<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
155 Käyttäjää paikalla!
0.0069990158081055
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986 1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1986_1 | A_1986_2 | A_1986_3 | A_1986_4 | A_1986_5 | B_1986_1 | B_1986_2 | C_1986_1 | C_1986_2 | D_1986 | E_1986_1 | E_1986_2 | E_1986_3 | E_1986_4 | E_1986_5 | F_1986_1 | F_1986_2 | F_1986_3 | Hak_1986 | PTK_1986_1 | PTK_1986_2 | PTK_1986_3 | PTK_1986_4 | PTK_1986_5 | PTK_1986_6 |
1: Vuoden 1986
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E5
10: Raha-asia-aloitteet 770-1615
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI ':
17: Helsinki 1986. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19:
20:
21:
22:
23: Raha-asia-aloitteet 770-1615
24:
25:
26: Sivu Sivu
27: 770 Aaltio: Määrärahan osoittamisesta met- 780 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami-
28: säpatologian professorin viran perustamisek- sesta ohjattuun syöpäpotilaiden lomatoi-
29: si Helsingin yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 843 mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 856
30:
31: 771 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- 781 Aho: Määrärahan osoittamisesta opinto-
32: sesta uuden henkilöstön ottamiseksi nimis- lainojen ylimääräisiin lisiin lainojen korko-
33: miespiireihin ulosottoasioiden hoidon tehos- tuen pidentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 857
34: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 846
35: 782 Aho: Määrärahan osoittamisesta Maa-
36: 772 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- seudun Sivistysliiton toiminnan tukemiseen 858
37: sesta Suomen museoliitolle museoiden tieto-
38: tekniikan suunnittelun ja seurannan kehit- 783 Aho: Määrärahan osoittamisesta Hirvi-
39: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 7 kosken kurssikeskuksen toiminnan tukemi-
40: seen Toholammilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 859
41: 773 Aaltonen ym.: Koeotetun määrärahan
42: osoittamisesta alueteattereiden valtionapuun 849 784 Aho ym.: Korotemo määrärahan osoit-
43: tamisesta Siirtolaisinstituutin toiminnan tu-
44: 774 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 860
45: sesta Suomen Siirtolapuutarhaliiton toimin-
46: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 850 785 Aho ym.: Korotetun määrärahan osoit-
47: tamisesta Suomen Rauhanpuolustajat ry:n
48: 775 Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 861
49: osoittamisesta Seinäjoen-Vaasan tien si-
50: sääntuloväylän rakentamiseen Seinäjoella . . . 851 786 Aho: Määrärahan osoittamisesta maata-
51: louskeskuksille turkiseläintalouden neuvon-
52: 776 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- nan laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 862
53: sesta kantatien n:o 67 linjauksen siinämi-
54: seen Seinäjoella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 852 787 Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta
55: lisähenkilökunnan palkkaamiseen Kannuk-
56: 777 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- sen turkistalouden tutkimusasemalle . . . . . . . 863
57: sesta Kitinojan-Liipantönkän tien paranta-
58: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 853 788 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
59: panioveneiden hankkimiseksi merivanios-
60: 778 Aaltonen ym.: Koeotetun määrärahan toille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 864
61: osoittamisesta paikallislehtien kuljetus-
62: maksujen alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 854 789 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
63: liikenneopiston rakentamiseksi Uuteenkau-
64: 779 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- punkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 5
65: sesta Transpoint-kuljetusjärjestelmän kehit-
66: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 855 790 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
67: merimieskatselmusmiesten palkkaamiseksi . . 867
68:
69: 260148U
70: 4 Sisällysluettelo
71:
72: Sivu Sivu
73: 791 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 805 Alaranta: Määrärahan osoittamisesta
74: käytettäväksi ylimääräisenä lisänä päihteiden vammaisten lasten perheiden autonhankin-
75: käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemi- nan helpottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 883
76: seen....................................... 868
77: 806 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises-
78: 792 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ta ammatinvalintapsykologin palkkaamiseksi
79: Merimieseläkeläisyhdistysten Keskusliitto Oulaisten työvoimatoimistoon. . . . . . . . . . . . . . 884
80: ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 870
81: 807 Alho ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
82: 793 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta ylimääräisiin taiteilijaeläkkeisiin . . 885
83: raamatunkäännöstyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 871
84: 808 Alho ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
85: 794 Ajo ym.: Koeotetun määrärahan osoit- tamisesta korkeakouluopiskelijoiden ruokai-
86: tamisesta opintokeskusten valtionapuun . . . . 872 lutukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 886
87:
88: 795 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 809 Alho ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
89: Työläisnuorison kasvatus, retkeily ja tuki tamisesta valtion taiteilija-apurahoihin . . . . . 887
90: ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 873
91: 810 Alho ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
92: 796 Alaranta: Määrärahan osoittamisesta tamisesta taiteenalan tutkimus- ja julkaisu-
93: avustuksena väestönlaskentatietojen hankin- toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 888
94: taan taloudellisesti heikoille kunnille . . . . . . . 874
95: 811 Alho ym. : Määrärahan osomam1sesta
96: 797 Alaranta ym.: Koeotetun määrärahan
97: musiikki-instituuteille suomalaisen jazzkult-
98: osoittamisesta läänien kehittämiseen........ 875
99: tuurin arkistoimityöhön. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 889
100: 798 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises-
101: 812 Alho ym.: Koeotetun määrärahan osoit-
102: ta päätoimisen kurssitoimenjohtajan palk-
103: tamisesta taidemuseoiden toiminnan tuke-
104: kaamiseksi Oulaisten kauppaoppilaitokseen 876
105: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 890
106: 799 Alaranta: Määrärahan osoittamisesta
107: Oulaisten Kallion kotiseututalon kunnosta- 813 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta
108: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 877 Suomi-Nicaragua-Seuralle tiedotustoimiston
109: perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 891
110: 800 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises-
111: ta pitkäaikaisten korkotukiluottojen myön- 814 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta
112: tämiseksi kauppapuutarhoille . . . . . . . . . . . . . . 878 YTV :IIe eräistä opiskelija-alennuslipuista ai-
113: heutuvan tulojen menetyksen korvaamiseen 892
114: 801 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises-
115: ta Tähjänjoen ja Haarajoen perkaamiseen 815 Almgren ym. : Koeotetun määrärahan
116: sekä Merijärven eteläpuolisen penkereen ko- osoittamisesta säteilyvalvontaverkon täyden-
117: rottamiseen................................ 879 tämiseen Ja säteilynmittauskaluston uusm-
118: taan....................................... 893
119: 802 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises-
120: ta Parhalahden ja Y ppärin kylien kuivatus- 816 Almgren ym.: Koeotetun määrärahan
121: järjestelyjen suunnitteluun Pyhäjoella . . . . . . 880 osoittamisesta ydinturvallisuuden Ja ydin-
122: jätehuollon valvonta- ja tutkimustoimintaan 894
123: 803 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises-
124: ta maantien n:o 18217 kunnostamiseen vä- 817 Almgren ym.: Määrärahan osoittamises-
125: lillä Oulainen-Kastari-Ojala............. 881 ta raittiuspiirijärjestöjen toiminnan tukemi-
126: seen....................................... 895
127: 804 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamises-
128: ta Vihannin Lampinsaaren kaivokselta va- 818 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta
129: pautuvien tuotantotilojen jatkokäytön sel- siviilivastarinnan tutkimustoiminnan aloitta-
130: vittämiseen................................ 882 mlseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 896
131: Sisällysluettelo 5
132:
133: Sivu Sivu
134: 819 Alppi ym.: Koeotetun määrärahan 832 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Val-
135: osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden tion ravitsemiskeskuksen siirtämiseksi Fors-
136: opintorahan korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 897 saan....................................... 912
137:
138: 820 Alppi ym.: Koeotetun määrärahan 833 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
139: osoittamisesta valtionapuun järjestöjen va- Jokiläänin lukion perustamiseksiJokioisiin.. 913
140: paata sivistystyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 899
141: 834 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
142: 821 Alppi ym.: Koeotetun määrärahan eräiden kirjastojen perustamiskustannusten
143: osoittamisesta opintokeskusten valtion- jälkirahoitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 914
144: apuun..................................... 900
145: 835 Anttila: Koeotetun määrärahan osoitta-
146: misesta Evon metsäoppilaitoksen perus-
147: 822 Alppi ym.: Koeotetun määrärahan
148: korjaukseen ja lisärakennuksen rakentami-
149: osoittamisesta käytettäväksi yksityisluontois-
150: seen....................................... 915
151: ten arkistojen valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . 901
152: 836 Anttila: Koeotetun määrärahan osoitta-
153: 823 Alppi ym.: Koeotetun määrärahan misesta Lepaan puutarhaoppilaitoksen sekä
154: osoittamisesta Työväenperinne - Arbetar- Mustialan maatalousoppilaitoksen rakenta-
155: tradition ry:lle kirjasto- ja museotoimintaa miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 916
156: varten..................................... 902
157: 837 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
158: 824 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousoppilaitoksen uuden
159: tanssiteatteri Raatikon toiminnan tukemi- opistorakennuksen peruskorjaukseen . . . . . . . 917
160: seen....................................... 903
161: 838 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
162: 825 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousoppilaitoksen vanhan
163: Kivi-talo Säätiölle ns. kirjailijatalon perus- opistorakennuksen peruskorjaukseen . . . . . . . 918
164: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 904
165: 839 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
166: 826 Alppi ym.: Koeotetun määrärahan Mustialan maatalousoppilaitoksen liikunta-
167: osoittamisesta äitiysavustusten korottamisek- salin, oppilasasuntolan ja luokkahuoneiden
168: si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 906 rakentamiseen............................. 919
169:
170: 827 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Rii- 840 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
171: himäen keskusvankilan vankien liikunta- ja Mustialan maatalousoppilaitoksen sikalan
172: tapaamistilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 907 peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 920
173:
174: 841 Anttila: Määrärahan osoittamisesta eräi-
175: 828 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
176: den Etelä-Hämeen musiikkioppilaitosten
177: Kylmäkoskelie sijoitettavan Hämeen läänin-
178: saattamiseksi lakisääteisen valtionosuuden
179: vankilan suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 908
180: purun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 921
181: 829 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Rii- 842 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Fors-
182: himäen varuskunnan rakennusten perus- san ratsastajat ry:lle tallirakennuksen raken-
183: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 909 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 922
184:
185: 830 Anttila: Koeotetun määrärahan osoitta- 843 Anttila: Määrärahan osoittamisestaJoki-
186: misesta varuskunnan rakennustöihin Hattu- oisten museorautatien toiminnan tukemi-
187: lassa ja Hämeenlinnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 910 seen....................................... 923
188:
189: 831 Anttila: Määrärahan osoittamisesta va- 844 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Ka-
190: rastorakennusten rakentamiseen Tammelan taloisten nuorisoseurantalon peruskorjauk-
191: aluevaraston C-alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 911 seen Lammilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 924
192: 6 Sisällysluettelo
193:
194: Sivu Sivu
195: 845 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Poh- 858 Anttila: Määrärahan osoittamisesta val-
196: jois-Lammin maamiesseurantalon perus- tatiellä n:o 10 olevan liittymän peruskorjaa-
197: korjausta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 925 miseksi Hauholla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 938
198:
199: 846 Anttila: Korotettujen määrärahojen 859 Anttila: Määrärahan osoittamisesta pai-
200: osoittamisesta Valtion maitotalouden tutki- kallistien n:o 13919 ja valtatien n:o 12
201: muslaitoksen toiminnan kehittämiseksi . . . . . 926 risteyksen liikenneturvallisuuden parantami-
202: seksi Hauhon kirkonkylässä . . . . . . . . . . . . . . . . 939
203: 847 Anttila: Määrärahan osoittamisesta ken-
204: gityssepän ja konekirjoittajan tointen perus- 860 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
205: tamiseksi Valtion hevosjalostuslaitokseen . . . 927 Toijalan-Huhdin maantien n:o 2847 pe-
206: ruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 940
207: 848 Anttila ym.: Korotetun määrärahan
208: osoittamisesta nuorten viljelijöiden tukemi- 861 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
209: seen....................................... 928 maantien n:o 2852 (Sotkiantie) perus-
210: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 941
211: 849 Anttila: Korotetun määrärahan osoitta-
212: misesta siirtona maatilatalouden kehittämis- 862 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
213: rahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 929 maantien n:o 3055 perusparantamiseksi ja
214: päällystämiseksi välillä Sotjala-Kokkila . . . . 942
215: 850 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Mat-
216: kun ja Kojon alueen vesihuoltohankkeeseen 863 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
217: Forssassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 930 maantien n:o 3223 perusparantamiseksi ja
218: päällystämiseksi välillä Lehdesmäki-Sappee 943
219: 851 Anttila: Korotetun määrärahan osoitta-
220: misesta yhteisen vedenjakelujärjestelmän ra- 864 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
221: kentamiseen Valkeakoskelle, Toijalaan ja Hauhon-Hattulan maantien rakentami-
222: Lempäälään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 931 seen....................................... 944
223:
224: 852 Anttila: Määrärahan osoittamisesta 865 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
225: Hauhon reitin rantapengerrysten aloittami- Hämeenojan tien peruskorjaamiseksi ja
226: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 932 päällystämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 945
227:
228: 853 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 866 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
229: neljän tutkijan viran perustamiseksi Maata- Hyrsynkulman paikallistien ja Kauhan-
230: louden tutkimuskeskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 933 ojan-Katinhännän maantien päällystämi-
231: seen....................................... 946
232: 854 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
233: erikoistutkijan viran perustamiseksi Maata- 867 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
234: louden tutkimuskeskuksen kasvinjalostus- Jokioisten-Forssan maantien rakentamiseen 947
235: osastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 34
236: 868 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
237: 855 Anttila: Korotetun määrärahan osoitta- Lautaportaan-Kuurilan tien peruskorjaa-
238: misesta maatalouden sääpalvelun kehittämi- miseksi ja päällystämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 948
239: seen....................................... 935
240: 869 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
241: 856 Anttila ym.: Korotetun määrärahan Matkun-Humppilan maantien perus-
242: osoittamisesta yleisten teiden kunnossapi- korjaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 949
243: toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 936
244: 870 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
245: 85 7 Anttila: Määrärahan osoittamisesta val- Myllykylän-Lamalan maantien perus-
246: tatien n:o 9 peruskorjaamiseksi............. 937 korjausta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 950
247: Sisällysluettelo 7
248:
249: Sivu Sivu
250: 871 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 885 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
251: Oinasjärven-Tentilän maantien perus- Etelä-Suomen metsä- ja maatalouden työ-
252: korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 951 suojelupiirin siirtämiseksi Somerolie . . . . . . . . 965
253:
254: 872 Anttila: Määrärahan osoittamisesta 886 Anttila: Koeotetun määrärahan osoitta-
255: maantien rakentamiseen ja peruskorjaami- misesta kunnille vanhusten, vammaisten ja
256: seen välillä Saviniemi-Perähuhta.......... 952 pitkäaikaissairaiden kotihoidon tukemiseen 966
257:
258: 873 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Son- 887 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
259: tulan paikallistien perusparantamiseksi . . . . . 95 3 eräiden virkojen perustamiseksi Lounais-
260: Hämeen aluesairaalaan..................... 967
261: 874 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Tai-
262: paleen tien peruskorjaamiseen Kylmäkoskel- 888 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
263: la......................................... 954 Espoon Meripelastusyhdistyksen pelastus-
264: alushankinnan osarahoittamiseksi . . . . . . . . . . 968
265: 875 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Teu-
266: ron-Vaihijoen tien peruskorjaamiseen ja 889 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
267: päällystämiseen............................ 955 valtion Porvoon virastotalon rakentamiseen 969
268: 876 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Toi- 890 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
269: jalan-Lontilan maantien peruskorjaukseen 956 vankeinhoidon professorin viran perustami-
270: seen....................................... 970
271: 877 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Tu-
272: run-Hämeenlinnan tien maantierummun
273: 891 Arranz ym.: Koeotetun määrärahan
274: madaltamiseksi Haukivahon suon kohdalla
275: osoittamisesta korkeakoulujen määrärahoi-
276: Tammelassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 957
277: hin opiskelijapaikkojen lisäämiseksi . . . . . . . . 971
278: 878 Anttila: Määrärahan osoittamisesta ke-
279: 892 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
280: vyen liikenteen väylän rakentamiseksi maan-
281: Koskenkylän ala-asteen voimistelusalin ra-
282: tielle n:o 3054 ja paikallistielle n:o 13913
283: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 972
284: Hauholla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 958
285: 893 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
286: 879 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
287: Liljendalin nuorisotalon perusparannustöi-
288: jalankulku- ja pyöräteiden rakentamiseen
289: den aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 973
290: Lopelle ja Iittalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 959
291:
292: 880 Anttila: Määrärahan osoittamisesta 894 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
293: Kalkkisten sillan rakentamiseen Asikkalassa 960 Torpinkylän raittiusseurantalon rakentami-
294: sen avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 974
295: 881 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
296: uuden Saarensalmen sillan suunnitteluun 895 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
297: Tammelassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 961 Espanjankielisten koululaisten vanhempien
298: yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . 975
299: 882 Anttila: Määrärahan osoittamisesta liuk-
300: kaan kelin ajoharjoitteluradan perustamis- 896 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
301: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 962 luonnonmukaisesti ja biodynaamisesti viljel-
302: tyjen tuotteiden laatuvaatimusten aikaan-
303: 883 Anttila: Määrärahan osoittamisesta saamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 976
304: Viialan rautatieaseman rakennussuunnitte-
305: lun käynnistäiDiseksi....................... 963 897 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
306: lammastalouden kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . 977
307: 884 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
308: luonnonvarojen tutkimuksen edistämiseksi 898 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
309: erään eläkeläisen toimesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 964 Hangon tien leventämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 978
310: 8 Sisällysluettelo
311:
312: Sivu Sivu
313: 899 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 914 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
314: Liljendalin-Myrskylän tien perusparanta- Munuaistautiliitto ry:n lomatoiminnan tu-
315: miseen.................................... 979 kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 994
316:
317: 900 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 915 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
318: SaukkoJan ja Pusulan taajamien liikennejär- Psoriasisliitto ry:n toiminnan tukemiseen . . . 995
319: jestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 980
320: 916 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
321: 901 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Mielenterveysseura ry:n toiminnan
322: kevyen liikenteen väylän rakentamisen aloit- tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 996
323: tamiseksi Sammatin kirkolta Leikkiiän tien-
324: haaraan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 981 917 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
325: Helsingin Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n
326: 902 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 997
327: avustuksiin kunnille kuntalaisten tekemien
328: keksintöjen esittelemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . 982 918 Arranz ym. : Määrärahan osoittamisesta
329: Suomen MS-yhdistysten Liitto ry:n toimin-
330: 903 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
331: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 998
332: alkuavustuksiin pienyritysten perustamiseksi 983
333:
334: 904 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 919 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
335: Sopukan Tuki ry:n toiminnan tukemiseen . . 984 Kalliolan kannatusyhdistys ry:n toiminnan
336: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 999
337: 905 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
338: Nuorten Palvelu ry:n toiminnan tukemiseen 985 920 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
339: Irti Huumeista ry:n toiminnan tukemiseen 1000
340: 906 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
341: Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n toimin- 921 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
342: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 986 Vapaaksi Huumeista ry:n toiminnan tuke-
343: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1001
344: 907 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
345: Kaunialan sotavammasairaalan potilaiden 922 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
346: yhdistys Toverikunnan toiminnan tukemi- Huumeambulanssi ry:n toiminnan tukemi-
347: seen....................................... 987 seen....................................... 1002
348:
349: 908 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 92 3 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
350: Sotasokeat ry:n lomatoiminnan tukemiseen 988 avustuksen myöntämiseksi Vaihtoehtoisen
351: Lääketieteen Keskusliiton toiminnan käyn-
352: 909 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
353: nistämiseen................................ 1003
354: Suomen Kuurosokeat ry:n toiminnan tuke-
355: miseen.................................... 989
356: 924 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
357: rintarauhassyövän varhaistoteamiseen täh-
358: 910 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
359: täävään joukkotutkimukseen . . . . . . . . . . . . . . . 1004
360: Afasialasten tuki ry:n toiminnan tukemiseen 990
361:
362: 911 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 925 Arranz ym.: Koeotetun määrärahan
363: Epilepsialiitto ry:n toiminnan tukemiseen . . 991 osoittamisesta tyottomien työllistämiseen
364: valtion virastoissa ja laitoksissa. . . . . . . . . . . . . . 1005
365: 912 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
366: Suomen hemofiliayhdistys ry:n toiminnan 926 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
367: tukemiseen................................ 992 rintamaveteraanien veteraanimajan perus-
368: korjaukseen Mäntsälässä.................... 1006
369: 913 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
370: Suomen keliakiayhdistys ry:n toiminnan tu- 927 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
371: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 993 kemikaalien haittavaikutusten tutkimiseen.. 1007
372: Sisällysluettelo 9
373:
374: Sivu Sivu
375: 928 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 941 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
376: tuontitavaroiden myrkkyjäämien tarkastuk- tutkijan toimen perustamiseen Kotimaisten
377: sen kehittämiseen.......................... 1008 kielten tutkimuskeskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1021
378:
379: 929 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 942 Astala ym.: Koeotetun määrärahan
380: keräyspaperin ja -pahvin talteenoton edistä- osoittamisesta taiteilijoille myönnettäviksi
381: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1009 yksivuotisiksi taiteilija-apurahoiksi. . . . . . . . . . 1022
382:
383: 930 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta 943 Astala ym.: Koeotetun määrärahan
384: asuinkiinteistöjen ongelmajätteiden vastaan- osoittamisesta säveltaidejärjestöille . . . . . . . . . 1023
385: oton järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1010
386: 944 Astala ym.: Koeotetun määrärahan
387: osoittamisesta näyttämötaiteellisen harras-
388: 9 31 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
389: tustoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1024
390: pääkaupunkiseudun kuntien avustamiseen
391: asunnottomien asunto-olojen parantamisek- 94 5 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
392: SI . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1011 turkulaisen Aurinkobaletin toiminnan tuke-
393: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1025
394: 932 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta
395: yhteisöasumishalukkuuden selvittämiseen . . 1012 946 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
396: tutkijan palkkaamiseksi museovirastoon ra-
397: 933 Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta kennussuojelutehtäviin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1026
398: kiinteistöjen radankorjauksista aiheutuvien
399: kustannusten korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1013 94 7 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
400: museoiden valtionosuuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . 1027
401: 934 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
402: piirihallintoviranomaisten hallinnon demok- 948 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
403: ratisoimiskokeilun aloittamiseksi Turun ja vanhan Suurtori-alueen rakennusten perus-
404: Porin läänissä.............................. 1014 korjaukseen Turussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1028
405:
406: 935 Astala ym.: Koeotetun määrärahan 949 Astala: Koeotetun määrärahan osoitta-
407: osoittamisesta kuntien yhdistymisavustusten misesta Vapaa-ajattelijain liiton tukemiseen 1029
408: korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1015
409: 950 Astala ym.: Koeotetun määrärahan
410: 936 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta työväenperinteen keräämiseen
411: venäjän kielen professorin viran perustami- ja tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1030
412: seen Turun yliopistoon..................... 1016
413: 951 Astala ym.: Koeotetun määrärahan
414: osoittamisesta valtionavustuksiin työväen- ja
415: 937 Astala ym.: Koeotetun määrärahan
416: seurantalojen korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1031
417: osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden
418: ruokailukustannusten alentamiseen. . . . . . . . . 1017 952 Astala ym.: Koeotetun määrärahan
419: osoittamisesta siementarkastuslaitoksen uu-
420: 938 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta sien toimitilojen suunnitteluun ja henkilös-
421: Turun ja Porin läänin kuntien peruskoulura- tön asuntokysymysten selvittämiseen Loi-
422: kennushankkeiden valtionosuuksiin . . . . . . . . 1018 maan kaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1032
423:
424: 939 Astala ym.: Koeotetun määrärahan 953 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
425: osoittamisesta kirjastojen perustamiskustan- Turun seudun kuntien joukkoliikenneyh-
426: nuksiin.................................... 1019 teistyön tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1033
427:
428: 940 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 954 Astala ym.: Koeotetun määrärahan
429: Turun seudun itäisen ammattikoulun suun- osoittamisesta ns. rantaradan peruskorjauk-
430: nittelun aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1020 seen välillä Turku-Helsinki . . . . . . . . . . . . . . . 1034
431:
432:
433: 2 260148U
434: 10 Sisällysluettelo
435:
436: Sivu Sivu
437: 955 Astala: Määrärahan osoittamisesta valta- 968 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises-
438: kunnallisen liikenneopiston perustamiseen ta Kainuun Jazzkevät '87 -tapahtuman tu-
439: ja toiminnan käynnistämiseen Uudessakau- kemiseen.................................. 1048
440: pungissa................................... 1035
441: 969 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises-
442: 956 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Siikajoen kunnan urheilukentän lisärahoi-
443: maakaasuputken rakentamiseen Varsinais- tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1049
444: Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1036
445: 970 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises-
446: 95 7 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Kainuun työväenliikkeen historia -projek-
447: vammaisille henkilöille järjestettävään loma- tin tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1050
448: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103 7
449: 971 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises-
450: ta Kajaaniin perustettavan maatalouden si-
451: 958 Astala ym.: Korotetun määrärahan
452: vuelinkeinoja tutkivan tutkimuslaitoksen
453: osoittamisesta erikoistyövoimaneuvojien
454: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1051
455: palkkaamiseen............................. 1038
456: 972 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises-
457: 959 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Ollilan paikallistien perusparantamiseen
458: yhden viran perustamiseksi kuhunkin kah- Kuhmossa................................. 1052
459: den työntekijän työvoimatoimistoon. . . . . . . . 1039
460: 97 3 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises-
461: 960 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ta neuvostoliittolaisen satelliitin kautta väli-
462: korvaavien työpaikkojen luomiseksi telakka- tettävien ohjelmien vastaanottoaseman ra-
463: teollisuudesta irtisanotuille työntekijöille . . . 1040 kentamiseen Kuhmoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1053
464:
465: 961 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 97 4 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises-
466: ympäristöhallinnon virkojen valtionosuu- ta apulaispiiripäällikön viran perustamiseen
467: teen Turun ja Porin läänissä................ 1041 Kainuun teollisuuspiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1054
468:
469: 962 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 975 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises-
470: Saaristomeren kansallispuiston toiminnan ta alihankintakoulutuksen aloittamiseen
471: käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1042 Vuolijoen teollisuuskylässä Kainuussa . . . . . . 1056
472:
473: 963 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 976 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises-
474: Kurjenrahkan kansallispuiston maanhankin- ta Kainuun työllisyyden, koulutuspalvelujen
475: taa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1043 ja matkailutoiminnan kehittämiseen........ 1057
476:
477: 977 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises-
478: 964 Astala ym.: Korotetun määrärahan
479: ta Siikajoen kunnan rakennuskaavan mukai-
480: osoittamisesta avustuksiin energiataloudel-
481: siin muutos- ja laajennustöihin............. 1058
482: lista korjaustoimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . 1044
483: 978 Bärlund ym.: Korotetun määrärahan
484: 965 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta Ulkopolitiikan tutkimuksen
485: vanhusten asuntojen rakentamiseksi Turun säätiölle . . . .. .. . . . . .. . . . . . .. . . . . . . .. . . . .. . . 1059
486: ja Porin läänissä . . . . . . . . .. .. . . . . . . . .. .. .. .. 1045
487: 979 Bärlund: Korotetun määrärahan osoitta-
488: 966 von Bell ym.: Korotetun määrärahan misesta Porvoonseudun musiikkiopiston
489: osoittamisesta kuntien kulttuuritoimen vir- saattamiseksi lakisääteisen valtionosuuden
490: koihin maksettavia valtionosuuksia varten . . 1046 piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1060
491:
492: 967 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises- 980 Bärlund: Om anvisande av anslag för
493: ta Kuhmon kamarimusiikkifestivaalien jär- grundförbättring av väg nr 11893 (Eski-
494: jestämiseen................................ 1047 lom-Mörskom)........................... 1061
495: Sisällysluettelo 11
496:
497: Sivu Sivu
498: 980 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien 992 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
499: n:o 11893 (Eskilom-Myrskylä) perusparan- sesta pääkaupunkiseudun opiskelijalipusta
500: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1062 aiheutuvan tulojen menetyksen korvaami-
501: seksi pääkaupunkiseudun kunnille . . . . . . . . . 1075
502: 981 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta
503: Pornaisten-Monninkylän maantien perus- 993 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
504: parannustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1063 sesta Keravanjoen kunnostukseen. . . . . . . . . . . 1076
505:
506: 994 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
507: 982 Bärlund: Om anvisande av anslag för en
508: sesta Mustion mukinmiljöön korjauksiin.... 1077
509: led för lätt trafik längs riksväg nr 7 på
510: sträckan Mellungsbacka-Söderkulla . . . . . . . 1064
511: 995 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
512: sesta Ruotsinpyhtään Ruukin miljöön säilyt-
513: 982 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta ke- tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 78
514: vyen liikenteen väylän rakentamiseksi valta-
515: tien n:o 7 varteen Mellunmäen ja Söderkul- 996 Eenilä ym.: Korotettujen määrärahojen
516: lan välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 5 osoittamisesta keskiasteen opiskelijoiden
517: opintotukeen sen korottamiseksi . . . . . . . . . . . 1079
518: 983 Bärlund ym.: Koeotetun määrärahan
519: osoittamisesta Kuluttajaneuvontaliitto ry:n 997 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
520: toiminnan tukemiseen..................... 1066 ylimääräiseksi tueksi ammatillisten oppilai-
521: tosten opiskelijoille matkakustannusten kor-
522: 984 Dromberg ym.: Korotetun määrärahan vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1080
523: osoittamisesta poliisin virkojen lisäämiseen
524: Uudellamaalla............................. 1067 998 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
525: radan sähköistämiseen ja perusparannukseen
526: välillä Turku-Toijala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1081
527: 985 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
528: sesta Helsingin kauppakorkeakoulun päära-
529: 999 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
530: kennuksen peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . 1068
531: AIDS-testien suorittamiseen rutiinitoimen-
532: piteenä..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1082
533: 986 Dromberg ym.: Koeotetun määrärahan
534: osoittamisesta peruskoulujen perustaruiskus- 1000 Ehrnrooth ym.: Määrärahan osoittami-
535: tannusten valtionosuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1069 sesta presidentti Risto Rytin patsashanketta
536: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1084
537: 987 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta
538: itäisellä Uudellamaalla sijaitsevien vanhojen 1001 Ehrnrooth ym.: Korotetun määrärahan
539: linnoitusten entistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1070 osoittamisesta puolustusvoimien perus-
540: hankintamenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1085
541: 988 Dromberg ym.: Korotetun määrärahan
542: osoittamisesta Maantiekylän-Korson tien 1002 Ehrnrooth ym.: Korotetun määrärahan
543: rakentamiseen............................. 1071 osoittamisesta asuntosäästöpalkkioihin...... 1086
544:
545: 1003 Ehrnrooth ym.: Korotetun määrärahan
546: 989 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta
547: osoittamisesta lisähenkilökunnan palkkaa-
548: maantien n:o 1791 (Ruotsinkylä-Lind-
549: miseksi Näkövammaisten kirjastolle . . . . . . . . 1087
550: koski-Lapinjärvi) parantamiseen . . . . . . . . . . 1072
551: 1004 Ehrnrooth ym.: Korotetun määrärahan
552: 990 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta valtionavustuksena säveltaide-
553: Martinkyläntien tieosuuden Varista-Mar- järjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1088
554: tinlaakso rakentamiseen.................... 1073
555: 1005 Ehrnrooth ym.: Määrärahan osoittami-
556: 991 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta sesta luonnonmukaisen viljelyn neuvojien
557: Tussinkoskentien rakentamiseen Vantaalla.. 1074 palkkaamiseksi maatalouskeskuksiin . . . . . . . . 1089
558: 12 Sisällysluettelo
559:
560: Sivu Sivu
561: 1006 Ehrnrooth ym.: Korotetun määrärahan 1020 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises-
562: osoittamisesta valtionapuna Koe-eläinten ta apuvälinetekniikan tutkimusryhmän pe-
563: Suojelu ry:lle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1090 rustamiseksi VTT:n sairaalatekniikan labora-
564: torioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1104
565: 1007 Ehrnrooth: Korotetun määrärahan
566: osoittamisesta rintamaveteraanien kuntou- 1021 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises-
567: tustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1091 ta haja-asutusalueiden vähittäiskauppapal-
568: velujen turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1105
569: 1008 Ehrnrooth: Korotetun määrärahan
570: osoittamisesta sotainvalidien sairaskotipaik- 1022 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises-
571: kojen lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1092 ta Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdis-
572: tys ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . 1106
573: 1009 Ehrnrooth ym.: Määrärahan osoittami-
574: sesta Sotavangit ry:lle kesäpäivien järjestä- 1023 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises-
575: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1093 ta Pirkanmaan Rintamanaiset ry:n toimin-
576: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1107
577: 1010 Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta
578: lääkärin virkojen perustamiseksi sairaaloiden 1024 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises-
579: sädehoito-osastoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1094 ta kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen
580: tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1108
581: 1011 Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta
582: veteraanikotien rakentamiseen tarkoitetuiksi 1025 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises-
583: asuntoiainoiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109 5 ta kotisairaanhoidon virkojen lisäämiseksi.. . 1109
584:
585: 1012 Ehrnrooth ym. : Määrärahan osoittami- 1026 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises-
586: sesta puutteellisesti asuvien rintamaveteraa- ta Pirkanmaan Allergiayhdistys ry:n toimin-
587: nien asuntojen peruskorjauksiin . . . . . . . . . . . . 1096 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1110
588:
589: 1013 Eklund ym. : Määrärahan osoittamises- 1027 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises-
590: ta Tampereen teknilliselle korkeakoululle ta Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n toimin-
591: MHD-tutkimuksen kehittämiseksi.......... 1097 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1111
592:
593: 1014 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 1028 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises-
594: ta Pohjois-Hämeen emäntäkoulun lisäraken- ta Tampereen Ensi Koti ry:n toiminnan
595: nuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1098 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1112
596:
597: 1015 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 1029 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises-
598: ta Kurun kunnalle Kivi ja muoto -tapahtu- ta Kehitysvammaisten Tuki ry:n toiminnan
599: man järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1099 tukemiseen Tampereella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1113
600:
601: 1016 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 1030 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises-
602: ta Ruoveden Stoolin paniolaisille erämajan ta Tampereen Kasvatusyhdistys ry:n toimin-
603: kalustohankintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1100 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1114
604:
605: 1017 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 1031 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises-
606: ta Kangasalan nuorisoseurantalon kunnosta- ta Mäntän Seudun Invalidit ry:lle kuntou-
607: miseksi.................................... 1101 tus- ja virkistystoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1115
608:
609: 1018 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 1032 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises-
610: ta Iharin kylätoimikunnalle monitoimitalon ta Vinain Seudun Sydänyhdistys ry:n toi-
611: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1102 minnan tukemiseen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1116
612:
613: 1019 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 1033 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises-
614: ta Isoniemen - Seinäjärven paikallistien ta radonkaasun aiheuttamien terveydellisten
615: perusparantamiseksi Virroilla.. . . . . . . . . . . . . . 1103 ja taloudellisten menetysten korvaamiseksi . . 1117
616: Sisällysluettelo 13
617:
618: Sivu Sivu
619: 1034 Eklund ym.: Määrärahan osoittamises- 1048 Halonen ym.: Määrärahan osoittami-
620: ta Pälkäneveden ja Längelmäveden välisen sesta uuden kuulomonivammaisten ja moni-
621: lharinjoen kannaksen aukaisemiseksi 1118 vammaisten lasten ja nuorten kuntoutusyk-
622: sikön käyttörahoitusta varten . . . . . . . . . . . . . . . 1132
623: 103) Elo ym.: Korotetun määrärahan osoit-
624: tamisesta Porin sairaanhoito-oppilaitoksen 1049 Halonen ym.: Määrärahan osoittami-
625: laajennustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1119 sesta Kuulonhuoltoliiton työhönvalmennus-
626: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1133
627: 1036 Elo ym.: Korotetun määrärahan osoit-
628: tamisesta urheiluseuroille annettavaan val- 10)0 Halonen ym.: Määrärahan osoittami-
629: tionapuun................................. 1120 sesta Iääkelaboratoriolie eläinkokeille vaihto-
630: ehtoisten menetelmien tutkimiseen . . . . . . . . 1134
631: 103 7 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
632: tieosuuden Siikainen - Pyntäinen - Ala-
633: 1051 Helle: Määrärahan osoittamisesta Här-
634: honkajoki rakentamiseen................... 1121
635: kätien historian tutkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 1135
636: 1038 Elo ym.: Korotetun määrärahan osoit-
637: tamisesta Lielahden - Porin 1Rauman radan 1052 Helle: Määrärahan osoittamisesta Ter-
638: perusparantamiseen........................ 1122 vakosken Seurantalon ostamiseen........... 1136
639:
640: 1039 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1053 Helle: Määrärahan osoittamisesta ke-
641: Satakunnan keskussairaalan synnytysvuode- vyen liikenteen väylien rakentamiseen Tu-
642: osastorakennuksen korottamiseen........... 1123 rengissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 7
643:
644: 1040 Eskelinen ym.: Koeotetun määrärahan 1054 Helle: Määrärahan osoittamisesta Ter-
645: osoittamisesta kotiteollisuusneuvontajärjes- vakosken Teollisuusalue Oy:n osakepää-
646: töjen palkkausmenojen valtionapuun....... 1124 oman korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1138
647:
648: 1041 Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta 105) Hellström ym.: Koeotetun määrärahan
649: Snellman-instituutin toiminnan tukemiseen 1125 osoittamisesta aineenopettajien koulutuk-
650: seen....................................... 1139
651: 1042 Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta
652: Karttulan kunnalle käytettäväksi Riuttalan 1056 Hellström: Om anvisande av höjt an-
653: talomuseon kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126 slag för folkhögskoleelevernas studiestöd.... 1140
654:
655: 1043 Eskelinen ym.: Määrärahan. osoittami- 1056 Hellström: Koeotetun määrärahan
656: sesta Nilsiän Pieksänkosken kalojen rodunja- osoittamisesta kansanopistojen opiskelijoi-
657: lostuslaitoksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1127 den opintotukeen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1141
658: 1044 Halonen ym.: Määrärahan osoittami-
659: 1057 Hellström m.fl.: Om anvisande av höjt
660: sesta Kansainväliselle Solidaarisuussäätiölle
661: anslag för förbundets Hem och Skola i
662: Nicaraguan kulttuuriprojektin toteuttami-
663: Finland rf. svenska verksamhet . . . . . . . . . . . . . 1142
664: seen....................................... 1128
665:
666: 1045 Halonen ym.: Määrärahan osoittami- 105 7 Hellström ym.: Koeotetun määrärahan
667: sesta vakuutettujen asiamiehen viran perus- osoittamisesta Förbundet Hem och Skola i
668: tamiseksi valtiokonttoriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1129 Finland rf. -nimisen järjestön ruotsinkieli-
669: seen toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1143
670: 1046 Halonen ym.: Koeotetun määrärahan
671: osoittamisesta eläinsuojelutyöhön . . . . . . . . . . 1130 1058 Hellström m.fl.: Om anvisande av
672: anslag för utvecklande av läromedel . . . . . . . . 1144
673: 1047 Halonen ym.: Määrärahan osoittami-
674: sesta apulaismerenkuluntarkastajien tointen 1058 Hellström ym.: Määrärahan osoittami-
675: perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1131 sesta oppimateriaalien kehittämiseen . . . . . . . 1145
676: 14 Sisällysluettelo
677:
678: Sivu Sivu
679: 1059 Hellström m.fl.: Om anvisande av 1068 Helminen ym.: Määrärahan osoittami-
680: anslag för föreningen Sommarmusik i Väst- sesta Kuntoutussäätiön valtionapuun . . . . . . . 1162
681: nyland . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1146
682: 1069 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan
683: 1059 Hellström ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta valtionavuksi uusille Steiner-
684: sesta Sommarmusik i Västnyland -mm1sen kouluille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 3
685: yhdistyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 1147
686: 1070 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan
687: 1060 Hellström m.fl.: Om anvisande av osoittamisesta henkilöstön palkkaamiseksi
688: anslag för Nordisk Gitarrfestival rf. . . . . . . . . . 1148 Helsingin lastentarhanopettajaopistoon . . . . . 1164
689: 1060 Hellström ym.: Määrärahan osoittami-
690: 1071 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan
691: sesta Nordisk Gitarrfestival rf. -nimisen yh-
692: osoittamisesta Helsingin lastentarhanopetta-
693: distyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . 1149
694: jaopiston lisätilojen rakentamiseen . . . . . . . . . 1165
695: 1061 Hellström m.fl.: Om anvisande av
696: 1072 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan
697: anslag för Raseborgs festspel . . . . . . . . . . . . . . . 1150
698: osoittamisesta Paasikivi-opiston rakennus-
699: 1061 Hellström ym.: Määrärahan osoittami- hankkeiden rahoittamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 1166
700: sesta avustuksena Raaseporin juhlat -tapah-
701: tumalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1151 1073 Hetemäki-Olander ym.: Korotetun
702: määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjes-
703: 1062 Hellström m.fl.: Om anvidande av töille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 7
704: anslag för Västnyländska Ungdomsringen
705: r.f. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1152 1074 Hetemäki-Olander ym.: Korotetun
706: määrärahan osoittamisesta Suomen maakun-
707: 1062 Hellström ym.: Määrärahan osoittami- takirjailijat ry:lle........................... 1168
708: sesta avustuksena Västnyländska Ungdoms-
709: ringen rf:n toiminnan tukemiseen.......... 1153 1075 Hetemäki-Olander ym.: Korotetun
710: määrärahan osoittamisesta kuvataidekouluil-
711: 1063 Hellström m.fl.: Om anvidande av le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1169
712: anslag för påbörjande av ombyggnadsarbe-
713: ten på stamväg nr 53 på avsnittet Skogby- 1076 Hetemäki-Olander ym.: Korotetun
714: Hangö .................................... 1154 määrärahan osoittamisesta rakennusten en-
715: tistämisavustuksiin... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1170
716: 1063 Hellström ym.: Määrärahan osoittami-
717: sesta kantatien n:o 53 perusparantamisen 1077 Hetemäki-Olander ym.: Korotetun
718: aloittamiseen Skogbyn ja Hangon välillä.... 1155 määrärahan osoittamisesta Pohjola-Norden
719: 1064 Hellström ym.: Määrärahan osoittami-
720: ry:n toimintaan............................ 1171
721: sesta opiskelija-alennusten laajentamiseen
722: 1078 Hietala ym.: Korotetun määrärahan
723: valtionrautateillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1156
724: osoittamisesta läänien kehittämiseen. . . . . . . . 1172
725: 1065 Helminen ym.: Korotetun määrärahan
726: osoittamisesta Suomen toimikunnalle Eu- 1079 Hietala: Määrärahan osoittamisesta
727: roopan turvallisuuden edistämiseksi (STE- Pieksämäen kauppaoppilaitoksen uudisra-
728: TE) toiminnan tukemiseen................. 1157 kennuksen rakentamiseen.................. 1173
729:
730: 1066 Helminen: Määrärahan osoittamisesta 1080 Hietala: Korotetun määrärahan osoit-
731: Paperintekijän patsaan aikaansaamiseksi An- tamisesta Pieksämäen kulttuurikeskuksen
732: jalankoskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1159 (kirjastotalo) uudisrakennuksen rakentami-
733: seen....................................... 1174
734: 1067 Helminen ym.: Määrärahan osoittami-
735: sesta Kehitysvammaliiton toiminnan tuke- 1081 Hietala ym. : Määrärahan osoittamises-
736: mlseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1160 ta Joroisten musiikkipäivien tukemiseen .... 1175
737: Sisällysluettelo 15
738:
739: Sivu Sivu
740: 1082 Hietala: Korotetun määrärahan osoit- 1095 Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan
741: tamisesta rakennuslain 136 §:n mukaisiin osoittamisesta ammatillisten oppilaitosten
742: katujen rakennuskorvauksiin .............. . 1176 opettajien jatko- ja täydennyskoulutukseen 1189
743:
744: 1083 Hietala ym.: Korotetun määrärahan 1096 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamises-
745: osoittamisesta moottoriliikennetien rakenta- ta vedenhankinnan pohjavesiselvityksiin
746: miseksi Lahdesta Heinolaan ............... . 1177 Varsinais-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1190
747:
748: 1084 Hietala: Korotetun määrärahan osoit- 1097 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamises-
749: tamisesta Valtionrautateiden uudistusrahas- ta syöpälääkärin viran perustamiseksi Turun
750: toon 1178 yliopistolliseen keskussairaalaan . . . . . . . . . . . . 1191
751:
752: 1085 Hietala: Määrärahan osoittamisesta 1098 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamises-
753: Valtionrautateiden tilapäisessä työsuhteessa ta Pidä Saaristo Siistinä ry. - Håll Skärgår-
754: olevien henkilöiden vakinaistamiseksi ..... . 1179 den Ren rf:n toiminnan tukemiseen........ 1192
755:
756: 1086 Hietala ym. : Määrärahan osoittamises- 1099 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamises-
757: ta Valtionrautateiden Pieksämäen vetokalus- ta Otajärven kunnostuksen selvitystyöhön... 1193
758: tohallin rakentamista varten ............... . 1180
759: 1100 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamises-
760: 1087 Hietala: Määrärahan osoittamisesta ta eräiden kansallisten vapautusliikkeiden
761: rautatieopiston suunnittelua varten Pieksä- kautta annenavaan kehitysapuun... . . . . . . . . 1194
762: mäen kaupunkiin ......................... . 1181
763: 1101 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamises-
764: 1088 Hietala: Määrärahan osoittamisesta
765: ta saamelaisteatteritoiminnan edistämiseksi 1195
766: työllisyysperusteisen avustuksen myöntämi-
767: seksi Pieksämäen maalaiskunnalle monitoi-
768: 1102 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamises-
769: mitalo-kunnanvirastotalon rakentamiseen ... 1182
770: ta Uusi Tuuli ry:lle kehitysmaakauppalaivan
771: 1089 Hietala: Määrärahan osoittamisesta kunnostukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1196
772: työllisyysperusteisen avustuksen myöntämi-
773: 110 3 Hirvelä ym. : Määrärahan osoittamises-
774: seksi Pieksämäen kaupungille kulttuurikes-
775: ta valtion viljavaraston rakentamiseksi Jäm-
776: kuksen rakentamista varten ............... . 1183
777: sään....................................... 1198
778: 1090 Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan
779: osoittamisestaYK:nNaisten Kehitysrahasto, 1104 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamises-
780: Suomen Yhdistys - Finska Riksföreningen ta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi
781: för FN:s Utvecklingsfond för Kvinnor ry:lle 1184 tieosuudelle Kaipola- Olkkola............ 1199
782:
783: 1091 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamises- 1105 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamises-
784: ta arvioija-ostoneuvottelijan palkkaamiseksi ta rataosuuden Tampere - Jyväskylä -
785: Turun ja Porin lääninhallitukseen . . . . . . . . . . 1185 Pieksämäki sähköistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1200
786:
787: 1092 Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan 1106 Hirvelä ym. : Korotetun määrärahan
788: osoittamisesta Turun ja Porin läänin kehittä- osoittamisesta PTL:n Jämsän laitesuojan ra-
789: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1186 kentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1201
790:
791: 1093 Hilpelä ym.: Koeotetun määrärahan 1107 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamises-
792: osoittamisesta eräisiin aineenopettajien kou- ta kansallispuistojen palveluvarustuksen ra-
793: lutuksen menoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1187 kentamiseen............................... 1202
794:
795: 1094 Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan 1108 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami-
796: osoittamisesta valtion ammatillisten oppilai- sesta peruskoulurakentamisen valtionosuuk-
797: tosten laitehankintoihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1188 siin Turun ja Porin läänissä ................. 1203
798: 16 Sisällysluettelo
799:
800: Sivu Sivu
801: 1109 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- 1123 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
802: sesta jazzin koulutustoimintaan . . . . . . . . . . . . 1204 ta Tammijärven koulun laajennukseen.. . . . . 1218
803:
804: 1110 Holvitie ym.: Korotetun määrärahan 1124 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
805: osoittamisesta musiikkiopistojen valtion- ta Hankasalmen kunnan kirjaston rakenta-
806: apuun..................................... 1205 miseen . . . . . .. .. . . . . .. . .. . . . . .. .. .. .. . .. . . . 1219
807:
808: 1111 Holvitie ym.: Korotetun määrärahan 1125 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
809: osoittamisesta rautatien perusparannukseen ta kotitalous- ym. opettajien demonstraatio-
810: välillä Kirkkonummi - Karjaa - Salo - lisään . . . . .. .. . . . .. .. . . . . . .. . . . . . . . .. . . . . . . 1220
811: Turku..................................... 1206
812: 1126 Ikonen: Määrärahan osoittamisesta
813: 1112 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- keskiasteen ns. vaihtuvalinjaisen ammatilli-
814: sesta sotainvalidien sairaskotipaikkojen lisää- sen koulutuksen aloittamiseksi Kivijärvellä.. 1221
815: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1207
816: 1127 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
817: 1113 Holvitie ym.: Korotetun määrärahan
818: ta Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston
819: osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjes-
820: lisärakennuksen suunnittelemiseksi . . . . . . . . . 1222
821: telmän kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1208
822:
823: 1114 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 1128 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
824: han osoittamisesta Saaren keskustaajaman ta Jyväskylän talouskoulun laajennustöihin.. 1223
825: - Saaren kirkonkylän tien kunnostamista
826: vanen..................................... 1209 1129 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
827: ta Jyväskylän ammatillisen kurssikeskuksen
828: 1115 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoitta- Leivonmäen osaston toimitilojen saneerauk-
829: misesta Työväen Teatterisunnuntai -tapah- seen....................................... 1224
830: tuman koulutus- ja tiedotustoimintaan . . . . . 1210
831: 1130 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
832: 1116 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoitta- ta maaseutuneuvojan palkkaamiseen Keski-
833: misesta Lasten ja nuorten taidekeskukselle . . 1211 Suomen Maatalouskeskukseen.............. 1225
834:
835: 1117 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1131 Ikonen ym.: Korotetun määrärahan
836: misesta valtionrautateiden opiskelija-alen- osoittamisesta satovahinkojen korvaamiseen 1226
837: nuksiin.................................... 1212
838: 1132 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
839: 1118 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoitta- ta kalatalouden kehittämiseen Keski-Suo-
840: misesta Hyvinkään konepajan uudistusval- men kalastuspiirin alueella................. 1227
841: mistusosastojen työllisyyden turvaamiseksi . . 1213
842: 113 3 Ikonen ym. : Korotetun määrärahan
843: 1119 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
844: osoittamisesta yksityisteiden tekemiseen . . . . 1228
845: ta väestönsuojelun koulutuskeskuksen pe-
846: rustamiseksi Toivakkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1214
847: 1134 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
848: 1120 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- ta maantien n:o 625 (Kintaus- Uurainen)
849: ta kaakkoisen Keski-Suomen kuntien erityis- perusparantamiseen........................ 1229
850: ongelmien tutkimus- ja kehitystoimintaan.. 1215
851: 113 5 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
852: 1121 Ikonen ym.: Korotetun määrärahan ta maantien n:o 614 perusparantamiseksi
853: osoittamisesta läänien kehittämiseen........ 1216 Hankasalmen keskustassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1230
854:
855: 1122 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1136 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
856: ta Asevarikko 2:n varasto- ja huoltohallin ta maantien n:o 652 (Kivijärvi- Möttönen)
857: rakentamiseksi Toivakkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 1217 peruskorjaamiseksi......................... 1231
858: Sisällysluettelo 17
859:
860: Sivu Sivu
861: 1137 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1150 Impiö: Määrärahan osoittamisesta
862: ta maantien n:o 6181 pemsparannukseen Enontekiön ja Kittilän kuntien elinkeinojen
863: välillä Toivakka-Leppälahti.............. 1232 kehittämiseksi tehtävään selvitykseen . . . . . . . 1246
864:
865: 1138 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1151 Impiö: Korotetun määrärahan osoitta-
866: ta Rutalahden - Viisarimäen tien pems- misesta rintamaveteraanien kuntoutustoi-
867: parantamiseen............................. 1233 mintaan................................... 1247
868:
869: 1139 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1152 Impiö: Määrärahan osoittamisesta Po-
870: ta Sumiaisten - MariJanvirran maantien sion ja Ranuan kunnissa tietöiden tekemi-
871: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1234 seksi työllisyysvaroin .. . . . . .. .. . . . . .. .. . . . .. 1248
872:
873: 1140 Ikonen ym. : Määrärahan osoittamises- 1153 Impiö: Määrärahan osoittamisesta val-
874: ta Pylkönmäen kirkonkylän kevyen liiken- tatien n:o 21 pemsparannukseen välillä Pel-
875: teen väylän rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1235 lo - Orajärvi. . . . . . .. .. . . . . .. .. . . . .. .. .. . . . 1249
876:
877: 1141 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises- 1154 Impiö: Määrärahan osoittamisesta
878: ta laivalaitureitten rakentamiseen Päijänteel- Mutkavaaran paikallistien sillan rakentami-
879: lä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1236 seksi Savukoskella.......................... 1250
880:
881: 1142 Ikonen ym.: Korotetun määrärahan 1155 Impiö: Määrärahan osoittamisesta Ou-
882: osoittamisesta pienyrittäjien vuosiloman tur- nasjoen suojelulaista aiheutuvien menetyk-
883: vaamiseksi sekä yrittäjien lomarahan korot- sien korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1251
884: tamiseksi . . . . . .. .. . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . .. . . 12 37
885: 115 6 Isohookana-Asunmaa ym. : Korotetun
886: 1143 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
887: määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin
888: ta Perhehoitoliitto ry:lle huoneiston hankki-
889: rahoitusavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1252
890: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1238
891: 1157 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
892: 1144 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamises-
893: han osoittamisesta tieteellisten kirjastojen
894: ta retkeilyalueen perustamiseksi Leivonmäel-
895: kirjahankintoihin.......................... 1253
896: le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1239
897:
898: 1145 Ikonen ym.: Korotetun määrärahan 1158 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
899: osoittamisesta Lievestuoreen lipeälammen han osoittamisesta kansainvälisen tutkija- ja
900: hävittämiseksi .. .. . .. . . . . . . . . .. .. .. .. .. .. . . 1240 opiskelijavaihdon kehittämiseksi . . . . . . . . . . . 1254
901:
902: 1146 Impiö: Määrärahan osoittamisesta 115 9 Isohookana-Asunmaa ym. : Korotetun
903: opintorahan ylimääräiseksi lisäksi rahan määrärahan osoittamisesta aikuisopintora-
904: saantia rajaavan tarveharkinnan poistamisek- han kokeilun aloittamiseen................. 1255
905: si 18 vuotta täyttäneiltä opiskelijoilta . . . . . . . 1241
906: 1160 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
907: 1147 Impiö: Määrärahan osoittamisesta La- han osoittamisesta Kärsämäen kunnan koti-
908: pin läänin rakennusperinne ry:n toiminnan seutu- ja kirjastotalon suunnitteluun . . . . . . . 1256
909: tukemiseen................................ 1242
910: 1161 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
911: 1148 Impiö: Määrärahan osoittamisesta Tor- han osoittamisesta Oulun läänin kunnille
912: nionjoen ja Simojoen lohikantojen säilyttä- ammattioppilaitosten oppilaiden matkakus-
913: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1243 tannuksiin ................................. 1257
914:
915: 1149 Impiö: Määrärahan osoittamisesta ka- 1162 Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun
916: lastuksen valvonnan tehostamista varten määrärahan osoittamisesta kulttuuritoimin-
917: eräissä Pohjois-Suomen vesistöissä . . . . . . . . . . 1245 taan tarvittavia tiloja ja laitteita varten . . . . . . 1258
918:
919: 3 260148U
920: 18 Sisällysluettelo
921:
922: Sivu Sivu
923: 1163 Isohookana-Asunmaa ym.: Koroteron 1176 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
924: määrärahan osoittamisesta näyttämötaiteelli- han osoittamisesta Taipaleenkylän-Kiimin-
925: sen harrastustoiminnan tukemiseen......... 1259 gintien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1273
926:
927: 1164 Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun 1177 Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun
928: määrärahan osoittamisesta kuntien nuoriso- määrärahan osoittamisesta Pyhäsalmen len-
929: työn valtionosuuteen....................... 1260 tokentän kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1274
930:
931: 1165 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1178 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
932: han osoittamisesta Kellon nuorisoseuralle han osoittamisesta Oulun syväväylän raken-
933: liikennepuiston rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1261 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1275
934:
935: 1166 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1179 Isohookana-Asunmaa ym.: Koroteron
936: han osoittamisesta konservaattorin viran pe- määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
937: rustamiseksi Oulun maakunta-arkistoon . . . . 1262 köistykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1276
938:
939: 1167 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1180 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
940: han osoittamisesta museoiden valtionosuuk- han osoittamisesta Piippolan kunnan toi-
941: sien porrastamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1263 mintakeskuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . 1277
942:
943: 1168 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1181 Jaakonsaari ym.: Korotetun maarara-
944: han osoittamisesta kalanviljely-yksikön st- han osoittamisesta YK:n Lähi-idässä toimi-
945: jaintipaikan selvittämiseen Perämerellä . . . . . 1265 valle pakolaisten avustus- ja työelimelle
946: (UNRWA) annettavaan avustukseen........ 1278
947: 1169 lsohookana-Asunmaa ym.: Korotetun
948: määrärahan osoittamisesta Riista- ja kalata- 1182 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
949: louden tutkimuslaitoksen Oulun kenttäase- yritysasiamiesten palkkaamiseksi kehitys-
950: man toimiston hoitokuluihin............... 1266 alueiden korkeakouluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1279
951:
952: 1170 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1183 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
953: han osoittamisesta Riista- ja kalatalouden Suomen Elokuvakerhojen Liiton toiminnan
954: tutkimuslaitoksen Oulun kenttäaseman atk- tukemiseen................................ 1280
955: laitteiden ja toimistokalusteiden hankkimi-
956: seen....................................... 1267 1184 Jaakonsaari ym. : Määrärahan osoitta-
957: misesta Kalle Päätalo -päivien tukemiseksi . . 1281
958: 1171 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
959: han osoittamisesta Pohjois-Suomen keskus- 1185 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
960: kalanviljelylaitoksen peruskorjaukseen . . . . . . 1268 Iijokisoudun tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1282
961:
962: 1172 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1186 Jaakonsaari: Korotetun määrärahan
963: han osoittamisesta syöttövesijohdon rakenta- osoittamisesta nuorisonkasvatustyön tukemi-
964: miseksi Onkamon selältä Haukipuraalle . . . . 1269 seen....................................... 1283
965:
966: 117 3 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1187 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
967: han osoittamisesta Oijärven kunnostamiseen 1270 nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lie-
968: ventämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1284
969: 1174 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
970: han osoittamisesta maantien n:o 862 (Syöte- 1188 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoitta-
971: kylä-Virkkunen) rakentamiseen........... 1271 misesta Rajaseutuliiton työn tukemiseen . . . . 1285
972:
973: 117 5 Isohookana-Asunmaa ym. : Määrära- 1189 Jaakonsaari ym.: Määrärahojen osoitta-
974: han osoittamisesta Siuruan alueen tiestön misesta uhanalaisten lajien suojelun tehosta-
975: kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1272 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1286
976: Sisällysluettelo 19
977:
978: Sivu Sivu
979: 1190 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta 1199 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
980: kunnille vuokra-asuntojen hankkimiseen . . . 1288 osoittamisesta akupunktiohoidon tehostami-
981: seen....................................... 1302
982: 1191 Jansson m.fl.: Om anvisande av anslag
983: för Finlands Svenska Ungdomsförbunds 1200 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
984: bildverk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1289 osoittamisesta Esperantoliiton toiminnan tu-
985: kemiseen.................................. 1303
986: 1191 Jansson ym.: Määrärahan osoittamises-
987: ta avustuksena Finlands Svenska Ungdoms- 1201 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
988: förbund rf. -nimisen järjestön satavuotis- osoittamisesta vesakkojen hävittämiseen il-
989: kuvateoksen julkaisemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1290 man vesakkomyrkkyjä...................... 1305
990:
991: 1192 Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt 1202 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
992: anslag tili yrkesfiskarnas rådgivningsorgani- osoittamisesta Turun tie- ja vesirakennuspii-
993: sationer i fiskeribranschen.................. 1291 rin poikittaisteiden suunnitteluun ja raken-
994: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1307
995: 1192 Jansson ym.: Korotetun määrärahan
996: osoittamisesta kalastusalan järjestöjen toi- 1203 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
997: minnan tukemiseen........................ 1292 osoittamisesta Marttilan-Yläneen tien
998: suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 1308
999: 1193 Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt
1000: 1204 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
1001: anslag för byggande av fiskehamnar . . . . . . . . 1293
1002: osoittamisesta jalankulku- ja polkupyörätei-
1003: 1193 Jansson ym.: Korotetun määrärahan den verkoston aikaansaamiseksi kaikkiin
1004: osoittamisesta kalasatamien rakentamiseen.. 1294 asutuskeskuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1309
1005:
1006: 1205 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
1007: 1194 Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt
1008: osoittamisesta Turun kaupungin lähiliiken-
1009: anslag för avlöningskostnaderna för Meteo-
1010: teen järjestämiseksi Valtionrautateiden toi-
1011: rologiska institutets personai i sydvästra Fin-
1012: mesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1310
1013: land....................................... 1295
1014: 1206 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
1015: 1194 Jansson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta paikallisluonteisen sähköjuna-
1016: osoittamisesta Ilmatieteen laitoksen Lounais- liikenteen aikaansaamiseksi Turun seudulla 1311
1017: Suomen henkilökunnan palkkauskustan-
1018: nuksiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1296 1207 Anna-Liisa Jokinen ym.: Korotetun
1019: määrärahan osoittamisesta vaunuston hank-
1020: 1195 Jansson: Om anvisande av höjt anslag kimiseen Valtionrautateille . . . . . . . . . . . . . . . . . 1312
1021: för höjning av andelen eget kapital i bostä-
1022: der för studerande . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1297 1208 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
1023: osoittamisesta valtionapuun Yksinhuoltajien
1024: 1195 Jansson: Korotetun määrärahan osoit- Liitolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1313
1025: tamisesta opiskelija-asuntojen omapääoma-
1026: osuuden korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1298 1209 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
1027: osoittamisesta perhepäivähoidon epäkohtien
1028: 1196 Jokela: Määrärahan osoittamisesta Ka- poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1314
1029: levan Nuorten Lapin Piiri ry:n toimitilakus-
1030: tannuksiin................................. 1299 1210 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan
1031: osoittamisesta ylimääräisiksi lisiksi vuoro- ja
1032: 1197 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan yötyötä tekevien työntekijäin eläkeikärajan
1033: osoittamisesta talousrikosten selvittämiseen 1300 alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1315
1034:
1035: 1198 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan 1211 Anna-Liisa Jokinen ym.: Korotetun
1036: osoittamisesta talonmiesten palkkaamiseksi määrärahan osoittamisesta avustuksiin talou-
1037: piirirakennustoimistoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1301 dellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille 1316
1038: 20 Sisällysluettelo
1039:
1040: Sivu Sivu
1041: 1212 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan 1226 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
1042: osoittamisesta tyhjillään olevien arava-asun- misesta ulkomailla ilmestyvien suomenkie-
1043: tojen järjestämiseksi vähävaraisille . . . . . . . . . . 1317 listen sanoma- Ja aikakauslehtien tukemi-
1044: seen....................................... 1331
1045: 1213 J ouppila ym. : Määrärahan osoittami-
1046: sesta Ouluun sijoitettavan musiikkialan kor- 1227 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
1047: keakoulun perustamissuunnitteluun . . . . . . . . 1318 misesta elinkeinoasiamiesten palkkaamiseksi
1048: Satakunnan kuntiin........................ 1332
1049: 1214 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami-
1050: sesta Haapaveden emäntäkoulun uuden 1228 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
1051: koulurakennuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . 1319 misesta hierontapalveluiden saattamiseksi
1052: sairausvakuutuskorvausten piiriin . . . . . . . . . . . 13 33
1053: 1215 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami-
1054: sesta keskussairaaloille syöpäpotilaiden hoi- 1229 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
1055: toon tarvittavien lääkärinvirkojen ja laitteis- misesta erityistoimenpiteisiin työsuhteistaan
1056: ton lisäämiseksi............................ 1320 irtisanottujen työllistämiseksi............... 1334
1057:
1058: 1216 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami- 1230 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
1059: sesta sepelvaltimo-ohitusleikkausten lisäämi- misesta nuorten työtupien perustamiseen . . . 1335
1060: seksi Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa
1061: tarvittaviin virkoihin....................... 1321 1231 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta-
1062: misesta asuntojen massatuotantoon asunnot-
1063: 1217 Joutsenlahti ym.: Koeotetun määrära- tomille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1336
1064: han osoittamisesta varusmiesten lomamat-
1065: koihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1322 1232 Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta
1066: Osaran maatalousoppilaitoksen lisäraken-
1067: 1218 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- nuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1337
1068: misesta kotiteollisuusyrittäjäopiston perus-
1069: tamiseksi Viropeliin........................ 1323 1233 Juhantalo ym.: Määrärahan osoittami-
1070: sesta Satakunnan Nuorisoseurojen liiton toi-
1071: 1219 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- mitilakustannuksiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 38
1072: misesta erään veistoskokoelman sijoittami-
1073: seksi Kankaanpäähän . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1324 1234 Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta
1074: Suomen Mehiläishoitajain Liiton toiminnan
1075: 1220 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- tukemiseen................................ 1339
1076: misesta urheiluvalmentajien palkkaamiseksi
1077: kuntiin.................................... 1325 1235 Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta
1078: Karvian-Kankaanpään maantien perus-
1079: 1221 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1340
1080: misesta laskettelurinteen rakentamiseen
1081: Ikaalisten terveyskylpylän alueelle . . . . . . . . . . 1326 1236 Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta
1082: maantien parantamiseksi välillä Siikainen-
1083: 1222 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- Pyntäinen-Kankaanpään raja . . . . . . . . . . . . . 1341
1084: misesta teiden kunnostukseen . . . . . . . . . . . . . . 1327
1085: 123 7 Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta
1086: 1223 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- Merikarvian väylän ruoppaustöiden aloitta-
1087: misesta läpikulkutien rakentamiseksi Parka- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1342
1088: non asemalta valtatielle n:o 23 . . . . . . . . . . . . . 1328
1089: 1238 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1090: 1224 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- taajama- ja korttelipoliisijärjestelmän laajen-
1091: misesta maantien rakentamiseen välillä Pyn- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1343
1092: täinen-Kankaanpään raja . . . . . . . . . . . . . . . . . 1329
1093: 1239 Jyrkilä ym.: Koeotetun määrärahan
1094: 1225 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitusavus-
1095: misesta Vasunmäen tien rakentamiseksi..... 1330 tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1344
1096: Sisällysluettelo 21
1097:
1098: Sivu Sivu
1099: 1240 Jyrkilä ym. : Määrärahan osoittamisesta 1254 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1100: rintamaveteraanien kuntoutushenkilökun- Rikkarannan yksityistien muuttamiseksi pai-
1101: nan koulutuksen tehostamiseen . . . . . . . . . . . . 1345 kallistieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 59
1102:
1103: 1241 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1255 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1104: kivenjalostuksen ammattikoulutuksen to- Ristinpohjan-Kaarnalammen tien perus-
1105: teuttamiseksiJuuassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1346 korjaamiseen Liperissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1360
1106:
1107: 1242 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1256 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1108: kivenjalostuksen ammattikoulutuksen to- Romppalan-Tuopanjoen paikallistien pe-
1109: teuttamiseksi Outokummussa . . . . . . . . . . . . . . 1347 rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1361
1110:
1111: 1243 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 125 7 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1112: Kalevalan Näyttämö ry:n toiminnan tuke- Suonrannan-Kalliojärven yksityistien pe-
1113: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1348 ruskorjaukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1362
1114:
1115: 1244 Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan 1258 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1116: osoittamisesta satovahinkojen korvaamiseen 1349 Tuopanjoen paikallistien perusparantami-
1117: seen....................................... 1363
1118: 1245 Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan
1119: osoittamisesta siirtona maatilatalouden ke- 1259 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1120: hittämisrahastoon.......................... 1350 Tuupovaaran-Huosionvaaran paikallistien
1121: perusparantamiseen........................ 1364
1122: 1246 Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan
1123: osoittamisesta satovahinkojen johdosta 1260 Jyrkilä ym. : Määrärahan osoittamisesta
1124: myönnettäviin korkotukilainoihin . . . . . . . . . . 13 51 Viinijärven-Siikakosken-Komperon th:n
1125: paikallistien peruskorjaamiseen Liperissä.... 1365
1126: 1247 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1127: Hoikan, Louhivaaran ja Sulkuvaaran yksi- 1261 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1128: tyisteiden muuttamiseksi paikallistieksi . . . . . 1352 Ylikylän-Karhunpään paikallistien raken-
1129: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1366
1130: 1248 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1131: Kolmikannan-Perttivaaran-Sammalvaaran 1262 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1132: yksityisteiden muuttamiseksi paikallistieksi Joensuun lentokentän kiitoradan jatkeen
1133: Ilomantsissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1353 suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 1367
1134:
1135: 1249 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1263 Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan
1136: Kylyn-Hason paikallistien parantamiseen.. 1354 osoittamisesta Joensuun lentoaseman mat-
1137: kustajatilojen laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1368
1138: 1250 Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan
1139: osoittamisesta Lieksan-Nurmijärven maan- 1264 Jyrkilä ym. :. Määrärahan osoittamisesta
1140: tien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 55 asemarakennuksen rakentamiseen Onkamon
1141: liikennepaikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1369
1142: 1251 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1143: Pahkavaaran ja Timoskan yksityisteiden 1265 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1144: muuttamiseksi paikallistieksi . . . . . . . . . . . . . . . 1356 Outokurupuun sijoitettavan valtion konepa-
1145: jatekniikan laitoksen rakentamisen aloitta-
1146: 1252 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta miseksi.................................... 13 70
1147: Palokankaan yksityistien peruskorjaukseen . . 13 57
1148: 1266 Jyrkilä ym. : Määrärahan osoittamisesta
1149: 12 53 Jyrkilä ym. : Määrärahan osoittamisesta sivualueiden sähkömuuntopiirien rakenta-
1150: Pirtun yksityistien peruskorjaukseen . . . . . . . . 1358 misen rahoittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1371
1151: 22 Sisällysluettelo
1152:
1153: Sivu Sivu
1154: 1267 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1280 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan
1155: Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry:n toi- osoittamisesta työvoimatoimiston perustami-
1156: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 72 seen Ylöjärvelle...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1385
1157:
1158: 1268 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1281 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan
1159: Rintamaveteraanit Pohjois-Karjalan pun osoittamisesta Tampereen työvoimapiirin si-
1160: ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1373 vupisteen avaamiseksi Hervannassa . . . . . . . . . 1386
1161:
1162: 1282 Kalliomäki: Määrärahan osoittamisesta
1163: 1269 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1164: Pajulahden Urheiluopistolle pururadan va-
1165: Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry:n toiminnan
1166: laistukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1387
1167: tukemiseen................................ 1374
1168: 1283 Kanerva ym.: Korotetun määrärahan
1169: 1270 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta opiskelija-asuntojen omapää-
1170: Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry:n toimin- omaosuuden kattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1388
1171: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 75
1172: 1284 Kanerva ym.: Määrärahan osoittami-
1173: 1271 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta ylimääräiseen opintorahaan opintotuen
1174: Kehitysvammaisten Tuki ry:n toiminnan tu- saattamiseksi riippumattomaksi vanhempien
1175: kemiseen Nurmeksessa..................... 1376 varallisuudesta............................. 1389
1176:
1177: 1272 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 1285 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta
1178: Ilomantsin-Tuupovaaran Kotimäen lukion Helsingin lastentarhanopettajaopiston ra-
1179: kehitysvammaisten virkistystoimintaan . . . . . 13 77 kentamiseen............................... 1390
1180:
1181: 1286 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta
1182: 12 73 Jyrkilä ym. : Korotetun määrärahan
1183: Helsingin IV sairaanhoito-oppilaitoksen ra-
1184: osoittamisesta pienyrittäjien lomarahan ko-
1185: kentamiseen............................... 1391
1186: rottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 78
1187: 1287 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta
1188: 1274 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalialan järjestöille lasten tilapäisen hoi-
1189: nk. Rinteen mallin mukaisen työllistämisko- toavun järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1392
1190: keilun aloittamiseksi Pohjois-Karjalan läänin
1191: pohjoisosassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 79 1288 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta
1192: sosiaalialan järjestöille vanhusten ja vam-
1193: 1275 Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta maisten kotipalvelujen järjestämiseksi . . . . . . 1393
1194: tekojärvihankkeen jatkotutkimuksiin ja
1195: suunnitteluun Valtimon Rumossa . . . . . . . . . . 1380 1289 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta
1196: päiväkotien avustavan henkilökunnan kou-
1197: 1276 Järvenpää: Korotetun määrärahan luttamiseksi työllisyyskursseilla . . . . . . . . . . . . . 1394
1198: osoittamisesta väkivaltaa vastustavien elo-
1199: kuva- ja video-ohjelmien työstämiseen ko- 1290 Karkinen: Määrärahan osoittamisesta
1200: din ja koulun yhteistyössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1381 kunnille asuntojen hankkimiseksi lasten päi-
1201: vähoito- ja terveydenhoitohenkilökunnalle.. 1395
1202: 1277 Järvenpää: Korotetun määrärahan
1203: 1291 Karpola ym.: Korotetun määrärahan
1204: osoittamisesta tiestön peruskorjauksiin . . . . . . 1382
1205: osoittamisesta läänien kehittämiseen. . . . . . . . 1396
1206: 1278 Järvisalo-Kanerva ym.: Korotetun 1292 Karpola ym.: Määrärahan osoittamises-
1207: määrärahan osoittamisesta Tampereen Työ- ta Pohjois-Karjalan Maataloussäätiön koulu-
1208: väen Teatterin valtionavustukseen . . . . . . . . . . 1383 tus- ja lomakeskuksen suunnitteluun . . . . . . . 1397
1209:
1210: 1279 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 1293 Karpola ym.: Määrärahan osoittamises-
1211: osoittamisesta Lastenteatteri 2000:n valti- ta Kesälahden-Totkuniemen-Kymen lää-
1212: onavun korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1384 nin rajan tien peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . 1398
1213: Sisällysluettelo 23
1214:
1215: Sivu Sivu
1216: 1294 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan 1308 A. Kemppainen ym.: Määrärahan
1217: osoittamisesta opintorahaan opintotuen asu- osoittamisesta lisähenkilökunnan palkkaa~
1218: mislisän maksamiseksi ympärivuotisena . . . . . 1399 miseksi Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen
1219: Kajaanin yksikköön........................ 1413
1220: 1295 Kautto ym.: Määrärahan osoittamises-
1221: ta Lahden kaupunginteatterin valtionapuun 1400 1309 A. Kemppainen ym.: Määrärahan
1222: osoittamisesta lannoitteiden ja rehujen han-
1223: 1296 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan kintakustannusten alentamiseksi pienillä ja
1224: osoittamisesta viljelmäkoon mukaan makset- keskisuurilla tiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1414
1225: tavaan hintapoliittiseen tukeen............. 1401
1226:
1227: 1297 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan 1310 A. Kemppainen ym.: Määrärahan
1228: osoittamisesta alueittaiseen hintapoliittiseen osoittamisesta maatalouden tuotannollisen
1229: tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1402 yhteistoiminnan käynnistysavustuksiin . . . . . . 1415
1230:
1231: 1298 Kautto ym.: Korotetun määrärahan 1311 A. Kemppainen ym.: Koeotetun mää-
1232: osoittamisesta muuhun hintapoliittiseen tu- rärahan osoittamisesta Hakasuon kalanvilje-
1233: keen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1403 lylaitoksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1416
1234:
1235: 1299 Kautto ym.: Määrärahan osoittamises- 1312 A. Kemppainen ym.: Määrärahan
1236: ta lannoitteiden ja rehujen hankintakustan- osoittamisesta Kontiomäen-Vuokatin ra-
1237: nusten alentamiseksi pienillä ja keskisuurilla dan perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141 7
1238: tiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1404
1239: 1313 A. Kemppainen ym.: Koeotetun mää-
1240: 1300 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan rärahan osoittamisesta kansanterveystyön
1241: osoittamisesta nuorten viljelijöiden tukemi- käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1418
1242: seen....................................... 1405
1243: 1314 A. Kemppainen ym.: Koeotetun mää-
1244: 1301 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan
1245: rärahan osoittamisesta kunnallisen erikois-
1246: osoittamisesta siirtona maatilatalouden ke-
1247: sairaanhoidon käyttökustannuksiin . . . . . . . . . 1419
1248: hittämisrahastoon... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1406
1249:
1250: 1302 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan 1315 A. Kemppainen ym.: Määrärahan
1251: osoittamisesta katumaksulain mukaisiin kor- osoittamisesta sydän- ja verisuonitautien eh-
1252: vauksiin kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1407 käisytoimintaan paikallistasolla. . . . . . . . . . . . . 1420
1253:
1254: 1303 Kautto ym.: Määrärahan osoittamises- 1316 A. Kemppainen ym.: Koeotetun mää-
1255: ta lainoihin kunnille vuokra-asuntojen rärahan osoittamisesta työttömyyden lieven-
1256: hankkimista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1408 tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1421
1257:
1258: 1304 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan 1317 H. Kemppainen ym.: Koeotetun mää-
1259: osoittamisesta avustuksiin taloudellisissa vai- rärahan osoittamisesta läänien kehittämiseen 1422
1260: keuksissa oleville vuokrataloille . . . . . . . . . . . . . 1409
1261: 1318 H. Kemppainen ym.: Koeotetun mää-
1262: 1305 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan
1263: rärahan osoittamisesta opintotuen asumisli-
1264: osoittamisesta ylimääräisenä asumistukena
1265: sän maksamiseksi ympärivuotisella . . . . . . . . . 1423
1266: asumiskustannusten alentamiseksi.......... 1410
1267:
1268: 1306 Kautto ym.: Koeotetun määrärahan 1319 H. Kemppainen ym.: Määrärahan
1269: osoittamisesta lainoihin peruskorjauksiin ja osoittamisesta Kainuun opiston erityislinjan
1270: perusparannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1411 rakennuksen saneeraukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1424
1271:
1272: 1307 Kautto ym.: Määrärahan osoittamises- 1320 H. Kemppainen ym.: Määrärahan
1273: ta energiataloudelliseen korjaustoimintaan osoittamisesta Sana ja Sävel kalevalaisessa
1274: tarkoitetuiksi avustuksiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1412 Kajaanissa -tapahtuman tukemiseen........ 1425
1275: 24 Sisällysluettelo
1276:
1277: Sivu Sivu
1278: 1321 H. Kemppainen ym.: Määrärahan 13 34 Kettunen ym. : Määrärahan osoittami-
1279: osoittamisesta maanmittausinsinöörin viran sesta maantien n:o 897 (Alajärvi-Vääkiö)
1280: täyttämiseksi Kajaanin maatalouspiirissä.... 1426 peruskorjauksen aloittamiseksi Suomussal-
1281: mella ...................................... 1439
1282: 1322 H. Kemppainen ym.: Määrärahan
1283: osoittamisesta vähempiarvoisen kalalajiston 1335 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
1284: pyyntiä edistävään tutkimukseen . . . . . . . . . . . 1427 sesta maantien n:o 901 perusparantamiseksi
1285: välillä Vihtamo-Kontiomäki Sotkamossa ja
1286: 1323 H. Kemppainen ym.: Määrärahan Paltamossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1440
1287: osoittamisesta Allergialiiton toiminnan tu-
1288: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1428 1336 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
1289: sesta maantien n:o 8) peruskorjauksen aloit-
1290: 1324 H. Kemppainen ym.: Määrärahan tamiseksi välillä Oulun piirin raja-Vuoli-
1291: osoittamisesta Keskustan Terveysliiton toi- joen Kytökoski . . .. . . . . .. .. . . . . . . . . . . . .. . .. 1441
1292: minnan tukemiseen........................ 1429
1293: 1337 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
1294: 132) Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Raatteentien perusparantamiseksi Suo-
1295: sesta säteilyvalvonnan mittausasemien ra- mussalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1442
1296: kentamiseksi Kainuuseen ja Pohjois-Pohjan-
1297: maalle .. .. . . . .. .. . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . . 1430 1338 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
1298: sesta pienituloisten henkilöiden televisiolu-
1299: 1326 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- pamaksujen alentamiseksi puoleen . . . . . . . . . 1443
1300: sesta neuvontahenkilöstön vakinaistamiseksi
1301: Kajaanin Kotiteollisuusyhdistys ry:n alueella 1431 1339 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
1302: sesta Pohjois-Suomen Keksintökeskuksen
1303: 1327 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- perustamiseksi Kajaaniin................... 1444
1304: sesta Kajaanin Haka ry:lle junioritoiminnan
1305: tukemiseen................................ 1432 1340 Kettunen ym.: Koeotetun määrärahan
1306: osoittamisesta Pudasjärvelle rakennettavan
1307: 1328 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- turvevoimalan suunnitteluun ja rakentami-
1308: sesta Kajaanin Palloilijat ry:lle junioritoi- sen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1445
1309: minnan tukemiseen........................ 1433
1310: 1341 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
1311: 1329 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- sesta ydinvoiman vaaroista tiedonavaan toi-
1312: sesta maanmittausinsinöörin vuan perus- mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1446
1313: tamiseksi Kajaanin maatalouspiiriin . . . . . . . . 1434
1314: 1342 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
1315: 1330 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- sesta valtion työmaiden avaamiseksi pahim-
1316: sesta ylimääräisiin lisiin katokorvausten milla työttömyysalueilla.................... 1447
1317: omavastuuosuuden poistamiseksi perhevil-
1318: jelmiltä Itä- ja Pohjois-Suomessa . . . . . . . . . . . 1435 1343 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
1319: sesta Kainuun vesi- ja ympäristöpiirille sään-
1320: 1331 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- nösteltyjen vesistöjen kunnostamiseksi Kai-
1321: sesta tutkimuksen suorittamiseksi Vuolijoen nuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1448
1322: Kuusirannan kalastusteknisen koeaseman
1323: vaikutuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1436 1344 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
1324: sesta Iijoen keski- ja yläjuoksun koskien
1325: 1332 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- entistämiseen.............................. 1449
1326: sesta metsähallituksen pääkonttorin hajasi-
1327: joittamista Kajaaniin ja Ouluun koskevan 134) Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1328: suunnittelun aloittamiseksi................. 1437 misesta kuntien verotulojen täydennysjärjes-
1329: telmän kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1450
1330: 1333 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
1331: sesta kantatien n:o 78 peruskorjauksen jat- 1346 Kietäväinen ym.: Korotetun määrära-
1332: kamiseen Puolangalla...................... 1438 han osoittamisesta läänien kehittämiseen . . . 14)1
1333: Sisällysluettelo 25
1334:
1335: Sivu Sivu
1336: 1347 Kietäväinen ym.: Korotetun määrära- 1360 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1337: han osoittamisesta asevelvollisten päivärahan misesta Matkailun koulutus- ja tutkimus-
1338: korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1452 keskuksen perustamis- ja toimintamenoihin 1466
1339:
1340: 1348 Kietäväinen ym.: Korotetun määrära- 1361 Kietäväinen ym.: Korotetun määrära-
1341: han osoittamisesta asuntosäästöpalkkioiden han osoittamisesta happamoitumistutki-
1342: korottamiseksi suorittamalla ylimääräistä muksen tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1467
1343: palkkiota.................................. 1453
1344: 1362 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1345: 1349 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta kovien materiaalien koulutussihteerin
1346: misesta Mikkelin pienyrityskeskuksen toi- palkkaamiseksi Kotiteollisuuden keskusliit-
1347: minnan tukemiseen........................ 1454 toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1468
1348: 1350 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1349: 1363 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1350: misesta ylimääräiseksi lisäksi opintorahan
1351: sesta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan
1352: asumislisään sen myöntämiseksi ilman tarve-
1353: ylioppilastalon peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . 1469
1354: harkintaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 55
1355:
1356: 1351 Kietäväinen ym.: Korotetun määrära- 1364 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1357: han osoittamisesta velkaantuneille opiskeli- sesta Haapamäen entisen yhteiskoulun kou-
1358: joille maksettavan opintorahan korottami- lurakennuksen kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . 1470
1359: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1456
1360: 1365 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1361: 13 52 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta Keski-Suomen läänin sorateiden perus-
1362: misesta Heinolan kurssikeskuksen kehittä- parantamiseen ja päällystämiseen........... 1471
1363: miseksi .................................... 1457
1364: 1366 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1365: 1353 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta Haapamäen-Kolhon maantien raken-
1366: misesta Juvan kotiseutu- ja museoyhdistyk- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 72
1367: sen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1458
1368: 1367 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1369: 1354 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta Keuruun-Koskenpään maantien pe-
1370: misesta Heinäveden kunnan maatalous- rusparantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 73
1371: sihteerin palkkauskustannusten valtionosuu-
1372: teen....................................... 1459 1368 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1373: sesta Kuhmoisten-Länkipohjan maantien
1374: 1355 Kietäväinen ym.: Korotetun määrära- perusparantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 74
1375: han osoittamisesta nuorten viljelijöiden tu-
1376: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1460 1369 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1377: sesta Kuusan-Korkeakosken-Tankolam-
1378: 1356 Kietäväinen ym.: Korotetun määrära-
1379: men tien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1475
1380: han osoittamisesta maaseudun pienimuotoi-
1381: sen elinkeinotoiminnan edistämiseen . . . . . . . 1461
1382: 1370 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1383: 1357 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta kevyen liikenteen väylien rakentami-
1384: misesta tietöiden aloittamiseksi tieosalla Le- seksi Keski-Suomen läänissä................ 1476
1385: vänomaisen th-Koikkala-RisulahtiJuvalla 1462
1386: 13 71 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1387: 1358 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta uuden teknologian soveltamiseksi vam-
1388: misesta Väisälänsaaren sillan rakentamiseksi maisten apuvälineissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1477
1389: Hirvensalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1463
1390: 1372 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1391: 1359 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta yhteistyökokeiluun päihdeongelmais-
1392: misesta Savonlinnan-Huutokosken rata- ten nuorten keskeytymätöntä putkapäivys-
1393: osan perusparannustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1464 tystä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 78
1394:
1395: 4 260148U
1396: 26 Sisällysluettelo
1397:
1398: Sivu Sivu
1399: 1373 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 1387 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta
1400: sesta aistivammaisten ääni- ja videolehtien Partakosken-Kärnäkosken tien peruskorjaa-
1401: tuotantoon tarvittavien henkilöiden työllis- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1493
1402: tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1479
1403: 1388 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta
1404: 1374 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- Simpeleen-Särkilahden tien peruskorjauk-
1405: sesta työllisyyslain kokeiluun Keski-Suomen seen....................................... 1494
1406: läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1480
1407: 1389 Kokko: Määrärahan osoittamisesta Äit-
1408: 1375 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1409: saaren-Härskiänsaaren paikallistien raken-
1410: sesta työllisyysinstituutin perustamiseksi Jy-
1411: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1495
1412: väskylään.................................. 1481
1413:
1414: 1376 Koivisto: Korotetun määrärahan osoit- 1390 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta
1415: tamisesta poliisitoimen ajoneuvojen hankki- rautatien tasoristeyksen rakentamiseksi Hy-
1416: miseksi.................................... 1482 tin-Vainikkalan maantielle . . . . . . . . . . . . . . . 1496
1417:
1418: 1377 Koivisto: Korotetun määrärahan osoit- 1391 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta
1419: tamisesta kulttuuriympäristön suojelusta ai- pienten järvien kalkituskokeiluun Kymen
1420: heutuviin menoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1483 vesi- ja ympäristöpiirin alueella............. 1497
1421:
1422: 1378 Koivisto: Koeotetun määrärahan osoit- 1392 Komsi ym.: Koeotetun määrärahan
1423: tamisesta siirtona maatilatalouden kehittä- osoittamisesta YK:n lastenrahastolle (UNI-
1424: misrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1484 CEF)...................................... 1498
1425:
1426: 1379 Koivisto: Korotetun määrärahan osoit-
1427: 1393 Komsi ym.: Korotetun määrärahan
1428: tamisesta Vaasan läänin yleisten teiden kun-
1429: osoittamisesta tarvikeapuun (non-food
1430: nossapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1485 items) Maailman elintarvikeohjelmalle
1431: (WFP) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1499
1432: 1380 Koivisto: Korotetua määrärahan osoit-
1433: tamisesta yksityisten teiden tekemiseen . . . . . 1486
1434: 1394 Komsi ym.: Korotetun määrärahan
1435: 1381 Koivisto: Korotetun määrärahan osoit- osoittamisesta Kansainväliselle maatalouden
1436: tamisesta Vaasan tie- Ja vesirakennuspiirin kehittämisrahastolle (IFAD)................ 1500
1437: yleisten teiden tekemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1487
1438: 1395 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1439: 1382 Koivisto: Korotetun määrärahan osoit- kahdenväliseen lahjamuotoiseen kehitys-
1440: tamisesta asuntolainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1488 apuun ns. SADCC-maille.................. 1501
1441:
1442: 1383 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta 1396 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1443: Parikkalan maatalousoppilaitoksen asunto- uusien Steiner-koulujen oppilaiden tukemi-
1444: lan ja liikuntatilan rakennustöiden aloitta- seen....................................... 1502
1445: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1489
1446: 1397 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1447: 1384 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta
1448: opettajien kansainvälisyys- ja rauhankasva-
1449: Ruokolahden metsäkoulun rakennustyön
1450: tuksen jatko- ja täydennyskoulutukseen. . . . . 1503
1451: käynnistäiDiseksi........................... 1490
1452:
1453: 1385 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta 1398 Komsi ym.: Koeotetun määrärahan
1454: Nuijamaan ja Konnunsuon välisten teiden osoittamisesta kotimaisen elokuvan tuotan-
1455: perusparannustöiden aloittamiseksi......... 1491 totukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1504
1456:
1457: 1386 Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta 1399 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1458: Lappeenrannan-Merenlahden paikallistien videotyöpajoille kansalaisten oman videotoi-
1459: parantamiseen............................. 1492 minnan kehittämiseksi..................... 1505
1460: Sisällysluettelo 27
1461:
1462: Sivu Sivu
1463: 1400 Komsi ym. : Määrärahan osoittamisesta 1414 Kortesalmi ym. : Määrärahan osoitta-
1464: elokuvajärjestöille korkeatasoisten elokuvien misesta kalateiden rakentamiseksi Iijokeen.. 1520
1465: levityksen tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1506
1466: 1415 Kortesalmi ym. : Määrärahan osoitta-
1467: 1401 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta valtatien n:o 5 perusparantamiseksi
1468: elokuvajärjestöille lastenelokuvien kopioi- Kainuun piirin-Karhunnoran välisellä
1469: den tarjonnan lisäämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1507 osuudella .................................. 1521
1470:
1471: 1402 Komsi ym.: Korotetun määrärahan 1416 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1472: osoittamisesta kotimaisen lämmitysenergian misesta valtatien n:o 20 parantamiseen välil-
1473: käytön lisäämiseksi maatiloilla.... . . . . . . . . . . 1508 lä Korentokangas-Pintamo . . . . . . . . . . . . . . . 1522
1474:
1475: 1403 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta 1417 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1476: Maaemo ry:n toiminnan tukemiseen........ 1509 misesta maantien n:o 855 parantamiseen
1477: välillä Tannila-Pudasjärvi................. 1523
1478: 1404 Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1479: 1418 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1480: kaupunkien ja taajamien liikennesaneerauk-
1481: misesta Kivarin-Pärjänsuon turvetien ra-
1482: seen....................................... 1510
1483: kentamiseksi Pudasjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . 1524
1484: 1405 Komsi ym.: Koeotetun määrärahan 1419 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1485: osoittamisesta rautateiden sähkölaitteiden misesta Petäjäkankaan-Kurenaluksen-
1486: hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1511 Kipinän paikallistien päällystämiseksi . . . . . . 1525
1487:
1488: 1406 Komsi ym.: Koeotetun määrärahan 1420 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1489: osoittamisesta vähäliikenteisten ratojen vah- misesta Ypykkäjärven paikallistien jatkami-
1490: vistamis- ja muutostöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1512 seksi Pudasjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1526
1491:
1492: 1407 Komsi ym.: Koeotetun määrärahan 1421 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1493: osoittamisesta valtakunnallisten luonnon- misesta Relletin-Tuomiojan tien paranta-
1494: suojelujärjestöjen toiminnan tukemiseen . . . 1513 mise..:J Oulun läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1527
1495:
1496: 1408 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1422 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1497: misesta nimismiespiirien kanslioiden kont- misesta Oulaisten-Tuomiperän yhdysvesi-
1498: torikoneiden uusimiseen Oulun läänissä . . . . 1514 johdon rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1528
1499:
1500: 1409 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1423 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1501: misesta nimismiespiirien kanslioiden kont- misesta Ristikankaan-Munakan syöttövesi-
1502: torikoneiden uusimiseen Lapin läänissä . . . . . 1515 johdon rakentamiseksi Kuusamossa......... 1529
1503:
1504: 1424 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1505: 1410 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1506: misesta opiskelija-alennusten laajentamisek-
1507: misesta opintolainojen ylimääräiseen lisään
1508: si valtionrautateillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 30
1509: korkotukiajan pidentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1516
1510: 1425 Kortesalmi ym.: Määrärahojen osoitta-
1511: 1411 Kortesalmi ym.: Koeotetun määrära- misesta turveteollisuuden kehittämiseksi
1512: han osoittamisesta säveltaidejärjestöjen toi- Oulun läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 31
1513: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151 7
1514: 1426 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1515: 1412 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- misesta turvetuotannon vesiensuojelutekno-
1516: misesta Iijoki-soudun järjestämiseksi........ 1518 logian kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 33
1517:
1518: 1413 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1427 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta-
1519: misesta Suomi-Australia Seura ry:n toimin- misesta perheen ensimmäisestä lapsesta ai-
1520: nan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1519 heutuviin kuluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1534
1521: 28 Sisällysluettelo
1522:
1523: Sivu Sivu
1524: 1428 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1441 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1525: misesta turvesoiden kunnostamisen suunnit- sesta Mäntsälän Urheilijoiden toiminnan tu-
1526: teluun Pohjois-Pohjanmaalla............... 1535 kemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1548
1527:
1528: 1429 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1442 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1529: misesta ylimääräisenä lisänä asuntosäästö- sesta Veteraanikeilaajat ry:n toiminnan tu-
1530: palkkiolainojen omarahoitusosuuden alenta- kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1549
1531: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1536
1532:
1533: 1430 Koskenniemi ym.: Korotetun määrära- 1443 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1534: han osoittamisesta puolustusvoimien palk- sesta Artjärven Kotiseutuyhdistys ry:lle mu-
1535: kausmenoihin eräiden henkilöstöjärjestely- seorakennusten kunnostukseen . . . . . . . . . . . . . 15 50
1536: jen suorittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 37
1537: 1444 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1538: 1431 Koskenniemi ym.: Määrärahan osoitta- sesta Artjärven Vuorenmäellä sijaitsevan ta-
1539: misesta lisähenkilökunnan palkkaamiseksi lon kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155 1
1540: piirirakennustoimistoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 38
1541: 1445 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1542: 1432 Koskenniemi ym.: Määrärahan osoitta- sesta Hietanan vesimyllyn kunnostamiseksi
1543: misesta Sieppijärven-Lohinivan maantien Artjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155 2
1544: perusparantamiseen välillä Hinttajärvi-
1545: Lohiniva ................................... 1539
1546: 1446 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1547: 1433 Koskenniemi ym.: Määrärahan osoitta- sesta Artjärven Säilän nuorisoseurantalon
1548: misesta Sokiin kaivoshankkeen käynnistämi- peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 53
1549: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1540
1550: 1447 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1551: 1434 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Myrskyiän Majakan nuorisoseurantalon
1552: sesta väestönsuojan rakentamiseksi Klaukka- kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 54
1553: laan....................................... 1541
1554: 1448 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1555: 1435 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta PukkiJan nuorisoseurantalon kunnosta-
1556: sesta laitekeskuksen rakentamiseksi Helsin- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1555
1557: gin yliopiston matemaattis-luonnontieteelli-
1558: seen osastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1542
1559: 1449 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1560: 1436 Koskinen ym.: Korotetun määrärahan sesta Sotungin seurantalon kunnostamiseen
1561: osoittamisesta aineenopettajien opetushar- Vantaalla.................................. 1556
1562: joittelun järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1543
1563: 1450 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1564: 1437 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Mäntsälän Sääksjärven nuorisoseuran-
1565: sesta aikuiskoulutuksen tukemiseksi . . . . . . . . 1544 talon kalusteiden uusimiseen............... 1557
1566:
1567: 1438 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta 1451 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1568: Artjärven-Villikkalan Nuorisoseura ry:n sesta Artjärven maamiesseurantalon kunnos-
1569: toiminnan tukemiseen..................... 1545 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1558
1570: 1439 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1571: sesta Artjärven Ahjo -urheiluseuralle puru- 1452 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1572: radan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1546 sesta korvauksen maksamiseen suomalaisen
1573: työhevosen pitäjälle........................ 1559
1574: 1440 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1575: sesta Kirkkonummen Veikkolan Veikot 1453 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1576: -urheiluseuralle urheilukentän rakentamisen sesta maantien n:o 1607 perusparantamisek-
1577: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154 7 si Mäntsälän Sääksjärven osuudella . . . . . . . . . 1560
1578: Sisällysluettelo 29
1579:
1580: Sivu Sivu
1581: 1454 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1466 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1582: sesta Pornaisten-Monninkylän maantien sesta tutkijanviran perustamiseksi Helsingin
1583: peruskunnostukseen sekä kevyen liikenteen vesipiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 74
1584: väylien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1561
1585: 1467 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1586: 1455 Koskinen m.fl.: Om anvisande av sesta sinilevän torjunnan tehostamiseksi . . . . 1575
1587: anslag för utvidgande sebarhetsområdet för
1588: Sveriges television . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1562 1468 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1589: sesta pienvesistöjen suojelun tehostamiseen
1590: 1455 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- Uudellamaalla ja Hämeessä . . . . . . . . . . . . . . . . 1576
1591: sesta Ruotsin television näkyvyysalueen laa-
1592: jentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1563 1469 Kulhia: Määrärahan osoittamisesta
1593: Suomen Kunnallisliitolle kylätoimikuntien
1594: 1456 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 77
1595: sesta toimeentulotuen perusosan korottami-
1596: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1564 1470 Kulhia: Määrärahan osoittamisesta
1597: opettajien täydennyskoulutuksen laajenta-
1598: 1457 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 78
1599: sesta Sotainvalidien Veljesliiton Mäntsälän
1600: osaston kuntoutustoiminnan tukemiseksi . . . 1565 1471 Kulhia: Määrärahan osoittamisesta
1601: eräille puutarha-alan järjestöille luonnon-
1602: 1458 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- mukaisen viljelyn edistämiseen . . . . . . . . . . . . . 15 79
1603: sesta Artjärven Sotainvalidit ry:n toiminnan
1604: tukemiseen................................ 1566 1472 Kulhia: Korotetun määrärahan osoitta-
1605: misesta keksijöiden tukemiseen . . . . . . . . . . . . 1580
1606: 1459 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1607: sesta Hyvinkään Sotaveteraanit ry:lle kun- 1473 Kulhia: Määrärahan osoittamisesta
1608: toutustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1567 työttömyyden poistamiseksi valtion yritystoi-
1609: mintaa laajentamalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 81
1610: 1460 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1611: sesta Orimattilan Rintamamiesveteraanit 1474 Kulhia: Korotetun määrärahan osoitta-
1612: ry:lle kuntoutustaimimaan................. 1568 misesta koerakentamiseen ja kokeilutoimin-
1613: taan....................................... 1582
1614: 1461 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami-
1615: sesta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ori- 1475 Kulhia: Määrärahan osoittamisesta
1616: mattilan osastolle ns. hoitajarengastoimin- kunnille asuntopulan poistamiseksi......... 1583
1617: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1569
1618: 1476 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan
1619: 1462 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta Maailman elintarvikeohjel-
1620: sesta Rinnekoti-Säätiölle toiminnan tukemi- man (WFP) tukemiseksi.................... 1584
1621: seen....................................... 15 70
1622: 1477 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami-
1623: 1463 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta yhteistyön lisäämiseksi Neuvostoliiton
1624: sesta HYKS:n lastenklinikan syöpäosaston kanssa kehitysyhteistyössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1585
1625: toiminnan turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 71
1626: 1478 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami-
1627: 1464 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Costa Rican rauhanyliopiston toimin-
1628: sesta sydänpiiritoiminnan kehittämiseen . . . . 15 72 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1586
1629:
1630: 1465 Koskinen ym.: Määrärahan osoittami- 1479 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami-
1631: sesta Vantaan Syöpäyhdistys ry:n toiminnan sesta työttömyydestä kärsiville kunnille
1632: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 73 myönnettäviin avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1587
1633: 30 Sisällysluettelo
1634:
1635: Sivu Sivu
1636: 1480 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan 1493 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami-
1637: osoittamisesta valtion virastotalon suunnitte- sesta Valtion hankintakeskukselle tuonnin
1638: lemiseksi Nokialle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1588 lisäämiseksi Neuvostoliitosta . . . . . . . . . . . . . . . 1601
1639:
1640: 1481 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami- 1494 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan
1641: sesta idänkaupan koulutuksen tehostami- osoittamisesta kunnille sosiaalipalvelujen
1642: seen Lahden tutkimuskeskuksessa . . . . . . . . . . 1589 käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1602
1643:
1644: 1482 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan 1495 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami-
1645: osoittamisesta Nokian Linnavuoren ja Totti- sesta kuntoutussihteerien palkkaamiseksi
1646: järven peruskoulujen ala-asteiden perus- kuntiin.................................... 1603
1647: korjauksiin ja liikuntatilojen rakentamiseen 1590
1648: 1496 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami-
1649: 1483 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan sesta ympäristön- ja luonnonsuojelun tutki-
1650: osoittamisesta Pirkkalan Nuolialan perus- musaseman rakentamiseksi Kuruun . . . . . . . . 1604
1651: koulun peruskorjaukseen................... 1591
1652: 1497 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan
1653: 1484 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pikkujärvien puhdistuskokei-
1654: osoittamisesta maantien n:o 302 parantami- luun Kurussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1605
1655: seen välillä Reippi-Nurmi . . . . . . . . . . . . . . . . 1592
1656: 1498 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamises-
1657: 1485 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan ta merivartiokoulun rakentamiseksi Raumal-
1658: osoittamisesta Kurun-Ylöjärven maantien le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1606
1659: perusparantamiseen........................ 1593
1660: 1499 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamises-
1661: 1486 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan ta Rauman Pitsiviikon järjestelyihin . . . . . . . . 1607
1662: osoittamisesta alennuslippukäytännön laa-
1663: jentamiseksi valtionrautateillä.............. 1594 1500 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamises-
1664: ta Eurakosken-Panelian tien rakentamiseen 1608
1665: 1487 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan
1666: osoittamisesta rautateiden turvalaitteiden 1501 Kärhä: Korotetun määrärahan osoitta-
1667: hankkimiseksi Neuvostoliitosta Tampe- misesta väestönsuojelulain 24 §:n mukaisiin
1668: reen-Jyväskylän-Pieksämäen rataosalle . . . 1595 lainoihin kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1610
1669:
1670: 1488 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan 1502 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta pe-
1671: osoittamisesta rautatiekaluston tilaamiseksi ruskoulujen ja lukioiden perustamiskustan-
1672: Valmetin Tampereen tehtaalta . . . . . . . . . . . . . 1596 nuksiin Uudellamaalla..................... 1611
1673:
1674: 1489 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami- 1503 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kou-
1675: sesta Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun teh- lunkäyntiavustajien palkkaamiseen harjaan-
1676: taan laajentamiseen........................ 1597 tumiskoululaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1612
1677:
1678: 1490 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami- 1504 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta ke-
1679: sesta lopettamisuhan alaisten yritysten otta- hitysvammalaitoksissa olevien urheilumah-
1680: miseksi valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1598 dollisuuksien parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 1613
1681:
1682: 1491 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami- 1505 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta ve-
1683: sesta TEKESille Neuvostoliiton kanssa käytä- teraanien ilmaisten junamatkojen lisäämi-
1684: vän kaupan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1599 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1614
1685:
1686: 1492 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittami- 1506 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Val-
1687: sesta Suomen liittymiseen SEV:n teknolo- tionrautateiden Keravan tavaraterminaalin
1688: giaohjelmiin..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1600 rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1615
1689: Sisällysluettelo 31
1690:
1691: Sivu Sivu
1692: 1507 Kärhä: Koeotetun määrärahan osoitta- 1521 Könkkölä ym.: Koroteron määrärahan
1693: misesta Uudenmaan teollisuuspiirin paikal- osoittamisesta saamenkielisen julkaisutoi-
1694: listoimiston perustamiseksi Karjaalle........ 1616 minnan tukemiseen........................ 1630
1695:
1696: 1508 Kärhä: Korotetun määrärahan osoitta- 15 22 Könkkölä ym. : Korotetun määrärahan
1697: misesta ulkoilureittien ja luontopolkujen ra- osoittamisesta mielipidelehtien tukemiseen 1631
1698: kentamiseksi Uudellemaalle................ 1617
1699: 1523 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami-
1700: 1509 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami- sesta kahden luonnonmukaisen viljelyn neu-
1701: sesta vammaisten poliittisen toiminnan tu- vojanpalkkaamiseen....................... 1632
1702: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1618
1703: 1524 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami-
1704: 1510 Könkkölä ym.: Koroteron määrärahan
1705: sesta viljan vientitukeen elintarvikeapuna... 1633
1706: osoittamisesta saamelaisvaltuuskunnan toi-
1707: minnan edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1619
1708: 1525 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan
1709: osoittamisesta nuorten viljelijöiden tukemi-
1710: 1511 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan
1711: osoittamisesta asuntosäästöpalkkiojärjestel- seen....................................... 1634
1712: män ylimääräisiin lisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1620
1713: 1526 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami-
1714: 1512 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan sesta linja-autojen linjaliikenteen tukemi-
1715: osoittamisesta korkeakoulujen kirjasto- ja seen....................................... 1635
1716: laitehankintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1621
1717: 15 27 Könkkölä ym. : Koroteron määrärahan
1718: 1513 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sanomalehdistön tukemiseen 1636
1719: osoittamisesta aineenopettajain erillisten
1720: kasvatustieteen opintojen järjestämiseen . . . . 1622 1528 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami-
1721: sesta opiskelijalippujen alennuskäytännön
1722: 1514 Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan parantamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163 7
1723: osoittamisesta kansainvälisen tutkija- ja
1724: opiskelijavaihdon kehittämiseksi . . . . . . . . . . . 1623 1529 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami-
1725: sesta iunavaunujen muuttamiseksi vammai-
1726: 1515 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami- sille soveltuviksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1638
1727: sesta ylimääräisenä lisänä opintolainojen
1728: korkotuen pidentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1624 1530 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami-
1729: sesta sosiaalipoliittisten tuki- ja rohkaisuyk-
1730: 1516 Könkkölä ym.: Koroteron määrärahan siköiden toimintakuluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1639
1731: osoittamisesta opintotuen asumislisän mak-
1732: samiseksi ympärivuotisena . . . . . . . . . . . . . . . . . 1625
1733: 1531 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami-
1734: sesta Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön toi-
1735: 1517 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami-
1736: minnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1640
1737: sesta kesälukiotoiminnan tukemiseen . . . . . . . 1626
1738:
1739: 1518 Könkkölä ym. : Määrärahan osoittami- 15 32 Laaksonen ym. : Määrärahan osoittami-
1740: sesta Näkövammaisten kirjaston toiminnan sesta Helsingin Kulttuuritalon peruskorjauk-
1741: tukemiseen................................ 1627 seen....................................... 1641
1742:
1743: 1519 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami- 1533 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami-
1744: sesta taiteilijoiden ateljeetalojen rakentami- sesta Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin
1745: seen....................................... 1628 perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1642
1746:
1747: 1520 Könkkölä ym.: Määrärahan osoittami- 15 34 Laaksonen ym. : Määrärahan osoittami-
1748: sesta nuorisotyöttömyyden seurausvaikutus- sesta Porin pohjoisen satamatien rakentami-
1749: ten lieventämiseen......................... 1629 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1643
1750: 32 Sisällysluettelo
1751:
1752: Sivu Sivu
1753: 1535 Laaksonen ym.: Määrärahan osoittami- 1548 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit-
1754: sesta maakaasujohdon jatkamiseksi Satakun- tamisesta tietotekniikan opetukseen radion
1755: taan....................................... 1644 ja television välityksellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1659
1756:
1757: 1536 Lahtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1549 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit-
1758: sesta kalaponaiden rakentamiseksi Vaajakos- tamisesta Valtionrautateiden kevyen paikal-
1759: kelle ja Kuhankoskelie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1645 lisliikennekaluston hankkimiseksi pääkau-
1760: punkiseudun ulkopuoliseen liikenteeseen... 1660
1761: 1537 Lahtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1762: 1550 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit-
1763: sesta maantien n:o 630 parantamiseen välil-
1764: tamisesta dieselkäynöisen kiskoautokaluston
1765: lä Kuikka-Uuraisten kunnan raja . . . . . . . . . 1646
1766: hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1661
1767: 1538 Lahtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1551 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit-
1768: sesta Palokan-Seppälänkankaan-Vaaja- tamisesta opiskelija-asuntojen uustuotannon
1769: kosken kehätien rakentamiseen............. 1647 ja peruskorjauksen rahoitukseen . . . . . . . . . . . . 1662
1770:
1771: 1539 Lahtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1552 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami-
1772: sesta Kärkistensalmen sillan rakennustöiden sesta presidentti Urho Kekkosen rauhanpal-
1773: aloittamiseksi.............................. 1648 kinnon perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1663
1774:
1775: 1540 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- 1553 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami-
1776: tamisesta talousrikosten tutkinnan tehosta- sesta kuntien verotulojen menetysten kor-
1777: miseen tietotekniikkaa käyttäen . . . . . . . . . . . . 1649 vaamiseen avustuksin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1664
1778:
1779: 1554 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan
1780: 1541 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit-
1781: osoittamisesta kunnille urheiluseurojen
1782: tamisesta Voionmaan Opiston rakentamis-
1783: avustuksiin ja erityisryhmien liikuntatoimin-
1784: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1651
1785: nan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1665
1786: 1542 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- 1555 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan
1787: tamisesta Työväen Sivistysliitto ry:n paikalli- osoittamisesta liikunnanohjaajan virkojen
1788: sen kulttuuriharrastustoiminnan kehittä{ni- perustamiseksi kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1666
1789: seen....................................... 1562
1790: 1556 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan
1791: 1543 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta valtakunnallisten nuonson
1792: tamisesta Rauhan- ja konfliktintutkimuslai- leiri- ja kurssikeskusten toiminnan tukemi-
1793: toksen toiminnan kehittämiseksi . . . . . . . . . . . 1653 seen....................................... 1667
1794:
1795: 1544 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- 1557 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami-
1796: tamisesta Suomen Työväen Musiikkiliiton sesta Kustavin ja Lokalahden välisen Leh-
1797: nuorisotoiminnan tukemiseen.............. 1655 mänkurkun tieyhteyden rakentamiseksi. . . . . 1668
1798:
1799: 1558 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan
1800: 1545 Lahti-Nuuttila ym.: Koeotettujen mää-
1801: osoittamisesta rantaradan perusparannuk-
1802: rärahojen osoittamisesta teatteri- ja tanssi-
1803: seen välillä Kirkkonummi-Karjaa-Salo-
1804: ryhmien tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1656
1805: Turku..................................... 1669
1806: 1546 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- 1559 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan
1807: tamisesta Työväen Näyttämöiden Liiton toi- osoittamisesta valtiollisen telakkateollisuu-
1808: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 57 den jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1670
1809:
1810: 1547 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoit- 1560 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami-
1811: tamisesta kansallisen äänitearkiston perus- sesta telakkateollisuuden kehittämisohjel-
1812: tamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1658 man toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1671
1813: Sisällysluettelo 33
1814:
1815: Sivu Sivu
1816: 1561 E. Laine: Määrärahan osoittamisesta 1575 Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan
1817: maakaasujohdon jatkamiseksi Uuteenkau- osoittamisesta Kalevan Nuorten Uuden-
1818: punkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1672 maan Piiri ry:n toiminnan tukemiseen...... 1686
1819:
1820: 1562 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan 1576 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1821: osoittamisesta raittiustyöntekijöiden täyden- sesta Mustalaislähetys ry:n Nuorten opinto-
1822: nyskoulutukseen........................... 1673 rahaston toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 1687
1823:
1824: 1563 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1577 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1825: sesta läänien raittiuslautakuntien ja -järjes- sesta eläinsuojeluyhdistys Vihreä risti ry: n
1826: töjen yhteiskampanjoiden toimeenpanemi- toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1688
1827: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1674
1828: 1578 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1829: 1564 E. Laine ym.: Määrärahan osoittami- sesta oppimishäiriöistä aiheutuviin erityis-
1830: sesta ylimääräisen insinöörin toimen perus- kustannuksiin Helsingissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1689
1831: tamiseen Turun ja Porin työsuojelupiiriin... 1675
1832: 15 79 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1833: 1565 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan sesta fysikaalisen hoidon kehittämiseksi ter-
1834: osoittamisesta asuntolainoihin.............. 1676 veyskeskuksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1690
1835:
1836: 1566 Laurila: Määrärahan osoittamisesta las- 1580 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1837: ten päiväkotien perustamiskustannuksiin sesta keskoslasten sairaalamaksujen korvaa-
1838: pääkaupunkiseudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1677 miseksi valtion varoista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1691
1839:
1840: 1581 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1841: 1567 Laurila: Määrärahan osoittamisesta ter-
1842: sesta sotainvalidien sairaskodin rakentami-
1843: veydenhuollon rakentamiskustannuksiin
1844: seksi Helsingin alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1692
1845: pääkaupunkiseudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1678
1846: 1582 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1847: 1568 Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1848: sesta Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n toi-
1849: sydän- ja verisuonitautien ehkäisytoiminnan
1850: minnan tukemiseen........................ 1693
1851: tiedottamiseen............................. 1679
1852: 1583 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1853: 1569 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1854: sesta Pelastakaa Lapset ry: lle lasten virkistys-
1855: sesta korttelipoliisien lisäämiseksi. . . . . . . . . . . 1680 toiminnan tukemiseksi..................... 1694
1856: 15 70 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1584 Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan
1857: sesta Steiner-koulujen saamiseksi valtion- osoittamisesta ympäristönsuojeluneuvoston
1858: avun piiriin................................ 1681 toiminnan rahoittamiseen.. . . . . . . . . . . . . . . . . 1695
1859:
1860: 15 71 Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan 1585 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1861: osoittamisesta opintorahan korottamiseksi . . 1682 sesta sairaaloiden henkilökunnan asunto-
1862: olojen parantamiseksi...................... 1696
1863: 1572 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1864: sesta kesälukiotoiminnan tukemiseen . . . . . . . 1683 1586 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1865: misesta Jyväskylän yliopiston laajentamiseen 1697
1866: 1573 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami-
1867: sesta Oulunkylän Pop/]azz Musiikkiopiston 1587 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1868: kannatusyhdistys ry:n toiminnan tukemi- misesta Telakkakadun koulun laajennukseen
1869: seen....................................... 1684 Suolahdessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1698
1870:
1871: 1574 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittami- 1588 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1872: sesta Hetan Musiikkipäivien järjestämiseksi misesta Hankasalmen pääkirjaston rakenta-
1873: Enontekiöllä............................... 1685 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1699
1874:
1875: 2601480
1876: 34 Sisällysluettelo
1877:
1878: Sivu Sivu
1879: 1589 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1602 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1880: misesta Kinnulan pääkirjaston laajentami- misesta Hankasalmen aseman tiestön paran-
1881: seen....................................... 1700 tamiseksi . . . . . . . . .. .. . . . .. . . . . .. . . . .. . . . . . . 1713
1882:
1883: 1590 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1603 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1884: misesta Keski-Suomen opiston III vaiheen misesta Koskenpään-Keuruun tien paran-
1885: rakentamiseen . . . . . . .. .. .. .. . . . . . . . . . . . . . . . 1701 tamiseen . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . 1714
1886:
1887: 1604 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1888: 1591 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1889: misesta Suolahden-Ruotinkylän maantien
1890: misesta rakennusavustuksena Sirola-Opistol-
1891: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1715
1892: le ......................................... 1702
1893: 1605 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1894: 1592 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- misesta kevyen liikenteen väylän rakentami-
1895: misesta Saarijärven metsäkoulun rakentami- seen välilleJämsä-Kaipola ................ 1716
1896: seen....................................... 1703
1897: 1606 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1898: 1593 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- misesta kevyen liikenteen väylän rakentami-
1899: misesta Tarvaalan maatalousoppilaitoksen seksi välille Äänekoski-Suolahti . . . . . . . . . . . 1717
1900: laajennukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1704
1901: 1607 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1902: 1594 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- misesta kevyen liikenteen väylän rakentami-
1903: misesta Leppäveden palloiluhallin rakenta- seen Hankasalmen kirkonkylässä . . . . . . . . . . . 1718
1904: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1705
1905: 1608 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1906: misesta kevyen liikenteen väylän rakentami-
1907: 1595 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1908: seksi Kinnulan rakennuskaava-alueelle...... 1719
1909: misesta nuorison leiri- ja kurssikeskusten
1910: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1706 1609 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1911: misesta eräiden pienvenesatamien rakenta-
1912: 1596 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- miseen Keski-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1720
1913: misesta Kivijärven yläasteen liikuntatilojen
1914: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1707 1610 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1915: misesta eräiden laivalaitureiden rakentami-
1916: 1597 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- seen Päijänteelle . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . .. 1721
1917: misesta kantatien n:o 69 parantamiseen vä-
1918: lillä Konneveden kk-Kivisalmi............ 1708 1611 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1919: misesta teollisuustaiteen rakentamiseen
1920: 1598 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- Muuramessa .. .. . . . . . .. . . . . . .. . . . . . .. .. . . .. 1722
1921: misesta kantatien n:o 69 parantamiseen
1922: Suolahdessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1709 1612 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1923: misesta työvelvollisten saattamiseksi rinta-
1924: 1599 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- masotilaseläkelain piiriin................... 1723
1925: misesta maantien n: o 641 parantamiseksi
1926: 1613 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1927: välillä Ristilä-Nujula . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1710
1928: misesta sepelvaltimon ohitusleikkausten li-
1929: säämiseksi yliopistollisissa keskussairaaloissa 1724
1930: 1600 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1931: misesta maantien n:o 659 parantamiseen 1614 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta-
1932: Viitasaarella ja Vesannolla. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1711 misesta ortopediasairaalan rakentamiseen . . . 1725
1933:
1934: 1601 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoitta- 1615 P. Leppänen ym.: Korotetun määrära-
1935: misesta maantien n:o 6411 parantamiseen han osoittamisesta työllisyysperusteiseksi val-
1936: välillä Niemisjärvi-Piippaharju. . . . . . . . . . . . 1712 tionavuksi investointeihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1726
1937: 1986 vp. 843
1938:
1939: Raha-asia-aloite n:o 770
1940:
1941:
1942:
1943:
1944: Aaltio: Määrärahan osoittamisesta metsäpatologian professorin viran
1945: perustamiseksi Helsingin yliopistoon
1946:
1947:
1948: Eduskunnalle
1949:
1950: Metsien tuoton kohottaminen on ollut viime hatulojen alenemisen muodossa ovat kuusikoissa
1951: vuosikymmenien suuri haaste käytännön metsä- n. 40 milj. mk ja männiköissä ehkä 10 milj. mk.
1952: taloudelle. Tavoite, n. 20 % :n lisäys vuotuiseen Juurikääpä vähentää metsiköiden puustoa niin,
1953: kasvuun, on katsottu olevan mahdollista saavut- että niistä voi tulla vajaatuottoisia jo kauan
1954: taa tehostetulla metsien hoidolla ja erilaisilla ennen normaalin päätehakkuuiän saavuttamista.
1955: perusparannustoimilla kuten vajaatuottoisten Männiköissä ja kuusikoissa yhteensä kasvun ale-
1956: metsien viljely, ojitus, lannoitus, metsänjalostus nemista saattaa tapahtua n. 10 milj. mk:n
1957: jne. Näillä toimilla pyritään lisäämään metsien edestä. Lisäksi tulevat välilliset tappiot, jotka
1958: tuotantokapasiteettia ja hyödyntämään sitä mah- voitaneen arvioida yhtä suuriksi kuin välittömät.
1959: dollisimman täydellisesti. Välilliset tappiot muodostuvat kohonneista kor-
1960: Mihinkään laskelmiin ei ole sisällytetty metsä- juu- ja kuljetuskustannuksista, vähäisestä massan
1961: tuhojen torjuntaa tuottoa kohottavana toimena. saannosta, lisääntyneen jätemassan aiheuttamista
1962: Ehkäpä metsien taudit erityisesti on katsottu kustannuksista jne. Voidaan sanoa, että juurikää-
1963: säiden kaltaisiksi luonnonilmiöiksi, joita ihminen vän vuosittain aiheuttamat tappiot ovat vähin-
1964: tään 100 milj. mk.
1965: ei voi järjestellä, ja toisaalta tautien merkitystä
1966: maamme metsissä on yleisesti pidetty vähäisenä. Versosyöpä on viime vuosina ja jo aiemminkin
1967: Tämä arvio perustunee kuitenkin lähinnä tiedon vaivannut meillä pahimmin männiköitä. Tästä
1968: puutteeseen. Metsän tautien esiintymisen ja nii- syystä nykyisin puhutaan lähinnä vain männyn-
1969: den vaikutusten jatkuva inventointi on ollut versosyövästä, vaikka samaa tautia tavataan myös
1970: käynnissä vasta hyvin lyhyen aikaa valtakunnan nuorista kuusikoista. Versosyöpä on epideeminen
1971: metsien arvioinnin yhteydessä. Työssä on havait- tauti. Se esiintyy jaksoittain lähinnä männyn
1972: tu edelleen puutteita, mutta sitä pyritään kehit- kasvulle epäedullisten kylmien kasvukausien vai-
1973: tämään. Toisena tiedon puutetta aiheuttavana kutuksesta. Viimeinen paha epidemia, joka alkoi
1974: tekijänä on maamme metsänhoitajakunnan met- 1970-luvun puolivälissä, osoittaa nyt päättymisen
1975: säpatologisen koulutuksen vajavaisuus. Harva merkkejä. Epidemia on aiheuttanut eriasteisia
1976: suomalainen metsänhoitaja kykenee tunnista- tappioita. Useita tuhansia hehtaareja nuoria
1977: maan edes tavallisimmat metsän taudit. Tautien männiköitä tauti on pilannut kasvatuskelvotto-
1978: merkityksen arvioimiseksi on kuitenkin käytettä- maksi, jolloin tappiot voivat olla kolmasosa koko
1979: vissä tietoja, jotka on saatu erillisselvityksistä ja kiertoajan tuotosta. Kymmenientuhansien heh-
1980: vuosittain Metsäntutkimuslaitoksen metsänsuoje- taareiden alalla versosyöpä on saattanut männi-
1981: lun tutkijain tekemistä havainnoista. köitä vajaatuottoiseen tilaan, joka ei useinkaan
1982: Juurikääpä eli maannousemasieni on perintei- enää jäljellä olevan kiertoajan kuluessa palaudu
1983: sesti ollut metsiemme pahin taudinaiheuttaja. Se normaaliksi. Lisäksi on satojatuhansia hehtaareja
1984: aiheuttaa tyvilahoa kuusikoissa ja tyvitervastautia männiköitä, joiden kasvu on alentunut useiksi
1985: männiköissä. Tauti esiintyy metsiköissä kroonise- vuosiksi, mutta jotka kykenevät vielä täysin elpy-
1986: na ja etenee vuosittain varsin hitaasti, mutta mään, ellei uutta tartuntaa tapahdu. Nämä kaik-
1987: metsikön kiertoajan kuluessa se saa aikaan mer- ki tappiot yhteenlaskien versosyöpä on aiheutta-
1988: kittäviä tappioita. Erittäin varovaisen arvion mu- nut Etelä-Suomen männiköissä viimeisten viiden
1989: kaan sen aiheuttamat välittömät tappiot kantora- vuoden aikana vähintään 500 milj. markan tap-
1990: 844 1986 vp. - RA n:o 770
1991:
1992: piot kasvun ja puuaineksen menetyksenä ja li- onnistumisellakin epäonnistuneeseen viljelyyn
1993: sääntyneinä uudistuskustannuksina. Pohjois-Suo- tehdyt sijoitukset ovat n. 175 milj. markkaa.
1994: messa taudin vaivaamat männiköt ovat pinta- Näistä aiheutuvien täydennysviljelyjen kustan-
1995: aioiltaan samaa suuruusluokkaa, mutta vähäi- nukset eivät kuitenkaan nousse yli 200 milj.
1996: semmän kasvun takia rahalliset tappiot ehkä vain markan.
1997: n. 100 miljoonaa markkaa. Metsäpatologiaan luetaan myös abioottiset tau-
1998: Viimeisten viiden vuoden aikana versosyövän dit, kuten haitallisten ilmastotekijäin ja ilman
1999: männiköissä aiheuttamat vuotuiset tappiot ovat epäpuhtauksien aiheuttamat metsätaudit ja
2000: siis n. 120 miljoona markkaa. -tuhot. Laajoja ilman epäpuhtauksien aiheutta-
2001: Metsäpuiden taimituotanto on n. 250 milj. mia metsätuhoja Keski-Euroopan malliin meillä
2002: tainta vuodessa. Erilaiset tuhot, joista sienitaudit ei ole toistaiseksi esiintynyt, mutta suurimpien
2003: ovat yleisimpiä, aiheuttavat huomattavia tappioi- teollisuus- ja asutusalueiden ympäristössä metsät
2004: ta. Metsänviljelyyn menevästä taimimäärästä me- ovat selvästi huonokuntoisia. Ilmastotekijäin ai-
2005: netetään tautien vuoksi vuosittain 5-15 %. Tä- heuttamia tuhoja meillä esiintyy ajoittain. Erityi-
2006: män lisäksi tuhoja esiintyy myös aikaisemmissa sesti hallan ja talvipakkasten aiheuttamat tuhot
2007: kasvatusvaiheissa. Vuosittain tuhoutuneiden voivat olla huomiota herättäviä. Niihin liittyy
2008: tainten määrä vaihtelee erittäin paljon. Esim. usein sekundäärisiä sieni- tai hyönteistuhoja, jot-
2009: peltoluteen ja mahdollisesti virusten yhdessä ai- ka edelleen pahentavat tilannetta.
2010: heuttama kasvuhäiriö oli kesällä 1984 jollakin Jos myrskyjen aiheuttamat tuhot jätetään tässä
2011: taimitarhalla lähes merkityksetön, kun taas muu- huomioon ottamatta, on muiden abioottisten
2012: tamilla taimitarhoilla lähes kaikki tuotetut män- tuhojen rahallista arvoa mahdotonta määritellä,
2013: nyntaimet olivat metsitykseen kelpaamattomia. koska ne ovat usein yhdistyneenä erilaisiin bioot-
2014: Samalla tavoin vaihtelevat myös männynversosyö- tisiin tuhoihin. On kuitenkin olemassa vaara,
2015: pätuhot taimitarhoissa. Aiemmin kemiallisesti että erityisesti abioottiset tuhot ilman epäpuh-
2016: torjutuista talvituhosienistä eli lumihomeista on tauksien aiheuttamina voivat tulla muita edellä
2017: muodostumassa taimitarhoissa jälleen paha on- mainittuja merkittävämmiksi.
2018: gelma, kun käytössä olleet torjunta-aineet poistu- Nykyisin metsissämme esiintyvien tuhojen hal-
2019: vat kaupasta. Näiden tilalle olisi löydettävä uu- linta edellyttää voimallista tiedon tason kohotta-
2020: sia, jotta männyntaimen tuotanto pystyttäisiin mista metsäammattimieskunnan keskuudessa
2021: pitämään nykyisellä tasolla. sekä tehokasta uuden tiedon hankintaa tutki-
2022: Tautien aiheuttamat tappiot taimituotannossa muksen avulla. Tutkimuksessa tulisi erityisesti
2023: yhteensä lienevät vuosittain vähintään 25 miljoo- tehostaa merkittävimpien metsätuhojen biologis-
2024: naa markkaa. ta selvittelyä. Lisäksi on välttämätöntä, että eril-
2025: Edellä selostettujen tautien lisäksi metsiämme lisprojekteina käynnistetyt tutkimukset ilman
2026: vaivaa suuri joukko lähinnä epideemisiä tauteja, epäpuhtauksien ekologisista ja patologisista vai-
2027: joiden vaikutus on vähemmän dramaattinen, kutuksista saatettaisiin jatkuvan budjettirahoi-
2028: mutta hyvin varovaisestikin arvioiden niiden yh- tuksen piirin, jotta asianomaisten tutkijain toi-
2029: teistappiot nousevat yli 100 miljoonan markan met voidaan vakinaistaa. Ei liene mahdollista,
2030: vuodessa. Tärkeimpiä näistä ovat karistesienet että ilman epäpuhtauksien tutkimus lopetetaan
2031: (neulaskariste, harmaakariste), mesisieni, kupla- lyhytaikaisen projektin jälkeen.
2032: mörsky, roosteet (männynversoruoste, tervasroso, Metsäpatologisen tiedon soveltamisen kannalta
2033: kuusensuopursuruoste, kuusentuomiruoste) paju- korkeakouluopetuksen järjestäminen nykyisen ti-
2034: jen roosteet lyhytkiertoviljelmissä, kasvavan lanteen vaatimalle tasolle olisi vielä paljon tär-
2035: puuston ja puutavaran lahot jne. keämpää kuin tutkimuksen määrällinen lisäämi-
2036: Karisteet ovat tyypillisiä nuorten metsien tau- nen. Nykyisin metsänhoitajat ovat metsän tau-
2037: teja. Ruostetauteja voi esiintyä kaikenikäisissä tien osalta vajaasti koulutettuja, eivätkä he kyke-
2038: metsissä. Vanhoissa yli-ikäisissä metsissä lisäänty- ne soveltamaan täysin edes jo olevaa tietoa.
2039: vät juurikäävän lisäksi lukuisat muut lahottajasie- Uuden tiedon omaksuminen uusine termeineen
2040: net. on ylivoimaista, jos perustiedot puuttuvat.
2041: Metsänviljelyn heikosta onnistumisesta näkee Metsäpatologian opetus Helsingin yliopistossa
2042: jatkuvasti uutisraportteja, jopa niin että viljelyk- perustuu nykyisellään kasvipatologian yleisope-
2043: sistä olisi onnistuneita vain n. 30 %. Tässä tukseen, mikä on liiaksi agraaripainotteista ollak-
2044: luvussa saattaa olla liioittelua, mutta epäonnistu- seen riittävän kiinnostavaa metsäylioppilaille. Li-
2045: misia on varmasti tapahtunut ja vielä 60 % :n säksi lähinnä Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat
2046: 1986 vp. - RA n:o 770 845
2047:
2048: antavat metsäpatologian erityisluentoja o. t.o. professorin virka. Tulevaa metsänhoitajakuntaa
2049: Tutkijoilla ei kuitenkaan voi riittää kiinnostusta tämä virka hyödyttäisi parhaiten Helsingin yli-
2050: eikä aikaakaan opetuksen kehittämiseen nykyisen opiston kasvipatologian laitoksella, missä se olisi
2051: metsätuhotilanteen vaatimalle tasolle. Opiskeli- mahdollisimman suuren opiskelijajoukon käytet-
2052: jalla tosin on mahdollisuus erikoistua metsäpato- tävissä. Kasvipatologian ja metsäpatologian ope-
2053: logiaan kasvipatologian professorin johdolla. Pää- tukset yhdessä toimiessaan voisivat myös monin
2054: osa maamme metsätaloudesta vastaavista metsän- tavoin hyödyntää toisiaan; vähäinen merkitys ei
2055: hoitajista koulutetaan Helsingin yliopistossa. ole esim. yhteisten laitteiden käytöllä. Voidaan
2056: Joensuun yliopistossa aloitettu metsäopetus sanoa, että yhden alan opetusta ja tutkimusta
2057: suunniteltiin aluksi biologisvoittoiseksi, mihin hajauttamaila varmistetaan sekä tilojen, henkilö-
2058: olisi kuulunut myös mahdollisuus erikoistua met- kunnan että välineistön vajaatehoinen käyttö.
2059: sänsuojelun alalle. Korkeakouluopetuksen käy-
2060: tännön mukaan erikoistuminen voi tapahtua vain Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2061: taen,
2062: professorin johtamassa oppiaineessa. Kuitenkin
2063: Joensuussa koko metsänsuojelun alaa edustaa
2064: vain yksi apulaisprofessori, mikä merkitsee ope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2065: tuksen rajoittumista peruskurssi- tai apuaineta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2066: solle. 29.10. 01 300 000 markkaa metsäpatolo-
2067: Huonon koulutustilanteen korjaamiseksi met- gian professorin viran perustamiseksi Hel-
2068: säpatologian alalle olisi viipymättä perustettava singin yliopistoon.
2069:
2070: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2071:
2072: Sampsa Aaltio
2073: 846 1986 vp.
2074:
2075: Raha-asia-aloite n:o 771
2076:
2077:
2078:
2079:
2080: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden henkilöstön otta-
2081: miseksi nimismiespiireihin ulosottoasioiden hoidon tehostami-
2082: seksi
2083:
2084:
2085: Eduskunnalle
2086:
2087: Ulosottoasiain neuvottelukunta laati vuoden piirit rahapulan tai muun seikan vuoksi ovat
2088: 1985 syksyllä selvityksen nimismiespiirien ulos- antaneet rahaa vain puolen vuoden ajaksi. Tämä
2089: ottohenkilöstön tarpeesta. Ulosottoasiain neuvot- on ollut nimismiespiirien kannalta hankalaa, kun
2090: telukunta kiinnitti huomiota nimismiespiireissä uusi henkilö on saanut olla piirissä vain kuusi
2091: jo pitkään vallinneeseen ulosottohenkilöstön re- kuukautta, jolloin hän on juuri oppinut osan
2092: surssivajaukseen. Tilanne kärjistyi entisestään työtehtävistään ja juuri silloin on työsuhde jou-
2093: 1. 5.1985 voimaan tulleiden ulosoton uudistuk- duttu katkaisemaan.
2094: sen sekä haasteiden tiedoksiantomenettelyä kos- Ulosottoa olisikin tehostettava niin, että nimis-
2095: kevan uudistuksen yhteydessä. Tällöin ulosotto- miespiireihin olisi palkattava sekä uusia ulosotto-
2096: apulaiset saivat uutena tehtäväalueena suorittaak- apulaisia että tarvittava määrä kansliahenkilökun-
2097: seen yksityisoikeudellisten haasteiden tiedoksian- taa. Em. neuvottelukunta on arvioinut, että
2098: not. Ulosoton kansliatyöntekijät saivat puoles- nimismiespiireihin tarvittaisiin 80 uutta ulosotto-
2099: taan hoitoonsa haasteiden kirjanpidon. apulaista ja 110 kansliatyöntekijää. Lisäkustan-
2100: Neuvottelukunta totesi myös, että muutamassa nukset valtiolle olisivat n. 13 Mmk, joka peittyisi
2101: nimismiespiirissä ei ole lainkaan ulosottoapulai- pääosiltaan sillä, että sakkojen ja verojen perintä
2102: sia. Lisäksi neuvottelukunnan käsityksen mukaan tehostuisi.
2103: erittäin huolestuttava on tilanne niissä 26 nimis-
2104: miespiirissä, joissa jokaista ulosottoapulaista koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2105: ti tulee perittäväksi yli 4 000 uutta ulosottoasiaa, nioittavasti,
2106: kun oikeusministeriössä tehtyjen arvioiden mu-
2107: kaan yksi ulosottoapulainen pystyy hoitamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2108: keskimäärin 2 800 ulosottoasiaa vuodessa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2109: Nimismiespiirien ulosottoa on pyritty tehosta- 25.47.01 lisäyksenä 13 000 000 markkaa
2110: maan siten, että työvoimaministeriön määrära- 80 uuden ulosottoapulaisen ja 110 uuden
2111: hoin on palkattu vuodeksi virastotyöntekijöitä eri toimistovirkailzjan toimen perustamiseksi
2112: piireihin. Ainakin joissakin tapauksissa työvoima- eri nimismiespiireihin.
2113:
2114: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
2115:
2116: Markus Aaltonen Reijo Lindroos Jussi Ranta
2117: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen Mats Nyby
2118: Jukka Vihriälä Kari Urpilainen
2119: 1986 vp. 847
2120:
2121: Raha-asia-aloite n:o 772
2122:
2123:
2124:
2125:
2126: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen museoliitolle
2127: museoiden tietotekniikan suunnittelun ja seurannan kehittämi-
2128: seen
2129:
2130:
2131: Eduskunnalle
2132:
2133: Maamme museoissa on noin 4 miljoonaa esi- ohjelmien tarjonnasta sekä järjestämään alan
2134: nettä, 3 miljoonaa valokuvaa ja 13 miljoonaa koulutusta. Museovirasto on tänä vuonna käyn-
2135: luonnontieteellistä näytettä. Kokoelmien vuosit- nistänyt omaa toimintaansa koskevan tietoteknii-
2136: tainen kasvuvauhti on huomattava. Museoiden kan kokonaisselvitystyön, jonka laajuus ja aika-
2137: kokoelmiin sisältyvä tieto muodostaa huomatta- taulu eivät kuitenkaan lähivuosina anna myöten
2138: van kansallisen pääoman ja voimavaran, jonka muuta museokenttää koskevaan suunnittelu- ja
2139: hyväksikäyttöä nyky-yhteiskunnassa olisi tehostet- koordinointityöhön.
2140: tava. Esimerkiksi uusien koululakien myötä voi-
2141: makkaasti lisääntyvä paikallisen opetusaineksen Atk:n käyttö museoissa on laajamittaista jo
2142: hyvin monissa maissa ja myös muut Pohjoismaat
2143: käyttö tulee asettamaan huomattavia vaatimuksia
2144: ovat asiassa kymmenkunta vuotta Suomea edellä.
2145: juuri museoiden osalle. Uuden tietotekniikan
2146: Kansainvälisessä toiminnassa on todettu tärkeäk-
2147: antamien mahdollisuuksien avulla museolaitok-
2148: si, että museoiden kesken päästään mahdollisim-
2149: sen palvelukykyä voidaan merkittävästi lisätä.
2150: man suureen yhteensoveltuvuuteen paitsi museo-
2151: Suomen museoiden tietoteknistyminen on voi-
2152: alan omien tiedostojen myös muiden alaan
2153: makkaasti käynnistymässä. Opetusministeriön
2154: liittyvien tiedostojen kehittämisessä. Tähän teh-
2155: asettama työryhmä (1985 117) selvitti runsas vuosi
2156: tävään tarvitaan museoalalla erikoistuneita henki-
2157: sitten tietotekniikan käyttömahdollisuudet mu-
2158: löitä, jotka huolehtivat ohjelma- ja laiteseuran-
2159: seotyössä ja teki esityksensä sen käyttöönoton
2160: nasta sekä testauksesta, museokohtaisesta konsul-
2161: vaatimista toimista. Uusiin tiedonhallintajärjes-
2162: toinnista, museohenkilökunnalle annettavan
2163: telmiin siirryttäessä pidettiin ensiarvoisen tärke-
2164: koulutuksen suunnittelusta sekä kansainvälisellä
2165: änä valtakunnallisesti yhteneväisen käytännön ai-
2166: kentällä tapahtuvan kehityksen seurannasta. Asia
2167: kaansaamista. Näin voitaisiin taata mahdollisuus
2168: on erittäin kiireellinen maassamme juuri nyt,
2169: tulevaisuudessa kansallisten kulttuuriperintöä
2170: kun museot ovat suorittamassa laite- ja ohjelma-
2171: koskevien rekisterien luomiselle. Tätä valmistele-
2172: hankintoja, ja kun keskusmuseot valmistelevat
2173: maan opetusministeriön tietotekniikkatyöryhmä
2174: omia sisäisiä tietotekniikkasuunnitelmiaan. Nyt
2175: esitti mietinnössään erityisen projektiorganisaa-
2176: tehtävällä atk:n suunnittelu- ja seurantatyöllä
2177: tion perustamista. Tähän valtion taloudellinen
2178: voidaan eliminoida turhia virheinvestointeja, mi-
2179: tilanne ei kuitenkaan ole tarjonnut mahdolli-
2180: kä tuottaa koko museokentän kannalta sekä ta-
2181: suuksia.
2182: loudellisen että työekonomisen hyödyn. Lisäksi
2183: Museoiden keskusjärjestö Suomen museoliitto
2184: sillä voidaan varmistaa, että museoissa suoritetta-
2185: on muiden tehtäviensä ohella pyrkinyt seuraa-
2186: va tiedostojen luominen tapahtuu yhtenäisesti,
2187: maan ja koordinoimaan tietotekniikan kehitystä
2188: mikä tulevaisuudessa takaa kansallisten rekiste-
2189: museokentällä, neuvottelemaan laite- ja ohjelma-
2190: rien luomisen mahdollisuuden.
2191: valmistajien kanssa museokäyttöön soveltuvien
2192: 848 1986 vp. - RA n:o 772
2193:
2194: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 29.88.54 500 000 markan måärärahan
2195: Suomen museoliitolle museoiden tieto-
2196: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden teknzikan suunnittelu- ja seurantaprojek-
2197: 1987 tulo- ja menoarvioon momentille tin käynnistämiseen ja hoitamiseen.
2198:
2199: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
2200:
2201: Markus Aaltonen Ensio Laine Mauri Miettinen
2202: Saara-Maria Paakkinen Mauri Pekkarinen Mikko Elo
2203: Jouko Tuovinen Mats Nyby Kari Urpilainen
2204: 1986 vp. 849
2205:
2206: Raha-asia-aloite n:o 773
2207:
2208:
2209:
2210:
2211: Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alueteatterei-
2212: den valtionapuun
2213:
2214:
2215: Eduskunnalle
2216:
2217: Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle tava henkilöstö, jo pelkästään Seinäjoen Kaupun-
2218: 1987 on varattu 21 milj. mk alueteattereiden ginteatteri tarvitsisi nykyiseen 1,17 milj. markan
2219: valtionapuun. Lisäystä edelliseen vuoteen on 1 määrärahaan 1 milj. markan korotuksen.
2220: milj. mk eli 5 %. Alueteatterimäärärahaan tarvittaisiin ainakin 1
2221: Lisäystä jakamassa on 8 vakinaistettua alueteat- milj. markan lisäys.
2222: teria. Näistä teattereista Seinäjoen Kaupungin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2223: teatterin kohdalla tapahtuu olennaineo toimin- nioittaen,
2224: nan laajeneminen sen siirtyessä uuteen Alvar
2225: Aallon suunnittelemaan teatteritaloon elokuussa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2226: 1987. Uuden talon toimintojen edellyttämä hen- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2227: kilökuntamäärän lisäys on 30 työntekijää, ja jotta 29.90.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
2228: suunnitelmat voitaisiin toteuttaa ja saada tarvit- alueteattereiden valtionapuun.
2229:
2230: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2231:
2232: Markus Aaltonen Mats Nyby
2233: Jukka Vihriälä Kari Urpilainen
2234:
2235:
2236:
2237:
2238: 6 260148U
2239: 850 1986 vp.
2240:
2241: Raha-asia-aloite n:o 774
2242:
2243:
2244:
2245:
2246: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Siirtolapuutar-
2247: haliiton toiminnan tukemiseen
2248:
2249:
2250: Eduskunnalle
2251:
2252: Suomen Siirtolapuutarhaliitto on yli viisikym- Siirtolapuutarhaviljely on runsaasti lisäänty-
2253: mentä vuotta jatkuneen toimintansa aikana toi- mässä, siitä antavat selviä viitteitä eri puolilla
2254: minut siirtolapuutarhatoimintaa harrastavien vil- Suomea ko. käyttöön tapahtuvat maavaraukset.
2255: jelijöiden ja yhdistysten yhdyssiteenä. Liiton toi- Lisääntyvä toiminta vaatii myöskin lisääntyvää
2256: mintaperiaatteisiin kuuluu edistää ja kehittää ohjaus- ja valistustyötä, jotta olemassa olevat sekä
2257: terveitä vapaa-ajan harrastuksia ja elämäntapoja uudet alueet tulisivat oikein hoidetuiksi. Uusien
2258: jäsenistönsä parissa. Toimintamuotoina on valis- alueiden suunnitteluvaiheessa joutuvat liiton
2259: tustilaisuuksien ja kurssien järjestäminen sekä edustajat käymään neuvotteluja kuntien viran-
2260: opetus- ja neuvontatyö. Valtakunnallisena liitto- omaisten kanssa. Mahdollisuus edes osapäivätoi-
2261: na toiminta on maan kattava. Niinpä jo pelkäs- misen neuvojan palkkaamiseen olisi suureksi
2262: tään matkakustannukset ovat huomattava meno- avuksi tässä työssä. Jo vuosia on ollut tavoitteena
2263: erä vuosittain. valmistaa yhtenäinen neuvontaohjeisto, joka aut-
2264: Liiton toimesta julkaistaan kuusi kertaa vuo- taisi kuntien viranomaisia suunnittelutyössä. Va-
2265: dessa ilmestyvää Siirtolapuutarha-nimistä lehteä, rojen puuttumisen takia on suunnitelmista kui-
2266: jossa alan asiantuntijat kirjoituksillaan antavat tenkin jouduttu luopumaan.
2267: ohjeita ja neuvoja pienpuutarhojen hoidossa.
2268: Liiton toimintaa tuettiin aikaisempina vuosina Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2269: valtion toimesta, kuten tapahtuu muissakin Eu- nioittaen,
2270: roopan maissa. Vuoden 1967 jälkeen, jolloin
2271: valtion tuki lopetettiin, on liiton toimintaa hoi-
2272: dettu pelkästään palkattomana harrastetyönä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2273: Jälleen viime vuonna eduskunta varasi kuluvan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
2274: vuoden tulo- ja menoarvioon 150 000 markan 30.30.47 200 000 markan määrärahan
2275: määrärahan Siirtolapuutarhaliiton toiminnan tu- Suomen Siirtolapuutarhaliiton toiminnan
2276: kemiseen. tukemiseen.
2277:
2278: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
2279:
2280: Markus Aaltonen Pentti Lahti-Nuuttila
2281: Jouko Tuovinen Mats Nyby
2282: Kari Urpilainen
2283: 1986 vp. 851
2284:
2285: Raha-asia-aloite n:o 775
2286:
2287:
2288:
2289:
2290: Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-
2291: Vaasan tien sisääntuloväylän rakentamiseen Seinäjoella
2292:
2293:
2294: Eduskunnalle
2295:
2296: Seinäjoen-Vaasan tien Vaasan suunnan si- Näin ollen liikenteen turvallisuuden lisäämi-
2297: sääntulon rakentaminen välillä Impivaara-Nie- seksi olisi kantatien n:o 64 Seinäjoen Vaasan
2298: mistö-Seinäjoki on TVL:n Vaasan piirin suunni- suunnan sisääntulon rakentamista huomattavasti
2299: telmissa jo valmiina ja on esitetty piirin inves- aiennettava ja aloitettava sen rakentaminen jo v.
2300: tointiohjelmassa 1980-luvulla toteutettavaksi. 1987. Tieosuuden kokonaiskustannusarvio on n.
2301: Tieosuus on osa kantatietä n:o 64, joka kulkee 19 milj. mk.
2302: Seinäjoen kaupungin läpi asemakaavoitetun alu-
2303: een koko pituudelta ja Seinäjoen pohjoispuolella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2304: tällä hetkellä läpi Heikkilänkylän taajaman. Ase- nioittaen,
2305: makaavoitetun alueen osuus on lähes koko pituu-
2306: deltaan rakennettu turvallisuusnormien mukai-
2307: sesti. Heikkilänkylän kohdalla vilkastunut ja yhä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2308: vilkastuva liikenne on aiheuttanut liikenneturmia 1987 tulo- ja menoarvioon momentiile
2309: ja useita vaaratilanteita. Lisäksi kantatie ylittää 31. 24. 77 lisäyksenä 19 000 000 markkaa
2310: Seinäjoen-Vaasan radan tasoristeyksenä ja tämä- Seinäjoen- Vaasan tien sisääntulon ra-
2311: kin lisää vaaratilanteita. kentamiseen Seinäjoeiia.
2312:
2313: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
2314:
2315: Markus Aaltonen Juho Koivisto
2316: Mats Nyby Jukka Vihriälä
2317: Kari Urpilainen
2318: 852 1986 vp.
2319:
2320: Raha-asia-aloite n:o 776
2321:
2322:
2323:
2324:
2325: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 67 linjauk-
2326: sen siirtämiseen Seinäjoella
2327:
2328:
2329: Eduskunnalle
2330:
2331: Seinäjoen kaupunki on TVL:n Vaasan piirin olisi tarpeen rauhoittaa nykyinen Suupohjantie
2332: kanssa laadituttanut yleissuunnitelman kantatien kaupungin sisäiseksi väyläksi ja siirtää kantatie
2333: n:o 67 eli Suupohjantien linjauksen siirtämisestä radan varteen paikalle, joka jo luonnonolojenkin
2334: Seinäjoen kaupunkialueella keskustan ja Alaky- vuoksi (tulva-alue) tulee olemaan kaupungin sii-
2335: län välillä nykyiseltä paikaltaan Suupohjan radan hen suuntaan laajentumisen raja.
2336: varteen. Kantatien sisääntulon siirto tällä tavalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2337: olisi tulevan kaupunkikehityksen kannalta erit- nioittaen,
2338: täin keskeinen toimenpide. Nykyisen Suupohjan-
2339: tien ja radan välinen alue tullaan kaavoittamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2340: pääasiallisesti teollisuuden ja liiketoiminnan tar- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2341: peisiin, mikä enenevästi tuo nykyiselle Suupoh- 31.24. 77 7 000 000 markkaa kantatien
2342: jantielle kaupungin sisäistä liikennettä. Liiken- n:o 67 linjauksen siirtämiseen Seinäjoen
2343: teellisen välityskyvyn ja turvallisuuden kannalta kaupungin alueella.
2344:
2345: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
2346:
2347: Markus Aaltonen Mats Nyby
2348: Jukka Vihriälä Kari Urpilainen
2349: 1986 vp. 853
2350:
2351: Raha-asia-aloite n:o 777
2352:
2353:
2354:
2355:
2356: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kitinojan-Liipantönkän
2357: tien parantamiseen
2358:
2359:
2360: Eduskunnalle
2361:
2362: Maantie n:o 7033 kulkee Halkosaaresta kanta- Iässä toimii myös kymmenisen henkilöä työllistä-
2363: tieltä n:o 64 Kirinojan ja Hanhikosken kautta vä huonekalualan yritys. Tiellä on myös läpikul-
2364: Liipantönkälle. Tie on pituudeltaan 18 km. Ky- kuliikennettä. Kunnollisen tieyhteyden saaminen
2365: seinen maantie peruskorjattiin vuosina 1978- on kylän toimintojen ja palvelujen kannalta vält-
2366: 1979 Kirinojan ja Halkosaaren väliseltä 8 kilo- tämätöntä.
2367: metrin osuudelta. Peruskorjaus on toisen puolen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2368: osalta suorittamatta. Peruskorjaamattoman tie-
2369: osuuden kuntoon saattaminen on erityisen tär-
2370: keätä Hanhikosken turkistaloutta harjoittavalle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2371: maatalousvaltaiselle kylälle, jossa on noin 400 1987 tulo- ja menoarvioon momentt!le
2372: asukasta. Tietä käyttää päivittäin neljä 31.24.77 4 200 000 markkaa Kitin-
2373: edestakaista linja-autovuoroa. Hanhikosken ky- ojan-Liipantönkän tien parantamiseen.
2374:
2375: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
2376:
2377: Markus Aaltonen Juho Koivisto
2378: Mats Nyby Jukka Vihriälä
2379: Kari Urpilainen
2380: 854 1986 vp.
2381:
2382: Raha-asia-aloite n:o 778
2383:
2384:
2385:
2386:
2387: Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta paikallisleh-
2388: tien kuljetusmaksujen alentamiseen
2389:
2390:
2391: Eduskunnalle
2392:
2393: Lehdistön yleinen kuljetustuki on tarkoitettu Viestintäpoliittinen komitea esitti v. 1973, että
2394: keventämään kotimaisten sanoma- ja aikakaus- 1-2-päiväisten paikallislehtien postitaksa olisi
2395: lehtien postimaksuja. Ensi vuoden tulo- ja meno- samastettava useampipäiväisten lehtien postitak-
2396: arvioesityksessä on tähän tarkoitukseen esitetty san kanssa. Parlamentaarinen lehdistökomitea
2397: posti- ja telelaitokselle 330 700 000 mk. esitti v. 1968, että 1-2-päiväisten paikallisleh-
2398: Sanomalehdet ovat postitaksan osalta kuiten- tien postitaksa vaiheittain samastenaisiin sano-
2399: kin eriarvoisessa asemassa riippuen ilmestymis- malehtien postitaksan kanssa.
2400: kertojen määrästä. Kerran ja kahdesti viikossa Epäkohdan poistaminen kertakorjauksena
2401: ilmestyvien paikallislehtien numerokappalekoh- edellyttäisi postimaksulautakunnan mukaan
2402: tainen postimaksu on noin kaksinkertainen ver- 9 140 000 markan lisäystä posti- ja telelaitokselle
2403: rattuna kolmesti tai useammin ilmestyvien, sa- käytettäväksi postitse kuljetettavien lehtien kulje-
2404: manpainoisten lehtien numerokappaleen posti- tusmaksujen alentamiseen.
2405: maksuun. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2406: Parlamentaarinen lehdistökomitea on toden- nioittaen,
2407: nut postimaksujen reaalikehityksen v. 1973-85
2408: seuraavaksi: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2409: Vuosi Sanomalehdet Paikallislehdet 1987 tulo- ja menorvioon momentille
2410: 1043 1709 31.55.42 lisäyksenä 10 000 000 markkaa,
2411: 1973
2412: 1980 4713
2413: jolla 1-2-päiväisten paikallislehtien pos-
2414: 1783
2415: 1985 2052 titaksa voitaisiin alentaa samaksi useam-
2416: 5371
2417: pipäiväzsten sanomalehtien postitaksan
2418: Vuoden 1952 indeksi = 1000. kanssa.
2419:
2420: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
2421:
2422: Markus Aaltonen Mats Nyby Jukka Vihriälä
2423: Niilo Koskenniemi Georg C. Ehrnrooth J. Juhani Kortesalmi
2424: Mikko Vainio Ulla Puolanne
2425: 1986 vp. 855
2426:
2427: Raha-asia-aloite n:o 779
2428:
2429:
2430:
2431:
2432: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Transpoint-kuljetusjärjes-
2433: telmän kehittämiseen
2434:
2435:
2436: Eduskunnalle
2437:
2438: Vuodesta 1982 lähtien on tulo- ja menoarvios- Kun edellä matntttua Transpoint-kuljetusjär-
2439: sa asetettu Valtionrautateille tavoitteeksi paran- jestelmää kehitetään, tulee sen myötä ottaa huo-
2440: taa liikekirjanpidollista tulosta 500 miljoonalla mioon myös ne mahdollisuudet, jotka se tuo
2441: markalla vuoteen 1991 mennessä. uusien työpaikkojen suhteen.
2442: Tämän seurauksena on Valtionrautateiden mo-
2443: Tämä edellyttää, että valtion tulo- ja menoar-
2444: mentille 31.90 kirjattuihin yleisperusteluihin to-
2445: viossa varataan riittävä määräraha momentille
2446: dettu yksityiskohtaisia ohjeita Valtionrautateiden
2447: 31.90. 70 tarpeellisen autokaluston hankkimiseksi
2448: tuloksen parantamiseksi. Eräs näistä toimenpide-
2449: Valtionrauta teille.
2450: ehdotuksista on liittynyt kappaletavarajärjestel-
2451: män uudistamiseen. Mikäli riittäviä määrärahoja kalustohankintoja
2452: Parhaillaan on Valtionrautateiden toimesta ke- varten ei valtiovallan toimesta osoiteta, Valtion-
2453: hitetty kappaletavarajärjestelmästä ns. Trans- rautateiden työt yksityistyvät ja saaduista tuotois-
2454: point-kuljetusjärjestelmä ja tämä järjestelmä on ta suuri osa joudutaan maksamaan ulkopuolisille
2455: kääntänyt kyseisen liikennemuodon uuteen nou- yrityksille, jolloin toiminnan tehostamisesta ai-
2456: suun. heutuva taloudellinen hyöty suuntautuu aliura-
2457: Nykyisen kehityssuunnan mukaan aiheuttaa kaitsijoille rautateiden toiminnan kääntyessä ai-
2458: ongelman ulkopuolisen työvoiman ja yksityisen kaisempaa tappiollisemmaksi.
2459: autokaluston laajentuva käyttö Valtionrautateillä.
2460: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2461: Kuitenkin maan hallitus ja eduskunta ovat il-
2462: moittaneet asettavansa työllisyyden hoidon erääk-
2463: si keskeiseksi tavoitteekseen. Työllistämisvelvoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2464: teen hoitamiseen on kuitenkin pyritty lähinnä 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2465: yksityisen sektorin puitteissa huomioimatta valti- 31.90. 70 40 000 000 markkaa käytettä-
2466: onhallinnon omia työllistämismahdollisuuksia ja väksi Transpoint-kuljetusjärjestelmän
2467: tarpeita. edelleen kehittämiseksi.
2468:
2469: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
2470:
2471: Markus Aaltonen Pertti Hietala Jussi Ranta
2472: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen Mats Nyby
2473: 856 1986 vp.
2474:
2475: Raha-asia-aloite n:o 780
2476:
2477:
2478:
2479:
2480: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ohjattuun syöpäpotilai-
2481: den lomatoimintaan
2482:
2483:
2484: Eduskunnalle
2485:
2486: Maassamme toimii 11 eri läänien syöpäyhdis- roista, aiheuttaa lomatoimintaan osallistuminen
2487: tystä. Nämä syöpäyhdistykset ovat järjestäneet syöpäpotilaalle itselleen edelleen huomattavia
2488: syöpäpotilaille kuntoutus- ja lomaviikkoja osit- kustannuksia. Valtion tulo- ja menoarvioon on
2489: tain Kansaneläkelaitoksen kuntoutusvaroilla ja vuodesta 1981 lähtien otettu määräraha syöpäpo-
2490: osittain itse keräämillään varoilla. Lomatoimintaa tilaiden lomatoiminnan järjestämistä varten. Vii-
2491: on järjestetty ensisijaisesti syöpäjärjestöjen omassa me vuonna määräraha oli 300 000 mk. Näiden
2492: kuntoloma- ja kurssikeskuksessa Kyyrönkaidassa määrärahojen turvin on voitu järjestää n. 2 400
2493: Ristiinan kunnassa. Kysymyksessä on ollut sekä syöpäpotilaalle ohjelmoitu loma- ja virkistysviik-
2494: fyysinen että psyykkinen kuntoutus. ko.
2495: Vuosittain Suomessa todetaan n. 16 000 uutta Edellä selostetun perusteella ehdotamme,
2496: syöpätapausta. Elossa olevien syöpää sairastanei-
2497: den määrä kasvaa ja on nyt n. 80 000. Osa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2498: potilaista on täysin parantunut, osa osittain inva- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2499: lidisoitunut ja osa täysin työkyvyttömiä. Vaikka 33.57.51 400 000 markan måärärahan
2500: syöpäpotilaiden kurssi- ja lomatoimintaa on tuet- käytettäväksi ohjattuun syöpäpotzlaiden
2501: tu Kansaneläkelaitoksen ja syöpäjärjestöjen va- lomatoimintaan.
2502:
2503: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
2504:
2505: Markus Aaltonen Kari Urpilainen Reijo Lindroos
2506: Jussi Ranta Juho Koivisto Elsi Hetemäki-Olander
2507: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen Mats Nyby
2508: Jukka Vihriälä
2509: 1986 vp. 857
2510:
2511: Raha-asia-aloite n:o 781
2512:
2513:
2514:
2515:
2516: Aho: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen ylimääräisiin lisiin
2517: lainojen korkotuen pidentämiseksi
2518:
2519:
2520: Eduskunnalle
2521:
2522: Opiskelunsa vastikään paattaneet nuoret jou- opintovelkataakan kantajien osuus opintonsa
2523: tuvat usein taloudellisesti vaikeaan asemaan. Per- päättäneistä kaksinkertaistui viime vuoden aika-
2524: heen perustaminen ja oman asunnon hankinta na.
2525: nostavat elämisen kustannukset korkeiksi. Opin- Taloudellisia helpotuksia tulisi saada erityisesti
2526: tolainojen takaisinmaksu alkaa ja samanaikaisesti opintolainojen takaisinmaksun alkuun. Päätös
2527: lainojen korkotuki lakkaa. lainojen takaisinmaksun alkamisajan siirtämisestä
2528: Vastavalmistuneet eivät enää siirry vaikeuksitta puolella vuodella eteenpäin - kahteen vuoteen
2529: työelämään. Alkutyöttömyys ja koulutusta vas- valmistumisesta - oli askel tähän suuntaan.
2530: taamattomat tehtävät ovat tavallisia myös pitkään Samalla olisi kuitenkin pitänyt pidentää vastaa-
2531: opiskelleiden kohdalla. Vaikka työhönsijoittumi- vasti myös korkotuen maksuaikaa.
2532: nen sujuisi ongelmittakin, ensimmäisten vuosien
2533: ansiotaso jää palkkajärjestelmästä johtuen alhai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
2534: seksi. Kuitenkin elämisen kustannukset ovat juu- vasti,
2535: ri tuossa elämänvaiheessa kaikkein korkeimmat.
2536: Vaikka opintolainojen korkokantaa on lasket- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2537: tu, korkorasitus lisääntyy keskimääräisten laina- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2538: määrien kasvun takia. Erityisen hankalassa tilan- 29.39.52 7 000 000 markkaa ylimääräi-
2539: teessa ovat ne opiskelijat, joiden velkamäärä on senä lisänä opintolainojen korkotuen pi-
2540: kaikkein suurin. Tällaisten yli 60 000 markan dentämiseksi puolella vuodella.
2541:
2542: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2543:
2544: Esko Aho
2545:
2546:
2547:
2548:
2549: 7 260148U
2550: 858 1986 vp.
2551:
2552: Raha-asia-aloite n:o 782
2553:
2554:
2555:
2556:
2557: Aho: Määrärahan osoittamisesta Maaseudun Sivistysliiton toimin-
2558: nan tukemiseen
2559:
2560:
2561: Eduskunnalle
2562:
2563: Maaseudun Sivistysliitto perustettiin vuonna tyy lukuisa joukko erillisiä tapahtumia, kampan-
2564: 1952 eri maaseutuhenkisten sivistysjärjestöjen yh- joita ja julkaisutoimintaa. Jotta teemavuoden
2565: dyssiteeksi. Liiton tehtävänä on edistää maaseu- tapahtumat voitaisiin toteuttaa suunnitellussa
2566: dun koulutus- ja kulttuuripyrintöjä sekä tarjota laajuudessa, tarvitsee liitto lisää valtion toiminta-
2567: ja kehittää omaleimaisia sivistys- ja kulttuuripal- avustusta.
2568: veluja etenkin haja-asutusalueilla, joilla palvelut Maaseudun Sivistysliiton rooliin kuuluu myös
2569: usein ovat vähäisiä. Liitto on ollut perustamises- sen jäsenjärjestöjen kulttuuriperinnön kokoami-
2570: taan saakka keskeinen vaikuttaja maakuntien ja nen, vaaliminen ja kehittäminen. Keskustan
2571: maaseudun koulutus- ja kulttuurihankkeiden Opiskelijaliitto, eräs liiton jäsenjärjestöistä, täyt-
2572: edistämisessä. Maaseudun Sivistysliiton toiminta tää ensi vuonna 50 vuotta. Tähän liittyen on
2573: on korostetusti alueellista; liitolla on aluekeskuk- yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa
2574: set yhdessätoista läänissä. käynnistetty toimenpiteet opiskelijaliiton histo-
2575: Maaseudun Sivistysliiton toiminta kansansivis- rian kirjoittamiseksi. Myös tähän projektiin tarvi-
2576: tysjärjestönä on jakaantunut kahteen pääsekto- taan valtion varoja.
2577: riin, aikuiskasvatustyöhön ja kulttuuritoimin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2578: taan. Molemmat toiminta-alueet ovat kasvussa. taen,
2579: Pääongelman liiton toiminnassa ja toiminnan
2580: laajenemisessa muodostavat niukat rahavarat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2581: Vuoden 1987 toiminnassa painottuu erityisesti 1987 tulo- ja menoarvioon momentz/le
2582: teemavuosi '' Elämänpiirissä - Maaseudun Sivis- 29.57.54 500 000 markkaa erityisavus-
2583: tysliiton miljöövuosi 1987". Teemavuoteen liit- tuksena Maaseudun Sivistys/iita/le.
2584:
2585: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2586:
2587: Esko Aho
2588: 1986 vp. 859
2589:
2590: Raha-asia-aloite n:o 783
2591:
2592:
2593:
2594:
2595: Aho: Määrärahan osoittamisesta Hirvikosken kurssikeskuksen tOI-
2596: minnan tukemiseen Toholammilla
2597:
2598:
2599: Eduskunnalle
2600:
2601: Keski-Pohjanmaan kurssikeskussäätiö ylläpitää Hirvikosken kurssikeskus sijaitsee alueella, jos-
2602: Toholammin Hirvikaskeila nuorisokasvatusta sa kurssi- ja koulutustoimintaan soveltuvien tilo-
2603: sekä kansansivistystyötä palvelevaa kurssikeskus- jen tarjonta on vähäistä. Erityisesti keskipohja-
2604: ta. Säätiön oman kurssi- ja koulutustoiminnan laisten järjestöjen ja yhdistysten kannalta kurssi-
2605: ohella tiloja on luovutettu valtakunnallisten, keskuksen tarjoamat palvelut ovat elintärkeitä.
2606: maakunnallisten ja paikallisten järjestöjen käyt- Niukat taloudelliset voimavarat ovat vaikeutta-
2607: töön. Hirvikosken kurssikeskuksessa vuoden 1985 neet kurssikeskuksen palvelujen kehittämistä.
2608: aikana järjestettyihin tapahtumiin kirjattiin yh- Laajennusinvestoinnista aiheutuneiden velkojen
2609: teensä noin 5 000 osallistujaa. hoito sekä suunnitellut peruskorjaustoimenpiteet
2610: Itse kurssikeskus on alun pitäen rakennettu edellyttävät nykyistä suuremman taloudellisen
2611: kansakouluksi vuonna 1953. Tilat kunnostettiin tuen saamista kurssikeskuksen kehittämistyöhön.
2612: vuonna 1969 kurssitoiminnan käyttöön ja niitä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2613: laajennettiin vuonna 1980 käyttöönotetuilla ma- taen,
2614: joitustiloilla. Kokoontumis- ja koulutustilojen
2615: ohella kurssikeskuksessa on 20 majoitushuonetta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2616: ja niissä vuodepaikkoja runsaat 50. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
2617: Säätiön hallinnosta vastaavat Keski-Pohjan- 29.91.53 250 000 markkaa Toholammil-
2618: maan Nuorisoseura, Toholammin kunta sekä la sijaitsevan Hirvikosken kurssikeskuksen
2619: Kalevan Nuorten Keski-Pohjanmaan piiri. toiminnan tukemiseen.
2620:
2621: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2622:
2623: Esko Aho
2624: 860 1986 vp.
2625:
2626: Raha-asia-aloite n:o 784
2627:
2628:
2629:
2630:
2631: Aho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Siirtolaisinstituutin
2632: toiminnan tukemiseen
2633:
2634:
2635: Eduskunnalle
2636:
2637: Siirtolaisinstituutti on maassamme ainoa siir- Vuoden 1987 valtion tulo- ja menoarvioesityk-
2638: tolaisuuteen ja massamuuttoon keskittyvä laitos. sessä on Siirtolaisinstituutin toiminnan tukemi-
2639: Sen toimintamuotoja ovat siirtolaistutkimuksen seen ehdotettu 830 000 mk. Siten budjetin kaut-
2640: edellytysten parantaminen, siirtolaistutkimuksen ta tuleva tuki instituutin toimintaan säilyisi tä-
2641: toteuttaminen ja seuranta, tutkimustulosten tun- mänvuotisella tasolla.
2642: netuksi tekeminen sekä niihin liittyvä kansainvä-
2643: linen yhteistoiminta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2644: Siirtolaisinstituutin tieteellisesti vaativa tehtävä nioittaen,
2645: sekä laaja toimintakenttä edellyttäisivät sen ta-
2646: loudellisten toimintaedellytysten parantamista.
2647: Nykyiset neljä vakinaista toimihenkilöä eivät riitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2648: takaamaan laitoksen pysymistä kansainvälisen ke- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2649: hityksen mukana. Erityisesti henkilövajausta on 29. 98. 65 lisäyksenä 200 000 markkaa
2650: tällä hetkellä dokumentointi- ja informaatiopal- Szirtolaisinstituutin toiminnan tukemi-
2651: veluissa sekä tutkijaresursseissa. seen.
2652:
2653: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2654:
2655: Esko Aho Boris Renlund
2656: Ensio Laine Ilkka Kanerva
2657: Jukka Mikkola
2658: 1986 vp. 861
2659:
2660: Raha-asia-aloite n:o 785
2661:
2662:
2663:
2664:
2665: Aho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan-
2666: puolustajat ry:n valtionapuun
2667:
2668:
2669: Eduskunnalle
2670:
2671: Kuluvan Yhdistyneiden Kansakuntien julista- tionapua hallituksen esittämästä summasta. Tä-
2672: man kansainvälisen rauhan vuoden aikana on eri hän päästäisiin siten, että hallituksen esityksessä
2673: yhteyksissä korostettu rauhantyön suurta merki- huomioitaisiin riittävän määrärahan esittäminen
2674: tystä. Erityisesti on kiinnitetty huomiota kansa- Suomen Rauhanpuolustajat r.y:n yhteiskunnalli-
2675: laisten omatoimisen rauhantoiminnan tärkey- sesti varsin tärkeän toiminnan tukemiseen.
2676: teen. Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityk-
2677: Suomen Rauhanpuolustajat r.y., joka on yh- sessä esitetään Suomen Rauhanpuolustajat r.y:n
2678: teiskunnalliselta pohjaltaan laajin ja jäsenmääräl- toiminnan tukemiseen kuitenkin vain 1 200 000
2679: tään suurin maamme rauhanjärjestöistä, anoi markkaa, joka on sama kuin minkä eduskunta
2680: opetusministeriöltä vuoden 1987 toimintansa tu- osoitti sille vuoden 1986 toimintaan.
2681: kemiseen 1 770 000 markkaa. Mikäli esitystä ei eduskuntakäsittelyn aikana
2682: Järjestö perusteli anomustaan välttämättömyy- nostettaisi, merkitsisi se Suomen Rauhanpuolus-
2683: dellä saada ratkaistua sen toimintaa jo pitkään tajat r. y: n valtionavun reaalista laskemista ja
2684: vakavasti haitanneet taloudelliset vaikeudet. En- yleisemminkin niin järjestön kuin koko rauhan-
2685: nen kaikkea tavoitteena on vahvistaa rauhanliik- liikkeen toiminnan supistumista. Tämä olisi sel-
2686: keen valtakunnallista luonnetta parantamalla vässä ristiriidassa YK:n kansainvälisen rauhan
2687: piiri- ja paikallistason rauhantyön toimintaedelly- vuoden tavoitteiden kanssa.
2688: tyksiä. Lisäksi järjestön merkittävä toiminta idän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2689: ja lännen rauhanliikkeiden yhteistyön rakentaja- nioittaen,
2690: na merkitsee kasvavia kansainvälisen toiminnan
2691: kustannuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2692: Suomen Rauhanpuolustajat r.y. on myös pitä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
2693: nyt erittäin tavoiteltavana sitä, että päästäisiin irti 29.99.50 lisäyksenä 570 000 markkaa
2694: jo vuosikausia jatkuneesta menettelystä, että Suomen Rauhanpuolustajat ry:n valtion-
2695: eduskunta on joutunut nostamaan järjestön vai- apuun.
2696:
2697: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2698:
2699: Esko Aho Marjatta Stenius-Kaukonen Liisa Kulhia
2700: Pentti Skön Irma Rosnell Anna-Liisa Piipari
2701: Sirpa Pietikäinen Pirkko Turpeinen Pentti Lahti-Nuuttila
2702: Ulla-Leena Alppi Tuula Paavilainen Sten Söderström
2703: Ensio Laine
2704: 862 1986 vp.
2705:
2706: Raha-asia-aloite n:o 786
2707:
2708:
2709:
2710:
2711: Aho: Määrärahan osoittamisesta maatalouskeskuksille turkiseläinta-
2712: louden neuvonnan laajentamiseen
2713:
2714:
2715: Eduskunnalle
2716:
2717: Turkistarhauksella on Suomelle huomattava On tärkeää, että myös valtiovalta on osaltaan
2718: kansantaloudellinen merkitys. Myyntikaudella huolehtimassa suomalaisen turkistarhauksen ke-
2719: 1984/85 myytyjen tarhaturkisten myynnistä ker- hittämisestä. Yksi kiireellisimmistä tehtävistä oli-
2720: tyi maallemme vientituloja noin 1,8 miljardia si elinkeinon neuvontatyön tehokas järjestämi-
2721: markkaa. Joka 50:s vientimarkka oli lähtöisin nen. Se edellyttäisi sitä, että maatalouskeskusten
2722: turkistarhauksesta. yhteyteen luotaisiin toimiva turkistarhauksen
2723: neuvontajärjestelmä.
2724: Turkistarhaus työllistää tällä hetkellä noin
2725: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2726: 13 000 henkeä. Valtaosa työpaikoista on sijoittu-
2727: taen,
2728: nut kehitysalueille ja erityisesti maaseudulle, jos-
2729: sa vaihtoehtoisia työllistämismahdollisuuksia on
2730: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2731: niukasti.
2732: 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2733: Myös turkistarhauksen välilliset työllisyysvaiku- 30.30.44 lisäyksenä 500 000 markkaa
2734: tukset ovat huomattavat. On arvioitu, että rehun käytettäväksi valtionapuna maatalous-
2735: tuotannossa, kuljetuksissa, kaupassa sekä konei- keskukstlle turkiselåi"ntalouden neuvon-
2736: den ja laitteiden valmistuksessa tarvitaan vuosit- nan laajentamisesta aiheutuviin palkkaus-
2737: tain lähes 10 000 ihmisen työpanos. ja käyttömenoihin.
2738:
2739: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2740:
2741: Esko Aho
2742: 1986 vp. 863
2743:
2744: Raha-asia-aloite n:o 787
2745:
2746:
2747:
2748:
2749: Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan palkkaami-
2750: seen Kannuksen turkistalouden tutkimusasemalle
2751:
2752:
2753: Eduskunnalle
2754:
2755: Maatalouden tutkimuskeskuksen alainen Kan- mahdollista parantaa tarhaturkisten laatua, ke-
2756: nuksen turkistalouden tutkimusasema valmistui hittää menetelmiä ympäristöhaittojen vähentä-
2757: vuoden 1983 alussa. Aseman suunnitteluun, ra- miseksi sekä muutoin vahvistaa suomalaisen tur-
2758: kentamiseen ja kalustamiseen käytettiin valtion kistuotannon kansainvälistä kilpailukykyä.
2759: varoja yhteensä noin 7,3 miljoonaa markkaa. Valtion kannalta ei voida pitää järkevänä sitä,
2760: Kannuksen tutkimusaseman tiloja ei ole kui- että tutkimusaseman rakentamiseen käytetyt voi-
2761: tenkaan voitu käyttää tehokkaasti hyväksi tutki- mavarat pidetään jatkuvasti vajaatehoisessa käy-
2762: joiden ja muun henkilökunnan puutteen takia. tössä henkilöstön puutteen takia.
2763: Asemalle suunnitellusta henkilökuntamäärästä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2764: on tähän mennessä voitu toteuttaa vasta kolman- nioittaen,
2765: nes. Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä
2766: tutkimusasemalle esitetään kuitenkin perustetta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2767: vaksi vain yksi uusi virka. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2768: Turkistarhauksen taloudelliset vaikeudet edel- 30. 70.01 lisäyksenä 500 000 markkaa li-
2769: lyttäisivät juuri nyt voimakasta panostusta perus- sähenktlökunnan palkkaamiseksi Kan-
2770: tutkimukseen. Sen tuottaman tiedon avulla on nuksen turkistalouden tutkimusasemalle.
2771:
2772: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2773:
2774: Esko Aho Heimo Linna
2775: 864 1986 vp.
2776:
2777: Raha-asia-aloite n:o 788
2778:
2779:
2780:
2781:
2782: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta partioveneiden hankkimi-
2783: seksi merivartiostoille
2784:
2785:
2786: Eduskunnalle
2787:
2788: Merivartiostojen venekalustoon kuuluu partio- vanhat veneet eivät vastaa nykyajan vaatimuksia
2789: vene, joka on merivartioaseman eniten käyttämä nopeuden eivätkä työturvallisuuden suhteen.
2790: alus ja tarpeellinen jokaisella asemalla. Tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2791: hetkellä neljä merivartioasemaa on ilman partio- nioittaen,
2792: venettä. Veneet on jouduttu poistamaan käytöstä
2793: niiden huonokuntoisuuden vuoksi. Kuudella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2794: merivartioasemalla on vielä käytössä varsin huo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
2795: nokuntoisia, jo 1960-luvulla rakennettuja partio- 26.90. 70 lisäyksenä 18 000 000 markkaa
2796: veneitä, jotka pitäisi poistaa välittömästi. Nämä 10 partioveneen hankkimiseksi rajavartio-
2797: laitoksen merivartiostoille.
2798:
2799: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
2800:
2801: Risto Ahonen Jukka Mikkola
2802: Timo Roos Aarno von Bell
2803: Jorma Rantanen
2804: 1986 vp. 865
2805:
2806: Raha-asia-aloite n:o 789
2807:
2808:
2809:
2810:
2811: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenneopiston rakentami-
2812: seksi Uuteenkaupunkiin
2813:
2814:
2815: Eduskunnalle
2816:
2817: Liikenneministeriö asetti 16.12.1985 työryh- löä ja opiskeluvuorokausia kertyisi vuotta kohti
2818: män, jonka tehtävänä oli: yli 25 000.
2819: 1. Selvittää liikenneopettajien ja muiden tielii- Työryhmän mukaan liikenneopiston SIJainti-
2820: kennealan kouluttajien koulutukseen tarkoitetun paikalle on asetettava verrattain suuret vaatimuk-
2821: liikenneopiston petustamistarve. set ympäristön liikenneolosuhteiden, harjoittelu-
2822: 2. Tehdä tarveselvityksen pohjalta ehdotus ja demonstraatiomahdollisuuksien, muihin oppi-
2823: laitoksiin ja asiantuntijoihin yhteydenpitomah-
2824: liikenneopiston perustamisen edellyttämistä sel-
2825: dollisuuksien sekä toiminnan aloittamismahdolli-
2826: vityksistä ja jatkotoimenpiteistä.
2827: suuksien (mm. opetus- ja tutkimustilojen saata-
2828: Liikennealan opettajien, kouluttajien ja viran- vuus) suhteen. Koulutettavilla tulisi olla hyvät
2829: omaisten koulutusta on jo pitkään arvosteltu yhteydet opistoon eri puolilta Suomea ja ajo-ope-
2830: hajanaisuudesta ja puutteellisuudesta. Tästä kou- tuksessa tulisi olla mahdollisuus sekä taajama-
2831: lutuksesta huolehtii useampi eri organisaatio, että maantieajon opetukseen ja harjoitteluun
2832: minkä vuoksi kokonaissuunnittelu on kärsinyt. harjoitusradalla.
2833: Liikenneopettajien nykyinen koulutus on haja- Sijoituspaikkakuntana Uusikaupunki vastaa
2834: naista ja vakituisten opettajien puuttumisen täysin liikenneministeriön työryhmän sijainti-
2835: vuoksi on opetusta jouduttu hoitamaan tilapäis- paikkakunnalle asettamia vaatimuksia. Lisäksi
2836: ten tuntiopettajien voimin. Tämä on tuonut Uudessakaupungissa on maamme ainoa henkilö-
2837: epäyhtenäisyyttä kursseihin ja vaikeuttanut nii- autotehdas, Saab-Valmet.
2838: den kehittämistä. Kuljettajantutkinnon vastaan- Työryhmä toteaa tekemiensä selvitysten perus-
2839: ottajien peruskoulutus on pääosaltaan teknistä, teella, että liikenneopettajien ja tutkinnon vas-
2840: eikä heille ole järjestetty nimenomaan tutkinto- taanottajien sekä muiden liikennealan koulutta-
2841: jen vastaanottoon perehdyttävää systemaattista jien opetus ja jatkokoulutus on nykyisellään
2842: käyttäytymistieteellistä koulutusta. Muiden lii- puutteellista ja hajanaista sekä eräiden ryhmien
2843: kennealan kouluttajien koulutus on epäsäännöl- osalta kokonaan järjestämättä. Tämän vuoksi työ-
2844: listä ja hajanaista sekä osittain kokonaan järjestä- ryhmä ehdottaa, että maahamme tulee perustaa
2845: mättä. erityinen liikenneopettajien ja kuljettajantutkin-
2846: Lähitulevaisuudessa toteutettava kuljettajaope- non vastaanottajien sekä muiden liikennealan
2847: tuksen kokonaisuudistus tulee edellyttämään lii- kouluttajien koulutuksesta huolehtiva laitos, jot-
2848: kenneopettajien ja tutkinnon vastaanottajien ta liikennealan opettajien ja kouluttajien taso
2849: sekä muiden liikennealan kouluttajien ja viran- saataisiin vastaamaan muiden alojen vastaavien
2850: omaisten paitsi laajaa jatko- ja täydennyskoulu- opettajien ja kouluttajien tasoa.
2851: tusta myös peruskoulutuksen edelleen kehittä- Työryhmän mukaan liikenneopiston perus-
2852: mistä ja muuttamista. Lisäksi kuljettajaopetuksen tamispäätös on tehtävä kiireellisesti, koska lähitu-
2853: kokonaisuudistus tulee ilmeisesti myös vaikutta- levaisuudessa toteutettavaksi suunniteltu kuljet-
2854: maan liikenneopettajien vuotuisiin koulutusmää- tajanopetuksen kokonaisuudistus tulee edellyttä-
2855: riin lisäävästi. mään liikenneopettajien ja tutkinnon vastaan-
2856: Liikenneministeriön työryhmä on sitä mieltä, ottajien sekä muiden liikennealan kouluttajien
2857: että maahamme on perustettava liikennealan paitsi laajaa jatko- ja täydennyskoulutusta, myös
2858: koulutusta varten opinahjo, liikenneopisto. Opis- peruskoulutuksen edelleen kehittämistä ja muut-
2859: tossa koulutettaisiin vuosittain lähes 4 000 henki- tamista. Samalla jouduttaneen lisäämään myös
2860:
2861: 8 260148U
2862: 866 1986 vp. - RA n:o 789
2863:
2864: ll:usien liikenneopettajien vuotuisia koulutusmää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2865: nä. 1987 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
2866: markkaa valtion lzikenneopiston rakenta-
2867: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2868: miseksi Uuteenkaupunkiin.
2869: nioittaen,
2870:
2871: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2872:
2873: Risto Ahonen Jukka Mikkola
2874: Aarno von Bell Jorma Rantanen
2875: Liisa Hilpelä
2876: 1986 vp. 867
2877:
2878: Raha-asia-aloite n:o 790
2879:
2880:
2881:
2882:
2883: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta merimieskatselmusmiesten
2884: palkkaamiseksi
2885:
2886:
2887: Eduskunnalle
2888:
2889: Sosiaalivaliokunta on kiinnittänyt huomiota katselmusmiehen aseman muuttumiseen siten,
2890: merimieskatselmusmiesten aseman mu uttumi- ettei tehtävä enää takaa pääasiallista toimeentu-
2891: seen katselmusten määrän vähetessä. Vaikka kat- loa.
2892: selmusmiehet nykyisin toimivat toimituspalkkioi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2893: den perusteella, on suurimmissa satamissa katsel- nioittaen,
2894: musten määrä sellainen, että katselmusmiehet
2895: ovat päätoimisia. Sosiaalivaliokunta on edellyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2896: nyt hallituksen kiinnittävän huomiota katselmus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentt!le
2897: miesten aseman muuttumiseen ja ryhtyvän toi- 32.1 0. 01 1 500 000 markkaa merimies-
2898: menpiteisiin virkojen perustamiseksi ainakin niis- katselmusmiesten palkkaamiseksi valtion
2899: sä tapauksissa, joissa järjestelmän muutos johtaa palvelukseen.
2900:
2901: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
2902:
2903: Risto Ahonen Jukka Mikkola Timo Roos
2904: Tarja Halonen Aarno von Bell Jorma Rantanen
2905: 868 1986 vp.
2906:
2907: Raha-asia-aloite n:o 791
2908:
2909:
2910:
2911:
2912: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi ylimääräisenä
2913: lisänä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen
2914:
2915:
2916: Eduskunnalle
2917:
2918: Aina vuodesta, jolloin momentin 33. 87.20 Kun otetaan huomioon kevään yllätykselliset
2919: (Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäi- palkkaratkaisut ym., on täysin perusteltua lähteä
2920: seminen) määräraha raittiustyölain (828 182) laki- siitä, että palkka- ja muiden työvoimakustannus-
2921: sääteisenä menona (10 §:n 1 mom.) tuli menoar- ten nousu avustusprojektien tilapäisissä, lyhyt-
2922: vioon, sen määräytymisperusteena on ollut 0,40 aikaisissa työsuhteissa vuosina 1984-1987 tulee
2923: markkaa/ asukas. Määrärahan kehitys on tämän olemaan suurempi kuin työmarkkinoilla yleensä,
2924: vuoksi pysynyt jatkuvasti samalla tasolla: eli ainakin 25 prosenttia. Loppuosa on pääosil-
2925: taan palvelusten ostoja, joiden hintataso seuraa
2926: 1984 1 938 000 markkaa palkka- ja työvoimakustannusten kehitystä. Var-
2927: 1985 1 949 000 markkaa sinaisten tavarahankintojen osuus, joiden hin-
2928: 1986 1 958 000 markkaa nannousua ei vuodelle 1987 budjetoida, on erit-
2929: täin vähäinen.
2930: Vastaavasti hakemuksien loppusumma on vuo-
2931: sittain ollut noin 2,5-3,0 milj. markkaa. Käy- Momentin 33.87.20 määrärahalla on myös
2932: tännöllisesti katsoen lähes kaikki hakemukset nuorisotyöttömyyttä lieventävä vaikutus. Lyhyt-
2933: ovat olleet ehkäisevän päihdetyön kannalta tär- aikaisiin, tilapäisiin työsuhteisiin on voitu palka-
2934: keitä ja niiden karsiminen objektiivisin perustein ta varsin kehittäviin ja mielenkiintoisiin tehtäviin
2935: on hakemusten käsittelijöille ollut äärimmäisen melko hyvän koulutuksen saaneita. Avustuspro-
2936: vaikeaa. Vuodelle 1987 hakemusten määrä on jektit omalta osaltaan antavat heille työkokemus-
2937: ennätyksellinen: yhteensä 5 752 973 markkaa. ta, joka jatkossa edesauttaa heitä sijoittumaan
2938: Joukossa on paljon merkittäviä hankkeita. Tämän työelämään.
2939: lisäksi on otettava huomioon ministeriön omat
2940: Nyt kysymyksessä oleva määräraha on ennalta
2941: suunnitelmat joukkoviestintätutkimuksen toi-
2942: ehkäisevän päihdetyön sekä koko sosiaali- ja
2943: meenpanemisesta (gallup). Jo yksin tällä perus-
2944: terveysministeriön hallinnonalan toimintapolitii-
2945: teella on havaittavissa määrärahan korotuspainei-
2946: kan kannalta erittäin tärkeä. Tarkoitus on vuon-
2947: ta.
2948: na 1987 monipuolistaa toimintaa päihdehuollon
2949: Avustettavien hankkeiden kustannustaso on hoito- ja tiedotuskokeiluihin.
2950: noussut sitten vuoden 1984. Kustannuksista yli
2951: 70 prosenttia on lyhytaikaisista työsuhteista joh- Edellisinä vuosina on momentin 33. 87.20
2952: tuvia palkka- ja työvoimakustannuksia. Toimi- avulla voitu panna alulle eräitä hyödyllisiä jouk-
2953: henkilöiden ansiotasoindeksi on näinä vuosina kotiedotuskokeiluja (runsaasti palkittu ''Isä anna
2954: kehittynyt näin: meille selvä loma/ joulu" -kampanja 1984, Rock-
2955: ooppera Toikkanen 1985 ja ''Mies 2000-projek-
2956: 1980 100,0 ti" 1986) sekä alkoholisairauksia ja raittiusliik-
2957: 1984 154,3 keen toimintaa koskevia tutkimuksia. Ilman tätä
2958: 1985 164,1 (arvio) määrärahaa ne olisivat jääneet toteutumatta.
2959: 1986/1 171,2 (arvio)
2960: 890 1986 vp.
2961:
2962: Raha-asia-aloite n:o 812
2963:
2964:
2965:
2966:
2967: Alho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taidemuseoiden
2968: toiminnan tukemiseen
2969:
2970:
2971: Eduskunnalle
2972:
2973: Aluetaidemuseotoiminta ja avustukset sekä den toimintaa vähintään siinä laajuudessa, kuin
2974: aluetaidemuseoiden että muiden taidemuseoiden valtion tuki oli ennen aluetaidemuseotoiminnan
2975: toimintaan on rahoitettu samalta momentilta. aloittamista.
2976: Alueellisen museotoiminnan avustukset eivät ole
2977: Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
2978: nousseet läheskään sille tasolle, mitä niiden toi-
2979: nioittaen,
2980: minnallinen valmius edellyttäisi. Toisaalta taide-
2981: museoiden oman toiminnan tukemiseen tarkoite-
2982: tut avustukset ovat jatkuvasti pienentyneet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2983: Aluetaidemuseotoiminnan jatkuvuus ja suun- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2984: nitelmien mukainen kehittäminen tulisi turvata, 29.90.52 lisäyksenä 600 000 markkaa tai-
2985: ja välttämätöntä olisi tukea muiden taidemuseoi- demuseoiden toiminnan tukemiseen.
2986:
2987: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
2988:
2989: Arja Alho Liisa Jaakonsaari
2990: Maija Rajantie Timo Roos
2991: 1986 vp. 889
2992:
2993: Raha-asia-aloite n:o 811
2994:
2995:
2996:
2997:
2998: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikki-instituuteille suoma-
2999: laisen jazzkulttuurin arkistoimityöhön
3000:
3001:
3002: Eduskunnalle
3003:
3004: Suomalaisen jazzin runsaan kuuden vuosikym- Suomen Kulttuurirahaston tuella toiminta saa-
3005: menen mittainen historia eri vaiheineen on vielä tiin kuitenkin vuoden 1986 aikana käynnistettyä.
3006: suurelta osin kartoittamatta. Alan historiasta ei Avustus on mahdollistanut määräaikaisen tutki-
3007: ole suunnitelmallisesti ja säännöllisesti kerätty jan palkkaamisen, peruskirjaston hankkimisen
3008: aineistoa eikä myöskään tehty tutkimuksia. Kan- sekä tutkimuksen käynnistämisen suomalaisista
3009: sainvälisesti Suomi onkin jäämässä jälkeen jazz- jazzin harrastajista. Toiminnan jatkumisen tur-
3010: kulttuurin arkistointi- ja tutkimustyössä. Muualla vaamisesta ei ole mitään takeita. Opetusministe-
3011: pohjoismaissa alan vastaava toiminta on ollut riön musiikki-instituuteille suunnatut määrärahat
3012: käynnissä jo vuosia. Samoin voidaan nähdä, että ovat niin pienet, ettei uusia kohteita, kuten
3013: maailmalla jazzalan tutkimustyö on kehittynyt esim. suomalaisen jazzin arkistoa, ole todennä-
3014: voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. köisesti mahdollista mahduttaa joukkoon.
3015: Pysyvä, systemaattisesti toimiva ja keskitetty Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
3016: arkistointi- ja tutkimustyöpiste, ts. suomalaisen nioittaen,
3017: jazzin arkisto, on ehdoton edellytys kotimaisen
3018: jazzkulttuurin vaiheiden tutkimiseksi ja tallenta-
3019: miseksi. Arkistointi- ja tutkimustoiminta kuuluu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3020: Suomen Jazzliiton toimialaan ja on määritetty 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3021: liiton säännöissä. Työn käynnistämistä ovat vii- 29.90.52 60 000 markan määrärahan
3022: västyttäneet vain rahoitusongelmat. Jazzliiton musiikki-instituuteille suomalaisen jazzin
3023: saama valtionapu ei riitä arkiston ylläpitämiseen. arkiston toiminnan turvaamiseksi.
3024:
3025: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3026:
3027: Arja Alho Tarja Halonen
3028: Jouko Skinnari Jukka Mikkola
3029: Maija Rajantie
3030:
3031:
3032:
3033:
3034: 11 260148U
3035: 888 1986 vp.
3036:
3037: Raha-asia-aloite n:o 810
3038:
3039:
3040:
3041:
3042: Alho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taiteenalan tutki-
3043: mus- ja julkaisutoimintaan
3044:
3045:
3046: Eduskunnalle
3047:
3048: Taiteenalan tutkimus- ja julkaisutoimintaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3049: hallitus esittää 400 000 mk edelleenkin edellisten nioittaen,
3050: vuosien tapaan. Todelliset kulut ovat kuitenkin
3051: suuremmat. Vuonna 1987 on tutkijan palkkaus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3052: noin 100 000 mk ja ARSIS-lehden kulut noin 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
3053: 200 000 mk, joten tutkimusten valmistelu- ja 29.90.52 lisäyksenä 350 000 markkaa tai-
3054: julkaisumenoihin jää vain 100 000 mk. Todelli- teenalan tutkimusten valmistelu- ja jul-
3055: set kulut ovat kuitenkin noin 750 000 mk. kaisumenoihin.
3056:
3057: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3058:
3059: Arja Alho Liisa Jaakonsaari
3060: Maija Rajantie Timo Roos
3061: 1986 vp. 887
3062:
3063: Raha-asia-aloite n:o 809
3064:
3065:
3066:
3067:
3068: Alho ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtion taiteilija-
3069: apurahoihin
3070:
3071:
3072: Eduskunnalle
3073:
3074: Hallituksen kulttuuripoliittisessa selonteossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3075: vuonna 1982 esitetään nuorten taiteilijoiden ase- nioittaen,
3076: man parantamista. Erityisiä toimenpiteitä ei vielä
3077: kuitenkaan ole tässä asiassa tehty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3078: Erityisesti nuorille taiteilijoille tulisi osoittaa 45 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3079: apurahaa, jotka taiteen keskustoimikunta kuul- 29.90.51 lisäyksenä 2 121 000 markkaa
3080: tuaan valtion taidetoimikuntia jakaisi alle 35- 45 apurahan myöntämiseksi nuorzlle tai-
3081: vuotiaille taiteilijoille. teilijozl/e.
3082:
3083: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3084:
3085: Arja Alho Liisa Jaakonsaari
3086: Maija Rajantie Timo Roos
3087: 886 1986 vp.
3088:
3089: Raha-asia-aloite n:o 808
3090:
3091:
3092:
3093:
3094: Alho ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta korkeakouluopis-
3095: kelijoiden ruokailutukeen
3096:
3097:
3098: Eduskunnalle
3099:
3100: Korkeakouluopiskelijoiden ruokailutuki on va- oiden kokonaismäärästä. Valtio on tukenut näi-
3101: kiintunut välillisen opintotuen muoto. Kuiten- den ruokailijoiden toimintaa 1, 50 pennin erityis-
3102: kaan ruokailukustannusten alentamiseksi myön- tuella. Tätäkään tukea ei ole nostettu ja näiden
3103: nettyä tukea ei ole korotettu kahteen vuoteen. Jo ruokaloiden toiminta on vaarassa.
3104: inflaatiotarkistus edellyttää ruokailutuen korotta- Ruokailutuki ateriaa kohden on ollut 3, 75 mk.
3105: mista kustannusten nousua vastaavaksi. Viime vuoden budjetissa sitä ei nostettu. Ruokai-
3106: Korkeakouluissa syödään n. 4 700 000 ateriaa lutuki on tehokasta välillistä opintotukea, joka
3107: vuodessa erilaisissa opiskelijaruokaloissa. Ruoka- kohdistuu yliopistojen kampuksilla liikkuviin ak-
3108: loiden pitäjät ovat jo pitkään olleet huolestuneita tiiviopiskelijoihin ja sillä on myös välitöntä kan-
3109: siitä, että valtion ruokailutuki opiskelijarnokai- santerveydellistä merkitystä.
3110: luun ei ole noussut kustannusten nousua vastaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3111: vasti. Hintojen pitäminen alhaisina vaikeuttaa
3112: ravintonormien mukaisten aterioiden valmista- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3113: mista. Vaikeinta tämä on ylioppilaskuntien ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
3114: niiden alayhteisöjen ylläpitämissä ruokaloissa, 29.37.52 lisäyksenä 2 620 000 markkaa
3115: joissa aterioiden hintoja nostaa vielä se, että ne korkeakouluopiskelijoiden ruokazlutuen
3116: eivät ole valtion kustantamissa tiloissa. Niille korottamiseksi 4,25 markkaan ateria/ta ja
3117: tulee lisäkustannuksia vuokra- ym. kiinteistön- muissa kuin korkeakoulujen tzloissa toi-
3118: hoitokustannuksista. Näissä ruokatoissa syödään mivien opiskelijaruokaloiden lisätuen ko-
3119: kuitenkin 900 000 ateriaa edellä mainitusta ateri- rottamiseksi 1,90 markkaan.
3120:
3121: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3122:
3123: Arja Alho Jouko Skinnari
3124: Timo Roos Jukka Mikkola
3125: Maija Rajantie
3126: 1986 vp. 885
3127:
3128: Raha-asia-aloite n:o 807
3129:
3130:
3131:
3132:
3133: Alho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin taitei-
3134: li jaeläkkeisiin
3135:
3136:
3137: Eduskunnalle
3138:
3139: Hallitus esittää myönnettäväksi 62 ylimääräistä Pitkäaikaisen apurahan, johon kuuluu eläketur-
3140: taiteilijaeläkettä vuonna 1987, mikä merkitsee va, saa vuosittain kolme kuvataiteilijaa. Ylimää-
3141: vähennystä kolmella edelliseen vuoteen. Työelä- räisiä taiteilijaeläkkeitä ei tulisi poistaa eikä tässä
3142: kejärjestelmän mukainen toimeentuloturva ja ns. vaiheessa vähentää.
3143: freelancer-eläkejärjestelmä ovat kehittyneet, mut-
3144: ta jo keski-ikäisellä taiteilijalla on huonot mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3145: dollisuudet eläketurvaan. Taiteilijan ansioiden nioittaen,
3146: tulisi olla yli 90 000 mk vuodessa, jotta hän
3147: yrittäjäeläkkeen kautta saisi eläkkeenä saman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3148: kuin taiteilijaeläkkeen määrä nyt on. Hyvin har- 1987 tulo- ja menoarvioon momentitle
3149: valla taiteilijalla on sellaiset vuositulot. 28.07.06 lisäyksenä 150 000 markkaa yli-
3150: Ammattiliitossa on esim. noin 800 kuvataitei- määräisten taitezlijaeläkkeiden määrän
3151: lijaa ja määrä kasvaa 10-20 henkilöllä vuodessa. nostamiseksi edellisen vuoden tasoon.
3152:
3153: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3154:
3155: Arja Alho Liisa Jaakonsaari Maija Rajantie
3156: Timo Roos
3157: 884 1986 vp.
3158:
3159: Raha-asia-aloite n:o 806
3160:
3161:
3162:
3163:
3164: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalintapsykologin
3165: palkkaamiseksi Oulaisten työvoimatoimistoon
3166:
3167:
3168: Eduskunnalle
3169:
3170: Oulaisten työvoimatoimiston alueella on noin viikossa. Tämä ei riitä vastaamaan palveluja kos-
3171: 700 koululaista, jotka tarvitsevat ammatinvalin- kevaa kysyntää.
3172: nan ohjaajan apua. Vuonna 1985 Oulaisten työ-
3173: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3174: voimatoimiston asiakkaista oli 40 prosenttia alle
3175: nioittaen,
3176: 25-vuotiaita. Näistä vain vähän yli puolella oli
3177: ammatillinen koulutus. Tutkimusten mukaan
3178: paras keino suojautua työttömyyttä vastaan olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3179: juuri hyvä ammatillinen koulutus ja sitä kautta 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3180: hankitut valmiudet mukautua työelämässä nope- 34.06.01 100 000 markkaa ammatinva-
3181: asti tapahtuviin muutoksiin. Oulaisten työvoima- lintapsykologin palkkaamiseksi Oulaisten
3182: toimistossa käy ammatinvalintapsykologi kerran työvoimatoimistoon.
3183:
3184: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3185:
3186: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Nousiainen
3187: Kalevi Mattila Riitta Jouppila Väinö Raudaskoski
3188: Liisa Jaakonsaari Juhani Vähäkangas
3189: 1986 vp. 883
3190:
3191: Raha-asia-aloite n:o 805
3192:
3193:
3194:
3195:
3196: Alaranta: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lasten perheiden
3197: autonhankinnan helpottamiseksi
3198:
3199:
3200: Eduskunnalle
3201:
3202: Kansaneläkelaitos myöntaa avustusta auton maisen lapsen kuljettamista varten on 20 000
3203: hankkimiseksi vaikeavammaisen lapsen kuljetta- markkaa, mitä on pidettävä alhaisena, kun ote-
3204: misen helpottamiseksi. Avustuksen saaminen au- taan huomioon, että tällaiseen tarkoitukseen ei
3205: toon edellyttää, että vammaisen lapsen perheellä sovi mikä auto tahansa.
3206: on monenlaisia kuljetustarpeita, esim. kuntou-
3207: Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit-
3208: tus- ja hoitomatkoja, koulumatkoja sekä perheen
3209: taen,
3210: yhteisiä matkoja. Hankittavan auton tulee olla
3211: vammaisen lapsen kuljettamiseen sopiva ja hel-
3212: posti muunneltavissa, sillä avustusta voidaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3213: myöntää myös autoon tehtävien muutostöiden 1987 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
3214: kustannuksiin. Avustuksen enimmäismäärä joko kaa vammaisten lasten perheiden auton-
3215: uuden auton hankintaan tai muutostöihin vam- hankinnan helpottamiseksi.
3216:
3217: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3218:
3219: Juhani Alaranta
3220: 882 1986 vp.
3221:
3222: Raha-asia-aloite n:o 804
3223:
3224:
3225:
3226:
3227: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihanoin Lampinsaaren
3228: kaivokselta vapautuvien tuotantotilojen jatkokäytön selvittämi-
3229: seen
3230:
3231:
3232: Eduskunnalle
3233:
3234: Vihanoin kunnassa sijaitsevan Outokumpu myös se, että valtion tuella rakennetut kaivosky-
3235: Oy:n Lampinsaaren kaivoksen toiminta lakkaa lät jäisivät tyhjilleen. Siksi Lampinsaaressa olisi
3236: näillä näkymin vuoden 1990 paikkeilla. Pohjois- pian käynnistettävä selvitykset kaivostoiminnan
3237: Pohjanmaan Seutukaavaliiton selvityksen mu- jälkeisestä toiminnasta.
3238: kaan Oulun lääni on ollut jo kauan eniten
3239: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3240: malmia tuottava lääni koko maassa. Joka kolmas
3241: nioittaen,
3242: kaivostyöpaikka on ollut Oulun läänin alueella.
3243: Tiedossa olevien malmivarojen ehtymisen vuoksi
3244: työpaikkojen lukumäärä vähenee vuosien 1984- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3245: 1994 välisenä aikana 1 500 työpaikalla. Toimi- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3246: vien kaivosten läheisyydessä suoritetaan malmin- 32.51.49 250 000 markkaa Vihannin
3247: etsintää muun muassa syvämalmikaira4_ksin. El- Lampinsaaren kaivokselta vapautuvien
3248: lei malmia löydetä lisää, kaivostoiminta on lope- tuotanto- ym. tilojen jatkokäytön selvit-
3249: tettava. Tästä seuraisi paitsi suurtyöttömyyttä tämiseksi.
3250:
3251: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
3252:
3253: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Nousiainen
3254: Kalevi Mattila Riitta Jouppila Väinö Raudaskoski
3255: Liisa Jaakonsaari Juhani Vähäkangas
3256: 1986 vp. 881
3257:
3258: Raha-asia-aloite n:o 803
3259:
3260:
3261:
3262:
3263: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 18217
3264: kunnostamiseen välillä Oulainen-Kastari-Ojala
3265:
3266:
3267: Eduskunnalle
3268:
3269: Maantie n:o 18217 välillä Oulainen-Kas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3270: tari-Ojala eli ns. Irvan tie on nykyisin erittäin nioittaen,
3271: huonokuntoinen. Kyseinen tie on päivittäin mer-
3272: kittävä yhteys sivukylien asukkaille sekä Oulais-
3273: ten kaupungin keskustaan että Merijärven kun-
3274: nan kuntakeskukseen. Tie palvelee sekä työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3275: paikka- että asiointiliikennettä. Tien matkailulli- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
3276: nen merkitys on jatkuvasti kasvanut, sillä tie on 31.24. 77 200 000 markkaa ns. Irvan tien
3277: aikoinaan rakennettu kulkemaan pitkin Pyhäjoen (maantie n:o 18217) kunnostamiseen vä-
3278: rantaa. lillä Oulainen-Kastari- Ojala.
3279:
3280: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
3281:
3282: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa Tellervo Nousiainen
3283: Kalevi Mattila Riitta Jouppila Liisa Jaakonsaari
3284: Juhani Vähäkangas
3285:
3286:
3287:
3288:
3289: 10 260148U
3290: 880 1986 vp.
3291:
3292: Raha-asia-aloite n:o 802
3293:
3294:
3295:
3296:
3297: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Parhalahden ja Yppärin
3298: kylien kuivatusjärjestelyjen suunnitteluun Pyhäjoella
3299:
3300:
3301: Eduskunnalle
3302:
3303: Pyhäjoen kunnan Parhalahden ja Yppärin ky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3304: lien alueella ovat käynnissä uusjakotoimet. Kui- nioittaen,
3305: vatusjärjestelyjen tutkimisesta ja suunnittelusta
3306: vastaa Oulun vesipiiri. Vesipiirillä ei kuitenkaan
3307: ole kävtertävissä määrärahoja kyseisen tutkimuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3308: sen ja ·suunnirtelun roteurtamiseen. Tutkimusten 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfie
3309: ja suunnittelun toteurtamarta jättäminen vai- 30.40. 77 150 000 markkaa Pyhäjoen
3310: kcurtaa ja hidastaa uusjaon muuta toteurtamista, kunnan Parhalahden ja Yppärin kylien
3311: mistä puolestaan seuraa merkittävää muuta kus- kuivatusjärjestelyjen tutkimukseen ja
3312: tannuslisää. suunnitteluun.
3313:
3314: Helsingissä 2) päivänä syyskuuta 1986
3315:
3316: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Nousiainen
3317: Kalevi Mattila Riitta Jouppila Väinö Raudaskoski
3318: Liisa Jaakonsaari Juhani Vähäkangas
3319: 1986 vp. 879
3320:
3321: Raha-asia-aloite n:o 801
3322:
3323:
3324:
3325:
3326: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Tähjänjoen ja Haarajoen
3327: pe_rkaamiseen sekä Merijärven eteläpuolisen penkereen korotta-
3328: miseen
3329:
3330:
3331: Eduskunnalle
3332:
3333: Tähjänjoen perkaus, johon sisältyy myös Meri- 340 ha. Hankkeella on myös tarkoitus luoda
3334: järven eteläpuolisen penkereen korotus, on käsi- edellytykset viiden kuivatushankkeen (mukaan-
3335: telty ojitustoimituksessa, jonka lainvoiman saa- luettuna Talusoja) toteuttamiselle. Yhdessä Meri-
3336: nut päätös on annettu 16.10.1985. Tähjänjoen järven eteläpuolen penkereen kunnostamisen
3337: perkaukseen Iiittyvälie vesien johtamiselle Pyhä- kanssa Tähjänjoen perkauksella lisätään tulvavar-
3338: joesta ja Haarajoen (Pyhäjoen tulvauoma) per- muutta noin 800 hehtaarin alueella. Lisäksi pen-
3339: kaukselle on vesioikeus 28.1.1986 antanut luvan, kereen kunnostamisella varmistetaan Merijärven
3340: joka on saanut lainvoiman. keskustaajaman tulvasuoja. Onhan esim. vuosien
3341: Tähjänjoen perkaus aloitettiin jo vuonna 1949, 1981-82 tulvilla vesi noussut paikoin jopa 0,2-
3342: ennen Pyhäjoen tulvasuojelusuunnitelman val- 0,4 metrin päähän eteläpuolen penkereen harjas-
3343: mistumista, työttömyystyönä. Tähjänjoen per- ta.
3344: kaus suoritettiin tällöin liian pienenä. Siinä ei Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdotam-
3345: otettu huomioon koko sitä valuma-aluetta, mistä me,
3346: pengerryksen jälkeen alueelle kerääntyi vettä,
3347: eikä myöskään riittävästi noin 800 hehtaarin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3348: suuruisen Meri- ja Tähkijärven vesijätän painu- 1987 tulo- ja menoarvioon momenti//e
3349: mista. 30.40. 77 300 000 markkaa Tähjänjoen ja
3350: Tähjänjoen perkauksella on tarkoitus parantaa Haarajoen perkausta sekä Merzjärven ete-
3351: kuivatustilaa hyötyalueelle, jonka pinta-ala on lapuolisen penkereen korotusta varten.
3352:
3353: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3354:
3355: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Vappu Säilynoja
3356: J. Juhani Kortesalmi Tellervo Nousiainen Kalevi Mattila
3357: Väinö Raudaskoski Aarno von Bell Juhani Vähäkangas
3358: 878 1986 vp.
3359:
3360: Raha-asia-aloite n:o 800
3361:
3362:
3363:
3364:
3365: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta pitkäaikaisten korkotuki-
3366: luottojen myöntämiseksi kauppapuutarhoille
3367:
3368:
3369: Eduskunnalle
3370:
3371: Monet Pohjois-Suomessa toimivat kauppapuu- lisuutta saada yhteiskunnan korvauksia esimer-
3372: tarhat ovat rahoitusrakenteeltaan raskaita. Kun kiksi katokorvauksia vastaavalla tavalla.
3373: puutarhat ovat iältään nuoria, niiden toimintaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3374: rasittavat suuret perustamiskustannukset. Puu- nioittaen,
3375: tarha-ala ei kuulu valtion korkotukiluottojen pii-
3376: riin. Kauppapuutarhat ovat kuitenkin usein ali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3377: työllistettyjen sijaintipaikkakuntiensa huomatta- 1987 tulo- ja menoarvioon momen-
3378: via työllistäjiä. Puutarha-ala on erittäin riskialtis- tin 30.30.47 uudelle alamomentzfle
3379: ta, mistä syystä yrittäjien työstään saama ansiotu- 1 000 000 markkaa pitkäaikaisten korko-
3380: lo saattaa jäädä vähäiseksi eikä alalla ole mahdol- tukiluottojen myöntämiseksi kauppapuu-
3381: tarhozfle.
3382:
3383: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
3384:
3385: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Nousiainen
3386: Kalevi Mattila Riitta Jouppila Liisa Jaakonsaari
3387: Juhani Vähäkangas
3388: 1986 vp. 877
3389:
3390: Raha-asia-aloite n:o 799
3391:
3392:
3393:
3394:
3395: Alaranta: Määrärahan osoittamisesta Oulaisten Kallion kotiseututa-
3396: lon kunnostamiseen
3397:
3398:
3399: Eduskunnalle
3400:
3401: Oulaisten kaupunki hankki vuonna 1983 omis- noiden ja ovien kunnostaminen, maalaus ja tape-
3402: tukseensa Petäjäskosken kylässä sijaitsevan van- tointi sekä välttämättömät sähköistystyöt.
3403: han maalaistalon, josta on tarkoitus kunnostaa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3404: Kallion kotiseututalo. Taloa voisivat käyttää kun- taen,
3405: talaiset, kyläläiset, koulut ja järjestöt kokous-,
3406: koulutus-, kerho-, leirikoulu-, perhejuhla- yms. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3407: tarkoituksiin. Oulaisten kotiseutuväki ja Petäjäs- 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
3408: koske.n kyläläiset ovat kunnostaneet taloa taikoo- kaa Oulaisten Kallion kotiseututalon
3409: työllä. Kiireellisiä kunnostustöitä olisivat ikku- kunnostukseen.
3410:
3411: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
3412:
3413: Juhani Alaranta
3414: 876 1986 vp.
3415:
3416: Raha-asia-aloite n:o 798
3417:
3418:
3419:
3420:
3421: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta päätoimisen kurssitoimen-
3422: johtajan palkkaamiseksi Oulaisten kauppaoppilaitokseen
3423:
3424:
3425: Eduskunnalle
3426:
3427: Oulaisten kaupunki on anonut valtioneuvos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3428: tolta lupaa perustaa Oulaisten kauppaoppilaitok- nioittaen,
3429: seen kurssiosasto. Vuodesta 1969 väliaikaisesti
3430: järjestetty jatko- ja täydennyskurssitoiminta on
3431: viime vuosina laajentunut. Kurssitoimintaa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3432: johtanut sivutoiminen kurssitoimenjohtaja. Pää- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3433: toimisen kurssitoimenjohtajan saaminen kurssi- 29.65.30 150 000 markkaa päätoimisen
3434: osaston perustamisen myötä olisi kurssitoiminnan kurssitoimenjohtajan palkkaamiseksi Ou-
3435: kehittämisen kannalta hyvin tärkeää. laisten kauppaoppilaitokseen.
3436:
3437: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
3438:
3439: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Nousiainen
3440: Riitta Jouppila Väinö Raudaskoski Liisa Jaakonsaari
3441: Juhani Vähäkangas
3442: 1986 vp. 875
3443:
3444: Raha-asia-aloite n:o 797
3445:
3446:
3447:
3448:
3449: Alaranta ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittä-
3450: miseen
3451:
3452:
3453: Eduskunnalle
3454:
3455: Aluepolitiikan välineenä on ollut jo kahden Koska läänien kehittämisrahan pnmn tulee
3456: vuoden ajan ns. lääninraha. Kokeilu aloitettiin kuusi uutta lääniä ja koska määräraha ei reaalises-
3457: Lapin läänistä ja kuluvana vuonna se on ulotettu ti kasva, on olemassa vaara nykyisin lääninrahaa
3458: koskemaan myös neljää muuta lääniä. saavien läänien osuuden pienenemisestä.
3459: Valtion tulo- ja menoarvioehdotuksessa vuo-
3460: delle 1987 läänien kehittämisraha esitetään laa- Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdotam-
3461: jennettavaksi koko maahan ja samalla poistetaan me,
3462: erityisaluekuntien tuki sekä maaseutualueiden
3463: työpaikkatukikokeilu.
3464: Läänien kehittämiseen varattu määräraha ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3465: kuitenkaan reaalisesti lisäänny, kun otetaan huo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3466: mioon ne em. lakkautettavat momentit, jotka on 26.98.43 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
3467: sisällytetty läänien kehittämisrahaan. läänien kehittämisrahaan.
3468:
3469: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3470:
3471: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Vappu Säilynoja
3472: J. Juhani Kortesalmi Tellervo Nousiainen Kalevi Mattila
3473: Väinö Raudaskoski Aarno von Bell Juhani Vähäkangas
3474: Hannu Kemppainen Pentti Kettunen Sakari Valli
3475: 874 1986 vp.
3476:
3477: Raha-asia-aloite n:o 796
3478:
3479:
3480:
3481:
3482: Alaranta: Määrärahan osoittamisesta avustuksena väestönlaskenta-
3483: tietojen hankintaan taloudellisesti heikoille kunnille
3484:
3485:
3486: Eduskunnalle
3487:
3488: Valtiovalta on huolehtinut perinteisesti väes- monipuolisempaa ja atk-pohjaista tilastotietoa
3489: tönlaskennan kustannuksista. Nyt vuoden 1985 yhteiskunnan eri toimialoilta, väestönlaskentojen
3490: laskennan kustannuksista on päätetty, että kun- kustannuksia ei tule siirtää kuntasektorille, vaan
3491: tasektori suorittaa kustannuksista noin kolman- valtiovallan tulee turvata eri lakisääteisten toi-
3492: neksen, mikäli se haluaa ko. tilastotietoja. Kun- mintojen tarvitsema tietojen saanti. Tämä koskee
3493: tasektorin suunnittelutyö on lakisääteinen tehtä- ensi sijassa seuraavia väestönlaskentoja, mutta jo
3494: väala ja ilman riittäviä lähtötietoja on mahdoton 1985 väestönlaskennan kustannuksista voitaisiin
3495: laatia laissa edellytettyjä suunnitelmia. Myös lää- antaa helpotuksia kehitysalueiden taloudelliselta
3496: nin- ja seutusuunnittelu tarvitsee vastaavia tilas- kantokyvyltään heikoille kunnille.
3497: totietoja omilla sektoreillaan.
3498: Tietotekniikan edistyminen on luonut uuden- Edellä sanottuun viitaten ehdotan kunnioitta-
3499: laiset mahdollisuudet tietojen hyödyntämiselle ja vasti,
3500: samalla tiedon tuottamismuodot ovat muuttu-
3501: neet atk-pohjaisiksi. Tiedon keruu ja käsittely
3502: paperitulosteiden pohjalta on jäämässä syrjään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3503: tietorekisterien ja tietokoneiden levykkeiden tul- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3504: lessa tilalle. Tämä vaatii jatkossa tietotuotannon markan määrärahan myönnettäväksi har-
3505: uutta suuntaamista. kinnanvaraisina avustuksina väestönlas-
3506: Koska yhteiskunnan kaikki suunnittelutasot ja kentatietojen hankintaan taloudellt'szlta
3507: niitä palveleva tutkimustoiminta tarvitsevat yhä voimavarozltaan heikozlle kunmlle.
3508:
3509: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3510:
3511:
3512: Juhani Alaranta
3513: 1986 vp. 873
3514:
3515:
3516: Raha-asia-aloite n:o 795
3517:
3518:
3519:
3520:
3521: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Työläisnuorison kasvatus, ret-
3522: keily ja tuki ry:n toiminnan tukemiseen
3523:
3524:
3525: Eduskunnalle
3526:
3527: Työläisnuorison kasvatus, retkeily ja tuki ry:n ten hiihtolomaleirit helmi-maaliskuussa, nuorten
3528: toimialueena on koko maa. Yhdistys tekee mer- työttömien leiri heinäkuussa, nuorten lapsiper-
3529: kittävää työtä lasten ja nuorten vapaa-ajantoi- heiden leiri heinäkuussa ja patikkaretket ja -leirit
3530: minnan kehittämiseksi ja tukemiseksi. syyskuussa. Lisäksi yhdistys osallistuu toimialansa
3531: Leiri- ja retkeilytoiminta on keskeisellä sijalla koulutustoiminnan suunnitteluun ja toteutuk-
3532: yhdistyksen toiminnassa. Tälle toiminnalle antaa seen yhdessä nuoriso- ja varhaisnuorisotyönteki-
3533: hyvän mahdollisuuden yhdistyksen hallinnassa jöiden ja -järjestöjen kanssa.
3534: oleva leiri- ja retkeilykeskus Muonion kunnan
3535: Utkujärvellä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3536: nioittaen,
3537: Majan ylläpito, huolto ja korjaukset, sekä ret-
3538: keilykeskuksen nuorisopalvelujen kehittäminen
3539: vaatii vuosittain paljon työtä yhdistyksiltä. Täysin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3540: vapaaehtoisin voimin toimiva yhdistys tarvitsee 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.91
3541: tähän työhön myös yhteiskunnan tukea. määrärahoihin 100 000 markkaa Työläis-
3542: Työläisnuorison kasvatus, retkeily ja tuki ry:n nuorison kasvatus, retkeily ja tuki ry:n
3543: tulevan vuoden toiminnasta mainittakoon nuor- toiminnan tukemiseen.
3544:
3545: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3546:
3547: Aimo Ajo Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen
3548: Aarno von Bell Jouko Skinnari Risto Ahonen
3549: Jussi Ranta Tarja Halonen Reijo Lindroos
3550: Niilo Koskenniemi Pentti Lahti-Nuuttila Reino Paasilinna
3551: Arja Alho
3552:
3553:
3554:
3555:
3556: 9 260148U
3557: 872 1986 vp.
3558:
3559: Raha-asia-aloite n:o 794
3560:
3561:
3562:
3563:
3564: Ajo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskusten
3565: valtionapuun
3566:
3567:
3568: Eduskunnalle
3569:
3570: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle mä tulee vaikeuttamaan merkittävästi opintokes-
3571: 1987 ehdotetaan momentin 29.57.55 käyttö- kusten tulevaisuutta.
3572: suunnitelmassa valtionapua opintokeskusten Kun 1. 7.1986 voimaan tullut laki opintokes-
3573: yleismenoihin 20 800 000 markkaa. kuslain muuttamisesta vaikuttaa koko vuoden
3574: Maassamme toimii tällä hetkellä kymmenen 1987 juuri opintokeskusten yleismenoja lisääväs-
3575: opintokeskusta, joista kolme on aloittanut toi- ti, on tulo- ja menoarvioesitykseen merkitty
3576: mintansa v. 1980-1982. Uusien opintokeskus- markkamäärä riittämätön.
3577: ten vakiinnuttaessa toimintaansa ja muiden opin-
3578: tokeskusten toiminnan yhä laajetessa nykyisillä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3579: henkilöstövoimavaroilla ei ole mahdollista kehit- taen,
3580: tää opintokeskusten toimintaa. Opintokeskukset
3581: haluavat painottaa erityisesti pedagogisen ja alu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3582: eellisen henkilökunnan lisäämisen tarvetta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlie
3583: Uusien valtionaputoimien myöntäminen on 29.57.55 lisäyksenä 1 200 000 markkaa
3584: kuitenkin 1980-luvulla vain taantunut eikä vuo- käytettäväksi viidentoista uuden vaition-
3585: den 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä opinto- aputoimen perustamiseksi opintokeskuk-
3586: keskuksille esitetä ainoatakaan uutta tointa. Tä- sttn.
3587:
3588: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
3589:
3590: Aimo Ajo Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen
3591: Jussi Ranta Aarno von Bell Pentti Lahti-Nuuttila
3592: Tarja Halonen Reijo Lindroos Niilo Koskenniemi
3593: Jouko Skinnari
3594: 1986 vp. 871
3595:
3596: Raha-asia-aloite n:o 793
3597:
3598:
3599:
3600:
3601: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta raamatunkäännöstyöhön
3602:
3603:
3604: Eduskunnalle
3605:
3606: Uusi virallinen raamatunsuomennos on valmis- Mikäli käännöshanke tulisi tässä vaiheessa ko-
3607: tumassa. Kesäkuussa laaditun laskelman mukaan konaan luterilaisen kirkon kustannettavaksi, tä-
3608: raamatunkäännöskomitea oli saanut yksiköissään mä merkitsisi muutosta hankkeen ekumeenisessa
3609: valmiiksi 75 % Vanhan ja Uuden testamentin luonteessa. Yhteistyössä nimitoimiston kanssa
3610: kirjoista. Suomennoshankkeen puitteissa ovat komitea suorittaa yleisen nimistönhuollon kan-
3611: useat nuoremmat tutkijat ja kirjailijat saaneet nalta merkittävää Raamatun nimistön oikeinkir-
3612: tilaisuuden antaa kokotoimisen panoksensa luo- joituksen ja taivutuksen tarkistustyötä.
3613: vaan, kansallisia ominaispiirteitämme ylläpitä-
3614: vään ja kehittävään työhön. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
3615: nioittaen,
3616: Evankelis-luterilainen kirkko on viime vuosina
3617: kantanut vastuun lähes kokonaan tämän myös
3618: yhteiskunnan kannalta tärkeän hankkeen rahoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3619: tuksesta eli vuosina 1976-85 5,1 miljoonaa 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3620: markkaa. Suomen valtio on antanut työlle sama- 29.02.51 200 000 markan määrärahan
3621: na ajanjaksona yhteensä 1 750 000 markkaa. raamatunsuomennostyötä varten.
3622:
3623: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3624:
3625: Aimo Ajo Mauno Manninen Helena Pesola
3626: Vieno Eklund Jukka Vihriälä Pentti Mäki-Hakola
3627: Kerttu Törnqvist Saara-Maria Paakkinen Impi Muroma
3628: Jorma Rantanen Reijo Lindroos Juhani Vähäkangas
3629: Jussi Ranta Pekka Myllyniemi Pentti Lahti-Nuuttila
3630: Juhani Alaranta Tuula Paavilainen Reino Paasilinna
3631: Heikki Järvenpää Aarno von Bell Risto Ahonen
3632: Heimo Linna Jouko Tuovinen Pentti Kettunen
3633: Paavo Vesterinen Mauri Miettinen Sakari Knuuttila
3634: Hannu Kemppainen Juhani Surakka Seppo Tikka
3635: Heikki Kokko Jouko Skinnari Arja Alho
3636: Mikko Elo Helge Saarikoski Markus Aaltonen
3637: Henrik Westerlund Mikko Vainio Martti Ratu
3638: 870 1986 vp.
3639:
3640: Raha-asia-aloite n:o 792
3641:
3642:
3643:
3644:
3645: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Merimieseläkeläisyhdistys-
3646: ten Keskusliitto ry:n toiminnan tukemiseen
3647:
3648:
3649:
3650: Eduskunnalle
3651:
3652: Suurimpien satamakaupunkien alueilla toimi- yhteiskunnan tuen olevan ainoa perusteltu lähtö-
3653: vat merimieseläkeläisyhdistykset perustivat vuo- kohta varmistamaan merimieseläkeläisten vapaa-
3654: den 1983 alkupuoliskolla valtakunnallisen kes- ajan toimintojen määrää ja laatua. Vapaa-ajan
3655: kusjärjestön, joka merkittiin yhdistysrekisteriin toimintojen kehittämisen lisäksi tulisi keskusjär-
3656: 30.6. 198 3. Merimieseläkeläisyhdistysten Keskus- jestö paneutumaan myös vanhushuoltoon.
3657: liiton toiminta käynnistettiin Suomen Merimies- Merimies-Unioni ja Merimieseläkeläisyhdistys-
3658: Unionin tuella, koska paikallisyhdistyksillä ei ten Keskusliitto ovat kääntyneet sosiaali- ja ter-
3659: ollut resursseja riittävästi. veysministeriön puoleen ja esittäneet 13.6.1985
3660: Keskusjärjestö on kantanut muodollista jäsen- päivätyssä kirjeessään, että ministeriö varaisi val-
3661: maksua, jolla on pystytty peittämään hallituksen tion budjetissa Merimieseläkeläisyhdistysten Kes-
3662: kokouksista syntyneet kulut. Merimies-Unioni on kusliitolle toiminnan käynnistämiseen 30 000
3663: mahdollistanut keskusliiton toiminnan omissa ti- markan suuruisen määrärahan. Asia ei kuiten-
3664: loissaan ja antanut vähäisessä määrin toimisto- ja kaan ole edennyt ministeriössä.
3665: postitusapua. Momentin 33.98.51 nimi olisi samalla muutet-
3666: Keskusliiton toiminnan varmistamiseksi tulisi tava muotoon ''Valtion osuus merimiespalvelu-
3667: liiton taloudellinen asema kyetä turvaamaan yh- toimiston menoista ja valtion avustus Merimies-
3668: teiskunnan toimesta. Suomessa toimii useita val- eläkeläisyhdistysten Keskusliitolle''.
3669: takunnallisia eläkeläisjärjestöjä, jotka saavat varo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3670: ja valtiolta. nioittaen,
3671: Merenkulkijat eivät ole kuitenkaan perinteises-
3672: ti menneet mukaan nk. poliittisiin eläkeläisjärjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3673: töihin, vaan ovat perustaneet oman järjestön. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3674: Merimies-Unioni ammattijärjestönä ei ole kat- 33.98.51 30 000 markkaa Merimieseläke-
3675: sonut velvollisuudekseen ryhtyä tukemaan elä- läisyhdistysten Keskusliitto ry:n toimin-
3676: keläisjärjestöä suuremmassa määrin ja katsookin nan tukemiseen.
3677:
3678: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
3679:
3680: Risto Ahonen Aarno von Bell
3681: Jukka Mikkola Timo Roos
3682: Jorma Rantanen
3683: 1986 vp. -- EU\ n:o 791 869
3684:
3685: Edellä olevan perusteella on pidettävä ehdotto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3686: man välttämättömänä raittiustyölain (828/82) nioittaen,
3687: 10 §:n 1 momentin tarkoittaman määrärahan
3688: määräytymisperusteiden tarkistamista vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3689: 1987 valtion menoarviossa niin, että määräraha 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
3690: tulisi vastaamaan 50 penniä kutakin edellisenä 33.87.20 lisäyksenä 250 000 markkaa
3691: vuonna maassa henkikirjoitettua asukasta kohti. käytettäväksi ylimäåråisenä ltså"nä påihtei-
3692: den käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäi-
3693: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986 semzseen.
3694:
3695: Risto Ahonen Jukka Mikkola
3696: Timo Roos Aarno von Bell
3697: 1986 vp. 891
3698:
3699: Raha-asia-aloite n:o 813
3700:
3701:
3702:
3703:
3704: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Nicaragua-Seuralle
3705: tiedotustoimiston perustamiseksi
3706:
3707:
3708: Eduskunnalle
3709:
3710: Nicaragua on eräs niistä maista, joihin suun- Suomi-Nicaragua-Seura toimii vapaaehtoistyön
3711: tautunut kehitysyhteistyö on voimakkaasti kasva- ja jäsenmaksutuoton varassa. Laajentuva solidaa-
3712: nut viimeisten vuosien aikana. Eri kansalaisjärjes- risuustyö, monet kansainväliset kontaktit ja eri-
3713: töt ovat käynnistäneet pitkäaikaisiakin projekte- tyisesti tiedotus- ja julkaisutoiminnan kehittämi-
3714: ja. Suomi-Nicaragua-Seura ylläpitää mm. tervey- nen edellyttävät seuran toiminnan uudelleenor-
3715: denhuoltoprikaatia ja lähettää vuosittain sadon- ganisointia. Nicaragua-tiedotustoimiston perus-
3716: korjuuprikaateja Nicaraguaan. taminen voisi olla juuri käyttökelpoinen tapa
3717: Kiinnostus Nicaraguaa kohtaan on lisääntynyt. kehittää Suomi-Nicaragua-Seuran toimintaa.
3718: Kansainvälispoliittisen tilanteen kärjistymisen
3719: johdosta mm. Suomi-Nicaragua-Semalta odote- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3720: taan tehokasta tiedotus- ja julkaisutoimintaa ti- nioittaen,
3721: lanteesta Nicaraguassa ja eri puolilla maailmaa
3722: tapahtuvasta solidaarisuustoiminnasta. Nicara-
3723: gualla ei ole Suomessa lähetystöä, joka voisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3724: palvella tiedottamisessa eri kansalaispiirejä. Näin 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3725: ollen Nicaragua-solidaarisuustyötä tekevien taho- 29.98.50 lisäyksenä 150 000 markkaa
3726: jen piirissä on nähty tarpeelliseksi aikaansaada Suomi-Nicaragua-Seuralle Nicaragua-tie-
3727: Nicaragua-tiedotustoimisto. dotustoimiston perustamiseksi.
3728:
3729: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3730:
3731: Arja Alho Jouko Skinnari Tarja Halonen
3732: Ulla-Leena Alppi Jussi Ranta Jukka Mikkola
3733: Saara-Maria Paakkinen Inger Hirvelä Risto Ahonen
3734: Timo Roos Maija Rajantie Kati Peltola
3735: 892 1986 vp.
3736:
3737: Raha-asia-aloite n:o 814
3738:
3739:
3740:
3741:
3742: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta YTV:lle eräistä opiskelija-
3743: alennuslipuista aiheutuvan tulojen menetyksen korvaamiseen
3744:
3745:
3746: Eduskunnalle
3747:
3748: YTV:n kirjeessä 29.9.1986 liikenneministeriöl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3749: le ja eduskuntaryhmille esitetään pääkaupunki- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 31.57
3750: seudun ulkopuolella asuville opiskelijoille seutu- uudelle momentzlle 4 100 000 markkaa
3751: lippuun opiskelija-alennusta pääkaupunkiseudul- pääkaupunkiseudun ulkopuolella kirjotila
3752: la. Kohtuutonta on, että pääkaupunkiseudun olevien, pääkaupunkiseudulla opiskele-
3753: kunnat joutuisivat subventoimaan opiskelijalip- vien opiskelijoiden alennuslipun käyt-
3754: pua muille kuin oman kunnan opiskelijoille. töönotosta YTV:IIe aiheutuvan tulojen
3755: Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun- menetyksen korvaamiseen.
3756: nioittaen,
3757:
3758: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3759:
3760: Arja Alho Paavo Lipponen
3761: 1986 vp. 893
3762:
3763: Raha-asia-aloite n:o 815
3764:
3765:
3766:
3767:
3768: Almgren ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta säteilyvalvonta-
3769: verkon täydentämiseen ja säteilynmittauskaluston uusimaan
3770:
3771:
3772: Eduskunnalle
3773:
3774: Keväällä 1986 tapahtunut Tshernobylin ydin- taan. Ottaen huomioon alalla tapahtuneen kehi-
3775: voimalaonnettomuus paljasti suuria puutteita sä- tyksen ja toisaalta suuren tarpeen määrärahanli-
3776: teilyvalvontaverkossamme ja erilaisissa laitteissa. säystä ei voi pitää riittävänä.
3777: Kauan onnettomuuden jälkeen tapahtui eräällä
3778: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3779: paikkakunnalla mittauksia, jotka antoivat hälyt-
3780: taen,
3781: tävän korkeita arvoja. Myöhemmin voitiin tode-
3782: ta, että tulokset olivat vääriä. Väärät tulokset taas
3783: aiheutuivat siitä, että kalusto oli ikääntynyttä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3784: ainakin osittain käyttökelvotonta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3785: Hallitus on lisännyt vuoden 1987 tulo- ja 26.80. 70 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
3786: menoarvioon määrärahoja säteilyvalvontaverkon sätezlyvalvontaverkon täydentämiseen ja
3787: täydentämiseen ja säteilynmittauskaluston uusin- sätezlynmittauskaluston uusintaan.
3788:
3789: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3790:
3791: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen
3792: 894 1986 vp.
3793:
3794: Raha-asia-aloite n:o 816
3795:
3796:
3797:
3798:
3799: Almgren ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ydinturvalli-
3800: suuden ja ydinjätehuollon valvonta- ja tutkimustoimintaan
3801:
3802:
3803: Eduskunnalle
3804:
3805: Julkisuudessa on esitetty, että eräät säteilymit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3806: tauksia suorittavat yhteisöt joutuvat vähentämään taen,
3807: henkilökuntaa, koska määrärahat eivät riitä am-
3808: mattitaitoisen väen palkkaamiseen. Meneillään
3809: olevat tutkimustehtävät jäävät kesken. Huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3810: mioon ottaen kaiken tapahtuneen ja ennakoita- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
3811: vissa olevan kehityksen Suomella ei ole varaa 33.68.21 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
3812: jättää hoitamatta ydinturvallisuuteen ja ydinjäte- ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon
3813: huoltoon liittyvän valvonta- ja tutkimustoimin- liittyvän valvonta- ja tutkimustoiminnan
3814: nan tehostamista. menoihin.
3815:
3816: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3817:
3818: Esko Almgren Impi Muroma Olavi Ronkainen
3819: 1986 vp. 895
3820:
3821: Raha-asia-aloite n:o 817
3822:
3823:
3824:
3825: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiuspiirijärjestöjen toi-
3826: minnan tukemiseen
3827:
3828:
3829: Eduskunnalle
3830:
3831: Raittiustyölain 10 §:n 2 momentin tarkoitta- avustusjärjestelmässä. Kuitenkin niiden olemas-
3832: mia avustuksia voidaan myöntää paitsi valtakun- saolo ja toiminta on välttämätöntä sekä keskus-
3833: nallisille raittiusjärjestöille myös niiden piirijär- järjestöille että paikallisyhdistyksille. Julkisen
3834: jestöille. Käytännössä kuitenkin piirijärjestöjen hallinnon puolella kiinteää yhteistoimintaa rait-
3835: tätä kautta saama julkinen taloudellinen tuki on tiuspiirijärjestöjen kanssa harjoittavat etenkin
3836: jäänyt vähäiseksi. Syynä ovat olleet sekä keskus- raittiuslautakunnat ja lääninhallitusten sosiaali-
3837: järjestöjen omat rahoitustarpeet että piiriavustus- ja terveysosastot, joista jälkimmäisten kanssa rait-
3838: ten vaivalloinen hakemismenettely, joka edellyt- tiusjärjestöillä on virallisia pysyviä yhteistoiminta-
3839: tää ao. raittiuspiirien toimintasuunnitelmien ja elimiä sekä koulutus- ja kampanjayhteistyötä.
3840: talousarvioiden lähettämistä keskusjärjestöjen Kun on epätodennäköistä, että raittiuspiirijär-
3841: valtionavustusanomuksen liiteasiakirjoina avus- jestöt voisivat saada riittävää julkista rahoitusta
3842: tusvuotta edeltävän vuoden lokakuun loppuun toisaalta keskusjärjestöjensä välityksellä valtiolta
3843: mennessä. ja toisaalta alueensa kunnilta, olisikin tarkoituk-
3844: Raittiuspiirijärjestöjen toinen mahdollisuus senmukaista pyrkiä siihen, että niille kohdistetta-
3845: saada julkista taloudellista tukea toimintaansa va julkinen rahoitus ohjattaisiin vastaisuudessa
3846: ovat kunnan avustukset raittiustyötä tekeville lääninhallitusten kautta. Tämä järjestely olisi
3847: yhdistyksille. Tämän avustusmuodon hankaluu- hakemus- ja tilitysmenettelyn, samoin kuin val-
3848: tena on, että sen tarkoittaman toiminnan on vonnankin osalta huomattavasti yksinkertaisempi ja
3849: tapahduttava avustusta myöntävän kunnan alu- nopeampi kuin nykyinen kahtaalle suuntautuva
3850: eella tai muuten kohdistuttava tämän kunnan paperisota ja vapauttaisi raittiuspiirijärjestöjen
3851: väestöön. Läänissä tai sen osassa toimivalle rait- yhteistoimintaa lääninhallitusten kanssa ja myös
3852: tiuspiirijärjestölle tämän avustusehdon toteutu- eri raittiuspiirijärjestöjen keskinäistä yhteistoi-
3853: misen osoittaminen on usein hankalaa. Käytän- mintaa, mikä mahdollistaisi esimerkiksi yhteisten
3854: nössä tämä avustusedellytys onkin saanut aikaan koulutustilaisuuksien järjestämisen. Vain tältä
3855: sen, että raittiuspiirijärjestöt ovat voineet saada pohjalta olisi myös mahdollista saada toiminnal-
3856: merkittäviä kunnan avustuksia, mm. palkkaustu- lisesti riittävän laajoille raittiuspiirijärjestöille sel-
3857: kea, vain niiltä kaupungeilta, jotka ovat niiden laisia kokopäivätoimisia toimihenkilöitä, jotka
3858: yhdistysrekisteriin merkittyjä kotipaikkoja. Sen voisivat tasapuolisesti palvella koko toimialuet-
3859: sijaan muut kunnat eivät ole raittiuspiirijärjes- taan.
3860: töille myöntäneet yleisavustuksia tai avustukset
3861: ovat olleet niin vähäisiä, etteivät ne ole vastan- Viitaten edellä esitettyyn ehdotamme kun-
3862: nioittaen,
3863: neet edes niiden hakemisesta aiheutuvia kustan-
3864: nuksia. Sen sijaan raittiuspiirijärjestöt ovat kyllä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3865: saaneet kunnilta niissä toteutettaviin hankkeisiin- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 33.89
3866: sa merkittäviäkin erityis- eli projektiavustuksia. määrärahoihin 300 000 markkaa myön-
3867: Raittiuspiirijärjestöt ovatkin eräänlaisia väliin- nettäväksi lääninhallitusten kautta rait-
3868: putoajia nykyisessä vapaaehtoisen raittiustyön tiuspiirzjärjestöille.
3869:
3870: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3871: Esko Almgren Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila
3872: Sakari Knuuttila Tellervo Nousiainen Heikki Kokko
3873: Impi Muroma Olavi Ronkainen Anna-Kaarina Louvo
3874: Päivi Varpasuo Lea Kärhä Eeva Turunen
3875: Riitta Uosukainen Ensio Laine
3876: 896 1986 vp.
3877:
3878: Raha-asia-aloite n:o 818
3879:
3880:
3881:
3882:
3883: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta siviilivastarinnan tutkimus-
3884: toiminnan aloittamiseen
3885:
3886:
3887: Eduskunnalle
3888:
3889: Maamme turvallisuus on perustunut sodanjäl- puolustuslaitoksemme perinteisiä rakenteita. Tä-
3890: keisenä aikana rauhantahtoiselle aktiiviselle puo- män toiminnan tavoitteena on viime kädessä
3891: lueettomuuspolitiikalle ja aseelliselle maanpuo- korvata täysin nykyinen armeijalaitoksemme sivii-
3892: lustukselle. Aseteknologian nopea kehittyminen livastarintaan perustuvalla kansalaisten toimin-
3893: on kuitenkin aiheuttanut sen, ettei kansalaistem- nalla.
3894: me turvallisuutta kriisitilanteissa voida enää pe- Koska siviilivastarinnan muodot ja keinot sen
3895: rustaa asevaraiselle turvallisuusajattelulle. Suo- harjoittamiseksi ovat varsin vähän tutkitut maas-
3896: men kaltaisella pienellä maalla ei ole taloudellisia samme, on valtion resursseja ryhdyttävä suuntaa-
3897: mahdollisuuksia eikä edes moraalista oikeutusta maan tässä vaiheessa erityisesti tutkimus- ja ko-
3898: yrittää pysytellä yhä kiihtyvässä ja kalliimmaksi keilu toimintaan.
3899: käyvässä asevarustelukilvassa mukana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3900: Kun kansallista turvallisuuttamille ei enää voi- nioittaen,
3901: da taata kotimaista asevarustelua lisäämällä ja
3902: armeijan toimintaa kehittämällä, on välttämä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3903: töntä etsiä niitä keinoja, joilla kriisitilanteissa 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
3904: voidaan varmistaa kansalaistemme turvallisuus ja markkaa käytettäväksi sivizJivastarinnan
3905: kulttuurimme säilyminen. Näitä keinoja on ryh- tutkimustoiminnan aloittamiseen ja alu-
3906: dyttävä etsimään siviilivastarinnan muotoja ja eelliseen sivizlivastarinnan keinojen ja
3907: koulutusta kehittämällä ja korvaamalla niillä muotojen kokezlutoimintaan.
3908:
3909: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
3910:
3911: Ulla-Leena Alppi Liisa Jaakonsaari Anna-Liisa Jokinen
3912: Niilo Koskenniemi Reino Paasilinna Inger Hirvelä
3913: Arja Alho Vappu Säilynoja
3914: 1986 vp. 897
3915:
3916: Raha-asia-aloite n:o 819
3917:
3918:
3919:
3920:
3921: Alppi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta korkeakouluopis-
3922: kelijoiden opintorahan korottamiseen
3923:
3924:
3925: Eduskunnalle
3926:
3927: Hallituksen esityksessä eduskunnalle opintotu- prosenttia. Opintotuen tasoa on pidetty yllä
3928: kea koskevan lainsäädännön uudistamisesta (HE lähinnä opintolainaosuutta korottamalla, jolloin
3929: n:o 121/1971 vp.) todetaan seuravaa: "Mitä laa- opintorahan reaaliarvo on alentunut huomatta-
3930: jemmiksi ja monipuolisemmiksi koulutuspalvelut vasti enemmän kuin koko tuen reaaliarvo.
3931: kehittyvät, sitä keskeisemmäksi muodostuu toi- Tilastokeskuksen tutkimuksen (KO 1983:7)
3932: minta koulunkäynnin taloudellisten edellytysten mukaan hankittava koulutustaso riippuu van-
3933: turvaamiseksi. Tavoitteena tulee olla opintososi- hempien koulutustasosta ja sosiaalisesta asemas-
3934: aalisten olosuhteitten kehittäminen siten, että ta. Voidaan siis olettaa, että opiskelemaan ha-
3935: kaikilla on mahdollisuus sosiaalisista, taloudelli- keutumiseen vaikuttaa monia muitakin syitä
3936: sista ja alueellisista tekijöistä riippumatta koulut- kuin opintotuen taso. Kuitenkaan opintotuen
3937: taa itsensä sekä yksilön että yhteiskunnan kannal- taso ei saisi olla esteenä sille, että nuori hakeutuu
3938: ta tarkoituksenmukaisella tavalla. opintielle ja suorittaa tutkinnon, jos hän haluaa
3939: Esitettyjen tavoitteiden toteuttaminen edellyt- itselleen vanhempiaan paremman koulutuksen.
3940: tää selkeän lainsäädännöllisen perustan luomista Tärkein sosiaalista liikkuvuutta ylläpitävä tekijä
3941: kokonaisvaltaisen opintotukijärjestelmän ja opin- yhteiskunnassa on edelleen koulutuksen hankki-
3942: totuen sisällön asteittaiseksi kehittämiseksi siten, mtnen.
3943: että opintotuki antaa yksilölle mahdollisuuden Tutkimusten ja selvitysten mukaan opintotuen
3944: ammatinvalintaan eikä saata häntä valitsemaan suurin ongelma on tuen riittävyys; opintotuen
3945: ansiotyöhön menoa ammattitaidottomana. Ko- enimmäismäärienkään varassa on miltei mahdo-
3946: konaisvaltainen opintotukijärjestelmä merkitsee tonta opiskella täysiä lukuvuosia. Ongelmaa on
3947: oppivelvollisuuskoulun jälkeen opintojaan jatka- kärjistänyt opiskelutahdin kiristyminen. Velkaan-
3948: vien henkilöiden opiskeluaikaisen toimeentulon tuminen ja lasten elatuksesta aiheutuvat rasitteet
3949: turvaamista mahdollisimman keskitetysti yhden ovat merkittävästi vähentäneet tuen riittävyyttä.
3950: yhtenäisen opintotukilain nojalla.'' Tilanne edellyttää pikaista korjausta, koska mit-
3951: Opintotuen tavoitteiksi voidaan edelleen kat- kään koulutus- ja työvoimapoliittiset syyt eivät
3952: soa: edellytä omavastuuosuuksien sisällyttämistä opin-
3953: 1. Opiskeluedellytysten parantaminen yhteis- totukeen opiskelijan itsensä, hänen vanhempien-
3954: kunnan koulutustavoitteiden saavuttamiseksi vä- sa tai perheenjäsentensä kannettaviksi. Erityisen
3955: hentämällä alueellisten ja taloudellisten taustate- epäoikeudenmukainen tilanne on niiden opiske-
3956: kijöiden vaikutusta peruskoulun jälkeiseen kou- lijoiden osalta, jotka vanhempien vähävaraisuu-
3957: lutukseen hakeutumisessa; den takia eivät voi saada muuta taloudellista
3958: 2. Opiskeluajan toimeentulokustannusten kat- tukea opinnoilleen kuin opintotuen.
3959: taminen erilaisten opintotukimuotojen avulla, Opintorahan mitoituksessa on pidettävä kes-
3960: 3. Vanhemmille lasten koulutuksesta aiheutu- keisenä lähtökohtana myös velkaantumiskehityk-
3961: vien kustannusten vähentäminen. sen pysäyttämistä. Opintorahan taso olisi luonte-
3962: Opintotuen tavoitteiden toeuttamista on hai- vaa nostaa samalle tasolle kuin sairauspäivärahan
3963: tannut opintotuen enimmäismäärien reaaliarvon vähimmäismäärä, jotta opintotuki turvaisi vä-
3964: aleneminen. Opintotuen enimmäismäärien reaa- himmäistoimeentulon opintovuoden aikana. Täl-
3965: liarvo on noin 10 prosenttia alhaisempi kuin löin opintorahan täyden määrän osuus täysimää-
3966: seitsemänkymmentäluvun alkupuolella, ja keski- räisestä opintotuesta olisi lähes 50 prosenttia.
3967: määräisen tuen reaaliarvo on alentunut noin 16 Opiskelijoiden velkaantumista saataisiin myös
3968:
3969: 12 260I48U
3970: 898 1986 vp. - RA n:o 819
3971:
3972: hillittyä. Opintorahan määrän korotus edellyttäi- 29.39.55 lisäyksenä 143 000 000 markkaa
3973: si maksatuksen kehittämistä. käytettäväksi korkeakouluopiske!zjoiden
3974: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- opintorahan korottamiseksi sairauspäivä-
3975: nioittaen, rahan vähimmäismäärän suuruiseksi 1
3976: påivåstä heinäkuuta 1987 lukien.
3977: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3978: 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
3979:
3980: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
3981:
3982: Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja Kati Peltola
3983: Esko Helle Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
3984: Arvo Kemppainen Inger Hirvelä Liisa Kulhia
3985: Lauha Männistö Pekka Leppänen Timo Laaksonen
3986: Heikki Mustonen
3987: 1986 vp. 899
3988:
3989: Raha-asia-aloite n:o 820
3990:
3991:
3992:
3993:
3994: Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuun
3995: järjestöjen vapaata sivistystyötä varten
3996:
3997:
3998: Eduskunnalle
3999:
4000: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- kuksia koskeva laki ei tarjoa valtionavun etuja
4001: delle 1987 korostetaan aikuiskasvatuksen osuutta, kulttuuritoimintaan eikä aineistotuotantoon, ei-
4002: mutta sivuutetaan vapaan sivistystyön yhteiskun- kä se myöskään suo sivistysjärjestöjen työnteki-
4003: nallinen merkitys ja tarpeet. jöille opintokeskusten työntekijöillä olevia
4004: Valtionapu opintokeskusta ylläpitävien järjes- palkka- ja eläketurvaetuja.
4005: töjen sivistystyöhön nousee esityksen mukaan Asiaa voitaisiin jo vuoden 1987 tulo- ja meno-
4006: ainoastaan 100 000 mk eli 7 900 000 markasta arviossa edistää toimikunnan toimeksiannon
4007: 8 000 markkaan. Tämä ei vastaa edes järjestöjen suuntaan korottamalla opintokeskusta ylläpitä-
4008: palkkakustannuksissa tapahtunutta kehitystä. Li- vien sivistysjärjestöjen valtionapua 2 100 000
4009: säksi määrärahaa ovat nyt jakamassa entistä use- markalla, jolloin momentin loppusumma olisi
4010: ammat sivistysjärjestöt. Jotta kaikki sivistysjärjes- 10 500 000 markkaa. Korotuksen jälkeen olisi
4011: töt voisivat pitkäjänteisesti kehittää omia toimin- mahdollista turvata eri sivistysjärjestöjen tasapuo-
4012: tojaan ja suuntautua myös entistä enemmän linen ja oikeudenmukainen kohtelu: korotus
4013: yhteistyöhön, tulisi varmistaa kunkin järjestön suunnattaisiin ensisijaisesti uusien sivistysjärjestö-
4014: oikeudenmukainen kohtelu määrärahaa jaettaes- jen tarpeisiin.
4015: sa.
4016: Myös järjestöjen työntekijöiden työsuhteen tur- Edellä olevan petusteella ehdotamme kun-
4017: va on kyseenalainen, jos määräraha jää hallituk- nioittaen,
4018: sen esittämälle riittämättömälle tasolle.
4019: Opetusministeriö on asettanut työryhmän ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4020: hittämään edelleen järjestöllisen sivistystyön toi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
4021: mikunnan esityksiä, jotka kohdistuivat juuri 29.57.54 lisäyksenä 2 100 000 markkaa
4022: tulo- ja menoarvion momentin 29.57.54 käyttä- käytettäväksi valtionapuun järjestöjen va-
4023: miseen. Sivistysjärjestöjen ylläpitämiä opintokes- paata sivistystyötä varten.
4024:
4025: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4026:
4027: Ulla-Leena Alppi Niilo Koskenniemi
4028: Marjatta Stenius-Kaukonen Inger Hirvelä
4029: Kati Peltola
4030: 900 1986 vp.
4031:
4032: Raha-asia-aloite n:o 821
4033:
4034:
4035:
4036:
4037: Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskusten
4038: valtionapuun
4039:
4040:
4041: Eduskunnalle
4042:
4043: Hallituksen esittämä määrärahakorotus vuoden varoja alueellisten opintosihteerien palkkauk-
4044: 1987 tulo- ja menoarvion momentille 29.57.55 seen. Lisämäärärahan tarve olisi ainakin 1,2
4045: riittää korkeintaan opintokeskusten palkkausme- mmk, jolloin momentin loppusumma olisi 22
4046: nojen nousuun. Määräraha ei nykyisellään riitä mmk.
4047: edes opintokeskusten toiminnalle keskeisiin me- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4048: noihin kuten matkustus-, puhelin-, posti- eikä nioittaen,
4049: monentamiskuluihin. Näin lain edellyttämä val-
4050: tionapu opintokeskusten yleismenoihin jää toteu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4051: tumatta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4052: Opintokeskustoiminnan mielekäs kehittämi- 29.57.55 lisäyksenä 1 200 000 markkaa
4053: nen edellyttäisi välttämättä mm. alueellisen käytettäväksi opintokeskusten yleismenoi-
4054: opintotoiminnan ohjausta ja siihen resursseja: hin ja uuszin toimiin.
4055:
4056: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4057:
4058: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
4059: Niilo Koskenniemi Marjatta Stenius-Kaukonen
4060: Kati Peltola
4061: 1986 vp. 901
4062:
4063: Raha-asia-aloite n:o 822
4064:
4065:
4066:
4067:
4068: Alppi ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta käytettäväksi
4069: yksityisluontoisten arkistojen valtionapuun
4070:
4071:
4072: Eduskunnalle
4073:
4074: Laki yksityisluontoisten arkistojen valtionavus- ei ole vuosittain noussut kustannusten nousua
4075: ta tuli voimaan vuonna 1975. Lain piiriin on vastaavasti eikä yhden uuden arkiston tulo lain
4076: valtioneuvosto hyväksynyt kymmenen arkistoa piiriin ole vaikuttanut määrärahaa nostavasti.
4077: (Suomalaisen kirjallisuuden seura, Svenska Litte- Lain piirissä olevien arkistojen toimintamenojen
4078: ratursällskapet i Finland, Ammattiyhdistysarkis- (muut kuin palkat ja vuokrat) osuus on vuosi
4079: to, Elinkeinoelämän keskusarkisto, Kansan Arkis- vuodelta supistunut aina nykyiseen noin 10 pro-
4080: to, Keskustan ja maaseudun arkisto, Porvarillisen senttiin asti.
4081: Työn Arkisto, Svenska centralarkivet, Työväen Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-
4082: arkisto ja Urheilun keskusarkisto), joiden kokoel- vioksi vuodelle 1987 on ko. momentille esitetty
4083: milla on tieteellisen tutkimuksen kannalta huo- 8,4 milj. mk, mikä merkitsisi arkistojen toimin-
4084: mattava merkitys. Valtionavun turvin on näihin nan supistumista edelleen.
4085: arkistoihin voitu koota ainutlaatuista lähdeaineis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4086: toa kansalais- ja järjestötoiminnasta sekä kult-
4087: tuuri- ja talouselämästä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4088: Monet koko kansallisen kulttuurin kannalta 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4089: merkittävät hankkeet ovat viime vuosina joutu- 29.88.53 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
4090: neet arkistoissa kuitenkin suuriin vaikeuksiin, yksityisluontoisten arkistojen valtion-
4091: sillä arkistojen valtionapuun osoitettu määräraha apuun.
4092:
4093: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
4094:
4095: Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja Kati Peltola
4096: Pekka Leppänen Inger Hirvelä Lauha Männistö
4097: Timo Laaksonen Heikki Mustonen Esko Helle
4098: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
4099: 902 1986 vp.
4100:
4101: Raha-asia-aloite n:o 823
4102:
4103:
4104:
4105:
4106: Alppi ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta Työväenperinne
4107: - Arbetartradition ry:lle kirjasto- ja museotoimintaa varten
4108:
4109:
4110: Eduskunnalle
4111:
4112: Työväenperinne - Arbetartradition ry. on taan 600 000 markkaa (josta keskusmuseon pe-
4113: perustanut vuonna 1986 Helsinkiin Työväenliik- rustamiskustannusten osuus on 100 000 mark-
4114: keen kirjaston, joka avataan palveluineen yleisöl- kaa). Kirjastotoimintaan tarkoitettu 500 000
4115: le vuoden 1987 alussa. Kirjaston tehtävänä on markkaa riittää henkilöstö- ja vuokrakuluihin,
4116: toimia työväestön ja työväenliikkeen historian muttei uudelle kirjastolle välttämättömiin laite-
4117: erikoiskirjastona. Kirjaston peruskokoelman ja kalustohankintoihin.
4118: muodostavat Työväen Arkistosta ja Kansan Arkis-
4119: tosta siirrettävät kirjastot, jotka käsittävät erikois- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4120: alansa kirjallisuutta vuosisadan vaihteesta läh-
4121: tien yhteensä noin 150 000 nidettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4122: Kirjaston kokoelmien luettelointiin ja kirjaston 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
4123: suunnittelutyöhön on saatu valtionavustusta vuo- 29.88.53 lisäyksenä 200 000 markkaa
4124: sina 1985-1986. Hallituksen esityksessä valtion käytettäväksi Työväenperinne - Arbetar-
4125: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1987 on Työväen- tradition ry:lle Työväenliikkeen kirjaston
4126: perinne ry:lle esitetty kirjasto- ja museotoimin- laite- ja kalustohankintoihin.
4127:
4128: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
4129:
4130: Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja Kati Peltola
4131: Esko Helle Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
4132: Inger Hirvelä Lauha Männistö Pekka Leppänen
4133: Timo Laaksonen Heikki Mustonen
4134: 1986 vp. 903
4135:
4136: Raha-asia-aloite n:o 824
4137:
4138:
4139:
4140:
4141: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta tanssiteatteri Raatikon toi-
4142: minnan tukemiseen
4143:
4144:
4145: Eduskunnalle
4146:
4147: Suomalainen taidetanssi on voimakkaasti laa- maaran katsojia. Esityksistä on aina vähintään
4148: jentunut viime vuosina muiden taiteenalojen kolmannes suunnattu lapsille ja nuorille. Raati-
4149: rinnalla. Uusia tanssiryhmiä on syntynyt, tanssin kon vierailuilla on osana koulujen taidekasvatusta
4150: harrastus- ja koulutustoiminta on lisääntynyt ja jo pitkä perinne. Raatikko on myös ollut kutsut-
4151: tanssitaide on tavoittanut kasvavan vastaanotta- tuna monilla kansainvälisillä festivaaleilla ja juh-
4152: jajoukon. laviikoilla tehden näin tunnetuksi Suomea ja
4153: Tanssitaiteen taloudelliset resurssit eivät kui- suomalaista tanssitaidetta.
4154: tenkaan ole vahvistuneet samassa mitassa. Voidakseen edelleen kehittää ja laajentaa toi-
4155: Tanssiteatteri Raatikko on toiminut vuodesta mintaansa tarvitsee teatteri taloudellista tukea
4156: 1972 ammattiteatterina. Nykyään se on 11 tanssi- tämänhetkistä enemmän.
4157: taiteilijan ja viiden muun teatteriammattilaisen
4158: muodostama ensemble. Vuodesta 1977 alkaen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4159: Raatikon yhteydessä on toiminut tanssikoulu alan
4160: harrastajille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4161: Raatikon peruslähtökohta koko sen toiminta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
4162: historian ajan on ollut säännöllinen ja laaja 29.90.52 (säännöllisesti toimivien tanssi-
4163: kiertuetoiminta kotimaassa. Vuosittain se tavoit- ryhmien tukemiseen) lisäyksenä 650 000
4164: taa eri puolilla Suomea järjestetyissä kiertue-esi- markkaa tanssiteatteri Raatikon toiminta-
4165: tyksissä pienen laitosteatterin yleisöön verrattavan edellytysten turvaamiseksi.
4166:
4167: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
4168:
4169: Ulla-Leena Alppi Heli Astala Liisa Jaakonsaari
4170: Vappu Säilynoja Kati Peltola Esko Helle
4171: Heikki Mustonen Seija Karkinen Inger Hirvelä
4172: Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Löyttyjärvi Arvo Kemppainen
4173: Pekka Leppänen Kaj Bärlund Tarja Halonen
4174: Timo Laaksonen Arja Alho Liisa Kulhia
4175: Lauha Männistö Maija Rajantie Kalle Könkkölä
4176: Pertti Hietala Saara-Maria Paakkinen Ensio Laine
4177: Irma Rosnell
4178: 904 1986 vp.
4179:
4180: Raha-asia-aloite n:o 825
4181:
4182:
4183:
4184:
4185: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivi-talo Säätiölle ns. kirjai-
4186: lijatalon peruskorjaukseen
4187:
4188:
4189: Eduskunnalle
4190:
4191: Kirjailijatalohankkeen oltua kirjailijoiden ja nuksia varten. Säätiön edustajien käydessä
4192: kirjailijajärjestöjen aloitteesta vireillä lähes nel- 17.9.1986 ministeri Björkstrandin luona ilmeni,
4193: jännesvuosisadan opetusministeriö lähetti vih- että ministeriö voinee osoittaa suunnittelutyön
4194: doin 30.3.1983 Helsingin kaupungille kirjeen, jatkamiseen 150 000 markkaa, minkä summan
4195: jossa esitettiin, että Helsingin kaupunki tekisi säätiö saanee jo tammikuussa 1987.
4196: Aleksis Kiven syntymän 150-vuotisjuhlallisuuk- Juuri mainittuihin summiin nojautuen Kivi-
4197: siin liittyen periaatepäätöksen jonkin pääkaupun- talo Säätiö näkee, että täydelliset korjaussuunni-
4198: gin alueella sijaitsevan rakennuksen (esim. Lin- telmat valmistuvat keväällä 1987 ja rakennuslupa
4199: nunlaulun) luovuttamisesta Kivi-talon nimeä saadaan kesällä 1987. Urakkakilpailu voidaan
4200: kantavana rakennuksena kirjailijoiden ja kirjaili- toimeenpanna elo-syyskuussa 1987, jolloin siis
4201: jajärjestöjen käyttöön. tarkoin tiedetään, mitä hanke tulee maksamaan.
4202: Helsingin kaupunginhallitus päätti 1.10.1984 Summaarineo tieto on jo olemassa, sillä säätiö
4203: varata kirjailijajärjestöille perustettavan säätiön järjesti luonnos 1 -suunnitelmiin ja katselmuk-
4204: lukuun Eläintarhan huvila-alueen n:o 10 ja sillä seen perustuvan urakkakilpailun kesällä 1985.
4205: sijaitsevat kaksi asuinrakennusta peruskorjatta- Sen perusteella kustannukset nousisivat 12,5 mil-
4206: vaksi ns. kirjailijatalana käytettäväksi. joonaan markkaan. Kun urakkakilpailussa syyske-
4207: Valtakunnalliset kirjailijajärjestöt Suomen Kir- sällä 1987 olisi käytettävissä täydelliset korjaus-
4208: jailijaliitto ry., Finlands Svenska Författareföre- suunnitelmat, kustannukset riskin vähentyessä
4209: ning rf. ja Suomen Näytelmäkirjailijaliitto sekä laskisivat ehkä noin viidenneksellä.
4210: Helsingin Kirjailijat - Helsingfors Författare ry. Eduskunnalle jaettu ehdotus valtion tulo- ja
4211: perustivat 17.1.1985 säätiön, jonka tarkoituksena menoarvioksi vuodelle 1987 ei sisällä kirjailijata-
4212: on ylläpitää kirjailijataloa. Säätiö rekisteröitiin lorakennusten varsinaisten korjaustöiden aloitta-
4213: 7. 5.1985 nimellä Kivi-talo Säätiö - Stiftelsen mista varten määrärahaa. Useat seikat kuitenkin
4214: Villa Kivi. viittaavat siihen, että olisi tarkoituksenmukaista
4215: Sen jälkeen kun opetusministeriön, Helsingin aloittaa varsinaiset korjaustyöt syksyllä 1987.
4216: kaupungin ja Kivi-talo Säätiön kesken oli sovittu, Ensinnäkin rakennukset ovat olleet asumatto-
4217: että säätiö toimii peruskorjausten osalta raken- mina ja kylmiltään 1.11. 1985 alkaen eli kaksi
4218: nuttajana, se ryhtyi korjaussuunnitelman laati- vuotta. Kolmas vuosi nähtävästi lisäisi melkoisesti
4219: mista ja hankkeen rahoittamista koskeviin toi- kustannuksia rakennusten rappeutuessa lisää.
4220: menpiteisiin. Edelleen on syytä painottaa, että nyt puheena
4221: Opetusministeriö ilmoitti kirjeellään oleva valtakunnallinen hanke on maamme ainoa
4222: 27.11.1985 pyrkivänsä käytettävissä olevien mää- kirjallisuuden osalle tuleva. Töiden aloittaminen
4223: rärahojen puitteissa peruskorjauskustannusten ra- syksyllä 1987 soveltuisi juhlistamaan Suomen
4224: hoittamiseen enintään puolella arvioiduista perus- Kirjailijaliiton 90-vuotispäivää.
4225: korjauskustannuksista kalustoineen. Ministeriö Jo mainittujen näkökohtien lisäksi on aihetta
4226: mainitsi em. kirjeessään muun ohessa myös, että todeta, että kirjailijoiden kansallinen tehtävä ko-
4227: valtionavustus pyritään myöntämään kahden- rostuu jatkuvasti aikana, jolloin alati paisuvien
4228: kolmen vuoden aikana alkaen vuodesta 1987. joukkotiedotusvälineiden ylikansallinen ohjel-
4229: Helsingin kaupunginhallitus päätti 2.6.1986 mien laadullinen halpatuonti on muodostumassa
4230: osoittaa kiinteistövirastolle 150 000 markkaa kir- vakavaksi uhkaksi kansalliselle kulttuurillemme.
4231: jailijatalon perusparannusten suunnittelukustan- Ei ole liioin väheksyttävä kirjailijoiden merkitystä
4232: 1986 vp. - RA n:o 825 905
4233:
4234: toisten taiteenalojen työnantajana - näyttämö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4235: taiteen, oopperan ja säveltaiteen. Tässä yhteydes- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
4236: sä todettakoon, että kirjallisuuden edistämiseen markkaa Kivi-talo Säätiölle peruskorjaus-
4237: on vuoden 1986 -siis kuluvan vuoden- tulo- töiden aloittamiseksi Helsingissä Eläintar-
4238: ja menoarvion taidemäärärahoista osoitettu han huvila-alueella n:o JO sijaitsevassa
4239: 3,4 %. Se ei ole paljon. kahdessa rakennuksessa syksyllä 1987.
4240: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4241: nioittaen,
4242:
4243: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4244:
4245: Ulla-Leena Alppi Heli Astala Marja-Liisa Tykkyläinen
4246: Lauha Männistö Pekka Leppänen Kati Peltola
4247: Liisa Kulhia Timo Laaksonen Heikki Mustonen
4248: Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen Inger Hirvelä
4249: Kalle Könkkölä Arja Alho Tarja Halonen
4250: Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen Irma Rosnell
4251:
4252:
4253:
4254:
4255: 13 260148U
4256: 906 1986 vp.
4257:
4258: Raha-asia-aloite n:o 826
4259:
4260:
4261:
4262:
4263: Alppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta äitiysavustusten
4264: korottamiseksi
4265:
4266:
4267: Eduskunnalle
4268:
4269: Hallitus esittää äitiysavustuksen korottamista entistä enemmän kehittää sen mukaan, onko
4270: 1.3.1987 lukien 550 markasta 580 markkaan. kyse ensimmäisestä lapsesta.
4271: Äitiysavustus on kuitenkin siksi merkittävä apu Pidämme kohtuullisena, että äitiysavustus ko-
4272: perheelle, jolle vastasyntynyt aiheuttaa merkittä- rotettaisiin 550 markasta 1 000 markkaan halli-
4273: viä lisäkustannuksia, että siinä tulisi nykyistä tuksen esittämän 580 markan asemasta.
4274: laajemmin ottaa huomioon vastasyntyneestä ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4275: heutuvat tärkeät hankinnat. Sinänsä äitiyspak- nioittaen,
4276: kaukseen sisältyvät vaatteet ja muut tarvikkeet
4277: ovat osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi, mut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4278: ta ainakin ensimmäisen lapsen osalta mm. sänky 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
4279: ja vaunut ovat välttämättömiä hankintoja. Mikäli 33.15.51 lisäyksenä 14 000 000 markkaa
4280: äitiysrahaa merkittävästi korotetaan tulisi selvit- käytettäväksi äitiysavustuksen korottami-
4281: tää myös, tulisiko äitiyspakkauksen koostumusta seen 1 000 markkaan.
4282:
4283: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
4284:
4285: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä Marjatta Stenius-Kaukonen
4286: Heli Astala Esko Helle Pekka Leppänen
4287: Vappu Säilynoja Kati Peltola Heikki Mustonen
4288: Timo Laaksonen Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen
4289: Liisa Kulhia
4290: 1986 vp. 907
4291:
4292: Raha-asia-aloite n:o 827
4293:
4294:
4295:
4296:
4297: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen keskusvankilan van-
4298: kien liikunta- ja tapaaruistilojen rakentamiseen
4299:
4300:
4301: Eduskunnalle
4302:
4303: Riihimäen keskusvankilan vankien liikunta- ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4304: tapaaruistilat ovat olleet pitkään suunnitteilla. taen,
4305: Hankkeen kustannusarvio on 9,3 milj. markkaa
4306: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4307: ja määrärahan tarve vuonna 1987 toiminnan
4308: 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4309: käynnistämiseksi olisi 3 milj. markkaa. Hanke on
4310: 25.50. 74 3 000 000 markkaa Rtihimäen
4311: tarkoitus toteuttaa ns. avolaitostyönä.
4312: keskusvanktlan vankien liikunta- ja ta-
4313: paamisttlojen rakentamista varten.
4314:
4315: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4316:
4317: Sirkka-Liisa Anttila
4318: 908 1986 vp.
4319:
4320: Raha-asia-aloite n:o 828
4321:
4322:
4323:
4324:
4325: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kylmäkoskelie sijoitettavan
4326: Hämeen lääninvankilan suunnitteluun
4327:
4328:
4329: Eduskunnalle
4330:
4331: Hämeen lääninvankilan sijoittamisesta Kylmä- näin hyväksytyksi tulee vuoden 1987 tulo- ja
4332: koskelle on eduskunta tehnyt periaatepäätöksen menoarvioon varata suunnittelumäärärahaa Kyl-
4333: jo vuonna 1979. Kylmäkosken kunta on oikeus- mäkoskelie sijoitettavan Hämeen lääninvankilan
4334: ministeriölle jättämällään kirjeellä kiirehtinyt suunnitteluun. Rakennustöihin on tarkoitus
4335: hankkeen aloittamista jo vuonna 1986 kuten päästä vuoden 1988 aikana.
4336: Hämeen läänin investointimuistiossakin tode- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4337: taan. Hämeen lääninvankilan kunto on sellainen, nioittaen,
4338: että ne, jotka ovat kyseiseen laitokseen tutustuneet
4339: ovat todenneet sen todella surkeakuntoiseksi ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4340: ihmisten asumiseen kelpaamattomaksi. Hämeen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
4341: lääninvankilan perustamissuunnitelma on hyväk- 25.50. 74 1 000 000 markkaa Kylmiikos-
4342: sytty rakennusasiain neuvottelukunnassa kesä- kelle sijoitettavan Hiimeen liiiininvanki-
4343: kuussa 1986. Perustamissuunnitelman tultua lan suunnitteluun.
4344:
4345: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
4346:
4347: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio
4348: 1986 vp. 909
4349:
4350: Raha-asia-aloite n:o 829
4351:
4352:
4353:
4354:
4355: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen varuskunnan raken-
4356: nusten peruskorjaukseen
4357:
4358:
4359: Eduskunnalle
4360:
4361: Riihimäellä toimiva varuskunta tarvitsee kiirei- neeraus, jotta tilanne ei muodostuisi kestämättö-
4362: sesti määrärahoja korjatakseen rakennuksensa mäksi.
4363: n:ot 23 ja 43 sekä ruokalan samoin kuin ajoneu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4364: vohuoltolansa ja erityisajoneuvojen säilytystilan. taen,
4365: Määrärahan kokonaistarve vuonna 1987 on 20
4366: milj. mk. Etelä-Suomen varuskunnat ovat pahas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4367: ti rappiolla johtuen siitä, että työllisyyssyistä on 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4368: varuskuntien peruskorjauksen painopiste ollut 27.27. 74 20 000 000 markkaa käytettä-
4369: juuri pohjoisessa. Nyt on yhdestoista hetki aloit- väksi ajoneuvohuoltolan, erityisajoneuvo-
4370: taa etelässä toimivien vanhojen varuskuntien sa- jen sätlytysttlan, rakennuksien n:ot 23 ja
4371: 43 sekä ruokalan peruskorjaukseen.
4372:
4373: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
4374:
4375: Sirkka-Liisa Anttila
4376: 910 1986 vp.
4377:
4378: Raha-asia-aloite n:o 830
4379:
4380:
4381:
4382:
4383: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta varuskunnan raken-
4384: nustöihin Hattulassa ja Hämeenlinnassa
4385:
4386:
4387: Eduskunnalle
4388:
4389: Varuskunnan rakennustyöt Hattulassa ja Hä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4390: meenlinnassa ovat käynnissä ja niihin on osoitet- taen,
4391: tu hallituksen budjettiesityksessä yhteensä 12
4392: milj. markkaa vuonna 1987. Tarve määrärahojen
4393: osalta on vuosittain ollut n. 20 milj. mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4394: Puuttuva rahoitus tulee ottaa varsinaiseen bud- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4395: jettiin eikä lisäbudjetteihin. Varuskunnan raken- 27.27. 74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
4396: tamistarve on kiistaton, siksi huonoon kuntoon varuskunnan rakennustöihin Hattulassa
4397: juuri Etelä-Suomen varuskuntamme on päästet- ja Hämeenlinnassa (rakennukset n:ot 1 ja
4398: ty. 2).
4399:
4400: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
4401:
4402: Sirkka-Liisa Anttila
4403: 1986 vp. 911
4404:
4405: Raha-asia-aloite n:o 831
4406:
4407:
4408:
4409:
4410: Anttila: Määrärahan osoittamisesta varastorakennusten rakentami-
4411: seen Tammelan aluevaraston C-alueella
4412:
4413:
4414: Eduskunnalle
4415:
4416: Tammelan aluevarastoalueella C on suunnitel- tenkin ne olisivat tarpeellisia. Varastotilojen ra-
4417: mat rakentaa useita varastorakennuksia armeijan kentaminen on kuitenkin kiireeliisin tehtävä.
4418: tarvikkeiden varastointia varten. Määrärahan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4419: hankkeen toteuttamiseen olisi pitänyt olla halli- taen,
4420: tuksen budjettiesityksessä. Armeijalla on parla-
4421: mentaarisen puolustuskomitean ehdotusten mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4422: kaan toteutettavana merkittäviä varustehankinto- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4423: ja yms., mutta niiden varastotilat pitää rakentaa 27.27. 74 20 000 000 markkaa Tamme-
4424: ensimmäiseksi. Näillä hankkeilla paikattaisiin lan aluevaraston C-alueen varastoraken-
4425: mittavasti mm. idänkaupan alijäämäisyyttä. Kui- nuksien rakentamista varten.
4426:
4427: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
4428:
4429: Sirkka-Liisa Anttila
4430: 912 1986 vp.
4431:
4432: Raha-asia-aloite n:o 832
4433:
4434:
4435:
4436:
4437: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Valtion ravitsemiskeskuksen siir-
4438: tämiseksi Forssaan
4439:
4440:
4441: Eduskunnalle
4442:
4443: Valtioneuvoston joulukuussa 1984 hyväksymän noudata valtiovarainministeriön SlJOlttamistyö-
4444: valtion virastojen ja laitosten toimitiloja koskevan ryhmän suositusta eikä siten vähennä pääkau-
4445: periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministe- punkiseudun erityisongelmia. Forssan kaupunki
4446: riön asettama virastojen ja laitosten sijoittamis- on omalta osaltaan tehnyt periaatepäätöksen Val-
4447: työryhmä on päätynyt esittämään pääkaupunki- tion ravitsemiskeskuksen mahdollisesta sijoitta-
4448: seudun erityisongelmien toimenpideohjelman misesta kaupunkiin. Forssan kaupunki sijaitsee
4449: mukaisesti mm. Valtion ravitsemiskeskuksen siir- Etelä-Suomea ajatellen varsin keskeisellä paikalla.
4450: tämistä muualle Suomeen pääkaupunkiseudun Kaksi kolmasosaa suomalaisesta väestöstä on va-
4451: työssä käyntialueen ulkopuolelle. Valtion ravitse- jaan 200 km:n säteellä Forssasta.
4452: miskeskus hoitaa ja kehittää valtion ja valtion-
4453: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4454: apuyhteisöjen työpaikka- ja oppilaitosruokaitua
4455: taen,
4456: ylläpitämällä ruokaloita ja muita ruokailujärjeste-
4457: lyjä. Hallituksen budjettiesityksen mukaan Val-
4458: tion ravitsemiskeskuksen pääkonttori on tarkoitus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4459: sijoittaa pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueel- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
4460: le. Tämä on vastoin valtiovarainministeriön aset- 28.94.01 1 000 000 markkaa Valtion ra-
4461: taman sijoittamistyöryhmän kantaa, mitä pidän vitsemiskeskuksen pääkonttorin siirtämi-
4462: valitettavana. Valtioneuvoston budjettiesitys ei seksi Forssaan.
4463:
4464: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
4465:
4466: Sirkka-Liisa Anttila
4467: 1986 vp. 913
4468:
4469: Raha-asia-aloite n:o 833
4470:
4471:
4472:
4473:
4474: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokiläänin lukion perus-
4475: tamiseksi Jokioisiin
4476:
4477:
4478: Eduskunnalle
4479:
4480: Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kunnat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4481: perustamassa omaa lukiota Jokioisten kuntaan. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
4482: Hämeen läänissä on 13 aloitusluokan vajaus lu- 29.43.32 2 000 000 markkaa jokiläänin
4483: kiokouluruksessa verrattuna maan keskiarvoon. lukion perustamista varten jokioisiin.
4484: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4485: nioittaen,
4486:
4487: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
4488:
4489: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio
4490:
4491:
4492:
4493:
4494: 14 260148U
4495: 914 1986 vp.
4496:
4497: Raha-asia-aloite n:o 834
4498:
4499:
4500:
4501:
4502: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden kirjastojen perus-
4503: tamiskustannusten jälkirahoitukseen
4504:
4505:
4506: Eduskunnalle
4507:
4508: Forssan kaupunginkirjasto totmu todella ah- valtionosuudelle maksetaan Suomen Pankin pe-
4509: taissa ja vanhentuneissa tiloissa. Forssan kirjasto- ruskorko. Näin ollen tämä nyt 11 kuukautta
4510: olot lienevät Hämeen läänin kehnoimmat, mitä voimassa ollut laki synnytti pahoja väliinputoajia,
4511: omalta osaltaan todistavat Forssan kirjaston tilas- joita ovat nämä kuusi: Forssa, Jyväskylän maalais-
4512: toluvut, jotka ovat läänin huonoimmat. Kirjas- kunta, Laukaa, Mustasaari, Riihimäki ja Leppäve-
4513: tolle on saatu peruskorjauslupa opetusministeri- si. Rahallisesti 15 vuoden jälkirahoitusaika ilman
4514: öltä keväällä 1984. Uudet, ajanmukaiset tilat korkoa merkitsee näille kuudelle kunnalle mel-
4515: peruskorjataan Oy Finlayson Ab:ltä kaupungin koisia taloudellisia menetyksiä ottaen huomioon,
4516: ostamiin entisen kehräämön tiloihin. Perus- että ko. laki oli voimassa kirjastojen osalta ainoas-
4517: korjaushanke on loppusuoralla ja uudet kirjasto- taan 11 kuukautta. Näin ollen tarvitaan lisärahoi-
4518: tilat valmistuvat lähikuukausina. Samanaikaisesti tusta 1 000 000 markkaa.
4519: kirjastohanke on toteutumassa Riihimäellä myös- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4520: kin jälkirahoitteisena. Samanaikaisesti myönnet- nioittaen,
4521: tiin myöskin kuudelle muulle kunnalle jälkira-
4522: hoitteinen kirjaston rakentamis- ja peruskorjaus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4523: lupa. Jälkirahoitusaika vuonna 1984 voimassa 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4524: olleen lain mukaan olisi opetusministeriön pää- 29.56.31 1 000 000 markkaa eri lisänä
4525: töksen mukaan 15 vuotta ilman korkoa. Vuoden Forssan, Jyväskylän mlk:n, Mustasaaren,
4526: 1986 alussa jälkirahoituksen maksuperusteet huo- Riihimäen, Laukaan ja Leppäveden kir-
4527: mattavasti paranivat vuoden 1984 lain tasosta, jastojen jälkirahoitusjiirjestelmån muutta-
4528: jolloin jälkirahoitusaika on joko 7 tai 10 vuotta miseksi vuonna 1986 voimaan tulleen
4529: hankkeen valmistumisesta ja maksamattomalle lain mukaiseksi.
4530:
4531: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4532:
4533: Sirkka-Liisa Anttila Paavo Vesterinen
4534: Jorma Rantanen Mikko Vainio
4535: Pentti Mäki-Hakola Inger Hirvelä
4536: Håkan Nordman Jouko Skinnari
4537: Pirkko Ikonen Iiro Viinanen
4538: Mauri Pekkarinen
4539: 1986 vp. 915
4540:
4541: Raha-asia-aloite n:o 835
4542:
4543:
4544:
4545:
4546: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta Evon metsäoppilai-
4547: toksen peruskorjaukseen ja lisärakennuksen rakentamiseen
4548:
4549:
4550: Eduskunnalle
4551:
4552: Evon metsäoppilaitos on pitkään odottanut Evon metsäoppilaitoksen rakennushankkeen
4553: laitoksen nykyisten rakennusten peruskorjausta ja suunnitteluun.
4554: lisärakennusta, joiden yhteiskustannusarvio on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4555: 13,2 milj. markkaa. Vuoden 1987 budjettiin taen,
4556: tulisi saada aloitusmäärärahaa 2 milj. mk. Halli-
4557: tuksen budjettiesityksessä on momentilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4558: 29.60.74 (talonrakennukset) 1 milj. markan 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4559: suunnittelumääräraha, jonka perusteluissa tode- 29.60. 74 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
4560: taan, että määräraha on tarkoitus käyttää mm. Evon metsäoppzlaitoksen rakennushank-
4561: keiden suunnitteluun.
4562:
4563: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
4564:
4565: Sirkka-Liisa Anttila
4566: 916 1986 vp.
4567:
4568: Raha-asia-aloite n:o 836
4569:
4570:
4571:
4572:
4573: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lepaan puutarhaop-
4574: pilaitoksen sekä Mustialan maatalousoppilaitoksen rakentami-
4575: seen
4576:
4577:
4578: Eduskunnalle
4579:
4580: Lepaan puutarhaoppilaitoksen lisärakennuksien olevissa rakennuksissa, joiden peruskorjaaminen
4581: ja asuntolan rakentaminen tulee aloittaa vuonna on ollut jo vuosia sitten ajankohtainen, mutta
4582: 1987. Näin ollen tarvittavaa lisärahoitusta bud- syystä taikka toisesta jäänyt valitettavasti toteutu-
4583: jettiin tarvitaan 1,5 milj. markkaa. Lepaan puu- matta toistaiseksi.
4584: tarhaoppilaitoksen lisärakentamistarpeet ovat ol-
4585: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4586: leet valtion suunnitelmissa vuositolkulla mutta
4587: taen,
4588: niiden lopullinen toteuttaminen on jäänyt bud-
4589: jetista valitettavasti pois aina tähän saakka.
4590: Mustialan maatalousoppilaitoksen luokkatilo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4591: jen rakentaminen ja asuntolan peruskorjaus tulee 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
4592: aloittaa myöskin vuonna 1987. Aloitusrahoitus- 29.60. 74 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
4593: tarve on 2 000 000 mk, joka tulee ottaa määrära- Lepaan puutarhaoppzfaitoksen rakenta-
4594: han korotuksena hallituksen budjettiehdotuk- mistarpeisiin sekä 2 000 000 markkaa
4595: seen. Mustialan maatalousoppilaitos on toiminut Mustialan maatalousoppilaitoksen raken-
4596: pitkään osittain jo viime vuosisadalta peräisin tamistarpeisiin.
4597:
4598: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
4599:
4600: Sirkka-Liisa Anttila
4601: 1986 vp. 917
4602:
4603: Raha-asia-aloite n:o 837
4604:
4605:
4606:
4607:
4608: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousoppi-
4609: laitoksen uuden opistorakennuksen peruskorjaukseen
4610:
4611:
4612: Eduskunnalle
4613:
4614: Mustialan uusi opistorakennus on 25 vuotta huoneen kuten myös kouluterveydenhoitaja. Op-
4615: vanha. Siinä sijaitsee mm. oppilasasuntola, luok- pilaitoksella ei ole kunnollisia arkistotiloja, mikä
4616: kahuoneita sekä koulun toimistotilat ja opetta- puute myös korjaantuisi tilajärjestelyiden myötä.
4617: jainhuone. Koko 2 5 vuoden aikana rakennukselle Tämän hankkeen toteuttamisen edellytyksenä on
4618: ei ole tehty mitään lukuun ottamatta pieniä liikuntatilojen rakentamisen yhteydessä rakennet-
4619: välttämättömiä korjaustöitä. Ajan hammas on tavat oppilasasuntotilat. Hankkeen suunnittelun
4620: purrut erityisesti rakennuksen vesi- ja lämpöjoh- jatkamiseksi tarvitaan kuitenkin määrärahaa vuo-
4621: toihin, jotka vuotavat vähän väliä ja joita ei enää den 1987 tulo- ja menoarvioon.
4622: kaikilta osin saada korjaamallakaan kuntoon. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4623: Tämän johdosta on jouduttu sulkemaan pois nioittaen,
4624: käytöstä mm. suihkuja ja pesualtaita. Uudesta
4625: opistorakennuksesta on laadittu ns. Puronlahden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4626: suunnitelma. Suunnitelman mukaan asuntola- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
4627: osan ensimmäinen kerros muutettaisiin toimisto- 29.60.74 500 000 markkaa Mustialan
4628: tiloiksi. Näin opettajat saisivat omat työtilansa, maatalousoppzlaitoksen uuden opistora-
4629: apulaisrehtori ja rehtori pääsisivät yhteisestä huo- kennuksen peruskorjaussuunnitelmien
4630: neesta omiin huoneisiinsa ja oppilaanohjaaja saisi laatimista varten.
4631:
4632: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
4633:
4634:
4635: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio
4636: 918 1986 vp.
4637:
4638: Raha-asia-aloite n:o 838
4639:
4640:
4641:
4642:
4643: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousoppi-
4644: laitoksen vanhan opistorakennuksen peruskorjaukseen
4645:
4646:
4647: Eduskunnalle
4648:
4649: Mustialan vanhan opistorakennuksen perus- vassa kunnossa. Opistorakennusta käytetään ope-
4650: korjausasia on mukana ammattikasvatushallituk- tukseen täysitehoisesti ja sen kunto todella tällä
4651: sen lähivuosien ohjelmassa. Alustavana korjaus- hetkellä kaipaa peruskorjausta.
4652: töiden alkamisajankohtana on pidetty vuotta
4653: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4654: 1988. Toivomme, ettei alkamisajankohta tuosta
4655: nioittaen,
4656: enää lykkääntyisi kun sitä on jo viimeisien vuo-
4657: sien aikana vuosi vuodelta lykätty valitettavasti.
4658: Mustialan maatalousoppilaitos ja koko maamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4659: maatalousopetus täyttää vuonna 1990 kunniak- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4660: kaat 150 vuotta. Mustialassa pidetään tuolloin 29.60. 74 1 000 000 markkaa Mustialan
4661: valtakunnallisesti merkittävät juhlat. Vanha opis- maatalousoppzlaitoksen vanhan opistora-
4662: torakennus on tärkeä Mustialan ulkoinen symboli kennuksen peruskorjauksen suunnittelun
4663: joten olisi tärkeätä, että se tuolloin olisi edusta- loppuun suorittamista varten.
4664:
4665: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
4666:
4667: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio
4668: 1986 vp. 919
4669:
4670: Raha-asia-aloite n:o 839
4671:
4672:
4673:
4674:
4675: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousoppi-
4676: laitoksen liikuntasalin, oppilasasuntolan ja luokkahuoneiden
4677: rakentamiseen
4678:
4679:
4680: Eduskunnalle
4681:
4682: Keskiasteen uudistus toi mukanaan liikunta- n. 45 kpl. Mustialassa ei ole myöskään osoittaa
4683: tunnit maatalousoppilaitoksen opetussuunnitel- kurssilaisille asuntoja, mikäli erikoiskursseja talvi-
4684: maan. Sisäliikuntatiloja tarvitaan Mustialan maa- kautena järjestetään. Lisäluokan tarve aiheutuu
4685: talousoppilaitoksessa lähes 30 h viikossa. Aikai- mm. erikoiskurssien järjestämistarpeesta. Mustia-
4686: semmin on käytetty hyväksi Tammelan kunnan lasta puuttuu edelleen niin ikään kielistudio,
4687: liikuntatiloja, mutta kunnan yläasteen uusi lii- joka voitaisiin sijoittaa liikuntatilojen yhteyteen.
4688: kuntasali on nykyisin niin täynnä yläasteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4689: omien tarpeiden vuoksi, että Mustialan maata- nioittaen,
4690: lousoppilaitos ei ole sinne saanut yhtään ainoaa
4691: vuoroa päivällä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4692: Näin ollen Mustialan maatalousoppilaitoksen - 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4693: yhteyteen tulisi rakentaa liikuntasali, lisää oppi- 29.60. 74 1 000 000 markkaa Mustialan
4694: lasasuntoja sekä vähintään kaksi luokkahuonetta. maatalousoppzlaitoksen lzikuntatzlojen,
4695: Oppilasasuntoja tarvitaan lisää koska niitä jatkos- oppzlasasuntolan ja kahden luokkahuo-
4696: sa häviää ruokalarakennuksen peruskorjauksen ja neen rakentamissuunnittelua varten.
4697: uuden opistorakennuksen peruskorjauksen myötä
4698:
4699: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
4700:
4701: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio
4702: 920 1986 vp.
4703:
4704: Raha-asia-aloite n:o 840
4705:
4706:
4707:
4708:
4709: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousoppi-
4710: laitoksen sikalan peruskorjaukseen
4711:
4712:
4713: Eduskunnalle
4714:
4715: Mustialassa toimii maamme ainoa sikalanhoi- mahdollisuudet ovat olemattomat. Lietesäiliö on
4716: tajan erikoistumislinja. Vastaavia sisäoppilaitok- sikalan alla, jolloin säiliötä tyhjennettäessä on
4717: sia ei Euroopassakaan liene kuin yksi ja ainoa vaarana myrkyllisten kaasujen joutuminen sika-
4718: Mustialan lisäksi. Sikatalouden osuus maatalou- laan. Rakennuksen oma ilmastointi ei riitä vaan
4719: den kokonaistuotosta on koko maassamme joudutaan käyttämään lisäpuhaltimia. Sikojen
4720: 18,8 % ja kotieläintalouden tuotannosta n. juomavesijärjestelmä puuttuu kokonaan. Sikojen
4721: 27 %. Mustiala toimii alueella jossa vastaavat lastaus ja karanteenitilat puuttuvat kokonaan.
4722: luvut ovat 19,2 % ja 32,5 % eli sikataloudella Rehukeskus sijaitsee kaukana. Henkilökunnan
4723: on varsin keskeinen asema. Sikalanhoitajalinjalta sosiaalitilat ovat puutteelliset. Oppilaiden sosiaa-
4724: valmistuvilla ei ole työllisyysongelmia. Ammatti- litilat puuttuvat kokonaan, jolloin työvaatteita
4725: taitoisista sikalanhoitajista on jatkuvasti pulaa joudutaan säilyttämään oppilasasuntolassa, mistä
4726: vaikka heidän palkkatasonsakin on karjatalous- aiheutuu erittäin runsaasti mm. hajuhaittaa. Si-
4727: alan kärkipäästä. Vanhanaikaiseksi käynyt opetus- kalassa ei ole havainto-opetustiloja. Lietelantala
4728: sikala Mustialassa vaikuttaa negatiivisesti opiske- joudutaan 2-3 vuoden välein tyhjentämään si-
4729: lijoiden haluun hakeutua sikalanhoitajalinjalle. ten, että yksi lantalan seinä puretaan ja synty-
4730: Tästä on selkeää näyttöä viime vuosilta. Samoin neestä aukosta pienellä pyöräkuormaajalla aje-
4731: on ollut vaikeuksia täyttää mm. karjatalousopet- taan lanta pois. Tyhjennyksen jälkeen purettu
4732: tajan virkaa, koska opetusolosuhteet ovat niin seinä rakennetaan uudestaan ja pois kuljetettu
4733: kehnot sikalanhoitajalinjalla. penger tuodaan takaisin seinustalle. Kaikista va-
4734: Sikalarakennuksen pahimpia epäkohtia ovat: rotoimenpiteistä huolimatta lietettä pääsee
4735: porsitus ja lihotussiat joutuvat osittain olemaan enemmän tai vähemmän valumaan vesistöön.
4736: samalla osastolla, jolloin yhdenmukaisen ruokin- Sikalan peruskorjausta puoltavat näin ollen ope-
4737: nan, ilmastoinnin ja lannan poiston järjestämi- tukselliset, taloudelliset ja työturvallisuuteen ja
4738: nen on mahdotonta. Karsinoita ei voida muuo- eläinten viihtyvyyteen liittyvät tekijät mutta
4739: nelia tarpeiden mukaan, joka johtaa epäasiallisiin myöskin ympäristönsuojelulliset näkökohdat.
4740: karsinaratkaisuihin. Karsinoiden lattioiden klink- Edellä kuvailemani esimerkki lienee lajissaan
4741: kerilaatoitukset ovat erittäin liukkaana lattiarat- pohjanoteeraus nykyisten opetustilojen tasosta
4742: kaisuna aiheuttaneet runsaasti emakoiden ja por- samoin kuin suunnittelun todella mittavasta epä-
4743: saiden jalka- ja nivelsairauksia. Porsituskarsinoi- onnistumisesta.
4744: den ilmanvaihto on suunniteltu väärin, mikä on
4745: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4746: johtanut emakoiden toistuviin utaresairauksiin. nioittaen,
4747: Karsinoita on vaikea puhdistaa, koska enin osa
4748: niistä on kiinteitä. Joutilasosastolla lantajärjestel-
4749: mä on suunniteltu lietelantajärjestelmäksi. Käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4750: tännössä lanta on lähinnä kuivaa lantaa, jonka 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
4751: käsittely lietelantakourun kautta lietesäiliöön on 29.60.74 2 000 000 markkaa Mustialan
4752: hankalaa, jopa vaarallista. Kuivalannan käsittely- maatalousoppilaitoksen koulutzlan sika-
4753: koneet ovat vanhanaikaiset. Ilmastoinnin säätö- lan peruskorJausta varten.
4754:
4755: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
4756:
4757: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio
4758: 1986 vp. 921
4759:
4760: Raha-asia-aloite n:o 841
4761:
4762:
4763:
4764:
4765: Anttila: Määrärahan osoittamisesta eräiden Etelä-Hämeen musiikki-
4766: oppilaitosten saattamiseksi lakisääteisen valtionosuuden piiriin
4767:
4768:
4769: Eduskunnalle
4770:
4771: Maassamme musiikinopetus lähti 1970-luvun si valtion tulee kiireisesti omalta osaltaan löytää
4772: alussa myönteisesti toteutumaan säädettyjen la- resursseja voimakkaasti virinneen arvokkaan kult-
4773: kien tukemana. Musiikkioppilaitokset ovat viime tuuriharrastuksen laajentamiseksi.
4774: vuosina runsaasti lisääntyneet ja ne ovat sijoittu- Siksi valtioneuvoston tuleekin antaa eduskun-
4775: neet maan eri osiin mukaan luettuina myöskin nalle esitys musiikkioppilaitosten saattamisesta
4776: kiitettävästi haja-asutusalueet. Musiikinopetus on lakisääteisen valtionosuuden piiriin.
4777: suosittua ja pyrkijöitä on huomattavasti enem- Forssan kaupunki on yhteistyössä ympäristö-
4778: män kuin oppilaitoksiin voidaan ottaa. Kunnalli- kuntien kanssa perustanut Forssan musiikkikou-
4779: set musiikkioppilaitokset rikastuttavat alueellista
4780: lun, joka on jo useana vuonna anonut mahdolli-
4781: kulttuuritoimintaa ja antavat nuorille harrastus-
4782: suutta päästä lakisääteiseksi musiikkioppilaitok-
4783: mahdollisuuksia sekä toimivat verkostona, josta seksi. Etelä-Hämeessä ovat IisäksiJanakkalan mu-
4784: nuoret lahjakkuudet opastetaan eteenpäin musii- siikkikoulu, Riihimäen musiikkiopisto ja Valkea-
4785: kin saralla. Toiminnan edelleen kehittämisessä
4786: kosken musiikkiopisto oppilaitoksia, jotka ovat
4787: on ongelmana kuitenkin varojen puute, koska
4788: saaneet harkinnanvaraista valtionapua, mutta ei-
4789: vain osa kouluista on lakisääteisen valtionavun vät lakisääteistä. Kaikkien näiden osalta on mää-
4790: piirissä. Musiikkikoulujen ja -opistojen harkin- rätietoisesti pyritty lakisääteisen valtionavun pii-
4791: nanvarainen valtionapu on vain 7-30 %. Sa- riin, mutta toistaiseksi turhaan.
4792: manaikaisesti meillä valtion budjetin kautta tue-
4793: taan kansalais- ja työväenopistojen toimintaa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4794: 70 % :n valtionavulla. Kansalais- ja työväenopis- taen,
4795: tojen valtionapuun tulee syrjäisillä alueilla vielä
4796: 15 % :n syrjäseutulisä ja tällöin valtion tuki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4797: onkin jo 85 % kansalais- ja työväenopistojen 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4798: toiminnalle. Samanaikaisesti meillä on 41 laki- 29.90.54 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
4799: sääteistä ja 52 harkinnanvaraista valtionapua Forssan musiikkikoulun, Janakkalan mu-
4800: nauttivaa musiikkioppilaitosta ja suurin osa on siikkikoulun, Rzihimäen musiikkiopiston
4801: kokonaan valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella sekä Valkeakosken muszikkiopiston saa-
4802: olevia oppilaitoksia. Tämän eriarvoisuuden pois- miseksi lakisääteisen valtionosuuden pii-
4803: tamiseksi ja suuren opetustarpeen tyydyttämisek- riin 1.1.1987 alkaen.
4804:
4805: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
4806:
4807: Sirkka-Liisa Anttila
4808:
4809:
4810:
4811:
4812: 15 260148U
4813: 922 1986 vp.
4814:
4815: Raha-asia-aloite n:o 842
4816:
4817:
4818:
4819:
4820: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Forssan ratsastajat ry:lle tallira-
4821: kennuksen rakentamiseen
4822:
4823:
4824: Eduskunnalle
4825:
4826: Arpajaislain mukaisesti veikkauksen ja raha- töntä saada uusi talli ratsuhevosille. Ottaen huo-
4827: arpajaisten voittovaroja käytetään mm. urheilun mioon Forssan ratsastajien suuren lukumäärän ja
4828: ja liikuntakasvatustyön tukemiseen. Momentin heidän innostuksensa harrastukseensa tulee val-
4829: määräraha käytetään liikuntalakiin ja urheilu- tion olla tukemassa tätä hanketta liikuntalain
4830: opistojen valtionavusta annettuun lakiin perus- perusteiden mukaisesti.
4831: tuvia valtionosuuksia, -avustuksia ja halpakor-
4832: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4833: koisia lainoja sekä muita urheilun ja liikuntakas-
4834: taen,
4835: vatustyön tukemiseksi myönnettäviä valtionavus-
4836: tuksia ja apurahoja varten. Forssan ratsastajat ry.
4837: ylläpitää Forssan Kaukijärvellä käytöstä poistetus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4838: sa vanhassa navetassa ratsastustallia joka toimii 1987 tulo- ja menoarvioon momentzile
4839: pääosin innokkaiden ratsastajien hoitamana ja 29.91.50 1 000 000 markkaa käytettä-
4840: ylläpitämänä. Käytöstä poistettu navetta on kui- väksi Forssan ratsastajat ry:n tallihank-
4841: tenkin niin huonokuntoinen, että on väittämä- keen toteuttamiseen.
4842:
4843: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
4844:
4845: Sirkka-Liisa Anttila
4846: 1986 vp. 923
4847:
4848: Raha-asia-aloite n:o 843
4849:
4850:
4851:
4852:
4853: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Jokioisten museorautatien toi-
4854: minnan tukemiseen
4855:
4856:
4857: Eduskunnalle
4858:
4859: Jokioisten kunnassa toimii Suomen ainoa mu- museorautatieyhdistys on saanut toiminnan ny-
4860: seorautatie jolla on säällöllistä höyryveturiliiken- kyiseen laajuuteen. Jokioisten museorautatieyh-
4861: nettä. Museorautatietoimintaa ylläpitävä voima distyksen toiminnan jatkamiselle on välttämätön-
4862: on museorautatieyhdistyksen vapaaehtoinen tal- tä saada myöskin vuosittaista toimintatukea. Jo-
4863: kootyö, josta ei makseta lainkaan korvausta. Kaik- kioisten kunta avustaa tällä hetkellä museorauta-
4864: ki tehtävät radankunnostustyöstä liikennöintiin tieyhdistystä vuosittain pienellä avustuksella,
4865: perustuvat talkootoimintaan. Museorautatien ja mutta tämä ei yksinomaan riitä. Vuosittainen
4866: kapearaidemuseon elinehtona tähän saakka on toiminta-avustuksen tarve olisi 35 000 mk.
4867: ollut juuri palkaton työ. Nyt kuitenkin museo- Jokioisten museorautatieyhdistyksellä on myös-
4868: rautateillä on edessä melkoisia investointeja, jois- kin kapeataidemuseo joka sijaitsee Minkiön alku-
4869: ta ei selvitä pelkästään talkootyöllä. Museorauta- peräisellä asema-alueella rakennuksineen. Mu-
4870: tien höyryvetureista yksi on ehdottomasti ollut seon kokoelmissa on esineistöä eri kapearaiteisilta
4871: saatava korjatuksi siitä syystä, että tällä hetkellä rautateiltä maastamme ja kirjasto. Ulkomuseo-
4872: toimitaan vain yhden höyryveturin varassa. Mikä- alueella ja kalustohalleissa aseman ympäristössä
4873: li tämä höyryveturi jostakin syystä menee rikki on useita ainutlaatuisia höyry- ja moottoriveturei-
4874: tarvitaan tilalle varahöyryveturi. Höyryveturi on ta sekä vaunukalustoa, resiinoita ym. joista esi-
4875: ollut korjattavana Kuopiossa VR:n konepajalla. merkkinä on mm. entisen Loviisan-Vesijärven
4876: Höyryveturin korjaus on aivan loppusuoralla ja rautatien höyryveturi n:o 6 sekä Finlayson-Fors-
4877: ongelmana on ainoastaan mistä löydetään rahoi- sa Oy:n sähköveturi vuodelta 1905. Tämä kapea-
4878: . tus, jolla voidaan suorittaa Kuopion VR:n Kuo- taidemuseo on myöskin avoinna yleisölle aivan
4879: pion konepajalla tupitsehöyryveturin korjauksessa samoin kuin museorautatie jolla museojuna kesä-
4880: tuleva 220 000 mk:n lasku. kautena ajaa.
4881: Tupitsehöyryveturin korjaamisen rahoittami- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4882: seksi on saatu valtiolta vuonna 1985 100 000 taen,
4883: mk:n määräraha ja vuonna 1986 liikenneministe-
4884: riön myöntämänä 40 000 mk:n määräraha. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4885: Tämän hetken rahoitustarve olisi 220 000 mk. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.94
4886: Museorautatieyhdistyksen liikevaihto vuosita- määrärahoihin 220 000 markkaa käytettä-
4887: solla on 300 000 mk, jossa menoerässä ei ole väksi jokioisten museorautatieyhdistyksen
4888: markkaakaan palkkamenoja, koska toiminta to- höyryveturin kunnostamiseen sekä 35 000
4889: della tapahtuu talkoovoimin. Museorautatietoi- markkaa jokioisten museorautatieyhdis-
4890: mintaa on ylläpidetty vuodesta 1978 alkaen, ja tykselle myönnettävää vuosiavustusta var-
4891: suurella uurastuksella ja talkoovoimin Jokioisten ten.
4892:
4893: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
4894:
4895: Sirkka-Liisa Anttila
4896: 924 1986 vp.
4897:
4898: Raha-asia-aloite n:o 844
4899:
4900:
4901:
4902:
4903: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Kataloisten nuorisoseurantalon
4904: peruskorjaukseen Lammilla
4905:
4906:
4907: Eduskunnalle
4908:
4909: Kataloisten nuorisoseurantalo Lammilla on pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4910: ruskorjauksen tarpeessa. Talo on kyläläisten ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4911: tarvittaessa Lammin asukkaiden käytössä. 29.99.51 100 000 markkaa Kataloisten
4912: nuonsoseurantalon peruskorjausta varten
4913: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4914: Lammzlla.
4915: taen,
4916:
4917: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
4918:
4919: Sirkka-Liisa Anttila
4920: 1986 vp. 925
4921:
4922: Raha-asia-aloite n:o 845
4923:
4924:
4925:
4926:
4927: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Lammin maamiesseu-
4928: rantalon peruskorjausta varten
4929:
4930:
4931: Eduskunnalle
4932:
4933: Pohjois-Lammin maamiesseurantalo on perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4934: korjauksen tarpeessa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
4935: 29.99.51 100 000 markkaa Pohjois-Lam-
4936: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- min maamiesseurantalon peruskorjausta
4937: taen, varten.
4938:
4939: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
4940:
4941: Sirkka-Liisa Anttila
4942: 926 1986 vp.
4943:
4944: Raha-asia-aloite n:o 846
4945:
4946:
4947:
4948:
4949: Anttila: Koeotettujen määrärahojen osoittamisesta Valtion maitota-
4950: louden tutkimuslaitoksen toiminnan kehittämiseksi
4951:
4952:
4953: Eduskunnalle
4954:
4955: Jokioisilla toimiva Valtion maitotalouden tut- tään. Siksi tarvitaan maitovalmisteiden perus- ja
4956: kimuslaitos on laatinut suunnitelman toimintan- sovellettuun tutkimukseen yksi tutkija, yksi labo-
4957: sa laajentamisesta ja kehittämisestä. Tarkoitukse- ratoriomestari ja yksi laborantti. Edelleen maidon
4958: na on laajentaa laitoksen toiminta-aluetta katta- ja maitovalmisteiden tuotekehittelytoiminnan
4959: maan rajoitetusti myöskin kananmuniin ja lihaan aloittamista varten tarvitaan yksi tutkija, yksi
4960: liittyvän teknologisen tutkimuksen tuotekehitte- mestari ja yksi laborantti. Samoin kananmunien
4961: lyn. Edelleen eri maitovalmisteisiin kohdistuvan ja kananmunavalmisteiden tutkimus- ja tuoteke-
4962: perus- ja sovelletun tutkimuksen lisäksi laitokses- hittelytoimintaan tarvitaan yksi tutkija, yksi elin-
4963: sa pitäisi suorittaa myös tuotekehittelyä palvele- tarviketeknikko ja yksi laborantti.
4964: vaa teknologista tutkimustoimintaa, jonka tarkoi- Lihan ja lihavalmisteiden tutkimus- ja tuoteke-
4965: tuksena olisi pyrkiä löytämään maidolle ja sen eri hittelytoiminnan ensisijainen tarkoitus olisi laa-
4966: ainesosille uusia käyttömuotoja sekä kehittää uu- jentaa laitoksen toimialaa siten, että laitoksen
4967: sia maitovalmisteita. Esitetyn kaltaisen tuoteke- tuotekehittelytoiminnassa voitaisiin tehokkaasti
4968: hittelytoiminnan tulisi palvella paitsi meijeriteol- hyödyntää eri animaalisten peruselintarvikkeiden
4969: lisuutta myös muuta elintarviketeollisuutta sa- yhdistämismahdollisuuksia elintarvikkeissa. Li-
4970: moin kuin elintarviketeollisuuden koneita val- haan ja lihanvalmisteisiin kohdistuvan tutkimus-
4971: mistavaa metalliteollisuutta. Silloin kuin kysy- ja tuotekehittelytoiminnan aloittaminen edellyt-
4972: myksessä olisi teollisuuden toimeksianto, tuote- tää että suunnittelukaudella perustettaisiin tutki-
4973: kehittelytoiminta olisi maksullista palvelutoimin- jaryhmä, jonka kokoonpano olisi yksi tutkija,
4974: taa. yksi elintarviketeknikko ja yksi laborantti.
4975: Valtion maitotalouden tutkimuslaitoksessa on Kokonaisuudessaan edellä esitetyn toiminnan
4976: viisi akateemista tutkijaa joiden päävastuualueet laajentamiskustannukset olisivat vuositasolla n.
4977: ovat voi, maitorasva, juusto ja valkuaistutkimuk- 2 000 000 mk, josta palkkauksia 920 000 mk,
4978: set, maidonlaatuun liittyvät tutkimukset sekä tarvikekustannuksia 500 000 mk ja laitekustan-
4979: ravitsemustutkimukset. Laitoksen toimialue on nuksia 500 000 mk.
4980: tällä hetkellä huomattavasti suppeampi kuin mi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4981: tä laitoksesta annettu laki edellyttää. taen,
4982: Sellaiset tutkimuskohteet kuin maitojauhe,
4983: jäätelö, maitosokeri, hapanmaitovalmisteet ja että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4984: erikoistuotteet, sekä maidon aineosien käyttö 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
4985: muissa elintarvikkeissa ovat jääneet lähes täydelli- 30.16.01 lisäyksenä 920 000 markkaa,
4986: sesti tutkimustoiminnan ulkopuolelle resurssien momentzfle 30.16.29 lisäyksenä 500 000
4987: puutteessa. Laitoksen toiminnan pitäminen ny- markkaa sekä momentille 30.16. 70 li-
4988: kyaikaisella tasolla edellyttää, että tutkimus- säyksenä 500 000 markkaa Valtion maito-
4989: toimintaa kehitetään parantamalla tutkimuksen talouden tutkimuslaitoksen toiminnan
4990: suorittamismahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa en- kehittämiseksi laadittujen suunnitelmien
4991: sisijaisesti, että tutkimushenkilöstön määrää lisä- toteuttamista varten.
4992:
4993: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
4994:
4995: Sirkka-Liisa Anttila
4996: 1986 vp. 927
4997:
4998: Raha-asia-aloite n:o 847
4999:
5000:
5001:
5002:
5003: Anttila: Määrärahan osoittamisesta kengityssepän ja konekirjoitta-
5004: jan toimen perustamiseksi Valtion hevosjalostuslaitokseen
5005:
5006:
5007: Eduskunnalle
5008:
5009: Valtion hevosjalostuslaitoksessa hevosten ja op- maatalouskoulussa 20. Samoin hevosjalostuslaitos
5010: pilasmäärien kaksinkertaistumisesta johtuen ovat tavitsee aivan välttämättä konekirjoittajan toi-
5011: kengityssepän työt lisääntyneet siinä määrin, että men, jotta voidaan selvitä toimisto- ja tutkimus-
5012: on välttämätöntä saada pikaisesti Valtion hevos- työn velvoitteista.
5013: jalostuslaitokseen kengityssepän toimi, siis toinen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5014: toimi, jotta hevosten kaviohoidosta voitaisiin sel- taen,
5015: vitä asianmukaisella tavalla. Valtion hevosjalos-
5016: tuslaitoksen hevosmäärä oli vuonna 1974 124 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5017: hevosta ja tänä vuonna 230 hevosta. Vuonna 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5018: 1974 oli hevostalouskoulussa 24 ja maatalous- 30.17. 01 200 000 markkaa kengityssepän
5019: seppäkoulussa 11 oppilasta. Tällä hetkellä vastaa- toimen ja konekirjoittajan toimen perus-
5020: vat oppilasmäärät ovat hevostalouskoulussa 40 ja tamiseksi Valtion hevosjalostuslaitokseen.
5021:
5022: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5023:
5024: Sirkka-Liisa Anttila
5025: 928 1986 vp.
5026:
5027: Raha-asia-aloite n:o 848
5028:
5029:
5030:
5031:
5032: Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljeli-
5033: jöiden tukemiseen
5034:
5035:
5036: Eduskunnalle
5037:
5038: Nuorten viljelijöiden tukemiseen myönnettävä tään 155 000 000 mk nuorten viljelijöiden tuke-
5039: määräraha saadaan käyttää nuorille viljelijöille miseen, mikä määräraha ei riittäisi kattamaan
5040: tilanpidon aloittamisen yhteydessä maksettaviin kaikkia kuluvankaan vuoden hyväksyttyjä hake-
5041: käynnistysavustuksiin valtioneuvoston tarkemmin muksia.
5042: määräämin perustein. Nuorten viljelijöiden start-
5043: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5044: tirahajärjestelmä tulee lakisääteistää ja momentil-
5045: nioittaen,
5046: la tulee myöntää riittävästi rahoitusta, jotta kaik-
5047: ki starttirahaan oikeutetut ja sitä hakeneet hyväk-
5048: sytyt hakemukset voidaan maksaa viipymättä eikä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5049: vuoden viiveellä kuten tällä hetkellä. Lisärahoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5050: tuksen tarve tänä vuonna on jo 35-40 milj. 30.33.40 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
5051: markkaa. Hallituksen budjettiehdotuksessa esite- nuorten viljelijözden tukemiseen.
5052:
5053: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5054:
5055: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen
5056: 1986 vp. 929
5057:
5058: Raha-asia-aloite n:o 849
5059:
5060:
5061:
5062:
5063: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalou-
5064: den kehittämisrahastoon
5065:
5066:
5067: Eduskunnalle
5068:
5069: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista Maatilatalouden rakenteen kehittämisen tur-
5070: suoritetaan maatilalain mukaisesta maanostotoi- vaamiseksi on välttämätöntä turvata riittävä ra-
5071: minnasta ja sen sekä porotilalain, luontaiselinkei- hoitus maatilatalouden kehittämisrahaston kaut-
5072: nolain ja kohtalain mukaisesta lainoitustoimin- ta.
5073: nasta aiheutuvat menot. Muina sijoitusmenoina
5074: rahastosta suoritetaan oikeudesta hankkia maa- ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5075: metsätalousmaata annetun lain mukaisia lunas- taen,
5076: tushintoja sekä pakkohuutokauppojen lunastus-
5077: hintoja. Hallituksen budjettiehdotuksessa siir-
5078: toon maatilatalouden kehittämisrahastoon on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5079: osoitettu määrärahaa 435 milj. markkaa, mikä on 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5080: täsmälleen sama määrä kuin vuonna 1986. Tänä 30.33.60 lisäyksenä 200 000 000 markkaa
5081: vuonna ovat maatilatalouden kehittämisrahaston siirtona maatziatalouden kehittämisrahas-
5082: määrärahat loppuneet jo elokuun alkuun men- toon maatziatalouden välttämättömän ra-
5083: nessä. kennekehityksen turvaamiseksi.
5084:
5085: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5086:
5087: Sirkka-Liisa Anttila
5088:
5089:
5090:
5091:
5092: 16 260148U
5093: 930 1986 vp.
5094:
5095: Raha-asia-aloite n:o 850
5096:
5097:
5098:
5099:
5100: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Matkun ja Kojon alueen vesi-
5101: huoltohankkeeseen Forssassa
5102:
5103:
5104: Eduskunnalle
5105:
5106: Forssan kaupungissa Matkun ja Kojon alueella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5107: on pohjavesi erittäin ruosteista ja siten talous- taen,
5108: vedeksi lähes kelpaamatonta. Vesi on jokaiselle
5109: välttämätön kulutushyödyke. Matkun ja Kojon
5110: alueen asukkaat ovat vuosia odottaneet kunnol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5111: lista vettä. Vesijohdon vetäminen Forssan keskus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5112: taajamasta Matkuun ja Kojolie on järkevin vaih- 30.40. 77 500 000 markkaa veden-
5113: toehto toteuttaa Pohjois-Forssan asukkaille kun- hankinnan yleissuunnitelman laatimiseksi
5114: nollisen veden saanti. Matkun ja Kajon alueelle Forssassa.
5115:
5116: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5117:
5118: Sirkka-Liisa Anttila
5119: 1986 vp. 931
5120:
5121: Raha-asia-aloite n:o 851
5122:
5123:
5124:
5125:
5126: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta yhteisen vedenjakelu-
5127: järjestelmän rakentamiseen Valkeakoskelle, Toijalaan ja Lempää-
5128: lään
5129:
5130:
5131: Eduskunnalle
5132:
5133: Valkeakosken kaupunki, Toijalan kaupunki ja teriön keskipitkän tähtäyksen ohjelmaan. Valtion
5134: Lempäälän kunta ovat yhtäpitävillä päätöksillä osuudeksi on arvioitu 8,4 mmk 28,9 mmk:n
5135: vuoden 1984 lopussa päättäneet toteuttaa yhtei- kokonaiskustannuksista. Vesihuoltohankkeen to-
5136: sen vedenjakelujärjestelmän rakentamisen maini- teuttamisedellytyksenä on todella valtion mu-
5137: tuille kunnille. Samaiset kunnat ovat vuoden kaantulo, koska muutoin kuntien yksin kustan-
5138: 1985 alussa pyytäneet vesihallitusta osallistumaan nettava osuus nousisi näiden kuntien kantokyvyn
5139: ns. valtion vesihuoltotyönä yhteisen vedenjakelu- huomioon ottaen kohtuuttoman suureksi.
5140: järjestelmän rakentamiseen Valkeakoskelle, Toi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5141: jalaan ja Lempäälään. Hankkeella on erityisesti taen,
5142: Toijalan raakavesiongelmien vuoksi kiire, minkä
5143: johdosta on erittäin hyvä, että rahoitus aloitetaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5144: vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa. Tulo- ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
5145: menoarvioehdotuksessa on tarkoitukseen esitetty 30.40. 77 lisäyksenä 2 400 000 markkaa
5146: 500 000 mk:n määrärahaa, mikä vuoden 1987 valtion vesihuoltotyönä toteutettavan yh-
5147: tarpeita ajatellen on erittäin pieni. teisen vedenjakelujärjestelmän rakenta-
5148: Edelleen on todettava, että tämä hanke sisältyy miseen Valkeakoskelle, Toijalaan ja Lem-
5149: vuodesta 1986 alkaen maa- ja metsätalousminis- päälään.
5150:
5151: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5152:
5153: Sirkka-Liisa Anttila
5154: 932 1986 vp.
5155:
5156: Raha-asia-aloite n:o 852
5157:
5158:
5159:
5160:
5161: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Hauhon reitin rantapengerrysten
5162: aloittamiseksi
5163:
5164:
5165: Eduskunnalle
5166:
5167: Hauhon reltln rantapengerrykset koskettavat vuodelle. Ensimmäisistä suunnitelmista on tar-
5168: 10-20 erillistä pengerrysaluetta lähinnä Hauhon koitus yksi aloittaa jo vuonna 1987, minkä jäl-
5169: ja Tuuloksen kunnissa. Hankkeiden tarkoitukse- keen voitaisiin toteuttaa kahdesta kolmeen han-
5170: na on suojata pysyvässä maatalouskäytössä olevat ketta vuosittain. Työn aloittamiseen tarvittaisiin-
5171: alavat rantamaat Hauhon reitin haitallisilta tul- kin vuonna 1987 300 000 mk.
5172: vilta. Hauhon reitin kunnat ovat pitäneet tärkeä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5173: nä, että vesiviranomaiset ryhtyisivät kiireellisesti taen,
5174: toimenpiteisiin tulvahaittojen poistamiseksi no-
5175: peasti toteutettavissa olevien rantapengerrysten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5176: avulla. Alustavan arvion mukaan rantapengerrys- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
5177: ten kokonaiskustannusarvio olisi n. 3 000 000 30.40. 77 300 000 markkaa Hauhon rei-
5178: mk. Toimeenpano on ajateltu ajoittuvaksi 5-10 tin rantapengerrystöiden aloittamiseen.
5179:
5180: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5181:
5182: Sirkka-Liisa Anttila
5183: 1986 vp. 933
5184:
5185: Raha-asia-aloite n:o 853
5186:
5187:
5188:
5189:
5190: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta neljän tutkijan viran perus-
5191: tamiseksi Maatalouden tutkimuskeskukseen
5192:
5193:
5194: Eduskunnalle
5195:
5196: Suomi on sitoutunut Pohjoismaiden ministeri- myös vaara kasvitautien kulkeutumisesta maa-
5197: neuvostossa hoitamaan osuutensa pohjoismaisen hamme. Puutarhakasvien aitoustutkimusta tai
5198: viljely- ja puutarhakasvien geenipankin perus- tarkastusta ei maassamme juuri harjoiteta. Var-
5199: tamisessa ja hoidossa. In situ -kokoelmat hoide- sinkin viherrakentamiseen käytettyä taimiaineis-
5200: taan maakohtaisesti. Suomen in situ -kokoelmia toa myydään usein väärällä nimellä, mikä on
5201: varten on kerätty huomattava määrä aineistoa vastoin taimitarhauksesta annettuja säädöksiä.
5202: puutarhantutkimuslaitokselle, jossa aineisto on Aitousmääritystä tekevää viranomaista ei ole.
5203: väliaikaisvarastossa. Kokoelman perustaminen ja KESKAS-tutkimuksessa lienee ilmennyt varsin
5204: myöhempi hoito ja täydentäminen riippuvat sii- paljon seikkoja, jotka puoltavat aitoustutkimuk-
5205: tä, saadaanko riittävä rahoitus. Jo kerättyä aineis- sen järjestämistä. Geenipankkikokoelmien ylläpi-
5206: toa tuhoutuu, jos rahoitusta ei saada vuoden dossa ja KESKAS-hankkeessa tarvitaan aitoustut-
5207: 1987 alusta alkaen. kimusta. Tästä johtuen nämä kaikki kolme edellä
5208: Viherrakentamisessa alkuperältään epämääräi- mainittua hanketta tukevat toisiaan, ja siksi on-
5209: nen, usein ulkomainen taimimateriaali on ai- kin perusteltua niputtaa ne, kuten puutarhantut-
5210: heuttanut tuntuvia taloudellisia menetyksiä niin kimuslaitoskin ehdottaa.
5211: suurkäyttäjille kuten kaupungeille, kuin yksityis-
5212: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5213: henkilöillekin. Maassamme käytetään tilastojen
5214: nioittaen,
5215: mukaan vuosittain 800 000 000 mk viherrakenta-
5216: miseen. Kotimainen, ominaisuuksiltaan ja kestä-
5217: vyydeltään sekä aitoudeltaan testattu taimimate- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5218: riaali varmistaisi istutusten onnistumista ja vä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
5219: hentäisi niin yhteisöille kuin yksityisillekin tule- 30. 70.01 280 000 markkaa neljän tutki-
5220: via riskejä. Hyvä kotimainen lisäysaineisto avaisi jan palkkaamiseksi Maatalouden tutki-
5221: mahdollisuudet taimitarhojemme tuotannon kas- muskeskukseen hoitamaan pohjoismaisen
5222: vulle ja tuotannon monipuolistumiselle. Koti- viljely- ja puutarhakasvien geenipankin
5223: maisten taimistotuotteiden kilpailukyky ulkomai- in sz"tu -kokoelmia, tekemään aitoustutki-
5224: siin nähden kasvaisi. Tuonnin vähetessä vähenisi muksia ja KESKAS-tutkimuksia.
5225:
5226: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5227:
5228: Sirkka-Liisa Anttila Matti Maijala
5229: 934
5230: 1986 vp.
5231:
5232: Raha-asia-aloite n:o 854
5233:
5234:
5235:
5236:
5237: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoistutkijan viran perus-
5238: tamiseksi Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinjalostusosas-
5239: toon
5240:
5241:
5242: Eduskunnalle
5243:
5244: Maatalouden tutkimuskeskuksen toiminta täh- tävyysjalosrukseen ei tähän mennessä ole ollut
5245: tää maataloustuotannon valmistamiseen maata- mahdollisuuksia. Kasvinjalostusosaston uudet
5246: louden harjoittamisen pohjoisilla äärialueilla. toimitilat, joita paraikaa rakennetaan, mahdollis-
5247: Tuotantoriskien vähentämisessä on kasvilajikkeil- tavat tämän jalostustavoitteiden saavuttamisen
5248: la keskeinen merkitys. Kasvinjalostuksen on kyet- entistä nopeammin. Ulkonaisten resurssien kehit-
5249: tävä tuottamaan maamme eri osien ilmasto- ja tymisestä huolimatta jalostustyön edistymisen es-
5250: sääolosuhteisiin viljelyvarmoja ja satoisia sekä teeksi on koettu erikoistutkijan puute. Mm.
5251: samalla jatkojalostuksen tarpeet täyttäviä pelto- uusien jalostusmenetelmien, solukkoviljely- ja
5252: kasvilajikkeita. Maatalouden tutkimuskeskus on haploidijalostuksen, tutkimus ja käytäntöön so-
5253: laskenut kauppaan yhteensä 75 lajiketta, joista veltaminen perustelee viran tarpeellisuutta.
5254: yleisessä viljelyssä on n. 40. Lajikkeilla kylvetyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5255: pinta-alat vaihtelevat vuosittain mm. siementen nioittaen,
5256: saatavuudesta riippuen. Vuonna 1985 oliJokiois-
5257: ten viljalajikkeiden osuus kylvöalasta seuraava: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5258: syysvehnä 84 % , kaura 72 % , ruis 60 % , ohra 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
5259: 19 % ja kevätvehnä 14 %. Jalostuksessa on edis- 30.70.01 200 000 markkaa erikozstutkzjan
5260: tymisestä huolimatta lajikkeiden edelleen kehit- viran perustamzseksi Maatalouden tutki-
5261: tämisen tarvetta. Tärkeään lajikkeiden taudinkes- muskeskuksen kasvinjalostusosastoon.
5262:
5263: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5264:
5265: Sirkka-Liisa Anttila Einari Nieminen
5266: 1986 vp. 935
5267:
5268: Raha-asia-aloite n:o 855
5269:
5270:
5271:
5272:
5273: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalouden sääpal-
5274: velun kehittämiseen
5275:
5276:
5277: Eduskunnalle
5278:
5279: Maatalouden kasvukauden aikaista sää- ja neu- menoja vastaavasti, jos puhelinpalvelun päivittäi-
5280: vontapalvelua on kehitetty neljän vuoden ajan. nen keskimääräinen käyttöaste on viisi prosent-
5281: Vuoden 1985 aikana palvelun piirissä on ollut tia. Vuonna 1986 tarvitaan 1 315 000 markan
5282: Kanta-Häme ja Uusimaa. Toiminnasta on saatu lisämääräraha maatalouden sääpalvelun edelleen
5283: tähän asti erittäin myönteisiä kokemuksia. Auto- kehittämiseen ja laajentamiseen koskemaan Ny-
5284: maattiseen puhelinvastaajaan on tänä vuonna lands svenska lantbtukssällskapin, Pirkanmaan,
5285: tullut 170 000 puhelua. Päivittäin sääpalvelua Satakunnan, Keski-Suomen ja Itä-Hämeen maa-
5286: käyttää keskimäärin yli 6 % alueen maanviljeli- talouskeskusten alueita.
5287: jöistä. Sääpalvelua on suunniteltu laajennetta- Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit-
5288: vaksi asteittain niin, että se kattaisi koko maan taen,
5289: vuonna 1991. Suunnitelman toteuttaminen
5290: vuonna 1986 edellyttää yhteensä 3 240 000 mar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5291: kan määrärahaa. Hallituksen esityksessä on tar- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
5292: koitukseen osoitettu 1 925 000 markkaa. Vuonna 30.70.29 lisäyksenä 1 315 000 markkaa
5293: 1991 toiminnasta aiheutuvat menot on arvioitu maatalouden sääpalvelun kehittämiseen
5294: 4 390 000 markaksi. Toiminnasta kertyy tuloja suunnitelmien mukaisesti.
5295:
5296: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
5297:
5298: Sirkka-Liisa Anttila
5299: 936 1986 vp.
5300:
5301: Raha-asia-aloite n:o 856
5302:
5303:
5304:
5305:
5306: Anttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yleisten teiden
5307: kunnossapitoon
5308:
5309:
5310: Eduskunnalle
5311:
5312: Maantieverkoston rakentaminen ja kunnossapi- 30 % vähemmän kuin tänä vuonna. Kunnossapi-
5313: to on yksi tärkeimmistä valtion tehtävistä. Liiken- tomäärärahaan olisi pitänyt tulla 100 000 000
5314: teen suunniteltua nopeampi kasvu on asettanut markan lisäys, jotta voisimme huolehtia paikallis-
5315: tieverkostomme kestävyyden kovalle koetukselle. väestön tarpeista. Tie- ja vesirakennushallitukses-
5316: Tieverkostomme rappeutuminen alkaa olla tosi- sa on valmistunut tieverkon kehittämissuunnitel-
5317: asia. Hallituksen budjettiehdotuksessa on kun- ma, jonka mukaan liikenteen kasvu vuoden 1986
5318: nossapitoon ja tienrakentamiseen määrärahoja alkupuoliskolla olisi 9 %, minkä määrän vuosit-
5319: yhteenlaskettuna korotettu 2, 5 %: n rcaalikas- tainen kasvu on ylittänyt ainoastaan 1960-luvun
5320: vulla vuoden 1986 tasoon verrattuna. Kunnossa- alussa autokaupan vapauduttua. Liikenteen suo-
5321: pidossa määrärahat kuitenkin vähenevät tienra- ritemäärien kasvu on ollut suurinta Uudellamaal-
5322: kennusindeksillä mitattuna 17 milj. markalla. la, Oulussa ja Hämeessä, mistä johtuen Hämeen
5323: Ottaen kuitenkin huomioon bitumituotteiden tiepiirin osuutta tulee nostaa vuoden 1987 mää-
5324: halvan hinnan pystytään todennäköisesti pääl- rärahojen jaossa. Tälle vaatimukselle tienpidon
5325: lystämään lähes tavoiteltu määrä. Tien rakenta- pitkäntähtäyksen suunnitelma vuosille 1986-
5326: mismäärärahoissa realistinen lisäys on 2000 antaa vankan pohjan.
5327: 100 000 000 mk ja se tullaan suuntaamaan pää- Eduskuntakäsittelyssä tiemäärärahat on saatava
5328: tieverkon kehittämiseen teiden liikenteenvälitys- vastaamaan tieverkon järkevän hoidon tasoa.
5329: kykyä parantamalla. Öljysorateiden rakenteiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5330: parantamista pyritään ensi vuonna lisäämään 100 nioittaen,
5331: kilometrillä tähän vuoteen verrattuna. Jotta tämä
5332: edellä mainittu voisi toteutua, joudutaan sora- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5333: teille rakentamisen parantamista vähentämään. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5334: Tänä vuonna on sorateitä peruskorjattu ja pääl- 31.24.141isåyksenä 100 000 000 markkaa
5335: lystetty 1 500 km. Ensi vuonna tultaneen perus- käytettäväksi erityisesti sorateiden raken-
5336: korjaamaan ja päällystämään n. 1 000 km, siis teen parantamiseen ja päällystämiseen.
5337:
5338: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5339:
5340: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen
5341: 1986 vp. 937
5342:
5343: Raha-asia-aloite n:o 857
5344:
5345:
5346:
5347:
5348: Anttila: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 9 peruskorjaami-
5349: seksi
5350:
5351:
5352: Eduskunnalle
5353:
5354: Valtatie yhdeksän Turusta Toijalaan on erityi- vasta vuodelle 1990 määrärahojen niukkuuden
5355: sesti Hämeen tiepiirin alueella urautunut ja osit- vuoksi.
5356: tain tien pintakin on vaurioirunut. Samoin on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5357: mm. Kylmäkosken kunnan kirkonkylän kohdal- taen,
5358: la, jossa valtatie yhdeksän risteystä tulisi leventää
5359: siten, että kääntyvä liikenne voisi tarvittaessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5360: turvallisesti pysähtyä risteysalueella. Tällä hetkel- 1987 tulo- ja menoarvioon momenti!!e
5361: lä tien kapeus aiheuttaa päivittäin useita vaarati- 31. 24. 77 10 000 000 markkaa valtatien
5362: lanteita. Risteyksessä on sattunut peräänajoja. n:o 9 peruskorjaamiseksi sekä ryhmitty-
5363: Hämeen tiepiirin toimenpideohjelmissa valtatie miskaistojen rakentamiseksi Kylmäkosken
5364: yhdeksän rakenteen parantaminen on ajoitettu kunnan kirkonkylän kohda!!a olevaan ris-
5365: teykseen.
5366:
5367: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5368:
5369: Sirkka-Liisa Anttila
5370:
5371:
5372:
5373:
5374: 17 260148U
5375: 938 1986 vp.
5376:
5377: Raha-asia-aloite n:o 858
5378:
5379:
5380:
5381:
5382: Anttila: Määrärahan osoittamisesta valtatiellä n:o 10 olevan liitty-
5383: män peruskorjaamiseksi Hauholla
5384:
5385:
5386: Eduskunnalle
5387:
5388: Valtatie kymmenellä Eteläisten liittymä Hau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5389: hon kunnan kohdalla on piirin toimenpideohjel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzJ/e
5390: massa suunniteltu toteutettavaksi vuonna 1988. 31.24. 77 580 000 markkaa valtatiellä n:o
5391: Hankkeen kustannusarvio on 580 000 markkaa. 10 olevan Eteläisten liittymän liikenne-
5392: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- turvajärjestelyjä varten.
5393: taen,
5394:
5395: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5396:
5397: Sirkka-Liisa Anttila
5398: 1986 vp. 939
5399:
5400: Raha-asia-aloite n:o 859
5401:
5402:
5403:
5404:
5405: Ant~ila: Määräraha_n osoittam~~esta paikallistien n:o 13919 ja valta-
5406: tien n: o .12 nsteyksen lukenneturvallisuuden parantamiseksi
5407: Hauhon kirkonkylässä
5408:
5409:
5410: Eduskunnalle
5411:
5412: Paikallistien n:o 13919 ja valtatien n:o 12 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5413: risteyksen liikenneturvallisuuden parantamisesta taen,
5414: Hauhon kirkonkylässä on tehty useita esityksiä
5415: Hämeen tiepiirille. Kyseisellä alueella on sattu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5416: nut onnettomuuksia melko usein myös viime 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
5417: kesänä. Siksi hankkeen rahoitus tulee aloittaa 31.24. 77 2 000 000 markkaa paikallistien
5418: vuoden 1987 budjetissa. n:·.o 13919 ja valtatien n:o 12 risteyksen
5419: lukenneturvallzsuuden parantamiseen
5420: Hauhon kirkonkylässä.
5421: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5422:
5423: Sirkka-Liisa Anttila
5424: 940 1986 vp.
5425:
5426: Raha-asia-aloite n:o 860
5427:
5428:
5429:
5430:
5431: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Toijalan-Huhdin maan-
5432: tien n:o 2847 peruskorjaamiseen
5433:
5434:
5435: Eduskunnalle
5436:
5437: Maantie n:o 2847 Toijalasta Huhtiin Urjalaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5438: toimii yhdystienä Toijalasta Urjalan asemalle ja nioittaen,
5439: edelleen Forssan suuntaan. Tämä ns. kokoojatie
5440: on tiesuunnitelman puolesta valmis toteutetta-
5441: vaksi. Tietä on perusparannettu Urjalan asemalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5442: Toijalan suuntaan noin 8 kilometrin matkalta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5443: Siksi tuntuukin käsittämättömältä, että tien pe- 31. 24. 77 4 000 000 markkaa maantien
5444: ruskorjaaminen on pysähtynyt Kylmäkosken kun- n:o 2847 (Tozjala-Huhti) peruskorjaa-
5445: nan rajalle. miseen ja päällystämiseen.
5446:
5447: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5448:
5449: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio
5450: 1986 vp. 941
5451:
5452: Raha-asia-aloite n:o 861
5453:
5454:
5455:
5456:
5457: Anttila: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2852 (Sotkiantie)
5458: peruskorjaukseen
5459:
5460:
5461: Eduskunnalle
5462:
5463: Sotkian kylän kohdalle on laadittu tienparan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5464: tamissuunnitelma. Tältä osin tie voidaan paran- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttl/e
5465: taa viipymättä. Samoin väli Kirkonkylä-Sotkia 31.24. 77 1 300 000 markkaa maantien
5466: tulee saada tiepiirin suunnittelun alle koko mat- n:o 2852 (Sotkiantie) perusparantamisek-
5467: kalta. si Sotkian kylän kohdalta.
5468: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5469: taen,
5470:
5471: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5472:
5473: Sirkka-Liisa Anttila
5474: 942 1986 vp.
5475:
5476: Raha-asia-aloite n:o 862
5477:
5478:
5479:
5480:
5481: Anttila: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3055 perusparan-
5482: tamiseksi ja päällystämiseksi välillä Sotjala-Kokkila
5483:
5484:
5485: Eduskunnalle
5486:
5487: Hauhon kunnan asukkaat ovat jo pitkään toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5488: voneet maantien n:o 3055 perusparantamista ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5489: kestopäällystämistä välillä Sotjala-Kokkila. Tä- 31. 24. 77 3 000 000 markkaa maantien
5490: mä hanke on ollut tiemestarin ohjelmissa vuosina n:o 3055 perusparantamiseksi ja kesto-
5491: 1987-1988. Jotta hanke voitaisiin toteuttaa ai- päällystämiseksi välzllä Sotjala-Kokkzia.
5492: kataulun mukaisesti, tulisi sille saada lisärahoi-
5493: tusta.
5494: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5495: taen,
5496: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5497:
5498: Sirkka-Liisa Anttila
5499: 1986 vp. 943
5500:
5501: Raha-asia-aloite n:o 863
5502:
5503:
5504:
5505:
5506: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3223 perus-
5507: parantamiseksi ja päällystämiseksi välillä Lehdesmäki-Sappee
5508:
5509:
5510: Eduskunnalle
5511:
5512: Maantien n:o 3223 perusparantaminen ja kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5513: topäällystäminen välillä Lehdesmäki-Sappee on nioittaen,
5514: ollut pitkään Hauhon kuntalaisten toiveena. Par-
5515: haillaan tieyhteys Tuulos-Luopioinen on perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5516: parantamisen alla piirin työkohteena ja suunni- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzl/e
5517: telmien mukaan Sappeen seutu valmistuisi vuosi- 31. 24. 77 3 000 000 markkaa maantien
5518: na 1988-1989. Hanketta pitäisi jouduttaa ja n:o 3223 perusparantamiseksi ja päällys-
5519: tässä tarkoituksessa tulee saada sille rahoitusta. tämiseksi välillä Lehdesmäki-Sappee.
5520:
5521: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5522:
5523: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio
5524: 944 1986 vp.
5525:
5526: Raha-asia-aloite n:o 864
5527:
5528:
5529:
5530:
5531: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hauhon-Hattulan maan-
5532: tien rakentamiseen
5533:
5534:
5535: Eduskunnalle
5536:
5537: Hauhon kuntakeskuksen ja Hämeenlinnan vä- on 22,5 milj. markkaa. Tässä vaiheessa tulee
5538: lisen suoran tieyhteyden puuttuminen on koko voida turvata hankkeen yleissuunnitelman laati-
5539: Kanta-Hämeen tieverkon suurin rakenteellinen mista varten tarvittavat määrärahat.
5540: heikkous. Tieyhteys tulisi palvelemaan ensi sijas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5541: sa Hauhon kunnan yhteyksiä Hämeenlinnan nioittaen,
5542: suuntaan, mutta myös pitempimatkaista Luopion
5543: suunnalta tulevaa liikennettä. Nyt kun Hattu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5544: lan-Hauhon maantien suunnittelu on käynnis- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
5545: tynyt, toivotaan, että ryhdytään pikaisesti tie- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Rauhan-
5546: hankkeen toteuttamiseen. Hauhon-Hattulan Hattulan maantien yleissuunnitelman
5547: maantien rakentamisen kokonaiskustannusarvio laatimista varten.
5548:
5549: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5550:
5551: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio
5552: 1986 vp. 945
5553:
5554: Raha-asia-aloite n:o 865
5555:
5556:
5557:
5558:
5559: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenojan tien perus-
5560: korjaamiseksi ja päällystämiseksi
5561:
5562:
5563: Eduskunnalle
5564:
5565: Hämeenojan yksityistien vaikutusalueella asuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5566: vakituisesti 80-90 asukasta. He hakevat palve- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
5567: luosa lähinnä olevasta Pitkäjärven kylästä. Paikal- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Hämeen-
5568: listien Åvik-Kerkola silta on jouduttu asetta- ojan tien peruskor/aamiseksi ja päällystä-
5569: maan painorajoituksen alaiseksi, mistä kyläläiset miseksi, Åvikin-Kerkolan paikallistien
5570: eivät suinkaan ole tyytyväisiä. Avikin silta tulisi päällystämiseksi ja Åvikin stllan rakenta-
5571: kiireisesti voida rakentaa ja tiet päällystää. miseksi.
5572: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5573: nioittaen,
5574:
5575: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5576:
5577: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio
5578:
5579:
5580:
5581:
5582: 18 260148U
5583: 946 1986 vp.
5584:
5585: Raha-asia-aloite n:o 866
5586:
5587:
5588:
5589:
5590: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyrsynkulman paikallistien
5591: ja Kauhanojan-Katinhännän maantien päällystämiseen
5592:
5593:
5594: Eduskunnalle
5595:
5596: Ypäjän kunnan alueella Hyrsynkulman paikal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5597: listie on odottanut päällystettä useita vuosia. nioittaen,
5598: Hanke on kuitenkin määrärahojen puutteen
5599: vuoksi jäänyt toteuttamatta. Samoin Ypäjällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5600: maantie Kauhanoja-Katinhäntä on perus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
5601: korjauksen ja päällysteen tarpeessa. Suunnitelma 31.24. 77 2 000 000 markkaa Hyrsynkul-
5602: on parhaillaan vahvistettavana. man paikallistien päällystämiseksija Kau-
5603: hanojan-Katinhännän maantien perus-
5604: korjaamiseksi ja påällystämiseksi.
5605: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5606:
5607: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio
5608: 1986 vp. 947
5609:
5610: Raha-asia-aloite n:o 867
5611:
5612:
5613:
5614:
5615: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokioisten-Forssan maan-
5616: tien rakentamiseen
5617:
5618:
5619: Eduskunnalle
5620:
5621: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimenpide- piiriin myöntää riittävät määräraharesurssit suun-
5622: ohjelmissa on tarkoituksena 1980-luvun lopulla nitelmien tekemistä varten.
5623: rakentaa uusi tieyhteys Jokioisista Forssaan. Sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5624: manaikaisesti on tarkoitus toteuttaa Jokioisten nioittaen,
5625: taajamassa kevyen liikenteen vaatimat järjestelyt
5626: samoin kuin peruskorjata Jokioisten keskustasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5627: Murronkulmalle menevä tie. Näiden hankkeiden 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
5628: toteuttamista varten tulisi Hämeen tie- ja vesira- 31.24.77 2 000 000 markkaa jokioisten
5629: kennuspiirillä olla riittävästi suunnittelumäärära- -Forssan maantien suunnittelemista, jo-
5630: haa suunnitelmien tekemistä varten. Yhä useam- kioisten taajaman lzikennejärjestelyjen
5631: min viime vuosina on ollut tieverkon rakentami- suunnittelemista sekä jokioisten-Mur-
5632: nen kiinni nimenomaan suunnitelmien valmistu- ronkulman tien peruskorjauksen suunnit-
5633: misesta. Tässä tarkoituksessa tulee Hämeen tie- telemista varten.
5634:
5635: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5636:
5637: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio
5638: 948 1986 vp.
5639:
5640: Raha-asia-aloite n:o 868
5641:
5642:
5643:
5644:
5645: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lautaportaan-Kuurilan
5646: tien peruskorjaamiseksi ja päällystämiseksi
5647:
5648:
5649: Eduskunnalle
5650:
5651: Maantie Lautaportaasta Kuurilaan on päällys- maantietä. Edelleen on todettava, että Lautapor-
5652: tetty ja peruskorjattu Tammelan kunnan osuu- taan-Kuutilan tie on merkitty Parolassa toimi-
5653: delta tien alkupäästä runsaan 8 km:n matkalta. van panssariprikaatin harjoitustieksi, jolloin tien
5654: Lautaportaan-Kuurilan maantie on kokoojatie päällystämisessä on otettava huomioon panssari-
5655: ja erittäin merkittävä yhteysväylä Toijalan ja vaunujen tarpeet. Hämeen tie- ja vesirakennus-
5656: Iittalan suunnasta Tammelaan ja Forssaan tulevil- piiri pitää hankkeen toteuttamista tärkeänä,
5657: le. Tien nykyinen kunto kuitenkin aiheuttaa sen, mutta niukkojen määrärahojen johdosta sitä ei
5658: että liikenne tänä päivänä kiertää Toijalan kautta ole saatu toteutetuksi.
5659: valtatietä n:o 9 käyttäen, koska mutkainen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5660: kuoppainen soratie ei houkuttele autoilijoita. nioittaen,
5661: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirissä on puolet
5662: teistämme jo päällystetty, kun taas Kalvolan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5663: kunnassa on koko kunnan alueella noin 140 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
5664: km:n pituinen tieverkko, josta päällystettynä on 31.24.77 3 000 000 markkaa Lautapor-
5665: ainoastaan 30 km ja sekin pääosin valtatie kol- taan-Kuurilan tien peruskorjausta ja
5666: mea ja kunnan keskustaajaman läpi kulkevaa päällystämistä varten.
5667:
5668: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5669:
5670: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio
5671: 1986 vp. 949
5672:
5673: Raha-asia-aloite n:o 869
5674:
5675:
5676:
5677:
5678: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Matkun-Humppilan
5679: maantien peruskorjaamiseksi
5680:
5681:
5682: Eduskunnalle
5683:
5684: Maantie Matkusta Humppilaan on vilkkaasti asukkaat ovat keränneet ison joukon nimiä adres-
5685: liikennöity, varsinkin työmatkaliikennettä tiellä siin, jossa vaaditaan tien pikaista peruskorjausta
5686: on runsaasti. Matkun taajamassa ovat lopettaneet ja päällystettä tielle.
5687: toimintansa sekä saha, tapettitehdas että tulla-
5688: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5689: tehdas. Tästä syystä matkulaiset ovat olleet pako-
5690: nioittaen,
5691: tettuja hakemaan työpaikkansa muualta. Hump-
5692: pilassa toimivat saha ja talotehdas yms. ovat
5693: matkulaisten työpaikkoja. Matkaa on 10 kilomet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5694: riä Matkusta Humppilaan, mikä työmatkana on 1987 tulo- ja menoarvioon momentzl!e
5695: ihan kohtuullinen. Tien huono kunto, mutkai- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa Matkun
5696: suus, kuraisuus ja kuoppaisuus tekevät työmat- -Humppilan maantien peruskorjaami-
5697: kasta hyvin epämiellyttävän. Tien vaikutuspiirin seksi.
5698:
5699: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5700:
5701: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio
5702: 950 1986 vp.
5703:
5704: Raha-asia-aloite n:o 870
5705:
5706:
5707:
5708:
5709: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Myllykylän-Lamalan
5710: maantien peruskorjausta varten
5711:
5712:
5713: Eduskunnalle
5714:
5715: Maantien Myllykylä-Lamala peruskorjaushan- menoarvioon tulisi osoittaa Hämeen piirille lisää
5716: ke on yleissuunnitelman osalta valmistumassa. suunnittelumäärärahoja.
5717: Tämä erittäin vilkkaasti liikennöity mutta hyvin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5718: mutkainen maantie on tarkoitus peruskorjata ja nioittaen,
5719: liikenneturvallisuuden parantamiseksi myöskin
5720: pahimpien mutkien osalta oikaista. Hämeen tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5721: ja vesirakennuslaitoksen toimenpideohjelmissa 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5722: Myllykylän-Tammelan välisen tieyhteyden ra- 31.24. 77 1 000 000 markkaa My//yky-
5723: kentamisaikataulu on vuonna 1988. Tiesuunni- län-Lamalan maantien peruskorjaami-
5724: telman laatimista varten vuoden 1987 tulo- ja sen suunnitteluun.
5725:
5726: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5727:
5728: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio
5729: 1986 vp. 951
5730:
5731: Raha-asia-aloite n:o 871
5732:
5733:
5734:
5735:
5736: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Oinasjärven-Terttilän
5737: maantien peruskorjaamiseen
5738:
5739:
5740: Eduskunnalle
5741:
5742: Maantie Oinasjärveltä Terttilään on erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5743: mutkainen, mutta vilkkaasti liikennöity. Tien 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
5744: peruskorjaaminen oikaisuineen vaatii tiesuunni- 31.24. 77 2 000 000 markkaa käytettä-
5745: telman. Samoin valtatie kahdelta Somerniemelle väksi Oinasjärven- Terttzfän maantien
5746: kulkeva paikallistie on 8 km:n osalta vielä pääl- peruskorjaamiseksi ja päällystämiseksi
5747: lystämättä. Tämä väli tulisi päällystää mahdolli- sekä valtatien n:o 2-Somerniemen pai-
5748: simman pian. kallistien päällystämiseksi 8 km:n matkal-
5749: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- ta.
5750: nioittaen,
5751:
5752: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5753:
5754: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio
5755: 952 1986 vp.
5756:
5757: Raha-asia-aloite n:o 872
5758:
5759:
5760:
5761:
5762: Anttila: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseen ja pe-
5763: ruskorjaamiseen välillä Saviniemi-Perähuhta
5764:
5765:
5766: Eduskunnalle
5767:
5768: Maantie välillä Saviniemi-Perähuhta on huo- Teuron kylässä raskas liikenne aiheuttaa tien
5769: nokuntoinen ja kapea, mutta hyvin vilkkaasti varren taloissa jytinää, erityisesti sillan ympäris-
5770: liikennöity. Urjalan kunnan samoin kuin Forssan tössä. Asukkat kärsivät tästä tilanteesta.
5771: kaupungin Koijärven alueella olevien asukkaiden
5772: liikenneyhteydet läänin pääkaupunkiin Hämeen- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5773: linnaan paranisivat huomattavasti maantien Savi- taen,
5774: niemi-Perähuhta peruskorjaamisen myötä. Erit-
5775: täin vaikeasti liikennöitävä kohta tällä hetkellä
5776: on kyseisellä maantiellä mm. Teuron kylän koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5777: dalla. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
5778: Tien yleissuunnitelma on valmistunut ja on 31.24.77 3 000 000 markkaa maantien
5779: lähetetty lausuntokierrokselle, jonka jälkeen rakentamiseen ja peruskorjaamzseen vå"lzl-
5780: suunnitelma tulee vahvistettavaksi. lä Saviniemi-Perähuhta.
5781:
5782: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
5783:
5784: Sirkka-Liisa Anttila
5785: 1986 vp. 953
5786:
5787: Raha-asia-aloite n:o 873
5788:
5789:
5790:
5791:
5792: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Sontulan paikallistien perus-
5793: parantamiseksi
5794:
5795:
5796: Eduskunnalle
5797:
5798: Sontulan paikallistie, joka välittää liikennettä suunnitelmissa ollut kokonaan uusi tieyhteys Jär-
5799: Toijalasta-Kylmäkoskelie ja päinvastoin, on niin viöitä Kurjenkalliolle. Tämän tieyhteyden raken-
5800: vahvasti liikennöity että se pitäisi päällystää mah- taminen ei saa viivästyttää Sontulan paikallistien
5801: dollisimman pian. Hämeen piirissä vastaavilla peruskorjaamista, koska se on kuntalaisten kan-
5802: liikennemäärillä liikennöidyt tiet on jo kaikki nalta erittäin tärkeä.
5803: päällystetty. Tien kunnostaminen on kuntalais-
5804: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5805: ten kannalta tärkeää. Ensisijainen vaihtoehto on
5806: taen,
5807: tien muuttaminen maantieksi ja sen perusparan-
5808: taminen. Tiehanke on sisältynyt TVL:n Hämeen
5809: piirin toimenpideohjelmaan ja alun perin kohde että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5810: on ollut tarkoitus rahoittaa ja tehdä vuosina 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
5811: 1988-1989. Nyt kuitenkin tien liikennemäärät 31.24.77 4500000 markkaa Sontulan
5812: vaativat tien perusparantamista mahdollisimman paikallistien muuttamiseksi maantieksi ja
5813: pikaisesti viimeistään 1987. Samanaikaisesti on sen perusparantamiseksi.
5814:
5815: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5816:
5817: Sirkka-Liisa Anttila
5818:
5819:
5820:
5821:
5822: 19 260148U
5823: 954 1986 vp.
5824:
5825: Raha-asia-aloite n:o 874
5826:
5827:
5828:
5829:
5830: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Taipaleen tien peruskorjaami-
5831: seen Kylmäkoskella
5832:
5833:
5834: Eduskunnalle
5835:
5836: Taipaleen tie Kylmäkosken kunnassa on mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5837: kittävä yhdystie Taipaleen kylästä valtatie yhdek- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5838: sällä. Tien parantamissuunnitelmien laatiminen 31.24. 77 2 000 000 markkaa Taipaleen
5839: tulisi aloittaa kiireellisesti. Tie on sorapäällystei- tien peruskorjaamiseen tarvittavien tie-
5840: nen ja ajoittain erittäin huonossa kunnossa. suunnitelmien laatimista varten.
5841: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5842: taen,
5843:
5844: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5845:
5846: Sirkka-Liisa Anttila
5847: 1986 vp. 955
5848:
5849: Raha-asia-aloite n:o 875
5850:
5851:
5852:
5853:
5854: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Teuron-Vaihijoen tien perus-
5855: korjaamiseen ja päällystämiseen
5856:
5857:
5858: Eduskunnalle
5859:
5860: Teuron-Vaihijoen tie on teurolaisten asukkai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5861: den tieyhteys Tammelan kuntakeskukseen ja taen,
5862: Forssaan. Tie on päivittäin vilkkaasti liikennöity
5863: ja tien peruskorjaus ja päällystäminen on teuro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5864: laisten toivelistalla ollut jo pitkään. Asiasta on 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5865: tehnyt esityksiä ja aloitteita kylätoimikunta sekä 31.24.77 1500 000 markkaa Teuron-
5866: tiemestarille Forssaan että myöskin Hämeen tie- Vaihzjoen tien peruskorjaukseen ja pääl-
5867: ja vesirakennuspiirille. lystämiseen.
5868:
5869: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5870:
5871: Sirkka-Liisa Anttila
5872: 956 1986 vp.
5873:
5874: Raha-asia-aloite n:o 876
5875:
5876:
5877:
5878:
5879: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Toijalao-Lontilan maantien
5880: peruskorjaukseen
5881:
5882:
5883: Eduskunnalle
5884:
5885: Maantie Toijalasta Lontilaan on odottanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5886: monta vuotta peruskorjausta ja päällystettä. Tie 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5887: on vilkkaasti liikennöity ja sen korjaaminen on 31.24.77 1 000 000 markkaa Toijalan-
5888: perusteltua jo paikallisen väestönkin tarpeita aja- Lontilan maantien peruskorjausta ja pääl-
5889: tellen. lystämistä varten.
5890: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5891: taen,
5892:
5893: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5894:
5895: Sirkka-Liisa Anttila
5896: 1986 vp. 957
5897:
5898: Raha-asia-aloite n:o 877
5899:
5900:
5901:
5902:
5903: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Turun-Hämeenlinnan tien
5904: maantierummun madaltamiseksi Haukivahon suon kohdalla
5905: Tammelassa
5906:
5907:
5908: Eduskunnalle
5909:
5910: Turun-Hämeenlinnan tien alittava rumpu taaria. Lannoituskoekenttää on 384 koealaa yh-
5911: Tammelan kunnan Haukivahon suon kohdalla teensä 6 hehtaaria, istutusaikakokeita 1, 5 hehtaa-
5912: on käynyt liian matalaksi suon painumisen joh- ria, sarkaleveyskoekenttä 10 sarkaa, 7,8 hehtaaria
5913: dosta. Tämän vuoksi suon ojastot eivät enää vedä ja mä-uudistamiskoe 6,0 hehtaaria. Koekenttien
5914: kunnolla ja koko ojitus on menossa hukkaan. tuloksista on julkaistu tähän mennessä useita
5915: Helsingin yliopiston koealueita vaivaa vesi noin tieteellisiä julkaisuja ja opinnäytteitä. Alueella
5916: 40 hehtaarin alalla ja muilla Oy Finlayson Ab:n on myös käynyt useita kansainvälisiä retkeilijäitä
5917: metsäalueilla noin 60 hehtaarin alalla. Oy Finlay- ja oman maamme metsäammattikunnan retkeilyt
5918: son Forssa Ab on anonut tie- ja vesirakennushal- ovat usein suuntautuneet näille alueille. Suon
5919: litukselta valtatien n:o 10 rummun alentamista painuminen kuivatuksen johdosta on ollut odo-
5920: Haukinevan suon kohdalla Tammelan kunnassa. tettua suurempaa ja tämän seurauksena valtaojan
5921: Mainittu rumpu on valtatien rakentamisen yhtey- rumpu tien kohdalla on jäänyt liian korkealle.
5922: dessä tehty vaaditmun syvyyteen, mutta suon Alueen kuivatus on jo usean vuoden ajan ollut
5923: painumisen johdosta jäänyt myöhemmin liian tästä johtuen riittämätön. Koealueilla oleva
5924: ylös. Tie- ja vesirakennushallitus on ilmoittanut puusto on alkanut kitua ja osin kuollakin. Alu-
5925: tiukkojen määrärahojen vuoksi, ettei rummun een kuivatuksen kunnostaminen edellyttäisi
5926: alentamiseen ole voitu ryhtyä ja näyttää epävar- maantierummun laskemista 50-60 cm.
5927: malta sen uusiminen lähivuosinakaan. Rummun Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5928: uusiminen tulee maksamaan noin 150 000 mark- taen,
5929: kaa.
5930: Oy Finlayson Ab:n omistamalla Tammelan ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5931: kunnassa sijaitsevalla Haukivahon suolla, jonka 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
5932: läpi kulkee valtatie n:o 10 Forssa-Hämeenlinna 31.24.77 150 000 markkaa Turun-
5933: on Helsingin yliopiston suometsätieteen laitoksen Hämeenlinnan tien alittavan rummun
5934: 1964 perustamia koealueita yhteensä 21,3 heh- madaltamiseksi Haukivahon suon koh-
5935: taaria ja reuna-alueet mukaan luettuna 40 heh- dalla Tammelassa.
5936:
5937: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
5938:
5939: Sirkka-Liisa Anttila
5940: 958 1986 vp.
5941:
5942: Raha-asia-aloite n:o 878
5943:
5944:
5945:
5946:
5947: Anttila: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän raken-
5948: tamiseksi maantielle n:o 3054 ja paikallistielle n:o 13913 Hau-
5949: holla
5950:
5951:
5952: Eduskunnalle
5953:
5954: Tieverkoston kehittymistä ajatellen Hauhon kun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5955: ta pitää erittäin tärkeänä, että maantie~ n:o 3045 taen,
5956: ja paikallistien n:o 13913 parantammen Hau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5957: hon kohdalla kevyen liikenteen väylän järjeste- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
5958: lyin toteutetaan mahdollisimman pian. Hank- 31.24. 77 1 700 000 markkaa kevyen lii-
5959: keen kustannusarvio on 1, 7 milj. markkaa ja se kenteen väylän rakentamiseksi maantien
5960: on toimenpideohjelmassa ajoitettu vuodelle n:o 3054 ja paikallistien n:o 13913 koh-
5961: 1987. dalla Hauho/la.
5962: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5963:
5964: Sirkka-Liisa Anttila
5965: 1986 vp. 959
5966:
5967: Raha-asia-aloite n:o 879
5968:
5969:
5970:
5971:
5972: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta jalankulku- ja pyöräteiden
5973: rakentamiseen Lopelle ja Iittalaan
5974:
5975:
5976: Eduskunnalle
5977:
5978: Hämeen tiepunn toimenpideohjelmissa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5979: suunniteltu toteutettavaksi Lopen ja Launosten nioittaen,
5980: jalankulku- ja pyöräteiden rakentaminen vuonna
5981: 1988 samoin kuin Kalvolan kunnan Iittalan kes-
5982: kustassa jalankulku- ja pyöräteiden rakentami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5983: nen. Määrärahan tarve on yhteensä 2,1 milj. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
5984: markkaa. Ottaen huomioon sekä Lopen keskus- 31. 24. 77 2 100 000 markkaa Lopen ja
5985: tan että Kalvolan kunnan Iittalan keskustan vilk- Launosten jalankulku- ja pyöräteiden ra-
5986: kaan jalankulku- ja pyöräliikenteen olisi perus- kentamista varten Lopella sekä Iittalan
5987: teltua liikenneturvallisuussyistä näiden hankkei- jalankulku- ja pyöräteiden rakentamista
5988: den mahdollisimman kiireellinen toteuttaminen. varten Kalvolassa.
5989:
5990: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
5991:
5992: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio
5993: 960 1986 vp.
5994:
5995: Raha-asia-aloite n:o 880
5996:
5997:
5998:
5999:
6000: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Kalkkisten sillan rakentamiseen
6001: Asikkalassa
6002:
6003:
6004: Eduskunnalle
6005:
6006: Tie- ja vesirakennushallitus on yhdessä TVL:n velujen saanti vaikeutui. Siksi olisi erittäin perus-
6007: Hämeen piirin kanssa järjestänyt kesällä 1985 teltua rakentaa silta lossin väylälle ihmisten ja
6008: Kalkkisten lossin aikataulun mukaisen liikenne- elinkeinoelämän kulkuyhteyksien turvaamiseksi
6009: kokeilun. Tämä kokeilu aiheutti Kalkkisten seu- Asikkalan kunnassa.
6010: dulla ja Asikkalassa huomattavaa haittaa elinkei- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6011: noelämälle ja maataloudelle. Päivittäistavarakau- taen,
6012: pan myynti laski huomattavasti ja ostosmatkat
6013: suunnattiin kuntakeskukseen ja Lahteen. Am- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6014: mattiautoilijoille lossin aikataulun mukainen lii- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6015: kennöinti merkitsi useiden tuntien odotusaikoja 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Kalkkisten
6016: ja siten tulonmenetyksiä. Samoin eläinlääkäripal- sillan rakentamiseen Asikkalassa.
6017:
6018: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6019:
6020: Sirkka-Liisa Anttila
6021: 1986 vp. 961
6022:
6023: Raha-asia-aloite n:o 881
6024:
6025:
6026:
6027:
6028: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden Saarensalmen sillan
6029: suunnitteluun Tammelassa
6030:
6031:
6032: Eduskunnalle
6033:
6034: Saarensalmen silta Tammelan kunnassa Saaren ten tarvitaan vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon
6035: kansanpuiston alueella on historiallisesti arvokas, yleisten teiden tekemiseen lisää määrärahaa.
6036: mutta liikenteellisesti liian matala ja kapea nyky-
6037: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6038: ajan liikennevaatimuksia ajatellen. Saarensalmen
6039: nioittaen,
6040: sillan sekä leveys että korkeus sulkevat pois
6041: liikennemahdollisuuden korkeammilta kuorma-
6042: autoilta ja kaikilta vähänkin leveämmiltä kulje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6043: tuksilta. Sillalla ei ole kuin yksi ajokaista ja sekin 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
6044: kapea. Uuden sillan suunnittelu nykyisen Saaren- 31.24. 77 1 000 000 markkaa uuden Saa-
6045: salmen sillan välittömään läheisyyteen tulisi rensalmen szflan suunnitteluun Tamme-
6046: käynnistää mahdollisimman nopeasti ja tätä var- lassa
6047:
6048: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
6049:
6050: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio
6051:
6052:
6053:
6054:
6055: 20 260148U
6056: 962 1986 vp.
6057:
6058: Raha-asia-aloite n:o 882
6059:
6060:
6061:
6062:
6063: Anttila: Määrärahan osoittamisesta liukkaan kelin ajoharjoittelura-
6064: dan perustamiskustannuksiin
6065:
6066:
6067: Eduskunnalle
6068:
6069: Ajokorttitutkinto on uudistumassa. Liukkaan tonnin yhdistelmäajoneuvoille. Näin menetellen
6070: kelin ajotutkinto tulee uusille ajokortinsuoritta- rakentamiskustannukset jäisivät 1, 5 milj. mark-
6071: jille pakolliseksi ja mahdollisesti jatkossa myös kaan rakennuspaikan hyvän tarkoitukseen sopi-
6072: ajokortin säilyttäminen vaatii liukkaan kelin har- vuuden huomioon ottaen. Ajoharjoittelurata tu-
6073: joittelua. Uudistuksen myötä koko maahan tarvi- lee sijaitsemaan Urjalan keskustasta n. 7 km
6074: taan n. 30 liukkaan kelin ajoharjoittelurataa. Punkalaitumelle päin.
6075: Liikenneministeriön edustajan sekä alueen au- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6076: tokoulujen kanssa käydyissä neuvotteluissa on taen,
6077: päädytty esittämään yhden ajoharjoitteluradan
6078: perustamista Urjalan Honkolaan. Urjalan rata että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6079: tulisi omalta osaltaan palvelemaan pienempi- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 5 00 000
6080: muotoisena harjoittelu- ja tutkinnonsuorittamis- markkaa käytettäväksi liukkaan kelin ajo-
6081: ratana kaikkia autokouluajoneuvoja varten. Rataa harjoitteluradan perustamiseksi Urjalan
6082: ei suunniteltaisi eikä rakennettaisi yli 15 000 kuntaan.
6083:
6084: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
6085:
6086: Sirkka-Liisa Anttila
6087: 1986 vp. 963
6088:
6089: Raha-asia-aloite n:o 883
6090:
6091:
6092:
6093:
6094: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Viialan rautatieaseman raken-
6095: nussuunnittelun käynnistämiseksi
6096:
6097:
6098: Eduskunnalle
6099:
6100: Viialan rautatieasema tarvitsee uudet totmltl- tilat matkahuollolle, taksille ja linja-autoasemal-
6101: lat. Nykyinen asemarakennus on niin huonokun- le.
6102: toinen, ettei sen korjaaminen ole enää taloudelli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6103: sesti järkevää. Tämä vanha asemarakennus on taen,
6104: historiallisesti arvokas ja se tulisikin säilyttää.
6105: Rautatieaseman rakentamiskysymyksissä on istu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6106: nut syksystä vuoden 1984 toimikunta asiaa val- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6107: mistelemassa. Rakennukseen suunnitellaan sijoi- 31. 90. 74 1 000 000 markkaa Viialan
6108: tettavaksi myöskin poliisin päivystystilat sekä rautatieaseman rakentamissuunnittelun
6109: käynnistämiseksi.
6110:
6111: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
6112:
6113: Sirkka-Liisa Anttila
6114: 964 1986 vp.
6115:
6116: Raha-asia-aloite n:o 884
6117:
6118:
6119:
6120:
6121: Anttila: Määrärahan osoittamisesta luonnonvarojen tutkimuksen
6122: edistämiseksi erään eläkeläisen toimesta
6123:
6124:
6125: Eduskunnalle
6126:
6127: Luonnonvarojen tutkija Suvenmaa Somerolta värahat apumiehille olisivat yhteensä noin 7 500
6128: on jäänyt eläkkeelle, mutta eläkepäivinäänkin markkaa kuukaudessa.
6129: hän todella haluaisi edelleen toimia luonnonva- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6130: rojen tutkimuksen edistämiseksi. Tätä varten hän taen,
6131: pyytää tukea yleisistä valtion varoista saadakseen
6132: käyttöönsä keskimäärin kolme apumiestä kartoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6133: tuksiin ja geofysikaalisiin mittauksiin. Samoin 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
6134: hän tarvitsisi asuntomahdollisuuden eri kuntien 32.40.21 35 000 markkaa Someron kun-
6135: alueella työskennellessään sekä varoja tutkimus- nasta olevan luonnonvarojen tutkija Su-
6136: auton ja kaluston ylläpitämiseen. Palkkaa hän ei venmaan tutkimustoiminnan edistämi-
6137: itselleen vaadi mitään. Yleiskustannukset ja päi- seen.
6138:
6139: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
6140:
6141: Sirkka-Liisa Anttila
6142: 1986 vp. 965
6143: Raha-asia-aloite n:o 885
6144:
6145:
6146:
6147:
6148: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Suomen metsä- ja maata-
6149: louden työsuojelupiirin siirtämiseksi Somerolie
6150:
6151:
6152: Eduskunnalle
6153:
6154: Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen den hoito- ja tuotantomenetelmiin. Suunnitel-
6155: pääkaupunkiseudun kasvun rajoittamiseen täh- missa on mm. hoitonavetan rakentaminen. So-
6156: täävistä toimenpiteistä. Tällöin on mm. valtiova- mero sijaitsee aivan Jokioisten naapuruudessa,
6157: rainministeriön asettama virastojen ja laitosten jolloin ao. työsuojelupiirin ja tutkimuskeskuksen
6158: sijoittamistyöryhmä tehnyt esityksensä pääkau- tarpeellinen yhteistoiminta olisi mahdollista to-
6159: pungissa sijaitsevien virastojen ja laitosten sijoit- teuttaa.
6160: tamisesta. Tällöin on esitetty mm. Etelä-Suomen
6161: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6162: metsä- ja maatalouden työsuojelupiirin sijoitta-
6163: taen,
6164: mista muualle Suomeen pääkaupunkiseudun
6165: työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Somero suurim-
6166: pana maatalouskuntana peltopinta-alalla mitat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6167: tuna on sopiva paikka tälle laitokselle. Jokioisissa 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6168: toimii Maatalouden tutkimuskeskus, jonka tar- 33.03.29 1 000 000 markkaa Etelä-Suo-
6169: koituksena on jatkossa perehtyä mm. maatalou- men metsä- ja maatalouden työsuojelu-
6170: piirin siirtämiseksi Somero/le.
6171:
6172: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
6173:
6174: Sirkka-Liisa Anttila
6175: 966 1986 vp.
6176:
6177: Raha-asia-aloite n:o 886
6178:
6179:
6180:
6181:
6182: Anttila: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille vanhusten,
6183: vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tukemiseen
6184:
6185:
6186: Eduskunnalle
6187:
6188: Vuoden 1984 alusta voimaan tullut yhtenäinen maksi kuin henkilön hoitaminen laitoshoidossa.
6189: suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmä, ns. Val- Kustannukset ovat keskimäärin vain yksi kolmas-
6190: tava-järjestelmä mahdollisti vanhusten, vammais- osa siitä mitä laitoshoitokustannukset ovat van-
6191: ten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidontukijärjes- husta kohti.
6192: telmän, joka on sosiaalihuollon normaalia palve-
6193: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6194: lutoimintaa. Vanhusväestömme kasvava määrä
6195: taen,
6196: on aiheuttanut kunnissa paineita erityisesti van-
6197: husten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden koti-
6198: hoidontukimäärärahan kasvattamiseen. Ongel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6199: mana ovat kuitenkin olleet valtion taholta tulleet 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6200: toistaiseksi melko niukat resurssit. Samalla on 33.32.30 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
6201: todettava, että vanhuksen, vammaisen tai pitkä- vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissai-
6202: aikaissairaan kotihoito tulee kansantaloudellisesti raiden kotihoidontukijärjestelmän laajen-
6203: laskettuna yhteiskunnalle monin verroin halvem- tamiseen tarvetta vastaavasti.
6204:
6205: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
6206:
6207: Sirkka-Liisa Anttila
6208: 1986 vp. 967
6209:
6210: Raha-asia-aloite n:o 887
6211:
6212:
6213:
6214:
6215: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen perustami-
6216: seksi Lounais-Hämeen aluesairaalaan
6217:
6218:
6219: Eduskunnalle
6220:
6221: Lounais-Hämeen aluesairaalassa on jouduttu valtio vastaavasti omalta osaltaan ei ole pystynyt
6222: tarkistamaan osastojen välistä sisäistä paikkajakoa järjestämään riittävää määrää virkoja valtion
6223: siitä syystä, että kuormitusprosentit osastoilla osuuden piiriin.
6224: vaihtelevat hyvin suuresti. Erityisen suurta kuor- Lounais-Hämeen aluesairaalaan tullaan perus-
6225: mitusta on ollut sisätautien osastolla, kun saman- tamaan seuraavat uudet virat 1.3.1987 lukien:
6226: aikaisesti synnytysosastolla on ollut vain noin kaksi sairaanhoitajan virkaa Y 22 palkkaluokkaa,
6227: 60 % :n kuormitus. Lisääntyvä vanhusväestömme yksi apuhoitajan virka Y 18 palkkaluokka, yksi
6228: ja erityisesti terveyskeskuksen tarvitsemat erikois- sisätautiosaston lääkärin virka Y 36 palkkaluok-
6229: sairaanhoitopalvelur vanhuksille ovat lisänneet ka, yksi sairaanhoitajan ja yksi apuhoitajan toimi.
6230: sisätautiosaston kuormitusta. Tämän johdosta on Näiden edellä mainittujen virkojen kokonais-
6231: päädytty muuttamaan sairaalan erikoisalakohtais- kustannukset ovat yhteensä 700 000 mk.
6232: ta sairaansijajakoa sillä tavalla, että synnytys- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6233: naistentautien sairaansijoista vähennetään yhdek- nioittaen,
6234: sän sairaansijaa, jotka osoitetaan sisätautiosaston
6235: käyttöön. Tämä järjestely vaatii lisää henkilökun- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6236: taa, joka on jouduttu alustavasti esittämään pal- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6237: kattavaksi kuntainliiton omana kustannuksena, 33.79.30 500 000 markkaa kahden sai-
6238: koska Kanta-Hämeen keskussairaalan aluesairaa- raanhoitajan, yhden apuhoitajan, yhden
6239: lalle osoittamasta virkakiintiöstä ei ainakaan sisätautienosastonlääkän'n viran sekä yh-
6240: vuonna 1987 ole annettu toiveita saada kyseisiä den sairaanhoitajan toimen sekä yhden
6241: virkoja valtion osuuden piirin. Toisaalta tuntuu apuhoitajan toimen saattamiseksi valtion-
6242: täysin kohtuuttomalta, että kunnilla on lainmu- osuuden piini'n Lounais-Hämeen aluesai-
6243: kainen velvollisuus järjestää erikoissairaanhoito ja raalassa Forssassa.
6244:
6245: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
6246:
6247: Sirkka-Liisa Anttila Mikko Vainio
6248: 968 1986 vp.
6249:
6250: Raha-asia-aloite n:o 888
6251:
6252:
6253:
6254:
6255: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Espoon Meripelastusyhdis-
6256: tyksen pelastusalushankinnan osarahoittamiseksi
6257:
6258:
6259: Eduskunnalle
6260:
6261: Espoon Meripelastusyhdistyksen pv Nokkala II Venesuunnittelutyöryhmä on laatinut nykyistä
6262: on tällä hetkellä ollut aktiivisessa meripelastus- pv Nokkalaa vastaavan pelastusaluksen rakennus-
6263: käytössä toistakymmentä vuotta. Tilasto vuodelta erittelyn, joka joulukuussa 1984 toimitettiin 15
6264: 1984 kuvaa hyvin pv Nokkalan vuotuista käyttö- telakalle tarjouspyynnön muodossa. Tarjousten
6265: tarvetta ja -astetta. Suomen Meripelastusseuran perusteella venesuunnittelutyöryhmä laati vuo-
6266: tilasto vuodelta 1983 osoittaa kiistattomasti va- den 1985 kuluessa rakennuserittelyn niille tela-
6267: paaehtoisen meripelastustyön merkityksen maas- koille, joilla katsotaan olevan mahdollisuuksia
6268: samme ja erityisesti Espoon osuuden laajuuden toimittaa pelastusalus vuosien 1986-87 aikana.
6269: valtakunnallisestikin tarkasteltuna. Lisääntyvä ve- Pv Nokkalan kokoinen pelastusalus ilman meren-
6270: neily Espoon vesialueilla asettaa Espoon Meripe- kulku-, viesti- ja meripelastusvarustusta on saata-
6271: lastusyhdistykselle toiminnallisia vaatimuksia, vissa syksyn 1984 hintatason mukaan hintaan n.
6272: jotka edellyttävät erityisesti: 600 000 mk. Veneen varustaminen nostaa hin-
6273: - toimintavarmaa ja toimintakuntoista vene- taa, minkä vuoksi sopivasti varustettu meripelas-
6274: kalustoa sekä tusalus suunniteltuna Espoon olosuhteisiin mak-
6275: - hyvää toimintavalmiutta nopeutta vaativissa saa vuoden 1985 hintatasossa n. 750 000 mk.
6276: hälytystehtävissä.
6277: Pv Nokkalan ylläpitokustannukset ovat iän Pv Nokkala on yhdessä Espoon Meripelastus-
6278: myötä kasvaneet ja vene olisi peruskorjauksen yhdistyksen etsintälaivueen kanssa avustanut yli
6279: tarpeessa täyttääkseen hyvän toimintavarmuuden 450 venettä ja niissä olleita yli 1 100 ihmistä
6280: vaatimukset. Kun Espoon Meripelastusyhdistyk- viimeistään 15 vuoden aikana. Yhdistys ei harjoi-
6281: sen toimintavalmius on päivystys- ja partiointijär- ta taloudellista toimintaa.
6282: jestelyin saatu parhaaksi mahdolliseksi, on häly- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6283: tystehtävien suoritus nopeutettavissa vain veneka- nioittaen,
6284: luston nopeusvaatimusta nostamalla. Koska sekä
6285: toimintavarmuus että nopeuden lisääminen ovat
6286: parhaiten hoidettavissa venekalustoa uusimalla, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6287: on Espoon Meripelastusyhdistyksen hallitus ryh- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6288: tynyt toimenpiteisiin veneen hankkimiseksi pv 26.97.51 250 000 markkaa Espoon Meri-
6289: Nokkala Il:n tilalle. Reaaliseksi hankkeen aika- pelastusyhdistyksen Nokkala II -pelastus-
6290: tauluksi valittiin kevät 1987, jolloin uusi vene aluksen korvaavan aluksen hankinnan
6291: tulisi saada käyttöön. osarahoittamiseksi.
6292:
6293: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6294:
6295: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6296: 1986 vp. 969
6297:
6298: Raha-asia-aloite n:o 889
6299:
6300:
6301:
6302:
6303: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Porvoon virastotalon
6304: rakentamiseen
6305:
6306:
6307: Eduskunnalle
6308:
6309: Valtion virastot toimivat hajallaan eri puolilla koskeva tonttijako. Rakennushallitus on hyväksy-
6310: Porvoota mm. Porvoon kaupungintalossa. Kau- nyt tonttia koskevan kaupan vuonna 1985.
6311: pungilla itsellään olisi pikainen tarve saada ra- Hankkeen rakentamismäärärahat tulisi varata
6312: kennus, jossa toimivat mm. poliisilaitos, maist- valtion investointisuunnitelmaan siten, että viras-
6313: raatti ja raastuvanoikeus, omaan käyttöönsä. to valmistuu vuonna 1989.
6314: Valtion Porvoon virastotalohanke on jo vuosia Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
6315: sisältynyt valtion investointisuunnitelmiin, mutta maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan
6316: hanketta on kuitenkin siirretty jatkuvasti eteen- työvaliokunnassa.
6317: päin siten, että sen rakentaminen viimeksi hyväk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6318: sytyssä suunnitelmassa on sijoitettu vuosille nioittavasti,
6319: 1989-1991.
6320: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6321: Kaupungin toimesta on tehty tarkoitukseen 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6322: hyvin soveltuva asemakaava, joka vahvistettiin 28. 64. 78 2 000 000 markkaa valtion
6323: vuonna 1984. Silloin hyväksyttiin myös tonttia Porvoon virastotalon suunnittelua varten.
6324: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6325:
6326: Liisa Arranz Pekka Myllyniemi Veikko Saarto
6327: Marja-Liisa Löyttyjärvi Kaarina Dromberg Tauno Valo
6328: Pertti Salolainen Elisabeth Rehn Marjatta Väänänen
6329:
6330:
6331:
6332:
6333: 21 260148U
6334: 970 1986 vp.
6335:
6336: Raha-asia-aloite n:o 890
6337:
6338:
6339:
6340:
6341: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta vankeinhoidon professorin
6342: viran perustamiseen
6343:
6344:
6345: Eduskunnalle
6346:
6347: Helsingin yliopistolla on kaksi rikosoikeuden ja Tämän johdosta on pikaisesti saatava vankeinhoi-
6348: kaksi prosessioikeuden professuuria sekä yhdet don professuuri maahamme. Jo 1950-luvun alus-
6349: rikos- ja prosessioikeuden apulaisprofessuurit. sa todettiin vankeinhoidon professuurin tarpeelli-
6350: Turun yliopistossa on yhdet rikos- ja prosessioi- suus, mutta kun pätevää ei löytynyt, haudattiin
6351: keuden professuurit ja vielä Lapin korkeakoulussa koko professuuri unohduksen suohon.
6352: rikosoikeuden professuuri. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6353: Voinemme todeta, että tyydyttävästi on koulu- nioittaen,
6354: tus ja tutkimustyö oikeudenkäytön ja -soveltami-
6355: sen puolelta järjestetty kansalaisten oikeusturvan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6356: takaamiseksi siihen saakka kunnes vankilan portit 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6357: sulkeutuvat, mutta mitään sen jälkeistä riippu- 29.1 0. 01 200 000 markkaa vankeinhoi-
6358: matonta tutkimusta ja koulutusta vankeinhoidon don professorin viran perustamiseksi
6359: sekä siihen liittyvän jälkihuollon osalta ei ole. maahamme.
6360:
6361: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6362:
6363: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6364: 1986 vp. 971
6365:
6366: Raha-asia-aloite n:o 891
6367:
6368:
6369:
6370:
6371: Arranz ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen
6372: määrärahoihin opiskelijapaikkojen lisäämiseksi
6373:
6374:
6375: Eduskunnalle
6376:
6377: Suomen yliopistopolitiikka on liiaksi vajonnut ti otettava koko korkeakoululaitoksen kehittämi-
6378: määrälliseen kehittämiseen, taisteluun resurssien- sen perustaksi. Kansalaiset haluavat tulevaisuu-
6379: jaosta sekä hallinnon järjestelyn pohdintaan. dessa nykyistä enemmän suorittaa korkeakou-
6380: Vaikka korkeakoulujen kehittämislaki onkin re- luopintoja. Siksi onkin riittämätöntä, että nykyi-
6381: surssivaikutuksiltaan ollut myönteinen, on se sin vain viidennes ikäluokasta saa opiskelupai-
6382: tehnyt yliopiston kehittämisestä lähinnä opiske- kan. Korkeakoulujen aloituspaikkoja tulisikin li-
6383: lupaikkojen laskentaa ja normimatematiikkaa. sätä nopeasti vähintään 15 OOO:een.
6384: Joitain osin rehtorit ja dekaanit, myös jokainen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6385: laitosesimies ja oppituolin haltija on valjastettu taen,
6386: pohtimaan sitä, miten hänenkin yksikkönsä saa-
6387: vuttaisi asetuksen mainitsemat vähimmäisnormit että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6388: ja minimiopettajamäärät. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.10
6389: Nuori ihminen tulisi nähdä resurssien pohdin- määrärahoihin lisäyksenä 50 000 000
6390: nan takaa. Ihmiset haluavat lapsensa lukioon ja markkaa korkeakoulupaikkojen lisäämi-
6391: sen jälkeen korkeakouluihin. Tämä olisi pikaises- seksi nopeasti ainakin 15 OOO:een.
6392:
6393: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6394:
6395: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6396: 972 1986 vp.
6397:
6398: Raha-asia-aloite n:o 892
6399:
6400:
6401:
6402:
6403: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Koskenkylän ala-asteen
6404: voimistelusalin rakentamiseen
6405:
6406:
6407: Eduskunnalle
6408:
6409: Vuosien 1985-1986 aikana tehtiin Koskenky- pienentynyttä entistä suuna luokkahuonetta-
6410: län koululla saneeraus- sekä uudisrakennustyö. kaan. Voimistelusalilla olisi enempääkin käyttöä
6411: Saneerauksen yhteydessä entinen ns. suuri luok- suomenkielisen väestön kulttuuri- ja vapaa-aika-
6412: kahuone + varastointitila, joka toimi myös luok- tilana Pernajan kunnassa.
6413: kahuoneen lisäksi liikuntasalina ja liikuntaväline- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6414: varastona, jaettiin luokkahuoneeksi ja varastoti- nioittaen,
6415: laksi sekä uudisrakennukseen rakennettiin opet-
6416: tajienhuone, suuri veistosali sekä suihku- ja pu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6417: kuhuoneet tytöille ja pojille. Oppilailta puuttuu 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6418: tyystin voimistelusali, sillä veistosalia työkalui- 29.46.34 1 000 000 markkaa voimistelu-
6419: neen ja veistopenkkeineen ei voi käyttää voimis- salin rakentamiseen Koskenkylän ala-
6420: telusalina, kuten ei neliöiltään huomattavasti asteen kouluun.
6421:
6422: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6423:
6424: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6425: 1986 vp. 973
6426:
6427: Raha-asia-aloite n:o 893
6428:
6429:
6430:
6431:
6432: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Liljendalin nuorisotalon
6433: perusparannustöiden aloittamiseksi
6434:
6435:
6436: Eduskunnalle
6437:
6438: Liljendalin kunnan entinen palokunnantalo on vuoden, mikäli tilat saatettaisiin ajanmukaiseen
6439: nykyisin nuorisotoimen omistuksessa. kuntoon.
6440: Tilat palokunnantalossa ovat jatkuvassa käytös- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6441: sä, mutta talo ei vastaa nykyajan vaatimuksia ja nioittaen,
6442: se on remontin tarpeessa. Talossa on erittäin
6443: ohut vuoraus kylmää vastaan ja talo on puuläm- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6444: mitteinen. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6445: Talon huono kunto rajoittaa sen käyttöä eten- 29.91.51 100 000 markkaa Liljendalin
6446: kin talvisin. Talo sijaitsee keskellä Liljendalin kunnan nuorisotalon perusparannustöi-
6447: kuntaa ja sille löytyisi käyttäjiä kunnasta ympäri den aloittamiseksi.
6448:
6449: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6450:
6451: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6452: 974 1986 vp.
6453:
6454: Raha-asia-aloite n:o 894
6455:
6456:
6457:
6458:
6459: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Torpinkylän raittiusseuran-
6460: talon rakentamisen avustamiseen
6461:
6462:
6463: Eduskunnalle
6464:
6465: Torpinkylän raittiusseurantalo Pukkilan kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6466: nassa on rakennettu lähes valmiiksi kuntalaisten nioittaen,
6467: taikootyöllä ja vapaaehtoisin avustuksin. Raken-
6468: nuksen jo kertaalleen valmistuttua tulipalo tuho- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6469: si työn tuloksen. Kylän asukkaiden aktiviteetilla 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
6470: työt saatiin uudelleen käyntiin. kaa Torpinkylän raittiusseurantalon ra-
6471: kentamisen avustamiseen.
6472: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6473:
6474: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6475: 1986 vp. 975
6476:
6477: Raha-asia-aloite n:o 895
6478:
6479:
6480:
6481:
6482: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Espanjankielisten koululais-
6483: ten vanhempien yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
6484:
6485:
6486: Eduskunnalle
6487:
6488: Espanjankielisten koululaisten vanhempien yh- ~nhan se täysin vanhempien aktiviteetista kiin-
6489: distys ry:n päämääränä on auttaa koulua ratkaise- nL
6490: maan Suomessa asuvien espanjalaisten oppilai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6491: den opetukselliset ongelmat sekä pyrkiä erityises- nioittaen,
6492: ti ylläpitämään ja kehittämään Helsingissä ja sen
6493: ympäristössä asuvien Espanjan kansalaisuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6494: omaavien lasten espanjan kielen taitoa ja espan- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzl/e
6495: jankielistä kulttuuria sekä helpottamaan näiden 29.98.50 30 000 markkaa Espanjankie-
6496: oppilaiden mahdollista paluuta kouluun Espan- listen koululaisten vanhempien yhdistys
6497: jassa. Toimintaa rajoittaa rahoituksen vähäisyys. ry:n toiminnan tukemiseen.
6498:
6499: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6500:
6501: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6502: 976 1986 vp.
6503:
6504: Raha-asia-aloite n:o 896
6505:
6506:
6507:
6508:
6509: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisesti ja biody-
6510: naamisesti viljeltyjen tuotteiden laatuvaatimusten aikaansaami-
6511: seen
6512:
6513:
6514: Eduskunnalle
6515:
6516: Yhä useammat kuluttajat haluavat biodynaa- on määriteltävä ja 3) myrkky-apulanta-linjan
6517: misesti tai muuten luonnonmukaisesti viljeltyjä tuotteet halpaa haluaville.
6518: tuotteita. Jotta kuluttajat saisivat hyvin viljeltyjä, terveei-
6519: Valtaosa elintarvikkeistamme viljellään myrk- lisiä ja ravitsevia elintarvikkeita, niistä on makset-
6520: kyjä ja apulautoja käyttäen. Kuluttajat ovat to- tava selvästi korkeampi hinta kuin myrkky-apu-
6521: denneet laadun huonoksi. Luonnonmukaisesti tai lanta-linjan tuotteista. Biodynaaminen viljelijä ei
6522: biologisesti viljelty on suosittua, biodynaaminen voi hoitaa niin suurta pinta-alaa kuin myrkky-
6523: suosituinta. apulanta-viljelijä. Vain kunnolliset hinnat lisää-
6524: Luonnonmukaisesti, biologisesti tai puhtaasti vät biodynaamista viljelyä maassamme. Elleivät
6525: viljelty on hieman epämääräinen käsite. Jotkut hinnat ole riittäviä ja laatu taattua, ei biodynaa-
6526: kuvittelevat tuotteen kuuluvan mainittuun ryh- minen viljely koskaan kasva niin suureksi, että se
6527: mään silloin, kun myrkkyjä ei ole käytetty. Joku voi tyydyttää jatkuvasti kasvavan kysynnän. Bio-
6528: voi lannoittaa maansa raa' alla sian Iietelannalla ja dynaamisen tuotteen ostaja saa hyvää tavaraa
6529: kertoa olevansa biologinen viljelijä. Näin saatu kuitenkin koko rahalla. Myrkky-apulanta-linjan
6530: tuote ei ole korkealaatuinen. tuotteista aina pienempi tai suurempi osa joudu-
6531: Biodynaaminen viljelytapa on selkeästi määri- taan panemaan suoraan roskiin tai kaatopaikalle.
6532: teltyä ja tuotteet ovat tunnetusti hyviä. Myrkkyjä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6533: ja apulautoja ei käytetä, maata hoidetaan hyvin taen,
6534: kompostilla ja biodynaamisilla preparaateilla.
6535: Noudatetaan edullisimpia kylvö- ja korjuuaikoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6536: sekä toteutetaan vuoroviljelyä. 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
6537: Laatukysymykset on selkeästi määriteltävä. Ja- kan määrärahan puhtaasti, luonnonmu-
6538: ko voisi olla: 1) biodynaamiset tuotteet, joilla on kaisesti ja biodynaamisesti vi/je/tyjen
6539: Biodynaamisen yhdistyksen myöntämä laatu- tuotteiden laatuvaatimusten aikaansaami-
6540: merkki, 2) biologiset tuotteet, joiden viljelytapa seksi.
6541:
6542: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6543:
6544: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6545: 1986 vp. 977
6546:
6547: Raha-asia-aloite n:o 897
6548:
6549:
6550:
6551:
6552: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta lammastalouden kehittämi-
6553: seen
6554:
6555:
6556: Eduskunnalle
6557:
6558: Lampaiden lukumäärä on ollut viime vuosina Lampaankasvatuksella olisi Suomessa edelleen
6559: nousussa maassamme. Lampaalle on löytymässä laajentamisen varaa erityisesti pien- ja perhetiloil-
6560: villan ja lihan lisäksi muutakin hyötykäyttöä. la, sillä hyvin laajasti joudutaan teollisuuden
6561: Ruotsissa on tutkimuksin todettu lammas hyväksi tarvitsemaa villaa ja nahkaa tuomaan ulkomailta.
6562: vesakoiden torjujaksi. Monissa maissa ovat kau- Edellä esitetyillä petusteilla ehdotamme kun-
6563: pungit vuokranneet puistoja ja vapaa-ajan alueita nioittaen,
6564: lammaslaitumiksi. Tällöin myös kaupunkilaislap-
6565: set ovat saaneet kosketusta elävään lammastalou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6566: teen. Kauan uinuksissa olleet suomalaisen lam- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
6567: paan turkisnahkaominaisuudetkin on uudelleen markkaa lammastalouden kehittämiseksi
6568: löydetty, kun kotimaisista lampaannahoista val- vakavasti otettavaksi vaihtoehdoksi erityi-
6569: mistetaan jo turkiksiakin. sesti pien- ja perhetzlojen tarpeisiin
6570: maamme kehitys- ja sivualuezlla.
6571:
6572: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6573:
6574: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6575:
6576:
6577:
6578:
6579: 22 260148U
6580: 978 1986 vp.
6581:
6582: Raha-asia-aloite n:o 898
6583:
6584:
6585:
6586:
6587: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Hangon tien leventämiseen
6588:
6589:
6590: Eduskunnalle
6591:
6592: Koska Hangon satama on vilkas ja ympärivuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6593: tinen, on Hankoon johtavalla tiellä myös ympäri- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6594: vuotinen erittäin raskas liikenne. Silti tie Han- 31.24.77 5 000 000 markkaa Hankoon
6595: gonniemeen on kapea ja liikenteelle vaarallinen johtavan tien leventämisen aloittamisek-
6596: ja näin aiheuttaa vakavia ongelmia. si.
6597: Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
6598: nioittavasti,
6599:
6600: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6601:
6602: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6603: 1986 vp. 979
6604:
6605: Raha-asia-aloite n:o 899
6606:
6607:
6608:
6609:
6610: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Lil jendalin-Myrskylän tien
6611: perusparantamiseen
6612:
6613:
6614: Eduskunnalle
6615:
6616: Liljendalin ja Myrskyiän välinen tie n:o 1671 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6617: on vilkkaasti liikennöity mutta erittäin huono- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6618: kuntoinen. Jokakeväiset tulvat estävät tien käy- 31.24. 77 1 500 000 markkaa tien n:o
6619: tön pitkäksikin ajaksi. Tie on mutkainen, huono- 1671 (Liljendai-Myrskylä) perusparan-
6620: kuntoinen ja vaarallinen isojen rekkojen, linja- nustöiden suunnitteluun ja aloittami-
6621: autojen ja muun liikenteen käyttämä tie. seen.
6622: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6623: nioittaen,
6624:
6625: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6626:
6627: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6628: 980 1986 vp.
6629:
6630: Raha-asia-aloite n:o 900
6631:
6632:
6633:
6634:
6635: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Saukkolan ja Pusulan taaja-
6636: mien liikennejärjestelyihin
6637:
6638:
6639: Eduskunnalle
6640:
6641: Nummi-Pusulan kunnan Saukkolan taajaman Saukkolan ja Pusulan taajamien kevyen liiken-
6642: tiejärjestelyihin kuuluvat maantien n:o 109 erita- teen turvallisuuden parantamiseksi on tärkeää,
6643: soliittymän rakentaminen, yksityistiejärjestelyt, että em. hankkeet voidaan aloittaa jo vuonna
6644: kevyen liikenteen väylän jatkaminen, maantien 1987.
6645: n:o 1072 liittymän parantaminen ja kevyen lii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6646: kenteen alikulun rakentaminen. Näiden yhtei- nioittavasti,
6647: nen kustannusarvio on 5 300 000 markkaa.
6648: Pusulan taajaman tiejärjestelyihin kuuluvat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6649: maantien n:o 127 parantaminen ja liittymäjärjes- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6650: telyt ja kevyen liikenteen järjestelyt, joiden kus- 31.24. 77 9 000 000 markkaa Saukkolan
6651: tannusarvio on 3 500 000 mk. ja Pusulan liikennejärjestelyihin.
6652:
6653: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6654:
6655: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6656: 1986 vp. 981
6657:
6658: Raha-asia-aloite n:o 901
6659:
6660:
6661:
6662:
6663: Arranz ym: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
6664: kentamisen aloittamiseksi Sammatin kirkolta Leikkiiän tienhaa-
6665: raan
6666:
6667: Eduskunnalle
6668:
6669: Sammatin kirkonkylän läpi kulkeva tie on van- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6670: ha, mutkikas ja vilkkaasti liikennöity. Kirkonky- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6671: lällä asioivat ovat useasti hengenvaarallisessa tilan- 31.24.77 1 000 000 markkaa kevyen lii-
6672: teessa. Sammatin kunta on lunastanut jo maa- kenteen väylän rakentamisen aloittami-
6673: alueet tien viereltä kevyen liikenteen väylää var- seksi Sammatin kirkolta Leikkzlän tienhaa-
6674: ten. raan.
6675: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6676: taen,
6677:
6678: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6679:
6680: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6681: 982 1986 vp.
6682:
6683: Raha-asia-aloite n:o 902
6684:
6685:
6686:
6687:
6688: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin kunnille kun-
6689: talaisten tekemien keksintöjen esittelemiseen
6690:
6691:
6692: Eduskunnalle
6693:
6694: Kaikille kuntalaisille tulee antaa mahdollisuus Uusien oivallusten nopea rekisteröinti vaikuttaa
6695: esittää oivalluksensa ennen kuin ne vanhenevat. myös tehokkaasti kansantuloon, ja näin saataisiin
6696: Keksiminen on vain uuden asian oivaltamista. patenttikauppa toimimaan kuten esim. Ruotsissa
6697: Vain hätä keinon keksii, ja useimmiten juuri va- ja Japanissa.
6698: rattomille tulee niitä tilanteita eniten, mutta oi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6699: vallusta toiselle voi esittää vain kun se ensin on nioittavasti,
6700: täsmennetty patenttivaatimukseksi. Tämä edellyt-
6701: tää, että keksinnöstä on riittävän hyvät käytännön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6702: tiedot, joiden mukaan vaatimus määritellään. 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
6703: Koska valtio ei voi mitenkään tavoittaa niitä kan määrärahan avustuksina kunnille, jot-
6704: henkilöitä, jotka tarvitsevat ohjausta keksintöjen- ta ne voisivat taata kuntalaisille yhtäläisen
6705: sä rekisteröimiseen, tulee kuntien valtion avustuk- oikeuden esittää keksintönsä varallisuu-
6706: sella hankkia elinkeinoasiamiehen käyttöön hen- destaan riippumatta kunnan antaman
6707: kilö, joka pystyy laatimaanmallisuoja-ja patentti- tuen ja neuvonnan avulla.
6708: anomukset niitä tarvitseville kuntalaisille.
6709:
6710: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6711:
6712: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6713: 1986 vp. 983
6714:
6715: Raha-asia-aloite n:o 903
6716:
6717:
6718:
6719:
6720: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta alkuavustuksiin pienyritys-
6721: ten perustamiseksi
6722:
6723:
6724: Eduskunnalle
6725:
6726: Työvoimaministeriön toimesta on työttömiä it- tajien vähentäessä jatkuvasti työvoimaansa on tär-
6727: sensä työllistäjiä tuettu viime aikoina heidän yrit- keää, että uusia työpaikkoja syntyy lisää ja ihmis-
6728: täjänäolonsa alkuvaiheessa toimeentuloa turvaa- ten työllisyys tulee täten turvattua.
6729: malla. Useita avustushakemuksia on jouduttu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6730: kuitenkin hylkäämään lähinnä rahan puutteen ja tavasti,
6731: yrityksen liian aikaisen aloittamisen vuoksi. Nämä
6732: yritykset ovat useimmiten pitemmällä tähtäimellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6733: kannattavia, mutta joutuvat todella kohtuutto- 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
6734: man tiukoille taipaleensa alkuvaiheessa. Yhteis- markkaa myönnettäväksi alkuavustuksina
6735: kunnan kaikista muista tukimuodoista kyseiset myös muille kuin työttömille pienyritys-
6736: yritykset eivät yleensä hyödy mitään. Suurtyönan- ten perustamiseen.
6737:
6738: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6739:
6740: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6741: 984 1986 vp.
6742:
6743: Raha-asia-aloite n:o 904
6744:
6745:
6746:
6747:
6748: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Sopukan Tuki ry:n toimin-
6749: nan tukemiseen
6750:
6751:
6752: Eduskunnalle
6753:
6754: Ensi Kotien Liiton omistaman, Sipoon kunnas- että" Eduskunta ottaisi valtton vuoden
6755: sa sijaitsevan Sopukka-nimisen toimintakeskuksen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6756: harjoittamaa perhekriisien kohtaamista palvelevaa 33.33.51 30 000 markkaa Sopukan Tuki
6757: opinto- ja virkistystoimintaa on pidettävä ensiar- ry:n toiminnan tukemiseen.
6758: voisen tärkeänä työnä.
6759: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6760: taen,
6761:
6762: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6763:
6764: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti LeaMäkipää
6765: 1986 vp. 985
6766:
6767: Raha-asia-aloite n:o 905
6768:
6769:
6770:
6771:
6772: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuorten Palvelu ry:n toi-
6773: minnan tukemiseen
6774:
6775:
6776: Eduskunnalle
6777:
6778: Nuorten Palvelu ry. on valtakunnallinen nuor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6779: ten vapaaehtoista sosiaalityötä toteuttava yhdistys. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6780: Nuorten Palvelu ry:n työ kohdistuu lähinnä nii- 33.33.51 30 000 markkaa Nuorten Palve-
6781: hin lapsiin ja nuoriin, jotka ovat joutuneet elä- lu ry:n toiminnan tukemiseen.
6782: mässään vaikeuksiin joko päihteiden väärinkäytön
6783: tai muiden syiden vuoksi.
6784: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6785: taen,
6786:
6787: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6788:
6789: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6790:
6791:
6792:
6793:
6794: 23 260148U
6795: 986 1986 vp.
6796:
6797: Raha-asia-aloite n:o 906
6798:
6799:
6800:
6801:
6802: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaatuneitten Omaisten Liit-
6803: to ry:n toiminnan tukemiseen
6804:
6805:
6806: Eduskunnalle
6807:
6808: Kaatuneitten Omaisten Liitto ry. tekee arvokas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6809: ta työtä vanhustenhuollon piirissä. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6810: 33.33.51 100 000 markkaa Kaatuneitten
6811: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- Omaisten Lzi"tto ry:n toiminnan tukemi-
6812: taen, seen.
6813:
6814: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6815:
6816: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6817: 1986 vp. 987
6818:
6819: Raha-asia-aloite n:o 907
6820:
6821:
6822:
6823:
6824: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaunialan sotavammasairaa-
6825: lan potilaiden yhdistys Toverikunnan toiminnan tukemiseen
6826:
6827:
6828: Eduskunnalle
6829:
6830: Kaunialan sotavammasairaalassa toimii potilai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6831: den oma yhdistys, Toverikunta, joka järjestää ret- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6832: kiä teattereihin, konsertteihin ja eri kohteisiin ja 33.23.53 30 000 markkaa Kaunialan so-
6833: tilaisuuksiin. Toverikunta esittää myös elokuvia tavammasairaalan potzlaiden yhdistys To-
6834: sekä muutoinkin vastaa virkistys- ja vapaa-ajan verikunnan toiminnan tukemiseen.
6835: toiminnasta.
6836: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6837: taen,
6838:
6839: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6840:
6841: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6842: 988 1986 vp.
6843:
6844: Raha-asia-aloite n:o 908
6845:
6846:
6847:
6848:
6849: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotasokeat ry:n lomatoimin-
6850: nan tukemiseen
6851:
6852:
6853: Eduskunnalle
6854:
6855: Sotasokeat ry:llä on laajaa ja monipuolista toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6856: mintaa näkövammaisten hyväksi. Erityistä tukea 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6857: tarvitaan Sotasokeat ry:n lomatoimintaan . 33.33.51 30 000 markkaa Sotasokeat ry:n
6858: . Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- lomatoiminnan tukemiseen.
6859: taen,
6860:
6861: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6862:
6863: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6864: 1986 vp. 989
6865:
6866: Raha-asia-aloite n:o 909
6867:
6868:
6869:
6870:
6871: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kuurosokeat ry:n
6872: toiminnan tukemiseen
6873:
6874:
6875: Eduskunnalle
6876:
6877: Suomen Kuurosokeat ry. tekee erityisen tärkeää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6878: työtä kuurosokeiden virkistys- ja lomatoiminnan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6879: piirissä sekä järjestämällä kuurosokeiden tukihen- 33.33.51 100000 markkaa Suomen Kuu-
6880: kilökoulutusta. rosokeat ry:n järJestämän kuurosokeiden
6881: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- virkistys- ja lomatoiminnan sekä tukihen-
6882: taen, kilökoulutuksen tukemiseen.
6883:
6884: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6885:
6886: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti LeaMäkipää
6887: 990 1986 vp.
6888:
6889: Raha-asia-aloite n:o 910
6890:
6891:
6892:
6893:
6894: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Afasialasten tuki ry:n toi-
6895: minnan tukemiseen
6896:
6897:
6898: Eduskunnalle
6899:
6900: Afasialasten tuki ry. tukee ja auttaa afasialapsia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6901: ja heidän vanhempiaan sepeutumisessa ja selviy- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6902: tymisessä sairauden aiheuttamista ongelmista. 33.33.51 30 000 markkaa Afosialasten
6903: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- tuki ry:n toiminnan tukemiseen.
6904: taen,
6905:
6906: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6907:
6908: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6909: 1986 vp. 991
6910:
6911: Raha-asia-aloite n:o 911
6912:
6913:
6914:
6915:
6916: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Epilepsialiitto ry:n toimin-
6917: nan tukemiseen
6918:
6919:
6920: Eduskunnalle
6921:
6922: Epilepsiapotilaat ja heidän omaisensa tarvitse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6923: vat monenlaista koulutusta ja tukea. Epilepsialiit- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6924: to ry:n järjestämää hoidonopetustoimintaa ja epi- 33.33.51 30 000 markkaa Epzlepsialiitto
6925: leptikoiden kurssi- ja virkistystoimintaa tulisi mie- ry:n järjestämään hoidonopetukseen ja
6926: lestämme tukea nykyistä enemmän. epzleptikozden kurssi- ja virkistystoimin-
6927: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- taan.
6928: taen,
6929:
6930: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6931:
6932: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6933: 992 1986 vp.
6934:
6935: Raha-asia-aloite n:o 912
6936:
6937:
6938:
6939:
6940: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen hemofiliayhdistys
6941: ry:n toiminnan tukemiseen
6942:
6943:
6944: Eduskunnalle
6945:
6946: Suomen hemofiliayhdistys ry. toimii hemofilia- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6947: potilaiden ja heidän omaistensa parissa auttaen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
6948: heitä selviytymään sairauden aiheuttamista ongel- 33.33.51 30 000 markkaa Suomen hemo-
6949: mista. filiayhdistys ry:n toiminnan tukemiseen.
6950: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6951: taen,
6952:
6953: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6954:
6955: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6956: 1986 vp. 993
6957:
6958: Raha-asia-aloite n:o 913
6959:
6960:
6961:
6962:
6963: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen keliakiayhdistys ry:n
6964: toiminnan tukemiseen
6965:
6966:
6967: Eduskunnalle
6968:
6969: Suomen keliakiayhdistys ry. tekee ensiarvoisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6970: tärkeää työtä keliakiapotilaiden hyväksi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6971: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 33.33.51 30 000 markkaa Suomen kelia-
6972: taen, kiayhdistys ry:n toiminnan tukemiseen.
6973:
6974: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
6975:
6976: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
6977:
6978:
6979:
6980:
6981: 24 260148U
6982: 994 1986 vp.
6983:
6984: Raha-asia-aloite n:o 914
6985:
6986:
6987:
6988:
6989: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Munuaistautiliitto ry:n loma-
6990: toiminnan tukemiseen
6991:
6992:
6993: Eduskunnalle
6994:
6995: Munuaistautiliitto ry:llä on laajaa ja monipuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6996: lista toimintaa munuaistautipotilaiden hyväksi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6997: Erityistä tukea tarvitaan liiton järjestämään mu- 33.33.51 30 000 markkaa Munuaistautz'-
6998: nuaistautipotilaiden lomatoimintaan. liitto ry:n järjestämän munuaistautipoti-
6999: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- laiden lomatoiminnan tukemiseen.
7000: taen,
7001:
7002: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7003:
7004: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7005: 1986 vp. 995
7006:
7007: Raha-asia-aloite n:o 915
7008:
7009:
7010:
7011:
7012: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Psoriasisliitto ry:n toiminnan
7013: tukemiseen
7014:
7015:
7016: Eduskunnalle
7017:
7018: Psoriasisliitto ry. järjesti viime kesänä psoriasis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7019: ja reumalasten yhteisen kesäleirin, josta saatiin 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7020: erittäin myönteisiä kokemuksia. Yhteistoiminta 33.33.51 30 000 markkaa Psoriasisliitto
7021: muiden potilasryhmien kanssa on erityisen tär- ry:n toiminnan tukemiseen.
7022: keää, ja sitä tulisi mielestämme jatkaa ja kehittää.
7023: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7024: taen,
7025:
7026: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7027:
7028: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7029: 996 1986 vp.
7030:
7031: Raha-asia-aloite n:o 916
7032:
7033:
7034:
7035:
7036: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Mielenterveysseura
7037: ry:n toiminnan tukemiseen
7038:
7039:
7040: Eduskunnalle
7041:
7042: Suomen Mielenterveysseura ry:n järjestämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7043: perheterapiakoulutuksen tarve kasvaa voimak- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7044: kaasti siirryttäessä käyttämään avohuollon palve- 33.33.51 JOO 000 markkaa Suomen Mie-
7045: luja entistä enemmän mielenterveyspotilaiden lenterveysseura ry:n jiirjestämään perhete-
7046: hoidossa ja kuntoutuksessa. rapiakoulutukseen ja psykiatnsten potzlai-
7047: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- den lomatoimintaan.
7048: taen,
7049:
7050: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7051:
7052: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7053: 1986 vp. 997
7054:
7055: Raha-asia-aloite n:o 917
7056:
7057:
7058:
7059:
7060: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Mielenterveysyh-
7061: distys Helmi ry:n toiminnan tukemiseen
7062:
7063:
7064: Eduskunnalle
7065:
7066: Ihmisten osallistumisen ja tasa-arvon esteistä mioon, että mielenterveyden häiriöt ja sairaudet
7067: vakavimpia ovat mielenterveyden häiriöt. Ne saat- ovat johtava peruste tämän hetken työkyvyttö-
7068: tavat aiheuttaa eriasteista psyykkistä vajaakuntoi- myyseläkkeille. Helsingissä on eläkkeellä mielen-
7069: suutta ja rajoittaa mm. toiminta- ja työkykyä, sekä terveyden häiriöiden perusteella Kelan laskelmien
7070: osallistumis- ja selviytymismahdollisuuksia. Pa- mukaan n. 7 000 ihmistä.
7071: himmillaan ne vammauttavat toimintakyvyn täy- Helsingin Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n tar-
7072: sin ja sulkevat ihmisen yhteiskunnasta. koituksena on koota yhteiseen järjestöön kaikki
7073: Ajoittaisten mielenterveyden vaikeuksien, elä- mielenterveyden häiriöistä ja sairauksista kärsivät
7074: mänkriisien, voi sanoa kuuluvan jokaisen ihmisen henkilöt ja toimia heidän tukijärjestönään, sa-
7075: elämään. moin saada mielenterveyden häiriöt samanarvoi-
7076: Mielenterveyden muokkautuminen on jatkuva siksi fyysisten sairauksien kanssa, sekä hoito- että
7077: - elinikäinen tapahtuma. Kehitystä voidaan tie- asennetasolla.
7078: tystikin tukea lisäämällä ihmisten henkisiä ja so- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7079: siaalisia voimavaroja esimerkiksi yksilö- ja ryhmä- taen,
7080: kohtaisen tuen, sekä yhteiskunnallisten toimien
7081: avulla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7082: Tutkimusten mukaan mielenterveyden häiriöis- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7083: tä kärsii peräti joka kolmas työikäinen, lapsista ja 33.33.51 30 000 markkaa Helsingin Mie-
7084: nuorista jopa neljännes on hoidon tai tuen tar- lenterveysyhdistys Helmi ry:n toiminnan
7085: peessa. Näin ollen ollaan tekemisissä varsin vaka- tukemiseen.
7086: van ongelman kanssa, kun otetaan vielä huo-
7087:
7088: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7089:
7090: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7091: 998 1986 vp.
7092:
7093: Raha-asia-aloite n:o 918
7094:
7095:
7096:
7097:
7098: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen MS-yhdistysten
7099: Liitto ry:n toiminnan tukemiseen
7100:
7101:
7102: Eduskunnalle
7103:
7104: Suomen MS-yhdistysten Liitto ry. tekee tärkeää että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7105: työtä järjestämällä kuntoutusneuvontaa ja kun- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7106: toutuskursseja. 33.33.51 JOO 000 markkaa Suomen MS-
7107: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- yhdistysten Liitto ry:n toiminnan tukemi-
7108: taen, seen.
7109:
7110: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7111:
7112: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7113: 1986 vp. 999
7114:
7115: Raha-asia-aloite n:o 919
7116:
7117:
7118:
7119:
7120: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalliolan kannatusyhdistys
7121: ry:n toiminnan tukemiseen
7122:
7123:
7124: Eduskunnalle
7125:
7126: Kalliolan kannatusyhdistys ry. pitää yllä Kallio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7127: lan kuntoutuskotia päihdeongelmaisille. Päihde- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7128: ongelmaisten tilanne pääkaupunkiseudulla on 33.33.51 30 000 markkaa Kalliolan kan-
7129: huolestuttava ja kaikki työ päihdeongelmaisten natusyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen.
7130: tilanteen helpottamiseksi ansaitsee kaiken mah-
7131: dollisen tuen.
7132: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7133: taen,
7134:
7135: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7136:
7137: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7138: 1000 1986 vp.
7139:
7140: Raha-asia-aloite n:o 920
7141:
7142:
7143:
7144:
7145: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Irti Huumeista ry:n toimin-
7146: nan tukemiseen
7147:
7148:
7149: Eduskunnalle
7150:
7151: Irti Huumeista ry. on vanhempainyhdistys, jo- nen ja nykyiset käyttäjät hoidon kautta pääsisivät
7152: ka toimii koko valtakuntamme alueella informoi- irti huumeiden käytöstä.
7153: den ja valistaen huumeiden vaaroista ja vaikutuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7154: sista sekä nuorille että myös vanhemmille, pitäen taen,
7155: tiedotustilaisuuksia, koulutustilaisuuksia ja semi-
7156: naareja, jakaen valistusmateriaalia sekä pyrkien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7157: vaikuttamaan niin lehdistöön kuin päättäjiin, jot- 1987 tulo- j'a menoarvioon momentille
7158: ta huumeongelma tiedostettaisiin ja yritettäisiin 33.33.51 30000 markkaa Irti Huumeista
7159: kaikin keinoin torjua huumeiden käytön leviämi- ry:n toiminnan tukemiseen.
7160:
7161: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7162:
7163: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7164: 1986 vp. 1001
7165:
7166: Raha-asia-aloite n:o 921
7167:
7168:
7169:
7170:
7171: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaaksi Huumeista ry:n toi-
7172: minnan tukemiseen
7173:
7174:
7175: Eduskunnalle
7176:
7177: Vanhempainyhdistys Vapaaksi Huumeista ry. den ohella tuettava myös yksityisiä yhdistyksiä,
7178: suorittaa ensiarvoisen tärkeää työtä huumenuor- jotka tekevät korvaamattoman arvokasta työtä täl-
7179: ten ja heidän perheittensä- vanhempien- aut- lä alalla.
7180: tamiseksi. Toiminta on kaksitahoista, sekä suoraa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7181: auttamista, tukemista ja hoitamista että myös in- taen,
7182: formointia ja valistusta.
7183: Koska kansakunnan elinjuuria ja kokeilunha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7184: Juista nuorisoa jäytävä huumeiden käyttö on tor- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7185: juttava ja huumeiden uhreille on annettava teho- 33.33.51 30 000 markkaa Vapaaksi Huu-
7186: kas erityishoito, on valtiovallan omien järjestelyi- meista ry:n toiminnan tukemiseen.
7187:
7188: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7189:
7190: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7191:
7192:
7193:
7194:
7195: 25 260148U
7196: 1002 1986 vp.
7197:
7198: Raha-asia-aloite n:o 922
7199:
7200:
7201:
7202:
7203: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta Huumeambulanssi ry:n toi-
7204: minnan tukemiseen
7205:
7206:
7207: Eduskunnalle
7208:
7209: Huumeambulanssi ry. pitää yllä huumeambu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7210: lanssia ja huolehtii sen toiminnasta tehden siten 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7211: arvokasta työtä huumepotilaiden hyväksi. 33.33.51 30 000 markkaa Huumeambu-
7212: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- lanssi ry:n toiminnan tukemiseen.
7213: taen,
7214:
7215: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7216:
7217: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7218: 1986 vp. 1003
7219:
7220: Raha-asia-aloite n:o 923
7221:
7222:
7223:
7224:
7225: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksen myöntämiseksi
7226: V~ihtoehtoisen Lääketieteen Keskusliiton toiminnan käynnistä-
7227: mtseen
7228:
7229: Eduskunnalle
7230:
7231: Suomessa on rakennettu sodan jälkeisenä aika- ja hoitomuodot on kiireesti saatettava jokaisen
7232: na korkeatasoinen neuvola-, sairaala-, sekä vii- kansalaisen ulottuville.
7233: meksi terveyskeskusjärjestelmä. Nämä yhteiskun- Vaihtoehtoisen Lääketieteen Keskusliitto
7234: nalliset toteutukset ovat olleet seurausta niistä aat- (VLKL) on perustettu kokoamaan vaihtoehtoista
7235: teellisista pyrkimyksistä, joita kansalaisten paris- lääketiedettä edustavat henkilöt ja yhdistykset.
7236: sa on syntynyt ihmisen hyvinvointiin tähtäävistä VLKL:n tarkoituksena on vaihtoehtoisen lääketie-
7237: tarpeista. Tässä kansalaisnäkemyksessä on tapah- teen ja tutkimustoiminnan edistäminen. VLKL
7238: tumassa merkittävä arvomaailmanmuutos. Yksi- kartoittaa ja kokoaa vaihtoehtoiset hoitomuodot
7239: löratkaisuna se merkitsee valintaa ehkäisevän ja ja hoitokäytännön ja vaihtoehtoista lääketieteellis-
7240: sairauksia poistavan ja toisaalta sairauksia totea- tä tietoa ja tiedottaa alan kehittymisestä.
7241: van ja sairauden oireita hoitavan näkemyksen vä- Liitto pitää yhteyttä lääkintäviranomaisiin ja
7242: lillä. muihin lääketiedettä edistäviin tahoihin, järjestää
7243: Kansalaisten tarvetta vaihtoehtoon heijastavat koulutusta jäsenilleen sekä yleisölle ja järjestää
7244: runsaslukuiset ja nopeasti lisääntyvät ns. laajem- yleisötilaisuuksia.
7245: man lääketieteen terveys- ja hoitopalvelut. Ratkai- Uuden järjestön toiminnan käynnistämiseksi ja
7246: sevaa käännettä vaihtoehtoisten hoitomuotojen organisoimiseksi tulisi saada yhteiskunnalta tu-
7247: käytössä on merkinnyt lääkäreiden laaja käytän- kea.
7248: nön kiinnostus vaihtoehtoiseen lääketieteeseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7249: Tästä on akupunktuuri hyvä esimerkki. Käytän- taen,
7250: nön potilastyössä kokemusperäisesti toimiva vaih-
7251: toehtoinen taitotieto on antanut moniin tähän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7252: asti yleisesti hyväksytyssä lääketieteessä parantu- 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
7253: mattomana pidettyihin vaivoihin ja sairauksiin kaa Vaihtoehtoisen Lääketieteen Keskus-
7254: apua. Vaihtoehtoinen lääketieteellinen tietämys liiton toiminnan tukemiseen.
7255:
7256: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7257:
7258: Liisa Arranz Pentti Kettunen Vieno Eklund
7259: Reino Jyrkilä Pentti Skön Helvi Koskinen
7260: Mikko Vainio Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7261: Urho Pohto Ulla Lehtinen Heikki Riihijärvi
7262: 1004 1986 vp.
7263:
7264: Raha-asia-aloite n:o 924
7265:
7266:
7267:
7268:
7269: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta rintarauhassyövän varhaisto-
7270: teamiseen tähtäävään joukkotutkimukseen
7271:
7272:
7273: Eduskunnalle
7274:
7275: Kansalaisiin kohdistuvilla joukkotutkimuksilla haistoteamiseen tähtäävien joukkotutkimusten
7276: on ollut Suomessa hyvin tärkeä sija taisteltaessa käynnistämiseen koko Suomessa. Turun ja Porin
7277: suuria kansantauteja vastaan. Erityisesti keuhko- läänin ja mm. Kuopion läänin alueella joukkotut-
7278: tuberkuloosin ja kohdunkaulasyövän joukkotutki- kimuskokeilussa on saatu viitteitä joukkotutki-
7279: muksilla on päästy hyvin merkittäviin tuloksiin musten tärkeydestä ja kiireellisyydestä.
7280: näiden sairauksien vähentämisessä väestössämme. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7281: Rintarauhassyöpä on jatkuvasti lisääntymässä ja tavasti,
7282: sen arvioidaan muodostavan hyvin suuren terveys-
7283: uhan naispuoliselle väestönosalle. Tällä hetkellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7284: on olemassa rintasyövän varhaistoteamiseen sove- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
7285: liaat tutkimusvälineet ja tutkimusorganisaatio kan määrärahan laajamittaisen rintarau-
7286: Suomessa. Yliopistolliset keskussairaalat, Syöpä- hassyövän varhaistoteamiseen tähtäävän
7287: säätiö ja mammografialaitteet yhdessä takaavat joukkotutkimuksen suunnitteluun.
7288: nyt riittävän valmiuden rintarauhassyövän var-
7289:
7290: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7291:
7292: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7293: 1986 vp. 1005
7294:
7295: Raha-asia-aloite n:o 925
7296:
7297:
7298:
7299:
7300: Arranz ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttömien työl-
7301: listämiseen valtion virastoissa ja laitoksissa
7302:
7303:
7304: Eduskunnalle
7305:
7306: Työttömissä henkilöissä on useita satoja sellai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7307: sia, jotka voisivat hyödyttää valtiota työskentele- nioittavasti,
7308: mällä valtion virastoissa tai laitoksissa sen sijaan,
7309: että yhteiskunta ei käytä hyväkseen heidän työpa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7310: nostaan. 1987 tulo- ja menoarvioon momenti!le
7311: Kuten toisaalta tiedämme, valtion virastoissa ja 34.50.02 lisäyksenä 50 000 000 markan
7312: laitoksissa on paljon tekemätöntä työtä ja paperei- määrärahan työttömien työllistämiseksi
7313: den kulku päättäjille asti on hidasta. valtion virastoissa ja laitoksissa.
7314:
7315: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7316:
7317: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7318: 1006 1986 vp.
7319:
7320: Raha-asia-aloite n:o 926
7321:
7322:
7323:
7324:
7325: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien veteraa-
7326: nimajan peruskorjaukseen Mäntsälässä
7327:
7328:
7329: Eduskunnalle
7330:
7331: Mäntsälässä sijaitseva veteraanimaja on perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7332: kunnoltaan heikko ja sosiaalitiloiltaan puutteelli- 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
7333: nen. Peruskorjaustöiden aloittaminen olisi kiireel- kaa sota- ja rintamaveteraanien Mäntsäläs-
7334: listä. sä szj"aitsevan veteraanimajan peruskor-
7335: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- jaustöiden aloittamiseen.
7336: taen,
7337:
7338: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7339:
7340: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7341: 1986 vp. 1007
7342:
7343: Raha-asia-aloite n:o 927
7344:
7345:
7346:
7347:
7348: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta kemikaalien haittavaikutus-
7349: ten tutkimiseen
7350:
7351:
7352: Eduskunnalle
7353:
7354: Suomessa voi sattua samanlainen myrkkykatast- Pelkästään nämä seikat merkitsevät sitä, että
7355: rofi kuin Bhopalissa Intiassa sattui, jolloin 250 ih- onnettomuuden tapahtumismuoto on vaikea en-
7356: mistä kuoli ja 200 000 ihmistä vammautui. Bho- nustaa. Vaarallisin kohta tässä ketjussa ei suinkaan
7357: palin onnettomuuden välitön syy oli veden pääsy ole kemikaalien tuotanto tehtaissa, vaan kemikaa-
7358: myrkkysäiliöön. Se johtui kunnossapito- ja turval- liketjun muut osat: kuljetus, varastointi ja jättei-
7359: lisuuslaitteiden puutteellisuudesta. Vuosina den käsittely.
7360: 1981-1982 samassa tehtaassa sattui ainakin viisi Myös Suomessa on tapahtunut myrkyllisten ke-
7361: kemiallista onnettomuutta, joista kolmessa sama mikaalien päästöjä. Ainoa, mikä Bhopalissa ta-
7362: myrkky (metaalietyyli-isosyanaatti) oli osatekijä- pahtuneessa onnettomuudessa oli poikkeuksellis-
7363: nä. Union Carbide -yhtiöllä oli puutteelliset tur- ta, oli se, että karannut aine oli tavallista myrkylli-
7364: vajärjestelyt. sempää ja sitä pääsi ilmaan paljon. Meidän tulisi-
7365: Kemialliset aineet ovat vaarallisia nimenomaan kin tietää paljon tarkemmin käytössä olevien ke-
7366: sen takia, että niistä tiedetään kovin vähän. mikaalien ominaisuuksia sekä niiden haittavaiku-
7367: 1. Maailmassa on jokapäiväisessä käytössä tuksia.
7368: 60 000-70 000 erilaista kemikaalia. Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
7369: 2. Arviolta 1 000 uutta kemikaalia tulee mark- nioittavasti,
7370: kinoille joka vuosi.
7371: 3. Korkeintaan 5 000 kemikaalin terveys- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7372: ympäristöhaittoja on kunnolla tutkittu. 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
7373: 4. Vain 800 kemikaalille on missään länsimaas- kan määrärahan kaikkien käytössä olevien
7374: sa asetettu virallinen suurin sallittu altistusarvo. kemikaalien pikaisen tutkimisen ja tark-
7375: 5. Eri kemikaalien samanaikaista yhteisvaiku- kojen haittavaikutusten selvittämisen
7376: tusta ei ole tutkittu nimeksikään. käynnistämiseksi maassamme.
7377: 6. Maailmassa kuolee vuosittain 220 000 ihmis-
7378: tä torjunta-aineista johtuviin syihin.
7379:
7380: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7381:
7382: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7383: 1008 1986 vp.
7384:
7385: Raha-asia-aloite n:o 928
7386:
7387:
7388:
7389:
7390: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta tuontitavaroiden myrkkyjää-
7391: mien tarkastuksen kehittämiseen
7392:
7393:
7394: Eduskunnalle
7395:
7396: Maahamme on toissa talvena tuotu bromidia si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7397: sältänyt erä auringonkukan siemeniä. Se aiheutti 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
7398: sittemmin lintukuolemia ja runsaasti huolta ja kan måärårahan maahan tuotavan tavaran
7399: murhetta lintujen ruokkijoille. Tämä johtui siitä, myrkkyjäämien tarkastuksen kehittämi-
7400: että lainsäädännössä oli bromidin mentävä aukko: seksi siten, että kaikki maahan tuotava
7401: jos auringonkukan siemenet eivät ole tarkoitetut syötäväksi kelpaava tavara tulee käyttötar-
7402: ihmisen tai hänen kotieläimensä syötäväksi, ei koituksesta riippumatta tarkastettua.
7403: maahan tuodun tavaran mahdollisia myrkkyjää-
7404: miä tarvitse tarkastaa.
7405: Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
7406: nioittaen,
7407:
7408: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7409:
7410: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7411: 1986 vp. 1009
7412:
7413: Raha-asia-aloite n:o 929
7414:
7415:
7416:
7417:
7418: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta keräyspaperin ja -pahvin tal-
7419: teenoton edistämiseen
7420:
7421:
7422: Eduskunnalle
7423:
7424: Maassamme on laajalti erilaisia toimistoja ja Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
7425: liikkeitä, joissa voitaisiin ottaa ennen roskakorien ui oittavasti,
7426: tyhjentämistä talteen keräyspaperina ja -pahvina
7427: käyttökelpoinen paperijäte. Tämä tapahtuisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7428: esim. jokaisen työntekijän huoneeseen sijoitetta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7429: villa keräyspaperilaatikoilla yms. sekä sen jälkeen 35. 13. 62 1 000 000 markan määrärahan
7430: tapahtuvilla suuremmilla välivarastointilaatikoil- keräyspaperin ja -pahvin talteenoton edis-
7431: la. Lisäksi pahvit kerättäisiin erilliseen välivaras- tämiseksi erityisesti liike- ja toimistokzin-
7432: toon. Alustavien kokeilutietojen perusteella on teistöissä sekä kuntien ja valtion viras-
7433: arvioitavissa saatavan merkittäviä jätehuollon kus- toissa.
7434: tannussäästöjä erityisesti toimistotalokiinteistöis-
7435: sä. Myös voimassa oleva jätehuoltolaki edellyttää
7436: jätteiden uudelleenkäyttöä ja hyödyntämistä.
7437:
7438: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7439:
7440: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7441:
7442:
7443:
7444:
7445: 26 260148U
7446: 1010 1986 vp.
7447:
7448: Raha-asia-aloite n:o 930
7449:
7450:
7451:
7452:
7453: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta asuinkiinteistöjen ongelma-
7454: jätteiden vastaanoton järjestämiseen
7455:
7456:
7457: Eduskunnalle
7458:
7459: Kaupunkien tehtävänä on jätehuoltolain mu- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
7460: kaan öljyjätteiden sekä asuinkiinteistöjen ongel- nioittavasti,
7461: majätteiden vastaanoton järjestäminen. Silti on-
7462: gelmajätteiden vastaanotto on kunnissa puutteel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7463: lisesti järjestetty. Osasyynä on ollut tarvittavien 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 35.13
7464: ohjeiden puuttuminen. Apteekeilla, huoltoase- määrärahoihin 5 000 000 markkaa asuin-
7465: milla ja fotokauppiailla voisi olla mahdollisuuksia kiinteistöjen ongelmajätteiden vastaan-
7466: sopia kotitalouksien ongelmajätteiden vastaan- oton kuntoon saattamiseksi ja organisoi-
7467: otosta, mikäli ongelmajätteiden lajittelusta, varas- miseksi.
7468: toinnista ja toimittamisesta edelleen saataisiin
7469: kunnille tarvittavat ohjeet sekä tilat.
7470:
7471: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7472:
7473: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7474: 1986 vp. 1011
7475:
7476: Raha-asia-aloite n:o 931
7477:
7478:
7479:
7480:
7481: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun kuntien
7482: avustamiseen asunnottomien asunto-olojen parantamiseksi
7483:
7484:
7485: Eduskunnalle
7486:
7487: Koska asunnottomien ongelmat pääkaupunki- nes asunnottomien tilanne olisi korjaantunut pää-
7488: seudulla ovat edelleenkin huomattavat eivätkä tä- kaupunkiseudulla.
7489: hänastiset toimet ole asunnottomien määrää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7490: oleellisesti vähentäneet, tulee hallituksen edel- taen,
7491: leenkin toimia määrätietoisesti tämän ongelman
7492: poistamiseksi. Momentti 35.45.33 on tarpeen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7493: jotta voitaisiin avustaa pääkaupunkiseudun kun- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7494: tia tai kunnan omistamia asuntojen hankintayh- 35.45.33 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
7495: tiöitä asuntojen hankkimiseksi asunnottomille. käytettäväksi avustuksina pääkaupunki-
7496: Avustuksia myönnettäisiin 40 prosenttia rakenta- seudun kunnzlle asunnottomien asunto-
7497: mis- tai hankkimiskustannuksista. Tälle momen- olojen parantamiseksi.
7498: tille tulisi taata riittävä määräraha joka vuosi, kun-
7499:
7500: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7501:
7502: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7503: 1012 1986 vp.
7504:
7505: Raha-asia-aloite n:o 932
7506:
7507:
7508:
7509:
7510: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteisöasumishalukkuuden
7511: selvittämiseen
7512:
7513:
7514: Eduskunnalle
7515:
7516: Asumiseen tarvitaan vaihtoehtoja. Perinteisten on eri asia; se on vahva pienessä kylässä, mutta
7517: asumismuotojen lisäksi kansalaiset ovat myös kiin- kuihtuu helposti isossa kerrostalossa.
7518: nostuneita yhteisöasumisesta, vaikka sen määritte- Tanskassa ja Ruotsissa on saatu kokemuksia ny-
7519: leminen voikin olla hieman vaikeaa. Yhteisöasu- kyaikaisesta yhteisöasumisesta. Meilläkin kannat-
7520: mismuotojen on sanottu voivan vaihdella lento- taisi asiaa ainakin selvittää. Asiasta voitaisiin vä-
7521: palloporukasta perheiden täydelliseen yhteista- hintään keskustella, mutta kumminkaan sitä ei
7522: louteen. liene syytä tuputtaa. Ruokakuntien yhteistilat voi-
7523: Nykyisten lakien mukaan valtio ei voi lainoittaa vat olla hyvät ja edustavat; siitä ei ole kuitenkaan
7524: sellaisten kiinteistöjen rakentamista, jotka omis- hyötyä, jos niiden käyttäjien kanssakäyminen ra-
7525: taisivat koko asuntoalueen käyttöön tulevia yh- joittuu arkaan tervehtimiseen.
7526: teistiloja. Ennen kuin uusien säädösten tarpeesta Kuitenkin vaihtoehtojen luominen asumiseen
7527: tulee asuntoviranomaisten päänsärky, kannattaisi on erittäin tärkeää.
7528: tutkia, miten suurta halua yhteisöasumiseen on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7529: olemassa. taen,
7530: Yhteisöasumisesta on puhuttu vanhan suoma-
7531: laisen kyläyhteisön kaupunkilaisena sovellutukse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7532: na. Jos yhteisöasumisen perustana on perheiden 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 markan
7533: välinen yhteistalous, sillä ei ole juuri tekemistä määrärahan sen seikan selvittämiseen,
7534: perhekohtaisiin yksityistalouksiin perustuvien minkälaiseen yhteisöasumiseen on haluk-
7535: maalaiskylien kanssa. Naapureiden ahkerasta ta- kuutta maassamme ja kuinka laajalti.
7536: paamisesta kasvava vastuuntunto lähimmäisistä
7537:
7538: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7539:
7540: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7541: 1986 vp. 1013
7542:
7543: Raha-asia-aloite n:o 933
7544:
7545:
7546:
7547:
7548: Arranz ym.: Määrärahan osoittamisesta kiinteistöjen radankorjauk-
7549: sista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen
7550:
7551:
7552: Eduskunnalle
7553:
7554: Vuosikausia on viivytelty asuntojen radanon- Mikäli säteilyturvakeskuksen mittauksella on
7555: gelman korjaamisessa. Tuhannet suomalaiset ovat todettu korkeat radonarvot, tulisi talon omistajien
7556: itse kouriintuntuvasti joutuneet kokemaan radan- tai asukkaiden radankorjaukset korvata tai ainakin
7557: kaasun aiheuttamat terveydelliset haitat terveys- osittain tukea yhteiskunnan varoin.
7558: viranomaisten levitellessä käsiään. Tutkimusten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7559: mukaan 200-600 ihmistä sairastuu vuodessa ra- nioittaen,
7560: donin aiheuttamaan keuhkosyöpään, ja näin jat-
7561: kuu ellei korjauksia tehdä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7562: Asuntojen sokkeliin ja alapohjiin porattujen 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
7563: reikien kautta voidaan imeä poistoilmapuhalti- markkaa kiinteistöjen radankorjausten
7564: men avulla radon ulos ennen kuin se nousee hait- korvaamiseksi valtion varoista.
7565: toja aiheuttaen sisätiloihin. Samoin radankaasun
7566: haittoja voidaan torjua talon alapohjan alle sijoi-
7567: tetulla sokkelilevyllä.
7568:
7569: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7570:
7571: Liisa Arranz Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
7572: 1014 1986 vp.
7573:
7574: Raha-asia-aloite n:o 934
7575:
7576:
7577:
7578:
7579: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta piirihallintoviranomaisten
7580: hallinnon demokratisoimiskokeilun aloittamiseksi Turun ja Porin
7581: läänissä
7582:
7583: Eduskunnalle
7584:
7585: Väliportaan hallinnon demokratisointia koske- distus ei toteudu vielä aivan lähivuosina, tulisi
7586: van keskustelun yhteydessä on lääninhallitusten harkita sellaisten osauudistusten tekemistä, jotka
7587: lisäksi kiinnitetty huomiota piirihallintoviran· edesauttavat ja tukevat myöhemmin toimeenpan-
7588: omaisten hallintoon ja laajempien kuntainliitto- tavaa väliportaan hallinnon kokonaisuudistusta.
7589: jen hallintoon. Piirihallintoviranomaisille tulisi asettaa neuvotte-
7590: Nykyisellään on lääninhallitusten päätöksente- lukunnat tai toimikunnat johtamaan viranomais-
7591: ko jo osittain demokratisoitu. Useiden tehtävien ten työtä. Tämä toimenpide olisi tärkeä myös lää-
7592: alalle on asetettu eri mielipidesuuntia ja alueita ninhallitusten työn kannalta, jolloin lääninhalli-
7593: edustavia lautakuntia, toimikuntia ja neuvottelu- tuksen yhteensovittavalla ja koordinoivalla suun-
7594: kuntia. Esimerkkinä mainittakoon läänin nuoriso- nittelulla olisi huomattavasti paremmat lähtökoh-
7595: lautakunta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon neu- dat piirihallintoviranomaisten työn pohjautuessa
7596: vottelukunta. Lisäksi v. 1982 lääneihin asetettiin yhteiskunnallisesti eri mielipidesuuntia ja alueita
7597: valtioneuvoston kanslian päätöksellä aluepoliitti- edustavien elinten päätöksiin.
7598: set neuvottelukunnat, jotka antavat lausuntonsa Piirihallintoviranomaisten hallinnon demokra-
7599: läänin kehittämistä koskevista tavoite- ja toimen- tisoimiskokeilu voitaisiin aloittaa esim. Turun ja
7600: pidesuunnitelmista sekä muista läänin kehittämi- Porin läänissä.
7601: sen kannalta laajakantoisista kysymyksistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7602: Piirihallintoviranomaiset on jätetty kokonaan taen,
7603: demokraattisen kontrollin ulkopuolelle, vaikka ne
7604: käyttävät valtion tulo- ja menoarviossa lääneille ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7605: varatuista määrärahoista suurimman osan. Esi- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 26.05
7606: merkiksi Turun ja Porin läänissä pelkästään TVL uudelle momentzlle 100 000 markan mää-
7607: käyttää lääniin menevistä valtion suorien inves- rärahan piirihallintoviranomaisten hallin-
7608: tointien määrärahoista n. 60% eli 240 milj. mk. non demokratisoimiskokeilun aloittami-
7609: Koska näyttää siltä, että väliportaan hallintouu- seksi Turun ja Porin läänissä.
7610:
7611: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
7612:
7613: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
7614: 1986 vp. 1015
7615:
7616: Raha-asia-aloite n:o 935
7617:
7618:
7619:
7620:
7621: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien yhdisty-
7622: misavustusten korottamiseksi
7623:
7624:
7625: Eduskunnalle
7626:
7627: Turun ja Porin lääni on maan pienkuntavaltai- na on ollut mm. päätösvallan siirtyminen monien
7628: sin lääni. Maan yli 450 kunnasta 94 sijaitsee tässä palvelujen osalta kuntainliitoille. Nykytilanteen
7629: läänissä. Kunnista on alle 4 000 asukkaan kuntia yhteiskuntapoliittisia heijastus- ja vaikutussuhtei-
7630: 60% ja alle 2 000 asukkaan kuntia 25. ta tulisi tarkastella ennakkoluulottomasti.
7631: Lähes kaikki alle 2 000 asukkaan kunnat sijait- Kuntauudistus on Varsinais-Suomessa ollut py-
7632: sevat Varsinais-Suomessa. Sisäasiainministeriön sähdyksissä. Uudistusta vaativat perustekijät eivät
7633: luokituksen mukaan Varsinais-Suomen nykyisistä kuitenkaan ole muuttuneet. Siksi tulisi löytää uu-
7634: kunnista suurin osa ei yllä kuntakeskustasolle, sia keinoja kuntien vapaaehtoisen yhdistymisen
7635: vaan ne ovat palveluvarustuksen perusteella pai- edistämiseksi Varsinais-Suomessa.
7636: kallistason keskuksia. Valtion tulisi tukea liitoksia riittävillä yhdisty-
7637: Väestöpohjaltaan pienet Varsinais-Suomen misavustuksilla. Valtion tulo- ja menoarviossa ko.
7638: kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Tämä il- määrärahoja on jatkuvasti supistettu. Vuoden
7639: menee mm. kuntien velkaantumisen lisääntymi- 1987 budjettiin hallitus esittää vain 100 000
7640: senä ja veroäyrin hintaan kohdistuvana paineena. markkaa kyseiseen tarkoitukseen.
7641: Vaikka kuntalaisten verorasitus on korkea, pienet Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7642: kunnat eivät pysty kuitenkaan tarjoamaan saman- taen,
7643: laisia palveluja kuin varakkaammat kunnat.
7644: Nykyisestä vallitsevasta tilanteesta on muodos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7645: tumassa yhteiskuntapoliittinen ongelma, mikä es- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7646: tää pienten kuntien sekä kuntalaisten palvelujen 26.97.32 lisäyksenä 1900 000 markan
7647: kehittymisen ja on siten yhtenä tekijänä estämässä määrärahan kuntien yhdistymisavustuksia
7648: tasa-arvon, demokratian ja yhteiskuntapoliittisesti varten.
7649: tasapainoisen kehityksen edistämistä. Seuraukse-
7650:
7651: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
7652:
7653: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
7654: 1016 1986 vp.
7655:
7656: Raha-asia-aloite n:o 936
7657:
7658:
7659:
7660:
7661: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta venäjän kielen professorin vi-
7662: ran perustamiseen Turun yliopistoon
7663:
7664:
7665: Eduskunnalle
7666:
7667: Neuvostoliiton kauppa on Turun ja Porin lää- lellä Åbo Akademissa. Turun yliopistossa voi suo-
7668: nissä keskimääräistä korkeammalla tasolla. Se on rittaa vain alimman ja keskimmäisen arvosanan.
7669: kohdistunut läänin keskeisille toimialoille. NL:n Varsinais-Suomen kehittämisen ja tähän liit-
7670: kauppa onkin Varsinais-Suomen ja koko läänin tyen suunnitellun Idänkaupan tutkimus- ja kou-
7671: kehityksen kannalta avainasemassa. lutuskeskuksen toiminnan kannalta on tärkeää,
7672: Kaupan suuri merkitys läänille on yleisesti tun- että venäjän kielen korkeimman arvosanan voi
7673: nustettu. Tästä on esimerkkinä ammattiyhdistys- suorittaa myös suomen kielellä Turun yliopis-
7674: liikkeen, teollisuuden ja monien muiden tahojen tossa.
7675: yhteisesti ajama hanke Idänkaupan tutkimus- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7676: koulutuskeskuksen perustamiseksi Turkuun. taen,
7677: NL:n kaupan edellytysten luomisessa venäjän
7678: kielen osaamisella on suuri merkitys. Lisäksi kie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7679: len hallinta on tärkeää maittemme välisen matkai- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7680: lun ja muun kanssakäymisen kehittämisessä. 29.1 0. 01 200 000 markkaavenäjänkielen
7681: Varsinais-Suomessa korkeimman arvosanan ve- professorin viran perustamiseksi Turun
7682: näjän kielessä voi suorittaa ainoastaan ruotsin kie- yliopistoon.
7683:
7684: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7685:
7686: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
7687: 1986 vp. 1017
7688:
7689: Raha-asia-aloite n:o 937
7690:
7691:
7692:
7693:
7694: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakouluopis-
7695: kelijoiden ruokailukustannusten alentamiseen
7696:
7697:
7698: Eduskunnalle
7699:
7700: Valtio tukee korkeakouluopiskelijoiden ruokai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7701: lukustannusten alentamista 3, 75 markalla ateriaa 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
7702: kohti. Tämä markkamäärä on jo useita vuosia säi- 29.37.52 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
7703: lynyt samana, mikä on merkinnyt tuen rcaaliar- korkeakouluopiskeltjoiden ateriakohtaisen
7704: von pienentymistä. Tuen rcaaliarvon palauttami- tuen nostamiseksi 3, 75 markasta 5 mark-
7705: seksi ja opiskelijoiden aseman helpottamiseksi kaan.
7706: katsomme, että tuen ateriakohtainen määrä tulisi
7707: nostaa 5 markkaan.
7708: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7709: taen,
7710:
7711: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
7712:
7713: Heli Astala Pekka Leppänen
7714: Vappu Säilynoja Kati Peltola
7715: Inger Hirvelä
7716:
7717:
7718:
7719:
7720: 27 260148U
7721: 1018 1986 vp.
7722:
7723: Raha-asia-aloite n:o 938
7724:
7725:
7726:
7727:
7728: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin kuntien
7729: peruskoulurakennushankkeiden valtionosuuksiin
7730:
7731:
7732: Eduskunnalle
7733:
7734: Koko Turun ja Porin lääni ja etenkin Varsinais- Kireä tilanne jatkuu. Vuonna 1987 saataneen
7735: Suomi ovat pienkunta-aluetta, jonka koulut ovat käyntiin vain viisi peruskoulun rakennushanketta.
7736: keskimääräistä enemmän uudis-, lisä- ja sanee- Kahden muun toivotun kohtalo saattaa jäädä riip-
7737: rausrakentamisen tarpeessa. Lääninhallituksen pumaan työllisyysmäärärahojen saamisesta.
7738: 19.6.1986 antaman kirjelmän mukaan läänissä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7739: kolmattasataa peruskouluhanketta odottamassa taen,
7740: vuoroaan. Ruuhkan osittainenkin purkaminen on
7741: välttämätöntä. Läänin kunnat ovat vuosille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7742: 1984-88 ilmoittaneet 153 sellaista hanketta, joi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7743: den toteuttamiseen tarvitaan rakentamislupa ja 29. 46.34 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
7744: valtionosuutta. Turun ja Porin läänin kuntien peruskou-
7745: Turun ja Porin lääniin on vuosittain saatu luvat lurakennushankkeiden valtionosuuksiin.
7746: vain 5-6 koulun rakentamiseen. Tilanne on kes-
7747: tämätön. Tarvitaan erityismääräraha ruuhkan
7748: purkamiseksi Turun ja Porin läänissä.
7749:
7750: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
7751:
7752: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
7753: 1986 vp. 1019
7754:
7755: Raha-asia-aloite n:o 939
7756:
7757:
7758:
7759:
7760: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjastojen perus-
7761: tamiskustannuksiin
7762:
7763:
7764: Eduskunnalle
7765:
7766: Tiedontarve tulee lähivuosina lisääntymään no- merkiksi tänä vuonna lääniin saatiin vain yksi ra-
7767: peasti. Tiedonvälitys ja -hallinta tulevat monipuo- kennushanke pienehköjen lääninhallituksen pää-
7768: listumaan ja kehittymään. tettävissä olevien hankkeitten lisäksi sekä kaksi
7769: Uusia informaatiokanavia tulee vanhojen rin- kirjastoautoa. Läänissä on tällä hetkellä odotta-
7770: nalle. Yleisillä kirjastoilla tulee olemaan entistä massa 15-25 hanketta.
7771: suurempi vastuu ihmisten tiedontarpeen tyydyttä- Kirjastotoimen kehittäminen Turun ja Porin
7772: jänä. Kirjastotoimen kehittämisen kannalta suu- läänissä muun maan tasolle vaatii määrärahojen
7773: rimmat epäkohdat ovat kirjastoautojen hankin- suhteellisen osuuden nostamista useaksi vuodeksi
7774: taan varattujen määrärahojen sekä kirjastoraken- läänin väestöosuutta korkeammalle tasolle.
7775: tamiseen varattujen määrärahojen pienuus. Mää- Kirjastojen perustamiskustannuksiin hallitus on
7776: rärahoihin nähden tarve on moninkertainen. esittänyt budjettiin 30 milj. mk. Määräraha on tä-
7777: Suurin osa kirjastoautoista on hankittu kymme- hän tarkoitukseen riittämätön.
7778: nisen vuotta sitten ja autotoiminnan jatkumisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7779: edellytyksenä on auton uusiminen. Mikäli määrä- taen,
7780: rahoja ei saada nostettua, joudutaan useassa kun-
7781: nassa harkitsemaan autotoiminnan lopettamista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7782: kokonaan, mistä joutuisivat eniten kärsimään 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7783: haja-asutusalueiden asukkaat, joilla muutenkin 29.56.31 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
7784: on heikoimmat palvelut. Tilanne on koettu erit- kirjastojen perustamiskustannuksiin, mis-
7785: täin huolestuttavaksi Turun ja Porin läänissä, mis- tä Turun ja Porin läänzlle varataan neljä
7786: sä määrärahojen suhteellinen osuus on jatkuvasti rakentamislupaa.
7787: olennaisesti alittanut läänin väestöosuuden. Esi-
7788:
7789: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
7790:
7791: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
7792: 1020 1986 vp.
7793:
7794: Raha-asia-aloite n:o 940
7795:
7796:
7797:
7798:
7799: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun itäisen ammat-
7800: tikoulun suunnittelun aloittamiseksi
7801:
7802:
7803: Eduskunnalle
7804:
7805: Laissa ammatillisen koulutuksen määrällisestä boratoriotekniikan sekä koti- ja laitostalouden pe-
7806: kehittämisestä vaaditaan, että ammatillisiin oppi- ruslinjoilla.
7807: laitoksiin on varattava aloituspaikkoja niin paljon, Varsinais-Suomessa ammatillisen koulutuksen
7808: että jokaisella peruskoulun tai lukion päättäväliä aloituspaikat ovat jakaantuneet sikäli epätasaises-
7809: on mahdollisuus päästä ammatilliseen koulutuk- ti, että Turun seudun itäisiltä kunnilta puuttuu
7810: seen. Lisäksi aloituspaikat on jaettava eri koulu- yleinen ammattikoulu. Näissä kunnissa väestön-
7811: tusaloille ja -asteille yhteiskunnan ja työelämän kasvu on voimakasta ja koulutuspaikkojen tarve
7812: koulutusperiaatteiden mukaisesti. on suuri myös pitkällä tähtäyksellä. Nykyisellään
7813: Ammatillisen koulutuksen tarvetta Varsinais- suuri osa oppilaista hakeutuu lukioon, koska seu-
7814: Suomessa vuosina 1979-1988 selvittävässä tutki- dulla ei ole riittävästi ammatillisen koulutuksen
7815: muksessa todettiin aloituspaikkavajausta esiinty- aloituspaikkoja. Tämä ei liene kenenkään kannal-
7816: vän kaikkina tarkasteluajanjakson vuosina. Va- ta tarkoituksenmukaista.
7817: jauksen vaihteluväli on 600-1 400 aloituspaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7818: kaa. Ikäluokkien pienenemisen myötä aloitus- tavasti,
7819: paikkavajaus vähenee siten, että se on pienimmil-
7820: lään vuonna 1988. Suurinta aloituspaikkavajausta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7821: Varsinais-Suomessa on maatilatalouden peruslin- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7822: jalla. Tämä puute korjaantunee uuden maata- 29.65.37 500 000 markan suunnittelu-
7823: lousoppilaitoksen perustamisella Salon seudulle. määrärahan Turun seudun itäisen ammat-
7824: Huomattavaa aloituspaikkavajausta on myös auto- tikoulun suunnittelun aloittamiseksi.
7825: ja kuljetustekniikan, puutekniikan, prosessi- ja la-
7826:
7827: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
7828:
7829: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
7830: 1986 vp. 1021
7831:
7832: Raha-asia-aloite n:o 941
7833:
7834:
7835:
7836:
7837: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkijan toimen perustami-
7838: seen Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen
7839:
7840:
7841: Eduskunnalle
7842:
7843: Valantehneiden kielenkääntäjien tutkijalauta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7844: kuntien toiminnan siirtämistä Kotimaisten kiel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7845: ten tutkimuskeskuksen yhteyteen on suunniteltu 29.89.01 100 000 markkaa tutkzjan toi-
7846: jo useiden vuosien ajan, ja asiaa koskeva lakiesitys- men perustamiseksi Kotimaisten kielten
7847: kin lienee ministeriössä jo valmiina. Siirtäminen tutkimuskeskukseen valantehneiden kie-
7848: edellyttää kuitenkin tutkijan toimen perustamista le.~kääntäjien tutkzjalautakuntien tehtä-
7849: Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen näitä vzzn.
7850: tehtäviä varten.
7851: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7852: taen,
7853:
7854: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
7855:
7856: Heli Astala Osmo Vepsäläinen
7857: Vappu Säilynoja Inger Hirvelä
7858: 1022 1986 vp.
7859:
7860: Raha-asia-aloite n:o 942
7861:
7862:
7863:
7864:
7865: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taiteilijoille myön-
7866: nettäviksi yksivuotisiksi taiteilija-apurahoiksi
7867:
7868:
7869: Eduskunnalle
7870:
7871: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija- opintolainojen ja muiden velkojen rasittamille
7872: apurahoista annetun lain (734/ 69, muut. 947 /81) taiteilijoille apuraha on usein ainoa tapa rahoittaa
7873: mukaan jaetaan vuosittain 104 kappaletta yksi- esim. ulkomailla tapahtuva jatko-opiskelu. Taitei-
7874: vuotisia taiteilija-apurahoja. Määrä on jo vuosia lijajärjestöjen edustajat katsovat, että valtion tulo-
7875: pysytellyt samana. Yksivuotiset taiteilija-apurahat ja menoarvioon tulee varata ylimääräinen määrä-
7876: on tarkoitettu alunperin nuorille taiteenharjoitta- raha, joka vastaa 40 yksivuotisen taiteilijamäärära-
7877: jille. Tästä apurahasta ovat kuitenkin viime vuosi- han kustannuksia. Nämä apurahat tulee myöntää
7878: na päässeet nauttimaan vain aniharvat alle 35- lakimääräisten 104 yksivuotisen taiteilija-apura-
7879: vuotiaat taiteilijat. Taiteen keskustoimikunta on han lisäksi.
7880: viitaten hallituksen antamaan kulttuuripoliitti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7881: seen selontekoon ja omiin aikaisempiin esityksiin- taen,
7882: sä ryhtynyt toimiin yksivuotisten taiteilija-apura-
7883: hojen kohottamiseksi 40 kappaleella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7884: Yksivuotisten taiteilija-apurahojen määrän li- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7885: sääminen on välttämätöntä jo pelkästään taiteen 29.90.51 lisäyksenä 1 840 320 markkaa
7886: jälkikasvun turvaamiseksi. Nuorille ja lahjakkaille käytettäväksi ylimääräisten yksivuotisten
7887: opiskelunsa päättäneille tai muutoin taiteellisessa taitezlija-apurahojen myöntämiseen nuo-
7888: työssä toimiville tulee varata mahdollisuus opiske- nlle taiteilijozlle.
7889: luun tai työskentelyyn apurahan turvin. Nuorille
7890:
7891: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
7892:
7893: Heli Astala Riitta Uosukainen Ulla-Leena Alppi
7894: Pähr-Einar Hellström Inger Hirvelä Marja-Liisa Tykkyläinen
7895: Tytti lsohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila Kati Peltola
7896: Marjatta Väänänen
7897: 1986 vp. 1023
7898:
7899: Raha-asia-aloite n:o 943
7900:
7901:
7902:
7903:
7904: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjes-
7905: töille
7906:
7907:
7908: Eduskunnalle
7909:
7910: Maamme säveljärjestöt ovat koko tOimintansa Valtionavustukset säveltaidejärjestöille
7911: ajan suorittaneet suomalaista musiikkielämää ja (mom. 29.90.23) vuosina 1982-1986
7912: julkista hallintoa hyödyttäviä tehtäviä, kuten mk
7913: esim. tiedotusta, koulutusta, tilastointia ja kan- 1982 420 000
7914: sainvälisiä suhteita. Tämä on kuitenkin aiheutta- 1983 460 000
7915: nut lisääntyviä taloudellisia paineita, koska val- 1984 488 000
7916: tion avustukset säveltaidejärjestöille viimeisten 1985 520 000
7917: viiden vuoden aikana ovat nousseet hyvin vähän 1986 528 000
7918: tai pysyneet samoina ja niiden merkitys suhteessa
7919: kustannuksiin on koko ajan pienentynyt. Saman- Vuonna 1986 jaettiin ko. momentilta seuraavat
7920: aikaisesti suomalainen musiikkielämä on laajentu- avustukset:
7921: nut huomattavasti ja lisännyt säveltaidejärjestöjen mk
7922: tehtäviä. Suomen Musiikinopettajain Liitto r. y. 111 000
7923: Suomen Musiikkioppilaitosten
7924: Vuonna 1987 vietetään maamme itsenäisyyden Liitto r. y. 109 000
7925: 70-vuotisjuhlaa. Se tulee aiheuttamaan mm. Suo- Suomen Muusikkojen Liitto r.y. 69 000
7926: men Musiikkiopettajainliitolle, Suomen Musiikki- Suomen Sinfoniaorkesterit r. y. 149 000
7927: oppilaitosten Liitolle sekä Suomen Sinfoniaorkes- Suomen Säveltaiteilijain Liitto r. y. 18 000
7928: terit ry:lle suuren työpanoksen, koska valtioneu- Suomen Säveltäjät r.y. 35 000
7929: voston toivomat juhlakonsertit ym. juhlavuoteen Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS 26 000
7930: liittyvät musiikkitapahtumat pyritään asianmu- Koulujen musiikinopettajat r.y. 11 000
7931: kaisesti hoitamaan.
7932: yht. 528 000
7933: Vuoden 1987 budjettiesityksessä on valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7934: avustuksiin säveltaidejärjestöille varattu vain taen,
7935: 550 000 markkaa. Summa on sama kuin vuoden
7936: 1986 budjetissa. Määräraha on riittämätön. Sävel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7937: taidejärjestöt ovat toivoneet määrärahaa nostetta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7938: vaksi 900 000 markaksi. Lisäystä tarvitaan 350 000 29.90.52 lisäyksenä 350 000 markkaa sä-
7939: markkaa. veltaidejärjestözlle.
7940:
7941: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
7942:
7943: Heli Astala Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
7944: Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen Arvo Kemppainen
7945: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
7946: 1024 1986 vp.
7947:
7948: Raha-asia-aloite n:o 944
7949:
7950:
7951:
7952:
7953: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämötaiteelli-
7954: sen harrastustoiminnan tukemiseen
7955:
7956:
7957: Eduskunnalle
7958:
7959: Maamme harrastajateatteritoiminta on jatku- täysin riippuvainen eduskunnan harrastajateatte-
7960: vasti kasvanut ja vilkastunut. Mm. Työväen Näyt- rityöhön osoittamista määrärahoista.
7961: tämöiden Liiton piirissä toimi v. 1985 170 aktii- Hallituksen esitys toteutuessaan merkitsisi har-
7962: vista harrastajateatteria. Osoituksena tästä aktii- rastajateatteritoiminnan lamaantumista ja tason
7963: visuudesta ja korkeasta taiteellisesta tasosta voi- voimakasta laskua paikkakunnilla, joilla on oltu
7964: daan mainita Mikkelin Työväen Näyttämöpäivät, riippuvaisia ohjaaja- ja kouluttajatyövoiman saan-
7965: Lasten ja Nuorten Teatteripäivät Oulussa, TNL:n nista Työväen Näyttämöiden Liitosta.
7966: teattereiden osallistuminen Seinäjoen Harrasta- Hallituksen esitys merkitsisi kehityksen pysäh-
7967: jateatterikesään ja valtakunnallinen, vuosittai- tymistä. Voimakas aikuisteatteri tarvitsee vireän
7968: nen Työväen Teatterisunnuntai -tapahtuma. Työ- lasten ja nuorten toiminnan rinnalleen.
7969: väen Teatterisunnuntai järjestettiin ensimmäisen Eduskunnan tulisikin nostaa näyttämötaiteelli-
7970: kerran syksyllä 1983 ja siihen osallistui useita seen harrastustoimintaan varattu määräraha
7971: kymmeniä TNL:n jäsenteattereita eri puolilla 3 700 000 markkaan, josta varataan Työväen Näyt-
7972: Suomea. tämöiden Liitolle 1 800 000 mk.
7973: Hallitus esittää ehdotuksessaan vuoden 1987 Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
7974: tulo- ja menoarvioksi näyttämötaiteelliseen har- taen,
7975: rastustoimintaan 2 600 000 mk (v. 1986 2 600 000
7976: mk). Määrärahan hyväksyminen hallituksen esit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7977: tämässä muodossa merkitsisi harrastajateatterijär- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
7978: jestöille, erityisesti Työväen Näyttämöiden Liitol- 29.90.52 kaikkiaan 3 700 000 markan
7979: le, toiminnan ja palvelujen supistamista tuntuvas- määrärahan näyttämötaiteelliseen harras-
7980: ti. Liiton harrastajateatteritoimintaa ei nimittäin tustoimintaan, josta varataan Työväen
7981: tueta millään muilla määrärahoilla, vaan se on Näyttämöiden Ltitolle 1 800 000 markkaa.
7982:
7983: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
7984:
7985: Heli Astala Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
7986: Pekka Leppänen Arvo Kemppainen Anna-Liisa Jokinen
7987: Inger Hirvelä
7988: 1986 vp. 1025
7989:
7990: Raha-asia-aloite n:o 945
7991:
7992:
7993:
7994:
7995: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta turkulaisen Aurinkobaletin
7996: toiminnan tukemiseen
7997:
7998:
7999: Eduskunnalle
8000:
8001: Tanssitaiteen nopea kasvu on eräs kulttuuriken- tamaan jatkuvasti huolta ryhmän perustoiminta-
8002: tän näkyvimpiä ilmiöitä; tanssi on saavuttanut vii- edellytysten puutteellisuudesta, mikä koskee ra-
8003: meisten vuosikymmenien aikana virallisen aseman hoitusta, tanssijoiden koulutusta sekä harjoitus- ja
8004: muiden taidemuotojen rinnalla harrasteena, am- esiintymistiloja.
8005: mattina ja näyttämötaiteen osana. Suomeen on Aurinkobaletin kannatusyhdistys on tehnyt
8006: syntynyt Kansallisbaletin ulkopuolelle merkittäviä maaliskuussa 1986 opetusministeriölle ehdotuk-
8007: säännöllistä näyttämötoimintaa harjoittavia am- sen Aurinkobaletin saattamisesta alueteatterilain
8008: mattitanssiteattereita. Varsinais-Suomessa toimiva piiriin. Asialle ovat olleet suopeita sekä Suomen
8009: turkulainen Aurinkobaletti on yksi näistä, ja se on tanssitaiteilijain liitto että valtion tanssitaidetoi-
8010: ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva mikunta. Tehty aloite ei ole kuitenkaan edennyt
8011: ammattitanssiteatteri. opetusministeriössä yhdistyksen toivomalla taval-
8012: Näiden ns. vapaiden ryhmien taloudellisessa ja la, joten Aurinkobaletin kehityksen turvaavat pe-
8013: hallinnollisessa kehittämisessä ei sen sijaan ole rusratkaisut ovat vielä toteutumatta.
8014: edistytty tilanteen vaatimalla tavalla. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8015: Aurinkobaletin kannatusyhdistys ry. on vuo-
8016: desta 1981 ylläpitänyt Aurinkobalettia, josta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8017: vuosi vuodelta kehittynyt merkittävämpi tekijä 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
8018: suomalaisen tanssitaiteen kenttään. Tällä hetkellä 29.90.52 650 000 markkaa säännöllisesti
8019: Aurinkobaletti työllistää vakituisesti 13 henkilöä toimivien tanssiryhmien tukemiseen Var-
8020: ja tavoittaa vuosittain n. 40 000 katsojaa. sinais-Suomessa toimivan Aurinkobaletin
8021: Aurinkobaletin taiteellisesta menestymisestä toimintaedellytyksien turvaamiseksi.
8022: huolimatta yhdistyksen piirissä on jouduttu kan-
8023:
8024: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
8025:
8026: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Taisto Tähkämaa
8027: Martti Ratu Risto Ahonen Ensio Laine
8028: Tapio Holvitie Mikko Rönnholm Jukka Mikkola
8029: Paula Eenilä likka Kanerva Liisa Hilpelä
8030: Heikki Perho
8031:
8032:
8033:
8034:
8035: 28 260148U
8036: 1026 1986 vp.
8037:
8038: Raha-asia-aloite n:o 946
8039:
8040:
8041:
8042:
8043: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkijan palkkaamiseksi mu-
8044: seovirastoon rakennussuojelutehtäviin
8045:
8046:
8047: Eduskunnalle
8048:
8049: Museoviraston rakennushistorian osaston hen- jein edellyttäisi lisää henkilökuntaa museoviraston
8050: kilökunnan vähäisyys on jo useiden vuosien ajan ao. tehtäviin.
8051: muodostanut esteen rakennussuojelun kehittymi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8052: selle. Onhan museovirasto alan ainoa valtakun- taen,
8053: nallinen asiantuntijaviranomainen, ja alueellisten
8054: asiantuntijaelinten puuttuessa monin paikoin ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8055: konaan museoviraston tulisi ehtiä perehtyä myös 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
8056: paikallisiin, valtakunnallista merkitystä vailla ole- 29. 94. 01 100 000 markkaa tutkzjan palk-
8057: viin rakennussuojelukohteisiin. Myös rakennusten kaamiseksi museovirastoon rakennussuo-
8058: entistämisavustusten käytön nykyistä parempi jelutehtäviin.
8059: seuranta ja korjaajien avustaminen neuvoin ja oh-
8060:
8061: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
8062:
8063: Heli Astala Osmo Vepsäläinen
8064: Vappu Säilynoja Inger Hirvelä
8065: 1986 vp. 1027
8066:
8067: Raha-asia-aloite n:o 947
8068:
8069:
8070:
8071:
8072: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta museoiden valtionosuuksiin
8073:
8074:
8075:
8076: Eduskunnalle
8077:
8078: Suomen kuudessasadassa museossa vierailee lut noin 22 miljoonaa markkaa. Kaikkien amma-
8079: vuosittain runsaat kolme miljoonaa ihmistä. Näis- tillisesti hoidettujen museoiden tullessa lain pii-
8080: tä 20 % on koululaisia. Pääosa kävijöistä tutustuu riin valtionosuuden tarve olisi tämänhetkisten
8081: ammattimaisten museoiden järjestämiin erikois- arvioiden mukaan 63 miljoonaa markkaa. Ei-am-
8082: näyttelyihin, käyttää museoiden tarjoamia luen- matillisesti hoidetut museot olisivat saaneet toi-
8083: to-, esitelmä- ja koulupalveluja tai tarvitsee asian- mintatukensa edelleen harkinnanvaraisesti sekä
8084: tuntemusta museoiden edustamalta alalta. välillisesti maakuntamuseoiden tarjoaman asian-
8085: Lisääntynyt vapaa-aika, juurettomuus, kohon- tuntija-avun kautta.
8086: nut elintaso ym. ovat kasvattaneet ihmisten tar- Pitkään jatkunut odotus ja epätietoisuus mu-
8087: vetta hakeutua kulttuurin ja museoiden palvelu- seoiden valtionosuuslain voimaantulosta on hei-
8088: jen äärelle. Uusien koululakien soveltaminen lisää jastunut kuntien tuen kasvun hidastumisena. Täl-
8089: huomattavalla tavalla jo nyt merkittävää museoi- lä on ollut vaikutuksensa myös mm. museoiden
8090: den ja koulujen yhteistyötä. Museoiden odotetaan toimintavalmiuksien pahaan jälkeenjääneisyy-
8091: hyödyttävän tämän päivän yhteiskuntaa tehok- teen. Esimerkiksi museoiden tietoteknistyminen
8092: kaana palvelulaitoksena ja silti toteuttavan perus- on vasta suunnitelma-asteella, vaikka museoiden
8093: tehtäväänsä aineellisen kulttuuriperinnön tallen- kymmeniätuhansia esineitä, valokuvia ja doku-
8094: tajana menneiltä sukupolviita tuleville. menttiaineistoa käsittävien tiedostojen hallinta il-
8095: Museoissa, kuten niiden omistajayhteisöissä man aucDmaatiota on lähes mahdotonta. Tämä
8096: kaupungeissa, kunnissa sekä näiden tukemissa yh- mainittakoon vain yhtenä käynnistämistä odotta-
8097: teisöissä, kuitenkin tiedetään, ettei jatkuvalla yli- vana projektina.
8098: paineelia toteutettavaa kehitystä voi enää edistää Kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämisessä
8099: pelkällä myötätunnolla. Keskeisen ratkaisun tule- on myös valtiolla velvollisuutensa. Kansakunnan
8100: vaisuudesta odotettiin sisältyvän vuoden 1987 menneisyyden säilyttäminen on sivistysvaltiolle
8101: budjettiesitykseen. Siihen toivottiin vihdoin sisäl- velvollisuus.
8102: tyvän opetusministeriössä toistakymmentä vuotta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8103: valmistellun museoiden valtionosuuslain, joka taen,
8104: olisi merkinnyt kantokykyluokan mukaisesti 25
8105: -48 % :n suuruista valtionapua museoiden käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8106: tömenoihin. Mikäli laki olisi tullut voimaan 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.94
8107: 1. 3.1987 porrastettuna siten, että ensimmäisessä määrärahoihin 22 000 000 markkaa mu-
8108: vaiheessa se olisi koskenut maakuntamuseoita ja seoiden valtionosuuksiin.
8109: aluetaidemuseoita, olisi valtionosuuden tarve ol-
8110:
8111: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
8112:
8113: Heli Astala Timo Laaksonen Anna-Liisa Jokinen
8114: Esko Helle Vappu Säilynoja Pekka Leppänen
8115: Arvo Kemppainen Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö
8116: Heikki Mustonen Inger Hirvelä
8117: 1028 1986 vp.
8118:
8119: Raha-asia-aloite n:o 948
8120:
8121:
8122:
8123:
8124: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhan Suurtori-alueen ra-
8125: kennusten peruskorjaukseen Turussa
8126:
8127:
8128: Eduskunnalle
8129:
8130: Vanha Suurtorin alue Turussa edustaa vanhinta kaupunginosa kaavoitettiin. Katu johti luostarista
8131: kulttuurihistoriaa maassamme. Vanhan valtakun- Tuomiokirkkoon. Turun palon jälkeen katu jäi ta-
8132: nan keskuksen arvokkaat rakennukset ja ympäris- kapihaksi Brinkkalan talon ja Ruotsalaisen klassil-
8133: tö tulee säilyttää jälkipolville. lisen lyseon väliin.
8134: Vanha Suurtori on rakennettu nykyiseen muo- Turun kaupunginhallitus asetti kaksi vuotta sit-
8135: toonsa vuonna 1831 kaupunginarkkitehti P.J. ten ns. Suurtori-toimikunnan, jonka tehtävänä oli
8136: Gylichin laatimien piirustusten mukaan. Raken- laatia suunnitelma siitä, miten aluetta rakennuk-
8137: nuksen muurit olivat olemassa jo ennen Turun sineen tullaan käyttämään. Toimikunta asetti ta-
8138: paloa, sillä jo 1700-luvulla oli Karjakadun ja Raa- voitteekseen kulttuurihistoriallisten rakennusten
8139: tihuoneenkadun kulmassa kaksikerroksinen kivi- ja miljöön säilyttämisen ja alueen käytön aktivoi-
8140: talo. misen. Toimikunta pyrkii avoimeen keskusteluun
8141: Ensimmäinen raatihuone rakennettiin ilmeises- kaupunkilaisten kanssa alueen suunnitteluperi-
8142: ti tälle paikalle 1320-luvulla. Vuosina 1734-35 aatteista. C. J. Gardberg on laatinut rakennusten
8143: rakennettiin tämän päivän rakennuksen paikalle historiasta lyhyen selvityksen.
8144: kaksikerroksinen kivinen raatihuone. Turun palon Koska Suurtori-alue on valtakunnallisesti mer-
8145: jälkeen rakennusta kunnostettiin. Taloon liittyy kittävää kulttuurihistoriaa, onhan se valtakunnan
8146: rauhan- ja kansainvälispoliittisia perinteitä. Raati- vanha keskus, tulisi myös valtion osallistua raken-
8147: huoneen kulmahuoneessa solmittiin mm. Turun nusten säilyttämiseen.
8148: rauha v. 1743. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8149: Ns. Brinkkalan talo mainitaan jo 1500-luvulla
8150: kaupungin ehkä hienoimpana talona. Keisari että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8151: Aleksanteri I asui tässä talossa käydessään Turussa 1987 tulo- j'a menoarvioon momentille
8152: v. 1809. Turun palon jälkeen tuli P.J. Gylichin 29.94.50 3 000 000 markan määrärahan
8153: piirustusten mukaisesta talosta uusi raatihuone. Turun vanhan Suurtori-alueen rakennus-
8154: "Luostarin välikatu" on ilmeisesti peräisin ten peruskorj'aukseen.
8155: 1320-luvulta, jolloin Kroopin eteläpuolella oleva
8156:
8157: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
8158:
8159: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
8160: 1986 vp. 1029
8161:
8162: Raha-asia-aloite n:o 949
8163:
8164:
8165:
8166:
8167: Astala: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vapaa-ajattelijain lii-
8168: ton tukemiseen
8169:
8170:
8171: Eduskunnalle
8172:
8173: Vapaa-ajattelijain liitto ry. on Suomen ainoa puolustaessa yli 300 000 kansalaisen etuja tässä
8174: uskonnottomien etu- ja oikeusturvajärjestö. Kir- maassa.
8175: kosta eronneita on maassamme lähes 400 000, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
8176: joista ei-uskovaisia on yli 300 000. vasti,
8177: Vapaa-ajattelijain liiton toiminta tarvitsee vä-
8178: hintään kaksi uutta päätoimista henkilöä nykyisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8179: yhden lisäksi. Myös lisäresursseja perustoiminto- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
8180: jen takaamiseksi on lisättävä. 29.99.50 lisäyksenä 175 000 markkaa
8181: Liiton oman budjetin vaje on suuri. Valtion tu- avustuksena Vapaa-ajattelzjain lzitto ry:lle
8182: lisi tukea rahoitusavustuksella tärkeätä työtä liiton sen työn tukemiseen.
8183:
8184: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
8185:
8186: Heli Astala
8187: 1030 1986 vp.
8188:
8189: Raha-asia-aloite n:o 950
8190:
8191:
8192:
8193:
8194: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväenperinteen
8195: keräämiseen ja tutkimiseen
8196:
8197:
8198: Eduskunnalle
8199:
8200: Työväenkulttuuria koskevan aineellisen ja hen- yksityisten harrastajien arvokasta kansallisen kult-
8201: kisen perinteen tallentaminen, kerääminen ja tut- tuurimme tallennustyötä.
8202: kiminen on kasvanut voimakkaasti viime vuosina Käynnissä olevien hankkeiden loppuun saatta-
8203: maamme arkisto- ja museolaitoksen, tutkijoiden miseksi sekä alan harrastajien tutkimustyön tuke-
8204: sekä perinteenharrastajien piirissä. Eduskunta on miseksi olisi välttämätöntä ottaa hallituksen tulo-
8205: vuodesta 1981 lähtien myöntänyt vuosittain mää- ja menoarvioon vuodelle 1987 tarpeellinen määrä-
8206: rärahan alan tutkimus- ja keruutoimintaan. Mää- raha.
8207: rärahoilla on turvattu edellytykset useille tärkeille Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8208: alan keruu- ja tutkimushankkeille. Aloitetuista nioittaen,
8209: hankkeista ovat valtakunnallisen työväen keskus-
8210: museon suunnittelu sekä perinnelaitosten suuri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8211: yhteinen hanke muistitietoaineksen hakutiedos- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
8212: ton luomiseksi vielä kesken. Vuosittain määrära- 29.99.50 lisäyksenä 250 000 markkaa työ-
8213: hasta jaetut avustukset paikallisen työväenperin- väenperinteen keräämistä ja tutkimista
8214: teen tallentamiseen ja tutkimiseen ovat myös saat- varten.
8215: taneet alkuun ja tukeneet kansalaisjärjestöjen ja
8216:
8217: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
8218:
8219: Heli Astala Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
8220: Pekka Leppänen Arvo Kemppainen Anna-Liisa Jokinen
8221: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
8222: 1986 vp. 1031
8223:
8224: Raha-asia-aloite n:o 951
8225:
8226:
8227:
8228:
8229: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiin
8230: työväen- ja seurantalojen korjaukseen
8231:
8232:
8233: Eduskunnalle
8234:
8235: Hallitus esittää momentille 29.99.51 "Työ- riamme - kulttuurimme ja rakennushistoriamme
8236: väen- ja seurantalojen korjaukseen liittyvä valtion- - säilyttämisessä. Hallitus on esittänyt ko. mo-
8237: avustus'' vain 11 miljoonan markan määrärahaa. mentille 2 145 000 markkaa vähemmän kuin vuo-
8238: Tästä määrärahasta ehdotetaan 4 100 000 markkaa den 1986 tulo- ja menoarviossa. 11 milj. markan
8239: valtionavustuksilla työväentalojen korjaustöihin, määräraha on tähän arvokkaaseen tarkoitukseen
8240: 4 100 000 markkaa nuorisoseurantalojen korjaus- liian vähäinen. Määrärahaa tulee nostaa vähintään
8241: töihin ja 2 660 000 markkaa muiden vastaavanlais- 2 145 000 markalla.
8242: ten yhdistysten ja järjestöjen vanhojen rakennus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8243: ten korjaustöihin, josta 300 000 markkaa mm. taen,
8244: Rauhanaseman kunnostamisesta aiheutuviin kus-
8245: tannuksiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8246: Momentin määrärahoilla on pelastettu monia 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8247: työväen- ja seurantaloja. Myös Rauhanaseman 29.99.51 lisäyksenä 2145 000 markkaa
8248: kunnostaminen on arvokas rauhanteko. Talojen työväen- ja seurantalojen korjaukseen liit-
8249: korjaaminen on arvokas pilari kansallisen histo- tyvzin valtionavustuksiin.
8250:
8251: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
8252:
8253: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
8254: 1032 1986 vp.
8255:
8256: Raha-asia-aloite n:o 952
8257:
8258:
8259:
8260:
8261: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siementarkastus-
8262: laitoksen uusien toimitilojen suunnitteluun ja henkilöstön asun-
8263: tokysymysten selvittämiseen Loimaan kaupungissa
8264:
8265: Eduskunnalle
8266:
8267: Eduskunta päätti 4.6.1985 valtion siementar- on kuitenkin riittämätön. Mm. henkilöstön asun-
8268: kastuslaitoksen siirtämisestä Loimaan kaupunkiin. tokysymysten selvittäminen riittävän aikaisessa
8269: Laitoksen siirto edellyttää, että laitoksen palveluk- vaiheessa on välttämätöntä. Siksi määrärahaa tuli-
8270: sessa Helsingissä olevan henkilöstön asema siirron si korottaa 500 000 markalla. Samalla todetta-
8271: yhteydessä asianmukaisesti turvataan. Lakia ei saa- koon, että siementarkastuslaitoksen suunnittelu-
8272: teta asetuksella voimaan ennen kuin henkilöstön määräraha on ainoa Loimaan kaupunkiin tuleva
8273: aseman turvaamisen edellyttämistä tarvittavista budjettimääräraha.
8274: toimenpiteistä on sovittu valtiotyönantajan ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8275: asianomaisten virkamies- ja työntekijäjärjestöjen taen,
8276: kesken. Siementarkastuslaitoksen uuden laborato-
8277: riorakennuksen kustannukset ovat yhteensä n. 30 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8278: milj. markkaa, minkä lisäksi henkilöstön aseman 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8279: järjestelystä mahdollisesti aiheutuu lisäkustan- 30.12.74/isäyksenä 500 000 markkaa sie-
8280: nuksia. mentarkastuslaitoksen uusien toimitzlojen
8281: Hallitus on vuoden 1987 budjettiin ehdottanut suunnitteluun ja henkilöstön asuntokysy-
8282: 500 000 markkaa laitoksen uusien toimitilojen mysten selvittämiseen Loimaan kaupun-
8283: suunnitteluun Loimaan kaupunkiin. Määräraha gzssa.
8284:
8285: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
8286:
8287: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
8288: 1986 vp. 1033
8289:
8290: Raha-asia-aloite n:o 953
8291:
8292:
8293:
8294:
8295: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun kuntien jouk-
8296: koliikenneyhteistyön tukemiseksi
8297:
8298:
8299: Eduskunnalle
8300:
8301: Turun seudulla olisi tarkoituksenmukaisinta lä. Valtionrautatiet on tyytyväinen alkaneeseen
8302: järjestää joukkoliikenne alueen kuntien yhteistoi- kokeiluun. Tähän mennessä valtio on luvannut
8303: min, koska mm. työssäkäynti ylittää kuntarajat. osallistua 400 000 markan hankkeeseen 130 000
8304: Muukin liikenne on yleistä. markalla. Mahdollisesti alijäämästä 85 prosenttia
8305: Mm. Raision kaupunki on tehnyt aloitteen Tu- jää Turulle, Kaarinan osuus on 10 ja Piikkiön 5
8306: run seudun kuntien yhteisen joukkoliikenneyh- prosenttia.
8307: tiön perustamiseksi. Tällaiseen hankkeeseen voisi- Valtion tulee edistää joukkoliikenteen palvelu-
8308: vat osallistua mm. Turku, Naantali, Rusko, Lieto, tasoa ja parantaa kuntien yhteistyötä antamalla
8309: Kaarina, Piikkiö, Raisio ja Parainen. Samalla tulisi asiantuntija-apua ja riittävää taloudellista tukea.
8310: selvittää myös VR:n mukaantulo yhteistoimin- Olisi perustettava Turun seudun kuntien toimi-
8311: taan. kunta, jossa olisi myös liikenneministeriön edus-
8312: Turun kaupunginhallitus on 26.8.1986 omalta taja, suunnittelemaan yhteisen liikenteenhoito-
8313: osaltaan päättänyt jatkaa seudullisen joukkolii- organisaation perustamista ja käynnistämään mo-
8314: kennesuunnitelman valmistelemista koko Turun nimuotoista kokeilutoimintaa.
8315: kaupunkiseudun kannalta. Suunnittelualue kat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8316: taa Turun lisäksi ainakin Raision, Kaarinan, Rus- taen,
8317: kon ja Liedon. Suunnitelmaan lisätään mahdolli-
8318: sesti vielä Naantali ja Piikkiö. Suunnitelman laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8319: dintaan on määrä anoa rahaa myös liikenneminis- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
8320: teriöltä. 31.57.30 400 000 markkaa Turun seu-
8321: Elokuussa 1986 aloitettiin Turun seudulla pai- dun kuntien joukkoliikenneyhteistyön tu-
8322: kallisjunakokeilu Piikkiön ja Pernon telakan välil- kemiseksi.
8323:
8324: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
8325:
8326: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
8327:
8328:
8329:
8330:
8331: 29 260148U
8332: 1034 1986 vp.
8333:
8334: Raha-asia-aloite n:o 954
8335:
8336:
8337:
8338:
8339: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ns. rantaradan pe-
8340: ruskorjaukseen välillä Turku-Helsinki
8341:
8342:
8343: Eduskunnalle
8344:
8345: Hallitus on esittänyt Turun ja Helsingin välisen on mahdollista, mikäli rahoitus järjestyy VR:n toi-
8346: rantaradan peruskorjaukseen vuoden 1987 tulo- ja vomalla tavalla: vuoden 1987 budjetissa 100 milj.
8347: menoarvioon 66 miljoonaa markkaa. Kyseinen markkaa ja parina seuraavana vuonna 120 milj.
8348: määräraha on tähän tarkoitukseen riittämätön. markkaa.
8349: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 800 Rantaradan mahdollisimman pikainen perus-
8350: milj. markkaa. Korjaussuunnitelman virallisen ai- korjaaminen ja sen jälkeen sähköistäminen on
8351: kataulun mukaan rata valmistuisi v. 1994. VR on erittäin kannatettava hanke sekä kansantaloudelli-
8352: aientanut aikataulua ja tähtää jo vuoteen 1991. sesti, liikennepoliittisesti että ympäristösuojelun
8353: Tämä on mahdollista, mikäli kunnostustyöhön näkökulmasta katsottuna. Siksi on tarpeen lisätä
8354: budjetissa myönnetään 100 miljoonaa markkaa. rantaradan peruskorjausmäärärahoja VR:n esittä-
8355: VR on tehnyt esityksen kyseisestä summasta. Mi- mällä tavalla. Hallituksen esittämää 66 miljoonan
8356: käli rahoitus järjestyy, VR:llä on tekninen valmius markan määrärahaa on lisättävä 34 milj. markalla.
8357: saada työnsä valmiiksi jo v. 1991. Silloin matkus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8358: tusaika Turusta Helsinkiin jää alle kahden tunnin. taen,
8359: Se tyydyttäisi suurta osaa matkustajista. V. 1991
8360: aiotaan päivittäiset junayhteydet nostaa seitsemäs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8361: tä kymmeneen. Juna lähtee kaupungista toiseen 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8362: puolentoista tunnin välein. Aikataulut nopeutu- 31.90.78 34 000 000 markkaa lisäyksenä
8363: vat jonkin verran jo syksyllä 1987, jolloin päästään Turun-Helsingin rantaradan peruskor-
8364: 2 tunnin ja 12 minuutin ajoaikaan. Tämä kaikki jaukseen.
8365:
8366: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
8367:
8368: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
8369: 1986 vp. 1035
8370:
8371: Raha-asia-aloite n:o 955
8372:
8373:
8374:
8375:
8376: Astala: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen liikenneopiston
8377: p~rustamiseen ja toiminnan käynnistämiseen Uudessakaupun-
8378: gissa
8379:
8380: Eduskunnalle
8381:
8382: Liikenneministeriön työryhmä on mletmnös- vansa valmis tukemaan hanketta luovuttamalla
8383: sään 30.4.1986 todennut, että maassa tarvitaan liikenneopiston käyttöön mm.
8384: pikaisesti oppilaitosta, jossa annettaisiin liikenne- koeajoradan ja liukkaankelin radan
8385: alan koulutusta. Opistossa koulutettaisiin vuosit- riittävän määrän Saab 900-koeautoja
8386: tain yli 3 800 henkilöä ja koulutusvuorokausia luentotilan
8387: kertyisi vuotta kohti 25 200. autotehtaan asiantuntevaa opettajavoimaa.
8388: Työryhmän mukaan liikenneopiston perusta- Lisäksi autotehtaalta on saatavissa muita hank-
8389: mispäätös on tehtävä kiireellisesti, koska lähitule- keeseen liittyviä palveluja. Luento- ja majoitusti-
8390: vaisuudessa toteutettavaksi suunniteltu kuljetta- laa on saatavissa tarpeen mukaan kaupungissa toi-
8391: jaopetuksen kokonaisuudistus tulee edellyttä- mivista ja suunnitteilla olevista majoitus- ja ravin-
8392: mään liikenneopettajien ja tutkinnon vastaanotta- tolaliikkeistä, joka selviää oheisista liitteistä.
8393: jien sekä muiden liikennealan kouluttajien paitsi Ensi vuosikymmenen alkupuolella Uudenkau-
8394: laajaa jatko- ja täydennyskoulutusta, myös perus- pungin kaupunki voi lisäksi luovuttaa liikenne-
8395: koulutuksen edelleen kehittämistä ja muuttamis- opiston käyttöön sovittavin ehdoin opetus- ja toi-
8396: ta. Samalla jouduttaneen lisäämään myös uusien mistotilaa 3 580 m 2 sekä majoitustilaa 60-100
8397: liikenneopettajien vuotuisia koulutusmääriä. henkilölle.
8398: Uusikaupunki olisi erittäin sopiva liikenneopis- Liikenneopiston sijoittaminen maamme ainoan
8399: ton sijoituspaikka. Kaupunki on nopeasti kasva- henkilöautoja valmistavan teollisuuslaitoksen lä-
8400: massa maamme henkilöautoilun taito-tieto-kes- heisyyteen on oikea ratkaisu, kun lisäksi ottaa
8401: kukseksi. Liikenneopisto voisi aloittaa nopeasti huomioon, että toiminta voidaan aloittaa Uudes-
8402: toimintansa Uudessakaupungissa liikenneminis- sakaupungissa ilman huomattavia investointeja.
8403: teriön, Uudenkaupungin kaupungin ja kotimai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8404: sen henkilöautotehtaan yhteisvoimin. Saab-Val- taen,
8405: met on perustamassa alueelleen 'Autoilun Kes-
8406: kustaa', josta liikenneopisto voisi hyötyä monella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8407: tavalla. 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
8408: Uusikaupunki on neuvotellut Oy Saab-Valmet kaa valtakunnallisen lzikenneopiston pe-
8409: Ab:n johdon kanssa, jonka seurauksena mainittu rustamiseen ja toiminnan käynnistämi-
8410: yhtiö on ilmoittanut kirjeessään 12.9. 1986 ole- seen Uudessakaupungissa.
8411:
8412: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
8413:
8414: Heli Astala
8415: 1036 1986 vp.
8416:
8417: Raha-asia-aloite n:o 956
8418:
8419:
8420:
8421:
8422: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken rakentami-
8423: seen Varsinais-Suomeen
8424:
8425:
8426: Eduskunnalle
8427:
8428: Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että maa- päättänyt kiireellisesti toimeenpanna yhteistoi-
8429: kaasun Iisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi useita minnassa Turun kauppakamarin kanssa yritysky-
8430: merkittäviä etuja mm. kansantalouden kannalta. selyn helmi-maaliskuun 1983 aikana maakaasun
8431: Suomen ja Neuvostoliiton kaupan kehittämisen mahdollisesta käytöstä toimialueellaan. Kokonais-
8432: pääongelmaksi on meillä noussut tuonnin lisää- tulokset toimitetaan Neste Oy:lle sekä kauppa- ja
8433: minen. Sopiva kohde on maakaasu. Maakaasun li- teollisuusministeriölle. Samalla on päätetty mer-
8434: sätuonnilla Neuvostoliitosta olisi erittäin edullisia kitä maakaasun johtolinjaus vaihekaava Il:een
8435: työllisyys- ja kauppapoliittisia seurauksia. Se aut- seutukaava l:n linjauksen mukaisesti.
8436: taisi myös tasapainottamaan nykyistä epätasapai- Varsinais-Suomessa toivotaan, että nyt vireillä
8437: noa bilateraalikaupassa Neuvostoliiton kanssa. olevassa maakaasukysymyksessä kauppa- ja teolli-
8438: Tämä kauppa tarjoaa runsaasti uusia mahdolli- suusministeriössä otetaan erityisen selvityksen
8439: suuksia. Valtakunnallisen maakaasuverkoston laa- kohteeksi maakaasuputkilinjan rakentaminen
8440: jentaminen Kouvolasta Etelä-Suomeen ja Varsi- Varsinais-Suomeen. Tällöin on selvitettävä tämän
8441: nais-Suomeen avaisi rikkaita kehitysnäkymiä. saasteettoman energian käyttö Suomen suurilla
8442: Maakaasu on täydellisesti palavana ja olematto- maatalouden keskellä sijaitsevilla teollisuusalueil-
8443: man rikki- ja tuhkapitoisuutensa vuoksi ihanteel- la sekä uuden energialähteen antama korvike län-
8444: linen polttoaine. Maakaasun lisätuonti ja lännestä tisen Suomen uusteollistamiselle.
8445: tuotavan öljyn ainakin osittainen korvaaminen Kemiran Uudenkaupungin tehtaitten, sen
8446: maakaasulla monipuolistaisi myös energiahuoltoa mahdollisen uuden ammoniakkitehtaan, sen ym-
8447: ja tekisi energiahuoltomme ja taloutemme vä- päristön talousalueen ja koko Länsi-Suomen kan-
8448: hemmän riippuvaiseksi lännen kriisitaloudesta. nalta ajatellen toivoisi, että vireillä oleva maakaa-
8449: Maakaasu tarjoaa runsaasti käyttömahdolli- suhanke toteutuisi pikaisesti.
8450: suuksia. Sitä voi raaka-aineena käyttää mm. ke- Maakaasun saanti Länsi-Suomeen loisi erin-
8451: mian teollisuus. Se on erityisen sovelias energian- omaiset edellytykset alueen taloudelliselle kasvul-
8452: lähteenä useilla teollisuudenaloilla. le ja kehitykselle. Tiedossa oleviin kaasun käyttö-
8453: Maakaasu paranta1s1 mahdollisuuksiamme määriin löytyy varmasti lisäkasvua ja siitä saaduille
8454: myös silloin, kun Länsi-Eurooppa pääsee maakaa- tuotteille jatkojalostusta niin olemassa olevista
8455: suenergian piiriin. kuin uusistakin tuotantolaitoksista.
8456: Maakaasuputken ulottamisesta Lounais-Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8457: meen oltiin kiinnostuneita jo vuonna 1972, jol- taen,
8458: loin Varsinais-Suomen seutukaavaliitto teki alus-
8459: tavan selvityksen maakaasun käyttömahdollisuuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8460: sista täällä. 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
8461: Maakaasuputken ulottaminen Varsinais-Suo- markkaa maakaasuputken rakentamiseen
8462: meen on tullut uudestaan ajankohtaiseksi. Varsi- Varsinais-Suomeen.
8463: nais-Suomen seutukaavaliitto on mm. 28.1.1983
8464:
8465: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
8466:
8467: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
8468: 1986 vp. 1037
8469:
8470: Raha-asia-aloite n:o 957
8471:
8472:
8473:
8474:
8475: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisille henkilöille järjes-
8476: tettävään lomatoimintaan
8477:
8478:
8479: Eduskunnalle
8480:
8481: Työnteon vaatimusten lisääntyminen ja elä- mien rakennustenkin osalta keskeneräisiä. Vapaa-
8482: mänmenon kiireistyminen saattaa ihmiset suuren ehtoista sosiaalista toimintaa harjoittavilla vam-
8483: rasituksen alaiseksi. Kunnon ylläpitäminen edel- maisjärjestöillä ei ole riittäviä taloudellisia edelly-
8484: lyttää mahdollisuuksia lepoon ja virkistäytymi- tyksiä riittävän monen ja rakenteellisesti vammai-
8485: seen. Lomanvietto on tunnustettu keinoksi henki- sille henkilöille sopivan lomanviettopaikan raken-
8486: sen ja ruumiillisen vireyden ylläpitäjänä ja palaut- tamiseen ja ylläpitämiseen. Kuitenkin näitä tulisi
8487: tajana. olla eri puolilla maata ja niiden tulisi palvella
8488: Erityisen suuri merkitys lomanvietolla on vaiD- useita kymmeniä tuhansia vammaisia ja heidän
8489: rnaisille henkilöille. Monet heistä joutuvat jatku- perheenjäseniään.
8490: vasti työskentelemään ruumiillisen kestokyvyn ää- Yhteiskunta tukee monin tavoin yleistä loman-
8491: rirajoilla. Vaikeavammaisuus lisää myös päivittäi- vietto- ja virkistystoimintaa, joka ei ole vammais-
8492: sen elämän rasitteita. Liikuntaesteellisistä ja asen- ten henkilöiden tavoitettavissa. Kohtuullista olisi,
8493: teellisista syistä vammaiset henkilöt eivät yleensä että myös vammaisten henkilöiden omaehtoisesti
8494: voi käyttää yleisiä lomanviettopaikkoja. Koke- järjestämää toimintaa tuettaisiin.
8495: musten mukaan yksinomaan heidän käytössään Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8496: oleva ja rakenteellisesti heidän tarpeittensa mu- nioittaen,
8497: kainen lomanviettopaikka takaa parhaiten myös
8498: heidän viihtyvyytensä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8499: Vammaisjärjestöt järjestävät perustamissaan lo- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
8500: manviettopaikoissa lomapalveluja ilman yhteis- kan määrärahan käytettäväksi vammaistfle
8501: kunnan säännöllistä tukea. Useimmat näistä lo- henktfötfle järjestettävään lomatoimin-
8502: manviettopaikoista ovat pieniä ja välttämättä- taan.
8503:
8504: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
8505:
8506: Heli Astala Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
8507: Pekka Leppänen Arvo Kemppainen Anna-Liisa Jokinen
8508: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
8509: 1038 1986 vp.
8510:
8511: Raha-asia-aloite n:o 958
8512:
8513:
8514:
8515:
8516: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta erikoistyövoima-
8517: neuvojien palkkaamiseen
8518:
8519:
8520: Eduskunnalle
8521:
8522: Viime vuosina on ollut nähtävissä työttömien dellisen vajauksen teki työvoimaministeriön työ-
8523: rakenteessa tapahtunut selvä muutos niin, että ryhmä joulukuussa 1985 tätä koskevan kyselyn
8524: vaikeasti työllistyvien, mm. vajaakuntoisten mää- työvoimapiirien toimistoille. Työvoimapiirien kä-
8525: rä ja osuus työttömistä on noussut nopeasti. Koko sityksen mukaan henkilöstöresurssivajaus on 96
8526: vuoden aikana työttömänä olleiden vajaakuntois- vakanssia. Työryhmä ehdottaa seuraavaa etene-
8527: ten (työrajoitteisten) määrä on noussut koko missuunnitelmaa: vuonna 1986 lisämenoarviossa
8528: maassa 24 200:sta 37 700:aan vuosien 1981-85 työrajoitteispalveluita hoitavien erikoistyövoima-
8529: aikana. Kasvu on ollut 55 %. Turun työvoimapii- neuvojien vakansseja lisättäisiin 20:lla ja vuoden
8530: rissä vajaakuntoisten työttömien määrän kasvu on 1987 menoarvioon sisällytetään 40 työrajoitteis-
8531: ollut peräti 75 %. palvelujen erikoistyövoimaneuvojan vakanssia.
8532: Kun koko maassa on vuonna 1985 ollut keski- Hallitus ehdottaa vuoden 1987 tulo- ja menoar-
8533: määrin 19 500 vajaakuntoista työnhakijaa kuu- vioon uusia erikoistyövoimaneuvojan vakansseja.
8534: kaudessa ja työvoimatoimistoissa 78 erikoistyövoi- Määrä on kuitenkin riittämätön.
8535: maneuvojaa, on yhdellä virkailijalla ollut noin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8536: 250 asiakasta. Vertailun vuoksi todettakoon Ruot- taen,
8537: sissa olevan 32 000 vajaakuntoista, joita on ohjaa-
8538: massa 2 140 virkailijaa, ts. 16 asiakasta virkailijaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8539: kohden. Saadakseen selville vajaakuntoisten (työ- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
8540: rajoitteisten) työnhakijoiden työvoimapalveluihin 34. 06.01 lisäyksenä 1 100 000 markkaa 15
8541: tarvittavien erikoistyövoimaneuvojaresurssien to- erikoistyövoimaneuvojan palkkaamiseksi.
8542:
8543: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
8544:
8545: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
8546: 1986 vp. 1039
8547:
8548: Raha-asia-aloite n:o 959
8549:
8550:
8551:
8552:
8553: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta yhden viran perustamiseksi
8554: kuhunkin kahden työntekijän työvoimatoimistoon
8555:
8556:
8557: Eduskunnalle
8558:
8559: Vuoden 1985 alusta tuli voimaan työttömyys- nen ja jopa työttömien oikeusturva saattaa vaaran-
8560: turvalaki, joka on merkinnyt muun muassa sitä, tua, kun esimerkiksi toimeentuloturva-asioita ei
8561: että jokaisessa työvoimatoimistossa on työvoima- pystytä virkailijoiden vuosi-, sairaus- ym. lomien
8562: toimikunta, joka käsittelee ja antaa ns. sitovia lau- aikana tehokkaasti hoitamaan.
8563: suntoja toimeentuloturvahakemuksista työttö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8564: myyskassoille ja kansaneläkelaitoksen sosiaaliva- taen,
8565: kuutustoimikunnille. Koko maassa on edelleen
8566: kuitenkin vähintään seitsemän sellaista työvoima- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8567: toimistoa, joissa on vain kaksi vakinaista virkaili- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
8568: jaa. Turun työvoimapiirin alueella näitä kahden 34. 06.01 lisäyksenä 500 000 markan mää-
8569: hengen työvoimatoimistoja on neljä. Vähäisen rärahan yhden lisäviran perustamiseksi
8570: virkailijamäärän vuoksi työttömien työnhakijoi- seitsemään kahden työntekt/än työvoima-
8571: den palvelutaso on näissä toimistoissa puutteelli- toimistoon.
8572:
8573: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
8574:
8575: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
8576: 1040 1986 vp.
8577:
8578: Raha-asia-aloite n:o 960
8579:
8580:
8581:
8582:
8583: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta korvaavien työpaikkojen luo-
8584: miseksi telakkateollisuudesta irtisanotuille työntekijöille
8585:
8586:
8587: Eduskunnalle
8588:
8589: Telakkateollisuudessa meneillään olevan raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8590: nemuutoksen vuoksi tultaneen telakkateollisuu- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
8591: dessa supistamaan työvoimaa lähitulevaisuudessa markkaa korvaavien työpaikkojen luomi-
8592: vähintäin 4 000 työntekijällä, ehkä enemmänkin. seksi telakkateollisuudesta irtisanotutfle
8593: Ilman työtä jääville telakkatyöläisille tulisi val- työntektjotfle.
8594: tiovallan luoda heidän ammattitaitoaan ja koulu-
8595: tustaan vastaava työpaikka.
8596: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8597: taen,
8598:
8599: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
8600:
8601: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
8602: 1986 vp. 1041
8603:
8604: Raha-asia-aloite n:o 961
8605:
8606:
8607:
8608:
8609: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristöhallinnon virkojen
8610: valtionosuuteen Turun ja Porin läänissä
8611:
8612:
8613: Eduskunnalle
8614:
8615: Turun ja Porin läänissä on maamme 451 kun- pienkuntavaltaisuudesta ja kunnallistaloudellis-
8616: nasta 94. Valtakunnallisesti tarkasteltaessa läänis- ten ongelmien kasvusta johtuen kuntien mahdol-
8617: sä korostuvat vientiteollisuus ja maatalous, joka lisuudet selvitä näistä tehtävistä riippuvat paljolti
8618: nojaa suotuisiin luonnonolosuhteisiin. Näiden siitä, saavatko ne ympäristöhallinnon virkoihin
8619: ympäristövaikutukset yhdessä liikenteen ja ener- valtionosuutta.
8620: giahuollon kanssa ovat merkittävät. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8621: Läänin luonto on harvinaisen monipuolinen. taen,
8622: Siellä sijaitsee runsaasti luonnonsuojelun ja virkis-
8623: tyskäytön kannalta arvokkaita alueita. Turun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8624: maan saaristo ja useat muut kohteet ovat arvoluo- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
8625: kaltaan kansainvälisesti merkittäviä. 450 000 markkaa 20 uuden ympäristöhal-
8626: Edellä esitetyt näkökohdat asettavat kuntien linnon viran valtionosuuteen Turun ja
8627: ympäristönhallinnolle suuria vaatimuksia. Läänin Porin läänissä.
8628:
8629: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
8630:
8631: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
8632:
8633:
8634:
8635:
8636: 30 260148U
8637: 1042 1986 vp.
8638:
8639: Raha-asia-aloite n:o 962
8640:
8641:
8642:
8643:
8644: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansallispuis-
8645: ton toiminnan käynnistämiseen
8646:
8647:
8648: Eduskunnalle
8649:
8650: Kansallispuiston perustamista Saaristomerelle tä on aluksi puiston hoito- ja käyttösuunnitelman
8651: on pidettävä eräänä kansainvälisesti merkittävim- laadinnan loppuunsaattaminen. Samaan aikaan
8652: pänä luonnonsuojeluhankkeena maassamme. on välttämätöntä aloittaa uhanalaisten luonto- ja
8653: Vastaavan tyyppistä luonnonkauneudeltaan ai- kulttuurikohteiden inventointi, opastusaineiston
8654: nutlaatuista ja eliömaailmaltaan rikasta saaristo- tuottaminen sekä puiston hoidon ja valvonnan te-
8655: aluetta ei ole toista maapallolla. hostaminen.
8656: Eduskunta hyväksyi Saaristomeren kansallis- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
8657: puistoa koskevan lain kesäkuussa 1982. Puiston nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
8658: perustamislaki ja asetus astuivat voimaan vuoden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
8659: 1983 alussa. Laista ja asetuksesta huolimatta kan- taen,
8660: sallispuiston olemassaolo Saaristomerellä on ky-
8661: seenalaista. Valtion hajallaan omistamien tuhan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8662: nen hehtaarin maa-alueiden väliin ovat tunkeutu- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
8663: massa loma-asutus, metsänhakkuut ja kontrolloi- 450 000 markkaa Saaristomeren kansallis-
8664: maton veneturismi. puiston toiminnan käynnistämiseen, mikä
8665: Hallituksen budjettiesitykseen on otettu uusi jakautuisi tulo- ja menoarvion eri momen-
8666: alamomentti kohtaan 35.20.22 "luonnonsuoje- teille seuraavasti:
8667: lualueiden hoito ja kunnossapito'', jossa on varat- 1. Puiston johtajan palkkaus
8668: tu 200 000 mk Saaristomeren kansallispuistolle. (30.50. 01, yleismetsätalouden työsuhde-
8669: Tämä ei kuitenkaan riitä. palkat) 15 0 000 markkaa
8670: Toiminnan käynnistämiseksi Saaristomeren 2. Saaristomeren kansallispuiston hoito
8671: kansallispuisto tarvitsee puiston johtajan, joka voi ja kunnossapito (alamomentti 35.20.22.2)
8672: päätoimisesti ryhtyä vetämään hanketta. Tärkein- 300 000 markkaa.
8673:
8674: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
8675:
8676: Heli Astala Reino Paasilinna Mauno Manninen
8677: Heikki Riihijärvi Marja-Liisa Löyttyjärvi Mats Nyby
8678: Pertti Salolainen Ville Komsi Anna-Kaarina Louvo
8679: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Paula Eenilä
8680: Esko Helle Inger Hirvelä Liisa Hilpelä
8681: 1986 vp. 1043
8682:
8683: Raha-asia-aloite n:o 963
8684:
8685:
8686:
8687:
8688: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurjenrahkan kansallispuis-
8689: ton maanhankintaa varten
8690:
8691:
8692: Eduskunnalle
8693:
8694: Kansallispuistokomitean mietinnössä sekä kan- varattava riittävä määräraha. Varsinais-Suomen
8695: sallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelmassa seutukaavassa osoitettujen suojelualueiden toteut-
8696: on mukana Kurjenrahkan kansallispuiston perus- taminen vaatisi vuosittain n. 10-15 milj. mark-
8697: taminen. Tämän kansallispuiston toteuttaminen kaa, jotta ne toteutuisivat vuoteen 2000 mennessä.
8698: on jo lähtenyt käyntiin. Kurjenrahkan kansallis- Valtion tulo- ja menoarvioon tulisi varata ny-
8699: puistoa koskeva lakiesitys on odotettavissa. kyistä huomattavasti suurempi määräraha suoje-
8700: Kurjenrahkan kansallispuiston pinta-ala on lualueiden lunastamiseen.
8701: 1 400 ha. Kurjenrahkan soiden luonnontilaa uh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8702: kaa paikoin metsäojitustoiminta. Valtion tulisikin
8703: kiireellisesti ostaa nämä suot. Valtio on vähitellen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8704: ostanut maata kansallispuiston alueelta, mutta 1987 tulo- ia menoarvioon momenttl/e
8705: alueesta on vielä n. 40 % ostamatta. 35.20.88 3 000 000 markkaa Kur/enrah-
8706: Kurjenrahkan kansallispuiston maiden hankin- kan kansallispuiston maanhankintaa var-
8707: ta valtiolle on tärkeää. Sitä varten budjettiin on ten.
8708:
8709: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
8710:
8711: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
8712: 1044 1986 vp.
8713:
8714: Raha-asia-aloite n:o 964
8715:
8716:
8717:
8718:
8719: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiin ener-
8720: giataloudellista korjaustoimintaa varten
8721:
8722:
8723: Eduskunnalle
8724:
8725: Hallitus on muuttanut tulo- ja menoarvion mo- den 1985 tilinpäätöksen mukaanhan tarkoituk-
8726: mentin 35 .4 5. 56 käyttötarkoitusta niin, ettei seen käytettiin 57 miljoonaa, vuodeksi 1986 tar-
8727: määräraha ole yksinomaan sidottu energiatalou- koitukseen oli varattu enää 44 miljoonaa ja nyt
8728: delliseen korjaustoimintaan. Tarkoituksenmu- hallitus esittää vain 30 miljoonaa.
8729: kaista onkin suosia muutakin korjaustoimintaa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8730: käyttää avustusperusteena sosiaalisia perusteita. taen,
8731: Järjestelmää ei kuitenkaan tule rajata liiaksi vain
8732: vanhusväestöä koskevaksi, sillä myös muunikäisil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8733: lä on perusteltua tarvetta saada tässä tarkoitettua 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8734: tukea. Perusparannuslainoitus ei suinkaan yksi- 35.45.56 lisäyksenä 35 000 000 markkaa
8735: nään riitä täyttämään tarvetta. avustuksiin energiataloudellista korjaus-
8736: Oikeana emme sen sijaan voi pitää hallituksen toimintaa varten.
8737: pyrkimystä toistamiseen laskea määrärahaa. Vuo-
8738:
8739: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
8740:
8741: Heli Astala Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
8742: Pekka Leppänen Arvo Kemppainen Anna-Liisa Jokinen
8743: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
8744: 1986 vp. 1045
8745:
8746: Raha-asia-aloite n:o 965
8747:
8748:
8749:
8750:
8751: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten asuntojen rakenta-
8752: miseksi Turun ja Porin läänissä
8753:
8754:
8755: Eduskunnalle
8756:
8757: Vanhusten asuntotilanteen suhteen on valta- taan maan vanhinta. Vuonna 1984läänin väestös-
8758: kunnallisena vähimmäistavoitteena järjestää nyky- tä oli yli 65-vuotiaiden osuus 13,8 % kun vastaava
8759: aikainen vuokra-asunto 10 % :lle yli 65-vuotiaasta luku koko maassa oli 12,3 % .
8760: väestöstä. Vuoden 1980 tilastotietojen mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8761: Turun ja Porin läänin 65-vuotiaasta väestöstä vain taen,
8762: 6,2 % asui vanhuksille tarkoitetuissa asunnoissa.
8763: Koko maan vastaava luku oli 6,9 %. Turun ja Po- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8764: rin läänissä kasvaa vanhusten lukumäärä nopeam- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
8765: min kuin heille tarkoitettujen asuntojen määrä. markan määrärahan vanhusten asuntojen
8766: Turun ja Porin läänin väestö on ikärakenteel- rakentamiseksi Turun ja Pon·n läänissä.
8767:
8768: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
8769:
8770: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
8771: 1046 1986 vp.
8772:
8773: Raha-asia-aloite n:o 966
8774:
8775:
8776:
8777:
8778: von Bell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuu-
8779: ritoimen virkoihin maksettavia valtionosuuksia varten
8780:
8781:
8782: Eduskunnalle
8783:
8784: Vuonna 1981 voimaan tullut kulttuuritoimin- sessä vuoden 1987 tulo- ja menoarvioksi enim-
8785: talaki on tuntuvasti parantanut kuntien mahdolli- mäismääräksi on esitetty vain viisi uutta päävir-
8786: suuksia tukea paikallista kulttuuritoimintaa. Ko- kaa.
8787: kemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että lain ta- Valtionosuuden piiriin pääsyä odottaa lähes
8788: voitteiden toteuttamisen kannalta kulttuurisih- 130 sellaista kulttuuritoimen virkaa, jotka periaat-
8789: teeri tai muu työntekijä on kunnissa tarpeellinen, teessa täyttävät laissa asetetut valtionosuuden saa-
8790: usein jopa välttämätön käytännön edellytys. Li- misen ehdot. Useimmissa tapauksissa on kysy-
8791: sääntyvää kulttuuritoimintaa ja -hallintoa ei voida myksessä kunnan ainoan kulttuurityöntekijän vi-
8792: hoitaa yksinomaan talkootyönä, vaan tarvitaan ran saaminen valtionosuuden piiriin. Valtion hi-
8793: henkilöitä, jotka voivat päätoimisesti tai osan ajas- taasta vastaantulosta huolimatta kunnat ovat ak-
8794: taan palkattuina huolehtia kulttuuriasioista kun- tiivisesti perustaneet uusia kulttuurivirkoja, joihin
8795: nallishallinnossa ja toisaalta tehokkaasti tukea ja hyvin perustein odotetaan valtionosuutta.
8796: palvella paikallisia kulttuurijärjestöjä, ammatti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8797: taiteilijoita ja harrastajia. taen,
8798: Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain
8799: (1045/80, muut. 948/81) 5 §:n 1 momentin pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8800: rusteella kunnille voidaan myöntää valtionosuutta 1987 tulo- ja menoarvioon momentin
8801: kulttuuritoimen virkojen palkkaus- ym. kustan- 29.90.30 alamomentille 1 lisäyksenä
8802: nuksiin. Valtionosuus vaihtelee kantokykyluokas- 900 000 markkaa käytettäväksi 15 uuden
8803: ta riippuen 39-75 prosenttiin. Valtionosuuden kulttuuritoimen pääviran ottamiseen val-
8804: piiriin otetaan vuosittain saman pykälän 3 mo- tionosuuden piiriin vuoden 1987 alusta
8805: mentin perusteella tulo- ja menoarviossa vahvis- lukien.
8806: tettu enimmäismäärä virkoja. Hallituksen esityk-
8807:
8808: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
8809:
8810: Aarno von Bell Pentti Lahti-Nuuttila Kerttu Törnqvist
8811: Reijo Lindroos Liisa Jaakonsaari Kari Rajamäki
8812: Jukka Vihriälä Heikki Riihijärvi Arvo Kemppainen
8813: Sakari Valli
8814: 1986 vp. 1047
8815:
8816: Raha-asia-aloite n:o 967
8817:
8818:
8819:
8820:
8821: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon kamarimusiikki-
8822: festivaalien järjestämiseen
8823:
8824:
8825: Eduskunnalle
8826:
8827: Kuhmon kamarimusiikkifestivaalit ovat osoit- hallista tukea. Taiteellisen tason säilyttämiseksi
8828: tautuneet yhdeksi parhaimmista ja elävimmistä yhtä korkeana kuin tähänkin saakka on tärkeää
8829: suomalaisista musiikkitapahtumista. Yli 15 vuo- turvata tapahtumalle valtion rahoituksen saami-
8830: den ajan ne ovat koonneet vuosittain Kuhmoon nen valtion budjetin kautta.
8831: joukon maailman konserttitaiteen huippuja, jotka Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8832: ovat esiintymistensä lisäksi avustaneet musiikin taen,
8833: opetuksessa.
8834: Musiikkitapahtuman järjestäminen on vaatinut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8835: paljon vapaaehtoista työtä, joka on ollut leimaa 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8836: antavaa koko tapahtumalle. Musiikkifestivaali 29.90.52 300 000 markkaa Kuhmon ka-
8837: vaatii kehittyäkseen järjestäjien luovan innon ja marimusiikkifestivaalien järjestämiseen.
8838: paikkakunnan tuen lisäksi myös yhteiskunnan ra-
8839:
8840: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
8841:
8842: Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
8843: Tytti Isohookana-Asunmaa Pentti Kettunen Hannu Kemppainen
8844: 1048 1986 vp.
8845:
8846: Raha-asia-aloite n:o 968
8847:
8848:
8849:
8850:
8851: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun Jazzkevät '87
8852: -tapahtuman tukemiseen
8853:
8854:
8855: Eduskunnalle
8856:
8857: KainuunJazzkevät on nelipäiväinen kansainvä- vään yhteydessä on myös järjestetty ja tullaan jär-
8858: linen jazzfestivaali, joka pidetään neljännen ker- jestämään koulutus-, luento- ym. tilaisuuksia, jot-
8859: ran toukokuussa 1987 Kajaanissa. Tapahtuman ka lisäävät tapahtuman kulttuuripoliittista merki-
8860: taiteellisena johtajana on alusta pitäen toiminut tystä.
8861: säveltäjä Heikki Sarmanto. KainuunJazzkevät ei pyri kilpailemaan muiden
8862: Kolmen toimintavuotensa aikana Kainuun vastaavien tapahtumien kanssa, vaan päinvastoin
8863: Jazzkevät on vakiinnuttanut asemansa yhtenä tasapainottamaan jazzin alueella vallitsevaa alue-
8864: Kainuun tärkeimpänä ja korkeatasoisimpana kult- poliittista epätasapainoa. Kolme ensimmäistä
8865: tuuritapahtumana. Vuoden 1986 festivaalia luon- vuotta ovat osoittaneet tapahtuman tarpeellisuu-
8866: nehdittiin valtakunnan lehdistössä sekä radiossa ja den ja herättäneet kiinnostuksen ei vain Pohjois-
8867: tv:ssä poikkeuksellisen korkeatasoiseksi ja taiteel- Suomessa vaan laajemminkin.
8868: lisesti merkittäväksi tapahtumaksi. KainuunJazzkevät on toiminut lähes täysin Ka-
8869: KainuunJazzkevät koostuu kolmesta tai neljäs- jaanin kaupungin rahoituksen turvin. Tapahtu-
8870: tä pääkonsertista sekä lastentapahtumista, jam man kulttuuri- ja aluepoliittinen merkitys on jul-
8871: session -tilaisuuksista sekä poikkitaiteellisista ta- kisuudessa jo tullut osoitetuksi, joten on täysin
8872: pahtumista. Festivaalin kotimaisuusaste on huo- perusteltua, että myös valtiovalta osallistuisi ta-
8873: mattavan korkea. Juhlilla esiintyy noin 40 koti- pahtuman tukemiseen taloudellisesti. Ensi vuo-
8874: maista taiteilijaa. Ulkomaiset esiintyjät ovat aina den tapahtuman budjetti tulee olemaan noin
8875: edustaneet jazztaiteen huippua. 500 000 markkaa, josta on lipputuloilla mahdol-
8876: Kainuun Jazzkevään päätavoitteena on ollut ja lista kattaa noin kolmannes.
8877: on uuden kotimaisen tuotannon esiintuominen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8878: - joka vuosi tapahtumassa on esitetty jonkin ko-
8879: timaisen sävelteoksen kantaesitys - nuorten jazz- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8880: muusikoiden esiintuominen sekä kainuulaisten 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8881: taiteentekijöiden ja valtakunnallisten huippujen 29.90.52 50 000 markkaa Kainuun jazz-
8882: yhteisten produktioiden toteuttaminen. Jazzke- kevät '87 -tapahtuman rahoittamiseen.
8883:
8884: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
8885:
8886: Aarno von Bell Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja
8887: Sakari Valli Hannu Kemppainen Heikki Mustonen
8888: 1986 vp. 1049
8889:
8890: Raha-asia-aloite n:o 969
8891:
8892:
8893:
8894:
8895: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikajoen kunnan urheilu-
8896: kentän lisärahoitukseen
8897:
8898:
8899: Eduskunnalle
8900:
8901: Raahen alueella työllisyystilanne näyttaa syn- Valtiovallan tuki toteuttamisohjelmiltaan val-
8902: kältä. Varsinkin Kone Oy:n konkurssin, Rauta- miiden ja yhteiskunnan kannalta perusteitujen
8903: ruukin 2. masuunin peruskorjauksen ja kesäre- hankkeiden rahoitukseen Siikajuen kunnassa on
8904: mounien sekä kesälomitusten päättyminen alka- työllisyyden hoidon ja välttämättömien palvelu-
8905: vat näkyä siten, että Raahen työvoimatoimiston jen toteuttamiseksi tärkeää.
8906: ennusteen mukaan alueen työttömyysprosentti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8907: talvikaudella 1986-87 nousee 13 prosenttiin. Jos tavasti,
8908: kunnallisella työllistämistuella työllistetyt otetaan
8909: huomioon (n. 3 % työllistetyistä), päästään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8910: 15-16 prosentin työttömyysasteeseen. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.91
8911: Liikuntamahdollisuuksien parantamiseksi on määrärahoihin 200 000 markkaa Siikajoen
8912: Siikajoen kunta saanut alulle urheilukenttänsä ra- kunnan urhetlukentän lisärahoituksen
8913: kentamisen. Hankkeen loppuun saattaminen vaa- turvaamiseksi.
8914: tii edelleen valtiovallan tukea.
8915:
8916: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
8917:
8918: Aarno von Bell Pentti Kettunen
8919:
8920:
8921:
8922:
8923: 31 260148U
8924: 1050 1986 vp.
8925:
8926: Raha-asia-aloite n:o 970
8927:
8928:
8929:
8930:
8931: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun työväenliikkeen
8932: historia -projektin tukemiseen
8933:
8934:
8935: Eduskunnalle
8936:
8937: Kainuussa on ollut jo vuodesta 1978 lähtien vi- kaaosaarnineo on erittäin merkittävä koko valta-
8938: reillä hanke Kainuun työväenliikkeen historia- kuntaakio ajatellen. Teoksen kirjoittajina ja tutki-
8939: teoksen kirjoittamiseksi. Samaan hankkeeseen mustyön suorittajina ovat valtiotieteen lisensiaatti
8940: liittyy työväestön elinoloja, toimeentuloa, elä- Reijo Heikkinen Kajaanista ja työväenopiston reh-
8941: mäntapoja, järjestön toimintaa jne. käsittävän tori, filosofian tohtori Matti Lackman Oulusta.
8942: muistitiedon keruu, joka on myös ollut käynnissä. Teoksen on arvioitu valmistuvan vuonna 1986
8943: Kainuun museon toimesta on suoritettu työväen- riippuen kuitenkin hankkeen rahoituksen järjesty-
8944: talojen kartoitusta, samoin kuin on myös tehty misestä.
8945: nuoriso- ja urheiluseurojen talojen kartoitustyötä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8946: Kainuun työväenliikkeen historia on kaavailtu taen,
8947: n. 400-sivuiseksi teokseksi, joka valaisee työväen-
8948: liikkeen toimintaa viime vuosisadan lopulta nyky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8949: päiviin saakka. Hankkeen kustannusarvio on n. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
8950: 300 000 markkaa. Kainuun kunnat osallistuvat 29.99.50 50 000 markkaa Kainuun työ-
8951: hankkeen rahoittamiseen 1 markka/ asukas -mää- väenliikkeen historia -projektin rahoitta-
8952: rällä. miseksi.
8953: Tällaisen maakunnallisen historiateoksen a1-
8954:
8955: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
8956:
8957: Aarno von Bell Kerttu Törnqvist Reijo Lindroos
8958: Pentti Lahti-Nuuttila Tuula Paavilainen Sinikka Hurskainen-Leppänen
8959: Anna-Liisa Piipari Arvo Kemppainen Liisa Jaakonsaari
8960: Pentti Kettunen Kari Rajamäki Risto Ahonen
8961: Antti Kalliomäki Tuulikki Hämäläinen Paavo Lipponen
8962: Heikki Mustonen Tarja Halonen
8963: 1986 vp. 1051
8964:
8965: Raha-asia-aloite n:o 971
8966:
8967:
8968:
8969:
8970: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaaniin perustettavan
8971: maatalouden sivuelinkeinoja tutkivan tutkimuslaitoksen suun-
8972: nitteluun
8973:
8974: Eduskunnalle
8975:
8976: Maassamme on viime vuosina lähdetty luomaan määrin, että tutkimusta maatalouden sivuelinkei-
8977: lainsäädäntöä, jolla mm. pyritään parantamaan nojen kehittämiseksi olisi käynnistettävä lähellä
8978: maaseudulla elävän väestön mahdollisuuksia pa- tutkimusten tulosten käyttäjiä.
8979: rantaa toimeentuloaan erilaisten liitännäis- ja si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8980: vuelinkeinojen harjoittamisella. Tulevaisuudessa tavasti,
8981: sivuelinkeinojen harjoittamisen merkitys tulee ko-
8982: rostumaan erittäin voimakkaasti maaseudun asu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8983: tuksen tukijana. 1987 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar-
8984: Mikään vakavasti otettava ja taloudellisia uh- kan mäå7iirahan Kajaamin perustettavan
8985: rauksia vaativa toiminta ei edisty halutulla tavalla maatalouden sivuelinkeinoja tutkivan tut-
8986: ilman tutkimusta ja sen antamaa tietoa. Olosuh- kimuslaitoksen suunnittelua varten.
8987: teet maamme eri osissa poikkeavat toisistaan siinä
8988:
8989: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
8990:
8991: Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari
8992: Risto Ahonen Pentti Kettunen
8993: Hannu Kemppainen
8994: 1052 1986 vp.
8995:
8996: Raha-asia-aloite n:o 972
8997:
8998:
8999:
9000:
9001: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Ollilan paikallistien perus-
9002: parantamiseen Kuhmossa
9003:
9004:
9005: Eduskunnalle
9006:
9007: Valtatie n:o 76 välillä Kajaani-Kuhmo raken- Ollilan kylän asukkaat kokevat hyvin suurena
9008: nettiin uudelleen kymmenen vuotta sitten. Mai- puutteena ja jokapäiväistä elämäänsä vaikeuttava-
9009: nitun tien rakentamisen yhteydessä suoritettiin na Ollilan paikallistien huonon kunnon.
9010: tien oikaisu Ollilan kylän kohdalla Kuhmon kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9011: nassa asumattoman alueen kautta kulkevaksi. Täs- taen,
9012: tä johtuen Ollilan kylän asukkaat joutuvat käyttä-
9013: mään edelleen kuuden kilometrin matkalta entis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9014: tä sorapintaista paikallistietä (PT 19254). 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
9015: Tien vaikutuspiirissä on 15 ympärivuotisessa 31. 24. 77 750 000 markkaa Ollilan pai-
9016: käytössä olevaa taloa, yksi tanssi- ja kokouskäyt- kallistien perusparantamiseen Kuhmon
9017: töön rakennettu kiinteistö sekä 16 loma-asuntoa, kunnassa.
9018: joista n. 113 on osittain käytössä myös talvisin.
9019:
9020: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
9021:
9022: Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari
9023: Pentti Kettunen Heikki Mustonen
9024: 1986 vp. 1053
9025:
9026: Raha-asia-aloite n:o 973
9027:
9028:
9029:
9030:
9031: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta neuvostoliittolaisen satellii-
9032: tin kautta välitettävien ohjelmien vastaanottoaseman rakentami-
9033: seen Kuhmoon
9034:
9035: Eduskunnalle
9036:
9037: Kuhmon kaupunki on Kostamuksen teollisuus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9038: kombinaatin ja kaupungin rakentamisen myötä taen,
9039: luonut tiiviit yhteistyösuhteet Neuvostoliiton
9040: kanssa. Lähellä Neuvostoliiton rajaa sijaitsevana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9041: paikkakuntana se soveltuisi alueeksi, jonne yhteis- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
9042: työssä Neuvostoliiton kanssa tulisi rakentaa satel- kan määrärahan neuvostoliittolaisen satel-
9043: liittien kautta välitettävien ohjelmien vastaanot- lti"tin kautta välitettävien ohjelmien vas-
9044: toasema, josta ohjelmat edelleen välitettäisiin taanottoaseman rakentamiseen Kuhmon
9045: Kuhmossa SYJ-verkon kautta. kaupunkiin.
9046: Vastaanottoasemalla olisi suuri merkitys Kuh-
9047: mon tietoliikenneyhteyksien parantamiselle.
9048:
9049: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
9050:
9051: Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari
9052: 1054 1986 vp.
9053:
9054: Raha-asia-aloite n:o 974
9055:
9056:
9057:
9058:
9059: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta apulaispiiripäällikön viran
9060: perustamiseen Kainuun teollisuuspiiriin
9061:
9062:
9063: Eduskunnalle
9064:
9065: Kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuuspii- tehokkaalla tavalla riitä ja siitä kärsii viime kädessä
9066: rien työjärjestyksessä 16.3.1981 mainitaan henki- kainuulainen yrittäjä. Koulutus- ja konsultointi-
9067: löstön tehtävistä kohdassa 3 seuraavaa: '' Apulais- kysyntää Kainuussa on, sillä teollisuuspiirin val-
9068: piiripäällikkö toimii piiripäällikön apuna esimie- mennusmäärät ovat kaksinkertaistuneet vuosit-
9069: hen tehtävien hoidossa sekä suorittaa yritysneu- tain. Tänä vuonna jouduttiin jopa tilapäisiin ra-
9070: vontaa ja huolehtii koulutus- ja valmennustoi- joitustoimenpiteisiin, kun budjetissa ei osattu ky-
9071: minnan järjestämisestä yrityksille sekä suorittaa syntään tarpeeksi varautua.
9072: tarpeen mukaan muita teollisuuspiirille kuuluvia Apulaispiiripäälliköiden virat perustettiin aika-
9073: tehtäviä.'' naan eräältä osaltaan juuri piiripäälliköiden ajan-
9074: Käytännössä apulaispiiripäälliköt ovat huoleh- käytön kohdentamiseksi ja vapauttamiseksi mui-
9075: tineet piirinsä koulutus-, neuvonta- ja valmennus- hin pakollisiin viranhoidollisiin asioihin. Kai-
9076: toiminnan järjestämisestä ja vastanneet yritysten nuussa on Suomen korkein työttömyysaste ja teol-
9077: kehittämistoimenpiteiden toteuttamisesta. Apu- lisia työpaikkoja on suhteessa väestömäärään vain
9078: laispiiripäälliköt toimivat myös nimenkirjoittajina puolet valtakunnallisesta keskiarvosta, mitä taus-
9079: piiripäällikön ollessa poissa tai esteellinen. taa vasten maakunnassa ei ole pienimmässäkään
9080: Kainuun teollisuuspiirin perustamisen yhtey- määrin varaa kouluttamalla tai kehittämällä ai-
9081: dessä 1.6.1985 toimistoon tuli yksi uusi vakanssi, kaansaatavien tai säilytettävien työpaikkojen me-
9082: piiripäällikön virka. Tosiasiallisesti henkilölisäystä netyksiin.
9083: ei kuitenkaan ole tapahtunut. Piiripäällikkyys Apulaispiiripäällikön toiminta piiripäällikön si-
9084: hoidettiin 1. 11. 198 5 asti toimiston sisäisin vt- jaisena tuo joustavuutta ja nopeutta asioiden kä-
9085: nimityksin, ja sen jälkeen keväällä 1986 on luo- sittelyyn. Koska Kajaanin toimistohenkilökun-
9086: vuttu vuodesta 1982 asti käytäntänä olleesta viras- nankin paikkaamisessa on edelleen noudatettava
9087: totyöntekijöiden epäkäytännöllisestä käyttämises- jo 1970-luvulla alkanutta virastatyöntekijämenet-
9088: tä yritysneuvojana. telyä eikä piirissä ole kuin yksi (auktorisoitu) atk-
9089: Kaikissa muissa teollisuuspiireissä Kainuun taitoinen vakinainen toimistotyöntekijä ja yksi
9090: teollisuuspiiriä lukuunottamatta apulaispiiripääl- päätösoikeuden omaava henkilö, lomien aikana
9091: likön virka on olemassa. Apulaispiiripäälliköt kes- päätökset, myös selkeät maksatuspäätökset, voivat
9092: kittyvät piireissään koulutus-, neuvonta- ja yritys- viipyä pelkässä odotusjonossa 1 1 12 kuukautta.
9093: ten kehittämisasioihin ja näiden toimintojen mer- Virkamiehiäkään ei voitane kohtuudella vaatia
9094: kitys Kainuun elinkeinoelämän edistämisessä jat- keskeyttämään lomiaan, vaikka sinänsä viatto-
9095: kuvasti kasvaa. mien yrittäjien etu sitä vaatisi.
9096: Toiminnat ovat myös tulevaisuuden painopiste- Toinen pienempi esteellisyyshaitta syntyy virka-
9097: aloja valtakunnallisesti. Toimintojen koordinoin- miesten toimiessa KTM:n määrääminä edustajina
9098: tia ja teollisuuspiiriyhteyksiä hoidetaan KTM:n mm. teollisuuskylien hallituksissa. Teollisuuskylät
9099: pienteollisuustoimistosta ja yritysrahoitustoimis- ja niissä toimivat yritykset jättävät teollisuuspii-
9100: tosta käsin juuri apulaispiiripäällikkötasolla ja reille paljon avustushakemuksia ja hallituksen jä-
9101: Kainuun osalta on jouduttu muodostamaan muis- seninä viranhaltijat hakemuksen käsittelijöinä jää-
9102: ta poikkeava sekajärjestely lähinnä piiripäällikkö- väytyvät juridisesti teollisuuspiirin puolella. Asiaa
9103: tasolla. on toistaiseksi kierretty kyseenalaisella tavalla jät-
9104: Piiripäällikön aika ei muiden piirien referens- täytymällä pois niistä kokouksista, joissa käsitel-
9105: seihin nojaten Kainuussakaan em. toimintoihin lään teollisuuspiiriinkin kohdistuvia asioita. Me-
9106: 1986 vp. - RA n:o 974 1055
9107:
9108: nettelyyn on jouduttu turhan usein ja se on kaik- pysyvään olotilaan, joustavuuteen ja sijaisuuksiin
9109: kien osapuolten edun vastainen, sillä Kajaanin myös konttorihenkilöpuolella.)
9110: teollisuuskylä on kuitenkin hyödyllinen yhteistyö- Apulaispiiripäällikön viran puuttumista Kai-
9111: kohde. nuusta on pidetty kaikissa KTM:n sisäisissä kes-
9112: Kainuun teollisuuspiirin henkilöstömäärä suh- kusteluissa kauneusvirheenä ja perustamisvaiheen
9113: teessa työmäärään ei ole tällä hetkellä suhteessa työtapaturmana, jonka on uskottu korjautuvan
9114: muihin piireihin ylimitoitettu. Kun otetaan huo- ensimmäisessä mahdollisessa yhteydessä. Tapatur-
9115: mioon, että piirin yleishallintoon ja rutiineihin man korjausperustelut ovat tasavertaisuus, hallin-
9116: kuluu piirin koosta riippumaton perustyöpanos, nollinen yhdenmukaisuus ja tarkoituksenmukai-
9117: Kainuu on harvaan asuttu ja matkaetäisyydet ovat suus, tarve, joustavuus ja myös tavoitteena toimi-
9118: pitkät sekä että yritysten nuori ikä ja yrityskult- henkilöiden laadullisen tason kohoaminen ja te-
9119: tuurin perinteettömyys vaativat normaalia enem- hokkuuden edelleen kasvaminen.
9120: män perusneuvonta- ja koulutuspanostusta, Kai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9121: nuun teollisuuspiirin henkilömäärän kasvattamis- taen,
9122: ta voidaan pitää perusteltuna. Lisäys, jota ei to-
9123: teutettu piiripäällikkönimityksen jälkeen, olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9124: edellä kerrotuin perusteluin kohdistettava apu- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9125: laispiiripäällikön viran perustamiseen. (Erikseen 32.02.01 200 000 markkaa apulaispiiri-
9126: esitetty toimistovirkailijan toimen vakinaistami- päällikön viran perustamiseen Kainuun
9127: nen ei lisää henkilökuntaa, vaan luo edellytykset teollisuuspiiriin.
9128:
9129: Helsingissä 2 5 päivänä syyskuuta 1986
9130:
9131: Aarno von Bell Pentti Kettunen Arvo Kemppainen
9132: Sakari Valli Hannu Kemppainen Heikki Mustonen
9133: 1056 1986 vp.
9134:
9135: Raha-asia-aloite n:o 975
9136:
9137:
9138:
9139:
9140: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta alihankintakoulutuksen
9141: aloittamiseen Vuolijoen teollisuuskylässä Kainuussa
9142:
9143:
9144: Eduskunnalle
9145:
9146: Rautaruukin erikoisvaunutehdas Otanmäessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9147: sekä muut metalliteollisuuden ym. yritykset Kai- taen,
9148: nuussa tarvitsisivat toimintaansa tukevaa alihan-
9149: kintakoulutusta ja sen luomaa alihankintateolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9150: suutta. 1987 tulo- ja menoarvioon 4 5 00 000
9151: Vuolijoen teollisuuskylään rakennettava alihan- markkaa Kainuun teollisuuskyliä ja muuta
9152: kintakoulutustehdas tulisi varustaa alihankinta- Kainuussa szjaitsevaa teollisuutta palvele-
9153: koulutukseen ja toimintaan soveltuvalla koneis- van alzhankintakoulutuksen aloittamiseen
9154: tuksella sekä mahdollisesti alihankintatöitä vas- Vuolzjoen teollisuuskylässä.
9155: taan ottavana laitoksena laatukontrollilla. Alihan-
9156: kintatöitä suorittavat yritykset osaltaan helpottai-
9157: sivat Kainuun edelleen pahenevaa työttömyyttä.
9158:
9159: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
9160:
9161: Aarno von Bell Liisa Jaakonsaari
9162: Pentti Kettunen Hannu Kemppainen
9163: 1986 vp. 1057
9164:
9165: Raha-asia-aloite n:o 976
9166:
9167:
9168:
9169:
9170: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun työllisyyden, kou-
9171: lutuspalvelujen ja matkailutoiminnan kehittämiseen
9172:
9173:
9174: Eduskunnalle
9175:
9176: Kainuu maamme pahimpana työttömyysaluee- tavoin auttaa Kainuun kehittymistä lähemmäksi
9177: na vaatii erityistoimenpiteitä. valtakunnan keskiarvotasoa työllisyyden, koulu-
9178: Valtion tulo- ja menoarvio ei määrärahojen riit- tus- ja muiden palvelujen sekä matkailutoimin-
9179: tävyyden osalta vastaa Kainuussa kehittämisen nan osalta.
9180: tarpeita. Se ei ota riittävästi huomioon vaikeaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9181: työllisyystilannetta ja pitempivaikutteisen kehittä- taen,
9182: misen vaatimuksia.
9183: Valtioneuvoston asettamalla Kainuun neuvot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9184: telukunnalla olisi valmiuksia alueen tuntemuksen 1987 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
9185: perusteella aloitteessa ehdotetun määrärahan oh- markkaa valtioneuvoston asettaman Kai-
9186: jaamiseen työllisyyden, koulutuspalvelujen ja nuun neuvottelukunnan kautta käytettå"-
9187: matkailutoiminnan kehittämiseksi tehokkaalla ta- väksi Kainuun työllisyyden, koulutuspal-
9188: valla. velujen ja matkailutoiminnan kehittämi-
9189: Eduskunnan hylättyä hallituksen esityksen Kai- seen.
9190: nuun läänin perustamisesta korostuu tarve muilla
9191:
9192: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
9193:
9194: Aarno von Bell Kerttu Törnqvist Reijo Lindroos
9195: Liisa Jaakonsaari Kari Rajamäki Sakari Valli
9196: Tarja Halonen Jouko Skinnari Anna-Liisa Piipari
9197: Pentti Kettunen Heikki Mustonen Arvo Kemppainen
9198: Hannu Kemppainen
9199:
9200:
9201:
9202:
9203: 32 260148U
9204: 1058 1986 vp.
9205:
9206: Raha-asia-aloite n:o 977
9207:
9208:
9209:
9210:
9211: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikajoen kunnan rakennus-
9212: kaavan mukaisiin muutos- ja laajennustöihin
9213:
9214:
9215: Eduskunnalle
9216:
9217: Raahen alueella työllisyystilanne näyttaa syn- Rakennuskaavan muutos ja laajennus: kunnal-
9218: kältä. Varsinkin Kone Oy:n konkurssin, Rauta- listekniikka teollisuusalueelle
9219: ruukin 2. masuunin peruskorjauksen ja kesäre- viemäröinti +vesijohto
9220: monttien sekä kesälomitusten päättyminen alka- 1000 m x 300 mk/m 300 000 mk
9221: vat näkyä siten, että Raahen työvoimatoimiston pumppaamo 150 000 mk
9222: ennusteen mukaan alueen työttömyysprosentti kaavatieverkko
9223: talvikaudella 1986-87 nousee 13 prosenttiin. Jos 700 m x 500 mk/m 350 000 mk
9224: kunnallisella työllistämistuella työllistetyt otetaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9225: huomioon (n. 3 % työllistetyistä), päästään tavasti,
9226: 15-16 prosentin työttömyysasteeseen.
9227: Vaitiovallan tuki toteu ttamisoh jelmiltaan val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9228: miiden ja yhteiskunnan kannalta perusteitujen 1987 tulo- ja menoarvioon 800 000 mar-
9229: hankkeiden rahoitukseen Siikajoen kunnassa on kan määrärahan Siikajoen kunnan raken-
9230: työllisyyden hoidon ja välttämättömien palvelu- nuskaavan mukaisten muutos- ja laajen-
9231: jen turvaamiseksi tärkeää. nustöiden toteuttamiseen.
9232:
9233: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
9234:
9235: Aarno von Bell Jouko Skinnari Pentti Kettunen
9236: 1986 vp. 1059
9237:
9238: Raha-asia-aloite n:o 978
9239:
9240:
9241:
9242:
9243: Bärlund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Ulkopolitiikan
9244: tutkimuksen säätiölle
9245:
9246:
9247: Eduskunnalle
9248:
9249: Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön ylläpitämä nisteriö nimittävät kumpikin yhden jäsenen. Sää-
9250: Ulkopoliittinen instituutti on yksityinen valtion- tiön säännöt on hyväksytty v. 1960 ja Ulkopoliitti-
9251: apulaitos. Sen toiminnan menot olivat 1 500 000 nen instituutti on aloittanut toimintansa v. 1961.
9252: markkaa, mistä opetusministeriön myöntämällä Ulkopoliittinen instituutti toimi vuosikymme-
9253: valtionavustuksella katettiin kaksi kolmasosaa. nen osapäiväpohjalla. Vuonna 1972 perustettiin
9254: Valtionavustus vuodelle 1986 oli 1 250 000 mark- ensimmäiset kokopäiväiset toimet. Siitä lähtien
9255: kaa; säätiön anomus vuodelle 1987 oli 1 705 000 instituutti on julkaissut Ulkopolitiikka-Utrikes-
9256: markkaa. politik-lehteä. Vuonna 1985 perustettiin ensim-
9257: Ulkopoliittisen instituutin palveluksessa on mäinen tutkijan toimi.
9258: vuonna 1986 viisi vakinaista kokopäiväistä toimi· Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9259: henkilöä (johtaja, erikoistutkija, tiedotussihteeri, taen,
9260: kirjastonhoitaja, toimistosihteeri) ja 3-5 tilapäis-
9261: tä osa-aikaista työntekijää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9262: Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön on perusta- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
9263: nut Paasikivi-Seura, joka nimittää säätiön halli- 405 000 markkaa Ulkopolitiikan tutki-
9264: tuksen jäsenistä kolme. Opetus- ja ulkoasiainmi- muksen säätiön toiminnan tukemiseen.
9265:
9266: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
9267:
9268: Kaj Bärlund Marjatta Väänänen Jutta Zilliacus
9269: Mikko Vainio Heikki Järvenpää Ulla-Leena Alppi
9270: 1060 1986 vp.
9271:
9272: Raha-asia-aloite n:o 979
9273:
9274:
9275:
9276:
9277: Bärlund: Korotetun määrärahan osoittamisesta Porvoonseudun mu-
9278: siikkiopiston saattamiseksi lakisääteisen valtionosuuden piiriin
9279:
9280:
9281: Eduskunnalle
9282:
9283: Laki musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta kin joissain aineissa on aJolttain ollut vaikeata
9284: on peräisin vuodelta 1968. Laki ja siihen kuuluva järjestää ruotsinkielistä opetusta.
9285: asetus uusittiin perusteellisesti vuonna 1977. Myös hallinto on toiminut molemmilla koti-
9286: Alunperin lakisääteisen valtionavun piiriin maisilla kielillä rinnakkain, poiketen täten useista
9287: otettiin yhdeksän laitosta. Kehitys oli 1970-luvul- muista musiikkioppilaitoksista, joissa käytännölli-
9288: la nopeaa, mutta hidastui 1980-luvulla miltei py- syyden vuoksi on siirrytty yksikieliseen käytän-
9289: sähtymispisteeseen. Tilanne on muodostunut erit- töön. Porvoonseudun musiikkiopiston voidaan
9290: täin epäoikeudenmukaiseksi sellaisille laitoksille, näin ollen sanoa pyrkineen vaalimaan nimen-
9291: jotka varsinkin viimeisten viiden vuoden aikana omaan ruotsin kielen asemaa ja omalta osaltaan
9292: ovat voimakkaasti kehittäneet toimintaansa. Ti- vaikuttaneen siihen, että ruotsinkielisiä opiskeli-
9293: lanne on tällainen esim. Porvoossa. joita vähitellen on saatu myös ammattikoulutusta-
9294: Alkuvuosina valtionavustuksen osuus vaihteli solle.
9295: 20% :n molemmin puolin, mutta jo 1970-luvun Opiston monipuolisuuden on kuviteltu vaikut-
9296: puolivälistä lähtien suuntaus oli laskeva. tavan myös valtionavustusasioihin, mutta sitä se ei
9297: 1980-luvulle tultaessa valtion rahoitusosuus tun- kuitenkaan ole tehnyt. Toiminta on ollut hanka-
9298: tui vakiintuvan n. 10 % :n paikkeille, mutta vuo- laa, kun on pyritty turvaamaan jatko-opintoihin
9299: desta 1983 suunta on jälleen ollut selvästi laskeva. pyrkivien tutkintopätevyys suorittamalla tutkin-
9300: Opetusministeriön myöntämät summat eivät juu- not valtionosuuslaitoksissa. Opiston asemaahan ei
9301: ri ole nousseet, kun sen sijaan opiston toiminnan ole määritelty, kun valtionosuutta ei ole myönnetty.
9302: kehittyessä ja osin myös oppilasmäärän kasvaessa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9303: talousarviossa on tapahtunut voimakastakin nou- taen,
9304: sua. Toiminnan nyt vakiinnuttua valtionavustuk-
9305: sen osuus talousarviosta on enää 7-8 % . Opiston että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9306: talousarvio vuodelle 1986 on 2 180 000 mk ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
9307: valtion myöntämä harkinnanvarainen avustus 29.90.54 liså"yksenå" 750 000 markkaa Por-
9308: 165 000 mk. voonseudun musiikkiopiston valitsemisek-
9309: Porvoonseudun musiikkiopisto on alusta saakka siyhdeksi nzistå" kolmesta muszikkiopistos-
9310: ollut alueellinen oppilaitos, jossa opetusta on an- ta, jotka vuoden 1987 tulo- ja menoarvion
9311: nettu sekäsuomenettä ruotsin kielellä. Tasapuo- perusteella otetaan muszikkiopistojen laki-
9312: lisuus tässä suhteessa on saatu säilymään, vaikka- så"å"teisen valtionosuuden piiriin.
9313:
9314: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
9315:
9316: Kaj Bärlund
9317: 1986 rd. 1061
9318:
9319: Finansmotion nr 980
9320:
9321:
9322:
9323:
9324: Bärlund: Om anvisande av anslag för grundförbättring av väg nr
9325: 11893 (Eskilom-Mörskom)
9326:
9327:
9328: Tili Riksdagen
9329:
9330: Lokalvägen nr 11893 Eskilom-Mörskom är en På basis av det ovan anförda föreslår jag
9331: viktig faktor i kontakterna mellan centralorterna i
9332: de norra delarna av östligaste Nyland. Vägen har att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
9333: särskild betydelse för de tre små kommunerna Lil- på momentet 31.24. 77 upptar 500 000
9334: jendal, Mörskom och Lappträsk. Vägen är sam- mark för påbörjandet av grundförbätt-
9335: manlagt 18 kilometer lång. ringsarbetena på lokalvägen mellan Eski-
9336: För närvarande av vägens skick inte sådant att lom och Mörskom.
9337: den klarar en kritisk granskning. Särskilt under
9338: vårarna och höstarna är den på många ställen
9339: svårframkomlig.
9340:
9341: Helsingfors den 26 september 1986
9342:
9343: Kaj Bärlund
9344: 1062 1986 vp.
9345:
9346: Raha-asia-aloite n:o 980 Suomennos
9347:
9348:
9349:
9350:
9351: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 11893 (Eskilom-
9352: Myrskylä) perusparantamiseen
9353:
9354:
9355: Eduskunnalle
9356:
9357: Paikallistie n:o 11893 Eskilom-Myrskylä on Edellä olevan perusteella ehdotan,
9358: tärkeä tekijä itäisimmän Uudenmaan pohjoisosien
9359: asutuskeskusten välisissä yhteyksissä. Tiellä on eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9360: tyinen merkitys kolmelle pienelle kunnalle, Lil- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9361: jendalille, Myrskylälle ja Lapinjärvelle. Tie on yh- 31.24. 77 500 000 markkaa Eskzlomin ja
9362: teensä 18 kilometrin pituinen. Myrskylå"n välisen paikallistien peruspa-
9363: Tällä hetkellä tien kunto ei ole kriittistä tarkas- rannustöiden käynnistämiseen.
9364: telua kestävä. Erityisesti keväisin ja syksyisin se on
9365: monin paikoin vaikeakulkuinen.
9366:
9367: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
9368:
9369: Kaj Bärlund
9370: 1986 vp. 1063
9371:
9372: Raha-asia-aloite n:o 981
9373:
9374:
9375:
9376:
9377: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta Pornaisten-Monninkylän
9378: maantien perusparannustöiden aloittamiseksi
9379:
9380:
9381: Eduskunnalle
9382:
9383: Pornaisten ja Askolan Monninkylän välisen tien sen, että myös rtarsen Uudenmaan haja-asutus-
9384: parantaminen on ollut paikallisten asukkaiden alueiden tieverkostoa pitäisi kunnostaa asianmu-
9385: toivelistalla jo pitkään. Tie muodostaa tärkeän kaisella tavalla, on pidettävä kohtuullisena, että
9386: alueen keskusten välisen yhteyden, jonka huono Pornaisten ja Monninkylän tien parannusta varten
9387: kunto on omiaan heikentämään myös elinkeino- varataan määräraha jo vuoden 1987 budjettiin.
9388: toimintojen kehittämistä alueella. Edellä olevan perusteella ehdotan,
9389: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin vuonna
9390: 1985 hyväksytyssä toimenpideohjelmassa ao. tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9391: rakentamisen aloittaminen on sijoitettu vuodelle 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
9392: 1987. Hallituksen esitykseen valtion vuoden 1987 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien
9393: tulo- ja menoarvioksi mainitun tieosuuden paran- n:o 151/01-02 Pornaisten ja Monninky-
9394: tamista varten ei ole kuitenkaan varattu määrära- län välisen osuuden perusparannustöiden
9395: haa. Ottaen huomioon tien huonon kunnon sekä aloittamiseksi.
9396:
9397: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
9398:
9399: Kaj Bärlund
9400: 1064 1986 rd.
9401:
9402: Finansmotion nr 982
9403:
9404:
9405:
9406:
9407: Bärlund: Om anvisande av anslag för en led för lätt trafik längs
9408: riksväg nr 7 på sträckan MeHungsbacka - SöderkuHa
9409:
9410:
9411:
9412: Till Riksdagen
9413:
9414: SöderkuHa området i Sibbo har under de senas- mer än en del av nuvarande svårigheter. För den
9415: te åren vuxit kraftigt. Samtidigt som invånaranta- skull är det nödvändigt att anslag för förverkligan-
9416: let ökar har servicen i området blivit mångsidiga- de av leden från Mellungsbacka fram till Söder-
9417: re. Längs riksväg nr 7 till och från Helsingfors fö- kuHa medtas.
9418: rekommer dagligen en livlig trafik till skolor, dag- På basis av det ovan anförda föreslår jag
9419: hem, postkontor, hälsostation osv. Södra Sibbos
9420: största arbetsplats finns också vid vägen. att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
9421: I statsförslaget för 1987 är 2,9 miljoner mark för på momentet 31.24. 77 upptar 2 000 000
9422: påbörjande av en lättrafikled för sträckan Mel- mark för byggande av lättrafikleden mel-
9423: lungsbacka-Östersundom inskriven. En sådan lan Mellungsbacka och Söderkulla längs
9424: lösning av lätta trafikens problem skulle inte lösa riksväg nr 7.
9425:
9426: Helsingfors den 26 september 1986
9427:
9428: Kaj Bärlund
9429: 1986 vp. 1065
9430:
9431: Raha-asia-aloite n:o 982 Suomennos
9432:
9433:
9434:
9435:
9436: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän raken-
9437: tamiseksi valtatien n:o 7 varteen Mellunmäen ja Söderkullan
9438: välille
9439:
9440: Eduskunnalle
9441:
9442: Sipoon Söderkullan alue on viime vuosina kas- mien ratkaisu ei poistaisi kuin osan nykyisistä han-
9443: vanut voimakkaasti. Samalla kun asukkaiden lu- kaluuksista. Tästä syystä on välttämätöntä myön-
9444: kumäärä on lisääntynyt, alueen palvelut ovat mo- tää määräraha väylän toteuttamiseksi Mellun-
9445: nipuolistuneet. Valtatiellä n:o 7 Helsinkiin ja siel- mäestä Söderkullaan saakka.
9446: tä takaisin on päivittäin vilkas liikenne kouluihin, Edellä olevan perusteella ehdotan,
9447: päiväkoteihin, postitoimipaikkaan, terveysase-
9448: malle jne. Etelä-Sipoon suurin työpaikka on myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9449: tien varrella. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
9450: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon on 31. 24. 77 2 000 000 markkaa kevyen lii-
9451: otettu 2,9 miljoonaa markkaa kevyen liikenteen kenteen väylän rakentamiseksi Mellun-
9452: väylän rakentamisen aloittamiseksi Mellunmäestä mäen ja Söderkullan välille valtatien n:o 7
9453: Östersundomiin. Tällainen kevyen liikenteen pul- varteen.
9454:
9455: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
9456:
9457: Kaj Bärlund
9458:
9459:
9460:
9461:
9462: 33 260148U
9463: 1066 1986 vp.
9464:
9465: Raha-asia-aloite n:o 983
9466:
9467:
9468:
9469:
9470: Bärlund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuluttajaneu-
9471: vontaliitto ry:n toiminnan tukemiseen
9472:
9473:
9474: Eduskunnalle
9475:
9476: Kuluttajaneuvontaliitto ry. on palkansaajajär- kuluttajakäyttäytymistä kahden ammattiliiton
9477: jestöjen, kuluttajien osuustoimintaliikkeen ja kentässä. Tutkimus on osa laajempaa pohjois-
9478: kansansivisrysjärjestöjen yhteinen valtakunnalli- maista projektia, mutta sen rahoituksesta vastaa
9479: nen järjestö, jonka tehtävänä on kuluttajien edun- Kuluttajaneuvontaliitto itse omalta osaltaan.
9480: valvonta, neuvonta, tiedontuotanto ja vapaaeh- Alan tutkimus- ja julkaisutoiminta on lähes
9481: toinen kotipalvelutoiminta. olematonta koko maassa. Kuluttajaneuvontalii-
9482: Kuluttajaneuvontaliiton tiedontuotanto käsit- tolle tulevat valtion yleisavustukset (valtion tulo-
9483: tää sekä tutkimustoiminnan että erilaisen neuvon- ja menoarvion momentit 32.28.31/valtionavustus
9484: tamateriaalin tuottamisen. Tiedontuotanto palve- kuluttajajärjestöille ja 29.7 6. 501 valtionavustus
9485: lee sekä kuluttajien aseman parantamiseen tähtää- kotitalouden edistämiseen) eivät kata tarpeellisia
9486: vää edunvalvontaa että neuvontaa ja vapaaehtois- tiedontuotannon kustannuksia, joten Kuluttaja-
9487: ta kotipalvelutoimintaa, jota Kuluttajaneuvonta- neuvontaliitolla ei ole mahdollisuutta toteuttaa
9488: liitto toteuttaa hakevana toimintana yhteistyössä tiedontuotannon välttämättömiäkään tehtäviä pe-
9489: kuntien sosiaaliviranomaisten kanssa. rusbudjetillaan.
9490: Neuvonnan kohteena on yli miljoona jäsenjär- Valtionavustusten pienuus ja valtionavun suu-
9491: jestöissä toimivaa palkansaajaa perheineen ja va- ruuden vaihtelut vuosittain vaikeuttavat erityisesti
9492: paaehtoisen kotipalvelutoiminnan kautta tavoi- tiedontuotannon kehittämistä, mistä syystä ehdo-
9493: tettavat kuntien sosiaalitoimen asiakkaat. Laaja tamme,
9494: toimintakenttä asettaa huomattavia laadullisia
9495: vaatimuksia Kuluttajaneuvontaliiton tiedontuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9496: tannolle. Neuvontamateriaalin tuottaminen edel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
9497: lyttää myös sellaista tietoa, jota vain tutkimus voi 32.28.50 lisäyksenå· 300 000 markan mää-
9498: eri tarpeisiin synnyttää. Esimerkkinä mainitta- rärahan käytettäväksi Kuluttajaneuvonta-
9499: koon Kuluttajaneuvontaliitossa vuonna 1986 al- liitto ry:n tutkimustoimintaan, neuvonta-
9500: kanut ''Elämisen hinta'' -tutkimusprojekti, jolla materiaalin tuottamiseen ja julkaisutoi-
9501: selvitetään vähän koulutusta saaneiden ja pienitu- mintaan.
9502: loisten ihmisten elinkustannuksia ja arkipäivän
9503:
9504: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
9505:
9506: Kaj Bärlund Anna-Liisa Piipari
9507: 1986 vp. 1067
9508:
9509: Raha-asia-aloite n:o 984
9510:
9511:
9512:
9513:
9514: Dromberg ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta poliisin virko-
9515: jen lisäämiseen Uudellamaalla
9516:
9517:
9518: Eduskunnalle
9519:
9520: Uudenmaan lääni ja enty1sesti pääkaupunki- jen tarjontaa Espoon ja Vantaan nimismiespiireis-
9521: seutu ja muut läänin kasvukeskukset ovat viime sä heikentänyt erityisesti nuonen poliisimiesten
9522: vuosina olleet huomattavan maassamuuton koh- keskimääräistä suurempi vaihtuvuus. Tähän ovat
9523: teina. Läänin nettomuuttovoitto on viime vuosina vaikuttaneet poliisimiesten asuntojen saannin vai-
9524: ollut keskimäärin yli 5 000 henkilöä. Väestömää- keudet, pääkaupunkiseudulta poliisikoulutuk-
9525: rän kasvun ja vaihtuvuuden johdosta on julkisten seen hakeutuvien vähäisyys ja työolosuhteiden ko-
9526: palvelujen, kuten poliisipalvelujen kysyntä kasva- keminen epämieluisiksi. Pääkaupunkiseudun ul-
9527: nut voimakkaasti. Erityisesti voimakas väestönkas- kopuolelta kotoisin olevat nuoret poliisimiehet
9528: vu ja vaihtuvuus ovat lisänneet poliisipalvelujen ovatkin näistä syistä hakeutuneet muualla avoinna
9529: kysyntää muuttovoittoalueilla. Tähän on osaltaan oleviin poliisin toimiin, lähinnä omalle kotiseu-
9530: vaikuttanut se, että eriasteinen rikollisuus ja jär- dulleen. Tämä poliisimiespoistuma on luonteen-
9531: jestyshäiriöt ovat kasvukeskuksissa olleet keski- omaista myös Helsingille.
9532: määräisesti yleisempiä kuin muualla maassa. Vaikka poliisin tehtävämäärä Uudenmaan kas-
9533: Uudenmaan poliisitoimen henkilöstöresurssien vukeskuksissa on lisääntynyt huomattavasti, ei uu-
9534: lisääminen ei ole vastannut läänin väestömäärän sia vakansseja ole perustettu työmäärän edellyttä-
9535: kasvusta ja vaihtuvuudesta aiheutunutta poliisi- mää määrää vastaavasti. Näin ollen Uudenmaan,
9536: palvelujen kysyntää ja tarvetta. Yhteiskuntakehi- erityisesti Keski-Uudenmaan alueen sekä Espoon
9537: tyksen mukanaan tuomat tekijät ja voimakas väes- ja Vantaan nimismiespiireissä poliisin mahdolli-
9538: tönkasvu ovat olleet nähtävissä myös poliisin kans- suudet nykyisin henkilöstövoimavaroin poliisipal-
9539: liatyön lisääntymisenä. Paikallispoliisin kanslia- velujen tarjontaan ovat heikentyneet, eikä poliisi-
9540: henkilökunnan vähyyden vuoksi on kansliatehtä- palveluja ole lisättävissä kysyntää vastaavasti. Mi-
9541: viin joutunut osallistumaan myös varsinaisiin po- käli edelleenkään väestönkasvun jatkuessa voi-
9542: liisitoimen tehtäviin koulutettua henkilökuntaa. makkaana poliisin henkilöstöä ei lisätä, ei poliisin
9543: Poliisitoimen henkilökunnan vähäisyys on on- hälytysvalmius ja tarpeellinen ennakolta ehkäisevä
9544: gelma kaikissa Uudenmaan läänin poliisipiireissä, paniointimahdollisuus tule olemaan riittävää.
9545: mutta suurimmat ongelmat henkilöstövajaus ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9546: heuttaa kuitenkin Keski-Uudenmaan alueen sekä taen,
9547: Espoon ja Vantaan nimismiespiireissä.
9548: Espoon ja Vantaan kaupunkien väestön kasvu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9549: vauhti on viime vuosina ollut nopeinta koko 1987 tulo- j'a menoarvioon momentille
9550: maassa. Näissä läänin suurissa kasvukeskuksissa on 26.75.01 3 000000 markkaa polzi'sin vir-
9551: poliisitoimen henkilöstön määrän lisääminen ol- koj'en lisäämiseksi Uudellamaalla.
9552: lut aivan liian hidasta. Edelleen on poliisipalvelu-
9553:
9554: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
9555:
9556: Kaarina Dromberg Tauno Valo
9557: 1068 1986 vp.
9558:
9559: Raha-asia-aloite n:o 985
9560:
9561:
9562:
9563:
9564: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kauppakorkea-
9565: koulun päärakennuksen peruskorjaukseen
9566:
9567:
9568: Eduskunnalle
9569:
9570: Helsingin kauppakorkeakoulun 1950-luvulla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9571: valmistunut päärakennus on peruskorjauksen tar- taen,
9572: peessa lähes 3 5 vuoden käytön jälkeen. Korkea-
9573: koulun oman tilatyöryhmän korjaus- ja lisätilatar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9574: ve-ehdotuksen mukaan kustannusarvio on yh- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
9575: teensä 65 miljoonaa markkaa. Peruskorjauksen to- 29.1 0. 74 5 000 000 markkaa Helsingin
9576: teuttaminen on kiireellinen. Työ on saatava al- kauppakorkeakoulun päärakennuksen pe-
9577: kuun vuoden 1987 aikana. ruskorjauksen aloittamiseen.
9578: Tämä aloite on käsitelty Uudenmaan läänin
9579: kansanedustajien neuvottelukunnan työvaliokun-
9580: nassa.
9581:
9582: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
9583:
9584: Kaarina Dromberg Martti Tiuri Tauno Valo
9585: Pertti Salolainen Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
9586: Liisa Arranz Veikko Saarto Marja-Liisa Löyttyjärvi
9587: Marjatta Väänänen Pekka Myllyniemi
9588: 1986 vp. 1069
9589:
9590: Raha-asia-aloite n:o 986
9591:
9592:
9593:
9594:
9595: Dromberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta peruskoulujen
9596: perustaeniskustanousten valtionosuuteen
9597:
9598:
9599: Eduskunnalle
9600:
9601: Peruskoulujen rakentamistarve on Uudella- vuosina, saadaan nyt vireillä olevat hankkeet ra-
9602: maalla erittäin suuri. Keskipitkän aikavälin to- kennettua vasta vuoteen 2010 mennessä. Uuden-
9603: teuttamissuunnitelmaan 1987-1992 ovat Uu- maan kunnat ovatkin valtionosuuden vähäisyyden
9604: denmaan kunnat esittäneet yhteensä 197 perus- vuoksi joutuneet rakentamaan peruskouluraken-
9605: koulujen rakentamishanketta, joiden yhteenlas- nuksia omalla kustannuksellaan enemmän kuin
9606: kettu normaalihinta-arvio on runsaat miljardi valtionosuusperusteet edellyttäisivät ja pääkau-
9607: markkaa ja joiden valtionosuusarvio on yli 200 punkiseudun kunnat suurimmalta osalta koko-
9608: miljoonaa markkaa normaalihinnan mukaisesti. naan omalla kustannuksellaan.
9609: Näistä Uudenmaan kunnat ovat esittäneet vuo- Peruskoulujen rakentamislupien määrän lisää-
9610: delle 1987 59 hanketta, joiden normaalihinta- minen edellyttää, että tulo- ja menoarviossa vuo-
9611: arvio on yli 300 mmk ja valtionosuusarvio noin 70 delle 1987 momentin 29.46.34 (valtionosuus
9612: mmk. peruskoulujen ja lukioiden perustamiskustan-
9613: Uudellemaalle rakentamisluvan saaneiden nuksiin) perusteluihin sisältyvä rakentamislu-
9614: hankkeiden normaalihinta on vuonna 1986 noin pien myöntämisvaltuus korotetaan esitetystä
9615: 60 miljoonaa markkaa, josta valtionosuus on noin 130 000 000 markan tasosta 200 000 000 mark-
9616: kolmannes. Uudenmaan kuntien viisivuotissuun- kaan.
9617: nitelmaan esittämien hankkeiden toteuttaminen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9618: kuntien esittämässä aikataulussa siten, että niihin nioittaen,
9619: saataisiin myös anottu valtionapu, edellyttäisi ra-
9620: kentamisluvissa hankkeiden normaalihinnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9621: markkamäärän kolminkertaistamista ja valtion- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
9622: osuuden määrän kaksinkertaistamista. 29. 46.34 lisäyksenä 70 000 000 markkaa
9623: Mikäli Uudenmaan kunnille myönnetään jat- peruskoulujen rakentamislupien myöntä-
9624: kossakin rakentamislupia sama määrä kuin viime misvaltuuksiin.
9625:
9626: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
9627:
9628: Kaarina Dromberg Tauno Valo Liisa Arranz
9629: Veikko Saarto Marja-Liisa Löyttyjärvi Pekka Myllyniemi
9630: Elisabeth Rehn
9631: 1070 1986 vp.
9632:
9633: Raha-asia-aloite n:o 987
9634:
9635:
9636:
9637:
9638: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta itäisellä Uudellamaalla sijait-
9639: sevien vanhojen linnoitusten entistämiseen
9640:
9641:
9642: Eduskunnalle
9643:
9644: Vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa mene- historiallisia muistomerkkejä ja voivat kunnostet-
9645: tettyjen linnoitusten tilalle rakennettiin Kymijoen tuina paremmin palvella matkailuelinkeinoa.
9646: länsipuolelle muutamia uusia linnoituksia itära- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9647: jan suojaksi. Näin syntyivät muun muassa meri- taen,
9648: linnoitus Svanholma sekä Loviisan bastionit Ro-
9649: sen ja Ungern ja lisäksi rajanylityslinnakkeet Ah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9650: venkoskelle ja Hirvikoskelle. 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
9651: Nämä linnoitukset ja alueen läheisyydessä si- kaa itäisellä Uudellamaalla szj"aitsevien
9652: jaitseva Savukosken museosilta ovat merkittäviä vanhojen linnoitusten entistämiseen.
9653:
9654: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
9655:
9656: Kaarina Dromberg
9657: 1986 vp. 1071
9658:
9659: Raha-asia-aloite n:o 988
9660:
9661:
9662:
9663:
9664: Dromberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Maantiekylän
9665: -Korson tien rakentamiseen
9666:
9667:
9668: Eduskunnalle
9669:
9670: 1VL:n Uudenmaan piirin vuosien 1985-1991 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9671: toimenpideohjelmaan sisältyvän Kulomäentien taen,
9672: (n:o 006) tieosan Maantiekylä-Korso rakentami-
9673: nen ohjelman mukaisesti tulisi saattaa loppuun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9674: vuonna 1987. Maantien n:o 152 Maantiekylä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
9675: Korso -tieosuuden kustannusarvio on 32,7 miljoo- 31.24. 77 lisäyksenä 3 100 000 markkaa
9676: naa, johon on jo budjetoitu 29,1 miljoonaa. Vuo- maantien n:o 152 tieosuuden Maantieky-
9677: delle 1987 valtion tulo- ja menoarvioesityksessä on lä-Korso rakentamiseen.
9678: varattu ainoastaan 500 000 markkaa. Aikataulusta
9679: kiinnipitäminen vaatii kuitenkin 3, 1 miljoonan
9680: markan lisärahoitusta vuodelle 1987.
9681:
9682: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
9683:
9684: Kaarina Dromberg Tauno Valo
9685: 1072 1986 vp.
9686:
9687: Raha-asia-aloite n:o 989
9688:
9689:
9690:
9691:
9692: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 1791 (Ruotsin-
9693: kylä-Lindkoski-Lapinjärvi) parantamiseen
9694:
9695:
9696: Eduskunnalle
9697:
9698: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin toimen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9699: pideohjelmaan 1985-1991 sisältyy maantien n:o 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
9700: 1791 (Ruotsinkylä-Lindkoski-Lapinjärvi) pa- 31.24.77 8000000 markkaa maantien
9701: rantaminen. Alueen kunnat pitävät tiehankkeen n:o 1791 (Ruotsinkylä-Lindkoski-La-
9702: toteuttamista mahdollisimman nopeasti perustel- pinjärvt) parantamiseen.
9703: tuna.
9704: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9705: taen,
9706:
9707: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
9708:
9709: Kaarina Dromberg
9710: 1986 vp. 1073
9711:
9712: Raha-asia-aloite n:o 990
9713:
9714:
9715:
9716:
9717: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta Martinkyläntien tieosuuden
9718: Varisto-Martinlaakso rakentamiseen
9719:
9720:
9721: Eduskunnalle
9722:
9723: TVL:n Uudenmaan punn toimintasuunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9724: massa (rakennuslain 136 a §:n mukaiset lakisäätei- taen,
9725: set korvaukset ja harkinnanvaraiset avustukset) on
9726: Martinkyläntien tieosuus Varisto-Martinlaakso, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9727: jonka kustannusarvio on 6,6 miljoonaa markkaa. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9728: TVL:n Uudenmaan piirin suunnitelmien mukaan 31.24.33 6 600 000 markkaa Martinkylän-
9729: hankkeen tulisi olla valmis vuonna 1987. Hank- tien tieosuuden Varista-Martinlaakso ra-
9730: keeseen ei kuitenkaan ole vuoden 1987 valtion kentamiseen.
9731: tulo- ja menoarvioesityksessä osoitettu määrära-
9732: hoja.
9733:
9734: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
9735:
9736: Kaarina Dromberg
9737:
9738:
9739:
9740:
9741: 34 260148U
9742: 1074 1986 vp.
9743:
9744: Raha-asia-aloite n:o 991
9745:
9746:
9747:
9748:
9749: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta Tussinkoskentien rakentami-
9750: seen Vantaalla
9751:
9752:
9753: Eduskunnalle
9754:
9755: TVL:n Uudenmaan punn toimintasuunnitel- Hankkeeseen ei kuitenkaan ole vuoden 1987 val-
9756: massa (rakennuslain 136 a §:n mukaiset lakisäätei- tion tulo- ja menoarvioesityksessä osoitettu määrä-
9757: set korvaukset ja harkinnanvaraiset avustukset) on rahoja.
9758: Vantaalla sijaitseva tieosuus Tussinkoskentie, jon- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9759: ka kustannusarvio on 2,6 miljoonaa markkaa. taen,
9760: TVL:n suunnitelmien mukaan hankkeen rakenta-
9761: minen on ajoitettu siten, että vuoden 1987 val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9762: tion tulo- ja menoarvioon tulisi ottaa 1,6 miljoo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9763: nan markan määräraha ja vuoden 1988 tulo- ja 31.24.33 lisäyksenä 1 600 000 markkaa
9764: menoarvioon 1 miljoonan markan määräraha. Tussinkoskentien rakentamiseen Vantaalle.
9765:
9766: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
9767:
9768: Kaarina Dromberg
9769: 1986 vp. 107)
9770:
9771: Raha-asia-aloite n:o 992
9772:
9773:
9774:
9775:
9776: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun
9777: opiskelijalipusta aiheutuvan tulojen menetyksen korvaamiseksi
9778: pääkaupunkiseudun kunnille
9779:
9780: Eduskunnalle
9781:
9782: Liikenneministeriö vahvisti 8. 4. 1986 antamal- lijoille tarkoitetun yksihintaisen opiskelijalipun
9783: Iaan päätöksellä pääkaupunkiseudun seudullisen sekä laajentamaan opiskelijalipun osto-oikeuden
9784: liikenteen henkilötaksan sekä samalla vahvisti seudun ulkopuolelta kotoisin oleville, mutta seu-
9785: opiskelijoille tarkoitetun 30 päivän näyttölipun dulla asuville opiskelijoille edellytyksellä, että val-
9786: hinnaksi 200 markkaa. Pääkaupunkiseudun yh- tio kattaa tästä aiheutuvat lisäkustannukset.
9787: teistyövaltuuskunnan esitykseen ei kuulunut 30 Vuonna 1987 ennakkoarvion mukaan lisäkulut
9788: päivän näyttölippua opiskelijoille. YTV:n hallitus ovat pääkaupunkiseudulla asuvien opiskelijoiden
9789: päätti valittaa liikenneministeriön ao. päätöksestä lipun hinnanalennuksen osalta 2,) miljoonaa
9790: ja siirtää päätöksen täytäntöönpanoa muutoksen- markkaa ja seudun ulkopuolella asuvien lipun
9791: hausta hallintoasioissa annetun lain 14 §:n 1 mo- osalta 4,1 miljoonaa markkaa.
9792: mentin nojalla enintään KHO:n lainvoimaiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9793: ratkaisuun saakka. taen,
9794: Kunnallislain hengen mukaisesti pääkaupunki-
9795: seudun kuntien tehtävänä ei ole tukea pääkau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9796: punkiseudun ulkopuolella asuvien henkilöiden 1987 tulo- ja menoarvioon 6 600 000
9797: matkoja. Seututariffijärjestelmään kuuluvien lip- markkaa opiskelijalipun aiheuttamien li-
9798: pujen hinnoittelu perustuu tähän periaatteeseen. säkulujen korvaamiseksi pääkaupunkiseu-
9799: YTV on valmis liikenneministeriön päätöksen dun kunnzlle.
9800: mukaisesti toteuttamaan seudulla asuville opiske-
9801:
9802: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
9803:
9804: Kaarina Dromberg Martti Tiuri
9805: 1076 1986 vp.
9806:
9807: Raha-asia-aloite n:o 993
9808:
9809:
9810:
9811:
9812: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravanjoen kunnostuk-
9813: seen
9814:
9815:
9816: Eduskunnalle
9817:
9818: Väestön kasvusta, vesien virkistysarvon korostu- mista Päijännetunnelista Ridasjärven kautta Kera-
9819: misesta ja meriviemärihankkeen edistymisestä vanjokeen. Toimenpiteiden kokonaiskustannusar-
9820: johtuen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kun- vio on 14,9 miljoonaa markkaa. Keravanjoen kun-
9821: tainliiton jäsenkunnat päättivät vuonna 1980 nostusta ja tulvasuojelua koskeviin hankkeisiin tu-
9822: aloittaa Keravanjoen kunnostustöiden suunnitte- lisi varata vähintään 6,8 miljoonaa markkaa.
9823: lun. Keravanjoen kunnostussuunnitelma valmis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9824: tui syksyllä 1983 kuntainliiton toimesta. Suunnit- taen,
9825: teluun osallistui myös Helsingin vesipiirin vesitoi-
9826: misto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9827: Kunnostuksen yleissuunnitelmassa ehdotetut 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
9828: vesistössä suoritettavat toimenpiteet sisältävät 35.25. 77 6 800 000 markkaa Keravanjoen
9829: pohjapatojen, uimarantojen, virkistysaltaiden ja kunnostushankkeeseen.
9830: tulvaperkausten rakentamista ja lisävesien johta-
9831:
9832: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
9833:
9834: Kaarina Dromberg Tauno Valo
9835: 1986 vp. 1077
9836:
9837: Raha-asia-aloite n:o 994
9838:
9839:
9840:
9841:
9842: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustion ruukinmiljöön
9843: korjauksiin
9844:
9845:
9846: Eduskunnalle
9847:
9848: Mustiossa toimi Suomen ensimmäinen rauta- ta korjaustyöt vaativat melkoisen määrärahan.
9849: ruukki 1500-luvulla. Suurin osa nykyisestä ruu- Kartanoa ympäröi englantilaistyylinen puisto, jo-
9850: kinmiljööstä on 1700- ja 1800-luvulta, käsittäen ta on mm. käytetty paikallisten kulttuuritapahtu-
9851: mm. kartanon päärakennuksen vuodelta 1791, mien puitteina.
9852: ruukinkirkon vuodelta 1761 sekä työväenasunnot Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9853: 1700- ja 1800-luvulta. Ruukin alueella toimii me- taen,
9854: talliteollisuusyritys Oy Svartå Bruk Ab (ent.
9855: Stockfors) ja läheisyydessä on Oy Lohja Ab:n Mus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9856: tion avolouhos. Vanhojen työväenasuntojen lisäk- 1987 tulo- ja menoarvioon momentin
9857: si on alueen ,läheisyydessä uudempaa omakotiasu- 35.30.34 uudelle alamomenttfle 500 000
9858: tusta. markkaa Mustion arvokkaan ruukinmzl-
9859: Kartanon päärakennus on arvioitu lajissaan jöön ja erityisesti kartanon päärakennuk-
9860: merkittävimmäksi kulttuurihistorialliseksi muis- sen korjauksiin.
9861: tomerkiksi. Se on harvinaisen hyvin säilynyt, mut-
9862:
9863: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
9864:
9865: Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen Liisa Arranz
9866: Pekka Myllyniemi Veikko Saarto Tauno Valo
9867: Pertti Salolainen Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn
9868: 1078 1986 vp.
9869:
9870: Raha-asia-aloite n:o 995
9871:
9872:
9873:
9874:
9875: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinpyhtään Ruukin
9876: miljöön säilyttämiseksi
9877:
9878:
9879: Eduskunnalle
9880:
9881: Ruotsinpyhtään vanhaa rautaruukin maisemaa rakennushallituksen ja kunnan viranomaiset ovat
9882: uhkaa hidas häviäminen. Aina 1600-luvulta pe- sitä mieltä, että rakennukset tulisi säilyttää.
9883: räisin oleva tehdasyhdyskunta ei pysty taloudelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9884: sesti selviytymään tarvittavista peruskorjauksista. taen,
9885: Ruukin maat kuuluvat A. Ahlström Osakeyhtiöl-
9886: le. Ruukin tuntumassa on muitakin säilyttämisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9887: arvoisia ja kunnostusta kaipaavia rakennuksia, ku- 1987 tulo- ja menoarvioon momentin
9888: ten 1700-luvulla rakennetut pappila ja varastora- 35.30.34 uudelle alamomentille 500 000
9889: kennus. markkaa Ruotsinpyhiäiin Ruukin miljöön
9890: Ruukin miljööseen tutustuneet museoviraston, korjausten aloittamiseen.
9891:
9892: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
9893:
9894: Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen Liisa Arranz
9895: Elisabet Rehn Ole Wasz-Höckert Pekka Myllyniemi
9896: Veikko Saarto Tauno Valo Pertti Salolainen
9897: 1986 vp. 1079
9898:
9899: Raha-asia-aloite n:o 996
9900:
9901:
9902:
9903:
9904: Eenilä ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta keskiasteen
9905: opiskelijoiden opintotukeen sen korottamiseksi
9906:
9907:
9908: Eduskunnalle
9909:
9910: Opintotuen porrastamista koulutusasteen mu- Kun puhutaan keskiasteen opiskelijoiden opin-
9911: kaan on perusteltu keskiasteen opiskelijoille tososiaalisista eduista, on muistettava, että nämä
9912: myönnettävillä opintososiaalisilla eduilla kuten il- edut eivät koske yksityisissä oppilaitoksissa opiske-
9913: maisilla koulumatkoilla, aterioilla ja asuntolapai- levia. Näiden oppilaitosten opiskelijat joutuvat
9914: koilla. Todellisuudessa vain harvat opiskelijat saa- maksamaan lukukausimaksuja 300-600 mk ja
9915: vat nämä edut täysimääräisinä, monet eivät lain- päivittäisestä ateriastaan 12-17 mk. Myös kun-
9916: kaan. Esim. oppilaitoksen omistamia asuntola- nallisissa opilaitoksissa opintososiaaliset edut on
9917: paikkoja on 15 OOO:lle terveydenhuoltoalan opis- toteutettu puutteellisesti.
9918: kelijalle tarjolla 2 200, jotka nekin vähenevät koko Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9919: ajan. Alan opiskelijat joutuvat usein vuokraamaan
9920: käytännön opiskelun vuoksi toisen asunnon, jo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9921: hon rahallista tukea ei myönnetä. Lisäkustannuk- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9922: sia asuntolassa asuvalle aiheutuu siitä, että asunto- 29.39.55 30 000 000 markkaa keskiasteen
9923: lan omistaja- oppilaitos- voi määrätä opiskeli- opiskeltjoiden opintorahan korottamiseksi
9924: jan poistumaan asunnosta lomien ajaksi. Koulu- korkea-asteen opintorahaa vastaavaksi ja
9925: matkatkaan eivät ole olleet automaattisesti ilmai- momentille 29.39.52 3 025 000 markkaa
9926: sia vuoden alussa voimaan tulleesta laista huoli- valtion korkomenoihin opintolainan ko-
9927: matta. Korvausten saamista on rajoitettu mm. rottamiseksi korkea-asteen opiskeltjoiden
9928: matkan pituuden ja siihen kuluvan ajan perus- opintolainan suuruiseksi.
9929: teella.
9930:
9931: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
9932:
9933: Paula Eenilä Mikko Rönnholm Anna-Liisa Piipari
9934: 1080 1986 vp.
9935:
9936: Raha-asia-aloite n:o 997
9937:
9938:
9939:
9940:
9941: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi tueksi amma-
9942: tillisten oppilaitosten opiskelijoille matkakustannusten korvaa-
9943: miseksi
9944:
9945: Eduskunnalle
9946:
9947: Valtion tulo- ja menoarvioon on osoitettava että kaukana asuvat opiskelijat joutuvat kärsimään
9948: määräraha yli kolmen tunnin ylärajan poistami- kaksinkertaisesti asuntojen vähyydestä. He joutu-
9949: seksi päivittäisten koulumatkojen korvausperus- vat käyttämään paljon aikaa ja rahaa matkoihin
9950: teista. eivätkä saa niihin mitään taloudellista tukea.
9951: Vuoden 1986 alussa tuli voimaan laki ammatil- Opiskelijan elämäntilanne voi olla sellainen, että
9952: listen oppilaitosten opiskelijoiden opintososiaali- hänen on esim. perheensä vuoksi pakko asua
9953: sista eduista. Sen myötä ko. opiskelijat saivat il- etäällä opiskelupaikkakunnasta.
9954: maiset päivittäiset koulumatkat. Säännöksiin si- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9955: sältyy kuitenkin rajoitus, jonka mukaan koulu-
9956: matkoja ei kuitenkaan korvata, jos matka odotuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9957: sineen kestää yli kolme tuntia. 1987 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
9958: Edellä mainittu rajoitus asettaa opiskelijat eriar- markkaa ylimääräiseksi tueksi ammatilli-
9959: voiseen asemaan. Seuduilla, joilla vallitsee huuta- sissa oppzlaitoksissa opiskelevtfle matka-
9960: va asuntopula, opiskelijan on otettava asunto siel- kustannusten korvaamiseksi matkaan käy-
9961: tä, mistä sen saa. Asunto voi sijaita hyvinkin kau- tetystä ajasta riippumatta.
9962: kana opiskelupaikasta. Mielestämme on väärin,
9963:
9964: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
9965:
9966: Paula Eenilä Mikko Rönnholm Anna-Liisa Piipari
9967: 1986 vp. 1081
9968:
9969: Raha-asia-aloite n:o 998
9970:
9971:
9972:
9973:
9974: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta radan sähköistämiseen ja pe-
9975: rusparannukseen välillä Turku-Toijala
9976:
9977:
9978: Eduskunnalle
9979:
9980: Maan rautatieverkoston kehittämisessä Varsi- taosuuden Turku-Toijala kehittämisen laimin-
9981: nais-Suomi on jäänyt pahasti jälkeen muualla lyöminen suunnata myös ulkomaankauppaan liit-
9982: maassa tapahtuvasta kehityksestä. tyviä kuljetuksia ohi Varsinais-Suomen luonnon-
9983: Henkilöliikenteessä tämä on paikallisliikenteen ja sääolojen kannalta edullisten ja suorituskykyis-
9984: kohdalla koettu - tarkoitusta varten suunnitel- ten satamien.
9985: lun dieselkaluston vanhetessa ja uusien puuttues- Turun-Toijalan radan varrella sijaitsee myös
9986: sa - jatkuvina supistuksina ja supistusuhkana. kehitysvaikeuksista kärsivä Loimaan talousalue,
9987: Pitempimatkaisen henkilöliikenteen kohdalla ti- jonka kehitysedellytyksiin tämän rautatien kun-
9988: lanne tulee ennen pitkää vaikeuttamaan kohtuut- nolla on ratkaiseva vaikutus.
9989: tomasti myös Turun ja Naantalin satamien kautta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9990: kulkevan kansainvälisen matkustajaliikenteen jat-
9991: kokuljetuksia ja suuntaamaan niitä energiatalou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9992: den kannalta epäedullisempiin kuljetusmuotoi- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
9993: hin. kan määrärahan Turun-Tozj"alan radan
9994: Tavaraliikenteen kohdalla uhkaa erityisesti ra- sähköistämisen suunnittelua varten.
9995:
9996: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
9997:
9998: Paula Eenilä Ensio Laine Heli Astala
9999: Risto Ahonen Liisa Hilpelä Heikki Perho
10000: Mikko Rönnholm Martti Ratu
10001:
10002:
10003:
10004:
10005: 35 260148U
10006: 1082 1986 vp.
10007:
10008: Raha-asia-aloite n:o 999
10009:
10010:
10011:
10012:
10013: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta AIDS-testien suorittamiseen
10014: rutiinitoimenpiteenä
10015:
10016:
10017: Eduskunnalle
10018:
10019: AIDS-tauti etenee nopeammin kuin osattiin veren välityksellä. Onkin kysyttävä, onko oikein
10020: odottaa ja toiveet ehkäisevän rokotteen keksimi- pitää AIDS:ia pelkästään sukupuolitautina.
10021: sestä ovat vähentyneet. Pariisin AIDS-konferens- Sukupuolivietti ihmisillä on luonnostaan ja
10022: sista palannut Sirkka-Liisa Valle katsookin, että AIDS:n on jo nyt voitu todeta uhkaavan erityisesti
10023: taistelu AIDS:ia vastaan edellyttää Suomessa tur- nuoria. Pariisin konferenssin jälkeen yhteiskunta
10024: vautumista samantapaisiin menettelytapoihin ei voi meilläkään jättää ihmisiä oman onnensa no-
10025: kuin toisen maailmansodan jälkeen, jolloin kuppa jaan, luottaa vapaaehtoisuuteen ja vähäiseen valis-
10026: oli tuhoisa kansantauti, kun penisilliiniä ei ollut tuksen jakamiseen.
10027: keksitty. Siinä, missä yhdet puhuvat oikeuksista, siinä
10028: AIDS-tutkija esittää, että HIV-testi otettaisiin toiset valittavat pakkoa. Oikeus ilmaiseen HIV-
10029: rutiinitoimenpiteenä kaikista sairaalaan tai tutki- testiin lienee monen mielestä yhtä tärkeä ja luon-
10030: muksiin, sukupuolitaudin hoitoon, huumehoi- nollinen toimenpide taistelussa vaarallista tautia
10031: toon tai vankilaan tulevista, samoin varusmiehistä vastaan, kuin oikeus ilmaiseen - pakolliseen -
10032: ja Afrikan tai Karibian HIV-alueilta Suomeen pa- tubitarkastukseen tai ilmaiseen - vapaaehtoiseen
10033: laavista kansalaisista. - rinta- tai kohtusyöpätutkimukseen.
10034: Mikä tässä luonnollisistakin luonnollisimmassa Yleinen etu ja perustuslain hengen suoja vaati-
10035: esityksessä saa korkeat vastuuhenkilöt Vastustaval- vat HIV-testin pikaista toteuttamista. Myös esitys
10036: le kannalle, julkituomaan vääristyneitä käsityksiä AIDS:iin perustuvan syrjinnän kieltämisestä on
10037: pakkotutkimuksista ja vapauksiin kajoamisesta! luonnollisesti samalla toteutettava, vaikka kiellol-
10038: Näinkö terveysviranomaisiin kuuluvat suojelevat ta ei voitaisikaan odottaa sen parempia tuloksia,
10039: kansalaisten henkeä, joka nauttii perustuslain kuin on ollut muunkaan syrjinnän kieltämisellä.
10040: suojaa- AIDS:iakin vastaan, koska se on tappava On myös aika ymmärtää, että kansalaisten hen-
10041: tauti. gen suoja edellyttää, että HIV-viruksen kantajan
10042: Kenellä vastuunsa tuntevalla kansalaisella voisi puolisolle tai kumppaneille on asiasta aina ilmoi-
10043: olla mitään sitä vastaan, että hänestä jonkin muun tettava ja heidät kutsuttava myös testiin. Salas-
10044: tutkimuksen ohessa otetaan HIV-testi! Ketä se voi sapito- ja vaitiolovelvollisuuden ymmärtäminen
10045: loukata! Näinhän vältytään myös turhalta lei- niin, että ko. henkilöt eivät välttämättä saa asiasta
10046: maantumiselta. Moni turhaan AIDS:ia pelännyt tietoa eikä heitä kutsuta testiin, on selvästi halli-
10047: voi rutiinitestin jälkeen huoahtaa helpotuksesta. tusmuodon 6 §:n 1 momentin (hengen suojan)
10048: AIDS-tuomion saava saisi sen joka tapauksessa vastainen tulkinta. Virkamies/ -nainen ei siis ole
10049: jossakin vaiheessa. Tilanne ei liene helppo, kun oikeutettu vaikenemaan. Kysymys on puolison tai
10050: kysymys on '' kuolemantuomiosta'', niin kauan kumppanin hengen suojaamisesta.
10051: kuin rokotetta ei ole keksitty. Yhtä hyvin voim- Sirkka-Liisa Vallea on kiitettävä asiallisesta, vas-
10052: me kuitenkin saada tutkimustulosten muodossa tuullisesta esityksestä AIDS:n ehkäisemiseksi. Us-
10053: ''kuolemantuomion'', joka tarkoittaa, että sairas- kon, että yleinen oikeuskäsitys - jos kansalaisilta
10054: tamme parantumatonta, pitkälle kehittynyttä tai asiaa kysyttäisiin - olisi, että meitä on AIDS:lta
10055: laajalle levinnyttä syöpää. Tilanne ei ole sen hel- suojeltava Sirkka-Liisa Vallen esittämällä tavalla
10056: pompi. Mutta se on yksityisasiamme, koska emme ottamalla HIV-testi automaattisesti, maksoi mitä
10057: voi yleensä tartuttaa tautia muihin. AIDS:n kans- maksoi, ja toteuttamalla muutkin Vallen esityk-
10058: sa on toisin. AIDS tarttuu sperman, mutta myös seen sisältyvät toimenpiteet.
10059: 1986 vp. - RA n:o 999 1083
10060:
10061: Edellä selvitetyn pohjalta ehdotamme kun- kan määrärahan AIDS-tutkzja Sirkka-Liisa
10062: nioittaen, Vallen esittämiin HIV-testien rutzinitutki-
10063: mukszin ja muihin välttämättömiin AIDS-
10064: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden taudin tutkimustoimenpiteiszin.
10065: 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
10066:
10067: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10068:
10069: Paula Eenilä Pirkko Valtonen Tapio Holvitie
10070: Marjatta Stenius-Kaukonen Vappu Säilynoja Riitta Uosukainen
10071: Jouko Skinnari Seija Karkinen Maija Rajantie
10072: Heikki Perho Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
10073: Pirkko Turpeinen Tuula Paavilainen Anna-Liisa Piipari
10074: Saara-Maria Paakkinen Reino Paasilinna Tarja Halonen
10075: Liisa Jaakonsaari Heikki Riihijärvi Pekka Myllyniemi
10076: LeaMäkipää Liisa Kulhia Jukka Vihriälä
10077: Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Jouppila Lea Kärhä
10078: Eeva Turunen Tuulikki Petäjäniemi Pirjo Rusanen
10079: Aino Pohjanoksa Sakari Valli Martti Tiuri
10080: Mauri Pekkarinen Tellervo Nousiainen Sirkka-Liisa Anttila
10081: Juhani Alaranta Esko Almgren Helvi Koskinen
10082: Pentti Kettunen Heli Astala Pekka Leppänen
10083: Sinikka Hurskainen-Leppänen Pirkko Ikonen Mikko Vainio
10084: Irma Rosnell Osmo Vepsäläinen Sakari Knuuttila
10085: Katri-Helena Eskelinen Ulla Lehtinen Marja-Liisa Löyttyjärvi
10086: Kimmo Sasi Helena Pesola Kaarina Dromberg
10087: Kari Rajamäki Ulla-Leena Alppi
10088: 1084 1986 vp.
10089:
10090: Raha-asia-aloite n:o 1000
10091:
10092:
10093:
10094:
10095: Ehrnrooth ym.: Määrärahan osoittamisesta presidentti Risto Rytin
10096: patsashanketta varten
10097:
10098:
10099: Eduskunnalle
10100:
10101: Presidentti Risto Rytin valtiollista toimintaa ar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10102: vioitaessa voidaan todeta, että hänen uhrautuva taen,
10103: työnsä osaltaan vaikutti ratkaisevasti Suomen säi-
10104: lymiseen itsenäisenä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10105: Presidentti Rytillä ei ole patsasta Helsingissä. 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
10106: Valtioneuvoston tulisi asettaa toimikunta presi- kan måä'rärahan Risto Rytin patsashanket-
10107: dentti Rytin muistomerkin pystyttämiseksi Hel- ta varten.
10108: sinkiin. Jo ensi vuoden tulo- ja menoarvioon pi-
10109: täisi varata määräraha patsaan luonnoskilpailua
10110: varten, jottei hanke viivästyisi. ··~
10111:
10112:
10113: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10114:
10115: Georg C. Ehrnrooth Lea Kärhä Eva-Riitta Siitonen
10116: Tuure Junnila Tauno Valo Helge Saarikoski
10117: Riitta Jouppila Esko Almgren
10118: 1986 vp. 1085
10119:
10120: Raha-asia-aloite n:o 1001
10121:
10122:
10123:
10124:
10125: Ehrnrooth ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustusvoi-
10126: mien perushankintamenoihin
10127:
10128:
10129: Eduskunnalle
10130:
10131: Puolustusvoimien kehittämistavoitteiden saa- taan tarkistamaan, ellei perushankintamäärära-
10132: vuttamisen kannalta vuoden 1987 tulo- ja me- hoihin saada taso- ja reaalikasvua vastaavaa koro-
10133: noarvio on niukka, eikä se turvaa perushankillta- tusta.
10134: määrärahojen reaalikasvua. Perushankintojen hin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10135: nat kohoavat keskimäärin muuta kustannuskehi- taen,
10136: tystä nopeammin.
10137: Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa puolustus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10138: voimien perushankintamenot ovat jääneet n. 500 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10139: miljoonaa markkaa jälkeen siitä mitä puolustus- 27.20.18 lisäyksenä 5 00 000 000 markkaa
10140: toimikunta on esittänyt. puolustusvoimien perushankintamenoi-
10141: Puolustusvoimille asetettuja tehtäviä joudu- hin.
10142:
10143: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10144:
10145: Georg C. Ehrnrooth Martti Tiuri
10146: Esko Almgren Helge Saarikoski
10147: Riitta Jouppila
10148: 1086 1986 vp.
10149:
10150: Raha-asia-aloite n:o 1002
10151:
10152:
10153:
10154:
10155: Ehrnrooth ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntosäästö-
10156: palkkioihin
10157:
10158:
10159: Eduskunnalle
10160:
10161: Ensiasunnon hankinnan helpottamiseksi tulivat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10162: vuonna 1981 voimaan asnntosäästöpalkkiolaki ja taen,
10163: korkotukijärjestelmä. ASP-järjestelmällä ei ole
10164: riittävästi voitu helpottaa ensiasunnon saantia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10165: Ongelmana ovat olleet liian matalat hankintahin- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10166: tojen ylärajat korkotukea myönnettäessä sekä var- 28.87.53 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
10167: sin vähäinen säästöpalkkio. asuntosäästöpalkkiolain mukaisiin palk-
10168: Nuorten asunnonhankintamahdollisuuksien kioihin.
10169: parantamiseksi tulisi asuntopalkkioihin varattavaa
10170: määrärahaa korottaa.
10171:
10172: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10173:
10174: Georg C. Ehrnrooth Aino Pohjanoksa Helge Saarikoski
10175: 1986 vp. 1087
10176:
10177: Raha-asia-aloite n:o 1003
10178:
10179:
10180:
10181:
10182: Ehrnrooth ym.: Koroterun määrärahan osoittamisesta lisähenkilö-
10183: kunnan palkkaamiseksi Näkövammaisten kirjastolle
10184:
10185:
10186: Eduskunnalle
10187:
10188: Näkövammaisten kirjaston määrärahoja ei tulo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10189: ja menoarvioesityksessä ole lisätty reaalisesti. Kir- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10190: jasto tarvitsee kipeästi lainaus- ja tuotantopuolelle 29.58. 01 lisäyksenä 880 000 markkaa Nä-
10191: ruuhka-apulaisten palkkaukseen sekä muihin kövammaisten kirjaston kausi-, ruuhka-
10192: palkkoihin ja palkkioihin (oikolukijoita ym.) yms. apulaisten palkkaukseen sekä mui-
10193: käyttösuunnitelmassa ja siihen perustuvalla mo- hin palkkoihin ja palkkioihin.
10194: mentilla 29.58.01 olevaa rahasummaa suurem-
10195: man määrärahan.
10196: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10197: taen,
10198:
10199: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
10200:
10201: Georg C. Ehrnrooth Kari Rajamäki Martti Ratu
10202: Tellervo Nousiainen Vappu Säilynoja Tuulikki Petäjäniemi
10203: Liisa Kulhia Henrik Westerlund
10204: 1088 1986 vp.
10205:
10206: Raha-asia-aloite n:o 1004
10207:
10208:
10209:
10210:
10211: Ehrnrooth ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
10212: tuksena säveltaidejärjestöille
10213:
10214:
10215: Eduskunnalle
10216:
10217: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toimin- Vuonna 1987 vietämme maamme itsenäisyyden
10218: tansa ajan suorittaneet suomalaista musiikkielä- 70-vuotisjuhlaa. Se tulee aiheuttamaan säveltai-
10219: mää ja julkista hallintoa hyödyttäviä tehtäviä, ku- dejärjestöille suuren työtaakan, jotta juhlavuo-
10220: ten esim. tiedotusta, koulutusta, tilastointia ja teen liittyvät musiikkitapahtumat voidaan hoitaa
10221: kansainvälisiä suhteita. Ne eivät ole halunneet asianmukaisesti.
10222: luopua em. tehtävistä, koska silloin niistä ei mi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10223: kään taho huolehtisi. Tämä on kuitenkin aiheut- taen,
10224: tanut lisääntyviä taloudellisia paineita, koska val-
10225: tion avustukset säveltaidejärjestöille viimeisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10226: viiden vuoden aikana ovat nousseet hyvin vähän 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10227: tai pysyneet samoina ja niiden merkitys suhteessa 29.90.52 lisäyksenä 350 000 markkaa val-
10228: kustannuksiin on koko ajan pienentynyt. tionavustuksena säveltaidejärjestöille.
10229:
10230: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10231:
10232: Georg C. Ehrnrooth Aino Pohjanoksa Esko Almgren
10233: 1986 vp. 1089
10234:
10235: Raha-asia-aloite n:o 1005
10236:
10237:
10238:
10239:
10240: Ehrnrooth ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen vilje-
10241: lyn neuvojien palkkaamiseksi maatalouskeskuksiin
10242:
10243:
10244: Eduskunnalle
10245:
10246: Luonnonmukainen viljely pyrkii tuottamaan Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
10247: mahdollisimman korkeatasoisia ja haitallisista ai- taen,
10248: neista vapaita elintarvikkeita sekä säilyttämään ja
10249: kohottamaan maan luontaista viljavuutta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10250: Luonnonmukaisen viljelyn kehittämisen esteitä 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10251: ovat mm. koulutuksen ja neuvonnan puute sekä 30.30.40 2 000 000 markkaa 19 luon-
10252: luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden markki- nonmukaisen viljelyn neuvojan palkkaa-
10253: noinnin järjestämättömyys. miseksi maatalouskeskukszi"n.
10254: Edellä mainitun johdosta tulisi perustaa 19
10255: luonnonmukaisen viljelyn neuvojan tointa maata-
10256: louskeskuksiin.
10257:
10258: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10259:
10260:
10261: Georg C. Ehrnrooth Aino Pohjanoksa
10262:
10263:
10264:
10265:
10266: 36 260148U
10267: 1090 1986 vp.
10268:
10269: Raha-asia-aloite n:o 1006
10270:
10271:
10272:
10273:
10274: Ehrnrooth ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuna
10275: Koe-eläinten Suojelu ry:lle
10276:
10277:
10278: Eduskunnalle
10279:
10280: Koe-eläinten Suojelu ry. on tehnyt jatkuvasti Koe-eläinten Suojelu ry:n laaja-alainen toimin-
10281: laaja-alaista eläinsuojeluun liittyvää valistus- ja ta huomioon ottaen tulisi sille valtionapuna jaet-
10282: ohjaustyötä koko maassa. Maan eläinsuojelua tavaa avustusta korottaa.
10283: edistävän toiminnan ohella järjestö pyrkii vaikut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10284: tamaan siten, että Suomessa kuten monessa taen,
10285: muussa maassa koe-eläintoimintaa korvattaisiin
10286: käytettävissä olevilla vaihtoehtomenetelmillä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10287: Koe-eläinten Suojelu ry:llä oli vuoden 1986 alussa 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
10288: n. 9 000 jäsentä. Maamme suurimpana eläinsuo- 30.80.50 lisäyksenä 70 000 markkaa val-
10289: jelujärjestönä Koe-eläinten Suojelu ry. saa vähiten tionapuna Koe-eläinten Suojelu ry:lle.
10290: valtionapua muihin eläinsuojelujärjestöihin ver-
10291: rattuna.
10292:
10293: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10294:
10295: Georg C. Ehrnrooth Lea Kärhä Sirpa Pietikäinen
10296: Esko Almgren Ulla Lehtinen Kalle Könkkölä
10297: Liisa Kulhia
10298: 1986 vp. 1091
10299:
10300: Raha-asia-aloite n:o 1007
10301:
10302:
10303:
10304:
10305: Ehrnrooth: Koroteron määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
10306: kuntoutustoimintaan
10307:
10308:
10309: Eduskunnalle
10310:
10311: Vuoden 1983 alussa tuli voimaan laki rintama- kuntien vastaavien määrärahojen ohella valtion
10312: veteraanien kuntoutuksesta. Lain mukaan rinta- kuntoutustoimintaa varten myöntämän määrära-
10313: maveteraanilla on mahdollisuus työ- ja toiminta- han oltava nykyistä määrärahaa paremmassa suh-
10314: kykyä edistävään ja ylläpitävään kuntoutukseen. teessa tarpeeseen.
10315: Koettua tarvetta kuntoutukseen on arvioitu ole- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10316: van yhdellä kolmasosalla kaikista veteraaneista eli taen,
10317: noin 100 000 veteraanilla. Ensi vuoden valtion
10318: tulo- ja menoarvioesitykseen otettu määräraha että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10319: rintamaveteraanien kuntoutustoimintaa varten, 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10320: 77 000 000 markkaa, ei vastaa tarvetta. Jotta kun- 33.22.59 lisäyksenä 10 000 000 markan
10321: toutuslain rintamaveteraaneille antama mahdolli- määrärahan valtionapuna rintamaveteraa-
10322: suus kuntoutukseen toteutuisi käytännössä, olisi nien kuntoutustoimintaan.
10323:
10324: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10325:
10326: Georg C. Ehrnrooth
10327: 1092 1986 vp.
10328:
10329: Raha-asia-aloite n:o 1008
10330:
10331:
10332:
10333:
10334: Ehrnrooth: Korotetun määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sai-
10335: raskotipaikkojen lisäämiseen
10336:
10337:
10338: Eduskunnalle
10339:
10340: Sotainvalidien ikääntyessä sairaskotipaikkojen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10341: tarve nopeasti kasvaa. Sairaskotipaikkojen tarve taen,
10342: on 150 vuodessa ja vuosikymmenen loppuun
10343: mennessä tarvitaan 650 paikkaa. Lisäksi on syytä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10344: todeta, että sotainvalidien hoitomenetelmät poik- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10345: keavat suuresti normaalista sairaalahoidosta, joten 33.22.50 lisäyksenä 3 000 000 markkaa so-
10346: sairaskotipaikkojen lisääminen on nopeasti toteu- tainvalidien sairaskotipaikkojen lisäämi-
10347: tettava. seksi.
10348:
10349: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10350:
10351: Georg C. Ehrnrooth
10352: 1986 vp. 1093
10353:
10354: Raha-asia-aloite n:o 1009
10355:
10356:
10357:
10358:
10359: Ehrnrooth ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotavangit ry:lle kesäpäi-
10360: vien järjestämiseen
10361:
10362:
10363: Eduskunnalle
10364:
10365: Sotavangit ry:n jäsenmäärä on n. 950 henkilöä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10366: Sotavangit ry. tulee järjestämään kesäpäivät jä- taen
10367: senilleen vuonna 1987. Yhteinen tapaaminen on
10368: henkistä kuntoutusta ja virkistystä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10369: Jäsenkunta on vähävaraista. Kesäpäivien toteut- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10370: tamiseksi tulisi Sotavangit ry:lle osoittaa vuoden 33.23.53 lisäyksenä 20 000 markkaa Sota-
10371: 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 mk:n määrära- vangit ry:n kesäpäivien järjestämistä var-
10372: ha. ten.
10373:
10374: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10375:
10376: Georg C. Ehrnrooth Tauno Valo
10377: Esko Almgren Helge Saarikoski
10378: Riitta Jouppila
10379: 1094 1986 vp.
10380:
10381: Raha-asia-aloite n:o 1010
10382:
10383:
10384:
10385:
10386: Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta lääkärin virkojen perustami-
10387: seksi sairaaloiden sädehoito-osastoille
10388:
10389:
10390: Eduskunnalle
10391:
10392: Suomalaistenkin eläessä keskimäärin yhä kor- 50 uutta lääkärinvirkaa. Yhden viran vuosikustan-
10393: keampaan ikään ja suurten ikäluokkien tullessa lä- nukset ovat n. 160 000 markkaa, ja ensi vuoden
10394: hivuosina siihen ikään, jossa syöpäriski on huo- tulo- ja menoarvioon sisällytettävä määrärahan
10395: mattavan suuri, kasvaa syöpään sairastuneiden lu- korotus hallituksen esitykseen verrattuna on näin
10396: kumäärä entistä suuremmaksi. Kun nyt on n. ollen 8 miljoonaa markkaa.
10397: 16 000-17 000 uutta syöpätapausta vuodessa, ar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10398: vioidaan tapausten lisääntyvän vuosisadan lop- taen,
10399: puun mennessä runsaasti. Tämä kehitys, lisäksi
10400: hoitotapojen kasvava monipuolisuus, asettaa erit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10401: täin suuria vaatimuksia sairaalalaitokselle. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10402: Jotta syöpäpotilaat pystyttäisiin asianmukaisella 33.79.30 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
10403: tavalla hoitamaan, tulisi yliopistollisiin ja muihin yliopistollisiin ja muihin sädehoito-
10404: keskussairaloihin, joissa on sädehoito-osasto (vii- osaston sisältäviin keskussairaaloihin syö-
10405: meksi mainitut sijaitsevat Vaasassa, Jyväskylässä, pätapauksia varten perustettaviin lääkä-
10406: Kotkassa ja Lappeenrannassa) perustaa yhteensä n'nvirkothin.
10407:
10408: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10409:
10410: Georg C. Ehrnrooth
10411: 1986 vp. 1095
10412:
10413: Raha-asia-aloite n:o 1011
10414:
10415:
10416:
10417:
10418: Ehrnrooth: Määrärahan osoittamisesta veteraanikotien rakentami-
10419: seen tarkoitetuiksi asuntoiainoiksi
10420:
10421:
10422: Eduskunnalle
10423:
10424: Monien rintamaveteraanien liikuntakunto on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10425: huono ja useat heistä eivät kykene hoitamaan edes 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10426: jokapäiväisiä askareitaan. Tilanteen korjaamiseksi 35.45.83 lisäyksenä 75 000 000 markkaa
10427: ikääntyneiden veteraanien kohdalta tulisikin veteraanikotien rakentamiseen tarkoite-
10428: osoittaa vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon vete- tuiksi /ainoiksi.
10429: raanikotien rakentamiseen 75 milj. mk lainoina.
10430: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10431: taen,
10432:
10433: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10434:
10435: Georg C. Ehrnrooth
10436: 1096 1986 vp.
10437:
10438: Raha-asia-aloite n:o 1012
10439:
10440:
10441:
10442:
10443: Ehrnrooth ym.: Määrärahan osoittamisesta puutteellisesti asuvien
10444: rintamaveteraanien asuntojen peruskorjauksiin
10445:
10446:
10447: Eduskunnalle
10448:
10449: Varsinkin Lapin, Pohjois-Karjalan ja Oulun lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10450: neissä ovat lukuisten rintamaveteraanien asunto- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
10451: olot erittäin huonot. Monista asunnoista puuttu- 35.45.86 lisäyksenä· 10 000 000 markkaa
10452: vat esim. lämpöeritykset ja sosiaalitilat kokonaan. käytettäväksi puutteellisesti asuvien rinta-
10453: Myös muualla maassa esiintyy veteraanien asunto- maveteraanien asuntojen peruskorjauk-
10454: oloissa kiireesti korjattavia puutteellisuuksia. sztn.
10455: Asiantilan parantamiseksi tulisi ensi vuoden tulo-
10456: ja menoarvioon varata 10 milj. markkaa.
10457: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10458: taen,
10459:
10460: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
10461:
10462: Georg C. Ehrnrooth Helge Saarikoski Esko Almgren
10463: 1986 vp. 1097
10464:
10465: Raha-asia-aloite n:o 1013
10466:
10467:
10468:
10469:
10470: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen teknilliselle kor-
10471: keakoululle MHD-tutkimuksen kehittämiseksi
10472:
10473:
10474: Eduskunnalle
10475:
10476: Tampereen teknillisen korkeakoulun olisihan- kiivaasti liki 3000-asteinen kaasu, jonka lämpö
10477: kittava Eximer-laser ja väriainelaser LIF-menetel- muuttuu sähköksi suoraan. Tavalliseen generaat-
10478: mään perustuva MHD-generaattori plasman tilan toriin kuuluvaa mekaanista välivaihetta ei tarvita.
10479: mittausmenetelmän kehittämiseen. Laitetta voi- Laitehankinta edellyttäisi myös tutkijan paikkaa-
10480: taisiin lisäksi käyttää myös muuhun plasmatek- mista korkeakouluun.
10481: niikkaan liittyvään tutkimukseen, joka on ajan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10482: kohtaista Suomen teollisuudessa. Tutkimukset taen,
10483: edistäisivät sellaisten uusien tuotantomenetel-
10484: mien (energia-, kemian ja metalliteollisuus) ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10485: hittämistä, joilla vähennetään ympäristön saastu- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.10
10486: mista. MHD-kirjainlyhenteen M tulee magneetis- määrärahoihin 2 000 000 markkaa Tampe-
10487: ta, H ja D taas juontuvat hydrodynamiikasta, joka reen tekmlliselle korkeakoululle MHD-
10488: tarkoittaa nesteiden ja kaasujen virtausoppia. tutkimukseen tarvittavan laitteiston hank-
10489: Magnetohydrodynaamisessa generaattorissa virtaa kimiseksi ja tutkzjan palkkaamiseksi.
10490:
10491: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10492:
10493: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
10494: Pentti Skön Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
10495:
10496:
10497:
10498:
10499: 37 260148U
10500: 1098 1986 vp.
10501:
10502: Raha-asia-aloite n:o 1014
10503:
10504:
10505:
10506:
10507: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Hämeen emäntä-
10508: koulun lisärakennuksen suunnitteluun
10509:
10510:
10511: Eduskunnalle
10512:
10513: Ruoveden kunnassa sijaitseva Pohjois-Hämeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10514: emäntäkoulu tarvitsee noin 1 100 m 2 :n ja kustan- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
10515: nusarvioitaan noin 5,5 miljoonan markan suurui- kaa Pohjois-Hämeen emäntäkoulun lisära-
10516: sen lisärakennuksen toimintansa tehostamiseksi. kennuksen suunnittelemiseksi.
10517: Suunnitteluraha lisärakennusta varten tulisi saada
10518: valtion vuoden 1987 budjettiin.
10519: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10520: taen,
10521:
10522: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10523:
10524: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
10525: Pentti Skön Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
10526: J. Juhani Kortesalmi
10527: 1986 vp. 1099
10528:
10529: Raha-asia-aloite n:o 1015
10530:
10531:
10532:
10533:
10534: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun kunnalle Kivi Ja
10535: muoto -tapahtuman järjestämiseksi
10536:
10537:
10538: Eduskunnalle
10539:
10540: Kurun kunnan alueelta on louhittu harmaata tunnetuksi tekemisessä ja kaupan lisäämiseksi,
10541: graniittia jo yli 100 vuotta. Kurulla onkin hyvät etenkin viennin lisäämiseksi. Kurun kunnassa
10542: mahdollisuudet nousta Pirkanmaan alueen kivipi- työttömyysaste on korkea.
10543: täjäksi. Kurun kunnassa on suunnitteilla valta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10544: kunnallisen Kivi ja muoto -tapahtuman järjestä- taen,
10545: minen yhdessä kiviteollisuuden ja kuvanveistä-
10546: jäyhteisöjen kanssa. Hanke on osa laajempaa maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10547: kunnallista kokonaisuutta jossa on mukana mm. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.90
10548: Tampereen Seutukaavaliitto ja Pirkanmaan maa- määrärahoihin 5 00 000 markkaa Kurun
10549: kuntaliitto. Projektin toteuttaminen vaatisi mm. kunnalle Kivi ja muoto -tapahtuman jär-
10550: projektisihteerin paikkaamista. Kurun kunta tar- jestämiseksi.
10551: vitsee kivenjalostuksen tapahtumia teollisuuden
10552:
10553: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10554:
10555: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
10556: Pentti Skön Ulla-Leena Alppi Reijo Lindroos
10557: Pentti Lahti-Nuuttila
10558: 1100 1986 vp.
10559:
10560: Raha-asia-aloite n:o 1016
10561:
10562:
10563:
10564:
10565: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruoveden Stoolin partiotai-
10566: sille erämajan kalustohankintoihin
10567:
10568:
10569: Eduskunnalle
10570:
10571: Partiotoiminta on nuoria oikeille teille ohjaavaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10572: kasvattavaa toimintaa. Yhdessä nuoret oppivat taen,
10573: omatoimisuutta ja yhteisvastuuta. Ruoveden
10574: Stoolin partiolaiset ovat talkoovoimin rakentaneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10575: erämajaa. Hanketta on rahoitettu mm. paperin- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.91
10576: ja puunkeräyksin. Nuorten ahkeruus ja into eivät määrärahoihin 20 000 markkaa Ruoveden
10577: kuitenkaan ilman ulkopuolista tukea riitä eräma- Stoolin partiotaisille erämajan vzi"meiste-
10578: jan viimeistelyyn ja kaluston hankintaan. Partio- lyyn ja kaluston hankintaan.
10579: laisten arvokasta työtä onkin syytä myös valtioval-
10580: lan toimesta tukea.
10581:
10582: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10583:
10584: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
10585: Pentti Kettunen Pentti Skön
10586: ). Juhani Kortesalmi
10587: 1986 vp. 1101
10588:
10589: Raha-asia-aloite n:o 1017
10590:
10591:
10592:
10593:
10594: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasalan nuorisoseuranta-
10595: lon kunnostamiseksi
10596:
10597:
10598: Eduskunnalle
10599:
10600: Kangasalan nuorisoseurantalo on ahkerassa käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10601: tössä erilaisissa juhlissa ja harrastetoiminnoissa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10602: Talo on rakennettu jo vuonna 1905 ja sitä on tal- 29.99.51 20 000 markkaa Kangasalan
10603: koovoimin remontoitu kaksi kertaa. Talon kunto nuorisoseurantalon kunnostamiseen.
10604: on kuitenkin melko heikko ja pikaista peruskor-
10605: jausta tarvittaisiin.
10606: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10607: taen,
10608:
10609: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10610:
10611: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
10612: Pentti Kettunen Pentti Skön
10613: Pentti Lahti-Nuuttila
10614: 1102 1986 vp.
10615:
10616: Raha-asia-aloite n:o 1018
10617:
10618:
10619:
10620:
10621: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Iharin kylätoimikunnalle
10622: monitoimitalon peruskorjaukseen
10623:
10624:
10625: Eduskunnalle
10626:
10627: Iharin kylätoimikunta käyttää nuorisoseuranta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10628: loa nykyään monitoimitalona. Talossa järjestetään taen,
10629: monia tilaisuuksia. Rakennus on jo kuitenkin van-
10630: ha ja peruskorjaukseen tarvittaisiin kipeästi varo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10631: ja. Myös laajentamistarvetta on, jotta kaikki suu- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
10632: remmatkin tilaisuudet voitaisiin järjestää kylätoi- kaa Iharin kylätoimikunnalle monitoimi-
10633: mikunnan ainoassa yhteisessä käytössä olevassa talon peruskorjaukseen ja laajentamiseen.
10634: monitoimitalossa.
10635:
10636: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10637:
10638: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä
10639: Pentti Kettunen Pentti Skön Pentti Lahti-Nuuttila
10640: 1986 vp. 1103
10641:
10642: Raha-asia-aloite n:o 1019
10643:
10644:
10645:
10646:
10647: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Isoniemen-Seinäjärven pai-
10648: kallistien perusparantamiseksi Virroilla
10649:
10650:
10651: Eduskunnalle
10652:
10653: Isoniemen-Seinäjärven paikallistien (n:o sia kuutioita vuodessa. Tie on huomattava oikotie
10654: 14369) tieosuus 0.1 Virtain kaupungin Kurjenky- järviseudulta Porin suuntaan ja satamaan.
10655: lässä on teknisesti erittäin heikossa kunnossa. Tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10656: osuus on pituudeltaan 8 km. Vaasan tiepiirin taen,
10657: osuus samaan tiehen on parhaillaan korjauksen
10658: alaisena, joten Hämeen läänin alueella sijaitseva että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10659: huonokuntoinen tieosuus muodostaa liikeoteeili- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10660: sen pullonkaulan. Tien vaikutuspiirissä on höylää- 31.24. 77 1 200 000 markkaa Isoniemen-
10661: mö, joka tuo tielle raskasta kuormitusta. Samoin Seinäjärven pazkallistien n:o 14369 perus-
10662: tiellä on pohtoturvekuljetuksia kymmeniätuhan- parantamiseksi Hämeen läänin alueella.
10663:
10664: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10665:
10666: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
10667: Pentti Skön Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
10668: 1104 1986 vp.
10669:
10670: Raha-asia-aloite n:o 1020
10671:
10672:
10673:
10674:
10675: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta apuvälinetekniikan tutki-
10676: ~usryhmän perustamiseksi VTT:n sairaalatekniikan laborato-
10677: noon
10678:
10679: Eduskunnalle
10680:
10681: Tampereella toimivan Valtion teknillisen tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10682: muskeskuksen sairaalatekniikan laboratorioon on 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.42
10683: ollut useita vuosia suunnitteilla apuvälineteknii- määrärahoihin 1 000 000 markkaa VTT:n
10684: kan tutkimusryhmän perustaminen. Apuväline- sairaalateknitkan laboratorioon suunnitel-
10685: tekniikan tutkimuksen käynnistämistä pidetään lun apuvälinetekniikan tutkimusryhmän
10686: kaikkialla välttämättömänä. Tämä mahdollistaisi perustamiseksi.
10687: mm. osallistumisen yhteispohjoismaiseen alan
10688: toimintaan.
10689: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10690: taen,
10691:
10692: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10693:
10694: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä
10695: Pentti Kettunen Pentti Skön Pentti Lahti-Nuuttila
10696: 1986 vp. 1105
10697:
10698: Raha-asia-aloite n:o 1021
10699:
10700:
10701:
10702:
10703: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden vähit-
10704: täiskauppapalvelujen turvaamiseksi
10705:
10706:
10707: Eduskunnalle
10708:
10709: Maamme harvaan asutulla haja-asutusalueella myymäläautolinjat lakkauttamisuhan alaisia.
10710: myymäläautot muodostavat varsinkin vanhusväes- Myymäläautojen toiminnan jatkuvuuden turvaa-
10711: tölle ja kesäisin lomalaisille tärkeän jokapäiväisten miseksi tarvittaisiin valtiolta tehostuvia tukitoi-
10712: elintarvikkeiden ja tarvetavaroiden saamismah- menpiteitä tämän välttämättömän kauppamuo-
10713: dollisuuden. Pitkien välimatkojen ja runsaiden don tulevaisuuden varmistamiseksi.
10714: kauppakuolemien takia on varsinkin vanhuksille Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10715: ylivoimaista saada tuoreita elintarvikkeita edes vii- taen,
10716: koittain. Tämän takia myymäläautojen toiminnan
10717: jatkon turvaaminen on niin vanhuksille kuin ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10718: säisin kesälomalaisille täysin välttämätöntä. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10719: Myymäläautojen hankintakustannusten jatku- 32.61.42 10 000 000 markkaa maamme
10720: van nopean kohoamisen sekä haja-asutusalueen myymäläautojen toiminnan nykyisen laa-
10721: väestön jatkuvan harvenemisen takia ovat useat ;uuden turvaamiseksi avustuksin.
10722:
10723: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10724:
10725: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
10726: Pentti Kettunen Pentti Skön
10727: ). Juhani Kortesalmi
10728:
10729:
10730:
10731:
10732: 38 260148U
10733: 1106 1986 vp.
10734:
10735: Raha-asia-aloite n:o 1022
10736:
10737:
10738:
10739:
10740: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen Sotaveteraanien
10741: Huoltoyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
10742:
10743:
10744: Eduskunnalle
10745:
10746: Monet maamme sotaveteraanit ovat varattornia teiskunnan taholta pystytty riittävästi turvaa-
10747: ja asuvat vanhoissa huonokuntoisissa kodeissa. maan.
10748: Polttopuut ovat heille elintärkeitä mutta kaikil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10749: la ei ole varaa niitä ostaa eivätkä voimat enää rii- taen,
10750: tä pohtopuiden keräämiseksi omin avuin. Tampe-
10751: reen Sotaveteraanien Huoltoyhdistys toimii hä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10752: dässä olevien sotaveteraaniemme elämän helpot- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10753: tamiseksi. Sotaveteraanit ovat tehneet todella 33.23.53 20 000 markkaa Tampereen So-
10754: valtavan uhrauksen isänmaamme hyväksi. Kui- taveteraanien Huoltoyhdistys ry:lle poltto-
10755: tenkaan heidän vanhuudenturvaansa ei ole yh- puiden hankkimiseen sotaveteraanezlle.
10756:
10757: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10758:
10759: Vieno Eklund Reino Jyrkilä
10760: Pentti Kettunen Pentti Skön
10761: J. Juhani Kortesalmi
10762: 1986 vp. 1107
10763:
10764: Raha-asia-aloite n:o 1023
10765:
10766:
10767:
10768:
10769: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan Rintamanaiset
10770: ry:n toiminnan tukemiseen
10771:
10772:
10773: Eduskunnalle
10774:
10775: Rintamanaiset tekivät sotien aikana isänmaal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10776: lemme korvaamattomia palveluksia ja uhrauksia. taen,
10777: Siksi on välttämätöntä, että rintamanaisten työlle
10778: ja uhrauksille annetaan arvoa ja tunnustusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10779: Pirkanmaan Rintamanaiset ry. on erittäin aktii- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10780: visesti toimiva järjestö, jolla on useita alaosastoja. 33.23.53 20 000 markkaa Pirkanmaan
10781: Yhdistys järjestää mm. kokouksia, kesäpäiviä, ret- Rintamanaiset ry:n toiminnan tukemi-
10782: kiä, yhteisiä kirkkomatkoja yms. seen.
10783:
10784: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10785:
10786: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
10787: Pentti Skön Pentti Lahti-Nuuttila J. Juhani Kortesalmi
10788: 1108 1986 vp.
10789:
10790: Raha-asia-aloite n:o 1024
10791:
10792:
10793:
10794:
10795: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten sosiaali- ja ter-
10796: veyspalvelujen tehostamiseksi
10797:
10798:
10799: Eduskunnalle
10800:
10801: Työttömyys on maassamme suuri ongelma. Te- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10802: kemätöntä työtä löytyy kuitenkin myös runsaasti. taen,
10803: Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen puit-
10804: teissa on uusien työpaikkojen tarve todella suuri. ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10805: Läheskään kaikkia avuntarvitsijoita ei nykyisin re- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
10806: surssein voida auttaa. Uusien työpaikkojen tarve 33.32.30 40 000 000 markkaa uusien työ-
10807: kunnallisessa sosiaali- ja terveyspalvelussa on to- paikkojen perustamiseksi kunnallisten so-
10808: della suuri; joidenkin laskelmien mukaan tarvit- siaali- ja terveyspalvelujen hoitamiseksi.
10809: taisiin liki 20 000 uutta työpaikkaa tarpeiden tyy- •
10810: dyttämiseksi edes kohtuullisesti.
10811:
10812: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10813:
10814: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
10815: Pentti Skön Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
10816: J. Juhani Kortesalmi
10817: 1986 vp. 1109
10818:
10819: Raha-asia-aloite n:o 1025
10820:
10821:
10822:
10823:
10824: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta kotisairaanhoidon virkojen
10825: lisäämiseksi
10826:
10827:
10828: Eduskunnalle
10829:
10830: Kotisairaanhoito painii valtavien resurssiongel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10831: mien kanssa suuremmissa kaupungeissa: Tampe- taen,
10832: reella, Helsingissä ja Turussa. Henkilökuntaa:
10833: lääkäreitä, terveydenhoitajia, apuhoitajia ja koti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10834: avustajia on liian vähän. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10835: Pitkäaikaissairaat ja vanhukset jäävät vaille in- 33.32.30 20 000 000 markan määrärahan
10836: himillistä hoitoa. Vanhusten määrä kasvaa tule- uusien virkojen perustamiseksi kotisai-
10837: vina vuosina kovaa vauhtia. Jotta heitä pystyttäi- raanhoitoon sosiaali- ja terveydenhuollon
10838: siin kotonaan hoitamaan, tarvitaan lisää voimava- alalla maamme kolmessa suurimmassa
10839: roja. kaupungissa.
10840:
10841: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10842:
10843: Vieno Eklund Pentti Skön Martti Ratu
10844: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen J. Juhani Kortesalmi
10845: 1110 1986 vp.
10846:
10847: Raha-asia-aloite n:o 1026
10848:
10849:
10850:
10851:
10852: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan Allergiayhdistys
10853: ry:n toiminnan tukemiseen
10854:
10855:
10856: Eduskunnalle
10857:
10858: Pirkanmaan Allergiayhdistys ry. tekee Pirkan- liita. Mikäli yhdistyksillä on tarjota hoitomuotoja,
10859: maan alueella arvokasta työtä allergiaa sairastavien pelastaa se usein allergisen elämän.
10860: auttamiseksi ja hoitamiseksi. Erilaiset allergiat li- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10861: sääntyvät maassamme koko ajan huolestuttavasti. taen,
10862: Jo tämänkin vuoksi on eri allergiayhdistysten toi-
10863: minta tärkeää. Allergiaa sairastava tarvitsee hoitoa ettå· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10864: ja tietoa sairautensa helpottamiseksi. Valistustoi- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
10865: minta esim. erilaisten ruokavalioiden suhteen kaa Pirkanmaan Allergiayhdistys ry:n toi-
10866: saattaa usein helpottaa allergisuutta. Allergisten minnan tukemiseen.
10867: hoitolaitteet ja apuvälineet ovat myös erittäin kal-
10868:
10869: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10870:
10871: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi Ulla-Leena Alppi
10872: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen Pentti Skön
10873: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
10874: 1986 vp. 1111
10875:
10876: Raha-asia-aloite n:o 1027
10877:
10878:
10879:
10880:
10881: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan Syöpäyhdistys
10882: ry:n toiminnan tukemiseen
10883:
10884:
10885: Eduskunnalle
10886:
10887: Maassamme on lähes 100 000 ihmistä, joilla jos- syöpätutkimuksen ja hoidon lisäämiseksi, joukko-
10888: sakin elämänsä vaiheessa on ollut syöpä. Vuosit- tarkastusten tehostamiseksi sekä neuvonnan hy-
10889: tain todetaan n. 15 000 uutta syöpätapausta. Vii- väksi.
10890: dentoista vuoden kuluttua arvioidaan syöpää sai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10891: rastaneiden tai sairastavien lukumääräksi lähes taen,
10892: 200 000 suomalaista, joista yli 20 000 asuu Pirkan-
10893: maalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10894: Vaikka hoitomahdollisuudet ovat yleensä kehit- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
10895: tyneet, tarvitaan lisää tukea ja apua taudin voitta- kaa Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n toi-
10896: miseksi tehtävälle työlle. Pirkanmaan Syöpäyhdis- minnan tukemiseen.
10897: tys on toiminut jo 36 vuotta ja ahertaa aktiivisesti
10898:
10899: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10900:
10901: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
10902: Pentti Skön Ulla-Leena Alppi Reijo Lindroos
10903: Pentti Lahti-Nuuttila
10904: 1112 1986 vp.
10905:
10906: Raha-asia-aloite n:o 1028
10907:
10908:
10909:
10910:
10911: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen Ensi Koti ry:n
10912: toiminnan tukemiseen
10913:
10914:
10915: Eduskunnalle
10916:
10917: Perheväkivalta on järkyttävän yleistä maassam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10918: me. Lehdistä saamme päivittäin lukea surullisista taen,
10919: tapahtumista ja kuitenkin suurin osa väkivallasta
10920: jää salaan muilta ihmisiltä. Ensi Koti ry. toimii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10921: aktiivisesti perheväkivallan toteamiseksi ja estämi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10922: seksi. Yhdistys valistaa ja antaa apuaan kaikille si- 33.33.51 100 000 markkaa Tampereen
10923: tä pyytäville ja tarvitseville. Toiminta on täysin va- Ensi Koti ry:lle perheväkivallan estämisek-
10924: paaehtoistoimintaa ja erittäin arvokasta nyky- si tehtäviin toiminnan tukemiseksi.
10925: yhteiskunnassamme.
10926:
10927: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10928:
10929: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
10930: Pentti Skön Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
10931: 1986 vp. 1113
10932:
10933: Raha-asia-aloite n:o 1029
10934:
10935:
10936:
10937:
10938: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysvammaisten Tuki
10939: ry:n toiminnan tukemiseen Tampereella
10940:
10941:
10942: Eduskunnalle
10943:
10944: Kehitysvammaisten Tuki ry. tekee Tampereella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10945: arvokasta vapaaehtoistyötä kehitysvammaisten 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10946: auttamiseksi. Kaikki apu on kehitysvammaisille 33.33.51 20 000 markkaa Kehitysvam-
10947: tarpeen, mutta ahkera taikoohenki ei aina riitä, maisten Tuki ry:n toiminnan tukemiseen
10948: vaan tarvitaan myös taloudellista tukea. Tampereella.
10949: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10950: taen,
10951:
10952: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10953:
10954: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi Reino Jyrkilä
10955: Pentti Kettunen Pentti Skön Reijo Lindroos
10956: Pentti Lahti-Nuuttila
10957:
10958:
10959:
10960:
10961: 39 260148U
10962: 1114 1986 vp.
10963:
10964: Raha-asia-aloite n:o 1030
10965:
10966:
10967:
10968:
10969: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen Kasvatusyhdistys
10970: ry:n toiminnan tukemiseen
10971:
10972:
10973: Eduskunnalle
10974:
10975: Huumeiden käyttö on huolestuttavasti lisäänty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10976: nyt maassamme. Huumeongelma ei lainkaan taen,
10977: enää ole vain pääkaupunkiseudun ongelma vaan
10978: se on levinnyt koko maahan. Poliisin tiedossa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10979: Tampereella satoja huumeiden käyttäjiä. Nuorten 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10980: vanhemmat ovat avainasemassa huumeiden käy- 33.33.51 20 000 markkaa Tampereen
10981: tön tunnistamisessa ja vastustamisessa. Tampe- Kasvatusyhdistys ry:lle huumeiden vastai-
10982: reen Kasvatusyhdistys onkin pitänyt yleisötilai- seen toimintaan.
10983: suuksia, joissa huumeongelmaa on käsitelty ja an-
10984: nettu neuvoja ongelman ehkäisemiseksi ja käyttä-
10985: jien auttamiseksi.
10986:
10987: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10988:
10989: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi Pentti Lahti-Nuuttila
10990: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen Pentti Skön
10991: 1986 vp. 1115
10992:
10993: Raha-asia-aloite n:o 1031
10994:
10995:
10996:
10997:
10998: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntän Seudun Invalidit
10999: ry:lle kuntoutus- ja virkistystoimintaan
11000:
11001:
11002: Eduskunnalle
11003:
11004: Invalidi on usein sidottu kotiinsa tai hoitolai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11005: tokseen. Erilaiset virkistysmahdollisuudet ovat vä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
11006: häiset. Kuitenkin kuntoutus ja virkistäytyminen 33.33.51 20 000 markkaa Mäntän Seu-
11007: on sekä psyykkisesti että fyysisesti erittäin arvokas- dun Invalidit ry:lle kuntoutus- ja virkistys-
11008: ta invalideillemme. toimintaan.
11009: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11010: taen,
11011:
11012: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
11013:
11014: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
11015: Pentti Skön Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
11016: 1116 1986 vp.
11017:
11018: Raha-asia-aloite n:o 1032
11019:
11020:
11021:
11022:
11023: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtain Seudun Sydänyhdis-
11024: tys ry:n toiminnan tukemiseen
11025:
11026:
11027: Eduskunnalle
11028:
11029: Myös Pohjois-Hämeen alueella on paljon sy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11030: dän- ja sepelvaltimotautia sairastavia ihmisiä, jot- taen,
11031: ka taloudellisten vaikeuksiensa takia eivät saa
11032: ajoissa apua sairauteensa. Virtain Seudun Sydän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11033: yhdistys ry. pyrkii omalta osaltaan auttamaan 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
11034: alueensa sydän- ja sepelvaltimotautia sairastavia kaa Virtain Seudun Sydänyhdistys ry:n
11035: ihmisiä. toiminnan tukemiseen.
11036:
11037: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
11038:
11039: Vieno Eklund Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
11040: Pentti Skön Ulla-Leena Alppi Reijo Lindroos
11041: Pentti Lahti-Nuuttila
11042: 1986 vp. 1117
11043:
11044: Raha-asia-aloite n:o 1033
11045:
11046:
11047:
11048:
11049: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta radonkaasun aiheuttamien
11050: terveydellisten ja taloudellisten menetysten korvaamiseksi
11051:
11052:
11053: Eduskunnalle
11054:
11055: Viime vuosina ovat radonkaasuesiintymien voimaan saatetut normit. Seurauksena on joko
11056: määrät nousseet huolestuttavasti. Alueittain on asunnon hylkääminen tai kalliit peruskorjaukset.
11057: ollut määrissä havaittavissa jo niinkin korkeita lu- Missään tapauksessa ei voi olla oikein, että ra-
11058: kemia, että on lähellä monien uusien ja uudehko- donkaasusta kärsimään jouruva uudisrakentaja tai
11059: jen asuntojen asumiskieltoon asettaminen. Ra- peruskorjaaja pannaan maksamaan laskut, joiden
11060: donkaasuasiasta on keskusteltu jo yli vuosikym- aiheuttajana ovat kovakorvaiset asiaa aikanaan vä-
11061: menen ajan. Aluksi asiaa vähäteltiin, eikä asiaa hätelleet viranomaiset. Tällaisessa tilanteessa syn-
11062: otettu vakavasti, mm. rakennusmääräyksiin ei an- tyneet taloudelliset menetykset on valtion makset-
11063: nettu selviä ohjeita radonin vaarallisuudesta, vaik- tava.
11064: ka tiedemiehet sitä vaativat. Näin monet rakenta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
11065: jat johdettiin harhaan ja toimimaan väärin. tavasti,
11066: Nyt näyttää asia olevan niin, että vaikka raken-
11067: nusviranomaiset tiesivät asian vakavuuden, ei ryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11068: dytty toimenpiteisiin. Tänään monilla rakentajilla 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
11069: on edessään hyvin kalliit korjaukset, jos aikovat markan määrärahan radankaasun aiheut-
11070: talossaan asua. tamien terveydellisten ja taloudellisten
11071: Viimeksi on mitattu hyvin korkeita radonkaasu- menetysten korvaamiseksi nizlle rakenta-
11072: määriä Tampereen Pispalanharjun rinteillä asu- jzlle, joiden on nyt ryhdyttävä asuintalois-
11073: vien asunnoista. Tutkimusten mukaan sora ja kal- saan kotjaustoimenpiteisiin radankaasun
11074: liopohja aiheuttavat korkeat esiintymämäärät. aiheuttamien ongelmien poistamiseksi.
11075: Määrät ylittävät moninkertaisesti nyt vihdoinkin
11076:
11077: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
11078:
11079: Vieno Eklund Helvi Koskinen Pentti Skön
11080: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen Ulla-Leena Alppi
11081: Pentti Lahti-Nuuttila J. Juhani Kortesalmi
11082: 1118 1986 vp.
11083:
11084: Raha-asia-aloite n:o 1034
11085:
11086:
11087:
11088:
11089: Eklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pälkäneveden ja Längelmä-
11090: veden välisen Iharinjoen kannaksen aukaisemiseksi
11091:
11092:
11093: Eduskunnalle
11094:
11095: Pälkäneveden ja Längelmäveden väliin on Iha- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11096: rissa muodostunut kannas Iharin kylätoimikunta taen,
11097: on jo vuosia ajanut järvien yhdistämistä tumpusil-
11098: lan avulla. Nykyään vesi järvissä ei voi virrata ja että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11099: järvet ovat alkaneet saastua. Järviin muodostuu 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
11100: mm. sinilevää ja kalakanta on heikentynyt selväs- kaa På'lkäneveden ja Liingelmå"veden väli-
11101: ti. Samalla ovat uintimahdollisuudet huonontu- sen Iharinjoen kannaksen aukaisemiseksi
11102: neet. Pälkäneveden ja Längelmäveden välinen ja rumpusillan rakentamiseksi.
11103: Iharinjoen kannas tulisikin pikaisesti aukaista ja
11104: rakentaa rumpusilta veden virtaamisen mahdollis-
11105: tamiseksi.
11106:
11107: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
11108:
11109: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi Ulla-Leena Alppi
11110: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen Pentti Skön
11111: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
11112: 1986 vp. 1119
11113:
11114: Raha-asia-aloite n:o 1035
11115:
11116:
11117:
11118:
11119: Elo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Porin sairaanhoito-
11120: oppilaitoksen laajennustöihin
11121:
11122:
11123: Eduskunnalle
11124:
11125: Porin sairaanhoito-oppilaitoksen nykyiset toi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11126: mitilat on aikanaan suunniteltu n. 200 opiskelijal- taen,
11127: le 13 ryhmässä. Tällä hetkellä opiskelijoita on n.
11128: 450 ja ryhmiä 23. Keskiasteen koulunuudistuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11129: yhteydessä opiskelijamäärä nousee 520:een ja 32 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11130: ryhmään. Hallituksen esityksessä vuoden 1987 tu- 29.60. 74 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
11131: lo- ja menoarvioksi ko. kohteeseen on osoitettu Porin sairaanhoito-oppilaitoksen laajen-
11132: 2,5 miljoonan markan määräraha. Ottaen kuiten- nukseen.
11133: kin huomioon Porin talousalueen laajan työttö-
11134: myyden erityisesti rakennusalalla tulisi määrära-
11135: hoja lisätä.
11136:
11137: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
11138:
11139: Mikko Elo Timo Laaksonen
11140: Pirkko Valtonen Timo Roos
11141: Matti Kuusio
11142: 1120 1986 vp.
11143:
11144: Raha-asia-aloite n:o 1036
11145:
11146:
11147:
11148:
11149: Elo ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta urheiluseuroille an-
11150: nettavaan valtionapuun
11151:
11152:
11153: Eduskunnalle
11154:
11155: Maamme urheilujärjestöt sekä valtion urheilu- tintöön. Tästä huolimatta urheiluseuroille suun-
11156: neuvosto ovat viime vuosien kannanotoissaan ko- tautuva valtion tuki on jäänyt noin puoleen siitä,
11157: rostaneet urheiluseurojen työn tukemisen tarvet- mitä sekä liikuntalakikomitea että sivistysvalio-
11158: ta. Kuten tiedetään, suoritetaan suomalaisissa ur- kunta aikoinaan esittivät. Ensi vuoden budjetissa
11159: heiluseuroissa suunnaton määrä taikootyötä vuo- urheiluseuroille annettaisiin avustusta 12 mk/ asu-
11160: sittain. Kuitenkin kansainvälisen kilpailun kiris- kas, kun sen inflaatio huomioon ottaen tulisi olla
11161: tyessä on luonnollista, että myös yhteiskunnan noin 25 mk.
11162: voimavaroja liikuntatyön tukemiseen on lisättävä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11163: Urheiluseurojen avustamisesta valtion varoin on
11164: olemassa kannanottoja jo vuosikymmenen takaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11165: jolloin liikuntalakikomitea ehdotti, että valtio tu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
11166: kisi urheiluseuroja 10 mk/ asukas kunnan kanto- 29.91.50 10 500 000 markkaa lisäyksenä
11167: kykyluokan mukaisesti. Käsitellessään liikuntala- urhezluseurozlle anneftavaan valtion-
11168: kiehdotusta vuoden 1979 syksyllä eduskunnan si- apuun.
11169: vistysvaliokunta yhtyi liikuntalakikomitean mie-
11170:
11171: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
11172:
11173: Mikko Elo Jouko Skinnari
11174: Toivo T. Pohjala Markus Aaltonen
11175: 1986 vp. 1121
11176:
11177: Raha-asia-aloite n:o 1037
11178:
11179:
11180:
11181:
11182: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta tieosuuden Siikainen-Pyntäi-
11183: nen-Alahonkajoki rakentamiseen
11184:
11185:
11186: Eduskunnalle
11187:
11188: Tieosuus Siikainen-Pyntäinen-Alahonkajoki Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11189: on ollut pitkään 1VL:n suunnitelmissa. Kuiten- taen,
11190: kin kyseistä hanketta on siirretty vuodesta toiseen,
11191: vaikka kaikki syyt puoltavat tieosuuden rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11192: misen aloittamista mahdollisimman nopeasti. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11193: Tien parantaminen välillä Siikainen-Pyntäinen 31. 24. 77 3 000 000 markkaa tieosuuden
11194: -Alahonkajoki merkitsisi huomattavaa paran- Szikainen-Pyntäinen-Aiahonkajoki ra-
11195: nusta alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän kan- kentamisen aloittamiseksi.
11196: nalta, ja siksi tien rakentamisen aloittamista on
11197: syytä kiirehtiä.
11198:
11199: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
11200:
11201: Mikko Elo Timo Laaksonen
11202: Pirkko Valtonen Timo Roos
11203: Matti Kuusio
11204:
11205:
11206:
11207:
11208: 40 260148U
11209: 1122 1986 vp.
11210:
11211: Raha-asia-aloite n:o 1038
11212:
11213:
11214:
11215:
11216: Elo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lielahden-Porin/
11217: Rauman radan perusparantamiseen
11218:
11219:
11220: Eduskunnalle
11221:
11222: Rataosuudella Lielahti-Pori/Rauma on perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11223: parannus- ja kiskoovaihtotöitä tehty vuodesta 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11224: 1979 alkaen. Valitettavasti vuosittain osoitetut 31. 90.78 lisäyksenä· 300 000 markkaa käy-
11225: määrärahat eivät ole riittäneet ratatöiden läpivie- tettäväksi Lielahden-Porin!Rauman ra-
11226: miseksi alun perin suunnitellulla tavalla. Hallitus dan perusparantamiseen.
11227: on esittänyt ensi vuoden tulo- ja menoarvioon ky-
11228: seiseen kohteeseen 32 milj. markkaa.
11229: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11230: taen,
11231:
11232: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
11233:
11234: Mikko Elo Timo Laaksonen
11235: Pirkko Valtonen Timo Roos
11236: Matti Kuusio
11237: 1986 vp. 1123
11238:
11239: Raha-asia-aloite n:o 1039
11240:
11241:
11242:
11243:
11244: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan keskussairaalan syn-
11245: nytysvuodeosastorakennuksen korottamiseen
11246:
11247:
11248: Eduskunnalle
11249:
11250: Satakunnan keskussairaalan laajentamisessa on merkitty vuodelle 1987. Samoin sosiaali- ja ter-
11251: toteutettu sekä valtion että kuntien talouden kan- veysministeriö on esittänyt hankkeen toteuttamis-
11252: nalta järkevää vaiheittaista rakentamista. Ensim- ta samana vuonna.
11253: mäinen osalaajennus valmistui jo vuonna 1970 se- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11254: kä viimeinen vuonna 1982. Sairaala ei kuitenkaan taen,
11255: ole valmis, sillä rakentamatta ovat edelleen ns. S-
11256: osan korotus (gynekologian ja silmätautien vuode- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11257: osastot), ns. N-siiven rakentaminen (90 sairaansi- 1987 tulo- ja menoarvioon 22 300 000
11258: jaa) sekä ns. toinen rakennusvaihe. Lääkintöhalli- markkaa Satakunnan keskussairaalan syn-
11259: tuksen esityksessä valtakunnalliseksi suunnitel- nytysvuodeosastorakennuksen korottami-
11260: maksi vuosille 1987-1991 S-osan korotus on seksi.
11261:
11262: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
11263:
11264: Mikko Elo Timo Laaksonen
11265: Pirkko Valtonen Timo Roos
11266: Matti Kuusio
11267: 1124 1986 vp.
11268:
11269: Raha-asia-aloite n:o 1040
11270:
11271:
11272:
11273:
11274: Eskelinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotiteollisuus-
11275: neuvontajärjestöjen palkkausmenojen valtionapuun
11276:
11277:
11278: Eduskunnalle
11279:
11280: Eduskunta edellytti vuoden 1986 tulo- ja me- ka kysyntää ja tarvetta uusien neuvonta-asemien
11281: noarvioesityksessä toimenpiteitä kotiteollisuusyh- perustamiseksi on jatkuvasti olemassa.
11282: distyksissä pysyväisluontoisia tehtäviä suorittavan Kotiteollisuuden keskusliitto on esittänyt vuon-
11283: työllistämisvaroin ylläpidetyn henkilöstön palk- na 1987 perustettavaksi 25 uutta vakanssia, sekä
11284: kauksen valtionavun siirtämistä työllistämisvarois- työllistämisvaroin palkatun henkilöstön vakinais-
11285: ta momentille 29.76.51 (kotiteollisuuden edistä- tamista.
11286: minen). Ammattikasvatushallitus on esittänyt 64:n yli
11287: Kotiteollisuusyhdistyksissä työskentelee tällä kolmen vuoden ajan työllistämisvaroin ylläpide-
11288: hetkellä n. 100 työllisyysvaroin palkattua henki- tyn toimen siirtämistä valtionaputoimiksi. Budje-
11289: löä. Heistä jokainen antaa työnohjausta ja neu- tin loppusummaan ei tämä siirto vaikuta. Sen
11290: vontaa sadoille ihmisille, mm. työttömille. Tällä avulla voidaan mielekästä työtä järjestää kymme-
11291: hetkellä neuvonta-asemia on eri puolilla maata nilletuhansille ihmisille.
11292: 187. Työllistämisvaroilla palkattu henkilö voi olla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11293: aseman ainoa työntekijä. Kun hän ei saa suorittaa taen,
11294: myynti työtä, on jopa ylivoimaisia vaikeuksia saada
11295: myyntitehtävään pysyväisesti palkattu henkilö, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11296: joita on valtion tuella palkattuja tällä hetkellä 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11297: 155. 29.76.51 lisäyksenä 5500000 markkaa
11298: Tilanne on käynyt kestämättömäksi ja moni kotiteollisuusneuvontajärjestöjen valtion-
11299: neuvonta-asema on lopettamisuhan alainen, vaik- apuun 64 henkzfön palkkaamiseksi.
11300:
11301: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
11302:
11303: Katri-Helena Eskelinen Sakari Knuuttila Eva-Riitta Siitonen
11304: Lea Sutinen Marjatta Väänänen Mauno Manninen
11305: Taisto Tähkämaa Matti Maijala Hannu Tenhiälä
11306: Paavo Vesterinen Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila
11307: Tytti Isohookana-Asunmaa Reino Karpola Pentti Poutanen
11308: Hannele Pokka Hannu Kemppainen Mauri Pekkarinen
11309: Tellervo Nousiainen Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä
11310: Aapo Saari Heikki Kokko Sinikka Hurskainen-Leppänen
11311: Tuulikki Petäjäniemi Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen
11312: Reijo Lindroos Paula Eenilä Ulla Lehtinen
11313: Iiro Viinanen Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen
11314: Toivo T. Pohjala Päivi Varpasuo Saara Mikkola
11315: Heikki Perho Pähr-Einar Hellström Elisabeth Rehn
11316: Pentti Lahti-Nuuttila Anna-Liisa Piipari Timo Roos
11317: Kari Rajamäki Heikki Riihijärvi Kerttu Törnqvist
11318: Lea Mäkipää Vieno Eklund Liisa Arranz
11319: Anna-Kaarina Louvo Jouko Skinnari
11320: 1986 vp. 1125
11321:
11322: Raha-asia-aloite n:o 1041
11323:
11324:
11325:
11326:
11327: Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta Snellman-instituutin toimin-
11328: nan tukemiseen
11329:
11330:
11331: Eduskunnalle
11332:
11333: Snellman-instituutti ja Chydenius-instituutti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11334: ovat tutkimusyhteisöjä, joiden merkitys on jatku- taen,
11335: vasti kasvamassa. Mainitut instituutit tekivät ope-
11336: tusministeriölle yhdessä avustusanomuksen. Il- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11337: meisen erehdyksen vuoksi Snellman-instituutti on 1987 tulo- ja menoaroioon 100 000 mar-
11338: jäänyt tulo- ja menoarviossa ilman avustusmäärä- kan miiiiriirahan valtionavustuksena Sne/1-
11339: rahaa, sen sijaan Chydenius-instituutti saa val- man-instituutzlle.
11340: tionapua.
11341:
11342: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
11343:
11344: Katri-Helena Eskelinen
11345: 1126 1986 vp.
11346:
11347: Raha-asia-aloite n:o 1042
11348:
11349:
11350:
11351:
11352: Eskelinen: Määrärahan osoittamisesta Karttulan kunnalle käytettä-
11353: väksi Riuttalan talomuseon kehittämiseen
11354:
11355:
11356: Eduskunnalle
11357:
11358: Riuttala-säätiön talo Karttulassa on ainutlaatui- rukiinleikkuun SM-kilpailut, riihenpuintitalkoot
11359: nen kokonaisuus historiallisesti arvokkaasta elämi- ym. Eduskunnan myönnettyä Karttulan kunnalle
11360: sen muodosta. Ensimmäiset tiedot Riuttalasta tälle vuodelle 100 000 mk on kunta perustanut
11361: ovat vuodelta 1657. Siinä on yli kaksikymmentä toimikunnan Riuttala-säätiön ja Kuopion museon
11362: rakennusta, jotka melkein kaikki ovat melko tyy- edustajista. Toimikunta suunnittelee parhaillaan
11363: dyttävässä kunnossa. Siihen on kuulunut aikoi- Riuttalan tulevaa toimintaa säätiön jäsenistön
11364: naan 10 torppaa. esittämällä tavalla. Välttämätöntä olisi saada jat-
11365: Riuttalaa on kunnostettu 70-luvulla työllisyys- kaa toimintoja viime kesän kokemusten pohjalta
11366: varoilla sekä Karttulan, Kuopion kaupungin ja tulevanakio kesänä. Riuttalassa tarvitaan henkilö-
11367: museoviraston pienillä avustuksilla. Säätiön jäse- kuntaa sen verran, että ympäristö, eläimet (jotka
11368: nistön mielestä Riuttalasta tulisi kehittää toimiva on saatu naapureilta), tapahtumien valmistelut ja
11369: kokonaisuus, joka eläisi kaksi-kolmikymmenlu- museon esittelyt voidaan hoitaa. Lisäksi on erilais-
11370: vun tapaan. Tätä näkemystä ovat pitäneet myös ta pienempää rakennusten kunnostamista.
11371: tärkeänä lukuisat asiantuntijat, mm. Suomen Ta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11372: lonpoikaiskulttuurisäätiö, vieraillessaan Riuttalas- taen,
11373: sa. Viime kesäkaudella vieraili Riuttalassa yli seit-
11374: semäntuhatta henkeä. Heistä osa oli leirikoulun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11375: tai muun tapahtuman johdosta useita päiviä. Erit- 1987 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark-
11376: täin suosittu Riuttala oli niille leirikoululaisille, kaa Karttulan kunnalle Riuttalan talomu-
11377: jotka siellä saivat tutustua toimintoihin keväällä. seon kehittämiseksi toimivaksi kokonai-
11378: Suosituiksi tulivat myös erilaiset työtapahtumat, suudeksi.
11379: kuten hevoskyntö-, kalakukko- ja sepäntaitokisat,
11380:
11381: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
11382:
11383: Katri-Helena Eskelinen
11384: 1986 vp. 1127
11385:
11386: Raha-asia-aloite n:o 1043
11387:
11388:
11389:
11390:
11391: Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nilsiän Pieksänkosken
11392: kalojen rodunjalostuslaitoksen rakentamiseen
11393:
11394:
11395: Eduskunnalle
11396:
11397: Nilsiän kalojen rodunjalostuslaitoksen suunnit- kilöihin. Mainittakoon, että Norjassa lohentuo-
11398: telua varten on valtion tulo- ja menoarviossa jo tanto- ja kalojen tutkimus- ja jalostustoimintaan
11399: vuodesta 1983 lähtien ollut suunnittelumäärära- sijoitetaan jo vuositasolla vähintään 50 milj. kruu-
11400: ha. Hankkeen rakentaminen tulisi saada jo käyn- nua, kun se Suomessa jää noin 1 milj. markan ta-
11401: tiin, jotta kalojen rodunjalostuksen hyödyt saatai- solle.
11402: siin mahdollisimman pian maamme kalanviljelyk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11403: sen hyödyksi. Pieksänkosken rodunjalostuslaitos taen,
11404: on ainoalaatoinen Suomessa kalanviljelylaitos-
11405: hankkeista. Muut kalanviljelylaitoshankkeet ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11406: perinteisiä viljely- ja kasvatuslaitoksia. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
11407: Hankkeista on oltu yhteydessä maa- ja metsäta- 30.37. 77 1 000 000 markkaa Nilsiän
11408: lousministeriin, valtiovarainministeriin ja maa- ja Pieksänkosken kalojen rodunjalostuslai-
11409: metsätalousministeriön budjetista vastaaviin hen- toksen rakentamisen aloittamiseen.
11410:
11411: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
11412:
11413: Katri-Helena Eskelinen Lauha Männistö
11414: Kari Rajamäki Heikki Riihijärvi
11415: 1128 1986 vp.
11416:
11417: Raha-asia-aloite n:o 1044
11418:
11419:
11420:
11421:
11422: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansainväliselle Solidaari-
11423: suussäätiölle Nicaraguan kulttuuriprojektin toteuttamiseen
11424:
11425:
11426: Eduskunnalle
11427:
11428: Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö on yksi suu- ohjelmaan kuuluu nicaragualaisen taiteen näytte-
11429: rimmista suomalaisista kehitysyhteistyön alalla lyn järjestäminen Suomessa usealla paikkakunnal-
11430: toimivista kansalaisjärjestöistä. Säätiön avustus- la, nicaragualaisen musiikki- tai teatteriryhmän
11431: työn pääkohde on jo neljän vuoden ajan ollut Ni- vierailu Suomeen sekä suomalaisen ammattiteat-
11432: caragua, jossa on avustettu Nicaraguan lasten ruo- teri- ja muusikkoryhmän vierailu Nicaraguaan.
11433: kaitua ja lähetetty avustustarvikkeita päiväkotei- Tämän ohjelman toteuttamisen toivotaan anta-
11434: hin, kouluihin, sairaaloihin ja orpokoteihin. van kokemuksia ja kannustusta Suomen ja Nicara-
11435: Kehitysyhteistyön eräänä perustarkoituksena on guan välisen kulttuurivaihdon kehittämiseen sekä
11436: tiedon levittäminen ja yhteisymmärryksen lisää- valtakunnallisesti että kuntatasolla, onhan monis-
11437: minen kansojen välillä. Varsinaiseen kehitysyh- sa Suomen kunnissa jo tehty aloitteita nicaragua-
11438: teistyöhön liittyvän tiedotuksen lisäksi tarvitaan laisen kunnan saamiseksi suomalaisen kaupungin
11439: tässä mielessä laajaa kulttuuriyhteistyötä, jonka tai kunnan ystävyyskunnaksi.
11440: toteuttamiseen ei ole mahdollista käyttää kehi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11441: tysyhteistyöhön kohdennettuja varoja. taen,
11442: Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö JarJestaa
11443: vuonna 1987 kulttuurinvaihto-ohjelman Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11444: ja Nicaraguan välillä keskinäisen kulttuurin tunte- 1987 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark-
11445: muksen ja kulttuuriyhteistyön edistämiseksi. Oh- kaa Kansainväliselle Solidaansuussiiiitiölle
11446: jelma on projektiluontoinen eikä sitä ole suunni- Nicaraguan kulttuunprojektin toteutta-
11447: teltu vuosittain jatkuvaksi. Kulttuurinvaihto- mtseen.
11448:
11449: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
11450:
11451: Tarja Halonen Arja Alho Liisa Jaakonsaari
11452: Jouko Skinnari Saara-Maria Paakkinen Jukka Mikkola
11453: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila
11454: 1986 vp. 1129
11455:
11456: Raha-asia-aloite n:o 1045
11457:
11458:
11459:
11460:
11461: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vakuutettujen asiamiehen
11462: viran perustamiseksi valtiokonttoriin
11463:
11464:
11465: Eduskunnalle
11466:
11467: Valtiokonttori hoitaa noin 200 OOO:n valtion tulisi valtiokonttoriin perustaa vakuutettujen asia-
11468: palveluksessa olevan henkilön eläkeasioita sekä mies.
11469: erillisten lakien nojalla myös monien valtionapu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11470: laitosten henkilöstön eläketurvaa. Laitoksessa ei nioittavasti,
11471: kuitenkaan ole henkilöä, jonka tehtäviin kuuluisi
11472: valvoa vakuutettujen etua, vaan päätösten valvo- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11473: minen ja muutoksenhakumahdollisuuden käyttä- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11474: minen jää merkittäviltä osin vakuutettujen itsensä 28.05.01 lisiiyksenii 140 000 markkaa va-
11475: aktiivisuuden varaan. Kun eläketurvan asianmu- kuutettujen asiamiehen viran (A 22) pe-
11476: kaista hoitamista on pidettävä erityisen tärkeänä, rustamista varten.
11477:
11478: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
11479:
11480: Tarja Halonen Jorma Rantanen Jouko Skinnari
11481:
11482:
11483:
11484:
11485: 41 260148U
11486: 1130 1986 vp.
11487:
11488: Raha-asia-aloite n:o 1046
11489:
11490:
11491:
11492:
11493: Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eläinsuojelu-
11494: työhön
11495:
11496:
11497: Eduskunnalle
11498:
11499: Eläinsuojelutyöhön käytetyt määrärahat ovat jotta voidaan parantaa eläinten olosuhteita ja vält-
11500: epäsuhteessa niin maatalouden neuvontatyöhön tää eläinten hyväksikäytön muuttuminen eläinten
11501: käytettyihin määrärahoihin, joka työ ainakin osit- väärinkäytöksi.
11502: tain on eläinsuojelun periaatteiden vastaista, kuin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11503: myös koe-eläinten käyttöön osoitettuihin määrä- taen,
11504: rahoihin.
11505: Eläinsuojelutyöllä on suuri merkitys pyrittäessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11506: kehittämään eettisesti kestäville periaatteille pe- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11507: rustuvaa tutkimustyötä ja kiinnitettäessä huomio- 30.80.50 lisäyksenä 150 000 markkaa
11508: ta tehotuotannon vääristyneisiin menetelmiin. eläinsuojelutyön valtionapuun.
11509: Eläinsuojelua on tehostettava ja laajennettava,
11510:
11511: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
11512:
11513: Tarja Halonen Tuula Paavilainen Helena Pesola
11514: Saara Mikkola Liisa Kulhia Georg C. Ehrnrooth
11515: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen Jorma Rantanen
11516: Jouko Skinnari Elisabeth Rehn Marja-Liisa Löyttyjärvi
11517: 1986 vp. 1131
11518:
11519: Raha-asia-aloite n:o 1047
11520:
11521:
11522:
11523:
11524: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta apulaismerenkuluntarkas-
11525: tajien tointen perustamiseen
11526:
11527:
11528: Eduskunnalle
11529:
11530: Eduskunnan käsiteltävänä on merimieskatsel- mukseen liittyvät tarkastustehtävät ja satamassa
11531: muslain uudistaminen, jonka seurauksena meri- käyvien alusten tarkastustoimiin liittyvät tehtävät.
11532: mieskatselmusten määrä vähenee huomattavasti. Molemmat toiminnot perustuvat kansainvälisiin
11533: Merimieskatselmus on nykyisin järjestetty siten, sopimuksiin.
11534: että katselmusmiehet toimivat palkkioperiaatteel- Katselmusjärjestelmän uudistaminen aiheuttaa
11535: la. Osa näistä on päätoimisia sen johdosta, että julkiselle sektorille (valtio ja kunnat) säästöjä sa-
11536: katselmusten määrä suuremmissa satamissa on massa määrin kuin apulaismerenkuluntarkastajien
11537: niin suuri. tointen perustaminen aiheuttaa valtiolle menoja.
11538: Katselmusjärjestelmän uudistaminen aiheuttaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11539: päätoimenaan merimieskatselmusta tehneiden nioittavasti,
11540: henkilöiden ansioiden laskua ja päätoimen muut-
11541: tumista sivutoimeksi. Muun muassa tästä syystä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11542: olisi tarpeellista perustaa merenkulkuun kahdek- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11543: san apulaismerenkuluntarkastajan tointa (A 19). 32.10. 01 lisäyksenä 450 000 markan mää-
11544: Samalla lakkautetaan myös satamakatsantomies- rärahan kahdeksan ylimääräisen apulais-
11545: järjestelmä. merenkuluntarkastajan toimen (A 19) pe-
11546: Apulaismerenkuluntarkastajien tarvetta lisäävät rustamiseksi 1.7.1987 lukien.
11547: myös kemikaalien kuljettamista koskevaan sopi-
11548:
11549: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
11550:
11551: Tarja Halonen Jorma Rantanen
11552: 1132 1986 vp.
11553:
11554: Raha-asia-aloite n:o 1048
11555:
11556:
11557:
11558:
11559: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden kuulomonivam-
11560: maisten ja monivammaisten lasten ja nuorten kuntoutusyksikön
11561: käyttörahoitusta varten
11562:
11563: Eduskunnalle
11564:
11565: Kuulovammaistentalon yhteyteen Helsingin musjakson aikana tehdään perusteellinen kuntou-
11566: Pohjois-Haagaan rakennetaan tutkimus- ja kun- tustutkimus ja kuntoutussuunnitelma. Sen jäl-
11567: toutusyksikkö kuulomonivammaisille ja moni- keen kuntoutusta, esimerkiksi kehitysvammaisten
11568: vammaisille lapsille ja nuorille. Monivammaisen kuntoutusta, seurataan yhteistyössä erityishuolto-
11569: lapsen kohdalla kuulon diagnostiikka ja kuntou- piirien kanssa. Toiminnan päämääränä on löytää
11570: tus jää usein taka-alalle, koska kuulovamma ei kaikki kuulomonivammaiset ja monivammaiset
11571: näy. Lieväkin kuntouttamaton kuulovamma hi- lapset ja nuoret Suomessa ja saada heidät saman-
11572: dastaa kuitenkin lapsen kielellistä kehitystä ja sen arvoisen kuntoutuksen piiriin kuin muutkin vam-
11573: mukana oppimiskykyä sekä lapsen koko muuta maiset lapset ja nuoret. Tämän toiminnan aloitta-
11574: kehitystä. Suuri osa kuulomonivammaisista lapsis- miseksi Kuulonhuoltoliitto ry. tarvitsee vuoden
11575: ta on joutunut laitoshoitoon riittämättömän ko- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 markkaa ja ar-
11576: konaiskuntoutuksen vuoksi. Myös kohtuuttoman vioitu tarve vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon on
11577: suuri määrä näistä nuorista joutuu eläkkeelle 16 2 miljoonaa markkaa.
11578: vuotta täytettyään, koska he eivät kykene perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11579: koulun oppimäärää suorittamaan. Tämä johtuu taen,
11580: useassa tapauksessa puutteellisesta kielellisestä ke-
11581: hityksestä sekä kommunikaatio- ja oppimiskyvys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11582: tä. 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
11583: Kuulonhuoltoliitto ry. aloittaa vuoden 1988 kaa uuden kuulomonivammaisten ja mo-
11584: alussa näiden lasten tutkimisen kuulovammais- nivammaisten lasten ja nuorten kuntou-
11585: tentalon yhteydessä siten, että 2-3 viikon tutki- tusyksikön käyttörahoitusta varten.
11586:
11587: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
11588:
11589: Tarja Halonen Jouko Skinnari Anna-Liisa Piipari
11590: Liisa Jaakonsaari Jukka Mikkola Tuula Paavilainen
11591: Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila
11592: 1986 vp. 1133
11593:
11594: Raha-asia-aloite n:o 1049
11595:
11596:
11597:
11598:
11599: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuulonhuoltoliiton työ-
11600: hönvalmennustoimintaan
11601:
11602:
11603: Eduskunnalle
11604:
11605: Suomessa on yli 300 000 eriasteisesti kuulovam- hönvalmennustilanteena käytetään normaalia työ-
11606: maista henkilöä. Heitä ovat lievästi, keskivaikeasti tilannetta työpaikalla, jossa työpaikkasuunnitteli-
11607: ja vaikeasti huonokuuloiset, kuuroutuneet, kuu- ja toimii asiantuntijana ja yhdyshenkilönä.
11608: rot sekä kuulomonivammaiset. Suurin osa lapsuu- Kuulonhuoltoliitto ry:llä, joka on valtakunnal-
11609: desta asti kuulovammaisista tai työikäisinä lievän- linen kuulovammaisten järjestö, on valmiudet
11610: kin kuulovamman saaneista saattaa kuulua ns. aloittaa vuonna 1987 valtakunnallinen invaliidi-
11611: työrajoitteisten ryhmään. Heidän on vaikea sekä huoltolain mukaisena työhönvalmennuksena to-
11612: työllistyä että säilyttää työpaikkansa ilman erityis- teutettava työpaikkasuunnittelu, jonka kohteena
11613: toimenpiteitä. olisivat työssä käyvät huonokuuloiset, kuuroutu-
11614: Kuulovammaisten henkilöiden työhönvalmen- neet ja kuurot sekä työelämään pyrkivät nuoret
11615: nuksella voidaan tukea heidän sijoittumistaan kuulovammaiset.
11616: työelämään ja vähentää työpaikan säilyttämiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11617: liittyviä vaikeuksia. tavasti,
11618: Työhönvalmennustoiminnan tehtävänä on en-
11619: nalta ehkäistä työikäisten kuulovammaisten en- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11620: nenaikaista joutumista työstä pois sekä edistää 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
11621: heidän työhönsijoittumistaan ja informoida työn- 33.33.51 (Valtionavustus yksityisten so-
11622: antajaa kuulovammaisen työtä helpottavista apu- siaalihuollon palvelujen tuottajien käyttö-
11623: välineistä ym. ratkaisuista. Työhönvalmennus an- kustannuksiin) 150 000 markan suuruisen
11624: taa myös valmennuksessa olevasta kuulovammai- määrärahan käytettäväksi Kuulonhuolto-
11625: sesta tietoa, kuten tietoa hänen selviytymisestään lti'tto ry:n työhönvalmennustoimintaan.
11626: ko. valmennuspaikassa olevista tehtävistä. Työ-
11627:
11628: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
11629:
11630: Tarja Halonen Jouko Skinnari Anna-Liisa Piipari
11631: Liisa Jaakonsaari Tuula Paavilainen Jorma Rantanen
11632: Pentti Lahti-Nuuttila
11633: 1134 1986 vp.
11634:
11635: Raha-asia-aloite n:o 1050
11636:
11637:
11638:
11639:
11640: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iääkelaboratoriolie eläinko-
11641: keille vaihtoehtoisten menetelmien tutkimiseen
11642:
11643:
11644: Eduskunnalle
11645:
11646: Lääkelaboratorion tehtävänä on muun muassa alan tutkimuksen käynnistäjä on lääkelaboratorio,
11647: lääkkeiden, lääkeaineiden ja lääkkeiden tavoin jonka toimialaan lääkkeiden valvonta ja tutkimus
11648: käytettävien aineiden tutkiminen sekä muutoin- kuuluvat. Tarkoitusta varten on varattava määrä-
11649: kin alan tutkimustoiminta. raha, jolla voidaan aloittaa vaihtoehtotutkimusten
11650: Lääketutkimuksessa olisi siirryttävä mahdolli- selvittäminen.
11651: simman laajassa mitassa eläinkokeista vaihtoehtoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11652: siin tutkimusmenetelmiin. Näitä menetelmiä taen,
11653: ovat muun muassa solututkimus ja epäorgaanisiin
11654: menetelmiin perustuvat tutkimukset. Vaihtoeh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11655: toisilla menetelmillä on suuri merkitys eläinsuoje- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11656: lun kannalta, koska näin voidaan välttää tarpeet- 33.66.29lisäyksenä 150 000 markkaa lää-
11657: tomia ja tuskallisia eläinkokeita. kelaboratorion eläinkokezlle vaihtoehtois-
11658: Vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittä- ten tutkimusmenetelmien tutkimiseen.
11659: miseen olisi ryhdyttävä välittömästi. Luonteva
11660:
11661: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
11662:
11663: Tarja Halonen Tuula Paavilainen Helena Pesola
11664: Saara Mikkola Liisa Kulhia Georg C. Ehrnrooth
11665: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen Jorma Rantanen
11666: Jouko Skinnari Elisabeth Rehn Marja-Liisa Löytryjärvi
11667: 1986 vp. 1135
11668:
11669: Raha-asia-aloite n:o 1051
11670:
11671:
11672:
11673:
11674: Helle: Määrärahan osoittamisesta Härkätien historian tutkimiseksi
11675:
11676:
11677:
11678: Eduskunnalle
11679:
11680: Hämeen Härkätie on muodostunut käsitteeksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11681: Eikä ihme, onhan se ollut vuosisatoja, ehkä taen,
11682: kauemminkin eräs suomalaisten elämänlangoista.
11683: Härkätietä pitkin on kulkenut niin suola kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11684: sanakin. 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
11685: Sen merkitys on siis suomalaisen yhteiskunnan kaa Härkätien historian tutkimiseksi.
11686: muotoutumisessa ja tapojen kulkeutumisessa kiis-
11687: taton. Kuitenkin on niin, että kyseistä tietä ja sen
11688: merkitystä ei ole tutkittu systemaattisesti.
11689:
11690: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
11691:
11692: Esko Helle
11693: 1136 1986 vp.
11694:
11695: Raha-asia-aloite n:o 1052
11696:
11697:
11698:
11699:
11700: Helle: Määrärahan osoittamisesta Tervakosken Seurantalon ostami-
11701: seen
11702:
11703:
11704: Eduskunnalle
11705:
11706: Suomen Pankin kuluvaan vuoteen asti omista- Enso-Gutzeit Oy osti Tervakoski Oy:n alkuvuo-
11707: ma Tervakoski Oy on ollut vuosikausia vaikeuksis- desta. Nyt Seurantalo on jälleen sulkemisen edes-
11708: sa. Työvoiman voimakas vähentäminen ja muut sä. Taloa kaupataan kunnalle melkoisen korkeaan
11709: saneeraustoimet ovat vaikuttaneet suuresti Janak- hintaan käyttäen jopa erilaisia asiakytkentöjä peh-
11710: kalan kunnan toimintaan. mittämään kunnan päättäjiä.
11711: Kunta on joutunut sijoittamaan miljoonia Valtiovallan eri elimet ovat vuosien mittaan
11712: markkoja Tervakosken kyläyhteisön elinkelpoi- tutkiskelleet mahdollisuuksia käyttää Seurantaloa
11713: suuden säilyttämiseen ja parantamiseen. Kunta tarpeisiinsa. Asia ei ole kuitenkaan edistynyt.
11714: on mm. ostanut yhtiöltä useita sen aiemmin yllä- Olen tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen 24.6.
11715: pitämiä palvelulaitoksia jopa melko korkeaan hin- 1986. Kysymykseen ei ole tähän päivään mennes-
11716: taan. Lisäksi kunta on sijoittanut teollisuushallien sä tullut vastausta.
11717: rakentamiseen ja perustanut Tervakosken Teolli- Janakkalan kunnalla ei ole Seurantalolle täysi-
11718: suusalue Oy:n. mittaista käyttöä. Talo muodostuisi kunnalle suu-
11719: Tervakosken kylän yhtenä keskuspisteenä on ol- reksi rasitukseksi käyttökustannustensa vuoksi.
11720: lut ns. Seurantalo, jossa lähes kaikki paikkakun- Kun ottaa huomioon kunnan suuret panostukset
11721: nan järjestöt ovat toimineet, kuten myös Terva- Tervakosken ongelmien ratkaisemiseksi, tuntuu
11722: kosken Kansalaisopisto (nykyisin Janakkalan kun- käsittämättömältä valtiovallan nuiva suhtautumi-
11723: nan kansalaisopiston Tervakosken toimipiste). Ta- nen kyseisiin asioihin.
11724: lossa on suuren juhlasalin ja siihen liittyvien tilo- Edellä olevan perusteella ehdotan,
11725: jen lisäksi elokuvateatteri, keilahalli sekä lukuisia
11726: pienempiä kokous- ja harrastustiloja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11727: Monena vuonna Tervakoski Oy on uhannut sul- 1987 tulo- ja menoarvioon 530 000 mark-
11728: kea omistamansa Seurantalon "kustannussyistä". kaa Tervakosken Seurantalon ostamiseksi.
11729: Kansalaisopiston on kuitenkin tähän asti sallittu
11730: jatkaa korkeata vuokraa vastaan.
11731:
11732: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
11733:
11734: Esko Helle
11735: 1986 vp. 1137
11736:
11737: Raha-asia-aloite n:o 1053
11738:
11739:
11740:
11741:
11742: Helle: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien rakenta-
11743: miseen Turengissa
11744:
11745:
11746: Eduskunnalle
11747:
11748: TVH:n Hämeen piirin suunnitelmat ovat edel- kenteen joustavuuden lisäämistä ja sen eriyttämis-
11749: lyttäneet Turengin kevyen liikenteen väylien ra- tä ajoneuvoliikenteestä taajamissa.
11750: kennustyön alkavan vuonna 1987. Nyt kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11751: tämä hanke puuttuu valtion kyseisen vuoden tu- taen,
11752: lo- ja menoarvioehdotuksesta, vaikka tienrakenta-
11753: mismäärärahoja onkin jossain määrin lisätty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11754: Näyttää siltä, että suuret tiehankkeet aiheutta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
11755: vat pienempien töiden siirtymistä. Liikennetur- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Turengin
11756: vallisuuden parantaminen edellyttää kevyen lii- kevyen liikenteen väylien rakentamiseen.
11757:
11758: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
11759:
11760: Esko Helle
11761:
11762:
11763:
11764:
11765: 42 260148U
11766: 1138 1986 vp.
11767:
11768: Raha-asia-aloite n:o 1054
11769:
11770:
11771:
11772:
11773: Helle: Määrärahan osoittamisesta Tervakosken Teollisuusalue Oy:n
11774: osakepääoman korottamiseen
11775:
11776:
11777: Eduskunnalle
11778:
11779: Suomen Pankki omistaa Tervakoski Oy:n 95,7 Tervakoski-projektin kuluessa on ulospäin an-
11780: -prosenttisesti. Yhtiön kehittäminen jäi 1970- nettu monesti ymmärtää, että valtiovalta kantaa
11781: luvulla toissijaiseksi. 1970-luvun puolivälissä yh- erityistä huolta aiheuttamistaan ongelmista. Val-
11782: tiön työntekijämäärä oli lähes 1 600 henkeä. Raju- tiovallan osallisuus on kuitenkin jäänyt lähinnä
11783: jen saneerausten seurauksena Tervakoski Oy:n neuvojen asteelle lukuun ottamatta sitä, että Ter-
11784: henkilöstöä on nyt enää vajaat 700. Tervakoski Oy vakosken alue lainmuutoksen jälkeen muodostet-
11785: on ollut kylän ainoa merkittävä työnantaja vuo- tiin erityistukialueeksi.
11786: desta 1818 alkaen. Tervakosken kyläyhteisö on Valtion tulisi osallistua myös taloudellisesti Ter-
11787: syntynyt "piipun juurelle". vakosken Teollisuusalue Oy:n toiminnan edistä-
11788: Kun Tervakoski Oy ilmoitti huhtikuussa 1983 miseen.
11789: vähentävänsä työvoimaansa syksyyn 1983 mennes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11790: sä 380 hengellä, muodostettiin Janakkalan kun- taen,
11791: nan, Tervakoski Oy:n ja useiden valtion viran-
11792: omaisten kesken ns. Tervakoski-projekti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11793: Kyseisen projektin eräänä tuloksena on perus- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
11794: tettu Tervakosken Teollisuusalue Oy, jonka osak- markkaa Tervakosken Teollisuusalue Oy:n
11795: kaina ovat Janakkalan kunnan lisäksi Tervakoski osakepääoman korottamiseksi.
11796: Oy, Janakkalan Osuuspankki ja Kanta-Hämeen
11797: Säästöpankki. Janakkalan kunnan osuus on yli
11798: 90%.
11799:
11800: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
11801:
11802: Esko Helle
11803: 1986 vp. 1139
11804:
11805: Raha-asia-aloite n:o 1055
11806:
11807:
11808:
11809:
11810: Hellström ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta aineenopetta-
11811: jien koulutukseen
11812:
11813:
11814: Eduskunnalle
11815:
11816: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti nollista tietä vuoteen 1987-89 mennessä) ratkai-
11817: koulujen aineenopettajien opiskelutilannetta si- semiseksi.
11818: ten, että uuden tutkinnon (vrt. asetus 530/78) Valtion tulo- ja menoarvioon on esitetty, että
11819: mukaan opiskelevat suorittavat opetusharjoitte- erillisiä kasvatustieteellisiä opintoja järjestettäisiin
11820: lunsa jo varsinaisen opiskelunsa aikana osana tätä 615 opiskelijalle. Koska vanhan tutkintojärjestel-
11821: opiskelua. Samanaikaisesti uuden tutkintojärjes- män mukaan opiskelevien opiskeluoikeus päättyy
11822: telmän mukaan opiskelevien kanssa on korkea- syksyllä 1986, tämä toimenpide ei ole riittävä on-
11823: kouluissa vielä niitä, jotka opiskelevat vanhan tut- gelman ratkaisemiseksi.
11824: kintojärjestelmän mukaan. Näiden opetusharjoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11825: telu on järjestetty ns. aineenopettajien erillisinä taen,
11826: kasvatustieteen opintoina. Näihin opintoihin pää-
11827: seminen on osoittautunut kuitenkin ongelmalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11828: seksi, sillä opettajankoulutusyksiköiden opetusre- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11829: surssit on jouduttu käyttämään lähes kokonaan 29.37.291isäyksenä 1 863 000 markkaa ai-
11830: uuden järjestelmän mukaan opiskelevien opetus- neenopettajaksi opiskelevien harjoittelu-
11831: harjoittelun järjestämiseen. Tämän vuoksi olisi paikkojen nostamiseksiyhteensä 950 paik-
11832: ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin syntyneen siirty- kaan.
11833: mävaiheen ongelman (joka pääosin poistuu luon-
11834:
11835: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
11836:
11837: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
11838: 1140 1986 rd.
11839:
11840: Finansmotion nr 1056
11841:
11842:
11843:
11844:
11845: Hellström: Om anvisande av höjt anslag för folkhögskoleelevernas
11846: studiestöd
11847:
11848:
11849: Till Riksdagen
11850:
11851: Folkhögskoleeleverna hör till de studerande På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
11852: som har de högsta utgifterna, genom att de ofta samt
11853: måste bo på internat under terminerna. Det stu-
11854: diestöd och studielån de beviljas räcker inte till att att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
11855: täcka kostnaderna, utan de är tvungna att förlita på momentet 29.39.55 i tzllägg upptar
11856: sig på annan finansiering. 1 200 000 mark för att höja folkhögskole-
11857: En förhöjning till samma nivå som högskolestu- elevernas studiepenning tili 320 mark,
11858: derandena skulle därför vara motiverad. fr.o.m. 1.7.1987.
11859: Under läseåret 1985-86 lyfte ca 6 000 folk-
11860: högskolestuderande studiestöd.
11861:
11862: Helsingfors den 26 september 1986
11863:
11864: Pähr-Einar Hellström
11865: 1986 vp. 1141
11866:
11867: Raha-asia-aloite n:o 1056 Suomennos
11868:
11869:
11870:
11871:
11872: Hellström: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kansanopistojen
11873: opiskelijoiden opintotukeen
11874:
11875:
11876: Eduskunnalle
11877:
11878: Kansanopistojen opiskelijat kuuluvat niihin Lukuvuonna 1985-86 sai opintotukea nom
11879: opiskelijoihin, joilla on suurimmat menot, koska 6 000 kansanopistoissa opiskelevaa.
11880: he usein joutuvat asumaan sisäoppilaitoksessa lu- Edellä olevan perusteella ehdotan,
11881: kukausien aikana. Heille myönnettävä opintotuki
11882: ja opintoraha eivät riitä kattamaan kustannuksia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11883: vaan heidän on pakko turvautua muuhun rahoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
11884: tukseen. 29.39.55 lisäyksenä 1 200 000 markkaa
11885: Opintotuen korottaminen korkeakouluopiske- kansanopistojen opiskelijoiden opintora-
11886: lijoiden kanssa samalle tasolle olisi sen vuoksi pe- han korottamiseksi 320 markkaan 1. 7.
11887: rusteltua. 1987 lukien.
11888:
11889: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
11890:
11891: Pähr-Einar Hellström
11892: 1142 1986 rd.
11893:
11894: Finansmotion nr 1057
11895:
11896:
11897:
11898:
11899: Hellström m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för förbundets Hem
11900: och Skola i Finland r.f. svenska verksamhet
11901:
11902:
11903: Till Riksdagen
11904:
11905: Förbundet Hem och Skola i Finland rf ser det 3) handbok om samarbete mellan Hem och
11906: som en av sina främsta uppgifter under de när- Skola och direktionerna
11907: maste åren att informera de finlandssvenska för- - utarbeta projektmaterial
11908: äldrarna om vad de nya skollagarna innebär, vilka 1) lägerskolguide, utkommer hösten 1986 (i
11909: samarbetsformer som föreligger och hur föräldrar- samarbete med skolstyrelsen)
11910: na kan engagera sig i sina barns skolgång. Förbun- 2) föräldrarnas medverkan i yrkesorientering
11911: dets målgrupp är ca 45 000 föräldrar. 3) elevutväxling mellan de finlandssvenska re-
11912: Förbundet Hem och Skola i Finland rf är den gionerna (t.ex. gymnasiet i Närpes och gymnasiet
11913: enda organisationen som ansvarar för informatio- Norsen i Helsingfors)
11914: nen om skolan, dess kontinuerliga utveckling och - utveckla den regionala kursverksamheten i
11915: förändring. För att målsättningsparagraferna i de förbundets samtliga regioner (Norra Österbotten,
11916: nya skollagarna skall kunna förverkligas tar Hem Södra Österbotten, Åboland, Åland, Helsingfors,
11917: och Skola sitt ansvar genom att: Västra Nyland, Mellannyland och Östra Nyland)
11918: - utarbeta informationsskrifter, som distri- - arrangera riksomfattande kurser i något ak-
11919: bueras till de finlandssvenska skolbarnens föräld- tuellt ämne (t.ex. undervisning utanför skolan-
11920: rar om lägerskolan).
11921: 1) skolstarten - övergång från förskola till sko- Förbundet Hem och Skola har under våren
11922: la 1986 flyttat till ändamålsenliga utrymmen, vilket
11923: 2) de nya skollagarna, utkom 1985 (30 000 ex) har påfört betydande extra kostnader.
11924: 3) lågstadiet På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11925: 4) högstadiet samt
11926: 5) det kursbundna gymnasiet
11927: - utarbeta handledningsmaterial att Rik.sdagen i statsförslaget för år 1987
11928: 1) klassombudspärmen, utkom hösten 1986 på momentet 29.41.50 i tzllägg upptar
11929: (2 500 ex.). Kontinuerlig komplettering av inne- 65 000 mark. för förbundets Hem och Sk.ola
11930: hållet. i Finland rf. svensk.a verk.samhet.
11931: 2) klassmötesmaterial t.ex. om tvåspråkighet
11932:
11933: Helsingfors den 27 september 1986
11934:
11935: Pähr-Einar Hellström Ole Norrback
11936: Elisabeth Rehn Boris Renlund
11937: Henrik Westerlund
11938: 1986 vp. 1143
11939:
11940: Raha-asia-aloite n:o 1057 Suomennos
11941:
11942:
11943:
11944:
11945: Hellström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Förbundet
11946: Hem och Skola i Finland rf. -nimisen järjestön ruotsinkieliseen
11947: toimintaan
11948:
11949: Eduskunnalle
11950:
11951: Förbundet Hem och Skola i Finland rf. -järjestö - tuottamalla projektimateriaalia
11952: pitää tärkeimpänä tehtävänään tiedottaa lähivuo- 1) leirikouluopas, ilmestyy syksyllä 1986 (yh-
11953: sien aikana suomenruotsalaisille vanhemmille, teistyössä kouluhallituksen kanssa),
11954: mitä uudet koululait sisältävät, mitä yhteistyö- 2) koskien vanhempien osallistumista amma-
11955: muotoja on käytettävissä ja miten vanhemmat tinvalintaan ja
11956: voivat osallistua lastensa koulunkäyntiin. Liiton 3) koskien oppilasvaihtoa suomenruotsalaisten
11957: kohderyhmänä on noin 45 000 lasten vanhempaa. alueiden kesken (esim. Närpiön lukion ja Helsin-
11958: Liitto on ainoa järjestö, joka huolehtii koulua, gin normaalilyseon välillä);
11959: sen jatkuvaa kehittymistä ja muuttumista koske- - kehittämällä alueellista kurssitoimintaa lii-
11960: vasta tiedotuksesta. Jotta uusien koululakien ta- ton kaikilla toiminta-alueilla (Pohjois-Pohjan-
11961: voitepykälät voitaisiin panna täytäntöön, toteut- maa, Etelä-Pohjanmaa, Turunmaa, Ahvenanmaa,
11962: taa liitto vastuutaan Helsinki, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Itä-
11963: - tuottamalla tietoaineistoja, jotka levitetään Uusimaa); sekä
11964: suomenruotsalaisten koululaisten vanhemmille ja - järjestämällä valtakunnallisia kursseja josta-
11965: jotka koskevat kin ajankohtaisesta aiheesta (esimerkiksi koulun
11966: 1) koulun aloittamista - siirtymistä esikoulus- ulkopuolisesta opetuksesta - leirikoulusta).
11967: ta kouluun, Förbundet Hem och Skola -järjestö on kevään
11968: 2) uusia koululakeja, ilmestyi 1985 (30 000 1986 aikana muuttanut tarkoituksenmukaisiin ti-
11969: kpl), loihin. Tämä muutto on aiheuttanut merkittäviä
11970: 3) ala-astetta, lisäkustannuksia.
11971: 4) yläastetta ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11972: 5) kurssimuotoista lukiota;
11973: - tuottamalla opaskirja-aineistoa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11974: 1) luokkayhdyshenkilökansio, ilmestyi syksyllä 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11975: 1986 (2 500 kpl), sisältöä täydennetään jatkuvasti, 29.41.50 lisäyksenä 65 000 markkaa För-
11976: 2) luokkakokousaineistoa esim. kaksikielisyy- bundet Hem och Skola i Finland rf -ni-
11977: destä ja misen järjestön ruotsinkieliseen toimin-
11978: 3) käsikirja Hem och Skola -järjestön ja johto- taan.
11979: kuntien välisestä yhteistyöstä;
11980:
11981: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
11982:
11983: Pähr-Einar Hellström Ole Norrback
11984: Elisabeth Rehn Boris Renlund
11985: Henrik Westerlund
11986: 1144 1986 rd.
11987:
11988: Finansmotion nr 1058
11989:
11990:
11991:
11992:
11993: Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag för utvecklande av läro-
11994: medel
11995:
11996:
11997: Till Riksdagen
11998:
11999: Undervisningen i svenska i de finska skolorna från skolstyrelsen har förlagen inte kunnat produ-
12000: genomförs enligt två skilda kursprogram, den s.k. cera läromedel för alla kurser och inte heller den
12001: A-svenskan (längre kurs) och den s.k. B-svenskan tekniska nivån hos de läroböcker som framställts
12002: (kortare kurs). är tillfredsställande.
12003: Vid de finska gymnasierna väljes den långa A- Orsaken är att tillräckliga medel inte reserverats
12004: svenskan idag av endast 4 % av eleverna, vilket för detta ändamål.
12005: måste anses vara ett mycket lågt tal. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12006: Endast genom att välja A-svenskan erhåller ele- samt
12007: ven en stabil grund för en vidare förkovran i svens-
12008: ka. att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
12009: En stor brist, som bland annat påtalats av Fin- på momentet 29.41.23 (utvecklande av lä-
12010: lands Svensklärarförbund rf. och motsvarande romedel) upptar JOO 000 markför stöd tzll
12011: finska organisation är dock de ofullständiga läro- produktionen av läromedel /ör A-
12012: medlen i A-svenska. På grund av otillräckligt stöd svenskan i de finska gymnasierna.
12013:
12014: Helsingfors den 30 september 1986
12015:
12016: Pähr-Einar Hellström Inger Hirvelä Ole Wasz-Höckert
12017: Sten Söderström Martti Lähdesmäki Olavi Ronkainen
12018: Riitta Uosukainen Martti Tiuri Aino Pohjanoksa
12019: Georg C. Ehrnrooth Tytti lsohookana-Asunmaa Eva-Riitta Siitonen
12020: Heli Astala Kaj Bärlund Ole Norrback
12021: Elisabeth Rehn Katri-Helena Eskelinen Jutta Zilliacus
12022: Boris Renlund Timo Kietäväinen Heikki Riihijärvi
12023: Timo Roos Henrik Westerlund Ben Zyskowicz
12024: Aarno von Bell Antti Kalliomäki Pekka Myllyniemi
12025: Kalle Könkkölä Ulla Lehtinen Jukka Vihriälä
12026: Liisa Kulhia Esko Almgren Tapio Holvitie
12027: Gunnar Jansson Liisa Jaakonsaari Risto Ahonen
12028: 1986 vp. 1145
12029:
12030: Raha-asia-aloite n:o 1058 Suomennos
12031:
12032:
12033:
12034:
12035: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta oppimateriaalien kehit-
12036: tämiseen
12037:
12038:
12039: Eduskunnalle
12040:
12041: Ruotsin kielen opetuksessa suomenkielisissä tuen takia kustantamot eivät ole voineet tuottaa
12042: kouluissa on kaksi eri kurssiohjelmaa, nk. A-ruotsi oppimateriaalia kaikille kursseille eikä valmistet-
12043: (pitempi kurssi) ja nk. B-ruotsi (lyhyempi kurssi). tujen oppikirjojen tekninen tasokaan ole ollut tyy-
12044: Suomenkielisissä lukioissa valitsee nykyisin pit- dyttävä. Tämä johtuu siitä, että tähän tarkoituk-
12045: kän A-ruotsin noin 4 % oppilaista eli hyvin pieni seen ei ole varattu riittävästi varoja.
12046: määrä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12047: Vain valitsemalla A-ruotsin oppilas saa vankan
12048: p~hjan ruotsin kielen taitojensa edelleen kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12049: miseen. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
12050: Suuri ongelma, jota muun muassa Finlands 29.41.23 (oppimateriaalien kehittäminen)
12051: Svensklärarförbund rf. -niminen yhdistys ja vas- 100 000 markkaa A-ruotsia koskevan op-
12052: taava suomenkielinen järjestö ovat valittaneet, on pimateriaalin tuottamiseen suomenkieli-
12053: joka tapauksessa A-ruotsin oppimateriaalien siä lukiaita varten.
12054: puutteellisuus. Kouluhallituksen riittämättömän
12055:
12056: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
12057:
12058: Pähr-Einar Hellström Inger Hirvelä Ole Wasz-Höckert
12059: Sten Söderström Martti Lähdesmäki Olavi Ronkainen
12060: Riitta Uosukainen Martti Tiuri Aino Pohjanoksa
12061: Georg C. Ehrnrooth Tytti Isohookana-Asunmaa Eva-Riitta Siitonen
12062: Heli Astala Kaj Bärlund Ole Norrback
12063: Elisabeth Rehn Katri-Helena Eskelinen Jutta Zilliacus
12064: Boris Renlund Timo Kietäväinen Heikki Riihijärvi
12065: Timo Roos Henrik Westerlund Ben Zyskowicz
12066: Aarno von Bell Antti Kalliomäki Pekka Myllyniemi
12067: Kalle Könkkölä Ulla Lehtinen Jukka Vihriälä
12068: Liisa Kulhia Esko Almgren Tapio Holvitie
12069: Gunnar Jansson Liisa Jaakonsaari Risto Ahonen
12070:
12071:
12072:
12073:
12074: 43 260148U
12075: 1146 1986 rd.
12076:
12077: Finansmotion nr 1059
12078:
12079:
12080:
12081:
12082: Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag för föreningen Sommar-
12083: musik i Västnyland
12084:
12085:
12086: Till Riksdagen
12087:
12088: Föreningen Sommarmusik i Västnyland har musik. Konsertserien planeras omfatta 7-10
12089: som ändamål att befrämja musikverksamhet i konserter på olika orter i Västnyland. Budgeten
12090: Västnyland genom att stödja musikundervisning planeras att balansera på ca 250 000 mk.
12091: och annan musikverksamhet som försiggår i an- Föreningen strävar till att fortgående höja kon-
12092: slutning till Västra Nylands folkhögskolas som- sertverksamhetens konstnärliga nivå.
12093: markursverksamhet. Enligt en etablerad arbetsför- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12094: delning ordnar folkhögskolan musikkurser enligt samt
12095: lagen om statsunderstöd till folkhögskolor ( 542 1
12096: 84), medan föreningen anordnar konserter, i förs- att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1987
12097: ta hand under samma tidsperiod som musikkur- på momentet 29.90.52 upptar 65 000
12098: serna pågår. mark för föreningen Sommarmusik i Väst-
12099: 1 juli 1987 kommer föreningen att anordna Ka- nyland.
12100: ris Musikfestspel, som är uppbyggt kring kammar-
12101:
12102: Helsingfors den 27 september 1986
12103:
12104: Pähr-Einar Hellström Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
12105: 1986 vp. 1147
12106:
12107: Raha-asia-aloite n:o 1059 Suomennos
12108:
12109:
12110:
12111:
12112: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta Sommarmusik i Västny-
12113: land -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen
12114:
12115:
12116: Eduskunnalle
12117:
12118: Sommarmusik i Västnyland -nimisen yhdistyk- lytettäväksi 7-10 konserttia eri länsiuusmaalaisil-
12119: sen tarkoituksena on Länsi-Uudenmaan musiikki- la paikkakunnilla. Juhlien talousarvioksi kaavail-
12120: toiminnan edistäminen tukemalla musiikinope- laan noin 250 000 markkaa.
12121: tusta ja muuta musiikkitoimintaa, joka tapahtuu Yhdistys pyrkii edelleen kohottamaan konsert-
12122: Länsi-Uudenmaan kansanopiston kesäkurssitoi- titoiminnan taiteellista tasoa.
12123: minnan yhteydessä. Laadituo työnjaon mukaan Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12124: kansanopisto järjestää musiikkikursseja kansan- nioittaen,
12125: opistojen valtionavusta annetun lain ( 542184)
12126: mukaisesti, kun taas yhdistys järjestää konsertteja, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12127: ensi sijassa samaan aikaan kun musiikkikurssit 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12128: ovat menossa. 29.90.52 65 000 markkaa avustuksena
12129: Heinäkuussa 1987 yhdistys järjestää Karjaan Sommarmusik i Västnyland -nimiselle yh-
12130: Musiikkijuhlat, jotka on rakennettu kamarimusii- distykselle.
12131: ki ympärille. Konserttisarjaan suunnitellaan sisäl-
12132:
12133: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
12134:
12135: Pähr-Einar Hellström Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
12136: 1148 1986 rd.
12137:
12138: Finansmotion nr 1060
12139:
12140:
12141:
12142:
12143: Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag för Nordisk Gitarrfesti-
12144: val r.f.
12145:
12146:
12147: Till Riksdagen
12148:
12149: Nordisk Gitarrfestival har arrangerats i Västra För att genomföra festivalen och garantera dess
12150: Nyland sedan 1984 i form av ett eget arrange- fortsatta höga klass krävs emellertid stöd utifrån.
12151: mang. Festivalen är den enda i sitt slag i hela Fin- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12152: land. Festivalen har genom sin specialisering på samt
12153: gitarren som instrument och genom sin höga klass
12154: enligt samstämmiga kritiker varit framgångsrik. att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
12155: Arbetet med att sköta ''Nordisk Gitarrfestival på momentet 29.90.52 upptar 65 000
12156: 1987", kommer att handhas av föreningen Nor- mark för Nordisk Gitarrfestival r.fs verk-
12157: disk Gitarrfestival r.f., och är upplagt på frivillig, samhet.
12158: ideell bas.
12159:
12160: Helsingfors den 27 september 1986
12161:
12162: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
12163: 1986 vp. 1149
12164:
12165: Raha-asia-aloite n:o 1060 Suomennos
12166:
12167:
12168:
12169:
12170: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta Nordisk Gitarrfestival rf.
12171: -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen
12172:
12173:
12174: Eduskunnalle
12175:
12176: Pohjoismainen kitarafestivaali (Nordisk Gitarr- Jotta festivaali voitaisiin toteuttaa ja jotta sen
12177: festival) on järjestetty Länsi-Uudellamaalla vuo- korkea taso voitaisiin jatkossa turvata, tarvitaan
12178: desta 1984lähtien itsenäisin järjestelyin. Festivaali kuitenkin ulkopuolista tukea.
12179: on ainoa laatuaan koko Suomessa. Kitarainstru- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12180: menttiin erikoistuneena ja korkeatasoisena se on nioittaen,
12181: yhdenmukaisten arvostelujen mukaan ollut me-
12182: nestyksekäs. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12183: Nordisk Gitarrfestival 1987 -tapahtuman järjes- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12184: telyt hoitaa Nordisk Gitarrfestival rf. -niminen 29.90.52 65 000 markkaa Nordisk Gita"-
12185: yhdistys, joka perustuu vapaaehtoiselle, aatteelli- festival rf -nimisen yhdistyksen toimin-
12186: selle pohjalle. nan tukemiseen.
12187:
12188: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
12189:
12190: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
12191: 1150 1986 rd.
12192:
12193: Finansmotion nr 1061
12194:
12195:
12196:
12197:
12198: Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag för Raseborgs festspel
12199:
12200:
12201:
12202: Till Riksdagen
12203:
12204: Västnyländska Ungdomsringen strävar med historiska miljön och utnyttja Raseborgs slottsruin
12205: projektet "RenässansmusiL: på Raseborg" till att för musikevenemang som har anknytning till bor-
12206: bredda och fördjupa innehållet i Raseborgs fest- gens storhetstid på 1400- och 1500-talet. Evene-
12207: spel. Med renässansmusiken vill Ringen befästa manget ges både djup och innehåll genom att
12208: Raseborgs festspels anknytning till borgen och man samtidigt presenterar både musikens och Ra-
12209: dess historia. Evenemanget kompletterar Ringens seborgs historia. Grupper och artister som uppträ-
12210: övriga verksamhet på området, speciellt sommar- der representerar hög internationell nivå.
12211: teaterverksamheten. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12212: Att Ringen gått inför renässansmusik beror på samt
12213: att man sålunda fyller ett kulturpolitiskt tomrum,
12214: eftersom motsvarande evenemang inte arrangeras att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1987
12215: i Finland. på momentet 29.90.52 upptar 50 000
12216: Evenemanget sammanfaller väl med strävande- mark såsom underströd för Raseborgs
12217: na att återknyta Raseborgs festspel till den unika festspel.
12218:
12219: Helsingfors den 30 september 1986
12220:
12221: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
12222: 1986 vp. 1151
12223:
12224: Raha-asia-aloite n:o 1061 Suomennos
12225:
12226:
12227:
12228:
12229: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Raaseporin
12230: juhlat -tapahtumalle
12231:
12232:
12233: Eduskunnalle
12234:
12235: Västnyländska Ungdomsringen pyrkii "Renes- seen ympäristöön ja käyttää Raaseporin linnan
12236: sanssimusiikkia Raaseporissa" -projektillaan laa- raunioita hyväksi linnan suuruudenaikaan 1400-
12237: jentamaan ja syventämään Raaseporin juhlien si- ja 1500-lukuun liittyvän musiikkitapahtuman jär-
12238: sältöä. Renessanssimusiikin avulla seura haluaa jestämisessä. Tapahtumalle antaa sekä syvyyttä
12239: vahvistaa Raaseporin juhlien yhteyttä linnaan ja että sisältöä musiikin ja Raaseporin historian sa-
12240: sen historiaan. Tapahtuma täydentää seuran manaikainen esittely. Esiintyvät ryhmät ja taiteili-
12241: muuta toimintaa alueella, erityisesti kesäteatteri- jat ovat korkeaa kansainvälistä tasoa.
12242: toimintaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12243: Seuran päätös järjestää renessanssimusiikkita-
12244: pahtuma johtuu siitä, että näin täytetään kulttuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12245: ripoliittinen tyhjiö, koska vastaavia tapahtumia ei 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12246: Suomessa järjestetä. 29.90.52 50000 markkaa avustuksena
12247: Tapahtuma sopii hyvin pyrkimyksiin sitoa Raa- Raaseporin juhlille.
12248: seporin juhlat tähän ainutlaatuiseen historialli-
12249:
12250: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12251:
12252: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
12253: 1152 1986 rd.
12254:
12255: Finansmotion nr 1062
12256:
12257:
12258:
12259:
12260: Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag för Västnyländska Ung-
12261: domsringen r.f.
12262:
12263:
12264: Tili Riksdagen
12265:
12266: Västnyländska Ungdomsringen har av Ekenäs uppgår tili 990 000 mark. Arbetet beräknas kunna
12267: stad hyrt en byggnad som utvecklas tili ett Väst- slutföras under år 1987.
12268: nyländskt kulturhus. Byggnaden är uppförd i På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12269: tegel i tre våningar med sammanlagt 19 rum, samt
12270: våningsyta 1 820 m 3 och en golvyta om 345 m 2 .
12271: Huset utnyttjas också av andra organisationer än att Rzksdagen i statsförs/aget /ör år 1987
12272: Ungdomsringen. Två rum inreds för tilifäliet tili på momentet 29.99.50 upptar JOO 000
12273: arkivutrymmen för slutuppbevaring av västny- mark såsom understöd för Västny/ändska
12274: ländska föreningars handlingar. Ungdomsringen r.f
12275: Den slutliga kostnadskalkylen för saneringen
12276:
12277: Helsingfors den 30 september 1986
12278:
12279: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
12280: 1986 vp. 1153
12281:
12282: Raha-asia-aloite n:o 1062 Suomennos
12283:
12284:
12285:
12286:
12287: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Västnyländs-
12288: ka Ungdomsringen rf:n toiminnan tukemiseen
12289:
12290:
12291: Eduskunnalle
12292:
12293: Västnyländska Ungdomsringen on vuokrannut nuslaskelma kohoaa 990 000 markkaan. Työn las-
12294: Tammisaaren kaupungilta rakennuksen, josta tul- ketaan valmistuvan vuoden 1987 aikana.
12295: laan kehittämään Länsi-Uudenmaan kulttuurita- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12296: lo. Talo on rakennettu tiilestä, se on kolmikerrok-
12297: sinen, huoneita on yhteensä 19, kuutiotilavuus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12298: 1 820 m 3 ja lattiapinta-ala 345 m 2 • 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
12299: Kahta huonetta sisustetaan tällä hetkellä arkis- 29.99.50 JOO 000 markkaa avustuksena
12300: totiloiksi länsiuusmaalaisten yhdistysten asiakirjo- Västnyländska Ungdomsringen r.f -nimi-
12301: jen säilytystä varten. selle yhdistykselle.
12302: Rakennuksen kunnostuksen lopullinen kustan-
12303:
12304: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12305:
12306: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
12307:
12308:
12309:
12310:
12311: 44 260148U
12312: 1154 1986 rd.
12313:
12314: Finansmotion nr 1063
12315:
12316:
12317:
12318:
12319: Hellström m.fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av ombygg-
12320: nadsarbeten på stamväg nr 53 på avsnittet Skogby-Hangö
12321:
12322:
12323: Till Riksdagen
12324:
12325: Vägavsnittet Skogby-Hangö på stamväg 53 är att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
12326: i ett bedrövligt dåligt skick. Vägen trafikeras liv- på momentet 31.24. 77 upptar 1 000 000
12327: ligt av tung trafik, som går till och från hamnen mark för att påbörja ombyggnadsarbetena
12328: i Hangö. I nuvarande skick är trafiken rent livsfar- på sträckan Skogby-Hangö på stamväg
12329: lig. Vägen borde snarast möjligt inståndsättas så 53.
12330: att den skulle tåla den trafikintensitet som finns.
12331: På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12332: samt
12333:
12334: Helsingfors den 27 september 1986
12335:
12336: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
12337: 1986 vp. 1155
12338:
12339: Raha-asia-aloite n:o 1063 Suomennos
12340:
12341:
12342:
12343:
12344: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 perus-
12345: parantamisen aloittamiseen Skogbyn ja Hangon välillä
12346:
12347:
12348: Eduskunnalle
12349:
12350: Kantatien n:o 53 Skogbyn ja Hangon välinen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12351: tieosuus on surullisen huonossa kunnossa. Han-
12352: gon satamaan kulkeva raskas liikenne käyttää tätä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12353: tietä runsaasti. Tien nykyisessä kunnossa liikenne 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
12354: on suorastaan hengenvaarallista. Tie pitäisi niin 31.24.77 1000000 markkaa käytettä-
12355: pian kuin mahdollista panna sellaiseen kuntoon, väksi kantatien n:o 53 perusparantamisen
12356: että se kestäisi sitä käyttävän liikenteen. aloittamiseen Skogbyn ja Hangon vältllä.
12357:
12358: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
12359:
12360: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
12361: 1156 1986 vp.
12362:
12363: Raha-asia-aloite n:o 1064
12364:
12365:
12366:
12367:
12368: Hellström ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-alennusten laa-
12369: jentamiseen valtionrautateillä
12370:
12371:
12372: Eduskunnalle
12373:
12374: Valtionrautatiet myöntaa opiskelijoille alen- huomattavasti enemmän tuloja myös opiskelijali-
12375: nuksen koti- ja opiskelupaikkakunnan väliselle yli puista ja takaa itselleen asiakaskuntaa tulevaisuu-
12376: 100 kilometrin matkalle. Opiskelijat tekevät näil- dessakin.
12377: lä säännöillä noin miljoona matkaa vuosittain. Valtionrauta teiden opiskelijalippukäytännön
12378: Lippuja ei nykykäytännön mukaisesti myydä kesä- laajentaminen koskemaan kaikkia yli 100 kilomet-
12379: aikana eikä muille kuin koti- ja opiskelupaikka- rin pituisia matkoja ja määräasemarajoitusten
12380: kunnan välisille matkoille. Tämä käytäntö ei kui- poistaminen lisäisi opiskelijoiden matkustamista
12381: tenkaan ota huomioon matkustustarpeita esim. valtionrautateillä oletettavasti noin 30-40 pro-
12382: eri korkeakoulupaikkakuntien välillä eikä kesäai- senttia. Valtiolle tämä aiheuttaisi lisäkuluja, mut-
12383: kaista opiskelua, joka on myös varsin yleistä kiris- ta samanaikaisesti toisi lisätuloja ja totuttaisi opis-
12384: tyneiden tutkintovaatimusten vuoksi. kelijoita junankäyttäjiksi, mikä on liikennepoliit-
12385: Opiskelijat elävät pienellä opintotuella ja omil- tisestikin kannatettavaa.
12386: la työtuloillaan varsin niukan budjetin rajoissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12387: Erilaiset alennuskäytännöt ovatkin aina olleet ja taen,
12388: ovat edelleen erinomaisen tärkeä keino parantaa
12389: muutoin niukkaa elintasoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12390: Valtionrautatiet on omassa alennuslippukäy- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12391: tännössään jäänyt jälkeen kilpailijansa Matka- 31.57.50 6 000 000 markkaa opiskelzja-
12392: huollon alennuslinjasta, joka ei hyllytä alennuk- alennuksen myöntämiseksi 1. 7.1987 lu-
12393: siaan kesäajaksi eikä sido niitä tiettyihin määräase- kien kaikzlla yli 100 kilometrin matkozlla
12394: miin. Näin Matkahuolto voikin kirjata itselleen valtionrautateillä.
12395:
12396: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12397:
12398: Pähr-Einar Hellström Henrik Westerlund
12399: 1986 vp. 1157
12400:
12401: Raha-asia-aloite n:o 1065
12402:
12403:
12404:
12405:
12406: Helminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen toimi-
12407: kunnalle Euroopan turvallisuuden edistämiseksi (STETE) toi-
12408: minnan tukemiseen
12409:
12410: Eduskunnalle
12411:
12412: Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden maissa hyvin myönteiseksi ja arvokkaaksi koettua
12413: edistämiseksi pyrkii aktivoimaan yleistä mielipi- yhteistyötä. Ryhmän kokoonpanoa kussakin
12414: dettä Suomessa niin, että toimet Euroopan turval- maassa laajennetaan edelleen. Tavoitteena on
12415: lisuuden edistämiseksi ja ETY-konferenssin pää- muodostaa pohjoismainen turvallisuuspoliittinen
12416: tösten toteuttamiseksi saisivat eri kansalaispiirien foorumi, jonka puitteissa voidaan käydä rakenta-
12417: mahdollisimman laajan ja tehokkaan tuen. vaa keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa. Kevään
12418: STETEn tavoitteena on myös edistää Euroopan kuluessa järjestetään Suomessa laajennetun poh-
12419: turvallisuuteen liittyviä alueellisia ratkaisuja, ja se joismaisen työryhmän kokous, jossa arvioidaan tä-
12420: jatkaa tässä mielessä yhteistyötä muiden pohjois- hänastista kehitystä, kansalaistoiminnan vaikutus-
12421: maiden kansalaispiirien kanssa. STETE toimii niin ta ja tehtäviä sekä työryhmän toiminnan suunta-
12422: ikään yleiseurooppalaisella tasolla - ennen muu- viivoja. Keskustelun vauhdittamisen ja voimien
12423: ta Kansainvälisen Euroopan turvallisuus- ja yhteis- kokoamisen lisäksi työryhmä on nähnyt tehtävä-
12424: työkomitean puitteissa - maanosan turvallisuu- nään valistustoiminnan edistämisen järjestämällä
12425: den takaamiseksi. seminaareja ja konferensseja sekä laatimalla jul-
12426: Norjan kansankäräjien varapuhemiehen Reiulf kaisuja. Suunnitelmissa on myös uuden laajan
12427: Steenin aloitteesta ja maamme kaikkien eduskun- kansalaiskonferenssin järjestäminen.
12428: taryhmien tuella muodostettu yhteispohjoismai- Suomen ja Pohjolan kansainvälispoliittista ase-
12429: nen työryhmä, jonka tavoitteena on edistää Poh- maa ja sen kehitystä ajatellen STETE pyrkii turval-
12430: jolan ydinaseettoman vyöhykkeen luomista, jat- lisuuspoliittisen jaostonsa toimesta käynnistä-
12431: kaa syksyllä 1983 aloittamaansa työtä. Kööpenha- mään laajempaa turvallisuuspoliittista keskustelua
12432: minassa vuonna 1984 järjestetty tähän asti laajin tulevan vuosikymmenen haasteista. Tässä tarkoi-
12433: kansalaiskonferenssi ydinaseettoman vyöhykkeen tuksessa järjestetään heti alkuvuodesta asiantunti-
12434: vauhdittamiseksi kokosi yli 200 edustajaa eri poh- jaseminaari, jonka aineistosta kootaan julkaisu
12435: joismaista ja johti aloitteeseen parlamentaarikko- laajemman keskustelun pohjaksi ja virikkeeksi.
12436: jen vyöhykekokouksesta ja parlamentaarikkotyö- Turvallisuuspoliittisen jaoston työn tavoitteena on
12437: ryhmän perustamisesta. myös tarjota aineksia ja virikkeitä suomalaisten
12438: Laajan poliittisen ja yhteiskunnallisen pohjan osallistumiselle pohjoismaiseen keskusteluun.
12439: omaavan pohjoismaisen työryhmän toiminta on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin
12440: tuonut uuden merkittävän ulottuvuuden pohjois- aloittama prosessi on vuosien varrella laajentunut
12441: maiseen yhteistyöhön. Ryhmä on pitänyt työko- käsittämään kokonaisen sarjan seuranta- ja asian-
12442: kouksiaan vuoroin eri pohjoismaiden pääkaupun- tuntijakokouksia. Marraskuussa 1986 järjestettävä
12443: geissa. STETE on vastannut työryhmän työn poh- ETYKin seurantakokous Wienissä päättänee eri-
12444: joismaisesta koordinoinnista. Työryhmän yhtei- laisista seurantatoimista ja -kokouksista sekä Eu-
12445: sesti muotoilema ja hyväksymä dokumentti "Poh- roopan aseidenriisuntakokouksen toisen vaiheen
12446: jolan ydinaseettoman vyöhykkeen puolesta'' sai mandaatista Tukholmassa pidetyn Euroopan luot·
12447: jatkokseen Kööpenhaminan kansalaiskonferenssin tamusta ja turvallisuutta lisääviä toimia ja asei-
12448: aineiston pohjalta laaditun raportin, joka luovu- denriisuntaa käsittelevän konferenssin jatkoksi.
12449: tettiin pohjoismaiden parlamenttien jäsenille en- ETYK-prosessin laajentuminen on merkinnyt
12450: nen vuonna 1985 järjestettyä parlamentaarikkoko- myös kansalaistasolla uusia tehtäviä ja lisääntynyt-
12451: kousta. tä toimintaa. Samalla kun kansainvälinen tilanne
12452: Vuonna 1987 työryhmä jatkaa kaikissa pohjois- on monimutkaistunut, on kansainvälinen yhteis-
12453: 1158 1986 vp. - RA n:o 1065
12454:
12455: työ kansalaistasolla liennytyksen edistämiseksi nutlaatuista ja tärkeätä pohjoismaista yhteistyötä
12456: käynyt yhä tärkeämmäksi. Yleisesti tunnettu huo- sekä täyttää siihen kansainvälisellä tasolla kohdis-
12457: li kansainvälisen jännityksen jatkumisesta ja ydin- tuvat odotukset vuoropuhelun edistämisessä kan-
12458: asevarustelujen kiihtymisen näköaloista on puo- salaistasolla, edellyttää se kustannuksia, joista
12459: lestaan lisännyt yhteistyön mahdollisuuksia. Sen STETE ei sille tänä vuonna varatun valtionavun
12460: lisäksi, että STETE pyrkii edistämään kansainvä- turvin pysty suoriutumaan.
12461: listä yhteistyötä ja vuoropuhelua eri maiden kans- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12462: sa kahdenvälisten suhteiden puitteissa STETE on
12463: aktiivisesti myötävaikuttanut Brysselin liikkeen eli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12464: kansainvälisen ETYK-liikkeen alullepaneman 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12465: vuoropuhelun laajentamiseen paitsi osallistumalla 24.99.50 lisäyksenä 400 000 markkaa Suo-
12466: liikkeen tilaisuuksiin myös järjestämällä tapaami- men toimikunnalle Euroopan turvallisuu-
12467: sia Suomessa. Suomalaisten panos sillanrakentaja- den ediståmiseksi (STETE) käytettäväksi
12468: na ja vuoropuhelun edistäjänä myös kansalaista- eri kansalaispiirejä edustavan yhteispoh-
12469: solla on kansainvälisesti arvostettu korkealle. joismaisen työryhmän työhön Pohjolan
12470: Tämä kuitenkin edellyttää varsin merkittävää ydinaseettoman vyöhykkeen edistämiseksi
12471: taloudellista panosta. Vuonna 1986 STETEn toi- sekä kansainvälisen kansalaistason vuoro-
12472: mintaan myönnettiin 500 000 markkaa. puhelun laajentamiseen ETYK-Izi'kkeen
12473: Jotta STETE voisi menestyksellisesti jatkaa ai- piirissä.
12474:
12475: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12476:
12477: Olli Helminen Esko Aho Ensio Laine
12478: Reino Paasilinna Liisa Jaakonsaari Reijo Lindroos
12479: Ole Wasz-Höckert Arja Alho
12480: 1986 vp. 1159
12481:
12482: Raha-asia-aloite n:o 1066
12483:
12484:
12485:
12486:
12487: Helminen: Määrärahan osoittamisesta Paperintekijän patsaan ai-
12488: kaansaamiseksi Anjalankoskelie
12489:
12490:
12491: Eduskunnalle
12492:
12493: Anjalankosken kaupungissa Inkeroisten taaja- kosken kaupunki on osoittanut patsaalle sijoitus-
12494: massa on yli 100 vuotta valmistettu paperia. Siellä paikan.
12495: toimiva Paperiliiton osasto n:o 15 r.y. täyttää 80 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12496: vuotta 1.1.1987. Tämä ammattiosasto on päättä- taen,
12497: nyt hankkia juhlavuotensa kunniaksi Inkeroisten
12498: uudelle torille Paperintekijän patsaan. Patsaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12499: kustannusarvio on n. 500 000 mk. 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12500: Paperiliiton osasto n:o 15 pyrkii saamaan pat- JOO 000 markkaa käytettäväksi avustukse-
12501: saan rahoitukseen mukaan Anjalankosken kau- na Papenliiton osasto n:o 15 ry:lle Pape-
12502: pungin, Oy Tampella Ab:n sekä muita paikallisia rintekzjän patsaan hankkimiseksi Anjalan-
12503: liikeyrityksiä ja ammattiosastoja. Patsaan toteutu- koske/le.
12504: minen vaatii myös valtion rahoitustukea. Anjalan-
12505:
12506: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
12507:
12508: Olli Helminen
12509: 1160 1986 vp.
12510:
12511: Raha-asia-aloite n:o 1067
12512:
12513:
12514:
12515:
12516: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysvammaliiton toi-
12517: minnan tukemiseen
12518:
12519:
12520: Eduskunnalle
12521:
12522: Kehitysvammahuollossa on vuodesta 1978 läh- riaalia, järjestää tarvittavaa koulutusta sekä seura-
12523: tien ollut mahdollista myöntää valtionavustusta ta toiminnan tuloksia. Tämä tapahtuu yhteistyös-
12524: valtakunnalliseen tutkimus-, kokeilu- ja muuhun sä keskusvirastojen kanssa. Kehitysvammaliiton
12525: kehittämistoimintaan kehitysvammalain 16 §:n varhaiskuntoutuksen kehittelyn painopiste on
12526: nojalla. Valtion tulo- ja menoarvioon onkin otettu opetuksellisissa seikoissa. Varhaiskuntoutuksen
12527: vuodesta 1978 lähtien tarkoitukseen määräraha keskeisiä asioita on perheen tukeminen alusta al-
12528: (momentti 33.47.53). Vuodesta 1984 alkaen on kaen. Perheiden olosuhteiden, tilanteiden ja
12529: tämä määräraha merkitty momentille 33.33.51 mahdollisuuksien selvittäminen on osa tätä koko-
12530: (Valtionavustus yksityisten sosiaalihuollon palve- naisuutta.
12531: lujen tuottajien käyttökustannuksiin). Peruskoululainsäädännön nojalla pääosa kehi-
12532: Valtion tulo- ja menoarvioesityksissä on otettu tysvammaisista on siirtynyt peruskouluun. Syvästi
12533: mainitun määrärahan kohdalla vuosittain huo- ja vaikeasti kehitysvammaiset tarvitsevat kuiten-
12534: mioon kustannustason nousu. Tämän lisäksi on kin edelleen paitsi kehitettäviä opetussuunnitel-
12535: eduskunta viitenä viime vuotena hyväksynyt sano- mia ja monipuolista oppimateriaalia myös muu-
12536: tulle momentille (Yksityisten yhteisöjen sosiaali- hun hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä menetel-
12537: palvelut) Kehitysvammaliiton toimintaan ehdolli- miä ja materiaaleja. Tämä koskee lisäksi aikuisia
12538: sen määrärahan. Määräraha on ollut ratkaiseva lii- vaikeasti vammaisia henkilöitä.
12539: ton tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan Kehitysvammaisten elinikä on noussut. Tästä-
12540: sekä tämän nojalla tapahtuvan perhekohtaisen kin syystä kotona asuvien aikuisten kehitysvam-
12541: ohjauksen ja neuvonnan ylläpitämisessä ja tehos- maisten määrä on huomattava, mikä merkitsee
12542: tamisessa. perheisiin kohdistuvien paineiden edelleen lisään-
12543: Kehitysvammaliiton tutkimusta ja kokeilua on tymistä. Näiden kehitysvammaisten itsenäinen
12544: toteutettu koko ajan maan eri osissa Lapista Uu- asuminen vaatii ratkaisuvaihtoehtojen selvittämis-
12545: dellemaalle. On tutkittu mm. päivähoidon ja tä ja vaihtoehtojen kokeilua sekä kehittämistä yh-
12546: koulunkäynnin integraatiota, vaikeavammaisten dessä viranomaisten kanssa.
12547: hoitoa ja kuntoutusta, suojatyötä ja työtoimintoja Kehitysvammalaitoksissa ja avohuollossa toimi-
12548: sekä asumista. Lisäksi on koottu alan kirjallisuutta van henkilökunnan työtilanteiden, työmenetel-
12549: ja raportteja. Julkaisusarjassa on julkaistu kokei- mien ja täydennyskoulutuksen tarpeiden sekä me-
12550: lun ja tutkimuksen tuloksia kentällä ja koulutuk- netelmien tutkiminen ja kehittäminen on entistä
12551: sessa käytettäväksi. Koulutus on tutkimustulosten tarpeellisempaa mm. siksi, että avohuollon osuu-
12552: hyödyntämisessä ja jopa tuottamisessa entistä tär- den kasvaessa laitoksiin jäävät vaikeimmin vam-
12553: keämpää. maiset. Näin myös avohuollon asiakkaiden määrät
12554: Lähivuosina Kehitysvammaliiton tutkimuksen kasvavat. Ympärivuorokautinen hoito vaikeutuu
12555: ja kokeilun painopisteet ovat kehitysvammaisten ja edellyttää henkilöresurssien kehittämisen lisäksi
12556: lasten varhaiskuntoutuksessa, syvästi ja vaikeasti nykyistä kehittyneempiä menetelmiä.
12557: kehitysvammaisten opetuksessa, kehitysvammais- Kehitysvammaliiton tutkimus- ja kokeilutoi-
12558: ten aikuiskasvatuksessa ja asumisessa sekä alan minnan tulokset julkaistaan omassa sarjassa. Jul-
12559: henkilöstön täydennyskoulutuksessa. kaisusarjassa on tähän mennessä ilmestynyt 39 ra-
12560: Varhaiskuntoutuksen tavoitteena on edelleen porttia. Työn alla on parhaillaan neljä raporttia.
12561: kehittää Suomen oloihin sopivia varhaiskuntou- Kahdeksan vuotta jatkunut tavoitteellinen ja
12562: tuksen toimintamalleja, laatia ja julkaista mate- määrätietoinen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämis-
12563: 1986 vp. - RA n:o 1067 1161
12564:
12565: toiminta on kasvattanut myös omaisten, alan hen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12566: kilöstön ja yleisten palvelujen antajien jatkuvaa 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12567: täydennyskoulutustarvetta, mihin liittyy kansain- 33.33.51 (Valtionavustus yksityisen sosiaa-
12568: välisen tiedon ja kokemuksen sekä uusien kasva- lihuollon palvelujen tuottajien käyttökus-
12569: tusmenetelmien kehittäminen ja välittäminen. tannukstin) 300 000 markan määrärahan
12570: Tämä edellyttää voimavaroja myös koulutustoi- käytettäväksi Kehitysvammalti.ton toimin-
12571: mintaan. nan avustamiseen.
12572: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12573: nioittavasti,
12574:
12575: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
12576:
12577: Olli Helminen Lea Sutinen Boris Renlund
12578: Pentti Skön Reijo Lindroos Ole Wasz-Höckert
12579:
12580:
12581:
12582:
12583: 45 260148U
12584: 1162 1986 vp.
12585:
12586: Raha-asia-aloite n:o 1068
12587:
12588:
12589:
12590:
12591: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuntoutussäätiön val-
12592: tionapuun
12593:
12594:
12595: Eduskunnalle
12596:
12597: Kuntoutussäätiön Malminkartanon Kuntoutus- päätöksellä vuoden 1987 alkupuolella. Aloite on
12598: keskuksen toiminnasta aiheutuvista menoista enemmänkin periaatteellinen. Kuntoutussäätiö
12599: (19 386 500 mk) vuonna 1987 edellytetään julki- on toimintansa alusta saakka saanut valtionavus-
12600: sista avustusvaroista katettavaksi 7 806 000 mk si- tuksensa eduskunnan päätöksellä, kun eduskunta
12601: ten, että 5 520 000 mk myönnetään Raha-auto- on hyväksynyt seuraavan vuoden tulo· ja menoar-
12602: maattiyhdistyksen tuotosta, 493 500 mk invalidi- vioesityksen.
12603: huoltolain (907 146) ja 1 628 500 mk ammatinva- Kuntoutussäätiö on toiminta-alallaan tai toi-
12604: linnanohjauksesta annetun lain (431 60) nojalla mintaan läheisesti liittyvillä aloilla ainoa, jonka
12605: maksettavina avustuksina sekä 164 000 mk val- korkeimpaan päättävään elimeen - hallitukseen
12606: tionapuna tältä momentilta 33. 99. 54. ] ulkisten - valtiovalta nimeää kaksi kolmasosaa hallituk-
12607: avustusvarojen lisäys aiheutuu toiminnan tehosta- sen jäsenistä (STM 5, TVM 2 ja OPM 1 jäsentä),
12608: misesta ja kustannusten noususta. Momentille eh- joten Kuntoutussäätiötä voidaan pitää tosiasiassa
12609: dotetaan edelleen 164 000 mk. valtion laitoksena.
12610: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12611: 1987 esitys 164 000 mk
12612: taen,
12613: 1986 menoarvio 164 000 mk
12614: 1985 tilinpäätös 158 000 mk
12615: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12616: Aloitteen hyväksyminen tarkoittaisi mamltun 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
12617: momentin palauttamista tulo- ja menoarvioon. 33.99.54/isäyksenä 164 000 markkaa sekä
12618: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myönnettä- ettå' momentin perusteluz'ksi otettaiszi'n
12619: vä valtionapu 5 520 000 mk ei lisää valtion meno- aloitteen perustelujen ensimmäisen kap-
12620: ja, koska avustus myönnettäneen valtioneuvoston paleen mukainen lausuma.
12621:
12622: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
12623:
12624: Olli Helminen Boris Renlund
12625: Pentti Skön Reijo Lindroos
12626: Martti Lähdesmäki
12627: 1986 vp. 1163
12628:
12629: Raha-asia-aloite n:o 1069
12630:
12631:
12632:
12633:
12634: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavuksi uu-
12635: sille Steiner-kouluille
12636:
12637:
12638: Eduskunnalle
12639:
12640: Uusia Steiner-kouluja on syntynyt maahamme taa koskemaan kaikkia Steiner-kouluja. Vuoden
12641: lukuisia viime vuosien aikana. Ne hoitavat hyvin 1987 budjetissa tulisi kuitenkin jo myöntää val-
12642: tehtävänsä ja tarjoavat vaihtoehdon vanhemmille, tionapu uusiHekin Steiner-kouluille ja saattaa näi-
12643: jotka näkevät tämän koulumuodon normaalia pe- den koulujen oppilaat ja heidän vanhempansa sa-
12644: ruskoulua parempana vaihtoehtona lapsilleen. manarvoiseen asemaan maan muiden kansalaisten
12645: Maassa, jossa kunnioitetaan vapaata valintaa ja kanssa.
12646: mielipiteen muodostusta, tulisi Steiner-koulut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12647: nähdä samanarvoisena ja rikastuttavana tekijänä taen,
12648: koulujärjestelmässämme. Vanhemmat ja oppilaat
12649: tulisi saattaa samanarvoiseen asemaan tavallista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12650: peruskoulua käyvien kanssa. Sama koskee luon- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12651: nollisesti myös lukiota. 29.46.51 3 000 000 markkaa uusien
12652: Steiner-kouluista annettua lakia tulisikin muut- Steiner-koulujen valtionapuun.
12653:
12654: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12655:
12656: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Perho Mauri Miettinen
12657: Päivi Varpasuo Lauri Impiö Elisabeth Rehn
12658: Helvi Koskinen Aino Pohjanoksa Eva-Riitta Siitonen
12659: 1164 1986 vp.
12660:
12661: Raha-asia-aloite n:o 1070
12662:
12663:
12664:
12665:
12666: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilöstön
12667: palkkaamiseksi Helsingin lastentarhanopettajaopistoon
12668:
12669:
12670: Eduskunnalle
12671:
12672: Helsingin lastentarhanopettajaopistolla on Mainittakoon, että edellisenä vuonna oppilaita
12673: paitsi tilanpuutteen myös henkilöstövajauksen ta- oli 384 (12 kurssilla) ja tänä vuonna kursseja on
12674: kia vaikeuksia selviytyä opetussuunnitelmien läpi- 16, joilla 502 oppilasta. Ensi lukuvuonna oppilai-
12675: viemisestä sillä huolella, mitä toimeksianto edel- ta lienee 603.
12676: lyttää ja opettajat ja oppilaat toivovat. Henkilös- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12677: tön suunnitelmassa ovat kiireellisiä ainakin seu- taen,
12678: raavat viisi tointa, joista apulaisrehtorin toimi tar-
12679: vittaisiin heti, muut viimeistään seuraavan luku- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12680: vuoden alkaessa: 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12681: 29.51. 01 500 000 markkaa aloitteen pe-
12682: 1 apulaisrehtori (S 23) 1.2.1987 alkaen
12683: 1 kirjastoapulainen (ylim.)
12684: rusteluissa mainitun henkzlöstön palkkaa-
12685: (A 8) 1.8.1987 alkaen
12686: miseksi Helsingin lastentarhanopettaja-
12687: 1 päätoiminen soitonopettaja 1.8.1987 alkaen
12688: opistoon.
12689: 2 linjanjohtajaa (C 50) 1.8.1987 alkaen
12690:
12691: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12692:
12693: Elsi Hetemäki-Olander Pertti Salolainen Ole Wasz-Höckert
12694: Tuulikki Hämäläinen Elisabeth Rehn Helvi Koskinen
12695: Päivi Varpasuo Aino Pohjanoksa Eva-Riitta Siitonen
12696: Paavo Lipponen
12697: 1986 vp. 1165
12698:
12699: Raha-asia-aloite n:o 1071
12700:
12701:
12702:
12703:
12704: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin lasten-
12705: tarhanopettajaopiston lisätilojen rakentamiseen
12706:
12707:
12708: Eduskunnalle
12709:
12710: Helsingin lastentarhanopettajaopistolla on keuksia selviytyä opetussuunnitelmien läpiviemi-
12711: huutava sekä akuutti että pitkäaikainen tilantar- sestä sillä huolella, mitä toimeksianto edellyttää ja
12712: ve. Koska kouluhallituksen ja Helsingin kaupun- opettajat ja oppilaat toivovat.
12713: gin neuvottelut ovat johtamassa siihen, että rat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12714: kaisuksi tulee Vallgårdin koulun luovuttaminen taen,
12715: lastentarhanopettajaopiston käyttöön, olisi mitä
12716: kiireisimmin ryhdyttävä sekä saneeraus- että lisä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12717: rakentamistoimiin. Vallgårdin koulusta on mah- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12718: dollisuus saada tarkoituksenmukainen ja pysyvä 29.51.74 10 000 000 markkaa Helsingin
12719: ratkaisu, sillä koulun laaja piha-alue tarjoaa mah- lastentarhanopettajaopiston lisätzlojen sa-
12720: dollisuuden lisärakentamiseen. Suunnitelmat olisi neeraukseen sekä uudisrakennuksen suun-
12721: kuitenkin laadittava kiireisesti. Opistolla on yllät- nitteluun.
12722: täen lisättyjen oppilasmäärien takia suuria vai-
12723:
12724: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12725:
12726: Elsi Hetemäki-Olander Pertti Salolainen Ole Wasz-Höckert
12727: Tuulikki Hämäläinen Elisabeth Rehn Helvi Koskinen
12728: Päivi Varpasuo Aino Pohjanoksa Eva-Riitta Siitonen
12729: Marjatta Väänänen Paavo Lipponen
12730: 1166 1986 vp.
12731:
12732: Raha-asia-aloite n:o 1072
12733:
12734:
12735:
12736:
12737: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta Paasikivi-opiston
12738: rakennushankkeiden rahoittamiseen
12739:
12740:
12741: Eduskunnalle
12742:
12743: Valtioneuvosto myönsi Paasikivi-opistolle pe- vistävä koulutus on siten hyvin vastannut nuori-
12744: rustamisluvan 31.1.1980. Tänä syksynä alkoi siten son koulutuskysyntää.
12745: opiston seitsemäs toimintavuosi. Nuorena opisto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12746: na Paasikivi-opisto on joutunut tekemään huo- taen,
12747: mattavia investointeja opistorakennusten ja tilo-
12748: jen saattamiseksi ajanmukaisiksi ja toiminnaltaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12749: tarkoituksenmukaisiksi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
12750: Paasikivi-opistolla on tällä hetkellä 60 opiskeli- 29.57.52 1 500 000 markkaa Paasikivi-
12751: japaikkaa, minkä lisäksi opistolla opiskelee 10 Tu- opiston rakennushankkeiden aiheutta-
12752: russa asuvaa opiskelijaa. Opistoon oli tänä vuonna mien lainojen lyhentämiseen ja korkojen
12753: 250 hakijaa, joista voitiin valita ainoastaan 45. maksamiseen sekä uusien rakennushank-
12754: Opiston tarjoama yhteiskunnallinen ja ammattisi- keiden rahoittamiseen.
12755:
12756: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12757:
12758: Elsi Hetemäki-Olander Ulla Puolanne
12759: Heikki Perho Mauri Miettinen
12760: 1986 vp. 1167
12761:
12762: Raha-asia-aloite n:o 1073.
12763:
12764:
12765:
12766:
12767: Hetemäki-Olander ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta sävel-
12768: taidejärjestöille
12769:
12770:
12771: Eduskunnalle
12772:
12773: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toimin- juhlakonsertit ym. juhlavuoteen liittyvät musiik-
12774: tansa ajan suorittaneet suomalaista musiikkielä- kitapahtumat on voitava hoitaa asianmukaisesti.
12775: mää ja julkista hallintoa hyödyttäviä tehtäviä. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12776: mä on kuitenkin aiheuttanut lisääntyviä taloudel- taen,
12777: lisia paineita, koska valtion avustukset säveltaide-
12778: järjestöille viimeisten viiden vuoden aikana ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12779: nousseet hyvin vähän tai pysyneet samoina. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
12780: Vuonna 1987 vietetään maamme itsenäisyyden 29.90.52 lisäyksenä 350 000 markkaa sä-
12781: 70-vuotisjuhlaa. Se tulee aiheuttamaan erittäin veltaidejärjestözlle.
12782: paljon vaativaa työtä. Valtioneuvoston toivomat
12783:
12784: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12785:
12786: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Perho Mauri Miettinen
12787: Eva-Riitta Siitonen Lauri Impiö Helvi Koskinen
12788: Timo Roos Päivi Varpasuo Aino Pohjanoksa
12789: 1168 1986 vp.
12790:
12791: Raha-asia-aloite n:o 1074
12792:
12793:
12794:
12795:
12796: Hetemäki-Olander ym.: Korotemo määrärahan osoittamisesta Suo-
12797: men maakuntakirjailijat ry:lle
12798:
12799:
12800: Eduskunnalle
12801:
12802: Suomen maakuntakirjailijat ry. on valtakunnal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12803: linen kirjailija- ja kirjoittajajärjestö, jonka jäsen- taen,
12804: määrä on lähes 400. Yhdistys järjestää valtakun-
12805: nallisia kirjailijatapahtumia, maakunnallisia kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12806: jallisuussavottoja, kirjastovierailuita ja lukemi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
12807: senedistämiskampanjoita. Ensi vuonna yhdistys 29.90.52lisåyksenä 300 000 markkaa Suo-
12808: jatkaa "Maakunta lukee" -kampanjaa Kainuussa men maakuntakirjazfijat ry:n toiminnan
12809: ja Lapissa. Kirjoittajakoulutus on edelleen kes- tukemiseen.
12810: keistä järjestön toiminnassa. Järjestö on yhteis-
12811: työssä äänikirjoja ja selkokirjallisuutta tuottaviin
12812: järjestöihin.
12813:
12814: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12815:
12816: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Perho Lauha Männistö
12817: Mauri Miettinen Lauri Impiö Helvi Koskinen
12818: Päivi Varpasuo Aino Pohjanoksa
12819: 1986 vp. 1169
12820:
12821: Raha-asia-aloite n:o 1075
12822:
12823:
12824:
12825:
12826: Hetemäki-Olander ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuva-
12827: taidekouluille
12828:
12829:
12830: Eduskunnalle
12831:
12832: Kiinnostus lasten ja nuorten kuvataidekoului- kuten nyt. Lasku on noin 20 %, kasvunhan pitäisi
12833: hin on räjähdysmäisesti kasvanut. Kouluja syntyy olla sitä luokkaa.
12834: lisää, entiset kasvavat. Kuvataidekoulujen avus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12835: tukset ovat usein sattumanvaraisia. Ne toimivat taen,
12836: usein koko ajan kallistuvien lukukausimaksujen
12837: varassa. Taidekoulujen toimintojen tulisi olla yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12838: teiskunnan erityisessä suojeluksessa sen monimer- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12839: kityksisen työn takia, jota niissä tehdään. Taide- 29.90.52 lisäyksenä· 1 000 000 markkaa
12840: koulujen avustusmäärien tulisi kasvaa, ei laskea lasten ja nuorten kuvataidekouluzlle.
12841:
12842: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12843:
12844: Elsi Hetemäki-Olander Mauri Miettinen Helvi Koskinen
12845: Lauri Impiö Timo Roos Päivi Varpasuo
12846: Aino Pohjanoksa Eva-Riitta Siitonen
12847:
12848:
12849:
12850:
12851: 46 260148U
12852: 1170 1986 vp.
12853:
12854: Raha-asia-aloite n:o 1076
12855:
12856:
12857:
12858:
12859: Hetemäki-Olander ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ra-
12860: kennusten entistämisavustuksiin
12861:
12862:
12863: Eduskunnalle
12864:
12865: Hyväksyessään voimassa olevan rakennussuoje- Suojeltujen ja suojeltaviksi luokiteltujen raken-
12866: lulainsäädännön 26.10.1984 eduskunta liitti vas- nusten omistajilla on oltava luottamus siihen, että
12867: tauksessaan hallituksen esitykseen mm. seuraavan valtio on luotettava osapuoli suojelutoiminnoissa
12868: perustelulausuman (HE n:o 4511983 vp. ): ja että valtio vastaa omasta osuudestaan riittävällä
12869: ''Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan taloudellisella tuella. Suojeltavien rakennusten
12870: siitä, että valtion tulo- ja menoarvioissa varataan omistajat kuitenkin kantavat pääasiallisen talou-
12871: tarvittavat ja riittävät määrärahat muun muassa dellisen vastuun suojelusta. Eduskunnan on siten
12872: suojelukohteiden omistajille maksettaviin kor- varmistettava avustusvarojen riittävyys.
12873: vauksiin ja heille myönnettäviin kunnossapito- ja Museovirasto on vuodelle 1987 esittänyt 4 milj.
12874: perusparannusavustuksiin.'' markan määrärahaa entistämisavustuksiin ja
12875: Sanotut varat sisältyvät museoviraston moment- KTS:ssä lähivuosille aina 1 milj. markan kasvua.
12876: teihin 29.94.50 ja 29.94.95. Asuntohallituksen ja Suojelutoimien tehostamiseksi suurempi kasvu
12877: maatilahallituksen jakamat perusparannuslainat olisi tarpeen, mutta budjettiohjeiden vuoksi on
12878: ovat asia erikseen. museovirastokin pidättäytynyt niukimpaan mah-
12879: Museovirasto on myöntänyt entistämisavustuk- dolliseen kasvutavoitteeseen.
12880: sia paitsi lailla suojelluille, myös muille kulttuuri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12881: historiallisesti arvokkaille rakennuksille. Kuluva- taen,
12882: na vuonna on käytössä 2,8 milj. mk. Vuosina
12883: 1977-86 on avustuksia jaettu 9,1 milj. mk eli yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12884: tä paljon kuin vuonna 1986 on ollut avustushake- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12885: muksia. Korvauksia ei suojelusta ole toistaiseksi 29.94.50 lisäyksenä 1200 000 markkaa ra-
12886: maksettu. kennusten entistämisavustuksiin.
12887:
12888: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12889:
12890: Elsi Hetemäki-Olander Heikki Perho Mauri Miettinen
12891: Timo Roos Eva-Riitta Siitonen Lauri Impiö
12892: Tytti Isohookana-Asunmaa Helvi Koskinen Päivi Varpasuo
12893: Aino Pohjanoksa
12894: 1986 vp. 1171
12895:
12896: Raha-asia-aloite n:o 1077
12897:
12898:
12899:
12900:
12901: Hetemäki-Olander ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Poh-
12902: jola-Norden ry:n toimintaan
12903:
12904:
12905: Eduskunnalle
12906:
12907: Pohjola-Norden on maan merkittävimpiä kan- "uusprojekti" oli mukanaolo Norjobb-hankkees-
12908: salaisjärjestöjä. Se on perustettu vuonna 1924. Jär- sa. Tämä on mm. alue, jolla tarvitaan Pohjola-
12909: jestössä on viitisensataa osastoa ja 80 000 jäsentä. Nordenin panosta edelleen kokeilun laajentuessa
12910: Valtion järjestölle myöntämä avustus ei anna Poh- sisämaan kuntiin.
12911: jola-Nordenille riittäviä mahdollisuuksia uudistu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12912: vaan ja taikkaaseen järjestötyöhön. Viime vuoden taen,
12913: alijäämä oli 117 000 markkaa, vaikka taloutta hoi-
12914: dettiin mitä suurinta säästäväisyyttä osoittaen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12915: Viime vuoteen verrattuna nousua on merkitty 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12916: vain 40 000 markkaa, jolla pitäisi kattaa myös vii- 29.98.50 lisäyksenä 200 000 markkaa
12917: me vuoden alijäämä. Viime vuoden merkittävin Pohjola-Norden ry:n toimintaan.
12918:
12919: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12920:
12921: Elsi Hetemäki-Olander Markus Aaltonen Ole Norrback
12922: Tytti Isohookana-Asunmaa Lauri Impiö Heikki Riihijärvi
12923: Juhani Vähäkangas Eva-Riitta Siitonen
12924: 1172 1986 vp.
12925:
12926: Raha-asia-aloite n;o 1078
12927:
12928:
12929:
12930:
12931: Hietala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittä-
12932: miseen
12933:
12934:
12935: Eduskunnalle
12936:
12937: Sisäasiainministeriön hallinnonalan menokoh- keätä huolehtia siitä, että määrärahojen taso säi-
12938: dalla 26.98.43 on 105 miljoonaa markkaa osoitet- lyisi tulevana vuonna eri lääneissä samalla tasolla
12939: tu ns. läänien kehittämisrahaksi. kuin tänä vuonna. Tämän vuoksi olisi ko. määrä-
12940: Kun em. määrärahasta on 2, 5 miljoonaa mark- rahaa korotettava vähintään 30 000 000 markalla.
12941: kaa merkitty Lapin matkailun lomatukeen ja kun Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12942: siitä on tarkoitus osoittaa määrärahoja valtakun- nioittavasti,
12943: nan kaikkien läänien kehittämiseen, jäisi esim.
12944: Mikkelin läänin osuus kuluvan vuoden määrära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12945: haan verrattuna huomattavasti pienemmäksi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
12946: Huomioon ottaen sen myönteisen vaikutuksen 26.98.43 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
12947: elinkeinoelämän toimintojen vireyttämiseksi, joka läänien kehittämiseen esitetyn 105 miljoo-
12948: lääninrahalla on tähän mennessä ollut, olisi tär- nan markan lisäksi.
12949:
12950: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12951:
12952: Pertti Hietala Timo Kietäväinen Maija Rajantie
12953: 1986 vp. 1173
12954:
12955: Raha-asia-aloite n:o 1079
12956:
12957:
12958:
12959:
12960: Hietala: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen kauppaoppilaitoksen
12961: uudisrakennuksen rakentamiseen
12962:
12963:
12964: Eduskunnalle
12965:
12966: Pieksämäen kauppaoppilaitos aloitti toimintan- sisällä kurssitoimintaa) vuoden 1988 runkokapasi-
12967: sa v. 1960, jolloin se mitoitettiin 144 oppilaalle. teetin mukaan. Perustamiskustannukset (raken-
12968: Tällä hetkellä samojen seinien sisällä opiskelee nuskustannusindeksi I/86) ovat kaupungin mitoi-
12969: 280 oppilasta. Ainoat lisätilat tänä aikana on saa- tuslaskelmien mukaan ja OPM:n ohjeisiin perus-
12970: tu Kontiopuiston liikuntahallin lisäksi kellariti- tuen 19,5 miljoonaa markkaa. Hankkeen rahoi-
12971: loista, joiden korkeus palkkien kohdalla on noin tuksessa on lähdetty siitä, että valtio osallistuisi
12972: kaksi metriä. Lisäksi koulurakennus on todettu siihen 43 prosentilla eli 8,4 miljoonalla markalla
12973: mm. Mikkelin lääninhallituksen kouluosaston (kaupungin kantokykyluokka on 5).
12974: kanssa käydyissä neuvotteluissa epätarkoituksen- Mikäli valtiontaloudellisista tai muista syistä
12975: mukaiseksi keskiasteen koulunuudistuksen muka- hanketta ei voida budjettirahoitteisena toteuttaa
12976: naan tuomia tarpeita varten. kaavaillussa aikataulussa, tulisi ns. jälkirahoitus-
12977: Pieksämäen kaupunki on sisällyttänyt kaup- menettely yhtä lailla kysymykseen. Kaupungin
12978: paoppilaitoksen uudisrakennushankkeen omassa kannalta tärkeintä on se, että hanke toteutuu ja
12979: rakentamisohjelmassaan valmistuvaksi vuoden kauppaoppilaitos pystyy sen jälkeen antamaan
12980: 1989 helmikuussa. Opetusministeriön investointi- asiallisissa tiloissa tarkoituksenmukaista kaupan
12981: ohjelmassa hanke on merkitty myös vuodelle ja hallinnon koulutusta Pieksämäen seudun nuo-
12982: 1989. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hank- rille.
12983: keen perustamissuunnitelman, ja se on edelleen Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioitta-
12984: lähetetty ammattikasvatushallituksen kautta ope- vasti,
12985: tusministeriön vahvistettavaksi huhtikuussa 1985.
12986: Vahvistuspäätöstä ei vielä ole tehty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12987: Perustamissuunnitelmassa kaupunki on mitoit- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12988: tanut hankkeen 484 oppilaalle (kurssitoiminta 29.67.57 5 000 000 markkaa Pieksämäen
12989: mukaan luettuna), huoneistoalaltaan 3 150 m 2 • kauppaoppzlaitoksen uudisrakennuksen
12990: Ammattikasvatushallitus on sen sijaan keväällä rakentamiseen tulevan valtionosuuden al-
12991: 1986 vahvistanut Pieksämäen kauppaoppilaitok- kurahoituksena.
12992: sen oppilaspaikkamääräksi 224 oppilaspaikkaa (ei
12993:
12994: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12995:
12996: Pertti Hietala
12997: 1174 1986 vp.
12998:
12999: Raha-asia-aloite n:o 1080
13000:
13001:
13002:
13003:
13004: Hietala: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pieksämäen kulttuuri-
13005: keskuksen (kirjastotalo) uudisrakennuksen rakentamiseen
13006:
13007:
13008: Eduskunnalle
13009:
13010: Pieksämäen kapungin nykyinen kirjastoraken- rikeskuksen (kirjasto-monitoimitalon) uudisra-
13011: nus on vanha, huonokuntoinen, ahdas ja epäkäy- kennushankkeen omassa rakentamisohjelmassaan
13012: tännöllinen eikä näin ollen tarjoa pienimpiäkään valmistuvaksi vuonna 1988. Alustavia lupauksia
13013: mahdollisuuksia kirjaston ja sen oheistoimintojen hankkeen rakentamisluvan saamiseksi opetusmi-
13014: kehittämiselle ja tehokkaalle käytölle. Kaupunki- nisteriössä on annettu vuodelle 1987. Kouluhalli-
13015: liiton suorittaman kaupunkipalvelututkimuksen tus on joulukuussa 1985 hyväksynyt hankkeen to-
13016: mukaan Pieksämäen kaupunginkirjasto todettiin teuttamisohjelman I vaiheen kirjastotilojen osalta.
13017: käyttäjien keskuudessa ylivoimaisesti heikoim- Hankkeen kokonaiskustannusarvio on tällä het-
13018: maksi kirjastoksi ulkoisilta puitteiltaan tutkimuk- kellä 39,5 miljoonaa markkaa, josta kirjastotilojen
13019: sessa mukana olleiden 30 kaupungin kirjastoista. osuus on noin kolmannes. Valtionrahoitustukea
13020: Ihmisten lukuharrastus on lisääntynyt kaikissa ikä- kaupunki on budjetoinut hankkeeseen 2,6 mil-
13021: luokissa, minkä lisäksi kirjastojen käyttö opiske- joonaa markkaa kirjastotilojen osalta ja saman ver-
13022: luun, tutkimustoimintaan, musiikin kuunteluun, ran muiden tilojen osalta. Päätöstä valtion osallis-
13023: kirjailijavierailuihin sekä moniin muihin toimin- tumisesta hankkeen rahoitukseen ei vielä ole
13024: toihin kasvaa jatkuvasti. Kirjastoista on muodos- tehty.
13025: tunut eräänlaisia kulttuurikeskuksia, joiden mer- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
13026: kitys tulevaisuudessa tulee korostumaan kiireisen
13027: elämänrytmin ja teknisen kehityksen sävyttämässä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13028: yhteiskunnassa. Näillä näkymillä Pieksämäellä ol- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13029: laan huolestuneita tulevaisuudesta tällä sektorilla, 29.90.30 alamomentille 3 lisäyksenä
13030: mikäli kirjaston ja kulttuuritoimen kehittämis- 3 000 000 markkaa Pieksämäen kulttuuri-
13031: edellytyksiin ei saada pikaista parannusta aikaan keskuksen (kirjastotalo) rakentamiseen
13032: esim. valtiovallan tuen muodossa. tarvittavana valtionosuutena.
13033: Pieksämäen kaupunki on sisällyttänyt kulttuu-
13034:
13035: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13036:
13037: Pertti Hietala
13038: 1986 vp. 1175
13039:
13040: Raha-asia-aloite n:o 1081
13041:
13042:
13043:
13044:
13045: Hietala ym.: Määrärahan OsoittamisestaJoroisten musiikkipäivien tu-
13046: kemiseen
13047:
13048:
13049: Eduskunnalle
13050:
13051: Joroisten musiikkipäivät on Joroisten Musiik- rikesässä" (HS, 5.8.86 Veijo Murtomäki)." Käyn-
13052: kiyhdistys ry:n (perustettu 1977) järjestämä vuo- ti Joroisten musiikkipäivillä on kuin avaisi koru-
13053: sittainen musiikkitapahtuma heinä-elokuun lippaan", arvioi hallitusneuvos Närvä Järvikylässä
13054: vaihteessa. Pianotaiteilija Ralf Gothonin aloittees- 23.7.1984 konsertti-iltaa.
13055: ta syntynyt kansainvälinen juhlaviikko on keskit- Joroisten musiikkipäivien kiehtovinta antia ovat
13056: tynyt kamari- ja liedmusiikkiin, jota esitetään his- juuri kartanokonsertit. Ne ovat järjestäjille samal-
13057: toriallisesti merkittävissä, vanhoissa yksityiskotei- la taloudellinen ongelma. Konserttitilojen pie-
13058: na säilyneissä kananoissa sekä 1700-luvun jälki- nuuden johdosta yleisömäärät jäävät vähäisiksi.
13059: puoliskolla valmistuneessa ristikirkossa. Ohjelmis- Lipputuloilla ei saada konserttikuluja katetuiksi.
13060: toon kuuluu lisäksi Pöyhölän maatilalla järjestet- Musiikkipäivien suunnittelutyön ja jatkuvuuden
13061: tävä pihatapahtuma, joka koostuu paitsi musiikis- edellytyksenä on valtionavun nostaminen järjestö-
13062: ta myös kesäisestä seurustelusta rantakalan ja kah- jen anoman noin 100 000 markan tasolle. Korkea-
13063: vin äärellä. Kevyempää kamarimusiikki-iltaa tasoisten taiteilijoiden, edes suomalaisten saami-
13064: edustaa myöskin kamarikimarakonsertti. nen esiintymään, taiteellisen suunnittelun joutu-
13065: Konserttien ohella Joroisten musiikkipäivät minen korvattavaksi ja painotöiden kustannusten
13066: ovat tarjonneet musiikkikursseja nuorille ja mu- nousu ovat tärkeimpiä syitä korottamiseen.
13067: siikkileikkikoulun lapsille. Viime vuosina lapsille Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13068: on järjestetty korkeatasoisia lastenmatineoita vii-
13069: kon taiteilijoiden esittäminä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13070: Joroisten musiikkipäivät ovat kymmenessä vuo- 1987 tulo- ja menoravioon momentille
13071: dessa saavuttaneet merkittävän paikan kesäisten 29.90.52 100 000 markan suuruisen mää-
13072: kulttuuritapahtumiemme kirjossa. ''Joroisten rärahan Joroisten muszikkipäivien tukemi-
13073: musiikkipäivät ovat helmi suomalaisessa kulttuu- seen.
13074:
13075: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13076:
13077: Pertti Hietala Kari Rajamäki
13078: 1176 1986 vp.
13079:
13080: Raha-asia-aloite n:o 1082
13081:
13082:
13083:
13084:
13085: Hietala: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennuslain 136 §: n
13086: mukaisiin katujen rakennuskorvauksiin
13087:
13088:
13089: Eduskunnalle
13090:
13091: Vuoden 1987 budjettiesityksessä on rakennus- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
13092: lain 136 §:n mukaisiin kadunrakennuskorvauksiin taen,
13093: varattu 34 500 000 markkaa. Summa on vain 1
13094: milj. markkaa suurempi kuin tänä vuonna. Tarve että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13095: näiden avustusten suorittamiseen on todella suu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
13096: ri, eikä sitä pystytä em. määrärahan puitteissa to- 31.24.34 lisäyksenä 45 000 000 markkaa
13097: teuttamaan. rakennuslain 136 §:n edellyttämiin katu-
13098: Liikenneministeriö on esittänyt momentille jen rakentamiskorvauksiin.
13099: 80 000 000 markan suuruisen määrärahan, jonka
13100: turvin voitaisiin ainakin osittain purkaa tähän
13101: määrärahaan kohdistuvaa painetta.
13102:
13103: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
13104:
13105: Pertti Hietala
13106: 1986 vp. 1177
13107:
13108: Raha-asia-aloite n:o 1083
13109:
13110:
13111:
13112:
13113: Hietala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta moottoriliiken-
13114: netien rakentamiseksi Lahdesta Heinolaan
13115:
13116:
13117: Eduskunnalle
13118:
13119: Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon si- lykylä rakennetaan vuosina 1988-1991 ja
13120: sältyy TVL:n Hämeen ja Mikkelin piireille määrä- Myllykylä-Heinola vuosina 1991-1996. Tästä
13121: rahat valtatien n:o 5 rakentamisen aloittamiseen aikataulusta tulee ehdottomasti pitää kiinni ja
13122: Kymijärveltä Mikkelin piirin rajalle sekä vastaa- määrärahavaraukset tehdä riittävän realistisina to-
13123: vasti rajalta Vierumäelle. Rakentamista on aien- teuttamisen turvaamiseksi.
13124: nettu esitysten mukaisesti niin, että näiden tie- Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä on
13125: osuuksien tulisi suunnitelmien mukaisesti olla tieosuuden Vierumäki-Myllykylä rakentamiseen
13126: valmiina vuoden 1988 loppuun mennessä. Tämä varattu vain 1 miljoona markkaa.
13127: edellyttää kuitenkin, että määrärahavaraukset Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13128: vuosien 1987 ja 1988 tulo- ja menoarvioissa ovat
13129: riittävät. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13130: Jatkorakentamisen Vierumäeltä Myllykylään ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13131: edelleen Heinolaan tulisi jatkua välittömästi em. 31.24.77 lisäyksenä 9000000 markkaa
13132: tieosan valmistuttua. Mikkelin tie- ja vesiraken- moottonltikennetien rakentamiseksi Vie-
13133: nuspiirin KTS:n mukaan tieosa Vierumäki-Myl- rumäeltä Heinolaan.
13134:
13135: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
13136:
13137: Pertti Hietala Pirjo Rusanen Pentti Poutanen
13138: Timo Kietäväinen Mauri Miettinen Maija Rajantie
13139:
13140:
13141:
13142:
13143: 47 260148U
13144: 1178 1986 vp.
13145:
13146: Raha-asia-aloite n:o 1084
13147:
13148:
13149:
13150:
13151: Hietala: Korotetun määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden
13152: uudistusrahastoon
13153:
13154:
13155: Eduskunnalle
13156:
13157: Valtionrautateiden investointeihin esitetty 702 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13158: miljoonaa markkaa ei vastaa edes laitoksen käyttö- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13159: omaisuuden kulumista, josta syystä rataverkko ja 31.90. 60 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
13160: VR:nliikkuva kalusto on nopeasti rappeutumassa. VR:n uudistusrahastoon käytettäväksi ra-
13161: ~ataverkon kohdalla tilanne alkaa olla jo havaitta- taverkon kiireellisiin korjauksiin sekä
13162: vissa. Kirkkonummen- Turun radan parannuk-
13163: Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit- sen nopeuttamiseen.
13164: taen,
13165:
13166: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13167:
13168: Pertti Hietala
13169: 1986 vp. 1179
13170:
13171: Raha-asia-aloite n:o 1085
13172:
13173:
13174:
13175:
13176: Hietala: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden tilapäisessä
13177: työsuhteessa olevien henkilöiden vakinaistamiseksi
13178:
13179:
13180: Eduskunnalle
13181:
13182: Valtionrautatiet työllisti radan ja rakennusten Tämän määrän vakinaistaminen ei itse asiassa
13183: kunnossapito- sekä rakentamistehtävissä vuonna aiheuta muita muutoksia kuin sen, että palkkaus-
13184: 1985 keskimäärin n. 3400 työntekijää. Näistä osa määrärahat voitaisiin osoittaa nykyisten
13185: eli n. 3000 on ns. vakinaisia työntekijöitä. Muu investointi- ja työllisyysmäärärahojen sijaan suo-
13186: osa työntekijöistä on tilapäistä työvoimaa. Näiden raan palkkausmomentilta.
13187: työntekijöiden osalta tilapäisyyttä on jatkunut Edellä olevan johdosta ehdotan,
13188: muutaman kuukauden tai enintään vuoden pitui-
13189: sin määräaikaisin työsuhtein useiden vuosien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13190: ajan. Tilanne johtaa siihen, että työntekijät ovat 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
13191: jatkuvassa epävarmuudessa työn jatkumiseen näh- 31.90.01 40000000markkaa Valtionrau-
13192: den ja jäävät eräiltä osin vaille ns. vakinaiselle tateiden n. 400:n tilapäisessä työsuhteessa
13193: työntekijälle kuuluvia etuuksia. olevan työntekzjan vakinaistamiseksi.
13194: Valtionrautatiet voisi vakinaistaa edellä mainit-
13195: tuihin tehtäviin nykyisin n. 3000 henkilön lisäksi
13196: n. 400 henkilöä.
13197:
13198: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
13199:
13200: Pertti Hietala
13201: 1180 1986 vp.
13202:
13203: Raha-asia-aloite n:o 1086
13204:
13205:
13206:
13207:
13208: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Pieksä-
13209: mäen vetokalustohallin rakentamista varten
13210:
13211:
13212: Eduskunnalle
13213:
13214: Valtion vuoden 1984 toisen lisämenoarvion val- tää, että Pieksämäen vetokalustohallin riittävä ja
13215: tiovarainvaliokunnan mtetmnön perusteluissa oikea-aikainen rahoitus turvataan muista ratkai-
13216: menokohdan 31.90. 72 osalta todetaan seuraavaa: suista riippumatta.''
13217: "31.90.72. Sähkölaitteiden hankkiminen (siir- Sen jälkeen kun em. perustelulausuma on kir-
13218: tomääräraha). Momentin perusteluiden mukaan joitettu, on liikenneministeriön, VR:n ja kaupun-
13219: on tarkoituksena ratkaista Joensuun uuden ra- gin edustajien kesken käydyissä neuvotteluissa so-
13220: tapihan sijaintikysymys ennen kuin sähköistys- vittu, että VR:n Pieksämäen vetokalustohalli to-
13221: työt ulotetaan Joensuuhun saakka tai vaihtoeh- teutetaan uudisrakennuksena.
13222: toisesti ryhdytään toimenpiteisiin ratapihatoimin- Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen on
13223: tojen hajauttamiseksi. Perusteluissa todetaan em. vetokalustohallin rakentamista varten esitetty
13224: edelleen, että vastaavasti voidaan peruuttaa Piek- 5 miljoonaa markkaa. Kun tarve on kuitenkin jo
13225: sämäen vetokalustohallin rakentamiseen momen- ensi vuonna suurempi, olisi määräraha korotetta-
13226: tille 31.90. 74 myönnetystä siirtomäärärahasta va 10 000 000 markkaan.
13227: 10 000 000 markkaa, mikä on otettu huomioon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13228: momentilla 12.39.04. -Valiokunta toteaa, että
13229: Pieksämäen vetokalustohallin rakentamisvaih- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13230: toehtoja selvitellään parhaillaan ja asiasta voidaan 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13231: päättää aivan lähitulevaisuudessa. Valiokunta kat- 31.90.74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
13232: soo, että Pieksämäen vetokalustohallihanke on to- uuden varikkorakennuksen toteuttamisek-
13233: teutettava ensi tilassa rakentamisvaihtoehtojen si Pieksämäelle.
13234: selvitystyön valmistuttua, ja tämän vuoksi edellyt-
13235:
13236: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
13237:
13238: Pertti Hietala Timo Kietäväinen
13239: Mauri Miettinen Maija Rajantie
13240: 1986 vp. 1181
13241:
13242: Raha-asia-aloite n:o 1087
13243:
13244:
13245:
13246:
13247: Hietala: Määrärahan osoittamisesta rautatieopiston suunnittelua var-
13248: ten Pieksämäen kaupunkiin
13249:
13250:
13251: Eduskunnalle
13252:
13253: Pieksämäen kaupunki ja Valtionrautateiden keskuksen sijoittaminen Pieksämäelle. Jo vuonna
13254: Pieksämäen toiminnot ovat kasvaneet ja kehitty- 1974 kaupunki esitti VR:n kurssikeskuksen sijoit-
13255: neet rinta rinnan jo miltei sadan vuoden ajan. tamista Pieksämäelle tarjoten mm. ilmaisen maa-
13256: VR:nmerkitys koko Pieksämäen seudun kehityk- alueen kunnallistekniikalla varustettuna kurssi-
13257: selle on ollut huomattavan suuri. Työpaikkojen li- keskuksen käyttöön. Tuolloin kuitenkaan rauta-
13258: säksi VR:nvaikutus on heijastunut monille eri elä- tiehallituksen liikenneosaston mielestä asia ei ol-
13259: mänaloille, joilla tapahtuva toiminta on aikojen lut ajankohtainen vaan ensin oli selvitettävä jatko-
13260: kuluessa muovannut omalta osaltaan Pieksämäen ja täydennyskoulutuksen tarve ja erilaiset vaih-
13261: nykyilmettä. toehdot sen järjestämiseksi. Kaupunki uudisti esi-
13262: Viime vuosina VR:n työpaikat paikkakunnalla tyksensä vuonna 1981.
13263: ovat kuitenkin vähentyneet rationalisointi- ja Tämän jälkeen Pieksämäen kaupungin ja rauta-
13264: muiden toimenpiteiden johdosta. Vähenemistä tiehallituksen välillä on käyty ja käydään neuvot-
13265: on tapahtunut jo pelkästään kolmen viime vuo- teluja rautatieopiston sijoittamiseksi Pieksämäel-
13266: den aikana noin 230 työpaikkaa, 1720:stä le. Opiston sijoitusta Pieksämäelle puoltavat mo-
13267: 1490:een. VR:n kehitysnäkymien mukaan sama net seikat, joista mainittakoon mm. pitkät rauta-
13268: suuntaus jatkuu tästä eteenkinpäin. Merkittäviin tieperinteet, keskeinen sijainti ja hyvät liiken-
13269: irtisanomisiin ei kuitenkaan ole jouduttu turvau- neyhteydet, VR:n monipuoliset hallinto- ja muut
13270: tumaan, vaan väheneminen on tapahtunut ns. toiminnot, aikaisempaan koulutustoimintaan pe-
13271: luonnollista tietä. Kaupunki on pyrkinyt saamaan rustuva paikallinen opettajakunta etenkin käytän-
13272: tilalle korvaavia työpaikkoja, joiden osalta on to- nönläheisissä oppiaineissa (veturimieskoulu), rau-
13273: sin vielä huomattavasti toivomisen varaa. Erityi- hallinen ja viihtyisä ympäristö sekä kaupunkikes-
13274: sesti pysyvien työpaikkojen saanti menetettyjen kuksen palveluvarustus.
13275: tilalle luo pohjaa kaupungin ja seutukunnan tule- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
13276: valle kehitykselle. Kaupungin työpaikoista VR:n vasti,
13277: osuus on runsas viidennes.
13278: Pieksämäen kaupunki on useissa eri yhteyksissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13279: esittänyt mm. valtiovallan suuntaan erilaisten 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13280: hankkeiden ja toimintojen käynnistämistä Pieksä- 31.90.74 2 000 000 markan määrärahan
13281: mäellä. Yhtenä kiinnostuksen kohteena kaupun- käytettäväksi rautatieopiston suunnitte-
13282: gilla on ollut rautatiehallituksen alaisen koulutus- luun Pieksämäelle.
13283:
13284: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13285:
13286: Pertti Hietala
13287: 1182 1986 vp.
13288:
13289: Raha-asia-aloite n:o 1088
13290:
13291:
13292:
13293:
13294: Hietala: Määrärahan osoittamisesta työllisyysperusteisen avustuksen
13295: myöntämiseksi Pieksämäen maalaiskunnalle monitoimitalo-
13296: kunnanvirastotalon rakentamiseen
13297:
13298: Eduskunnalle
13299:
13300: Pieksämäen maalaiskunnalla on edessään vuosi- Vuoden 1985 aikana kunnan keskimääräinen
13301: na 1986-1987 mitta':an rakennuskohteen työttömyysprosentti (5,9) on ollut korkeampi
13302: monitoimitalo-kunnanvirastotalon rakentaminen. kuin Mikkelin työvoimapiirin (5,7) ja koko maan
13303: Talon yhteyteen tulevat tilat kansalaisopistoa ja (5 ,0). Työllisyystilanne kunnassa käytettävissä ole-
13304: kunnanvirastoa varten samoin kuin auditoriatilat vien tietojen perusteella vuoden 1986 alkupuolis-
13305: musiikki-, kokous- yms. tapahtumia varten. Myö- kolla on heikentynyt entisestään. Esimerkiksi
13306: hemmin II vaiheessa samaan yhteyteen tulevat maaliskuun tilanteen mukaan kunnan työttö-
13307: myös pääkirjaston tilat. Yhteensä tiloja myysprosentti oli 7,9 Mikkelin työvoimapiirin
13308: monitoimitalo-kunnanvirastotaloon tulee noin työttömyysprosentin ollessa 6,4 ja koko maan 5,6.
13309: 5 400 m 2 , josta I vaiheen osuus noin 4 450 m 2 • Pieksämäen maalaiskunta on jättänyt työvoima-
13310: Kokonaiskustannusarvio on noin 23 milj. mark- ministeriölle hakemuksen, että monitoimitalo-
13311: kaa, josta I vaiheen osuus 19 milj. markkaa. kunnanvirastotalon rakentamiseen myönnettäisiin
13312: Valmistuttuaan tilat parantavat huomattavasti avustusta 20 % hankkeen kustannusarviosta 19
13313: kunnan palveluvarustusta opetus- ja vapaa- milj. markasta eli 3 800 000 markkaa.
13314: aikatoimessa. Samoin kunnanviraston toimitilat, Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
13315: jotka nykyisin ovat ahtaat ja epäkäytännölliset, taen,
13316: parantuvat huomattavasti.
13317: Hanke on ajoitettu valtion ohjeiden ja toivo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13318: musten mukaisesti laskukaudelle parantamaan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13319: koko seudun työllisyystilannetta, joka on heiken- 34.50.62 3 800 000 markan suuruisen
13320: tynyt huomattavasti yritysten lopettamisten sekä määrärahan käytettäväksi työllisyysperus-
13321: supistamisten kautta. Kunnan alueella on mene- teisena avustuksena Pieksämäen maalais-
13322: tetty noin 120 työpaikkaa kahden viime vuoden kunnalle monitoimitalo-kunnanvirastota-
13323: aikana (Suonenjoen Ympäristön Osuusmeijeri, lohankkeen toteuttamiseen.
13324: Haapakosken Tehdas Oy, Partek Oy ja Sotka Oy).
13325: Lisäksi seudun huomattava työllistäjä Valtionrau-
13326: tatiet on vähentänyt työvoimaansa.
13327:
13328: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13329:
13330: Pertti Hietala
13331: 1986 vp. 1183
13332:
13333: Raha-asia-aloite n:o 1089
13334:
13335:
13336:
13337:
13338: Hietala: Määrärahan osoittamisesta työllisyysperusteisen avustuksen
13339: myöntämiseksi Pieksämäen kaupungille kulttuurikeskuksen ra-
13340: kentamista varten
13341:
13342: Eduskunnalle
13343:
13344: Pieksämäen kaupungin nykyinen kirjastoraken- rikeskuksen (kirjasto-monitoimitalon) uudisra-
13345: nus on vanha, huonokuntoinen, ahdas ja epäkäy- kennushankkeen omassa rakentamisohjelmassaan
13346: tännöllinen eikä näin ollen tarjoa pienimpiäkään valmistuvaksi vuonna 1988. Alustavia lupauksia
13347: mahdollisuuksia kirjaston ja sen oheistoimintojen hankkeen rakentamisluvan saamiseksi opetusmi-
13348: kehittämiselle ja tehokkaalle käytölle. Kaupunki- nisteriöstä on annettu vuodelle 1987. Kouluhalli-
13349: liiton suorittaman kaupunkipalvelututkimuksen tus on joulukuussa 1985 hyväksynyt hankkeen to-
13350: mukaan Pieksämäen kaupunginkirjasto todettiin teuttamisohjelman I vaiheen kirjastotilojen osalta.
13351: käyttäjien keskuudessa ylivoimaisesti heikoim- Hankkeen kokonaiskustannusarvio on tällä het-
13352: maksi kirjastoksi ulkoisilta puitteiltaan tutkimuk- kellä 39,5 miljoonaa markkaa, josta kirjastotilojen
13353: sessa mukana olleiden 30 kaupungin kirjastoista. osuus on noin kolmannes. Valtion rahoitustukea
13354: Ihmisten lukuharrastus on lisääntynyt kaikissa ikä- kaupunki on budjetoinut hankkeeseen 2,6 mil-
13355: luokissa, minkä lisäksi kirjastojen käyttö opiske- joonaa markkaa kirjastotilojen osalta ja saman ver-
13356: luun, tutkimustoimintaan, musiikinkuunteluun, ran muiden tilojen osalta. Päätöstä valtion osallis-
13357: kirjailijavierailuihin sekä moniin muihin toimin- tumisesta hankkeen rahoitukseen ei vielä ole
13358: toihin kasvaa jatkuvasti. Kirjastoista on muodos- tehty.
13359: tunut eräänlaisia kulttuurikeskuksia, joiden mer- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
13360: kitys tulevaisuudessa korostuu kiireisen elämän-
13361: rytmin ja teknisen kehityksen sävyttämässä yhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13362: kunnassa. Näillä näkymin Pieksämäellä ollaan 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13363: huolestuneita tulevaisuudesta tällä sektorilla, mi- 34.50.62 2 000 000 markan suuruisen
13364: käli kirjaston ja kulttuuritoimen kehittämisedelly- määrärahan käytettäväksi työllisyysperus-
13365: tyksiin ei saada pikaista parannusta aikaan esim. teisen avustuksen myöntämiseksi Pieksä-
13366: valtiovallan tuen muodossa. mäen kaupungzlle kulttuurikeskuksen ra-
13367: Pieksämäen kaupunki on sisällyttänyt kulttuu- kentamiseen.
13368:
13369: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13370:
13371: Pertti Hietala
13372: 1184 1986 vp.
13373:
13374: Raha-asia-aloite n:o 1090
13375:
13376:
13377:
13378:
13379: Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n Naisten
13380: Kehitysrahasto, Suomen Yhdistys - Finska Riksföreningen för
13381: FN:s Utvecklingsfond för Kvinnor ry:lle
13382:
13383: Eduskunnalle
13384:
13385: YK:nNaisten Kehtysrahasto, Suomen Yhdistys Toiminta tapahtuu vapaaehtoisin voimin, mut-
13386: perustettiin vuoden 1981 helmikuussa maailman ta yhä laajenevan työkentän jatkuva palveleminen
13387: ensimmäisenä kansallisena yhdistyksenä tuke- edellyttää toimintakeskuksen ylläpitoa ja myös
13388: maan YK:n pääsihteerin alaisen YK:n naisten jatkuvaa yhteydenpitoa paikallistaimikuntiin eri
13389: vuosikymmenen vapaaehtoisen rahaston välityk- puolilla Suomea.
13390: sellä kaikkein köyhimpien kehitysmaiden naisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13391: omatoimisia pyrkimyksiä omien ja perheittensä taen,
13392: elinolojen parantamiseksi maaseudulla ja kaupun-
13393: kien vähäruloisten keskuudessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13394: Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan tiedotuksen ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13395: varainhankinnan avulla. Yhdistyksen toiminta on 24.99.50 lisäyksenä 100 000 markkaa
13396: ollut tuloksellista. Paikallistaimikuntia on jo vä- YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen
13397: hintään yksi joka läänissä ja uusia on perusteilla. Yhdistys - Finska Riksföreningen för
13398: Edellä mainittuun YK:n rahastoon on yhdistys FN:s Utveck/ingsfond för Kvinnor ry:lle
13399: vuosina 1982-84 suorittanut valtioiden ulkopuo- annettavaksi valtionavuksi.
13400: lelta tulleista avustuksista yksinään lähes puolet.
13401:
13402: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
13403:
13404: Liisa Hilpelä Hannele Pokka Ritva Laurila
13405: Tarja Halonen Elisabeth Rehn Inger Hirvelä
13406: Ulla Puolanne Helena Pesola Ulla-Leena Alppi
13407: Vieno Eklund Marjatta Väänänen Impi Muroma
13408: Elsi Hetemäki-Olander Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
13409: Paula Eenilä Riitta Uosukainen Sirpa Pietikäinen
13410: Aino Pohjanoksa Kati Peltola Heli Astala
13411: Liisa Jaakonsaari Tuulikki Petäjäniemi Eeva Turunen
13412: Lea Kärhä Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen
13413: Arja Alho Tuulikki Hämäläinen Jutta Zilliacus
13414: Päivi Varpasuo Eva-Riitta Siitonen Liisa Arranz
13415: Saara Mikkola Anna-Kaarina Louvo Saara-Maria Paakkinen
13416: Tuula Paavilainen Sinikka Hurskainen-Leppänen
13417: 1986 vp. 1185
13418:
13419: Raha-asia-aloite n:o 1091
13420:
13421:
13422:
13423:
13424: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta arvioija-ostoneuvottelijan
13425: palkkaamiseksi Turun ja Porin lääninhallitukseen
13426:
13427:
13428: Eduskunnalle
13429:
13430: Valtioneuvosto on viime vuosina vahvistanut sien kuluttua. Toteutumisvauhdin kymmenker-
13431: useita valtakunnallisia suojeluohjelmia. Näitä taistaminenkin nykyisestään, mikä on ympäris-
13432: ovat kansallispuistojen kehittämisohjelma, soi- tönsuojelutoimiston nykyisellä työvoimalla täysin
13433: densuojelun perusohjelma ja lintuvesien suoje- mahdotonta, tietäisi päätösten toteutumista vasta
13434: luohjelma. Myös vahvistetuissa seutukaavoissa on 50 vuoden kuluttua. Valtioneuvoston periaate-
13435: valtakunnallisesti merkittäviä suojelukohteita. päätösten suojelualueiden toteuttamisen esteenä
13436: Suojeluohjelmia on pääasiallisesti pyritty toteutta- ei siis yleensä ole maanomistajan vastustus. Kaup-
13437: maan ostamalla alueet valtiolle. pojen syntymisen ehdottomasti suurimpana estee-
13438: Ostotoiminta käynnistyy lääninhallituksen nä on arviointien tavaton hitaus.
13439: alustavilla neuvotteluilla maanomistajan kanssa. Kaupankäyntitilanne on puuroutumassa erityi-
13440: Tämän jälkeen ympäristöministeriö, joko omalla sen kestämättömäksi Saaristomeren kansallispuis-
13441: työvoimalla tai metsähallitusta ja maanmittaus- ton kohdalla.
13442: hallitusta apunaan käyttäen, suorittaa alueen Jos maakauppoja ei tapahdu, alueita uhkaa tu-
13443: kauppahinnan arvioinnin. Arvion saatuaan lää- houtuminen. Kaupankäynnin jumiutumista
13444: ninhallitus neuvottelee ja tekee mahdolliset kau- usein seuraavat soiden ojitukset, rakentaminen
13445: pat maanomistajien kanssa. ym. toimenpiteet aiheuttavat luonnonsuojelulli-
13446: Valtakunnallisia suojeluohjelmia on Turun ja sia menetyksiä ja erittäin suuria työajan menetyk-
13447: Porin läänissä toteuttamatta seuraavasti: kansallis- siä luonnonsuojeluviranomaisille. Yhden uuden
13448: puistoja 2 400 hehtaaria, soita 11 800 hehtaaria ja työntekijän työpanoksella valtioneuvoston periaa-
13449: lintuvesiä 12 000 hehtaaria. Suomen vielä toteu- tepäätösten toteuttamisnopeus voisi nykyisestään
13450: tumattomista kansallispuistoalueista tämä on run- jopa kymmenkertaistua.
13451: saat 50 %. Viiden eteläisen läänin toteutumatto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13452: masta soidensuojelualasta on Turun ja Porin lää- ten,
13453: nissä 50 % ja lintuvesien suojelualasta vajaat
13454: 40%. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13455: Näillä alueilla on varovaisestikin arvioiden 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13456: 4 500 maanomistajaa. Ottaen huomioon myös 26.05.01 lisäyksenä 150 000 markkaa ar-
13457: vahvistuneiden seutukaavojen valtakunnalliset vioija-ostoneuvottelijan palkkaamiseksi
13458: kohteet ja sen, että suojeluohjelmia on tulossa li- Turun ja Porin lääninhallitukseen läänin
13459: sää (ainakin lehdot ja uhanalaiset eliöt), merkitsee aluetta koskevien suojeluohjelmien to-
13460: kauppojen jatkuminen nykyiseen tahtiin valtio- teuttamiseksi.
13461: neuvoston hyväksymien suojeluohjelmien toteu-
13462: tumista Turun ja Porin läänissä vasta satojen vuo-
13463:
13464: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
13465:
13466: Liisa Hilpelä Heikki Perho Martti Ratu
13467: Risto Ahonen Mikko Rönnholm Ensio Laine
13468: Tapio Holvitie Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
13469: Jukka Mikkola llkka Kanerva
13470:
13471:
13472: 48 260148U
13473: 1186 1986 vp.
13474:
13475: Raha-asia-aloite n:o 1092
13476:
13477:
13478:
13479:
13480: Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin
13481: läänin kehittämiseen
13482:
13483:
13484: Eduskunnalle
13485:
13486: Läänin kehittämisrahamenettely laajenee kaik- vostoliiton kaupan vientiylijäämäisyys tullee ai-
13487: kiin lääneihin. Lisäystä edellisen tulo- ja menoar- heuttamaan suuria ongelmia juuri Turun ja Porin
13488: vion määrärahaan on 32 000 000 markkaa, mutta läänissä. Tästä syystä läänin kehittämisrahan
13489: koska maaseutualueiden työpaikkakokeiluun ja osuuden tulisi tässä läänissä olla tuntuva.
13490: erityisalueiden elinkeinotoiminnan edistämiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13491: tarkoitettuun valtionavustukseen varatut määrära- taen,
13492: hat, yhteensä 29 500 000 markkaa, poistuvat, on
13493: todellinen lisäys vain 2 500 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13494: Turun ja Porin läänin teollisuuden hallitsevat 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13495: toimialat ovat metallituote- ja konepajateollisuus, 26.98.43 lisäyksenä 25 000 000 markkaa
13496: tevanake-teollisuus sekä elintarviketeollisuus. Lää- kå"ytettävå"ksi erityisesti Turun ja Porin låä"-
13497: nin teollisuus perustuu ennen muuta vientiin, jos- nin kehittämiseen.
13498: ta suurin osa suuntautuu Neuvostoliittoon. Neu-
13499:
13500: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13501:
13502: Liisa Hilpelä Ensio Laine
13503: Martti Ratu Anna-Liisa Jokinen
13504: likka Kanerva
13505: 1986 vp. 1187
13506:
13507: Raha-asia-aloite n:o 1093
13508:
13509:
13510:
13511:
13512: Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eräisiin aineen-
13513: opettajien koulutuksen menoihin
13514:
13515:
13516: Eduskunnalle
13517:
13518: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti ai- Tulo- ja menoarvion ko. momentin perusteluis-
13519: neenopettajien opiskelutilannetta siten, että sa esitetään, että erillisiä kasvatustieteellisiä opin-
13520: uuden tutkinnon (vrt. asetus 530/78) mukaan toja järjestettäisiin 615 opiskelijalle. Koska van-
13521: opiskelevat suorittavat opetusharjoittelunsa jo var- han tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevien
13522: sinaisen opiskelunsa aikana osana tätä opiskelua. opiskeluoikeus päättyy syksyllä 1986, näitä opis-
13523: Samanaikaisesti uuden tutkintojärjestelmän mu- kelijoita lasketaan olevan ainakin 950, ja tästä
13524: kaan opiskelevien kanssa korkeakouluissa on vielä syystä esitetty määräraha ei ole riittävä ongelman
13525: niitä, jotka opiskelevat vanhan tutkintojärjestel- ratkaisemiseksi.
13526: män mukaan. Näiden opetusharjoittelu on järjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13527: tetty ns. aineenopettajien erillisinä kasvatustie- taen,
13528: teen opintoina. Näihin opintoihin pääseminen on
13529: kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi, sillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13530: opettajankoulutusyksiköiden opetusresurssit on 1987 tulo- ja menorvioon momentzlle
13531: jouduttu käyttämään lähes kokonaan uuden jär- 29.37.29lisäyksenä 1 900 000 markkaa ai-
13532: jestelmän mukaan opiskelevien opetusharjoitte- neenopettaji"en erillisten kasvatustieteellis-
13533: lun järjestämiseen. Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä ten opintojen järjestämiseen.
13534: erityistoimenpiteisiin syntyneen siirtymävaiheen
13535: ongelman (joka pääosin poistuu luonnollista tietä
13536: vuoteen 1989 mennessä) ratkaisemiseksi.
13537:
13538: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
13539:
13540: Liisa Hilpelä Ensio Laine Martti Ratu
13541: Heikki Perho Tapio Holvitie Heli Astala
13542: Anna-Liisa Jokinen Jukka Mikkola llkka Kanerva
13543: 1188 1986 vp.
13544:
13545: Raha-asia-aloite n:o 1094
13546:
13547:
13548:
13549:
13550: Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion ammatil-
13551: listen oppilaitosten laitehankintoihin
13552:
13553:
13554: Eduskunnalle
13555:
13556: Valtion ammatillisten oppilaitosten emy1senä koituksenmukaista erityisesti nopean teknisen ke-
13557: ongelmana on opetus- ja muun kaluston hankki- hityksen kohteena olevien laitteiden sekä hankin-
13558: miseen tarkoitettujen määrärahojen vähäisyys. tamenoiltaan hyvin kalliiden, mutta käyttöasteel-
13559: Pääosin 1970-luvun alussa ostettu peruskalusto on taan vähäisten laitteiden hankkimiseksi.
13560: jo uusimisen tarpeessa. Varsinkin teknologian ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13561: hitys ja opetuksen laatuun panostaminen edellyt- taen,
13562: tävät nykyaikaisen kone- ja laitekannan hankki-
13563: mista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13564: Kone- ja kalustohankintaan tarkoitettuja mää- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttJie
13565: rärahoja on tuntuvasti lisättävä. Samalla on myös 29.60.29 lisåyksenå· 7 000 000 markkaa
13566: käytettävä hyväksi vuokrauksen ja leasing- käytettåvå"ksi valtion ammattllisten oppi-
13567: sopimusten käyttömahdollisuudet. Tämä on tar- laitosten kone- ja laitekannan uusimiseen.
13568:
13569: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
13570:
13571: Liisa Hilpelä Heikki Perho Martti Ratu
13572: Ensio Laine Tapio Holvitie Heli Astala
13573: Anna-Liisa Jokinen Jukka Mikkola Tikka Kanerva
13574: 1986 vp. 1189
13575:
13576: Raha-asia-aloite n:o 1095
13577:
13578:
13579:
13580:
13581: Hilpelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammatillisten op-
13582: pilaitosten opettajien jatko- ja täydennyskoulutukseen
13583:
13584:
13585: Eduskunnalle
13586:
13587: Keskiasteen koulunuudistus tuo mukanaan toksissa, tietotekniikan tulo opetukseen, läpäisy-
13588: vaatimuksen koulun pedagogisesta uudistamises- periaatteella opetettu aine jne. Tämän vuoksi
13589: ta. Työelämän vaatimusten lisääntyminen ja eri opettajien jatko- ja täydennyskoulutukseen varat-
13590: ammattien muuttuminen aiheuttavat uusia kehi- tavia määrärahoja on tuntuvasti lisättävä, koska
13591: tysvaateita ammatilliseen koulutukseen. Opetta- opetuksen laadullinen ja sisällöllinen kehittämi-
13592: jien on jatkuvasti kehitettävä opetustaan pysyäk- nen ei ilman sitä tule onnistumaan.
13593: seen työelämän vaatimusten tasolla, mikä aiheut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13594: taa kasvavaa opettajien jatko- ja täydennyskoulu- taen,
13595: tustarvetta.
13596: Opettajien jatko- ja täydennyskoulutuksen tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13597: ve on sekä pedagogisten valmiuksien kehittämisen 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13598: että ammattialalla tapahtuvan kehityksen alueella 29.76.28 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
13599: tärkein, mutta tarvetta ovat lisänneet myös monet käytettäväksi ammatillisten opptlaitosten
13600: muut seikat. Tällaisia ovat mm. oppilasaineksen opettajien ja muun henktlökunnan jatko-
13601: heterogeenisuuden lisääntyminen, ylioppilaiden ja täydennyskoulutukseen.
13602: määrän kasvu keskiasteen ammatillisissa oppilai-
13603:
13604: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
13605:
13606: Liisa Hilpelä Heikki Perho Paula Eenilä
13607: Martti Ratu Ensio Laine Tapio Holvitie
13608: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Jukka Mikkola
13609: llkka Kanerva
13610: 1190 1986 vp.
13611:
13612: Raha-asia-aloite n:o 1096
13613:
13614:
13615:
13616:
13617: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta vedenhankinnan pohjavesi-
13618: selvityksiin Varsinais-Suomessa
13619:
13620:
13621: Eduskunnalle
13622:
13623: Varsinais-Suomen yhdyskuntien Ja haja- kin määrärahoja tähän tarkoitukseen lisätä sekä
13624: asutuksen vesihuollon ongelmat ovat suuret, Ja vuoden 1987 että ainakin kahden seuraavan vuo-
13625: siksi tulisi pohjavesien tutkimukseen panostaa ny- den talousarvioissa.
13626: kyistä huomattavasti enemmän. Varsinais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13627: Suomen asutuksen pääosa nojautuu edelleen erit- taen,
13628: täin heikkolaatuisen ja monien riskien alaisena
13629: olevan pintaveden ja niukkojen sekä usein laadul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13630: taan heikohkojen pohjavesien varaan. Alueella on 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13631: kuitenkin myös käyttämättömiä pohjavesivaroja, 30.40.23lisäyksenä 1 000 000 markkaa ve-
13632: joiden runsautta ja laatua ei ole voitu riittävän pe- denhankinnan pohjavesiselvitysten teke-
13633: rusteellisesti selvittää tutkimusmäärärahojen miseen en"tyisesti Varsinais-Suomessa.
13634: puutteen vuoksi. Edellä mainituista syistä tulisi-
13635:
13636: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
13637:
13638: Liisa Hilpelä Ensio Laine Martti Ratu
13639: Mikko Rönnholm Jukka Mikkola Heikki Perho
13640: Paula Eenilä Risto Ahonen Tapio Holvitie
13641: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ilkka Kanerva
13642: 1986 vp. 1191
13643:
13644: Raha-asia-aloite n:o 1097
13645:
13646:
13647:
13648:
13649: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpälääkärin viran perusta-
13650: miseksi Turun yliopistolliseen keskussairaalaan
13651:
13652:
13653: Eduskunnalle
13654:
13655: Vuosittain ilmenee maassamme 17 000 uutta tilasjoukkoa ei tarvitsisi ryhtyä voimakkaasti karsi-
13656: syöpätapausta. Vuonna 2000 uusia tapauksia en- maan, tarvittaisiin TYKS:n sädehoitoklinikalle 4
13657: nustetaan ilmaantuvan 23 000 vuodessa. Syöpä- uutta lääkärin virkaa vuoteen 1990 mennessä. Tä-
13658: potilaiden hoitoa vaikeuttaa tänä päivänä se, että hän päästäisiin, jos virkoja saataisiin yksi vuodes-
13659: alati kasvavaan potilasjoukkoon verrattuna syöpä- sa.
13660: lääkärin virkoja on liian vähän. Suomessa on tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13661: hetkellä 64 1 12 syöpätautien ja sädehoidon eri- taen,
13662: koislääkärin virkaa, mutta niitä tulisi olla vähin-
13663: tään 93-97 virkaa eli yksi lääkäri 60 000 asukasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13664: kohti. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13665: Turun ja Porin läänin syöpäpotilaiden sädehoi- 33. 79.321isäyksenä 250 000 markkaa syö-
13666: dosta vastaa kymmenen lääkäriä Turun yliopistol- pälääkärin viran perustamiseksi Turun yli-
13667: lisen keskussairaalan sädehoitoklinikalla. Jotta po- opistolliseen keskussairaalaan.
13668:
13669: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
13670:
13671: Liisa Hilpelä Matti Ratu Mikko Rönnholm
13672: llkka Kanerva Jukka Mikkola Heikki Perho
13673: Paula Eenilä Risto Ahonen Ensio Laine
13674: Tapio Holvitie Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
13675: 1192 1986 vp.
13676:
13677: Raha-asia-aloite n:o 1098
13678:
13679:
13680:
13681:
13682: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pidä Saaristo Siistinä ry. -
13683: Håll Skärgården Ren rf:n toiminnan tukemiseen
13684:
13685:
13686: Eduskunnalle
13687:
13688: Pidä Saaristo Siistinä ry. - Håll Skärgården Valtio saa vuosittain kertakäyttöjuomapakkauk-
13689: Ren rf:n toiminta on kehittynyt voimakkaasti vii- sista verotuloja useita miljoonia markkoja. Pak-
13690: me vuosina. Vuosittain liittyy yhdistykseen kaukset roskaavat luontoa huomattavasti. Kuiten-
13691: 600-700 uutta jäsentä. Omaehtoinen varainhan- kin esim. ennalta ehkäisevään ympäristönsuojelu-
13692: kinta on aktiivista, mutta toiminnan kehittämi- työhön verotuloja on käytetty hyvin niukasti.
13693: nen ja laajentaminen sekä jatkuvuus riippuu kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13694: tenkin ratkaisevasti valtion myöntämästä vuotui- taen,
13695: sesta tuesta.
13696: Jo nykyisellä toimintalaajuudella saariston jäte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13697: huoltoon tarvittaisiin paljon enemmän taloudel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13698: lista tukea kuin yhdistys on saanut. Jätehuolto- 35.13.611isäyksenä 150 000 markkaa Pidä
13699: verkoston laajentaminen koko Suomen saaristo- Saaristo Sti'stinä ry. - Hå/1 Skärgården
13700: alueille ja sen laadun parantaminen ovat Pidä Saa- Ren rfn toiminnan tukemiseen.
13701: risto Siistinä ry:n tärkeimpiä tehtäviä. Lisäksi va-
13702: roja tarvitaan ennalta ehkäisevään asennekasvatus-
13703: työhön.
13704:
13705: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
13706:
13707: Liisa Hilpelä Ensio Laine Martti Ratu
13708: Mikko Rönnholm Ilkka Kanerva Heikki Perho
13709: Paula Eenilä Risto Ahonen Tapio Holvitie
13710: Anna-Liisa Jokinen Jukka Mikkola
13711: 1986 vp. 1193
13712:
13713: Raha-asia-aloite n:o 1099
13714:
13715:
13716:
13717:
13718: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Otajärven kunnostuksen sel-
13719: vitystyöhön
13720:
13721:
13722: Eduskunnalle
13723:
13724: Laitilan, Pyhärannan ja Kodisjoen rajalla sijait- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13725: seva Otajärvi on Varsinais-Suomen paras lintuvesi taen,
13726: ja koko maamme parhaita lintuvesiä. Järvi on kan-
13727: sainvälisesti arvokkaana kohteena mukana valtio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13728: neuvoston hyväksymässä lintuvesien suojeluohjel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13729: massa. Jotta järvi säilyttäisi arvonsa lintuvesialuee- 35.25. 771isäyksenä 200 000 markkaa Ota-
13730: na ja sen virkistyskäyttöarvo turvattaisiin, on sille järven kunnostuksen selvitystyöhön.
13731: laadittava kunnostussuunnitelma, sillä sen arvoa
13732: uhkaavat monet ihmistoiminnot.
13733:
13734: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
13735:
13736: Liisa Hilpelä Ensio Laine Martti Ratu
13737: Heli Astala likka Kanerva Paula Eenilä
13738: Risto Ahonen Mikko Rönnholm Tapio Holvitie
13739: Anna-Liisa Jokinen Jukka Mikkola
13740:
13741:
13742:
13743:
13744: 49 260148U
13745: 1194 1986 vp.
13746:
13747: Raha-asia-aloite n:o 1100
13748:
13749:
13750:
13751:
13752: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden kansallisten vapau-
13753: tusliikkeiden kautta annettavaan kehitysapuun
13754:
13755:
13756: Eduskunnalle
13757:
13758: Suunnilleen kymmenen vuoden ajan Suomi on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13759: antanut taloudellista tukea kansallisille vapautus- taen,
13760: järjestöille, ensi sijassa Etelä-Afrikassa sijaitseville
13761: liikkeille. Kun Etelä-Afrikan tasavalta on itsepäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13762: sesti kieltäytynyt noudattamasta YK:n Namibiaa 1987 tulo- ja menoarvioon momentin
13763: koskevaa päätöstä ja lukemattomia suosituksia, 24. 70.69 alamomentille 2 lisäyksenä"
13764: jotka tarkoittavat taloudellisen ja rotupoliittisen 16 000 000 markkaa, joka jakautuisi seu-
13765: sorron lopettamista itse Etelä-Afrikassa, mikä on raavasti: Afn.kan National Congress
13766: kiristänyt Etelä-Afrikan tilannetta, on Suomen 8 000 000 markkaa sekii Afnkan ulkopuo-
13767: kaltaisen laajaa kauppaa Etelä-Afrikan kanssa käy- lella toimivat vapautusjiirjestöt, joita
13768: vän maan moraalinen velvollisuus tukea kansan OAU ei hyviiksy, 8 000 000 markkaa.
13769: vapaustaistelua.
13770:
13771: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
13772:
13773: Inger Hirvelä Pekka Leppänen
13774: Ulla-Leena Alppi Arvo Kemppainen
13775: Anna-Liisa Jokinen
13776: 1986 vp. 1195
13777:
13778: Raha-asia-aloite n:o 1101
13779:
13780:
13781:
13782:
13783: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta saamelaisteatteritoiminnan
13784: edistämiseksi
13785:
13786:
13787: Eduskunnalle
13788:
13789: Maassamme asuu noin 4 500 kolmeen eri kieli- saavat valtiolta suoraa avustusta, mikä on mahdol-
13790: ryhmään kuuluvaa saamelaista. Omaan kieleen listanut mm. pätevän ohjaaja-avun saamisen ja
13791: pohjautuvan elävän saamelaiskulttuurin perusta- suunnitelmallisen koulutustoiminnan. Tavoittee-
13792: minen riippuu valtion erityistoimista, sillä saame- na on myös yhteistyön kehittäminen Pohjoismai-
13793: laiset elävät taloudellisesti vaikeissa oloissa luon- den saamelaisteatteriryhmien kesken ja pysyvän
13794: taiselinkeinojen harjoittamisen vaikeuduttua ja saamelaisteatterin rakentaminen.
13795: työttömyyden ollessa Lapissa yleensäkin suurem- Myös Suomessa toimii mm. Utsjoen Outakos-
13796: paa kuin muualla maassa. Pieni väestömäärä ei kella saamelaisten oma teatteriryhmä, jonka toi-
13797: myöskään tarjoa itsestään samanlaisia edellytyksiä mintaedellytyksiä tulisi valtion tuella edistää. Tär-
13798: taloudellisesti kannattavan lehtien ja kirjallisuu- keä näkökohta on myös, että Suomen saamelaisil-
13799: den kustannustoiminnan, teatterilaitoksen ja mo- la olisi tasavertainen lähtökohta saamelaisteatteri-
13800: nen muun vastaavan henkisen kulttuurin toimin- toiminnan yhteistyömuotojen kehittämisessä Poh-
13801: nan harjoittamiseen siinä mitassa ja runsaudessa jolassa.
13802: kuin se on pääväestölle mahdollista. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13803: Saamelaisten keskuudessa, ennen kaikkea Nor-
13804: jassa ja Ruotsissa, on noussut vireä teatteritoimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13805: ta, joka edelleen on kasvussa. Norjan valtio on 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13806: myöntänyt erityisen määrärahan saamelaisteatte- 29.90.52 lisäyksenä 150 000 markkaa saa-
13807: rin kehittämiseen. Myös Ruotsissa toimivat Kau- melaisteatten"toiminnan edistämiseksi.
13808: tokeinon ja Jokkmokin saamelaisteatteriryhmät
13809:
13810: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
13811:
13812: Inger Hirvelä Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi
13813: Mauri Pekkarinen Heli Astala Sakari Knuuttila
13814: Arvo Kemppainen Anna-Liisa Jokinen
13815: 1196 1986 vp.
13816:
13817: Raha-asia-aloite n:o 1102
13818:
13819:
13820:
13821:
13822: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Uusi Tuuli ry:lle kehitys-
13823: maakauppalaivan kunnostukseen
13824:
13825:
13826: Eduskunnalle
13827:
13828: Uusi Tuuli ry. on aatteellinen yhdistys, jonka hallitsema yhtiö. Osakkaina ovat mm. Emmauk-
13829: toiminta tähtää köyhien ja rikkaiden maiden väli- set, useat kehitysmaakaupat, useat ylioppilaskun-
13830: sen kanssakäymisen lisäämiseen, niin henkisellä nat, Punainen Risti jne. sekä yksityiset osakkeen
13831: kuin materiaalisellakin tasolla. Lisäksi yhdistyksen lunastaneet.
13832: tehtävänä on tiedottaa kehitysmaiden ongelmista. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto
13833: Osa yhdistyksen toimintaa on ihmiselle ja luon- on suhtautunut Uusi Tuuli -projektiin myöntei-
13834: nolle ystävällisen tekniikan käyttö ja siitä tiedotta- sesti, mutta Estelle-laivan kuntoon saattaminen
13835: minen Suomessa ja muualla. on vaikea määritellä kehitysyhteistyövaroilla ra-
13836: Yhdistys toimii kiinteässä yhteistyössä Em- hoitettavaksi hankkeeksi, koska esimerkiksi koh-
13837: maus-liikkeen, kehitysmaakauppojen, prosentti- demaata ei voida ilmoittaa etukäteen. Projektin
13838: liikkeen ja muiden Uusi Tuuli ry:n kanssa aatteel- tärkeä tehtävä on tiedottaminen, mutta tiedotus-
13839: lisesti sopusoinnussa olevien järjestöjen kanssa. määrärahat annetaan yleensä painotuotteiden, fil-
13840: Yhdistyksen tärkein projekti on kehitysmaa- mien jne. tuottamiseen.
13841: kauppalaivan Estelien kuntoon saattaminen ja ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13842: hitysmaapurjehduksen aloittaminen. Lastina olisi taen,
13843: kehitysmaiden suuntaan Emmaus- ja muun ke-
13844: räyksen kautta saatua ylijäämätavaraa kuten työ- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13845: kaluja, vaatteita, keittiövälineitä, polkupyöriä 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
13846: jne. Paluulastissa tuotaisiin kehitysmaakauppa- 300 000 markan määrärahan Uusi Tuuli
13847: tuotteita kuten teetä, kahvia, käsitöitä jne. ry:n kehitysmaakauppalaivan Estelien
13848: Kehitysmaakauppahanketta rahoittaa Eestaas kunnostusta varten.
13849: oy, joka on voittoa tuottamaton Uusi Tuuli ry:n
13850:
13851: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13852:
13853: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen
13854: Timo Roos Vieno Eklund Ensio Laine
13855: Hannu Kemppainen Anna-Liisa Jokinen Liisa Arranz
13856: Timo Kietäväinen Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi
13857: Ole Wasz-Höckert Jouko Skinnari Pirjo Rusanen
13858: Liisa Jaakonsaari Ville Komsi Timo Laaksonen
13859: Pertti Hietala Lauha Männistö Reijo Lindroos
13860: Arvo Kemppainen Pähr-Einar Hellström Tarja Halonen
13861: Arja Alho Kati Peltola Pekka Leppänen
13862: Liisa Hilpelä Jouni J. Särkijärvi Elisabeth Rehn
13863: Irma Rosnell Esko-Juhani Tennilä Aarno von Bell
13864: Jutta Zilliacus Marjatta Stenius-Kaukonen Osmo Vepsäläinen
13865: Heli Astala Marja-Liisa Löyttyjärvi Mikko Kuoppa
13866: Pentti Lahti-Nuuttila Sten Söderström Esko Helle
13867: Tuula Paavilainen Saara-Maria Paakkinen Sinikka Hurskainen-Leppänen
13868: Olli Helminen Risto Ahonen Paula Eenilä
13869: 1986 vp. - RA n:o 1102 1197
13870:
13871: Riitta Järvisalo-Kanerva Pirkko Valtonen Esko Aho
13872: Päivi Varpasuo Heikki Järvenpää Eeva Turunen
13873: Ben Zyskowicz Riitta Uosukainen Esko Almgren
13874: Pentti Skön Heikki Riihijärvi Kalle Könkkölä
13875: Jussi Ranta Pirkko Turpeinen Tuulikki Hämäläinen
13876: Sirpa Pietikäinen Georg C. Ehrnrooth Veikko Saarto
13877: Reino Paasilinna
13878: 1198 1986 vp.
13879:
13880: Raha-asia-aloite n:o 1103
13881:
13882:
13883:
13884:
13885: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston rakenta-
13886: miseksi Jämsään
13887:
13888:
13889: Eduskunnalle
13890:
13891: Jämsän seutukunta on perinteisesti ollut ja tu- sieltä tuotetaan tänne huomattavia määriä rehu-
13892: lee olemaan yksi maamme luontaisimmista ja voi- ja siemenviljaa, joten viljan edestakainen kuljetta-
13893: maperäisimmistä viljanviljelyalueista. Keski-Suo- minen aiheuttaa suuret kustannukset. Tämän
13894: messa tuotetusta leipäviljasta noin 80 % viljellään vuoksi valtion viljavaraston perustaminenJämsään
13895: Jämsän seudulla ja siemenvilja lähes kokonaan. on perusteltua. Aloite asiasta on tehty jo useita
13896: Jämsässä viljan vastaanottoa harjoittavat liikkeet vuosia sitten Valtion viljavarastolle. Jämsän edul-
13897: ovat ottaneet viljaa vastaan vuosittain keskimäärin lisuutta varaston sijoituspaikkana puoltavat myös
13898: 7,5 milj. kg, joka vastaa noin 20000 ha:n vilje- paikkakunnan keskeinen sijainti sekä erin-
13899: lysalaa. Viljaa on toimitettu liikkeisiin Jämsäs- omaiset maantie- ja rautatieliikenneyhteydet.
13900: tä (kokonaispeltoala 7 500 ha), Jämsänkoskelta Esitettyihin perusteluihin viitaten ehdotamme,
13901: (2 500 ha), Korpilahdelta (5 200 ha), Kuhmoisista
13902: (3 800 ha), Kuorevedeltä (2 800 ha), Längelmäeltä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13903: sekä muista lähialueen kunnista. Koska liikkeillä 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
13904: on pienet varastot ja kahdella liikkeellä ei ole vas- kan määrärahan viljavaraston suunnittelua
13905: taanottovarastaa lainkaan, on vilja kuljetettava varten Jämsään.
13906: Etelä- ja Lounais-Suomen varastoihin. Vastaavasti
13907:
13908: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13909:
13910: Inger Hirvelä Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi
13911: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
13912: Anna-Liisa Jokinen
13913: 1986 vp. 1199
13914:
13915: Raha-asia-aloite n:o 1104
13916:
13917:
13918:
13919:
13920: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
13921: rakentamiseksi tieosuudelle Kaipola-Olkkola
13922:
13923:
13924: Eduskunnalle
13925:
13926: Jämsän kaupungin Kaipolan-Olkkolan tie- kauan odottaneet, että tieosuus peruskorjattaisiin
13927: osuus on vilkasliikenteinen väylä, jota käyttää ja sen viereen rakennettaisiin pyöräilijöille ja ja-
13928: nelostien ja Kaipolan tehtaan välille suuntautu- lankulkijoille turvallinen väylä.
13929: va kuorma- ja rekka-autoliikenne, mutta myös Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13930: runsas määrä koululaisia koko Olkkolan asunto-
13931: alueelta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13932: Tie on erittäin kapea ja erityisesti talvisaikaan 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
13933: pimeällä ja liukkaalla hengenvaarallinen koulutie 1 000 000 markan määrärahan kevyen lzi-
13934: pienille lapsille. Monet lapset asuvat niin kaukana kenteen väylän rakentamiseksi tieosuudel-
13935: koulusta, jopa 4-5 km:n päässä, ettei heiltä voi le Kaipola-Oikkola.
13936: kieltää pyörällä ajoa kouluun. Asukkaat ovat jo
13937:
13938: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13939:
13940: Inger Hirvelä Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi
13941: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
13942: Anna-Liisa Jokinen
13943: 1200 1986 vp.
13944:
13945: Raha-asia-aloite n:o 1105
13946:
13947:
13948:
13949:
13950: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta rataosuuden Tampere-
13951: ] yväskylä-Pieksämäki sähköistämiseen
13952:
13953:
13954: Eduskunnalle
13955:
13956: Valtionrautateiden vuonna 1974 valmistuneen loudellisuus kasvaa, mikä aikaa myöten heijastuu
13957: vuoteen 1985 saakka ulottuvan pitkän aikavälin myös rahtitasoon. Sähköistämisellä on merkitystä
13958: suunnitelman mukaan sähköistäminen olisi vuon- myös VR:n kilpailukykyyn Sisä-Suomessa. Erityi-
13959: na 1985 toteutettu rataosuuksilla Helsinki-Tam- sesti kilpailua käydään junaliikenteen ja autokul-
13960: pere-Seinäjoki-Oulu, Kotka-Iisalmi, Tampe- jetusten kesken. Kovinta kilpailu on puun ja hak-
13961: re-Riihimäki-Joensuu, Tampere-Jyväskylä- keen kuljetuksessa, missä Keski-Suomessa on
13962: Pieksämäki ja Tuomioja-Raahe. Näistä rata- käynnissä markkinoiden uudelleenjako. Tieto
13963: osuuksista on muut rataosuudet paitsi Tampere- sähköistämisen toteutumisesta vaikuttaisi epäile-
13964: Jyväskylä-Pieksämäki joko sähköistetty tai niiden mättä yritysten päätöksentekoon kuljetusmuotoa
13965: sähköistys sisältyy VR:n KTS-suunnitelmaan vuo- valittaessa.
13966: sille 1986-1990. Sähköistäminen mahdollistaisi myös nopeam-
13967: Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen rata on mat pikajunayhteydet Jyväskylästä Helsinkiin, mi-
13968: Keski-Suomen talouselämän kannalta elintärkeä. kä lisäisi junien kilpailukykyä lentoliikenteeseen
13969: Rataa pitkin kulkee sekä itään että länteen suun- verrattuna.
13970: tautuva tuonti- ja vientiliikenne. Rautatieyhteyk- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13971: sien merkitystä korostaa se, että Keski-Suomen taen,
13972: teollisuuden tuotannosta menee vientiin noin
13973: 40 %, mikä on poikkeuksellisen suuri osuus ver- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13974: rattuna maan muihin alueisiin. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
13975: Tampereelta Jyväskylän suuntaan lähtevän ja 31.90. 72 1 000 000 markkaa rataosuuden
13976: saapuvan liikenteen määrä vuonna 1984 oli 6,9 Tampere-Jyväskylä'-Pieksämäki sä'h-
13977: miljoonaa bruttotonnia ja Jyväskylän-Pieksä- köistämisen suunnittelua varten.
13978: mäen liikenne 5,4 miljoonaa bruttotonnia.
13979: Sähköistys vaikuttaa liikenteen nopeuteen, var-
13980: muuteen ja radan läpäisykykyyn. Kuljetusten ta-
13981:
13982: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
13983:
13984: Inger Hirvelä Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
13985: Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
13986: Paavo Vesterinen
13987: 1986 vp. 1201
13988:
13989: Raha-asia-aloite n:o 1106
13990:
13991:
13992:
13993:
13994: Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta PTI:n Jämsän
13995: laitesuojan rakentamiseksi
13996:
13997:
13998: Eduskunnalle
13999:
14000: Jämsän laitesuojan rakentamista on laitoksen miljoonaa markkaa pienempi kuin vuoden 1983
14001: toiminnan kannalta pidettävä ajankohtaisena. Li- tilinpäätöksessä ja noin kolme miljoonaa markkaa
14002: säksi rakennustyö parantaa merkittävästi Jämsän pienempi kuin vuoden 1984 menoarviossa.
14003: seudun työllisyyttä. Rakennustyön aloituksessa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14004: samalla syytä kiinnittää huomiota odotettavissa taen,
14005: olevaan alueen työllisyyskehitykseen, jotta Jämsän
14006: seudulle voitaisiin turvata tasainen ja mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14007: simman korkea työllisyys. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14008: Valtiontaloudellisilla syillä ei Jämsän laitesuo- 31.94.74 lisäyksenä 5 500 000 markkaa
14009: jan rakentamisen lykkäämistä voi perustella, on- PTL:n Jämsän laitesuojan rakentamiseksi.
14010: han momentin loppusumma lähes parikymmentä
14011:
14012: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14013:
14014: Inger Hirvelä Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi
14015: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
14016: Anna-Liisa Jokinen
14017:
14018:
14019:
14020:
14021: 50 260148U
14022: 1202 1986 vp.
14023:
14024: Raha-asia-aloite n:o 1107
14025:
14026:
14027:
14028:
14029: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kansallispuistojen palvelu-
14030: varustuksen rakentamiseen
14031:
14032:
14033: Eduskunnalle
14034:
14035: Vuoden 1982 alusta lukien perustettiin mm. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14036: Isojärven kansallispuisto Kuhmoisten kuntaan. taen,
14037: Puistoon on sittemmin laadittu ja vahvistettu run-
14038: kosuunnitelma sekä yksityiskohtaisia suunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14039: mia, joiden toteuttaminen on riittävien määrära- 1987 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar-
14040: hojen puuttumisen takia erittäin hidasta. Kansal- kan siirtomäärärahan käytettäväksi 1.1.
14041: lispuistojen tarkoitus ei toteudu, ellei puistokoh- 1982 perustettujen kansallispuistojen pal-
14042: taista varustusta saada rakennetuksi kuntoon. veluvarustuksen rakentamiseen.
14043:
14044: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
14045:
14046: Inger Hirvelä Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi
14047: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen Heli Astala
14048: Sakari Knuuttila Arvo Kemppainen Anna-Liisa Jokinen
14049: 1986 vp. 1203
14050:
14051: Raha-asia-aloite n:o 1108
14052:
14053:
14054:
14055:
14056: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulurakentamisen
14057: valtionosuuksiin Turun ja Porin läänissä
14058:
14059:
14060: Eduskunnalle
14061:
14062: Monien eteläisten läänien tavoin Turun ja Porin seksi havaitut koulurakennushankkeet toteutuvat
14063: läänin peruskoulurakennushankkeihin on viime vuosina 2080-2090. Tilanne uhkaa koko läänin
14064: vuosina saatu lähes symboliset valtionavut. Talou- peruskoulutoimintaa vakavalla tavalla.
14065: dellinen tilanne on pysäyttänyt kiireellisetkin ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14066: kennustarpeet ruuhkaan, jota kuntien talous ei taen,
14067: ole sallinut omin varoin purkaa. Ministeriön lupaa
14068: ja valtionosuutta odottaa tällä hetkellä lähes 160 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14069: rakennushanketta. Määrärahat ovat läänin alueel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14070: la pudonneet jyrkästi vuoden 1980 22,1 milj. 29.46.34 5 000 000 markkaa Turun ja
14071: markasta muutamaan miljoonaan, jolla voidaan Pon·n läänin peruskoulurakennushankkei-
14072: toteuttaa vain 1-2 rakennushanketta läänin den rakentamiseen valtionosuuksina.
14073: alueella. Tällä vauhdilla viimeiset nyt tarpeelli-
14074:
14075: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14076:
14077: Tapio Holvitie Aino Pohjanoksa Heikki Perho
14078: 1204 1986 vp.
14079:
14080: Raha-asia-aloite n:o 1109
14081:
14082:
14083:
14084:
14085: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta jazzin koulutustoimintaan
14086:
14087:
14088:
14089:
14090: Eduskunnalle
14091:
14092: SuomenJazzliitto r.y. on esittänyt valtiovallalle esiintymismahdollisuuksia ja joita ei vielä tunne-
14093: jo useana vuotena toivomuksen siitä, että maas- ta. Bändikisoihin ovat voineet osallistua yhtyeet,
14094: samme kiinnitettäisiin yhteiskunnan taholla jotka soittavat jazzia laajasti ymmärrettynä. Tyyli-
14095: enemmän huomiota jazzin ja erityisesti nuorten suunta on ollut vapaavalintainen, samoin soitti-
14096: jazzmuusikoiden asemaan maassamme. met.
14097: Jazzliitto onkin tehnyt arvokasta työtä. Jazzliit- Jazzliitto ei ole saanut koulutustoimintaansa ei-
14098: to on järjestänyt jazzmuusikoille workshop- kä myöskään bändikisojen järjestämiseen yhteis-
14099: tyylistä koulutusta, työtilaisuuksia ja nuorille kunnan tukea. Kun kuitenkin tällä toiminnalla
14100: muusikoille tarkoitetut bändikisat. on erittäin suuri merkitys suomalaisen jazzmusii-
14101: Viime vuoden syksystä lähtienJazzliiton koulu- kin kehittymiselle ja ennen muuta nuorten jazz-
14102: tusyksikkönä on toiminut Sound and Fury -yhtye. muusikoiden rekrytoimisessa, tulisi jazzin harras-
14103: Se on noussut lyhyessä ajassa kotimaiseksi edus- tamisen edistämiseksi avata opetusministeriön tai-
14104: tusyhtyeeksi. Sound and Furyn toiminnassa ovat teen tukemiseen suunnatuista varoista oma käyt-
14105: keskeisellä sijalla koulutukselliset tavoitteet. Ope- tösuunnitelman kohta jazzin koulutustoiminnan
14106: tus ei jää pelkkien nuottien opettelemiseen, vaan edistämiseen.
14107: opetuksessa on olennainen osa uudenlaisen imp- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14108: rovisoinnin, fraseerauksen ja kokonaisvaltaisen taen,
14109: näkemyksen kehittämisessä.
14110: Jazzliitto järjesti myös viime vuonna toista ker- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14111: taa bändikisat. Bändikisoihin osallistui noin 20 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
14112: yhtyettä eri puolilta maata. Kilpailun tarkoitukse- 29.90.52 200 000 markkaa jazzin koulu-
14113: na on saada esille yhtyeitä, joilla on ollut vähän tustoimintaan.
14114:
14115: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
14116:
14117: Tapio Holvitie Aino Pohjanoksa
14118: 1986 vp. 1205
14119:
14120: Raha-asia-aloite n:o 1110
14121:
14122:
14123:
14124:
14125: Holvitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta musiikkiopisto-
14126: jen valtionapuun
14127:
14128:
14129: Eduskunnalle
14130:
14131: Vuonna 1968 annettu laki on osaltaan vaikutta- kuntien, yksityisten ja kohoavien oppilasmaksu-
14132: nut musiikkiopistotoiminnan laajenemiseen voi- jen varaan. Näin monen oppilaitoksen taloudelli-
14133: makkaasti viime vuosikymmeninä. Tämän lain nen asema vaikeutuu entisestään.
14134: mukaan lähes 200 musiikkioppilaitoksen joukosta Musiikkioppilaitosten suosion kasvu sekä tällai-
14135: osa saa lakisääteistä valtionavustusta, osa harkin- sen harrastus- ja taidekasvatuksen tarpeellisuus
14136: nanvaraista valtionavustusta ja osa on kokonaan edellyttävät riittäviä määrärahoja jo yhtenä par-
14137: avustusjärjestelmän ulkopuolella. Lakisääteistä haimmista nuorisotyön muodoista.
14138: valtionapua maksetaan 45 prosenttia ja harkin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14139: nanvaraista avustusta 8 prosenttia menoista. taen,
14140: Harkinnanvaraisten avustusmäärien niukkuus
14141: synnyttää eriarvoisuutta samantasoisten musiikki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14142: oppilaitosten ja niiden opiskelijoiden kesken. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
14143: Kun budjetissa on maininta, ettei uusia musiikki- 29.90.54 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
14144: oppilaitoksia hyväksytä lakisääteisten valtion- musiikkiopistojen valtionapuihin.
14145: osuuksien piiriin, toiminnan laajentaminen jää
14146:
14147: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14148:
14149: Tapio Holvitie Aino Pohjanoksa
14150: 1206 1986 vp.
14151:
14152: Raha-asia-aloite n:o 1111
14153:
14154:
14155:
14156:
14157: Holvitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rautatien perus-
14158: parannukseen välillä Kirkkonummi-Karjaa-Salo-Turku
14159:
14160:
14161: Eduskunnalle
14162:
14163: Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1987 on noin puolet on heikkokuntoisimmilta osiltaan
14164: luvassa vain 66 miljoonaa markkaa momentille saatu perusparannetuksi.
14165: 31.90.78. Summa on pettymys kaikille niille ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14166: hoille, jotka vuosikymmenen ovat yrittäneet saada taen,
14167: vauhtia heikkokuntoisen radan peruskorjaukseen.
14168: Mikäli VR:n anomaa 100 miljoonaa markkaa ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14169: saada ensi vuoden budjettiin, siirtyy Kirkkonum- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14170: men-Turun radan valmistumisvuosi kolme vuot- 31.90.78 lisäyksenä 34000000 markkaa
14171: ta eteenpäin, vuoteen 1994. rautatien perusparannukseen vältllä
14172: VR:nrakennusaikataulusta kiinnipitäminen on Kirkkonummi-Karjaa-Salo- Turku.
14173: sitäkin tärkeämpää, koska rantaradan pituudesta
14174:
14175: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
14176:
14177: Tapio Holvitie Liisa Hilpelä Anna-Liisa Jokinen
14178: Mikko Rönnholm Paula Eenilä Aino Pohjanoksa
14179: Martti Ratu Heikki Perho Toivo T. Pohjala
14180: Taisto Tähkämaa Risto Ahonen
14181: 1986 vp. 1207
14182:
14183: Raha-asia-aloite n:o 1112
14184:
14185:
14186:
14187:
14188: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sairaskoti-
14189: paikkojen lisäämiseksi
14190:
14191:
14192: Eduskunnalle
14193:
14194: !kääntyvät sotainvalidit tarvitsevat tulevina vetta, jolloin ikääntymisestä vaikeutuva invalidi-
14195: vuosina yhä enemmän sairaskotipaikkoja. Vuotui- teetti on vaikeimmillaan.
14196: nen tarve on n. 130-180 paikkaa. Vuosikymme- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14197: nen loppuun mennessä tarpeen arvioidaan olevan taen,
14198: n. 1000 sairaskotipaikkaa.
14199: Sotainvalidien hoitomenetelmät poikkeavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14200: paljon tavanomaisesta sairaalahoidosta mutta hoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14201: to ei ole taloudellisesti niin kallista. Sairaskoti- 33.22.50 2 000 000 markkaa sotainvali-
14202: paikkojen vuosittain tapahtuva lisääntyminen oli- dien sairaskotipaikkojen lisäämiseksi.
14203: si pelastamassa vuosikymmenen lopun suurta tar-
14204:
14205: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14206:
14207: Tapio Holvitie Aino Pohjanoksa
14208: 1208 1986 vp.
14209:
14210: Raha-asia-aloite n:o 1113
14211:
14212:
14213:
14214:
14215: Holvitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien
14216: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin
14217:
14218:
14219: Eduskunnalle
14220:
14221: Pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain rempi kuin hakijoiden määrä- monet kerrat tur-
14222: (408/77) mukaan pienyrittäjä on oikeutettu val- haan lomarahaa hakeneet eivät hae sitä uudelleen
14223: tion tulo- ja menoarvion puitteissa vuosilomara- - määrärahan tulisi olla sen suuruinen, että aina-
14224: haan, jonka turvin hän vapautuu yritystoiminnas- kin kaikki lomarahaan oikeutetut hakijat sen saisi-
14225: ta vuosilomalle vaarantamatta omaa ja perheensä vat.
14226: toimeentuloa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14227: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon varat- taen,
14228: tu määräraha jättää inflaatiotarkistuksienkin jäl-
14229: keen n. 2 000 lomarahaan oikeutettuaanojaa lail- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14230: lista korvausta vaille. Kun on lisäksi todennäköis- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14231: tä, että lomarahaan oikeutettujen pienyrittäjien 33.57.42 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
14232: lukumäärä on todellisuudessa huomattavasti suu- pienyrittäjien lomarahoihin.
14233:
14234: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14235:
14236: Tapio Holvitie Aino Pohjanoksa
14237: 1986 vp. 1209
14238:
14239: Raha-asia-aloite n:o 1114
14240:
14241:
14242:
14243:
14244: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaren
14245: keskustaajaman-Saaren kirkonkylän tien kunnostamista varten
14246:
14247:
14248: Eduskunnalle
14249:
14250: Saaren kunnan alueella oleva maantie n:o 401 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14251: muodostaa keskeisen liikenneväylän kunnan kes- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14252: kustasta ja valtatieltä n:o 6 Saaren kirkonkylään, 31.24.14 400 000 markkaa tien n:o 401
14253: joka on yksi Saaren kunnan ja seurakunnan palve- (Saaren keskustaajama - Saaren kirkon-
14254: lukeskuksista. Tien käyttö on Saaren kunnan kylä) kunnostamista varten.
14255: alueella yksi vilkkaimmista.
14256: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14257: taen,
14258:
14259: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
14260:
14261: Sinikka Hurskainen-Leppänen Anna-Liisa Piipari Jussi Ranta
14262: Olli Helminen Riitta Uosukainen Heikki Kokko
14263:
14264:
14265:
14266:
14267: 51 260148U
14268: 1210 1986 vp.
14269:
14270: Raha-asia-aloite n:o 1115
14271:
14272:
14273:
14274:
14275: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Teatterisun-
14276: nuntai -tapahtuman koulutus- ja tiedotustoimintaan
14277:
14278:
14279: Eduskunnalle
14280:
14281: Maassamme vietetään neljättä valtakunnallista Yhteistyökumppanina päivän järjestelyissä toi-
14282: Työväen Teatterisunnuntaita 16. marraskuuta mii SAK:lainen ammattiyhdistysliike. Pyrkimyk-
14283: 1986. Päivän aikana kerrotaan monimuotoisin ta- senä on saada ammattiyhdistysliikkeen jäsenistö
14284: pahtumin työväestön rikkaasta teatteriperinteestä osallistumaan työväennäyttämöiden toimintaan
14285: ja sen elävästä nykypäivästä. Tapahtuma järjeste- sekä itse harrastamaHa teatterityötä että tulemaHa
14286: tään vuosittain marraskuun kolmantena sunnun- katsomaan toisten harrastustoimintaa.
14287: taina ja siihen osallistuvat Työväen Näyttämöiden Työväen Näyttämöiden Liittoon kuuluu 180
14288: Liiton jäsenteatterit. harrastajanäyttämöä ja 27 ammattiteatteria. Työ-
14289: Työväen Teatterisunnuntain ohjelmaan kuuluu väen Teatterisunnuntain toivotaan omalta osal-
14290: näyttämökohtaisesti keskustelutilaisuuksia, semi- taan lisäävän paikkakunnan väestön, päätöksente-
14291: naareja, näyttämön tilanteeseen liittyviä kursseja, kijöiden ja teatterilaisten välistä vuorovaikutusta.
14292: perinteisiä iltamia, esiintymisiä laitoksissa, näytte- Taloudelliset mahdollisuudet tapahtuman
14293: lyitä, avointen ovien päiviä, avoimia harjoituksia edelleen kehittämiseen ja laajentamiseen ovat
14294: ja tietenkin esityksiä. Valtakunnallinen päätapah- Työväen Näyttämöiden Liiton taloudellisen tilan-
14295: tuma järjestetään vuosittain eri puolilla Suomea teen huomioon ottaen huonot.
14296: yhteistyössä jonkin jäsenteatterin kanssa. Työväen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14297: Teatterisunnuntaista on tarkoitus toimittaa tiedo- nioittaen,
14298: tuspaketti, jota näyttämöt voivat hyödyntää omas-
14299: sa toiminnassaan. Tänä vuonna päätapahtuma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14300: järjestetään Rovaniemellä Lapin Ylioppilasteatte- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14301: rin toimiessa isäntänä. Työväen Teatterisunnun- 29.91.56 250 000 markkaa Työväen Teat-
14302: tain teemana on tänä vuonna Harrastajateatteri tensunnuntai -tapahtuman valtakunnalli-
14303: kuntien kulttuuritoiminnassa. seen ja paikatitseen koulutus- ja tiedotus-
14304: Tänä syksynä ensimmäistä kertaa myös ruotsin- toimintaan.
14305: suomalaiset harrastajateatterit ovat mukana omil-
14306: la tapahtumillaan eri puolilla Ruotsia.
14307:
14308: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14309:
14310: Tuulikki Hämäläinen Kerttu Törnqvist Reino Paasilinna
14311: Saara-Maria Paakkinen Pekka Myllyniemi Anna-Liisa Piipari
14312: 1986 vp. 1211
14313:
14314: Raha-asia-aloite n:o 1116
14315:
14316:
14317:
14318:
14319: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lasten ja nuorten taide-
14320: keskukselle
14321:
14322:
14323: Eduskunnalle
14324:
14325: Hyvinkäällä toimiva Lasten ja nuorten taidekes- lisääminen olisi entytsen tärkeää vuonna 1987,
14326: kus on jo ennättänyt vakiinnuttaa toimintansa ja koska silloin toteutetaan jo perinteiseksi muodos-
14327: osoittaa myös sen tuloksellisuuden. Taidekeskuk- tunutta lasten kansainvälistä kuvataidekilpailua.
14328: sen tehtävänä on edistää lasten ja nuorten kuvatai- Tämän järjestyksessä seitsemännen kansainvälisen
14329: deharrastusta ja tukea taidekasvatusta. Tässä teh- kilpailun tuloksista järjestetään myös laaja kuva-
14330: tävässä se on onnistunut hyvin. taidenäyttely, joka perinteisesti on myös kiertänyt
14331: Taidekeskusta ylläpitävät opetusministeriö ja esillä ympäri maata.
14332: Hyvinkään kaupunki. Taidekeskuksen säätiön val- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14333: tuuskunnassa ovat edustettuina myös useat taide-
14334: kasvatusta ja nuorisotyötä tekevät yhteisöt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14335: Alun perin oli periaatteena, että valtio ja Hy- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14336: vinkään kaupunki osallistuvat toiminnan rahoi- 29.91.51 lisäyksenä 75 000 markkaa Las-
14337: tukseen yhtä suurin panoksin. Valtion osallistu- ten ja nuorten taidekeskuksen toiminnan
14338: minen näyttää nyt kuitenkin jäävän jälkeen kun- turvaamiseen.
14339: nan panostuksesta. Valtion taloudellisen vastuun
14340:
14341: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14342:
14343: Tuulikki Hämäläinen Anna-Liisa Piipari
14344: 1212 1986 vp.
14345:
14346: Raha-asia-aloite n:o 1117
14347:
14348:
14349:
14350:
14351: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
14352: opiskelija-alennuksiin
14353:
14354:
14355: Eduskunnalle
14356:
14357: Valtionrautatiet myöntaa opiskelijoille alen- huolto voikin kirjata itselleen huomattavasti
14358: nuksen koti- ja opiskelupaikkakunnan väliselle yli enemmän tuloja myös opiskelijalipuista ja takaa
14359: 100 kilometrin matkalle. Opiskelijat tekevät näil- itselleen asiakaskuntaa tulevaisuudessakin.
14360: lä säännöillä noin miljoona matkaa vuosittain. VR:n opiskelijalippukäytännön laajentaminen
14361: Lippuja ei nykykäytännön mukaisesti myydä kesä- koskemaan kaikkia yli 100 kilometrin pituisia
14362: aikana eikä muille kuin koti- ja opiskelupaikka- matkoja ja määräasemarajoitusten poistaminen li-
14363: kunnan välisille matkoille. Tämä käytäntö ei kui- säisi opiskelijoiden matkustamista VR:llä oletetta-
14364: tenkaan ota huomioon matkustustarpeita esim. vasti noin 30-40 prosenttia. Valtiolle tämä ai-
14365: eri korkeakoulupaikkakuntien välillä eikä kesäai- heuttaisi lisäkuluja, mutta samanaikaisesti toisi li-
14366: kaista opiskelua, joka on myös varsin yleistä kiris- sätuloja ja totuttaisi opiskelijoita junankäyttäjiksi,
14367: tyneiden tutkintovaatimusten vuoksi. mikä on liikennepoliittisestikin kannatettavaa.
14368: Opiskelijat elävät pienellä opintotuella ja omil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14369: la työtuloillaan varsin niukan budjetin rajoissa. taen,
14370: Erilaiset alennuskäytännöt ovatkin aina olleet ja
14371: ovat edelleen erinomaisen tärkeä keino parantaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14372: muutoin niukkaa elintasoa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14373: VR on omassa alennuslippukäytännössään jää- 31.57.50 lisäyksenä 12000000 markkaa
14374: nyt jälkeen kilpailijansa Matkahuollon alennuslin- opiskelzjalippujen alennuskäytännön kor-
14375: jasta, joka ei hyllytä alennuksiaan kesäajaksi eikä jaamiseksi koskemaan kaikkia yli 100 kzlo-
14376: sido niitä tiettyihin määräasemiin. Näin Matka- metrin matkoja.
14377:
14378: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
14379:
14380: Tuulikki Hämäläinen Liisa Kulhia Pentti Skön
14381: Tellervo Nousiainen Heikki Kokko Kerttu Törnqvist
14382: Reino Paasilinna Arvo Kemppainen Jorma Rantanen
14383: Kalle Könkkölä Ulla Lehtinen Lea Mäkipää
14384: Juhani Alaranta Anna-Liisa Piipari Saara-Maria Paakkinen
14385: Risto Ahonen Liisa Jaakonsaari Inger Hirvelä
14386: Ulla-Leena Alppi Pekka Myllyniemi
14387: 1986 vp. 1213
14388:
14389: Raha-asia-aloite n:o 1118
14390:
14391:
14392:
14393:
14394: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään konepajan
14395: uudistusvalmistusosastojen työllisyyden turvaamiseksi
14396:
14397:
14398: Eduskunnalle
14399:
14400: Vuoden 1984 aikana tehtiin Valtionrautateiden Osastoilla on perinteisesti suoritettu näitä työ-
14401: konepajojen osalta selvitys, jossa selvitettiin nii- tehtäviä, joissa vuosien myötä on ammattitaito
14402: den asemaa ja niiden suorittamia työtehtäviä. koulutuksen ja työkokemuksen kautta noussut
14403: KOPA-työryhmän mietintö päätyi esitykseen, huomattavasti. Samoin on huomioitava näitä eri
14404: jossa mm. todettiin, että konepajoja tulee Val- toimintoja varten suoritetut investoinnit, joiden
14405: tionrautateillä edelleen kehittää itsenäisinä tulos- tulee olla tehokkaassa käytössä.
14406: yksikköinä kuitenkin Valtionrautateiden alaisina. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14407: Suuri merkitys konepajojen työllisyydelle on,
14408: että ne voivat hoitaa aikaisemminkin niiden työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14409: tehtäviin kuuluneita toimia. Mm. Hyvinkään ko- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14410: nepajan uudistusvalmistusosastojen työllisyys tu- 31.90.01 lisäyksenä 10000000 markkaa
14411: lee jatkossakin turvata. Tämä uudistusvalmistus- työntektjoiden ottamiseen Hyvinkään ko-
14412: osastojen työllisyyden turvaaminen takaa myös nepajan uudistusvalmistusosastatlle.
14413: sen, ettei töitä siirrettäisi yhä enenevässä määrin
14414: yksityisten alihankkijoiden suoritettavaksi eikä
14415: tätä kautta valtion töiden yksityistäminen jatkuisi.
14416:
14417: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
14418:
14419: Tuulikki Hämäläinen Anna-Liisa Piipari
14420: 1214 1986 vp.
14421:
14422: Raha-asia-aloite n:o 1119
14423:
14424:
14425:
14426:
14427: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelun koulutus-
14428: keskuksen perustamiseksi Toivakkaan
14429:
14430:
14431: Eduskunnalle
14432:
14433: Parlamentaarisen väestönsuojelukomitean mie- tarvittavat tilat. Metsähallitus omistaa välittömäs-
14434: tinnössä (1983:22) on esitetty kahden pysyvän sä läheisyydessä maita, joita on mahdollisuus
14435: väestönsuojelun koulutuskeskuksen perustamista. käyttää maastoharjoitteluun. Asevarikko 2 sijain-
14436: Toinen sijoitettaisiin Keski-Suomen lääniin ja toi- tinsa johdosta on ratkaisulle eduksi.
14437: nen Oulun lääniin. Väestönsuojelu on viime ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14438: koina ollut erittäin kaupunkipainotteista ja eten- taen,
14439: kään maaseutukunnissa väestönsuojelutoiminta ei
14440: ole päässyt sille kuuluvaan tärkeään asemaan. On että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14441: sen vuoksi erityisen tärkeätä, että väestönsuojelun 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14442: koulutusta mitä pikimmin laajennetaan ja hajau- 26.80. 74 200 000 markkaa väestönsuo-
14443: tetaan. jelun koulutuskeskuksen perustamiseksi
14444: Keski-Suomessa Toivakan kunta on ilmoittanut Toivakkaan.
14445: olevansa kiinnostunut tarjoamaan koulutukseen
14446:
14447: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14448:
14449: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen
14450: Sakari Knuuttila Matti Lahtinen Mauri Pekkarinen
14451: 1986 vp. 1215
14452:
14453: Raha-asia-aloite n:o 1120
14454:
14455:
14456:
14457:
14458: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kaakkoisen Keski-Suomen
14459: kuntien erityisongelmien tutkimus- ja kehitystoimintaan
14460:
14461:
14462: Eduskunnalle
14463:
14464: Nykyisen aluepoliittisen lainsäädännön tavoit- Kyseisten kuntien omia mahdollisuuksia luoda
14465: teena on mm. edistää väestönkehityksen alueellis- uusia työpaikkoja, elvyttää asuntotuotantoa ja ke-
14466: ta tasapainoisuutta ja turvata tasapuolisesti kun- hittää elinkeinopolitiikkaansa leikkaavat erityises-
14467: kin alueen väestölle tärkeiden palvelujen saata- ti vinoutuneesta ikärakenteesta aiheutuneet van-
14468: vuus. hustenhuollon alati kasvavat kustannukset.
14469: Kun väestörakenteeltaan ongelmallisissa kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14470: nissa on myös muuttoliikkeestä johtuva matala taen,
14471: työttömyys, on näitä kuntia vaikea auttaa pelkäs-
14472: tään aluepoliittisilla tai työllisyyspoliittisilla tuki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14473: toimilla em. tavoitteiden saavuttamiseksi. 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
14474: Kaakkoisen Keski-Suomen kunnat Goutsa, Lei- kaa käytettäväksi kaakkoisen Keski-
14475: vonmäki, Luhanka ja Toivakka) ovat kärsineet Suomen kuntien erityisongelmien tutki-
14476: muuttotappioita nuoren lisääntymiskykyisen ja mus- ja kehitystoimintaan.
14477: koulutetun väestön siirtyessä kaupunkikeskuksiin.
14478:
14479: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
14480:
14481: Pirkko Ikonen Paavo Vesterineo Matti Lahtinen
14482: 1216 1986 vp.
14483:
14484: Raha-asia-aloite n:o 1121
14485:
14486:
14487:
14488:
14489: Ikone~ ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittä-
14490: miseen
14491:
14492:
14493: Eduskunnalle
14494:
14495: Lääninhallituksien eräänä tehtävänä on edistää uusina mukaan tulevien osalta - juuri lainkaan
14496: tasapainoista alueellista kehitystä. Tähän on lää- lisäresursseja, joita myös lääninneuvostokokeilu
14497: ninhallituksilla myös omaehtoisesti tahto ryhtyä ja edellyttää.
14498: niille on myös kertynyt tarvittavia toteuttamiskel- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
14499: poisia ehdotuksia ja suunnitelmia hyvin perin- nioittavasti,
14500: pohjaisen läänien kehittämissuunnitelmien käsit-
14501: telyn yhteydessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14502: Läänin kehittämisrahan piirin tulee nyt uusia 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14503: läänejä, mutta hallituksen esityksen mukaan lää- 26.98.43 135 000 000 markan määrära-
14504: nin kehittämisraha olisi 105 miljoonaa markkaa. han läänien omaehtoiseen kehittämiseen.
14505: Tämä ei tuo läänien kehittämiseen - ei ainakaan
14506:
14507: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
14508:
14509: Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
14510: Mauri Pekkarinen Inger Hirvelä Sakari Knuuttila
14511: Paavo Vesterinen
14512: 1986 vp. 1217
14513:
14514: Raha-asia-aloite n:o 1122
14515:
14516:
14517:
14518:
14519: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Asevarikko 2:n varasto- ja
14520: huoltohallin rakentamiseksi Toivakkaan
14521:
14522:
14523: Eduskunnalle
14524:
14525: Toivakan kunnassa sijaitseva Asevarikko 2 on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14526: esittänyt varasto- ja huoltohallin (450 m 2 ) raken- taen,
14527: tamista. Varastotila on lataamon toiminnalle vält-
14528: tämätön, sillä tällä hetkellä laukauselementit ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14529: varastoituna Hartolassa, jonne on matkaa 50 km 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14530: yhteen suuntaan. Rakennettava halli toimisi myös 27.27. 74 2 500 000 markkaa Asevarikko
14531: kylmän materiaalin huoltotilana, mikä tila vari- 2:n varasto- ja huoltohallin rakentamiseen
14532: koita puuttuu. Hanke on ensimmäisellä tilalla Toivakkaan.
14533: Asevarikko 2:n hankkeista ja kuuluu myös puo-
14534: lustusvoimien KTS:ään.
14535:
14536: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
14537:
14538: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen
14539: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Paavo Vesterinen
14540: Matti Lahtinen Mauri Pekkarinen
14541:
14542:
14543:
14544:
14545: 52 260148U
14546: 1218 1986 vp.
14547:
14548: Raha-asia-aloite n:o 1123
14549:
14550:
14551:
14552:
14553: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammijärven koulun laajen-
14554: nukseen
14555:
14556:
14557: Eduskunnalle
14558:
14559: Luhangan kunnassa sijaitsevalta Tammijärven kunnan tarpeita. Hankkeen yhteydessä on toteu-
14560: koululta puuttuvat liikuntatilat kokonaan. Koko tettava myös Tammijärven sivukirjaston tilauudis-
14561: kunnassa ei ole olemassa lentopallokentän kokois- tus. Tällä hetkellä sivukirjasto toimii koululuokas-
14562: ta sisäliikuntatilaa. Teknisten aineiden opetus ta- sa ollen tästä huolimatta suurin ja toimivin kirjas-
14563: pahtuu entisessä talousrakennuksessa kyseenalai- to kunnassa.
14564: sissa olosuhteissa. Oppilaiden saniteettitilat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14565: erittäin heikot. taen,
14566: Tammijärven koulun laajennushankkeesta on
14567: tehty tilatarpeen tutkimus. 1 vaiheen asiakirjat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14568: ovat tällä hetkellä kouluhallituksessa. Suunnitte- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14569: lutöihin olisi tarpeen päästä viimeistään vuoden 29.46.35 300 000 markkaa Tammtj"ärven
14570: 1987 aikana ja rakennustöihin vuonna 1988. koulun laajennushankkeen suunnitte-
14571: Koulun liikuntatilojen laajennus tulisi toteut- luun.
14572: taa siinä laajuudessa, että se palvelisi koko kylä-
14573:
14574: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
14575:
14576: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen
14577: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
14578: 1986 vp. 1219
14579:
14580: Raha-asia-aloite n:o 1124
14581:
14582:
14583:
14584:
14585: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankasalmen kunnan kirjas-
14586: ton rakentamiseen
14587:
14588:
14589: Eduskunnalle
14590:
14591: Hankasalmen kunnan kirjasto toimii täysin riit- Kirjaston rakentamiseen kunta toivoo pääsevänsä
14592: tämättömissä ja puutteellisissa tiloissa kunnan vi- vuonna 1987.
14593: rastotalossa eikä toimintaa voida nykyisestään ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14594: hittää. taen,
14595: Kirjaston suunnittelu on käynnissä ja rakennus-
14596: lupahakemus lähetetty lääninhallituksen kautta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14597: opetusministeriöön. Suunnittelua varten ei tarvita 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14598: erikseen määrärahaa. Kirjaston kustannusarvio on 29.56.31 500 000 markkaa Hankasalmen
14599: 2,8 milj. mk, josta kunnan osuus 0,8 milj. mk. kunnan kirjastotalon rakentamiseen.
14600:
14601: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
14602:
14603: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen
14604: 1220 1986 vp.
14605:
14606: Raha-asia-aloite n:o 1125
14607:
14608:
14609:
14610:
14611: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotitalous- ym. opettajien
14612: demonstraatiolisään
14613:
14614:
14615: Eduskunnalle
14616:
14617: Eräille opettajaryhmille maksetaan ns. de- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14618: monstraatiolisää heidän hankkiessaan opetuksessa taen,
14619: tarvittavia aineita ja välineitä.
14620: Edun ulkopuolelle ovat jäneet mm. kotitalous-, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14621: käsityö- ja tekstiiliopettajat. Kuitenkin he päivit- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14622: täin joutuvat varaamaan opetuksessa tarvittavia ai- 29. 60.01 1 000 000 markkaa kotitalous-,
14623: neita ja huoltamaan niitä. Tämä kaikki tapahtuu käsityö- ja tekstizfiopetta;i'en demonstraa-
14624: työajan ulkopuolella ja se vie paljon aikaa, jota ei tiolisään.
14625: lasketa opettajan työajaksi.
14626:
14627: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
14628:
14629: Pirkko Ikonen Tellervo Nousiainen Helena Pesola
14630: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
14631: Matti Lahtinen
14632:
14633:
14634:
14635:
14636: ~- ~--· -· -· -
14637: 1986 vp. 1221
14638:
14639: Raha-asia-aloite n:o 1126
14640:
14641:
14642:
14643:
14644: Ikonen: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen ns. vaihtuvalinjaisen
14645: ammatillisen koulutuksen aloittamiseksi Kivijärvellä
14646:
14647:
14648: Eduskunnalle
14649:
14650: Kivijärven kunnanhallitus on esittänyt opetus- kohti on yli kaksinkertainen koko maan keskiar-
14651: ministeriölle ja ammattikasvatushallitukselle, että voon verrattuna (Kivijärvi 4 350 mk/asukas; koko
14652: Kivijärven kunnassa aloitettaisiin jatkuva keskias- maa 2 129 mk/asukas)
14653: teen ammatillinen koulutus ns. vaihtuvalinjaisena - myös työttömyys Kivijärvellä on ollut ja on
14654: koulutuksena 1.8.1987 lukien. edelleen vaikea ongelma; työttömyysaste vuosina
14655: Hankkeen etenemistapa ja toteuttamisjärjestys 1975-83 oli 14,2 %, vuosina 1984-85 työttö-
14656: olisi seuraava: myys parani hiukan tilapäisesti ja on tällä hetkellä
14657: - Kivijärven koulu toimisi jonkun jo toimin- taas Keski-Suomen läänin toiseksi korkein eli noin
14658: nassa olevan ammattikoulun sivukouluna (esim. 14,0 %.
14659: Äänekosken ammattikoulu tai valtion ammatti- Edellä oleva Kivijärven kunnanhallituksen eh-
14660: koulu) dotus ns. vaihtuvalinjaisen ammatillisen koulu-
14661: - keskiasteen ammatillisen koulutuksen varsi- tuskokeilun saamisesta syrjäseutujen pieneen ke-
14662: naiset aloituspaikat Keski-Suomen läänissä eivät hitysaluekuntaan antaisi kokemusta koko maan-
14663: lisääntyisi kin syrjäseutujen kehitysaluekuntien mahdollises-
14664: - varsinaisten koulutilojen (=työtilat) raken- ta koulutusongelmien ratkaisemista sillä periaat-
14665: taminen toteutettaisiin työvoimaministeriön ra- teella, että ammatillisen koulutuksen suuntaa ja
14666: hoituksen turvin koulun alkamiseen mennessä painopistettä muutetaan nykyisestä asutuskeskuk-
14667: - pitkistä välimatkoista ja väestön köyhyydes- sia suosivasta teollisuusyrityksille koulutettavasta
14668: tä johtuen hakeutuminen keskiasteen koulutuk- ammattityövoimasta kehitysalueiden omaa työtar-
14669: seen on noin puolta vähäisempää kuin keskimää- jontaa vastaavaksi.
14670: rin koko maassa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14671: - Kivijärven kunta kuuluu kehitysalue II Ae taen,
14672: -vyöhykkeeseen; erityisaluekunta 1.6.1984lukien
14673: - verotulot asukasta kohti ovat maan pienim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14674: piä ja veroäyrin hinta maan kalleimpia (vuoden 1987 tulo- ja menoarvzoon 100 000 mark-
14675: 1985 tilasto: Kivijärvi 20,315 äyriä/asukas ja 18,0 kaa keskiasteen ns. vaihtuvalinjaisen am-
14676: penniä: koko maa 34,682 äyriä/asukas ja 15,97 matzllisen koulutuksen aloittamiseksi Ki-
14677: penniä) vzjärvellä 1.8.1987.
14678: - velkamäärä ( = talousarviolainat) asukasta
14679:
14680: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14681:
14682: Pirkko Ikonen
14683: 1222 1986 vp.
14684:
14685: Raha-asia-aloite n:o 1127
14686:
14687:
14688:
14689:
14690: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen kotitalous-
14691: opettajaopiston lisärakennuksen suunnittelemiseksi
14692:
14693:
14694: Eduskunnalle
14695:
14696: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston ope- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14697: tustilat ovat ahtaat ja puutteelliset. Tilat on mitoi- nioittaen,
14698: tettu 124 oppilaalle. Oppilasmäärä tulee kasva-
14699: maan vuoteen 1988 mennessä runkokapasiteetin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14700: mukaan. Oppilasmäärä on silloin 464 oppilasta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14701: Opetustilojen vuokraaminen on vaikeaa koulun 29.60. 74 500 000 markkaa Keski-Suo-
14702: etäisyyden ja opetuksen laaja-alaisuuden vuoksi. men kotitalousopettajaopiston lisäraken-
14703: Perustamissuunnitelma on laadittu vuonna nuksen esisuunnitteluun.
14704: 1984. Nyt olisi päästävä suorittamaan esisuunnit-
14705: telua, mutta määrärahat puuttuvat.
14706:
14707: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14708:
14709: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen
14710: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
14711: Matti Lahtinen Mauri Pekkarinen
14712: 1986 vp. 1223
14713:
14714: Raha-asia-aloite n:o 1128
14715:
14716:
14717:
14718:
14719: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän talouskoulun laa-
14720: jennustöihin
14721:
14722:
14723: Eduskunnalle
14724:
14725: Jyväskylän talouskoulun tilat on rakennettu Uuden tarvittavan tilan pinta-ala on 900 m 2 ja
14726: 80:lle talouskoululinjan oppilaalle. Koulun lisära- kustannusarvio 4,8 milj. markkaa. Opetusminis-
14727: kennustarve kasvaa keskiasteen koulu-uudistuk- teriö on hyväksynyt perustamis- ja esisuunnitel-
14728: sen myötä. Vuonna 1985 alkavat 48 oppilaan koti- man.
14729: ja laitostalouden peruslinjan yleisjakso, 60 oppi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14730: laan talouskoululinja sekä vuonna 1986 16 oppi- taen,
14731: laan laitoshuoltolinja ja 16 oppilaan pesulatyönte-
14732: kijän linja. Yhteensä näillä tulee olemaan 140 op- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14733: pilasta. Uudet linjat eivät mahdu entisiin tiloihin. 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14734: Vanhoissa tiloissa ei ole laitoskeittiötä, jota nyt markkaa Jyväskylän talouskoulun laajen-
14735: tarvitaan, koska uusilla linjoilla on teoriatunteja nustöihin.
14736: runsaasti ja opetuskeittiöopetusta vähemmän.
14737:
14738: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14739:
14740: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen
14741: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Matti Lahtinen
14742: Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen
14743: 1224 1986 vp.
14744:
14745: Raha-asia-aloite n:o 1129
14746:
14747:
14748:
14749:
14750: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän ammatillisen
14751: kurssikeskuksen Leivonmäen osaston toimitilojen saneeraukseen
14752:
14753:
14754: Eduskunnalle
14755:
14756: Jyväskylän ammatillisen kurssikeskuksen Lei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14757: vonmäen kurssiosaston toimitilat siirtyivät 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
14758: 1.8.1986 valtion omistukseen. Työvoimaministe- 29.69.74 500 000 markkaa Jyväskylän
14759: riön 1984 asettama Leivonmäki-työryhmä esittää ammatzllisen kurssikeskuksen Leivonmäen
14760: luento-, vapaa-ajan ja sosiaalitilojen saneerausta. kurssiosaston toimitzlojen saneeraukseen.
14761: Ko. tilat eivät vastaa sitä tasoa, mitä nykyisin edel-
14762: lytetään työllisyyskoulutuksessa.
14763: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14764: taen,
14765:
14766: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14767:
14768: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen Pekka Leppänen
14769: Matti Lahtinen Helena Pesola Sakari Knuuttila
14770: Mauri Pekkarinen
14771: 1986 vp. 1225
14772:
14773: Raha-asia-aloite n:o 1130
14774:
14775:
14776:
14777:
14778: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseuruneuvojan palkkaa-
14779: miseen Keski-Suomen Maatalouskeskukseen
14780:
14781:
14782: Eduskunnalle
14783: '
14784: \
14785: Maataloustuotannon rajoittamistoimet ovat li- ja neuvonnan tarve suuri. Keski-Suomen Maata-
14786: sänneet tarvetta etsiä maaseudulle maataloutta tu- louskeskuksen palveluksessa ei ole puutarha-alan
14787: kevia oheiselinkeinoja. Mahdollisuuksia tällaisen toimihenkilöä.
14788: elinkeinotoiminnan käynnistämiseen lisää valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14789: vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon ehdotettu taen,
14790: maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
14791: edistämiseen tarkoitettu määräraha. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14792: Keski-Suomen Maatalouskeskuksen alueella 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
14793: edellä mainittujen elinkeinojen kehittämiseen ja 30.30.40 lisäyksenå· JOO 000 markkaa
14794: aikavien yrittäjien ohjaamiseen on suurta tarvetta. maaseutuneuvojan palkkaamiseen Keski-
14795: Erityisesti puutarhaviljelyn alalla on suunnittelun Suomen Maatalouskeskukseen.
14796:
14797: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
14798:
14799: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
14800:
14801:
14802:
14803:
14804: 53 260148U
14805: 1226 1986 vp.
14806:
14807: Raha-asia-aloite n:o 1131
14808:
14809:
14810:
14811:
14812: Ikonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta satovahinkojen
14813: korvaamiseen
14814:
14815:
14816: Eduskunnalle
14817:
14818: Syksyn säätilanne on aiheuttanut erittäin suur- jen korvaamista. Mikäli säätila jatkuu edelleen ny-
14819: ta haittaa sadonkorjuutöille mm. Sisä-Suomen kyisellään on oletettavissa, että valtion budjettiin
14820: alueella. Yksistään Keski-Suomen Maatalouskes- varattu määräraha ei tule riittämään korvauksiin.
14821: kuksen alueella arvioidaan tämänhetkisen tilan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14822: teen (24. 9.) pohjalta jäävän n. 10% rehuviljasa- taen,
14823: dosta korjaamatta.
14824: Jo korjatun ja korjatuksi saatavan sadon laatu ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14825: määrä ovat merkittävästi alentuneet. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14826: Tämänhetkisen arviointitilanteen pohjalta on 30.31.441isäyksenä 1 000 000 markkaa sa-
14827: oletettavissa, että tullaan esittämään satovahinko- tovahinkojen korvaamiseen.
14828:
14829: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
14830:
14831: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Matti Lahtinen
14832: 1986 vp. 1227
14833:
14834: Raha-asia-aloite n:o 1132
14835:
14836:
14837:
14838:
14839: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalouden kehittämiseen
14840: Keski-Suomen kalastuspiirin alueella
14841:
14842:
14843: Eduskunnalle
14844:
14845: Kalatalouden suunnitelmallinen tarkastelu ja teuttaminen ja vireillepano edellyttää niin läänis-
14846: kehittäminen tehostui ratkaisevasti 1970-luvun sä olevia omia voimavaroja kuin valtion tai kun-
14847: loppuvuosina. Silloin käynnistyi kalatalouden tien tukitoimenpiteitä. Osa on toteutettavissa jo
14848: alueellinen suunnittelu eräillä kalataloudellisesti olemassa olevien tukijärjestelmien puitteissa,
14849: merkittävillä alueilla, ja nykyisin tämä suunnitte- mutta osa edellyttää nykyisiin tukijärjestelmiin ja
14850: lu kattaa jo valtaosan maastamme. Suunnitte- kalatalouden määrärahoihin soveltumattomia ra-
14851: luohjelman laati aikanaan maa- ja metsätalousmi- hoitusjärjestelyjä. Esimerkiksi Keski-Suomen lää-
14852: nisteriön asettama vesien käytön suunnittelun ka- nin alueellisen kalataloussuunnitelman mukaan
14853: lataloustyöryhmä. Kalatalouden tavoitekomitea tarvittavien vuotuisten investointien tarve on 1,2
14854: mietinnössään vuodelta 1979 piti tätä suunnitte- milj. mk, ja tästä toimenpiteiden aikaansaamisek-
14855: lua varsin tarpeellisena kalataloudelle asetettujen si ja nopeaksikin virittämiseksi tarvitaan uusia ra-
14856: yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kalatalou- hoitusmahdollisuuksia noin 50 % :lle esitetystä
14857: den alueellinen suunnittelu tapahtuu nykyisin varojen tarpeesta.
14858: valtion tulo- ja menoarviossa olevilla tähän tarkoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14859: tukseen varatuilla määrärahoilla, ja vastuu suun- taen,
14860: nittelusta on vuonna 1983 voimaan tulleen kalas-
14861: tuslain mukaisesti perustetuilla kalastuspiireillä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14862: Viime vuosina on valmistunut useita eri aluei- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
14863: den kalatalouden alueelliseen suunnitteluun liit- 30.37.23 600 000 markkaa alueellisissa
14864: tyviä osasuunnitelmia sekä koko lääniä kattavana kalataloussuunnitelmissa esitettyjen toi-
14865: mm. Keski-Suomen läänin alueellinen kalata- menpiteiden ja hankkeiden rahoitukseen
14866: loussuunnitelma. Tähän kalataloussuunnitelmaan mm. Keski-Suomen kalastuspzirin alueel-
14867: liittyy useita toimenpidesuosituksia, joiden to- la.
14868:
14869: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
14870:
14871: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen
14872: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
14873: 1228 1986 vp.
14874:
14875: Raha-asia-aloite n:o 1133
14876:
14877:
14878:
14879:
14880: Ikonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisteiden te-
14881: kemiseen
14882:
14883:
14884: Eduskunnalle
14885:
14886: Suomessa on yksityisiä teitä noin 84 000 km. Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
14887: Yksityisteiden kunto on usein huono eikä niiden taen,
14888: tekninen taso vastaa aina nykyisiä liikennetarpeita
14889: ja -välineitä. Toimenpiteet, jotka nostavat yksi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14890: tyistien teknistä tasoa, uusi silta, päällystäminen 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14891: yms., luokitellaan tien tekemiseksi. Määrärahatar- 31.24.51 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
14892: ve yksityisteiden tekemisen avustamiseen olisi yli siirtomäärärahana käytettäväksi yksityis-
14893: kaksinkertainen (yli 40 milj. mk), kuin mitä nyt teiden tekemisen avustamiseen yksityis-
14894: esitetään. teistä annetun lain mukaisesti.
14895:
14896: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
14897:
14898: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Helena Pesola
14899: Lea Sutinen Pekka Leppänen Sakari Knuuttila
14900: Mauri Pekkarinen Sirkka-Liisa Anttila
14901: 1986 vp. 1229
14902:
14903: Raha-asia-aloite n:o 1134
14904:
14905:
14906:
14907:
14908: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 625 (Kin-
14909: taus-U urainen) perusparan tamiseen
14910:
14911:
14912: Eduskunnalle
14913:
14914: Maantie n:o 625 (Kintaus-Uurainen), pituus Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14915: 27 km, on sorapäällysteinen, vaikeasti liikennöitä- taen,
14916: vä tie, jota mm. raskas liikenne käyttää tien laa-
14917: tuun nähden huomattavasti. Se palvelee yhtenä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14918: Jyväskylän ohikulkutienä. Ko. tiestä 50 % on 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14919: Uuraisten alueella, 5 % Jyväskylän mlk:ssa ja 31.24. 77 liså'yksenå' 300 000 markkaa
14920: 45 % Petäjävedellä. Kokonaiskustannusarvio on maantien n:o 625 (Kintaus-Uurainen)
14921: 25,5 mmk. Hankkeen toteuttaminen on siirtynyt perusparantamiseen.
14922: vuosia, vaikka se on sisältynyt pitkään 5-vuotis-
14923: ohjelmiin.
14924:
14925: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
14926:
14927: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
14928: Tuula Paavilainen Matti Lahtinen
14929: 1230 1986 vp.
14930:
14931: Raha-asia-aloite n:o 1135
14932:
14933:
14934:
14935:
14936: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 614 peruspa-
14937: rantamiseksi Hankasalmen keskustassa
14938:
14939:
14940: Eduskunnalle
14941:
14942: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Suomen Suomessa, jossa jalkakäytävät ovat vielä rakenta-
14943: piirin tienpidon toimenpideohjelmassa vuosille matta.
14944: 1984-1990 vuonna 1986 toteutettavaksi suunni- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14945: teltu maantien n:o 641 tierakenteen parantami- taen,
14946: nen ja jalkakäytävien rakentaminen Hankasalmen
14947: keskustassa on tiepiirin ilmoituksen mukaan pois- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14948: tettu toteuttamisohjelmasta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14949: Vaikka kirkonkylän liikenne on suorastaan hen- 31.24. 77 500 000 markkaa maantien n:o
14950: genvaarallinen jalkakäytävien puuttuessa, on 641 tierakenteen parantamista ja jalkakäy-
14951: suunnitelman toteuttamista vuodesta vuoteen ly- tävien rakentamista varten Hankasalmen
14952: kätty tulevaisuuteen. Hankasalmen kunnan kes- keskustassa.
14953: kusta lieneekin ainoa laatuaan koko Keski-
14954:
14955: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
14956:
14957: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen
14958: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
14959: Mauri Pekkarinen
14960: 1986 vp. 1231
14961:
14962: Raha-asia-aloite n:o 1136
14963:
14964:
14965:
14966:
14967: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 652 (Kivi-
14968: järvi-Möttönen) peruskorjaamiseksi
14969:
14970:
14971: Eduskunnalle
14972:
14973: Maantie n:o 652 (Kivijärvi-Möttönen) Kivijär- myös tärkeä matkailuelinkeinon kannalta, sillä
14974: ven ja Perhon kunnissa muodostaa tärkeän seu- tienvarrella sijaitsevat Koirajärven urheilukalas-
14975: dullisen yhteyden Kivijärven ja Perhon kuntakes- tusalue sekä Salamaperän luonnonpuisto ja Sala-
14976: kuksissa. Tie on heikkokuntoinen ja keväisin ja majärven kansallispuisto.
14977: syksyisin kelirikon pahasti vaivaama. Kivijärven Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14978: kunnan alueella tienvarrella sijaitsevat lähipalve- taen,
14979: luksista ala-asteen koulu ja kauppa. Kylien kehit-
14980: täminen alueella riippuu ratkaisevasti liikenneolo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14981: suhteista. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
14982: Paikallinen teollisuus käyttää maantietä kulje- 31. 24. 77 1 000 000 markkaa maantien
14983: tusväylänä satamiin. Teollisuuden raaka-aineita n:o 652 (Kivzjärvi-Möttönen) peruskor-
14984: kuljetetaan runsaasti tien vaikutusalueelta. Tie on jaamiseksi.
14985:
14986: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
14987:
14988: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen
14989: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Paavo Vesterinen
14990: Matti Lahtinen
14991: 1232 1986 vp.
14992:
14993: Raha-asia-aloite n:o 1137
14994:
14995:
14996:
14997:
14998: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6181 peruspa-
14999: rannukseen välillä Toivakka-Leppälahti
15000:
15001:
15002: Eduskunnalle
15003:
15004: Maantien n:o 6181 (Toivakka-Leppälahti) pi- TVL:n Keski-Suomen piirin viime1s1mm1ssa
15005: tuus on 20 km. Tie on sorapintainen. Se on raken- tienpidon toimenpideohjelmissa tienparannus on
15006: nettu vuosina 1950-51. Mitään perusparannuk- siirtynyt siirtymistään ja se on tarkoitus toteuttaa
15007: sia tielle ei ole suoritettu. Se on erittäin huono- vasta ensi vuosikymmenen puolella. Viitaten edel-
15008: kuntoinen, paikka paikoin mutkainen, koska ra- lä sanottuun tulisi hanke kuitenkin käynnistää jo
15009: kentamisen jälkeen tietä ei ole peruskorjattu ja aikaisemmin.
15010: normaalit hoitotyötkin ovat olleet vähäisiä. Raskas Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15011: puutavara- ym. kuljetus rasittaa tietä, mikä var- taen,
15012: sinkin kelirikon aikana aiheuttaa tielle vaurioita.
15013: Tienvarsiasukkaat joutuvat päivittäin käyttämään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15014: tätä tietä työ- ja asioimismatkoillaan Jyväskylään, 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15015: joka on alueen talouskeskus. Matka Toivakka- 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien
15016: Leppälahti-Jyväskylä on lyhyempi kuin tietä n:o n: o 6181 perusparannukseen välzllä
15017: 13 käyttäen. Se on myös yhdystie Jyväskylän- Toivakka-Leppälahti.
15018: Kuopion valtatielle.
15019:
15020: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
15021:
15022: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen
15023: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Paavo Vesterinen
15024: Matti Lahtinen Mauri Pekkarinen
15025: 1986 vp. 1233
15026:
15027: Raha-asia-aloite n:o 1138
15028:
15029:
15030:
15031:
15032: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rutalahden-Viisarimäen
15033: tien perusparantamiseen
15034:
15035:
15036: Eduskunnalle
15037:
15038: Rutalahden-Viisarimäen (maantie n:o 613 Puutavaran mittavan kuljetustoiminnan vuoksi
15039: Leivonmäki-Toivakka) tien rakenteen ja suun- maantieosuuden Rutalahti-Viisarimäki peruspa-
15040: tauksen parantamisen ja päällystämisen kustan- rantaminen tulisi aloittaa vuosina 1987-88, jol-
15041: nusarvio on 8,4 milj. markkaa. loin tieosuus saadaan kuljetuksia vastaavalle ta-
15042: Heikkokuntoista tietä rasittaa erittäin suuri ras- solle.
15043: kaan liikenteen määrä, joka suuntautuu Rutalah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15044: deo puutavaran pudotuspaikalle. Pudotuspaikka taen,
15045: on yksi Päijänteen alueen suurimpia. Puutavara-
15046: kuljetukset maaoteitse Rutalahden pudotuspaik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15047: kaan ovat huomattavasti lisääntyneet: v. 1976 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
15048: kuljetettiin pudotuspaikkaan 64 422m 3 ja v. 1985 31.24. 77 lisäyksenä 300 000 markkaa
15049: 148 868 m 3 puutavaraa. Kuljetuskertoina se on Rutalahden- Viisarimäen tien peruspa-
15050: n. 4000 puutavara-autoa/vuosi. rannuksen aloittamiseen.
15051:
15052: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
15053:
15054: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen Pekka Leppänen
15055: Matti Lahtinen Helena Pesola Sakari Knuuttila
15056: Mauri Pekkarinen
15057:
15058:
15059:
15060:
15061: 54 260148U
15062: 1234 1986 vp.
15063:
15064: Raha-asia-aloite n:o 1139
15065:
15066:
15067:
15068:
15069: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sumiaisten-Matilanvirran
15070: maantien peruskorjaukseen
15071:
15072:
15073: Eduskunnalle
15074:
15075: Maantie Sumiainen-Matilanvirta on vaikeasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15076: liikennöitävä tie, jota mm. raskas liikenne käyttää 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15077: tien laatuun nähden huomattavasti. 31.24. 77 lisäyksenä 200 000 markkaa
15078: Tien perusparantaminen lisäisi tien käyttöä en- Sumiaisten-Matilanvirran maantien pe-
15079: tisestään ja toisi välillistä hyötyä Sumiaisten kun- rusparantamisen aloittamiseen.
15080: nalle.
15081: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15082: taen,
15083:
15084: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
15085:
15086: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen
15087: Tuula Paavilainen Matti Lahtinen
15088: 1986 vp. 1235
15089:
15090: Raha-asia-aloite n:o 1140
15091:
15092:
15093:
15094:
15095: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pylkönmäen kirkonkylän ke-
15096: vyen liikenteen väylän rakentamiseen
15097:
15098:
15099: Eduskunnalle
15100:
15101: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Suomen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15102: piirin tienpidon toimenpideohjelmissa vuosille taen,
15103: 1984-1990 toteutettavaksi suunniteltu jalkakäy-
15104: tävien väylä on nyt jätetty toimenpideohjelmista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15105: pois. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
15106: Jalkakäytävien puuttuminen kirkonkylän kes- 31. 24. 77 200 000 markkaa Pylkönmäen
15107: kustassa aiheuttaa monia vaaratilanteita. kirkonkylän jalkakäytävien rakentami-
15108: Ko. jalkakäytävän kaavoitus ja suunnittelu on seen.
15109: valmis, joten työn aloittamiseen kunnalla on val-
15110: mms.
15111:
15112: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
15113:
15114: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen Matti Lahtinen
15115: Helena Pesola Pekka Leppänen Sakari Knuuttila
15116: 1236 1986 vp.
15117:
15118: Raha-asia-aloite n:o 1141
15119:
15120:
15121:
15122:
15123: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta laivalaitureitten rakentami-
15124: seen Päijänteellä
15125:
15126:
15127: Eduskunnalle
15128:
15129: Laivaliikenne Päijänteen alueella on viime vuo- sillä olisi myös suuri matkailullinen merkitys ko.
15130: sina huomattavasti vilkastunut. Päijänteen laiva- kunnalle. Esim. Luhangan kirkonkylän laivalaitu-
15131: laiturit ovat kuitenkin varsin huonokuntoisia. Lai- ri toimisi Suomettaren käyntisatamana.
15132: valiikenteen kehittämisen kannalta olisi tärkeää Luhangan, Jämsän ja Kuhmoisten laivalaiturit
15133: luoda risteilyrenkaita esim. Pohjois-Päijänteelle. tulisikin ensi sijassa rakentaa.
15134: Laitureiden huono kunto on kuitenkin esteenä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15135: laivaliikenteen lisäämiselle. Päijänteen Keski- taen,
15136: Suomen puoleisella alueella laitureitten rakenta-
15137: mista on toteutettu osittain työllisyysvaroin. Kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15138: kaikki Päijänteen ympärillä olevat kunnat eivät 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
15139: ole kaikkein vaikeimpia työttömyyskuntia, ei va- 31.27.31 lisäyksenä 500 000 markkaa Lu-
15140: roja ole osoitettu tätä kautta. hangan, }ämsän ja Kuhmoisten laivalaitu-
15141: Paitsi että kunnossa oleva laituri lisäisi kunta- reitten rakentamiseen.
15142: laisten vesiliikennettä ja sitä kautta viihtyvyyttä,
15143:
15144: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
15145:
15146: Pirkko Ikonen Paavo Vesterinen Helena Pesola
15147: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen
15148: 1986 vp. 1237
15149:
15150: Raha-asia-aloite n:o 1142
15151:
15152:
15153:
15154:
15155: Ikonen ym.: Korotemo määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien
15156: vuosiloman turvaamiseksi sekä yrittäjien lomarahan korottami-
15157: seksi
15158:
15159: Eduskunnalle
15160:
15161: Pienyrittäjien vuosilomatoiminta alkoi maas- marahahakemusta. Sen jälkeen hylättyjen hake-
15162: samme vuonna 1977. Läheskään kaikki lomaan oi- musten määrä on kasvanut. Hylätty lomaan oi-
15163: keutetut hakijat eivät ole päässeet lain piiriin keutettu vuosilomarahahakemus aiheuttaa katke-
15164: määrärahan pienuudesta johtuen. Pienyrittäjien ruutta yrittäjissä. Hakemukset käsitellään kunnan
15165: vuosilomatoimintaan varattu määräraha jaetaan lomalautakunnassa yhdessä viljelijöiden lomaha-
15166: läänien kesken lomakaudella tehtyjen vuosiloma- kemusten kanssa. Heidän hakemuksensa yleisesti
15167: rahahakemusten lukumäärän mukaisessa suhtees- hyväksytään.
15168: sa. Kuntakohtainen jako suoritetaan edellä mai- Pienyrittäjien nykyinen vuosilomaraha tulee
15169: nittua jakoperustetta käyttäen. Kuluneelle vuosi- korottaa todellista tarvetta vastaavaksi ja nostaa
15170: lomakaudelle on varattu 17,9 milj. markkaa. Al- valtionverotuksessa vuositulon alarajaa. Samoin
15171: kaneelle lomakaudelle sitä on lisätty 5 % :lla. Tar- tulee korottaa yrittäjälle tulevaa lomarahaa.
15172: ve olisi ollut suurempi. Pienyrittäjä saa vuosiloma- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15173: rahaa 920 mk vuodessa, mikäli verotuksessa vuosi- taen,
15174: tulo ei ylitä 36 400 mk. Vieraalla teetettyjä työpäi-
15175: viä saa olla enintään 252 päivää. Pienyrittäjien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15176: vuosilomalain mukaiset etuudet eivät ole myön- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15177: teisesti kehittyneet. Lomaan oikeutettuja hake- 33.57.42 1 000 000 markkaa pienyrittä-
15178: muksia on vuosittain hylätty useita satoja, jopa tu- ;i"en vuoszloman turvaamiseksi sekä yrittä-
15179: hansia. Vain yhtenä lomavuotena 1981-82 ei ol- jien lomarahan korottamiseksi.
15180: lut yhtään hylättyä lomaan oikeutettua vuosilo-
15181:
15182: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
15183:
15184: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Pekka Leppänen
15185: Lea Sutinen Paavo Vesterinen Matti Lahtinen
15186: Helena Pesola Sakari Knuuttila Sirkka-Liisa Anttila
15187: 1238 1986 vp.
15188:
15189: Raha-asia-aloite n:o 1143
15190:
15191:
15192:
15193:
15194: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Perhehoitoliitto ry:lle huo-
15195: neiston hankkimista varten
15196:
15197:
15198: Eduskunnalle
15199:
15200: Perhehoitoliitto ry. on valtakunnallinen huos- minnan laajentuessa ja monipuolistuessa. Liitto
15201: taanotettujen lasten ja kehitysvammaisten sijais- on hankkimassa omaa huoneistoa, jossa on riittä-
15202: kotien järjestö, joka on toiminut rekisteröitynä vät toimintatilat. Käytäntö on osoittanut, että
15203: järjestönä 3 vuotta. perhehoitoliitolla tulisi olla tilat "tilapäistuki-
15204: Liiton tarkoituksena on toimia perhehoitoa sekä asuntoon'' sijaishuollosta esim. opiskelemaan siir-
15205: koti- ja sijaiskasvatusta tukevien yhteisöjen valta- tyville nuorille, joten huoneiston hankintaa pide-
15206: kunnallisena etujärjestönä, jäsenistönsä koulutus- tään välttämättömänä.
15207: ja virkistystoiminnan edistäjänä sekä perheiden, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15208: alan yhteisöjen ja viranomaisten yhteistyön ylläpi- taen,
15209: täjänä ja kehittäjänä.
15210: Perhehoitoliitto ry:n keskuspaikka on Jyväskylä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15211: 19 jäsenyhdistystä toimivat eri puolella maata. 1987 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 mark-
15212: Liitto toimii 15 m 2 käsittävässä vuokrahuoneessa. kaa Perhehoitoliitto ry:lle huoneiston
15213: Tilat ovat osoittautuneet aivan liian ahtaiksi toi- hankkimiseksi.
15214:
15215: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
15216:
15217: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
15218: Sirkka-Liisa Anttila Helena Pesola
15219: 1986 vp. 1239
15220:
15221: Raha-asia-aloite n:o 1144
15222:
15223:
15224:
15225:
15226: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta retkeilyalueen perustami-
15227: seksi Leivonmäelle
15228:
15229:
15230: Eduskunnalle
15231:
15232: Leivonmäen kunnassa sijaitsevan Haapasuon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15233: Rutajärven alueen käytön kehittämiseksi on Kes- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
15234: ki-Suomen lääninhallitus esittänyt ympäristömi- 35.15.31 lisäyksenä 500000 markkaa
15235: nisteriölle, että Leivonmäelle perustettaisiin ul- retkezJyalueen perustamiseksi Leivonmäel-
15236: koilulain mukainen valtion retkeilyalue retkeily- le.
15237: reitteineen ja virkistyskalastusalueineen jne.
15238: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15239: taen,
15240:
15241: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
15242:
15243: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen
15244: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Paavo Vesterinen
15245: Matti Lahtinen Mauri Pekkarinen
15246: 1240 1986 vp.
15247:
15248: Raha-asia-aloite n:o 1145
15249:
15250:
15251:
15252:
15253: Ikonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen
15254: lipeälammen hävittämiseksi
15255:
15256:
15257: Eduskunnalle
15258:
15259: Lievestuoreen liki kymmenhehtaarinen lipeä- Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa ei ole esitetty
15260: lampi syntyi vuosina 1935-67. Lampi on muo- määrärahaa jatkotoimenpiteisiin lammen hävittä-
15261: dostunut ympäristöongelmaksi lähiympäristölle miseksi. Aloitettuja toimenpiteitä ei saisi enää
15262: ja aiheuttaa melkoista haittaa Toivakan reitin ve- keskeyttää ja viivyttää.
15263: sille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15264: Myrkkynesteen hävittämistä on puitu vuosikau- taen,
15265: det. Vesihallitus myönsi lammen tyhjentämis-
15266: suunnitelmien tekoon 100 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15267: Suunnitelmat on jätetty ja Keski-Suomen vesi- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15268: piirissä on asetettu tavoitteeksi, että jätettyjen 35.25.21 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
15269: suunnitelmien pohjalta valmistuu lammen puh- Lievestuoreen lipeälammen hävittämi-
15270: distussuunnitelma kuluvan vuoden lokakuun lop- seksi.
15271: puun mennessä.
15272:
15273: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
15274:
15275: Pirkko Ikonen Helena Pesola Tuula Paavilainen
15276: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Paavo Vesterineo
15277: Matti Lahtinen Mauri Pekkarinen
15278: 1986 vp. 1241
15279:
15280: Raha-asia-aloite n:o 1146
15281:
15282:
15283:
15284:
15285: Impiö: Määrärahan osoittamisesta opintorahan ylimääräiseksi lisäksi
15286: rahan saantia rajaavan tarveharkinnan poistamiseksi 18 vuotta
15287: täyttäneiltä opiskelijoilta
15288:
15289: Eduskunnalle
15290:
15291: Eduskunnassa on kahtena vuotena peräkkäin Opiskelua on pitänyt viivyttää niin alkamisajan-
15292: tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä muutettu kohdan kuin valmistumisen osalta ja välillä on
15293: opintotuen myöntämispetusteita niin, että van- täytynyt käydä työssä. Aloituspaikkoja ei välttä-
15294: hempien tuloja ja varallisuutta ei oteta huomioon mättä ole ollut aina käytettävissä niin paljon kuin
15295: vanhempien kodin ulkopuolella asuvien - ensin kunnollisen opiskeluntuen kaudella on mahdol-
15296: 22 vuotta ja tänä vuonna 21 vuotta täyttäneiden lista.
15297: - opiskelijoiden opintorahoja myönnettäessä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15298: Täysi-ikäisyysraja on 18 vuotta. Viime vuosina taen,
15299: on perusteltu ikärajan säilyttämistä huomattavasti
15300: 18 ikävuotta korkeampana valtiontalouden syillä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15301: Syyt ovat ymmärrettävät, mutta ne eivät voi riittää 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15302: perusteluksi silloin, kun yhteiskunnan erilaiset tu- 29.39.55 15 000 000 markkaa opintotuen
15303: kimuodot nousevat moninkertaisiksi muiden opintorahan ylimääräiseksi lisäksi sen
15304: nuorten kohdalla, jotka eivät vailiinaisin opinnoin saantia rajaavan tarveharkinnan poistami-
15305: saa työpaikkaa, vaan jäävät tuen piiriin työttö- seksi 18 vuotta täyttänezltä, vanhempiensa
15306: miksi. kodin ulkopuolella asuvzlta opiskelzjozlta
15307: Tarveharkinnan säilyttäminen on osoittautunut 1.7.1987 lukien.
15308: monissa tapauksissa epäoikeudenmukaiseksi.
15309:
15310: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15311:
15312: Lauri Impiö
15313:
15314:
15315:
15316:
15317: 55 26014SU
15318: 1242 1986 vp.
15319:
15320: Raha-asia-aloite n:o 1147
15321:
15322:
15323:
15324:
15325: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin rakennusperinne ry:n
15326: toiminnan tukemiseen
15327:
15328:
15329: Eduskunnalle
15330:
15331: Lapin erityisalasuhteet ja luontaiselinkeinojen nusten, rakenteiden ja ympäristöjen luetteloimi ja
15332: merkittävä asema leimaavat pohjoisimman Lapin kuvaaminen. Tähänastisena tuloksena mainitta-
15333: rakennusperinnettä. Omaleimaista rakentamista koon Lapin rakennusperintökirjan julkaiseminen
15334: ovat tuottaneet myös savotta- ja uittotoiminta se- opetusministeriön rahoituksen turvin.
15335: kä kullanhuuhdonta. Lukumääräisesti pääosan - Neuvonta- ja valistustoiminnan harjoitta-
15336: muodostaa kuitenkin jokivarsien talonpoikaisra- minen sekä kunniakirjojen jakaminen vanhan ta-
15337: kentaminen, johon omia piirteitään tuovat vene- lon hoidossa ja kunnostamisessa ansioituneille yk-
15338: huoneet, kesänavetat ja komeat aitat. sityisille henkilöille ja yhteisöille ( "hurrikaspal-
15339: Kun Lapin perinteistä rakennuskantaa viime so- kinto"). Neuvontaa pyydetään runsaasti, kenttä-
15340: dan loppuvaiheessa kohtasi melkoinen tuho, jäl- työhön tarvittaisiin asiantunteva henkilö.
15341: jellä olevan rakennuskannan vaaliminen on nous- - Neuvonta- ja ohjemateriaalin suunnittelu ja
15342: sut tärkeäksi huolenpidon kohteeksi. Tässä mie- julkaiseminen.
15343: lessä petustettiin v. 1974 Lapin läänin rakennus- - Yhdyshenkilöiden kouluttaminen.
15344: perinne ry. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää - Aloitteiden tekeminen ja lausuntojen anta-
15345: kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten minen merkittävien kohteiden suojelemiseksi.
15346: ja rakenteiden sekä näihin liittyvän kulttuurimai- Paikan päällä käynnit ovat välttämättömiä, usein
15347: seman säilymistä Lapin läänissä. ~yös tarvitaan asiantuntija-apua lisätutkimuk-
15348: Yhdistyksen jäsenyyteen kuuluvat lähes kaikki sun.
15349: Lapin läänin kunnat ( 17 kuntaa), seurakuntia, ko- - Lapin tutkimus- ja suunnittelutoiminnasta
15350: tiseutuyhdistyksiä ym. kotiseutukulttuuria harras- vastaavien elinten (mm. seutukaavaliitto, Lapin
15351: tavia yhteisöjä sekä yhtiöitä. Paikallistasan toi- tutkimusseura, lääninhallitus) avustaminen ko.
15352: mintaa ja yhteydenpitoa varten on koottu yhdys- tehtäväaluetta koskevassa selvitystyössä.
15353: henkilöverkosto, johon kuuluu kussakin kunnassa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15354: 1-3 asianharrastajaa. taen,
15355: Jäsenmaksuina saatavat tulot, n. 25 000 mk/v.
15356: peittävät vain hallinto- ja toimistokulut, mutta ei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15357: vät riitä toiminnasta aiheutuviin menoihin. Varo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
15358: ja tarvittaisiin mm. seuraaviin yhdistyksen toimin- 29.90.52 50 000 markkaa Lapin läänin ra-
15359: nan kannalta oleellisiin tehtäviin: kennusperinne ry:n toiminnan tukemi-
15360: - Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden raken- seen.
15361:
15362: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15363:
15364: Lauri Impiö
15365: 1986 vp. 1243
15366:
15367: Raha-asia-aloite n:o 1148
15368:
15369:
15370:
15371:
15372: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Tornionjoen ja Simojoen lohikan-
15373: tojen säilyttämiseen
15374:
15375:
15376: Eduskunnalle
15377:
15378: Itämeren luonnonvarainen merilohi on viime suosivat edelleen heikoimman perintöaineksen
15379: vuosien aikana joutunut biologisen kuoleman säästymistä, merilohi kalastetaan väärin ajoitetuin
15380: partaalle. Ainoa suuri jokivesistö, johon merilohi ja väärin suunnatuin pyyntimenetelmin liian var-
15381: enää voi pyrkiä, on Tornion-Muonionjoki, yli 500 hain ja korvaamatonta geneettistä ainesta kaiken
15382: kilometriä pitkä Suomen ja Ruotsin rajajoki sivu- aikaa tuhoten. Menetettyä merilohikantaa ei voi-
15383: vesistöineen. Tämä mahtava jokivesistö on lähes da luoda uudelleen, ihminen ei pysty kehittä-
15384: tyhjä merilohen poikasista. Lisääntymiskykyinen mään uudelleen menetettyjä biologisia muunnel-
15385: kanta ei pääse alueelle, sillä sen mahdollisuudet mia. Ellei kiireisiin toimenpiteisiin ryhdytä, on
15386: estetään liiallisella meri- ja rannikkopyynnillä. Li- kokonainen eläinlaji häviämässä sukupuuttoon.
15387: sääntymiskykyisiä emokaloja ei enää riitä edes tur- Sekä suomalaisten että ruotsalaisten asiantunti-
15388: vaamaan eläinlajin olemassaoloa puhumattakaan joiden valtaenemmistö on jo useita vuosia varoit-
15389: siitä, että kannat kestäisivät normaalia kalastusta. tanut merilohta uhkaavasta katastrofista. Toistai-
15390: Nykyisin lasketaan jokialueen tuottavan noin seksi ei ole ryhdytty mihinkään vakaviin toimen-
15391: 60 000-70 000 vaelluskykyistä merilohen poikas- piteisiin tilanteen korjaamiseksi. Suurella osalla
15392: ta sen sijaan, että se tuottaisi normaalitilassa eri avomerikalastusta rajoittavista määräyksistä ei ole
15393: tutkijoiden arvioiden mukaan noin 900 000- mitään vaikutusta luonnon merilohikantojen tur-
15394: 1 000 000 lohensmolttia. Kun yhden luonnossa vaamisessa.
15395: kasvaneen smoltin katsotaan vastaavan kahta lai- On myös merkittävää, että Tornionjoen ja Si-
15396: toksissa tuotettua, niin jo poikasten tuotannossa mojoen varsilla asuviita kansalaisilta riistetään
15397: vuosittain kärsittävä kansantaloudellinen tappio heille kuuluvia toimeentuloedellytyksiä sallimalla
15398: on täysin ilmeinen. Täysikasvuisten lohien suh- liiallinen merilohen pyynti avomerellä; samoin
15399: teen tappio on vieläkin selvempi: hyvin hoidettu- koskee mainitun edun menetys koko Perämeren
15400: na voisi kyseinen jokivesistö tuottaa noin 250 000 rannikkoa. Alueella, jossa työttömyys on suurta,
15401: -300 000 tonnia lohta vuodessa sen sijaan, että olisi tämän luontevan elinkeinon turvaaminen eri-
15402: tuotto on nyt vain noin 2-5 tonnia vuodessa. tyisen tärkeätä.
15403: Syynä tähän valtavaan katoon on liiallinen pyynti Hallituksen tulisi heti ryhtyä toimenpiteisiin
15404: sekä avomerellä että rannikolla - lohen nousu- luonnonvaraisten merilohikantojen turvaamiseksi
15405: mahdollisuuksia ei ole turvattu ja niinpä Tornion- suhteettoman laajaa meripyyntiä rajoittaen, lohen
15406: Muonionjoen lohikannat ovat menehtymäisillään. kalastusta järkevämmin suunnaten, kalastuksen
15407: Lohenpoikasten esiintyminen rajajoella on muu- valvontaa tehostaen ja luonnon merilohikantojen
15408: tamassa vuodessa laskenut yli 100 kilometriä kohti biologisia monimuotoisuuksia säilyttäen ja huo-
15409: jokisuuta. Kun ylimmät poikashavainnot on en- lehtia myös siitä, että Tornion-Muonionjoen ja Si-
15410: nen tehty Lätäsenolla, on yläraja nyt Kolarin kor- mojoen varsilla olevat kunnat saavat pohjoismais-
15411: keudella. Kalakantojen tuhoutumisuhka kohdis- ta demokratiakäsitystä vastaavan edustuksen niissä
15412: tuu samalla tavalla myös Ruotsin Kalix-jokeen ja elimissä, jotka päättävät merilohikantojen hoi-
15413: Suomen Simojokeen. toon ja kalastukseen liittyvistä asioista.
15414: Ilman voimakkaita ja elinkykyisiä luonnonva- Mikäli raha-asia-aloite tulee hyväksytyksi, se
15415: raisia lohikantoja on koko Itämeren merilohen tu- muuttaisi momentin 30.37.26 otsikon kuulu-
15416: levaisuus uhattuna, sillä laitosviljelyssä tuotettu maan: ''Tenojoen, Inarin sekä Tornionjoen ja Si-
15417: kalakanta rappeutuu perintötekijöiden kertau- mojoen kalakantojen kehittäminen, kalastuksen
15418: tuessa. Avomeripyynnissä käytetyt menetelmät valvonta ja kalataloustutkimukset''.
15419: 1244 1986 vp. - RA n:o 1148
15420:
15421: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30.37.26 2 000 000 markkaa käytettäväk-
15422: taen, si Tornionjoen ja Simojoen luonnonvarais-
15423: ten meniohikantojen säzlyttämiseen tar-
15424: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden koitettuihin toimenpiteisiin.
15425: 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
15426:
15427: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15428:
15429: Lauri Impiö
15430: 1986 vp. 1245
15431:
15432: Raha-asia-aloite n:o 1149
15433:
15434:
15435:
15436:
15437: Impiö: Määrärahan osoittamisesta kalastuksen valvonnan tehosta-
15438: mista varten eräissä Pohjois-Suomen vesistöissä
15439:
15440:
15441: Eduskunnalle
15442:
15443: Lohikantojen säätelytoimikunnan mtetmnossa tioston tehtäväksi. Rajajokikomission sihteeri jul-
15444: ehdotetaan perustellusti kalastuksen valvonnan kisen sanan haastattelussa myöntää luvattoman
15445: tehostamista Tornion-Muonionjoen, Simojoen ja pyynnin olemassaolon ja valvonnan heikkouden
15446: Kiiminkijoen varsilla ja näiden jokien suualueilla sekä sen puutteen, mikä on viranomaisilla, kun he
15447: erityisesti avovesikautena. eivät voi puuttua toisen valtakunnan alueen osalta
15448: Aivan viime vuosina on julkisessa sanassa Tor- valvontaan. Näin ollen yhteisvalvonnan kehittä-
15449: nionjoen osalta puututtu tähän asiaan mm. Tor- minen on tarpeen. Suomen on omalta puolen vas-
15450: nion- ja Muonionjoki-seuran edustajien taholta. tattava voimavarojen lisäämisestä.
15451: Näin varsinkin sen jälkeen, kun on havaittu, ettei Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15452: ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä ole otet- taen,
15453: tu huomioon niitä vakavia vetoomuksia, joita Tor-
15454: nionlaaksosta on valtiovallan tietoon tullut Tor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15455: nionjoen lohikannan pelastamiseksi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
15456: Edellä mainitun seuran l!§äksi ovat riista- ja ka- 30.37.29 300 000 markkaa kalastuksen
15457: latalouden tutkijat painottaneet järjestetyn val- valvontaan Tornion-Muonionjoen, Simo-
15458: vonnan merkitystä salakalastuksen ehkäisijänä. joen ja Kiiminkzjoen varszfla ja näiden jo-
15459: Rajajokikomissio on keskittänyt kalastuksen kien suualuezfla.
15460: valvonnan Tornionjoella poliisin, tullin ja rajavar-
15461:
15462: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15463:
15464: Lauri Impiö
15465: 1246 1986 vp.
15466:
15467: Raha-asia-aloite n:o 1150
15468:
15469:
15470:
15471:
15472: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Enontekiön ja Kittilän kuntien
15473: elinkeinojen kehittämiseksi tehtävään selvitykseen
15474:
15475:
15476: Eduskunnalle
15477:
15478: Enontekiön ja Kittilän kunnat eivät voineet noinnin järjestämiseksi valtion avustuksen myön-
15479: hyväksyä Ounasjoen erityissuojelulakia vuonna tämistä vuosittain aina vuoteen 1989 saakka. Eri-
15480: 1983 säädettäessä sitä, ettei samanaikaisesti tehty tyisen merkittävänä on kuntien alueiden matkai-
15481: päätöksiä jokivarten elinkeinoelämän elvyttämi- lukeskusten peruspalvelujen rakentamisesta ai-
15482: sestä ja kehittämisestä, korvaavien työpaikkojen heutuvien kustannusten saattaminen valtion va-
15483: perustamisesta eikä silloisten työpaikkojen säilyt- roista suoritettavaksi. Ehdotuksiin kuuluu merkit-
15484: tämisestä ja luontaiselinkeinojen kehittämisestä. täviä tienrakennustöitä, vesihuoltotöitä, opastus-
15485: Enontekiön ja Kittilän kunnanhallitukset ovat keskuksia jne.
15486: lokakuussa 1984 lähettäneet valtioneuvostolle laa- Suurisuuntaiset elinkeinoelämän kehittämisen
15487: jat selvitykset ja ehdotukset Ounasjoen suojelusta vaatimukset eivät etene ilman huolellista selvit-
15488: aiheutuneiden menetysten korvaamiseksi suoritet- tely- ja suunnittelutyötä. Kunnilla taas ei ole ta-
15489: tavista toimenpiteistä. Keskeisessä asemassa täl- loudellisesti siihen merkittäviä mahdollisuuksia.
15490: löin on monipuolinen elinkeinoelämän kehittä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15491: minen. Kunnat ehdottavat, että valtioneuvosto taen,
15492: periaatepäätöksellään veivoittaisi ministeriöt kun-
15493: tien alueilla olevia investointihankkeita käsitelles- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15494: sään noudattamaan aikaisempaa joustavampaa 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
15495: käsittelymenettelyä ja myöntämään valtion ra- 32.51. 49 300 000 markkaa Enontekiön ja
15496: hoituksen lain saliimien maksimimäärien mu- Kitttfän kuntien elinkeinojen kehittämi-
15497: kaisesti. Edelleen esitetään matkailun markki- seksi tehtävään selvitykseen.
15498:
15499: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15500:
15501: Lauri Impiö
15502: 1986 vp. 1247
15503:
15504: Raha-asia-aloite n:o 1151
15505:
15506:
15507:
15508:
15509: Impiö: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
15510: kuntoutustoimintaan
15511:
15512:
15513: Eduskunnalle
15514:
15515: Hallitus ei ole lisätessään rintamaveteraanien män ja ennen kaikkea järjestää kuntoutusta lä-
15516: kuntoutustoiminnan määrärahoja ensi vuoden hempänä veteraanien kotipaikkoja. Tällaisen toi-
15517: tulo- ja menoarviossa voinut tehdä sitä siinä laa- minnan rahoittaminen olisi saatava nopeasti käyn-
15518: juudessa, kuin veteraaniasiain neuvottelukunta tiin ja toiminta sijoitettavaksi mm. sisäoppilaitok-
15519: on esittänyt. Tämän vuoksi lisätarve on ainakin siin ajankohtina, jolloin oppilaitokset eivät ole
15520: seitsemän miljoonaa markkaa. varsinaisessa toiminnassa.
15521: Viime aikoina on todettu, miten monet vete- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15522: raanit osallistuvat mielellään tilaisuuden tarjou- taen,
15523: tuessa tilaisuuksiin, joita voidaan pitää henkisenä
15524: huoltona, kuntoutuksena, missä huomattava pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15525: nopiste on perinteisen fyysisen puolen ohella hen- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
15526: kisellä alueella. Nämä voidaan pitää tiloissa, joita 33.22.59 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
15527: ei ole alunperin suunniteltu kuntoutukseen. Kun valtionapuna rintamaveteraanien kuntou-
15528: saadaan lisää tilaa, voidaan tulijoita ottaa enem- tustoimintaan.
15529:
15530: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15531:
15532: Lauri Impiö
15533: 1248 1986 vp.
15534:
15535: Raha-asia-aloite n:o 1152
15536:
15537:
15538:
15539:
15540: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Posion Ja Ranuan kunnissa tie-
15541: töiden tekemiseksi työllisyysvaroin
15542:
15543:
15544: Eduskunnalle
15545:
15546: Posion ja Ranuan kunnissa on ensi vuoden bud- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15547: jetin valossa minimaalineo määrä tietyökohteita. taen,
15548: Ilman työllisyysvaroista myönnettäviä määräraho-
15549: ja joudutaan ennennäkemättömiin vaikeuksiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15550: erityisesti autoalan ja maansiirtokoneiden parissa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
15551: Mm. Ranualla aloitettu työ välillä Kuha- 34.50. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
15552: Paljakka näyttää jäävän kesken, mitä ei voida pi- jaettuna tasan Posion ja Ranuan kunnissa
15553: tää oikeana. Vastaavasti Posion kunnassa odote- käytettäväksi tietyökohteissa työllisyyden
15554: taan nimenomaan Posion ja Ranuan välisen tien turvaamiseksi.
15555: korjaamisen alkamista. Monia muitakin suunni-
15556: teltuja kohteita on olemassa.
15557:
15558: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15559:
15560: Lauri Impiö
15561: 1986 vp. 1249
15562:
15563: Raha-asia-aloite n:o 1153
15564:
15565:
15566:
15567:
15568: Impiö: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 21 perusparannuk-
15569: seen välillä Pello-Orajärvi
15570:
15571:
15572: Eduskunnalle
15573:
15574: Pellon kunnan työttömyys on erittäin vakava, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15575: myös ja erityisesti auto- ja maansiirtoalan yrittäjil- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15576: lä. Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon on Lapin 34.50. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
15577: TVL:lle merkitty 600 000 markan määräraha. parannustöiden aloittamiseksi vuoden
15578: Työt tulisi voida aloittaa kuitenkin jo talvella ja 1987 alusta valtatiellå. n:o 21 väizllä Pel-
15579: siksi työllisyysvaroista tulisi voida tarkoitukseen ir- lo- Orajärvi työllisyysvaroin.
15580: rottaa 2 milj. markan määräraha.
15581: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15582: taen,
15583:
15584: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15585:
15586: Lauri Impiö
15587:
15588:
15589:
15590:
15591: 56 260148U
15592: 1250 1986 vp.
15593:
15594: Raha-asia-aloite n:o 1154
15595:
15596:
15597:
15598:
15599: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Mutkavaaran paikallistien sillan
15600: rakentamiseksi Savukoskella
15601:
15602:
15603: Eduskunnalle
15604:
15605: Liikenneministeri Matti Luttinen vastasi edus- nyt, jotta hanke tarvittaessa voidaan ottaa työlli-
15606: kuntakyselyyni n:o 478/1984 vp. mm.: "Savu- syysohjelmiin. ''
15607: kosken lossin tilalle on myös suunniteltu siltaa Sallan ja Savukosken kuntien alueella on viime
15608: Mutkavaaran (Mukkavaaran) paikallistielle. Tien vuosina esiintynyt runsaasti ongelmia valtion työ-
15609: osalta suunnitelmat ovat tielain mukaisessa käsit- kohteiden osalta. Vuotoksen alueen elvytyksen
15610: telyssä. Sillan vesioikeuskäsittely on kesken. Silta- niukat määrärahat ja Sokiin kaivoksen avaamatto-
15611: suunnitelmia arvioidaan valmistuvan vuoden muus on merkittävimpiä.
15612: 1985 aikana. Tienpidon toimenpideohjelmassa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15613: vuosille 1984-90 Savukosken silta on ajoitettu taen,
15614: muiden Lapin kiireellisempien hankkeiden vuoksi
15615: 1990-luvulle. Mikäli esimerkiksi työllisyyssyistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15616: Lapin piirin alueella tienpidon rahoitusta lisätään, 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
15617: saattaa tämän sillan toteuttaminen olla mahdollis- 34.50. 77 2 000 000 markkaa Mutkavaaran
15618: ta jo lähitulevaisuudessa työllisyysvaroilla. Tämän sillan rakentamiseksi Savukosken kunnas-
15619: vuoksi tämän sillan suunnitelmat on laadittu jo sa työllisyysvaroin.
15620:
15621: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15622:
15623: Lauri Impiö
15624: 1986 vp. 1251
15625:
15626: Raha-asia-aloite n:o 1155
15627:
15628:
15629:
15630:
15631: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Ounasjoen suojelulaista aiheutu-
15632: vien menetyksien korvaamiseksi
15633:
15634:
15635: Eduskunnalle
15636:
15637: Yli kaksi vuotta sitten eduskunta hyväksyi yksi- Kun tulo- ja menoarvioehdotus ei sisällä min-
15638: mielisesti ns. Ounasjoen suojelulain. Lakiin tuli käänlaista korvaamiseen tarkoitettua määrärahaa,
15639: korvausten maksamisen mahdollisuus kirjatuksi. on eduskunnan syytä lisätä arviomääräraha, jotta
15640: Sitä täydennettiin eduskunnan hyväksymässä va- eduskunnan tahto toteutetaan.
15641: liokunnan mietinnössä. Aikataulu jäi avoimeksi ja Korvaussummat liikkuvat eri tahojen kannan-
15642: korvaukset näin ollen jäivät roikkumaan ilmaan. otoissa 50-616 miljoonan markan puitteissa.
15643: Kokoomus esitti allekirjoittaneen toimesta lausu- Koska summan ottaminen yhtenä vuonna on suu-
15644: maehdotuksen, missä aikataulu olisi lyöty luk- ri, on syytä ensi vuoden budjettiin merkitä 50
15645: koon, mutta esitys ei mennyt läpi. Lausumaehdo- milj. markkaa.
15646: tus kuului: ''Eduskunta edellyttää erityisesti yksi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15647: tyisten pienten vesiosuuksien omistajille ja käyttö- taen,
15648: oikeuden haitijoille Ounasjoen suojelulaista ai-
15649: heutuvien menetyksien korvaamista kiinteän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15650: omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
15651: annetun lain (603/77) mukaisina kahden vuoden markkaa Ounasjoen suojelulaista aiheutu-
15652: kuluessa suojelulain voimaantulosta.'' neiden menetyksien korvaamiseen.
15653:
15654: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15655:
15656: Lauri Impiö
15657: 1252 1986 vp.
15658:
15659: Raha-asia-aloite n:o 1156
15660:
15661:
15662:
15663:
15664: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
15665: kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin
15666:
15667:
15668: Eduskunnalle
15669:
15670: Kuntien yleiset rahoitusavustukset ovat viime suhteessa kuin tähän mennessä valtion budjeteissa
15671: vuosien valtion tulo- ja menoarvioissa kehittyneet on tehty. Tällöin vuoden 1987 määrärahan tulisi
15672: varsin myönteisesti. Niillä on voitu helpottaa juu- olla 340 milj. markkaa.
15673: ri niiden kuntien asemaa, joissa veroäyrimäärät Rahoitusavustukset tulisi jakaa siten, että n.
15674: ovat alhaiset. Esimerkiksi Oulun läänissä rahoi- 90 % menisi verotulojen täydennykseen ja lop-
15675: tusavustusten avulla veroäyrin hintaa alentava vai- puosa harkinnanvaraisiin avustuksiin. Kyseinen
15676: kutus on kolme penniä kymmenessä kunnassa ja jako tuottaisi oikeudenmukaisimman ja vähiten
15677: yli pennin 27 kunnassa. Tästä huolimatta kyseis- byrokratiaa aiheuttavan jakamistavan.
15678: ten kuntien äyrinhinnat ovat 17-18,75 pennin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15679: välillä. taen,
15680: Rahoitusavustusten kasvu on hillinnyt niitä äy-
15681: rinhinnan nostopaineita joita esimerkiksi sosiaali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15682: ja terveyspuolelta on kunnille tullut. Jotta kun- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
15683: tien taloudellisia eroja voitaisiin edelleen tasata, 26.97.30 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
15684: tulisi kuntien yleisiä rahoitusavustuksia lisätä kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin.
15685: muutaman lähimmän vuoden aikana samassa
15686:
15687: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
15688:
15689: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen Juhani Alaranta
15690: Tellervo Nousiainen Pirkko Ikonen Sirkka-Liisa Anttila
15691: Riitta Jouppila
15692: 1986 vp. 1253
15693:
15694: Raha-asia-aloite n:o 1157
15695:
15696:
15697:
15698:
15699: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta tieteellisten
15700: kirjastojen kirjahankintoihin
15701:
15702:
15703: Eduskunnalle
15704:
15705: Tutkimus- ja tiedepolitiikka on yksi ensi vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15706: den budjetin painopistealue. Tieteellisten kirjas- taen,
15707: tojen tietoliikenne- ja atk-ohjelmointi vie suuren
15708: osan näille kirjastoille suunnatusta valtionavusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15709: Teosten hankinta luo kuitenkin pohjan tieteel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
15710: listen kirjastojen mahdollisuuksille edistää tutki- 29.10.21 300 000 markkaa tieteellisten
15711: mustyötä. Tieteellisten julkaisujen korkean hin- kirjastojen kirjahankintoihin.
15712: nan vuoksi teosten määrällinen hankinta ei ole py-
15713: synyt toivotuissa luvuissa.
15714:
15715: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15716:
15717: Tytti Isohookana-Asunmaa Seppo Pelttari Martti Tiuri
15718: Heli Astala Inger Hirvelä Timo Roos
15719: Liisa Jaakonsaari Ole Wasz-Höckert
15720: 1254 1986 vp.
15721:
15722: Raha-asia-aloite n:o 1158
15723:
15724:
15725:
15726:
15727: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen
15728: tutkija- ja opiskelijavaihdon kehittämiseksi
15729:
15730:
15731: Eduskunnalle
15732:
15733: Valtioneuvoston 12. 9. 198 5 antamissa tiede- ja Jotta korkeakoulu- ja tiedeyhteisömme kansain-
15734: teknologiapoliittisissa selonteoissa on suomalaisen välistämispäämäärät voitaisiin saavuttaa, on kehi-
15735: tutkimuksen kansainvälistäminen asetettu yhdek- tettävä maamme kansainvälistä tutkija- ja opiske-
15736: si painopisteeksi. lijavaihtoa.
15737: Hyvin laaja yhteisymmärrys vallitsee myös siitä, Tästä syystä ehdotamme,
15738: että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää
15739: lisätä tuntuvasti opiskelijoiden ulkomailla tapah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15740: tuvaa harjoittelua ja opiskelua. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
15741: Lisäksi on todettu Suomen "tutkijatuonnin" 29.37.241isäyksenä 500 000 markkaa kan-
15742: alijäämäisyyden johtuvan siitä, että Suomeen tu- sainvälisen tutkzja- ja opiskelzjavazhdon
15743: levien ulkomaalaisten tutkijoiden ja opiskelijoi- kehittämiseksi.
15744: den ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan.
15745:
15746: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15747:
15748: Tytti lsohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila
15749: Riitta Uosukainen Timo Roos
15750: 1986 vp. 1255
15751:
15752: Raha-asia-aloite n:o 1159
15753:
15754:
15755:
15756:
15757: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
15758: aikuisopintorahan kokeilun aloittamiseen
15759:
15760:
15761: Eduskunnalle
15762:
15763: Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon on otettu 10 Jos aikuisopintoraha aiotaan toteuttaa 1. 7.1987
15764: milj. markan määräraha momentille 29.39.56 ai- lukien, ei 10 milj. markan määräraha tule riittä-
15765: kuisopintorahan toteuttamiseksi kokeilun muo- mään järkevän kokeilun aikaansaamiseksi. Aikuis-
15766: dossa. Määräraha tulisi muuttaa arviomäärärahak- opintotuen suunnittelussa esillä ollutta kulukor-
15767: si, jotta työelämästä opintoihin aikoville henki- vausta ei myöskään voitaisi tällöin ottaa käyttöön.
15768: löille voidaan antaa perheen talouden suunnitte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15769: lun kannalta välttämätön ja selkeä ennakkoinfor- taen,
15770: maatio opintorahan tasosta ja saantiperusteista.
15771: Jos määräraha jää kiinteäksi, joudutaan aikuis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15772: opintorahat käsittelemään kiinteiden hakuaikojen 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15773: päättymisen jälkeen, jolloin käsittelyaika muodos- 29.39.56 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
15774: tuu kohtuuttoman pitkäksi. Tuen saantioikeus aikuisopintorahan kokezlun aloittamiseksi
15775: selviäisi vasta hakemusten yhteiskäsittelyn jäl- 1. 7.1987 ja samalla muuttaisi momentin
15776: keen. määrärahan arviomäärärahaksi.
15777:
15778: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
15779:
15780: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen
15781: Katri-Helena Eskelinen Reino Paasilinna Marja-Liisa Tykkyläinen
15782: Riitta Uosukainen Pirkko Ikonen Ole Wasz-Höckert
15783: Sirkka-Liisa Anttila Mauri Pekkarinen Marjatta Väänänen
15784: Liisa Jaakonsaari Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi
15785: Inger Hirvelä Riitta Jouppila Pirkko Turpeinen
15786: 1256 1986 vp.
15787:
15788: Raha-asia-aloite n:o 1160
15789:
15790:
15791:
15792:
15793: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärsämäen
15794: kunnan kotiseutu- ja kirjastotalon suunnitteluun
15795:
15796:
15797: Eduskunnalle
15798:
15799: Kärsämäen kuntaan suunnitellaan kotiseutu- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15800: kirjastotaloa, johon on tarkoitus varata tiloja kir- taen,
15801: jaston lisäksi kansalaisopistolle, musiikkiopistolle,
15802: kulttuuritoimelle ja hallinnolle. Talon kokonais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15803: pinta-alaksi suunnitellaan noin 800 neliötä ja kus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15804: tannukset ovat noin 5 milj. mk. 29.56.31 250 000 markkaa harkinnanva-
15805: Kärsämäen kunnan taloudellinen kantokyky on ratseksi valtionavustukseksi Kärsämäen
15806: varsin heikko. Tilojen saaminen kuntaan on kui- kunnan kotiseutu- ja kirjastotalon suun-
15807: tenkin välttämätöntä, koska kulttuuritoiminta ja nitteluun.
15808: harrastustoiminta on kunnassa koko ajan hyvin
15809: vilkasta.
15810:
15811: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
15812:
15813: Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Nousiainen
15814: Juhani Alaranta Riitta Jouppila
15815: 1986 vp. 1257
15816:
15817: Raha-asia-aloite n:o 1161
15818:
15819:
15820:
15821:
15822: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun läänin
15823: kunnille ammattioppilaitosten oppilaiden matkakustannuksiin
15824:
15825:
15826: Eduskunnalle
15827:
15828: Vuoden 1986 alusta tulevat keskiasteen opinto- Kun Oulun läänissä on hyvin monia kuntia eri-
15829: sosiaalisten etuuksien joukossa mm. oppilaiden tyisesti Koillismaalla ja Iijokivarressa, joissa oppi-
15830: koulumatkoista aiheutuvat menot valtionosuuden laat joutuvat pitkän matkan vuoksi asumaan vii-
15831: piiriin. Valtionosuuden piiriin ei kuitenkaan las- kot koulun oppilasasuntoloissa, olisi paikallaan
15832: keta kuuluviksi niille oppilaille aiheutuvia koulu- ulottaa lisäavustus myös Oulun läänin puolelle.
15833: matkoja, jotka asuvat viikot oppilasasuntoloissa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15834: käyvät viikonloppuisin kotonaan. Ensi vuoden taen,
15835: tulo- ja menoarvioon on kuitenkin saatu oma mo-
15836: menttinsa lisäavustuksen myöntämistä varten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15837: kunnille oppilaiden matkakustannuksiin silloin, 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15838: kun kustannukset aiheutuvat pitkämatkaisten op- 29.65.33 lisäyksenä 200000 markkaa
15839: pilaiden koulunkäyntiin liittyvistä viikonloppu- avustuksen myöntämiseksi myös erätlle
15840: matkoista. Lisäavustus koskee kuitenkin ainoas- Oulun läänin kunmlle ammattioppzlaitos-
15841: taan Lapin läänin kuntia. ten opptlaiden matkakustannuksia varten.
15842:
15843: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
15844:
15845: Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Nousiainen
15846: Juhani Alaranta Riitta Jouppila
15847:
15848:
15849:
15850:
15851: 57 260148U
15852: 1258 1986 vp.
15853:
15854: Raha-asia-aloite n:o 1162
15855:
15856:
15857:
15858:
15859: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
15860: kulttuuritoimintaan tarvittavia tiloja ja laitteita varten
15861:
15862:
15863: Eduskunnalle
15864:
15865: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle ateljeetilojen hankkimiseen. Lisäksi se soveltuu
15866: 1987 esitetään kuntien kulttuuritoiminnasta an- kuntien monitoimitilojen rakentamiseen, erilai-
15867: netun lain (1045/80, muut. 948/81) 8 §:n mukai- siin perusparannustöihin sekä varustetason kohot-
15868: sesti kunnalle tai kunnan osoituksesta yhteisölle tamiseen. Jo yksistään tehtyjen hakemusten mää-
15869: myönnettävien avustusten määräksi 3 milj. mark- rästä voidaan päätellä, että kunnat ovat halukkai-
15870: kaa. Määrä on sama kuin vuodelle 1986 vahvistet- ta sijoittamaan kulttuuritoimintaan, kun siihen
15871: tu määräraha. Vuonna 1985 ensimmäistä kertaa on mahdollista saada avustusta. Taiteilijajärjestö-
15872: jaetut avustukset, 2, 5 milj. markkaa, saatiin edus- jen edustajien mielestä avustuksiin myönnettävää
15873: kuntaan raha-asia-aloitteen nojalla. Hakemuksia määrärahaa on tuntuvasti korotettava.
15874: on tähän mennessä tehty kymmenkertainen mää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15875: rä jaettavana oleviin avustuksiin nähden. Kult- taen,
15876: tuuritoimintalain mukaiset avustukset soveltuvat
15877: erinomaisesti niiden rakentamis- ym. hankkeiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15878: rahoittamiseen, joihin ei ole mahdollista saada 1987 tulo- ja menoarvioon momentin
15879: veikkausvoittovaroja, jotka on tarkoitettu ensi si- 29.90.30 alamomentzlle 3 lisäyksenä
15880: jaisesti suurempiin hankkeisiin. 1 000 000 markkaa käytettäväksi kuntien
15881: Puheena oleva määräraha on tällä hetkellä ai- kulttuuritoiminnasta annetun lain 8 §:n
15882: noa avustusmuoto, jota voidaan käyttää estm. mukaisiin avustukszin.
15883:
15884: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
15885:
15886: Tytti Isohookana-Asunmaa Heli Astala Riitta Uosukainen
15887: Reino Paasilinna Marja-Liisa Tykkyläinen Inger Hirvelä
15888: 1986 vp. 1259
15889:
15890: Raha-asia-aloite n:o 1163
15891:
15892:
15893:
15894:
15895: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
15896: näyttämötaiteellisen harrastustoiminnan tukemiseen
15897:
15898:
15899: Eduskunnalle
15900:
15901: Allekirjoittaneet ovat huolissaan harrastajateat- Suomi tunnetaan eri puolilla maailmaa sekä hy-
15902: terimäärärahojen jälkeenjääneisyydestä. vin organisoidusta harrastajateatteritoiminnasta
15903: Jo useana vuonna on liittojen tuki jäänyt alle että sen korkeasta tasosta. Tästä tiedottaminen se-
15904: kulttuuribudjetin keskiarvon. Vuonna 1984 nou- kä ryhmien lähettäminen kansainvälisiin tapahtu-
15905: su oli 3,5% ja vuonna 1985 4,5 %. Kuitenkin miin on ollut sattumanvaraista, eikä sitä ole voitu
15906: harrastajateatteritoiminta on kautta maan ollut rahoittaa nykyisillä toimintavaroilla. Taloudelli-
15907: nousussa. Uusia ryhmiä syntyy vuosittain useita sen tuen lisääminen tekisi mahdolliseksi kansain-
15908: kymmeniä eri puolille maata. Samassa suhteessa välisen tiedotuksen parantamisen.
15909: on kasvanut koulutuksen tarve sekä tasoltaan että Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15910: määrältään, mutta liitot eivät voi riittävästi varata
15911: alueelliseen koulutus- ja ohjaustyöhön varoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15912: Nykyaikainen tiedotustoiminta, joka sisältää 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
15913: yhteydenpidon kenttään, on kasvanut vuosi vuo- 29.90.52 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
15914: delta ja vie liittojen keskustoimistojen kapasitee- näyttämötaiteellisen harrastustoiminnan
15915: tista suuren osan. Järjestöjen suoraa tiedotusta jä- tukemiseen.
15916: senkentälle ei ole voitu kehittää ajan tasoa vastaa-
15917: vaksi.
15918:
15919: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
15920:
15921: Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Järvisalo-Kanerva Elisabeth Rehn
15922: Liisa Jaakonsaari Reino Paasilinna Kerttu Törnqvist
15923: Ole Wasz-Höckert Riitta Jouppila Riitta Uosukainen
15924: Marjatta Väänänen Mauri Pekkarinen
15925: 1260 1986 vp.
15926:
15927: Raha-asia-aloite n:o 1164
15928:
15929:
15930:
15931:
15932: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
15933: kuntien nuorisotyön valtionosuuteen
15934:
15935:
15936: Eduskunnalle
15937:
15938: Kuntien nuorisotyön merkitys kasvaa jatkuvas- käyttömenoksi voitaisiin vahvistaa 8 markkaa. Tä-
15939: ti. Nuorisotyöllä on lakisääteinen pohja, ja valtio mä lisäisi valtionosuutta 6,5 milj. markalla.
15940: avustaa kuntien nuorisotyötä. Tulo- ja menoar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15941: viossa valtionosuus kuntien nuorisotyöhön sisältyy taen,
15942: momentille 29.91.51, jossa on vuodelle 1987 osoi-
15943: tettu 57 000 000 markan määräraha. Tällöin val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15944: tionosuuteen oikeuttavaksi kuntien asukaskohtai- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
15945: seksi käyttömenoksi nuorisotyöhön osoitettaisiin 29.91.51 lisäyksenä 6500000 markkaa
15946: enintään 6 markkaa. Tämä on selvästi liian alhai- käytettäväksi valtionosuutena kuntien
15947: nen, ja tulo- ja menoarvion käsittelyssä määrära- nuoriso työhön.
15948: haa tulisikin korottaa niin, että asukaskohtaiseksi
15949:
15950: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15951:
15952: Tytti Isohookana-Asunmaa Katri-Helena Eskelinen
15953: 1986 vp. 1261
15954:
15955: Raha-asia-aloite n:o 1165
15956:
15957:
15958:
15959:
15960: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kellon nuori-
15961: soseuralle liikennepuiston rakentamiseen
15962:
15963:
15964: Eduskunnalle
15965:
15966: Nuorten ikäluokka Haukipuraalla kasvaa koko heisyydestä 4 600 m 2 :n suuruisen määräalan lii-
15967: ajan. Tällä hetkellä kunnassa koko väestöstä on kennepuiston rakentamista varten. Kellon nuori-
15968: 1 13 kouluikäisiä ja sitä nuorempia. Kuntaa hal- soseura on tehnyt päätöksen rakentaa liikenne-
15969: koo hyvin vilkas valtatie n:o 4. Tämä merkitsee si- puisto kyseiseen paikkaan. Puiston läheisyyteen
15970: tä, että nuoret joutuvat pienestä lähtien käyttä- tulee myös kunnan toinen yläaste. Liikennepuis-
15971: mään liikenteellisesti vaarallista valtatietä. Kun ton suunnittelu on valmis. Sen kustannusarvio on
15972: vielä kunnan sisäinen liikenne on vilkasta, mm. 170 000 markkaa ja se sisältää 38,5 m 2 :n suuruisen
15973: teollisuuslaitosten, sahojen jne. vuoksi, on liiken- huoltorakennuksen välinevarastoineen ja asian-
15974: neopetuksen tehostaminen kunnassa käynyt vält- mukaisine sosiaalitiloineen.
15975: tämättömäksi. Haukiputaan kunta ei kuitenkaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15976: ole sisällyttänyt kuntasuunnitelmaansa kiireellise- taen,
15977: nä liikennepuistohanketta. Liikennepuistossa
15978: nuorille alkaen päiväkoti-ikäisistä olisi kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15979: mahdollista antaa parhainta ja eritasoista liiken- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzile
15980: neopetusta. 29.91.51 150000 markkaa Kellon nuori-
15981: Kunta on sen sijaan luovuttanut vastikkeetta soseuralle liikennepuiston rakentamista
15982: Kellon nuorisoseuralle ala-asteen ja päiväkodin lä- varten.
15983:
15984: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
15985:
15986: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
15987: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila
15988: 1262 1986 vp.
15989:
15990: Raha-asia-aloite n:o 1166
15991:
15992:
15993:
15994:
15995: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta konservaatto-
15996: rin viran perustamiseksi Oulun maakunta-arkistoon
15997:
15998:
15999: Eduskunnalle
16000:
16001: Oulun maakunta-arkisto siirtyi uusiin tiloihin kataan ja sidotaan uusiin kansiin, pesulaitteet
16002: vuonna 1983. Tuolloin valmistui valtion ostama ovat käyttämättä ja esimerkiksi homeisia asiakirjo-
16003: saneerattu uusi Oulun maakunta-arkisto. Oulun ja ei kyetä puhdistamaan. Varsinainen konser-
16004: maakunta-arkisto on toiminut 53 vuotta, ja sen vointi jääkin kokonaan tekemättä, koska lyhytai-
16005: asiakirjasarjat alkavat vuodesta 1776 eli Oulun kaista työntekijää ei voi kouluttaa eikä hänelle
16006: läänin perustamisesta. Kirkonarkistoja, joita maa- näin ollen voi antaa vaikeita töitä.
16007: kunta-arkistossa on 55 seurakunnasta, on 1600-lu- Oulun ja Lapin lääneissä ei ole yhtään vastaa-
16008: vulta asti. vanlaista toimipistettä. Oulun maakunta-arkistos-
16009: Koska asiakirjoja on säilytetty ennen maakunta- sa on konservoitavia asiakirjoja ainakin 535 met-
16010: arkiston perustamista kosteissa ja muutenkin huo- riä. Lisäksi konservoitavia karttoja on 212 kappa-
16011: noissa tiloissa, ovat monet ainutlaatuisista asiakir- letta.
16012: joista hyvin heikkokuntoisia, kannettornia tai Konservoijan toimia on Vaasan, Turun ja Mik-
16013: muuten rikkinäisiä. Niitä on jouduttu panemaan kelin maakunta-arkistoissa. Maakunta-arkiston
16014: käyttökieltoon. Vaikka vanhimpia asiakirjoja on olisi myös ohjattava virastoja, esimerkiksi kuntia,
16015: mikrofilmattu, ei alkuperäisiä asiakirjoja voi kui- kuntainliittoja ja yksityisiä laitoksia korjaamaan
16016: tenkaan hävittää. Mikrofilmauksella ei voida mi- asiakirjoja. Tämä tehtävä on maakunta-arkiston
16017: tenkään korvata alkuperäisiä asiakirjoja, joita on työjärjestyksessäkin mainittu. Kuitenkaan sillä ei
16018: jatkuvasti käytettävä. Näin ollen konservointi ja ole henkilöä, joka tätä työtä voisi tehdä.
16019: sitominen ovat ainoat keinot saada asiakirjat käyt- Vuonna 1987 valmistuvat Suomessa ensimmäi-
16020: tökuntoon. set ammattikoulutetut konservaattorit. Heidänkin
16021: Oulun maakunta-arkistossa on yritetty konser- sijoittumisensa vaatii virkoja.
16022: vointia hoitaa työllistämistuella palkatulla kirjan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16023: sitojalla, vaikka konservoijan työ on pysyväisluon- taen,
16024: teista. Kun työntekijä vaihtuu jatkuvasti, ei työn-
16025: teko ole mielekästä eikä lyhyessä ajassa ehdi mi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16026: tenkään oppia tätä vaikeaa työtä. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16027: Uudessa maakunta-arkistossa on jo kuitenkin 29. 93.01 70 000 markkaa konservaattorin
16028: tilat kahdelle konservoijalle. Nyt tilat ovat hyvin viran perustamiseksi Oulun maakunta-
16029: vähäisessä käytössä. Asiakirjoja lähinnä kuivapai- arkistoon vuodesta 1987 lähtien.
16030:
16031: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16032:
16033: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
16034: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila
16035: 1986 vp. 1263
16036:
16037: Raha-asia-aloite n:o 1167
16038:
16039:
16040:
16041:
16042: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta museoiden
16043: valtionosuuksien porrastamiseen
16044:
16045:
16046: Eduskunnalle
16047:
16048: Kaikissa sivistysmaissa pidetään oman kulttuu- rionapulaiksi heti kirjastolain (1961) voimaan tul-
16049: rin, historian, luonnon ja erityisesti kansakunnan tua. Valmisteltaessa museovirastosta 1972 annet-
16050: taloudellisten ja yhteiskunnallisten saavutusten tua lakia eduskunnan sivistysvaliokunta piti tär-
16051: tallentamista, tutkimista ja esittämistä yhteiskun- keänä, että opetusministeriö kiirehtii museoiden
16052: nan perustehtäviin kuuluvina. Samoin tärkeänä valtionapua ja aluehallintoa koskevien säännösten
16053: nähdään nuorison kasvattaminen tietoiseksi omas- valmistelua. Valtioneuvoston asettama museotoi-
16054: ta kulttuuritaustastaan. Tämän kansallisen identi- minnan aluehallintokomitea (1973: 13) esitti, että
16055: teetin hahmotrajana avainasemassa on elävä ja toi- on säädettävä laki, jonka mukaan maan museolai-
16056: mintakykyinen museolaitos. toksen toimintaa tuetaan valtion varoilla. Saman-
16057: Museoiden tehtävänä on kansakunnan aineelli- aikaisesti työskennellyt opetusministeriön asetta-
16058: sen kulttuuriperinnön tallentaminen, tutkiminen ma taidemuseoiden kehittämistavoitteita pohti-
16059: ja esillä pitäminen. Niiden suorittama yhteiskun- nut toimikunta (1973: 119) päätyi samankaltaisiin
16060: nan ja luonnon kehittymisen ja muutoksen jatku- ehdotuksiin.
16061: va dokumentointi, uuden tiedon tuottaminen, Ensimmäinen opetusministeriön valmistama
16062: elämyksellisen ja esteettisen kokemuksen tarjoa- luonnos hallituksen esitykseksi museoiden val-
16063: minen edistävät kehityksen ymmärtämistä ja ih- tionapulaista valmistui v. 1974, mutta jätettiin
16064: misten sopeutumista muutoksiin. antamatta eduskunnalle valtiontaloudellisista
16065: Yhteiskunnan perustehtäviin yleisesti hyväksyt- syistä.
16066: ty museotoiminta kaipaa edelleen omaa lainsää- Vuonna 1979 annettiin valtioneuvoston päätös
16067: däntöä, jolla voitaisiin turvata museoiden perus- museoiden valtionavustuksen perusteista. Tämä
16068: toiminnot. Museoiden valtionosuuslain odotus on oli eräänlainen välitavoite museolainsäädännön
16069: kestänyt jo 63 vuotta, sillä asia oli konkreettisesti viipyessä, ja sillä oli myös huomattava kunnallista
16070: esillä jo museopäivillä v. 1923. Museokentän yh- museotoimintaa aktivoiva vaikutus. Viime vuosi-
16071: teisten ponnistelujen tuloksena museot pääsivät- na museoiden kehittämisnäkymät eivät enää ole
16072: kin osallisiksi valtion harkinnanvaraisesta tuesta kuitenkaan olleet yhtä suotuisat. Tilanteeseen
16073: vuodesta 1927 lähtien. Aina 1950-luvulle asti har- ovat vaikuttaneet kuntien taloudellisen kasvun ra-
16074: kinnanvaraisen tuen merkitys museolaitoksen ke- joitukset. Samalla on toista vuosikymmentä ope-
16075: hittämisessä oli huomattava. Sen jälkeen kehittä- tusministeriössä valmisteltujen, toteutumatto-
16076: misen avain on vähitellen siirtynyt kuntien käsiin mien museolakiesitysten uskottavuuden menetys
16077: valtion tuen jäädessä merkitykseltään yhä vähäi- pysäyttänyt museoissa alkaneen suotuisan kehi-
16078: semmäksi. tyksen.
16079: Muinaismuistohallinnon organisointitoimikun- Ratkaisu museolaitoksen perusongelmaan on
16080: nan mietinnössä (1970:A2) esitettiin tutkittavaksi museolaki, joka osoittaisi kansakunnan mennei-
16081: kuntien ja yksityisten museoiden lakisääteisen val- syyden säilyttämisen sivistysvaltiolle kuuluvaksi
16082: tionapujärjestelmän luominen. Museokenttä oli velvollisuudeksi, saattaisi monitahoisen, ammatil-
16083: tehnyt opetusministeriölle oman esityksensä vai- lisesti hoidetun museokenttämme yhden yhtenäi-
16084: 1264 1986 vp. - RA n:o 1167
16085:
16086: sen valtionapujärjestelmän purnn ja ratkaisisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16087: merkittävästi museoiden toiminnan rahoitusvai- 1987 tulo- ja menoarvioon lisiiyksenå·
16088: keuksia. 22 000 000 markkaa opetusministeriössii
16089: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- valmistellun museoiden valtionosuuslain
16090: tavasti, toteuttamiseksi porrastaen siten, ettii se
16091: saatettaisiin vuonna 1987 koskemaan
16092: maakuntamuseoita ja aluetaidemuseoita.
16093:
16094: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16095:
16096: Tytti Isohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala
16097: Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen Sirkka-Liisa Anttila
16098: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen Marjatta Väänänen
16099: Katri-Helena Eskelinen Riitta Järvisalo-Kanerva Elisabeth Rehn
16100: Liisa Jaakonsaari Reino Paasilinna Heikki Riihijärvi
16101: Kerttu Törnqvist Marja-Liisa Tykkyläinen Ole Wasz-Höckert
16102: J. Juhani Kortesalmi Riitta Jouppila Riitta Uosukainen
16103: Pirkko Turpeinen Elsi Hetemäki-Olander Helena Pesola
16104: Ritva Laurila Seppo Pelttari Olavi Martikainen
16105: Inger Hirvelä Pertti Salolainen
16106: 1986 vp. 1265
16107:
16108: Raha-asia-aloite n:o 1168
16109:
16110:
16111:
16112:
16113: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljely-
16114: yksikön sijaintipaikan selvittämiseen Perämerellä
16115:
16116:
16117: Eduskunnalle
16118:
16119: Vesihallitus ja Riista- ja kalatalouden tutkimus- nyt vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon. Aiemmin
16120: laitos ovat esittäneet 100 000 markan määrärahaa on maatalousministeriö luvannut hoitaa kyseisen
16121: Oulun vesipiirin vesitoimistolle kalanviljely-yksi- määrärahan työllisyysohjelman kautta.
16122: kön sijaintipaikan selvittämiseen Oulun läänissä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16123: Lapin vesipiiri on jo vastaavan selvityksen tehnyt. taen,
16124: Sen pohjalta on sijoituspaikaksi joelliselle kalan-
16125: viljelylaitokselle osoitettu Simon kunta. Kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16126: näyttää siltä, että tarkoituksena on perustaa myös- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16127: kin toinen kalanviljely- ja tutkimuslaitos Peräme- 30.37.23 100000 markkaa Oulun vesipii-
16128: ren alueelle, olisi Oulun läänin puolella Oulun rin käyttöön kalanviljely-yksikön sijainti-
16129: vesipiirin alueella suoritettava pikimmiten vastaa- paikan selvittämiseen Perämerellä.
16130: vanlainen tutkimus. Oulun vesipiiri on tätä esittä-
16131:
16132: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16133:
16134: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Riitta Jouppila
16135:
16136:
16137:
16138:
16139: 58 260148U
16140: 1266 1986 vp.
16141:
16142: Raha-asia-aloite n:o 1169
16143:
16144:
16145:
16146:
16147: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
16148: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Oulun kenttäaseman
16149: toimistonhoitokuluihin
16150:
16151: Eduskunnalle
16152:
16153: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Ou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16154: lun kenttäasema sijaitsee Oulun kaupungin kes- taen,
16155: kustassa Oulun vesipiirin toimitalon vuokralaise-
16156: na. Kenttäaseman tutkimustyön kannalta on otol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16157: lista, että Oulun yliopiston Linnainmaan tilat ovat 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16158: vain 6 kilometrin päässä. 30.38.29 lisäyksenä 100 000 markkaa
16159: Keskeisen sijainnin vuoksi kenttäaseman toi- Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
16160: miston vuokrakulut ja muut toimistonhoitokulut Oulun kenttäaseman toimistonhoitoku-
16161: vievät kohtuuttomasti varoja itse tutkimustyöltä. luihin.
16162: Sijainti lähellä yliopistoa luo kuitenkin hyvät
16163: edellytykset Perämeren alueen kalantutkimuksen
16164: edistymiselle.
16165:
16166: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
16167:
16168: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
16169: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila
16170: 1986 vp. 1267
16171:
16172: Raha-asia-aloite n:o 1170
16173:
16174:
16175:
16176:
16177: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Riista- ja kala-
16178: talouden tutkimuslaitoksen Oulun kenttäaseman atk-laitteiden
16179: ja toimistokalusteiden hankkimiseen
16180:
16181: Eduskunnalle
16182:
16183: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Ou- minen vaatisi atk-laitteiston hankintaa. Oman
16184: lun kenttäasema on perustettu vuonna 1984 lä- tutkimusmikroskoopin saanti olisi myös välttämä-
16185: hinnä Oulun ja Lapin läänien kalantutkimuspro- töntä.
16186: jektien tarpeisiin. Kenttäaseman sijainti Oulussa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16187: antaa hyvät edellytykset Pohjois-Pohjanmaan lu- taen,
16188: kuisten jokien ja Perämeren alueelle tärkeän ka-
16189: lantutkimustoiminnan kehittämiselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16190: Talvisin asemalla työskentelee kaksi KTO:n 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
16191: työsopimussuhteista henkilöä ja kuusi virastotyön- 30.38. 70 100 000 markkaa atk-laitteiden
16192: tekijää. Kesällä asemalla työskentelee useita har- ja tutkimusvälineiden hankkimiseksi Riis-
16193: joittelijoita. Kenttäasema ei teknisesti vastaa ny- ta- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Ou-
16194: kyajan vaatimuksia. Tietojen käsittely ja tallenta- lun kenttäasemalle.
16195:
16196: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
16197:
16198: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
16199: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila
16200: 1268 1986 vp.
16201:
16202: Raha-asia-aloite n:o 1171
16203:
16204:
16205:
16206:
16207: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suo-
16208: men keskuskalanviljelylaitoksen peruskorjaukseen
16209:
16210:
16211: Eduskunnalle
16212:
16213: Taivalkoskella sijaitsevan Pohjois-Suomen kes- rakennustekniikkaa, joka mahdollistaa lammikoi-
16214: kuskalanviljelylaitoksen lammikkoalueiden perus- den säännöllisen puhdistamisen eli jätteen tal-
16215: korjauksiin on vuonna 1984 valmistuneen suunni- teenoton.
16216: telman mukaisesti tarkoitus ryhtyä lähivuosina vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16217: dessä eri vaiheessa. Suunnitelman mukaan on esi- taen,
16218: merkiksi 20 vuoden ikäinen pääputkisto tarkoitus
16219: korjata niin, että se antaa vesioikeuden luvassa sal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16220: litun vesimäärän sekä tehostaa vesiensuojelua pa- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16221: rantamalla viemäröintiä ja lietteen talteenottoa. 30.38. 74 lisäyksenä 500 000 markkaa
16222: Samalla on tarkoitus korjata ja ajanmukaistaa 40 Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitok-
16223: maalammikkoa käyttämällä nykyaikaista betoni- sen peruskorjaushankkeen aloittamiseen.
16224:
16225: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16226:
16227: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
16228: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila
16229: 1986 vp. 1269
16230:
16231: Raha-asia-aloite n:o 1172
16232:
16233:
16234:
16235:
16236: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta syöttövesijoh-
16237: don rakentamiseksi Onkamon selältä Haukipuraalle
16238:
16239:
16240: Eduskunnalle
16241:
16242: Haukiputaan kunnan asukasluku on lähes joonaa markkaa, josta valtion osuus olisi noin 2, 5
16243: 13 000, josta yleisen vesijohtoverkoston piirissä on miljoonaa markkaa. Hankkeen kiireellisyyteen
16244: noin 98 %. Vedenhankinta tapahtuu tällä hetkel- vaikuttaa vielä se, että hanke liittyy Oulun seudun
16245: lä pohjavesiesiintymistä, joiden yhteinen antoi- kriisiajan vesisuunnitelmiin.
16246: suus on noin 3 300 m 3 /d. Keskimääräinen vuoro- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16247: kausikulutus on runsaat 2 000 m 3 /d, mutta huip- taen,
16248: pukulutusaikana veden tarve kasvaa niin, että lisä-
16249: vettä joudutaan johtamaan Oulun kaupungin ver- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16250: kostosta. Kunta on tehnyt päätöksen Onkamon 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16251: pohjavesivarojen käyttöönottamisesta. Pohjavesi- 30.40.31 2 500 000 markkaa Haukipu-
16252: varat sijaitsevat noin 20 km:n etäisyydellä nykyi- taan syöttövestjohdon rakentamiseksi On-
16253: sistä runkojohdoista. kaman selältä.
16254: Onkamon käyttöön ottaminen maksaa 8 mil-
16255:
16256: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
16257:
16258: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
16259: Tellervo Nousiainen Liisa Jaakonsaari
16260: Riitta Jouppila
16261: 1270 1986 vp.
16262:
16263: Raha-asia-aloite n:o 1173
16264:
16265:
16266:
16267:
16268: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oijärven kun-
16269: nostamiseen
16270:
16271:
16272: Eduskunnalle
16273:
16274: Kuivaniemen kunnassa sijaitsevan Oijärven ete- Suunnitelmista ovat yleissuunnitelmat valmistu-
16275: läosa on pahoin maatunut ja ruohottunut. Tämä massa.
16276: osa järveä on rauhoitettu kansainvälisesti merkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16277: tävänä lintujärvenä. Kuivaniemen kunnanval- taen,
16278: tuusto on päättänyt, että myös Kuivajoen vesistö
16279: tulisi rauhoittaa voimataloudelta. Samalla val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16280: tuusto on edellyttänyt toimia Oijärven tilan pa- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16281: rantamiseksi luontoon soveltuvin menetelmin. 30.40. 77 300 000 markan määrärahan
16282: Tällaisina toimina tulisivat kysymykseen mm. vir- Otjärven kunnostustoimien aloittamiseen
16283: tausaukkojen lisääminen pengertiessä. Samalla vuonna 1987.
16284: voitaisiin välttää myös jokavuotisia tulvahaittoja.
16285:
16286: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16287:
16288: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
16289: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila
16290: 1986 vp. 1271
16291:
16292: Raha-asia-aloite n:o 1174
16293:
16294:
16295:
16296:
16297: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o
16298: 862 (Syötekylä-Virkkunen) rakentamiseen
16299:
16300:
16301: Eduskunnalle
16302:
16303: TVL:n Oulun piiri on laatinut Syötekylän- vat Luokanjärven ja Virkkusen taloryhmät. Raken-
16304: Virkkusentien rakentamista varten tieverkkoselvi- tamatoma tieosuutta on noin 11,5 km. Rakennus-
16305: tyksen. On todettu, että Syötekylän-Virkkusen työn arvioidut kokonaiskustannukset ovat 8, 7
16306: yhteystien puute rajoittaa matkailun kehittämis- milj. mk.
16307: tä. Uudella tieyhteydellä olisi merkitystä myös ko. Tieyhteyden saamisen perusteeksi on vielä to-
16308: alueen metsävarojen hyödyntämiselle, sillä alueen dettava, että työttömyyden ja paikkakunnan elin-
16309: vaikutuspiirissä on laajat hakkaamattomat metsä- toimintojen kehityksen kannalta tieyhteyden ai-
16310: maat. Tieyhteys loisi kuitenkin ennen kaikkea kaansaamista pidetään välttämättömänä ja kiireel-
16311: edellytykset Syötteen matkailupalvelujen kehityk- lisenä.
16312: selle muodostamaHa Kuusamon, Taivalkosken ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16313: Posion suunnalta nykyistä lyhyemmän reitin. Uusi taen,
16314: tieyhteys täydentäisi sopivasti piirin yleistä tie-
16315: verkkoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16316: Maantie n:o 862 (Syötekylä-Virkkunen) on 1987 tulo- ja menoarvioon momenttile
16317: suunniteltu rakennettavaksi 716,5 metriä leveäksi 31.24.77 2 700 000 markkaa maantien
16318: öljysorapintaiseksi tieksi. Rakennettava tie yhtyy n:o 862 (Syötekylä-Virkkunen) rakenta-
16319: Taivalkosken puolella nykyiseen Luokanjärven yk- mtseen.
16320: sityistiehen, joten uuden tien vaikutuspiiriin tule-
16321:
16322: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16323:
16324: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
16325: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila
16326: 1272 1986 vp.
16327:
16328: Raha-asia-aloite n:o 1175
16329:
16330:
16331:
16332:
16333: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Siuruan
16334: alueen tiestön kunnostamiseen
16335:
16336:
16337: Eduskunnalle
16338:
16339: Pudasjärvellä sijaitsevan Siuruan alueen tiestön listä linja-autovuoroa. Alueella SlJaltsee myös
16340: heikko kunto on seurausta vuosikymmeniä jatku- useita turvesoita, joilta ei pystytä kuljettamaan
16341: neesta allasuhasta, mikä vieläkin vaikuttaa niin, turvetta ympärivuotisesti. Puutavaran kuljetus
16342: että tiestön parantamistoimenpiteitä ei ole alueel- suuntautuu pääasiassa Kemiin.
16343: le suunniteltu. Altaan takia siirrettiin kantatie n:o Siuruan alueella sijaitseva Ritvan-Konttilan
16344: 78 aikanaan kulkemaan asumatonta korpea suun- tie on erittäin heikkokuntoinen. Myös Pudasjär-
16345: nitellun altaan itäreunalle. Lisäksi entinen kanta- ven-Tannilan tie on heikkokuntoinen. Teiden
16346: tie muutettiin paikallistieksi ja jätettiin paranta- heikko kunto lisää huomattavasti asukkaiden lii-
16347: matta. Samoin Tannilan tien parantaminen lope- kennöimiskustannuksia. Molemmat tiet ovat Pu-
16348: tettiin. Myöhemmin alueella olevaa tiestöä on yri- dasjärven heikkokuntoisimmat tiet tällä hetkellä.
16349: tetty parantaa tiemestaripiirin toimesta. Paranta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16350: minen tapahtuu kuitenkin hitaasti ja tie on jatku- taen,
16351: vasti heikosti liikennöitävässä kunnossa. Tästä
16352: johtuen perinteinen läpikulkuliikenne on hakeu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16353: tunut käyttämään parempikuntoisia, mutta myös 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16354: pitempiä reittejä. Teiden kunnolla on kuitenkin 31.24. 77 5 000 000 markkaa Siuruan
16355: ratkaiseva merkitys alueen asukkaiden toimeentu- alueen tiestön kunnostamiseen vuoden
16356: lolle. Alueella liikennöi yhä päivittäin 7 säännöl- 1987 aikana.
16357:
16358: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16359:
16360: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
16361: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila
16362: 1986 vp. 1273
16363:
16364: Raha-asia-aloite n:o 1176
16365:
16366:
16367:
16368:
16369: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Taipaleenky-
16370: län-Kiimingin tien perusparantamiseen
16371:
16372:
16373: Eduskunnalle
16374:
16375: TVL:n Oulun piiri on laatinut Haukiputaan- ovat vilkkaalla tiellä pimeällä kulkiessaan jatku-
16376: Lamunkankaan maantien parantamisesta välillä vassa hengenvaarassa.
16377: Taipaleenkylä-Kiiminki suunnitelmat, joista on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16378: saatu myös kunnan lausunnot. taen,
16379: Huonokuntoinen, öljysorapintainen kuusi met-
16380: riä leveä tie on kiireellisen parantamisen tarpees- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16381: sa. Sen liikennemäärät ovat jopa valtatieluokkaa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16382: Parantamiskustannukset ovat runsaat 4 milj. 31.24. 77 4 000 000 markkaa Taipaleen-
16383: markkaa. Rekka-autot muodostavat huomattavan kylän-Kiimingin tien perusparantami-
16384: osan tien liikenteestä. Etenkin pienet koululaiset seen vuonna 1987.
16385:
16386: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16387:
16388: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
16389: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila
16390:
16391:
16392:
16393:
16394: 59 260148U
16395: 1274 1986 vp.
16396:
16397: Raha-asia-aloite n:o 1177
16398:
16399:
16400:
16401:
16402: Isohookana-Asunmaa ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta
16403: Pyhäsalmen lentokentän kehittämiseen
16404:
16405:
16406: Eduskunnalle
16407:
16408: Pyhäsalmen lentokenttää pitää yllä osakeyhtiö, Saint-Air oy:llä on mahdollisuus ja tarve säännöl-
16409: jonka omistavat Pyhäjärven kunta ja Pyhäjärven listää lentoliikenne. Liikennettä hoidetaan kah-
16410: Ilmailukerho ry. Osakepääoma on 1 milj. mark- della kaksimoottorikoneella, ja lentoyhteyden
16411: kaa. Lentokentän maapohjat omistaa Pyhäjärven suurin käyttäjä on Outokumpu Oy:n Pyhäsalmen
16412: kunta, joka on vuokrannut ne edelleen Pyhäsal- kaivos.
16413: men lentokenttä oy:lle. Kenttä on varustukseltaan Pyhäsalmen lentokentän kehittämiseen on tänä
16414: mittarilentokenttä. Tällä hetkellä kentällä on vuonna saatu liikenneministeriöitä 80 000 mark-
16415: cloud-break-lähestymismenetelmä. Kenttä on kaa.
16416: 1 000 metriä pitkä, asfalttipäällysteinen ja suurte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16417: hovaloilla varustettu. taen,
16418: Pyhäsalmen lentokentältä on toteutettu puo-
16419: lentoista vuoden ajan taksilentoliikennettä Hel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16420: sinkiin. Käyttäjämäärät ovat koko ajan lisäänty- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16421: neet. Lentämistä hoitaa Saint-Air oy, jossa on 31.47.41 lisäyksenä 1 200 000 markkaa
16422: osakkaita Pyhäjärveltä sekä naapurikunnista. Pyhäsalmen lentokentän kehittämiseen.
16423:
16424: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
16425:
16426: Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen
16427: Juhani Alaranta Tellervo Nousiainen
16428: Riitta Jouppila
16429: 1986 vp. 1275
16430:
16431: Raha-asia-aloite n:o 1178
16432:
16433:
16434:
16435:
16436: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun syvä-
16437: väylän rakentamiseen
16438:
16439:
16440: Eduskunnalle
16441:
16442: Oulun kaupunki on investoinut viimeisten 20 suus on olematon. Oulun syväväylän toteuttami-
16443: vuoden aikana satamien kehittämiseen yhteensä sella on myönteinen vaikutus kaupungin ja maa-
16444: 112 milj. markkaa jälleenhankinta-arvoltaan. Sa- kunnan kehittymiselle, minkä lisäksi se on talou-
16445: tamien kokonaisliikennemäärä on nykyisellään dellisesti ja ympäristönsuojelullisesti perusteltavis-
16446: 1,4 milj. tonnia vuodessa. Oulun satamien kehi- sa. Näin ollen valtiovallan tulisi ajoittaa syväväylä-
16447: tysnäkymät ovat myönteiset ottaen huomioon töiden toteutus vuosille 1987-88. Väylän tutki-
16448: Veitsiluodon ja Kemiran kuljetustarpeet ja mah- mus- ja suunnitteluvalmius antaisi tähän mahdol-
16449: dollisen transitoliikenteen avautumisen. Ongel- lisuuden.
16450: mana on kuitenkin 11 metrin syväväylän puuttu- Syväväylän kustannusarvio on 18,5 milj. mark-
16451: minen merelle. Syväväylä lyhentäisi edestakaista kaa.
16452: matkaa Ouluun 140 km. Tästä aikaansaatavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16453: säästöt tekevät vuositasolla n. 4,5 milj. markkaa. taen,
16454: Syväväylän rakentaminen vähentäisi merkittävästi
16455: Hailuodon pohjoispuolisen Perämeren öljyvahin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16456: koriskiä ja Krunnin luonnonsuojelualueen saastu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
16457: misvaaraa. Väylien parantaminen vaikuttaa yleen- 32.10. 77 9 000 000 markkaa Oulun sy-
16458: säkin vahinkoja ehkäisevästi ja rajoittavasti. Eten- väväylän rakentamisen aloittamiseksi
16459: kin talviolosuhteissa vahingontorjuntamahdolli- vuonna 1987.
16460:
16461: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
16462:
16463: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
16464: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila
16465: 1276 1986 vp.
16466:
16467: Raha-asia-aloite n:o 1179
16468:
16469:
16470:
16471:
16472: Isohookana-Asunmaa ym.: Korotemo määrärahan osoittamisesta
16473: maaseudun sähköistykseeo
16474:
16475:
16476: Eduskunnalle
16477:
16478: Maamme maaseudun sähköistys on vielä pahas- köistäminen vähentäisi muuttoliikettä. Viime ai-
16479: ti kesken. Sähköverkon ulkopuolella on yli 2 200 koina on virinnyt paluumuuttoa etenkin Pohjois-
16480: taloutta. Näiden sähköistämisen tärkeänä edelly- Suomeen, joten sähköistäminen takaisi tilalle toi-
16481: tyksenä on valtion tuen jatkuminen vähintään ny- meentulon ja varmistaisi muuttavan perheen py-
16482: kyisin perustein. Valtion sähköistysmäärärahalla symisen paikkakunnalla. Lisäksi sähköistystyöt an-
16483: alennetaan talouksien liittymismaksuja, jotka ver- taisivat järkevää työtä sellaisilla alueilla, joissa
16484: kostokustannuksista johtuen ovat tavanomaisia työttömyys on korkea, esim. Koillismaalla, Taival-
16485: kalliimpia. Maaseudun sähköistykseen tulisi kosken, Kuusamon ja Pudasjärven kunnissa.
16486: myöntää määräraha, joka mahdollistaisi sähköis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16487: tyksen saattamisen loppuun nopeammin kuin taen,
16488: vuosikymmenen loppuun mennessä. Tällöin vuo-
16489: tuiset maaseudun sähköistämismäärärahat tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16490: nostaa 25 milj. markkaan. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16491: Nopeaa sähköistämistä puoltavat mm. seuraa- 32.55.41 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
16492: vat näkökohdat: sähköistäminen pitää syrjäiset maaseudun sähköistämisen nopeuttami-
16493: seudut asuttuna, auttaa elämää siellä ja parantaa seen maassamme.
16494: yleensä toimeentuloa. Viimeistenkin tilojen säh-
16495:
16496: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
16497:
16498: Tytti lsohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen Juhani Alaranta
16499: Tellervo Nousiainen Sirkka-Liisa Anttila Riitta Jouppila
16500: 1986 vp. 1277
16501:
16502: Raha-asia-aloite n:o 1180
16503:
16504:
16505:
16506:
16507: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Piippolan
16508: kunnan toimintakeskuksen suunnitteluun
16509:
16510:
16511: Eduskunnalle
16512:
16513: Piippolan kunnassa on lähtenyt liikkeelle laaja Kunnallinen toimintakeskushanke on tarkoitus
16514: kunnallinen toimintakeskushanke, joka sisältäisi toteuttaa valtakunnallisena kehittämishankkeena.
16515: lasten päiväkodin, avoimen päiväkodin, vanhus- Oulun lääninhallitus ja sosiaalihallitus ovat suh-
16516: ten palvelukeskuksen, vanhainkotiosaston sekä tautuneet asiaan myönteisesti.
16517: kokoontumis- ja harrastustiloja. Tarkoituksena on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16518: rakentaa toimintakeskus, jossa kokeiltaisiin eri taen,
16519: ryhmien lähekkäistä asumista ja toimintaa. Tar-
16520: koituksena on myös vähentää esim. vanhainkodin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16521: ja lasten päiväkodin laitosmaisuutta. Hankkeen 1987 tulo- ja menoarvioon momenttile
16522: toteutumisen kautta seuranaisiin mm. pienten 33.32.31 300 000 markkaa Piippolan
16523: kuntien kustannussäästövaikutuksia. Hankkeella kunnan toimintakeskuksen suunnitteluun
16524: pyritään edistämään myös kuntalaisten ennakko- ja rakentamisen aloittamiseen.
16525: luulotonta osallistumista.
16526:
16527: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
16528:
16529: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
16530: Tellervo Nousiainen Riitta Jouppila
16531: 1278 1986 vp.
16532:
16533: Raha-asia-aloite n:o 1181
16534:
16535:
16536:
16537:
16538: Jaakonsaari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n Lähi-
16539: idässä toimivalle pakolaisten avustus- ja työelimelle (UNRWA)
16540: annettavaan avustukseen
16541:
16542: Eduskunnalle
16543:
16544: Jo lähes neljä vuosikymmentä jatkunut Lähi- myötävaikuttaa koko alueen kriisin ratkaisemi-
16545: idän kriisi on aiheuttanJ;t suunnattomia kärsi- seen, josta kansainvälisellä yhteisöllä on vastuu.
16546: myksiä ennen kaikkea Palestiinan arabikansalle, Suomi on vastannut myönteisesti UNRWA:n
16547: josta suuri osa joutuu elämään joko miehityksen pyyntöön avustuksen lisäämisestä, ja maamme tu-
16548: alaisena tai naapurimaiden pakolaisleireillä. ki järjestölle on suhteellisen nopeasti kohonnut.
16549: YK:n Lähi-idässä toimiva pakolaisten avustus- Tästä huolimatta Suomen avustus on vielä riittä-
16550: ja työelin UNRWA on tärkein palestiinalaisten mätön ja kaukana esim. muiden Pohjoismaiden
16551: pakolaisten koulutuksesta ja terveydenhuollosta antamasta tuesta.
16552: huolehtiva kansainvälinen elin. Sen avustuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16553: piiriin kuuluu yli kaksi miljoonaa palestiinalaista taen,
16554: eli noin puolet palestiinalaisista.
16555: UNRW A:n toiminta on kuitenkin suurissa vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16556: keuksissa taloudellisten ongelmien johdosta. Jär- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
16557: jestön toiminnan supistuminen johtaisi osaltaan 24.30.69 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
16558: Lähi-idän jo nyt äärimmäisen vaarallisen tilanteen YK:n Lähi-idässä toimivalle pakolaisten
16559: kärjistymiseen ja inhimillisten kärsimysten lisään- avustus- ja työelimelle (UNRWA) annet-
16560: tymiseen. UNRWA:n toiminnan tukeminen tavaan avustukseen.
16561:
16562: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
16563:
16564: Liisa Jaakonsaari Marjatta Stenius-Kaukonen Paula Eenilä
16565: Heli Astala Marja-Liisa Löyttyjärvi Esko-Juhani Tennilä
16566: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Arja Alho
16567: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen Sten Söderström
16568: Ensio Laine Liisa Kulhia Sirpa Pietikäinen
16569: Irma Rosnell Tarja Halonen Vieno Eklund
16570: Liisa Arranz Esko Aho Jouni J. Särkijärvi
16571: Pirkko Turpeinen
16572: 1986 vp. 1279
16573:
16574: Raha-asia-aloite n:o 1182
16575:
16576:
16577:
16578:
16579: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta yritysasiamiesten palkkaami-
16580: seksi kehitysalueiden korkeakouluihin
16581:
16582:
16583: Eduskunnalle
16584:
16585: Aluepoliittiset toimet ovat tähän asti kohdistu- Yhteistyössä korkeakoulun kanssa tulisi ottaa huo-
16586: neet enimmäkseen yritysten perustamis- ja laajen- mioon edellä mainitut näkökohdat.
16587: tamisvaiheiden tukemiseen. Pelkkä tuotteiden Edellä olevaan viitaten ehdotan,
16588: valmistustaito ei enää kuitenkaan riitä. Huomiota
16589: on kiinnitettävä myös tuotekehitykseen, markki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16590: nointiin, ammattitaitoon ja johtamistapaan. Tä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
16591: män vuoksi tulisi kehitysalueiden korkeakoului- 29.1 0. 01 1 000 000 markkaa yn'tysasia-
16592: hin perustaa yritysasiamiesten virkoja, joiden teh- miesten palkkaamiseksi kehitysalueiden
16593: tävänä olisi yhteydenpito paikallisiin yrityksiin. korkeakouluihin.
16594:
16595: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
16596:
16597: Liisa Jaakonsaari
16598: 1280 1986 vp.
16599:
16600: Raha-asia-aloite n:o 1183
16601:
16602:
16603:
16604:
16605: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Suomen Elokuvakerhojen
16606: Liiton toiminnan tukemiseen
16607:
16608:
16609: Eduskunnalle
16610:
16611: Suomen Elokuvakerhojen Liitto SEKL ry. on Tällä hetkellä kerhojen yhteenlaskettu henkilö-
16612: maamme elokuvakerhojen palveluelin ja elokuva- jäsenmäärä on noin 25 000 henkeä. Useassa ta-
16613: taidepoliittinen etujärjestö. Opinto- ja koulutus- pauksessa kerhoja perustetaan "pikkukuntiin" ja
16614: toiminnan, julkaisutoiminnan ja kerhojen esitys- sellaisille alueille, joissa ei ole lainkaan elokuva-
16615: toimintaa avustavan tietopalvelun ohella liiton tarjontaa. Elokuvakerholiike on myös keskeinen
16616: toimisto hoitaa keskitetysti kerhojen esityssarjoi- toimintamuoto kasvatettaessa uusia sukupolvia
16617: hin kuuluvien elokuvien tilaukset kaupallisilta korkeatasoisen elokuvataiteen ja varsinkin koti-
16618: elokuvatoimistoilta ja tähän liittyvän maksulii- maisen elokuvan katsomiseen. Yhteensä elokuva-
16619: kenteen, siis perii filmivuokrat kerhoilta ja mak- kerhojen esityksissä on katsojia vuosittain noin 0,5
16620: saa ne edelleen elokuvatoimistoille. Tämä keski- miljoonaa.
16621: tetty filmivälitysjärjestelmä on nykyisessä muo- SEKL ry:n julkinen tuki ei ole viime vuosina ke-
16622: dossaan luotu 1960- ja 1970-lukujen taitteessa, ja hittynyt tyydyttävästi, eikä se ole ollut riittävää,
16623: se on osoittautunut välttämättömäksi elokuvaker- jotta liiton taholta olisi voitu palvella riittävästi
16624: hojen (erityisesti maaseudulla) toimintaedellytys- laajenevan elokuvakerhotoiminnan tarpeita. Vii-
16625: ten kannalta. Itse elokuvakerhojen esityssarjojen me vuosina on jouduttu sitomaan yhä enemmän
16626: laatimisessa on osoittautunut erinomaiseksi avuksi resursseja välttämättömään, mutta tekniseen fil-
16627: vuosittain julkaistu 16 mm:n ja 35 mm:n eloku- mivälitykseen ja jättämään vähemmälle mm. tär-
16628: vien kerhofilmiluettelo. keät opinto- ja kurssitoiminnan muodot sekä jä-
16629: Elokuvakerhojen toiminnan jatkuva kasvu ja senhankinta. Valtionavun jälkeenjääneisyys suh-
16630: niille välitettävien elokuvien ja tähän liittyvän teessa laajenevaan toimintaan on johtanut säästö-
16631: maksuliikenteen lisääntyminen ovat väistämättä toimista huolimatta SEKL ry:n toiminnan tap-
16632: merkinneet voimakkaita paineita SEKL ry:n toi- ~iol_lisuuteen ja keskeisten toimintamuotojen kar-
16633: miston palvelukyvylle. Niinpä tilaus- ja maksulii- stmtseen.
16634: kenteen tarkoituksenmukainen hoito on tehnyt Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
16635: välttämättömäksi siirtyä atk-järjestelmään.
16636: ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16637: Elokuvakerhojen määrän kehitys vuosma
16638: 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
16639: 1970-85:
16640: kaa Suomen Elokuvakerhojen Liitto SEKL
16641: 1970 53 ry:n tukemiseen.
16642: 1975 164
16643: 1980 223
16644: 1985 210
16645: (Useissa kerhoissa olevat eri piirit on laskettu
16646: yhdeksi kerhoksi)
16647:
16648: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
16649:
16650: Liisa Jaakonsaari
16651: 1986 vp. 1281
16652:
16653: Raha-asia-aloite n:o 1184
16654:
16655:
16656:
16657:
16658: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalle Päätalo -päivien
16659: tukemiseksi
16660:
16661:
16662: Eduskunnalle
16663:
16664: Kaukana Suomen kulttuurikeskuksista sijaitse- miskuvaa, hänen merkitystään yleensä kirjailijana
16665: va Taivalkosken kunta on yhdessä Kalle Päätalo ja Päätalon kieltä.
16666: -seuran kanssa järjestänyt jo usean vuoden ajan Taivalkoskella toimiva Päätalo-seura on kuiten-
16667: Päätalo-päivät Taivalkoskella. Päivät ovat kerän- kin varaton ja päivien järjestely on käynyt vuosi
16668: neet tuhansia Koillismaan ja Kalle Päätalon ystä- vuodelta taloudellisesti yhä raskaammaksi.
16669: viä pohtimaan Päätalon kirjallisuuden merkitystä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16670: Päätalo-päivistä onkin muodostunut vähitellen
16671: ns. tavallisten ihmisten kulttuuritapahtuma, mi- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16672: hin vuosi vuodelta on saatu myös korkeatasoinen 1987 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mark-
16673: ohjelma. Päivillä on pohdittu mm. Päätalon ih- kaa Kalle Päätalo -seuran tukemiseksi.
16674:
16675: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
16676:
16677: Liisa Jaakonsaari Timo Roos
16678:
16679:
16680:
16681:
16682: 60 260148U
16683: 1282 1986 vp.
16684:
16685: Raha-asia-aloite n:o 1185
16686:
16687:
16688:
16689:
16690: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Iijokisoudun tukemiseen
16691:
16692:
16693:
16694:
16695: Eduskunnalle
16696:
16697: Iijokisoudusta on muodostumassa merkittävä ma. Vapaaehtoistyöllä se ei ole mahdollista, vaik-
16698: Koillismaan matkailutapahtuma. Viikon kestävä ka toiminta-ajatuksena tulee edelleenkin olemaan
16699: Iijoen suojeluun tähtäävä soututapahtuma on luonnonsuojelijoiden ja paikkakunnan ihmisten
16700: vuodesta toiseen kerännyt tuhansia kansalaisia yhteinen, palkaton työ.
16701: soutamaan vielä vapaana virtaavaa Iijokea. Tapah- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
16702: tuma on järjestetty täysin talkoovoimin. Erityisesti
16703: ovat mukana järjestelyissä olleet Iijokivarren kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16704: tien kylätoimikunnat. 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
16705: Iijokisoudusta on mahdollisuus tehdä mittava kaa ltjokisoudun tukemiseksi.
16706: koillismaalainen kulttuuri- ja matkailutapahtu-
16707:
16708: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
16709:
16710: Liisa Jaakonsaari
16711: 1986 vp. 1283
16712:
16713: Raha-asia-aloite n:o 1186
16714:
16715:
16716:
16717:
16718: Jaakonsaari: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorisonkasvatus-
16719: työn tukemiseen
16720:
16721:
16722: Eduskunnalle
16723:
16724: Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on useita maila toiminnalla maksaa jo nyt 20-30-kertai-
16725: kohtia, jotka vaikuttavat kansalaisjärjestöjen toi- sesti.
16726: mintaa heikentävästi. Näin on myös valtakunnal- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16727: listen nuorisojärjestöjen avustusten kohdalla, joi- taen,
16728: ta tulo- ja menoarvioesityksessä esitetään korotet-
16729: tavaksi vain 1, 3 %, kun esityksen keskimääräinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16730: kasvu on peräti 8 %. Esitys ei merkitse ainoas- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
16731: taan avustusten rcaaliarvon alenemista; jälkilasku 29.91.51 lisäyksenä 1500000 markkaa
16732: toiminnan aliarvostamisesta saattaa muodostua valtakunnallisten nuorisojärjestöjen tuke-
16733: korkeaksi. Esimerkiksi kuntien toimintaa seurat- miseen ja samalle momentzlle lisäyksenä
16734: taessa voidaan havaita, että jonkin vapaaehtois- 50 000 markkaa muiden nuorisotyötå" te-
16735: ryhmän toiminnan korvaaminen kunnan toteutta- kevien järjestöjen toiminnan tukemiseen.
16736:
16737: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
16738:
16739: Liisa Jaakonsaari
16740: 1284 1986 vp.
16741:
16742: Raha-asia-aloite n:o 1187
16743:
16744:
16745:
16746:
16747: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden seu-
16748: rausvaikutusten lieventämiseen
16749:
16750:
16751: Eduskunnalle
16752:
16753: Vuoden 1986 budjetissa oli osoitettuna 1 milj. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16754: markkaa nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten taen,
16755: lieventämiseen. Hallituksen tulo- ja menoarvio-
16756: esityksessä vuodelle 1987 määräraha on kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16757: poistettu. 1987 tulo- ja menoarvioon Palautettavalle
16758: Ensi vuonna nuorisotyöttömyyden kuitenkin momentzlle 1500 000 markkaa nuonso-
16759: kasvaessa olisi tärkeää, että määräraha säilytettäi- työttömyyden seurausvaikutusten lieven-
16760: siin tulo- ja menoarviossa. Tämä on tärkeää myös tämzseen.
16761: sen vuoksi, että kokemukset määrärahan käytöstä
16762: ovat olleet myönteisiä.
16763:
16764: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
16765:
16766: Liisa Jaakonsaari
16767: 1986 vpo 1285
16768:
16769: Raha-asia-aloite n:o 1188
16770:
16771:
16772:
16773:
16774: Jaakonsaari ymo: Määrärahan osoittamisesta Rajaseutuliiton työn tu-
16775: kemiseen
16776:
16777:
16778: Eduskunnalle
16779:
16780: Rajaseututyötä on tehty meillä valtion rahoitta- on rakennuttanut Enontekiön Hettaan ja Karesuo
16781: mana neuvontatyönä vuosina 1923-1968 sekä sa- vantoon. Kolmantena valmistuu talo Utsjoelle tä-
16782: manaikaisesti ja edelleen jatkuvana vapaaehtoise- nä vuonna. Liitto on vapaaehtoisin voimin huo-
16783: na kansalaistoimintanao Työstä vastaa jäsenyhdis- lehtinut talojen suunnittelusta, rahoituksen hank-
16784: tystensä kanssa Rajaseutuliitto r y joka valtion
16785: 0 0 , kimisesta ja asiaan liittyvistä lukuisista määräyksis-
16786: tuen lakattua on saanut vain opetusministeriön tä sekä on luovuttanut asianomaisen kunnan ja
16787: vuotuista avustusta ja sen lisäksi eduskunnan vuo- seurakunnan kanssa sovitussa järjestyksessä valmiit
16788: deksi 1984 neuvontatyön tukemiseen myöntämän talot kutakin kohdetta varten perustetulle paikal-
16789: 120 000 markan määrärahan. Liiton työkenttään liselle yhdistykselle.
16790: kuuluu runsaat 40 kuntaa itäisillä ja pohjoisilla ra- Rajaseutuliitto on kuitenkin joutunut kasvanei-
16791: jaseuduilla sekä eräitä ulkosaariston kuntia. siin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka uhkaavat kes-
16792: Viime vuosikymmeninä rajaseututyön kohteena keyttää sen työn, samanaikaisesti kun sen palve-
16793: on ollut rajaseudun nuorison opintojen tukemi- luita kysytään entistä enemmän, erityisesti pohjoi-
16794: nen, vaikeuksiin joutuneiden lapsiperheiden sessa saamelaisalueellao
16795: asuntohankkeiden avustaminen sekä yhteistyö yli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16796: opistojen ja tutkimuslaitosten kanssa maaseudun taen,
16797: elinkelpoisuutta ahdistavien ongelmien ratkaise-
16798: miseksi mm. kylätoimintaa kehittämällä ja ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16799: vaintotilojen kokemuksia hyödyntämällä. Eräänä 1987 tulo- ja menoarvioon 360 000 mark-
16800: kaiottialuetta koskevana näyttönä on saamenkieli- kaa käytettäväksi Rajaseutuliitto ry:n työn
16801: sen poronhoito-oppaan aikaansaaminen. tukemiseen yleensä ja erityisesti saamelais-
16802: Työssä vanhusten hyväksi merkittävimpinä aluezlla.
16803: kohteina ovat vanhusten talot, joita Rajaseutuliitto
16804:
16805: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
16806:
16807: Liisa Jaakonsaari Niilo Koskenniemi Mauno Manninen
16808: 1286 1986 vp.
16809:
16810: Raha-asia-aloite n:o 1189
16811:
16812:
16813:
16814:
16815: Jaakonsaari ym.: Määrärahojen osoittamisesta uhanalaisten lajien
16816: suojelun tehostamiseksi
16817:
16818:
16819: Eduskunnalle
16820:
16821: Kuluvan vuoden heinäkuussa julkistettiin ym- joka on tulevaisuudessa yhä suurempi uhka harvi-
16822: päristöministeriön alaisuudessa työskennelleen naisille petolinnuille.
16823: uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikun- Rakentaminen ja kaivotoiminta uhkaavat useita
16824: nan mietintö (KM 1985:43). Mietintö on olois- merkittäviä uhanalaisten lajien esiintymiä. Etelä-
16825: samme harvinaisen laaja ja ansiokas kartoitus Suomen soista on suurin osa ojitettu ja varsinkin
16826: maamme eläin- ja kasvilajiston tilasta ja niistä toi- monet lettojen ja lehtokorpien kasvit ovat nyt
16827: menpiteistä, joilla uhanalaisten lajien suojelua uhanalaisia. Virtaavien vesien perkaukset ja vesis-
16828: voitaisiin edistää. töjen säännöstely ovat erityisen haitallisia sekä
16829: Toimikunta tarkasteli työssään lähes 15 000 rantojen että vesien selkärankaislajistolle. Vedessä
16830: eläin- ja kasvilajia, joista 1 051 on arvioitu uhan- eläviä lajeja uhkaavat myös veden laadun muu-
16831: alaisiksi. Kansainvälistä käytäntöä noudattaen tokset, kuten rehevöityminen ja happamoitumi-
16832: lajit on jaettu häviämistodennäköisyyden perus- nen.
16833: teella uhanalaisuusluokkiin: hävinneitä lajeja on Rikki- ja typpiyhdisteet, ympäristömyrkyt ja
16834: 83, erittäin uhanalaisia 154, vaarantuneita 190 muut haitalliset kemialliset aineet ovat jo aiheut-
16835: ja silmällä pidettäviä 624. Erittäin uhanalaiset ja taneet monien eliöryhmien herkimpien lajien
16836: vaarantuneet lajit tarvitsevat välittömiä suojelu- taantumista eikä niiden pitkäaikaisia vaikutuksia
16837: toimia, silmällä pidettäville lajeille riittää tässä tunneta.
16838: vaiheessa seuranta. Parhaiten tunnettuja ovat sel- Toimikunta on tehnyt kaikkiaan 89 toimenpi-
16839: kärankaiset eläimet, joista 69 lajia on uhanalai- de-ehdotusta uhanalaisten lajien suojelun, hoi-
16840: sia. Uhanalaisten lajien osuus on hyvin tunne- don ja seurannan järjestämiseksi. Osa ehdotuksis-
16841: tuissa eliöryhmissä yli 10 %, nisäkkäistä jopa ta on yleisluonteisia, osa taas hyvinkin yksityis-
16842: 27%. kohtaisia.
16843: Eläin- ja kasvilajistomme suurin uhka on elin- Valtiovalta on tähän asti osallistunut varsin vä-
16844: ympäristöjen muuttuminen. Lähes puolet uhan- hän uhanalaisten lajien suojeluun. Pääosa uhan-
16845: alaisista lajeista elää metsissä ja erilaiset metsän- alaisten lajien suojelutoimenpiteistä ja niiden ra-
16846: hoitotoimet uhkaavat yli 420 lajia. Useimmiten hoituksesta on tehty vapaaehtoisten luonnonsuo-
16847: uhattuja ovat ikimetsissä, kuloalueilla tai lehdois- jelujärjestöjen ja yksityisten luonnonharrastajien
16848: sa elävät hyönteiset, sammalet, sienet ja jäkälät. toimesta. Kun nyt on käytettävissä riittävästi hy-
16849: Lahojen puiden, erityisesti lehtipuiden häviämi- vää tausta-aineistoa ja suojeluehdotuksia, on myös
16850: nen uhkaa yli 180 lajia. valtiovallan kannettava vastuunsa ja lisättävä voi-
16851: Maatalouden muutosten takia taantuneet ja hä- makkaasti panostaan uhanalaisten lajien suojelun
16852: viävät eliöt ovat toistaiseksi suurin uhanalaisten edistämiseksi.
16853: lajien ryhmä ( 19 % ). Ahot, kedot, erilaiset niityt, Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
16854: pientareet sekä hakamaat ovat sulkeutumassa ja nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
16855: huomattava osa niiden Iajistosta (etenkin putkilo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16856: kasveja, hyönteisiä ja lintuja) on taantunut lai- tavasti,
16857: dunnuksen ja niiton loppumisen takia.
16858: Aiemmin merkittävien uhkatekijöiden, metsäs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16859: tyksen ja vainon vaikutus on selvästi pienentynyt. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16860: Tilalle on nousemassa kansainvälistä kauppaa var- 35.01.01 280000 markkaa kahden uu-
16861: ten tapahtuva harvinaisten lajien laiton pyynti, den viran perustamista varten ympäristö-
16862: 1986 vp. - RA n:o 1189 1287
16863:
16864: ministeriön luonnonsuojelutoimistoon 2 400 000 markkaa uhanalaisten laji"en
16865: uhanalaisten laji"en suojelutoimien edistä- suojelu- ja hoitotoimenpiteiden rahoitta-
16866: miseksi, miseksi.
16867: sekä momentzlle 35.15.22 lisäyksenä
16868:
16869: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
16870:
16871: Liisa Jaakonsaari Reino Paasilinna Pertti Salolainen
16872: Anna-Kaarina Louvo Heli Astala Mauno Manninen
16873: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ville Komsi Mats Nyby
16874: 1288 1986 vp.
16875:
16876: Raha-asia-aloite n:o 1190
16877:
16878:
16879:
16880:
16881: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta kunnille vuokra-asuntojen
16882: hankkimiseen
16883:
16884:
16885: Eduskunnalle
16886:
16887: Pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on Edellä olevan perusteella ehdotan,
16888: Suomessa huutava. Nuoret ensiasuntoa hankkivat
16889: tarvitsisivat kipeimmin kohtuuhintaisen vuokra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16890: asunnon. Valtion aravarahoitteiseen vuokra- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16891: asuntotuotantoon osoittamat määrärahat ovat 35.45.32 lisäyksenä 3 750 000 markkaa
16892: suuresti vaihdelleet. Tässä tulo- ja menoarviossa avustuksina kunmlle vuokra-asuntojen
16893: on saavutettu kohtuullinen taso, joka ei kuiten- hankkimista varten.
16894: kaan ole läheskään riittävä.
16895:
16896: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
16897:
16898: Liisa Jaakonsaari
16899: 1986 rd. 1289
16900:
16901: Finansmotion nr 1191
16902:
16903:
16904:
16905:
16906: Jansson m.fl.: Om anvisande av anslag för Finlands Svenska Ung-
16907: domsförbunds bildverk
16908:
16909:
16910: Tili Riksdagen
16911:
16912: Ungdomsföreningsrörelsen i Svenskfinland an- ganisationens anslag för ungdomsverksamhet.
16913: ses ha uppstått år 1888. Då grundades den första Realiseringen av dessa projekt är därför inte möj-
16914: finlandssvenska ungdomsföreningen, Malax uf. ligt inom ramen för organisationens ordinarie an-
16915: Finlands Svenska Ungdomsförbund kommer år slag.
16916: 1988 att fira ungdomsföreningsrörelsens 100-års- Med tanke på den centrala roll uf-rörelsen inne-
16917: jubileum med stora festligheter i Vasa stad och i haft i landets historia är det synnerligen viktigt att
16918: Malax. I samband med jubileet ger förbundet ut förbundets verksamhet uppmärksammas och do-
16919: ett bildverk som allsidigt dokumenterar uf-rörel- kumenteras.
16920: sens verksamhet och insatser under 100 år. Samti- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
16921: digt skall verket rikta uppmärksamheten på uf- samt
16922: rörelsens aktuella och framtida betydelse.
16923: Bildverket är avsett att bli på ca. 80 sidor med att Riksdagen i stats/örslaget för år 1987
16924: en kort historik och övervägande bildmaterial. på momentet 29.99.50 upptar 100 000
16925: Själva jubileumsarrangemangena handhas av en mark för /örberedelsema av ufrörelsens
16926: arbetsgrupp som förbundets styrlese utsett. 100 års-jubzleum och tryckningen av
16927: Kostnaderna för förberedelsearbetet inför jubi- ett bildverk, att disponeras av Finlands
16928: leumsfestligheterna och tryckandet av bildverket Svenska Ungdomsförbund rf
16929: kommer i dagens läge att utgöra 113 av centralor-
16930:
16931: Helsingfors den 27 september 1986
16932:
16933: Gunnar Jansson Boris Renlund Elisabeth Rehn
16934:
16935:
16936:
16937:
16938: 61 260148U
16939: 1290 1986 vp.
16940:
16941: Raha-asia-aloite n:o 1191 Suomennos
16942:
16943:
16944:
16945:
16946: Jansson ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Finlands Svens-
16947: ka Ungdomsförbund rf. -nimisen järjestön satavuotiskuvateoksen
16948: julkaisemiseen
16949:
16950: Eduskunnalle
16951:
16952: Ruotsinkielisen Suomen nuorisoseuraliikkeen kuvateoksen painatuksen kustannukset muodos-
16953: katsotaan syntyneen vuonna 1888. Tuolloin pe- taisivat nykytilanteessa noin 113 keskusjärjestön
16954: rustettiin ensimmäinen suomenruotsalainen nuo- nuorisoseuratoiminnan määrärahoista. Tämän
16955: risoseura, Maalahden nuorisoseura. hankkeen toteuttaminen ei siksi ole mahdollista
16956: Finlands Svenska Ungdomsförbund viettää järjestön tavanmukaisten määrärahojen puitteissa.
16957: vuonna 1988 nuorisoseuraliikkeen satavuotisjuh- Ajatellen nuorisoseuraliikkeen keskeistä merki-
16958: lavuotta suurin juhlallisuuksin Vaasassa ja Maa- tystä maamme historiassa on erityisen tärkeätä, et-
16959: lahdella. Juhlien yhteydessä liitto julkaisee kuva- tä liiton toimintaan kiinnitetään huomiota ja sitä
16960: teoksen, joka kaikinpuolisesti dokumentoi nuori- dokumentoidaan.
16961: soseuraliikkeen toimintaa ja saavutuksia 100 vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16962: den aikana. Samalla teos suuntaa huomion nuori-
16963: soseuraliikkeen nykyiseen ja tulevaan merkityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16964: seen. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16965: Kuvateoksesta on tarkoitus tulla noin 80-sivui- 29.99.50 JOO 000 markkaa avustuksena
16966: nen ja siihen tulee sisältymään lyhyt historiikki ja Finlands Svenska Ungdomsförbund rf
16967: pääasiallisesti kuvamateriaalia. Itse julkaisujärjes- -nimiselle järjestölle käytettäväksi lizkkeen
16968: telyistä huolehtii liiton hallituksen asettama työ- satavuotisjuhlien valmisteluun ja kuva-
16969: ryhmä. teoksen painamiseen.
16970: Juhlavuoden juhlallisuuksien valmistelujen Ja
16971:
16972: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
16973:
16974: Gunnar Jansson Boris Renlund Elisabeth Rehn
16975: 1986 rd. 1291
16976:
16977: Finansmotion nr 1192
16978:
16979:
16980:
16981:
16982: Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt anslag tili yrkesfiskarnas rådgiv-
16983: ningsorganisationer i fiskeribranschen
16984:
16985:
16986: Tili Riksdagen
16987:
16988: Y rkesfiskarnas organisationer fungerar delvis På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
16989: som intresseorganisationer för yrkesfiskarna, dvs. samt
16990: driver "fackliga" frågor, och delvis som upplys-
16991: nings- och informationskanaler. Det arbete, som att Riksdagen i statsförslaget för år 1987
16992: yrkesfiskarnas organisationer bedriver för fiskeri- på momentet 30.37.49 i tzllägg upptar
16993: näringens intressen är oerhört viktigt för fiskerinä- 500 000 mark som understöd tili yrkesfis-
16994: ringens fortbestånd i vårt land. karnas rådgivningsorganisationer.
16995:
16996: Helsingfors den 27 september 1986
16997:
16998: Gunnar Jansson Boris Renlund Elisabeth Rehn
16999: Mats Nyby. Henrik Westerlund Mikko Rönnholm
17000: 1292 1986 vp.
17001:
17002: Raha-asia-aloite n:o 1192 Suomennos
17003:
17004:
17005:
17006:
17007: Jansson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalastusalan jär-
17008: jestöjen toiminnan tukemiseen
17009:
17010:
17011: Eduskunnalle
17012:
17013: Ammattikalastajien järjestöt toimivat osaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17014: ammattikalastajien etujärjestöinä eli ajavat '' am-
17015: matillisia'' kysymyksiä ja osaksi valistus- ja tiedo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17016: tuskanavina. Ammattikalastajien järjestöjen teke- 1987 tulo- ja menoarvtoon momentille
17017: mä työ kalastuselinkeinojen etujen ajamiseksi on 30.37.49 lisäyksenä 500 000 markkaa
17018: erittäin tärkeää kalastuselinkeinon jatkuvuuden avustuksena ammattikalasta;irm neuvon-
17019: turvaamiseksi maassamme. tajärjestöille.
17020:
17021: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
17022:
17023: Gunnar Jansson Boris Renlund Elisabeth Renh
17024: Mats Nyby Henrik Westerlund Mikko Rönnholm
17025: 1986 rd. 1293
17026:
17027: Finansmotion nr 1193
17028:
17029:
17030:
17031:
17032: Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för byggande av fiske-
17033: hamnar
17034:
17035:
17036: Till Riksdagen
17037:
17038: Fiskerinäringen i vårt land har ändrat karaktär På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
17039: under de senaste 20 åren. Numera utgörs den samt
17040: största delen av vårt fiske av fiske med trål- och
17041: laxfiskebåtar. att Riksdagen i stats/örslaget för år 1987
17042: För att kunna ordna fiskhanteringen på ett till- på momentet 31.27.40 i tillägg upptar
17043: fredsställande sätt krävs tillgång till ändamålsen- 1 000 000 mark /ör byggnad av fiskeham-
17044: liga hamnanläggningar. Ett nät av fiskehamnar nar.
17045: har också byggts ut i vårt land, men tyvärr i en
17046: alltför långsam takt.
17047:
17048: Helsingfors den 27 september 1986
17049:
17050: Gunnar Jansson Boris Renlund
17051: Elisabeth Rehn Mats Nyby
17052: Henrik Westerlund
17053: 1294 1986 vp.
17054:
17055: Raha-asia-aloite n:o 1193 Suomennos
17056:
17057:
17058:
17059:
17060: Jansson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalasatamien ra-
17061: kentamiseen
17062:
17063:
17064: Eduskunnalle
17065:
17066: Maamme kalastuselinkeino on muuttanut Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17067: luonnettaan viimeisten 20 vuoden aikana. Nykyi-
17068: sin suurin osa kalastuksestamme tapahtuu troola- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17069: reilla ja lohenkalastusaluksilla. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
17070: Kalankäsittelyn järjestäminen tyydyttävällä ta- 31.27.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa ka-
17071: valla edellyttää tarkoituksenmukaisia satamalai- lasatamien rakentamiseen.
17072: toksia. Kalasatamaverkostoa on myös rakennettu
17073: maahamme, mutta valitettavasti aivan liian hi-
17074: taassa tahdissa.
17075:
17076: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
17077:
17078: Gunnar Jansson Boris Renlund
17079: Elisabeth Rehn Mats Nyby
17080: Henrik Westerlund
17081: 1986 rd. 1295
17082:
17083: Finansmotion nr 1194
17084:
17085:
17086:
17087:
17088: Jansson m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för avlöningskostnader-
17089: na för Meteorologiska institutets personai i sydvästra Finland
17090:
17091:
17092: Tili Riksdagen
17093:
17094: För att effektivera den meteorologiska verksam- stärkning av personalen med en befattning som
17095: heten i Egentliga Finland, Satakunta och på meteorolog enligt följande:
17096: Åland föreslås i 1987 års budgetförslag, att sju be-
17097: fattningar inrättas för sydvästra Finlands regional- Avlönings- Budget-
17098: klass förslaget
17099: verksamhet i Åbo. 1 övermeteorolog A24 (A22)
17100: Med tanke på det vidsträckta arbetsfältet, det 3 meteorologer A 20 (1 A20, 1 A19)
17101: geografiskt stora och delvis splittrade verksam- 4 undersökningsbiträden (dito)
17102: A 5
17103: hetsområdet och kraven på språkkunskap är den
17104: föreslagna arbetsstyrkan otillräcklig samtidigt som På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
17105: löneklassinplaceringen inte är riktigt sakenlig. samt
17106: 1 syfte att korrigera dessa förhållanden och för
17107: att trygga den meteorologiska servicenivån genast att Riksdagen i statsforslaget för år 1987
17108: när verksamheten inleds, föreslås dels löneklass- på momentet 31.50.01 i tillägg upptar
17109: justering för befattningen som övermeteorolog 90 000 mark för Meteorologiska institutets
17110: och för en befattning som meteorolog, dels för- regionalverksamhet i sydvästra Finland.
17111:
17112: Helsingfors den 27 september 1986
17113:
17114: Gunnar Jansson Boris Renlund
17115: Elisabeth Rehn Mikko Rönnholm
17116: 1296 1986 vp.
17117:
17118: Raha-asia-aloite n:o 1194 Suomennos
17119:
17120:
17121:
17122:
17123: Jansson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Ilmatieteen lai-
17124: toksen Lounais-Suomen henkilökunnan palkkauskustannuksiin
17125:
17126:
17127: Eduskunnalle
17128:
17129: Ilmatieteellisen toiminnan tehostamiseksi Var- lisäämistä yhdellä meteorologin toimella seuraa-
17130: sinais-Suomessa, Satakunnassa ja Ahvenanmaalla vasti:
17131: ehdotetaan vuoden 1987 budjettiesityksessä seit-
17132: palkka- budjetti-
17133: semän toimen perustamista Lounais-Suomen luokka esitys
17134: aluetoimintaa varten Turkuun. 1 ylimeteorologi A24 (A22)
17135: Ottaen huomioon laajan työkentän, maantie- 3 meteorologia A20 (1 A20, 1 A19)
17136: teellisesti suuren ja osittain hajanaisen toiminta- 4 tutkimusapulaista A5 (sama)
17137: alueen ja kielitaitovaatimukset ehdotettu työvoi-
17138: ma ei riitä eivätkä ehdotetut palkkaluokatkaan ole Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17139: oikein asiallisia.
17140: Näiden epäkohtien korjaamiseksi ja ilmatieteel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17141: lisen palvelun tason turvaamiseksi heti toiminnan 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
17142: käynnistymisestä lähtien ehdotetaan toisaalta yli- 31.50. 01 Hsäyksenä 90 000 markkaa Ilma-
17143: meteorologin ja meteorologin toimien palkka- tieteen laitoksen Lounais-Suomen aluetoi-
17144: luokkien muuttamista ja toisaalta henkilökunnan mintaa varten.
17145:
17146: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
17147:
17148: Gunnar Jansson Boris Renlund
17149: Elisabeth Rehn Mikko Rönnholm
17150: 1986 rd. 1297
17151:
17152: Finansmotion nr 1195
17153:
17154:
17155:
17156:
17157: Jansson: Om anvisande av höjt anslag för höjning av andelen eget ka-
17158: pital i bostäder för studerande
17159:
17160:
17161: Tili Riksdagen
17162:
17163: Boendekostnaderna utgör fortsättningsvis en resnivå. För att uppnå dessa mål är de föreslagna
17164: stor del av de studerandes levnadskostnader. På 11 miljonar marken för lågt.
17165: många håll är hyrorna i studentbostäder mycket På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
17166: höga. samt
17167: Studentbostadkommitten rekommenderade
17168: 1980 en sådan förbättring av finansieringsstruktu- att Rzksdagen i stats/örslaget för år 1987
17169: ren vid produktion av studentbostäder, att staten på momentet 35.45.51 i tillägg upptar
17170: och kommunen vardera anvisar 5 % eget kapital 3 000 000 mark i syfte att motverka hyres-
17171: för byggandet. Åtgärden syftar tili ökad bostads- stegringen i bostäder för studerande.
17172: produktion, solidare finansiering och dämpad hy-
17173:
17174: Helsingfors den 30 september 1986
17175:
17176: Gunnar Jansson
17177:
17178:
17179:
17180:
17181: 62 260148U
17182: 1298 1986 vp.
17183:
17184: Raha-asia-aloite n:o 1195 Suomennos
17185:
17186:
17187:
17188:
17189: Jansson: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen
17190: omapääomaosuuden korottamiseen
17191:
17192:
17193: Eduskunnalle
17194:
17195: Asumiskustannukset muodostavat jatkuvasti ta ja kohtuullista vuokratasoa. Näiden päämää-
17196: suuren osan opiskelijoiden elinkustannuksista. rien saavuttamiseksi on ehdotettu 11 miljoonan
17197: Opiskelija-asuntojen vuokrat ovat monin paikoin markan määrärahan liian alhainen.
17198: hyvin korkeat. Edellä olevan perusteella ehdotan,
17199: Opiskelija-asuntotoimikunta suositteli vuonna
17200: 1980 opiskelija-asuntotuotannon rahoitusraken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17201: teen parantamista siten, että valtio ja kunnat 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
17202: osoittavat kumpikin 5 % omaksi pääomaksi tätä 35.45.51 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
17203: rakentamista varten. Tämä toimenpide merkitsee opiskeltj'a-asunto;en vuokratason nousun
17204: asuntotuotannon lisäämistä, varmempaa rahoitus- ehkäisemiseksi.
17205:
17206: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
17207:
17208: Gunnar Jansson
17209: 1986 vp. 1299
17210:
17211: Raha-asia-aloite n:o 1196
17212:
17213:
17214:
17215:
17216: Jokela: Määrärahan osoittamisesta Kalevan Nuorten Lapin Piiri ry:n
17217: toimitilakustannuksiin
17218:
17219:
17220: Eduskunnalle
17221:
17222: Kalevan Nuorten Lapin Piiri on hankkinut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17223: nuorten kulttuuriharrastusten ja kerhotoiminnan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17224: edistämiseksi toimitilat. Avustus toimitilojen yllä- 29.91.51 150 000 markkaa Kalevan Nuor-
17225: pitämiseksi mahdollistaisi harrastustoimimaan ten Lapin Piirin toimitilojen rahoittami-
17226: ohjattujen varojen täysimääräisen käyttämisen seen.
17227: varsinaisen kerhotoiminnan edistämiseen.
17228: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17229: taen,
17230:
17231: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
17232:
17233: Mikko Jokela
17234: 1300 1986 vp.
17235:
17236: Raha-asia-aloite n:o 1197
17237:
17238:
17239:
17240:
17241: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta talousrikosten
17242: selvittämiseen
17243:
17244:
17245: Eduskunnalle
17246:
17247: Talousrikosten määrä on kasvanut maassamme omaan talousrikosten selvittämiseen toisi nopeasti
17248: jo siihen tasoon, että tarvitaan lisää voimia niiden takaisin tähän sijoitetut varat. Ainakin osa niistä
17249: selvittämiseen. sadoista miljoonista, joita on viety mm. Flori-
17250: Miljoonien markkojen siirrot pois Suomesta ja daan, voitaisi saada takaisin.
17251: monenlaiset keinot talousrikosten kasvulle ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
17252: mahdollisia niin kauan kuin asiaan ei paneuduta taen,
17253: sen vaatimalla vastuulla. Tässä työssä tarvitaan
17254: myös nykyaikaisia laitteita ja henkilökuntaa, jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17255: tämän vaarallisen rikollisuuden toimet voidaan 1987 tulo- menoarvioon 7 000 000 mark-
17256: jatkossa selvittää ja estää. kaa laajaksi paisuneen talousrzkollisuuden
17257: Keskusrikospoliisin määrärahojen lisäys nimen- selvittämiseen.
17258:
17259: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
17260:
17261: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi Niilo Koskenniemi
17262: Reino Paasilinna Sten Söderström Ensio Laine
17263: 1986 vp. 1301
17264:
17265: Raha-asia-aloite n:o 1198
17266:
17267:
17268:
17269:
17270: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta talonmiesten
17271: palkkaamiseksi piirirakennustoimistoihin
17272:
17273:
17274: E d u s k u n n a'll e
17275:
17276: Sen johdosta, että valtion kiinteistöjä tulee lisää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17277: rakennushallituksen hoitoon, on tarpeen palkata 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
17278: 10 talonmiestä piirirakennustoimistoihin. 28. 60. 01 lisäyksenä 1 040 000 markkaa 10
17279: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- talonmiehen palkkaamiseksi pziriraken-
17280: taen, nustoimistoihin.
17281:
17282: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
17283:
17284: Anna-Liisa Jokinen Reino Paasilinna Vappu Säilynoja
17285: Ulla-Leena Alppi Niilo Koskenniemi Sten Söderström
17286: 1302 1986 vp.
17287:
17288: Raha-asia-aloite n:o 1199
17289:
17290:
17291:
17292:
17293: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta akupunktiohoi-
17294: don tehostamiseen
17295:
17296:
17297: Eduskunnalle
17298:
17299: Suomessa käytetään liikaa lääkkeitä, tämän to- ns. akuhieronta tulleet yhä enemmän tunnetuik-
17300: siasian ovat asiantuntijat ja alaan perehtyneet lää- si, koska näiden hoitomuotojen antamat tulokset
17301: kärit todenneet useissa viimeaikaisissa kirjoituksis- ovat olleet erittäin myönteisiä. Erityisesti kiinni-
17302: saan ja esitelmissään. Helsingin Sanomien kuu- tettäessä aikaisempaa enemmän huomiota ennal-
17303: kausiliite käsitteli asiaa varsin laajasti elokuun 1 taehkäisevään hoitoon nousee jo vuosituhansia
17304: päivän lehdessä. Sairaista suomalaisista puhutaan käytössä ollut akupunktiohoito suureen arvoon.
17305: kansainvälisissä tilastoissa, eikä se ole kunniaksi Kuitenkin alan koulutukseen on kiinnitetty aivan
17306: maalle, joka pitää itseään kehittyneenä myös ter- liian vähän huomiota. Tästä syystä on jo korkea ai-
17307: veydenhoidon alalla. Tästä maineestaan maa ei ka ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin akupunktio-
17308: kuitenkaan pääse irti, jos kehitys saa jatkua nykyi- hoidon ja akuhieronnan koulutuksen lisäämiseen.
17309: sellään eli kansalaiset syötetään sairaiksi lääkkeil- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17310: lä.
17311: Kuitenkin meillä on jo tiedossa hoitomuotoja, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17312: joilla ratkaisevasti suurin osa nykyisin käytettävistä 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
17313: lääkkeistä voitaisiin korvata. On tarpeen kysyä, pi- markkaa akupunktiohoidon ja ns. aku-
17314: tääkö ihmiset syöttää sairaiksi lääkkeillä, jotta lää- punktiohieronnan koulutuksen lisäämi-
17315: ketehtaat ja apteekit rikastuvat. seen.
17316: Viime vuosien aikana ovat akupunktiohoito ja
17317:
17318: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
17319:
17320: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Vappu Säilynoja
17321: Sakari Knuuttila Ensio Laine Pekka Leppänen
17322: 1986 vp. 1303
17323:
17324: Raha-asia-aloite n:o 1200
17325:
17326:
17327:
17328:
17329: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Esperantoliiton
17330: toiminnan tukemiseen
17331:
17332:
17333: Eduskunnalle
17334:
17335: Yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan edus- sainvälisen kongressin, jonka avaJaiSet pidettiin
17336: kunta myönsi valtionapua kansainvälisen kielen mainitun vuoden heinäkuussa Helsingin Messu-
17337: hyväksi toimivalle Suomen Esperanto-Opistolle. hallissa. Kongressin yhteydessä järjestettiin useita
17338: Ensi kerran siitä tehtiin päätös vuoden 1921 tulo- joukkoretkeilyjä maan pohjoisosiin, järvialueelle
17339: ja menoarvion yhteydessä. Aiheena sille oli seu- ym. Turussa jatkui tuon kongressiviikon jälkeen
17340: raavana vuonna, 1922, Suomessa pidettävä 14. vielä viiden päivän ajan ns. jälkikongressi. Päivä-
17341: kansainvälinen esperantokonferenssi. Kun kan- lehtien mukaan tämän. 2 000 osanottajaa käsittä-
17342: sainvälinen matkailu oli vielä siihen aikaan meillä vä kansainvälinen kongressi oli sen kesän suurin
17343: lastenkengissä, herättivät tuhatpäisen ulkomaalai- maassamme.
17344: sen kongressivieraan maahamme tulo ja heidän Suomen Esperantoliiton myötävaikutuksella
17345: täällä suorittamaosa monet retkeilyt ansaittua opetetaan tälläkin hetkellä monissa kansalais-
17346: huomiota. ia työväenopistoissamille esperantokieltä. Turun
17347: Tämän jälkeen valtionapu Suomen Esperanto- ja Jyväskylän kesäyliopistoissa se on ollut, lii-
17348: liikkeelle oli vakinaisesti tulo- ja menoarviossa. ton useassa tapauksessa ulkomailta hankkimien
17349: Vielä toisen maailmansodan jälkeen, lokakuus- tunnettujen opettajien johdolla, oppiaineena.
17350: sa vuonna 1948, jätti silloin edustaja V. K. Turu- Suomen Esperantoliiton aloitteesta ja monissa
17351: nen eduskunnalle raha-asia-aloitteen, jossa sanot- maissa saavutettuihin myönteisiin kokemuksiin
17352: tiin mm.: perustuen "Esperanto sopii kouluhallituksen mie-
17353: "Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- lestä vakinaiseksi kolmanneksi kieleksi peruskou-
17354: noarvioksi vuodelle 1949, sen 10 Pl. XV: 1 koh- lun yläasteen kieliohjelmaan. . . Erikoiskursseilla
17355: dalle ja otsikossa 'Muut yhdistykset' ehdottaa hal- ja kielikerhoissa tulee esperantoa voida opettaa se-
17356: litus Suomen Esperanto-Opiston avustuksen pysy- kä peruskoulussa että lukiossa, katsoo keskusviras-
17357: tettäväksi entisellään, 2 600 markan suuruisena.'' to." (Kansan uutiset 30.7.1974)
17358: Ed. Turunen huomauttaa summan olleen aluk- Yksinomaan vähäisten jäsenmaksujen varassa
17359: si 25 000 markkaa, mutta pulavuosina pudonneen toimivalla Suomen Esperantoliitolla ei kuitenkaan
17360: mainittuun 2 600 markkaan, "jollaisena se on ol- nykyisin ole mahdollisuuksia toimintansa tehosta-
17361: lut jo useita vuosia". miseen. Tästä esimerkkinä mainittakoon seuraa-
17362: Todettuaan esperantokielen harrastuksen maas- va tapaus. Suomen esperantoliikkeen edustajina
17363: samme huomattavasti kasvaneen hän ehdotti, että matkusti vuonna 1974 heinäkuun lopussa Ham-
17364: eduskunta ottaisi vuoden 1949 tulo- ja menoar- purissa pidettävään 59. kansainväliseen esperanto-
17365: vioon Suomen Esperanto-Opiston toiminnan tuke- kongressiin seitsemänkymmentä henkilöä. Jokai-
17366: miseksi 247 400 markan suuruisen lisämäärärahan. nen heistä joutui itse henkilökohtaisesti kustanta-
17367: Maailmansodan jälkeisinä poikkeuksellisina maan matkansa ja koko kongressiviikon vaatimat
17368: vuosina jäi tämän asian hoitaminen kuitenkin menot. Tällainen uhrautuminen jonkin yhteisen
17369: pois päiväjärjestyksestä. asian hyväksi lienee meidän päivinämme hyvin
17370: Maassamme vireästi toimiva esperantoliike on harvinaista.
17371: sen jälkeen järjestäytynyt uudelleen. Sen keskus- Suomen esperantoliikkeessä mukana olevat ja
17372: elimenä toimii Suomen Esperantoliitto r. y., joka kielen opiskeluun perehtyneet kansalaiset tunte-
17373: on vilkkaassa vuorovaikutuksessa muiden maiden vat syvää vastuuta kielen opiskelun tehostamisesta
17374: vastaavien järjestöjen kanssa. Niinpä liitto sai jär- ja laajentamisesta. Juuri kansainvälisten yhteyk-
17375: jestääkseen vuonna 1969 esperantistien 54. kan- sien laajentaminen on antanut heille hyvin paljon
17376: 1304 1986 vp. - RA n:o 1200
17377:
17378: ja tämän vuoksi he haluavat asian kehittyvän edel- mm. kansainvälisen yhteistyön alueella, ehdotam-
17379: leen, jotta yhä useammilla kansalaisilla olisi samat me,
17380: mahdollisuudet.
17381: Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomioon, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17382: että maamme esperantoliike on jo aikaisemmin- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17383: kin neljännesvuosisadan ajan nauttinut valtion- 29.99.50 1 000 000 markkaa Esperantolii-
17384: apua ja että sen toiminta tunnetaan arvokkaaksi ton toiminnan tukemiseen.
17385:
17386: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
17387:
17388: Anna-Liisa Jokinen Heikki Mustonen Arvo Kemppainen
17389: Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi Kati Peltola
17390: Ensio Laine
17391: 1986 vp. 1305
17392:
17393: Raha-asia-aloite n:o 1201
17394:
17395:
17396:
17397:
17398: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen hä-
17399: vittämiseen ilman vesakkomyrkkyjä
17400:
17401:
17402: Eduskunnalle
17403:
17404: Metsäyhtiöiden, VR:n ja TVH:n toimesta on tuksia tutkinut työryhmä on käyttänyt runsaasti
17405: vuodesta toiseen jatkettu vesakkomyrkkyjen levit- eri maissa suoritettujen tutkimusten tuloksia.
17406: tämistä parhaana ulkoilukautena sekä marja- ja Myös Työterveyslaitos on suorittanut tutkimuksia
17407: sieniaikaan, vaikka eri puolilta maailmaa tulleet vesakontorjunta-aineiden vaikutuksesta, mutta
17408: tiedot kertovat varsin varoittavia tosiasioita vesak- henkilökunnan vähyyden ja määrärahojen niuk-
17409: komyrkkyjen tuhoista. Kuluvana vuonna ilmesty- kuuden vuoksi ei tutkimuksissa ole edetty.
17410: nyt torjunta-aineiden turvallisuusohjetoimikun- Vesakontorjunta-aineiden työterveys-ja työturval-
17411: nan mietintö n:o 1 Vesakontorjunnasta selvittää lisuuskysymyksiä tutkiva työryhmä katsoo, että
17412: tilannetta. Toimikunta jatkaa edelleen työtään, vesakontorjunta-aineiden terveydelle haitallisista
17413: mutta jo ensimmäisessä mietinnössä tähdenne- vaikutuksista on jo niin runsaasti epäilyksiä ja osit-
17414: tään erityistä varovaisuutta aineen käytössä. Koska tain näyttöjäkin, että aineille pahimmin altistetut
17415: toimikunnan tehtävänä on tässä vaiheessa ollut lä- työntekijät olisi saatava lääketieteellisen tutki-
17416: hinnä valmistaa vesakontorjunta-aineiden käyttä- muksen kohteeksi, todetaan tutkimuksissa.
17417: jien suojaksi turvallisuusohjeet, jäävät aineen vai- Vesakkomyrkkyjen käyttö sodankäyntiaseena
17418: kutuksille edelleen alttiiksi levitysalueella asuvat kiellettiin Vietnamissa sen jälkeen kun syntymävi-
17419: ja liikkuvat kansalaiset. Siksi mietinnössä tode- kaisten lasten lukumäärä kasvoi huomattavasti.
17420: taankin, että ulkopuolisten henkilöiden suojaami- Suomalaiset myrkkyjen levittäjät ja asioista päät-
17421: nen vesakontorjunta-aineiden mahdollisilta hai- tävät elimet eivät ole välittäneet näistä vakavista ja
17422: toilta on jäänyt vähäiseksi, koska siihen ei ole kiin- varoittavista tosiasioista, eivätkä heitä ole saaneet
17423: nitetty riittävästi huomiota. vastuuseen nekään tutkimusten tulokset, joissa
17424: Siellä missä vesakontorjuntamyrkkyjen vaiku- vesakkomyrkkyjen on havaittu aiheuttavan koe-
17425: tusta on tutkittu, on myös päädytty niiden käytön eläimissä kromosomivaurioita ja tästä johtuvaa si-
17426: kieltämiseen. Ruotsissa on vesakkomyrkyt julistet- kiöiden epämuotoisuutta.
17427: tu käyttökieltoon jo vuonna 1971 kaikkialla tei- On vaikea mitata niiden myrkkytonnien tuhoi-
17428: den varsilla. Tämä kielto on ehdoton eikä niiden saa vaikutusta, jotka kuluvan kesän aikana jälleen
17429: käytöstä tienvarsivesakkojen torjunnassa edes kes- levitetään Suomen tienvarsiin ja vesakkoihin. Kun
17430: kustella. tämä levitys tapahtuu parhaana ulkoilukautena
17431: Myös Suomessa on todettu useita kalakuolemia sekä marja- ja sieniaikaan, on varmaa, että näitä
17432: vesakkomyrkkyjen levityksen jälkeen. Turun kau- tuhoaineita kulkeutuu ravintoaineisiin. On var-
17433: punki on kieltänyt alueellaan vesakkomyrkkyjen maa, että myrkytettyjä sieniä ja marjoja on ollut
17434: käytön sen jälkeen kun havaittiin useita lintukuo- kaupan sekä liikkeissä että toreilla. Tiheimmät ve-
17435: lemia myrkytetyllä alueella. Eikä ole suinkaan syy- sakot kasvavat usein juuri teiden varsilla samoilla
17436: tä unohtaa Hilja Lyytistä Savosta, hän sairastui va- alueilla kuin vadelmapensaatkin. Kun vesakon-
17437: kavasti ja joutui työkyvyttömyyseläkkeelle juo- torjunta-aineita kylvetään marja-aikaan, on sel-
17438: tuaan vettä kaivostaan, jonka TVH:n vesakkomyrk- vää, että myrkyt poimitaan marjojen mukana.
17439: ky oli saastuttanut. Vaikeita sairastumisia, jopa Myöskään myrkyn vaikutusta Iinmihin ja muihin
17440: kuolemaan johtaneita, on todettu vesakkomyrk- metsän eläimiin ei voida vähätellä. Tästä on myös
17441: kyjen levittäjien keskuudessa. Tilastoa ei puutu runsaasti todistusaineistoa. Varsinkin suurimmat
17442: omankaan maamme kohdalla, mutta perusteellis- riistalinnut kuten metsot ovat hävinneet niiltä
17443: ta tutkittua aineistoa on saatavissa eri maista. alueilta, joille vesakkomyrkkyjä on levitetty. Ko-
17444: Vesakontorjunta-aineiden terveydellisiä vaiku- ti eläimet eivät myöskään ole turvassa vesakontor-
17445:
17446: 63 260148U
17447: 1306 1986 vp. - RA n:o 1201
17448:
17449: junta-aineilta, sillä liikkuvathan kotieläimet sa- lisi nopeasti lopettaa kaikki vesakkojen hävittämi-
17450: moilla alueilla ihmisten kanssa silloin, kun näitä nen myrkkyjen avulla ja etsiä muita parempia rat-
17451: myrkkyjä kylvetään asumusten lähellä. Erityisen kaisuja.
17452: suurta huomiota asiaan tulisi kiinnittää työttö- Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten ehdo-
17453: myyden johdosta, sillä on toki vesakoiden torjun- tamme,
17454: ta myös työllisyyskysymys silloin kun tätä torjun-
17455: taa hoidetaan hakkuumenetelmän avulla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17456: Jos tarkastellaan kustannuskysymystä, niin on 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 30.99
17457: otettava huomioon myös haittatekijät ja niiden ai- uudelle momentzfle 5 000 000 markkaa
17458: heuttamat vahingot sekä niistä syntyvät kustan- vesakkojen hävittämiseen muzfla toimen-
17459: nukset. Edellä mainittujen seikkojen johdosta tu- pitezllä kuin myrkkyjä levittämälfå·.
17460:
17461: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
17462:
17463: Anna-Liisa Jokinen Matti Kautto Kari Rajamäki
17464: Helvi Koskinen Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja
17465: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Heli Astala
17466: Ulla-Leena Alppi Kati Peltola Sakari Knuuttila
17467: Ensio Laine
17468: 1986 vp. 1307
17469:
17470: Raha-asia-aloite n:o 1202
17471:
17472:
17473:
17474:
17475: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun tie- ja
17476: vesirakennuspiirin poikittaisteiden suunnitteluun ja rakentami-
17477: seen
17478:
17479: Eduskunnalle
17480:
17481: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittäminen var- suista. Eräät näistä suunnitelmista ovat jo vuosien
17482: sinkin paikallista asujaimistoa palvelevaksi on jää- takaisia, mutta varoja näiden kohteiden toteutta-
17483: nyt jälkeen siitä tarpeesta, jonka muu kehitys on miseen ei ole valtion tulo- ja menoarvioon saatu.
17484: tuonut mukanaan. Erityisesti Turun tie- ja vesira- Alueen väestön ja liikenteen määrä edellyttää
17485: kennuspiirin alueella on tässä suhteessa paljon kuitenkin nykyistä myönteisempää suhtautumista
17486: puutteita. Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen poikittais-
17487: Pääteiden voidaan toistaiseksi todeta palvele- tieverkoston ja muiden paikallisten yhteyksien ra-
17488: van nykyistä liikennetarvetta, mutta Turusta sä- kentamiseen ja kehittämiseen. Suhteellisen vähil-
17489: teittäisesti muuhun Suomeen johtavien teiden yh- lä kustannuksilla voitaisiin tällä alueella saada ai-
17490: dystiet joko puuttuvat tai ovat erittäin heikko- kaan alueen väestöä ja sen liikennetarpeita palve-
17491: kuntoisia. Juuri näiden yhdysteiden tarve on jo levat ratkaisut. Valtiovallan taholla tulisi vakavasti
17492: monien vuosien ajan ollut vakavana puutteena paneutua tämän alueen liikennetarpeiden kehit-
17493: alueen toimintojen kehittämisessä. Kouluolojen tämiseen.
17494: muutokset ja koulujen yhdistämiset vaativat myös Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen väestö-
17495: liikenteellisesti olojen kehittämistä muuttuneita pohjan ja liikennetarpeen edellyttämät poikittais-
17496: koululaisten kuljetuksia vastaaviksi. Lisäksi yhteis- tiet ovat jo pitkään olleet mukana maakunnallisia
17497: kunnan palvelupisteiden ja terveydenhoitoon liit- suunnitelmia laadittaessa. Nykyisen työttömyy-
17498: tyvien palvelujen tehokas käyttö edellyttää tiever- den johdosta tulisi näillä alueilla löytää myös
17499: kon kehittämistä. Kuntauudistussuunnitelmien uusia työkohteita. Siksi työllisyyspoliittiset näky-
17500: eteneminen ja palvelusten keskittyminen jättävät mät kiirehtivät osaltaan suunnitelmien toteutta-
17501: syrjäisempien seutujen asukkaat todella epäta- mista mahdollisimman pian.
17502: sa-arvoiseen asemaan keskusten asukkaisiin verrat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
17503: tuna. taen,
17504: Kuntien yhteistoimin, maakunta- ja seutukaa-
17505: valiiton sekä tie- ja vesirakennuspiirin ja alan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17506: asiantuntijoiden voimin on laadittu hyvinkin 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17507: tarkkoja suunnitelmia ja perusteltuja esityksiä 31.24. 77 2 000 000 markkaa Turun tie- ja
17508: poikittaistieverkon eri kohteiden rakentamisesta vesirakennuspiin'n alueen poikittaisteiden
17509: ja tarkoituksenmukaisista liikenteellisistä ratkai- suunnitteluun ja rakentamiseen.
17510:
17511: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
17512:
17513: Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie
17514: Martti Ratu Heli Astala
17515: Ensio Laine
17516: 1308 1986 vp.
17517:
17518: Raha-asia-aloite n:o 1203
17519:
17520:
17521:
17522: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Marttilan-Ylä-
17523: neen tien suunnitteluun ja rakentamiseen
17524:
17525:
17526: Eduskunnalle
17527:
17528: Marttilan-Yläneen tieyhteys olisi rakennettava misteiden kuljetus tulisi käyttämään em. tietä var-
17529: kiireellisesti. Valtatie n:o 1 Halikon sekä Paimion sin runsaasti. Yläneellä sijaitseva Suomen armei-
17530: Vaskion kautta Marttilaan valmistui v. 1970. Tä- jan koulutuskeskus, joka toimii ns. Raasin korves-
17531: män tien jatkaminen Karinaisten Kyrön kautta sa, voisi myös käyttää liikenteessään juuri tätä reit-
17532: Pöytyän Riihikoskelie ja sieltä Yläneelle olisi tiä. Yhteydet Tammisaareen ja Hangon suuntaan
17533: alueen liikenteelliset olosuhteet huomioon ottaen sekä yhteys Salon kaupungin kautta Helsinkiin
17534: saatava toteutetuksi ensi tilassa. paranisivat tätä kautta.
17535: Marttilan-Yläneen tien tarpeellisuutta puo- Tieosuuden rakentamisen kiireellisyyttä puo-
17536: lustavat mm. seuraavat seikat. Tällä seudulla ei lustavat mm. seuraavat tekijät. Vaikeakulkuinen
17537: ole alueen ohittavien valtateiden poikittaisteitä, tieosuus Tarvasjoelta Karinaisten kirkon kautta
17538: jotka vastaisivat paikallista liikennetarvetta tai Kyröön kulkee suurimmaksi osaksi tien varsille
17539: alueen ohittavaa liikennettä suunnassa Salo-Yläne. muodostuneen asutuksen halki. Tien tehostettu
17540: Turusta viuhkamaisesti pohjoissuuntaan kulke- kunnossapito ei tällä osuudella ratkaise asiaa. Tie
17541: vat päätiet vastaavat liikennetarvetta em. suun- kulkee pihamaiden kautta, joilla sen käyttö ei ole
17542: nassa, mutta valtateiden poikittaissuunnan liiken- turvallista ottaen huomioon, että osa talousraken-
17543: ne on varsin vaikeasti hoidettavissa. Tämä poikit- nuksista sijaitsee tien eri puolilla. Lisäksi maan
17544: taisliikenne on edelleen harvojen ja vanhojen kar- epätasaisuudesta johtuen tie on mäkinen ja mut-
17545: jankuljetuspolkujen mukainen, joita käyttäen ny- kainen, noudattaen osittain myös mutkittelevan
17546: kyinen ja edelleen kasvava liikenne ei enää pysty joen suuntaa.
17547: selviytymään. Tieosuus Kyrö-Riihikoski on kiireellisin, sillä
17548: Alueella sijaitsevien Yläneen, Pöytyän, Kari- tällä osalla ei ole tietä ollenkaan. Tämän suhteelli-
17549: naisten, Tarvasjoen, Marttilan ja Auran kuntien sen lyhyen tieosuuden rakentamisen jälkeen saa-
17550: tieverkkosuunnitelman keskeisenä asiana tulee taisiin edes puutteellinen yhteys välille Mart-
17551: ottaa huomioon Karinaisten Kyröön keskittyvä tila-Yläne. Tämä osuus auttaisi huomattavasti
17552: alueen opetustoimi. Elisenvaaran yhteiskoulu on ~yös paikallista liikennettä ja koululaiskuljetuk-
17553: jo pitemmän ajan toiminut alueen ylemmän as- Sla.
17554: teen opinahjona ja tulee edelleen kehittymään sa- Marttilan-Yläneen tieosuuden valmistuminen
17555: moissa merkeissä. Tieyhteyksien parantaminen on on alueen kehittymisen kannalta varsin merkityk-
17556: tarpeellinen myös koulumatkat huomioon ottaen. sellinen. Sen vaikutus yltää myöskin laajalti tä-
17557: Yläneen kunnalla on arvokkaita vesialueita, män alueen ulkopuolella oleviin kuntiin, joten
17558: joista esim. kirkasvetisen Pyhäjärven rantamille on sen rakentamiseen tulisi ryhtyä ensi tilassa.
17559: viime vuosina muodostunut vilkkaita lomakes- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17560: kuksia. Näiden toimintaa olisi mahdollista laajen-
17561: taa huomattavasti ja samalla lisätä alueen työlli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17562: syyttä. Teiden puuttuminen ja niiden kehnous 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
17563: kuitenkin asettavat rajoituksia myös lomatoimin- 31. 24. 77 4 000 000 markkaa Marttzfan-
17564: nan kehittymiselle. Yiäneen tien suunnitteluun ja rakentami-
17565: Myös maataloustuotteiden ja teollisuuden val- seen.
17566:
17567: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
17568:
17569: Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie
17570: Heli Astala Ensio Laine
17571: 1986 vp. 1309
17572:
17573: Raha-asia-aloite n:o 1204
17574:
17575:
17576:
17577:
17578: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta jalankulku- ja
17579: polkupyöräteiden verkoston aikaansaamiseksi kaikkiin asutus-
17580: keskuksiin
17581:
17582:
17583: Eduskunnalle
17584:
17585: Uusia asetuksia ja tieliikennelakeja käsitellään, seksi. Lasten havaintokyky on tilastojen mukaan
17586: mutta samanaikaisesti sadat kansalaiset kuolevat todettu liikenteessä niin puutteelliseksi, että tarvi-
17587: sekä tuhannet loukkaantuvat hyvinkin vaikeasti taan erityistoimia heidän turvakseen. Myöskään
17588: liikenneonnettomuuksissa. Nykyisellään jalankul- lastenvaunuja ja -rattaita kuljettavia ei ole miten-
17589: kijan turvattomuus liikenteesä on jo sitä luokkaa, kään turvattu liikenteessä.
17590: että tarvitaan nopeita toimenpiteitä asiantilan Vain erillisten jalankulku- ja polkupyöräteiden
17591: korjaamiseksi. Kaistojen leventäminen ja mootto- avulla on tilanne ratkaisevasti korjattavissa. Näi-
17592: riliikenteen parempi sujuminen eivät voi olla ai- den teiden kustannukset ovat suhteellisen vähäi-
17593: noat ja keskeisimmät muodot liikennepoliittisissa set, koska mitään suuria perusrakenteita eivät nä-
17594: ratkaisuissa. Tuijottaminen ensisijaisesti kansain- mä tiet vaadi. Jo rakennetut pyöräily- ja jalankul-
17595: välisiin säädöksiin ja niiden antamiin viitteisiin kureitit ovat osoittautuneet erittäin vilkkaasti käy-
17596: mahdollisimman suuren yhdenmukaisuuden saa- tetyiksi ja tarpeellisiksi.
17597: vuttamiseksi ei ole sopusoinnussa suomalaisen lii- Varsinkin asutuskeskuksista ja kaupunkialueilta
17598: kennepoliittisen kehityksen ja ratkaisujen kanssa. asuma-alueille johtavien maanteiden varsilla on
17599: Myöskään julkisen liikenteen tai yksityisliikenteen heikot kulkumahdollisudet pyöräilijöille ja jalan-
17600: kannalta ei suinkaan ole samantekevää, miten kulkijoille. Erityisen vaarallisia ovat tässä suhtees-
17601: jalankulku- ja pyöräilymahdollisuudet on järjes- sa koulutiet.
17602: tetty. Kun onnettomuus tapahtuu, on kumpikin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17603: osapuoli uhreja, joskin suuremman tuhon alaisek-
17604: si jää jalankulkija tai pyöräilijä. Kummankin edut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17605: vaativat tarkoituksenmukaisen jalankulku- ja pyö- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17606: räilytieverkoston järjestämistä. 31.24. 77 2 000 000 markkaa jalankulku-
17607: Lasten osuus liikenteen onnettomuuksista on ja polkupyöräteiden verkoston saamiseksi
17608: kasvanut. Tämä valitettava tosiasia velvoittaa no- kaikkiin kaupunkeihin ja asutuskeskuk-
17609: peisiin ratkaisuihin onnettomuuksien välttämi- szzn.
17610:
17611: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
17612:
17613: Anna-Liisa Jokinen Heikki Mustonen Helvi Koskinen
17614: Arvo Kemppainen Osmo Vepsäläinen Pekka Leppänen
17615: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Kati Peltola
17616: Sakari Knuuttila Ensio Laine
17617: 1310 1986 vp.
17618:
17619: Raha-asia-aloite n:o 1205
17620:
17621:
17622:
17623:
17624: Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun kaupun-
17625: gin lähiliikenteen järjestämiseksi Valtionrautateiden toimesta
17626:
17627:
17628: Eduskunnalle
17629:
17630: Turun kaupungin keskustan liikenne on työ- saasti työntekijöitä läpi Turun kaupungin keskus-
17631: matkaliikenteen johdosta 11sein melkein tukkeu- tan Pansion ja laajan satama-alueen työkohteisiin,
17632: tunut työaikojen päättyessä ja myös aamuisin on joista suurin osa yksityisautoilla. Koska muuta yh-
17633: runsaasti liikenneruuhkaa kaikilla Aurajoen ylittä- dysliikennettä ei kaupunginosien välillä ole, on
17634: villä silloilla. pakko käyttää liikennettä tukkivaa yksityisautoa.
17635: Ongelman ratkaisua on pohdittu pitkään, mut- Valtionrautateiden palvelut eivät nykyisellään
17636: ta ratkaisuvaihtoehdot eivät siltojen ja teiden li- vastaa lainkaan niitä tarpeita, joita niiltä Turun
17637: säämisen jälkeenkään ole tilannetta korjanneet. kaupungin alueella voitaisiin edellyttää järkevän,
17638: Kuitenkin kaupungin halki kulkee Aurajoen vastuullisen ja nykyaikaisen liikennepolitiikan
17639: ylittävä rautatie, jonka avulla liikenneruuhkia voi- kannalta.
17640: taisiin ratkaisevasti helpottaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17641: On valitettavaa, että kasvavien liikenneongel- taen,
17642: mien ratkaisemisessa ei käytetä jo olemassa olevia
17643: mahdollisuuksia. Kokeilukäytössä oleva Pernoon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17644: kulkeva junavuoro tulisi saattaa pysyväksi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17645: Viime vuosikymmenillä rakennetut varsinaiset 31.90.22 2000000 markkaa Turun kau-
17646: suuret asuma-alueet ovat lähiliikennettä tarvitse- pungin lähiliikenteen järjestämiseksi Val-
17647: vien listalla. Esimerkiksi Varissuon suuri lähialue- tionrautateiden nykyisillä linjatila niin,
17648: keskus ja sen ympäristöön rakennetut uudet ker- että Itäisen aseman, Iittaisten, Piikkiön ja
17649: rostaloalueet kaipaavat kiireesti uudenlaisia järjes- Paimion pysäkit otettaistin käyttöön ja tar-
17650: telyjä, jotta yhä vaikeutuvilta liikenneruuhkilta vittaessa lisättäisiin pysäkkejä vältllä
17651: voitaisiin välttyä. Juuri näiltä alueilta kulkee run- Salo-Turku.
17652:
17653: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
17654:
17655: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
17656: 1986 vp. 1311
17657:
17658: Raha-asia-aloite n:o 1206
17659:
17660:
17661:
17662:
17663: Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisluontei-
17664: sen sähköjunaliikenteen aikaansaamiseksi Turun seudulla
17665:
17666:
17667: Eduskunnalle
17668:
17669: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti Ete- teen ja nimenomaan lähiliikenteen järjestelyssä.
17670: lä-Suomessa autokannan voimakkaan kasvun joh- Kaupungin laajenemisen mahdollisuudet vain
17671: dosta tulisi valtion toimesta ryhtyä liikenteen ja mantereen suuntaan johtavat siihen, että esikau-
17672: kuljetusalan ohjelmointiin ottaen huomioon niin punkialueet ja jopa kymmeniintuhansiin nouse-
17673: taideliikenteen kuin muidenkin liikenne- ja kulje- vat asuma-alueet sijoittuvat pitkien matkojen pää-
17674: tusmuotojen kehittämisen rationaalisella tavalla. hän kaupungista. Kaupunkien ja asuma-alueiden
17675: Rautatieliikenteen kehittäminen tulevaisuuden välisen liikenteen järjestäminen ruuhkautumista
17676: vaatimuksia vastaavaksi on tullut yhä ajankohtai- välttäen on mahdollista vain taideliikennettä ke-
17677: semmaksi varsinkin suurempien Etelä-Suomen hittämällä. Kansantaloudelliselta kannalta kat-
17678: kaupunkien läheisyydessä. Erityisesti Helsingin- soen sekä turvallisuuden vaatimukset huomioon
17679: Kirkkonummen rataosalla on sähköistämisen jäl- ottaen taideliikenne puolustaa paikkaansa yhä pe-
17680: keen voitu todeta tämän liikennemuodon mah- rustellummin urbanisoituvassa yhteiskunnassa.
17681: dollisuudet nopeana, tehokkaana ja edullisena lii- Helsingin seudulla tehdään sähköjunalla jo yli
17682: kennemuotona kaupunkien lähiliikenteessä. Asu- 106 000 matkaa vuorokaudessa. Tämä liikenne-
17683: tuksen laajentuessa ja työmatkojen pidentyessä se- muoto palvelee tehokkaasti laajaa pääkaupunki-
17684: kä koululaiskuljetusten kasvaessa on sähköjunalii- seutua nopeasti, edullisesti ja ennen muuta tur-
17685: kenteen kehittäminen paras ratkaisu. vallisesti .
17686: Maailmanlaajuisen energiakriisin ja energian Turun ja ympäristön liikenneongelmien ratkai-
17687: hinnan huomattavan kohoamisen johdosta on suja etsittäessä tulisi ryhtyä kehittämään mahdol-
17688: kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota lisuuksia nykyaikaa vastaaviksi liikenneratkaisuiksi
17689: myös energian säästöön liikenneratkaisuja suun- taideliikennettä kehittämällä. Koska tähän suun-
17690: niteltaessa. Tässä tulee taideliikenteen merkitys taan on olemassa hyviä kokemuksia Helsingin seu-
17691: entistä keskeisempänä esiin ja sen kehittämi- dulla, tulisi myös Turun ja sen lähikaupunkien se-
17692: nen nousee ensi sijalle. Raideliikenteessä ener- kä asutuskeskusten välisten liikenneyhteyksien
17693: gian käyttö tuhatta kilometriä kohden on tällä järjestäminen toteuttaa sähköistetyn rautatiever-
17694: hetkellä keskimäärin 30 % tieliikenteen tarpeesta. koston avulla.
17695: Sähköistyksen myötä suhde tulee olemaan vielä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
17696: huomattavasti edullisempi. Raideliikenteen ke- taen,
17697: hittäminen kaupunkien lähiliikennettä palvele-
17698: maan tulee olemaan lähivuosina yhä merkittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17699: vämpää. 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
17700: Turun kaupungin sijainti meren tuntumassa markkaa pazkallisluonteisen sähköjunalzi-
17701: asettaa omat erikoisvaatimuksensa myös liiken- kenteen aikaansaamiseksi Turun seudulla.
17702:
17703: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
17704:
17705: Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie
17706: Heli Astala Ensio Laine
17707: 1312 1986 vp.
17708:
17709: Raha-asia-aloite n:o 1207
17710:
17711:
17712:
17713:
17714: Anna-Liisa Jokinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta vau-
17715: nuston hankkimiseen Valtionrautateille
17716:
17717:
17718: Eduskunnalle
17719:
17720: Pasilan konepaja jää ilman työtä vuoden 1987 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17721: jälkipuoliskolla. Siksi olisi tarkoituksenmukaista 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17722: nyt tehdä vaunukalustohankintoja VR:lle. Ehdo- 31.90.73 lisäyksenä 50000000 markkaa,
17723: tetaan, mistä 40 000 000 markkaa 100 uuden ti-
17724: - että tilanaisiin 100 uutta tavaravaunua hin- lattavan tavaravaunun aiheuttamiin me-
17725: naltaan n. 0,5 milj. mk vaunulta sekä noihin vuonna 1987 ja 10 000 000 mark-
17726: - että uuden paikallisliikennekaluston suun- kaa uuden paikallisliikennekaluston suun-
17727: nitteluun osoitettaisiin 10 miljoonaa markkaa. nitteluun.
17728: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17729: taen,
17730:
17731: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
17732:
17733: Anna-Liisa Jokinen Reino Paasilinna Vappu Säilynoja
17734: Ulla-Leena Alppi Niilo Koskenniemi Sten Söderström
17735: 1986 vp. 1313
17736:
17737: Raha-asia-aloite n:o 1208
17738:
17739:
17740:
17741:
17742: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun
17743: Yksinhuoltajien Liitolle
17744:
17745:
17746: Eduskunnalle
17747:
17748: Yksinhuoltajien Liitto ry:n tarkoituksena on liitolle ylimääräinen valtionapu, jota vo1ta1s11n
17749: pyrkiä parantamaan yksinhuoltajien ja heidän las- käyttää koulutustilaisuuksiin sekä Yksinhuoltaja-
17750: tensa asemaa ja oikeusturvaa. Liitto pyrkii myös lehden ja tiedotteiden julkaisemiseen.
17751: vaikuttamaan lainsäädäntöön seuraamalla sen ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17752: hitystä ja antamalla lausuntoja.
17753: Liitolla on nyt oma toimisto ja kokopäivätoimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17754: neo toimihenkilö, jolloin se voi paremmin palvel- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 33.98
17755: la jäsenyhdistyksiä ja yksinhuoltajia yleensä. Vuo- uudelle momentille 70 000 markkaa yli-
17756: deksi 1986 liitto on saanut RAY:n tuotosta avus- määräisenä avustuksena Yksinhuoltajien
17757: tusta 90 000 markkaa ja anoo 193 000 markkaa Liitto ry:lle.
17758: vuodeksi 1987. Tämän lisäksi on tarpeen osoittaa
17759:
17760: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
17761:
17762: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Vappu Säilynoja
17763: Sakari Knuuttila Ensio Laine Pekka Leppänen
17764:
17765:
17766:
17767:
17768: 64 260148U
17769: 1314 1986 vp.
17770:
17771: Raha-asia-aloite n:o 1209
17772:
17773:
17774:
17775:
17776: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta perhepäivähoi-
17777: don epäkohtien poistamiseksi
17778:
17779:
17780: Eduskunnalle
17781:
17782: Sen johdosta, että lastenpäivähoitolain velvoit- kuntienkin taholla suhtaudutaan niin välinpitä-
17783: teiden toteuttaminen on viivästynyt, eikä lähes- mättömästi tähän tärkeään ammattikuntaan. Oli-
17784: kään kaikille päivähoitoa tarvitseville ole paikkaa si jo korkea aika saattaa perhepäivähoitajat työai-
17785: päiväkodeissa, toimii lasten perhepäivähoitojär- kalain piiriin ja osallisiksi niistä eduista, jotka val-
17786: jestelmä lähes kaikkialla maassa. Kuitenkin tämän litsevat kaikkialla muualla työelämän piirissä.
17787: hoitomuodon puitteissa toimivat perhepäivähoi- Kaiken lisäksi valitettava eriarvoisuus vallitsee
17788: tajat ovat vailla heille kuuluvia ja muualla työelä- kunnalliseen tukeen nähden myös niillä perheillä,
17789: mässä voimassa olevia oikeuksia. Kaikkialla muis- jotka käyttävät tätä päivähoitomuotoa. Koko jär-
17790: sa työtehtävissä on työntekijöiden asema parem- jestelmän kaikinpuolinen ajanmukaistaminen on
17791: min turvattu kuin tätä vastuullista hoito- ja kasva- kiireellisesti aikaansaatava.
17792: tustehtävää suorittavien perhepäivähoitajien koh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
17793: dalla on tilanne. tavasti,
17794: Huoli ja vastuu lapsista vaatii päivähoitajilta
17795: jatkuvaa valppautta ja huolenpitoa. Eikä työaika että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17796: tässä tehtävässä jää läheskään siihen kun lapset tu- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
17797: levat taloon tai lähtevät sieltä, sillä siivous ja muu markkaa lasten perhepäivähoidon kustan-
17798: valmistelutyö on tehtävä vapaa-aikana. nusten menoihin nykyisten epäkohtien
17799: On todella huolestuttavaa, että valtiovallan ja poistamiseksi.
17800:
17801: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
17802:
17803: Anna-Liisa Jokinen Sten Söderström Reino Paasilinna
17804: Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi Niilo Koskenniemi
17805: 1986 vp. 1315
17806:
17807: Raha-asia-aloite n:o 1210
17808:
17809:
17810:
17811:
17812: Anna-LiisaJokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi li-
17813: siksi vuoro- ja yötyötä tekevien työntekijäin eläkeikärajan alen-
17814: tamiseen
17815:
17816: Eduskunnalle
17817:
17818: Vuosikymmeniä vuorotyötä tehneet työntekijät lä monet sellaiset tekijät, jotka lyhentävät välttä-
17819: kokevat usein voimiensa vähenevän jo paljon en- mättömän lepoajankäyttöä varsinkin perheen äi-
17820: nen eläkeikää. Tämä on seurausta siitä jatkuvasta din ollessa kyseessä.
17821: normaalia voimakkaammasta rasituksesta, jonka Tästä syystä olisikin ryhdyttävä sellaisiin toi-
17822: kohteeksi elimistö joutuu jatkuvan työ- ja lepo- menpiteisiin, joilla vuorotyössä pitkään olleiden
17823: ajan rytmin muutoksen johdosta. Erityisen raskaa- työntekijäryhmien eläkeikää lyhennettäisiin esim.
17824: na tämän kokevat ne työntekijät, jotka joutuvat 58 ikävuoteen niissä tapauksissa, joissa asianomai-
17825: tekemään kolmivuorotyötä, jossa muutos työ- ja nen sitä itse haluaa. Normaalin työajan ulkopuo-
17826: lepoajan rytmiin on vielä suurempi. Asiaa ei ole lella suoritetun työajan tulisi myös olla eläkettä
17827: riittävästi painotettu julkisuudessa eikä myöskään korottava.
17828: kyseisten työntekijäryhmien taholla, koska nämä Ehdotammekin,
17829: ryhmät toimivat yleensä erillään ja pieninä työnte-
17830: kijäryhminä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17831: Kuitenkin vuorotyötä jatkuvasti suorittaneet ih- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 33.19
17832: miset kokevat haitat varsin moninaisina. Vähäi- uudelle momentille 3 000 000 markan yli-
17833: nen ei suinkaan ole se liikenteen ja asutuksen häli- määräisen määrärahan vuoro- ja yötyötä
17834: nä, joka asettaa lepoajan käyttäjille tavallista suu- tekevien työntekijöiden eläkeiän alenta-
17835: remman rasitteen silloin, kun lepoaika asettuu miseksi ja heidän eläkkeensä korottami-
17836: yleisestä lepoajasta poikkeavalle vuorokauden seksi normaalin työajan ulkopuolella suo-
17837: ajalle. Lapsiperheiden kohdalla nousevat esiin vie- ntetun työn osalta.
17838:
17839: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
17840:
17841: Anna-Liisa Jokinen Heikki Mustonen Matti Kautto
17842: Helvi Koskinen Arvo Kemppainen Osmo Vepsäläinen
17843: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Heli Astala
17844: Ulla-Leena Alppi Kari Peltola Ensio Laine
17845: 1316 1986 vp.
17846:
17847: Raha-asia-aloite n:o 1211
17848:
17849:
17850:
17851:
17852: Anna-Liisa Jokinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
17853: tuksiin taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille
17854:
17855:
17856: Eduskunnalle
17857:
17858: Valtion lainoittama asuntotuotanto on tarkoi- korottaa avustuksia taloudellisissa vaikeuksissa
17859: tettu sosiaaliseksi asuntotuotannoksi, jossa ote- oleville vuokrataloille.
17860: taan huomioon asunnontarvitsijan tulot. Tästä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17861: huolimatta on ilmennyt, että yhä useammin ara- taen,
17862: vavuokrat ylittävät tasoyleisohjeet, vaikka ne on
17863: tarkoitettu "kovan rahan" asuntojen "kohtuulli- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17864: suusohjeiksi". Syynä vuokratalojen vaikeuksiin on 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
17865: mm. kireäksi todettu lyhennysaikataulu ja korkea 35.45.64 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
17866: korko. Laina-aikoja onkin pidennettävä ja korko- avustuksiin taloudellisissa vazkeuksissa
17867: tasoa alennettava. Tästä huolimatta on tarpeen olevzlle vuokrataloille.
17868:
17869: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
17870:
17871: Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä Pekka Leppänen
17872: Heikki Mustonen Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö
17873: Osmo Vepsäläinen Heli Astala Kati Peltola
17874: Arvo Kemppainen Esko Helle
17875: 1986 vp. 1317
17876:
17877: Raha-asia-aloite n:o 1212
17878:
17879:
17880:
17881:
17882: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tyhjillään ole-
17883: vien arava-asuntojen järjestämiseksi vähävaraisille
17884:
17885:
17886: Eduskunnalle
17887:
17888: Asuntopula jatkuu edelleen varsin huolestutta- totilanteen korjaaminen, mistään perhepolitiikan
17889: vana suurissa keskuksissa ja kaupungeissa. Erityi- hoidosta ei asunnottomalle perheelle voida edes
17890: sen hitaasti ovat viime vuosina edenneet kunnal- puhua. Viime vuosina on useaan kertaan puutut-
17891: listen vuokra-asuntojen rakentamiset, vaikka tu niihin tyhjillään oleviin tuhansiin kovanrahan-
17892: vuokra-asuntojen lisäämisen tarve onkin ollut jat- asuntoihin, joita käytetään sijoituskohteina. Mut-
17893: kuvaa. ta nyt ovat tyhjillään myös yhteiskunnan rahoitta-
17894: Turun kaupungissa on jopa vähennetty kunnal- mat ja myynnissä olevat arava-asunnot. Asia vaatii
17895: listen vuokra-asuntojen rakentamista. Samanai- nopeaa korjausta. Kaikki tyhjät asunnot on saata-
17896: kaisesti kuitenkin näihin vuokra-asuntoihin hake- va käyttöön ja asuntojen puutteesta kärsiville on
17897: vien määrä kasvaa, vaikka kaupungin omistamiin osoitettava asunto sieltä missä niitä on. Aravalake-
17898: vuokra-asuntoihin hakevien määrää jarrutetaan. ja on muutettava niiltä osin, jotka estävät asunto-
17899: Mitään lupausta asunnon saannista ei hakijalle jen käytön silloin kun ostajia ei ilmaannu. Yhteis-
17900: kaupungin taholta anneta, vaikka häätöuhka olisi kunnan varojen sijoittaminen asuntotuotantoon
17901: painamassa ja asunnon saanti vapailta markkinoil- ei saa merkitä sen perustarkoituksen mitätöintiä
17902: ta melkein mahdotonta, kuten se yleensä lapsiper- - kunnon asunnon turvaamista sitä tarvitsevalle
17903: heiden kohdalla ja myöskin vanhusten asuntoa perheelle. Tähän on tilanne johtanut silloin kun
17904: hakiessa on. myytäviä arava-asuntoja rakennetaan, vaikka kaik-
17905: Vastaavia esimerkkejä asuntovaikeuksista löytää kein kif~in tarve on aravavuokratalojen kohdalla.
17906: kaikkialta tästä maasta. Vakavaa kieltään asunto- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdotam-
17907: ongelmien kasvusta puhuvat myös ne tilastot, jot- me,
17908: ka osoittavat arava-asuntoja olevan kaupan ja jat-
17909: kuvasti tyhjinä. Ilmoitukset myytävinä olevista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17910: arava-asunnoista sanomalehtien ilmoitussivuilla 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45
17911: kertovat vakavaa kieltään nykypäivän suomalaises- uudelle momentzlle 5 000 000 markkaa
17912: ta asunto-ongelmasta. Hyvät asunnot ovat kuu- tyhjillään olevien arava-asuntojen järjestä-
17913: kaudesta toiseen tyhjinä. Samanaikaisesti lapsi- miseksi asuntojen puutteesta kärsiville
17914: perheet ovat tilapäisissä ja todella puutteellisissa perheille ja jotta työttömyys ja toimeentu-
17915: oloissa suurten asuntovaikeuksiensa vuoksi. Kui- lon vaikeudet eivät aiheuttaisi hiiätöjä
17916: tenkin perhepolitiikan keskeisin kysymys on asun- arava-asunnoista.
17917:
17918: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
17919:
17920: Anna-Liisa Jokinen Heikki Mustonen Arvo Kemppainen
17921: Osmo Vepsäläinen Timo Laaksonen Pekka Leppänen
17922: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Ensio Laine
17923: 1318 1986 vp.
17924:
17925: Raha-asia-aloite n:o 1213
17926:
17927:
17928:
17929:
17930: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ouluun sijoitettavan mu-
17931: siikkialan korkeakoulun perustamissuunnitteluun
17932:
17933:
17934: Eduskunnalle
17935:
17936: Musiikin harrastus on viime aikoina voimak- opiskelemaan. Musiikkialan ammattilaisten tason
17937: kaasti lisääntynyt Pohjois-Suomessa. Alueella val- takaamiseksi Pohjois-Suomenkin osalta on mu-
17938: litsevan musiikinopettajien pulan takia on Oulun siikkialan korkeakoulun saaminen Ouluun perus-
17939: konservatoriossa yhdessä Sibelius-Akatemian ja teltua.
17940: Oulun yliopiston kanssa aloitettu väliaikainen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17941: musiikinopettajien koulutus. Tämä koulutus olisi taen,
17942: kuitenkin syytä vakinaistaa, jotta tulevaisuudessa-
17943: kin voidaan taata Pohjois-Suomen musiikinopet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17944: tajien taso. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.12
17945: Musiikkiala ammattina vaatii jatkuvaa opiske- määrärahoihin 500 000 markkaa Ouluun
17946: lua, raidollisen ja taiteellisen ilmaisun kehittämis- st/oitettavan musiikkialan korkeakoulun
17947: tä. Nykyisin pelkästään Oulusta lähtee vuosittain perustamissuunnitteluun.
17948: useita kymmeniä opiskelijoita muualle musiikkia
17949:
17950: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
17951:
17952: Riitta Jouppila Sakari Valli Ole Wasz-Höckert
17953: Riitta Uosukainen Tellervo Nousiainen Tytti Isohookana-Asunmaa
17954: Juhani Alaranta Liisa Jaakonsaari
17955: 1986 vp. 1319
17956:
17957: Raha-asia-aloite n:o 1214
17958:
17959:
17960:
17961:
17962: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden emäntäkou-
17963: lun uuden koulurakennuksen rakentamiseen
17964:
17965:
17966: Eduskunnalle
17967:
17968: Keskiasteen koulu-uudistuksen myötä lakkaa sätilojen tarve on ilmeinen ja kiireinen. Uuden
17969: Haapaveden emäntäkoulun toiminta vuonna koulurakennuksen kustannusarvioksi on arvioitu
17970: 1986. Sen tilalle tulee 2-vuotinen koti- ja laitosta- 11 milj. markkaa, ja rakennuksen pitäisi olla val-
17971: louden peruslinja, 3-vuotinen kotitalousteknikko- mis vuoteen 1988 mennessä, jolloin edellä maini-
17972: linja sekä puutarhurilinja. Lisäksi vuonna 1988 al- tut toimintojen muutokset on tarkoitus toteuttaa
17973: kaa sosiaalialan koulutus. Nämä muutokset mer- täysimääräisinä.
17974: kitsevät oppilasmäärän kasvua nykyisestä 143 op- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17975: pilaasta 188 oppilaaseen. Myös opettajien määrä taen,
17976: on kasvanut ja kasvaa edelleen. Jotta oppilaitos
17977: pystyisi vastaamaan muutoksien aiheuttamiin vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17978: timuksiin, tulisi koulussa olla nykyisen 3 luokan 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17979: sijasta 9 luokkaa. Lisäksi tulisi olla tietotekniikan, 29.60.74 2500000 markkaa Haapave-
17980: fysiikan ja kemian luokat sekä erikoistiloja, kirjas- den emäntäkoulun uuden kouluraken-
17981: to ja erilaisia työskentelytiloja. nuksen rakentamisen aloittamiseen.
17982: Nykyinen emäntäkoulun rakennus on vanha ja
17983: mitoitettu aikoinaan 80 oppilaalle. Näin ollen Ii-
17984:
17985: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
17986:
17987: Riitta Jouppila Sakari Valli Riitta Uosukainen
17988: Tellervo Nousiainen Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
17989: Liisa Jaakonsaari
17990: 1320 1986 vp.
17991:
17992: Raha-asia-aloite n:o 1215
17993:
17994:
17995:
17996:
17997: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta keskussairaaloille syopa-
17998: potilaiden hoitoon tarvittavien lääkärinvirkojen ja laitteiston
17999: lisäämiseksi
18000:
18001: Eduskunnalle
18002:
18003: Syöpäpotilaiden määrä on lisääntymässä nykyi- arvioitu tarvittavan syövän hoitoon henkilökuntaa
18004: sestä noin 90 OOO:sta vuoteen 2000 mennessä 45 % enemmän kuin nykyisin. Samoin syövän
18005: 52 % :lla eli lähes 200 OOO:een. Syöpä on sairaus, hoitoon käytettävien laitteiden määrän olisi kas-
18006: jonka tutkimus, hoito ja seuranta vaatii nimen- vettava nykyisestä 50 % :lla.
18007: omaan keskussairaaloiden erikoislääkäritasoisia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18008: palveluja. Syövän lisääntymisen myötä näiden taen,
18009: palvelujen tarve kasvaa. Kuitenkin jo nyt meillä
18010: on huomattavaa vajausta syöpätautien ja sädehoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18011: tolääkäreiden viroista. Vuoden 1984lopussa meil- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18012: lä oli 64 näiden alojen spesialistia, kun tarve olisi 33.79.30 10 000 000 markkaa keskussai-
18013: tuolloin ollut 110. Paitsi henkilökunnasta on raalozlle syövän hoitoon tarvittavien lääkä-
18014: pulaa myös tarvittavista laitteista. Näiden mo- rinvirkojen ja laitteiston lisäämiseksi.
18015: lempien tarve lisääntyy. Niinpä vuonna 2000 on
18016:
18017: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
18018:
18019: Riitta Jouppila Sakari Valli Ole Wasz-Höckert
18020: Pentti Skön Heikki Kokko Paula Eenilä
18021: Riitta Uosukainen Helena Pesola Helge Saarikoski
18022: Kimmo Sasi Ben Zyskowicz Impi Muroma
18023: Toivo T. Pohjala Jukka Vihriälä Ritva Laurila
18024: Iiro Viinanen Lea Kärhä Tellervo Nousiainen
18025: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Martti Tiuri
18026: Markus Aaltonen Pirjo Rusanen Liisa Hilpelä
18027: Liisa Jaakonsaari Tapio Holvitie Pertti Salolainen
18028: Elsi Hetemäki-Olander Pentti Poutaneo Aino Pohjanoksa
18029: Matti Lahtinen Timo Kietäväinen Tuulikki Petäjäniemi
18030: Eeva Turunen Pirkko Turpeinen Pertti Hietala
18031: Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen Tarja Halonen
18032: Anna-Kaarina Louvo Väinö Raudaskoski Pirkko Ikonen
18033: Hannu Kemppainen Kalle Könkkölä Jorma Rantanen
18034: Kerttu Törnqvist Tuula Paavilainen Paavo Lipponen
18035: Håkan Nordman Maija Rajantie Reijo Lindroos
18036: Martti Lähdesmäki Lea Mäkipää Ulla Lehtinen
18037: Sten Söderström Arja Alho Pähr-Einar Hellström
18038: Erkki Moisander Eva-Riitta Siitonen Sirpa Pietikäinen
18039: Päivi Varpasuo Jouni J. Särkijärvi Henrik Westerlund
18040: Kaarina Dromberg Saara Mikkola Pentti Lahti-Nuuttila
18041: 1986 vp. 1321
18042:
18043: Raha-asia-aloite n:o 1216
18044:
18045:
18046:
18047:
18048: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta sepelvaltimo-ohitusleik-
18049: kausten lisäämiseksi Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa tar-
18050: vittaviin virkoihin
18051:
18052:
18053: Eduskunnalle
18054:
18055: Sepelvaltimotauti on yksi maamme työikäi- uuteen leikkausvaljakkoon ( = 3 kirurgia, 2 anes-
18056: sen väestön, etenkin miesten, suurimpia työ- tesialääkäriä, 4 leikkaussalinhoitajaa) sekä 15
18057: kyvyttömyyden tai äkkikuoleman aiheuttajia. Sen teho- ja vuodeosaston hoitajan virkaa. Tähän tar-
18058: paras hoitomenetelmä on sepelvaltimo-ohitus- koitukseen tarvittaisiin 3 milj. mk vuosittain palk-
18059: leikkaus. Tällaista leikkausta tarvitsee Suomes- kamenoina.
18060: sa vuosittain n. 2 400 uutta potilasta. Vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18061: 1985 leikattiin 723 potilasta, siis vain kolman- taen,
18062: nes vuotuisesta tarpeesta. OYKS:n vaatuualue
18063: käsittää noin 700 000 asukasta. OYKS:n koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18064: dalla sepelvaltimokirurgian tarve on noin 400 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18065: leikkausta vuodessa. Viime vuonna suoritettiin 33. 79.32 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
18066: 115 ohitusleikkausta. OYKS:n asiantuntijoiden virkojen perustamiseksi Oulun yliopistol-
18067: taholta on esitetty, että leikkauskapasiteetti voi- liseen keskussairaalaan sepelvaltimo-ohi-
18068: taisiin kaksinkertaistaa perustamalla virat yhteen tusleikkauksia varten.
18069:
18070: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
18071:
18072: Riitta Jouppila Sakari Valli Ole Wasz-Höckert
18073: Riitta Uosukainen Tellervo Nousiainen Tytti Isohookana-Asunmaa
18074: Juhani Alaranta Liisa Jaakonsaari
18075:
18076:
18077:
18078:
18079: 65 260148U
18080: 1322 1986 vp.
18081:
18082: Raha-asia-aloite n:o 1217
18083:
18084:
18085:
18086:
18087: Joutsenlahti ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten
18088: lomamatkoihin
18089:
18090:
18091: Eduskunnalle
18092:
18093: Varusmiehet joutuvat suorittamaan asepalve- lainaa rahoittaakseen varusmiespalveluksen ai-
18094: lustaan usein kaukana kotipaikkakunnaltaan. heuttamat ylimääräiset kustannukset. Tämän
18095: Tämän takia heille tulee runsaasti pitkiä juna- vuoksi olisi erittäin tärkeää saada varusmiesten
18096: matkoja, mutta armeijan antamia vapaalippuja kaikki lomamatkat kuulumaan vapaamatkojen
18097: eli ns. litteroita ei ole mahdollisuus saada kaikille piiriin.
18098: lomamatkoille. Tämän takia varusmiehet joutuvat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18099: suorittamaan useita matkoja omalla kustannuksel- nioittaen,
18100: laan.
18101: Nuoret miehet ovat varusmiespalvelusta suorit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18102: tamaan mennessään yleensä juuri lopettaneet 1987 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
18103: koulunkäyntinsä, joten heillä ei ole juurikaan markan määrärahan varusmiesten kaik-
18104: säästöjä aloittaessaan varusmiespalvelustaan. Tä- kien lomamatkojen saamiseksi ilmaismat-
18105: män takia he joutuvat usein turvautumaan joko kojen pti'rti'n.
18106: vanhempiensa apuun tai käyttämään jopa pankki-
18107:
18108: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18109:
18110: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
18111: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
18112: 1986 vp. 1323
18113:
18114: Raha-asia-aloite n:o 1218
18115:
18116:
18117:
18118:
18119: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusyrittäjä-
18120: opiston perustamiseksi Vimpeliin
18121:
18122:
18123: Eduskunnalle
18124:
18125: Vimpelin kunnan hankkeista on tärkeällä sijalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18126: kotiteollisuusyrittäjäoppilaitoksen käynnistämi- 1987 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark-
18127: nen pikaisesti. Asiasta on tehty esitys opetusmi- kaa kotiteollisuusyrittäjäopiston perusta-
18128: nisteriölle, joka on hankkimassa asiasta lausuntoja. miseksi Vimpeliin.
18129: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18130: taen,
18131:
18132: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18133:
18134: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
18135: Mikko Vainio Heikki Riihijärvi
18136: 1324 1986 vp.
18137:
18138: Raha-asia-aloite n:o 1219
18139:
18140:
18141:
18142:
18143: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta erään veistoskokoel-
18144: man sijoittamiseksi Kankaanpäähän
18145:
18146:
18147: Eduskunnalle
18148:
18149: Raumalla asuva kuvanveistäjäpariskunta Sinik- tajien pitkäaikaisesta tuotannosta. Porin lisäksi
18150: ka ja Kauko Räike on tehnyt Porin taidemuseolle luonnollisia sijoituspaikkoja voisivat olla niin
18151: lahjoitusesityksen veistostensa kipsimalleista. Si- Rauma kuin Kankaanpääkin. Rauman taidemu-
18152: nikka Räikkeeltä veistosmalleja on 55 kappaletta seo potee tosin Porin tavoin tilaongelmia, mut-
18153: vuodesta 1956 vuoteen 1984, Kauko Räikkeeltä ta varteenotettava vaihtoehto voisi olla juuri
18154: veistosten kipsimalleja vuodesta 1954 vuoteen Kankaanpää. Kauko Räike on Kankaanpään tai-
18155: 1985 kaikkiaan 177 ja muotokuvia 45 vuodesta dekoulun perustaja, ja taiteilijapariskunnan vai-
18156: 1949 vuoteen 1983. kutus on ollut Kankaanpäässä erityisen merkit-
18157: Sinikka ja Kauko Räikkeen tuotanto on seikka- tävä.
18158: peräisesti dokumentoitu Porin taidemuseossa jär- Kankaanpää olisikin sopiva sijoituskohde näille
18159: jestettyjen näyttelyjen yhteydessä vuosina 1983- arvokkaille veistoksille, joita varten voitaisiin
18160: 1985. Tällä haavaa taidemuseossa on veistosten paikkakunnalle hankkia tilat ja kehitellä siitä py-
18161: varastointia varten tilaa runsaat 30 neliötä. Sikäli syvää taidemuseota. Tiloja on vapautumassa esim.
18162: kuin museon yläkerrassa majaansa pitävän taide- vanhan terveyskeskuksen alueelta.
18163: koulun tilakysymys saadaan lähivuosina ratkais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18164: tuksi, museo saa lisää tiloja mahdollisesti myös va- taen,
18165: rastointiin. Ennen tällaisia ratkaisuja taidemuseon
18166: olisi sijoitettava lahjoitus väliaikaisiin tiloihin, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18167: lämpimään ja kuivaan suojaan. 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
18168: Esitetty lahjoitus käsittää ainutlaatuisen koko- kaa kuvanveiståjii:pariskunta Räikkeen
18169: naisuuden satakuntalaisen taiteen tärkeiden edus- veistosten szjoittamiseksi Kankaanpäähän.
18170:
18171: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18172:
18173: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
18174: Mikko Vainio Heikki Riihijärvi
18175: 1986 vp. 1325
18176:
18177: Raha-asia-aloite n:o 1220
18178:
18179:
18180:
18181:
18182: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta urheiluvalmentajien
18183: palkkaamiseksi kuntiin
18184:
18185:
18186: Eduskunnalle
18187:
18188: Urheilupaikkarakentamiseen on käytetty eten- tuksen laajennuttua. Tämän vuoksi yhteiskunnan
18189: kin veikkausvoittovaroja hyvin paljon, ja näin on tehtävänä tulisi olla palkata kuntiin urheiluval-
18190: hyviä liikuntapaikkoja tarjolla jo useimmissa mentajia, jotka innostaisivat ja ohjaisivat nuoria
18191: maamme kunnissa. Samoin kunnissa on liikunta- urheilun jalon harrastuksen pariin.
18192: lautakuntien alaisina viranhaltijoita, mutta käy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18193: tännön valmentajia ei ole, vaikka he juuri pystyisi- taen,
18194: vät saamaan hyville rakennetuille paikoille käyt-
18195: töä innostamaila ja ohjaamalla nuoria urheilun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18196: pariin. Hyvää työtä tekevien urheiluseurojen voi- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18197: mavarat eivät riitä useinkaan valmentajien palk- markkaa urhezluvalmentajien palkkaami-
18198: kaamiseen, vaikka heitä olisikin saatavissa koulu- seksi maamme kuntiin.
18199:
18200: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18201:
18202: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
18203: 1326 1986 vp.
18204:
18205: Raha-asia-aloite n:o 1221
18206:
18207:
18208:
18209:
18210: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta laskettelurinteen raken-
18211: tamiseen Ikaalisten terveyskylpylän alueelle
18212:
18213:
18214: Eduskunnalle
18215:
18216: Ikaalisten terveyskylpylän alueelle suunnitel- taa Hämylänlahden pohjukkaan, josta maasto
18217: laan rakennettavaksi laskettelurinne hiihtohis- nousee noin 30 metriä. Maansiirrolla olisi saatavis-
18218: seineen. Toteuttajaksi on perustettu Kylpylä- sa 50-60 metrin nousu, ja rinteen pituudeksi tu-
18219: kasino Oy:n ja Ikaalisten kaupungin perusta- lisi noin 400 metriä.
18220: ma yhtiö. Alustavan arvion mukaan kustannuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18221: set olisivat noin kaksi miljoonaa markkaa, josta taen,
18222: hiihtohissi maksaisi puoli miljoonaa markkaa, lu-
18223: metusjärjestelmä 700 000 markkaa, välinevuok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18224: rausrakennus 200 000 markkaa, tamppauskone sa- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
18225: man verran ja maansiirtotyöt lähes puoli miljoo- kaa laskettelurinteen rakentamiseksi Ikaa-
18226: naa markkaa. Laskettelurinne on tarkoitus raken- listen terveyskylpylän alueelle.
18227:
18228: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18229:
18230: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
18231: Mikko Vainio Heikki Riihijärvi
18232: 1986 vp. 1327
18233:
18234: Raha-asia-aloite n:o 1222
18235:
18236:
18237:
18238:
18239: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta teiden kunnostukseen
18240:
18241:
18242:
18243: Eduskunnalle
18244:
18245: Vuosi sitten vallitsi laaja yksimielisyys siitä, kestävämpiin päällysteisiin. Paksummat päällyste-
18246: että tiemäärärahoja tulisi lisätä reaalisesti 300 kerrokset lisäävät myös tien kantavuutta, joka al-
18247: miljoonaa markkaa viime vuoden tasosta. Tä- kaa olla vakava ongelma kaikille päällystetyillä
18248: mä oli liikenneministeriön esitys, jota järjestöt teillämme. Myös öljysorateiden kunnostus ja sora-
18249: vahvasti tukivat. Kuluvalle vuodelle saatiinkin teiden päällystäminen tulevat entistä edullisem-
18250: tuntuva määrärahalisäys, yhteensä 290 mmk. miksi materiaalin halvan hinnan johdosta. Parasta
18251: Jos kustannustason nousuksi arvioidaan tänään säästämistä on nyt päällystää mahdollisimman
18252: noin 3 % vuositasolla, se merkitsee reaalista nou- paljon. Säästyvät miljoonat tuleekin ehdottomasti
18253: suakin noin 200 miljoonaa markkaa. Korotus on käyttää parempiin päällysteisiin, eikä ohjata mui-
18254: siten merkittävä, joskaan ei aivan tavoitellun suu- hin toimenpiteisiin.
18255: ruinen. Tilanne on niin otollinen, ettei olisi syytä edes
18256: Tämän vuoden alkupuolella tapahtunut öljy- tyytyä käyttämään kustannustason alenemisen
18257: tuotteiden hinnan romahtaminen on kuitenkin johdosta syntyneitä "lisämäärärahoja", vaan pyr-
18258: tulossa lisäavuksi. Tiebitumin hinta on laskemassa kiä vieläkin suurempaan päällystysmäärään.
18259: viimevuotisesta runsaasta 1,6 markasta jopa alle Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18260: markan tasolle kilolta, mikä merkitsee päällystyk- taen,
18261: sessä yli 100 miljoonan markan kustannussäästöä.
18262: Valtiovalta osoittaa kiitettävää viisautta käyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18263: mällä hyödyksi bitumin hinnan laskun. Nyt on 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18264: mahdollisuus siirtyä ohuista ja kulutusta kestä- 31. 24. 77 lisäyksenä 100 000 000 markkaa
18265: mättömistä keveistä pintauksista paksumpiin ja teiden rakentamiseen ja kunnostukseen.
18266:
18267: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18268:
18269: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
18270: 1328 1986 vp.
18271:
18272: Raha-asia-aloite n:o 1223
18273:
18274:
18275:
18276:
18277: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta läpikulkutien rakenta-
18278: miseksi Parkanon asemalta valtatielle n:o 23
18279:
18280:
18281: Eduskunnalle
18282:
18283: Parkanon aseman läpikulkutien suunnitelmat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18284: ovat valmistuneet, joten tien rakentamiseen on taen,
18285: mahdollista päästä jo alkavana vuotena. Suunni-
18286: telmien mukaan uutta tietä tulee 5,3 kilometriä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18287: ja se yhdistää rautatieaseman valtatielle n:o 23 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18288: Rännäriin muodostuen siten läpiajotien osaksi 31.24. 77 500 000 markkaa maantien ra-
18289: Parkanon keskustasta aseman kautta valtatielle kentamisen aloittamiseksi Parkanon ase-
18290: n:o 23. Näin Parkanon aseman saavutettavuus malta valtatielle n:o 23 ja siten läpikulku-
18291: paranee etenkin Kihniön ja Virtain suunnalta ja tien aikaansaamiseksi Parkanon keskustas-
18292: lisää aseman ja siten myös junaliikenteen käyttöä. ta aseman kautta valtatielle n:o 23.
18293: Kokonaiskustannukset tulevat olemaan noin 7
18294: milj. mk.
18295:
18296: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18297:
18298: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
18299: 1986 vp. 1329
18300:
18301: Raha-asia-aloite n:o 1224
18302:
18303:
18304:
18305:
18306: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
18307: seen välillä Pyntäinen-Kankaanpään raja
18308:
18309:
18310: Eduskunnalle
18311:
18312: Pohjois-Satakunnassa on paljon luonnonrik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18313: kauksia. On turvevaroja, puuta, soraa ja lisäksi taen,
18314: Siikaisissa on kalkkikaivos. Tämän johdosta
18315: alueen tiestö on kovan rasituksen alaisena, ja se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18316: olisi kunnostettava nykyajan liikenteen vaatimuk- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18317: sia vastaavaksi. Yksi tällainen parannuksen tar- 31.24. 77 500 000 markkaa maantien ra-
18318: peessa oleva tieosuus on Kankaanpään rajalta Sii- kentamisen aloittamiseksi välzlle Pyntäi-
18319: kaisiin päin. Tien Kankaanpään puoleinen osuus nen (Siikainen)-Kankaanpään raja.
18320: Kankaanpään-Siikaisten rajalle on jo kunnostet-
18321: tu. Siksi olisi tien rakentamista jatkettava välillä
18322: Kankaanpään raja-Siikaisten Pyntäinen.
18323:
18324: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18325:
18326: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
18327:
18328:
18329:
18330:
18331: 66 260148U
18332: 1330 1986 vp.
18333:
18334: Raha-asia-aloite n:o 1225
18335:
18336:
18337:
18338:
18339: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Vasunmäen tien raken-
18340: tamiseksi
18341:
18342:
18343: Eduskunnalle
18344:
18345: Lapuan Vasunmäen tie on heikkokuntoinen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18346: vaikka tien varrella on runsas asutus ja tiellä siten 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
18347: paljon liikennettä. Tämä tie kulkee Lapuan ja markkaa Lapuan Vasunmäen tien rakenta-
18348: Kuortaneen välillä Ylikylän alueella välillä Paa- mzseen.
18349: vola-Vasunmäki. Tien numero on 6991.
18350: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18351: taen,
18352:
18353: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18354:
18355: Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää
18356: Mikko Vainio Heikki Riihijärvi
18357: 1986 vp. 1331
18358:
18359: Raha-asia-aloite n:o 1226
18360:
18361:
18362:
18363:
18364: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta ulkomailla ilmestyvien
18365: suomenkielisten sanoma- ja aikakauslehtien tukemiseen
18366:
18367:
18368: Eduskunnalle
18369:
18370: Ulkomailla ilmestyy runsaasti suomenkielisiä kuitenkin Suomen valtion tukea. Siten nämä leh-
18371: sanoma- ja aikakauslehtiä. Suomenkielisen väes- det voisivat häiriöttömästi ilmestyä ilman lakkaut-
18372: tön vähitellen vähentyessä ovat nämä lehdet jou- tamisen pelkoa.
18373: tuneet lähes poikkeuksetta taloudellisiin vaikeuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18374: siin. Rajoitetuilla painosmäärillä ei näistä lehdistä tavasti,
18375: voida odottaa tulevaisuudessakaan saatavan kan-
18376: nattavta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18377: Suomen kielen ylläpitämiseksi ja suomalaisen 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
18378: kulttuurin vaalimiseksi ulkomailla on kuitenkin kan määrärahan ulkomailla ilmestyvien
18379: ensiarvoisen tärkeää saada nämä suomenkieliset suomenkielisten sanoma- ja aikakausleh-
18380: lehdet säilytetyksi. Tähän tarvitaan välttämättä tien tukemiseksi.
18381:
18382: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18383:
18384: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
18385: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
18386: 1332 1986 vp.
18387:
18388: Raha-asia-aloite n:o 1227
18389:
18390:
18391:
18392:
18393: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta elinkeinoasiamiesten
18394: palkkaamiseksi Satakunnan kuntiin
18395:
18396:
18397: Eduskunnalle
18398:
18399: Alle kymmenessä kunnassa Satakunnan alueel- lousarviossa 43 miljoonaa markkaa eli 28,4 % ko-
18400: la ei ole elinkeinoasiamiestä tai muuta henki- konaismenoista.
18401: löä, jonka tehtävänä olisi vastaavien tehtävien Elinkeinoasiamiesten määrää lisäämällä voitai-
18402: hoito. siin varmaan helpottaa kuntien mahdollisuuksia
18403: Nämä kunnat ovat pieniä ns. väliinputoajakun- monipuolistaa ja laajentaa pientenkin kuntien
18404: tia, joiden yrittäjät ja muutkin kuntalaiset näke- elinkeinorakennetta sekä saada uusia yrityksiä
18405: vät puutteena sen, että elinkeinoasiamiestä ei ole paikkakunnalle.
18406: voitu palkata varojen puutteen vuoksi ja valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18407: osuutta ei palkkaukseen ole useista anomuksista taen,
18408: huolimatta saatu.
18409: Esimerkiksi Kiukaisten kunnassa on jo kolme- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18410: kin eri kertaa anottu perustettavaksi elinkeinoasia- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
18411: miehen virkaa. Omatoimisesti sitä ei ilman val- kaa elinkeinoasiamiesten palkkaamiseksi
18412: tion apua voida kuitenkaan kunnan taloudellisten niihin Satakunnan kuntiin, joissa elinkei-
18413: voimavarojen vähäisyyden vuoksi perustaa. Pel- noasiamiehiä ei vielä ole.
18414: kästään kuntainliittomenot ovat Kiukaisten ta-
18415:
18416: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18417:
18418: Anssi Joutsenlahti Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
18419: 1986 vp. 1333
18420:
18421: Raha-asia-aloite n:o 1228
18422:
18423:
18424:
18425:
18426: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta hierontapalveluiden
18427: saattamiseksi sairausvakuutuskorvausten piiriin
18428:
18429:
18430: Eduskunnalle
18431:
18432: Hierontapalvelut ovat mitä parasta ennalta eh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18433: käisevää terveydenhoitoa ja tietysti myös erin- taen,
18434: omaista kuntouttamista. Kuitenkaan ennalta eh-
18435: käisevä hieronta ei kuulu sairausvakuutuksen kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18436: vausten piiriin, mikä on osaltaan estämässä näi- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
18437: den palveluiden käyttöä kustannussyistä. Tämän markkaa hierontapalveluiden saattamisek-
18438: johdosta olisikin myös hierontapalvelut saatettava si sairausvakuutuksen korvausten pziriin.
18439: sairausvakuutuksen korvausten piiriin.
18440:
18441: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18442:
18443: Anssi Joutsenlahti Mikko Vainio Heikki Riihijärvi
18444: 1334 1986 vp.
18445:
18446: Raha-asia-aloite n:o 1229
18447:
18448:
18449:
18450:
18451: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta entytstoimenpttetsun
18452: työsuhteistaan irtisanottujen työllistämiseksi
18453:
18454:
18455: Eduskunnalle
18456:
18457: Päivittäin saamme lukea lehdistä, kuinka yksi- nen tulee suorittaa kunkin omalla kotipaikkakun-
18458: tyinen ja joskus jopa valtionyhtiökin sanoo kym- nalla seurausvaikutusten supistamiseksi mahdolli-
18459: menittäin ja sadoittain työntekijäitään irti työs- simman pieniksi.
18460: tään. Yhteiskunnan kehitysvaiheen huomioon ot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18461: taen toiminta ei tule vähenemään, vaan yksityisen tavasti,
18462: suurtyönantajan vastuu henkilöstöstään näyttää
18463: heikkenevän. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18464: Yhteiskunnan tulee ryhtyä toimiin kansalaisten 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
18465: työnoikeuden turvaamiseksi jo silloin, kun irtisa- markan määrärahan erityistoimenpiteiszin
18466: nominen tapahtuu, ja varautua irtisanotun henki- työsuhteestaan irtisanottujen työntekzjoi-
18467: lön koulutukseen, palkkasubventioon ja muihin den työllistämiseksi heidän omzlla koti-
18468: työllisyyttä edistäviin investointeihin. Työllistämi- paikkakunnillaan.
18469:
18470: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18471:
18472: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
18473: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
18474: 1986 vp. 1335
18475:
18476: Raha-asia-aloite n:o 1230
18477:
18478:
18479:
18480:
18481: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten työtupien pe-
18482: rustamiseen
18483:
18484:
18485: Eduskunnalle
18486:
18487: Nuorten työllisyystilanne on viime aikoina jat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18488: kuvasti parantunut, mutta osa työttömistä nuoris- tavasti,
18489: ta haluaa tehdä työtä yritystä vapaamuotoisem-
18490: massa yhteisössä. Nämä nuoret haluavat nähdä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18491: välittömästi käsiensä työn tulokset ja näin hankkia 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
18492: oman elantonsa. markan määrärahan nuorten työtupien
18493: Yhteiskunnalla ei ole tähän mennessä ollut tar- p~rustamiseen työttömien työllistämisek-
18494: jottavana näille nuorille vaihtoehtoa palkkatyön ja sz.
18495: yrittäjätoiminnan välimaastossa. Kyseinen vaih-
18496: toehto olisi nyt mahdollinen työtupatoiminnan
18497: kautta.
18498:
18499: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18500:
18501: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
18502: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
18503: 1336 1986 vp.
18504:
18505: Raha-asia-aloite n:o 1231
18506:
18507:
18508:
18509:
18510: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen massatuotan-
18511: toon asunnottomille
18512:
18513:
18514: Eduskunnalle
18515:
18516: Asuntotilanne maamme suurimmissa asutus- saada vuokra-asuntoa vapailta markkinoilta tai
18517: keskuksissa ja jopa maaseudulla on nopesti vai- kunnan vuokra-asunnoista.
18518: keutunut asuntojen hintojen kohoamisen vuoksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18519: Vuokra-asuntojen saanti suuremmilla paikkakun- nioittaen,
18520: nilla on vähävaraisille ihmisille monesti täysin
18521: ylitsepääsemätön ongelma. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18522: Tämän vallitsevan vaikean asuntotilanteen ta- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
18523: kia on maassamme runsaasti täysin asunnottomia markan määrärahan asunnottomien asun-
18524: ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuuksia oman asun- tojen massatuotannon pikaiseen käynnis-
18525: non hankintaan eikä myöskään mahdollisuutta tämiseen.
18526:
18527: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18528:
18529: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
18530: Heikki Riihijärvi Mikko Vainio
18531: 1986 vp. 1337
18532:
18533: Raha-asia-aloite n:o 1232
18534:
18535:
18536:
18537:
18538: Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta Osaran maatalousoppilaitok-
18539: sen lisärakennuksen rakentamiseen
18540:
18541:
18542: Eduskunnalle
18543:
18544: Hämeenkyrössä sijaitsevan Osaran maatalous- 128 oppilaalle. Uudisrakennuksen jälkeen Osaran
18545: oppilaitoksen lisärakennus- ja peruskorjaushank- maatalousoppilaitos työllistää suoraan 41 henkilöä
18546: keelle on opetusministeriön vahvistama perusta- ja voi ottaa sisään 178 oppilasta. Oppilaitoksella
18547: missuunnitelma. Suunnitelma perustuu ammatti- on paikkakunnalle myös välillisesti merkittävä
18548: kasvatushallituksen 17.2.1983 tekemään päätök- työllistävä vaikutus.
18549: seen, jonka mukaan oppilaitoksen oppilasmäärä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18550: nostetaan 178:aan vuoteen 1988 mennessä. taen,
18551: Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää
18552: opetus- ja asuntolatilojen lisärakentamista run- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18553: saan 3000 neliömetrin verran. Lisärakennukseen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18554: on suunniteltu liikuntasali, kuntosali, neljä luok- 29. 60. 74 5 00 000 markkaa Osaran maata-
18555: kahuonetta, ruokailusali, keittiö, kirjasto, hallin- lousopptlaitoksen rakennushankkeeseen.
18556: totilat, henkilöstö- ja huoltotiloja sekä asuntotilat
18557:
18558: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18559:
18560: Kauko Juhantalo
18561:
18562:
18563:
18564:
18565: 67 260148U
18566: 1338 1986 vp.
18567:
18568: Raha-asia-aloite n:o 1233
18569:
18570:
18571:
18572:
18573: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan Nuorisoseu-
18574: rojen liiton toimitilakustannuksiin
18575:
18576:
18577: Eduskunnalle
18578:
18579: Satakunnan Nuorisoseurojen liitto ry. kuuluu tu 9:stä. Toimitilojen hankinta on rahoitettu pää-
18580: jäsenenä Suomen Nuorison Liittoon. Liitossa oli osin lainoilla.
18581: vuonna 1985 jäseniä 8 120. Paikallisseuroja on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18582: kaikkiaan 59. Liitto järjestää toimistossaan ohjaa- taen,
18583: jakoulutusta, paikallisseurakohtaista ohjausta ja
18584: monipuolista neuvontaa sekä erilaisia tapahtu- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18585: mia. Tapahtumista tunnetuin lienee Ikaalisissa 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18586: kevätkesäisin järjestettävä Sata-Häme soi -juhla. 29.91.51 150000 markkaa Satakunnan
18587: Satakunnan Nuorisoseurojen liitto on hankki- Nuorisoseurojen liiton toimitzlojen rahoit-
18588: nut uudet toimitilat kesällä 1986 Porista Antinka- tamiseksi.
18589:
18590: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18591:
18592: Kauko Juhantalo Einari Nieminen
18593: 1986 vp. 1339
18594:
18595: Raha-asia-aloite n:o 1234
18596:
18597:
18598:
18599:
18600: Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta Suomen Mehiläishoitajain Lii-
18601: ton toiminnan tukemiseen
18602:
18603:
18604: Eduskunnalle
18605:
18606: Maa- ja metsätalousministeriön asettama mehi- 390 000 markan määrärahan samaan tarkoituk-
18607: läistalouden kehittämistoimikunta katsoi mietin- seen. Lisäksi toimikunta esitti vuoden 1987 tulo-
18608: nössään (Komiteanmietintö 1984:67) mm., että ja menoarvioon otettavaksi myös 50 000 markan
18609: mehiläishoidolle tarjoutuvia mahdollisuuksia ei määrärahan liiton perustaman eroonkasvatusase-
18610: ole maassamme vielä läheskään täysin hyödynnet- man perustamiskustannuksiin.
18611: ty. Mehiläisyhdyskuntatiheys on yleisesti ottaen Vuoden 1985 valtion tulo- ja menoarviossa lii-
18612: alhainen, ja se voitaisiin moninkertaistaa nykyises- ton toiminnan tukemiseen osoitettiin 100 000
18613: tään. Toimikunnan mielestä tavoitteeksi voitaisiin markan määräraha, vuoden 1986 tulo- ja menoar-
18614: asettaa, että vuoteen 1995 mennessä maamme viossa 200 000 markan määräraha ja vuoden 1987
18615: mehiläistarhauksella olisi mahdollisuus ja myös tulo- ja menoarvioehdotuksessa samaan tarkoituk-
18616: tarve kasvaa runsaasti kaksinkertaiseksi nykyises- seen on esitetty 300 000 markan määräraha.
18617: tään. Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n te-
18618: Toimikunta katsoi, että parhaiten mehiläista- hostunut neuvonta- ja koulutustyö vaarantuu, el-
18619: loutta edistetään lisäämällä neuvonnan ja tutki- lei se saa edes mehiläistalouden neuvottelukun-
18620: muksen voimavaroja sekä järjestämällä mehiläis- nan esityksen suuruista yhteiskunnan tukea.
18621: tautien torjunta nykyistä paremmaksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18622: Vuoden 1984 alusta alan edistämistyö on ollut taen,
18623: Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n vas-
18624: tuulla. Liitolla on 40 paikallisyhdistystä, joissa jä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18625: seniä on noin 4 500. Mehiläistalouden kehittämis- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18626: toimikunta esitti valtion vuoden 1985 tulo- ja me- 30.30.49 400 000 markkaa Suomen Me-
18627: noarvioon otettavaksi 315 000 markan määrära- hiläishoitajain Liitto ry:n toiminnan tuke-
18628: han liiton toiminnan tukemiseen. Vuoden 1986 mzseen.
18629: tulo- ja menoarvioon toimikunta esitti otettavaksi
18630:
18631: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18632:
18633: Kauko Juhantalo
18634: 1340 1986 vp.
18635:
18636: Raha-asia-aloite n:o 1235
18637:
18638:
18639:
18640:
18641: Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta Karvian-Kankaanpään maan-
18642: tien peruskorjaukseen
18643:
18644:
18645:
18646: Eduskunnalle
18647:
18648: Kankaanpään ja Karvian välisellä maantiellä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18649: liikenne lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18650: Tien huonokuntoisuuden vuoksi liikenneturvalli- 31.24. 77 3 000 000 markkaa Karvzan-
18651: suus on huomattavasti heikentynyt. Kankaanpään maantien peruskorjauksen
18652: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- aloittamiseen.
18653: taen,
18654:
18655: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18656:
18657: Kauko Juhantalo
18658: 1986 vp. 1341
18659:
18660: Raha-asia-aloite n:o 1236
18661:
18662:
18663:
18664:
18665: Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta maantien parantamiseksi välil-
18666: lä Siikainen-Pyntäinen-Kankaanpään raja
18667:
18668:
18669: Eduskunnalle
18670:
18671: Maantiellä Tuorila-Kantti liikenne on lisään- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18672: tynyt viime vuosina huomattavasti mm. kalkki- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18673: kuljetusten vuoksi. Peruskorjaus tielle on jo tehty 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien
18674: välillä Tuorila-Siikainen ja Alahonkajoki- parantamiseen välzllä Szi"kainen-Pyntäi-
18675: Kankaanpään raja. Tieosuudelle Siikainen- nen-Kankaanpään raja.
18676: Pyntäinen-Kankaanpään raja on peruskorjaus-
18677: suunnitelma valmiina.
18678: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18679: taen,
18680:
18681: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18682:
18683: Kauko Juhantalo
18684: 1342 1986 vp.
18685:
18686: Raha-asia-aloite n:o 1237
18687:
18688:
18689:
18690:
18691: Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta Merikarvian väylän ruoppaus-
18692: töiden aloittamiseen
18693:
18694:
18695: Eduskunnalle
18696:
18697: Merikarvian väylän ruoppaus on suunniteltu Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18698: TVH:n vesitieosaston toi!ilesta ja suunnitelmat taen,
18699: ovat valmiit toteutettaviksi. Ruoppauksen koko-
18700: naiskustannusarvio on 5, 5 miljoonaa markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18701: Merikarvian väylä on taloudellisesti kannattava. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18702: Väylän käyttäjänä huomattavin on Koukin saha, 31.27. 77 3 000 000 markkaa Merikarvian
18703: joka on parhaillaan kaksinkertaistamassa tuotan- väylän ruoppaustöiden aloittamiseen.
18704: toaan.
18705:
18706: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18707:
18708: Kauko Juhantalo
18709: 1986 vp. 1343
18710:
18711: Raha-asia-aloite n:o 1238
18712:
18713:
18714:
18715:
18716: Jytkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta taajama- ja korttelipoliisijär-
18717: jestelmän laajentamiseen
18718:
18719:
18720: Eduskunnalle
18721:
18722: Kansalaisten koskemattomuus ja turvallisuus Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioitta-
18723: on taattava heidän kulkiessaan maaseudun asutus- vasti,
18724: taajamissa sekä kaupunkien kaduilla tai linja-
18725: autoissa. Lehdistössä on yhä useammin uutisia sii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18726: tä, miten jotakin vanhusta on pahoinpidelty ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18727: ryöstetty hänen lompakkonsa tai käsilaukkunsa. 26. 75. 01 lisäyksenä 10 000 000 markan
18728: Päihtyneiden kahinoinnit julkisilla paikoilla ja määrärahan korttelipoliiszjärjestelmän laa-
18729: kuljetusvälineissä ovat myös lisääntyneet. Koke- jentamiseksi kaupungeissa ja maaseudun
18730: mukset korttelipoliisi- ja maaseudun taajamien asutustaajamissa kansalaisten ruumizllisen
18731: kyläpoliisijärjestelmästä ovat hyvät. Poliisin läsnä- koskemattomuuden suojelemiseksi ja tur-
18732: olo tuo siis turvallisuutta ja ehkäisee ennalta häi- vallisuuden palauttamiseksi.
18733: rikkökäyttäytymistä.
18734:
18735: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18736:
18737: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
18738: Helvi Koskinen Pentti Kettu'nen Pentti Skön
18739: Vieno Eklund
18740: 1344 1986 vp.
18741:
18742: Raha-asia-aloite n:o 1239
18743:
18744:
18745:
18746:
18747: Jyrkilä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin
18748: rahoitusavustuksiin
18749:
18750:
18751: Eduskunnalle
18752:
18753: Kehitysalueilla kuntien talous on vakavasti tien yleisiin rahoitusavustuksiin osoitettua määrä-
18754: heikkenemässä ja velkataakka asukasta kohden li- rahaa olisi tarvetta korottaa. Yleisistä rahoitus-
18755: sääntyy huolestuttavasti. Kehitysaluekuntien ta- avustuksista tulisi jakaa noin 90 prosenttia verotu-
18756: loutta heikentävät lukuisat yritystoiminnan lopet- lojen täydennyksenä ja loppuosa harkinnanvarai-
18757: tamiset, työvoiman supistukset ja keskittäminen sina avustuksina. Verotulojen täydennysrajaa olisi
18758: sekä yritysten konkurssit. nostettava nykyisestä 77,5 prosentista heikoim-
18759: Kuntien talouden heikkenemiseen ovat syynä pien kuntien osalta ainakin lähelle 100 prosenttia.
18760: työllisyyden heikentymisestä johtuva verotulojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18761: kasvun pysähtyminen ja kalliskorkoisten lainojen taen,
18762: korkokustannusten huomattava kohoaminen ja li-
18763: säksi se, että kunnille maksettavat valtionosuudet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18764: eivät ole kasvaneet samassa tahdissa kuin lakisää- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18765: teiset ym. velvoitteet. 26.97.30 lisäyksenä 50 000 000 markan
18766: Kuntien verotulot eivät kasva samassa suhteessa määrärahan kuntien verotulojen täyden-
18767: kuin pakolliset menot, joten paine kohdistuu jo nykseksi ja yleiszin rahoitusavustuksiin
18768: ennestään korkeaan veroäyrin hintaan sekä kun- kunnzlle.
18769: tien lainakannan lisääntymiseen. Näin ollen kun-
18770:
18771: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18772:
18773: Reino Jyrkilä Eeva Turunen Reino Karpola
18774: Lea Sutinen Jouko Tuovinen Liisa Arranz
18775: Pentti Skön
18776: 1986 vp. 1345
18777:
18778: Raha-asia-aloite n:o 1240
18779:
18780:
18781:
18782:
18783: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kuntou-
18784: tushenkilökunnan koulutuksen tehostamiseen
18785:
18786:
18787: Eduskunnalle
18788:
18789: Rintamaveteraanien ikääntyessä lisääntyy kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18790: toutuksen tarve suuresti. Kuntoutuslaitoksissa ja tavasti,
18791: terveyskeskuksissa on lääkintävoimistelijoista,
18792: kuntohoitajista ja hierojista pulaa ja avoimia työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18793: paikkoja on paljon. Kuntien ja kuntainliittojen 1987 tulo- ja menoarvioon 1 600 000 mar-
18794: terveyskeskuksiin pitäisi perustaa uusia virkoja ja kan määrärahan erityisesti n"ntamaveteraa-
18795: samanaikaisesti lisätä kuntoutukseen tarvittavan nien koulutukseen tarvittavien lääkintä-
18796: henkilöstön riittävää koulutusta, jotta rintamave- voimisteltjoiden, kuntohoitajien ja hiero-
18797: teraanien välttämätön kuntoutus voitaisiin hoitaa jien koulutuksen lisäämiseen.
18798: rinnan muun väestön kuntoutuksen kanssa.
18799:
18800: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18801:
18802: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
18803:
18804:
18805:
18806:
18807: 68 260148U
18808: 1346 1986 vp.
18809:
18810: Raha-asia-aloite n:o 1241
18811:
18812:
18813:
18814:
18815: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kivenjalostuksen ammatti-
18816: koulutuksen toteuttamiseksi Juuassa
18817:
18818:
18819: Eduskunnalle
18820:
18821: Pohjois-Karjalassa Juuan kunnan Nunnanlah- ja kiviveistämöillä on jo nyt huomattava merkitys
18822: dessa toimiva Suomen Vuolukivi Oy on tullut kivenlouhinnan ja -jalostuksen alalla. Kivialan li-
18823: tunnetuksi kiviteollisuustuotteistaan. Yrityksen sääntyvä työvoimantarve voi vaarantua ellei saada
18824: tuotteita ovat vuolukiviuunit, tuliverhoukset, järjestettyä kivialan koulutusta ja sen mukanaan
18825: seinä- ja lattialaatat sekä pöytätasot. tuomaa ammattitaitoa ja arvostusta.
18826: Samalla paikkakunnalla toimii myös Nunnan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18827: lahden Uuni Oy, jolla on myös pitkät perinteet tavasti,
18828: varaavista vuolukiviuuneista ja -takoista sekä
18829: uuni-hella-takkayhdistelmistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18830: Kiviveistämöitä on toiminnassa Viinijärven Kivi 1987 tulo- ja menoarvi3on 350 000 mar-
18831: Oy Liperin kunnassa ja Kivenveistoliike A. Mietti- kan määrärahan kivenjalostuksen ammat-
18832: nen Joensuussa. tikoulutushankkeen alkuun saattamiseksi
18833: Pohjois-Karjalan maakunnan kiviteollisuudella juuan kunnassa.
18834:
18835: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18836:
18837: Reino Jyrkilä Reino Karpola Kerttu Törnqvist
18838: Lea Sutinen Eeva Turunen Pentti Kettunen
18839: Helvi Koskinen Vieno Eklund Pentti Skön
18840: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
18841: 1986 vp. 1347
18842:
18843: Raha-asia-aloite n:o 1242
18844:
18845:
18846:
18847:
18848: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kivenjalostuksen ammatti-
18849: koulutuksen toteuttamiseksi Outokummussa
18850:
18851:
18852: Eduskunnalle
18853:
18854: Pohjois-Karjalassa Outokummun kaupunki on paikkakuntana menettänyt suuressa määrin työ-
18855: tullut hyvin tunnetuksi kaivospaikkakuntana. paikkoja, joten korvaavien työpaikkojen saanti
18856: Pohjois-Karjalan ammatillisella kurssikeskuk- olisi erittäin tärkeätä.
18857: sella on Outokummussa kurssiosastot louhinta-, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18858: jalkine-, metalli-, valokuvaus- ja sähköalalla. tavasti,
18859: Outokummussa toimii kivestä koruja ammatti-
18860: maisesti valmistava ammatinharjoittaja, ja näillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18861: kivikorutuotteilla näyttää olevan markkinointi- 1987 tulo- ja menoarvioon 250 000 mar-
18862: mahdollisuuksia, joten alan koulutus tulisi käyn- kan määrärahan kivenjalostuskoulutuksen
18863: nistää korukivituotteiden valmistuksen lisäämi- at~aansaamiseksi Outokummun kaupun-
18864: seksi ja kiven tuotekehittelyn aikaansaamiseksi. gtssa.
18865: Outokummun kaupunki on ehtyvänä kaivos-
18866:
18867: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18868:
18869: Reino Jyrkilä Reino Karpola Kerttu Törnqvist
18870: Lea Sutinen Eeva Turunen Pentti Kettunen
18871: Helvi Koskinen Vieno Eklund Pentti Skön
18872: Heikki Riihijärvi Martti Ratu
18873: 1348 1986 vp.
18874:
18875: Raha-asia-aloite n:o 1243
18876:
18877:
18878:
18879:
18880: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalevalan Näyttämö ry:n toi-
18881: minnan tukemiseen
18882:
18883:
18884: Eduskunnalle
18885:
18886: Nurmeksen kaupungissa totmtva Kalevalan Tulevan talven aikana markkinointi kohdiste-
18887: Näyttämö ry. on perustettu taustavoimaksi Kale- taan pääasiassa ulkomaille, ja kävijämääräksi odo-
18888: vala-draamalle, jota esitetään Bornbao kesäteatte- tetaan tulevana kesänä samaa määrää kuin vuoden
18889: rissa Nurmeksessa. Kalevala-draama kertoo näy- 1985 kesän aikana. Näin suurta hanketta maam-
18890: telmällisin keinoin kansalliseepoksemme Kaleva- me kansalliseepoksen dramatisoinniksi voidaan
18891: lan tapahtumat. Esityksen toteuttamiseksi on ke- pitää oloissamme merkittävänä. Näin ollen olisi
18892: säteatteriin rakennettu mittavat kulissit ja raken- maamme kulttuurielämälle erittäin suuri takais-
18893: nelmat esitystä varten. ku, jos Kalevala-eepoksen esittäminen keskeytyisi
18894: Kesällä 1985 näytelmän ensimmäisenä esitys- rahoitusvaikeuksien takia.
18895: vuonna oli kävijämäärä teatterissa noin 20 000 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18896: henkeä. Tarkoituksena on jatkaa esitystä seitse- nioittavasti,
18897: män vuoden ajan. Hankkeen kokonaiskustannus-
18898: arvio vaihtelee 2,6-3,2 miljoonan markan välil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18899: lä. Velat ovat tällä hetkellä noin 1, 3 miljoonaa 1987 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar-
18900: markkaa, mistä lainaa eri pankeilta sekä kaupun- kan määrärahan Kalevalan Näyttämö
18901: gilta on noin 500 000 markkaa 10% :n korolla. ry:lle Bomban kesäteatterissa Nurmeksen
18902: Takaisinmaksua joudutaan vuosittain suoritta- kaupungissa esitettävän Kalevala-draaman
18903: maan 250 000 markkaa. esittämisen turvaamiseksi.
18904:
18905: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18906:
18907: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
18908: 1986 vp. 1349
18909:
18910: Raha-asia-aloite n:o 1244
18911:
18912:
18913:
18914:
18915: Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta satovahinkojen
18916: korvaamiseen
18917:
18918:
18919: Eduskunnalle
18920:
18921: Kuluvan kesän poikkeukselliset sääolosuhteet Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18922: ovat Pohjois- ja Itä-Suomen alueilla sekä muualla- taen,
18923: kin maassa vaikeuttaneet rehuviljan puintiaja osa
18924: sadosta jää kokonaan saamatta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18925: Tämän vuoksi satovahinkojen korvaamiseen esi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18926: tettyä 30 miljoonan markan määrärahaa tulisiko- 30.31.44 /z'siiyksenii 20 000 000 markkaa
18927: rottaa. satovahinkojen korvaamiseen.
18928:
18929: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18930:
18931: Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi Urho Pohto
18932: 1350 1986 vp.
18933:
18934: Raha-asia-aloite n:o 1245
18935:
18936:
18937:
18938:
18939: Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatilata-
18940: louden kehittämisrahastoon
18941:
18942:
18943:
18944: Eduskunnalle
18945:
18946: Maatilatalouden kehittämisrahaston varat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18947: viime vuosien aikana loppuneet jo syyskesän aika- taen,
18948: na.
18949: Sukupolvenvaihdosten toteuttamiseksi tarvitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18950: vassa määrin olisi välttämätöntä saada valtion lai- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
18951: noitus hoidetuksi kunakin vuotena, joten tämän 30.33.60 lisäyksenä· 50 000 000 markkaa
18952: vuoksi maatilatalouden kehittämisrahastoon va- siirtona maatilatalouden kehittämisrahas-
18953: rattua määrärahaa tulisi korottaa. toon.
18954:
18955: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18956:
18957: Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi Urho Pohto
18958: 1986 vp. 1351
18959:
18960: Raha-asia-aloite n:o 1246
18961:
18962:
18963:
18964:
18965: Jyrkilä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta satovahinkojen
18966: johdosta myönnettäviin korkotukilainoihin
18967:
18968:
18969: Eduskunnalle
18970:
18971: Kuluvan kesän poikkeukselliset sääolosuhteet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18972: ovat Pohjois- ja Itä-Suomen alueilla sekä muualla- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18973: kin maassa aiheuttaneet tuntuvasti satovahinkoja. 30.34.43 lisäyksenä 2 500 000 markkaa sa-
18974: Tämän vuoksi satovahinkojen johdosta myön- tovahinkojen johdosta myönnettävien
18975: nettävien korkotukilainojen menoihin varattua 4 korkotuktlainojen menoihin.
18976: miljoonan markan suuruista määrärahaa tulisi
18977: välttämättä korottaa.
18978: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18979: taen,
18980:
18981: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
18982:
18983: Reino Jyrkilä Ifeikki Riihijärvi Urho Pohto
18984: 1352 1986 vp.
18985:
18986: Raha-asia-aloite n:o 1247
18987:
18988:
18989:
18990:
18991: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hoikan, Louhivaaran ja Sul-
18992: kuvaaran yksityisteiden muuttamiseksi paikallistieksi
18993:
18994:
18995: Eduskunnalle
18996:
18997: Hoikan yksityistie ja Louhivaaran yksityistie se- minen ja muuttaminen maantieksi tulisi kiireelli-
18998: kä Sulkuvaaran yksityistie Tuupovaaran kunnassa senä toteuttaa Tuupovaaran vaikean työllisyysti-
18999: tulisi peruskorjata ja muuttaa paikallistieksi. lanteen helpottamiseksi.
19000: Tuupovaaran kunta on tehnyt paikallistiealoit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19001: teen v. 1980 edellä mainittujen yksityisteiden nioitavasti,
19002: muuttamiseksi paikallistieksi.
19003: Kyseisen paikallistien rakentaminen mahdollis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19004: taisi poikittaistieyhteyden Tuupovaaran-Öllölän 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
19005: maantien ja Tuupovaaran-Kinnasniemen pai- kan määrärahan Hoikan, Louhivaaran ja
19006: kallistien n:o 15627 sekä Kinnasniemen- Sulkuvaaran yksityisteiden muuttamiseksi
19007: Petrovaaran paikallistien välillä. paikallistieksi sekä rakentamisen suunnit-
19008: Edellä mainittujen yksityisteiden peruskorjaa- teluun ja tietöiden aloittamiseen.
19009:
19010: Helsingissä 30 päiävnä syyskuuta 1986
19011:
19012: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19013: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19014: Vieno Eklund
19015: 1986 vp. 1353
19016:
19017: Raha-asia-aloite n:o 1248
19018:
19019:
19020:
19021:
19022: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolmikannan-Perttivaa-
19023: ran-Sammalvaaran yksityisteiden muuttamiseksi paikallistieksi
19024: Ilomantsissa
19025:
19026: Eduskunnalle
19027:
19028: Kolmikannan- Perttivaaran-Sammalvaaran taisiin suuri määrä yksityisteiden peruskorjauksia
19029: yksityisteiden muuttamisesta paikallistieksi Ilo- ja muuttamista paikallisteiksi.
19030: mantsin kunnassa on vuonna 1977 tehty paikallis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19031: tiealoite. tavasti,
19032: Ilomantsin kunta pitää hyvin tärkeänä, että ky-
19033: seinen yksityistie peruskorjattaisiin ja muutettai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19034: siin paikallistieksi. 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar-
19035: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan läänissä on kan määrärahan Kolmikannan-Pertti-
19036: maapinta-alaltaan 2 770,4 km 2 , ja asukkaita kun- vaaran-Sammalvaaran yksityisteiden
19037: nassa on noin 8 675. Tiestön rakennustarve Ilo- muuttamiseksi paikallistieksi sekä raken-
19038: mantsin kunnassa on tavattoman suuri, joten lii- tamisen suunnitteluun ja tietöiden aloit-
19039: kennetarpeen vuoksi Ilomantsin kunnassa tarvit- tamiseen.
19040:
19041: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19042:
19043: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19044: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19045: Vieno Eklund
19046:
19047:
19048:
19049:
19050: 69 260148U
19051: 1354 1986 vp.
19052:
19053: Raha-asia-aloite n:o 1249
19054:
19055:
19056:
19057:
19058: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kylyn-Hason paikallistien
19059: parantamiseen
19060:
19061:
19062: Eduskunnalle
19063:
19064: TVL:n Pohjois-Karjalan piirin ja Pohjois-Kar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19065: jalan Seutukaavaliiton yhteinen työryhmä on esit- nioittavasti,
19066: tänyt Rasisalon-Kylyn paikallistien n:o 15674
19067: Rääkkylän kunnassa ja Hason paikallistien n:o että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19068: 15586 Tohmajärven kunnassa yhdystien rakenta- 1987 tulo- ja menoarvioon 250 000 mar-
19069: mista Kylystä lähtien Hason paikallistielle, jolloin kan määrärahan Kylyn-Hason paikallis-
19070: saataisiin liikenneyhteys Joensuun-Lappeenran- tien rakentamisen suunnitteluun ja tietöi-
19071: nan valtatien ja Tolosenmäen-Rääkkylän maan- den aloittamiseen.
19072: tien välille paikallisen asujaimiston ja kauttakul-
19073: kuliikenteen turvaamiseksi.
19074:
19075: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19076:
19077: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19078: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19079: Vieno Eklund
19080: 1986 vp. 1355
19081:
19082: Raha-asia-aloite n:o 1250
19083:
19084:
19085:
19086:
19087: Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lieksan-
19088: Nurmijärven maantien perusparantamiseen
19089:
19090:
19091: Eduskunnalle
19092:
19093: Lieksan-Nurmijärven maantien n:o 524 pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19094: ruskorjaus sisältyy Pohjois-Karjalan läänin toi- tavasti,
19095: menpideohjelmaan.
19096: Lieksan-Nurmijärven maantie jatkuu Rastin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19097: kylään asti, jossa se yhtyy Nurmeksesta tulevaan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
19098: tiehen. 31.24. 77 lisäyksenä 3 000 000 markan
19099: Kyseisen maantien peruskorjaus on välttämätön määrärahan Lieksan-Nurmzj'ärven maan-
19100: Lieksan vaikean työllisyystilanteen helpottamisek- tien perusparantamiseen.
19101: Si.
19102:
19103: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19104:
19105: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19106: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19107: Vieno Eklund
19108: 1356 1986 vp.
19109:
19110: Raha-asia-aloite n:o 1251
19111:
19112:
19113:
19114:
19115: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pahkavaaran ja Timoskan yk-
19116: sityisteiden muuttamiseksi paikallistieksi
19117:
19118:
19119: Eduskunnalle
19120:
19121: Pahkavaaran yksityistie ja Timoskan yksityistie Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19122: sijaitsevat Kontiolahden ja Enon kunnissa. tavasti,
19123: Pahkavaaran ja Timoskan yksityistiet tulisi pe-
19124: ruskorjata ja muuttaa paikallistieksi, jolloin saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19125: taisiin yhdystie Novikan-Kuusjärven paikallis- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 0 000 mar-
19126: tien n:o 15741 ja Kontiolahden-Heinävaaran kan määrärahan Pahkavaaran ja Timoskan
19127: paikallistien n:o 15727 välille. yksityisteiden muuttamiseksipaikallistiek-
19128: Edellä mainittujen yksityisteiden peruskorjaus si sekä rakentamisen suunnitteluun ja tie-
19129: ja paikallistieksi muuttaminen olisi erittäin tärkeä töiden aloittamiseen.
19130: hanke yhdystien aikaansaamiseksi paikallisen asu-
19131: tuksen ja kauttakulkuliikenteen hoitamiseksi.
19132:
19133: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19134:
19135: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19136: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19137: Vieno Eklund
19138: 1986 vp. 1357
19139:
19140: Raha-asia-aloite n:o 1252
19141:
19142:
19143:
19144:
19145: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Palokankaan yksityistien pe-
19146: ruskorjaukseen
19147:
19148:
19149: Eduskunnalle
19150:
19151: Polvijärven kunta on vuonna 1976 tehnyt pai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19152: kallistiealoitteen Palokankaan yksityistien muut- tavasti,
19153: tamiseksi paikallistieksi.
19154: Palokankaan yksityistie lähtee Polvijärven kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19155: konkylästä ja kulkee Höytiäisen ranta-alueille si- 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar-
19156: joittuneen asutuksen kautta ja yhtyy Kuorevaaras- kan määrärahan Palokankaan yksityistien
19157: sa kulkevaan paikallistiehen n:o 15 781. peruskorjauksen suunnitteluun ja muutta-
19158: Palokankaan yksityistie tulisi peruskorjata ja miseen paikallistieksi.
19159: muuttaa paikallistieksi.
19160:
19161: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19162:
19163: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19164: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19165: Vieno Eklund
19166: 1358 1986 vp.
19167:
19168: Raha-asia-aloite n:o 1253
19169:
19170:
19171:
19172:
19173: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirtun yksityistien peruskor-
19174: jaukseen
19175:
19176:
19177: Eduskunnalle
19178:
19179: Pirtu-niminen yksityistie Nurmeksen kaupun- takia. Sanotun yksityistien peruskorjaus ja muut-
19180: gissa lähtee Petäiskylän paikallistieltä Kapiosta taminen paikallistieksi on välttämätön, jotta Pe-
19181: yhtyen Viekin-Lipinvaaran-Nurmeskylän pai- täiskylän paikallistien ja Nurmeskylän-Lipinvaa-
19182: kallistiehen Lipinvaarassa. Yksityistie on pituu- ran-Viekin paikallistien välttämätön yhdyslii-
19183: deltaan 8,9 km, tien vaikutuspiirissä on 48 asukas- kenne saataisiin turvatuksi paikallisen liikenteen
19184: ta ja metsähallituksen äskettäin laajentama metsä- ohella.
19185: autotieverkosto yhtyy yksityistiehen. Pirtun yksi- Nurmeksen kaupungin työttömyysaste on jat-
19186: tyistien tuntumassa sijaitsee suuria sora-alueita ja kuvasti ollut yli 10 %, joten tien peruskorjauksel-
19187: leirintäalueita sekä Kuohatinjärven ympärillä la ja muuttamisella paikallistieksi olisi myös työlli-
19188: noin 30 huvila-asukasta. Kyseinen yksityistie välit- syyttä parantava vaikutus.
19189: tää puutavaran ajoa metsähallituksen metsäauto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19190: tieverkostosta, huomattavaa soranajoa ja posti-, taen,
19191: maidonkuljetus-, myymäläauto-ja teuraskuljetus-
19192: ajoa sekä jatkuvasti lisääntyvää loma-asutus-, vir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19193: kistys-, kalastus-, metsästys- ja marjastusliiken- 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
19194: nettä. 8,9 km:n yksityistien tienhoito on tieosak- kan määrärahan Pirtun yksityistien perus-
19195: kaille kohtuuttoman raskas ja ylivoimainen tehtä- korjaukseen ja muuttamiseen paikallis-
19196: vä jatkuvasti lisääntyvän ulkopuolisen liikenteen tieksi.
19197:
19198: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19199:
19200: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19201: Helvi Koskinen Vieno Eklund Pentti Skön
19202: 1986 vp. 1359
19203:
19204: Raha-asia-aloite n:o 1254
19205:
19206:
19207:
19208:
19209: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Rikkarannan yksityistien
19210: muuttamiseksi paikallistieksi
19211:
19212:
19213: Eduskunnalle
19214:
19215: Rikkarannan yksityistie sijaitsee Outokummun Kuopion valtatien välille osana Maarianvaaran-
19216: kaupungissa. Outokummun kaupunki on tehnyt Kuusjärven yhdystietä.
19217: paikallistiealoitteen v. 1979 Rikkarannan yksityis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19218: tien muuttamiseksi paikallistieksi. Pohjois- taen,
19219: Karjalan Seutukaavaliitto on puoltanut paikallis-
19220: tiealoitteen toteuttamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19221: Rikkarannan yksityistien peruskorjaus ja muut- 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar-
19222: taminen paikallistieksi on tärkeä hanke, koska täl- kan määrärahan Rikkarannan yksityistien
19223: löin muodostuu yhdystie Outokummun-Rikka- paikallistieksi suunnitteluun ja tietyön
19224: rannan paikallistien n:o 15673 ja Joensuun- aloittamiseen.
19225:
19226: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19227:
19228: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19229: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19230: Vieno Eklund
19231: 1360 1986 vp.
19232:
19233: Raha-asia-aloite n:o 1255
19234:
19235:
19236:
19237:
19238: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Ristinpohjan-Kaarnalam-
19239: men tien peruskorjaamiseen Liperissä
19240:
19241:
19242: Eduskunnalle
19243:
19244: Liperin kunnassa Ristinpohjan-Kaarnalam- jaimiston, metsäautotien ja kauttakulkuliikenteen
19245: men yksityistie välittää liikennettä yksityistien sekä työssä käyvien liikennetarpeiden turvaami-
19246: tuntumassa asuvien ja Ristin, Liperin, Taipaleen seksi.
19247: ja Komperon kylissä asuvien välillä sekä kautta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19248: kulkuliikennettä huomattavassa määrin Varkau- taen,
19249: den-Joensuun maantien suunnasta ja Riston-
19250: kankaan-Komperon paikallistien suunnasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19251: Tietä käyttävät Joensuussa, Outokummussa, Lipe- 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
19252: rissä, Ylämyllyllä ja Viinijärvellä työssä käyvät se- kan määrärahan Ristinpohjan-Kaarna-
19253: kä maidonkeräily-, myymälä-, kirjasto- ja teuras- lammen yksityistien peruskorjaamiseksi ja
19254: autot. Yksityistien peruskorjaus ja muuttaminen yksityistien muuttamiseksi paikallistieksi.
19255: paikallistieksi olisi välttämätöntä paikallisen asu-
19256:
19257: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19258:
19259: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19260: 1986 vp. 1361
19261:
19262: Raha-asia-aloite n:o 1256
19263:
19264:
19265:
19266:
19267: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Romppalan-Tuopanjoen
19268: paikallistien perusparantamiseen
19269:
19270:
19271: Eduskunnalle
19272:
19273: Romppalan-Tuopanjoen paikallistie n:o ottaa kiireellisesti peruskorjattavaksi ja muuttaa
19274: 15730 Kontiolahden kunnassa yhtyy Juuan kun- maantieksi.
19275: nan puolella Tuopanjoen paikallistiehen n:o Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19276: 15802. tavasti,
19277: Kontiolahden kunta on tehnyt maantiealoit-
19278: teen v. 1981, jolloin Romppalan-Tuopanjoen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19279: paikallistie n:o 15730 on esitetty perusparannetta- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
19280: vaksi ja muutettavaksi maantieksi. kan määrärahan Romppalan-Tuopan-
19281: Kyseisen paikallistien liikenteellinen merkitys joen paikallistien perusparantamiseksi ja
19282: on huomattavan suuri, joten kokoojatienä se tulisi muuttamiseksi maantieksi.
19283:
19284: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19285:
19286: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19287: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19288: Vieno Eklund
19289:
19290:
19291:
19292:
19293: 70 260I48U
19294: 1362 1986 vp.
19295:
19296: Raha-asia-aloite n:o 1257
19297:
19298:
19299:
19300:
19301: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suonrannan-Kalliojärven
19302: yksityistien peruskorjaukseen
19303:
19304:
19305: Eduskunnalle
19306:
19307: Pyhäselän kunta on vuonna 1980 tehnyt paikal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19308: listiealoitteen Suonrannan-Kalliojärven yksityis- tavasti,
19309: tien muuttamiseksi paikallistieksi.
19310: Kyseinen yksityistie alkaa Jukajärven paikallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19311: tien n:o 15694 päästä ja yhtyy Rasivaaran-Kum- 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
19312: mun paikallistiehen n:o 15691. kan määrärahan Suonrannan-Kalliojär-
19313: Yksityistien peruskorjaus ja muuttaminen pai- ven yksityistien perusparantamiseen ja
19314: kallistieksi on välttämätöntä paikallisen asutuksen muuttamiseksi paikallistieksi.
19315: ja yhdystien Kiihtelysvaara-Reijola välisen kaut-
19316: takulkuliikenteen hoitamiseksi.
19317:
19318: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19319:
19320: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19321: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19322: Vieno Eklund
19323: 1986 vp. 1363
19324:
19325: Raha-asia-aloite n:o 1258
19326:
19327:
19328:
19329:
19330: Jyrkilä ym.: Mää~ärahan osoittamisesta Tuopanjoen paikallistien
19331: perusparantamtseen
19332:
19333:
19334: Eduskunnalle
19335:
19336: Tuopanjoen paikallistie n:o 15802 Juuan kun- hyvin tärkeä ja tie tulisi saada peruskorjauksen
19337: nassa on liikenteellisesti hyvin tärkeä. Juuan kun- alaiseksi ja muuttaa maantieksi.
19338: ta on tehnyt vuonna 1980 aloitteen paikallistien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19339: muuttamisesta maantieksi ja tien peruskorjauk- taen,
19340: sesta.
19341: Tuopanjoen paikallistie toimii yhdystienäJoen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19342: suun-Kajaanin valtatien ja Romppalan-Tuo- 1987 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar-
19343: panjoen paikallistien sekä Kansalan-Ahmovaa- kan määrärahan Tuopanjoen pazkallistien
19344: ran maantien välillä. perusparantamiseen ja muuttamiseksi
19345: Kyseisen paikallistien merkitys liikenteelle on maantieksi.
19346:
19347: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19348:
19349: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19350: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19351: Vieno Eklund
19352: 1364 1986 vp.
19353:
19354: Raha-asia-aloite n:o 1259
19355:
19356:
19357:
19358:
19359: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuupovaaran-Huosionvaa-
19360: ran paikallistien perusparantamiseen
19361:
19362:
19363: Eduskunnalle
19364:
19365: Tuupovaaran-Huosionvaaran paikallistie n:o Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19366: 15625 Tuupovaaran kunnassa on kokoojatie, josta taen,
19367: on tehty v. 1979 maantiealoite, johon Tuupovaa-
19368: ran kunta on yhtynyt v. 1983. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19369: Tämä liikenteellisesti tärkeä paikallistie tulisi 1987 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar-
19370: kiireellisesti saattaa peruskorjaukseen ja muuttaa kan måärårahan Tuupovaaran-Huosion-
19371: maantieksi. vaaran paikallistien maantieksi muuttami-
19372: seen ja peruskorjaustyön aloittamiseen.
19373:
19374: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19375:
19376: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19377: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19378: Vieno Eklund
19379: 1986 vp. 1365
19380:
19381: Raha-asia-aloite n:o 1260
19382:
19383:
19384:
19385:
19386: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Viinijärven-Siikakosken-
19387: Komperon th:n paikallistien peruskorjaamiseen Liperissä
19388:
19389:
19390: Eduskunnalle
19391:
19392: Paikallistiet Viinijärvi-Siikakoski ja Siikakoski Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19393: -Komperon th. välittävät paikallista liikennettä tavasti,
19394: Viinijärven asutustaajamaan ja kauttakulkuliiken-
19395: nettä Joensuun-Kuopion maantien ja Joensuun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19396: -Varkauden maantien välillä. Kelirikko- ja sade- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
19397: kausina kauttakulkuliikennettä haittaa tien huo- kan määrärahan Vzi'nijärven-Siikakosken
19398: no kunto, joten paikoitellen savipohja-alustaa tu- ja Siikakosken-Komperon th:n paikallis-
19399: lisi peruskorjata ja saada tie päällystetyksi paikal- tien peruskorjaamiseksi ja tien päällystä-
19400: listien suuren käyttömäärän kestäväksi. miseksi Liperin kunnassa.
19401:
19402: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19403:
19404: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19405: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19406: Vieno Eklund
19407: 1366 1986 vp.
19408:
19409: Raha-asia-aloite n:o 1261
19410:
19411:
19412:
19413:
19414: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylikylän-Karhunpään pai-
19415: kallistien rakentamiseen
19416:
19417:
19418: Eduskunnalle
19419:
19420: TVL:n Pohjois-Karjalan piirin ja Pohjois-Karja- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19421: lan Seutukaavaliiton yhteinen työryhmä on to- tavasti,
19422: dennut tieyhteyspuutteen Valtimon kunnassa vä-
19423: lillä Ylikylä-Karhunpää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19424: Joensuun-Kajaanin valtatieltä n:o 18 ei ole 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
19425: poikittaisyhteyttä Ylikylän paikallistien n:o 15928 kan määrärahan Ylikylän-Karhunpään
19426: ja Ylikylän-Saramon paikallistien n:o 15931 vä- paikallistien suunnitteluun ja tietyön
19427: lillä. aloittamiseen.
19428: Poikittaistien rakentaminen olisi erittäin tärkeä
19429: hanke paikallisen väestön ja kauttakulkuliiken-
19430: teen hoidon kannalta.
19431:
19432: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19433:
19434: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19435: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19436: Vieno Eklund
19437: 1986 vp. 1367
19438:
19439: Raha-asia-aloite n:o 1262
19440:
19441:
19442:
19443:
19444: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun lentokentän kiito-
19445: radan jatkeen suunnitteluun ja rakentamiseen
19446:
19447:
19448: Eduskunnalle
19449:
19450: Joensuun lentokentän kiitoradan on monissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19451: yhteyksissä todettu olevan liian lyhyt. Pohjois- taen,
19452: Karjalan matkailun kannalta olisi myös välttämä-
19453: töntä kiitoradan jatkaminen, jotta kookkaammat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19454: kin lentokoneet voisivat käyttää Joensuun lento- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
19455: kenttää. markkaa Joensuun lentokentän ktitoradan
19456: Joensuun lentokentän kiitoradan jatkeen suun- jatkeen suunnitteluun ja rakentamiseen.
19457: nittelu tulisi käynnistää kiireellisesti, jotta mah-
19458: dolliseen kiitoradan jatkeen rakentamiseen voitai-
19459: siin päästä jo tulevana kesänä.
19460:
19461: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19462:
19463: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19464: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19465: Vieno Eklund
19466: 1368 1986 vp.
19467:
19468: Raha-asia-aloite n:o 1263
19469:
19470:
19471:
19472:
19473: Jyrkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Joensuun lento-
19474: aseman matkustajatilojen laajentamiseen
19475:
19476:
19477: Eduskunnalle
19478:
19479: Joensuun lentomatkustajien määrän ja liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19480: teen voimakkaan kasvun vuoksi olisi kiireellisesti taen,
19481: lentoaseman matkustajatiloja laajennettava mat-
19482: kustajien määrän nopeaa kasvua vastaavaksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19483: Joensuun lentoasemalla on tehty vain pieniä 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19484: parannuksia ja saneerauksia, mutta matkustajati- 1 000 000 markkaa Joensuun lentoaseman
19485: loihin ei ole saatu lisätiloja. Nykyinen lentomat- matkustajatziojen laajentamiseen.
19486: kustajille varattu tila on täysin riittämätön ja
19487: puutteellinen vilkkaasti liikennöidyn lentokentän
19488: tarpeisiin.
19489:
19490: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19491:
19492: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19493: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19494: Vieno Eklund
19495: 1986 vp. 1369
19496:
19497: Raha-asia-aloite n:o 1264
19498:
19499:
19500:
19501:
19502: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta asemarakennuksen rakenta-
19503: miseen Onkamon liikennepaikalle
19504:
19505:
19506: Eduskunnalle
19507:
19508: Tohmajärven kunnassa SlJaltsevan Onkamon asuvan kaikkiaan noin 10 000 ihmistä, olisi välttä-
19509: liikennepaikan kehittäminen on ollut pysähdyk- mätöntä rakentaa ainakin pieni lämmitettävä ase-
19510: sissä. Useimmat Joensuun ja Helsingin välillä lii- marakennus matkustajien odotustiloja ja mahdol-
19511: kennöivät matkustajajunat pysähtyvät tällä liiken- lista lipunmyyntiä varten. Varsinkaan talvisaikaan
19512: nepaikalla ja liikennettä varten rakennettiin myös matkustajat eivät muutoin pysty käyttämään On-
19513: matkustajalaituri. kamon liikennepaikan palveluja.
19514: Onkamon liikennepaikka palvelee Tohmajär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19515: ven asukkaitten lisäksi myös kaikkia Värtsilän taen,
19516: kuntalaisia sekä suurta osaa Rääkkylän ja Kiihte-
19517: lysvaaran kuntien asukkaita. Onkamo on lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19518: risteysasema, josta haarautuu rautatie jatkuvasti 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
19519: kasvavalle Niiralan raja-asemalle. Koska Onka- kaa asemarakennuksen rakentamiseen
19520: mon liikennepaikan vaikutuspiirissä on laskettu Onkamon liikennepaikalle.
19521:
19522: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19523:
19524: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19525: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19526: Vieno Eklund
19527:
19528:
19529:
19530:
19531: 71 260148U
19532: 1370 1986 vp.
19533:
19534: Raha-asia-aloite n:o 1265
19535:
19536:
19537:
19538:
19539: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokumpuun sijoitettavan
19540: valtion konepajatekniikan laitoksen rakentamisen aloittamiseksi
19541:
19542:
19543: Eduskunnalle
19544:
19545: Kehitysalueiden elinkeinopohjan monipuolis- Kiireellisesti olisi nyt ryhdyttävä selvittämään
19546: tamisessa metalliteollisuudella eri muodoissaan valtion konepajatekniikan laitoksen perustami-
19547: on hyvin suuri merkitys. Kehitysalueiden omiin seen liittyvää suunnittelua. Perustamista selvittä-
19548: voimavaroihin perustuvan teollistamisen yksi pe- mään olisi kiireellisesti asetettava työryhmä, johon
19549: rusedellytys on konepajateollisuuden uusimpien tulisi nimetä kauppa- ja teollisuusministeriön,
19550: työmenetelmien taitamisen olennainen lisäämi- Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, Joensuun
19551: nen tehokkaan keskitetyn koulutus- ja tutkimus- yliopiston sekä Outokummun kaupungin edus-
19552: toiminnan kautta. Outokummun kaupunki on tus.
19553: 4.8.1980 esittänyt kaivospaikkakuntien seuranta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19554: ryhmälle, että se esittäisi erityisesti Itä-Suomea taen,
19555: varten perustettavaksi konepajatekniikan laitosta,
19556: jonka tehtävänä olisi metalliteollisuuden menetel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19557: mien tutkiminen, kehittäminen sekä siihen liitty- 1987 tulo- ja menoarvioon 500000 mark-
19558: vä koulutus ja kurssitoiminta ja joka sijoitettaisiin kaa Outokumpuun szjoitettavan valtion
19559: Outokummun kaupunkiin rakennettavan Valtion konepajatekntikan laitoksen suunnitte-
19560: teknillisen tutkimuskeskuksen mineraalitekniikan luun ja alkurahoitukseen.
19561: laboratorion rinnakkaisyksiköksi.
19562:
19563: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19564:
19565: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19566: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19567: Vieno Eklund
19568: 1986 vp. 1371
19569:
19570: Raha-asia-aloite n:o 1266
19571:
19572:
19573:
19574:
19575: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta sivualueiden sähkömuunta-
19576: piirien rakentamisen rahoittamiseen
19577:
19578:
19579: Eduskunnalle
19580:
19581: Sähkönsaantimahdollisuus on välttämätön myös suorittaminen ole mahdollista, joten maaseudun
19582: haja-asutusalueilla. Harvaanasutuissa kylissä muun- sähköistäminen ei toteudu sivualueilla ilman val-
19583: tapiirin muodostaminen on kiinni korkeista kus- tion mukaantuloa.
19584: tannuksista, jotka eivät kerry sähköliityntämak- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
19585: suista. Sähköyhtiölle pylväsmuuntopiirin rakenta- tavasti,
19586: minen aiheuttaa tietyn kustannuserän, minkä
19587: kunnat oman talousarvionsa puitteissa maksavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19588: sähköyhtiölle liityntämaksujen erotuksena. 1987 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mar-
19589: Pienet ja vähävaraiset kunnat, kuten Värtsilän kan määrärahan käytettäväksi pienten ja
19590: kunta Pohjois-Karjalassa, eivät kykene taloudelli- vähävaraisten kuntien sähkömuuntopzi·-
19591: sesti tukemaan tätä erotusta. Näin ollen monille rien rakentamiskustannusten ja liityntä-
19592: sähköä tarvitseville talouksille ei kohtuuttoman maksujen välisen erotuksen rahoittami-
19593: korkeiksi muodostuvien sähköliityntämaksujen seen.
19594:
19595: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19596:
19597: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19598: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19599: Vieno Eklund
19600: 1372 1986 vp.
19601:
19602: Raha-asia-aloite n:o 1267
19603:
19604:
19605:
19606:
19607: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Sotavete-
19608: raanipiiri ry:n toiminnan tukemiseen
19609:
19610:
19611: Eduskunnalle
19612:
19613: Sotiemme veteraanit ja invalidit sekä rintama- hoitopisteissä, mutta varojen puute on tarpeeseen
19614: naiset ovat tehneet suuriarvoisen palveluksen nähden erittäin suuri.
19615: maallemme vaikeina aikoina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19616: Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry tarvitsisi taen,
19617: ikääntyvien veteraanien asuinolojen kohentami-
19618: seen ja kuntoutukseen kipeästi lisävaroja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19619: Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry ja sen 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19620: naistaimikunta ovat suorittaneet jo usean vuoden 33.23.53 15 000 markan määrärahan
19621: aikana omatoimisesti vaikeimmassa asemassa ole- Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipziri ry:n
19622: vien veteraanien ja heidän puolisoittensa sekä ve- toiminnan tukemiseen.
19623: teraanien leskien kuntouttamista fysikaalisissa
19624:
19625: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19626:
19627: Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi
19628: 1986 vp. 1373
19629:
19630: Raha-asia-aloite n:o 1268
19631:
19632:
19633:
19634:
19635: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamaveteraanit Pohjois-
19636: Karjalan piiri ry:n toiminnan tukemiseen
19637:
19638:
19639: Eduskunnalle
19640:
19641: Sotiemme rintamaveteraanit, invalidit ja rinta- sa hoitopisteissä, mutta varojen puute on tarpee-
19642: manaiset ovat tehneet suuriarvoisen palveluksen seen nähden erittäin suuri.
19643: maallemme vaikeina aikoina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19644: Rintamaveteraanit Pohjois-Karjalan piiri ry tar- taen,
19645: vitsisi ikääntyvien veteraanien asuinolojen paran-
19646: tamiseen ja kuntoutukseen erittäin kipeästi lisäva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19647: roja. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
19648: Rintamaveteraanit Pohjois-Karjalan piiri ry on 33.23.53 15 000 markan määrärahan Rin-
19649: suorittanut jo useiden vuosien aikana omatoimi- tamaveteraanit Pohjois-Karjalan pziri ry:n
19650: sesti vaikeimmassa asemassa olevien veteraanien ja toiminnan tukemiseen.
19651: heidän puolisoittensa kuntouttamista fysikaalisis-
19652:
19653: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19654:
19655: Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi
19656: 1374 1986 vp.
19657:
19658: Raha-asia-aloite n:o 1269
19659:
19660:
19661:
19662:
19663: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Sydänpiiri
19664: ry:n toiminnan tukemiseen
19665:
19666:
19667: Eduskunnalle
19668:
19669: Pohjois-Karjalan Sydänpiirin tärkeimpiä toi- leisuus on kansainvälisesti vertaillen erittäin kor-
19670: mintamuotoja ovat tervey~kasvatus-, kuntoutus-, kealla tasolla Pohjois-Karjalassa.
19671: koulutus- ja tiedotustoiminta sekä virkistys- ja Pohjois-Karjalan Sydänpiiri pyrkii omalta osal-
19672: kuntolomatoiminta. taan vaikuttamaan sydän- ja verisuonitauteja vä-
19673: Sydän- ja verisuonitauteja on pyritty viimeisten hentävästi Pohjois-Karjalassa, mutta toimintaa
19674: reilun kymmenen vuoden ajan torjumaan tehoste- jarruttava ja pitkäiänteistä suunnittelua sekä toi-
19675: tusti Pohjois-Karjalassa vähentämällä näiden tau- minnan kehittämistä vaikeuttava tekijä on varojen
19676: tien riskitekijöitä ja tehostamalla sairastuneiden puute.
19677: henkilöiden hoitoa ja kuntoutusta. Sydäntautien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19678: torjuntatyö on ollut tuloksellista, sillä sydäntauti- taen,
19679: kuolleisuus on vähentynyt Pohjois-Karjalassa sel-
19680: västi enemmän kuin koko maassa keskimäärin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19681: Myönteisestä kehityksestä huolimatta tarvitaan 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 markan
19682: edelleen työtä sydän- ja verisuonitautien vähentä- määrärahan Pohjois-Karjalan Sydänpiiri
19683: miseksi, sillä sepelvaltimosairastavuus ja -kuol- ry:n toiminnan tukemiseen.
19684:
19685: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19686:
19687: Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi
19688: 1986 vp. 1375
19689:
19690: Raha-asia-aloite n:o 1270
19691:
19692:
19693:
19694:
19695: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Syöpäyhdis-
19696: tys ry:n toiminnan tukemiseen
19697:
19698:
19699: Eduskunnalle
19700:
19701: Syöpä tautina on viime vuosien aikana voimak- minta voisi olla vieläkin tehokkaampaa, jos niiden
19702: kaasti lisääntynyt. Monet perheet ovat joutuneet toimintaa tuettaisiin enemmän taloudellisesti vai-
19703: toteamaan sen vakavan tosiasian, että joku per- tionkin taholta.
19704: heen jäsenistä on yllättäen sairastunut tähän vai- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
19705: keaan tautiin. Lääketiede ei ainakaan vielä ole nioittaen,
19706: pystynyt kehittämään ratkaisuja syöpätaudin täy-
19707: delliseksi voittamiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19708: Syöpäyhdistykset eri puolilla maatamme teke- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 markan
19709: vät arvokasta työtään syöpään sairastuneiden ja määrärahan Pohjois-Karjalan Syöpäyhdis-
19710: heidän perheittensä parissa. Syöpäyhdistysten toi- tys ry:n toimninnan tukemiseen.
19711:
19712: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19713:
19714: Reino Jyrkilä Heikki Riihijärvi
19715: 1376 1986 vp.
19716:
19717: Raha-asia-aloite n:o 1271
19718:
19719:
19720:
19721:
19722: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysvammaisten Tuki ry:n
19723: toiminnan tukemiseen Nurmeksessa
19724:
19725:
19726: Eduskunnalle
19727:
19728: Kehitysvammaisten Tuki ry toimii Nurmekses- Yhdistyksen toiminnan edelleen kehittämiseksi
19729: sa, ja yhdistyksen tarkoituksena on mm. tehdä yh- ja tukemiseksi olisi ensiarvoisen tärkeätä saada toi-
19730: teistyötä Nurmeksen kaupungin ja seurakunnan mintaan tukea myös valtiolta.
19731: sekä Honkaluoman keskuslaitoksen kanssa. Yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19732: distys järjestää koulutus- ja virkistystoimintaa van- taen,
19733: hemmille, huoltajille ja omaisille. Koulutus-, vir-
19734: kistys- ja matkakuluja kustannetaan tarvittaessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19735: yhdistyksen varoista johtokunnan harkinnan mu- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 mark-
19736: kaan. Yhteisiä juhlia ja retkiä järjestetään niin kaa Kehitysvammaisten Tuki ry:n toimin-
19737: usein kuin yhdistyksen varat sen sallivat. Yhdis- nan tukemiseen Nurmeksessa.
19738: tyksen varoja kartutetaan myyjäisillä, arpajaisilla
19739: ja myös lauluilloilla.
19740:
19741: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
19742:
19743: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19744: 1986 vp. 1377
19745:
19746: Raha-asia-aloite n:o 1272
19747:
19748:
19749:
19750:
19751: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilomantsin-Tuupovaaran
19752: Kotimäen lukion kehitysvammaisten virkistystoimintaan
19753:
19754:
19755: Eduskunnalle
19756:
19757: Ilomantsin-Tuupovaaran Kotimäen lukion Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19758: kehitysvammaisten (25 oppilasta) virkistystoimin- taen,
19759: ta olisi näille lapsille erittäin tärkeätä. Eräänä esi-
19760: merkkinä virkistysmahdollisuuksista olisi laivaris- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19761: teilyn järjestäminen välille Helsinki-Tukholma 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 mark-
19762: -Helsinki. Arvioidut kustannukset tämäntyyli- kaa Ilomantsin-Tuupovaaran Kotimåtm
19763: sestä virkistysmatkasta olisivat yhteensä noin lukion kehitysvammaisten virkistystoimin-
19764: 25 000 markkaa, joista osan lukion johtokunta ke- taan.
19765: räisi itse rahoitustueksi osallistujille.
19766:
19767: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
19768:
19769: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19770:
19771:
19772:
19773:
19774: 72 260148U
19775: 1378 1986 vp.
19776:
19777: Raha-asia-aloite n:o 1273
19778:
19779:
19780:
19781:
19782: Jyrkilä ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien
19783: lomarahan korottamiseen
19784:
19785:
19786: Eduskunnalle
19787:
19788: Pienyrittäjät saavat vuosilomarahaa 965 mark- haa tulisi mahdollisimman nopeasti korottaa tun-
19789: kaa vuodessa, mikäli verotuksen vuositulo ei ylitä tuvasti ja nostaa valtionverotuksessa vuositulon
19790: 38 300 markkaa. Vuosiloman saamisen ehtona on alarajaa.
19791: lisäksi, että pienyrittäjä on toiminut koko edelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19792: sen vuoden yrittäjänä ja että perheen ulkopuoli- tavasti,
19793: sella työntekijällä ei ole teetetty enempää kuin yh-
19794: dellä 252 ja kahdella työntekijällä 504 työpäivää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19795: Taksi- ja kuorma-autoilijat, kyläkauppiaat sekä 1987 tulo- ja menoarvioon mometille
19796: korjaamotoimintaa ym. harjoittavat pienyrittäjät 33.57.42 lisäyksenä 2 000 000 markan
19797: ovat kiistattomasti vuosiloma-asiassa pahasti kuo- määrärahan pienyrittäjien lomarahan ko-
19798: passa, joten pienyrittäjien nykyistä vuosilomara- rottamiseen.
19799:
19800: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19801:
19802: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19803: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19804: Vieno Eklund
19805: 1986 vp. 1379
19806:
19807: Raha-asia-aloite n:o 1274
19808:
19809:
19810:
19811:
19812: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta nk. Rinteen mallin mukai-
19813: sen työllistämiskokeilun aloittamiseksi Pohjois-Karjalan läänin
19814: pohjoisosassa
19815:
19816: Eduskunnalle
19817:
19818: Nk. Rinteen malli pitkäaikaistyöttömien työl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19819: listämiseksi on osoittautunut onnistuneeksi Porin tavasti,
19820: seudun kokeilussa. Tutkimukset osoittavat, että
19821: Rinteen mallin mukainen työllistäminen on myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19822: valtiontaloudellisesti kannattavaa. 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
19823: Pohjois-Karjalan läänin pohjoisosassa Valti- markan määrärahan nk. Rinteen työllistä-
19824: mon, Nurmeksen, Juuan, Lieksan ja Enon kunnis- miskokeilun käynnistämiseksi Pohjois-
19825: sa työttömyys on jatkuvasti ollut yli 10 % :n suu- Karjalan läänin pohjoisosan kuntien
19826: ruinen, joten työllistämiskokeilusta tulisi saada alueella.
19827: Pohjois-Karjalan läänin em. kunnat kattava.
19828:
19829: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19830:
19831: Reino Jyrkilä Urho Pohto Heikki Riihijärvi
19832: Helvi Koskinen Pentti Kettunen Pentti Skön
19833: Vieno Eklund
19834: 1380 1986 vp.
19835:
19836: Raha-asia-aloite n:o 1275
19837:
19838:
19839:
19840:
19841: Jyrkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta tekojärvihankkeen jatkotut-
19842: kimuksiin ja suunnitteluun Valtimon Rumossa
19843:
19844:
19845: Eduskunnalle
19846:
19847: Valtimon kunnan alueen läpi kulkee UKK- Valtimon kunnan elinkeinoasiamiehen Kauko
19848: reitti, jota matkailijoiden toimesta on käytetty Rahkon mukaan tulisi vielä välttämättä suorittaa
19849: huomattavassa määrin jo Simo Hurtan aikakau- tekojärvihankkeen jatkotutkimus, jolla selvitettäi-
19850: desta lähtien. siin uimarannan saanti, maanomistusolosuhteita
19851: Matkailijoiden taholta on jatkuvasti toivottu ja kustannusvertailuja.
19852: UKK-reitin varteen tehtäväksi tekojärvi sopivalle Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
19853: paikalle, koska laajalla vedenjakaja-alueella ei en- taen,
19854: nestään ole vesistöjä.
19855: Hanketta ovat olleet eteenpäin viemässä Valti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19856: mon kunta, Rumon kylätoimikunta ja matkaili- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
19857: jat. määrärahan tekojärvihankkeen jatkotutki-
19858: Tekojärvi tarvittaisiin vaitimalaisten ja matkai- muksiin ja suunnitteluun Valtimon kun-
19859: lijoiden virkistyskäyttöön ja kalastusalueena. nan Ruman kylässä.
19860:
19861: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19862:
19863: Reino Jyrkilä Pentti Kettunen
19864: 1986 vp. 1381
19865:
19866: Raha-asia-aloite n:o 1276
19867:
19868:
19869:
19870:
19871: Järvenpää: Korotetun määrärahan osoittamisesta väkivaltaa vastus-
19872: tavien elokuva- ja video-ohjelmien työstämiseen kodin ja koulun
19873: yhteistyössä
19874:
19875: Eduskunnalle
19876:
19877: Henkisen ja fyysisen väkivallan lisääntyminen on kehitettävä aikaisempaa huomattavasti voi-
19878: Suomessa on huolestuttavimpia ilmiöitä. Yhä makkaammin. On etsittävä vastauksia juuri niihin
19879: useampi kokee turvattomuutta niin kodissa kuin haasteisiin, jotka tämän päivän yhteiskunnassa
19880: varsinkin kodin ulkopuolella. Vapaa-ajan lisään- ovat polttavimpia. Väkivallasta ja sen vastustami-
19881: tyessä televisio, video ja ennen kaikkea kansainvä- sesta on tässä yhteistyössä tultava säännönmukai-
19882: linen viihde muokkaa varsinkin nuoren sukupol- nen keskustelunaihe.
19883: ven asenteet. Ihanteet ja esikuvat ovat muuttu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19884: neet. Käyttäytymismallit etsitään kohteista, jotka taen,
19885: ovat vieraita rauhalliselle ja tasapainoiselle yhteis-
19886: kuntakehitykselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19887: Avoimessa ja yhä avoimemmaksi muuttuvassa 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
19888: yhteiskunnassa ei kielloilla ja rajoituksilla saada 29.41.50 lisäyksenä 500000 markkaa vä-
19889: ratkaisevaa aikaan. Oleellisinta on koulutus ja va- kivaltaa vastustavien elokuva- ja video-
19890: listus. Vastuu nuorten kasvattamisesta on sekä ohjelmien työstämiseen käytettäväksi ko-
19891: koululla että kodilla. Koulun ja kodin yhteistyötä din ja koulun yhteistyössä.
19892:
19893: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19894:
19895: Heikki Järvenpää
19896: 1382 1986 vp.
19897:
19898: Raha-asia-aloite n:o 1277
19899:
19900:
19901:
19902:
19903: Järvenpää: Korotetun määrärahan osoittamisesta tiestön peruskor-
19904: jauksiin
19905:
19906:
19907: Eduskunnalle
19908:
19909: Liikenteen ja autokaluston kehitys osoittaa sel- set tiestön kuntoon merkitsevät joka tapauksessa
19910: västi yksityisautoilun lisääntyvän nopeammin pitemmällä tähtäimellä kansantaloudellista sääs-
19911: kuin liikenneviranomaisten ennusteet ja myös töä. Bitumin alhainen hinta on omiaan lisäämään
19912: toiveet edellyttäisivät. Liikenteen vilkastuminen juuri näinä vuosina hankkeiden edullisuutta.
19913: on johtanut onnettomuuksien ja kuolanuhrien Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19914: määrien kasvuun. taen,
19915: Liikenneonnettomuudet eivät ole estettävissä,
19916: ellei tiestön kuntoon kiinnitetä nykyistä enem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19917: män huomiota. On epärealistista kuvitella kiel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19918: loilla, pakkotoimilla ja julkisen liikenteen keino- 31.24. 77 lisäyksenä 300 000 000 markkaa
19919: tekoisesti suosituimmuusasemaan asettamisella tiestön peruskorjauksiin, kehittämiseen
19920: voitavan tilanteeseen oleellisesti puuttua. sekä tutkimukseen ja suunnitteluun.
19921: Nykyistä huomattavasti suuremmat panostuk-
19922:
19923: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19924:
19925: Heikki Järvenpää
19926: 1986 vp. 1383
19927:
19928: Raha-asia-aloite n:o 1278
19929:
19930:
19931:
19932:
19933: Järvisalo-Kanerva ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tampe-
19934: reen Työväen Teatterin valtionavustukseen
19935:
19936:
19937: Eduskunnalle
19938:
19939: Tampereen Työväen Teatterin uudisrakennuk- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19940: sen valmistuttua teatterin valtionavustusosuutta 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19941: korotettiin ja teatterin ja valtion kesken tehtiin 29.90.52 1 000 000 markan lisämäärära-
19942: valtionavustuksen määrän kehittämisohjelma. han käytettäväksi Tampereen Työväen
19943: Avustus ei ole kuitenkaan kehittynyt teatterin Teatterin valtionavustuksen korottami-
19944: välttämättömiä tarpeita vastaavasti. seen.
19945: Tämän vuoksi ehdotamme,
19946:
19947: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19948:
19949: Riitta Järvisalo-Kanerva Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
19950: 1384 1986 vp.
19951:
19952: Raha-asia-aloite n:o 1279
19953:
19954:
19955:
19956:
19957: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Lastenteatteri
19958: 2000:n valtionavun korottamiseksi
19959:
19960:
19961: Eduskunnalle
19962:
19963: Tampereen Työväen Teatterin muutettua uu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19964: distiloihinsa Tampereella perustettiin lastenteat- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19965: teri, joka toimii Työväen Teatterilta vapaaksi jää- 29.90.52 lisäyksenä 350 000 markkaa Las-
19966: neissä tiloissa. Teatteri on saanut vuodelle 1986 tenteatteri 2000:n valtionavustuksen ko-
19967: valtionavustuksen. Lastenteatteri 2000:n toiminta rottamiseksi 2 000 000 markkaan vuonna
19968: ja katsojamäärä ovat kehittyneet lyhyessä ajassa 1987.
19969: ennätyksellisesti. Huolimatta merkittävästä lippu-
19970: tulo-osuudesta teatterin rahoitustarve on kohon-
19971: nut. Tämän vuoksi ehdotamme,
19972:
19973: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19974:
19975: Riitta Järvisalo-Kanerva Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
19976: 1986 vp. 1385
19977:
19978: Raha-asia-aloite n:o 1280
19979:
19980:
19981:
19982:
19983: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimiston
19984: perustamiseen Ylöjärvelle
19985:
19986:
19987: Eduskunnalle
19988:
19989: Ylöjärven kunta on merkittävä pienten ja keski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19990: suurten yritysten sijaintikunta. Kunnassa ei kui- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 34. 06
19991: tenkaan ole työvoimatoimistoa. määrärahozhin 5 00 000 markan määrära-
19992: Ehdotamme, han työvoimatoimiston perustamiseksi
19993: Ylöjärvelle.
19994:
19995: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
19996:
19997: Riitta Järvisalo-Kanerva Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
19998:
19999:
20000:
20001:
20002: 73 260148U
20003: 1386 1986 vp.
20004:
20005: Raha-asia-aloite n:o 1281
20006:
20007:
20008:
20009:
20010: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen työvoi-
20011: mapiirin sivupisteen avaamiseksi Hervannassa
20012:
20013:
20014: Eduskunnalle
20015:
20016: Tampereen kaupungin kuntasuunnitelmassa Samoin kansaneläkelaitos on sijoittamassa sivutoi-
20017: Hervanta on itäisten kaupunginosien keskus. mistoaan Hervantaan.
20018: "Tytärkaupunkina" se jo itsenään tulee olemaan Ottaen huomioon Hervannan vaikutuspiirissä
20019: yli 25 000 asukkaan yksikkö. Alue on kehitty- asioivan ammatissa toimivan väestön suuren mää-
20020: mässä myös huomattavaksi koulutus- ja yrityskes- rän sekä sen, että työttömyysturva-asiat tullaan
20021: kukseksi. Hervanta on rakentumassa selkeäksi hoitamaan kansaneläkelaitoksen Hervannan sivu-
20022: maantieteelliseksi kokonaisuudeksi. Hervannan pisteessä, ehdotamme,
20023: väestön pääosa koostuu ammatissa toimivasta
20024: aktiiviväestöstä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20025: Suunnitelma Hervannan toimimisesta itsenäi- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 34. 06
20026: senä kaupunkiyksikkönä on osin toteutunut tai määrärahoihin 300 000 markkaa Tampe-
20027: toteutumassa. Alueen palveluvarustus on jo huo- reen työvoimapiirin sivupisteen avaami-
20028: mattava. Tampereen kaupungin sosiaalipalveluja seksi Tampereen Hervannassa.
20029: ollaan parhaillaan alueellistamassa Hervantaan.
20030:
20031: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20032:
20033: Riitta Järvisalo-Kanerva Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
20034: 1986 vp. 1387
20035:
20036: Raha-asia-aloite n:o 1282
20037:
20038:
20039:
20040:
20041: Kalliomäki: Määrärahan osoittamisesta Pajulahden Urheiluopistolle
20042: pururadan valaistukseen
20043:
20044:
20045: Eduskunnalle
20046:
20047: Urheiluopistojen joukossa ns. johto-opistoihin Vaadittavista toimenpiteistä olisi valaistuksen saa-
20048: kuuluvan Pajulahden Urheiluopiston palvelut minen ensisijainen.
20049: tähtäävät monipuolisten ja laajoihin ihmisryh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20050: miin kohdistuvien liikuntamahdollisuuksien luo- taen,
20051: miseen. Opistolla on myös merkittävä vastuu
20052: maamme liikunnanohjaajakoulutuksesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20053: Pajulahdessa koetaan sekä palvelu- että opetus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
20054: kohtaisena ongelmana, että varojen puutteessa on 29.91.50 lisäyksenä 150000 markkaa Pa-
20055: opiston alueella kiertävän pururata-hiihtoladun julahden Urheiluopiston pururadan va-
20056: kunnostus ja valaistuksen järjestäminen estynyt. laistuksen hankkimiseksi.
20057:
20058: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20059:
20060: Antti Kalliomäki
20061: 1388 1986 vp.
20062:
20063: Raha-asia-aloite n:o 1283
20064:
20065:
20066:
20067:
20068: Kanerva ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-asun-
20069: tojen omapääomaosuuden kattamiseksi
20070:
20071:
20072: Eduskunnalle
20073:
20074: Opiskelija-asuntojen puute on ollut erityisen nollisesti rasittavat tiukalle vedettyä opiskelijan
20075: huutava kuluvana syksynä. Etenkin uudet opiske- taloutta.
20076: lijat ovat ponnistelun tuloksena opiskelupaikan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20077: saatuaan joutuneet toteamaan joutuneensa vai- taen,
20078: keaan asuntotilanteeseen joutuessaan muutta-
20079: maan uudelle opiskelupaikkakunnalle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20080: Opiskelija-asuntojen rakentamisessa ei ole saa- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20081: vutettu opiskelija-asuntotoimikunnan suositta- 35.45.51 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
20082: maa 3 750 asuntopaikan rakentamista vuosit- opiskelija-asuntojen omapääomaosuuden
20083: tain. Vuokrat ovat jatkuvasti kohonneet ja luon- osittaiseksi kattamiseksi.
20084:
20085: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20086:
20087: Tikka Kanerva Helena Pesola
20088: 1986 vp. 1389
20089:
20090: Raha-asia-aloite n:o 1284
20091:
20092:
20093:
20094:
20095: Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen opintorahaan
20096: opintotuen saattamiseksi riippumattomaksi vanhempien varalli-
20097: suudesta
20098:
20099: Eduskunnalle
20100:
20101: Vanhempien tulot ja varallisuus vaikuttavat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20102: alle 21-vuotiaalle opiskelijalle myönnettävään nioittaen,
20103: opintotukeen. Suomessa 18-vuotias ihminen on
20104: täysi-ikäinen ja pääsääntöisesti vastuussa itsestään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20105: ja toimeentulostaan. Täten 21 vuoden ikäraja on 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
20106: perusteeron ja ylläpitää keinotekoisesti nuorten 29.39.55 10 000 000 markkaa ylimääräi-
20107: riippuvuutta. Olisikin loogista ja oikeudenmu- seen opintorahaan 21 vuoden ikärajan
20108: kaista poistaa 21 vuoden ikäraja opintotuen sää- korvaamiseksi normaalilla täysi-zkäisyys-
20109: telystä ja korvata se normaalilla täysi-ikäisyys- rajalla opintotuen jakamisessa 1.7.1987
20110: rajalla. lähtien.
20111:
20112: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20113:
20114: likka Kanerva Helena Pesola
20115: 1390 1986 vp.
20116:
20117: Raha-asia-aloite n:o 1285
20118:
20119:
20120:
20121:
20122: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta Helsingin lastentarhanopetta-
20123: jaopiston rakentamiseen
20124:
20125:
20126: Eduskunnalle
20127:
20128: Pääkaupunkiseudulla vallitseva pula lasten päi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20129: vähoitopaikoista saadaan poistetuksi vain päiväko- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
20130: teja rakentamalla ja henkilöstökoulutusta lisää- 29.51. 74 10 000 000 markkaa Helsingin
20131: mällä. lastentarhanopettajaopiston rakentami-
20132: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- seksi.
20133: taen,
20134:
20135: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20136:
20137: Seija Karkinen
20138: 1986 vp. 1391
20139:
20140: Raha-asia-aloite n:o 1286
20141:
20142:
20143:
20144:
20145: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta Helsingin IV sairaanhoito-
20146: oppilaitoksen rakentamiseen
20147:
20148:
20149: Eduskunnalle
20150:
20151: Pääkaupunkiseudulla vallitsevaa terveydenhoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20152: tohenkilöstöpulaa voitaisiin olennaisesti helpottaa 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.51
20153: aloittamalla koulutus perustettavassa Helsingin IV määrärahoihin 10 000 000 markkaa Hel-
20154: sairaanhoito-oppilaitoksessa. singin IV sairaanhoito-oppilaitoksen ra-
20155: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- kentamiseksi.
20156: taen,
20157:
20158: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20159:
20160: Seija Karkinen
20161: 1392 1986 vp.
20162:
20163: Raha-asia-aloite n:o 1287
20164:
20165:
20166:
20167:
20168: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta sosiaalialan järjestöille las-
20169: ten tilapäisen hoitoavun järjestämiseksi
20170:
20171:
20172: Eduskunnalle
20173:
20174: Lasten vakinaisten päiväkotipaikkojen ohella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20175: vallitsee erityisesti pääkaupunkiseudulla huomat- taen,
20176: tava puute tilapäisestä lasten hoitoavusta esim.
20177: lapsen tai hoitajan sairastuttua. Sosiaalialan järjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20178: töt ovat käynnistäneet merkittävää kokeilutoimin- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
20179: taa tämän puutteen poistamiseksi. Toimintaa olisi 33.33.51lisäyksenä 5 000 000 markkaa so-
20180: tuettava varaamaila järjestöjen käyttöön määrä- siaalialan Järjestötlie lasten tzlapäisen hoi-
20181: raha tätä tarkoitusta varten. toavun järjestämiseksi.
20182:
20183: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20184:
20185: Seija Karkinen
20186: 1986 vp. 1393
20187:
20188: Raha-asia-aloite n:o 1288
20189:
20190:
20191:
20192:
20193: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta sosiaalialan järjestöille vanhus-
20194: ten ja vammaisten kotipalvelujen järjestämiseksi
20195:
20196:
20197: Eduskunnalle
20198:
20199: Vanhusten ja vammaisten mahdollisuuksia asua Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20200: kotonaan voitaisiin olennaisesti lisätä järjestämällä taen,
20201: heille erilaisia palveluja kodinhoito- ja helpom-
20202: piin terveydenhuoltotehtäviin. Koska kunnallisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20203: palveluja ei erityisesti pääkaupunkiseudulla ole 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
20204: voitu järjestää läheskään tarvetta vastaavasti, olisi 33.33.51lisäyksenä 5 000 000 markkaa so-
20205: mahdollista helpottaa tilannetta yksityisten so- siaalialan Järjestötlie vanhusten ja vam-
20206: siaalialan järjestöjen antamien palvelujen turvin. maisten kotipalvelujen järjestämiseksi.
20207:
20208: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20209:
20210: Seija Karkinen
20211:
20212:
20213:
20214:
20215: 74 260148U
20216: 1394 1986 vp.
20217:
20218: Raha-asia-aloite n:o 1289
20219:
20220:
20221:
20222:
20223: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta päiväkotien avustavan henkilö-
20224: kunnan kouluttamiseksi työllisyyskursseilla
20225:
20226:
20227: Eduskunnalle
20228:
20229: Henkilökuntapulan vuoksi lasten päiväkodit Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20230: erityisesti pääkaupunkiseudulla toimivat ylikuor- taen,
20231: mitettuina tai valmiita rakennuksia ei voida ottaa
20232: käyttöön. Vastuuhenkilökunnan koulutuksen li- ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20233: säämisen ohella voitaisiin tilannetta helpottaa 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20234: kouluttamalla riittävän monipuolisilla kuntien 34.50.50 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
20235: järjestämillä työllisyyskursseilla henkilökuntaa eri- lasten päiväkotien avustavan henkilökun-
20236: laisiin avustaviin tehtäviin lasten päivähoitolaitok- nan kouluttamiseksi työllisyyskursseilla.
20237: sissa.
20238:
20239: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20240:
20241: Seija Karkinen
20242: 1986 vp. 1395
20243:
20244: Raha-asia-aloite n:o 1290
20245:
20246:
20247:
20248:
20249: Karkinen: Määrärahan osoittamisesta kunnille asuntojen hankkimi-
20250: seksi lasten päivähoito- ja terveydenhoitohenkilökunnalle
20251:
20252:
20253: Eduskunnalle
20254:
20255: Asuntojen puute vaikeuttaa työntekijöiden ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20256: keutumista lastenhuollon ja terveydenhoitoalan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
20257: tehtäviin, mistä osaltaan johtuu erityisesti pää- 35.45.32 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
20258: kaupunkiseudulla vallitseva näiden alojen henki- avustuksina kunnille terveydenhoitoalan
20259: lökuntavajaus. ja lasten päivähoitohenkilökunnan asun-
20260: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- tojen hankkimiseksi.
20261: taen,
20262:
20263: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20264:
20265: Seija Karkinen
20266: 1396 1986 vp.
20267:
20268: Raha-asia-aloite n:o 1291
20269:
20270:
20271:
20272:
20273: Karp~la ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittä-
20274: miseen
20275:
20276:
20277: Eduskunnalle
20278:
20279: Jo kahden vuoden aikana on valtion tulo- ja Ellei määrärahaa tuntuvasti lisätä, ensi vuonna
20280: menoarviossa ollut määräraha läänien kehittämis- varsinaisille kehitysalueille tulee määrärahaa jaet-
20281: tä varten. Vuonna 1985 määrärahaa voitiin käyt- tavaksi tämänvuotista huomattavasti vähemmän.
20282: tää vain Lapin läänissä, kuluvana vuonna määrära- Niissä lääneissä, joissa määräraha oli kuluvana
20283: han käyttöalue käsitti viisi maamme itäisintä ja vuonna käytössä, saatiin järjestelmästä myönteiset
20284: pohjoisinta lääniä. Ensi vuoden aikana tulo- ja kokemukset. Kysyntää oli vähintään kaksinkertai-
20285: menoarvioesityksen mukaan määrärahan jakelu- nen määrä määrärahaan verrattuna. Näin ollen ei
20286: alueena toimisi koko maa. ole perusteltua määrärahan pienentäminen Itä- ja
20287: Eduskunta lisäsi kyseistä määrärahaa niin, että Pohjois-Suomen alueelta. Niinpä eduskunnan tu-
20288: tänä vuonna käytettävissä oli kaikkiaan 73 milj. lisikin huomattavasti korottaa läänien kehittämi-
20289: markkaa. Ensi vuotta varten on nousuksi esitetty seksi tarkoitettua määrärahaa.
20290: vain 32 miljoonaa markkaa, mikä ei läheskään Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20291: vastaa jakelualueen laajentumista. Kun vielä esi- taen,
20292: tetään luopumista maaseudun työpaikkatukiko-
20293: keilusta, joka käytännössä on kohdistunut samoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20294: hin kohteisiin läänien kehittämiseksi varatun 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
20295: määrärahan kanssa, määrärahan lisäys ei ole ollen- 26.98.43 lisäyksenä 100 000 000 markkaa
20296: kaan suhteessa edes alueen laajenemisen kanssa. läänien kehittämiseen.
20297:
20298: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
20299:
20300: Reino Karpola Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
20301: Jukka Vihriälä Mikko Jokela Sirkka-Liisa Anttila
20302: Reino Jyrkilä Pentti Poutaneo Katri-Helena Eskelinen
20303: Lea Sutinen Hannu Tenhiälä Mauno Manninen
20304: Jouko Tuovinen
20305: 1986 vp. 1397
20306:
20307: Raha-asia-aloite n:o 1292
20308:
20309:
20310:
20311:
20312: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Maatalous-
20313: säätiön koulutus- ja lomakeskuksen suunnitteluun
20314:
20315:
20316: Eduskunnalle
20317:
20318: Pohjois-Karjalasta on puuttunut ja puuttuu jen harjoittaman jatkokoulutuksen kanssa, vaan se
20319: edelleenkin viljelijäväestön jatko- ja täydennys- tulee nimenomaan alan neuvontajärjestöjen tar-
20320: koulutuskeskus ja viljelijäväestön loma- ja virkis- peita varten.
20321: tystoimintaa hoitava lomakeskus. Tämän puut- Eduskunnassa on parhaillaan hallituksen esitys
20322: teen poistamiseksi Pohjois-Karjalan Maataloussää- maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
20323: tiö on vuokrannut 50 vuoden ajaksi Kukkolan ti- edistämisestä. Sen tultua ensi vuoden aikana voi-
20324: lasta (RN:o 125) Joensuun kaupungista 24 heh- maan suunnitellun tapaiselle kurssimuotoiselle
20325: taarin suuruisen määräalan, joka käsittää peltoa koulutukselle tulee nykyistä enemmän kysyntää ja
20326: kahdeksan hehtaaria ja metsää 16 hehtaaria. tarvetta.
20327: Maataloussäätiö ei ryhdy suorittamaan ja hoita- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20328: maan koulutusta, vaan rakentaa ja luo toiminnal- taen,
20329: liset edellytykset ja puitteet lähes 20 maakunnalli-
20330: selle maa-, metsä-, kala- ja kotitalousjärjestölle ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20331: niiden järjestämälle koulutustoiminnalle. Näin 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
20332: ollen Maataloussäätiön suunnittelemalla kurssi- ja kaa Pohjois-Karjalan Maataloussäätiön
20333: lomatoiminnalla ei pyritä kilpailemaan maakun- suunnitteleman koulutus- ja lomakeskuk-
20334: nassa sijaitsevien maatalous- ja metsäalan koulu- sen suunnitteluun.
20335:
20336: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
20337:
20338: Reino Karpola Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
20339: Reino Jyrkilä Lea Sutinen Jouko Tuovinen
20340: 1398 1986 vp.
20341:
20342: Raha-asia-aloite n:o 1293
20343:
20344:
20345:
20346:
20347: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kesälahden-Totkunie-
20348: men-Kymen läänin rajan tien peruskorjaamiseen
20349:
20350:
20351: Eduskunnalle
20352:
20353: Kesälahden kunnan alueella sijaitseva Kesälah- lisesti alueella sijaitseva maa- ja metsätalous tarvit-
20354: den kirkonkylästä Totkuniemen kautta Kymen see tietä päivittäin. Tästäkin liikenteestä osa on
20355: läänin rajalle ja edelleen Uukuniemelle ulottuva verraten raskasta liikennettä. Näin ollen Kesälah-
20356: tie on Kesälahden kunnan alueella vielä liikentee- den kirkonkylästä Totkuniemen kautta Kymen
20357: seen nähden erittäin huonokuntoinen. Peruskor- läänin rajalle sijaitsevan tien pikainen peruskor-
20358: jaus ja päällystys on suoritettu Kymen läänin puo- jaus ja päällystäminen olisi välttämätöntä.
20359: lella, mutta Pohjois-Karjalan läänin osuus on vie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20360: läkin peruskorjausta vailla. taen,
20361: Mainitulla tieosuudella on liikennettä melkoi-
20362: sesti heikkokuntoisuudesta huolimatta. Kesälah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20363: den ja Uukuniemen kuntien välillä on yhteistoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
20364: mintaa esimerkiksi koulutoimen hoitamisen alal- 31.24.14 1 000 000 markkaa Kesälah-
20365: la, joten koululaisten kuljetus on jokapäiväistä. den-Totkuniemen-Kymen läänin ra-
20366: Tien vaikutuspiirissä on huomattava määrä turkis- jan tien peruskorjaamiseen ja päällystämi-
20367: tarhausta ja tämän toiminnan vaatima verraten seen.
20368: raskas liikenne on myös jatkuvaa. Lisäksi luonnol-
20369:
20370: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
20371:
20372: Reino Karpola Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
20373: Reino Jyrkilä Lea Sutinen Jouko Tuovinen
20374: 1986 vp. 1399
20375:
20376: Raha-asia-aloite n:o 1294
20377:
20378:
20379:
20380:
20381: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahaan
20382: opintotuen asumislisän maksamiseksi ympärivuotisena
20383:
20384:
20385: Eduskunnalle
20386:
20387: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- vuotisesti. Näin ollen opiskelijat ovat huomatta-
20388: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausilta, van eriarvoisessa asemassa verrattuna muihin pie-
20389: pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opiskeli- nituloisiin kansalaisryhmiin. Siksi on välttämä-
20390: ja joutuu kuitenkin (mm. opiskelija-asuntolassa töntä, että opiskelijoille myönnetään avustus asu-
20391: asuessaan) maksamaan vuokran myös kesäajalta. miskustannuksiin ympärivuotisena.
20392: Tavallista onkin, että kesäkuukausien aikana mak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20393: settavaksi tulee kaksi vuokraa: toinen opiskelija- taen,
20394: asunnosta ja toinen kesätyöpaikkakunnalla sijait-
20395: sevasta asunnosta. Näihin kustannuksiin opiskeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20396: ja ei saa minkäänlaista tukea, sillä kesäajalta asu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20397: mislisä maksetaan vain siinä tapauksessa, että 29.39.55 lisäyksenä 60 000 000 markkaa
20398: opiskelija opiskelee myös kesän ajan. opintotuen asumislisän maksamiseksi ym-
20399: Lapsiperheiden asumistukea ja kansaneläkelain pärivuotisena 1. 6.1987 alkaen.
20400: nojalla saatavaa asumistukea myönnetään ympäri-
20401:
20402: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20403:
20404: Matti Kautto Esko-Juhani Tennilä Marja-Liisa Löyttyjärvi
20405: 1400 1986 vp.
20406:
20407: Raha-asia-aloite n:o 1295
20408:
20409:
20410:
20411:
20412: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden kaupunginteatterin
20413: valtionapuun
20414:
20415:
20416: Eduskunnalle
20417:
20418: Lahden kaupunginteatterin uusi teatteriraken- Hankkeesta päätettäessä on valtionavustusta ar-
20419: nus on valmistunut ja otettu käyttöön jo vuonna vioitu saatavan noin 24 milj. markkaa.
20420: 1983. Sen rakentamiskustannukset olivat yhteensä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20421: n. 114 milj. mk, johon Lahden kaupunki on tä- taen,
20422: hän mennessä saanut valtionavustusta 17,5 milj.
20423: mk eli 15,4% rakentamiskustannuksista. Avustus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20424: on vuosittain myönnetty suhteellisen pieninä eri- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.90
20425: nä veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen miiilrärahothin 6 5 00 000 markkaa valtion-
20426: ylimääräisestä tuotosta. Viimeksi kuluneen vuo- avustuksena Lahden kaupunginteatterin
20427: den aikana avustusta ei kuitenkaan ole myönnetty rakentamiseen.
20428: lainkaan.
20429:
20430: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20431:
20432: Matti Kautto Jouko Skinnari Ulla Puolanne
20433: Mikko Vainio Matti Viljanen Hannu Tenhiälä
20434: 1986 vp. 1401
20435:
20436: Raha-asia-aloite n:o 1296
20437:
20438:
20439:
20440:
20441: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta viljelmäkoon mu-
20442: kaan maksettavaan hintapoliittiseen tukeen
20443:
20444:
20445: Eduskunnalle
20446:
20447: Hallitus esittää pinta-ataiisien määrärahaa alen- vaikutukset ns. "ylituotantoon". Pinta-alalisä on
20448: nettavaksi jopa markkamääräisesti. Tällä on kiel- ainoa maataloustuki, joka ei kiihota lisäämään
20449: teiset vaikutukset sekä pienviljelijöille että maata- tuotantoa, vaan voisi antaa pienviljelijälle perus-
20450: loustuotteiden kuluttajille. Hallituksen kielteinen toimeentuloturvaa.
20451: suhtautuminen pinta-alalisän kehittämiseen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20452: merkinnyt sen saajien lukumäärän supistumista ja taen,
20453: tuen rcaaliarvon pienenemistä. Näin on lisätty
20454: pienviljelijöiden taloudellista ahdinkoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20455: Kuluttajille pinta-alalisän ja alueittaisen tuen 1987 tulo- ja menoaroioon momentzlle
20456: huono kehitys merkitsee elintarvikkeiden hinto- 30.31.41 lisäyksenä 200 000 000 markkaa
20457: jen nousua. Näin siksi, että entistä suurempi osa viljelmäkoon mukaan maksettavaan hin-
20458: maataloustulosta annetaan maataloustuotteiden tapolzi"ttiseen tukeen.
20459: hintojen kautta. Tällä linjalla on myös kielteiset
20460:
20461: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20462:
20463: Matti Kautto Sten Söderström Mikko Kuoppa
20464: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Irma Rosnell
20465: Esko-Juhani Tennilä
20466:
20467:
20468:
20469:
20470: 75 260148U
20471: 1402 1986 vp.
20472:
20473: Raha-asia-aloite n:o 1297
20474:
20475:
20476:
20477:
20478: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alueittaiseen hin-
20479: tapoliittiseen tukeen
20480:
20481:
20482: Eduskunnalle
20483:
20484: Hallitus esittää maatalouden aluepoliittisen Tuen määräytymisperusteita tulisi muuttaa niin,
20485: tuen alentamista sekä markkamääräisesti että että se kohdistuisi paremmin pienille ja keski-
20486: reaalisesti. Näin lisätään ennen muuta Pohjois- ja suurille tiloille ja antaisi näille perustoimeentulo-
20487: I~ä-Suomen viljelijäväestön taloudellisia vaikeuk- turvaa ilman tuotannon lisäämisen välttämättö-
20488: Sia. myyttä.
20489: Hallitus ei esitä muutoksia aluetuen myöntä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20490: misperusteihin. Se aikoo jatkaa linjaansa, jonka taen,
20491: mukaan tuki jaetaan yksinomaan tuotantomää-
20492: rien perusteella. Näin tuki kohdistuu suurempana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20493: enemmän tuottaville tiloille. Tuki myös kiihottaa 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20494: ja pakottaa viljelijäväestöä lisäämään tuotantoaan. 30.31.42 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
20495: Näin tuki omalta osaltaan tukee ns. ylituotantoa. alueittaiseen hintapoliittiseen tukeen.
20496:
20497: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20498:
20499: Matti Kautto Sten Söderström Mikko Kuoppa
20500: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Irma Rosnell
20501: Esko-Juhani Tennilä
20502: 1986 vp. 1403
20503:
20504: Raha-asia-aloite n:o 1298
20505:
20506:
20507:
20508:
20509: Kautto ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta muuhun hintapo-
20510: liittiseen tukeen
20511:
20512:
20513: Eduskunnalle
20514:
20515: Ns. muuta hintapoliittista tukea, ennen muuta ma pienenisi asteittain tilan tuotannon ylitettyä
20516: maidon lisähintaa jaetaan edelleen tuotantomää- 100 000 1/v. Näin säästyneet varat suunnattaisiin
20517: rien perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että suurim- pienempien tilojen lisähinnan korottamiseen. Ti-
20518: man tuen valtiolta saavat suuret tilat, jotka tuotta- lalla tässä yhteydessä tarkoitetaan 1-2 henkeä
20519: vat 150 000 litraa tai sitä enemmän vuodessa mai- työllistävää perheviljelmää.
20520: toa. Näin tuki on myös omalta osaltaan tukemassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20521: ns. ylituotantoa. taen,
20522: Tuen määräytymisperusteita tulisi muuttaa
20523: niin, että se painottuisi pienille ja keskisuurille ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20524: loille ja se lopetettaisiin kokonaan suurilta tiloilta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
20525: Siksi ehdotamme, että maidon lisähintaa ei 30.31.43 lisäyksenä 10 000 markkaa muu-
20526: myönnettäisi lainkaan tiloille, joiden tuotanto- hun hintapoliittiseen tukeen.
20527: kiintiö on yli 150 000 litraa ja sen kokonaissum-
20528:
20529: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20530:
20531: Matti Kautto Sten Söderström Mikko Kuoppa
20532: Marja-Liisa Löyttyjärvi Irma Rosnell Ensio Laine
20533: 1404 1986 vp.
20534:
20535: Raha-asia-aloite n:o 1299
20536:
20537:
20538:
20539:
20540: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta lannoitteiden ja rehujen
20541: hankintakustannusten alentamiseksi pienillä ja keskisuurilla
20542: tiloilla
20543:
20544: Eduskunnalle
20545:
20546: Karjataloutta harjoittavien pienten ja keski- Myös lannoite- ja rehuseosverot rasittavat koh-
20547: suurten tilojen kannattavuus on huonontunut sen tuuttomana tavalla pieniä ja keskisuuria tiloja var-
20548: johdosta, että väkirehujen ja lannoitteiden hinnat sinkin maamme pohjois- ja itäalueilla. Rehujen ja
20549: ovat niin voimakkaasti nousseet. lannoitteiden ostotodistuksilla voitaisiin palauttaa
20550: Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen alueilla on pal- näille tiloille heidän lannoite- ja rehuseosveronsa.
20551: jon sellaisia kuntia, joissa maanviljelystilat eivät Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20552: ole kyenneet siirtymään ympärivuotiseen viherre- taen,
20553: hun käyttämiseen eivätkä kykene myöskään rehu-
20554: viljan riittävään viljelyyn. Tämän johdosta joutu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20555: vatkin karjataloudessa toimivat pientilat käyttä- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 30.31
20556: mään puolet saamastaan maitotilistä rehujen osta- uudelle momentzlle 50 000 000 markkaa
20557: miseen. Kun vielä otetaan huomioon lannoittei- käytettäväksi pienille ja keskisuurille ti-
20558: den ostot ja monenlaiset tarvikekustannukset, lozlle lannoitteiden ja rehujen ostamiseen
20559: ovat hintojen nousut saattaneet taloudellisen kan- oikeuttaviin ostotodistuksiin.
20560: nattavuuden niin kestämättömäksi, että entistä
20561: suuremmassa määrin on luovuttava karjanpidosta.
20562:
20563: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20564:
20565: Matti Kautto Sten Söderström Mikko Kuoppa
20566: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Irma Rosnell
20567: Esko-Juhani Tennilä
20568: 1986 vp. 1405
20569:
20570: Raha-asia-aloite n:o 1300
20571:
20572:
20573:
20574:
20575: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöi-
20576: den tukemiseen
20577:
20578:
20579: Eduskunnalle
20580:
20581: Valtioneuvoston päätöksessä mainitut ehdot Hallituksen esittämä 155 milj. markan määrä-
20582: täyttäviä hakijoita on enemmän kuin käynnistys- raha ei riitä kaventamaan tätä jo syntynyttä mää-
20583: tukeen osoitetut varat mahdollistavat myönteisiä rärahan vajausta.
20584: päätöksiä. Tämän takia vuonna 1985 ei tukiratkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20585: sua voitu tehdä 1800 hakemuksen johdosta vaan taen,
20586: ne katettiin vuoden 1986 määrärahasta. Näin ol-
20587: len vuonna 1986 voitiin varatusta määrärahasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20588: käyttää vain 113 (40 milj. mk) tänä vuonna vireil- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
20589: le pantuihin hakemuksiin. Käynnistysavustuksen 30.33.40 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
20590: kysynnän ja käytettävissä olevien varojen erotuk- nuorten viljelijöiden tukemiseen.
20591: sen arvioidaan muodostuvan noin 120 milj. mar-
20592: kaksi.
20593:
20594: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20595:
20596: Matti Kautto Sten Söderström Mikko Kuoppa
20597: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine Irma Rosnell
20598: 1406 1986 vp.
20599:
20600: Raha-asia-aloite n:o 1301
20601:
20602:
20603:
20604:
20605: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatilata-
20606: louden kehi ttämisrahastoon
20607:
20608:
20609: Eduskunnalle
20610:
20611: Maatilatalouden kehittämisrahaston varat ovat Kehirys on johtanut siihen, että mm. sukupol-
20612: reaalisesti alentuneet viir:.e vuosina. Näin siitä venvaihdoksia ja asuntolainoitusta ei kyetä hoita-
20613: huolimatta, että rahastosta myönnettyjen lainojen maan. Edelleen hallituksen linjan tulos on se, että
20614: laina-aikoja on lyhennetty ja korkoja korotettu. maatilalainoituksen painopiste on siirtynyt pank-
20615: Kehitys johtuu siitä, että valtion budjetissa siirto kien korkotukilainoihin. Tästä on seurauksena
20616: rahastoon on joutunut nykyisen hallituksen aika- pankkien vallan kasvu maaseudulla.
20617: na merkittävän supistuksen kohteeksi. Vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20618: 1982 siirto oli 630 milj. mk ja vielä vuonna 1983 taen,
20619: 620 milj.mk. Nyt hallitus esittää tarkoitukseen
20620: vain 435 milj. mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20621: Kuitenkaan varojen kysyntä ei ole alentunut. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
20622: Maatalouden pääomahuolto- ja rahoitustyöryh- 30.33. 60 lisäyksenä 100 000 000 markkaa
20623: män muistion mukaan tarve vuonna 1987 olisi siirtona maatilatalouden kehittämisrahas-
20624: 220 milj. mk suurempi kuin hallituksen esitys an- toon.
20625: taa mahdollisuuksia.
20626:
20627: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20628:
20629: Matti Kautto Sten Söderström Mikko Kuoppa
20630: Marja-Liisa Löytryjärvi Irma Rosnell Ensio Laine
20631: 1986 vp. 1407
20632:
20633: Raha-asia-aloite n:o 1302
20634:
20635:
20636:
20637:
20638: Kautto ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta katumaksulain
20639: mukaisiin korvauksiin kunnille
20640:
20641:
20642: Eduskunnalle
20643:
20644: Katumaksu on väärämielineo vero, joka nostaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20645: asumiskuluja. Katumaksut asuinkiinteistöiltä tu- taen,
20646: leekin poistaa. Niin meneteltäessä kuntien val-
20647: tiolta saamaa avustusta katujen kunnossapitoon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20648: tulee korottaa muistaen se, että valtio kerää ajo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
20649: neuvoliikenteeltä suuren määrän veroja juuri tei- 31. 24.35 lisäyksenä 85 000 000 markkaa
20650: den ja katujen rakentamista ja kunnossapitoa var- katumaksulain mukaisiin korvauksiin
20651: ten. kunnille katujen kunnossapitoa varten.
20652:
20653: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20654:
20655: Matti Kautto Esko-Juhani Tennilä
20656: Mikko Kuoppa Pirkko Turpeinen
20657: Marja-Liisa Löyttyjärvi
20658: 1408 1986 vp.
20659:
20660: Raha-asia-aloite n:o 1303
20661:
20662:
20663:
20664:
20665: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoihin kunnille vuokra-
20666: : asuntojen hankkimista varten
20667:
20668:
20669: Eduskunnalle
20670:
20671: Useissa kunnissa, ennen muuta kaupungeissa, vanhasta asuntokannasta. Tämä totmmta tulee
20672: on vuokra-asuntojen puute kärjistynyt voimak- aloittaa niiltä paikkakunnilta, joilla vuokra-asun-
20673: kaasti. Kaikissa kunnissa tätä puutetta ei kyetä topula on suurin.
20674: uustuotannolla korjaamaan. Tilannetta on kärjis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20675: tänyt se, että yksityiset vuokra-asuntojen omistajat taen,
20676: ovat myyneet vuokra-asuntoja omistusasunnoiksi.
20677: Tässä tilanteessa on valtion avustus kunnille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20678: vuokra-asuntojen hankkimiseen ollut riittämätön. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
20679: Ehdotamme, että budjettiin otetaan uusi mää- 35.45.34 JOO 000 000 markkaa lainoihin
20680: räraha halpakorkoisten ja pitkäaikaisten lainojen kunnille vuokra-asuntojen hankkimista
20681: myöntämiseen kunnille, jotta ne voisivat hankkia varten.
20682: omistukseensa vuokra-asuntoja ja vuokrataloja ns.
20683:
20684: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20685:
20686: Matti Kautto Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
20687: Marja-Liisa Löyttyjärvi
20688: 1986 vp. 1409
20689:
20690: Raha-asia-aloite n:o 1304
20691:
20692:
20693:
20694:
20695: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiin talou-
20696: dellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille
20697:
20698:
20699: Eduskunnalle
20700:
20701: Valtion ja yksityisten rahalaitosten asuntolaino- avustusta taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuok-
20702: jen lyhyet laina-ajat ja varsin korkeat korot ovat rataloille. Tällä määrärahalla tulee taata, että ara-
20703: pääsyyt vuokratalojen ajautumiseen taloudellisiin vavuokrat eivät ylitä valtioneuvoston vuokrataso-
20704: vaikeuksiin. Suuressa joukossa vuokrataloja yrite- yleisohjetta.
20705: tään taloudelliset vaikeudet voittaa perimällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20706: vuokralaisilta valtioneuvoston vuokratasoyleisoh- taen,
20707: jeen ylittäviä, laittomia vuokria. Tällaisia aravalai-
20708: noitettuja asuinhuoneistoja on maassamme yli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20709: 50 000 kpl. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
20710: Pääkeino ylikorkeiden vuokrien alentamiseen 35.45.64 lisäyksenä 10000000 markkaa
20711: on sekä valtion että pankkien asuntolainojen lai- avustuksiin taloudellisissa vaikeuksissa
20712: na-ajan pidentäminen ja koron alentaminen. Kui- oleville vuokrataloille.
20713: tenkin on välttämätöntä korottaa myös valtion
20714:
20715: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20716:
20717: Matti Kautto Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
20718: Marja-Liisa Löyttyjärvi
20719:
20720:
20721:
20722:
20723: 76 260148U
20724: 1410 1986 vp.
20725:
20726: Raha-asia-aloite n:o 1305
20727:
20728:
20729:
20730:
20731: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä asu-
20732: mistukena asumiskustannusten alentamiseksi
20733:
20734:
20735: Eduskunnalle
20736:
20737: Hallitus esittää asumistukimäärärahan alenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20738: mista tämänvuotisesta. Näin siitä huolimatta, että taen,
20739: suurelle joukolle suomalaisia asumiskustannukset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20740: ovat täysin kohtuuttomat. Osin tämä johtuu siitä, 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
20741: että asumistuen saannille on asetettu varsin keino- 35.45.54 lisäyksenä 200 000 000 markkaa
20742: tekoisia esteitä. ylimääräiseksi määriirahaksi asumistuen
20743: Asumistukea tulisi kehittää niin, että se takaisi korottamiseen, asumistuen saa;i"en piirin
20744: sen, että kenelläkään työtätekevällä asumismenot laajentamiseen, asumistuen rcaaliarvon
20745: eivät ylittäisi 20 % tuloista ja vähävaraisilla 10 o/o sätlyttämiseen ja asumismenojen kohtuul-
20746: tuloista. lisuuden turvaamiseen.
20747:
20748: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20749:
20750: Matti Kautto Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
20751: Marja-Liisa Löyttyjärvi
20752: 1986 vp. 1411
20753:
20754: Raha-asia-aloite n:o 1306
20755:
20756:
20757:
20758:
20759: Kautto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoihin perus-
20760: korjauksiin ja perusparannuksiin
20761:
20762:
20763: Eduskunnalle
20764:
20765: Peruskorjaus- ja perusparannuslainojen kysyntä Tästä myöntämisvaltuuden korottamisesta ai-
20766: on merkittävästi ylittänyt niihin myönnetyn mää- heutuu vuonna 1987 arviolta 50 milj. mk:n lisä-
20767: rärahan. Sekä tänä että viime vuonna hakemuksia määrärahan tarve.
20768: oli noin kaksinkertainen määrä kuin mitä lainoja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20769: voitiin myöntää. On arvioitavissa, että lähivuosina taen,
20770: määrärahan tarve edelleen kasvaa.
20771: Ehdotamme, että myöntämisvaltuutta korote- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20772: taan niin, että ensi vuonna perusparannuslainoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
20773: tukseen voidaan käyttää 600 000 000 mk. Näin 35.45.86 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
20774: voitaisiin lainoittaa hallituksen esittämän n. lainoihin peruskorjauksiin ja perusparan-
20775: 10 000 asunnon sijasta yli 13 000 asuntoa. nuksiin.
20776:
20777: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20778:
20779: Matti Kautto Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
20780: Marja-Liisa Löyttyjärvi
20781: 1412 1986 vp.
20782:
20783: Raha-asia-aloite n:o 1307
20784:
20785:
20786:
20787:
20788: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta energiataloudelliseen kor-
20789: jaustoimintaan tarkoitetuiksi avustuksiksi
20790:
20791:
20792: Eduskunnalle
20793:
20794: Hallitus esittää, että energiataloudelliset kor- pieniäkin kohteita. Avustuksen merkitystä koros-
20795: jausavustukset lopetettaisiin kokonaan. Kuitenkin taa myös se, että perusparannuslainoituksessa val-
20796: niillä on edelleen ollut huomattavasti enemmän tion avustus lainan saajalle on varsinkin lyhyissä
20797: kysyntää kuin niitä on voitu myöntää. Näin siitä lainoissa hyvin vaatimatonta.
20798: huolimatta, että niiden saannille on asetettu kei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20799: notekoisia esteitä ja perusparannus- ja korjauslai- taen,
20800: noitus on laajentunut.
20801: Käsityksemme mukaan energian hinnan tila- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20802: päinen alentuminen ei saa johtaa energian säästö- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45
20803: tavoitteista luopumiseen. Perusparannuslainoitus määrärahoihin 50 000 000 markkaa avus-
20804: ei korvaa energiataloudellisia avustuksia sen joh- tuksena energiataloudelliseen korjaustoi-
20805: dosta, että avustuksella voidaan toteuttaa hyvin mintaan.
20806:
20807: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
20808:
20809: Matti Kautto Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
20810: Marja-Liisa Löyttyjärvi
20811: 1986 vp. 1413
20812:
20813: Raha-asia-aloite n:o 1308
20814:
20815:
20816:
20817:
20818: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan
20819: palkkaamiseksi Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen Kajaanin
20820: yksikköön
20821:
20822: Eduskunnalle
20823:
20824: Pohjois-Suomen tutkimuslaitos on Oulun yli- keää. Tästä syystä tulisi myös tämän Pohjois-Suo-
20825: opiston yhteydessä toimiva, pääasiassa Pohjois- men tutkimuslaitoksen sivutoimipisteen toimin-
20826: Suomen erikoiskysymyksiin tutkimustoimintansa taa voimakkaasti kehittää. Ensisijaisesti tarvitaan
20827: kohdistava tutkimuslaitos. Sen keskeisenä tutki- lisää erikoistutkijan sekä tutkijan ja avustavan
20828: musalueena on ollut selvittää alueellisten kehitys- henkilöstön vakansseja sekä käyttömäärärahoja.
20829: erojen syitä ja niitä ylläpitäviä mekanismeja, Poh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20830: jois-Suomen työllisyyttä ja elinkeinoelämää, ener-
20831: giataloutta ja muita pohjoisten alueiden kannalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20832: keskeisiä aloja ja elinkeinoja. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
20833: Kainuun tutkimusyksikön toiminta on koko 29.10. 01 lisäyksenä 250 000 markkaa eri-
20834: ajan ollut varsin suppeaa, mikä johtuu vähäisistä koistutkijan sekä avustavan tutkimushen-
20835: henkilö- ja muista resursseista. Kainuun elinkei- kilökunnan palkkaamiseen Pohjois-Suo-
20836: noelämän ja yleensä alueen kehittämisen kannalta men tutkimuslaitoksen Kajaanin yksik-
20837: on sinne kohdistuvan tutkimustoiminnan moni- köön.
20838: puolistaminen ja laajentaminen ensiarvoisen tär-
20839:
20840: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
20841:
20842: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Hannu Kemppainen
20843: Heikki Mustonen Aarno von Bell Sakari Valli
20844: Pentti Kettunen
20845: 1414 1986 vp.
20846:
20847: Raha-asia-aloite n:o 1309
20848:
20849:
20850:
20851:
20852: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lannoitteiden ja re-
20853: hujen hankintakustannusten alentamiseksi pienillä ja keskisuu-
20854: rilla tiloilla
20855:
20856: Eduskunnalle
20857:
20858: Maataloudessa on entistä tärkeämpää kohdistaa noitteista tilakohtainen alennus. Tämä suosisi var-
20859: yhteiskunnan tuki tilakohtaisesti sen sijaan, että sinkin kehitysalueiden pienviljelmiä, jotka joutu-
20860: maatalouden tulonmuodotus tapahtuisi suuressa vat turvautumaan ostorehuihin.
20861: määrin tuotantomäärien perusteella. Tuotanto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20862: määriin perustuva maatalouden tulonmuodostus taen,
20863: suosii suurtuotantoa ja on omiaan johtamaan sillä
20864: tavoin ylituotantoon, että siitä maatalous kärsii. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20865: Maatalouden tuen oikeudenmukainen ja harkittu 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 30.31
20866: kohdentaminen on myös omiaan vähentämään uudelle momentzlle 50 000 000 markkaa
20867: tuen tarvetta, mikäli tukea karsitaan suurtuottajil- käytettäväksi valtioneuvoston tarkemmin
20868: ta ja mikäli samalla tuki kohdennetaan ylituotan- määräämin perustein pienzlle ja keskisuu-
20869: toa supistavasti. rzlle tzlozlle annettavzi·n lannoitteiden ja
20870: Onkin tarkoituksenmukaista tukea kannatta- rehujen ostossa käytettävzin alennukseen
20871: vuusvaikeuksissa kamppailevia pien- ja perhevil- ozkeuttaviin ostokuponkeihin.
20872: jelmiä mm. suomalla niille ostorehuista ja lan-
20873:
20874: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
20875:
20876: Arvo Kemppainen Heikki Mustonen Vappu Säilynoja
20877: Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi Esko Helle
20878: Osmo Vepsäläinen Aarno von Bell Timo Laaksonen
20879: Inger Hirvelä Pentti Kettunen
20880: 1986 vp. 1415
20881:
20882: Raha-asia-aloite n:o 1310
20883:
20884:
20885:
20886:
20887: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden tuo-
20888: tannollisen yhteistoiminnan käynnistysavustuksiin
20889:
20890:
20891: Eduskunnalle
20892:
20893: Useat selvitykset ovat osoittaneet viljelijäväes- tää maatalouden lainoitusta niin, että se ottaa
20894: tön tuntevan kiinnostusta monimuotoiseen yh- tuotannollisen yhteistyön tuettavaksi vaihtoeh-
20895: teistoimintaan maataloudessa alkaen aina tilapäi- doksi. Yhteistyön avulla voidaan osaltaan helpot-
20896: sestä vastavuoroisesta naapuriavusta vuokrakonei- taa vapaa-ajan järjestämistä maataloudessa, vaikka
20897: siin ja tuotannolliseen yhteistyöhön saakka. Silti sitä onkin vähäisessä määrin jo auttanut lomitus-
20898: on maatalouspolitiikka ollut erittäin haluton tu- toiminnan kehittyminen.
20899: kemaan viljeljäväestön perinteiseen yhteistoimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20900: taan pohjautuvaa ja siitä edelleen kehitettävää toi- taen,
20901: mintaa. Varsinkin tuotannollista yhteistoimintaa
20902: on syrjitty jättämällä se halpakorkoisen lainoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20903: sen ulkopuolelle. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 30.33
20904: Jotta yhteistoimintaa voitaisiin viljelijäväestön uudelle momenttfle 20 000 000 markkaa
20905: hyödyksi edelleen kehittää, tulisi sitä tukea käyn- käynnistysavustuksiin maatalouden tuo-
20906: nistysavustuksin. Tämän lisäksi on tarpeen kehit- tannollista yhteistoimintaa varten.
20907:
20908: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
20909:
20910: Arvo Kemppainen Heikki Mustonen Vappu Säilynoja
20911: Pekka Leppänen Kati Peltola Ulla-Leena Alppi
20912: Esko Helle Osmo Vepsäläinen Timo Laaksonen
20913: Inger Hirvelä Aarno von Bell
20914: 1416 1986 vp.
20915:
20916: Raha-asia-aloite n:o 1311
20917:
20918:
20919:
20920:
20921: A. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Haka-
20922: suon kalanviljelylaitoksen rakentamiseen
20923:
20924:
20925: Eduskunnalle
20926:
20927: Hakasuon kalanviljelylaitoksen perusparanta- myydenvaivaamaan Kainuuseen ja edistää alueen
20928: minen, uudistaminen ja laajentaminen on ollut jo luontaisten elinkeinojen kehittämistä. Tästä syys-
20929: vuosikausia vireillä. Se on koko Kainuun ja laa- tä hankkeeseen on osoitettava täysimääräinen ra-
20930: jemminkin Pohjois-Suomen kalatalouden kehittä- hoitus jo ensi vuoden tulo- ja menoarvioon.
20931: misen kannalta hyvin tärkeä hanke. Hankkeen ra- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20932: kennusaikataulu on kuitenkin jatkuvasti viivästy-
20933: nyt ennen muuta valtion määrärahojen puutteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20934: vuoksi. Ensi talvena uhkaa työttömyys varsinkin 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
20935: Kainuussa nousta ennätyslukemiin. Siksi myös 30.38. 74 lisäyksenä 12 000 000 markkaa
20936: Hakasuon rakentamista tulee kiirehtiä. Se tuo Hakasuon kalanviljelylaitoksen rakenta-
20937: myös uusia pysyviä työpaikkoja vaikean työttö- mista varten.
20938:
20939: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
20940:
20941: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Heikki Mustonen
20942: Aarno von Bell Sakari Valli Pentti Kettunen
20943: 1986 vp. 1417
20944:
20945: Raha-asia-aloite n:o 1312
20946:
20947:
20948:
20949:
20950: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiomäen-
20951: Vuokatin radan perusparantamiseen
20952:
20953:
20954: Eduskunnalle
20955:
20956: Kontiomäen-Vuokatin välinen rataosuus on kaan esitä ensi vuoden talousarvioon tätä tarkoit-
20957: osa Joensuun ja Oulun välistä rautatieyhteyttä. tavaa määrärahaa.
20958: Liikenteellisesti se on näin ollen erittäin merkittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20959: vä. Rataosuuden heikko kunto on kuitenkin lii-
20960: kenteen, varsinkin tavaraliikenteen lisäämisen es- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20961: teenä. VR:nsuunnitelmissa on lisätä myös henki- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
20962: löliikennettä radalla mm. matkailun edistämisek- 31. 90. 78 2 5 00 000 markkaa Kontio-
20963: si, onhan Vuokatti sekä talvi- että kesämatkailun mäen-Vuokatin rataosan perusparannus-
20964: kannalta varsin tärkeä kohde. Hallitus ei kuiten- töitä varten.
20965:
20966: Helsingissä 2 5 päivänä syyskuuta 1986
20967:
20968: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Hannu Kemppainen
20969: Heikki Mustonen Aarno von Bell Sakari Valli
20970: Pentti Kettunen
20971:
20972:
20973:
20974:
20975: 77 260148U
20976: 1418 1986 vp.
20977:
20978: Raha-asia-aloite n:o 1313
20979:
20980:
20981:
20982:
20983: A. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansan-
20984: terveystyön käyttökustannuksiin
20985:
20986:
20987: Eduskunnalle
20988:
20989: Kansanterveyslain mukaisten terveydenhuolto- taan kalliimpien palvelujen hankkimisen muo-
20990: palvelujen järjestäminen ei ole edennyt maassam- dossa. Yhteiskunnan kokonaisedun mukaista on
20991: me sillä tavoin kuin lakia säädettäessä aikoinaan saattaa kunnallinen terveydenhuolto kaikkialla
20992: ajateltiin. Syynä tähän on ollut ennen muuta se, maassa sellaiseen kuntoon, että se pystyy tarjoa-
20993: että henkilöstön palkkaamiseen ei ole osoitettu maan alueensa väestölle sen tarvitsemat terveys-
20994: riittävästi määrärahoja eikä henkilöstön palk- palvelut.
20995: kaus- ja työoloihin ole kiinnitetty tarpeellista huo- Tästä syystä ehdotamme,
20996: miota. Kunnat ovat joutuneet tästä syystä tinki-
20997: mään välttämättömienkin palvelujen kehittämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20998: sessä tai hankkimaan niitä kalliimmilla hinnoilla 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
20999: yksityissektorilta. SVOL:n perusteella onkin koh- 33.78.30 lisäyksenä 230 000 000 markkaa
21000: tuuttomasti ohjautunut yhteiskunnan varoja ter- valtionosuuteen kunnzlle kansanterveys-
21001: veydenhuollon yksityisten yrittäjien pönkittämi- työn käyttökustannuksiin.
21002: seen, usein tasoltaan heikompien mutta hinnal-
21003:
21004: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
21005:
21006: Arvo Kemppainen Heli Astala Lauha Männistö
21007: Vappu Säilynoja Kati Peltola Osmo Vepsäläinen
21008: Pekka Leppänen Timo Laaksonen Heikki Mustonen
21009: Ulla-Leena Alppi Esko Helle Inger Hirvelä
21010: 1986 vp. 1419
21011:
21012: Raha-asia-aloite n:o 1314
21013:
21014:
21015:
21016:
21017: A. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnal-
21018: lisen erikoissairaanhoidon käyttökustannuksiin
21019:
21020:
21021: Eduskunnalle
21022:
21023: Kunnallisesta erikoissairaanhoidosta vastaavat laserlaitteistoja ja kobolttikanuunoita ym. voltal-
21024: kuntainliitot ja niiden jäsenkunnat ovat joutuneet siin hankkia esim. Neuvostoliitosta, jolloin samal-
21025: vaikeuksiin palvelujensa järjestämisessä ja kehittä- la autettaisiin idänkauppamme tasapaino-ongel-
21026: misessä. Yhtenä keskeisenä syynä tähän on ollut mien ratkaisemista ja työllisyyden parantamista.
21027: se, että SVOL:n säätämisen yhteydessä terveyden- Siksi valtion tulisi osoittaa tulo- ja menoarvios-
21028: huollon valtionosuusprosenttia kohtuuttomasti saan riittävät määrärahat erikoissairaanhoidon
21029: alennettiin. Kuntainliitot ovat joutuneet turvau- käyttökustannuksiin sekä henkilöstön palkkaami-
21030: tumaan lainarahoituksiin ja niiden menot ovat seen ja laitteistojen hankintaan.
21031: tästä syystä kohtuuttomasti kasvaneet. Määräraho- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21032: jen niukkuus on ollut myös muutoin toimintojen
21033: kehittämisen esteenä, kuten mm. jonot sepelvalti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21034: mon ohitusleikkauksiin ja syövän hoitoon osoitta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21035: vat. Useiden keskussairaaloiden laitteistot ovat 33.79.30 lisäyksenä 280 000 000 markkaa
21036: vanhentuneita, mutta niiden uusimiseen ei löydy valtionosuuteen kunnzlle erikoissairaan-
21037: varoja. Korkeatasoista sairaalateknologiaa, kuten hoidon käyttökustannukszi'n.
21038:
21039: Helsingissä 2 5 päivänä syyskuuta 1986
21040:
21041: Arvo Kemppainen Heli Astala Inger Hirvelä
21042: Osmo Vepsäläinen Lauha Männistö Vappu Säilynoja
21043: Pekka Leppänen Heikki Mustonen Kati Peltola
21044: Timo Laaksonen Ulla-Leena Alppi Esko Helle
21045: 1420 1986 vp.
21046:
21047: Raha-asia-aloite n:o 1315
21048:
21049:
21050:
21051:
21052: A. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta sydän- ja verisuoni-
21053: tautien ehkäisytoimintaan paikallistasolla
21054:
21055:
21056: Eduskunnalle
21057:
21058: Suomen Sydäntautiliiton sydän- ja verisuoni- tajien kanssa yhteistyötä tehden vastaa ohjelman
21059: tautien ehkäisyohjelma valmistuu tämän vuoden toteutumisesta. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyös-
21060: aikana ja se sisältää osaohjelmia, jotka valmistuvat sä esim. työväenopistojen, kansalaisopistojen ja
21061: seuraavien kolmen vuoden aikana. kesäyliopistojen ym. kanssa. Erityisesti tärkeätä
21062: Oleellista olisi nyt hyödyntää sydän- ja verisuo- olisi turvata ohjelman toteuttaminen myös pienil-
21063: nitautien ehkäisyohjelma kokonaisuudessaan eri lä paikkakunnilla.
21064: puolilla maata. Tällöin tärkeänä ohjelman to- Tässä on kyseessä kokeilu sydän- ja verisuoni-
21065: teuttajana ovat sydän(tauti)piirit sekä sydän(tau- tautien ehkäisytoiminnan laajentamiseksi.
21066: ti)yhdistykset. Näitä varten tarvittaisiin aineistosta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21067: huomattavasti suunniteltua suurempi määrä kopi- taen,
21068: oita, jotta voidaan järjestää aluetason koulutusti-
21069: laisuuksia. Tilaisuudet aiheuttavat sekä koulutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21070: jakustannuksia, tilakustannuksia että matka- ja 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
21071: majoitus- ja ateriointikustannuksia. Lisäksi ohjel- kaa sydän- ja verisuonitautien ehkäisytoi-
21072: man toteuttamista varten perustetaan erillinen mintaan paikallistasolla.
21073: yhdyshenkilöverkosto, joka piirien toiminnanjoh-
21074:
21075: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21076:
21077: Arvo Kemppainen Kari Rajamäki Hannu Tenhiälä
21078: Helvi Koskinen Ole Wasz-Höckert Ritva Laurila
21079: 1986 vp. 1421
21080:
21081: Raha-asia-aloite n:o 1316
21082:
21083:
21084:
21085:
21086: A. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttö-
21087: myyden lieventämiseen
21088:
21089:
21090: Eduskunnalle
21091:
21092: Momenttia 34.50.02 koskevassa ed. Säilynojan Valtionapuun työttömyyden lieventämiseen on
21093: raha-asia-alaitteessa käsitellään seikkaperäisem- tarkoituksenmukaista tehdä lisäykset seuraavasti
21094: min työllisyyttä ja talouspolitiikkaa. Tässä tyydy- käyttösuunnitelman eri kohtiin:
21095: tään vain viittaamaan sen yleisiin näkemyksiin nii-
21096: tä erikseen toistamatta.
21097:
21098: miljoonaa markkaa
21099: Käyttösuunnitelma: TMAE lisäys
21100: Vajaakuntoisten työllistämistuki .................................... . 44 + 46
21101: Nuorten perehdyttämistuki ....................................... . 53 + 47
21102: Yrittäjäksi ryhtyvän työttömän tukemiskokeilu ....................... . 55 + 70
21103: Ylimääräinen valtionapu vaikeimmilla työttömyysalueilla toteutettavia hank-
21104: keita varten .................................................... . 15 + 85
21105: Muu valtionapu ................................................. . 24 + 126
21106:
21107: Yllä käyttösuunnitelman eri kohtiin ehdotetut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21108: lisäykset ovat yhteensä 374 miljoonaa markkaa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21109: Edellä olevan perusteella ehdotamme, 34.50.61 lisäyksenä yhteensä 374 000 000
21110: markkaa valtionapuun työttömyyden lie-
21111: ventämiseen perusteluissa ehdotettuzhin
21112: käyttösuunnitelman kohtzin.
21113:
21114: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
21115:
21116: Arvo Kemppainen Heli Astala Lauha Männistö
21117: Vappu Säilynoja Pekka Leppänen Kati Peltola
21118: Timo Laaksonen Heikki Mustonen Ulla-Leena Alppi
21119: Osmo Vepsäläinen Inger Hirvelä Esko Helle
21120: 1422 1986 vp.
21121:
21122: Raha-asia-aloite n:o 1317
21123:
21124:
21125:
21126:
21127: H. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien
21128: kehittämiseen
21129:
21130:
21131: Eduskunnalle
21132:
21133: Maaseudun työpaikkatukikokeilu ja siitä kehi- nuussa on viimeisten vuosien aikana ollut selvästi
21134: tetty ja laajennettu lääninraha on osoittautunut Lappia suurempi. Tämän takia on erityisen perus-
21135: merkittäväksi aluepoliittiseksi välineeksi, jolla teltua, että myös Kainuun matkailuyrittäjät saavat
21136: työllisyyttä on voitu parantaa vaikeimmilla työttö- tällaisen etuuden.
21137: myysalueilla. Nyt määrärahan käyttöä ollaan laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21138: jentamassa koko maahan. Tämä vähentää suhteel- taen,
21139: lisesti ja myös absoluuttisesti eräillä vaikeimmilla
21140: alueilla tämän määrärahan käyttöä ja näin myös ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21141: sen työllistävää vaikutusta. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21142: Tästä määrärahasta on osoitettu 2,5 milj. mark- 26.98.43 lisiiyksenii 20 000 000 markkaa
21143: kaa Lapin matkailuelinkeinolle kausiluonteiseen läänien kehittämiseen, josta 1 500 000
21144: tukeen matkailuyrittäjille. Kainuun matkailuyrit- markkaa Kainuun matkazluyritysten kau-
21145: täjät ovat Lapin matkailuyrittäjiin nähden vähin- stluonteiseen lomatukeen.
21146: tään vastaavassa asemassa. Lisäksi työttömyys Kai-
21147:
21148: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21149:
21150: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
21151: Pentti Kettunen Sakari Valli
21152: 1986 vp. 1423
21153:
21154: Raha-asia-aloite n:o 1318
21155:
21156:
21157:
21158:
21159: H. Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto-
21160: tuen asumislisän maksamiseksi ympärivuotisena
21161:
21162:
21163: Eduskunnalle
21164:
21165: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- vuotisesti. Näin ollen opiskelijat ovat huomatta-
21166: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausilta, van eriarvoisessa asemassa verrattuna muihin pie-
21167: pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opiskeli- nituloisiin kansalaisryhmiin. Siksi on välttämä-
21168: ja joutuu kuitenkin (mm. opiskelija-asuntolassa töntä, että opiskelijoille myönnetään avustus asu-
21169: asuessaan) maksamaan vuokran myös kesäajalta. miskustannuksiin ympärivuotisena.
21170: Tavallista onkin, että kesäkuukausien aikana mak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21171: settavaksi tulee kaksi vuokraa: toinen opiskelija- tavasti,
21172: asunnosta ja toinen kesätyöpaikkakunnalla sijait-
21173: sevasta asunnosta. Näihin kustannuksiin opiskeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21174: ja ei saa minkäänlaista tukea, sillä kesäajalta asu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21175: mislisä maksetaan vain siinä tapauksessa, että 29.39.55 lisäyksenä 60 000 000 markkaa
21176: opiskelija opiskelee myös kesän ajan. opintotuen asumislisän maksamiseksi ym-
21177: Lapsiperheiden asumistukea ja kansaneläkelain pärivuotisena 1. 6.1987 alkaen.
21178: nojalla saatavaa asumistukea myönnetään ympäri-
21179:
21180: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21181:
21182: Hannu Kemppainen Timo Kietäväinen Tytti Isohookana-Asunmaa
21183: Aarno von Bell Sakari Valli Jukka Vihriälä
21184: 1424 1986 vp.
21185:
21186: Raha-asia-aloite n:o 1319
21187:
21188:
21189:
21190:
21191: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun opiston
21192: erityislinjan rakennuksen saneeraukseen
21193:
21194:
21195: Eduskunnalle
21196:
21197: Kainuun opisto on 100 opiskelijapaikan kan- valmistuneet ja kokonaiskustannusarvio on n.
21198: sanopisto Paltamon Mieslahdessa. Maakunnan ai- 500 000 markkaa. Saneerausta ei kuitenkaan pys-
21199: noana opistona se on pyrkinyt kehittämään ope- tytä suorittamaan ilman ulkopuolista rahoitusta.
21200: tustaan ja palvelemaan erityisesti kainuulaisen Lisäperuste saneeraustöiden aloittamiselle on
21201: nuorison ja aikuisväestön koulutuksen tarpeita. se, että Kainuussa erityisesti rakennusalan työttö-
21202: Opistossa toimii kuusi opintolinjaa. Uusina hy- myys on suurta. Saneeraustyöt voidaan ajoittaa
21203: vin tarpeellisiksi koettuina iinjoina on viimeksi pahimpaan työttömyysaikaan.
21204: kehitetty ekologinen linja ja tietotekniikan linja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21205: Opistossa toimii myös erityislinja lievästi kehitys- taen,
21206: vammaisille. Tämä linja on nykyisessä kehitys-
21207: vammaisten avopalvelujen ja kuntoutuksen kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21208: tämisessä todettu erittäin tarpeelliseksi. Tätä toi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21209: mintaa on haitannut se, että erityisopetusta varten 29.57.521isäyksenä 250 000 markkaa Kai-
21210: vuonna 1974 valmistunut rakennus on sekä majoi- nuun opiston erityislinjan opistoraken-
21211: tus- että opetustilojen osalta talvella hyvin kylmä. nuksen saneerausta varten.
21212: Näiden tilojen lämpösaneeraussuunnitelmat ovat
21213:
21214: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
21215:
21216: Hannu Kemppainen Sakari Valli
21217: Heikki Mustonen Aarno von Bell
21218: Pentti Kettunen
21219: 1986 vp. 1425
21220:
21221: Raha-asia-aloite n:o 1320
21222:
21223:
21224:
21225:
21226: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sana Ja Sävel
21227: kalevalaisessa Kajaanissa -tapahtuman tukemiseen
21228:
21229:
21230: Eduskunnalle
21231:
21232: Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa on Suo- pien vuosien nuorten lausujain yhteisesiintymi-
21233: men ainoa lausunnan ja puhetaidon kesätapahtu- nen, jonka ohjaa Antti-Einari Halonen. Vuonna
21234: ma. Vuonna 1987 vietetään tapahtuman 10-vuo- 1985 aloitettu seminaaritoiminta jatkuu. Samana
21235: tisjuhlia. vuonna aloitettu harrastajalausujien esiintyminen
21236: Koko olemassaolonsa ajan tapahtuma on kerän- Maakunnat kohtaavat jatkuu myös. Ohjelmassa
21237: nyt aina ohjelmistonsa Suomen parhaiden lausun- ovat mukana perinteiset tilaisuudet kuten konser-
21238: tataiteilijoiden esityksistä. tit, kirkkoilta, toritapahtumat ja lausuntailtamat
21239: Vuoden nuoren lausujan ensi-ilta Kajaanissa on poliittisine lausujineen.
21240: merkittävä kanava nuorten lausujain pääsemiseksi Jo asemansa vakiinnuttaneen, Suomessa ainut-
21241: yleisön tietoisuuteen. Suomen Lausujain Liitto laatuisen tapahtuman kehittäminen vaatii valtion
21242: järjesti vuonna 1978 ensi kerran Vuoden nuoren tuen vakinaistamisen ja lisäämisen. Järjestelyihin
21243: lausujan karsinnat. Vuoden nuori lausuja pitää tarvitaan lisätyövoimaa ja tiedotuksen ja mainos-
21244: ensi-iltansa Kajaanissa Sana ja Sävel -tapahtuman mksen lisääminen edellyttää siihen varatun mää-
21245: yhteydessä. Kajaanissa toimiva Veikko Sinisalon rärahan lisäämistä.
21246: stipendirahasto luovuttaa aina tunnustuspalkin- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
21247: non nuorille lausujille. Rahaston tarkoituksena on taen,
21248: lausuntataiteen tukeminen ja yleisön mielenkiin-
21249: non vireillä pitäminen lausumaa kohtaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21250: Sana ja Sävel -tapahtuman teemana on vuonna 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21251: 1987 kolmen sukupolven äänet. Juhlavuoden oh- 29.90.52 250 000 markkaa Sana ja Sävel
21252: jelmaan on tilattu Suomen Lausujain Liiton ryh- kalevalaisessa Kajaanissa -tapahtuman tu-
21253: mäilta. Tilaustyö on samoin kaikkien aikaisem- kemiseen.
21254:
21255: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21256:
21257: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
21258: Pentti Kettunen Sakari Valli
21259:
21260:
21261:
21262:
21263: 78 260148U
21264: 1426 1986 vp.
21265:
21266: Raha-asia-aloite n:o 1321
21267:
21268:
21269:
21270:
21271: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maanmittausinsi-
21272: nöörin viran täyttämiseksi Kajaanin maatalouspiirissä
21273:
21274:
21275: Eduskunnalle
21276:
21277: Maassamme ovat ainoastaan Kajaanin maata- kien toteuttamiseen liittyvät tehtävät: laki oikeu-
21278: louspiiri, joka on vakinainen piiri, ja Ylivieskan desta hankkia maa- ja metsätalousmaata, laki pak-
21279: maatalouspiiri, joka on ylimääräinen piiri, ilman kohuutokaupassa myytävien kiinteistöjen luovut-
21280: maanmittausinsinööriä. Virat ovat olemassa, mut- tamisesta valtiolle, laki oikeudesta luovuttaa val-
21281: tei varoja niiden täyttämiseen. Tilanne on hyvin tion omaisuutta ja tuloa tuottavia oikeuksia, poro-
21282: epätyydyttävä. Kyseiset tehtävät hoidetaan Kajaa- tilalaki, laki sotilastorppien lunastamisesta, luon-
21283: nin osalta sivutoimisesti Oulusta käsin. taiselinkeinolaki, kohtalaki jne. Maatalousinsi-
21284: Erityisesti Kajaanin maatalouspiirissä maanmit- nöörin tehtäviin kuuluvat myös muut maatalous-
21285: tausinsinöörin tehtävän kokopäiväisen hoitamisen piirin mahdollisesti määräämät tehtävät.
21286: tarve on ilmeinen. Maatalouden rakenne- ja ke- Kainuun kohdalla maanmittausinsinöörin tar-
21287: hittämistoimenpiteet sekä lisääntyvän sukupol- vetta lisää myös lisääntynyt pellonvarausten pur-
21288: venvaihdostarpeen takia että lisämaiden saannin kaantuminen, ylituotantorajoitukset. Kainuun
21289: tarpeen takia ovat lisääntyneet. Pääosa tehtävistä alueella aktiivisemmalla maapolitiikalla voitaisiin
21290: liittyy maatilalain toteuttamiseen eli osto- ja huomattavasti lisätä varoja maatilatalouden kehit-
21291: myyntitoimintaan. Tällä tavoin ostetaan maa- ja tämisrahastosta, tehostaa toimenpiteitä Kainuun
21292: metsätalousmaata käyvästä hinnasta käytettäväksi maatalouden kehittämiseksi, elinkelpoisten maa-
21293: lisämaiksi erityisesti niille viljelijöille, joilla tilan tilojen luomiseksi ja tätä kautta pysyvien työpaik-
21294: elinkelpoisuus on lisämaan saannista ja tilusjärjes- kojen luomiseksi.
21295: telyistä kiinni. Tuotannon rajoitusten tullessa voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21296: maan erityisesti metsälisämaiden saanti on nouse- taen,
21297: massa tärkeäksi.
21298: Piireissä maankäytöstä päättää suunnittelutoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21299: mikunta. Suunnittelutoimikunnan puheenjohta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21300: jana on maanmittausinsinööri, jota ei Kainuussa 30. 08. 01 lisäyksenä JOO 000 markkaa
21301: ole päätoimisesti. maanmittausinsinöörin viran täyttiimisek-
21302: Maatalouspiirin maanmittausinsmoonn toi- si Kajaanin maatalouspiinin.
21303: menkuvaan kuuluvat lisäksi mm. seuraavien la-
21304:
21305: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21306:
21307: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
21308: Pentti Kettunen Sakari Valli
21309: 1986 vp. 1427
21310:
21311: Raha-asia-aloite n:o 1322
21312:
21313:
21314:
21315:
21316: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähempiarvoisen
21317: kalalajiston pyyntiä edistävään tutkimukseen
21318:
21319:
21320: Eduskunnalle
21321:
21322: Suomen sisävesien kalalajista on voimakkaasti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tehnyt
21323: muuttunut vähäarvoisemmaksi. Kalavesien hoi- vastaavanlaista tutkimustyötä Saarijärvellä. Neu-
21324: dossa on liikaa painotettu arvokkaiden kalalajien votteluissa se on ilmoittanut valmiutensa laajen-
21325: istutusten tärkeyttä. Kalastajat pyytävät kaloja taa tutkimusta kahteen muuhun järveen. Rahoi-
21326: pääasiassa verkoilla, jotka valikoivat kalalajistosta tustarpeeksi järveä ja vuotta kohti RKTI ilmoit-
21327: vain kaikkein arvokkaimmat kalat. Vähäarvoisten taa: pyyntivälineet ja kalusto 50 000 mk (vain en-
21328: kalojen pyyntiä on vaikea tehostaa pelkästään ka- simmäinen vuosi), työkustannukset 4 henkeä x 5
21329: lastuksen järjestelykeinoin. Vähempiarvoiselle ka- kk = 100 000 mk, kuljetukset 10 000 mk, näyt-
21330: lalle ei ole olemassa sellaista hinta- ja kuljetustu- teet, tiedustelut ja laboratoriotyöt 10 000 mk.
21331: kea, joka olisi saanut sen kalastuksen kannattavak- Kaluston osalta RKTI ilmoittaa olevan mahdol-
21332: si esimerkiksi Kainuussa alueen turkistarhojen tar- lista käyttää jo olemassa olevia tai kalastajien it-
21333: peisiin. sensä hankkimia välineitä. Suomussalmella esi-
21334: Suomussalmella ekakuntakokeilun toimikunta merkiksi nuotta ja muut tarpeelliset välineet ovat
21335: on nähnyt asian tärkeyden ja esittää, että käynnis- jo olemassa tai ne voidaan hankkia tai lainata.
21336: tettäisiin tutkimustoimintaa vähempiarvoisen ka- Henkilöiden palkkaamiseen on mahdollista käyt-
21337: lan kalastuksen tehostamiseksi. Toimikunta to- tää työllisyysvaroja. Tutkimussuunnitelmaa ollaan
21338: teaa, että vähempiarvoisen kalan tehokas kalastus paraikaa tekemässä RKTL:n tutkijan ja Suomus-
21339: on kuitenkin ehdoton edellytys kalakantojen hoi- salmen kunnan edustajan toimesta.
21340: totoimien onnistumiselle. Kalatalouden kehittä- Tällaisella tutkimuksella olisi saatavissa arvokas-
21341: misen ongelmat esiintyvät saaliin keräilyssä ja ta tietoa kalatalouden hoidosta ja sillä olisi myös
21342: markkinoinnissa. Keräilyn ongelmana ovat pitkät tärkeä merkitys turkistarhojen omalta alueelta saa-
21343: matkat. Alueen turkistarhat voivat käyttää kaiken tavan rehun tuotantoon.
21344: alueelta saatavan rehukalan ja perkausjätteet, kun Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21345: niille on mahdollista maksaa kustannuksia vastaa- taen,
21346: va hinta. Sen takia ehdotetaan, että kalatalousvi-
21347: ranomaiset käynnistäisivät projektin, jossa kokeil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21348: laan ja tutkitaan rehukalasta maksettavan hinta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21349: tuen vaikutuksia vähempiarvoisen kalan hyödyn- 30.38.23 JOO 000 markkaa vähempiarvoi-
21350: tämiseen. Toimikunnan esitys on saanut Suomus- sen kalala;iston pyyntiä edistävään tutki-
21351: salmen kunnanhallituksen hyväksynnän. Lisäksi mukseen.
21352: Kainuun maatalouskeskus on tehnyt samansuun-
21353: taisen esityksen.
21354:
21355: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21356:
21357: Hannu Kemppainen Aarno von Bell Pentti Kettunen
21358: 1428 1986 vp.
21359:
21360: Raha-asia-aloite n:o 1323
21361:
21362:
21363:
21364:
21365: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Allergialiiton toi-
21366: minnan tukemiseen
21367:
21368:
21369: Eduskunnalle
21370:
21371: Erilaiset allergiset sairaudet lisääntyvät jatku- tehostunut ja kehittynyt. Yhteiskunta on havah-
21372: vasti. Elinympäristömme saastuminen altistaa ih- tunut huomaamaan allergikkojen ongelmat ja tä-
21373: misen elimistöä erilaisille ärsykkeille yhä useam- mä on näkynyt myös osittain lainsäädännössä, esi-
21374: min ja voimakkaammin. Järkyttävää on allergia- merkkeinä tupakkalaki ja ilmansuojelulaki.
21375: sairauksien voimakas lisääntyminen erityisesti Allergialiitto toimii tällä hetkellä lähinnä tie-
21376: koulu- ja opiskelevan nuorison keskuudessa. Tästä dottajana sen lisäksi, että se järjestää kesäisin ast-
21377: kuten muistakin sairauksista aiheutuu sekä inhi- malasten kuntoutusta Pääskylän kuntokodissa.
21378: millisiä kärsimyksiä että taloudellisia menetyksiä. Allergisten sairauksien yleisyys ja kansanterveydel-
21379: Allergiasairauksien ensisijainen ja paras hoito- linen merkitys on aiheuttanut voimakkaita vaati-
21380: muoto on ennaltaehkäisy. Tehokas ennaltaehkäisy muksia niin terveydenhuollolle, eri viranomaisille
21381: vaatii perusteellista tietämystä näistä sairauksista. kuin kansalais- ja potilasjärjestöille.
21382: Tieto on välttämätöntä sekä allergiasta kärsiville, Allergisten sairauksien yhä lisääntyvä ilmene-
21383: heitä hoitaville että myös päättäville viranomai- minen teollisen yhteiskunnan kehittyessä asettaa
21384: sille. Tietoa eri allergiaryhmistä ei vielä ole riittä- Allergialiiton alati kasvavien haasteiden eteen.
21385: västi, vaikka suomalainen alan tutkimustyö on Kasvavat haasteet merkitsevät kasvavaa työmäärää
21386: kansainvälistä huippua. Ennalta ehkäisevän tie- ja tehokkuutta. Näitä päämääriä ei saavuteta il-
21387: don, valistuksen ja opetuksen antaminen eri koh- man, että taloudelliset resurssit turvataan toimin-
21388: deryhmille on pääosin jäämässä Allergialiiton teh- nan laajenemisen myötä.
21389: täväksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21390: Viimeksi kuluneiden 10-15 vuoden aikana on taen,
21391: tietämys allergisten sairauksien luonteesta ja syistä
21392: nopeasti lisääntynyt tutkimustyön tuloksena. Sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21393: malla allergisten sairauksien ennaltaehkäisyn 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
21394: mahdollisuudet ovat kasvaneet ja allergian diag- 33.33.51 400 000 markkaa Allergialziton
21395: nostiikka sekä potilaiden hoito on monin tavoin toiminnan tukemiseen.
21396:
21397: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21398:
21399: Hannu Kemppainen Aarno von Bell Pirkko Ikonen
21400: Jukka Vihriälä Tellervo Nousiainen Paavo Vesterinen
21401: Pentti Skön Sakari Valli
21402: 1986 vp. 1429
21403:
21404: Raha-asia-aloite n:o 1324
21405:
21406:
21407:
21408:
21409: H. Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskustan Terveys-
21410: liiton toiminnan tukemiseen
21411:
21412:
21413: Eduskunnalle
21414:
21415: Keskustan Terveysliiton t01mmta on ratkaise- terveyspäivien sarja, jota tullaan myös jatkamaan.
21416: vasti lisääntynyt ja laajentunut. Liitolta on ilmes- Vuonna 1986 toteutettiin Marjamiehen terveys-
21417: tynyt terveysaapinen SANO AA, josta on tullut päivä Ilomantsissa, Perunaväen terveyspäivä Lap-
21418: menestys myös myyntiluvuissa. Alueyhdistysten pajärvellä, ja Maitoväen terveyspäivä Saarijärvellä.
21419: normaali toiminta vei myös varoja, samoin liiton Vuonna 1987 tullaan sarjaa jatkamaan ja val-
21420: toiminnan esittely, kuten terveysmessujen yhtey- mistelun alla ovat Ompelijan terveyspäivä Kuo-
21421: dessä järjestettävät näyttelyt, jotka liiton tunne- piossa, Rakentajan terveyspäivä Varsinais-Suo-
21422: tuksi tekemisen kannalta ovat osoittautuneet tär- messa ja Juurikasmiehen terveyspäivä Raumalla.
21423: keiksi. Maaseudun Sivistysliiton pyynnöstä Ter- Lisäksi ovat suunnitteilla Hevosmiehen terveyspäi-
21424: veysliitto on aloittanut yhteistyönä liikunta- ja vä Outokumpuun ja Lappiin Turvemiehen ter-
21425: terveyskerho-ohjaajien kurssitoiminnan 1-2-päi- veyspäivä jollekin turveteollisuusalueelle.
21426: väisinä. Kuluvana toimintavuonna kursseja järjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21427: tettiin 3 kappaletta ja kursseille tulee yhä uusia taen,
21428: halukkaita osallistujia. Liiton tavoitteena on tule-
21429: vana kautena valmistaa 7 ohjaajakurssia. Ohjaaja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21430: koulutuksen jälkeen niitä seuraavia kerhoja on 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21431: maahamme oletettu tulevan 200-300. Vuonna 33.33.51 450 000 markkaa Keskustan
21432: 1986 aloitettiin eri ammattialoille kohdistettava Terveysliitto ry:n avustamiseen.
21433:
21434: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21435:
21436: Hannu Kemppainen Tellervo Nousiainen Paavo Vesterinen
21437: Katri-Helena Eskelinen Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä
21438: 1430 1986 vp.
21439:
21440: Raha-asia-aloite n:o 1325
21441:
21442:
21443:
21444:
21445: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta säteilyvalvonnan mit-
21446: tausasemien rakentamiseksi Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle
21447:
21448:
21449: Eduskunnalle
21450:
21451: Vaikka maamme sijaitseekin kaukana Pohjolas- Tämä tilanne ei voi olla oikein. Radioaktiivinen
21452: sa ja tämän syrjäisen sijainnin voisi olettaa suojaa- laskeuma voi saapua maahamme aivan mistä il-
21453: van meitä mm. Euroopan ruuhka-alueilla synty- mansuunnasta tahansa. Mm. Neuvostoliitolla on
21454: vien saasteiden vaikutuksilta, voimme tänään to- ydinvoimaloita Karjalassa ja Kuolan niemimaalla,
21455: deta, että tämä olettamus ei pidä paikkaansa. jolloin on mahdollista, että siellä sattuvien häi-
21456: Viime vapun alla sattunut Tshernobylin ydin- riöiden vuoksi laskeuma voi saapua maahamme
21457: voimalaonnettomuus todisti, että sopivien ilma- itärajan yli juuri siitä kohdasta, jossa jatkuvasti
21458: virtausten mukana on mahdollista kulkeutua mittaavia asemia ei ole.
21459: maahamme todella vakavia radioaktiivisia laskeu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21460: mla. taen,
21461: Näiden varalta ja laskeumien toteamiseksi riit-
21462: tävän ajoissa tulee maassamme olla jatkuvasti toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21463: mivia säteilynmittausasemia riittävän tiheässä. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21464: Mitään aluetta ei saa unohtaa. 26.80. 70 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
21465: Tällä hetkellä jatkuvasti mittaavia säteilynval- jatkuvasti mittaavien radioaktiivisen sätei-
21466: vonta-asemia sijaitsee varsin tiheässä kaikkialla lyn valvonta-asemien rakentamiseksi nizlle
21467: muualla maassamme, mutta Kainuu ja osa Poh- aluetlle Kainuuseen ja Pohjois-Pohjan-
21468: jois-Pohjanmaata on mustaa aluetta eli ko. asemat maalle, jotlta ko. asemat puuttuvat.
21469: puuttuvat tyystin.
21470:
21471: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21472:
21473: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön
21474: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Juhani Alaranta
21475: 1986 vp. 1431
21476:
21477: Raha-asia-aloite n:o 1326
21478:
21479:
21480:
21481:
21482: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta neuvontahenkilöstön vaki-
21483: naistamiseksi Kajaanin Kotiteollisuusyhdistys ry:n alueella
21484:
21485:
21486: Eduskunnalle
21487:
21488: Ammattikasvatushallituksen esitys valtion vuo- voja ohjaustyössään työllistää ammatinharjoittajia
21489: den 1987 tulo- ja menoarvioon oli 64 toimen vaki- ja omaan talouteensa valmistavia.
21490: naistaminen ja 6 valtionaputoimen lisäys, yhteen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21491: sä 70. taen,
21492: Kyseinen tulo- ja menoarvioesitys sisältää kui-
21493: tenkin ainoastaan 10 toimen vakinaistamisen eikä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21494: uusia vakansseja ollenkaan. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21495: Kajaanin Kotiteollisuusyhdistys ry:n alueella on 29. 76.41 lisäyksenä 600 000 markkaa vii-
21496: viisi yli kolme vuotta työllisyysvaroin ylläpidettyä den neuvojan toimen vakinaistamiseksi
21497: tointa, jotka tulisi välttämättä vakinaistaa. Joka Kajaanin Kotiteollisuusyhdistys ry:n
21498: ainoalla näistä toimista on työllisyystilanteeseen alueella.
21499: · parantava kerrannaisvaikutus, sillä jokainen neu-
21500:
21501: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21502:
21503: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön
21504: Reino Jyrkilä Juhani Alaranta
21505: 1432 1986 vp.
21506:
21507: Raha-asia-aloite n:o 1327
21508:
21509:
21510:
21511:
21512: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin Haka ry:lle ju-
21513: nioritoiminnan tukemiseen
21514:
21515:
21516: Eduskunnalle
21517:
21518: Pohjoisen jalkapalloseurat, jotka osallistuvat mavaroja seurojen talouden tukemisiin, mihin eh-
21519: joukkueillaan esim. I tai II divisioonan peleihin kä eteläisessä Suomessa on totuttu. Siksi onkin
21520: joutuvat pitkien matkojen vuoksi satsaamaan toi- kohtuullista, että syrjäisten alueiden menestyneitä
21521: mintaansa paljon taloudellisia voimavaroja. Kun seuroja tuetaan erityisilläkin määrärahoilla.
21522: rahat käytetään välttämättömään matkustamiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21523: kärsii juniorityö taloudellisten voimavarojen puu- taen,
21524: tetta. Seurojen tulevan menestymisen ja nuoriso-
21525: työn kannalta on tärkeätä, että työskentelyä nuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21526: rison parissa voidaan hoitaa tehokkaasti ja järke- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21527: västi. Tämä edellyttää myös talousvaroja. 29.91.50 15 000 markkaa Kajaanin Haka
21528: Pohjoisessa Suomessa ja syrjäisillä alueilla ei esi- ry:lle juniorityön tukemiseksi.
21529: merkiksi liike-elämällä ole käytettävissä niitä voi-
21530:
21531: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
21532:
21533: Pentti Kettunen Vieno Eklund
21534: Pentti Skön Reino Jyrkilä
21535: Aarno von Bell
21536: 1986 vp. 1433
21537:
21538: Raha-asia-aloite n:o 1328
21539:
21540:
21541:
21542:
21543: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin Palloilijat ry:lle
21544: junioritoiminnan tukemiseen
21545:
21546:
21547: Eduskunnalle
21548:
21549: Pohjoisen jalkapalloseurat, jotka osallistuvat merkiksi liike-elämällä ole käytettävissä niitä voi-
21550: joukkueillaan esim. 1 tai II divisioonan peleihin, mavaroja seurojen talouden tukemisiin, mihin eh-
21551: joutuvat pitkien matkojen vuoksi satsaamaan toi- kä eteläisessä Suomessa on totuttu. Siksi onkin
21552: mintaansa paljon taloudellisia voimavaroja. Kun kohtuullista, että syrjäisten alueiden menestyneitä
21553: rahat käytetään välttämättömään matkustamiseen seuroja tuetaan erityisilläkin määrärahoilla.
21554: kärsii yleensä juuri juniorityö taloudellisten voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21555: mavarojen puutetta. Seurojen tulevan menesty- taen,
21556: misen ja nuorisotyön kannalta on tärkeätä, että
21557: työskentelyä nuorison parissa voidaan hoitaa te- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21558: hokkaasti ja järkevästi. Tämä edellyttää myös ta- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21559: lousvaroja. 29.91.50 15 000 markkaa Kajaanin Pal-
21560: Pohjoisessa Suomessa ja syrjäisillä alueilla ei esi- lotltjat ry:lle juniorityön tukemiseksi.
21561:
21562: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
21563:
21564: Pentti Kettunen Vieno Eklund
21565: Pentti Skön Reino Jyrkilä
21566: Aarno von Bell
21567:
21568:
21569:
21570:
21571: 79 260148U
21572: 1434 1986 vp.
21573:
21574: Raha-asia-aloite n:o 1329
21575:
21576:
21577:
21578:
21579: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maanmittausinsinöörin
21580: viran perustamiseksi Kajaanin maatalouspiiriin
21581:
21582:
21583: Eduskunnalle
21584:
21585: Kainuu maakuntana on erittäin selvä ja yhte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21586: näinen alue. Kainuussa ovat lähes kaikki piirihal- taen,
21587: lintoviranomaiset ja mm. Kajaanin maatalouspii-
21588: ri. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21589: Kainuussa on pitkän aikaa esiintynyt tarvetta 1987 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark-
21590: omalle maanmittausinsinöörille. Siksi tarvittaisiin kaa maanmittausinsinöörin viran perusta-
21591: välttämättä uusi maanmittausinsinöörin virka Ka- miseksi vuoden 1987 azkana Kajaanin
21592: jaanin maatalouspiirin maataloustoimistoon. maatalouspiinin.
21593:
21594: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21595:
21596: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön
21597: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Hannu Kemppainen
21598: Juhani Alaranta
21599: 1986 vp. 1435
21600:
21601: Raha-asia-aloite n:o 1330
21602:
21603:
21604:
21605:
21606: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin lisiin kato-
21607: korvausten omavastuuosuuden poistamiseksi perheviljelmiltä Itä-
21608: ja Pohjois-Suomessa
21609:
21610: Eduskunnalle
21611:
21612: Tämänhetkiset merkit viittaavat siihen, että Itä- teessa katokorvausasiaa tulisi tarkastella eri näkö-
21613: ja Pohjois-Suomen pien- ja perheviljelmiä tulee kulmasta ja poistaa vaikeitten alueiden viljelijöi-
21614: kohtaamaan tämän vuoden osalta ehkä suurin ka- den omavastuut.
21615: to kautta aikojen. Aikainen kylmän kauden ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21616: syksyn tuleminen lyhyen kasvukauden jälkeen ai- taen,
21617: heuttaa sen, että hyvin monilla tulee sato jäämään
21618: peltoon tai ainakin sadosta tulee erittäin huono- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21619: laatuinen. Näillä näkymin pien- ja perheviljelmät 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21620: tulevat olemaan tulevan talven aikana taloudelli- 3 0. 31.44 10 000 000 markkaa arviomää-
21621: sesti erittäin ahtaalla. rärahaa ylimäå1iiisiin listin omavastuu-
21622: Katokorvauksissa viljelijöillä on omavastuu- osuuksien poistamiseksi katokorvauksista
21623: osuus. Omavastuuta laskettaessa otetaan huo- Itä- ja Pohjois-Suomen pien- ja perhevtf-
21624: mioon myös mm. nurmiviljely. Tällaisessa tilan- jelmtftä.
21625:
21626: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21627:
21628: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön
21629: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Juhani Alaranta
21630: 1436 1986 vp.
21631:
21632: Raha-asia-aloite n:o 1331
21633:
21634:
21635:
21636:
21637: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suorittami-
21638: seksi Vuotijoen Kuusirannan kalastusteknisen koeaseman vaiku-
21639: tuksista
21640:
21641: Eduskunnalle
21642:
21643: Vuotijoen Kuusirannan kylässä on muutaman rittaa riittävä ja puolueeton tutkimus. Tutkimuk-
21644: vuoden ajan toiminut kalastustekninen koeasema. sen voisi suorittaa esimerkiksi Oulun yliopisto.
21645: Koeaseman toimesta suoritetaan mm. uusien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21646: pyytöjen ja uusien pyyntimenetelmien kokeilua. taen,
21647: Ammattikalastajat kyseisellä alueella ovat koke-
21648: neet koeaseman toiminnan jopa ristiriitaisesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21649: Jotkut ovat katsoneet, että koeasema suorittaa am- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21650: mattimaista kalastusta ja kalojen myyntiä yhteis- 30.37.48 50 000 markkaa puolueettoman
21651: . kunnan verovaroilla ja samalla kilpailee ammatti- tutkimuksen suorittamiseksi szitä, mitä
21652: kalastajia vastaan heikemäen näin heidän toi- hyötyjä ja mahdollisia haittoja on Vuoti-
21653: meentuloaan. joen kalastusteknisen koeaseman työstå"
21654: Tällaisten asioiden selvittämiseksi on hyvä suo- alueen ammattikalastajzlle.
21655:
21656: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21657:
21658: Pentti Kettunen Vieno Eklund
21659: Pentti Skön Reino Jyrkilä
21660: Juhani Alaranta
21661: 1986 vp. 1437
21662:
21663: Raha-asia-aloite n:o 1332
21664:
21665:
21666:
21667:
21668: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsähallituksen pääkont-
21669: torin hajasijoittamista Kajaaniin ja Ouluun koskevan suunnitte-
21670: lun aloittamiseksi
21671:
21672: Eduskunnalle
21673:
21674: Metsähallituksen pääkonttori sijaitsee tällä het- seen. Luonnonsuojelualuetoimistolle Oulu olisi
21675: kellä Helsingissä. Sijaintipaikka on todella ih- hyvä ja keskeinen paikka. Kun tällainen suuren
21676: meellinen ja virheellinen, kun otetaan huomioon, organisaation hajasijoittaminen ei tapahdu het-
21677: että valtion metsät sijaitsevat pääasiassa Itä- ja kessä, onkin se syytä toteuttaa hyvin suunniteltu-
21678: Pohjois-Suomessa. na ja harkiten. Myös tilantarve antaa aihetta suun-
21679: Asioiden hoitamisen helpottamiseksi tulisikin nitelmien käynnistämiseen.
21680: ryhtyä pikaisiin toimiin juuri tällaisten valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21681: keskusvirastojen hajasijoittamiseksi. Tällä toimel- taen,
21682: la helpotettaisiin myös Helsingin keskustan jatku-
21683: vasti paisuvia ongelmia mm. liikenteen ja tilan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21684: käytön suhteen. 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
21685: Kajaanin sijainti keskeisellä paikalla valtion kaa suunnitelmien laatimiseksi metsähal-
21686: metsien suhteen antaa hyvän pohjan suunnitella lituksen pääkonttorin hajastjoittamiseksi
21687: metsähallituksen hajasijoittamista juuri Kainuu- Kajaaniin ja Ouluun.
21688:
21689: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21690:
21691: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön
21692: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Juhani Alaranta
21693: 1438 1986 vp.
21694:
21695: Raha-asia-aloite n:o 1333
21696:
21697:
21698:
21699:
21700: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 78 peruskor-
21701: jauksen jatkamiseen Puolangalla
21702:
21703:
21704: Eduskunnalle
21705:
21706: Kantatie n:o 78 on Puolangan kautta kulkeva Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi näin ei saisi
21707: tie, josta käytetään nimitystä "oikotie Lappiin". käydä, vaan lisärahoitusta hankkeeseen tulisi
21708: Tie on tärkeä yhteys niin tavara- kuin matkailulii- myöntää pikaisesti jo vuoden 1986 syksyn lisäbud-
21709: kenteellekin. Kyseistä tietä on viime vuosina pe- jetissa sekä jatkorahoitusta vuoden 1987 varsinai-
21710: ruskorjattu työvoimaministeriön rahoituksen tur- sessa budjetissa. Hallituksen vuoden 1987 budjet-
21711: vin Paltamon kirkonkylästä Puolangan suuntaan. tiesitykseen rahoitusta ei esitetä.
21712: Nyt näyttää siltä, että työt ovat pysähtyneet Puo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21713: langan Väyrylänkylään, ellei hankkeeseen osoiteta taen,
21714: pikaisesti lisää varoja. TVL:n Kainuun piirin
21715: 5-vuotissuunnitelmassa työt jatkuisivat vasta tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21716: män vuosikymmenen loppupuolella. Jos ns. Ou- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21717: lujärven ylitystiehanke toteutettaisiin, olisi vaara- 31.24. 77 3 000 000 markkaa Kainuun tie-
21718: na, että tämäkin kantatien n:o 78 perusparanta- ja vesirakennuspiirzlle kantatien n:o 78
21719: misen jatkaminen voisi siirtyä vieläkin eteenpäin. peruskorjauksen jatkamiseen Puolangalla.
21720:
21721: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21722:
21723: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön
21724: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Juhani Alaranta
21725: 1986 vp. 1439
21726:
21727: Raha-asia-aloite n:o 1334
21728:
21729:
21730:
21731:
21732: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 897 (Ala-
21733: järvi-Vääkiö) peruskorjauksen aloittamiseksi Suomussalmella
21734:
21735:
21736: Eduskunnalle
21737:
21738: Suomussalmen kuorma-autoilijat ja maansiirto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21739: koneurakoitsijat potevat työn tarvetta siitäkin 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21740: huolimatta, että valtatie n:o 5 on korjauksen alla. 31. 24. 77 5 200 000 markkaa maantien
21741: Kun TVL:n Kainuun piirillä on järkeviä tienpa- n:o 897 perusparantamisen aloittamiseksi
21742: rannussuunnitelmia valmiina, on nyt halvan öljyn välillä Alajärvi- Vääkiö Suomussalmella.
21743: aikana tehtävä näitä parantamisia mahdollisim-
21744: man paljon.
21745: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21746: taen,
21747:
21748: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21749:
21750: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön
21751: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Juhani Alaranta
21752: 1440 1986 vp.
21753:
21754: Raha-asia-aloite n:o 1335
21755:
21756:
21757:
21758:
21759: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 901 perus-
21760: parantamiseksi välillä Vihtamo-Kontiomäki Sotkamossa ja Pal-
21761: tamossa
21762:
21763: Eduskunnalle
21764:
21765: Sotkamon ja Paltamon alueen kuorma-autoili- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21766: jat ja maansiirtourakoitsijat potevat työn tarvetta 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21767: ja kalusto on vajaakapasiteetilla. Samalla TVL:n 31. 24. 77 5 400 000 markkaa maantien
21768: Kainuun piirillä on alueella valmiita tiesuunnitel- n:o 901 peruskorjauksen aloittamiseen vä-
21769: mia, jotka olisi nyt halvan öljynhinnan aikana jär- lillä Vihtamo-Kontiomäki Paltamon ja
21770: kevää aloittaa ja saattaa myös loppuun aina pääl- Sotkamon kunnissa.
21771: lystämistä myöten.
21772: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21773: taen,
21774:
21775: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21776:
21777: Pentti Kettunen Vieno Eklund
21778: Pentti Skön Reino Jyrkilä
21779: Aarno von Bell
21780: 1986 vp. 1441
21781:
21782: Raha-asia-aloite n:o 1336
21783:
21784:
21785:
21786:
21787: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 85 peruskor-
21788: jauksen aloittamiseksi välillä Oulun piirin raja-Vuolijoen Kytö-
21789: koski
21790:
21791: Eduskunnalle
21792:
21793: Kainuun alueella on puutetta työstä nimen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21794: omaan kuorma-autoilijoilla ja maansiirtokoneura- 1987 tulo- ja menoarvioon momentt!le
21795: koitsijoilla. TVL:n Kainuun piirillä on riittävästi 31.24.77 1500000 markkaa maantien
21796: valmiiksi suunniteltuja kohteita töiden aloittami- n:o 85 peruskorjauksen aloittamiseksi vä-
21797: seksi. Samalla voidaan sekä järkevästi työllistää et- ltllä Oulun piirin raja-Vuoltjoen Kytö-
21798: tä myös parantaa Kainuun varsin heikkokuntoista koski.
21799: tieverkostoa.
21800: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21801: taen,
21802:
21803: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21804:
21805: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön
21806: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Hannu Kemppainen
21807: Juhani Alaranta
21808:
21809:
21810:
21811:
21812: 80 260148U
21813: 1442 1986 vp.
21814:
21815: Raha-asia-aloite n:o 1337
21816:
21817:
21818:
21819:
21820: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Raatteentien perusparan-
21821: tamiseksi Suomussalmella
21822:
21823:
21824: Eduskunnalle
21825:
21826: Raatteen kylätoimikunta on vedonnut päättä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21827: jiin ns. Raatteentien perusparantamiseksi ja kesto- taen,
21828: päällystämiseksi.
21829: Kylätoimikunnan esitystä ovat omilla lausun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21830: noillaan tukeneet Kajaani Oy, Eelis Moilanen ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
21831: Pojat Oy, Lihakunta sekä 174 Suomussalmen ja 31.24. 77 1 000 000 markkaa Raatteentien
21832: Raatteen asukasta omalla allekirjoituksellaan. perusparantamisen ja kestopäällystämisen
21833: Hanke on hyvä ja kannatettava. aloittamiseksi Suomussalmen kunnassa.
21834:
21835: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21836:
21837: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön
21838: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Hannu Kemppainen
21839: Juhani Alaranta
21840: 1986 vp. 1443
21841:
21842: Raha-asia-aloite n:o 1338
21843:
21844:
21845:
21846:
21847: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienituloisten henkilöiden
21848: televisiolupamaksujen alentamiseksi puoleen
21849:
21850:
21851: Eduskunnalle
21852:
21853: Suomessa television lupamaksut ovat todella huomioon lupahintoja määrätessään myös kunkin
21854: huippuluokkaa. Yleisradio monopolina on voinut väestöryhmän maksukyky. Onhan mm. rautateillä
21855: käyttää kansalaisia lypsylehmänään ja tehnyt kal- ja jopa lentokoneissa huomioitu maksukyky aiem-
21856: liita investointeja ja käyttänyt estottomasti rahaa pina lippujen hintoina kansamme vähäosaisille.
21857: kerskarakentamiseen ja laitteiden hankkimiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21858: Kaiken tämän maksaa Suomen kansa kalliina taen,
21859: TV-lupamaksuina.
21860: Tältä järjettömyydeltä eivät ole säästyneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21861: myöskään kansamme vähäosaiset. Niin köyhät 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 31.55
21862: eläkeläiset, sotiemme veteraanit, invalidit ja rinta- määrärahoihin 10 000 000 markkaa TV-
21863: manaiset joutuvat maksamaan katseluluvastaan Iupamaksujen alentamiseksi puoleen ny-
21864: saman hinnan kuin 50 000 markkaa kuukaudessa kyisestä pienituloiszlle eläkeläiszlle, vete-
21865: ansaitseva yritysjohtaja. Tämä ei ole oikein. Parla- raaneille, invalidezlle sekä n·ntamanaiszlle
21866: mentaarisesti johdetun Yleisradion on otettava ja vammaiszlle.
21867:
21868: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21869:
21870: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön
21871: Reino Jyrkilä Aarno von Bell J. Juhani Kortesalmi
21872: 1444 1986 vp.
21873:
21874: Raha-asia-aloite n:o 1339
21875:
21876:
21877:
21878:
21879: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen Keksin-
21880: tökeskuksen perustamiseksi Kajaaniin
21881:
21882:
21883: Eduskunnalle
21884:
21885: Keksijät ovat tärkeitä tuotantoelämällemme ja Suomen Keksintökeskus. Ko. keskus voisi auttaa
21886: koko kansantaloudellemme. Ilman keksijöitä ja keksijöitä tuoteideoiden eteenpäin viennissä, suo-
21887: oivallettuja keksintöjä ei synny uusia tuoteideoita rittaa kokeita alueen koulujen ja yliopistojen
21888: eivätkä jo aikanaan keksityt tuotteet kehity. kanssa sekä auttaa ja ohjata kaikin tavoin keksin-
21889: Keksijöiden tärkeää merkitystä ei ole vieläkään tötoimintaan osallistuvia henkilöitä luottamuksel-
21890: tajuttu, ja keksijät törmäävät päivittäin byrokra- lisesti.
21891: tiaan ja muihin työtään vaikeuttaviin ongelmiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21892: Erityisen vaikea tilanne on Pohjois-Suomen keksi- taen,
21893: jöiden osalta.
21894: Jotta pohjoisen keksijöiden ideoita voitaisiin te- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21895: hokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti hyödyntää, 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
21896: tulisi perustaa siihen erityisesti tarkoitettu ja kaa Pohjois-Suomen Keksintökeskuksen
21897: suunniteltu organisaatio, jossa keksijöillä tulisi ol- perustamiseksi szjoituspaikkana esimerkik-
21898: la riittävän keskeinen asema. Tämän olemassa ole- si Kajaani.
21899: van puutteen voisi poistaa perustettava Pohjois-
21900:
21901: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21902:
21903: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön
21904: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Hannu Kemppainen
21905: Juhani Alaranta
21906: 1986 vp. 1445
21907:
21908: Raha-asia-aloite n:o 1340
21909:
21910:
21911:
21912:
21913: Kettunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pudasjärvelle
21914: rakennettavan turvevoimalan suunnitteluun ja rakentamisen
21915: aloittamiseen
21916:
21917: Eduskunnalle
21918:
21919: Pudasjärven kunta on käynyt vakavia neuvotte- ta, ja Kollajan alueen kosket sisällytetään koskien-
21920: luja turvevoimalan saamiseksi Pudasjärvelle. Kun- suojeluun, tulee pudasjärvisten turvevoimalahan-
21921: nan toimesta on tehty laajat ja perusteelliset tutki- ke kokemaan ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.
21922: mukset turvevoimalan vaikutuksista alueen elin- Siksi koskiensuojelulaki on päätettävä eduskun-
21923: keinoelämälle ja työllisyydelle. Kiistan aiheeksi on nassa sisällöltään sellaiseksi, että se sallii kaikkien
21924: kohonnut toisen neuvotteluosapuolen ehdotus olemassa olevien vaihtoehtojen käyttämisen. Ra-
21925: saada samalla rakentaa ns. Kollajan allas, joka hoitukseen on varauduttava jo vuoden 1987 val-
21926: mahdollistaisi yhden uuden vesivoimalan rakenta- tion budjetissa.
21927: misen Iijokeen sekä yhden lisäturbiinin rakenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21928: misen jo toiminnassa oleviin voimaloihin. taen,
21929: Pudasjärvisille on kaikkein tärkeintä se, että
21930: turvevoimalan rakentamista mahdollisimman pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21931: kaisesti ei vaaranneta. Turvevoimalan rakentami- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
21932: nen onkin kytkeyksissä eduskunnan käsittelyssä 32.55.40 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
21933: olevaan koskiensuojelulakiesitykseen. Jos sellaista Pudasjärvelle rakennettavan turvevoima-
21934: rakentajaa ei löydetä, joka sitoutuu rakentamaan lan suunnitteluun ja rakentamisen aloitta-
21935: turvevoimalan Pudasjärvelle ilman Kollajan allas- mzseen.
21936:
21937: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
21938:
21939: Pentti Kettunen Vieno Eklund
21940: Pentti Skön Reino Jyrkilä
21941: Juhani Alaranta
21942: 1446 1986 vp.
21943:
21944: Raha-asia-aloite n:o 1341
21945:
21946:
21947:
21948:
21949: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ydinvoiman vaaroista tie-
21950: dottavaan toimintaan
21951:
21952:
21953: Eduskunnalle
21954:
21955: Suuret voimalayhtiöt käyttävät miljoonia mark- tukea myös ydinvoiman vaaroista tiedottavaa toi-
21956: koja yleisen mielipiteen muokkaamiseksi uuden mintaa.
21957: suunnitteilla olevan ydinvoimalaitoksen puolelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21958: Näistä varoista suuri osa on käytännössä veron- taen,
21959: maksajien varoja, koska kysymyksessä ovat valtio-
21960: johtoiset yhtiöt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21961: Koska yhteiskunnan tehtävänä olisi keskeisissä 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
21962: asioissa tukea monipuolista tiedonvälitystä, jotta kaa ydinvoiman vaaroista tiedottavaan toi-
21963: kansa voisi vapaasti ja riittävän tiedon perusteella mintaan EVY.·IIe.
21964: valita eri vaihtoehtojen välillä, tulisi yhteiskunnan
21965:
21966: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
21967:
21968: Pentti Kettunen Vieno Eklund Reino Jyrkilä
21969: Pentti Skön Jukka Mikkola Arja Alho
21970: Aarno von Bell
21971: 1986 vp. 1447
21972:
21973: Raha-asia-aloite n:o 1342
21974:
21975:
21976:
21977:
21978: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion työmaiden avaami-
21979: seksi pahimmilla työttömyysalueilla
21980:
21981:
21982: Eduskunnalle
21983:
21984: Vaikka työvoimaministeriö on tehnyt parhaan- pikaisesti avataan laajassa mitassa valtion työmai-
21985: sa, näyttää siltä, että Itä- ja Pohjois-Suomen vai- ta.
21986: keille työttömyysalueille on löydettävä todella te- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21987: hokkaita lisälääkkeitä työttömyyden ehkäisemi- taen,
21988: seksi, koska suurteollisuus ja suuri raha kokoo-
21989: muksen ja kepun tukemana jatkuvasti irtisanoo ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21990: pakkolomauttaa työntekijöitä samalla estäen te- 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 000
21991: hokkaiden työllistämiskeinojen ja mm. Rinteen markkaa valtion työmaiden avaamiseksi
21992: suoran työllistämistuen käyttöönoton laajemmasti pahimmzlle työttömyysaluezlle ja aluezlle,
21993: kansan etujen mukaisesti. joita uhkaa vakava työttömyys tulevan tal-
21994: Tässä tilanteessa on välttämätöntä, että näille ven aikana.
21995: alueille ja muuallekin, jossa työttömyyttä esiintyy,
21996:
21997: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
21998:
21999: Pentti Kettunen Vieno Eklund Juhani Alaranta
22000: Pentti Skön Reino Jyrkilä Aarno von Bell
22001: J. Juhani Kortesalmi
22002: 1448 1986 vp.
22003:
22004: Raha-asia-aloite n:o 1343
22005:
22006:
22007:
22008:
22009: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun vesi- ja ympäris-
22010: töpiirille säännösteltyjen vesistöjen kunnostamiseksi Kainuussa
22011:
22012:
22013: Eduskunnalle
22014:
22015: Kainuun ves1- Ja ympäristöpiiri on jo usean tärkeätä, että eduskunta osoittaa vastuuntuntoa ja
22016: vuoden ajan tehnyt mm. eduskunnan myöntä- lisää riittävästi määrärahaa niille alueille, missä
22017: mien erityismäärärahojen turvin säännösteltyjen säännöstelyn haitat ovat todella vaikeat ja selvästi
22018: vesistöjen rantojen raivausta Suomussalmella, Ris- nähtävissä haitaten jopa matkailuelinkeinojen
22019: tijärvellä ja Kuhmossa. harjoittamista.
22020: Tehty työ on ollut joustavaa ja järkevää sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22021: hyödyttänyt alueen väestöä mm. kalastuksen pa- taen,
22022: ranemisen muodossa. Ympäristönäkökohdista
22023: lähtien monien vesistöjen ilme on muuttunut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22024: huomattavasti paremmaksi. 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
22025: Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä ei kaa Kainuun vesi- ja ympäristöpiirzfle Kai-
22026: ole kuitenkaan tähän toimintaan esitetty yhtään nuun säännösteltyjen vesistöjen rantojen
22027: rahaa. Tätä täytyy todella ihmetellä. Siksi onkin puhdistukseen ja kunnostukseen.
22028:
22029: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22030:
22031: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön
22032: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Hannu Kemppainen
22033: Juhani Alaranta
22034: 1986 vp. 1449
22035:
22036: Raha-asia-aloite n:o 1344
22037:
22038:
22039:
22040:
22041: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen keski- ja yläjuoksun
22042: koskien entistämiseen
22043:
22044:
22045: Eduskunnalle
22046:
22047: Eduskunta on allekirjoittaneen tekemän raha- teen ja parannetaan mm. kalastusmahdollisuuksia
22048: asia-aloitteen n:o 1068/1985 vp. mukaisesti ja ennen kaikkea näin tuodaan työtilaisuuksia sin-
22049: myöntänyt vuodelle 1986 200 000 markan määrä- ne missä ihmiset potevat työn puutetta. Tällä ta-
22050: rahan Iijoen keski- ja yläjuoksun koskien entistä- voin järjestettynä työpaikka ei maksa paljon ja työ
22051: miseen ja uittolaitteiden purkamiseen. Oulun ve- on myös järkevää ja hyväksyttävää.
22052: sipiiri on aloittanut tällä rahalla työt syyskuussa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22053: 1986. taen,
22054: Työt ovat kuitenkin vasta alussa ja koska halli-
22055: tus ei budjettiesityksessään vuodelle 1987 esitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22056: hankkeelle jatkorahoitusta, on paikallaan, että 1987 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 mark-
22057: eduskunnassa lisätään tarkoitukseen tarvittavat kaa Oulun vesi- ja ympäristöpiirille Izjoen
22058: määrärahat. keski- ja yläjuoksun koskien entistämiseen
22059: Tällaisten töiden tekemiset ovat kaiken kaik- sekä uittolaitteiden ja uiton jälkien purka-
22060: kiaan hyvin järkeviä. Näillä toimilla vaikutetaan miseen ja siistimiseen.
22061: paikallisten ihmisten asuinympäristön viihtyvyy-
22062:
22063: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
22064:
22065: Pentti Kettunen Vieno Eklund Pentti Skön
22066: Reino Jyrkilä Aarno von Bell Juhani Alaranta
22067:
22068:
22069:
22070:
22071: 81 260148U
22072: 1450 1986 vp.
22073:
22074: Raha-asia-aloite n:o 1345
22075:
22076:
22077:
22078:
22079: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien verotulojen täy-
22080: dennysjärjestelmän kehittämiseen
22081:
22082:
22083: Eduskunnalle
22084:
22085: Kuntien väliset taloudelliset erot ovat kasvaneet nut paineita yleisten rahoitusavustusten käyttämi-
22086: viime vuosina. Kehitys on lisännyt kansalaisten seen luokituksen epäkohtien korjaamiseen. Ra-
22087: välistä eriarvoisuutta, sillä korkean veroäyrin köy- hoitusavustuksista on myös osa käytetty erikseen
22088: hä kunta ei kykene tarjoamaan asukkailleen lähes- nimettyjen kohteiden rahoitukseen, mikä on vä-
22089: kään samantasoisia palveluita kuin varakkaat al- hentänyt avustusten käyttöä laissa mainittuihin
22090: haisemman veroäyrin kunnat. tarkoituksiin. Tarvetta on erityisesti ilmennyt ve-
22091: Kuntien taloudellisia eroja on pyritty tasoitta- rotulojen täydennysjärjestelmän tasoitusrajojen
22092: maan mm. kantokykyluokitusjärjestelmällä sekä korottamiseen.
22093: yleisillä rahoitusavustuksilla. Kantokykyluokitus Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22094: ei ole toiminut viime vuosina aivan oikeudenmu- taen,
22095: kaisella tavalla, koska kaikkein suurimpien kau-
22096: punkien kantokykyluokkaa ei ole katsottu tarkoi- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22097: tuksenmukaiseksi muuttaa, vaikka laki olisi anta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22098: nut siihen mahdollisuuden, jolloin köyhempien 26.97.30 lisäyksenä· 3 000 000 markkaa
22099: liian korkeassa kantokykyluokassa olevien kuntien kuntien verotulojen täydennysjärjestel-
22100: kantokykyluokkaa ei ole voitu lain tasoitussään- mä'n kehittämiseen.
22101: nöksen takia korjata. Tämä on osaltaan aiheutta-
22102:
22103: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22104:
22105: Timo Kietäväinen Aapo Saari Jukka Vihriälä
22106: Pentti Poutanen Mikko Jokela Heikki Kokko
22107: Einari Nieminen
22108: 1986 vp. 1451
22109:
22110: Raha-asia-aloite n:o 1346
22111:
22112:
22113:
22114:
22115: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien ke-
22116: hittämiseen
22117:
22118:
22119: Eduskunnalle
22120:
22121: Läänien kehittämiseen varattua ns. läänien ke- Läänien kehittämiseen varatun momentin pe-
22122: hittämisrahaa oli kuluvan vuoden valtion tulo- ja rusteluita tulisi myös muuttaa seuraavasti, jotta
22123: menoarviossa 73 milj. mk. Kehittämisrahajärjes- nykyisten kehittämisrahaläänien asema ei heikke-
22124: telmän piirissä on tänä vuonna viisi lääniä: Lapin, nisi: ''Momentin määrärahaa saavat kaikki läänin-
22125: Oulun, Pohjois-Karjalan, Mikkelin ja Kymen lää- hallitukset käyttää valtioneuvoston määräämin
22126: nit. Jokaisessa läänissä on kehittämisrahaa koh- perustein läänin elinkeinotoiminnan tukemisko-
22127: taan osoitettu hakemuksia huomattavasti yli käy- keiluun. Momentin määrärahasta saadaan käyttää
22128: tettävissä olevien määrärahojen. Kehittämisraha- enintään 85 000 000 mk Lapin, Oulun, Pohjois-
22129: järjestelmän etuna on erityisesti ollut järjestelmän Karjalan, Mikkelin ja Kymen läänien kehittämi-
22130: joustavuus ja se, että sen kautta on kyetty edistä- seen jaettuna vuonna 1986 käytetyillä jako-
22131: mään sellaisia alueellisia kehittämishankkeita, joi- osuuksilla. Momentin määrärahasta saadaan ... ''
22132: ta muilla yhteiskunnan tutkitoimin ei ole voitu (jatko kuten hallituksen esityksessä).
22133: auttaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22134: Hallituksen vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesi- taen,
22135: tyksessä esitetään kehittämisrahan korottamista
22136: 105 milj. mk:aan, jossa on lisäystä kuluvaan vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22137: teen 32 milj. mk. Lisäyksen merkitystä kuitenkin 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
22138: vähentää samanaikaisesti poistettava maaseudun 26.98.43 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
22139: työpaikkatukikokeilun määräraha 19,5 milj. mk, läänien kehittämiseen varatun määrära-
22140: joten todelliseksi lisäykseksi tulee ainoastaan 22,5 han korottamiseen.
22141: milj. mk. Näin kehittämisraha lääniä kohti uhkaa
22142: laskea huomattavasti.
22143:
22144: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22145:
22146: Timo Kietäväinen Pertti Hietala Pentti Skön
22147: Hannu Kemppainen Pentti Poutaneo Heikki Kokko
22148: 1452 1986 vp.
22149:
22150: Raha-asia-aloite n:o 1347
22151:
22152:
22153:
22154:
22155: Kietäväinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta asevelvollis-
22156: ten päivärahan korottamiseksi
22157:
22158:
22159: Eduskunnalle
22160:
22161: Varusmiesten päivärahat ovat jääneet tuntuvas- ja menoarvioesityksessä ole lainkaan varattu mää-
22162: ti jälkeen mm. kolmannen parlamentaarisen puo- rärahaa. Päivärahan korottaminen on kuitenkin
22163: lustuskomitean esittämästä tasosta. Se esitti päivä- välttämätöntä, jotta päivärahan merkitys ei enti-
22164: rahojen korottamista viidenteen osaan virkamies- sestäänkin vähenisi ja jotta jälkeenjääneisyys ase-
22165: ten matkustuspäivärahasta, mikä merkitsisi tällä tettuun tavoitteeseen nähden ei kasvaisi liian suu-
22166: hetkellä noin 25 mk:n suuruista varusmiespäivära- reksi. Korottamista tulee jatkaa tulevien vuosien
22167: haa. budjettiesityksiä valmisteltaessa.
22168: Varusmiespäiväraha on kahdeksan kuukautta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22169: palvelevan osalta tällä hetkellä kuitenkin vain 13 taen,
22170: mk ja yksitoista kuukautta palvelevien osalta
22171: 13,50 mk. Joulukuun alusta suoritettavan koro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22172: tuksen jälkeen päivärahat ovat vastaavasti 15 mk 1987 .tulo- ja menoarvioon momentille
22173: ja 15,50 mk, mikä on noin 10 mk kolmannen par- 27.14.02 lisäyksenä 1500000 markkaa
22174: lamentaarisen puolustuskomitean asettaman ta- asevelvollisten päivärahan korottamiseksi
22175: son alapuolella. kahdella markalla 1.12.1987 lukien.
22176: Päivärahojen korotukseen ei ensi vuoden tulo-
22177:
22178: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22179:
22180: Timo Kietäväinen Aapo Saari Jukka Vihriälä
22181: Pähr-Einar Hellström Pentti Poutaneo Esko Aho
22182: Jouko Skinnari Reino Jyrkilä
22183: 1986 vp. 1453
22184:
22185: Raha-asia-aloite n:o 1348
22186:
22187:
22188:
22189:
22190: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntosääs-
22191: töpalkkioiden korottamiseksi suorittamalla ylimääräistä palkkiota
22192:
22193:
22194: Eduskunnalle
22195:
22196: Nuorten ja nuorten perheiden ensiasunnon aikaa tulisikin pidentää pikaisesti viisinkertaiseksi
22197: hankkiminen on yhä vaikeaa mm. asuntojen kor- säästöaikaan verrattuna.
22198: kean hinnan, korkeiden omapääomaosuusvaati- Asuntosäästäjäitä vaadittava varsinainen säästö-
22199: musten, lyhyiden laina-aikojen ja korkean korko- osuus on myös pikaisesti alennettava 10 % :iin
22200: kannan sekä riittämättömän yhteiskunnan tuen asunnon hinnasta.
22201: takia. Hallituksen vuoden 1987 tulo- ja menoar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22202: vioesityksessä esitetään nuorten ja nuorten perhei- taen,
22203: den ensiasunnon hankintaa helpottamaan tarkoi-
22204: tetun asuntosäästöpalkkion korottamista 4 500 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22205: markkaan. Esitys ei ole kuitenkaan riittävä. Asun- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
22206: tosäästöpalkkion korottamista tulisi myös jatkaa 28.87.53 lisäyksenä 7 500 000 markkaa
22207: tulevien vuosien tulo- ja menoarvioissa. maksettavaksi ylimääräisenä palkkiona
22208: Nykyinen asuntosäästöpalkkiojärjestelmän kor- asuntosäästöpalkkioiden korottamiseksi
22209: kotukilainan laina-aika on myös liian lyhyt, neljä 5 000 markkaan.
22210: kertaa säästöajan pituinen. Korkotukilainan laina-
22211:
22212: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22213:
22214: Timo Kietäväinen Aapo Saari Jukka Vihriälä
22215: Pentti Poutanen Esko Aho Heikki Kokko
22216: 1454 1986 vp.
22217:
22218: Raha-asia-aloite n:o 1349
22219:
22220:
22221:
22222:
22223: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin pienyrityskes-
22224: kuksen toiminnan tukemiseen
22225:
22226:
22227: Eduskunnalle
22228:
22229: Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin pien- pyritään pienyrityskeskuksessa erityisesti tehosta-
22230: yrityskeskus on maamme johtava pk-yritysten joh- maan keskuksen tutkimus- ja tietopalvelutoimin-
22231: don koulutuskeskus ja pk-yrityssektorin tutkimus- toja.
22232: keskus. Pienyrityskeskuksen vaikutusalue kattaa Lisäksi pienyrityskeskus tarvitsisi lisävaroja kou-
22233: lähes koko maan, esim. koulutuksessa on ollut lutustoiminnan kehittämiseen. Kiireellisimpinä
22234: opiskelijoita ympäri maata. Keskuksen toimintaa kohteina tällöin ovat perheyritysohjelman koulu-
22235: on kuitenkin haitannut resurssien niukkuus. Kii- tusmateriaalin suunnittelu ja toteuttaminen sekä
22236: reisimpiin hankintoihin pienyrityskeskuksessa on yritysjohtaja- ja ihmissuhteet: pk-yritysnäkökulma
22237: katsottu kuuluvaksi keskuksen tietotekniikkalait- -koulutusprojektin eteenpäinvieminen.
22238: teistojen laajennukset. Pienyrityskeskukseen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22239: tarkoitus perustaa koulutusmikroluokka. Tieto- taen,
22240: tekniikkalaitteistojen laajennukset tulisi suorittaa
22241: nopeasti, koska se helpottaisi keskuksen niukan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22242: henkilöstön työpanoksen kohdentamista mahdol- 1987 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 mark-
22243: lisimman hyödyllisellä tavalla ja koska tietoteknii- kaa Mikkelin pienyrityskeskuksen tieto-
22244: kan koulutustarve on pk-yrityksissä jatkuvasti kas- tekniikkalaitteistojen laajentamiseksi sekä
22245: vussa. Tietotekniikkalaitteistojen laajennuksilla koulutustoiminnan kehittämiseksi.
22246:
22247: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22248:
22249: Timo Kietäväinen Mauri Pekkarinen Jukka Vihriälä
22250: 1986 vp. 1455
22251:
22252: Raha-asia-aloite n:o 1350
22253:
22254:
22255:
22256:
22257: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi lisäksi
22258: opintorahan asumislisään sen myöntämiseksi ilman tarveharkin-
22259: taa
22260:
22261: Eduskunnalle
22262:
22263: Opintotuen saantia säätelevät ikärajat, joita nen kokonaan on perusteltua opintotuen asumis-
22264: lainsäädäntömme ei muuten tunne. Lailla säädet- lisän osalta, koska raja yli ja alle 20-vuotiaiden
22265: ty täysi-ikäisyysraja on 18 vuotta, mutta opintotu- osalta on yhä keinotekoinen. Toisaalta tarvehar-
22266: kea myönnettäessä käytetään selvästi korkeampia kinnan poistamista kokonaan puoltaa myös se, et-
22267: ikärajoja. tä näin parannettaisiin monien esim. Pohjois- ja
22268: Opintotuen asumislisää myönnettäessä otetaan Itä-Suomessa opiskelija-asuntolassa tai -asunnossa
22269: opiskelijan vanhempien tulot ja varallisuus huo- asuvan lukiolaisen ja ammattikoululaisen ja muun
22270: mioon kuluvana opintovuonna, jos opiskelija on nuoren opiskelijan asemaa.
22271: alle 21-vuotias. Tämä on aiheuttanut ongelmia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22272: useille jopa aivan tavallisesta kodista, jossa van- taen,
22273: hemmat käyvät työssä, lähtöisin olevalle opiskeli-
22274: jalle sekä myös maatalosta lähtöisin olevalle opis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22275: kelijalle. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22276: Eduskunta alensi em. ikärajaa 24 vuodesta 22 29.39.55 lisäyksenä 12 000 000 markkaa
22277: vuoteen käsitellessään vuoden 1985 tulo- ja me- opintorahan asumis/isien myöntämisessä
22278: noarviota ja 21 vuoteen käsitellessään kuluvan noudatettavan vanhempien tuloihin ja va-
22279: vuoden tulo- ja menoarviota. Nyt on syytä poistaa rallisuuteen perustuvan tarveharkinnan
22280: tarveharkinta kokonaan asumislisää myönnettäes- poistamiseksi kokonaan kodin ulkopuolel-
22281: sä. Hallitus esittää tulo- ja menoarvioesityksessään la asuvan opiskelzjan osalta 1.7.1987 lu-
22282: vuodelle 1987 em. ikärajan laskemista 20 vuo- kien.
22283: teen. Tässä yhteydessä tarveharkinnan poistami-
22284:
22285: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22286:
22287: Timo Kietäväinen Mauri Pekkarinen Jukka Vihriälä
22288: 1456 1986 vp.
22289:
22290: Raha-asia-aloite n:o 1351
22291:
22292:
22293:
22294:
22295: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta velkaantu-
22296: neille opiskelijoille maksettavan opintorahan korottamiseksi
22297:
22298:
22299: Eduskunnalle
22300:
22301: Pitkään opiskelleiden opiskelijoiden lainojen ta, kun lainan määrä ylittää 40 000 mk. Perustel-
22302: korkokulut ovat korkeat. Vaikka opiskelija saisikin tua on alentaa lainan saldorajaa ensi opiskelu-
22303: opintotukensa täysimääräisenä, kuluu siitä koh- vuonna 35 000 mk:aan ja näin helpottaa pahasti
22304: tuuttoman suuri osuus opintolainojen korkokulu- velkaantuneiden opiskelijoiden asemaa, joiksi ny-
22305: jen hoitamiseen. Opiskeluajan pituus taas voi joh- kyään voidaan lukea myös yli 35 000 mk:n opinto-
22306: tua monesta eri tekijästä, mm. siitä, että monet lainalla velkaantuneet opiskelijat.
22307: opiskelijat ovat joutuneet turvautumaan työssä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22308: käyntiin opiskeluaikanaan. Pääasiallisesti kysymys taen,
22309: on kuitenkin siitä, että monilla opiskelualoilla lai-
22310: nan määrä nousee opiskeluaikana varsin helposti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22311: yli 40 000 mk:n normaalipituisen opiskeluajan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
22312: puitteissa. 29.39.55 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
22313: Opintovuotta 1986/87 koskevana tullaan koro- korotetun opintorahan maksamiseksi run-
22314: tettua opintotukea maksamaan paljon velkaantu- saasti velkaantuneille opiskeltjoille.
22315: neille opiskelijoille 1 % opiskelijan lainan saldos-
22316:
22317: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22318:
22319: Timo Kietäväinen Mauri Pekkarinen Jukka Vihriälä
22320: 1986 vp. 1457
22321:
22322: Raha-asia-aloite n:o 1352
22323:
22324:
22325:
22326:
22327: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinolan kurssikeskuk-
22328: sen kehittämiseksi
22329:
22330:
22331: Eduskunnalle
22332:
22333: Kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen Iisen laajentamisen edellyttämä rakentamisen tar-
22334: toiminnan kehittyminen tulee turvata. Valtion ve lähivuosina.
22335: vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa sekä seuraa- Heinolan kurssikeskuksen tietoja ja asiantunte-
22336: vien vuosien tulo- ja menoarvioissa tulee olla riit- musta - erityisesti juuri täydennyskoulutuksen
22337: tävät, laitoksen täysipainoisen toiminnan turvaa- informaatiokeskusta - tulisi voida käyttää hyö-
22338: vat määrärahat Heinolan kurssikeskukselle. Mää- dyksi myös ammattikasvatushallituksen piiriin
22339: rärahoilla ja valtion keskushallinnon toimenpiteil- kuuluvassa opettajiston ja muun koulutushenki-
22340: lä tulee löstön täydennyskoulutuksessa. Valtion vuoden
22341: - auttaa tämän valtakunnallisen koulutuskes- 1987 tulo- ja menoarviossa tulee varata riittävät
22342: kuksen henkilöstöresurssien voimakkaaseen lisää- määrärahat siihen selvitystyöhön, jolla valmistel-
22343: miseen ensisijaisesti tämänhetkisen jälkeenjäänei- laan kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen
22344: syyden vuoksi ja toisaalta uusien, hahmotteilla rinnalle tai yhteyteen Heinolaan kehitettävää
22345: olevien tehtävien johdosta AKH:n koulutuskeskus -hanketta. Lisäksi valtion
22346: - pyrkiä Heinolan kurssikeskukselle osoitetta- keskushallintoon tulee asettaa työryhmä valmiste-
22347: vien määrärahojen turvin selvitys- ja tutkimustoi- lemaan AKH:n koulutuskeskus -hankkeen toteut-
22348: minnan aloittamiseen sekä koulutusmateriaalin tamista Heinolassa pikaisella aikataululla.
22349: tuottamiseen paitsi kurssikeskuksen omaa myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22350: muuta valtakunnallista täydennyskoulutusta var- taen,
22351: ten
22352: - kehittää kurssikeskuksen kirjastosta ja oppi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22353: materiaalinäyttelystä valtakunnallinen täydennys- 1987 tulo- ja menoarvioon 250 000 mark-
22354: koulutuksen informaatiokeskus kaa kouluhallituksen Heinolan kurssikes-
22355: - turvata kurssikeskuksen täysipainoisen kou- kuksen kehittämiseksi.
22356: lutustoiminnan ja toiminnan mahdollisen määräl-
22357:
22358: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22359:
22360: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Pertti Hietala
22361: Mauri Miettinen Pentti Skön Pentti Poutanen
22362:
22363:
22364:
22365:
22366: 82 260148U
22367: 1458 1986 vp.
22368:
22369: Raha-asia-aloite n:o 1353
22370:
22371:
22372:
22373:
22374: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Juvan kotiseutu- ja mu-
22375: seoyhdistyksen toiminnan tukemiseen
22376:
22377:
22378: Eduskunnalle
22379:
22380: Juvan kotiseutu- ja museoyhdistys on ylläpitä- valaistus. Museon muutostöitä varten kotiseutu-
22381: nytJuvan kirkonkylässä ns. varastomuseotyyppistä ja museoyhdistys on palkannut suunnittelijan ja
22382: kotiseutumuseota varsin heikoissa tiloissa. Pitkän suunnittelu tapahtuu Mikkelin maakuntamuseon
22383: suunnittelutyön jälkeen Juvan kunta on osoitta- ohjauksessa. Lisäksi kartanon maille on suunnitel-
22384: nut museolle uudet tilat kirkonkylässä sijaitsevan tu ulkomuseota, johon on tarkoitus siirtää alueen
22385: Panalan kartanon täysin peruskunnostetun enti- perinteisiä rakennuksia.
22386: sen navettarakennuksen yläkerroksesta. Uudet ti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22387: lat antavat hyvät puitteet museon toiminnalle, sil- taen,
22388: lä uusi sijoituspaikka on vanhan kuninkaankarta-
22389: non varsin hyvin säilyneeseen pihapiiriin kuulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22390: vassa kivinavettarakennuksessa. 1987 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
22391: Juvan kotiseutu- ja museoyhdistyksellä on tar- kaa avustuksena Juvan kotiseutu- ja mu-
22392: koitus uudistaa muuttotyön yhteydessä museon seoyhdistykselle kalusteiden hankintaan
22393: tarvitsemat vitriinit ja hankkia museoon lisää in- uusiin museotzloihin, uusien museotzlojen
22394: formatiivista materiaalia näyttelytiloihin (mm. fo- suunnittelzj"an palkkakustannukszin sekä
22395: tostaatteja) sekä hankkia museoon asianmukainen ulkomuseon toteuttamiseen.
22396:
22397: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22398:
22399: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Pertti Hietala
22400: Mauri Miettinen Pentti Skön Pentti Poutanen
22401: 1986 vp. 1459
22402:
22403: Raha-asia-aloite n:o 1354
22404:
22405:
22406:
22407:
22408: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinäveden kunnan
22409: maataloussihteerin palkkauskustannusten valtionosuuteen
22410:
22411:
22412: Eduskunnalle
22413:
22414: Heinäveden kunta on esittänyt usean vuoden Heinäveden kunta lienee lähes ainoa kehitys-
22415: ajan maatilahallitukselle, että kunnalle myönnet- alueella sijaitseva maa- ja metsätalousvaltainen,
22416: täisiin valtionosuus maataloussihteerin viran palk- ensimmäiseen kantokykyluokkaan kuuluva kunta,
22417: kauksista aiheutuviin kustannuksiin. Tilanne on jossa maataloussihteerin palkkaukseen ei vielä saa-
22418: kunnassa muodostunut niin vaikeaksi, että Heinä- da valtionosuutta.
22419: veden kunnanvaltuusto perusti maataloussihtee- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22420: rin pääviran. Virka täytettiin 1.9.1986lukien val- taen,
22421: tionapupäätöksen puuttumisesta huolimatta.
22422: Heinävesi on maatalousvaltainen kunta, jonka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22423: väestöstä 39 % sai vuonna 1985 edelleen toimeen- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22424: tulonsa maa- ja metsätaloudesta. Kunta on run- 30.08.30 lisäyksenä 20 000 markkaa Hei-
22425: sasvesistöinen ja pinta-alaltaan laaja, minkä vuok- näveden kunnan maataloussihteerin palk-
22426: si tilakäynnit vievät runsaasti aikaa. Vuonna 1982 kakustannusten valtionosuuden maksami-
22427: kunnassa oli yli 2 peltohehtaarin tiloja 540 ja kes- seen.
22428: kimääräinen peltopinta-ala oli 6,5 ha.
22429:
22430: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22431:
22432: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Pertti Hietala
22433: Mauri Miettinen Pentti Skön Pentti Poutanen
22434: 1460 1986 vp.
22435:
22436: Raha-asia-aloite n:o 1355
22437:
22438:
22439:
22440:
22441: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten vil-
22442: jelijöiden tukemiseen
22443:
22444:
22445: Eduskunnalle
22446:
22447: Nuorten viljelijöiden taloudellinen asema on olevat varat loppuivat kesken ja 1.8. hakemuksia
22448: heikentynyt viime vuosien aikana. Tämä tulee il- oli käsittelemättä 95 milj. mk:n edestä. Koska ha-
22449: mi mm. ylivelkaantumisongelmana. Valtion toi- kemuksia tulee koko ajan lisää, on arvioitavissa,
22450: menpitein on pyritty helpottamaan nuorten vilje- että rästien määrä vuoden lopussa on noin 120
22451: lijöiden tilanpidon aloittamista. Yksi keskeinen ja milj. mk. Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on
22452: varsin käyttökelpoinen keino on ollut starttirahan starttirahojen maksuun esitetty 155 milj. mk. Il-
22453: maksaminen nuorille tilanpitoaan aloittaville vil- man määrärahan korotusta tilanne vaikeutuu ensi
22454: jelijöille. Tämän nuorten viljelijöiden käynnistys- vuonna nykyisestään.
22455: avustuksen, kuten koko maatalouden rahoituk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22456: seen varattujen varojen niukkuus on kuitenkin taen,
22457: huomattavasti heikentänyt järjestelmän toimi-
22458: vuutta. Viime vuoden osalta starttirahoja jäi mak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22459: samattomina rästiin noin 88 milj. mk, jotka mak- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
22460: settiin tämän vuoden 127,5 milj. mk:sta ensin 30.33.40 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
22461: päältä. Tämän vuoden hakemuksiin jäi siis vain nuorten viljelijöiden tukemiseen (startti-
22462: noin 40 milj. mk. Kuluvana vuonna käytettävissä rahojen maksatuksiin).
22463:
22464: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22465:
22466: Timo Kietäväinen Aapo Saari Jukka Vihriälä
22467: Heikki Kokko Hannu Kemppainen Pentti Poutanen
22468: Einari Nieminen Esko Aho
22469: 1986 vp. 1461
22470:
22471: Raha-asia-aloite n:o 1356
22472:
22473:
22474:
22475:
22476: Kietäväinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
22477: pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämiseen
22478:
22479:
22480: Eduskunnalle
22481:
22482: Maaseudun asuttuna säilymisen kannalta on maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
22483: tärkeää luoda maaseudulle uusia ansiomahdolli- edistämisestä tarjoaa hyvän perustan liitännäis-
22484: suuksia niin liitännäiselinkeinojen kuin muun elinkeinojen kehittämiselle ja lisäansiomahdolli-
22485: pienyritystoiminnan kautta. suuksien hankkimiselle. Lain toteuttamiselle on
22486: Lisäansiomahdollisuuksia tarvitaan erityisesti kuitenkin varattava riittävät varat. Lain toteutuk-
22487: pientiloilla, joiden tuotannonkehittämismahdol- sessa tulee kunnille tarjota lakiesitystä joustavam-
22488: lisuudet ovat käytössä olevien tuotannonrajoitus- mat mahdollisuudet lain täytäntöönpanemiseksi.
22489: ten takia perinteisillä päätuotantosuunnilla erit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22490: täin vähäiset. taen,
22491: Maaseudulla on pienimuotoiselle elinkeinotoi-
22492: minnalle hyvät mahdollisuudet mm. taimitarha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22493: viljelyssä, maatilamatkailussa, kotimaisten poltto- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
22494: aineiden (hake, turve) tuotannossa, käsityötoi- 30.33.44 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
22495: minnassa ja koneiden korjaustoiminnassa. Halli- maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi-
22496: tuksen äskettäin eduskunnalle antama lakiesitys minnan edistämiseen.
22497:
22498: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22499:
22500: Timo Kietäväinen Aapo Saari Jukka Vihriälä
22501: Heikki Kokko Pentti Poutanen Esko Aho
22502: Einari Nieminen
22503: 1462 1986 vp.
22504:
22505: Raha-asia-aloite n:o 1357
22506:
22507:
22508:
22509:
22510: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi
22511: tieosalla Levänomaisen th-Koikkala-Risulahti Juvalla
22512:
22513:
22514: Eduskunnalle
22515:
22516: Juvan kunnan alueella on sorapäällysteisiä pai- Juvan kirkonkylään suuntautuva työmatkaliiken-
22517: kallis- ja maanteitä lähes 300 km. Kaikkein vai- ne. Ko. tieyhteyden osalta on Järvenpään-Levän-
22518: keimmat tieolot kunnan alueella ovat Etelä-Ju- omaisen th:n tietyöt saatettu loppuun ja tieosuus
22519: valla, jonne johtaa heikkokuntoinen ja pitkä sora- on pinnoitettu 1986. Tieosuuden Levänomaisen
22520: tie. Tien vaikutuspiirissä asuu useita satoja asuk- th-Koikkala-Risulahti tieosan ilmakuvaus on
22521: kaita. Ko. tieyhteyttä käyttää asukkaiden lisäksi tehty ja suunnittelu edennyt pitkälle.
22522: myös raskas liikenne, erityisesti puunkuljetukset Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22523: Otamon ja Savivedenpään pudotuspaikoille. Li- taen,
22524: säksi liikenne alueella sijaitseville lukuisille kesä-
22525: mökeille ja tien kautta kulkeva läpikulkuliikenne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22526: kuluttaa tietä huomattavasti. Runsaan liikenteen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
22527: takia on tie erityisesti kelirikkoaikana lähes ajokel- 31. 24. 77 lisäyksenä 5 00 000 markkaa tie-
22528: vottomassa kunnossa. Tien merkitystä lisää myös töiden aloittamiseen tieosalla Levänomai-
22529: Etelä-Juvalla sijaitsevasta Koikkalan kirkonkylästä sen th-Koikkala-Risulahti Juva/la.
22530:
22531: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22532:
22533: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Pertti Hietala
22534: Mauri Miettinen Pentti Skön Pentti Poutaneo
22535: 1986 vp. 1463
22536:
22537: Raha-asia-aloite n:o 1358
22538:
22539:
22540:
22541:
22542: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Väisälänsaaren sillan ra-
22543: kentamiseksi Hirvensalmella
22544:
22545:
22546: Eduskunnalle
22547:
22548: Hirvensalmen kunnan Väisälänsaaren ja sen lä- kuksessa. Sillan rakentamisen osalta suunnitelmat
22549: heisyydessä olevien saanen asukkaat ovat jo kauan ovat valmiit ja hanke odottaa vain toteutustaan.
22550: odottaneet sillan rakentamista saaresta Hirvensal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22551: men kunnan puoleiselle mantereelle. Kunta on taen,
22552: pitänyt sillan rakentamista kunnan tieolojen pa-
22553: rantamisen kannalta kaikkein kiireellisimpänä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22554: kohteena, jotta elinkelpoisen Väisälänsaaren asuk- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
22555: kaat saisivat suoran tieyhteyden omaan kuntakes- 31.24. 77 500 000 markkaa Väisälänsaa-
22556: kukseensa. Nykyisellään Väisälänsaaren asukkaat ren srllan rakentamisen aloittamiseksi syk-
22557: joutuvat kiertämään useiden kymmenien kilomet- syllä 1987 Hirvensalmella.
22558: rien kiertotietä käyttäen asioidessaan kuntakes-
22559:
22560: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22561:
22562: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Pertti Hietala
22563: Mauri Miettinen Pentri Skön Pentti Poutanen
22564: 1464 1986 vp.
22565:
22566: Raha-asia-aloite n:o 1359
22567:
22568:
22569:
22570:
22571: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan-Huuto-
22572: kosken rataosan perusparannustöihin
22573:
22574:
22575: Eduskunnalle
22576:
22577: Savonlinnan-Huutokosken-Pieksämäen ra- teollisuus, sillä VR:n tariffien suosiessa suurkulje-
22578: taosan välittömässä vaikutuspiirissä on seitsemän tuksia Savonlinnan-Huutokosken rataosan ke-
22579: kuntaa, joiden asukasluku on lähes 70 000 hen- vyet kiskot eivät salli niitä. Tilanne on johtanut
22580: keä. Ko. rataosan pituus on 106 km. Savonlinnas- siihen, että Savonlinnan seudulla rautateiden
22581: ta Huutokoskelie matkaa on 75 km ja siitä edel- osuus liikenteen kokonaissuoritteesta on laskenut
22582: leen Pieksämäelle 31 km. Rataosa on valmistunut noin 10 % :iin, kun se koko maassa on keskimää-
22583: vuosina 1914-18. Valtionrautateiden rataryhmi- rin 40%.
22584: tyksen mukaan väli Pieksämäki-Huutokoski Savonlinnan-Huutokosken rataosan peruspa-
22585: kuuluu ryhmään B1 ja Huutokoski-Savonlinna rantamisella saavutettaisiin myös muita etuja.
22586: ryhmään A. Savonlinnan-Huutokosken rataosal- Näitä ovat mm.:
22587: la on aikaisemmin jo tehty radan roudankesto- - mahdollisuus läpikulkuliikenteeseen Vuok-
22588: ominaisuuksia parantavia töitä, jotka tämän päi- senlaakson teollisuusalueelle, mikä keventäisi
22589: vän hinnoin laskettuna maksoivat n. 17 milj. mk. Kouvolan ylikuormitetun ratapihan toimintaa ja
22590: Rataosa on edelleen sorapatjainen ja varustettu siten helpottaisi mm. idänkauppaan liittyvää lii-
22591: vain 30 kg:n kiskotuksella. kennettä;
22592: Tämän radan jatkoradan Savonlinna-Parik-
22593: kala perusparannustyö valmistui 1.11.1984, min- - mahdollisuus parantaa rautateiden perus-
22594: kä ansiosta radan luokitus nousi ryhmään B2. Pe- palvelutasoa alueella;
22595: rusparannus maksoi tämän päivän hinnoin yli 80 - mahdollisuus toteuttaa ns. rengasjunahan-
22596: milj. mk. Mikäli rataosaa Savonlinna-Huutokos- ke sekä muita matkustajaliikenteeseen liittyviä pa-
22597: ki ei kunnosteta jää Savonlinnan-Parikkalan ra- rannuksia erityisesti yhteyksiltään puutteelliseen
22598: taosan kunnostustyöstä saatava hyöty vähäiseksi. Keski-Suomen suuntaan;
22599: Rautatiekuljetusten kannalta rataosan Savon- - mahdollisuus toteuttaa vireillä oleva ns.
22600: linna-Huutokoski kunnostaminen suorittamalla Järvi-Suomen ratahanke, jonka toteuttamisella
22601: vähintään kiskonvaihto (ryhmään B 1) on erittäin olisi huomattava ja laaja-alainen merkitys koko
22602: tarpeellinen. Rataosan kunnostamisen tarpeelli- Itä- ja Keski-Suomen kehittymiselle;
22603: suutta lisää Outokumpu Oy:n äskettäin toimin- - mahdollisuus tehostaa Savonlinnan syväsa-
22604: tansa aloittanut nikkelikaivos- ja rikastamotoi- taman toimintaa ja käyttöä, sekä
22605: minta Enonkosken Laukunkankaalla, josta tuo- - todella hyödyntää Huutokosken-Savonlin-
22606: tannon kuljetus eteenpäin olisi kannattavinta ja nan-Parikkalan rataosalla erityisesti välillä Sa-
22607: helpointa suorittaa Savonlinnan-Huutokosken vonlinna-Parikkala tähän mennessä suoritetut
22608: rataosan kautta. Ko. rataosan heikosta kunnosta yhteensä n. 100 milj. markan suuruiset investoin-
22609: kärsii koko Itä-Suomen elinkeinoelämä, erityisesti nit.
22610: 1986 vp. - RA n:o 1359 1465
22611:
22612: Mikäli lähiaikoina ei Savonlinnan-Huutokos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22613: ken rataosaa kunnosteta, uhkaa tällä rataosalla taen,
22614: rautatieliikenteen loppuminen lähivuosina. Ra-
22615: taosan menetys heikentäisi merkittävästi jo muu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22616: tenkin heikkoa poikittaisliikennettä maassamme 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22617: ja vaikeuttaisi entisestään Mikkelin läänin ja koko 31.90.78 lisäyksenä 500000 markkaa ra-
22618: Itä-Suomen kehittymismahdollisuuksia. taosan Savonlinna-Huutokoski peruspa-
22619: rannustöiden aloittamiseen.
22620:
22621: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22622:
22623: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Pertti Hietala
22624: Mauri Miettinen Pentti Skön Pentti Poutanen
22625:
22626:
22627:
22628:
22629: 83 260148U
22630: 1466 1986 vp.
22631:
22632: Raha-asia-aloite n:o 1360
22633:
22634:
22635:
22636:
22637: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Matkailun koulutus- ja
22638: tutkimuskeskuksen perustamis- ja toimintamenoihin
22639:
22640:
22641: Eduskunnalle
22642:
22643: Mikkelin lääninhallituksen aloitteesta käynnis- Projekti on saanut tukea tähän asti niukasti, lä-
22644: tyi Savonlinnassa elokuussa 1985 matkailun kehi- hinnä Mikkelin lääninhallituksen myöntämistä
22645: tyskeskusprojekti, jonka tavoitteena oli selvittää lääninrahoista. Keskuksen toiminta on valtakun-
22646: matkailun '' tuotekehityskeskuksen'' perustamis- nallisesti erittäin tärkeää matkailuelinkeinon ke-
22647: mahdollisuuksia Savonlinnaan. Selvitystyön pe- hittämiseksi, joten keskuksen saaminen budjetti-
22648: rusteella on päätetty Savonlinnaan perustaa Mat- rahoituksen piiriin on erittäin perusteltua.
22649: kailun koulutus- ja tutkimuskeskus. Keskuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22650: tarkoituksena on yhteistyössä alalla toimivien taen,
22651: muiden organisaatioiden kanssa järjestää matkai-
22652: luhenkilöstön koulutusta ja matkailualan tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22653: mustoimintaa sekä tukea muilla tavoin matkailu- 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
22654: elinkeinon kehitystä. Savonlinnan talousalue on kaa Matkailun koulutus- ja tutkimuskes-
22655: maamme vetovoimaisinta matkailualuetta, sa- kuksen perustamis- ja toimintamenoihin.
22656: moin kuin koko Mikkelin lääni. Tämä luo suotui-
22657: sat sijoittumisedellytykset keskuksen perustami-
22658: selle ja sen toiminnalle.
22659:
22660: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22661:
22662: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Pertti Hietala
22663: Mauri Miettinen Pentti Skön Pentti Poutanen
22664: 1986 vp. 1467
22665:
22666: Raha-asia-aloite n:o 1361
22667:
22668:
22669:
22670:
22671: Kietäväinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta happamoitu-
22672: mistutkimuksen tehostamiseen
22673:
22674:
22675: Eduskunnalle
22676:
22677: Ilmansaasteet aiheuttavat monissa maissa vaka- Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on tätä var-
22678: via vaurioita luonnolle ja elinympäristölle sekä ten varattu ympäristöministeriön pääluokassa
22679: terveydellisiä haittoja ihmisille. On välttämätöntä 5 200 000 mk:n määräraha. Happamoitumistutki-
22680: kiireellisesti selvittää ilmansaasteiden vaikutukset musta on kuitenkin välttämätöntä tehostaa esite-
22681: mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, jolloin tut- tystä, sillä monia tärkeitä tutkimushankkeita jää
22682: kimuksen kohteena ovat terveysvaikutusten lisäksi vaille tarpeellista rahoitusta.
22683: vedet ja maaperä elimistöineen ja kasvistoineen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22684: sekä ilma. Tämä on tärkeää, jotta saasteiden ra- taen,
22685: joittamiseksi voitaisiin ryhtyä kaikkiin tarvittaviin
22686: toimiin sekä jotta saastevaikutukset voitaisiin mi- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22687: nimoida. Tällaista tutkimusta varten on Suomessa 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
22688: asetettu ympäristöministeriön ja maa- ja metsäta- 35 .12. 26lisäyksenä 400 000 markkaa hap-
22689: lousministeriön yhteistyönä ns. happamoitumis- pamoitumistutkimuksen tehostamiseen.
22690: projekti.
22691:
22692: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22693:
22694: Timo Kietäväinen Aapo Saari Jukka Vihriälä
22695: Pentti Poutaneo Esko Aho Heikki Kokko
22696: Einari Nieminen
22697: 1468 1986 vp.
22698:
22699: Raha-asia-aloite n:o 1362
22700:
22701:
22702:
22703:
22704: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kovien materiaalien kou-
22705: lutussihteerin palkkaamiseksi Kotiteollisuuden keskusliittoon
22706:
22707:
22708: Eduskunnalle
22709:
22710: Kotiteollisuuden keskusliiton tehtävänä on den keskusliittoon. Jo kuluvana vuonna vakanssin
22711: huolehtia maamme kotiteollisuuden edistämises- saamisesta oli toiveita. Näin ei kuitenkaan käynyt
22712: tä ja kotiteollisuusyhdistysten auttaminen koti- ja vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä ei
22713: teollisuusneuvonnan hoitamisessa. myöskään ole tällaista vakanssia.
22714: Jo pitkään on mm. valtion viranomaisten tahol- Esitämmekin kunnioittavasti, että vuoden 1987
22715: ta korostettu kovien materiaalien toiminnan ke- tulo- ja menoarvioesitykseen varataan määräraha
22716: hittämistä ja edellytetty, että Kotiteollisuuden kovien materiaalien koulutussihteerin vakanssin
22717: keskusliitto huolehtisi toiminnan laajentamisesta perustamiseksi Kotiteollisuuden keskusliittoon.
22718: ja kehittämisestä ohjaamalla yhdistyksiä tähän toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22719: mintaan. Kovien materiaalien malliston kehittä- taen,
22720: mistä on myös pidetty tärkeänä. Kotiteollisuuden
22721: keskusliitto ei ole pystynyt vastaamaan haastee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22722: seen. Syynä tähän on se, että keskusliiton palve- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
22723: luksessa ei ole yhtään henkilöä, jolla olisi alan 29.76.51 50000 markkaa kovien mate-
22724: koulutus ja asiantuntemus tai edes mahdollisuus riaalien koulutussihteerin palkkaamiseksi
22725: paneutua asiaan muiden tehtävien ohessa. Kotiteollisuuden keskusliittoon 1. 3.1987
22726: Tästä syystä on jo vuosia esitetty kovien mate- alkaen.
22727: riaalien koulutussihteerin vakanssia Kotiteollisuu-
22728:
22729: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
22730:
22731: Sakari Knuuttila Eva-Riitta Siitonen
22732: Tuulikki Petäjäniemi Katri-Helena Eskelinen
22733: Timo Roos
22734: 1986 vp. 1469
22735:
22736: Raha-asia-aloite n:o 1363
22737:
22738:
22739:
22740:
22741: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston yli-
22742: oppilaskunnan ylioppilastalon peruskorjaamiseen
22743:
22744:
22745: Eduskunnalle
22746:
22747: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan omista- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
22748: ma ja hallitsema ylioppilastalo on osa Alvar Aal- nioittavasti,
22749: lon arkkitehtuurista tuotantoa. Nyt tämä mainei-
22750: kas rakennus on peruskorjauksen tarpeessa. Yliop- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22751: pilaskunnan tarkoituksena on korjauksen yhtey- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
22752: dessä toteuttaa myös talon laajennus. Lisäneliöt kan määrärahan käytettäväksi Jyväskylän
22753: tulisivat palvelemaan ylioppilaskunnan etujärjes- yliopiston ylioppzlaskunnan ylioppzlasta-
22754: tötoimintaa sekä osaltaan helpottaisivat kampus- lon laajennukseen ja peruskorjaukseen.
22755: alueen puutteellisia kokous- ja seminaaritiloja.
22756:
22757: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22758:
22759: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
22760: 1470 1986 vp.
22761:
22762: Raha-asia-aloite n:o 1364
22763:
22764:
22765:
22766:
22767: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen entisen yh-
22768: teiskoulun koulurakennuksen kunnostamiseen
22769:
22770:
22771: Eduskunnalle
22772:
22773: Haapamäellä on säilynyt eräs kulttuurihistorial- kuitenkin jatkaa, ja koska kyseessä on suuri raken-
22774: lisesti merkittävä rakennus, nimittäin Haapamäen nus suurine kustannuksineen, olisi myös valtion
22775: yhteiskoulun vanha, puusta tehty koulurakennus. tuettava osaltaan tätä hyvin perusteltua hanketta.
22776: Se on arvokas siksi, että tämä koulu oli kauan laa- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
22777: jan alueen ainoa oppikoulu ja muun muassa vas- nioittaen,
22778: taavanlainen koulurakennus Lapualla tuhoutui
22779: tulipalossa. Tämäkin rakennus on ollut tuhoutu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22780: misen partaalla, mutta koulun entiset oppilaat 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
22781: ovat Keuruun kaupungin tukemana ryhtyneet kaa Haapamäen yhteiskoulun entisen pui-
22782: kunnostustoimiin ja näin koulun ulkomaalaus on sen koulurakennuksen kunnostamista var-
22783: voitu viime kesänä tehdä. Kunnostustoimia pitäisi ten avustuksena Keuruun kaupungtlle.
22784:
22785: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22786:
22787: Sakari Knuuttila Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila
22788: 1986 vp. 1471
22789:
22790: Raha-asia-aloite n:o 1365
22791:
22792:
22793:
22794:
22795: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen läänin so-
22796: rateiden perusparantamiseen ja päällystämiseen
22797:
22798:
22799: Eduskunnalle
22800:
22801: Keski-Suomen läänissä teiden päällystyspro- suudessa esitellyn tutkimuksen mukaan tienkäyt-
22802: sentti on maan alhaisimpia. Tämä johtuu osaltaan täjät olisivat suuressa määrin jopa itse valmiit osal-
22803: siitä, että läänissä on paljon valtakunnallisia pää- listumaan tien paramamiskustannuksiin. Teiden
22804: teitä ja niinpä määrärahat ovat menneet suurem- parantaminen on osoitettu myös kansantaloudel-
22805: massa määrin kuin muissa lääneissä näiden teiden lisesti perustelluksi.
22806: ylläpitoon. Myöskään valtakunnallisessa päätök- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
22807: senteossa ei ole otettu tätä riittävästi huomioon. nioittaen,
22808: Tämä vääristymä pitäisi nyt korjata ja myöntää
22809: erillinen määräraha Keski-Suomen paikallisten ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22810: seudullisten sorateiden perusparantamiseen ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
22811: päällystämiseen kevyillä päällysteillä. Nyt olisi 31. 24. 77 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
22812: otollinen ajankohta senkin vuoksi, että nyt halvan Keski-Suomen läänin sorateiden peruspa-
22813: öljyn vuoksi päällysteet ovat halvempia kuin aikai- rantamiseen ja päällystämiseen.
22814: semmin todellisilta kustannuksiltaan. Erään julki-
22815:
22816: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22817:
22818: Sakari Knuuttila Kari Urpilainen
22819: 1472 1986 vp.
22820:
22821: Raha-asia-aloite n:o 1366
22822:
22823:
22824:
22825:
22826: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen-Kolhon
22827: maantien rakentamiseksi
22828:
22829:
22830: Eduskunnalle
22831:
22832: Haapamäen taajama Keuruun kaupungissa on Tieliikenneyhteydet tällä hetkellä eivät ole kui-
22833: yksi eniten työpaikkoja menettänyt paikkakunta tenkaan tyydyttävät ja muun muassa Tampereen
22834: maassamme. Haapamäki on edelleen rautateiden - Haapamäen tien rakentaminen on toteuttamat-
22835: risteysasema, mutta valtionrautatiet ovat vähentä- ta Kolhon ja Haapamäen välillä, vaikka se on ollut
22836: neet siellä työpaikkoja jatkuvasti liikennevirtojen jo kauan suunnitelmissa. Tämän tieosan rakenta-
22837: muuttumisen vuoksi. Nyt on muun muassa uhat- minen täydentäisi myös merkittävällä tavalla val-
22838: tuna lukion säilyminen paikkakunnalla liiken- takunnallista tieverkostoa ja edistäisi puun kulje-
22839: neyhteyksien huonontumisen takia. Paikkakun- tuksia Mäntän ja Vilppulan teollisuuslaitoksille.
22840: nalla on ryhdytty kuitenkin moniin toimenpitei- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
22841: siin kehityksen kääntämiseksi myönteiseksi. Niin- nioittaen,
22842: pä Haapamäelle on tulossa veturimuseo Keuruun
22843: kaupungin ja valtionrautateiden yhteishankkee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22844: na. Yhdessä lähellä olevien muiden turistikohtei- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22845: den kanssa onkin seudulle odotettavissa lisäänty- 31. 24. 77 4 000 000 markkaa Haapa-
22846: vää toimintaa ja myös liikennettä. Omalta osal- mäen-Kolhon maantien rakentamiseksi.
22847: taan tätä kehitystä vauhdittaa vuoden 1987 tulo-
22848: ja menoarvioehdotuksessa oleva määräraha vara-
22849: vankilan rakentamiseksi Haapamäelle.
22850:
22851: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22852:
22853: Sakari Knuuttila Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila
22854: 1986 vp. 1473
22855:
22856: Raha-asia-aloite n:o 1367
22857:
22858:
22859:
22860:
22861: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuruun-Koskenpään
22862: maantien perusparantamiseksi
22863:
22864:
22865: Eduskunnalle
22866:
22867: Keuruun kaupunki on yksi maamme merkittä- da tyydyttävään kuntoon perusparantamalla ja te-
22868: vistä matkailukohteista. Erityisen huomion se on kemällä kestopäällysteen.
22869: saanut uuden sisävesiristeilyalus Elias Lönnrotin Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
22870: kautta osakseen. Myös Haapamäelle perustettava nioittaen,
22871: veturimuseo tulee lisäämään matkailuliikennettä.
22872: Kuitenkin edelleen eräät seudun tiet ovat huono- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22873: kuntoisia sorateitä. Näin on muun muassa Keu- 1987 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar-
22874: ruun jaJämsänkosken kaupungin välinen yhdystie kan määrärahan momenttlle 31. 24. 77
22875: 14 kilometrin matkalla. Tätä tietä käytetään myös Keuruun-Koskenpään maantien perui-
22876: ajettaessa Keuruulta Lahteen ja Helsinkiin. Kun parantamiseksi.
22877: tie on suuntaukseltaan melko hyvä, voisi tien saa-
22878:
22879: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22880:
22881: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
22882:
22883:
22884:
22885:
22886: 84 2601480
22887: 1474 1986 vp.
22888:
22889: Raha-asia-aloite n:o 1368
22890:
22891:
22892:
22893:
22894: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmoisten-Länkipoh-
22895: jan maantien perusparantamiseksi
22896:
22897:
22898: Eduskunnalle
22899:
22900: Kuhmoisten ja Länkipohjan välinen tie on edel- että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22901: leen huonokuntoinen soratie, vaikka se on suh- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22902: teellisen vilkkaasti liikennöity ja on muun muassa 31.24. 77 800 000 markan måarärahan
22903: lyhin tieyhteys Kuhmoisista rautatieasemalle. lisäyksenä Kuhmoisten-Länkipohjan
22904: Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun- maantien perusparantamista ja päällystä-
22905: nioittaen, mistä varten.
22906:
22907: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22908:
22909: Sakari Knuuttila Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila
22910: 1986 vp. 1475
22911:
22912: Raha-asia-aloite n:o 1369
22913:
22914:
22915:
22916:
22917: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusan-Korkeakos-
22918: ken-Tankolammen tien perusparantamiseen
22919:
22920:
22921: Eduskunnalle
22922:
22923: Laukaan seudulla ovat monet päätiet jo tyydyt- dempi. Tien vaikutuspiirissä on myös matkailu-
22924: tävässä kunnossa, mutta eräät tärkeät paikalliset toimintaa, jota parannettu tie edistäisi.
22925: tiet ovat sorateitä, vaikka niillä on vilkas liikenne. Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
22926: Tällainen on muun muassa Kuusan-Korkeakos- nioittaen,
22927: ken-Tankolammen tie. Tie muodostuu joko en-
22928: tisestä valtatiestä tai kantatiestä. Siten se on poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22929: jaltaan hyvin kestävä ja helposti perusparannetta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22930: va. Myös tientekoainetta on läheltä saatavissa. Tä- 31.24. 77 800 000 markkaa Kuusan-
22931: män tien parantaminen lyhentäisi myös Laukaan Korkeakosken- Tankolammen tien pe-
22932: ja Konneveden välistä matkaa, sillä nyt parempi- rusparantamiseen.
22933: kuntoisia teitä ajettaessa on matka oleellisesti pi-
22934:
22935: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22936:
22937: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
22938: 1476 1986 vp.
22939:
22940: Raha-asia-aloite n:o 1370
22941:
22942:
22943:
22944:
22945: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien
22946: rakentamiseksi Keski-Suomen läänissä
22947:
22948:
22949: Eduskunnalle
22950:
22951: Yksi tehokkaimmista keinoista liikenneturvalli- hansa kuljetukset taajaman kautta tapahtuvaksi
22952: suuden parantamiseksi on erillisten kevyen liiken- vaarallisesta rautatien tasoristeyksestä.
22953: teen väylien rakentaminen. Niitä onkin viime Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
22954: vuosina rakennettu paljon, mutta Keski-Suomen nioittaen,
22955: läänissä löytyy monia teitä, joilla niitä ei ole. Mai-
22956: nittakoon vain Jämsän kaupungin keskustan ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22957: Kaipolan välinen tie, Haapamäen asematie tai 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22958: Hankasalmen aseman seudun läpi menevä tie. 31. 24. 77 JO 000 000 markan määrärahan
22959: Viimeksi mainittu on tullut hyvin vaaralliseksi sen kevyen liikenteen väylien rakentamista
22960: vuoksi, että Vapo Oy on joutunut siirtämään sa- varten Keski-Suomen liiänisså·.
22961:
22962: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22963:
22964: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
22965: 1986 vp. 1477
22966:
22967: Raha-asia-aloite n:o 1371
22968:
22969:
22970:
22971:
22972: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden teknologian sovel-
22973: tamiseksi vammaisten apuvälineissä
22974:
22975:
22976: Eduskunnalle
22977:
22978: Tietotekniikan kehitys antaa nykyisin jo erittäin muotoja käyttäen. Niiden soveltaminen ei ole
22979: hyvät mahdollisuudet kehittää erilaisia teknisiä kuitenkaan edennyt kovin nopeasti. Uusi teknolo-
22980: apuvälineitä vammaisten avuksi. Myös liikunta- gia luo kuitenkin tälläkin alueella yhä parempia
22981: vammaisten avuksi on jo kehitetty monia liikku- keinoja.
22982: misvälineitä. Siitä huolimatta käytännössä ei so- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
22983: vellutuksia vammaisilla ole saatavissa tai niiden nioittaen,
22984: kehitys ei vastaa nykyajan mahdollisuuksia. Myös
22985: nuorilla vammaisilla pitäisi olla käytössään kaikki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22986: ne tekniset keinot, jotka nykyteknologia mahdol- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
22987: listaa. Suomeen pitäisi hankkia myös kaikki se tie- kan määrärahan uuden teknologian kehit-
22988: to ja taito, mikä on ulkomailta saatavissa. Pohjois- tämiseen ja soveltamiseen vammaisten
22989: maisen yhteistyön puitteissa on selvitetty vam- apuvälineissä.
22990: maisten liikkumismahdollisuuksia eri liikenne-
22991:
22992: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
22993:
22994: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
22995: Aimo Ajo Pentti Lahti-Nuuttila
22996: 1478 1986 vp.
22997:
22998: Raha-asia-aloite n:o 1372
22999:
23000:
23001:
23002:
23003: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteistyökokeiluun päih-
23004: deongelmaisten nuorten keskeytymätöntä putkapäivystystä var-
23005: ten
23006:
23007: Eduskunnalle
23008:
23009: Keski-Suomen läänin raittiuslautakunnat ovat - päivystävän raittius- ja sosiaali-
23010: yhteistyössä poliisin sekä sosiaali-, nuoriso- ja kou- toimen henkilöstön palkkaus 220 000 mk
23011: lutoimen kanssa valmistaneet nuoria päihdeon- - tutkimuksen teko ja sen
23012: gelmaisia koskevan seuranta- ja tutkimussuunni- julkaisu 300 000 mk
23013: telman. Kokeilun tarkoituksena on järjestää jat- - yhteistyömääräraha (raittius-,
23014: kuva päivystys poliisiasemien putkatiloihin alle poliisi-, sosiaali-, nuoriso- ja
23015: 18-vuotiaita päihtyneitä varten. koulun oppilashuoltohenki-
23016: Päivystyksen tarkoituksena on saada poliisiase- löstö 80 000 mk
23017: mille raittius- ja sosiaalitoimen ammattihenkilös- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
23018: töä selvittämään päihteitä käyttävän nuoren elä- tavasti,
23019: mäntilannetta tukitoimenpitein.
23020: Kokeilu olisi viiden vuoden mittainen. Tänä ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23021: kana voidaan tehdä tutkimus nuorten päihteiden- 1987 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar-
23022: käyttäjien mahdollisuudesta selvitä ongelmastaan kan määrärahan Keski-Suomen läänin
23023: tukitoimenpiteiden avulla. Tutkimus edistää kat- raittiuslautakuntien sosiaali-, poliisi-,
23024: kaisuhoidon ym. tulevaisuuden järjestelyjä ja nuoriso- ja oppilashuoltotoimen käyttöön
23025: nuorten elämäntilanteiden kartoitusta. pai"hdeongelmaisten alle 18-vuotiaiden
23026: Keskeytymättömän putkapäivystyskokeilun ai- nuorten jatkuvaa putkapäivystyskokeilua
23027: heuttamat kulut: varten.
23028:
23029: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
23030:
23031: Sakari Knuuttila Ensio Laine Pekka Leppänen
23032: Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen Helvi Koskinen
23033: Paula Eenilä Katri-Helena Eskelinen Jouko Skinnari
23034: Esko Almgren Mikko Rönnholm Pirkko Turpeinen
23035: Reijo Lindroos Hannele Pokka Marja-Liisa Tykkyläinen
23036: Kerttu Törnqvist
23037: 1986 vp. 1479
23038:
23039: Raha-asia-aloite n:o 1373
23040:
23041:
23042:
23043:
23044: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta aistivammaisten ääni- ja
23045: videolehtien tuotantoon tarvittavien henkilöiden työllistämiseksi
23046:
23047:
23048: Eduskunnalle
23049:
23050: Aistivammaiset jäävät ilman sanomalehtien vä- Työntekijöinä voivat olla myös sekä kuulo- että
23051: littämiä tärkeitä uutisia ja tietoja. Näkövammai- näkövammaiset.
23052: sista ainoastaan heikkonäköiset kykenevät apuvä- Aikaisempi koulutus työtehtäviin ei ole välttä-
23053: lineiden avulla lukemaan niitä. Syntymästään mätöntä, koska työ voidaan oppia kokemusten
23054: saakka kuurot tai vaikeasti kuulovammaiset eivät kautta.
23055: puolestaan saa omalla äidinkielellään, viittoma- Jos lääniä kohti toimisi yksi, viisi- tai seitsenpäi-
23056: kielellä, sanomalehtien välittämää tietoa, koska väinen ääni- ja videolehti, työllistäisi toiminta
23057: he eivät suppean sanavarastonsa vuoksi ymmärrä kaikkiaan 55 henkilöä. Määrärahan työllisyysvai-
23058: lukemaansa. kutus olisi siten hyvin suuri. Samalla edistettäisiin
23059: Eri puolilla maata ilmestyy äänikasetille luettu- aistivammaisten mahdollisuuksia muiden kansa-
23060: ja sanoma- tai paikallislehtiä noin sata. Useimmat laisten kanssa tasavertaiseen tiedonsaantiin.
23061: niistä ilmestyvät vain viikoittaisena koosteena Määrärahaa voisivat anoa tiedon tuottaja, lähin-
23062: menneistä uutisista. Kuulovammaisille tarkoitet- nä lehtitalo, tiedon välittäjä, esim. kaapeli-tv-
23063: tuja viittomakielisiä lehtiä ilmestyy sen sijaan vain yhtiö, tele- tai postipiiri, jotka välittäisivät lehtiä
23064: kaksi. kaapeliteitse tai postitse kasetteina, lehtien vas-
23065: Lehtien tuottaminen riittävän usein, tiedon- taanottajien edustajat, esim. aistivammaisjärjes-
23066: saannin turvaavalla tavalla, onnistuu hyvin har- töt.
23067: voin vapaaehtoisin voimin ja hyväntekeväisyyden Edellä olevalla tavalla luotaisiin pienin kustan-
23068: turvin. Yhden viisipäiväisen ääni- ja videolehden nuksin monia työpaikkoja ja parannettaisiin tie-
23069: tekemiseen tarvitaan neljä kokoaikaista työnteki- toyhteiskunnan kynnyksellä ratkaisevalla tavalla
23070: jää. Yhden tulee olla viittomakielen taitoinen aistivammaisten tiedon saantia.
23071: henkilö, joka pystyy myös lukemaan kirjoitettua Ehdotamme kunnioittavasti,
23072: tekstiä. Teknisten välineiden hoitoon tarvitaan
23073: kaksi henkilöa (ääni- ja videokasettien monistus, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23074: kuvaus ja äänitys). Ääniversion lukemiseen tarvi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
23075: taan yksi henkilö ja tilaajarekisterien sekä käytän- 34.50.61 lisäyksenä 1500000 markkaa
23076: nön toimintojen hoitoon yksi henkilö. Ja mikäli aistivammaisten ääni- ja videolehtien tuo-
23077: toiminta on seitsenpäiväistä, tarvitaan lisäksi yksi tantoon tarvittavien henkilöiden työllistä-
23078: kokopäiväinen henkilö työaikajärjestelyjä varten. miseksi.
23079:
23080: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
23081:
23082: Sakari Knuuttila Pekka Myllyniemi
23083: Jorma Rantanen Kaj Bärlund
23084: 1480 1986 vp.
23085:
23086: Raha-asia-aloite n:o 1374
23087:
23088:
23089:
23090:
23091: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyslain kokeiluun
23092: Keski-Suomen läänissä
23093:
23094:
23095: Eduskunnalle
23096:
23097: Hallitus on antanut esityksen eduskunnalle kokeiltava käytännössä ennen sen voimaantuloa,
23098: työllisyyslaiksi. Keski-Suomen kunnat ovat nykyi- jotta helpotettaisiin odotettavissa olevia vaikeuk-
23099: sen lain puitteissa työllistäneet kunnallisella työl- sia lain soveltamisessa. Tähän kokeiluun on Kes-
23100: listämistuella useana vuonna niin, että Keski- ki-Suomessa parhaat edellytykset.
23101: Suomeen kohdistetut työvoimahallinnon asian- Kokeiluun osallistumisen tulee olla kunnille va-
23102: omaiset määrärahat eivät ole riittäneet. Kunnat paaehtoista ja kokeilun ajan kunnille on makset-
23103: olisivat osaltaan työllistäneet enemmänkin. tava lisättyä valtionosuutta.
23104: Työvoimaministeriön asettama työryhmä on Voidaan arvioida, että kokeilu koko Keski-
23105: selvittänyt Jämsänkosken kaupungin ja Kinnulan Suomessa maksaisi noin 120 Mmk, josta lisätty
23106: sekä Viitasaaren kuntien osalta työllisyyslakiesi- valtionosuus olisi noin 70 Mmk, kuntien osuus 2)
23107: tyksen soveltuvuutta käytäntöön. Keski-Suomessa Mmk ja yritysten osuus noin 2) Mmk. Verotulojen
23108: on äskeittäin yhteistyössä maakuntaliiton, kaup- palautuminen ja säästöt työttömyyskorvauksissa
23109: pakamarin ja työvoimapiirin kanssa asetettu työ- ovat arviolta valtiolle )0 Mmk, joten valtion net-
23110: ryhmä, jonka tehtävänä on kartoittaa tehtäviä ja tokustannukset olisivat alle 20 Mmk. Kokeilulla
23111: töitä, jotka ovat olleet kunnallisella työllistämis- voitaisiin työllistää 2 000 noin 10 000 Keski-
23112: tuella palkattujen töinä ja tehtävinä ja jotka näin Suomen työttömästä vuoden ajaksi. Tämä alentai-
23113: ollen soveltuisivat myös hallituksen esityksen mu- si Keski-Suomen työttömyysastetta 1,6 prosent-
23114: kaisiksi työllisyyskohteiksi. tiyksiköllä.
23115: Keski-Suomen maakuntaliitto on esittänyt, että Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23116: suunniteltu työllisyyslain kokeilu toteutetaan ko- taen,
23117: ko Keski-Suomen läänissä tai ainakin Jämsänkos-
23118: ken kaupungissa ja Kinnulan sekä Viitasaaren ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23119: kunnissa. 1987 tulo- ja menoarvioon 70 000 000
23120: Työllisyyslain uudistaminen on yksi hallitus- markan määrärahan työllisyyslain Keski-
23121: kauden merkittävimmistä uudistuksista, jota on Suomessa tapahtuvaa kokezlua varten.
23122:
23123: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
23124:
23125: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen Tuula Paavilainen
23126: Pekka Leppänen Inger Hirvelä Mauri Pekkarinen
23127: 1986 vp. 1481
23128:
23129: Raha-asia-aloite n:o 1375
23130:
23131:
23132:
23133:
23134: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyysinstituutin pe-
23135: rustamiseksi Jyväskylään
23136:
23137:
23138: Eduskunnalle
23139:
23140: Työttömyys on pahin yhteiskuntaamme vaivaa- piteisiin. Nykyisin erityisesti rakennemuutosten
23141: va ongelma. Tämän ongelman poistamiseen ei ole tapahtuessa ei ole riittävän ajoissa ennakoitu tule-
23142: vieläkään riittävästi paneuduttu, vaikka jo halli- vaa työllisyyden huonontumista, minkä vuoksi
23143: tusmuoto edellyttää kansalaisen työvoiman eri- toimenpiteisiin on ryhdytty liian myöhään ja
23144: tyistä suojelemista. Päin vastoin työllisyysnäkymät suunnittelemattomasti.
23145: ensi talvelle näyttävät varsin synkiltä. Perusteluksi instituutin perustamiselle voidaan
23146: Suomessa on selvä puute työllisyyskysymyksiä esittää myös se tosiasia, että kehityksen myötä
23147: pohtivasta ja tietoja kokoavasta työllisyysinstituu- palkkatyön käsite on muuttumassa. Esimerkiksi
23148: tista, joka myös tehokkaasti tiedottaisi tutkimus- luonnon kiertokulkuun perustuvaa työllisyyspoli-
23149: tensa tuloksista. Tämän instituutin tehtävänä olisi tiikkaa ei ole riittävästi tutkittu, ja kokonaisuu-
23150: ennen kaikkea koota niin kansallista kuin kansain- dessaan voidaan sanoa, että työllisyyden hoidon
23151: välistäkin tietoa työllistämisestä ja työttömyydestä tulevaisuuden haasteet ovat maassamme syvälli-
23152: sekä aktiivisesti tuottaa omaa tietoaineistoa. Tut- sellä tasolla analysoimatta.
23153: kimuksen tulokset palvelisivat sekä päätöksente- Työllisyysinstituutin sijoituspaikaksi on esitetty
23154: koa päättävissä elimissä ja järjestöissä että kansa- Poria. Työllisyysinstituutin sijaintipaikaksi sopisi
23155: laisten keskuudessa käytävää keskustelua työttö- myös Jyväskylä, jossa rakennemuutosten aiheutta-
23156: myysongelman poistamisen eri vaihtoehdoista. ma työllisyysongelma on yksi vaikeimpia maas-
23157: Työllisyysinstituutti harjoittaisi myös koulutustoi- samme. Jyväskylää puoltaa myös se tosiasia, että
23158: mintaa esimerkiksi järjestämällä työttömille ja Jyväskylässä toimii jo tällä hetkellä työvoimaopis-
23159: työllistäjille tilaisuuksia sekä antamalla tarvittavaa to. Tämän opiston yhteyteen instituutti voidaan
23160: tietoa ja toimintaideoita yrityksen perustamisessa. luontevasti perustaa.
23161: Perustettava työllisyysinstituutti olisi ennen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23162: kaikkea innovointiin keskittyvä ja se pyrkisi aktii- taen,
23163: viseen yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Tavoittee-
23164: na olisi saada uutta tietoa ja edistää täystyöllisyy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23165: teen tähtääviä käytännön toimenpiteitä. Tutki- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 34.50
23166: muksen tuloksilla voitaisiin myös ennakoida tule- määrärahoihin 5 000 000 markkaa työlli-
23167: vaa kehitystä, jotta työllisyystilanteen huonon- syysinstituutin perustamiseksi Jyväsky-
23168: tuessa voitaisiin ajoissa ryhtyä tarvittaviin toimen- lään.
23169:
23170: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
23171:
23172: Sakari Knuuttila Pentti Lahti-Nuuttila
23173: Matti Maijala Pirkko Valtonen
23174:
23175:
23176:
23177:
23178: 85 260148U
23179: 1482 1986 vp.
23180:
23181: Raha-asia-aloite n:o 1376
23182:
23183:
23184:
23185:
23186: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta poliisitoimen ajoneu-
23187: vojen hankkimiseksi
23188:
23189:
23190: Eduskunnalle
23191:
23192: Poliisin käytössä oleva ajoneuvokalusto on heik- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23193: kotehoista ja vanhentunutta. Valvonnan ja ylei- taen,
23194: sen turvallisuuden tehostamiseksi on ajoneu-
23195: vohankintoja nopeutettava. Kotimainen auto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23196: teollisuus pystyy nykyään tarjoamaan sellaisia- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
23197: kin ajoneuvoja, joilla ei jäädä rekka-autojen jal- 26. 75. 71 lisäyksenii 10 000 000 markkaa
23198: koihin. poliisitoimen ajoneuvojen hankkimiseksi.
23199:
23200: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
23201:
23202: Juho Koivisto
23203: 1986 vp. 1483
23204:
23205: Raha-asia-aloite n:o 1377
23206:
23207:
23208:
23209:
23210: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta kulttuuriympäristön
23211: suojelusta aiheutuviin menoihin
23212:
23213:
23214: Eduskunnalle
23215:
23216: Kulttuurihistoriallisesti huomattavien raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23217: nusten suojelusta annetun lain sekä muinaismuis- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
23218: tolain toteuttamisesta aiheutuvia menoja ja kor- 29.94.95 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
23219: vauksia varten tulee olla riittävästi varoja, ettei kulttuuriympäristön suojelusta aiheutu-
23220: kustannuksia sysättäisi yksittäisille kansalaisille. viin menoihin.
23221: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23222: taen,
23223:
23224: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
23225:
23226: Juho Koivisto
23227: 1484 1986 vp.
23228:
23229: Raha-asia-aloite n:o 1378
23230:
23231:
23232:
23233:
23234: Koivisto: Koeotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalou-
23235: den kehittämisrahastoon
23236:
23237:
23238: Eduskunnalle
23239:
23240: Kehittämisrahaston lainoitus painottuu maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23241: osto- ja sisarosuuslainoihin sekä asuntolainoihin. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
23242: Kehittämisrahastoon ohjattavien määrärahojen 30.33. 60 lisäyksenä" 190 000 000 markkaa
23243: reaalinen vähentäminen merkitsisi supistuksia ky- siirtona maatziatalouden kehittämisrahas-
23244: seisissä lainoituskohteissa. Tämä heijastuisi kiel- toon.
23245: teisesti sukupolvenvaihdoksiin maatiloilla.
23246: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23247: taen,
23248:
23249: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
23250:
23251: Juho Koivisto
23252: 1986 vp. 1485
23253:
23254: Raha-asia-aloite n:o 1379
23255:
23256:
23257:
23258:
23259: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vaasan läänin yleis-
23260: ten teiden kunnossapitoon
23261:
23262:
23263: Eduskunnalle
23264:
23265: Tienrakentamisen runsaina vuosina 1960-lu- taa nykyistä enemmän liikennesuoritteet, tiestön
23266: vulla Vaasan tiepiiri sai ratkaisevasti vähemmän määrä sekä kunto.
23267: määrärahoja kuin sille suhteellisesti olisi kuulu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23268: nut. Maaperän rakentamiskorvauksista soravaro- taen,
23269: jen niukkuudesta ja kunnossapitomäärärahojen
23270: riittämättömyydestä johtuen läänin tiestö on rap- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23271: peutumassa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
23272: Pienteollisuuden ja maatilatalouden kuljetus- 31.24.14 lisäyksenä 10000000 markkaa
23273: ten voimakas lisääntyminen sekä kyläkeskusten el- Vaasan läänin yleisten teiden kunnossapi-
23274: pyminen aiheuttavat yhä suurenevaa rasitusta ties- toon.
23275: tölle. Määrärahojen jakamisperusteeksi tulisi ot-
23276:
23277: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
23278:
23279: Juho Koivisto
23280: 1486 1986 vp.
23281:
23282: Raha-asia-aloite n:o 1380
23283:
23284:
23285:
23286:
23287: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisten teiden
23288: tekemiseen
23289:
23290:
23291: Eduskunnalle
23292:
23293: Haja-asutusalueiden runkoasutuksen säilymi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23294: seksi ovat liikenneyhteydet nousemassa erityisen taen,
23295: tärkeään asemaan. Ykstyisten teiden rakentami-
23296: sen lisääminen olisi nopea ja paikalliset olosuhteet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23297: hyvin huomioiva ratkaisu. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23298: Esteenä yksityisten teiden tekemiselle on nopea 31.24.51 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
23299: kustannusten nousu ja vähäinen valtionapu. Vuo- yksityisten teiden tekemiseen.
23300: sien odottelu on jo nyt haudannut lukemattomia
23301: tiehankkeita ympäri maata.
23302:
23303: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
23304:
23305: Juho Koivisto
23306: 1986 vp. 1487
23307:
23308: Raha-asia-aloite n:o 1381
23309:
23310:
23311:
23312:
23313: Koivisto: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Vaasan tie- ja vesi-
23314: rakennuspiirin yleisten teiden tekemiseen
23315:
23316:
23317: Eduskunnalle
23318:
23319: Vaasan tiepunn määrärahakehitys on viime Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23320: vuosina ollut huolestuttava. Ainoana tiepiirinä taen,
23321: Vaasan tiepiiri saa määrärahoja vähemmän kuin
23322: sekä tieliikenneosuutemme että myöskin tiestön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23323: pituus edellyttäisi. 1987 tulo- ja menoarvioon momentin
23324: Sekä teiden kunnossapito- että rakentamisvaro- 31.24. 77 alamomentille 9 lisäyksenä
23325: jen jakamisperusteeksi tulisi ottaa nykyistä enem- 23 000 000 markkaa Vaasan tie- ja vesira-
23326: män liikennesuoritteet, tiestön määrä sekä kunto. kennuspiirin yleisten teiden tekemiseen.
23327: Näillä kriteereillä mitattuna osuutemme tulisi olla
23328: yli 9 prosenttia kokonaismäärärahoista.
23329:
23330: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
23331:
23332: Juho Koivisto
23333: 1488 1986 vp.
23334:
23335: Raha-asia-aloite n:o 1382
23336:
23337:
23338:
23339:
23340: Koivisto: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolainoihin
23341:
23342:
23343:
23344:
23345: Eduskunnalle
23346:
23347: Jo vuosia on asuntolainoihin osoitettu riittä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23348: mättömästi varoja. Tämän seurauksena on lääni- taen,
23349: kohtaisia kiintiöitä leikattu. Suurimmaksi menet-
23350: täjäksi on joutunut Vaasan lääni. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23351: Vuonna 1987 pitäisi aloittaa yli 20 000 valtion 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
23352: asuntolainoituksen piiriin kuuluvan uuden asun- 35.45.83 lisäyksenä 230 000 000 markkaa
23353: non rakentaminen. uusien asuntojen rakentamiseen.
23354:
23355: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
23356:
23357: Juho Koivisto
23358: 1986 vp. 1489
23359:
23360: Raha-asia-aloite n:o 1383
23361:
23362:
23363:
23364:
23365: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan maatalousoppilai-
23366: toksen asuntolan ja liikuntatilan rakennustöiden aloittamiseen
23367:
23368:
23369: Eduskunnalle
23370:
23371: Parikkalan ja ympäristökuntien pääelinkeino si liikuntatilojen rakentaminen maatalousoppilai-
23372: on maatalous. Parikkalan Särkisalmella toimiva tokselle on aivan välttämätön. Liikuntatilojen ra-
23373: Parikkalan maatalousoppilaitos tarjoaa hyvät puit- kentaminen on suunniteltu toteutettavaksi val-
23374: teet maatalousopetuksen kehittämiseen. Koulussa tion ja kunnan yhteishankkeena (270/ 150 m')
23375: on jo nykyisin sekä peruskoulu- että ylioppilas- palvelemaan maatalousoppilaitoksen lisäksi myös
23376: pohjaisia opintolinjoja. peruskoulun ala-asteen ja kunnallisen liikuntatoi-
23377: Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä laadi- men tarpeita. Kunta on varautunut tähän kunta-
23378: tut suunnitelmat edellyttävät Parikkalan maata- suunnitelmassaan.
23379: lousoppilaitoksen oppilaspaikkojen lisäämistä ny- Valtion opetusalan investointihankkeisiin vuo-
23380: kyisestä 92:sta 122:een. Oppilaspaikkojen lisää- siksi 1986-90 sisältyvät vuosina 1988-89 em.
23381: minen ja opetuksen muu kehittäminen vaativat hankkeet 4,1 milj. mk:n kustannuksin. Liikunta-
23382: kuitenkin investointeja, joista keskeisiä ovat tilojen osuus tästä on 2,4 milj. mk.
23383: asuntola- ja liikuntatilojen rakentaminen. Asun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23384: tolapaikoista annetut normit sekä em. oppilas- taen,
23385: paikkatavoite huomioon ottaen maatalousoppilai-
23386: tokselle tarvittaisiin lisää asuntolapaikkoja 44. Lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23387: kuntatiloja koululla ei tällä hetkellä ole lainkaan, 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
23388: vaan koulu on käyttänyt n. 5 km:n päässä olevia kaa Parikkalan maatalousopptlaitoksen
23389: Kiipolan koulun liikuntatiloja, jotka vastaavat asuntolan ja liikuntatzlan rakennustöiden
23390: vain peruskoulun tarpeita. Uusien opetussuunni- aloittamista varten.
23391: telmien ja oppilaiden vapaa-ajan toiminnan vuok-
23392:
23393: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
23394:
23395: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
23396:
23397:
23398:
23399:
23400: 86 260148U
23401: 1490 1986 vp.
23402:
23403: Raha-asia-aloite n:o 1384
23404:
23405:
23406:
23407:
23408: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruokolahden metsäkoulun
23409: rakennustyön käynnistämiseksi
23410:
23411:
23412: Eduskunnalle
23413:
23414: Kotkan puutalousopiston alainen Ruokolahden seksi kunta on jo aiemmin laadituttanut oppilai-
23415: metsäkoulu toimii tällä hetkellä väliaikaistiloissa toksen perustamissuunnitelman, joka on viran-
23416: kunnalta vuokratussa Vennonmäen kouluraken- omaisten käsiteltävänä.
23417: nuksessa sekä kunnan rakennuttamassa ns. pien- Kymen lääninhallitus on investointimuistios-
23418: teollisuustalossa. Lappeenrannan toimipisteestä saan esittänyt Ruokolahden metsäkoulun rakenta-
23419: väliaikaiskoulutus on kuluvan lukuvuoden alusta mishankkeen käynnistämistä vuonna 1986. Hank-
23420: lukien lakannut ja Etelä-Karjalan metsäopetus on keen kustannusarvio on n. 13 milj. mk. Läänin-
23421: keskittynyt kokonaisuudessaan Ruokolahdelle. hallitus on muistiossaan esittänyt vuodelle 1986
23422: Ruokolahdella käynnistyi lukuvuoden alussa kaksi määrärahoja suunnittelun käynnistämiseen, ja
23423: metsäopetuksen yleisjaksoa sekä yksi metsurien varsinainen rakentaminen tapahtuisi vuosina
23424: erikoistumisjakso. Oppilaita Ruokolahden metsä- 1987-1988. Ruokolahti on erityisaluekunta, ja
23425: koulussa kuluvana lukuvuonna on 50. Etelä-Kar- nyt esitettävälle uudishankkeelle olisi osoitettava
23426: jalan metsäopetus on näin ollen vakinaistettu osin työllisyysrahoitusta.
23427: Ruokolahdelle ja toiminta jatkuu toistaiseksi Kot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23428: kan puutalousopiston alaisena laitoksena. Itsenäi- taen,
23429: sen Ruokolahden metsäkoulun perustaminen on
23430: esillä seuraavassa keskiasteen koulutuksen kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23431: misohjelmassa. 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
23432: Tasaveroisen aseman saamiseksi muuhun keski- kaa Ruokolahden metsäkoulun investoin-
23433: asteen koulutukseen verrattuna olisi Ruokolahden tihankkeen suunnittelu- ja rakennustyön
23434: metsäkoululle saatava kiireellisesti asianmukaiset käynnistämiseksi.
23435: opetus- ja majoitustilat. Hankkeen nopeuttami-
23436:
23437: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
23438:
23439: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
23440: 1986 vp. 1491
23441:
23442: Raha-asia-aloite n:o 1385
23443:
23444:
23445:
23446:
23447: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuijamaan ja Konnunsuon
23448: välisten teiden perusparannustöiden aloittamiseksi
23449:
23450:
23451: Eduskunnalle
23452:
23453: Nuijamaan rajanylityspaikan kokonaisvaltai- myös paikallisen väestön työssäkäyntiä ja asiointia
23454: seen uudistamiseen liittyy kiinteästi Nuijamaan ja Joutsenon ja Imatran suunnille.
23455: Konnunsuon välisten teiden n:ot 392 ja 3921 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23456: oikaiseminen ja parantaminen. Valtaosa Itä- ja taen,
23457: Pohjois-Suomen liikenteestä Neuvostoliittoon ta-
23458: pahtuu juuri Nuijamaan raja-aseman kautta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23459: Konnunsuon ja Nuijamaan välisen tien huonon 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
23460: kunnon vuoksi nykyisin mm. pohjoisesta tule- 31. 24. 77 400 000 markan määrärahan
23461: va linja-autoliikenne joutuu Nuijamaalle tulles- Nuzjamaan ja Konnunsuon välisten teiden
23462: saan kiertämään ylimääräisen mutkan Lappeen- n:ot 392 ja 3921 suunnittelu- ja peruspa-
23463: rannan kaupungin kautta. Nuijamaan-Konnun- rannustöiden aloittamiseksi.
23464: suon tien kehno kunto vaikeuttaa kohtuuttomasti
23465:
23466: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
23467:
23468: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
23469: 1492 1986 vp.
23470:
23471: Raha-asia-aloite n:o 1386
23472:
23473:
23474:
23475:
23476: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan-Merenlah-
23477: den paikallistien parantamiseen
23478:
23479:
23480: Eduskunnalle
23481:
23482: Lappeenrannan-Merenlahden paikallistien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23483: kokonaispituus on n. 10,4 km. Tiestä on paran- taen,
23484: nettu 1, 4 km. Pääosa tiestä on erittäin heikko-
23485: kuntoista. Liikennemäärä on 50-300 autoa vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23486: rokaudessa. Tieosuuden parantamiseksi on laa- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23487: dittu asianmukainen tiesuunnitelma. Hankkeen 31. 24. 77 400 000 markan määrärahan
23488: kustannusarvio on 3,6 milj. mk. Hanke sisältyy Lappeenrannan-Merenlahden paikallis-
23489: piirin tienpidon toimenpideohjelmaan vuosiksi tien rakentamiseksi.
23490: 1985-91.
23491:
23492: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
23493:
23494: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
23495: 1986 vp. 1493
23496:
23497: Raha-asia-aloite n:o 1387
23498:
23499:
23500:
23501:
23502: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Partakosken-Kärnäkosken
23503: tien peruskorjaamiseksi
23504:
23505:
23506: Eduskunnalle
23507:
23508: Savitaipaleeira Partakosken kautta Suomennie- ovat äskettäin avatun Kaakkois-Suomen linnoitus-
23509: melle johtavan maantien vaikutusalueella asuu reittiin kuuluvat Kärnäkosken ja Partakosken lin-
23510: runsaasti väestöä, joka tarvitsee kunnolliset kul- noitukset. Tien vaikutuspiirissä on myös merkittä-
23511: kuyhteydet kuntien virastoihin, kouluihin, ter- viä matkailualan yrityksiä ja huomattavasti loma-
23512: veyskeskukseen ja työpaikkoihin. Tie on tällä het- asutusta. Partakosken tien tähänastiset kunnostus-
23513: kellä paikoin erittäin huonokuntoinen ja liikenne- toimet ovat tapahtuneet pelkästään kunnossapito-
23514: turvallisuuden kannalta vaarallinen. Erityisesti määrärahoin.
23515: tiestä edelleen päällystämättä oleva väli Luotolah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23516: ti-Kärnä olisi kunnostettava pikaisesti. taen,
23517: Tie on vuosisatoja vanha, historiallinen kulku-
23518: reitti, jonka osaa Partakoski-Kärnäkoski on esi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23519: tetty kunnostettavaksi ja parannettavaksi erityise- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
23520: nä museotienä historiallisia arvoja ja maisemaa 31.24. 77 300 000 markkaa Partakosken-
23521: kunnioittaen. Partakosken tie on myös tärkeä ja Kärnäkosken tien suunnittelemiseksi ja
23522: maisemallisesti kaunis matkailureitti. Tien piirissä toteuttamiseksi.
23523:
23524: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
23525:
23526: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
23527: 1494 1986 vp.
23528:
23529: Raha-asia-aloite n:o 1388
23530:
23531:
23532:
23533:
23534: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen-Särkilahden tien
23535: peruskorjaukseen
23536:
23537:
23538: Eduskunnalle
23539:
23540: Punkaharjun kunnssa sijaitsevaan Saimaan Pih- sityistietä. Satama- ja teollisuushanketta varten
23541: lajaveden Särkilahteen on ryhdytty laajapohjaise- koko tieosuus olisi peruskorjattava.
23542: na alueellisena yhteistyönä kehittelemään merkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23543: tävää syväsatama- ja teollisuushanketta. Hanke tavasti,
23544: perustuu alueen omiin luonnonvaroihin. Hank-
23545: keen olennaisena edellytyksenä on liikenneyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23546: teyksien parantaminen nykyisestään Simpeleen ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
23547: Särkilahden välillä. Simpeleen ja Särkilahden tie- 31. 24. 77 400 000 markkaa Simpeleen-
23548: osasta Simpeleen ja Ruokolahden kunnassa sijait- Sårkzlahden tiehankkeen suunnitteluun ja
23549: sevan Sarajärven kylän välinen osuus on paikallis- toteuttamisen aloittamiseen.
23550: tietä ja Sarajärveltä Särkilahdelle jatkuva osuus yk-
23551:
23552: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
23553:
23554: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
23555: 1986 vp. 1495
23556:
23557: Raha-asia-aloite n:o 1389
23558:
23559:
23560:
23561:
23562: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Äitsaaren-Härskiänsaaren pai-
23563: kallistien rakentamiseksi
23564:
23565:
23566: Eduskunnalle
23567:
23568: Ruokolahden kunnan toimesta ja kustannuk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23569: sella on laadittu tiesuunnitelma tiepenkereen taen,
23570: rakentamiseksi Haapaveden Soinilansalmen yli
23571: Härskiänsaareen. Tielain mukaiset toimenpiteet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23572: tiesuunnitelman vahvistamiseksi on käynnistetty 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23573: ja tiepenkereen osalta hanke on lisäksi saatettu ve- 31.24.77 400 000 markkaa Äitsaaren-
23574: silain mukaiseen käsittelyyn. Hanke on tarkoitus Härskiänsaaren paikallistien rakentamisen
23575: toteuttaa paikallistienä. Tien pituus on n. 2 km. aloittamiseksi.
23576: Pengertiehankkeen kustannusarvio on n. 5,5 milj.
23577: markkaa.
23578:
23579: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
23580:
23581: Heikki Kokko
23582: 1496 1986 vp.
23583:
23584: Raha-asia-aloite n:o 1390
23585:
23586:
23587:
23588:
23589: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien tasoristeyksen ra-
23590: kentamiseksi Hytin-Vainikkalan maantielle
23591:
23592:
23593: Eduskunnalle
23594:
23595: Lappeenrannassa oleva maantie n:o 389 Hytti asian korjaamiseksi suunnitellaan TVL:n Kymen
23596: -Vainikkala ylittää Neuvostoliittoon menevän piirin toimesta.
23597: rautatien Vainikkalan ratapihan alueella tasoris- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23598: teyksenä. Risteys on muodostunut liikenteellisesti taen,
23599: erittäin hankalaksi. Ratapihalla tapahtuvan lii-
23600: kenteen takia suojapuomit joutuvat olemaan al- ettet Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23601: haalla tiettyinä vuorokauden aikoina jopa puolet 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23602: ajasta. 31.24.77 500000 markkaa Rytin-Vai-
23603: Toisaalta rautatiekuljetuksina kuljetetaan pal- nikkalan maantien ja rautatien tasoris-
23604: jon räjähdys- ja palonarkoja sekä myrkyllisiä ainei- teyksen rakentamiseksi eritasoristeykseksi.
23605: ta, jolloin onnettomuusvaara on suuri. Ratkaisua
23606:
23607: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
23608:
23609: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
23610: 1986 vp. 1497
23611:
23612: Raha-asia-aloite n:o 1391
23613:
23614:
23615:
23616:
23617: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta pienten Jarvlen kalkitus-
23618: kokeiluun Kymen vesi- ja ympäristöpiirin alueella
23619:
23620:
23621: Eduskunnalle
23622:
23623: Fossiilisten polttoaineiden voimaperäisen käy- miljoonaa kruunua. Suomessa valtion osuus on
23624: tön yhteydessä muodostuvat ilmansaasteet aiheut- jäänyt yhteensäkin vain muutamiin satoihin tu-
23625: tavat yhä vakavampia ympäristöhaittoja kaikkialla hansiin markkoihin. Vesien kalkitus voidaan näh-
23626: maapallolla. Ilmansaasteiden sisältämät happa- dä myös investointina vesitöihin, jotka ovat
23627: moittavat rikki- ja typpiyhdisteet ovat ympäristön maamme tärkeimpiä luonnonrikkauksia. Kustan-
23628: pilaantumisen kannalta keskeisessä asemassa. Rik- nuksiltaan vesistöjen kalkitus on varsin koh-
23629: kiyhdisteet ovat toistaiseksi tärkein vesistöjen hap- tuuhintaista, n. 100 mk/vesihehtaari. Vesistö-
23630: pamoitumisen aiheuttaja. jen kalkitus on myös työvaltaista toimintaa, mi-
23631: Etelä-Suomessa rikkilaskeuma on 0, 7 ja 1,2 g:n tä voidaan pitää painavana lisäperusteena hei-
23632: välillä/ neliömetri siten, että Kymen läänin las- koilla työllisyysalueilla, esimerkiksi Kymen lää-
23633: keumat ovat korkeimpia. Tästä aiheutuu mm. ve- nissä.
23634: sistöille huomattavaa haittaa happamoitumisen Vesitöjen kalkituskokeiluja on syytä laajentaa.
23635: muodossa. Pahiten ovat happamoituneet pienet Suuren rikkilaskeuman sekä työllisyysongelmien
23636: järvet. vuoksi sopivin kokeilujen laajentamiskohde on
23637: Suomessa tehtiin ensimmäiset vesien kokeilu- Kymen vesi- ja ympäristöpiiri. Kokeilunluontoi-
23638: luontoiset kalkkitukset Oulun vesipiirin alueella nen pienten järvien kalkitus tulisikin aloittaa
23639: vuosina 1975-1976. Sittemmin, 1980-luvun alueella jo talvella 1987.
23640: puoliväliin mennessä on tehty useita kalkituksia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23641: eri puolilla maata. Vesihallinto on ollut mukana taen,
23642: kokeilumielessä Tampereen, Kokkolan ja Mikke-
23643: lin vesipiirien alueella. Tulokset ovat olleet myön- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23644: teisiä, joskin toiminnan suppeudesta johtuen ko- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23645: ko maahan yleistettäviä johtopäätöksiä on ennen- 35.25. 77 lisäyksenä 300 000 markkaa käy-
23646: aikaista tehdä. tettäväksipienten järvien kalkituskokezlun
23647: Ruotsissa käytetään vesistöjen kalkitukseen val- aloittamiseen Kymen vesi- ja ympänstö-
23648: tion varoja kuluvana budjettikautena noin 100 pzi'rin alueella.
23649:
23650: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
23651:
23652: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
23653:
23654:
23655:
23656:
23657: 87 260148U
23658: 1498 1986 vp.
23659:
23660: Raha-asia-aloite n:o 1392
23661:
23662:
23663:
23664:
23665: Komsi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta YK:n lastenra-
23666: hastolle (UNICEF)
23667:
23668:
23669: Eduskunnalle
23670:
23671: Maailman köyhissä maissa kuolee joka vuosi vii- UNICEF pystyisi käyttämään hankkeisiinsa te-
23672: sitoista miljoonaa alle vuoden ikäistä lasta. Enem- hokkaasti ja viivytyksettä huomattavasti suurem-
23673: män kuin puolet näistä lapsista voitaisiin pelastaa, piakin summia kuin sillä nyt on käytettävissään.
23674: jos maailmanlaajuisesti sovellettaisiin eräitä yksin- Suomen tuki UNICEFille on selvästi muiden poh-
23675: kertaisia ja halpoja perusterveydenhoitomenetel- joismaiden panosta pienempi, esimerkiksi Norja
23676: miä, joita UNICEF yhdessä Maailman terveysjär- on viime vuosina antanut UNICEFille noin viisi
23677: jestön (WHO) kanssa opettaa ja levittää useissa kertaa enemmän varoja kuin Suomi.
23678: kymmenissä eri maissa. UNICEFin toimintaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23679: kuuluu myös mm. vesihuollon, käymätöiden ja taen,
23680: yleisen terveystiedon parantamishankkeita. Tämä
23681: kaikki tähtää lasten ja äitien ja välillisesti koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23682: väestön terveyden ja muun hyvinvoinnin paranta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23683: miseen. 24.30. 66 lisäyksenä 110 000 000 markkaa
23684: On vakuuttavasti osoitettu, että - toisin kuin YK:n lastenrahastolle (UNICEF).
23685: äkkiä ajatellen luulisi - nopean väestönkasvun
23686: hillitseminen köyhissä maissa edellyttää lasten
23687: kuolevaisuuden alentamista.
23688:
23689: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
23690:
23691: Ville Komsi Kalle Könkkölä
23692: 1986 vp. 1499
23693:
23694: Raha-asia-aloite n:o 1393
23695:
23696:
23697:
23698:
23699: Komsi ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta tarvikeapuun
23700: (non-food items) Maailman elintarvikeohjelmalle (WFP)
23701:
23702:
23703: Eduskunnalle
23704:
23705: Elintarvikehuollon onnistuminen köyhissä ria yms. sekä koneiden ja laitteiden käyttöön ja
23706: maissa ei riipu pelkästään tuotannosta, ostoista ja elintarvikkeiden säilytykseen liittyvää neuvontaa
23707: avustuksista. Usein kuljetuksien, varastoinoin ja ja koulutusta.
23708: jakelua asianmukainen järjestäminen on pullon- Suomi voisi antaa apua ns. multi-bi-apuna.
23709: kaulana. Tämä koskee sekä ulkopuolelta tuotavia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23710: että samassa maassa tuotettavia elintarvikkeita. taen,
23711: Pahimmassa tapauksessa jonkin maan viljasadosta
23712: saattaa jopa kolmannes pilaantua tarkoitukseensa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23713: sopimattomien varastojen ja kehnojen kuljetus- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
23714: mahdollisuuksien takia. 24.30.66 lisäyksenä 55 000000 markkaa
23715: Maailman elintarvikeohjelman (WFP) puitteis- tarvikeapuun (non-food items) Maailman
23716: sa on suunniteltu elintarvikkeiden kuljetukseen, elintarvikeohjelmalle (WFP) ja lisäksi oi-
23717: käsittelyyn, varastoimiin ja jakeluun liittyviä tek- keuttaisi hallituksen tekemään tähän liit-
23718: nisiä parannuksia, joiden toteuttamiseen tarvittai- tyviä sopimuksia ja valmistelemaan hank-
23719: siin varoja ilmeisesti vielä kipeämmin kuin varsi- keita siten, että niistä aiheutuu kassame-
23720: naiseen elintarvikkeiden tuotantoon tai ostoihin. noja 55 000 000 markkaa vuonna 1988 ja
23721: Varoilla voitaisiin hankkia satamalaitteita, kulje- 55 000 000 markkaa vuonna 1989.
23722: tuskalustoa, pakkauskoneita, vaakoja, säkkipape-
23723:
23724: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
23725:
23726: Ville Komsi Kalle Könkkölä
23727: 1500 1986 vp.
23728:
23729: Raha-asia-aloite n:o 1394
23730:
23731:
23732:
23733:
23734: Komsi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Kansainväliselle
23735: maatalouden kehittämisrahastolle (IFAD)
23736:
23737:
23738: Eduskunnalle
23739:
23740: Vuonna 1974 perustettu Kansainvälinen maa- mattavan osan maksavilla OPEC-mailla sekä lai-
23741: talouden kehittämisrahasto (IF AD) on ainoa mo- noja saavilla köyhillä mailla on kullakin ryh-
23742: nenvälinen kehitysapurahasto, joka peruskirjansa mällä kolmannes äänistä. Tällä hetkellä suuri
23743: mukaan kiinnittää erityistä huomiota maaseudun osa IFADin tukemista ja suunnittelemista hank-
23744: köyhien pienviljelijöiden ja maattoman väestön keista uhkaa jäädä toteutumatta varojen puutteen
23745: elinolojen parantamiseen. IF AD ei keskity vienti- vuoksi.
23746: viljelyn tehostamiseen vaan köyhän maaseutu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23747: väestön oman ravinnontuotannon parantamiseen. taen,
23748: IFAD on asettanut kaikkien lainojensa ehdoksi,
23749: että niillä rahoitettavat hankkeet eivät saa kärjis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23750: tää tulo- ja varallisuuseroja köyhissä maissa. Lai- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
23751: nojen suuntaamisessa pyritään päinvastoin tasoit- 24. 30. 66 lisäyksenä 33 000 000 markkaa
23752: tamaan näitä eroja. Kansainväliselle maatalouden kehittämis-
23753: Äänivalta IFADin sisällä on jaettu siten, että rahastolle (IFAD).
23754: läntisillä teollisuusmailla, järjestön menoista huo-
23755:
23756: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
23757:
23758: Ville Komsi Kalle Könkkölä
23759: 1986 vp. 1501
23760:
23761: Raha-asia-aloite n:o 1395
23762:
23763:
23764:
23765:
23766: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta kahdenväliseen lahjamuotoi-
23767: seen kehitysapuun ns. SADCC-maille
23768:
23769:
23770: Eduskunnalle
23771:
23772: SADCC eli Southern African Developmem sen, polttopuuhuollon, metsänhoidon ja metsä-
23773: Coordination Comission on Angolan, Botswanan, teollisuuden alalla.
23774: Lesothon, Malawin, Mosambikin, Sambian, Swa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23775: simaan ja Tansanian yhteistyöelin, joka suun- taen,
23776: nittelee ja valvoo yhteisiä kehityshankkeita sekä
23777: koordinoi näiden maiden kehityssuunnitelmia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23778: Hankekohtainen kehitysyhteistyö SADCC-mai- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23779: den kanssa voisi liittyä järkevästi Suomen vaki- 24.30. 67 alamomentzfle 2 lisäyksenä ,
23780: naiseen ohjelmayhteistyöhön Tansanian ja Sam- 165 000 000 markkaa kahdenväliseen lah- 1
23781: bian kanssa. Hankkeiden suunnittelu, valvoma ja jamuotoiseen kehitysapuun ns. SADCC-
23782: arvioimi eivät tuottaisi samanlaisia vaikeuksia mazlle ja lisäksi oikeuttaisi hallituksen te-
23783: kuin "irrallisemmissa" kohteissa. kemään tähän liittyviä sopimuksia ja val-
23784: SADCC-maiden yhteistyö ja kehitys lisäävät mistelemaan hankkeita siten, että mistä
23785: näiden maiden kykyä torjua riippuvuutta Etelä- azheutuu kassamenoja 165 000 000 mark-
23786: Afrikan tasavallasta. kaa vuonna 1988 ja 165 000 000 markkaa
23787: Suomella on hyvät edellytykset kehitysyhteis- vuonna 1989.
23788: työhön SADCC-maiden kanssa esim. metsityk-
23789:
23790: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
23791:
23792: Ville Komsi Kalle Könkkölä
23793: 1502 1986 vp.
23794:
23795: Raha-asia-aloite n:o 1396
23796:
23797:
23798:
23799:
23800: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta uusten Steiner-koulujen
23801: oppilaiden tukemiseen
23802:
23803:
23804: Eduskunnalle
23805:
23806: Suomessa toimii 12 Steiner-koulua. Näistä vain Oppilasta kohti kustannukset ovat lukuvuodes-
23807: kolme on valtionavun piirissä. Yhdeksän Steiner- sa n. 6 000-7 000 mk. Nyt ehdotettu määräraha
23808: koulun noin 700 oppilasta on täysin valtion tuen merkitsee oppilasta kohti 3 000 mk/lukuvuosi.
23809: ulkopuolella, ja koulunkäyntikustannuksista vas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23810: taavat lasten vanhemmat. taen,
23811: Kuitenkin näissä kouluissa annettava opetus
23812: vastaa sisällöltään täysin kolmen valtion tuen pii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23813: rissä olevan koulun opetusta ja kaikkien Steiner- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 JOO 000
23814: koulujen opetusta valvoo Steinerpedagogiikan markkaa uusien Steiner-koulujen oppzlai-
23815: seura ry. den tukemiseen.
23816:
23817: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
23818:
23819: Ville Komsi Kalle Könkkölä Liisa Jaakonsaari
23820: 1986 vp. 1503
23821:
23822: Raha-asia-aloite n:o 1397
23823:
23824:
23825:
23826:
23827: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajien kansainvälisyys- ja
23828: rauhankasvatuksen jatko- ja täydennyskoulutukseen
23829:
23830:
23831: Eduskunnalle
23832:
23833: Kansainvälisyys- ja rauhankasvatuksen edistä- varauksellisesti, mikä usein johtuu uetamatto-
23834: miseksi on erittäin tärkeää ennen kaikkea kasvat- myydestä sen sisällöistä. Tämän vuoksi opettajien
23835: tajien kouluttaminen ja heidän valmiuksiensa li- täydennyskoulutus on välttämätön edellytys rau-
23836: sääminen. Jotta kasvattaja kykenisi toteuttamaan hankasvatuksen toteutumiselle.
23837: kansainvälisyys- ja rauhankasvatusta, tulee hänellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23838: olla riittävät tiedolliset ja menetelmälliset valmiu- taen,
23839: det. Koulujen ja muiden oppilaitosten rauhankas-
23840: vatuksessa opettaja on avainasemassa. Rauhankas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23841: vatuksen sisällyttäminen läpäisyperiaatteella ope- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
23842: tukseen on ennen kaikkea riippuvainen opettajan 29.50.28 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
23843: halusta ja kyvystä sisällyttää se oppiaineensa yh- opetta;ien kansainvälisyys- ja rauhankas-
23844: teyteen. Selvitysten mukaan suuri osa opettajista vatuksen jatko- ja täydennyskoulutuk-
23845: suhtautuu kansainvälisyys- ja rauhankasvatukseen seen.
23846:
23847: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
23848:
23849: Ville Komsi Kalle Könkkölä
23850: 1504 1986 vp.
23851:
23852: Raha-asia-aloite n:o 1398
23853:
23854:
23855:
23856:
23857: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen eloku-
23858: van tuotantotukeen
23859:
23860:
23861: Eduskunnalle
23862:
23863: Maassamme on kansainvälisestikin korkeatasoi- Nykyinen tuotantotuki on kaiken kaikkiaan pieni,
23864: sia lastenelokuvatyöntekijöitä, joiden mahdolli- mutta erityinen tarve määrärahan lisäämiseen on
23865: suudet työn tekemiseen ovat heikot, mikä johtuu juuri lastenelokuvien osalta.
23866: määrärahojen pienuudesta. Elokuva on kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23867: hyvä vaihtoehto yksipuoliselle satelliitti- ja video- taen,
23868: tarionnalle, joten sen merkitys kasvatuksellisesti
23869: on suuri. Kansallisen kulttuurimme säilyttämisek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23870: si olisi myös tärkeää, että kotimaiselta pohjalta 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23871: tehtyjä korkeatasoisia elokuvia olisi myös lapsia 29.90.52 lisäyksenä 3 800 000 markkaa
23872: varten. Näin erityisesti nyt, kun muualta tuleva kotimaisen elokuvan tuotantotukeen.
23873: video- ja satelliittitarjonta on lisääntymään päin.
23874:
23875: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
23876:
23877: Ville Komsi Kalle Könkkölä
23878: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
23879: Kati Peltola
23880: 1986 vp. 1505
23881:
23882: Raha-asia-aloite n:o 1399
23883:
23884:
23885:
23886:
23887: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta videotyöpajoille kansalaisten
23888: oman videotoiminnan kehittämiseksi
23889:
23890:
23891: Eduskunnalle
23892:
23893: Tällä hetkellä Suomessa on kolme toimivaa Vain tarjoamalla vaihtoehtoa väkivaltaviihteelle
23894: videotyöpajaa. Niiden tarkoitus on toteuttaa kan- pystymme viime kädessä torjumaan sen huonot
23895: salaisten mahdollisuus itse tutkia ja ymmärtää vi- vaikutukset.
23896: suaalista viestintää. Videotyöpajat palvelevat eri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23897: tyisesti koulujen elokuva- ja tv-työn kasvatusta, taen,
23898: jota opettajat tällä hetkellä laajalti toivovat.
23899: Omia ohjelmia tekemällä kansalaiset kehittävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23900: myös lähidemokratiaa: pystyvät kertomaan eloku- 1987 tulo- ja menoarvioon 25 0 000 mark-
23901: van keinoin omista tarpeistaan ja omasta elämäs- kaa videotyöpajoille videotoiminnan ke-
23902: tään. hittämiseen.
23903:
23904: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
23905:
23906: Ville Komsi Kalle Könkkölä
23907:
23908:
23909:
23910:
23911: 88 260148U
23912: 1506 1986 vp.
23913:
23914: Raha-asia-aloite n:o 1400
23915:
23916:
23917:
23918:
23919: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta elokuvajärjestöille korkea-
23920: tasoisten elokuvien levityksen tukemiseksi
23921:
23922:
23923: Eduskunnalle
23924:
23925: Elokuvajärjestöt tekevät kasvatuksellisesti tär- myös erityisen laatuteatteripalkinnon avulla. Pal-
23926: keää työtä levittäessään korkeatasoisia elokuvia kinnon suuruus voidaan suhteuttaa teatterin liike-
23927: maassamme, erityisesti lapsikatselijoille. Nykyisen vaihtoon.
23928: kuvatarjonnan viidakossa on järjestöille jäänyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23929: miltei yksinomaan myös katselutottumusten oh- taen,
23930: jaaminen. Nyt, kun mm. väkivaltaisten videoka-
23931: settien katselussa eletään pahinta ensihuumaa, pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23932: täisi kasvatuksellisesti tervehenkisten ja taiteelli- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
23933: sesti korkeatasoisten elokuvien levitystä lisätä. 29.90.52 lisäyksenä 250 000 markkaa elo-
23934: Tässä elokuvajärjestöt valmiine kanavineen liene- kuvajärjestözfle korkeatasoisten elokuvien
23935: vät tehokkaimpia. levitykseen ja niistä tiedottamiseen.
23936: Lisäksi voidaan kokeilla levityksen tehostumista
23937:
23938: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
23939:
23940: Ville Komsi Kalle Könkkölä
23941: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
23942: 1986 vp. 1507
23943:
23944: Raha-asia-aloite n:o 1401
23945:
23946:
23947:
23948:
23949: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta elokuvajärjestöille lasten-
23950: elokuvien kopioiden tarjonnan lisäämiseen
23951:
23952:
23953: Eduskunnalle
23954:
23955: Kotimaisten elokuvajärjestöjen kautta levitettä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23956: vien elokuvien katselijoiden määrä on maassam- taen,
23957: me suuri. Suuri osa elokuvista näytetään kouluis-
23958: sa, päiväkodeissa ja nuorisojärjestöjen tilaisuuksis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23959: sa. Elokuvien levitystä vaivaa tällä hetkellä kopioi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23960: den puute. Kuitenkin kansallisen kulttuurimme 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa las-
23961: vaalimiseksi ja asiallisen ja sisällöllisen tiedon tenelokuvien kopioiden määrän lisäämi-
23962: eteenpäin viemiseksi olisi elokuvaa kyettävä vie- seen.
23963: mään katselijoille mm. kaupallisen videoviihteen
23964: vastapainoksi.
23965:
23966: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
23967:
23968: Ville Komsi Kalle Könkkölä
23969: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
23970: Kati Peltola
23971: 1508 1986 vp.
23972:
23973: Raha-asia-aloite n:o 1402
23974:
23975:
23976:
23977:
23978: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen läm-
23979: mitysenergian käytön lisäämiseksi maatiloilla
23980:
23981:
23982: Eduskunnalle
23983:
23984: Kotimaisen lämmitysenergian käyttöä maatila- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23985: kiinteistöissä ja kasvihuoneviljelmillä tulisi voi- taen,
23986: makkaasti edistää. Tässä tarkoituksessa olisi entis-
23987: tä paremmin tuettava kotimaista energiaa käyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23988: vien lämmitysjärjestelmien rakentamista ja uusi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
23989: mista. Esimerkkinä vahvat käyttömahdollisuudet 30.34.44 lisäyksenä· 6 000 000 markkaa
23990: omaavasta kehittelyn aiheesta mainittakoon läm- kotimaisen lämmitysenergian käytön li-
23991: mityskattila, joka polttaa turvepellettejä, joita on säämiseen maatiloilla.
23992: valmistettu varastoon yllin kyllin jo nyt. Käyttö
23993: vain on kovin vajavaista kattiloiden puuttuessa.
23994:
23995: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
23996:
23997: Ville Komsi Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi
23998: 1986 vp. 1509
23999:
24000: Raha-asia-aloite n:o 1403
24001:
24002:
24003:
24004:
24005: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaemo ry:n toiminnan
24006: tukemiseen
24007:
24008:
24009: Eduskunnalle
24010:
24011: Maaemo ry., joka on perustettu vuonna 1982, tä asioista ja elämäntapakokeiluista kiinnostuneil-
24012: pitää yllä Kettulan tilaa Suomussalmella. Yhdis- le ihmisille.
24013: tys pyrkii kehittämään Kettulaa koetilaksi, jossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24014: tutkitaan luonnonmukaisen tai pehmeän viljelyn taen,
24015: mahdollisuuksia ja siihen liittyen yleisemminkin
24016: toimeentulomahdollisuuksia syrjäsuomalaisella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24017: pientilalla. Tarkoituksena on tällä tavoin tukea 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
24018: Suomussalmen ekokuntakokeilua. Samalla Kettu- kaa Maaemo ry:lle Kettulan tilalla tapah-
24019: lasta pyritään tekemään kokoontumispaikka näis- tuvan kokezlutoiminnan edistämiseen.
24020:
24021: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
24022:
24023: Ville Komsi Kalle Könkkölä Liisa Jaakonsaari
24024: Tytti Isohookana-Asunmaa Kati Peltola Sakari Valli
24025: Mikko Vainio
24026: 1510 1986 vp.
24027:
24028: Raha-asia-aloite n:o 1404
24029:
24030:
24031:
24032:
24033: Komsi ym.: Määrärahan osoittamisesta kaupunkien Ja taajamien
24034: liikennesaneeraukseen
24035:
24036:
24037: Eduskunnalle
24038:
24039: Viime aikoina on kansainvälinen suuntaus kau- Suuntausta on syytä suosia, sillä kaupungeissa hy-
24040: punkisuunnittelussa korostanut kaupungin mer- vin vähälle huomiolle jääneiden kokopäiväasuk-
24041: kitystä asuinympäristönä sen muiden tehtävien ja kaiden suhteellinen osuus on huomattava. Koko-
24042: mm. vapaasti kasvavan liikenteen kustannuksella. päiväasukkaita ovat mm. eläkeläiset, lapset jako-
24043: Tämä suuntaus on saanut kannatusta lähes aina, tiäidit.
24044: kun asukkaiden omaa mielipidettä on kysytty. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24045: Viimeksi sai liikenteen rajoittamiseen ja asuin- taen,
24046: alueiden rauhoittamiseen perustuva vaihtoehto
24047: yksiselitteisen kannatuksen Helsingin kaupungin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24048: järjestämässä kyselyssä. Läpiajolta suojatut alueet, 1987 tulo- ja menoarvioon 5 500 000
24049: piha- ja hidaskadut ym. viihtyvyyttä parantavat markkaa kaupunkien ja taajamien liiken-
24050: järjestelyt ovat hitaasti lisääntymässä myös meillä. nesaneeraukseen.
24051:
24052: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
24053:
24054: Ville Komsi Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi
24055: 1986 vp. 1511
24056:
24057: Raha-asia-aloite n:o 1405
24058:
24059:
24060:
24061:
24062: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rautateiden sähkö-
24063: laitteiden hankkimiseen
24064:
24065:
24066: Eduskunnalle
24067:
24068: Rautatiet ovat ylivoimaisesti energiataloudelli- Rautateiden tasoristeykset muodostavat edel-
24069: sin liikennemuoto. Sähköjuna on energiaa kaik- leen suuren vaaratekijän liikenteessä. Varusta-
24070: kein eniten säästävä liikenneväline. Hallitusohjel- malla kaikki tasoristeykset asianmukaisin turva-
24071: massa on luvattu, että energian säästöä tehoste- laittein voitaisiin onnettomuuslukuja merkittä-
24072: taan voimakkaasti. Tämän tulisi näkyä myös lii- västi laskea. Liikenneturvallisuus on niin tärkeä
24073: kennepolitiikassa. asia, että sen edestä on oltava valmiit jotain mak-
24074: Sähköistäminen nopeuttaa liikennettä vetäen samaankin. Tämän vuoksi olisi liikenteen ohjaus-
24075: siten lisää matkustajia rautateille. Rautateiden ja turvalaitteisiin ehdotettua määrärahaa huomat-
24076: sähköistäminen on myös puhtaan liiketaloudelli- tavasti korotettava.
24077: sesti tarkastellen todettu edulliseksi. Se vähentää Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24078: valtionrautateiden niin sanottua tappiota. taen,
24079: Näistä syistä rautateiden sähköistystä olisi voi-
24080: makkaasti nopeutettava. Hallitus esittää sähköis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24081: tyksen jatkamista rataosalla Imatra-Joensuu. Tä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
24082: mä on oikeasuuntaista, mutta tahti on kovin hi- 31.90. 72 lisäyksenä 50 000 000 markkaa,
24083: das. Rahoitusta olisi lisättävä, jotta työ saataisiin josta 33 000 000 markkaa käyttösuunnitel-
24084: valmiiksi lähivuosina ja sähköistystä voitaisiin jat- man kohtaan ''Sähköistyksen kiinteät lisä-
24085: kaa muilla rataosilla. Tätä varten olisi laadittava laitteet" ja 17 000 000 markkaa kohtaan
24086: ensi tilassa sähköistysohjelma, jonka puitteissa "Liikenteen ohjaus- ja turvalaitteet".
24087: kaikki maan keskeiset rataosat sähköistetään.
24088:
24089: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
24090:
24091: Ville Komsi Kalle Könkkölä
24092: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
24093: 1512 1986 vp.
24094:
24095: Raha-asia-aloite n:o 1406
24096:
24097:
24098:
24099:
24100: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähäliikenteisten
24101: ratojen vahvistamis- ja muutostöihin
24102:
24103:
24104: Eduskunnalle
24105:
24106: Maamme rautatieverkostoon on vuosikymme- tena, joka on vaatinut monen sukupolven työn.
24107: nien kuluessa sijoitettu huomattavat määrät sekä Sen päästäminen lopullisesti rappeutumaan olisi
24108: taloudellista pääomaa että ihmisten työtä. Viime suurta vastuuttomuutta. Rautatieverkostomme
24109: vuosina harjoitetun liikennepolitiikan myötä on vähäliikenteiset osat sisältävät huomattavan kulje-
24110: suuret osat tästä verkostosta kuitenkin päästetty tuskapasiteetin, joka oikealla liikennepolitiikalla
24111: rappeutumaan. Ratoja ei ole korjattu tai edes pi- suurelta osin voitaisiin ottaa käyttöön. Tämän
24112: detty kunnossa. Henkilöliikennettä on supistettu vuoksi olisi vähäliikenteisten ratojen vahvistamista
24113: tai se jopa kokonaan lopetettu. Maantiekuljetuk- tehostettava ja tähän tarkoitukseen saatava huo-
24114: sia ja lentoliikennettä subventoivan vero- ja mak- mattavasti hallituksen ehdottamaa suuremmat
24115: supolitiikan tuloksena usein myös tavarankulje- määrärahat vuosittain.
24116: tukset ovat vähentyneet. Sen seurauksena valtio- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24117: varainministeriö ja valtionrautatiet suunnittelevat taen,
24118: monella rataosalla liikenteen lopettamista koko-
24119: naan. Tällöin radat nopeasti rappeutuvat koko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24120: naan niin, etteivät ne myöhemminkään ole otet- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24121: tavissa käyttöön ilman suuria kustannuksia. 31.90.78 lisäyksenä 55 000 000 markkaa
24122: Tämä olisi suuri onnettomuus sekä yhteiskunta- vähålzi"kenteisten ratojen kunnostus- ja
24123: taloudellisesti että inhimillisesti tarkastellen. Rau- muutostöihin.
24124: tatieverkostomme on nähtävä kansallisvarallisuu-
24125:
24126: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
24127:
24128: Ville Komsi Kalle Könkkölä
24129: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
24130: 1986 vp. 1513
24131:
24132: Raha-asia-aloite n:o 1407
24133:
24134:
24135:
24136:
24137: Komsi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten
24138: luonnonsuojelujärjestöjen toiminnan tukemiseen
24139:
24140:
24141: Eduskunnalle
24142:
24143: Tuloksekkaan ympäristönsuojelutyön yhtenä vähäinen ja kattaa noin neljäsosan järjestöjen me-
24144: edellytyksenä on luonnonsuojelun vapaaehtoinen noista.
24145: kansalaisjärjestötyö. Täydennetty ympäristölain- Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1987
24146: säädäntö ja selkeytynyt hallinto ovat lisänneet tar- valtionapua edellä mainituille valtakunnallisille
24147: vetta ympäristönsuojelun kansalaisjärjestötyölle. luonnonsuojelujärjestöille ei ole esitetty korotetta-
24148: Hyvätkään lait ja hallinto eivät johda tuloksiin vaksi lainkaan. Koska järjestöjen menot ovat tiu-
24149: ympäristönsuojelun alalla, jos niiltä puuttuu kan- kasti sidottuja, tulisi valtiovallan taata näille jär-
24150: salaisten ymmärtämys ja tuki. jestöille vähintään yleistä kustannuskehitystä vas-
24151: Valtionapu valtakunnallisille luonnonsuojelu- taava valtionavun kasvu. Muussa tapauksessa reaa-
24152: järjestöille, Suomen luonnonsuojeluliitto ry:lle ja lisesti laskeva valtionapu tulee supistamaan näi-
24153: Natur och Miljö rf:lle, on mahdollistanut viime den järjestöjen toimintamahdollisuuksia.
24154: vuosina erityisesti näiden järjestöjen piirisihteeri- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
24155: järjestelmän laajentamisen. Nykyisin näitä piiri- nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
24156: sihteereitä on seitsemällä paikkakunnalla. Piirisih- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24157: teerijärjestelmä on osoittautunut tarpeelliseksi ja taen,
24158: tehokkaaksi keinoksi alueellisen ja paikallisen ym-
24159: päristövalistuksen ja kansalaisten ympäristöedun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24160: turvaamisessa. Samoin järjestöjen valistus- ja tie- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24161: dotustoiminta on osoittautunut välttämättömäk- 35.99.50 lisäyksenä 400 000 markkaa val-
24162: si. Kasvaneesta valtionavusta huolimatta näiden tionavustuksena valtakunnalliszlle luon-
24163: järjestöjen saama valtionapu on yhä suhteellisen nonsuojelujärjestözlle.
24164:
24165: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
24166:
24167: Ville Komsi Mats Nyby Heli Astala
24168: Marja-Liisa Löyttyjärvi Mauno Manninen Pertti Salolainen
24169: Reino Paasilinna Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
24170: Kati Peltola Kalle Könkkölä
24171:
24172:
24173:
24174:
24175: 89 260148U
24176: 1514 1986 vp.
24177:
24178: Raha-asia-aloite n:o 1408
24179:
24180:
24181:
24182:
24183: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta nimismiespiirien kans-
24184: lioiden konttorikoneiden uusimiseen Oulun läänissä
24185:
24186:
24187: Eduskunnalle
24188:
24189: Nimismiespiirien kanslioiden konttorikoneti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24190: lanne on jo vuosia ollut vaikea. Koneet ovat van- taen,
24191: hoja ja käyttöön soveltumattomia. Vanhojen ko-
24192: neiden korjaukseen ei ole ollut kaikissa lääneissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24193: varoja. 1987 tulo- ja menoarvioon 70 000 mark-
24194: Kaikilla ei ole ollut edes välttämättömiä konei- kaa nimismiespzirien kanslioiden konttori-
24195: ta lainkaan käytettävissä koneiden vähyyden koneiden uusimiseen Oulun läänissä.
24196: vuoksi.
24197: Suurin tarve on elektronisista kirjoitus- ja lasku-
24198: koneista.
24199:
24200: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
24201:
24202: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
24203: 1986 vp. 1515
24204:
24205: Raha-asia-aloite n:o 1409
24206:
24207:
24208:
24209:
24210: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta nimismiespiirien kans-
24211: lioiden konttorikoneiden uusimiseen Lapin läänissä
24212:
24213:
24214: Eduskunnalle
24215:
24216: Nimismiespiirien kanslioiden konttorikoneti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24217: lanne on jo vuosia ollut vaikea. Koneet ovat van- taen,
24218: hoja ja käyttöön soveltumattomia. Vanhojen ko-
24219: neiden korjaukseen ei ole ollut kaikissa lääneissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24220: varoja. 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
24221: Kaikilla ei ole ollut edes välttämättömiä konei- 35 000 markkaa nimismiespiirien kanslioi-
24222: ta lainkaan käytettävissä koneiden vähyyden den konttorikoneiden uusimiseen Lapin
24223: vuoksi. läänissä.
24224: Suurin tarve on elektronisista kirjoitus- ja lasku-
24225: koneista.
24226:
24227: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
24228:
24229: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi
24230: 1516 1986 vp.
24231:
24232: Raha-asia-aloite n:o 1410
24233:
24234:
24235:
24236:
24237: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen ylimää-
24238: räiseen lisään korkotukiajan pidentämiseksi
24239:
24240:
24241: Eduskunnalle
24242:
24243: Opiskelunsa päättäneet vastavalmistuneet nuo- huomiota myös vastavalmistuneen nuoren maiste-
24244: ret ovat Suomessa yksi kaikkein suurimmassa ta- rin asemaan. Yhteiskuntapoliittisesti ja perhepo-
24245: loudellisessa ahdingossa elävä väestöryhmä. Heillä liittisesti olisi varsin perusteltua, että opintolainan
24246: on takanaan useiden vuosien pituinen opiskelu ja korkotukea voitaisiin pidentää nykyisestä 1, 5 vuo-
24247: yleensä suuri velkataakka, joka oli vuonna 1984 desta 3 vuoteen.
24248: keskimäärin 35 000 markkaa opiskelijaa kohden. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24249: Opiskelunsa päättänyt henkilö on yleensä siinä tavasti,
24250: iässä, jossa hänen tulisi perustaa perhe, hankkia
24251: asunto ja muutenkin vakiinnuttaa elämäänsä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24252: Korkeakouluopinnot eivät enää varmista pääsyä 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24253: hyvin palkatmihin ammatteihin, kuten aiemmin 29.39.52 20 000 000 markkaa ylimääräi-
24254: on ollut lähes itsestään selvää. Moni joutuu suo- senä lisänä opintolainojen valmistumisen
24255: raan koulunpenkiltä työttömyyskortistoon ja vielä jälkeisen korkotuen pidentämiseksi 1, 5
24256: useampi alipalkatmihin koulutusta vastaamatto- vuodella.
24257: miin töihin. Tämän takia tulisi kiinnittää erityistä
24258:
24259: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
24260:
24261: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi Helvi Koskinen
24262: Urho Pohto Reino Jyrkilä Lea Mäkipää
24263: 1986 vp. 1517
24264:
24265: Raha-asia-aloite n:o 1411
24266:
24267:
24268:
24269:
24270: Kortesalmi ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta säveltaide-
24271: järjestöjen toiminnan tukemiseen
24272:
24273:
24274: Eduskunnalle
24275:
24276: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toimin- 70-vuotisjuhlaa. Se tulee aiheuttamaan säveltai-
24277: tansa ajan suorittaneet suomalaista musiikkielä- dejärjestöille, kuten esim. Suomen Musiikinopet-
24278: mää ja julkista hallintoa hyödyttäviä tehtäviä, ku- tajain Liitto r.y:lle, Suomen Musiikkioppilaitos-
24279: ten esim. tiedotusta, koulutusta, tilastointia ja ten Liitto r. y:lle ja Suomen Sinfoniaorkesterit
24280: kansainvälisiä suhteita. Ne eivät ole halunneet r. y:lle, erittäin suuren työpanoksen, koska järjes-
24281: luopua näistä tehtävistä, koska silloin niistä ei mi- töt pyrkivät saamaan valtioneuvoston toivomat
24282: kään taho huolehtisi. Tämä on kuitenkin aiheut- juhlakonsertit ym. juhlavuoteen liittyvät musiik-
24283: tanut lisääntyviä taloudellisia paineita, koska val- kitapahtumat asianmukaisesti hoidetuiksi.
24284: tion avustukset säveltaidejärjestöille viimeisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24285: viiden vuoden aikana ovat nousseet hyvin vähän taen,
24286: tai pysyneet samoina ja niiden merkitys suhteessa
24287: kustannuksiin on koko ajan pienentynyt. Sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24288: manaikaisesti suomalainen musiikkielämä on laa- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24289: jentunut huomattavasti ja lisännyt säveltaidejär- 29.90.52 lisäyksenä 325 000 markkaa
24290: jestöjen tehtäviä. maamme säveltaidejärjestöjen tukemi-
24291: Vuonna 1987 vietetään maamme itsenäisyyden seen.
24292:
24293: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
24294:
24295: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Mikko Vainio
24296: Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi Urho Pohto
24297: Reino Jyrkilä Helvi Koskinen
24298: 1518 1986 vp.
24299:
24300: Raha-asia-aloite n:o 1412
24301:
24302:
24303:
24304:
24305: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoki-soudun järjestä-
24306: miseksi
24307:
24308:
24309: Eduskunnalle
24310:
24311: Suomen Maaseudun Puolueen eduskuntaryh- myös Koillis-Pohjanmaalla on todella mahdollista
24312: mä oli ensimmäinen eduskuntapuolue, joka jo kehittää matkailua ja siten tulevaisuudessa saada
24313: 29.5.1981 otti selvän ja kielteisen kannan Iijoen sinne omatekoisia työpaikkoja.
24314: jatkovaljastushankkeisiin. Lisäksi SMP:n eduskun- Iijoki-soutu liittyi jo kesällä 1986 Taivalkosken
24315: taryhmä on taistellut toistakymmentä vuotta voi- Päätalo-päiviin, ja se on tarkoitus kesällä 1987 liit-
24316: matalouden ja uiton Iijokivarren asukkaille ai- tää edelleen Kuusamo-Naturaan.
24317: heuttamien kalatalous- ja vesistövahinkojen kor- Iijoki-soutu alkoi kesällä 1983 ja on siitä pitäen
24318: vaamiseksi täysimääräisinä ja ilman kohtuutonta laajentunut suureksi jo tuhansia ihmisiä käsittä-
24319: viivyttelyä. SMP:n taistelu eduskunnassa onkin väksi kulttuurin, luonnonsuojelun ja matkailun
24320: johtanut jo moniin myönteisiin tuloksiin. suurtapahtumaksi Iijokivarressa.
24321: Siksi onkin täysin luonnollista, että SMP:n Koska Ii joki-soudun järjestäjillä ei ole vakituista
24322: eduskuntaryhmä on tukenut Iijoen pelastamiseksi rahoituslähdettä, he tarvitsevat yhteiskunnan tu-
24323: syntynyttä Iijoki-liikettä sekä sen järjestämää Ii- kea arvokkaaseen työhönsä.
24324: joki-soutua. Opetusministeriö myönsikin kesällä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24325: 1986 pienen määrärahan tähän tarkoitukseen. nioittavasti,
24326: SMP:n eduskuntaryhmä tukee lämpimästi
24327: myös tulevina vuosina järjestettäviä Iijoki-soutuja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24328: Iijoki-soutu on jokivarren kylien väestöä akti- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 mark-
24329: voiva ja samalla vesimatkailun kehittämiseen liit- kaa Izjoki-soudun järjestämiseksi kesällä
24330: tyvä suurtapahtuma Koillis-Pohjanmaalla. Sou- 1987 Koillis-Pohjanmaalla.
24331: dun avulla paikallinen väestö voi näyttää, että
24332:
24333: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
24334:
24335: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Mikko Vainio
24336: Pentti Kettunen fleikki Riihijärvi Urho Pohto
24337: Reino Jyrkilä flelvi Koskinen
24338: 1986 vp. 1519
24339:
24340: Raha-asia-aloite n:o 1413
24341:
24342:
24343:
24344:
24345: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Australia Seura
24346: ry:n toiminnan tukemiseksi
24347:
24348:
24349: Eduskunnalle
24350:
24351: Valtakunnallinen Suomi-Australia Seura ry. pe- Kaikki tämä tOlmmta, varsinkin jäsenlehden
24352: rustettiin marraskuussa 1984 Turussa. Perustavas- Bumerangin toimittaminen vaatii suuria rahallisia
24353: sa kokouksessa jäseniä oli läsnä 100 henkeä. Tämä kustannuksia huolimatta lukemattomista vapaa-
24354: joukko on tällä hetkellä kasvanut 1200 henkeen, ehtoisista talkootyötunneista. Seuran toimintaa
24355: joten Suomi-Australia Seura on täyttänyt ilmeisen on rahoitettu ensisijaisesti jäsenmaksuin, joka on
24356: aukon suomalaisessa yhdistyskentässä. Vajaan 50 markkaa varsinaiselta jäseneltä ja 10 markkaa
24357: kahden toimintavuoden aikana seura on järjestä- perheenjäseneltä. Lisäksi liikeyrityksiltä on saatu
24358: nyt jäseniltoja Helsingissä, Turussa, Tampereella satunnaisia tukirahoituksia sekä valtiolta vaatima-
24359: ja Oulussa. Tulevaisuudessa seura panostaa enem- ton avustus.
24360: män myös Itä-Suomeen, jotta paikallinen toimin- Vuonna 1988 seura joutuu entistä vaativaropien
24361: ta saataisiin alkuun sielläkin. haasteiden eteen, sillä Australian valtio täyttää sil-
24362: loin 200 vuotta ja jo vuonna 1987 seura ryhtyy
24363: Suomi-Australia Seura ry:n näkyvin toiminta-
24364: alustaviin toimenpiteisiin juhlistaakseen kaukai-
24365: muoto on vuotuinen kesäjuhla, Australia-päivät.
24366: sen ystävämaamme merkkivuotta.
24367: Päivilie on osallistunut kaikille hieman yli 200
24368: Suomi-Australia Seura toimii monella eri tasol-
24369: henkeä. Kesäpäivät ovat kaksipäiväiset, ja niiden
24370: la: se hoitaa ja pyrkii edelleen aktiivisesti kehittä-
24371: aikana tutustutaan sekä australialaiseen että suo-
24372: mään Suomen ja Australian välisiä kulttuuri- ja
24373: malaiseen kulttuuriin mm. musiikin ja elokuvan
24374: ystävyyssuhteita sekä taloudellista yhteistyötä. Jo
24375: merkeissä sekä tapaamaila ystävyysmaan kansalai-
24376: nyt toiminta on niin laaja-alaista, että on perustel-
24377: sia.
24378: tua esittää valtionavun nostamista 50 000 mark-
24379: Seuralla on jäsenlehti, Bumerangi, joka ilmes- kaan etenkin lähestyvä Australian 200-vuotisjuhla
24380: tyy kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on tehdä huomioon ottaen. Osa korotetusta valtionavusta
24381: mahdollisimman monipuolinen lehti, joka välit- tultaisiin käyttämään tämän juhlavuoden vaati-
24382: tää tietoa Australiasta suomalaisille ja Suomesta miin tapahtumiin, mm. näyttelyjen, seminaarien
24383: australialaisille. Lehdessä on myös englanninkieli- ja vierailun järjestämiseen.
24384: nen osasto. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24385: Seura järjestää alkaneella toimikaudella austra- tavasti,
24386: lialaisen elokuvan viikon, jonka aikana esitellään
24387: kansainvälisestikin tunnettuja ja tunnustettuja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24388: australialaisia elokuvia. Viikko alkaa Helsingissä, 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
24389: siirtyy sitten Turkuun ja sieltä Tampereelle ja Ou- 50 000 markkaa Suomi-Australia Seura
24390: luun. ry:n toiminnan tukemiseen.
24391:
24392: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
24393:
24394: J. Juhani Kortesalmi Lea Sutinen Heikki Riihijärvi
24395: likka Kanerva Ensio Laine Anna-Liisa Piipari
24396: Håkan Malm
24397: 1520 1986 vp.
24398:
24399: Raha-asia-aloite n:o 1414
24400:
24401:
24402:
24403:
24404: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalateiden rakenta-
24405: miseksi Iijokeen
24406:
24407:
24408: Eduskunnalle
24409:
24410: Sen jälkeen kun Iijoen alajuoksulle rakennettiin Tämä ajatus on seuraava. Iijoessa olevan Haapa-
24411: vesivoimalaitoksia, Iijoen kalakanta on romahdus- kosken voimalan yläpuolelle rakennetaan kalapor-
24412: maisesti laskenut. Siitä on koitunut erittäin suuria ras, siitä on pudotusta Koutuan järveen, Kou-
24413: taloudellisia vahinkoja jokivarren asujamistolle. tuanoja padotaan, Koutuanjärvestä voidaan kai-
24414: Nyt olisikin jännitettävä kaikki voimat Iijoen suo- vaa kanava valtion maita pitkin Poikainlampeen
24415: jelemiseen ja aiheutettujen vahinkojen korjaami- ja edelleen Martimojokeen, joka kanava olisi pi-
24416: seen. Iijoki tarvitsee nykyisissä oloissa mahdolli- tuudeltaan noin 18 kilometriä. Mactimojoki puo-
24417: simman tehokasta ja tarkoituksenmukaista sanee- lestaan laskee Iijoen vanhaan uomaan. Vanhan
24418: raamista. Yksi saneeraamisen kohde on kalapor- uoman säännöstelypatoon tehtäisiin kalaporras ja
24419: taiden rakentaminen Iijoen vesivoimalaitosten vanhan uoman kauneuspadot porrastettaisiin, jot-
24420: yhteyteen vaelluskalan nousun ja kutumahdol- ta kala pääsee kulkemaan. Mactimojoki ja siihen
24421: lisuuksien turvaamiseksi edes tällä tavoin. Tämä johtava kanava rakennettaisiin porrastamalla, jol-
24422: velvollisuus kuuluu ennen kaikkea vesivoiman loin selvittäisiin varsin vähällä veden määrällä. Pa-
24423: rakentajalle. On todella hämmästyttävää, että dotuskorkeus Haapakosken ja Maalismaan välillä
24424: vieläkään asiaa ei ole ryhdytty tehokkaasti kor- on noin 55 metriä. Kun näin tehtäisiin, kalatie
24425: jaamaan eikä siis rakentamaan kunnon kalapor- merelle olisi valmis eli kalalla olisi kulkutie merel-
24426: taita eli kalateitä tai muita asianmukaisia väyliä tä vapaasti Iijoen Taivalkoskeen saakka.
24427: Iijoen rakennettujen koskien kohdalle. Tämän Iijoen Taivalkoski tarvitsisi kalatietä varten
24428: vuoksi valtiovallan on kiireesti ryhdyttävä toimiin omat järjestelynsä, jolloin kala nousisi Taivalkos-
24429: asianmukaisten kalaportaiden tai muiden kalarei- kella aina Jokijärveen ja Tyräjärveen saakka. Myös
24430: den rakentamiseksi Iijoen vesivoimalaitosten yh- Iijoe~ .sivujoki Kostonjoki on nousukalan vaiku-
24431: teyteen ja siten edes osaltaan Iijoen saneerami- tuspunssä.
24432: seen. Edellä kerrotun suunnitelman tutkimiseen ja
24433: Kalatieasia on tullut nyt aivan uuteen valoon suunnitteluun tarvittaisiin määrärahaa aluksi noin
24434: sen jälkeen, kun iiläiset ja yli-iiläiset kalastajat se- 500 000 markkaa.
24435: kä Pudasjärvellä toimiva Iijoen Suojelutoimikunta Edellä esitetyn petusteella ehdotamme kun-
24436: ja Iijoki-liike ovat ryhtyneet pohtimaan kalatie- nioittavasti,
24437: asiaa. Erityisesti kalastaja Arttu Määtän sekä Iijoen
24438: Suojelutoimikunnan puheenjohtajan metsätek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24439: nikko Tauno Kallungin ja Iijoki-liikkeen puheen- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
24440: johtajan johtajaopettaja Erkki Isomursun kehitte- kaa kalateiden tutkimiseen ja suunnitte-
24441: lemä idea kannattaisi toteuttaa. lun aloittamiseen Iijokeen.
24442:
24443: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
24444:
24445: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
24446: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
24447: 1986 vp. 1521
24448:
24449: Raha-asia-aloite n:o 1415
24450:
24451:
24452:
24453:
24454: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 peruspa-
24455: rantamiseksi Kainuun piirin-Karhunnoran välisellä osuudella
24456:
24457:
24458: Eduskunnalle
24459:
24460: TVL:n Oulun piiri pitää kiireellisenä työkoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24461: teena valtatien n:o 5 Kainuun piirin-Karhunno- taen,
24462: ran välisen tieosuuden rakenteen parantamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24463: Tieosuuden rakenteen parantamisen kustannusar- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24464: vio on 1, 5 miljoonaa markkaa. Työllä olisi myös 31. 24. 77 1 5 00 000 markkaa Kainuun
24465: työllistävä vaikutus, sillä se työllistäisi 20 miestä piirz·n-Karhunnoron välisen tieosuuden
24466: kolmen kuukauden ajaksi. parantamzseksi valtatiellä n:o 5.
24467:
24468: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
24469:
24470: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
24471: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
24472:
24473:
24474:
24475:
24476: 90 260148U
24477: 1522 1986 vp.
24478:
24479: Raha-asia-aloite n:o 1416
24480:
24481:
24482:
24483:
24484: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 20 paranta-
24485: miseen välillä Korentokangas-Pintamo
24486:
24487:
24488: Eduskunnalle
24489:
24490: TVL:n Oulun piiri pitää kiireellisenä työkoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24491: teena valtatien n:o 20 Korentokankaan-Pinta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24492: mon välisen osuuden mursketyön suorittamista 31. 24. 77 300 000 markkaa Korentokan-
24493: Pudasjärven kunnassa. Tieosuuden parantamisen kaan-Pintamon tien mursketyön suorit-
24494: kustannusarvio on 300 000 markkaa. Työllä olisi tamiseksi valtatiellä n:o 20.
24495: myös työllistävä vaikutus, sillä se työllistäisi 3
24496: miestä kahden kuukauden ajaksi.
24497: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24498: taen,
24499:
24500: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
24501:
24502: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
24503: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
24504: 1986 vp. 1523
24505:
24506: Raha-asia-aloite n:o 1417
24507:
24508:
24509:
24510:
24511: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 855 paran-
24512: tamiseen välillä Tannila-Pudasjärvi
24513:
24514:
24515: Eduskunnalle
24516:
24517: TVL:n Oulun piiri pitää kiireellisenä työkoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24518: teena maantien n:o 855 mursketyön suorittamista 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24519: välillä Tannila-Pudasjärvi Pudasjärven kunnassa. 31.24. 77 580 000 markkaa maantien n:o
24520: Parannettavan tien kustannusarvio on 580 000 855 mursketyön suorittamiseksi välzllä
24521: markkaa. Työllä olisi myös työllistävä vaikutus, Tannzla-Pudasjärvi.
24522: sillä se työllistäisi 6 miestä kahden kuukauden
24523: ajaksi.
24524: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24525: taen,
24526:
24527: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
24528:
24529: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
24530: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
24531: 1524 1986 vp.
24532:
24533: Raha-asia-aloite n:o 1418
24534:
24535:
24536:
24537:
24538: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivarin-Pärjänsuon
24539: turvetien rakentamiseksi Pudasjärvellä
24540:
24541:
24542: Eduskunnalle
24543:
24544: Turvetien rakentaminen on tarpeen Pudasjär- Tien ylläpito jää tiehoitokunnalle ja Pudasjär-
24545: ven keskustan koillispuolella olevien runsaiden ven kunnalle.
24546: turvevarojen hyödyntämiseksi. Liikenneyhteydet Alustaviin töihin syksyn 1986 lisätyöohjelmaan
24547: Pärjänsuon kylästä kuntakeskukseen paranevat on esitetty 336 000 mk.
24548: myös oleellisesti. Vuodelle 1987 olisi tien rakentamiseen saatava
24549: Suunnitelman on laadituttanut Pudasjärven 1,5 milj. mk:n määräraha.
24550: kunta. Hanketta on esitetty vesihallituksen syksyn Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24551: 1986 lisätyöohjelmaan. taen,
24552: Koko hankkeen kustannusarvio on 4,1 milj.
24553: mk. Kustannusarvio jakaantuu työkohteille seu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24554: raavasti: 1987 tulo- ja menoarvioon 1500 000
24555: - Uuden Kivarin-Pärjänsuon tien rakenta- markkaa Kivarin-Pärjänsuon turvetien
24556: minen 3,1 milj. mk. rakentamiseksi Pudasjärvellä.
24557: - Vanhan Pärjänsuon tien parantaminen 1,0
24558: milj. mk.
24559:
24560: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
24561:
24562: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen Heikki Riihijärvi
24563: 1986 vp. 1525
24564:
24565: Raha-asia-aloite n:o 1419
24566:
24567:
24568:
24569:
24570: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Petäjäkankaan-Ku-
24571: renaluksen-Kipinän paikallistien päällystämiseksi
24572:
24573:
24574: Eduskunnalle
24575:
24576: Pudasjärvellä Kutenaluksen kautta Petäjäkan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24577: kaalta Kipinään oleva paikallistie on huonokun- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
24578: toinen ja päällystämisen tarpeessa. Tien pituus on 31.24. 77 300 000 markkaa Petäjäkan-
24579: vain 30 kilometriä. Tämä tieosuus voidaan pääl- kaan-Kurenaluksen-Kipinän patkallis-
24580: lystää öljysoralla. Tietöiden suorittamisella on tien päällystämiseen öljysoralla Pudasjär-
24581: myös työllistävää vaikutusta. vellä.
24582: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24583: nioittavasti,
24584:
24585: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
24586:
24587: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
24588: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
24589: 1526 1986 vp.
24590:
24591: Raha-asia-aloite n:o 1420
24592:
24593:
24594:
24595:
24596: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ypykkäjärven paikallis-
24597: tien jatkamiseksi Pudasjärvellä
24598:
24599:
24600: Eduskunnalle
24601:
24602: Pudasjärvellä koetaan tarpeelliseksi Ypykkäjär- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24603: ven paikallistien jatkaminen Kääpäsuon turvetie- nioittavasti,
24604: hen Kollajan kylässä. Rakennettavan tien pituus
24605: olisi ainoastaan kolme kilometriä ja se olisi helppo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24606: rakentaa maastoon. Rakennettuna tie yhdistäisi 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
24607: kylän sisäistä liikennettä ja olisi myös kauttakul- 31. 24.51 50 000 markkaa Pudasjärven
24608: kutie. Tien rakentamisella olisi myös työllistävää Ypykkäjärven paikallistien jatkamiseksi
24609: vaikutusta vaikeasta työttömyydestä kärsivässä Pu- Kääpäsuon turvetielle Kailajan kylässä.
24610: dasjärven kunnassa.
24611:
24612: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
24613:
24614: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi
24615: 1986 vp. 1527
24616:
24617: Raha-asia-aloite n:o 1421
24618:
24619:
24620:
24621:
24622: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Relletin-Tuomiojan
24623: tien parantamiseen Oulun läänissä
24624:
24625:
24626: Eduskunnalle
24627:
24628: Maantie n:o 8121 välillä Relletti-Tuomioja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24629: Oulun läänissä tarvitsee parantamista 10,5 km:n taen,
24630: pituisella matkalla. Kysymyksessä on soratien ra-
24631: kenneparannus ja päällystäminen, sillan uusimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24632: nen sekä rautatien tasoylikäytävän puomien ra- 1987 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
24633: kentaminen. Kustannusarvio on 7,4 miljoonaa markkaa Relletin-Tuomiojan maantien
24634: markkaa. Samalla tien parantamisella on myös parantamisen aloittamiseen.
24635: työllistävää merkitystä.
24636:
24637: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
24638:
24639: J. Juhani Kortesalmi Pentti Kettunen lfeikki Riihijärvi
24640: Mikko Vainio Urho Pohto Reino Jyrkilä
24641: Lea Mäkipää
24642: 1528 1986 vp.
24643:
24644: Raha-asia-aloite n:o 1422
24645:
24646:
24647:
24648:
24649: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulaisten-Tuomipe-
24650: rän yhdysvesijohdon rakentamiseksi
24651:
24652:
24653: Eduskunnalle
24654:
24655: Oulaisten alueella vedenhankinnasta ja jake- ta- ja taloussuunnitelmassa, koska hanke vesitoi-
24656: lusta vastaa Oulaisten Vesiosuuskunta. Verkosto miston käsityksen mukaan täyttää valtioneuvoston
24657: on rakennettu Ylivieskan suuntaan Törmäperälle päätöksen (976/85) edellyttämät vaatimukset.
24658: saakka. Ylivieskan suunnasta verkosto on raken- Hankkeen kustannukset ovat seuraavat:
24659: nettu Tuomiperälle saakka, joka sijaitsee n. 3,3
24660: km kuntien rajalta Ylivieskan puolelle. Verkosto- valtion vesihuoltotyöksi esitetty osuus johto-
24661: jen rakentamaton väli on 13,3 km, jonka lisäksi osa 4-5-6-7
24662: on rakennettava jakelu- ja talojohtoja 5 920 m, työkustannukset (valtion
24663: jotta vaikutusalueella sijaitsevat 14 taloutta, joissa osuus). . . . . . . . . . . . . . . . . 900 000 mk
24664: asuu yhteensä 49 asukasta, saataisiin verkoston tarvike- ja tarveainekustan-
24665: pumn. nukset (vesiosuuskunnan
24666: Johtoyhteyttä ei ole esitetty missään yleissuun- osuus) . . . . . . . . . . . . . . . . . 600 000
24667: nitelmassa, vaan se on tullut esille kuntien välises-
24668: 1 500 000 mk
24669: sä neuvottelussa, joka pidettiin 30.3.1983 Oulai-
24670: sissa. Johtolinjan mitoituksessa ei ole varauduttu Hanke on tarkoitus toteuttaa talvikautena
24671: suurempien vesimäärien siirtoon, vaan se tulee 1986-1987. Rahoitustarve on 600 000 markkaa
24672: toimimaan mahdollisten jakeluhäiriöiden sattues- v. 1986 ja 200 000 markkaa v. 1987.
24673: sa ns. katastrofijohtona. Suunnitelman mukaan Koko hankkeen työllistävä vaikutus on 78 mies-
24674: jobdettavat vesimäärät voivat olla enintään n. 200 työkuukautta.
24675: m 3 /d. Hankesuunnitelma on valmis. Suunnitelma-
24676: Oulaisten kaupunginhallitus on 30.3.1983 päi- kansio on lähetetty vesihuoltotoimistoon.
24677: vätyllä kirjeellä esittänyt, että yhdysvesijohto ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24678: kennettaisiin valtion vesihuoltotyönä. Lisäksi kau- taen,
24679: punginhallitus ja -valtuusto ovat käsitelleet han-
24680: ketta lokakuussa 1984lähinnä aikataulun ja rahoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24681: tuksen osalta. 1987 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
24682: Vesitoimisto on esittänyt hankkeen valtion vesi- markkaa Oulaisten-Tuomiperän yhdys-
24683: huoltotyökohteeksi vuosien 1986-1990 toimin- veszjohdon rakentamiseksi.
24684:
24685: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
24686:
24687: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
24688: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
24689: 1986 vp. 1529
24690:
24691: Raha-asia-aloite n:o 1423
24692:
24693:
24694:
24695:
24696: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ristikankaan-Munakan
24697: syöttövesijohdon rakentamiseksi Kuusamossa
24698:
24699:
24700: Eduskunnalle
24701:
24702: Kuusamon keskustaajamaan johdetaan vesi täl- Hankkeen työllistävä vaikutus on 65 miestyö-
24703: lä hetkellä kahdelta vedenottamolta: Munakka- kuukautta.
24704: lammelta ja Tatangista. Yleissuunnitelman mu- Hanke on tarkoitus toteuttaa viimeistelytöitä
24705: kaan lisävettä alueelle tullaan johtamaan Ristikan- lukuun ottamatta talvikautena 1986-1987.
24706: kaan pohjavesiesiintymästä, jonka antoisuus koe- Yksityiskohtainen suunnitelma on valmis.
24707: pumppausten perusteella on 500 m 3 1d. Suunni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24708: telman mukaan pääosa tästä vesimäärästä on tar- nioittaen,
24709: koitus johtaa kulutusalueelle Kuusamojärven
24710: pohjoispuolelle rakennettavaa syöttövesijohtoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24711: (1-2) pitkin. 1987 tulo- ja menoarvioon 1 400 000
24712: Koska kyseessä on syöttövesijohto, se täyttää ve- markkaa syöttöveszjohdon rakentamiseksi
24713: sitoimiston käsityksen mukaan valtioneuvoston välzllä Ristikangas-Munakka Kuusamos-
24714: päätöksen (976/ 85) edellyttämät vaatimukset. sa.
24715: Hankkeen kustannukset ovat seuraavat:
24716: valtion vesihuoltotyö
24717: johto-osa 1-2 (5600 m
24718: M 180-10)
24719: työkustannukset (val-
24720: tion osuus) ....... . 750000 mk
24721: tarvike- ja tarveaine-
24722: kustannukset ...... . 650 000 ,
24723: 1400000 mk
24724:
24725: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
24726:
24727: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
24728:
24729:
24730:
24731:
24732: 91 260148U
24733: 1530 1986 vp.
24734:
24735: Raha-asia-aloite n:o 1424
24736:
24737:
24738:
24739:
24740: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-alennusten
24741: laajentamiseksi valtionrautateillä
24742:
24743:
24744: Eduskunnalle
24745:
24746: Valtionrautateillä voimassa oleva opiskelija- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24747: alennus koskee tällä hetkellä ainoastaan matko- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24748: ja, jotka suoritetaan opiskelupaikkakunnan ja 31.5 7. 30 10 000 000 markan määrära-
24749: opiskelijan kotipaikkakunnan välillä. Tämä ai- han opiskelija-alennusten laajentamiseksi
24750: heuttaa usein hankaluuksia ja ylimääräisiä kus- kaikkiin opiskelijakortzlla suoritettuihin
24751: tannuksia opiskelijoiden liikkumisessa ja myös yli 75 km:n pituisiin matkoihin.
24752: esimerkiksi Matkahuollon alennuskortilla tehtyjen
24753: matkojen jatkoyhteyksien käyttöä.
24754: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24755: tavasti,
24756:
24757: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
24758:
24759: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
24760: Urho Pohto Reino Jyrkilä
24761: Heikki Riihijärvi
24762: 1986 vp. 1531
24763:
24764: Raha-asia-aloite n:o 1425
24765:
24766:
24767:
24768:
24769: Kortesalmi ym.: Määrärahojen osoittamisesta turveteollisuuden ke-
24770: hittämiseksi Oulun läänissä
24771:
24772:
24773: Eduskunnalle
24774:
24775: Oulun lääni on maan turverikkainta aluetta ja muiden alueiden turvesoiden kunnostustarpeet,
24776: sen mukaisesti turveteollisuus on nopeasti laajen- tulisi kunnostukseen osoittaa lähivuosina valtion
24777: tumassa. Turpeen käyttöä lisäävät vuoteen 1990 varoja 5-10 milj. mk/vuosi.
24778: mennessä toteutumisvaiheessa olevat Kemira Oulun läänissä ja erityisesti Pohjois-Pohjan-
24779: Oy:n ammoniakkihanke ja Kajaanin voimalahan- maalla on vesistöjen humuskuormitus lisääntynyt
24780: ke sekä päätöksentekovaiheessa oleva Haapaveden jo tähän mennessä huomattavasti. Odotettavissa
24781: turvevoimala (IVO Oy). Pudasjärven turvevoimala olevan turpeen käytön laajentuessa lisääntyy hu-
24782: ajoittuu KTM:n suunnitelman mukaan 1990-lu- muskuormitus voimakkaasti. Tällä hetkellä ei
24783: vun puoliväliin, koska turvesoiden valmiustilan- tunneta tehokkaita keinoja sen torjumiseen. On-
24784: netta ei tässä vaiheessa pidetä riittävän hyvänä no- gelman ratkaisemiseksi tarvitaan monipuolista
24785: peammalle toteutukselle. tutkimusta, niin turvetuotantoteknologian kehit-
24786: Ottaen huomioon myös muut alueen tarpeet tämiseksi kuin vesistöjen sietokyvyn määrittelemi-
24787: nousee turpeenkäyttö niin, että turvetuotanto- seksi. Tutkimusprojekti voisi olla noin 3-4-vuo-
24788: aluetta tarvitaan yli 20 000 ha ja reservialuetta sa- tinen ja kokonaisrahoitukseltaan arviolta noin 2
24789: man verran lisää laitosten pitkäaikaisen (30 vuot- milj. mk, ja se sopisi erittäin hyvin Oulussa toteu-
24790: ta) polttoaineen saannin turvaamiseksi. tettavaksi VTT:n Oulun rakennuslaboratorion
24791: GTK:n käytettävissä olevat määrärahat ovat johdolla yhteistyössä Oulun yliopiston sekä vesi-
24792: niin niukat, että niiden mukaiset turvetutkimuk- ja ympäristöhallinnon kanssa.
24793: set ovat vaarassa jäädä selvästi alle em. ajankoh- Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
24794: taisten tarpeiden. Alueen osalta lisärahoitustarve nioittaen,
24795: v. 1987 olisi noin puoli miljoonaa markkaa.
24796: Ennen muuta työllisyys- ja aluepoliittisin perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24797: tein on tärkeää varmistaa Pudasjärven turvevoima- 1987 tulo- ja menoarvioon
24798: lan toteutuminen. Tämän huomioon ottaen tulee 7 000 000 markkaa työvoimaministe-
24799: voimalan tarvitsemat turvesuot kunnostaa mah- riön käytettäväksi turvesoiden kunnosta-
24800: dollisimman nopeasti ja suunnitelmallisesti. Täl- miseen Oulun läänin turvevoimaloiden
24801: löin voimalan rakentaminen on mahdollista ajoit- turpeenhankinnan turvaamiseksi ja Pu-
24802: taa jo 1990-luvun alkuvuosille ja näin varmentaa dasjärven turvevoimalahankkeen toteutu-
24803: sen toteutuminen. misen varmistamiseksi,
24804: Viime vuosina on turvesoiden kunnostamiseen 400 000 markkaa lisäyksenä Geolo-
24805: myönnetty työvoimaministeriön käytössä olevia gian tutkimuskeskuksen käytettäväksi Ou-
24806: varoja suoraan turvetuottajille sekä vesipiirien lun läänin turvetutkimuksiin turveteolli-
24807: suorittamiin kunnostustöihin. Suon kunnostus- suuden toimintaedellytysten edistämisek-
24808: kustannukset ovat yli 10 000 mk/ha ja jo Pudas- sz, ;a
24809: järvellä joudutaan kunnostamaan tuhansia suo- 500 000 markkaa turpeenoton vesistö-
24810: hehtaareja. Näin ollen Pudasjärven seudulla in- vaikutuksia ja niiden vähentämistä koske-
24811: vestointitarve kunnostustoimintaan on ainakin 40 van tutkimusprojektin käynnistämiseen
24812: milj. mk. Tästä tulisi huomattava osuus toteuttaa VTT:n Oulun rakennuslaboratoriossa yh-
24813: työvoimaministeriön osoittamin määrärahoin. teistyössä Oulun yliopiston sekä vesi- ja
24814: Kun otetaan huomioon Pudasjärven ohella läänin ympänstöhallinnon kanssa.
24815: 1532 1986 vp. - RA n:o 1425
24816:
24817: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
24818:
24819: J. Juhani Kortesalmi Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen
24820: Mauno Manninen Pentti Kettunen Helvi Koskinen
24821: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää Juhani Alaranta
24822: Sakari Valli Riitta Jouppila Heikki Mustonen
24823: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja Mikko Vainio
24824: Urho Pohto Vieno Eklund Liisa Arranz
24825: Väinö Raudaskoski Aarno von Bell Helvi Koskinen
24826: 1986 vp. 1533
24827:
24828: Raha-asia-aloite n:o 1426
24829:
24830:
24831:
24832:
24833: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta turvetuotannon vesien-
24834: suojeluteknologian kehittämiseksi
24835:
24836:
24837: Eduskunnalle
24838:
24839: Oulun, Lapin, Kainuun ja Kokkolan vesi- ja tus, varastointi ym. menetelmät) vesistöön joh-
24840: ympäristöpiirit, Oulun yliopisto ja turvetuottajat dettavista vesistä,
24841: ovat yhteistyössä käynnistämässä tutkimushanket- 3. turvetuotantosoilla vesistöön johtuvien kuor-
24842: ta turvetuotannon vesiensuojeluteknologian ke- mitusten tarkkailemiseksi.
24843: hittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
24844: kokeilla turvetuotantosoiden vesistökuormitusta taen,
24845: vähentäviä laitteita, rakenteita ja menetelmiä.
24846: Tutkimuksessa selvitetään ja kokeillaan laittei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24847: ta, rakenteita ja menetelmiä 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
24848: 1. lietteen ja raviateiden pidättämiseksi mah- 32.55.42 200 000 markkaa turvetuotan-
24849: dollisimman tehokkaasti tuotantoalueelle, non vesiensuojeluteknologian tutkijan
24850: 2. lietteen ja raviateiden laskeuttamiseksi ja palkkaamiseksi Ouluun.
24851: poistamiseksi muilla tavoin (suodatus, pintavalo-
24852:
24853: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
24854:
24855: J. Juhani Kortesalmi Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
24856: Vappu Säilynoja Tellervo Nousiainen Kalevi Mattila
24857: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Lea Mäkipää
24858: Mikko Vainio
24859: 1534 1986 vp.
24860:
24861: Raha-asia-aloite n:o 1427
24862:
24863:
24864:
24865:
24866: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta perheen ensimmäisestä
24867: lapsesta aiheutuviin kuluihin
24868:
24869:
24870: Eduskunnalle
24871:
24872: Ensimmäisen lapsen syntymä aiheuttaa per- Yksi tällainen tukimuoto olisi nk. esikoisrahan
24873: heessä huomattavia kuluja. Juuri ensimmäiselle maksaminen ensimmäisen lapsen hankkineelle
24874: lapselle eli esikoiselle on hankittava lastenvaunut, perheelle lapsen aiheuttamien hankintojen osit-
24875: rattaat, vuode, syöttötuoli ja muita lapsenhoitoon taiseksi korvaamiseksi. Esikoisraha myönnettäisiin
24876: tarvittavia välineitä. Vaatehankinnat ovat myös sairausvakuutustoimistoon toimitetun lääkärin
24877: ensimmäisen lapsen kohdalla suuremmat kuin kirjoittaman ensisynnyttäjä-todistuksen perusteel-
24878: seuraavien, koska vanhoja vaatteita ei ole tällöin la. Maksatuksessa noudatettaisiin samoja karenssi-
24879: käytettävissä. Lastenvaunut ja -rattaat sekä syöttö- aikoja kuin äitiyspäivärahan suhteen.
24880: tuoli ja muut huonekalut säilyvät hyvinä vuosia, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24881: joten seuraaville lapsille näitä ei normaalisti tarvit- taen,
24882: se enää uudelleen hankkia. Ensimmäisen lapsen
24883: hankinnan aikaan perheet ovat yleensä juuri aloit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24884: tamassa muutenkin elämäänsä, jolloin heillä lap- 1987 tulo- ja menoarvioon 60 000 000
24885: senhoidosta aiheutuvien kulujen lisäksi on nor- markkaa kahdentuhannen markan suurui-
24886: maalisti myöskin asunnonhankkimiskustannuksia sen ''esikoisrahan'' maksamiseksiperheel-
24887: sekä monasti myös opintolainojen takaisinmaksu- le ensimmäisen lapsen aiheuttamiin ku-
24888: ja. Tämän takia ensimmäisen lapsen hankintaa luzhin.
24889: tulisi valtion toimesta tukea nykyistä enemmän.
24890:
24891: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
24892:
24893: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
24894: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
24895: 1986 vp. 1535
24896:
24897: Raha-asia-aloite n:o 1428
24898:
24899:
24900:
24901:
24902: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta turvesoiden kunnosta-
24903: misen suunnitteluun Pohjois-Pohjanmaalla
24904:
24905:
24906: Eduskunnalle
24907:
24908: Pohjois-Pohjanmaa on turvevaroiltaan maam- teensä noin 7 000-10 000 ha. Kiireeliisin tilanne
24909: me keskeisintä aluetta. Kemira Oy on jo tehnyt on Pudasjärven osalta, jossa yhtenä ongelmana
24910: päätöksen turveammoniakkitehtaan rakentami- hankkeen toteuttamiselle on toistuvasti esitetty si-
24911: sesta Ouluun. Oulun kaupunki on tehnyt päätök- tä, että turvetuotantoalueita ei vielä ole kunnos-
24912: sen 70 MW sähköä ja 140 MW lämpöä tuottavan tettu. Kaikkien hankkeiden merkitystä korostaa
24913: turvevoimalan rakentamisesta. se, että ne toteutuessaan luovat uusia työpaikkoja
24914: Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi alueen alueille, joilla työttömyys on vaikeinta.
24915: turvevarat mahdollistavat hyvin kahden suuren Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
24916: lauhdevoimalayksikön rakentamisen Haapaveden taen,
24917: ja Pudasjärven kuntiin.
24918: Hankkeiden tarvitsemat turvetuotantoalueet on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24919: kunnostettava nopeasti. Kemira Oy:n tarvitsema 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24920: suoala on noin 3 500 ha, kun kuunostettuja soita 34.50. 77 2 000 000 markkaa Oulun vesi-
24921: on tällä hetkellä 1 500 ha. Oulun kaupungin voi- ja ympäristöpiinlle turvesoiden kunnosta-
24922: malainvestoinnin aiheuttama soiden lisäkustan- misen suunnitteluun Pohjois-Pohjanmaan
24923: nustarve on noin 3 000 ha. Lisäksi lauhdevoima- alueella.
24924: layksiköt tarvitsevat kunnostettua suoalaa lisää yh-
24925:
24926: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
24927:
24928: J. Juhani Kortesalmi Vappu Säilynoja Tytti Isohookana-Asunmaa
24929: Tellervo Nousiainen Juhani Alaranta Kalevi Mattila
24930: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Lea Mäkipää
24931: Mikko Vainio
24932: 1536 1986 vp.
24933:
24934: Raha-asia-aloite n:o 1429
24935:
24936:
24937:
24938:
24939: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä lisänä
24940: asuntosäästöpalkkiolainojen omarahoitusosuuden alentamiseksi
24941:
24942:
24943: Eduskunnalle
24944:
24945: Nuorten ja nuorten parien asuntotilanne on täl- melko nopeasti mennen karkuun sovitusta säästö-
24946: lä hetkellä varsinkin suurkaupungeissa erittäin ohjelmasta ja sen tavoitteista.
24947: heikko. Vuokra-asuntoja on saatavissa erittäin Ratkaisu nuorten ja nuorten parien oman asun-
24948: niukasti ja omistusasuntojen hinnat ovat erittäin non hankkimisongelmiin olisi ensiasunnon ASP-
24949: korkeat. Tämä tilanne on saattanut monet nuoret järjestelmän mukaisen omarahoitusosuuden alen-
24950: ja nuoret parit suuriin vaikeuksiin asunnonsaami- taminen 5 % :iin asunnon ostohinnasta. Näin
24951: sessa aiheuttaen näin vaikeuksia paremman työ- nuoret voisivat muuttaa omaan asuntoon saas-
24952: paikan hankkimisessa ja jopa vaikeuttaen nuorten tettyään vuoden oman asunnon omarahoitus-
24953: avioliittojen onnistumismahdollisuuksia. osuutta.
24954: Useat nuoret asuisivat mielummin omistus- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
24955: asunnossa kuin vuokralla, sillä nuoret toivoisivat taen,
24956: voivansa säästää asuntoa itselleen samalla asuen jo
24957: tässä asunnossa. Nykyisellä järjestelmällä tämä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24958: kuitenkin melko vaikeata, sillä nykyinen 20 % :n 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24959: omavastuuosuus ensiasuntoon on liian suuri. Kor- 35.45.83 180 000 000 markkaa käytettä-
24960: kean verotuksen ja korkeiden vuokrien takia asun- väksi ylimääräisenä lisänä ASP-järjestel-
24961: tosäästösopimuksen mukainen säästöosuus kuu- män mukaisten asuntolainojen omarahoi-
24962: kaudessa muodostuu monille nuorille ylivoimai- tusosuuden alentamiseksi 5 %:iin asun-
24963: sen vaikeaksi. Samalla asuntojen hinnat nousevat non ostohinnasta.
24964:
24965: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
24966:
24967: J. Juhani Kortesalmi Helvi Koskinen
24968: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
24969: 1986 vp. 1537
24970:
24971: Raha-asia-aloite n:o 1430
24972:
24973:
24974:
24975:
24976: Koskenniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustus-
24977: voimien palkkausmenoihin eräiden henkilöstöjärjestelyjen suorit-
24978: tamiseksi
24979:
24980: Eduskunnalle
24981:
24982: Henkilökuntavajauksen poistamiseksi ja tilapäi- - tilapäisten vakinaistaminen: 40 varaston-
24983: sen henkilökunnan vakinaistaiDiseksi tulisi tehdä hoitajaa, varuskunnat ja sotilaspiirit (siirto mo-
24984: seuraavat muutokset puolustusvoimien palkkaus- mentilta 34.30.02), ei lisää menoja.
24985: menoihin: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24986: - kaluston asennus-, korjaus- ja kunnossapi- taen,
24987: totehtäviin henkilökuntavajauksen poistamiseksi
24988: 50 asemajaa (tss), kustannus 4,5 milj. mk että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24989: - tilapäisten vakinaistaminen: 100 toimihen- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
24990: kilöä (tss) eri nimikkeillä esikunnissa ja toimistois- 27.12.01 lisäyksenä 4500000 markkaa
24991: sa (sii.rto momentilta 34. 30.02), ei lisää valtion puolustusvoimien lisähenkzlöstön palk-
24992: menoJa kaamiseen ja tilapäisen henkilökunnan va-
24993: - tilapäisten vakinaistaminen: 150 varasto- ja kinaistamiseen.
24994: · huoltoalan työntekijää (tss), varastot ja huoltoalat
24995: eri sotilaspiireissä ja varikoilla (ei lisää valtion me-
24996: noja)
24997:
24998: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
24999:
25000: Niilo Koskenniemi Ulla-Leena Alppi
25001:
25002:
25003:
25004:
25005: 92 260148U
25006: 1538 1986 vp.
25007:
25008: Raha-asia-aloite n:o 1431
25009:
25010:
25011:
25012:
25013: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan
25014: palkkaamiseksi piirirakennustoimistoihin
25015:
25016:
25017: Eduskunnalle
25018:
25019: Valtion kiinteistötöitä teetetään tarpeettomasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25020: yksityisillä. Piirirakennustoimistoihin tulisi palka- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
25021: ta rakennus-, korjaus- ja huoltotyöntekijöitä 20 28. 60.01 lisäyksenä 2 080 000 markkaa
25022: henkeä. 20 rakennus-, korjaus- ja huoltotyönteki-
25023: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- jän palkkaamiseksi piin'rakennustoimistoi-
25024: taen, hin.
25025:
25026: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
25027:
25028: Niilo Koskenniemi Ulla-Leena Alppi Aimo Ajo
25029: 1986 vp. 1539
25030:
25031: Raha-asia-aloite n:o 1432
25032:
25033:
25034:
25035:
25036: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sieppijärven-Lohini-
25037: van maantien perusparantamiseen välillä Hinttajärvi-Lohiniva
25038:
25039:
25040: Eduskunnalle
25041:
25042: Sieppijärven-Lohinivan välillä oleva maantie kevyilläkin ajoneuvoilla on lähes mahdoton. Sa-
25043: Kolarin ja Rovaniemen kuntien alueella on erit- moin on laita raskaan liikenteen. Koululais- ja
25044: täin heikossa kunnossa tieosuudella Hinttajärvi- linja-autoliikenne tiellä on usein keskeytyksissä
25045: Lohiniva noin 25 km:n matkalla. Tieosuus tien heikon kunnon vuoksi.
25046: Sieppijärvi-Hinttajärvi on peruskorjattu työlli- Kun sekä Kolarissa että Rovaniemen kunnassa
25047: syysmäärärahoilla 1980-luvun alkuvuosina ja silta työttömyys on erittäin vaikea, olisi pelkästään jo
25048: Ounasjoen yli Lohinivassa valmistui vuonna 1985. näilläkin perusteilla tien perusparantaminen kii-
25049: Peruskorjatuilta osin tie on myös öljysorattu pin- reellinen ja välttämätön, sillä antaisihan se työtä
25050: naltaan, joten se on kohtalaisessa kunnossa. Sen lyhyeksikin aikaa työttömille ja paikallisille autoi-
25051: sijaan peruskorjaamaton osa on routiva, mutkai- lijoille.
25052: nen ja muutoinkin vailla kunnollisia rakenteita. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
25053: Ojat ovat osittain umpeutuneet tienvarrella ja
25054: osittain toiselta puolelta tietä kokonaan puuttu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25055: vat. Tien liikenneturvallisuus peruskorjaamatto- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
25056: malla osalla on lähes olematon runsaan pensaskas- 31.24.77 2000000 markkaa Sieppijär-
25057: villisuuden ym. näkyvyysesteiden vuoksi. ven-Lohinivan tien perusparantamiseen
25058: Keväisin ja syksyisin tien kulkeminen tavallisilla vältflä Hinttajärvi-Lohiniva.
25059:
25060: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
25061:
25062: Niilo Koskenniemi Aimo Ajo
25063: 1540 1986 vp.
25064:
25065: Raha-asia-aloite n:o 1433
25066:
25067:
25068:
25069:
25070: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sokiin kaivoshankkeen
25071: käynnistämiseksi
25072:
25073:
25074:
25075: Eduskunnalle
25076:
25077: Sokiin kaivoshanke on Lapin työllisyyden kan- Sokiin hankkeen yhteydessä on eritoten tut-
25078: nalta merkittävä tekijä. Alueen hyödyntämistä on kittava mahdollisuudet yhteistyöhön Neuvostolii-
25079: tutkittu, mutta toistaiseksi löydöstä ei ole ryhdyt- ton kanssa, mihin Neuvostoliitossa olisi haluk-
25080: ty hyödyntämään vetoamalla liiketaloudellisiin te- kuutta.
25081: kijöihin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25082: Kun on odotettavissa työllisyyden tuntuva hei- taen,
25083: kentyminen ja toisaalta alueen raaka-ainejalostei-
25084: den hinnan paraneminen lähitulevaisuudessa, oli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25085: si hankkeen käynnistäminen jo nyt yhteiskuntata- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25086: loudellisesti järkevää ja pian myös liiketaloudelli- 32.50.88 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
25087: sesti mielekästä. Kemira Oy:n osakepääoman korottami-
25088: Hankkeen rahoitus olisi tarkoituksenmukaista seen Sokiin kaivoshankkeen käynnistämi-
25089: hoitaa osakepääoman korotuksena, jotta velka ei seksi.
25090: rasittaisi liiaksi Kemira Oy:n taloutta.
25091:
25092: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
25093:
25094: Niilo Koskenniemi Ulla-Leena Alppi Aimo Ajo
25095: 1986 vp. 1541
25096:
25097: Raha-asia-aloite n:o 1434
25098:
25099:
25100:
25101:
25102: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojan rakentami-
25103: seksi Klaukkalaan
25104:
25105:
25106: Eduskunnalle
25107:
25108: Nurmijärven kunnassa sijaitsevan Klaukkalan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25109: taajaman asukasluku on 8 500 henkilöä. Kylässä taen,
25110: on suunnitteilla väestönsuojan rakentaminen.
25111: Väestönsuoja rakennettaisiin Vaskomäkeen kallio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25112: suojaksi. Väestönsuoja toimisi samalla myös mo- 1987 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark-
25113: nitoimitilana. Koska kylän asukasluku on näinkin kaa väestönsuojan rakentamiseksi Klauk-
25114: suuri, olisikin kohtuullista, että väestönsuoja voi- kalaan.
25115: taisiin rakentaa.
25116:
25117: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25118:
25119: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto
25120: 1542 1986 vp.
25121:
25122: Raha-asia-aloite n:o 1435
25123:
25124:
25125:
25126:
25127: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta laitekeskuksen rakenta-
25128: miseksi Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen
25129: osastoon
25130:
25131:
25132: Eduskunnalle
25133:
25134: Elintarvike- samoin kuin muunkin soveltavan laitekeskus toisi mahdollisuudet geeniteknologian
25135: tutkimuksen eteneminen maassamme riippuu pe- kehittämiseen, vaativiin valkuaisaine-, rasva- ja
25136: rustutkimuksen tasosta. Vuosikymmeniä jatku- sokerisynteeseihin ja -analyyseihin, se mahdollis-
25137: neen Helsingin yliopiston syrjinnän seurauksena taisi biokemian, radiokemian ja analyyttisen ke-
25138: varsinkin tärkeillä kemian aloilla tarvitaan oleellis- mian alueella tulevaisuudessa tarpeelliset operaa-
25139: ta tutkimusmahdollisuuksien kohentumista. Mi- tiot.
25140: käli perustutkimuksen taso ei pidä, on sovelletuil- Maitotalouden kehittäminen edellyttää uuden-
25141: la aloilla turha odottaa huippusaavutuksia. Tä- laista ajattelua ja sen soveltamista valtion varojen
25142: tä varten on Helsingin yliopiston piirissä käynnis- käyttötapoihin. Valtion tulee luoda perusedelly-
25143: tetty hanke kohentaa kemian perustutkimuksen tyksiä, joiden varassa yksityinen sektori pystyy ak-
25144: työskentelymahdollisuuksia matemaattis-luon- tivoitumaan.
25145: nontieteelliseen osastoon perustettavan laitekes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25146: kuksen avulla. taen,
25147: Laitekeskus tulisi suunnitelmien mukaan palve-
25148: lemaan perustutkimusta valtakunnallisesti ja se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25149: säteilisi sovellettujen tiedekuntien kuten 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
25150: maatalous-, metsätieteellisen ja lääketieteellisen markkaa laitekeskuksen rakentamisen
25151: tiedekunnan aloille. Yksikön perustamisen hinta- aloittamiseksi Helsingin yliopiston
25152: luokka on noin 100 miljoonaa markkaa, mikä matemaattis-luonnontieteellisen tiede-
25153: ajoittuisi viiden vuoden jaksolle ja olisi erityinen kunnan yhteyteen.
25154: lisä normaaliin rahoitukseen. Näin muotoutunut
25155:
25156: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25157:
25158: Helvi Koskinen Urho Pohto
25159: 1986 vp. 1543
25160:
25161: Raha-asia-aloite n:o 1436
25162:
25163:
25164:
25165:
25166: Koskinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta aineenopetta-
25167: jien opetusharjoittelun järjestämiseen
25168:
25169:
25170: Eduskunnalle
25171:
25172: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti mukaan opiskelevien opetusharjoittelun järjestä-
25173: koulujen aineenopettajien opiskelutilannetta si- miseen. Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä erityistoi-
25174: ten, että uuden tutkinnon (asetus 530/78) mu- menpiteisiin syntyneen siirtymävaiheen ongelman
25175: kaan opiskelevat suorittavat opetusharjoittelunsa (joka pääosin poistuu luonnollista tietä vuoteen
25176: jo varsinaisen opiskelunsa aikana osana tätä opis- 1987-89 mennessä) ratkaisemiseksi.
25177: kelua. Samanaikaisesti uuden tutkintojärjestel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25178: män mukaan opiskelevien kanssa on korkeakou- tavasti,
25179: luissa vielä niitä, jotka opiskelevat vanhan tutkin-
25180: tojärjestelmän mukaan. Näiden opetusharjoittelu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25181: on järjestetty ns. aineenopettajien erillisinä kasva- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
25182: tustieteen opintoina. Näihin opintoihin pääsemi- 29.37.291isäyksenä 250 000 markkaa van-
25183: nen on osoittautunut kuitenkin ongelmalliseksi, han tutkintojärjestelmän mukaisesti opis-
25184: sillä opettajankoulutusyksiköiden opetusresurssit kelevien aineenopettajien erillisten kasva-
25185: ovat menneet lähes kokonaan uuden järjestelmän tustieteellisten opintojen järjestämiseen.
25186:
25187: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25188:
25189: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
25190: 1544 1986 vp.
25191:
25192: Raha-asia-aloite n:o 1437
25193:
25194:
25195:
25196:
25197: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta aikuiskoulutuksen tuke-
25198: miseksi
25199:
25200:
25201: Eduskunnalle
25202:
25203: Yhteiskuntamme kehittyy tieto-taidollisesti jat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25204: kuvasti kiihtyvällä vauhdilla. Tämän seurauksena taen,
25205: maassamme tarvitaan jatkuvasti yhä kasvavassa
25206: määrin aikuiskoulutusta ja sen monipuolistamista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25207: ja tehostamista. Määrärahat aikuiskoulutuksen ke- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
25208: hittämiseen ovat kuitenkin jatkuvasti jääneet jäl- 30 000 000 markkaa aikuiskoulutuksen tu-
25209: keen kysynnästä. Tämän takia aikuiskoulutuksen kemiseen tehtäväksi tasokorotukseksi.
25210: tukemiseen ja kehittämiseen tarvittaviin määrära-
25211: hoihin tulisi saada tasokorotus.
25212:
25213: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25214:
25215: Helvi Koskinen Vieno Eklund
25216: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
25217: Ulla Lehtinen
25218: 1986 vp. 1545
25219:
25220: Raha-asia-aloite n:o 1438
25221:
25222:
25223:
25224:
25225: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta Artjärven-Villikkalan Nuori-
25226: soseura ry:n toiminnan tukemiseen
25227:
25228:
25229: Eduskunnalle
25230:
25231: Artjärven-Viliikkalan Nuorisoseura ry. on montti oli kuitenkin välttämätön, jotta taloa voi-
25232: suorittanut omarahoitteisesti nuorisoseurantalolla tiin käyttää.
25233: korjaustöitä, mm. peltikaton korjauksen. Koska Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25234: talon lämpöeristys oli todella huono eikä sitä tal- taen,
25235: vella voitu kunnolla käyttää, jouduttiin välikat-
25236: toon laittamaan lämpöeristeeksi puhallusvillaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25237: Remontti on edelleen osittain kesken ja se nielee 1987 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark-
25238: kaikki nuorisoseuran varat ja ylitsekin. Näin ollen kaa Artjärven- Vzflikkalan Nuorisoseura
25239: nuorisoseuran toiminta jatkossa vaikeutuu. Re- ry:n toiminnan tukemiseen.
25240:
25241: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25242:
25243: Helvi Koskinen
25244:
25245:
25246:
25247:
25248: 93 260148U
25249: 1546 1986 vp.
25250:
25251: Raha-asia-aloite n:o 1439
25252:
25253:
25254:
25255:
25256: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Ahjo -urheilu-
25257: seuralle pururadan rakentamiseen
25258:
25259:
25260: Eduskunnalle
25261:
25262: Artjärven kunnassa toimivan urheiluseura Ah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25263: jon toiminta on erittäin vilkasta. Urheiluseura on taen,
25264: suunnitellut pururadan rakentamista Artjärven
25265: kunnan alueelle. Purorata olisi näin kaikkien kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25266: talaisten ilona ja hyötynä. Suunnitelman toteutta- 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
25267: miseksi ei kuitenkaan pelkkä taikoohenki riitä, kaa Artjärven Ahjo -urheiluseuralle avus-
25268: vaan tarvitaan myös taloudellista tukea. tukseksi pururadan rakentamista varten.
25269:
25270: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25271:
25272: Helvi Koskinen Vieno Eklund
25273: Urho Pohto Lea Mäkipää
25274: Heikki Riihijärvi
25275: 1986 vp. 1547
25276: ~
25277:
25278:
25279:
25280:
25281: Raha-asia-aloite n:o 1440
25282:
25283:
25284:
25285:
25286: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirkkonummen Veikko-
25287: lan Veikot -urheiluseuralle urheilukentän rakentamisen aloit-
25288: tamiseksi
25289:
25290:
25291:
25292: Eduskunnalle
25293:
25294: Veikkolan Veikot on erittäin aktiivisesti työtä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25295: urheilumme ja nuorisomme terveiden harrastus- taen,
25296: ten eteen tekevä urheiluseura Uudellamaalla.
25297: Puutteena toiminnassa on oman urheilukentän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25298: puuttuminen alueelta. Urheiluseura toivoisikin 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
25299: voivansa taikootyöllä rakentaa urheilukentän, mi- kaa erityismäärärahana Veikkolan Veikot
25300: käli riittävästi varoja hankkeen aloittamiseksi olisi -urheiluseuralle urheilukentän rakentami-
25301: saatavissa. sen aloittamiseksi Kirkkonummella.
25302:
25303: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25304:
25305: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto
25306: 1548 1986 vp.
25307:
25308: Raha-asia-aloite n:o 1441
25309:
25310:
25311:
25312:
25313: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän Urheilijoiden
25314: toiminnan tukemiseksi
25315:
25316:
25317: Eduskunnalle
25318:
25319: Urheiluseurat tarjoavat maassamme kasvavalle Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25320: nuorisolle terveen ja liikunnallisen vapaa-ajanviet- taen,
25321: tovaihtoehdon. Liian paljon nuorisaamme kulkee
25322: kadulla joutuen huonoon seuraan vapaa-ajan toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25323: mintamahdollisuuksien puutteessa. Mäntsälän 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
25324: Urheilijat on useita vuosia toiminut aktiivisesti kaa erityismåärårahana Mäntsälän Urhezli-
25325: tehden työtä urheilun ja nuorisomme kasvatuksen joiden toiminnan tukemiseen.
25326: hyväksi.
25327:
25328: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25329:
25330: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto
25331: 1986 vp. 1549
25332:
25333: Raha-asia-aloite n:o 1442
25334:
25335:
25336:
25337:
25338: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Veteraanikeilaajat ry:n
25339: toiminnan tukemiseen
25340:
25341:
25342: Eduskunnalle
25343:
25344: Vantaan Tikkurilassa to1m11 aktiivisesti seura että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25345: Veteraanikeilaajat ry. Keilaaminen on hyvää kun- 1987 tulo- ia menoarvioon 50 000 mark-
25346: toilua, ja tärkeää on etenkin yhteisessä ryhmässä kaa Vantaalla toimivan Veteraanikeilaa/af
25347: toimiminen ja toisten ihmisten tapaaminen. ry:n toiminnan tukemiseen.
25348: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25349: taen,
25350:
25351: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25352:
25353: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
25354: 1550 1986 vp.
25355:
25356: Raha-asia-aloite n:o 1443
25357:
25358:
25359:
25360:
25361: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Kotiseutuyhdis-
25362: tys ry:lle museorakennusten kunnostukseen
25363:
25364:
25365: Eduskunnalle
25366:
25367: Artjärvi on vanhaa uusimaalaista asutusaluetta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25368: Alueella on monia vanhoja ja historiallisesti ar- taen,
25369: vokkaita rakennuksia, jotka kohtuuden nimessä
25370: olisi syytä kunnostaa ja säästää muistoksi ja ope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25371: tukseksi jälkipolville. Artjärven Kotiseutuyhdistys 1987 tulo- ja menoarvioon momentzile
25372: ry. toimii aktiivisesti alueen vanhojen museora- 29.94.50 100 000 markkaa Artjärven Ko-
25373: kennusten säilyttämisen puolesta. Taloudellista tiseutuyhdistys ry:lle museorakennusten
25374: tukea valtion taholta kuitenkin tarvitaan. kunnostamiseen.
25375:
25376: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25377:
25378: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto
25379: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi Ulla Lehtinen
25380: 1986 vp. 1551
25381:
25382: Raha-asia-aloite n:o 1444
25383:
25384:
25385:
25386:
25387: Koskinen ym: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Vuorenmäellä
25388: sijaitsevan talon kunnostamiseksi
25389:
25390:
25391: Eduskunnalle
25392:
25393: Artjärven Vuorenmäellä sijaitsee vanha vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25394: 1883 rakennettu hirsinen rakennus, joka on toi- taen,
25395: minut mm. keisarin reserviläisten aikaisen kaptee-
25396: nin asuntona. Rakennus ja koko alue on historial- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25397: lisesti arvokas. Artjärven päivien aikana alueella 1987 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
25398: paikallinen nuorisoseura esittää näytelmiä ja mu- markkaa Artjärven Vuorenmäellä sijaitse-
25399: seoksi kunnostettavassa kapteenin talossa riittäisi van vuonna 1883 rakennetun talon kun-
25400: varmasti muutoinkin kävijöitä. nostamiseksi.
25401:
25402: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25403:
25404: Helvi Koskinen Vieno Eklund
25405: Urho Pohto Lea Mäkipää
25406: Heikki Riihijärvi
25407: 1552 1986 vp.
25408:
25409: Raha-asia-aloite n:o 1445
25410:
25411:
25412:
25413:
25414: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hietanan vesimyllyn kun-
25415: nostamiseksi Artjärvellä
25416:
25417:
25418: Eduskunnalle
25419:
25420: Artjärven kunnassa Hietanan kylässä sijaitsee Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25421: erittäin kaunis vanha vesimylly. Vesimyllyn omis- taen,
25422: taa Hietanan kyläyhteisö. Vesimyllyt ovat katoa-
25423: vaa kansanperinnettä ja olisikin tarpeen, että tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25424: mä mylly voitaisiin entistää ja kunnostaa tulevien 1987 tulo- ja menoarvioon 5 00 000 mark-
25425: sukupolvien ihailtavaksi ja historialliseksi muisto- kaa Hietanan vesimyllyn kunnostamiseksi
25426: merkiksi. Artjärvellä.
25427:
25428: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25429:
25430: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto
25431: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi
25432: 1986 vp. 1553
25433:
25434: Raha-asia-aloite n:o 1446
25435:
25436:
25437:
25438:
25439: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Säilän nuoriso-
25440: seurantalon peruskorjaukseen
25441:
25442:
25443: Eduskunnalle
25444:
25445: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25446: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
25447: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli- 29.99.51 20 000 markan määrärahan Art-
25448: suuksien mukaan. Yksi kipeästi apua tarvitseva järven Sätlän nuorisoseurantalon perus-
25449: seurantalo on Artjärven Säilän nuorisoseurantalo, korjausta varten.
25450: joka heikkokuntoisena ja vireästi toimivana kaipaa
25451: kipeästi tukea kunnostusta varten.
25452: Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
25453: nioittaen,
25454:
25455: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25456:
25457: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
25458:
25459:
25460:
25461:
25462: 94 260148U
25463: 1554 1986 vp.
25464:
25465: Raha-asia-aloite n:o 1447
25466:
25467:
25468:
25469:
25470: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Myrskyiän Majakan nuori-
25471: soseurantalon kunnostamiseen
25472:
25473:
25474: Eduskunnalle
25475:
25476: Nuorisoseuratoiminta on toimintaa yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25477: takelpoisten kansalaisten kasvattamiseksi. Valtion taen,
25478: olisi tätä arvokasta toimintaa tuettava mahdolli-
25479: suuksien mukaan. Useat maalla sijaitsevat vireästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25480: toimivat nuorisoseurantalot ja urheiluseurantalot 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
25481: kaipaavat kipeästi remonttia. Talot ovat heikko- 29.99.51 50 000 markkaa Myrskykin Ma-
25482: kuntoisia, kaikella tavalla rapistuneita ja tarvitse- jakan nuorisoseurantalon kunnostami-
25483: vat pientä korjausta vähän joka paikkaan. seen.
25484:
25485: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25486:
25487: Helvi Koskinen Vieno Eklund
25488: Urho Pohto Lea Mäkipää
25489: Heikki Riihijärvi
25490: 1986 vp. 1555
25491:
25492: Raha-asia-aloite n:o 1448
25493:
25494:
25495:
25496:
25497: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pukkilan nuorisoseuranta-
25498: lon kunnostamiseen
25499:
25500:
25501: Eduskunnalle
25502:
25503: Pukkilan nuorisoseura on talkoovoimin kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25504: nostanut nuorisoseurantaloa. Puutteita on kuiten- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25505: kin vielä mm. sähkötöiden ja kaluston osalta, jot- 29.99.51 40 000 markkaa Pukkzlan nuori-
25506: ka molemmat vaativat ahkeran talkoohengen li- soseurantalon kunnostamiseen.
25507: säksi myös riittävästi varoja.
25508: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25509: taen,
25510:
25511: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25512:
25513: Helvi Koskinen Vieno Eklund
25514: Urho Pohto Lea Mäkipää
25515: Heikki Riihijärvi
25516: 1556 1986 vp.
25517:
25518: Raha-asia-aloite n:o 1449
25519:
25520:
25521:
25522:
25523: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotungin seurantalon kun-
25524: nostamiseen Vantaalla
25525:
25526:
25527: Eduskunnalle
25528:
25529: Vantaalla sijaitsevassa Sotungin seurantalossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25530: on vilkasta toimintaa. Seurantalo on kuitenkin ki- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
25531: peästi pikaisen kunnostuksen tarpeessa. 29.99.51 40 000 markkaa Satungin seu-
25532: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- rantalon kunnostamiseen Vantaalla.
25533: taen,
25534:
25535: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25536:
25537: Helvi Koskinen Vieno Eklund
25538: Urho Pohto Lea Mäkipää
25539: Heikki Riihijärvi
25540: 1986 vp. 1557
25541:
25542: Raha-asia-aloite n:o 1450
25543:
25544:
25545:
25546:
25547: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän Sääksjärven
25548: nuorisoseurantalon kalusteiden uusimiseen
25549:
25550:
25551: Eduskunnalle
25552:
25553: Nuorisoseuratoiminta kasvattaa nuorissamme Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25554: vastuuta ja yhteishenkeä. Nuorisoseuratoiminta taen,
25555: onkin ilahduttavasti elpynyt viime vuosina. Sääks-
25556: järven nuorisoseurantalo on erittäin ahkerassa käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25557: tössä mm. kerho- ja harrastustoiminnan puitteis- 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
25558: sa. Talon kalusteet ovat kuitenkin erittäin vanhoja kaa Sääksjärven nuorisoseurantalon kalus-
25559: ja huonokuntoisia. teiden uusimiseen.
25560:
25561: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25562:
25563: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto
25564: 1558 1986 vp.
25565:
25566: Raha-asia-aloite n:o 1451
25567:
25568:
25569:
25570:
25571: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven maamiesseuran-
25572: talon kunnostamiseen
25573:
25574:
25575: Eduskunnalle
25576:
25577: Artjärven maamiesseurantalo on alueellaan ai- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25578: noa rakennus, jossa voidaan järjestää suurempia 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
25579: juhlia ja tilaisuuksia. Talon katto on nyt kuitenkin 29. 99.51 800 000 markkaa Artjärven
25580: erittäin huonossa kunnossa. Katto vuotaa ja läm- maamiesseurantalon kunnostamiseen.
25581: pöeristys on huono. Näin ollen talon käyttö eten-
25582: kin talvikautena on lähes mahdotonta.
25583: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25584: taen,
25585:
25586: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25587:
25588: Helvi Koskinen Vieno Eklund
25589: Urho Pohto Lea Mäkipää
25590: Heikki Riihijärvi
25591: 1986 vp. 1559
25592:
25593: Raha-asia-aloite n:o 1452
25594:
25595:
25596:
25597:
25598: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta korvauksen maksamiseen
25599: suomalaisen työhevosen pitäjälle
25600:
25601:
25602: Eduskunnalle
25603:
25604: Suomen työhevoskanta on supistunut huoles- nykyisillä menetelmillä. Tulee luoda entisen lisäk-
25605: tuttavasti. Tämä on viime vuosina kyllä jossain si ns. ruokarahajärjestelmä. Jokaiselle, joka ylläpi-
25606: määrin huomioitu, mutta ei riittävästi. On ollut tää työhevosta, maksettakoon 3 000 mk:n suurui-
25607: selvästi havaittavissa, että metsätalouden puolella nen ruokarahakorvaus hevosta kohden vuodessa.
25608: kaivataan tasaisesti koko maan kattavaa työhevos- Edellä esittämillämme perusteilla ehdotamme
25609: kantaa metsätöissä käytettäväksi. Samoin eräillä kunnioittaen,
25610: muilla aloilla kaivataan palautumista hevosen
25611: käyttöön. Oman kokonaisuutensa muodostaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25612: mahdollinen kriisiaika. Tätä varten on ikään kuin 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
25613: vakuutena säilytettävä määrätyn suuruinen hevos- markan määrärahan suomalaisen työhevo-
25614: kanta. Se ei kylläkään onnistu riittävässä määrin sen pitäjälle maksellavaan korvaukseen.
25615:
25616: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25617:
25618: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
25619: 1560 1986 vp.
25620:
25621: Raha-asia-aloite n:o 1453
25622:
25623:
25624:
25625:
25626: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 1607 perus-
25627: parantamiseksi Mäntsälän Sääksjärven osuudella
25628:
25629:
25630: Eduskunnalle
25631:
25632: Vanha Porvoon maantie n:o 1607 osuuddtaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25633: Mäntsälän Sääksjärven kylässä on erittäin huonos- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
25634: sa kunnossa ja tarvitsee pikaista perusparantamis- 31.24. 77 100 000 markkaa maantien n:o
25635: ta. S_iksi tarkoitukseen olisi myönnettävä pikaisesti 1607 perusparantamiseksi Miintsälå'n
25636: varoJa. Sääksjärven kylän alueella.
25637: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25638: taen,
25639:
25640: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25641:
25642: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto
25643: 1986 vp. 1561
25644:
25645: Raha-asia-aloite n:o 1454
25646:
25647:
25648:
25649:
25650: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pornaisten-Monninkylän
25651: maantien peruskunnostukseen sekä kevyen liikenteen väylien ra-
25652: kentamiseen
25653:
25654: Eduskunnalle
25655:
25656: Valtateiden n:o 7 ja 4 rakentaminen nielee lei- jo vuosia. TVL:n Uudenmaan piiri pitääkin hank-
25657: jonanosan valtion vuoden 1987 budjettiesityksessä keen pikaista aloittamista erittäin tarpeellisena.
25658: Itä-Uudenmaan teille osoitetuista määrärahoista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25659: Pornaisten-Monninkylän maantien peruskun- taen,
25660: nostus on jäänyt ilman määrärahaa, vaikka se
25661: TVL:n toimenpideohjelman mukaan piti aloittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25662: vuonna 1987. Monninkylän-Pornaisten tiehank- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25663: keen karsimisen takia joudutaan siirtämään myös 31.24. 77 1 000 000 markkaa Pornaisten-
25664: siihen liittyviä kevyen liikenteen järjestelyjä Per- Monninkylän maantien peruskunnostuk-
25665: naisissa ja Monninkylässä. Tie on alueen pahimpia sen sekä kevyen liikenteen väylien raken-
25666: kelirikkateitä ja sen peruskunnostus on ollut esillä tamisen aloittamiseksi.
25667:
25668: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25669:
25670: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto
25671:
25672:
25673:
25674:
25675: 95 260148U
25676: 1562 1986 rd.
25677:
25678: Finansmotion nr 1455
25679:
25680:
25681:
25682:
25683: Koskinen m.fl.: Om anvisande av anslag för utvidgande av sebar-
25684: hetsområdet för Sveriges television
25685:
25686:
25687: Till Riksdagen
25688:
25689: En höjning av det svenskspråkiga kulturutbu- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
25690: det är en viktig sak för bevarandet av det svenska samt
25691: språket, vilket är en rikedom för vårt land.
25692: Direkt sändning av Sveriges TV till alla de att Riksdagen i statsförslaget för 1987 i
25693: svensk- och tvåspråkiga kommuner vilka ännu in- tillägg upptar 5 000 000 mark /ör att byg-
25694: te kanta del av dessa sändningar vore ett synnerli- ga nödvändigt system för att se Sverzges
25695: gen bra och förmånligt alternativ att fylla detta TV i alla svensk- och tvåspråkzga kommu-
25696: behov. Ett positivt beslut i denna sak skulle också ner.
25697: vara av utomordentlig betydelse för förståelsen för
25698: den nordiska samhörigheten i vårt land.
25699:
25700: Helsingfors den 26 september 1986
25701:
25702: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
25703: 1986 vp. 1563
25704:
25705: Raha-asia-aloite n:o 1455 Suomennos
25706:
25707:
25708:
25709:
25710: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsin television näky-
25711: vyysalueen laajentamiseksi
25712:
25713:
25714: Eduskunnalle
25715:
25716: Ruotsin kieli on maamme rikkaus ja siksi on tär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25717: keää edistää sen säilymistä lisäämällä ruotsinkielis- tavasti,
25718: tä kulttuuritarjontaa.
25719: Ruotsin television suorien lähetysten saaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25720: näkymään kaikissa niissä ruotsinkielisissä ja kaksi- 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
25721: kielisissä kunnissa, joissa ne eivät vielä näy, olisi markkaa välttämättömien järjestelmien
25722: erittäin hyvä ja edullinen tapa ruotsinkielisen rakentamiseksi, jotta Ruotsin televisiota
25723: kulttuurin tarpeen tyydyttämiseksi. Tässä asiassa voitaistin katsoa kaikissa ruotsinkielisissä
25724: tehtävällä myönteisellä päätöksellä olisi erittäin ja kaksikielisissä kunnissa.
25725: suuri merkitys myös pohjoismaisen yhteenkuulu-
25726: vuuden ymmärtämiselle maassamme.
25727:
25728: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
25729:
25730: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
25731: 1564 1986 vp.
25732:
25733: Raha-asia-aloite n:o 1456
25734:
25735:
25736:
25737:
25738: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta toimeentulotuen perus-
25739: osan korottamiseksi
25740:
25741:
25742: Eduskunnalle
25743:
25744: Toimeentulotuen perusosa on tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25745: 55 % täyden kansaneläkkeen määrästä. Tämä taen,
25746: 55 % :n taso vaikeuttaa työttömyysturvan ja muun
25747: sosiaaliturvan yhteensovittamista työvoimapoliit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25748: tiset näkökohdat huomioon ottavalla tavalla. Tä- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
25749: män takia tulisi kiireellisesti nostaa toimeentulo- 40 000 000 markkaa toimeentulotuen pe-
25750: tuen perusosaa 55 % :sta 70 % :iin täyden kansan- rusosan korottamiseksi 55 %:sta 70 %:iin
25751: eläkkeen määrästä. täyden kansaneläkkeen määrästä.
25752:
25753: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25754:
25755: Helvi Koskinen Vieno Eklund
25756: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
25757: 1986 vp. 1565
25758:
25759: Raha-asia-aloite n:o 1457
25760:
25761:
25762:
25763:
25764: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljesliiton
25765: Mäntsälän osaston kuntootustoiminnan tukemiseksi
25766:
25767:
25768: Eduskunnalle
25769:
25770: Sotiemme veteraanit olivat valmiit uhraamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25771: terveytensä ja jopa henkensä isänmaamme puoles- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
25772: ta rintamalla. Arvokasta isänmaallista työtä teh- 33.23.53 30 000 markkaa Sotainvalidien
25773: neiden veteraaniemme asioita ei kuitenkaan vielä- Veljesliiton Mäntsälän osastolle sotainvali-
25774: kään ole hoidettu kuntoon. Jo ikääntyneiden ve- dien kuntoutukseen.
25775: teraanien kuntootus on erittäin tarpeellista.
25776: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25777: taen,
25778:
25779: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25780:
25781: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto
25782: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi
25783: Ulla Lehtinen
25784: 1566 1986 vp.
25785:
25786: Raha-asia-aloite n:o 1458
25787:
25788:
25789:
25790:
25791: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Sotainvalidit
25792: ry:n toiminnan tukemiseen
25793:
25794:
25795: Eduskunnalle
25796:
25797: Sodan päättymisestä on kulunut jo yli 40 vuot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25798: ta. Kuitenkaan arvokasta isänmaallista työtä teh- 1987 tulo- ja menoarvioon momenti//e
25799: neiden veteraanien asioita ei vieläkään ole hoidet- 33.23.53 20 000 markkaa Artjärven So-
25800: tu kuntoon. Jo ikääntyneiden veteraanien kun- tainvalidit ry:n toiminnan tukemiseen.
25801: toutus on erittäin tarpeellista. Kuntoutuksen yms.
25802: tuen tarve on suuri myös Artjärven kunnassa.
25803: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25804: taen,
25805:
25806: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25807:
25808: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto
25809: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi
25810: Ulla Lehtinen
25811: 1986 vp. 1567
25812:
25813: Raha-asia-aloite n:o 1459
25814:
25815:
25816:
25817:
25818: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään Sotaveteraanit
25819: ry:lle kuntoutustoimintaan
25820:
25821:
25822: Eduskunnalle
25823:
25824: Sodan päättymisestä on kulunut jo yli 40 vuot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25825: ta. Kuitenkaan arvokasta isänmaallista työtä teh- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25826: neiden veteraanien asioita ei vieläkään ole hoidet- 33.23.53 25 000 markkaa Hyvinkään So-
25827: tu kuntoon. Jo ikääntyneiden veteraanien kun- taveteraanit ry:lle sotainvalidien kuntou-
25828: toutus on erittäin tarpeellista. Kuntoutustarve on tukseen.
25829: suuri myös Hyvinkään kaupungin alueella.
25830: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25831: taen,
25832:
25833: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25834:
25835: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto
25836: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi Ulla Lehtinen
25837: 1568 1986 vp.
25838:
25839: Raha-asia-aloite n:o 1460
25840:
25841:
25842:
25843:
25844: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan Rintamamies-
25845: veteraanit ry:lle kuntoutustoimintaan
25846:
25847:
25848: Eduskunnalle
25849:
25850: Orimattilan Rintamamiesveteraanit ry vietti tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25851: nä syksynä 20-vuotisjuhlaansa. Sodan päättymi- taen,
25852: sestä on kulunut yli 40 vuotta, mutta kuitenkaan
25853: arvokasta isänmaallista työtä tehneiden veteraa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25854: nien asioita ei ole saatu hoidetuksi. Orimattilan 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
25855: Rintamamiesveteraanit ry aikoo tulevaisuudessa 33.23.53 30 000 markkaa Orimatttlan
25856: suunnata toimintansa painopistettä yhä enemmän Rintamamiesveteraanit ry:lle sotainvali-
25857: sotaveteraanien kuntoutuspalvelujen parantami- dien kuntoutukseen.
25858: seen. Jo ikääntyneiden veteraanien kuntoutus on
25859: erittäin tarpeellista.
25860:
25861: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25862:
25863: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto
25864: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi
25865: Ulla Lehtinen
25866: 1986 vp. 1569
25867:
25868: Raha-asia-aloite n:o 1461
25869:
25870:
25871:
25872:
25873: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mannerheimin Lastensuo-
25874: jel.uliiton Orimattilan osastolle ns. hoitajarengastoiminnan tuke-
25875: mtseen
25876:
25877: Eduskunnalle
25878:
25879: Työssä käyvä äiti ja isä joutuu pulmalliseen ti- Hoitajarenkaan toiminta onkin tavallaan organi-
25880: lanteeseen, jos lapsi sairastuu. Vanhempien on soitua naapuriapua, josta auttaja saa pienen rahal-
25881: mentävä työhön, mutta ongelmana on saada lap- lisen korvauksen.
25882: selle hoitaja. Jo vuodesta 1974 alkaen on eri puo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25883: lilla Suomea ollut kunnallisen kodinhoitotoimin- taen,
25884: nan apuna Mannerheimin Lastensuojeluliiton pai-
25885: kallisosastojen organisoima nk. hoitajarengastoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25886: minta. Myös Orimattilassa on tällainen toiminta 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
25887: aloitettu ja hoitajia koulutetaan Orimattilan kan- kaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton
25888: salaisopistossa sairastuneen lapsen kotihoitokurs- on·mattzlan osastolle ns. hoitajarengastoi-
25889: seilla. Toiminta on täysin vapaaehtoispohjalla. minnan tukemiseen.
25890:
25891: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25892:
25893: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto
25894: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi
25895: Ulla Lehtinen
25896:
25897:
25898:
25899:
25900: 96 260148U
25901: 1570 1986 vp.
25902:
25903: Raha-asia-aloite n:o 1462
25904:
25905:
25906:
25907:
25908: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rinnekoti-Säätiölle toi-
25909: minnan tukemiseen
25910:
25911:
25912: Eduskunnalle
25913:
25914: Rinnekoti-Säätiön tarkoituksena on perustaa ja yksityisenä keskuslaitoksena. Laitoksessa on vireil-
25915: ylläpitää huoltolaitoksia kehitysvammaisia varten, lä mm. 60-hoitopaikkaisen monivammaisten hoi-
25916: edistää kehitysvammaisuuden tutkimista ja huol- torakennuksen rakentamissuunnitelma.
25917: toa maassamme, kasvattaa ja kouluttaa henkilöitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25918: mainitun laatuista toimintaa varten ja muulla ta- taen,
25919: voin edistää kehitysvammaisten huoltoa maassam-
25920: me. Säätiön toiminta- ja talousyksiköitä ovat Rin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25921: nekodin keskuslaitos, Rinnekoti-Säätiön tutki- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25922: muslaitos sekä Rinnekoti-Säätiön maatila. Kes- markkaa Rinnekoti-Säätiön toiminnan tu-
25923: kuslaitos toimii Uudenmaan erityishuoltopiirin kemiseksi.
25924:
25925: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25926:
25927: Helvi Koskinen Vieno Eklund
25928: Heikki Riihijärvi Urho Pohto
25929: Ulla Lehtinen
25930: 1986 vp. 1571
25931:
25932: Raha-asia-aloite n:o 1463
25933:
25934:
25935:
25936:
25937: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta HYKS:n lastenklinikan
25938: syöpäosaston toiminnan turvaamiseen
25939:
25940:
25941: Eduskunnalle
25942:
25943: HYKS:n lastenklinikalla käynnistyi vuoden Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
25944: 1984 alussa saneeraustyö, jonka johdosta lasten me kunnioittaen,
25945: syöpäosasto eli osasto 10 jouduttiin hajauttamaan
25946: eri osastoille. Tämä merkitsee syöpää sairastavien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25947: lasten hoito-olosuhteiden selvää huonontumista. 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
25948: Tilanne jatkuu ilmeisesti syöpäsairaiden lasten kan määrärahan HYKS:n lastenklinikan
25949: kannalta huonona, kunnes uusi lisärakennus las- osasto 10:n toiminnan turvaamiseksi.
25950: tenklinikalle valmistuu.
25951:
25952: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
25953:
25954: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
25955: 1572 1986 vp.
25956:
25957: Raha-asia-aloite n:o 1464
25958:
25959:
25960:
25961:
25962: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sydänpiiritoiminnan ke-
25963: hittämiseen
25964:
25965:
25966: Eduskunnalle
25967:
25968: Suomen Sydäntautiliitto on valtakunnallinen paljon liikkeellä. Hänen lisäkseen paikalla pitää
25969: kansanterveysjärjestö, johon kuuluu lähes 100 000 olla toimistosihteeri, joka hoitaa päivittäiset rutii-
25970: jäsentä. Liiton organisaatio muodostuu keskustoi- niluontoiset tehtävät ja samalla on valmiina vas-
25971: miston lisäksi 20 sydänpiiristä ja yli 200 sydänyh- taamaan puhelimeen.
25972: distyksestä. Samalla sydän- ja verisuonitautien ehkäisyoh-
25973: Erittäin merkittävänä osana sydän- ja verisuoni- jelman toteuttamisessa, koulutustilaisuuksien jär-
25974: tautien ehkäisyohjelman toteuttamisessa ovat sy- jestämisessä ym. toiminnanjohtajan ja sydän(tau-
25975: dän( tauti)piirit sekä sydänyhdistykset. Tällä het- ti)piirin osuus on erittäin merkittävä. Tällä het-
25976: kellä muutamassa sydänpiirissä on päätoiminen kellä eräät piirit ovat taloudellisissa vaikeuksissa.
25977: toiminnanjohtaja ja toimistosihteeri. Kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25978: täysipainoisen toiminnan edellytyksenä on koko-
25979: päivätoimineo ammattitaitoinen toiminnanjohta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25980: ja ja toimistosihteeri. Toiminnanjohtajan tehtävä- 1987 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
25981: nä on organisoida toiminta, käydä kouluttamassa, kan määrärahan sydänpiiritoiminnan ke-
25982: suorittaa varainkeräystä ja yleensäkin olla varsin hittämiseen.
25983:
25984: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
25985:
25986: Helvi Koskinen Arvo Kemppainen Kari Rajamäki
25987: Hannu Tenhiälä Ole Wasz-Höckert Ritva Laurila
25988: 1986 vp. 1573
25989:
25990: Raha-asia-aloite n:o 1465
25991:
25992:
25993:
25994:
25995: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaan Syöpäyhdistys
25996: ry:n toiminnan tukemiseen
25997:
25998:
25999: Eduskunnalle
26000:
26001: Vantaan Syöpäyhdistys ry. tekee alueellaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26002: merkittävää työtä syöpään sairastuneiden ja hei- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
26003: dän perheittensä auttamiseksi. Työ on vaativaa ja kaa Vantaan Syöpäyhdistys ry:n toimin-
26004: siihen tarvitaan taloudellisia voimavaroja, joita ei nan tukemiseen.
26005: aina ole läheskään riittävästi. On aivan oikein, et-
26006: tä yhteiskunta tukee rahallisesti tätä toimintaa.
26007: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26008: taen,
26009:
26010: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
26011:
26012: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
26013: 1574 1986 vp.
26014:
26015: Raha-asia-aloite n:o 1466
26016:
26017:
26018:
26019:
26020: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkijanviran perustami-
26021: seksi Helsingin vesipiiriin
26022:
26023:
26024: Eduskunnalle
26025:
26026: Helsingin vesipiiri tarvitsisi pikaisesti uuden vi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26027: ranhaltijan vesistöjen tutkimiseen. Alueella ovat taen,
26028: ongelmana mm. tulvat ja vesistöjen saastuminen.
26029: Esimerkiksi kesällä 1986 kuoli 3 lehmää Artjärven että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26030: kylässä sinilevämyrkytykseen juotuaan myrkyllistä 1987 tulo- ja menoarvioon 500000 mark-
26031: vettä. Muillakin alueilla on myrkyllisyyttä esiinty- kaa tutkzjcmviran perustamiseksi Helsin-
26032: nyt. gin vesipiiriin.
26033:
26034: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
26035:
26036: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen Heikki Riihijärvi
26037: 1986 vp. 1575
26038:
26039: Raha-asia-aloite n:o 1467
26040:
26041:
26042:
26043:
26044: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sinilevän torjunnan tehos-
26045: tamiseksi
26046:
26047:
26048: Eduskunnalle
26049:
26050: Saastuminen Etelä-Suomen taajamien läheisyy- joka saattaa olla kuolettavaa. Vaikea tilanne on
26051: dessä pahenee jatkuvasti. Yhtenä vaikeana ilmiö- mm. Lohjan ja Artjärven alueella.
26052: nä on sinilevän lisääntyminen. Se on saavuttamas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26053: sajo kriittisen tilan, koska kotieläimiä kuolee juo- taen,
26054: tuaan saastunutta vettä. Tällöin olemme tekemi-
26055: sissä todella vaarallisen tilanteen kanssa. Suurta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26056: huomiota herättää kysymys lasten turvallisuudes- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26057: ta: miten voidaan esimerkiksi estää pienten lasten markkaa sinilevän torjunnan tehostami-
26058: pääseminen tekemisiin saastuneen veden kanssa, seksi.
26059:
26060: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
26061:
26062: Helvi Koskinen Vieno Eklund Urho Pohto
26063: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi
26064: Ulla Lehtinen
26065: 1576 1986 vp.
26066:
26067: Raha-asia-aloite n:o 1468
26068:
26069:
26070:
26071:
26072: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienvesistöjen suojelun te-
26073: hostamiseen Uudellamaalla ja Hämeessä
26074:
26075:
26076: Eduskunnalle
26077:
26078: Uudenmaan ja Hämeen pienvesistöt ovat jou- kohonneena aiheuttaa kalakannoille. Eräät kemi-
26079: tumassa saastumissyistä uhanalaisiksi. Se, että nii- kaalit aiheuttavat liiallista rehevöitymistä, joka saa
26080: tä saastuttavat yhä lisääntyvät ympäristössä, met- a.ikaan veden happitilanteessa kielteisiä muutok-
26081: sissä ja maataloudessa käytettävät erilaiset suora- sla.
26082: naiset myrkyt ja tuotannon lisäykseen käytettävät Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
26083: kemikaalit, ei enää riitä, uuden uhan tuovat niin me kunnioittaen,
26084: sanotut happamat sateet.
26085: Tähän kysymykseen ei ole kiinnitetty riittävästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26086: huomiota. Meidän tulee suhtautua siihen vaka- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
26087: vasti. Meillä ei ole varaa laskea asioita niin pitkälle 35.12.26 2 000 000 markkaa Uuden-
26088: kuin naapurimaissamme on tapahtunut. maan ja Hämeen pienvesistöjen luonnon-
26089: Mainitut pienvesistöt ovat erittäin tärkeitä mm. suojelulizsen tzlanteen selvittämzseksi ja
26090: vapaa-ajan käytölle. Jo nyt ovat selvästi havaitta- tarpeellzsten toimenpiteiden aloittami-
26091: vissa ne haitat, jotka happamuus liian korkeaksi seksi.
26092:
26093: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
26094:
26095: Helvi Koskinen Ulla Lehtinen
26096: 1986 vp. 1577
26097:
26098: Raha-asia-aloite n:o 1469
26099:
26100:
26101:
26102:
26103: Kulhia: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kunnallisliitolle kylätoi-
26104: mikuntien toiminnan tukemiseen
26105:
26106:
26107: Eduskunnalle
26108:
26109: Paikalliskulttuurista, kylien elinkelpoisuudesta sa yhä lisää tehtäviä, tulisi yhteiskunnan ryhtyä
26110: ja asukkaitten eduista huolehdittaessa on asuk- niitä tukemaan. Avustukset tulisi kanavoida Suo-
26111: kaitten vapaaehtoisuuteen perustuvalla paikalli- men Kunnallisliiton kautta, koska se toimii kylä-
26112: sella toiminnalla erityinen merkitys. Yhtenä täl- toimikuntien neuvontajärjestönä ja on Kyläasiain
26113: laisena asukkaitten järjestäytyneen yhteistoimin- neuvottelukunnan tärkein jäsenjärjestö. Määrära-
26114: nan kantavana voimana ovat maamme yli 2 000 haan tulisi sisällyttää Kunnallisliitolle hallinnollis-
26115: kylätoimikuntaa. ten kulujen peittämiseen 5 000 markkaa.
26116: Kylätoimikunnat ovat osoittautuneet toimiviksi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26117: kansanvallan välineiksi. Myös julkinen hallinto on taen,
26118: tunnustanut kylätoimikunnat varteenotettaviksi
26119: asukkaitten etujen ajajiksi. Esimerkiksi sisäasiain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26120: ministeriön asettaman lähidemokratiatoimikun- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
26121: nan mietinnössä tunnustetaan kylätoimikuntien kaa Suomen Kunnallisliitto ry:lle käytet-
26122: merkitys vaihtoehtona viralliselle kunnanosahal- täväksi kylätoimikuntien toiminnan tuke-
26123: linnolle. mzseen.
26124: Koska kylätoimikunnille asettuu tulevaisuudes-
26125:
26126: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
26127:
26128: Liisa Kulhia
26129:
26130:
26131:
26132:
26133: 97 2601480
26134: 1578 1986 vp.
26135:
26136: Raha-asia-aloite n:o 1470
26137:
26138:
26139:
26140:
26141: Kulhia: Määrärahan osoittamisesta opettajien täydennyskoulutuksen
26142: laajentamiseksi
26143:
26144:
26145: Eduskunnalle
26146:
26147: Kouluopetuksen sisällöllinen ja metodinen uu- nykyistä huomattavasti laajempaa opettajien täy-
26148: distaminen edellyttää varattavaksi opettajille riit- dennyskoulutusta. Se tulisi kuitenkin toteuttaa si-
26149: tävästi aikaa täydentää omia tietojaan ja taitojaan. ten, ettei opettajien tarvitsisi uhrata täydenyskou-
26150: Erityisen suuria vaatimuksia opettajille asettaa uu- lutukseen nykyistä enempää vapaa-aikaansa. Jär-
26151: si integroidun opetuksen menetelmä, joka edel- jestely edellyttäisi sijaisopettajien käyttöä.
26152: lyttää useamman aineenopettajan yhteistyötä tiet- Valtion tulo- ja menoarvioon tulisi sisällyttää
26153: tyjen opetuskokonaisuuksien opetuksessa. Tällai- määräraha, joka mahdollistaisi opettajien paikalli-
26154: sia opetuskokonaisuuksia ovat esimerkiksi kan- sen täydennyskoulutuksen yli sen, mitä säännök-
26155: sainvälisyys-, rauhan- ja ympäristökasvatus. set kuntien koulumenojen valtionavusta muutoin
26156: Nykyisin opettajien täydennyskoulutus tapah- sallisivat.
26157: tuu säännöllisen työajan ulkopuolella. Paikallisia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26158: koulutuspäiviä on enintään kolme kutakin luku- taen,
26159: vuotta kohden. Järjestely perustuu virkaehtosopi-
26160: mukseen ja opetusministeriön määräyksiin siitä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26161: että valtionapuun oikeuttavasta palkkasummasta 1987 tulo- ja menorvioon luvun 29.50
26162: vain noin yksi prosentti saadaan käyttää täyden- määrärahoihin lisäyksenä 15 000 000
26163: nyskoulutukseen. markkaa kunntlle käytettäväksi opetta;i"en
26164: Koulunuudistuksen toteuttaminen edellyttäisi täydennyskoulutuksen laajentamiseksi.
26165:
26166: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
26167:
26168: Liisa Kulhia
26169: 1986 vp. 1579
26170:
26171: Raha-asia-aloite n:o 1471
26172:
26173:
26174:
26175:
26176: Kulhia: Määrärahan osoittamisesta eräille puutarha-alan järjestöille
26177: luonnonmukaisen viljelyn edistämiseen
26178:
26179:
26180: Eduskunnalle
26181:
26182: Puutarhaliitto, Svenska Trädgårdsförbundet ja puutarhureille asiasta aikaisempaa maaratietoi-
26183: Martens Trädgårdsstiftelsen tekevät arvokasta työ- semmin tutkimustietoa ja järjestää koulutustilai-
26184: tä maamme puutarhatalouden kehittämiseksi. suuksia.
26185: Vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarviossa näille Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26186: järjestöille oli osoitettu 2 618 000 markkaa. Vuo- taen,
26187: den 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä hallitus
26188: esittää avustussumman säilyttämistä vuoden 1986 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26189: tasolla. 1987 tulo- ja menoarvioon 30.30.47 li-
26190: Koska biologisten tuotantomenetelmien yhä säyksenä 382 000 markkaa Puutarhaliitto
26191: laajempi käyttöönotto olisi suotavaa, tulisi alan ry:lle ja eräille muille puutarha-alan Jär-
26192: järjestöjä tukea, jotta ne puolestaan rohkaisisivat jestötlie luonnonmukaisen viljelyn edistä-
26193: puutarhureita ottamaan käyttöön uudet menetel- mzseen.
26194: mät. Erityistuen turvin järjestöt voisivat jakaa
26195:
26196: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
26197:
26198: Liisa Kulhia
26199: 1580 1986 vp.
26200:
26201: Raha-asia-aloite n:o 1472
26202:
26203:
26204:
26205:
26206: Kulhia: Korotetun määrärahan osoittamisesta keksijöiden tukemi-
26207: seen
26208:
26209:
26210: Eduskunnalle
26211:
26212: Yhteiskunnan suora tuki keksijöille oli vuoden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26213: 1986 valtion tulo- ja menoarviossa 150 000 mark- taen,
26214: kaa. Hallitus ehdottaa määrärahan säilyttämistä
26215: entisellään vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26216: sessä. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26217: Yhteiskunnan tuki keksintötoiminnalle on tä- 32.46.50 lisäyksenä 350 000 markkaa kek-
26218: män toiminnan yhteiskunnalliseen merkitykseen szjoiden tukemiseen.
26219: nähden täysin riittämätön. Määräraha tulisi pikai-
26220: sesti saattaa asianmukaiselle tasolle.
26221:
26222: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
26223:
26224: Liisa Kulhia
26225: 1986 vp. 1581
26226:
26227: Raha-asia-aloite n:o 1473
26228:
26229:
26230:
26231:
26232: Kulhia: Määrärahan osoittamisesta työttömyyden poistamiseksi val-
26233: tion yritystoimintaa laajentamalla
26234:
26235:
26236: Eduskunnalle
26237:
26238: Tuotantomenetelmien ja talouden rakenteen Työllisyysverolla vottatsun kerätä muutamassa
26239: kehityksestä alkuunsa saava työelämän murros vuodessa 17 miljardia markkaa, sama määrä, jon-
26240: näyttää Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa johta- ka yksityinen sektori on pelkästään vuodesta 1970
26241: van väistämättä joukkotyöttömyyteen. Esimerkik- lähtien siirtänyt ulkomaille. Tällaisen pääoman
26242: si Suomessa työttömiä lasketaan pian olevan turvin valtio voisi luoda kokonaan uudenlaisen,
26243: 200 000, mikä merkitsee noin seitsemän prosentin yhteiskunnan omistaman mutta kansalaisten suo-
26244: työttömyyttä. rassa hallinnassa olevan teollisuus- ja palveluyri-
26245: Joukkotyöttömyys on seurausta siitä, että yksi- tysten verkoston.
26246: tyisen elinkeinoelämän sallitaan vapaana yhteis- Työllisyysveroa voidaan arvioida kertyvän en-
26247: kunnallisesta työllistämisvastuusta irtisanoa työn- simmäisenä vuonna 4 miljardia markkaa. Summa
26248: tekijöitä ja siirtää pääomia ulkomaille miljardien vastaa nykyisten valtionyhtiöiden yhteenlaskettua
26249: markkojen arvosta. osakepääomaa. Koska valtionyhtiöt nykyisin työl-
26250: Julkiset työllistämistoimenpiteet puolestaan listävät noin 65 000 ihmistä, voidaan työllisyysve-
26251: ovat täysin riittämättömiä. Toimenpiteiden vaati- ron tuotolla varovaistenkin arvioiden mukaan luo-
26252: mattomuus paljastuu verrattaessa niitä pankki- da työpaikka kymmenilletuhansille ihmisille. Tä-
26253: maailman finanssioperaatioihin. Työvoimaminis- mä kansallinen työllistämishanke voisi merkitä
26254: teriön arvion mukaan esimerkiksi uusi työllisyysla- neljän vuoden kuluessa joukkotyöttömyyden pois-
26255: ki panee vuositasolla liikkeelle valtion varoja sa- tamista Suomesta.
26256: man verran kuin Suomen Yhdyspankki käytti val- Eduskunnalle tullaan jättämään lakialoite työl-
26257: latessaan Helsingin Osakepankin. lisyysverosta syksyn 1986 aikana.
26258: Koska yksityinen elinkeinoelämä ei pysty työl- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26259: listämään kaikkia työhaluisia, vaan tuntee suu- taen,
26260: rempaa mielenkiintoa kansainväliseen sijoitustoi-
26261: mintaan, on ryhdyttävä laajentamaan yhteiskun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26262: nan hallinnassa olevaa yritystoimintaa. Hankkeen 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 000
26263: rahoitus järjestyy pääomavaltaisilta suuryrityksiltä markkaa valtion yn'tystoiminnan laajenta-
26264: kerättävän työllisyysveron avulla. miseen työttömyyden poistamiseksi.
26265:
26266: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
26267:
26268: Liisa Kulhia
26269: 1582 1986 vp.
26270:
26271: Raha-asia-aloite n:o 1474
26272:
26273:
26274:
26275:
26276: Kulhia: Korotetun määrärahan osoittamisesta koerakentamiseen ja
26277: kokeilutoimintaan
26278:
26279:
26280: Eduskunnalle
26281:
26282: Valtion tulo- ja menoarviossa koerakentamiseen dellisten hyötyjen vuoksi yhteiskunnan tulisi tu-
26283: osoitettu määräraha on vuodesta 1982 lähtien py- kea sitä nykyistä tuntuvammin. Esimerkiksi Ruot-
26284: synyt rakennuskustannusten noususta huolimatta sissa koerakentamista tuetaan vuosittain kymme-
26285: kahtena miljoonana markkana. nillä miljoonilla kruunuilla.
26286: Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä hal- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26287: litus on korottanut määrärahaa 2,6 Mmk:lla. Li- taen,
26288: säys on kuitenkin tarkoitettu käytettäväksi koko-
26289: naisuudessaan Keravan Aurinkokylän energia- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26290: huoltoa varten otettujen lainojen hoitoon. Näin 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
26291: ollen varsinainen kokeilumääräraha pysyy vuoden 35.30.62 lisäyksenä 5 400 000 markkaa
26292: 1982 tasolla 2 Mmk:na. koerakentamiseen ja kokeilutoimintaan.
26293: Koerakentamisella saavutettavien kansantalou-
26294:
26295: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
26296:
26297: Liisa Kulhia
26298: 1986 vp. 1583
26299:
26300: Raha-asia-aloite n:o 1475
26301:
26302:
26303:
26304:
26305: Kulhia: Määrärahan osoittamisesta kunnille asuntopulan poistami-
26306: seksi
26307:
26308:
26309: Eduskunnalle
26310:
26311: Suomessa lasketaan 16 000 ihmisen olevan vail- tion tulo- ja menoarvion puolustusvoimain pää-
26312: la asuntoa. Lupauksista huolimatta ongelmaa ei luokasta siten, että palautetaan pääluokan loppu-
26313: ole pystytty ratkaisemaan. Uusin lupaus sisältyy summa reaalisesti vuoden 1980 tasolle.
26314: hallituksen syksyllä 1986 hyväksymään asunto- Asunnon rakentaminen 16 000 ihmiselle edel-
26315: olojen kehittämisohjelmaan, jonka mukaan asun- lyttää keskimäärin noin 8 000 kaksion rakentamis-
26316: topula luvataan poistaa viidessä vuodessa. ta. Kun valtakunnan keskimääräinen aravahinta
26317: Mikäli asuntopula todella haluttaisiin poistaa, on 4 000 mk/m 2 , edellyttää hanke noin 1 200 mil-
26318: ei tarvittavien asuntojen rakentamiseen kuluisi ai- joonan markan pääomaa. Valtion vuoden 1987
26319: kaa enempää kuin yksi vuosi. Työntekijöistä ei ole tulo- ja menoarvion tasapainottamiseksi tullaan
26320: pulaa, onhan rakennusalalla lähes 10 000 työtön- puolustusvoimain pääluokan 5 600 miljoonan
26321: tä. Myöskään hankkeen edellyttämistä verovarois- markan määrärahoihin esittämään budjettia hy-
26322: ta ei ole puutetta. Esimerkiksi valtion budjetissa väksyttäessä 1 200 miljoonan markan vähennys.
26323: olevia asemäärärahoja on paisutettu vuodesta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26324: 1980 vuoteen 1986 mennessä reaalisesti yli miljar- taen,
26325: dilla markalla.
26326: Eduskunnan on osoitettava kunnille ylimääräis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26327: tä valtionapua asuntojen rakentamiseksi 16 000 1987 tulo- ja menoarvioon 1 200 000 000
26328: asunnottomalle vuoden 1987 aikana. Tavoitteeksi markkaa kunmlle ylimääräisenä valtion-
26329: on asetettava asuntopulan poistaminen vuoden apuna asuntopulan poistamiseksi Suo-
26330: 1987 loppuun mennessä. Varat tähän suureen mesta.
26331: kansalliseen asuntohankkeeseen voidaan ottaa val-
26332:
26333: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
26334:
26335: Liisa Kulhia
26336: 1584 1986 vp.
26337:
26338: Raha-asia-aloite n:o 1476
26339:
26340:
26341:
26342:
26343: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Maailman elin-
26344: tarvikeohjelman (WFP) tukemiseksi
26345:
26346:
26347: Eduskunnalle
26348:
26349: Kehitysyhteistyössä monenkeskinen apu on ns. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26350: kehityspankkien sijasta ohjattava YK-järjestöjen 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26351: kautta. Taistelussa nälkää vastaan tulee Maailman 24.30. 66 lisäyksenä 60 000 000 markkaa
26352: elintarvikeohjelman tukea lisätä. Maazlman elintarvikeohjelman (WFP) tu-
26353: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- kemiseksi.
26354: taen,
26355:
26356: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
26357:
26358: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
26359: Ensio Laine Irma Rosnell
26360: 1986 vp. 1585
26361:
26362: Raha-asia-aloite n:o 1477
26363:
26364:
26365:
26366:
26367: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteistyön lisäämiseksi
26368: Neuvostoliiton kanssa kehitysyhteistyössä
26369:
26370:
26371: Eduskunnalle
26372:
26373: Kehitysyhteistyön mahdollisuudet laajenisivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26374: huomattavasti, mikäli sitä tehtäisiin yhdessä neu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26375: vostoliittolaisten organisaatioiden kanssa. Sillä 24.30. 67 JOO 000 markkaa yhteistyömah-
26376: olisi myös myönteiset vaikutukset Suomen ja dollisuuksien selvittämiseksi suomalaisten
26377: Neuvostoliiton keskinäiseen taloudelliseen yhteis- ja neuvostoliittolaisten organisaatioiden
26378: työhön. Asian eteenpäin vieminen edellyttää sel- kesken kehitysyhteistyöprojektien toteut-
26379: vityksen tekemistä käytännön mahdollisuuksista tamisessa.
26380: ja toteuttamismuodoista.
26381: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26382: taen,
26383:
26384: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
26385:
26386: Mikko Kuoppa Irma Rosnell
26387: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
26388: Marjatta Stenius-Kaukonen
26389:
26390:
26391:
26392:
26393: 98 260148U
26394: 1586 1986 vp.
26395:
26396: Raha-asia-aloite n:o 1478
26397:
26398:
26399:
26400:
26401: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Costa Rican rauhanyliopis-
26402: ton toiminnan tukemiseen
26403:
26404:
26405: Eduskunnalle
26406:
26407: Costa Rican rauhanyliopisto tekee arvokasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26408: työtä rauhan edistämiseksi. Toimintansa tueksi se 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26409: tarvitsee taloudellisia voimavaroja. markkaa Costa Rican rauhanyliopiston toi-
26410: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- minnan tukemiseen.
26411: taen,
26412:
26413: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
26414:
26415: Mikko Kuoppa Irma Rosnell
26416: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
26417: 1986 vp. 1587
26418:
26419: Raha-asia-aloite n:o 1479
26420:
26421:
26422:
26423:
26424: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyydestä kärsiville
26425: kunnille myönnettäviin avustuksiin
26426:
26427:
26428: Eduskunnalle
26429:
26430: Monilla teollisuuspaikkakunnilla ovat erityisesti täminen on vaarantunut kuntien taloudellisten
26431: suuryritykset vähentäneet henkilökuntaansa, mi- vaikeuksien johdosta.
26432: kä on lisännyt työttömyyttä ja vähentänyt kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26433: verotuloja. Kuntien kantokykyluokitus ei ole tur- taen,
26434: vannut kunnille mahdollisuuksia saada riittäviä
26435: valtionapuja, koska kantokykyluokitusta ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26436: pystytty uudistamaan. Monet kunnat ovat selvästi 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 26.97
26437: liian korkeassa kantokykyluokassa. Valtion osuuk- uudelle momentzlle 200 000 000 markkaa
26438: sien lisääruistarvetta kuvaa se, että noin 130 kun- työttömyydestä kärsiville kunnzlle harkin-
26439: taa on anonut kantokykyluokan alennusta. Näissä nanvaraisien ylimääräisten avustusten
26440: kunnissa asuu yhteensä noin miljoona asukasta, maksamiseksi.
26441: joiden yhteiskunnalta saatavien palvelujen kehit-
26442:
26443: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
26444:
26445: Mikko Kuoppa Ensio Laine Irma Rosnell
26446: Sten Söderström Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
26447: Matti Kautto Marja-Liisa Löyttyjärvi Pirkko Turpeinen
26448: 1588 1986 vp.
26449:
26450: Raha-asia-aloite n:o 1480
26451:
26452:
26453:
26454:
26455: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion virastota-
26456: lon suunnittelemiseksi Nokialle
26457:
26458:
26459: Eduskunnalle
26460:
26461: Nokian kaupungissa ovat valtion virastot mo- Nokian kaupungin vaikea työllisyystilanne
26462: nessa eri paikassa, mikä haittaa alueen asukkaiden puoltaa virastotalon suunnittelun pikaista aloitta-
26463: asiointia ja palvelujen saantia. Tästä aiheutuu mista.
26464: huomattavaa ajanhukkaa ja ylimääräisiä kustan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26465: nuksia virastoissa asioiville. taen,
26466: Valtiolle tästä hajasijoituksesta kertyy vuosittain
26467: huomattavia lisäkustannuksia mm. vuokrien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26468: muodossa. Lisäksi nyt monet valtion toimistot 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
26469: kärsivät tilanahtaudesta, joka haittaa asiakaspalve- 28.64. 76 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
26470: lua ja aiheuttaa myös osaltaan lisäkustannuksia valtion virastotalon suunnittelemiseksi
26471: valtiolle. Nokialle.
26472:
26473: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
26474:
26475: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
26476: Esko-Juhani Tennilä Matti Kautto
26477: 1986 vp. 1589
26478:
26479: Raha-asia-aloite n:o 1481
26480:
26481:
26482:
26483:
26484: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta idänkaupan koulutuksen
26485: tehostamiseen Lahden tutkimuskeskuksessa
26486:
26487:
26488: Eduskunnalle
26489:
26490: Monilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26491: tarvittavaa tietoa Neuvostoliiton-kaupan erityis- taen,
26492: tarpeista ja jopa perustiedoissa on suuria puuttei-
26493: ta. Ei myöskään tunneta riittävästi niitä tavaravali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26494: koimia, mitä Neuvostoliitto voi Suomelle tarjota. 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
26495: Tiedon ja taidon lisäämiseksi on välttämätöntä li- markkaa Helsingin yliopiston Lahden tut-
26496: sätä koulutusta teollisuuspiireissä ja muissa jul- kimuskeskukselle henkzlöstön palkkauk-
26497: kisyhteisöissä kuten Helsingin yliopistossa ja Lah- seen ja muihin kustannuksiin idänkaupan
26498: den tutkimuskeskuksessa. koulutuksen tehostamiseksi.
26499:
26500: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
26501:
26502: Mikko Kuoppa Ensio Laine Irma Rosnell
26503: Sten Söderström Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
26504: Matti Kautto Marja-Liisa Löyttyjärvi Pirkko Turpeinen
26505: 1590 1986 vp.
26506:
26507: Raha-asia-aloite n:o 1482
26508:
26509:
26510:
26511:
26512: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Nokian Linna-
26513: vuoren ja Tottijärven peruskoulujen ala-asteiden peruskorjauk-
26514: siin ja liikuntatilojen rakentamiseen
26515:
26516: Eduskunnalle
26517:
26518: Nokian Linnavuoren ala-asteella ei ole min- sen vaikea on nuorten työllisyystilanne. Koulujen
26519: käänlaisia sisäliikuntatiloja. Alueella ei ole myös- peruskorjaukset ja liikuntatilojen rakentaminen
26520: kään muita harrastustiloja, jotka palvelisivat kou- helpottaisivat osaltaan vaikeaa työllisyystilannet-
26521: lun tarpeita, henkilökunnan sosiaalitilat ovat ta.
26522: puutteelliset, ruokala ja keittiötilat ovat ahtaat ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26523: vanhanaikaiset. Koulun kunto nykyisellään vaatii taen,
26524: mm. työsuojelun kannalta pikaisia korjauksia.
26525: Tottijärven ala-asteella ei myöskään ole liikun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26526: tatiloja koululla lainkaan, samoin henkilökunnan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
26527: sosiaalitilat ovat hyvin puutteelliset. Koulun pe- 29.46.34 lisäyksenä 2 300 000 markkaa
26528: ruskunto on pahasti capistunut eikä vastaa nyky- Linnavuoren ja Tottt/ärven ala-asteiden
26529: ajan vaatimuksia. peruskorjauksiin ja lti"kuntattlojen raken-
26530: Nokialla on työttömyys pahentunut suurteolli- tamiseen.
26531: suuden vähentäessä pysyviä työpaikkoja, ja erityi-
26532:
26533: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
26534:
26535: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Kautto
26536: 1986 vp. 1591
26537:
26538: Raha-asia-aloite n:o 1483
26539:
26540:
26541:
26542:
26543: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pirkkalan Nuoli-
26544: alan peruskoulun peruskorjaukseen
26545:
26546:
26547: Eduskunnalle
26548:
26549: Nuolialan peruskoulun päärakennus on raken- ton mukaan 7, 7 % työvoimasta. Hankkeen to-
26550: nettu 1949 eikä rakentamisen jälkeen ole tehty teuttamisella olisi myönteinen vaikutus kunnan
26551: laajaa peruskorjausta. Koulu on iän ja käytön työllisyyteen. Peruskorjauksen kokonaiskustan-
26552: myötä rapistunut eikä varusteiltaan ja tilajaoltaan nusarvio on 3,8 milj. mk, josta valtion osuus on
26553: vastaa enää nykypäivän vaatimuksia. Koulussa on 0,9 milj. mk.
26554: nykyisin noin 450 oppilasta, jotka eniten joutuvat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26555: kärsimään koulun puutteellisista tiloista ja heikos- taen,
26556: ta kunnosta. Pirkkalan kunta on pyrkinyt pitä-
26557: mään koululaitosta ajanmukaisessa kunnossa, että Eduskunta ottisi valtion vuoden
26558: mutta nyt omat varat eivät anna mahdollisuutta 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26559: ryhtyä pikaisesti koulun peruskorjaukseen. Pirk- 29.46.341isäyksenä 900 000 markkaa Pirk-
26560: kalan kunnan työllisyystilanne on myös merkittä- kalan Nuolialan koulun peruskorjauk-
26561: västi heikentyn;t ja työttömiä on 29.8.1986 tilas- seen.
26562:
26563: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
26564:
26565: Mikko Kuoppa Matti Kautto
26566: 1592 1986 vp.
26567:
26568: Raha-asia-aloite n:o 1484
26569:
26570:
26571:
26572:
26573: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maantien n:o
26574: 302 parantamiseen välillä Reippi-Nurmi
26575:
26576:
26577:
26578: Eduskunnalle
26579:
26580: Maantien Reippi-Nurmi perusparantaminen tyjä. Patannettavan tieosuuden pituus on noin 15
26581: tulee suorittaa pikaisesti liikenteen kasvun ja lii- km.
26582: kenneturvallisuuden parantamiseksi. Tiellä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26583: suuri paikallinen merkitys, joka on edelleen li- taen,
26584: sääntymässä Pirkkalan lentoaseman ja varuskun-
26585: nan valmistuttua. Tie on erittäin paha rontimaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26586: ja erityisesti kelirikkaaikoina jopa liikennekelvot- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26587: tomassa kunnossa. Tiellä on säännöllinen linja- 31.24. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
26588: autoliikenne. Tie on Tampereen ympäristössä ole- maantien n:o 302 perusparantamiseen vä-
26589: vista sorapintaisista teistä vilkkaimmin liikennöi- lzllä Reippi-Nurmi.
26590:
26591: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
26592:
26593: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
26594: 1986 vp. 1593
26595:
26596: Raha-asia-aloite n:o 1485
26597:
26598:
26599:
26600:
26601: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kurun-Ylöjär-
26602: ven maantien perusparantamiseen
26603:
26604:
26605: Eduskunnalle
26606:
26607: Kurun-Ylöjärven tie on kapea ja pahoin routi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26608: va tie. Routavaurioita on viime aikoina osittain 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
26609: korjattu. Tien liikenteellinen merkitys on jatkuvas- 31.24.77 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
26610: ti kasvussa eivätkä pelkät routavaurioiden kor- maantien n:o 330 (Kuru- Ylöjärvz) perus-
26611: jaukset riitä, vaan tieosalle on suoritettava uudis- parantamiseen.
26612: rakentamiseen verrattava peruskorjaus.
26613: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26614: taen,
26615:
26616: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
26617:
26618: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
26619:
26620:
26621:
26622:
26623: 99 260148U
26624: 1594 1986 vp.
26625:
26626: Raha-asia-aloite n:o 1486
26627:
26628:
26629:
26630:
26631: Kuoppa ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta alennuslippu-
26632: käytännön laajentamiseksi valtionrautateillä
26633:
26634:
26635: Eduskunnalle
26636:
26637: Eläkeläisiltä on viime vuosina poistettu monia oli poistettu matkustivat mieluummin sellaisena
26638: etuja, mikä lisää eläkeläisten elinkustannuksia. aikana, jolloin junissa ei ole ruuhkia.
26639: Yksi tällainen etuus oli eläkeläisten saama alennus Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26640: matkustettaessa rautateillä. Tätä muutettiin niin, taen,
26641: että viikonloput ja juhlapyhät ovat pääsääntöisesti
26642: sellaista aikaa, jolloin alennuslippua ei voi käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26643: tää. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26644: Valtionrautatiet on perustellut alennusoikeu- 31.57.50 lisäyksenä 6000000 markkaa
26645: den poistamista ruuhkien vähentämisellä viikon- eläkelåis- ja invalidialennuksen laajenta-
26646: loppuisin ja juhlapyhinä. Ruuhkat eivät johdu mzseksi rautatezllä (koskemaan juhlapyhiä
26647: eläkeläisistä, sillä eläkeläiset jo ilman että alennus ja viikonloppuja).
26648:
26649: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
26650:
26651: Mikko Kuoppa Ensio Laine Irma Rosnell
26652: Sten Söderström Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
26653: Matti Kautto Marja-Liisa Löyttyjärvi Pirkko Turpeinen
26654: 1986 vp. 1595
26655:
26656: Raha-asia-aloite n:o 1487
26657:
26658:
26659:
26660:
26661: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rautateiden tur-
26662: valaitteiden hankkimiseksi Neuvostoliitosta Tampereen-Jyväs-
26663: kylän-Pieksämäen rataosalle
26664:
26665: Eduskunnalle
26666:
26667: Valtionrautatiet ovat hankkineet opastin- ja tää releasetin ja niiden kauko-ohjauslaitteet linja-
26668: turvalaitteita länsimaista huomattavia määriä. suojastuksineen.
26669: Näitä hankintoja voidaan suorittaa vain Neuvos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26670: toliitosta. Neuvostoliiton rautatiekalusto on toi- taen,
26671: minut hyvin Suomen olosuhteissa. Myös erilaiset
26672: turvalaitteet on suunniteltu toimimaan Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26673: olosuhteita vastaavissa oloissa. Kauppa- ja työlli- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
26674: syyspoliittiset syyt puoltavat rautateiden hankin- 31.90.72 lisäyksenä 30000000 markkaa
26675: tojen suuntaamista neuvostoliittolaisiin tuottei- releasetin- ja kauko-ohjauslaitteiden hank-
26676: siin. Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen rata- kimiseksi linjasuojastuksineen Neuvosto-
26677: osalle liikenteen turvaamiseen tarvittavat laitteet liitosta rataosalle Tampere-jyväskylä-
26678: tulee tilata Neuvostoliitosta. Tilauksen tulisi sisäl- Pieksämäki.
26679:
26680: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
26681:
26682: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
26683: Ensio Laine Irma Rosnell
26684: 1596 1986 vp.
26685:
26686: Raha-asia-aloite n:o 1488
26687:
26688:
26689:
26690:
26691: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rautatiekaluston
26692: tilaamiseksi Valmetin Tampereen tehtaalta
26693:
26694:
26695: Eduskunnalle
26696:
26697: Valmetin Tampereen tehtaan kiskokalusteteh- töntä saada tilauksia Valmetin Tampereen kisko-
26698: das on toimittanut Valtionrautateille jatkuvasti kalustetehtaalle.
26699: erilaista veturi- ja vaunukalustoa. Nyt tilauksia on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26700: erittäin vähän ja koko tehdas uhkaa käytännölli- taen,
26701: sesti pysähtyä, jos uusia tilauksia ei tehtaalle saa-
26702: da. Työllisyyteen tilausten puutteella on merkittä- ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26703: vä vaikutus eivätkä tehtaan muut tilaukset pysty 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26704: korvaamaan kiskokaluston tilausten puutetta. Sa- 31. 90. 73 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
26705: manaikaisesti VR tarvitsee uutta henkilö- ja eri- rautatiekaluston tzlaamiseksi Valmetin
26706: koisvaunukalustoa. Ammattitaidon säilymisen ja Tampereen tehtaalta.
26707: työllisyyden ylläpitämisen kannalta on väittämä-
26708:
26709: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
26710:
26711: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
26712: 1986 vp. 1597
26713:
26714: Raha-asia-aloite n:o 1489
26715:
26716:
26717:
26718:
26719: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n Uima-
26720: harjun tehtaan laajentamiseen
26721:
26722:
26723: Eduskunnalle
26724:
26725: Enso-Gutzeitin Uimaharjun selluloosatehtaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26726: kehittäminen on välttämätöntä, jotta tehtaan taen,
26727: kannattavuus voidaan taata pitkällä tähtäyksellä.
26728: Tehtaalla on suuri paikallinen merkitys ja myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26729: kansantaloudellisesti tehdas on merkittävä. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
26730: Alueen kehityksen ja työllisyyden ylläpitämisen määrärahoihin 200 000 000 markkaa
26731: kannalta tehtaan laajentaminen ja kehittäminen Enso-Gutzeit Oy:n osakepääoman korot-
26732: ja jalostusasteen nostaminen on toteutettava halli- tamiseen Uimaharjun tehtaan laajentami-
26733: tuksen periaatepäätöksen pohjalta välittömästi. seksi ja jalostusasteen nostamiseksi.
26734:
26735: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
26736:
26737: Mikko Kuoppa Ensio Laine Irma Rosnell
26738: Sten Söderström Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
26739: Matti Kautto Marja-Liisa Löyttyjärvi Pirkko Turpeinen
26740: 1598 1986 vp.
26741:
26742: Raha-asia-aloite n:o 1490
26743:
26744:
26745:
26746:
26747: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta lopettamisuhan alaisten yri-
26748: tysten ottamiseksi valtiolle
26749:
26750:
26751: Eduskunnalle
26752:
26753: Valtion yritystoiminnalla on alueellisesti usein ottaa tällaiset yritykset valtion haltuun, vahvistaa
26754: ratkaiseva merkitys työllisyyden ylläpitämiseksi. valtion yritystoimintaa ja turvata työllisyys.
26755: Yksityiset yritykset ja rahoittajapankit eivät kanna Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26756: vastuuta työllisyydestä eivätkä yhteiskunnan elin- taen,
26757: voimaisuudesta. Viime aikoina on huomattavia
26758: keskisuuria yrityksiä rahoittajapankkien toimesta että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26759: saatettu konkurssiin. Pankit ovat toimenpiteillään 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
26760: ryhtyneet suorittamaan toimialarationalisointia, uudelle momentille 250 000 000 markkaa
26761: kun yritykset itse eivät ole vapaaehtoisesti suostu- yksityisten lopettamisuhan alaisten tai lo-
26762: neet toiminnan lopettamiseen. Viime kädessä petettujen yritysten ottamiseksi valtion
26763: suurten pankkilaitosten toimenpitein on lopetet- haltuun työllisyyden ja tuotannon turvaa-
26764: tu lukuisia yrityksiä ja samalla tehty tuhansittain miseksi.
26765: lisää työttömiä. Yhteiskunnallisesti on järkevää
26766:
26767: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
26768:
26769: Mikko Kuoppa Ensio Laine Irma Rosnell
26770: Sten Söderström Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
26771: Matti Kautto Marja-Liisa Löyttyjärvi Pirkko Turpeinen
26772: 1986 vp. 1599
26773:
26774: Raha-asia-aloite n:o 1491
26775:
26776:
26777:
26778:
26779: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta TEKESille Neuvostoliiton
26780: kanssa käytävän kaupan kehittämiseen
26781:
26782:
26783: Eduskunnalle
26784:
26785: Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26786: Neuvostoliitosta tapahtuvan tuonnin osalta ollut taen,
26787: lähes yksinomaan energian ja raaka-aineiden
26788: tuontia. Tuonnin monipuolistamiseksi ei Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26789: puolelta ole tehty kaikkia mahdollisia toimia. 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.85
26790: Neuvostoliiton kanssa käytävällä kaupalla on suuri uudelle momentzlle 30 000 000 markkaa
26791: merkitys Suomen työllisyyteen, ja työllisyyden yl- TEKESzlle idänkaupan tuotannollisten
26792: läpitämiseksi on välttämätöntä, että kauppavaih- yhteistyöhankkeiden vaatimien tuotekehi-
26793: don taso säilyy korkeana. Korkean kauppavaihdon tyskustannusten osarahoitukseen ja lainoi-
26794: tason ylläpitämiseksi on välttämätöntä lisätä tuo- tukseen.
26795: tannollisten yhteistyöhankkeiden tuotekehityksen
26796: rahoitusta ja lainoitusta.
26797:
26798: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
26799:
26800: Mikko Kuoppa Ensio Laine Irma Rosnell
26801: Sten Söderström Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
26802: Matti Kautto Marja-Liisa Löyttyjärvi Pirkko Turpeinen
26803: 1600 1986 vp.
26804:
26805: Raha-asia-aloite n:o 1492
26806:
26807:
26808:
26809:
26810: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen liittymiseen SEV:n
26811: teknologiaohjelmiin
26812:
26813:
26814: Eduskunnalle
26815:
26816: Suomen teknologiselle kehitykselle on haitallis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26817: ta, jos Suomi ei ole mukana SEV-maiden teknolo- taen,
26818: giaohjelmissa. Ohjelmiin osallistuminen antaisi
26819: tulevaisuudessa suomalaisille korkean teknologian että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26820: yrityksille uusia vientimahdollisuuksia Neuvosto- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.85
26821: liittoon ja erityisesti kolmansiin maihin. Tällä yh- määrärahoihin 10 000 000 markkaa SEV:n
26822: teistyöllä varmistettaisiin työllisyyden säilyminen vuoteen 2000 ulottuviin teknologiaohjel-
26823: ja teknologian kehittyminen. mtin liittymiseksi.
26824:
26825: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
26826:
26827: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
26828: 1986 vp. 1601
26829:
26830: Raha-asia-aloite n:o 1493
26831:
26832:
26833:
26834:
26835: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion hankintakeskuk-
26836: selle tuonnin lisäämiseksi Neuvostoliitosta
26837:
26838:
26839: Eduskunnalle
26840:
26841: Valtion hankintakeskus on huomattava ostaja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26842: jonka tulisi suunnata ostoja nykyistä enemmän taen,
26843: neuvostoliittolaisiin tuotteisiin. Hankintakeskuk-
26844: sen tulisi selvittää mitä kaikkia hankintoja voitai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26845: siin suorittaa Neuvostoliitosta ja korvata lännestä 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.90
26846: tapahtuvaa tuontia. Samoin tulee varustautua te- määrärahoihin 20 000 000 markkaa Val-
26847: kemään tarvittaessa pienehköjä muutostöitä, jos tion hankintakeskukselle Neuvostoliitosta
26848: tuote ei suoraan sovellu hankintakeskuksen saa- tapahtuvan tuonnin lisäämiseen.
26849: miin tilauksiin.
26850:
26851: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
26852:
26853: Mikko Kuoppa Ensio Laine Irma Rosnell
26854: Sten Söderström Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
26855: Matti Kautto Marja-Liisa Löyttyjärvi Pirkko Turpeinen
26856:
26857:
26858:
26859:
26860: 100 260148U
26861: 1602 1986 vp.
26862:
26863: Raha-asia-aloite n:o 1494
26864:
26865:
26866:
26867:
26868: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille sosiaa-
26869: lipalvelujen käyttökustannuksiin
26870:
26871:
26872: Eduskunnalle
26873:
26874: Lapsiperheiden, vanhusten ja vammaisten tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26875: vitsemien kotipalvelujen kehittämiseksi on turvat- taen,
26876: tava avohuollon kodinhoitajien ja kotiavustajien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26877: virkojen lisäys niin, että vuosittain saadaan vähin- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26878: tään 1 000 uutta virkaa, kun nyt hallitus esittää 33.32.30 lisäyksenä 55 000 000 markkaa
26879: tästä määrästä vain puolta. kuntien järjestämien sosiaalipalvelujen
26880: käyttökustannuksiin.
26881:
26882: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
26883:
26884: Mikko Kuoppa Ensio Laine Irma Rosnell
26885: Sten Söderström Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
26886: Matti Kautto Marja-Liisa Löyttyjärvi Pirkko Turpeinen
26887: 1986 vp. 1603
26888:
26889: Raha-asia-aloite n:o 1495
26890:
26891:
26892:
26893:
26894: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntoutussihteerien palk-
26895: kaamiseksi kuntiin
26896:
26897:
26898: Eduskunnalle
26899:
26900: Vammaisten asioita hoitamaan tarvitaan kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26901: tiin kuntoutussihteerin virkoja. Ehdotamme, että 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
26902: vuoden 1987 budjetissa varattaisiin valtionosuus 33.32.30 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
26903: 100 kuntoutussihteerin palkkaamiseen kuntiin. valtionosuutena 100 kuntoutussihteerin
26904: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- palkkaamiseksi kuntzi'n.
26905: taen,
26906:
26907: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
26908:
26909: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
26910: Ensio Laine hma Rosnell
26911: 1604 1986 vp.
26912:
26913: Raha-asia-aloite n:o 1496
26914:
26915:
26916:
26917:
26918: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta ympanston- Ja luonnon-
26919: suojelun tutkimusaseman rakentamiseksi Kuruun
26920:
26921:
26922: Eduskunnalle
26923:
26924: Puhtaan luonnon ja elinympäristön tarve on erittäin puhdasta. Seitsemisen luonnonpuisto on
26925: viime vuosina voimakkaasti korostunut aivan oi- osaksi myös kunnan alueella. Kunnan läheisyys
26926: keutetusti ihmisten keskuudessa. He haluavat Tampereen kaupunkiin mahdollistaisi yhteistoi-
26927: elinympäristönsä ja luonnon säilyvän puhtaana. minnan Tampereen yliopiston kanssa. Monipuoli-
26928: Tämän sukupolven on tunnettava vastuunsa myös nen luonto ja eläimistö antaisivat hyvät luonnon-
26929: tulevia sukupolvia kohtaan. olosuhteet Kurun kunnassa ympäristön- ja luon-
26930: Luontoa on saastutettu varsin suruttomasti nonsuojelun tutkimusaseman toiminnalle puh-
26931: maassamme. Suomalainen teollisuus on ollut var- taan luonnon säilyttämiseksi Suomessa.
26932: sin piittaamaton luonnonsuojelun vaatimuksista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26933: Nykyisin ei riitä edes se, että asutuskeskusten ja taen,
26934: teollisuusalueiden ympäristöt saastutetaan erilai-
26935: silla saasteilla. Nyt myös levitetään myrkkyjä suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26936: raan luontoon erilaisin perustein, tutkimatta nii- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
26937: den vaikutuksia luonnon tasapainoon. 35 .11. 26 1 000 000 markkaa ympäristön-
26938: Kurun kunnan alueilla on suoritettu vesakko- ja luonnonsuojelun tutkimusaseman
26939: myrkytyksiä erilaisia levityskeinoja käyttäen. Osa suunnittelemiseksi ja rakennustöiden
26940: kunnan runsaasta luonnosta on vielä kuitenkin aloittamiseksi Kuruun.
26941:
26942: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
26943:
26944: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Kautto
26945: 1986 vp. 1605
26946:
26947: Raha-asia-aloite n:o 1497
26948:
26949:
26950:
26951:
26952: Kuoppa ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta pikkujärvien
26953: puhdistuskokeiluun Kurussa
26954:
26955:
26956: Eduskunnalle
26957:
26958: Monin paikoin ovat sisävesien kalastuskunnat lut mahdollista. Suuryhtiöt ja metsähallitus tulisi
26959: menettäneet huomattavan osan kalansaalistaan, velvoittaa puhdistamaan saastuttamansa vesistöt.
26960: koska hyvät, kalaiset ja kauniit järvet ovat menet- Valtion tulisi käynnistää tutkimukset tehokkai-
26961: tämässä kalakantansa. Samoin sisävesien ammatti- den puhdistusmenetelmien kehittämiseksi ja pe-
26962: kalastajien määrä on jatkuvasti supistunut, koska riä sitten kustannukset suuryhtiöiltä ja metsähalli-
26963: kalojen vähentyminen saastuneissa järvissä ei anna tukselta. Kurun kunnassa on runsaasti tällaisia
26964: riittävää toimeentuloa kalastajille. Järvet ovat pikkujärviä, joissa työt voitaisiin aloittaa.
26965: saastuneet ja rehevöityneet, vaikka niiden lähei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
26966: syydessä ei ole teollisuutta tai suuria asutuskes- taen,
26967: kuksia.
26968: Metsäjärvien saastumiseen ovat varmasti usein että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26969: syynä metsähallituksen ja suuryhtiöiden suoritta- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
26970: mat metsien lentolannoitukset ja vesakkojen len- 35.25.23 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
26971: toruiskutukset. Tehokkaan ympäristönsuojelu- pikkujärvien puhdistuskokeiluun Ku-
26972: lainsäädännön puuttumisen johdosta tämä on ol- russa.
26973:
26974: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
26975:
26976: Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen
26977: 1606 1986 vp.
26978:
26979: Raha-asia-aloite n:o 1498
26980:
26981:
26982:
26983:
26984: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta merivartiokoulun rakentami-
26985: seksi Raumalle
26986:
26987:
26988: Eduskunnalle
26989:
26990: Merivartiokoulun tehtävänä on antaa merivar- Rauman kaupunki on luovuttanut vuonna 1975
26991: tioinoin vaatimaa perus-, täydennys- ja jatkokou- korvauksetta valtiolle merivartiokoulun rakennus-
26992: lutusta. Koulutus tapahtuu pääasiassa kurssi- paikaksi 14 727,7 m 2 :n suuruisen muodostettavan
26993: muotoisena. Kursseja ovat mm. merivartiokurssi tontin. Mikäli merivartiokoulun rakennushank-
26994: (1/2 v), ylempi toimiupseerikurssi (112 v), alempi keesta päätetään luopua, sisäasiainministeriö tu-
26995: toimiupseerikurssi (1/2 v), merivartioluutnantti- lee siirtämään sanotun tontin valtiovarainministe-
26996: kurssi ja rajavartiolaitoksen erityisupseerikurssi. riölle sekä samalla esittämään, että se palautettai-
26997: Vuonna 1985 merivartiokoulussa pidettiin kah- siin Rauman kaupungille, ellei valtio käytä sitä
26998: deksan kurssia ja opetustehtävissä oli 36 tunti- muun vastaavan kaltaisen rakennushankkeen ra-
26999: opettajaa. kennuspaikkana. Tonttia ei ole luovutettu takai-
27000: Merivartiokoulun nykyiset tilat eivät vastaa kai- sin, vaan se on edelleen valtion hallinnassa.
27001: kilta osin koulun tarpeita. Työryhmän käsityksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27002: mukaan merivartiokoulun käyttämää opetushen- taen,
27003: kilökuntaa on saatavissa myös pääkaupunkiseu-
27004: dun ulkopuolelta, missä myös eri merivartiostot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27005: pystyvät tukemaan merivartiokoulua sen koulu- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
27006: tus- ja henkilöasioissa. Tämän vuoksi ja ottaen markkaa merivartiokoulun rakentamiseksi
27007: huomioon merivartiokoulun toiminnan luonteen Raumalle.
27008: työryhmä katsoo, että merivartiokoulu voi toimia
27009: pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen ulkopuo-
27010: lella muualla maassa.
27011:
27012: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
27013:
27014: Matti Kuusio Mikko Elo
27015: Pirkko Valtonen Timo Roos
27016: 1986 vp. 1607
27017:
27018: Raha-asia-aloite n:o 1499
27019:
27020:
27021:
27022:
27023: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman Pitsiviikon järjeste-
27024: lyihin
27025:
27026:
27027: Eduskunnalle
27028:
27029: Rauman Pitsiviikko on perinteinen raumalai- pitsiviikon järjestelyihin muutamana viime vuote-
27030: nen kulttuuriviikko, jota on vietetty jo kuusitoista na pientä määrärahaa. Jos pitsiviikosta aiotaan ke-
27031: kertaa. Se on raumalaisen kulttuurin monipuoli- hittää mittasuhteiltaan muita suomalaisia kult-
27032: nen katselmus. tuurifestivaaleja vastaava kesätapahtuma, tulisi
27033: Rauman kaupungin varhaishistoria kietoutuu sen järjestämiseen varata nykyistä huomattavasti
27034: pitsiin: Raumalla tiedetään nyplätyn jo 1500- suurempi määräraha.
27035: luvulla, vaikka tuon ajan pitsinnypläyksestä onkin Pitsiviikolla on ollut Raumalla n. 60 000-
27036: olemassa vain legendaarisia tietoja. 1700-luvulla 70 000 kävijää. Näyttelytoiminnan kehittäminen
27037: pitsit varsinaisesti valtasivat Rauman: Pietari Bra- entistä kansainvälisemmäksi ja mittavammaksi ot-
27038: he, joka oli tutustunut mm. Venetsian ja Alanko- taen huomioon mahdollisesti myös muut käden
27039: maitten tuottavaan pitsikauppaan, kehotti rau- taidot on pitsiviikon järjestelyjen keskeinen tavoi-
27040: malaisia nypläämään ja käden taidoin kartutta- te, jonka kulttuuriviikon toimeenpanija kulttuu-
27041: maan kassaansa. 1800-lukua voidaan pitää rau- rilautakunnan yleisjaosto on määritellyt.
27042: manpitsin nousukautena: tuolloin oli kaupungis- Pitsiviikon järjestelyjen yhteydessä on Rauma
27043: sa n. 600 nypläystyynyä päivittäisessä käytössä. ollut yhteistyössä myös OIDFA:n kanssa (kansain-
27044: Niinpä Raumalla yhä nyplätään, ja jottei rikas välinen ommellun ja nyplätyn pitsin järjestö),
27045: perinne katkeaisi, järjestetään sen vaalimiseksi jonka pääpaikka on Belgiassa ja johon kuuluu jä-
27046: pitsiviikolla a) raumanpitsin b) ulkomaisten pit- seniä ympäri maailmaa. Raumalla ei enää eletä
27047: sien näyttelyitä (esillä on ollut pitsinäyttely Unka- nypläyksellä, mutta raumanpitsin maine elää
27048: rista, Itä-Saksasta, Belgiasta, Ranskasta, Neuvos- maailmalla, missä pitsit kuvastavat Rauman hen-
27049: toliitosta, Ruotsista, Tanskasta). Näyttelytoimin- keä - teollisuuden ja kaupan, meren ja kulttuu-
27050: nan lisäksi pidetään pitsien tekemiseen liittyviä rin kaupunkia.
27051: kursseja sekä seminaareja. Seuraava pitsinäyttely Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27052: saadaan Raumalle Englannista. Kesäksi 1988 on tavasti,
27053: kaavailtu tsekkiläisten pitsien esillepanoa.
27054: Jotta päästäisiin toteuttamaan linjakasta suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27055: niteltua pitkän tähtäyksen näyttelytoimintaa, tar- 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
27056: vitaan taloudellista tukea. Valtio on myöntänyt kaa Rauman Pitsivzikon järjestelyihin.
27057:
27058: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
27059:
27060: Matti Kuusio Mikko Elo
27061: Pirkko Valtonen Timo Roos
27062: Aino Pohjanoksa
27063: 1608 1986 vp.
27064:
27065: Raha-asia-aloite n:o 1500
27066:
27067:
27068:
27069:
27070: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Eurakosken-Panelian tien
27071: rakentamiseen
27072:
27073:
27074: Eduskunnalle
27075:
27076: Kokemäki - Kiukainen - Eurajoki - Rauma myöskään sovi unohtaa eräiden maataloustuottei-
27077: -maantieyhteyksien parantaminen palvelisi vaiku- den, mm. sokerijuurikkaan kuljetuksia eri suun-
27078: tusalueen kuntien käsityksen mukaan niin seudul- tiin, mm. Lännen Tehtaille Säkylään.
27079: lista kuin kuntien sisäistäkin liikennettä. Toteu- - Kiukaisten kunnan sisäisten liikenneyhteyk-
27080: tuessaan uusi tieyhteys parantaisi merkittävästi sien parantajana Eurakosken ja Panelian taaja-
27081: alueen itä-länsisuunnan tieyhteyksiä niin Koke- mien välillä uudella tieyhteydellä olisi ratkaiseva
27082: mäen kautta Helsinkiin kuin vastaavasti Eurajoen merkitys niin tavaraliikennettä kuin työssäkäynti-
27083: kautta Raumalle ja Porin suuntiin. liikennettäkin ajatellen. Tieyhteyden merkitystä
27084: Rauman kaupunginhallitus, Kokemäen kau- ovat käydyissä keskusteluissa erityisesti korosta-
27085: punginhallitus, Eurajoen kunnanhallitus, Kiu- neet yrityksien edustajat, joista yrityksistä mainit-
27086: kaisten kunnanhallitus sekä Satakunnan seutu- takoon nyt Suomen Sokeri Oy/Jaakko Tehtaat,
27087: kaavaliitto ovat hanketta koskevissa kannanotois- Jaakko Tuote Oy, Oy Finnbrass Ab, Panelian Ko-
27088: saan kiinnittäneet huomiota mm. seuraaviin tie- neliike, Hakalan Paja, Paneliankosken Voima Oy
27089: yhteyden tarpeellisuutta korostaviin seikkoihin: sekä Panelian Sähkö Oy, jotka kaikki yritykset si-
27090: - Maantieyhteydet Kokemäen ja Harjavallan jaitsevat Panelian taajaman vaikutusalueella suh-
27091: seudulta Raumalla ja nimenomaan Rauman sata- teellisen heikkojen tieyhteyksien takana ottaen
27092: maan ovat nykyisellään huonot. Uusi tieyhteys pa- huomioon monesti hyvinkin raskaat tavarakulje-
27093: rantaisi paitsi puuraaka-aineen kuljetusyhteyksiä tukset, joita suuntaan jos toiseenkin asianomaisil-
27094: Rauma-Repola Oy:n paperi- ja selluloosatehtaille, ta tehtailta kuljetetaan.
27095: myös molemmansuuntaisia kuljetusyhteyksiä Ris- - Satakunnan seutukaavaliitto on omassa
27096: teen viljavarastolta ja varastolta Rauman satamassa kannanotossaan lausunut, että teollisuuden ja
27097: olevaan valtion viljavaraston ulkomaankauppater- maatalouden raskaat kuljetukset, työssäkäynti- se-
27098: minaaliin. Edellistä suurempikin merkitys olisi kä palveluliikenne on Eurajokilaaksossa erityisesti
27099: vielä kuitenkin Kiukaisten kunnan alueella ole- välillä Kiukaisten kk-Panelia-Eurajoen kk kas-
27100: vien tuotantolaitosten sekä puuraaka-aineen kul- vanut voimakkaasti ja viime aikoina tehdyt ratkai-
27101: jetusyhteyksille Etelä-Satakunnan talousalueen sut kuten viljavarastojen rakentaminen ja teolli-
27102: keskuskuntaan Raumalle. suuden laajentaminen ennakoivat liikenteen sel-
27103: - Kokemäen teollisten elinkeinojen lisääntymi- vää kasvua jatkossakin. Kiukaisten kunnassa val-
27104: nen sekä valtion viljavaraston toiminnan laajenemi- linnut viime vuosien aikainen voimakas väestöka-
27105: nen tekevät tieyhteyden entistä tärkeämmäksi. to, kunnan epäsuotuisa kehitys on osaksi johdet-
27106: - Tien rakentamisella saataisiin merkittävä tavissa epätyydyttävistä tieyhteyksistä itä-länsi-
27107: parannus yhteyksissä Helsingin ja Tampereen suunnassa.
27108: suuntiin tieverkostoon sekä lähikuntien, kuten Puhuttaessa hankkeen seudullisesta merkityk-
27109: Euran, Kiukaisten, Harjavallan ja Kokemäen sestä lienee syytä muistaa myös eräät muut vireillä
27110: alueille. Parannettu yhteys helpottaisi päivittäistä olevat tiehankkeet Kokemäeltä Kiikoisten ja Poh-
27111: työssäkäyntiliikennettä Kiukaisista Eurajoen ja janmaan suuntaan, joihin hankkeisiin nyt puhee-
27112: Rauman suuntiin sekä päinvastoin. Eurajoen kun- na oleva yhteys mielestämme saumattomasti ni-
27113: nassa toimiva Satoturve Oy on erittäin paljon riip- veltyy.
27114: puvainen liikenneolosuhteista ja tällöin se pääsisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27115: kunnollisen ajoreitin varrelle. Tässä yhteydessä ei taen,
27116: 1986 vp. - RA n:o 1500 1609
27117:
27118: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden kummankin taajaman kevyen liikenteen
27119: 1987 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 väylästön rakentamiseen.
27120: markkaa Eurakosken-Panelian tien sekä
27121:
27122: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
27123:
27124: Matti Kuusio Mikko Elo
27125: Pirkko Valtonen Timo Roos
27126:
27127:
27128:
27129:
27130: 101 260148U
27131: 1610 1986 vp.
27132:
27133: Raha-asia-aloite n:o 1501
27134:
27135:
27136:
27137:
27138: Kärhä: Korotetun määrärahan osoittamisesta väestönsuojelulain
27139: 24 §:n mukaisiin lainoihin kunnille
27140:
27141:
27142: Eduskunnalle
27143:
27144: Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jäl- on keskimäärin 760 markkaa vuodessa. Jotta kun-
27145: keen paljastui suomalaisille, kuinka vähäisessä tia saataisiin kiinnostumaan asukkaittensa turval-
27146: määrin meillä on rakennettu asukkaille väestön- lisuuden varmistamisesta myös kriisiaikoina, olisi
27147: suojia kriisitilanteiden varalle. Väestönsuojien ra- puheena oleva määräraha nostettava moninkertai-
27148: kentaminen kuuluu laajalti kuntien tehtäväpii- seksi.
27149: riin, mutta ne eivät ole huolehtineet riittävästi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27150: tästä velvollisuudestaan. taen,
27151: Väestönsuojelulain mukaan kunnalle myönne-
27152: tään valtion varoista pitkäaikaista halpakorkoista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27153: lainaa väestönsuojien rakentamisesta aiheutuvia 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
27154: kustannuksia varten. Valtion budjetissa sanottu 26.80.90 lisäyksenä 4 650 000 markkaa
27155: lainamäärä on vain symbolinen. Summa on pysy- väestönsuojelulain 24 §:n mukaisia lainoja
27156: nyt samana eli 350 000 markkana ainakin vuodes- varten.
27157: ta 1981 alkaen. Yksittäistä kuntaa kohden summa
27158:
27159: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
27160:
27161: Lea Kärhä
27162: 1986 vp. 1611
27163:
27164: Raha-asia-aloite n:o 1502
27165:
27166:
27167:
27168:
27169: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen ja lukioiden perus-
27170: tamiskustannuksiin Uudellamaalla
27171:
27172:
27173: Eduskunnalle
27174:
27175: Valtion tulo- ja menoarviossa olevien rakenta- luolot pahenevat entisestään, koska tänne muut-
27176: misaikaisten valtionosuusmäärärahojen perusteel- taa jatkuvasti väkeä muualta.
27177: la kestää 40 vuotta, ennen kuin Uudenmaan pe- Valtion tulo- ja menoarvioon on otettava osoi-
27178: ruskoulujen rakennushankkeet saadaan toteute- tettua enemmän määrärahoja Uudenmaan perus-
27179: tuksi. koulujen rakentamiseen ja kunnostamiseen.
27180: Uudenmaan tiheästi asutetuilla alueilla on kou- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27181: luahtaus paikka paikoin lähes sietämätön, mikä taen,
27182: on johtanut koululaisten vuorolukuun.
27183: Kuitenkin ensi vuodeksi on valtion taholta va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27184: rattu peruskoulujen ja lukioiden perustamiskus- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27185: tannuksiin vain 87 miljoonaa markkaa, mikä on 20 000 000 markkaa peruskoulujen ja lu-
27186: noin 1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tä- kioiden perustamiskustannukstin Uudel-
27187: mä merkitsee sitä, että Uudenmaan lasten kou- lamaalla.
27188:
27189: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
27190:
27191: Lea Kärhä
27192: 1612 1986 vp.
27193:
27194: Raha-asia-aloite n:o 1503
27195:
27196:
27197:
27198:
27199: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta koulunkäyntiavustajien palkkaa-
27200: miseen harjaantumiskoululaisille
27201:
27202:
27203: Eduskunnalle
27204:
27205: Harjaantumiskoululaisten siirryttyä vuoden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27206: 1985 syksystä kouluhallituksen alaisiksi ja oppioi- taen,
27207: keuden ulottuessa myös heihin on hyvin monessa
27208: harjaantumiskoulussa jouduttu ylipääsemättö- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27209: mien vaikeuksien eteen koulunkäyntiavustajien 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä'
27210: vähyyden vuoksi. 2 000 000 markkaa vammaisten lasten
27211: On ilmennyt, että koulunkäyntiavustajien tarve koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen
27212: vammaisten lasten kohdalla on suurempi kuin oli harjaantumiskouluihin.
27213: oletettu, ja niinpä valtion tulo- ja menoarvion
27214: puitteissa vain joka toiselle avustajaa tarvitsevalle
27215: on voitu myöntää koulunkäyntiavustaja.
27216:
27217: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
27218:
27219: Lea Kärhä
27220: 1986 vp. 1613
27221:
27222: Raha-asia-aloite n:o 1504
27223:
27224:
27225:
27226:
27227: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammalaitoksissa olevien
27228: urheilumahdollisuuksien parantamiseksi
27229:
27230:
27231: Eduskunnalle
27232:
27233: Monissa Euroopan maissa on kehitysvammalai- Vammaisurheilun määrärahoja pitäisi lisätä,
27234: toksissa olevilla vammaisilla mahdollisuus saada jotta kehitysvammalaitoksiin sijoitetut saisivat
27235: urheilumäärärahoista avustusta urheiluharrastuk- mahdollisuuden osallistua henkisesti ja ruumiilli-
27236: siinsa. Näin he ovat voineet matkustaa maansa ul- sesti kuntouttavaan urheiluun muiden kanssa.
27237: kopuolellekin kilpailemaan urheilusuorituksista Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27238: muiden vammaisten kanssa. taen,
27239: Suomessa olevat kehitysvammalaitokset ovat ot-
27240: taneet vastaan edellä kerrottu ja Suomeen kilpaile- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27241: maan tulleita muiden maiden vammaisurheilijoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzJle
27242: ta, mutta oman maamme kehitysvammaisilla ei 29.91.50 lisäyksenä 150 000 markkaa ke-
27243: ole ollut mahdollisuuksia tehdä samanlaisia vasta- hitysvammalaitoksissa olevien vammaisten
27244: vierailuja, vaikka heille on tullut vastavuoroiskut- urhezJu- ja lzikuntamahdollisuuksien pa-
27245: suja. Suomessa ovat näet kehitysvammaiset jää- rantamiseksi.
27246: neet tässä suhteessa vammaismäärärahojen ulko-
27247: puolelle.
27248:
27249: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
27250:
27251: Lea Kärhä
27252: 1614 1986 vp.
27253:
27254: Raha-asia-aloite n:o 1505
27255:
27256:
27257:
27258:
27259: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta veteraanien ilmaisten junamatko-
27260: jen lisäämiseksi
27261:
27262:
27263: Eduskunnalle
27264:
27265: Vuosien 1939-1945 sotien veteraaneja on Suo- Näistä syistä ja kunnianosoituksena veteraaneil-
27266: messa noin 340 000. Heidän keski-ikänsä on 70 le tulisi heille myöntää vapaat matkat rautateillä
27267: vuotta, joten he ovat suurimmalta osaltaan jo ja Suomen Turistiautossa veteraanien valtakun-
27268: eläkkeellä. Työeläkejärjestelmässä heistä hyvin nallisiin juhliin ja kokouksiin. Matkalipuksi riit-
27269: monet ovat jääneet väliinputoajan asemaan, jol- täisi tuolloin puolustusvoimain lahjoittaman tam-
27270: loin heidän eläketurvansa on muodostunut pie- menlehvän olemassaolo.
27271: neksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27272: Veteraanijärjestöt viettävät vuosittain valtakun- taen,
27273: nallisia kokouksia ja juhlia, joista on muodostu-
27274: nut heille innostavia yhteisiä tapaamisia. Pitkien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27275: matkojen tuomat kalliit matkakustannukset muo- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
27276: dostavat kuitenkin pientä eläkettä nauttiville ve- 31.57.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa ve-
27277: teraaneille esteen päästä osallistumaan näihin teraanien zlmaiszin junamatkoihin valta-
27278: omiin tilaisuuksiinsa. kunnallisiin kokouksiin ja juhliin.
27279:
27280: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
27281:
27282: Lea Kärhä
27283: 1986 vp. 1615
27284:
27285: Raha-asia-aloite n:o 1506
27286:
27287:
27288:
27289:
27290: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Keravan tava-
27291: raterminaalin rakennustöiden aloittamiseksi
27292:
27293:
27294: Eduskunnalle
27295:
27296: Keravan kaupunki on syntynyt rautatieaseman paletavarat kulkevat lähes kokonaan Keravan
27297: ympärille ja rautatieasemalla onkin aina ollut kau- tavara-aseman kautta.
27298: pungin kehitykselle ja hyvinvoinnille suuri merki- Keravan tavara-asema on rakennettu 1920-
27299: tys. Näin on edelleen tänäkin päivänä, sillä muun luvulla eikä se 1970-luvulla tehtyjen laajennustöi-
27300: muassa 4 000 keravalaista käy päivittäin Helsingis- denkään jälkeen täytä nykyliikenteen vaatimuk-
27301: sä työssä. Lisäksi lähiseutujen asukkaat käyttävät sia. Liikenteen lisääntymisen takia on vaikeuksia
27302: Keravan rautatieaseman palveluja hyväkseen sekä selvitä päivittäisistä tavaramääristä.
27303: henkilö- että tavarakuljetusten osalta. Keravan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27304: rautatieasema onkin Suomen vilkasliikenteisimpiä taen,
27305: rautatieasemta.
27306: Keravan rautatieaseman tavaraterminaalin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27307: alueella sijaitsevat Keravan, Järvenpään ja Por- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
27308: voon kaupungit, Hyrylän, Jokelan ja Nikkilän taa- 31.90. 74 5 000 000 markkaa Valtionrau-
27309: jamat sekä Askolan, Mäntsälän, Pornaisten ja Por- tateiden Keravan tavaraterminaalin raken-
27310: voon maalaiskunnat. Alueella sijaitsee monta nustöiden aloittamiseksi.
27311: merkittävää teollisuuslaitosta. Terminaalin kap-
27312:
27313: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
27314:
27315: Lea Kärhä
27316: 1616 1986 vp.
27317:
27318: Raha-asia-aloite n:o 1507
27319:
27320:
27321:
27322:
27323: Kärhä: Korotetun määrärahan osoittamisesta Uudenmaan teolli-
27324: suuspiirin paikallistoimiston perustamiseksi Karjaalle
27325:
27326:
27327: Eduskunnalle
27328:
27329: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon sisältyy mai- dollisin keinoin pian korvattua. Teollisuuspiirin
27330: ninta Uudenmaan läänin teollisuuspiirin Karjaan paikallistoimiston avaaminen mahdollisimman
27331: paikallistoimiston perustamisesta. Tulo- ja me- pian voisi osaltaan myötävaikuttaa uusien teollis-
27332: noarvioon ei kuitenkaan sisältynyt määrärahaa ten yritysten syntymiseen ja olemassa olevien yri-
27333: paikallistoimistoon tarvittavien virkojen perusta- tysten toiminnan jatkumiseen läntisellä Uudella-
27334: miseksi ja täten toiminnan käynnistämiseksi. maalla.
27335: Uudenmaan teollisuuspiirin paikallistoimiston Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27336: avaamisen Karjaalla tulisi tapahtua mahdollisim- taen,
27337: man pian. Länsi-Uudenmaan vanhan suurteolli-
27338: suuden ongelmat ovat edelleen kärjistyneet ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27339: teollisuustyöpaikkojen menetykset ovat vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
27340: 1986 aikana edelleen voimakkaasti lisääntyneet. 32.02.01 lisäyksenä 150 000 markkaa
27341: Alueen kuntien ongelmien lieventämiseksi tulisi Uudenmaan teollisuuspiirin paikallistoi-
27342: menetetyt teollisuustyöpaikat saada kaikin mah- miston perustamiseksi Karjaa/le.
27343:
27344: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
27345:
27346: Lea Kärhä
27347: 1986 vp. 1617
27348:
27349: Raha-asia-aloite n:o 1508
27350:
27351:
27352:
27353:
27354: Kärhä: Korotemo määrärahan osoittamisesta ulkoilureittien ja luon-
27355: topolkujen rakentamiseksi Uudellemaalle
27356:
27357:
27358: Eduskunnalle
27359:
27360: Kunnat ovat voineet vuodesta 1980 lähtien ha- taminen tärkeätä ottaen huomioon läänin asukas-
27361: kea valtion avustusta ulkoilureittien rakentami- tiheys. Täällä on ulkoilualueiden saavutettavuus
27362: seen. Esimerkiksi vuonna 1985 jaettiin valtion heikentynyt ja ulkoiluun sopivat metsäalueet ovat
27363: tulo- ja menoarvion puitteissa 480 000 markkaa pirstoutuneet. Tämän johdosta tarvitaan Uudella-
27364: valtakunnallista tai seudullista merkitystä omaa- maalla ulkoilu- ja luontopolkuja rakennettaessa
27365: vien ulkoilureittien perustamiseen ja kehittämi- eritasoristeyksiä ja muita erityisjärjestelyjä, mitkä
27366: seen. Avustusta haettiin kaikkiaan 1 665 900 toimenpiteet tekevät reittien rakentamisen kal-
27367: markkaa ja sitä myönnettiin 48 hakijasta 33:lle. liiksi. Siksi olisi myös Uudenmaan läänin ulkoilu-
27368: Vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarviossa sa- reitteihin ja luontopolkuihin saatava valtionapua.
27369: nottuun tarkoitukseen myönnettiin 600 000 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27370: markkaa ja ensi vuoden talousarviossa momentille taen,
27371: ehdotetaan 10 000 markan lisäystä.
27372: Ulkoilureittien ja luontopolkujen rakentamis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27373: määrärahoja myönnettäessä on unohdettu Uu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27374: denmaan läänin asukkaiden lukumäärä ja heidän 35.15.31 lisäyksenä 500000 markkaa eri-
27375: virkistystarpeensa. Kuitenkin nimenomaan Uu- tyisesti Uudellemaalle rakennettaviin ul-
27376: dellamaalla olisi ulkoilu- ja luontopolkujen raken- kozlureitteihin ja luontopolkuihin.
27377:
27378: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
27379:
27380: Lea Kärhä
27381:
27382:
27383:
27384:
27385: 102 260148U
27386: 1618 1986 vp.
27387:
27388: Raha-asia-aloite n:o 1509
27389:
27390:
27391:
27392:
27393: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten poliittisen
27394: toiminnan tukemiseen
27395:
27396:
27397: Eduskunnalle
27398:
27399: Poliittiseen t01mmtaan osallistuminen organi- puoluelaitoksen ja muiden järjestöjen on perustel-
27400: satioiden ulkopuolella on vammaisille ja erityisesti tua osoittaa valtion tukea vammaisten omaan po-
27401: vaikeavammaisille käytännössä hankalaa. Eräitä liittiseen toimintaan.
27402: vaikeuksia ovat mm. kuljetusten, pistemateriaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27403: lien ja viittomakielen tulkinnan järjestämisen kal- taen,
27404: leus. Nämä ovat kustannuksia, jotka ovat tavan-
27405: omaisia toimintakuluja huomattavasti suurempia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27406: ~onet vammaiset henkilöt ovat lisäksi pienituloi- 1987 tulo- ja menoarvioon 225 000 mark-
27407: sla. kaa vammaisten poliittisen toiminnan tu-
27408: Poliittisen toiminnan ulottuessa ohi perinteisen kemiseen.
27409:
27410: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27411:
27412: Kalle Könkkölä Ville Komsi
27413: 1986 vp. 1619
27414:
27415: Raha-asia-aloite n:o 1510
27416:
27417:
27418:
27419:
27420: Könkkölä ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta saamelaisval-
27421: tuuskunnan toiminnan edistämiseen
27422:
27423:
27424: Eduskunnalle
27425:
27426: Saamelaisvaltuuskunta on vaalein valittu, saa- vät resurssit sekä vakinaisen että projektihenkilös-
27427: melaisista koostuva ja saamelaisten etua valvova tön ylläpitämiseksi.
27428: elin. Valitettavasti saamelaisvaltuuskunnalla ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27429: apunaan riittäviä henkilöresursseja toimintansa yl- taen,
27430: läpitämiseksi ja omaehtoisen ja aloitteellisen toi-
27431: mintansa edistämiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27432: Koska saamelaisvaltuuskunta voi toimivana es- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27433: tää sitä kulttuurien sulautumista, joka uhkaa saa- 26. 01.09 lisäyksenä 200 000 markkaa saa-
27434: melaiskulttuuria ja sen perinteisiä elinkeinoja, on melaisvaltuuskunnan toiminnan edistämi-
27435: tarkoituksenmukaista taata valtuuskunnalle riittä- seen.
27436:
27437: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27438:
27439: Kalle Könkkölä Ville Komsi
27440: 1620 1986 vp.
27441:
27442: Raha-asia-aloite n:o 1511
27443:
27444:
27445:
27446:
27447: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntosäästö-
27448: palkkiojärjestelmän ylimääräisiin lisiin
27449:
27450:
27451: Eduskunnalle
27452:
27453: Ensiasunnon hankinnan helpottamiseksi tuli budjetoidut määrärahat ovat olleet liian pienet.
27454: vuonna 1981 voimaan asuntosäästöpalkkiolaki ja ASP-järjestelmässä tulee oma säästöosuus laskea 5
27455: siihen liittyvä korkotukijärjestelmä. Ainakaan vie- prosenttiin asunnon hankinta-arvosta ja laina-aika
27456: lä ei ASP-järjestelmällä ole juurikaan kyetty hel- tulee pidentää 25 vuoteen.
27457: pottamaan ensiasunnon saantia. Vain vähemmis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27458: tö nuorista on onnistunut säästötavoitteessaan. taen,
27459: Ongelmana ovat etenkin edellytetty liian korkea
27460: omarahoitusosuus sekä merkitykseltään varsin vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27461: häinen säästöpalkkio, jotka tekijät yhdessä ovat 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
27462: johtaneet siihen, että nuorilta on vaadittu koh- 28.87.53 lisäyksenä 60 000 000 markkaa
27463: tuuttomia säästöponnistuksia ja säästötavoite on asuntosäästöpalkkiojärjestelmän mukais-
27464: karannut asuntojen hintojen noustessa. Järjestel- ten asuntosäästöpalkkioiden korottami-
27465: mään ja nimenomaan asuntosäästöpalkkioihin seen ylimääräisin /isin.
27466:
27467: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27468:
27469: Kalle Könkkölä Ville Komsi
27470: 1986 vp. 1621
27471:
27472: Raha-asia-aloite n:o 1512
27473:
27474:
27475:
27476:
27477: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
27478: jen kirjasto- ja laitehankintoihin
27479:
27480:
27481: Eduskunnalle
27482:
27483: Korkeakoulujen kehittämislaki ei säädellyt kir- joiden valmistumisaikoja opetusm101stenon toi-
27484: jasto- ja laitemäärärahojen kehitystä. Tämä on menpideohjelman (21.1.1986) mukaisesti sekä
27485: johtanut määrärahojen jäämiseen niin vähäisiksi, edistää suomalaisen tutkimuksen kansainvälisty-
27486: että korkeakoulujen opetus- ja tutkimustoiminta mistä, ei momentille esitetty korotus ole riittävä
27487: häiriintyy ja saattaa jäädä jälkeen kansainväliseen momentin pitkäaikaisen jälkeenjääneisyyden
27488: tasoon nähden. vuoksi.
27489: Kirjastojen riittämätön resurssointi aiheuttaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27490: tenttikirjojen puutteen vuoksi opintojen viivästy- taen,
27491: mistä ja kaventaa ulkomaisten julkaisujen valikoi-
27492: maa, mikä vaikeuttaa tutkimuksen kansainvälisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27493: kehityksen seuraamista. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27494: Samaa momenttia nakertavat myös alituisesti 29.10.21 lisäyksenä 14 880 000 markkaa
27495: kasvavat tietoliikenne- ja atk-ohjelmistomenot. korkeakoulujen kirjasto- ja laite hankintoi-
27496: Mikäli halutaan lyhentää korkeakouluopiskeli- hin.
27497:
27498: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27499:
27500: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi Ville Komsi
27501: 1622 1986 vp.
27502:
27503: Raha-asia-aloite n:o 1513
27504:
27505:
27506:
27507:
27508: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta aineenopetta-
27509: jain erillisten kasvatustieteen opintojen järjestämiseen
27510:
27511:
27512: Eduskunnalle
27513:
27514: Korkeakoulujen tutkinnonuudistus muutti poistuu luonnollista tietä vuoteen 1989 mennessä)
27515: koulujen aineenopettajien opiskelutilannetta si- ratkaisemiseksi.
27516: ten, että uuden tutkinnon (vrt. asetus 530/78) Tulo- ja menoarvioon on esitetty erillisiä kasva-
27517: mukaan opiskelevat suorittavat opetusharjoitte- tustieteen opintoja järjestettäviksi 615 opiskelijal-
27518: luosa jo varsinaisen opiskelunsa aikana osana opis- le. Koska vanhan tutkintojärjestelmän mukaan
27519: keluaan. Samanaikaisesti opiskelee kuitenkin opiskelevien opiskeluoikeus päättyy syksyllä 1986,
27520: myös vanhan tutkintojärjestelmän mukaisia opin- tämä toimenpide ei ole riittävä ongelman ratkai-
27521: tojaan moni tuleva aineenopettaja, jonka täytyy semiseksi.
27522: suorittaa opetusharjoittelu ns. aineenopettajan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27523: erillisinä kasvatustieteen opintoina. taen,
27524: Erilliseen opetusharjoitteluun pääseminen on
27525: osoittautunut ongelmalliseksi, koska opettajan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27526: koulutusyksiköiden opetusresurssit ovat kuluneet 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
27527: lähes kokonaan uuden järjestelmän mukaan opis- 29.37.29 lisäyksenä 3 420 000 markkaa
27528: kelevien opetusharjoittelun järjestämiseen. Tä- yhteensä 950 aineenopettajan enJiisten
27529: män vuoksi olisi ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin kasvatustieteen opintojen järjestämiseksi.
27530: syntyneen siirtymävaiheongelman (joka pääosin
27531:
27532: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27533:
27534: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi Ville Komsi
27535: 1986 vp. 1623
27536:
27537: Raha-asia-aloite n:o 1514
27538:
27539:
27540:
27541:
27542: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansainvälisen
27543: tutkija- ja opiskelijavaihdon kehittämiseksi
27544:
27545:
27546: Eduskunnalle
27547:
27548: Valtioneuvoston 12.9.1985 eduskunnalle anta- Korkeakoulu- ja tiedeyhteisömme nmavan
27549: massa tiede- ja teknologiapoliittisessa selonteossa kansainvälisyyden tukemiseksi ja pitämiseksi mu-
27550: on suomalaisen tutkimuksen kansainvälistyminen kana ajassaan on kansainvälistä opiskelija- ja tut-
27551: asetettu yhdeksi painopisteeksi, mikä on tieteem- kijavaihtoa kehitettävä.
27552: me edistymisen kannalta tärkeää. Tämän tavoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27553: teen edistämiseksi on tärkeää, että opiskelijoiden taen,
27554: harjoittelu- ja. opiskelupaikkoja ulkomailla lisä-
27555: tään tuntuvasu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27556: Suomen "tutkijataseen" alijäämäisyys eli Suo- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
27557: meen saapuvien ulkomaisten tutkijoiden vähäi- 29.37.241isäyksenä 500 000 markkaa kan-
27558: syys johtuu lähinnä maamme haluttomuudesta sainvälisen tutkija- ja opiskelijavaihdon
27559: edistää näiden tutkijoiden oleskelua Suomessa ja kehittämiseksi.
27560: tukea heitä taloudellisesti.
27561:
27562: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27563:
27564: Kalle Könkkölä Ulla Leena Alppi Ville Komsi
27565: 1624 1986 vp.
27566:
27567: Raha-asia-aloite n:o 1515
27568:
27569:
27570:
27571:
27572: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä lisänä opin-
27573: tolainojen korkotuen pidentämiseksi
27574:
27575:
27576: Eduskunnalle
27577:
27578: Opiskelunsa päättäneet nuoret ovat yksi kaik- Opiskelijat ja vastavalmistuneet nuoret eivät
27579: kein vaikeimmassa asemassa olevista nuorten ryh- enää siirry suoraan kouluista ja yliopistoista hyvin
27580: mistä. Opintolainat lankeavat maksuun, lainojen palkatmihin töihin. Alkutyöttömyys, vajaatyölli-
27581: korkotuki lakkaa, oma asunto on yleensä pakko syys ja huonot alkupalkat ovat todellisuutta myös
27582: hankkia, perhe on perustettava jne. Etenkin kor- korkeasti opiskelleiden nuorten kohdalla. Erilaiset
27583: keasti velkaantuneiden opiskelijoiden määrä kas- tukimuodot, joista yksi on opintolainojen korko-
27584: vaa. Viime vuoden kuluessa valmistuneiden yli tuen jatkaminen, ovat hyvin tarpeellisia helpotta-
27585: 60 000 markkaa velkaantuneiden osuus kaksinker- maan nuorten opiskelijoiden ja opiskelijaperhei-
27586: taistui. den asemaa.
27587: Nousseista lainamääristä johtuen lainojen kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27588: kokulut ovat kasvaneet suuriksi huolimatta jo to- tavasti,
27589: teutuneista korkokannan laskuista. Etenkin opin-
27590: tolainojen takaisinmaksun alussa korkorasituksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27591: ollessa suurimmillaan kaivataan helpotuksia. Yksi 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27592: tämänsuuntainen uudistus oli lainojen takaisin- 29.39.52 7 000 000 markkaa ylimåäräise-
27593: maksun alkamisajankohdan siirtäminen puolella nä lisänä opintolainojen korkotuen piden-
27594: vuodella eteenpäin - nyt kahteen vuoteen val- tämiseksi puolella vuodella.
27595: mistumisen jälkeen. Epähuomiossa jäi kuitenkin
27596: jatkamatta myös valtion korkotukea opintolainoil-
27597: le vähintään saman mittaiseksi.
27598:
27599: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27600:
27601: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi Ville Komsi
27602: 1986 vp. 1625
27603:
27604: Raha-asia-aloite n:o 1516
27605:
27606:
27607:
27608:
27609: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintotuen
27610: asumislisän maksamiseksi ympärivuotisena
27611:
27612:
27613: Eduskunnalle
27614:
27615: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- vuotisesti. Näin ollen opiskelijat ovat huomatta-
27616: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausilta, van eriarvoisessa asemassa verrattuna muihin pie-
27617: pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opiskeli- nituloisiin kansalaisryhmiin. Siksi on välttämä-
27618: ja joutuu kuitenkin (mm. opiskelija-asuntolassa töntä, että opiskelijoille myönnetään avustus asu-
27619: asuessaan) maksamaan vuokran myös kesäajalta. miskustannuksiin ympärivuotisena.
27620: Tavallista onkin, että kesäkuukausien aikana mak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27621: settavaksi tulee kaksi vuokraa: toinen opiskelija- tavasti,
27622: asunnosta ja toinen kesätyöpaikkakunnalla sijait-
27623: sevasta asunnosta. Näihin kustannuksiin opiskeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27624: ja ei saa minkäänlaista tukea, sillä kesäajalta asu- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27625: mislisä maksetaan vain siinä tapauksessa, että 29.39.55 lisäyksenä 60 000 000 markkaa
27626: opiskelija opiskelee myös kesän ajan. opintotuen asumislisän maksamiseksi ym-
27627: Lapsiperheiden asumistukea ja kansaneläkelain pärivuotisena 1. 6.1987 alkaen.
27628: nojalla saatavaa asumistukea myönnetään ympäri-
27629:
27630: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27631:
27632: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi Ville Komsi
27633:
27634:
27635:
27636:
27637: 103 260148U
27638: 1626 1986 vp.
27639:
27640: Raha-asia-aloite n:o 1517
27641:
27642:
27643:
27644:
27645: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta kesälukiotoiminnan tuke-
27646: mtseen
27647:
27648:
27649: Eduskunnalle
27650:
27651: Kesälukiotoiminnan yhteydessä on jo 20 vuo- Koska määrärahaa ei pitkään aikaan ole halli-
27652: den ajan kokeiltu erilaisia vaihtoehtoja nuorison tuksen taholta esitetty riittävästi koeotettavaksi ja
27653: vapaaehtoisen opiskelun järjestämiseksi. Viime koska toiminta on samaan aikaan ollut voimak-
27654: vuosina on kokeilutyössä mukana olevien opetta- kaasti lisääntymässä, ovat kesälukiotoiminnan
27655: jien ja järjestöjen määrä voimakkaasti lisääntynyt edellytykset nyt aikaisempaa huomattavasti hei-
27656: ja kesälukiotoiminnasta on tullut maassamme kommat.
27657: poikkeuksellisen monipuolisen pedagogisen työn Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
27658: kehittäjä. Kesälukioseura ry. on muista sivistysjär- kunnioittaen,
27659: jestöistä poiketen keskittynyt erityisesti lasten ja
27660: nuorten vapaan sivistystoiminnan ja jatkuvan kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27661: vuun ohjaavan opiskelun järjestämiseen. Osin 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
27662: juuri kohderyhmän poikkeuksellisuuden vuoksi 29.43.52 lisäyksenä 100 000 markkaa ke-
27663: on Kesälukioseura ry:n kurssi- ja kokeilutoimin- sälukiotoiminnan tukemiseen.
27664: nan keskusjärjestönä saama valtionapu ollut jat-
27665: kuvasti riittämätön ja ratkaisevasti muiden sivis-
27666: tysjärjestöjen saamia avustuksia pienempi.
27667:
27668: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27669:
27670: Kalle Könkkölä Ville Komsi
27671: 1986 vp. 1627
27672:
27673: Raha-asia-aloite n:o 1518
27674:
27675:
27676:
27677:
27678: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten kirjas-
27679: ton toiminnan tukemiseen
27680:
27681:
27682: Eduskunnalle
27683:
27684: Näkövammaisten mahdollisuudet lukea kirjal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27685: lisuutta ovat huomattavsti pienemmät kuin mui- taen,
27686: den kansalaisten. Valtakunnallisen Näkövam-
27687: maisten kirjaston nimikeluettelo on kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27688: vain n. 10 % esimerkiksi Helsingin kaupungin 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.58
27689: kirjaston vuotuisista uutuuksista. Siksi on välttä- määrärahoihin lisäyksenä 700 000 mark-
27690: mätöntä lisätä Näkövammaisten kirjaston resurs- kaa Näkövammaisten kirjaston toiminnan
27691: sep. tukemiseen.
27692: Momentin määrärahaa saadaan käyttää myös
27693: momentin 29.58.29 kulutusmenoihin.
27694:
27695: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27696:
27697: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi
27698: Kati Peltola Ville Komsi
27699: 1628 1986 vp.
27700:
27701: Raha-asia-aloite n:o 1519
27702:
27703:
27704:
27705:
27706: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteilijoiden ateljeetalo-
27707: jen rakentamiseen
27708:
27709:
27710: Eduskunnalle
27711:
27712: Valtion tulo- ja menoarviossa on aina vuoteen jaseurojen ja -yhdistysten kanssa. Rakentamisessa
27713: 1977 saakka ollut erityinen määräraha ateljeetilo- on huolehdittava alueellisen tasa-arvon toteutu-
27714: jen rakentamiseen. Määrärahan poistaminen ei misesta.
27715: kuitenkaan johtunut siitä, että maamme kuvatai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27716: teilijoiden työtilat olisivat riittävät. Ateljeetilojen taen,
27717: rakentaminen taiteilijan omalla aravalainoituksel-
27718: la ei ole onoistunut ja menetelmää onkin pidettä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27719: vä kohtuuttomana - kuvataiteilijat ovat selvästi 1987 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27720: muita kulttuurityöntekijöitä huonommassa tilan- markkaa ateljeetalojen rakentamisen avus-
27721: teessa työtilojensa puutteen takia. Ateljeetalojen tamiseen.
27722: rakentaminen voisi tapahtua yhteistyössä taiteili-
27723:
27724: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27725:
27726: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi Ville Komsi
27727: 1986 vp. 1629
27728:
27729: Raha-asia-aloite n:o 1520
27730:
27731:
27732:
27733:
27734: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden seu-
27735: rausvaikutusten lieventämiseen
27736:
27737:
27738: Eduskunnalle
27739:
27740: Kasvanut työttömyys koskettaa erityisesti nuo- tiehdotuksessa ko. tarkoitukseen varattu määrära-
27741: ria. Nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lie- ha on kuitenkin ehdotettu poistettavaksi.
27742: ventämiseksi kunnat ja nuorisojärjestöt ovat järjes- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
27743: täneet valtion tuella työttömille ja kesätyötä vailla taen,
27744: oleville nuorille aktivointileirejä. Hallitus on nuo-
27745: risopoliittisessa selonteossaan 1984 todennut näis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27746: tä leireistä saadun hyviä kokemuksia ja ilmoitta- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttfle
27747: nut selvittävänsä tämän toiminnan jatkamismah- 29.91.61 lisäyksenä 1000000 markkaa
27748: dollisuuksia. Myös nuorisojärjestöissä on tämä toi- nuorisotyöttömyyden vaikutusten lieven-
27749: minta koettu mielekkääksi. Vuoden 1987 budjet- tämiseen.
27750:
27751: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27752:
27753: Kalle Könkkölä Ville Komsi
27754: 1630 1986 vp.
27755:
27756: Raha-asia-aloite n:o 1521
27757:
27758:
27759:
27760:
27761: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saamenkielisen
27762: julkaisutoiminnan tukemiseen
27763:
27764:
27765: Eduskunnalle
27766:
27767: Suomessa saa valtionapua yksi saamenkielinen on välttämätöntä - riittämättömät määrärahat
27768: koko kieliryhmälle osoitettu aikakausjulkaisu. Jul- ovat osoitus enemmistökulttuurin välinpitämättö-
27769: kaisu ei ilmesty riittävän usein väestön tarpeisiin myydestä vähemmistön elinehtoja kohtaan.
27770: nähden. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27771: Saamen kielialue on pieni, ja saamelaisilla kir- taen,
27772: jailijoilla on vaikeuksia saada teoksiaan julkaistuk-
27773: si. Niinpä monet saamelaiskirjailijat ovat joutu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27774: neet julkaisemaan teoksiaan Norjassa. 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27775: Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden säilyttä- 350 000 markkaa saamenkielisten julkai-
27776: miseksi saamenkielisten julkaisujen ilmestyminen sujen tukemiseen.
27777:
27778: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27779:
27780: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi
27781: Inger Hirvelä Kati Peltola
27782: Ville Komsi
27783: 1986 vp. 1631
27784:
27785: Raha-asia-aloite n:o 1522
27786:
27787:
27788:
27789:
27790: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta mielipideleh-
27791: tien tukemiseen
27792:
27793:
27794: Eduskunnalle
27795:
27796: Maassamme julkaistaan koko joukko korkeata- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27797: soisia kulttuuri- ja mielipidelehtiä, jotka jatkuvas- taen,
27798: ti kärsivät taloudellisesta ahdingosta. Sitä vastoin
27799: puolueiden hallitsemat muutamat suuret päivä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27800: lehdet voivat toimia turvatulla taloudellisella pe- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
27801: rustalla puoluelehtituen nojalla. Tilannetta ei voi- 29.99.57 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
27802: da pitää tyydyttävänä. mielipidelehtien tukemiseen.
27803:
27804: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27805:
27806: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi Ville Komsi
27807: 1632 1986 vp.
27808:
27809: Raha-asia-aloite n:o 1523
27810:
27811:
27812:
27813:
27814: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden luonnonmukaisen
27815: viljelyn neuvojan palkkaamiseen
27816:
27817:
27818: Eduskunnalle
27819:
27820: Luonnonmukaisen viljelyn neuvontatoimintaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27821: olisi tehostettava. Maatalouskeskusten Liitto ja sen taen,
27822: jäseninä olevat maatalouskeskukset ovat ilmaisseet
27823: tarpeen luonnonmukaisen viljelyn neuvojan toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27824: mien perustamiseen. Luonnonmukaisin menetel- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
27825: min jo nyt viljeleviä on maassamme niin paljon, 30.30.40 200 000 markkaa kahden luon-
27826: että kiinnostuksen huomioiden on välttämätöntä nonmukaisen viljelyn neuvojan palkkaa-
27827: osoittaa määräraha kahden neuvojan palkkaami- miseen maatalouskeskuksiin.
27828: seen, jotta myös syntyvä viljelytoiminta saa tarvit-
27829: semansa neuvontatuen.
27830:
27831: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27832:
27833: Kalle Könkkölä Ville Komsi
27834: 1986 vp. 1633
27835:
27836: Raha-asia-aloite n:o 1524
27837:
27838:
27839:
27840:
27841: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan vientitukeen elin-
27842: tarvikeapuna
27843:
27844:
27845: Eduskunnalle
27846:
27847: Suomessa ylituotettuja elintarvikkeita voitaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27848: toimittaa kriisiapuna nälkäkatastrofeista kärsiviin 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
27849: maihin kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta. 30.32.40 35 000 000 markkaa viljan vien-
27850: Esimerkiksi viljaa voitaisiin Suomesta toimittaa titukeen elintarvikeapuna.
27851: vuonna 1987 elintarvikeapuna huomattavasti kaa-
27852: vailtua enemmän.
27853: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27854: taen,
27855:
27856: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27857:
27858: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi
27859: Inger Hirvelä Ville Komsi
27860:
27861:
27862:
27863:
27864: 104 260148U
27865: 1634 1986 vp.
27866:
27867: Raha-asia-aloite n:o 1525
27868:
27869:
27870:
27871:
27872: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljeli-
27873: jöiden tukemiseen
27874:
27875:
27876: Eduskunnalle
27877:
27878: Starttirahajärjestelmä on yksi niistä toimenpi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27879: teistä, joilla maatilojen sukupolvenvaihdosten taen,
27880: määrä on saatu kaksinkertaistumaan 3-4 vuodes-
27881: sa. Lisäksi järjestelmällä on pyritty helpottamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27882: aloittavan viljelijän rahoitusongelmia. Kokemuk- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
27883: set tästä järjestelmästä ovat hyvät, joten aloitustu- 30.33.40 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
27884: kijärjestelmä tulee saattaa lakisääteiseksi. Järjestel- nuorten viljelijöiden tukemiseen.
27885: män tultua vakinaistetuksi koko maahan 1. 7. 198 3
27886: lähtien tulee huolehtia siitä, että siihen budjetoi-
27887: daan riittävästi määrärahoja.
27888:
27889: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27890:
27891: Kalle Könkkölä Ville Komsi
27892: 1986 vp. 1635
27893:
27894: Raha-asia-aloite n:o 1526
27895:
27896:
27897:
27898:
27899: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta linja-autojen linjaliiken-
27900: teen tukemiseen
27901:
27902:
27903: Eduskunnalle
27904:
27905: Maaseudun paikallisliikenteen vuoroja on viime liikkumismahdollisuuksista, väestöpohjan säily-
27906: vuosina vähennetty huomattavasti ja supistukset misestä sekä siitä, että ihmiset voivat asua siellä,
27907: jatkuvat. Vain puolet vuoroista on enää kannatta- missä jo on riittävästi asuntoja. Tärkeää on lisäksi
27908: via. Maaseudun elinvoiman säilymisen edellytys se, että maan joukkoliikenneverkko säilyy palvelu-
27909: on, että joukkoliikenteen palvelukyky säilytetään. kykyisenä kokonaisuutena.
27910: Liikkumismahdollisuuksien väheneminen sattuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27911: pahimmin maaseudun vanhuksiin, lapsiin ja nuo- taen,
27912: riin, joiden elinolot vaikuttavat osaltaan väestö-
27913: määrän ja ikärakenteen kehitykseen. Samalla ky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27914: symys on tasa-arvosta. 1987 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000
27915: Linja-autoliikenteen säilyttäminen nykytasolla markkaa linja-autojen linjaliikenteen tu-
27916: vaatii noin 100 miljoonan markan vuosittaisen kemiseen.
27917: tuen. Tämä hinta kannattaa maksaa tasaveroisista
27918:
27919: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27920:
27921: Kalle Könkkölä Ville Komsi
27922: 1636 1986 vp.
27923:
27924: Raha-asia-aloite n:o 1527
27925:
27926:
27927:
27928:
27929: Könkkölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sanomalehdis-
27930: tön tukemiseen
27931:
27932:
27933: Eduskunnalle
27934:
27935: Valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvällä määrä- osoittaminen eduskuntaryhmien estttamiin koh-
27936: rahalla tuetaan puolueiden lehdistöä. Puolueiden teisiin silloin kun kysymys on puolueiden ja puo-
27937: kannatus eduskunnassa on kuitenkin laskenut yli lueryhmittymien ulkopuolelta valittujen kansan-
27938: prosenttiyksiköllä. Siksi on perusteltua, että lehti- edustajien muodostamista eduskuntaryhmistä.
27939: tuen jakamismenettelyä tarkennetaan. Yhteis- Näin voitaisiin toteuttaa entistä paremmin sitä
27940: kunnallinen lehdistö ja sen ylläpitäminen on sel- tarkoitusta, joka puolueiden lehdistön tukemises-
27941: laista poliittista toimintaa, joka edustaa päättäjien sa piilee: yhteiskunnallisen keskustelun käymistä
27942: ja kansalaisten välistä kommunikaatiota, kun sen julkisesti.
27943: sijaan eräät muut poliittisen toiminnan tuen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27944: muodot synnyttävät jäykkiä ja kansalaisia päättä- taen,
27945: jistä vieraannuttavia rakenteita, kuten puoluetoi-
27946: mistoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27947: Puoluelehtituki voitaisiin jakaa entiseen tapaan 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
27948: puolueiden osalta, mutta kohtuullista olisi sen 31.55.41 lisäyksenä 1 markan sanomaleh-
27949: parlamentaarisen osuuden, joka syntyy käytettäes- distön tukemiseen.
27950: sä kansanedustajien lukumäärää jakoperusteena,
27951:
27952: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27953:
27954: Kalle Könkkölä Ville Komsi
27955: 1986 vp. 1637
27956:
27957: Raha-asia-aloite n:o 1528
27958:
27959:
27960:
27961:
27962: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijalippujen alen-
27963: nuskäytännön parantamiseksi
27964:
27965:
27966: Eduskunnalle
27967:
27968: Valtionrautatiet myöntaa opiskelijoille alen- huolto voikin kirjata itselleen huomattavasti
27969: nuksen koti- ja opiskelupaikkakunnan väliselle yli enemmän tuloja myös opiskelijalipuista ja takaa
27970: 100 kilometrin matkalle. Opiskelijat tekevät näil- itselleen asiakaskuntaa tulevaisuudessakin.
27971: lä säännöillä noin miljoona matkaa vuosittain. VR:n opiskelijalippukäytännön laajentaminen
27972: Lippuja ei nykykäytännön mukaisesti myydä kesä- koskemaan kaikkia yli 100 kilometrin pituisia
27973: aikana eikä muille kuin koti- ja opiskelupaikka- matkoja ja määräasemarajoitusten poistaminen li-
27974: kunnan välisille matkoille. Tämä käytäntö ei kui- säisi opiskelijoiden matkustamista VR:llä oletetta-
27975: tenkaan ota huomioon matkustustarpeita esim. vasti noin 30-40 prosenttia. Valtiolle tämä ai-
27976: eri korkeakoulupaikkakuntien välillä eikä kesäai- heuttaisi lisäkuluja, mutta samanaikaisesti toisi li-
27977: kaista opiskelua, joka on myös varsin yleistä kiris- sätuloja ja totuttaisi opiskelijoita junankäyttäjiksi,
27978: tyneiden tutkintovaatimusten vuoksi. mikä on liikennepoliittisestikin kannatettavaa.
27979: Opiskelijat elävät pienellä opintotuella ja omil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
27980: la työtuloillaan varsin niukan budjetin rajoissa. taen,
27981: Erilaiset alennuskäytännöt ovatkin aina olleet ja
27982: ovat edelleen erinomaisen tärkeä keino parantaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27983: muutoin niukkaa elintasoa. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
27984: VR on omassa alennuslippukäytännössään jää- 31.5 7.5 0 12 000 000 markan määrärahan
27985: nyt jälkeen kilpailijansa Matkahuollon alennuslin- c:piskelzj(tlippualennusten laajentamiseksi
27986: jasta, joka ei hyllytä alennuksiaan kesäajaksi eikä kaikkiin yli 100 kzlometrin matkoihin.
27987: sido niitä tiettyihin määräasemiin. Näin Matka-
27988:
27989: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
27990:
27991: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi Ville Komsi
27992: 1638 1986 vp.
27993:
27994: Raha-asia-aloite n:o 1529
27995:
27996:
27997:
27998:
27999: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta junavaunujen muuttami-
28000: seksi vammaisille soveltuviksi
28001:
28002:
28003: Eduskunnalle
28004:
28005: Valtionrautatiet on vuosia jarrutellut vammais- hankintaan, 21 500 000 (lisäys hallituksen esityk-
28006: ten vakavaa huomioon ottamista junavaunujen seen 10 milj.) mk henkilövaunujen muutostöihin
28007: suunnittelussa ja korjaamisessa huolimatta esim. sisältäen ainakin 20 vaunun muuttamisen liikun-
28008: kansanedustajien valtaenemmistön allekirjoitta- taesteettämiksi nostolaitteella ja inva-wc:llä varus-
28009: masta kirjallisesta kysymyksestä. Erinäisiä pieniä tettuna ... ''
28010: parannuksia on tehty, mikä sinänsä on myönteis- Kohta ''Uuden liikkuvan kaluston tilaukset'',
28011: tä. Kuitenkin ratkaiseva muutos tapahtuu vasta toinen kappale
28012: sitten, kun joka junarunkoon saadaan yksi liikun- "Vuonna 1987 on suunniteltu tilattavaksi 22
28013: taesteisille soveltuva vaunu, kuten liikenneminis- henkilövaunua. Hankinnan alkurahoitusta varten
28014: teriön työryhmä ''Liikuntaesteiset ja joukkoliiken- ehdotetaan momentille valtioneuvoston käytet-
28015: ne" esitti aikanaan. Tämänkaltaisessa vaunussa täväksi 3 000 000 mk (lisäys hallituksen esitykseen
28016: tulee olla nostolaite ja inva-wc. 500 000), josta 500 000 mk liikuntaesteiden pois-
28017: Näitä vaunuja tulisi tehdä aina, kun korjataan tamiseen. Vaunut on tarkoitus toimittaa vuosina
28018: vanhoja ja rakennetaan uusia. Siksi momentin 1989-1990. Hankintojen kokonaiskustannusar-
28019: 31.90. 73 perusteluissa tulisi olla lisäykset seuraa- vio on 60 000 000 mk.''
28020: vasti: Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
28021: Kohta ''Aikaisemmat tilaukset'', kolmas kap-
28022: pale että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28023: " ... kaupallisesti vanhentuneiden muuttami- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
28024: seen uuteen käyttötarkoitukseen ja vaihto-osien 31.90.73 lisäystä 10 500 000 markkaa ju-
28025: hankintaan ehdotetaan momentille 33 500 000 navaunujen muuttamiseksi liikuntaesteet-
28026: mk, josta 3 000 000 mk käytetään vaihto-osien tömiksi.
28027:
28028: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
28029:
28030: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi
28031: Inger Hirvelä Ville Komsi
28032: 1986 vp. 1639
28033:
28034: Raha-asia-aloite n:o 1530
28035:
28036:
28037:
28038:
28039: Könkkölä ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalipoliittisten tuki- ja
28040: rohkaisuyksiköiden toimintakuluihin
28041:
28042:
28043: Eduskunnalle
28044:
28045: Maamme sosiaalipolitiikan järjestelmien kan- massa. Kriittinen suhtautuminen ja uuden vaih-
28046: nalta käy vuosittain ilmeisemmäksi, että ongelma toehdon etsiminen on näille hankkeille luonteen-
28047: ei piile vain järjestelmien määrällisessä riittämät- omaista. Vapaaehtoistyö on tietenkin valtion kan-
28048: tömyydessä, vaan myös laadullisessa kehitystar- nalta taloudellinen ratkaisu, mutta samalla se tu-
28049: peessa. Järjestelmien kehittämistä aktiivisia sub- kee ihmisen käsitystä itsestään autonomisena toi-
28050: jekteja tukeviksi on vaadittu useassa eri yhteydessä mijana, subjektina. Vaikkakaan nämä toiminta-
28051: - objektit, kohteet ovat heränneet vaatimaan oi- pisteet eivät aiheuta palkkakustannuksia, on toi-
28052: keuksiaan. On selvää, että yksi tällainen perusoi- mintakuluja tuettava.
28053: keus on tieto sosiaalipoliittisista järjestelmistä ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28054: niiden toiminnan ehdoista, kansalaisten oikeuk- taen,
28055: sista päästä näiden palvelujen piiriin.
28056: Maahan on syntymässä vapaaehtoistyön ajatuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28057: selta nousevia tuki- ja rohkaisupisteitä, jotka tie- 1987 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
28058: dottavat kansalaisille heidän oikeuksistaan ja roh- markkaa sosiaalipoltittisten tuki- ja roh-
28059: kaisevat käyttämään järjestelmiä, jotka ovat jo ole- kaisuyksiköiden toimintakuluihin.
28060:
28061: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
28062:
28063: Kalle Könkkölä Ulla-Leena Alppi Ville Komsi
28064: 1640 1986 vp.
28065:
28066: Raha-asia-aloite n:o 1531
28067:
28068:
28069:
28070:
28071: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaan sivistystyön yh-
28072: teisjärjestön toiminnan tukemiseen
28073:
28074:
28075: Eduskunnalle
28076:
28077: Nykyisessä tietoyhteiskunnassa aikuiskoulutuk- eikä tarjoamaan riittävästi palveluja alan kehittä-
28078: sen merkitys entisestään kasvaa. Samalla kun am- miseksi. Tämän vuoksi on välttämätöntä mm. saa-
28079: matillisen aikuiskoulutuksen tarkoituksena on da uusi toimihenkilö hoitamaan järjestöllisen si-
28080: pääasiassa tuotannollisen elämän tarpeiden tyy- vistystyön yhteistyökysymyksiä. Vapaan sivistys-
28081: dyttäminen, vapaan sivistystyön päämääränä on työn muilla toimintamuodoilla kuten kansalais- ja
28082: ihmisen sosiaalisen ja eettisen kasvun edistäminen työväenopistoilla, kansanopistoilla ja kirjastoilla
28083: sekä mahdollisuuksien antaminen laaja-alaisen on sen sijaan jo vuosikymmeniä ollut Kansalais- ja
28084: maailmankatsomuksen kehittämiselle. Vapaan si- työväenopistojen liitto, Suomen Kansanopistoyh-
28085: vistystyön harjoittama opinto- ja kulttuuritoimin- distys ja Suomen kirjastoseura näiden alojen ke-
28086: ta auttaa ihmisiä hahmottamaan asemansa yhteis- hittämistyöstä huolehtimassa.
28087: kunnassa, toimimaan vastuullisena jäsenenä ryh- Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-
28088: missä ja järjestöissä sekä suuntautumaan aktiivi- vioksi on vuodelle 1987 ehdotettu momentille
28089: sesti vapaa-aikaan. 29.5 7. 54 eräiden sivistysjärjestöjen valtionapuun
28090: Viimeisten vuosikymmenien aikana järjestölli- 1 5 70 000 markkaa.
28091: nen sivistystyö on määrältään ja laadullisesti ke- Ehdotammekin,
28092: hittynyt ja uudistunut. Järjestöllistä sivistystyötä
28093: edustavien sivistysjärjestöjen keskeistä yhteistoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28094: mintaa on harjoitettu pääasiassa Vapaan sivistys- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
28095: työn yhteisjärjestössä. Nykyisillä voimavaroilla Va- 29.57.54 lisäyksenä 250 000 markkaa Va-
28096: paan sivistystyön yhteisjärjestö ei kuitenkaan pysty paan sivistystyön yhteisjärjestö/te.
28097: tyydyttämään sivistysjärjestöjen yhteistyötarvetta
28098:
28099: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
28100:
28101: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Osmo Vepsäläinen
28102: Esko Helle Heli Astala Ulla-Leena Alppi
28103: 1986 vp. 1641
28104:
28105: Raha-asia-aloite n:o 1532
28106:
28107:
28108:
28109:
28110: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Kulttuuritalon
28111: peruskorjaukseen
28112:
28113:
28114: Eduskunnalle
28115:
28116: Helsingin Kulttuuritalon rakentamisella hie- tilaisuuksissa noin 300 000 henkeä, joudutaan jat-
28117: man yli kaksi vuosikymmentä sitten oli useita tar- kuviin korjaus- ja uusintainvestointeihin sekä ylei-
28118: koituksia. Siihen aikaan Helsingissä ei ollut ainoa- sen vaatimustason nousun takia ja edellytysten pa-
28119: takaan vaativat mitat täyttävää konserttisalia. rantuessa myös kehittämään talon toimintaa, jotta
28120: Kulttuuritalon konserttisali on nämä vaatimukset puitteet eri toiminnoille olisivat mahdollisimman
28121: täyttänyt ja on tänäkin päivänä akustiikaltaan hyvät.
28122: Pohjoismaiden parhaita. Tämän osoittaakin mm. Talon rakentamisen työväestö on joutunut itse
28123: se, että se on Radion sinfoniaorkesterin jatkuvana kustantamaan ilman julkisen vallan apua. Muiden
28124: harjoitus- ja äänityspaikkana, kymmenien erilais- vastaavien ja pienempienkin kulttuurilaitosten
28125: ten konserttien paikkana, Kansallisoopperan vie- julkinen tukeminen on ollut huomattavaa. Jotta
28126: railutoiminnan paikkana jne. Kulttuuritalo voisi olla työväenkulttuurin kehto,
28127: Alvar Aallon merkittävästä luomistyöstä Kult- ei talon kunnossapitoa ja kehittämistä voi jättää
28128: tuuritalo on keskeisimpiä. Myös tämä perustelee yksin kasvavan velkataakan varaan. Sehän vaaran-
28129: talon kunnossa pitämistä. taisi talon valtakunnallisestikin merkittävän kult-
28130: Helsingin Kulttuuritalosta on kuluneina vuosi- tuurityön.
28131: na tullut myös työväestön kulttuuri-, opiskelu- ja Kulttuuritalossa on ollut menossa mittava kor-
28132: muun harrastustoiminnan keskus. Toiminnan laa- jaus- ja uusintainvestointien ohjelma. Ohjelmaan
28133: juus on verrattavissa minkä tahansa työväen- tai kuuluvia toimenpiteitä ovat mm. konserttisalin
28134: kansalaisopiston toimintaan ja ylittääkin monen lattian ja tuolien uusinta, korjaustoimet eri tilois-
28135: opiston toiminnan. Talossa on myös eri harrastus- sa, talon laite- ja varustelutason parantaminen ja
28136: ryhmiä, joilla on erittäin tärkeä tehtävä elävän ajanmukaistaminen.
28137: työväenkulttuurin jatkajana. Talossa on kaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28138: kuoroa, big band, teatteri, kuvataidepiiri, valo- taen,
28139: kuvauskerho, tanssiryhmä, laulu- ja soitinyhtyei-
28140: tä jne. Lapsilla on omat taide- ja harrastekerhon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28141: sa. Talossa toimivassa Helsingin yhteiskunnallises- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 29.57
28142: sa opistossa opiskelee vuosittain kolmisentuhatta uudelle momentille lisäyksenä 1 000 000
28143: opiskelijaa. markkaa avustuksena Helsingin Kulttuu-
28144: Kun Kulttuuritalossa vuosittain käy erilaisissa n·talo Oy:lle peruskorjaukseen.
28145:
28146: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
28147:
28148: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Osmo Vepsäläinen
28149: Esko Helle Heli Astala Ulla-Leena Alppi
28150:
28151:
28152:
28153:
28154: 105 260148U
28155: 1642 1986 vp.
28156:
28157: Raha-asia-aloite n:o 1533
28158:
28159:
28160:
28161:
28162: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- ja vesira-
28163: kennuspiirin perustamiseen
28164:
28165:
28166: Eduskunnalle
28167:
28168: Turun tie- ja vesirakennuspiiri on maamme tie- kaammin hoitaa vastaamaan teille ja liikenteelle
28169: ja vesirakennuspiireistä suurin. Piirin alueella on asetettuja vaatimuksia, jos Satakuntaan perustet-
28170: yleisiä teitä n. 10 000 kilometriä, yli tuhat siltaa taisiin oma tie- ja vesirakennuspiiri. Eduskuntakin
28171: jne. Maamme moottoriajoneuvoista ja liikenne- on jo vuonna 1962 hyväksynyt toivomuksen piirin
28172: määrästä on alueella noin 16 prosenttia. Piiri ja- perustamisesta.
28173: kautuu kahteen suureen keskukseen: Turun ete- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
28174: läiseen alueeseen eli Varsinais-Suomeen ja pohjoi-
28175: seen alueeseen Satakuntaan. Porissa toimii TVL:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28176: korjaamo, jota on viime aikoina kehitetty myön- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
28177: teiseen suuntaan ja joka palvelee lähinnä Satakun- markkaa Satakunnan tie- ja vesirakennus-
28178: nan aluetta. Asioita voitaisiin nykyistä tehok- pzi'rin perustamiseen.
28179:
28180: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
28181:
28182: Timo Laaksonen Matti Kuusio Pirkko Valtonen
28183: Mikko Elo Irma Rosnell Toivo T. Pohjala
28184: Einari Nieminen Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää
28185: Timo Roos Anssi Joutsenlahti
28186: 1986 vp. 1643
28187:
28188: Raha-asia-aloite n:o 1534
28189:
28190:
28191:
28192:
28193: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin pohjoisen satama-
28194: tien rakentamiseksi
28195:
28196:
28197: Eduskunnalle
28198:
28199: Porin Tahkoluotoon on valmistunut ajanmu- maaoteitse tapahtuvan tavaraliikenteen kuljetus-
28200: kainen uusi 15,3 m:n syväsatama. Alkuperäisten matkaa kymmenillä kilometreillä niin valtatieltä
28201: suunnitelmien mukaan tavoitteeksi asetettiin kes- n:o 8 Vaasan suunnasta kuin myös Keski-Suo-
28202: kittyminen hiilen kaukotuontiin (1,5 milj. tn/v.) menkin suunnasta. Toisaalta se myös ratkaisevasti
28203: Satama kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden myös vähentäisi maantieliikennettä Porin ja Mäntyluo-
28204: muuhun ja monipuoliseen vientiin ja tuontiin. don välillä, joka raskaan liikenteen osalta on yksi
28205: Satamaan suuntautuvasta maantieliikenteestä tu- maamme vilkkaimmin liikennöidyistä tieyhteyk-
28206: lee huomattava osa valtatietä n:o 8 Vaasan suun- sistä. Tieyhteyden rakentamisella olisi huomatta-
28207: nasta ja toisaalta ns. Järvi-Suomen tien kautta. vaa kansantaloudellista arvoa ja samalla se osal-
28208: Poikittaisliikenteen osalta Järvi-Suomen tie .on taan helpottaisi Porin alueen suurtyöttömyyttä.
28209: väylä Keski-Suomen kautta aina Itä-Suomeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28210: saakka. taen,
28211: Porin ns. pohjoista satamatietä on suunniteltu
28212: jo vuodesta 1972 alkaen. Uusi tie kulkisi Lampa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28213: luodon-Ahlaisten kautta, leikaten valtatien n:o 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
28214: 8 Ahlaisissa ja jatkuen Järvi-Suomen tielle, joko 31. 24. 77 15 000 000 markkaa Porin poh-
28215: Noormarkussa tai Pomarkussa. Uusi tieyhteys ly- joisen satamatien suunnittelua ja rakenta-
28216: hentäisi huomattavasti Ahlaisten työssäkäyntilii- mista varten.
28217: kennettä Meri-Poriin ja ennen muuta se lyhentäisi
28218:
28219: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
28220:
28221: Timo Laaksonen Paavo Vesterinen Irma Rosnell
28222: Toivo T. Pohjala Pirkko Valtonen Matti Kuusio
28223: Einari Nieminen Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää
28224: Timo Roos Mikko Elo Anssi Joutsenlahti
28225: 1644 1986 vp.
28226:
28227: Raha-asia-aloite n:o 1535
28228:
28229:
28230:
28231:
28232: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasujohdon jatka-
28233: miseksi Satakuntaan
28234:
28235:
28236: Eduskunnalle
28237:
28238: Maakaasujohdon laajennusvaihe on parhaillaan taa Suomen ja Neuvostoliiton kauppavaihtoa ja si-
28239: menossa. Suomen ja Neuvostoliiton kesken solmi- ten lisätä vientiämme, joka tuonnin arvon laskun
28240: tut sopimukset antavat myös oivallisen mahdolli- takia on joutumassa vaikeuksiin.
28241: suuden laajentaa maakaasun käyttöä Satakun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28242: taan. Silti ei pidä laiminlyödä ponnisteluja jo ra- taen,
28243: kennetun verkoston käytön lisäämiseksi.
28244: Maakaasu on ympäristön kannalta myönteinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28245: energianlähde. Sen lisäksi se kelpaa yhä useam- 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
28246: min teolliseen tuotantoon raaka-aineeksi. määrärahoihin 10 000 000 markkaa maa-
28247: Maakaasun käytön lisäämisellä voidaan kasvat- kaasujohdon jatkamiseksi Satakuntaan.
28248:
28249: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
28250:
28251: Timo Laaksonen Mikko Elo Irma Rosnell
28252: Pirkko Valtonen Matti Kuusio Einari Nieminen
28253: Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää Timo Roos
28254: Anssi Joutsenlahti
28255: 1986 vp. 1645
28256:
28257: Raha-asia-aloite n:o 1536
28258:
28259:
28260:
28261:
28262: Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalaportaiden rakentami-
28263: seksi Vaajakoskelle ja Kuhankoskelie
28264:
28265:
28266: Eduskunnalle
28267:
28268: Aikanaan maankuulu Pohjois-Päijänteen tai- tojen elvyttämistyöryhmä. Keski-Suomen Sellu-
28269: men on kadonnut ja tilalle on tullut istutettu lai- loosa Oy:n toiminnan loppuminen ja Äänekosken
28270: tostunut taimenkanta. Vaikka vuosittaiset taime- tehtaiden uudet puhdistamot ovat parantaneet
28271: nen istutusmäärät ovat suuria, eivät kalat yläpuo- veden laatua niin, ettei vesistön tilakaan ole enää
28272: listen voimalaitosten vuoksi pääse kutupaikoilleen esteenä hankkeelle.
28273: eivätkä istutukset johda Päijänteen oman taimen- Kalaporrashanke on nykymuodossaan myöskin
28274: kannan vahvistumiseen. Vaajakoski ja sen yläpuo- erittäin edullinen, Vaajakoskelle rakennettava
28275: liset kutualueet olivat aikoinaan merkittävimpiä maksaisi n. puoli miljoonaa markkaa ja Kuhan-
28276: poikastuotantoalueita ja edelleenkin kalat pyrki- koskelle saman verran. Keski-Suomen vesipiirin
28277: vät Vaajakosken kautta ylös. vesitoimistolla on valmiudet kalaportaiden suun-
28278: Voimaloita ohittavia kalaportaita on Suomessa- nitteluun ja toteutukseen. Myöskin Vaajakosken
28279: kin aikaisemmin rakennettu, mutta toimimaan voimalan nykyinen omistaja on myötämielinen
28280: niitä ei juuri ole saatu. Useissa maissa on nyttem- hankkeen toteuttamiselle.
28281: min onnistuttu kehittämään kalojen hyväksymiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28282: portaita. Suomessakin tutkijat ovat pienoismalli- taen,
28283: kokein voineet luoda toimivia malleja ja täysimit-
28284: taisiin kalatiemalleihin on luotettavaa tietoa. Tut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28285: kijatkin, kalojen ohella, tarvitsisivat mitä pikim- 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
28286: min täysimittaista kalaporrasta tutkimuskohteek- 30.37.77 500000 markkaa kalaportai-
28287: seen. den rakentamisen aloittamiseksi Vaajakos-
28288: Kalaportaan tarpeellisuuden Vaajakoskelle on kelle ja Kuhankoskelle.
28289: todennut mm. valtakunnallinen vaelluskalakan-
28290:
28291: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
28292:
28293: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen
28294: Paavo Vesterinen Helena Pesola Mauri Pekkarinen
28295: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Juhani Surakka
28296: 1646 1986 vp.
28297:
28298: Raha-asia-aloite n:o 1537
28299:
28300:
28301:
28302:
28303: Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 630 paranta-
28304: miseen välillä Kuikka-Uuraisten kunnan raja
28305:
28306:
28307: Eduskunnalle
28308:
28309: Maantie n:o 630 välillä Kuikka-Uuraisten Suunnitelmat ovat valmiina ja työn kustannus-
28310: kunnan raja on erittäin huonokuntoinen ja paran- arvio on 2 mmk.
28311: nustyön toteuttaminen on siirtynyt jo vuosia, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28312: vaikka kyseessä on pienehkö hanke. taen,
28313: Ilmavoimien esikunta, Jyväskylän maalaiskunta
28314: ja Uuraisten kunta kiirehtivät hanketta ja pitävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28315: sen toteuttamista erittäin tärkeänä. Erityisesti 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
28316: Uuraisten kunnan kannalta on tieyhteyden heik- 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien
28317: kous kunnan kehittymistä hidastava ongelma, n:o 630 parantamiseksi ja päällystämisek-
28318: koska nykyisellään ei esimerkiksi raskas liikenne si vältllä Kuikka-Uuraisten kunnan raja.
28319: pysty tehokkaasti liikennöimään paikkakunnalle.
28320:
28321: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
28322:
28323: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen
28324: Paavo Vesterinen Helena Pesola Mauri Pekkarinen
28325: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Juhani Surakka
28326: 1986 vp. 1647
28327:
28328: Raha-asia-aloite n:o 1538
28329:
28330:
28331:
28332:
28333: Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Palokan-Seppälänkan-
28334: kaan-Vaajakosken kehätien rakentamiseen
28335:
28336:
28337: Eduskunnalle
28338:
28339: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin työoh- Jyväskylän maalaiskunta on omissa maankäytön
28340: jelmaan on kuulunut tieosuuden Ruoke-Palokka suunnitelmissaan varautunut tulevaan kehätie-
28341: perusparantaminen ja työ on nyt valmistunut. hen, joka kunnan kehityksen kannalta on ensiar-
28342: Jatko-osuutena tälle ns. pohjoiselle kehätielle tuli- voisen tärkeä.
28343: si tieosuuden Palokka-Seppälänkangas sekä Tieyhteys on kokonaisuudessaan n. 10,5 kilo-
28344: edelleen Vaajakoskelle suuntautuvan tieosan ra- metriä pitkä ja sen kustannusarvio on noin 11 mil-
28345: kentamisen aloittaminen v. 1987. joonaa markkaa. Tie voidaan toteuttaa vaiheit-
28346: Palokan-Vaajakosken yhteys parantaisi yhdys- tain: 1. Palokka-Seppälänkangas, 2. Seppälän-
28347: kuntarakenteen toimivuutta: kangas-Vaajakoski.
28348: - Seppälänkankaan teollisuusalueen pohjoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28349: seen ja pohjoisesta suuntautuva liikennöinti siir- taen,
28350: tyisi pois katuverkosta,
28351: - kaupungin sisäinen liikenne vähenisi Kuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28352: pion ja Heinolan suunnasta länteen ja pohjoiseen 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
28353: suuntautuvan liikenteen osalta, 31.24. 77 2 000 000 markkaa Palokan-
28354: - kunnan sisäiset liikenneyhteydet paranisivat Seppälänkankaan- Vaajakosken kehätien
28355: mm. Palokan terveyskeskukseen ja tulevaan kun- rakentamiseen.
28356: nan hallintokeskukseen.
28357:
28358: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
28359:
28360: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen
28361: Paavo Vesterinen Helena Pesola Mauri Pekkarinen
28362: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Juhani Surakka
28363: 1648 1986 vp.
28364:
28365: Raha-asia-aloite n:o 1539
28366:
28367:
28368:
28369:
28370: Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen sillan ra-
28371: kennustöiden aloittamiseksi
28372:
28373:
28374: Eduskunnalle
28375:
28376: Keski-Suomen jakaa sen eteläosassa Päijänne, Kärkistensalmen silta on vuosia ollut Keski-
28377: jonka ainoana poikittaisyhteytenä läänin alueella Suomen tie- ja vesirakennuspiirin toimenpideoh-
28378: on Joutsan-Korpilahden tie. Tie kulkee Kärkis- jelmissa. Suunnitelmat ovat valmiit ja kustannus-
28379: tensalmen kautta ja Päijänteen ylitys hoidetaan arvio on n. 25 milj. markkaa.
28380: lossin avulla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28381: Joutsan-Korpilahden tie on vilkasliikenteinen taen,
28382: ja Kärkistensalmen lossi on liikentelliseesti pul-
28383: lonkaula, jossa varsinkin kesäaikaan on vaikeita ettå. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28384: liikenneruuhkia. 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
28385: Myös vesiliikenne kärsii lassiliikenteestä muu- 31. 24. 77 5 000 000 markkaa Kärkisten-
28386: tenkin vaikeassa ja kapeassa salmessa. Vesiliikenne salmen szllan rakennustöiden aloittami-
28387: lisääntyy merkittävästi, kun suunniteltu Päijän- seen.
28388: teen kanavointi toteutetaan.
28389:
28390: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
28391:
28392: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen
28393: Inger Hirvelä Helena Pesola Mauri Pekkarinen
28394: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Juhani Surakka
28395: 1986 vp. 1649
28396:
28397: Raha-asia-aloite n:o 1540
28398:
28399:
28400:
28401:
28402: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta talousrikosten tutkin-
28403: nan tehostamiseen tietotekniikkaa käyttäen
28404:
28405:
28406: Eduskunnalle
28407:
28408: Taloudellinen rikollisuus aiheuttaa Suomessa ten uskoa taloudellisten rasitusten tasapuolisesta
28409: vuosittain varovaisestikin laskien miljardien mark- jakaantumisesta.
28410: kojen aineelliset vahingot. Sen seurauksia ovat Väärän tai hävitetyn kirjanpidon rekonstruktio
28411: myös työttömyys, vääristynyt kilpailutilanne ja on manuaalisesti turhauttavaa ja taloudellisesti
28412: järjestyneen yhteiskunnan perusteena olevan soli- palkkakustannusten kokonaismerkittävyyden
28413: daarisuuden häiriintyminen. vuoksi erittäin epätaloudellista. Esimerkiksi edus-
28414: Eräs menestyksellisen talousrikostorjunnan pe- kunnan entisen taloudenhoitajan jutussa 27 vuo-
28415: rusedellytys on riittävien voimavarojen osoittami- den tilinpidon ennallistaminen kesti manuaalises-
28416: nen näiden rikosten tutkintaan. Inhimillisten re- ti yli kaksi vuotta. Nykyaikaisin atk-avusteisin me-
28417: surssien lisäksi näyttää nykyaikainen tietotekniik- netelmin olisi selvitty alle vuodessa ja tutkinta-
28418: ka tarjoavan ehkä aivan ratkaisevankin avun tut- pöytäkirja liitteineen olisi ollut lyhyempi, tiiviim-
28419: kinnan tehostamiselle ja järkeistämiselle. pi ja ennen kaikkea havainnollisempi liikegrafii-
28420: Muissa Pohjoismaissa ollaan Suomea huomatta- kan kuvioin. Seurauksena olisi myös ollut oikeu-
28421: vasti pitemmällä tässä suhteessa. Esimerkiksi denkäynnin nopeutuminen ja selkiytyminen.
28422: Ruotsissa on ns. henkilökohtaisten tietokoneiden Suomalaisten talousrikosoikeudenkäymien eri-
28423: paketissa annettu talousrikostutkijoiden käyttöön tyiseen verkkaisuuteen on kiinnittänyt sittemmin
28424: syyskuussa 1986 laitteistoja yli kymmenen miljoo- hyvällä syyllä huomiota nykyinen tasavallan presi-
28425: nan kruunun arvosta. Tämä sen vuoksi, että vuon- dentti. Tehokkaammat tutkiotatyökalut auttaisi-
28426: na 1985 tehty kahden miljoonan kruunun etukä- vat osaltaan myös tämän ongelman ratkaisua.
28427: teispanostus arvioitiin kustannus/ hyötyanalyysissä Taloudellisten rikosten tutkiota on monimut-
28428: erittäin kannattavaksi. kaista ja aikaaviepää mm. laajojen tiliaineistojen
28429: Varsinkin talousrikostutkinnassa pitää paikkan- hallinnan kannalta. Ja nykyaikana manuaalisten
28430: sa sanonta ''menetetty aika on paennut totuus''. kirjanpitojen osuus vähenee vähenemistään no-
28431: Ja sen mukana katoavat säännönmukaisesti myös peassa tahdissa kaikilla aloilla. Atk-perustaisten
28432: rikoksilla hankitut rahat. Tietotekniikalla saavute- tilinpitojen tarkastaminen ei ole ajateltavissa il-
28433: taan suhteellisen vähäisin kustannuksin merkittä- man, että tutkijoilla on ollut mahdollisuus oma-
28434: vä tutkinnallinen aikavoitto. Tämä puolestaan li- kohtaisesti perehtyä tietokoneiden käyttöön ja eri-
28435: sää melkoisesti yhteiskunnan mahdollisuuksia saa- laisiin laskentatoimen ohjelmiin. Täten väärin-
28436: tavieosa varmistamiseen, ennen kuin rikollinen käytösten houkuttavuus kalkyloidussa taloudelli-
28437: hyöty on ehditty lopullisesti saattaa lainvalvonnan sessa rikollisuudessa on lisääntynyt, koska voidaan
28438: ulottumattomiin. olla varmoja siitä, etteivät rikostutkijat asianmu-
28439: Nykyaikaiset yritysohjelmistot soveltuvat sellai- kaisten työkalujen puuttuessa saa mitään selville.
28440: senaan talousrikosten tutkintaan. On tekstinkäsit- Tilanne on jo koitunut yhteiskunnalle riittävän
28441: telyä, taulukkolaskentaa, tietokantaa, tiedonsiir- kalliiksi.
28442: toa, grafiikkaa jne. Kaikki tämä vielä samassa pa- Keskusrikospoliisin työpanoksesta on viime
28443: ketissa niiden atk-avusteisten tarkastusmenetel- vuosina jouduttu osastosta riippuen suuntaamaan
28444: mien kanssa, jotka ovat ulkoisessa tilintarkastuk- taloudellisiin rikoksiin noin 40-80 prosenttia.
28445: sessa olleet Suomessa käytössä jo useamman vuo- Hallitus ja eduskunta on viime vuosina lisännyt
28446: den ajan, vaikka eivät kuitenkaan julkishallinnon talousrikostutkinnan henkilöstöresursseja. Tut-
28447: suorittamassa tarkastustyössä, mikä asiaintila jat- kinnan välttämättä vaatima tietotekniikan tuki on
28448: kuessaan tulee horjuttamaan tavallisten kansalais- kuitenkin unohtunut. Mikäli keskusrikospoliisille
28449:
28450: 106 260148U
28451: 1650 1986 vp. - RA n:o 1540
28452:
28453: nyt osoitettaisiin vaikkapa vain kymmenes osa sii- riskin muodostuessa todellisessa elämässä varteen-
28454: tä, mitä Ruotsi on viimeisten kolmen vuoden ai- otettavaksi tekijäksi.
28455: kana panostanut talousrikostutkinnan atk-tukeen, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28456: saataisiin sillä aikaan valtakunnallisesti merkittävä taen,
28457: järjestelmä. Tämän järjestelmän erityinen tehok-
28458: kuus perustuisi paitsi juttukohtaiseen tietojenkä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28459: sittelyyn myös työasemaverkon mahdollistamaan 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
28460: tosiaikaisen tutkimatilanteen tuntemuksen perus- 26.75.27 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
28461: teella tapahtuvaan valtakunnalliseen työnjoh- keskusrikospoltisin talousnkostutkinnan
28462: toon. Tämä suhteellisen vähäinen lisäsijoitus tietoteknzseen tukeen, lähinnä työasemien
28463: maksaisi itsensä takaisin välittömästi verottajan ja ja nykyaikatsten yn.tysohjelmien hankki-
28464: poliisin suorittamina vakuustoimenpiteinä sekä mzseen.
28465: yhteiskuntamoraalin kohoamisena kiinnijäämis-
28466:
28467: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
28468:
28469: Pentti Lahti-Nuuttila Kari Rajamäki Jorma Rantanen
28470: Pertti Hietala Jukka Mikkola Mauno Manninen
28471: Osmo Vepsäläinen Matti Kuusio Reijo Lindroos
28472: Risto Ahonen Tapio Holvitie Kaj Bärlund
28473: Ulla-Leena Alppi Tuulikki Hämäläinen Aimo Ajo
28474: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski Mikko Vainio
28475: Liisa Kulhia Aarno von Bell Esko Aho
28476: Einari Nieminen Paavo Lipponen Kerttu Törnqvist
28477: Pirkko Valtonen Markus Aaltonen Mikko Rönnholm
28478: Håkan Nordman Boris Renlund Esko Helle
28479: Maija Rajantie Lea Mäkipää
28480: 1986 vp. 1651
28481:
28482: Raha-asia-aloite n:o 1541
28483:
28484:
28485:
28486:
28487: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Voionmaan Opiston
28488: rakentamiskustannuksiin
28489:
28490:
28491: Eduskunnalle
28492:
28493: Voionmaan Opisto on kansanopisto, joka antaa ajan harrastuksia. Rakennuksen rakentamistyöt on
28494: yleissivistävää yhteiskunnallista opetusta ja harjoi- aloitettu kesällä 1986.
28495: tusta. Aikuiskasvatukseen keskittyvänä oppilai- Juhlasalirakennuksen kustannusarvio on kalus-
28496: toksena opetustyössä erityinen paino annetaan yh- teineen noin 6 000 000 markkaa. Rakennuksen
28497: teiskuntaa, vapaa-ajanviettoa sekä kulttuurihar- myötä opistolle on muodostumassa laajentuvaa
28498: rastusten kehittämistä palvelevien valmiuksien käyttöä, mutta jo nykyisen toiminnan kannalta ra-
28499: yleiselle edistämiselle. kennushankkeen toteuttaminen on erittäin tar-
28500: Voidakseen toteuttaa ajan vaatimukset täyttä- peellista.
28501: vää, tarkoituksenmukaista vapaa-ajan viettoon ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28502: kulttuuritoimintaan liittyvää opetus- ja koulutus- taen,
28503: toimintaa Voionmaan Opisto rakentaa asianmu-
28504: kaista juhlasalirakennusta em. toiminnan puit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28505: teiksi. Juhlasalirakennus tarjoaa mahdollisuudet 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
28506: opetus- ja koulutustoiminnan lisäksi erilaisten 29.57.52 1 200 000 markkaa rakennus-
28507: kulttuuri- ja juhlatilaisuuksien järjestämiselle. Ti- avustukseksi Voionmaan Opistolle juhla-
28508: laisuuksissa tarjoutuu opiston opiskelijoille mah- salirakennuksen rakentamiskustannuksia
28509: dollisuus esittää oppimiaan taitoja yleisölle. Juh- sekä aikaisemmasta rakentamisesta aiheu-
28510: lasalirakennus tulee palvelemaan myös opiston tuneiden lainojen takaisinmaksua varten.
28511: opiskelijoiden virkistys-, liikunta- ja muita vapaa-
28512:
28513: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
28514:
28515: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Maija Rajantie
28516: Kerttu Törnqvist Saara-Maria Paakkinen Lea Savolainen
28517: Riitta Järvisalo-Kanerva Mikko Elo Pekka Myllyniemi
28518: Paula Eenilä Tarja Halonen Kari Urpilainen
28519: Sakari Knuuttila Aarno von Bell Pertti Hietala
28520: Kaj Bärlund Mats Nyby Markus Aaltonen
28521: Jouko Skinnari Arja Alho Antti Kalliomäki
28522: Kari Rajamäki Paavo Lipponen Tuulikki Hämäläinen
28523: Jussi Ranta Reino Paasilinna Pirkko Valtonen
28524: Anna-Liisa Piipari Tuula Paavilainen Matti Kuusio
28525: Pekka Starast Olli Helminen Mikko Rönnholm
28526: Aimo Ajo Jorma Rantanen
28527: 1652 1986 vp.
28528:
28529: Raha-asia-aloite n:o 1542
28530:
28531:
28532:
28533:
28534: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistysliitto
28535: ry:n paikallisen kulttuuriharrastustoiminnan kehittämiseen
28536:
28537:
28538: Eduskunnalle
28539:
28540: Monilla järjestöllistä sivistystyötä edustavilla si- nanvaraista valtionapua muuta kuin opintotoi-
28541: vistysjärjestöillä on opetustoiminnan lisäksi huo- mintaansa varten. Niin kauan kuin uutta lainsää-
28542: mattava merkitys kulttuuriharrastusten edistäjinä. däntöä ei ole saatu valmiiksi, on syytä tukea dy-
28543: Ne tukevat eri tavoin harrastajien työtä mm. jär- naamisiksi osoittautuneiden sivistysjärjestöjen
28544: jestämällä lukuisia paikallisia kulttuuritapahtu- kulttuuritoimintaa myös erillisin määrärahoin.
28545: mia. Uusien viestinnän muotojen kehitys antaa si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28546: vistysjärjestöjen kulttuuritoiminnalle uusia haas- tavasti,
28547: teita: kulttuuriharrastukselle on luotava sija myös
28548: paikallisessa radio- ja televisiotoiminnassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28549: Sivistysjärjestöjen kulttuuritoiminnan merkitys 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
28550: on yleisesti tunnustettu, ja tälle toiminnalle suun- 29.57.54 500 000 markan määrärahan
28551: nitellaankin lakisääteistä valtionavustusta korvaa- en'tyisavustuksena Työväen Sivistysliitto
28552: malla opintokeskuslaki lailla sivistysjärjestöjen TSL ry:lle lzi'ton paikallisen kulttuurihar-
28553: valtionavusta. Opintokeskusta ylläpitävät sivistys- rastustoiminnan kehittämiseen.
28554: järjestöt saavat tällä hetkellä jonkin verran harkin-
28555:
28556: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
28557:
28558: Pentti Lahti-Nuuttila Markus Aaltonen Aarno von Bell
28559: Kerttu Törnqvist Pirkko Valtonen Mikko Rönnholm
28560: Jorma Rantanen Reijo Lindroos Aimo Ajo
28561: Mikko Elo Tuula Paavilainen
28562: 1986 vp. 1653
28563:
28564: Raha-asia-aloite n:o 1543
28565:
28566:
28567:
28568:
28569: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauhan- ja konfliktin-
28570: tutkimuslaitoksen toiminnan kehittämiseksi
28571:
28572:
28573:
28574: Eduskunnalle
28575:
28576: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksella (L 451 Laitoksen kehittäminen sopii myös YK:n julis-
28577: 70 jaA 571/70) on tehtävänään 1) tieteellisen tut- taman kansainvälisen rauhanvuoden tavoitteisiin,
28578: kimuksen harjoittaminen, 2) rauhan- ja konflik- joissa edellytetään erityisen huomion kiinnittä-
28579: tintutkimukseen liittyvä julkaisutoiminta, 3) kor- mistä mm. rauhantutkimuksen ja -kasvatuksen
28580: keakoulujen, tieteellisten ja muiden laitosten edellytyksiin.
28581: avustaminen alaansa liittyvissä kysymyksissä ja Hallituksen esityksen mukaan laitoksen muut
28582: opetuksessa, sekä 4) kansainvälinen yhteistyö kulutusmenot kasvavat vuoden 1986 erityisme-
28583: muiden maiden vastaavien laitosten kanssa sekä noarvioon verrattuna 43 000 mk eli noin 7 %. Esi-
28584: kansainvälisen ja kansallisen yhteistyön edistämi- tetty kasvu ei kuitenkaan kasvata kaikkia muiden
28585: nen toimialallaan. kulutusmenojen alamomentteja. Koska johtokun-
28586: Huolimatta suhteellisen vaatimattomista re- nan kokouskulujen erillinen momentti esitetään
28587: sursseista Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos on lakkautettavaksi, jolloin esitetystä lisäyksestä on
28588: onnistunut tehtävässään hyvin, mistä osoituksena jatkossa katettava noin 15 000 markan suuruiset
28589: on sen nauttima kansainvälinen arvostus. Koti- johtokunnan menot, ja koska laitoksen vuokrame-
28590: maassa laitos on ollut hedelmällisessä vuorovaiku- not kasvavat erityismenoarvioon verrattuna noin
28591: tuksessa eri viranomaisten, erityisesti ulkoasiain- 41 000 mk, kaikkiin muihin kulutusmenoihin
28592: ministeriön sekä opetusministeriön kanssa, samal- käytettävissä olevat varat supistuvat näin ollen yh-
28593: la kun se on tiedotusvälineiden kautta sekä ope- teensä noin 16 000 markalla vuoden 1986 erityis-
28594: tustoiminnallaan myötävaikuttanut yleisen mieli- menoarvion tasosta. Tämä luo erityisen huolestut-
28595: piteen kehitykseen toimialaansa liittyvissä kysy- tavan tilanteen laitoksen kansainvälisen toimin-
28596: myksissä. nan ja julkaisutoiminnan osalta. Esitys merkitsee
28597: Kun Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos maa- siten laitoksen keskeisimpien toimintojen ja ke-
28598: hamme perustettiin, katsottiin tutkimusalan so- hittämisen olennaista vaikeutumista.
28599: veltuvan erityisen hyvin Suomen kaltaiselle aktii- Laitoksen kulutusmenot eivät ole viime vuosina
28600: vista rauhantahtoista puolueettomuuspolitiikkaa kasvaneet henkilöstön kasvua vastaavasti. Laitok-
28601: harjoittavalle maalle. Tämä näkökohta on vuosien selle osoitetut varat eivät ole riittäneet kattamaan
28602: kuluessa osoittautunut oikeaksi. sen kansainvälistä yhteistyötä. Laitos ei myöskään
28603: Rauhan- ja konfliktintutkimus on luonnollisesti ole voinut enää turvata lisääntyneen tieteellisen
28604: vain yksi, mutta merkittävä suuntaus Suomessa tuotoksen julkaisemista sarjoissaan. Tämä on nu-
28605: yleistäkin kehittämistä vaativassa kansainvälisten rinkurista kehitystä aikana, jolloin rauhantutki-
28606: suhteiden tutkimuksessa. Laitoksen vahvistami- muksen kansainvälisen yhteistyön tarve sekä alan
28607: nen on sopusoinnussa myös yleisen tiede- ja tutki- julkaisutarve ovat voimakkaasti kasvaneet.
28608: muspolitiikan korostamisen kanssa. Samalla luo- Muihin kulutusmenoihin olisi näin ollen saata-
28609: daan Suomen ulkopolitiikalle ja sitä tukevalle va riittävä lisäys kansainväliseen toimintaan ja jul-
28610: yleiselle mielipiteelle uusia tiedollisia edellytyksiä kaisutoimintaan. Samalla olisi turvattava myös
28611: sekä keinoja sopeutua muuttuvaan kansainväli- laitoksen ulkomaisten vierailevien tutkijoiden tut-
28612: seen ympäristöön. kimustulosten julkaiseminen laitoksen sarjoissa.
28613: 1654 1986 vp. - RA n:o 1543
28614:
28615: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29.87.29lisäyksenä 70 000 markkaa Rau-
28616: taen, han- ja konfliktintutkimuslaitoksen me-
28617: noihin, käytettäväksi 40 000 markkaa kan-
28618: ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden sainväliseen ja 3 0 000 markkaa julkaisutoi-
28619: 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle mintaan.
28620:
28621: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
28622:
28623: Pentti Lahti-Nuuttila Seppo Tikka Paavo Lipponen
28624: Reino Paasilinna Arja Alho Risto Ahonen
28625: Jukka Mikkola Håkan Malm Ensio Laine
28626: Marjatta Stenius-Kaukonen Hannu Kemppainen Sakari Knuuttila
28627: Pekka Leppänen Ulla-Leena Alppi Vieno Eklund
28628: Reijo Lindroos Aimo Ajo Pentti Kettunen
28629: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Esko Helle
28630: Matti Maijala Inger Hirvelä Lea Mäkipää
28631: Jutta Zilliacus Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn
28632: Juhani Tuomaala Hannele Pokka Kalevi Mattila
28633: Markus Aaltonen Tuulikki Petäjäniemi Riitta Uosukainen
28634: Lauri Impiö Niilo Koskenniemi Kari Urpilainen
28635: Mikko Elo Olavi Martikainen
28636: 1986 vp. 1655
28637:
28638: Raha-asia-aloite n:o 1544
28639:
28640:
28641:
28642:
28643: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Työväen
28644: Musiikkiliiton nuorisotoiminnan tukemiseen
28645:
28646:
28647: Eduskunnalle
28648:
28649: Suomen Työväen Musiikkiliitto STM r.y. on Liitolla on vuoden 1987 aikana laaja projekti as-
28650: toiminut koko maan työväestön musiikkiharras- teittain vaikeutuvan esitysmateriaalin tuottami-
28651: tusten edistäjänä ja kokoajana jo 66 vuoden ajan. seksi aloitteleville ja jo vähän pitemmälle ehtineil-
28652: Liitto on vaikuttanut monin tavoin myönteisesti le nuorten puhallinyhtyeille.
28653: myös yhteistoiminnassa muiden taidealan harras- Kuoropuolella on julkaisua odottamassa lukui-
28654: tajajärjestöjen kanssa suomalaisten taideharrastus- sia lapsille sopivia kokoelmia ja uutta ohjelmistoa
28655: ten kasvuun sekä osallistunut mahdollisuuksiensa luodaan koko ajan.
28656: mukaan kansainväliseen kulttuurivaihtoon. Liiton nuorisolle järjestämä musiikin koulutus
28657: Suomen Työväen Musiikkiliiton tehtäväkenttä toimii pääasiassa kesäisten musiikkileirien muo-
28658: on laaja ulottuen edellä mainitun toiminnan dossa, joskin talvikaudellakin toimii erityisesti
28659: mahdollistamiseksi mm. musiikin kustannus- ja nuorisomusiikin ohjaajiksi pyrkiville tarkoitettu
28660: nuottipalvelutoimintaan, musiikin koulutuksen kurssi. Nuorten kuoroleiri ja puhallinorkesterileiri
28661: järjestämiseen kesäleiri- ja kurssitoiminnan muo- ovat viime vuosina saaneet osakseen yhä kasvavan
28662: dossa, valtakunnallisten musiikkijuhlien ja erilais- suosion, koska opetuksen taso on pidetty korkea-
28663: ten tapaamisten järjestämiseen sekä vaikuttami- na ja leiri on monipuolinen. Tällaisen toiminnan
28664: seen säveltaideharrastusten edellytysten puolesta. kustannukset nousevat kuitenkin nopeampaa
28665: Suomen Työväen Musiikkiliiton nuorisotyötä vauhtia kuin liiton käytettävissä olevat varat.
28666: on viime vuosina jouduttu tehostamaan kentältä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28667: tulleiden palveluvaatimusten takia. STM tarjoaa taen,
28668: näinä päivinä kehittävän harrastuksen musiikin
28669: parissa jo lähes 2 000 nuorelle ihmiselle. Käyte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28670: tyimmät nuorisotyön muodot ovat osallistuminen 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
28671: musiikkijuhliin ja erilaisiin musiikkikilpailuihin kaa Suomen Työväen Muszikktliitolle
28672: sekä musiikkikoulutukseen. Kentällä tietysti itse nuorten musiikkiaineiston julkaisemiseen
28673: laulaminen ja soittaminen on keskeinen toiminta- ja musiikkikoulutuksen järjestämiseen.
28674: muoto.
28675:
28676: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
28677:
28678: Pentti Lahti-Nuuttila Arja Alho Aimo Ajo
28679: Jorma Rantanen Reijo Lindroos Tuula Paavilainen
28680: 1656 1986 vp.
28681:
28682: Raha-asia-aloite n:o 1545
28683:
28684:
28685:
28686:
28687: Lahti-Nuuttila ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta teat-
28688: teri- ja tanssiryhmien tukemiseen
28689:
28690:
28691: Eduskunnalle
28692:
28693: Ammattimaisten teatteri- ja tanssiryhmien toi- Teatteri- ja tanssiryhmät tekevät työtään poik-
28694: minta tarjoaa sisällöllisen, toiminnallisen ja keuksellisen vaikeissa olosuhteissa toteuttaessaan
28695: alueellisesti liikkuvan vaihtoehdon suomalaisessa kulttuuri- ja aluepoliittisesti tärkeää kiertuetoi-
28696: teatterikentässä. Niiden taloudellinen kehitys on mintaa. Monille pienkunnille kiertävien ryhmien
28697: vuosi vuodelta jäänyt jälkeen suhteessa muuhun esitykset ovat ainoa kosketus elävään teatteri- ja
28698: teatterielämään. Näin siitäkin huolimatta, että tanssitaiteeseen. Valtion tulo- ja menoarvioesityk-
28699: opetusministeriön asettama teattereiden valtion- sessä vuodelle 1987 esitetään sekä teatteri- että
28700: osuustyöryhmä esitti yksimielisesti vuoden 1983 tanssiryhmien kiertuetukeen ja laitehankintoihin
28701: muistiossaan teatteriryhmille 1 000 000 markan määrärahaa, jossa ei ole lainkaan kasvua edellis-
28702: taso korotusta. vuoteen verrattuna. Juuri nämä kiertuetyön välit-
28703: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- tömät menoerät ovat jatkuvasti kohonneet.
28704: le 1987 esitetään teatteriryhmien tukemiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28705: 3 400 000 markkaa (korotusta 50 000 markkaa),
28706: jonka määrärahan jaon piirissä on nykyisellään 7 että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28707: eri tanssiryhmää. 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
28708: Näiden momenttien varassa kehittyy kaikki se 960 000 markkaa, josta käytettäväksi
28709: uusi ja kokeellinen teatteri- ja tanssitoiminta, jota 500 000 markkaa teatteriryhmien tukemi-
28710: maassamme on. Viime ja kuluvan vuoden aikana seen, 300 000 markkaa säännöllisesti toi-
28711: on syntynyt useita uusia ammattipohjaisia mivien tanssiryhmien tukemiseen, 80 000
28712: teatteri- ja tanssiryhmiä, jotka tulevat hakemaan markkaa teatteriryhmien kiertuetukeen ja
28713: avustusta näiltä momenteilta. Jotta voitaisiin tur- laitehankintoihin sekä 80 000 markkaa
28714: vata nykyisten ja uusien ryhmien olemassaolo ja tanssiryhmien kiertuetukeen.
28715: tulevaisuus, momenttien määrärahoihin on saata-
28716: va tuntuvampi korotus.
28717:
28718: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
28719:
28720: Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantanen Mikko Elo
28721: Aimo Ajo Martti Lähdesmäki Tuula Paavilainen
28722: 1986 vp. 1657
28723:
28724: Raha-asia-aloite n:o 1546
28725:
28726:
28727:
28728:
28729: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Näyttämöi-
28730: den Liiton toiminnan tukemiseen
28731:
28732:
28733: Eduskunnalle
28734:
28735: Maamme harrastajateatteritoiminta on jatku- nottaa harrastajateatteritoiminnassaan vuonna
28736: vasti kasvanut ja vilkastunut. Työväen Näyttämöi- 1987 ohjaaja- ja tekniikkakoulutusta (vuosina
28737: den Liiton piirissä toimii tällä hetkellä 180 aktii- 1985 ja 1986 Voionmaan Opistolla on järjestetty
28738: vista harrastajateatteria. Osoituksena tästä aktiivi- ensimmäiset kolmen kuukauden mittaiset harras-
28739: suudesta ja korkeasta taiteellisesta tasosta voidaan tai ateatterioh jaaj akurssi t), julkaisu toimintaa (har-
28740: mainita Mikkelin Työväen Näyttämöpäivät, Las- rastajakentälle teatteritoiminnan opas, esittelevä
28741: ten ja Nuorten Teatteripäivät Oulussa, TNL:n ja opastava näytelmäluettelo, Työväen Näyttämö
28742: teattereiden osallistuminen Seinäjoen Harrastaja- -lehti, skenografian peruskäsikirja) ja nuorten
28743: teatterikesään, pohjoismaisiin ja kansainvälisiin teatteritoimintaa. Ensimmäisellä kolmen kuukau-
28744: festivaaleihin ja katselmuksiin ja valtakunnallinen den nuorten teatteri-ilmaisun kurssilla Voion-
28745: Työväen Teatterisunnuntai -tapahtuma. Työväen maan Opistolla syksyllä 1986 on 18 oppilasta.
28746: Teatterisunnuntain viettoon osallistuu syksyisin Nuorten teatterileirejä pidetään myös kesällä 1987
28747: useita kymmeniä TNL:n jäsenteattereita eri puo- useilla eri paikkakunnilla (Helsinki, Tampere,
28748: lilla Suomea. Lappeenranta, Oulu).
28749: Hallitus esittää ehdotuksessaan vuoden 1987 Hallituksen esitys toteutuessaan merkitsisi Työ-
28750: tulo- ja menoarvioksi näyttämötaiteelliseen har- väen Näyttämöiden Liiton palvelujen vähentymis-
28751: rastustoimintaan 2 600 000 mk (vuonna 1986 tä ja kehittämissuunnitelmien siirtämistä tulevai-
28752: 2 600 000 mk). Määrärahan hyväksyminen halli- suuteen.
28753: tuksen esittämässä muodossa merkitsee erityisesti Edellä esitetyn perusteella ehdomme kunnioit-
28754: Työväen Näyttämöiden Liitolle toiminnan ja pal- taen,
28755: velujen supistamista.
28756: Tällä hetkellä liitto tarvitsisi lisää henkilökun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28757: taa pystyäkseen suoriutumaan kaikkein välttämät- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
28758: tömimmästä jäsenteattereiden ohjaus- ja koulu- 950 000 markkaa Työväen Näyttämöiden
28759: tustarpeesta. Työväen Näyttämöiden Liitto pai- Liiton toiminnan kehittämiseen.
28760:
28761: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
28762:
28763: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo
28764: Reijo Lindroos Tuula Paavilainen
28765: Jorma Rantanen
28766:
28767:
28768:
28769:
28770: 107 260148U
28771: 1658 1986 vp.
28772:
28773: Raha-asia-aloite n:o 1547
28774:
28775:
28776:
28777:
28778: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kansallisen äänite-
28779: arkiston perustamiskustannuksiin
28780:
28781:
28782: Eduskunnalle
28783:
28784: Kansallisen kulttuurin tuotteiden tallettaminen sa tällaisen aineiston arkistoimineo julkisiin ko-
28785: on yksi kulttuuripolitiikan keskeisistä tavoitteista. koelmiin on ollut järjestyksessä jo pitkään.
28786: Suomessa onkin huolehdittu hyvin painotuottei- Suomen äänitearkisto ry. on kerännyt lähes täy-
28787: den ja elokuvien arkistoinnista, ja hiljattain on dellisen kokoelman vuosina 1901-1980 ilmesty-
28788: myös järjestetty televisio-ohjelmien arkistoimi neitä suomalaisia äänilevyjä. Tämä kokoelma voisi
28789: yleisradioyhtiöiden ulkopuolistenkin tutkijoiden muodostaa kansallisen äänitearkiston rungon,
28790: käyttöön. mutta varojen puutteessa yhdistys ei ole toistaisek-
28791: Äänitteiden arkistoimi on kuitenkin puutteelli- si voinut avata kokoelmiaan yleisölle. Yhdistys on
28792: sesti järjestetty. Suomessa on vuosisadan alusta myös valmis laajentamaan kokoelmiaan käsittä-
28793: lähtien julkaistu suuri määrä äänilevyjä, jotka mään radio-ohjelmia ja muita sellaisia äänitteitä,
28794: muodostavat tärkeän osan kulttuuriperintöämme. joita mikään erikoisarkisto maassamme ei tal-
28795: Nämä eivät kuitenkaan pääosin ole tutkijoiden lenria.
28796: käytettävissä. Radio on yli puolen vuosisadan ajan Tällä perusteella ehdotamme,
28797: ollut merkitykseltään painetun sanan veroinen
28798: tiedotusväline, mutta radio-ohjelmia on taltioitu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28799: ainoastaan yleisradioyhtiön sisäisiin arkistoihin, 1987 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
28800: joita ei ole tarkoitettu ulkopuolisten käytettäväk- kaa Suomen äänitearkisto ry:lle kansalli-
28801: si. Vuonna 1985 toimintansa aloittaneiden paikal- sen äänitearkiston perustamiskustannuk-
28802: lisradioiden ohjelmien arkistoinnista ei ole mitään szzn.
28803: suunnitelmia. Useimmissa muissa Euroopan mais-
28804:
28805: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
28806:
28807: Pentti Lahti-Nuuttila Aarno von Bell Kerttu Törnqvist
28808: Markus Aaltonen Mikko Rönnholm Jorma Rantanen
28809: Reijo Lindroos Aimo Ajo Tuula Paavilainen
28810: Pirkko Valtonen
28811: 1986 vp. 1659
28812:
28813: Raha-asia-aloite n:o 1548
28814:
28815:
28816:
28817:
28818: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta tietotekniikan ope-
28819: tukseen radion ja television välityksellä
28820:
28821:
28822: Eduskunnalle
28823:
28824: Yhteiskunnan on entistä tehokkaammin kyet- järjestelyiksi. Niissä on yhtenä osana tietoteknii-
28825: tävä huolehtimaan myös aikuisväestön jatkuvan kan tv- ja radiokurssien suunnitelma, jota Oy
28826: koulutustarpeen tyydyttämisestä. Teknologisen Yleisradio Ab ei ole kuitenkaan voinut ottaa huo-
28827: kehityksen ja erityisesti tietotekniikan vaikutus mioon omassa budjetoinnissaan. Hankkeen tär-
28828: suomalaiseen työhön ja toimintaan on tosiasia, jo- keyden vuoksi ja sen edistymiseksi eduskunnan
28829: ta ei voida sivuuttaa. Siksi aikuiskoulutuksessakin olisi tarpeellista ottaa tarvittava määräraha valtion
28830: tietotekniikka muodostuu keskeiseksi koulutus- vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon. Näin aikuis-
28831: alueeksi. väestölle, tarvittaessa kohderyhmiä eriyttäenkin,
28832: Tietotekniikan koulutusalueen nopea laajenta- voitaisiin suunnata laajoja tietotekniikan kursseja
28833: mistarve edellyttää monia uudistuksia ja niiden Yleisradion, opetusviranomaisten ja eri aikuiskou-
28834: vaatimia toimenpiteitä koko koulutusjärjestelmäs- lutuselimien yhteistyönä.
28835: sämme. Koulutusjärjestelmä tarvitsee tuekseen se- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28836: kä television että radion alan ohjelmasarjoja mm. tavasti,
28837: koulutettavien suuren määrän tavoittamiseksi
28838: joustavasti lähiopiskelussa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28839: Opetusministeriön asettama työryhmä on jo 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
28840: suunnitellut kotimaisiin oloihin sopivat aikuis- 500 000 markkaa aikuisväestölle suunnat-
28841: ikäisen väestön tietotekniikan johdanto- ja perus- tujen tietotekmikan tv- ja radiokurssien
28842: kurssit sekä tehnyt ehdotukset muiksi tarvittaviksi toteuttamiseksi.
28843:
28844: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
28845:
28846: Pentti Lahti-Nuuttila Aarno von Bell Kerttu Törnqvist
28847: Pirkko Valtonen Markus Aaltonen Mikko Rönnholm
28848: Jorma Rantanen Reijo Lindroos Arja Alho
28849: Aimo Ajo Kalevi Mattila Tuula Paavilainen
28850: 1660 1986 vp.
28851:
28852: Raha-asia-aloite n:o 1549
28853:
28854:
28855: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden
28856: kevyen paikallisliikennekaluston hankkimiseksi pääkaupunkiseu-
28857: dun ulkopuoliseen liikenteeseen
28858:
28859: Eduskunnalle
28860:
28861: Valtionrautateiden pääkaupunkiseudun ulko- Kotimainen metalliteollisuus pystyisi meilläkin -
28862: puolinen paikallisliikenne tulee sekä kannatta- vaikkapa lisenssillä - valmistamaan suomalaisiin
28863: vuutensa että kalustonsa puolesta olemaan suuris- olosuhteisiin soveltuvaa bussityyppistä kiskoauto-
28864: sa vaikeuksissa lähivuosina ja viimeistään 1990- kalustoa, jolloin turvattaisiin myös liikenteessä
28865: luvulle saavuttaessa. Tulevaisuudessa odotetta- käytettävän kaluston kotimaisuusastetta.
28866: vaan muutokseen ovat rautatielaitoksen suunni- Eduskunnan hyväksymässä valtiontilintarkasta-
28867: telmat tähdänneet jo 1960-luvulta lähtien. Paikal- jien kertomuksessa vuodelta 1984 on viimeksi
28868: lisliikenteestä halutaan luopua pääkaupunkiseu- kiirehditty paikallisliikenteen turvaamiseen täh-
28869: tua lukuun ottamatta. tääviä järjestelyjä. Tilintarkastajat edellyttävät
28870: Eräänä syynä paikallisliikenteen vaikeuksiin on mm. paikallisliikenteeseen soveltuvan kevyen ka-
28871: riittämätön ja epätarkoituksenmukainen kalusto, luston hankinnan tehostamista. He toteavat:
28872: joka bussiliikenteeseen vertailtaessa osoittautuu ''Kevyen kaluston puute heijastuu nyt rautatei-
28873: epätaloudelliseksi. Toisaalta paikallisliikenteen den laskelmissa paikallisliikenteen korkeina kilo-
28874: lakkauttamisesta saadut kokemukset osoittavat, metrikustannuksina, koska paikallisliikenne jou-
28875: että bussiliikenne ei pysty täysin korvaamaan rau- dutaan hoitamaan raskaalla vaunu- ja veturikalus-
28876: tateiden suorittamaa paikallisliikennettä johtuen tolla.''
28877: yhdyskuntarakenteista ja myös siitä, että linja- Lisätäkseen Valtionrautateiden mielenkiintoa
28878: autoliikennekin on usein liiketaloudellisesti kan- paikallisliikenteen uusien kalustoratkaisujen et-
28879: nattamatonta. sintään, eduskunnan on tarpeellista vauhdittaa
28880: Valtionrautateiden paikallisliikenteellä on kui- hanketta erityisellä suunnittelumäärärahalla. Val-
28881: tenkin merkitystä sekä aluepoliittisesti että rauta- tionrautatiet käynnistäisi ja toimeenpanisi tällä
28882: tietaloudellisesti, koska VR:n oma paikallisliiken- määrärahalla yhteistyössä kotimaisen metalliteol-
28883: ne pystyy parhaiten palvelemaan sekä asutuskes- lisuuden kanssa pikaisen suunnitteluprojektin,
28884: kusten välistä taideliikennettä että Valtionrauta- jonka tarkoituksena on suunnitella myöhempää
28885: teiden tarvitsemaa pitkämatkaisten junien syöttö- hankintapäätöstä varten kevyt dieselkäyttöinen
28886: liikennettä. Rautatiekuljetukset ovat myös turval- kiskoliikennekalusto Valtionrautateiden pääkau-
28887: lisia ja ympäristönsuojelullisesti perusteltavia. punkiseudun ulkopuolista paikallisliikennettä
28888: Nykyisten tietojen mukaan kevyt kiskoautoka- varten. Kalusto olisi joko kokonaan kotimaista
28889: lusto poistetaan lähivuosina kokonaan liikentees- tuotantoa tai valmistettaisiin täällä lisenssillä.
28890: tä. VR:n tarkoituksena on jatkaa jäljelle jäävää Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28891: paikallisliikennettä veturivetoisilla junilla, mikä ei
28892: voi olla pitkällä tähtäyksellä tarkoituksenmukaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28893: kustannussyistä. 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
28894: Muualla Euroopassa, mm. Englannissa, on ke- kan suunnittelumäärärahan kevyen kisko-
28895: hitetty kevyttä kiskoliikennekalustoa, joka omi- lzikennekaluston hankkimiseksi Valtion-
28896: naisuuksiltaan, hinnaltaan ja käyttökustannuksil- rautateiden pääkaupunkiseudun ulkopuo-
28897: taan pystyy kilpailemaan bussiliikenteen kanssa. lista pazkallisltikennettå" varten.
28898: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
28899:
28900: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Aarno von Bell
28901: Paavo Lipponen Kerttu Törnqvist Pirkko Valtonen
28902: Markus Aaltonen Mikko Rönnholm Reijo Lindroos
28903: Aimo Ajo Jouko Tuovinen Mikko Elo
28904: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen
28905: 1986 vp. 1661
28906:
28907: Raha-asia-aloite n:o 1550
28908:
28909:
28910:
28911:
28912: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta dieselkäyttöisen kis-
28913: koautokaluston hankkimiseen
28914:
28915:
28916: Eduskunnalle
28917:
28918: Rautatiehallituksen toiminta- ja taloussuunni- tuen tulisi luopua rautateiden paikallisliikenteen
28919: telmassa esitetään henkilöpaikallisliikennettä su- supistuksista ja harkita mahdollisuuksia joukkolii-
28920: pistettavaksi vuosittain. Kun perusteluna käyte- kenteen, erityisesti taideliikenteen lisäämiseksi.
28921: tään nykyisen kiskoautokaluston ikää ja suunnitel- Päähuomio paikallisliikenteen jatkon osalta tu-
28922: maan perustuvaa poistumaa, edellyttää henkilö- lee kiinnittää tässä liikenteessä käytettävän kalus-
28923: paikallisliikenteen jatko kaukojuniin varatun vau- ton hankintaan sekä periaatepäätöksen saamiseksi
28924: nukaluston käyttöä dieselvetovoimaa hyväksi siitä, missä laajuudessa Valtionrautatiet tulevat
28925: käyttäen. Kaluston käyttökustannukset lasketaan hoitamaan henkilöpaikallisliikennettä muualla
28926: kuitenkin käytettävän kaluston mukaisesti täysi- kuin Helsingin lähiympäristössä. Mikäli paikallis-
28927: määräisinä. Tämä merkitsee nykyiseen Dm-kalus- liikennettä, joka joissakin tapauksissa on myös
28928: toon nähden vähintään kaksinkertaisia kuljetus- kaukojunien jatkoliikennettä, hoidetaan myös
28929: kustannuksia. muualla kuin Helsingin lähiympäristössä, tulee
28930: Nykyisessä tilanteessa jouduttaneen yhteiskun- uuden korvaavan kaluston hankinta aloittaa kii-
28931: tapoliittisista ja kansantaloudellisista syistä joh- reell~sesti ja saada sen valmistus alkamaan lähi-
28932: tuen tarkistamaan aikaisempia suunnitelmia. vuosma.
28933: Tiestön rappeutuminen ja sen vaatimat kalliit in- Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityk-
28934: vestoinnit edellyttävät, että koko kuljetusjärjestel- sessä ei Valtionrautateiden vetokaluston ja vau-
28935: määmme on pakko tarkastella sekä yhteiskunta- nuston hankintaa ja valmistusta koskevalle mo-
28936: poliittisesta että kansantaloudellisesta näkökul- mentille ole ehdotettu määrärahaa dieselkäyttöi-
28937: masta. sen kiskoautokaluston hankintaan tarpeista huoli-
28938: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tie- ja matta.
28939: liikennelaboratorion suorittamien eri liikenne- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28940: muotojen energiankulutuksen vertailun perus-
28941: teella voidaan todeta, että tutkimuksen valossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28942: rautateiden edullisuus niin henkilöliikenteen hoi- 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
28943: tajana kuin tavaroiden kuljettajanakin on kiistatta markan määrärahan dieselkäyttöisen kis-
28944: maakuljetuksista paras vaihtoehto. Tähän perus- koautokaluston hankkimiseksi.
28945:
28946: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
28947:
28948: Pentti Lahti-Nuuttila Arja Alho Aimo Ajo
28949: Jouko Tuovinen Markus Aaltonen Reijo Lindroos
28950: Mikko Elo Tuula Paavilainen Jorma Rantanen
28951: 1662 1986 vp.
28952:
28953: Raha-asia-aloite n:o 1551
28954:
28955:
28956:
28957:
28958: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen
28959: uustuotannon ja peruskorjauksen rahoitukseen
28960:
28961:
28962: Eduskunnalle
28963:
28964: Opiskelija-asunnoista on huutava pula useim- korkeina vuokrina ison osan koko asuntotuotan-
28965: milla opiskelijapaikkakunnilla. Opiskelija-asunto- non kuluista.
28966: tuotanto ei ole saavuttanut sille asetettuja tavoit- Koska vanhimmat opiskelija-asunnot alkavat
28967: teita. Vuosina 1984-85 vain puolet opiskelija- olla varsin huomattavienkin peruskorjausten tar-
28968: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon. Helsin- peessa, olisi vuonna 1987 muutettava asianomai-
28969: gin seudulla vain kolmannes hakijoista sai opiske- sia säädöksiä siten, että omapääoma-avustus kos-
28970: lija-asunnon. Opiskelijoiden vaikea opintososiaa- kisi myös opiskelija-asuntojen peruskorjausten ra-
28971: linen tilanne sekä asumisen että toimeentulon hoitusta. Tämä merkitsee 2,5 miljoonan markan
28972: suhteen vaikeuttaa opiskelijan päätyön, opiske- lisäystä.
28973: lun, hoitamista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
28974: Valtion panos opiskelija-asuntotuotantoon taen,
28975: vuonna 1987 olisi 5 % :n omapääomakustannus-
28976: ten kattaminen, jotta rakennussuunnitelmat to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28977: teutuvat aiotussa tahdissa. Tämä merkitsee noin 1987 tulo- ja menoarvioon 14 000 000
28978: 11,5 miljoonan markan panostusta valtiolta. Tä- markkaa opiskelzja-asuntojen uustuotan-
28979: mä ei ole paljon etenkin, kun opiskelijat maksavat non ja peruskorjauksen rahoitukseen.
28980:
28981: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
28982:
28983: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo
28984: Reijo Lindroos Tuula Paavilainen
28985: Jorma Rantanen
28986: 1986 vp. 1663
28987:
28988: Raha-asia-aloite n:o 1552
28989:
28990:
28991:
28992:
28993: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta presidentti Urho Kekkosen
28994: rauhanpalkinnon perustamiseen
28995:
28996:
28997: Eduskunnalle
28998:
28999: Presidentti Urho Kaleva Kekkonen teki suurim- tamme tärkeimmistä tehtävistä. Urho Kekkosen
29000: man elämäntyönsä rauhanpoliitikkona. Sellaisena rauhanpalkinnon perustaminen olisi luonnollinen
29001: hän on maamme tunnetuin ja myös kansainväli- tapa kunnioittaa ja jatkaa hänen ulkopoliittista
29002: sesti arvostetuin valtiomies. Urho Kekkosen panos perintöään. Valtiovallan tulisi olla aloitteentekijä-
29003: Suomen nykyisen, YYA-sopimukseen perustuvan nä laajapohjaisen presidentti Urho Kekkosen rau-
29004: aktiivisen rauhanpolitiikan luomisessa ja vakiin- hanpalkintotoimikunnan muodostamiseksi.
29005: nuttamisessa oli valtava. Kekkonen ei ollut ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29006: noastaanJuho Kusti Paasikiven työn jatkaja, vaan taen,
29007: jo Paasikiven aikana sittemmin Paasikiven-Kek-
29008: kosen linjana tunnetun ulkopoliittisen suunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29009: rakentaja ja kehittäjä. 1987 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
29010: Kekkosen ulkopoliittisen perinnön ja elämän- kaa presidentti Urho Kekkosen rauhanpal-
29011: työn vaaliminen tästä eteenpäin on yksi kansakun- kinnon perustamiseksi.
29012:
29013: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
29014:
29015: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Irma Rosnell
29016: Esko-Juhani Tennilä Mikko Kuoppa Marja-Liisa Löyttyjärvi
29017: Pirkko Turpeinen
29018: 1664 1986 vp.
29019:
29020: Raha-asia-aloite n:o 1553
29021:
29022:
29023:
29024:
29025: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien verotulojen mene-
29026: tysten korvaamiseen avustuksin
29027:
29028:
29029: Eduskunnalle
29030:
29031: Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29032: on ehdottanut, että 2 500 markkaa pienemmästä taen,
29033: kuukausitulosta ei peritä kunnallisveroa. Ehdo-
29034: tuksemme toteuttamisessa olemme lähteneet sii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29035: tä, että näin kunnille aiheutuva n. 5 000 milj. 1987 tulo- ja menoarvioon 3 540 000 000
29036: markan tulonmenetys korvataan valtion varoista. markkaa käytettäväksi kuntien avustami-
29037: Koska eräät muut ehdotuksemme merkitsevät seen niiden verotulojen menetysten kor-
29038: kuntien verotulojen kasvamista n. 1 500 milj. vaamiseksi.
29039: markalla, tulisi tulo- ja menoarvioon merkitä
29040: 3 540 milj. markkaa käytettäväksi kuntien verotu-
29041: lomenetysten korvaamiseen.
29042:
29043: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
29044:
29045: Ensio Laine Mikko Kuoppa
29046: Esko-Juhani Tennilä Marja-Liisa Löyttyjärvi
29047: Matti Kautto
29048: 1986 vp. 1665
29049:
29050: Raha-asia-aloite n:o 1554
29051:
29052:
29053:
29054:
29055: E. Laine ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kunnille urheilu-
29056: seurojen avustuksiin ja erityisryhmien liikuntatoiminnan kehit-
29057: tämiseen
29058:
29059: Eduskunnalle
29060:
29061: Maamme liikuntatoiminnasta päävastuun kan- 13,5 markasta 20 markkaan. Tällöin voidaan
29062: tavat urheiluseurat. Liikuntalain perusteella kun- suunnata lisäavustuksia urheiluseuroille sekä eri-
29063: nat saavat valtionosuutta urheiluseuroille myön- tyisryhmien liikuntatoimintaan.
29064: nettyihin toiminta-avustuksiin. Tämä tuki on ol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29065: lut jatkuvasti riittämätön, eikä se ole vastannut lii- taen,
29066: kuntalain säätämisen yhteydessä asetettuja tavoit-
29067: teita. Vuonna 1980 säädetty liikuntalaki on toteu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29068: tunut heikoiten juuri urheiluseura-avustusten 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
29069: osalta. Samalla se on merkinnyt riittämättömiä 29.91.50 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
29070: määrärahoja pääasiassa kuntien vastuulla olevan kunnzlle maksettavan valtionosuuden ko-
29071: erityisryhmien liikuntatoiminnan kehittämiseen. rottamiseksi 20 markkaan asukasta koh-
29072: Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on momentil- den urhezluseura-avustuksia ja en"tyisryh-
29073: la 29. 91.50 korotettava kunnan asukasmäärän pe- mien liikuntatoiminnan kehittämistä var-
29074: rusteella maksettavaa valtionosuutta esitetystä ten.
29075:
29076: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
29077:
29078: Ensio Laine Mikko Kuoppa Marja-Liisa Löyttyjärvi
29079:
29080:
29081:
29082:
29083: 108 260148U
29084: 1666 1986 vp.
29085:
29086: Raha-asia-aloite n:o 1555
29087:
29088:
29089:
29090:
29091: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta liikunnanohjaa-
29092: jan virkojen perustamiseksi kuntiin
29093:
29094:
29095: Eduskunnalle
29096:
29097: Tutkimusten mukaan viidennes maamme väes- vioon otetaan 1 miljoonan markan lisämääräraha
29098: töstä kuuluu liikunnan erityisryhmiin, joille pe- erityisryhmien liikunnanohjaajien uusia virkoja
29099: rinteinen urheiluseuratoiminta ei ole kyennyt tar- varten kunnissa. Lisämäärärahalla voidaan perus-
29100: joamaan liikuntapalveluja. Tämän väestönosan taa kuntiin noin 20 uutta virkaa.
29101: liikuntapalvelujen järjestämiseksi kunnat ovat pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29102: rustaneet vuosina 1983-1986 noin 50 erityisryh- taen,
29103: mien liikunnanohjaajan virkaa, johon ne ovat saa-
29104: neet valtionosuutta (2,5 miljoonaa markkaa v. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29105: 1986). Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitys kat- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
29106: kaisee tamän myönteisen kehityksen, koska esitet- 29.91.50 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
29107: ty 2,6 miljoonan markan määräraha ei vastaa edes kuntien valtionosuuksiin 20 uuden erityis-
29108: palkkakustannusten nousua. Tämän vuoksi on ryhmien ltikunnanohjaajan viran perusta-
29109: välttämätöntä, että vuoden 1987 tulo- ja menoar- miseksi kuntiin.
29110:
29111: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
29112:
29113: Ensio Laine Mikko Kuoppa
29114: 1986 vp. 1667
29115:
29116: Raha-asia-aloite n:o 1556
29117:
29118:
29119:
29120:
29121: E. Laine ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnallis-
29122: ten nuorison leiri- ja kurssikeskusten toiminnan tukemiseen
29123:
29124:
29125: Eduskunnalle
29126:
29127: Uuden nuorisotyölain (voimassa 1.1.1986 al- aluenäkökohdin tehdyt keskusten sijoitusratkaisut
29128: kaen) perusteella on lain piiriin hyväksytty vuon- aiheuttavat köyhille kunnille lisärasituksia. Kes-
29129: na 1986 neljä valtakunnallista nuorison leiri- ja kusten toiminnan kehittämiseksi ja turvaamiseksi
29130: kurssikeskusta, jotka sijaitsevat köyhissä ja vai- sekä niiden työllistävän vaikutuksen varmistami-
29131: keasta työttömyydestä kärsivissä kunnissa: Kuusa- seksi tarvitaan 600 000 markan lisämääräraha.
29132: mossa, Nurmeksessa, Rautavaaralla ja Kannon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29133: koskella. Keskukset tekevät arvokasta nuorison- taen,
29134: kasvatustyötä ja tarjoavat toimintamahdollisuuk-
29135: sia nuorisojärjestöille, nuorisoryhmille, nuoriso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29136: matkailulle sekä leirikoulutoiminnalle. Tulo- ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
29137: menoarvioesityksessä momentilla 29.91. 51 näiden 29.91.51 lisäyksenä 600 000 markkaa val-
29138: keskusten toiminta-avustuksiksi esitetty 900 000 takunnallisten nuorison leiri- ja kurssikes-
29139: markkaa on riittämätön ja vaarantaa niiden tule- kusten toiminta-avustuksia varten.
29140: vaisuuden. Ei ole oikein, että aikanaan kehitys-
29141:
29142: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
29143:
29144: Ensio Laine Mikko Kuoppa
29145: 1668 1986 vp.
29146:
29147: Raha-asia-aloite n:o 1557
29148:
29149:
29150:
29151:
29152: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Kustavin ja Lokalahden vä-
29153: lisen Lehmänkurkun tieyhteyden rakentamiseksi
29154:
29155:
29156: Eduskunnalle
29157:
29158: Vakka-Suomen kuntien liikenneolosuhteiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
29159: kehittämisen ja erityisesti Kustavin ja Lokalahden
29160: yhteyksien sekä näistä kunnista muualle maahan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29161: ja takaisin suuntautuvien henkilö- ja tavarakulje- 1987 tulo- ja menoarvioon 700 000 mar-
29162: tusten parantamiseksi olisi välttämätöntä toteut- kan määrärahan Kustavin ja Lokalahden
29163: taa kauan vireillä ollut Lehmänkurkun tieyhteys. välisen Lehmänkurkun tieyhteyden raken-
29164: Ennen mahdollisen kiinteän tieyhteyden rakenta- tamiseksi.
29165: mista yhteyttä voitaisiin hoitaa lossilla tai lautalla.
29166:
29167: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1986
29168:
29169: Ensio Laine Heli Astala
29170: 1986 vp. 1669
29171:
29172: Raha-asia-aloite n:o 1558
29173:
29174:
29175:
29176:
29177: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rantaradan pe-
29178: rusparannukseen välillä Kirkkonummi-Karjaa-Salo-Turku
29179:
29180:
29181: Eduskunnalle
29182:
29183: Turun ja Helsingin rautatieyhteyksien paranta- taja- ja tavaraliikenteessä. Näin ollen se olisi myös
29184: miseksi esitetyistä vaihtoehdoista valitun rantara- kansantaloudellisesti ja liikennepoliittisesti perus-
29185: dan perusparantaminen vaatii työn nopeuttamis- teltu ratkaisu.
29186: ta. Se on mahdollista varaamaila riittävästi varoja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29187: Tulo- ja menoarvioissa aikaisemmin tarkoitukseen taen,
29188: varatut ja nyt ehdotetut varat eivät turvaa työn
29189: valmistumista tarvittavassa ajassa. Siksi tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29190: menoarvioon merkittävää määrärahaa on korotet- 1987 tulo- ja menoarvioon momenti//e
29191: tava rautatieviranomaisten ja lukuisten kansalais- 31.90.78 lisäyksenä 34 000 000 markkaa
29192: järjestöjen ja yhteisöjen ehdottamaan 100 milj. rantaradan perusparannukseen välillä
29193: markkaan. Rantaradan perusparantamisen no- Turku-Salo-Karjaa-Kirkkonummi.
29194: peuttaminen lisäisi rantaradan käyttöä matkus-
29195:
29196: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
29197:
29198: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Löyttyjärvi
29199: 1670 1986 vp.
29200:
29201: Raha-asia-aloite n:o 1559
29202:
29203:
29204:
29205:
29206: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtiollisen telak-
29207: kateollisuuden jatkamiseksi
29208:
29209:
29210: Eduskunnalle
29211:
29212: Koska telakkakriisin ratkaisu ei ole Valmetin te- teollisuuden yhteisyrityksestä tulee ottaa tutkitta-
29213: lakkateollisuuden yksityistämisessä, tulisi turvata vaksi kauppa- ja teollisuusministeriössä ja ministe-
29214: tarvittavat määrärahat valtiollisen telakkateolli- riön aloitteesta myös valtiojohtoisissa telakkayri-
29215: suuden jatkamiseksi ja kehittämiseksi. Tämä tar- tyksissä ja Suomen ja Neuvostoliiton hallitusten
29216: koittaa suunnitellusta fuusiosta luopumista. välisen pysyvän talouskomission työssä.
29217: Telakkateollisuuden yritysten yhteistoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29218: kehittämisen ohella olisi otettava tutkittavaksi taen,
29219: myös suomalais-neuvostoliittolaisen telakkateolli-
29220: suuden yhteisyrityksen perustaminen. Tällainen että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29221: yhteistyömuoto käy ilmeisen tarpeelliseksi erityi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
29222: sesti vaativissa pitkäaikaisissa suurprojekteissa 32.50.88 lisäyksenä 100 000 000 markkaa
29223: esim. Neuvostoliiton pohjoisilla merialueilla ja Valmet Oy:n osakepääoman korottami-
29224: yhteisvientiponnistuksissa kolmansiin maihin. seen valtiollisen telakkateollisuuden jatka-
29225: Aloite suomalais-neuvostoliittolaisesta telakka- miseksi ja kehittämiseksi.
29226:
29227: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
29228:
29229: Ensio Laine Mikko Kuoppa
29230: Irma Rosnell Marja-Liisa Löyttyjärvi
29231: Matti Kautto
29232: 1986 vp. 1671
29233:
29234: Raha-asia-aloite n:o 1560
29235:
29236:
29237:
29238:
29239: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta telakkateollisuuden kehittä-
29240: misohjelman toteuttamiseen
29241:
29242:
29243: Eduskunnalle
29244:
29245: Wärtsilän ja Valmetin päätös keskittää yhtiöi- miseksi, valtiojohtoisen telakkateollisuuden säi-
29246: den telakka- ja paperikoneteollisuuden toiminnot lyttämiseksi ja sen kehittämisedellytysten turvaa-
29247: kahteen perustettavaan suuryhtiöön merkitsee miseksi.
29248: valtiojohtoisen telakkateollisuuden lakkauttamis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29249: ta ja tuhansien työpaikkojen hävittämistä. Julkis- taen,
29250: tettujen tietojen mukaan kysymys on 4 000 työ-
29251: paikan menettämisestä. Eräiden arvioiden mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29252: kaan välilliset vaikutukset johtaisivat yhteensä 1987 tulo- ja menoarvioon luvun 32.51
29253: 12 000 työpaikan vähenemiseen. uudelle momentille 10 000 000 markkaa
29254: Tämän johdosta tulisi ensi vuoden budjettiin telakkateollisuuden ja krzisiytyneen kone-
29255: sisällyttää erityinen telakkateollisuutta, kriisiyty- pajateollisuuden työllisyyskatastrofin tor-
29256: nyttä konepajateollisuutta sekä alueellisesti Tur- jumiseksi sekä alueellisesti Turkua, Hel-
29257: kua, Helsinkiä, Kotkaa ja Tamperetta koskeva sinkiä, Kotkaa ja Tamperetta koskevan
29258: työllisyys- ja teollisuuspoliittinen kehittämisohjel- työllisyys- ja teollisuuspolzittisen kehittä-
29259: ma sekä erityisrahoitus työllisyyskatastrofin torju- misohjelman laatimiseksi.
29260:
29261: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
29262:
29263: Ensio Laine Mikko Kuoppa Irma Rosnell
29264: Marja-Liisa Löyttyjärvi Matti Kautto Pirkko Turpeinen
29265: 1672 1986 vp.
29266:
29267: Raha-asia-aloite n:o 1561
29268:
29269:
29270:
29271:
29272: E. Laine: Määrärahan osoittamisesta maakaasujohdon jatkamiseksi
29273: Uuteenkaupunkiin
29274:
29275:
29276: Eduskunnalle
29277:
29278: Maakaasu on todettu ympäristöystävälliseksi ja johdosta, että energiapoliittisen tilanteen muu-
29279: muutoinkin luotettavaksi pohtoaineeksi erityisesti toksista johtuen Ruotsissa on alkanut nousta uu-
29280: teollisuuden ja energialaitosten sekä kotitalouk- delleen kiinnostus Lounais-Suomen kautta Ruot-
29281: sien käyttöön. Suomen ja Neuvostoliiton kesken siin tapahtuviin maakaasutoimituksiin.
29282: solmitut sopimukset maakaasutoimitusten lisää- Maakaasutoimitusten lisääminen Neuvostolii-
29283: miseksi Suomeen ovat luoneet mahdollisuuksia tosta Suomeen solmittujen sopimusten mukaisesti
29284: tämän edullisen ja tarkoituksenmukaisen ener- ja sen ohella kansantaloudelliset ja ulkomaan-
29285: gian toimittamiseksi myös Lounais-Suomen suu- kauppapoliittiset tarpeet edellyttävät valtion osal-
29286: riin väestökeskuksiin. listumista maakaasuputkijohdon rakentamiseen.
29287: Varsinais-Suomen maakaasutyöryhmän ja mui- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29288: den yhteisöjen piirissä suoritetut selvitykset ja yh- taen,
29289: teenvedot osoittavat Lounais-Suomessa olevan ha-
29290: lukkuutta ja edellytyksiä jopa n. 800-1 000 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29291: m 3 :n vuosikulutukseen. Tällöin on laskelmissa 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
29292: otettu huomioon mahdollisen ammoniakkiteh- 32.32.55 25 000 000 markkaa maakaasu-
29293: taan rakentaminen Uuteenkaupunkiin. Tehtaan johdon rakentamiseksi välzlle Riihimäki
29294: rakentamista koskeva epäselvyys ei poista maakaa- -Uusikaupunki.
29295: suputken rakentamisen tarvetta varsinkaan sen
29296:
29297: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
29298:
29299: Ensio Laine
29300: 1986 vp. 1673
29301:
29302: Raha-asia-aloite n:o 1562
29303:
29304:
29305:
29306:
29307: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raittiustyönteki-
29308: jöiden täydennyskoulutukseen
29309:
29310:
29311: Eduskunnalle
29312:
29313: Kouluhallitus on 9.1.1985 esittänyt opetusmi- Näiden viranhaltijoiden täydennyskoulutusta
29314: nisteriölle kouluhallituksen alaisen keskiasteen on voitu järjestää Tampereen yliopiston täyden-
29315: ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelman nyskoulutuskeskuksessa vain yhden viikon mittai-
29316: vuosiksi 1986-1988. Ehdotuksen mukaan rait- sena jaksona vuosittain. Koulutukseen on voitu
29317: tiussihteerikoulutusta annettaisiin Joutsenon opis- kutsua vain noin 40 viranhaltijaa kerralla. Ottaen
29318: tossa ylioppilaspohjaisille kolmen vuoden ajan ja huomioon uudistuvan raittiussihteerikoulutuksen
29319: peruskoulupohjaisille neljän vuoden ajan. Neli- tavoitteet ja sisällön on nykyisten raittiustyönteki-
29320: vuotinen koulutus alkaisi vuonna 1986. Koulu- jöiden täydennyskoulutus erittäin vähäistä. Ny-
29321: hallitus on asettanut työryhmän, jonka tulee laa- kyisten viranhaltijain taito- ja tietotason nostami-
29322: tia esitys raittiussihteerikoulutuksen tavoitteista, seksi uudistuvaa koulutusta vastaavalle tasolle tar-
29323: lukusuunnitelmasta, opetussuunnitelmaan sisäl- vitaan runsasti vuosittaista täydennyskoulutusta.
29324: tyvistä oppimääristä ja kursseista sekä niiden ta- On välttämätöntä, että jokaisella työssä mukana
29325: voitteista, opetuksen järjestelystä sekä koulutuk- olevalla raittiustyöntekijällä on mahdollisuus
29326: seen soveltuvasta oppimateriaalista. päästä vähintään viiden päivän täydennyskoulu-
29327: Suunnitteilla oleva raittiussihteerikoulutus ta- tusjaksolle kerran vuodessa.
29328: kaa tulevien raittiussihteerien ammattipätevyyden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29329: erinomaisella tavalla. Uuden koulutuksen saaneet taen,
29330: raittiussihteerit ja raittiustoimen johtajat tulevat
29331: olemaan kunnissa erikoisasiantuntijoita terveitten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29332: elämäntapojen edistämisessä ja päihteiden sekä 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
29333: tupakan käytön vähentämisessä. 300 000 markan määrärahan raittiustyön-
29334: Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarviossa tektjoiden täydennyskoulutukseen.
29335: on raittiussihteerien toimiin osoitettu palkkava-
29336: roJa.
29337:
29338: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
29339:
29340: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
29341: Hannele Pokka Sakari Knuuttila
29342: Anna-Kaarina Louvo
29343:
29344:
29345:
29346:
29347: 109 260148U
29348: 1674 1986 vp.
29349:
29350: Raha-asia-aloite n:o 1563
29351:
29352:
29353:
29354:
29355: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien raittiuslautakuntien
29356: ja -järjestöjen yhteiskampanjoiden toimeenpanemiseksi
29357:
29358:
29359: Eduskunnalle
29360:
29361: Raittiustyön tarkoituksena on lain mukaan to- teistyöllä. Kampanjoiden toteuttamiseen on osal-
29362: tuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaa- listunut lisäksi mm. kuntien eri hallintokuntia,
29363: malla heitä välttämään päihteiden ja tupakan kansanterveysjärjestöjä, nuorisojärjestöjä, teolli-
29364: käyttöä. Kuntien raittiuslautakunnille suoritetaan suuslaitoksia ja muita työpaikkoja. Kukin yhteis-
29365: raittiustyölain 7 §:n mukaan valtionosuutta edellä työtaho on vastannut omalta osaltaan välittömistä
29366: mainitun tarkoituksen toteuttamiseksi kunnan kustannuksista.
29367: alueella. Saman lain 10 §:n mukaan valtioneuvos- Koko läänin aluetta koskevien kampanjoiden ja
29368: ton hyväksymät valtakunnalliset raittiusjärjestöt projektien suunnitteluun ja organisointiin, aineis-
29369: voivat saada toimintaansa valtionavustusta. ton valmistamiseen ja muihin onnistumisen kan-
29370: Kuntien valtionosuuksien käyttöperiaate on, nalta tärkeisiin menoihin ei ole riittäviä taloudel-
29371: että valtionosuudet on käytettävä kunnan alueella lisia voimavaroja käytettävissä. Kampanjat on toi-
29372: tapahtuvaan toimintaan. Valtakunnallisten rait- meenpantu pääasiassa vapaaehtoisin talkoovoi-
29373: tiusjärjestöjen määrärahat voidaan käyttää koko min. Projektien onnistuneeksi toteuttamiseksi tar-
29374: valtakunnan alueella. Raittiusjärjestöjen piirijär- vitaan kampanjasihteeri 3-4 kk:n ajaksi sekä hä-
29375: jestöillä ei ole mahdollisuutta saada valtionapua. nen palkkauksensa lisäksi varoja mm. koulutuk-
29376: Valtakunnallisten raittiusjärjestöjen valtionavus- seen, tiedotukseen, seurantaan sekä kampanja-
29377: tusten vähäisyys ei anna keskusjärjestöille mahdol- aineiston tuottamiseen. Toimeenpantujen kam-
29378: lisuuksia piiritoiminnan rahoittamiseksi. panjoiden seurantaselvitykset ovat osoittaneet, et-
29379: Raittiustyölain toteuttamiseksi tarvitaan lää- tä läänien asukkaat ovat ottaneet ne myönteisesti
29380: nien alueella kuntien raittiuslautakuntien ja rait- vastaan.
29381: tiuspiirijärjestöjen yhteistoimintaa ja laajempia Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
29382: yhteistoimintakokonaisuuksia. Näiden kampan- tavasti,
29383: joiden rahoitus on yhteiskunnan taholta koko-
29384: naan järjestämättä. Usean läänin alueella on viime että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29385: vuosina järjestetty monia tuloksellisia kampanjoi- 1987 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar-
29386: ta (esim. Raitis helmikuu Keski-Suomen ja Kuo- kan määrärahan lääninhallitusten käyt-
29387: pion lääneissä, Raitis lokakuu -kampanja Oulun töön jaettavaksi koko läänin aluetta koske-
29388: läänissä jne.). Kampanjat on toteutettu lääninhal- vien yhteistoimintakampanjoiden toteut-
29389: litusten sosiaali- ja terveysosastojen, raittiuspiiri- tamiseen.
29390: järjestöjen sekä kuntien raittiuslautakuntien yh-
29391:
29392: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
29393:
29394: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
29395: Hannele Pokka Anna-Kaarina Louvo
29396: Sakari Knuuttila
29397: 1986 vp. 1675
29398:
29399: Raha-asia-aloite n:o 1564
29400:
29401:
29402:
29403:
29404: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen insinöörin toi-
29405: men perustamiseen Turun ja Porin työsuojelupiiriin
29406:
29407:
29408: Eduskunnalle
29409:
29410: Turun ja Porin läänin telakkateollisuuden työn- joka toimitettiin Turun työsuojelupiiriin. Piirin il-
29411: tekijäin ja toimihenkilöiden määrä lähentelee moituksen mukaan ei henkilökunnasta kuiten-
29412: 13 000 henkeä. Telakkatyöt kuuluvat vaarallisim- kaan pystytä irrottamaan insinööriä tähän tehtä-
29413: piin työaloihin. Tilastojen mukaan sattuu tela- vään muun tarkastustoiminnan siitä kärsimättä.
29414: koilla noin kolme kertaa enemmän tapaturmia Telakoiden työsuojeluvaltuutetut ovat toistu-
29415: kuin teollisuudessa keskimäärin. Erityisesti raken- vasti kiinnittäneet asiantilaan huomiota. Mm. ke-
29416: teilla olevalla aluksella on suuria vaara- ja haittate- sällä 1985 työsuojeluvaltuutetut kääntyivät asiassa
29417: kijöitä: yleinen järjestys on huono, kireiksi mitoi- sosiaali- ja terveysministeriön puoleen muistiolla,
29418: tetut urakat aiheuttavat työsuojelutoimenpiteiden jossa korostettiin telakoiden ehkäisevän työsuoje-
29419: laiminlyöntejä, ilmastointi on puutteellista, va- lun kehittämistä tarkastustoimintaa tehostamalla.
29420: laistus heikkoa, telineet epävarmoja jne. Samalla länsirannikon telakoiden työsuojeluval-
29421: Yksittäinen laiva tai öljynporauslautta muodos- tuutetut vaativat läänin työsuojelupiirin alueelle
29422: taa työkohteen, jossa saattaa olla töissä yhtäaikai- yhtä työsuojelutarkastajan virkaa, tehtävänä tela-
29423: sesti useita satoja työntekijöitä. Kuitenkaan val- koiden työolosuhteiden tarkastaminen sekä työ-
29424: tion työsuojelutarkastajilla ei riitä aikaa tällaisen suojelun kehittäminen erityisesti telakoilla.
29425: työkohteen tarkastukseen kertaakaan rakennusvai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
29426: heen aikana. Laivanrakennustöitä varten ei ole
29427: myöskään laadittu turvallisuusohjeita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29428: Laivanrakennuksen työsuojelun puutteisiin on 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
29429: aikaisemminkin kiinnitetty huomiota. Asiasta on 33. 03.01 JOO 000 markan määrärahan yli-
29430: tehty eduskuntakysely, ja jo syyskuussa 1976 Tu- määräisen insinöörin toimen perustami-
29431: run ja Porin läänin telakoiden työsuojeluvaltuu- seksi Turun ja Porin työsuojelupzirzin.
29432: tettujen kokouksessa laadittiin asiasta kirjelmä,
29433:
29434: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
29435:
29436: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
29437: 1676 1986 vp.
29438:
29439: Raha-asia-aloite n:o 1565
29440:
29441:
29442:
29443:
29444: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolainoihin
29445:
29446:
29447:
29448: Eduskunnalle
29449:
29450: Kohtuuhintaisia ja kohtuuvuokraisia asuntoja vuonna 1982 aloitettavaksi 26 000 valtion lainoit-
29451: on liian vähän. Se johtaa mahdollisuuteen keino- taman asunnon rakentaminen, niin todellisuudes-
29452: telia oikeudella asumiseen, joka on ihmisen tär- sa aloituksia lykättiin siten, että vuonna 1982 aloi-
29453: keimpiä perusoikeuksia. On esiintynyt selvää pyr- tettiinkin vain 22 800 asuntoa. Onko tämä ilmiö
29454: kimystä koko asuntolainajärjestelmän romuttami- toistumassa myös ensi vuonna, jolloin hallitus il-
29455: seen, vaikkakaan tämä uhka ei sentään suoranai- moittaa valmistuvan enintään 19 000 asuntoa?
29456: sesti hallituksen esityksessä toteutunut. On välttämätöntä, että vuonna 1987 aloitetaan
29457: Nyt harjoitettavan asuntopolitiikan seuraukse- vähintään 30 000 valtion lainoittaman asunnon
29458: na - pyrkimyksenähän on asuntotuotannon ja rakentaminen, mikä edellyttää vastaavasti myön-
29459: varsinkin valtion lainoittaman tuotannon alenta- tämisvaltuuden korottamista ja 400 miljoonan
29460: minen - Suomessa asutaan vielä vuonna 2000 markan lisäyksen ottamista hallituksen esittämään
29461: ahtaammin kuin vuonna 1975 Ruotsissa, Tanskas- määrärahaan ensi vuodeksi. Uustuotannon myön-
29462: sa ja Norjassa asuttiin. Merkille pantavaa on erityi- tämisvaltuus tulisi nostaa 2 120 milj. markasta
29463: sesti se, että kun vuonna 1979 valtion lainoitta- 3 320 milj. markkaan. Valmistuvista ja rakennet-
29464: mien asuntojen osuus oli 63 %, supistui osuus tavista asunnoista vähintään 21 3 tulee olla vuokra-
29465: vuonna 1984 aloitettavista asunnoista 40 % :iin ja asuntoja.
29466: valmistuvista 41 % :iin. Määrällisesti voidaan to- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29467: deta, että vuonna 1977 valtio lainoitti 37 000 taen,
29468: asunnon aloittamisen, vuonna 1979 runsaan
29469: 31 000 asunnon aloittamisen, mutta vuonna 1986 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29470: enää enintään 19 000 asunnon aloittamisen. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
29471: Mielenkiintoista on myös se, että kun vuonna 35.45.83 lisäyksenä 400 000 000 markkaa
29472: 1982 laaditussa vuotta 1983 koskevassa hallituk- asuntolainoihin.
29473: sen tulo- ja menoarvioesityksessä ennakoitiin
29474:
29475: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1986
29476:
29477: Ensio Laine Mikko Kuoppa Irma Rosnell
29478: Esko-Juhani Tennilä Marja-Liisa Löyttyjärvi Matti Kautto
29479: 1986 vp. 1677
29480:
29481: Raha-asia-aloite n:o 1566
29482:
29483:
29484:
29485:
29486: Laurila: Määrärahan osoittamisesta lasten päiväkotien perustaruis-
29487: kustannuksiin pääkaupunkiseudulle
29488:
29489:
29490: Eduskunnalle
29491:
29492: Lasten kotihoidon tuesta ja päivähoidosta anne- runsaampi osa pääkaupunkiseudun lasten päivä-
29493: tut lait velvoittavat kuntia järjestämään kunnalli- kotihankkeista saadaan normaalin valtionosuuden
29494: sia päivähoitopaikkoja siten, että 1.1.1990 men- piiriin, jotta niitä ei jouduta toteuttamaan ns. jäl-
29495: nessä alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmilla on kir~oitus~ankkeina tai kokonaan kaupunkien
29496: mahdollisuus valita lapsensa hoitomuodoksi joko omm varom.
29497: kunnallinen päivähoitopaikka tai kotihoidon tu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29498: ki. Pääkaupunkiseudulla, missä jo nyt on suhteel- taen,
29499: lisesti väestöön verrattuna runsaasti päivähoito-
29500: paikkoja, tulee niiden tarve huomattavasti lisään- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29501: tymään naisten opiskelun, työssä käymisen ja 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
29502: muuttoliikkeen seurauksena. Kuitenkin pääkau- 33.32.31 lisäyksenä 40 000 000 markkaa
29503: punkiseudun päiväkotihankkeita on erittäin niu- pääkaupunkiseudun lasten päiväkoti-
29504: kasti hyväksytty normaalin valtionosuuden piiriin. hankkeiden saamiseksi normaalin valtion-
29505: Koko maan kaikkien kuntien tasapuolisen koh- osuuden piiriin.
29506: telun kannalta on välttämätöntä, että nykyistä
29507:
29508: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
29509:
29510: Ritva Laurila
29511: 1678 1986 vp.
29512:
29513: Raha-asia-aloite n:o 1567
29514:
29515:
29516:
29517:
29518: Laurila: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuollon rakentamiskus-
29519: tannuksiin pääkaupunkiseudulle
29520:
29521:
29522: Eduskunnalle
29523:
29524: Koko Uudenmaan läänissä on 1,1-11 Mmk:n osuusjärjestelmän ulkopuolelle jätetyistä pääkau-
29525: suuruisten kansanterveystyön rakennushankkei- punkiseudun rakennussuunnitelmista saadaan
29526: den tarve noin 75 Mmk, yli 11 Mmk:n rakennus- normaalin valtionosuuden piiriin.
29527: hankkeita yhteensä 24 sekä sairaanhoitolaitosten Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29528: rakennushankkeita kuusi. Suurin osa mainituista taen,
29529: hankkeista sijaitsee Helsingin, Espoon, Vantaan ja
29530: Kauniaisten alueella. Budjetissa esitetään monien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29531: näiden hankkeiden toteuttamista joko ns. pää- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
29532: kaupunkiseudun jälkirahoitusmenettelyllä tai täy- 33.78.31 lisäyksenä 60 000 000 markkaa
29533: sin kaupunkien omin varoin. pääkaupunkiseudun terveydenhuollon ra-
29534: Maan eri osien tasapuolinen kohtelu edellyttää kennushankkeiden saamiseksi normaalin
29535: kuitenkin, että ainakin osa nyt normaalin valtion- valtionosuuden piiriin.
29536:
29537: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
29538:
29539: Ritva Laurila
29540: 1986 vp. 1679
29541:
29542: Raha-asia-aloite n:o 1568
29543:
29544:
29545:
29546:
29547: Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta sydän- ja verisuonitautien
29548: ehkäisytoiminnan tiedottamiseen
29549:
29550:
29551: Eduskunnalle
29552:
29553: Tärkeänä osana sydän- ja verisuonitautien tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29554: dottamista on Sydän-lehden laadun kohottami- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
29555: nen riittävälle tasolle, jotta sepelvaltimotautiin kaa sydän- ja verisuonitautien ehkäisytoi-
29556: liittyvät asiat saavuttaisivat kohderyhmänsä. minnan tiedottamiseen ja erityisesti Sy-
29557: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- dän-lehden laadun kohottamiseen.
29558: taen,
29559:
29560: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
29561:
29562: Ritva Laurila Kari Rajamäki
29563: 1680 1986 vp.
29564:
29565: Raha-asia-aloite n:o 1569
29566:
29567:
29568:
29569:
29570: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta korttelipoliisien lisäämi-
29571: seksi
29572:
29573:
29574: Eduskunnalle
29575:
29576: Helsingissä on useita rauhattomia kaupungin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29577: osia, joissa varsinkin eläkeläiset tuntevat itsensä taen,
29578: turvattomiksi ulkona liikkuessaan. Tällaisia ovat
29579: mm. Hakaniemen ja Vallilan sekä Sörnäisten ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29580: Alppiharjun seudut. Lähiöistä ovat rauhattomia 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
29581: mm. Kootula ja Jakomäki. 26.75. 01 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
29582: Tilannetta olisivat varmasti omiaan helpotta- korttelipoliisien palkkaamiseksi rauhatto-
29583: maan korttelipoliisit, jotka jo läsnäolollaan vai- mtlle aluetlle.
29584: kuttavat häirikköihin rauhoittavasti. He loisivat
29585: myös turvallisuuden tunnetta tavallisille kansalai-
29586: sille ja erityisesti vanhuksille ja vammaisille.
29587:
29588: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
29589:
29590: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää
29591: Liisa Arranz Helvi Koskinen
29592: 1986 vp. 1681
29593:
29594: Raha-asia-aloite n:o 1570
29595:
29596:
29597:
29598:
29599: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Steiner-koulujen saamisek-
29600: si valtionavun piiriin
29601:
29602:
29603: Eduskunnalle
29604:
29605: Steiner-kouluista vain osalle annetaan avustusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29606: valtion varoista. Steiner-koulutuksen saamasta tavasti,
29607: yhä kasvavasta suosiosta johtuen Steiner-kouluja
29608: on viime vuosina perustettu yhä enemmän. Jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29609: kaikki koulut tulisivat samanarvoisiksi valtion- 1987 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
29610: avun suhteen, olisi uusiakin Steiner-kouluja tuet- markan määrärahan kaikkien Steiner-kou-
29611: tava valtion varoin samoin perustein kuin vanhoja lujen saamiseksi valtion tuen piiriin.
29612: kouluja.
29613:
29614: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
29615:
29616: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen
29617:
29618:
29619:
29620:
29621: 110 260148U
29622: 1682 1986 vp.
29623:
29624: Raha-asia-aloite n:o 1571
29625:
29626:
29627:
29628:
29629: Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan ko-
29630: rottamiseksi
29631:
29632:
29633: Eduskunnalle
29634:
29635: Opiskelijoiden pääasiallinen tulonlähde on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29636: opintotuki. Opintotuen tulisi taata kohtuullinen 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
29637: toimeentulo opiskeluaikana. Tämänhetkinen 29.39.55 lisäyksenä 200 000 000 markkaa
29638: opintotuki on riittämätön ja siitä on lainaa lähes opintorahan korottamiseksi 200 markalla
29639: 70 %. Tätä suhdetta tulisi muuttaa merkittävästi kuukaudessa.
29640: opintorahapainoitteisemmaksi, mikä edellyttää
29641: opintorahaan tehtävää tasokorotusta.
29642: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29643: tavasti,
29644:
29645: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
29646:
29647: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen
29648: 1986 vp. 1683
29649:
29650: Raha-asia-aloite n:o 1572
29651:
29652:
29653:
29654:
29655: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kesälukiotoiminnan tuke-
29656: mtseen
29657:
29658:
29659: Eduskunnalle
29660:
29661: Kesälukiotoiminta tarjoaa yhä useammille nuo- järjestöt osallistua erilaisiin kurssi- ja nuorisotoi-
29662: rille monipuolisen lomanviettovaihtoehdon. Ke- mintakokeiluihin. Myös kouluviranomaiset ovat
29663: sälukiot kokoavat eri puolilta maata tulevia koulu- esityksissään korostaneet kesälukiotoiminnan
29664: laisia opiskelemaan myös sellaisia aineita ja asioi- merkitystä uudistettavan keskiasteen koulutuksen
29665: ta, joihin ei varsinaisessa koulussa voida tutustua. oppisisältöjä ja työmenetelmiä kehitettäessä. Ke-
29666: Näin kesälukio innostaa nuoria kehittämään luo- sälukiolla on nähty olevan tärkeä tehtävä koulujen
29667: vuuttaan, opettaa heitä näkemään omat mahdol- kerho- ja oppilaskuntatoimintaa vauhditettaessa.
29668: lisuutensa vaikuttaa työyhteisönsä toimintaan ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29669: ohjaa heitä myös tulevien opintojensa suunnitte- tavasti,
29670: lemisessa.
29671: Kesälukio on kokeilukoulu, jonka toteuttami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29672: sessa ovat mukana yhtä hyvin opettajat kuin oppi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
29673: laatkin. Kesälukioseura ry:n jäsenjärjestöinä voi- 29.44.52 2 000 000 markkaa kesälukio-
29674: vat näiden jokapäiväiseen koulutyöhön osallistu- toiminnan tukemiseen.
29675: vien ohella monet opiskelija-, nuoriso- ja sivistys-
29676:
29677: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
29678:
29679: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää
29680: Liisa Arranz Helvi Koskinen
29681: 1684 1986 vp.
29682:
29683: Raha-asia-aloite n:o 1573
29684:
29685:
29686:
29687:
29688: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulunkylän Pop/Jazz Mu-
29689: siikkiopiston kannatusyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
29690:
29691:
29692: Eduskunnalle
29693:
29694: Oulunkylä Pop/]azz Musiikkiopistosta tuli tarvitsee viimeistään vuosisadan vaihteeseen men-
29695: konservatorio vuoden 1986 alussa. Konservato- nessä uudet tilat.
29696: rioksi hyväksyminen merkitsee ennen kaikkea sitä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29697: että opisto on virallisesti hyväksytty jazzmusiikin taen,
29698: alueella ja opistosta voi valmistua musiikin am-
29699: mattilaisia ja opettajia kuten muistakin konserva- ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29700: torioista. Konservatorio toimii vanhassa puura- 1987 tulo- ja menoarvioon 50000 mark-
29701: kennuksessa Oulunkylässä. kaa Oulunkylå'n Pop/]azz Mustikkiopis-
29702: Yhteiskuntamme tarvitsee tulevaisuudessa yhä ton kannatusyhdistys ry:n toiminnan tu-
29703: enemmän myös musiikin harrastajia. Vapaa-aika kemiseen.
29704: lisääntyy ja onhan kulttuuria vaalittava. Opisto
29705:
29706: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
29707:
29708: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää
29709: Liisa Arranz Helvi Koskinen
29710: 1986 vp. 1685
29711:
29712: Raha-asia-aloite n:o 1574
29713:
29714:
29715:
29716:
29717: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hetan Musiikkipäivien
29718: järjestämiseksi Enontekiöllä
29719:
29720:
29721: Eduskunnalle
29722:
29723: Hetan Musiikkipäivistä on muodostunut koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29724: Pohjoiskalotin musiikkiyhteistyön foorumi. He- 1987 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
29725: tao Musiikkipäivät ry:n talous on kuitenkin tiu- kaa Hetan Musiikkipäivät ry:lle Hetan
29726: koilla. musiikkipäivien järjestämiseksi Enonte-
29727: Ensi pääsiäisenä 1987 järjestetään jo 18. Hetan kiön kunnassa.
29728: musiikkipäivät Enontekiöllä. Musiikkijuhlien yhä
29729: laajeneva toiminta vaatii myös valtion avustusta.
29730: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29731: taen,
29732:
29733: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
29734:
29735: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää Helvi Koskinen
29736: 1686 1986 vp.
29737:
29738: Raha-asia-aloite n:o 1575
29739:
29740:
29741:
29742:
29743: Lehtinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Kalevan Nuor-
29744: ten Uudenmaan Piiri ry:n toiminnan tukemiseen
29745:
29746:
29747: Eduskunnalle
29748:
29749: Kalevan Nuorten Uudenmaan Piiri ry. on puo- noista on vain n. 20 %. Muu toiminnan rahoitus
29750: luepoliittisesti sitoutumaton kasvatus- ja kulttuu- hoidetaan omatoimisella varainhankinnalla: jär-
29751: rijärjestö, jonka tehtävänä on kehittää lasten yh- jestämällä mm. kampanjoita ja tempauksia sekä
29752: teiskunnallista asemaa sekä edistää lasten ja nuor- vetoamalla yksittäisten vaikuttajien osoittamaan
29753: ten omaa kulttuuritoimintaa. Tavoitteena on lap- arvostukseen.
29754: sen persoonallisuuden kokonaisvaltainen kehittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29755: minen. Asenne kulttuuriin ja taiteeseen herää jo taen,
29756: lapsena.
29757: Jäsenmäärältään Kalevan Nuorten Uudenmaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29758: Piiri on tällä hetkellä piireistä suurin, mutta yh- 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
29759: teiskunnan tuen riittämättömyys ja varhaisnuori- 50 000 markkaa Kalevan Nuorten Uuden-
29760: sotyön arvostuksen puute vaikeuttavat merkittä- maan Piiri ry:n toiminnan tukemiseen.
29761: västi työtä. Valtion tuen osuus piirin kokonaisme-
29762:
29763: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
29764:
29765: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen
29766: 1986 vp. 1687
29767:
29768: Raha-asia-aloite n:o 1576
29769:
29770:
29771:
29772:
29773: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustalaislähetys ry:n
29774: Nuorten opintorahaston toiminnan tukemiseen
29775:
29776:
29777: Eduskunnalle
29778:
29779: Mustalaisilla on vielä tänäkin päivänä vaikeuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29780: sia rotunsa vuoksi esimerkiksi lasten ja nuorison 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
29781: koulunkäynnin yhteydessä. Samalla harrastus- 29.99.50 50 000 markkaa Mustalaislähe-
29782: mahdollisuudet ovat mustalaisnuorilla vähäisem- tys ry:n Nuorten opintorahaston tukemi-
29783: mät kuin muilla nuorilla Suomessa. seen.
29784: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29785: taen,
29786:
29787: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
29788:
29789: Ulla Lehtinen Lea Mäkipää Helvi Koskinen
29790: 1688 1986 vp.
29791:
29792: Raha-asia-aloite n:o 1577
29793:
29794:
29795:
29796:
29797: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinsuojeluyhdistys Vihreä
29798: risti ry:n toiminnan tukemiseen
29799:
29800:
29801: Eduskunnalle
29802:
29803: Vihreä risti ry. edistää kaikkea eläinsuojelua. että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29804: Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys kerää tie- 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
29805: toja eläinkokeista, eläinkokeita korvaavista mene- kaa eläinsuojeluyhdistys Vihreä risti ry:n
29806: telmistä ja kaikesta eläinten hyötykäytöstä sekä toiminnan tukemiseen.
29807: rääkkäämisestä ja tiedottaa niistä jäsenistölleen,
29808: tiedotusvälineille, päättäjille ja yleisölle.
29809: Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
29810: taen,
29811:
29812: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
29813:
29814: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen Georg C. Ehrnrooth
29815: 1986 vp. 1689
29816:
29817: Raha-asia-aloite n:o 1578
29818:
29819:
29820:
29821:
29822: lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta oppimishäiriöistä aiheutu-
29823: viin erityiskustannuksiin Helsingissä
29824:
29825:
29826: Eduskunnalle
29827:
29828: Erilaiset oppimis- ja lukivaikeudet aiheuttavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29829: häiriöitä lasten normaaliin oppimiseen ja koulun- tavasti,
29830: käyntiin. Tästä johtuu, että esim. peruskoulu jää
29831: usein kesken eikä opintotukea tällöin ole mahdol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29832: lista saada. Koulun oppimääristä selviytyminen 1987 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
29833: edellyttää ko. alaan erikoistuneiden opettajien an- kan määrärahan Helsingin kaupungin so-
29834: tamaa yksityistä lisäopetusta. Erikoisopettajien siaaliviraston vammaishuolto-osastolle eri-
29835: palkkaukseen ja muihin erityismenoihin eivät täl- tyisvaikeuksista kärsivien nuorten koulu-
29836: laisten lasten perheet saa riittävästi yhteiskunnan tus- ja muthin toimintoihin.
29837: tukea, vaan perheet joutuvat itse maksamaan pää-
29838: osan erityiskuluista. Tämä tuottaa monille per-
29839: heille kuitenkin vaikeuksia.
29840:
29841: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
29842:
29843: Ulla lehtinen Helvi Koskinen
29844:
29845:
29846:
29847:
29848: 111 260148U
29849: 1690 1986 vp.
29850:
29851: Raha-asia-aloite n:o 1579
29852:
29853:
29854:
29855:
29856: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta fysikaalisen hoidon kehit-
29857: tämiseksi terveyskeskuksissa
29858:
29859:
29860: Eduskunnalle
29861:
29862: Maamme terveyskeskuksissa annettava fysikaali- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29863: nen hoito on tällä hetkellä riittämätöntä. Tarve taen,
29864: fysikaalisen hoidon käyttöön olisi nykyistä huo-
29865: mattavasti suurempi ja se on koko ajan kasvava. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29866: Tämä aiheuttaa paineita yksityisten fysikaalisten 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
29867: hoitolaitosten käyttöön, mikä ei taas terveyskes- markan mäiirärahan uusien virkojen ja
29868: kuksen kannalta ole paras mahdollinen vaihtoeh- hoitoon tarvittavien laitteiden hankkimi-
29869: to. Tämän takia tulisi maamme terveyskeskusten seksi terveyskeskuksiin fysikaalisen hoidon
29870: fysikaalisten hoitomahdollisuuksien määrärahoja lisäämiseksi.
29871: lisätä tuntuvasti, niin että uusia virkoja näihin
29872: tehtäviin sekä hoitoon tarvittavia laitteita pystyt-
29873: täisiin riittävästi hankkimaan.
29874:
29875: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
29876:
29877: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen
29878: 1986 vp. 1691
29879:
29880: Raha-asia-aloite n:o 1580
29881:
29882:
29883:
29884:
29885: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta keskoslasten sairaalamak-
29886: sujen korvaamiseksi valtion varoista
29887:
29888:
29889: Eduskunnalle
29890:
29891: Keskosiasten huolto ja hoito sairaalassa tulee Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
29892: kalliiksi. Koska keskoslasten vanhemmat ovat vasti,
29893: useimmiten nuoria ja taloudellisesti epävakaita ja
29894: koska keskoslapsia syntyy usein samaan perhee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29895: seen monia, joutuvat ko. perheet useimmiten kes- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar-
29896: tämättömään tilanteeseen. Tilannetta pahentavat kan määrärahan keskoslasten sairaalamak-
29897: vielä vanhempien pakolliset poissaolot työpaikal- sujen korvaamiseksi lasten vanhemmille
29898: ta. Vaikeasta tilanteesta tällaiset perheet eivät valtion varoista.
29899: yleensä selviydy ilman yhteiskunnan tukea.
29900:
29901: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
29902:
29903: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen
29904: 1692 1986 vp.
29905:
29906: Raha-asia-aloite n:o 1581
29907:
29908:
29909:
29910:
29911: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sairaskodin
29912: rakentamiseksi Helsingin alueelle
29913:
29914:
29915: Eduskunnalle
29916:
29917: Helsingin seudulla ei ole yhtään sotainvalideille Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
29918: tarkoitettua sairaskotia, vaikka sotainvalidit tarvit- vasti,
29919: sisivat invaliditeettinsa takia siihen soveltuvan
29920: hoitokodin. Hoitokodin tarve kasvaa yhä lähivuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29921: sina invalidien vanhenemisen myötä. Toisaalta 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
29922: asuntotilanne Helsingin seudulla on erityisesti markkaa sotainvaltdien sairaskodin raken-
29923: vanhojen ja sairaiden osalta huono ja yhä pahe- tamiseen Helsingin alueelle.
29924: nee.
29925:
29926: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
29927:
29928: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen
29929: 1986 vp. 1693
29930:
29931: Raha-asia-aloite n:o 1582
29932:
29933:
29934:
29935:
29936: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysvammaisten Tuki-
29937: liitto ry:n toiminnan tukemiseen
29938:
29939:
29940: Eduskunnalle
29941:
29942: Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. on kehitys- den kirjojen tuottamista ja julkaisemista sekä ja-
29943: vammaisten ja heidän omaistensa valtakunnalli- kelua kehitysvammaisille.
29944: nen yhdysside. Tukiliiton päämääränä on kehitys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29945: vammaisten aseman parantaminen ja heidän ko- tavasti,
29946: tiensa tukeminen. Keskeisinä tukitoimina ovat so-
29947: siaaliturvaan, opetukseen ja erityishuoltoon liitty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29948: vät asiat. Yksi toimintakeino on tuottaa kehitys- 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
29949: vammaisille soveltuvaa kirjallisuutta, mm. hel- kaa Kehitysvammaisten Tukzliitto ry://e
29950: posti ymmärrettäviä selkokirjoja. Koska selkokir- selko- ja vastaavan kehitysvammaiszlle tar-
29951: joja on julkaistu kovin vähän, olisi tuettava näi- koitetun kirjallisuuden hankintaan.
29952:
29953: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
29954:
29955: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen
29956: 1694 1986 vp.
29957:
29958: Raha-asia-aloite n:o 1583
29959:
29960:
29961:
29962:
29963: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelastakaa Lapset ry:lle
29964: lasten virkistystoiminnan tukemiseksi
29965:
29966:
29967: Eduskunnalle
29968:
29969: Pienten lasten leikeissä ja opetuksessa on tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29970: keätä erilaisten virikkeiden antaminen kasvuiässä 1987 tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
29971: oleville. Tällaisia virikkeitä ovat mm. mielikuvi- määrärahan Pelastakaa Lapset ry:n Matti
29972: tusta kehittävät leikkikalut ja teatterissakäynnit. ja Maija -kodin lasten virkistystoiminnan
29973: Näihin tarkoituksiin ei yleisissä lastenkodeissa ole tukemiseksi.
29974: useinkaan riittävästi varoja.
29975: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
29976: tavasti,
29977:
29978: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
29979:
29980: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen
29981: 1986 vp. 1695
29982:
29983: Raha-asia-aloite n:o 1584
29984:
29985:
29986:
29987:
29988: Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ympäristönsuo-
29989: jeluneuvoston toiminnan rahoittamiseen
29990:
29991:
29992: Eduskunnalle
29993:
29994: Ympäristönsuojeluneuvostosta annetun asetuk- to1m1 omasta pyynnostaan puolipäivätoimisena
29995: sen (149/77) ja sen muutosten (226/79 ja 949/79) osan vuodesta, mistä syntyi palkkakustannussääs-
29996: mukaan ympäristönsuojeluneuvosto on pysyväis- töjä. Tämä poikkeuksellinen tilanne ei ole jatku-
29997: luontoinen. Nykyisen neuvoston toimikausi päät- nut vuonna 1986 eikä voi jatkua vuonna 1987. Tä-
29998: tyy kolmen kuukauden kuluttua eduskunnan toi- män takia ympäristönsuojeluneuvoston palkkaus-
29999: mikauden päättymisestä ja uusi neuvosto aloittaa menoihin tulisi saada korotusta.
30000: työnsä kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun uu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30001: den eduskunnan toimikausi alkaa. taen,
30002: Neuvoston palveluksessa on pysyvästi neljä ti-
30003: lapäistä toimihenkilöä. Vuonna 1985 järjestetyn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30004: vihervuoden tehtävistä osa voitiin hoitaa siviili- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
30005: palvelumiesten avulla eikä tästä aiheutunut neu- 35.01.09 lisämäärärahana 130000 mark-
30006: vostolle palkkakustannuksia. Palkkakustannuksia kaa ympäristönsuojeluneuvoston toimin-
30007: alensi edelleen se, että neuvoston toimistosihteeri nan rahoittamiseen.
30008:
30009: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
30010:
30011: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen
30012: 1696 1986 vp.
30013:
30014: Raha-asia-aloite n:o 1585
30015:
30016:
30017:
30018:
30019: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaaloiden henkilökun-
30020: nan asunto-olojen parantamiseksi
30021:
30022:
30023: Eduskunnalle
30024:
30025: Sairaiden, invalidien ja vanhusten puutteelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30026: nen hoito johtuu usein hoitohenkilökunnan vä- 1987 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
30027: häisyydestä. Tämä puolestaan aiheutuu useimmi- markkaa uusien asuntojen rakentamiseksi
30028: ten hoitohenkilökunnan vaikeista asunto-oloista. sairaaloiden ja hoitolaitosten henktfökun-
30029: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- nalle.
30030: tavasti,
30031:
30032: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
30033:
30034: Ulla Lehtinen Helvi Koskinen
30035: 1986 vp. 1697
30036:
30037: Raha-asia-aloite n:o 1586
30038:
30039:
30040:
30041:
30042: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston
30043: laajentamiseen
30044:
30045:
30046: Eduskunnalle
30047:
30048: Konneveden tutkimusaseman yksikkö on val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30049: mistunut vuonna 1982. Alkuperäistä suunnitel- taen,
30050: maa supistettiin rahoitussyiden vuoksi. Tutkimus-
30051: aseman majoitustilat ovat riittämättömät. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30052: Tutkimusaseman hyödyntäminen vaatii majoi- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
30053: tustilojen lisäystä, sillä nykyisin jodutaan majait- 29.10.74 1 200 000 markkaa Jyväskylän
30054: tamaan kolme henkilöä huoneeseen, joka on tar- yliopiston Konneveden tutkimusaseman
30055: koitettu kahdelle-yhdelle. laajentamiseen.
30056: Hanke ajoittuisi vuodelle 1987.
30057:
30058: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30059:
30060: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
30061: Matti Lahtinen Inger Hirvelä
30062: Sakari Knuuttila
30063:
30064:
30065:
30066:
30067: 112 260148U
30068: 1698 1986 vp.
30069:
30070: Raha-asia-aloite n:o 1587
30071:
30072:
30073:
30074:
30075: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Telakkakadun koulun
30076: laajennukseen Suolahdessa
30077:
30078:
30079: Eduskunnalle
30080:
30081: Suolahden kaupungin yläasteen ja lukion yhtei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30082: sen koulurakennuksen, Telakkakadun koulun laa- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
30083: jennus- ja saneeraushanke tulisi toteuttaa. Suo- markkaa Telakkakadun koulun laajenta-
30084: lahden kaupunki on valmis rakentamaan tämän miseksi Suolahdessa.
30085: n. 11 milj. markan suuruisen hankkeen siten, että
30086: työt aloitettaisiin vuonna 1987.
30087: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30088: taen,
30089:
30090: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30091:
30092: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Tuula Paavilainen
30093: Sakari Knuuttila Helena Pesola Pirkko Ikonen
30094: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen
30095: 1986 vp. 1699
30096:
30097: Raha-asia-aloite n:o 1588
30098:
30099:
30100:
30101:
30102: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankasalmen pääkir-
30103: jaston rakentamiseen
30104:
30105:
30106: Eduskunnalle
30107:
30108: Hankasalmen kunnan pääkirjasto on sijoitettu Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
30109: virastotalon tilapäisiin tiloihin. Näitä tiloja tarvi- taen,
30110: taan muuhun käyttöön ja tällöin joudutaan ra-
30111: kentamaan kirjastolle uudet tilat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30112: Rakennushankkeen kustannusarvio on 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
30113: 2 800 000 mk. Rakennusohjelma on valmis. 29.56.31 2 000 000 markkaa Hankasal-
30114: Hankkeen ajoitus olisi 1986-87. men pääkirjaston rakentamiseen.
30115:
30116: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30117:
30118: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola
30119: Tuula Paavilainen Matti Lahtinen Inger Hirvelä
30120: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen
30121: 1700 1986 vp.
30122:
30123: Raha-asia-aloite n:o 1589
30124:
30125:
30126:
30127:
30128: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kinnulan pääkirjaston
30129: laajentamiseen
30130:
30131:
30132: Eduskunnalle
30133:
30134: Kinnulan pääkirjaston laajentaminen sisältyy Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30135: kuntasuunnitelmaan ja sen kustannusarvio on 0,6 taen,
30136: milj. mk.
30137: Kinnulan kunnan työttömyysaste on nousemas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30138: sa aivan lähipäivinä yli kahdenkymmenen prosen- 1987 tulo- ja menoarvioon 600 000 mark-
30139: tin, joten kirjaston laajentaminen olisi pieni hel- kaa Kinnulan pääkirjaston laajentami-
30140: potus vakavaan työllisyysongelmaan. seen.
30141:
30142: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30143:
30144: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen
30145: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
30146: Inger Hirvelä
30147: 1986 vp. 1703
30148:
30149: Raha-asia-aloite n:o 1592
30150:
30151:
30152:
30153:
30154: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven metsäkou-
30155: lun rakentamiseen
30156:
30157:
30158: Eduskunnalle
30159:
30160: Opetusministeriö on 28.3.1984 hyväksynyt Saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30161: rijärven metsäkoulun rakennushankkeiden esi- taen,
30162: suunnitelman ja antanut rakennushallitukselle
30163: suunnittelukehotuksen. Suunnitelman mukaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30164: koulun rakennusten korjaus- ja uudisrakennustyöt 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
30165: toteutetaan työllisyysvaroin. Kustannusarvio on 29.60. 74 7 000 000 markkaa Saan/ärven
30166: 12 milj. mk. metsäkoulun rakentamiseen.
30167:
30168: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30169:
30170: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola
30171: Tuula Paavilainen Inger Hirvelä Sakari Knuuttila
30172: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
30173: 1704 1986 vp.
30174:
30175: Raha-asia-aloite n:o 1593
30176:
30177:
30178:
30179:
30180: P. Leppänen yrn.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maatalous-
30181: oppilaitoksen laajennukseen
30182:
30183:
30184: Eduskunnalle
30185:
30186: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen laajennuk- Metalliverstaan laajennuksen pinta-ala on noin
30187: sen tarpeellisuus on selvitetty ja osoitettu. Sen 500m 2 •
30188: kustannusarvio on noin 1,3 milj. markkaa. Tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30189: vaalan maatalousoppilaitoksessa maatalouskone- taen,
30190: asentajan jatkolinja alkaa viimeistään vuonna
30191: 1984. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30192: Tätä varten oppilaitoksen olisi ehdottomasti 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
30193: saatava lisää metalliverstastilaa. 29.63. 74 1300 000 markkaa Tarvaalan
30194: Ammattikasvatushallituksessa on laajennusta maatalousopprlaitoksen laajennukseen.
30195: suunniteltu oppilaitoksen esityksestä.
30196:
30197: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30198:
30199: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola
30200: Tuula Paavilainen Inger Hirvelä Sakari Knuuttila
30201: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen
30202: 1986 vp. 1705
30203:
30204: Raha-asia-aloite n:o 1594
30205:
30206:
30207:
30208:
30209: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Leppäveden palloilu-
30210: hallin rakentamiseen
30211:
30212:
30213: Eduskunnalle
30214:
30215: Laukaan kunnan Leppäveden taajama on kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30216: tynyt viime vuosina erittäin voimakkaasti, eikä ko. 1987 tulo- ja menoarvioon momenttlle
30217: alueella ole minkäänlaista sisätilaliikuntaan tar- 29.91.50 1800000 markkaa Leppäveden
30218: koitettua tilaa. Asian hoitaminen vaatisi kustan- pallotluhallin rakentamiseen.
30219: nusarvion mukaan 4 milj. markkaa.
30220: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30221: taen,
30222:
30223: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
30224:
30225: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila
30226:
30227:
30228:
30229:
30230: 113 260148U
30231: 1706 1986 vp.
30232:
30233: Raha-asia-aloite n:o 1595
30234:
30235:
30236:
30237:
30238: P.leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorison leiri- ja kurssi-
30239: keskusten rakentamiseen
30240:
30241:
30242: Eduskunnalle
30243:
30244: Hallitus esittää valtakunnallisten nuorison leiri- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30245: ja kurssikeskusten rakentamisavustuksiin 1, 5 mil- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
30246: joonaa markkaa, vaikka tarve olisi 8 miljoonaa 29.91.51 lisäyksenä 8600000 markkaa,
30247: markkaa. Käyttökustannuksiin esitetään vastaa- josta 6 500 000 markkaa nuonson leiri- ja
30248: vasti 900 000 markkaa, vaikka tarve olisi 2,8 mil- kurssikeskusten rakentamisen avustami-
30249: joonaa markkaa. seen ja 2 100 000 markkaa nzi'den toimin-
30250: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- nan avustamiseen.
30251: taen,
30252:
30253: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
30254:
30255: Pekka Leppänen Kati Peltola
30256: Heli Astala Vappu Säilynoja
30257: 1986 vp. 1707
30258:
30259: Raha-asia-aloite n:o 1596
30260:
30261:
30262:
30263:
30264: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivijärven yläasteen lii-
30265: kuntatilojen rakentamiseen
30266:
30267:
30268: Eduskunnalle
30269:
30270: Kivijärven kunnan peruskoulun yläasteen lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30271: kuntatilojen rakentaminen on perusteltua, koska 1987 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
30272: kunta on ainoa Keski-Suomen läänissä, josta kun- markkaa Kivijärven yläasteen liikuntatilo-
30273: nolliset sisäliikuntatilat puuttuvat. Rakennus- jen rakentamiseen.
30274: hankkeen kustannusarvio on 4 940 000 markkaa
30275: vuoden 1983 hintatasossa.
30276: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30277: taen,
30278:
30279: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30280:
30281: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola
30282: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen
30283: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen
30284: 1708 1986 vp.
30285:
30286: Raha-asia-aloite n:o 1597
30287:
30288:
30289:
30290:
30291: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69 paran-
30292: tamiseen välillä Konneveden kk-Kivisalmi
30293:
30294:
30295: Eduskunnalle
30296:
30297: Kantatien n:o 69 parantamiseen välillä Konne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30298: veden kk-Kivisalmi suunnitelmat ovat valmiina. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
30299: Tien runko ei kestä nykyistä raskasta liikennet- 31. 24. 77 5 000 000 markkaa kantatien
30300: tä, joten korjaustyöt eivät ole taloudellisesti kan- n:o 69 parantamiseen välzllä Konneveden
30301: nattavia. Perusparannustyötä ei tulisi siirtää enää. kk-Kivisalmi.
30302: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30303: taen,
30304:
30305: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30306:
30307: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola
30308: Tuula Paavilainen Matti Lahtinen Inger Hirvelä
30309: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen
30310: 1986 vp. 1709
30311:
30312: Raha-asia-aloite n:o 1598
30313:
30314:
30315:
30316:
30317: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69 paran-
30318: tamiseen Suolahdessa
30319:
30320:
30321: Eduskunnalle
30322:
30323: Valmetin teollisuusalueen ja Teollisuuskylä II:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30324: kautta Suolahdessa kulkee kantatie n:o 69. Tie- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 700 000
30325: osalta on kaksi risteystä Suolahteen, toinen Kaura- markkaa kevyen liikenteen väylän rakenta-
30326: ahossa ja toinen Sirkkaharjussa. Näihin risteyksiin miseksi Suolahden Nakertajasta Valmetin
30327: olisi rakennettava kaistoitukset. Lisäksi liikenne- traktoritehtaalle ja Kaura-ahon ja Sirkka-
30328: turvallisuuden parantamiseksi olisi rakennettava harjun risteysalueiden lisäkaistojen raken-
30329: jalankulku- ja pyörätie Nakertajasta Valmetin tamiseen.
30330: traktoritehtaalle.
30331: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30332: taen,
30333:
30334: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30335:
30336: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola
30337: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen
30338: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen
30339: 1710 1986 vp.
30340:
30341: Raha-asia-aloite n:o 1599
30342:
30343:
30344:
30345:
30346: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 641 pa-
30347: rantamiseksi välillä Ristilä-Nujula
30348:
30349:
30350: Eduskunnalle
30351:
30352: Maantien perusparantaminen välillä Ristilä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30353: Nujula Hankasalmen kunnassa on perusteltua 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
30354: aloittaa mahdollisimman pian työllisyys- ja liiken- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa maantien
30355: neturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. n:o 641 parantamiseen välzflä Risttlä-
30356: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- Nujula.
30357: taen,
30358:
30359: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30360:
30361: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen
30362: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen
30363: Mauri Pekkarinen
30364: 1986 vp. 1711
30365:
30366: Raha-asia-aloite n:o 1600
30367:
30368:
30369:
30370:
30371: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 659
30372: parantamiseen Viitasaarella ja Vesannolla
30373:
30374:
30375: Eduskunnalle
30376:
30377: Maantie n:o 659 muodostaa tieyhteyden Keski- piirin toimenpideohjelmassa v. 1986 suunniteltu
30378: Suomen läänissä olevan Viitasaaren kunnan ja aloitettavaksi v. 1990. Mielestämme turvallisuus-
30379: Kuopion läänissä olevan Vesannon kunnan välil- ja työllisyysnäkökohdat huomioon ottaen työ tuli-
30380: lä. Tie on välillä Kymönkoski-Kuopion läänin si aloittaa jo v. 1987.
30381: raja vanhaa, mutkaista ja maastoa myötäilevää tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30382: tä. Se on sorapintaista, huonosti ojitettua tietä, taen,
30383: jossa on useita liikenteellisesti erittäin vaarallisia
30384: kohtia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30385: Tietä käyttää normaalin liikenteen lisäksi pal- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
30386: jon raskas liikenne, koska tien vaikutusalueella on 31.24. 77 5 000 000 markkaa maantien
30387: puiden pudotuspaikkoja. n:o 659 perusparantamiseen Viitasaarella
30388: Tien perusparannus on TVL:n Keski-Suomen ja Vesannolla.
30389:
30390: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30391:
30392: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen
30393: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
30394: 1712 1986 vp.
30395:
30396: Raha-asia-aloite n:o 1601
30397:
30398:
30399:
30400:
30401: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6411
30402: parantamiseen välillä Niemisjärvi-Piippaharju
30403:
30404:
30405: Eduskunnalle
30406:
30407: Maantien perusparantaminen välillä Niemisjär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30408: vi-Piippaharju on perusteltua jo työllisyyssyistä. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
30409: Tie on erittäin heikkokuntoinen ja vaarallinen 31. 24. 77 2 000 000 markkaa maantien
30410: mutkaisuuden ja mäkien vuoksi. n:o 6411 parantamiseen välzflä Niemisjär-
30411: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- vi-Piippaharju.
30412: taen,
30413:
30414: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30415:
30416: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen
30417: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen
30418: Mauri Pekkarinen
30419: 1986 vp. 1713
30420:
30421: Raha-asia-aloite n:o 1602
30422:
30423:
30424:
30425:
30426: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankasalmen aseman
30427: tiestön parantamiseksi
30428:
30429:
30430: Eduskunnalle
30431:
30432: Hankasalmen aseman kylän tiestö on heikko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30433: kuntoista. Raskaan liikenteen lisääntymisen joh- 1987 tulo- ja menoarvioon 4 900 000
30434: dosta kevyt liikenne on jatkuvasti onnettomuus- markkaa Hankasalmen aseman tiestön ja
30435: uhan alla. kevyen ltikenteen väylän rakentamiseksi.
30436: Hankasalmen aseman tiestön parantamishank-
30437: keen kustannusarvio on 4,9 milj. mk.
30438: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30439: taen,
30440:
30441: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30442:
30443: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen
30444: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
30445:
30446:
30447:
30448:
30449: 114 260148U
30450: 1714 1986 vp.
30451:
30452: Raha-asia-aloite n:o 1603
30453:
30454:
30455:
30456:
30457: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koskenpään-Keu-
30458: ruun tien parantamiseen
30459:
30460:
30461: Eduskunnalle
30462:
30463: Koskenpään-Keuruun kunnan rajan välinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30464: tie tulisi perusparantaa. Saman tien Keuruun 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
30465: puoleinen osa valmistuu 1985, joten koko tie tuli- 31. 24. 77 5 000 000 markkaa Kosken-
30466: si parantaa valmiiksi. pään-Keuruun tien parantamiseen.
30467: Hankkeen kustannusarvio on 5 000 000 mk ja
30468: ajoitus olisi 1987.
30469: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30470: taen,
30471:
30472: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
30473:
30474: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila
30475: 1986 vp. 1715
30476:
30477: Raha-asia-aloite n:o 1604
30478:
30479:
30480:
30481:
30482: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suolahden-Ruotin-
30483: kylän maantien parantamiseen
30484:
30485:
30486: Eduskunnalle
30487:
30488: Suolahden-Ruotinkylän maantie on osittain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30489: öljysorapintaista ja osaltaan soratietä. Tien käyttä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
30490: jämäärä kasvaa jatkuvasti, vallankin öljysoraosuus 31.24. 77 3 000 000 markkaa Suolahden
30491: on jo vaarallinen tien käyttäjille. -Ruotinkylän maantien parantamiseen.
30492: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30493: taen,
30494:
30495: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30496:
30497: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen
30498: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen
30499: Mauri Pekkarinen
30500: 1716 1986 vp.
30501:
30502: Raha-asia-aloite n:o 1605
30503:
30504:
30505:
30506:
30507: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
30508: län rakentamiseen välille Jämsä-Kaipola
30509:
30510:
30511: Eduskunnalle
30512:
30513: Yhtyneiden Paperitehtaiden Kaipolan tehtailla Kustannusarvio on 1 500 000 mk.
30514: työskentelee 1 000 työntekijää. Valtaosa heistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30515: käyttää päivittäin työmatkoihinsa Jämsän-Kai- taen,
30516: polan tietä. Kesäaikaan työssäkäynti tapahtuu
30517: merkittävässä määrin polkupyörällä. Maantie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30518: tällä hetkellä kapea ja mäkineneikä siinä ole rajat- 1987 tulo- ja menoarvioon momentille
30519: tua aluetta kevyelle liikenteelle. Tietä käyttää 31. 24. 77 1 5 00 000 markkaa kevyen lii-
30520: myös tehtaan kuljetuksista huolehtiva raskas lii- kenteen väylän rakentamiseen välzlle Jäm-
30521: kenne. Teillä on tapahtunut kuolemaan johtanei- sä-Kaipola.
30522: ta liikenneonnettomuuksia. Väylän rakentaminen
30523: on erittäin tarpeellinen liikenneturvallisuuden li-
30524: säämiseksi.
30525:
30526: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30527:
30528: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Tuula Paavilainen
30529: Matti Lahtinen Inger Hirvelä Sakari Knuuttila
30530: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen
30531: 1986 vp. 1717
30532:
30533: Raha-asia-aloite n:o 1606
30534:
30535:
30536:
30537:
30538: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
30539: län rakentamiseksi välille Äänekoski-Suolahti
30540:
30541:
30542: Eduskunnalle
30543:
30544: Äänekoskelta Suolahteen johtavaa maanueta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30545: käyttää päivittäin useita satoja henkilöitä polku- taen,
30546: pyöräilemällä joko työmatkanaan tai sitten vapaa-
30547: ajan liikuntaa varten. Tiellä on vilkas autoliiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30548: ne, joka vaarantaa pyöräilijöiden turvallisuutta. 1987 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark-
30549: Pyöräilijöiden määrä taas kasvaisi, jos kevyen lii- kaa Äänekosken-Suolahden välisen ke-
30550: kenteen väylä olisi rakennettu. vyen liikenteen väylän rakentamiseen.
30551: Rakentamiseen ei ole olemassa tällä hetkellä es-
30552: teitä.
30553:
30554: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30555:
30556: Pekka Leppänen Paavo Vesterinen Helena Pesola
30557: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Matti Lahtinen
30558: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen
30559: 1718 1986 vp.
30560:
30561: Raha-asia-aloite n:o 1607
30562:
30563:
30564:
30565:
30566: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
30567: län rakentamiseen Hankasalmen kirkonkylässä
30568:
30569:
30570: Eduskunnalle
30571:
30572: Hankasalmen kirkonkylän taajaman liikenne- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30573: väylän parantaminen ja kevyen liikenteen väylien taen,
30574: rakentaminen on perusteltua työllisyys- sekä lii-
30575: kenneturvallisuussyistä. Suunnitelmat ovat val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30576: miit. 1987 tulo- ja menoarvioon 3 100 000
30577: Hankkeen kustannusarvio on 3,4 milj. mk. Val- markkaa kevyen liikenteen väylän rakenta-
30578: tion osuus olisi 3,1 milj. mk ja kunnan 300 000 miseksi Hankasalmen kirkonkylän taaja-
30579: mk. maan.
30580:
30581: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30582:
30583: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen
30584: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen
30585: Matti Lahtinen
30586: 1986 vp. 1719
30587:
30588: Raha-asia-aloite n:o 1608
30589:
30590:
30591:
30592:
30593: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
30594: län rakentamiseksi Kinnulan rakennuskaava-alueelle
30595:
30596:
30597: Eduskunnalle
30598:
30599: Taajamajärjestelyt on Keski-Suomen tienpidon kaistettavaksi vuodelle 1987. Hanke sopisi työlli-
30600: toimenpideohjelmassa ajoitettu vasta vuodelle syysvaroin toteutettavaksi.
30601: 1990. Vuoden 1984 hintatason mukaan hankkeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30602: kustannusarvio on 3 700 000 mk. Ottaen huo- taen,
30603: mioon kirkonkylän rakennuskannan merkittävän
30604: tiivistymisen ja erityisesti yritystoiminnan kehitty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30605: misen olisi hanketta liikenneturvallisuussyistä ai- 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
30606: kaistettava. markkaa kevyen lzikenteen väylän rakenta-
30607: Kunnan puolesta on suunnitelmaa esitetty ai- miseen Kinnulan rakennuskaava-alueelle.
30608:
30609: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30610:
30611: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen
30612: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen
30613: Matti Lahtinen
30614: 1720 1986 vp.
30615:
30616: Raha-asia-aloite n:o 1609
30617:
30618:
30619:
30620:
30621: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden pienvenesata-
30622: mien rakentamiseen Keski-Suomessa
30623:
30624:
30625: Eduskunnalle
30626:
30627: Pienvenesatamat palvelevat lisääntyvää vesi- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
30628: matkailua. Keski-Suomessa on valmiita suunnitel- nioittaen,
30629: mia venesatamien rakentamisesta Kannonkoskelie
30630: kaksi, Kinnulaan, Muurameen, Suolahteen ja Ää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30631: nekoskelle. Keski-Suomessa on sovittu vesipiirin 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
30632: ja tie- ja vesirakennuspiirin kesken työnjaosta 31. 24. 77 2 000 000 markan määrärahan
30633: pienvenesatamien rakentamisessa. Näin on edel- Kannonkosken kahden venesataman sekä
30634: lytykset ja perusteet niiden rakennustöiden aloit- Kinnulan, Suolahden ja Äänekosken ve-
30635: tamiseksi. Edellä mainittujen kohteiden yhteinen nesatamien rakentamiseen.
30636: kustannusarvio on noin 2 000 000 markkaa.
30637:
30638: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30639:
30640: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen
30641: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen
30642: Matti Lahtinen
30643: 1986 vp. 1721
30644:
30645: Raha-asia-aloite n:o 1610
30646:
30647:
30648:
30649:
30650: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden laivalaitureiden
30651: rakentamiseen Päijänteelle
30652:
30653:
30654: Eduskunnalle
30655:
30656: Laivaliikenne Päijänteen alueella on viime vuo- eivät ole Keski-Suomessa kaikkein vaikeimpia
30657: sina vilkastunut huomattavasti. Päijänteen laiva- työttömyyskuntia, ei laitureiden rakentamiseen
30658: laiturit ovat kuitenkin varsin huonokuntoisia. Lai- ole osoitettu työllisyysvaroja.
30659: valiikenteen kehittämisen kannalta olisi tärkeää Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30660: luoda risteilyrenkaita esimerkiksi Pohjois-Päijän- taen,
30661: teelle. Laitureiden huono kunto on kuitenkin es-
30662: teenä laivaliikenteen lisäämiselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30663: Saimaan alueella ja viime vuosina myös Etelä- 1987 tulo- ja menoarvioon momentzfle
30664: Päijänteen alueella laivalaitureiden rakentamiseen 31.27.77 1500000 markkaa Muuramen
30665: on osoitettu budjettivatoja. Päijänteen Keski-Suo- Saarenlahden ja Kuhmoisten laivalaiturei-
30666: men puoleisella alueella laitureiden rakentamista den rakentamiseen.
30667: on toteutettu työllisyysvaroin. Kun alueen kunnat
30668:
30669: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
30670:
30671: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen
30672: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen
30673: Matti Lahtinen
30674:
30675:
30676:
30677:
30678: 115 260148U
30679: 1722 1986 vp.
30680:
30681: Raha-asia-aloite n:o 1611
30682:
30683:
30684:
30685:
30686: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuustaiteen raken-
30687: tamiseen Muuramessa
30688:
30689:
30690: Eduskunnalle
30691:
30692: Raiteen vaikutusalueella on noin 40 yritystä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30693: joista suurin osa metallialan yrityksiä. Rata on tär- taen,
30694: keä yritysten kuljetustarpeen kannalta. Rakenta-
30695: minen tukee nykyisen työllisyyden säilyttämistä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30696: helpottaa uusien työpaikkojen aikaansaamista. 1987 tulo- ja menoarvioon momentzlle
30697: Muuramen teollisuuskylässä raiteen vaikutus- 31.90. 78 2 647 000 markkaa teollisuusrai-
30698: alueella on noin 600 työpaikkaa. teen rakentamiseen Muuramessa.
30699: Hankkeen suunnitelmat ovat valmiit.
30700:
30701: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30702:
30703: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen Matti Lahtinen
30704: Inger Hirvelä Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen
30705: 1986 vp. 1723
30706:
30707: Raha-asia-aloite n:o 1612
30708:
30709:
30710:
30711:
30712: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta työvelvollisten saatta-
30713: miseksi rintamasotilaseläkelain piiriin
30714:
30715:
30716: Eduskunnalle
30717:
30718: Aikanaan laadittiin sotahistorian laitoksen toi- sosiaaliministeriön työtyhmän esitys 31.12.1983
30719: mesta luettelo niistä rintamayksiköistä, joissa pal- sekä rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan
30720: velu katsottiin rintamasotilastunnukseen oikeut- esitys vuodelta 1984.
30721: tavaksi. Sanotuissa yksiköissä palveli myös joukko Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30722: työvelvollisuuslain mukaan palvelukseen määrät- taen,
30723: tyjä miehiä, jotka on asetuksessa rajattu lain ulko-
30724: puolelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30725: Näitä henkilöitä arvioidaan olevan elossa n. 1987 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
30726: 2 000-3 000. Heitä ei ole hyväksytty rintamasoti- markkaa työvelvollisten saattamiseksi n·n-
30727: laseläkelain piiriin, vaikka siitä on yksimielisyys tamasotzlaseläkelain piiriin.
30728: olemassa: mm. pääesikunnan esitys 20. 12. 1982,
30729:
30730: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
30731:
30732: Pekka Leppänen Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
30733: Esko Almgren J. Juhani Kortesalmi Tuula Paavilainen
30734: Pentti Skön Ulla Lehtinen Helvi Koskinen
30735: Reino Jyrkilä Juhani Alaranta Heikki Kokko
30736: Håkan Nordman Jouko Skinnari Kerttu Törnqvist
30737: Inger Hirvelä Väinö Raudaskoski Jukka Vihriälä
30738: Lea Sutinen Mikko Elo Olavi Ronkainen
30739: Reijo Lindroos Jorma Rantanen Jukka Mikkola
30740: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Kettunen Timo Laaksonen
30741: Pirkko Ikonen Anna-Kaarina Louvo Helena Pesola
30742: Paavo Lipponen Hannu Kemppainen Heikki Mustonen
30743: Pirkko Valtonen Esko Helle Lauha Männistö
30744: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Kati Peltola
30745: Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen Urho Pohto
30746: Kati Rajamäki Esko-Juhani Tennilä Irma Rosnell
30747: Matti Kautto Sakari Knuuttila Lea Mäkipää
30748: Martti Ratu Sinikka Hurskainen-Leppänen Risto Ahonen
30749: Pirkko Turpeinen Sten Söderström Mikko Kuoppa
30750: Marja-Liisa Löyttyjärvi Heikki Riihijärvi Liisa Kulhia
30751: Paula Eenilä Vieno Eklund Sirkka-Liisa Anttila
30752: Mikko Vainio Anna-Liisa Piipari Tellervo Nousiainen
30753: Liisa Arranz Aarno von Bell Reino Paasilinna
30754: Riitta Jouppila Sampsa Aaltio Mauno Manninen
30755: Mikko Jokela Ben Zyskowicz Timo Roos
30756: Jussi Ranta Terho Pursiainen Ole Wasz-Höckert
30757: Kalle Könkkölä Ville Komsi Marja-Liisa Tykkyläinen
30758: Saara Mikkola Arja Alho Pekka Starast
30759: 1724 1986 vp.
30760:
30761: Raha-asia-aloite n:o 1613
30762:
30763:
30764:
30765:
30766: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta sepelvaltimon ohitus-
30767: leikkausten lisäämiseksi yliopistollisissa keskussairaaloissa
30768:
30769:
30770: Eduskunnalle
30771:
30772: Jotta sepelvaltimon ohitusleikkauksia voitaisiin lastaisi vuosittain noin 60 potilasta. Leikatuista 85
30773: lisätä tarpeen mukaisesti, yliopistollisiin keskus- prosenttia on alle 60-vuotiaita, joista osa kykenee
30774: sairaaloihin tarvittaisiin 420 uutta virkaa, joiden palaamaan työhön.
30775: kustannukset ovat vuodessa 40-50 miljoonaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30776: markkaa. Ensimmäisen vuoden kustannuksiksi taen,
30777: voitaisiin arvioida noin 25 miljoonaa markkaa ot-
30778: taen huomioon, että virkojen täyttäminen vie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30779: oman aikansa. 1987 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30780: Potilaan kannalta kyse on normaalin elämis- 25 000 000 markkaa 420 uuden viran pe-
30781: mahdollisuuden saavuttamisesta, viime kädessä rustamiseksi sepelvaltimon ohitusleik-
30782: myös hengestä. Leikkaus on yhteiskunnan kannal- kauksia varten yliopistollisissa keskussai-
30783: ta hyödyllistä, kun ajoissa tehty ohitusleikkaus pe- raaloissa.
30784:
30785: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
30786:
30787: Pekka Leppänen Vappu Säilynoja
30788: Kati Peltola Heli Astala
30789: 1986 vp. 1725
30790:
30791: Raha-asia-aloite n:o 1614
30792:
30793:
30794:
30795:
30796: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ortopediasairaalan ra-
30797: kentamiseen
30798:
30799:
30800: Eduskunnalle
30801:
30802: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ortopediasai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
30803: raala sijaitsee nykyään erittäin vanhassa ja tulen- taen,
30804: arassa puukiinteistössä keskellä Jyväskylän kau-
30805: punkia. Keskussairaalan yhteyteen on varattu tilaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30806: ortopediasairaalan rakentamiseen. 1987 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
30807: Hanke on valtakunnallisissa suunnitelmissa markkaa ortopediasairaalan rakentami-
30808: ajoitettu alkamaan vuonna 1988. Sairaanhoitopii- seen Jyväskylään.
30809: tiliä olisi valmius aloittaa työt syksyllä 1987.
30810:
30811: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
30812:
30813: Pekka Leppänen Helena Pesola Tuula Paavilainen
30814: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen Mauri· Pekkarinen
30815: Matti Lahtinen Inger Hirvelä
30816: 1726 1986 vp.
30817:
30818: Raha-asia-aloite n:o 1615
30819:
30820:
30821:
30822:
30823: P. Leppänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työllisyys-
30824: perusteiseksi valtionavuksi investointeihin
30825:
30826:
30827: Eduskunnalle
30828:
30829: Yleisinä perusteluina tälle aloitteelle viitataan sa voi p1taa slta, että vuonna 1987 käytettäisiin
30830: ed. Säilynojan raha-asia-aloitteeseen, jossa ehdo- vain 127,5 miljoonaa markkaa eli tämänvuotista
30831: tetaan lisäystä momentille 34.50.62. Siinä on selvästi vähemmän. Määrärahaa on tarkoituksen-
30832: seikkaperäisemmin tarkasteltu työllisyyden ja ta- mukaista lisätä 123 miljoonaa markkaa.
30833: louspolitiikan kytkentöjä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30834: Vuodeksi 1986 työllisyysperusteiseen valtion-
30835: apuun investointeihin oli varsinaisessa tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30836: menoarviossa ja lisämenoarviossa varattu yhteensä 1987 tulo- j'a menoarvioon momenttlle
30837: 150 miljoonaa markkaa. Kun tarkoituksenmukai- 34.50. 62 lisäyksenä 123 000 000 markkaa
30838: sia hankkeita on yhteensä noin 250 miljoonan työllisyysperusteiseksi valtionavuksi inves-
30839: markan edestä, oikeana ei tässä työllisyystilantees- tointeihin.
30840:
30841: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
30842:
30843: Pekka Leppänen Heli Astala Ulla-Leena Alppi
30844: Esko Helle Osmo Vepsäläinen Timo Laaksonen
30845: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Marjatta Stenius-Kaukonen
30846: Inger Hirvelä Terho Pursiainen
30847:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025