöiden aloittami- 28387: lisääntyy merkittävästi, kun suunniteltu Päijän- seen. 28388: teen kanavointi toteutetaan. 28389: 28390: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 28391: 28392: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen 28393: Inger Hirvelä Helena Pesola Mauri Pekkarinen 28394: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Juhani Surakka 28395: 1986 vp. 1649 28396: 28397: Raha-asia-aloite n:o 1540 28398: 28399: 28400: 28401: 28402: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta talousrikosten tutkin- 28403: nan tehostamiseen tietotekniikkaa käyttäen 28404: 28405: 28406: Eduskunnalle 28407: 28408: Taloudellinen rikollisuus aiheuttaa Suomessa ten uskoa taloudellisten rasitusten tasapuolisesta 28409: vuosittain varovaisestikin laskien miljardien mark- jakaantumisesta. 28410: kojen aineelliset vahingot. Sen seurauksia ovat Väärän tai hävitetyn kirjanpidon rekonstruktio 28411: myös työttömyys, vääristynyt kilpailutilanne ja on manuaalisesti turhauttavaa ja taloudellisesti 28412: järjestyneen yhteiskunnan perusteena olevan soli- palkkakustannusten kokonaismerkittävyyden 28413: daarisuuden häiriintyminen. vuoksi erittäin epätaloudellista. Esimerkiksi edus- 28414: Eräs menestyksellisen talousrikostorjunnan pe- kunnan entisen taloudenhoitajan jutussa 27 vuo- 28415: rusedellytys on riittävien voimavarojen osoittami- den tilinpidon ennallistaminen kesti manuaalises- 28416: nen näiden rikosten tutkintaan. Inhimillisten re- ti yli kaksi vuotta. Nykyaikaisin atk-avusteisin me- 28417: surssien lisäksi näyttää nykyaikainen tietotekniik- netelmin olisi selvitty alle vuodessa ja tutkinta- 28418: ka tarjoavan ehkä aivan ratkaisevankin avun tut- pöytäkirja liitteineen olisi ollut lyhyempi, tiiviim- 28419: kinnan tehostamiselle ja järkeistämiselle. pi ja ennen kaikkea havainnollisempi liikegrafii- 28420: Muissa Pohjoismaissa ollaan Suomea huomatta- kan kuvioin. Seurauksena olisi myös ollut oikeu- 28421: vasti pitemmällä tässä suhteessa. Esimerkiksi denkäynnin nopeutuminen ja selkiytyminen. 28422: Ruotsissa on ns. henkilökohtaisten tietokoneiden Suomalaisten talousrikosoikeudenkäymien eri- 28423: paketissa annettu talousrikostutkijoiden käyttöön tyiseen verkkaisuuteen on kiinnittänyt sittemmin 28424: syyskuussa 1986 laitteistoja yli kymmenen miljoo- hyvällä syyllä huomiota nykyinen tasavallan presi- 28425: nan kruunun arvosta. Tämä sen vuoksi, että vuon- dentti. Tehokkaammat tutkiotatyökalut auttaisi- 28426: na 1985 tehty kahden miljoonan kruunun etukä- vat osaltaan myös tämän ongelman ratkaisua. 28427: teispanostus arvioitiin kustannus/ hyötyanalyysissä Taloudellisten rikosten tutkiota on monimut- 28428: erittäin kannattavaksi. kaista ja aikaaviepää mm. laajojen tiliaineistojen 28429: Varsinkin talousrikostutkinnassa pitää paikkan- hallinnan kannalta. Ja nykyaikana manuaalisten 28430: sa sanonta ''menetetty aika on paennut totuus''. kirjanpitojen osuus vähenee vähenemistään no- 28431: Ja sen mukana katoavat säännönmukaisesti myös peassa tahdissa kaikilla aloilla. Atk-perustaisten 28432: rikoksilla hankitut rahat. Tietotekniikalla saavute- tilinpitojen tarkastaminen ei ole ajateltavissa il- 28433: taan suhteellisen vähäisin kustannuksin merkittä- man, että tutkijoilla on ollut mahdollisuus oma- 28434: vä tutkinnallinen aikavoitto. Tämä puolestaan li- kohtaisesti perehtyä tietokoneiden käyttöön ja eri- 28435: sää melkoisesti yhteiskunnan mahdollisuuksia saa- laisiin laskentatoimen ohjelmiin. Täten väärin- 28436: tavieosa varmistamiseen, ennen kuin rikollinen käytösten houkuttavuus kalkyloidussa taloudelli- 28437: hyöty on ehditty lopullisesti saattaa lainvalvonnan sessa rikollisuudessa on lisääntynyt, koska voidaan 28438: ulottumattomiin. olla varmoja siitä, etteivät rikostutkijat asianmu- 28439: Nykyaikaiset yritysohjelmistot soveltuvat sellai- kaisten työkalujen puuttuessa saa mitään selville. 28440: senaan talousrikosten tutkintaan. On tekstinkäsit- Tilanne on jo koitunut yhteiskunnalle riittävän 28441: telyä, taulukkolaskentaa, tietokantaa, tiedonsiir- kalliiksi. 28442: toa, grafiikkaa jne. Kaikki tämä vielä samassa pa- Keskusrikospoliisin työpanoksesta on viime 28443: ketissa niiden atk-avusteisten tarkastusmenetel- vuosina jouduttu osastosta riippuen suuntaamaan 28444: mien kanssa, jotka ovat ulkoisessa tilintarkastuk- taloudellisiin rikoksiin noin 40-80 prosenttia. 28445: sessa olleet Suomessa käytössä jo useamman vuo- Hallitus ja eduskunta on viime vuosina lisännyt 28446: den ajan, vaikka eivät kuitenkaan julkishallinnon talousrikostutkinnan henkilöstöresursseja. Tut- 28447: suorittamassa tarkastustyössä, mikä asiaintila jat- kinnan välttämättä vaatima tietotekniikan tuki on 28448: kuessaan tulee horjuttamaan tavallisten kansalais- kuitenkin unohtunut. Mikäli keskusrikospoliisille 28449: 28450: 106 260148U 28451: 1650 1986 vp. - RA n:o 1540 28452: 28453: nyt osoitettaisiin vaikkapa vain kymmenes osa sii- riskin muodostuessa todellisessa elämässä varteen- 28454: tä, mitä Ruotsi on viimeisten kolmen vuoden ai- otettavaksi tekijäksi. 28455: kana panostanut talousrikostutkinnan atk-tukeen, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28456: saataisiin sillä aikaan valtakunnallisesti merkittävä taen, 28457: järjestelmä. Tämän järjestelmän erityinen tehok- 28458: kuus perustuisi paitsi juttukohtaiseen tietojenkä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28459: sittelyyn myös työasemaverkon mahdollistamaan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 28460: tosiaikaisen tutkimatilanteen tuntemuksen perus- 26.75.27 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 28461: teella tapahtuvaan valtakunnalliseen työnjoh- keskusrikospoltisin talousnkostutkinnan 28462: toon. Tämä suhteellisen vähäinen lisäsijoitus tietoteknzseen tukeen, lähinnä työasemien 28463: maksaisi itsensä takaisin välittömästi verottajan ja ja nykyaikatsten yn.tysohjelmien hankki- 28464: poliisin suorittamina vakuustoimenpiteinä sekä mzseen. 28465: yhteiskuntamoraalin kohoamisena kiinnijäämis- 28466: 28467: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 28468: 28469: Pentti Lahti-Nuuttila Kari Rajamäki Jorma Rantanen 28470: Pertti Hietala Jukka Mikkola Mauno Manninen 28471: Osmo Vepsäläinen Matti Kuusio Reijo Lindroos 28472: Risto Ahonen Tapio Holvitie Kaj Bärlund 28473: Ulla-Leena Alppi Tuulikki Hämäläinen Aimo Ajo 28474: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski Mikko Vainio 28475: Liisa Kulhia Aarno von Bell Esko Aho 28476: Einari Nieminen Paavo Lipponen Kerttu Törnqvist 28477: Pirkko Valtonen Markus Aaltonen Mikko Rönnholm 28478: Håkan Nordman Boris Renlund Esko Helle 28479: Maija Rajantie Lea Mäkipää 28480: 1986 vp. 1651 28481: 28482: Raha-asia-aloite n:o 1541 28483: 28484: 28485: 28486: 28487: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Voionmaan Opiston 28488: rakentamiskustannuksiin 28489: 28490: 28491: Eduskunnalle 28492: 28493: Voionmaan Opisto on kansanopisto, joka antaa ajan harrastuksia. Rakennuksen rakentamistyöt on 28494: yleissivistävää yhteiskunnallista opetusta ja harjoi- aloitettu kesällä 1986. 28495: tusta. Aikuiskasvatukseen keskittyvänä oppilai- Juhlasalirakennuksen kustannusarvio on kalus- 28496: toksena opetustyössä erityinen paino annetaan yh- teineen noin 6 000 000 markkaa. Rakennuksen 28497: teiskuntaa, vapaa-ajanviettoa sekä kulttuurihar- myötä opistolle on muodostumassa laajentuvaa 28498: rastusten kehittämistä palvelevien valmiuksien käyttöä, mutta jo nykyisen toiminnan kannalta ra- 28499: yleiselle edistämiselle. kennushankkeen toteuttaminen on erittäin tar- 28500: Voidakseen toteuttaa ajan vaatimukset täyttä- peellista. 28501: vää, tarkoituksenmukaista vapaa-ajan viettoon ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28502: kulttuuritoimintaan liittyvää opetus- ja koulutus- taen, 28503: toimintaa Voionmaan Opisto rakentaa asianmu- 28504: kaista juhlasalirakennusta em. toiminnan puit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28505: teiksi. Juhlasalirakennus tarjoaa mahdollisuudet 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 28506: opetus- ja koulutustoiminnan lisäksi erilaisten 29.57.52 1 200 000 markkaa rakennus- 28507: kulttuuri- ja juhlatilaisuuksien järjestämiselle. Ti- avustukseksi Voionmaan Opistolle juhla- 28508: laisuuksissa tarjoutuu opiston opiskelijoille mah- salirakennuksen rakentamiskustannuksia 28509: dollisuus esittää oppimiaan taitoja yleisölle. Juh- sekä aikaisemmasta rakentamisesta aiheu- 28510: lasalirakennus tulee palvelemaan myös opiston tuneiden lainojen takaisinmaksua varten. 28511: opiskelijoiden virkistys-, liikunta- ja muita vapaa- 28512: 28513: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 28514: 28515: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Maija Rajantie 28516: Kerttu Törnqvist Saara-Maria Paakkinen Lea Savolainen 28517: Riitta Järvisalo-Kanerva Mikko Elo Pekka Myllyniemi 28518: Paula Eenilä Tarja Halonen Kari Urpilainen 28519: Sakari Knuuttila Aarno von Bell Pertti Hietala 28520: Kaj Bärlund Mats Nyby Markus Aaltonen 28521: Jouko Skinnari Arja Alho Antti Kalliomäki 28522: Kari Rajamäki Paavo Lipponen Tuulikki Hämäläinen 28523: Jussi Ranta Reino Paasilinna Pirkko Valtonen 28524: Anna-Liisa Piipari Tuula Paavilainen Matti Kuusio 28525: Pekka Starast Olli Helminen Mikko Rönnholm 28526: Aimo Ajo Jorma Rantanen 28527: 1652 1986 vp. 28528: 28529: Raha-asia-aloite n:o 1542 28530: 28531: 28532: 28533: 28534: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistysliitto 28535: ry:n paikallisen kulttuuriharrastustoiminnan kehittämiseen 28536: 28537: 28538: Eduskunnalle 28539: 28540: Monilla järjestöllistä sivistystyötä edustavilla si- nanvaraista valtionapua muuta kuin opintotoi- 28541: vistysjärjestöillä on opetustoiminnan lisäksi huo- mintaansa varten. Niin kauan kuin uutta lainsää- 28542: mattava merkitys kulttuuriharrastusten edistäjinä. däntöä ei ole saatu valmiiksi, on syytä tukea dy- 28543: Ne tukevat eri tavoin harrastajien työtä mm. jär- naamisiksi osoittautuneiden sivistysjärjestöjen 28544: jestämällä lukuisia paikallisia kulttuuritapahtu- kulttuuritoimintaa myös erillisin määrärahoin. 28545: mia. Uusien viestinnän muotojen kehitys antaa si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28546: vistysjärjestöjen kulttuuritoiminnalle uusia haas- tavasti, 28547: teita: kulttuuriharrastukselle on luotava sija myös 28548: paikallisessa radio- ja televisiotoiminnassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28549: Sivistysjärjestöjen kulttuuritoiminnan merkitys 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 28550: on yleisesti tunnustettu, ja tälle toiminnalle suun- 29.57.54 500 000 markan määrärahan 28551: nitellaankin lakisääteistä valtionavustusta korvaa- en'tyisavustuksena Työväen Sivistysliitto 28552: malla opintokeskuslaki lailla sivistysjärjestöjen TSL ry:lle lzi'ton paikallisen kulttuurihar- 28553: valtionavusta. Opintokeskusta ylläpitävät sivistys- rastustoiminnan kehittämiseen. 28554: järjestöt saavat tällä hetkellä jonkin verran harkin- 28555: 28556: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 28557: 28558: Pentti Lahti-Nuuttila Markus Aaltonen Aarno von Bell 28559: Kerttu Törnqvist Pirkko Valtonen Mikko Rönnholm 28560: Jorma Rantanen Reijo Lindroos Aimo Ajo 28561: Mikko Elo Tuula Paavilainen 28562: 1986 vp. 1653 28563: 28564: Raha-asia-aloite n:o 1543 28565: 28566: 28567: 28568: 28569: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauhan- ja konfliktin- 28570: tutkimuslaitoksen toiminnan kehittämiseksi 28571: 28572: 28573: 28574: Eduskunnalle 28575: 28576: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksella (L 451 Laitoksen kehittäminen sopii myös YK:n julis- 28577: 70 jaA 571/70) on tehtävänään 1) tieteellisen tut- taman kansainvälisen rauhanvuoden tavoitteisiin, 28578: kimuksen harjoittaminen, 2) rauhan- ja konflik- joissa edellytetään erityisen huomion kiinnittä- 28579: tintutkimukseen liittyvä julkaisutoiminta, 3) kor- mistä mm. rauhantutkimuksen ja -kasvatuksen 28580: keakoulujen, tieteellisten ja muiden laitosten edellytyksiin. 28581: avustaminen alaansa liittyvissä kysymyksissä ja Hallituksen esityksen mukaan laitoksen muut 28582: opetuksessa, sekä 4) kansainvälinen yhteistyö kulutusmenot kasvavat vuoden 1986 erityisme- 28583: muiden maiden vastaavien laitosten kanssa sekä noarvioon verrattuna 43 000 mk eli noin 7 %. Esi- 28584: kansainvälisen ja kansallisen yhteistyön edistämi- tetty kasvu ei kuitenkaan kasvata kaikkia muiden 28585: nen toimialallaan. kulutusmenojen alamomentteja. Koska johtokun- 28586: Huolimatta suhteellisen vaatimattomista re- nan kokouskulujen erillinen momentti esitetään 28587: sursseista Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos on lakkautettavaksi, jolloin esitetystä lisäyksestä on 28588: onnistunut tehtävässään hyvin, mistä osoituksena jatkossa katettava noin 15 000 markan suuruiset 28589: on sen nauttima kansainvälinen arvostus. Koti- johtokunnan menot, ja koska laitoksen vuokrame- 28590: maassa laitos on ollut hedelmällisessä vuorovaiku- not kasvavat erityismenoarvioon verrattuna noin 28591: tuksessa eri viranomaisten, erityisesti ulkoasiain- 41 000 mk, kaikkiin muihin kulutusmenoihin 28592: ministeriön sekä opetusministeriön kanssa, samal- käytettävissä olevat varat supistuvat näin ollen yh- 28593: la kun se on tiedotusvälineiden kautta sekä ope- teensä noin 16 000 markalla vuoden 1986 erityis- 28594: tustoiminnallaan myötävaikuttanut yleisen mieli- menoarvion tasosta. Tämä luo erityisen huolestut- 28595: piteen kehitykseen toimialaansa liittyvissä kysy- tavan tilanteen laitoksen kansainvälisen toimin- 28596: myksissä. nan ja julkaisutoiminnan osalta. Esitys merkitsee 28597: Kun Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos maa- siten laitoksen keskeisimpien toimintojen ja ke- 28598: hamme perustettiin, katsottiin tutkimusalan so- hittämisen olennaista vaikeutumista. 28599: veltuvan erityisen hyvin Suomen kaltaiselle aktii- Laitoksen kulutusmenot eivät ole viime vuosina 28600: vista rauhantahtoista puolueettomuuspolitiikkaa kasvaneet henkilöstön kasvua vastaavasti. Laitok- 28601: harjoittavalle maalle. Tämä näkökohta on vuosien selle osoitetut varat eivät ole riittäneet kattamaan 28602: kuluessa osoittautunut oikeaksi. sen kansainvälistä yhteistyötä. Laitos ei myöskään 28603: Rauhan- ja konfliktintutkimus on luonnollisesti ole voinut enää turvata lisääntyneen tieteellisen 28604: vain yksi, mutta merkittävä suuntaus Suomessa tuotoksen julkaisemista sarjoissaan. Tämä on nu- 28605: yleistäkin kehittämistä vaativassa kansainvälisten rinkurista kehitystä aikana, jolloin rauhantutki- 28606: suhteiden tutkimuksessa. Laitoksen vahvistami- muksen kansainvälisen yhteistyön tarve sekä alan 28607: nen on sopusoinnussa myös yleisen tiede- ja tutki- julkaisutarve ovat voimakkaasti kasvaneet. 28608: muspolitiikan korostamisen kanssa. Samalla luo- Muihin kulutusmenoihin olisi näin ollen saata- 28609: daan Suomen ulkopolitiikalle ja sitä tukevalle va riittävä lisäys kansainväliseen toimintaan ja jul- 28610: yleiselle mielipiteelle uusia tiedollisia edellytyksiä kaisutoimintaan. Samalla olisi turvattava myös 28611: sekä keinoja sopeutua muuttuvaan kansainväli- laitoksen ulkomaisten vierailevien tutkijoiden tut- 28612: seen ympäristöön. kimustulosten julkaiseminen laitoksen sarjoissa. 28613: 1654 1986 vp. - RA n:o 1543 28614: 28615: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29.87.29lisäyksenä 70 000 markkaa Rau- 28616: taen, han- ja konfliktintutkimuslaitoksen me- 28617: noihin, käytettäväksi 40 000 markkaa kan- 28618: ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden sainväliseen ja 3 0 000 markkaa julkaisutoi- 28619: 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle mintaan. 28620: 28621: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 28622: 28623: Pentti Lahti-Nuuttila Seppo Tikka Paavo Lipponen 28624: Reino Paasilinna Arja Alho Risto Ahonen 28625: Jukka Mikkola Håkan Malm Ensio Laine 28626: Marjatta Stenius-Kaukonen Hannu Kemppainen Sakari Knuuttila 28627: Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi Vieno Eklund 28628: Reijo Lindroos Aimo Ajo Pentti Kettunen 28629: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Esko Helle 28630: Matti Maijala Inger Hirvelä Lea Mäkipää 28631: Jutta Zilliacus Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn 28632: Juhani Tuomaala Hannele Pokka Kalevi Mattila 28633: Markus Aaltonen Tuulikki Petäjäniemi Riitta Uosukainen 28634: Lauri Impiö Niilo Koskenniemi Kari Urpilainen 28635: Mikko Elo Olavi Martikainen 28636: 1986 vp. 1655 28637: 28638: Raha-asia-aloite n:o 1544 28639: 28640: 28641: 28642: 28643: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Työväen 28644: Musiikkiliiton nuorisotoiminnan tukemiseen 28645: 28646: 28647: Eduskunnalle 28648: 28649: Suomen Työväen Musiikkiliitto STM r.y. on Liitolla on vuoden 1987 aikana laaja projekti as- 28650: toiminut koko maan työväestön musiikkiharras- teittain vaikeutuvan esitysmateriaalin tuottami- 28651: tusten edistäjänä ja kokoajana jo 66 vuoden ajan. seksi aloitteleville ja jo vähän pitemmälle ehtineil- 28652: Liitto on vaikuttanut monin tavoin myönteisesti le nuorten puhallinyhtyeille. 28653: myös yhteistoiminnassa muiden taidealan harras- Kuoropuolella on julkaisua odottamassa lukui- 28654: tajajärjestöjen kanssa suomalaisten taideharrastus- sia lapsille sopivia kokoelmia ja uutta ohjelmistoa 28655: ten kasvuun sekä osallistunut mahdollisuuksiensa luodaan koko ajan. 28656: mukaan kansainväliseen kulttuurivaihtoon. Liiton nuorisolle järjestämä musiikin koulutus 28657: Suomen Työväen Musiikkiliiton tehtäväkenttä toimii pääasiassa kesäisten musiikkileirien muo- 28658: on laaja ulottuen edellä mainitun toiminnan dossa, joskin talvikaudellakin toimii erityisesti 28659: mahdollistamiseksi mm. musiikin kustannus- ja nuorisomusiikin ohjaajiksi pyrkiville tarkoitettu 28660: nuottipalvelutoimintaan, musiikin koulutuksen kurssi. Nuorten kuoroleiri ja puhallinorkesterileiri 28661: järjestämiseen kesäleiri- ja kurssitoiminnan muo- ovat viime vuosina saaneet osakseen yhä kasvavan 28662: dossa, valtakunnallisten musiikkijuhlien ja erilais- suosion, koska opetuksen taso on pidetty korkea- 28663: ten tapaamisten järjestämiseen sekä vaikuttami- na ja leiri on monipuolinen. Tällaisen toiminnan 28664: seen säveltaideharrastusten edellytysten puolesta. kustannukset nousevat kuitenkin nopeampaa 28665: Suomen Työväen Musiikkiliiton nuorisotyötä vauhtia kuin liiton käytettävissä olevat varat. 28666: on viime vuosina jouduttu tehostamaan kentältä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28667: tulleiden palveluvaatimusten takia. STM tarjoaa taen, 28668: näinä päivinä kehittävän harrastuksen musiikin 28669: parissa jo lähes 2 000 nuorelle ihmiselle. Käyte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28670: tyimmät nuorisotyön muodot ovat osallistuminen 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 28671: musiikkijuhliin ja erilaisiin musiikkikilpailuihin kaa Suomen Työväen Muszikktliitolle 28672: sekä musiikkikoulutukseen. Kentällä tietysti itse nuorten musiikkiaineiston julkaisemiseen 28673: laulaminen ja soittaminen on keskeinen toiminta- ja musiikkikoulutuksen järjestämiseen. 28674: muoto. 28675: 28676: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 28677: 28678: Pentti Lahti-Nuuttila Arja Alho Aimo Ajo 28679: Jorma Rantanen Reijo Lindroos Tuula Paavilainen 28680: 1656 1986 vp. 28681: 28682: Raha-asia-aloite n:o 1545 28683: 28684: 28685: 28686: 28687: Lahti-Nuuttila ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta teat- 28688: teri- ja tanssiryhmien tukemiseen 28689: 28690: 28691: Eduskunnalle 28692: 28693: Ammattimaisten teatteri- ja tanssiryhmien toi- Teatteri- ja tanssiryhmät tekevät työtään poik- 28694: minta tarjoaa sisällöllisen, toiminnallisen ja keuksellisen vaikeissa olosuhteissa toteuttaessaan 28695: alueellisesti liikkuvan vaihtoehdon suomalaisessa kulttuuri- ja aluepoliittisesti tärkeää kiertuetoi- 28696: teatterikentässä. Niiden taloudellinen kehitys on mintaa. Monille pienkunnille kiertävien ryhmien 28697: vuosi vuodelta jäänyt jälkeen suhteessa muuhun esitykset ovat ainoa kosketus elävään teatteri- ja 28698: teatterielämään. Näin siitäkin huolimatta, että tanssitaiteeseen. Valtion tulo- ja menoarvioesityk- 28699: opetusministeriön asettama teattereiden valtion- sessä vuodelle 1987 esitetään sekä teatteri- että 28700: osuustyöryhmä esitti yksimielisesti vuoden 1983 tanssiryhmien kiertuetukeen ja laitehankintoihin 28701: muistiossaan teatteriryhmille 1 000 000 markan määrärahaa, jossa ei ole lainkaan kasvua edellis- 28702: taso korotusta. vuoteen verrattuna. Juuri nämä kiertuetyön välit- 28703: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- tömät menoerät ovat jatkuvasti kohonneet. 28704: le 1987 esitetään teatteriryhmien tukemiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme, 28705: 3 400 000 markkaa (korotusta 50 000 markkaa), 28706: jonka määrärahan jaon piirissä on nykyisellään 7 että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28707: eri tanssiryhmää. 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 28708: Näiden momenttien varassa kehittyy kaikki se 960 000 markkaa, josta käytettäväksi 28709: uusi ja kokeellinen teatteri- ja tanssitoiminta, jota 500 000 markkaa teatteriryhmien tukemi- 28710: maassamme on. Viime ja kuluvan vuoden aikana seen, 300 000 markkaa säännöllisesti toi- 28711: on syntynyt useita uusia ammattipohjaisia mivien tanssiryhmien tukemiseen, 80 000 28712: teatteri- ja tanssiryhmiä, jotka tulevat hakemaan markkaa teatteriryhmien kiertuetukeen ja 28713: avustusta näiltä momenteilta. Jotta voitaisiin tur- laitehankintoihin sekä 80 000 markkaa 28714: vata nykyisten ja uusien ryhmien olemassaolo ja tanssiryhmien kiertuetukeen. 28715: tulevaisuus, momenttien määrärahoihin on saata- 28716: va tuntuvampi korotus. 28717: 28718: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 28719: 28720: Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantanen Mikko Elo 28721: Aimo Ajo Martti Lähdesmäki Tuula Paavilainen 28722: 1986 vp. 1657 28723: 28724: Raha-asia-aloite n:o 1546 28725: 28726: 28727: 28728: 28729: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Näyttämöi- 28730: den Liiton toiminnan tukemiseen 28731: 28732: 28733: Eduskunnalle 28734: 28735: Maamme harrastajateatteritoiminta on jatku- nottaa harrastajateatteritoiminnassaan vuonna 28736: vasti kasvanut ja vilkastunut. Työväen Näyttämöi- 1987 ohjaaja- ja tekniikkakoulutusta (vuosina 28737: den Liiton piirissä toimii tällä hetkellä 180 aktii- 1985 ja 1986 Voionmaan Opistolla on järjestetty 28738: vista harrastajateatteria. Osoituksena tästä aktiivi- ensimmäiset kolmen kuukauden mittaiset harras- 28739: suudesta ja korkeasta taiteellisesta tasosta voidaan tai ateatterioh jaaj akurssi t), julkaisu toimintaa (har- 28740: mainita Mikkelin Työväen Näyttämöpäivät, Las- rastajakentälle teatteritoiminnan opas, esittelevä 28741: ten ja Nuorten Teatteripäivät Oulussa, TNL:n ja opastava näytelmäluettelo, Työväen Näyttämö 28742: teattereiden osallistuminen Seinäjoen Harrastaja- -lehti, skenografian peruskäsikirja) ja nuorten 28743: teatterikesään, pohjoismaisiin ja kansainvälisiin teatteritoimintaa. Ensimmäisellä kolmen kuukau- 28744: festivaaleihin ja katselmuksiin ja valtakunnallinen den nuorten teatteri-ilmaisun kurssilla Voion- 28745: Työväen Teatterisunnuntai -tapahtuma. Työväen maan Opistolla syksyllä 1986 on 18 oppilasta. 28746: Teatterisunnuntain viettoon osallistuu syksyisin Nuorten teatterileirejä pidetään myös kesällä 1987 28747: useita kymmeniä TNL:n jäsenteattereita eri puo- useilla eri paikkakunnilla (Helsinki, Tampere, 28748: lilla Suomea. Lappeenranta, Oulu). 28749: Hallitus esittää ehdotuksessaan vuoden 1987 Hallituksen esitys toteutuessaan merkitsisi Työ- 28750: tulo- ja menoarvioksi näyttämötaiteelliseen har- väen Näyttämöiden Liiton palvelujen vähentymis- 28751: rastustoimintaan 2 600 000 mk (vuonna 1986 tä ja kehittämissuunnitelmien siirtämistä tulevai- 28752: 2 600 000 mk). Määrärahan hyväksyminen halli- suuteen. 28753: tuksen esittämässä muodossa merkitsee erityisesti Edellä esitetyn perusteella ehdomme kunnioit- 28754: Työväen Näyttämöiden Liitolle toiminnan ja pal- taen, 28755: velujen supistamista. 28756: Tällä hetkellä liitto tarvitsisi lisää henkilökun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28757: taa pystyäkseen suoriutumaan kaikkein välttämät- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 28758: tömimmästä jäsenteattereiden ohjaus- ja koulu- 950 000 markkaa Työväen Näyttämöiden 28759: tustarpeesta. Työväen Näyttämöiden Liitto pai- Liiton toiminnan kehittämiseen. 28760: 28761: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 28762: 28763: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo 28764: Reijo Lindroos Tuula Paavilainen 28765: Jorma Rantanen 28766: 28767: 28768: 28769: 28770: 107 260148U 28771: 1658 1986 vp. 28772: 28773: Raha-asia-aloite n:o 1547 28774: 28775: 28776: 28777: 28778: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kansallisen äänite- 28779: arkiston perustamiskustannuksiin 28780: 28781: 28782: Eduskunnalle 28783: 28784: Kansallisen kulttuurin tuotteiden tallettaminen sa tällaisen aineiston arkistoimineo julkisiin ko- 28785: on yksi kulttuuripolitiikan keskeisistä tavoitteista. koelmiin on ollut järjestyksessä jo pitkään. 28786: Suomessa onkin huolehdittu hyvin painotuottei- Suomen äänitearkisto ry. on kerännyt lähes täy- 28787: den ja elokuvien arkistoinnista, ja hiljattain on dellisen kokoelman vuosina 1901-1980 ilmesty- 28788: myös järjestetty televisio-ohjelmien arkistoimi neitä suomalaisia äänilevyjä. Tämä kokoelma voisi 28789: yleisradioyhtiöiden ulkopuolistenkin tutkijoiden muodostaa kansallisen äänitearkiston rungon, 28790: käyttöön. mutta varojen puutteessa yhdistys ei ole toistaisek- 28791: Äänitteiden arkistoimi on kuitenkin puutteelli- si voinut avata kokoelmiaan yleisölle. Yhdistys on 28792: sesti järjestetty. Suomessa on vuosisadan alusta myös valmis laajentamaan kokoelmiaan käsittä- 28793: lähtien julkaistu suuri määrä äänilevyjä, jotka mään radio-ohjelmia ja muita sellaisia äänitteitä, 28794: muodostavat tärkeän osan kulttuuriperintöämme. joita mikään erikoisarkisto maassamme ei tal- 28795: Nämä eivät kuitenkaan pääosin ole tutkijoiden lenria. 28796: käytettävissä. Radio on yli puolen vuosisadan ajan Tällä perusteella ehdotamme, 28797: ollut merkitykseltään painetun sanan veroinen 28798: tiedotusväline, mutta radio-ohjelmia on taltioitu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28799: ainoastaan yleisradioyhtiön sisäisiin arkistoihin, 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark- 28800: joita ei ole tarkoitettu ulkopuolisten käytettäväk- kaa Suomen äänitearkisto ry:lle kansalli- 28801: si. Vuonna 1985 toimintansa aloittaneiden paikal- sen äänitearkiston perustamiskustannuk- 28802: lisradioiden ohjelmien arkistoinnista ei ole mitään szzn. 28803: suunnitelmia. Useimmissa muissa Euroopan mais- 28804: 28805: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 28806: 28807: Pentti Lahti-Nuuttila Aarno von Bell Kerttu Törnqvist 28808: Markus Aaltonen Mikko Rönnholm Jorma Rantanen 28809: Reijo Lindroos Aimo Ajo Tuula Paavilainen 28810: Pirkko Valtonen 28811: 1986 vp. 1659 28812: 28813: Raha-asia-aloite n:o 1548 28814: 28815: 28816: 28817: 28818: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta tietotekniikan ope- 28819: tukseen radion ja television välityksellä 28820: 28821: 28822: Eduskunnalle 28823: 28824: Yhteiskunnan on entistä tehokkaammin kyet- järjestelyiksi. Niissä on yhtenä osana tietoteknii- 28825: tävä huolehtimaan myös aikuisväestön jatkuvan kan tv- ja radiokurssien suunnitelma, jota Oy 28826: koulutustarpeen tyydyttämisestä. Teknologisen Yleisradio Ab ei ole kuitenkaan voinut ottaa huo- 28827: kehityksen ja erityisesti tietotekniikan vaikutus mioon omassa budjetoinnissaan. Hankkeen tär- 28828: suomalaiseen työhön ja toimintaan on tosiasia, jo- keyden vuoksi ja sen edistymiseksi eduskunnan 28829: ta ei voida sivuuttaa. Siksi aikuiskoulutuksessakin olisi tarpeellista ottaa tarvittava määräraha valtion 28830: tietotekniikka muodostuu keskeiseksi koulutus- vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon. Näin aikuis- 28831: alueeksi. väestölle, tarvittaessa kohderyhmiä eriyttäenkin, 28832: Tietotekniikan koulutusalueen nopea laajenta- voitaisiin suunnata laajoja tietotekniikan kursseja 28833: mistarve edellyttää monia uudistuksia ja niiden Yleisradion, opetusviranomaisten ja eri aikuiskou- 28834: vaatimia toimenpiteitä koko koulutusjärjestelmäs- lutuselimien yhteistyönä. 28835: sämme. Koulutusjärjestelmä tarvitsee tuekseen se- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28836: kä television että radion alan ohjelmasarjoja mm. tavasti, 28837: koulutettavien suuren määrän tavoittamiseksi 28838: joustavasti lähiopiskelussa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28839: Opetusministeriön asettama työryhmä on jo 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 28840: suunnitellut kotimaisiin oloihin sopivat aikuis- 500 000 markkaa aikuisväestölle suunnat- 28841: ikäisen väestön tietotekniikan johdanto- ja perus- tujen tietotekmikan tv- ja radiokurssien 28842: kurssit sekä tehnyt ehdotukset muiksi tarvittaviksi toteuttamiseksi. 28843: 28844: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 28845: 28846: Pentti Lahti-Nuuttila Aarno von Bell Kerttu Törnqvist 28847: Pirkko Valtonen Markus Aaltonen Mikko Rönnholm 28848: Jorma Rantanen Reijo Lindroos Arja Alho 28849: Aimo Ajo Kalevi Mattila Tuula Paavilainen 28850: 1660 1986 vp. 28851: 28852: Raha-asia-aloite n:o 1549 28853: 28854: 28855: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden 28856: kevyen paikallisliikennekaluston hankkimiseksi pääkaupunkiseu- 28857: dun ulkopuoliseen liikenteeseen 28858: 28859: Eduskunnalle 28860: 28861: Valtionrautateiden pääkaupunkiseudun ulko- Kotimainen metalliteollisuus pystyisi meilläkin - 28862: puolinen paikallisliikenne tulee sekä kannatta- vaikkapa lisenssillä - valmistamaan suomalaisiin 28863: vuutensa että kalustonsa puolesta olemaan suuris- olosuhteisiin soveltuvaa bussityyppistä kiskoauto- 28864: sa vaikeuksissa lähivuosina ja viimeistään 1990- kalustoa, jolloin turvattaisiin myös liikenteessä 28865: luvulle saavuttaessa. Tulevaisuudessa odotetta- käytettävän kaluston kotimaisuusastetta. 28866: vaan muutokseen ovat rautatielaitoksen suunni- Eduskunnan hyväksymässä valtiontilintarkasta- 28867: telmat tähdänneet jo 1960-luvulta lähtien. Paikal- jien kertomuksessa vuodelta 1984 on viimeksi 28868: lisliikenteestä halutaan luopua pääkaupunkiseu- kiirehditty paikallisliikenteen turvaamiseen täh- 28869: tua lukuun ottamatta. tääviä järjestelyjä. Tilintarkastajat edellyttävät 28870: Eräänä syynä paikallisliikenteen vaikeuksiin on mm. paikallisliikenteeseen soveltuvan kevyen ka- 28871: riittämätön ja epätarkoituksenmukainen kalusto, luston hankinnan tehostamista. He toteavat: 28872: joka bussiliikenteeseen vertailtaessa osoittautuu ''Kevyen kaluston puute heijastuu nyt rautatei- 28873: epätaloudelliseksi. Toisaalta paikallisliikenteen den laskelmissa paikallisliikenteen korkeina kilo- 28874: lakkauttamisesta saadut kokemukset osoittavat, metrikustannuksina, koska paikallisliikenne jou- 28875: että bussiliikenne ei pysty täysin korvaamaan rau- dutaan hoitamaan raskaalla vaunu- ja veturikalus- 28876: tateiden suorittamaa paikallisliikennettä johtuen tolla.'' 28877: yhdyskuntarakenteista ja myös siitä, että linja- Lisätäkseen Valtionrautateiden mielenkiintoa 28878: autoliikennekin on usein liiketaloudellisesti kan- paikallisliikenteen uusien kalustoratkaisujen et- 28879: nattamatonta. sintään, eduskunnan on tarpeellista vauhdittaa 28880: Valtionrautateiden paikallisliikenteellä on kui- hanketta erityisellä suunnittelumäärärahalla. Val- 28881: tenkin merkitystä sekä aluepoliittisesti että rauta- tionrautatiet käynnistäisi ja toimeenpanisi tällä 28882: tietaloudellisesti, koska VR:n oma paikallisliiken- määrärahalla yhteistyössä kotimaisen metalliteol- 28883: ne pystyy parhaiten palvelemaan sekä asutuskes- lisuuden kanssa pikaisen suunnitteluprojektin, 28884: kusten välistä taideliikennettä että Valtionrauta- jonka tarkoituksena on suunnitella myöhempää 28885: teiden tarvitsemaa pitkämatkaisten junien syöttö- hankintapäätöstä varten kevyt dieselkäyttöinen 28886: liikennettä. Rautatiekuljetukset ovat myös turval- kiskoliikennekalusto Valtionrautateiden pääkau- 28887: lisia ja ympäristönsuojelullisesti perusteltavia. punkiseudun ulkopuolista paikallisliikennettä 28888: Nykyisten tietojen mukaan kevyt kiskoautoka- varten. Kalusto olisi joko kokonaan kotimaista 28889: lusto poistetaan lähivuosina kokonaan liikentees- tuotantoa tai valmistettaisiin täällä lisenssillä. 28890: tä. VR:n tarkoituksena on jatkaa jäljelle jäävää Edellä olevan perusteella ehdotamme, 28891: paikallisliikennettä veturivetoisilla junilla, mikä ei 28892: voi olla pitkällä tähtäyksellä tarkoituksenmukaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28893: kustannussyistä. 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 28894: Muualla Euroopassa, mm. Englannissa, on ke- kan suunnittelumäärärahan kevyen kisko- 28895: hitetty kevyttä kiskoliikennekalustoa, joka omi- lzikennekaluston hankkimiseksi Valtion- 28896: naisuuksiltaan, hinnaltaan ja käyttökustannuksil- rautateiden pääkaupunkiseudun ulkopuo- 28897: taan pystyy kilpailemaan bussiliikenteen kanssa. lista pazkallisltikennettå" varten. 28898: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 28899: 28900: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Aarno von Bell 28901: Paavo Lipponen Kerttu Törnqvist Pirkko Valtonen 28902: Markus Aaltonen Mikko Rönnholm Reijo Lindroos 28903: Aimo Ajo Jouko Tuovinen Mikko Elo 28904: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen 28905: 1986 vp. 1661 28906: 28907: Raha-asia-aloite n:o 1550 28908: 28909: 28910: 28911: 28912: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta dieselkäyttöisen kis- 28913: koautokaluston hankkimiseen 28914: 28915: 28916: Eduskunnalle 28917: 28918: Rautatiehallituksen toiminta- ja taloussuunni- tuen tulisi luopua rautateiden paikallisliikenteen 28919: telmassa esitetään henkilöpaikallisliikennettä su- supistuksista ja harkita mahdollisuuksia joukkolii- 28920: pistettavaksi vuosittain. Kun perusteluna käyte- kenteen, erityisesti taideliikenteen lisäämiseksi. 28921: tään nykyisen kiskoautokaluston ikää ja suunnitel- Päähuomio paikallisliikenteen jatkon osalta tu- 28922: maan perustuvaa poistumaa, edellyttää henkilö- lee kiinnittää tässä liikenteessä käytettävän kalus- 28923: paikallisliikenteen jatko kaukojuniin varatun vau- ton hankintaan sekä periaatepäätöksen saamiseksi 28924: nukaluston käyttöä dieselvetovoimaa hyväksi siitä, missä laajuudessa Valtionrautatiet tulevat 28925: käyttäen. Kaluston käyttökustannukset lasketaan hoitamaan henkilöpaikallisliikennettä muualla 28926: kuitenkin käytettävän kaluston mukaisesti täysi- kuin Helsingin lähiympäristössä. Mikäli paikallis- 28927: määräisinä. Tämä merkitsee nykyiseen Dm-kalus- liikennettä, joka joissakin tapauksissa on myös 28928: toon nähden vähintään kaksinkertaisia kuljetus- kaukojunien jatkoliikennettä, hoidetaan myös 28929: kustannuksia. muualla kuin Helsingin lähiympäristössä, tulee 28930: Nykyisessä tilanteessa jouduttaneen yhteiskun- uuden korvaavan kaluston hankinta aloittaa kii- 28931: tapoliittisista ja kansantaloudellisista syistä joh- reell~sesti ja saada sen valmistus alkamaan lähi- 28932: tuen tarkistamaan aikaisempia suunnitelmia. vuosma. 28933: Tiestön rappeutuminen ja sen vaatimat kalliit in- Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityk- 28934: vestoinnit edellyttävät, että koko kuljetusjärjestel- sessä ei Valtionrautateiden vetokaluston ja vau- 28935: määmme on pakko tarkastella sekä yhteiskunta- nuston hankintaa ja valmistusta koskevalle mo- 28936: poliittisesta että kansantaloudellisesta näkökul- mentille ole ehdotettu määrärahaa dieselkäyttöi- 28937: masta. sen kiskoautokaluston hankintaan tarpeista huoli- 28938: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tie- ja matta. 28939: liikennelaboratorion suorittamien eri liikenne- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 28940: muotojen energiankulutuksen vertailun perus- 28941: teella voidaan todeta, että tutkimuksen valossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28942: rautateiden edullisuus niin henkilöliikenteen hoi- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 28943: tajana kuin tavaroiden kuljettajanakin on kiistatta markan määrärahan dieselkäyttöisen kis- 28944: maakuljetuksista paras vaihtoehto. Tähän perus- koautokaluston hankkimiseksi. 28945: 28946: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 28947: 28948: Pentti Lahti-Nuuttila Arja Alho Aimo Ajo 28949: Jouko Tuovinen Markus Aaltonen Reijo Lindroos 28950: Mikko Elo Tuula Paavilainen Jorma Rantanen 28951: 1662 1986 vp. 28952: 28953: Raha-asia-aloite n:o 1551 28954: 28955: 28956: 28957: 28958: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen 28959: uustuotannon ja peruskorjauksen rahoitukseen 28960: 28961: 28962: Eduskunnalle 28963: 28964: Opiskelija-asunnoista on huutava pula useim- korkeina vuokrina ison osan koko asuntotuotan- 28965: milla opiskelijapaikkakunnilla. Opiskelija-asunto- non kuluista. 28966: tuotanto ei ole saavuttanut sille asetettuja tavoit- Koska vanhimmat opiskelija-asunnot alkavat 28967: teita. Vuosina 1984-85 vain puolet opiskelija- olla varsin huomattavienkin peruskorjausten tar- 28968: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon. Helsin- peessa, olisi vuonna 1987 muutettava asianomai- 28969: gin seudulla vain kolmannes hakijoista sai opiske- sia säädöksiä siten, että omapääoma-avustus kos- 28970: lija-asunnon. Opiskelijoiden vaikea opintososiaa- kisi myös opiskelija-asuntojen peruskorjausten ra- 28971: linen tilanne sekä asumisen että toimeentulon hoitusta. Tämä merkitsee 2,5 miljoonan markan 28972: suhteen vaikeuttaa opiskelijan päätyön, opiske- lisäystä. 28973: lun, hoitamista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 28974: Valtion panos opiskelija-asuntotuotantoon taen, 28975: vuonna 1987 olisi 5 % :n omapääomakustannus- 28976: ten kattaminen, jotta rakennussuunnitelmat to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28977: teutuvat aiotussa tahdissa. Tämä merkitsee noin 1987 tulo- ja menoarvioon 14 000 000 28978: 11,5 miljoonan markan panostusta valtiolta. Tä- markkaa opiskelzja-asuntojen uustuotan- 28979: mä ei ole paljon etenkin, kun opiskelijat maksavat non ja peruskorjauksen rahoitukseen. 28980: 28981: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 28982: 28983: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo 28984: Reijo Lindroos Tuula Paavilainen 28985: Jorma Rantanen 28986: 1986 vp. 1663 28987: 28988: Raha-asia-aloite n:o 1552 28989: 28990: 28991: 28992: 28993: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta presidentti Urho Kekkosen 28994: rauhanpalkinnon perustamiseen 28995: 28996: 28997: Eduskunnalle 28998: 28999: Presidentti Urho Kaleva Kekkonen teki suurim- tamme tärkeimmistä tehtävistä. Urho Kekkosen 29000: man elämäntyönsä rauhanpoliitikkona. Sellaisena rauhanpalkinnon perustaminen olisi luonnollinen 29001: hän on maamme tunnetuin ja myös kansainväli- tapa kunnioittaa ja jatkaa hänen ulkopoliittista 29002: sesti arvostetuin valtiomies. Urho Kekkosen panos perintöään. Valtiovallan tulisi olla aloitteentekijä- 29003: Suomen nykyisen, YYA-sopimukseen perustuvan nä laajapohjaisen presidentti Urho Kekkosen rau- 29004: aktiivisen rauhanpolitiikan luomisessa ja vakiin- hanpalkintotoimikunnan muodostamiseksi. 29005: nuttamisessa oli valtava. Kekkonen ei ollut ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29006: noastaanJuho Kusti Paasikiven työn jatkaja, vaan taen, 29007: jo Paasikiven aikana sittemmin Paasikiven-Kek- 29008: kosen linjana tunnetun ulkopoliittisen suunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29009: rakentaja ja kehittäjä. 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark- 29010: Kekkosen ulkopoliittisen perinnön ja elämän- kaa presidentti Urho Kekkosen rauhanpal- 29011: työn vaaliminen tästä eteenpäin on yksi kansakun- kinnon perustamiseksi. 29012: 29013: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 29014: 29015: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Irma Rosnell 29016: Esko-Juhani Tennilä Mikko Kuoppa Marja-Liisa Löyttyjärvi 29017: Pirkko Turpeinen 29018: 1664 1986 vp. 29019: 29020: Raha-asia-aloite n:o 1553 29021: 29022: 29023: 29024: 29025: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien verotulojen mene- 29026: tysten korvaamiseen avustuksin 29027: 29028: 29029: Eduskunnalle 29030: 29031: Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29032: on ehdottanut, että 2 500 markkaa pienemmästä taen, 29033: kuukausitulosta ei peritä kunnallisveroa. Ehdo- 29034: tuksemme toteuttamisessa olemme lähteneet sii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29035: tä, että näin kunnille aiheutuva n. 5 000 milj. 1987 tulo- ja menoarvioon 3 540 000 000 29036: markan tulonmenetys korvataan valtion varoista. markkaa käytettäväksi kuntien avustami- 29037: Koska eräät muut ehdotuksemme merkitsevät seen niiden verotulojen menetysten kor- 29038: kuntien verotulojen kasvamista n. 1 500 milj. vaamiseksi. 29039: markalla, tulisi tulo- ja menoarvioon merkitä 29040: 3 540 milj. markkaa käytettäväksi kuntien verotu- 29041: lomenetysten korvaamiseen. 29042: 29043: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 29044: 29045: Ensio Laine Mikko Kuoppa 29046: Esko-Juhani Tennilä Marja-Liisa Löyttyjärvi 29047: Matti Kautto 29048: 1986 vp. 1665 29049: 29050: Raha-asia-aloite n:o 1554 29051: 29052: 29053: 29054: 29055: E. Laine ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kunnille urheilu- 29056: seurojen avustuksiin ja erityisryhmien liikuntatoiminnan kehit- 29057: tämiseen 29058: 29059: Eduskunnalle 29060: 29061: Maamme liikuntatoiminnasta päävastuun kan- 13,5 markasta 20 markkaan. Tällöin voidaan 29062: tavat urheiluseurat. Liikuntalain perusteella kun- suunnata lisäavustuksia urheiluseuroille sekä eri- 29063: nat saavat valtionosuutta urheiluseuroille myön- tyisryhmien liikuntatoimintaan. 29064: nettyihin toiminta-avustuksiin. Tämä tuki on ol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29065: lut jatkuvasti riittämätön, eikä se ole vastannut lii- taen, 29066: kuntalain säätämisen yhteydessä asetettuja tavoit- 29067: teita. Vuonna 1980 säädetty liikuntalaki on toteu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29068: tunut heikoiten juuri urheiluseura-avustusten 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 29069: osalta. Samalla se on merkinnyt riittämättömiä 29.91.50 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 29070: määrärahoja pääasiassa kuntien vastuulla olevan kunnzlle maksettavan valtionosuuden ko- 29071: erityisryhmien liikuntatoiminnan kehittämiseen. rottamiseksi 20 markkaan asukasta koh- 29072: Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on momentil- den urhezluseura-avustuksia ja en"tyisryh- 29073: la 29. 91.50 korotettava kunnan asukasmäärän pe- mien liikuntatoiminnan kehittämistä var- 29074: rusteella maksettavaa valtionosuutta esitetystä ten. 29075: 29076: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 29077: 29078: Ensio Laine Mikko Kuoppa Marja-Liisa Löyttyjärvi 29079: 29080: 29081: 29082: 29083: 108 260148U 29084: 1666 1986 vp. 29085: 29086: Raha-asia-aloite n:o 1555 29087: 29088: 29089: 29090: 29091: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta liikunnanohjaa- 29092: jan virkojen perustamiseksi kuntiin 29093: 29094: 29095: Eduskunnalle 29096: 29097: Tutkimusten mukaan viidennes maamme väes- vioon otetaan 1 miljoonan markan lisämääräraha 29098: töstä kuuluu liikunnan erityisryhmiin, joille pe- erityisryhmien liikunnanohjaajien uusia virkoja 29099: rinteinen urheiluseuratoiminta ei ole kyennyt tar- varten kunnissa. Lisämäärärahalla voidaan perus- 29100: joamaan liikuntapalveluja. Tämän väestönosan taa kuntiin noin 20 uutta virkaa. 29101: liikuntapalvelujen järjestämiseksi kunnat ovat pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29102: rustaneet vuosina 1983-1986 noin 50 erityisryh- taen, 29103: mien liikunnanohjaajan virkaa, johon ne ovat saa- 29104: neet valtionosuutta (2,5 miljoonaa markkaa v. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29105: 1986). Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitys kat- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 29106: kaisee tamän myönteisen kehityksen, koska esitet- 29.91.50 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 29107: ty 2,6 miljoonan markan määräraha ei vastaa edes kuntien valtionosuuksiin 20 uuden erityis- 29108: palkkakustannusten nousua. Tämän vuoksi on ryhmien ltikunnanohjaajan viran perusta- 29109: välttämätöntä, että vuoden 1987 tulo- ja menoar- miseksi kuntiin. 29110: 29111: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 29112: 29113: Ensio Laine Mikko Kuoppa 29114: 1986 vp. 1667 29115: 29116: Raha-asia-aloite n:o 1556 29117: 29118: 29119: 29120: 29121: E. Laine ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnallis- 29122: ten nuorison leiri- ja kurssikeskusten toiminnan tukemiseen 29123: 29124: 29125: Eduskunnalle 29126: 29127: Uuden nuorisotyölain (voimassa 1.1.1986 al- aluenäkökohdin tehdyt keskusten sijoitusratkaisut 29128: kaen) perusteella on lain piiriin hyväksytty vuon- aiheuttavat köyhille kunnille lisärasituksia. Kes- 29129: na 1986 neljä valtakunnallista nuorison leiri- ja kusten toiminnan kehittämiseksi ja turvaamiseksi 29130: kurssikeskusta, jotka sijaitsevat köyhissä ja vai- sekä niiden työllistävän vaikutuksen varmistami- 29131: keasta työttömyydestä kärsivissä kunnissa: Kuusa- seksi tarvitaan 600 000 markan lisämääräraha. 29132: mossa, Nurmeksessa, Rautavaaralla ja Kannon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29133: koskella. Keskukset tekevät arvokasta nuorison- taen, 29134: kasvatustyötä ja tarjoavat toimintamahdollisuuk- 29135: sia nuorisojärjestöille, nuorisoryhmille, nuoriso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29136: matkailulle sekä leirikoulutoiminnalle. Tulo- ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 29137: menoarvioesityksessä momentilla 29.91. 51 näiden 29.91.51 lisäyksenä 600 000 markkaa val- 29138: keskusten toiminta-avustuksiksi esitetty 900 000 takunnallisten nuorison leiri- ja kurssikes- 29139: markkaa on riittämätön ja vaarantaa niiden tule- kusten toiminta-avustuksia varten. 29140: vaisuuden. Ei ole oikein, että aikanaan kehitys- 29141: 29142: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 29143: 29144: Ensio Laine Mikko Kuoppa 29145: 1668 1986 vp. 29146: 29147: Raha-asia-aloite n:o 1557 29148: 29149: 29150: 29151: 29152: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Kustavin ja Lokalahden vä- 29153: lisen Lehmänkurkun tieyhteyden rakentamiseksi 29154: 29155: 29156: Eduskunnalle 29157: 29158: Vakka-Suomen kuntien liikenneolosuhteiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 29159: kehittämisen ja erityisesti Kustavin ja Lokalahden 29160: yhteyksien sekä näistä kunnista muualle maahan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29161: ja takaisin suuntautuvien henkilö- ja tavarakulje- 1987 tulo- ja menoarvioon 700 000 mar- 29162: tusten parantamiseksi olisi välttämätöntä toteut- kan määrärahan Kustavin ja Lokalahden 29163: taa kauan vireillä ollut Lehmänkurkun tieyhteys. välisen Lehmänkurkun tieyhteyden raken- 29164: Ennen mahdollisen kiinteän tieyhteyden rakenta- tamiseksi. 29165: mista yhteyttä voitaisiin hoitaa lossilla tai lautalla. 29166: 29167: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986 29168: 29169: Ensio Laine Heli Astala 29170: 1986 vp. 1669 29171: 29172: Raha-asia-aloite n:o 1558 29173: 29174: 29175: 29176: 29177: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rantaradan pe- 29178: rusparannukseen välillä Kirkkonummi-Karjaa-Salo-Turku 29179: 29180: 29181: Eduskunnalle 29182: 29183: Turun ja Helsingin rautatieyhteyksien paranta- taja- ja tavaraliikenteessä. Näin ollen se olisi myös 29184: miseksi esitetyistä vaihtoehdoista valitun rantara- kansantaloudellisesti ja liikennepoliittisesti perus- 29185: dan perusparantaminen vaatii työn nopeuttamis- teltu ratkaisu. 29186: ta. Se on mahdollista varaamaila riittävästi varoja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29187: Tulo- ja menoarvioissa aikaisemmin tarkoitukseen taen, 29188: varatut ja nyt ehdotetut varat eivät turvaa työn 29189: valmistumista tarvittavassa ajassa. Siksi tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29190: menoarvioon merkittävää määrärahaa on korotet- 1987 tulo- ja menoarvioon momenti//e 29191: tava rautatieviranomaisten ja lukuisten kansalais- 31.90.78 lisäyksenä 34 000 000 markkaa 29192: järjestöjen ja yhteisöjen ehdottamaan 100 milj. rantaradan perusparannukseen välillä 29193: markkaan. Rantaradan perusparantamisen no- Turku-Salo-Karjaa-Kirkkonummi. 29194: peuttaminen lisäisi rantaradan käyttöä matkus- 29195: 29196: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986 29197: 29198: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Löyttyjärvi 29199: 1670 1986 vp. 29200: 29201: Raha-asia-aloite n:o 1559 29202: 29203: 29204: 29205: 29206: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtiollisen telak- 29207: kateollisuuden jatkamiseksi 29208: 29209: 29210: Eduskunnalle 29211: 29212: Koska telakkakriisin ratkaisu ei ole Valmetin te- teollisuuden yhteisyrityksestä tulee ottaa tutkitta- 29213: lakkateollisuuden yksityistämisessä, tulisi turvata vaksi kauppa- ja teollisuusministeriössä ja ministe- 29214: tarvittavat määrärahat valtiollisen telakkateolli- riön aloitteesta myös valtiojohtoisissa telakkayri- 29215: suuden jatkamiseksi ja kehittämiseksi. Tämä tar- tyksissä ja Suomen ja Neuvostoliiton hallitusten 29216: koittaa suunnitellusta fuusiosta luopumista. välisen pysyvän talouskomission työssä. 29217: Telakkateollisuuden yritysten yhteistoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29218: kehittämisen ohella olisi otettava tutkittavaksi taen, 29219: myös suomalais-neuvostoliittolaisen telakkateolli- 29220: suuden yhteisyrityksen perustaminen. Tällainen että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29221: yhteistyömuoto käy ilmeisen tarpeelliseksi erityi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 29222: sesti vaativissa pitkäaikaisissa suurprojekteissa 32.50.88 lisäyksenä 100 000 000 markkaa 29223: esim. Neuvostoliiton pohjoisilla merialueilla ja Valmet Oy:n osakepääoman korottami- 29224: yhteisvientiponnistuksissa kolmansiin maihin. seen valtiollisen telakkateollisuuden jatka- 29225: Aloite suomalais-neuvostoliittolaisesta telakka- miseksi ja kehittämiseksi. 29226: 29227: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 29228: 29229: Ensio Laine Mikko Kuoppa 29230: Irma Rosnell Marja-Liisa Löyttyjärvi 29231: Matti Kautto 29232: 1986 vp. 1671 29233: 29234: Raha-asia-aloite n:o 1560 29235: 29236: 29237: 29238: 29239: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta telakkateollisuuden kehittä- 29240: misohjelman toteuttamiseen 29241: 29242: 29243: Eduskunnalle 29244: 29245: Wärtsilän ja Valmetin päätös keskittää yhtiöi- miseksi, valtiojohtoisen telakkateollisuuden säi- 29246: den telakka- ja paperikoneteollisuuden toiminnot lyttämiseksi ja sen kehittämisedellytysten turvaa- 29247: kahteen perustettavaan suuryhtiöön merkitsee miseksi. 29248: valtiojohtoisen telakkateollisuuden lakkauttamis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29249: ta ja tuhansien työpaikkojen hävittämistä. Julkis- taen, 29250: tettujen tietojen mukaan kysymys on 4 000 työ- 29251: paikan menettämisestä. Eräiden arvioiden mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29252: kaan välilliset vaikutukset johtaisivat yhteensä 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.51 29253: 12 000 työpaikan vähenemiseen. uudelle momentille 10 000 000 markkaa 29254: Tämän johdosta tulisi ensi vuoden budjettiin telakkateollisuuden ja krzisiytyneen kone- 29255: sisällyttää erityinen telakkateollisuutta, kriisiyty- pajateollisuuden työllisyyskatastrofin tor- 29256: nyttä konepajateollisuutta sekä alueellisesti Tur- jumiseksi sekä alueellisesti Turkua, Hel- 29257: kua, Helsinkiä, Kotkaa ja Tamperetta koskeva sinkiä, Kotkaa ja Tamperetta koskevan 29258: työllisyys- ja teollisuuspoliittinen kehittämisohjel- työllisyys- ja teollisuuspolzittisen kehittä- 29259: ma sekä erityisrahoitus työllisyyskatastrofin torju- misohjelman laatimiseksi. 29260: 29261: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 29262: 29263: Ensio Laine Mikko Kuoppa Irma Rosnell 29264: Marja-Liisa Löyttyjärvi Matti Kautto Pirkko Turpeinen 29265: 1672 1986 vp. 29266: 29267: Raha-asia-aloite n:o 1561 29268: 29269: 29270: 29271: 29272: E. Laine: Määrärahan osoittamisesta maakaasujohdon jatkamiseksi 29273: Uuteenkaupunkiin 29274: 29275: 29276: Eduskunnalle 29277: 29278: Maakaasu on todettu ympäristöystävälliseksi ja johdosta, että energiapoliittisen tilanteen muu- 29279: muutoinkin luotettavaksi pohtoaineeksi erityisesti toksista johtuen Ruotsissa on alkanut nousta uu- 29280: teollisuuden ja energialaitosten sekä kotitalouk- delleen kiinnostus Lounais-Suomen kautta Ruot- 29281: sien käyttöön. Suomen ja Neuvostoliiton kesken siin tapahtuviin maakaasutoimituksiin. 29282: solmitut sopimukset maakaasutoimitusten lisää- Maakaasutoimitusten lisääminen Neuvostolii- 29283: miseksi Suomeen ovat luoneet mahdollisuuksia tosta Suomeen solmittujen sopimusten mukaisesti 29284: tämän edullisen ja tarkoituksenmukaisen ener- ja sen ohella kansantaloudelliset ja ulkomaan- 29285: gian toimittamiseksi myös Lounais-Suomen suu- kauppapoliittiset tarpeet edellyttävät valtion osal- 29286: riin väestökeskuksiin. listumista maakaasuputkijohdon rakentamiseen. 29287: Varsinais-Suomen maakaasutyöryhmän ja mui- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29288: den yhteisöjen piirissä suoritetut selvitykset ja yh- taen, 29289: teenvedot osoittavat Lounais-Suomessa olevan ha- 29290: lukkuutta ja edellytyksiä jopa n. 800-1 000 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29291: m 3 :n vuosikulutukseen. Tällöin on laskelmissa 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 29292: otettu huomioon mahdollisen ammoniakkiteh- 32.32.55 25 000 000 markkaa maakaasu- 29293: taan rakentaminen Uuteenkaupunkiin. Tehtaan johdon rakentamiseksi välzlle Riihimäki 29294: rakentamista koskeva epäselvyys ei poista maakaa- -Uusikaupunki. 29295: suputken rakentamisen tarvetta varsinkaan sen 29296: 29297: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 29298: 29299: Ensio Laine 29300: 1986 vp. 1673 29301: 29302: Raha-asia-aloite n:o 1562 29303: 29304: 29305: 29306: 29307: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raittiustyönteki- 29308: jöiden täydennyskoulutukseen 29309: 29310: 29311: Eduskunnalle 29312: 29313: Kouluhallitus on 9.1.1985 esittänyt opetusmi- Näiden viranhaltijoiden täydennyskoulutusta 29314: nisteriölle kouluhallituksen alaisen keskiasteen on voitu järjestää Tampereen yliopiston täyden- 29315: ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelman nyskoulutuskeskuksessa vain yhden viikon mittai- 29316: vuosiksi 1986-1988. Ehdotuksen mukaan rait- sena jaksona vuosittain. Koulutukseen on voitu 29317: tiussihteerikoulutusta annettaisiin Joutsenon opis- kutsua vain noin 40 viranhaltijaa kerralla. Ottaen 29318: tossa ylioppilaspohjaisille kolmen vuoden ajan ja huomioon uudistuvan raittiussihteerikoulutuksen 29319: peruskoulupohjaisille neljän vuoden ajan. Neli- tavoitteet ja sisällön on nykyisten raittiustyönteki- 29320: vuotinen koulutus alkaisi vuonna 1986. Koulu- jöiden täydennyskoulutus erittäin vähäistä. Ny- 29321: hallitus on asettanut työryhmän, jonka tulee laa- kyisten viranhaltijain taito- ja tietotason nostami- 29322: tia esitys raittiussihteerikoulutuksen tavoitteista, seksi uudistuvaa koulutusta vastaavalle tasolle tar- 29323: lukusuunnitelmasta, opetussuunnitelmaan sisäl- vitaan runsasti vuosittaista täydennyskoulutusta. 29324: tyvistä oppimääristä ja kursseista sekä niiden ta- On välttämätöntä, että jokaisella työssä mukana 29325: voitteista, opetuksen järjestelystä sekä koulutuk- olevalla raittiustyöntekijällä on mahdollisuus 29326: seen soveltuvasta oppimateriaalista. päästä vähintään viiden päivän täydennyskoulu- 29327: Suunnitteilla oleva raittiussihteerikoulutus ta- tusjaksolle kerran vuodessa. 29328: kaa tulevien raittiussihteerien ammattipätevyyden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29329: erinomaisella tavalla. Uuden koulutuksen saaneet taen, 29330: raittiussihteerit ja raittiustoimen johtajat tulevat 29331: olemaan kunnissa erikoisasiantuntijoita terveitten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29332: elämäntapojen edistämisessä ja päihteiden sekä 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 29333: tupakan käytön vähentämisessä. 300 000 markan määrärahan raittiustyön- 29334: Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarviossa tektjoiden täydennyskoulutukseen. 29335: on raittiussihteerien toimiin osoitettu palkkava- 29336: roJa. 29337: 29338: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 29339: 29340: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 29341: Hannele Pokka Sakari Knuuttila 29342: Anna-Kaarina Louvo 29343: 29344: 29345: 29346: 29347: 109 260148U 29348: 1674 1986 vp. 29349: 29350: Raha-asia-aloite n:o 1563 29351: 29352: 29353: 29354: 29355: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien raittiuslautakuntien 29356: ja -järjestöjen yhteiskampanjoiden toimeenpanemiseksi 29357: 29358: 29359: Eduskunnalle 29360: 29361: Raittiustyön tarkoituksena on lain mukaan to- teistyöllä. Kampanjoiden toteuttamiseen on osal- 29362: tuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaa- listunut lisäksi mm. kuntien eri hallintokuntia, 29363: malla heitä välttämään päihteiden ja tupakan kansanterveysjärjestöjä, nuorisojärjestöjä, teolli- 29364: käyttöä. Kuntien raittiuslautakunnille suoritetaan suuslaitoksia ja muita työpaikkoja. Kukin yhteis- 29365: raittiustyölain 7 §:n mukaan valtionosuutta edellä työtaho on vastannut omalta osaltaan välittömistä 29366: mainitun tarkoituksen toteuttamiseksi kunnan kustannuksista. 29367: alueella. Saman lain 10 §:n mukaan valtioneuvos- Koko läänin aluetta koskevien kampanjoiden ja 29368: ton hyväksymät valtakunnalliset raittiusjärjestöt projektien suunnitteluun ja organisointiin, aineis- 29369: voivat saada toimintaansa valtionavustusta. ton valmistamiseen ja muihin onnistumisen kan- 29370: Kuntien valtionosuuksien käyttöperiaate on, nalta tärkeisiin menoihin ei ole riittäviä taloudel- 29371: että valtionosuudet on käytettävä kunnan alueella lisia voimavaroja käytettävissä. Kampanjat on toi- 29372: tapahtuvaan toimintaan. Valtakunnallisten rait- meenpantu pääasiassa vapaaehtoisin talkoovoi- 29373: tiusjärjestöjen määrärahat voidaan käyttää koko min. Projektien onnistuneeksi toteuttamiseksi tar- 29374: valtakunnan alueella. Raittiusjärjestöjen piirijär- vitaan kampanjasihteeri 3-4 kk:n ajaksi sekä hä- 29375: jestöillä ei ole mahdollisuutta saada valtionapua. nen palkkauksensa lisäksi varoja mm. koulutuk- 29376: Valtakunnallisten raittiusjärjestöjen valtionavus- seen, tiedotukseen, seurantaan sekä kampanja- 29377: tusten vähäisyys ei anna keskusjärjestöille mahdol- aineiston tuottamiseen. Toimeenpantujen kam- 29378: lisuuksia piiritoiminnan rahoittamiseksi. panjoiden seurantaselvitykset ovat osoittaneet, et- 29379: Raittiustyölain toteuttamiseksi tarvitaan lää- tä läänien asukkaat ovat ottaneet ne myönteisesti 29380: nien alueella kuntien raittiuslautakuntien ja rait- vastaan. 29381: tiuspiirijärjestöjen yhteistoimintaa ja laajempia Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- 29382: yhteistoimintakokonaisuuksia. Näiden kampan- tavasti, 29383: joiden rahoitus on yhteiskunnan taholta koko- 29384: naan järjestämättä. Usean läänin alueella on viime että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29385: vuosina järjestetty monia tuloksellisia kampanjoi- 1987 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar- 29386: ta (esim. Raitis helmikuu Keski-Suomen ja Kuo- kan määrärahan lääninhallitusten käyt- 29387: pion lääneissä, Raitis lokakuu -kampanja Oulun töön jaettavaksi koko läänin aluetta koske- 29388: läänissä jne.). Kampanjat on toteutettu lääninhal- vien yhteistoimintakampanjoiden toteut- 29389: litusten sosiaali- ja terveysosastojen, raittiuspiiri- tamiseen. 29390: järjestöjen sekä kuntien raittiuslautakuntien yh- 29391: 29392: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 29393: 29394: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 29395: Hannele Pokka Anna-Kaarina Louvo 29396: Sakari Knuuttila 29397: 1986 vp. 1675 29398: 29399: Raha-asia-aloite n:o 1564 29400: 29401: 29402: 29403: 29404: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen insinöörin toi- 29405: men perustamiseen Turun ja Porin työsuojelupiiriin 29406: 29407: 29408: Eduskunnalle 29409: 29410: Turun ja Porin läänin telakkateollisuuden työn- joka toimitettiin Turun työsuojelupiiriin. Piirin il- 29411: tekijäin ja toimihenkilöiden määrä lähentelee moituksen mukaan ei henkilökunnasta kuiten- 29412: 13 000 henkeä. Telakkatyöt kuuluvat vaarallisim- kaan pystytä irrottamaan insinööriä tähän tehtä- 29413: piin työaloihin. Tilastojen mukaan sattuu tela- vään muun tarkastustoiminnan siitä kärsimättä. 29414: koilla noin kolme kertaa enemmän tapaturmia Telakoiden työsuojeluvaltuutetut ovat toistu- 29415: kuin teollisuudessa keskimäärin. Erityisesti raken- vasti kiinnittäneet asiantilaan huomiota. Mm. ke- 29416: teilla olevalla aluksella on suuria vaara- ja haittate- sällä 1985 työsuojeluvaltuutetut kääntyivät asiassa 29417: kijöitä: yleinen järjestys on huono, kireiksi mitoi- sosiaali- ja terveysministeriön puoleen muistiolla, 29418: tetut urakat aiheuttavat työsuojelutoimenpiteiden jossa korostettiin telakoiden ehkäisevän työsuoje- 29419: laiminlyöntejä, ilmastointi on puutteellista, va- lun kehittämistä tarkastustoimintaa tehostamalla. 29420: laistus heikkoa, telineet epävarmoja jne. Samalla länsirannikon telakoiden työsuojeluval- 29421: Yksittäinen laiva tai öljynporauslautta muodos- tuutetut vaativat läänin työsuojelupiirin alueelle 29422: taa työkohteen, jossa saattaa olla töissä yhtäaikai- yhtä työsuojelutarkastajan virkaa, tehtävänä tela- 29423: sesti useita satoja työntekijöitä. Kuitenkaan val- koiden työolosuhteiden tarkastaminen sekä työ- 29424: tion työsuojelutarkastajilla ei riitä aikaa tällaisen suojelun kehittäminen erityisesti telakoilla. 29425: työkohteen tarkastukseen kertaakaan rakennusvai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 29426: heen aikana. Laivanrakennustöitä varten ei ole 29427: myöskään laadittu turvallisuusohjeita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29428: Laivanrakennuksen työsuojelun puutteisiin on 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 29429: aikaisemminkin kiinnitetty huomiota. Asiasta on 33. 03.01 JOO 000 markan määrärahan yli- 29430: tehty eduskuntakysely, ja jo syyskuussa 1976 Tu- määräisen insinöörin toimen perustami- 29431: run ja Porin läänin telakoiden työsuojeluvaltuu- seksi Turun ja Porin työsuojelupzirzin. 29432: tettujen kokouksessa laadittiin asiasta kirjelmä, 29433: 29434: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 29435: 29436: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 29437: 1676 1986 vp. 29438: 29439: Raha-asia-aloite n:o 1565 29440: 29441: 29442: 29443: 29444: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolainoihin 29445: 29446: 29447: 29448: Eduskunnalle 29449: 29450: Kohtuuhintaisia ja kohtuuvuokraisia asuntoja vuonna 1982 aloitettavaksi 26 000 valtion lainoit- 29451: on liian vähän. Se johtaa mahdollisuuteen keino- taman asunnon rakentaminen, niin todellisuudes- 29452: telia oikeudella asumiseen, joka on ihmisen tär- sa aloituksia lykättiin siten, että vuonna 1982 aloi- 29453: keimpiä perusoikeuksia. On esiintynyt selvää pyr- tettiinkin vain 22 800 asuntoa. Onko tämä ilmiö 29454: kimystä koko asuntolainajärjestelmän romuttami- toistumassa myös ensi vuonna, jolloin hallitus il- 29455: seen, vaikkakaan tämä uhka ei sentään suoranai- moittaa valmistuvan enintään 19 000 asuntoa? 29456: sesti hallituksen esityksessä toteutunut. On välttämätöntä, että vuonna 1987 aloitetaan 29457: Nyt harjoitettavan asuntopolitiikan seuraukse- vähintään 30 000 valtion lainoittaman asunnon 29458: na - pyrkimyksenähän on asuntotuotannon ja rakentaminen, mikä edellyttää vastaavasti myön- 29459: varsinkin valtion lainoittaman tuotannon alenta- tämisvaltuuden korottamista ja 400 miljoonan 29460: minen - Suomessa asutaan vielä vuonna 2000 markan lisäyksen ottamista hallituksen esittämään 29461: ahtaammin kuin vuonna 1975 Ruotsissa, Tanskas- määrärahaan ensi vuodeksi. Uustuotannon myön- 29462: sa ja Norjassa asuttiin. Merkille pantavaa on erityi- tämisvaltuus tulisi nostaa 2 120 milj. markasta 29463: sesti se, että kun vuonna 1979 valtion lainoitta- 3 320 milj. markkaan. Valmistuvista ja rakennet- 29464: mien asuntojen osuus oli 63 %, supistui osuus tavista asunnoista vähintään 21 3 tulee olla vuokra- 29465: vuonna 1984 aloitettavista asunnoista 40 % :iin ja asuntoja. 29466: valmistuvista 41 % :iin. Määrällisesti voidaan to- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29467: deta, että vuonna 1977 valtio lainoitti 37 000 taen, 29468: asunnon aloittamisen, vuonna 1979 runsaan 29469: 31 000 asunnon aloittamisen, mutta vuonna 1986 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29470: enää enintään 19 000 asunnon aloittamisen. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 29471: Mielenkiintoista on myös se, että kun vuonna 35.45.83 lisäyksenä 400 000 000 markkaa 29472: 1982 laaditussa vuotta 1983 koskevassa hallituk- asuntolainoihin. 29473: sen tulo- ja menoarvioesityksessä ennakoitiin 29474: 29475: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986 29476: 29477: Ensio Laine Mikko Kuoppa Irma Rosnell 29478: Esko-Juhani Tennilä Marja-Liisa Löyttyjärvi Matti Kautto 29479: 1986 vp. 1677 29480: 29481: Raha-asia-aloite n:o 1566 29482: 29483: 29484: 29485: 29486: Laurila: Määrärahan osoittamisesta lasten päiväkotien perustaruis- 29487: kustannuksiin pääkaupunkiseudulle 29488: 29489: 29490: Eduskunnalle 29491: 29492: Lasten kotihoidon tuesta ja päivähoidosta anne- runsaampi osa pääkaupunkiseudun lasten päivä- 29493: tut lait velvoittavat kuntia järjestämään kunnalli- kotihankkeista saadaan normaalin valtionosuuden 29494: sia päivähoitopaikkoja siten, että 1.1.1990 men- piiriin, jotta niitä ei jouduta toteuttamaan ns. jäl- 29495: nessä alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmilla on kir~oitus~ankkeina tai kokonaan kaupunkien 29496: mahdollisuus valita lapsensa hoitomuodoksi joko omm varom. 29497: kunnallinen päivähoitopaikka tai kotihoidon tu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29498: ki. Pääkaupunkiseudulla, missä jo nyt on suhteel- taen, 29499: lisesti väestöön verrattuna runsaasti päivähoito- 29500: paikkoja, tulee niiden tarve huomattavasti lisään- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29501: tymään naisten opiskelun, työssä käymisen ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 29502: muuttoliikkeen seurauksena. Kuitenkin pääkau- 33.32.31 lisäyksenä 40 000 000 markkaa 29503: punkiseudun päiväkotihankkeita on erittäin niu- pääkaupunkiseudun lasten päiväkoti- 29504: kasti hyväksytty normaalin valtionosuuden piiriin. hankkeiden saamiseksi normaalin valtion- 29505: Koko maan kaikkien kuntien tasapuolisen koh- osuuden piiriin. 29506: telun kannalta on välttämätöntä, että nykyistä 29507: 29508: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 29509: 29510: Ritva Laurila 29511: 1678 1986 vp. 29512: 29513: Raha-asia-aloite n:o 1567 29514: 29515: 29516: 29517: 29518: Laurila: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuollon rakentamiskus- 29519: tannuksiin pääkaupunkiseudulle 29520: 29521: 29522: Eduskunnalle 29523: 29524: Koko Uudenmaan läänissä on 1,1-11 Mmk:n osuusjärjestelmän ulkopuolelle jätetyistä pääkau- 29525: suuruisten kansanterveystyön rakennushankkei- punkiseudun rakennussuunnitelmista saadaan 29526: den tarve noin 75 Mmk, yli 11 Mmk:n rakennus- normaalin valtionosuuden piiriin. 29527: hankkeita yhteensä 24 sekä sairaanhoitolaitosten Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29528: rakennushankkeita kuusi. Suurin osa mainituista taen, 29529: hankkeista sijaitsee Helsingin, Espoon, Vantaan ja 29530: Kauniaisten alueella. Budjetissa esitetään monien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29531: näiden hankkeiden toteuttamista joko ns. pää- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 29532: kaupunkiseudun jälkirahoitusmenettelyllä tai täy- 33.78.31 lisäyksenä 60 000 000 markkaa 29533: sin kaupunkien omin varoin. pääkaupunkiseudun terveydenhuollon ra- 29534: Maan eri osien tasapuolinen kohtelu edellyttää kennushankkeiden saamiseksi normaalin 29535: kuitenkin, että ainakin osa nyt normaalin valtion- valtionosuuden piiriin. 29536: 29537: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 29538: 29539: Ritva Laurila 29540: 1986 vp. 1679 29541: 29542: Raha-asia-aloite n:o 1568 29543: 29544: 29545: 29546: 29547: Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta sydän- ja verisuonitautien 29548: ehkäisytoiminnan tiedottamiseen 29549: 29550: 29551: Eduskunnalle 29552: 29553: Tärkeänä osana sydän- ja verisuonitautien tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29554: dottamista on Sydän-lehden laadun kohottami- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 29555: nen riittävälle tasolle, jotta sepelvaltimotautiin kaa sydän- ja verisuonitautien ehkäisytoi- 29556: liittyvät asiat saavuttaisivat kohderyhmänsä. minnan tiedottamiseen ja erityisesti Sy- 29557: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- dän-lehden laadun kohottamiseen. 29558: taen, 29559: 29560: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 29561: 29562: Ritva Laurila Kari Rajamäki 29563: 1680 1986 vp. 29564: 29565: Raha-asia-aloite n:o 1569 29566: 29567: 29568: 29569: 29570: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta korttelipoliisien lisäämi- 29571: seksi 29572: 29573: 29574: Eduskunnalle 29575: 29576: Helsingissä on useita rauhattomia kaupungin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29577: osia, joissa varsinkin eläkeläiset tuntevat itsensä taen, 29578: turvattomiksi ulkona liikkuessaan. Tällaisia ovat 29579: mm. Hakaniemen ja Vallilan sekä Sörnäisten ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29580: Alppiharjun seudut. Lähiöistä ovat rauhattomia 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 29581: mm. Kootula ja Jakomäki. 26.75. 01 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 29582: Tilannetta olisivat varmasti omiaan helpotta- korttelipoliisien palkkaamiseksi rauhatto- 29583: maan korttelipoliisit, jotka jo läsnäolollaan vai- mtlle aluetlle. 29584: kuttavat häirikköihin rauhoittavasti. He loisivat 29585: myös turvallisuuden tunnetta tavallisille kansalai- 29586: sille ja erityisesti vanhuksille ja vammaisille. 29587: 29588: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 29589: 29590: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää 29591: Liisa Arranz Helvi Koskinen 29592: 1986 vp. 1681 29593: 29594: Raha-asia-aloite n:o 1570 29595: 29596: 29597: 29598: 29599: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Steiner-koulujen saamisek- 29600: si valtionavun piiriin 29601: 29602: 29603: Eduskunnalle 29604: 29605: Steiner-kouluista vain osalle annetaan avustusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29606: valtion varoista. Steiner-koulutuksen saamasta tavasti, 29607: yhä kasvavasta suosiosta johtuen Steiner-kouluja 29608: on viime vuosina perustettu yhä enemmän. Jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29609: kaikki koulut tulisivat samanarvoisiksi valtion- 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 29610: avun suhteen, olisi uusiakin Steiner-kouluja tuet- markan määrärahan kaikkien Steiner-kou- 29611: tava valtion varoin samoin perustein kuin vanhoja lujen saamiseksi valtion tuen piiriin. 29612: kouluja. 29613: 29614: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 29615: 29616: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen 29617: 29618: 29619: 29620: 29621: 110 260148U 29622: 1682 1986 vp. 29623: 29624: Raha-asia-aloite n:o 1571 29625: 29626: 29627: 29628: 29629: Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan ko- 29630: rottamiseksi 29631: 29632: 29633: Eduskunnalle 29634: 29635: Opiskelijoiden pääasiallinen tulonlähde on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29636: opintotuki. Opintotuen tulisi taata kohtuullinen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 29637: toimeentulo opiskeluaikana. Tämänhetkinen 29.39.55 lisäyksenä 200 000 000 markkaa 29638: opintotuki on riittämätön ja siitä on lainaa lähes opintorahan korottamiseksi 200 markalla 29639: 70 %. Tätä suhdetta tulisi muuttaa merkittävästi kuukaudessa. 29640: opintorahapainoitteisemmaksi, mikä edellyttää 29641: opintorahaan tehtävää tasokorotusta. 29642: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29643: tavasti, 29644: 29645: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 29646: 29647: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen 29648: 1986 vp. 1683 29649: 29650: Raha-asia-aloite n:o 1572 29651: 29652: 29653: 29654: 29655: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kesälukiotoiminnan tuke- 29656: mtseen 29657: 29658: 29659: Eduskunnalle 29660: 29661: Kesälukiotoiminta tarjoaa yhä useammille nuo- järjestöt osallistua erilaisiin kurssi- ja nuorisotoi- 29662: rille monipuolisen lomanviettovaihtoehdon. Ke- mintakokeiluihin. Myös kouluviranomaiset ovat 29663: sälukiot kokoavat eri puolilta maata tulevia koulu- esityksissään korostaneet kesälukiotoiminnan 29664: laisia opiskelemaan myös sellaisia aineita ja asioi- merkitystä uudistettavan keskiasteen koulutuksen 29665: ta, joihin ei varsinaisessa koulussa voida tutustua. oppisisältöjä ja työmenetelmiä kehitettäessä. Ke- 29666: Näin kesälukio innostaa nuoria kehittämään luo- sälukiolla on nähty olevan tärkeä tehtävä koulujen 29667: vuuttaan, opettaa heitä näkemään omat mahdol- kerho- ja oppilaskuntatoimintaa vauhditettaessa. 29668: lisuutensa vaikuttaa työyhteisönsä toimintaan ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29669: ohjaa heitä myös tulevien opintojensa suunnitte- tavasti, 29670: lemisessa. 29671: Kesälukio on kokeilukoulu, jonka toteuttami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29672: sessa ovat mukana yhtä hyvin opettajat kuin oppi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 29673: laatkin. Kesälukioseura ry:n jäsenjärjestöinä voi- 29.44.52 2 000 000 markkaa kesälukio- 29674: vat näiden jokapäiväiseen koulutyöhön osallistu- toiminnan tukemiseen. 29675: vien ohella monet opiskelija-, nuoriso- ja sivistys- 29676: 29677: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 29678: 29679: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää 29680: Liisa Arranz Helvi Koskinen 29681: 1684 1986 vp. 29682: 29683: Raha-asia-aloite n:o 1573 29684: 29685: 29686: 29687: 29688: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulunkylän Pop/Jazz Mu- 29689: siikkiopiston kannatusyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 29690: 29691: 29692: Eduskunnalle 29693: 29694: Oulunkylä Pop/]azz Musiikkiopistosta tuli tarvitsee viimeistään vuosisadan vaihteeseen men- 29695: konservatorio vuoden 1986 alussa. Konservato- nessä uudet tilat. 29696: rioksi hyväksyminen merkitsee ennen kaikkea sitä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29697: että opisto on virallisesti hyväksytty jazzmusiikin taen, 29698: alueella ja opistosta voi valmistua musiikin am- 29699: mattilaisia ja opettajia kuten muistakin konserva- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29700: torioista. Konservatorio toimii vanhassa puura- 1987 tulo- ja menoarvioon 50000 mark- 29701: kennuksessa Oulunkylässä. kaa Oulunkylå'n Pop/]azz Mustikkiopis- 29702: Yhteiskuntamme tarvitsee tulevaisuudessa yhä ton kannatusyhdistys ry:n toiminnan tu- 29703: enemmän myös musiikin harrastajia. Vapaa-aika kemiseen. 29704: lisääntyy ja onhan kulttuuria vaalittava. Opisto 29705: 29706: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 29707: 29708: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää 29709: Liisa Arranz Helvi Koskinen 29710: 1986 vp. 1685 29711: 29712: Raha-asia-aloite n:o 1574 29713: 29714: 29715: 29716: 29717: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hetan Musiikkipäivien 29718: järjestämiseksi Enontekiöllä 29719: 29720: 29721: Eduskunnalle 29722: 29723: Hetan Musiikkipäivistä on muodostunut koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29724: Pohjoiskalotin musiikkiyhteistyön foorumi. He- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 29725: tao Musiikkipäivät ry:n talous on kuitenkin tiu- kaa Hetan Musiikkipäivät ry:lle Hetan 29726: koilla. musiikkipäivien järjestämiseksi Enonte- 29727: Ensi pääsiäisenä 1987 järjestetään jo 18. Hetan kiön kunnassa. 29728: musiikkipäivät Enontekiöllä. Musiikkijuhlien yhä 29729: laajeneva toiminta vaatii myös valtion avustusta. 29730: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29731: taen, 29732: 29733: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 29734: 29735: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää Helvi Koskinen 29736: 1686 1986 vp. 29737: 29738: Raha-asia-aloite n:o 1575 29739: 29740: 29741: 29742: 29743: Lehtinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Kalevan Nuor- 29744: ten Uudenmaan Piiri ry:n toiminnan tukemiseen 29745: 29746: 29747: Eduskunnalle 29748: 29749: Kalevan Nuorten Uudenmaan Piiri ry. on puo- noista on vain n. 20 %. Muu toiminnan rahoitus 29750: luepoliittisesti sitoutumaton kasvatus- ja kulttuu- hoidetaan omatoimisella varainhankinnalla: jär- 29751: rijärjestö, jonka tehtävänä on kehittää lasten yh- jestämällä mm. kampanjoita ja tempauksia sekä 29752: teiskunnallista asemaa sekä edistää lasten ja nuor- vetoamalla yksittäisten vaikuttajien osoittamaan 29753: ten omaa kulttuuritoimintaa. Tavoitteena on lap- arvostukseen. 29754: sen persoonallisuuden kokonaisvaltainen kehittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29755: minen. Asenne kulttuuriin ja taiteeseen herää jo taen, 29756: lapsena. 29757: Jäsenmäärältään Kalevan Nuorten Uudenmaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29758: Piiri on tällä hetkellä piireistä suurin, mutta yh- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 29759: teiskunnan tuen riittämättömyys ja varhaisnuori- 50 000 markkaa Kalevan Nuorten Uuden- 29760: sotyön arvostuksen puute vaikeuttavat merkittä- maan Piiri ry:n toiminnan tukemiseen. 29761: västi työtä. Valtion tuen osuus piirin kokonaisme- 29762: 29763: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 29764: 29765: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen 29766: 1986 vp. 1687 29767: 29768: Raha-asia-aloite n:o 1576 29769: 29770: 29771: 29772: 29773: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustalaislähetys ry:n 29774: Nuorten opintorahaston toiminnan tukemiseen 29775: 29776: 29777: Eduskunnalle 29778: 29779: Mustalaisilla on vielä tänäkin päivänä vaikeuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29780: sia rotunsa vuoksi esimerkiksi lasten ja nuorison 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 29781: koulunkäynnin yhteydessä. Samalla harrastus- 29.99.50 50 000 markkaa Mustalaislähe- 29782: mahdollisuudet ovat mustalaisnuorilla vähäisem- tys ry:n Nuorten opintorahaston tukemi- 29783: mät kuin muilla nuorilla Suomessa. seen. 29784: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29785: taen, 29786: 29787: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 29788: 29789: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää Helvi Koskinen 29790: 1688 1986 vp. 29791: 29792: Raha-asia-aloite n:o 1577 29793: 29794: 29795: 29796: 29797: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinsuojeluyhdistys Vihreä 29798: risti ry:n toiminnan tukemiseen 29799: 29800: 29801: Eduskunnalle 29802: 29803: Vihreä risti ry. edistää kaikkea eläinsuojelua. että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29804: Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys kerää tie- 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark- 29805: toja eläinkokeista, eläinkokeita korvaavista mene- kaa eläinsuojeluyhdistys Vihreä risti ry:n 29806: telmistä ja kaikesta eläinten hyötykäytöstä sekä toiminnan tukemiseen. 29807: rääkkäämisestä ja tiedottaa niistä jäsenistölleen, 29808: tiedotusvälineille, päättäjille ja yleisölle. 29809: Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit- 29810: taen, 29811: 29812: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 29813: 29814: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen Georg C. Ehrnrooth 29815: 1986 vp. 1689 29816: 29817: Raha-asia-aloite n:o 1578 29818: 29819: 29820: 29821: 29822: lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta oppimishäiriöistä aiheutu- 29823: viin erityiskustannuksiin Helsingissä 29824: 29825: 29826: Eduskunnalle 29827: 29828: Erilaiset oppimis- ja lukivaikeudet aiheuttavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29829: häiriöitä lasten normaaliin oppimiseen ja koulun- tavasti, 29830: käyntiin. Tästä johtuu, että esim. peruskoulu jää 29831: usein kesken eikä opintotukea tällöin ole mahdol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29832: lista saada. Koulun oppimääristä selviytyminen 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 29833: edellyttää ko. alaan erikoistuneiden opettajien an- kan määrärahan Helsingin kaupungin so- 29834: tamaa yksityistä lisäopetusta. Erikoisopettajien siaaliviraston vammaishuolto-osastolle eri- 29835: palkkaukseen ja muihin erityismenoihin eivät täl- tyisvaikeuksista kärsivien nuorten koulu- 29836: laisten lasten perheet saa riittävästi yhteiskunnan tus- ja muthin toimintoihin. 29837: tukea, vaan perheet joutuvat itse maksamaan pää- 29838: osan erityiskuluista. Tämä tuottaa monille per- 29839: heille kuitenkin vaikeuksia. 29840: 29841: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 29842: 29843: Ulla lehtinen Helvi Koskinen 29844: 29845: 29846: 29847: 29848: 111 260148U 29849: 1690 1986 vp. 29850: 29851: Raha-asia-aloite n:o 1579 29852: 29853: 29854: 29855: 29856: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta fysikaalisen hoidon kehit- 29857: tämiseksi terveyskeskuksissa 29858: 29859: 29860: Eduskunnalle 29861: 29862: Maamme terveyskeskuksissa annettava fysikaali- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29863: nen hoito on tällä hetkellä riittämätöntä. Tarve taen, 29864: fysikaalisen hoidon käyttöön olisi nykyistä huo- 29865: mattavasti suurempi ja se on koko ajan kasvava. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29866: Tämä aiheuttaa paineita yksityisten fysikaalisten 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 29867: hoitolaitosten käyttöön, mikä ei taas terveyskes- markan mäiirärahan uusien virkojen ja 29868: kuksen kannalta ole paras mahdollinen vaihtoeh- hoitoon tarvittavien laitteiden hankkimi- 29869: to. Tämän takia tulisi maamme terveyskeskusten seksi terveyskeskuksiin fysikaalisen hoidon 29870: fysikaalisten hoitomahdollisuuksien määrärahoja lisäämiseksi. 29871: lisätä tuntuvasti, niin että uusia virkoja näihin 29872: tehtäviin sekä hoitoon tarvittavia laitteita pystyt- 29873: täisiin riittävästi hankkimaan. 29874: 29875: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 29876: 29877: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen 29878: 1986 vp. 1691 29879: 29880: Raha-asia-aloite n:o 1580 29881: 29882: 29883: 29884: 29885: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta keskoslasten sairaalamak- 29886: sujen korvaamiseksi valtion varoista 29887: 29888: 29889: Eduskunnalle 29890: 29891: Keskosiasten huolto ja hoito sairaalassa tulee Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta- 29892: kalliiksi. Koska keskoslasten vanhemmat ovat vasti, 29893: useimmiten nuoria ja taloudellisesti epävakaita ja 29894: koska keskoslapsia syntyy usein samaan perhee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29895: seen monia, joutuvat ko. perheet useimmiten kes- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar- 29896: tämättömään tilanteeseen. Tilannetta pahentavat kan määrärahan keskoslasten sairaalamak- 29897: vielä vanhempien pakolliset poissaolot työpaikal- sujen korvaamiseksi lasten vanhemmille 29898: ta. Vaikeasta tilanteesta tällaiset perheet eivät valtion varoista. 29899: yleensä selviydy ilman yhteiskunnan tukea. 29900: 29901: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 29902: 29903: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen 29904: 1692 1986 vp. 29905: 29906: Raha-asia-aloite n:o 1581 29907: 29908: 29909: 29910: 29911: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sairaskodin 29912: rakentamiseksi Helsingin alueelle 29913: 29914: 29915: Eduskunnalle 29916: 29917: Helsingin seudulla ei ole yhtään sotainvalideille Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta- 29918: tarkoitettua sairaskotia, vaikka sotainvalidit tarvit- vasti, 29919: sisivat invaliditeettinsa takia siihen soveltuvan 29920: hoitokodin. Hoitokodin tarve kasvaa yhä lähivuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29921: sina invalidien vanhenemisen myötä. Toisaalta 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 29922: asuntotilanne Helsingin seudulla on erityisesti markkaa sotainvaltdien sairaskodin raken- 29923: vanhojen ja sairaiden osalta huono ja yhä pahe- tamiseen Helsingin alueelle. 29924: nee. 29925: 29926: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 29927: 29928: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen 29929: 1986 vp. 1693 29930: 29931: Raha-asia-aloite n:o 1582 29932: 29933: 29934: 29935: 29936: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysvammaisten Tuki- 29937: liitto ry:n toiminnan tukemiseen 29938: 29939: 29940: Eduskunnalle 29941: 29942: Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. on kehitys- den kirjojen tuottamista ja julkaisemista sekä ja- 29943: vammaisten ja heidän omaistensa valtakunnalli- kelua kehitysvammaisille. 29944: nen yhdysside. Tukiliiton päämääränä on kehitys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29945: vammaisten aseman parantaminen ja heidän ko- tavasti, 29946: tiensa tukeminen. Keskeisinä tukitoimina ovat so- 29947: siaaliturvaan, opetukseen ja erityishuoltoon liitty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29948: vät asiat. Yksi toimintakeino on tuottaa kehitys- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark- 29949: vammaisille soveltuvaa kirjallisuutta, mm. hel- kaa Kehitysvammaisten Tukzliitto ry://e 29950: posti ymmärrettäviä selkokirjoja. Koska selkokir- selko- ja vastaavan kehitysvammaiszlle tar- 29951: joja on julkaistu kovin vähän, olisi tuettava näi- koitetun kirjallisuuden hankintaan. 29952: 29953: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 29954: 29955: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen 29956: 1694 1986 vp. 29957: 29958: Raha-asia-aloite n:o 1583 29959: 29960: 29961: 29962: 29963: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelastakaa Lapset ry:lle 29964: lasten virkistystoiminnan tukemiseksi 29965: 29966: 29967: Eduskunnalle 29968: 29969: Pienten lasten leikeissä ja opetuksessa on tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29970: keätä erilaisten virikkeiden antaminen kasvuiässä 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 markan 29971: oleville. Tällaisia virikkeitä ovat mm. mielikuvi- määrärahan Pelastakaa Lapset ry:n Matti 29972: tusta kehittävät leikkikalut ja teatterissakäynnit. ja Maija -kodin lasten virkistystoiminnan 29973: Näihin tarkoituksiin ei yleisissä lastenkodeissa ole tukemiseksi. 29974: useinkaan riittävästi varoja. 29975: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29976: tavasti, 29977: 29978: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 29979: 29980: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen 29981: 1986 vp. 1695 29982: 29983: Raha-asia-aloite n:o 1584 29984: 29985: 29986: 29987: 29988: Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ympäristönsuo- 29989: jeluneuvoston toiminnan rahoittamiseen 29990: 29991: 29992: Eduskunnalle 29993: 29994: Ympäristönsuojeluneuvostosta annetun asetuk- to1m1 omasta pyynnostaan puolipäivätoimisena 29995: sen (149/77) ja sen muutosten (226/79 ja 949/79) osan vuodesta, mistä syntyi palkkakustannussääs- 29996: mukaan ympäristönsuojeluneuvosto on pysyväis- töjä. Tämä poikkeuksellinen tilanne ei ole jatku- 29997: luontoinen. Nykyisen neuvoston toimikausi päät- nut vuonna 1986 eikä voi jatkua vuonna 1987. Tä- 29998: tyy kolmen kuukauden kuluttua eduskunnan toi- män takia ympäristönsuojeluneuvoston palkkaus- 29999: mikauden päättymisestä ja uusi neuvosto aloittaa menoihin tulisi saada korotusta. 30000: työnsä kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun uu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30001: den eduskunnan toimikausi alkaa. taen, 30002: Neuvoston palveluksessa on pysyvästi neljä ti- 30003: lapäistä toimihenkilöä. Vuonna 1985 järjestetyn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30004: vihervuoden tehtävistä osa voitiin hoitaa siviili- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 30005: palvelumiesten avulla eikä tästä aiheutunut neu- 35.01.09 lisämäärärahana 130000 mark- 30006: vostolle palkkakustannuksia. Palkkakustannuksia kaa ympäristönsuojeluneuvoston toimin- 30007: alensi edelleen se, että neuvoston toimistosihteeri nan rahoittamiseen. 30008: 30009: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 30010: 30011: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen 30012: 1696 1986 vp. 30013: 30014: Raha-asia-aloite n:o 1585 30015: 30016: 30017: 30018: 30019: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaaloiden henkilökun- 30020: nan asunto-olojen parantamiseksi 30021: 30022: 30023: Eduskunnalle 30024: 30025: Sairaiden, invalidien ja vanhusten puutteelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30026: nen hoito johtuu usein hoitohenkilökunnan vä- 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 30027: häisyydestä. Tämä puolestaan aiheutuu useimmi- markkaa uusien asuntojen rakentamiseksi 30028: ten hoitohenkilökunnan vaikeista asunto-oloista. sairaaloiden ja hoitolaitosten henktfökun- 30029: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- nalle. 30030: tavasti, 30031: 30032: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 30033: 30034: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen 30035: 1986 vp. 1697 30036: 30037: Raha-asia-aloite n:o 1586 30038: 30039: 30040: 30041: 30042: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston 30043: laajentamiseen 30044: 30045: 30046: Eduskunnalle 30047: 30048: Konneveden tutkimusaseman yksikkö on val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30049: mistunut vuonna 1982. Alkuperäistä suunnitel- taen, 30050: maa supistettiin rahoitussyiden vuoksi. Tutkimus- 30051: aseman majoitustilat ovat riittämättömät. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30052: Tutkimusaseman hyödyntäminen vaatii majoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 30053: tustilojen lisäystä, sillä nykyisin jodutaan majait- 29.10.74 1 200 000 markkaa Jyväskylän 30054: tamaan kolme henkilöä huoneeseen, joka on tar- yliopiston Konneveden tutkimusaseman 30055: koitettu kahdelle-yhdelle. laajentamiseen. 30056: Hanke ajoittuisi vuodelle 1987. 30057: 30058: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30059: 30060: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen 30061: Matti Lahtinen Inger Hirvelä 30062: Sakari Knuuttila 30063: 30064: 30065: 30066: 30067: 112 260148U 30068: 1698 1986 vp. 30069: 30070: Raha-asia-aloite n:o 1587 30071: 30072: 30073: 30074: 30075: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Telakkakadun koulun 30076: laajennukseen Suolahdessa 30077: 30078: 30079: Eduskunnalle 30080: 30081: Suolahden kaupungin yläasteen ja lukion yhtei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30082: sen koulurakennuksen, Telakkakadun koulun laa- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 30083: jennus- ja saneeraushanke tulisi toteuttaa. Suo- markkaa Telakkakadun koulun laajenta- 30084: lahden kaupunki on valmis rakentamaan tämän miseksi Suolahdessa. 30085: n. 11 milj. markan suuruisen hankkeen siten, että 30086: työt aloitettaisiin vuonna 1987. 30087: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30088: taen, 30089: 30090: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30091: 30092: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Tuula Paavilainen 30093: Sakari Knuuttila Helena Pesola Pirkko Ikonen 30094: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen 30095: 1986 vp. 1699 30096: 30097: Raha-asia-aloite n:o 1588 30098: 30099: 30100: 30101: 30102: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankasalmen pääkir- 30103: jaston rakentamiseen 30104: 30105: 30106: Eduskunnalle 30107: 30108: Hankasalmen kunnan pääkirjasto on sijoitettu Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit- 30109: virastotalon tilapäisiin tiloihin. Näitä tiloja tarvi- taen, 30110: taan muuhun käyttöön ja tällöin joudutaan ra- 30111: kentamaan kirjastolle uudet tilat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30112: Rakennushankkeen kustannusarvio on 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 30113: 2 800 000 mk. Rakennusohjelma on valmis. 29.56.31 2 000 000 markkaa Hankasal- 30114: Hankkeen ajoitus olisi 1986-87. men pääkirjaston rakentamiseen. 30115: 30116: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30117: 30118: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola 30119: Tuula Paavilainen Matti Lahtinen Inger Hirvelä 30120: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen 30121: 1700 1986 vp. 30122: 30123: Raha-asia-aloite n:o 1589 30124: 30125: 30126: 30127: 30128: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kinnulan pääkirjaston 30129: laajentamiseen 30130: 30131: 30132: Eduskunnalle 30133: 30134: Kinnulan pääkirjaston laajentaminen sisältyy Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30135: kuntasuunnitelmaan ja sen kustannusarvio on 0,6 taen, 30136: milj. mk. 30137: Kinnulan kunnan työttömyysaste on nousemas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30138: sa aivan lähipäivinä yli kahdenkymmenen prosen- 1987 tulo- ja menoarvioon 600 000 mark- 30139: tin, joten kirjaston laajentaminen olisi pieni hel- kaa Kinnulan pääkirjaston laajentami- 30140: potus vakavaan työllisyysongelmaan. seen. 30141: 30142: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30143: 30144: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen 30145: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen Matti Lahtinen 30146: Inger Hirvelä 30147: 1986 vp. 1703 30148: 30149: Raha-asia-aloite n:o 1592 30150: 30151: 30152: 30153: 30154: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven metsäkou- 30155: lun rakentamiseen 30156: 30157: 30158: Eduskunnalle 30159: 30160: Opetusministeriö on 28.3.1984 hyväksynyt Saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30161: rijärven metsäkoulun rakennushankkeiden esi- taen, 30162: suunnitelman ja antanut rakennushallitukselle 30163: suunnittelukehotuksen. Suunnitelman mukaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30164: koulun rakennusten korjaus- ja uudisrakennustyöt 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 30165: toteutetaan työllisyysvaroin. Kustannusarvio on 29.60. 74 7 000 000 markkaa Saan/ärven 30166: 12 milj. mk. metsäkoulun rakentamiseen. 30167: 30168: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30169: 30170: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola 30171: Tuula Paavilainen Inger Hirvelä Sakari Knuuttila 30172: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen 30173: 1704 1986 vp. 30174: 30175: Raha-asia-aloite n:o 1593 30176: 30177: 30178: 30179: 30180: P. Leppänen yrn.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maatalous- 30181: oppilaitoksen laajennukseen 30182: 30183: 30184: Eduskunnalle 30185: 30186: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen laajennuk- Metalliverstaan laajennuksen pinta-ala on noin 30187: sen tarpeellisuus on selvitetty ja osoitettu. Sen 500m 2 • 30188: kustannusarvio on noin 1,3 milj. markkaa. Tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30189: vaalan maatalousoppilaitoksessa maatalouskone- taen, 30190: asentajan jatkolinja alkaa viimeistään vuonna 30191: 1984. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30192: Tätä varten oppilaitoksen olisi ehdottomasti 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 30193: saatava lisää metalliverstastilaa. 29.63. 74 1300 000 markkaa Tarvaalan 30194: Ammattikasvatushallituksessa on laajennusta maatalousopprlaitoksen laajennukseen. 30195: suunniteltu oppilaitoksen esityksestä. 30196: 30197: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30198: 30199: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola 30200: Tuula Paavilainen Inger Hirvelä Sakari Knuuttila 30201: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen 30202: 1986 vp. 1705 30203: 30204: Raha-asia-aloite n:o 1594 30205: 30206: 30207: 30208: 30209: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Leppäveden palloilu- 30210: hallin rakentamiseen 30211: 30212: 30213: Eduskunnalle 30214: 30215: Laukaan kunnan Leppäveden taajama on kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30216: tynyt viime vuosina erittäin voimakkaasti, eikä ko. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle 30217: alueella ole minkäänlaista sisätilaliikuntaan tar- 29.91.50 1800000 markkaa Leppäveden 30218: koitettua tilaa. Asian hoitaminen vaatisi kustan- pallotluhallin rakentamiseen. 30219: nusarvion mukaan 4 milj. markkaa. 30220: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30221: taen, 30222: 30223: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 30224: 30225: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila 30226: 30227: 30228: 30229: 30230: 113 260148U 30231: 1706 1986 vp. 30232: 30233: Raha-asia-aloite n:o 1595 30234: 30235: 30236: 30237: 30238: P.leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorison leiri- ja kurssi- 30239: keskusten rakentamiseen 30240: 30241: 30242: Eduskunnalle 30243: 30244: Hallitus esittää valtakunnallisten nuorison leiri- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30245: ja kurssikeskusten rakentamisavustuksiin 1, 5 mil- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 30246: joonaa markkaa, vaikka tarve olisi 8 miljoonaa 29.91.51 lisäyksenä 8600000 markkaa, 30247: markkaa. Käyttökustannuksiin esitetään vastaa- josta 6 500 000 markkaa nuonson leiri- ja 30248: vasti 900 000 markkaa, vaikka tarve olisi 2,8 mil- kurssikeskusten rakentamisen avustami- 30249: joonaa markkaa. seen ja 2 100 000 markkaa nzi'den toimin- 30250: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- nan avustamiseen. 30251: taen, 30252: 30253: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 30254: 30255: Pekka Leppänen Kati Peltola 30256: Heli Astala Vappu Säilynoja 30257: 1986 vp. 1707 30258: 30259: Raha-asia-aloite n:o 1596 30260: 30261: 30262: 30263: 30264: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivijärven yläasteen lii- 30265: kuntatilojen rakentamiseen 30266: 30267: 30268: Eduskunnalle 30269: 30270: Kivijärven kunnan peruskoulun yläasteen lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30271: kuntatilojen rakentaminen on perusteltua, koska 1987 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 30272: kunta on ainoa Keski-Suomen läänissä, josta kun- markkaa Kivijärven yläasteen liikuntatilo- 30273: nolliset sisäliikuntatilat puuttuvat. Rakennus- jen rakentamiseen. 30274: hankkeen kustannusarvio on 4 940 000 markkaa 30275: vuoden 1983 hintatasossa. 30276: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30277: taen, 30278: 30279: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30280: 30281: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola 30282: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen 30283: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen 30284: 1708 1986 vp. 30285: 30286: Raha-asia-aloite n:o 1597 30287: 30288: 30289: 30290: 30291: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69 paran- 30292: tamiseen välillä Konneveden kk-Kivisalmi 30293: 30294: 30295: Eduskunnalle 30296: 30297: Kantatien n:o 69 parantamiseen välillä Konne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30298: veden kk-Kivisalmi suunnitelmat ovat valmiina. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 30299: Tien runko ei kestä nykyistä raskasta liikennet- 31. 24. 77 5 000 000 markkaa kantatien 30300: tä, joten korjaustyöt eivät ole taloudellisesti kan- n:o 69 parantamiseen välzllä Konneveden 30301: nattavia. Perusparannustyötä ei tulisi siirtää enää. kk-Kivisalmi. 30302: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30303: taen, 30304: 30305: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30306: 30307: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola 30308: Tuula Paavilainen Matti Lahtinen Inger Hirvelä 30309: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen 30310: 1986 vp. 1709 30311: 30312: Raha-asia-aloite n:o 1598 30313: 30314: 30315: 30316: 30317: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69 paran- 30318: tamiseen Suolahdessa 30319: 30320: 30321: Eduskunnalle 30322: 30323: Valmetin teollisuusalueen ja Teollisuuskylä II:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30324: kautta Suolahdessa kulkee kantatie n:o 69. Tie- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 700 000 30325: osalta on kaksi risteystä Suolahteen, toinen Kaura- markkaa kevyen liikenteen väylän rakenta- 30326: ahossa ja toinen Sirkkaharjussa. Näihin risteyksiin miseksi Suolahden Nakertajasta Valmetin 30327: olisi rakennettava kaistoitukset. Lisäksi liikenne- traktoritehtaalle ja Kaura-ahon ja Sirkka- 30328: turvallisuuden parantamiseksi olisi rakennettava harjun risteysalueiden lisäkaistojen raken- 30329: jalankulku- ja pyörätie Nakertajasta Valmetin tamiseen. 30330: traktoritehtaalle. 30331: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 30332: taen, 30333: 30334: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30335: 30336: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola 30337: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen 30338: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen 30339: 1710 1986 vp. 30340: 30341: Raha-asia-aloite n:o 1599 30342: 30343: 30344: 30345: 30346: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 641 pa- 30347: rantamiseksi välillä Ristilä-Nujula 30348: 30349: 30350: Eduskunnalle 30351: 30352: Maantien perusparantaminen välillä Ristilä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30353: Nujula Hankasalmen kunnassa on perusteltua 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 30354: aloittaa mahdollisimman pian työllisyys- ja liiken- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa maantien 30355: neturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. n:o 641 parantamiseen välzflä Risttlä- 30356: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- Nujula. 30357: taen, 30358: 30359: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30360: 30361: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen 30362: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen 30363: Mauri Pekkarinen 30364: 1986 vp. 1711 30365: 30366: Raha-asia-aloite n:o 1600 30367: 30368: 30369: 30370: 30371: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 659 30372: parantamiseen Viitasaarella ja Vesannolla 30373: 30374: 30375: Eduskunnalle 30376: 30377: Maantie n:o 659 muodostaa tieyhteyden Keski- piirin toimenpideohjelmassa v. 1986 suunniteltu 30378: Suomen läänissä olevan Viitasaaren kunnan ja aloitettavaksi v. 1990. Mielestämme turvallisuus- 30379: Kuopion läänissä olevan Vesannon kunnan välil- ja työllisyysnäkökohdat huomioon ottaen työ tuli- 30380: lä. Tie on välillä Kymönkoski-Kuopion läänin si aloittaa jo v. 1987. 30381: raja vanhaa, mutkaista ja maastoa myötäilevää tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30382: tä. Se on sorapintaista, huonosti ojitettua tietä, taen, 30383: jossa on useita liikenteellisesti erittäin vaarallisia 30384: kohtia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30385: Tietä käyttää normaalin liikenteen lisäksi pal- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 30386: jon raskas liikenne, koska tien vaikutusalueella on 31.24. 77 5 000 000 markkaa maantien 30387: puiden pudotuspaikkoja. n:o 659 perusparantamiseen Viitasaarella 30388: Tien perusparannus on TVL:n Keski-Suomen ja Vesannolla. 30389: 30390: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30391: 30392: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen 30393: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen Matti Lahtinen 30394: 1712 1986 vp. 30395: 30396: Raha-asia-aloite n:o 1601 30397: 30398: 30399: 30400: 30401: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6411 30402: parantamiseen välillä Niemisjärvi-Piippaharju 30403: 30404: 30405: Eduskunnalle 30406: 30407: Maantien perusparantaminen välillä Niemisjär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30408: vi-Piippaharju on perusteltua jo työllisyyssyistä. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 30409: Tie on erittäin heikkokuntoinen ja vaarallinen 31. 24. 77 2 000 000 markkaa maantien 30410: mutkaisuuden ja mäkien vuoksi. n:o 6411 parantamiseen välzflä Niemisjär- 30411: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- vi-Piippaharju. 30412: taen, 30413: 30414: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30415: 30416: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen 30417: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen 30418: Mauri Pekkarinen 30419: 1986 vp. 1713 30420: 30421: Raha-asia-aloite n:o 1602 30422: 30423: 30424: 30425: 30426: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankasalmen aseman 30427: tiestön parantamiseksi 30428: 30429: 30430: Eduskunnalle 30431: 30432: Hankasalmen aseman kylän tiestö on heikko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30433: kuntoista. Raskaan liikenteen lisääntymisen joh- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 900 000 30434: dosta kevyt liikenne on jatkuvasti onnettomuus- markkaa Hankasalmen aseman tiestön ja 30435: uhan alla. kevyen ltikenteen väylän rakentamiseksi. 30436: Hankasalmen aseman tiestön parantamishank- 30437: keen kustannusarvio on 4,9 milj. mk. 30438: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30439: taen, 30440: 30441: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30442: 30443: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen 30444: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen Matti Lahtinen 30445: 30446: 30447: 30448: 30449: 114 260148U 30450: 1714 1986 vp. 30451: 30452: Raha-asia-aloite n:o 1603 30453: 30454: 30455: 30456: 30457: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koskenpään-Keu- 30458: ruun tien parantamiseen 30459: 30460: 30461: Eduskunnalle 30462: 30463: Koskenpään-Keuruun kunnan rajan välinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30464: tie tulisi perusparantaa. Saman tien Keuruun 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 30465: puoleinen osa valmistuu 1985, joten koko tie tuli- 31. 24. 77 5 000 000 markkaa Kosken- 30466: si parantaa valmiiksi. pään-Keuruun tien parantamiseen. 30467: Hankkeen kustannusarvio on 5 000 000 mk ja 30468: ajoitus olisi 1987. 30469: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30470: taen, 30471: 30472: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 30473: 30474: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila 30475: 1986 vp. 1715 30476: 30477: Raha-asia-aloite n:o 1604 30478: 30479: 30480: 30481: 30482: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suolahden-Ruotin- 30483: kylän maantien parantamiseen 30484: 30485: 30486: Eduskunnalle 30487: 30488: Suolahden-Ruotinkylän maantie on osittain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30489: öljysorapintaista ja osaltaan soratietä. Tien käyttä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 30490: jämäärä kasvaa jatkuvasti, vallankin öljysoraosuus 31.24. 77 3 000 000 markkaa Suolahden 30491: on jo vaarallinen tien käyttäjille. -Ruotinkylän maantien parantamiseen. 30492: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30493: taen, 30494: 30495: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30496: 30497: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen 30498: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen 30499: Mauri Pekkarinen 30500: 1716 1986 vp. 30501: 30502: Raha-asia-aloite n:o 1605 30503: 30504: 30505: 30506: 30507: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 30508: län rakentamiseen välille Jämsä-Kaipola 30509: 30510: 30511: Eduskunnalle 30512: 30513: Yhtyneiden Paperitehtaiden Kaipolan tehtailla Kustannusarvio on 1 500 000 mk. 30514: työskentelee 1 000 työntekijää. Valtaosa heistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30515: käyttää päivittäin työmatkoihinsa Jämsän-Kai- taen, 30516: polan tietä. Kesäaikaan työssäkäynti tapahtuu 30517: merkittävässä määrin polkupyörällä. Maantie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30518: tällä hetkellä kapea ja mäkineneikä siinä ole rajat- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille 30519: tua aluetta kevyelle liikenteelle. Tietä käyttää 31. 24. 77 1 5 00 000 markkaa kevyen lii- 30520: myös tehtaan kuljetuksista huolehtiva raskas lii- kenteen väylän rakentamiseen välzlle Jäm- 30521: kenne. Teillä on tapahtunut kuolemaan johtanei- sä-Kaipola. 30522: ta liikenneonnettomuuksia. Väylän rakentaminen 30523: on erittäin tarpeellinen liikenneturvallisuuden li- 30524: säämiseksi. 30525: 30526: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30527: 30528: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Tuula Paavilainen 30529: Matti Lahtinen Inger Hirvelä Sakari Knuuttila 30530: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen 30531: 1986 vp. 1717 30532: 30533: Raha-asia-aloite n:o 1606 30534: 30535: 30536: 30537: 30538: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 30539: län rakentamiseksi välille Äänekoski-Suolahti 30540: 30541: 30542: Eduskunnalle 30543: 30544: Äänekoskelta Suolahteen johtavaa maanueta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30545: käyttää päivittäin useita satoja henkilöitä polku- taen, 30546: pyöräilemällä joko työmatkanaan tai sitten vapaa- 30547: ajan liikuntaa varten. Tiellä on vilkas autoliiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30548: ne, joka vaarantaa pyöräilijöiden turvallisuutta. 1987 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark- 30549: Pyöräilijöiden määrä taas kasvaisi, jos kevyen lii- kaa Äänekosken-Suolahden välisen ke- 30550: kenteen väylä olisi rakennettu. vyen liikenteen väylän rakentamiseen. 30551: Rakentamiseen ei ole olemassa tällä hetkellä es- 30552: teitä. 30553: 30554: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30555: 30556: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola 30557: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Matti Lahtinen 30558: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen 30559: 1718 1986 vp. 30560: 30561: Raha-asia-aloite n:o 1607 30562: 30563: 30564: 30565: 30566: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 30567: län rakentamiseen Hankasalmen kirkonkylässä 30568: 30569: 30570: Eduskunnalle 30571: 30572: Hankasalmen kirkonkylän taajaman liikenne- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30573: väylän parantaminen ja kevyen liikenteen väylien taen, 30574: rakentaminen on perusteltua työllisyys- sekä lii- 30575: kenneturvallisuussyistä. Suunnitelmat ovat val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30576: miit. 1987 tulo- ja menoarvioon 3 100 000 30577: Hankkeen kustannusarvio on 3,4 milj. mk. Val- markkaa kevyen liikenteen väylän rakenta- 30578: tion osuus olisi 3,1 milj. mk ja kunnan 300 000 miseksi Hankasalmen kirkonkylän taaja- 30579: mk. maan. 30580: 30581: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30582: 30583: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen 30584: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen 30585: Matti Lahtinen 30586: 1986 vp. 1719 30587: 30588: Raha-asia-aloite n:o 1608 30589: 30590: 30591: 30592: 30593: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 30594: län rakentamiseksi Kinnulan rakennuskaava-alueelle 30595: 30596: 30597: Eduskunnalle 30598: 30599: Taajamajärjestelyt on Keski-Suomen tienpidon kaistettavaksi vuodelle 1987. Hanke sopisi työlli- 30600: toimenpideohjelmassa ajoitettu vasta vuodelle syysvaroin toteutettavaksi. 30601: 1990. Vuoden 1984 hintatason mukaan hankkeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30602: kustannusarvio on 3 700 000 mk. Ottaen huo- taen, 30603: mioon kirkonkylän rakennuskannan merkittävän 30604: tiivistymisen ja erityisesti yritystoiminnan kehitty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30605: misen olisi hanketta liikenneturvallisuussyistä ai- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 30606: kaistettava. markkaa kevyen lzikenteen väylän rakenta- 30607: Kunnan puolesta on suunnitelmaa esitetty ai- miseen Kinnulan rakennuskaava-alueelle. 30608: 30609: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30610: 30611: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen 30612: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen 30613: Matti Lahtinen 30614: 1720 1986 vp. 30615: 30616: Raha-asia-aloite n:o 1609 30617: 30618: 30619: 30620: 30621: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden pienvenesata- 30622: mien rakentamiseen Keski-Suomessa 30623: 30624: 30625: Eduskunnalle 30626: 30627: Pienvenesatamat palvelevat lisääntyvää vesi- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun- 30628: matkailua. Keski-Suomessa on valmiita suunnitel- nioittaen, 30629: mia venesatamien rakentamisesta Kannonkoskelie 30630: kaksi, Kinnulaan, Muurameen, Suolahteen ja Ää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30631: nekoskelle. Keski-Suomessa on sovittu vesipiirin 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 30632: ja tie- ja vesirakennuspiirin kesken työnjaosta 31. 24. 77 2 000 000 markan määrärahan 30633: pienvenesatamien rakentamisessa. Näin on edel- Kannonkosken kahden venesataman sekä 30634: lytykset ja perusteet niiden rakennustöiden aloit- Kinnulan, Suolahden ja Äänekosken ve- 30635: tamiseksi. Edellä mainittujen kohteiden yhteinen nesatamien rakentamiseen. 30636: kustannusarvio on noin 2 000 000 markkaa. 30637: 30638: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30639: 30640: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen 30641: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen 30642: Matti Lahtinen 30643: 1986 vp. 1721 30644: 30645: Raha-asia-aloite n:o 1610 30646: 30647: 30648: 30649: 30650: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden laivalaitureiden 30651: rakentamiseen Päijänteelle 30652: 30653: 30654: Eduskunnalle 30655: 30656: Laivaliikenne Päijänteen alueella on viime vuo- eivät ole Keski-Suomessa kaikkein vaikeimpia 30657: sina vilkastunut huomattavasti. Päijänteen laiva- työttömyyskuntia, ei laitureiden rakentamiseen 30658: laiturit ovat kuitenkin varsin huonokuntoisia. Lai- ole osoitettu työllisyysvaroja. 30659: valiikenteen kehittämisen kannalta olisi tärkeää Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 30660: luoda risteilyrenkaita esimerkiksi Pohjois-Päijän- taen, 30661: teelle. Laitureiden huono kunto on kuitenkin es- 30662: teenä laivaliikenteen lisäämiselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30663: Saimaan alueella ja viime vuosina myös Etelä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle 30664: Päijänteen alueella laivalaitureiden rakentamiseen 31.27.77 1500000 markkaa Muuramen 30665: on osoitettu budjettivatoja. Päijänteen Keski-Suo- Saarenlahden ja Kuhmoisten laivalaiturei- 30666: men puoleisella alueella laitureiden rakentamista den rakentamiseen. 30667: on toteutettu työllisyysvaroin. Kun alueen kunnat 30668: 30669: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 30670: 30671: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen 30672: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen 30673: Matti Lahtinen 30674: 30675: 30676: 30677: 30678: 115 260148U 30679: 1722 1986 vp. 30680: 30681: Raha-asia-aloite n:o 1611 30682: 30683: 30684: 30685: 30686: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuustaiteen raken- 30687: tamiseen Muuramessa 30688: 30689: 30690: Eduskunnalle 30691: 30692: Raiteen vaikutusalueella on noin 40 yritystä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30693: joista suurin osa metallialan yrityksiä. Rata on tär- taen, 30694: keä yritysten kuljetustarpeen kannalta. Rakenta- 30695: minen tukee nykyisen työllisyyden säilyttämistä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30696: helpottaa uusien työpaikkojen aikaansaamista. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle 30697: Muuramen teollisuuskylässä raiteen vaikutus- 31.90. 78 2 647 000 markkaa teollisuusrai- 30698: alueella on noin 600 työpaikkaa. teen rakentamiseen Muuramessa. 30699: Hankkeen suunnitelmat ovat valmiit. 30700: 30701: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30702: 30703: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen Matti Lahtinen 30704: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen 30705: 1986 vp. 1723 30706: 30707: Raha-asia-aloite n:o 1612 30708: 30709: 30710: 30711: 30712: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta työvelvollisten saatta- 30713: miseksi rintamasotilaseläkelain piiriin 30714: 30715: 30716: Eduskunnalle 30717: 30718: Aikanaan laadittiin sotahistorian laitoksen toi- sosiaaliministeriön työtyhmän esitys 31.12.1983 30719: mesta luettelo niistä rintamayksiköistä, joissa pal- sekä rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan 30720: velu katsottiin rintamasotilastunnukseen oikeut- esitys vuodelta 1984. 30721: tavaksi. Sanotuissa yksiköissä palveli myös joukko Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30722: työvelvollisuuslain mukaan palvelukseen määrät- taen, 30723: tyjä miehiä, jotka on asetuksessa rajattu lain ulko- 30724: puolelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30725: Näitä henkilöitä arvioidaan olevan elossa n. 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 30726: 2 000-3 000. Heitä ei ole hyväksytty rintamasoti- markkaa työvelvollisten saattamiseksi n·n- 30727: laseläkelain piiriin, vaikka siitä on yksimielisyys tamasotzlaseläkelain piiriin. 30728: olemassa: mm. pääesikunnan esitys 20. 12. 1982, 30729: 30730: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986 30731: 30732: Pekka Leppänen Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine 30733: Esko Almgren J. Juhani Kortesalmi Tuula Paavilainen 30734: Pentti Skön Ulla Lehtinen Helvi Koskinen 30735: Reino Jyrkilä Juhani Alaranta Heikki Kokko 30736: Håkan Nordman Jouko Skinnari Kerttu Törnqvist 30737: Inger Hirvelä Väinö Raudaskoski Jukka Vihriälä 30738: Lea Sutinen Mikko Elo Olavi Ronkainen 30739: Reijo Lindroos Jorma Rantanen Jukka Mikkola 30740: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Kettunen Timo Laaksonen 30741: Pirkko Ikonen Anna-Kaarina Louvo Helena Pesola 30742: Paavo Lipponen Hannu Kemppainen Heikki Mustonen 30743: Pirkko Valtonen Esko Helle Lauha Männistö 30744: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Kati Peltola 30745: Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen Urho Pohto 30746: Kati Rajamäki Esko-Juhani Tennilä Irma Rosnell 30747: Matti Kautto Sakari Knuuttila Lea Mäkipää 30748: Martti Ratu Sinikka Hurskainen-Leppänen Risto Ahonen 30749: Pirkko Turpeinen Sten Söderström Mikko Kuoppa 30750: Marja-Liisa Löyttyjärvi Heikki Riihijärvi Liisa Kulhia 30751: Paula Eenilä Vieno Eklund Sirkka-Liisa Anttila 30752: Mikko Vainio Anna-Liisa Piipari Tellervo Nousiainen 30753: Liisa Arranz Aarno von Bell Reino Paasilinna 30754: Riitta Jouppila Sampsa Aaltio Mauno Manninen 30755: Mikko Jokela Ben Zyskowicz Timo Roos 30756: Jussi Ranta Terho Pursiainen Ole Wasz-Höckert 30757: Kalle Könkkölä Ville Komsi Marja-Liisa Tykkyläinen 30758: Saara Mikkola Arja Alho Pekka Starast 30759: 1724 1986 vp. 30760: 30761: Raha-asia-aloite n:o 1613 30762: 30763: 30764: 30765: 30766: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta sepelvaltimon ohitus- 30767: leikkausten lisäämiseksi yliopistollisissa keskussairaaloissa 30768: 30769: 30770: Eduskunnalle 30771: 30772: Jotta sepelvaltimon ohitusleikkauksia voitaisiin lastaisi vuosittain noin 60 potilasta. Leikatuista 85 30773: lisätä tarpeen mukaisesti, yliopistollisiin keskus- prosenttia on alle 60-vuotiaita, joista osa kykenee 30774: sairaaloihin tarvittaisiin 420 uutta virkaa, joiden palaamaan työhön. 30775: kustannukset ovat vuodessa 40-50 miljoonaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30776: markkaa. Ensimmäisen vuoden kustannuksiksi taen, 30777: voitaisiin arvioida noin 25 miljoonaa markkaa ot- 30778: taen huomioon, että virkojen täyttäminen vie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30779: oman aikansa. 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 30780: Potilaan kannalta kyse on normaalin elämis- 25 000 000 markkaa 420 uuden viran pe- 30781: mahdollisuuden saavuttamisesta, viime kädessä rustamiseksi sepelvaltimon ohitusleik- 30782: myös hengestä. Leikkaus on yhteiskunnan kannal- kauksia varten yliopistollisissa keskussai- 30783: ta hyödyllistä, kun ajoissa tehty ohitusleikkaus pe- raaloissa. 30784: 30785: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986 30786: 30787: Pekka Leppänen Vappu Säilynoja 30788: Kati Peltola Heli Astala 30789: 1986 vp. 1725 30790: 30791: Raha-asia-aloite n:o 1614 30792: 30793: 30794: 30795: 30796: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ortopediasairaalan ra- 30797: kentamiseen 30798: 30799: 30800: Eduskunnalle 30801: 30802: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ortopediasai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30803: raala sijaitsee nykyään erittäin vanhassa ja tulen- taen, 30804: arassa puukiinteistössä keskellä Jyväskylän kau- 30805: punkia. Keskussairaalan yhteyteen on varattu tilaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30806: ortopediasairaalan rakentamiseen. 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 30807: Hanke on valtakunnallisissa suunnitelmissa markkaa ortopediasairaalan rakentami- 30808: ajoitettu alkamaan vuonna 1988. Sairaanhoitopii- seen Jyväskylään. 30809: tiliä olisi valmius aloittaa työt syksyllä 1987. 30810: 30811: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986 30812: 30813: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen 30814: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen Mauri· Pekkarinen 30815: Matti Lahtinen Inger Hirvelä 30816: 1726 1986 vp. 30817: 30818: Raha-asia-aloite n:o 1615 30819: 30820: 30821: 30822: 30823: P. Leppänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työllisyys- 30824: perusteiseksi valtionavuksi investointeihin 30825: 30826: 30827: Eduskunnalle 30828: 30829: Yleisinä perusteluina tälle aloitteelle viitataan sa voi p1taa slta, että vuonna 1987 käytettäisiin 30830: ed. Säilynojan raha-asia-aloitteeseen, jossa ehdo- vain 127,5 miljoonaa markkaa eli tämänvuotista 30831: tetaan lisäystä momentille 34.50.62. Siinä on selvästi vähemmän. Määrärahaa on tarkoituksen- 30832: seikkaperäisemmin tarkasteltu työllisyyden ja ta- mukaista lisätä 123 miljoonaa markkaa. 30833: louspolitiikan kytkentöjä. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 30834: Vuodeksi 1986 työllisyysperusteiseen valtion- 30835: apuun investointeihin oli varsinaisessa tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30836: menoarviossa ja lisämenoarviossa varattu yhteensä 1987 tulo- j'a menoarvioon momenttlle 30837: 150 miljoonaa markkaa. Kun tarkoituksenmukai- 34.50. 62 lisäyksenä 123 000 000 markkaa 30838: sia hankkeita on yhteensä noin 250 miljoonan työllisyysperusteiseksi valtionavuksi inves- 30839: markan edestä, oikeana ei tässä työllisyystilantees- tointeihin. 30840: 30841: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986 30842: 30843: Pekka Leppänen Heli Astala Ulla-Leena Alppi 30844: Esko Helle Osmo Vepsäläinen Timo Laaksonen 30845: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Marjatta Stenius-Kaukonen 30846: Inger Hirvelä Terho Pursiainen 30847:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025